Nannut Kalaallit Nunaata Avannaata Kitaani –

Nannut Kalaallit Nunaata avannaata kitaani –

Piniarneq silallu pissusaa pillugit apersuilluni misissuineq, 2006

Nalunaarusiaq Teknikkimut tunngasoq nr. 70 Pinngortitalerifﬁk – Grønlands Naturinstitut

Nannut Kalaallit Nunaata avannaata kitaani – Piniarneq silallu pissusaa pillugit apersuilluni misissuineq, 2006

Born, Erik W.1, Anna Heilmann1, Lene Kielsen Holm2 & Kristin Laidre1 E.W. Born

1 Pinngortitalerifﬁk/Grønlands Naturinstitut, Postboks 570, DK-3900 Nuuk, Grønland 2 ICC, Inuit Circumpolar Council, Postboks 204, Dr. Ingridsvej 1, DK-3900 Nuuk, Grønland Atuakkap aqqa: Nannut Kalaallit Nunaata avannaata kitaani – Piniarneq silallu pissusaa pillugit apersuilluni misissuineq, 2006.

Atuakkiortut: Born, E.W.1, A. Heilmann1, L. Kielsen Holm2 & K. Laidre1 1 Pinngortitalerifﬁk/Grønlands Naturinstitut, Postboks 570, DK-3900 Nuuk, Grønland 2 ICC, Inuit Circumpolar Council, Postboks 204, Dr. Ingridsvej 1, DK-3900 Nuuk, Grønland

Tulleriiaat aqqa normualu: Nalunaarusiaq Teknikkimut tunngasoq Nr. 70 – Teknisk Rapport nr. 70

Ukioq saqqummersinne- qarﬁa: 2008

Saqqaanut assiliisoq: Ø. Wiig

Naqiterneqarﬁa: Special-Trykkeriet Viborg a-s

ISBN: 978-87-91214-33-2 ISSN: 1397-3657

Issuarneqarnerani ima allaqqassaaq: Born, E.W., A. Heilmann, L. Kielsen Holm & K. Laidre 2008. Nannut Kalaallit Nunaata avannaata kitaani – Piniarneq silallu pissusaa pillugit apersuilluni misissuineq, 2006. Pinngortitalerifﬁk – Nalunaarusiaq Teknikkimut tunngasoq Nr. 70: 116 qup.

Pissarsiarinnifﬁssaq: Pinngortitalerifﬁk – Grønlands Naturinstitut Postboks 570 3900 Nuuk Grønland

Tlf.: +299 361200 Fax: +299 365957 [email protected]

Nalunaarusiaq PDF-ﬁlitut Pinngortitalerifﬁup nittartakkakkut qupperneranit aaneqarsinnaavoq:

http://www.natur.gl/ Saqqummersitat / Teknikkikkut nalunaarutit

4 Eqikkaaneq lerpoq, siusinnerusukkullu sikuertalerluni, ilanngullugu aamma siku saannerulersimavoq allanngorarnerujussuan- Born, E.W., A. Heilmann, L. Kielsen Holm & K. Laidre 2008. ngorsimallunilu. Sila aamma kiannerulersimavoq unerisi- Nannut Kalaallit Nunaata avannaata kitaani – Piniarneq mannginnerulerlunilu – ilaatigut anorersuarajunneruler- silallu pissusaa pillugit apersuilluni misissuineq, 2006. luni ilaatigullu ukiukkut siallertalerluni. Sermit tunuari- Pinngortitaleriffik – Nalunaarusiaq Teknikkimut tunnga- artorsimapput, sermersuullu ilaa annikilliartorsimalluni. soq Nr. 70: 116 qup. Allannguutit tamakkua kommunini taakkunani marluusuni annertuumik angallannermut piniarnermullu sunni- Februar 2006-mi apersorpagut Qaanaap (25-it) Uperna- uteqarsimapput. Ingammik Qaanaap Kommuneani ser- viullu (47-it) kommuuniini nannunniat 72-it, nannut biolo- mikkut immallu sikuatigut angalanermi aqqutinut allan- giiannut, nannunniarnermut, silap pissusaata allanngori- ngortitsisimapput. Tamakku saniatigut allanngornerit pi- artorneranut takussutissat, tamakkualu nannunut nan- niariaatsinut sunniuteqarsimapput. Umiatsianik angallas- nunniarnermullu sunniutaat pillugit ilisimasaat katersor- sinnaaneq sivisunerulersimavoq, tamannalu angallammiit niarlugit. Taamaaliornitsinnut tunuliaqutaavoq ukiuni nannuttat amerleriarnerannik ersarissumik kinguneqarsi- kingullerni piniarnermut nalunaarsuinerniit, qaammataa- mavoq, qimussimiit nannuttanut naleqqiullugu. Tamanna sakkut misissuinerniit, nutaarsiassanillu tusagassiisarfin- allannguut, Upernaviup Kommuniata kujataani ersarinne- niit nalunaarutigineqarmat Kalaallit Nunaata avannaata rusoq, apersorneqarsimasut ilaanniit peqqutaaqataasunut kitaani nannut pisarineqartartut amerliartortut, kiisalu, nassuiaatigineqarpoq, 1990-ikkut aallartinneranniit nan- nalinginnaasumik kiatsikkiartornerup kingunerisaanik nuttat amerleriarnerannut. Angallammiit piniarfiit anner- silap, immap sikuata, sermit, il.il. allanngoriartornerat. toorujussuit piffissaq sivikitsoq atorlugu tikinneqarsin- Kommunini taariikkatsinni marluusuni paasissutissiisi- naanngorsimapput, qimussimut naleqqiullugu. Nannut al- masut amerlanersaasa maluginiarpaat nannut amerlane- lanngorsimanerannut tunngatillugu apeqqummut (asser- rusut qaninnerulersimasut (tassa angallaffiusunut najuga- suutigalugu salunnerulersimanersut, sikusarnerata al- qarfiusunullu qaninnerulernerat). Itisiliillutik akissute- lanngornera peqqutigalugu imminnut unamminerulersi- qartut 31%-it missaasa saqqummiuppaat tamanna peq- maneq nerisassakilliornernerulersimanerluunniit peqquti- quteqartoq uumasut nalinginnaasumik amerleriarsimane- galugit) aperineqartut sisamararterutaasa missaat anger- rannik, akissutilli 16%-iisa immap sikuata annikilliartor- put. Nannut salunnerulersimanerat pingaartumik Qaa- nera peqqutaasutut oqaatigigaat. Qaanaap kommuneani naap kommuneani piniartut maluginiarsimavaat (taa- isumaqaqqajaanerupput nannut takkuttarnerisa allan- maanneranik akisimasut 15-nit akornanni 13-nit Qaanaa- ngornerannut peqqutaasoq immap sikuata annikillinera, meersuupput). Peqqutaasoq ersarinngilaq, kisianni iner- nanoqarnerulerneq peqqutaanani. Tassa Upernaviup Kom- nerusunut ilaatigut sunniuteqarsinnaavoq Qaanaap kommuneani isuma illuatungilerlugu, tassani isumaqartoqar- muniani apersorneqarsimasut ataatsimut isigalugit nan- mat nanoqarnerulersimasoq. Qanga nannut takkuttarne- nunniarnermik piffissamik sivisunerusumik misilitta- risa allanngoriarnerat pisimassanersoq – imaluunniit gaqarnerat, Upernaviup kommuniani apersorneqartunut qanga nanoqarnerulersimassanersoq – erseqqinngilaq, ki- naleqqiullugit. Sumiiffinni tamani nannut nerisarisarta- sianni isumaqaqqajaasoqarneruvoq 1960-ikkunni 1970-ik- gaasa allannguuteqarsimaneranik malussartoqarsiman- kunilu nanoqannginnerusimasoq. Ukiuni kingullerni, im- ngilaq. Nalunaarusiap aamma saqqummiuppai piniarner- maqa 1990-ikkut aallartinneraniit, malunnarnerusumillu mut, nannut pissusaannut biologiiannullu tunngasut paa- 1990-ikkut naajartorneraniit, Qaanaap Upernaviullu kom- sissutissarpassuit. 1952-miit 2005 ilanngullugu paasissu- muneani ersarissumik avatangiisimi uuttorneqarsin- tissat itisilikkat aallaavigalugit, nannunnerit katillugit naasunik allanngoriartorneqarsimavoq. Malunnaateqar- 588-ineersunit (uumasut 754-it), Qaanaami Upernaviullu nerpaajusoq – piniarnermullu inuillu ulluinnarni inuune- kommuneani nannunniarneq allaaserineqarpoq, sumiif- rannut pingaaruteqartorujussuulluni – tassa immap sikua- finni nannuttat agguataarnerinut paasissutissat ilanngul- ta annikinnerulersimanera. Kingusinnerusukkut sikusa- lugit.

5 Abstract importance to hunting was the decrease in sea ice. Ice for- med later in the fall and broke up earlier in the spring. Sea Born, E.W., A. Heilmann, L. Kielsen Holm & K. Laidre 2008. ice has also become thinner. Furthermore, the weather has Polar bears in Northwest Greenland – An interview survey become warmer and more unpredictable, with frequent about the catch and the climate, 2006. Greenland Institute storms and rain during winter. The glaciers have retreated of Natural Resources. Technical Report No. 70: 116 pp. and parts of the edge of the Inland Ice Cap have recessed. These changes have influenced both travelling and hun- In February 2006, 72 experienced polar bear hunters living ting activities in NW Greenland, and in particular in the in the Qaanaaq (25) and Upernavik (47) municipalities municipality of Qaanaaq, where previous routes along gla- (Northwest Greenland) were interviewed. Hunters were ciers and sea ice can no longer be used. In contrast, the boa- asked about polar bear biology, polar bear catch, climate ting season has been extended with more open water, re- change, and the effect of these changes on the polar bears sulting in an increase in the fraction of polar bears caught and the catch. The rationale for this study was the sugge- from a boat (versus sled). This change, most pronounced in stion from hunting statistics, satellite observations and se- the southern parts of the Upernavik municipality, was cond hand reports that the catch of polar bears in NW mentioned by some of the informants as an additional rea- Greenland had increased since the early 1990s simultane- son for the increased catch of bears since the early 1990s (a ously with marked changes in weather conditions, sea ice boat has a larger range and can cover more ground faster cover and glaciers. The majority of the informants noted an than a sled). About one fourth of the informants said that increased occurrence of bears closer to the coast (i.e. in polar bears demonstrated physical changes (e.g. had be- areas usually used for hunting). About 31% of the answers come thinner either as a result of increased competition or specified that the reason for this change was an increase in access to less food due to a decrease in sea ice). Thinner the number of polar bears, whereas 16% of the answers bears were particularly a phenomenon reported by the specified it was due to a decrease in sea ice cover. The hun- hunters of the Qaanaaq municipality (13 of 15 affirmative ters in Qaanaaq were more inclined to believe that a decre- answers were given in this area). The reason for the regio- ase in sea ice cover explained the increase in coastal occur- nal difference is not clear, but the results may to an rence of polar bears, whereas the informants in Upernavik unknown extent reflect the fact that the informants in Qa- municipality believed it was an increase in number of anaaq generally had more experience hunting polar bears bears. It was not clear from the results when the change in than those in the Upernavik area. No informants suggested density or increase in numbers happened. However, seve- that polar bear foraging had changed. In addition the re- ral informants expressed the opinion that polar bears were port presents a variety of observations about the catch of scarce during the 1960s and 1970s. During recent years, polar bears, polar bear behaviour, and biology. The demo- perhaps beginning in the 1990s, the hunters noted marked graphy of the catch of polar bears during 1952-2005 is de- environmental changes. Most pronounced and of greatest scribed on basis of a total 588 catches (754 polar bears).

6 Imai

Aallarniut 11 Nannut aamma illut (apissit) sumiiffii 29 10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa? 29 Atortut suleriaatsillu 14 11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? 30 12. Nannut aqqutinnaaqarpat? 30 Piareersarneq apersugassanillu toqqaaneq 14 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai). 31 14. Aasakkut nannut sumiittarpat? 33 Angalanerit 14 15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik takusimavit? 34 Apersueriaaseq apersuinerillu imarisaat 15 16. Illumik (apissimik) sinittarfimmik takusimavit? 34 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) allan- Paasissutissat pissarsiarineqartut nguuteqarsimava? 34 suliareqqinneqarneri 15 Silap pissusaata allanngoriartornera 34 18. Sikusarnera allanngorsimava? 34 Sumiiffinnik immikkoortiterinerit 16 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? 37 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? 38 Piffissamik agguataarinerit 16 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? 39 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? 40 Oqaatsit atorneqartartut, naatsorsueriaaseq 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? 41 saqqummeeriaaserlu 17 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? 42 Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai 44 Tunuliaqutaasoq 17 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? 44 Nannut najugaqarfiannut tunngasut 18 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit Piniarnermut malittarisassat piniarnermullu allatigut allanngorsimappat? 45 killilersuutit 19 27. Nanoqassusia allanngorpa? 46 Kiassutsip sikoqassutsillu allanngoriartornera 19 Nannut timaat pissusaallu 47 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ Inernerit 22 nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? 47 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? 48 Apersorneqarsimasut 22 30. Nannunik piniartunik takusimavit? 49 Qaanaap kommunia 22 31. Nannut nerisartagaat allanngorsimappat? 51 Upernaviup kommunia 22 Upernaviup kommunia 51 Apeqqutinut akissutit 23 Sumiiffik 3 (Kullorsuaq aamma Nuussuaq) 51 Qaanaap kommunia 23 Piniarnermut angalanermullu tunngasut 51 Piniarnermut angalasarnermullu tunngasut 24 3. Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat? 51 3. Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat? 24 4. Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigorniit 4. Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigorniit amerlaneruppat? 52 amerlaneruppat? 24 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si? 52 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si? 25 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut amerlanerulerpat? 53 amerlanerulerpat? 25 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? 53 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? 26 8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugit 8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugit amerleriarsimappat? 54 amerleriarsimappat? 28 9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu 9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu amerlaneruppat? 54 amerlaneruppat? 29

7 Nannut aamma illut (apissit) sumiiffii 55 16. Illumik (apissimik) sinittarfimmik takusimavit? 79 10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa? 55 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) allan- 11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? 56 nguuteqarsimava? 80 12. Nannut aqqutinnaaqarpat? 57 Silap pissusaata allanngoriartornera 80 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai). 57 18. Sikusarnera allanngorsimava? 80 14. Aasakkut nannut sumiittarpat? 58 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? 82 15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? 82 takusimavit? 58 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? 83 16. Illumik (apissimik) sinittarfimmik takusimavit? 59 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? 84 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) allan- 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? 84 nguuteqarsimava? 59 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? 85 Silap pissusaata allanngoriartornera 59 Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai 86 18. Sikusarnera allanngorsimava? 59 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? 86 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? 61 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? 61 allanngorsimappat? 88 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? 62 27. Nanoqassusia allanngorpa? 88 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? 63 Nannut timaat pissusaallu 90 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? 63 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? 64 nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? 90 Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai 64 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? 90 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? 64 30. Nannunik piniartunik takusimavit? 91 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit 31. Nannut nerisartagaat allanngorsimappat? 92 allanngorsimappat? 65 27. Nanoqassusia allanngorpa? 66 Pisat kisitsisinngorlugit 92 Nannut timaat pissusaallu 67 Qaanaap kommunia 93 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ Pisat kisitsisinngorlugit 93 nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? 67 Pisat sumiiffinnut siaruarsimanerat 93 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? 68 Piffissamut tunngatillugu agguataarnerit 95 30. Nannunik piniartunik takusimavit? 69 Piniariaatsit 95 31. Nannut nerisartagaat allanngorsimappat? 70 Suiaassutsikkut utoqqaassutsikkullu agguataarnerit 96 Sumiiffik 4 (Nuussuup kujataaniit kujammut Piaqqat amerlassusaat katiterneqarnerallu 99 Upernaviup illoqarfia tikillugu) 71 Piniarnermut angalasarnermullu tunngasut 71 Upernaviup kommunia 100 3. Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat? 71 Pisaasimasut amerlassusaat 100 4. Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigorniit Pisat sumiiffinnut siaruarsimanerat 100 amerlaneruppat? 71 Piffissamut tunngatillugu agguataarnerit 101 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si? 72 Piniariaatsit 102 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut Suiaassutsikkut utoqqaassutsikkullu amerlanerulerpat? 73 agguataarnerit 103 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? 73 Piaqqat amerlassusaat katiterneqarnerallu 103 8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugit amerleriarsimappat? 74 Oqallinneq 104 9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu amerlaneruppat? 75 Apersuilluni misissuineq suleriaatsitut 104 Nannut aamma illut (apissit) sumiiffii 75 10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa? 75 Avatangiisini allannguutit 106 11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? 76 12. Nannut aqqutinnaaqarpat? 77 Silap pissusaata allannguutai nannullu 107 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai). 78 Timip allannguutai 108 14. Aasakkut nannut sumiittarpat? 78 Nerisat allanngortut 108 15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik takusimavit? 79 Pisat kisitsisinngorlugit 109

8 Pisat pifﬁssamut inissinneri 109 Piniariaatsit allanngortut 109 Sumiifﬁnnut agguataarineq 110 Utoqqaassutsikkut suiaassutsikkullu katiterneqarnerat 110 Apissit piaqqallu ”inoorlaat” 111

Qujanaq 112 Atuakkat tigusifﬁit 113 TAPEQ 1 115

Spørgsmål – Bjørnefangst i Upernavik og Qaanaaq kommuner, 2006 115 Generelt 115 Oversigt over spørgsmål 115 1. Fangst 115 2. Apeqqutit 1-31//Spørgsmål 1-31 115 Piniarnermut angalasarnermullu tunngasut/ Fangst- og rejseforhold 115 Nannut aamma illut (apissit) sumiifﬁi/ Forekomst af isbjørne og hi 116 Silap allanngornera/ Klimaændringer 116 Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai/ Ændringer i fangst og forekomst af isbjørne 116 Nannut timaat pissusaallu /Bjørnebiologi og – adfærd 116

9 10 Aallarniut

Kalaallit Nunaata avannaata kitaaniittuni Qaanaap Uper- 160 naviullu kommunianni nanoq (Latiinerisut: Ursus mariti- 140 mus) ileqqunut pingaaruteqaqaaq (assersuutigalugu Ras- Qaanaaq mussen 1919, 1921) soorlu Kalaallit Nunaata sinnerani 120 Upernavik aamma taamaattoq. Nannunniarnikkut inuit amermik ne- qimillu pilersorneqarput, ammit, kukiit niaqqullu nioq- 100 qutigineqarsinnaapput, taamaalillutillu piniartut aningaa- 80 saqarniarnerannut ilungersunareersumut tapertaalluar- 60 sinnaallutik (assers. Rasmussen 2005). Nanoq nannun- Amerlassuseq niarnerlu qangaaniilli kinaassutsimut oqaluttuaatitoq- 40 qanilu annertuumik aamma pingaaruteqarsimavoq (assers. Rasmussen 1919). 20

Kalaallit Nunaata kitaani ukiuni kingullerni nannuttar- 0

3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 neq annertuserujussuarsimavoq; annertusineq Upernavi- 9 9 9 9 9 9 9 0 0 0 0 0 0 9 9 9 9 9 9 9 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 up kommuniani ersarinnerpaasimavoq (Born & Sonne Ukioq 2006; Takutitassiaq 1), apeqqutigeqqajaanartorlu unaasi- mavoq: Sooruna? Takutitassiaq 1 Nannutat ”Piniarneq”-mi nalunaarutigineqarsima- Pisat annertusinerat pisimavoq Kalaallit Nunaata sut Qaanaap Upernaviullu kommuuniini piffissami 1993-miit avatangiisaani allanngornerit annertuut pinerisa nalaani, 2005-mut (Tigulaariffik: Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaateqar- aamma Kalaallit Nunaata avannaata kitaani (Comiso & nermullu Pisortaqarfik, Nuuk, 2007). Pisat amerleriarnerat Upernaviup kommuniani naatsorsueqqissaarnermi kisitseriaaseq Parkinson 2004) – allannguutit nunarsuup kiatsikkiartor- malillugu tutsuiginartuuvoq (r2 = 0,631, z = 3,426, P = 0,0006, n = neranik peqquteqartut (assers. ACIA 2005). Qaamma- 13), Qaanaalli kommuniani taamaannani (r2 = 0,159, z = 1,334, P = taasaniit paasissutissat assersuutigalugu pasinarsitippaat 0,182, n = 13). immap sikua Baffin Bugtip kangiani 2000-ip missaaninngaaniik (Born & Sonne 2006) kinguariarsimasoq Baffin tunngatillugu paasinninnerat paasiniaavigissallugit naleq- Bugtillu imarortarnera siusinneruleriartuinnavissimasoq quttuusoq. Qaanaap Upernaviullu kommunianni nannun- (Stirling & Parkinson 2006). niat piniartarnermikkut, tassuunaatigullu pinngortitami- Oqaatigineqarpoq tamatumani nannuttarnerit allan- ikkajuttarnermikkut, uumasoqassuseq avatangiisinilu al- ngoriarnerniit taakunaniit sunnerneqarsimasut, min- lanngorarneq qanitarilluinnaqqissaartarpaat. Sumiiffinni nerunngitsumik sikusarnerata annikillinerata kinguneri- aaqqissuulluakkamik paasisanik katersineq tapertaalluar- saanik (assers. Ehrlich 2006). sinnaasutut isigineqarsinnaavoq ilisimatuussutsikkut uu- Paasissutissat biologiimeersut ilimatsatsitsipput na- masunik misissukkanut, tamakkunani naluneqanngitsutut noqatigiiaat Ikersuarmiittut/Kane Bassin aamma Baffin allanik suleriaaseqartoqartarmat. Bugtimiittut ukiorpassuarni amerlassusaannut naleq- Issittumi pisuussutit uumassusillit pillugit ilisimatusar- qutinngitsumik pisaqarfigineqartarsimasut (Aars allallu nerni arlalissuarni piniartunik allanillu apersuinerit ator- 2006). Ilimatsaassap tunngavigai Ikersuarmi/Kane Bassin neqartarsimapput (assersuutigalugu takuuk Ferguson & Baffin Bugtimilu nanoqatigiiaat amerlassusaannut tun- Messier 1997, Usher 2000, Riedlinger & Berkes 2001, Ni- ngasut (Taylor allallu 2003, 2008; Aars allallu 2006) nan- chols allallu 2004 tassanilu innersuussutit). Qanittumi – nutarineqartarsimasullu amerlajaarsuit, Upernavimmullu misissuinitsinnullu immikkut attuumassuteqartumi – tunngatillugu ersarissumik nannunnerusalersimaneq 2005-imi piniartut inuillu allat katillugit 47-t apersorne- (Born & Sonne 2006). qarput, nunaqarfinni Mittimatalimmi/Pond Inlet, Kan- Paasissutissanut nannunnerusalersimanermik oqariar- giqtugaapimmi/Clyde River aamma Qikiqtarjuarmi/ tuutilinnut tunngatillugu, nannunniarfinnilu uumasoqas- Broughton Island Qikiqtaaluup/Baffin Islandip kangiata sutsip ersarissumik allanngoriartornera, kiisalu uumasu- sineriaani, Baffin Bugtip kitaani killinganiittumi (Dowsley nik misissuinerit takutitaat nanoqatigiiaat amerlassusaat 2005, Dowsley & Taylor 2006). Misissuinermi tassani nan- eqqarsaatigalugu naleqqutinngitsumik pisaqarfigine- nut najugaannut tunngatillugu allannguutit paasiniarne- qartarnerat aallaavigalugit eqqarsaqqajaanarsimavoq qarput, aammalu nanoqassutsimut nannunniarnermullu nannunniartut namminneq takusartagaat pissutsinullu tunngasutigut paasissutissat katersorneqarsimallutik.

11 AALLARNIUT

Ellesmere Island

Washington Land

Qisuup Nunaa Ikersuaq Sermersuaq/Humboldt Gletscher Kane Bassin Pikiuliusarsuaq Pim Island 1 Inglefield Land Kalaallit Nunaat Anoritooq/Kap Inglefield Ullersuaq/Kap Alexander Grønland Aujuittuq Ikeq Siorapaluk Qaanaap Kangerlua Grise Fjord Smith Sund Inglefield Bredning Qaanaaq Qeqertat 2 Qeqertarsuaq

Moriusaq Coburg Isl. Pituffik/Thule Air Base Qimusseriarsuaq Melville Bugt

Saattut/Sabine Øer Savissivik Innaanganeq/Kap York Tuttulissuaq/K. Seddon Qorfiit 3 Lancaster Sound

Kullorsuaq

Baffin Bugt Kiatassuaq/Holm Ø Nuussuaq

4 Nutaarmiut Tasiusaq Mittimatalik/Pond Inlet Innaarsuit Naajaat Baffin Island Tussaaq Aappilattoq Upernavik by Kangersuatsiaq Prøven Upernavik Kujalleq Søndre Upernavik

Takutitassiaq 2 Qaanaap Upernaviullu kommuuniini illoqarfi it nunaqarfi illu inissisimaneri, taaguutillu pingaarnerusut nalunaarusiamiittut. Killeqarfi it (titarnerit kittorarnillit silittumik titartakkat) immikkoortuni 1-miit 4-moortut uani misissuinermi atorneqartut, kommunillu killeqarfi i (titarnerit kittorarnillit amitsumik titartakkat), kiisalu 200 miiterikkaarlugit itissusiliinerit/ portussusiliinerit aamma takutinneqarput.

Kalaallit Nunaanni sumiifﬁ nni assigiinngitsuni uuma- arlalinnik assersuutissaqarpoq – soorlu ilaatigut nannut – soqassutsimut tunngasunik paasissutissanik katersinernik taakkulu piniagaanerinut tunngasut (Born 1983, Sandell

12 AALLARNIUT

& Sandell 1991, 1996, Petersen 1993a,b, Glahder 1995, Di- amerlanerpaanik katersinissaq. Taakkua saniatigut aam- etz allallu 2001, Aastrup allallu, 2005). Siornatigut Qaa- ma piniakkat sumiittarnerinut, nannuttakkat angissu- naap Upernaviullu kommuneani nannunut nannunniar- saannut, suiaassusaannut, utoqqaassusaannullu tunngasu- nermullu tunngasut taakkunani najugallit ilisimasaat aal- nik paasissutissanik katersuiniarsimavugut. laavigalugit katersorneqarsimasut assigiinngitsunit allaa- Misissuinermi nannunut, nannunniarnermut, silap pis- serineqarsimapput, Vibemit (1968), Haller (1978), Born susaata allanngoriartorneranut, il.il., paasissutissarpas- (1987), Rosing-Asvid & Born (1990) aamma Rosing-Asvid suit katersorneqarsimapput. Nalunaarusiami uani aper- (2002). Uagut misissuinitsinnut immikkut soqutiginaate- suilluni misissuinermit inernerit eqikkarneqarput. qarpoq Rosing-Asvidip aamma Bornip (1990) apersuillutik Saqqummeeriaatsimik ujartuisimavugut illuatungaani na- misissuinerat 1989-mi 1990-milu ingerlanneqarsimasoq. linginnaasumik qulangiilluni akissutinik ersersitsiviusin- Tassani Qaanaap Upernaviullu kommuneani piniartut 70- naasumik, aappaatigullu sapinngisamik maluginiakkanik it 21-illu apersorneqarsimapput itisiliilluni paasissutissa- immikkuullarissunik amerlanerpaanik ilanngussiviusin- nik pissarsiniarneq siunertaralugu, nannunniartarneq pil- naasumik. Neriuppugut oqimaaqatigiissaarilluarsimassal- lugu. Paasissutissat taakkua tunngavigalugit, biologiski- luta, illuatungaani nalinginnaasumik qulangiiniarnermik millu misissuinermik tapertalerlugu (1988-1996) kiisalu pisariaqartitsineq aallaavigalugu takussutissiilluta, aap- nannut pisarineqartarsimasut amerlassusaannut tunnga- paanilu soqutiginartut immikkuullarissut ersersillugit. sut allattugaatit aallaavigalugit, Rosing-Asvidip (2002) al- Nalunaarusiaq imatut immikkoortulersorneqarpoq: Ili- laaserai kommunini taakkunani marlunni nannuttarnerit. sarititsinerup kinguneratigut suleriaatsinillu allaaserin- Februar 2006-imi Pinngortitaleriffiup Inuit Circumpo- ninnerup kinguneratigut apeqquterpassuit akissutai eqik- lar Council (ICC) suleqatigalugu Qaanaap Upernaviullu karpagut. Taassuma kingorna immikkoortortaqarpoq kommuneani (Nunatta avannaata kitaani) nannunniartar- nannuffigineqartarsimasut sumiiffiinut agguataarneqarsi- tut akornanni apersuilluni misissuineq ingerlappaa. Tassa- masumik aammalu pisat suiaassuseq utoqqaassuserlu aal- ni piniartut 72-it apersorneqarput (Qaanaap kommunea- laavigalugit agguataarsimanerannik takutitsisumik –eqik- niit 25-it, Upernaviullu kommuneaniit 47-t); Takutitassiaq kaanernermi tunngavigineqarput nannussimanerit 588-it 2. Siunertaavoq paasissutissanik silap pissusaata avata- pillugit paasissutissat, tassani uumasut 754-it pisarineqar- ngiisillu allanngoriartorneranik piniartut misissuisarnerat simapput, 1952-ip 2006-illu akornanni. Naggataatigut mi- aallaavigalugu pissarsinissaq, allannguutillu nannunniar- sissuinerup inerneri tamakkiinerusumik isiginiarneqarput nermut sunniutai pillugit paasissutissanik sapinngisamik oqallisigineqarlutillu.

13 Atortut suleriaatsillu

Piareersarneq apersugassanillu taaneqartarsimanerat tunngavigalugu. Apersorneqartut toqqaaneq taamaalillutik piniartuunerusimapput immikkut nannunniarnermut misilittagallit. Apersorneqartut tamarmik Misissuinerup aallartinnginnerani inuiaqatigiinnut paa- angutaapput. Sapinngisamik amerlanerpaanik apersui- sissutissiiniarsarivugut – ingammik Qaanaap Upernavi- niarsimagaluarpugut, kisianni apersorneqartut amerlas- ullu kommuniani innuttaasunut – misissuinerup tunulia- susaat killilerneqarsimavoq angalanissamut, piffissamik qutaa, ilusaa siunertaalu pillugit. Tamanna assigiin- atuinissamut aningaasanullu tunngasut pissutigalugit. ngitsutigut pivoq: misissuineq radiokut aallakaatitassiani Piniartut katillugit 72-it apersorneqarput (Qaanaap kalaallisuuni arlalinni eqqartorneqarpoq. KNAPK – Ka- kommuniani 25-it Upernaviullu kommuniani 47-t). Uper- laallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat, allakka- naviup kommuniani immiussissummik ajutoorneq peq- tigut paasitinneqarpoq, sumiiffinnilu KNAPK´p immik- qutigalugu apersuineq ataaseq (Nutaarmiuni) tamakkii- koortortaqarfii aqqutigalugit kommunini nannunniat al- sumik uppernarsaasersorneqanngitsoorpoq allalu ataaseq laffigineqarlutik. Nunaqarfinni KNAPK´p immikkoortor- uppernarsaaserneqanngitsuuilluni (Nuussuaq); Nalunaar- taqarfii nunaqarfinni kommunip allaffiisa silataanut al- suiffik 1. lagaq nivinngaatiterpaat, taamaasilluni apersuilluni mi- sissuinissaq soqutigineqartorujussuusimalluni, apersuisut nunaqarfinnut tikinngitsulluunniit. Tamakkua saniatigut Angalanerit Upernaviup illoqarfiani kommunip allaffianiit piniartut kommunip nunaqarfiani najugallit sianerfigineqarsimap- Piffissami februar 8.-21. 2006 apersuisup aappaa (Tukum- put. meq Qaavigaq, TQ) Qaanaap kommuniani angalavoq, Illoqarfinnik/nunaqarfinnik tikeraarneqartussanik tassani Qaanaap illoqarfia, nunaqarfiilu marluk nannun- toqqaaneq, inuillu kikkut apersorneqassanersut aalaja- niartartullit tikeraarneqarlutik (Nalunaarsuiffik 1; Takuti- ngerneqarput pissutsit assigiinngitsut aallaavigalugit. tassiaq 1). Apersuisoq taanna Qaanaap kommuniani pero- Toqqaanermut aallaavigineqartut ilaatigut tassaasimap- riartornikuuvoq taamaammallu sumiiffimmi tassani su- put piniartut ukiuni kingullerni tallimani Aalisarnermut, miorpalussuseq pisinnaasaralugu. Piffissami 2006-mi fe- Piniarnermut Nunaateqarnermullu Pisortaqarfimmut bruaarip 2-aaniit – 7-aata tungaanut kiisalu februaarip (APNP, Namminersornerullutik Oqartussat, Nuuk) nalu- 15-aniit – 22-ata tungaanut apersuisup aappaa (Anna naaruteqartarsimasut, ilaatigullu sumiiffinni apersuisu- Heilmann, AH), Maniitsormiuusoq, Upernaviup kommu- nut piniartunit allanit, kommunip allaffiani allaffimmiu- niani angalavoq, tassanilu Upernaviup illoqarfia nunaqar- nit, KNAPK-lluunniit sinniisaanit nannunniartartutut taa- fiilu tallimat tikeraarneqarlutik. Taakku saniatigut nu- neqartarsimasut – imaluunniit nannunniartarnikuusutut naqarfinnut taakkununga tikeraartut, nunaqarfinni allani

Kommune Illoqarfik/ Nannun- Amerlass. Amerl. Innuttaasut Nunaqarfik niarfik nr. apersukk. piniartut1) amerlass.2) Nalunaarsuiffik 1 Qaanaap (kisitsisinngorlugit = 25) Upernaviullu (kisitsisinngorlugit Qaanaaq Siorapaluk 1 6 14 84 = 47) kommuuniini nannunniat 72-it Qaanaaq 2 9 38 590 februar 2006-mi apersorneqarsimasut Qeqertarsuaq 2 2 1 2 agguataarneri nunaqarfinnut/illoqarfinnut Savissivik 3 8 13 77 sumiiffinnullu immikkoortunut (avannaaniit Upernavik Kullorsuaq 3 11 55 401 kujammut). Piniartut nalunaarsorneqarsi- masut innuttaasullu amerlassusaat aamma Nuussuaq 3 7 50 216 takutinneqarput. Maluginiagassaavoq Nutaarmiut 4 3 3 46 Savissivik, Kullorsuaq Nuussuarlu uuma- Innaarsuit 4 9 44 149 soqarfinnut ataatsimoortunut atammata. 1) Naajaat 4 1 20 65 Nalunaarsorsimasut 2006 aallartinnerani; Tigulaariffik Aalisarnermut, Piniarnermut Tussaaq 4 1 1 1 Nunalerinermullu Pisortaqarfik, Nuuk. 2) Aappilattoq 4 8 38 196 Tigulaariffik: Kalaallit Nunaat, 2005. Upernavik 4 7 95 1099 Ukiumoortumik kisitsisitigut paasissutissat.

14 ATORTUT SULERIAATSILLU marluusuni najugallit, aamma apersorneqarput (Naluna- ”utoqqaq”; ”inersimasoq”; ”inuusuttoq” aamma ”piaraq” arsuiffik 1). Apersuinermi piffissaq toqqarneqarsimasoq (tassa piaqqat ukiunik ataatsimik marlunnillu utoqqaassu- pitsaasutut isigineqarpoq, pissutigalugu februaarimi issi sillit). Piaqqanut annerumaanut (ukiunik marlunnik pi- taarlu piniariartarnermut akuttorsaataasarmata, taa- ngasunilluunniit utoqqaassusilinnut) tunngatillugu aper- maalilluni apersorneqartussat angerlarsimaneranni pis- sorneqartut ersarissassavaat piaqqat anaanartik ilagine- sarsiarissallugit periarfissaq annertujaartorujussuusimal- raat (tassa ilaquttat ilagineraat) immaqaluunniit kisimiin- luni. nersut. ”Piaqqat” anginerusut, kisimiillutik ingerlaartut Nannunniartarnermut tunngasut paasissutissat sumiif- isigineqarput ”nammineersinnaasutut” imaluunniit ”iner- finni, allallu paasissutissat aallaavigalugit aalajangerne- simasutut” (takujuk Born & Rosing-Asvid 1989). qarpoq nunaqarfiit Qeqertat Moriusarlu (Qaanaap kom- Apersuinermi immikkoortiterinermut tunngaviupput munea) tikeraarneqassanngitsut. Qeqertani najugaqarput nannunniarnermi angallatit suut atorneqarnerat, qimus- piniartutut allagartallit marluk, Moriusamilu piniartutut seq, umiatsiaaraq (nalinginnaasumik umiatsiaaraq 16 fodi allagartalik ataaseq (najoqqutaq: Aalisarnermut, Piniar- 40HK-mik sakkortunerusumilluunniit aquuteralattalik) nermut Nunaateqarnermullu Pisortaqarfik, APNP). Uper- imaluunnit pujuortuleeqqamiit (siornatigut qisunnik sana- naviup kommuniani Upernavik Kujalleq Kangersuatsiarlu at 20-25 fodit – pujortuleeqqat (”nummer-både”) 1990-ik- tikeraarneqanngillat; Upernavik Kujallermi piniartutut al- kullu aallartinneraniit/qeqqaniit glasfiberimik sanaat pu- lagartallit 40-put, Kangersuatsiamilu piniartutut allagar- jortuleeqqat anginerulaartut AWI 27-it). Nannut ”Tikeraat” tallit 45-lutik (najoqqutaq: APNP); Takutitassiaq 2. aamma immikkoortinneqarput, taakku tassaapput uumasut nammineerlutik illoqarfimmut/nunaqarfimmut imaluunniit angallaffiusumut tikiussimasut, assersuuti- Apersueriaaseq apersuinerillu imarisaat galugu puisinut qassusersorfiusunut. Piniartut neriorsorneqarput kinaassusaat saqqummiun- Apersuinerit ingerlanneqarput kalaallisut oqaloqatigiin- neqassanngitsoq. Tamanna isumaqarpoq nalunaarusiami nertut, apersuisut siumut aalajangeriikkanik arlaqartunik atiisigut taallugit eqqaaneqassanngitsut. Taamaakka- apeqquteqarnerisigut (Tapeq 1). Apeqqutissat apeqqutis- luartoq ilaatigut – inunnut sumiiffinni pissutsinik ilisima- sallu allassimaffiat misissuinerup uumasuleritoortaata saqarluartunut – ajornanngilaq apersorneqarsimasut ataa- (EWB) suliarisimavai, apersuisut (TQ, AH) aamma Inuit siakkaat kinaassusersineqarsinnaanerat, assersuutigalugu Circumpolar Council (ICC)-mit atuakkioqataasut ilaat oqaluttuaatigut immikkuullarissutigut ilisarnarineqarsin- (LKH) suleqatiginerisigut. naassammata. Tamanna pinngitsoortivissinnaasiman- Apersuinerit, båndimut immiunneqartut, nalinginnaa- ngilarput. Taamaattoqarsimassappat oqartariaqarpugut sumik akunnernik marlunnik sivisussuseqartarput, ki- tamanna siunertarineqarsimanngimmat. sianni apersuinernut piffissaq atorneqartartoq nikerarsin- Apersorneqarsimasut tamavimmik apersorneqareer- naasupilussuusarpoq. Apersuinerup nalaani aallarniuti- nerminni 600 Kr-inik akilerneqarput, tamatumani na- galugu piniartup nannussimaneri tamavimmik tullerii- joqqutarineqarpoq KNAPK-mi ”Piniartut annaasaqarner- aaqqissaarlugit immikkut allattuiffissamut allattorne- mut tapiat” nut najoqqutassiaq, isertitassaraluamik anna- qartarput. Tassani allanneqartarput nannuffiup ullua, asaqarnermut taarsiullugu akigitinneqartartoq. Tassa sila nannup suiaassusaa utoqqaassuserigunagaalu, nannuffiup piniarfiugaluartorluunniit qinnuigineqarmata apersorne- sumiinnera, kinalu/kikkullu nannunniarnermi peqataasi- qassatillutik angerlarsimaannaqqusaallutik. manersoq/sut, nannoriaaserlu (qimussimeernersoq, umiatsiaaqqamit, angallammit, imaluunniit nanoq nammineq najugaqarfimmut angallaffiusumulluunniit tikiussimaner- Paasissutissat pissarsiarineqartut soq). Apersorneqartut qinnuigineqartarput nunap assinga- suliareqqinneqarneri nut pisat tamarluinnaasa nalunaaqutsersussagaat. Taas- suma kingorna apeqqutit sinneruttut apersuutigineqartar- Apersuisut angerlamut tikikkamik, apersuisimanerit allat- put (Tapeq 1), tassani apersorneqartut qinnuigineqartar- torlugillu nutserpaat oqaatigineqarsimasut maleqqissaar- lutik nunap assinganut nalunaaqutsersussagaat sumiiffin- niarsaralugit. Qaanaap kommuneani apersuinerit allattor- ni assigiinngitsuni avatangiisit allannguuteqarfiusimasu- neqarput TQ-mit toqqaannaq qallunaatuumut (Danskisuu- tut malugisimasatik, imaluunniit misissuinermut tunngas- mut), apersuinerillu sinneri AH-mit allattorneqarput ki- sutilinnik arlaannik malugisaqarsimanertik tunngavi- taamiusut qallunaatullu. Apersuinerit inernerisa eqik- galugu (assersuutigalugu apissinik takusaqarsimanersut, karnerat qallunaatoortoq kitaamiusuumut nutserneqar- piniariarnermi aqqutinnaat, il.il.). poq, Qaanaap kommuneanut tunngasortaa TQ-mit, Uper- Piniartut qinnuigineqarput nannuttatik tamarluinnaa- navimmullu tunngasortaa AH-mit. sa immikkoortitissagaat utoqqaassutsinut ukununnga: Paasissutissat eqiteriviannik pilersitsisoqarpoq, pisat

15 ATORTUT SULERIAATSILLU ataasiakkaat tamaviisa aallaavigalugit. Paasissutissanik tersimavoq “avannarlermut” (sumiiffik 1), tassani ilaallu- eqiterivik taanna paasissutissanik imaqarpoq makkuusu- tik sumiiffiit Ullersuup avannaaniittut – 78° 10´ N (aam- nik, piniartut kinaassusaannik, najugaqarfiannik, pisaqar- malu tassunga qanga nannuttarineqartartunut tunngatil- nerit tamavimmik pisaqarnerup ullua, qaammataa ukiualu lugu ilaatinneqarlutik Canadami Ellesmere Islandip ka- allaqqallutik, pisaqarfiullu sumiiffia, uumasup utoqqaas- ngiata tungaaniittut). ”Qeqqanut” (sumiiffik 2) taassuma suseripajaagaa, ilaqutariiunersut (piaqqat qassiunersut, iluaniillutik Ullersuarmiit Innaangarnup tungaanut (76° utoqqaassusaat suiaassusaallu), piaqqat pisarineqarsima- 30´ N), Qimusseriarsuup avannamut kitaata tungaaniittu- nersut pillugit paasissutissat, piniartut pisaqaqataasimasut miittumut. Kiisalu “Kujallermut” (sumiiffik 3) tassaasoq tamarmik atii, pisaqariaaseq (qimussimit, umiatsiamit, Qimusseriarsuaq, Innaangarnup kujataa. angallammit, tikeraajunersulluunniit), uumasullu meqqi- Upernaviup kommunia avinneqarpoq “avannarpasin- ligaasimanersut. Paasissutissat allattorsimaffianneersut nermut” (sumiiffik 3), tassani ilaallutik sumiiffiit Innaa- paasissutissanut piniartunit allaniit oqaluttuarineqarsi- ngarngup Nuussuullu (Kraulshavn; 74°N missaani) akor- masunut naleqqiussorneqarput. Arlaleriarluni nalunaaru- naniittut, “kujasinnermullu” (sumiiffik 4), taassumunnga tiginnittarsimanerit paasineqarput ukua paasissutissat ilaallutik sumiiffiit Nuussuup kujataaniittut (Takutitassiaq naleqqiussornerisigut: pisaqarnermi ukioq, qaammat, su- 2). Taamatut agguaaneq peqquteqarpoq sumiiffiit taakkua miiffik, uumasup suiaassusaa utoqqaassusaalu, piniartullu marluk ilaatigut avatangiisitigut assigiinngissuseqarnerat, pisaqaqataasut allat kikkuunersut. Arlaleriarluni naluna- ilaatigullu peqqutigalugu piniartut Nuussuarmiut Kullor- arutiginnittarsimanerit peerneqarput paasissutissanik suarmiullu annerusumik nannunniartarmata 74°N-p saqqummiussuinermi (immikkoortoq ”Pisat kisitsisin- avannaani. Upernavimmi pisaqartarnerit 93-it 88%-iisa ngorlugit” qupperneq 92-miittoq takujuk). missaat, sumiiffinni allorniusap avannarliup 74°-ata avan- Paasissutissanik eqiteriviit aappaat imaqarpoq takussu- naani pisarineqartarsimapput piniartunit Nuussuarmiunit tissamik paasissutissat qulequtakkaarlugit, taakkua Kullorsuarmiunillu; allorniusap avannarliup 74°-ata kuja- imaqarlutik piniartut ataasiakkaat apeqqutit ataasiakkaat taaniittumi pisaqarnerit 182-iusut akornanniit, 2,7%-iin- pillugit qanoq akisimanersut, pingajuallu takussutissaqar- nai (Amerlassusaat, n = 5) nalunaarutigineqarsimapput titsivoq nunap assinginik, piniartut ataasiakkaat nalu- Nuussuarmi piniartuniit pisarineqarsimasutut. Uperna- naarsuisimanerinik, piaqqiorfiit, apissit, il.il., sumiinneri- vimmiut pisarisartagaat allorniusap avannarliup 74°-ata nik. avannaaniittut pisarineqarsimapput sumiiffik 3-mik taa- Paasissutissat kinaassutsinik ilisarsaajunnaartitat pis- neqartumi, tassaasoq aamma Qaanaap kommuniani su- sarsiarineqarsinnaapput Pinngortitaleriffimmut (Nuuk) miiffik 3. Taamaammat pissutsit Qaanaap kommuniani saaffiginninnikkut. sumiiffimmut 3-mut Upernaviullu kommuniani sumiiffimmut 3-mut attuumassutillit ilaanni ataatsimoortillugit al- laaserineqassapput. Sumiiffinnik immikkoortiterinerit

Qaanaap kommunia siammasissuseqarpoq Petermann Piffissamik agguataarinerit Gletscher Hall Bassinimiittumiit (allorniusap avannamut 81° miss.) kujammut Upernaviup kommuniata avannamut Paasissutissat piffissanut assigiinngitsunut agguataarlugit killeqarfiata tungaanut allorniusaq avannamut 75° 00´ saqqummiunneqartassapput, 1990 siornaneersut 1990- missaaniittumut, Qimusseriarsuarmi. Qaanaalli kommu- illu kingornaneersunut (tassa 1991-2005), kiisalu ukiunut niani nannunniarneq ingerlanneqarneq ajorpoq allor- tallimanut tassaasunut 2001-2005 (paasissutissat janu- niusap avannamut 80° missaanit avannarpasinnerusumi, aarimit-februaarimut 2006-meersut ilaatinneqanngillat). Nuussuup eqqaaniittumi Ikersuarmi (Rosing-Asvid & Born Taamatut agguataarineq arlalinnik peqquteqarpoq: (1) 1990; misissuinermi uani). Upernaviup kommunia siam- Nannuttakkat pillugit paasissutissat amerlanersaat ukiuni masissuseqarpoq allorniusat avannamut 75° 00´ -minngaa- kingullerni 15-ineersuupput, ingammillu ukiuni kingul- niik kujammut Nuussuarmi allorniusat avannamut 72° 01´ lerni tallimaneersuullutik, (2) 1990-ikkut aallartilaarne- tungaanut (Svartenhuk halvø) (Anon. 1985, Jakobsen al- raniit, minnerunngitsumillu ukiuni 2001-miit 2005-mut lallu 2000); Takutitassiaq 2. Nunatta avannaata kitaani silaannaaq kissarnerulerpoq Piniartarnerit allaaserineqarneranni sumiiffiit immik- (Cappelen 2006) nunattalu kitaani ataatsimut isigalugu kuullarissusaannut ilisimasat aallaavigalugit, Qaanaap imaq aamma kissarnerulerluni (Riebergaard & Buch 2005, Upernaviullu kommuunii immikkoortitersimavagut, Riebergaard 2006), (3) paasissutissat sikoqartarnerup si- ingammik sikusarneranut immallu sarfaanut tunngatillu- visussusaa pillugu qaammataasaniit pissarsiarineqarsima- git, immikkoortunut sisamanut (Sumiiffiit 1-4; Takutitas- sut pasitsassaaripput 2000-p missaaniilli sikusarnera an- siaq 2). Qaanaap kommunia taamaasilluni immikkoorti- nikinnerulersimasoq (Born & Sonne 2005), Baffin Bugtillu

16 ATORTUT SULERIAATSILLU avannaata kitaani sikusarnera kingusinnerulersimasoq, (“probabilitet”). Kiassutsip piffissallu imminnut sunneeqa- sikuertarneralu siusinnerulersimalluni – tassa Upernaviup tigiinnerat (korrelationiat) misissorniarlugu, Pearsonip kommuniata sineriaa sinerlugu (Stirling & Parkinson 2006, sunneeqatigiinneq (korrelation) pillugu naatsorsueriaasia una misissuineq), (4) ukiuni kingullerni 15-nini piniakka- atorneqassaaq, tassani r2-p sunneeqatigiinnerup annertus- nik nalunaarsuisarneq ”Piniarneq” aqqutigalugu (1993 susaa nalunaassavaa z–illu paasiniarneqartup annertus- aallarnerfigalugu) atorneqarsimavoq, (6) nunatsinni nan- susaa nalunaassallugu. Agguaqatigiissitsinerit “nalorni- nunniarnermut malittarisassat, Qimusseriarsuarmi uuma- nassutsit” ilanngullugit nalunaarneqassapput (tassa ilima- sunik eqqissisimatitsivimmi (“Melville Bugt Naturreserva- nassusaasa agguataarneri, sd = nalinginnaasumik sanioq- timi”), kiisalu Canadap naalagaaffiani kalaallit nannun- qutsinerit) misissukkallu amerlassusaat (n). Naatsorsui- niarsinnaanerannut inerteqqut 1991 siorna atuutsinneqa- nerni tamani tutsuiginaateqarnissamut annertussuseq P = lerput, (7) piniartut amerlanerit oqariartuutigisaasa er- 0,05 atorneqarpoq. sersippaat 1990-ikkut ingerlaneranni pinngortitami an- Ilaatigut apersuinermi apeqqut apeqqutigineqanngilaq, nertuumik allanngortoqarsimasoq, kiisalu (8) Qaanaap imaluunniit kinguneratigut paasinarsivoq immiussissutit Upernaviullu kommuniani nannunniartarneq pillugu teknikkikkut ajornartorsiuteqarsimasut. Tamanna isu- apersuilluni misissuineq kingulleq pisimavoq 1989-mi maqarpoq, piniartut amerlassusaat (n) tabelini takussutis- (Qaanaaq) 1990-milu (Upernavik) (Rosing-Asvid & Born sani akissutinut tunngasortai nikerarsinnaasut. 1990). Piniartut oqaaserisimasaat maleqqissaarlugit ilaarne- Nalilersuinerit ilaanni ukioq uumasoqassutsimut tun- qartillugit [……..] isumaqarpoq ersarissaaniarneq peq- ngatillugu pingasoqiusanngorlugu agguarparput (Born al- qutigalugu oqaasiisa ilaat oqaatiginiarneqartumut pingaar- lallu 2004): ”Ukioq” (1. novemberimiit – 31. marsip nerusutut isigisamut tunngassuteqanngitsut peersima- tungaanut), nalinginnaasumik kangerluit sikuusarfiat ka- gigut. Ungaluutit kipparissuunngitsut atorneqarput oqaa- perlaasarfialu. ”Upernaaq” (apriilip 1-aniit – juulip naanis- tiginiagaq oqariartaaserluunniit ilaatigut oqaaseqarfigi- saata tungaanut) qaammartalerfia natsiillu nunarsani simagaanngatsigu (assersuutigalugu atuakkiort. malugi- piaqqilerfiat (aninerit) sikuilerneratalu tungaanut uuttuu- niaqqusaat = atuakkiortut maluginiaqqusaat). nerulersarfiat. ”Aasaq” (imaluunniit imarornerata nalaa) Qarasaasianut programmeq ArcView (ver. 9.2; ESRI, tassaavoq (Aggustip aallaqqaataaniit oktobarip 21-ata Redlands, Ca., USA) atorparput nunap assinginik sananer- tungaanut) imarulerneraniit kangerluit sikualertaarnerata mi, tassunga paasissutissat pisat sumiiffiinut tunngasut tungaanut. Taamatut ukiumik aggornilerineq kippariku- nalunaarsorsimallugit. Naatsorsuinerit ingerlanneqarput jukkaluarpoq. Tassami soorlu misissuinitsinni ersertoq, qarasaasianut programmit ”Statview for Windows 4.5” ukiuni kingullerni imarortarnera siusinneruleraluttuin- (Abacus Concepts, 1992-1998) aamma ”Excell 2000” (Mi- narpoq sikusarneralu kingusinneruleraluttuinnarluni, crosoft) atorlugit. tamakkulu aamma Upernaviup kommuniata kujataatu- ngaaniit Qaanaallu kommuniata avannaatungaanut pisar- neri assigiinngissuseqarlutik. Tunuliaqutaasoq

Misissuinerup inernerisa nalilersornerini naatsumik allaa- Oqaatsit atorneqartartut, seraarput avatangiisimi takussutissat – ingammik sikumut naatsorsueriaaseq saqqummeeriaaserlu tunngasut – taakkuami sunnertarmagit nanoqassuseq nunattalu avannaata kitaani piniartarnerit. 1974-mi nunat- Taaguut ”nannunneq” atorparput nannuttoqarnermi sinni nannunniarnermut malittarisassat eqqunneqarma- (tassami nannunnermi ataaseq sinnerlugu pisarineqarsin- tali piniariaatsit aamma sunnerneqarput, tassa ilaatigut naagami, assersuutigalugu ”ilaqutariit” pisarineqarsimas- qanoq ilinerani sumiiffinnilu aalajangersimasuni piniar- sappata, tassa arnaviaq piaralik), taava ersersinneqar- toqarsinnaanera killilersorneqalermat piniagassallu tassaaq nannutat ataasiakkaat qassiusimanersut. utoqqaassusaat suiaassusaallu tunngavigalugit aamma Taaguut nanoq”inersimasoq” imaluunniit ”nammineer- killersorneqalermata. Taamaammat pissusissamisoorpoq sinnaasoq”, atorneqartarpoq inersimasunut nannunut ar- nannunniarnermi malittarisassat naatsumik imaqarnersiu- navissanut aamma nannunut allanut tamanut, ilaqutariin- laassallugit. Piffissap ingerlanerani kiassutsip nillissutsillu ni piaraanngitsunut. Qaanaap Upernaviullu kommuniani allanngoriartor- Sumiiffiit piffissallu assigiinngissusaannik naleqqiussi- simanerat allaaserissallugu aamma pingaaruteqarpoq pi- nermi F2-naatsorsuinermi atorneqarpoq, tassani F2-p paa- niarfinni silap pissusaata sunniuteqarnera nalilersorsinnaa- siniarneqartup annertussusaa nalunaarpaa, df tassaalluni jumallugu. misissukkat amerlassusaat (“celler i analysen”), P-p naatsorsuinermi tutsuiginaateqarnissamut ilimanassuseq

17 ATORTUT SULERIAATSILLU

Qimusseriarsuarmi/Melville Bugten Nuussuup/Kap Walker avannaani Appus- saaviup eqqaani. Assiliisoq: E.W. Born

Nannut najugaqarfiannut tunngasut ruteqartorujussuaq (assersuutigalugu Rosing-Asvid & Soorlu Rosing-Asvid & Bornikkunnit (1990) tikkuarneqar- Born 1990), tamannami nannunut najugassaqqissuuvoq. simasoq, nannut Nunatta avannaata kitaani siaruarsima- Tassaniippoq kangerlummi siku aasarluarnerata tungaa- nerannut – piniarneqarnerannullu –pissutsit pingasut nut atagajuttartoq. Siku taamaattoq nannut nerisariner- aalajangiisuupput: (1) immap sikuata aalaakkaakanner- paasaannut piaqqiffissaqqissuuvoq – natseq, Pusa hispida, nera, (2) ”Avannaata imartaanik” peqarnera (“Nordvan- tassani takussaasupilussuuvoq (Born allallu 1999). Sineri- det”; immap sikuani ammaannartoq annertoorujussuaq, ak tamanna annertujaaq sermeqarpoq iigartartunik, sine- Baffin Bugtip Ikerullu/Smith Sundip avannaatungaani rissap ilaanik ingerlavigiuminaatsitsisumik, tamannalu ukiukkut maajip tungaanut ammasartoq; Barber allallu. pissutaalluni nannunut piaqqiorfissatsialaanissaanut 2001a,b), kiisalu (3) innuttaasut najugaqarfii. ilimanaateqarluni (Born 1995). Piniarfiit avannarpasinnerusortaani (tassa Ikersuarmi) Upernaviup kommuniata kujasinnerusortaa avannarpa- tamatigut maniilarsuaqartarpoq. Nalinginnaasumik taak- sinnerusumut naleqqiullugu ”Kalaallit Nunaata Kitaata kua sinaat kujasinneq ukiamiit juulimi sikuernissaata imaata sarfaanit” (“Den vestgrønlandske Havstrøm”) kuja- tungaanut Kalaallit Nunaanni Anorituup Canadamilu Pi- taaneersumit, allanut naleqqiullugu kissarnerusumit, sun- kiuliusarsuup Ellesmere Islandip eqqaaniittup akornan- nertinnerusarpoq. Tamatuma sunniinera kinguneqartar- niittarpoq. Qaanaap kommuniata qiterpasissuani Uller- poq allanut naleqqiullugu siusinnerusukkut annikinneru- suup Innangarnullu akornanni kangerlunni sikuusarpoq sumik sikoqarneranik imaluunniit sinerissap sikuata Baf- oktobarimiit juulimi sikuernissaata tungaanut (Teilmann fin Bugtimi sikorsuit ingerlaartut akornanni imaroqqasar- allallu 1999; Born allallu 2004). Tamatuma nalaa kangia- neranik. nut killeqarpoq Avannaata Imartaanut, sinerissallu ava- Qaanaap kommuniani kaperlattarpoq, tassa seqineq taani taamaammat nalinginnaasumik imaroqqasarpoq nuissaartarpoq, ”oktobarip naalerneraniit-novembarip imaluunniit ukiukkut sikorsuaqartarluni ingerlaartunik aallartinneranniit” februaarip qeqqata missaata tungaa- (Barber allallu 2001a,b). Qimusseriarsuarmi Innangarnup nut, apeqqutaalluni allorniusap sortaani najugaqarneq. Kiatassuullu akornanni nunamiit siku upernarluareerne- Upernaviup kommuniani kaperlannera pisarpoq ”novem- rata tungaanut atasarpoq. Sikup taassuma kitaaniippoq barip aallartinneraniit-novembarip qeqqaniit” ”januaarip Baffin Bugtimi sikorsuit ingerlaartut. Sikorsuit ingerlaar- naanerata-februaarip aallartinnerata” tungaanut, tassani tut sikullu nunamut atasup naapiffianni nalinginnaasumik aamma apeqqutaalluni najugaqarfiup inissisimanera (Ber- aakkarneqartarpoq, tinittarnerup ulittarnerullu sarfaata thelsen allallu 1990). nungusarlugu aakkaatsitaa (”Qimusseriarsuup Oqaa”, Inuit najugaqarfiisa sumiinnerat nanoqassutsimut nan- “Havets Tunge”; atuakkiortut maluginiaqqusaat) In- nunniarnermullu aamma sunniisarput. Qaanaap kommu- naanganermiit Upernaviup Kommuniani Kiatassuarmut/ neani innuttaasut, katillugit 796-nik (2005-mi) amerlas- Holm Ø tatitutigisoq (Siegstad allallu 1999). Taanna aak- susillit, nunaqarfississimapput kommunip qiterpasissuani. karneq ammartarpoq ingammik assarneraangat avan- Tamatuma kingunerisaanik sumiiffinni taakkunani pi- neraangallu (Rasmussen 1921). niarneq angallannerlu annertuneruvoq, Ikersuarmi Qimus- Qimmuseriarsuaq tassaavoq nannunniarfitoqaq pingaa- seriarsuarmilu piniarnermut angallannermullu qangaa-

18 ATORTUT SULERIAATSILLU

niilli nannunniarﬁtoqaasunut naleqqiullugit. Upernavim- 0,0 mi innuttaasut (2005-mi 2.849-uusut) Qimusseriarsuup 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 kujataaniittumi sinerissami najugaqarput (Takutitassiaq 2). -2,0

Piniarnermut malittarisassat piniarnermullu allatigut -4,0 killilersuutit Upernavik -6,0 Uani naatsumik nannunniarnermut tunngatillugu, piffissami pineqartumi, malittarisassanik saqqummiisoqassaaq, -8,0 Kissassuseq (Kalaallit Nunaanni nannuniarnermut tunngatillugu malittarisassat allanngoriartorsimanerannut itinerusumik -10,0 paasisaqarusukkuit, takuuk Born & Rosing-Asvid 1989 -12,0 aamma Rosing-Asvid & Born 1990). Kalaallit Nunaanni Ja- Pituffik nuaarip aallaaqqaataani 1975-mi atuutilersinneqarput na- -14,0 linginnaasumik nannunniarnermut malittarisassat. Malit- Ukioq tarisassat ukiut ingerlaneranni allanngortinneqalaartarsi- Takutitassiaq 3 Ukiumut agguaqatigiissillugu silaannaap kissas- mapput, nalinginnaasumilli imaassimavoq nannunniar- susaa/nillissusaa (ºC) Qaanaami (Pituffimmi uuttorneqarsimasoq) neq taamaallaat piniarnermik inuussutissarsiuteqavissu- Upernaviullu (Upernaviup illoqarfiani) kommuniani piffissami nuinnaq, Kalaallillu Nunaanni najugaqavissunuinnaq 1950-miit 2005 tungaanut uuttorneqarsimasut. Tigulaariffik: ajornartinneqarani. Timmisartut, qulimiguullit angalla- Cappelen 2006. tillu motoorillit, tassani ilaatinneqarlutik qamuteralaat, kiisalu angallatit 40 BRT sinnerlugu angissusillit, nannunniarnermi atorneqaqqusaanngillat, ammalu piniarfimmut Ajornartinneqanngilarli ilorlermut nannumik malersor- piniarfimmiillu angallatigineqaqqusaanatik. Taakku sa- sinnaaneq, nannup ikiligaalluni aallaaneqarnera silarler- niatigut toqunartut, kiisartut nigarniutillu imaluunniit mi pisimanera uppernarsarsinnaagaanni. nammineerlutik aallaasartut atorlugit nannunniarneq inerteqqutaavoq. Nannut tamarmik Kalaallit Nunaata Kiassutsip sikoqassutsillu allanngoriartornera Kitaani eqqissisimatitaapput juulipaallaqqaataaniit aggus- Qaanaap Upernaviullu kommuniani kiassuseq nillissuser- tip naanissaata tungaanut. Maajimili 1988-mi ukioq kaa- lu uuttortarneqartuarpoq. 1978-miilli ajornarunnaarni- jallallugu angutivissat inersimasut kisimiittut pisarineqar- kuuvoq qaammataasakkut sikoqassuseq immallu qanoq sinnaalersitaapput. Piaqqat ataatsimik ukioqalernissartik sivisutigisumik sikoqartarnera pillugit paasissutissanik tikillugu anaanaallu Kalaallit Nunaani tamani eqqissisi- pissarsinissaq. Piniartut silap allanngoriartornera pillugu matitaasimapput. Taassuma saniatigut nannut apissiniit- paasissutissiinerat erseqqissarniarlugu kiassutsip/nillis- tut akornusersussallugit, apissiinillu assaavigissallugit sutsip sikoqassutsillu allanngoriartornerinut uuttortaane- inerteqqutaavoq. Januaarip aallaqqaataa 2006-miit atuu- rit naalisarlugit ilannguppagut. tilersillugu malittarisassat nutaat sukanganerusullu Nannuttarnerit pillugit paasissutissanik pissarsiarivigi- eqqunneqarput, tassani ilaalluni Kalaallit Nunaanni nan- satta nalaani (1952-2005), Qaanaap Upernaviullu kom- nut pisarineqarsinnaasut amerlassusilerneqarnerat (Anon. muniani ukiumut agguaqatigiisillugu silaannaap kias- 2006, 2007). Misissuinermili uani 2005 ilanngullugu pisa- susaa/nillissusaa nikerartupilussuusimavoq (Takutitas- rineqarsimasut pineqarmata tamanna soqutiginaateqan- siaq 3). 1950 missaaniit 1990-ikkut aallartinnerata tunga- ngilaq. anut kommunini taakkunani marlunni nillertikkiartorsi- 1967-mi Canadami nannunut pisassiisoqartalermat (Ki- mavoq. Allanngoriartornerli annertussutsimigut malun- liaan allallu 1978), kalaallinut piniartunut Canadap nuna- naateqarpallaanngilaq (Qaanaaq: r2 = 0,039, z = – 1,228, taani/imartaani nannussinnaaneq inerteqqutaalerpoq; P = 0,219, n = ukiut 41-t; Upernavik: r2 = 0,082, z = – tassa Ikerup Ikersuullu kimmut akiani. Juunimi 1980-mi 1,811, P = 0,070, n = ukiut 41-t). 1950-miit 1989-mut uki- Qimusseriarsuarmik eqqissimatitsineq (Melville Bugt Na- umut agguaqatigiissillugu issisiut Qaanaap kommuniani - turreservat) pilersinneqarpoq (Anon. 1980). Taanna avin- 11,0 ºC-iusimavoq (sd = 1,02, issinnerpaaffigalugu kian- neqarsimavoq marloqiusanut, tassaasunut: silarleq (I), pi- nerpaaffigalugu: -12,9 aamma -9,2 ºC) Upernaviullu kom- niarfiusinnaasoq, aamma ilorleq (II), piniarfioqqusaan- muniani -7,3 ºC-usimalluni (sd = 1,24, issinnerpaaffi- ngitsoq. Tamatumuunatigut aamma qimussimik angal- galugu kiannerpaaffigalugu: -10,3 aamma -5,1 ºC) (Cappe- lammilluunniit Qaanaap Upernaviullu kommuuniisa akor- len 2006). Nunatta sinnera assigalugu 1990-ikkut aallar- nanni angallannerit ingerlanneqarnissaat ilorliup avataa- tinneraniit sukkasuumik malunnaateqarluartumillu issisi- tigut taamaallaat pisinnaanerat peqqussutinngorpoq. utip qaffakkiartornera piffinni marluusuni misigineqarsi-

19 ATORTUT SULERIAATSILLU

Takutitassiaq 4 Ukiup ingerlanerani siku Avannaata Imartaani (”Nordvandet” – tassa Qaanaap kommuniata inissisimaffia; qullerpaajul- luni), Baffin Bugtillu avannaata kangiata tungaani (tassa Upernaviup sineriaata kangiatungaa; alliulluni) piffissami 1979-miit 2005-ip tungaanut. Sukat tamarmik angissusilerpaat sikup annertussusaa (portussusaa; alliartuaarnera 0-imiit 1-mut, 0 = aasaq aamma 1 = ukiukkut sikoqarnerpaaffia) piffissallu sikunerata sivisussusaa (silissusaa). Paasissutissat qaammataasaneersut, nunap kissarnerata anianeranik nalunaarsuisut (mikrobølger). Tigulaariffik: L. Toudal, DMI.

mavoq (Takutitassiaq 3) (1990-2005, Qaanaaq: r2 = 0,596, 200 z = 3,698, P = 0,0002, n = ukiut 16-it; Upernavik: r2 = 180

160 0,785, z = 4,875, P = < 0,0001, n = ukiut 16-it). Ukiuni

140 kingullerni tallimani (2001-2005) Qaanaap kommuniani 120 ukiumut agguaqatigiissillugu issisiut -10,0 ºC-iusimavoq 100 (sd = 1,83, issinnerpaafﬁgalugu kiannerpaafﬁgalugu: - 80 10,8 aamma – 8,8 ºC) Upernaviullu kommuniani -5,6 ºC- 60

40 iusimalluni (sd = 0,887, issinnerpaafﬁgalugu kiannerpa- 20 afﬁgalugu: -6,5 aamma – 4,3 ºC) (Cappelen 2006). 0 1978-miit immami qanoq sikoqartiginersoq sikoqarne-

1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 rullu qanoq sivisutigisarnera qaammataasaniit uuttorne- 200 qarsinnaalernikuuvoq (”nunap kissarnerata anianera”). 180

160

140

120

100 Takutitassiaq 5 Ukiut ingerlaneranni ullut affaa inorlugu (50% 80

60 inorlugu) sikuusimafﬁit Avannaata Imartaani (Nordvandet) (tassa

40 Qaanaap kommuniani; qulliulluni) Bafﬁn Bugtillu avannaata 20 kangiata tungaani (tassa Upernaviup sineriaata kangiata tungaa; 0 alliulluni) pifﬁssami 1979-miit 2005-ip tungaanut. Paasissutissat

1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 qaammataasaneersut, nunap kissarnerata anianeranik nalunaarsuisut (mikrobølger). Tigulaarifﬁk: L. Toudal, DMI.

