DOCSLIB.ORG

TOIMINTAKERTOMUS V:LTA 1967 1968 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
TOIMINTAKERTOMUS V:LTA 1967 1968 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton 37 jäsenliittoa ja 18 piiriä SVUL 3584 seuraa, 624662 jäsentä 304 maaottelua 25 urheilussa 104.662 koulutustilaisuutta, niistä 132 voittoa 31 maasta joissa 1.761.957 osanottajaa TOIMINTAKERTOMUS V:LTA 1967 1968 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1968 ja SVUL:n ensimmäinen ·suomalainen urheilun tieto­ VUOSIKER TOMUS 1967 sanakirja edullisesti myös osamaksulla rOIVS·VDEILV 1·2 Kaksi vankkaa nidettä tulvil­ Paljonko yleisöä mahtuu maailman suu­ laan pätevää urheilutietoa mu­ rimmalle stadionille? Montako maail­ kaansatempaavasti kerrottu­ manennätystä Paavo Nurmi juoksi? na, loisteliaan kuvituksen ha­ Miten pelataan amerikkalaista jalkapal­ vainnollistamana. I osassa aak­ loa? Mikä on pitkä kiekko? Mitä tutki­ koselliset hakusanaosastot, vat urheilusosiologit? Monessako yleis­ erikoisosasto olympiakisoista, urheilumaaottelussa Suomi on voittanut asiahakemisto. II osa sisältää Ruotsin? tulos- ja ennätystilastot sekä Fokus-Urheilu vastaa näihin ja luke­ henkilöhakemiston. mattomiin muihin urheiluaiheisiin ky­ symyksiinne - luotettavasti havainnol­ lisesti. Toimituskunnan asiantuntemus takaa esitettyjen tietojen pätevyyden - päätoimittaja Keijo Virtamo, avustaja­ asiantuntijoina maamme tunnetuimmat u rheiluki rjoittajat. Koko teos kangask. 120:- , nahkaselk. 140:-. Edullisesti myös osamaksulla - ei korkoa, ei osamaksulisää, ja kuu­ kausimaksuksi riittää 15:-. OTAVA KANSIKUVA SVUL:n ansioplaketin kuvio. Sama kuvio on SVUL:n lipus­ sao Kuvion keskiaihe on Akse­ li Gallen-Kallelan v. 1915 piir­ tämä SVUL :n urheilumerkki. Helsinki 1968 Kirja-Mono Oy. AKSELI KASKELA vaikuttaa ihmisen keh.iJtykseen. LisäkaJIlIlustimena nuorelle urheiLijalle ovaIt olleet myös esikuvat, jotka ovat saattaneet hänet jatkuvastli. ponnisrtlamaan yhä korkeampiin päämääriin. Ajankuva ja urheilu Esikuvia me tarvitsemme nimenomaan nykyaikana. Ilman ihanteirtJa ei nuoren ihmisen henkinen ~ehiJtys löydä toivottua E lämme nope~s~i kehitt~vässä ja uu~istuvassa yhteis- kunnassa. Stvtstykselltset, taloudelltset ja sosiaaliset sUll'Il.taa. Urheilu tarjoaa niitä nuorille yllin kyllin. olomme ovat huomattavasti muuttuneet parin viimeisen Sen vuoksi meidän urheiluväen on saatava nuorisoa yhä vuosikymmenen aikana. Elämän arvoja punnitaan uudel­ enemmän urheilun pariin. Ermenkaikkea slJle on saatava joh­ leen ja mielipiteitä muokataan erilaisille näkemyksille dettua toimintaa. Sillä me osaltamme autamme yhteiskuntaa kaiken olevaisen tarkoituksellisuudesta. Vedotaan selviytymään a.ik.akJautemme ongelmista. Siten me edistämme realiteetteihin ja väheksytään aikaisempia tekoja ja ta­ myös itse urheiil.ua, jolta laaja kansa vaatii jatkuvasti näky• pahtumia. Radikalismi ja protesti ovat valtteja, joihin viä suorituksia. nojautuen suoritetaan mitä mielikuvituksellisimpia tem­ Tämän toteamuksen valossa Suomen Valtakunnan Urheilu­ pauksia. Vanhemman ja nuoremman 'sukupolven välille liitolla maamme johtavana urheilun keskusjärjestönä on entis­ on kasvamassa syvä kuilu, joka heikentää kansakunnan täänkin tärkeämpi tehtävä hoidettavanaan. elinvoimaa. Mistä tämä karikki johtuu? Onko se pitkäaikaisten sotien jälkiseurauksia. Onko se tosiaankin maailman nuorison pro­ testi edellisen sukupolven suorittamalle hävitykselle. Vai onko se kauko-ohjattua toimintaa uuden sekasorron aikaan­ saamiseksi. Jo~ tapauksessa moraalikäSlitteet ovat höltymäs• sä. Kunnioitus arvossa pidettyjä elämäntapoja kohtaan on saanut vakavia iskuja. Häveliäisyyden raja-aidat kaatuvat yksilövapauden vaatimusten tieltä. Demokratian nimissä py­ ritään luomaan uusia järjestelmiä, jotka käytännössä johtavat tois1:ein.sa syyttelyilh.i.n ja pettymyksiin. On selvää, että olot ja tavat muuttuvat aikojen mukana. Ei ole kuri.tenkaan samantekevää, mihin suuntaan ne muuttuvat. Vaikka viimeaikaisissa muutoksd.ssa on paljon positiivisiakin puolia, rlIi.in kuitenkin negatiiviset 1!miöt selvästi osoittavat rappeutumisen merkkejä. Tästä syystä on asiaan kiinnitet­ tävä vakavaa huomiota. Onhan kysymys kansakunnan tule­ vaisuudesta. Usealla vastuunalaisella taholla onkin ryhdytty toimenpitei­ siin kehltyksessä es1intyvien epäkohtien torjumiseksi. Huo­ mattavana apuna tässä työssä On ollut urheilu. Kaikki,alla maassamme toimivat urheiluseurat ovat jatkuvasti saaneet riveihilIlsä nuorisoa, joka siellä on löytänyt toiminrt;ahalulleen siten tyydytystä ja välttynyt harhateiltä. Si·ellä nuoret ovat 20 vuoden ajatta ovat ne SVUL:n toiminnassa saavutetut ansiot, saaneet irtlselleen selvän tavoirtJteen - pyrkimyksen kehittyä joiden johdosta toimitusjohtaja Kauno Rintakoski (vasemmalla) sai hyviiksi urheiLijoiksi. Päästäkseen sellaiseksi on ollut nouda­ 60-vuotispäiväonnittelujen yhteydessä SVUL:n puheenjohtaja tettava tiettyjä elintapoja ja harjoitettava irtseään. Näin on Akseli Kaskelan luovuttaman SVUL:n kultaisen ansioplaketin. syntynyt urheilusta kasvaltustekijä, joka myöhemmälläkin iällä Toimitusjohtaja Rintakoski on SVUL:n Tuen ensimmäisiä jäseniä ja Tuen monivuotinen puheenjohtaja. 4 5 SVUL VALTAKUNNALLINEN SUURJÄRJESTÖ Jäsenliittojen maara kasvanut 7 vuodessa yli 2-kertaiseksi SUUREN KEmTYKSEN VUOSIKYMMEN vv. 1958-1967 Vuosi Jäseniä I Seuroja· Liittoja Uudet jäsenliitot I I I 1958 376.338 1.447 17 17 1959 405.261 1.540 17 1960 418.705 1.559 17 7 Kaunol uistelulii t to 1961 436.927 1.586 20 Kuntourheiluliitto Lentopalloliitto - - Ratsastajain- Ampujainliitto 1967 liitto Golfliitto 1932 1960 1962 562.137 1.736 27 Routuliitto Kanoottiliitto Tennislii tto 5-ottel ulii tto Pöytätennisliitto Judoliitto 1963 587.202 2.083 31 Sulkapalloliitto Moottoriliitto 1964 602.706 2.197 32 PurjehtijaliItto Henkilöjäsenten maara kasvanut 61 vuodessa yli 200-kertaiseksi Moottoriveneliitto 1965 605.006 2.239 34 Vesihiihtoliitto Salamapalloliitto 1966 609.450 2.294 36 Ampumahiihtoliitto 1967 624.622 2.323 37 Kävelyurheiluliitto 3.065 • Seuralukuun eivät siSälly seurojen 1.261 itsenäisesti toimivaa rekisteröi• tyä alaseuraa ja kyläosastoa. 1926 1936 1946 1956 1967 6 7 Aimo Tukiaisen Ote 17-vuotiaan sihteerin kirjoittamasta SVUL:n Kainuun piirin muovaama Urho Kekkosen toiminta kertomuksesta. muotokuva. omistaa SVUL jaanin Kipinän johtokunnan jäseneksi. Kolme vuotta myöhem• min hänelle uskottiin mainitun seuran puheenjohtajan tehtä• Valtiomies - urheilujohtaja vä ja samanaikaisesti. häJnestä tuli SVUL : n KaiJnuun piirin joh­ tokunnan jäsen ja sihteeri. Otteita sosiaalineuvos Kaskelan puheesta, jonka hän piti paljasta­ Näin alkoi sangen varhaisessa vaiheessa Urho Kekkosen essaan tasavaHan presidentin muotokuvan 29. 4. 