Lintujen muuton ajoittuminen Hangon lintuasemalla vuosina 1979-1999
Aleksi Lehikoinen & Anssi Vähätalo
intujen muuton ajoittumista, fenologiaa, on havainnoitu Suomessa jo pitkään. Esimer kiksi ennen kalentereiden aikakauttaL talonpojat ajoittivat kevät toimensa muuttolintujen saapumisen mukaan. Ensimmäiset kirjatut havain not ovat vuodelta 1748 ( von Haartman 1979) ja jo 1800-luvulla muuttolintu jen saapumisaikoja kerättiin syste maattisesti ympäri Suomea. Ensim mäiset käsikirjat ( esim. Kivirikko 1926) kokosivat ansiokkaasti havain not muuttolintujen saapumisesta ja lisähavaintojen myötä muuton ajoittu minen tarkentui myöhempiin käsikir Staijarit bunkkerilla. © Pekka J. Nikande1: j oihin (von Haartman ym. 1967). 1970-luvulla perustettiin ympäri Suo mea lintutieteellisiä paikallisyhdis =====500m tyksiä, jotka alkoivat kerätä ja julkais ta muuttohavaintoja toiminta-alueil taan. Paikallisjulkaisuissa muuton ajoittumisesta kerätty tieto keskittyy pääosin ensimmäisten ja viimeisten muuttajien ajoittumiseen sekä muuton huippua kuvaaviin havaintoihin. Näi den muuttokatsausten perusteella tai �Okm aktiivisesti retkeilemällä saa melko hyvän näppituntuman lintujen muuton ajoittumisesta. Lintuharrastajat ovat mieltyneet hakemaan ja korostamaan kaikkein ai kaisimpia muuttajia ja vihoviimeisim piä viivyttelijöitä, joskin muutamien lajien päämuutot ovat usein lintukau den kohokohtia (esim. arktika, kurjet tai petolinnut). Varsinkin syksyn vii meiset vii ttelijät ovat usein vioittu vy Kuva 1: Hangon lintuasema-alue ja sen sijainti. The location ofthe Hanko neita yksilöitä tai harhautuneita nuoria r ° ° ja kuvaavat heikosti lajikumppanei Bid Observatory (Halias, 59 49' N, 22 54'E) in Southern-Finland (Suomi) den nonnaalia muuton kulkua. between Sweden (Ruotsi) and Estonia (Viro).
150 Tringa 3/2000 Havainnointi 20 1999 � . . CO 15 � 1995 . . C\'l . � ··--· . . - :(tl 10 1991 --··-·-··--- : ·;:;: - --- ;� ei, ... -----·- "O -· 0 1987 ----·- 5 :::i . . ----·---- .. > 1983 -. . ·--··. . . . -..------0 1979 ···- J T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M Kuukaudet - Months
Kuva 2: Havainnointipäivät. Kukin täplä kuvaa yhtä Kuva 3: Havainnointipäivien summat kalenteripäivit havainnointipäivää, jolloin lintujen paikallismäärät ra täin tutkimusjakson 1979-1999 aikana (summat las portoitiin. Daily observation activityduring the study pe kettu Kuvasta 2). The sums of days with observation riod. Each dot describes a day when resident birds were activity (summed over 1979-1999 from Kuva 2). observed and reported.
Vakio 1999 -..- . � 1995 .. ---- ·- .. C\'l -- .... . ------. � ---. -· . - . ···-- . 1991 ·-·-. - . -- � 1987 ..·-.. -� --- - •••-=- •----- • --. • g -� : > 1983 .-=- --- :,. ------• - 1979 t-...... _..---4����������-�----1- TH MHTKHESL MJ T H M H T K H E S L M J Kuukaudet - Months Kuukaudet - Months
Kuva 4: Vakiomuutonhavainnointi. Päivät jolloin Kuva 5: Vakiomuutonhavainnointipäivien summat muuttoa havainnointiin vähintään 2 tai 4 tuntia aurin tutkimusjakson 1979-1999 aikana (summat laskettu gonnoususta alkaen. The dayswhen visible migration Kuvasta 4). The sums of the days when visible migrati was counted at !east 2 or 4 hours after dawn. From on was counted at !east (2-)4 hours after dawn (summed March to October the counting lasted � 4 hours and over the 1979-1999 from Kuva 4). from November to February�2 hours.
Rengastus 20 Rengastus 1999 . ------. . . -· ··--··--" � � ·- - CO 15 C\'l 1995 . --· .. � --. -· . ·· . - 1991 ··-··-·- ·-- - :(tl 10 ei, ---· . - ·- - ·;:;: "O ---· ;� 0 1987 ·- -- -. . :::i ·---. 0... > --. .... 5 1983 ·-···�--- . .. 1979 - - . T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J Kuukaudet - Months Kuukaudet - Months
Kuva 6: Rengastuspäivät. Kukin täplä kuvaa päivää, Kuva 7: Rengastuspäivien summat tutkimusjaksona jolloin vähintään yksi lintu rengastettiin. The days with 1979-1999 (summat laskettu Kuvasta 6). The sums of ringing activity. Each dot describes a day when at [east days with ringing activity (summed over 1979-1999 from one bird was ringed. Kuva 6).
