Rintamaveteraanien kuntoutusjaksot pidentyneet 2014 (sivut 7-8) Tänä vuonna rahan lisätarve miljoonia

N:o 4/2015 n Tarkastettu levikki 46 239 n Syyskuun 16. päivänä 2015

Haastattelussa Olli Vuorio Helsingistä sivut 10-11 Kuka oli Ivan Utkin? sivu 12 Gunnar Brandt - sotaveteraani ja rauhanturvaaja sivut 14-15 Helsingin seudun piiri 50 vuotta sivut 16-18 Etelä-Pohjanmaan piiri 50 vuotta sivu 19 Sotainvalideilla viimeinen iso juhla sivut 20-21 Kurikan maanpuolustuspäivä oli menestys sivu 26

Tamperelainen sotaveteraani Aatos Sainio (90) on kolmiloikan maailmanmestari. Hän Pääministeri Linkomies tuomiolla paransi Kangasalla pidetyissä kisoissa nimissään ollutta ennätystä. Nyt 90-95-vuotiai- sivu 26 den ME on 7,10 metriä (s. 13).

Piiri järjesti vuodesta 1970 aina 2000-luvun alkuun ns. Linnanmäkipäivän. Tilaisuus oli Sotaveteraaniyhdistykset muodostavat Sotaveteraanipiirin. Sotaveteraaniyh- oiva tapa parantaa piirin taloutta. Veteraaneille päivä antoi virkistyksen lisäksi tietoa distysten lippurivistö toivotti vieraat tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan Sotave- ajankohtaisista asioista. Muut kuulijat saivat veteraani- ja perinnetietoutta. Helsingin teraanipiirin 50-vuotisjuhlaan. Lue lisää juhlasta s. 19. Sotaveteraanipiirin juhlasta lisää s. 16-18.

Rauhansopimuksen luonnokset 1945 olisivat murtaneet Suomen sivu 32 2 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 16. syyskuuta 2015

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaa tarvitaan Ei lupauksia eikä edelleen etenemistä Valtioneuvoston päätöksellä 22. päivänä elo- si toisensa jälkeen pettymään. On jouduttu Keväällä aloittaneen hallituksen palvelut) valtion varoilla, jolloin kuuta 1979 perustettiin sosiaali - ja terveys- havaitsemaan, että ainoa tie sotaveteraanien kärkihankkeissa luvataan panos- päästäisiin eroon veteraanien eri- ministeriön yhteyteen rintamaveteraani- tukien parantamiseen on ollut vaikuttami- tusta myös veteraaneihin, mutta arvoisesta kohtelusta eri kuntien asiain neuvottelukunta (RINE). Neuvotte- nen suoraan eduskuntaan, kansanedustajiin tietoa siitä, miten se kohdenne- välillä. lukunnan tehtäviksi määrättiin esitysten ja ja muihin päättäjiin. Ehkä voidaankin nyt taan, ei ole olemassa. Kokonai- Vuoden 2017 alussa palveluita aloitteiden teko rintamaveteraanien elinolo- oikeutetusti kysyä, tarvitaanko RINEn kal- suudessaan veteraanit ovat osal- tarvitsevien rintamaveteraanien suhteiden ja yleisen toimeentuloturvan, eri- taista neuvottelukuntaa edelleen. listuneet valtion säästötalkoisiin määrä Suomessa on 10 000. Esite- tyisesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon, sai- Sotaveteraanien tukemisen kannal- joka vuosi ainakin 18 vuoden tyn palvelupaketin hinta on noin raanhoidon ja kuntoutuksen sekä asunto- ta haasteellisimmat ajanjaksot ovat edes- ajan. Korkeimmillaan valtion sat- 8 000 euroa/veteraani. Mikäli olojen kehittämiseksi. Neuvottelukunta tuli sä. Olemme tilanteessa, jossa kuntoutuk- saus veteraaneihin oli vuonna kaikki etuuteen oikeutetut käyt- toimimaan yhdyssiteenä ja neuvottelevana seen oikeutetuista vain vähän yli 60 % sai 1997, noin 532 milj. euroa. Val- täisivät täysimääräisesti palveluja, elimenä viranomaisten ja rintamaveteraani- vuonna 2014 mahdollisuuden tähän. Kotiin tion menot pienenivät vuodes- siihen tarvittaisiin noin 90 milj. en hyväksi toimivien järjestöjen välillä. Sen vietävien palvelujen ongelmana ovat riittä- ta 2014 tähän vuoteen 8 % eli yli euroa. Perustellusti voidaan arvi- tuli antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvista mättömät määrärahat ja kaavoihin kangis- 23 milj. euroa. Veteraanijärjestö- oida, että noin puolet etuuteen oi- asioista ja suorittaa muutkin valtioneuvoston tuneet menettelytavat. On vihdoinkin pääs- jen maltillisten esitysten toteutta- keutetuista käyttäisi palveluja täy- tai ministeriön sille antamat tehtävät. Edus- tävä eroon yhtenä vakavana esteenä koetus- minen olisi korjannut veteraanien simääräisesti. Kunnat järjestävät tuksellisuus määritettiin siten, että puheen- ta vaivalloisesta hakemisesta ja anomisesta. tilannetta merkittävästi. jo osittain näitä palveluja, mikä johtajan ja kolmen muun jäsenen tulee edus- Kuntoutuksen ja palveluiden saaminen on Ensi vuosi näyttää samalta. pienentää lisävarojen tarvetta. taa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomai- varmistettava henkilökohtaisella yhteyden- Valtiovarainministeriön talous- Palveluihin oikeutettujen vete- sia, viiden eri yhteiskuntapiirejä, kolmen pidolla ja palvelutarpeen arvioinnilla ja riit- arvioesityksessä määrärahat vä- raanien määrä pienenee nopeasti. rintamaveteraaneja ja yhden jäsenen sotain- tävillä määrärahoilla. Veteraanien toimin- henevät viime vuosien tapaan ja Kahdessa vuodessa veteraanien validien järjestöjä. Neuvottelukunnalla on takykyä voidaan ylläpitää tarpeeseen perus- lisäksi ollaan tiedotushiljaisuu- määrä vähenee 40 %. Itsenäisyy- mahdollisuus asettaa keskuudestaan asioiden tuvalla suunnitelmallisella kuntoutuksella dessa. Eduskunta tosin on viime den juhlavuosi 2017 alkaa käy- valmistelua varten jaostoja, joihin voi kuulua sekä vahvistamalla kotona selviytymistä riit- vuosina tehnyt pienen korjauksen tännössä olla viimeinen mahdol- myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. tävillä kotipalveluilla. määrärahoihin. lisuus veteraanihuollon laadulli- RINE on yli kolmen vuosikymmenen ajan Kun RINE valtioneuvoston päätöksellä Sotiemme veteraaneja on kes- seen kohentamiseen. toiminut tarkoituksenmukaisena keskuste- asetettiin 36 vuotta sitten, sen tehtävänä oli kuudessamme vielä lähes 24 000. Esityksen takana ovat Suomen lufoorumina, jonka kokouksissa on tarjou- esitysten ja aloitteiden tekeminen rintama- Korkeasta iästään huolimatta ve- Sotaveteraaniliitto ja Rintama- tunut mahdollisuus tuoda käsittelyyn rinta- veteraanien elinolosuhteiden ja toimeentu- teraanit haluavat edelleen asua veteraaniliitto. Ehdotus on ollut maveteraanien kannalta keskeisiksi koettuja loturvan kehittämiseksi. Nyt näinä niukke- kotonaan. Toimintakyvyn heik- myös Suomen Veteraaniliittojen kysymyksiä ja ehdotuksia. Perustamisajan- nevien määrärahojen aikoina RINEn tulisi keneminen on suurin kotona sel- valtuuskunnan työvaliokunnas- kohdan tilanne ja olosuhteet eroavat suures- ottaa tehtävänsä mukainen itsenäisen vai- viytymistä heikentävä tekijä. Ve- sa, jossa se sai myös Sotainvalidi- ti tämän päivän tilanteesta. Veteraanien ko- kuttajan asema ja viedä yhteisesti hyväksyt- teraanin kotona selviytymistä en Veljesliiton tuen. Esitys on si- konaismäärä on nyt merkittävästi pienem- tyjä esityksiä jäntevästi ja ennakkoluulotto- voidaan tukea kuntoutuksella ja vulla 7. pi ja vähenee tulevina vuosina entisestään. masti eteenpäin. On viimeinen hetki muun- palveluilla. Voisi olettaa, että määrällinen väheneminen taa juhlapuheiden korulauseet käytännön Sodissa haavoittumattomille Markku Seppä olisi edesauttanut neuvottelukunnan nimis- teoiksi sotaveteraanien, heidän puolisoiden- rintamaveteraaneille pitää turva- sä tehtyjen esitysten eteenpäin vientiä aina sa ja leskiensä hyväksi. On loppukirin aika. ta kunnalliset avopalvelut (ateria-, eduskunnan budjettipäätöksiin asti, mutta kuljetus-, siivous-, vaatehuolto- tässä veteraanijärjestöt ovat joutuneet vuo- Finn-Göran Wennström kylvetys-, ja muut kodinhoito-

Sotaveteraanikalenteri vuodelle 2016 Millaisen Sotaveteraani- lehden sinä haluaisit? erinteinen taskukalenteri ilmestyy syys- Pkuussa 37. kerran. Kalenterissa on totut- Osallistu Sotaveteraani-lehden lukijatutki- tuun tapaan tietoa mm. veteraanietuuksista mukseen ja voita lahjakortti kylpylään sekä ja liiton toiminnasta. Liiton ja sotaveteraa- kirjapalkintoja. Millaista Sotaveteraani-lehteä nipiirien, piireissä toimivien sosiaalineuvo- Sinä haluaisit lukea? Kerro se meille, niin saat jien, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiön entistäkin laadukkaamman lehden. sekä luottamus- ja toimihenkilöiden yhteys- Vastata voit kahdella tavalla: tiedot sisältyvät järjestöjaksoon. Kalenteris- ta löytyvät tiedot myös sotaveteraanien val- internetissä osoitteessa www.mediatum.fi/ 2016 sotaveteraani takunnallisista tapahtumista. Kalenteri on erinomainen tietopaketti Perinteisellä paperilomakkeella. veteraaneille ja heidän omaisilleen sekä hie- Pyydä tutkimuslomake Sotaveteraaniliiton toi- no lahja yhteistyökumppaneille ja sotavete- mistosta, puhelin: (09) 612 6200, PL 600, 00521 Helsinki, sähköposti: riina.lillfors@sotaveteraa- raanityön tukijoille. niliitto.fi Kalenterin hinta on kuusi euroa. Kalen- Pyydämme vastaustasi mahdollisimman pian, teria voi ostaa tai tilata liiton myyntitoimis- viimeistään 2.10. mennessä. tosta, PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2016, sähköposti: marja.riukka@sotavete- Kiitos, että olet kanssamme kehittämässä Sotaveteraani-lehteä! raaniliitto.fi Myös useimmat sotaveteraani- yhdistykset hoitavat kalenterimyyntiä. 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Kolumni

Katto korkealla Kuva: Otava/Pertti NisonenKuva: Vielä Suomen Kirjailija Antti Tuuri toi- ja seinät leveällä Olli Kleemola toimii So- mii Sotaveteraani-leh- taveteraani-lehden ko- herroista den kolumnistina. veteraanityössä lumnistina.

uomen talouselämän johtajissa on ta- sanahelinää eivätkä ne tee meidän sähkön- iime viikkojen media- ten ja naisten perinnön vaalimi- pahtunut viimeisen kymmenen vuo- tarvettamme riippumattomaksi ulkomaista: kenttää Suomessa on hal- nen ja välittäminen nuoremmille den aikana merkillinen kehitys, ja sa- jokainen uraanigramma tulee ulkomailta ja linnut yksi aihe ylitse sukupolville – ihan kaiken väri- Smaan aikaan Suomen talous on syöksynyt tekee laitokset tuonnista riippuvaisiksi. Luin Vmuiden. Perussuomalaisten kan- sille ja kokoisille. On upeaa kuulla pahimpaan lamaan ehkä koko itsenäisyy- jostakin, että tällä hetkellä uusia ydinvoima- sanedustaja Olli Immonen otti maahanmuuttajataustaisten nuor- temme aikana. Näyttää siltä, että Nokian loita rakennetaan vain valtioissa, joissa de- sotaisin termein kantaa moni- ten laulavan joulukuun kuuden- johtajien valtavat optiot ja palkkiot kiihdyt- mokratia ei toimi. kulttuurisuuden vastustamiseen tena sydämensä pohjasta Maam- tivät Suomen herroissa halun, joka ei tyydyty Pääministeri Sipilä ja muutkin ministe- maassamme. Perinteisten joukko- me-laulua. Pako sodan jaloista on edes loputtomalla omien etujen metsästämi- rit ovat iloinneet, että Pyhäjoen ydinvoima- tiedotusvälineiden haastatellessa opettanut arvostamaan Suomen it- sellä. Monilta näyttää unohtuneen pääasia: la on tärkeä siksi, että vihdoinkin saadaan viestinnän ja politiikan asiantun- senäisyyttä ja mahdollisuutta elää sen työn tekeminen, josta palkan nostaa. maahan investointeja. Kun samaan aikaan tijoita tavalliset kansalaiset lausui- rauhan tilassa. Monia maahan- Muutama päivä sitten huomasin lehdessä asiantuntijat kertovat, että tämä ydinvoima- vat mielipiteensä sosiaalisissa me- muuttajien kulttuureja yhdistää entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen la on kannattamaton, ei voi kuin ihmetel- dioissa, facebookissa ja twitterissä. myös aito kunnioitus vanhempia haastattelun; hän ihmetteli, ettei Suomessa lä, miksi ministerit iloitsevat noin valtavan Kuka puolesta, kuka vastaan. Ve- ihmisiä kohtaan. Tulokkaat kuun- enää osata tehdä sellaisia tavaroita, joita ul- kannattamattoman investoinnin käynnistä- teraanitkin on yritetty vetää mu- televatkin mielellään ja kiinnostu- komailla haluttaisiin, ja paheksui sitä, että misestä. Sopii myös kysyä, kuka tämän kan- kaan, lähinnä heittopussin roolis- neina veteraanien kertomuksia ko- yhtiöt ottavat vastaan satoja miljoonia euroja nattamattoman investoinnin maksaa? Sen sa: sivusta on tiedetty, etteivät ve- kemuksistaan. kehitysrahoja valtiolta, mutta jakavat ne ra- maksamme varmasti me sähkön käyttäjät. teraanit taistelleet monimuotoisen Immosen kirjoitusten herättämä hat johtajien ylisuuriin palkkioihin, kannus- Nekin miljardit olisi kannattanut suunnata Suomen, vaan yhdenlaisen suoma- voimakas vastustus aina president- tusrahoihin ja kultaisiin kädenpuristuksiin johonkin kannattavaan investointiin, mutta laisen kulttuurin puolesta. ti- ja pääministeritasoa myöten ja isoihin osinkoihin omistajille. Kehitysra- niitten kehitysrahat ovat valuneet johtajien Keskustelua seuratessani mie- osoittaa, että monimuotoinen Suo- hat oli tarkoitettu tuotteiden kehittämiseen taskuihin. tin, miten jo edesmennyt isoisäni, mi on tosiasia, eikä menneeseen eikä johtajien taskuun, ministeri Viinanen Viime aikoina on saanut lukea merkil- molempien sotien veteraani, tähän yhtenäiskulttuuriin, sikäli kuin muisteli. lisiä uutisia. Monet, jotka ovat kahmineet kaikkeen suhtautuisi. Mitä sanoi- sellaista koskaan on ollut olemassa, Jos uusia, kiinnostavia tuotteita ei pysty- itselleen valtavan eläkkeen ja omaisuuden, si mies, joka menetti useita asevel- ole enää paluuta. Maailma muut- tä kehittämään, turha on puhua työajan pi- ovat luikkineet Portugaliin, jossa yksityisistä jiään sodan tapahtumissa? Piittai- tuu ja Suomi sen mukana. Pään dentämisestä ja eläkeiän nostamisesta; van- eläkkeistä ei tarvitse lainkaan maksaa veroa. siko siitä, minkä värinen on vas- pensaaseen laittaminen ei muuta han tahkon pyörittäminen ei taloudellista ti- He ovat vaihtaneet rahasta Suomen Portu- taantulevan iho tai siitä, juhliiko tosiasioita. Tämä kannattaa huo- lannetta auta, vaikka sitä pyöritettäisiin yötä galiin hoettuaan ensin vuosikausia, kuinka tuo laskiaista vai ramadania? Mi- mioida, kun siirrämme veteraani- päivää, kun samaan aikaan ainoa kehitys ta- tärkeää meidän kaikkien on puhaltaa yhtei- nun on vaikea uskoa, että vuosia en arvokasta perintöä eteenpäin. pahtuu johtajien palkoissa ja etuuksissa. seen hiileen, kertoneet, mitä isänmaan etu eturintamassa taistelleet, oikeasti Kun veteraanityössä pidetään Uusi ydinvoimala on hyvä esimerkki siitä, vaatii ja mitä tosi suomalaisuus on. Kaikki se kovia kokeneet, olisivat ensimmäi- vanhan sanonnan mukaan katto että teollisuusmiesten ja poliitikkojen ajat- on tosipaikan tullen kuitenkin osoittautunut sinä kieltämässä sodan jaloista pa- korkealla ja seinät leveällä, niin sa- telu on jäänyt viime vuosituhannelle. Kun keveämmäksi kuin ne rahat, jotka heille jää- kenevien pääsyn turvaan – vaikka malla, kun pidämme perinnön elä- muualla maailmassa ydinvoimaloita sulje- vät, kun ylisuuresta eläkkeestä ei veroja tar- sitten tänne Suomeen. vänä, me teemme merkittävää työ- taan ja niitä korvataan uusiutuvaa energi- vitse maksaa. Eri kulttuurien rauhaomainen tä suomalaisen integraation hyväk- aa käyttävillä voimaloilla, meillä ollaan ra- Suomen talouden ja nykyisen laman kor- yhdessäelo ja -olo toisiaan kunni- si! kentamassa kahta uutta ydinvoimalaitos- jaamisen kannalta muutaman eläkkeen ve- oittaen ilman kahnauksia on var- ta, joista Olkiluodon rakentaminen jatkuu rotuksella ei tietenkään ole mitään ratkaise- masti haasteellista, muttei liene Olli Kleemola pian kymmenen vuotta myöhässä ja Pyhä- vaa merkitystä; ehkä niillä kuitenkin muuta- mahdotonta. Avain menestykseen joen voimalaa rakennetaan, vaikka siihen man sadan vanhuksen hoito voitaisiin pitää on tehokas integraatio suoma- VTM Olli Kleemola (s. 1987) on sota- ei ole edes lupaa. Ja samaan aikaan kaikki- arvokkaalla tasolla ja muutamalle tuhannel- laiseen yhteiskuntaan, sen kielen historian tutkija ja tietokirjailija. Hän en asiantuntijoiden mukaan näiden ydinvoi- le koululaiselle kirjat kustantaa. ja kulttuurin syvällinen opiske- valmistelee väitöskirjaansa Turun yli- maloiden tuotanto tulee olemaan kannatta- lu. Tähän yhteyteen kuuluu isän- opiston poliittisen historian oppiai- matonta, niiden saasteettomuus on pelkkää Antti Tuuri maatamme puolustaneiden mies- neessa.

Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja facebook. www.sotaveteraaniliitto.fi https://www.facebook.com/sotaveteraaniliitto 4 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Onnittelemme Yrjö Yli-Krekola 100 vuotta rakuntakeskuksessa seurojen päältä omille lähes 90:lle tykis- merkeissä. tön putkelle oli suorituksena us- Hilja ja Yrjö Yli-Krekola ovat komaton. olleet naimisissa lähes 70 vuot- Yli-Krekolan pariskunta on SANA ta. He asustavat omassa talou- aktiivisesti mukana sotavete- dessaan. raanien toiminnassa. Yrjölle ja Yrjö palveli jatkosodassa ku- Hiljalle myönnettiin viime ve- okainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mu- rikkalaisessa päämajan alaises- teraanipäivänä Suomen Valkoi- ”Jkaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalli- sa raskas patteristo 1:ssä. Hän sen Ruusun I luokan mitalit. olle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, on ainoa kurikkalainen Kuri- Toivotamme pitkää ikää ja mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. kassa asuva veteraani, joka on terveyttä reippaalle sankarive- Jokainen, joka kuulee nämä sanani, mutta ei tee niiden mu- elossa tästä joukosta. teraanille sekä rintamalotalle. kaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Al- Kersantin uroteko Tali-Ihan- koi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se Yrjö Yli-Krekola täytti 13. hei- talassa muistetaan vielä tänäkin Mikko S Säntti sortui, maan tasalle saakka.” (Matt. 7:24-27) näkuuta 100 vuotta Kurikassa. päivänä. Tulikomentojen vä- Syntymäpäivää vietettiin seu- littäminen siirtomaalohkareen alo tarvitsee vahvan perustuksen. Näin on konkreettis- Tten talonrakennusten kohdalla, mutta tämä pätee myös kuvaannollisessa mielessä yhteiskuntaamme ja sen eri laitok- siin. Jotta yhteiskuntamme olisi turvallinen ja siinä olisi hyvä Eric Klåvus 100 vuotta elää, tulee kansalaisia kohdella oikeudenmukaisesti. Niillä, Ylikersantti Eric Klåvusin sa- menpiteissä pitkin rannikkoa. jotka eri syistä tarvitsevat ylimääräistä tukea, tulee olla oi- datta syntymäpäivää juhlittiin Vuonna 1944 Klåvus oli myös keus siihen. Yhteiskunnan vahva perusta ankkuroituu siihen, Tukholman Tumbassa 2. elo- mukana laivaamassa ammus- että ihmisarvoa kunnioitetaan ja siihen, että ihmiset voivat kuuta. Mies on viimeisiä talvi- tarpeita tykistölle pitkin Viipu- luottaa viranomaisten kohtelevan kaikkia asianmukaisesti, ja jatkosodan veteraaneja, sekä rinlahtea. kunnioittavasti ja tasavertaisesti. ainoa molemmissa sodissa mu- Klåvus muutti Ruotsiin kana ollut, Ruotsissa elävä ve- vuonna 1947 vaimonsa kans- lemme Suomessa etuoikeutettuja, olemme saaneet asua teraani. Kunniavieraina juhlas- sa ja on toiminut pääasiallisesti Oyhteiskunnassa, jossa enimmät asiat toimivat hyvin. To- sa olivat Suomen suurlähetys- elektroniikkateollisuuden pal- sin meilläkin löytyy yksilöitä, jotka putoavat sosiaalisen suo- tön edustaja Katarina Bäckman veluksessa. javerkon silmukoiden läpi, mutta kokonaisuutta ajatellen on ja Suomen Sotaveteraaniliiton pystytty turvaamaan hyvinvointi ja henkilökohtainen va- Ruotsin piirin puheenjohtaja viston patterissa. Hänen asian- Teksti: Osmo Vatanen paus. Kaikesta tästä saamme kiittää Jumalaa, samalla kuin Jouni Knuuttila. tuntemustaan sähkötekniikassa Kuva: Laura Santala myös kiitämme niitä sukupolvia jotka ovat rakentaneet yh- Klåvusin sijoituspaikka tal- käytettiin magneettisten neu- teiskuntamme ja säilyttäneet sen vapauden. Sillä aikaa kun visodassa oli Seivästössä Koi- vostomiinoitusten purkutoi- vanhemmat sukupolvet ansaitusti nyt nauttivat eläkeajastaan elämän työpanoksen jälkeen, me nuoremmat olemme kutsu- tut viemään hyvän ja turvallisen yhteiskunnan edistämistä Juhani Penttilä 80 vuotta eteenpäin. hallituksen puheenjohtajana tajana hän toimi 2001-2011 ollen ahvan perustan tarve pätee myös meidän elämäämme. vuoden 1977 loppuun. Penttilä ensimmäinen piirin puheenjoh- VTietty epävarmuus leimaa ihmiselämää. Tiedämmehän jäi kunnanjohtajan tehtävästä taja, joka ei itse ole sotaveteraa- niin vähän tulevaisuudesta. Sen me tiedämme, että meidän eläkkeelle vuonna 1996. ni. Hänen arvomaailmansa ja pitää olla valmiita, kun se hetki koittaa, jättämään kaiken. Aktiiviuransa aikana Juha- välitön olemuksensa ovat olleet ni Penttilä on hoitanut monia omiaan edistämään hyvää yh- onet tahtovat sulkea silmänsä tältä epävarmalta tule- kunnallisia ja muita luottamus- teistyötä. Juhani Penttilä on toi- Mvaisuuden näkymältä. Emme tahdo kovin kernaas- toimia. Sotiemme veteraanit ja minut Suomen Sotaveteraanilii- ti ajatella, mitä kaikkea voisi tapahtua, vaan yritämme elää työ heidän elinolojensa paran- ton valtuuston jäsenenä useana tätä nykyä aivan kuin huomispäivää ei olisikaan. Tai sitten tamiseksi on aina ollut tärkeää vuonna ja jatkaa edelleen liiton koetamme turvautua terveyteemme, ammattitaitoomme tai Juhanille. Hänet valittiin Tam- luottamuselimissä. aineelliseen omaisuuteemme. melan Sotaveteraaniyhdistyk- Ansioistaan hänelle on sen hallitukseen 1997 ja myö- myönnetty lukuisia kunnia- ja utta omaisuus, terveys ja yhteiskunnallinen asema hemmin sen pitkäaikaiseksi pu- ansiomerkkejä, mm. SVR R. Mmuodostavat hauraan elämänperustan, jolle rakentaa. heenjohtajaksi. Kanta-Hämeen Kun meitä kohtaavat elämän kriisit ja tulevaisuuden epävar- Suomen Sotaveteraaniliiton val- Sotaveteraanipiirin puheenjoh- Marja Riukka muus, tarvitsemme vahvempaa perustaa, jolle rakentaa luotta- tuuston jäsen ja liiton ansio- muksemme: Jumalan lupausta olla meidän kanssamme, mitä merkkitoimikunnan puheen- ikinä tapahtuneekin. Sitä perustaa Jeesus tarkoittaakin verta- johtaja Juhani Penttilä täytti 80 uksessaan talon rakentamisesta, ja Jeesuksen tapaan saamme vuotta 15. syyskuuta Tammelas- Kiitän kaikkia minua merkkipäivänäni hänen lupaustaan mielessämme pitäen jättää itsemme koko- sa. Hän on syntynyt Orivedellä 30.6.2015 muistaneita. naan Jumalan käsiin: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” ja suorittanut varusmiespalve- Olen suuresti ilahtunut tuesta Heimoveteraanien ja lunsa 1955-1956. Sotilasarvol- Suomen-poikien leskien hyväksi. itä rukousta pitemmälle meidän ei ihmisinä ja kristittyi- taan hän on reservin kapteeni. Snä tarvitse emmekä voikaan yltää. Mutta noista Jeesuksen Elämäntyönsä Juhani Penttilä Kovin muistitte minua, sanoista löytyvät turvallisuuden lähde ja tulevaisuuden toivo on suorittanut kunnalliselämän ylenmäärin aattelitte. tänään ja kaikkina päivinä. piirissä. Hänet valittiin vuonna Siitä kiitokset sanelen 1967 Tammelan kunnanjohta- ilon kannan kaunihimman. Björn Vikström jaksi hänen toimiessaan saman- Porvoon piispa aikaisesti Tammelan kunnan- Anni Grundström 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 5

Seutukunnalliset kirkkopäivät Montrealin Asevelikerho 80 vuotta Keski-Suomi einäkuun 12. vietet- Kanadan ja yhdistyksen li- laulut kuuluivat myös juhlan tiin Atlantide golfker- put juhlahuoneeseen ja viettä- ohjelmaan. Laukaa 20.9.2015 H Äänekoski 20.9.2015 holla Montrealin yhdistyk- mällä hiljainen hetki poisnuk- Yhdistys sai tervehdyk- sen 80-vuotisjuhlaa. Tilaisuus kuneiden jäsenten muistolle. set Suomen Sotaveteraanilii- aloitettiin tuomalla Suomen, Suomen ja Kanadan kansallis- ton Kanadan piiriltä ja kaikilta Kyrkdag 24.9. kl. 12.00 i Vasa Kanadan veteraaniyhdistyksil- Högmässa i Vörå kyrka tä. Pastori Matthew Anderson Kranspatrull till Hjältegravarna Lunch på Norrvalla lausui Pyhän Mikaelin seura- kunnan tervehdyksen ja Mir- Kirkkopäivä 24.9. klo 12.00 Vaasassa jam Kytölä Montrealin Suomi- Messu Vöyrin kirkossa Seuran tervehdyksen lausu- Seppelpartio Sankarihaudoille Lounas Norrvallassa en samalla Eino Leinon runon “Kansa kalliolla”. Juhlan koho- kohta oli Suomen presidentin myöntämän Suomen Valkoi- sen Ruusun 1. luokan mitalin luovuttaminen veteraaneil- lemme Harold Fernbergille ja Erich Järvleppille. SVR MI annettiin kerhomme kahdelle veteraanille. Kuvassa vas. puheenjohtaja Ismo Makkonen ja veteraanit Erich Järvlepp ja Ha- Teksti: Ismo Makkonen rold Fernberg Kuva: Jan Järvlepp

Valkeakoskella jaettiin 52 mitalia ansallisen veteraanipäi- keen tämä oli kenties viimeinen pään itsenäisyytensä säilyttä- Järviseudun yhdistysten kirkkopäivää vietettiin runsaslukuisesti Kvän 2015 juhla huipentui tilaisuus kohdistaa huomion- nyt, vieraan valtion miehityk- Evijärven kirkossa ja seurakuntakeskuksessa 27.8. Liturgina toimi neljännesvuosisataisesta perin- osoitus koko veteraanisukupol- seltä välttynyt maa. Tämä on kirkkoherra Aki Paavola ja saarnan suoritti veljespappi Mauri Pit- teestä poiketen kunniamerk- velle, ei yksinomaan nyt palki- suurelta osin veteraaniemme käranta. Päiväjuhlassa laulua esittivät Seija Rankinen ja Jalasjär- kien jakoon. Valkeakosken 113 tuille 90 vuoden keski-iän ylit- ansiota. Paikallisesti vuoden ven veteraanikööri Matti Kohtamäen johdolla. Kunnan tervehdyk- tunnuksen omaavasta veteraa- täneille kunniakansalaisille. 2017 tapahtumien valmistelut sen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Terhi Kultalahti. nista 52 sai kaupungin järjes- Ei ehkä sittenkään viimei- ovat Valkeakoskella käynnissä tämässä tilaisuudessa Suomen nen, sillä kahden ja puolen jo kolmatta vuotta. Aloitteen Valkoisen Ruusun 1. luokan vuoden kuluttua Suomi tulee varhaiseen liikkeelle lähtöön Sotiemme veteraanien mitalin. itsenäisenä valtiona 100-vuo- on tehnyt sotaveteraaniyhdis- Valkeakosken-Sääksmäen tiaaksi. Silloin juhlapuheissa tyksen perinnetoimikunta. alueellinen kirkkopyhä Salossa sotaveteraaniyhdistyksen jäsen- nostetaan esille se tosiasia, että lokuun viimeisenä sun- kunta oli ylimmillään 1970-lu- Suomi on yksi Euroopan pisim- Seppo Satamo Enuntaina Salossa kirkkopy- vun alussa yli 600. Viime vuon- hän järjestelyissä olivat muka- na lukumäärä laski alle sadan na Salon seurakunta, Sotainva- ja oli tämän vuoden veteraani- lidien Veljesliiton Salon Seudun päivänä 82. ”Olisi pitänyt saada osasto, Salon Seudun Sotavete- tämä merkki kaksikymmentä raanit, Perniö-Särkisalo Sota- vuotta sitten”, totesi eräs mita- veteraanit, Salon Seudun Rin- lin saaja kahvipöydässä juhlan tamaveteraanit ja Salon Seudun jälkeen. Olisi ollut monta tilai- Rauhanturvaajat. suutta laittaa se rintaan. Uskelan kirkossa pidetyn Se on totta, mutta toisaal- messun päätteeksi puhui Suo- ta isänmaa halusi vielä palkita men Rauhanturvaajaliiton Arkkitehti C. L. Engelin suunnit- kaikkia niitä veteraaneja, joille entinen puheenjohtaja, ken- telema, vuonna 1832 valmistu- ei ollut aikaisemmin myönnetty nut kirkko loi komeat puitteet raalimajuri Heikki Holma. vastaavan tasoista kunniamerk- kirkkopäivän vietolle. Puheessaan hän osoitti kiitok- kiä. Sodan jälkeisten tukitoi- sensa sotiemme veteraaneille. taloudellinen tuki kotona asu- mien, vuonna 1987 järjestetyn Mitalilla palkitut 95-vuotiaat veteraanit Ida Roivainen ja Vilho Pou- Teidän ansiostanne me kohta miseen, niin kauan kun se on ensimmäisen veteraanipäivän tanen saattajineen siirtyvät kaupungin tarjoamalle juhlakahville. juhlimme 100 -vuotista itsenäi- mahdollista. Myös veteraanien sekä tammenlehvien jaon jäl- Kuva: Jorma Hietala syyttämme. Olen vakuuttunut, puolisoiden ja leskien etuudet että me kaikki ymmärrämme on turvattava. Tämä tapahtuu tai ainakin opimme ymmärtä- parhaiten huolehtimalla itsenäi- Sotaveteraanipiireille ja yhdistyksille tehtävä mään, mikä etuoikeus on asua syydestämme kaikissa olosuh- tämän päivän Suomessa. teissa, kuten on ennenkin tehty. Kunniamerkkihakemus sotaveteraaneille Holma muistutti kuulijoita, Messun jälkeen kirkkoväki asavallan presidentti hy- men itsenäisyyden puolesta nisteriöön. Sotaveteraanipiirit ettei meilläkään valitettavasti siirtyi ruokailemaan seurakun- Tväksyi 2015 Ritarikuntien taistelleita elossa olevia sotiem- lähettävät kunniamerkkiehdo- mene tällä hetkellä hyvin. Nyt tatalolle. Tilaisuudessa luovu- esityksestä periaatteen, jonka me veteraaneja. tukset kootusti liittoon Marja meiltä kaikilta edellytetään yh- tettiin Heikki Holmalle valtio- mukaan kaikille myöntökritee- Kunniamerkit annetaan ve- Riukalle 15.11.2015 mennessä. teisymmärrystä ja vöiden kiris- tieteen tohtori Irmeli Hänni- rit täyttäville, rintamatunnuk- teraanijärjestöille luovutetta- Sotaveteraaniliitto vetoaa jä- tystä. Yksi asia on kuitenkin sel- käisen teos Sota ihmisessä sen omaaville sotaveteraaneil- vaksi Kansallisen veteraanipäi- senyhdistyksiinsä, että ne etsi- vä: kunniavelka sotiemme vete- – totta, tarua ja unta. le myönnettäisiin Suomen Val- vän (27.4.) aikoihin aikaisem- sivät vailla kunniamerkkiä ole- raaneille on hoidettava. Tämä koisen Ruusun 1. luokan mitali man Itsenäisyyspäivän sijaan. vat veteraanit ja laatisivat heille tarkoittaa mm. sitä, että vete- Teksti: Heimo Purhonen (SVR M1) vuosina 2015-2017. Sotaveteraaniliitto toimit- kunniamerkkiehdotukset. raanisukupolville on tarjottava Kuva: Salon Seurakunnan Puolustusvoimain ylipääl- taa kaikki yhdistysten ja piiri- vuotuinen kuntoutus ja riittävä kuva-arkisto likkö haluaa näin muistaa Suo- en kokoamat ehdotukset mi- 6 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Kuolleita Sankarivainajien muisto on ikuinen Sankarivainajien muiston peasti. On vaarana, että kansa- Pyydän lukijoilta apua tämän Kalervo vaaliminen on kasvanut laisten omakohtaiset kokemuk- hankkeen onnistumisessa. Suomessa arvokkaaksi pe- set ja muistot raskaista sodan Tunnetteko tai tiedättekö vie- Hämäläinen rinteeksi ja hyvin hoidetut päivistä eivät enää pitkään oh- lä elossa olevia henkilöitä, jot- sankarihautausmaat ovat jaa yhteistä arvomaailmaam- ka ovat olleet siunaamassa so- 1917-2015 osa kansakunnan yhteistä me. Tämä on vältettävissä, jos tavainajia, vieneet viestiä kaa- Kalervo Hämäläinen syn- muistia. Hautausmaiden kaatuneitten muisto ja hautaus- tumisesta tai olleet pro Patria tyi Vesannolla 17.1.1917. Sibe- hiljainen kauneus ja korut- maiden hyvän hoidon perinne -muistotauluhankkeissa aktii- lius-Akatemiassa opiskelun tomuus viehättävät ja vai- siirretään uudelle sukupolvelle. visesti mukana? jälkeen hän toimi vuosikym- kuttavat siellä kulkijaan. Olen tekemässä lyhytdo- Olen kiitollinen aiheeseen menet Karjalan Yhteiskoulun kumenttisarjaa sankarihauta- liittyvistä yhteydenotoista! musiikinopettajana ja perus- äin on vielä nyt, mut- usmaista, pro Patria -tauluis- Toimittaja Vesa Saarinen on to- tamansa Suomi-Pojat ja -tytöt ta veteraanien ja kaa- ta, kenttähautausmaista sekä Vesa Saarinen teuttanut runsaasti veteraani- ry:n toiminnanjohtajana. Kuo- tuneiden lähiomaisten vankileireillä menehtyneiden Niittykummuntie 11, Espoo aiheisia dokumentteja, joita on ro esiintyi paljon kotimaassa rivitN harvenevat kuitenkin no- muistomerkeistä Yle TV 1:lle. s-posti: [email protected] esitetty myös TV:ssä. ja ulkomailla. Samainen kuoro esiintyi myös vuoden 1965 It- senäisyyspäivän vastaanotolla, uomen sodanjohto päät- totoimikunta. Toimikunta an- mainittakoon mm. Väinö Aal- tausmaihin, mutta tunnista- jossa se esitti mm. Ateenalais- Sti talvisodan aikana, että toi asiantuntija-apua ja ohjaus- tonen, Essi Renvall, Aimo Tuki- mattomat haudattiin kenttä- ten laulun. Tämä närkästytti kaatuneet siirretään haudat- ta, kun kaatuneiden lukumäärä ainen ja Tapio Wirkkala. Muis- hautausmaihin. Myös sota- ääriliikkeiden edustajia. tavaksi kotiseutunsa hautaus- kasvoi jatkosodan aikana ja ai- tomerkkien kuva-aiheet olivat vankileireillä menehtyneillä Sotaveteraanien ja koko Suo- maille. Näin sankarihautajai- heutti pulmia monilla hautaus- lähinnä kaipauksen ja hyvästi- ovat muistomerkit entisellä men kansan tunteita liikutta- set pystyttiin järjestämään ko- mailla. jätön sekä tulevaisuuden ja jat- Neuvostoliiton alueella. nut ja edelleen liikuttava ”Ve- tiseudulla ja sodan uhrit jäivät Sodan jälkeen hautausmai- kuvuuden teemoja. Sankarihautausmaita on teraanin Iltahuuto” on Kalervo konkreettisesti lähelle kotiaan den valkoiset puuristit korvat- Kaatuneita jouduttiin hau- yhteensä 622 ja niillä lepää Hämäläisen tunnetuin sanoit- ja läheisiään. Voi sanoa, että tiin pysyvimmillä hautakivillä, taamaan myös kenttähauta- yli 80 000 vainajaa, jotka an- tama ja säveltämä teos. Sitä esi- tämä käytäntö oli poikkeuk- kiviristeillä ja muistomerkeillä. usmaihin, jotka nyt sijaitsevat toivat henkensä vapautemme tetään useimmissa veteraaniti- sellista ja muissa sotaa käyvis- Niissä on pyritty korkeaan tai- luovutetuilla alueilla tai muis- puolesta. Sankarihauta-alueet laisuuksissa ja sen esittäminen sä maissa ei tätä tapaa nouda- teelliseen tasoon. sa maissa. Jatkosodan alkuvuo- ja muistomerkit ovat osa suo- jatkunee myös perinneaika- tettu samalla perusteellisuu- Monilla paikkakunnilla jär- sina sotatoimien edettyä suo- malaista hautausmaakulttuu- na. Veteraanin Iltahuuto -ka- della. jestettiin muistomerkkikilpai- malaiset tarkistivat myös tal- ria. Ne ovat oiva paikka rau- setti saavutti platinalevyn ra- Suomen Aseveljien Liiton luja, joihin otti osaa tunnettu- visodan taistelutantereet. Ne hoittua kaiken kiireen keskel- jan vuonna 1993, kun äänitet- aloitteesta perustettiin vuon- ja kuvanveistäjiä ja arkkitehte- vainajat, jotka tunnistettiin, lä ja niiden koruton kauneus tä oli myyty 25 000 kpl. Äänite na 1943 Kaatuneiden Muis- jä. Tunnetuista kuvanveistäjistä toimitettiin kotiseutunsa hau- viehättää kulkijaa. oli ensimmäinen platinalevyn saanut singlekasetti Suomes- sa. Jorma Hynnisen, Laivas- ton Soittokunnan ja tuhanteen Elämäntyöpalkinto Hannes Hynöselle nousseen Sotaveteraani- ja nii- den perinnekuorojen esitys- otaveteraani Hannes Hy- kotiinsa. Paikalla oli myös Han- tä Veteraanin Iltahuudosta on nönen nousi suomalais- neksen poika Pertti Hynönen. katsottu yli 1,5 milj. kertaa. ten ihmisten tietoisuu- Jos jollekin oli vielä epäselvää, Esitys on taltioitu Sotaveteraa- Steen Linnan juhlissa vuonna on Hannes varsin veikeä per- niliiton 50-vuotisjuhlavuoden 2014. Hynönen on 102-vuoti- soona. Palkinnon kävi Mikke- tapahtumiin liittyneessä Suo- as ja asuu Mikkelissä omas- lissä jakamassa Positiivareiden mi on hyvä maa -konsertissa sa asunnossaan. Ammatiltaan Kiti Friman ja Juuso Töytäri, 3.11.2007. Hynönen oli maanviljelijä. jotka kertoivatkin elämäntyö- Kalervo Hämäläiselle myön- Hynösen valloittava persoo- palkinnon menneen juuri oike- nettiin kamarineuvoksen arvo na ja positiivinen asenne teki- alle henkilölle. Perjantaiaamu- 1972 ja Vapaudenristin IV luo- vät vaikutuksen elämäntyöpal- päivän aikana Hynönen kertoi kan kunniamerkin hän sai kinnon myöntäneeseen raatiin. nuorille palkinnonjakajille elä- Elämäntyöpalkinnon luovuttivat Positiivarit Oy:stä Juuso Töytäri 2005. Kunnioitettavan ikänsä aikana mästään, taustastaan ja nyky- ja Kiti Friman. Keskellä palkittu sotaveteraani Hannes Hynönen. Hynönen on nähnyt paljon yh- hetkestään. Hannes on mukana Kuva: Janne Nykänen Markku Seppä teiskunnallista ja teknologista nykypäivän arjessa, mutta his- muutosta; hyviä ja huonoja ai- toria on kirkkaasti mielessä vie- leen, parantaa kaikkien elä- sitiivisimman Suomalaisen va- koja. Asenteensa sotaveteraa- lä tänäkin päivänä. Elämäntyö- mänlaatua. Annetaan myön- linnalla on jo pitkät perinteet. ni on kuitenkin halunnut pitää palkintoa ei jaeta vain hyvän- teisen asenteen ratkaista - edes Idean isä on yrittäjä ja luen- positiivisena. Hynösen hersy- tuulisuuden vuoksi, vaan raati yhden viikon ajan vuodessa. noitsija Juhani Töytäri. Vuoden vä huumori, helmeilevä nau- arvostaa sitä, että henkilö on Positiivarit Oy ja Suomen Positiivisin Suomalainen on ru ja elämäniloisuus on tarttu- elänyt elämäänsä positiivisten Nuorkauppakamarit ry yhteis- valittu vuodesta 1993 lähtien. vaa. Hannes Hynönen ansait- ajatusten siivittämänä vastoin- työssä jakavat vuosittain Suo- Elämäntyöpalkintoa ei see elämäntyöpalkinnon, sillä käymisistä huolimatta. men Positiivisimman Suomalai- myönnetä säännöllisesti vuo- hän on loistava esimerkki kai- sen kunniamaininnan. Valin- sittain, vaan ainoastaan silloin, kille meille muille. Positiivisuusviikko nan tarkoituksena on korostaa kun raati kokee, että joku erit- Positiivisuusviikkoa on vietet- positiivisuutta ja palkita onnis- täin varteenotettava henkilö Käy katsomassa Palkitseminen kotona ty ensimmäisen kerran vuon- tumisia ja näin vaikuttaa yhteis- tulee esiin. Vuoden Positiivisin Sotaveteraaniliiton Positiivisen elämäntyön pal- na 1991. Viikon tavoite on li- kuntaan positiivisesti. Yhteis- Suomalainen –kunniamainin- internet-sivut ja facebook. kinto jaettiin Hanneksen koto- sätä myönteisyyttä ihmisten kunnan haasteiden ja epävar- nan 23-vuotisen jakohistorian www.sotaveteraaniliitto.fi na Mikkelissä 28. elokuuta. Sa- arkipäivässä. Jokainen, joka muuden keskellä on tarkoitus aikana elämäntapapalkinto on teisen päivän valaisi hurmaava käytöksellään, asenteellaan, sa- herättää suomalaiset näkemään myönnetty viisi kertaa. https://www.facebook. herra Hynönen, joka otti va- noillaan ja energisyydellään luo mahdollisuuksia sekä valaa us- com/sotaveteraaniliitto lintaraadin vastaan lämpimästi positiivista ilmapiiriä ympäril- koa tulevaisuuteen. Vuoden Po- Kiti Friman 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 7