1967. työ järjestötoiminnan alalla. Se tapahtui samanaika,isesti hä• nen aktiivisen kilpailijakehiityksensä kanssa, joka johti myö• hemmin yliopislto-opiskelunsa aikana Suomen mes.taruuks.iin Aikakirjat kertovat, että yli p';10livuosisataa sitten, siis asti. 185 cm korkeushypyssä vuonna 1924 oli Setl1 ajan huip­ ennen maamme itsenäistyrn.istä, oli Kajaanin yhteiskoulussa putuloksia. Hän oli myös erinomainen pikajuoksUja, mm. 100 urheilua ja kirjallisuutta harrastava oppilas, joka jo 14-vuo­ m. ll,O sek. Vauhdittomassa 3-1oikassa hän saavu1lti silloisen tiaana valittiin paikkakunnan voimistelu- ja urheiluseuran Ka- epävirallisen maahlman elllIlätyksen tuloksella 972 cm. Kainuun 8 9 piirin mestaruuksia hänellä on kaikkiaan 37 kpl, käsittäen mm. tensa alkuvuosina hän osallistui tehokkaasti SVUL: n sisäisen 1500 metrin juoksun ja 10-ottelun. Piirin ennätys 100 metrillä organisaation muuttamista tarkoittaviin järjestelyihin. Erikois­ oli hänen hallussaan 39 vuotta. Mitkä olisivatkaan olleet tu­ urheilun aloja edusrtavien jaostojen työ ei päässyt edistymään, lokset, jos hän olisi käyttänyt harjoiltuksiinsa enemmän a1kaa. koska niiden hallinnollinen, taloudellilnen ja lcilpailullinenkin Mutta hän oli omien sanojensa mukaan "kylmiltään urheilija". toi:miJnta oli suuressa määriin keskusjohdon käsissä, jolla Hän piti erityisesti kJilpailemisesta. Lauri Miettinen kirjoittaa taas ei ollut tarpeeksi voimaa ja asiantuntemustIa asioiden hoi­ Urho Kekkosen 60-vuotisjuhlajulkaisussa: "En tunne ketään tamiseksi. Jaostot oli saatava muutetukså. iltsenäisiksi erikois­ lukuis.ista urheilutovereistani, joka siinä määrin rakastaisi lii­ liitoiksi jolloin niiden toimintlaedellytykset tulisivat ajan vaa­ kuntoa ja osaisi. niin poikamaisesti nauttia ponnistuksen rie­ timuksi:~ vastaaviksi. Näin tapahtuillcin vuosia kestäneiden sit­ musta kuin Urho Kekkonen." Ehkä emme erehdy, jos sanom­ keiden selvittelyjen jälkeen. Siten syntyi v. 1932 myös Suo­ me, että hänen fyysinen kuntonsa ja henkinen vireytensä, va­ men Urheiluliitto, joka puheenjohtajansa taitavalla johdolla pautumis- ja latautumiskykynsä ovat perintönä vanhemmilta kehilttyi vähitellen maan suurimmaksi erilkoisliitoksi. ja esivanhemmilta, Keslci- ja Itä-Suomen korvenraivaajasu­ Los Angelesin ja myöhemmin Berliilnin olympiakiso~ssa , jois­ vuilta. Tätä kallista perintöä on Urho Kekkonen osannut jär• sa Urho Kekkonen tOOmi joukkueittemme johtajana, yleisur­ kevästi vaali'a koko elämänsä ajan. heilumme saavutti loistavia voiJtto}a. Sen sijaan vuodeksi 1940 Kilpaurheilun oheUa Urho Kekkosta kiinnoSlti jatkuvasti ur­ Helsingille myönnetyt olympiakisat, jota ennen Urho Kekko­ heilun järjestötoiminta, johon hän joutui kiåJnteäs,ti mukaan nen oli valittu myös Suomen OlympiJakomiJtean puheenjohta­ 1920-luvun loppupuo·lella varsinaisten lainopin opintojensa jaksi, sortwvat jo valmisteluvaiheessa sodan jalkoihln. Väli• päätyttyä. V. 1928 hänet valittiin SVUL:n urheilujaoston jä• rauhan aåk.ana v. 1941 Ruol\:sin aloititeesta suoritettu maaotte­ seneksi ja seuraavana vuonna sen puheenjohtajaksi. Siitä alkoi lumarssi
Load more

Recommended publications
  • Mitalitaulukko
    KISAOPAS Kesäolympialaiset, Rio de Janeiro, 5.–21.8.2016 Sisältö BRASILIA JA RIO DE JANEIRO 4 BRASILIAN OLYMPIAMITALIT 6 KESÄOLYMPIAKRONIKKA 1896–2012 7 KESÄOLYMPIAKISOJEN YLEISTILASTOT 16 Ammunta 38 Golf 43 Jalkapallo 44 Jousiammunta 46 Judo 48 Koripallo 50 Käsipallo 52 Lentopallo 54 Maahockey 56 Melonta 58 Miekkailu 61 Nykyaikainen viisiottelu 63 Nyrkkeily 65 Paini 68 Painonnosto 73 Purjehdus 75 Pyöräily 79 Toimitus: Pöytätennis 82 Ratsastus 84 Urheilumuseon tietopalvelu: Matti Hintikka ja Vesa Tikander Rugby sevens 86 Rytminen voimistelu 87 Kuvat: Soutu 88 Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC) ja Sulkapallo 91 Urheilumuseon kuvapalvelu. Taekwondo 93 Taitto ja digijulkaisu: Taitouinti 95 Telinevoimistelu 96 Edita Prima Oy Tennis 99 Julkaisija: Trampoliinivoimistelu 101 Suomen Olympiakomitea Triathlon 102 Uimahypyt 103 ©Copyright Uinti 105 Urheilumuseo ja Vesipallo 110 Suomen Olympiakomitea Yleisurheilu 111 ISBN 978-952-5794-48-9 (NID.) MAALYHENTEET 130 ISBN 978-952-5794-47-2 (PDF) PARALYMPIALAISET 132 Urheilumuseon tietopalvelu: RIO DE JANEIRO 2016 - KILPAILUAIKATAULU 134 [email protected] KARTTA 138 Suomen Olympiakomitea: www.olympiakomitea.fi Kansainvälinen Olympiakomitea: www.olympic.org Rio 2016: www.rio2016.com BRASILIAN BRASILIA LIITTOTASAVALTA República Federativa do Brasil Pinta-ala: 8 515 767 km² Asukasluku: 205 miljoonaa Etelän jättiläinen Pääkaupunki: Brasília Brasilia on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan maailman Bkt/asukas (arvio): 15 893 $ viidenneksi suurin maa. Laajuudessa sen voittavat vain Venä- (Suomi: 40 676) jä, Kanada, Kiina ja Yhdysvallat, väkimäärässä Kiina, Intia, Rahayksikkö: real USA ja Indonesia. Valtio kattaa lähes puolet Etelä-Amerikan Virallinen kieli: portugali pinta-alasta. Valtionpää: presidentti Hallitusmuodoltaan Brasilia on liittotasavalta, jossa on 26 osavaltiota. Laajaan maahan mahtuu monta ilmasto- aluetta Amazonin trooppisesta sademetsästä koillisen kuiviin savanneihin ja maan eteläosien lauhkeaan havumet- sävyöhykkeeseen.
    [Show full text]
  • SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY VUOSIKERTOMUS 2016 Suomen Olympiakomitea Ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh
    SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY VUOSIKERTOMUS 2016 Suomen Olympiakomitea ry Radiokatu 20 00240 Helsinki puh. (09) 348 121 [email protected] www.sport.fi/olympiakomitea Kuvat: Suomen Olympiakomitea, Kansainvälinen Olympiakomitea, Puolustusvoimat, Suomen Urheilumuseo, Milla Vahtila, Suomen Painiliitto ja KIHU Taitto ja paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2017 ISBN (NID): 978-952-5794-68-7 ISBN (PDF): 978-952-5794-69-4 2 1. MEIDÄN VUOTEMME 2016 4 2. VUOSI 2016 6 3. OLYMPIAVUODEN MERKKIPAALUJA 8 4. OLYMPIAJOUKKUEEN VUOSI 2016 10 5. HUIPPU-URHEILUN VUOSI 2016 14 6. OLYMPIA-AKATEMIA 22 7. YHDISTÄVÄT PALVELUT 24 8. RESPECT 30 9. LIITTEET 34 LIITE 1 JÄSENISTÖ JA HALLINTO 36 1.1 Suomen Olympiakomitean jäsenjärjestöt 35 1.2 Kunniapuheenjohtajat 36 1.3 Olympiakomitean valtuuskunta (jäsenet ja varajäsenet) 36 1.4 Hallitus ja puheenjohtajisto –26.11.2016 asti 37 1.5 Hallitus ja puheenjohtajisto –26.11.2016 alkaen 38 1.6 Henkilöstö 38 LIITE 2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 40 2.1 Kansainvälinen Olympiakomitea 40 2.2 Maailman olympiaurheilijoiden liitto 40 2.3 Maailman olympiakomiteoiden liitto? 40 LIITE 3 ASIANTUNTIJARYHMÄT 41 3.1 Urheilijavaliokunta 41 3.2 Olympia-akatemia 41 3.3 Olympiavoittajat ry 42 3.4 Pro Olympia 42 LIITE 4 VALTION VALMENNUS- JA HARJOITTELUAPURAHAT 43 4.1 Kesälajit 43 4.2 Talvilajit 45 LIITE 5 VALMENNUSTUET 47 5.1 Kesälajit 47 5.2 Talvilajit 47 LIITE 6 NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJAT 49 LIITE 7 SUOMEN JOUKKUEET JA MITALISTIT 51 7.1 Kesäolympialaiset 51 7.2 Nuorten talviolympialaiset 53 LIITE 8 TULOSLASKELMA 57 LIITE 9 TASE 50 LIITE 10 TILINTARKASTUSKERTOMUS 59 3 1 MEIDÄN VUOTEMME 2016 Vuosi 2016 oli urani tähänastinen huippuvuosi, kun kovan kuntoutuksen ja työn jälkeen saavutimme olympiapaikan ja kolme arvokilpailumitalia.