Vain harvat julkaisut esittelevät esittelee varpuslintujen (27 lajia) nen Kangasalalla selviää 16 vuoden muuton dynamiikkaa eli muuton muuton kulkua Joensuussa perustuen verkkorengastuksien pohjalta (Leh etenemistä läpi koko muuttokauden. 11 vuoden verkkorengastuksiin, ja tiniemi 1998 ja 1999). Kuopion ja Pettay (1996) selvittää 24 arktisen la vastaavalla tavalla uunilintujen, kert Pohjois-Savon linnusto kuvaa muuta jin kevätmuuton kulun. Latja (1996) tujen ja ke1itusten muuton ajoittumi- mien petolintujen ja kahlaajien muu-
Tringa 3/2000 151 Tässä artikkelissa kuvataan muu ton kulkua läpi koko vuoden Hangon 1.5 ® @ © Kuva 66: Acc gen, paik. lintuasemalla. Artikkeli perustuu 21 vuoden aineistoon, joka on kerätty kevät 3, syksy 51 @ kolmella eri menetelmällä: laskemalla 1.0 paikallisia lepäilijöitä, havainnoimal la näkyvää muuttoa sekä rengastamal la lintuja. Kuvaamme muuton alun ja ® lopun päivämääriksi, jolloin kauden 0.5 muuttajien kokonaismäärästä oli ker tynyt 5% ja 95%. Nämä päivämäärät kuvaavat lajien pääjoukkojen liikkeitä 0.0 paremmin kuin kauden ensimmäiset ja viimeiset muuttajat. Pentadi J menetelmän sijaan kuvaamme muu T H M H T K H E S L M ton dynamiikkaa päiväkohtaisesti ja käsittelemme 186 lajia, mikä selvästi Kuva 8: Kuvien 11-362 lukuohjeet. A code for reading Kuva 11-362. paikkaa aukon tietämyksessä useiden A Kuvan numero. Tässä Kuva 66. Number ofthefigure. Here, Figure 66. lajien osalta. B Lajin tieteellisen nimen lyhenne. Tässä kanahaukka (Accipiter gentilis). Abbreviated scientificname. Here, Goshawk (Accipiter gentilis). Aineisto ja menetelmät C Kuvaaja käsittelee joko paikallisia (paik.), muuttavia (muutto) tai rengastet Aineiston keruu tuja (reng.) lintuja. Tässä paikalliset kanahaukat. Thefigure concerns either re Hangon lintuasema, Halias, läntisellä sidents (paik.), visible migration (muutto) or ringed birds (reng.). Here, resi Uudellamaalla, sijaitsee Tulliniemen dent (paik.) Goshawks. kärjessä liki Hangon kaupunkia D Keskimääräinen kaudensumma. Tässä keväällä havaittiin keskimäärin kol (Kuva 1 ). Paikalliset linnut laskettiin me paikallista kanahaukkaa ja syksyllä 51. The mean number ofbirds during a ja raportoitiin päivittäin ns. iltahuu season. Here,on the average 3 and 51 residentGoshawkswere seen during the dossa aina kun Halias oli miehitetty spring and the autumn seasons, respectively. nä. Vuosien 1979-1999 tutkimusjak E Keskimääräinen päiväsumma. Tässä esimerkiksi keskimäärin yksi paikalli sona miehitys kattoi kalenterivuoden nen kanahaukka nähtiin päivittäin lokakuun alussa. Joulukuun alussa nähtiin kaikki päivät, lukuun ottamatta tam keskimäärin 0.1 paikallista kanahaukkaa eli paikallinen kanahaukka kerran mikuun 12:tta ja 27:ttä sekä helmi kymmenessä vuodessa. Abscissa; Daily mean number of birds. Here, fo r kuun 11:ttä ja 16:tta (Kuvat 2 ja 3). example an average ofone resident Goshawk was seen daily in the beginning Kevätkausina ( 1.1. -30. 6.) paikallisia of October. In the beginning ofDecember on the average 0.1 residentGoshawk laskettiin keskimäärin 77 päivänä was seen. In the latter case, Goshawks were seen once in every 10 years. ( vaihteluväli 15-140) ja syyskausina F Ohut viiva: muuntelematon aineisto. Thin line: raw data. (1.7.-31.12.) 127 päivänä (vaihtelu G Paksu viiva: liukuva keskiarvo Bussen (1994) mukaisesti. Bold line: smoot väli 104-168, Kuva 2). Varsinkin hing according to Busse (1994). muuttokaudet olivat parhaiten miehi H Aikajana; Kuukaudet: T = tammikuu, H = helmikuu, M = maaliskuu, H = tettyjä, etenkin syys-lokakuu, mutta huhtikuu, T = toukokuu, K = kesäkuu, H = heinäkuu, E = elokuu, S = syyskuu, talvella (marras-helmikuu) ja keski L = lokakuu, M = Marraskuu ja J = joulukuu. Ordinate; Months: T = Jan., H = kesällä (kesä-heinäkuun vaihde) mie Feb., M = Mar., H = Ap,:, T = May, K = Jun., H = Jul., E = Aug., S = Sep., L = hitys oli harvaa (Kuvat 2 ja 3). Paikal Oct., M = Nov., and J = Dee. listen määriin laskettiin muutolla le päilij öiden lisäksi myös pesivät ja tal vehtivat linnut. Tämä menettely kas ton dynamiikkaa Pohjois-Savossa (Berthold 1973 ). Pentadimenetelmä vattaa kevät- ja syyskauden paikallis (Ruokolainen ja Kauppinen 1999). otettiin käyttöön ennen tietokonei summia. Esimerkiksi saman yksilön Lisäksi Pöyhönen (1995) on koonnut den yleistymistä helpottamaan yh viipyminen kaksi viikkoa nostaa kau tietoja arktisten muuttajien sekä peto teenlaskua ja kuvaajien piirtämistä, den paikallissummaa 14:llä. Tätä on ja lokkilintujen muuton dynamiikasta vaikka sen todettiin jo heti alusta gelmaa ei ole rengastus- ja muut ympäri Suomea, tosin keskittyen tar asti vääristävän muuton dynamiikan tosummissa. kemmin vain osaan lajeista. Vaikka kuvaamista (Berthold 1973). Esi Muuttoa havainnoitiin pääosin edellinen kirj allisuuskatsaus ei ole merkiksi alle vuorokauden kestävä vanhan bunkkerin laelta (Kuva 1). kattava, siitä käy ilmi, että muuton dy voimakas hanhimuutto, joka alkaa Maalis-lokakuussa muuttoa pyrittiin namiikka tunnetaan vain muutamien illalla ja jatkuu seuraavana aamuna, havainnoimaan vähintään neljä tuntia lajien osalta. saattaa pahimmillaan jakaantua auringon noususta alkaen (ns. va Useimmat edellä mainitut jul kahdelle pentadille, jolloin muuton kiomuutonhavainnointi). Marraskuul kaisut kuvaavat muuton kulkua vii huipun kestoksi tulee virheellisesti ta helmikuulle vakion pituus oli muu den päivän jaksoina, pentadeina 10 päivää. ton vähyydestä ja inhimillisistä syistä