Uutta tietoa rintamaveteraanien Rintamaveteraanien kuntoutuksen tarkastelua 2014 laitosk. avokunt. avokunt. veter. palautus kuntoutustilastosta 2014 kuntoutuk- laitos- avo- kust. laitos- kust. kesto osall. euroa seen kunt. kunt. kunt. ulkaisemme keskeiset tiedot Etelä-Karjala ja viimeinen on Piiri yksikkö oikeutetut kertaa vrk jaksoa €/veteraani kesto vrk €/veteraani kertaa kunt. % Valtiokonttorin kokoamista Varsinais-Suomi. EK Eksote 895 120 1486 472 2 450 12,4 1 510 17,3 66,1 J EK Imatra 227 34 396 186 2 325 11,6 743 12,3 96,9 tilastoista rintamaveteraanien Punaisella merkityt kohdat EP Teuva 29 4 49 7 2 619 12,3 1 302 7,0 37,9 6 301 kuntoutuksesta vuodelta 2014 kaipaavat kunnissa paranta- EP Kaksineuvoinen 96 12 91 36 3 054 7,6 933 13,3 50,0 kunnittain/kuntayhtymittäin. mista, siniset ovat Valtiokont- EP Suupohjan peruspalv. 34 5 106 15 4 146 21,2 1 131 19,3 58,8 23 205 Veteraanien kuntoutukseen torin ohjeistuksen alarajan ylä- EP Järvi Pohjanmaa 69 22 230 25 1 926 10,5 465 7,0 68,1 EP Lapua 48 5 50 29 1 678 10,0 1 010 14,5 70,8 12 576 osallistuminen nousi edellises- puolella. EP Kuusiokuntien tk 134 19 184 82 1 772 9,7 925 9,3 75,4 tä vuodesta ja myös kuntoutus- Tilasto kokonaisuudessaan EP Seinäjoki 215 39 389 124 1 800 10,0 831 11,5 75,8 7 403 varoja palautettiin vähemmän. on Sotaveteraaniliiton internet- EP Kauhajoki 84 15 170 50 2 161 11,3 921 16,5 77,4 Laadullisella puolella laitos- sivuilla osoitteessa www.sota- EP JIK 161 21 294 120 2 613 14,0 744 8,7 87,6 4 034 kuntoutusjaksojen keskimitta veteraaniliitto.fi HKI Kauniainen 78 7 110 30 2 171 15,7 1 459 19,6 47,4 3 592 HKI Vantaa 450 98 1120 147 2 144 11,4 1 555 16,6 54,4 nousi 12 vuorokauteen ja avo- Samaisessa tiedostossa on HKI Espoo 812 148 1890 313 2 268 12,8 1 380 14,5 56,8 kuntoutusjaksojen määrä vä- myös kuntakohtainen tilasto, HKI Helsinki 2710 484 5889 1100 2 329 12,2 927 13,8 58,5 häisesti. jossa vähiten varoja kuntoutuk- KAI Kainuun maakunta 821 228 2 537 284 2 103 11,1 647 11,1 62,4 Aineisto on jaoteltu sotave- seen oikeutettua veteraania koh- KAI Puolanka 85 13 158 46 2 110 12,2 683 14,3 69,4 15 327 KH Forssan seudun ty 217 46 532 15 2 229 11,6 3 011 13,4 28,1 30 251 teraanipiirien mukaan. Ensim- ti käytettiin Vöyrillä 432 euroa KH Akaa 86 16 180 43 1 928 11,3 809 14,7 47,3 2 401 mäinen on aakkosjärjestyksen ja eniten Laitilassa 1900 euroa. KH Hämeenlinna 391 81 985 107 1 927 12,2 1 338 16,8 48,1 32 306 KH Janakkala-Hattula 130 34 414 32 2 395 12,2 1 319 13,3 50,8 KH Somero 65 17 182 25 2 284 10,7 1 107 9,4 64,6 KP Kalajoki 61 18 179 16 1 868 9,9 1 244 23,3 55,7 Rintamaveteraaniliiton ja Sotaveteraaniliiton esitys KP Kallio 120 50 514 18 1 742 10,3 813 10,0 56,7 KP KP:n peruspalvelu ky 72 27 357 15 2 715 13,2 756 11,0 58,3 KP Kokkola 184 51 498 63 1 975 9,8 1 395 15,5 62,0 Kaikki veteraanit samalle viivalle KP PPKY Selänne 88 25 295 37 2 261 11,8 958 16,6 70,5 KP Perho 13 5 27 9 1 038 5,4 1 253 19,6 107,7 palveluiden saannissa KS Viitasaari 54 11 118 22 1 971 10,7 1 646 20,3 61,1 KS Keski-Suomen seut tk 220 46 542 90 2 274 11,8 759 13,6 61,8 17 206 Rintamaveteraaniliitto ja Sotaveteraaniliitto esittävät, että sodis- KS Jämsä 137 27 340 35 2 124 12,6 216 23,0 64,4 sa vammautumattomille rintamaveteraaneille turvataan kunnal- KS Pihtipudas 17 5 58 6 2 334 11,6 568 13,3 64,7 liset avopalvelut valtion varoilla, jolloin varmistetaan palveluiden KS Saarikka 108 15 194 63 2 427 12,9 778 15,5 72,2 7 543 KS Äänekoski 82 29 359 34 2 583 12,4 1 399 25,6 76,8 saatavuus asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta ja KS Jyväskylän yta 506 168 1955 289 2 306 11,6 828 11,6 90,3 päästään eroon veteraanien eriarvoisesta kohtelusta kuntien välil- KS Kinnula 6 2 19 4 2 025 9,5 327 9,5 100,0 lä. Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on käytännössä viimeinen mah- KYM Hamina 228 77 956 29 2 522 12,4 2 090 7,4 46,5 dollisuus veteraanihuollon laadulliseen kohentamiseen. KYM Pyhtää 34 2 34 16 3 489 17,0 1 461 22,0 52,9 Vuoden 2017 alussa palveluja tarvitsevien rintamaveteraanien KYM Kouvola 625 114 1454 276 2 556 12,8 1 096 17,0 62,4 KYM Kotka 451 84 1034 257 2 358 12,3 919 16,7 75,6 määrä Suomessa on runsas 10 000. Esitetyn palvelupaketin hinta KYM Virolahti 77 7 96 78 2 549 13,7 747 12,0 110,4 on noin 8 000 euroa/veteraani. Mikäli kaikki etuuteen oikeutetut KYM Miehikkälä 42 9 118 44 2 666 13,1 515 8,0 126,2 käyttäisivät täysimääräisesti palveluja, siihen tarvittaisiin noin 90 LAH Päijät-Hämeen soster ky 281 39 468 135 2 354 12,0 1 382 18,4 61,9 4 670 milj. euroa. Perustellusti voidaan arvioida, että noin puolet etuu- Aava LAH Heinola 117 17 186 56 2 032 10,9 1 102 15,6 62,4 teen oikeutetuista käyttäisi palveluja täysimääräisesti. Kunnat jär- LAH Oiva 169 20 240 117 2 309 12,0 1 098 17,1 81,1 19 875 jestävät jo osittain näitä palveluja, mikä pienentää lisävarojen tar- LAH Lahti 528 59 647 465 2 204 11,0 799 18,3 99,2 vetta. LAP Keminmaa 49 15 156 4 1 795 10,4 991 16,0 38,8 11 111 Palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä pienenee nopeas- LAP Kolari 17 7 68 1 1 893 9,7 180 3,0 47,1 LAP Utsjoki 6 2 20 1 1 717 10,0 103 6,0 50,0 ti. Kahdessa vuodessa veteraanien määrä vähenee 40 %. LAP Muonio-Enontekiö 33 6 70 14 2 310 11,7 787 15,6 60,6 Sotiemme veteraaneja on keskuudessamme noin 24 000. Kor- LAP Inari 44 7 70 21 1 767 10,0 860 16,7 63,6 5 785 keasta iästään (keski-ikä 91 v) huolimatta veteraanit haluavat LAP Rovaniemi 651 179 2704 238 3 041 15,1 1 302 22,1 64,1 edelleen asua kotona. Toimintakyvyn heikkeneminen on suurin LAP Ylitornio 54 19 212 17 2 106 11,2 1 495 8,3 66,7 kotona selviytymistä heikentävä tekijä. Veteraanin kotona selviy- LAP Salla 98 17 170 52 1 729 10,0 1 437 15,8 70,4 LAP Tornio 177 71 1111 54 3 214 15,6 740 9,3 70,6 tymistä voidaan tukea kuntoutuksella ja palveluilla. Sotilasvam- LAP Pello 35 11 126 14 1 968 11,5 740 14,4 71,4 malaki turvaa sotainvalidien tarvitsemien palveluiden saatavuu- LAP Kemijärvi 184 35 350 109 1 849 10,0 806 10,8 78,3 29 982 den. LAP Kittilä 60 17 238 30 2 284 14,0 593 15,0 78,3 LAP Kemi 192 53 857 112 2 817 16,2 998 17,1 85,9 LAP Ranua 65 6 70 51 2 263 11,7 1 541 16,3 87,7 17 771 Suomen Sotaveteraaniliitto ry Rintamaveteraaniliitto ry LAP Tervola 52 16 170 30 1 931 10,6 518 1,7 88,5 LAP Pelkosenniemi-Savukoski 36 2 20 30 1 952 10,0 941 15,1 88,9 LAP Posio 76 15 174 58 2 240 11,6 516 10,0 96,1 16 566 LAP Sodankylä 95 19 229 81 2 326 12,1 502 10,5 105,3 PIR Juupajoki 9 2 24 1 2 570 12,0 2 896 15,0 33,3 PIR Tampere 916 217 2530 139 1 741 11,7 605 22,3 36,6 53 209 PIR Valkeakoski 108 22 215 24 1 864 9,8 1 387 13,5 42,6 15 030 PIR Pirkkala 65 12 121 22 1 905 10,1 1 182 16,8 52,3 6 629 PIR Urjala 21 3 30 10 2 099 10,0 1 179 20,4 53,8 PIR Kihniö 12 1 10 9 1 733 10,0 734 9,9 55,0 PIR Mänttä-Vilppula 70 22 228 17 1 923 10,4 759 13,2 55,7 PIR Kangasala kty 133 15 178 109 2 166 11,9 592 9,4 56,1 16 595 PIR Sastamala 160 26 287 65 1 420 11,0 1 272 20,2 56,9 PIR Lempäälä 51 5 54 42 1 954 10,8 1 280 18,1 58,5 PIR Ikaalinen 26 5 54 9 2 060 10,8 786 13,1 60,5 4 264 PIR Nokia 91 20 248 37 2 505 12,4 881 13,0 62,6 3 976 PIR Ylöjärvi 73 14 180 32 2 440 12,9 1 310 18,4 63,0 PIR Parkano 33 9 110 30 1 763 12,2 634 7,7 66,1 PIR Hämeenkyrö 46 9 73 30 1 826 8,1 920 20,3 69,0 Suomen Veteraaniliittojen valtuuskunnan edustajat tapasivat per- PIR Virrat ja Ruovesi 87 11 110 47 1 788 10,0 1 188 17,2 95,0 4 275 he- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan. Tapaamiseen osallistui- PK Liperin sosterv. 60 8 89 22 2 158 11,1 1 526 24,0 50,0 vat (vas.) ministerin erityisavustaja Eeva Salmenpohja, Finn-Göran PK Joensuu 632 121 1452 254 2 344 12,0 1 132 15,2 59,3 9 505 Wennström, Juhani Saari, pöydän päässä ministeri Juha Rehula, PK Lieksa 147 29 333 69 2 259 11,5 1 238 19,8 66,7 1 773 Vevan puheenjohtaja Matti Louekoski, Seppo Savolainen ja Tero PK Juuka 30 5 49 15 1 647 9,8 707 17,7 66,7 7 419 Tuomisto. Kuva: Markku Seppä PK Rääkkylä 21 7 79 8 2 116 11,3 1 364 20,5 71,4 PK Nurmes-Valtimo 109 24 240 56 1 908 10,0 775 16,8 73,4 5 574 8 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

laitosk. avokunt. avokunt. veter. palautus Kuntoutus ja palvelut - kuntoutuk- laitos- avo- kust. laitos- kust. kesto osall. euroa seen kunt. kunt. kunt. Piiri yksikkö oikeutetut kertaa vrk jaksoa €/veteraani kesto vrk €/veteraani kertaa kunt. % vain juhlapuhettako? PK Tohmajärvi 32 12 130 14 2 090 10,8 1 340 20,4 81,3 PK Kitee 70 7 74 51 1 988 10,6 893 15,8 82,9 altion talousarvioesi- roa ja kotiin vietäviin avopalve- PK Ilomantsi 145 26 307 96 2 309 11,8 941 16,0 84,1 PK Polvijärvi 29 4 41 24 1 671 10,3 800 17,7 96,6 tys vuodelle 2016 on luihin 1 398 074 €. PP Muhos 54 12 116 18 1 256 9,7 1 280 18,0 55,6 10 096 jälleen muistutus sii- Kaikkien edun mukaista oli- PP Oulainen 35 15 128 5 1 678 8,5 869 13,0 57,1 Vtä, että toiveikkuus veteraani- si, että veteraaniaikakauden PP Raahen seutu 185 37 458 75 2 409 12,4 1 224 21,9 60,5 kuntoutusmäärärahojen pysy- loppuvuosiksi löydettäisiin yh- PP Oulunkaaren ky 246 37 354 135 1 655 9,6 1 110 15,5 69,9 misestä nykyisellä tasolla oli teinen näkemys. Arvioon mää- PP Siikalatva 43 4 49 29 2 207 12,3 784 9,3 76,7 6 888 PP Kempele 44 6 60 29 1 637 10,0 910 10,2 79,5 ennenaikaista. Valtiovarain- rärahojen riittävyydestä tuli- PP Hailuoto 10 2 24 6 2 257 12,0 368 10,3 80,0 ministeriön julkaisema ta- si kuulla palautetta kunnista ja PP Taivalkoski 73 26 260 35 1 349 10,0 1 120 18,0 83,6 lousarvioesitys vuodelle 2016 perusteluista riittävän määrä- PP Haapavesi 28 13 102 12 1 381 7,8 801 10,8 89,3 1 556 (14.8.2015) esittää rintamavete- rahan tason säilymiseksi. Vaik- PP Liminka 11 2 17 8 1 613 8,5 787 13,8 90,9 PP Kuusamo 292 29 290 238 2 210 10,0 910 13,1 91,4 89 546 raanien kuntoutukseen ja pal- ka luonnollinen poistuma vä- PP Tyrnävä 12 0 0 11 0 0,0 974 11,2 91,7 veluihin 25,3 miljoonaa euroa, hentää etuuksiin oikeutettujen PP Lumijoki 12 0 0 11 0 0,0 974 11,4 91,7 jolloin leikkaus olisi n. 5 mil- veteraanien määrää, niin kun- PP Pyhäntä 3 1 10 2 1 896 10,0 1 093 12,0 100,0 joonaa euroa. Useat yhteis- touttavien kuntoutuspalvelu- PP Oulu 975 136 1 709 1 268 1 816 12,6 497 8,6 144,0 PS Ylä-Savon sote 226 83 1028 19 2 473 12,4 767 12,1 45,1 10505 työtahot ovat pyrkineet vai- jen tarve kasvaa ja tarvitaan PS Lapinlahti 63 16 198 18 2 475 12,4 729 10,4 54,0 kuttamaan tavoitteeseen, jos- yhä enemmän riittävän pitkiä PS Kuopio 456 91 963 167 1 828 10,6 1 073 16,5 56,6 24 582 sa määrärahojen taso säilyisi ja monimuotoisia kuntoutus- PS Pohjois-Savon sote 203 45 517 70 2 131 11,5 920 16,9 56,7 2 359 nykyisellä tasolla lähivuodet. jaksoja, jotta niillä olisi vaikut- PS Tuusniemi 17 3 30 7 1 706 10,0 1 132 16,0 58,8 Myös poliittinen ilmapiiri on tavuutta toimintakyvyn säily- PS Sisä-Savo 92 7 63 55 1 601 9,0 1 188 20,9 67,4 9 421 PS Heinävesi 33 4 48 19 2 064 12,0 1 010 7,8 69,7 15 759 antanut lupauksia siihen suun- miselle. Samoin monipuolisten PS Siilinjärvi 52 19 246 22 2 471 12,9 1 845 32,0 78,8 taan, että veteraaneille suun- kotona selviytymistä tukevien SAT Lavia 10 3 38 1 2 495 12,7 975 20,0 40,0 10 996 nattu määräraha varmistaisi palvelujen avulla voidaan pe- SAT Eura 67 21 249 6 2 266 11,9 356 7,8 40,3 kuntoutuksen ja palvelut niitä rustellusti edesauttaa kotona SAT Säkylä-Köyliö 44 7 100 14 2 650 14,3 868 18,9 47,7 8 581 SAT Pohjois-Satak. Kankaanpää 107 28 343 27 2 260 12,3 808 16,0 51,4 tarvitseville, mutta tämä esitys selviytymistä. SAT Rauma 196 48 552 82 2 272 11,5 578 16,4 66,3 vesittää toteutumiselta pohjaa. Kunnissa ei voida tehdä SAT Keski-Satakunnan seututerv 180 48 589 102 2 481 12,3 518 9,7 83,3 31 425 Jälleen! kuntoutus- ja palvelusuunni- SAT Porin ptk 420 55 860 312 3 410 15,6 612 8,0 87,4 Valtion talousarvioesityk- telmia perustuen todettuun SAT Huittinen 49 8 96 35 2 246 12,0 529 11,3 87,8 2 216 sessä vuonna 2016 rintamave- tarpeeseen ensi vuodelle, kos- SS Mäntyharju 41 6 80 12 3 448 13,3 1 716 28,3 43,9 8 698 SS Itä-Savon shp 273 66 804 54 2 319 12,2 1 224 17,1 44,0 teraanien määräksi on arvioi- ka määrärahan leikkaus to- SS Mikkelin seutu 305 37 531 102 3 168 14,4 1 472 17,3 45,6 tu yhteensä 17 600. Talousar- teutuessaan vie suunnittelulta SS Varkaus 116 30 352 26 2 275 11,7 1 227 16,8 48,3 vioesityksen pohjana käytetään pohjan. Veteraanien omaa pet- SS Juva 40 12 128 8 2 232 10,7 760 15,4 50,0 veteraanien määrässä arviota, tymystä ei voida edes julki kir- SS Pertunmaa 15 5 65 5 2 495 13,0 2 016 30,0 66,7 SS Joroinen 27 1 14 17 3 469 14,0 1 526 18,5 66,7 2 323 joka lähinnä vastaa loppuvuo- joittaa, kun hänelle kerrotaan, SS Kangasniemi 28 5 58 14 2 062 11,6 687 11,4 67,9 3 346 den 2016 tilannetta ja on siis to- että valitettavasti jonot kuntou- SS Pieksämäki 119 30 442 98 2 760 14,7 657 10,3 107,6 dellisuutta pienempi siinä vai- tukseen kasvavat ja jäät odotte- SÖD Åland 156 5 86 27 2 948 17,2 2 618 10,4 20,5 49 826 heessa, kun määrärahoja mak- lemaan tulevaa. SÖD Sibbo 59 7 82 18 3 858 11,7 933 11,4 42,4 SÖD Kemiönsaari 73 14 156 17 1 675 11,1 543 19,7 42,5 29 169 setaan kunnille. Mutta toivotaan, että talous- SÖD Parainen 98 10 100 34 1 689 10,0 922 21,3 44,9 29 040 Vuodelle 2015 rintamavete- arvio on esitys, joka muuttuu, SÖD Kirkkonummi 55 3 49 23 3 117 16,3 1 107 23,0 47,3 12 627 raanien kuntoutusmäärärahat kun eduskunta on käsitellyt SÖD Hanko 41 3 45 20 3 041 15,0 893 12,1 56,1 7 930 olivat talousarviossa yhteen- vuoden 2016 talousarvion. Me SÖD Raseborg 182 19 207 100 1 737 10,9 1 296 17,0 65,4 sä 30,6 milj. euroa, josta varat- edunvalvontajärjestönä yhdes- SÖD Inkoo 21 1 10 13 1 641 10,0 1 188 18,9 66,7 SÖD Siuntio 22 2 20 22 1 693 10,0 1 358 21,2 109,1 3 173 tiin 10 milj. euroa käytettäväk- sä kuntien ja muiden yhteis- SÖD Loviisan seudun tervey 119 21 234 114 2 114 11,1 468 9,1 113,4 6 778 si kotiin vietäviin palveluihin. työtahojen kanssa lähdemme UU Pornainen 15 1 14 6 2 947 14,0 1 250 24,5 46,7 Määrärahalla ei voitu toteuttaa liikkeelle siitä, että määräraha UU Askola 16 0 0 8 0 0,0 940 10,0 50,0 kuntoutusta kaikille sitä tar- pysyy vähintään vuoden 2014 UU Nurmijärvi 84 15 171 28 2 318 11,4 660 9,0 51,2 16 550 UU Mäntsälä 67 8 84 27 1 915 10,5 1 285 18,0 52,2 8 182 vitseville ja elokuun loppuun tasolla ja se on 36,6 milj. eu- UU Kerava 96 12 148 42 2 191 12,3 1 267 16,8 56,3 mennessä oli 125 kuntaa teh- roa. Eduskunnan juhlaistun- UU Perustky Karvainen 132 40 596 41 2 920 14,9 1 434 20,8 61,4 8 656 nyt lisämääräraha-anomuksen non 5.12.2012 lausuma; riittävä UU Tuusula 72 17 179 31 2 215 10,5 883 14,6 66,7 Valtiokonttorille kuntoutuksen määräraha rintamaveteraanien UU Järvenpää 85 12 141 50 2 034 11,8 890 13,6 72,9 osalta ja palveluihin osoitettua kuntoutukseen kehyspäätök- UU Hyvinkää 214 33 346 181 1 948 10,5 535 7,1 100,0 UU Porvoo 180 10 94 183 1 710 9,4 662 9,6 107,2 18 187 lisämäärärahaa haki puoles- sessä 2014-2017 antanee tähän UU Riihimäki + 2 216 30 344 206 2 144 11,5 442 6,7 109,3 23 375 taan 137 kuntaa tai kuntayhty- myös oikeuden. UU Lohja 175 41 477 183 2 198 11,6 943 16,2 128,0 mää. Kuntoutukseen jaettava VAA Vöyri 25 4 50 0 2 699 12,5 0 0,0 16,0 8 256 lisämääräraha on 1 928 060 eu- Anni Grundström VAA Kaskinen 5 2 16 0 1 448 8,0 0 0,0 40,0 VAA Kruunupyy 40 14 160 4 2 220 11,4 1 525 25,8 45,0 VAA Vaasan alueterv. 273 44 555 108 2 267 12,6 1 435 19,6 55,7 VAA Nykarleby 23 9 98 4 1 973 10,9 156 2,8 56,5 VAA Närpes hälso 69 19 190 35 2 004 10,0 631 14,8 78,3 7 659 VAA Kristinestad 48 22 235 16 2 040 10,7 744 9,3 79,2 9 189 VAA Jakobstads … 112 38 421 77 1 822 11,1 368 6,2 102,7 VAA Korsholm 52 10 108 46 2 013 10,8 391 6,1 107,7 VAA Malax-Korsnäs hälso 54 16 168 62 2 258 10,5 248 5,8 144,4 VS Turku 888 72 831 110 2 166 11,5 5 320 26,6 20,5 VS Loimaa 136 40 534 22 2 649 13,4 978 14,2 45,6 VS Pöytyän kty 55 7 80 22 2 179 11,4 1 342 17,4 52,7 VS Uudenkaupungin yta 129 23 318 46 2 749 13,8 1 328 20,3 53,5 5 827 VS Kaarina 108 21 307 40 2 600 14,6 925 16,0 56,5 VS Härkätien kty 104 20 242 47 2 356 12,1 854 13,0 64,4 VS Salo 269 30 378 156 4 128 12,6 859 15,7 69,1 1 048 VS Laitila 29 11 162 12 3 347 14,7 1 524 19,8 79,3 Luotettavaa tietoa terveydestä ja VS Naantali 85 15 188 46 2 357 12,5 626 10,9 71,8 sairauksista kaikille suomalaisille » VS Ppky Akseli 78 18 223 46 2 581 12,4 542 12,5 82,1 2 570 VS Paimio Sauvo 64 12 157 43 2 515 13,1 644 11,3 85,9 5 738 VS Raisio 136 32 395 95 2 317 12,3 304 7,4 93,4 2 747 27 319 5 289 63 561 13 196 2 282 12,0 963 14,0 67,7 890 978 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 9

Esimerkillistä palveluohjausta Loimaalla

iemmin keväällä Lou- kiksi fysioterapiaa kotikäyntei- teistyötahot hyvin, joten pal- Kotona jaksaminen maalaiset avunsaajat ja osaa nais-Suomen aluehal- nä. Joillekin veteraaneille koti- veluohjausta tulee tehtyä aika Muhosen mukaan tärkeintä, lähestyä heitä. Työstään vete- lintoviraston veteraa- käynti on edellytys kuntoutuk- luontevasti, sanoo Muhonen. mitä määrärahoilla voidaan raanien asioiden hoitamisessa Aniasiain neuvottelukunta sel- sen toteutumiselle, Muhonen tarjota, on tukea kotona asu- hänelle on myönnetty Sotave- vitti, miksi Varsinais-Suomen kertoo. Kuuntelemalla apua miseen. Useimmat veteraa- teraaniliiton ansiomitali viime kunnissa jää valtion myöntä- Muhonen selventää, että van- nit tarvitsevat henkilökohtais- maaliskuussa. miä määrärahoja kuntoutuk- Loimaalaista työtä hustyötä tuetaan paljon myös ta hoivaa, johon Muhonen eri- Muhonen uskoo, että hänen seen ja kotipalveluihin käyt- Loimaa oli yksi kunnista, joissa Loimaan kaupungin puolesta, tyisesti toivoisikin lisää varoja lähestymistapaansa vanhus- tämättä. Neuvottelukunnan kaikki myönnetyt rahat käytet- veteraaneja on noin 130. Heille käytettäväksi. Avustaminen voi työhön voitaisiin soveltaa suu- tavoitteena oli tutkia, kuinka tiin veteraanien hyväksi, mu- kaupunki tarjoaa mm. lyhytai- kuitenkin tarkoittaa myös pe- remmillakin paikkakunnilla. määrärahojen käyttöä voitai- kaan lukien saadut lisämäärä- kaishoitojaksoja. suapua, ateria-apua, ulkoilua Kyse on ennen kaikkea kuunte- siin tehostaa. rahat. Johtava syy tälle onnis- Muhonen pyrkii ohjamaan tai kuljetusta. lemisesta. Ongelmia kunnissa oli vaih- tumiselle on Kaija Muhosen asiakkaitaan jatkohoitoihin ja Kun kotihoivaa hankitaan – Varmasti siihen pystyttäi- televasti. Toisissa palveluille ei tekemä palveluohjaustyö. kuntoutuksiin aina, kun mah- yksityisen palvelun kautta, ve- siin muuallakin. Minä hoidan ollut riittävästi hakijoita, toi- Muhonen on alkujaan Urja- dollista. teraanin luona käy säännölli- veteraanien palveluohjausta sissa veteraanit eivät käyttäneet lasta, mutta hän on ollut Loi- – Hoitoja pohditaan veteraa- sesti sama hoitaja. Muhosen täällä yksin, mutta isoissa kau- jo myönnettyä rahaa kokonai- maalla virassaan jo yli 30 vuot- nien kanssa yhdessä. Pyrin sil- mielestä säännöllisyys on etu, pungeissa voidaan esimerkiksi suudessaan. Loimaan vanhus- ta. Pitkän urankin jälkeen hän loin kuuntelemaan heitä niin, koska tällöin läheinen hoito- jakaa tehtäviä alueittain, Mu- työn ohjaajan Kaija Muhosen kokee työnsä yhä sopivan haas- että heidän tarpeensa tulisivat suhde pääsee muodostumaan. honen esittää. mielestä määrärahojen käyt- teelliseksi ja monipuoliseksi. todella huomioiduiksi, Muho- – Moni veteraani on itse ra- Veteraanimäärärahojen tö riippuu pitkälti siitä, missä – Työ on muuttunut tänä ai- nen kertoo. kentanut kotinsa ja itse raivan- ohella Muhonen toivoo erito- määrin palveluista saa tietoa ja kana paljon, mutta niin olen Muhosen henkilökohtainen nut peltonsa. Siksi yritetään en- ten, että 10 prosentin sotainva- miten niitä tarjotaan. Muhosen minäkin, Muhonen pohtii. lähestymistapa selittää osal- sin tehdä kaikki sen puolesta, lidit ja rintamaveteraanit sai- mukaan kaikki veteraanit eivät Muhonen on suurilta osin taan, miksi Loimaalla rahat tu- että kotona pärjättäisiin, Mu- sivat yhtäläisesti tukea samoin osaa hakea oikeanlaista tukea vastuussa Loimaan vanhuspal- levat tehokkaasti käytetyiksi. honen sanoo. kuin muut sotainvalidit. Toi- itse. velujen ohjaamisesta. Hänen it- – Joissain kunnissa tuet jae- ve on niinkin myötätuntoiselta – Moni veteraani ajattelee, senäinen asemansa onkin an- taan veteraanien kesken täy- Miksei muuallakin? ihmiseltä täysin odotettu. että ei jaksa lähteä kuntoutuk- tanut hänen soveltaa varsin ih- sin tasapäisesti, mikä on melko Kaija Muhonen on saanut Loi- seen. Sitten ei lähdetä. Meillä misläheistä otetta työssään. hassua. Silloin toimintaa ei oh- maan veteraanipalvelut toimi- Teksti: Valtteri Leinonen on kuitenkin tarjottu esimer- – Tunnen asiakkaat ja yh- jaa enää yksilön aito tarve. maan, koska hän tuntee loi-

Viitasaarella määrärahat loppuneet

untoutusmäärärahaa teella kotiin on mahdollista an- on paikallisen yrityksen kans- palveluihin myönnettyä mää- löllisen palvelutarpeen arvioin- on supistettu vuodesta taa apua noin 22 tuntia edun- sa sopimus kotihoitopalvelusta, rärahaa enimmäkseen siivous- nin kautta. 2014, mikä nostaa lisä- saajaa kohti. Vaikka palvelun joka varojen puuttuessa uhkaa palveluun ja kuljetuspalveluun, Mikäli halutaan todella pa- Kmäärärahantarpeen 24 400 eu- myöntäminen perustuukin nyt loppua. Palvelu on ollut ko- mutta myös jonkin verran ate- nostaa veteraanien tukemiseen, roon. Veteraanien toimintakyky tarvearvioon, ei sillä saavute- tiin vietävää avopalvelua, joka riapalveluun, pesuapuun ja nykytasoiset määrärahat ovat heikkenee koko ajan, joka aihe- ta monipuolista palvelutarjon- on tukenut kotona asumista muuhun kodinhoidolliseen auttamatta liian pienet. uttaa sen, että kuntoutuspalve- taa veteraaneille. Lisää määrä- sekä veteraanien että kunnan apuun. Tukipalvelut eivät enää luilla tulee olemaan entistä suu- rahaa tarvittaisiin vähintään näkökulmasta hyvin. riitä, vaan tarvitaan entistä Marja Laurila rempi merkitys kotiin annetta- 8 000 euroa. Veteraanien toimintakyky enemmän panostusta toimin- Vt. perusturvan toimialajohtaja vien avopalveluiden rinnalla. Viitasaaren kaupungin alu- on heikentynyt entisestään ja takykyä tukevaan työhön yksi- Viitasaaren kaupunki Kotiin vietävien avopalvelui- eella toimivan veteraanijärjes- kotona asumisen tukeminen Viitasaarella on 45 rintamaveteraanien palveluihin oikeutettua den osalta määrärahaa on käy- tön omat varat on käytetty lop- on ensisijainen vaihtoehto, jota veteraania. tettävissä koko vuodelle 436,55 puun, joka vaikuttaa suoraan myös kunnan palvelustrategi- Määräraha rintamaveteraanien kuntoutukseen 2015 oli 35 228,54 €. € veteraania kohti. Paikallisten alueen veteraanien palvelujen assa painotetaan. Tähän asti on Määräraha kotiin vietäviin avopalveluihin oli 19 644,65 €. yrittäjien tuntihintojen perus- saantiin. Veteraanijärjestöllä käytetty kotiin vietäviin avo-

Tarkista tietosi jäsenrekisteristä

Sotaveteraaniliiton jäsenrekisteristä jäse- – Laita kohtaan jäsennumero jäsennume- nen on mahdollista tarkistaa omat tietonsa rosi, jonka löydät juuri tulleesta lehdes- ja muuttaa virheellisiä tietoja. Jäsenrekiste- täsi nimesi yläpuolelta (seitsemän nu- rissä on sotaveteraaniyhdistysten jäsenten meroa) tiedot, joita käytetään mm. Sotaveteraa- – Laita kohtaan postinumero postinume- ni-lehden postitusta varten. Jäsentietoihin rosi ja paina toivomme tallennettavan myös GSM-nu- kirjaudu sisään meron ja sähköpostiosoitteen. Liitto lähet- Nyt näet tällä hetkellä olevan tietosisäl- tää sähköpostiosoitteen omaaville tärkeitä lön. Paina muokkaa painiketta. Tee korja- viestejä. ukset ja paina Tallenna tiedot. Palaa alkuun oikealla ylhäällä olevasta ruudusta Kirjau- Näin pääset muuttamaan tietojasi: du ulos. – Siirry Sotaveteraaniliiton Tiedot välittyvät liiton jäsenrekisterin- internet-sivulle hoitajalle, joka hyväksyy muutoksen. www.sotaveteraaniliitto.fi Lisätietoja: Jäsenrekisterinhoitaja Riina – Klikkaa oikealta ylhäältä kohdasta Lillfors, [email protected] Jäsenrekisteri tai puh. (09) 6126 2015. 10 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Pitkä työura puolustuslaitoksen palveluksessa aria poikkeamaa lukuun rastuksenaan jatkaa ja kokoaa losta, jossa ei ollut tietenkään räyksen astua varusmiespal- jatkamaan edelleen kesken ol- ottamatta majuri Olli otoksistaan laajoja kuvakansi- hissiä. Pari vuotta myöhemmin velukseen tammikuun puoli- lutta varusmiespalveluaan. Jat- Vuorio teki varsinaisen oita. perhe muutti omaan kerrosta- välissä 1940. Palvelupaikka oli kosodan syttyessä JR6 marssi työuransaP puolustuslaitoksen Olli Vuorio syntyi Turussa lohuoneistoon Helsingin Viis- jalkaväen koulutuskeskus Hy- rajalle 10.6.1942 suojajoukok- palveluksessa, sen huolto- ja 6.9.1918 talousmiehenä tunne- kulmaan. rylässä. Jo helmikuun alus- si Ruokolahteen. Joukkueen- viestintätehtävissä. Työelämäs- tun isänsä perheeseen. Vuon- Kansakoulun ala-asteen Olli sa tuli sieltä siirto aliupseeri- johtajana Karjalan kannaksella tä vuonna 1982 eläkkeelle jää- na 1922 perhe muutti Hel- suoritti Punavuoren kansakou- koulutukseen Nummenkylään. Olli Vuorio koki sodan karun tyään hän liittyi Vantaan Sota- sinkiin isän tultua valituk- lussa, josta pyrki jo tuolloin ha- Koulutus oli lähinnä sulkeis- todellisuuden vuoden 1942 hei- veteraaniyhdistykseen sen ak- si sanomalehti Uuden Suomen luttuun ”Norssiin”, jonne hän harjoitusta. Esimerkiksi am- näkuuhun saakka. tiivisesti toimivaksi jäseneksi. konttoripäälliköksi. Asunnon ei kuitenkaan tullut valituksi. pumaharjoituksia ei järjestetty Kesken sotavuosien Olli Jo 1930-luvulla aloittamaansa perhe sai työnantajan omista- Ollin oli tyytyminen Koulu- lainkaan. Vuorio pyydettiin ilmoittautu- valokuvausta hän edelleen har- masta 4-kerroksisesta puuta- kujan Yhteislyseoon, myöhem- Puolivälissä helmikuuta ali- maan kadettikouluun 1.7.1942 min koulun nimen ja paikan upseerikoulu keskeytettiin ja (silloiseen Maasotakouluun) vaihduttua Arkadian Yhteisly- kurssi siirrettiin Taipaleenjo- Santahaminaan, jonne hän oli seoon. Ylioppilaaksi kirjoitta- elle, jossa joukkueelle jaettiin omasta hakemuksestaan tullut minen kuitenkin siirtyi harras- aseet ja niihin kovat panokset. valituksi. Maasotakoulusta Olli tuksista ja Talvisodasta johtuen Kaikkia oppilaita ei siirto kui- Vuorio valmistui viestintäup- aina vuoteen 1941 asti. tenkaan koskenut, sillä seitse- seeriksi 4.6.1943. Päätöspäivän män heistä ylennettiin korp- tilaisuus oli presidentinlinnan Talvisota syttyi raaleiksi ja jätettiin alokkaiden valtiosalissa, jossa tasavallan Kesken historiantunnin kouluttajiksi. Yksi seitsemästä presidentti Risto Ryti nimitti 30.11.1939 vihollisen pommi- oli Olli Vuorio ja toinen joukos- 407 kadettia vakinaisen väen tuskoneet iskivät Helsinkiin. ta, myöhemmin radioäänenä upseereiksi. Sen jälkeen puhui Koulun oppilaat ohjattiin nä- tunnetuksi tullut Eero Saaren- ylipäällikkö marsalkka Man- kösuojaan Hietaniemen hau- heimo. Alokkaiden koulutus- nerheim. tausmaalle. Hautausmaan taa- paikka oli Tuusulan Paijalassa. Koulun jälkeen oli lähtö Au- ja puusto näkösuojan hyvinkin nuksen Kannakselle VP5:een tarjosi, muistelee Olli Vuorio. Upseeriura alkoi (viestintäpataljoona), nuorem- Siihen asti koulun oppilaat sai- Toukokuulla 1940 Olli Vuo- maksi upseeriksi. Jatkosodan vat kulkea vain sivuovesta, sen rio komennettiin Niinisaloon loppuvaiheessa Puna-armeijan jälkeen myös pääoven käyttö RUK:n kurssille 47. Kurssi oli hyökätessä Aunuksessa VP5 oli sallittua. Pian pommitus- poikkeuksellisen suuri, peräti vetäytyi Sulkavalle ja Ruoko- lennon jälkeen koulu tilapäi- 1500 oppilasta. Kurssi päättyi lahdelle. Lokakuussa pataljoo- sesti suljettiin. Talvisota oli al- 6.9.1940, jolloin oppilaat olivat na kuormattiin Savonlinnassa kanut. upseerikokelaita ja saivat pala- junaan. Meille oli ennakkoon Ikämiessuojeluskunnan poi- ta omiin joukkoyksikköihin- kerrottu, että matkamme suun- kaosastoon muiden poikien ta- sä, paisi Olli, joka jatkoi lukion tautuu Ilmajoelle, jossa tapah- voin Olli myös kuului. Siitä 8:lla luokalla. Joulukuun puo- tuisi kotiuttaminen, kertoo Olli joukosta Olli myös huomattiin livälissä kurssin kokelaat ylen- Vuorio. Kesken matkan saim- ja niin hän pääsi lähetiksi puo- nettiin vänrikeiksi. Nyt Olli oli me kuulla, ettemme menisi- Sotaveteraani Olli Vuorio on vielä 97-vuotiaana virkeä ja hyväkun- lustusministeriön sähkölabora- lukion ainoa upseeri. kään Ilmajoelle, vaan Rovanie- toinen. Parvekeilman raikkaudessa on mieluista istahtaa ja kerrata torioon. Ylioppilaskirjoitusten jäl- melle, Lapin sotaan. muistikuvia, mitä sitä tulikaan tehneeksi. Asevelvollisuuskutsunnan keen 4.6.1941 Olli Vuorio il- Marraskuun puolivälissä Kuva: Matti Värri jälkeen Olli Vuorio sai mää- moittautui Sulkavalla JR6:ssa Olli Vuorio komennettiin PM:n