20 ATORTUT SULERIAATSILLU

Ukiup ingerlanerani katillugu qanoq sikoqartiginersoq mi- lanerani immap sikuusarnerata appariarsimanera uuttor- sissoraanni Avannaata Imartaani ataatsimut isigalugu an- neqarsinnaavoq (Takutitassiaq 4). 1990-ikkut qeqqaniit nertuumik allanngortoqarsimarpasinngilaq (Takutitas- tassani aamma ullut affaa inorlugu sikoqarfiusut amerle- siaq 4). Kisianni paasissutissat nalilersoraanni sikoqassu- riarsimapput (Takutitassiaq 5; r2 = 0,493, z = 2,306, P = seq ullunut qassinut affaa inorlugu annertutigisimanersoq, 0,02, n = 10). taava 1996-miit ullut affaa inorlugu sikuuffia malun- Taamaasilluni kommunini taakkunani 1990-ikkut naatilimmik/ tutsuiginaatilimmik sivitsorsimavoq (Taku- ingerlaneranni silaannaap kissarnerulersimanera imar- titassiaq 5; r2 = 0,659, z = 2,997, P = 0,003, n = ukiut taatalu sikukinnerulernera uuttortaanikkut takussutis- qulit), tamannalu isumaqarpoq immap sikua ataatsimut saqarpoq, 1990-ikkullu naalerneraniit tamanna ingasat- isigalugu annikinnerulersimasoq (tassa sikukinnerulersi- sikkaluttuinnartutut isikkoqarluni. mavoq imaanerulersimallunilu). Baffin Bugtip kangiatungaani, Upernaviup kommuniata avannamut kangimut killeqarfiani, ukiuni kingullerni tallimani ukiup inger-

21 Inernerit

Apersorneqarsimasut 18 16 Kommunini taakkunani marlunnik apersorneqarsimasut 14 nannunniarnermik misilittagallinnut sulilu nannunniar- q 12 nermik ingerlataqartunut, ukiuni kingullerni tallimani 10 nannuttartuusimasunut sinniisuulluarput. Qaanaap kom- 8

muniani apersorneqartut Upernaviup kommuniani aper- Amerlassuse 6 sorneqartuniit utoqqaanerulaartiterput . 4 2 Qaanaap kommunia 0 30-39 40-49 50-59 60-69 Nalunaarsuiffik 1-imit takuneqarsinnaavoq nannunniar- Utoqqaassuseq (ukioq) tut apersorneqaramik sumi najugaqarsimanersut.”Piniar- neq” (Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, in 18 litt.) malillugu kommunimi piniartut 52-it nalunaarutigi- 16 14 q simavaat ukiuni kingullerni tallimani katillugit nannutat 12 179-it (2001-2005); 2005-imulli tunngatillugu qaammatit 10 siulliit qulingiluat pineqarput. Taakkunani pisat 70%-ii 8 6 apersorneqarsimasunit 25-usunit 22-iniit nalunaarutigi- Amerlassuse 4 neqarsimapput (apersorneqartut pingasut piffissami tas- 2 sani nannuttatik ”Piniarneq-mut” nalunaarutigisimanngi- 0 laat). Apersorneqartut 25-it 2006-ip aallartinnerani pi- 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 niartutut nalunaarsorneqartut 38%-erisimavaat (Nalu- Utoqqaassuseq (ukioq) naarsuiffik 1), kisianni soorlu immikkoortumi “Atortut sule- Takutitassiaq 6 Februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani riaatsillu” -mi oqaatigineqareersoq, taakkua toqqagaasi- nannunniat 25-it apersorneqarsimasut akornanni utoqqaassutsi- mapput nannunniarnermik misilittagaqartutut ilisimane- mikkut agguataarnerat (qulliulluni), kiisalu nannoqqaarnerminni qarnertik aallaavigalugu. utoqqaassutsimikkut agguataarneqarnerat (alliulluni). Apersorneqartut 32-niit 69-t tungaanut ukioqarsimapput (agguaqatigiisillugu: 49,5-nik ukioqarput; sd = 9,4), amerlanerillu (kisitsisinngorlugu 16-nit) 40-t 49-lu akor- raat piniartut allat ”apersorneqanngitsut” arfineq mar- nanni ukioqarput. Nannoqqaaramik 12-it 30-illu akornan- luusut pisaat nannut 17-it. ni ukioqarsimapput (agguaqatigiisillugu: 19,4-nik ukioqarsi- Apersorneqartut taamaasillutik amerlanersai misilitta- mapput; sd = 5,0; 64%-it tamatuma nalaani 19-ninik ukio- galerujussuupput, sulilu nannunniartuullutik. qarsimapput, inuusunnerullutilluunniit); Takutitassiaq 6. Nalinginnaasumik Qaanaap kommuniani apersorneqar- Upernaviup kommunia simasut Upernaviup kommuniani apersorneqarsimasunut Upernaviup kommuniani nannunniartut 47-t apersorne- naleqqiullugit sivisunerusumik nannunniarnermik misi- qarsimasut najugaqarfii aallaavigalugit agguataarnerat littagaqarsimapput. Nalunaarsuiffik 1-mi takuneqarsinnaavoq. Apersorneqarnerminni piniartut 25-it pisatik agguaqa- ”Piniarneq” (Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisor- tigiisillugit nannut 13,5-it (sd = 10,5, assigiinngissusaat: taqarfik, in litt. 2006) malillugu kommunimi piniartut 1-39 nannut/piniartoq) itisilerluinnarlugit oqaluttuaraat; 153-it nannut 444-t nalunaarutigisimavaat ukiuni kingul- piniartut 15-it oqaluttuaraat nannuttatik 11-it amerlane- lerni tallimani (2001-2005). Taakkunani 220-it (50% rusulluunniit. Apersorneqartulli arlallit amerlanerujus- miss.) nalunaarutigineqarsimapput apersorneqarsimasut suarnik pisaqarsimagaluarput/pisaqaqataasimagaluarput 47-it akornanniittuni 37-nit (piffissap taassuma iluani itisiliiffigisinnaanngisaminnik, paasissutissartaanut tun- apersorneqarsimasut akornanni qulit nannutanik ”Piniar- ngasut iluamik eqqaamanninnginnertik pissutigalugu. neq”-mut nalunaaruteqarsimanngillat). Apersorneqarsi- Apersorneqartut akornanni 20-it (80%-it) ukiuni ki- masut 2006-ip aallartinnerani piniartutut nalunaarsorne- ngullerni tallimani nannussimapput (nannunnerit 69-it qarsimasut 15%-it misserivaat(Nalunaarsuiffik 1), kisianni tassani uumasut katillugit 93-it), ilanngullugu oqaluttua- soorlu siornatigut oqaatigineqareersutut, taakkua toqqa-

22 INERNERIT

25 Nalinginnaasumik Upernaviup kommuniani apersorneqartut pernarsimapput Qaanaap kommuniani piniartunut 20 naleqqiullugu utoqqaanerulaarlutik. Pingaarnerusorli 15 imaassinnaavoq unaasoq, tassa Upernaviup kommuniata kujasinnerusortaani (sumiiffik 4) agguaqatigiisillugu ki- 10 sitsisitigut tutsuiginartumik uppernarsarlugu naatsorsor- Amerlassuseq 5 neqarsinnaasumik nannunniartartui ukiunik ikinnerusunik misilittagaqarnerat, piniartunut sumiiffik 3-miittunut 0 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 (Nuussuaq-Savissivik) sumiiffinnilu tassanngaaniik avan- Utoqqaassuseq (ukioq) narpasinnerusuniittunut (ANOVA aamma Fisher post hoc tests, P < 0.001) naleqqiullugit. Sumiiffimmi 4-mi apersor- 25 neqarnerup nalaaniit pernarfimmi ukiorisat tungaanut ag- 20 guaqatigiisillugu ukiut 16,5-it ingerlasimapput (sd = 10,9; kisitsisinngorlugit 28-it), Sumiiffimmili 3-mi ukiut 27,5-it 15 ingerlasimallutik (sd = 12,9; kisitsisinngorlugit 26-it) su- 10 miiffinnilu avannarpasinnerusuni ukiut 28,7-it (sd = 11,5;

Amerlassuseq kisitsisinngorlugit 17-it). Piniartut Nuussuup kujataaneer- 5 sut ataatsimut isigalugu sivikinnerusumik ”nannunniar- 0 nermik misilittagaqarnerat” paasissutissani tulliuttuni 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40+ ilanngullugu isiginiarneqartariaqarpoq, tassunga ilan- Utoqqaassuseq (ukioq) ngullugu agguaqatigiisillugu nannunniarnerminni misilit- tagaqarfiat silap pissusaata allanngoriartornerata nalaani Takutitassiaq 7 Februaarimi 2006-mi Upernaviup kommuniani pisimammat. nannunniat 47-it apersorneqarsimasut akornanni utoqqaassutsimikkut agguataarneqarnerat (qulliulluni; kisitsisinngorlugit = 47), kiisalu nannoqqaarnerminni utoqqaassutsimikkut agguataarneqarnerat (alliulluni; kisitsisinngorlugit = 46; ataatsip utoqqaassusaa Apeqqutinut akissutit nalunaarutigineqarsimanngillat). Soorlu oqaatigineqareersoq pissutsit piffimmiit piffimmut assigiinngillat, ingammik Qaanaap kommuniani nunaqar- gaasimapput nannunniarnermik misilittagaqartutut ilisi- finni assigiinngitsuni sikumut tunngasutigut (immikkoor- maneqarnertik aallaavigalugu. toq: “Nannut najugaqarfiannut tunngasut” takujuk). Taa- Soorlu Qaanaap kommunianitut Upernaviup kommu- maammat pingaaruteqaraangat pissutsit saqqummiut- niani apersorneqarsimasut amerlanerit piniartuupput mi- tassavagut sumiiffiit immikkoortillugit, piniartut immik- silittagaqarluartut 40-t missaannik ukiullit, ukiumikkulli koortortani ataasiakkaaneersut (sumiiffik 1-3) oqalutsil- siaruarsimanerullutik – aamma nannoqqaarnerminni lugit – avannaaniit kujammut. ukiumikkut. Apersorneqartut 18-nit 75-illu akornanni Piniartut Upernaviup kommuniani nunaqarfinneersut ukioqarput (agguaqatigiisillu: 46,0-nik ukioqarput; sd = sumiiffiit assigiinngitsut iluaqutigivaat. Taamaammat 17,2). Affaata missaat (kisitsisinngorlugu 23-it) 40-t 49-llu Upernaviup kommuniani paasissutissat eqikkarpagut akornanni ukioqarput. Nannoqqaarnerminni 12-it 51-illu avannaaniit kujammut, immikkoortillugit sumiiffik 3 akornanni ukioqarsimapput (agguaqatigiisillugu 25,6-nik (Nuussuaq Kullorsuarlu) aamma sumiiffik 4 (tassa Nutaar- ukioqarsimallutik; sd = 8,4); 19%-ii 19-ninik ukioqarsi- miuniit Upernaviup illoqarfiata tungaanut). mapput inuusunnerullutilluunniit pernarnermi nalaani Piniartut oqariartuutaannut naliliiniarnermut pingaa- (Takutitassiaq 7). Apersorneqarnerminni piniartut 47-it ruteqaraangat, ukiua taasassavarput. pisatik agguaqatigiisillugit nannut 5,6-it (sd = 5,4, assigiinngissusaat: 1-23 nannut/piniartoq) itisilerluinnarlugit Qaanaap kommunia oqaluttuaraat. Piniartut 8-it oqaluttuaraat nannuttatik Apeqqutinut 1 aamma 2-mut akissutit (”Illoqarfinni/nu- qulit amerlanerusulluunniit. Kommunimi tassanissaaq naqarfinni 2005-mi qassinik nannuttoqarsimasoraasiuk?” apersorneqartut arlallit nannut itisilerlugit eqqaamasin- aamma ”Kommuninni nannut qassit pisarineqarsoraasigit, naasaminnit amerlanerujussuit pisarinikuuaat. Apersorne- 2005-imi?”) eqikkarneqarput immikkoortumi ”Pisat kisit- qartut 66%-iisa missaat (kisitsisinngorlugit 31-it) ukiuni sisinngorlugit”, qup. XX. kingullerni tallimani nannussimapput (nannunnerit 111- it; uumasut 143-t) aamma oqaluttuaraat piniartup ”aper- sorneqanngitsup” nannutaa (nanoq ataaseq).

23 INERNERIT

Piniarnermut angalasarnermullu tunngasut (4%) apeqqummut isummaminik saqqummiussinani (Nalunaarsuiffik 3). 3. Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat? Nalunaarsuiffik 3 Apeqqummut 4-mut akissutit Qaanaap Apeqqummik aperineqartunit 17-iusunit qulit (59%) Kommunianeersut agguataarnerat: “Maani nunaqarfimmi ”angerput”, tallimat (29%) ”naaggaarlutik”, marluk (12%) nannuttarineqartartut siornatigorniit amerlaneruppat?”. tassunga tunngatillugu isummaminnik annissinngillat Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik (Nalunaarsuiffik 2). paluk Qeqertarsuaq Aap 21 6 9 6 Nalunaarsuiffik 2 Apeqqummut 3-mut akissutit Qaanaap Naamik/ Kommunianeersut agguataarnerat: “Illit nannuttarisartakkatit 1 - - 1 allanngunngilaq siornatigornit amerlaneruppat?”. Isummamik 1 - 1 - Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik saqqummiussinng. paluk Qeqertarsuaq N katill. 23 6 10 7 Aap 10 1 5 4 (piniartut aperisat) Naamik/ 51 2 2 allanngunngilaq Apeqqummut tassunga annertunerusumik nassuiaanerit Isummamik apeqqummut siulianut akissutinut assingupput. Piniartup 2 - 1 1 saqqummiussinng. 65-inik ukiullip Siorapalummeersup avannarpasinneru- N sumi aammalu siusinnerusukkut Umimmaat Nunaanni katill. 17 2 8 7 (piniartut aperisat) (Ellesmere Island) piniarnermik misilittagallip oqaatigaa ”qanittumi” nannuttat amerlisimasut. Aamma oqaatigaa Piniartoq Siorapalummeersoq oqaluttuarpoq Ikerup piffissami 1950-ikkunniit 1970-ikkunnut nannut nungu- (Smith Sund) avannaatungaani 2003-miit 2005-imut pi- ngajassimasut, 1980-ikkulli aallartinneranni amerliartu- niartarneq annertusisimasoq, Ikersuup (Kane Bassin) ku- lersimallutik. Piniartoq Siorapalummioq alla isumaqarpoq jataani sikorsuit sinaannut umiartorluni angalasalerneq nunaqarfigisamini nannuttarineqartartut amerlassusiat pissutaalluni. Tamaani aaffanniarluni qilalugarniarlunilu allanngorani taamaaginnartoq, ukiumiilli ukiumut al- angalanermi nannut pisarineqartarput. Piniartut Qaanaa- lanngorarluni, tusarsimanerarpaali ukiuni kingullerni meersut-Qeqertarsuarmeersut arlallit oqaatigaat nannu- Qaanaami amerlisimasut. nik amerlanernik pisaqartalersimallutik, aammalu nannut Qaanaami Qeqertarsuarmilu piniartut oqaluttuarput inoqarfinnut ”angallavinnullu” qaninnerulersimasorinar- nannunnissaq ajornannginnerulersimasoq, marlussuillu tut oqaatigalugu. Apersorneqartut ilaata oqaatigaa allaat oqarput ungasissumut nannunniartoqassaarsimasoq ”qa- Kangerlussuarmi-Qaanaap Kangerluani nannut pissutaal- nittumi” amerlanerulersimanerat pissutaalluni. Paasissu- lutik neqinik peqqumaateqarniarneq ajornakusuulersima- tissiisoq 46-nik ukiulik naapertorlugu inuusuttuunermi- soq. nut naleqqiullugu maanna nannuttarineqartartut amerla- Savissivimmi apersorneqartut arlallit oqaatigaat pisa- nerupput, 54-nik ukiulik oqaluttuartoq meeraanermi na- risartakkatik amerlisimasut, tamatumunnga peqqutaallu- laani nannunniat avannamut Nuussuarmut (Washington ni nannut nunamut qanillisimanerat; taamaattumik pinia- Land) nannunniartarsimasut, akulikitsumilli susaarsimal- gassanik allanik piniarnermi (ass. puisinik) nannuttoqar- lutik angerlartarsimasut. 1975-imili nammineq piniar- talersimavoq imaluunniit puisinut qassutinik takusaaner- tunngorami ataatsimut isigalugu nannunniarneq iluatsin- mi nannuttoqartalersimalluni. Piniartoq ataaseq oqalut- nerusalerpoq. Piniartoq taanna isumaqarpoq taamatut al- tuarpoq Savissivimmut nooqqaarami (1975-ip miss.) nan- lanngortoqarsimanera ilaatigut nannut arnavissat piarallit nut amerlasimanngitsut, taamanilu ikermi sikorsuarnut eqqissisimatitaalernerannik pissuteqartoq (Kalaallit Nu- avasissumiittunut nannunniartariaqartarsimallutik. naanni 1. januar 1975-imit; atuakkiortut maluginiaqqu- Apersorneqartut tallimat isumaqarput ukiuni kingusin- saat), aammali nannut Canadamit tikittarnerat pissutaa- nerusuni nannuttarisartakkatik amerlisimanngitsut. soq, tassanimi aamma nannunniartarneq killilersuiffigi- neqarmat. Piniartoq 69-inik ukiulik isumaqarpoq nannut 4. Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigor- ukiuni kingulliunerusuni amerlisimasut, tamannalu niit amerlaneruppat? piaqqat eqqissisimatitaannerannik pissuteqartoq, aamma ataatsimut isigalugu nannut nujuannginnerulersimanerat Piniartunit apeqqummik aperineqartunit 23-usunit 21-t pissutaasoq. (92 %) angerput, ataaseq (4%) ”naaggaartoq”, ataaserlu Piniartut marlussuit (aappaa 48-nik ukiulik aappaalu 63-inik ukiulik) Savissivimmiut apeqqummut tassunga

24 INERNERIT

tunngatillugu oqaluttuarput, nannut sinerissamut qanil- Ellesmere Island 63o W lattornerulersut immap sikuata timmut tunuarnera pissutaalluni. Piniartoq Savissivimmioq 46-nik ukiulik nannuttarisartakkat amerlisimannginnerannik ”sulili taamaagin- narunarnerarlugit” akissuteqarnermini oqartoq, sivikitsumik nunaqarﬁ mmi najugaqarsimalluni oqaatsini ilavai. Paasissutissiisoq alla apeqqummut toqqaannartumik akis- suteqanngilaq, oqarlunili piniartut avannamukaraanga- mik nanorpassuit takusaraat, avannaatungaata (Ikersuup (Kane Bassin)) sikoqarnera pissutigalugu. 78o N

Itillersuaq 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si?

Apeqqummik taassuminnga aperineqartunit quliusunit qulingiluat (90%) ”angerput”, kingullerli apeqqummut qanoq isumaqarnerminik saqqummiussinngilaq (Nalunaar- suifﬁ k 4).

Nalunaarsuiffi k 4 Apeqqummut 5-imut akissutit Qaanaap Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannunniaraangavit/-si 69o W aqqutinnaaqarpit/-si?”. 76o N Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik Takutitassiaq 8 Siornatigut (titarnerit kittorarnillit) maannakkullu paluk Qeqertarsuaq (titarneq ataannartoq) qimussit aqqutaat, februaarimi 2006-mi Aap 9 4 4 1 Qaanaap kommuniani piniartunit 7-nit apersorneqarsimasunit Naamik 0 - - - titartarneqarsimasut. Isummamik 11 serminut Puisillip (Puisilluusarsuup (De Dødes Fjord)) Pi- saqqummiussinng. tuffi ullu (Parker Snow Bugt) akornaniittumut nannun- N katill. 10 4 5 1 (piniartut aperisat) niartoqartartoq (Takutitassiaq 8). Qaanaalli Kommuniani sermip aakkiartornera pissutaallunni aqqutigisartakkat Upernaakkut umiatsiamik avannamut Ikerup (Smith allanngorsimapput (tak. imm. ”Ukiuni kingullerni aqquti- Sund) aamma Ikersuup (Kane Bassin) avannaatungaanut gisartakkat allanngorsimappat”). nannunniartoqaraangat sineriak sinerlugu Ullersuaq (Kap Paasissutissiisup ataatsip erseqqissarpaa aqqutip sorliup Alexander) aqqusaarlugu Ikersuup (Kane Bassin) sikorsui- toqqarneqarneranut sikup qanoq issusia aalajangiisuusar- sa, Anorituup (Kap Inglefi eld) Canadamilu Pikiuliusarsuup toq. (Pim Island) akornanniittut, sinaannut nannunniar- toqartarpoq. Paarlattuanilli ukiuunerata naalernerani qi- 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut mussimik avannakumaraanni sermikkoorluni Nunarsuar- amerlanerulerpat? mut (Inglefi eld Land) appakaannarpoq. Sermikkut aqqutit qaninaarsiniarluni aqqutigineqartartut, Ullersuullu (Kap Nannut nammineerlutik takkuttartut ”tikeraanik” taane- Alexander) kitaatigut imaluunniit kangerup timaatigut qartarput. Apeqqummik taassuminnga aperineqartunit sermikkut aqqutigisartakkaninngaanniit aqqutigiuminar- 22-iusunit 19-it (86%) uppernarsaallutik akipput, marlulli nerullutik. Aqqutigisartagaq/aqqutigisartagaasimasoq Pi- (9%) naaggaarput, ataaserlu (5%) sammisamut tassunga toraarfi mmiit (Kap Chalon) (Clement Markham Gletscher) isummaminik saqqummiussinngilaq (Nalunaarsuiffi k 5). Nunarsuarmut (Inglefi eld Land) sermip killinganut inger- Piniartut marlussuit Siorapalummiut (aappaa 43-nik lavoq (Takutitassiaq 8). Aqqut alla atorneqartartoq/ator- ukiulik aappaalu 44-nik ukiulik) isumaqarput 1990-ik- neqartarsimasoq tassaavoq Neqip sermianiit Nunarsuar- kunnili (1990-ikkut aallaqqaataanni pisimanersoq erseq- mut. qinngilaq) nannut tikeraakulanerulersimasut, aammalu Piniartoq alla oqaluttuarpoq Kiatammut (Northumber- inoqarfi nnut angalaarfi nnullu akulikinnerusumik takkut- land Ø) akuttunngitsumik nannunniartoqartartoq, paasis- talersimallutik. Piniartulli marlussuit (58-inik aamma 64- sutissiisullu allap Savissivimmiup eqqaavaa sineriak atuar- inik ukiullit) nunaqarfi mmit tassanngaanneersut oqaati- lugu Innaangarnup (Kap York) avannaanut imaluunniit gaat qaqutiguinnaq nannut nunaqarfi mmut tassunga tike-

25 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 5 Apeqqummut 6-imut akissutit Qaanaap pingasut oqarput saluttut ”avataaniit” aggertartut nerisas- Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannut nammineerlutik sarsiorlutik, imminnullu akornusersuuttarlutik, sisamat takkuttartut/tikeraartartut amerlanerulerpat?”. oqarput sikulimmut orniguttartut ”avataa” sikussaarsi- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik mammat imaluunniit atorsaasumik sikoqanngimmat, tal- paluk Qeqertarsuaq limat oqarput sikoqqaaraangat aningaaneqqaaraangallu Aap 19 2 9 8 (qaammatineqqaaraangallu) takkuttartut. Naamik/ Nannuttarineqartut nalunaarsorneqartut ilaannai nam- 22 - - allanngunngilaq minneq inoqarfinnut takkussimasutut oqaatigineqarput, Isummamik (takuuk immikkoortoq ”Piniariaasit” –ni ”Pisat kisitsisin- 11 - - saqqummiussinng. ngorlugit” qup. 95). N katill. 22 5 9 8 (piniartut aperisat) 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? raartartut (2005-imi tikeraartoq ataaseq aamma 1997- imi 16-it apeqqummik taassuminnga aperineqarput, taakku- tikeraartoq asaaseq, piniartut taakku oqaatigaat); piniar- nannga 14-it (88%-it missai) ”angerput”, ataaseq (6% mis- torlu 46-nik ukiulik aamma Siorapalummiuusoq, apeq- saat) ”naaggaarpoq”, ataaseq sammisamut tassunga isum- qummut tassunga annertunerusumik isummaminik maminik saqqummiussinngitsoq (Nalunaarsuiffik 6). saqqummiussaqanngitsoq, taamaallaat nannumik tike- raartumik atatsimik tusaamasaqarpoq. Nalunaarsuiffik 6 Apeqqummut 7-imut akissutit Qaanaap Paasissutissiisut arlallit Qaanaarmiut-Qeqertarusuar- Kommunianeersut agguataarnerat: “Aqqutigisartakkat ukiuni miut maluginiarsimallugu oqaatigaat maanna nannut kingullerni allanngorsimappat?”. inoqarfiit qanitaanni takussaanerulersut. 49-nik ukiullip Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik eqqaavaa siornatigut tamanna qaqutigoornerusimasoq, paluk Qeqertarsuaq kisiannili 1980-ikkunniilli nalinginnaanerulersimalluni. Aap 14 4 6 4 Tamatuma siorna, meeraagallarami (t.i. 1960-ikkunni) Naamik/ 1 - 1 - nanoqarfiit tassaasimagaluarput Canadami Umimmaat allanngunngilaq Nunaat (Ellesmere Island) aamma Savissiviup eqqaa. 54- Isummamik 1 - 1 - inik ukiulik oqaluttuarpoq, 1970-ikkunni Sanerarsuarmi saqqummiussinng. (sineriak Innaangarnup (Kap York) Kangaarsuullu (Kap N katill. 16 4 8 4 Atholl) akornanniittoq) nannut tumai takussaasiman- (piniartut aperisat) ngitsut, maannakkulli sineriak tamanna angallavigigaan- ni nannut amerlanerit tumai naammattoorneqartartut. Kommunimi tassani piniartuusut tamarmik aqqutigisar- Eqqaaneqarpoq nannut Qaanaaq qaninaarnerusaleraat takkat allanngorsimanerat misigisimavaat. Aqqaneq-pi- (ataaseq sissaniissimasoq taaneqarpoq), aammalu tumit ngasut (13-it) oqaatigaat aqqutigisartakkat ukiuni kingul- Qaanaap Kangerluanut (Inglefield Bredning) pulasut liunerusuni allanngorsimasut, sikusarnera kingusinneru- tassanngalu anisutu naammattoorneqartartut, taassu- lersimammat, sikkorlunnerulersimaluni sivikinnerusu- malu saniatigut nannut Siorapaluup, Kiataap Northumber- millu sikuusarlersimammat. Ikermut (Smith Sund) Iker- land Ø) Moriusallu qanitaaniinnerusalersimasut. suarmullu (Kane Bassin) nannunniartartut oqaatigaat Piniartut Savissivimmiut oqaluttuarput ukiuni kingul- nuna sinerlugu avannamut ingerlasoqarsinnaajunnaartoq liunerusuni nannut nunap qanitaani takussaanerulersut, Ullersuup (Kap Alexander) sikusarunnaarsimanera pissu- pingaartumik nunaqarfiup qanitaani, taamaalilluni (ukiup taalluni aamma qaanngukkut aqqutissaarussimammat, suunera erseqqissumik oqaatigineqarani) ilaanni nannut qaannguerussimanera pissutaalluni (qaanngoq: ”illernaq” tikeraat qulingiluat pisarineqarsimapput. Paasissutissiisoq miiterinik arlalinnik atitussusilik, ulittarnernerani tinit- 40-nik ukiulik oqarpoq 2002-mi decemberi qaammat tarneranilu immap sikunngortarneranit pinngortartoq, Savissiviup qanitaani arfinillit nannuttarineqarsimasut. sinerissamut nippusimasoq). Sikusarunnaarsimanera pis- Alla (32-nik ukiulik) akissuteqarnermini maluginiarlugu sutigalugu sermikkoortoqartarpoq, kisiannili aamma ukiu- oqaatigaa nannut salussiartuinnartut. ni kingullerni aqqutaasartut taakku allanngorsimapput. ”Qanittumi” nannut takussaanerulersimanerat arlalin- Sermip aakkiartornera pissutaalluni Itillersuakkut ima- nik nassuiaatissaqartinneqarpoq. Ataaseq oqarpoq nannut luunniit Neqikkut sermimut ingerlaneq ajornarsisimavoq, amerlaneruleraangamik siaruarniarnerusarput, nalingin- taamaallaallu Itilliarsukkut (Sermikkooriaq Ullersuup ti- naasumilli ingerlaarnerminni imminnut qaninniartartut, maaniittoq) aamma Arfalluarfikkut (Sermeq Diebitsch marluk oqarput amerlanerulernertik pissutigalugu kaan- Gletscher) ingerlasoqarsinnaalluni. Siorapaluup Kanger- nerulersimasut taamaattumillu qanillinerusimallutik, luata (Robertson Fjord) qinnguatigut Ikinikkut aqquteqar-

26 INERNERIT

Nunataami/Kap Jackson Washington Landip kujataata sineriaani (april 1994). Ikersuaq/Kane Bassin imaror- tinnagu nannunniat qimussimik taama avannarpartigisarput. Assiliisoq: E.W. Born poq (Takutitassiaq 8). Piniartoq ataaseq oqaluttuarpoq Pi- mimi quppat pissutaallutik qimussit aqqutaat Illaarsuup toraarfikkoortoqarsinnaasoq (Kap Calon, t.i. Clement (Sidebriksfjord) Ikeratalu (Meteorit Bugt) akornanniittoq Markham Gletscher). aqqutigineqarsinnaajunnaarpoq. Tassunga taarsiullugit ”Akullerni” (t.i. nunap assingani 2-mi) maannakkut sik- aqqutit allat Savissiviup Pituffiullu akornaniittut atorne- korluttalerpoq aamma Qeqertarsuup (Herbert Ø) Kiataal- qartalerput (Takutitassiaq 8; aamma takuuk immikkoor- lu (Northumberland Ø) akornat imaasalerluni, aamma toq ”Sermit allanngornerannik takusaqarpit?). aakkarneq sikkorlunneralu pissutaallutik Qeqertarsuup Piniartoq 32-nik ukiulik oqaluttuarpoq Nallortup (Kap (Herbert Ø) sineriaata kujataatigut kangimut qimussimik Melville) kanginnguani puisinut qassuteqartarsimagaluar- ingerlaneq ajornarsivoq, taamaattumillu qeqertaq avan- luni, sikkorlussinerali aammalu aakkartalernera pissuti- naatigut siniarlugu ingerlasoqartalerluni. Itillersuakkut galugu maanna Sermipaluup kitaani Akuliarutsip kitaani (Politikens Bræ) aqqut ilisimaneqarluartoq atorneqarluar- puisinut qassusersortalersimalluni. tartorlu maanna atorneqarsinnaajunnaarpoq, sermip si- Maanna avammut sikorsuarnut nannunniarneq ajornar- vingarnani qupparujussuit pissutaallutik (aamma tak. sivoq, tamatumunnga peqqutaalluni sikup annikillisima- imm. ”Sermit allanngornerannik takusaqarpit?”): Takuti- nera aamma qimusserfigissallugu navianarsisimanera. 32- tassiaq 8. Ukiuni kingulliunerusuni siku atorsaasanngilaq nik ukiulik oqaluttuarpoq kingullermik 1994-imi ”avataa- aammalu Kangaarsussuup (Kap Parry) og Appallu (Saun- nut” nannunniarsimalluni, tamatumalu kingorna avataa- ders Ø) akornat imaasarluni, taamaattumillu Appat nuuata liarneq ajornarsiartuinnarsimasoq. Piniartup 48-nik killiup eqqaanut aaffanniarniaraanni nuna sinerlugu ukiullip, aamma avataaliartoqarsinnaajunnaarneranik ingerlasariaqarpoq. oqaatiginnittup, eqqaavaa avataa siusinnerusukkut tassa- Piniartut Savissivimmiut Qimussiariarsumi aammalu tuaasimasoq nannunik naammattoorsiffiusinnaasoq. taassuma kitaani sikorsuarni (t.i. ”avataani”) piniarneru- Ilanngullugu oqaatigaa tamatuma sikorpiartarunnaarsi- sartut oqaatigaat sikorpiartarunnaarnera aammalu sikup manera pissutaalluni nannut nunamut qanillisimasut, as- navianarsinera pissutaallutik piniariarluni aqqutigisartak- sersuutigalugu puisunut qassutinut qassusiartilluni, naam- kat allangortut. Assersuutigalugu Innaangarnup eqqaani mattuugassaalersimasut. Piniartup taassuma ilanngullugu siku qimusserfigissallugu navianarsivoq, siusinnerusuk- oqaluttuaraa sumiluunniit Savissiviup qanitaani nannut- kut novemberip ingerlanerani qimussimik piniariarfigine- toqartalersoq, aammalu maanna Innaangarnup (Kap York) qarsinnaasimagaluarluni, ukiuni kingulliunerusuni aat- kangerluata qinnguanut Puisilluusarsuarmut (De Dødes saat januarip ingerlanerani piniariarfigineqarsinnaaler- Fjord) qimussimik nannunniartoqartalersoq. Tamatu- poq. Tamaani aammalu Sanerarsuarmi sikussaarsimanera munnga peqqutaavoq kangerluup qinngua sikusartutuaa- aamma/imaluunniit sikkorluttalernera pissutaalluni si- lersimammat, taamaalillunilu nannunit ornikkumaneqa- neriak atuarlugu Pituffimmut aqqut atoruminaallivoq. lerluni. Aamma Igannamut (Conical Rock) qimussimik ingerla- Piniartoq Siorapalummioq 43-nik ukiulik apeqqummut soqarsinnaajunnaarpoq, taanna Sanerarsuarmiit kimmut akissuteqarluni oqarpoq, aqqutit imaalillutik allanngorsi- 4 km-itut ungasitsigaaq. Ataatsip oqaatigaa aakkarneqar- masut Ikersuarmukartarnissaq (Kane Bassin) pisariaarul- nera pissutaalluni maanna Serfarmiunulluunniit qimussi- luni, Ikikkoorluni (Smith Sund) avannamut umiamik mik ingerlasoqarsinnaajunnaartoq. Taavalu aamma ser- ingerlaarluni nannut nalaatassaalermata.

27 INERNERIT

Piniartorli Qaanaarmioq 49-nik ukiulik, sisamaannar- raat angallammik piniariartarnerit aallartiaarnerusaler- nik nannussimalluni nalunaaruteqartoq, isumaqarpoq nerat. Alla (58-nik ukiulik) oqaluttuarpoq siusinnerusuk- nannunniarnermi aqqutigisartakkat allanngorsimanngit- kut sikoqartarnera pissutigalugu angallammik avannamut sut. Ikermut (Smith Sund) angalasoqartarsimanngitsoq, pingajuat (46-nik ukiulik) oqartoq 2003-mili tamaani si- 8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut kup sinaani arlalinnik nannuttoqartartoq. naleqqiullugit amerleriarsimappat? Piniartut arfinillit Qaanaarmiut-Qeqertarsuarmiut oqaatigaat nannut angallammit pisaasartut amerlisima- 22-nit apeqqummik taassuminnga aperineqartunit 13-it sut. Paasissutissiisut marluk (aappaa 44-nik ukiulik, aap- (59%) ”angerput”, arfineq-pingasut (36%) naaggaarput, paa 49-nik ukiulik) oqarnerat naapertorlugu 1980-ikkun- ataaseq (5%) sammisamut tassunga isummaminik nili imaanerata nalaani nannut arlallit takuneqartarput, saqqummiussinngitsoq (Nalunaarsuiffik 7). aammalu Moriusap qanitaani imarsiortut nalaakkuminar- nerulersut, qanillisimanerat pissutaalluni. Piniartorli 54- Nalunaarsuiffik 7 Apeqqummut 8-mut akissutit Qaanaap inik ukiulik isumaqarpoq ilaatigut nannut armerlanerit Kommunianeersut agguataarnerat: “Angallammiit nannuttarisar- takuneqartalersut immakkut angallannerup annertusisi- takkat siornatigumut naleqqiullugit amerleriarsimappat?”. manera pissutaalluni; tassami inuusunnermi nalaanit Qaa- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik naami pujortuleeqqat pingasuinnaasimammata. Umiatsiat paluk Qeqertarsuaq pujortuleeqqallu atorlugit pisaqarnerusalernerup aamma Aap 13 3 6 4 nannunik amerlanernik takusaqartarnerup imminnut at- Naamik/ tuumassuteqarnerat allap (46-nik ukiullip) eqqaavaa, aam- 81 4 3 allanngunngilaq malu isumaqarluni umiatsianik sukkanerusumik ungasin- Isummamik nerusumut angalasinnaaneq pissutaalluni isumaqarnar- 1 - 1 - saqqummiussinng. sinnaasoq nannut amerlisimasut. N Paasissutissiisut Savissivimmiut arlallit isumaqarput katill. 22 4 11 7 (piniartut aperisat) nannut umiamit pisarineqartartut amerlisimasut. Piniar- toq 48-nik ukiulik oqarpoq nannut umiamit pisaasartut Piniartut Siorapalummiut oqaluttuarput Ikermi (Smith amerlisimasut aquuteralalinnik umiatsiaqalersimaneq pis- Sund) Ikersuarmilu (Kane Bassin) sikup allanngornera sutaalluni sukkanerusumik angalasoqartalermat. Aamma pissutigalugu piniariartarnerit allanngorsimasut. Taa- oqaatigaa siusinnerusukkut ikitsuinnarnik pujortu- maalilluni 44-nik ukiulik oqaluttuarpoq 1970-ikkunni leeraqartoqarsimasoq, taakkulu atorlugit ikitsuinnaat nan- 1980-ikkunnilu Ikersuaq sikutoqaqartarsimagaluartoq (si- nuttarineqartarsimallutik. kutoqaq tassaavoq ukiaq taanna sikunngortoq), 1996-illu Piniartulli apeqqummut ”angertut” pingasut ilanngul- missaani sikujumaataartalerluni, siku saannerulerluni lugu oqaatigaat nalinginnaasoq angallammit nannunna- imarujaarnerusalerlunilu. Allanngornerit taakku nassata-

Ikerup/Smith Sund avannaata tungaani ukiuni kingulliunerusuni angallatiniit umiatsianiillu nannut pisarineqartartut amerleriarsimapput. Assiliisoq: J. Danielsen

28 INERNERIT veersaartarneq (t.i. aasakkuunerusoq), uumasut meqqiar- miittunik nannuttartut, taakku nunamut qimaasarmata, nerat pissutaalluni amii pitsaasanngimmata. kisianni nannunik sivisunerusumik nunamiissimasunik Apeqqummut ”angertunit” arfi neq pingasuusunit talli- tusagaqanngisaannarsimalluni. Allap eqqaavaa Kiatammi mat pissutaasutut taavaat angallammit pisaasartut amer- (Northumberland Ø) nunami nannuttoqartartoq, aatsaat lassusaasa allanngorsimannginneranut pissutaasoq tas- tamaani inuit neqinik peqqumaateqarsimagaangata. saasoq, umiartornarnerata nalaani ammit pitsaasanngin- Ilanngullugu oqaatigaa nannut sumiluunniit nerisassar- nerat. Siorapalummioq 47-nik ukiulik oqaluttuarpoq Ano- siortartut nerisassallu nunamiittut naamasinnaasarlugit. rituumut (Kap Inglefi eld) Pikiuliusarsuarmullu (Pim Is- Allat akipput nannunik nunamiittunik takusaqarsimana- land) siku siniarlugu angallammik nannunniaqataajuaan- tik imaluunniit tusagaqarsimanatik. Piniartup ataatsip narsimalluni, nanoqassusialu allanngorsimanngitsoq. Pi- oqaatigaa taamaallaat nannut ”tikeraat” ”nunamukartar- niartup Savissivimmiup eqqaavaa, aasakkut nannut tut, allali oqarluni nammineq nunamiittumik nannussi- ataaseq-marluk neqaa pinerullugu pisarineqartartut, paa- malluni. sissutissiisullu allap oqarnera naapertorlugu Savissiviup Aamma tak. immikkoortoq ”Piniariaatsit”-ni ”Pisat ki- eqqaani angallammit pisaqartoqallatuaraangat amerla- sitsisinngorlugit”. nertigut uumasut inersimasut pisarineqartarput. Nannuttat ataatsiakkaat pillugit paasissutissani aamma erserpoq Qaanaap Kommuniani angallammit nannuttari- Nannut aamma illut (apissit) sumiiffi i neqartartut amerlisimasut (tak. immikkoortoq ”Pinia- riaatsit”-ni ”Pisat kisitsisinngorlugit”). 10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa?

9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiul- Apeqqummik taassuminnga aperineqartut 19-it tamarmik lugu amerlaneruppat? apeqqummut ”angerput” (Siorapaluk: sisamat; Qaanaaq- Qeqertarsuaq: qulingiluat; Savissivik: arﬁ nillit). Qulit apeqqummik taassuminnga aperineqarput, taakkunannga marluk (20%) ”angerput”, sinneri 80% ”naaggaar- 75o W lutik” (Nalunaarsuifﬁ k 8). Akissutit ilaannaalluunniit Ellesmere Island amerlisimasinnaanerannik imaluunniit ikilisimasinnaa- nerannik nalinginnaasumik annertunerusumik paasissu- tissiinngillat, amerlanerillu oqaatigimisaarpaat nunamiit- o 80 N tunik nannuttarneq nalinginnaavallaanngitsoq.

Nalunaarsuifﬁ k 8 Apeqqummut 9-mut akissutit Qaanaap Kommunianeersut agguataarnerat: “Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu amerlaneruppat?”.

Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik paluk Qeqertarsuaq Aap 2 1 1 - 78o Naamik/ 81 6 1 allanngunngilaq Isummamik - - - - saqqummiussinng.

N katill. 10 2 7 1 o (piniartut aperisat) 69 W 57o 76o Taakkunannga ataaseq ”angerluni” akissuteqartoq oqar- Takutitassiaq 9 Nannut nalinginnaasumik ukiukkut upernaakkullu poq ukiuni kingulliunerusuni Kiatammi (Northumberland sumiifﬁ gisartagaat februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani Ø) nunami aasakkut ukiakkullu akulikitsumik nannut piniartunit 9-nit apersorneqarsimasunit titartarneqarsimasut. naammattoorneqartartut. Titarnerit kittorarnillit takutippaat nunaminngaaniik sikup ”Naaggaartut” imaluunniit ”allanngortoqannginnera- puttaallu akornat, piniartut akornanni ataatsip nanoqarﬁ ttut nik” akissuteqartut sukumeerpianngitsumik akissuteqar- nalunaarutigisaa. put. Ataaseq oqaluttuarpoq inuit ilaasa nanoq Kiatammi (Northumberland Ø) nunamiittoq upernaakkut takusi- Nalinginnaasumik maluginiarneqarpoq (1) nanoqassusia- magaat, ilanngullugulu oqaatigalugu piniartut ilaat nuna- nut ukiup qanoq ilinera apeqqutaasartoq, sikoqaleraan-

29 INERNERIT galli nannut sinerissamut qallinerusartut, aamma (2) si- 75o W kup sinaani, iluliaqarfi nni, immamilu sikusimasumi nan- Ellesmere Island nut takuneqarnerusartut. Piniartoq Siorapalummioq oqarpoq tusarsimallugu nannut Canadaminngaanniit qimaal- lutik tikiuttartut, aamma Qaanaap Kommuniani takus- 80o N saanerulersimasut. Ukiukkut upernaakkullu nannuniarfi ttut pingaarnertut Siorapalummi piniartunit ”nanoqarfi it” makku eqqaaneqarput: Ikersuaq (Kane Bassin), Nuussuaq (Washington Land), Sermersuaq (Humboldt Gletscher), aamma Nunar- suup (Inglefi eld Land) avannaata sineriaa assersuutigalugu Inuarfi ssuaq (Inglefi eld Land) aammalu Ikersuarmi (Kane Bassin) maniilarsuit kujammut killingat pingaarne- 78o rusutut taaneqarput. Oqaluttuarineqarpoq Nuussuaq (Wa- shington Land) aamma Umimmaat Nunaat (Ellesmere Is- land) qangali ”nanoqarfi usut”, kisiannili maanna Nunar- suup (Inglefi eld Land) avannaata sineriaa, Ikeq (Smith apr-maj Sund), Kiataap (Northumberland Ø) kujammut sineriaa, mar-apr Innaanganermiit (Kap York) Qimusseriarsuarmut (Mel- 69o W ville Bugt) nanoqarfi ttut nalinginnaanerulersut. Aamma 57o 76o N kommuneqarfi mmi Upernavimmi sikorsuit nanoqarfi ttut Takutitassiaq 10 Sumiiffi it nannup tumaanik takuffi ugajuttut, eqqaaneqarput (Takutitassiaq 9). februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartunit 8-nit Qaanaami-Qeqertarsuarmi piniartut nanoqarfi ttut apersorneqarsimasunit titartarneqarsimasut. makku tikkuarpaat: Kiatak (Northumberland Ø) tamatumalu eqqaani sikorsuit, Qaanaap Kangerlua (Inglefi eld na tumisisoqakulanerulersoq, allali oqarpoq 1990-ikkun- Bredning), Moriusap eqqaa, aamma Qimusseriarsuup ninngaanniit 2000-ikkut aallartinnerannut sumiluunniit (Melville Bugt) avannaa tungaa. Oqaatigineqarpoq no- nannut tumaat takussaalersimasut. Oqaatigineqarpoq vemberip ingerlanerani nunap qanitaanut tikiuttartut – al- Sermersuup (Humboldt Gletscher) killingani tumerpas- laat Qaanaap eqqaata kangiatungaanut, aamma Kiatak suaqartartoq, aammalu maanna Nunarsuarmi (Inglefi eld (Northumberland Ø) ukiakkut ”nanoqarfi nngortoq”. Land) tumerpassuit takussaalersimasut, naak siusinneru- Savissivimmi paasissutissiisut aamma oqaatigaat pi- sukkut Nuussuup (Washington Land) eqqaani takussaane- ngaartumik maani nanoqartartoq: Innaanganemi (Kap rusimagaluarlutik. Anorituup (Kap Inglefi eld) Pikiuliusar- York), Puisilluusarsuarmi (De Dødes Fjord), (”sermeq im- suullu (Pim Island, Cananda) akornanni sikup sinaa aam- mamut misuumasoq iigartartoq nannut ornikkumane- ma upernaakkut tumerpassuarnik takuffi usarpoq – paasis- rusarpaat”), Sallerup (Bushnan Ø) kujatinnguani aamma sutissiisullu taassuma oqarnera naapertorlugu tamaani Nallortup Nuuani (Kap Melville), ilulissat ikkarlittarfi at nannut inersimasut tumaat takussaanerusimallutik. Paa- (Takutitassiaq 9). sissutissiisoq alla oqaluttuarpoq tumit Canadamiit Kalaal- Ikermi (Smith Sund) sikorsuit, Kiataap (Northumber- lit Nunaannut paarlattuanullu ingerlaartartut. Aamma land Ø) nuua killeq, aamma nalinginnaasumik sermeqar- Iluleerlup (Murchison Sund) paavani Qimusseriarsuarmi- fi it ”aasakkut nanoqarfi ttut” taaneqarput (Takutitassiaq lu (Melville Bugt) tumerpassuaqartartoq oqaatigineqar- 13, aamma takuuk immikkoortoq ” Aasakkut nannut su- poq. Kingullertut taaneqartumi tumit apriliimi kujammut miittarpat?”). ingerlaarajupput, t.i. anoraanerusartoq nigeq assorlugu – taamaalillutik natsiat narajarneqartarlutik (aamma takuk- 11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? kit akissutit nunap assingani 3-miittut, Upernavik).

Taama aperinermi siunertaavoq nannut nalinginnaasumik 12. Nannut aqqutinnaaqarpat? sumiittarnerannik paasisaqarnissaq. Apeqqummik taassuminnga aperineqartut aqqanillit Katillugit qulingiluat apeqqummik taassuminnga aperine- tamarmik tumisiffi gisatik oqaatigaat (Siorapaluk: talli- qarput; arfi neq pingasut (89%) ”angerlutik” akipput, ataa- mat; Qaanaaq-Qeqertarusaq: arfi nillit). Taassuma saniati- serlu (11%) ”naaggaarluni” (Nalunaarsuiffi k 9). gut piniartut ilaasa nannut tumaanik tumisiffi unerusartut Nalinginnaasumik (1) oqaatigineqarpoq nannut nuliu- nunap assinganut titartarpaat (Takutitassiaq 10). nermik nalaanni angalaarnerusartut amerlanertigullu Piniartoq ataaseq isumaqarpoq nunami sikumilu maan- sermit killingisigut ingerlaartarlutik assersuutigalugu Ser-

30 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁ k 9 Apeqqummut 12-imut akissutit Qaanaap 75o W Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannut aqqutinnaaqarpat?”. Ellesmere Island Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik paluk Qeqertarsuaq april Aap 8 1 5 2 80o N Naamik 1 - - 1 Isummamik - - - - saqqummiussinng. N katill. 91 5 3 (piniartut aperisat)

mersuup (Humboldt Gletscher) killingatigut, (2) martsip 78o naajartornerani apriilillu aarlartinnerani sikumut aseror- tertumut aalassassimasumullu ingerlaartartut, (3) sikup qanoq issusia apeqqutaatillugu angalaartartut, amerlanertigullu imminnut ungasissisarnatik.

Aammattaaq aqqutit ”aalajangersimasut” imaluunniit apr-maj ingerlaartarfi it – oqaluttuarineqarput. Piniartoq Qaanaar- 69o W mioq oqaluttuarpoq Nuussuup (Washington Land) eqqaa- o o 57 76 N ni upernaakkut nannut kujammut silittorsuarmik man- Takutitassiaq 11 Nannut angalaarfi i, februaarimi 2006-mi ngersitillugu ”aqqusineqartartut”. Paasissutissiisup taas- Qaanaap kommuniani piniartunit 4-nit apersorneqarsimasunit suma oqarnera naapertorlugu upernaakkut nannut Ser- titartarneqarsimasut. mersuarmiit (Humboldt Gletscher) kangimut Bache Penin- sulamut Umimmaat Nunaaniittumut (Ellesmere Island) i ngerlaarfi nnaaqarput (Takutitassiaq 11). Ataatsip eq- Nalunaarsuiffi k 10 Apeqqummut 13-imut akissutit Qaanaap qaavaa Iluleernerup (Murchison Sund) paavani aammalu Kommunianeersut agguataarnerat: “Nanuaqqat tumaanik Qaanaap Kangerluani (Inglefi eld Bredning) kitaanit inger- takusimavit?”. lasunik tumerpassuaqartartoq. Paasissutissiisoq alla Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik oqaluttuarpoq Kangaarsussuup (Kap Parry) sineriaa siner- paluk Qeqertarsuaq lugu nannut kujammut avannamullu ingerlaartartut, al- Aap 24 6 11 7 lalli oqaatigaa tamaani ingerlaartut avannamut sammive- Naamik 1 - - 1 qarnerusartut. Piniartoq oqaluttuarpoq Savissiviup eq- Isummamik - - - - qaani Illaarsummi (Sidebriks Fjord) apriilimi-maajimi saqqummiussinng. natsiaqarfi mmut nannut ingerlaartartut, allap oqaluttua- N katill. 25 6 11 9 rigaa Sallerup (Bushnan Ø) kitaanut nannut ingerlaartar- (piniartut aperisat) tut (Takutitassiaq 11). saat missiliorlugit titartarpaat. Tumit agguaqatigiissillugu 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai). 6,6 cm-itut atitussuseqarput, (sd = 1,5; assigiinngissusaat: 4,5-9,0 cm), takissusaat 7,4 cm-it missaaniilluni (sd = 1,9; Taamatut apeqquteqarnikkut siunertarineqarpoq, nannut assigiinngissusaat 4,5 – 10,0 cm). Nanuaqqat tumaat Kalaallit Nunaanni piaqqisarnerannik paasisaqarnissaq. amerlanertigut ”qimmit tumaasut angitigisutut” oqaatigi- Nannut mikisuaqqanik qitornaqarlutik upernaakkut anga- neqarput, tamatumalu uppernarsarpaa suli ukioqalin- lasut (ateqqaaq/-t; piaraq/-qqat ukiuunerani erniusut anaa- ngitsut tumerigaat, taakkulu upernaakkut illunit (apis- nartillu peqatigalugu illortik (apissertik) qimassimagaat) sinit) anisimasuusartut. Upernavimmi piniartut taamatulli – imaluunniit nanoqatigiit taamaattut tumaat – tassaasin- tumiaqqanik titartaanngillat. naapput Kalaallit Nunaanni piaqqisarnerannut tikkuus- Nunarsuup (Inglefi eld Land) sineriaani aammalu Ser- sisut. mersuaq (Humboldt Gletscher) atuarlugu tumit taama it- Aperineqartunit 25-usunit, 24-t (96%) angerput, ataa- tut takussaagajupput, maannakkulli akulikinnerusumik serli (4%) ”naagaarluni” (Nalunaarsuiffi k 10). Tumiaqqa- tumit taama ittut takussaalerput – aamma Qaanaap qani- nik mikilluinnartunik takkuviit arlallit takutinneqarput taani. Avannarpasinnerusumi najugalinnit oqaluttuarine- (Takutitassiaq 12). qarpoq tumiaqqat Nuussuarmi, (Washington Land) Ser- Akissuteqartut 18-iusut nanuaqqat tumaasa angissu- mersuup (Humboldt Gletscher) saavani aamma Qaqqaitsut

31 INERNERIT

75o W kingorna” nanuaqqat avannaaniit Innaangarnup (Kap Ellesmere York) avataanit kujammut ingerlaartut maluginiarsima- Island vaat. Martsiminngaanniit illut (apissit) nanuaqqat qimak- kaangatigit, sikup sinaa atuarlugu kujammut tumit inger-

o lasut takuneqartarput. Piniartup taassuma oqarnera ma- 2002 80 N Ca. 1970 lillugu Qimusseriarsuarmi (Melville Bugt) piaqqat tumai takuneqanngisaannarput. Taassuma naliliinera malillugu:

1964? ”imaakkami, Qimusseriarsuaq (Melville Bugt) 1974-ip siornatigut (taama allassimavoq) eqqissisimatitaalinngik- kallarmat, tamaanga nannunniartoqartarluni, nanuaqqa-

o nik nannunillu mikisunik allanik piniartoqartarluni. Mee- 78 raagallarama 1974-imilu eqqissisimatitsisoqalinngikkal- larmat, nalinginnaasumik qimussimik tamaani ingerlaar- toqartarpoq. Ukiorpassuarni Kullorsualiartarpugut 1949 tamannalu eqqissisimatitaanngikkallarmat tamaanga pi- niariartarluta, tamaanilu nanuaqqat tumerpassui takusar- 2005 lugit, eqqissisimatitsilernerulli kingorna nanuaqqat tumi- o sissaarpavut. Tamatumunnga peqqutaavoq, nanorsuit 69 W ca. 1955 inersimasut angutivissat nanuararniartarnerat nerisarlu- o o 57 76 N gillu, tamanna qularinngilara. Nanorsuit angutivissat na- Takutitassiaq 12 Nannut arnavissat inoorlaanik piarallit tumiinik, nuaqqat nerisarpaat. [.…….] Samungainnaartarallaratta apissinillu takuffi usarsimasut, februaarimi 2006-mi Qaanaap (avammut nannunniartarallaratta) martsimi nanorsuit kommuniani piniartunit 17-ninit apersorneqarsimasunit nunap angutivissat nannut piarallit qitornaat neriniarlugit tussa- assinganut titartarneqarsimasut. Toornerit sungaartut = tumit; raat (tumai atuaraat) amerlasooriarluta takusarpavut. sungaartoq aapaluaartumik qalipaatillit pingasunik teqeqqullit = Tassa qangarsuarli taama iliortarput.” apissit eqqissisimaarfi it; toornerit qorsuit = apissit piaqqiorfi it.

Paasissutissiisup paarlaakkunarpaa Qimusseriarsuarmi (Kap Agassiz) eqqaanni takuneqartartut, Qaanaallu kom- pinngortitap eqqissisimatitsiviup 1980-imi atulersinne- muniata qeqqata ilaani Siorapaluup kitaani aamma Sio- qarnerani nannut arnavissat ukioqanngitsunik piarallit rapaluup Kangerluani (Robertson Fjord), Kiataap (Nort- 1975-iminngaanniit eqqissisimatitaalernerat (aamma ta- humberland Ø) eqqaani (2005-imi upernaakkut), Qeqer- kuuk immikkoortoq ”Piniarnermut malittarisassat piniar- tarsuarmi (Herbert Ø) Kuugaarsuup eqqaanni (2005-imi nermullu allatigut killilersuinerit”, qup. 19. upernaakkut), Qalluusani (Fan Glescher-ip kitaani, Qaa- Piniartup Qaanaarmiup 44-nik ukiullip 1990-ikkunni naap kangiata avannaani Qaanaamiit 10 km-inik unga- apriilimi Sermersuarmi (Humboldt Gletscher) takusima- sitsigisumi), Kangerluarsummi (Bowdoin Fjord), Moriusap sani oqaluttuaraa, tassalu nanuaqqat marluk arnaminnik qanitaani Nuullerni aammalu Kangaarsussuup (Kap Par- ingiaqateqartut tumaat. Arnaata immap sikuanik arsaliuus- ry) eqqaani takuneqartartut oqaatigineqarlutik. Kingul- simavai, sikumineq ilulissap killingani sikumit pissarsiari- lertut taaneqartumi februaarimi (ukioq sunaasoq oqaati- simavaa. Arsaq ammalorluinnarpoq isikkamillu arsap gineqanngilaq) arnap (arnavissap) piaqqisaartup tumai marloriaatigalugu. Ima oqaluttuaraa: ”Kisitsinik ilisima- taamaattut takuneqarsimapput, piniartullu tupigusuuti- tuunit uutortarneqaraluaruni taassuma ammallorissusia gaa nannup piaqqisaartup taama siusitsigisukkut illuni tupigusuutigissagaluarpaat”. Nanuaqqat ammallorissoq (apissini) qimassimammagu (nalinginnaasumik nannut taanna sivisuumik pinnguarisimavaat ilusissakkullu si- arnavissat piaqqatik peqatigalugit illutik (apissitik) mars- susaqattaartarsimallutik. Piniartup oqarnera naapertor- apriilimi qimattarpaat; atuakkiortut maluginiaqqusaat). lugu immap sikuanik sanaajuneranut peqqutaavoq, taas- Kujasinnerusumeersut (t.i. Qimusseriarsuaq (Melville suma qajannannginnerunera, tassami tatsip sikuanik Bugt) Innaangarnup (Kap York), Qeqertapaluup (2006) sanaajugaluaruni aserujanerussammat. Qaava manilluin- (George Ø ) aamma Sallerup (1997) (Bushnan Ø) qani- narpoq ammallorillunilu, taamaalilluni nutijannginnerul- taanni tumiaqqat takuneqarsimapput. luni, piniartullu isumaa malillugu uani pineqarpoq atortoq Piniartup Savissivimmiup 63-inik ukiullip oqaatigaa, nannumit eqqarsaatigineqarlunilu ilusilersorneqarsima- ”tamaani” (t.i. Savissiviup eqqaani; atuakkiortut malugi- soq (aamma takuuk immikkoortoq ”Nannumik piniartu- naqqusaat) nanuaqqanik takusoqartanngitsoq. Taassumali mik takusimavit?”, qup. 49). piniartullu allat ”avataata sikoqarpiartarunnaarnerata

32 INERNERIT

14. Aasakkut nannut sumiittarpat? 75o W Ellesmere Island Katillugit piniartut 24-t apeqqummik taassuminnga aperineqarput, taakkunanna 22-t (92%) apeqqummut taassu- munga isummaminnik saqqummiussipput, marlullu (8%) 80o N apeqqummut tassunga qanoq isumaqarnerminnik saqqummiussinatik (Nalunaarsuiffi k 11). Nannut aasakkut sumiittarnerat pillugu isummat assigiinngillat (Nalunaarsuiffi k 12). Piniartut arlallit oqaatigaat nannut sumiittarnersut ilisimaqqissaarnagu, taamaattumillu akissutit arlallit siunnersuutaanerullutik. Ataatsimut isigalugu akissutit ilimanarsisippaat nannut aasakkut takuneqartartut amerlanngitsut. 78o Gade G. Nalunaarsuiffi k 11 Apeqqummut 14-imut akissutit Qaanaap Mohn G. Kommunianeersut agguataarnerat: “Aasakkut nannut sumiit- Döcker Smith G. tarpat?”.

Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik paluk Qeqertarsuaq o Isummamik 69 W 22 4 10 8 saqqummiipput Duneira Bugt Isummamik Nordenskiöld Gletscher o 21 1 - 76 saqqummiussinng. o N 57 katill. 24 5 11 8 (piniartut aperisat) Takutitassiaq 13 Nannut aasami sumiiffi gisartagaat, februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartut 6-nit apersorneqarner- Nalunaarsuiffi k 12 Apeqqummut 14-imut akissutit Qaanaap minni nunap assinganut titartarsimasaat. Kommunianeersut assigiinngitsut: “Aasakkut nannut sumiittarpat?”. Aasakkut nannut najugarisartagaat aalajangersimasut Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik eqqaaneqarput: Nuussuaq (Washington Land), Nunarsuaq sutit paluk Qeqertarsuaq (Inglefi eld Land), Ikermi (Smith Sund) sikuusarsuit (sikor- Sumi tamani 1 - - 1 suit), Kiataap (Northumberland Ø) kangiata tungaa aam- Sikuusarsuarni malu tamaani sikuusarsuit (sikorsuit) Iluleerlup (Murchi- 41 1 2 (sikorsuarni) son Sund) aniggua ilanngullugu, Qaanaap Kangerluani Nunami 5 2 2 1 (Inglefi eld Bredning) Quinisut sermiat (Hubbard Glet- Sikuusarsuarni scher) (qanittukkut takuneqartoq), Savissiviup tunuani 4 - 4 - nunamilu sermit, aamma Qimusseriarsuarmi (Melville Bugt) sermit Kangerlunni 1 - - 1 (Mohn, Gade, Döcker Smith aamma Nordenskiöld Glet- Sermini 2 - - 2 scher, kiisalu sermit Duneira Bugtip eqqaaniittut, Takuti- tassiaq 13. Ukiumiit ukiumut 1 - - 1 allanngorar Aasakkut nannut najortagaat pillugit piniartut arlallit nassuiaatitik itisilerpaat. Marlussuit isumaqarput sikoqar- Kiatak 2 - 2 - pianngikkaangat nunamiinnerusartut, ataaserlu isu- Qaanaap 1 - 1 - Kangerlua maqarpoq umiatsiat nipiliorneri pissutigalugit nannut qaqqat tunuini toqqoqqasartut. Piniartoq ataaseq Savissi- Ikersuup 11 - - kangiatungaa vimmioq nassuiaavoq nannut Qimusseriarsuarmi (Melvil- le Bugt) serminiittartut imaluunniit taakku qanitaanniit- N katill. (akissutit) 22 4 10 8 tarlutik, tassa tamatuma eqqaani umiatsiat qilalugarniar- Affaasa sinneri (59%) isumaqarput nannut aasakkut sikor- tut nipiliorpallaanngikkaangata. Piniartut ilaasa isumaat suarniittartut (imaluunniit sikumiittartut) imaluunniit malillugu nannut aasakkut kaallutik angalaartarput, taa- nunamiittarlutik. Arlallit oqaatigaat nannut sermit eqqaa- maalillutillu nuna qanillisarlugu, assersuutigalugu neqit niikkumanerusartut (Nalunaarsuiffi k 12), allalli isu- peqqumaatit tikki naamasinnaagaangamikkit ornittar- maqarput nannut aasakkut sumiluunniit najugaqartartut. paat.

33 INERNERIT

15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik Nalunaarsuifﬁk 14 Apeqqummut 16-imut akissutit Qaanaap Kom- takusimavit? munianeersut agguataarnerat: “Illumik (apissimik) sinittarﬁmmik takusimavit?”.

Aperineqartunit 25-usunit taamaallat pingasut (12%) illu- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik nik (apissinik) piaqqivinnik takusimapput (Nalunaarsuif- paluk Qeqertarsuaq fik 13). Aap 5 - 2 3 Naamik 19 5 9 5 Nalunaarsuiffik 13 Apeqqummut 15-imut akissutit Qaanaap Isummamik - - - - Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannup illuanik (apissianik) saqqummiussinng. piaqqiviusimasumik takusimavit?”. N katill. 24 5 11 8 Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik (piniartut aperisat) paluk Qeqertarsuaq Aap 3 2 - 1 tuinnartillugit inississimallugit, immaqa piniartut terian- Naamik 22 4 11 7 nianut kiisartuliartut tusaasarsimagamigit. Illu (apisseq) Isummamik kingulleq qulliullunilu ukiortaariitsiartoq nannup nannut- - - - - saqqummiussinng. tarineqarfia 2 m-it missaani atitussuseqarpoq 1,5 m-illu N missaani portussuseqarluni, takisuumik qaarajuttumik katill. 25 6 11 8 (piniartut aperisat) paaqarluni (isertarfeqarluni). 1949-mi aasakkut illu (apisseq) qimanneqarsimasoq Savissiviup eqqaani Sallerni Illut (apissit) pingasut taakku tamarmik qatsissumi qaqqap (Bushnan Ø) qaqqami qatsissumi apusinermiittoq piniar- sivingarnaniittuusimapput, taamaallaallu ungasianiit isi- tup takusimavaa. Piniartut pingasut oqaluttuaraat 2005- gineqarsimallutik. 2002-mi upernaakkut Nunarsuarmi imi augustimi illu (apisseq) qaqqami qatsissumi apusiner- (Inglefield Land) Inuarfiusapalummi piniartup illu (apis- miittoq, taanna Qimusseriarsuarmi (Melville Bugt) sermip seq) takusimavaa. Eqqaa tumitaqarpoq qimanneqarsi- Döcker Smith Gletscherip eqqaani Fisher Øerimiippoq. marpasillunilu. Piniartoq alla oqaluttuarpoq, meeraagal- Illu (apisseq) qanittukkut nannumit angutiviamit angi- larami (t.i. 1970-ikkunni) Umimmaat Nunaanni (Ellesme- suumit najorneqaqqammerpoq, pingajuannut pulanngin- re Island) Sermitajaami imaluunniit Ingeersarfimmi illu nermini siullermik aput marlunnik najussimavaa. Nanoq (apisseq) nannut qimassimasaat takusimallugu. Tassani taanna angutiviaq pualavoq, aammalu piniartunit neqi- tumit takutippaat nanuaqqat illumiit (apissimiit) apusinik- mik amigaateqarnertik pissutigalugu aallaaneqanngin- kut ammut sisusimasut. Paasissutissiisut pingajuata 1950- nermini illup (apissip) iluani anartarsimalluni. ikkut qiteqqunneranni Qimusseriarsuarmi (Melville Bugt) Nuussuup (Kap Walker) qanitaani sermimi Kong Oscars 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) allan- Gletscherimi illu (apisseq) piaqqivik takusimavaa (Takuti- nguuteqarsimava? tassiaq 12). Aammattaaq piniartut marlussuit illut (apissit) piaqqi- Apeqqut taanna apeqqutigineqanngilaq – taamaallat aper- viit takusimasatik oqaluttuaraat. Taakkuli tamarmik siu- sukkamut ataatsimut – tassami apersuinerup nalaani paa- sinnerusukkut (1960-ip siorna?) pisuupput, aappaa Ilu- sineqarmat apeqqutiginissaa pisariaqanngitsoq, taamaal- leerlumi (Murchinson Sund) Pitoraarfiup (Kap Chalon) laat illut (apissit) ikittuinnannguit takuneqarsimanerat eqqaani, aappaalu Nuussuarmi (Washington Land) Qisuup pissutigalugu. Piniartoq 48-nik ukiulik, ukiualunnguit Nunaani. matuma siornagut Upernavimmiit Savissivimmut nuussi- masoq, ersarippallaanngikkaluamik tamanna pillugu 16. Illumik (apissimik) sinittarfimmik takusimavit? oqaaseqarpoq: ”Siusinnerusukkut, tamaanga nuunngik- kallaratta, piniartut illunik (apissinik) takusarsimapput”, Taamaallaat illut (apissit) sinittarfiit ikittuinnaat nalunaa- tamatumalu ersersippaa immaqa illugineqartartut (apis- rutigineqarput. Apeqqummik taassuminnga aperineqar- serineqartartut) ikilisimasut. tunit 24-iusunit, tallimat (21%) ”angerput”, sinnerilu 19-it (79%) ”naaggaarlutik” (Nalunaarsuiffik 14). Illuli (apisseq) ataaseq piniartut pingasut 2005-imi takusartik Silap allanngorneri oqaluttuaraat (tak. ataaniittoq). Nanoq angutiviaq inersimasoq Kiataap (Northumber- 18. Sikusarnera allanngorsimava? land Ø) kujataata kitaata sivingarnani 1964-imi (1965- imi?) sinittarfeqarsimavoq, Takutitassiaq 12. Tallimanik Aperineqartut 25-t tamarmik apeqqummut ”angerput”. illoqarsimavoq (apisseqarsimavoq), qaqqamilu qullariar- 20-t (80%) oqaatigaat sikusarnera kingusinnerusukkut

34 INERNERIT

Nanoq inuusuttoq arnaviaq Pitoraarfimmi/ Kap Chalon. Assiliisoq: E.W. Born pisalersoq imarujaarnerusalerlunilu, taassumali saniati- Smith Sund aamma Ikersuarmut/Kane Bassin) allatut gut akissutit assigiinngisitaarput, arlallit akissutaannit er- ajornartumik angallammik pisariaqartalersimallutik. serluni siku annikillisimasoq, saannerulerluni, qajannar- Aamma oqaluttuaraa 1994-imiilli (1995?) misigisimal- nerulerluni aakkarnerillu amerlillutik annerulerlutillu lugu sikuusarsuit (sikorsuit) (Ikersuarmeersut (Kane Bas- (Nalunaarsuiffik 15). sin) atuakkiortut maluginiaqqusaat) siornatigut taamaat- tarsimanngikkaluarlutik aasakkut Iluleerlumut (Murchi- Nalunaarsuiffik 15 Apeqqummut 18-imut akissutit Qaanaap Kom- son Sund) annguttalersut. Taakku Qaanaamut angallam- munianeersut assigiinngitsut: “Sikusarnera allanngorsimava?”. mik ingerlaniarneq ilaannikkut ajornakusoortittalerpaat.

Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik Piniartup Siorapalummiup oqaluttuaraa 1990-ikkut inger- sutit paluk Qeqertarsuaq laneranni 2000-ikkullu aallartinneranni siku ”ajortissima- Kingusinne- soq”, paasissutissiisoq alla nunaqarﬁmmiit tassanngaan- rusukkut sikusar- neersoq oqartoq Ikerup (Smith Sund) avannaatungaani 20 4 11 5 poq imarujaarne- siku millisimasoq. Taassuma oqarnera malillugu tamaani rusarlunilu puttaanik aavernik pilafﬁgineqarsinnaasunik nassaarneq Saanneruvoq ajornarsiartuinnarsimavoq. 82 3 3 navianarlunilu Piniartuttaaq Qaanaarmiut-Qeqertarsuarmiut oqalut- Aakkarnerit tuarput kingusinnerusukkut sikusalersoq. Siusinnerusuk- 6 - 3 3 imaanerullunilu kut suli qaamasartoq (oktoberimi? atuakkiortut malugini- Sikup sinaa niaqqusaat) Qaanaap Qeqertarsuullu (Hertbert Ø) akorna- 41 2 1 allanngorpoq tigut ajornanngitsumik qimussertoqartaraluarpoq. Ukiuni Allat 2 2 - - kingusinnerusuni taamaaliorneq ajornarsivoq aatsaallu

N katill. (akissutit) 40 9 19 12 januarimi tamaani qimussertoqarsinnaalerluni. Taavalu aamma 2004-mi 2005-imilu Siorartuumut, Qaanaap kitaa- Piniartup Siorapalummiup oqaatigaa maluginiarneqartoq ni 20 km-itut ungasitsigisumut, aatsaat decemberimi qi- aatsaat februarimi sikusalersoq, allap oqaatigigaa 2000- mussertoqarsinnaasalerpoq. Taamaattorli eqqaaneqarpoq imili kingusinnerusukkut sikusalersoq upernaakkullu ilulissanik Qaanaap illoqarfiata saavanut ikkarlittoqarsi- imarujaarnerusalerluni (sikuerutiaarnerusalerluni). Paa- matillugu ilulissat sinerissallu akornat sikusartoq. Paasis- sissutissiisoq 44-nik ukiulik nunaqarfimmit tassanngaan- sutissiisup ataatsip oqaatigaa ungasinngitsukkut suli ul- neersoq oqarpoq, ukiuni kingulliunerusuni siku aseror- lukkut qaamasartoq sikoqqaaraangat puisinniartoqartar- tiaarnerusalersoq, taamalillutik siusinnerusumut naleqqi- simasoq. Taamanikkut sineriak sinerlugu Kangaarsussuaq ullugu umiatsiaq qimussiminngaanniit atornerulersimal- (Kap Parry) uiarlugu qimussertoqarsinnaavoq. lugu. Taassuma oqarnera naapertorlugu maanna avanna- Paasissutissiisoq 39-nik ukiulik, meeraanermi nalaani mut piniariarniaraanni allatut ajornartumik angallammik Savissivimmi najugaqarsimasoq (t.i. 1970-ikkunni) oqalut- avannanut ingerlasoqartariaqalerpoq, tassa Siorapaluup tuarpoq taamanikkut oktoberimi sikusarsimasoq, maan- Kangerluata (Robertson Fjord) qinnguatigut Ikinikkut qi- nakkulli aatsaat januarimi sikusalerluni. Alla nunarfimmit mussimik ingerlanani piniariarniaraanni (t.i. Ikermut/ tassanngaanneersoq oqarpoq decembarimi sikusartoq, ja-

35 INERNERIT

75o W 75o W

Ellesmere Ellesmere 1990-2000+ Island Island 2000

1980-1990

80o N 80o N

C B

78o 78o

69o W 69o W o o 76 N o o 57 57 76 N Takutitassiaq 14 Sumiiffi it sarfarissut aakkarneqarfi usartullu, Takutitassiaq 15 Siornatigut sikup sinaarisartagaa (titarnerit februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartut 9-t kittorarnillit) maannakkullu sinaarisartagaa (titarneq ataannartoq); apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsimasaat. februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartut 8-t apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsimasaat. A aamma B = 1990-ikkut tikillugit ukiuunerata nalaani sikup sinaavata inissisimaffi gisartagaa. C aamma D = 1990-ikkut naalerneraniit sikup sinaavata inissisimanera ukiuunerata nalaani (februarimi). F = Sikup siornatigut sinaaqarfi gisartagaa, ukiuni kingulliunerusuni tamaani sarfarnerulersimavoq saattumik qajannartumillu sikuusalersimalluni. nuariutinnaguli atorsaasarnani, pingajuata eqqaavaa feb- ”Issusisanngilaq. Siornatigut issusoorujussuanngortar- ruariutinnagu imaq sikusanngitsoq. Paasissutissiisup taas- poq, inuup angissusaatut issutigilerluni. Maanna saattua- suma oqarnera malillugu Savissiviup sikusarnera 1980-ik- rarsuusarpoq, 1 meter inorlugu.” kunni 1990-ikkunnilu allangorsimavoq, taannalu aamma oqarpoq 2000-imili ”iluamik” sikussaarsimasoq. Eqqaane- Taassuma oqarnera malillugu sarfaq sakkortusisimasoq qarpoq junip ingerlanerani imarortartoq, naak taamanik- tamatumunnga peqqutaavoq. Piniartup 40-nik ukiullip, kut aatsaat aggustimi imarortarsimagaluarluni. Kullorsuarmiit Savissivimmut nuussimasup oqaatigaa, Akissutini arlalinni erserpoq (Nalunaarsuiffi k 15), im- siku Kullorsuup kangiatungaaniittoq ukiuni kingulliune- map sikua aamma navianarsinerusoq saannerulernera rusuni malunnarluinnartumik saalisimasoq. Siornatigut 1 pissutaalluni, taamaattumillu anorleraangat naggortarlu- m sinnerlugu issussuseqartaraluarluni, maanna taamaal- ni (aserortertarluni), taamatullu ukiuunera naallugu laat 25 cm-it missaanni issussuseqartalerpoq. Piniartoq pisoqarsinnaasarpoq. Tamatuma kingorna sikuniaasaar- Savissivimmioq 63-inik ukiulik oqarpoq tamaani siku sior- tarpoq, (ilaanni sap. ak. marluk) mallit tulimassiugaarne- natigut issusoorujussuusartoq qimusserfi gissallugulu ulo- ralu (ingiulinnera) pissutaallutik. Piniartut tamaaneersut rianarnani, aammalu ukiukkut quppat erniinnaq sikoqqit- tamarmik oqaatigaat tamanna pissutaalluni immap sikua- tarsimasut, puisinit (sikorlaamilu) alluliorfi gineqarsin- tigoornissaq ulorianarsisimasoq. Siorapalummioq 44-nik naallutik. Maannali quppat taakku erniinnaq ikertusisa- ukiulik oqarpoq immap sikua maannakkut taamaallaat lerput, sikoqqikkaangamillu siku saattuaraasarluni, taa- miiterip affaanik issussuseqartalersoq, siornatigut ukiuk- maattumillu akianut sikutoqqamut ikaarfi gissallugit navia- kut 1,5 m-imiit 2 m-imut issussuseqartaraluarluni. Paasis- narsisimallutik. Aamma eqqaavaa qimussimik appaliarsun- sutissiisup taassuma aamma eqqaavaa Pitoraarfi mmi Kia- niartaraluarlutik mannissarlutillu (juunip 15-iani). 2005- tammilu aaffanniarsimasoqartillugu nerrup siku naggor- imili taamaasiorsinnaasimanngillat sikumi quppat iker- tittarsinnaagaa. Nunaqarfi mmi tassani najugallip 64-nik tuallaarneri pissutigalugit. ukiullip siku ima oqaluttuaraa: Sikkorluttarneranut aamma pissutaapput imaanerusa-

36 INERNERIT lernera aammalu aakkarnerit sarfaqarfiillu amerlaneru- Nalunaarsuiffik 16 Apeqqummut 19-imut akissutit Qaanaap lernerat anginerulernerallu (Nalunaarsuiffik 15). Ta- Kommunianeersut agguataarnerat: “Ilulissat allanngoriartorneran- makku pissutaallutik qimussimik angalaarneq ajornakusuu- nik malugisaqarpit?”. lerpoq navianarsillunilu. Sarfaqarfiit qanorluunniit issitsi- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik gigaluaraangat imaasalerput, ataaserlu oqaluttuarpoq paluk Qeqertarsuaq sarfaqarfinni sarfaq pissutaalluni siku miiterip affaan- Aap 20 4 8 8 naanik issussuseqartalersoq. Kiataap (Northumberland Ø) Naamik/ 52 3 - Qeqertarsuullu (Herbert Ø) eqqaanni sarfaqarfiit anneru- allanngunngilaq lerput sarfarlu sakkortunerulerluni, Moriusallu eqqaa (ilaa- Isummamik - - - - tigut Nuukliit (Nuulliit) Kooqqullu (Qooqqullu) eqqaat) saqqummiussinng. Sanerarsuarlu (Kangaarsup (Kap Atholl) Innaangarnullu N katill. 25 6 11 8 (Kap York) akornat) imanngorluni sikkorlussilluni (Taku- (piniartut aperisat) titassiaq 14). Maanna Innaangarnup (Kap York) eqqaa imaasalerpoq sarfaalu sakkortulluni. Nuup taassuma Savissiviullu akornat siornatigut sikuusarpoq aammalu Nalunaarsuiffik 17 Apeqqummut 19-imut akissutit Qaanaap aalaakkaasumik siku sineqartarluni, maannali siku saat- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Ilulissat allanngoriartorneran- tuusarpoq aakkarnertaqarlunilu. Oqaatigineqarpoq As- nik malugisaqarpit?”. sutsinni Savissiviup (Meteorit Ø) kujammut sineriaani Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik aammalu Savissiviup qeqertaata kimmut nuuani Nuus- sutit paluk Qeqertarsuaq suarmi aamma kangiani Kangillipalunni aakkarneqaler- Ikinnerulerput 16 3 5 8 soq. Aamma Ikerani (Meteorit Bugt) Savissiviup kangiani Amerlanerulerput 2 1 1 - maanna siku saappoq qimusserfigissallugulu navianarlu- Allat 3 - 3 - nilu (Takutitassiaq 14). Piniartoq oqaluttuarpoq 1990-ik- N katill. (akissutit) 21 4 9 8 kulli naalerneranni ”samungainnaarneq” (avammut qimussimik nannunniarneq) ajornarsisimasoq, sikkorlunnera pissutaalluni – tamaanilu aamma imaajuaannalersoq. siaq 16). Nunaqarfimmi tassani piniartup misilittagaqar- Sikusarnerata allanngornerata kingunerisaanik sikup luartup 44-nik ukiullip, oqarnera naapertorlugu Ikersuaq sinigisartagai allanngorujussuarput. Piniartup Siorapa- (Kane Bassin) iluliarpassuaqarpoq, ilulissalli Sermersuup lummiup oqaatigaa Ikersuarmi sikup annikillisimanera (Humboldt Gletscher) saavaniittut qangaanerusumut na- pissutaalluni Ikersuarmi (Kane Bassin) sikup sinaa kujal- leqqiullugu siammasinnerulerput. 47-nik ukiulik nunaqar- leq 1990-ikkunnili avannarparsimasoq (Takutitassiaq 15). fimmit tassanngaanneersoq oqarpoq, nannunniartaleq- 1990-ikkut ingerlaneranni sikup aalaakkaasup sinaa, taa- qaarami (1989-imi; atuakkiortut maluginiaqqusaat) Ike- manikkut Iluleersup (Murchinson Sund) aamma Ikersuup rup (Smith Sund) aamma Ikersuup (Kane Bassin) avannaa- (Hvalsund) akornanniittartoq, maanna kangivartorujus- tungaanit Nuussuarmut (Washington Land) ikittuinnarnik suuvoq. Piniartut arlallit oqarnerat malillugu siornatigut iluliaqartartoq takusarsimallugu, maannali Ikersuup ka- sikup sinaa Kiataap (Northumberland Ø) nuuani killermiit- ngiatungaa 1998-1999-imili amerlanerusunik iluliaqaler- taraluartoq, ukiuni kingulliunerusuni Qeqertarsuup (Her- simasoq (t.i. Sermerssup saava). bert Ø) nuuanut kangillermut killittalerpoq (Takutitassiaq Piniartut Qaanaarmiut-Qeqertarsuarmiut oqaatigaat 15). ataatsimut isigalugu ilulissat ikileriarsimasut. Ataatsip oqaatigaa Qeqertarsuarmi (Herbert Ø) Upernavissuarni 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? marlunni, aappaa Qeqertap avannaatungaaniittoq aappaalu kujataatungaaniittoq, annertuumik allanngortoqar- Aperineqartunit 25-iusunit 20-t (80%) ”angerput”, sinne- simasoq, tamaani iluliaarutingajassimagami. Piniartup rili (20%) ”naaggaarlutik”, imaluunniit allanngortoqarsi- aamma taassuma oqaatigaa, naak suli Qaanaap Kangerlua- mannginnera oqaatigalugu (Nalunaarsuiffik 16). nit (Inglefield Bredning) ilulissat aniuarsinnaraluartut, Akissuteqartut amerlanersaasa (76%-it miss.) ilimanar- ilulissat natsinnarsuit ersikkunnaangajassimapput (nat- sisippaat ilulissat ikinnerulersimasut (Nalunaarsuiffik 17). sinnarsuit tassaapput ilulissat kipparingajattut; atuakkior- Akissuteqartulli marlussuit akipput ilusissat amerlaneru- tut maluginiaqqusaat). Oqaraluartorli alla akerlerluinnaa- lersut, tassanili pineqartut tassaapput piffinni aalajanger- nik oqarpoq, tassa natsinnarsuit Qaanaap Kangerluata simalluinnartuniittut. qinnguaneersut amerlasuujunerarlugit oqarami. Qaanaap Piniartut marlussuit Siorapalummiut oqaluttuarput ilu- Kangerluani sermit qanitaanni ullumikkut ilulissat ikinne- sissat, Neqip avataani ikkannersami – Siattorissanik taa- rulerput (Takutitassiaq 16). Piniartup ataatsip oqaatigaa neqartartumi – ikkarlittartut ikinnerulersut (Takutitas- sivisuumik sikuniapiloortalernera pissutaalluni ilulissat

37 INERNERIT

75o W 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? Ellesmere Island Apeqqummik taassuminnga aperineqartunit 24-usunit 22-it (92%) uppernarsaallutik akipput, marluk (8%) sammisamut tassunga isummamik aalajangersimasumik 80o N saqqummiussinngitsut (Nalunaarsuiffi k 18). 22-isut tamarmik oqaluttuaraat sermit kangivarsimasut, aammalu sermersuup ilaa sermillu nunamit ”ungusat” millisimasut nungussimasullu. Paasissutissiisulli tallimat aamma oqaatigaat sermit ilaat ukiuni kingulliunerusuni ilulissiornerat annertusisimasutut isikkoqartoq (Nalu- naarsuiffi k 19). 78o Nalunaarsuiffi k 18 Apeqqummut 20-mut akissutit Qaanaap Kommunianeersut agguataarnerat: “Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit?”.

Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik paluk Qeqertarsuaq o 69 W Aap 22 5 10 7 57o 76o N Naamik/ - - - - allanngunngilaq Takutitassiaq 16 Sumiiffi it iluliakinnerulersimasut, februaarimi Isummamik 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartut 20-t apersorneqarner- 2 - 1 1 minni nunap assinganut titartarsimasaat. saqqummiussinng. N katill. 24 5 11 8 (piniartut aperisat) Qaanaap saavanut unittaraluartut, maanna inuit uggore- qisaannik saavittalersut (ilulissat taakku ukiukkut ime- Nalunaarsuiffi k 19 Apeqqummut 20-mut akissutit Qaanaap qarniarnermi, sikumik uninngatitsisutut aammalu puisi- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Sermini allanngoriartornernik nut qassusersorfi ttut atorneqartarput; atuakkiortut malu- malugisaqarpit?”. giniaqqusaat). Aamma oqaluttuarineqarpoq Kangaarsus- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik suup (Kap Parry) sineriaata avataani ilulissanik ikkarlisi- sutit paluk Qeqertarsuaq masoqanngingajattoq. Ilulissat taakku sikumik uninnga- Kangivarpoq 22 5 10 7 titsisartuupput, taamaalilluni siku naggulertunnginne- Ilulissiornerulerpoq 5 1 2 2 rusarpoq peerutilertunnginnerusarlunilu. N katill. (akissutit) 27 6 12 9 Savissivimmi paasissutissiisunit arfi neq-pingasuusunit arfi nillit oqaatigaat nunaqarfi up kangiani Ikerani (Meteo- rit Bugt) ilulissat maanna ikilluinnartut (Takutitassiaq Piniartoq 64-nik ukiulik Siorapalummioq oqaluttuarpoq, 16). Taakkunannga marlussuit oqaatigaat 1970-ikkunni sermeq nunaqarfi mmut qanittumiittoq ukiuni 30-40-ni aamma 1980-ikkunni ima amerlatigisunik iluliaqarsima- kingullerni sinerissamut 100 m-tut qanitsigilerluni inger- soq qimussimik akornisigut ingerlasoqarsinnaanani. Ataat- laarsimasoq ilulissiortorujussuanngorsimallunilu. Paarlat- sip oqaatigaa, ilulissat ikinnerulernerisa ilaatigut kingu- tuanilli sermeq Siorapaluup qinnguaniittoq (Robertson nerigaa aasakkut tulimassiugaarnerit (ingiulernit) anne- Fjord) millisimavoq, sulili ilulissiorluni. Paasissutissiisup rusalernerat, ilulissat mallinut millisaataasartut peerum- allap oqarnera naapertorlugu sermit Neqip aamma Uller- mata. Piniartorli Qaanaarmioq Savissivimmiinngaanniit suup (Kap Alexander) eqqaaniittut kangivarsimapput, misilittagalik isumaqarpoq Savissiviup eqqaani ilulissat aammalu sermeq Qaqqaitsut (Kap Agassiz) qanitaaniittoq amerlassusaat allanngorsimanngitsoq, sarfalli allanngor- Nunarsuup (Inglefi eld Land) kangiatungaaniittoq millisi- nerat pissutaalluni ilulissat Ikeranut (Meteorit Bugt) kater- masoq (Takutitassiaq 17). Piniartoq ataaseq isumaqarpoq suutissaarsimasut. Ataatsip oqaatigaa Innaangarnup eq- 2000-ip kingorna ataatsimut isigalugu sermit killingi 500- qaani ilulissat ikinnerulersimasut, allali oqarluni Qorfi nni 1000 m-inik sinerissamiit kangivarsimasut. aamma taama pisoqartoq (“Qorfi it” tassaapput ilulissat ik- Piniartut Qaanaarmiut-Qeqertarsuarmiut arlallit kannersamut ikkarlissimasut, silap allanngunngikkallar- oqaluttuaraat Qaanaap Kangerluata (Inglefi eld Bredning) nerani nannunniartarfi ttut pingaaruteqarsimasut; atuak- qinnguani Qeqertarsuusarsuup (Josiphine Peary Ø) ka- kiortut maluginiaqqusaat; Takutitassiaq 2). ngiani sermeq qanoq kangivartigisimasoq, allaat ukiualuit

38 INERNERIT

75o W Mitschells Bluff aamma Kissarviarsuk Itillersuup (Politi- Ellesmere kens Bræ) kangianiittoq. Island Piniartut arfi neq-marluk Savissivimmiut sermit kangivarsimasut oqalutuaraat, aammali arlallit suli ilulissiortut imaluunniit siornatigumut naleqqiullutik ilulissiorneru- 80o N lersimasut oqaatigalugit. Paasissutissiisup ataatsip oqarnera malillugu sermit Ikeraniittut (Meteorit Bugt) ilulis- siunngillat, sermerli Illaarsummiittoq (Sidebriks Fjord) ka ngivarsimalluni, sermilli Puisilluusarsuarmiittut (De Dødes Fjord) aamma Gade Gletscher allanngorsimanatik, sulilu ilulissiortuullutik. Sermipaluk Akuliarutsip avannaaniittoq (1975-imili?) malunnarluartumik millisimavoq 78o sermerlu Eqalulimmiittoq mikinerulersimalluni; paarlattuanik sermeq Qeqertamiittoq (Salve Ø) – taassuma oqarnera – malillugu ilulissiulersimavoq. Sermit allanngorneri ilaatigut pissutaallutik Puisilik- koorluni Pituffi mmut siornatigut aqqutaasartoq atorneqarsinnaajunnaarpoq, sermimi majoriap quppaqalernera 69o W pissutaalluni, aammalu tamaani sermersuup millisimane- 57o 76o N ra pissutaalluni. Takutitassiaq 17 Sermini sermersuullu ilaani allannguutit nutaa- junerusut, februaarimi 2006-mi Qaanaap kommuniani piniartut 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? 20-t apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsimasaat. Aappalaartut = kangiariarsimasut; tungujortut = kangiariarsima- Apersorneqartunit 23-iusunit 19-it (83%) apeqqummut sut, iigartarneralli annertusisimasoq; qorsuit = iigartarnerat ”angerput”, sisamat (17%) ”naaggaarlutik imaluunniit ”al- annertusisimasoq. lanngortoqannginneraallutik” (Nalunaarsuiffi k 20). Paasissutissiisut amerlanerit maluginiarsimavaat ukiu- matuma siorna kaajallanneqarsinnaasimanngikkaluarluni ni kingulliunerusuni apinikillisimasoq, akissutillu ilaannit kaajallanneqarsinnaalerluni. Aammattaaq paasissutissii- erserpoq tamatuma peqatigisaanik piffi ssaq apiffi usartoq sut ilaanit oqaatigineqarpoq tamaani ilulialiorneq pissu- allanngorsimasoq (Nalunaarsuiffi k 21). taallunit malissuaqartalersimasoq, tamakkulu qilalugar- nianermut akornutaalerlutik qaannallu nunamiittut ase- Nalunaarsuiffi k 20 Apeqqummut 21-mut akissutit Qaanaap rorterneqartalerlutik. Allannguut alla, arlalinnit oqalut- Kommunianeersut agguataarnerat: “Apisarnerata allanngoriartor- tuarineqartoq malunnarluartoq tassaavoq, Itillersuup neranik malugisaqarpit?”. (Politikens Bræ) atorneqarsinnaajunnaarnera, imaluun- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik niit atussallugu ajornakusoorluinnalernera. Sermip aak- paluk Qeqertarsuaq kiartornera sermip sivingarnani Ikersuarmut sammisumi Aap 19 5 8 6 (Hvalsund) quppanik pilersitsivoq. Sermeq taanna tamaa- Naamik/ 4 - 3 1 ni nigerlermiut oqquamiullu akornanni angalaartarnermi allanngunngilaq aqqutaasimavoq pingaarutilik. Paasissutissiisut marlussuit Isummamik - - - - allat oqarnerat malillugu aamma sermeq Iterlassuup (Mac- saqqummiussinng. Cormick Fjord) qinnguaniittoq aamma sermeq Qeqertar- N katill. 23 5 11 7 suup (Herbert Ø) avannamut sineriaaniittoq kangivarsi- (piniartut aperisat) mapput, tamannalu aamma piffi nnut arlalinnut, Kangaar- suup (Kap Atoll) Innaangarnullu (Kap York) akornanni Nalunaarsuiffi k 21 Apeqqummut 20-mut akissutit Qaanaap Sanerarsuamiittunut atuulluni. Ataatsip aamma oqaluttua- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Apisarnerata allanngoriartor- raa sermeq Kangerluarsorujuup (Olrik Fjord) timaaniittoq neranik malugisaqarpit?”. millisimasoq, taamaalillunilu nuna meeqqoqanngil- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik luinnartoq saqqummersimalluni. sutit paluk Qeqertarsuaq Sermilli minnerit arlallit, naak kangivarsimagaluarlu- Apinikinnerulerpoq 16 4 8 4 tik, suli ilulissiortorujussuupput. Uani pineqarput Melville, Apiffi gisartagaa 62 - 4 Sharp aamma Hart Gletscher Qeqertaarsuusarsuup (Jose- allangorpoq phine Peary Ø) avannaaniittoq, Misuumasoq aamma N katill. (akissutit) 22 6 8 8

39 INERNERIT

Apersorneqartut Siorapalummeersut tamarmik isu- 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? maqarput ukiuni kingulliunerusuni apinikinnerulersimasoq. Ataatsip oqaluttuaraa ”ukiorlukkaangat” upernaak- Aperineqartunit 23-iusunit 17-it (74%) ”angerlutik” akip- kut aperujussuartartoq ukiakkullu kingusinnerusukkut put; tallimat (22%) ”allanngortoqarsimanngineraallutik” apisarluni. Taassuma oqarnera naapertorlugu maanna akisut, ataaserlu (4%) sammisamut tassunga qanoq isu- maajimi apinikinnerusarpoq. Alla tapersiivoq oqarluni maqarnerluni saqqummiussinani (Nalunaarsuiffik 22). maajimi pisarnerata akerlianik marsimi-apriilimi apini- Akissutit amerlanersaannit erserpoq sarfaq sakkortu- kinnerusartoq. Tamatuma ilaatigut kinguneraa sikukkut nerulersimasoq, amerlanernillu aamma oqaatigineqarluni qimusserniarnerup ajornakusoornerulernera, aakkarnerit sarfat sammivii allanngorsimasut (Nalunaarsuiffik 23). allallu navianartut aputip matoqqasarmagit. Ilanngullugu oqarpoq ukiumi taama siusitsigisukkut apisarnerata siku- Nalunaarsuiffik 22 Apeqqummut 22-mut akissutit Qaanaap liami (sikorlaami) aaffanniarneq ajornakusoortittaraa, Kommunianeersut agguataarnerat: “Sarfap allanngorneranik tassa aarrit naalinniarlugit qanillattorneranni siku aputi- malugisaqarpit?”. lik qeraarpalutsitsisarmat. Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik Qaarnaarmiunit aqqanilinnit arfineq-pingasut oqarput paluk Qeqertarsuaq maanna apinikinnerusartoq. Taakku ilaat 49-nik ukiulik Aap 17 3 7 7 oqarpoq 1960-ikkunni meeraagallarami apinerusartoq. Naamik/ 51 3 1 Siorapalummut tunngatillugu oqaatigineqarpoq kingusis- allanngunngilaq sukkut apisartoq – aatsaat upernariartuleraangat apisara- Isummamik 1 - 1 - mi. Alla oqaluttuarpoq ukiukkut sikumi qaleralinnia- saqqummiussinng. raangami siornatigut apummik oqqiffiliortarsimalluni, N katill. 23 4 11 8 maannali taamaaliornissaq ajornarsivoq. Piniartut mar- (piniartut aperisat) lussuit nassuiaapput aputeqartannginnera qimmit imeqar- niarnerannut ajornartorsiutaasoq. Oqartoqarneratut tamatuma kingunerisaanik ukiakkut piniariarniaraangami Nalunaarsuiffik 23 Apeqqummut 22-mut akissutit Qaanaap poorsuaq apummik immerlugu nassartariaqartarpaa, qim- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Sarfap allanngorneranik mini imissaqartinniarlugit. malugisaqarpit?”. Savissivimmi piniartoq 66-nik ukiulik oqaluttuarpoq, Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik meeraagallarami maannakumut naleqqiullugu aputeqar- sutit paluk Qeqertarsuaq nerusimaqisoq. Aamma tamaani upernaakkut kingusi- Sakkortuner- 12 2 6 4 naarnerulluni apisalerpoq, aammalu ataatsimut isigalugu ulerpoq aputikinnerusalerluni. Piniartut marlussuit oqaluttuar- Sammivia 4 - 1 3 nerminni paasinarsisippaat apisarnera nikerarnerulersoq allanngorpoq qaqugukkullu apinissaa naatsorsoruminaannerulerluni. Allat 2 1 - 1 Ataaseq oqarpoq, ukiualunnguit matuma siorna aperujus- N katill. (akissutit) 18 3 7 8 suartarsimasoq, alla oqartoq siorna siornaallu (t.i. 2004- mi aamma 2005-imi) aperujussuarsimasoq, ataatsimulli Paasissutissiisup Siorapalummiup oqaatigaa Qaanaap isigalugu apinikinnerusarluni. 48-nik ukiullip oqaatigaa eqqaani Iluleerlumi (Murchison Sund) sarfaq sakkortune- meeranermi nalaani anorersuareerluni qatsoraangat ape- rulersimasoq, taamaalilluni siku saannerulerluni aakkar- rujussuartarsimasoq, maannakkulli ataatsikkut apillunilu neqarnerulerlunilu. Alla (46-nik ukiulik) isumaqarpoq anorersuartalersoq (aamma tak. apeqqummut 23-mut 2003-mili sarfaq allanngorsimasoq. Taassuma aamma akissut, qup. 41). malugisimavaa qaammatip nikinnerani (qaammatiniler- Piniartulli sisamat isumaqarput apisarnera allanngorsi- nerani aamma qaammatip imissinnerani) ulittarnerata ti- manngitsoq (Qaanaarmiut pingasut, Savissivimmiorlu nittarneralutalu nikinganerat annerulersimasoq. Taamaat- ataaseq). Taakkunannga marluk oqaatigaat apisarnera toqartarnera (tassa ulinnertunerulernera) aamma piniar- ukiumiit ukiumut allanngorartartoq, aappaatali (Savissi- tumit Qaanaamiumit malugineqarsimavoq. Piniartup vimmiup) aamma oqaatigaa siornatigut upernaakkut api- taassuma Siorapalummiup 46-nik ukiullip aamma oqalut- nerusarsimasoq. Piniartup Qaanaarmiup 54-inik ukiullip tuaraa, 2005-imi aasakkut, Qaanaap Kangerluata qin- oqaatigaa, Qaanaap eqqaa aperujussuartanngisaannartoq, nguani Qeqertani (Howard Øer) piniariarsimatillutik, illoqarfimmilli tassanngaanneersoq 69-nik ukiulik oqar- malissuaq takkussimasoq ilulissallu ikkarlisimasut kaan- poq tamatuma eqqaa aperujussuartuaannarsimasoq (pini- ngartissimallugit. Malerujussuaq quleriarunarluni takkut- artorli taanna kommunip iluani allarpassuarni najuga- tarsimavoq piniutillu il.il. nunamiittut aserortersimallugit. qartarpoq; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Soorlugooq malerujussuaq kangerluup paavaninngaanniit

40 INERNERIT

Savissivik februarimi 2006. Assiliisoq: T. Qaavigaq

(t.i. kitaatungaaniit) aggerfeqartoq, sermimit iigartartu- nerulernera pissutaalluni, upernaakkut sikukkut qimus- meernani imaluunniit ilusissamit isittumeernani. Piniar- sernissaq navianarsisimasoq (Takutitassiaq 14). tup nassuiaatissatut siunnersuutigaa, immaqagooq immap naqqani nikittoqarneranit pinngorsimasinnaavoq. 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? Sarfap sakkortunerulersimanera aammalu aakkarnerit annerunerulersimanerat Qaanaami piniartunit arlalinnit Apeqqummik taassuminnga aperineqartunit 23-usunit oqaatigineqarpoq, taakkulu ilaat oqaluttuarpoq sarfaqar- 20-t (87%) ”angerput”, marluk (9%) naagaartut, ataaserlu finni naammattoorneqarsinnaasartoq imaq sikumik qar- sutsigaagami siku ammut naqittaraa, taamaattoqaraan- Nalunaarsuiffik 24 Apeqqummut 23-mut akissutit Qaanaap gallu siku aserortarluni, naak siku saappiartanngikkaluar- Kommunianeersut agguataarnerat: “Silap allannguutaanik toq. Kiatammi (Northumberland Ø) Qeqertarsuarmilu malugisaqarpit?”. (Herbert Ø) sarfaqarfiit annertusisimapput sarfarlu sak- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik kortunerulerluni (Takutitassiaq 14). Moriusap eqqaani paluk Qeqertarsuaq siku navianarsisimavoq sarfaqarfeqalerlunilu, pingaartu- Aap 20 5 9 6 mik Nuullerni Iterlassuup (Granville Fjord) paavani. Piniar- Naamik/ 2 - 2 - tut ilaata oqaatigaa sarfaqarfiit sumiissusiat nikissimasoq allanngunngilaq allanngorarnerulerlutillu, naak siusinnerusukkut taamaas- Isummamik 1 - - 1 simanngikkaluarluni, taamanimi sumiissusiat nalunan- saqqummiussinng. ngittuaannarsimavoq. N katill. 23 5 11 7 Piniartut Savissivimmiut maluginiarsimavaat sarfaq (piniartut aperisat) sakkortunerulersimasoq, isumaqarlutillu tamanna 1990- ikkunni aallertissimasoq. Sarfap sakkortussusaa nassuiar- Nalunaarsuiffik 25 Apeqqummut 23-mut akissutit Qaanaap niarlugu angut taanna oqaluttuarpoq puisunut qassutit Kommunianeersut assigiinngitsut: “Silap allannguutaanik ujarattaat (oqimaalutaat) ammut sukallutik immap iluani malugisaqarpit?”. nivingasussaagaluit, maanna immap iluani ”erfalallutik” Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik sanimut sammisalersut. Siku Innaangarnup (Kap York) sutit paluk Qeqertarsuaq eqqaaniittoq Savissiviup Serfannguillu akornanniittoq Kiatsinneruvoq 6 1 3 2 sarfaq pissutaalluni sikkorlussisimavoq qimusserfigissal- Anoreqarne- 92 5 2 lugulu navianarsisimalluni. Oqaluttuarineqarpoq taa- rulerpoq maattoqarnissaanik ilimananngilluinnartuni sarfap siku Unerisimanng./ 71 3 3 saalisittaraa aakkarneqalersillugulu, ass. ilulissat akorni- sialoqarneruvoq ni, minnerunngitsumillu Savissiviup kangiatungaani (Ika- Allat 2 - 2 - rani (Meteorit Bugt)). Ataatsip oqaluttuaraa sarfap sakkor- N katill. (akissutit) 24 4 13 7 tunerulernera, tamatumalu kingunerisaanik sikup saan-

41 INERNERIT

(4%) apeqqummut tassunga isummamik aalajangersima- poq, silap allanngortarnera naatsorsoruminaallisimasoq, sumik saqqummiussinani (Nalunaarsuiffik 24). aammalu soorlu 1980-ikkunnut 1990-ikkunnullu naleq- Piniartut kommunimit tamarmeersut misigisimavaat, qiullugu avannernikinnerulerluni. Piniartut pingasut Qaa- ataatsimut isigalugu kiannerulersimasoq, anorlerajunne- naarmiut-Qeqertarsuarmiut oqaatigaat, sialoqarneruler- rulerluni silalu allanngujanerulerluni (Nalunaarsuiffik soq, ilaallu oqarpoq upernaat aasallu naatsorsoruminaan- 25). nerulersimasut, ukiulli ”pitsaallutik”. Paasissutissiisoq Arfinillit isumaqarput kiannerulersimasoq, aamma taanna aamma isumaqarpoq ukiukkut apinissaraluanut ukiukkut, aammalu issangiarnerusalerluni. Piniartoq Qaa- taarsiullugu maanna aasakkut siallertalersoq. Apersorne- naamioq isumaqarpoq allanngorneq 1990-ikkunni aallar- qartut Savissivimmiut ilaat oqarpoq, novembarimi-decem- tissimasoq, ilanngullugulu oqaatigalugu qaqutiguinnaq barimi silap pissusaa naatsorsoruminaannerulersimasoq. - 40 ºC miss. anguneqartartoq. Piniartoq Savissivimmioq Piniartoq alla aamma tassanngaanneersoq oqaluttuarpoq oqarpoq, malunnartumik upernaakkut kiannerusalersoq, ullualunnguit isseriarluni kiassisartoq, allap oqaatigigaa ukiuunerani isummani malillugu suli pisarnermisut is- ullut marlussuit silageriarluni sapaatip akunnerani ima- sittartoq. Arlallit oqaasiinit erserpoq ukioq 2005/2006 luunniit taakkunannga amerlanerni silarluttartoq. ukiukkut issinnerusutut allanngujuinnerusutullu siusin- Piniartut marluk Qaanaamiut oqaluttuarput sila allan- nerusumut assingulluni misiginarsimasoq. ngorsimanngitsoq; aappaa ima oqarluni: Akissutit 38%-iisa missaannit erserpoq, anoreqarneru- lersimasoq (Nalunaarsuiffik 25). Piniartup Siorapalum- ”Soorunami ukiut tamarmik assigiissinnaasanngillat, miup oqarnera malillugu silap pissusaa sakkortunerulersi- ilaannikkut pissusissamisut ingerlasarpoq, soorlu ukioq mavoq, allali nunaqarfimmit tassanngaanneersoq oqar- manna” (t.i. ukioq 2005/2006; atuakkiortut maluginiaqqusaat). poq, piffissami 1998-imiit 2004-mut anoreqarnerusima- soq. Siorapalummioq 43-nik ukiulik oqarpoq: 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? ”1980-ikkunni anorlertuaannarpoq. 2004-mi nigermit anorlertuaannarpoq, aasaaq tamaat qatsunganngitsoor- Aperineqartunit 23-iusunit 14-it (61%) ”angerput”, qulin- poq. Naggataatigut suutaaruppugut, 2005-imilu nerisas- giluallu (39%) ”naaggaarlutik” (Nalunaarsuiffik 26). sanik amigaateqarpugut. Ukiut ilaani taamaattarpoq. Taamatut apeqquteqarnermi pingaartumik silap pis- Soorlu siulivut oqartartut ukiut 100-kkaarlugit taamaat- toqartarpoq. Assersuutigalugu taamanikkut kaattarput, susaanut tunngassuteqartut eqqarsaatigineqarput, akissu- soorlu tamanna uagut 2004-mi misigigipput”. tilli paasussutissanik pissutsinut assigiinngitsorpassuar- nut tunngasunik imaqarput (Nalunaarsuiffik 27). Piniartup Qeqertarsuarmiup oqaatigaa, anorersuit sakkor- tuut tassanngaannaq takkussinnaasartut, paasissutissii- Nalunaarsuiffik 26 Apeqqummut 24-mut akissutit Qaanaap sulli Qaanaarmiup oqarnera naapertorlugu malunnartu- Kommunianeersut agguataarnerat: “Allannguutinik allanik mik ukiakkut anorlertalerpoq, pingaartumik kangiatu- malugisaqarpit?”. ngaanit Qaanaap Kangerluanit (Inglefield Bredning). Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik Aamma taasuuma eqqaavaa, avannaq nigerlu sakkortune- paluk Qeqertarsuaq rulersimasut. Allap Qaanaarmiup oqaatigaa aasakkut Aap 14 4 4 6 anorlertuaannartoq. 64-inik ukiulik oqaluttuarpoq, mee- Naamik/ 9 - 7 2 raagallarami ukiakkut qatsungasarsimaqisoq, maannalu allanngunngilaq anorip sammivii allanngorsimasut. Aammattaaq maan- N katill. 23 4 11 8 nakkut anorliutigaluni nittaattalerpoq, imaluunniit nigge- (piniartut aperisat) raluarluni allaaqqittalerluni. Aamma isumaqarpoq Qeqer- tarsuup (Herbert Ø) eqqaa qatsunganerusalersoq. Anorliu- Nalunaarsuiffik 27 Apeqqummut 24-mut akissutit Qaanaap tigaluni apisarnera aamma paasissutissiisumit Savissivim- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Allannguutinik allanik miumit eqqaaneqarpoq. Angut taanna aamma oqarpoq malugisaqarpit?”. maanna ukiakkut anorlertalersoq mallertalerlunilu, tassa Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik ukiakkut sikunialernissaraluata nalaani. Aamma tamaani sutit paluk Qeqertarsuaq sammivinnit allaneersunik anorlertalernera eqqaaneqar- Aaffanniarneq 4 1 2 1 poq. Aqqutinnaat 3 1 - 2 Silap allanngujanera, ilaatigut siallerujussuartarluni Puisit 42 - 2 aamma/imaluunniit piffissarinngisaatigut siallertarnera, meqqoqanngitsut akissutit pingajorarterutingajaannit erserpoq (Nalunaar- Allat 6 1 3 2 suiffik 25). Paasissutissiisoq Siorapalummioq oqaluttuar- N katill. (akissutit) 17 5 5 7

42 INERNERIT

Ilaasa aaffanniartarnerup allannguuteqarsimanera lerpoq, sikuusarsuit (sikorsuit) taakku Salliup (Bushnan oqaatigaat. Piniartoq Siorapalummioq oqaluttuarpoq Ø) avataatigoortalermata. Sikuusarsuit (sikorsuit) taakku 2005-imi Pitoraarfiup saavani sikuliami (sikorlaami) aaf- Qimusseriarsuarminngaanneerput (Melville Bugt), malis- fanniartillutik siku naggorsimasoq (aserortersimasoq) suarnit naggorneqarsimallutik, paasissutissiisorlu isu- imarorlunilu. Tamatumunnga peqqutaavoq sikup issutsis- maqarpoq qilalukkat kippasinnerusukkut (t.i. avasinneru- saarsimanera, taamaattumillu naggujasunngorsimanera sukkut) ingerlaartalersut. Tamanna peqqutaalluni ukiuni (aserortiasunngorsimanera), nigermillu anorleraangat kingulliunerusuni qilalukkat pisarineqartartut ikilisima- imarortalerluni. 1970-ikkunni aammalu 1980-ikkut aal- nerarpai. Piniartorli 63-inik ukiulik isumaqarpoq ukiuni lartineranni niggialaarnerani sikuliamut (sikorlaamut) arlalinni tulleriinni qilalukkat Savissivimmut qanilli- aaffanniartoqartarpoq, taamaalinerani navianannginne- sannginnerannut peqqutaasoq, piniartut kujataaneersut rusarmat. Maannali anori taamaatsillugu navianarneru- Qeqertaq (Salve Ø) aamma Nallortoq (Kap Melville) allaat lerpoq sikuertarami. Angutip suli taassuma eqqaavaa, angullugit pujortuleeqqamik qilalugarniartarsimanerat. 1990-ikkut ingerlaneranni ukiakkut aaffanniarluni ornin- Taassuma oqarneratuut qujanartumik piniagaanerisa kil- neqartartunik sikuusarpassuaqartarsimasoq (sikorsua- lilersorneqalernerat pissutaalluni, upernaakkut aasakkul- qarpassuaqartarsimasoq). Maannali aaffanniartarfinni lu qilalukkat takussaaqqittalerput. Paasissutissiisup taas- sikuusarsuit (sikorsuit) milliartuinnarput (tassa imaappoq suma aamma oqaatigaa upernaakkut Sallerup (Bushnan Iluleerlup/ Murchison Sund Kiataallu anigguanni; atuak- Ø) eqqaani aarrit sikup sinaanukartartut ikinnerulersut. kiortut maluginiaqqusaat), imalu ingasatsigilerpoq allaat Taassuma oqarnera malillugu aarrit aqqutigisartagartik puttaanik pilaffissanik nassaarneq ajornarsisimalluni. Alla allanngortissimavaat, immaqa avataani sikuerussimam- (64-nik ukiulik) oqaluttuarpoq, ukiuni kingulliunerusuni mat, taamaalillutik avasinnerusukkut ingerlaarsinnaaler- Iluleerlup anigguani (Murchison Sund) sikuliami (sikor- simallutik. laami) aaffanniartunik takusaqarsimanani, naak ikkan- Puisit meqquerussimasut, imaluunniit eqqumiitsumik nersani taakkunani aaverpassuaqaraluartoq. Tamatumun- meqqullit eqqartorneqarput. Piniartoq Savissivimmoq 40- nga peqqutaavoq tamaani sikusarnerata allanngorsima- nik ukiulik oqaluttuarpoq ukiualuit matuma siorna aataa- nera (tamatumunnga peqqutaavoq aarrit alluliorfigisarta- vaqqat saluttorujussuit meeqqui katagarsimasut Kullor- gaannik aalaakkaasumik sikuliaqartarunnaarnera; atuak- suarmi (kingusinnerusukkullu Savissivimmi) pisarineqar- kiortut maluginiaqqusaat). Tamaani aaffanniarfiusartumi simasut, taamaalillutik amii tunineqarsinnaanatik. Ilan- 2005-imi sikuliaqanngilluinnarsimavoq. Piniartup aamma ngullugu oqaatigaa maanna taamaattoqartarneranik taassuma ilimagalugu oqarpoq aarrit tamaanngaanniit qi- tusarsaasoqarunnaartoq. Piniartoq Siorapalummioq 64- magutipallattartut (t.i. Iluleerlup –Kiataallu anigguata inik ukiulik oqaluttuarpoq, kingusinnerusukkut sikusaler- eqqaa) umiatsianit aquuteralalinnit nipiliorneq pissutaal- nerata kingorna puisit mamaartut takuneqartalersut, taa- luni. Piniartoq Siorapalummioq oqaluttuarpoq, maajimi maattumik pasitsaassimavaa puisit taakku piffinnit alla- aaffanniarneq aallartiinnartoq uumasut avannamut qimaa- ninngaanneersuussasut (imaakkunarpoq piffissaq puisit sartut, tassa nujuarsisimagamik. 1980-ikkunni taamaassi- taakku mamaalertarfiat Qaanaap Kommuniani puisit ma- manngikkaluarpoq, tamaanimi maajimi-juunimi ilaannik- maalertarfiannit allaanerusoq; atuakkiortut maluginiaq- kullu juuli ilanngullugu, aaverpassuit pisarineqartarsi- qusaat). Meeqqui kajortuupput akigineqarsinnaanatillu. magaluarmata. Pisup taassuma assinganik piniartoq Savissivimmioq 48- Paasissutissiisut pingasut qilalukkat qaqortat, qilaluk- nik ukiulik oqaluttuarpoq. Taassuma piniartullu allat kat qernertat aarrillu aqqutigisartagaasa allanngorsima- aamma maluginiarsimavaat, puisit qassutinik pisaasartut nerat oqaatigaat. Siorapalummioq 47-nik ukiulik oqalut- amerluttorujussuusut amiilu kajuaartuullutik. Aamma tuarpoq qilalukkat qaqortat allamik aqqutinnaartaarsima- taanna 1997-imi (1998-imi?) meqqoqanngivissumik angu- sut ”Avanersuarmullu” (Qaanaap Kommunia) takkutissaar- simavoq (puisissimavoq) (”soorlu erisagaq”), taamaallaat lutik, umiatsiat aquuteralallit nipiliornerat pissutaagunar- sigguisa qanitaat pinnani. luni. Paasissutissiisup taassuma oqarnera naapertorlugu ”Allannguutinut allanut” tunngatillugu piniartup 44- siusinnerusumut naleqqiullugu kujasinnerusukkut inger- nik ukiullip Qaanaarmiup eqqaavaa, ukiukkut sivisuumik laartalersimapput (ukiakkuugunartoq; atuakkiortut malu- issangiarsimagaangat isseqqilerlunilu, nunap qaava ser- giniaqqusaat). Piniartup Savissivimmiup 48-nik ukiullip minngortartoq. Taanna isumaqarpoq uumasunut nunatuu- oqaatigaa siornatigut qilalukkat qernertat kujammut inger- masunut, soorlu aqissinut, ukallinut tuttunullu ajoqutaa- laaleraangamik qaleralittorniarlutik nunaqarfik qani- soq, taakku saluttorujussuanngorsimammata, aammalu naartarsimagaluaraat (taamatut nassuiaanerup pasinarsi- ukiuni kingullerni ikilisimallutik. Siorapalummiup 46-nik sippaa sikup sinaa aalaakkaasoq atuartarsimagaat; atuak- ukiullip oqarnera naapertorlugu Nunarsuarmi (Inglefield kiortut maluginiaqqusaat). Maannakkulli taamaaliornis- Land) tuttut ikileriarujussuarsimapput. Ilimagineqarpoq saat sikuusarsuarnit (sikorsuarnit) akornusersorneqarta- 2001-imi (2002-mi?) Qaqqaitsunit (Kap Agassiz) Nunar-

43 INERNERIT suarmiittunit (Inglefield Land) Iitami (Etah (Kap Foulke)) Nalunaarsuiffik 29 Apeqqummut 25-mut akissutit Qaanaap amerlivallaarnertik pissutigalugu Siorapalummut tuttut Kommunianeersut assigiinngitsut: “Allannguutit nannunniartar- ingerlaarsimasut, 2003-milu (2004-ilu?) amerlasuut toqu- nermut sunniuteqarpat?”. simallutik. Taassuma isumaa malillugu nunami nerisas- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik saarunneq peqqutaavoq, 1987/88-imi killilersuinerup sutit paluk Qeqertarsuaq kingunerisaanik tuttut amerlisimanerat pissutaalluni, im- Aqqutinnaat 10 2 3 5 maqalu aamma umimmaallu nunnisinneqarsimasut neri- allanngorput niarfilerngusaannerat pissutaalluni. Taassuma isumaliu- Qanillinerupput 6 1 1 4 tersuutigaa immaqa tuttut toqusartut, umimmaat meqqui Sikup allanngornera 81 4 3 iisaramikkit, taamaalillutillu aqajarui qaartarlutik. Taas- piss. suma aamma oqaatigaa ilaannikkut aarrit ussuillui ”to- Periutsit 11 - - quinnarsimasut” naammattoorneqartartut, naak ikilerne- allanngorput qarsimanngikkaluarlutik. Naluaa aarrit ussuillu taakku Allat 1 1 suminngaanneersuunersut; immami sarfaatiinnartarput N katill. (akissutit) 26 5 9 12 pullassimallutik tipittorujussuullutillu. Piniartup Savissivimmiup oqaatigaa puisit sikumiin- niarlutik qanittumut takkuttalersut. Taassuma isumaa niartoq Siorapalummioq oqaluttuarpoq siornatigut Nuus- malillugu qularnanngitsumik qassimaffigisinnaasaannik suarmut (Washington Land) nannunniartoqartaraluartoq, avataani sikuerussimammat. maanna nannut qanillinerat pissutaalluni Nunarsuaan- Immikkoortup taassuma ataani piniartut marlussuit narmut (Inglefield Land) killittoqartalersoq. Piniartorli oqaluttuarput sikukillisimanera pissutaalluni nannut qa- alla Siorapalummioq oqarpoq, Ikermi (smith Sund) Iker- nillisimasut (taanna apeqqummi 25-mi sammineqarpoq). suarmilu (Kane Bassin) sikukillisimanera pissutaalluni tamaani nannunniartoqarluarunnaattoq, tamaani siku qimusserfigissallugu navianarsimmat. Ukiuni kingulliune- Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai rusuni nannunniartoqassaarnera piniartumit Qaanaarmi- umit uppernarsineqarpoq. Eqqaamavaa taamaallaat pi- 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? niartut marluk qanittukkut tappaavunga nannunniarsi- masut, allatullu ajornartumik Ikinikkut Siorapaluup Ka- Apeqqummi tassani aalajangersimasumik sammineqar- ngerluata (Robertson Fjord) qinnguatigut sermimut ma- poq silap (siku, anori, sermit sila il.il.) allannguutai nan- juartariaqarsimapput. Aamma piniartup allap Qaanaar- nunniartarnermut qanoq sunniuteqarnersoq. miup aqqutit allannguutaat taanna eqqartorpaa, oqaati- Aperineqartunit 22-iusunit 20-t (91%) ”angerput” mar- gisinnaallugulu Arfalluarfikkut (Diebitsch Gletscher) Ne- qip eqqaatigut sermimut majoriaq aqqutigineqarsinnaajun- Nalunaarsuiffik 28 Apeqqummut 25-mut akissutit Qaanaap naartoq (uani majorissat marluk pineqarput: Ataaseq Ne- Kommunianeersut agguataarnerat: “Allannguutit nannunniartar- qiminngaanniit majoriaq, allalu Karrat (Kap Powell) uiar- nermut sunniuteqarpat?”. lugu Arfalluarfikkut (Diebitsch Gletscher) majoriaq) – si- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik neriak atuarlugu sikoqassaarmat, aammalu qooroq Neqip paluk Qeqertarsuaq timaaniittoq aputeqassaarmat sivingavallaarlunilu. Piniar- Aap 20 4 8 8 tut tallimat Savissivimmiut oqaatigaat, immap sikussaar- Naamik/ nera sikullu sikkorlunnera pissutaallutik ”samungainnaar- 21 1 - allanngunngilaq neq” (”avammuinnaq nannunniarneq”) atorneqarunnaar- N toq. Ilaat ataaseq oqarpoq 1990-ikkulli aallartinneranni katill. 22 5 9 8 (piniartut aperisat) nammineq kingullermik avataani sikorsuarnut nannunniarsimalluni. lullu (9%) ”naaggaarlutik” (Nalunaarsuiffik 28). Angertut Akissutilli amerlanersaannit nannut ”qanillinerusima- arlalinnut immikkoortinneqarsinnaapput. Akissutit, nan- nerat” nannunniartarnermut allanngortitsisutut oqaatigi- nut ataatsimut isigalugu qanillisimanerannik imaqartut neqarpoq, t.i. inoqarfinnut aammalu inuit angallavigisar- katillugit 54%-it missaaniipput. ”Angertut” 31%-iisa mis- tagaannut. Akissutit arfinillit nannut ingerlaarfiisa allan- saai (n = 8) isumaqarput nannut siammarsimanerisa al- ngorsimanerannut annertunerisumik nassuiaatitaqan- lanngornerat sikup allanngorneranik peqquteqartut. Akis- ngillat, akissummili ataatsimi oqaatigineqarluni nannut sutit 39%-iinit erserpoq nannunniarnermi aqqutigisartak- allaat Qaanaaq qanillisaleraat, aammalu akissutit marlus- kat allanngorsimasut (Nalunaarsuiffik 29). suit imaanerata nalaani nannut takussaanerulersimane- Aqqutigisartakkat allanngornerinnut tunngatillugu pi- rannik imaqarput. Piniartoq Qaanaarmioq oqarpoq maan-

44 INERNERIT na Ikersuarmut (Kane Bassin) nannunniarnissani pisariaa- Piniariaatsit taakku, Alaskami Svalbardillu eqqaani ator- russimasoq, tassami ”qanittumi” nannussinnaalerami neqarsimasut, Nannut taakkulu uumaviisa illersorneqar- (apersuinermi nannut marluk 2005-imi pisarineqarsima- nissaat pillugu nunat tamat isumaqatigissutaat pilersinne- sut eqqartorpai). qarmat, inerteqqutaalerput (cf. Born & Rosing-Asvid Akissuteqartulli arfineq pingasut oqaluttuaraat, na- 1989). noqassutsip allanngorneranut sikup allanngornera peq- Piniartup Qaanaarmiup 54-inik ukiullip isumaliuter- qutaasoq, t.i. piffissap sikuusarfiata sivikillisimanera aam- suutigaa – apeqqulli toqqaannartumik akinagu – siornati- malu avataani sikup annikillisimanera, tamatumalu gut nannut ikinnerunertik pissutigalugu isummani malil- kingunerisaanik imaanerusalerluni (Nalunaarsuiffik 29). lugu peqqinnerusimagaluartut: Ataatsip ilanngullugu oqaatigaa, sarfap allanngornera aammalu kiannerulersimanera peqqutaasoq. Piniartup ”Maanna amerlaneruleramik soorunami nerisamikkut Qaanaarmiup 47-nik ukiullip oqaatigaa 1970-ikkunni nan- sunnerneqarput, imminnut akornusersuuttaramik. Nanoq nut ikitsuaraasimasut, maannakkulli allaat Kangerluar- ataaseq isorartoorujussuarmik neriniarfeqartarpoq. Taa- maattumik nannut amerlivallaaraangamik neriniarfik summut (Bowdoin Fjord) Qaanaap kangiatungaaniittumut ataatsimooruttariaqartarpaat, immaqalu taamaalilluni annguttalersimallutik, ”avataani” imaanerusalernera (t.i. taamaallaat nanoq ataaseq naammatsilluni nerisinnaasar- Ikermi (Smith Sund) pissutaalluni. Alla tassannga illoqar- luni. Isumaliortaasera malillugu taamanikkut nannut peq- fimmeersoq isumaqarpoq kangerlunni sikutuaalersoq or- qinnerullutik uumapput, maannali ilaat nallinnaannarput nittaraat neriniarfigalugu. kaattaleramik. Taakkuugunarpullugu inoqarfimmut qa- Savissivimmiup 48-nik ukiullip ima oqaatigaa: nillattortartut, taama oqarusuppunga. Imaq sikusartoq eqqatsinniittoq anginngilaq, Savissiviup avataani imarsuaq eqqaassanngikkaanni. Taamaattumik nannut amer- ”Nannut qanilliartuinnarnerannut peqqutaasoraara ukiuk- lavallaalerunik imminnut akornusersuutilissapput.” kut immap sikussaarnera. Taamaattumik nannut qanil- liartuinnarput. Aammalu imarput kingusissukkut aatsaat Aamma takukkit apeqqummut 26-mut akissutit, qup. 45. sikusalermat, nannut ilaat sanigoriartuinnarput. Sikujaar- nerusimatillugu nannuttarisartakkavut puallaarittarput mamarlutillu. 1990-ikkulli naalerneranni, sikujaartan- 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit nginnerata kinguneranik nannuttarisartakkatta amerla- allanngorsimappat? nersaat orsoqartanngillat. Aamma ukioq manna nannut- takka taamaapput. Orsoqanngillat saluttuullutillu. Pinga- Matumani ilaatigut paasissallugu soqutiginartipparput, joqqat (anaanaq marlunnik piaralik, atuakkiortut malugi- nannut assersuutigalugu salunnerulersimanersut, ima- niaqqusaat) pisavut pualalaartut eqqaassanngikkaanni. luunniit pualanerulersimanersut, imaluunniit allatigut al- Nannuttarisartakkatta sinneri salupput. Tassa avataani si- kusarunnaarnera pissutaavoq – tamanna malunnarpoq”. lannguuteqarsimanersut.

Siorapalummiup 58-inik ukiullip oqaatigaa, maanna Iker- Nalunaarsuiffik 30 Apeqqummut 26-mut akissutit Qaanaap mi (Amith Sund) umiamit nannuttarisartakkat amerlane- Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannuttarisartakkatit rulersut, tamaana sikoqannginnerunaera pissuutaalluni nannullu takusartakkatit allanngorsimappat?”. (aamma takuuk immikkoortoq ”Piniariaatsit” –ni ”Pisat Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik kisitsisinngorlugit”, qup. XX). Piniartoq Qaanaarmioq paluk Qeqertarsuaq ataaseq isumaqarpoq nannunniartarneq allannguuteqar- Aap 11 1 4 6 simasoq, aammalu oqarluni maanna nannut saluttuuneru- Naamik/ 82 5 1 lersut. allanngunngilaq Piniartoq Qaanaarmioq 64-inik ukiulik isumaqarpoq Isummamik 2 - 1 1 umiarsuarnit timmisartunillu nannunniartarneq inerteq- saqqummiussinng. qutaalermalli nannut amerlisimasut. N katill. 21 3 10 8 (piniartut aperisat) ”Naamik, taakku (t.i. silap pissusaata allanngorneri; atuakkiortut maluginiaqqusaat) sunniuteqarsorinngikkaluar- Aperineqartunit 21-iusunit aqqanillit (52%) angerlutik pakka, kisianni isumaqarluinnarpunga – assersuutigalugu akipput; arfineq pingasut (38%) ”naaggaartut”, marluk Alaskami nannut eqqaavissiortut, aammalu ungasinngit- (10%) sammisamut tassunga isummamik aalajangersima- sukkut nanoq inuttungajassimasoq – taamanikkut tim- misartunik nannunniartarallarmata taamaattoqarsima- sumik saqqummiussinatik (Nalunaarsuiffik 30). ”Anger- soq, maannalu tamakku umiarsuillu atorlugit nannun- tulli” ”naaggaartullu” nikingassutaat annertugisassaan- niartoqassaarpoq. Taamaasiortoqassaarmat isumaqar- ngilaq. (F2 = 0,244, P = 0,621, df = 1). punga nannut amerliartulersimasut. Tamanna malunnar- Angertut tamarmik akissutaannit erserpoq, maanna poq”. nannut salunnerulersimasut. Siorapalummioq 44-nik

45 INERNERIT ukiulik oqaluttuarpoq 1970-ikkut naalerneranni 1980-ik- nerisa nannunniartarnermut sunniuteqarsimanerinut kunnilu nannut pualanerusimasut, maannakkulli salut- tunngatillugu apeqqutinut allanut, apeqqummut uunga tuinnaanerusunik nannuttalerluni. Piniartup Savissivim- akissutit arlallit assingupput. miup 66-inik ukiullip oqarnera naapertorlugu nannut sior- Akissutit takillugit 20-iusut (95%) nannut ”qanittumi” natigumut naleqqiullugu salunnerujussuupput, oqarneralu takussaasalernerannik imaqarput. Akissutit taakku 43%- naapertorlugu aputikinnera (sikumi) sikuniadtaartarne- iisa missaat annertunerusumik tamatuma sumik peqqute- ralu, taamaattumillu puisaasalernera, peqqutaapput. qarneranik nassuiaatinik imaqanngillat, 38%-illi oqaatigi- Siornagut, ukiakkut sikugaangat, puiserpassuit pisarine- gaat, tamanna sikup allanngorneranik peqquteqartoq; qartarput. Aamma maannakkut taamaattoqarsinnaagaluar- pingasut (14% miss.) Siorapalummiut isumaqarput ataat- poq, sikugaangat mallit peqqutaallutik imaroqqittanngik- simut isigalugu nannut amerlinerannik peqquteqartoq. kaluarpat, taamaalillunilu puisaaruttarluni. Piniartup Akissut ataasiinnaq (5%) tumit pillugit paasissutissanik taassuma oqarnera naapertorlugu maanna puisit ikitsuin- imaqarpoq (Nalunaarsuiffik 31). naapput angisoorsuullutillu (taama oqarnera ima paasine- qarsinnaavoq, puisit piaraat ikilisimasut, sinneruttullu Nalunaarsuiffik 31 Apeqqummut 27-mut akissutit Qaanaap inersimasuinnaalersimasut? atuakkiortut maluginiaq- Kommunianeersut agguataarnerat: “Nanoqassusiata allanngorne- qusaat). Piniartorli alla nunaqarfimmit tassanngaanneer- ranik malugisaqarpit?”. soq isumaqarpoq, nannut amerlisimanerat sanigorsimane- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik rannut peqqutaasoq. Taama oqarnerata pasinarsisippaa, sutit paluk Qeqertarsuaq nannut amerlisimanertik pissutigalugu – pisassanik kil- Qanillinerupput 9 1 4 4 lilersuineq peqqutaagunarluni – ima nerisassatik piler- Sikup allanngornera 81 3 4 ngutsigilersimagaat, tamanna sanigornerinnik kingune- piss. qarluni: Amerlanerugamik 3 3 - - Allat 1 1 - - ”Allatulli oqarumavunga, siornagut nannutaasartut puala- N (akissutit) 21 6 7 8 soorujussuusarput, taamanikkut samungainnaartaralla- katill. ratta (avammut nannunniartarallaratta). Maanna nannut salussiartuinnarput, piniarneqarnerisa killilersorneqar- Piniartunit qulingiluanit, ataatsimut isigalugu nannut qa- nerat ilutigalugu. Naannut eqitilersimapput, taamaalilluni nanoq allumi qamasoq nanoqataasa takugaangamikku or- nillinerusimanerannik oqartut ilaat ataaseq, Siorapalum- nittarpaat, taamaalilluni nanoq taanna qimaasarpoq, mioq erseqqissaavoq, aamma tamanna Nunarsuarmi (Ing- arlaannaalluunniit pisaqaratik. Imminnut pangalillutik lefield Land) atuutttoq. Piniartoq Qaanaamioq oqaluttuar- imminnut orneqattaattalerput imminnullu akornuser- poq, Iluleersumi (Murchison Sund) sikuliami (sikorlaami) suuttalerlutik, tassa piniarfik ataaseq najortaleramakku piniartilluni nannut tumaanik takunissaq ajornanngitsua- [……..]. Meeraagallarama nannut maanga tikeraartan- raasoq, paasissutissiisorlu Savissivimmioq 63-inik ukiulik ngillat. Allaat sikoqqaartumi nannunik takusanngilagut. Maanna tikeraakulasalerput [……..] . Imminnut naama- oqarpoq, nannut sinerissap qanittuani takusartakkat inuu- sinnaapput, orneqatigiittarlutik, taamaalillutillu immin- suttuunerusut. Piniartup taassuma nassuiaatissatut siun- nut akornusersoqatigiittarlutik”. nersuutigaa nanoqassusiata allanngorneranut sikkorluttalernera aammalu nannut amerlineranut peqqutaasut: Piniartoq Savissivimmioq 46-nik ukiulik oqaluttuarpoq, ukiuni kingulliunerusuni maluginiarsimallugu nannut ”Aamma maluginiarparput nannut minnerit tumai na- taarnerusunik (t.i. sungaarnerulersut) meqqullit, ilamin- linginnaalersut, nannut minnerit soorlu aappaagornisat. nut naleqqiullutik salunnerusartut. Taakku nalinginnaasorujussuanngorput [……..]. Paasisin- naanngilara sooq ukiuni makkunani nannut mikisut tumai Paasissutissiisulli ilaat Qaanaarmioq, nannut amerlas- taama amerlitigisut, aammalu saluttorujussuullutik susaa allanngorsimannginnerannik akissuteqartoq, ilan- [……..] . Soorlulusooq arnaarussimasut (anaanaarussima- ngullugu oqarpoq tusarsimallugu nannut Savissivimmi sut). Oqartoqartarpormi sikuerunnera pissutaalluni nan- ukiuni kingulliunerusuni pisarineqartartut saluttuusar- nut toqusalersut, tamanna peqqutaasinnaavoq. Isumaqar- tut. Akissuteqartunit taakkunanit (1)-ataaseq oqarpoq punga tamanna peqqutaasinnaasoq, immaqaluunniit ki- nannut pikkorissut pualanerusartut, pikkorluttullu salun- serngoruttarput arnartik toqusimammat, imaluunniit arnartik tammaasimagamikku. Naluara [……..] assersuu- nerusarlutik, (2)-marluk oqarput nanutoqqat saluttuusartut. tigalugu ukioq manna nannut anginngitsut pingasut nan- nuttarineqarput, kisimiillutillu [……..]. Imaalluarsinnaa- 27. Nanoqassusia allanngorpa? voq nannut ima amerlatigilersimasut, imminnut akornu- sersuutilerlutik piffissarlu pinialuffissaraluartik allamut Nannut amerlassusaasa allanngorsimanerat piniartut 21- atortalerlugu, taamaalillutik kaattalerlutik, orsuerullutik, imminnut akornusersuuttaramik. Taama pisortaqartarne- usut tamarmik uppernarsarpaat. Avatangiisit allanngor- ra pasitsaappara”.

46 INERNERIT

Akissutinit arfi neq pingasunit erserpoq, nannut sinerissa- o 75 W apr-maj mut qanittumut takkuttalernerannut peqqutaasut pingaar- Ellesmere Island nersaat tassaasoq sikoqassusaata allanngornera. Akissu- apr tinit erserpoq, ”avataani” sikorsuit ikilinerat (t.i. Ikersuar- apr mi (Kane Bassin), Ikermi (Smith Sund), aamma (Baffi n 80o N Bugtip avannaatungaani) pissutaalluni nannut nuna qa- maj nillattortariaqaleraat, paasissutissiisullu marlussuit oqar- nerisut taamaaliortarput kangerlunni siku aalaakkaasoq orninniarlugu. Piniartoq Savissivimmioq 48-nik ukiulik oqarpoq nanoqassusiata allanngornera 1990-ikkut naalerneranni malunnarsisimavoq, taassumalu oqarneratuut aamma nannut salunnerulersimallutik. Qaanaarmiorli 49- nik ukiulik isumaqarpoq, 1980-ikkunnili nannut nunap 78o qanitaani takussaalersimasut. Aammali angutip taassuma ilimagaa, sikumi aalaakkaasumi aputilimmi nannut pinia- rumanerusartut. Taanna oqarpoq, malunnartumik nannut amerliartuinnartut, tamannalu peqqutaalluni siaruariar- tuinnarlutik. Taama pisoqarnerani nannut imminnut apr qaninniartarnerat malunnarpoq, tassamigooq nannut o ”imminnut ungasillivallaannginnissartik iluarinerusar- 69 W mar massuk”. Piniartut pingasut – tamarmik Siorapalummiut – isu- 76o maqarput nannut amerlisimasut (Nalunaarsuiffi k 31). Taakku ilaat (46-nik ukiulik) oqarpoq, 1970-ikkunni 1980- 57o ikkunnilu nannunik pisaqarnissaq ajornakusoorsimasoq, Takutitassiaq 18 Sumiiffi it, nannunik nuliusunik imaluunniit 1980-illi 1990-illu akornanni nannut amerliartorsimallu- nuliusimasut tumaannik takunniffi usimasut, februaarimi 2006-mi tik. Amerlisimanerannulli ”imartaqarnerulernera” (t.i. si- Qaanaap kommuniani piniartut 14-it apersorneqarnerminni nunap kukillisimanera) peqqutaanngitsutut oqaatigiumanngilaa, assinganut titartarsimasaat. isumaqarnerullunili nannut amerlisimasut. Piniartoq Qe- qertarsuarmioq 64-nik ukiulik oqaluttuarpoq, 18-inik ukioqarallarami (t.i. 1960-ikkunni) Canadami Umimmaat Nannut timaat pissusaallu Nunaanni (Ellesmere Island) nanorpassuaqarsimasoq, Ka- laallilli Nunaanni nanoqanngingajalluni (t.i. Ikermi (Smith 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ Sund) Ikersuarmilu (Kane Bassin)). Taassuma oqarnera- nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? tuut, Apeqqummik taassuminnga aperineqartunit 23-usunit ”tamanna nanorpassuaqarpoq (Ikerup/Smith Sund) avan- 15-it (65%) angerput, arfi neq pingasut (35%) ”naaggaar- naatungaa; atuakkiortut maluginiaqqusaat), soorlu tassa tut (Nalunaarsuiffi k 32). Canadaminngaaniit aggersut. Tumit maanga sammiveqar- tut takusinnaavavut, naak siku aserorteraluartoq. Ilaanni Nalunaarsuiffi k 32 Apeqqummut 28-mut akissutit Qaanaap ullualunnguakkuutaarlugu siku aserortertarpoq. Uper- Kommunianeersut agguataarnerat: “Nuliartunik il.il. takusima- naakkut tumit tungitsinnut sammiveqartarput”. vit?”.

Piniartoq Qaanaarmioq 43-nik ukiulik oqaluttuarpoq, Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu avannamut Nuussuarmut paluk Qeqertarsuaq (Washington Land) nannunniartarallaramik Ikersuup Aap 15 6 6 3 (Kane Bassin) kangiatungaani nannut ikitsuinnaasimasut. Naamik 8 - 5 3 Taanna isumaqarpoq ’80-ikkut qiteqqunneranni nannut N katill. 23 6 11 6 amerliartulersimasut, sulilu amerliartorlutik. (piniartut aperisat) Apeqqummut tassunga akissummi ataasiinnarmi erserpoq (Sammisaq: ”Allat”, Nalunaarsuifﬁ k 31) Nunarsuarmi Nuliartunik takunnittoqarsimanngilaq, taamaallaallit nu- (Ingleﬁ eld Land) tumeqarnerulersoq. liartut tumai takuneqarnerusarsimallutik, imaluunniit upernaakkut nannut marluk nuliullutik angalaartut tumai takuneqartarsimallutik. Nuliusut nuliarsimanerannik tu-

47 INERNERIT mit takussutissiisut sumiinnerat nunap assinganut nalunaa- naasoq sunaluunniit nerisaramikku. Ataasiarluni Uperna- qutserneqarput (Takutitassiaq 18). Nannut qaqugukkut vissuarmi Qeqertarsuarmiittumi (Herbert Ø) nannussi- nuliartarnerannik oqaaserisanit erserpoq tamanna marsi- mavoq qeqquartuleruttortumik. Alla qeqqussanik aqaja- miit maajimut pisartoq, apriili nuliarfiunerusarluni. rormiulimmik Kangaarsussuarmi (Kap Parry) nannussi- ”Qaammat nuliarfiusartoq” (n = 16) pillugu paasissutissat mavoq. Piniartup Savissivimmiup 66-nik ukiullip nannu- (paasissutissat nunap assinganut titartukkat ilanngullu- nik ivigartorsimasunik, issuatsiartorsimasunik paarnar- git) ima agguataarsimapput: Marsi (akissutit pingasut), torsimasunillu (paarnaq; Empetrum hermaphroditum) ta- apriili (qulit) maajilu (pingasut). kusimavoq. Apersorneqartut marluk Saavissivimmiut isumaqarput, ukiuni kingulliunerusuni nannut ivigartukula- 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? nerulersut (ilaatigut Innaangarnup (Kap York) eqqaani), aappaatalu tamatumunga nassuiaatissatut siunnersuuti- Aperineqartunit 25-usunit 22-it (88%) natsiup saniatigut gaa, immaqa nannut kaaleraangamik nunaliartartut nerisarineqartartut allat oqaluttuaraat, pingasulli (12%) ivigartoriartorlutik. nannunik natsiinnarnik aqajarormiulinnik takusimapput Ussuit aarrillu aamma pisarineqartartut oqaatigineqar- (Nalunaarsuiffik 33). poq. Piniartoq Qaanaarmioq oqaluttuarpoq, nannup aqajaruani mattamernit ussuullu neqimerni takusimallugit, Nalunaarsuiffik 33 Apeqqummut 29-mut akissutit Qaanaap paasissutissiisoq 64-nik ukiulik oqaluttuarluni, 1966-imi Kommunianeersut agguataarnerat: “Natsertunngikkaangamik Umimmaat Nunaanni (Ellesmere Island) aaveq angutiviaq nannut allatortarpat?”. ilulissap killingani toqungasoq takusimallugu. Aaveq na- Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik norlu paanerminni aaveq toqutaasivimavoq, nannulli pi- paluk Qeqertarsuaq sani taanna nerisimanngilaa. Taassuma aamma eqqaavaa, Aap 22 6 10 6 allat oqaluttuussimagaanni ”nanoq anginngitsoq” aaver- Isummamik mik ilumiulimmik taassuma alluata eqqaani pisaqarsima- 3 - 1 2 saqqummiussinng. soq (tak. qup. 50). Angutip aamma taassuma oqaluttuaraa N qaqutigoorluinnartoq takusimasani, tassa aaveq nanortor- katill. 25 6 11 8 (piniartut aperisat) simagunartoq:

Nalunaarsuifﬁk 34 Apeqqummut 29-mut akissutit Qaanaap ”Aaveq quppakkut qaqisimasoq oqqungerparput, pisaralu- gulu – Ikermi (Smith Sund). Nannup meqquinik aqajaror- Kommunianeersut assigiinngitsut: “Natsertunngikkaangamik mioqarpoq, taamaalilluta paasivarput nanortorsimasoq, nannut allatortarpat?”. qanormi ililluni nannup meqquinik aqajarormioqassa- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik galuarami”. sutit paluk Qeqertarsuaq Piniartut marlussuit Qaanaarmiut oqaluttuarput, Kiataap Ivikkat, naasut, 11 2 4 5 issuatsiaat (Northumberland Ø) eqqaani nannussimallutik, taanna qilalukkap mikigunartup mattaanik aqajarormioqarpoq. Qeqqussat 3 1 2 - Paasissutissiisut ilaasa oqaatigaat, nannut – pingaartu- Puisit allat, aarrit 4 - 4 - mik angutivissat inersimasut (”ittorruit”) – piaqqat pinia- Arferit 2 - 2 - riarlugit nerisaraat (Nalunaarsuifﬁk 34). Ataaseq ima Nanuaqqat 3 1 1 1 oqaluttuarpoq: Allat (ilaatigut timmissat, 94 3 2 ”Ilaanni – kinaasoq puigorpara – Ikermi (Smith Sund) eqalussuit, neqit nannuppoq, taanna nanuaqqamik aqajarormioqarpoq. peqqumaatit) Uumasut taakku tassa taamaapput, nanuaqqat nerissallu-

N katill. (akissutit) 32 8 16 8 git mamarilluinnarpaat. Nanorsuit inersimasut taamaapput”.