152 Tringa 3/2,000 typistetty puoleen, eli kahteen tuntiin. Muuttaviksi linnuiksi tulkittiin ha vaintopaikan ohi määrätietoisesti len Ta� o 4 7. Acc @ nis, muutto© - nngrahon .. CD Q) tävät linnut. Muuttohavainnointi jäi KEVÄT 43 n=19 SYKSY 52 n=21 harvoin pelkkään vakioon ja hyvinä ka sd nnn ka sd nnn muuttopäivinä bunkkeri oli usein mie max max hitetty liki koko valoisan ajan. 5% 7.4. 6 28.3. 20.4. 26.8. 6 12.8. 2.9. Vakiomuutonhavainnointi kattoi hy 50% 20.4. 6 10.4. 2.5. 16.9. 5 7.9. 27.9. vin tutkimusjakson kevät- ja syys muuttokaudet (Kuvat 4 ja 5). Kevät 95% 14.5. 7 25.4. 29.5. 17.10. 5 3.10. 26.10. kausina vakiohavainnointi suoritettiin keskimäärin 45 aamuna (vaihteluväli @ ® ®® (8) 4-90) ja syyskaudella 99 aamuna (vaihteluväli 38-128, Kuva 4). Usein Kuva 9: Lukuohjeet kolmirivisille taulukoille. Käytetty yleisille lajeille. muuttohavaintoja kirjattiin myös mui A code for the three-row-tables used for abundant species. na päivinä kuin vakiopäivinä ja siksi A Taulukon numero. Tässä Taulukko 47. Number of the table. Here,Table 4 7. muuttohavainnoinnin kattavuus oli B Lajin tieteellisen nimen lyhenne. Tässä varpushaukka (Accipiter nisus). laajempi kuin vakiomuuttohavain Abbreviated scientific name. Here, Sparrow Hawk (Accipiter nisus). noinnin (Kuvat 4 ja 5). C Taulukko käsittelee joko paikallisia, muuttavia tai rengastettuja lintuja. Rengastustoiminta painottui sel Tässä muuttolennossa havaitut varpushaukat. The table concerns either resi västi syyskauteen (Kuvat 6 ja 7). dents (paikalliset), visible migration (muutto) or ringed birds (rengastus). Kevätkaudella rengastuspäiviä oli Here, Sparrow Hawks seen in migratory flight (muutto). keskimäärin 31 (vaihteluväli 1-66) ja D Osoittaa päivät, jolloin kauden kumulatiivisesta summasta täyttyi 5%, syyskaudella 99 ( vaihteluväli 64-119, 50% ja 95%. Assigns the dates when a cumulative sum of a season reached Kuva 6). Rengastus tapahtui pääosin 5%, 50% and 95%. verkoilla lintuasema-alueen etelä E Keskimääräiset (ka) päivät,jolloin kauden kumulatiivisesta summ sta ker osassa (Kuva 1). Vuosien välisen ver � tyi 5%, 50% ja 95%. Tässä esimerkiksi mediaani (50%) muuttaville var tailukelpoisuuden maksimoimiseksi pushaukoille oli keväällä 20.4. ja syksyllä 16.9. The mean (ka) date when he verkkopaikat pyrittiin pitämään sa � cumulative sum of a season was reached. Here,for example, the mean median manlaisina vuodesta toiseen kasvilli ( 50%) date forSparrow Hawks seen in migratoryflight was 2 0 April in spring suutta leikkaamalla. (KEVÄT) and 16September in autumn (SYKSY - ! ...... Aineiston käsittely F Keskihajonta (sd) vuorokausina. Tässä esimerk1ks1 mediaampa1van keski hajonta oli keväällä 6 vuorokautta ja syksyllä 5 vuorokautta. The standard Tavoitteenamme aineiston käsittelys deviation (sd) of the mean dates in days. Here,for example, the standard de sä oli kuvata keskimääräinen Haliak viation of the median dates was 6 days in spring and ays in autum i. sen vuosi tutkimusjakson aikana. � � !_ . G Aikaisin (min) päivämäärä,jolloin kauden kumulatnvmen umm tay 1. Halusimme esittää, mitkä olisivat ol � � ��� Tässä esimerkiksi aikaisin mediaani muuttaville varpushauko1lle oh kevaal leet päivittäiset muuttajien, paikallis lä 10.4. ja syksyllä 7.9. The earliest (min) date when a cumulative sum of a ten ja rengastettujen lintujen määrät, season was reached. Here,for example,the earliest median date forSparrow jos Halias olisi ollut miehitettynä ko Hawksseen in migratoryflight was 10 April in spring and 7September in au ko vuoden tammikuun ensimmäisestä tumn. päivästä joulukuun viimeiseen. Kar H Myöhäisin (max) päivämäärä, jolloin kauden kumulatiivinen surn a täyt kausvuosien takia vuosi koostuu tässä � � tyi. Tässä esimerkiksi myöhäisin mediaani muuttaville varpushauko1lle oh tarkastelussa 366 päivästä siten, että keväällä 2.5. ja syksyllä 27.9. The latest (max) date when a cumulative sum of vuoden viimeinen päivä (366) sai ar a season was reached. Here,for example, the latest median date for Sparrow voja vain joka neljäs vuosi. Keski Hawks seen in migrato,yflight was 2 May in spring and 27September in au- määräiset päivittäiset muuttaja- ja tumn. paikallismäärät saatiin laskemalla . 