Poikanen pomona Insinöörikommodori Klaus mavalvontatorni. Tornin pu- Olimmekohan me jonkinlai- nissa on alkuperäisen tehtävän Eloranta (1924-2015) syntyi helinyhteydet Turun johtokes- sella lähestymislinjalla, koska edellyttämää, lahjoitettua lait- Turussa. Hän liittyi Talvi- kukseen (IVAKiin) kulkivat sama tarha vaurioitui myös jat- teistoa. Metsä on Karhuvuorel- sodan aikana Rymättylän kunnantalossa olleen keskuk- kosodan aikana? la kasvanut ja haittaa parhaita Merisuojeluskuntaan. Vas- sen kautta. Yhteys oli suora, eli näkymiä. ta 15 vuotta täyttäneenä, viestejä ei Rymättylässä erik- Lotat ilmavalvonnassa siis alaikäisenä, hän olisi seen yhdistetty. Torni oli tär- Tornien miehitys oli yleen- Ilmavalvontaa pitkin pykälien mukaan kuulunut keällä paikalla seurattaessa ve- sä lottia ja pitäjän omia tyttä- saaristoa aseettomaan poikaosas- näläisten koneiden yrityksiä riä. Mukana oli myös runsaas- Ilmavalvonta jatkui, vaikka toon. Koska sellaista päästä Viron Paldiskista Tur- ti pikkulottia. Homma ei suin- Talvisota loppui. Karhuvuoren osastoa ei pitäjässä ollut, kua pommittamaan. kaan ollut vaaratonta. Tornit tornia vastaavia torneja oli saa- annettiin hänelle kivääri Sanon yrityksiä, koska ne olivat selvästi näkyvä kohde ja ristossa useita, toinenkin Ry- kouraan ja otettiin miesten suinkaan eivät aina peril- vihollinen tiesi niiden tärke- mättylässä, Pyytin saarella. joukkoon. le päässeet. Ilmavalvonta oli yden. Alas tornista ei sopinut Kesällä 1940, eli välirauhan tarkkaa ja Turun ilmatorjunta, juosta, kun naapurin kone tuli aikana, sain suojeluskunnas- Klaus Eloranta muistelee panssarilaivojemme tulella täy- 15-vuotias Klaus Rymättylässä näkyviin. ta pyynnön lähteä vartiopääl- Talvisodan sytyttyä 1939. Miesten joukossa toiminta oli dennettynä, oli tehokasta. Pää- Karhuvuoren torni on v. liköksi tuohon torniin. Eihän harjoituksia ja vartiotehtä- sivät kuitenkin liian usein pe- 2004 talkoovoimin ja lahjoitus- minulla mitään koulutusta tai viä. Tärkein vartioitava koh- rille ja tekivät kaupungissa pa- jaat 30 km länsilounaaseen Tu- varoin rakennettu samalle pai- kokemusta moiseen tehtävään de oli pitäjän puhelinkeskus. haa jälkeä. rusta ja lähettyvillemme putosi kalle ja samannäköiseksi. Se on ollut. Tärkeys perustui siihen, että Monesti vihollinen, torjun- pommi-kuormia. Lähinaapu- Rymättylä-seuran hoidossa ja Noina vuosina oli tapana Rymättylän Aaslan saaressa, nan pelossa, pudotti lastinsa rin kettutarhan aita rikkoutui vastuulla. Näkymät saaristo- tehdä, mitä pyydetään, eikä Karhuvuorella oli lottien il- jo ennen Turkua. Kotini oli va- ja ketut pääsivät karkuteille. maisemaan ovat hienot ja tor- ryhtyä selittelemään, ja näin 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 11 viestintäosasto 1:een Mikkeliin ja sieltä parin viikon kuluttua Viestintäosasto 111:een Hel- sinkiin. Sodan viimein päätty- essä ei Olli lähtenytkään sivii- liin, vaan jäi upseerina edelleen puolustuslaitoksen palveluk- seen. Upseerin työura oli saa- nut alkunsa. Sotilaskin kaipaa perhe-elämää Olli Vuorio meni naimisiin nei- ti Eila Vuoriston kanssa vuon- na 1945. Eilan Olli oli ensim- mäisen kerran tavannut Ää- Juhlapuheen Sotaveteraanien itsenäisyyspäivän juhlas- nislinnassa Eilan ollessa siellä Olli Vuorio Vantaan Hämeenkylän koulussa puhumassa oppilaille aiheesta: sa 2013 Vantaalla piti majuri Olli Vuorio. ”Elämä etulinjassa”. lottana. Perheeseen syntyi kak- Kuva: Olli Vuorion albumi Kuva: Olli Vuorion albumi si tyttöä, Leena 1948 ja Terhi 1956. Avioliitto kuitenkin päättyi kuntaan huolto-osastolle. hän järjestelytoimikunnassa juhlissa ja monissa muissakin ja siihen liittyen kuvakansioi- eroon vuonna 1979. Olli Vuo- Palvelusvuosien aikana Olli 1993 Olli oli tiiviisti mukana. tilaisuuksissa. Hän on talviso- den kokoaminen. Niitä hänel- rio solmi uuden avioliiton Au- Vuorio oli saanut tasaises- Tapahtuman jälkeen ei organi- dan alkamisen muistopäivänä lä on tällä hetkellä jo 32. Dioja nen kanssa vuonna 1980. Tämä ti ylennyksiä niin, että vuonna saatiota purettu, vaan se jäi jat- käynyt eri kouluissa kertomas- on noin 1500, kaitafilmejä 1700 liitto päättyi Aunen sairau- 1964 hänet ylennettiin maju- kamaan järjestöorganisaationa sa oppilaille otsikolla: ”Elämää sekä ifolorkuvakansioita 33. den seurauksena hänen kuole- riksi. Majurina hän saikin ha- nimellä ”Vetres”. Yhteisön hal- etulinjassa”. Työstään sotavete- maansa. luamansa tehtävän, kun hänet lintoon kuuluu sekä sotavete- raaniyhdistyksessä Olli Vuorio Aina ei mennyt hyvin nimitettiin Kaartin pataljoo- raaneja että muita reserviläisiä, on saanut tunnustuksen osoi- Nyt 96-vuotiaana Olli Vuorio Vaihteleva työ – nan huoltopäälliköksi. Peläten siitä nimi ”Vetres”. tuksena Sotaveteraanien kul- muistelee pitkän elämänsä ai- palveluyksiköt vaihtuivat mahdollista pakkosiirtoa hän Vetres on vetreä toiminnalli- taisen ansioristin. kaisia tapahtumia. Ilman tus- Viestintäosastolta työ puo- erosi puolustuslaitoksen pal- nen yhteisö. 1990-luvulla aloit- Vaikka Olli Vuorio ei osal- kaa hän ei kaikista tapahtu- lustuslaitoksessa jatkui ensin veluksesta lopullisesti 48-vuo- tanut seura vastaa yhdistyksen listunutkaan yhteiskunnallisiin mista ole kuitenkaan selvinnyt. Viestikoulussa Hämeenlinnas- tiaana 1968. Samana vuonna puolesta monien tilaisuuksi- tehtäviin, niin muita luotta- Vastapainona suurille mene- sa vuodet 1945 -1947. Sieltä tuli hän aloitti liike-elämän palve- en järjestelyistä. Sellaisia ovat mustehtäviä kyllä riitti sotilas-, tyksille olen saanut Luojan suo- pakkosiirto Riihimäelle vies- luksessa tavaratalo Pukevan si- kirkkopyhän lisäksi itsenäi- koulu-, järjestö- ja liiketoimin- jelusta, tilittää Olli Vuorio. So- tintärykmenttiin, josta edelleen säisenä tarkastajana. Eläkkeelle syyspäivän tilaisuus, sanka- nan alueilta. Hän toimi muun dastakin selvisin ilman pientä- 1958 Huoltokouluun Santaha- hän jäi vuonna 1982. rivainajien kunniavartiointi, muassa Riihimäen varuskun- kään raapaisua ja siviilisäkin minaan opettajaksi. Vuonna teatteri-illat jne. Vetres on jär- nan upseerikerhon rahaston- olen välttynyt isoilta kolhuilta. 1960 hänet siirrettiin takaisin Aktiivi sotaveteraani jestänyt veteraanijuhlia kou- hoitajana, Kaartin Killan kou- Suurta iloa Olli sai viimeksi ko- PE:n taloushuolto-osastolle. Eläkkeelle jäätyään Olli Vuo- luissa ja varuskunnissa kautta lun, vanhempainneuvoston ja kea kesän kynnyksellä kun hä- Sotilasarvoltaan monien rio liittyi jäseneksi Vantaan So- maan. Keskeisen toimivan jou- koulun toverikunnan puheen- nestä tuli Isovaari tyttärentyt- alempien upseerien ajaessa ni- taveteraaniyhdistykseen. Yh- kon siinä muodostavat 10 vete- johtajana sekä monien taloyh- tären saatua potran pojan. mityksissä Ollin ohi hän ero- distyksen hallintoon hän ei raania ja lottaa sekä yhtye Ryt- tiöiden hallituksissa sekä edel- si vakinaisesta palveluksesta ja ole halunnut mukaan, mutta mihäiriö. leen kadettikurssin sihteerinä. Teksti: Matti Värri siirtyi Maaseudun Autoliiton on muutoin ollut toiminnassa Olli Vuorio on toiminut Harrastuksista läheisin Olli palvelukseen, mutta hakeutui hyvin aktiivinen. Esimerkik- usein juhlapuhujana, esimer- Vuoriolle on jo hänen 15-vuoti- jo vuonna 1963 takaisin pääesi- si valtakunnallisen Kirkkopy- kiksi itsenäisyys- ja veteraani- aana aloittamansa valokuvaus merisuojeluskuntalainen K. myös päällikön tehdä oma tä- oli silloisen Aero Oy:n kolmi- sa, mutta mitä patteria olisin na sain. Kouluttajamme oli sk. Eloranta, 15 v. lähti. Perillä uut- hystysvuoronsa? Ei ainakaan moottorinen Junkers Ju 52 OH johtanut? kersantti Toivo Saarni, Topi. ta pomoaan odotti ryväs toinen kuulunut Rymättylän puhelin- ALK Sampo, joka tuli Tukhol- Pian olisi varmaan torniin Hän oli jossakin räjähdyson- toistaan kauniimpia pikkulot- keskusvartiossa! Ihmetyttää masta. Se oli tunnistettavis- apua tullut, mutta ehkä kui- nettomuudessa menettänyt tia. Ehkä joukossa oli joku täy- myös, eikö Merimaskussa to- sa tornissa olevien luetteloi- tenkin kohtalokkaan myöhään. muutaman sormen, eikä hän- sikäinenkin, mutta en kehdan- dellakaan ollut sopivia miehen- den avulla. Tartuin puhelimen Tuohon aikaan liikkui paljon tä kutsuttu sotapalvelukseen. nut siinä ruveta ikiä kysymään. puolia, kun lähettivät Rymätty- kampeen ja ilmoitin näkemä- huhuja venäläisten maihinnou- Koulutus oli vauhdikasta ja rei- En voinut heitä juuri tuntea- lästä poikasen pomoksi? ni ilmavalvonnan alue-keskuk- suaikeista Viron puolelta, jon- lua meininkiä: hälytysharjoi- kaan, koska tämän tornin tytöt seen (IVAK) Turussa. ne olivat jo ehtineet saksalais- tuksia, kivääriammuntaa ja kä- olivat naapuripitäjä Merimas- Pomon ensiaskeleet Samankaltainen tilanne sat- ten perääntyessä. sikranaatin heittoa. kusta. Pyytissä tui minulle kesällä 1944. Sil- Eli yleistäen: uutta johtajaa Hieno asia oli, ettei koulu- Edellinen vartiopäällikkö Näin jälkeenpäin ensimmäi- loinen nuori vänrikki K.E. oli ei aina ymmärretä tai ehditä tuksessa käytetty sotaväen ikä- oli juuri lähdössä ja minun piti nen tähystysvuoroni naurat- juuri komennettu Suomenlah- perehdyttää uusiin tehtäviin- vää piirrettä, simputusta. Tätä heti ryhtyä toimeeni. Arvelin taa, mutta ei silloin! Olin kulje- den Suursaareen. Lähes ensi sä ja joukkoonsa. Tämä voi olla sotaväkien perinnettä ei va- tyttöjen ilmeisesti olettavan, tusveneestä noustuani heti kii- töikseni minut käskettiin päi- kohtalokasta, jos juuri vaihto- paaehtoisten joukossa hyväk- että olen nuoresta naamastani vennyt vuorelle, sieltä tornille vystäväksi tulenjohtajaksi saa- vaiheessa tapahtuu jotain yllät- sytty eikä varmaan olisi muu- huolimatta kokenut konkari ja ja ylös. Ns. luonnolliset tarpeet ren tulenjohtotorniin. Kave- tävää. allakaan tarvittu, mutta huo- minua pyydettiin heti työhön olivat jääneet tekemättä ja tä- ria ei tornissa ollut ja nopeasti Suursaaren tapauksessa yllä- noillakin tavoilla on taipumus ja nousemaan torniin. hystysaika oli kaksi tuntia. Kai- saamani toimintaohjeet olivat tys oli aikanaan hyökkääjä, se periytyä sukupolvien yli. Jälkeenpäin olen epäillyt, nonpuoleinen nuorimies ei oi- kovin suppeat. Minulla ei ol- oli Saksa eikä Venäjä. En tiedä, että tässä oli jotakin kummal- kein osannut kysyä sulottarilta, lut kunnon käsitystä saaren ty- miten tuon hetken päivystä- Naantalissa 16.9.2011 lista – eihän pomo työtä tee, mitä nyt tehdä vaan kärsi kovat kistöpattereiden sijainnista ja vä tulenjohtaja oli perehdytet- Klaus Eloranta vaan pomottaa. tuskansa. kaliipereista. Itse tulenjohdon ty. Sahasivatko nämä kavalat Mitään punatähtisiä pom- tekniikan kyllä hallitsin, olin Rymättylän Merisuojelus- kaunottaret silmään, vai kuu- mikoneita ei horisonttiin il- sitä oppia saanut sekä aliupsee- kunnan antama koulutus tai- luiko tapoihin tuolla tornilla mestynyt. Ainoa lentävä laite rikoulussa, että upseerikoulus- si olla parasta, mitä sotavuosi- 12 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Ivan Utkin oli Suomessa Juhani Jyrkkä yselin Sotaveteraani- tään. Hän tiesi ainoastaan isän- net sijoitettiin kasvatiksi Pal- jälkeen Jyrkkä kouluttautui lehden viime nume- sä taistelleen ja kaatuneen pu- pan taloon. Jyrkkä kävi Hal- asentajaksi ja työskenteli muun rossa lukijoilta lisä- na-armeijan riveissä talvisodan lun kansakoulua Kalannissa, muassa Rauman telakalla hit- Ktietoa Vanja Utkin -nimisestä aikana. Äidistään, siskostaan ja vanhat luokkatoverit muista- sarina. itäkarjalaispojasta, joka jatko- ja veljestään hänellä oli ainoas- vat hänet isokokoisena, kenties Juhani Jyrkkä pysyi koko sodan alkupuolella lähti ko- taan muutamia muistikuvia. hieman yksinkertaisena mut- ikänsä poikamiehenä. Hänel- toaan Itä-Karjalan Vieljärven ta luonteeltaan rauhallisena ja lä oli kuitenkin kaksi pienem- Jyrkilän kylästä jalkaväkiryk- Suomalaisten mukana maatöissä taitavana. pää suhdetta. Hän asui jonkin mentti 56:n miesten matkaan. rintamalle ja Suomeen Venäjäntaitonsa ansiosta aikaa Varja Siivosen kanssa ja Kyselyyni vastattiin ilahdutta- Erkki Luntamo muisteli, että Jussi saattoi myös toimia tulk- avusti rahallisesti tämän tytär- van aktiivisesti, ja niinpä saa- kun jalkaväkirykmentti 56:n kina suomalaisten ja maatalois- tä. Suhteesta Mailis Ketonie- toin pienistä palasista koota oli aika jatkaa matkaa, Jyrkkä sa työskentelevien venäläisten men kanssa puolestaan syntyi jokseenkin ehjän kuvan Vanja tuli hänen puheilleen ja pyysi sotavankien välillä. Kielitaito poika, Taisto, joka elää nyky- Utkinin, myöhemmältä nimel- päästä suomalaisten mukaan. ei kuitenkaan ollut pelkästään ään Uudessakaupungissa. Suh- tään Juhani Jyrkän elämästä Luntamo puhui asiasta kaptee- avuksi: sota-ajan Suomessa ve- de Mailis Ketoniemen kans- (15.8.1931-29.8.1992). ni Lauri Miettiselle, joka päätti, näjää solkkaava karjalaispoika sa kuitenkin kariutui ja Jyrk- että poika otettaisiin mukaan. joutui kestämään monet rys- kä pysytteli poissa poikansa ja Erkki Luntamon albumin kuva Isä taisteli JR 56:n III pataljoonan esikun- sittelyt. Vaikka hän oli saanut tämän äidin elämästä. Poika Juhanista teltassa keskellä. puna-armeijassa takomppanian räätälinä toimi- suomalaisen nimensä JR 56:n Taisto sai vasta 1980-luvun lop- Juhani Jyrkkänä suurimman nut Eino Järvinen teki Jyrkäl- sotilailta jo rintamalla olonsa pupuolella tietää isänsä henki- set Karjalaan jääneiden suku- osan elämästään eläneen mie- le suikkaa myöten täydellisen aikana, virallista kastetta Jyrk- löllisyyden ja tällöinkin sattu- laisten kohtalosta sekä haa- hen kohdalla on Uudenkau- sotilaspuvun käyttäen raaka- kä sai odottaa varsin pitkään: man kautta. ve näiden löytämisestä. Haas- pungin kirkonkirjoihin mer- aineena englantilaista mantte- vasta vuonna 1951 rovasti Hei- Jo 1950-luvulla alkoholi tattelussa 1980-luvulla Jyrkkä kitty syntymäajaksi elokuun lia. Juhani sai myös saappaat ja ninen liitti jo liki parikymppi- näytteli Juhani Jyrkän elämässä kaavaili kirjoittavansa ”oman” puoliväli vuonna 1931. Syn- patruunataskun. sen Juhanin Palpan talon sa- suurta roolia. Jyrkän asuinseu- rykmenttinsä vaikutusvaltai- tymäajan oikeellisuudesta ei 1980-luvulla antamassaan lissa luterilaisen kirkon yhtey- dulla kerrotaan edelleen siitä, simmalle veteraanille, presi- kuitenkaan ole minkäänlais- haastattelussa Jyrkkä kertoi teen. miten Jyrkkä oli uudenvuoden- dentti Mauno Koivistolle ja ta varmuutta: arvio perustuu olleensa rykmentin ”maskot- yönä 1956 sammunut tien vie- toivoi sitä kautta saavansa vii- pelkästään siihen, että suoma- tina” noin neljän kuukauden Miehuusvuodet reen hankeen. Jyrkän pelastuk- sumin matkalle. Matkahanke laisjoukkojen löytäessä hänet ajan. Hän oli hyvämuistinen ja vanhuus seksi koitui uusikaupunkilai- lienee kuitenkin jäänyt toteut- poika oli noin kymmenvuoti- ja oppi nopeasti yksiköiden si- Kasteen jälkeen Jyrkkä sai kut- sen kuorma-autoilija Lompin tamatta: elokuun lopulla 1992 as. Myöskin syntymäpaikaksi jainnit, ja niinpä häntä käytet- sun Suomen armeijaan. Asevel- tarkkaavaisuus. Lomppi huo- eturauhassyöpä vei noin vuotta kirkonkirjoihin merkitty Salmi tiin muun muassa lähetin teh- vollisuutensa hän suoritti lai- masi ohi kulkiessaan lumihan- aiemmin työkyvyttömyyseläk- saattaa olla virheellinen tieto. tävissä viemässä viestiä komen- vastossa. Asevelvollisuusaika ei keen sammuneen miehen ja sai keelle jääneen miehen. Jyrkän löytöolosuhteista tajalta komppanioihin. Nuori kuitenkaan riittänyt tyrehdyt- tämän heräteltyä henkiin. kerrotaan kahdenlaista tarinaa: poika ei aina osannut pelätä so- tämään kaipuuta merille, joten Vanhoilla päivillään Jyrkkä Olli Kleemola Toisen tarinan mukaan Juha- dan vaaroja silloinkaan, kun se asevelvollisuuden jälkeiset vuo- haaveili matkasta synnyinseu- ni Jyrkkä asui iäkkään isoäi- olisi ollut hyväksi: haastattelus- det kuluivat kauppalaivastossa dulleen Itä-Karjalaan. Hänen tinsä kanssa vanhassa sauna- sa Jyrkkä muisteli suomalais- meriä seilaten. Merimiesuran mieltään polttelivat kysymyk- rakennuksessa. Vuonna 2013 ten autokolonnan joutuneen edesmennyt uusikaupunkilai- kerran tykistökeskitykseen. nen sotaveteraani Erkki Lun- Kranaattien iskeytyessä tie- tamo puolestaan muisteli po- hen sotilaat suojautuivat kuka jan asuneen kahden saman- minnekin, mutta Juhani jäi sei- ikäisen pojan kanssa kuusen somaan keskelle tietä ja katsele- alla Vieljärvellä. Juhanin kans- maan. Yhtä asiaa karjalaispoi- sa kuusen alla eläneiden kah- ka kuitenkin pelkäsi, nimittäin den muun pojan kohtalosta ei nälkää. Korpisotureille nauru ole varmuutta. 1980-luvun al- maittoi, kun poika joka ilta pi- kupuolella Jyrkkä itse muisteli nosi teltassa nukkumanurkka- toisen pojan jääneen Vieljärvel- uksensa viereen hurjan keon le ja toisen puolestaan kulkeu- armeijan vanikkaa. tuneen JR 56:n pioneerien mu- Kun hyökkäysvaihe kääntyi kana Helsinkiin. Ensikosketus loppua kohti ja lomat alkoivat suomalaisjoukkoihin syntyi pyöriä, Jyrkän Jussiksi nimen- poikien tultua kerjäämään ruo- sä muuttaneen pojan ”rintama- kaa suomalaissotilailta. komennus” päättyi. Hän pää- Jyrkälle ei juurikaan jäänyt si suomalaissotilaiden mukana muistoja biologisesta perhees- Uuteenkaupunkiin, missä hä- Tähti-lehden kuva aikuisesta Juhanista

Sun Chemical Espoon Sähköasennus Ky Mittaus-Pesonen Oy Espoo Espoo Espoo

Vesijohtoliike J. Laitinen Oy E. M. Pekkinen Oy Kiitos Sotaveteraaneille Espoo Espoo Espoosta! Nro:150 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 13

Liikunnan mies, ei vain mestari iime kesäkuussa 90 heilu saivat viimeistään jäädä, – Muut vastuut menivät sel- vuotta täyttänyt ve- kun Sainio kutsuttiin asevelvol- keästi kilpailemisen edelle. Toki teraani Aatos Sainio, lisena Forssaan alokaskoulutuk- oma-aloitteista liikuntaa ja työ- Von saavuttanut ikäluokassaan seen vuonna 1943. Sieltä matka paikkaliikuntaa oli silloinkin, kansainvälistä menestystä sekä jatkui Haminaan lisäkoulutuk- kertoo Sainio noista vuosista. pituushypyn että kolmiloi- seen. Sotimaan Sainio lähetet- kan saralla. Vetreä tamperelai- tiin vielä saman vuoden huhti- Urheilumenestystä nen on kilpaillut lajien parissa kuussa. Hän oli muutamaa kuu- Sainio teki Alkossa pitkän uran. säännöllisesti jo viimeiset 20 kautta vaille täysi-ikäinen. Hän nousi esimieheksi asti ja vuotta. Kun aiemmin tänä ke- – Silloin mentiin vaan, kun jäi lopulta eläkkeelle 80-luvun sänä Kangasalla järjestettiin täytyi mennä. puolivälissä. Varhaisilla eläke- Bruunon kisat aikuisurheili- päivillä Sainion katse kääntyi joille, Sainio hyppäsi kolmiloi- Alkuun Tampereella uudella innolla urheiluun. Vai- kassa 90–95-vuotiaiden maail- Siviiliin palaamisen jälkeen mo Ritvalla oli vielä joitain työ- manennätyksen. Sainio muutti Tampereelle, en- vuosia edessä, joten hiihdosta ja Sainion paras hyppy Kan- tisen Messukylän aseman ku- lentopallosta kehittyi miehelle gasalan Kyötikkälän kentäl- peeseen. Nuori mies hakeutui tärkeitä ajanvietteitä. lä kantoi yhteensä 7,10 met- Pirkanmaalle ennen kaikkea Vuonna 1995, kun Sainio riä. Vanha ennätys, joka sekin töiden perässä. Ennen sotaa täytti 70, vanhat tutut hyppy- oli Sainion nimissä, parani yli hän oli ehtinyt toimia renkinä lajit tulivat taas ajankohtaisiksi. 15 sentillä. Päivä oli selkeästi noin puolentoista vuoden ajan. Sainio alkoi kilpailla urheilu- Sainiolle suotuisa, sillä vanhat Nyt rankka ja ruumiillinen työ seura Kunto-Pirkkojen jäsene- lukemat menivät rikki peräti vaihtui kuitenkin kevyempään, nä ja voitti oitis ikäluokkansa kahdesti. sillä Sainio palkattiin tuota pi- Suomen mestaruuden pituus- – Kun hyppy alkaa kulkea, kaa Tampereen keskustan Al- hypyssä ja kolmiloikassa. Jo niin sitten siinä vaan mennään, koon myyjäksi. seuraavana vuonna Sainio mat- kokenut Sainio toteaa. Tampereella Sainio myös ta- kusti vaimoineen Buffaloon, Urheilu ja liikunta ovat kul- pasi Ritvan, naisen, josta tuli Yhdysvaltoihin, jossa hänen keneet ennätysmiehellä mu- hänen vaimonsa vuonna 1955. oli määrä osallistua maailman- kana läpi elämän, joskin eri Pariskunta on ollut yhdessä mestaruuskisoihin. Tuloksena muodoissa. Tärkeinä ne Saini- jo yli kuusi vuosikymmentä. oli pronssimitali kolmiloikassa. Ennätysmies Sainio pyrkii varmistamaan, että hänen tulee liikut- tua myös urheilukenttien ulkopuolella. on mukaan pysyvät jatkossa- Vuonna 1960 heidän ensim- – Niinä vuosina kipinä syt- kin. mäinen lapsensa, Marja, syn- tyi ja lähti itämään uudestaan, tyi. Mieleen on hyvin jäänyt, Sainio luonnehtii. Into liikkumiseen joitteluun kuluu tunti tai puo- Nuoruuden kentät kuinka tuore perhe on yhdessä Buffalon jälkeen Sainio piti Saavuttamansa maailmanen- litoista. Aatos Sainio syntyi 7.6.1925 seurannut Rooman olympialai- matkustamisesta välivuosia, nätyksen suhteen Aatos Sainio Raskaan urheilusuorittami- Turun lähettyvillä Nousiaisis- sia televisiosta, etenkin yleisur- jolloin hän osallistui ainoas- on varsin vaatimaton. Hän ku- sen ohella Sainio liikkuu paljon sa. Hän on seitsemän sisaruk- heilulajeja. taan SM-tason kisoihin. Ulko- vailee oloaan ennätyksen het- myös kenttien ulkopuolella. Ta- sen joukosta vanhin. Maaseu- Ensimmäisinä vuosinaan maille tie vei taas vuonna 2005, kellä lähinnä levolliseksi ja hel- vaksi muodostuneet aamuvoi- dulla vietettyyn nuoruuteen Tampereella Aatos Sainio ur- kun maailmanmestaruudes- pottuneeksi. mistelut selittävät, miksi Sainio kuului hiihtämistä ja pyöräilyä, heili osana Messukylän Tove- ta kilpailtiin Espanjassa. Täl- – Ei Aatos turhaa voiton- ei ole kertaakaan loukkaan- mutta kilpaurheiluun tai vaki- reita. Tuolloin hän alkoi kil- lä kertaa Sainio voitti mesta- riemua näytä koskaan, Ritva- tunut urheilu-uransa aikana. tuiseen harrastamiseen ei tuol- pailla piirikunnallisella tasolla ruuden 80-vuotiaiden sarjassa, vaimo tokaisee. Muutoin pihatyöt, kuten lumen loin ollut mahdollisuuksia. Lä- niin pituushypyssä, kolmiloi- vieläpä molemmissa lajeissaan. Kangasalan kisat olivat Sai- luominen ja puiden hakkuu pi- himmän kosketuksensa urhei- kassa kuin keihäänheitossakin. Viime aikoina Sainio on kui- nion viimeiset tälle kesälle. tävät miehen perin pirteänä. luun Sainio saikin koulussa. Tulokset olivat hyviä: pituus- tenkin vetäytynyt kansainväli- Seuraavan kerran hän kisailee Liikunnasta Sainion mielipide – Liikuntatunneilla saatoim- hyppy kantoi yleensä noin 6 siltä kentiltä. Mestarin mukaan ensi vuoden alussa halli-SM- onkin kerrassaan selkeä. me pelata jalkapalloa. Ne oppi- metriä, kolmiloikka 13 metriä MM-tasolla ei ole enää hä- kisoissa hänelle tutussa Pirkka- – Kyllä se on antanut erityis- tunnit olivat minulle lyhyiden ja keihäs 55 metriä. Uuden per- nen ikäisilleen niin paljon kil- hallissa. Pirkkahallissa Sainio tä vireyttä elämääni. koulupäivien mieluisimmat, heen ja uuden työuran myötä pailua. Sainion pariskunnal- käy harjoittelemassa säännölli- Sainio muistelee. kilpaurheilu jäi kuitenkin vä- le matkaaminen kaukomaihin sesti noin kolme kertaa viikos- Teksti ja kuvat: Koulun kentät ja leikkisä ur- hemmälle huomiolle. ottaa myös koville. sa. Talvikautenakin aikaa har- Valtteri Leinonen

Autotarvikeliike Euran Yritystilit Oy Pesupalvelu P. O. Ikonen Hamina Eura Ossi Holopainen Hamina www.pesupalvelu.fi Hangon Liikenne- Kuljetus Simo Iitti Ky OPR-Vakuus Oy Friman Matkat Hartola Helsinki Hanko

Suomen Varustamot ry Saanio&Riekkola Oy Brando Oy Helsinki Helsinki Helsinki www.sroy.fi

Arkkitehtitoimisto Kiitos Sotaveteraaneille Oy Helsinki Chartering Ab Helsingistä! Nro:148 Helsinki Arknova Oy Helsinki 14 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Lääkärin tie UNEF II:een hän kertoo, miten kaikki sai al- että hän saa paikan komppani- rissä oli myös lääkäripula, joten kunsa. an lääkärinä Suezin toisessa sain siihen noin kuukauden ko- – Lähdin suoraan lääkintä- suomalaisessa komppaniassa, mennuksen, päivystämistä lä- kenraali Pekka Someron pu- jota silloin johti aktiiviupsee- hinnä. Mitään vaativia leikka- heille. Kerroin hänelle että ri Ensio Siilasvuo. Komppania uksia ei onneksi ollut, lähinnä koulutukseni huomioon otta- oli nimittäin ilman lääkäriä. 1. hiomahaavojen sitomista. Tyy- en– olinhan valmistunut eri- Komppaniaa johti toinen aktii- pillisiä hygieenisiä terveystar- koislääkäri ja vielä väitellyt viupseeri Erik Francke. kastuksia, kenttävammoja ja nii- tohtoriksi – olisi ajan haas- – Olin iloinen, mutta tuli- den hoitamista kuului arkeen. kausta laittaa minut kuukau- pa kiire laittaa kaikki kuntoon. YK-joukot hoitavat omaa den kurssille, joka oli kuiten- Käytännössä sain kahden kuu- toimintaansa varsin itsenäi- kin JSP-tasoinen. Se olisi sama kauden komennuksen kelpuu- sesti Brandtin mukaan. Mut- kuin insinöörille antaisi sih- tettuna siihen alkuperäiseen ta hän painottaa, että vuonna teerin hommia. En kuitenkaan kuukauden JSP-kurssiin. 1957 kenttäolosuhteissa lää- Gunnar Brandt (92) on harvoja elossa olevia sotaveteraaneja, jot- kieltäytynyt asettamasta itseä- kintähuolto oli varsin yksin- ka ovat olleet rahanturvaajina. ni ehdolle. Päinvastoin, ker- Rauhallinen komennus kertaista. Hän muistaa ajatel- roin olevani kiinnostunut lää- Brandtin tulleessa suomalais- leensa sitä mahdollisuutta, että Sotaveteraani Gunnar jolloin Brandtin oli lähellä me- kärin paikasta Suezissa, mistä ten komppaniaan loppuvuo- suomalaiset olisivat joutuneet Brandtin tie Suomen nettää henkensä astuessaan oli uutisoitu lehdissä jo pidem- desta 1957 Suezin kriisi oli sen tulen alle ja saaneet siten tap- toiseen rauhanturvaa- kolmen hengen partionsa kans- män aikaa. Kenraali painotti, verran rauhoittunut, että lää- pioita ja haavoittuneita. Vaik- jaoperaatioon oli hänen sa miinaan Syvärin lohkolla JR ettei lääkärin paikka Suezissa kärin työ sujui sen mukaises- ka todennäköisyys siihen olisi mukaansa onni onnetto- 61 riveissä. Silloin aseveli Erik ollut tarkoitettu aloittelijoille. ti. Arkeen kuului muun muas- ollut varsin pieni, ajatusta hel- muudessa. Nikus Pohjanmaalta kantoi hä- Vastaavasti sanoin, että lähtisin sa vierailujen tekemistä muihin potti tieto, että haavoittuneita net takaisin kolme kilometriä vaikka ”tuplakomennukselle” YK:n yksikköihin ja tukikoh- olisi lähetetty hyvällä hoidolla ääkäriksi vuonna 1950 omien linjojen suojaan, mikä rauhanturvaajatehtäviin, mutta tiin ja terveystarkastuksia. Yh- eteenpäin norjalaisten kenttä- valmistunut Brandt väit- varmuudella pelasti hänen hen- en halunnut JSP-kurssille. Ken- teistyötä norjalaisten kanssa oli sairaalaan, jossa olisi ollut eril- teli kuusi vuotta myö- kensä. Siitä Brandt on ollut kii- raali pohti ehdotusta katsottu- paljon. lisiä leikkaussaleja. Mutta ku- Lhemmin lääketieteen tohtorik- tollinen koko elämän. aan ansioluetteloni, ja keskus- – Liikuin todella paljon eri kaan ei laskenut sen varaan. si ja erikoistui kirurgiaan. Lää- Erikoislääkärinä Brandt sai telu jäi siihen. leirien välillä. Jonkun aikaa – Oli onni onnettomuudes- kärinä kirurgisessa sairaalassa kutsun kuukauden mittaisel- Päivä ennen lentokuljetusta olin Gazassa ja myös Sharm el- sa, ettei sattunut mitään vaka- ”Kirralla” elämä hymyili. Var- le sotilaslääkärin kertauskurs- Sueziin Puolustusvoimilta soi- Sheikhissä, jossa oli paljon kau- vampaa. Ainoa vakavampi ta- sinkin verrattuna vuoteen 1943, sille Hennalaan 1956. Nauraen tettiin Brandtille ja sanottiin, niita rantoja. Norjalaisten lei- paus oli yhdellä lentokentällä,

Tuuloksen kenttähautausmaa uuloksen kenttähautaus- Tuuloksen kenttähautaus- paikkana, eikä vainajia ole siir- näläisviranomaisten tulleen matonta maihinnousun torjun- maa sijaitsee Aunuksen maa on itse asiassa kenttähau- retty kotimaan multiin haudat- siihen johtopäätökseen, ettei jo tataisteluissa kaatunutta. Näis- piirissä Tuuloksen ky- ta, joka oli jouduttu pikaisesti taviksi kuten muiden kenttä- useita vuosia haudattuina ol- tä päällimmäisinä olleista hän Tlässä Pitkärannasta Aunukseen kaivamaan Puna-armeijan teh- hautojen osalta on menetelty. leiden ruumiiden siirtoon ollut pystyi tunnistamaan kaksi ase- johtavan maantien eteläpuolella tyä 23.6.1944 Tuuloksen ja Vi- Tuuloksen kenttähautaan mahdollisuuksia. Vastauksen veljeään. Vainajien hautaami- aivan tien varrella. Kenttähau- teleen väliselle rantaosuudel- haudattujen omaiset kääntyivät viivästyminen johtui siitä, että nen oli suoritettu sotilaallisin tausmaa perustettiin aikanaan le maihinnousun, joka katkaisi heti välirauhan astuttua voi- asia oli ollut mahdollista ottaa kunnianosoituksin ennen vete- mäntymetsikköön, mutta myö- vetäytymässä olleiden suoma- maan Pääesikunnan puoleen käsiteltäväksi vasta rauhansopi- raanin joukkoyksikön paikal- hemmin suoritetun tienoikai- laisjoukkojen selustayhtey- pyynnöllä, että haudatut siir- muksen tultua voimaan. le tuloa. Kaatuneet oli siunan- sun yhteydessä puut kaadettiin det länteen. Muista kenttähau- rettäisiin kotiseutujensa sanka- Kenttähautausmaa paikan- nut sotilaspastori, luutnantti ja hautakumpu lähialueineen doista poiketen tätä Tuulok- rihautausmaihin haudattaviksi. nettiin vuonna 1994. Tiedot Eero Kansanen. Hauta oli jätet- peittyi noin metrin paksuiseen sessa olevaa hautaa ryhdyttiin Ulkoasiainministeriön vuon- hautausmaan sijainnista pe- ty paikalta lähdettäessä toises- maakerrokseen. Samalla alue myöhemmin hoitamaan siihen na 1948 antamassa vastaukses- rustuvat erään vuonna 1944 ta päästään avoimeksi eikä sille otettiin viljelykäyttöön. haudattujen pysyvänä hauta- sa todettiin asianomaisten ve- paikalla olleen veteraanin lau- ollut asetettu ristiä eikä muuta- suntoon, kyläläisten yhden- kaan muistomerkkiä. mukaisiin kertomuksiin sekä sotapäiväkirjojen tietoihin. Kenttähautausmaan Löydettäessä kenttähautaus- kunnostaminen maa-alue oli perunapeltona ja Vuonna 1996, jolloin kenttä- aluetta ympäröi harmaantunut hautausmaata ryhdyttiin kun- säleaita. nostamaan maisema-arkkiteh- ti Leena Iisakkalan laatiman Kenttähautausmaan suunnitelman pohjalta, koko perustaminen aidattu alue, jolla kenttähau- Silminnäkijänä olleen vete- tausmaa sijaitsi, oli edelleen raanin vetäydyttyä aamuyös- erään kyläläisen viljelemänä tä 26.6.1944 joukkoyksikkön- perunamaana. Maakerroksen sä mukana Tuuloksen kylään alle jääneen kenttähaudan si- hän sai muutaman asetoverin- jaintia ei ryhdytty alueella tar- sa kanssa tehtäväkseen peittää kemmin selvittämään, vaan noin kymmenen metriä pit- kuvanveistäjä Heikki Häivä- kän, vielä avoinna olleen hau- ojan suunnittelema ja taiteilija Tuuloksen kenttähaudan muistomerkin paljastustilaisuudessa 14.8.1996 vas. Toni Eskola, Marian dan, johon oli haudattu ilman Ari Laitilan toteuttama muis- Cygnel, Hannu Niskanen, Riitta Lentilä, Markku Kiikka, selin Jaakko Numminen ja patsaan vieressä arkkua useampaan kerrokseen tomerkki pystytettiin maantien Arvi Peltoniemi. 57 tunnistettua ja kuusi tunte- varressa olevalle ruohottuneel- 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 15

Sotaveteraani Alpo Huikurin Kotimaan byrokratia jossa sattui auto-onnettomuus. seurasi lääkäriä syntymäpäivillä ”nuorisotalkoot” Ja siitäkin sain vain kuulla, en Monien veteraanien kertomuk- koskaan päässyt näkemään ta- sien mukaan sisäisen viestin- ululainen sotavete- lisia lohkoja, vaan aina olimme paniastaan jäljellä 21 miestä. pausta. Auto ajoi syvässä hie- nän puute ja byrokratian jäyk- raani Alpo Huikuri etulinjassa! Uhtualta minulle Mutta paljonhan siellä kaatui kassa ja kaatui kyljelleen. Haa- kyys olivat ominaisia piirteitä sai 92-vuotissyntymä- jäi pysyvä ”muisto”. Olin me- saksalaisiakin. voittuneet vietiin kuitenkin sodanjälkeiselle Suomelle. Tätä Opäivänään mieluisia vieraita, nossa tähystyspaikalle ja hen- Seuraava etappi oli patteris- eteenpäin norjalaiseen kenttä- Brandt sai myös kokea kotiin- kun yhdeksän ”Hiukkavaaran genlähtö oli lähellä, mutta tark- toon Kittiläntien varteen. To- sairaalaan, ja he saivat tarvit- paluunsa jälkeen. nuorta” saapui Huikurin kesä- ka-ampuja ampui vähän ohi ja sitoimet kuitenkin päättyivät, tavan hoidon siellä. Tosiaan, jos – Joulukuussa 1957 palasin asunnolle ulkotalkoisiin. Nämä toiseen poskeen jäi siitä arpi. kun Huikurin ikäluokka kotiu- siellä olisi ollut pahempi tilan- sitten Suomeen. Loppuhuipen- nuoret edustavat pääosin Hiuk- Suurin osa Alpo Huikurin tettiin. ne – murtuneita luita ja veren- nus komennukselleni oli kyllä kavaarassa toimineen Pohjan asemasodasta kului Uhtualla, – Olihan se melkoinen pa- hukkaa – ja suurempi kolonna uskomaton. Kaksi viikkoa ko- Prikaatin henkilökunnan jälki- jossa tähystyspaikat sijaitsivat luu Ouluun, sillä matka tehtiin olisi tarvinnut hoitoa samalla, tiutukseni jälkeen kotiini saapui kasvua vuosimallia 1958–1962. ison Kiiskijärven rannalla, Kis- kävellen! Kävelimme 25 kilo- niin he eivät olisi pärjänneet. kirje Puolustusvoimilta – kutsu – Ystävyys ja toisten autta- kis-kukkulalla, Pystysen kuk- metriä päivässä, mutta tuo 350 Sen voi rauhallisesti sanoa. Mi- sotilaslääkärikurssille Henna- mishenki syntyi kasarmialu- kulalla ja Hevosenkengässä. kilometrin matka oli pelkkää nullakaan ei koskaan ollut niin laan. Se oli mielestäni niin röyh- eella ja yhteisiä kesäpäiviä on – Olin kerran vartiossa riemua, iloa ja ihanuutta, kun sanottua ”läheltä piti”-tilan- keää koska olin nimenomaan vietetty Taisto Saksion ja Jukka erään jalkaväkimiehen kanssa, pääsi elävänä pois. netta. sopinut, että kahden kuukauden Himangan aloitteesta jo vuo- kun naapuri hyökkäsi ja am- Brandtin mukaan hänen komennukseni kelpuutettaisiin desta 1991 lähtien aina Tukhol- pui hirveän keskityksen korsu- Musiikki antaa voimia roolinsa lääkärinä rauhantur- tähän kurssiin – joka vielä kes- maa myöten, Arto Vepsäläinen jen eteen. Vihollisia rynni yöl- Alpo Huikuri on ainoa vuon- vaajatehtävissä UNEF II:ssa ei ken komennuksen piteni neljään kertoo. lä piikkilankaesteelle, kaverini na 1986 perustetun Oulun So- kuitenkaan ollut turha. kuukauteen. Soitin kutsuntalau- – Päätimme viime vuonna, täytti lippaita, minä pidin pää- taveteraanikuoron elossa oleva – Luulen että minua tar- takuntaan kertoakseni, mitä oli että nyt kesäpäivien 25. juh- ni penkan suojassa ja ammuin perustajajäsen ja aktiivilaulaja vittiin siellä konkreettisena ja sovittu kenraalin kanssa ennen lavuonna autamme jotain so- konepistoolilla ”summassa” edelleen. Hän lauloi arvostetus- myös henkisenä varmistukse- lähtöäni. He ilmoittivat minulle taveteraania, Arto Vepsäläi- piikkilankaesteelle. Meikäläis- sa Pohjan Laulussa 30 vuotta. na. Jos vaikka olisin ehdottanut että he siirtävät kurssin kolmel- nen sanoo. – Ovathan meidän ten vastaisku tyrehdytti hyök- Kun sitten ”mies tuli tiettyyn joitakin parannuksia komen- la vuodella. Olin sanaton. Kurs- isämme olleet sotilaita ja meis- käyksen, ja piikkilankaesteelle ikään”, hän oli perustamassa tajalle Ensio Siilasvuolle, niitä si kuitenkin vain jäi tai unohtui, tä kuusi on jatkanut ammatti- jäi kuusi hyökkääjää. Oulun Sotaveteraanikuoroa. olisi varmaan kuunneltu. Vaik- ja asia oli sitten omalta osaltani sotilaina. Entisen hiukkavaa- – Musiikki vaatii paljon, ka omia taitojani ei koskaan loppuunkäsitelty. ralaisen, Oulun Sotaveteraani- 350 kilometrin kävely mutta vastapainoksi antaa ta- pantu koetukselle, ”visiitti” oli kuoron Aarre Sillanpään avulla Kun Lapin sotaan tarvittiin vattomasti henkistä voimaa. varsin mielenkiintoinen. Teksti ja kuva: Joel Sjögren löysimme Alpo Huikurin. kranaatinheittimeen tulenjoh- Soittaminen ja laulaminen tajia Tornion maihinnousua kuorossa antavat vastapainoksi ”Muisto” Uhtualta varten, Alpo Huikurikin mat- valtavasti myös lauluveljeyttä. Suojeluskunnan poikaosastoon kasi syksyllä 1944 toisessa lai- Alpo Huikuri on soittanut liittynyt Alpo Huikuri kutsut- vassa Oulun Toppilasta pohjoi- nuorempana viulua ja säes- tiin talvisodan sytyttyä 16-vuo- seen: tänyt haitarilla palvelukotien kansliapäällikkö Jaakko Num- tiaana vartiotehtäviin Hauki- – Lokakuun 10. päivänä asukkaiden yhteislauluja jo 13 minen ja kenttähautausmaan putaan rautatiesillalle vahtaa- saimme kylmää kyytiä, kun vuoden ajan. Mies on loista- vihki kenttäpiispa Hannu Nis- maan desantteja. Tammikuun saksalaiset tekivät vastaiskun va tarinankertoja ilmiömäisen kanen. Kenttähautausmaahan 15. päivänä 1941 18-vuotias Kemin tien varressa ja mei- muistinsa ansiosta. Kun Alpo haudattujen omaisten joukossa nuorukainen sai kutsun Laihi- dän oli uitava Kyläjoen yli. La- on lisäksi keilailun suurmesta- oli muun muassa kapteeni Roy alle sotilaskoulutukseen ja toi- pin sodassa kaatui suomalai- ri, voidaan todeta, että kyllä on Cygnelin Amerikasta asti saa- mi koko jatkosodan ajan tykis- sia paljon enemmän kuin olin mies ollut monessa mukana. punut tytär, joka oli menettä- tön tulenjohtueen puhelinmie- koskaan nähnyt Kannaksella. nyt isänsä nelivuotiaana. henä. Komppaniamme päällikkö to- Teksti ja kuva: Tuuloksen kenttähautaus- – Kohdalle ei osunut rauhal- tesikin, että hänellä on komp- Martti Kähkönen maa on Kollaan, Summan, Säk- kijärven, Taipaleenjoen ja Äy- räpään kenttähautausmaiden tavoin tarkoitus saada merki- tyksi Venäjän federaation valti- ollisen omaisuuden ja kauppo- jen rekisteriin. Rekisteröinnin tultua suoritetuksi kenttähau- Tuuloksen kenttähautausmaan tausmaat siirtyvät Kansainvä- muistomerkki kesäkuussa 2013 lisen sotamuistomerkkiyhteis- työn liiton ”Vojennye Memo- le aukiolle perunamaata ympä- rialyn” pysyvään hallintaan ja röivän säleaidan viereen. Tänä käyttöön, mikä on vahvista- päivänä entisellä perunapellol- massa niiden asemaa suojeltui- la rehottaa rinnan korkeudelle na muistomerkkeinä Venäjäl- ulottuva angervo-, horsma- ja lä. Rekisteröintiä valmistelevat nokkoskasvusto. mittaus- ja merkitsemistoi- Muistomerkki paljastettiin menpiteet suoritettiin Tuulok- 14.8.1996 arvovaltaisen kutsu- sessa kesällä 2013 yhteistoimin- vierasjoukon ja runsaslukui- nassa Sotavainajien muiston sen kyläläisjoukon läsnä olles- vaalimisyhdistyksen, Vojennye sa. Tilaisuudessa esiintyi Lah- Memorialyn ja Aunuksen hal- den veteraaniorkesteri Jorma linnon edustajien kanssa. Päivänsankari ja talkoolaiset eturivissä vas. Tuomo Rimpiläinen, Arto Vepsäläinen, Alpo Huikuri ja Alanteen johdolla. Juha Ristola. Takarivissä vas. Jukka Himanka, Ari Hautaniemi, Ari Henttonen, Taisto Saksio, Jari Ris- Patsaan paljastuspuheen piti Markku Kiikka tola ja Juha Hautaniemi. 16 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Helsingin Seudun piiri juhli 50 vuotta iirin juhlapäivää vietet- Helsingin kaupungintalon musiikkipainotteiseksi. Piirin julkistettiin myös valtiotietei- asta kesän kynnyksellä valmis- tiin 4.9.2015. Päivä aloi- juhlasalin lämpiössä tarjottiin puheenjohtajan tervetulotoi- den tohtori Kaarle Sulamaan tunut Jani Kyllönen nostatti tettiin laskemalla sep- kakkukahvit. Samassa tilassa votuksen lisäksi tervehdyksen kirjoittama piirin 50-vuotishis- tunnelmaa entisestään. Ppeleet Hietaniemen hautaus- myös lukuisat järjestöt ja yksit- toivat Suomen Sotaveteraanilii- toriikki, joka jaettiin kaikille Juhla huipentui talvi- ja jat- maan Sankariristille ja Suomen täiset henkilöt kävivät onnitte- ton puheenjohtaja Finn-Göran tilaisuuden päätteeksi. kosodan veteraani Antti Hent- Marsalkka Mannerheimin lemassa piiriä. Kaupunginta- Wennström ja Helsingin kau- Kaartin Soittokunta vasta- tosen esittämään veteraanin hautapaadelle. Piirihallitus oli lon juhlasali täyttyi lähes ääri- punginjohtaja, ylipormestari si tilaisuuden musiikista. Kaa- viestiin ja kansanedustaja Wil- paikalla kunnioittamassa ti- ään myöten. Paikalle oli tullut Jussi Pajunen. Puolustusvoi- derikuoron, Kadettikuoron ja le Rydmanin nuoremman sul- laisuutta. Helsingin Rauhan- ilahduttavan paljon veteraaneja mien tervehdyksen tilaisuuteen Helsingin Sotaveteraanikuoron kupolven sanaan. Tämän jäl- turvaajat hoitivat lippuvartion. ja muuta yleisöä, yhteensä lähes toi Kaartin Jääkärirykmen- tunteisiin pureutuvat esityk- keen laulettiin yhdessä Sillan- Tilaisuuden johti hallituksen 250 henkeä. Juhla oli rakennet- tin komentaja prikaatikenraa- set saivat monen silmäkulman pään marssilaulu. jäsen Marko Maaluoto. tu piirille ominaiseen tapaan li Pekka Toveri. Tilaisuudessa kostumaan. Sibelius-Akatemi-

Lippuvartiot ja seppeleosasto Hietaniemen hautausmaan Sankarialueella. Kaartin Soittokunta, kuorot ja Jani Kyllönen esittämässä Veteraanin iltahuutoa.