    [Show full text]
  • TEAM FINLAND Games of the XXXII Olympiad Tokyo 2020 Main Partners of Content Olympic Team Finland Greetings from Pyeongchang to Tokyo
    TEAM FINLAND Games of the XXXII Olympiad Tokyo 2020 Main Partners of Content Olympic Team Finland Greetings from PyeongChang to Tokyo ...................................................4 Archery ..................................................................................................6 Athletics ................................................................................................8 Badminton ...........................................................................................22 Boxing .................................................................................................24 Equestrian ...........................................................................................26 Golf .....................................................................................................28 Sailing .................................................................................................32 Shooting ..............................................................................................36 Skateboarding......................................................................................38 Swimming ............................................................................................42 Wrestling .............................................................................................46 Abbreviations .......................................................................................48 Management .......................................................................................50 Finnish
    [Show full text]
  • Suomen Nyrkkeilyliitto
    Suomen Nyrkkeilyliitto Nyrkkeilymme juhlavuosi - syyskuun 23. päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta SNL:n perustamisesta - sujui kansainvälisesti katsoen odotettua huomattavasti myönteisemmis• sä merkeissä. Vaikka tasomme ei enää vastaakaan menneiden vuosien aikoja, löytyy huipulle edel­ leen nyrkkeilijöitä, jotka pystyvät tasapäiseen kamppailuun maanosamme huippujen kanssa. Belgradissa pidetyissä EM-nyrkkeilyissä oli joukkueeseen lähes viime tingassa valitun 20-vuotiaan jyväskyläläisen Heikki Vilanderin vuoro huolehtia pronssikauden jatkumises­ ta. Hän sijoittui nimittäin kolmanneksi 57 kilon sarjassa pehmittäen puhtaasti suomalais­ ten monivuotisen kompastuskiven ruotsalaisen Ove Lundbyn, jolle oli maaottelussa vielä selvästi hävinnyt. Suomalaiset ovat näin yltäneet EM-mitaleille nyt kolme kertaa peräkkäin ja säilyttä­ neet asemansa Pohjolan parhaana nyrkkeilymaana. Joukkueemme Belgradissa käsitti kaikkiaan kuusi nyrkkeilijää, joista Sven Öling hävisi tulevalle mestarille ja Kalevi Kosu­ nen sekä Pertti Kaijanlaakso sarjojensa pronssimitalimiehille. Vuoden parhaan suomalaisnyrkkeilijän arvo kuuluu Vilanderin mitalista huolimatta Kalevi Marjamaalle, joka joutui seuraamaan EM-kisat katsomosta jouduttuaan juuri nii­ den edellä umpisuolipotilaaksi. Marjamaa teki nimittäin selvää jälkeä kaikissa neljässä maaottelussa, jotka kauden aikana suoritettiin ja esitti lisäksi erittäin tyylikästä amatööri­ nyrkkeilyä. Maaottelumenestys olikin tavallista parempi. Irlanti lyötiin tammikuussa Messuhallissa 8-2 ja Ruotsi huhtikuussa 6- 4. Samoin numeroin
    [Show full text]
  • Tuloksia SVUL:N Valmentaja­ Kysymykseksi Tässä Tutkimuksessa, Ko~.K~ Se on Var~Ast1 :Val.Men~Aj.~N Tehon Kannalta Ratkaiseva Tekijä