1 Muuttokauden pituus vuorokausina. Tässä syyskaudella 90% muuttavista kunkin kalenteripäivän määrät yhteen varpushaukoista havaittiin 52 vuorokauden aikana välillä 26.8. ja 17 .10. ja jakamalla tämä summa vastaavien Kevätkaudella muuttokauden pituus oli 43 vuorokautta. The length of the havaintovuosien määrällä (Kuva 3). migratoryperiod in days. Here, 90% ofSparrow Hawks were seen in migra Keskimääräisiä päivittäisiä rengas tmyflight between 26 August and 17 October, i.e., during a 52-day-long pe- tusmääriä varten kalenteripäivien riod. In spring the length of migratory period was 43 days. rengastussummat jaettiin vastaavasti . . J Runsaan lajin kriteerit täyttävien muuttokausien l kumäärä. ässä kaikkia rengastuspäivien määrällä (Kuva 7). � �- _ 21 tutkimusjakson syyskautta (1979-1999) käytettnn kurnulatnv1sten sum Käsittelimme vain niitä lajeja, joi mien laskemiseen. Keväällä runsaan lajin kriteerit täyttyivät 19 kautena. The den määrät tutkimusjaksona ylittä number of seasons included in the table. Here, ali 21 autumn seasons of he vät sata joko muuttavaa, paikallista � study period (1979-1999) were usedfor calculating the dates of cumu atzve tai rengastettua yksilöä ( eli noin yli : sums. Jn spring, 19 seasons fulfi.lledthe criteria for an abundant speczes. 5 yks./vuosi). Keskimääräisistä päi-
Tringa 3/2000 153 vittäisistä lintumääristä piirsimme päivittäisten havaintojen keskiarvo muuton dynamiikan kuvaajat on ilmaistu kapealla viivalla ja liuku (Kuvat 11-362). Päivittäisten lintu va keskiarvo paksulla viivalla (Kuva määrien keskiarvoissa esiintyvää 8). Luvut kuvaajissa (Kuvat 11-362) satunnaisvaihtelua tasoitimme las kevät- ja syksy-sanojenperässä kerto kemalla kuvaajiin liukuvan keskiar vat keskimääräisen kevät- ja syyskau von (Busse 1994 ). Liukuva keskiar den summan (Kuva 8). vo laskettiin viiden perättäisen päi Muuton dynamiikan lisäksi määri vän havaintojen summien mukaan timme lajikohtaisesti muuttokauden laskukaavalla (1a+ 2b+ 3c+2d+ 1e )/9, alun, keskikohdan ja lopun (Taulukot jossa c on se päivä, jolle liukuva kes 1-261). Muuton alkua ja loppua ku kiarvo lasketaan. B on c:tä edeltävä vaamaan valitsimme päivämäärät,jol päivä,ja a on b:tä edeltävä päivä. Vas loin muuttokautena havaittujen tai taavasti d on c:tä seuraava päivä ja e rengastettujen lintujen summasta oli on d:tä seuraava päivä. Painotimme kertynyt 5% ja 95%. Näiden päivä liukuvaa keskiarvoa siten, että eniten määrien välillä muuttaa 90% linnuis painoarvoa sai keskimmäinen päivä ta. Muuton keskikohta (mediaani) (c, 3 yksikköä). Seuraavaksi eniten määritettiin sille päivälle, jolloin painoa saivat e:n viereiset päivät (b ja muuttokauden aikana havaittujen lin d,2 yksikköä) ja vähiten painoa saivat tujen summasta oli kertynyt 50%. laskentaikkunan reunapäivät (a ja e, 1 Muuton alkua, keskikohtaa ja loppua yksikkö). Painotuskertoimien "neut kuvaavat päivämäärät määritettiin raloimiseksi" saatu summa jaettiin kausikohtaisesti runsaille lajeille. painotuskertoimien summalla eli yh Runsaan lajin kriteeri oli,että kunakin deksällä. Kuvaajissa (Kuvat 11-362) muuttokautena havaittiin tai rengas- Toinen jutun kirjoittajista Anssi Vähätalo tutkii kiinnisaatua päh kinähakkia Nucifraga caryocatac ® ® © tes. © Pekka J Nikander, Halias. Taulukko 56. Fal col, paikalliset - residents KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95% 40 3.4. 16.4. 13.5. 69 11.8. 23.9. 19.10. ® @
Kuva 10: Yksirivisen taulukon lukuohjeet. Käytetty vähälukuisille lajeil tettin yli 20 lintua vähintään viitenä eri _le. A code for the single-row-tables used for scarce species. päivänä. Rapmtoimme muuton ajoit A Taulukon numero. Tässä Taulukko 56. Number of the table. Here, Table 5 6. tumisen päivämäärät kolmerivisiin B Lajin tieteellisen nimen lyhenne. Tässä ampuhaukka (Falco columbarius). taulukoihin runsaille lajeille (Kuva 9). Abbreviated scientific name. Here, Meriin (Falco columbarius). Harvalukuisille lajeille koko tutki C Taulukko käsittelee joko paikallisia,muuttavia tai rengastettuja lintuja. Täs musjakson (21 vuotta) aineisto yhdis sä paikalliset ampuhaukat. The table concerns either residents (paikalliset),vi tettiin ennen päivämäärien määrittä sible migration (muutto) or ringed birds(rengastus). Here, resident (paikalli mistä ja muuton ajoittumisen päivä set) Merlins. määrät rapmtoitiin yksirivisiin taulu D Päivämäärät, jolloin kauden kumulatiivisista summista täyttyi 5%, 50% ja koihin (Kuva 10). 95%. Tässä päivämäärät paikallisille ampuhaukoille kevätkaudella olivat 3.4., Useimmilla lajeilla määritimme 16.4.ja 13.5. sekä syyskaudella vastaavat arvot olivat 11.8.,23.9. ja 19.10. The kevätkaudeksi 1.1.-30.6. ja syys dates when a cumulative sum ofa season reached 5%, 50% and 95%. Here, the kaudeksi 1.7.-31.12, mutta joillakin dates for Meriin were 3 April, 16 April and 13 May during the spring season lajeilla ( esim. muutamat vesilinnut (KEVÄT= 1.1.-30.6.). The dates for the autumn season (SYKSY= 1.7.- ja kahlaajat) tämä ei mene yksiin 31.12.) were 11 August, 23 September and 19 October. muuttokausien kanssa. Näille lajeil E Muuttokauden pituus vuorokausina. Tässä kevätkaudella 90% paikallisista le määritimme omat kevät- ja syys ampuhaukoista havaittiin 40 vuorokauden aikana välillä 3.4.-13.5. Syyskau kaudet lajikohtaisesti, mitkä on della muuttokausi kesti 69 vuorokautta. The length of migratory period in mainittu lajiteksteissä erikseen. days. Here, 90% of resident Merlins were seen between 3 April and 13 May, Kuvaajien ja taulukoiden tulkinta i. e., during a 40-day-long period. In the autumn the length of migratoly period on selostettu seikkaperäisesti Kuvissa was 69 days. 8-10.