Nerisarineqartartut assigiinngitsut oqaluttuarineqarput. Alla ima oqarpoq: Akissuteqartut ikinngitsut (44%) iviit, naasut, issuatsiaat qeqqussallu nerineqartartutut oqaatigaat (Nalunaarsuif- ”Ilaanni nanorsuup angutiviap nanoq sinittoq pisarisima- ﬁk 34). Piniartut Qaanaarmiut marlussuit oqaatigaat, nan- vaa nerisimallulugu, kisianni nungunnagu. Nalunngilara nut upernaajugaluarpat, aasaagaluarpat ukiuugaluarpal- ittorsuup (nanoq angutiviaq inersimasoq) ateqqaat (nanuaqqat illuminnit/apissiminnit qimaguterlaat; atuakkiortut luunniit ivittorsinnaasut. Paasissutissiisup illoqarﬁmmi maluginiaqqusaat) tumisigaangamikkit sivisoorsuarmik tassanngaannersup oqaatigaa, nannut saluttut qeqqussa- tussartaraat, ilaanni nallartarlutik. Tassa neriniassaga- nik allanillu aqajarormioqartartut, tassami nerineqarsin- mikkit”.

48 INERNERIT

Nerineqartartut allat makkuupput: Appa Uria lomvia (Mo- alluisigut sikumut qaqisimagunartoq, allu taanna 50 cm riusami juunimi), equlussuarniarfinni eqalussuamernit qaangernagu nerutussuseqarpoq. Piniartup Qaanaarmiup (Somniosus microcephalus), qimmillu qimuttut. Tallimat takusimasaa, nannup qanoq eqaatsigineranik uppernar- oqaatigaat nannut neqinik peqqumaasivinnit neriniartar- saavoq: tut. Aammattaaq piniartup Qaanaarmiup 54-nik ukiullip oqaluttuaraa qaqutigoorluinnartoq takusimasani. Aperi- ”Nannup angutiviap inersimasup naggut (quppaq sikor- neqarami natsertunngikkaangamik nannut sutortarner- laaq) atuarsimavaa. Puisip allua tikikkamiuk qammavigi- sut, akivoq: simavaa. Tassaniimmersoriarlunili niaqqumi angeqa- taanik putuliorsimavoq taannalu aqqutigalugu immamut pulasimalluni. Eqqarsarpunga, qanormitaava iliorsimasoq ”Aap, nutsat. Ateeralu toqoreersoq ”NN” kiisalu ”NN” naggullu (qupparlu sikorlaaq) atuallallugu. Allumit tassan- Savissivimmut ingerlaarluta, uanga Kullorsualiassallunga. nga allup tullia manngaanniit (Qaanaap illoqarfiani kom- Avataatigut ingerlavugut, isumaqarpunga taanna kaat- munip allaffia; atuakkiortut maluginiaqqusaat) innaal- torujussuunini pissutigalugu (nanoq; atuakkiortut malugi- lagissiorfimmut ungasissuseqarpoq (t.i. 100 m miss.; atuak- niaqqusaat) nujartorsimasoq illaarnerlukunik. Nannut- kiortut maluginiaqqusaat), – taannalu tikikkamiuk ajor- taraarput, inuullu nujaanik aqajarormioqarpoq, kaattoru- nannginaavillugu qaqeqqissimavoq, ingerlaqqissimalluni- jussuulluni, tassami kaakkaangami sunaluunniit nerisin- lu. Taanna tupigaara. Kuutsiini qanoq ilisarsimaneramigit naasarpaa”. ammaneq atorsinnaasivaa, taama eqaatsigaaq”.

30. Nannunik piniartunik takusimavit? Piniartut marlussuit Qaanaarmiut nanoq puisip alluani qamasoq takusimavaat; aappaata Nuussuup (Washington Aperineqartunit 23-usunit aqqanillit (48%) ”angerput”, Land) kujatinnguani. Piniartut pingasut Savissivimmiut sinnerilu ”naaggaarlutik” (Nalunaarsuiffik 35). Akissute- ilaat, aamma nannumik allusiortumik takusimasoq, qartut amerlanersaasa allusiortut, piaqqivinnit imaluun- oqaluttuarpoq Salliup (Bushnan Ø) eqqaani nanuaqqat pi- niit uuttunik natserniartut takusimavaat. Akissuteqartup niaqataasut takusimallugit. Piaqqat taakku arnartik allu- ataatsip paasissutissiissutai nannumik aaffanniartumik siortoq ikiorsimarpasippaat, allusarlugu (allut allat aseror- ussunniartumillu imaqarput (Nalunaarsuiffik 36). terlugit), puisi allukkut arnamik qamaffiatigut pikiarnias- sammat (anersaartoriartorluni nuiniassammat). Piniartup Nalunaarsuiffik 35 Apeqqummut 30-mut akissutit Qaanaap Qaanaarmiup nanoq oqaluttuaraa, Nuussuup (Washing- Kommunianeersut agguataarnerat: “Nannunik piniartunik ton Land) eqqaani sivisuumik allumi qamasimasoq, nag- takusimavit?”. gataatigullu qammavia itisuumik itersanissimalluni. Allup Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik sikuata qaava kukimminik saalisarsimavaa, taamaalilluni paluk Qeqertarsuaq puisi takkuppat ajornannginnerusumik tigusinnaaniassa- Aap 11 2 4 5 gamiuk. Piniartoq taanna taamaattunik arlalinnik takusi- Naamik 12 2 7 3 mavoq. N Aamma nunarranni (puisip piaqqiviani) natsiarsiortoq katill. 23 4 11 8 (piniartut aperisat) takuneqarsimavoq. Piniartoq Siorapalummioq oqaluttuarpoq, nunarranni (puisit piaqqiviini) upernaakkut nannut natsiarsiortut tussarneqartartut (tumai atuarneqartar- Nalunaarsuiffik 36 Apeqqummut 30-mut akissutit Qaanaap tut). Kommunianeersut assigiinngitsut: “Nannunik piniartunik takusimavit?”. ”Nannummi tussarlugit (tumai atuarlugit) nannunniartar- pugut, uppernaakkut piniartarnerat – natsiarriortunik taa- Akis- Siora- Qaanaaq- Savissivik sarpavut – tassa puisit piaqqinerisa nalaanni taakku piaraa- sutit paluk Qeqertarsuaq nik piniartut”. Natseq - allu 8 1 4 3 Taassuma oqaluttuaraa, seqinnakkaangat februaarip naa- - nunarsani 4 1 - 3 jartulernerani nunarranni (puisip piaqqiviini) nannut nat- - uuttoq 1 - - 1 siarsiortartut (puisit piaraannik piniartartut), aamma Allat 1 - 1 - oqaluttuaraa nunarrak aputip ataaniittoq nannup aseror- tileruttoraa angumerisimallugu. Nanoq nunarrammik N katill. (akissutit) 14 2 5 7 aserorterinermini sakkortoorujussuuvoq, apullu eqqaani teeqqalalluni. Piniartoq Savissivimmioq, nannunik angu- Piniartup Siorapalummiup ataatsip nanoq puisip alluani sunik (puisinik pisaqartunik) arlaleriarluni takusimasoq, qamasoq takusimavaa, aammalu nanoq allukkut imma- oqaluttuarpoq puisi qanorluunniit nunarrammi ilor- mut pulasimagunartoq takusimallugu, imaluunniit puisip pasitsigitigigaluartoq amusinnaagaa. Taassuma oqalut-

49 INERNERIT

Assiliisoq: E.W. Born tuaraa nannup puisi pisani qaqissimagaa nillorserniarlugu, masoq 250-300 kiilunik oqimaassuseqarpoq; atuakkiortut kisiannili piniartut takkummata qimaasimalluni. Puisip maluginiaqqusaat). qaratserfia nannup qaqqorlugu aserorsimavaa. Piniartup Angutip aamma taassuma oqaluttuaraa, nanoq sikuminer- allap Savissivimmiup Qeqertami (Salve Ø) takusimasani mik atortulerluni aaffassimasoq: oqaluttuaraa, tassa nannut arlallit nerisassarsiorlutik ilulissat akornini ingerlaqattaartut, natsiit nunarraanik ”Februarimi seqinnaleqqaarnersioriartorluta sisamanik aserorteralutik. Paasissutissiisup allap nunaqarfimmit nannussimalluta [……..] Anorituumit (Kap Inglefield) aal- tassanngaanneersup arlaleriarluni takusimavai nannut larpunga, Qamaaqvik (Qamaarfik) qaangereerlugu Nau- jaat angulerlugit aarrit marluk sikumiittut takuakka. Unip- anguniartut (puisinniartut). 1970-imi apriilimi nanoq ar- punga, ilakkalu utaqqilerlugit. Angummannga oqarfigaak- naviaq marlunnik piaralik takusimavaa, ka suli qerinngitsumik qimeqqutissarsiniarlunga (qimminut nerukkaatissarsiniarlunga), aaverlu mikineq pisari- ”ilungersorluni nerisassarsiortoq. Maniilarsuit portusooru- niarsariniarlugu. Naammattunik qimeqqutissaqaraluar- jussuit akornisigut paarngoqattaarpoq. Sunaaffa meqqor- punga (qimminut nerukkaatissaqaraluarlunga). Taava si- tunik nerisoq; natsiat (natsiit piaraat) suli uminissiman- kukkut qanillattulerpakka, qanilligakkit takusinnaavara ngitsut. Arnaviaq taanna saluttorujussuuvoq. Tassami ne- eqqumiitsortaqartoq – eqqaa aattaqarpoq. Sunaaffa aaveq, riumalluinnaraangamik, meqqortut nillorseqqaarnagit aatsaat nannup pisaa. Tumai qinerpakkat, issittorujussuu- nerisarpaat. Arlaleriarlungali takusimavara nannut kaap- voq, naggullu (sikumi quppaq sikorlaaq) ungasinngilaq. pallaannginnamik, puisip piarai taakku amuinnariarlugit Quua attorakku assaga ingerlaannarpoq, suli qerisiman- qimaannartaraat. Ilaanni kisitta Kullorsuarmukarluta ngimmat. Nannup qanitaminiittoqartoq paasigamiuk [……..] kujammut ingerlalluta Qapiarfissallip avannaanut quisimavoq. Nanoq aaffassimavoq. Aaveq nipparniarlera- pivugut. Nanoq sivisujaamik tussarparput (tumai atuar- miuk (qamanialeramiuk) ilulissap killinganit sikuminer- pavut), taassumalu natsiarpassuit amoorarsimavai. Unin- mik (immap sikua) ima angitigisumik (titartagaq; atuak- ngatiinnartarpai orsoqanngimmata”. kiortut maluginiaqqusaat) aallersimavoq, suliarisimallu- gulu tamarmi maneqqissaartunngorlugu. Aarrup niaqua- Piniartup Savissivimmiup nanoq uuttumiit uuttumut pa- nut anaatassaminik atortuliorsimavoq. Tamarmi maneq- ngaleqattaartoq takusimavaa, naggataatigullu kiisami an- qissaarpoq, sunnguamilluunniit maniinnersaqarani. Taa- gusimalluni (puisimik pisaqarsimalluni). Taava puisi va sikumernit tunuannut ingissimavoq aaverlu anersaar- torniarluni pikiarmat (nuimmat) tungaanut pississimavoq, apummik matoorlugu nillorserpaa; nillornissaatalu tu- sikuliamik (sikorlaami) kukii itisuunik ininillutik[……..] ngaanut akisigisimallugu. Aamma nannup allap puisi Aaveq saassussimavaa, sakkuminillu niaqua anaalilersi- apummik matooriarlugu, nillornissaa utaqqillugu, akisigi- mallugu. Aaveq ilumioqarpoq, kusanarluinnartunillu tuu- simavaa. Nannut pisatik neritinnagit nillorseraat piniartup gaarilluinnarluni. Aaveq immamiitilluni eqaatsorujussuu- taassuma arlaleriarluni takusimavai. voq, angisuunik taleroqarami, nannulli niaquatigut anaa- Piniartup Qaanaarmiup nanoq piniartoq isiginnaaqqis- simavaa qaratserfialu aserorlugu, ”umerluisa” qulinngua- niit tunusua tikillugu siissimallugu; tassani amia siissi- saarsimavaa. Taassuma oqaluttuaraa Nuussuup (Wa- mavoq, taama sakkortutigisumik anaasimavaa. Immamit shington Land) eqqaa ussuppassuaqartoq, tamaanilu nan- amugamiuk, uniaqattaarsimavaa alluanit ungasilaartu- nut amerlarsoorsuarnik ussuttartut. mut ingerlateriarlugu amuffianut uqquterialugu ilisimal- lugu. Aaveq pisaa arnatoqaavoq [……..] Ima pisaqqaajuti- ”Nanoq ussoqqammisoq akornuserneqaraangami, ussuk gaaq suli qerisimanani, taamaallaalliuna niaquerakku. taanna kiillugu pangalilluni aallartarpoq” (ussuk inersi- Nannup aaveq uniaqattaareeramiuk, pisariffianut oqqul- lugu ilisimavaa, sakkugisanilu aarrup sanianut ilisimal-

50 INERNERIT

Savissivik 2 majimi, 1992. Assiliisoq: E.W. Born

lugu; ilumiua amusimavaa, iloqutai nerisimallugit nillor- Upernaviup kommunia serniarlugulu uninngatissimallugu, nillorpat piaraq qaar- sillaatiginiarlugu, tassami taamaattut mamarinerpaaga- Sumiiffik 3 (Kullorsuaq aamma Nuussuaq) migit. Kisiannili nereqqinngilaq tassami neqi qerinngim- mat usiliukkakku”. Kullorsuarmi Nuussuarmilu piniartut katillugit 18-nit apersorpagut (Nalunaarsuiffik 1). Apersuinermut ataatsi- Pisimasoq taanna 1989-imi marsimi aamma naalisarlugu mut tunngatillugu immiussat ajorput, tamannalu isu- Rosing-Asvid & Bornimit (1990) allaaserineqarpoq. maqarpoq sumiiffimmi tassani akissutit amerlanerpaamik 17-niusut. 31. Nannut nerisartagaat allanngorsimappat? Apeqqutinut 1-mut amma 2-mut akissutit (” Illoqarfin- ni/nunaqarfinni 2005-mi qassinik nannuttoqarsimasoraa- Apeqqut taanna piniartunut 16-inut apeqqutigineqarpoq, juk?” aamma ”Kommuninni 2005-imi nannut qassit pisa- taakkunannga marluk (13%) ”angerput”, 14-illu (87% rineqarsimasoraagit?”) eqikkarneqarput immikkoortumi miss.) ”naaggaarlutik (Nalunaarsuiffik 37). ”Pisat amerlassusaat”, qup. 100.

Nalunaarsuiffik 37 Apeqqummut 31-mut akissutit Qaanaap Piniarnermut angalanermullu tunngasut Kommunianeersut assigiinngitsut: “Nannut nerisartagaat allanngorsimappat?”. 3. Illit siornatigorniit pisarisartakkatit amerlaneruppat Katill. Siora- Qaanaaq- Savissivik ikinneruppalluunniit? paluk Qeqertarsuaq Aap 2 - - 2 Piniartut 15-nit akornanni arfinillit (40%) apeqqut taanna Naamik 14 4 5 5 ”aappimik” akivaat, sisamat (27%) ”naaggamik” akipput, ataaseq (6%) isumaqarpoq pisani ikileriarsimasut, si- N katill. 16 4 5 7 (piniartut aperisat) samallu (27%) apeqqut pillugu immikkut isummamik annissinngillat (Nalunaarsuiffik 38).

Angertut taakku marluk appaa oqarpoq, siusinnerusumut Nalunaarsuifﬁk 38 Apeqqummut 3-mut akissutit Kullorsuarmeer- naleqqiullugu maanna nannut neqit peqqumaatit orninne- sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: rusaleraat, alla oqaluttuarluni nannut maanna nuna- ”Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat?”. mukarnerusalersut ivigartoriartorlutik. ”Naaggaartut” Katill. Kullorsuaq Nuussuaq ilaat oqarpoq qangali nannut ivigartortartuusut. Aap 6 4 2 Naamik/allanngunngilaq 4 3 1 Kinguariarput 1 1 - Isummamik saqqummiussinng. 4 1 3

N katill. (piniartut aperisat) 15 9 6

51 INERNERIT

Piniartut Kullorsuarmeersut pingasut, pisaat amerle- 4. Maanimi nunaqarfimmi nannut pisarisartakkasi siornati- riarsimasut, akornanniittup, 44-nik ukiullip, eqqaavaa gorniit amerlaneruppat? 1970-ikkunni nannut ikittuinnaasut, taamanilu nannuttoqarsinnaasoq taamaallaat sivisuumik ujaqqaarlugit, il- Piniartut apeqqummik taama aperineqartut 16-nit akor- luatungaanili 1980-ikkunni nannuttoqarsinnaasoq ullut nanni qulit (63% miss.) angerput, arfinillit (37%) akisut marluk-pingasut nannunniarsimanerup kingorna. Piniar- ”naagga” (Nalunaarsuiffik 39). tup taassuma nannut puisillu imminnut attuumassuteqarnerat pillugu imatut eqqarsaatersorpoq: Nalunaarsuiffik 39 Apeqqummut 4-mut akissutit Kullorsuarmeer- sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: ”….. 1980-ikkulli ingerlatilerneranni nannut amerliartor- “Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigorniit nerminni puisit.. soorlu aninermik taasarpagut piaqqat, amerlaneruppat?”. aprilimi erniariortuleraangatigit, nannut taakkua nerisa- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq ralugit aallartittarpaat. Taamanikkut puiseerarparujussuit tulattarput sikugaangat [……..] 1970-ikkut 1980-ikkut Aap 10 7 3 ingerlatilernerani. Kisiannili maannakkut, uanga nam- Naamik/allanngunngilaq 6 3 3 mineq aamma naliliiniartarninni puisit angisoorujussuit N (piniartut aperisat) 16 10 6 maannamut ukiuni kingullerni. 2000 aallartinnerani, katill. imaluunnit 90-ikkut naalerneranniit, puisit angisoorujussuit pisarikulanngisagut pisariortorneqalernikuupput. Piniartut sisamat (Kullorsuarmiit ataaseq, Nuussuarmiit Uani nannut amerliartornerminni aninerit nunguttaler- pingasut) nannuttat amerleriarnerannut nassuiaatigivaat matigit, immaqa isaasalerlugit “nunguttalermatigit”. Taa- va puiseeqqat tippartussaagaluit ilai nungunneqartarner- nannut ilaatigut sinerissamut qaninnerulersimanerat (pi- mikkut, tamakku angisuut tippariartuaartut”. niartut marluk) ilaatigullu amerleriarsimanerat (marluk). Piniartoq 66-nik ukiulik Nuussuarmioq imatut oqaaseqar- Puisit ”angisuut” takussaanerat pillugit takuuk aamma im- poq: mikkoortoq Qaanaap kommunia pillugu qulequtalik ”Nannut pisarisartakkatit/takusartakkatit allanngoriar- ”Ilaana, amerlanerujorujussuupput. 1960-ikkut missaanni torsimappaat?”, qup. 45, aamma sumiiffik 3 (Nuussuaq [……..] ilaanni nannunniaraangatta nannut tumai nani- aamma Kullorsuaq) ”Allanummi allannguutinik malussar- gaangatsigit, ilaanni ulloq ataaseq, marluk tussaqqaarlugit aatsaat pisarisarparput. Ullumikkut decemberimi kanani nikuuit?”, qup. 64. KNI (tassa pisinniarfik; atuakkiortut maluginiaqqusaat) Piniartoq 46-nik ukiulik Kullorsuarmeersoq isumaqar- ataaniippoq nanoq alla, taarmut. Pisarineqanngillat qu- poq pisat 1980-ikkut aallartinneranniit amerleriarsima- janartumik. Piaraangaatsiaramik aamma. Immaqa kanu- sut, nammineerlunilu nannuttakkani 1980-ikkut naaler- nga avalassimagamik”. neraniit taamaaginnalivissimasut, taamanikkut nannut amerlanerusut takkuttalersimammata. Taamani ukiumut Piniartulli ilaat Kullorsuarmeersut oqarput nannunneru- agguaqatigiissillugit nannut arfinillit pisarisarpai. Nu- lernerup nannunniarnerulerneq takutikkaa. Ataaseq oqar- naqarfimmi tassani apersorneqartut pingajuat oqarpoq, poq umiatsiaaqqat maannakkut aamma piniutitut nan- nannunnerulerneq peqquteqartoq nannut qanillisimane- nunniarnermi atorneqartalersimasut, siornatigumut taa- rannik. Tamanna piniartumit 67-nik ukiulimmik, Nuus- maattanngikkaluartut. Allap eqqaavaa innuttaasut amer- suarmeersumik taperserneqarpoq. Taassuma eqqaavaa lanerulersimanerat. Pingajuanniit oqaluttuarineqarpoq maannakkut nannut amerlanerusut naammattoorne- aasaanerani ilungersuullugu qilalugarniarnerup nalaani qartartut, amerlanerulersimanerarlugit. Nuussuarmioq nannut piniarneqarneq ajortut. alla, 42-nik ukiulik, aamma isumaqarpoq nannut amerlanerulersimasut, sinerissamilu amerlanerulersimasut, 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpisi? avataani sikut ingerlaartut ikileriarsimanerat peqqutigalugu. Apersorneqartut 16-nit akornanni 11-it (69%) akipput Kullorsuarmioq ataaseq kisianni oqarpoq nammineq ”aap”, tallimallu (31%) ”naagga” (Nalunaarsuiffik 40). nannuttani ikileriarsimasut. Tamannali peqquteqartoq Piniartut Kullorsuarmeersut oqaluttuarput piniarfittut siornatigut nannunniarneq nuannarisorujussuunikuu- aqqutitik nalinginnaasumik kimmut sikunut ingerlaartu- galuarlugu, ukiuni kingullerni aalisarnerulernini. Nu- nut imaluunniit avannamut kimmut aamma avannamut naqqataata eqqaavaa nammineq piniarnerminut aalaja- Qimusseriarsuarmut ingerlasartut (Takutitassiaq 19). Siku ngiisuusoq qanoq ilinerani aalisakkanik tunisineq ma- januarip ingerlanerani qajannaassigaangat toqqarneqar- tusarnersoq. Assersuutigalugu 2005-mi aatsaat nannun- sinnaalertarpoq assersuutigalugu kimmut sikukkut pinia- nialersimavoq aprilimi, aalisakkat tunisaajunnaarmata. riarluni angalanissaq, april-maajip tungaanut, ilaatigullu junip tungaanut. Aqqutit avannamut kimmut avannamullu

52 INERNERIT

63o W namut kimmut ingerlasarlutik, ikkannerit ilulissanik ikkarlissimasunik sikkussaanikullit ornillugit. Ataaseq oqaluttuarpoq Qimusseriarsuarmi Tuttulissuarmukartar- luni/Kap Seddon, tamanna nanorpassuarnik pisaqarﬁ uni-

o kuummat. 78 N

6. Tikeraat amerliartorpat?

Aperineqartut 17-nit akornanni tallimat (29%) akipput ”aap”, 8-t (47%) akipput ”naagga”, ataaseq (6%) oqarpoq tikeraakinnerulersimasoq, pingasullu (18%) apeqqut 69o W isummersorfi gisimanngilaat (Nalunaarsuiffi k 41). 76o Nalunaarsuiffi k 41 Apeqqummut 6-mut akissutit Kullorsuarmeer- sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: “Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut amerlanerulerpat?”. jun- 74o N Katill. Kullorsuaq Nuussuaq 57o W Aap 5 3 2 Naamik/allanngunngilaq 8 5 3 Takutitassiaq 19 Qimussit (titarnerit atasuinnaat) aamma Kinguariarsimapput 1 - 1 angallatit (titarnerit kittorarnillit) aqqutaat Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3), februaarimi 2006-mi Kullorsuarmi Nuussuarmilu Isummamik saqqummiussinng. 3 3 - piniartut tallimat apersorneqarnerminni titartarsimasaat. Aqqutit N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6 taakkuinnaagajuttarput qimussimik angallammiilluunniit anga- lasuni. Aamma takuuk Takutitassiaq 24. Piniartoq 47-nik ukiulik Kullorsuarmioq oqarpoq nannut tikeraat meeraaneraniilli amerleriarsimasut, nunaqqataali Nalunaarsuiffi k 40 Apeqqummut 5-mut akissutit Kullorsuarmeer- 63-nik ukiulik isumaqarpoq inuusuttuuneraniilli tamanna sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: pisimasoq. Oqaaserisat taakkua pasitsassaarutigaat ataat- “Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si?”. simut isigalugu 1960-ikkunniilli ”tikeraat” amerleriarsi- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq masut. Apersorneqartut Nuussuarmeersut marlussuit Aap 11 7 4 aamma malugisimavaat tikeraat amerleriarsimanerat, ataatsillu eqqaavaa ukioq 2005/2006-mi pisiniarfi up sila- Naamik 5 3 2 taani nannunik pingasunik tikeraartoqarsimanera (Apeq- N (piniartut aperisat) 16 10 6 katill. qut 4-mut akissut takujuk, qup. 52). Amerlanerit kisianni isumaqarput tikeraat amerleriar- sumiinnissaanut aalajangiisuusarput ilaatigut angallavis- simanngitsut, arlaqartullu ersarissarpaat tikeraat amer- sat; februarip ingerlaneraniit aqqutit sikup sinaa malik- lassusaat ukiumiit ukiumut nikerartartut. kajuttarpaat. Angalanerit avannamut kimmoorajuttarput Piniartut Kullorsuarmeersut marlussuit kisianni isu- ikkattumut, ilulissat ikkannernut ikkarlillutik sikkussaa- maqarput umiatsiamik snescoterinillu angallannerulerne- nikut tungaanut (”Qorfi it” ilulissat eqimattat ikkannersa- rup nannut qimaatipajaarsimagaat, najugaqarfi nnut angal- mut ikkarlisimasut, tamanna Qimusseriarsuarmiippoq laffi nnullu ungasillisillugit. (Takutitassiaq 2). Piniartut marluk oqaluttuarput nannun- Nannuttarisanulli tunngasut paasissutissat ataasiak- niarlutik Saattut/Sabine Øer angugajullugit, Qimusseriar- kaat pasitsatsippaat Upernaviup kommuniata tamaaner- suarmi. Apersorneqartup 63-nik ukiullip eqqaavaa ullut- taani nannut tikeraartartut ikittuinnaasut (takuuk immik- sinni qaqutigut Savissivik avannamut anguneqartartoq. koortoq “Piniariaatsit“-ni “Pisat kisitsisinngorlugit“, qup. 102). Aamma oqaluttuarineqarpoq aasami avannamut Qimus- seriarsuarmukartoqartartoq qilalugarniarluni. Taamaali- 7. Ukiuni kingullerni aqqutersi allanngoriartorpa? nerani qilalugarniarnerni aamma nannuttoqartarluni (takuuk aamma apeqqut 8, qup. 54). Katillugit piniartut 15-nit taamatut aperineqarput. Taak- Piniartut Nuussuarmeersut aqqutit aamma taakkoqqis- kunani pingasut (20% miss.) akipput ”aap”, sinnerilu 12-it saaginnapajaat piniarfi gisarpaat. Tassani nunaqarfi m- akipput ”naagga” (Nalunaarsuiffi k 42). Pingasut ”aappi- meersut marlussuit eqqaavaat avataanut aamma avan- mik” akisimasut ukioqarput 42, 66 aamma 66, ”naagga-

53 INERNERIT mik” akisut agguaqatigiissillugit 47-nik ukioqartut (sd = amerleriarsimasut, ilaatigut angallatit sukkanerummata, 11,2; inuusunnerpaaq-utoqqaanerpaaq: 34-67-nik ukiul- ilaatigullu upernaakkut sikuernerani nannunniarluni lit). Taamaammat aalajangeruminaappoq akissutigisat avataanut sikunut ingerlaartunukarneq ajornannginneru- utoqqaassusermut (misilittakkanullu) attuumassuteqar- lernikuummat. nersut. Kullorsuarmioq apersorneqarsimasoq ataaseq isumaqarpoq ukiuni kingullerni umiatsiamiit angallatiniillu Nalunaarsuifﬁk 42 Apeqqummut 7-mut akissutit Kullorsuarmeer- nannuttakkat qimussimiit pisaniit amerlanerulersimasut, sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: tamannalu nuannarinngilaa. Piniartoq alla Kullorsuar- “Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat?”. mioq assinganik oqariartuuteqarpoq: Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Aap 3 - 3 ”Oqarsinnaavunga tassuuna amerleriarnikut (tassa nannut angallatiniit pisarineqartartut; atuakkiortut malugi- Naamik/allanngunngilaq 12 9 3 niaqqusaat). Pissutigalugu ukiuni kingullerni avataatu-

N katill. (piniartut aperisat) 15 9 6 ngitsinni angalanerulernikuupput pujortuleeqqat. Uper- naakkut pisassiisoqaraangat qilalukkanik, taakkua ujar- nerani nannut nalaaraangamikkit, nannut pisarisarpaat Taamaalillutik piniartut amerlanerit isumaqarput angal- tamatigut. Taanna isorisartagara pujortuleeqqat avataani laviit annertunerusumik allanngornikuunngitsut, aamma angalasarnerat. Uanga eqqarsaatigisarpara pujortuleeqqat eqqaaneqarpoq aqqutissanik aalajangiilernermi apeqqutaa- atugassiaasut aalisarnermut. Taamaammat isumaqarta- sartut sikup qanoq innera, nanoqassuseq, ilaatigullu ataa- raluarpunga aalisarneq annerutittassagaat. Kisianni upernaakkut imarorteqqaaleraangat angalaleraangata avataa- siakkaat angallavinnaavi. Eqqaaneqarporli maannakkut ni, qimussiinnarmik angalalluni nalaaraanni. Uangaalluni qaqutiguinnaq Savissivik anguneqartalernikuusoq, misi- nuannertanngilaq. Soorlu.. ujarlerluni ajoquserneqartutut ginartorlu nannut najugaqarfinnut qaninnerulernikuusut. uanga misigisarpunga, taamannak nalaarneqaraangama. Piniartulli Nuussuarmiut pingasut oqarput aqqutit al- [……..] Uanga qimusserlunga. Soorlu qimussit angalalluta. lanngornikuusut. Taakkunanit marluk oqaluttuarput ukiu- Taamaammat amerleriarsimasutut taasinnaavakka, tusar- saagamik aamma. Ukiuni kingullerni angallatinik nannut- ni kingullerni avataata sikuanut kimmukartoqassaarni- taqattaartut. Soorlu ataasiinnaasanngilaq. Pujortuleeqqap kuusoq aalanerit nunamut qaninnerulersimammata. Ataat- ataatsip nannutaa. Soorlu aasaq takuara Uummannap sillu ilassutigaa: ”Ilaanni nannut nunamukaasarput taa- eqqaaninngaaneersimasoq pujortuleeraq, marloraarsi- mannakkaarlutik”. Piniartut pingajuat oqaluttuarpoq qa- mavoq. Marloraarsimasoq takuara. Maanga tikittoq aasaq. noq sarfaq sakkortunerulersimanersoq sermip kangiarne- Tassuuna malugisinnaavara ukua Upernaviup kommunea- rata kingunerisaanik, tamannalu kinguneqarluni sumiif- niinnaanngitsoq taamannak pujortuleeqqanik, soorlu nannunniarlutilluunniit. [……..] Qimussiinnaraanni ajual- fiit ilaat qimusserfissaajunnaarsimanerinik. lannarpoq pujortuleeqqat taamannak avataani angalaleraangata.” 8. Angallammiit nannuttakkat siornatigorniit amerleriarsimappat? Apersorneqartup allap tamanna aamma malugisimavaa, taava nammineq allallu marluk Kullorsuarmeersut Nuus- Nannunniat 17-nit taamak aperineqarsimasut akornanni suarmiorlu aamma eqqaavaat ukiuni kingullerni juni-juli- 14-nit (82% miss.) akipput ”aap”, marluk (12%) akipput mi Qimusseriarsuarmi qilalugarniartilluni nannut- ”naagga”, ataatsillu (6%) tamanna isummersorfiginagu toqartartoq. (Nalunaarsuiffik 43). Apersorneqartut marlussuit isumaqarput ingammik sumiiffinni Nuussuup kujataaniunerusoq ukiuni kingullerni Nalunaarsuiffik 43 Apeqqummut 8-mut akissutit Kullorsuarmeer- umiatsianiit nannuttoqartorujussuusoq. sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: Nannuttat ataasiakkaat pillugit paasissutissartaanit “Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugit aamma erserpoq ersarissumik Upernaviup kommuniata amerleriarsimappat?”. tamatumaniit umiatsianiit nannuttakkat amerleriarsima- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq sut (takuuk immikkoortoq “Piniariaatsit“-ni “Pisat kisit- Aap 14 9 5 sisinngorlugit“, qup. 102). Naamik/allanngunngilaq 2 1 1 9. Nunamiit nannuttakkat siornatigorniit amerlisimappat? Isummamik saqqummiussinng. 1 1 - N (piniartut aperisat) 17 11 6 katill. Katillugit piniartut 17-nit tamannak aperineqarput: ataaseq (6%) akivoq ”aap”, qulit (59%) ”naagga”, arfinil- Tamanna Kullorsuarmiuniit Nuussuarmiuniillu arlalinnit lillu (35%) tamanna immikkut isummersorfiginagu (Nalu- malugineqarsimavoq, tassa angallatiniit nannuttakkat naarsuiffik 44).

54 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁ k 44 Apeqqummut 9-mut akissutit Kullorsuarmeer- 63o W sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: “Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu amerlaneruppat?”.

Katill. Kullorsuaq Nuussuaq 78o N Aap 1 1 - Naamik/allanngunngilaq 10 5 5 Isummamik saqqummiussinng. 6 5 1 N (piniartut aperisat) 17 11 6 katill. 69o W

Apeqqummut angertutuaq akissutimini nalilersuivoq, apr- nunamiit nannuttakkat amerleriarsimassasut, isumaa ma- 76o lillugu ataatsimut isigalugu aasaanerani nannuttakkat amerleriarsimammata. jan- Nanoqassuseq apisseqarnerlu 74o N

10. Nannut sumiifﬁ nnaaqarpat? 57o W

Taamatut aperineqartut 16-nit akornanni 8-t (50%) akip- Takutitassiaq 20 Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3) nannut put ”aap”, 7-t (44%) ”naagga” ataatsillu (6%) tamanna im- nalinginnaasumik ukiukkut upernaakkullu sumiiffi gisartagaat, mikkut isummersorfi ginngilaa (Nalunaarsuiffi k 45). februaarimi 2006-mi Kullorsuarmi Nuussuarmilu piniartut tallimat apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsimasaat. Oqaluttuarineqarpoq nannut (1) sikuni ingerlaartu- niittartut Qimusseriarsuullu sikutaani, aamma (2) nuna sinerlugu sikumi aalanerniittartut (tassa sikup nunamut Apersorneqartup allap, tassani nunaqarfi mmeersup, eq- atasup sikullu ingerlaartut naapiffi anni); (Nalunaarsuiffi k qaavaa nannut ukiukkut ”tamatuma nalaani” (tassa februa- 46; Takutitassiaq 20). rimi; atuakkiortut maluginiaqqusaat), avataaniinnerusar- tut, upernariartorneranilu sermip tungaanukartartut, Nalunaarsuiffi k 45 Apeqqummut 10-mut akissutit Kullorsuar meer- maajip tungaanut tamaaniittarsinnaallutik. Nunaqqa- sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: taasoq alla isumaqarpoq nannut aasami ukiakkullu qiia- “Nannut sumiiffi nnaaqarpat?”. narnerusunukartartut, erseqqissanngikkaluarlugu sumiin- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq nersoq tamanna. Akissutip 50-nik ukiulimmeersup, aam- Aap 8 5 3 ma Kullorsuarmioq, malunnarsitippaa nanoqassutsimut apeqqutaasoq sikup sarfallu qanoq innerat: Naamik 7 4 3 Isummamik saqqummiussinng. 1 1 - ”Nannut sumiiffi nnaaqarput. Soorlu oqarpunga, ilaa. N (piniartut aperisat) 16 10 6 katill. U kiukkut sikuutillugu taakkua tassa timmukartuartarput sarfarleraangat. Taavalu sarfarissigaangat avammukartarput. Taakkua pulasarfi tik .. makkua tamarmik iluliaqarti- Nalunaarsuiffi k 46 Apeqqummut 10-mut akissutit itisilerinerusut teramik. Aalaakkaasorpassuarnik, ikkannerit. Nannut pu- immikkoortitaarneri Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu lavinnaavi ilaa. Taava sermip killinganiittoq.. tiki.. kil- (Upernaviup kommunia): “Nannut sumiiffi nnaaqarpat?”. linganeeriar.. taava sarfarissigaangat avammukartarput Akis- Kullorsuaq Nuussuaq [……..] Aalaakkaasorujussuupput nannut soorlu avammu- sutit kartarfi i ilaa. Uani, qanitatsinni taakani avannarpasitsinni. Avataata sikua 6 4 2 Piniartoq 46-nik ukiulik, Kullorsuarmioq akissuteqarpoq Sikumi aalanerit quppallu 1 1 - pasitsatsitsisumik, nanoqassuseq allanngorsimasoq: Sumiiffi it allat 1 - 1 ”Decemberimi qallisarput maanga. Uani sikoqqaaraangat, N (akissutit) 8 5 3 katill. imaq sikoqqaaraangat, manna eqqarput qallisarpaat. Taa- valu una nanoqartorujussuusarluni. [……..] Ilaatigut tamaanga pulasarput maanga, tamaanga eqqatsinnut. Piniartoq Kullorsuarmioq oqaluttuarpoq nannut upernaak- [……..] Decemberimi nanoq nerlerilertarami, kaalertara- kut sikumiittartut Qimusseriarsuarmi Saattut eqqaanni, mi. Taavalu qulluarunnaarluni. Qunujunnaarluni. Qaam- pissutigalugu aninerit (puisit piaraat) tamaaniimmata. mammi tassani kaannerpaasarsimagami, taanna uuma-

55 INERNERIT

soq. [……..] 70-ikkut ingerlatilernerani tamanna taaman- 63o W narsuaq nanoqartillugu takusimanngisaannarpara. [……..] Taamanikkut nannut qanoq issimanerput, ungasis- simanerput imaluunniit ikinnerusimanerput. Taanna, nalulluinnarpara qanoq oqaatigissallugu. Ikissimanerput imaluunniit ungasiinnarsimanerput maanga. Nanoq neri- 78o N sassani malersortuugamiuk, nanoq. Puiserpassuaqaraa- ngat nanorpassuaqartarpoq sumi. [……..] Maannakkut kanna avataatungerput sikua nikerartorujussuanngorami. [……..] Januar-februarimi siku imaroqattaarluni. Aseroqat- taarluni. Sikoqqikkaangat nannut tamaaniippaluttarput. o Taamaaliortuarput. Soorunami imaroraangat tamaani si- 69 W kumi angallavissaanngikkaangami qimagusimasarput.” apr-maj

Piniartup Nuussuarmiup oqaluttuaraa nanoq avataata si- 76o kuaniinnerusartoq, nerisassalimmi, kisianni kangimu- apr-maj kartartoq, siku angallavissaaleraangat. Imaroqqikkaangat apr apr nannut avataanukaqqittarput. Ilassutigaali nannut sineris- o apr sami tamani angalasartut, takussaarpiaratik, nipisi- 74 N gaangamik toqqortillaqqissuugamik. Piniartut marluk, Kullorsuarmioq Nuussuarmiorlu, 57o W oqaluttuarput nannut aalanerniikkumanerusartut, sineriak sinerlugu takussaasuni. Siulleq, piniartoq 66-nik ukiu- Takutitassiaq 21 Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3) nannut tumaanik lik, Nuussuarmioq, nassuiaavoq aalaneqalertartoq sarfa- takuffi ugajuttut, februaarimi 2006-mi Kullorsuarmi Nuussuarmilu rissigaangat, qaammat nunguleraangat (”..qaammat nu- piniartut sisamat apersorneqarnerminni titartarsimasaat. Aappa- luttut = nannut tamarmik; qorsuit = piaqqat tumaat. nguppat”), taamaalineranilu nannut aalanernukartartut. Qaammat alliartoqqileraangat (”nuileqqaaraangat amit- suaraalluni..“), taava nanorpassuit kangimukartarput. Nalunaarsuiffi k 47 Apeqqummut 11-mut akissutit assigiinngitsut Nannut ingerlaarnerat ilaatigut qaammatip ingerlaarne- Kullorsuarmeersunit Nuussuarmeersuniillu (Upernaviup kommu- rata sarfaqassutsillu aquttaraat aamma piniartumit alla- nia): “Nannut tumaanik sumi takusimavit?”. mit Nuussuarmiumit eqqaaneqarpoq. Akis- Kullorsuaq Nuussuaq Nuussuup kujataata kitaani ikkannerit Kitsissorsuit/ sutit Ederfugleøerne aamma Kjers Gletscherip kitaani (Tuttu- Avataata sikua 6 5 1 lissuup/Kap Seddon kujatinnguaniittoq) ”nanoqarfi ttut” „Qanigisami“ takussaanerupput 4 2 2 eqqaaneqarpoq; kisianni sumiiffi it allat aamma tikkuar- Sumi tamani 4 1 3 neqarput (Takutitassiaq 20). Sumiiffi nni allani 2 2 - Piniartut nannunik aalajangersimasumik sumiiffeqar- N (akissutit) 16 10 6 titsinngitsut ilaatigut oqarput nannut ingerlaartuaannar- katill. tuusut sumiluunniillu naammattoorneqarsinnaasut, minnerunngitsumik sikup pissusaa apeqqutaatillugu, nerisas- ”Sikumi puisinniaraangatta, taava aalajangersimasumut saqassuserlu apeqqutaatillugu. angalasarpugut, malussaraangatta nannut sumukaarner- sut. Niaqorsuup tungaanut – ilaatigut Tuttulissuarmut”. 11. Nannut tumaanik sumi takusarpit? Tumit sammivii pillugit, suullu tassunga aalajangiisuune- Piniartut taamatut aperineqartut 16-niusut tamarmik ranut oqariartuutit assigiinngillat. Arlallit oqaatigaat tu- oqaluttuaraat sumi tuminik takusoqarsinnaanersoq. mit sumulluunniit sammisinnaasut – ilaasa oqaatigigaat Ilanngullugu piniartut sisamat tikkuarpaat sumiiffi it tu- sammiviisa aallaavigisaraat anorip sumut samminera misiffi ugajuttut (Takutitassiaq 21). (tassa piniakkap, arnavissalluunniit tipaat malillugit), sar- Akissutit ilaat ersersitsipput ingammik avataata sikuani fap sammivia, aamma/imaluunniit sikup pitsaassusaa. Pi- tumit takussaasartut, ilaat najugaqarfi nnut tumit qanillisi- niartoq Kullorsuarmeersoq isumaqarpoq nannut ingerla- masut, apersorneqarsimasullu allat isumaqartut tumit su- vigisaraat aprilimi aninerit narajarnerat, alla aamma miluunniit naammattuugassaasut (Nalunaarsuiffi k 47). tassanngaaneersoq oqartoq aprilimi tumit sammivigine- Akissummi ataatsimi erserpoq tumit nassaarineqarsin- rusaraat kitaata tungaanut. Tamanna aamma allap isumaa naasut sumiiffi nni nanoqarfi usutut malussarfi gineqartar- malillugu sammivigineqarnerussasorineqarpoq, ukiukkut tuni: sikoqqaarneraninngaaniit. Piniartoq 66-nik ukiulik Nuus-

56 INERNERIT suarmioq oqaluttuarpoq nanorsuit angutiviarsuit tumai 63o W aprilimi avannamukartartut – arnavissat nuliusut tu- ngaannut.

12. Nannut aalajangersimasumik angalaarfeqarpat? 78o N

Katillugit piniartut 16-nit taamatut aperineqarput: sisamat (25%) akipput ”aap”, 8 (50%) akipput ”naagga”, sisamallu (25%) tamanna immikkut isummersorﬁ ginagu (Naluna- o arsuifﬁ k 48). 69 W apr-maj

Nalunaarsuifﬁ k 48 Apeqqummut 12-mut akissutit Kullorsuarme- ersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: 76o “Nannut aalajangersimasunik aqqutinnaaqarpat?”.

Katill. Kullorsuaq Nuussuaq apr 1998 Aap 4 2 2 o apr 74 N 1979(-80?) Naamik 8 5 3 Isummamik saqqummiussinng. 4 3 1 57o W N katill. (piniartut aperisat) 16 10 6 Takutitassiaq 22 Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3) arnavissat Sisamat ”aappimik” akisut akornanni, taamaallaat pin- inoorlaanik piarallit tumaanik apissianillu takunniffi usimasut, gasut (Kullorsuarmeersoq ataaseq, Nuussuarmeersut mar- februaarimi 2006-mi Kullorsuarmi Nuussuarmilu piniartut marluk apersorneqarnerminni titartarsimasaat. Tungujortut = nalinginnaa- luk), oqaluttuarput nannut sinerissami aalanerit eqqartor- sumik piaqqiorfi it; titarneq qorsuk = nannut arnavissat mikisunik neqareersut, ikkannerillu ingerlaarfi gisaraat. Taakkua si- piarallit tumaat; sungaartoq aappaluaartoq pingasunik teqeqqulik samat angernikut kingullersaata akissutini itisilinngilaa. = apissit eqqissisimaarfi it; toornerit qorsuit = apissit piaqqiorfi it.

13. Nanuaqqap tumaanik mikisunik takunikuuit? mavoq arnavissap piaqqani illersorsimagai. Piaqqat qimaa- Piniartut 17-nit taamatut aperineqartut akornanni 8 (47%) simapput paaneranni. Taassuma kingorna arnavissap nannuaqqat tumaanik takunikuusimapput, 9 (53%) taku- piaqqani angusimavai, angutiviaq malersuisoq, paaqqis- simanngitsut (Nalunaarsuiffi k 49). simappullu. Naggataatigulli arnaviaq piaqqallu qaqqamut iluatsitsillutik qimaasimapput. Nalunaarsuiffi k 49 Apeqqummut 13-mut akissutit Kullorsuarme- Piniartup 44-nik ukiullip Kullorsuarmeersup oqaluttua- ersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: raa ataatsimik pasitsaassimallugu nannut piaqqiorfi mmik “Nanuaqqat tumaanik takusimavit? ”. apisseqarsimasut avataata sikuani, iluliarsuit eqqaani: Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Aap 8 6 2 ”Taamanikkut aamma. Junip aallartilaarnerani. Taama- nikkut sikuunertunerusarallarmat. Ilaatigut aamma pa- Naamik 9 5 4 sitsapajuppugut, ilaatigut immaqa iluliarsuarni nannut

N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6 piaqqisarsinnaaneri. [……..] Taamanikkut immaqa 90 aallartilaarnerani, 80 naalerneraniunngikkuni. [……..] u anga taamatut avasippallaaralugit, mikisuaraallutillu. Avasip- Kullorsuarmeersut apersorneqartut arfi nillit oqaluttuar- pallaaralugit, samanerujorujussuaq, ullut pingasut Kullor- put tumeeqqanik takunikuullutik (tassa piaqqat apissimiit suarminngaaniik ingerlalluta. Qimmit tumaaniit mikine- aneqqammersut tumaanik, imaluunniit piaqqat ataatsimik rit.” suli ukioqalernikuunngitsut tumaanik). Piniartoq tassanngaanneersoq takusimavoq tuminik taamaattunik (qim- Piniartup taassuma nunap assingani tikkuarpaa nannut mit tumaaniit anginerulaaginnartunik) avataata sikuani, piaqqiorfi gisartagaat, sumiiffi k annertujaaq Qimusseriar- nunamiit ungasissupilussuarmi. Tassani nunaqarfi mmeer- suup avannarpasissuani (Takutitassiaq 22). Piniartup al- soq alla takusimavoq tuminik taamaattunik martsimi lap tassani nunaqarfi mmeersup titartarpai Qimusseriarsu- (1990?) Tuttulissuup kangiatunginnnguani. Tassani armi april-majimi arnavissat mikisunnguanik piarallit nannup angutivissap utoqqarsuup arnaviaq piaralik saas- (anerlaat = nannup piarai apissimiit anerlaat) tumaanik sussimagaluarpaa, kisianni tumitigut takuneqarsinnaasi- takusiffi gisimasani, kimmut ingerlasut (Takutitassiaq 21).

57 INERNERIT

Piaqqat mikisuarannguit avataata sikuani takuneqarsimapput aprilimi.

14. Aasakkut nannut sumiittarpat?

Apersorneqarsimasut 16-nit, taamatut aperineqarsimasut akornanni affaasa apeqqut isummersuutigaat, affaalu isummersoratik (Nalunaarsuifﬁk 50). Qulequtaq pillugu oqaatigineqartut ersarinngillat, nannullu aasami sumiittarnerat pillugu isummat assigiinngitsorujussuupput (Nalunaarsuifﬁk 51).

Nalunaarsuifﬁk 50 Apeqqummut 14-mut akissutit Kullorsuarmeer- sut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: “Aasakkut nannut sumiittarpat?”.

Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Isummamik saqqummiipput 8 3 5 Isummamik saqqummiussinng. 8 7 1

N katill. (piniartut aperisat) 16 10 6

Nalunaarsuifﬁk 51 Apeqqummut 14-imut akissutit itisiliinerusut Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) assigiinngitsut: “Aasakkut nannut sumiittarpat?”.

Qimusseriarsuarmi/Melville Bugten, arnavissat ilaat apissinut Akis- Kullorsuaq Nuussuaq pulaffigisartagaanni arnaviaq ilisimajunnaartinneqarnikoq piaralik sutit (maj 1992). Assiliisoq: E.W. Born Avataata sikuani 3 1 2 Nunami 2 2 - Avataata sikuani nunamilu 1 1 - Itisiliinngikkaluarluni eqqaavaa tassani apissimik takusi- Sermini 4 2 2 malluni, Kullorsuullu qanittuani. Piniartoq alla april 1997- Allani 3 2 1 mi takusimavoq tumimineerarsuarnik Tuttulissuup eq- N (akissutit) 13 8 5 qaani, aamma alla nalunaarpoq taamaattunik tuminik ta- katill. kusimalluni Niaqorsuup sissaani – sumiiffik apisseqarfiu- sartutut oqaatigineqartartoq. Sumiiffimmi tssani aamma Arlallit isumaqarput nannut Baffin Bugtip avataata sikua- 1980-ikkut naalernerani takusimavoq ”sarliarsuarnik”, niittartut, imaluunniit soorlu ataatsip oqaatigigaa ”imaan- tassa arnaviaq marlunnik piaqqisartoq miluttunik, ”ma- narsuarmi, soorlu ilaanni naammattoortarigut”. Apersor- niitsorsuit” (ilulissat nuugissut) akornanni. Piniartoq taan- neqartut isumaqartut nannut aamma sermimi, sermilluun- na malillugu arnavissat piaqqallu apissimiit anisarput niit eqqaaniissinnaasartut, akornanni ataatsip eqqaavaa aprilip naalernerani- majillu aallartinnerani. Qimusseriarsuarmiittartut. Allali oqarpoq sermit iigartar- Piniartoq Nuussuarmioq oqaluttuarpoq martsimi tutut saanni puttaaniissinnaasartut. Apersorneqartoq meeqqanik takusimalluni avataata sikuani, aamma nu- ataaseq isumaqarpoq nannut sumiluunniit ingerlaarsin- naqqataa 66-nik ukiulik oqaluttuarpoq: naasut. Marlussuit isumaat malillugit nalinginnaaneruler- simavoq nannut aasami naammattoorneqartarnerat, al- ”Meeraallunga sukkulluunniit qanoq utoqqaassusii apeq- lalli isumaqarput qaqutiguinnaq nannut aasami naammat- qutaatinnagit pisarineqartarallarmata nanuaraarannguit toorneqartarneri tusarsaasartut. mikisuaqqat marluk toqungasut tikiunneqartarnikuupput. [……..] Eqqaamanerlunngikkukku martsi. Uanga nammi- 15. Nannup apissianik piaraqarfiunikuusumik takunikuuit? neq avammukartalerama, nannunniarlunga. Tassa ataatsimik ukiullit, ukioqalinngitsut pisarineqarsinnaajunnaar- mata, tassa tamakkunnguit taamaattuaraaqqanik. ”ater- Taamatut aperineqartut 17-nit akornanni marluinnaat tallit” (atertat = nannut piarai, atuakkiortut malugi- (Kullorsuarmeersoq Nuussuarmeersorlu) akipput apissi- niaqqusaat), uagut taama taasaratsigit. [……..] Tamakkua mik piaraqarfiunikuusumik takunikuullutik. Piniartut nalluaannartarnikuuakka.” marlussuit Nuussuarmeersut allat apissinik piaraqarfiuni-

58 INERNERIT kuusunik takunnissimanerinik oqaluttuarput. Ilaasa tik- ”Takunikuunngilanga. Aamma.. kisianni ippassigami, kuarpaat sumiiffiit piaqqiorfittut ilisimaneqartut (Takuti- naluara.. nunamut assaasimasumik oqaluttumik tusatsiar- tassiaq 22-UPV3-4). punga. Qanoq ilumoortiginerpoq. Kanani Kiatassuarmi nunami nannuttut, marluk. Uani, maani. Marloqqanik Piniartoq Kullorsuarmeersoq apissimik piaqqiorfiusu- nannukkamik. Nunamut assaasimasut oqaatigivaat. mik takusimavoq maajimi 1979 (1980?) Qimusseriarsuar- [……..] Issaannarsuaq, januarimi. Januarimiugunarpoq mi Kjer Gletscher eqqaani Tuttulissuup qanittuani. Aper- (2006; atuakkiortut malugeqqusaat), immaqa, februari sorneqartup Nuussuarmeersup ataatsip oqaluttuaraa aallartilaarneraniunngikkuni, marloqqanik nannupput. Savissiviliartilluni aprilip naalernerani 1980-ikkut naa- Taakkua Upernaviup kommuneani paatsuunganartumik jartulernerani takusimalluni nannumik arnavissamik nalunaaruteqarneratigut (ersarinngilaq suna pineqarner- soq; atuakkiortut maluginiaqqusaat) unioqqutitsilluni marlunnik mikisuararsuarnik piaralimmik, Qimusseriar- nannunniarneq aamma ingerlanneqarpoq. Ajuusaar- suarmi apissip eqqaani (oqaluttuarnerani malunnarpoq naraluartumik.” aalaneq malittarisimagaat, tassa ”Qimusseriarsuup Oqaa”/ ”Havets Mund”; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Alla Allap nunaqarfimmi tassanngaaneersup eqqaavaa ”ullua- aamma tassani nunaqarfimmeersoq oqarpoq tusarnikuul- lunnguit qaangiummata” Innaarsunni nannuttoqarsima- lugu suli ullumikkut nassaarineqarsinnaasut apissit Nuus- soq apissimi. suup eqqaani apussarinnerni – assersuutigalugu ”qeqerta- Piniartup Nuussuarmeersup takusimavai apissit eqqis- ni kippasissuni” sermillu eqqaani. Piniartoq 66-nik ukiulik sisimaarfiit Qimusseriarsuarmi, sermini sermillu eqqaani oqaluttuarpoq tusaamallugu apisseq piaqqiorfiunikoq, august-septemberimi. Oqaluttuaata ilimasaarutigaa nan- ukiut 20-30-it qaangiummata takuneqarsimasoq, Uperna- nut sivisujaami sermit iigartarfiisa eqqaani kassorpassuit viup illoqarfiata qanittuani. akornanniittarsimassasut. Piniartoq alla, tassani nunaqar- Soorlu ersertoq, nalinginnaasuunngilaq apissinik fimmeersoq, isumaqarpoq nannut apissiniittartut tassaa- piaqqiorfiunikunik takunninneq, kisianni piniartut ilaasa sut uumasuusut ”pualavallaaleraangamik apummi assaa- ersarissarpaat Qimusseriarsuarmi ilimanaatillit tamaasa sartut, apummullu pulallutik, sanigorsarniarlutik”. Nam- ujartorneqarneq ajortut, pissutigalugu Qimusseriarsuaq mineq takusimavai apissit ilulissat eqqaanni apussarin- eqqissisimatitaammat. nerni, Nuussuup kitaani avataata sikuani. Apersorneqarsi- masut pingajuat Nuussuarmeersoq oqarpoq apissit sumi- 16. Qasuersaarfimmik apissimik takunikuuit? luunniit naammattoorneqarsinnaasut, kisianni immaqa annerusumik sineriak sinerlugu. Taamatut aperineqarsimasut 17-nit akornanni taamaallaat tallimat (29%) takusimapput apissimik qasuersaarfimmik 17. Ukiut ingerlanerani apisseqarnera allannguuteqarsi- (Kullorsuarmeersut marluk, Nuussuarmeersullu pinga- mava? sut), sinneri apeqqummut akillutik ”naagga”. Upernaviup kommuniata avannarpasissuani apissit qasuersaarfiit su- Piniartut arfineq pingasut taamatut aperineqarput, taak- miinneri nunap assingani aamma tikkuartorneqarput (Ta- kunani pingasut (marluk Kullorsuarmeersut, ataaseq kutitassiaq 22). Nuussuarmeersoq) akipput ”naagga” (38%), sinnerisalu Apersorneqartut ilaat itisiliipput apissit eqqissisimaar- qulequtaq isummersorfiginngilaat. Piniartulli ataatsip fiusut pillugit. Piniartoq Kullorsuarmioq pingasoriarluni maluginiarpaa sumiiffimmik apississatut toqqaaniaraanni april-majimi taamaattunik apissinik takusimavoq, apussa- sumiiffia nikerarsinnaasoq. rinnerniittunik. Allaaserai angutip angissusaaniit pukkin- nerusut, immaqa 2-3 miiterinik ititigalutik (nannumut inissaqaannarlutik), qingaqarlutillu. Aamma takussutis- Silap pissusaata allanngoriartorneri saqarsimavoq nanoq quisarfeqarsimasoq. Nunaqqataasup oqaluttuaraa apisseq eqqissisimaarfiusoq qimataq mar- 18. Sikusarnera ukiuni kingullerni allanngorsimava? simi 1998-mi takusimasani Tuttulissuarmi. Apissip iluanut isersimavoq, isaarissap 10 miiterisut takitigisup (ersarin- Taamatut aperineqartut 17-nit akornanni 16-nit (94%) ngilaq 10-mik oqarnersoq; atuakkiortut maluginiaqqu- apeqqut angerlugu akipput, ataaseq (36-nik ukiulik) Kul- saat) isuani initaqartoq 1 miiterip missaanik portutigisu- lorsuarmioq naaggaartoq. Akissutit amerlanersaasa pivaat mik, silaannarissarfilik (”qingaq”). Piniartoq alla oqalut- kingusinnerusukkut sikusalernikuusoq, sikulu saanneru- tuarpoq allat nannunik apissiniittunik unioqqutitsillutik lernikuusoq, angallavigissallugulu qajannarnerulernikuu- piniartarnerannik: soq. Aamma eqqaaneqarpoq sikumi aalanerit sumiiffii nikeriarsimasut, qeriumaataarnerulernikuusullu (Nalu- naarsuiffik 52). Piniartut qulingiluat (Kullorsuarmiit tallimat, Nuus-

59 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 52 Apeqqummut 18-imut akissutit itisiliinerusut qusaat) sikup qajannarnerulernera peqqutigalugu. Piniar- Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) toq ataaseq malillugu – 66-nik ukiulik, tamanna peqqute- assigiinngitsut: “Sikusarnera allanngorsimava?”. qarpoq sikueriataarsinnaammat, pissutigalugulu aalanerit Akis- Kullorsuaq Nuussuaq qerineq ajormata – ilanngullugulu aalanerit amerlaneru- sutit lersimammata. Angut taanna malillugu silap pissusaata Kingusinnerusukkut sikusarpoq allanngoriartornerinik tamanna peqquteqarpoq, imarlu- 13 9 4 imarujaarnerusarlunilu gooq malunnartumik kissarnerulersimanera ukiakkullu Saanneruvoq navianarlunilu 9 4 5 silap allanngoraannaavilernikuusimanera. Allap malugi- Aakkarnerit imaanerullunilu 2 - 2 niarpaa Uummannap (Nuussuup eqqannguaniittoq Sikup sinaa allanngorpoq - - - qaqqaq) eqqaaniittoq aalaneq, siornatigut sinaata killinga ersarissupilussuunikoq, ukiuni kingullerni sikusalersima- Allat - - - soq saattumik qajannartupilussuarmillu, tamatumalu na- N (akissutit) 24 13 11 katill. laani sumiiffiit allat aamma taamaalisimallutik. Piniartup 46-nik ukiullip Kullorsuarmeersup eqqar- suarmiit sisamat) oqaluttuaraat siornatigut nalinginnaa- saatersuutigaa siku, puisit nannullu imminnut ataqatigiin- sumik sikusarnikuusoq oktober-novemberimi, kisianni nerat: ukiuni kingulliunerusuni aatsaat decemberip naalernerani sikusalernikuusoq. Arlallit eqqaavaat siornatigut novem- ”Siku meeraaninni sikorujussuusarpoq eqqarput. Sikoru- berimi sikumi qimussertoqalertarnikuugaluartoq, maan- joruju, qajannaatsoq. Kisianni maannakkut saattun- nakkulli tamanna aatsaat decemberimi pisalernikuusoq, nguusarpoq, taamanertuut issutiginani. Taamaammat uanga isumaqartarpunga siku saattunnguummat nannut mianersoqqissaarluni. Arlallit oqaluttuaraat meeraagalla- neriniarfigalugu nuannarinerugaat. Taamatut eqqarsaatigi- ramik siusinnerusukkut sikusarnera, sikoreeraangamilu sarpakka puisit allui piuminarnerusaramik.” sikup qajannaannerusarnera, tamannalu uani oqaluttuaat malillugit pisimassaaq 1950-ikkunniit 1980-ikkut aallar- Apersorneqartut marlussuit aamma oqaluttuaraat kingu- tinnerata tungaanut. Piniartut marlussuit Kullorsuarmeer- sinnerusukkut qaanngoqartalernikuusoq, qaanngut anni- sut isumaqarput 1990-ikkut aallartinnerani suli siusissumi kinnerulernikuusut quppaqarnerulernikuullutillu, taman- sikusartoq, kisianni taassuma kingorna allanngortoqarsi- na ilaatigut kinguneqartarluni qaanngut ilaat qupillutik masoq. Apersorneqarsimasut taakkua ilaat malillugu nakkaattoortarnerinik. ingammik ukiuni kingullerni marlunni kingusissukkut si- Piniartup 67-nik ukiullip Nuussuarmeersup oqaluttua- kusarsimavoq (tassa 2003-mi 2004-milu; atuakkiortut raa angalaniarnerup allanngorsimanera: maluginiaqqusaat). Apersorneqartoq Nuussuarmeersoq oqaluttuarpoq 2004-mi mallerujussuarnerata kingorna si- ”Decemberikkunni maanngaaniik toqqaannaq Kullorsuar- kueqqittoq. Piniartumit Kullorsuarmeersumit, piniartu- mut ingerlasoqarsinnaavoq. Ukiuni kingullerni taamaas- millu Nuussuarmeersumit eqqaaneqarpoq 1996 tassaasoq sinnaanngiivippoq. Imannak allanngortigaaq, ullumikkut soorlu decemberimi inuusunnitsinniit maanngaaniik ukioq kingulleq oktoberiuinnartoq sikulereerfiusimasoq. toqqaannaviik Kullorsuarmukartarpoq. Taava ullumikkut Piniartup 50-nik ukiullip Kullorsuarmiup eqqaavaa aatsaat januarimi, naanerata missaani aatsaat Kullorsuar- ataataata oqaluttuarisimagaa 1920-ikkut naalernerani mukartoqarsinnaavoq toqqaannanngitsumik.” aamma sikuniaataartarsimasoq: Aamma eqqaaneqarpoq ukiuni kingullerni upernaakkut ”Juulliaqqap unnua. Taava ilaanni imarpaluk. Imarpaluk siusinnerusukkut imarortarnera. Piniartoq 44-nik ukiulik tassa sikunani. Taava qallunniaraangamik Nuussuarmut. Kullorsuarmeersoq isumaqarpoq sarfap allanngornera Ilaanni kunngit pingasuni (6. januar; atuakkiortut malugi- sunniuteqartoq: niaqqusaat) uterlutik. Uunga kangiatigut. Taava Kunngit Pingasut aqaguani, imaluunniit kingunerani, aatsaat qal- lunniarnerani muluinnarlutik. Taava imaalerami 80-ikkut ”…..Sarfat allanngoriartornerisa kingunerisaanik, imaru- ingerlatilaalernerani sikugajuttorujorujussuanngornikuu- jaartalernikuuvoq. Taava soorlu assersuutigiinnaraanni, gami. Tassa uanga imatut paasisarpara silaannap allan- 1983-ikkunni maaneeqqaalerninni, aatsaat junip naaler- ngulermat taamaani ilaa. Issi, sikujaartarnerujussua aal- nerani sinaavatigut.. soorlu qilalugarniarnerit sinaavati- lartikkaluarpoq. Taavalu 80-ikkut, 90-ikkut aallartilaar- gut ingerlattarpagut. Taavalu maannakkut tassa majip nerani sikujumaataartarnera allanngorluni.” naaneranut sinaalernerit allallu ingerlakkajunneqarneru- lernikuupput.” Siku qajannartoq angallavigiuminaatsuuvoq. Piniartunit Nuussuarmiuneersunit marlussunniit eqqaaneqarpoq Piniartut marlussuit aamma oqarput ukioq 2005/06 na- ukiuni kingullerni avataanukartoqarsinnaajunnaarsima- linginnaasimasupilussuusoq, sikujaarluni qajannaanneru- nera (tassa avataata sikuanut; atuakkiortut maluginiaq- sumillu sikoqarluni.

60 INERNERIT

Piniartoq 36-nik ukiulik Kullorsuarmioq, 22-nik ukio- 63o W qarluni pernarnikoq, isumaqapoq nammineq pinialeq- qaarnerminiit sikusarnera allannguuteqarsimanngitsoq. Nammineq isumaqarpoq nalinginnaasumik decemberimi sikusartoq. 78o N

19. Ilulissat allanngoriartorneranik malussarnikuuit?

Taamatut aperineqarsimasut 17-nit akornanni qulingiluat (53%) akipput ”aap”, 8-t (47%) akipput ”naagga” (Nalu- 69o W naarsuifﬁ k 53).

Nalunaarsuifﬁ k 53 Apeqqummut 19-mut akissutit Kullorsuar- 76o meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: “Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit?”.

Katill. Kullorsuaq Nuussuaq 74o N Aap 9 5 4 Naamik/allanngunngilaq 8 6 2 o N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6 57 W

Takutitassiaq 23 Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3) sermini Allanngortoqarsimaneranik malussarnikut tamarmik allannguutit (titarneq kittorarnilik), februaarimi 2006-mi Kullor- oqarput ilulissat ikileriarsimasut. Piniartoq Kullorsuar- suarmi Nuussuarmilu piniartut marluk apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsimasaat. Sumiiffi k iluliarpassualik meersoq oqaluttuarpoq sermit iigartartut 1990-ip qeq- (titarneq qernertoq) piniartut pingajuannit titartarneqarsimasoq qaniit iigartitsisimasut ”maniitsunik” (ilulissat nuugissut), aamma takuneqarsinnaavoq. taamaaliorunnaarsimasut. Allap maluginiarpaa ilulissat maannakkut marraqarnerulersimasut siornatigumut naleqqiullugu. 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? Ilulissat sissamut ikkarlittartut ikilinerisa kinguneraat imaanut illersuutissaaleqineq. Piniartoq 66-nik ukiulik Kullorsuarmi Nuussuarmilu taamatut aperineqarsimasut oqaluttuarpoq: 17-nit akornanni 16-nit (94%) akuersipput, piniartoq ataaseq Nuussuarmioq ersarinngitsumik akissuteqartoq. ”Imarsuaq kissannikuuvoq. Taava taamaalilluni iluliarsuit aallutik ikkarlissimasunut allaat aseruatiterput. 2003-mi Nalunaarsuiffi k 54 Apeqqummut 20-imut akissutit itisiliinerusut aasakkut qaqqaminngaaniik maani kimmut Uummannaq, Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) ilaa.. Ilikkarpat Uummannaq (Nuussuup eqqaani qaqqaq; assigiinngitsut: “Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit?”. atuakkiortut maluginiaqqusaat). Uummannap eqqaaniit- taramik iluliarsuit. Taavalu kangiani.. tamakku iluliarsuit Akis- Kullorsuaq Nuussuaq tamarmik nungunnikuupput. Taava aamma meeraagalla- sutit ratta Kullorsuup avannaatungaani qeqertat kitaaniipput Kangivarsimavoq 16 11 5 maniitsorujorujussuit kimmut. Naajaatalimmik taasak- Ilulissiornerupput 2 2 - katta kitaatungaani. Taamaattumik Kullorsuarmi maller- N (akissutit) 18 13 5 neq ajorpoq taamani. Manna tamaat asseqqavaa.” katill.