    Hankkija palvelee meitä kaikkia Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1971 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1970 Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion , nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA 3 Urheilumme johtajat Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järki• peräisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toiminta­ oikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämis• oikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoitta­ vat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtä• vissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme
    [Show full text]
  • Suomalaiset Olympiavoittajat -Pelipalat Seuraavilla Sivuilla on Suomalaisten Urheilijoiden Nimiä Ja Lajeja
    Suomalaiset olympiavoittajat -pelipalat Seuraavilla sivuilla on suomalaisten urheilijoiden nimiä ja lajeja. Kaikki urheilijat (ja muutama taiteilija) ovat voittaneet henkilö- kohtaisen kultamitalin olympialaisissa vuosina 1948–1998. Talviolympialaisten voittajat on merkitty pelipaloihin sinisellä alaviivalla ja kesäolympialaisten keltaisella alaviivalla. Pelipalojen yhdistäminen yhdessä Tulosta osallistujille kesään tai talveen liittyviä pelipaloja. SUOMALAISET Leikkaa kunkin olympiavoittajan tiedot pitkäksi suikaleeksi. Leikkaa suikale 2–4 osaan. Tehtävä helpottuu, jos paloja on vähän. Jaa pareille tai pienryhmille sopiva määrä yhdistettäviä paloja. OLYMPIAVOITTAJAT Voit tulostaa peliin myös urheilijoiden valokuvia Wikipediasta. – pelejä, keskustelua ja suuren urheilujuhlan tuntua Keskustelunaiheita valikoimalla tai arpomalla Kunkin olympiavoittajan tiedot voi myös jättää leikkaamatta. Suuret urheilujuhlat yhdistävät ihmisiä ja herättävät Suikaleen muotoiset palat voi levittää pöydälle ja pyytää osallistujia tunteita. Monille olympialaiset ovat urheilun tähtihetkiä. nostamaan vaikka pareittain heille merkityksellinen voitto. Palan voi myös arpoa nipusta vetämällä. Tutustukaa yhdessä Keskustelua urheiluaiheesta voi herätellä esimerkiksi: urheilijaan tai lajiin internetissä. • soittamalla olympiahymnin vuodelta 1952 (YouTube: Olympiafanfaari) • katsomalla, kuinka Paavo Nurmi juoksee olympiatulen Kysymyksiä kisakeskustelun käynnistämiseksi: stadionille (YouTube: Olympic Games Helsinki 1952, • Onko jokin voitoista jäänyt erityisesti mieleesi?
    [Show full text]
  • Ii2017kysvas.Pdf
    Osio 1. Joukkue______________________________________________ Pisteet_____________ 1. Minkä lajin miesten suomenmestaruuden voitti Iin Urheilijoita edustanut Veikko Pallari vuonna 1968? 2. Mikä maa voitti kesällä Lontoon yleisurheilun MM-kisoissa a) miesten 4 x 100 m? b) naisten 4 x 100 m? 3. Millä nimellä tunnetaan etenkin Pohjois-Amerikassa suosittu urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät pysymään mahdollisimman kauan sätkivän hevosen tai härän selässä? 4. Oulun Kärpät saavutti vuosina 2000-2010 seitsemän miesten jääkiekon SM-mitalia. Ketkä neljä pelaajaa olivat voittamassa kaikkia mitaleita? 5. Miesten Superpesiksessä pelaa joukkue nimeltä Jymyjussit. Minkä kahden seuran yhdistyessä seura syntyi? Vastauksessa vaaditaan sekä seurojen nimet että kotipaikkakunnat. 6. Kuka samassa lajissa menestynyt urheilija on nyrkkeilijä Niklas Räsäsen puoliso? 7. Missä maassa ajoi ensimmäisen F1 voittonsa a) Mika Häkkinen? b) Kimi Räikkönen? c) Heikki Kovalainen? d)Valtteri Bottas? 8. Oulun Haukiputaalla toimii jääkiekkoseura Ahmat. Missä Pohjois-Pohjanmaan kunnassa toimii niin ikään urheiluseura Ahmat? 9. Mitkä kesäolympialaiset ovat olleet kilpailuajankohdaltaan myöhäisimmät? Kilpailutapahtumia oli vielä joulukuun puolellakin? 10. Mauno Rintanen on ensimmäinen Englannin liigoissa pelannut suomalainen. Hän pelasi Hull Cityssä III divisioonaa v. 1956-57. Mitä paikkaa hän pelasi, maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja vai hyökkääjä? 11. Montako estettä on 3000 m:n estejuoksussa yhdellä kierroksella ensimmäisen kierroksen jälkeen? 12. Kuka on a) eniten