154 Tringa 3/2000 Tulokset ja niiden tarkastelu sa huipentuen syyskuun lopulla (Kuva 14, Taulukko 4). Kuvan 3 piikki kesäkuun lopussa johtuu alhaisen havain Kaakkuri Gavia stellata nointiotoksen sattumasta (Kuva 3). Silkkiuikku ei kuulu Huhtikuun puolivälissä käynnistynyt kevätmuutto oli ta nut Haliaksen pesimälajistoon. saisen voimakasta koko toukokuun ilman selvää huippua (Kuva 11, Taulukko 1). Syksyn heikko päämuutto ajoittui Kuva 13: Pod eri, muutto syyskuun puoliväliin (Kuva 11,Taulukko 1). Joulukuun ja 5 kevät 46, syksy 25 heinäkuun yksittäiset piikit (Kuva 11) johtuvat pienen ha 4 vainto-otoksen tuottamasta sattumasta (Kuva 3). Laji ei pe sinyt Haliaksen alueella. 3 2 Kuva 11: Gav ste, muutto 6 kevät 94, syksy 48 0 4 T H M H T K H E s L M J
15 Kuva 14: Pod eri, paik. kevät 60, syksy 375 12 9 J T H M H T K H E S L M 6 Taulukko 1. Gav ste, muutto - migration 3 KEVÄT 48 n=17 SYKSY 90 n=14 ka sd min max ka sd min max 0 5% 21.4. 10 21.3. 2.5. 25.7. 22 1.7. 5.9. T H M T K H E s L M J 50% 20.5. 12 24.4. 10.6. 11.9. 24 4.7. 12.10. H 95% 8.6. 10 15.5. 24.6. 23.10. 18 28.9. 9.12. Taulukko 3. Pod eri, muutto - migration Kuikka G. arctica KEVÄT 44 n=13 SYKSY 79 n=13 Huhtikuun puolivälin tietämillä käynnistynyt kevätmuutto ka sd min max ka sd min max kiihtyi selvästi kohti toukokuun lopun huippua (Kuva 12, 5% 21.4. 7 7.4. 9.5. 30.7. 22 2.7. 2.9. 50% 2.5. 7 24.4. 16.5. 6.9. 23 23.7. 8.10. Taulukko 2; vrt. kaakkuri, Kuva 11). Syysmuutto oli vaati 95% 3.6. 14 14.5. 27.6. 17.10. 12 28.9. 3.11. maton kaakkurin tapaan huipun sijoittuessa syyskuun puo liväliin (Kuva 12, Taulukko 2). Laji ei pesinyt Haliaksen alueella. Taulukko 4. Pod eri, paikalliset - residents KEVÄT 37 n=8 SYKSY 68 n=21 60 Kuva 12: Gav are, muutto ka sd min max ka sd min max 5% 19.4. 7 8.4. 28.4. 9.8. 18 18.7. 12.9. kevät 513, syksy 88 50% 26.4. 6 17.4. 5.5. 19.9. 10 27.8. 14.10. 95% 27.5. 19 2.5. 26.6. 16.10. 12 2.10. 14.11. 40
Härkälintu P grisegena Kevätmuuton huippu oli lyhytkestoinen nopea piikki tou kokuun alussa (Kuva 15, Taulukot 5-6). Syysmuutto taas oli kestoltaan pidempi alkaen heinäkuun lopussa ja huipen tuen syyskuussa (Kuva 15, Taulukot 5-6). T H M H T K H E S L M J 1.6 Kuva 15: Pod gri, paik. Taulukko 2. Gav are, muutto - migration kevät 9, syksy 12 1.2 KEVÄT 37 n=20 SYKSY 64 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 19.4. 6 17.4. 10.5. 8.8. 21 3.7. 23.9. 0.8 50 % 11.5. 8 5.5. 1.6. 14.9. 14 24.8. 22.10. 95 % 26.5. 7 9.5. 10.6. 11.10. 13 24.9. 7.11.
Silkkiuikku Podiceps cristatus Kevätmuutto huipentui huhti-toukokuun vaihteessa (Kuvat 13-14, Taulukot 3-4). Syysmuutto alkoi heinäkuus- T H M H T K H E S L M J
Tringa 312000 155 Isokoskeloita Mergus mer gus näkee Haliaksella lähes ympäri vuoden. © Pekka Komi, Helsinki, huhtikuu 2000.
Hiirihaukan Buteo buteo huippu ajoittuu syksyllä syyskuun alkuun. Keväällä laji on Haliaksella vähälu kuinen. © Juhani Nurmi, Kis ko, huhtikuu 1994.
156 Tringa 3/2000 Merikotkia Haliaeetus albicilla näkee läpi talven ja kevätmuuton ajoittaminen voi olla tämän takia joskus hankalaa. © Aleksi Lehi koinen, Lågskär, lokakuu 1998.
KanadanhanhiBranta canadensis on vähälukuinen eikä lajia näh dä edes joka syksy tai kevät.© Petri Pietiläinen, Helsinki, 15.5.1999.
Arktisia lajeja, kahlaajia lukuun ottamatta, nähdään Haliaksella keväällä murto-osa itäisemmän Suomenlahden lu kuihin verrattuna. Kuvassa mustalintuja Melanitta nigra. © Petri Pietiläinen, Viro, 22.4.2000.
Tringa 3/2000 157 Taulukko 5. Pod gri, muutto - migration 16 Kuva 18: Pha car, paik. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % kevät 35, syksy 517 31 25.4. 5.5. 26.5. 80 2.8. 4.9. 21.10. 12
8 Taulukko 6. Pod gri, paikalliset - residents KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % 30 20.4. 6.5. 20.5. 83 9.8. 19.9. 31.10.
J Mustakurkku-uikku P auritus T H M H T K H E S L M Lyhyt kevätmuutto ajoittui huhti-toukokuun vaihteeseen (Kuva 16, Taulukko 7). Syyspäämuutto ajoittui elokuulle Taulukko 8. Pha car, muutto - migration (Kuva 16, Taulukko 7). Joulukuun piikin (Kuva 16) aiheut KEVÄT 44 n=16 SYKSY 71 n=16 taa yhden päivän otoksen sattuma (22.12.79 lp). ka sd min max ka sd min max 5% 31.3. 8 19.3. 13.4. 11.8. 14 25.7. 6.9. 50% 15.4. 9 27.3. 27.4. 10.9. 18 15.8. 2.10. 1.0 Kuva 16: Pod aur, paik. 95% 14.5. 15 16.4. 13.6. 21.10. 17 20.9. 11.11. 0.8 kevät 3, syksy 6 0.6 Harmaahaikara Ardea cinerea 0.4 Keväisin hannaahaikaramäärätolivat pieniä ja yksittäisiä lin tuja liikkui maaliskuulta toukokuun loppuun (Kuvat 19-20, 0.2 Taulukko 9). Heikko huippu havaittiin huhtikuussa (Kuva 19, 0.0 Taulukko 9). Syysliikehdintä alkoi voimakkaana heti heinä kuun alusta (Kuvat 19-20). S smuutto jatkui tasaisena aina T M T K E s L M J yy H H H syys-lokakuun taitteeseen asti (Kuvat 19-20, Taulukot 9-10).