Apersorneqartup piniartup Nuussuarmeersup eqqaavaa ilulissat, nunaqarfi up kangianiittut sermit iigartartuniit Akissutigineqarnerpaajusoq (89%) tassaavoq serminik pingasuneersut, siornatigumiit millinikuusut. kangiariartorsimaneraaneq, akissutillu ilaanni erserpoq Piniartup Kullorsuarmeersup tikkuarpaa nunaqarfi up aamma sermit kangiariartornerisa nunat nunatallu nuiti- avannaata kitaaniittoq sumiiffi k, ilulissat sissamut ikkar- ternerannik kinguneqarsimasoq (tassa nunatat sermimik littarfi at (Takutitassiaq 23). avatangiisillit). Akissutit ilaasa pasitsatsippaat sermit iigartartut ilaat iigarnerulersimasut (Nalunaarsuiffi k 54). Piniartut ilaasa nunap assinganut takutippaat sermit killingi qanoq allanngortigisimanersut (Takutitassiaq 23). Tuttulissuup kujatinnguaniittup Steenstrup Gletscherip killinga, Nuussuarmioq piniartoq malillugu kimmut si-

61 INERNERIT lavarsimavoq (tassa immap tungaanut). Piniartut marlus- Nalunaarsuifﬁk 55 Apeqqummut 21-mut akissutit Kullorsuar- suit malillugit Kjer Gletscher kangiariarsimavoq, taa- meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- maalilluni maannakkut Red Head aamma Niaqorsuup nerat: “Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit?”. saarlia, Hovgaard Kystlandillu tunuani nuna nuititersimal- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq luni. Nunatakasaap sermiata sinaa Kullorsuup kangin- Aap 13 8 5 nguaniittoq aamma kangiariarsimavoq. Piniartup 34-nik Naamik/allanngunngilaq 3 2 1 ukiullip Kullorsuarmiup allanngoriarneq imatut allaase- Isummamik saqqummiussinng. 1 1 - raa: N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6

”Soorlu aalisarfitta eqqaani.. uani.. uani sermeq. Uunga Naajarsuit nuuannut ataasiarnanga qaavatungaanut uun- Nalunaarsuiffik 56 Apeqqummut 21-mut akissutit itisiliinerusut ga qaqinikuuvunga. Qaqeqqaartalerama sermeq alak- Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) kaamavoq. Ukioq/ aasaq augustimi (2005; atuakkiortut assigiinngitsut: “Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqar- maluginiaqqusaat) tassunga qaqigaluarama, sermerluun- pit?”. niit alakkaamanngilaq, qamunga ilummut pisimangaara- mi.” Akis- Kullorsuaq Nuussuaq sutit Piniartup 47-nik ukiullip Kullorsuarmeersup eqqaavaa al- Apinikinnerulerpoq 7 6 1 lannguutit 1990-ikkut ingerlanerani pisimasut. Piniartulli Apinerusalerpoq 1 - 1 50-nik ukiullip, tassani nunaqarfimmeersup, allannguutit Apiffigisartagaa allangorpoq 4 2 2 takussutai siulliit allaaserivai 1980-ikkunnili pisut ima- Siallertalerpoq 4 3 1 tut: Allanik 1 - 1 N (akissutit) 17 11 6 ”Sermeq tappikani, uani. Uani ilaa, titartarneqarnera ma- katill. liinnarlugu. (tassa Wandell Land, 74º 35' N missaata Lille Renlandillu akornanni, 74º 55' N missiliorlugu; atuakkior- nittaalaq sialunngorluni piffissani ilimananngitsuni tak- tut maluginiaqqusaat). Sermiupput. Taava 80-ikkut inger- kuttartoq. Apersorneqartorli ataaseq oqarpoq ukiuni ki- latilaarnerani.. taava 80 ingerlatilaarnerata nalaani, ataatama suaarutigisimagaluarpaa ”Sumik aallaaveqarpa?” ngullerni nittaattorujussuusartoq, kisianni ilassutigalugu Sermip kangiariartornera. Ilaa. Tassa kinguneqanngilaq. ukioq 2005/06-mi apivallaarnikuunatik suli (Nalunaar- Taava taassuma kingornani paasinarsiartulerpoq.. [……..] suiffik 56). Sermip kangiariartorujussuarnera sukkangaarmat, taava Piniartoq Nuussuarmeersoq isumaqarpoq kingusissuk- apersuisarsimagaluarpugut telefuunikkut, ilaa. Soorli- kut aatsaat apisalernikuusoq, piniartulli Kullorsuarmeer- kiarmi sermeq kangiariartortigisoq, ilaa. Sumimmita aal- sut marlussuit malillugit nalinginnaasuuvoq aprilimi nit- laaveqarpa. Taava aatsaat ukiuni qanittuni, ilaa.. silaannaap allanngoriartornera aatsaat tassa.. ilaa.. uilerput. taattarnera. Nuussuarmeersup allap malugisimavaa ullut- Uagut piniartugut taamani malugisimavarput, soorunami sinni piffissap sivikitsuararsuup iluani nittaarujussuarsin- piniartup qanitarigamigit, ilaa”. naasartoq, uffa siornatigut piffissap sivisunerusup ingerlanerani aput nakkaarujoortarnikuusoq. Angut taanna isumaqarpoq sermit iigartartut ullutsinni Pingasut oqaluttuarput ukiuni kingulliunerusuni piffis- upernaakkut sakkortunerusumik iigartartut, aamma sani nalinginnaanngitsuni siallertartoq. Piniartoq Kullor- ukiukkut, sarfaq sakkortugaangat. Piniartoq 36-nik ukiu- suarmeersoq oqarpoq ukiuinnarsuakkut siallersinnaasar- lik, aamma Kullorsuarmeersoq, oqarpoq sermit iigaartar- toq, allap tassani nunaqarfimmeersup eqqaavaa ukiakkut tut nakkaatitsiinnavissut uniffeqaratik, kangiaraluttuin- apeqqammernerani siallersinnaasartoq. Aamma taamatut narlutillu. apeqqammeriarluni siallertarnera, piniartumit Nuussuar- meersumit eqqaaneqarpoq (apeqqummut 23-mut akissut 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? aamma takujuk, qup. 63). Oqaaseqaat 50-nik ukiulimmiit, Kullorsuarmeersumit, Apersorneqartut 17-nit akornanni 13-nit (76%) apeqqum- pasitsatsitsivoq aamma siornatigut ukiuunerani nittaat- mut akipput ”aap”, pingasut (18%) akipput ”naagga”, tarnera/siallertarnera nikerarsinnaasartoq: imaluunniit ”allanngortoqarsimanngilaq”, ataaserlu (6%) qulequttamut isummersuuteqarani (Nalunaarsuiffik 55). ”Meeraanitta nalaani (1960-ikkunni; atuakkiortut malu- Akissutini amerlanerni erserpoq ukiuni kingullerni api- giniaqqusaat), siallertarpoq. Februarikkunni, ilaannee- nikinnerusimasoq. Ilaasa aamma malugaat siornatigumut riarluni. Februari manngiimiaartorujorujussuusarami, ilaa. Taavalu aprilimi apigajulluta. April naalernerata mis- naleqqiullugu piffissani allaanerusuni apisartoq kiisalu saani. [……..] Ukialernerani apisarami. Tassa oktoberimin- ngaaniik, soorlu kaperlalerneraninngaaniik aputeqartoru-

62 INERNERIT

jorujussusarami. Kisianni maanna ukiuni kingullerni.. ”naaggaartup” taamaallaat maluginiarsimavai sarfap na- ukiut tulleriit marluk apinngilaatigut. Taama oqaannarut- linginnaasumik allannguutai, qaammatip ingerlaarnera- ta. Maanna.. Taama eqqumiippoq ilaa”. nut attuumassutillit. Piniartoq 66-nik ukiulik, Nuussuarmeersoq isumaqarpoq nittaattarnerata annertussusaa piffissap ingerlanerani 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? nammineerluni ingerlaarfeqartoq: Taamatut aperineqartut 17-nit akornanni 14-nit (82% ”Apisarnera allanngorartarpoq. Ukiut immaqa 13-14-ik- miss.) akipput ”aap”, ataaseq (6%) akivoq ”naagga”, mar- kaarlugit. Aput torsunerujorujussuusarpoq ilaanni. Taava- lulli (12%) tamanna pillugu immikkut isummersuute- lu ukiut arlaanni apinnginnerusarpoq”. qanngillat (Nalunaarsuiffik 59). Soorlu Qaanaap kommunianitulli, aamma Upernaviup 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? kommuniata immikkoortuani tassani malugineqarpoq ukiuni kingullerni kiannerulersimanera, silallu une- Taamatut aperineqartut 17-nit akornanni 11-it (65%) apeq- rinnginnerulersimanera (Nalunaarsuiffik 60). qummut akipput ”aap”, marluk (12%) akipput ”naagga”, sisamallu (23% miss.) qulequttamut isummersuuteqaratik Nalunaarsuiffik 59 Apeqqummut 23-mut akissutit Kullorsuar- (Nalunaarsuiffik 57). meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- Itisiliillutik akissutinit erserpoq sarfaq sakkortuneru- nerat: “Silap allannguutaanik malugisaqarpit?”. lersimasoq (Nalunaarsuiffik 58). Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Aap 14 10 4 Nalunaarsuiffik 57 Apeqqummut 22-mut akissutit Kullorsuar- Naamik/allanngunngilaq 1 - 1 meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- Isummamik saqqummiussinng. 2 1 1 nerat: “Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit?”. N (piniartut aperisat) 17 11 6 Katill. Kullorsuaq Nuussuaq katill. Aap 11 6 5 Naamik/allanngunngilaq 2 2 - Nalunaarsuiffik 60 Apeqqummut 23-mut akissutit itisiliinerusut Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) Isummamik saqqummiussinng. 4 3 1 assigiinngitsut: “Silap allannguutaanik malugisaqarpit?”.

N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6 Akis- Kullorsuaq Nuussuaq sutit Nalunaarsuiffik 58 Apeqqummut 22-mut akissutit itisiliinerusut Kiatsinneruvoq 9 6 3 Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) Anoreqarnerulerpoq 1 1 - assigiinngitsut: “Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit?”. Unerisimanng./sialoqarneruvoq 6 4 2 Akis- Kullorsuaq Nuussuaq Allat 1 1 - sutit N (akissutit) 17 12 5 Allanngorpoq 7 4 3 katill. Sakkortunerulerpoq 4 2 2 Apersorneqartup Kullorsuarmeersup eqqaavaa 1990-ik- N katill. (akissutit) 11 6 5 kunni kiannerulersimasoq siallernerulersimallunilu. Nuussuarmi piniartut marlussuit, 66-nik 67-nillu ukiullit, oqaluttuaraat 1960-ikkut ingerlanerani kiassiut -40 ºC Apersorneqarsimasut sisamat (Kullorsuarmeersut pinga- missaata ataanut pisinnaasimasoq, aappaatalu ilassutigaa sut, Nuussuarmeersoq ataaseq) isumaqarput sarfaq al- februarimi issikinnerulersimasoq, kiassiut -20 ºC mis- lanngorsimasoq, peqqutigalugu sermeq kangiarnikuum- saaniilernikuulluni. Piniartumit 63-nik ukiulimmit Kul- mat, taamaalillunilu ikerasaat nutaat pinngornikuumma- lorsuarmeersumit eqqaaneqarpoq sila anorersuakulaarne- ta. Piniartut arfineq marluk (Kullorsuarmeersut pingasut, rulersimasoq. Ilanngullugu arlalinnit aamma oqaatigine- Nuussuarmeersut sisamat) eqqaavaat sarfap allanngorne- qarpoq sila unerinnginnerulersimasoq, tassanngaannar- rata kingunerigaa siku qangatuut issutigiunnaarnikuum- tunik kiassuseq/ issilu paarlakaateriataarsinnaallutik, mat, taamaalillunilu ”aakkarnerit” ulorianartut pinngor- ukiumilu siallertalerluni (Nalunaarsuiffik 60). Assersuuti- tartut, sikkorluttut, imaluunniit sikumi ammanerit. Nuus- galugu Kullorsuarmioq oqalutturpoq 2005-mi januar- suarmiup ataatsip aamma maluginiarsimavaa imaq kissar- februarimi siallersimasupilussuaq, piniartorlu Nuussuar- nerulersimasoq. mioq oqaluttuarpoq ukiuni kingullerni ukiakkut issi kiallu Piniartup 40-nik ukiullip Kullorsuarmiup, apeqqummut

63 INERNERIT paarlakaateriataarsinnaasut, decemberimi issilernissaata nerulernerup kingorna soorlugooq puisit amerlanerulersi- tungaanut. masut (puisit sorliit pineqarnersut eqqaaneqanngilaq; Piniartup 50-nik ukiullip Kullorsuarmiup anorip sam- atuakkiortut maluginiaqqusaat). miviata nikerarnera ima eqqaavaa: Piniartup 66-nik ukiullip Nuussuarmiup eqqaavai puisit meqqoqanngitsut: ”Issigisarneranut tunngatillugu, aammalu anorrit aalajangersimasut tunngatillugit malugisaqarsimavunga. Siuller- ”[……..] tassani ukioq kaajallallugu avatitsinni angallatit mik imaakkami.. kianngartarami sakkortuumik, ilaa. Ul- angalaartarnitta nalaani takussaalernikuugamik ulluni lut ilaanni tullereeriallarluni piguni. Atasuinnarmik per- makkunani, ukiuni makkunani, puisit amerluttorujorujus- lulluni. Maanna kianngajaariartuleruni asingasumik. suanngornikuupput. Mamaartut uagut taasarpagut. Ukioq [……..] Taavalu anoraa avanneq, samanngamik anorlerne- kaajallallugu taamaattut takussaajuarput, tassa.. [……..] rulernikuugami. Tamanna aamma uanga malugisimavara. Ilaatigullu allaat tassa meqqoqanngiusavissut. Allattuuaq- [……..] Samanngakanneq, ilaa. Avannaq samanngakan- qat. Taqqavani kujataani aataannguanik taasarpaat. neq. Ilaa. Anorlerajuttunngorujussuarnikuugami. Aamma [……..] Siornatigut takussaanngisaannartut. Ilaa.. Meq- nunaqarﬁk una avasillinermik, sermiminngaaniik siuller- qoqanngiusaavittut pisarineqartalerput. Kisianni tassa miit. Sualummik juni naalerneraninngaaniik augustimut ukiarmi puisit iluitsut taamaattut mamaartut, arlalinnguit ilaa”. tamaangaanniik aallartinneqarput, misissugassanngooq”.

Piniartup 67-nik ukiullip, nunaqarfimmi aamma tassan- 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? ngaaneersup eqqaavaa 2005-mi aasaq naapajaarlugu puisit takuneqarsimanngitsut, taavalu issilermat ”ilimagisaq Taamatut aperineqartut 17-nit akornanni tallimat (29%) sioqqullugu” tassanngaannaq puiserparujussuit takkus- akipput ”aap”, arfineq marluk (42% miss.) akipput ”naag- simallutik. Piniartup 66-nik ukiullip, Nuussuarmiup ga”, tallimallu (29%) tamanna isummersuutiginagu (Nalu- eqqarsaatigaa nannut natseeqqat (tassa puisit inuusuttut? naarsuiffik 61). Atuakkiortut maluginiaqqusaat) nerisarneraat: Allannguutinik malussarsimallutik akinikut akornanni sisamat oqaluttuaraat puisit, ataatsillu qilalukkat oqalut- ”Taava 1997-mi takanunga qassusersoratta [……..]. tuaralugit (Nalunaarsuiffik 62). Februariliinnartoq taakkua natsiit mikinerit nungupput. Uanga taakkununnga patsisigititara aana. Taamanikkut 1960-ikkunni nannut imaa ikitsigipput maani. Taakkua Nalunaarsuiffik 61 Apeqqummut 24-mut akissutit Kullorsuar- natsiit inunngorartut ukiakkut oktoberimi, Nuussuup meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- avannaatungaani maani, eqqatsinnullu oktoberilersoq pu- nerat: “Allannguutinik allanik malugisaqarpit?”. laarartarput taakku.. natserparujorujussuit. Maannakkut Katill. Kullorsuaq Nuussuaq nungunnikuupput taakkua. Nannut uaniittut Baffin Bugt- imi 2000 sinneqartut, nerisaralugit nunguppaat. Ukioq Aap 5 2 3 manna aamma apeqqutigisinnaavat arlaannut puisit nat- Naamik 7 5 2 siit qanoq angitigisut pisarineqartarsut. Massakkut natse- Isummamik saqqummiussinng. 5 4 1 rujorujussuaannaapput. Tupinnaqaaq”.

N katill. (piniartut aperisat) 17 11 6 Itisiliinngikkaluarluni apersorneqarsimasoq 44-nik ukiu- Nalunaarsuifﬁk 62 Apeqqummut 24-mut akissutit itisiliinerusut lik Kullorsuarmeersoq isumaqarpoq qilalukkat ”soorlu Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) allat oqaatigisimasaattuut” ikiliartunngitsut, kisianni assigiinngitsut: “Allannguutinik allanik malugisaqarpit?”. aqqutinnaatik allannguinnarsimagaat. Angutip taassuma Akis- Kullorsuaq Nuussuaq aamma eqqaavaa Kullorsuup eqqaani miterpassuit amerli- sutit simasut, oqaatigineqartartorlugooq nalinginnaasumik ku- Nannut - - - jataani mitit ikiliartorsimasut, avannaanili amerliartor- Puisit/aarrit 4 1 3 tut. Arferit 1 1 -

Timmissat - - - Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai Allat - - - N (akissutit) 5 2 3 katill. 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat?

Apersorneqartup 40-nik ukiullip Kullorsuarmeersup malu- Apeqqummik taamaattumik immikkut pineqarpoq avatan- giniarsimavaa nunaqarﬁmmini qalerallit tunisaalinngik- giisimut allannguutit silap pilersitai (siku, anori, sermit, kallarmata puiserpassuit pisarineqartarnikuusut. Aalisar- sila, il.il.) nannunniarnermut sunniuteqarsimanersut.

64 INERNERIT

Apeqqummik taama aperitittut 16-nit akornanni qulin- ”Taakkua (allannguutit; atuakkiortut maluginiaqqusaat) giluat (56%) akipput ”aap”, tallimat (31%) akipput ”naag- nannunniartarnermut isumaqarpunga iluaqutaasut, ilaa. ga”, marlullu (13%) qulequttamut isummersorsimanngil- Sikuniapiloortarnera, nannut qallinerullutik. Qanoq paa- sisariaqarnerpoq. Ikalinerpat, imaluunniit tiffaannar- lat (Nalunaarsuiffik 63). Angersimasut pingajorarteru- nerpat nunamut. Taanna uanga paasisinnaasanngilara. taasa nannut qanillisimanerarpaat, akissutit sinneri paa- Nalulluinnarpara. Eqqoriarsinnaanngilaraluunniit nannut sissutissiillutik allanngornerit piniariaatsimik sunniisima- ikalinersut, imaluunniit nunamut qalliinnarnersut”. nerarlugit (Nalunaarsuiffik 64). Akissutilli amerlanerniit erserpoq allannguutit piniariaat- Nalunaarsuiffik 63 Apeqqummut 25-mut akissutit Kullorsuar- simut qanoq sunniuteqarsimanersut, ingammillu sikun- meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- ngitsoornerup imaluunniit sikkorlunnerup qimussimiit nerat: “Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat?”. nannunniarneq piuminaallisikkaa, umiatsiamiit nannun- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq niartoqarnerulersillugu. Apersorneqartoq 44-nik ukiulik, Aap 9 5 4 Kullorsuarmeersoq oqarpoq: Naamik/allanngunngilaq 5 4 1 ”Uani soorunami sikup.. sikujaartarnera, imarujaartarne- Isummamik saqqummiussinng. 2 1 1 ralu.. taakkua qimussimik nannunniartarnermut allan-

N katill. (piniartut aperisat) 16 10 6 nguutinik malitseqarsinnaapput. Ilaatigut maanna soorlu imarujaartarnerup kingunerisaanik immaqa qimussimik nannunniarsinnaagaluarluta, umiatsiamik aallarsinnaale- Nalunaarsuiffik 64 Apeqqummut 25-mut akissutit itisiliinerusut raangatta, tassa umiatsiamik ingerlasalernikuupput”. Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) assigiinngitsut: “Allannguutit nannunniartarnermut sunniute- Itisilinngikkaluarlugu 63-nik ukiullip tassani nunaqarfim- qarpat?”. meersup eqqaavaa sikuniaataarnera nannunniarnermut Akis- Kullorsuaq Nuussuaq akornutaasoq. Piniartut sisamat Nuussuarmeersut aamma sutit nassuiaatigaat sikkorluttalernerata assigiinngitsutigut Qanillinerupput 1 1 - nannunniarneq sunnersimagaa; minnerunngitsumik - sikup allanngornera piss. 2 2 - ”avataata sikuani” nannunniarneq, soorlu marlussunniit Piniariaatsit allanngorput 6 2 4 eqqaaneqartoq. Piniartoq 42-nik ukiulik imatut akivoq: Allat - - - ”Taakkorpiaat, uanga isumaqarpunga sunniuteqanngitsut N (akissutit) 9 5 4 katill. (tassa allannguutit; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Taa- maallaat avataata sikua. Nannunniaannavilluni avam- mukartarpugut. Taanna sunniuteqarpoq. [……..] Maan- Oqaluttuarineqarpoq nannut ”qanittumiinnerusalersima- nakkut ulluni ukunani uagut maanna nannunniaannavil- sut”. Apersorneqarsimasoq 40-nik ukiulik Kullorsuarmioq luta avammukarsinnaanngilagut, aqqutissaqannginnatta. isumaqarpoq nannut nalinginnaasumik sumiiffinni issin- [……..] Siornatigut taamaanngilaq. Sikuusarpoq”. nerpaaniittartut. Taanna isumaqarpoq nannut eqqissisi- maartartut kiappallaaleraangat, angalaarnerusarlutillu Piniartup 66-nik ukiullip, tassani nunaqarfimmeersup, nilleraangat. Tamannarpiaq peqqutigalugu upernaami imatut saqqummiuppaa: unnuakkut angalanerusarput. Taamaalilluni angut taanna isumaqarpoq nannut ”silap allanngorneranut” qisuariarlu- ”Tassa siornatigut nannunniarlutik ornittagartik massak- tik soorunami nunamut qaninnerulaalersimasut, tassani kut ilaatigut tikinneq ajuleramikku. Tassa nannuttoqar- nillernerulaarmat, taamaammallu immaqa serminut qa- tuartarluni.. Angalaaginnartorsuugamik, sumiluunniit naapinneq ajornannginnamik”. ninnerulaalersimalutik. Piniartup 34-nik ukiullip nunaqarfimmi aamma tassan- Apersorneqartup 67-nik ukiullip Nuussuarmiup allaaseraa ngaaneersup, uparuarpaa sikoqassutsip, angalanissamut nalinginnaasumik nannunniarneq siusinnerusukkut aal- periarfissat nanoqassuserlu attuumassuteqarnerat, oqar- lartittartoq sikujaarsimagaangat, killormullu kingusis- lunilu siornatigut nannunik naammattuuiniarluni unga- sumi sikusimagaangat, kingusinnerusukkut nannunniar- sissumut qimussertariaqarneq, maannakkullu sivikitsuin- neq aallartittarluni. narmik ingerlareerluni naammattuugassanngornikuusut. Piniartup 46-nik ukiullip Kullorsuarmiup eqqarsaater- 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit suutigaa ilumut nanoqarnerulersimanersoq imaluunniit allanngorsimappat? sumiiffii allanngorsimanersut: Taamatut apeqquteqarnermi paaserusussimavarput nannut assersuutigalugu salunnerulersimanersut pualaneru-

65 INERNERIT lersimanersulluunniit, allatigulluunniit allannguuteqarsi- ”Maannakkut ukiut kingullerni ilaat salunnerupput. Taan- manersut. na uppernarsaatissaqarpoq. [……..] Aqajarormiui ilaa Taamatut aperineqarsimasut 16-nit akornanni sisamat misissortarpagut. Nannup kaanngikkaangami, puiseqar- luartumi, nerisarpaa taamaallaat orsoq. Natseq pisarigu- (25%) akipput ”aap”, 11-t (69%) akipput ”naagga”, ataa- niuk neqaa nerinngisaannarpaa orsoq kisiat. Maannakkut serlu (6%) qulequttamut isummersorsimanngilaq (Nalu- ilaanni nannut aqajarormioqanngitsut pisarineqartarput. naarsuifﬁk 65). Salullutillu”.

Nalunaarsuiffik 65 Apeqqummut 26-mut akissutit Kullorsuar- Apeqqummut naaggartut akornanniippoq 46-nik ukiulik meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- Kullorsuarmeersoq. Taanna nannunnikuusoraaq 200-t nerat: “Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit allanngor- tungaanut, pisaqarnikuunngisaannarlunilugooq nannu- simappat?”. mik saluttumik. Nuussuarmioq 66-nik ukiulik oqarpoq Katill. Kullorsuaq Nuussuaq nannut ilai saluttut ilaalu pualallutik. Aap 4 2 2 Naamik/allanngunngilaq 11 7 4 27. Nanoqassusia allanngorpa? Isummamik saqqummiussinng. 1 1 - Taamatut aperineqarsimasut 16-nit akornanni 13-nit (81% N (piniartut aperisat) 16 10 6 katill. miss.) akipput ”aap”, ataaseq (6%) akivoq ”naagga”, marlullu allat (13% miss.) tamanna isummersorfigisimanagu Piniartoq 34-nik ukiulik Kullorsuarmeersoq qalipaatitigut (Nalunaarsuiffik 66). allannguummik malussarsimavoq: Akissutit arlallit oqariartuuteqarput nannut sinerissamut qanilleriarsimaneranik, kisianni arlallit oqamisaarput ”Soorlu ukioq manna kajorput. Immaqa aput qanoq.. asu- nanoqarnerulersimasoq, akissutillu ilaat isummanik taak- kiaq. Meqqui kajornerupput. Ilaa soorlu.. Qaqorpallaara- kuninnga ataatsikkoortitsisunik imaqarlutik (Nalunaar- tik. [……..] Nannunnikuugama ukioq. Soorlu.. Kajulaar- suiffik 67). toq.. kajulaartorujussuaq. Siornatigut qaqortorujuusara- mik. Immaqa siku aputeqarpallaannginneranik peqqutaasinnaavoq. Taannartaa ukiormannaannaq maluginiarpa- Nalunaarsuiffik 66 Apeqqummut 27-mut akissutit Kullorsuar- ra. Soorlu.. pisarput kajorpallaaqimmat”. meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataarnerat: “Nanoqassusiata allanngorneranik malugisaqarpit?”.

Piniartoq 36-nik ukiulik, taassuma nunaqqataa, isumaqar- Katill. Kullorsuaq Nuussuaq poq nannut ukiuni kingullerni ”ammalornerulersimasut.. Aap 13 7 6 pualanermik, immaqa nerisassaqarnermik”. Naamik/allanngunngilaq 1 1 - Piniartut marluk Nuussuarmiut isumaqartut nannut al- Isummamik saqqummiussinng. 2 2 - lanngorsimasut, isumaqarput ataatsimut isigalugit salun- N (piniartut aperisat) 16 10 6 nerulersimasut. Siulleq 42-nik ukioqarpoq, nunaqqataasa katill. tamarmik nannunnerpaasartutut isigivaat. Taanna oqarpoq: Nalunaarsuifﬁk 67 Apeqqummut 27-mut akissutit itisiliinerusut Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) ”Ukiuni kingullerni amerlanerit saluttuupput. [………] Ja. assigiinngitsut: ”Nanoqassusiata allanngorneranik malugisaqar- Nanoq immami nerisinnaannginnami. Taava sikumi neri- pit?”. sartuugami ilaa. Takanna imaaninngormat uninngavigi- Akis- Kullorsuaq Nuussuaq sartagaat, nerrivigisartagartik, sikuniapiloortalermat. sutit Nannut amerlanerit saluttuupput. Saluttunngorput. Taa- valu takananngaaniik ikaaraangamik (tassa avataata si- Qanillinerupput 4 2 2 kuaninngaaniik; atuakkiortut maluginiaqqusaat) ta- - sikup allanngornera piss. 1 - 1 maanga nuna akornanni nerisassarsioriartortutut pilerlu- - amerlanerugamik 9 6 3 tik. [……..] Orsueruttarput. [……..] Aap. Tassa.. Pisarisar- takkama ilai taamaalerput. Taamaalernikuupput. Ukiuni Allat 2 - 2

kingullerni. [……..] Siornatigut taamaanngillat, pualasoor- N katill. (akissutit) 16 8 8 suupput siornatigut. Soorunami maani tamaqqinnaamik taamaanngillat. Kisianni amerlanerit orsui saaliartorput. Ilai orsoqarpianngillat. Ukioraasit orsoqarpianngitsumik Apersorneqartut akornanni oqaatiginnittuni nannut nu- nannuppunga”. namut qanillinerusimasut, ilagaat Nuussuarmioq 66-nik ukiulik, oqarpoq: Taamatut paasinninneq nunaqqataanit 66-nik ukiulimmik taperserneqarpoq:

66 INERNERIT

”[……..] 1960-ikkut massakkumiit nannut akuttuneru- [……..]Taannaana malunnarluinnarpoq! Nalulluinnara- jorujussuupput. 80-ikkut aallartinneraniit maluginiagara luarpara.. imaluunniit taamarsuarmik taamatut kitaanut unaavoq, nanorparujorujussuit eqqatsinni takuneqarta- ataatsimukannersuaq pinersut. [……..] Taamaammat im- lerput. Tassalu Upernaviup tungaanut avannamut, nanor- maqa oqartoqarsinnaagaluarpoq imannak ajornanngeq- parujorujussuit”. qinnaamik, piniarsinnaasat tamaat ammaakkallarlugit, immaqa ajornannginneruvoq. Kisianni aappaatigut uagut Piniartoq 42-nik ukiulik, tassani nunaqarfimmeersoq, inuit ikaliartoratta. Hehehehe.. Kinguaassiortut ikaliarto- isumaqarpoq immap sikulussinera peqqutaasoq nanoqas- ramik. Sumiluunniit sumiluunniit. Piniartut ikaliartorne- sutsip allanngoriarneranut, tassa isikkoqartilertarmagu rannik.. Piniartut taakku allagartaq malikkallarlugu immaqa ajunnginnerussooq. Kisianni soorunami mattutivin- nanoqarnerujussuanngortoq: nagit saniatigooralugugooq allagartallit. Kisianni aamma uanga oqartarpunga aasakkut, umiatsiaamiit angallatinik ”Aap. Nannut amerliartoramik, ilaa. Taamannarsuaq piniartarneq, taanna ikannernik nannunut nungusaa- imaattoratik. Una avataani siku (Baffin Bugtimi siku; taanertut oqaatigisinnaavara. Kisianni ukua qangatuut atuakkiortut maluginiaqqusaat) taamaattuaannarsimaga- qaannamik, qimussimik piniartarneq”. luarpat, taakkua timmukartartut takananiissimassaga- Piniartoq 37-nik ukiulik Nuussuarmioq isumaqarpoq nan- luarput. [……..] Takusassanngikkaluarpagut. […….] Amerliartortumik imaattorsinnaanngilagut. Takakkua nut kingusinnerusukkut takkuttalersimasut, siku ”saanne- ilaa.. (tassa nannut; atuakkiortut maluginiaqqusaat) Taka- rulersimammat” (siornatigut decemberimi takkuttarsi- naniittut.. [……..] Takani nannut sikup sequtsernerani, magaluarput). Piniartoq 67-nik ukiulik pisut pillugit ima- takananiiginnarsinnaajunnaarnikuugamik timmukarta- tut isummersorpoq taalliortorpalaartumik: lernikuupput. Taavalu amerliartortumik oqaatigineqartar- lutik. Amerliartunngillat. Sikumununa nerisassarsiorlutik ”Aap, allannguuteqartoqarpoq. Pissutigalugu siornatigut takkuttartut. Taakkua takananiittutoqqat. Uagut takusar- soorlu oqareertunga.. siornatigut nannut takussaannge- tagarinngisagut. Taava amerliartorput. Taamannak oqaa- qaat maani. Massakkulli taamannak takussaaleriataarneri tigisarpagut. Takanani uninngavissaqannginnamik. Si- tupinnartuuvoq”. kumut neriartorlutik [……..] Amerliartorput. [……..] Ja. Takkuttartut. Takananinngaaniik”. Apersorneqarsimasoq 34-nik ukiulik Kullorsuarmeersoq isumaqarpoq nanoqassuseq allanngoriarsimanngitsoq: Arlallilli apeqqummut ”sumiiffii allanngortut” tunngatillugu akipput oqarlutik nannut amerlisimasut. Piniartoq ” [……..] nannut takkuttarnerani allannguummik malugi- 50-nik ukiulik Kullorsuarmeersoq isumaqarpoq amerliar- saqarnikuunngilanga. [……..] Pissuseq tamanna inger- tornerannut peqqutaasoq nannut piaraat eqqissisimatitaa- laannartutut misigisarpara. Ukiut tamaasa soorlu.. maani qanitatsinni nannut ungasinngitsuaannarmata sikorlaap lernerat (1975-miit; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Pi- nalaani. [……..] Soorlu siku atoruminarsigaangat avam- niartoq 44-nik ukiulik nunaqarfimmi tassanngaaneersoq, mut kanungangaatsiaq ilaa, taamannak immaqa januarip ilaatigut nanoqarnerulerneq Canadami piniarnerup kingu- ingerlatilaarnerani. Ingerlatilaarneraniit.. soorlu nannua- nerisaatut nassuiarpaa: lertarput. Silap qaammalaartalernera atorluaraanga- mikku”. ”Uanga ukiuni siuliini naleqqiutissagukku, nannut amer- liartornera taanna malugisimalluinnarpara, oqaatigisinnaavara. Amerliartorsimagamik pisaasartut aamma ukiu- Nannut biologiiat pissusaallu ni kingullerni amerliartuaarput. Aammalu immaqa oqarutta ukiuni siuliini Canadami snescoterinik allanillu aamma piniarneqartarnermik kingunerisaanik immaqa 28. Nuliartunik nuliuniartunilluunniit takunikuuit, takus- tasanna qimaamillugu nunatsinnut aamma, soorlu uani sutissanilluunniit tuminilluunniit maluginiarnikuuit? siuliani oqartunga umiarsuarsuit taamatut ikaaqattaarne- risa kingunerisaanik (ilimanarpoq Pituffimmut pilersuisut; Taamatut aperineqarsimasut 16-nit akornanni arlaannaal- atuakkiortuit malugeqqusaat) immaqa nannut akuttusut, luunniit nuliartunik takusaqarnikuusimanngilaq, kisianni kisianni tamakkua piunnaarmata nannut aamma…”. piniartut pingasut (Kullorsuarmeersut marluk, Nuussuar- Apersorneqarsimasoq 47-nik ukiulik, aamma Kullorsuar- meersoq ataaseq) takusimapput nuliuniarnermik pissusi- meersoq, isumaqartoq nanoqarnerulersimasoq, akissuti- lersuutit imaluunniit nuliunerup nalaani tumiliaasimasu- mini ilassuteqarpoq aamma piniartut amerlinerisa sun- nik. Aammattaaq piniartup Nuussuarmeersup oqaluttua- niutaat, nannunniarnermilu angallatinik atuinerup sun- raa nannut nuliusut piniartup allap isiginnaarsimasai. niutaat pillugit: Apersorneqarsimasoq 50-nik ukiulik Kullorsuarmeer- soq aprilip qeqqani takusimavoq nannunik, arnavialern- ” [……..] Tassa ukua piniartut aamma oqartarnerat uanga gusaattunik: toqqammavigilluinnarpara allat piniartut. Ikaliartorne- rat.. Tumerpassuit takusaramikkit. Ikaliartornerat tamaani malugivaat. Allanngoriartunngilaq. Assigiipput.

67 INERNERIT

Kullorsuaq majimi, 1992. Assiliisoq: E.W. Born

”Nuliartunik takunikuuvunga. Kiisami nannut.. qanoq.. ”Taamaallaat tumaasigut. Takunikuuvunga. Nuliarniarsi- nuliartariit aamma takunikuuvunga. Nanorujussuaq masunik. Tussaasimasunik. Tassami immaqa ingiaqatigiit- ataaseq isiginnaaratsigu ornissinnaanatigulu. Soorlu.. tut. Nuliariit. Kisianni imannak nuliartunik takunisiman- aalaneq.. tamaani ilaa uani.. aalaneq taava illuatungaani.. ngilanga. Kisianni oqaluttuarsiarisarpara imannak: nu- [……..] Nannut pingasut. Arnaviaq anginngitsunnguaq. liartunngooq nannut, aamma qimmeersiutaasarput. He- [……..] Kiisami ajornaqaaq! Paasaramik! Sikorsuaq pu- heh.. Tassa qimmit nanunngerlutik ilaa, taamatut. Taava jortuinnanngorlugu! [….] Angutiviat pingasut. [……..] Ar- imaattarsimagamik nuliartut, nulii siuarsarlugu, anginer- naviaq ataaseq persarigaat. Ataaseq nanorujussuugami. suaq qimmileraluni. [……..] Qimmileraluni. Qimmit saas- Taannarsuaq persarisaqattaartaramikku marlunngorlutik. sullugit. [……..] Angutiviaq. Taanna arnaviani siuartil- Ikilersuuttarput pinngitsooratik. Ikilersuuterujorujussua- lugu. Taama pikkoritsigaat. Taava ungasissusia rtarput. Nannut ikilersuunnerminni, uanga eqqarsartar- naammagileraangamikkinngooq qimmit qulaallugit pisse- punga.. Nanoq aakitsuugami, ilaa. Ikilersuunnerminni riarlugit qimaagit. Saattarlugit. Tassa taamaaliorluni. toqorartarput, pinngitsooratik aamma. Aamma iloqiaat [……..] Aap, nuliani qimaateriarlugu taava maleqqittar- aamma takusarpakka. Soorlu. Makkussataatungai.. (ilit- lugu. [……..] Nuliarusummut!”. sersorpoq; tassa sigguisa eqqaat; atuakkiortut maluginiaqqusaat) [……..]..aserorternikut, ilai siuteqanngitsut. Nannunik nuliusunik, tumiisigulluunniit nuliorpasissunik Taava isai qaarnikut, nannuttarisarpakka aamma taakku. sisamat takunnissimasut akornanni takunninnerit pinga- [……..] inunnguuserinagu, tassa.. inunnguuseralugu pini- sut aprilimi pisimapput, ataaserlu oqaatigineqarpoq marts- arsimagunik, immaqa imaattorsimassagaluit.. paanerminni ilaa.. utoqqaat pisarigaanni, suliarineqaraangamik, ilaa. aprilimi pisimasuunerarlugu. Qileqqunik, qileqqunik, qileqqunik ulikkaarlutik, ulikkaa- viiviivillutik. Mannartai ilaa. (timimini takutippaa 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? suatungerineraa; atuakkiortut maluginiaqqusaat). [……..]Mm. Manna kiinai, ilaa. [……..] Niui annerusumik. Taassuminnga aperineqartut 16-nit akornanni affaasa Taakkua sammisarnerinut tunngatillugit. [……..] An- ngaaginnarpagut (angutivissat taakku pingasut; atuak- (50%) oqaluttuaraat natserup saniatigut nerisat allat, sin- kiortut maluginiaqqusaat), tassa taamatut pisut. Taava ar- nerisa qulequtaq isummersuutigisimanngikkaat, imaluun- naviaq taanna ingerlasarami, ilaa. [……..] Angutiviarsuit niit akuersaartut natseq nannunit nerisannaarinerarlugu taassuma uniffigisaramigit taakkua nannut marluk. Persa- (Nalunaarsuiffik 68). rigai. [……..] Uanga aatsaat taamatut tupinnartigisumik Akissutit arlallit paasissutissiipput nannut ivikkanik takuvunga, ilaa. Imannak nikuillutik imaaligaangamik. equutikunillu nerisinnaanerannik (Nalunaarsuiffik 69). Sivisoorujorujummik tamaana. [……..] Taamaaginnartut, ilaanni anginerup uppitsittarami, aappaa, ilaa. Uppitsitta- Ataatsip oqaluttuaraa nannup allaat siku putullugu equu- raluarpoq, nikuikkuni.. ilaannikkut.. kiisami.. [……..] Aju- tikutorsinnaasartoq, assersuutigalugu ilulissat eqqaani gaagunarpoq taannaarsuaq suli persarisaqattaaraat. Taas- sissamiluunniit. Allat eqqaavaat nannut aqajaruanni nas- sumarsuup ungooramigit. Ilaminik anginerujorujussuu- saarsimallutik paarnanik, naasunik ivikkanillu – allaat gami taanna. Ungooraluarpai, kisianni taakku, taanna nannut nerisarissaarpasissut aqajaruanni. angineq immaqa ajorsartinniarsaraat. Uanga taama takor- Eqqaaneqarpoq nannut taqammutsit/ussuit nerisaraat, loorpara”. apersorneqartorlu ataaseq malillugu, tamanna ingammik Piniartup 47-nik ukiullip Kullorsuarmeersup oqaluttuaraa avataata sikuani takuneqarnerusarpoq. Allat oqaluttua- angutivissap nuliuniartup qimminut pissuserisimasaa: raat nannut ilaanni natsernik toqutsisinnaasartut, siku-

68 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁk 68 Apeqqummut 29-mut akissutit Kullorsuar- kaattup soqutiginngilluinnaraa suna nerinerlugu, pi- meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- saanullu aamma ilaasinnaasut qimmit inuillu. nerat: “Natserup saniatigut nannut sutortarpat?”.

Katill. Kullorsuaq Nuussuaq 30. Nannunik piniartunik takusimavit? Aap 8 5 3 Taamatut aperineqartut 16-nit akornanni qulit (63%) aku- Isummamik saqqummiussinng. 8 5 3 ersaarlutik akipput, arfinillit (37%) akillutik ”naagga”, N (piniartut aperisat) 16 10 6 katill. (Nalunaarsuiffik 70). Akissutit paasissutissartaqarput nannunik natsernik piniartunik takunnissimanernik, al- Nalunaarsuiffik 69 Apeqqummut 29-mut akissutit itisiliinerusut luini (upernavimmiutut kikkuleq) piaqqiorfittut apissiani Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) imaluunniit uuttorniartunik (Nalunaarsuiffik 71). assigiinngitsut: “Natserup saniatigut nannut sutortarpat?”.

Akis- Kullorsuaq Nuussuaq Nalunaarsuifﬁk 70 Apeqqummut 30-mut akissutit Kullorsuar- sutit meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- Ivikkat, naasut, issuatsiaat 4 2 2 nerat: “Nannunik piniartunik takusimavit?”. Qeqqussat 3 2 1 Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Puisit allat, aarrit 2 1 1 Aap 10 7 3 Arferit 4 3 1 Naamik 6 3 3

Nanuaqqat 1 1 - N katill. (piniartut aperisat) 16 10 6 Allat 3 2 1

N katill. (akissutit) 17 11 6 Nalunaarsuifﬁk 71 Apeqqummut 30-mut akissutit itisiliinerusut Kullorsuarmeersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) mullu qimaannarlugit (apeqqut 30 aamma takujuk; qup. assigiinngitsut: “Nannunik piniartunik takusimavit?”. 69). Aamma tassani oqaluttuarineqarpoq nannut ingam- Akis- Kullorsuaq Nuussuaq mik puisit orsui nerisaraat, ussuillu aamma taamaaliortar- sutit simagaat, aatsaallu kaakkaangamik neqitaa aamma neris- Natseq arsimallugu. - allu 5 2 3 Sisamat qilalukkanik paasissutissiipput. Piniartoq Kul- - nunarsani 1 1 - lorsuarmeersoq oqarpoq nannuttat aqajaruisa ilaat - uuttoq 2 2 - imaqarsimasut qilalukkat mattaata qaarpiaanik – tamanna Allat 1 1 - taaneqartarpoq meqqua. Oqaluttuartoq malillugu allaan- N (akissutit) 9 6 3 ngilarooq nannup mattaap qaarpiaa mangiaannarsimagaa, katill. orsua minillugu. Piniartup allap eqqaavaa nannut sassa- niittartut, ataatsillu eqqaavaa qilalukkap piarai, uiat, nan- Oqaluttuartoqarpoq nannunik puisit alluanni pisaqartu- nut aamma nerisaraat. Oqaluttuarineqarpoq nannut nik. Piniartup Kullorsuarmeersup ungasianiit isiginnaarsi- qilalukkanik mikinerusunik sikumut qaqitsisarsimasut ne- mavaa nanoq puisimik piniartoq, alluminiit nuillattaartoq riniarlugit. qanilliartorusaaraa. Nanoq qanilliartorusaarpoq peqiivil- Sumiifﬁmmi tassani aamma oqaluttuarineqarpoq nan- luni, allaanngilarooq siumut ingerlariartartoq kukimmi- nut nanoqatiminnik nerisartut. Piniartup Kullorsuarmiup nik imminut nutsulluni. Pissiitigaluni saassussisimavoq, tuminik isiginnaarsimavoq nannut angutiviarsuit tumai, tassanngaannarlu uppilluni kaajallassimalluni, iluatsitsi- nanuaqqanik saassussillutillu nerisimasunik. Piniartoq nani; immaqa naassimalluni. Ersersinniarlugu uumasut taanna allaat isumaqarpoq angutivissat ”pingajoqqanik taakkua qanoq nukittutiginersut, piniartup oqaluttuaraa ikilisaataasut”. Piniartoq alla aamma oqaluttuarpoq isi- arlaleriarluni nannut takusimallugit iluliarsuit maneqqis- ginnaarsimalluni tamatumunnga assingusumik. saartut saneraatigut qummukartut, kukini atorlugit. Nu- Nerisarisartakkanut allanut aamma eqqaaneqartunut naqqataasoq alla marluk-pingasoriarluni nannumik taku- ilaapput aalisakkat uillullu. Kingullermut tunngatillugu simavoq puisinik, alluminut aqqaliivissunik pisaqarsima- piniartup takusimavaa nanoq meriarsimasoq, meriaanilu sunik. uillut qaleruai ersissimapput, imarisai nerineqarsimallutik Piniartoq 42-nik ukiulik, Nuussuarmioq allumi puisin- (uillut suussusai eqqaaneqanngillat; atuakkiortut malugi- niarneq imatut oqaluttuaraa: niaqqusaat). Apersorneqartoq ataaseq aamma isumaqarpoq nannup “Taassuma saani nallavillutik anersaarnissaa qamasar- paat. Taava puisi anersaarnialeraangami, taanna am-

69 INERNERIT

masunnguaq sikualaarsimagaangat sarfaliorfigalugu ima- Piniartoq alla, aamma Kullorsuarmeersoq, oqaluttuarpoq rorpalutsittaramiuk. Taava taamaaliulermat patinniarlugu nanoq piniarnermini qamatilluni sikumut ilassuunniaqqis- piareertarpoq. [……..] Saamimmik. [……..] Anersaarpat saartartoq: patiinnarianngorlugu. Suli anersaanngitsoq uanga taanna nanoq qimaatinnikuuara” (piniaramiuk nanoq; atuakkiortut maluginiaqqusaat). ”Nannup puisi orninnialeraangamiuk.. Assersuutigalugu nanoq qaqortuugami. Ilaa, taava kajualaartuulluni. Taava- lu nanup puisi ornissaguniuk, [……..] .. nannup nalaani tunuaniittariaqassalluni.. soorlu taassuma qalipaataatut Piniartup allap, taassuma nunaqqataata, takusimavaa assipajaavi. Taamaattarsimapput aamma. Soorlu taanna nannup qamasup apummi tumiisa saamiatungaaniittartoq naleqqersimaniarsaralugu. Taava aamma imaattumi.. por- puisip allua, taamaasillunilu piniartup inernilersimavaa tunerumaannguit, soorlu iluliusamininnguit. Tamakkua nannup saaminni atortaraa. Piniartoq taanna malillugu tarrisimaviginiarsaralugit ornittarsimavai. Ornittarpai. nanoq allup talerpiani itersaliortarpoq assaalluni, pu- Taava immaqa miiterit tallimat, imaluunniit miiterit qulit tulimmik, itersamut niaqquni morsutsittarpaa, putullu missaani ungasissuseqaleraangamik pangalittarput nannut. Taassuma tungaanut. Soorlu puisi makitasinnarluni ataaniit puisi pisarisinnaasarlugu (nassuiaataa ersa- qumarpat. Taava pangalissuaa. Taavalu immaqa miiterit rinnginnami; atuakkiortut maluginiaqqusaat). tallimat missaanik ungasissuseqaleraangamigit pissilluni, Piniartup Kullorsuarmeersup oqaluttuarai nannut pui- sikumut tulluni.. Tingisarpaat. [……..] Taavalu tingisa- sit piaraannik/ aninernik nunarsani piniartarnerat: reeraangamikkit miloriuttarpaat tunummut. [……..] Uper- naami ilaatigut puisit imaattut.. nannut pisarisimavaat naammattoortaqattaartarpagut. Ilai ilanngarneqan- ”Puisi ilaa naamallugu, [……..] Anori malersorpaat. Avan- ngitsut, ilai ilanngalaaginnariarlugit qimaannarsimasut”. najaaq.. kangianut.. tassa neriniartuugamik ukua. Aamma imaaginnartarput, aninerit. Aprilimi anineqalerpat… Piniartup Kullorsuarmiup takunikuusimavaa nanoq si- [……..] Aninersiulissapput aprilimi. Tassa ilai naammat- kumi, Qimusseriarsuarmi Saattut eqqaani, puisit maler- toortarpagut anininnguit puisinnguit toqoraannakkat. Nannut toqoragai. [……] Tassa tiguinnartarpagut, nia- sorlugit pangaleqattaartoq. qunngui singartiinnartarsimagai. [……..] Ilai nerisarpai, kaakkuni. Kaanngikkaangami toqoraannartarpai asuli. 31. Nannut nerisarisartagaat allannguuteqarsimappat? [……..] Aajuna iluliaq (titartaavoq; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Taava apisimappat, kianngarsimappat. Ilulis- Uani ersarissivoq allannguuteqarsimanermik malussar- sap oqqua apivoq. Aajuna iluani puisi. Ataa.. taarnersaq toqarsimanngitsoq. Apeqqut piniartunut 15-nut apeqquti- immaqa nalunngikkaangamikkit, sikup ataaniit putoriar- lugit. Taava qaariarlugu qaarlugu, iniliorfigisarpaat tassa gineqarpoq, taakkunani qulit (67%) akipput ”naagga”, sin- una. Aajuna uaniissaaq. [……..] Taavalu kukimminik ti- neruttullu tallimat qulequtaq isummerfigisimanngilaat gullugu. Taama pikkoritsigaaq”. (Nalunaarsuiffik 72). Taamaallaat eqqaaneqarpoq puisi- tortartut, ataatsillu eqqaavaa nannut immaqa najugaqar- Nannut aamma isiginnaarneqartarsimapput uuttorniar- finnut qaninnerulertartut kaakkaangamik. tut. Piniartup Kullorsuarmeersup junip ingerlanerani 1990-ikkut naalernerani isiginnaarsimavaa nanoq arna- Nalunaarsuiffik 72 Apeqqummut 31-mut akissutit Kullorsuar- viaq anngajaanik piaralik uuttorniartoq. Arnaviaq nam- meersut Nuussuarmeersullu (Upernaviup kommunia) agguataar- mineq puisimut qanillattorniarluni piaqqani uninngatis- nerat: “Nannut nerisartagaat allanngorsimappat?”. simavai, unitsinniarlugit saassuttaqattaarlugit. Katill. Kullorsuaq Nuussuaq Aap - - - “Utaqqeqqissaarlutik uninngapput. Arnami.. aallaqqaam- Naamik 10 7 3 mut maleriartaraluarpaat. Kisianni aamma taakkua puisit aqajarormiorissaartorsuu.. puisimariaramik aqajarormio- Isummamik saqqummiussinng. 5 3 2 rissaartorsuit.” N katill. (piniartut aperisat) 15 10 5

70 INERNERIT

Sumiiffik 4 (Nuussuup kujataaniit kujammut Nalunaarsuiffik 74 Apeqqummut 4-mut akissutit Upernaviup Upernaviup illoqarfia tikillugu) kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: Sumiiffimmi tassani apersorpagut piniartut katillugit 29-it “Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigorniit (Nalunaarsuiffik 1). amerlaneruppat?”. Apeqqummut siullermut siulliullu tullianut akissutit Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- (siulleq ”Nunaqarfinni 2005-mi qassinik nannuttoqarsima- miut suit Tussaaq navik soraajuk?” tullialu ”Kommunimi nannut katillugit qassit Aappilattoq pisarineqarsoraagit, 2005-imi?”) eqikkarneqarnikuupput Aap 13 - 5 7 1 immikkoortumi ”Pisat kisitsisinngorlugit”, qup. 100. Naamik/ 52 1 - 2 allanngunngilaq N katill. 18 2 6 7 3 Piniarnermut angalanermullu tunngasut (piniartut aperisat)

3. Illit siornatigorniit pisarisartakkatit amerlaneruppat? nannut ukiuni kingullerni ”takussaanerulersimasut”. Alla (40-nik ukiulik) nunaqarfimmi aamma tassanngaaneer- Taamatut aperineqartut 15-nit akornanni pingasut (20%) soq oqaluttuarpoq nannut 1970-ikkunni akuttusimasut, akipput ”aap”, qulit (67%) akipput ”naagga”, marlullu 1980-ikkunnilu 1990-ikkunnilu nanoqarnerulersimalluni, (13%) tamanna immikkut isummersorfiginngilaat (Nalu- 2000-mi amerlanerpaasimallutik. Innaarsummeersorli naarsuiffik 73). 42-nik ukiulik isumaqarpoq pisat 2000-ip kingorna amerleriarsimasut. Nunaqqataasulli 73-nik ukiullip uparuarpaa Nalunaarsuiffik 73 Apeqqummut 3-mut akissutit Upernaviup nannunnerulerneq ilaatigut peqquteqartoq piniartoqarne- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: rulersimaneranik (aamma apeqqut 8-mut akissutit takuk- “Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat?”. kit). Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Piniartumiit 48-nik ukiulimmiit, Upernavimmeersu- miut suit Tussaaq navik miit oqaaseqaat, Tasiusamiit Tussaamiillu piniariartartu- Aappilattoq miit, tapersiivoq nannunniartut amerlanerulersimaneran- Aap 3 - 2 1 - nik oqariartuummik, 1970-ikkunnilugooq nannut takus- Naamik/ saannginnerusut: 10 2 1 5 2 allanngunngilaq Isummamik ”Nannunik takunngisaannarpugut, taamak oqarluaannar- 2 - 1 1 - saqqummiussinng. lunga. [……..] 1976-mi tamaanga nuuppugut. Taamanik- kut nannut imatorsuaq pisarineqartanngillat, avani avan- N katill. 15 2 4 7 2 narlitsinni qimusseqqat nannunniat ullut arlerlutik mulul- (piniartut aperisat) lutik nannuttarput. Kisianni maluginialersimavara 1970- ikkut naalerneranni, Upernaviup kommuneani qimusser- Siornatigumut naleqqiullugu nannunnerusarlutik isu- saasarlunga angalasarninni nannuttartut akulikilliartor- maqartut pingasuusut akornanni ataasiinnaq, Aappilattor- tut. Avani avannarliit nannuttarput taamanikkut qimussi- mioq 40-nik ukiulik, akissummini itisiliivoq. Piniartoq ta- mik angalallutik. Pingaartumik Nutaarmiuni. Taakani anna, umiatsiaaqqamit angallammiillu piniarnerusartoq, nannukkajooqarami. Taanna taamaalillunga maluginiar- simavara nannut amerliartortut. Taava ukiut kingulliit 80- malillugu nannunnerulerneq pivoq ingammik majimiit ju- ikkut ingerlanerani, 90-ikkut tungaanut akulikilliarto- nimut, tassani nannut naammattoorneqarsinnaammata riarlutik, 90-ikkunninngaaniik 2000 tungaanut imannak nunamiit 30 km-miit ungasinnerunngitsumi (aamma ta- akulikilliartortigaat, allaat uagut illoqarfimmut ornigu- kuuk takutitassiaq 37, qup. XX). tiinnavillutik orniguttalersimallutik. Taavalu upernaak- Apersorneqartut naaggamik akisimasut akornanniittut kut umiatsiamik piniakkatuulli allatuut piniarlugit nan- nunniaamalersimallutik. Allaat inuutissarsiutigivinngik- ilaasa eqqaavaat pisat ukiumiit ukiumut nikerartut. kaluarluguluunniit immaqa.. tassami.. Piniarnermik inuu- tissarsiuteqanngikkaluilluunniit peqataasalerlutillu allaat”. 4. Maani nunaqarfimmi pisarisartakkat siornatigorniit amerlaneruppat? Piniartoq Aappilattumeersoq 46-nik ukiulik isumaqarpoq nannunnerulerneq peqquteqartoq nannut ujarneqartaler- Piniartut taamatut aperineqarsimasut 18-nit akornanni nerannik: 13-nit (72%) akuersaarlutik akipput, tallimat (28%) akisut ”naagga” (Nalunaarsuiffik 74). “Siullermik ujartanngilagut. Aajukua sunaaffa nanorsuit, Apersorneqartut arlallit itisiliillutik nassuiaateqarput. nalusagut. Aatsaat ilikkariartuleramikkit nannuasarput, Innaarsummeersup piniartup 27-nik ukiullip eqqaavaa tupinnanngitsumik”.

71 INERNERIT

Apersorneqartut, nannuttakkat amerlassusaannik nike- riartoqarsimanngitsumik isumaqartut, akornanni aamma ilaqarput isumaqartunik nannuttakkat amerlassusaannut apeqqutaasoq qanoq piniarneqartiginersut. Piniartup In- naarsummeersup 46-nik ukiullip eqqaavaa nannuttakkat amerlassusaanut apeqqutaasoq qassit nannunniartarner- BAFFIN BUGT 74o sut. Tamanna aamma Nutaarmiuneersumit piniartumit 45-nik ukiulimmik isumaqatigineqarpoq. Piniartoq (42- nik ukiulik) Upernavimmeersoq oqaluttuarpoq nannuttakkat ingammik 2003-mi amerlasimasut, ukioq taanna sikkorlunnera peqqutigalugu (aamma apeqqut 8 takujuk).

63o W 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpisi?

Taamatut aperineqartut 24-it akornanni 16-nit (67%) akip- 72o N put ”aap”, 7 (29%) akipput ”naagga”, ataaserlu (4%) qulequttamut tunngasumik isummersuinngilaq (Nalunaar- o suifﬁ k 75). 51 W 57o

Nalunaarsuiffi k 75 Apeqqummut 5-mut akissutit Upernaviup Takutitassiaq 24 Qimusseriarsuarmi (Sumiiffi k 3) qimussit kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffi k 4) agguataarnerat: (titarneq kipisuitsoq) angallatillu (titarneq kittorarnilik) aqqutaat februaarimi 2006-mi Nuussuarmi Upernaviullu kommuniata “Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si?”. kujasinnerusuani piniartut tallimat apersorneqarnerminni Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- titartarsimasaat. Aqqutit aqqutigineqartartut taakkuinnaagajuttar- miut suit Tussaaq navik put qimussimik angallammiilluunniit angallavittut. Aamma takuuk Aappilattoq Takutitassiaq 19. Aap 16 2 6 5 3 Naamik 7 - 1 4 2 kajungerisarmatigit. Ataaseq oqarpoq aqqut ingerlasin- Isummamik naasartoq qeqertaaqqat kippasissumiittut Kingittortallin- 1 - - 1 - saqqummiussinng. ni (Kingittuarsuk), ilassutigalugulu siornatigut ullorpas- N suit angalasoqarsinnaasartoq, kisianni maannakkut ul- katill. 24 2 7 10 5 (piniartut aperisat) luinnaq angalasoqarnerusartoq, avataata sikuanukar- toqarpiassaarluni. Aqqut taannarpiaq Innaarsummeersup allap aamma eqqaavaa, taassuma uparuarlugu angallam- Eqqartorneqarput qimussimiit angallammiillu aqqutigi- miit piniarnermi qeqertat taakkua aallaaviusinnaasut, sartakkat; arlalitsigulli sumiiffi i assigiittarput. Nutaarmiu- nannunik ujaasiffi galugit. Apersorneqartut marlussuit, neersup piniartup qimussimik aqqut toqqartarpaa februa- Naajaameersoq Tusaameersorlu aamma oqaluttuarput rimi nunaqarfi mmiit avannamut kimmut ingerlasoq qe- aqqutitik kimmut ingerlasartut, soorunalumi aamma si- qertaq Horse Head aqqusaarlugu qeqertap Tuttoroortooq kup isumannaassusaa aallaavigalugu angallavigineqartar- Ø-p kitaaniittoq, kimmullu ingerlaqqilluni ikkannernut, lutik. Aamma tassani 53-nik ukiullip eqqaavaa qanoq tassani aalaneqarajummat – aqqutip sumiiffi ppiaanut 1980-ikkunni – siornatigumut naleqqiullugu – nalingin- apeqqutaasarluni sikup qanoq qajannaatsiginera. Sumiif- naanerulersimasoq ulluinnaq angalareerluni nannus- fi mmut tassunngartarpoq aamma angallammiit pinia- simalluni angerlartoqartalernera. riaraangami. Apersorneqartoq alla, aamma tassani nu- Aappilattumi Upernaviullu illoqarfi ani aamma taama- naqarfi mmeersoq, oqaluttuarpoq qeqertap Upernaviar- tut angalariaaseq atuuppoq, taakkunani arlallit oqalut- suup (kippasissumiittoq) eqqaani qassutini alakkareeraa- tuarmata upernaakkut kimmut ikkannernut angala- ngamigit sikukkut kujammut kimmut ingerlaqqittarluni soqartartoq. Najugaqarfi nni taakkunaneersut piniartut (Takutitassiaq 24). arfi nillit oqarput aalajangersimasunik nannunniarnermi Piniartut Innaarsummeersut nalinginnaasumik aamma aqqutinnaaqaratik, aqqutillu sukkoornissaanut aalajangii- kitaanoqqissaaq avannamullu kimmut aallartarput, suusarnerarlugu sikup qajannaassusaa. Upernavimmeer- aqqutillu atorneqartarlutik apeqqutaalluni siku piffi ssami sut piniartut taakkua akornanniittut marluk eqqaavaat angalaffi usumi qanoq qajannaatsiginersoq. Ikkannernut angallammiit kimmut ingerlasoqartartoq, ”imaannarmut”, aalanilinnut, sikorlaajusunullu ingerlasoqartarpoq toqqaannaq nannunut. Pingajuat imatut oqaluttuarpoq: (ataaseq oqarpoq januarimi) – sumiiffi it tamakku nannut

72 INERNERIT

”Angalalluta sumukaraluaraangatta arlaannukaralua- niik takuneqarsinnaasut, ataaserlu isumaqarluni aasaane- raanni nannunik tumisisarpugut. Ilimagisarput ornitta- rani amerlanerusut takuneqartartut. ratsigu, ilaa. Avammukalaarluta, taavalu avammukaq- Taamaakkaluartoq nannuttakkat pillugit paasissutissat qilaarluta. Tumisisarpugut. Taava aamma nannut qarsu- ataasiakkaat pasitsassaarpaat allanngortoqarsimanani, piinnartarpagut, nullangasut (nannut innangaarlutik aqa- jarorissartut; atuakkiortut maluginiaqqusaat), soorlu ma- nannut ikittuinnannguit najugaqarfinnut tikeraarlutik niillat qaavini ungataatungaani, sikup iluani takunngi- namminneq takkuttartut (takuuk immikkoortoq ”Pinia- sagut. Qaangiaannarlugit ilaanni immaqa angalasarpugut, riaatsit”-ni ”Pisat kisitsisinngorlugit”-mi, qup. 100). tassami.. Heh..”. 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut amerlanerulerpat? Katillugit 23-it taamatut aperineqarput, taakkunani arfineq pingasut (35% miss.) akipput ”aap”, 13-nit (56% miss.) Taamatut aperitittut 29-t akornanni amerlaqatigiipajaar- akipput ”naagga”, marlullu (9% miss.) tamanna immikkut tut akipput ”aap” (kisitsisinngorlugit 13-nit; 45%) ”naag- isummersorfiginngilaat (Nalunaarsuiffik 77). Statistikkik- gaartunut” naleqqiullugu (12 = 41%), sisamallu (14%) kulli ersarissumik ”aappi”-mik ”naagga”-millu akisut amer- qulequtaq isummersuutiginngilaat (Nalunaarsuiffik 76). lassusaat assigiinngissuteqanngillat (F2 = 0,589, P = 0,443, df = 1), imaluunniit taakkua eqimattat ukiui statistikkik- Nalunaarsuiffik 76 Apeqqummut 6-mut akissutit Upernaviup kut ersarissumik assigiinngissuteqaratik (t = 1,239, P = kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: 0,231, df = 19). “Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut amerlanerulerpat?”. Nalunaarsuiffik 77 Apeqqummut 7-mut akissutit Upernaviup Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: miut suit Tussaaq navik “Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat?”. Aappilattoq Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Aap 13 1 2 4 6 miut suit Tussaaq navik Naamik/ Aappilattoq 12 2 5 4 1 allanngunngilaq Aap 8 1 3 1 3 Isummamik Naamik/ 4 - 2 2 - 13 1 4 6 2 saqqummiussinng. allanngunngilaq

N katill. Isummamik 29 3 9 10 7 2 - - 2 - (piniartut aperisat) saqqummiussinng. N katill. 23 2 7 9 5 Nutaarmiuneersoq 54-nik ukiulik apersorneqarsimasoq (piniartut aperisat) oqarpoq 1950-ikkunni peroriartorami nannut tusarsaar- piarsimanngitsut, 1980-ikkullu aallartinneraninngaaniik Arfineq pingasut ”aappi”-mik akisut akornanni sisamat er- takussaanerulersimallutik. Innaarsunni 68-nik ukiulik sersippaat aqqutit ukiuni kingullerni allanngorsimasut, oqaluttuarpoq nannut tikeraat amerleriarsimasut, ukiak- siku ”ajornerulersimammat”. Taakkua sisamat najugaqar- kullu taarsinerani takkuttartut. Taamaalinerani nunaqar- put Nutaarmiuni, Inaaarsunni, Aappilattumi Upernaviullu fimmiit km-erit ikittuinnannguanik qanitsigisumiluunniit illoqarfiani. Nutaarmiuneersoq piniartoq oqaluttuarpoq pisuttuassalluni ulorianarsinnaalluni. Alla – Nutaarmiu- 2005-mi avataata sikuanukarniaraanni aalanerit sineris- neersoq – oqarpoq nannut taakkua kaattuusut. Tussaa- samiittut ikaarneqarsinnaarpiarsimanngitsut, peqquti- meersoq 53-nik ukiulik, isumaqarpoq tikeraat amerlisima- galugu aalanerit sikunngitsoorsimammata (takuuk Taku- nerat ukiuni kingullerni 20-ni pisimasoq, tikeraartartullu titassiaq 25). Piniartut allat pingasut malillugit (marluk nanutoqaanerusut, kigutiluttut, kiisalu nanuaqqat arna- Innaarsunneersut ataaserlu Upernavimmeersoq) aqqutit minniit qimataaqqammersut nammineerluarsinnaan- allanngornerannut peqqutaaneruvoq sikumi aalanerit ngitsut suli. Piniartup Aappilattuneersup 46-nik ukiullip taakku, nannut ornittagaat, maannakkut sinerissamut nassuiaatissatut siunnersuutigaa, nanoqassutsip allan- qaninnerulersimammata. Apersorneqartup ataatsip akis- ngorneranut immaqa peqqutaasoq kiatsissimanera. sutini tunngavilersunngilaa. Upernavimmeersut apersorneqartut arfineq marluk akornanni arfinillit apeqqummut tapersiipput. Tassani 42- nik ukiullip eqqaavaa 1990-ikkut naalernerani 2000-ikkullu aallartinnerani nannut takkuttartut amerlanerujus- suanngorsimasut; alla oqarpoq nannut illoqarfimminngaa-

73 INERNERIT

8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut niarpaa piniartut amerlassusaat amerleriarlunilu, pi- naleqqiullugit amerleriarsimappat? saqartarnerat aamma pitsanngoriarsimasoq, angallatit motoorillit atorneqartaleranik peqquteqartumik: Nannunniat 28-it taamatut aperineqarsimasut akornanni 25-it (89% miss.) akipput ”aap”, pingasullu (11%) tamanna ”Ullumikkut piniartut arlariilersut. Ikalisut. Uagut mee- isummersorfiginagu (Nalunaarsuiffik 78). raanitsinni (tassa 1940-kunni, atuakkiortut maluginiaqqusaat).. uagut pinialerpugut piniartut sisamaannaat. Maanna Innaarsunni piniartut ikatsersuanngoramik. Nalunaarsuiffik 78 Apeqqummut 8-mut akissutit Upernaviup Unaana aammali tamakkuninnga nannunik ujarlerpias- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: saarpulluunniit. Toraagassaannartut utaqqigamikkit. U- ”Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugit kiumi 2005-mi qanorluunniit amerlatigisut nannuttut ili- amerleriarsimappat?”. simanngilara. Amerlangaarmata. [……..] Siornatigut taa- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- maanngilaq. Aamma angallatit kitaanut imarortilersumi miut suit Tussaaq navik angallatigisaramikkit, motoorillit. Tamakkua arlaleraarlu- tik tikittarput. Ila ila… Nanunngiataarisinnaagaluarput”. Aappilattoq Aap 25 2 7 9 7 Allap piniartup 70-liingajalersup eqqaavaa ingammik Isummamik upernaami angallammiit nannuttoqarnerujussuusartoq. 31 2 - - saqqummiussinng. Tussaameersoq 53-nik ukiulik piniartoq imatut oqaaseqar- N poq: katill. 28 3 9 9 7 (piniartut aperisat) “Aap, tassa umiatsiaaqqamiik nannuttartut, sukkatsippal- Nutaarmiuni 45-nik ukiulik, nannunnikkaarsuaq, taa- laarnersui umiatsiaararsortut ungasigisaarullutik… Taa- maallaat qimussimiit nannunniartarpoq: mannak naliliisinnaavunga, aammalu apersugarnit taamannak oqaasilinnik immaqa…”.

“Angallammiit..? Puuusst.. Taamaappoq, eqqortuuvoq Angutip taassumarpiaap aamma eqqaavaa nannut puisi- taanna. Amerleriarput. Immaqa ilikkarmik. Ilikkaleria- nut, piniartuniit avataata sikuanut qimaannarneqartunut, ramik. Pingaartumik upernaakkut”. orniguttartut, taamaalillutillu nannut pisariuminarsisar- lutik, ukiuni kingullerni soorlu taamaalisoq. Nannunniar- Taamaasilluni taatsiarpaa nunaqarﬁmmi piniartut arlallit nermi angallatit atorneqartarneri, illuatungaanilu qimus- nannunniarneq ilikkariartulersimagaat, ingammik angal- simit nannunniarneq pillugu imatut oqarpoq: lammiit ingerlanneqarsinnaalermat. Alla aamma Nutaar- miuneersoq oqarpoq 2002-mi 2003-milu nanorpassuit “Ullukkut aallarunik, ullaanngulersoq tikissapput pinga- pisarineqarsimasut angallatinit ”avataani” (tassa avataata joqqat (arnaviaq marlunnik piaralik, atuakkiortut malugi- sikuani). niaqqusaat). Anaanaat tapugullugu. Marlunnik ukiullit.. ukioqalersut. Pingajoqqanik taaneqartarput. Ilaasa ataa- Innaarsunneersup piniartup 73-nik ukiullip malugi- siakkaarlugit. Ilaasa qaammatip ingerlanerinnaani im-

Upernaviup kommuniani qimusserneq. Assiliisoq: A. Heilmann

74 INERNERIT

maqa oqaluttuartunik aninneqareerput… ilaanni qaam- ”naagga”, arfineq marlullu (30%) tamanna immikkut matip ingerlanerinnaani tallimat sinnerlugit, arfinillit isummersuutigisimanngilaat (Nalunaarsuiffik 79). eqqaani tikiutissavaat. Tassa nungusaasutuut nalilersin- Apeqqummut tapersiillutik akisimasut akornanni mar- naavakka. Uanga taamatut oqarnittuut. Kisianni qimussi- lussuit itisiliillutik oqaaseqarput. Piniartoq 45-nik ukiulik mik nannunniartarneq taanna nungusaanerunngilaq”. Tussaameersoq isumaqarpoq nannut nunami takussaanerulersimasut, ilaatigut peqqutigalugu nunamut qimaasa- Aappilattumi arfineq marluk taamatut aperitissimasut taramik sikkorlukkaangat anorersuaraangallu. Isumaqar- marmik apeqqut taperserpaat. Piniartoq 50-nik ukiulik porli tamanna nalinginnaasuusoq, ilassutigalugulu nan- oqarpoq: nut nunami pisat puallaarissuusarnerarlugit. Innaarsum- meersup piniartup 27-nik ukiullip siunnersuutigaa immaqa “Sunniuteqarpoq silap kissannerani, umiatsianik [……..] nannut nunami pisarineqartartut amerliartornerannut …. tasamaniittut quppat, akornatigooriarluta ilai itivittar- peqqutaasinnaasoq maannakkut nannut angalanerulersi- lugit. Quppat akornanni qilalugaqarlunilu.. Piniakkanik manerat amerlanerulersimallutillu, taamaammat nunami ulikkaarpoq. Puiserparparpassuit, timmiarpassuit, ta- takussaanerulersimasut. samani, nanorpassuit. Nanorpassuusimapput”.