Fysioterapiapalveluja Sotaveteraaneille

ESPOO KAJAANI RAAHE

Espoon FysikaalinenRakentajainrinne 3 B 02330 Espoo Teppanan Fysikaalinen Hoitolaitos Hoitolaitos KyPuh. 0500-7300 77 Kuurnantie 7,87200 Kajaani Veteraanikuntoutusta, Tapiolan Keskustorni 5 krs. Puh. 0440-629 290 Lääkintävoimistelua, puh. 09-466 019 Fysioterapeutti Hierontaa Tarja Leppänen LOHJA Antinkankaantie 30, 92130 Raahe haapajärvi puh. 08-220 444 Siikajoen sivupiste, puh. 044-522 0480 Haapajärven Lääkäritalo Oy Lohjan / Fysiokolmio Fysikaalinen Hoitolaitos Oy Kirkkokatu 5, puh. 08-763 575 Kauppakatu 5-9 (Lohjantähti), 08100 Lohja puh. 019-321 104 REISJÄRVI

HELSINKI Fysiokolmio NAStoLa Anjalantie 9, puh. 08-776 770 • FYSIOTERAPIA • LYMFATERAPIA • JALKOJEN HOITO • HIERONTA • AKUPUNKTIO • RYHMÄJUMPAT Nastolan Fysikaalinen Hoitolaitos Timpurintie 2, puh. 03-762 4888 TAMPERE - Veteraanien asialla jo yli 40 vuotta - e-mail: [email protected] Tampereen palokka Kuntouttamislaitos Oy Fysioterapia Hannele Immonen - yli 50 vuotta palvelua - Fysioterapeutti Hannele Immonen ja myös kotikäyntejä Susanna Tähtinen Kyttälänkatu 5 (katutaso), 33100 Tampere - Myös akupunktio Palokan Fysioterapia puh. 03-3142 5800 Hollantilaisentie 9 A, 00330 Helsinki Olavintie 1, puh. 014-677 777 www.tampereenkuntouttamislaitos.fi puh. 09-485 806 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 17

Pienestä joukosta liiton suurimmaksi piiriksi elsingin Sotaveteraa- Tämän jälkeen tilanne muut- muuttuvaan tilanteeseen. Piirin nipiiri perustettiin tui huomattavasti, kun kaksi toiminta on keskittynyt ikään- 21.6.1965. Toiminta suurta yhdistystä siirtyi Hel- tyvien veteraanien avustami- käynnistyiH varsin verkkaises- singin piiriin: Espoon Sotave- seen terveys- ja sosiaaliasioissa. ti ja yskähdellen. Vuonna 1995 teraanit ry vuonna 1993 ja Van- Edunvalvonta, kuntoutuksen, piirin nimi vaihtui muotoon taan Sotaveteraanit ry vuonna sosiaaliasioiden sekä kotona Helsingin Seudun Sotaveteraa- 1994. Näiden lisäksi myös mui- asumisen tukeminen on johta- nipiiri ry. Pääkaupunkiseudun ta, pienempiä yhdistyksiä liittyi nut siihen, että piiri on ottanut erilaisuus tuli esiin alusta al- piirin jäseniksi; Veteraani Tuki vahvemman vastuun veteraa- kaen. Suurin osa veteraaneista (USA) vuonna 1993, Suomen neista. Piirin puheenjohtaja on oli ja on muualta muuttaneita, Sotaveteraanien Viron yhdis- edelleen tammenlehväveteraa- eikä heillä siten ollut, varsin- tys vuonna 1993, Inkeriläiset ja ni ja piirihallituksen jäsenistä kaan alkuun, sellaista keski- karjalaiset heimoveteraanit ry noin puolet on veteraaneja. näisen yhteenkuuluvuuden vuonna 1997 ja Suomen Sota- Suuri muutos tapahtui vuon- tunnetta kuin muualla maas- veteraanit Australia Inc vuon- na 2013, kun kaikki Helsingin sa. Vuodet ovat kuitenkin ku- na 2005. Piirin jäsenmäärä oli alueella toimineet yhdistyk- luneet ja piiristä on kasvanut suurimmillaan lähes 10 000. set päätettiin purkaa ja jäsenet Myös Helsingin Sotaveteraanipiiri ja jäsenyhdistykset ovat paran- yhteen hiileen puhaltava vete- siirtää piiriin henkilöjäseniksi. taneet veteraanien asunto-olosuhteita. Helsinkiin rakennutettiin useita veteraanille kohdennettuja taloja. Kuvassa 80-luvun puo- raanien edunvalvoja, samal- Toimintojen Purkautuneet yhdistykset jat- mukauttamista arjen lessa välissä valmistunut Oulunkylän Sotaveteraanitalo (2 taloa), la myös liiton jäsenmäärältään kavat toimintaansa kerhoina jossa toimii edelleen myös piirin oma kuntoutuslaitos. suurin ja monimuotoisin piiri. muuttuviin haasteisiin keskittyen virkistykseen ja yh- Vuoteen 1993 Helsingin so- Viime vuodet ovat olleet taas teenkuuluvuutta tukevaan toi- taveteraanipiiri muodostui nel- voimakasta muutoksen ai- mintaan. Saman päätöksen teki heimoveteraanit vuonna 2015. viin vuosiin. Piiri jatkaa toi- jästä helsinkiläisyhdistyksestä. kaa. Toimintaa on mukautettu Viron yhdistys vuonna 2014 ja Espoo ja Vantaa jatkavat toi- mintaansa niin kauan kuin ve- mintaansa edelleen itsenäisi- teraanit, puolisot ja lesket apua nä, samoin USA:n ja Australi- tarvitsevat. Tämän jälkeen pii- an yhdistykset. Piiriä työllis- ri muuntuu perinnejärjestöksi. tää erityisesti yhteistyö alueen Piirillä on perinnetoimikunta, kuntien kanssa, sotiemme vete- jossa ovat edustettuina kaikki raanien, puolisoiden ja leskien, alueen veteraanijärjestöt ja kes- Helsingin avustajahankkeen keiset yhteistyötahot. Suunni- hallinnointi sekä valmistautu- telmien mukaan piiristä tulee minen perinneaikaan. aikanaan laaja-alainen Pääkau- Alueen kuntien kanssa on punkiseudun veteraaniperin- saatu aikaan hedelmällinen yh- teen yhdistys, minkä alaisuu- teistyö. Kuntien saamat vete- teen perustetaan Helsinkiin, raanimäärärahat on pääsään- Espooseen ja Vantaalle omat töisesti käytetty. Tärkeimpänä perinnekerhot. tavoitteena on saada kunnat li- Vuonna 2015 työryhmä jär- säämään henkilöstöä veteraani- jesti veteraanipäivän yhtey- Piirin naistoimikunta on perustamisestaan (1993) lähtien tukenut piiriä niin taloudellisesti kuin hen- työhön ja ottamaan aktiivisesti teen helsinkiläisille koululai- kisesti. Naistoimikunnan vastuulla oli lukuisa määrä erilaisia tilaisuuksia. Piirin taloutta on kohen- yhteyttä veteraaneihin. Palve- sille suunnatun Taivaskallion nettu mm. vanhan ajan iltamilla ja 2010-luvun alusta järjestetyillä ”Valoa Syksyyn -konserteilla”, joi- luiden hakemisesta pitää pääs- perinnetilaisuuden. Suunnitel- den tuotto on ohjattu piirille. tä niiden aktiiviseen tarjontaan. missa on ”koeponnistaa” tuleva Piirillä on aktiivinen ja kes- perinneorganisaatio ja järjestää keinen asema sotiemme vete- vuonna 2016 veteraaniperin- raanit keräyksessä ja alueella teen seminaari. Tavoitteena on, järjestettävien veteraanitilai- että perinnetyö olisi organisoi- suuksien toteuttamisessa. tu ja yhteistyötahot sitoutettu perinnetyöhön vuosikymme- Veteraanien perintö – nen loppuun mennessä. itsenäinen isänmaa Piiri valmistautuu myös tule- Rauno Loukkola

Viime aikoina piirin työlistalle ovat nousseet erilaiset veteraanien perinnön siirtoon liittyvät tilaisuu- det. Kuva vuoden 2015 Taivaskallio 1939-1945 tilaisuudesta. Tilaisuus oli räätälöity helsinkiläisille lu- kiolaisille, ja käsitteli veteraanien uhrauksia ja saavutuksia sotien aikana Helsingin puolustuksessa.

Berner Oy Helsinki idg-tools.com 18 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Veteraanien viesti nuorille tsenäisyys on jokaisel- Torjuntavoitot ovat onnistu- tävissä oli eri aikoina yhteensä - Sen rinnalla haluamme viemme rakentajia ja puolus- le kansalle kallis asia, jota neet kansallisen eheyden, ah- noin 200 000 naista. Sotatarvi- vaalia veteraanien maanpuo- tajia. Me veteraanit luotamme tavoitellaan ja puoluste- keruuden ja uhrautuvuuden ke- ja ravintotuotanto oli pal- lustusperinnettä ja siirtää sitä teihin. Toivomme, ettei teidän Itaan. Me hajanaisina maahan- sekä taistelu- ja kotirintamien jolti naisten ja asevelvollisuus- uusille ikä- ja sukupolville, jot- tarvitse kulkea kaikkia meidän muuttoheimoina tänne karuun hyvän yhteistyön ansiosta. Nii- ikää nuorempien poikien tai ta he ja heidän jälkipolvensakin kulkemiamme polkuja eikä tal- Pohjolaan saapuneet suomalai- hin me luotamme tulevaisuu- reservi-ikää vanhempien mies- saisivat elää itsenäisessä isän- lata meidän askeliamme. Mut- set saimme kansallisen itsenäi- dessakin. ten varassa. Talvisodassa mei- maassa. ta me uskomme, että jos niin syyden tällä vaikealla geopo- Talvisodassa oli meitä suo- tä keskenkasvuisia poikia tar- Koska me veteraanit järjes- tarvitaan, te olette valmiit sii- liittisella paikalla vasta kaksi malaisia miehiä aseissa 350 vittiin rintamataisteluissakin. töinemme varsin pian pois- henkin. Äsken mainitsemani vuosituhatta kestäneen korpi- 000. Pitemmässä jatkosodas- Koko kotirintama naisineen, tumme historiaan, järjestöt Tammenlehvän Perinneliiton vaelluksen jälkeen ja olemme sa ja sen jälkeisessä Lapin so- lapsineen ja vanhuksineen hoi- perustivat vuonna 2003 tätä perustamisjuhlassa Yliopiston joutuneet jo monta kertaa aseil- dassa meitä oli 550 000. Lisäk- ti elintarvikehuoltoa ja oli tais- tärkeää tehtävää jälkeemme täydessä juhlasalissa Helsin- lakin sitä puolustamaan. si tärkeissä maanpuolustusteh- telijoiden henkisenä tukena. hoitamaan yhteisen Tammen- gin Sotaveteraanikuoro lauloi Veteraanien rivit ovat har- lehvän Perinneliiton. Te kaik- Tammenlehvälaulajien testa- ventuneet ja harmaantuneet. ki olette tervetulleita mukaan mentti -laulun. Sen viimeinen Meitä on enää jäljellä noin 24 sen työhön. Hopeinen tam- säkeistö kuuluu: 000, joista lähes puolet on nai- menlehvä on vain meidän rin- sia. Arvelemme, että viimeinen tamasotilaiden ja sotatoimialu- Te nuoret tahdotte rakentaa, viime sotiemme veteraani um- eilla muissa tehtävissä toimi- te tahdotte työtämme jatkaa. mistaa paljon nähneet silmän- neiden kansalaisten rinnassa, Teitä kaikkia tarvitsee synnyin- sä runsaan 10 vuoden kuluttua. mutta me näemme kaikkien maa, teillä paljon on eessänne Meillä on kolme veteraani- sotavuosien ja sen jälkeisten matkaa. järjestöä, jotka toimivat hyväs- vuosikymmenien rakentaja- ja Käsin siunaavin polkua näy- sä yhteistyössä. Niiden työken- puolustajaikäpolvien kuuluvan tämme, viime velvollisuutemme tällä on kaksi rinnakkaista sar- tammenlehväsukupolviin. Ne täytämme. kaa: ovat pelastaneet monien jo tu- Kauan eläköön vapaus Suo- - Haluamme saatella vete- hoon tuomitseman kansamme men! Olkoon valoisa kansam- raanisiskomme ja -veljemme ja kohottaneet sen Euroopan me huomen! aineellisesti ja henkisesti hyvin kansojen eturiviin. huollettuina ja mahdollisuuksi- Sinä nuori veli, kansanedus- Antti Henttonen Opetusneuvos Antti Henttonen puhui nuorisolle ja kansanedus- en mukaan kuntoutettuina vii- taja Wille Rydman, edustat itse- Opetusneuvos taja Wille Rydman veteraaneille. meiseen iltahuutoon. näisyytemme uusien sukupol- Talvi- ja jatkosodan veteraani Nuorten viesti veteraaneille ean Sibelius sävelsi Atee- sien haavat olleet vielä um- raanisukupolvemme oli valmis suomalaisille. Velvollisuutem- Ateenalaisten laulussakin Sibe- nalaisten laulun jo vuon- peutuneet. Silti kansa nousi antamaan kaikkensa niiden me tätä kaikkensa antanutta liuksen sävelin meille ilmenee: na 1899, ehkä osittain tsaa- yhtenäisenä puolustamaan it- puolustamiseksi. sukupolvea kohtaan edellyttää, Jri Nikolai II:n antaman helmi- senäisyyttään ja vapauttaan. Se On selvää, että yhä iäkkääm- että me myös tarmokkaasti ja Kaunis on kuolla, kun kuun manifestin aiheuttaman taistelutahto yllätti vihollisen ja miksi käyvien veteraanien ar- uutterasti pidämme siitä huol- joukkosi eessä urhona kaadut, protestin innoittamana. Kan- varmisti, että sinivalkoinen lip- vokkaasta vanhuudesta huo- ta. Tämänkin suhteen veteraa- Taistellen puolesta maas, samme totisimmat taistelun pu ei sotien jälkeenkään vaih- lehtiminen on vähintä, mitä nijärjestöt tekevät arvokasta puolesta heimosikin. vuodet olivat kuitenkin vasta tunut punaiseen. me nuoremmat voimme tehdä. työtä – ne muistuttavat meitä Hehkuvin mielin puoltaan edessä. Veteraanisukupolvem- Niistä taisteluista eivät kaik- Se edellyttää sekä veteraanien veteraanien henkisestä perin- nouse syntymämaatas, me on se, joka joutui elämään ki elävinä kotiinsa palanneet. talouteen että terveyteen liit- nöstä ja sen vaalimisen tärkey- Riemuiten lastesi vuoks Ateenalaisten laulun todeksi. Niistäkin, jotka palasivat, pa- tyvistä seikoista huolehtimista. destä myös sen jälkeen, kun ve- uhriksi henkesi suo! Kaikkina aikoina sota on lasi osa pysyvästi sodan vam- Tarvitaan sekä valtiollisen että teraanit eivät enää ole keskuu- Eespäin voittohon siis, ollut nuorten asekuntoisten mauttamina. Sotaponnistelui- paikallisen tason päätöksiä – dessamme. te sankarit vahvat ja nuoret! miesten ennenaikaisen, väki- den vaivan joutui näkemään sillä valitettavasti on niin, että Me sotaa kokemattomat tus- Väistymys mielestä pois! valtaisen kuoleman karua tari- koko kansa, sekä taisteluihin paljon on edelleen tekemättä. kin voimme koskaan täysin Pelvosta tunnetta ei. naa. Sotiemme veteraanit lait- osallistuneet että kotirintamal- Uskon ja toivon, että vaikeasta ymmärtää, millaista on jättää toivat itsensä kuolemalle alt- la tai muissa tehtävissä palvel- taloudellisesta tilanteesta huo- vanhemmat ja lapset kotiin ja Tämä uljas veteraanien hen- tiiksi, koska oli olemassa jotain leet. limatta tämä nähdään päättä- käydä rintamalle. Toivomme ki ja järkkymätön maanpuolus- niin arvokasta, että sitä kan- Meidän nuorempien suku- jiemme keskuudessa tärkeä- myös, että tämä sukupolvi voisi tustahto jos välittyy teiltä san- natti oman henkensäkin uhalla polvien kunniavelkaa näitä nä prioriteettina, kun päätök- sellaiset kohtalot välttää. Vali- kareiden sukupolvelta myös puolustaa. Se jokin oli pienen, sankareita kohtaan ei voi mita- siä ensi vuoden budjeteista sekä tettavasti olemme saaneet kui- meille nuoremmille, niin sil- pohjoisen kansamme vapaus ja ta rahassa eikä se koskaan tule valtion että Helsingin osalta tenkin viime vuosina nähdä, loin uskon, että siniristilippu onni. kuitatuksi. Me nimittäin olem- tehdään. että turvallisuuspoliittinen ti- liehuu salossa vielä vuosisa- Kansamme joutui sodis- me heille velkaa koko elämäm- Kunniavelkamme ei silti ra- lanne saattaa muuttua heikom- tainkin jälkeen. samme todellisen koetinki- me ja olemassaolomme. Suo- joitu vain tähän. Veteraanit maksi nopeastikin. Siksi on ven eteen. Vihollisen ylivoima men myöhempi onni ja menes- taistelivat meille nuoremmil- tärkeää muistaa, että maamme Wille Rydman oli murskaava, eivätkä suoma- tys ovat olleet mahdollisia vain le vapaan maan, joka on paras paras turva on edelleen se hor- kansanedustaja laisten sisäisten erimielisyyk- siksi, että vaaran hetkellä vete- mahdollinen maa juuri meille jumaton puolustustahto, joka

Urheiluopistosäätiö Rakennus Oy Isotalo Rail Partners Oy Helsinki Helsinki Helsinki 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 19

Etelä-Pohjanmaa toisena 50 vuoden ikään einäjoki-Sali täyttyi vii- hyvinvoinnin perusta. Hänen viittasi tervehdyksessään mm Päätössanat lausui rovasti meistä paikka myöden puheestaan välittyi usko tule- Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Reinilä. Hän muistutti Etelä-Pohjanmaan Sotave- vaisuuteen ja erityisesti nuori- mainittuun pohjalaiseen uhoon. juhlaväkeä pohjalaisesta jäyk- Steraanipiirin juhliessa 50-vuo- soomme. Hokkanen muistutti, että hän ei käniskaisuudesta, mutta tote- tista taivaltaan 22.6.2015. Vete- Oopperalaulaja Mika Nisula ole kuitenkaan koskaan ilmiöön si samalla, että Jumalan edessä raanejakin oli salissa lähes 100. esitti Sibeliuksen Ateenalaisten törmännyt veteraanien keskuu- tässäkin maakunnassa on aina Piiri perustettiin aikoinaan Sei- laulun, Merikannon Laatokan dessa tai heidän juhlissaan. kumarruttu. Hän kiitti juhlas- näjoen Klubilla päivälleen sa- ja Parran Elämälle kiitos. Ni- Puheenjohtaja Finn-Göran ta sankareita, vastuun kantajia mana päivänä. sulan esitykset olivat sykähdyt- Wennströmin tervehdys läm- ja Jumalaa, joka on ollut armol- Juhliminen aloitettiin poh- täviä. mitti veteraaniväestön mieliä, linen. jalaiseen tapaan ruokailulla, Maaherra Mauno Kangas- kun hän toi esille pohjalaisten Maamme-laulun jälkeen ti- joka sujui suuresta väkimää- niemi toi tilaisuuteen veteraa- omatoimisuuden ja aloiteky- laisuus päättyi kahvitukseen ja rästä huolimatta hyvin. Pää- nin tervehdyksen, jossa hän vyn mm. piiriä perustettaessa. seurusteluun. juhla päästiin aloittamaan ai- korosti piirin ja yhdistysten yh- Puolustusvoimien terveh- kataulun mukaisesti. Seinäjo- teistyön merkitystä veteraanien dyksen toi seinäjokinen ken- Teksti: Emma Dektarjew en rautatieläisten soittokunta hoivan ja huolenpidon järjestä- raalimajuri Jorma Ala-Sanki- Kuvat: Marja Konimäki Arto Panulan johdolla aloitti misessä. la. Kirkon tervehdyksen esitti Juhlapuheen piti eduskunnan juhlan Sotaveteraaniliiton kun- Professori Kari Hokkanen kirkkoherra Jukka Salo. varapuhemies Mauri Pekkari- niamarssilla. nen. Piirin puheenjohtaja Esko Petäjä toivotti vieraat terve- tulleeksi ja luki samalla Tasa- vallan Presidentin juhlaan lä- hettämän tervehdyksen. Ter- vehdyssanojen jälkeen Petäjä lähetti seppelepartiot Narvan marssin tahdittamana maa- kuntaan viiden edesmenneen puheenjohtajan haudoille. Kunnallisneuvos Aaro Har- junpää lausui Yrjö Jylhää. Juhlapuheen pitänyt edus- kunnan 1. varapuhemies Mau- ri Pekkarinen käsitteli pu- heessaan isänmaamme histo- riaa koko itsenäisyyden ajalta. Pekkarinen korosti puhees- saan useaan otteeseen sivistyk- sen ja koulun merkitystä, joka on pienen ja syrjäisen maan Seinäjoki-sali täyttyi viimeistä paikka myöten juhlavieraista.

Kansainvälistä veteraaniperinnetyötä

eteraanin iltahuudon Perilliset ry. He kustansivat esi- tamana eversti John Valtosen säveltäjä Kalervo Hä- neistön lähetyksen Kanadaan. Afghanistanista tuoma Suomen mäläinen muistuttaa Esineistön ideana on antaa rauhanturvaajien Suomen lippu, meitä:V “Himmetä ei muistot suomalaisen sotilaan identi- Ilta-Sanomien päätoimittajan koskaan saa”. Sota-ajan muistot teettti kanadalaiselle yleisölle. Ulla Appelsinin lähettämät so- veteraanien perinneaikakau- Lahjoituksina olemme saaneet ta-aikaa kuvaavat erikoislehdet, teen siirtyessämme elävät koh- mm.: Pentti Varkila on lahjoit- Sudburylaisen Louise Laineen ta museoissa. tanut isänsä Viljo Varkilan vän- lahjoittama miehensä Pentti Lai- Pari vuotta sitten Suomen rikin asetakin, kengät, kenttä- neen kompassi ja oman aseveli- Sotaveteraaniliiton Kanadan lapion, käsikranaattilaukun ja yhdistyksemme Hilkka Aho- piirin Sudburyn Aseveljet poh- kenttäpullon. Paula Koho on pellon lahjoittamat tuohilakki ja tivat sitä, miten heidän muis- lahjoittanut miehensä, kenraa- kaksirivinen Hohner-hanuri. tonsa voitaisiin taltioida tule- liluutnantti Lauri Kohon huuli- Veteraaniperinnehuoneem- ville sukupolville täällä kau- harpun, jonka Lauri oli saanut me toiveena on myös tuoda kaisessa lännessä. Syntyi ajatus lahjaksi saksalaiselta sotilaalta. esille, että pieni Suomi taiste- koota oma perintö Finlandia- Jyväskyläläinen Marjatta Por- li voitokkaasti Neuvostoliittoa kodin senioriasuntolan tiloi- rassalmi lähetti äitinsä Kerttu vastaan ja säilytti itsenäisyy- Perinnehuone sijaitsee Finlandiakodin senioriasuntolassa Sud- buryssä. hin, jossa enemmistö veteraa- Lipposen lottapuvun ja hänestä tensä. Toivommekin, että esi- neistamme jo asui. Huomattiin kuvan tämä puku päällä. Heik- neistö antaa aihetta perehtyä levyn porukka, Ulla Appelsin, blom, Santeri Heinonen, Mar- heti kuitenkin, että ansiomerk- ki Rahikainen ja porukka Lie- paremmin isänmaamme koh- Pertti J. Louni, Pentti Varki- jatta Porrassalmi, Paula Koho, kejä ja kunniakirjoja lukuun vestuoreelta ovat lähettäneet taloon, varsinkin nyt 100-vuo- la, Antti Sulin, Erkki Vihinen, Mikko Suominen, Pertti Rahi- ottamatta meiltä puuttui näky- Huuliharppu sodassa-levyn. tisjuhlavuoden kynnyksellä. Heikki Rahikainen, Minna kainen, Matti Tiitinen. vämpi esineistö. Sotaveteraani- Omaan esineistöömme kuu- Sydämelliset kiitoksemme Varkila, Kari Lamberg, Seppo lehden palstoilla julkaistuun luu talvisodan valokuvakokoel- seuraaville uurastajillemme: Lavi, Heimo Jousenkylä, Jor- Reijo Viitala pyyntöömme Suomessa tart- ma Toronton kunniakonsu- Tourulan Kivääritehtaan Peril- ma Hynninen, Mauno Hongis- Sudburyn Suomalainen tuivat Tourulan Kivääritehtaan lin Laura McSwigganin lahjoit- liset ry., Huuliharppu sodassa- to, Hannu Kiiveri, Kari Dahl- Aseveliyhdistys 20 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Sotainvalidien viimeiset isot juhlat lokuun 18. päivä Sotain- validien Veljesliitto juh- listi jo 75 vuotta jatku- Enutta toimintaansa. Arviolta 1200 juhlavierasta kokoontui Helsingin Messukeskukseen, jossa liiton ansiokasta taipalet- ta muisteltiin ja kunnioitettiin. Puheet ja esitykset kiitteli- vät tehdystä huoltotyöstä. Tasa- vallan presidentti oli paikalla ja ilmaisi myös omat onnittelun- sa. Hienoa tapahtumaa kuiten- kin väritti tieto siitä, että Vel- jesliitolle nämä olisivat viimei- set suuren luokan juhlat. Pieni Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhlassa tapasivat (vas.) Sota- Hannes Silvennoinen (vas.) on ollut Veljesliiton jäsen jo 1940-luvul- kaihoisuus oli siis vuosipäivä- veteraaniliiton puheenjohtaja Finn-Göran Wennström, oululaiset ta lähtien. Hän on Riihimäen osaston jäsenenä huomannut, kuinka nä odotettua, mutta sen oheen Matti Aitto-oja (95) ja Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja nuoret ovat ottaneet yhä enemmän vastuuta liiton toiminnasta. Aarno Strömmer. Silvennoisen kanssa juhlilla olivat myös riihimäkeläiset sotainva- saatiin myös liitettyä toiveik- lidit Arvo Vehmassalo ja Pentti Similä. kuutta ja uskoa nuorempiin su- kupolviin. maavan tieteellisesti kolmeen kene arvailla, mutta koko kuluneeseen ”kvartaaliin”. neljännesvuosisataa tuskin tar- Loppu edessä Professorin sanat Veljesliiton vinnee odottaa. Messukeskuksessa vallinneen jatkosta, sen viimeisestä neljän- Veljesliiton toiminnassa on ilmapiirin vangitsi emeritus neksestä, koskettivat kuitenkin juhlavuoden aikana ilmennyt professori Veijo Saloheimo, monia. samanlaista lopun ennakoin- joka piti juhlatilaisuuden päät- - Sen tulee taata viimeiselle- tia. Ennakointi on näkynyt lii- täneen puheen. Puheessaan Sa- kin sotainvalidille ja sotainva- ton tavassa mainostaa elokuun loheimo kävi läpi Veljesliiton lidin leskelle turvallinen elä- tilaisuutta sen viimeisenä iso- historiaa ja viittasi mm. hur- mänilta. Aikamäärää en roh- na juhlana. Se oli nähtävillä ja kuultavissa juhlien ohjelmassa. Näin oli etenkin Kallion lukio- laisten herkässä runoesitykses- sä, jossa sotainvalidit vertau- tuivat tukipilareihin. Näiden pilarien päälle uudet sukupol- vet rakentavat oman Suomen- sa. Vuoden aikana liitto on myös kustantanut peräti kol- me eri tutkimusjulkaisua, jotka eri tavoin käsittelevät ja kokoa- Kallion ilmaisutaidon lukion nuoret juhlistivat sotainvalideja ru- noesityksellä, joka pyrki luomaan kytköksiä sukupolvien välille. vat liiton toimintaa. Terveys- tutkimusten ohella julkaisu- jen joukossa on tamperelaisen tava teos julkaistiin juuri juhlia lisoistaan ja leskistään, totesi Professori Veijo Saloheimon puhe päätti juhlaohjelman. Katkeransu- Tuomas Hopun Veljesliiton edeltäneenä päivänä. Veljesliiton puheenjohtaja Ju- loinen puhe ennusti jo Sotainvalidien Veljesliiton työn loppumista. 75-vuotishistoria. Hopun kat- Sotainvalidi Toivo Pitkänen hani Saari. osasi aistia, kuinka liittotoi- Liiton ylläpitämiseen yhtyy minnan päättymistä pedattiin myös Toivo Pitkänen. jo Messukeskuksessa. Pitkänen - Heti ei pitäisi luovuttaa oli saapunut juhlaan Suomus- huoltotyön suhteen. Apu, mitä salmelta. Hän on paikallisen esimerkiksi muistisairaille ja sotainvalidiosaston puheenjoh- liikuntavammaisille tarjotaan, taja. on yhä tärkeää, sanoo Pitkä- - Kyllä tässä kuulsi ajatus sii- nen. tä, että loppua lähestytään, Pit- känen luonnehtii. Vastuu nuorille Kuten lukiolaiset runossaan Työtä jäljellä ilmaisivat, vastuu sotainvali- Lopun uumoilusta huolimatta dityöstä on siirtymässä tai on Sotainvalidien Veljesliiton työ oikeastaan jo siirtynyt seuraa- ei ole vielä suinkaan ohi. Näin ville sukupolville. Näin on ai- antoivat ymmärtää kaikki juh- nakin Riihimäellä, josta vie- lassa puhuneet, mukaan lukien raaksi Helsinkiin oli saapunut presidentti Sauli Niinistö. Tu- sotainvalidi Hannes Silven- kea tarvitsevia jäseniä on yhä, noinen. Silvennoinen on ollut vaikka sotainvalidien keski-ikä Riihimäen osaston jäsenenä jo lähestyykin jo 93 vuoden rajaa. vuodesta 1946 lähtien, yhteen- - Veljesliittoa tarvitaan vielä sä siis vajaat 70 vuotta. Hänen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli paikalla Messukeskuksessa. Puheessaan hän kiitti sotainva- ensi vuosikymmenen puolella mukaansa ikäpolvenvaihdos lideja siitä, että ”Suomi saa valmistautua satavuotisen itsenäisyytensä juhlintaan puolentoista vuo- pitämään huolta viimeisistäkin on jo hyvää vauhtia käynnissä. den kuluttua”. sotainvalideista ja heidän puo- - Nuorethan tätä liittoa ny- 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 21 kyään hoitavat. Meilläkin on laitoskuntoutukseen Naanta- Monille sotainvalideille Vel- osastolla enemmän ei-sotain- liin. Ongelmia 95-vuotiaal- jesliitolta saatu apu on elineh- Yhteisiä hetkiä kuntoutuen valideja kuin alkuperäisiä jäse- la Salosella on kaulan ja selän to. Siksi on tärkeää, että kun- niä, Silvennoinen arvioi. kanssa, mutta sodassa hänellä toutus- ja hoitotyö viedään ja virkistäytyen Kuten muualla Suomessa, vaurioitui kaikista pahimmin loppuun asti ja että molempia eteraanien puolisoiden taa pian 100-vuotiaan Suomen Riihimäen osaston sotainva- kuulo. tarjotaan kaikille niitä ansait- ja leskien lomaviikot itsenäisyyttä. Esitämme kiitok- lidijäsenten määrä on tosiaan - Kaikkia ilmaisia hoito- seville. Kaikkiaan 75 vuoden ovat palautteiden pe- set myös heille. vähenemään päin. Vuosijuh- palveluita en saa liian vähäis- jälkeen maaliviiva häämöttää Vrusteella olleet antoisa koke- Maalaustehtävän nimenä oli lilla paikalla oli kolme jäsen- ten vammojeni takia. Kotiapua jo Veljesliitolle, mutta se ei ole mus osallistujille. Yksinäisyys ”kotimaisemani”. Osallistujat tä. Silvennoisen ohella mukana saan jonkin verran ja siitä olen vielä täällä. Riihimäkeläinen on hetkeksi poistunut ja uu- kokoontuivat historiaa tulvi- olivat sodassa vammautuneet kiitollinen, kertoo Salonen. Hannes Silvennoinenkin käy sia ystäviä löytynyt. Viikoille vassa Villa Varalan hirsisessä Pentti Similä ja Arvo Vehmas- Salonen kuuluu ns. 10 pro- kuntoutuksessa vielä viikoit- osallistui 150 henkilöä, valitet- salongissa maalaamaan akva- salo. sentin sotainvalideihin, joil- tain. tavasti kaikki halukkaat eivät relleilla ja muistelemaan, mil- la vammautuminen on lievää. - Pitäähän sitä pysyä kun- mahtuneet silti mukaan. Lomi- laisia näkymiä ja asioita liittyy Kaikki kuntoon Viime heinäkuussa kunnallis- nossa, mies hymyilee. en kustannuksista on vastan- kotimaahan ja sen maisemiin, Jäljellä oleville sotainvalideil- ten avopalvelujen saamisen ala- Veljesliiton ansiosta hän on- nut Kaatuneiden Muistosäätiö mikä on ollut tärkeä ja rakas le Veljesliiton työstä tulee koko rajaa laskettiin 15 prosenttiin. kin pysynyt. ja Suomen Sotaveteraaniliit- muisto? Ryhmä keskusteli myös ajan kallisarvoisempaa. Van- Ulkopuolelle siis jäivät vielä to. Kiitämme yhteistyöstä lai- siitä, miten rouvat kokevat ny- henevalle jäsenkunnalle eten- Salosen kaltaiset sotainvalidit, Teksti: Valtteri Leinonen toksia, jotka ovat luoneet puit- ky-Suomen, ja millaisia asioita kin hoito- ja kuntoutustyön kuten myös rintamaveteraanit, Kuvat: Sotainvalidien teet lomille sekä kiitokset Raija he haluaisivat välittää nuorem- merkitys korostuu. Uusimaa- joilla monilla on iän tuomia Veljesliiton arkisto Kähkölälle ja Pirkko Kuoreh- mille polville. ”Rauhaa maal- lainen Veikko Salonen lähtee vaivoja, mutta ei välttämättä järvelle, jotka ovat olleet lomil- lemme ja Jumalan kunnioitus- syyskuussa kolmannen kerran sotavammoja. la mukana pitämässä joukkoja ta”. Muutama heistä jakoi haas- koossa ja huolehtineet kaikis- tattelussa elämäntarinaansa. ta vahvalla kokemuksellaan. Nuorten seikkailuratalaisten Sotainvalidien Veljesliitto – Hetkiä historiassa Tulemme järjestämään lomia viiletys toisinaan ikkunoiden myös ensi vuonna ja toivomme ohi toi lisää hilpeyttä. Tunnelma • Sotainvalidien Veljesliit- • Kun liitto vielä haki muoto- puolisoista ja leskistä. Hei- edelleen, että mahdollisimman oli lämmin ja kaikki uskaltau- to perustettiin Jyväskyläs- aan, se päätti tietoisesti ot- dän etujaan päädyttiin tur- moni ensi kertaa lomalle ha- tuivat maalaamaan, toiset en- sä 18. elokuuta 1940 talvi- taa mallia muiden maiden vaamaan mahdollistamal- keutuva saisi kokea tämän sa- simmäistä kertaa elämässään. sodassa vammautuneiden invalidihuollosta. Erityises- la ns. puolisojäsenyys liiton man ilon ja riemun. Tavoitteena on toteuttaa taide- sotilaiden järjestöksi. Liitto ti lainsäädännöllisissä asi- paikallisosastoissa. Sään- Varalan Urheiluopistolla lo- teoksia sekä taidenäyttely näi- laajeni myöhemmin koske- oissa mukailtiin sodan voit- tömuutoksella haluttiin il- maan kuului poikkeuksellisesti den teemojen inspiroimana maan kaikkia sodissa vam- tajamaita, kuten Englantia maista kiitollisuutta naisten myös nuorten taiteilijoiden ta- juhlavuodelle. mautuneita, siviiliuhreja ja Ranskaa. Maailman vete- jo tekemästä työstä Veljeslii- pahtuma, jossa nuoret taiteilijat myöten. raanijärjestön jäseneksi Vel- ton hyväksi. halusivat luoda yhteyttä suku- Anni Grundström • Marsalkka Mannerheim jesliitto vahvistettiin vuon- • Suurimpien veteraanijär- polvien välille sekä kunnioit- osallistui liiton perustavaan na 1954. jestöjen yhteistyötä tiivis- kokoukseen, joskin hän saa- • Vuonna 1956 Sotainvalidi- tettiin 26. huhtikuuta 1999, pui paikalle hieman myö- en Veljesliitto voitti yhden kun Suomen veteraaniliit- hässä. Mannerheim oli lu- merkittävimmistä lakitais- tojen valtuuskunta perustet- pautunut liiton kunniapu- teluistaan, kun laki lisäkor- tiin. Sotainvalidien Veljes- heenjohtajaksi. vauksista astui voimaan. liiton lisäksi tätä uutta yh- • Veljesliiton jäsenmäärä mo- Korvaukset osoitettiin so- teisöä olivat perustamassa ninkertaistui jatkosodan tainvalideille, jotka olivat Suomen Sotaveteraaniliit- myötä. Vuoden 1944 lop- pääomittaneet elinkorkonsa to, Rintamaveteraaniliit- puun mennessä jäseniä oli ennenaikaisesti ja siten ko- to ja Rintamanaisten Liit- yhteensä 24 777. Seuraavan keneet tuntuvia taloudellisia to. Järjestöjen yhteishen- vuoden aikana luku kasvoi menetyksiä. ki on säilynyt myönteisenä vielä 15 000 sotainvalidilla. • Liiton suhde presidentti ja vankkana 2010-luvul- • Sodanjälkeisinä vuosina lii- Urho Kekkoseen oli harvi- le saakka. Yhdessä järjes- ton toiminta pääsi vihdoin naisen läheinen ja tukea an- töt haluavat edustaa sotiem- Varalan taiteilijat. Kuva: Senja Kortelainen, taidehankkeen yhteys­ vakiintumaan. Jäseniä alet- tava. Hallintokautensa ai- me veteraaneja ja parhaansa henkilö tiin tehokkaasti tukea mm. kana Kekkonen lahjoitti- mukaan varjella heidän hy- maanhankinnassa ja asu- kin liitolle kultaisen kiekon, vinvointiaan. misessa, työnhaussa ja kou- joka toimi kiitoksena teh- lutuksessa. Myös virkistäy- dystä kuntoutustyöstä. Pre- Lähde: Sotainvalidit edellä käy- tymisestä ja hengellisestä sidentin veli, Jussi Kekko- den – vammoista huolimatta. So- tainvalidien Veljesliitto 75 vuotta. hyvinvoinnista pyrittiin pi- nen, sokeutui sodassa ja toi- Tuomas Hoppu. (2015) tämään huolta. mi myöhemmin Veljesliiton • Yhteistyö Veljesliiton ja ensimmäisenä varapuheen- 1940: Sotainvalidien Veljesliitto muiden invalidijärjestöjen johtajana. perustetaan Jyväskylässä. kanssa lähti sodan päätyt- • Sotainvalidien eläkejär- 1945: Jäsenluku kasvaa noin tyä viriämään. Hyvät suh- jestelyt alkoivat puhuttaa 40 000 sotainvalidiin sodan teet ja järjestöjen itsenäi- 1970-luvulla. Vuosikymme- päätyttyä. syys olivat kuitenkin pian nen loppupuolella huomat- 1948: Sotilasvammalaki astuu uhattuina, kun Suomen in- tava osa sotavammaisista voimaan. validihuoltoa pyrittiin kes- olisi jo eläkeiässä. Ikääntyvä 1954: Veljesliitto vahvistetaan kittämään sosiaaliministe- jäsenistö sai Veljesliiton oh- Maailman sotaveteraaniliiton riön ehdotuksesta. ”Invalii- jaamaan voimavarojaan en- jäseneksi. dijärjestöjen Keskusliitto” ei tistä enemmän avohoitoon 1999: Veteraaniyhteistyötä tiivis- selvinnyt 1950-luvulle asti, ja hoitolaitoksiin. tetään, kun Suomen veteraaniliit- mutta se ehti kylvää epäluu- • Ennen pitkää vanheneva jä- tojen valtuuskunta perustetaan. loa osallistuneiden järjestö- senkanta nosti myös esiin 2004: Puolisojäsenyys sallitaan jen kesken. kysymyksiä sotainvalidien omaisten etujen turvaamiseksi. 22 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Vannisenmäen-Kumurin muistomerkin paljastusjuhla Kiteellä

la matkaa on odotettu. Mitä on muistamaan niitä nuoria mie- Alpo Pirhosen mailla kuule- nähdä, tuntea ja aistia tätä seu- hiä ja naisia, jotka täältä hei- massa hänen poikansa evl evp tua, jossa kirjaimellisesti voi näkuussa 1941 lähtivät sotaan Ossi Pirhosen seikkaperäis- todeta ja veisata ”On isät täällä isänmaan puolesta. Talvisodan tä selostusta alueen taisteluis- taistelleet, on uskoneet ja toivo- päättymisestä oli kulunut vain ta kesällä 1941. Lisäksi lauan- neet”. Heidän ansiostaan saam- 16 kuukautta. Kuluneet kuu- taina käveltiin valtakunnan ra- me tulla tänne kaikessa rauhas- kaudet olivat maallemme vai- jan ylitse rm III/130 maastossa sa, sanoi Takala. keita aikoja, puutetta oli lähes tavoitteena tutustua Kumurin kaikesta tarvittavasta. Yleinen bunkkereihin. Olkoon tämä epätietoisuus kansan kohtalos- Kiteelle on pohjanmaalais- muistomerkki ta oli voimakas. ten taistelijoiden muistolle pys- kunnianosoitus tytetty kaikkiaan kolme muis- Paljastamispuheen pitänyt va- Alpo Pirhosen mailla tomerkkiä, joista ensimmäinen ratuomari Veli Suvanto Lapu- Muistomerkin paljastusjuhla 19.Divisioonan muistomerk- alta tiivisti puheensa seuraa- sai laajaa huomiota ja sai paik- ki vuonna 1992 Mustalamme Arvokkaaseen juhlaan osallistuivat tullin pääjohtaja Antti Harti- viin sanoihin ”Olkoon tämä kansa Kiteen huomattavimpien tiehaaraan, Kuivalaisen taiste- kainen vasemmalla, rouva Arja Suursalo-Henttonen, opetusneu- muistomerkkikivi siihen kiin- tapahtumien joukossa. Paljas- lun muistomerkki Välivaaraan vos Antti Henttonen, Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen, nitettyine laattoineen kestävä tusjuhlaa edelsi pari taisteluhis- v. 2011 ja nyt kolmas eli Van- kenraaliltn evp Yrjö Kärkkäinen ja Pohjois-Karjalan rajavartioston kunnianosoitus jääkärievers- toriaan liittyvää tapahtumaa, nisenmäen-Kumurin taistelun komentaja ev. Olli Lampinen. ti Matti Laurilan komentaman sillä kiteeläiset ja eteläpohja- muistomerkki. Kiteellä kaatui JR 16 sankareille Vannisenmä- laiset matkasivat perjantaina kaikkiaan 511 eteläpohjalaista iinä raja kulkee, mihin si käytetty hyväksi tilaisuutta essä ja Kumurissa heinäkuussa Kuivalaisen taistelun muistoksi sotilasta. Stalin sen asetti siitä huo- vääryyden korjaamiseksi. Toi- 1941”. Olemme kokoontuneet vuonna 2011 pystytetyn muis- limatta, että hänen jouk- nen asia oli, että Neuvostoliitto tänne Kiteen Valkeavaaraan tomerkin luokse ja pistäytyivät Olavi Lautamäki Skonsa eivät talvi- ja jatkoso- itse piti huolen varsinaisten so- dassa päässeet lähellekään sitä. tatoimien aloittamisesta. Vain kynän ja kiristyksen avul- la hän saavutti Suomen suun- On isät täällä taistelleet, nassa sen, minkä saavutti, sa- uskoneet ja toivoneet noi juhlapuheen Vannisenmä- Kitee-Seuran puheenjohtaja, en-Kumurin muistomerkin opetusneuvos Heikki Pirinen paljastusjuhlassa Kiteen Val- avasi juhlan, jonka jälkeen seu- keavaarassa 12. heinäkuuta pi- rakunnan tevehdyksen esitti tänyt eversti evp Sampo Ahto. rovasti Sakari Takala. Jälkiviisaat on Sampo Ah- Kirkko on saanut olla turva- don mukaan moittineet Suo- paikka monin tavoin. Niin nyt, mea hyökkäyssotaan lähtemi- kuin silloin. Evakot siellä yö- sestä. Meillä asiaa ei aikanaan pyivät, lapset turvassa alttarilla mielletty näin. Kysymykses- kaiteen sisäpuolella. Kaksi sisa- sä oli vastahyökkäys sen takai- rusta on kertonut nukkuneen- sin ottamiseksi, mikä vastikään sa saarnatuolissa, aloitti Takala oli meiltä viety maatamme vas- tervehdyksensä. taan kohdistetun hyökkäyksen Tiedämme suuren työn, Muistomerkkiä ollaan luovuttamassa Kiteen kaupungille. Vastaanottajana kaupunginjohtaja Eeva- seurauksena. Olisi tuntunut mikä täällä on tehty, tiedäm- Liisa Auvinen, jota kättelee Kari Sutinen, oikealla Kiteen Rajakillan edustajat puheenjohtaja Pekka käsittämättömältä, jollei oli- me, miten Pohjanmaan seudul- Hakkarainen, sihteeri Timo Päivinen, Veli Suvanto ja Markku Muilu Etelä-Pohjanmaalta.

Muistomerkkimatkalla suomalaissotilaiden jäljillä

ihdin Liikenteen jär- Kondratjev oli kuollessaan Itä- Heikki Häiväoja ja toteuttanut jestämällä Kultai- meren laivaston 61 Hävittä- taiteilija Ari Laitila. Muisto- sen kehän bussimat- jälentoprikaatin komentaja ja merkki on vajaa kolme metriä Vkalla 23.-28.6. pysähdyttiin saanut Neuvostoliiton sanka- korkea keskeltä poikkimur- Säkkijärvellä kenttähautaus- rin arvon. Mitään selitystä sil- tunut kivi, jonka alaosassa on maan muistomerkillä kunni- le, miksi juuri Säkkijärvi on teksti ”Sotavankileireillä kuol- anosoitukselle. Tänne on hau- saanut nimen Kondratjevo, ei leiden suomalaisten muistoa dattu 104 talvisodassa kaatu- ole löytynyt. Sen sijaan paikka- kunnioittaen Suomen valtio” neen tuntemattomaksi jääneen kuntien nimiä Kannaksella uu- ja tekstin alapuolella on kiveen suomalaisen sotilaan maalli- sittaessa yhtenä perustana oli hakattu Suomen leijona. set jäännökset, jotka löytyivät käyttää Suuren isänmaallisen Muistomerkki tunnetaan taistelukentiltä elo-syyskuussa sodan sankareiden nimiä. nimellä Kärsimyksen seppele ja 1941. Säkkijärven nykyinen ve- Seuraavana päivänä mat- myös nimellä Murtunut elämä. näläinen nimi on Kondratjevo. kalla Vologdaan laskettiin ku- Timo Malmin tutkimusten Dipl. ins. Carl-Fredrik Geust kat Tserepovetsissä Nikolain mukaan jatkosodassa suoma- kertoi, että eversti Petr Va- hautausmaalle haudattujen so- laisia joutui vangiksi 3402, lei- siljevitsh Kondratjev sai sur- tavankeudessa kuolleiden 150 reillä kuoli 1388 ja kotiutettuja mansa lento-onnettomuudes- suomalaisen sotavangin muis- oli 1936 eli 57 % palasi takaisin. sa 1.6.1943 Seiskarissa, eräi- tomerkille. Kuolleisuusprosentti sotavan- den tietojen mukaan kyseessä Muistomerkki sijaitsee laa- kileireillä oli noin 40 %. oli epäonnistunut startti, tar- jan hautausmaan reunassa. Sen Sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten sotilaiden hautamuis- koitus oli lentää Kronstadtiin. on suunnitellut kuvanveistäjä Teksti ja kuva: Olli Kivioja tomerkki Tserepovetsissä 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 23

Talvisodan brittivapaaehtoisille ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT muistomerkki oman komppaniansa. Britti- uomeen tuli talvisodan komppania sai peruskoulutus- aikana ja välittömästi ta Lapualla, mistä heidät siir- sen jälkeen ulkomaalai- rettiin Savonlinnaan saamaan Juvankatu 10, 33710 Tampere Ssia vapaaehtoisia taistelemaan jatkokoulutusta. Komppania www.kaukajarviok.fi Suomen itsenäisyyden puoles- oli Suomen armeijan III AK:n ta. Näiden vapaaehtoisten jou- erillinen komppania 17.4.- kossa oli yhteensä 227 Lontoos- 31.5.1940. Kesäkuusta 1940 al- ta lähtenyttä ja Norjan kautta kaen he olivat siviilejä. Britit Suomeen tullutta brittiä ja kan- olivat majoitettuina Korpilah- sainyhteisömaiden kansalaista. della Tähtiniemen kartanoon Maahan tulleet vapaaehtoi- syyskuusta 1940 kesäkuuhun set eivät ehtineet talvisotaan, 1941. Tuolloin osaston vahvuus joten osa heistä palasi takai- Muistomerkki paljastettiin oli 138 miestä. Britit kuljetet- sin pian saapumisensa jälkeen. Korpilahden Tähtiniemessä tiin 28. kesäkuuta 1941 Torni- Suurin osa jäi Suomeen saa- 7.9.2015. on kautta Ruotsiin. Jatkosota maan sotilaskoulutusta. oli syttynyt 25. kesäkuuta 1941. Lapualla ulkomaalaisista va- to Sisu, jossa britit ja muut Lon- paaehtoisista perustettiin Osas- toosta lähteneet muodostivat Teksti ja kuvat: Kari Korhonen

Hertz Autovuokraamo.