Taulukko 7. Pod aur, paikalliset - residents Kuva 19: Ard cin, muutto KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50% 95 % 2.0 16 22.4. 28.4. 8.5. 60 8.8. 26.8. 7.10. kevät 14, syksy 51 1.5
Merimetso Phalacrocorax carbo 1.0 Kevätmuutto alkoi maaliskuun lopussa ja hiipui kesäkuun alkua kohden huipun sijoittuessa huhtikuulle (Kuva 17). 0.5 Voimakkaampi syysliikehdintä alkoi heinäkuun lopussa ja huipentui elokuussa (Kuva 17). Muutamia merimetsoja 0.0 myös talvehti (Kuva 18). Merimetsojen keskimääräinen T H M H T K H E s L M J muuton ajoittuminen oli myöhäisempi syksyinä 1979-99 (Taulukko 8) kuin lintujen yksilömääriin perustuva ajoittu 1.0 Kuva 20: Ard cin, paik. minen (Kuva 17). Tämä ero selittynee voimakkaasti 90-lu kevät 1, syksy 31 vulla kasvaneesta Itämeren kannasta (Rusanen ym. 1998). 0.8 Itämeren merimetsot muuttavat aikaisemmin kuin arktis 0.6 ten merimetsot, joista 80-luvun harvat havainnot pääosin koostuivat (Julkaisematon Haliaksen aineisto). 0.4 0.2 120 Kuva 17: Pha car, muutto kevät 480, syksy 1843 0.0 90 T H M H T K H E s L M J 60 Taulukko 9. Ard cin, muutto - migration KEVÄT 58 n=5 SYKSY 66 n=12 ka sd min max ka sd min max 5% 1.4. 4 27.3. 6.4. 30.7. 19 5.7. 31.8. 50 % 23.4. 4 17.4. 27.4. 1.9. 12 16.8. 23.9. T H M H T K H E S L M J 95 % 29,5. 2 27.5. 31.5. 4.10. 11 25.9. 31.10.
158 Tringa 3/2000 Taulukko 10. Ard cin, paikalliset - residents Kuva 23: Cyg cyg, muutto SYKSY 71 n=8 ka sd min max kevät 32, syksy 80 5% 23.7. 11 11.7. 10.8. 50% 26.8. 11 11.8. 10.9. 4 95 % 2.10. 25 26.8. 11.11.
2 Kyhmyjoutsen Cygnus olor Lajia tavattiin ympäri vuoden meren ollessa sulana (Kuva 22). Paikallismäärät olivat suurimmillaan talvisaikaan si 0 sävesien ja merenlahtien jäädyttyä (Kuva 22). Muutto oli T H M H T K H E s L M J yleensä melko vaatimatonta sekä keväisin että syksyisin (Kuva 21). Kevätmuutto ajoittui maalis-huhtikuulle ja 40 Kuva 24: Cyg cyg, paik. syysmuutto loka-marraskuulle (Kuva 21, Taulukko 11). kevät 29, syksy 179 Voimakas piikki helmi-maaliskuun taitteessa (Kuva 21) 30 johtuu yhden havaintopäivän vilkkaasta muutosta (3.3.98 37m). Laji pesi usean parin voimin lähisaaristossa. Kevät 20 kausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 10 40 Kuva 21: Cyg olo, muutto kevät 98, syksy 31 0 30 T H M H T K H E s L M J
20 Taulukko 12. Cyg cyg, muutto - migration 10 KEVÄT 25 n=13 SYKSY 43 n=20 ka sd min max ka sd min max 5% 30.3. 10 7.3. 11.4. 6.10. 23 12.7. 29.10. 0 50% 10.4. 10 20.3. 22.4. 28.10. 6 17.10. 8.11. T H M H T K H E s L M J 95% 24.4. 13 1.4. 24.5. 18.11. 19 29.10. 31.12.
250 Kuva 22: Cyg olo, paik. Metsähanhi Anser fabalis 200 kevät 1579, syksy 2085 Valtaosa keväisistä metsähanhista havaittiin huhtikuussa (Kuva 25, Taulukko 13). Syysmuutto alkoi syyskuussa ja 150 huipentui kuun lopulla (Kuva 25, Taulukko 13). Syksyiset määrät olivat keväisiä kertaluokkaa suurempia (Kuva 25). 100 50 Kuva 25: Ans fab, muutto 0 30 kevät 21, syksy 234 T H M H T K H E s L M J 20
Taulukko 11. Cyg olo, muutto - migration KEVÄT 53 n=18 SYKSY 79 n=13 ka sd min max ka sd min max 5% 25.3. 12 1.3. 10.4. 28.8. 35 7.7. 3.10. 50% 7.4. 14 2.3. 27.4. 18.10. 13 16.9. 6.11. 95 % 17.5. 23 1.4. 21.6. 15.11. 21 21.10. 25.12. T H M H T K H E S L M J
Laulujoutsen C. cygnus Taulukko 13 . Ans fab, muutto - migration Laji talvehti Haliaksen vesillä meren pysyessä avoimena SYKSY 21 n=15 (Kuva 24). Maaliskuussa alkanut kevätmuutto huipentui ka sd min max huhtikuun alkupuolella (Kuva 23, Taulukko 12). Syys 5% 18.9. 9 6.9. 10.10. 50 % 29.9. 8 15.9. 16.10. kuussa alkanut syysmuutto huipentui loka-marraskuun 95 % 9.10. 9 19.9. 23.10. vaihteessa, mutta jatkui jopa vuoden vaihteeseen saakka riippuen talven ankarnudesta (Kuvat23-24, Taulukko 12). KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 40 30.3. 19.4. 9.5. 31 13.9. 27.9. 14.10.
r T inga 3/2000 159 Kahlaajat tuovat oman lisänsä Ha liaksen monipuoliseen lajistoon. Gäun särkkä on Tringan alueen parhaimpia kahlaajapaikkoja. 1' Suosirri Calidris alpina. © Jari Kos tet, Helsinki, 18.9.1999. � Mustaviklo Tringa erythropus. © TomiMuukkonen, Helsinki, 16.8.2000. .e Kapustarinta Pluvialis apricaria. ©Jari Kostet, Helsinki, 18.9.1999. � Tundrakurmitsa Pluvialis squata rola. © Tomi Muukkonen, 2.10.1999.
