Viipurin Vanhakaupunki 1856-1939
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Linnoituksesta historialliseksi muistomerkiksi Viipurin vanhakaupunki 1856-1939 Linnoituksesta historialliseksi muistomerkiksi Viipurin vanhakaupunki 1856-1939 Petri Neuvonen Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS 164/2017 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto ARTS Books Helsinki shop.aalto.fi © Petri Neuvonen Design: Mina Nytorp Materiaalit: sisus: Munken Lynx 120 g, kansi: Invercote G 300 g Fontit: Minion Pro, FF Tisa ISBN 978-952-60-7591-4 (painettu) ISBN 978-952-60-7590-7 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 (painettu) ISSN 1799-4942 (pdf) Unigrafia, Finland, 2017 SISÄLLYS Alkusanat ………………………………………………………………… 8 Johdanto …………………………………………………………………… 11 Aiempi tutkimus ………………………………………………………… 12 Tutkimuskysymykset ja rajaukset ………………………………………… 14 Tutkimusmenetelmät ja lähdeaineisto …………………………………… 17 Muinaismuistoista maailmanperintöön ………………………………… 20 Historiallinen muistomerkki kulttuuri-ilmiönä ………………………… 23 Kivet puhuvat ……………………………………………………………… 25 Esitystapa ja rakenne ……………………………………………………… 28 Piirteitä Viipurin historiasta ………………………………………… 31 Kasvun vuosikymmenet …………………………………………………… 31 ”I gamla Wiborg taltes 4 språk” …………………………………………… 35 Porvariston ja työväen kaupunki ………………………………………… 39 Venäläinen linnoituskaupunki …………………………………………… 48 Punainen ja valkoinen Viipuri …………………………………………… 53 Suomen toiseksi suurin kaupunki ………………………………………… 63 VENÄJÄN VALLAN AIKA 1856–1917 Vallien välissä ……………………………………………………………… 69 Vallit puretaan ……………………………………………………………… 77 Käännekohtana Krimin sota ……………………………………………… 77 Turun portin purkaminen ………………………………………………… 79 Vallit luovutetaan kaupungille …………………………………………… 82 Vuoden 1861 asemakaava ………………………………………………… 86 ”Eläköön Esplanaati!” ……………………………………………………… 91 Kaupan ja teollisuuden kaupunki ………………………………………… 95 Vanhakaupunki kehityksen kourissa ……………………………… 97 Esiteollinen kaupunkikuva murtuu ……………………………………… 97 Porvarillinen kehitys ……………………………………………………… 108 ”Rahaporwariston palatsit” ……………………………………………… 113 ”Modernin vandalismin kauhistus” ……………………………………… 116 Torkkeli Knuutinpoika ………………………………………………… 125 Vanhankaupungin rakennusperintö löydetään ………………… 131 Kansakunnan rakennettu perintö ………………………………………… 131 Vallitko muinaismuistoja? ………………………………………………… 135 Menneisyyden jäljillä ……………………………………………………… 137 ”Edes piirrosten kautta historian varalle” ………………………………… 141 Pyöreä torni ……………………………………………………………… 148 Raatitorni ………………………………………………………………… 155 Vanha tuomiokirkko ……………………………………………………… 158 Historiallinen kaupunkikuva ……………………………………………… 161 Etelävallit ………………………………………………………………… 170 Matkailijat vanhassakaupungissa …………………………………… 181 ITSENÄISEN SUOMEN AIKA 1917–1939 Idän ja lännen rajalla …………………………………………………… 193 Valkoinen linnoitus ……………………………………………………… 193 Historian kivinen kuvakirja ……………………………………………… 201 ”Tarpeeton muukalaisvallan muisto” ……………………………………… 215 Historiallinen vanhakaupunki ………………………………………… 225 Kauneuden jäljillä ………………………………………………………… 225 Historian lumoissa ………………………………………………………… 233 Rakennusperinnön ja kaupunkikuvan virallista suojelua ………………… 237 Historian perintöä vaalimassa …………………………………………… 245 Kaupungintalo, jota