Britannian suurlähettiläs Sarah Price (2.vas) ja Irlannin suurlähettiläs Colm O’ Floinn (3.vas) paljasti- Sotaväen sopimustoimittaja. vat muistomerkin. Muistomerkkihankkeen kantavia voimia olivat Korpilahden Reserviupseerit ry ja erityisesti Matti Hyvärinen (4.vas), joka nykyisin toimii myös Jyväskylän Sotaveteraanit ry:n perin- Tiedustelut ja varaukset: netoimikunnan puheenjohtajana. Hertz Varauspalvelu ¬ 0200 11 22 33

Suomen Cobra Systems Oy Kiitos Sotaveteraaneille Triplan Oy Helsinki Iittalasta! Nro:145 Hämeenlinna

Molkentin Oy Kuusitunturi Oy Disamed Oy Inkoo Imatra Imatra www.disamed.fi

Metsäkoneurakointi Kiitos Sotaveteraaneille JM-Louhinta Oy Veljekset Eronen Ky Jojen Kaupunnista! Nro:144 Jyväskylä Kiihtelysvaara

Suomen CNC-Koneistus Oy Bar Explosive KES-Siltaykköset Oy Jyväskylä Jyväskylä Jämsä

Metallikoneistamo Ourex Oy Sähkö-Iskelä E. Moilanen Ky Kangasala Kangasala Kajaani

Kuljetuspalvelu Vatiala Oy Kangasalan Autokatsastus Oy Lentola, Kangasala Kangasala www.kangasalanautokatsastus.fi 24 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Hyvinkääläiset retkeilivät ja tapasivat tuttuja

Yhteistyötä kesäpäivän teraanikuoro, Hyvinkään elä- merkeissä keläisten tanhuryhmä ja kuo- Hyvinkääläisten veteraanijär- ro sekä laulun ja haitarimusii- jestöjen yksi yhteistyömuoto on kin lomassa huumoria viljelevä ollut jo usean vuoden ajan so- Seppo Soittila. tiemme veteraanien kesäpäivä. Tänä vuonna päivää vietettiin Lipunnosto perinteenä Kytäjän Maapirtillä 60 vete- Hyvinkään Sotaveteraanit ry:n raanin, puolison ja lesken sekä vuodesta 1997 jatkunut tapah- avustajien voimin 27.5. Tarjol- tuma on ollut lipunnosto ju- la oli keittolounaan ja kahvin hannuksen aatonaattona, josta lisäksi laadukasta ohjelmaa, vastasivat tällä kertaa yhdistyk- josta vastasivat Matti Heroja, sen puheenjohtaja Juhani Skyt- Hyvinkään Riihimäen Sotave- tä ja hallituksen jäsen Heikki Ohjelmien välillä salin täytti puheensorina. Kun veteraaniväki kokoontuu yhteen, niin juttua riittää.

Luoto. Tarjoilusta ovat vastan- neet yhdistyksen naiset. Kirk- koherra, lääninrovasti Ilkka Järvinen puhui juhannukses- ta ja sen kirkollisesta merki- tyksestä. Musiikista vastasi ve- teraanien viihdyttäjä Jorma Tuohela. Yhteislaulujen esilau- lajana toimi veteraanikuorolai- nen Esko Mälkki. Kuukausitapaamiset järjes- tetään Hirvimajalla kesä-, hei- nä- ja elokuussa. Muina kuu- kausina tilaisuudet pidetään Hyvinkään Veteraanitalolla. Kosteista olosuhteista johtuen Lippulaulu laulettiin sisätiloissa.

Historiaa ja kulttuuria Marskin Majalle, joka on siir- jatkui Lopen Sajaniemen kesä- Lopelle suunnattu retki teh- retty Lieksajärven rannalta Lo- teatteriin. tiin 30 Hyvinkään Sotaveteraa- pelle, Punelia-järven rannalle v. Marskin Maja tarjosi mukavat puitteet retkeläisille. nit ry:n jäsenten kanssa 12.7. 1945. Ruokailun jälkeen matka Teksti ja kuvat: Olavi Kurko

Sompalan leiriltä hyvää oloa ohjois-Savon Sotaveteraa- taan: ”Koska veteraanit ovat Leiri aloitettiin maanan- nipiirin järjestämä kun- ikärakenteeltaan sellaisia, että taina 22.6. perinteiseen ta- to- ja virkistysleiri kokosi eläkepäivät ovat jo monel- paan lipunnostolla ja Karjalan Pjuhannuksen jälkeisellä viikolla la saavutetut ja useat ovat ai- Lennoston Hornet-hävittäjän noin 60 osallistujaa eri puolilta van eläkeiän kynnyksellä, lie- ylilennolla klo 12.00. Leirioh- maakuntaa Vesannon Sompa- nee paikallaan ottaa toimin- jelmaan sisältyi runsaasti ke- laan. Mukana oli 90 vuotta täyt- tasuunnitelmaan veteraanien vyttä kuntoliikuntaa, infor- täneitä 15, vanhimpana 97-vuo- henkinen virkistystoiminta”. maatiota veteraanietuisuuk- tias rautalampilainen sotavete- Ensimmäisen kerran Sompa- sista ja esitelmiä. Olvi-säätiön raani Kalle Hyvönen. lan leiri pidettiin heinäkuussa puheenjohtaja Paavo Jauhiai- Piirin leiritoiminnalla on 1972 ja siitä lähtien sen järjes- sen mielenkiintoinen esitel- pitkät perinteet. Vuoden 1972 täminen vuosittain on sisälty- mä ”Mureneeko Suomi hyvin- toimintasuunnitelmassa tode- nyt piirin toimintaan. vointivaltiona?” herätti vilkasta keskustelua osallistujien kes- Kuopiolainen Aino-Ester Niemelä on ollut vetämässä ja ohjaamas- sa Sompalan leirejä useita kertoja. Tänäkin vuonna hän järjesti lei- kuudessa. Arvioitiin puoleen rille tietokilpailun ja rastipolun. Iisalmelainen Veikko Kiiskinen on jos toiseenkin Suomen, Krei- puolestaan osallistunut leirin talkoo- ja tukitoimintaan jo useiden kan, EU:n ja globaalin maail- vuosien ajan. man talouden tilaa. Keskuste- lu voitiin päättää toteamukseen ”Suomi on selvinnyt vaikeam- tona tehtyjä”. Illalla saunottiin erinomaisesti onnistuneesta pienkin aikojen keskellä”. Tä- ja laulettiin sekä muisteltiin yh- leiristä ja ennen kaikkea hyväs- män jälkeen pidettiin rovas- dessä menneitä aikoja. tä huolenpidosta, josta leiriläi- ti Risto Lyytikäisen johdolla Piirin sosiaalineuvoja Riitta set ovat olleet erityisen kiitolli- virsiseurat. Leiripäivien yhtenä Huittinen yhdessä Ossi Salo- sia. kohokohtana oli vierailu Ter- sen, Valma Puurosen ja Tuu- Jäämme odottamaan virkis- von Lohimaahan, jossa nau- likki Hokkasen kanssa kantoi- täviä leiripäiviä ja toistemme tittiin kakkukahvit ja kuultiin vat vastuun leirin käytännön tapaamista jälleen ensi vuonna! suupielet hymyyn nostattanut toteutuksesta. Kaikkien leirillä Leiriläiset katsomassa kokousrakennus Ristolassa veteraani Veikko kuplettiesitys. Ateriat olivat mukana olleiden puolesta esi- Teksti: Eija Iivarinen Matilaisen (oik.) elämästä kertovaa lyhytelokuvaa. maittavia ja runsaita kuin ”ko- tän heille lämpimän kiitoksen Kuvat: Anna-Liisa Pekkarinen 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 25

Kotiseuturetkeilyä Varrella virran Pohjanmaan lakeuksilla ovaniemen Sotaveteraanit vuus on nyt edellä mainittu- teeni Hannun Raijaksen Nui- Rja Lapin sotilassoittokun- jen johtajien lisäksi 32 soittajaa. jamiesten marssista laululle ja sonkyrön sotaveteraanit te- lijan suunnittelemia pohjalaisia ta järjestivät 13. kerran vuosit- Taitaa olla ainut suomalainen puhallinorkesterille tekemän Ikivät perinteisen kotiseutu- tuotteita. Ruokailemaan siir- taisen yhteislaulutilaisuuden soittokunta, joka on esiintynyt sovituksen. Laulajia tilaisuu- retken Ylistaron Malkakoskel- ryttiin Vanhaan Karhunmä- ”Varrella virran” 13.8. Ounas- myös Moskovan punaisella to- dessa oli runsaat 200. le 14.7. Malkakoskea rakennet- keen, joka on osa Karhunmä- paviljongilla Putaan rannal- rilla. Ylimääräisenä esityksenä tiin vuosituhannen vaihteessa en Kristillistä Kansanopistoa. la. Jääkäriprikaatin komentaja soittokunta esitti musiikkikap- Teksti ja kuva: Heikki Haapala pitkään ja se valmistui vuonna Ruokailun jälkeen tutustuttiin eversti Antti Lehtisalo toi ti- 2003. Koski patoineen on Suo- opiston historiaan. Retken vii- laisuuteen puolustusvoimien ja messa ainut suunnitelmallisesti meisenä kohteena oli Simpsiön Jääkäriprikaatin tervehdyksen. jokeen tehty koski. laskettelukeskus, josta näkymä Puolustusvoimauudistuksen Retkeä jatkettiin Karhun- yli lakeuksien oli mahtava. myötä Lapin sotilassoittokun- mäen suuntaan ja tutustuttiin ta kuuluu nyt Jääkäriprikaa- Mummadesing-myymälään, Teksti: Pentti Kalliomaa tin kokoonpanoon. Yhteislau- jossa myydään erilaisia taitei- Kuva: Esko Petäjä lutilaisuudessa päällikköka- pellimestari, musiikkimajuri Juha Ketola toimi esilaulujana ja juontajana. Kapellimestari, musiikkikapteeni Jaakko Nu- rila johti soittokuntaa. Puolus- tusvoimauudistukseen liittyen Tapahtumapaikkana oli Putaan rannalla sijaitseva Ounaspaviljon- Lapin sotilassoittokunnan vah- ki. Esiintymislava on rakennettu veden päälle.

Veteraanien juhlava iltapäivä Hartolassa

artolan sotainvalidit ja heille. Juhliva osasto myönsi la olleilla voileipäkahveilla nyt Hsotaveteraanit perheenjä- hänelle pienoislipun sotainva- 95-vuotias veteraani Eino Sy- senineen olivat kutsuttuina il- lidien hyväksi tehdystä työstä. välahti muisteli sota-aikana Malkakoskeen on rakennettu myös kalaporras, jotta kalat voivat tapäivän viettoon seurakunnan Siirryttäessä Kompelonlahden saatua 400 gramman päiväan- nousta padon ohi. leirikeskukseen Kompelonlah- leirikeskuksen päärakennuk- nosta näkkileipää. teen 14.7. Teemana oli Sotain- seen silmiteltiin tulevaa tieto- Hartolan Veteraanilaulajat validien Veljesliiton Lahden kilpailua varten paksutyvisen esiintyivät säestäjänään Sirk- Sotilaspojat vaalivat piirin Hartolan osaston perus- kuusen sisältämää litramäärää. ka Havas. Eräs kuorolaisis- tamisen 70-vuotisjuhla. Tilaisuuden juontanut Harto- ta, Markku Siihola harrastaa Piikin perinnettä Tilaisuus alkoi lipunnostol- lan Sotaveteraanien puheen- myös lausuntaa ja niinpä ylei- ohjois-Kymen Sotilaspoi- tä kotirintamalla eri tehtävis- la. Kirkkoherra Jeremias San- johtaja Heikki Havas toivot- sö sai kuulla mm. P. Kajande- Pkien perinnekilta on jo sä. Juhlaan osallistui kolme kari toimitti hartaushetken ti väen tervetulleeksi lausuen rin Salomaan sekä myös aikoi- vuosien ajan vaalinut Piikki- Piikkirykmentissä taistellutta Riihikappelissa, jossa hän mm. ilonsa joukon runsaslukuisuu- naan Hartolassa asuneen Uuno rykmentin, JR 25:n perinnettä. veteraania. siteerasi Jeesuksen ajatusta ra- desta. Kailaan runon Suomalainen Rykmentti perustettiin nykyi- Vuonna 2016 tulee kulu- kastaa ihmisiä ja tehdä hyvää Tervehdysten jälkeen tarjol- rukous. sen Kouvolan alueen miehis- neeksi 75 vuotta Piikin perus- Tilaisuuden lopulla oli tieto- tä 18–19.6.1941. Vuosittain jär- tamisesta. Silloin järjestettä- kilpailun palkintojenjako. Ar- jestettävä Piikin juhla oli tänä vään juhlaan kutsutaan kaikki vokas, mutta leppoisa tilaisuus vuonna 14.6. Tilaisuus alkoi Piikissä palvelleet veteraanit, päättyi yhteisesti laulettuun seppeleen laskulla Kirkkopuis- heidän omaisensa ja perillisen- Synnyinmaan lauluun. tossa Piikin patsaalla. Juhla, sä kaikkialta Suomesta. ”kirkkokahvien muodossa”, oli Piikkirykmentin hihamerkki Aimo Tenni seurakuntatalon Maria-salissa. yhdistää kaikki Piikin ystävät. Kuoron esittämän Piikin Retkeilyasuun sopivan merkin marssin jälkeen killan pu- voi tilata killan sihteeriltä. heenjohtaja Mikko Pesälä ker- toi Piikin taistelujen tiestä ja Teksti ja kuva: sotilaspoikien työskentelys- Roope Nieminen

Kirkkoherra Jeremias Sankari pitää hartaushetkeä Riihikappelis- sa. Ovella vasemmalla on Hartolan Sotainvalidien puheenjohtaja Pertti Mäkinen ja oikealla Sotaveteraanien puheenjohtaja Heikki Havas.

Piikin veteraanit vas. Lauri Turkia (90), Erkki Tuomala (92) ja Onni Sarilampi (91) sekä killan puheenjohtaja Mikko Pesälä. 26 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Kurikan maanpuolustuspäivässä 4500 osallistujaa

pidetty jo toista vuotta Rova- järvellä. Näytös vaati mahdot- tomasti materiaalia, suurin osa yksityisiltä, kuten kaikki ajo- neuvot, lisäksi materiaalia puo- lustusvoimilta sekä tykistömu- seolta. Tykkiä vetämässä olivat alkuperäiset vetäjät eli Citro- en kuorma-auto ja telavetäjä McCormic. Patteristo oli pää- majan alainen moottoroitu ty- kistö. Yli 500 miestä, joista oli enin osa kurikkalaisia täyden- nettynä lähipaikkakuntien Telavetäjällä siirretty haupitsi asettui kerralla asemaansa Matti miehillä. Viestiyhteydet poikki Syvärillä, ratsulähetti tuo vetäytymiskäskyn. Lehdon kuljettaessa omistamaansa McCormic'ia. Tulenkuvaukset suorittivat Suuntana Tali-Ihantalan ratkaisutaistelut. alan ammattilaiset johtajanaan lokuinen sää suosi Kuri- heitä ei olisi tätäkään tapahtu- Eero Matalamäki. Haupit- hua ja vettä. Muonitusmesta- raankuljetuksen lääkintähen- kassa järjestettävää ase- maa. seillakin ammuttiin niin, että reina toimivat korpr Pekka Ol- kilöstön voimin hienosti. maanajonäytöstä lauan- RSPSTO 1:n historiatoimi- mäki tömisi, ilman kranaatte- likkala ja kers Jukka Tapanai- Näytöksen kesto oli n. 2 tun- Etaina 22. päivänä. Paikalle oli kunnan puheenjohtaja ja näy- ja tosin. nen varmoin ottein. tia ja sinä aikana tuli kaikil- saapunut 4500 henkeä eri puo- tösidean isä Tuomo Aho toi- Näytöksessä oli kaikkiaan n. Ikarin teollisuusalueen tont- le selväksi, miten tykistö toi- lilta maata ja maakuntaa. Paras votti juhlayleisön tervetulleik- 150 henkeä erilaissa tehtävissä. ti on kaupungin omistama. Te- mi sodan aikana. Näytös soljui kiitos, mitä järjestävät voivat si. Näytösosasto itsessään oli pu- ollisuusalueiden omistajat oli- jouhevasti tiedustelusta, ase- saada. Paikalla oli myös run- Näytöksen pääkalustona keutunut m 36 asustein ja asein. vat antaneet luvan käyttää kiin- maanajon, tj-toiminnan ja vies- saasti kunniakansalaisia, vete- oli Kurikan raskas patteriston Lottia oli 21 naista, jotka ylläpi- teistöjään pysäköintialueina. tien kautta aina tulitoimintaan raaneja juhlavieraina. Tilaisuus kaksi 115 H 17 haupitsia. Nämä tivät lottakanttiinia sekä osal- Paikat olivatkin täynnä. Lii- sekä lopulta irtaantumisen uu- oli maksuton. Se oli myös yksi haupitsit palautuvat syyskuussa listuivat muonitukseen. Mun- kenteenohjauksen suorittivat siin tehtäviin. Tässä tapaukses- Reserviläisliiton maakunnalli- Kurikan tykkipuistoon arvoi- kit loppuivat niin kuin rokka- mallikkaasti SEDU-turvalli- sa lähtöön Tali-Ihantalaan so- nen 60-juhlavuotistapahtuma. silleen paikoille reserviläisvoi- kin. Kuka olisi voinut ennustaa suuslinjan oppilaat apunaan re- dan lopun suurtaisteluiden tu- Tapahtumalla kunnioitettiin min kunnostettuina. väkimäärän ennakkoon? serviläiset. Turvallisuuspäällik- kemiseen. erityisesti Raskas Patteristo 1:n Näytöksen tapahtumat si- Yleisölle jaettiin yli 600 an- könä toimi res.kapt Arto Mäki- Tapahtumassa oli muka- veteraaneja, joita on elossa enää joittuivat Syvärille. Näytöstä nosta hernekeittoa ja näkki- pelto - suuremmilta haavereilta na myös käsiasenäyttely, aseet kolme. Paikalla heitä oli kak- yleisölle elävöitti res.maj Pertti leipää. Juomapisteitä oli mo- vältyttiin. Lämmin sää teki tep- olivat yksityisten henkilöiden si. Kersantti Yrjö Yli-Krekola Niemelä varmalla otteella. nia, tämän lisäksi lotat kulkivat posensa kahdelle vieraalle, niis- omistamia. Näyttelyssä jopa (100) Kurikasta ja kapteeni Il- Näytöksen harjoituksia on yleisön seassa jakamassa me- tä selvittiin SPR:n ja EP:n sai- pääsi muodostumaan jonoja, mari Iso-Koivisto (94) Riihi- koska monet harvinaisuudet mäeltä. Kunnianosoitus myös saivat kyselyjä aikaan. Näytte- kaikille sodan veteraaneille ja lymestarina toimi res.vääp Ta- sankavainajille. pio Myllymäki. Näytöksen suojelijana toi- Alueella oli myös puolustus- mi Pohjanmaan aluetoimis- voimien uusinta tykki- ja tu- ton päällikkö komentaja Jukka lenjohtamiskalustoa. Vertailua Ranta. Tervehdyksessään hän pääsi suorittamaan näytöksen kiitti eteläpohjalaista aktiivista loputtua, kun uusi ja vanha ka- maanpuolustusväkeä. Tämän lusto kohtasivat kentällä. kaltaiset tapahtumat ovat omi- Näytöksen lopuksi harjoi- aan kohottamaan maanpuolus- tuksen johtaja, kaptl.evp Mik- tushenkeä, hän mainitsi. Hän ko S Säntti kiitti kaikkia, kun- myös sanoi, että mikään ta- niakansalaisia, yleisöä, järjestä- pahtuma ei tule itsestään, vaan miseen osallistuneita: ”Te teitte vaatii ponnisteluja sen onnistu- tästä hienon päivän” . miseksi. Hän myös kiitti paikalla ol- Teksti: Mikko S Säntti leita kunniakansalaisia, ilman Tulijaoksen haupitsit sylkevät tulta. Haupitsit ovat Kurikan tykkipuiston tykkejä 155 H 17. Kuvat: Jarkko Latvala

Karkkilan Toritaksi Oy Maalaiskartano Pihkala Oy Kiitos Sotaveteraaneille Karkkila Kestilä Keuruulta! Nro:111

Sähköasennus Insinööritoimisto SV-Trans Oy Jouko Kujala Oy H. Eskelinen Oy Kotka Koski Kotka, www.heske.fi

AK-Consulting Kymenlaakson Jäte Oy Koneurakointi Hermunen Utti, Kouvola Kouvola Kouvola 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 27

Lahden Hiljainen Iltapäivä Kävelytapahtuma yhdistää sukupolvet ikaisemmin veteraanikä- taavat Suomen Rauhanturvaaja- Avelyn nimellä tunnettu liitto ja sotiemme veteraanijär- Kansa kävelemään –tapahtuma jestöt, jotka kaikki ovat Maail- järjestetään jälleen syyskuus- man veteraanijärjestön jäseniä. sa. Kävelytapahtuma perustuu Myös paikalliset viranomaiset Maailman veteraanijärjestön sekä reserviläis- ja muut kan- suositukseen, että kaikissa jäsen- salaisjärjestöt ovat järjestelyis- maissa järjestettäisiin YK:n rau- sä mukana. Myös koulut osal- hanpäivän merkeissä liikuntata- listuvat monella paikkakunnal- pahtuma, jolla muistutettaisiin la tapahtumiin. Kahtena viime kansalaisia rauhan merkitykses- vuonna on ylitetty jo 20 000:n tä. Rauhanpäivää vietetään vuo- liikunnan merkityksestä. Sa- osallistujan raja. sittain syyskuun 21. päivänä. malla siirretään sitkeän vete- Tänä vuonna valtakunnal- Suomessa tapahtuman muo- raanisukupolven esimerkkiä ja linen tilaisuus järjestetään Po- doksi on vakiintunut pääasias- perinteitä nuoremmille elämän rissa sunnuntaina 20.9.2015. sa kävely. Muutkin liikuntata- evääksi. Rohkeutta, tulevai- Pienempiä tapahtumia järjes- Päivää vietettiin 12.8. Kilpiäisten yhteismajalla. Musiikkiesityksistä vastasi mm. trio Johanna Huovinen, Olli Koskimaa ja Heli Jokivuori. vat tulevat kyseeseen kunkin suudenuskoa ja yhteisöllisyyttä tetään yli kymmenellä paik- Kuva: Pertti Vesenterä paikkakunnan mahdollisuuk- tarvitaan jälleen, kun Suomelle kakunnalla. Niistä tiedotetaan sien ja kiinnostuksen mukaan. haetaan uutta nousua. paikallisissa tiedotusvälineissä. Tärkeän ja ajankohtaisen rau- Suomessa tapahtuma jär- Kaikenikäiset kansalaiset ovat han asian lisäksi tapahtuma jestettiin ensimmäisen kerran tervetulleita tähän sukupolvien onkin erinomainen mahdol- vuonna 2008. Tämän vuoden yhteiseen tapahtumaan. lisuus muistuttaa eri ikäisiä tapahtuma on siis jo kahdeksas. kansalaisia fyysisen kunnon ja Tapahtuman järjestelyistä vas- Paavo Kiljunen

Sateinen syyspäivä Kymenlaaksossa lma ei suosinut Kymenlaak- sa kosteaksi sadetakista huoli- kysymyksen ryhmälle avusta- Ison piirin syyspäivän tapah- matta. Entä avustava pionee- via varusmiehiä: Miksi sotavä- tumaa Karjalan prikaatissa Ve- ri, pitikö sadevarustus vettä? keen, eikö siviilipalveluksessa karanjärvellä 28.8., mutta päivä Vähän pitää. Maastoreissuilla olisi päässyt helpommalla? Jos- oli muutoin antoisa. Osallistu- on tungosta teltan kuivausna- tain ryhmän keskeltä tuli vas- Kauhajoen Patteriston viisi miestä pitivät viimeisen kokouksensa jia nyt 24. kertaa järjestettäväs- ruilla. Pieni tauko ja sitten to- taus: On sitä sen verran isän- Perhekoti Hongisto-Sepissä Kauhajoella. Sodan jälkeen Patteristo sä tapahtumassa oli noin 180. teamus: On intissä yksi varuste, maallinen oltava, että intin käy. kokoontui lähes vuosittain tapaamaan toisiaan kirkossakäyntien Karjalan prikaatin esikun- joka ei ime vettä. Se on pyyhelii- Se ei ollut osa juhlapuhetta. ja ruokailujen merkeissä. Kokouksen aikana he päättivät lahjoit- tapäällikkö, everstiluutnantti na. Toteamusta täydensi poika- taa jäljellä olevat varat Kauhajoen Sotaveteraanien perinnetalon Sami-Antti Takamaa esitteli mainen virnistys. Teksti ja kuva: kunnostuskassaan. Kuvassa vas. Patteriston Yrjö Kivimäki, Pentti prikaatin. Piirin puheenjohta- Toimittaja esitti provosoivan Roope Nieminen Rinne ja Onni Kantoniemi. Kuva: Tarja Tapanainen ja Arto Mikkonen ja toimin- nanjohtaja Toivo Hartikainen esittivät omat puheenvuoron- E-P Sotaveteraanipiirin nais- työryhmän järjestämillä vir- sa. Kilpailut olivat luontopol- kistyspäivillä 12.8. Kurikassa ku sekä tikan- ja petankipallon kokoontui noin 180 naista heitto. Luontopolulta kilpailu- viihtymään yhdessäolon, kortin palautti 95, tikanheit- naurujoogan, puheiden ja toon osallistui 93 ja petanki- yhteisten laulujen merkeis- pallon heittoon 82. sä. Samassa tilaisuudes- sa Kaija Tuominen sai so- Ollos huoleton, poikas taveteraanien ansioristin valveill on kiitoksena ja tunnustukse- na arvokkaasta työstä vete- Pioneerien hurtti huumori ja raanien hyväksi. asenne inttiin kertoi, ettei mi- Kuva: Tarja Tapanainen kään ole muuttunut veteraani- Tuhertamista se oli sateessa, vaikka rasti olikin katoksen alla. Ku- en ajoista. vassa vasemmalla Jouko Koskelainen Kouvolasta sekä Hannu Täh- Satoi. Toimittaja tunsi olon- tinen (selin) ja Ritva Myllärinen-Sjöberg Pyhtäältä.

Aatsin Kone Oy UpeSystems Oy Kiitos Sotaveteraaneille Kuusankoski Valkeala Kristiinankaupungista! Nro:151 www.upesystems.fi

Kuljetusliike Betola Oy Kuopion Talokeskus Oy Kuopio Kari Pohjolainen Ky Kuopio Syväniemi

Pölkky Oy JUSSIPISTE OY Nikko Oy Kuusamo Lahti Jakkula, Laihia www.polkky.fi 28 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Rauhanturvaajat linnoittivat Padasjoella hyvä tulos siviilikerääjillä rahaa veteraaneille adasjoella kerätyt varat jää- la muodostuu vuosittain käy- toivoi heidänkin olevan muka- Pvät täysimääräisesti oman tettävä summa. Viime vuonna na jälleen osittamassa kiitolli- auhanturvatehtävissä pal- rauhanturvaajaa Kemijärveä, pitäjän veteraaniyhdistysten ve- varusmieskeräys yhdessä yrit- suutta ja kunnioitusta veteraa- Rvelleet suomalaiset sotilaat Kuopiota, Juvaa, Helsinkiä, teraanityöhön. Padasjoen Sota- täjien tuen kanssa tuotti 7500 nisukupolvelle. antavat sotiemme veteraaneil- Lahtea ja Imatraa myöten kun- veteraaniyhdistys käytti viime euroa ja muilla reserviläisten Tänä vuonna keräys tuot- le erittäin suuren arvon. Tästä nosti Salpalinja-museon lin- vuonna yhteensä 12 721 euroa suorittamilla lipaskeräyksillä ti 7034,60, eli asukasta koh- yhtenä esimerkkinä on jo kol- noitteita 1 400 euron edestä. veteraaniväestön kuntoutuk- kerättiin 2000 euroa. Tämä ra- den 2,20 €. Kerääjänä oli mm mena peräkkäisenä vuonna Talkooideasta ja joukon koko- seen, kotipalveluihin ja virkis- hamäärä ei yksistään riitä vete- kunnanjohtaja Heikki Jaakko- pidetyt linnoitustalkoot Mie- amisesta on vastannut Suomen tystilaisuuksiin. Vuoden alussa raanien vuosittaiseen kuntou- la. Padasjoen leijonat toteutti- hikkälän Salpalinja-museolla. Rauhanturvaajaliiton hallituk- oli varsinaisia jäseniä 91, heistä tukseen ym. Siksi yhdistyksellä vat hienosti ”Kiitos Veteraanit” Talkoilla kunnostetuista lin- sen jäsen Rainer Fabricius Ju- invalidijäseniä oli 19, jotka ovat on oltava muitakin varainhan- -palveluaktiviteettia. Mukana noitteista saatu tuotto on ly- valta. Kahtena edellisvuonna avustuksen piirissä. Yhdistyk- kintamuotoja. oli 16 veljeä ja lisäksi koululai- hentymättömänä luovutettu on päästy liki samaan tuottoon. sellä ei ole rahastoja, vaan eri- Padasjoen keräysorganisaa- sia, partiolaisia, VPK-nuoria ja paikallisten sotiemme veteraa- laisilla varainhankintatalkoil- tio lähestyi kirjeellä yrittäjiä ja veteraanien kannattajajäseniä. nien hyväksi. Teksti ja kuva: Terho Ahonen Reserviläiset hoitivat kerää- Viimeksi toukokuussa 16 jien kuljetukset. Samat kus- kit ovat hoitaneet kuljetukset vuosittain, joten alkupuhutte- lun jälkeen kesti puoli tuntia, kun keräysmateriaali oli jaettu ja viimeinen kerääjä taipaleella. Myöhemmin kerätään vielä kaksi lipaskeräystä, Sahtimark- kinoilla ja Itsenäisyyspäivän aattona. Uskomme pääseväm- me 10 000 euron tavoittee- seemme, joka olisi yli kolme Padasjoella keräyksen suorittivat tänä vuonna ’siviilikerääjät’, jot- euroa/asukas. ka saivat erinomaisen tuloksen, yli 2 euroa asukasta kohti. Alku- puhuttelun kerääjille piti keräyspäällikkö Hannu Tukia. Hannu Tukia

Rauhanturvaajat tekivät Salpalinja-museolla kevätkesän linnoi- Sotiemme Veteraanit messuilla tustalkoissa muun muassa puuperustan konekiväärikilvelle. Kilpi kiskottiin paikalle miehissä. Talkootyön tuotto luovutettiin paikal- otiemme Veteraanit -va- kanssa. Lavapuheenvuoroissa me veteraaneja. Veteraanien lisille veteraaneille Salpavaelluksen päätösjuhlassa. Srainhankinta ja Pirkan- tuotiin esille veteraanien ko- mielestä taloudellinen tuki hä- maan keräyspiiri jalkautuivat tona asumisen turvallisuutta dän hetkellä on tärkeää. Kerä- 4.-6.9.2015 yhteiskunnan koko- ja kummassakin keskustelussa ystuotolla voidaan tukea arjen naisturvallisuuden suurtapah- todettiin, että yksin kotonaan turvallisuutta hankkimalla esi- tumaan, Kokonaisturvallisuus asuvia veteraaniveljiä ja -sisko- merkiksi turvaliesi tai laitta- 2015 -messuille Tampereella. ja tai heidän leskipuolisoitaan malla vaikka asunnon palova- Osastolla oli päivien ajan vils- tuetaan kaikin voimin. Kan- roittimet kuntoon. kettä, kun Pirkanmaan piirin nattajajäsenet toimivat avain- keräyspäällikkö Tuomo Koi- asemassa auttaessaan sotiem- Teksti ja kuva: Pia Mikkonen ranen myi joukkoinensa mes- Daniel ja Jouko sutarjouksena sota- ja vanhan- Vuori ostoksilla ajan musiikkia, Suomen Puo- Sotiemme Vete- lesta dvd:tä sekä heijastimia raanien osastol- messuhinnalla. Pirkanmaan la messuilla. Tuo- keräyspiirin vapaaehtoiset ke- mo Koiranen hoiti Sotaveteraani Frans Krogell (94) lähetti Kaartin Jääkärirykmentin rääjät olivat saaneet eritysluvan myyntiä kolmen varusmiehet veteraanikeräystä suorittamaan Keravalla 3.9.2015. kiertää messualueella lipaske- messupäivän rääjinä. ajan. Kilpailuun osallistumassa Lauantaina ja sunnuntai- Sotilasaikakaus- na A-hallin lavalle kapusi kak- lehden päätoimit- si vireätä pirkanmaalaista vete- taja Martti Lehto. raanipariskuntaa, Rauha Rossi ja Veikko Oksanen sekä Tam- pereen Sotaveteraanien huol- toyhdistyksen puheenjohtaja- nakin pitkään toiminut Timo Salokannel vaimonsa Toinin

Amitec Oy Kiitos Sotaveteraaneille Kiitos Sotaveteraaneille Laitila Laitilasta! Nro:152 Lammilta! Nro:55

T:mi Kari Kauvo Lappeenrannan Conexpress Oy Lapinjärvi Kuljetusosakeyhtiö Lappeenranta 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 29

Sotiemme Veteraanit keräyspäälliköt Turussa otiemme Veteraanit varain- juri Mika Rautio Maavoimista. niille alueille, missä on vete- Shankinnan keräyspäälliköt Puolustusvoimien rakenteelli- raaneja ja keräyspiirien taholta kokoontuivat Turkuun elokuun nen uudistus merkitsee kerä- järjestettyä varusmiesten ohja- kesähelteillä. Loppuvuoden va- yspäälliköiden näkökulmasta usta ja kuljetusta. rusmieskeräykset sekä Puolus- sitä, että yhteyshenkilöt ja va- Varsinais-Suomen keräys- tusvoimien keräysapu vuonna ruskunnat voivat tässä yhtey- päällikkö Osmo Suominen oli 2016 kiinnosti ja asiaa Turkuun dessä muuttua. Puolustusvoi- järjestänyt oheisohjelmaa ja ke- oli saapunut selvittämään ma- mien keräysapua suunnataan räyspäälliköt pääsivät tutustu- maan sekä miinantorjunta-alus Purunpäähän että Turun Sa- nomiin. Rannikkolaivastossa joukkoa johdatti yliluutnant- ti Saku Heinonen ja TS-Yhty- mä Oy:ssä oltiin päätoimittaja Kari Vainion vieraina. Päivien aikana kävimme yh- Piirien keräyspäälliköt tutustuivat miinantorjunta-alus Purunpäähän. dessä läpi keräystuoton käy- tön suuntaamista eniten apua ydessä, jotka eivät enää sään- tämän vuoden lopulla. Meistä tarvitsevien veteraaniveljien ja nöllisesti käy tilaisuuksissa. He näkyy ja kuuluu vielä, vierivät -siskojen, puolisoiden ja leskien saattavat yllättäen ollakin eni- kivet eivät sammaloidu, totesi sekä sotaleskien hyväksi. Sosi- ten apua tarvitsevia jäseniä. eräs piirin keräyspäällikkö lo- aalisihteeri Anni Grundström Keräyspäälliköt jäivät miet- puksi! Pohjanmaan alueen keräyspäälliköt vaihtavat tauolla ajatuksia. painotti tässä yhteydessä sitä, timään loppuvuoden keräystoi- Vas. Etelä-Pohjanmaan Pertti Kortesniemi, Keski-Pohjanmaan Antti että niihin yhdistysten/osaston mia piireissä, kun uudenlainen Teksti: Pia Mikkonen Roiko-Jokela ja Vaasan Raimo Latvala. jäseniin tulee myös olla yhte- keräyskonsepti lanseerataan Kuvat: Markku Seppä

Kenttähautausmaiden rekisteröinti Venäjällä takkuaa uistokäynnit ja kuk- tulkinnasta johtuviin juridisiin lä menehtyneille suomalaisille kien lasku sotavan- ongelmiin. Ratkaisua tilantee- sotavangeille. keudessa menehty- seen on haettava ulkoasiainmi- Nizhni Novgorodin alue- Mneiden suomalaisten sotavanki- nisteriön kautta. hallinnossa käydyt keskuste- en muistomerkeille Moskovan Kollaan kenttähautausmaan lut sujuivat samassa leppoisassa tuntumassa Krasnogorskissa osalta on Karjalan tasavallan ja myönteisessä hengessä, jota ja Nizhni Novgorodin alueella hallinnon kanssa päästy alus- jo tätä ennen Moskovassa oli Orankissa olivat Sotavainajien tavaan yhteisymmärrykseen, koettu. Yhdistyksen toimintaa muiston vaalimisyhdistyksen mutta rekisteröintiprosessia kohtaan tunnettiin kiinnostus- hallituksen elokuussa Venä- hoitavan Vojennye Memoria- ta ja käyntikohteilla Orankissa jälle tekemien kahden matkan lyn on vielä tehtävä lukuisia yk- ja Suhobezvodnojessa luvattiin pääteemoja. Molempien muis- sittäisiä sopimuksia erilaisten antaa kaikki mahdollinen piiri- tomerkkien paljastamisesta tu- intressiryhmien kanssa alueen ja paikallishallintojen tuki. lee tänä vuonna kuluneeksi 20 hallintaoikeuksista. Parhaiten Suhobezvodnoje (noin 120 vuotta. näyttäisi edistyneen Tuulok- km Nizhni Novgorodista koilli- Moskovassa käydyt keskus- sen kenttähautausmaan alueen seen) oli haluttu tarkoituksella Neuvottelutapaaminen Moskovassa 4.8.2015. Vasemmalta Vojen- telut sotavainajatyötä koskevan käyttöön saaminen, josta pai- ottaa käyntikohteeksi. Tiedos- nye Memorialyn osastopäällikkö Aleksandr Zhermeljov ja pää- valtiosopimuksen käytännön kallisen kylähallinnon kanssa samme oli, että siellä olleessa johtaja Evgeni Piljajev sekä yhdistyksen edustajat puheenjohtaja toimista yhteistyöosapuolena on tehty sopimus. Molemmis- Neuvostoliiton sisäministeri- Pertti Suominen, tulkki Reijo Nikkilä ja hallituksen jäsenet Pekka olevan Vojennye Memorialyn sa tapauksissa lopullisia fede- ön Gulag-leireihin kuulunees- Pitkänen ja Pentti Lehtimäki. Kuva: Jari Kajavirta. johdon kanssa sujuivat raken- raatiotason päätöksiä saatetaan sa Unzhlagin leirissä menehtyi tavassa ja myönteisessä henges- kuitenkin joutua odottamaan 13-14 suomalaista sotavankia. huomattavat määrät polttopuu- rue, joka kävi omiensa jäljillä. sä. Näin siitäkin huolimatta, vielä useampi vuosi. Juuri muuta tietoa ei ole ollut. ta Moskovaan ja Leningradiin. Niin me vieraat kuin isännät- että vuosina 2012 ja 2013 käyn- Sotavankiasioista käydyssä Paikalliselta asiantuntijal- Enimmillään leirillä oli noin kin olimme yhtä mieltä siitä, nistetyt toimet kenttähautaus- keskustelussa saatiin vihreä- ta saimme kuulla, että vähin- 26 000 vankia; poliittisia van- että Suhobezvodnojeen pitää maiden rekisteröimiseksi ovat tä valoa sille, että joillekin uu- täänkin useitten satojen ne- keja, rikollisia ja sotavankeja. saada suomalaisten sotavanki- kohdanneet monia esteitä. Säk- sille sotavankihautausmaille liökilometrien laajuinen leiri Huolimatta siitä, että Unzh- en muistomerkki. Sopiva paik- kijärven, Summan, Äyräpään ja olisi rahoituksen järjestyessä koostui lukuisista alaleireistä, lagissa on ollut useitten kansal- kakin sille jo löytyi. Taipaleenjoen neuvottelut ovat mahdollisuus saada niiltä vielä joilla tehtiin pääasiassa metsä- lisuuksien sotavankeja, olimme pysähtyneet valtiosopimuksen puuttuvat muistokivet leireil- töitä. Sotavuosina täältä meni luultavasti ensimmäinen seu- Pertti Suominen

Kuljetusliike Metallimesta Oy Ofa Oy Ab Esko Kosunen Ky Lohja Loimaa Leppävirta

Tilausliikenne Tasoite ja Maalaustyö Tomas Oy Ab Loviisa A. Kainulainen Oy Vista Oy Muurame, puh.014-373 1051 Mäntsälä 30 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Rakastan Sibeliusta ja muita musiikillisia tunnustuksia Sotahistorian professori serttia, joka pidetään Helsingis- Sibelius oman tiensä Martti Turtolalta on ilmes- sä. Kipinän säveltäjämestarin kulkija tynyt parhaillaan käyn- musiikkia kohtaan oli sytyttä- Martti Turtola näkee, että Jean nissä olevan Sibeliuksen nyt Turtolan kuvaamataidon Sibelius oli hyvin pitkälti oman 150-vuotisjuhlavuoden opettaja Jouko Aalto, joka soitti tien kulkija ja hän kehitti oman kunniaksi kattava teos tunnillaan Sibeliuksen Sadun. tavan sanoa musiikillaan asioita. säveltäjämestaristamme. – Hurmaannuin tästä täysin – Oli tahoja, jotka eivät hy- Mikä sai sotahistorioit- ja ostin vanhemmilleni Erkille väksyneet hänen tapaansa sä- sijan tarttumaan tämän ja Kaarinalle joululahjaksi LP- veltää, mutta häntä ei pystytty kaltaiseen haasteeseen? levyn, jossa oli Satu, Karelia, murskaamaan, koska hän oli Yksi syy löytyy siitä, Finlandia ja Tuonelan joutsen. niin äärettömän taitava. Mut- että Martti Turtolan isoisä Ja sitä kuunneltiin paljon. Ja ta kyllä Sibeliusta vastaan on rovasti Kalle K. Turtola ja isänikin, joka oli nuorena pal- hyökätty äärettömän rajusti. Ja Jean Sibelius olivat hyviä jon kuunnellut klassista mu- jopa vieläkin on tällaista kri- ystäviä. Kalle Turtolan ja siikkia, innostui uudestaan. tiikkiä, Turtola toteaa. Jean Sibeliuksen ystävyys Martin isä oli nuoruudes- Sibelius oli myös niin ”laaja” alkoi Hämeenlinnan saan soittanut viuluakin, mutta persoona, että hänen varjoonsa lyseosta, jossa he olivat kertoman mukaan ”naapurin tahtoi jäädä moni muu hyvä sä- luokkatovereita, kunnes toivomuksesta” lopettanut har- veltäjä, tai sitten heidät on vain Sibelius jäi luokalleen. rastuksensa. yksinkertaisesti unohdettu. Tämä ei poikien ystävyyttä Aino Turtola, Martin täti, – Tässä yhteydessä haluaisin haitannut, vaan se jatkui joka oli puolestaan jo vuosia nostaa esille 1950-60-luvuilla lämpimänä aina Sibeliuk- harrastanut sinfoniamusiikkia, hyvin tunnetun Ahti Sonni- sen kuolemaan saakka. vei pojan kavaljeerinaan Sibe- sen. Hänen syntymästään tuli liuksen 100-vuotisjuhlakonser- viime kesänä 100 vuotta. ämeenlinnan lyseos- tiin. – En huomannut, että oli- ta ystävykset jatkoivat – Aino oli Helsingin sairaan- si missään juhlittu tippaakaan. lakia lukemaan Kei- hoitajakoulun vararehtori. Hän Hänkin sävelsi sentään bale- Hsarilliseen Aleksanteri-Yliopis- oli saanut kahdelle hengelle tin Pessi ja Illusia, joka oli hy- toon. Kumpikin jätti lakiopin- kutsukortin. Näin pääsin siihen vin suosittuja aikanaan. Hänet not kesken. ikimuistettavaan konserttiin. unohdettiin täysin ja moni muu. – Kalle sen vuoksi, että tuli Avausmusiikin jälkeen seu- uskoon, niin kuin tavataan sa- rasi presidentti Urho Kekkosen Rakastan Sibeliusta noa ja ryhtyi lukemaan teologi- avajaissanat. Lähtemättömän Mikä sai silloin jo nuoren mie- aa valmistuen papiksi vuonna jäljen nuoren miehen sieluun hen syttymään Sibeliuksen 1890. Sibeliuksesta tuli puoles- Sibelius opiskelijana. Köyhä Janne suunnitteli vakavasti apteekka- jätti Heimo Haiton soitta- musiikille jopa niin paljon, että taan kuuluisa muusikko ja sä- rin tai sitten juristin uraa. Musiikki onneksi voitti, mutta rahapula ma neljä humoreskia viululle. nyt eläkepäivinä tämä rakkaus veltäjä. jatkui yli 60-vuotiaaksi saakka. Haitto ei ollut enää nuori ”viu- kiteytyi kirjan muodoksi Ra- Ennen yliopistoon menoa lupelimanni”, vaan 40-vuotias kastan Sibeliusta ja muita mu- nuorten miesten oli osallistut- – Uutistenlukija ilmoitti en- haudattiin oman puutarhan- kokenut muusikko. siikillisia tunnustuksia. tava kutsuntoihin. Vakinaiseen simmäisenä, että säveltäjämes- sa multiin Ainolassa, jonne oli Tämän kokemuksen jälkeen – Rakkautta on aika vaikea väkeen, kolmivuotiseen pal- tari Jean Sibelius oli edellisenä Turtoloilta matkaa noin kym- 17-vuotiasta nuorukaista ei mi- kiteyttää. Kun rakastuu johon- velukseen ei ylioppilailla ollut iltana kuollut kotonaan Järven- menisen kilometriä. kään voima maailmassa saanut kin naiseenkin, niin on aika pelkoa joutua. pään Ainolassa. – Tämä oli Sibeliuksen oma jäämään pois konserteista. vaikea sanoa, että miksi. Se vain – Se ei koskenut ”akateemi- – Tämän jälkeen seurasi toivomus, opettajamme tote- – Kuuntelin kaikki Sibeliuk- tulee, kun salama kirkkaalta sia” eikä varsinkaan teologi- muita uutisia ja lopuksi kuu- si meille. Samalla korostettiin sen 100-vuotisjuhlaviikon esi- taivaalta, tai myrskyn mylväys. aa opiskelevia. K. K. Turtola il- luttaja sanoi: ”Olemme saaneet sitä, että maa oli sitä ennen siu- tykset joko sekä paikan päällä Sitä ei pysty sillä tavalla ratio- meisesti joutui Hörtsänän-Tur- vielä sähkeen Norjasta, Oslos- nattu, siis mestari laskettiin tai radiosta. naalisesti järjellä ehkä selittä- tolan suvun synnyinseuduilla ta”. Ja hän jatkoi: ”Myös toinen ”siunattuun maahan”. Nämä Samaan aikaan, kun muut mään. Sibeliuksen musiikki ai- Orivedellä reservikomppani- kuningas on kuollut”. olivat tärkeitä asioita 50-luvun opiskelijaystävät kävelivät ai- kanaan kolahti, enkä minä ole aan palvelukseen 45 päiväksi. Norjan kuningas Haakon Suomessa, Turtola toteaa. kaansa kuluttaakseen pitkin siitä toipunut vieläkään, Turto- – Tähän yhteen kesään kou- VII oli sairastellut pitkään, ja Sibeliuksen haudalle asetet- Helsingin katuja tai pelasivat la toteaa. lutus sitten jäikin, sillä ensim- hän kuoli syyskuun 21. päivän tiin myöhemmin massiivinen jalkapalloa, opiskelija Turtolan mäisen opiskeluvuoden jälkeen vastaisena yönä. Hän oli Sibe- pronssilaatta, jonka pinnalla mielen oli vallannut ”sinfonia- Tarja Lappalainen ylioppilas siirtyi teologiseen tie- liuksen aikalaisia ja syntynyt korkokirjaimin lukee yksinker- kärpänen”. dekuntaan ja teologit oli vapau- 1872, Sibelius puolestaan 1865. taisesti Jean Sibelius. – Kävin erilaisissa konser- Kuvalähde: Martti Turtola. 2015. Rakastan Si- tettu asepalveluksesta. Missään Haakon VII oli uuden itsenäi- – Hänen puolisonsa Aino teissa sekä Ainon että isäni beliusta ja muita musiikillisia tun- kirjallisuudessa tai julkaistuissa sen Norjan ensimmäinen ku- (o.s. Järnefelt) sai lepopaik- kanssa. Siirryttyäni Helsingin nustuksia. Tammi. Helsinki. Topfo- kirjeissä ei puolestaan ilmene, ningas vuodesta 1905. kansa saman kannen alle. Hy- yliopiston kirjoille, kävin os- to/Lehtikuva että Janne olisi astunut asepal- – Uutisten päätyttyä radios- vin vaatimattomasti, ”ainomai- tamassa aina 50 pennin yliop- velukseen, Turtola toteaa. sa alkoi soida Tuonelan joutsen, sesti”, hänen nimensä on laa- pilaslipun. Sitä ei voinut ostaa Valse triste ja muuta vakavaa tan kulmassa pienellä tekstillä. etukäteen, vaan se piti jonottaa. Veteraani- Innostus syttyy Sibeliuksen musiikkia. Hyppä- Ainola säilyi Aino Sibeliuksen – Konsertteihin piti myös tilaisuuksissa Martti Turtola oli jo nuoresta sin pyörän selkään ja polkaisin kotina hänen kuolemaansa asti, pukeutua. Jouduin laitta- Sibelius läsnä tietoinen isoisänsä ja Sibeliuk- läpi Huikon aukeitten koulul- Turtola kertoo. maan jo aamulla tumman pu- Useissa veteraanitilaisuuk- sen ystävyydestä. Tämän vuok- le. Kun meidät oli laskettu si- vun, valkoisen kauluspaidan ja sissa joko veteraanikuoro tai si hän seurasi jo poikasesta Si- sälle, kiiruhdin heti kertomaan Kipinä roihahtaa kravatin. Se oli rippipuku. Ei nuoremmilla kuorolaisilla beliuksen vaiheita. Kymme- opettajalle: ”Opettaja, opettaja! Seitsemän vuoden päästä näis- sitä noin vaan farkuissa men- täydennetty suurempi kuoro nen vanhana kuunnellessaan Sibelius on kuollut”! tä tapahtumista vuonna 1965 ty. Niin koulukaverit totesivat esittää Finlandian. Sotave- teraanikuorojen laulujuhlilla aamu-uutisia hänen korvaan- Huomiota ja ehkä lievää Martti Turtola lähtee henkilö- aina, että aha, Martilla on taas Finlandia on kuulunut vakio- sa tarttui uutinen Sibeliuksen hämmennystä ihmisten mie- kohtaisesti seuraamaan Sibe- konsertti-ilta. Taisivat pitää ohjelmistoon. kuolemasta. lessä herätti se, että Sibelius liuksen 100-vuotisjuhlakon- hieman tärähtäneenä. 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 31