160 Tringa 3/2000 Porroprismakiikarit Suomenkieliset Bresser 8x32 Luchs 1 490,- Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys Svensson 295,- Nikon 8x25CF DX 690,- Viikki Yrjö/ä & Mikkola-Roos 220,- Nikon 8x23AS 1 570,- Lintuopas Svensson, Mul/arney, Zetterström, Grant 170,- Nikon 8x32SE 4 700,- Maailman lintujen suomenkieliset nimet 150.- Nikon 1 0x42SE 5 200,- Muuttuva pesimälinnusto Väisänen ym. 440,- Nikon 8x30E 11 CF WF 3 800,- Pohjois-Pohjanmaan linturetkikohteet 90,- Optolyth Alpin 8x30 NG BGA 2 700,- Pälkäneen linnusto 1859-1995 Jalkanen & Tornikoski 98,- Optolyth Alpin 8x40 NG BGA 2 750,- Suomenselän linnusto SSLTY 195,- Optolyth Alpin 10x40 NG BGA 2 900,- Taskumääritysmuistio Tenovuo Ct Lindroos 120,- Olympus 7x35 DPS-R 440,- Uudenmaan lintupaikkaopas Tringa 220.- Olympus 8x24 PCII-R 495,- Olympus 8x42 EXPS 890,- Olympus 10x40 EXPS 990,- Englanninkieliset *Atlas of European Mammals; Mitchell Jones 380,- Kattoprismakiikarit Birds in Kenya and Northern Tanzania Zimmerman et al. 410,- Bresser 8x45 Boston 2 200,- Birds in Kenya and Northern Tanzania Zimmerman et al. Leicaa ei valitettavasti saa enää myydä pelkästään (kenttäversio) 210,- postimyyntinä joten emme pysty toimittamaan sitä Birds of the lndian Subcontinent Grimmet 550,- tällä hetkellä. Birds of the lndian Subcontinent Grimmet Kenttäversio 210,- Nikon 8x40DCF HP WP 2 200,- *Birds of the World, Checklist Clements 360,- Nikon 8x42HG DCF WP 8 200,- Birds of West lndies Raffae/e 360,- Nikon1 0x42HG DCF WP 9 500,- Birds of West Malaysia Jeyarajasingam 310,- Swarovski 8x30 SLC 4 500,- Birdwatchers Guide to lndia Kazmierczak et al. 205,- Swarovski 10x42 SLC 6 100,- Complete Birds of the WesternPalearctic on CD-ROM Cramp1 990,- Swarovski 7x50 SLC 6 400,- Eastern rarities: The Birds of Beidaihe (Video, 2 h 13 min) 175,- Swarovski 8x50 SLC 6 600,- EBCC Atlas of European Breeding Birds Hagemeijer 565,- Swarovski 1 0x50 SLC 6 900,- Endemic Bird areas of the world Stattersfied 380,- Swarovski 8,5x42EL 7 600,- Field Guide to the Birds of Middle East Porter et al. 320,- Swarovski 1 0x42EL 8 000,- Field Guide to the Birds of Gambia and Senegal Barlow 270,- Zeiss 8x30 Diafun 2 990,- *Field Guide to the Birds of Cuba Garrido 225,- Zeiss 1 0x30 Diafun 3 180,- *Field Guide to the Birds of China MacKinnon 320,- Zeiss 8x40 Victory 6 685,- *Field Guide to the Birds of Nepal Grimmet et al. 230,- Zeiss 1 0x42 Victory 6 850,- *Field Guide to Birds of lndian Subcontinent Kazmierczak 270,- Field Guide to the Birds of Sri Lanka Harrison 295,- Kaukoputket *Field Guid� to the Birds of South East Asia Robson 320,- Kowa TS611 + 27x 3 100,- Field Guide to the raptors of Europe, the Middle East and Kowa TS613 prominar + 27x 5 200,- North Africa Clark et al. 250,- Kowa TSN821 + 32x 4 530,- First for Britain and lreand Palmer 270,- Kowa TSN823 + 20-60x 8 300,- Fåglarna (Lintuoppaan suurikokoisempi painos på svenska) 270,- Nikon 80A + 33xWA 3 690,- Guide to the Birds of lndian Ocean lslands Sinclair 205,- Nikon ED78 + 38x 9 700,- *Guide to the Birds of Philippines Kennedy 360,- Optolyth TBS80GA + 30x 5 560,- Guide to the Birds of Thailand Legagul 350,- Optolyth TBS80HDF + 30x 8 260,- *Guide to the Owls of the World König & Becking 370,- Swarovski AT80HD + 20-60x 9 000,- Handbook of Bird ldentification; Europe and the Western Palearctic Beaman Ct Madge 640,- Jalustat lllustrated Guide to Birds of Southern Africa Sinclair et al. 245,- Manfrotto 190B jalka 520,- New world Blackbirds, The lcterids Jaramil/o CtBurke 365,- Manfrotto 055CB jalka 880,- Nightjars Cleere & Nurney (+ CD 149,-} 310,- Manfrotto 055NAT jalka 1 040,- *North American Bird Guide Sibley 270,- Manfrotto 028B jalka 1 210,- Parrots Juniper & Parr 340,- Manfrotto 075B jalka 1 370,- Photographic Handbook of the Rare Birds of the World 320,- Manfrotto 058B jalka 1 580,- Rails Taylor Et van Per/o 380,- Manfrotto 128NATvideopää 590,- Raptors of Europe and Middle East Forsman 320,- Manfrotto 128RC videopää 520,- *Shrikes and Bush-Shri.kesHarris and Franklin 360,- Manfrotto 136 videopää 820,- Skånsk Skådarguide (uusi retkipaikkaopas Skånesta) SkOF 160,- Manfrotto 501 videopää 960,- Starlings and Mynas Feare Et Craig 345,- Manfrotto 055CB+128RC yhdistelmä 1 290,- Warblers of Europe, Asia and North Africa Baker 340,- Warblers of Britain and Europe (Video, 2 h 28 min) Doherty 175,- Rengas 4.0 (dos) reng. tall.250,- päiv. 150,- Tringa (windows) hav. tali. 170,- Tulossa (kevät - kesä) Gibbs, Barnes Cox avoin Tässä suosituimpia mallejamme. Meiltä saat myös muut Pigeons and Doves Et tarvikkeet edullisesti. Soita tai tilaa postimyyntihinnastomme! Sunbirds; guide to the Sunbirds, Flowerpeckers, Spider Valikoimamme sisältää myös äänitteet, videot yms. hunters and Sugarbirds of the World Cheke, Mann & Allen avoin
Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin Vain postimyyntiä, tutustu myös kotisivuumme http://www.birdlife.fi/lintuvaruste
�� Öe,, Kylänvanhimmantie 22 B 3, 00640 Helsinki. Email: [email protected] Tilaukset puhelimitse ma-pe klo 12-18, puh. (09) 777 4134 tai 040- 543 3182, fax. (09) 777 4134 Tundrahanhi A. albifrons Kanadanhanhi Brantacanadensis Keväisin tundrahanhi oli Haliaksella harvalukuinen (Kuva Kanadanhanhi oli vähälukuinen Haliaksella (Kuvat 29- 26). Syksyisin määrät olivat metsähanhen tapaan kerta 30). Joinakin syksyinä laji jäi jopa havaitsematta koko luokkaa suurempia (Kuva 26) ja vuosittainen vaihtelu oli naan. Keväisin muutto oli vilkkainta maaliskuun lopulta suurta (Julkaisematon Haliaksen aineisto). Syysmuutto huhtikuun loppuun (Kuvat 29-30, Taulukko 16). Syksyiset huipentui syys-lokakuun taitteessa (Kuva 26, Taulukko yksittäiset huiput,etenkin joulukuussa,johtuvat pienen ha 14). vainnointiaktiivisuuden aiheuttamasta sattumasta (Kuvat 29-30, Taulukko 16). 60 Kuva 26: Ans alb, muutto kevät 7, syksy 195 Kuva 29: Bra can, muutto 40 3.0 kevät 11 , syksy 3
2.0 20 1.0
T H M H T K H E S L M J 0.0 T H M H T K H E s L M J Taulukko 14. Ans alb, muutto - migration KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5 % 50% 95% Kuva 30: Bra can, paik. 44 20.4. 3.5. 3.6. 30 24.9. 29.9. 24.10. 3.0 kevät 10, syksy 4 Merihanhi A. anser Ensimmäiset merihanhet saapuivat saaristoon maaliskuus 2.0 sa ja pääjoukot huhtikuun puolivälissä (Kuvat 27-28, Tau lukko 15). Laji pesi usean parin voimin lähisaaristossa (Kuva 28). Syyskaudella näkyi runsaiten paikallisia heinä 1.0 elokuussa (Kuva 28). Syysmuutto ajoittui pääosin syys kuulta lokakuun alkuun (Kuva 27). 0.0 T H M H T K H E s L M J Kuva 27: Ans ans, muutto 20 kevät 203, syksy 322 Taulukko 16. Bra can, muutto - migration 15 KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5 % 50% 95% 10 52 25.3. 14.4. 16.5. 78 17.9. 3.11. 4.12.