Alla imatut oqaaseqarpoq: Nannut aamma illut (apissit) sumiifﬁi

“Aallaraangatta nanoq aasarparput, allamik naamik. Nan- nut aqqutai sumiittut nalujunnaaratsigit avataani imaror- 10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa? nerani”. Upernaviup illoqarfiani apersorneqarsimasut arfineq mar- Piniartut 28-it taamatut aperineqarsimasut akornanni 19- luk tamarmiusut oqaatigaat ukiuni kingullerni angallam- nit (68%) akipput ”aap”, arfinillit (21%) akipput ”naagga” miit nannuttakkat amerleriarsimasut; ataaseq oqarpoq pingasullu (11%) qulequtaq immikkut isummersuutigisi- 1996-97-miit tamanna pisoq. Aamma tassani eqqaaneqar- manngilaat (Nalunaarsuiffik 80). poq tamanna peqquteqartoq ingammik upernaakkut siku- niapiloortarneranik, nannullugooq takkuttarnerisa an- Nalunaarsuiffik 80 Apeqqummut 10-mut akissutit Upernaviup nertusineranik. kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: Nannuttakkat ataasiakkaat pillugit paasissutissaniit ”Nannut sumiiffinnaaqarpat?”. aamma ersarissumik erserpoq Upernaviup kommuniata Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- tamatuma nalaani angallammiit nannuttakkat amerle- miut suit Tussaaq navik riarsimasut (aamma apeqqut 25-mut akissutit takukkit, Aappilattoq aamma immikkoortoq ”Piniariaatsit”-ne ”Pisat kisitsisin- Aap 19 1 6 6 6 ngorlugit”-mi, qup. 100). Naamik 6 1 2 2 1 Isummamik 3 - 1 2 - 9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiul- saqqummiussinng. lugu amerlaneruppat? N katill. 28 2 9 10 7 (piniartut aperisat) Katillugit 23-it taamatut aperineqarsimapput, taakkunanilu tallimat (22%) akipput ”aap”, 11-it (48%) akipput Nalunaarsuiffik 81 Apeqqummut 10-mut akissutit itisiliinerusut immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani Nalunaarsuiffik 79 Apeqqummut 9-mut akissutit Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: (Sumiiffik 4): “Nannut sumiiffinnaaqarpat?”. ”Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- amerlaneruppat?”. sutit miut suit Tussaaq navik Aappilattoq Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- miut suit Tussaaq navik Avataata sikua 8 1 1 3 3 Aappilattoq Sikumi aalanerit 71 4 1 1 Aap 5 1 2 1 1 quppallu Naamik/ Sumiiffiit allat 9 - 1 4 4 11 1 5 4 1 allanngunngilaq N katill. (akissutit) 24 2 6 8 8 Isummamik 7 - 1 3 3 saqqummiussinng. Nalinginnaasumik taamaassorinninnerit tassaapput nan- N nut (1) avataata sikuaniittartut, aamma (2) nunap sineriaa katill. 23 2 8 8 5 (piniartut aperisat)

75 INERNERIT

feb mar apr

BAFFIN BUGT BAFFIN BUGT 74o 74o feb

o 63 W 63o W

72o N 72o N

o o o 51 W 51 W 57 57o

Takutitassiaq 25 Nunap sineriaa sinerlugu sikumi aakkarneqarfi it, Takutitassiaq 26 Nannut nalinginnaasumik ukiukkut upernaakkullu februaarimi 2006-mi piniartup Upernaviup kommuniani Nutaar- sumiiffi gisartagaat, februaarimi 2006-mi Upernaviup kommuniani miuneersup apersorneqarnermini titartarsimasaa malillugu. apersorneqarnerminni piniartut Aappilattumeersup Upernaviullu illoqarfi aneersup nunap assinganut titartarsimasaat malillugit.

sinerlugu sikumi aalanerniittartut (tassa nunamut atasup “Tassa sikorsuit, taavalu nunat apissiliorfi gisarpaat qaam- sikup avataatalu sikuata akornani) (Nalunaarsuiffi k 81). matini pingasuni nalunngisakka naapertorlugit nanoq ne- Piniartunut isumaqartunut nannut avataata sikuaniin- rinngikkaluaruni”. nerusartut akornanniippoq piniartoq Nutaarmiuneersoq. Taanna oqaluttuarpoq nannut februarimiit aprilimut Baf- ”Tasamanngaaniik avannaaniit kujammut. Qeqertat orne- fi n Bugtip sinaani avataata sikuaniittartut, tassani sineriak rusaartarsimavaat (tassa qeqertat Innaarsuit kitaaniittut; sinerlugu ikkanneqarmat sammiveqatigiinnik pingasunik atuakkiortut maluginiaqqusaat). Kujammut. Taavalu silap qaammariartornerani avalakkiartortarlutik”. (ilimanarluni tassaniittut allat eqqaasagaat aalanerit? Atuakkiortut maluginiaqqusaat), tassani iluliaqartarluni Piniartut marlussuit sumiiffi it tikkuarpaat, nannut sumiif- ikkarlissimasunik (takuuk Takutitassiaq 25). Arlallit eq- fi nnaavi (Takutitassiaq 26). qaavaat aalanerit sineriak sinerlugu ingerlasut. Piniartup Aappilattormiup eqqaavai aalanerit sammiveqatigiiaat 11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? taamaattut pingasut, nannut kajungerfi gisartagaat, peqqutigalugu tassani nerisassarsiorsinnaasaramik. Tamanna Aperineqartut 28-it tamarmik oqaluttuaraat sumiiffi it tu- aamma piniartumit Upernavimmiumit eqqaaneqarpoq. millit (piniartoq ataaseq Nutaarmiuneersoq aperineqan- Taassuma innersuuppaa Upernaviup illoqarfi ata avataa ngilaq). aalaneqarfi ttut (tassa sikumi sumiiffi k, assersuutigalugu Tupinnanngitsumik – tumit sumiiffi nni arlalinni taku- immap sarfaata pilersitaanik imarornersalik). neqarsimapput sumiiffi illu arlallit taaneqarput: Tussaap Apeqqummut akissutit ilaat allat imaapput: eqqaani qeqertat Kingittuarsuup Kingittortallillu akornanni, Innaarsuit eqqaani qaleralinniarfi mmi Kuutseqar- “Nannut imaattortarsimassavaat Upernaviup kujataa- feertorraanni, Eqqersoq, aamma Nutaarmiut eqqaani tungaani, aammalu Naajaat aqqutaata tungaani, maan- Upernaviarsuup kitaani. Akissutit amerlanerit sammivaat ngaaniit apussarinnerni. Illumininngaaniik anillassimasut najugaqarfi it kitaani sikumi tumit (Takutitassiaq 27). Tus- upernaakkut naammattuugassaasarput. Aammalu pisari- saameersoq 53-nik ukiulik piniartoq isumaqarpoq tumit neqartarlutik soorlu Qaarsorsuup ataani, kanani”. ”qanillisimasut” (tassa nunamut najugaqarfi nnullu; atuakkiortut maluginiaqqusaat) 1980-ikkut aallartinneraniit. “Avataa puiserpassuaqarami. Avataani nannut naalagaap- Nannut tumaat sinerissamut qanillisimanerat aamma al- put, taama oqarluaannarluni, sikutarsuarni. Piniarfi giga- laniit eqqaaneqarpoq. Upernavimmeersoq piniartoq mikkit taakkua“. oqaluttuarpoq siornatigut (tassa 1980-ikkut naanerani)

76 INERNERIT

”Taava uani aamma ornittagaqarpunga, Upernavimmin- ngaaniik avataannaatigut, uaniittoq ikkannersuaq, Appa- Appalersullit lersullit avataaniittoq, nanoqarﬁ ssuaq […..takuuk Takuti- tassiaq 27] Aprilimi nanorpassuit uani, tumerpassuit to- apr raarnikuuakka (aprilimi 1988; atuakkiortut malugi- BAFFIN BUGT niaqqusaat), sikuliaq ikaariarlugu [……..] Taava illiner- suaq.. illinerujussuaq, nannut illernat. Sunaaffa immaqa 74o nuliarnialerlutik imminnut malersuutilersimasut”.

Piniartup 50-nik ukiullip, Aappilattumeersup eqqaavai avataata sikuani tumerujussuit:

“Tasamani, samani, samanersuarmiilluta, ullut pingasut… o 63 W Nuna aanngarlugu. Portulaartukasiupput Upernaviup eqqaata qaqqai. Km-teritut portutigipput ilai. Ilai 700 mi- teritut portutigipput. Takussagaanni samaningaatsiamiit- 72o N tariaqarami. 300 km immaqa missaani.. [……..] Ullut arlaanni nannut tumaasa 17-issaat naammattoorpagut. (Angalanermi tassani tumisisat 17-issaat. Atuakkiortut 51o W 57o malugeqqusaat.). Uuttortarpakka, nanorujussuusimas- sasoq tassa taanna. Iperaattama ipua uuttornikuuara, ta- Takutitassiaq 27 Sumiiffi it nannup tumaannik takuffi ugajuttut, lera qanoq takitiginerpoq. 20… Taava uuma qeqqanut. februaarimi 2006-mi Upernaviup kommuniata kujasinnerusua- Assanninngaaniik uunga. Itumaa. Nannup itumaa. [……..] neersut (Sumiiffi k 4) piniartut 8-t apersorneqarnerminni titartarsi- 40-35 cm immaqa missaani sanimut imaattorpoq. Ilaa? Ta- masaat malillugit. Qarsut qorsuit = arnavissat upernaami matuma missaani itumaa. Taava isigaa ilaa… Nanorsuusi- piaqqisaartut tumaat. massaaq. Ilai oqaluttuartarput nannunngooq ilai nanoru- juusangaaramik sermertaqartarput. Tassa illuminiittarsi- tumit aatsaat tikinneqartartut avataanut ullut pingasut qi- magaangamik, imaluunniit nalullutik qaqisarnerminni kingulliivini meqqui taakku takisuut, sermertarsimaga- musseqqaarluni, ikkannernut pisimagaanni. mik. Sermertalissuarnik taasarpaat”. Tumit sammivigisaat pillugit isummat assigiinngillat, kisianni akissutit amerlanerit eqqaavaat upernaakkut i maannerugajuttoq tumit ingerlasartut avannamut-kujam- 12. Nannut aqqutinnaaqarpat? mut aamma kujammut-avannamut. Tamanna imaassinnaavoq ersersitsisoq nannut malittaraat ingammik avan- Tamanna pillugu isummat assigiinngiiaarput. Katillugit namut-kujammut sammivillit sikumi aalanerit, siuliani piniartut 27-it taamatut aperineqarput: 13-nit (48%) akip- eqqaaneqareersut. Ataatsip eqqaavaa tumit ingammik put ”aap”, qulit (37%) akipput ”naagga”, sisamallu (15%) avannamut ingerlagajuttartut, ukiakkut sikoqqaarnerata qulequtaq ersarissumik isummerfi ginngilaat (Nalunaar- nalaani. 18-ninik ukiullip piniartup Upernavimmeersup suiffi k 82). malugisimavaa tumit nunamut ingerlasartut unnuakkut, qaammariartorneranilu avammut ingerlaleqqittartut, ki- Nalunaarsuiffi k 82 Apeqqummut 12-mut akissutit Upernaviup sianni sumiiffi mmi aamma tassanngaaneersup, 43-nik kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffi k 4) agguataarnerat: ukiullip eqqaavaa tumit sammiviinut aalajangiisuusartut ”Nannut aalajangersimasunik aqqutinnaaqarpat?”. anorip suminngaaneernera. Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Upernavimmeersoq piniartoq 40-nik ukiulik oqalut- miut suit Tussaaq navik tuarpoq nannut (martsimi?; atuakkiortut maluginiaqqusa- Aappilattoq at) sikumi aalanernut ingerlasartut sarfaq qaammatip ni- Aap 13 2 4 6 1 kinnerani sakkortuneruleraangat. Piniartoq taanna malil- Naamik 10 - 5 1 4 lugu aalanerni taakkunani pingasuni nannut immikkoor- Isummamik 4 - - 3 1 titertarput suiaassuseq angissuserlu aallaavigalugu. Tassa saqqummiussinng. arnavissat piarallit aalanerni kangisinnerusuni ingerlasar- N . katill 27 2 9 10 6 lutik, nanorsuillu angisuut tumii (angutivissat? Atuakkior- (piniartut aperisat) tut maluginiaqqusaat) ingerlasartut aalanermi avasinner- mi. ”Angertut” oqariartuutigaat nannut angalaartartut (1) si- Upernavimmeersup 49-nik ukiullip piniartup oqalut- neriak sinerlugu aalanerni (kisitsisinngorlugit = akissutit tuaraa avataata sikuani tumerpassuarnik takunnissima- 8), (2) nunamut qaninnerusumi sikorlaami, peqqutigalugu nini: nannut sumiiffi it saattumik sikullit ujartortarmatigit (ki-

77 INERNERIT sitsisinngorlugit = 2), (3) kangerluit iluannut (kisitsisin- 14. Aasakkut nannut sumiittarpat? ngorlugit = 1), aamma (4) ukiumi avannamut (kisitsisinngorlugu = 1). Ataaseq akissutiminut itinerusumik nas- Apeqqut taanna piniartunut 28-nut apeqqutigineqarpoq, suiaateqanngilaq. Akissutit taakkua taamaasillutik erser- taakkunani 13-nit (46%) qulequtaq isummersorfigaat, 15- sippaat nalinginnaasumik isiginninnermik peqanngitsoq nilli (54%) isummersorfiginagu (Nalunaarsuiffik 84). oqartumik nannut aalajangersimaqqissaartumik anga- Piniartut qulequttamut isummersorsimasut akornanni, laarfeqarnerannik; tamanna aamma akissutini allani er- nannut aasami sumiittarnerat pillugu siunnersuutit assi- serpoq, ilaatigut ersersitsisunik nannut angalaarnerannut giinngillat (Nalunaarsuiffik 85). Soorlu aamma Qaanaap aalajangiisuusartoq sikup pitsaassusaa, nannullu naara- kommunianitut Upernaviup kommuniatalu avannarpasin- jornerat (tassa aamma anorip sammivia aallaaviulluni; neranituut, arlallit oqaatigaat ilisimaqqissaarnagu nannut atuakkiortut maluginiaqqusaat). Apersorneqartoq ataaseq aasami sumiittarnersut, ataatsimullu isigalugu akissutit isumaqarpoq angalaarfik ataasiusoq kangimut, siku qajan- pasitsatsippaat sumiiffimmi tamaani ukiup taamaalinera- naalligaangat, sikulu qajannarsigaangat kimmut. Paasin- ni nalinginnaanngitsoq nannut takussallugit. ninneq tamanna aamma allamiit isumaqatigineqarpoq, alla taanna isumaqarmat nannut Baffin Bugtip avataata Nalunaarsuiffik 84 Apeqqummut 14-mut akissutit Upernaviup sikuani angalaarnerusartut, tassani upernaakkut avataata kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: sikuata Canadamut aakkiartornera malinnaavigisara- ”Aasakkut nannut sumiittarpat ?”. mikku, ukiakkullu sikoqqikkaangat sikukkut Kalaallit Nu- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- naata tungaanut kangiartarlutik. miut suit Tussaaq navik Aappilattoq 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai) Isummamik 13 1 4 5 3 saqqummiussisut Apersorneqartut 27-it akornanni arfineq pingasut (30%) Isummamik 15 1 5 5 4 taamaattunik tuminik takusimapput, 18-nit (66%) takusi- saqqummiussinng. manngillat, ataaserlu (4%) tamanna isummerfiginngilaa Katill. 28 2 9 10 7 (Nalunaarsuiffik 83). (piniartut aperisat)

Nalunaarsuiffik 83 Apeqqummut 13-mut akissutit Upernaviup Nalunaarsuiffik 85 Apeqqummut 14-mut akissutit itisilerinerusut kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani ”Nanuaqqat tumaanik takusimavit?”. (Sumiiffik 4): ”Aasakkut nannut sumiittarpat?”.

Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- miut suit Tussaaq navik sutit miut suit Tussaaq navik Aappilattoq Aappilattoq Aap 8 1 4 2 1 Avataata sikuani 6 - 2 3 1 Naamik 18 1 5 8 4 Nunami 2 1 - 1 - Isummamik Avataata sikuani 1 - - - 1 3 - 2 1 - saqqummiussinng. nunamilu N Sermini 3 - 1 1 1 katill. 27 2 9 10 6 (piniartut aperisat) Canadami 1 - - - 1

N katill. (akissutit) 15 1 5 6 3 Apersorneqarsimasut tallimat oqaatigaat tumeeqqanik ta- kusimallutik (tassa piaqqat apissimiit anerlaat tumaat, Amerlanerit isumaqarput nannut aasami avataata sikuani imaluunniit piaqqat ataasiliineqanngitsut tumaat) ava- Bafﬁn Bugtimiittartut, imaluunniit nunami. Apersorne- taata sikuani, marlullu oqaluttuaraat Qimusseriarsuarmi qartut marlussuit ersarissarpaat nannut avataata sikua- taamaattunik takunnissimanitik (Takutitassiaq 21, 27). niittartut, sikulu tamanna aakkiartornera malillugu Cana- Takunnissimanerit pisimapput aprilimiit junip tungaanut, dap tungaanut angalaalertartut. Piniartut pingasut isu- piniartullu isumaat malillugu piaqqat apissimiit anisarput maqartut nannut aamma sermimi sermilluunniit eqqaa- pifﬁssami aprilimiit majip aallartilaarnerata tungaanut. niissinnaasartut, taakkua akornanni ataatsip eqqaavaa Nalinginnaasumik takunnittoqartannginnera arnavissat sermeq Qimusseriarsuarmiittoq pillugu. ”inoorlaanik” piarallit tumaanik pasitsatsippaat nannut Apeqqummut aalajangersimasumik isummersiman- Upernaviup kommuniata tamatuma nalaani piaqqiniarlu- ngitsut akornanniippoq piniartoq 49-nik ukiulik, Uperna- tik apissimut pulasorsuuneq ajortut. vimmeersoq. Taanna oqarpoq nammineq aasaanerani

78 INERNERIT nannunnikuunngisaannarluni, 50-nik ukiulik Aappilattu- meersoq aamma piniartoq 43-nik ukiulik Upernaviup il- loqarﬁ aneersoq, oqaarput aasami nannut takuneqarneq ? ajortut. 2006 19(87-89) BAFFIN BUGT 15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik takusimavit? ? 2003 74o ?

Taamatut aperineqartut 28-it akornanni taamaallaat ? 2004 ataaseq akivoq apissimik piaraqarfi unikuusumik takusi- ? ? malluni, allalu oqaluttuarpoq tusarnikuullugit allat taa- ? ? ? maattunik apissinik takusarsimasut. 19(94-96) ? Piniartoq 18-ninik ukiulik Upernavimmeersoq oqalut- 63o W tuarpoq nammineq februar 2004-mi umiatsiamiit takusimallugu apisseq qimanneqarsimasoq Upernaviup kangerluata anisariaani, qeqertat Kingittortalaallit qaqqartaani 72o N ”qutsippallaanngitsumi”. Piniartup allap oqaluttuaraa nammineq tusarsimallugu allami nunaqarfi mmeersut, 51o W 1993-mi pisarisimagaat, Tussaap kangiani Sisorarsuit 57o eqqaani, pingajoqqat qutsissumi apissimiittut (Takutitas- Takutitassiaq 28 Upernavimmi (Sumiiffi k 4) apissinik qasuersaar- siaq 28). Apissinik piaqqiorfi usunik takunninnerit malun- fi nnik apissinillu piaqqiorfi nnik takunniffi usimasut, februaarimi nartorsuarmik ikittut pasitsatsippaat – aamma eqqaassa- 2006-mi Upernaviup kommuniata kujasinnerusuani (Sumiiffi k 4) gaanni nanuaqqat tumaanik takunnittarnerit ikittuarar- piniartut 18-nit apersorneqarnerminni nunap assinganut titartarsi- suit – imaassimasinnaasoq arnavissat ikittuararsuit kom- masaat malillugit. Sungaartoq aappaluaartut pingasunik teqeqqul- munip tamatuma nalaa toqqartaraat piaqqiffi gissallugu. lit = apissit qasuersaarfi it; toornerit qorsuit = apissit piaqqiorfi it; ? = ukioq suna takuffi usimanersoq paasissutissiissutigineqarsiman- 16. Illumik (apissimik) sinittarfi mmik takusimavit? ngilaq.

Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni 16-nit (59%) tup tumai malinneqarsimasut, nanorlu taanna apissiliorlu- takusimapput apissimik qasuersaarfi mmik, 11-illu (41%) ni assaasimasoq Toqqusap eqqaani februarimi (martsimi- takusimanatik (Nalunaarsuiffi k 86). Piniartut apersorne- luunniit; ukiua nalunarpoq). Apisseq assallugu ammariar- qarsimasut tallimat tamarmik oqaluttuarisimavaat apis- lugu nanoq apissimiittoq aallaaneqareermat paasinarsivoq seq taannaqqissaaq ataaseq. Upernaviup kujataatungaani isaariaa 50 cm missaanik silitsigisoq, apissitaalu miiterinik apissinik eqqissisimaarfeqarneq erserpoq takutitassiami marlussunnik takissusilik, miiterimillu ataatsimiit puk- 28. kinnerulaartumik portussuseqarluni – qingaqaranilu. Innaarsunniit oqaluttuartoqarpoq pingajoqqat, piarai Nalunaarsuiffi k 86 Apeqqummut 16-mut akissutit Upernaviup anngajaat (ataaseq sinnerlugu ukiullit? Atuakkiortut malu- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffi k 4) agguataarnerat: giniaqqusaat) marts 2001-mi malinneqarsimasut qaqqap ”Illumik (apissimik) sinittarfi mmik takusimavit?”. qaavani apissimut. Piniartut ippassaammat pingajoqqat Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- annaasimavaat, qaqqaq sivingasuukkut qimaasimammata. miut suit Tussaaq navik Taakkualu unnuup ingerlanerani apummi manngersumi Aappilattoq apissiliorlutik assaasimapput. Nannut apissiminni aal- Aap 16 2 6 4 4 laaneqarsimapput. Oqaluttuaq assingusoq tassaavoq na- Naamik 11 1 3 4 3 noq kisermaaq apissimini aallaaneqarsimasoq Nunap ava- Katill. lernani februar 2006-mi. Tamanna oqaluttuarineqarpoq 27 3 9 8 7 (piniartut aperisat) piniartumit allamiit Innaarsunneersumit. Nanoq ukiaq 2005-mimili apissimini ukiisimarpasissimavoq. Piniartup Tussaameersup eqqaavai piniartut Kullor- Piniartut ilaat apissit eqqissisimaarfi it pillugit itinerusu- suarmeersut Nuussuarmeersullu oqaluttuartut nannut mik oqaluttuarput. Piniartoq ataaseq Nutaarmiuneersoq aasami Kiatassuit sermitaani apissimut pulasinnaasartut. malillugu nannut avataata sikuani angalaartillutik apum- Oqaluttuartup taassumaqqinnaap aamma oqaluttuaraa mi assaalaaginnartarput innangaarfi ssaminnik, assersuu- maniilarsuarni qasuersaarfi mmik nassaarsimaneq. Tassa- tigalugu ilulissat eqqaani. Allap aamma tassani nunaqar- ni nanoq nullangasoq qasuersaarsimavoq, silapilummi, fi mmeersup oqaluttuaraa ataatsimik angutivissap inuusut- meqqunillu katagaasimalluni.

79 INERNERIT

Upernaviup illoqarﬁani. Assiliisoq: K. Laidre

Piniartup Upernavimmeersup misissorsimavaa apisseq tornerata kingunerisaanik apisseqarneq annikilliartorsi- qasuersaarfik. Taanna miiteri sinnilaarlugu portutigisi- masoq: mavoq immaqalu miiterinik marlunnik takitigaluni. Allap aamma Upernavimmeersup oqaluttuaraa apisseq miiterip “Maanna aperpiassaarnikuugatta. Apussuaq amigaataa- missaani portutigisoq, 3-4 miiterinillu takitigisoq, nannu- lernikuugami nunami. Aputerujussuit tamakkua, taavalu mit kisermaamit najorneqarsimasoq. sikujaartarnera maanna kingusinnermik. Taamanikkut si- kujaartarallarmata november-decembami, taava nannut taarnerani nunaliaasaramik. Taavalu taamanikkut tamak- 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) koqarnerusarpoq (tassa apissit; atuakkiortut malugi- allannguuteqarsimava? niaqqusaat). Maanna qaammareersoq sikusalerami, ilaa. Januari-februari. Tamakkua tamarmik kinguarput. Suna Katillugit 18-nit taamatut aperineqartut akornanni ataaseq tamarmi allanngoriartorami”. (6%) akivoq ”aap”, marluk (12%) akipput ”naagga”, 15- nillu (82%) qulequtaq pillugu immikkut isummersorsi- Piniartoq 40-nik ukiulik Innaarsummeersoq isumaqar- manngillat (Nalunaarsuiffik 87). neruvoq apisseqarneq allanngoriartunngitsoq, kisianni eqqarsartaaseq assingusoq akissutimini pigivaa: Nalunaarsuiffik 87 Apeqqummut 17-mut akissutit Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: “Asukiaq. Taanna immaqa allanngoriart.. Aamma aput, ”Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit?”. ilaa.. Ukiuni kingullerni aput ilaatigut apisarnera akutto- riartorpoq. Piffiit ilaanni.. soorlu siorna ilaa.. sialleqat- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- taarujussuarpoq, silarluttaarluni. Maannakkut ukiorman- miut suit Tussaaq navik na sila ataasiinnaanerusumik pissuseqarpoq. Alianaagin- Aappilattoq napajulluni, aputaalu ilaatigut ajorani. Arlaanni nassaa- Aap 1 - - - 1 sinnaassagaluarput (apissit; atuakkiortut maluginiaq- Naamik 2 1 1 - - qusaat) – aamma ukioq manna”. Isummamik 15 1 5 5 4 saqqummiussinng. Silap pissusaata allanngoriartornera Katill. 18 2 6 5 5 (piniartut aperisat) 18. Sikusarnera allanngorsimava?

Eqqarsaatigissagaanni sumiiffimmi tamaani apissinik ta- Taamatut aperineqartut 28-it akornanni 26-it (93%) kusoqajuinnera, tupinnartuunngilaq amerlanerit tamanna apeqqummut tassunga akipput ”aap”, marlullu (7%) isum- isummersuuteqarfiginngimmassuk. Apeqqummut taassu- mersoratik (Nalunaarsuiffik 88). munnga piniartoq 49-nik ukiulik Upernavimmeersoq aki- 22-it (85%) eqqaavaat kingusinnerusukkut sikusalerni- voq pasitsatsitsilluni aputeqassutsip sikullu allanngoriar- kuusoq, siusinnerusukkullu imarortalernikuulluni, sikulu

80 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 88 Apeqqummut 18-mut akissutit Upernaviup qaaneqarpoq ukiuni kingullerni kingusinnerusukkut si- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: kusarnera, imarujaarnerusalerneralu (Nalunaarsuiffik ”Sikusarnera allanngorsimava?”. 89). Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Pisartoq alla, arlalinnit eqqaaneqartoq tassaavoq sikup miut suit Tussaaq navik qajannarsinerulersimanera, tassa ukiup ingerlanerani Aappilattoq arlaleriarluni imarortalernikuummat. Soorlu piniartoq Aap 26 3 8 9 6 43-nik ukiulik Aappilattumeersoq ima oqartoq: Naamik 2 - 1 1 - Katill. “Ukiuni kingullerni allanngungaatsiarpoq. Siorna aamma 28 3 9 10 6 (piniartut aperisat) taamatuut sikuugatta, kisianni imarortaqattaarujussua- ratta. Immaqa sisamariarluta imarorluta, aatsaat februar aallartinnialersoq iluamik sikuvoq. Maanna (2006; atuak- Nalunaarsuiffik 89 Apeqqummut 18-mut akissutit itisilerinerusut kiortut maluginiaqqusaat) januar ingerlatingaatsiaannaq immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani sikuvugut”. (Sumiiffik 4): ”Sikusarnera allanngorsimava?”. Apersorneqartup Nuussuarmeersup eqqaavaa siornatigut Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- qeqertap Sugar Loaf Ø eqqaani sikoqarnikuusoq qajannar- sutit miut suit Tussaaq navik Aappilattoq tunik aalanilinnik, kisianni maannakkut taamaattunik si- koqalernikuusoq kangisinnerulaartumi qeqertap Timiler- Kingusinnerusuk- kut sikusarpoq suup eqqaani. Piniartup Innaarsunneersup nalunaarutigaa 14 2 6 3 3 imarujaarnerusar- taamaattunik sikoqartoq Kitsissut aamma Kingittuarsuk lunilu qeqertai kaajallallugit, Tussaap kitaani, avannaatalu ki- Saanneruvoq taaniittuni. 8 - 2 4 2 navianarlunilu Piniartulli arlallit oqaluttuaraat ukiumi 2005/06 sikuu- Aakkarnerit nera qajannaannerusimasoq, piniartorlu ataaseq malil- 1 - - 1 - imaanerullunilu lugu decemberinnguinnartoq sikusimalluni. Sikup sinaa Sikusarnerata allanngoriartornera pillugu allanik oqaa- 11 - - - allanngorpoq sertaliisoqarpoq. Akissutitut 75-nik ukiulik Nutaarmiu- Allat 2 - - 1 1 neersoq ima oqarpoq:

N katill. (akissutit) 26 3 8 9 6 ”[……..] Tassa issangiarsuarmik. Taamaattumik piniartut saannerulernikuulluni, ingerlavigissallugulu qajannarne- ataasiunngitsut, ukioq manna oqaluttoq tusarpara “Qas- rulernikuulluni. Aamma erserpoq siku qajannarsinikuusoq sutikka nunap qaaniikkamik!”. Tassa qaanngoqanngitsoq, sikoriarmat suli qaanngut ineratik.. Sikoriarmat piniarfigi- aalanerillu amerlanerulersimallutillu anginerulersimasut nerusaminni, qassuteqarfigisartakkaminni.. Sunaaffa nu- (Nalunaarsuiffik 89). nap qaani. Qaanngunikkuni sunaana aakua qassutit Piniartup Nutaarmiuneersup eqqaavaa 2003-miilli si- qaanngut qaanut pisassat. Tassa taamannak allanngoriar- kusarnera annikinnerulersimasoq, aatsaallugooq januar- tortigigami”. februarimi sikusarsimalluni. 54-nik ukiullip tamanna taperserpaa, taanna oqarluni meeraagallaramigooq (tassa Piniartup 40-nik ukiullip Naajaaneersup eqqaavaa malun- 1960-ikkunni; atuakkiortut maluginiaqqusaat) decembe- nartoq sinerissami qanittumi sikusarnera allanngorsima- rimi sikusarnikuusoq. Apersorneqartup taassumarpiaap supilussuaq, maluginiarsimallugulu Baffin Bugtip avataata eqqaavaa siku siornatigumut naleqqiullugu saanneerar- sikua issunersuaq kimmukaraluttuinnartoq, sineriammut suanngornikuusoq. ungasilliartorluni. Assiliaq taamaaqqissaartoq erserpoq Innaarsunniit Piniartut marluk Upernavimmeersut, siulleq 42-nik akissutini arfinilinni. Tassani 68-nik ukiulik piniartoq ukiulik, aappaalu 43-nik ukiulik, ataatsikkut apersorne- oqarpoq 2000-mi, 2002-mi aamma 2003-mi aatsaat mart- qarsimasut, isumaqatigiillutik oqarput: simi iluamik sikusoq, uffa meeraanerani nalinginnaasumik januarimi sikusartoq. Allat marluk isumaqarput ukiu- “Taakkua 2001-minngaaniik 2005 tungaanut sikuuniapi- ni kingullerni januari sioqqullugu sikuneq ajortoq, siorna- loortaqattaarluni, sikuugaluarluni imaroorluni. Issanger- tigulli november-decemberimi sikusartoq. Taakkua mar- taqattaarluni. Issaasakkami. Januari februar marts. Taak- kua issikitsuararsuusaramik. Issileraluariarluni kissalluni luk aappaata ersarissarpaa 2003 aamma 2004 ukiuusut taamaalioqqittarami, piffissaq taanna. Kisianni una 2006 sikunikitsuararsuit, isumaqarlunilu tamanna peqquteqar- qangatuut issileriaqqippoq. Kisianni qangatuut suli issiga- toq kiatsinnerulerneranik. ni”. Aamma Aappilattumi Upernaviullu illoqarfiani eq-

81 INERNERIT

Aperitikkami sikusarnera qanoq allanngorsimanersoq, pi- ilulissat sumiiffimmi tamaani akuttunerulersimasut, uffa niartoq 49-nik ukiulik Upernavimmeersoq imatut akivoq: 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu iluliarsuit nunaqarfiup eqqaanut pisarnikuusimagaluartut. Apersorneqarsimasup “Ilaanarsimavaa! Allanngorsimaqaaq. Siornaa (2004? 68-nik ukiullip, aamma Nutarmiuneersup, maluginiarpaa atuakkiortut maluginiaqqusaat) sikunngimmat nannuaru- nunaqarfimmi kangiata tungaani ukiakkut iluliaqassaarsi- jussuarput. Upernaviup kommuneani. Angallataannarnik masoq sissami ikkarlittartunik, ilimanarluni sarfap sak- immaqa 30-it sinnerlugit nannuttoqarpoq. Taavalu tim- kortusisimanera peqqutigalugu. Ilulissat tamakkua ukiak- misartut Kullorsualiartarnerminni, takusimavaat nannut 40-t sinnerlugit uaniittut. Sikup sinaavani ilaa, umiatsiami kut puisinniarnermi oqquiffigissallugit iluaqutaasarsima- angallammiit ornigaannartarpagut”. galuarput. Apeqqummut taassumunnga piniartoq 50-nik ukiulik 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? Aappilattuneersoq ima akivoq:

Taamatut aperineqartut 28-it akornanni qulingiluat (32%) ”Meeraagallaratta uagut nilattartarpugut sissamut, nuna- akipput ”aap”, 16-nit (57%) akipput ”naagga” imaluunniit mut. [……..] Nilaqartaraluarpoq, kisianni taamatorsuun- pissutsit allanngorsimanngitsut, pingasullu (11%) qule- ngitsoq. Aappilattoq juli tamaat, taama oqaatigilluaannar- lugu, tikinneqajuitsuunikuusimavoq 1970-ikkut missaani. qutaq isummersorfigisimanngilaat (Nalunaarsuiffik 90). Sikkeraangat (kitaamiutut: sikugaangat; atuakkiortut Apersorneqarsimasut allannguutinik malussarsimasut maluginiaqqusaat), kakkua qeqertat tikillugillu angallatit akornanni naligiikannerput isumaqartut ilulissat ikileriar- utertarput. KNI-mik pajuttoq. Aatsaat junip naalernerani, simaneranik nalunaartut, ilulissallu amerleriarsimanera- augustusip ingerlalernerani sikut akulleraangata aatsaat nik nalunaartut (Nalunaarsuiffik 91). tamaanga tikittarput”.

Nalunaarsuiffik 90 Apeqqummut 19-mut akissutit Upernaviup Sisamat isumaqarput iluliaqarnerulersimasoq (Nalunaar- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: suiffik 91). Taakkua ilagaat 47-nik ukiulik Aappilattuneer- “Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit?”. soq. Akissutimini pasitsatsitsivoq ilulissat ingerlaarneru- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- lersimasut, taamaalillutik sumiiffiit ilaanni iluliaqarneru- miut suit Tussaaq navik lersimasinnaalluni: Aappilattoq Aap 9 1 2 5 1 “Ilulissat kipparissut, maniitsut, maniitsunik taasaratsigit. Naamik/ Ilulissanik taasarpagut angisuut portusuut, napagiallit. 16 1 6 4 5 allanngunngilaq Maluginiarakku panna sermeq kangiariartortorujussuaq. Taanna uppernarsarsinnaavaat arlariit taanna. Unali aali- Isummamik 31 1 1 - sarfiusanngitsoq, maanna aasarmanna aalisarfigineqarlu- saqqummiussinng. ni panna eqqumeeqqinnaaq. Tassa taakku ilulissat anillak- Katill. 28 3 9 10 6 kamik. Uninngasuerukkamik… malunnarpoq..”. (piniartut aperisat)

Nalunaarsuiffik 91 Apeqqummut 19-mut akissutit itisilerinerusut 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani (Sumiiffik 4): “Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit?”. Taamatut aperineqartut 28-t akornanni 25-it (89%) isu- Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- maqataallutik akipput, ataaseq (4%) akivoq ”naagga”, sutit miut suit Tussaaq navik marlullu (7%) tamanna immikkut isummersorfigisiman- Aappilattoq ngilaat (Nalunaarsuiffik 92). Amerlanerulersim- Akissutigineqarnerpaasartoq (89%) unaavoq sermit 51 2 2 - apput nakkaaffii ersarissumik kangiariarsimasut, akissutillu Ikinnerulersimap- marlussuit aamma paasissutissiipput sermip kangiariarsi- 4 - - 3 1 put manerata kingunerisaanik nunat nunatallu nuititersima-

N katill. (akissutit) 9 1 2 5 1 sut. Akissutit pingasut pasitsatsippaat sermit ilaat ukiuni kingullerni iigarnerulersimasut (Nalunaarsuifﬁk 93). Piniartup Nutaarmiuneersup maluginiarpaa ”ukioq man- Piniartunit marlussunniit Innaarsunneersunit immik- na” (tassa ukioq 2005/06; atuakkiortut maluginiaqqusaat) kut eqqaaneqarpoq Alianaatsorsuaq (Tasiusap kangiani iluliaqanngitsoq Tasiusap tungaa Nutaarmiullu kitaa, im- qeqertap Aakkarnersuup kangiani) kangiarsimangaarmat maqa silap ajornera peqqutigalugu. Ilassutigaa ilulissat kangerluit arlallit nuisimasut, nunamut ilummungaatsiaq eqqaani puisinut qassusersortoqartartoq. aqqutinilluni. Tamaani ilulissat ingerlaartut takussaajun- Piniartup 42-nik ukiullip, Innaarsunneersup, eqqaavaa

82 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁk 116 Qaanaap kommuniani (1952-2005) Upernaviullu kommuniani (1957-2005) nannuttat inersimasut 309-t (Qaanaaq) aamma 256-t (Upernavik) ukiukkaarlugit agguataarneri. Paasissutissat kommunini februar 2006-mi apersuinermi katersorneqarsimapput.

Kom- Nan- Inersimasoq Inersimasoq Utoqqaq Utoqqaq Inuusuttoq Inuusuttut Katill. mune nun- Arnaq Angut Suunera nalu- Arnaq Angut Suunera nalu- Arnaq Angut Suunera niarﬁk nnnnaarutigine- % nnnnaarutigine- % n n nnalu- % n qanngilaq qanngilaq naarutigine- qanngilaq Qaa- 1 81 29 52 0 69,8 14 1 13 0 12,1 21 4 14 3 18,1 116 naaq 22611150 55,32 1 1 0 4,3193 160 40,447

38447343 57,5287210 19,23413210 23,3146 Uper- 36423401 72,78 0 7 1 9,1164 102 18,288 navik 4 10647 59 0 63,1 16 1 15 0 9,5 46 5 40 1 27,4 168

naasoq unaavoq, nannut tamakku sumiiffik tamanna ukiut paallutik Qaanaami sumiiffik 3-mi (Nalunaarsuiffik 115), ingerlanerini imak ilikkartigisimagaat allaat uteqqiaffigi- ikinnerpaallutillu sumiiffik 1-mi. Tamanna aamma atuup- lersimallugu. poq piffissaq 1952-miit 2005-p tungaanut tamaat isigi- Ilaatigut piniartut nannuttamik utoqqaassusaat naliler- gaanni (paasissutissat takutinneqanngillat). sortarpaat. Taakkua nalilersuinerit tassaapput ”inuusut- Piniartut piaqqat utoqqaassusaannik nalunaarutigin- tut” uumasut, agguaqatigiissillugit 3,6-nik ukiullit (sd = nissimanerminni , piaqqat (kisitsisinngorlugit = piaraqati- 1,9; inuusunnerpaaffiat-utoqqaanerpaaffiat: ukiut 2-9; ki- giit 25-it) nalilerneqarsimapput marluk missaannik ukiu- sitsisinngorlugit = 11); ”inersimasut” agguaqatigiisillugit littut (piaraqatigiit marluk nalilerneqarput pingasunik ukioqarput 7,4 (sd = 3,4; inuusunnerpaaffiat-utoqqaaner- ukiulittut) (Nalunaarsuiffik 115). Piaqqat 26-it akornanni paaffiat: ukiut 3-15, kisitsisinngorlugit = 34), ”utoqqaallu” (marlunnik ukiullit) suiaassusaat nalunaarutigineqarsi- ukioqarlutik agguaqatigiisillugu 13,0 (sd = 4,3, inuusun- mapput, 69,2%-ii angutiviaallutik 30,8%-iilu arnaviaallu- nerpaaffiat-utoqqaanerpaaffiat:ukiut 8-16, kisitsisinngor- tik. lugit = 3). Arfinileriarlutik nalunaarutigineqarput arnavissat ukioqanngitsunik piarallit (sisamat) ataatsimillu ukiulin- Piaqqat amerlassusaat katiterneqarnerallu nik piarallit pisarineqarsimasut. Sisamariarlutik tamak- Pisat ilaqutariiugaangata (tassa arnaviaq piaralik) piniar- kua pisimapput ilaqutariit taamaattut 1974-mi eqqissisi- tut qinnuigineqartarput piaqqat utoqqaassusaat nalileq- matitaalersinnagit. Ukiup taassuma kingorna nalunaaruti- qullugit, suiaassusaallu taaqqullugit. Nalunaarutigineqar- gineqarpoq pisaqarneq ataaseq 1975-mi Jones Soundimi put ilaqutariit 27-it katillugit 35-nik piarartallit (1991-miit (Umimmaat Nunaanni/Ellesmere Island, Canadami) ar- 2005 tungaanut). naviaq marlunnik ataatsip missaanik ukiulinnik piaralik Arnavissat piarallit amerlassusaat annertungaatsiartu- pisarineqarmat, tassanilu qimmit piaqqanik toqutsisuusi- mik sumiiffimmiit sumiiffimmut nikerarpoq, amerlaner- mapput. Nalunaarutigineqartoq alla 1986-meersuuvoq,

Assiliisoq: E.W. Born

99 INERNERIT tassani arnaviaq marlunnik ukioqanngitsunik piaralik pis- 120 arineqarpoq Qimusseriarsuarmi, kukkuluttornermik peqquteqartumik, taarsilernera peqqutigalugu. 100 Nal. Arnaviaq Angutiviaq Upernaviup kommunia q 80

60 Pisaasimasut amerlassusaat

Upernaviup kommuniani piffissami 1957-miit 2006 tu- Amerlassuse 40 ngaanut, paasissutissat itisilerneqarsimasut katersorneqarput nannuttakkat 275-it pillugit, nannunnerni ataasiak- 20 kaani pisarineqarsimallutik ataatsimiit sisamanut. 2006- mi pisaqarnerit arfinillit (tamarmik inersimasut) nalu- 0 naarusiami tulliuttumi ilaatinneqanngillat, ilanngullugu 1956- 61-65 66-70 71-75 76-80 81-85 86-90 91-95 96-00 01- 60 2005 pisaqarnerit pingasut taamatut pineqarput, taakkunani pi- Ukioq niartuniit immikkut nalunaarutigineqarsimalluni piaraq ataaseq pisarineqarsimasoq, ilaqutariinnut atasoq. Takutitassiaq 35 Upernaviup kommuniani 1957-imiit nannunik Piniartumit ataasiinnaanngitsumit arfineq marloriarlu- inersimasunik pisaqarnerit 241-t ukiunut tallimakkuutaartunut ni ataatsimik nannunnerit nalunaarutigineqarsimapput. agguataarnerat (pisaqarnerit 13-nit allat ukiui nalunaarutigineqar- Pisat taakkua paasissutissaniit peerneqarput, taamaasi- simanngillat, pisaqarnerillu arfinillit 2006-mi pisimallutik). Paasissutissat februaarimi 2006-mi apersuinernit. Nal. (nalunaaru- nerartigut paasissutissaatigineqalerlutik pisaqarnerit 259- tigineqannligaq) = suiaassusaat paasissutissiissutigineqarsiman- it (1957-miit 2005 tungaanut), tassani nannut katillugit ngitsut. 339-it (inersimasut piaqqallu) pisarineqarsimallutik. Pisaqarnerit nalunaarutigineqarsimasut 75%-ii pisimapput piffissami 1991-miit 2005 tungaanut, pisaqarne- nanni; Innaarsuit, minnerpaamik qulit 40-lu akornanni; rillu 46%-iisa missaat (n = 111) nalunaarutigineqarsimal- Nutaarmiut, arfineq pingasut; Nuussuaq, minnerpaamik lutik ukiut tallimat kingulliit ingerlanerani (2001-miit qulit, Kullorsuaq, minnerpaamik 20-t. Akissutit tikkuus- 2005 tungaanut), Takutitassiaq 35. sipput 2005-imi pisarineqarsimasut minnerpaamik (?) Apersuilluni misissuinerup paasissutissiissutigaa ukiut nannut 80-it missaat Upernaviup kommuniani. kingulliit tallimat ingerlanerani pisat ukiumut qulit 57-illu akornanniittartut. Pisat 2005-mi nalunaarutigineqarsi- Pisat sumiiffinnut siaruarsimanerat masut amerlanerpaajullutik (Nalunaarsuiffik 117). Pisaqarnerit Upernaviup kommuniani sumiiffinni immik- Piniartut 21-it nalileeqqullugit qinnuigineqarsimapput koortuni marluusuni nalunaarutigineqarsimasut (Nuus- 2005-imi nunaqarfimminni nannut qassit piniartunit pisa- suup avannaani Nuussuullu kujataani, tassa sumiiffik 3-mi rineqarsimanerannik, taakku akornanni 16-it annerusu- 4-milu) piffissami 2001-miit 2005 tungaanut procentin- mik minnerusumilluunniit eqqortumik naliliisimapput, ngorlugit 16,2%-iupput 83,8%-iullutillu. Siornatigulli amerlassutsinik makkuninnga tikkuussisunik: Upernavik, Nuussuup kujataani sumiiffinni amerlanerusunik pisaqar- qulit missaat; Aappilattoq, qulit 15-nillu akornanni; Tus- toqartarsimavoq, tamannali ersarinnerulersimavoq 1990- saaq ”nalilerneqanngillat”, Naajaat, qulit 15-nillu akor- ip missaaninngaaniik (Nalunaarsuiffik 118).

Ukioq Amerlassutsit Nannut Nanoqatigiit1) Piaqqat2) Paasissutissiisut3) Piniarneq4)

2001 10 1 2 6 (7) 64 2002 15 2 4 7 (7) 73 2003 37 3 6 12 (12) 135 2004 24 6 10 10 (10) 85

2005 57 5 9 19 (19) 87 Nalunaarsuiffik 117 Upernaviup kommu- 1) Nanoqatigiit: T.i. anaanaq piaralik; Katillugit amerlassutsit „Nannut“ iluaniippoq niani februar 2006-mi apersuinerni 2) Nanoqatigiinni piaqqat amerlassusaat paasissutissat katersat nannuttat amerlassusaat, ilaqutariikkaarneri piaqqallu pillugit, 3) Apersorneqartut amerlassusaat (piniartut nannussimasut amerlassusaat) piffissami 2001-2005. Paasissutissiisut 4) ”Piniarneq” naapertorlugu pisat amerlassusaat Paasissutissamik tigusiffik: APNP, 2007-imi amerlassusaat, kiisalu pisat “Piniarneq” januaarip arfineq-aappaat) malillugu, aamma ersersinneqarput.

100 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 92 Apeqqummut 20-mut akissutit Upernaviup Nalunaarsuiffik 94 Apeqqummut 21-mut akissutit Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: “Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit?”. ”Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit?”.

Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- miut suit Tussaaq navik miut suit Tussaaq navik Aappilattoq Aappilattoq Aap 25 2 8 10 5 Aap 18 2 6 6 4 Naamik/ Naamik/ 1 - 1 - - 81 2 3 2 allanngunngilaq allanngunngilaq Isummamik Isummamik 21 - - 1 2 - 1 1 - saqqummiussinng. saqqummiussinng. Katill. N 28 3 9 10 6 katill. 28 3 9 10 6 (piniartut aperisat) (piniartut aperisat)

Nalunaarsuiffik 93 Apeqqummut 20-mut akissutit itisilerinerusut Nalunaarsuiffik 95 Apeqqummut 21-mut akissutit itisilerinerusut immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani (Sumiiffik 4): “Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit?”. (Sumiiffik 4): ”Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit?”. Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- sutit miut suit Tussaaq navik Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Aappilattoq sutit miut suit Tussaaq navik Kangivarsimavoq 24 2 8 9 5 Aappilattoq Ilulissiornerupput 3 - - 2 1 Apinikinnerulerpoq 15 2 4 6 3 Apinerusalerpoq 3 - 2 - 1 N katill. (akissutit) 27 2 8 11 6 Apiffigisartagaa 21 - - 1 allangorpoq naapajaarsimapput sarfaq peqqutigalugu, sumiiffillu N katill. (akissutit) 20 3 6 6 5 tamanna ingerlavigissallugu ulorianarunnaarsimalluni. Piniartoq 40-nik ukiulik Naajaaneersoq isumaqarpoq ersarissoq sumiiffimmi sermit iigartarfii siusinnerusukkut qarneranik malussarsimasut amerlanerpaartaat isumaqar- iigartalersimasut, sarfap sakkortusinera peqqutigalugu. put apinikinnerulersimasoq, ilaasalu malugaat siornatigu- Aamma alla 40-nik ukiulik apersorneqarsimasoq, Aappi- mut naleqqiullugu piffissani allaanerusuni apisalersima- lattuneersoq, oqaluttuarpoq sermit iigartarfii ukiuni kin- soq. gullerni 20-ni sukkanerusumik iigartalersimasut, 49-nillu Ikittulli isumaqarput ukiuni kingullerni apinerusalersi- ukiulik Upernavimmeersoq oqarpoq ullutsinni akulikin- masoq (Nalunaarsuiffik 95). Taakkua akornanni Innaar- nerusumik iigartalersimasut. summeersup eqqaavaa 2004-mi 2005-imilu apisimasupi- Piniartut marlussuit Naajaameersup Tussaameersullu, lussuullutik. Nunaqarfimmi tassanngaaneersoq alla oqar- maluginiarpaat sermit iigartarfiisa kangiariarnerata nu- poq ukiakkut apisorujussuusarlutik, kisianni siallile- nat nuititertissimagaat, nunatallu nuijorarsimasut, taman- raangat aaqqittarnerarlugu. Ukiakkut apinerujussuup nalu maluginiarneqarsimasoq ilaatigut Qallersuup Tus- aputitaata aaqqittarneranik oqariartuut, piniartumit Uper- saallu akornanni. navimmeersumit isumaqatigineqarpoq: Piniartut arlallit oqaluttuaraat Upernavik Isstrømip sinaa kangiarnikupilussuusoq Uilortusup qeqertaata, taas- “Soorlu ukiakkut apijaarujussuarluni aperujussuartalerni- sumalu avannaatungaani qaqqaanertap Akullikassaap kuuvoq. Soorlu ukiarmi septemberiminngaaniik apigatta. akornani. Ukiup aputigisinnaasaa november naajartornerani nille- raluarluni, kisianni issangiarujussuarnerata kingunerisaanik aput tamarmi aannikuuvoq. Tamatumalu kingor- 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? nani maannakkut aamma aperujussuarpugut. Upernaak- kut aamma aperujussuartalernikuuvoq”. Apersorneqarsimasut 28-it akornanni 18-nit (64%) apeqqummut akipput ”aap”, arfineq pingasut (29%) akipput Upernaakkut aperujussuartalernikuunera, siornatigumut ”naagga”, imaluunniit ”allanngortoqarsimanngilaq”, mar- naleqqiullugu, aamma piniartumiit Nutaarmiuneersumit lullu (7%) qulequtaq isummersorfigisimanngilaat (Nalu- imatut saqqummiunneqarpoq: naarsuiffik 94). Piniartut ukiuni kingullerni apisarnerata allannguute- “Ukioq manna (ukioq 2005/06; atuakkiortut maluginiaq-

83 INERNERIT

qusaat) aputeqanngilaq. Oqaluttarpugut tassa upernas- pilattumeersut: marluk, Upernavimmeersorlu ataaseq) saleruni [……..] taamanna oqaluffigisarpakka ilakka: “tassaasinuna upernassaleruni apiniartorsuaq.” Maanna oqarput kangerlunni sarfap sammivia allanngorsimar- ukiuni kingullerni aamma taamaangajattunngorami”. paluttoq. Tamanna ersarissarneqarpoq apersorneqarsimasunit arfinilinnit (Innaarsunneersoq ataaseq, Nutaarmiu- Akissutit ataatsimut isigalugit erserpoq isumaqartoqartoq neersoq ataaseq, Tusaameersoq ataaseq, Aappilattumeer- ukiuni kingullerni apinikinnerulersimasoq, apullu ukiak- soq ataaseq, Upernavimmeersullu marluk), tassa sarfap kut nittaalatut nakkaagaangami aaqqittartoq issangia- sakkortunerulernerata kingunerisaanik siku saanneruler- raangat; ilaatigut sialummik akullugu. simasoq, aalanernillu amerlanerusunik anginerusunillu pilersitsisartoq. Piniartup 48-nik ukiullip Upernavim- 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? meersup immap kissassusaa oqaaseqarfigaa imatut:

Taamatut aperineqarsimasut 28-it akornanni 21-it (75%) “Sarfap kissartup imarput nangilersimagamiuk. Tamanna akipput ”aap”, tallimat (14%) akipput ”allannguuteqanngi- maluginiaqqaarpara meeraaninniilli angalasuugama. An- laq”, pingasullu (11%) qulequttamut isummersunngillat gallatinut nipussortarnera sermip ukiakkut oktoberimi 1999-minngaaniik, 1998-1999-ikkunninngaaniik malugi- (Nalunaarsuiffik 96). nialersimavara angallammik nipussortarnera annikillisoq. Amerlanerit akissutiminni itisiliisut eqqaavaat sarfaq Taava imaq kissarnerusutuut maluginialersimallugu. sakkortusisimasoq, arlalitsigullu eqqaaneqarpoq aamma Maannakkumuullu taamaannikuuvoq. Suli ingasatsik- sarfap sammivia allanngorsimasoq (Nalunaarsuiffik 97). kiartorluni.” Apersorneqarsimasut sisamat (Innaarsuit: marluk, Aappi- Piniartup ataatsip, immikkut sarfamik allanngorsimaner- Nalunaarsuiffik 96 Apeqqummut 22-mut akissutit Upernaviup mik isummersorsimanngitsup, ersarissarpaa sarfaq na- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: linginnaasumik qaammatip imissinerata nalaani sakkor- ”Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit?”. tunerusartoq. Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- miut suit Tussaaq navik 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? Aappilattoq Aap 21 3 6 8 4 Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni 22-it (81%) Naamik/ akipput ”aap”, sisamat (15% miss.) akipput ”naagga”, ataat- 4 - 2 - 2 allanngunngilaq sillu (4%) tamanna immikkut isummersorfiginngilaa Isummamik (Nalunaarsuiffik 98). 3 - 1 2 - saqqummiussinng. Soorlu taamaattoq Qaanaap kommuniani Upernaviullu N katill. 28 3 9 10 6 (piniartut aperisat) Nalunaarsuiffik 98 Apeqqummut 23-mut akissutit Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat:

Nalunaarsuifﬁk 97 Apeqqummut 22-mut akissutit itisilerinerusut ”Silap allannguutaanik malugisaqarpit?”. immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- (Sumiifﬁk 4): ”Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit?”. miut suit Tussaaq navik Aappilattoq Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- sutit miut suit Tussaaq navik Aap 22 3 6 10 3 Aappilattoq Naamik/ 4 - 2 - 2 Sakkortuner- allanngunngilaq 13 3 3 4 3 ulerpoq Isummamik 1 - - - 1 Sammivia saqqummiussinng. 6 - 2 3 1 allanngorpoq N katill. 27 3 8 10 6 (piniartut aperisat) N katill. (akissutit) 19 3 5 7 4

kommuniata avannarpasinnerusuani sumiiffinni, aamma lattoq Upernavillu) isumaqarput sarfaq sakkortusisimasoq sumiiffinni Nuussuup kujataaniittuni misigisimapput ukiu- sermit kangiariarsimanerat peqqutigalugu. Apersorneqar- ni kingullerni nalinginnaasumik kiatsinnerusimasoq, ano- simasut marluk, tassa Nutaarmiuneersup Upernavim- rersuarnerulersimasoq, silalu unerinnginnerulersimasoq meersullu, eqqaavaat ingammik nunap iluani sarfaq sak- (Nalunaarsuiffik 99). kortuseriarsimasoq, tamannalu avataani taamaappasi- Apersorneqarsimasut oqarsimasut kiatsinnerusimasoq, gani. Piniartut tallimat (Innaarsunneersut: marluk; Aap- akornanni ataatsip eqqaavaa ”1900-kunnut” naleqqiullugu

84 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 99 Apeqqummut 23-mut akissutit itisilerinerusut lallu” (Nalunaarsuiffik 101). Akissuterpassuit tamakkua immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani tusaannarlugit ”silamut tunngasoorpasinngikkaluartut”, (Sumiiffik 4): ”Silap allannguutaanik malugisaqarpit?”. uani eqqaaneqassapput. Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- Piniartut pingasut Innaarsunneersut nannut eqqartorpaat. sutit miut suit Tussaaq navik Aappilattoq Nalunaarsuiffik 100 Apeqqummut 24-mut akissutit Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: Kiatsinneruvoq 7 1 2 4 - “Allannguutinik allanik malugisaqarpit?”. Anoreqarner- 7 - 1 3 3 ulerpoq Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- miut suit Tussaaq navik Unerisimanng./ 61 2 3 - Aappilattoq sialoqarneruvoq Aap 17 1 5 7 4 Allat 3 1 1 1 - Naamik 8 - 3 3 2 N katill. (akissutit) 23 3 6 11 3 Isummamik 22 - - - kiannerulersimasoq; allap oqaatigaa tamanna pisimasoq saqqummiussinng. N ukiuni kingullerni tallimani. Innaarsunneersoq 68-nik katill. 27 3 8 10 6 ukiulik isumaqarpoq pissutsit ingerlaartartut uteqqiial- (piniartut aperisat) lutik: Nalunaarsuiffik 101 Apeqqummut 24-mut akissutit itisilerinerusut „Tassa taanna allanngorneranik maluginiartagara, ukiak- immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani kut issilerniapiloortorujorujussuanngorami. Taava okto- (Sumiiffik 4): “Allannguutinik allanik malugisaqarpit?”. berip qeqqa tikiinnaraa, taamanikkut qerussinnaavoq ta- Allannguutit allat Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- marmi, qeruttarami ilaa. 1980-ip naalernerani. Kisianni sutit miut suit Tussaaq navik tassa ukiut qulit ingerlaneranni 2000-ip tungaanut taava Aappilattoq nikeralaariarluni sikusarnera, sikujaartartorujussuulluni ilaannikkut. Taava 2000-ip aallartinnerani, oqaatigisara- Nannut 3 - 2 - 1 luarpaat silap allanngoriartornerata malunniutaa. Kisian- Puisit/aarrit 8 1 3 3 1 ni uanga isumaga malillugu ukiut arlalippassuit.. ukiut Arferit 5 - 1 1 3 qulit qaangiukkaangata, taamatut silaannaq allanngor- taqattaartarnera, uanga allaginngilara. Maannakkunaasit Timmissat 4 - - 4 - ilimagaara 2002/03/04 issaasattorujussuuvoq ukiut pi- Allat 1 - - 1 - ngasut. Taava takorloorpara ukiut tullii qulit ingerlanerani N (akissutit) 21 1 6 9 5 aamma pissuseq eqqukannerlugu sikusalerumaartoq. katill. Sikuusalerumaartoq“. Ataaseq isumaqarpoq nannut tumaat qallinikuusut; alla Akissutinit arlalinnit erserpoq anorersuarnerusalersima- isumaqarpoq nannut siornatigumut naleqqiullugu takus- soq, kingunerisaanillu mallit portunerusalersimasut, na- saanerulersimasut, pingajuallu oqarpoq nannut amerlane- linginnaasumillu sila unerisimannginnerulersimasoq rulersimasut (aamma apeqqut 27-mut akissutit takukkit). (Nalunaarsuiffik 99). Arlalinniit aamma eqqaaneqarpoq Aamma puisit eqqaaneqarput. Piniartoq Nutaarmiu- ataatsimut isigalugu isugutannerulersimasoq, assersuuti- neersoq malillugu, ataaserlu Innaarsunneersoq malillugu, galugulu ukiakkut apereeraangat siallertalernikuulluni. natsiit amerlanerulersimapput. Apersorneqarsimasup In- Maluginiakkat allat tassaapput, (1) allannguutit malu- naarsunneersup ataatsip maluginiarsimavaa natsiit qassu- gineqarsimasut ukiuni kingullerni marlunni-pingasuni tini pisat mamaartut (tassa meqqutik katakkaat), tamanna (tassa 2003-miit 2005-imut), ukiorlu 2005/06 ”nalingin- uffa nalinginnaasumik takuneqartartoq puisit upernaak- naasuunerusimasoq”, (2) upernaakkut apisalersimasoq, kut sikumi qassimaleraangata (tassa mamaartarnerat siu- uffa nalinginnaasumik upernaakkut apineq ajoraluartoq. sinnerulersimarpasippoq; atuakkiortut maluginiaqqusaat). Piniartoq alla aamma Innaarsunneersoq oqaluttuar- 24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? poq malunnartumik torsusut (tassa puisit piarai allilaaler- sut) ikileriarsimapput – puisit angisuut amerlisimanerat Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni 17-nit (63%) pillugu aamma takuuk qup. 64. akipput ”aap”, arfineq pingasut (30%) akipput ”naagga”, Piniartoq Naajaaneersoq, piniartoqatini allat Nutaar- marlullu (7%) tamanna immikkut isummersorfigisiman- miuneersut Innaarsunneersullu akimorlugit isumaqarpoq ngilaat (Nalunaarsuiffik 100). natsiit akuttunerulersimasut. Natsiit, taassuma isumaa ”Allanut allannguutinut” tunngasut maluginiakkanut malillugu, kitaaniit sinerissamut takkuttartut, ukiorpaa- ilaapput nannut, puisit, aarrit, qilalukkat, timmissat ”al- luit takuneqarsimannginnerarpai. Maannakkut annerusu-

85 INERNERIT mik aataat ukiakkut takkuttarput, aamma ”kangiata pui- annakkut nerisarfitik taamaalinerani (tassa ukiakkut) or- sai” (ilimanartumik innersuussutigineqarlutik sumiiffin- nissinnaajunnaarnikuullugit. neersut natsiit, Naajaat kangiani kangerlunniittartut?; Piniartut sisamat Aappilattumeersut timmissat eqqar- atuakkiortut maluginiaqqusaat). torpaat. Ataatsip eqqaavaa mitit sumiiffimmi tassani amer- Piniartut marlussuit Aappilattuneersut – ataatsillu lasuupilussuusut, uffa allami ikinnerusinnaallutik. Ukiuni Upernavimmeersup – oqaatigaat natsiit ukiuni kingullerni kingullerni appat ikiliartorsimagaluarlutik maannakkut amerleriarsimasut. Puisit maannakkut kangiarnerusaler- takussaaleqqinnikuupput. Piniartoq alla isumaqarpoq ap- simanerat, immaqa neriniarlutik, immaqaluunniit silap si- pat Upernaviup illoqarfiata kujataaniit nuunnikuusut, kullu allanngorneri peqqutigalugit nunamut qanillisima- maannakkullu annerusumik ”avannaaniilernikuusut”. nerat, siunnersuutigineqarpoq piniartumiit Upernavim- Illuani mitit, ”kangianiinnerunikuusut”, tamanna aalisar- meersumit; tamanna nassuiaatiginiarneqarluni nannut si- finngornikuummalli, kitaani qeqertanut nuussimallutik. nerissamut qanillinerulernerannut. Taassumali ilassutigaa Naajaat oqaatsullu ukiisalersimapput Aappilattup eqqaani aamma peqqutaasinnaasoq nanoqarnerulerneranik. ”arlalissuullutik”, mitit aamma maani ukiisalersimallutik. Apersorneqartup Innaarsunneersup eqqaavaa aaver- 50-nik ukiulik oqarpoq mitit appallu Upernaviup eqqaaniit niartoqassaarnikuusoq, imaluunniit aaverniartoqajuitso- ”allanut nuussimasut” avannamut, timmiaqarfimmut Ap- rujussuanngornikuusoq; ilimanartoq ”avatitsinni sikue- parsuarnut. Aamma oqaluttuaraa meeraagallarami qajar- runnera peqqutigalugu”. tortut upernaakkut Aappilattumi tankit kitinnguani Nuu- Aamma qilalukkat eqqaaneqarput. Piniartoq 66-nik gaarsummi qamasarsimasut, mitit appallu saneqquasut ukiulik Innaarsunneersoq isumaqarpoq imaassinnaasoq utaqqillugit. Qaannatik ulikkaaraangamikkit angerlamut nannut akornusersorneqarnerminniit qimaasut, tassa soor- saattarlutik. Maannakkut, taassuma isumaa malillugu, lu ”tammariartortut”, ilassutigaalu: mitit ikittuinnaat timmillutik tassuuna saneqquttalerni- kuupput. Piniartoq 47-nik ukiulik oqarpoq mitit siorna “Soorlu qilalukkat.. oqartarput ilaa, kujataanigooq qilalu- siornaallu (2004 aamma 2005?; atuakkiortut malugi- galissuusarpoq siullermik. Maannali nungullutik. niaqqusaat) amerlasoorsuullutik takkuttartut sikoreersoq; Nungunngillat. Ukuukua ulloq unnuarlu angalaleramik tamanna siornatigut takusarsimanngikkaluarpaa, siko- maannakkut. Taakkua ukua, taakkuninngaanik nujuar- reernerullu kingorna taamaanneq ajorsimagaluarput. tut”. Januarimi aalanerit sikummata timmissat imarornikunut Apersorneqarsimasoq 46-nik ukiulik, Aappilattuneersoq nutsersimagunarput. oqarpoq: Piniartup Tussaameersup maluginiarpaa kuuit kuupi- loortalernikuunerat (ilimanartumik aasami siallernerusa- “Makkua qilalukkat eqqaalaarsinnaavakka? Qilalukkat lernera peqqutigalugu; atuakkiortut maluginiaqqusaat). nungulernerartarpaat, pilissuuvoq. Ulikkaarpoq. Ukiut tamaasa pisaqartarama”. Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai Piniartup 18-ninik ukiullip Upernavimmeersup eqqaavaa malugineqarsimasoq qilalukkat aqqutitik allanngortissi- 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? magaat (uani isumaqarunarpoq ukiakkut kujataatigoor- tarnerat?; atuakkiortut maluginiaqqusaat) malunnartu- Apeqqummik taamaattumik immikkut pineqarpoq allan- mik avataatigoortinnerulerlugit – Upernaviup kommunia nguutit takussaasut (siku, anori, sermeq, sila, il.il.) silamut avaqqullugu. Taamatut isumaqarneq nunaqqataata piniar- attuumassutillit, nannunniarnermut sunniuteqarsimaner- tup, 49-nik ukiullip, taperserpaa. Taanna isumaqarami sut. tamanna peqquteqartoq upernaakkullu ukiakkullu angal- Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni 14-nit latit motoorillit akornusersuilernerannik. Taanna oqalut- (52%) akipput ”aap”, pingasullu (11%) akipput ”naagga”, tuarpoq ajornarsinikuusoq Kingittortalimmi nasinneq, qulillu (37%) qulequtaq isummersorfiginngilaat (Naluna- uffa tassani upernaat tamaasa qilalugarpassuarnik pi- arsuiffik 102). Akissutit amerlanerpaartaat paasissutissa- saqarnikuugaluarluni. Suli taanna malillugu qilalukkat si- nik imaqarput nannunngooq qanilliartorsimasut. Taakku- kup ataanut qimaasarput motoorerpaluk tusaannarlugu, nani affaasa ersersippaat nannut sumiittarnerisa allan- aamma taanna isumaqarpoq ”aqqutit tamarmik allanngo- ngornerat peqquteqartoq sikup allanngorsimaneranik. rsimasut” (ingerlaarfiit), peqqutigalugu sila sikusarnerlu Akissutilli ilaanni pineqarpoq umiatsiamiit nannuttarne- allanngormata. 48-nik ukiullip Upernavimmeersup eq- rup annertusisimanera (Nalunaarsuiffik 103). qaavaa qilalukkat kangerlunnut pulassaarnikuusut, Akissutit annertunerpaartaasa ersersippaat nannun- kisianni avataaniiginnartalernikuusut, taamaasillutik ma- niartarneq allanngorsimasoq peqqutigalugu nannut ”qani- gisamut” qanillisimanerat (tassa najugaqarfinnut nalingin-

86 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 102 Apeqqummut 25-mut akissutit Upernaviup galugit, taassuma aappaata isumaa malillugu sarfap sak- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: kortunerulernerata kingunerisaanik piuminaallisitsineru- ”Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat?”. jussuunikuummata. 50-nik ukiulik Aappilattormiu isu- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- maqarpoq sikkorlunnerulernerup kingunerigaa nannut miut suit Tussaaq navik sumiiffii allanngorneranik, umiatsiamillu nannunniartar- Aappilattoq nerup annertusisimaneranik: Aap 14 1 4 5 4 Naamik/ “Imaattoq.. Sikuneq ajulernerata kingunerisaanik nannut 31 1 1 - allanngunngilaq takkuttuaannarput. Taava uagut sikuusarnermut aatsaat Isummamik junip ingerlatileraangat avammut sikuugaangat, nannut 10 1 3 4 2 saqqummiussinng. samaniikkamik, Upernaviup avataani kitaani. Qaqutigut tamaanga maanga eqqaanut pisarput. [……..] Sunniute- N katill. 27 3 8 10 6 qarpoq sila kissannerani, umiatsianik, [……..] tasamaniit- (piniartut aperisat) tut quppat, akornatigooriarluta ilai itivittarlugit. Quppat akornanni qilalugaqarlunilu.. Piniakkanik ulikkaarpoq. Nalunaarsuiffik 103 Apeqqummut 25-mut akissutit itisilerinerusut Puiserparparpassuit, timmiarpassuit, tasamani, nanor- immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani passuit. Nanorpassuusimapput”. (Sumiiffik 4): ”Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat?”. Piniartup 18-ninik ukiullip Upernavimmeersup aamma Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- eqqaavaa avataani qimussimik nannunniarsinnaaneq sutit miut suit Tussaaq navik ajornarnerulernikuusoq sikkorluttarnera peqqutigalugu. Aappilattoq Piniariaatsit allanngorneri aamma allaniit oqaaseqarfi- Qanillinerupput 4 - 2 1 1 gineqarpoq. Apersorneqarsimasup 40-nik ukiullip, Aappi- - sikup lattumeersup, eqqaavaa maannakkut angallatiniit nan- allanngornera piss. 4 - 1 1 2 nuttoqarnerulersimasoq peqqutigalugu siku ”imarujaar- Piniariaatsit nerusalermat”. Piniartup 49-nik ukiullip, Upernavim- 1 - - 1 - allanngorput meersup, oqaaseqarfigivaa qimussimiit nannunniarneq il- Allat 4 - 1 2 1 luatungiliullugu angallammiit nannunniarneq imatut:

N katill. (akissutit) 13 0 4 5 4 “Aap. Allannguutit sunniuteqarput. Soorlu qimussimik naasumillu angallaffigineqartartunut). 27-nik ukiullip In- nannunniassaarnikuuvugut maani. [……..]Aamma nan- naarsunneersup imatut tamanna oqaatigivaa: nut ilaanni sumik suliaqartugut pakasaallutik tikittara- mik. Uanga ataasiarlunga tikeraartinnikuuvunga tupeqqa- sunga. Taavalu aallaaginnarlugu. [……..] 88-mi taamaali- “Uanga isumaqarpunga nannukulanermut tamakku tun- nikuuara. Tassa nannut ilaanni pakasaasaramik. [……..] ngasut.. soorlu upernaakkut assersuutigissagaanni, siul- Taava qimussimik nannunniartarneq taanna.. Killilersuif- lermik samungarsuaq – Upernavik Kujallermiuugaal- figineqalissappat ajoraara. Taava umiatsiamik nannun- larama – samungarsuaq angalasarnikuugaluarpunga, niartarneq taanna killilersuiffigineqalerniarli. Ukua pi- ilaanni nannup tumaanik takunngitsuuittarpunga. Maan- niartuiit kisimik qimussimik nannunniartaramik. [……..] nakkut tassa nunap eqqaani upernaakkut nannuasartor- Taavalu qaqutigorujussuaq umiatsiamik pisaqartartuniit suupput. Nunap killingani. [……..] Taamanikkut taqqavani ikinnernik pisaqartarlutik. Soorlu qimussimik piniartar- nannut akuttupput. Taama oqarluaannaruma ajunngin- nerit ajornarnerugamik. [……..] Upernaakkut umiatsia- neruvoq. Meeraanerma nalaaani. Akuttusoorujussuupput. mik nannunniartarneq taanna eqqarsatigineqartariaqar- Taava maanga nuussimalernerma missaani, 1999-ip mis- poq. Tassani amerlanerit pisaasaramik, taavalu kikkut ta- saaniit assut nannuasalernikuupput”. marmik pisaqartarlutik tassani. Taava umiatsialik allagar- talimmik ilaqaruni pisaqarsinnaavoq. Taavalu qimusseq Piniartup 42-nik ukiullip aamma Innaarsunneersup eq- taanna kisimi.. Amerlanerit immamut.. tassami… Nannut qaavaa nannut naammattoorneqarsinnaasut nannun- ilai aalanerup sinaanut annaaneqartaramik. Amerlalaar- nianngikkaluarluni allaat, 46-nillu ukiulik Aappilattu- torsuit annattuartarput. Avani ikinnerit siku sikkoritsil- meersoq isumaqarpoq nannut ”nunamukarnerulerni- lugu pisarineqartarlutik. Taamaattumik qimusseq mattun- kuusut”. neqannginnissaa, taakkuummatami piniartuiit. Uagut Sikusarnerata allanngorsimanerata kingunerisaanik atisaraagut, soorlu.. Qimussimik aallartarpunga nanoqar- lunga. Imaattunik atisaqarnanga (apersorneqarnermini piniariaatsip allanngorsimanera arlalinnit oqaaseqarfigi- atukkani attallaaq tikkuarpaa; atuakkiortut malugini- neqarpoq. 54-nik ukiullip Nutaarmiuneersup, 44-nillu aqqusaat) Ullumikkut imaattunik atisallit, tamakkunin- ukiullip Innaarsunneersup, marluullutik eqqaavaat uper- nga.. Piniartuaqqat”. naakkut qimusserluni piniariarluni avammukarneq ajor- nartorujussuanngornikuusoq sikumi aalanerit peqquti- Piniartut marlussuit puiseqarnerulernerata nannuttarne-

87 INERNERIT

Assiliisoq: E.W. Born rullu attuumassutaat eqqaavaat. Piniartup 68-nik ukiullip, mineq isummani malillugit nannut inuusuttut (marlunnik Innaarsunneersup nassuiaatigaa nannut ukiakkut natser- ukiullit) amerleriarsimasut, peqqutigalugu maannakkut: passuaqaleraangat arlalissuullutik takkuttarnerat, ima- tullu oqarpoq: “Tassa nannut ikalingaaramik. [……..] Siornatigut, tassami. Uanga meeraanerma nalaani, taavalu immaqa inuun- „Nannut aamma takkusimaartarneranut nalunaaqutarisi- ngikkallarnerma nalaani nannuttartut akuttusimapput. mavaat (tassa siulitta; atuakkiortut maluginiaqqusaat) Taavalu tamatigut tumisiarineqartartut angisuujusimallu- natseqarpallaallaraangat.“ tik. Immaqa nannut akuttunerusut nalaanni”.