Väinö Loisa on Luumäen vanhin asukas

äinö Loisa tiivistää avioliittosopimuksen tarpeel- eteväksi ihmiseksi. Silmänilo- oman elämäntarinan- lisuutta. Kotimatkalla kaasu- na näkyy ikkunoissa ja seinil- sa 103-vuotiaan vii- auton takapään raskas pönttö lä Rauhan virkkaamia verho- Vsaudella käskyyn: ”Kunnioita heilautti auton katolleen ojaan. ja sekä tauluja. Yhteinen taival isääsi ja äitiäsi, jotta kauan eläi- Puolen metrin kanto tuli läpi oli alkuvaikeuksista huolimat- sit ja menestyisit”. Juuri näin juuri kuljettajan ja morsiamen ta leppoisaa ja kesti 69 vuotta. on hänen kohdallaan käynyt. välistä. Säikäyksellä selvittiin. Timanttihäissä vuonna 2000 Hän hoiti vanhempansa ja saat- Puhemies ja sulhanen pääsivät Luumäen Motellilla yksityisti- toi heidät kunnialla hautaan. takapenkiltä ulos ensimmäisi- laisuudessa he vielä pyörähteli- Väinö Loisan 20 ensimmäis- nä, mutta apua autolle saatiin vät yhdessä Elämää juoksuhau- tä vuotta oli muuttoa paikasta vasta seuraavana päivänä. Tu- doissa -valssin tahdissa. toiseen. Onni löytyi Nuppolas- leva appiukko tarjosi yösijan. Väinö Loisa on pirteä, vaik- ta vuodesta 1935 alkaen. Nup- Onnellisesti siinä lopulta kävi ka viimeiset vuodet ovat tuo- polan mökistä tuli koti Väi- ja kaasuautolla tultiin Nuppo- neet jo kuulo- ja näkövaikeuk- nön vanhemmille sekä Väinön laan. sia. Vuodesta 2009 hän on omalle perheelle. Mökin korja- Vihkiäiset olivat Luumä- asunut kotitaloa yksin. Lap- us ja rahanpuute sekä sotavuo- Väinö Loisa ja tyttäret. Kuva: Väinö Loisan kotiarkisto en kirkossa 15.12.1940. Häitä peenrannassa asuvat tyttäret det olivat vain vaikeuksia, jois- tanssittiin Nuppolassa puoleen valmistavat vuoroviikoin isäl- ta selvittiin. Väinöllä oli varje- Kaksi ensimmäistä luokkaa vata kuokalla. Väinö kävi En- yöhön saakka. Tarjoilu oli vaa- lensä mieliruuat jääkaappiin lus sodissa mukana ja hän pääsi Väinö kävi Valkealassa. Taa- sio-veljensä kanssa arkipäi- timatonta, sillä kaikki ruoka- valmiiksi, huolehtivat sisä- ja kotiin ehjänä. Sen jälkeen tuli vetissa hän jatkoi toiset kak- vät metsätöissä, pyhät kotona tarvikkeet olivat kortilla. Yh- ulkotöistä sekä saunan lämmi- kaikki hyvä, ikään kuin kor- si luokkaa. Päästötodistuksen Nuppolassa. Vuoden lopulla oli teinen ilonpito oli helpompi tyksestä. Väinön rakennutta- vauksena, ajattelee Väinö. Pit- Väinö Loisa sai 14-vuotiaana. esillä tilan maksu, reilu tuhat järjestää. Hanuristi oli Taave- maan sisäsaunaan hän rakensi kä avioliitto Rauhan kanssa, Väinö aloitti metsätyöt isän ja markkaa kerrallaan. Tilat mö- tista ja viulunsoittaja Hauan- lauteet vielä 95-vuotiaana. Hän vuonna 1942 syntynyt poika veljien kanssa. Asepalvelukses- kissä alkoivat käydä pieneksi. kylästä. Hetken sai nuoripari liikkuu kodissaan itsenäises- ja kaksi tytärtä, menestys elä- sa Valkjärven varuskunnassa Väinö oli lähdössä pois, mut- nauttia perhe-elämästä, sitten ti rollaattorin ja kepin avulla. mässä, ihmeellisen pitkä elä- hän oli 1933-34. ta äiti halusi jäädä tähän kotiin Väinö joutui uudelleen rinta- Posti tulee ulko-oven viereen ja mä sekä kyky muistaa kaikki Vuonna 1935 Luumäen asu- ja toivoi Väinöstä vanhuuden malle jatkosotaan. Sotien jäl- se on tärkeä hetki. Kotisairaan- tapahtumat kävivät Raamatun tuslautakunnan jäsen kauppias turvaa. Se sopi Väinölle, eikä keen tuli aika perheelle ja ko- hoito käy päivittäin katsomassa mukaan toteen täydellisesti, sa- Vainikka kehotti Jooseppi Loi- häntä pelottanut velanmaksu din kunnostamiselle. Väinön tilanteen. Sotaveteraaniliiton noo Väinö Loisa. saa hakemaan huutokaupatta- veljelle. Siitä alkoi rakentami- isä kuoli 80-vuotiaana 1956 ja kautta saatu keskustelukaveri Väinö Loisa syntyi Savi- vana olevaa Nuppolan mökkiä. nen. Väinö laittoi ulkoraken- äiti 86-vuotiaana 1962. käy kerran viikossa, valmistaa taipaleella 26.7.1912 nuorim- Siinä oli tupa ja kamari. Takuu- nuksen ja navetan, sinne kolme Ammattirakentajalla riitti puuron ja kahvittelee Väinön maisena. Loisan perhe muut- miehiä löytyi tarvittavat kaksi. lehmää, hevosen ja vielä aitan työtä, myös parturointia sekä kanssa. Elämäkertalehtiöitä on ti vuonna 1917 Valkealaan Ky- Kun Väinön äiti avasi Nuppo- ja saunan. Myöhemmin hän sai sahanterien viilausta. Eläkeai- kahdeksan kirjoitettuna ja ne miyhtiön kartanon alueelle, lan tuvan oven, niin hän tote- valtion lainaa ja osti lisää met- kanaan hän sorvasi puutöitä. ovat tallessa kotona. Sotamuis- josta isä sai töitä renkinä. Seu- si, että sai vastauksen rukouk- sää. Kantele valmistui soittimek- telmat hän on kirjannut erik- raava paikka löytyi Luumäel- siinsa. Väinö ja Rauha Turku Le- si, vaikka mandoliini, viulu ja seen ja alkuperäiset on talle- tä läheltä Taavettia Kelvelän Vanhemmat, Ensio vaimon- miltä tapasivat lottien talvi- huuliharppu olivat mieluisam- tettu Kansallisarkistoon. Muis- Puntarista. Viisihenkinen per- sa kanssa ja Väinö muuttivat kauden lopettajaistansseis- mat. Rantasaunasta Rauhansa tot ovat kirkkaita ja tuovat iloa he muutti Kymiyhtiön met- Nuppolan kylään tyhjin käsin, sa Askolassa 1937. Seurustelun kanssa hän ehti nauttia 35 elä- hiljaisiin päiviin. Kiitollisuus ja sätyömiesten torppaan, jossa ei työkaluja, ei hevosta, ei mi- keskeytti muutamaksi kuu- kevuoden aikana. tyytyväisyys ovat hyviä matka- oli yksi tupa 3,5 m x 3,5 m. Isä tään. Lähinaapurin kanssa an- kaudeksi talvisota. Häät sovit- Vaimo joutui nuorikkona kumppaneita. kävi vanhimman poikansa Vil- nettiin ja saatiin apua. Talokau- tiin joulukuulle 1940. Morsia- tärkeään työhön hoitaessaan jon kanssa metsätöissä, Väinö pan mukana tuli metsää, mut- men hakureissu Lemiltä Väi- Väinön vanhempia yksin so- Annikki Hyytiäinen ja Ensio saivat käydä koulua ja ta vain kolme hehtaaria peltoa. nö Kurvin kaasuautolla pisti tien aikana. Sitä Väinö arvosti olla äidin hoivissa. Toiset kolme hehtaaria piti rai- sulhasen puntaroimaan koko ja kiittää vaimoaan viisaaksi ja

Erikoishammasteknikko valmistaa suoraan asiakkaille kokohammasproteesit ja huoltaa ne. Erikoishammasteknikkoliiton jäsen on järjestäytynyt terveyspalvelujen tuottaja. KELA korvaa hammashuollon kustannuksia Veteraaneille ja Miinanraivaajille edelleen. Erikoishammasteknikkoliiton jäsenet palveluksessasi:

HAAPAVESI JÄMSÄ TURKU

EHT Vesa Kuusirati EHT Terho Parikka Urheilutie 49, 86600 Haapavesi Koskentie 2, 42100 Jämsä puh. 08-451 075 puh. 014-713 711

HÄMEENLINNA SODANKYLÄ EHT Jaakko Laine Kauppiaskatu 10 C, 20100 Turku puh. 02-233 6018 EHT P. Kari-Koskinen EHT Erkki Melamies Linnanniemenkatu 8, 13100 Hämeenlinna Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä puh. 03-616 9777, GSM 0500-486 831 puh. 016-612 280 gsm. 0400-396 662 32 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Rauhansopimuksen luonnokset kesällä 1945 olisivat murtaneet suomalaisen yhteiskunnan

ariisin rauhansopimus tuiksi. Myös Neuvostoliitolla ”Demokratian” tielle hän Porkkalan pelättiin olevan rauhansopimusneuvoston en- lukuisine rajoituksineen oli jo valmis sopimusehdotus Rauhansopimukseen oli vuo- Neuvostoliiton väylä puuttua simmäiseen kokoukseen. Ko- koettiin vuosikymmen- Suomen varal­le. Neuvostoliiton den 1945 luonnoksen mukaan Suomen asioihin, ja tällainen kouksen alkaessa eturistiriidat Pten ajan saumattomaksi osak- ulkoministeriössä elokuussa määrä sisällyttää pykälä Suo- pykälä olisi varmasti vahvis- olivat jo kuitenkin politiikkaan si ”vaaran vuosien” politiik- 1945 valmistuneessa luonnok- men siirtymisestä demokrati- tanut vaikutelmaa. Tosin oli vaikuttamassa. Ne ovat pöytä- kaa. Myös valvontakomission sessa vaadittiin, että rauhan- aan kaikilla valtiollisen ja yh- määrä sallia Helsingin, maan kirjojen käänteistä luettavissa. linja kuviteltiin yksiviivaisek- sopimuksen jälkeen Suomeen teiskunnallisen elämän aloilla. pääkaupungin, varuskunnan Tässä tilanteessa suurvallat pi- si. Vasta 1970/1980-lukujen asetettaisiin liittoutuneiden Mm. mainittiin oikeuslaitok- säilyminen. dättäytyivät aiemmin solmit- vaihteessa läntisten lähteiden tarkkailukomitea. Se toi­misi, sen, paikallishallinnon ja kou- tuihin väliaikaisiin rauhaneh- avautuminen toi tähän kuvaan kunnes se katsottaisiin tarpeet- lulaitoksen uudistami­nen ja fa- Ammattiarmeijan toihin ja aseleposopimuksiin ja murtumia, ja entisen Neu- tomaksi, kuitenkin enintään sististen kirjojen ja tunnusten suuntaan tiukennuksista ja lisärajoituk- vostoliiton arkistoista näkyy, kolme vuotta. Komitea voisi hävittäminen. On tunnettua, Välirauhansopimuksen jälkeen set karsiutuivat pois. kuinka monivivahteisia aloit- asettaa Suomelle määräaiko- että Suomessa todellakin noina voittaja oli supistuttanut Suo- Jo ehdotusta Neuvostoliiton teita ja käännöksiä sisältyi enti- ja laiminlyöntien korjaamisek- vuosina jo ryhdyttiin kirjojen men asevoimat vuoden 1939 ulkoministeriössä laadittaessa sen Neuvostoliitonkin ulkopo- si ja esittää sanktioita Suomen sensurointiin, oppikirjojen ”sii- tasalle ja pyrkinyt suojeluskun- oli jätetty pois uudet aluevaa- litiikkaan. taivuttamiseksi tottelemaan. voamiseen” ja kouluhallinnon nat lakkauttamalla - paitsi hei- timukset. Taustalla oli asevoi- Läntisistä arkistoista paljas- ”demokratisoimiseen”. kentämään yhteiskuntajärjes- mien ”edelleen” esittämä kanta, tui, että itse asiassa länsivallat Saneleva Uuden järjestelmän takaa- telmän tukea - vähentämään että ”meidän on saatava Suo- olivat Pariisissa olleet ajamas- tarkkailukomitea miseksi rauhansopimukseen reservien vapaaehtoista koulu- melta Ahvenanmaan saaret ja sa Suomen asevoimille tiukko- Lisäksi tarkkailukomitea voi- oli määrä sisällyttää virkakiel- tusta. Kesällä 1945 Neuvosto- Jussarön ja Russarön saaret”. ja rajoituksia, jotka lopullises- si määrätä Suomen hallituksen topykälä. Kaikilta IKL:n ja fa- liiton ulkoministeriössä laadit- Suomen sisäpolitiikkaan ti löystyivät vasta Neuvostolii- ryhtymään oikeudellisiin tai sististyyppisten organisaatioi- tiin pykälä, jonka mukaan va- vaikuttavat ehdot esti se, että ton hajottua. Saksan entisistä hallinnollisiin toimiin sellaisia den jäseniltä sekä muilta voit- rusmiesten palvelusaikoja olisi Englanti katsoi jopa fasististen ”satelliiteista” selvästi Neu- ihmisiä vastaan, jotka loukkaa- tajavaltoihin vihamielisesti pidennetty merkittävästi Suo- järjestöjen toistamiseen kieltä- vostoliiton vaikutusalueeseen vat sopimuksen määräyksiä, ja suhtautuvilta henkilöiltä oli es- messa käytössä olleista: jalka- misen tarpeettomaksi, kun asia kuulunut Pohjolan maa Suo- ennen kaikkea se voisi ”suosi- tettävä pääsy valtion virkoihin väessä olisi palveltava vähin- oli jo hoidettu. Neuvostoliitto mi ei voinut päästä helpom- tella” Suomen lainsäädännön ja yhteiskunnallisiin (siis mm. tään 4 vuotta, erikoisaselajeissa halusi ajaa sotakorvaukset ly- malla kuin Balkanin maat ja täydentämistä­ sotarikollisia puolueiden) tehtäviin ja täl- vähintään 5 vuotta ja laivastos- hentämättöminä lävitse, ja kun Italia. Sen sijaan Neuvostoliit- koskevilla laeilla ja prosessi- laisissa jo olevat oli erotettava. sa jopa seitsemän vuotta. kiistaa tästä syntyi, ulkominis- to oli mm. maaliskuussa 1946 säännöillä. Vastaavasti oli näiden tilalle ni- Neuvostoarmeijan näkökul- teri Molotov vastaavasti puo- valmis tyytymään varsinai- Tarkkailukomitealla oli- mitettävä henkilöitä, joiden oli masta nämä ajat eivät olleet pit- lusti Neuvostoliiton intressi- sessa rauhansopimuksessa yli- si oikeus antaa Suomen halli- poliittisten ja moraalisten omi- kiä. Ei kuitenkaan voi olla kiin- piiriin kuuluneen Suomen ase- malkaiseen periaatteeseen, että tukselle määräyksiä, keitä vie- naisuuksiensa takia katsottava nittämättä huomiota siihen, voimia välirauhansopimuksen­ Suomi tarvitsi aseistusta vain lä tulisi haastaa tutkintaan ja voivan avustaa ja laajen­taa de- että armeijan vahvuuden ra- ylittäviltä rajoituksilta omien järjestyksenpitoon,­ paikalli- oikeuteen sekä oikeus delegoi- mokraattista kehitystä. Tämä jaamisen takia reserviin koulu- kaavailujensa vastaisesti. Ta- seen rajapuolustukseen ja YK:n da edustajiaan tarkkailemaan pykälä olisi antanut mahdolli- tettavien määrä olisi näin ollut voitteet muuttuivat notkeasti mahdollisesti asettamiin teh- tutkintaa ja syytteeseen asetta- suudet siirtää jollakin tekosyyl- vain neljännes verrattuna yh- kauppatavaraksi, kun länsival- täviin. Kylmän sodan vaiku- mista. Rangaistusvaatimus oli lä syrjään julkisesta elämästä den vuoden palvelusaikaan. lat ottivat ne omalle kontolleen. tukset heijastuivat Suomenkin välirauhansopimuksen­ jälkeen lähes koko vanhan hallinto- ja Sotalaivoja Suomi saisi kohteluun. laajennettu koskemaan sota- virkakunnan. hankkia lisää vain vanhentu- Vaaran vuodet helpompi rikollisten lisäksi niitä, jotka vien sijalle, ja uusille oli määrä vaihtoehto Karhun koura jäykistyy ”osallistuivat suunnittelijoina Linnoitusten purkaminen asettaa kokorajat. Lentokenttiä Suomessa kauhisteltiin pitkään Liittoutuneiden valtojen väli- tai toteuttajina fasistisiin toi- Myös Suomen sotilaallinen voi- ei saisi lisätä, ja eteläisen ran- valvontakomission sanelua ja en rikkoutuminen oli kuiten- menpiteisiin, joihin sisältyi tai ma oli Neuvostoliiton ehdotuk- nikkoalueen lentokenttien ka- Neuvostoliiton tiukkoja rau- kin ollut vähittäistä ja kumpi- joiden tuloksena oli petomai- sessa määrä rajoittaa vielä tar- pasiteetti saisi olla vain rajal- hanehtoja. ”Vaaran vuosien” kin voimaryhmä etsi kauan lin- suus tai sotarikos”. kemmin kuin länsivallat kon- linen. Myös muista pykälistä musta huumori viittasi lähinnä jaansa. Voimasuhteiden painot Kaikki nämä sotarikoksiin sanaan halusivat 1946−1947. näkyy halu estää muiden mai- sisäisen kumouksen mahdol- eri alueilla selvenivät. Toisen liittyvät määräykset olivat sel- Pykälät olivat samalla linjal- den mahdollisuudet käyttää lisuuteen, kun SKDL-lyhenne maailman­sodan päättyessä elo- västikin syntyneet kokemuk- la kuin valvontakomission jo Suomea tukikohtanaan. Tähän avattiin sanoiksi ”Suomen kan- kuussa 1945 Suomen hallitus sen myötä, kun Suomen edus- vuonna 1944, mutta tiukentu- pelkoonhan oli toki perusteita san dorka loppu”. Sen si­jaan ei joutui alistumaan valvontako- tajat olivat esittäneet torjuvia vaan suuntaan. Sukellusveneet käytyjen sotien ajalta. Tarkkai- kenties ole jälkeenpäin muis- mission yhä tiukkenevaan lin- perustelujaan. Luonnoksessa ja rannikkotykistön 140 put- lukomitean oli määrä saada oi- tettu tai haluttukaan enää poh- jaan. Komission puheenjohta- lähdettiin kui­tenkin siitä, että kea ylittävä osa oli luovutettava keudet valvoa Suomen asevoi- tia sitä, että vielä ”dorkempi ja Andrei Zhdanov katsoi mm. tuomiot langetettaisiin Suo- Neuvostoliitolle. mien ja so­tateollisuuden tar- loppu” olisi voinut olla edessä. sotasyyllisyyskysymyksessä, messa - eikä Moskovassa tai Kaikki linnoituslaitteet oli- kasti määriteltyä alasajoa. Suomen varalle laadittiin ku- että Suomen lait oli muutettava Nürnbergissä, kuten tuolloin si tuhottava Neuvostoliiton ra- lissien takana kovempia vaati­ voittajavaltioiden haluamaan spekuloitiin. Voimme todeta, jalta - siis myös viime aikoina Suurvaltain kiista jarruna muksia kuin ne, jotka toteutui- suuntaan. että valvontakomissio 1945-46 museotoiminnan piiriin pääty- Elokuun 1945 rauhansopimus- vat. Suurpolitiikan uudet ku- Tuossa vaiheessa kaikki osa- puuttui juuri tarkkailukomite- nyt Salpa-linja ja Porkkalankin luonnos oli siis käsillä, kun viot houkuttelivat Stalininkin puolet vielä luulivat, että rau- alle suunnitellulla tavalla suo- ympärille olisi luotava 60 km:n Neuvostoliiton valtuuskunta pidättyvämpiin ratkaisuihin. hansopimukset saataisiin Eu- malaiseen oikeusprosessiin. levyinen demilitarisoitu vyö- suuntasi matkansa Lontooseen roopassa nopeasti allekirjoite- hyke. Suomen hallituspiireissä- ulkoministerien muodostaman Ohto Manninen

AK-Raudoitus Oy Jatesal Oy Koneurakointi Malinen Oy Mäntsälä Mänttä-Vilppula Merimasku 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 33

Talvitaktiikkaa Rukajärven suunnalla 1941-42 uroopassa eskaloitu- nä sekä latu- ja suuntapartion neen tilanteen johdosta toimintaa. Liikkeellelähtöhar- Suomessa käynnistettiin joituksia tuli harjoitella komp- liikekannallepanoE 17.6.1941. panian vahvuisilla osastoil- Maaselän sotilasläänin alueel- la, ja niihin tuli sisällyttää le perustettiin 14.D, joka muo- leiriytymisharjoituksia. Hiih- dostui Kainuun, Pohjois-Savon toharjoituksia tuli pitää aina ja Pohjois-Karjalan miehistä. 30 kilometriin saakka. Ensiapu Jalkaväen iskuvoiman muodos- paleltumistapauksissa sekä pa- tivat kolme jalkaväkirykment- leltumis- ja kylmettymisvaaran tiä. Heinäkuun alussa alkaneet ehkäisy tuli huomioida koulu- hyökkäystoimet päättyivät On- tuksessa. tajoelle 16.–19.9.1941. Rukajär- 14. D:n komentaja antoi vi sijaitsi tärkeässä teiden ris- 6.11.1941 käskyn koulutuk- teyksessä Aunuksen ja Vienan sen järjestämisestä taisteluista Karjalan raja-alueella. Sotilaal- vapaana olevalle henkilöstöl- lisiin toimintoihin talven kan- le. Koulutus tuli aloittaa viipy- nalta vaikuttivat syystalven pi- mättä ja siinä tuli ottaa huomi- meys, talvipäivän lyhyys sekä oon ajankohtaiseksi tullut tal- kovat pakkaset. 14. D:n lohkon vitoiminta, useista siirroista leveydeksi kertyi mittaa arviol- mahdollisesti aiheutuneen ku- ta hieman yli 200 kilometriä. rin laskemisen poistaminen, Koska puolustuslohko oli laaja, Partiotoimintaa Rukajärven seudulla 7.12.1941. iskuryhmäntoiminnan tehok- ei tyypillistä pesäke pesäkkeel- kaammaksi saaminen ja tais- tä rakentuvaa puolustuslinjaa Vihollisen toiminta oli koko sa käytettäviä latuja pyrittiin joukkojen sekoittumisen riski telijoiden totuttaminen uusiin voitu toteuttaa. Tämä tarkoitti talven ajan samankaltaista vaihtamaan mahdollisimman pieni. tehtäviin. Hiihtoharjoituksia sitä, että puolustuksen tuli pe- häirintää. Vihollisen häirin- usein. Hyökkäykset toteutettiin 14.D:n vastuualueella toteu- tuli järjestää kaikille perusyk- rustua ympäripuolustettaviin tää vaikeutettiin vaihtamal- yleisesti pimeän aikana kuuta- tettiin partiointia kolmella eri siköissä. Näissä harjoituksis- kenttävartioihin. la mahdollisimman usein var- molla, koska tällöin omien tap- tavalla, näihin kuuluivat pai- sa tuli käydä läpi suljetun jär- Lokakuun puolivälin tie- mistusosastojen sijoitusta, ja pioiden määrä voitiin mini- kallispartiointi, lähipartioin- jestyksen harjoittelua ja avoin noilla satoi Rukajärven alueel- varmistusta tehostettiin mii- moida, yllätykseen pääsemisen ti ja kaukopartiointi. Paikallis- muodollinen koulutus, lisäksi la ensilumi, joka pysyi maas- noituksilla. Myös partioinnis- mahdollisuus oli korkea sekä partiointia toteutettiin pitkällä tuli kouluttaa hyökkäystaiste- sa kevääseen saakka. 14. DE:n huoltotietaipaleella, kenttävar- lua. Käskyssä painotettiin, että operatiivinen toimisto käski tioiden välillä sekä jokaisen tu- sukset eivät saaneet muodos- 15.10.1941 JR 10:lle, JR 31:lle ja kikohdan ympärillä. Kenttä- tua esteeksi tehokkaan lähitais- JR 52:lle, että niiden on jatku- vartioiden välillä toteutettiin telun suorittamiselle. Päiväpal- vasti ilmoitettava, miten suot paikallispartiointia joka päivä. veluksiin kuuluivat olennaise- kantavat ja jäät kestävät. Edellä Partiointia suoritettiin tavalli- na osana hiihtoharjoittelu sekä mainitulla tavalla oli ilmoitet- sesti kerran päivällä ja kerran suksien tervaaminen ja kun- tava lumen paksuus, ja jokien yöllä. Partiointia suoritettiin nostaminen. Mikäli joukoil- sekä lampien jäätymisaste. Yli- säännöllisesti myös vihollisen le ei ollut käsketty vartiotehtä- määräisten polkujen tekemi- kenttävartioiden tuntumaan. vää tai muuta palvelusta, kului nen kenttävartioiden ja etuvar- Partioretki kesti 6–24 tuntia. ylimääräinen aikana tavalli- tiokomppanian komentopai- Tätä voitiin kutsua lähiparti- sesti hiihtoharjoittelun paris- kan välillä kiellettiin, minkä oinniksi. Kaukopartiointi ero- sa. Hiihtokilpailuilla pyrittiin lisäksi yksiköissä järjestettiin si lähipartioinnista siinä, että kohottamaan sotilaiden miel- oppitunti paleltumisvaaroista. se kuului Päämajan alaiseen tä sekä joukon henkeä. Kevääl- Kun 14. D:n joukot oli- yksikköön. Kaukopartioinnin lä 28.2.1942 järjestettiin 14. D:n vat ryhmittyneet puolustuk- tärkein tehtävä oli tiedustelu. talviolympialaiset. seen Ontajoki-linjalle, jatkui jo hyökkäysvaiheen aikana alka- Talvikoulutus Rukajärven Teksti: Kapteeni Matti Kauppila nut molemminpuolinen par- sunnalla 1941-42 Kainuun Prikaati tiotoiminta hiukan vahvistu- Täydennysmiehet toimitettiin Kuvat: SA-kuva en talven edetessä. Vihollisen 14. D:aan jalkaväen koulutus- aktiivinen partiointi kohdistui keskuksista, jotka sijaitsivat Yliluutnantti Matti avoimien sivustojen kautta 14. Oulussa ja Kiuruvedellä. Kou- Kauppilan Pro gradu oli D:n selustaan niin etelästä On- lutuksen tavoitteena oli saada toiseksi paras Suomen tajärven yli kuin pohjoisesta- kahden viikon aikana taiste- Sotahistoriallisen Seuran kin Hiisijärven suunnasta. Pi- lijoiden osaaminen sille tasol- vuoden 2015 Pro gradu meyden ansiosta vihollinen oli le, että he pystyisivät vaikeissa -kilpailussa. Tutkielma tehnyt selustaan partioiskuja korpiolosuhteissa taistelemaan käsittelee talvitaktiikan ja syyskuun lopulla, minkä joh- kovimmissa pakkasissa. Kou- talvikoulutuksen ilmene- dosta 14. D:n komentaja antoi lutukseen kuuluivat ryhmitty- mistä Rukajärven suunnal- käskyn joukoille lähivarmis- misharjoitukset, joissa harjoi- la 1941-42. tuksen tehostamisesta. Tienristeys Rukajärvellä. Ontajoki 11.11.1941. teltiin etenemistä ryhmittynee-

P. Dahlin Oy Laattatyö Wikman Oy AM-Suunnittelu Oy -eristysliike- Nokia Nokia Naantali 34 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Sota-ajan pääministeri Edwin Linkomies tuomiolla arraskuun 6. päivän Suurvallat petasivat omia ase- Ryti puhui tavallaan kaikki- pitemmälle kuin kansa ja edus- iltana 1945 Yrjönka- mia sodan jälkeisen maailman- en syytettyjen puolesta. Muut kunta. Kabinetin enemmistö- tu 14:n eteen pysäh- järjestyksen varalta, sota vyö- keskittyivätkin heitä koskevien kin piti neuvotteluja hyödyttö- Mtyi tumma auto. Toisen ker- ryi lähemmäksi Suomea ja si- henkilökohtaisten syytekoh- minä, olivathan joukot kauka- roksen ovikello soi, sisälle tuli säinen rintama repeili. tien torjumiseen. Linkomies na Karjalassa. Tammikuussa kaksi lierihattuista ja sadetak- Kesäkuun 1944 Ribbent- puolustautui joulukuun 14.-15. 1944 Linkomies kertoi päättä- keihin sonnustautunutta mies- rop-neuvotteluihin Linkomies päivänä. Häntä koskevat syyte- neensä yhdessä ulkoministeri tä. He kysyivät Sinikka Linko- kielsi ottaneensa osaa. Siinä oli kohdat viittasivat kolmeen ta- Ramsayn kanssa hakea yhteyt- mieheltä isää. vain osatotuus, ainakin myö- pahtumasarjaan. tä neuvostohallitukseen. Ras- ”Oletteko Edwin Linko- hempiä Rytin eroon johtaneita Ensimmäisessä häntä syytet- kaisiin ehtoihin haettiin kui- mies”, he tiedustelivat perheen tapahtumia ajatellen. Ribben- tiin Yhdysvaltojen välitysyri- tenkin lievennyksiä, muuten päämiehen tultua eteiseen. tropin ”kohteliaisuuskäynnin” tyksen torpedoimisesta kevääl- kansakunta jakaantuisi. Sitä ”Olen kyllä”. luonaan hän sivuutti tyystin. lä 1943, kun se vuodettiin Sak- taas Saksa voisi käyttää hyväk- ”Olette pidätetty”. Tanner ja Linkomies pitivät Edwin Linkomies 1894-1963 salle. Muutenkin Linkomies oli seen miehittämällä Suomen. Linkomiehen kysyttyä vi- ennalta selvänä, ettei syytetty- ”jatkuvasti laiminlyönyt mah- Karjalan menetykseen Lin- rallista toimeksiantoa mie- jen tehokaskaan puolustautu- kemyksen oikeudenkäynnis- dollisuuksia rauhan aikaan- komies sanoi olleensa jo val- het ojensivat hänelle paperin. minen auttaisi. Marsalkka Pe- tä, mitä he pitivät suomalaisen saamiseen”. Puolustuksessaan mistautunut. Ehtojen hylkää- Vaimo Vera toi pienen kapsä- tain Ranskassa oli protestoinut oikeuskäsityksen vastaisena. silloinen pääministeri sanoi miseen vaikuttivat vaatimukset kin, joka oli seissyt pakattuna oikeudenkäyntinsä laittomuut- Syytettyjen vilpittömänä tar- vastustaneensa ulkoministe- saksalaisten internoimisesta ja alusvaatteilla ja parranajoväli- ta vastaan vaikenemalla. Tiet- koituksena oli ollut työsken- ri Ramsayn Berliinin-matkaa. Suomen armeijan demobilisoi- neillä jo joitakin viikkoja. Val- tävästi Linkomies ehdotti sa- nellä maansa ja kansansa par- Sikäli siitä oli ollut hyötyä, että misesta, joita sotilasjohto piti pon miehiä oli osattu odottaa. maa, mutta käsitti pian, kuinka haaksi, eikä heidän toiminnas- Saksan kanta erillisrauhaan oli mahdottomina hyväksyä. Li- Linkomies puki takin ylleen tärkeää oli kirjata pöytäkirjoi- saan ollut mitään rangaistavaa. tullut yksiselitteisesti ilmi. Siitä säksi tuli ylisuuri sotakorva- ja lähti miesten kanssa. Perhe hin puolustuksen argumen- Myrskyävän maailman tapah- pitäen erillisrauhapyrkimykset usvaatimus. Ilman noita vaati- ei kysynyt, minne matka veisi. tit. Historia tekisi aikanaan oi- tumiin he eivät olleet kyenneet pyrittiinkin pimittämään Sak- muksia hallitus olisi suositellut Huhuttiin jopa Siperiaan lähet- keutta syytetyille. Marraskuun vaikuttamaan. salta. Linkomies luetteli mo- eduskunnalle välirauhan teke- tämisestä ja kuolemantuomios- 6. päivänä valtioneuvosto päätti Linkomies väittää muistel- nia yrityksiä avata rauhankon- mistä. ta. Petäyksen tutkijalautakunnan missaan kirjoittaneensa Rytin takti. Eri asia on, että Suomelle Viimeinen syytekohta koski ja oikeuskanslerin lausuntojen puheenvuoron, kun tämä ”ei edullista ajankohtaa jouduttiin Ribbentrop-sopimusta. Linko- Kuulustelut alkavat perusteella määrätä syyttee- saanut sitä käsistään”. Kivimä- odottamaan pitkään. Hallituk- miehen väitettiin myötävaikut- Hertta Kuusinen, kommunis- seen asetettaviksi Rytin, Ran- en mukaan sen laati Rangell ja selta ei puuttunut hyvää tahtoa taneen sen solmimiseen. Hän tien valovoimaisimpia hahmo- gellin, Linkomiehen, Tannerin, Linkomies stilisoi sitä. Taitava- eikä realismin tajua. kielsi syytteen. Saksa oli päin- ja, luetteli heinäkuussa 1945 Kivimäen sekä ministerit Ram- na kielenkäyttäjänä Linkomies Oli Suomen etu irtautua so- vastoin suhtautunut epäluu- eduskunnan edessä sotasyylli- sayn, Kukkosen ja Reinikan. toki saattoi muokata myös si- dasta heti kuin mahdollista. loisesti hänen hallitukseensa sinä pitämänsä henkilöt – pre- Linkomies haettiin kotoaan il- sältöä, hänellä oli varmat käsi- Kansallista itsemurhaa ei ku- alusta pitäen. Ribbentrop-so- sidentti Risto Ryti, pääminis- taseitsemältä. Tytär Sinikka tykset päättäjien isänmaallisis- kaan halunnut. Hän korosti pimusta hän oli toki puoltanut terit Jukka Rangell ja Edwin otti raskaasti isän lähdön. ”Me- ta tarkoitusperistä ja etenkin hallituksensa ulkoasiainvalio- välttämättömyyden pakosta. Linkomies, lähettiläs T.M. Ki- nin yksikseni isän huoneeseen. omien ratkaisujensa oikeutuk- kunnan olleen valmis mene- Siitä irtautuminen oli kuiten- vimäki ja valtiovarainministeri Minut valtasi äärettömän au- sesta. mään myönnytyksissä paljon kin ollut vain ajan kysymys. Väinö Tanner. tiuden tunne”. Seuraavana päi- Linkomiehen Sinikka-ty- Elokuussa eduskunta sai kä- vänä Linkomiehen kotiin tul- tär seurasi syytettyjen puheita. siteltäväkseen hallituksen esi- vi kukkia. Kuultiin, että hänet Teinitytön korvissa ne kuulos- tyksen ”laiksi sotaan syyllis- oli viety Ratakadulta Valpon tivat pitkäpiimäiseltä saivarte- ten rankaisemisesta”. Lain ta- suojista Katajanokalle tutkin- lulta. Sitä enemmän ehti seu- kautuvuus samoin kuin se, että tavankeuteen. Linkomies sijoi- rata tuomioistuimen jäseniä ja sotasyyllisyys koskisi myös po- tettiin Ramsayn ja Rangellin yleisölehtereitä, jotka täyttyi- liittisia päättäjiä, herätti vas- kanssa samaan selliin. Sinik- vät uteliaista. Omaisiakin saa- tahankaa. Lopulta eduskunta ka Linkomiehen käydessä isää pui paikalle, ensimmäisinä päi- hyväksyi lain. Neuvostoliitto tervehtimässä vastaan käve- vinä muun muassa rouva Ryti. määritteli, mitä välirauhanso- li presidentti Ryti. Hän pysäh- Linkomiehen Vera-vaimo sen pimuksen 13. artikla tarkoitti. tyi, hymyili ystävällisesti ja ky- sijaan kammoksui istuntoja, Vahvistettuaan lain halli- syi: ”Isääskös tulit kattomaan”? joissa syyttäjänä toiminut oi- tus asetti oikeusneuvos Onni Saatuaan myöntävän vastauk- keuskansleri Toivo Tarjanne Petäyksen johtaman tutkija- sen Ryti kehotti odottamaan, sai päällekäyvyydellään syy- lautakunnan. Se haastatteli olivat kuulemma patjoja hak- tettyjen vihat niskaansa. Lin- Mannerheimin ja Rytin lisäksi kaamassa. Sotasyylliset jou- komieskin totesi, että hänen oli johtavia poliitikkoja ja sotilas- tuivat itse täyttämään olkipat- vielä vuosia myöhemmin vai- johtoa. Linkomiehen vuoro oli jansa, eikä se sujunut kommel- kea edes tervehtiä Tarjannetta, lokakuun 6. ja 10. päivänä. Hän luksitta. Ramsay oli kuulemma koska ”se oli niin härski”. ei ollut helppo kuulusteltava. pudonnut epätasaiselta patjal- Ensimmäisenä syytetyistä Hän tarttui hanakasti johdatte- taan kaksi kertaa edellisyönä. puolustautui presidentti Ryti. leviin kysymyksiin ja yksityis- Niinpä patjoja pöllytettiin mu- Puheenvuoro kesti miltei kol- kohtiin. Koko prosessin puolu- kavampaan kuosiin. me istuntopäivää. Pöytäkirjas- eettomuus arvelutti. ta se vei yli 200 sivua. Perus- Linkomies korosti tutkija- Oikeuskäsittely teellinen analyysi kosketteli lautakunnalle tajunneensa jo pitkäpiimäistä laajasti Suomen ja Neuvostolii- pääministeriksi tullessaan, että Katajanokalla syytetyt kirjoit- ton suhteita. Valvontakomissi- sota päättyisi Saksan häviöön. tivat juristiensa avustuksel- on neuvostoliittolaiset jäsenet Hänen hallitusohjelmansa kes- la puolustuspuheitaan. Ryti eivät katsoneet puheen sisällön keisenä tavoitteena oli rauhan sai ensimmäisen puheenvuo- liittyvät asiayhteyteen. Siitä an- aikaansaaminen. Se vain oli ron 16. marraskuuta. Se sisälsi nettiinkin julkisuuteen vahvas- Pääministeri Linkomies pitämässä juhlapuhetta sankarivainajien helpommin sanottu kuin tehty. syytettyjen yleisluontoisen nä- ti sensuroitu versio. muistojuhlassa Jokioisten Palokunnankentällä 16.5.1943. 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 35

Lopuksi kovat tuomiot tuomioistuin päätyi Linkomie- tasyylliset siirrettiin Sörkkaan vietävä läpi, sen Linkomies Lähteitä: Loppulausuntonsa oikeudelle hen kohdalla kolmeen vuoteen. kärsimään rangaistustaan. näyttää ymmärtäneen joitakuita Isänmaan vangit. Toim. Aarne Långfors (1997) Linkomies esitti 31. tammikuu- Hänen tuomiosa oli kaksi vuot- Siellä Linkomies kirjoitti pos- muita tuomittuja paremmin. Hän ei katkeroitunut vankilassa. Jokisipilä, Markku: Edwin Linko- ta 1946. Hän korosti jatkuvasti ta vähemmän kuin samassa tuumina ilmestyneet muistel- Tyttärelleen hän totesi: ”Monet miehen poliittinen toiminta 1943- pyrkineensä varjelemaan maan virka-asemassa olleen Rangel- mansa. Vaikea aika -teoksessa 1946. Turun yliopiston poliittisen kymmenettuhannet Suomen historian tutkimuksia 8 (1997) etua kansalaisvelvollisuuten- lin. Rytille langetettiin kahdek- entinen pääministeri esitti it- miehet ovat antaneet henkensä Sotasyyllisyyden asiakirjat. Toim. sa täyttämällä. Rauhan aikaan san vuotta, sitä vastoi Kivimäen selleen tyypillisen omanarvon- maan puolesta. On ihan saman- saaminen oli koko ajan hänen kohdalla tuomio oli vapauttava. tuntoisen arvion pääministe- Hannu Rautkallio (2006) tekevää, mitä minulle tapahtuu.” Tarkka, Jukka: Hirmuinen asia. So- päämääränään. Siitä hän katsoi Tuomiot oli tarkoitus julis- riajastaan: tasyyllisyys ja historian taito (2009) esittäneensä riittävästi todistei- taa 18. helmikuuta. Oikeuden Ari Uino ta. Totuutta ja oikeutta ei voi- puheenjohtaja Oskar Möller il- ”Monesti oli näköpiiri niin hämä- nut muuttaa poliittisten virta- moitti asian käsittelyn siirretyk- rä, että suunta oli otettava jos- usten vaihtuessa. Tämä totuus, si kolme päivää tuonnemmak- sakin määrin vaistonvaraisesti. joka nojasi ”yhteiskuntaa yllä- si. LVK:n Grigori Savonenkov Mutta en usko, että niissä oloissa olisi ollut ketään toista, joka olisi pitäviin muuttumattomiin pe- oli vaatinut pääministeri Paa- voinut hoitaa asian paremmin.” riaatteisiin”, oikeuden oli syytä sikiveltä 5-10 vuoden vankeus- pitää mielessä. Sen perusteella tuomioita – kaikille syytetyil- Maan poliittinen liikkumavara häntä vastaan nostetut syytteet le. Vaatimus välittyi oikeudelle, oli kapea. Joka jälkiviisaasti oli hylättävä ”kaikin puolin ai- vaikkei sellaisena toteutunut- väitti muuta, niin kuin syyttäjä heettomina”. kaan. Linkomiehen lopullinen sotasyyllisyysoikeudessa, hän ei tiennyt, mistä puhui. Mutta Valvontakomissio vaati riit- tuomio oli viisi ja puoli vuotta. poliittinen oikeudenkäynti oli tävän ankaria tuomioita. Ensin Katajanokan vankilasta so-

Iisalmi SALO TURKU Hammaslääkäri Juha Sirviö Salon Kirkkopuistonkatu 15 A, 74100 Iisalmi Hammaslääkärikeskus Oy puh. 017-825 002 Turuntie 8 , 24100 Salo Puh. 02-727 6600 Ajanvaraus ma-to klo 8-18 ja pe klo 8-13 JYVÄSKYLÄ

Hammaslääkäriasema TAMPERE Densens Oy Kansakoulukatu 1, 40100 Jyväskylä puh. 014-214 219 Vastaanotto Jämsässä: Hammaskulma HAMMASLÄÄKÄRI Talvialantie 4, 42100 Jämsä, puh.014-716 641 PÄIVI VIRTANEN

Puh. 03-214 8648, e-mail. [email protected] KUOPIO Hämeenkatu 14 C, 3. krs, Tampere Puutarhakatu 12, 4 krs. 20100 Turku EHT Esa-Matti Koponen Puh. 02-2333 222 Puijonkatu 26 B 23, 3 krs., 70110 Kuopio Puh. 017-261 3370 VAASA HAKEUDU HOITOON ENNEN KUIN NURMIJÄRVI HAMPAASI IRTOAVAT! Iensairauksien ja hampaiden tukikudossairauksien erikoishoitoa ja ennaltaehkäisyä. Uudenmaan Hammaspalvelu Myöskin muuta hammashoitoa Keskustie 5, 01900 Nurmijärvi Erikoishammaslääkäri Lepsämäntie 1,01800 Klaukkala HLT, FK HILKKA HELOVUO Puh. 0207 411 420 Hietasaarenkatu 24, Sandögatan 24 Tullintorilla, Hammareninkatu 2 A, Tampere 65100 VAASA-VASA Puh: (03) 212 7129 Puh. 06-320 2700 ROVANIEMI VARKAUS

OMA HAMMASLÄÄKÄRISI Hammaslääkäriasema Varkauden Tekaripaja Oy JOHANNA Ajanvaraus 010 273 8120 Dentapex Oy Erikoishammasteknikko JÄRVENPÄÄ Enqvistinkatu 7, puh. 03-345 3372, Keijo Pesonen www.omahammaslaakarisi.fi Sammon Valtatie 7, puh. 03-255 4519, TAMPERE Kauppakatu 11, 78200 Varkaus (Aiemmin Napapiirin Veteraaneille KELA-suorakorvaus myös Hammaslääkärikeskus Oy) proteettisesta hoidosta. Puh. 017-552 8660 HAMMAS- OMA HAMMASLÄÄKÄRISI ROVANIEMI Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi TARKASTUS Tarkastuksen hinta Kela-korvauksen 35 jälkeen on 14,60 euroa. Tarjous on voimassa euroa vuoden 2011 loppuun.