    [Show full text]
  • Urheilutiedon Joukkueiden Sm-Kilpailu 17.10.2015
    URHEILUTIEDON JOUKKUEIDEN SM-KILPAILU 17.10.2015 Numeroituja varsinaisia kysymyksiä on 100. Kysymykset tulevat kymmenenä kymmenen kysymyksen eränä. Jokaisessa numeroidussa kysymyksessä enimmäispistemäärä on sama. Jos kysymyksessä on kaksi alakohtaa tai siinä muuten kysytään kahta asiaa, saa kustakin alakohdasta tai kysyttävästä erillisestä asiasta enintään puolet kokonaisen kusymyksen enimmäispistemäärästä. Henkilöitä kysyttäessä riittää sukunimi mikäli kysymyksessä ei toisin mainita. Kysymykset koskevat ns. yleisiä sarjoja, jollei kysymyksessä toisin mainita. Olympiakisoilla tarkoitetaan Kansainvälisen olympiakomitean järjestämiä tai auktorisoimia aikuisten kilpailuja mukaanlukien vuoden 1906 Ateenan ns. välikisat, vuoden 1924 Chamonix’n taannehtivasti talviolympialaisiksi nimetyt kilpailut ja Tukholmassa vuonna 1956 pidetyt ratsastusolympialaiset. Jos kysymys käsittelee työläisolympialaisia, shakkiolympialaisia, paralympialaisia, nuorten olympialaisia tms., kerrotaan se kysymyksessä erikseen. Arvokilpailuilla tai arvokisoilla tarkoitetaan olympialaisia ja MM-kilpailuja (ei esim. EM-kilpailuja). Koska osa kysymyksistä on pitkiä, on kysymyksissä lihavoinnilla pyritty korostamaan mitä niissä varsinaisesti kysytään, jotta tämä olisi tarvittaessa nopeasti huomattavissa. Kysyttäessä urheilulajia halutaan mahdollisimman tarkkaa vastausta. Jos kysymys on esim. ”Missä urheilulajissa Pekka Vasala voitti olympiakultaa vuonna 1972”? olisi täyteen pisteeseen vaadittava vastaus ”miesten 1500 metrin juoksu”. Jos sen sijaan kysyttäisi ”missä urheilumuodossa
    [Show full text]
  • FINNISH OLYMPIC CHAMPIONS Paavo Aaltonen (1919–1962) 1948
    FINNISH OLYMPIC CHAMPIONS Paavo Aaltonen (1919–1962) 1948 Gymnastics, team competition M 1948 Gymnastics, vault 1948 Gymnastics, pommelled horse Paavo Aaltonen won three Olympic gold medals in 1948. He was still only the second most successful Finnish gymnast at the London Games. Aaltonen rose to the elite of Finnish gymnastics in the late 1930’s. During the war he maintained his fitness by training on self-made apparatuses behind the frontline. In 1948 Aaltonen won a total of four Olympic medals at the London Games: gold in team competition, bronze in the individual all-around event and individual gold in both vault and pommelled horse. In the last-mentioned event he tied for gold with his two team-mates Veikko Huhtanen and Heikki Savolainen. The three-way tie for gold by athletes from a single nation remains a unique occasion in Olympic history. Aaltonen’s feats were still somewhat overshadowed by Huhtanen who also won three gold medals including the individual overall title. In 1950 Aaltonen won gold in horizontal bar at the World Championships in Basel, Switzerland, thus becoming the first athlete of the Finnish Workers’ Sport Federation to win a world title. Two years later in Helsinki he won his last Olympic medal as member of the home nation’s bronze medal team. Toimi Alatalo (1929–2014) 1960 Cross-country skiing, 4 x 10 km M Toimi Alatalo first came to the fore in 1956 when he won the Finnish championship title in 15 kilometres. He missed the Cortina d’Ampezzo Olympic Games that year due to foot injuries.