ei rakennettu ………………………………………… 248 Vanhan Viipurin henkeen ………………………………………………… 252 Skandaali katukuvassa …………………………………………………… 259 ”Tulkaa kaupunkiin, jossa vuosisadat yhtyvät” ………………… 265 Johtopäätelmät …………………………………………………………… 273 Historiallisen muistomerkin synty………………………………………… 273 Viipuri eurooppalaisessa vertailussa: linnoitukset ……………………… 277 Viipuri eurooppalaisessa vertailussa: urbaani rakennusperintö ………… 280 Vanhankaupungin raunioilla ……………………………………………… 282 Liite 1 Rakennustoiminta vanhassakaupungissa 1856–1939 ………… 285 Viitteet ………………………………………………………………………… 304 Lähteet ja kirjallisuus …………………………………………………… 332 Tiivistelmä …………………………………………………………………… 349 Abstract ……………………………………………………………………… 350 Henkilöhakemisto ………………………………………………………… 351 ALKUSANAT Kirjahyllyssäni on jo vuosikymmeniä seissyt pieni keltainen kirjanen, jonka sivuil- la on viehättäviä piiroskuvia Viipurin vanhastakaupungista. Arkkitehti Karl Au- gust Wreden ja paikallishistorioitsija Gabriel Laguksen vuonna 1895 ilmestynyt ”Skisser från det gamla Wiborg” oli ensimmäinen Viipurin historiallisia muisto- merkkejä esitellyt kuvateos. Sen tarkoituksena oli herättää kiinnostusta kaupungin arvokkaisiin muinaismuistoihin. Moni kirjassa esitellyistä rakennuksista on yhä pystyssä, osa tosin melkoisia muutoksia kokeneena. Näiden samojen rakennusten liepeillä liikkuu tämäkin tutkimus. Vanhakau- punki on minulle tuttu. Olen kolmen vuosikymmenen aikana talo talolta kar- toittamalla, valokuvaamalla ja lukuisia arkistoja haraamalla perehtynyt sen nyky- hetkeen ja historiaan. Tutkijantaipaleeni Viipurissa käynnistyi 1990-luvun alussa. Muistan kiitollisuudella avun, jota tarjosivat kaksi eturivin Viipurin-tuntijaa, nyt jo edesmennyt rakennusarkkitehti Juha Lankinen ja viipurilainen arkkitehti Vik- tor Dmitriev. Seistessäni neuvostoyhteiskunnan raunioilla huoli rakennusperin- nön säilymisestä ajoi – kuten edeltäjiäni jo yli sata vuotta aiemmin – herättele- mään ihmisiä rakennusperinnön suojeluun. Olen tämän tutkimuksen kautta nyt liittänyt oman tutkijantyöni osaksi pitkää historiallista jatkumoa. Työni pontimet ja tavoitteet ovat ensisijaisesti paikallishistoriallisia. Historian- tutkimus lähtee tekijänsä kautta liikkeelle aina nykyhetkestä, ja olipa ajassa kuljet- tu matka miten pitkä tahansa, sinne sen tulokset myös lopulta palaavat. Historian- tutkimuksen tuloksilla on kautta aikain perusteltu historiallisten muistomerkkien merkittävyyttä ja suojelun tarvetta. Toivon työni osaltaan ruokkivan yhteiskun- nallista keskustelua, joka liittyy Viipurin uhanalaisen rakennusperinnön tulevai- suuteen. Tätä näkökohtaa silmällä pitäen olen korostanut käsittelytavan yleis- tajuisuutta ja kielen luettavuutta. Suomalaisille tutkimus toivon mukaan tarjoaa aiempaa hieman monipuolisemman kuvan Viipurin kaupunkikuvan kehityksestä. Myös nykyisille viipurilaisille, joiden parissa kiinnostus kaupungin suomalaiseen menneisyyteen on vireää, tutkimus avannee uusia näköaloja. Käsillä oleva teos on lopputulos pitkästä prosessista, joka käynnistyi samaa aluetta käsitelleen diplomityöni valmistuttua Teknillisen korkeakoulun arkkitehti- osastolla vuonna 1993. Käsillä oleva tutkimushanke sai alkunsa Vilhelm Helande- rin toimiessa arkkitehtuurin historian professorina. Häneltä saamastani kannus- tuksesta huolimatta työ keskeytyi ja jäi muiden projektien jalkoihin. Onneksi osa niistä liittyi Viipuriin, joten olen saattanut hyödyntää niiden yhteydessä vuosien varrella keräämäni aineistoa. 