OMAT HAMMASLÄÄKÄRISI Ilmoitus, koko 80 x 50 mm HAKANIEMESSÄ HÄMEENTIE 16: Esa Bergqvist, Johanna Järvenpää, Elise Linden, Hannaleena Valtanen-Bergqvist AJANVARAUS 010 273 8000 WWW.OMAHAMMASLAAKARISI.FI 36 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Marsalkan kadonneet sanelut Suomen marsalkka C. G. hän halusi muistuttaa läntistä ajatellut haamukirjoittajakseen että A.A:lta [Paasonen] puut- työn tohtori Lauri Hakuliselle. Mannerheim laati Clionin maailmaa Suomen sotien eri- tohtori Eirik Hornborgia, mut- tuu huumorintaju, niin että Emerik Olsoni kirjoitti asi- kylässä muistelmiaan tyisluonteesta ja Suomen vai- ta rahatilanne ei sallinut tämän hän turhilla selityksillä vetistää asta Arvi Korhoselle 8.2.1951: apureidensa kanssa. Tär- keasta asemasta Neuvostoliiton palkkaamista. Niinpä marsalk- ukon sattuvia sanoja. Ehdotin toimitustyön valvo- keä osa niitä olivat hänen naapurina. ka kutsui avukseen erityises- Olsoni kuvasi myös, miten jiksi M:n ”sihteeristöä”, so. sanelunsa. Niitä ei kuiten- Mannerheim oli vakuuttu- ti arvostamansa sota-ajan alai- muistelmien suhteen noudatet- A.A.A.A:ta [ Paasonen] ja rou- kaan valmiissa teoksessa nut, ettei Moskova luovu viha- sensa, jalkaväenkenraali Erik tiin liiallistakin varovaisuutta: va Avellania, joka varsinkin vii- hyödynnetty paljoakaan mielisestä politiikasta Suomea Heinrichsin, joka oli kirjailija ja ”Täällä harjoitetaan, mielestä- me mainittu kyllä pitäisi huo- ja sittemmin ne ovat ka- kohtaan. Siksi hän katsoi ole- työskennellyt toimittajana en- ni sekä koomillista ja tarpeeton- len, ettei Marsalkan meininkejä donneet. Kirjeenvaihdon vansa ”velvollinen esittämään nen sotilasuraansa sekä Pääma- ta salaperäisyyttä.(…) terveisiä eikä varsinkaan hänen omalaa- mukaan ne olivat tallessa poliittiselle ja politikoival- jan tiedustelujaoston päällikkö- A.A. & cet:lle [Paasonen] en voi tuista tyyliään pääse kustanta- vielä 1970-luvun alussa. le maailmalle muistelmansa”. nä jatkosodan aikana toimineen viedä perille. Häntä vaivaa, vie- jien ”kielimestarit” peukaloi- Mistä ne löytyisivät? Kan- Suomen kansainvälisen ase- eversti Aladár Paasosen. Sihtee- lä suuremassa määrässä ja hie- maan degeneroituneen nyky- sallisarkistosta, Helsingin man tasapainottamiseksi Man- rikseen marsalkka sai marras- man suuremmalla syyllä kuin ruotsin mukaiseksi. Yliopiston kirjastosta (nyk. nerheim tahtoi osoittaa lännel- kuun alussa vuonna 1948 Sargit Emiliä, suoranainen pakolais- Kansalliskirjasto) tai sih- le, että Suomi kuului länteen ja Avellanin, joka oli erittäin kieli- psykoosi, etten sanoisi vaino- Muistelmien kohtalo teerin jäämistöstä? Pohjolaan. Suomi oli sekä talvi- taitoinen ja pätevä pika- ja ko- amismania. Hän pelkää va- Marsalkan muistelmien julkai- sodassa että jatkosodassa tais- nekirjoittaja. Hän tuli pitämään koilijoita joka taholta. Vaikka sussa oli paljon ongelmia, joissa uomen marsalkka Carl tellut itsenäisyytensä puolesta. koko prosessia käynnissä. asumme samassa hotellissa, en hänen alkuperäiset pikakirjoi- Gustav Emil Manner- Suomi oli käynyt omaa erillis- Kevättalvella 1949 Man- saa – se on myös suuren herran tuksella tallennetut sanelunsa, heim asui eläkevuosi- tä sotaansa eikä taistelu Saksan nerheimin muistelmia korjaa- käsky, olla tuntevinani häntä, olisivat olleet hyödyksi asioi- Snaan enimmäkseen Sveitsis- aseveljenä toisessa maailman- maan ja eri kirjoittajien teks- vielä vähemmän istua samassa ta tarkistettaessa. Niissä olisi sä. Hänellä oli keväästä 1948 sodassa ollut sen omaa valinta, tiä yhtenäistämään kutsuttiin ruokapöydässä, vain kumartaa kuulunut myös hänen omaa ää- kuolemaansa asti vakinainen vaan pakon sanelema ratkaisu. maisteri Emerik Olsoni, joka kuin vieraalle ja mahdollisesti nensä, oma tyylinsä, joka usei- asuinpaikka Genevejärven ja Mannerheimin tarkoitukse- oli kirjastonhoitaja, toimittaja sanoa täällä tavalliset kohteliai- den kirjoittajien ja vaiheiden Montreux’n lähistöllä sijaitse- na oli vahvistaa suomalaisten ja kääntäjä. Hän oli kirjoitta- suussanat ohi mennessä: bon takia oli jo kadonnut tekstistä. vassa Val-Montissa Clionin ky- itsetuntoa ja ylpeyttä saavutuk- nut useita tietokirjallisia teok- jour monsieur! Vielä 1960-luvun lopussa ja lässä. sistaan. Muistelmia pidettiin sia, mm. kirjan Mannerheim- Marsalkka Mannerheimin jopa vuonna 1970 sanelut oli- Marsalkka jatkoi aivan elä- tietynasteisena ulkopoliittisena suvusta sekä Suomen itsenäi- kuoltua hänen jälkeenjäänyt vat tallessa Sargit Avellanil- mänsä loppuun saakka samaa, uhkana. Suomen sodanaikai- syystaistelun bibliografian, ”sihteeristönsä” olisi halunnut la. Tämä käy ilmi muun mu- mitä oli tehnyt aina - työnte- sen johtajan näkemykset maa- samoin hän oli suomentanut saattaa muistelmien kirjoitus- assa hänen kirjeenvaihdostaan koa. Laaja ja merkittävä työ, ilman tapahtumista eivät ehkä laajalti eri aloilta muun muas- työn loppuun saakka. He oli- Emerik Olsonin kanssa. Avel- johon hän eläkkeellä ryhtyi, olleet voittajavaltojen mieleen, sa Mannerheimin teoksen Mat- vat huolestuneita Otavan va- lan kirjoitti Olsonille 23.3.1966, oli muistelmien laatiminen. siksi kirjoitustyö pidettiin sa- ka Aasian halki ja Mannerhei- litsemasta kääntäjästä ja muus- jolloin oli kirjoittanut osia sa- Kirjallista työtään varten hän lassa. min sisaren Eva Sparren keitto- ta toimitustyöstä, joka tuntui neluista puhtaaksi Aladár Paa- hankki Val-Montin parantolas- kirjan. Hän kuvaa kirjeessään heistä liian hätäiseltä ja huoli- sosen pyynnöstä: ”En ole ehti- ta, jossa asui toisessa kerrokses- Avustajat 15.2.1949 ystävälleen professo- mattomalta. Marsalkka oli il- nyt läpikäydä kaikkia pikakir- sa, huoneiston myös kolman- Mannerheim muokkasi muis- ri Arvi Korhoselle olosuhteita meisesti toivonut, että hänen joituslehtiöitä, mutta se minkä nesta kerroksesta. telmansa sekä omien sanelu- Val-Montissa: ”Elän täällä kuin suurin apunsa työssä, Ala- Aladár nyt sai, on kyllä juuri Mannerheim kantoi edel- jensa ja aiempien kirjoitusten- herran kukkarossa. Hyvä huo- dár Paasonen, olisi kääntänyt hänen kaipaamaansa. (…) ku- leen huolta Suomen uhanalai- sa että avustajiensa laatimien ne, aurinkoinen Geneven järvi muistelmat suomeksi. Kustan- ten tiedät, on sydäntäni koko sesta asemasta. Muistelmillaan tekstien pohjalta. Hän oli ensin ja sen takaiset Alpit näköalana- taja antoi kuitenkin käännös- ajan kylmännyt ajatus näistä ni. Lunta on varjopaikoissa ja vuorten huipuilla, mutta etelä- rinteillä ovat puu- ja kasvitar- hurit jo kevättöissä. Kevätesikot kukkivat”. Työprosessi Marsalkan avustajat asuivat lähistöllä Montreux’n hotelli Mont-Fleurissä tai Glion-sur- Montreux’n kylässä. Marsal- kasta Olsoni kirjoitti Korho- selle: ”Ukko on jo perin vanha; muistamaton; onneksi suuri osa ’saneluja’ on aikaisemmin pape- rille pantu. Muistamattomuus on kuitenkin ajoittaista; virkeä- nä ollessaan muisti taas palau- tuu. Mutta sisu ja tavat ovat en- tisiä”. Myöhemmin hän jatkoi: ”Emil on tuon tuostakin sairas, niin heikko, että ei voi keskus- tella, mutta sitten hän virko- aa varsin pirteäksi, eikä hänen intelligenssissään ole mitään vikaa hänen pirteänä ja ter- veempänä ollessaan. Kertoo juttujaan vitsikkäästi, eloisas- Marsalkka muistelmiensa parissa syksyllä 1950 Val-Montissa. ti ja konkreettisesti. Vahinko, Marsalkka Erik Heinrichsin kanssa Kirkniemessä elokuussa 1946. 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 37

papereistani luopumisesta, ja mennessä hänellä ei kuitenkaan täällä muutamat Emilin omis- monien muiden tehtävien joh- ta sukulaisista, jotka hyvin tun- dosta ole ollut mahdollisuutta nen, tuntevat samalla tavoin tehdä sitä. Rohkenen sen täh- kuin minä”. den ehdottaa Sinulle, että hän Kaksi kuukautta myöhem- suorittaa tämän puhtaaksi- min, 23.5.1966, Avellan kirjoit- kirjoitustyön UB:n [Yliopiston ti Olsonille: Jonkun aikaa sitten kirjasto] kustannuksella, niin sain kirjeen ’Andrélta’ [Paaso- että myös se osa aineistosta tu- nen], joka vaikutti tyytyväisel- lee asianomaisen Mannerheim- tä saatuaan vastaanottaa muis- kokoelman yhteyteen. tiinpanonsa Emilin sairauden Saman vuoden syksyllä Ol- ja kuoleman ajalta – osoittau- soni kirjoitti vielä Avellanille. tui, että minun pieni sininen Kirje on päiväämättä, ilmeises- vihkoni sisälsi juuri hänen sa- ti kirjoitettu syksyllä 1969: Ol- nelunsa, jota olin jonkun verran lessani viime kesänä Suomessa parannellut. jätin Helsingin Yliopiston kir- Olsoni kirjoitti saneluista jastoon Sinulta saamani käsi- Val-Montin parantola. Marsalkan toisen kerroksen huoneen ikkuna on vasemmalla puiden takana. kollegalleen Henrik Grönroo- kirjoitusliuskat, peräisin siltä Parvekkeelta avautui näköala Geneven järvelle. Kolmannessa kerroksessa olivat hänen työhuoneensa. sille 13.3.1969: ”Rouva Sargit ajalta jolloin työskentelin Mar- Avellan omistaa luultavasti vie- salkka Mannerheimin kans- lä ne pikakirjoitetut muistiin- sa. Kiitollinen vastaanottaja – Olsoni tiedusteli Avellanille löiden etsinnöistä huolimatta. kokoelma (93 kansiota) ja Hen- panot, jotka hän kirjoitti mar- HYK:n käsikirjoituskokoelman kirjoittamassaan päiväämät- Perusteellinen etsiminen olisi rik Grönroosin kokoelma (242 salkan ja kenraali Heinrich- esimies maisteri Henrik Grön- tömässä kirjeessä ilmeisesti valtava työ. Nykyään Kansal- kansiota) löytyvät Kansallis- sin sanelun mukaan. Hänellä roos – toivoi saavansa selvityk- vuonna 1970: Onko Sinulla jäl- lisarkistoon liitetyssä Sota-ar- kirjaston erikoiskokoelmista. on nämä vielä omistuksessaan sen näiden käsikirjoitusliusko- jellä paperit, vai oletko jättänyt kistossa tai Kansalliskirjaston huolimatta mm. Paasosen ke- jen synnystä – Olen yrittänyt ne Sota-arkistoon, kuten luulta- erikoiskokoelmissa ei ole mi- Päivi Tapola hotuksesta niiden hävittämises- sellaisen antaa. vasti olen kehottanut Sinua te- tään luovutusta Sargit Avella- Kirjoittaja on helsinkiläinen tä. Rouva Avellanin tarkoituk- Sota-arkisto olisi ollut kaik- kemään? nin nimellä. Sotilaiden koko- kirjailija, jonka viides sena on ollut tilaisuuden tullen kein järkevin paikka säilyt- Sanelut ovat nykyään tie- elmat ovat Kansallisarkistossa sotahistorian alan teos on juuri kirjoittaa ne puhtaaksi. Tähän tää Mannerheimin saneluja ja tämättömissä useiden henki- tutkittavissa ja Emerik Olsonin ilmestynyt.

’’Pikkutietoutta kauniista karjalasta’’ Operaatio ”Säkkijärven polkka” lokuun lopulla 1941 Vastatoimenpiteenä luotiin oli 9000 kiloa räjähdysainetta. luutnantti Lauri Sute- sellainen radioaallokko, et- Eräs sotavanki tosin kertoi mii- la loysi Kuukaupin sil- tei radiomiinan vastaanotin noja olevan jopa 300 kappalet- Elan toisesta maatuesta salape- pystynyt tunnistamaan mii- ta toimintavalmiina, mutta tätä räisiä laatikoita kumipusseissa nan räjäyttämiseksi lähetetty- on pidetty sotavangin omana sekä 600 kiloa rotulia. Pääma- jä kolmisointuja. Yleisradios- juttuna. jan pioneeriosasto Mikkelissä sa alettiin soittaa aluksi Lah- Totta on, että ennen "Säk- sekä Yleisradion asiantuntijat den radioaseman kautta ja kijärven polkan" soittamisen - mm. insinöörikapteeni Jouko myöhemmin tuotiin Viipurin aloittamista muutama miina Pohjanpalo, sittemmin tunnet- liepeille erityinen lähetinau- ehti räjhtää Viipurissa ja sen tu VTT:n professori - selvittivät to, joka jatkoi soittamista. Vili ympäristössä. pian laatikoiden salaisuuden. Vesterisen ”Säkkijärven polk- Valtion puhelinkeskuksen Vähää ennen löytämistä sillan ka” soi jatkuvasti sellaisella talo tuhoutui melkein täysin ja toinen maatuki oli räjähtänyt voimalla, etteivät miinojen rä- linnansillan maatuet hajosivat tappaen viisi suomalaista up- jäyttämisiin tarkoitetut kol- hetkeä ennen Viipurin valtaus- seeria. Selvisi, että kyseessa oli misoinnut päässeet tunkeutu- paraatia 31.8.1941. Myös Por- laite - sähköparisto ja radiovas- maan väIiin. Polkkaa soitettiin tinhoikan-Juustilan maantietä taanotin, jonka yhteydessä oli ainakin 1 500 kertaa syksystä lensi ilmaan ennen mainittuja metallikotelossa kolme ääni- 1941 kevätpuolelle 1942, jolloin suomalaisten vastatoimenpitei- rautaa. Laitteen avu11a neuvos- myös valssi ”Saariston Sirkka” tä. toliittolaiset saattoivat suorittaa rähdyslukuja. Tällöin äänirau- tunnisti lähetteen, se jäi pääI1e kaikui eetterissä. Silloin arvel- Tarinan mukaan polkan räjähdyspanosten eli radiomii- tojen päissä o1leet ohuet metal- ja kun laite vastaanotti saman tiin miinojen akkujen tyhjenty- soittaminen oli herättänyt nojen räjäytyksiä. Radioteitse lilangat alkoivat heilahdella ja kolmisoinnun neljännen ker- neen riittävästi. kiukkua radiokuuntelijoissa. lähetetty signaali sisälsi kolmi- osuivat ympärilleen asetettuun ran, tapahtui räjähdys. Eli in- Miinoja loydettiin syksyllä Mutta jos sitä ei olisi soitettu, soinnun, jonka sävelten väräh- jousirenkaaseen, jolloin syntyi dikaattorina oli siis äänirauta, 1941 kuusi, Juustilan ja Kivi- ainakin joitakin miinoja olisi dysluvut vastasivat kulloinkin suljettu virtapiiri ja miina rä- joka säilytti jatkuvasti sävel- salmen siIloista sekä Viipurin räjähtänyt tuhoisin seurauksin. räjäytettäväksi aiotun miinan jähti. Kellokoneisto kytki lait- korkeutensa ja sävel oli puhdas, vesitornista ja PYP:n konttorin vastaanottimessa olleiden kol- teen päälle hetkeksi joka nel- koska ääniraudassa ei oIlut hai- holvista Punaisen lähteen torin Anssi Vuorenmaa men ääniraudan ominaisvä- jäs minuutti. Kun vastaanotin tallisia ylä-ääniä. varrelta. Löydetyissä miinoissa

Valtimon Sähkötyö Oy Orimattilan Nurmes Lämpöasennus Oy

PMS 347 C

Black 38 4/15 Den 16 september 2015

Delegationen för frontveteranärenden Inga löften och behövs alltfort ingenting framåt

Medelst Statsrådets beslut av den 22 augusti en konstatera att den enda vägen att få för- I den på våren tillträdda reger- veteranerna behandlas olikvär- 1979 grundades i anslutning till social- och bättrat stöd åt veteranerna har varit att direkt ingens spetsprojekt utlovas även digt i olika kommuner. hälsovårdsministeriet delegationen för front- påverka riksdagen, riksdagsledamöterna och insatser för veteranerna , men Enligt FPA:s prognos finns veteranärenden (i finskspråkig text användes andra beslutsfattare. Kanske kan man fråga några uppgifter om hur dessa det i början av år 2017 i Finland förkortningen RINE). Som uppgift för dele- om det är berättigat att alltfort ha en RINE- skall inriktas föreligger inte. Som drygt 10 000 frontveteraner. pri- gationen fastställdes att göra framställningar delegation. helhet har veteranerna tillsam- set på det framförda servicepa- och ta initiativ till utvecklande av frontvete- För stödandet av krigsveteranerna är de mans deltagit i statens spartalko ketet är ung. 8 000 euro/veteran. ranernas levnadsförhållanden och allmän- mest utmanande tidsperioderna framför oss. varje år åtminstone i 18 års tid. Om alla till förmånerna berät- na utkomstskydd; särskilt skulle gälla deras Vi är nu i den situationen att endast något Högst var statens satsning på ve- tigade skulle använda sig av alla socialskydd, hälsovård, sjukvård och rehabi- över 60 % av de till rehabilitering berättigade teranerna år 1997 med ung. 532 förmåner, skulle härtill behövas litering samt utvecklandet av deras bostads- fick år 2014 möjlighet härtill. Problemet med milj. euro. Statens utgifter mins- 90 milj. euro. På basen av erfa- förhållanden. Delegationen kom att fungera servicetjänster hem till veteranerna är bris- kade från år 2014 till detta år renhet kan man förmoda, att ung som förbindelselänk och konsultativt organ ten på anslag, men också tillvägagångssätten med 8 % eller över 23 milj. euro. hälften av de till tjänsterna berät- mellan myndigheterna och de organisatio- med de stelbenta gamla modellerna. Vi bör Veteranorganisationernas mode- tigade skulle utnyttja tjänsterna ner, som tagit sig an att arbeta till förmån för äntligen bli fria från de mödosamma ansök- rata framställningar skulle för- i all omfattning. Kommunerna frontveteranerna. Den skulle ge utlåtanden i ningarna att få rehabilitering. verkligade ha korrigerat vetera- står redan nu för en del av dem, ärenden, som tillhörde dess område samt ut- Rehabiliteringen och anhållan om service- nernas situation märkbart. vilket minskar behovet av nya föra även andra av statsrådet eller ministe- tjänster hem till veteranerna bör garanteras Nästa år ser det lika ut. I Fi- anslag. riet givna uppdrag.Att representera de oli- genom personlig kontakt och genom en indi- nansministeriets budgetförslag Antalet veteraner berättiga- ka aktörerna bestämdes att ordföranden och viduell bedömning och medelst tillräckliga minskar anslagen på samma sätt de till servicetjänster minskar tre övriga medlemmar bör representera soci- anslag. Veteranernas funktionsförmåga kan som tidigare år och därtill håller snabbt. På två år minskar anta- al- och hälsovårdsmyndigheterna, fem olika upprätthållas med för behovet grundad plan- man tyst om information därom. let med 40 %. Självständighetens samhällsområden, tre frontveteranerna och enlig rehabilitering samt medelst hemservi- Riksdagen har nog under de se- jubileumsår 2017 börjar i prakti- en krigsinvalidorganisationerna. Delegatio- cetjänster fastslagna för att veteranen skall naste åren gjort mindre korrige- ken vara den sista möjligheten att nen har möjlighet att inom sig tillsätta sek- kunna reda sig själv hemma. ringar i anslagen. höja veteranomsorgsnivån. Fin- tioner för att bereda ärenden. Till dessa kan När delegationen RINE med statsrådets Vi har ännu i vår krets när- lands Krigsveteranförbund och höra även utomstående medlemmar beslut för 36 år sedan grundades var det för mare 24 000 veteraner. Trots hög Frontveteranförbundet står för Delegationen RINE har under tre decen- att göra framställningar och ta initiativ om ålder vill veteranerna alltfort bo framställningen. Förslaget har nier fungerat som ett ändamålsenligt diskus- frontveteranernas levnadsförhållanden och hemma. Då funktionsförmågan även varit till behandling i ar- sionsforum. Mötena har givit möjlighet att för att utveckla deras utkomstskydd. Nu försvagas, är detta den största betsutskottet för Delegationen framföra frågor och förslag, som för front- under tider med allt njuggare anslag borde faktorn, som påverkar möjlighe- för Finlands Veteranförbund, där veteranerna känts centrala. Situationen och RINE ta till sin uppgift som självständig på- terna att reda sig själv hemma. även Krigsinvalidernas Brödra- förhållandena vid tiden för delegationens verkare att föra gemensamt godtagna fram- Med rehabilitering och service- förbund stödde framställningen, grundande avviker storligen från dagens si- ställningar spänstigt och fördomsfritt framåt tjänster kan veteranerna stödas som finns på sidan 7. tuation Antalet veteraner är nu betydligt Det är nu sista minuten att ändra festtalarnas att reda sig hemma. Frontvetera- mindre och minskar ytterligare under kom- fraseologier till praktiska handlingar till för- ner, som inte sårats i kriget, bör Markku Seppä mande år. Man kunde anta att det minska- mån för krigsveteranerna, deras makor/ma- garanteras kommunala öppna Översättning Holger Strandberg de antalet skulle ha bidragit till att framställ- kar och änkor/änklingar. Nu är slutspurten servicetjänster (måltider, trans- ningar i delegationens namn skulle ha bli- inne. port, städnings-, klädvårds-, vit förda ända till riksdagens budgetbeslut, bad- och annan hemvårdsser- men här har veteranorganisationerna år ef- Finn-Göran Wennström vice) med statens medel, varige- ter år blivit besvikna. Man har varit tvung- Översättning Holger Strandberg nom man skulle komma ifrån att

en som hör dessa mina ord och handlar efter i är i Finland privilegierade genom att vi har fått hända, utan försöker leva i nuet som om morgondagen ”Ddem är som en klok man som byggde sitt hus Vbo i ett samhälle där det mesta fungerar väl. Vis- inte fanns. Eller så försöker vi förtrösta på vår hälsa, på berggrund. Regnet öste ner, floden kom, vindarna serligen finns det också hos oss enskilda människor vår yrkesskicklighet eller materiella tillgångar. blåste och kastade sig mot huset, men det rasade inte, som ramlar igenom det sociala skyddsnätet, men i det eftersom det var byggt på berggrund. Och den som stora hela har välfärden och den personliga friheten en ägodelar, hälsa och status är en bräcklig hör dessa mina ord men inte handlar efter dem är som kunnat tryggas. Det här är någonting som vi får tacka Mgrund att bygga sitt liv på. När vi ställs inför li- en dåre som byggde sitt hus på sand. Regnet öste ner, Gud för, samtidigt som vi också tackar de generatio- vets kriser och framtidens ovisshet behöver vi en sta- floden kom, vindarna blåste och störtade sig mot hans ner som har byggt upp samhället och bevarat dess digare grund att bygga vår tillförsikt på: Guds löfte om hus, och det rasade, och aset blev stort.” (Matt 7:24-29) självständighet. Och medan de äldre generationerna att vara med oss vad som än händer. Det är den grun- nu njuter välförtjänt av pensionärstiden efter livets ar- den som Jesus syftar på i liknelsen om husbygget, och tt hus behöver en stadig grund. Det gäller för kon- betsdag är vi yngre kallade att föra vidare arbetet för det är men det löftet i tankarna som vi likt Jesus på Ekreta husbyggen, men det gäller också i överförd det goda och trygga samhället. korset får överlämna oss helt och hållet åt Gud: ”Fader, bemärkelse för vårt samhälle och dess olika institu- i dina händer befaller jag min ande.” tioner. För att samhället skall vara tryggt och gott att ehovet av en stadig grund gäller också för vårt liv. ängre än till den bönen varken behöver eller kan leva i, bör medborgarna behandlas rättvist och de som BEn människas liv präglas oundvikligen av en viss Lvi komma som människor och som kristna. Men i behöver extra stöd av olika orsaker bör ha rätt till det. osäkerhet. Vi vet ju så litet om framtiden. Det enda vi de orden finns källan till trygghet och framtidshopp i Samhällets stabila grund bygger på att människovär- vet är att vi bör vara beredda att en gång lämna allt. dag och alla dagar. det respekteras, och att människor kan lita på att myn- digheterna behandlar alla korrekt, respektfullt och en här osäkra framtidsutsikten vill många helst Biskop Björn Vikström Borgå jämbördigt. Dblunda för. Vi vill helst inte tänka på allt som kan

Vekranor Oy SIIKAJOEN NUORISOKOTI Urakoitsija Kari Mynttinen Oulu Perniö 4/15 Den 16 september 2015 39

Vi gratulerar Eric Klåvus 100 år Eric Klåvus, en av de allra sista i Karelen. Kanske har det att visa, men någon hjälpte honom finska trupperna på Näset och Men det är säkert så att Klå- veteranerna från både vinter- göra med magi och trolldom f ly. kring Svir sommaren 1944 var vus valt sina föräldrar väl, vil- och fortsättningskrigen, fyllde – i gamla tider trodde man på Klåvus gick folkskolan och Klåvus med och fraktade am- ket med livsglädje och en god ett sekel för en kort tid sen och björnen som ett magiskt djur gymnasiet och visade sig snart munition till det finska artille- anpassningsförmåga gjorde uppvaktades i sitt hem i Tum- vars olika delar tillerkändes vara mycket fängslad av teknis- riet längs viborgsviken. underverk tillsammans med ba. märkliga egenskaper. ka ting: Det blev inte många permis- björnfällens magi. Klåvus satt i sin rullstol i -Jag minns att jag låg på en -Jag har alltid varit intresse- sioner, men han fick faktiskt Redan under kriget i Hel- Sandstugans trivsamma servi- björnfäll som riktigt liten. Det rad av nya grejor och har all- 1942 – under ställningskri- singfors träffade han sin för- cehus i Storvreten i en blågrå var varmt och gosigt, minns tid velat ta itu med sånt som jag gets dagar – ett halvårs permis- sta hustru Ade`le från Got- kostym, en svartvitblå slips och Klåvus. aldrig har gjort förut, säger han. sion för att fara till Stockholm land. Paret flyttade till Sverige välputsade svarta skor. Han är Fällens magi kanske omgav Militärtjänstgöringen, då och studera till elektroingen- 1947. Klåvus fick först anställ- inte hundraåringen, som kan honom senare, även om Klåvus 440 dagar, avbröt vidare studier jör. Pengar fick han inte sig till- ning hos elektronikföretaget rymma genom ett fönster, men har en annan förklaring: och han blev inte civilist förrän delade utan minns att han hu- SRA och blev sedan medlem blicken är vaken och observant -Jag tror att han där ovan 1938, bara något drygt år inn- vudsakligen levde på kakao och i den statliga grupp som för- på vad som sker i hans omgiv- håller mig i sin hand. an andra världskriget blossade socker. sökte utveckla en svensk dator. ning. Humorn bubblar upp allt Hans livsresa är otroligt lång upp. Han var översergeant i re- På den tiden var det inte Projektet övergavs, men Klå- emellanåt när han kommente- och slingrig, och utvecklingen serven när han mobiliserades särskilt farligt att fara mellan vus fick anställning hos Facit, rar sin sekellånga vandring ge- har rivit många av de världar och placerades i kustartilleriet Sverige och Finland. Ett jätte- då världsberömd för sina skriv- nom livet. Han har inte glömt som han växte upp i. Klåvus nära byn Seivästö i Koivisto där likt ubåtsnät, bevakat av flyg maskiner och räkneapparater. någonting. föddes ju redan i tsartidens Fin- finnarna hade ett strategiskt och flotta, hade dragits mellan Ade`le dog 1967, men Klåvus I den lilla matsalen var det land i Forsby nära Lovisa. Pap- viktigt batteri som behärskade Hangö och Paldiski . De sov- träffade Margareta Elmström trångt på grund av alla gratu- pa Josef var lärare i folkskolan stora delar av finska viken och jetiska ubåtarna kom inte ige- och levde med henne i flera år- lanter, blommorna översväm- och mamma Helmi skötte, som Viborgsviken. nom. tionden. made borden och gratulations- brukligt var på den tiden, Klå- Klåvus uppgifter växlade Han klarade sig undan en Livet har tidvis farit hårt sången hördes vida. På plats vus två bröder och två systrar. ofta och hans elektroteknis- annan fara också: fram med Klåvus, men han har var också ordföranden för den -Pappa hade ytterligare en ka kunskaper kom till sin rätt. -Jag rökte 60 cigarretter om inte förlorat sin inneboende svenska grenen av finska vete- viktig uppgift – han delade Sovjeterna hade minerat stora dan tills jag slutade på 60-talet. livsglädje och nyfikenhet. ranförbundet , Jouni Knuutila, ut ransoneringskuponger och delar av kusten med magnet- Läkarna säger att jag fortfaran- -Jag känner mig inte ens ål- och finska ambassadens tjänste- skötte sina åliganden så väl att minor och Klåvus hjälpte till att de har ett tunt lager tjära i lung- derssvag och blir säkert 110, sä- förrättande chef Katarina Bäck- han vid ett flertal tillfällen blev röja dem med elektromagnetis- orna. Annars var jag rätt frisk ger Klåvus tvärsäkert... man med en medalj åt Klåvus. skonad av den sida som råkade ka nät som utlöste minorna. under kriget. Arme´ns mat pas- Han fick inte en skråma ha makten på orten. En gång När sovjetstyrkorna utlös- sade för soldater och socker åt Text: Osmo Vatanen under sin långa tjänstgöring blev han satt bakom galler i Lo- te sitt strategiska slag mot de vi inte.

Sotaveteraanipiirien myyntituotteet

Syntymä- päiväkynttilä Kaulaliina Liiton tunnuksella hinta 15 euroa Laadukas, vuorillinen varustettu solmio, Kävelykeppi kaulaliina. hinta 15 euroa. Jääpiikillä ja rannelenkillä Hinta 23 euroa varustettu kävelykeppi. Sota­ veteraanien perinneyhdistyksen Kylpypyyhkeet jäsenten käsityönä valmistama. (Finlayson) Tilatessasi ilmoita pituutesi. Pyyhkeen koko 70x150, Hinta 60 euroa neljä värivaihtoehtoa, hinta 22 euroa/kpl.

Veteraanivyö Laadukas kotimainen kään­ tövyö, nahkaa väri musta/ viininpunainen. Soljessa liiton tunnus, solkea saata­ Tilaukset: vana myös hopeanvärisenä. Puh. 0400 757 195, 050 517 6396, Hinta 25 euroa [email protected]

Henkselit Kotimaiset, veteraani­ Kynttilänjalka tunnuksella. Saatavana Kultakeskuksen perinteinen malli on viininpunaista, Tilaukset: tummansinistä ja vuodelta 1918. Korkeus 77 mm. Loimaan Seudun Sotaveteraanien Varustettu liiton tunnuksella. Hopeaa. mustaa. Perinneyhdistys r.y., Risto Jaakkola, Hinta 23 euroa Hinta 150 euroa Loimaankatu 8 C 5, 32200 Loimaa, puh. 050 566 0456, [email protected] Tilaukset: Toimitus postiennakolla. Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak. 15, Tilaukset: Solveig Hyöty, (09) 612 7003, 13130 Hämeenlinna tai puh. (03) 675 6839 (ma-to klo 9.00-12.00), [email protected] [email protected]. Toimitus postiennakolla. Toimisto on avoinna klo 10.00-14.00.

Kaikki tuotteet on varustettu Sotaveteraaniliiton logolla. 40 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Kirjat Hengen paloa & painettua sanaa – Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015

Salokannel käy läpi 200 vuotta Juhani Ahosta johtava tiin Otavassa ja tämän jälkeen sa ei voi ennakoida yhtiön kon- suomalaista, ainutlaatuista kult- kirjailija ja neuvonantaja useita Ahon romaaneja. kurssia ja perikatoa. ”Jos se sat- tuurihistoriaa. Kirja sopii kai- Alvar Renqvist tapasi Juhani Alvar Renqvist ja Aho -yh- tuu, niin sitten sattuu, mutta sitä kille luettavaksi ja teos koko- Ahon ja muitakin nuoria kir- teistyö jatkoi saumattomana varten on olemassa asianomai- aa suuren joukon suvun jäseniä jailijoita Päivälehden piirissä. useiden vuosien ajan. Miehet set pykälät. Tehtäkööt sen mu- useissa sukupolvissa yhtenäisek- Aho oli heistä selvästi aktiivi- olivat myös henkilökohtaisessa kaan”, hän totesi. si kertomukseksi. sin ja johtava hahmo. elämässään hyvät ystävät. Aho Aho oli puolestaan ennättä- Kirjassa riittää yksityiskoh- Ahon ja Renqvistin ystä- oli kuitenkin loppuelämänsä vai- nyt jo viedä Otavan tekemän tia ja suvun värikkäitä ja erilaisia vyys vahvistui. He työsken- heessa sangen huolissaan omien suunnitelman Werner Söder- persoonia. Professori Heikki A. telivät samojen tavoitteiden koottujen teostensa tulevaisuu- strömille. Reenpää on kustannusalan elävä hyväksi. Lopulta Ahosta tuli desta ja siitä, miten niitä tullaan Hetken kuluttua Söderströ- legenda, ja Erkki Reenpää tun- Otavan johtava kirjailija. Hän julkaisemaan. Alvar Renqvist miltä ilmoitettiin Aholle, että nettiin mainiona seuramiehenä osallistui Otavan alkuaikojen teki suunnitelman, millainen te- he hyväksyvät sellaisen pykä- sekä kirjojen ja sikarien tuntijana kustannusohjelman tekemi- ossarja tulisi olemaan. län, jossa sanotaan, ”että sitten, Kirjailija Juhani Salokannel aina Etelä-Amerikkaa myöten. seen antamalla neuvoja ja en- Sopimuksen loppuvaiheessa kun he menevät konkurssiin”. siirsi Renqvist-Reenpään Henrik Renqvistin kustan- nen kaikkea tuomalla Otavaan tuli kuitenkin naurettavankin Merkilliseksi asian tekee se, että suvun ja Otavan vaiheet nustoiminta alkoi 1800-luvun uusia kyvykkäitä kirjailijoita. tapainen ristiriita. noin 80 vuoden päästä tästä kirjan kansien väliin. Teos alkupuolella, kun taas hänen Juhani Aho katsoi, että kus- Werner Söderström enemmän ilmestyi tuplajuhlavuoden pojanpoikansa Alvar Renqvist Aho Otavaan kohun tannussopimuksessa pitää olla tai vähemmän meni konkurs- kunniaksi. Tänä vuonna tu- aloitti työnsä saman vuosisa- saattelemana pykälä; Sitten, kun kustannus- siin tai selvitystilaan. Ja mikä ih- lee kuluneeksi 200 vuotta, dan loppupuolella, jolloin hä- Aho julkaisi ensimmäiset kir- osakeyhtiö Otava tekee kon- meellistä, silloin myöskin Juha- kun kirjankustantajasuvun nestä tuli Kustannusyhtiö Ota- jansa Werner Söderströmillä, kurssin ja menettää toimintaky- ni Ahon tekijänoikeudet olivat ensimmäinen teos ilmestyi van johtaja. aikana, jolloin Otavaa ei oltu kynsä, niin teossarjan oikeudet vapaat, koska 70 vuotta tekijän Henrik Renqvistin julkaise- Alvar Renqvist teki perusta- vielä perustettu. Aho siirtyi siirtyvät tekijälle. kuolemasta oli jo ohitettu. mana. Otavan puolestaan vaa laatua olevaa työtä Otavan Otavaan Yksin-kirjan kohun Aholle huomautettiin, että Saattaisi pohtia kohtalokin siivitti nousuun Alvar Ren- hyväksi. Hän rakensi firman saattelemana. Kirja oli aika- se lukee jokaisen kustannusso- ajatellen, että jos allekirjoittaa qvist. Otava juhlii paraikaa eikä nykyinen Otava olisi sama, laisten mielestä liian rohkea pimuksen yleisissä pykälissä ja tuollaisen katastrofia ennus- 125-vuotista taivaltaan. jollei hän olisi tehnyt tätä perus- ja aiheutti tulenpalavia kom- tämän kaltaista erillistä huo- tavan sopimuksen, niin silloin Kirjassa valotetaan myös tavaa työtä. Hän teki työtä Ota- mentteja. Werner Söderström mautusta ei tarvita. Jostain syys- asettaa sen katastrofin uhan- sota-ajan tapahtumia. van hyväksi 50 vuotta ja loppu- ei rohjennut painattaa uut- tä Aho kuitenkin halusi tätä ja alaiseksi. ISBN 978-951-1278382, 344 jen lopuksi omisti sitten yhtiön ta erää teoksesta. Yksin-ro- Alvar Renqvist taas puolestaan sivua, kustantaja Otava. melkein kokonaan. maanin toinen painos julkais- oli sitä mieltä, että sopimukses- Tarja Lappalainen

Metsänhoitajien sotatiet ja -työt jat Talvi- ja Jatkosodassa sisällön metsäylioppilaita tarkastellaan sä eri aselajeissa. Neljästä met- Porvali. Keski-Suomen Metsän- oivallisesti. Sotakirjallisuudes- ammattikuntana laajemminkin sänhoitajasta tuli Marskin ritari, hoitajat ry, jonka historiikki an- samme harvinainen, yhden am- sen mukaan, miten heidän sota- Pentti Iisalon lisäksi Paavo Kah- saitsee paikkansa myös teokses- mattikunnan sodanaikaisen toi- tiensä ristesivät. Keski-Suomes- lasta, Timo Koivusta ja Tauno sa täytti 90 vuotta vuonna 2015. minnan kuvaaminen, avaa myös sa vaikuttaneita metsänhoitajia; Parosesta. Talvi- ja Jatkosodas- SOTASAVOTTA-teos onkin uutta henkilötason tarkastelu- Pekka Päivärinta kertoi tapa- sa kaatui metsänhoitajista 93 ja juhlivan yhdistyksen, maamme kulmaa, jossa siviilitehtävät ja uksen, kun hän suojautui Pyö- metsäylioppilaista 139. Teokseen vanhimman alueellisen metsän- perhesiteet nivotaan osaksi sota- räkankaan taisteluissa tykistö- on koottu heistä kaikista Pro hoitajayhteisön kunnianosoitus töihin komennettujen ihmisten keskityksessä lähimpään kra- Patria -luettelo taustatietoineen Suomen itsenäisyyden puoles- kokemaa sodan arkea ja paluuta naattikuoppaan, hänen päälleen joukkoyksikkötason kuolintie- ta taistelleille metsänhoitajille ja rauhantöihin. hyppäsi suin päin toinen sotilas. tojen kanssa. metsätieteen ylioppilaille. Kirjan keskiössä ovat Keski- Hämmästys oli melkoinen, kun Perusteelliset sotien kuva- 640-sivuisen upean teok- Suomen Metsänhoitajat ry:n jä- opiskelukaveri Olavi Lähteisen ukset teoksen alussa raamitta- sen toimituskunnan ovat muo- senet, joista 16 miehen sotatai- ”likainen, mutta tuttu naama ir- vat sotatapahtumien eri vaiheet dostaneet metsänhoitajat Jussi val kuvataan milteipä askel as- visteli vastaan”. lukuisin tilannekartoin. Teks- Halttunen, Pekka-Juhani Kuitto Valokuva Pentti Iisalosta, Man- keleelta haastattelutekstein ja Tuhannesta metsänhoitajas- tin on ohjeistanut ja tarkistanut ja Antti Savela. Heistä Savela on nerheim-ristin ritarista ja met- kuvin, joista monet ovat ennen ta noin 400 osallistui suoraan everstiluutnantti evp. Ilmari Ha- sotaveteraani ja reservin majuri, sänhoitajasta sylissään sisaren- julkaisemattomia, monet ko- rintamatehtäviin. Heidän lisäk- kala. Erityismaininnan ansait- Halttunen ja Kuitto sotahisto- poikansa Paavo Lipponen, tule- tialbumeista poimittuja. Eikä seen oli taistelutehtävissä pari- sevat taulukot jalkaväkijoukko- riaan perehtyneitä nuoremman va pääministeri, tiivistää teoksen tässä kaikki: Rintamapalveluk- sataa metsätieteen ylioppilasta. jen vahvuuksista sekä komppa- polven metsänhoitajia ja reser- SOTASAVOTTA – Metsänhoita- sessa olleita metsänhoitajia ja Ammattikunnan vanhemmat nioiden numeroinneista vuosina vin upseereita. Teoksen toimit- ikäluokat olivat kotirintaman 1939, 1941 ja 1944. Merkittäviä tajana ja työryhmän vetäjänä on puuhuolto- ja väestönsuojelu- ovat myös sodanajan talkois- ollut Pekka-Juhani Kuitto. tehtävissä. Hyvän maastokel- ta ja puuhuollosta kertovat osiot Kirjatilaukset voi tehdä säh- poisuutensa ansiosta metsäalan kattaessaan kotirintaman ohel- köpostitse: sotasavotta@gmail. ammattilaiset taistelivat etulin- la myös Itä-Karjalan Sotilashal- com tai puhelimitse: Jussi Halt- jan kovimmissa paikoissa jää- lintoalueen sekä sotatoimiyhty- tunen 0400 644 913. Teoksen käreinä, joukkueenjohtajina, mät. Mielenkiintoisen artikke- hinta on 35 euroa + postitusku- komppanianpäällikköinä, tu- lin metsänhoitajien osuudesta lut. lenjohtajina, tykistöupseereina, asekätkentään on teokseen kir- sotalentäjinä ja erityistehtävis- joittanut sotakirjailija Mikko Heikki Lindroos 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 41