    [Show full text]
  • Statistik-Historisch.Pdf
    Tennis 19 24 Wightman/Williams USA 19 52 Nathan Brooks USA Jessup/Richards USA Edgar Basel GER Männer Bouman/Timmer NED Anatoli Bulakow URS William Toweel RSA Statistik Einzel Tischtennis 1956 Terence Spinks GBR Aufgeführt werden die Medaillengewinner aller vor 1972 und aller geänder - 1896 John Pius Boland GBR 3:0 Mircea Dobrescu ROU ten oder vor 2016 aus dem Programm gestrichenen Wettbewerbe. Demis Kasdaglis GRE Männer John Caldwell IRL 19 00 Hugh Doherty GBR 3:0 Doppel (bis 2004) René Libeer FRA Harold S. Mahony GBR 1988 Chen Long-Can/ 1960 Gyula Török HUN Reginald Doherty GBR Sergej Siwko URS 1960 Jugoslawien 3:1 A.B.J. Norris GBR Wie Qing-Guang CHN 2:1 Lupulescu/Primorac YUG Kiyoshi Tanabe JPN BALLSPORT Dänemark 1908 Josiah Ritchie GBR 3:0 Abdelmoneim El Guindi EGY Ungarn An Jae Hyung/Yoo Nam-Kyu KOR Otto Froitzheim GER 1964 Fernando Atzori ITA Baseball (bis 2008) 1964 Ungarn 2:1 Vaughan Eaves GBR 1992 Lu Lin/Wang Tao CHN 3:2 Roßkopf/Fetzner GER Arthur Olech POL Tschechoslowakei Robert Carmody USA 1992 Kuba 11:1 1908 Arthur Gore GBR 3:0 Kang Hee Chan/ Deutschland (DDR) Stanislaw Sorokin URS Taiwan Halle George Caridia GBR Lee Chul Seung KOR Japan 1968 Ungarn 4:1 Josiah Ritchie GBR Kim Taek Soo/ 19 68 Ricardo Delgado MEX 1996 Kuba 13:9 Bulgarien 1912 Charles Winslow RSA 3:1 Yoo Nam Kyu KOR Arthur Olech POL Japan Servilio de Oliveira BRA Japan Harold Kitson RSA 1996 Kong Linghui/ USA Oscar Kreuzer GER Leo Rwabwogo UGA Golf Liu Guoling CHN 2000 USA 4:0 1912 Andre Gobert FRA 3:0 Wang Tao/Lu Lin CHN Bantam (-56 kg) Kuba Männer Halle Charles Dixon GBR Yoo Nam-Kyu/ 1920 Clarence Walker RSA Südkorea Anthony Wilding AUS Lee Chul-Seung KOR Chris J.
    [Show full text]
  • KISAOPAS Tokion Kesäolympialaiset 23.7.-8.8.2021 Olympiajoukkueen Pääyhteistyökumppanit
    KISAOPAS Tokion kesäolympialaiset 23.7.-8.8.2021 Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit Muut kumppanit Sisällys Japani .......................................................................4 Japanin kesäolympiamitalit ..............................................6 Tokio .........................................................................7 Kesäolympiakronikka 1896–2016 ........................................8 Kesäolympiakisojen yleistilastot ....................................... 16 Lajikohtaiset tilastot .................................................... 37 Ammunta ................................................................. 38 Baseball ja softball ...................................................... 41 Golf ........................................................................ 43 Jalkapallo................................................................. 44 Jousiammunta ........................................................... 46 Judo ....................................................................... 48 Karate ..................................................................... 50 Kiipeily .................................................................... 51 Koripallo .................................................................. 52 Käsipallo .................................................................. 55 Lainelautailu ............................................................. 57 Lentopallo ja beachvolley ............................................... 58 Maahockey ..............................................................
    [Show full text]
  • Lataa Numero
    www.urheilutoimittajat.fi FFairUrheilutoimittajaina Liitoni jäsenlehtir 3/2020PPlaylay LIITON UUSI STRATEGIA VAHVASTI URHEILUJOURNALISMIN YTIMESSÄ SIVUT 8 – 9 HHYVÄÄYVÄÄ KKUVAAUVAA EEII AARVOSTETARVOSTETA SIVUT 14 – 15 URHEILUTOIMITTAJAPÄIVÄT JA URHEILUJOURNALISMIN ILTA 14.12. SIVUT 4 ja 13 VUODEN URHEILIJA -VALINNASTA TULEE KORONAPANDEMIAN TAKIA POIKKEUKSELLINEN SIVUT 20 – 21 Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Sisältö 3/2020 4 22 Urheilujournalismin ilta Kiistelty e-urheilu Fair Play 14.12. Vuoden Urheilija -lajilistalle, Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti mutta rajoitetusti Julkaisija 6-7 Urheilutoimittajain Liitto ry. Harri Laiho ja Antti Salo 23 Atomitie 5, C-porras, 00370 Helsinki uusina jäseninä Urheiluyhteisö yhteisellä Päätoimittaja liiton hallitukseen rintamalla häirintää vastaan Nina Jakonen – myös toimittajilla iso rooli toimisto@urheilutoimittajat.fi Toimitus 8-9 Taru Nyholm Vuosikokous vahvisti Esko Hatunen uuden strategian ja Ulkoasu päivitetyt säännöt Taina Kemppainen Tmi, Rauma Painopaikka 9 Savion Kirjapaino Oy, Kerava Nyt on aika hakea Ilmoitusmyynti Urheilutoimittajain Liitto ry ansiomerkkejä Nina Jakonen, puh. 050 448 4845 24-25 Levikki Sanna-Leena Perungan 1 500 tie vei kisaladuilta Osoitteenmuutokset toimittajaksi toimisto@urheilutoimittajat.fi Ilmestyminen 2020 nro 3 23.9. 28-29 nro 4 9.12. Urheilutoimituksen
    [Show full text]