48-nik ukiullip Upernavimmeersup maluginiarpaa puisit 27. Nanoqarssusia allanngorpa? kangiarnerusalernikuusut (tamannalu nannunut qanil- lisitsisaataasoq; atuakkiortut maluginiaqqusaat), immaqa Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni 19-nit (70%) nerisassarsiorlutik imaluunniit silap sikullu allanngorne- akipput ”aap”, sisamat (15%) akipput ”naagga”, allallu si- risa kingunerisaanik; kisianni ilassutigivaa imaassin- samat (15%) tamanna isummersuutigisimanngilaat (Nalu- naasoq nannut amerleriarsimasupilussuusut. naarsuiffik 104). Akissutit allat ersarinnginnerupput, pasitsatsitsiinnar- lutilli nannut pisarineqartartut amerleriarsimasut, piniar- Nalunaarsuiffik 104 Apeqqummut 27-mut akissutit Upernaviup tullu 75-nik ukiullip Nutaarmiuneersup apeqqut toqqar- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: lugu akinngilaa, pasitsassaariinnarlunili nammineq isum- ”Nanoqassusia allanngorpa?”. mani malillugu nannut ”tikeraartartut” ikinnerulersima- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- sut, umiatsiat nipiliortarnerisa kingunerisaanik. miut suit Tussaaq navik Aappilattoq 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit Aap 19 2 8 5 4 allanngorsimappat? Naamik/ 4 - - 3 1 allanngunngilaq Uani piniartut aperineqarput nannut assersuutigalugu sa- Isummamik 4 - 1 2 1 lunnerulersimanersut imaluunniit pualanerulersimaner- saqqummiussinng. sut, allatigulluunniit allanngorsimanersut. N katill. 27 2 9 10 6 Taamatut aperineqarsimasut 25-t akornanni 24-t (96%) (piniartut aperisat) akipput ”naagga”, ataaserlu (4%) Nutaarmiuneersoq qulequtaq pillugu immikkut isummersunngilaq. Akissutit amerlanerpaat imaqarput oqariartuummik nan- Piniartut pingasut oqarput nannut pualasuujusut, nut qanillisimanerannik, ”qanigisamilu” takussaaneruler- ataatsillu eqqaamasinnaavaa ukiuni marlunni (1998, simanerat, akissutilli pingajorarterutaasa missaat oqariar- 2000) sikorpiarsimanngitsoq, taamani nannutai marluin- torput ataatsimut isigalugu nanoqarnerulersimasoq (Nalu- naat saluttuararsuusimasut. 27-nik ukiulik Inaarsunneer- naarsuiffik 105). soq apeqqummut akivoq ”naagga”, ilassutigaluguli nam- Arlallit eqqaavaat sinerissap qanittuani nanoqarnerulersimasoq. Piniartoq 45-nik ukiulik Nutaarmiuneersoq

88 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁk 105 Apeqqummut 27-mut akissutit itisilerinerusut nannunniartoqarnerulernera aamma nanoqarnerulerne- immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani ra: (Sumiifﬁk 4): ”Nanoqassusia allanngorpa?”.

Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- “Taamaallaat malugisinnaavara immaqa allanngunngik- sutit miut suit Tussaaq navik kaluit immaqa. Soorlu immakkut angalanikkut ajornarun- Aappilattoq naarnermik maanna. Sumulluunniit pisinnaasaleratta, ta- kukulaarnerulermik, takussaanerulernikuusutut isikkoq.. Qanillinerupput 15 2 6 4 3 soorlumi ilaa.. tumerpassuaqartaramik Upernaviup - sikup kitaa.” allanngornera piss. ------amerlaneruramik 6 1 3 1 1 Piniartut Upernavimmeersut akornanni nannut takkuttar- Allat - - - - - nerisa allanngornerat pillugu oqaaseqarﬁginnittut ilagaat 49-nik ukiulik, ima oqaaseqartoq: N katill. (akissutit) 21 3 9 5 4

“.. Una sikuniariartoq uungaarannguaq, pisaqartalertar- isumaqarpoq nannut ukiuni kingullerni 20-ni qanilline- put. Taavalu imarortiliinnartoq uaneralaannguaq nannua- rusimasut. Tamanna aamma erserpoq Innnarsummiut pi- lissallutik. [……..] Nannut qaninnermik. Soorlu ataataga 1930-eq, Kangersuatsiaarmiuugami uani. Ataatama qas- niartut arlallit akissutigisimasaanni (Nalunaarsuiffik susiartarfia pisulluni aajuna Maniitsuarsuk. 1940-kut 105). Ilaasa akissutitik itisilerpaat. 68-nik ukiulik Innaar- 1950-ikkut ingerlanerani. Taamanikkummi nanoqanngi- summiu, arlaleriarluni najugaqarfimmini piniartut peqati- laq. Maanna, manna tamarmi nanorpassuaqarpoq. Taa- giiffianni siulittaasuusarsimasoq, taamaalillunilu pisari- manikkut soqanngilaq. Nannup tumaanik qaqutigoortu- neqartartunik malinnaajuarsimasoq, ima oqaluttuarpoq: mik”.

„Kisianni tamatigut nalaani 1980-ip aallartinnerata na- Akissutit ilaat nanoqalernerulerneranik oqaariartuuteqar- laani, imaluunniit 1970-ip aallartinneraninngaaniik eq- neruinnarput (Nalunaarsuiffik 105). Piniartup 68-nik qaassagukku, taava ukiuni tamakkunani nannut imannak ukiullip Nutaarmiuneersup eqqaavaa 1958-mi ”nannut si- akuttutigaat, taava ukiumut immaqa sisamat, tallimat lattuukkamigit” nannut tusarsaavallaanngitsut, kisianni ikannerpaajusarlutik. Ila nanoq taamanikkut ajornartoru- jorujuuvoq. Kisianni ukiuni kingullerni, 1990-1995-min- 1982-minngaaniik, pernarnerminiit, takussaanerulersi- ngaaniik malunnavissumik nannut sinerissatta qanittuani masut. Ilassutigaali: amerlasoorujorujussuusimapput. Taama oqaannaraanni. Taava uagut angalallualernitta nalaani, 1980 aallartinne- “Kisianni aappaatigut oqartoqarsinnaavoq immaqa sik- rani.. tassa kanna Kingittuarsuk, Kitsissut angallavitta qi- kujartartut, immaqa sikumut orniguttartut. Imaluunniit terigamikkit ilaa. Qassusersorfigalugit puisinik. Tamaani neriniariartortartut, tasamunga. [……..] Isumaqanngila- qaqutigut qaqutigut qaqutigut tumit. Avasissumut pigalua- nga ikiliartortut”. raanniluunniit. Qaqutigut.. Kisianni ullumikkut takanna qassusersorluni angallattut imaalersimavoq tassa ullut Piniartoq 53-nik ukiulik Tussaarmioq oqarpoq: qassikattannguit qaangiutiinnartut, nannut tumilioreerlu- tik tamaani.. Allaat imannak oqaannaraanni kaperlammi “…Ukiut 20-it ingerlaneranni nanorpassuit kitaaniit tim- maannakkut imannak ulluinnaanartigaaq pisuinnarluni mukartartut amerlangaarmata oqarsinnaavunga, soorlu arlaatungaanukassalluniluunniit aarlerinarpoq sakkoqa- ilaanni pisuinnaalluunniit takugaangakkit inerterusut- rani. Nannut tikiuteriaannaagamik“. tarpakka, kingumut qiviartaqullugit, ilaa. Imannak nanoq suminngaaniik sumut ingerlasinnaagami pilertortumik”. 66-nik ukiulik, aamma Innaarsummioq, isumaqarpoq nannut sinerissap qanittuaniinnerannut peqqutaasoq 48-nik ukiulik Upernavimmioq, eqqaareerparput isu- umiarsuarmik avataani nipiliorneq qimarratigigaat, nuna- maqartoq nanoqassuseq allanngoriarsimanngitsoq, uani mut qanittumi nerisassarsiorlutik. Piniartoq 30-nik ukiu- eqqaavaa nannut piniarneqarnerat nanoqassutsimut paa- lik, aamma Innaarsunneersoq oqarpoq ”ullutsinni” allaat sinninnermut sunniuteqarsinnaasoq: ulluinnaq nannut arfinillit takuneqarsinnaasalernikuusut. Aappilattumi 35-nik ukiullip maluginiarsimavaa ukiuni “Sukkulluunniit piniartuugaanni toraarneqarsinnaasar- kingullerni nanoqarnerulersimasoq Upernaviup kitaani, put nannut. [……..] Ujarlersut piniartut pisarilluarne- avannaani kujataanilu. Ukiut tallimaniit qulit tikillugit rusarpaat. Ujanngikkaanni soorunami aamma takuniapi- loornartarput”. sioqqullugit taamaassimanngikkaluarpoq. Ilassutigivaa ukiuni kingullerni tallimani majimi junimilu nannuma- sorujussuanngornikuusut. 40-nik ukiulik aamma Aappi- lattumeersoq oqarpoq takussutissaqartoq umiatsiamiit

89 INERNERIT

Natseq inersimasoq nannumit pisarineqarsimasoq. Nannup puisip amia orsualu perusunnerusarpaat, piniartullu oqaluttuaraat nannup pisani nillorseqqaartaraa neritinnagu. Assiliisoq: E.W. Born

Nannut timaat pissusaallu takunninnerit arlaqarput (Nalunaarsuiffik 107). Piniartoq Upernavimmeersoq oqarpoq nannut nerisinnaasut ”nuna- 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ meersunik” (Issuatsiaat? Ivikkat?, atuakkiortut malugi- nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? niaqqusaat.), ataatsillu Innaarsunneersup takusimavai nannut avataani immap naasuinik ujarlerlutik assaasima- Taamatut aperineqarsimasut 27-it akornanni arlaannaa- sut. Equutikut ”allatuutitut” nerineqartarsimasut piniartu- taluunniit nuliarnermik takusimanngillat, kisianni piniar- nit marlussunnit aamma oqaatigineqarput. tut sisamat, tassa Nutaarmiuneersoq, Innaarsunneersoq, Tussaameersoq Aappilattumeersorlu, nuliarsimanermiit Nalunaarsuiffik 106 Apeqqummut 29-mut akissutit Upernaviup tumit takusimavaat, imaluunniit qulequtaq pillugu ilisi- kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: masaqarlutik. ”Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat?”. Piniartoq Nutaarmiormioq piniaqatinilu apriilip qeq- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- qata missaani marlussoriarlutik nannut marluk pisarisima- miut suit Tussaaq navik vaat, tumii malillugit nuliarsimasut. 68-nik ukiulik In- Aappilattoq naarsunneersoq allat oqaloqatigineriniit paasisimavaa Aap 19 2 5 6 6 angutivissat arnavissat piarallit narajortaraat, tumisiu- Isummamik 91 4 4 - lerlugillu. Tamanna marsimi pisarpoq, taamaalinerani saqqummiussinng. N avannernerusarnerata nalaani. Tamanna taaneqartarpoq katill. 28 3 9 10 6 tussaattut, tassa angutivissap arnavissap tumai malersorai (piniartut aperisat) (tumit, taavalu tussaattut, tassa tumitik malersoraat). 53- nik ukiulik Tussaarmioq oqaluttuarpoq ataatsimik ava- Nalunaarsuiffik 107 Apeqqummut 29-mut akissutit itisilerinerusut taata sikuaniilluni tumisilersimallugu angutiviarsuaq, ar- immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani navissamik marlunnik ukiulinnik marlunnik piaralimmik (Sumiiffik 4): ”Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat?”. malersuisoq, ilimanarluni piarai qimaateriarlugit nuliarfi- Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- giniarlugu. Tussaarmioq isumaqarpoq nannut nuliartartut sutit miut suit Tussaaq navik aprilimi avataata sikuani. Piniartoq Aappilattormioq Aappilattoq oqaluttuarpoq marluk-pingasoriarluni martsip naalerne- Ivikkat, naasut, 1 - - 1 - rani-aprilimi tumisisimallugit nannut nuliartut. issuatsiaat Qeqqussat 3 - 1 1 1 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? Puisit allat, aarrit 4 - - 1 3 Arferit 5 1 - 1 3 Taamatut aperineqarsimasut 28-it akornanni 19-nit (68%) Nanuaqqat 3 - 2 1 - oqaluttuaraat natserup saniatigut nerisaasimasut, qulingi- Allat 5 1 1 2 1 luallu (32%) nannut aqajaruani natsiit sinnikui kisiisa ta- N (akissutit) 21 2 4 7 8 kusimallugit (Nalunaarsuiffik 106). katill. Naasunit pisunik assigiinngitsunik nerisaasimasunik

90 INERNERIT

Apersorneqarsimasut sisamat eqqaavaat ussuit piaraat Nalunaarsuiffik 108 Apeqqummut 30-mut akissutit Upernaviup (Upernavimmiusut: teqqillit) aarrillu aamma nannunit kommuniani, Nuussuup kujataani, (Sumiiffik 4) agguataarnerat: pisarineqarsinnaasartut. Ataatsip oqaluttuaraa sikumi ”Nannunik piniartunik takusimavit?”. nassaarinikuusimallugu ussuup amimerngi amitsun- Katill. Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- nguanngorlugit 30 cm-terinik takitigisunngorlugit sissuk- miut suit Tussaaq navik kat, soorlulusooq nannup kukianik sissorneqarsimasut. Aappilattoq Qilalukkat aamma nannunit pisarineqartarput (Nalunaar- Aap 9 - 4 3 2 suiffik 107). Piniartoq 49-nik ukiulik Upernavimmeersoq Naamik 16 3 4 6 3 oqaluttuarpoq takunikuullugu nannup qilalugaq sikumut Isummamik 2 - - 1 1 qaqikkaa. Taassuma oqaluttuaraa nannut qilalukkat saqqummiussinng. qaqortat (tassa utoqqaanerusut; atuakkiortut maluginiaq- N katill. 27 3 8 10 6 qusaat) pisarisinnaarsuugaat, qilalukkallu tuugaallit (tassa (piniartut aperisat) angutivissat; atuakkiortut maluginiaqqusaat), uumasullu ”tonserpassuarnik” oqimaassusillit (qilalugaq angutiviat Nalunaarsuiffik 109 Apeqqummut 30-mut akissutit itisilerinerusut inersimasoq 1,8 tonsimik oqimaatsigisinnaavoq; atuak- immikkoortitaarneri, Upernaviup kommuniani, Nuussuup kujataani kiortut maluginiaqqusaat). Ataatsip oqaluttuarivaa nas- (Sumiiffik 4): ”Nannunik piniartunik takusimavit?”. saarisimallugu qilalukkap piaqqap niaquata sinnera, nan- Akis- Nutaar- Innaar- Naajaat, Uper- numiit sikumut qimanneqarsimasoq. sutit miut suit Tussaaq navik Piniartut marlussuit oqaluttuarivaat nannut aqajaruani Aappilattoq nassaarnikuullutik nannut allat timitaaneersunik, pinga- Natseq juallu oqaluttuarpoq angutivissat piaqqanik toqutsisin- - allu 4 - 3 1 - naasartut, arnaviaq anaanaasoq nuliarfiginiarlugu. - nunarsani 1 - - - 1 Aamma takunninnerit ilagaat nannuttat aqajaruani qa- - uuttoq 1 - - 1 - lerallit, takunninnerillu marlussuit pivaat aalisakkat qe- Allat 3 - 1 1 1 risut, ningittakkat saavaniittut nannunik nerineqarsima- N (akissutit) 9 0 4 3 2 sut. Upernaviullu eqqaani oqaluttuarineqarpoq nanoq mi- katill. tertorsimasoq ilulissap eqqaani aalanermi. arluni, narajuusaarluni, narlumorluni. Tamakkua pinialut- tutut isigisanngilakka. Kisianni tassa pinialuttut. Tumaasi- 30. Nannunik piniartunik takusimavit? gulluunniit nalunanngilaq. Sunnguaq sunnguaq tamaat tassa narajorlugu pisarpaa”. Taamatut aperineqartut 27-it akornanni qulingiluat (33%) akipput ”aap”, 16-nit (60%) akipput ”naagga”, marlullu Apersorneqarsimasup, Upernaviup illoqarfianeersup, (7%) qulequtaq pillugu ersarissumik oqaaseqanngillat oqaluttuarivaa nannumik aninernik piniartumik takun- (Nalunaarsuiffik 108). nissimanini: ”Aappimik” akisut qulingiluat akornanni arfinillit (66%) oqaluttuarivaat nannunik takunnissimanerit, tassaasut “… Isiginnaarnikuuara. Tamakkua aninerit (puisip piarai natsiinik piniartut, alluata saniani (Upernavimmiutut kik- suli qiviullit), aninerit piniarai. [……..] Sikup.. Qingaan- kuleq), nunarsani (puisip ernivikui sikup ikerani aputip si- narminik, naamanerinnarminik.. Uagutsinnit malugine- qarsinnaanngitsut, maniilarsuit iluanniittut (puisit piarai; kullu akornanni) imaluunniit uuttunik piniartut (Nalu- atuakkiortut maluginiaqqusaat). Piarai amullugit. Arnaata naarsuiffik 109). Takunninnerit amerlanerit itisileqqis- soorunami sapersaatigisarpai. Tassa nerisarisarpai. Taa- saarneqanngillat, pissutigalugu takunninnerummata na- maattut taasarpaat nunarsanik (puisip ernivikui sikup noq piniarneqarluni akornusersorteruttornerani pisimasut. ikerani aputip sikullu akornanni; atuakkiortut malugi- Piniartup Innaarsummeersup oqaluttuarivai nannut al- niaqqusaat), tassa imaattortut.. Qanor.. Nerisaqartut. lusiorlutik narajortut: Soorlu aninerit. Puiserpassuit nerisarisarpaat nannut”. Apersorneqarsimasup Aappilattumeersup oqaluttuarivaa “Suu. Pinialuttunik aamma takunikuuvunga, terlinganiit takusimasani nanoq uuttorniartoq: isiginnaarlugu. [……..] Taava.. Allunik ujarlertoq. Allu- siortoq. Nanoq terlinganik ingerlasaraangami, allanik su- “Punngariarluni, piararsuani toqqortarpaa, soorlu supa- liaqanngilaq narajortoq, kisiat suliaraa. Terlinganik ilaa. jussuaq, qumaqqilluni, ungasillilluni, avani avani pisaraa. Pallortitsisarluni.. arlaannut saariarluni.. sikup qaavati- Nerileruttoraa nannuttareqaarput”. gut, imaluunniit immap qaavatigut, narajuinnavik. Alla- mik suliaqanngilaq. Kisianni taamani, suna pinerlugu im- Allat nannunik piniartunik sivikitsumik takunnissimani- maqa ornigusutaqartulluunniit, piumasutulluunniit pe- lersaarnerit akornaniippoq nannumik takunnissimaneq, riaaseqarami. Tassa taama ingerlasarpoq. Soorlu qiniusa-

91 INERNERIT puisimik pisaqareerluni pinnguarigaa qummorujussuaq igeriuttaqattaarlugu.

31. Nannut nerisarisartagaat allanngorsimappat?

Katillugit piniartut 26-it taamatut aperineqarput. Qulit (38%) akipput ”naagga”, sinnerilu 16-nit (62%) qulequtaq pillugu isummersuuteqaratik. Ataaseq oqarpoq nannut su- milluunniit nerisaqarsinnaasut.

Pisat kisitsisinngorlugit

Uani immikkoortumi takussutissiivugut Qaanaap Uperna- viullu kommuniani nannuttaasartut pillugit, nannuttat ataasiakkaat pillugit apersorneqarsimasut nalunaarutigi- simasaannik paasissutissaniit aallaaveqartumik. Siuner- taavoq pisaqarfi it itisilerlugit paasissutissiiffi gissallugit, sumiiffi tsigut piffi ssamilu sumi inissisimaneri pillugit, pisallu utoqqaassutsikkut suiaassutsikkullu katitersima- neri paasisaqarfi gissallugit. Apersuinerni oqaluttuarineqarput katillugit pisaqarnerit 588-it, tassani katillugit nannut 754-it piffi ssami 1952- ip 2005-illu akornanni pisarineqarsimapput. Pisaqarnerit Takutitassiaq 29 Qaanaap Upernaviullu kommuniani nannuttat 60%-it missaat pisimapput 1991-ip 2005-illu akornanni, 293-it pisarineqarfi isa sumiinneri piffi ssanut marlunnut avillugit 35%-illu missaat pisarineqarsimallutik piffi ssami 2001-ip (1991-miit 2000-mut: kisitsisinngorlugit = 145; 2001-miit 2005- 2005-illu akornanni. Takutitassiami 29-imi takuneqarsin- mut: kisitsisinngorlugit = 148-it). Paasissutissat februaarimi 2006- naapput pisaqarnerit 1990-ip kingornaneersut sumi inis- mi apersuinernit. sisimaneri tamarmik. Immikkoortuni tulliuttuni pisaqarnerit allaaserineqas- sapput kommunini marluusuni immikkut, aamma avannaaniit kujammut immikkoortortakkaarlugit (1-miit 4- mut).

Nalunaarsuifﬁ k 110 Paasissutissat Ukioq Amerlassutsit Qaanaap kommuniani februar 2006-mi Nannut Nanoqatigiit.1) Piaqqat2) Paasissutissiisut3) Piniarneq4) apersuinerni pissarsiarineqarsimasut, 2001 18 3 6 6 (9) 20 nannuttat, ilaqutariit piaqqallu pillugit, 2002 205) 116 (7)36pifﬁ ssami 2001-2005. Paasissutissiisut amerlassusaat, kiisalu pisat amerlassusaat 2003 14 1 1 10 (11) 47 “Piniarneq” malillugu, aamma ersipput. 2004 22 5 8 8 (12) 29 2005 36 4 56) 14 (17) 507)

1) Nanoqatigiit: T.i. anaanaq piaralik; Katillugit amerlassutsit „Nannut“ iluaniippoq 2) Nanoqatigiinni piaqqat amerlassusaat 3) Apersorneqartut amerlassusaat (piniartut nannussimasut amerlassusaat) 4) ”Piniarneq” naapertorlugu pisat amerlassusaat, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Pisortaqarfi k (APNP). 5) Piniakkat arfi nillit, paasissutissanik allanik imaqanngilaq 6) Nanuaqqat marluk nanoqatigiinniittut ilanngunneqanngillat, piniarnerup nalaani qimaasimammata 7) Taakkunannga 25-t Savissivimmi pisatut nalunaarutigineqarput, 25-illu nannunniartarfi nni avannaaniittunit (Paasissutissamik tigusiffi k: APNP, 2007-imi januaarip arfi neq aappaat)

92 INERNERIT

tinneqarlutik pisaqarnerit 329-it, tassani nannut 415-it 100 (piaqqat ilanngullugit) pisarineqarsimallutik. 90 Nal. Pisaqarnerit 51%-ii pisimapput piffissami 1991-miit 80 Arnaviaq 2005 tungaanut, 27%-illu (kisitsisinngorlugit = 90-it) pi- 70 Angutiviaq q simallutik ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni (2001- 60 2005); Takutitassiaq 30. 50 Apersuinerit paasissutissiipput ukiuni kingullerni talli- 40 mani pisat ukiumut uumasut 14-nit 36-illu akornanniittar- Amerlassuse 30 tut. Nalunaarutigineqarsimasuni 2005 pisaqarfiunerpaa- 20 jusimavoq, tassani apersorneqartut 14-nit oqaluttuarisin- 10 naasimavaat piniartut assigiinngitsut 16-nit nannuttarisi- 0 masaat. Ukiuni tamani nannuttarineqarsimasut ”Piniar- 1956- 61-65 66-70 71-75 76-80 81-85 86-90 91-95 96-00 01- 60 2005 neq”-mut nalunaarutigineqarsimasuniit ikinnerupput Ukioq (Nalunaarsuiffik 110). Apersorneqartut qinnuigineqarput nalilersoqqullugu Takutitassiaq 30 Qaanaap kommuniani 1952-miit inersimasunik nannut qassit 2005-mi nunaqarfimminni piniartuniit pisa- nannuttarnerit 339-iusut ukiunut tallimakkaartunut agguataarneri. rineqarsimanersut. Apersorneqartut 19-it annerusumik Nal. (nalunaarutigineqanngilaq) = suiaassusaat paasissutissiissuti- gineqarsimanngillat; inersimasoq angutiviaq 1952-mi pisarineqar- minnerusumilluunniit tamanna eqqortupilussuullugu simasoq ilanngunneqarsimavoq piffissami 1956-1960. Paasissutis- eqqoriarsimavaat: Siorapaluk, arfinilinniit qulit sinnerlu- sat februaarimi 2006-mi apersuinernit. git; Qaanaaq Qeqertarsuarlu, arfineq marlunniit qulit sinnerlugit, Savissivillu, 20-30, 30-nut qaninnerugunarluni. Tamanna pasitsatsitsivoq Qaanaap kommuniani 2005-mi Qaanaap kommunia nannut 35-iniit 50-it missaanut pisarineqarsimassasut.

Pisat kisitsisinngorlugit Pisat sumiiffinnut siaruarsimanerat Paasissutissat itisilikkat katersorneqarput nannunnernit Qangaaniilli nannunniarfittut pingaarnersatut sumiiffiit 345-neersunit, piffissami 1952-miit 2006 tungaanut. Nan- tassaasimapput Ikersuaq/Kane Bassin (sumiiffik 1) Qimus- nunniarnerni ataasiakkaani (tassa piniariarnerit imaluun- seriarsuarlu (sumiiffik 3). Qimusseriarsuarmi pisat ukiuni niit ”pisaqarnerit”) nannut ataatsimiit arfineq marluk tikil- kingullerni pingaaruteqarnerat annertusiartorsimagunar- lugit pisarineqarsimapput. poq (Nalunaarsuiffik 111). Taamaattoq 14-neriarluni nannunneq ataaseq piniartu- 1967-imi, Canadap naalagaaffiata nunataani/imartaani mit ataasiinnaanngitsumik nalunaarutigineqarsimavoq kalaallinut nannunniarnerup inerteqqutaalernissaa tikil- (assersuutigalugu nannunneq ataaseq, pingajoqqanik pi- lugu (Kiliaan allallu 1978), sumiiffik 1-mi nannunniarneq saqarneq, piniartunit assigiinngitsuniit sisamaniit nalu- allanut naleqqiullugu pingaaruteqarnerpaajusimavoq. naarutigineqarsimavoq). Taamaattoqartillugu paasissutis- Apersuinerni saqqummerput, Canadami, Umimmiaat Nu- sat piiarneqartarput, taamaasillutik nannunnerit 331-it naata Ellesmere Island(!) eqqaani nannunnerit 51-it pil- ilaatinneqalerlutik (1952-miit 2006 tungaanut). Ilanngul- lugit paasissutissat. Taakkunani 38-it pisimapput piffissa- lugu nannunnerit marluk 2006-miit allaaserinninnermi mi 1959-miit 1967-ip tungaanut, sinnerilu piffissami 1968- peerneqarsimapput, taamaasillutik nalunaarusiami ilaa- miit 1985-ip tungaanoortuullutik (pisaqarnerit pingasut

Ukiut Nannunniarfik Nannunniarfik 10 aamma ukiut 5 1 2 3 Katill. 1 2 3 ingerlaneranni nnnn%%% 1952-1960 19 0 10 29 65,5 0 34,5 1961-1970 31 1 10 42 73,8 2,4 23,8 1971-1980 12 2 17 31 38,7 6,5 54,8 1981-1990 25 19 25 69 36,2 27,5 36,2 Nalunaarsuiffik 111 Sumiiffikkuutaarlugit Katill. (1952-1990) 87 22 62 171 50,9 12,9 36,3 (1-3) Qaanaap kommuniani pisaqarnerni 1991-1995 8 5 21 34 23,5 14,7 61,8 329-ni, inersimasunik 339-nik nannuttat 1996-2000 8 8 28 44 18,2 18,2 63,6 agguataarnerat, ukiuni qulikkaartuni tallimakkaartunilu ersersillugit. Paasissutis- 2001-2005 36 14 40 90 40 15,6 44,4 sat kommunimi februar 2006-mi apersui- Katill. (1991-2005) 52 27 89 168 31 16,1 53 nerni katersorneqarsimapput.

93 INERNERIT

Upernaakkut Upernaakkut Aasakkut Aasakkut Ukiukkut Ukiukkut

Takutitassiaq 31 Qaanaap Upernaviullu kommuniani nannuttat 244-t sumi pisaasarnerannut nalunaarsuifﬁ k, ukiup ingerlaneranut agguartaarlugit takutitassiaq (takuuk: Atortut suleriaatsillu); 1991- 2000: kisitsisinngorlugit 115; 2001-2005: kisitsisinngorlugit = 129. Paasissutissat februaarimi 2006-mi apersuinernit.

Qimussimik Qimussimik Angallammik Angallammik Tikeraat Tikeraat

Takutitassiaq 32 Qaanaap Upernaviullu kommuniani nannuttat 215-nit pisarineqarfi i, piniariaaseq aallaavigalugu takutitassiaq (1991-2000: Qimussimiit, angallammiit aamma tikeraat, kisitsisinngorlugit = 76, 7 aamma 1; 2001-2005: 61, 68 aamma 2.). Paasissutissat februaarimi 2006-mi apersuinernit. kingulliit 1985-imeersuupput). Naqissusertariaqarporli niarfi mmi Qeqqaniittumi (sumiiffi k 2) nannutat allanik pisanut arlalinnut tunngatillugu paasissutissat sumerpiaq piniarnerup nalaani nalaatsortumik pisaasarsimapput. pisarineqarsimanerinut tunngasut ersernerlummata, 1980-ikkulli ingerlaneraniit sumiiffi k 2-mi nannuttarine- Umimmaat Nunaanni (Ellesmere Island) qanitaaniluunniit. qartartut amerleriarsimarpasipput (Nalunaarsuiffi k 111). 1990-ip missaata kingunera aallarnerfi galugu Qimus- Apersuinerniit erserpoq piniartut Siorapalummeersut seriarsuaq piniarfi ttut pingaarnerpaanngorsimavoq. Pi- pingaartumik avannamut piniariartartut, Ikerup Iker-

Nalunaarsuiffi k 112 Qaanaap Upernaviullu kommuuniini nunaqarfi nni/illoqarfi nni nannuttat (kisitsisinngorlugit = 582), pisarinerini ukiui nalunaarutigineqarsimagaangata, sumiiffi nnullu (1-4) agguataarneri, piffi ssanut marluusunut (1952-1990, 1991-2005) ersersillugit. Paasissutissat kommunini februar 2006-mi apersuinerni katersorneqarsimapput.

Pifﬁ ssaq Nannun- Sio. Qaa.-Qeq. Sav. Kull.-Nuus. Allat niarﬁ k Amerl.%Amerl.%Amerl.%Amerl.%Amerl.% 1952-199013816,64519,7000000 283,5146,1000000 3 1 0,4 16 7 45 19,7 26 11,4 4 1,7 400000020,93013,1 1991-20051349,6123,4000000 230,8246,8000000 310,351,48323,55415,372 40000000013036,8

94 INERNERIT suullu avannarpasissortaanut, aammali sumiiffik 2-mi (1952-1990); n=146 ilaatigut nannuttartut (Nalunaarsuiffik 112). Qaanaami 50 45 Qeqertarsuarmilu piniartut kommunimi sumiiffiit tamaa- 40 sa nannunniartarfigaat. Ersarissorli unaavoq sumiiffik 2- 35 30 25 mi (”qanigisaq”) nannutaat ukiuni kingullerni 15-nini % 20 (1952-1990: 18,7%, katillugit = 76; 1991-2005: 58,5%, 15 10 katillugit = 41) annertuseriarujussuarsimanerat. Savis- 5 sivimmi piniartut nannutarisimasatik taamaallaat sumiif- 0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec fik 3-meersutut nalunaarutigivaat (Nalunaarsuiffik 112). Qaammat Ukiuni kingullerni tallimani pisat piffissamut 1991-miit (1991-2000); n=67 2000-ip tungaaneersumut naleqqiukkaanni, sumiiffinnut inissisimanerat takussaasumik allannguuteqarfiusiman- 50 45 ngilaq, tamanna aamma ukiup ingerlaarnerani agguataar- 40 35 neranut atuulluni (Takutitassiaq 29, 31); kommunimi 30 25 aamma allanngortoqarsimarpasinngilaq nannuttat sumi, % 20 qimussimiit angallamiillu pisarineqartarnerannut tunnga- 15 10 tillugu (Takutitassiaq 32). Illuatungaatigulli ukiup qanoq 5 0 ilinerani angallatit taakkua assigiinngitsut arlaat (qimus- Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec simiit angallammiillu) angallatigalugu piniartoqartarnera Qaammat allannguuteqarfiusimavoq (takujuk immikkoortoq “Pinia- (2001-2005); n=78 riaatsit”). Oqaluttuarineqarput nannunnerit marluk (2000, 2005) 50 45 “Qimusseriarsuarmi uumasunik eqqissisimatitsivik II-mi” 40 35 (“Melville Bugt Naturreservats Fredningszone II”) nannuf- 30 25 % fioqqusaanngitsumi pisimasut. Pisaqarnerni marluusuni 20 taakkunani nannunnerit juulimi aggustimilu umiatsiamit 15 10 pisimapput. 5 0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Piffissamut tunngatillugu agguataarnerit Qaammat

Piffissami 1952-miit 1990-mut Qaanaap kommuniani pisat (1993-2004); n=342 75%-tii pisarineqarsimapput piffissami februarimiit apri- 50 lip tungaanut, apriili pisaqarfiunerpaalluni. Pisat 21%-iisa 45 40 missaat pisarineqarsimapput oktoberimiit novemberip 35 tungaanut (Takutitassiaq 33). 1990-ip kingorna tamanna 30 25 % pissusiusoq allanngorpoq. Piffissami 1991-imiit 2000-ip 20 15 tungaanut pisaasartut ukiup ingerlaarneranut annertune- 10 rusumut siaruarsimapput, pisallu 58%-ii pisarineqarsimal- 5 0 lutik februarimiit juunip tungaanut, apriili pisaqarfiuner- Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec paalluni. Pisarisartakkat ukiumut siammarsimanerat uki- Qaammat ut kingulliit tallimat ingerlaneranni aamma takuneqarsin- Takutitassiaq 33 Qaanaap kommuniani qaammatikkaarlugit naavoq, tamatumanili ukiup ingerlanerani siusinnerusuk- nannuttarnerit (piffissani pingasuni 1952-miit 2005 tungaanut), kut pisarsimallutik, ersarissumik pisaqarnerpaaffiusarlu- soorlu februaarimi 2006-mimi apersuinerniit ersertut (qulaani tik februarimiit martsip tungaanut (pisat 41% missaat); allattuiffinni qulliit pingasut), kiisalu ”Piniarneq” (1993-2005)- Takutitassiaq 33. miit. Sumiiffinni 1-mi 3-milu ukiuni kingullerni 15-nini pisa- risimasat ukiup ingerlaneranut siaruarnerusimanerat er- Piniariaatsit seqqilluinnarpoq (paasissutissat immikkut takutinne- Qaanaap kommuniani 1990-ip tungaanut nannunnerit qanngillat). Sumiiffik 1-mi upernaami qimussimiit nan- 92%-iisa missaat qimussimiit pisarineqartarput. 1990-illi nutarisartakkat siusinnerusukkut pisalersimavoq (marsi- aallartinneraniit tamanna 71% -ip missaannanngorluni mi, siornatigut aatsaat apriilimi pisarsimagaluartoq), juu- appariarpoq, taamaalinerani umiatsiamiit nannuttakkat nimilu ersarissumik nannunniarneq ingerlanneqartarluni. ersarissumik qaffammata. 1990-miit sumiiffik 1-mi nan- Kingulleq peqquteqarpoq angallammiit piniarnermi na- nuttat umiatsiamit angallammiillu pisarineqartartut ersa- norpaaluit pisarineqartarsimammata.

95 INERNERIT

Assiliisoq: E.W. Born

Sumiiffik 1; n=20 rissumik qaffariarput; tamannali aamma sumiifﬁk 3-mi ersippoq. 100 Piniartut Maaji-juunimi umiatsiatik Iluleerlumi (Mur- 80 chison Sund) sikup sinaavanukaattarpaat, tassanngaa-

60 niillu avannamut ingerlasarlutik Ikersuup kujasinnerusua- % 40 niittumut sikup sinaavanut, tamanna Kalaallit Nunaanni Anorituup Canadamiittullu Pikiuliusarsuup akornaniip- 20 poq. Piniariarnerni taakkunani ilaatigut aarrit qilalukkal- 0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec lu pisarineqartarput, ukiunilu kingullerni sikup sinaani nannut aamma pisarineqartalersimapput. Sumiifﬁk 2-mi Qaammat 3-milu umiatsiamit nannuttarnerit pisarput ingammik aasaanerani ukiakkullu (Takutitassiaq 34). Sumiiffik 2; n=8 Taamattaaq 1990-ikkut aallartinneraniit tikeraat naju-

100 gaqarfinnut angallaffiusunullu takkuteqqajaanerat ima- 80 torsuunngikkaluamik malunniuppoq, Savissivimmi 60 malunnarnerpaasimalluni (sumiiffik 3; Nalunaarsuiffik % 40 113). Tikeraaniit tallimaniit pingasut decemberimiit mart- 20 sip tungaanut takkuttarsimapput, Moriusamili arnaviaq 0 saluttuararsuaq piaralik ikaat eqqaanut septemberimi tak- Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec kunnikuusimavoq (tikeraarlu alla ataaseq aamma paasis- sutissiissutigineqarpoq qanoq ilinerani takkunnera nalu- Qaammat naarutiginagu).

Sumiiffik 3; n=11 Suiaassutsikkut utoqqaassutsikkullu agguataarnerit

100 Nanoqassutsip amerliartornissaanut pingaaruteqartoq 90 80 tassaavoq – arnavissat inersimasut uumaannarsinnaane- 70 60

% 50 40 30 Takutitassiaq 34 Angallammiit nannuttarnerit (1991-2005) ukiup 20 10 ingerlaneranut agguartaarlugit takutitassiaq, immikkoortunut 0 pingasunut (1-3) agguarlugit Qaanaap kommuniani. Paasissutissat Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec februaarimi 2006-mi apersuinerniit. Apersuinerni aamma nalunaarutigineqarput 1991-ip siornatigut angallammiit nannun- Qaammat nerit arﬁnillit.

96 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 113 Qaanaap kommuniani piffissani marluusuni (1952-1990, 1991-2005) inersimasunik nannunnerni (kisitsisinngorlugit = 341) nannoriaaseq, sumiiffinni pingasuni (1-3). Paasissutissat kommunimi februar 2006-mi apersuinermi katersorneqarsimapput.

Nannun- Pifﬁssaq Qimussimik Umiatsiamik/ Tikeraaq Nalunaarutigine- Katill. niarﬁk Pujortuleeqqamik qanngilaq n%n%n%n% n 1952-19908797,822,2000089 1 1991-20052955,82344,2000052 1952-1990 14 63,6 5 22,7 0 0 3 13,6 22 2 1991-2005 17 63 9 33,3 1 3,7 0 0 27 1952-1990 59 95,2 2 3,2 1 1,6 0 0 62 3 1991-2005 73 82 11 12,4 3 3,4 2 2,2 89

Nalunaarsuifﬁk 114 Qaanaap kommuniani nannunnerni 329-ni inersimasut nannuttat (kisitsisinngorlugit = 341, taakkunani 308-t suiaassusaat nalunaaruti- gineqarsimallutik) suiaassusaat pisarineqarﬁisalu sumiinneri aallaavigalugit agguataarneri, ukiuni qulikkaartuni tallimakkaartunilu (1952-2005) ersersillugit. Paasissutissat kommunimi februar 2006-mi apersuinermi katersorneqarsimapput.

Pifﬁssaq 123 ukiunik Arnaq Angut Nalunaa- Katill. Arnaq Angut Nalunaa- Arnaq Angut Nalunaa- Katill. Arnaq Angut Nalunaa- Arnaq Angut Nalunaa- Katill. Arnaq Angut Nalunaa- 10-inik rutigine rutigine rutigine rutigine rutigine rutigine aamma 5-nik qanngilaq qanngilaq qanngilaq qanngilaq qanngilaq qanngilaq sivisussusililk nn n n%%% nn n n%%% nn n n%%% 1952-1960 7 6 6 1936,831,631,6 0 0 0 0 0 0 0 4 6 0 104060 0 1961-1970 713113122,641,935,5001100063110603010 1971-1980 57 0 1241,758,30 10 1 25005078 2 1741,247,111,8 1981-1990 7 17 3 2725,963 11,1 7 12 0 1936,863,2 0 15 9 1 25 60 36 4 Katill. 26 43 20 89 29,2 48,3 22,5 8 12 2 22 36,4 54,5 9,1 32 26 4 62 51,6 41,9 6,5 (1952-1990) 1991-1995 1 7 0 8 12,5 87,5 0 2 3 0 5 40 60 0 8 13 0 21 38,1 61,9 0 1996-2000 3 5 0 8 37,5 62,5 0 2 6 0 8 25 75 0 10 17 1 28 35,7 60,7 3,6 2001-2005 6 24 6 36 16,7 66,7 16,7 3 11 0 14 21,4 78,6 0 19 21 0 40 47,5 52,5 0 Katill. 10 36 6 52 19,269,2 11,5 7 20 0 27 25,974,1 0 37 51 1 89 41,657,3 1,1 (1991-2005)

rat – taamaalillunilu aamma nungusaataanngitsumik nan- iluani nalilersoraanni sumiiffik 1-mi sumiiffik 2-milu pisat nunniarnerup annertussuserisinnaasaanut pingaaruteqar- suiaassutsikkut agguataarnerat statistikkikkut ersarissu- luni. Taamaammat arnavissat inersimasut pisarineqartar- mik assigiinngissuteqanngillat (F2 = 0,167; P = 0,684, df = tunit qassiunersut paasissallugit pingaaruteqarpoq, uuma- 1). Sumiiffinni taakkunani marlunni pisat inersimasut sut qassit nanoqatigiiaanit pisarineqarsinnaassanersut 23%-ii arnaviaapput, 77%-iilu angutiviaallutik (kisit- nalilerniaraanni (Taylor allallu 1987, 1988). sisinngorlugit = 73). Taamaakkaluartoq piffissami tama- Nannut ”inersimasut” imaluunniit ”kisermaat” 308-t tumaneqqissaaq sumiiffik 3-mi pisat ataatsimut isigalugit suiaassusersisimasat akornannit (”inersimasutut” ”kiser- arnavissat inersimasut allanut naleqqiullugit amerlane- maatullu” naliliiniarnermut tunngatillugu takuuk qup. rusimapput (arnavissat: 42%; angutivissat: 58%; kisit- 15), Qaanaap kommuniani pisarineqarsimasut (1952- sisinngorlugit = 88). Tamaani pisat suiaassutsikkut aggua- 2005) 38%-iisa missaat arnaviaasimapput, 62%-iisalu taarnerat sumiiffinnut 1+2-mullu naleqqiullugu ersarissu- missaat angutiviaasimallutik. mik allaaneruvoq (F2 = 4,924; P = 0,025, df = 1), tamanna Sumiiffinni arlaannaaniluunniit suiaassutsikkut aggua- tikkuussisuusinnaavoq Qimusseriarsuup piaqqiorfiunera- taarnerit statistikkikkut ersarissumik assigiinngissuse- nut. Taassumunnga ilaatigut tapersiutaavoq arnavissat qanngillat, piffissaq siusinnerusoq (1952-1990) naleqqiu- piarallit sumiiffimmi tassani pisarineqartartut amerlassut- tissagaanni piffissamut kingusinnerusumut (1991-2005) simikkut annertujaarnerat (takuuk Nalunaarsuiffik 115). (F2-tests; P > 0,133); Nalunaarsuiffik 114. Kisianni sumiif- Inersimasut kisermaat utoqqaassutsimikkut agguataar- finni assigiinngitsuni suiaassutsikkut agguataarnerit assi- nerat paasissutissiissutigineqarput (tassa ”inersimasoq”, giinngissuteqalaarput, tassa sumiiffik 3 sumiiffinnit alla- ”utoqqaq”, ”inuusuttoq”). Piffissani tassaasuni 1952-1990, niit marluusuniit allaassuteqarami. Piffissap 1991- 2005-ip 1991-2000 aamma 2001-2005 (paasissutissat takutinne-

97 INERNERIT

Nalunaarsuifﬁk 115 Qaanaap Upernaviullu kommuniani (1991-2005) ilaqutariikkaani piarariit amerlassusaat (piaqqat amerlassusaat) ukiui aallaavigalugit, agguaqatigiisillugit piaqqat amerlassusaat suiaassusaalu aallaavigalugit agguataarnerit. Paasissutissat kommunini februar 2006-mi apersuinermi katersorneqarsimapput.

Kommune Nannun- Piaraqatigiit utoqqaassusaat (Ukiui)1) Aranvissat Anaanap Katil- niarfik inersimasut ataatsip lugit ataatsik- pisat 1 2-3?nkut piarai n Piaraqatigiit amerlassusaat (piaqqat katillutik 02(4)080,2546 amerlassusat) 1 Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 0 2,0/1,41/1-3 0 SD/ Ikinnerpaaffiiat – amerlanerpaaffiat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 0 -/-/3 0

Piaraqatigiit amerlassusaat 05(7)070,7127 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 2 SD/ 0 1,67/0,55/1-20 Ikinnerpaaffiiat – amerlanerpaaffiat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 0 4/3/- 0 Qaanaaq Piaraqatigiit amerlassusaat 018(27)2(3)280,7189 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 3 SD/ 0 1,50/0,51/1-2 1,50/0,71/1-2 Ikinnerpaaffiiat – amerlanerpaaffiat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 0 14/5/8 -/-/3

Piaraqatigiit amerlassusaat 0 25(38) 2(3) 43 0,63 162 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 1-3 SD/ 01,52/0,58/1-31,50/0,71/1-2 Ikinnerpaaffiiat – amerlanerpaaffiat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 0 18/8/11 -/-/3 Piaraqatigiit amerlassusaat 3(5) 3(6) 2(3) 23 0,35 53 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 3 SD/ 1,67/0,58/1-2 2,00/0,0/2 1,50/0,71/1-2 Ikinnerpaaffiiat – amerlanerpaaffiat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 1/-/4 -/-/6 -/-/3

Piaraqatigiit amerlassusaat 4(7) 14(25) 3(6) 48 0,44 129 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ Upernavik 4 SD/ 1,75/0,50/1-2 1,79/0,58/1-3 2,00/0,0/2-2 Ikinnerpaafﬁiat – amerlanerpaafﬁat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? -/-/7 5/2/18 2/2/2

Piaraqatigiit amerlassusaat 7(12) 17(31) 5(9) 71 0,41 182 (piaqqat katillutik amerlassusat) Piaqqat/piaraqatigiit amerlass.: agguaqatigiissillugu/ 3+4 SD/ 1,71/0,49/1-2 1,82/0,53/1-3 1,80/0,45/1-2 Ikinnerpaafﬁiat – amerlanerpaafﬁat Suiaassuseq: Angutiviaq/arnaviaq/? 1/-/11 5/2/24 2/2/5 1) Ukioqanngitsunik pisaqarsimanermik nalunaarutigineqanngilaq

qanngillat) (F2 = 4,672; P = 0,335, df = 4) utoqqaassutsik- sumiiffik 2-mi pisat akornanni nannut pisaasimasut kut agguataarnerat ersarissumik assigiinngissuteqanngil- ”inuussuttut” amerlanerummata nannunit ”utoqqarnit” lat. Sumiiffiilli akornanni utoqqaasutsimikkut agguataar- (F2 = 13,903; P = 0,001, df = 2; Nalunaarsuiffik 116). Ta- simanerat assigiinngisitaarluni (Nalunaarsuiffik 116; F2 = matuma ersersippaa nannut sumiiffik 2-mi pisarineqartar- 15,143; P = 0,004, df = 4). Utoqqaassutsimikkut aggua- tut amerlanertigut ingerlaartuusut, nannummi inuusun- taarsimanerat sumiiffik 1-mi 3-milu ersarissumik immik- nerunerminni sumiiffinnut ungasinnerusunut ingerlaar- kooruteqanngillat (F2 = 4,417; P = 0,101, df = 2). Sumiiffik tarmata nannunut utoqqaanerusunut sanilliullutik (Taylor 2-mili utoqqaassutsimikkut agguataarsimanerat 1-mut 3- allallu 2001). Sumiiffik 1-mi 3-milu nannunik ”utoq- mullu sanilliullugu allaanerussuteqarpoq, imaammammi qaanernik” pisaqartoqarnerusarneranut peqqutaasin-

98 INERNERIT

Ukiut 10 Nannunniarfik 3 Nannunniarfik 4 aamma ukiut Arnaq Angut Katill. Arnaq Angut Arnaq Angut Katill. Arnaq Angut 5 ingerlane- nn %%nn %% ranni 1952-1960 1 0 1 100 0 1 0 0 0 0 1961-1970 2 1 3 66,7 33,3 2 0 2 0 0 1971-1980 1 6 7 14,3 85,7 1 1 2 50 2 1981-1990 6 11 17 35,3 64,7 8 19 27 29,6 70,4 Katill. 10 18 28 35,7 64,3 12 20 32 37,5 62,5 Nalunaarsuiffik 118 Upernaviup kommu- (1952-1990) niani inersimasut nannuttat (kisitsisinngor- 1991-1995 3 9 12 25 75 5 15 20 25 75 lugit = 295) suiaassuseq pisaqarnermilu 1996-2000 4 10 14 28,6 71,4 11 24 35 31,4 68,6 sumiiffiit (3 aamma 4) agguataarneri, ukiuni qulikkaartuni tallimakkaartunilu 2001-2005 9 16 25 36 64 36 93 129 27,9 72,1 (1957-2005) ersersillugit. Paasissutissat Katill. 16 35 51 31,4 68,6 52 132 184 28,3 71,7 kommunimi februar 2006-mi apersuinermi (1991-2005) katersorneqarsimapput.

(1957-1990); n=59 Ukiunut kingullernut tallimanut naleqqiullugit pifﬁsa- mi 1991-imiit 2000-mut takussaasumik Upernaviup kom- 50 muniani pisat sumiifﬁnnut inissisimanerat allannguute- 40

30 qarsimanngilaq, ukiup kaajallannerani agguataarneran- % 20 nut tamanna aamma atuulluni (Takutitassiaq 32). Nan-

10 nunniariaaserli eqqarsaatigalugu ersarissumik allanngo-

0 riartoqarsimavoq sumiifﬁk 4-mi (aamma takuuk “Piniari- Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Qaammat aatsit”, qup.102). Nannunneq ataaseq oqaluttuarineqarpoq qimussimik (1991-2000); n=69 apriilimi “Qimusseriarsuarmi uumasunik eqqissisimatitsi- 50 vik II”-mi (“Melville Bugt Naturreservats Fredningszone II”) 40 pisimasutut, tassa nannuniarﬁoqqusaanngitsumi. Ukiua 30

% taaneqanngilaq, piniartulli ukiuanut naleqqiukkaanni 20 ilimanarluni tamanna pisimassasoq 1990-ip kingorna. 10

0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Piffissamut tunngatillugu agguataarnerit Qaammat Upernaviup kommuniani piffissami 1957-miit 1990-ip (2001-2005); n=110 tungaanut pisaqarnerit 75%-iisa missaat (59-iusut akor- 50 nanni 44-t) piffissami februarimiit apriilip tungaanut pi- 40 saasarsimapput, marsimi ersarissumik pisaqarnerpaaf- 30

% fiusarluni. Pissuserli tamanna 1990-ip kingorna allaaneru- 20 lersimavoq. Piffissami 1991-miit 2005-imut pisaqarnerit 10 89%-ii (179-it akornanni 159-it) pisarineqarsimapput ja- 0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec nuaarimiit juunimut, pisaqarnerpaaffiulluni maaji-juuni Qaammat (pisaqarnerit 46%-tiisa missai) –maaji-juunip pisaqarner- Piniarneq, Upernavik (1993-2004); n=667 paaffiulerneranut peqquteqarpoq angallammiit nannut-

% Takutitassiaq 36 Upernaviup kommuniani nannuttarnerit 20 qaammatikkaarlugit agguataakkat (pifﬁssani pingasuni 1957-miit 10 2005 tungaanut), februaarimi 2006-mimi apersuinerniit (qulaani 0 jan feb mar apr maj jun jul aug sep okt nov dec allattuifﬁnni qulliit pingasut), kiisalu ”Piniarneq” (1993-2005)-miit Qaammat ersernerat malillugu.

101 INERNERIT

Nalunaarsuiffik 119 Upernaviup kommuniani piffissani marluusuni (1957-1990, 1991-2005) inersimasunik nannunnerni (kisitsisinngorlugit = 245) nannoriaaseq, sumiiffinni marlunni (3 aamma 4). Paasissutissat kommunimi februar 2006-mi apersuinermi katersorneqarsimapput.

Nannun- Pifﬁssaq Qimussimik Umiatsiamik/ Tikeraaq Suunera nalunaa- Katill. niarﬁk Pujortuleeqamik rutigineqanngilaq n%n%n%n%n 1957-1990 28 93,3 0 0 2 6,7 0 0 30 3 1991-2005 32 60,4 20 37,7 1 1,9 0 0 53 1957-1990 29 90,6 2 6,3 1 3,1 0 0 32 4 1991-2005 38 29,2 82 63,1 5 3,8 5 3,8 130

tarnerit. Pisaqartarnerit sinneri ukiup sinneranut siaruar- Sumiiffik 3; n=19 simapput (Takutitassiaq 36). Ukiuni kingullerni 15-ini pi- 60 saqartarnerit ukiup sinneranut annerusumik siaruarsima- sut sumiifﬁk 3-mi inissisimasutut ersaripput. 50 40 Piniariaatsit

% 30 Piffissami 1957-miit 1990 tungaanut nannuttarnerit 92%- 20 ii Upernaviup kommuniani qimussimiit pisimapput, taassumali kingorna angallammiit nannuttarnerit annertuse- 10 riangaatsiarsimapput. Piffissami 1991-miit 2005 tungaa- 0 nut angallammiit nannuttarnerit sumiiffik 3-mi pisaasar- Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Qaammat tuniit tamanit 38% missaanik annertussuseqarsimapput, sumiiffik 4-milu pisaasartuniit tamanit 63% missaaniissi- Sumiiffik 4; N=81 mallutik. Ukiuni kingullerni tallimani angallammiit nan- 60 nuttakkat sumiiffik 3-mi pisanit tamanit 62% missaaniis- simapput sumiiffik 4-milu pisanit tamanit 79% missaaniis- 50 simallutik (Nalunaarsuiffik 119). 40

Sumiiffik 3-mi angallammiit nannuttarnerit pingaartu- % 30 mik juunimi augustimilu pisarsimapput, sumiiffik 4-mili 20 pisarsimallutik maajimi-juunimilu (Takutitassiaq 37). Nuussuup kujataani sumiiffik 4-mi pisaqarnerit arlallit 10 allorniusap kimmukartup 60°-ip kitaani pisimapput – 0 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec imaluunniit sineriammiit 100 km-it missaat sinnerlugu Qaammat avasitsigisumi. Pisaqarnerit tamakkua Upernavimmeers- unit, Aappilatumeersunit, Tussaameersunit Innaarsum- Takutitassiaq 37 Angallammiit nannuttarnerit (1991-2005) ukiup meersunillu pisaasimapput. ”Avataani” pisat tamakkua ingerlaneranut agguartaarlugit takutitassiaq, Upernaviup kommuniani immikkoortut marluk iluinni (3 aamma 4). Paasissutis- misissoraanni piffissani immikkoortuni marlunni (piffis- sat februaarimi 2006-mi apersuinerniit. saq siulleq 1990 siornatigut, piffissallu tullia 1990 kingorna), assiliaq pinngorpoq angallammiit piniarnerusalerner- mik takutitsisoq. ”Avataani” pisaqarnerit qulingiluat, it). Assiliaq pinngortoq ersarinnerpaajusimavoq ukiut ki- 1990-ip siornatigut pisimasut, tamarmik qimussimit pisi- ngulliit tallimat ingerlaneranni (Takutitassiaq 32). Sikup mapput, martsimiit aprilip tungaanut pisimasuullutik. Pif- qajannarnerulernerata malitsigisimavaa ukiuni kinguller- fisami 1990-ip kingornani, pisaqarnerit katillugit 37-it ni qimussimik avataanukartarnerup ajornakusoorneruler- akornannit 11-it (30%) pisimapput qimussimiit, avasis- simanera, sikkorlunnerulernerullu (tassa siku sequtsertoq supilussuarmi; pisat sinneri angallammiit pisimallutik imarortorlu) ajornarunnaarsissimallugu upernaap inger- (angallammiit pisaqarnerit 77% missaat pisimapput ukiut lanerani siusinnerusukkut angallammiit avasiartumut tallimat kingulliit ingerlanerani). Qimussimit pisaqartar- nannunniartarnerit. nerit 1990-ip kingorna pisimapput piffissami februaarimiit Tikeraat qulit najugaqarfinnut takkussimasut akornan- maajip tungaanut (ataasiinnaq majimi), angallammiilli pini, arfineq pingasut tikeraarsimapput piffissami novemba- saqarnerit tamarmik pisimallutik maajimi (kisitsisinngor- rimiit januaarip tungaanut (ataaseq septembarimi tike- lugit = 15-nit) aamma juunimi (kisitsisinngorlugit = 11- raarsimavoq, ataaserlu qaammatilerneqarsimanani).

102 INERNERIT

Ukiorpaaluit ingerlaneranni tikeraat tikittarnerat misisso- niarfigineqartartut – tassa ”Baffin Bugtimi nanoqatigiit” raanni, amerliartornerannik ikiliartornerannilluunniit ta- (Taylor allallu 2001). kussutissaqanngilaq (Nalunaarsuiffik 119). Sumiiffik 4-mi ukiuni kingulliunerusuni malunnartumik angutivissat inuusuttut pisarineqartorujussuusalersi- Suiaassutsikkut utoqqaassutsikkullu agguataarnerit mapput (Nalunaarsuiffik 116). Upernaviup kommuniani suiaassutsikkut agguataarnerit Arlalitsigut piniartup nannutami utoqqaassusaa na- ”kisermaat” imaluunniit ”inersimasut” nannut 295-it akor- lilertarpaa: taakkua naliliinerit malillugit ”inuusuttut” uu- nanni (1957-2005) 30,5%-ii arnaviaapput, 69,5%-ii angu- masut agguaqatigiisillugit ukioqartarput 2,9 (sd = 0,9; tiviaallutik, tamannalu Qaanaap kommuniani suiaassut- inuusunnerpaaffiit-utoqqaanerpaaffiit: ukiut 1-5; kisit- sikkut agguataarnerniit allaanerunngilaq. sisinngorlugit = 34); ”inersimasut” agguaqatigiisillugu Sumiiffinni immikkoortuni taakkunani marluusuni (3 ukioqarput 5,0-inik (sd = 2,7; inuusunnerpaaffiit-utoq- aamma 4) pisani suiaassutsikkut agguataarnerit statistik- qaanerpaaffiit: ukiut 2-11, kisitsisinngorlugit = 10). Uu- kikkut malunnaatilimmik assigiinngissuteqanngillat, pif- masut immikkoortinneqarnikut ”utoqqartut” ataasiak- fissaq siusinnerusoq (1957-1990) piffissamut kingusinne- kaarlugit ukiui nalilerneqanngillat. Piniartut Upernavim- rusumut (1991-2005) naleqqiukkaanni (F2-mik uuttuine- meersut uumasut ukiui ”inersimasut” aamma ”inuusuttut” rit; P > 0,291). Piffissanut arlaannulluunniit aamma statis- Qaanaap kommuniani piniartunut naleqqiullugit inuusun- tikkikkut malunnaatilimmik suiaassutsikkut agguataar- nerutilaartarpaat. neri assigiinngissuseqanngillat, sumiiffiit taakkua marluk imminnut naleqqiukkaanni (P > 0,665); Nalunaarsuiffik Piaqqat amerlassusaat katiterneqarnerallu 118. Upernaviup kommunianiit piffissami 1991-miit 2005-ip Nannunut kisermaanut 256-inut tunngatillugu utoq- tungaanut nalunaarutigineqarput ilaqutariit 29-it, katillu- qaassusaannut paasissutissaateqarpugut. Uumasut ”iner- git 52-inik piarallit. simasutut” taaneqarsimasut agguataarnerat statistikkik- Ataatsimut isigalugu arnavissat piarallit amerlassusaat kut malunnaatilimmik immikkooruteqanngillat, sumiiffiit Qaanaap kommuniani taamaattut amerlassusaanniit ikin- immikkoortut marluk taakkua imminnut naleqqiukkaanni nerulaarput (Nalunaarsuiffik 115). Tamanna aamma (F2 = 2,836 P = 0,242, df = 1); Nalunaarsuiffik 116. Kisian- atuuppoq piffissaq 1952-miit 2005 tungaanut ataatsimut ni Upernavimmi (sumiiffik 3+4) pisat tamarmiusut isigineqassagaluarpat (paasissutissat takutinneqanngil- utoqqaassutsimigut agguataarnerat Qaanaap kommuniani lat). sumiiffik 3-mi utoqqaassutsikkut agguataarnerninngaa- Piniartut piaqqat utoqqaassusaannik naliliisimaneran- niik immikkooruteqarput (F2 = 8,099 P = 0,017, df = 1), ni (kisitsisinngorlugit piarariit 24-it) piarariit ataatsip mis- tamanna peqquteqarpoq Qaanaami sumiiffik 3-mi pisat saanni ukiullit 29%-it missaaniipput, sinnerilu piarariiul- (tassa Qimusseriarsuarmi) uumasortaqarnerummata al- lutik marluk-pingasunik ukiullit (Nalunaarsuiffik 115). laaserineqartunik ”utoqqartut”; Nalunaarsuiffik 116. Piaqqat 12-it suiaassusaat nalunaarutigineqarsimapput. Utoqqaassutsitigulli immikkoortitsinerit ”inersimasoq” Taakkunanilu angutivissat 66,7%-iupput arnavissallu ”utoqqarlu” ataatsimoortinneqarpata statistikkikkut assi- 33,3%-iullutik. giinngissuteqanngillat ”inersimasut+utoqqaat” aamma Ataasiarluni nalunaarutigineqarsimavoq arnaviaq pisa- ”inuusuttut” nannut Qaanaami 3-mi aamma Upernavik rineqarsimasoq ukioqanngitsunik piaralik. Tassani pine- 3+4-mi. Sumiissusersiuillutik misissuinerit ilimasaaruti- qarpoq august 1967-mi Kullorsuup avannaani pisaqarsi- gaat sumiiffinni taakkunani nanoqatigiit taakkorpiaat pi- maneq.