Kenraali uudisti Ilmavoimia

Markku Iskanius, ten jääkärimajuri Väinö Vuori, Saksaan, josta Veltjensin kautta velukseen astumisen yhteydes- asiat, kuten kamppailu armeijan Ilmojen kenraali ja jotka riitaisuuksien tai jousta- saatiin ostettua Saksan sotasaa- sä. Kuljetusten päättyessä ilma- sisäisestä valvonnasta, ss-mies- kiistelty komentaja J.F. mattomuuden vuoksi eivät on- lista. voimien tuli varautua tukemaan ten erottaminen, asekätkentä- Lundqvist 1940-1946, nistuneet tehtävässään. Man- Lentokonetehtaalle Lund- joko puolustuksessa olevaa ar- ja sotasyyllisyysasiat olivat pöy- DOCENDO 2015, sivuja 575, nerheimin aloitteesta tehtävään qvist laati ohjelman lentokonei- meijaa tai hyökkäyksen aloitta- dällä. Henkilöstön supistami- ISBN:978-952-291-136-6, nimitettiin kenttätykistöupsee- den ja moottorien korjauksista, via yhtymiä. Hyökkäysvaiheessa set olivat äärimmäisen vaikeita Saarijärven Offset Oy 2015 ri, jääkärieversti Jarl Lundqvist kunnostus- ja uudistuotannos- Lundqvist osallistui 7.7. Karja- ja hankalia. Niistä kerrotaan 8.9.1932. Hän aloitti työnsä puh- ta. Kun tehtaan johtaja ei ollut lan Armeijan ongelmien selvit- kirjassa ehkä ensi kertaa sodan Ennen kirjan lukemista nou- taalta pöydältä. Uudelleenorga- suosiollinen, vaihdettiin johta- telyyn. Hän suoritti koko sodan jälkeen. Kenraalimajuri Paja- si muistiini sodan jälkeen Hä- nisointi ja operaatiosuunnitel- jaa. Talvisodan rauhan jälkeen ajan kerran viikossa rintamavie- rin takia välit Mannerheimiin meenlinnassa Viestikoululla mat vakuuttivat Mannerheimin, Neuvostoliiton vaatimusten ta- railuja. Kauppasuhteita Lund- menivät poikki. Lisäksi kanta- Lundqvistin kehotus upseereil- joka ylensi Lundqvistin kenraa- kia epäiltiin sen suunnittelevan qvist yritti Ruotsiin ja Italiaan henkilökunnalle annettu keho- le liittyä Suomi-Neuvostoliitto limajuriksi 16.5.1936.Talvisodan hyökkäystä Suomeen. Uusin tut- tuloksetta. Näin jäljelle jäi vain tus liittyä Suomi-Neuvostoliitto -seuraan. Sodan kokeneina sii- jälkeen komentaja käynnisti il- kimus todistaa, että loppuvuo- Saksa, josta saatiinkin huono- -seuraan aiheuttivat ärtymystä. hen suhtauduttiin täysin torju- mapuolustusjoukkojen kaikkien desta 1940 Neuvostoliitto har- kuntoisia sotasaalislentokoneita. Hän oli myös turhautunut jou- vasti. Ihmeteltiin kenraalin ke- toimintasektoreiden uudistami- kitsikin vakavasti sitä. Lopputal- Kun niistä moitittiin, niin Gö- duttuaan upseeritoveriensa ar- hotusta tietämättä kuitenkaan sen. Kokoonpanot uudistettiin, vi ja kevät 1940 oli työntäyteistä ring lahjoitti 1 kpl Do 17 Z -mal- vostelun kohteeksi. Näin hän sen taustoja. ilmatorjunnassa tehtiin täysre- aikaa, kun lentojoukkojen lkp- lisia koneita ja varaosia. päätyi eroanomuksen jättämi- Näin ennakkoluuloisena aloi- montti. Ilmavalvontakoulutuk- valmistelut ja uudet lentoken- Asemasodasta ja ilmavoi- seen 13.5.1946. tin tämän järkälemäisen kirjan sen materiaalin, ohjeistuksen ja tän rakennussuunnitelmat teh- mien uudistamisesta sekä suur- Teos on erittäin mielenkiin- lukemisen. Lukijalle tekstin lu- lkp- valmistelujen osalta nostet- tiin. Huhtikuun lopulla Lund- hyökkäysten torjunnasta ja La- toinen, koska siinä kerrotaan ettua alkaa selvitä, että käsityk- tiin hyvään valmiuteen. qvist itse kirjoitti ”Koulutuksen pin sodasta rauhankannelle on ilmavoimista ja sodan jälkisel- seni kenraalista on selvästi vää- Täyskäännöksessä kaup- suuntaviivoja”. Toukokuun 20 kerrottu yksityiskohtaisesti. Yl- vittelyistä täysin uusia asioita. rä. pasuhteissa kerrotaan, kuin- päivänä saksalainen diplomatti lättäviä ovat tiedot Saksasta saa- Mutta toisaalta hyvinkin yksi- ka Ranska ja Iso-Britannia ha- Karl Schnurre kertoi Helsingissä tujen lentokoneiden ym. laittei- tyiskohtaisesi esitettyjen lukujen Rauhan ajasta talvisotaan lusivat Talvisodan aikana jopa Saksan tulevasta sotaretkestä ja den määristä sodan aikana. lukeminen vaatii herpautumat- Ilmapuolustuksen toimittamansa sotamateriaa- lupasi Suomelle tukea, jos Neu- tomuutta. Kenraali Lundqvistin uudelleenjärjestelyt lin lentokoneet takaisin. Tällöin vostoliitto hyökkäisi. Komentajan yllättävä henkilökuva selkiintyi positiivi- Vapaussodan jälkeen ilmavoi- päämaja ja ilmavoimien esikun- nimitys ja ero sesti. Nuoremmalle polvelle teos mia johdettiin ulkomaisten up- ta ryhtyivät etsimään uusia sota- Ilmavoimat maavoimien Puolustusvoimain komentajak- on lähihistorian opetusta. seerien neuvojen mukaisesti. tarvikkeiden toimittajia. Yhdys- hyökkäyksen tukena si nimitys yllätti Lundqvistin Vuoteen 1932 ilmavoimia joh- valtojen kaupan epäonnistuttua Ilmavoimissa valmiutta koho- täydellisesti. Hän joutui pahaan Olli Vuorio ti ensin evl A. Somersalo ja sit- jäi viimeiseksi kauppasuhteet tettiin 10.6. suojajoukkojen pal- saumaan, kun sodanjälkeiset

Suomen sotahistoria tarkentui virolaisvapaaehtoisten osalta

Vuonna 1997 julkaistiin 3400 mas Ilves että Suomen tasaval- kuvien etsiminen muodosti suu- Suomen-poikien perinneyhdis- ron emerituspresidentti Arnold Suomen-pojan sotapalveluksis- lan presidentti Sauli Niinistö ren osan työstä. tyksen hallituksen jäsen majuri Rüütel sekä suurlähetystöstäm- ta ja kohtaloista matrikkeli, vain esittävät tervehdyksensä. Pre- Veteraaneista tulivat kirja- Marko Maaluoto, joka ammat- me suurlähettiläs Kirsti Narinen kuusi vuotta Viron uudelleen it- sidentti Niinistö on mielestä- tuiksi matrikkeliin seuraavat tiupseerina sekä historiaa vaka- ja puolustusasiamies, komentaja senäistymisen jälkeen. Tällöin ni loistavalla tavalla kiteyttänyt tiedot: 1. elämäkerrat aakkos- vasti harrastavana henkilönä on Jussi Voutilainen. Arvovierail- oli vielä paljon tietoa Suomen- nyt valmistuneen matrikkelin järjestyksessä, 2. nimet kaikki- laatinut luettelon otsikolla ”Toi- le sekä jokaiselle toimitustyös- poikien vaiheista pimennossa. merkityksen seuraavin sanoin: ne variaatioineen (alkuperäiset sen maailmansodan aikana suo- sä mukana olleelle tai sitä tuke- Keräily ja kartoitustyö jatkuivat ”Tämän teoksen henkilötiedois- sekä vironnetut) ja sodassa käy- malaisilla kunniamerkeillä pal- neelle henkilölle annettiin oma kuitenkin koko ajan. ta hahmottuvat kohtalot puhut- tetyt, sillä omaisten suojelemi- kitut virolaiset ja virolaisvapaa- ”lämpimäiskappale”. Suurlähet- Vuosien varrella on ilmes- televat tulevia sukupolvia paljon seksi jotkut toimivat muutetul- ehtoiset”. tiläs Narinen piti loistavalla vi- tynyt muitakin Suomen-poiki- henkilökohtaisemmin kuin hau- la nimellä, 3. lähisukulaisuudet Teoksessa on myös luette- ronkielellä veteraaneille kauniin en historiaa valaisevia teoksia. takivet tai muistomerkit.” matrikkelissa olevien kesken, lo niistä joukoista ja erikoisyk- kiitospuheen ja tilaisuus jatkui Kadoksissa olleet Suomen-po- Teoksen päätoimittaja Peep 4. sotilasarvo, 5. syntymäaika, siköistä, joissa virolaiset palve- iloisen seurustelun ja kahvipöy- jat oli tarve löytää ja saada mu- Pillak selvittää lukijoille vapaa- 6. syntymäpaikka, 7. ammatti livat. Lähdeluettelo on laaja ja dän antimien ääressä. kaan päivitettyyn matrikkeliin. ehtoisliikkeen taustoja ja kir- ja tehtävät ennen Suomeen me- seikkaperäinen. Kirjaan on saa- Suomen-pojilla on nyt pysy- Työhön ryhtyi ammattihistori- jan toimitustyössä noudatet- noa, 8. asuinpaikka ennen Suo- tu talletetuksi tiedot yhteen- vä sijansa Suomen sotahistori- oitsija Peep Pillak työparinaan tuja periaatteita. Pillak ryhtyi meen menoa, 9. Suomeen meno sä 3359 virolaisvapaaehtoises- assa. Kiitos Peep Pillakille, Hei- Heini Vilbiks. Heitä kirjoitus- ja työhön Suomen Sotaveteraani- ja palvelukseen astuminen, 10. ta, mikä on 28 miestä enemmän ni Vibiksille, Vello Salolle sekä toimitustyön aikana konsultoi en Viron yhdistyksen toimek- palvelus Suomen armeijassa, 11. kuin edellisessä matrikkelis- kaikille toimitustyöhön osal- Suomen-poika Vello Salo. Huo- siannosta saaden ”oikeaksi kä- tiedot sodanaikaisista palkitse- sa. Päätoimittaja Peep Pillakin listuneille. ”Työ tekijäänsä kiit- lellinen toimitustyö on tuotta- dekseen” Viron ulkoministeriön misista (kunniamerkit), 12. kar- mukaan työ tietojen täydentä- tää”, on vanha suomalainen sa- nut komean tuloksen. Matrik- kirjastonhoitajan Heini Vibik- kaamistapaukset, 13. vapautu- miseksi ja tarkentamiseksi kui- nonta. Tämä työ on onnistunut keli kantaa nimeä ”Sommepois- sin. Veteraanien toimisto auttoi minen asepalveluksesta, 14. sak- tenkin jatkuu. Aihealuetta Suo- tavalla, joka tuottaa iloa kaikil- te elulood – Soome sõjaväes II antamalla käyttöön hallussaan salaiset palkitsemiset, 15. sodan men-pojat ei ole ammennettu le Suomen-poikien ja Viron ys- maailmasõja aastatel teeninud olleet tiedot, mutta vaikeutena jälkeinen elämä, 16. palkitsemi- loppuun ja nyt ilmestynyt teos täville. Suuret kiitokset! – Suur, eestlased ja eesti vabatahtlikud” oli se, ettei edellisen matrikke- set (viralliset kunniamerkit), 17. voi olla pohjana perusteellisem- suur tänu! (Suomen-poikien elämäkerrat lin tekstejä eikä valokuvia ollut kuolinaika, 18. kuolinpaikka, malle tutkimukselle. – Suomen sotaväessä II maail- enää käytettävissä elektronises- 19. hautapaikka sekä 20. valoku- Kirjan julkistamistilaisuu- Nyyrikki Kurkivuori mansodassa taistelleet virolaiset sa muodossa, vaan kaikki tiedot va (mikäli mahdollista, niin stu- teen Viron kansalliskirjastoon ja virolaiset vapaaehtoiset). piti uudelleen tallentaa. Myös diokuva). oli 18. kesäkuuta kokoontunut Teoksen alkusivuilla sekä Vi- valokuvien laadussa oli paran- Erityisen arvokkaan panok- arvovaltainen ja runsaslukuinen ron tasavallan presidentti Too- tamisen varaa, joten parempien sen toimitustyöhön on antanut joukko. Paikalla olivat mm. Vi- 42 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Kirjat Kertomus ihmisten sitkeydestä ja järjestötyön voimasta

Sotainvalidien Veljesliiton jälkipolville jäävään henkiseen vän. Ylipäällikkö marsalkka leet asiantuntijoina mukana teh- noituksen, RAY:n avustusten ja 75-vuotisen toiminnan historia ja aineelliseen perintöön. Mannerheim totesikin sen epä- täessä sotainvalidien ja veteraa- omalla rahoituksella. Veljeslii- ” Sotainvalidit edellä käyden – Sotainvalideja oli meillä jo tyydyttäväksi ja kutsui loka- nien elinoloihin ja korvauksiin ton paikallisyhdistykset olivat vammoista huolimatta ” on vai- ennen talvisotaa – niin ensim- kuussa 1940 neuvottelukokouk- liittyvää lainsäädäntöä. Viimei- erityisesti 1990-luvulta lähti- kuttava teos. Vaikuttava niin si- mäisen maailmansodan kuin sen tilanteen selkeyttämiseksi. simpiä ovat olleet kunnallisten en käynnistämässä palvelutalo- sältönsä kuin sanomansa puo- sisällissodan seurauksena. Hei- Tuloksena oli yhteisymmärrys avopalveluiden korvattavuuden jen rakentamista. Suuri kysymys lesta. Se kertoo suomalaisista dänkin huollostaan teoksessa työnjaosta Sotainvalidien Vel- ulottaminen lievemmin vam- on, miten nämä tilat ja erityi- miehistä ja naisista, heidän koh- kerrotaan – ja myös siitä, miten jesliiton ja muiden järjestöjen – mautuneisiin sotainvalideihin sesti vuosien mittaan kertynyt- taloistaan – ja halustaan olla toi- sisällissodan jälkeistä vastak- mm. Punaisen Ristin - kesken. sekä pitkäaikaisen laitoshoidon tä osaamista voidaan jatkossa nen toistensa tukena. Se kertoo kainasettelua hoidettiin. Suo- Marraskuussa 1940 perustettiin prosenttirajojen lieventäminen. käyttää. paljon myös suomalaisen kan- messa säädettiin vuonna 1948 koordinointia varten sotainvali- Kirjassa kerrotaan myös se väis- 1990-luvulla ja 2000-luvun salaisjärjestötoiminnan vaiheis- sotilasvammalaki, joka yhte- dihuollon johtajan toimi. – Voi- tämätön tosiasia, että muut ve- alussa Veljesliitto on tehnyt ja ta muuttuvassa maailmassa. FT näisti korvauskäytännöt myös si todeta, että aivan järjestöjen teraanit ovat kokeneet tilanteen tekee työtä ikääntyneiden so- Tuomas Hoppu on tehnyt perin- talvi- ja jatkosodan osalta. Tämä toimintakentästä riippumatta kannaltaan epäoikeudenmukai- tainvalidien sekä heidän puoli- pohjaista työtä. Kirjassa on run- ei kuitenkaan todellisuudessa koordinointia ja työnjakoa tar- seksi. soidensa ja leskiensä toimeen- saasti sekä tilastotietoa että yksi- merkinnyt sodassa vammautu- vitaan, vaikka monenlainen jär- Sotainvalidit tarvitsivat tu- tulon ja kohtuullisten elinolojen tyiskohtaisia aikalaiskuvauksia. neiden ja yleensä sotaan osal- jestötoiminta rikkaus onkin. kea työelämään palaamiseen, turvaamiseksi. Samaan aikaan Sodissamme vammautuneet listuneiden yleistä arvostusta. Veljesliiton järjestörakentees- mikä ei ollut 1940-luvulla help- liiton toimintaa on organisoitu olivat suurimmalta osin nuo- Kuten Tuomas Hoppu toteaa: sa oli lähes alusta pitäen sekä poa. Asuntopulan helpottami- uudelleen ja kiinteistöomaisuut- ria miehiä ja naisia. Heillä oli ” Sodan oikeutuksen sanelevat valtakunnallista, piiritason että seksi eräät paikallisosastot ryh- ta realisoitu. Päätökset eivät ole toiveita ja unelmia, joista suu- yleensä sen voittajat”. paikallisyhdistysten ja erikoisjä- tyivät rakennuttamaan kerros- olleet helppoja ja julkinen kes- ren osan sota murskasi. Mutta Ennen Sotainvalidien Veljes- senyhdistysten toimintaa. Valta- taloja sotainvalideille. Liitto oli kustelu ”rikkaista veteraani- ja ei kuitenkaan sitä tärkeintä, eli liiton elokuussa 1940 tapahtu- osa sodissa vammautuneista oli aktiivinen myös maanhankin- sotainvalidijärjestöistä” on vää- elämänuskoa: elämän on jatkut- nutta perustamista oli jo muu- nuoria miehiä, joukossa kuiten- nan turvaamisessa sotainvali- ristellyt tosiasioita. tava. Oikeastaan koko Veljeslii- tamia invalidijärjestöjä sekä so- kin myös naisia. Liiton ensim- deille. Jäsenistön mielen ja ke- Sotiemme invalidien ja vete- ton toiminta kautta vuosien ja dissa vammautuneiden parissa mäisenä erikoisjäsenyhdistyk- hon virkistykseksi järjestettiin raanien järjestöt ovat olleet vah- yhä edelleen kertoo tästä. Nyt toimivia järjestöjä. Teoksessa senä perustettiin vuonna 1941 hengellistä toimintaa, ja erilaisia voja vaikuttajia ja jäsenistönsä on kaikkien sotiemme veteraa- kerrotaankin liiton alkuun liit- Sotasokeat. Piirit perustettiin tapahtumia valtakunnallisesti ja hyväksi toimijoita. Tässä teok- nien vanhuudenhuollon aika. tyneestä järjestöllisestä kiistasta pääosin vuoden 1944 lopulla. kautta maan yhdistyksissä. Ajan sessa kuvataan järjestöjen yh- Veljesliiton historia on paljolti ja halusta perustaa oma sotain- Naissotainvalidien oma yhdistys myötä toiminnan sisältö on tie- teistyötä ja myös keskinäisiä samanlainen kuin ihmisenkin validityöhön paneutuva järjestö. perustettiin vuonna 1946. Liiton tysti muuttunut: sodanjälkeisen kiistoja. Sotainvalidien Veljes- elämänkaari kulkiessaan nuo- Tilanne ei vielä kuitenkaan järjestörakenteessa tehtiin usei- ajan nuoret invalidit ovat ikään- liitto on kautta aikojen löytänyt ruudesta vanhuuteen ja lopulta riittävästi näyttänyt selkeyty- ta uudistuksia, mm. 1970-lu- tyneet. Yhä enemmän on pa- hyviä yhteistyökumppaneita, to- vun alussa ja 2000-luvun alussa. nostettu kuntoutukseen ja ko- teuttanut verkostoitumista niin Varsinaisten sotainvalidijäsen- tona asumisen tukemiseen sekä yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, ten tueksi ovat tulleet jälkipol- heikkokuntoisimpien invalidien liike-elämään kuin toisiin jär- Sotapropagandaa vet. Liitto on tehnyt päätökset vanhuudenhuoltoon. Tästä kai- jestöihin. Sotainvalidikansan- toiminnan tulevaisuudesta. Vii- kesta historiateos kertoo hyvin- edustajat olivat merkittävä jouk- ymmärrettävä. Lähes kaikesta meisistäkin sotainvalideista pi- kin yksityiskohtaisesti. ko lainsäädäntötyön edistäjinä. venäläisestä aineistosta on kään- detään huolta. Miten sitten kaikki rahoitet- Maamme presidentit ovat myös nökset. Taistelua mielistä -teok- Historiateos kuvaa kiinnos- tiin? Toiminnan mahdollistami- osoittaneet sotainvalideille ar- sessa tulee hyvin esiin se, miten tavasti Veljesliiton vaiheet: al- seksi tarvittavaa rahoitusta on vostuksensa ja tukensa. Sosiaali- kaiken kattavaa propaganda oli. kuvuosikymmenien toiminnan saatu valtiolta ja muilta tahoil- ja terveysministeriön yhteyteen Se ei rajoittunut vain rintamien rakentamisesta ja vakiinnutta- ta sekä hankittu omalla liike- ja vuonna 1979 perustettu Rinta- välittömään läheisyyteen, vaan misesta seuraavien vuosikym- muulla toiminnalla sekä keräyk- maveteraaniasiain neuvottelu- kattoi koko maan. Mielialojen menien monipuoliseen laajen- sillä. Raha-automaattiyhdistyk- kunta on osaltaan edesauttanut muokkausta suunnattiin voi- tumiseen sekä laitosten raken- sen merkitys rahoittajana kasvoi sotiemme invalidien ja veteraa- makkaasti kotirintamalle leh- tamiseen ja 2000-luvun alun 1960-luvulta lähtien. Liitolla oli nien asioiden hoitamista. distöllä ja postikorttikuvituksel- toiminnan painopisteen siirty- pitkään myös merkittävää omaa Sotainvalidien Veljesliiton la. Teksti oli molemmin puolin misestä sotainvalidien sekä hei- liiketoimintaa. historia kertoo toimintansa pe- varsin rankkaa. dän puolisoidensa ja leskiensä 1970, -80 ja -90-luvuilla vel- rimmäisen tarkoituksen toteut- Autio on käyttänyt runsaasti vanhuudenhuoltoon. 1940-lu- jesliitto toteutti laajaa huolto- taneen järjestön muuttumista omia kokoelmiaan kirjan aineis- vun loppupuolella poliittiset laitosten rakentamista ja laajen- tilanteen mukaan. On vaikeiden Soinilainen tietokirjailija ja so- tona, joten siellä on paljon uutta paineet uhkasivat liiton toimin- tamista. Invalidit ikääntyivät, vaiheiden kautta mukauduttu tahistorioitsija Lasse Autio on ja ennen näkemätöntä myös alan nan olemassaoloa ylipäätään – ja joten kuntoutukseen oli panos- uusiin tilanteisiin. Järjestölliset julkaissut 12. teoksensa, ”Taiste- harrastajille. Kirjassa on 178 si- 1960-luvulla asenteissa oli pal- tettava tehokkaasti. Tästä kun- kiistat on käyty ja pääosin myös lua mielistä”. Tällä kertaa Autio vua ja lähes 300 kuvaa.Teokses- jon sotainvalidien ja veteraanien toutuksen hyödyllisyydestä on ratkaistu. Tämän ovat toteut- on perehtynyt varsin seikkape- sa käsitellään myös jonkin verran syyllistämistä. Erityisesti 1950- vahvaa näyttöä: sotainvalidit taneet vahvat ja asiaansa sitou- räisesti sodanaikaiseen propa- v. 1918 sotaa ja sotien välistä pro- ja 1960- luvut näyttäytyvät kir- ovat olleet jopa parempikun- tuneet luottamushenkilöt sekä gandaan. Aihetta on aiemmin pagandaa.Taistelua mielistä on jan lukijalle paitsi toiminnan toisia kuin samanikäiset muut työntekijät kautta koko kentän. käsitelty melko vähän. Suurelle hyvä lahja ja huomioimisväline vakiinnuttamisen aikana myös veteraanit. Ajan mittaan nou- Usko omiin tavoitteisiin ja sitke- yleisölle sen tietämys on rajoit- sellaiselle, jolla jo kaikkea on. monenlaisen kamppailun aikoi- si esille tarvetta maakunnal- ys niiden saavuttamiseksi. Näin tunut ehkä siihen, mitä Vanhala Kirjaa saa Etelä-Pohjanmaan na. listen sairaskotien rakentami- voisi lyhyesti tiivistää Veljeslii- huutelee linjojen yli Tuntemat- piiristä, puh. (06) 423 3510 tai Sotainvalidien Veljesliitto seen – tähän Veljesliitto tosin ei ton 75 vuoden mittaisen ja yhä tomassa sotilaassa ”Tuu sää ha- suoraan Lasse Autiolta puh. ryhtyi alusta pitäen hyvin mää- alun perin suhtautunut kirjan jatkuvan työn. kemaan leipäs päälle voita”. 040 587 3161, hinta 20 € + pos- rätietoisesti työhön invalidien mukaan kovin myötämielises- Autio on pitäytynyt selvä- tikulut. hoidon, koulutuksen ja yleensä ti. 1990-luvulle tultaessa oli ra- Pirkko Karjalainen kielisessä ja kansanomaises- elinolojen puolesta. Veljesliiton kennettu 21 sotainvalidien sai- Vanhustyön keskusliiton sa tekstissä, joten teos on hyvin Pertti Kortesniemi edustajat ovat kautta vuosien ol- raskodin verkosto valtion lai- toiminnanjohtaja 1993 - 2014 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 43

Mannerheim-ristin ritari Tauno Viiri läheltä ja vähän kauempaakin katsottuna

Mikko Laiho: Marskin ritari dentänyt sarjaa kahdella uudel- jatkosodassa”. Se kertoo JR 43:n tettiin - 20. Prikaatin esikunta- saakka. Ehkä hän tästä syystä ei Tauno Viiri lähikuvassa, la kirjalla. Kumpaisenkin kirjan 1 pataljoonan - joka koottiin ke- päällikkö. Siinä tehtävässä hän ole tullut niin tunnetuksi Suo- ISBN 978-952-93-5493-1, päähenkilö on Mannerheim-ris- sällä 1941 lähinnä Anttolan, Ris- ei kuitenkaan voinut paljon vai- messa kuin moni muu ritari. omakustanne 2015, 135 s., tillä palkittu pataljoonan komen- tiinan ja Suomenniemen reser- kuttaa tuon kohtalokkaan päi- Kirjassa on Viirin pataljoo- hinta 20 euroa. taja majuri Tauno Viiri. viläisistä - taisteluista. Pataljoo- vän tapahtumiin. Kirjassa on nan miehistöluettelo ja sanka- Mikko Laiho: Viirin patal- Toisen kirjan nimi on “Mars- na kunnostautui kesän ja syksyn hyvä kuvaus tapahtumien kulus- rivainajien nimet, osa kuvien joona jatkosodassa, ISBN kin ritari Tauno Viiri lähiku- 1941 hyökkäysvaiheessa niin hy- ta. Ne vierivät omalla painollaan kanssa. Mielestäni nimiluetteloi- 978-952-93-5454-2, omakus- vassa”. Jo kirjan nimestäkin il- vin, että komentaja Viiri palkit- ja liian moni satunnainen tekijä den mukaanotto on hyvin tärke- tanne 2015, 127 s., hinta 30 menee, mistä on kysymys eli tiin 13.11.1941 Mannerheim-ris- vaikutti ratkaisuihin suomalais- ää siitäkin syystä, että monet ve- euroa. kirjaan on koottu suuri joukko tillä, ensimmäisenä pataljoonan ten taisteluasemaa heikentävällä teraanit eivät ole enää itse kerto- Kirjojen myynti ja tiedustelut: valokuvia ensisijaisesti Viirin komentajana. Viirin erikoisalaa tavalla, tuloksena kaaos. massa sankariteoistaan, eivätkä [email protected] sotilasuran ajalta ja varsinkin olivat saarrostukset ja koukka- Viiri osallistui sodan jälkeen tehneet sitä elinaikanaankaan. tai Mikko Laiho, Pölkinlah- jatkosodan vuosilta. Kirjan täy- ukset vihollisen linjojen taakse. asekätkentään ja oli pidätetty- Jälkipolvet ja omaiset voivat Lai- dentie 1, 52100 Anttola dennyksenä on valokopioita Vii- Sodan myöhemmässä vai- nä melkein kaksi vuotta. Hänen hon kirjan ansiosta saada edes rin johtamien yksiköiden taiste- heessa Viirin tehtävät muuttui- onnistui siirtyä kuitenkin Ruot- jonkinlaisen kosketuksen ja kä- Vapaa-ajan sotahistorioitsija lukertomuksista, päiväkäskyistä vat, samoin kuin niiden yksiköi- siin ennen tuomion julistamista sityksen sotasukupolven kulke- Mikko Laiho on kirjoittanut Ant- ja sotapäiväkirjoista. den nimi, joissa hän palveli. Joka ja sieltä myöhemmin Kanadaan, masta karusta taistelujen tiestä. tolan miesten sotatiestä jo useam- Toisen, laaja-alaisemman kir- tapauksessa hän oli 20.6.1944 - missä hän asui vuonna 2002 ta- mankin kirjan. Nyt hän on täy- jan nimi on “Viirin pataljoona sinä päivänä, kun Viipuri mene- pahtuneeseen kuolemaansa Esko Vuorisjärvi Viipurin menetys 1944 kansissa aamme kohtalo rat- opetusaineistoa. Kyse ei ollut taistelusta 20.6.1944. Havain- yhteistyössä Suomen Sotahisto- kaistiin Karjalan kan- niinkään sotahistoriasta, vaan nollistamista on vahvistettu riallisen Seuran kanssa. naksella kesällä 1944. sotilasjoukon käyttäytymistä ja opiskelijoiden matkoilla taiste- Seminaarin esitelmistä on NiinpäM siellä käydyt jatkosodan johtamista koskevan modernin lun aidoille tapahtumapaikoil- tuotettu kirjallinen kooste, ratkaisutaistelut ovat olleet niin käyttäytymistieteellisen tiedon le. joka on kaikkien asiasta kiin- median kuin suuren yleisönkin opettamisesta. Tukeakseen kehittämishan- nostuneiden saatavilla sähköi- mielenkiinnon kohteena. Taiste- Moderni käyttäytymistie- ketta Suomen Sotilassosiologi- sessä muodossa. Se löytyy In- lujen eräs kulminaatiopiste, dra- de on sotatieteidenkin alal- nen Seura ry järjesti 19.4.2007 ternetistä http://www.sotilas- maattinen ja tutkijoiltakin osin la avannut tieteenalojen välisiä Viipurin taistelua käsittelevän sosiologia.fi/julkaisut selittämättömäksi jäänyt Viipu- rajoja, ja perinteinen sotahis- päivän seminaarin. Seminaari Sieltä löytyvät myös Soti- rin taistelu 20.06.1944 herättää toria on saanut rinnalleen uu- oli menestys, ja sen esitelmistä lassosiologisen Seuran muut edelleen sotahistoriasta ja soti- sia käyttäytymistieteellisiä seli- tuotettiin Maanpuolustuskor- julkaisut sekä yhteistyössä lasjohtamisesta kiinnostuneissa tysmalleja, joita hankkeessa on keakoulun Johtamisen laitok- Maanpuolustuskorkeakoulun uteliaisuutta. hyödynnetty. Niiden avulla ta- sen ja Käyttäytymistieteiden Johtamisen laitoksen kanssa Miten oli mahdollista, että pausesimerkki, Viipurin taiste- laitoksen opetusaineisto, jota julkaistu vuoden 2007 semi- Suomen toiseksi suurin kau- lu, on voitu avata aivan uudella on käytetty vuosien ajan kadet- naarikirja. Painettuna näitä punki Viipuri, jota oli käsketty Suomen Sotilassosiologinen tavalla. tien ja sotatieteiden maisterien kirjoja ei valitettavasti ole suu- puolustaa kaikin keinoin, me- Seura ry:n piiristä käynnistyi Hankkeen eräänä ideana on opetuksessa. ren yleisön saatavilla. netettiin lähes taistelutta muu- kymmenisen vuotta sitten ke- ollut opettaa keskeisiä, mut- Kun vuonna 2014 oli tullut Antoisia lukuhetkiä! tamassa tunnissa? Mitä siellä hittämishanke, jonka tarkoi- ta teoreettisesti vaikeita asioi- kuluneeksi 70 vuotta tapahtu- oikein tapahtui? Mikä oli soti- tuksena on tuottaa tämän sota- ta sotilaiden käyttäytymisestä neesta, Suomen Sotilassosiolo- Göran Lindgren laallisten syiden osuus? Mikä historiallisen tapausesimerkin ja johtamisesta sodan ajan olo- ginen Seura totesi, että oli tul- ylil res, sotahistorian käyttäytymistieteellisten, soti- pohjalta moderniin käyttäyty- suhteissa ja taistelussa mahdol- lut aika päivittää Viipurin tais- harrastajatutkija lassosiologisten ja sotilaspsy- mistieteeseen ja uusiin tutki- lisimman havainnollisesti yh- telua koskeva tutkimustieto. Opas sotahistoriallisilla retkillä kologisten syiden osuus? Onko mustuloksiin rakentuvaa ka- distämällä ne dramaattiseen, Se tapahtui 19.11.2014 yleisölle esimerkiksi Viipuriin asiasta uutta tutkimustietoa? dettien ja reservin johtajien todelliseen tarinaan Viipurin avoimen seminaarin muodossa

Oy Herrfors Ab Terramek Oy Kiitos Sotaveteraaneille Pietarsaari Pirkkala Porvoosta! Nro:146

Vartioliike Edström Oy Ab MG-Trans Ky Kajomer Oy Pälkäne Porvoo Porvoo www.kajomer.fi

Kuljetusliike Autoilija Juha Virta Masara Oy Timo Tuominen Pöytyä, Kyrö Nousiainen Pälkäne

Tankkipojat Oy Tovepak Ky Kiitos Sotaveteraaneille Raisio Rauma Raumalta! Nro:142 44 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Lukijoilta-palstalle lähetettyjen kirjoitusten enimmäispituus n. 2 500 merkkiä. Lukijoilta

Ukraina kirvoitti Evakkolapset Tarkennus Kirjailija Antti Tuurin viime numeron, Ukrainan ta- vanhenevat pahtumia käsittelevän kolumnin kaksi viimeistä lau- Luin lehdestänne Antti Henttosen artikkelin setta jättivät kysymyksen, mitä kirjoittaja tarkoitti- ”Evakkolasten tutkimuksella olisi jo kiire”. Eh- kaan puhumalla Nato-haukoista. Haukka on lintu, dotanpa teille, että tartutte tuumasta toimeen jota lintumaailmassa pidetään lähinnä hyökkäävä- ja pyydän teitä laittamaan lehteenne ilmoituk- nä, ja kyllä Naton tehtävä nyt Ukrainassa on hyök- sen ja mahdollisesti jonkun muun tahon vas- käyksen kohteeksi joutuneen maan puolustaminen. taanottamaan evakkolasten kirjoituksia koke- Toisessa lauseessa sanotaan miten länsimaiden muksistaan. Itse lähdin palavasta Viipurista pakotteet ja vaatimukset uhkaavat Putinin sanoma- toisen sotapäivän iltana tai oikeammin yöl- na äiti-Venäjää. Olisiko länsimaiden pitänytkin kat- lä Simolan aseman kautta jonnekin sotaa pa- sella kädet ristissä, kun Putin kaappasi Krimin Uk- koon seitsenvuotiaana, joten muistot ovat tal- rainalta, ja oli vielä ottamaisillaan itäosia toisaalla lella. Ehkäpä jokin muukin instanssi yhtyisi samasta maasta? asiaan. Mielestäni ei kannata tuhlata yhtään Aika velikultia, sanoi Väinö Linnakin romaanin- aikaa. Me evakkolapset vanhenemme. Minä sa lopuksi. voisin aloittaa kirjoittamisen heti, niin kau- an kuin näköä riittää. Silmälääkäri totesi eilen Arvo Heininen, sotaveteraani, Tampere silmänpohjarappeuman, johon ei ole lääket- Ilmatorjunta tä, ja näkö heikkenee ja menee, niin että vain Sotaveteraani-lehdessä 3/2015 sivulla 15 olevassa kuvassa on Nuorin jäsen hahmot näkyvät. Kirjoittelen myös mielelläni, virheellinen teksti. Helsingin ilmatorjuntakeskus (it. FI) toimin- kun vain saan sopivia aiheita, ja olen havain- nassa 1944. Luutnantti Heikki A. Reenpää on kolmas vasemmal- ta. Toinen vasemmalta on Veikko Rantalainen. Kesäkuun lehdessä esiteltiin liiton nuorin jäsen. Sau- nut, että kaltaisiani on paljon. vo-Karunan yhdistyksessä on jäsenenä viiden vuo- den ikäinen Kalle Piipponen Salosta. Raija Mäki

Jahtec Oy Komtek Oy HF-Autohuolto Oy Rauma Riihimäki Riihimäki www.jahtec.fi

Maanrakennusliike www.kukkolayhtiot.fi Metsä-Koskela Oy Ruovesi Manninen Oy Ruovesi Rakennusliike Pohjoismainen www.kp-ravintolat.fi T. Rauman Oy Solumuovi Oy Salo Muurla

Sipoon Venesäilytys -sorat ja murskeet- Salon Tilipalvelu Oy Kourla Oy Salo ja huolto Västerskog, Sipoo Somerniemi, puh. 0400-653 797

Stainless Team Finland Oy Ar-Pe Trailer Oy Ugly Boy Suonenjoki Säkylä Tammela

Kiitos Sotaveteraaneille Teiskon Raksa Oy Lakiasiat Ojalehto Tammisaaresta! Nro:143 Tampere Tampere

Puhallinsoitinkorjaamo Lean Ware Oy Arkkitehtiruutu Oy Tampere Jarmo Parkusjärvi Tampere www.leanware.fi Tampere

NPE Kulconsult Oy FT-Ideas Oy Messupuu Tampere Tampere Tampere

Piharakentajat KB-Rakennus Oy Milcon Oy Juha Moijanen Ky Tampere Tampere Tampere 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 45

Virkistä muistiasi Kenestä kirjailijasta on kysymys? Sanakilpa 1. XX oli synnynnäinen runoilija, joka ensimmäisenä käyt- Lehdessä 3.2015 kilpailusanamme oli ”Ahomansikka”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi 111 kpl, jotka ovat alla ti suomen kieltä sujuvasti kaikkinaisiin taiteellisiin tar- olevassa luettelossa: koituksiin. Aasi, ahkio, ahma, aika, aisa, akana, akka, amok, anis, ankka, ansa, ansio, asia, aski, (14) 2. XX saavutti maailmanmaineen muumikirjoillaan, joita Haaksi, haasia, haaska, haima, haka, hako, hana, hanikka, hanka, hanki, hansa, hanska, hikka, on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle. hima, himo, honka, (16) 3. XX on suomalaisen nykykirjallisuuden tunnetuimpia Ihokas, inho, inka, (3) nimiä. Hänen laajaan ja monipuoliseen tuotantoonsa Kaakao, kaamos, kaaos, kaaso, kahina, kaiho, kaima, kaksio, kama, kamana, kamina, kana, kuului lähes kaikkia kirjallisuuden lajeja edustavia teok- kani, kanki, kansa, kansi, kansio, kasa, kasi, kasino, kaski, kasko, kiho, kimo, kina, kino, kinos, sia. Kantaaottavien tekstiensä ansioista XX tuli tunne- kisa, kisko, kohina, koksi, koni, koski, (33) tuksi eräänlaisena kansakunnan oraakkelina sekä usein Maha, maho, mahonia, mahonki, maikka, mainos, makaki, makki, maksa, mana, mania, man- myös henkisen ja taloudellisen tuhon profeettana. sikka, 4. XX oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. maski, mohikaani, moka, mokka, moska, (16) Häntä pidetään Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rin- Naakka, naama, naamio, nahka, nakki, nami, nikama, niska, noki, nokka, (10) nalla suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luojana. Ohmi, oinas, oksa, onki, (4) 5. XX tunnettiin poliitikkona ja näytelmäkirjailijana. Hän toi- Saanti, saanto, saha, sakka, sakki, sakko, samaani, sana, sanka, sanko, sanoma, sika, sima, sin- mi myös Yleisradion pääjohtajana sekä kansanedustajana. ko, smokki, sokka, sokki, (15) 6. XX tavallaan kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen yksis- Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme CD-levyä ”Sama kaiku on askelten”. Palkinnon saavat tään jo tämän kirjailijan kuuluisimmasta teoksesta tehdyn Pirkko Kangas, Ylivieska, Riitta Lindell, Turenki ja Veikko Parikka, Loimaa. Seuraava kilpailusanam- elokuvan vuoksi. XX ehti elinaikanaan kirjoittaa lukuisia me on ”SADONKORJUU”. Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 2.10. mennessä kirjeessä tai posti- teoksia sekä vastaanotti useita huomionosoituksia. kortilla: PL 600, 00521 HELSINKI, faksilla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostilla osoitteeseen toi- [email protected]. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”Sa- Oikeat vastaukset s. 47 nakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjaa ”Naiset Isänmaan asialla”.

Kiinteistöhuolto Kuntoaura Oy Kilsa Tools Oy Teuva Untamo Selamo Toijala Ter vo www.opintola.com

TTK Oy Rannikkoseudun Turku Asennus Oy www.ttkoy.fi Turku Syyskuun ristikko 46 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015

Kiitos Sotaveteraaneille Pelti-Expert Oy Kuljetus Kervinen Oy Turusta! Nro:147 Tuusula Tuusula

Rautarakenne Kiitos Sotaveteraaneille J. Tavela ja Kumpp. Ky Tuusulasta! Nro:149 S. Lipponen Oy Valkeakoski Kalanti, Uusikaupunki

Powernet Kiinteistösaneeraus Oy Warmnet Oy -lämpöverkkoasennukset- Vantaa Vantaa Varkaus Hyvinvointia, kuntoutusta ja hoivaa

LOTTAMUSEO 25-vuotta työtä vanhusten hyväksi LOT TA KUNTOUTUSTA • asumispalveluja täysihoidolla kodikkaissa tiloissa SVÄRD VUOKRA-ASUNTOJA • lyhytaikaisia kuntouttavia lomajaksoja • päiväpalveluja SÄÄT I Ö AVUSTUSTOIMINTAA Tervetuloa tutustumaan! Elää tätä päivää, ajan hengessä. www.lottasaatio. www.lottamuseo. Toipilaspolku 4, 86800 Pyhäsalmi. p.040-7528 750 www.pal elukotijaatinen.

I H M I S E N H Y V Ä K S I

Oulaisten Taukokankaalla Palvelumme veteraaneille

Laitos- ja avokuntoutus Tehostettu palveluasuminen Kuntouttava hoito

Tiedustelut: 044 4794 713 palveluasumisesta tai 044 4794 717 kuntoutuksesta

www.taukokangas.fi

www.taukokangas.fi p. 08-4794700

Sotaveteraanien laitoskuntoutusta Hoikussa, Haminassa Rintamaveteraanikuntoutukseen ovat oikeutettuja sotiemme veteraanit, sekä miehet että naiset, joilla on rintamatunnus. Rintamaveteraanikuntoutusta voi hakea joka vuosi. Kuntoutuksen kustantaa valtio, mutta myöntämisestä päättää oma kunta. Kuntoutusta haetaan oman paikkakunnan terveyskeskuksen kautta.

Veteraanien laitoskuntoutusta toteutetaan Hoikussa , Haminassa. Jaksoon sisältyy yksilöllistä terapiaa ja hoitoa, ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisia liikuntaryhmiä. Vapaa-ajan- ohjelmassa tarjolla käden taitoja, pelejä, visailua ja musiikkia. Tervetuloa Hoikuun kuntoutumaan! 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 47

Haetaan yhteyttä Virkistä Ristikon ratkaisu muistiasi Löytyykö laulun sanoja? Törmäsin tähän lauluun 70-luvun alussa. Millään ää- oikeat nitteellä en ole kuullut sitä laulettavan enkä ole sitä vastaukset missään julkaistussa laulukokoelmassa nähnyt. Lau- lun tekijästä ei ole varmaa tietoa, aihe ja veijarimai- 1. Eino Leino nen ote viittaavat kuitenkin vahvasti Erkki Tiesmaan 2. Tove Jansson suuntaan. Kas tähän tapaan se suurin piirtein menee: 3. Paavo Haavikko Latu viimeinen kun Vienan hiihdettiin, 4. Aleksis Kivi reppu pykälässä Suomeen suksittiin. 5. Hella Wuolijoki Aseserkut jäivät vitjaa vahtimaan, 6. Väinö Linna meitä korpikorsut jäivät kaipaamaan: Kaljuperä, Korpi, Aitta, Aleksi, Aleksi Kenttä, Kesanto ja tuttu Turisti, Turisti Rimpi, Raiku, Virkku, Virma, Vihuri, Puumala ja Pinko, Myrsky, Hukari. Kuusamo on käynyt kielikouluksi, kouluksi, kaikkea saa suomeksi ja saksaksi, saksaksi. Tytöt sanoo: ”pitte” kevyesti vaan, Varkauden Puu Oy saksalainen suomeks näin käy laulamaan: Varkaus Rovaniemi, Kemijärvi, Posio, Posio, Kitkajärvi, Paanajärvi, Kuusamo, Kuusamo, Joutsijärvi, Salla, Louhi, Petsamo. PT-Palontorjuntapalvelu Oy Kuljetus J&J Oy Kananainen liegt gleich hinter Suvanto. Varkaus Vehmaa Säkeistöjä on lisää ainakin yksi, mutta mieliin en saa palautetuksi kuin kertosäkeestä jonkin hajanaisen pätkän:.Marketender, Martell, Eau de Vie… Jos jollakin on tähän lauluun sanoja tai muita täy- Maansiirto J. Salminen Oy Kiitos Sotaveteraaneille dentäviä tietoja, olisin erittäin kiitollinen niistä. Vihti Vilppulasta! Nro:153 Tiedot voi lähettää osoitteella: Ristijärven Sota- veteraanit ry, Martti Romppainen, Vattuniementie 11, 88400 Ristijärvi tai sähköpostitse: kmo.romppa@ -kuljetukset ja maanrakennustyöt- gmail.com Yhtymä-Tahlo Oy Kitus-Puu Oy Kuru Ylöjärvi, www.yhtymatahlo.fi

Kokoonnutaan Kuljetusliike Campnou Oy UK 59:n veteraanit kokoontuvat 71-vuotislounaal- Lasse Ruohonen Oy Ähtäri le Helsingin Suomalaiselle Klubille perjantaina Ylöjärvi 13.11.2015 klo 12.00. Saattaja tai muu seuralainen on tervetullut mukaan. Vieläkö löytyy 10 kykenevää? Il- Rakennusurakointi moittautuminen 10.11.2015 mennessä klubimestarille Oy Varax-Products Ab puh. 09 586 8830. Ähtävä Marko Myllypakka Muistellaan! - Toimikunta Äänekoski

Lehden tilaukset ja hinnat Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden liiton Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa hinta on 15 euroa. ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands myyntitoimistosta: PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti [email protected] Puheenjohtaja Kari Mänty Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Raili Leino, Ilmoitusmyynti Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Yes We Can Oy Päätoimittaja Markku Seppä Eeva Tammi, Finn-Göran Wennström, sihteeri Marja Riukka Isoharjantie 4 C rak. 3 71800 Siilinjärvi Toimitus Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Isto Valkeapää Kellosilta 4 C puh. 040 735 7571 00520 Helsinki Ilmestyminen 2015 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 1/15: 25. helmikuuta • 4/15: 16. syyskuuta Taitto sähköposti [email protected] 2/15: 22. huhtikuuta • 5/15: 4. marraskuuta Taittotalo PrintOne tai [email protected] 3/15: 17. kesäkuuta • 6/15: 16. joulukuuta Vehkalahdentie 12 A faksi (09) 6126 2020 00950 Helsinki internet www.sotaveteraaniliitto.fi Ilmoitushinnat puh. 050 320 8972 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista sähköposti [email protected] Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset sovitaan erikseen. Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutoksista omaan Painopaikka yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, SLY-Lehtipainot Oy PL 600 ISSN 0782-8543 00521 Helsinki puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 48 4/15 syyskuun 16. päivänä 2015 LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Tippasuojat Varmuusalushousut Aikuisvaipat Vuoteensuojat

Pyydä Moli ILMAINEN postimyynti- kuvasto

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 [email protected] fennokauppa.fi

Suomen Sotaveteraaniliiton joulukorttimallistoa 2015

Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee

Toimisto avoinna ma-pe 8.30-16.00 Soita Riinalle (09) 6126 2015 tai Marjalle (09) 6126 2016 Sähköposti: [email protected] • [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi

35 Sotaveteraanikalenteri 4 vuodelle 2016 Liiton standaari Kalenteri on tarpeellinen ja Hinta 35 euroa hyvä tietopaketti jokaisen 1 Sotaveteraani­mitali jäsenen taskuun. Myös kannattajajäsenille Hinta 6 euroa 2016 Hinta 15 euroa

6 2 Jäsenmerkki Suomen lippu Myös kannattajajäsenille Hinta 30 euroa Hinta 15 euroa

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille. 43 Sama kaiku on askelten -CD Kymmenen sotaveteraani-kuoron ja Haminassa Nro...... kpl...... sotaveteraanien konsertissa taltioiduista äänitteistä on koottu 38 laulua sisältävä tupla-CD. TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Uusi painos Suomen Sotaveteraaniliitto Hinta 20 euroa PL 600, 00521 HELSINKI Nro...... kpl...... Nro...... kpl...... Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... 5 Isännänviiri ...... Kotipihalle tai mökille. Lähiosoite: Nro...... kpl...... Sinivalkoisen viirin pi- tuus neljä tai viisi metriä...... Nro...... kpl...... Hinnat 60 ja 70 euroa Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl......

...... ✂ Täytä ja postita oheinen tilauskuponki tai tilaa puhelimitse. 4/15