8 Väitöskirjan valvojana on toiminut professori Aino Niskanen Aalto-yliopiston Taideiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta. Hänen kannus- tavia muistutuksiaan ja neuvojaan on työn valmistumisesta osaltaan kiittäminen. Käsikirjoituksen muokkaamisessa on työn loppuvaiheessa arvokkaana tukena ol- lut FT h.c. Rainer Knapas. Olen lisäksi kiitollinen professori Maria Lähteenmäeltä saamistani vihjeistä ja huomioista. Kiitokset kuuluvat myös väitöskirjan esitarkas- tajille, FT Anna Ripatille ja FT Anu Koskivirralle, joiden esittämien huomioiden pohjalta olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt paikkaamaan käsikirjoituksessa nähtyjä puutteita. Lopulliseen painoasuun saattamisesta kiitos kuuluu kustannus- toimittaja Kristiina Bergholmille, graafikko Mina Nytorpille ja Aalto ARTS Book- sin kustannustoimittaja Iida Turpeiselle. Kiitoksitta ei myöskään voi jättää lähdeluettelossa mainittujen arkistojen hen- kilökuntaa, erityisesti Petri Juvelaa Mikkelin maakunta-arkistosta, sekä Eino Par- tasen perikuntaa. Perhettäni on syytä kiittää ainakin kärsivällisyydestä näin pitkän projektin tullessa nyt päätökseen. Lopuksi on kiitettävä työtäni tukeneita rahoittajia. Aivan tutkimuksen alkuvai- heessa työtä ovat avustaneet Suomen Akatemia sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö. Lisäksi olen saanut väitöskirjan viimeistelyyn ja julkaisemiseen tukea Viipuri-sää- tiöltä, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry:ltä ja Karjalan kult- tuurirahastolta. Espoossa, marraskuussa 2017 Petri Neuvonen 9 Viipurin kauppatori 1930-luvulla. Kuva: Helios Oy:n valokuvakokoelma. Eino Partasen perikunta. 10 JOHDANTO Auringonpaisteisen torin liepeillä leijuu rinkelien tuoksu ja karjalainen puheen- sorina. Markkinaväki parveilee kauppiaiden, kuormahevosten ja myyntikatosten reunustamalla torilla. Hyörinän taustalla levittäytyvät Pyöreän tornin ja historial- lisen vanhankaupungin siluetit. Tämä näkymä 1920–30-luvun Viipurista on mo- nelle tuttu. Perin harva tosin pystyy turvautumaan omakohtaisiin muistoihinsa. Mielikuvamme yli seitsemän vuosikymmentä sitten tuhoutuneesta suomalaisesta Viipurista on useimmiten syntynyt nostalgian värittämien muistelmateosten, ku- vakirjojen, postikorttien, maalausten ja kotialbumien välityksellä. Ne ovat tehneet Pyöreän tornin muodot tutuiksi monille, vaikka he eivät olisi kaupungissa kos- kaan käyneet. Historialliset rakennukset vaikuttavat olleen yksi suomalaisen Viipurin kult- tuurisen identiteetin kulmakivistä. Viipurilaistarinoiden taustalla häämöttävät usein keskiaikaisen linnan, Pyöreän tornin ja vanhan tuomiokirkon kellotor- nin kaltaiset maamerkit tai Vesi- ja Karjaportinkatujen idylliset katunäkymät. Nämä muistomerkit ovat olleet alustoja, joihin entiset viipurilaiset ovat kiinnit- täneet muistonsa. Monet 1920–30-lukua käsittelevät muistelmat antavat kuvan kaupunkiyhteisöstä, joka arvosti ja vaali rakennusperintöään. Muistellessaan en- tistä kotikaupunkiaan kirjailija Lempi Jääskeläinen arvioi, että ”oikeastaan