103 Oqallinneq

Nannunniat Qaanaap Upernaviullu kommuniani apersor- kunani marluusuni pisat amerleriarsimapput – Qaanaap simavagut tusarusullugu avatangiisimi allannguutinik qa- kommuniani nannunnerulerneq statistikkikkut malun- noq ittunik malugisaqarsimanersut, nanoqassuseq pillugu, naateqarujussuanngilaq, tamannali atuulluni Upernavim- kiisalu nannuttagaat pillugit. mi (Takutitassiaq 1). Nanoqatigiit amerlassusaanut nalilii- Immikkoortumi uani apersuilluni misissuinermi sule- simanerit pisallu nalunaarutigineqartartut amerlassusaat riaseq oqallisigissavarput, immikkut samminerullugit ataatsimoortikkaanni, ilimanarsivoq nanoqatigiiaat taak- pingaartumik piniartut avatangiisaanni allannguutit sila- ku marluk pisaqarfiuallaarsimasut, piniagaavallaartullu, mit aallaavillit – pisanullu allannguutit. Tamanna peqqute- tamanna biologiskimik siunnersuinermi arlaleriarlugu qarpoq pingaarnertut siunertaammat silap pissusaata al- oqaatigineqartarnikuuvoq (assersuutigalugu Derocher allanngoriartornera pillugu paasissutissanik katersinissaq, lallu 1998, Aars allallu 2006). qanorlu – imaluunniit qanoq annertutigisumik – tamak- Isumaqarsimavugut nanannunniat Kalaallit Nunaata kua nannunut, nannunniarnermullu sunniuteqarsimaner- avannaata kitaaniittut apersornerisigut paasissutissanik sut. kisitsisaannaanngitsunik allatigut pissarsiarineqarsin- Misissuinerup aallarnisarneqarneranut peqqutit pi- naanngitsunik pissarsisinnaalluta, taamaasillutalu paasis- ngaarnersaraat misissuinerit biologiskit, Kalaallillu Nu- sutissanut biologiip iluani suleriaaseq atorlugu katersorne- naata avannaata kitaani Ummimaat Nunaanniilu/Baffin qarsimasunut tapertaliunneqarsinnaasunik peqalissalluta. Islandmilu (Canada) nannuttarnerit annertujaat nalu- Usherip nassuiaataa issuarlugu (2000: 187) imaappoq: naarutigineqartartut ilanngullugit ilimatsaassisitsimmata ”Pissusissamisoorpoq inuit piffissami sivisuumi piffinnilu nanoqatigiit Ikersuarmiittut aamma Baffin Bugtimiittut akulikitsumik eqqartorneqartuniittartut akuutissallugit, piniapilunneqarnerinik (Aars allallu 2006). Ataatsikkoor- taakkuummatami pissutsinik assigiinngitsunik malugi- tillugulu nalunaarutigineqartalerput silap, sikoqassutsip saqarnissamut ilisimatuuninngarnit periarfissaqarne- nanoqassutsillu allannguutai. rusut.” Qaanaap Upernaviullu kommuniani nanoqatigiit marluk piniarneqarput: Ikersuarmi aamma Baffin Bugtimi nanoqatigiit. Nannut Qaanaap kommuniani Innangarnup Apersuilluni misissuineq suleriaatsitut avannaani, minnerunngitsumillu Ikersuarmiittut Iker- suarmi nanoqatigiinnut atapput, Innangarnulli Sisimiullu Pingaarnerutissimavarput paasissutissat takussaasut pil- akornanni pisarineqartartut Baffin Bugtip nanoqatigiivi- lugit i lisimasat (siku, sila, sarfaq, nannut pillugit malugi- neersuullutik (assersuutigalugu Rosing-Asvid & Born 1989, sat, il.il.) katersornissaat, taamaalillutalu paasissutissat Born & Sonne 2006, una misissuineq). Misissuinerit biolo- Usherip (2000) ”Category 1 TEK”-mik taasaata (tassa ”Tra- giskiusut ingerlanneqarsimasut, nannut qaammataasak- ditional Ecological Knowledge”, qangaaniit avatangiiseq kut nassitsissutilersorlugit malinnaavigineqarnerisa, taku- pillugu ilisimasat) iluaniittut tunngavigalugit paasisaqas- tissimavaat ilimanassuseqartoq nanoqatigiit taakkua su- salluta, tamatuma illuatungaaniillutik paasissutissat, as- miiffikkut avissaangasuusut (Taylor allallu 2001), kisianni sersuutigalugu kulturikkut pingaartitat pillugit, imaluun- timit sananeqaataatigut misissuinerni takussutissaqarani niit pinngortitap atorneqarnissaa pillugu malittarisassat. assigiinngissuteqarnerat (Paetkau allallu 1999). Misissui- Apersuilluni misissuinerit ersarissunik iluaquteqarlu- nerit 1991-miit 1998-moortut aallaavigalugit Ikersuarmi tillu ajoquteqarsinnaapput. Iluaqutaasunut ilaavoq aper- nanoqatigiit nalilerneqarsimapput amerlassuseqartut 164- suinerni pissutsinut tunngasunik ”sumiiffinni” isiginnin- nik (95%-mik kisitsisit eqqornissaat ilimanassuseqarpoq. nerit pissarsiarineqartarnerat, taamaalillunilu assersuuti- Kukkussuteqartoqarsimassappat uumasut ikinnerpaasin- galugu piniariaatsimi, soorlu umiatsiamit qimussimiil- naapput 94-iullutik, amerlanerpaasinnaallutillu uumasut luunniit, allanngornerit pillugit paasissutissat katersorne- 234-ugunik), Baffin Bugtimi nanoqatigiit nalilerneqarsi- qarsinnaalertarmata – paasissutissat statistikkimi takune- mallutik amerlassuseqartutut 2074-nik (95%-mik kisitsisit qarsinnaanngikkaluit. Piniartunik misilittagaqarluartunik eqqornissaat ilimanassuseqarpoq. Kukkussuteqartoqarsi- apersuinerit periarfissiisarput ukiorpassuarni allanngo- massappat uumasut ikinnerpaasinnaapput 1544-lutik, riartornerit pillugit paasissutissanik pissarsinissamut, ala- amerlanerpaasinnaallutillu uumasut 2604-gunik) (asser- pernaarsuisuniillu (piniartunit) assigiinngitsunik misilit- suutigalugu Derocher allallu 1998, Taylor allallu 2005, tagalinnik, isiginnaakkaminnillu assigiinngitsunik eqqar- 2008, Aars allallu 2006). Piniakkanik ”Piniarneq”-mut saatersuuteqartartuniit paasissutissat aamma pissarsiari- 1993-mili nalunaarusiortoqartalermalli, kommunini taak- neqarsinnaallutik. Ersarissumik iluaqutissaasinnaasoq

104 OQALLINNEQ alla tassaavoq, piniartut maluginiartagaat pillugit paasi- fimmi tassani nannunniartunut misilittagalinnut sinnii- niaaviginerisigut, katersiviginerisigut taakkuninngalu suulluartut. ingerlatitseqqiinikkut, piniakkat pillugit oqallinnermi er- Nunaqarfiit tikeraarneqartussat toqqarneqarsimapput loqissutigisartakkaminnik “tusaaneqarumanngitsutut” tikitsinnagit paasissutissanik, ingammik sumi nannun- misigisimasarnerannik millisaasinnaanermut iluaqutaa- niartartunik najugaqartoqarneranik paasiniaavigereerne- sinnaanera. risigut. Angalaniarneq, piffissap atugassarititaasoq Kisianni paasissutissat katersorneqassapput katiterne- aningaasallumi peqqutigalugit nunaqarfiit qassit tikeraar- qarlutillu sapinngisamik aaqqissuulluakkamik, ilaatigum- neqarsinnaanerat killilerneqarsimavoq. Taamaammat mimi paasissutissat killeqartut aallaavigalugit inerniliineq sissuinitsinni pisat kisitsisinngorlugit, imaluunniit pisat eqqunngitsuusinnaasarmat, paasissutissat /imaluunniit ”ukiumut katillugit” uatsinnut nalunaarutigineqartut pi- isummersuutit inuup ataasiinnaap inuilluunniit ikittun- viusumik pisarineqartartuniit ikinnerupput – imaluunniit nguit saqqummiussaat najoqqutarisimagaanni (Wenzel ”Piniarnermut” nalunaarutigineqartartuniit ikinnerullu- 1999, Usher 2000). Paasissutissat katersornerani saqqum- tik; tamanna ingammik Upernaviup kommunianut atuup- miunneranilu aaqqissuulluakkamik suleriuseqarnermi poq. Uagut misissuinitsinni ”katillugit” (nannut/ukiumut) pisinnaalissaaq paasissutissanik tigusisussat oqaaseqaatit Qaanaap kommuniani ukiuni kingullerni (2004 aamma assigiinngitsut tunuliaqutaat isikkuilu nalilerluarsinnaa- 2005-imi qaammatit siulliit qulingiluat) taamaasillutik lissammatigit (tassa oqaaseqaatit pitsaassusaat, itisiliine- ”Piniarnermi” nannuttarineqarsimasutut nalunaaruti- rat, ”sumiiffinnilu” maluginiagaannut tunuliaqutarisaat gineqarsimasunut naleqqiullugit 72%-it 75%-illu mis- illuatungaatigut assersuutigalugu politikikkut angunia- saaniipput. Kisitsisit aamma ukiunut taakkununnga tun- gaqarluni oqariartuutit, soqutigisat aallaavigalugit ngatillugu Upernaviup kommuniani 28%-it 66%-illu mis- saqqummiussat, namminneq maluginiagaattut ilusillit saaniipput. imaluunniit allat paasissutissaannik imaluunniit kingor- Apersuinerit tamavimmik aallarnerneqarput apeq- nussimasanik paasinninnerannik, oqaluttuaannik takor- quterpaalunnik, apersorneqartup piffissami kingumut luugaannilluunniit ingerlatitseqqiinerit). nannuttarisimasai peqqissaarussamik ataasiakkaarlugit Apersuinerni peqqissaarullugit nalilersukkanik aala- (Tapeq 1). Apersorneqartut ataasiakkaat nannuttarisima- jangersimasumillu tulleriiaakkanik apeqquteqarpugut; saat peqqissaarussamik ataasiakkaarneranni, pisat sumiif- tamanna atorneqakkajuttumut illuatungiliuppoq arlalin- finni piffissallu qanoq ilinerani pisarineqartarsimaneri, nut sammiveqarlunilusooq (”semi-directive”) suleriaatsi- suiaassutsikkut utoqqaassutsikkullu katiterneqarsimaneri mut, apeqqutit allattorsimaffiinik atuiffiunngitsumut, ki- iserfigilluarsinnaalerpagut (minnerusumillu pisat amer- siannili oqaloqatigiinnertut nalinginnaasutut, nooqqat- lassusaanut tunngatillugu); tassa paasissutissat saaffissa- taartutut, takorluuisitsisutulluunniit ingerlanneqartartu- niit allaniit pissarsiarineqarsinnaanngitsut, apeqqutinullu mut (assersuutigalugit Ferguson & Messier 1997, Hun- nalinginnaasunut apeqqutigisassatsinnut tapertaalluar- tington 1998). sinnaasut. Pisat ataasiakkaat peqqissaarullugit aallarniis- Kikkut apersorneqarnerat taakkulu nannunniartartu- sutaasumik ingerlanneqarnerat amerlanertigut piffissaru- nut allanut qanoq sinniisuulluartiginerat paasissutissanut jussuarmik atuiffiusarpoq, apersorneqartumut apersuisu- sunniuteqarput – apersorneqartut amerlassusaannut aam- mullu ilaatigut qasunarsinnaasartumik. Apersuinerni ma apersorneqarsimasut ataasiakkaat misilittagaannut arlalinni apersorneqartup (tamannalumi pissusissami- tunngatillugu. Saaffissat assigiinngitsut ikiortigalugit Qaa- soorpoq) oqaloqatigiinnerup ilusissaa, piffissamik atuif- naap kommuniani nannunniartartut misilittagaqar- fiunera, itissusissaalu annertuumik aalajangiisuuffigi- luartullu tamangajaasa attaveqarfigaagut. Kommunimi sarpaa. Apersuinernilu arlalinni tamanna kinguneqarsi- tassani apersorneqartut amerlassusaat tamaani piniartu- mavoq apeqqutit allattorneqareersimasut ilaasa apeqquti- tut allagartallit 38%-it missigivaat, 25-illi taakku akor- gineqanngitsoornerat. Taamaammat siunissami apersuil- nanni 22-t tassaasimapput piffissami 2001-miit 2005-ip luni misissuinissani eqqarsaatigineqartariaqarpoq sumiif- tungaanut nannuttarineqarsimasut 71%-iisa missaanik pi- finni piffissaq sivisunerusoq atorneqartariaqannginner- saqarsimasutut nalunaarutiginissimasut. Upernavimmi soq, assersuutigalugu apersorneqartut ataasiakkaat arla- aamma annerusumik saaffigaagut nannunniat misilitta- leriarlugit orninneqarsinnaalerniassammata, imaluunniit gaqarluartut, apersorneqartulli taakkua 47-uusut, najuga- paarlattuanik, misissuinerit matumunnga assingusut qarfinni tikeraakkatsinni piniartutut allagartallit 15%-it anguniakkaminnik killiliinerusariaqartut, ikinnerusunik missiliuinnarpaat. Taamaakkaluartoq apersorsimasatta apeqquteqarlutik. Uagut misissuinitsinnut tunngatillugu ”Piniarnermi” 2001-miit 2005-imut nannuttakkat nalu- toqqaasariaqarsimassagunaraluarpugut paasissutissat naarutigineqarsimasut affaasa missaat pisarisimavaat. ukununnga tunngasut pissarsiariniassallugit: (1) nannut- Taamaammat peqqutissaqarpugut isumaqassalluta Uper- tarineqartartorpassuit paasissutissallu taakkununnga naviup kommuniani apersorneqarsimasut aamma sumiif- tunngasut peqqissaarullugit sammillugit (sumiiffinni pisa-

105 OQALLINNEQ rineqarsimasunut tunngatillugu peqqissaarussamik itisi- laq). Kommunini misissuiffigisimasatsinni marluusuni liiniarluni), imaluunniit (2) silap pissusaata allanngorne- arlallit eqqaavaat allannguutit 1980-ikkunnili aallartis- rata kingunerisaanik avatangiisimut nanoqassutsimut simasut – allat oqarput 1990-ikkuni – kisianni erserunar- nannunniarnermullu sunniutaat. poq allannguutit malunnarnerpaajusimasut 1990-ikkut Apersorneqartut ataasiakkaat eqqaamasaat, apersorne- naajartorneraniit. Apersorneqartulli arlallit malillugit qarnissamut kajuminnerat ilisimasaminnillu tunniusseru- 2005/2006-mi ukiuunera februaari 2006 tikillugu ”na- sussuseqarnerat tamakkuninngalu eqikkaassinnaassusiat linginnaanerusimasoq”. Piniartut maluginiagaat qaam- aammalu maluginiartakkaminnut tunngatillugu eqqar- mataasakkut nalunaarsuinernik tapersiipput. Taakkua ta- saatiminnik tusartitsisinnaassusaat apersuilluni misissui- kutissimavaat Baffin Bugtimi Avannaata Imartaanilu nerit iluatsittutut oqaatigisinnaanerannut pingaarutileru- (Nordvand) 1990-ikkunniilli siku annikillisimasoq, jussuupput, killiliisuusinnaasarmata. Killiliinerit tamak- upernaakkut imarujaarnerusalersimasoq, ilanngullugulu kua ilaatigut kinguneqarput paasissutissat pissarsiagut affarmiit minnerusumik sikuusarnerata sivitsorsimanera amerlanerit ukiuni kingullerni tallimaniit qulit akorna- (Stirling & Parkinson 2006, una misissuineq). Qaamma- ninngaaneermata, ilimagineqarsinnaallunilu paasissutis- taasakkulli misissueriaaseq atorneqarsimasoq ersarissut- sat ersarinnerpaaffigissagaat ukiuni kingullerni pisanut simigut “pitsaavallaanngilaq” (assit ”aserorternerat”: 25 x tunngatillugu. Assiliaq taanna aamma atuussimavoq aper- 25 km), tamanna isumaqarpoq assini takusinnaasat kil- suilluni misissuinermut 1989-90-meersumut tunngatil- leqarmata. Piniartut maluginiagaat taamaasillutik itisilii- lugu (Rosing-Asvid & Born 1990). Apersorneqartut malus- nerupput qaammataasanit paasissutissanut naleqqiullugit, sallaqqissutsimikkut ingerlatitsillaqqissutsimikkullu assi- immallu sikuani allannguutit inunnut inuiaqatigiinnullu giinngissusaat annertooq kinguneqarsimavoq apeqqutinut taamatut misigisaqartunut qanoq sunniuteqarneranik. assigiinngitsunut akissutit assigiinngitsorujussuuneran- Kommunini misissuiffiusuni taakkunani marlunni nik – pitsaassusaannut aamma tunngatillugu. Taamaam- oqaluttuarineqarput ukiuni kingulliunerusuni sermit ersa- mat nalileruminaassinnaavoq oqariartuutit sorliit allaniit rissumik kangiarneri – ilaasa oqaatigimisaarpaat tamanna pingaaruteqarnerunersut (imaluunniit sorliit pingaarute- allaat 1980-ikkunnili aallartereersimanerarlugu. Taama- qartinneqarnerusariaqarnersut), tamassumalu ajornarne- tut kangiariarneq aamma Baffin Islandip kangiatungaani rulersippaa paasissutissanik taamaattunik eqikkaaniar- naggueqatitsinnit nalunaarutigineqarnikuuvoq (Dowsley neq. Taamatut nalilersuineq soorunami ingammik ajornar- 2005, Dowsley & Taylor 2006), aamma qaammataasanit nerulertarpoq oqaaseqaatit imminnut assortuukkaangata 1990-ikkut aallartinneraniilli nalunaaritigineqareerni- (assersuutigalugu ilaat isumaqarput nannut salunneruler- kuulluni (assersuutigalugu Comiso & Parkinson 2004). simasut, allallu isumaqarput allanngorsimanngitsut, ilaal- Piniartunut Qaanaap kommunianeersunut, nalinginnaa- lu isumaqarlutik nannut pualanerulersimasut). Eqik- sumik sermikkut sermersuullu ilaatigut qimussimik kaanitsinni taammaammat oqimaaqatigiissaariniarsi- aqqutinik atuillattaartuartunut, tamanna allannguutinik mavugut akissutit kisitsisitalersorlugit saqqummiullugit, annertuumik kinguneqarsimavoq. Sermikkut aqqutinnaat illuatungaatigullu ataasiakkaat oqaluttuaat itisiliinerusut atorneqarsinnaajunnaarput, allallu atorneqartariaqalesi- saqqummiussuullugit. mallutik; imallu sikuata allanngornerata kingunerisaanik ajornartorsiut suli annertusivoq, tamanna pissutaalluni sineriak sinerlugu aqqutit ilungersorujussuanngikkaanni Avatangiisimi allannguutit atorneqarsinnaajunnaarsimammata imaluunniit atorne- qarsinnaajunnaavissimammata. Issittumi imarmiunik piniagaqarluni kultureqartunut im- Apersuinertigut aamma erserpoq sila 1990-ikkut inger- map sikua, sikullu pitsaassusaa tunngaviusumik pingaaru- lanerani ataatsimut isigalugu unerisimannginnerulersi- teqarpoq piniarnissamut periarfissanut. Apersuinerniit masoq, piffissaanngitsumi siallertarluni, naatsorsorumi- ersarissumik paasinarsivoq ukiuni kingullerni immap si- naallisimalluni , anorillu sammivii sakkortussusaallu al- kuani allanngortoqarsimasoq. Kingusinnerusukkut siku- lanngorsimallutik. Tamakkununnga assingusut Canadap salersimavoq, siku saannerulersimavoq, ukiukkut imaror- issittortaani naggueqatitsinniit nalunaarutigineqarsimap- sinnaasalersimavoq, upernaakkullu siusinnerusukkut put (Riedlinger & Berkes 2001, Nichols allallu 2004, Hun- imarortalersimalluni. Maluginiakkat assingusut Canada- tington allallu 2005). mi naggueqatitsinniit nalunaarutigineqarsimapput (Ried- Piniartut arlallit maluginiarsimavaat immap sarfaa linger & Berkes 2001, Nichols allallu, 2004) – aamma ukiuni kingullerni sakkortunerulersimasoq. Kalaallit Nu- eqqaaneqarsimavoq ukiuni kingullerni tallimat-arfinilinni naata kitaata kujasinnerusuani uuttuinerit takutissima- taamaannerarlugu, Uusaqqak Qujaukitsumiit Qaanaa- vaat immap kissassusaa 1990-ikkut qiteqqunneraniit itis- meersumiit Huntington allallu allaaserisimasaanni sutsini tamani aalajaatsupilussuarmik kissassuseqarsima- (2005); (piniartoq UQ misissuinitsinni apersorneqanngi- soq – 2000-miit kissakkiartulersimalluni. Tamanna ilimat-

106 OQALLINNEQ saassititsivoq Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa sinerlugu sut 24%-iisa missaat (37-it akornanni qulingiluat) akipput kujataaniit Irmingerip Sarfaaniit kissarnerumaamiit sar- nannut takkuttanerisa allanngornerat peqquteqartoq si- farfigitinnerulersimasoq (Riebergaard & Buch 2005, Rie- kup allanngorneranik, nassuiaalli tamanna tupaallan- bergaard 2006). Imaassinnaavoq sarfarnerulersimaneq naraluartumik Upernaviup kommuniata kujasinnerusuani tamanna Qaanaap Upernaviullu kommuniani piniartuniit apersorneqarsimasuniit akissutigineqarsimanngilaq (su- maluginiarneqarsimasoq. miiffik 4). Tassa soqutiginaateqarpoq Upernaviup kommunianeersut Qaanaap kommunianeersunut naleqqiullugit amerlanerusut oqaatigimmassuk nannut takkuttarnerisa Silap pissusaata allannguutai nannullu allanngornerat peqquteqartoq nannut amerleriarsimane- rannik, peqqutaasunut nassuiaatit assigiinnginnerat imaa- Apersuinerniit erserpoq ilaatigut immap sikua ukiuni kin- liallaannaq nassuiarsinnaanngikkaluarlutigu. gullerni 5-15 (20)-ni allanngoriaateqarsimasoq; apeqqutaa- Aasami 2005-mimi Baffin Islandip (Canada) kangiata sorli unaavoq, tamanna nannunut qanoq sunniuteqarner- tungaani nunaqarfinni naggueqatigut apersuilluni misis- soq. suiffigineriniit ilaatigut apeqqutigineqarput ukiuni kin- Hudsonip Kangerliumarngata kujataata kitaatungaani gullerni qulit-15-nini nanoqassuseq annertuseriarsima- misissuinerit (takuuk assersuutigalugu Stirling & Parkin- nersoq, nannullu nunami najugaqarfinnullu qanittuni ta- son 2006 tassanilu tigulaariffiit), eqqarsaatersuutillu naa- kuneqarnerusalersimanersut (Dowsley 2005). Apersorne- pertorlugit taamaassorisat nannut biologiivinut avata- qarsimasut amerlanerit (nunaqarfinni tamani inuit 15-20 ngiisimullu sunniutaanut ilisimasat aallaavigalugit (Dero- apersorneqarsimapput) oqaatigaat nanoqarnerulersima- cher allallu 2004), ilimatsaassititsipput silap pissusaani soq ukiuni kingullerni qulini-15-nini. Taamaakkaluartoq allannguutit, taassumalu sikumut – silamullu allannguuti- apersorneqarsimasut ilaat isumaqarput taamaannerata er- tut malitsigisai, ilaatigut sunniuteqassasut nanoqassutsi- sersissinnaagaat nannut pissutsimikkut allanngorsimane- mut nannullu timimikkut atugarisaannut – immaqalu su- rat nunallu qanittuaniinnerulersimanerat, nanoqassutsip nik nerisaqarnerannut. Hudsonip Kangerliumarngani amerleriarneranninngarnit. (Dowsley 2005, Dowsley & nannut maannakkut nunamiinnerulersimapput, illoqar- Taylor 2006). fimmilu Churchillimi ”nannut ajornartorsiutaasut” takus- Kalaallit Nunaata kitaata avannaani Baffin Islandimilu saanerulersimallutik, nannut arnavissat salunnerulersi- apersuinerit taamaasillutik takutippaat piniartut sumiif- mapput, natsiinik nerisaqarnerusimagaluarlutik qasigis- finni taakkunani marluusuni ukiuni kingullerni nunamut sanut nuussimasorinarput, tamakkulu pinerata nalaani qanittumi nanoqarnerulerneranik maluginiagaqarsima- nanoqassuseq ataatsimut isigalugu kinguariarsimalluni nerat. Allannguutit qanga pileriartorsimanerannut tun- (Stirling & Parkinson 2006, Regehr allallu 2007). ngatillugu misissuinitsinni apeqqutinut ukiunik taasinerit Silap pissusaata allanngornerata kingunerisaanik al- (imaluunniit piffissaliinerit) ilanngunnaveersaarsimavar- lannguutit Kalaallit Nunaata avannaata kitaani aamma put apersukkatta nalilersuinerat sunnernaveersaarniar- atuunnersut misissuinitta akiniagassarisimavaa. Tassani lugu. Taamaakkaluartoq apersorneqartut kommunini ingammik pingaaruteqarsimavoq paasiniassallugu nannut taakkunani marlunni amerlasuut oqaluttuaraat nanoqar- takkuttarneri allanngorsimanersut (sinerissamut qanilli- nerulernera pisimasoq 1980-ikkunniit, allallu oqaatigaat simanersut, sikup allanngornera peqqutigalugu), salunne- tamanna pisoq 1990-ikkunniit. rulersimanersut, immaqalu allanik nerisassarsiulersima- Siuliani Qaanaap kommuniani apersuilluni misissuisi- nersut. manermi, 1989-mi pisimasumi piniartunit oqaatigine- Apersuinerit takutippaat sumiiffinni immikkoortuni qanngilaq nannut piniarfimminni amerlisimasut. Uperna- tamani malugineqarsimasoq nannut takkuttarneri ukiuni vimmili 1990-mi apersuinerni erserput 1980-ikkut affaani kingullerni allanngorsimasut. Katillugit 64-it taamatut kingullermi Upernaviup kommuniata avannarpasinne- aperineqarsimasut akornanni, 52-it (81% miss.) akipput rusuani nanoqarnerulernermik malussarnerit, ilaatigullu ”aap”, erserporlu nannut nalinginnaasumik najugaqarfin- isummersuutit ukuusut nannut tikittagaat sumiiffiit (tassa nut nalinginnaasumillu angallaffiusunut qaninnerulersi- sumiiffiit nannunniarfigissallugit pisaqarfiusartut) anner- masut (11% akipput ”naagga”, sinnerilu qulequttamut im- tusisimasut 100 km missaanik kujammut, taamaalilluni mikkut isummersorsimanngillat). Sumiiffinni 1-mi 3-milu nannunnerit Nutaarmiuni, Tasiusami, Innaarsunnilu na- (tassa Nuussuup avannaani sumiiffiit) 32%-it (37-it akor- linginnaanerulersimallutik. Nannut aamma kujasinneru- nanni 12-it) itisiliillutik akissuteqartut tamatumunnga sumi takkuttalersimapput, piaarinaatsoornerinnarmik ti- peqqutaasinnaasoraat nanoqarnerulersimanera, taman- keraatut (Rosing-Asvid & Born 1990). nalu sumiiffik 4-mi (Nuussuup kujataani) itisiliillutik akis- Upernavimmi nannunnerusalernermik oqariartuut, sutillit 29%-tiini (21-it akornanni arfinillit) aamma oqaati- ”Piniarneq” aqqutigalugu 1993-miit taperserneqarpoq, gineqarluni. Sumiiffiilli 1-miit 3-mut ”aappimik” akisima- nannunnerusalersimanermut tunngaviusoq, soorlu misis-

107 OQALLINNEQ suinitta aamma takutikkaa, umiatsiamik atuinerulersima- Piniartut Savissivimmeersut Kullorsuarmeersullu ta- nermit aamma aallaaveqarsinnaanera. Malunnaatilim- marmik Qimusseriarsuarmi nannuttarmata – Savissivim- milli ersittoqanngilaq Qaanaap kommuniani 1993-miit miut nannunniartartut tamatuma avannarpasinnerusor- assinganik nannuttarineqartartut amerlisimanerat (Taku- taani piniarnerusaraluartut – soqutiginartuuvoq Savissi- titassiaq 1) uffa nanoqarnerulersimaneranik oqaluttoqa- vimmeersut apersorneqarsimasut amerlanerusut oqarma- raluartoq. Taassumunnga peqqutaasinnaavoq ilaatigut ta uumasut salunnerulersimasut, Kullorsuarmiunit ataa- piffissami tassani kommunimi piniartut nannunniartartut serluunniit taamatut isummersunngitsoq. Sumiiffinni as- ikileriarsimanerat. Qaanaami apersugassanik toqqaanit- sigiinngitsunik isummersorsimanerat imaassinnaavoq sinni qulakkeerniarsimavarput apersugassatta suli nan- nannut avannarpasinnerusumiittut – tassa Avannaata nunniartartuunissaat. 1989-mi Rosing-Asvid Bornillu Imartaani (Nordvandet) eqqaanilu – ilisimaneqan- (1990) apersorpaat piniartut katillugit 58-it, taamani pi- ngitsunik peqquteqartumik salunnerulersimasut (immaqa niartut kommunimi nannunniartartut tamapajaarigaat nerisassat takkuttarnerisa piuminaannerulersimaneran- ilimagineqartut. Maluginiagassaavoq nannunniat 30-it nik tunngaveqarsinnaavoq), imaluunniit nannut timaan- inorlugit ukiullit Rosing-Asvid Bornillu (1990) apersorsi- nik assigiinngitsumik piniartut ataasiakkaat nalilersueri- masaat 41%-nik amerlassuseqarsimammata, 2006-milu aaseqarnerat tamatumunnga tunngaviusinnaavoq. apersorneqartut tamarmik 30-it sinnerlugit ukioqarsi- Akissutinik nassuiaataasinnaasoq ataaseq unaasin- mammata. Tamanna ilimatsaassititsivoq ukiuni kinguller- naavoq, Avannaata Imartaata (Nordvandet) eqqaani (tassa ni nutaanik inuusuttunik nannunniartartunikkommunimi Ikersuarmi nanoqatigiit Baffin Bugtillu avannaani nanoqa- suerukkiartorsimaneranik. tigiit) nannut, ukiuni kingulliunerusuni immaqa salunne- Taamaammat, isumarput malillugu, apersuilluni misis- rulersimasut, tamannalu atuussimanngitsoq Upernaviup suineq kisiat tunngavigalugu nalileruminaappoq nannut kommuniata kujasinnerusortaani. Uagutsinnulli ersarin- piniarfinni amerlisimanerat aamma isumaqartoq tamak- ngilaq tamatumunnga suna peqqutaasinnaanersoq. kiisumik amerlisimanerannik – imaluunniit sumiiffigisar- Ilimatsaanneqaraluartoq nannut ilaat ukiuni kinguller- tagaat amerlassusaallu allanngorsimanersoq, taakkua- ni Avannaata Imartaani (Nordvandet) salunnerulersima- luunniit pissusiusut katillugit tamaasa. Apersuillunili mi- sut, apersuinermiit paasissutissat ataatsimut isigalugit sissuinikkut takutinneqarpoq (aamma paasissutissiissutit ersarissitinngilaat ukiuni kingullerni nannut timimikkut allat tunngavigalugit), Qaanaap Upernaviullu kommunia- allannguuteqarsimasut. ni silap kissassusaata immallu sikuata malunnaatilimmik 1990-ikkut aallartilerneraniit qeqqaniilluunniit allan- Nerisat allanngortut ngorsimarnera, allannguutillu taakkua nannut siaruarfi- Nannut (natsiit saniatigut) sunik nerisaqartarnerannik gisartagaannut sunniuteqarsinnaaneranik ilimatsaassitit- apeqqummut, piniartut 49-t apersorneqarsimasunit 69-nit sipput. (71% miss.) nerisat assigiinngitsut taagorneqarput. Nalinginnaasuuvoq nannut assigiinngitsunik neri- Timip allannguutai saqartarnerat (natsiit ussuillu saniatigut) tamakkununnga Piniartut aperineqarput nannuttarisartakkaminni allan- ilaallutik naasut assigiinngitsut (ivikkat, equutikut assigi- nguutinik malussarsimanersut. Taamatut aperineqarneri- saallu; takuuk assersuutigalugu Winge 1902 aamma Born ni siunertaanerusimavoq paasisaqarfigissallugu nannut & Rosing-Asvid 1989 nannut nerisartagaasa eqikkaaner- nalinginnaasumik salunnerulersimanersut. Taamatut ape- taanut tunngatillugu), imaluunniit nanoqatiminnik neris- rineqarsimasut 62-it akornanni 15-nit (24% miss.) isu- arnerat (Taylor allallu 1985). Takorloorneqarsinnaavorli maqarput uumasut allanngorsimasut (taakkunani 13-nit nannut allatigut nerisassaaleqilersimasut, assersuuti- isumaqarput salunnerulersimasut, ataaseq isumaqarpoq galugu imarorfiusarnerata allanngorneratigut– tassa ima- pualanerulersimasut, ataatsip qalipaataat allanngorsima- roqqasarnera silaannaap kissakkiartorneranik peqqute- nerarpai; taakkua kingulliit marluk Nuussuarmeersuup- qartumik sivisunerulissappat sivisunerulerpalluunniit – put); 43-t (69% miss.) akipput ”naagga”, imaluunniit nan- annertunerusumik ivikkanik assigisaanillu nerinerusaler- nut allannguuteqarsimannginnerarlugit (sinneri qulequt- nissaat, imaluunniit nanoqatiminnik nerinerusalersin- tamut isummersorsimanngillat). Maluginiagassaq unaa- naanissaat (Amstrup allallu 2006). voq piniartut nannunik salunnerulersimaneraasut, Qaa- Apersorneqartut immikkut allanik nerisaasimasunik naami Qimusseriarsuarmilu (sumiiffik 1-3) apersorneqar- paasissutissiisut akornanni, 25-it (70-it 36%-iisa missaat) simasuusut 37-it akornanni 35%-iusut, illuatungaatigut malugisimavaat ivikkat, issuatsiaat, naasut, equutikullu Upernaviup kommuniata kujasinnerusuani (sumiiffik 4) nannut aqajaruanniittartut. Maluginiarnarpoq 25-it taak- apersorneqarsimasut 25-it tamarmik nannut allanngorsi- kua akornannit 21-it sumiiffinniit 1-3-meersummata, si- mannginneraraat (ataaseq qulequttamut isummersorsi- samaannaallu sumiiffik 4-meersuullutik (Upernaviup manngilaq). kommuniata kujasinnerusua). Piffinni assigiinngitsuni

108 OQALLINNEQ nannut assigiinngitsunik nerisaqarnersut imaluunniit aqa- ngullerni pisaqarnerusoqartalernikuuvoq maajimi juuni- jaruinik misissuinermut ileqqut assigiinngitsuunerat pe- milu. Apersuinermi oqariartuutaavoq ukiunut kinguller- qutaanersoq erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. nut tunngatillugu pisaasartut ukiup kaajallanneranut sia- Nannut ivigartortarnerat upernaakkut aasamilu pisar- ruarsimanerunerat peqquteqartoq nalinginnaasumik nan- tuusoq apersorneqartut ilaannit oqaatigineqarpoq, taman- nut takussaanerulernerannik tamatumunnga tapiliullugu nalu peqquteqarsinnaasoq uumasut kaannerannik. Allat piniarnerulersimaneq, piniarnerulernerlu toqqammave- oqarput nannut ivikkanik naasunillu nerisartutoqaasut. qartoq imaatigut angalaniarneq pisariinnerulersimam- Arfineq marloriarluni (sisamat sumiiffik 1-3-mit, pinga- mat, sikuusarnerata allanngorneratigut (takuuk immik- sullu sumiiffik 4-mit) eqqaaneqarpoq nannut nanoqati- koortup tullia). minnik nerisinnaasut. Uanilu arfinileriarlugu ersarissarneqarpoq uumasut angisuut imaluunniit angutivissat, na- Piniariaatsit allanngortut noqatiminnik nerisartuusut – ingammillu piarartortartut. Apersuilluni misissuinitsinni statistikkut paasissutissanit Nannut nerisartagaasa allanngorsimanerat pillugit ape- akissutiniillu ersarissivoq, sumiiffinni misissuiffiusuni im- rineqartut 57-it akornanni, marluinnaat (4% miss.) taa- mikkoortuni tamani 1990-miit angallammiit nannuttari- maattoqarnerarpaat, allat 34-it (60% miss.) isumaqartut sartakkat amerlisimanerat. Tamanna ersarinnerpaajusi- allannguuteqartoqarsimanngitsoq (sinneri qulequttamut mavoq Upernaviup kujasinnerusortaani. Nannuttakkat immikkut isummersorsimanngillat). Taakkua marluk nan- piffissani 1991-miit 2000-mut aamma 2001-miit 2005-mut nut nerisartagaannik allanngortoqarsimaneraasut, tamar- naleqqiukkaanni sumiiffinnut inissisimanerat tunngavi- mik Savissivimmi najugallit, akinerminni oqaatigivaat galugu, tamatuma takutippaa Upernaviup kommuniani nannut annerusumik nunami neqinik peqqumaatissanu- nannunniartartut suli nannunniarlutik avataanukartut. kartalersimasut aamma/imaluunniit ivigartortalersima- Siornatigut upernaakkut avataata sikuani qimussimik nan- sut. nunniartarneq pisarsimasoq (Rosing-Asvid & Born 1990, Taamaasilluni apersuinerniit paasissutissat ataatsimut una misissuineq), ukiuni kingullerni tallimani angallam- isigalugu ersersinngilaat ukiuni kingullerni nannut neri- miit pisalersimapput. Piniariaatsit allanngorsimanerat pil- sassatut toqqartagaanni allannguuteqartoqarsimanersoq. lugu apeqqummut akissutiniit pissuseq tamanna aamma erserpoq. Taamak ersaritsigisumik allanngortoqarsimane- ranut peqqutaasoq pingaarnerpaaq tassaasimavoq ava- Pisat kisitsisinngorlugit taata sikuata qimusserfigiuminaallisimanera, tassa sikuusarnerata kinguariarsimaneranik sikullu qajannarsisi- maneranik tunngavilik (1990-ikkunninngaaniik taamaa- Pisat piffissamut inissinneri lisimalluni). Tunngaviusulli taakkorpiaat tunngaviullutik 1989-mi apersuilluni misissuinerup takutippaa Qaanaap angallammiit nannunniartarnerup annertusinera aamma kommuniani nannunniarneq ersarissumik annertusisar- pisinnaalersimavoq. Soorlu apersorneqarsimasut ilaasa toq mars-apriilimi, annikinneerarsuusumillu annertusif- ersarissaraat, piffiit annertoorujussuit qimussimut sanil- feqartartoq oktobari-novembarimi. Tamanna ”Piniakkat liullugu sukkanerusumik nannuniarfigineqarsinnaan- allattorsimaffianni” piffissamut 1975-miit 1983 tungaanut ngorsimapput umiatsiat angallatigalugit. paasissutissanut naapertuuppoq (Born & Rosing-Asvid Tunumi, Ittoqqortoormiini, nannunniartartut akornan- 1989, Rosing-Asvid & Born 1990). Misissuinitsinni matu- ni apersuilluni misissuinermit erserpoq, 1990-ip affaata mani 1991-i sioqqullugu pisat pillugit tamanna aamma er- kingullermiit 1980-ikkunnut naleqqiullugu, assingusumik serpoq, 1991-illi kingorna pisaqartarnerit ukiup sinnera- pisoqarsimasoq, tassa angallammiit nannunnerusalersi- nut siaruarnerat annertunerujussuanngorsimasoq erserlu- maneq ersarissoq aamma pisimasoq (Sandell allallu 2001). ni (Takutitassiaq 33). Upernaviup kommuniani 1990-mi Atuakkiortut taakkua paasivaat ukiuni kingullerni 25-ini piniartut ikinnerusut akornanni apersuinerit pasinarsisip- umiatsianik sakkortunerusunik motoorilinnik atuilersi- paat nannuttarnerit tassani ingammik pisartut piffissami maneq kinguneqarsimasoq piniartut sumiiffinnut assigiin- decembarimiit apriilip tungaanut. Pisalli allattorsimaffii- ngitsunut sukkanerusumik angalasinnaalerlutik, taasa, piffissami 1975-miit 1983 tungaanoortut, pasinarsisil- maasillutillu nannunik naammattoorsinissaminnut pe- lugu kommunimi nannunniarnermi apriili amerlaner- riarfissaqarnerulersimallutik. Tamanna kinguneqarsi- paanik pisaqarfiusartoq (Rosing-Asvid & Born 1990). mavoq nannut amerlanerusut imarornerani pisarineqar- Uagut misissuinitta takutippaa 1991-i sioqqullugu pi- sinnaalersimasut, piffissaq imaroqqaffia sivisunerulermat saqartarnernut pissusiusunut assingusumik upernaaq immap sikuata annikillinera peqqutigalugu (Sandell al- tassaasoq pisaqarnerpaafiusartoq, tamassumali kingorna lallu 2001). ukiup sinneranut siaruarneq annertusilluni. Qaanaap Upernaviup ilaatigullu Qaanaap kommuniani allan- kommunianituulli Upernaviup kommuniani ukiuni ki- nguutit piniarnermi pisaqarnissamut periarfissiineruner-

109 OQALLINNEQ mik kinguneqartut ukiuni kingullerni nannut pisaasartut (2001-2005), ”suiaassuseq” nalunaarutigineqarsimatil- amerlisimaneranut sunniuteqarsimasinnaapput. lugu (kisitsisinngorlugit = 84),nannut inersimasut pisaa- 1980-ikkunni Upernaviup kommuniani upernaami sartut akornanni arnavissat inersimasut amerlassutsit nannunniartarnerit ilaatigut pisarsimavoq avataata sikua- 33%-it missilioraat. Sumiiffiilli assigiinngitsut akornanni ni, sineriammiit 120-140 km-it missaani avasitsigisumi assigiinngissuteqalaarpoq: Sumiiffik 1-mi arnavissat iner- (Rosing-Asvid & Born 1990). Misissuinitsinni pissusiusi- simasut 20%-it missiliorpaat, sumiiffik 2-mi 21%-it missi- masoq taannaqqissaaq erserpoq, taamaallaalli piniartuniit liorpaat, sumiiffik 3-milu 48%-it missiliorlugit. Kisitsisit nunap assingani tikkuarneqartut piniariartarfiit ilaat sine- taakkua sumiiffinnilu amerlassusaasut, siornatigut Qaa- rissamiit 300 km missaanik ungasitsigalutik. Isumaqarpu- naap kommuniani apersuinerniit misissugassanillu tigusi- gulli piaarinaatsoorluni taamak ungasitsigisumut inissii- sarnerniit (1982-1996) allaanerungaanngillat, taamani nerusoq. Qularnanngitsoq unaavoq piniartut suli nannun- ersermat nannut arnavissat inersimasut amerlassusaat niarlutik avasiliarsinnaanerat, qimussimilli taamarsuaq kommunimi pisarineqartut 32-33%-erigaat. Taamanikkut kimmukartigisinnaanerat apeqqusertariaqarluni. Ullut aamma sumiiffik 1-mi pisat akornanni angutivissat amer- tallimat-arfinillit missaat atorlugit aqqutigissaartillugu qi- lanerusimapput (inersimasut arnavissat 22-24%-iullutik), mussimik kimmut 300 km-it missaat tikinneqarsinnaavoq. Qimusseriarsuarmili arnavissat inersimasut pisaniit 32- Piniartut qularnanngitsumik piaarinatik avasinaaralutik 33%-iusut (Rosing-Asvid & Born 1990, Rosing-Asvid piniarfitsik tikkuartarsimassavaat, tamatumunngalu peq- 2002). qutaasoq unaasinnaavoq apersuinermi nunap assingi ator- Upernaviup kommunianiit paasissutissaatitta Qaanaap neqartut mikisuusimammata ersarivissuunngitsut. kommunianiit paasissutissaativut taperserpaat, tassa Qi- musseriarsuarmi (sumiiffik 3) sumiiffinnut allanut naleq- Sumiiffinnut agguataarineq qiullugu arnavissat inersimasut amerlajaartut, (2001- Misissuinitta ersersippaa Qaanaap kommuniani 1991-miit 2005-mi 36%, kisitsisinngorlugit = 25; 1991-2005-mi 31%, nannuttarnerit sumiiffinnut immikkoortunut pingasunut kisitsisinngorlugit = 51-it; Nalunaarsuiffik 118). Uperna- agguataarsimasut: (1) 31%-it missaat, (2) 16%-it missaat viup kommuniani sumiiffik 4-mi arnavissat inersimasut kiisalu (3) 53%-it missaat (kisitsisinngorlugit = 168; Nalu- pisat akornanni ikinnerulaarput (2001-2005-mi 28%-it naarsuiffik 111). Apersuilluni misissuinermut 1989-meer- missaat). Upernavimmi 1990-mi piniartunik ikittunnguu- sumut tamanna assinguvoq, taamani pisat nalunaarutigi- galuanik apersuineq ilimatsaassititsivoq 1980-ikkunni neqarsimasut 25%-it missaat, 17%-it missaat aamma 58%- kommunimi arnavissat inersimasut pisaniit 27%-it missaa- it missaat (1974-miit 1989 tunganut) pisarineqarsimam- niissimanerannik (1976-1990) (Rosing-Asvid & Born mata sumiiffik 1-mi, 2-mi aamma 3-mi (Rosing-Asvid & 1990). Born 1990). Qaanaap kommuniani Qimusseriarsuaq taan- Assigiinngitsunik utoqqaassusilinnik sumiiffinnut ag- naajuarsinnarpoq nannunniartarfittut pingaaruteqarner- guataarsimanerit piaarinaatsoornerusinnaagaluartoq, paajusoq. Maluginiagassarli pingaartoq unaavoq ukiuni pissutigalugu pisat amerlassutsimikkut killeqarmata, kingullerni (2001-2005) pisarineqarsimasunit Ullersuup utoqqaassusiliinerillu inuit ataasiakkaat nalilersuineran- avannaani (sumiiffik 1) pisaasimasut 40%-iusimammata. nik aallaaveqarmat, taamaattoq pissutsit ilaat ersarissar- Amerleriarnermut tunngaviusinnaasoq unaavoq ukiuni neqartariaqarput: Sumiiffinni tamani ”kisermaat” akor- kingullerni maaji-juunimi Ikersuup kujataatungaani nanni pisanit nannut inersimasut (utoqqaallu) amerlaner- umiatsiamit nannuttarisartakkat siusinnerusumut naleq- paajupput. Paasissutissalli Qaanaap kommuniani piniar- qiullugu amerlisimammata. tuneersut ilimatsaassititsipput Ikersuarmi Qimusseriar- Misissuinitsinni erserpoq Upernaviup kommuniani suarmilu utoqqaat amerlanerussuteqarunartut sumiiffin- ukiuni kingullerni nannuttat amerlanerpaartaat pisarine- nut allanut naleqqiullugit; tamannali Upernaviup kommu- qarsimasut sumiiffinni kujasinnerusuni (sumiiffik 4), ta- nianit paasissutissanit assortorneqarpoq. Paasissutissanut matumunngalu peqqutaasinnaasut tassaallutik sinerissap nassuiaataasinnaasoq unaavoq Ikersuarmi Qimusseriar- qanittuani nanoqarnerulersimanera piniarnerulersima- suarmilu uumasut utoqqaanerit tikittartut, ”sumiiffimmut nerlu. ilumoornermik”-mik peqquteqartoq nannunut uumaffi- giuminarnerusuummata (allanut naleqqiullugu sikugin- Utoqqaassutsikkut suiaassutsikkullu neq, natseqarluarnerlu; Born & Knutsen 1989, Born allallu katiterneqarnerat 1999). Pissutsinut akuusoq ersarissoq unaavoq Qaanaap Arnavissat inersimasut pisat akornanni qanoq amerlatigi- kommuniani ”sumiiffik akullermut” tunngatillugu (tassa nerat paasissallugu pingaaruteqarpoq, nanoqatigiit qanoq sumiiffik 2) Upernaviullu kujataatungaani (sumiiffik 4) piniarfigineqarsinnaatiginerat nalilissagaanni (Taylor al- malunnartorsuarmik pisat akornanni inuusuttunik angu- lallu 1987). tiviaqartoq. Uumasut inuusunnerit ingammillu angutivis- Misissuinitta ilimatsaatsippaat Qaanaap kommuniani sat, ukioqatigiinnut allanut naleqqiullugit siaruarnerusar-

110 OQALLINNEQ put (Taylor 1994, Taylor allallu 2001). Immaqa nanoqas- rarsuusut. Tamanna apersuilluni misissuinerup siuliani suseq sumiiffinni taakkunani eqqaaneqartuni marlunni paasissutissanut tapersiivoq (Rosing-Asvid & Born 1990). ”piaarinaatsoorneruvoq”, imaassinnaavorlu maani anne- Arnavissanik mikisunik piaralinnik (tassa mars-apriilimi- rusumik pisarineqartartut ”tarfiinnartuusut”. lu aterlaanut) takunninnerit kommunini marlunni ilimatsaassititsipput nannut Upernaviup Qaanaallu kommuniani Apissit piaqqallu ”inoorlaat” apissinut pulallutik piaqqisartut, tamannali killilimmik Misissuinitta takutippaa Qaanaap Upernaviullu kommu- pisartoq ilimanarluni. niani apissit piaqqiorfiusut takuneqarsimasut ikittuaraa-

111 Qujanaq

Upernaviup Qaanaallu kommuniani piniartut tamaasa al- qutsavigineqarpoq nalunaarusiap qallunaatoortaanik kuk- lallu qutsavigaagut, Anna Heilmann Tukummeq Qaavigar- kunersiuisimaneranut. Bjarne Lyberthimut (Pinngortitale- lu inoroorsaarnerujussuarmik tikilluaqqummatigit, ilisi- riffik) oqaatsit oqariartaatsillu immikkuullarissut nutser- masaminnillu tukkoqalutik tunioraallutillu uunga misis- nerini ikiuussimaneranut qujavugut. Ole Heinrich, Elmer suinermut tunniussimmata. Aamma KNAPK qutsavigaar- Topp-Jørgensen aamma Fernando Ugarte (Aalisarnermut, put suleqatigiilluarnermut – sumiiffinnilu Qaanaami Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik, Namminer- Upernavimmilu politikerit kommuninilu atorfillit, allaffin- sornerullutik Oqartussat, Nuuk) uagutsinnut ikiuuttoru- nik atukkiussimammata, allatigullu ikiuunnerujussuan- jussuusimapput pisanut statistikkinut paasissutissanut nut. Aamma Upernaviup kommuniani piniarnermut nak- tunngatillugit, allanullu nannuttanut paasissutissanut kutilliisut Niels Hansen, Otto Eliassenillu ikiuunnerujus- tunngatillugu. Misissuineq aningaasaliiffigineqarpoq Aa- suannut qutsavigaagut, Dr. Leif Toudal Petersen (Dan- lisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqar- marks Tekniske Universitet) sikumik misissuinernit paasis- fimmiit, Namminersornerullutik Oqartussanit (Nuuk) sutissanut, biolog Signe Sveegaard (Danmarks Miljø- aamma Pinngortitaleriffimmiit (Nuuk). Naggataatigullu undersøgelser, Afd. f. Arktisk Miljø), paasissutissanik aaq- Tukummeq Qaavigaq qamannga pisumik qutsavigerusup- qissuussinernut nalilersuinernullu assigiinngitsunut parput kajumissuseqarluarluni suliap uuma ingerlanne- ikiuutaaneranut. Biolog Eva Garde (Kalaallit Nunaanni qarnerani suleqataasimaneranut. Pinngortitaleriffik aamma Københavnip Universitiitia)

112 Atuakkat tigusifﬁit

Aars, J., N.J. Lunn & A.E. Derocher 2006. Polar Bears. Proceedings sponses of hauled out ringed seals (Phoca hispida) to aircraft of the 14th Working Meeting of the IUCN/SCC Polar Bear Spe- disturbance. Polar Biology 21: 171-178. cialist Group, 20-24 June 2005, Seattle, Washington, USA. Born, E.W., J. Teilmann, M. Acquarone & F. Riget 2004. Habitat Occassional Paper of IUCN/SSC No. 32. IUCN, Gland, Swit- use of ringed seal (Phoca hispida) in the North Water area zerland and Cambridge, UK: 189 pp. (North Baffin Bay). Arctic 57(2): 129-142. Aastrup, P., C. Egevang, M. Tamstorf & B. Lyberth 2005. Naturbe- Born, E.W. & C. Sonne 2006. Research on polar bears in Green- skyttelse og turisme i Nord- og Østgrønland. Danmarks Miljø- land, 2001-2005, pp. 135-143. I: Aars, J., N.J. Lunn & A.E. undersøgelser Faglig Rapport No. 545: 133 pp. Derocher (red.). Polar Bears. Proceedings of the 14th Working ACIA 2005. Arctic Climate Impact Assessment. Cambridge Uni- Meeting of the IUCN/SCC Polar Bear Specialist Group, 20-24 versity Press, New York: 1042 pp. June 2005, Seattle, Washington, USA: 189 pp. Amstrup, S.C., I. Stirling, T.S. Smith, C. Perham & G.W. Thieman Bryder, H., M. P. Porsild & H. Ostermann 1921. Upernivik Distrikt, 2006. Recent observations of intraspecific predation and can- p. 430-516. I: Amdrup, G.C., Louis Bobé, Ad. S. Jensen & H.P. nibalism among polar bears in the southern Beaufort Sea. Po- Steensby (red.). Grønland i Tohundredeaaret for Hans Egedes lar Biology, DOI 10.1007/s00300-006-0142-5. Landing. Bind I. C.A. Reitzel Boghandel, København: 567 pp. Anon. 1980. Preservation of the Melville Bay, pp. 45-47 I: Pro- Cappelen, J. 2006. DMI annual climate data collection 1873- ceedings of the Eighth Working Meeting of the IUCN/SCC Po- 2005, Denmark, the Faroe Islands and Greenland – with gra- lar Bear Specialist Group, January 1981. Gland, Switzerland phics and a Danish summary. DMI Technical Report 06-08: 1985: 151 pp. 21 pp. Anon. 1985. Landstingslov nr. 5 af 8. juni 1985 om Grønlands ind- Comiso, J.C. & C.L. Parkinson 2004. Satellite-observed changes deling i landsdele og kommuner. Landstingip inatsisaata in the Arctic. Physics Today. http://.www.physicstoday.org/ tamanut saqqummiunneqarnera/Offentliggørelse af Lands- vol-57/iss-8/938.html tingslov: 9 pp. Derocher, A.E., N.J. Lunn & I. Stirling 2004: Polar bears in a war- Anon. 2006. Pressemeddelelse 18. december 2006 fra Direktora- ming climate. Integrated and Comparative Biology 44: 163- tet for Fiskeri, Fangst og Landbrug (Nuuk). 176. Anon. 2007. Pressemeddelelse 18. januar 2007 fra Direktoratet Derocher, A., G.W. Garner, N.J. Lunn & Ø. Wiig (red.). 1998. Polar for Fiskeri, Fangst og Landbrug (Nuuk). bears. Proceedings of the 12th Working Meeting of the IUCN Barber, D.G., J.M. Hanesiak, W. Chan & J. Piwowar 2001a. Sea-ice Polar Bear Specialist Group. Occassional Paper of IUCN/SSC and meteorological conditions in northern Baffin Bay and the No. 19. Gland Switzerland and Cambridge, UK: 159 pp. North Water polynya between 1979 and 1996. Atmosphere- Dietz, R., C. S. Hansen, E.W. Born, H. Sandell & B. Sandell 2001. Ocean 39 (3): 343-359. Forekomst af ”afvigende” isbjørne i Østgrønland. En inter- Barber, D.G., R. Marsden, P. Minnett, G. Ingram & L. Fortier viewundersøgelse 1999. Faglig Rapport fra Danmarks Miljø- 2001b. Physical processes within the North Water (NOW) po- undersøgelser, DMU, nr. 359: 50 pp. lynya. Atmosphere-Ocean 39 (3): 163-166. Dowsley, M. 2005. Inuit knowledge regarding climate change and Berthelsen, C., I. Holbech Mortensen & E. Mortensen (red.) 1990. the Baffin Bay polar bear population. Nunavut Wildlife Re- Kalaallit Nunaat Greenland Atlas. Pilersuiffik, Nuuk: 127 pp. search Group Final Report No. 1: 43 pp. Born, E.W. 1983. Havpattedyr og havfugle i Scoresby Sund: Fangst Dowsley, M. & M.K. Taylor 2006. Community consultations with og forekomst 1983. Rapport til Råstofforvaltningen for Grøn- Qikiqtarjuaq, Clyde River and Pond Inlet on management land og Grønlands Fiskeri -og Miljøundersøgelser fra Danbiu concerns for the Baffin Bay (BB) polar bear population: A ApS. (Biologiske konsulenter), Hellerup: 112 pp. In Danish summary of Inuit knowledge and community consultations. with an English summary. Nunavut Wildlife Research Group Final Report No. 2: 83 pp. Born, E.W. 1987. Aspects of present-day maritime subsistence Ehrlich, G. 2006. Grønlands fangere på tynd is. National Geogra- hunting in the Thule area, Northwest Greenland, pp. 109-132. phic Danmark. Nr. 1 – 2006: 12-27. I: L. Hacquebord & R. Vaughan (red.). Between Greenland Ferguson, M.A.D. & F. Messier 1997. Collection and analysis of and America. Cross cultural contacts and the environment in traditional ecological knowledge about a population of Arctic the Baffin Bay area. Works of the Arctic Centre No. 10. Arctic tundra caribou. Arctic 50(1): 17-28. Centre. University of Groningen, The Netherlands. Glahder, C. 1995. Hunting in Kangerlussuaq. Meddelelser om Born, E.W. 1995: Status of the polar bear in Greenland, pp. 81-103 Grønland, Man & Society 19: 1-86. I: Wiig, Ø., E.W. Born & G. Garner (red.). Polar Bears. Pro- Haller, A.A. 1978. The spatial organization and the marine hun- ceedings of the 11th Working Meeting of the IUCN/SSC Polar ting culture in the Upernavik district, Greenland. PhD thesis. Bear Specialist Group. Occassional Paper of IUCN/SSC No 10. The University of Western Ontario, London, Ontario: 382 pp. Gland Switzerland and Cambridge, UK: 192 pp. Huntington, H.P. 1998. Observations on the utility of the semi- Born, E.W. & A. Rosing-Asvid 1989. Isbjørnen (Ursus maritimus) i directive interview for documenting traditional ecological Grønland: En oversigt. Grønlands Hjemmestyres Miljø –og knowledge. Arctic 51(3): 237-242. Naturforvaltning, Teknisk Rapport Nr. 8: 126 pp. Huntington, H.P. 2005. Chapter 3 – The changing Arctic: Indi- Born, E.W. & L.Ø. Knutsen 1989. Observationer af havpattedyr og genous perspective, pp. 61-98. I: ACIA 2005. Arctic Climate havfugle i det nordlige Smith Sund, sydlige Kane Bassin og Impact Assessment. Cambridge University Press: 1042 pp. Buchanan Bay, august 1988. Grønlands Hjemmestyres Miljø Jakobsen, B.H., J. Böcher, N. Nielsen, R. Guttesen, O. Humlum & –og Naturforvaltning, Teknisk Rapport Nr. 6: 11 pp. E. Jensen (red.) 2000. Topografisk Atlas Grønland. Det Kon- Born, E.W., F.F. Riget, R. Dietz, & D. Andriashek 1999. Escape re- gelige Danske Geografiske Selskab og Kort & Matrikelstyrel- sen. København: 278 pp.

113 Kiliaan, H.P.L., I. Stirling & C.J. Jonkel 1978. Polar bears in the ons of the last Thule culture of Northeast Greenland. Medde- area of Jones Sound and Norwegian Bay. Canadian Wildlife lelser om Grønland, Man & Society 15: 150 pp. Service Progress Report Notes No. 88, August 1978: 1-22. Sandell, H, & Sandell, B. 1996. Polar bear hunting and hunters in Nichols, T., F. Berkes, D. Jolly, N.B. Snow & the Community of Ittoqqortoormiit/ Scoresbysund, NE Greenland. Arctic Sachs Harbour 2004. Climate change and sea ice: Local ob- Anthropology 33 (2): 77-93. servations from the Canadian Western Arctic. Arctic 57(1): Sandell, H.T., B. Sandell, E.W. Born, R. Dietz & C. Sonne-Hansen 68-79. 2001. Isbjørne i Østgrønland: Fangst og forekomst – en inter- Paetkau, D., S.C. Amstrup, E.W. Born, W. Calvert, A.E. Derocher,. viewundersøgelse. Teknisk Rapport Nr. 40. Grønlands Natur- G.W. Garner, F. Messier, I. Stirling, M. Taylor, Ø. Wiig & C. institut. Nuuk: 1-94. Strobeck 1999. Genetic structure of the world´s polar bear po- Siegstad, H., H.C. Petersen & E.W. Born 1999. Den lokale udnyt- pulations. Molecular Ecology 8: 1571-1585. telse, pp. 333-346 I: E.W. Born & J. Böcher (red.). Grønlands Petersen, H.C. 1993a. Upernaviup Kommunia/Upernavik Kom- Økologi: En grundbog. mune. Isumalluutinik uumassusilinnik pinngortitamilu eri- Atuakkiorfik/Undervisning, Nuuk: 431 pp. (2000 Kalaallit Nu- aqisariaqartunik nalunaarsuineq/Registrering af levende naat Pinngorfik pinngorarfik. Atuakkiorfik Ilinniusiorfik 432 naturværdier i Grønland. Naqitaq/Rapport Nr. 14. Published pp.). on CD by Namminersornerullutik/Grønlands Hjemmestyre: Stirling, I. & C. L. Parkinson 2006. Possible effects of climate war- 47 pp. (findes bl.a. på Dansk Polarcenters bibliotek). ming on selected populations of polar bears (Ursus mariti- Petersen, H.C. 1993b. Avanersuup Kommunia/Avanersuaq Kom- mus) in the Canadian Arctic. Arctic 59: 261-275. mune. Isumalluutinik uumassusilinnik pinngortitamilu eri- Taylor, M. (red.). 1994. Density-dependent population regulation aqisariaqartunik nalunaarsuineq/Registrering af levende of black, brown and polar bears. Ninth International Confe- naturværdier i Grønland. Naqitaq/Rapport Nr. 15. Published rence on Bear Research and Management, 23-28 February on CD by Namminersornerullutik/Grønlands Hjemmestyre: 1992, Missoula, Montana, U.S.A. Monograph Series No. 3: 1- 51 pp. (findes bl.a. på Dansk Polarcenters bibliotek). 43. Rasmussen, K. 1919a. ”Isbjørn – enkens søn”, pp. 156-158 I: Grøn- Taylor, M.K., T. Larsen & R.E. Schweinsburg 1985. Observations land langs Polhavet. Udforskningen af Grønland fra Melvil- of intraspecific aggression and cannibalism in polar bears lebugten til Kap Morris Jesup: Skildring af den II. Thule-eks- (Ursus maritimus). Arctic 38: 303-309. pedition 1916-18. Gyldendalske Boghandel. Nordisk Forlag, Taylor, M.K., D.P. DeMaster, F.L. Bunnell & R.E. Schweinsburg København og Kristiania. Bind I: 288 pp. 1987. Modeling the sustainable harvest of female polar bears. Rasmussen, K. 1919b. p. 66 I: Grønland langs Polhavet. Udforsk- Journal of Wildlife Management 51(4): 811-820. ningen af Grønland fra Melvillebugten til Kap Morris Jesup: Taylor, M.K., F.L. Bunnell, D.P. DeMaster, R.E. Schweinsburg & J. Skildring af den II. Thule-ekspedition 1916-18. Gyldendalske Smith 1988. Boghandel. Nordisk Forlag, København og Kristiania. Bind I: ANURSUS: a population analysis system for polar bears (Ursus 288 pp. maritimus). International Conference on Bear Research and Rasmussen, K. 1921.Thule Distrikt, pp. 515-567. I: Amdrup, G.C., Management 7: 117-125. Louis Bobé, Ad. S. Jensen & H.P. Steensby (red.). Grønland I Taylor, M.K., S. Akeeagok, D. Andriashek, W. Barbour, E.W. Born, Tohundredeaaret for Hans Egedes Landing. Bind I. C.A. Reit- W. Calvert, D. Cluff, S. Ferguson, J. Laake, A. Rosing-Asvid, I. zel Boghandel, København: 567 pp. Stirling & F. Messier 2001. Delineation of Canadian and Rasmussen, O.R. 2005. Analyse af fangererhvervet i Grønland. Greenland Polar Bear (Ursus maritimus) populations by clu- Rapport fra Direktoratet for Fiskeri, Fangst og Landbrug, ster analysis of movements Canadian Journal of Zoology 79: Nuuk: 158 pp. (grønlandske version 172 pp.). 690-709. Regehr, E.V., N.J. Lunn, S.C. Amstrup & I. Stirling 2007. Effects of Taylor, M.K., J. Laake, P.D. McLoughlin, E.W. Born, H.D. Cluff, S. earlier sea ice breakup on survival and population size of Po- H. Ferguson, A. Rosing-Asvid, R. Schweinsburg & F. Messier lar bears in weatern Hudson Bay. Journal of Wildlife Manage- 2003. Demography and population viability of a hunted po- ment 71: 2673-2683. pulation of polar bears. Arctic 58: 203-214. Riebergaard, M.H. & E. Buch 2005. Oceanographic investigations Taylor, M.K, J. Laake, P.D. McLoughlin, H.D. Cluff, E.W. Born, A. off West Greenland, 2004. NAFO Scientific Council Docu- Rosing-Asvid & F. Messier 2008. Population parameters and ment 05/019: 30 pp. harvest risks for polar bears (Ursus maritimus) in Kane Basin, Riebergaard, M.H. 2006. Oceanographic investigations off West Canada and Greenland. Polar Biology 31: 491-499. Greenland, 2005. NAFO Scientific Council Document 06/001: Teilmann, J., E.W. Born & M. Acquarone 1999. Behaviour of satel- 36 pp. lite-tagged ringed seals (Phoca hispida) tagged with satellite- Riedlinger, D. & F. Berkes 2001. Contributions of traditional linked radio transmitters in the North Water polynya during knowledge to understanding climate change in the Canadian fast-ice formation. Canadian Journal of Zoology 77:1-13. Arctic. Polar Record 37(203): 315-328. UNEP 2007. Global outloook for ice and snow. United Nations En- Rosing-Asvid, A. & E.W. Born 1990. Fangst af isbjørn (Ursus mari- vironment Programme: 235 pp. timus) i Avanersuaq og Upernavik kommuner: En interview- Usher, P.J. 2000. Traditional ecological knowledge in environ- undersøgelse. Grønlands Hjemmestyres Miljø –og Naturfor- mental assessment and management. Arctic 53(2): 183-193 valtning Teknisk Rapport Nr. 23: 1-63. Vibe, C. 1968. Thule-eskimoernes bjørnejagter. Tidskriftet ”Grøn- Rosing-Asvid, A. 2002. The polar bear hunt in Greenland. Green- land”: 175-180. land Institute of Natural Resources Technical Report No. 45: Wenzel, G.W. 1999. Traditional ecological knowledge and Inuit: 25 pp. Reflections on TEK research and ethics. Arctic 52(2): 113- Sandell, H. T. & Sandell, B. 1991. Archaeology and environment 124. in the Scoresby Sund fjord. Ethno-archaeological investigati- Winge, H. 1902. Ursus maritimus L. Isbjørn, pp. 399-409. I: Grøn- lands Pattedyr. Meddelelser om Grønland 21(2): 320-521.

114 TAPEQ 1

Spørgsmål – Bjørnefangst i Upernavik og der? (”gammel”, ”voksen”, ”ung”, ”unge sammen med Qaanaaq kommuner, 2006 sin mor”).

Allamik nanoqatiminik ilaqarpa? (Arnaviaq piaralik Generelt imaluunniit arnaviaq angutivissamit nuliufﬁgitittoq) For hver, der bliver interviewet noteres: Navn, alder, bo- Var bjørnen sammen med andre bjørne? (her skaffes in- pæl, hvor længe han har været fanger efter sin egen opfat- formation, om, hvorvidt det var en hun med unger, el- telse. ler fx en hun og han sammen i parring)

Oversigt over spørgsmål Qassinik piaraqarpa? Hvor mange unger var der? (Det- te, hvis hun med unge/unger) 1. Fangst Formålet under ”Fangst” er at få information om: (1) antal Taakku qanoq utoqqaatigippat? (Piaqqisaaruni taakku isbjørne skudt pr. fanger pr. år (og dermed et totalantal pr. ukiunik ataatsimiit marlunnut utoqqaassuseqarsin- år i kommunen, så langt tilbage i tiden, som hukommelsen naapput imaluunniit utoqqaanerusinnaallutik) Hvor hos de interviewede rækker), (2) for hver enkelt bjørn op- gamle var de? (Dette, hvis hun med unge/unger). lysninger om fangststed, tid, køn og omtrentlig alder (og dermed alders- og kønsfordelingen i fangsten), samt (3) Piarai ilanngullugit pisarineqarpat? (Aappiuppat ki- omstændighederne omkring hver enkelt fangst (på jagt- mit?) Blev ungerne fanget? (hvis ja, af hvem) rejse med slæde? Fra båd? osv.).

1.1. Nannunnikuuit? Qassit? Ukioq/ukiut suut? Har du fan- 2. Apeqqutit 1-31//Spørgsmål 1-31 get isbjørne (antal/år)? Der søges oplysninger om hvert enkelt bjørn, som manden har skudt igennem tiden, så Piniarnermut angalasarnermullu tunngasut/ Fangst- og langt tilbage, han kan huske. For hver bjørn er der brug rejseforhold for at skelne mellem, om manden har førsteparten i dyret, eller han har del i dyret. 1. Illoqarﬁnni/Nunaqarﬁnni ukioq 2005-imi qassinik nannuttoqar(simasoraajuk?)pa? (ukiuni siuliini eqqaama- 1.2.Nannumik pisaqaqataanikuuit/ ammartereqataani- sinnaasaa malillugu qassit pisarineqarsimanersut apeqquti- kuuit? Har du været med til at fange/partere isbjørn? gineqassaaq) Hvor mange bjørne, tror du der er fanget i din (antal/år) by/bygd i 2005? (og tilbage pr. år, så langt fangeren kan huske, eller har en mening om dette) Kikkut nannuttuusi- For hver bjørn noteres: mappat? Hvem har fanget disse bjørne?

1.3. Antal/køn/alder 2. Kommuuninni nannut qassit pisarineqarsimasorivigit Sumi pisarineqarpa? Hvor blev bjørnen fanget? (marke- 2005-imi kingumullu? Hvor mange bjørne tror du, der i alt res på kort på en måde så det enkelte dyr dvs. oplysnin- er fanget i kommunen? (2005 og tilbage pr. år) gen kan identificeres senere) 3. Illit nannuttarisartakkatit siornatigornit amerlaneruppat? Qanga? (Ulloq/qaammat/ukioq) Hvornår? (dag/må- Fanger du flere bjørne end tidligere? ned/år) 4. Maani nunaqarfimmi nannuttarineqartartut siornatigor- Kina ilagalugu pisariviuk? Hvem var du sammen med? niit amerlaneruppat? Fanger man flere bjørne end tidligere her i bygden? Nannup suiaassusia? Bjørnens køn? (han/hun) 5. Nannunniaraangavit/-si aqqutinnaaqarpit/-si? Har du/I Nannup utoqqaassusia? (”Utoqqaq”, ”Inersimasoq”, faste rejseruter efter isbjørne? ”Inuusuttoq”,”Piaraq arnaminik ilalik”) Bjørnens al-

115 6. Nannut nammineerlutik takkuttartut/tikeraartartut 19. Ilulissat allanngoriartornerannik malugisaqarpit? Har amerlanerulerpat? Ankommer flere isbjørne af sig selv/ du set ændringer med isfjeldene? kommer på besøg? 20. Sermini allanngoriartornernik malugisaqarpit? Har du 7. Aqqutigisartakkat ukiuni kingullerni allanngorsimappat? set ændringer med gletscherne? Har ruten/ruterne ændret sig i de senere år? 21. Apisarnerata allanngoriartorneranik malugisaqarpit? 8. Angallammiit nannuttarisartakkat siornatigumut Har du set ændringer med sneen? naleqqiullugit amerleriarsimappat? Er der blevet fanget flere isbjørne fra båd end tidligere? 22. Sarfap allanngorneranik malugisaqarpit? Har du set ændringer i strømforhold? 9. Nunami nannuttarisartakkat siornatigumut naleqqiullugu amerlaneruppat? Er der blevet fanget flere isbjørne på 23. Silap allannguutaanik malugisaqarpit? Har du set land end tidligere? ændringer i vejret?

24. Allannguutinik allanik malugisaqarpit? Har du bemær- Nannut aamma illut (apissit) sumiifﬁi/ Forekomst af ket andre ændringer? isbjørne og hi

10. Aajangersimasunik nanoqarfeqarpa? Optræder Nannuttarnerit nanoqassusaatalu allannguutai/ bjørnene i særlige områder? Ændringer i fangst og forekomst af isbjørne

11. Nannut tumaanik sumi takusimavit? Hvor har du set 25. Allannguutit nannunniartarnermut sunniuteqarpat? bjørnespor? Har ændringerne påvirket jagten på isbjørne

12. Nannut aqqutinnaaqarpat? Har bjørnene faste van- 26. Nannuttarisartakkatit nannullu takusartakkatit dringsveje? allanngorsimappat? Har de isbjørne, som du har fanget/ set, ændret sig? 13. Nanuaqqat tumaanik takusimavit? (ateqqaat tumai). Har du set helt små bjørnespor? (dvs. fra en mor med helt 27. Nanoqassusia allanngorpa? Har du iagttaget ændringer små unger). i forekomsten af isbjørne?

14. Aasakkut nannut sumiittarpat? Hvor opholder bjørnene sig om sommeren? Nannut timaat pissusaallu /Bjørnebiologi og –adfærd

15. Nannup illuanik (apissianik) piaqqiviusimasumik 28. Nuliartunik, nuliuniartunik imaluunniit nuliunermut/ takusimavit? Har du set hi med hunner med helt små unger nuliarnermut takussutissanik, soorlu tuminik takusimavit? (”yngle-hi”)? Har du set parringer, parringsadfærd eller evt. spor, som tyder på dette? 16. Illumik (apissimik) sinittarﬁmmik takusimavit? Har du set hvile-hi? 29. Natsertunngikkaangamik nannut sutortarpat? Hvad æder bjørne udover ringsæl? 17. Ukiut ingerlanerini illoqarnera (apisseqarnera) allannguuteqarsimava? Er der sket ændringer i forekomsten af 30. Nannunik piniartunik takusimavit? Har du set isbjørne hi gennem årene? jage?

31. Nannut nerisartagaat allanngorsimappat? Er der sket Silap pissusaata allanngoriartornera/ Klimaændringer ændringer i, hvad isbjørnene æder?

18. Sikusarnera allanngorsimava? Har du iagttaget ændringer i isforhold?

116

Pinngortitalerifﬁk

9 788791 214332