5 Valkoposkihanhi 8. leucopsis Keväisin valkoposkihanhella oli kaksi muuton huippua 0 (Kuva 31). Näistä ensimmäinen ajoittui huhtikuun loppu T H M H T K H E s L M J puolelle, koskien ilmeisesti Suomenlahden pesivää kantaa (Kuva 31). Arktiset valkoposket muuttivat sitten kuukautta 12 Kuva 28: Ans ans, paik. myöhemmin toukokuun loppupuolella (Kuva 31). Määrät olivat hyvin pieniä verrattuna itäisen Suomenlahden lukui kevät 189, syksy 140 9 hin (esim. Pettay 1996). Syysmuutto tapahtui lokakuun al kupuolella ollen kevätmuuttoa keskimäärin voimakkaam 6 pi (Kuva 31, Taulukko 17).
3 100 Kuva 31: Bra leu, muutto kevät 148, syksy 371 0 80 T H M H T K H E s L M J 60
Taulukko 15. Ans ans, muutto - migration 40 KEVÄT 47 n=20 SYKSY 57 n=21 20 ka sd min max n ka sd min max 5% 2.4. 7 20.3. 17.4. 20 4.8. 11 17.7. 23.8. 50% 14.4. 6 1.4. 30.4. 20 12.9. 14 2.8. 2.10. 0 95% 19.5. 15 24.4. 12.6. 20 30.9. 13 25.8. 16.10. T H M H T K H E s L M J
162 Tringa 3/2000 Taulukko 17. Bra leu, muutto - migration 4.0 Kuva 34: Tad tad, paik. KEVÄT 42 n=8 kevät 124, syksy 12 ka sd min max 5% 16.4. 11 1.4. 7.5. 50 % 19.5. 14 21.4. 31.5. 95 % 28.5. 5 21.5. 5.6.
KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5 % 50% 95% 44 17.4. 22.5. 31.5. 27 28.9. 11.10. 25.10. Sepelhanhi B. bernicla Haliaskin saa osansa toukokuun lopun arktisesta sepelhan J himuutosta (Kuva 32, Taulukko 18). Valkoposken tapaan T H M H T K H E S L M määrät olivat itäisen Suomenlahden määriin venattuna hy vin pieniä ( esim. Pettay 1996). Syysmuutto oli kevätmuut Haapana Anas penelope toa huomattavasti heikompi ajoittuen lokakuun alkuun Kevätmuutto käynnistyi maalis-huhtikuun taitteessa ja (Kuva 32, Taulukko 18). saavutti huippunsa huhtikuun lopulla (Kuvat 35-36, Tau Kuva 32: Bra ber, muutto lukko 20). Kesäkuussa havaittiin pientä länteen päin suun tautuvaa koiraiden syksyistä sulkasatomuuttoa (Kuvat 35- 3000 kevät 6000, syksy 384 36). Varsinainen syysmuutto alkoi elokuussa päämuuton tapahtuessa syyskuun puolivälin tietämillä (Kuvat 35-36, 2000 Taulukko 20). Laji oli harvinainen, ei läheskään jokavuoti nen, pesimälintu Haliaksella. Kevätkausi 1.1.-31.5. ja syyskausi 1.6.-31.12. 1000 120 Kuva 35: Ana pen, muutto kevät 179, syksy 1024 T H M H T K H E S L M J 90 Taulukko 18. Bra ber, muutto - migration 60 KEVÄT 10 n=15 SYKSY 20 n=10 ka sd min max ka sd min max 5% 22.5. 5 15.5. 3.6. 19.9. 23 19.7. 11.10. 30 50 % 28.5. 5 23.5. 9.6. 7.10. 8 26.9. 15.10. 95 % 1.6. 5 24.5. 10.6. 10.10. 9 26.9. 26.10. 0 Ristisorsa Tadornatadorna T H M H T K H E s L M J Ristisorsat saapuivat maaliskuussa ja niitä tavattiin varsin tasaisesti aina toukokuun loppuun asti (Kuvat 33-34, Tau 40 Kuva 36: Ana pen, paik. lukko 19). Laji pesi Haliaksella muutamina vuosina ja ke kevät 234, syksy 973 sä-heinäkuun huippu johtuu poikueista (Kuva 34). Syys 30 muutto oli vaatimaton ajoittuen elokuun alkuun (Kuvat 33- 34, Taulukko 19). 20 1.5 Kuva 33: Tad tad, muutto 10 1.2 kevät 19, syksy 3 0 0.9 T H M H T K H E s L M J 0.6 0.3 Taulukko 20. Ana pen, muutto - migration KEVÄT 29 n=20 SYKSY 51 n=21 0.0 ..,__._�JJ.+�._...... �,._...... ,..'-""4p.MIII_._..._ ...... ka sd min max ka sd min max 5 % 8.4. 12 20.3. 28.4. 21.8. 25 12.6. 18.9. T H M H T K H E S L M J 50% 22.4. 5 16.4. 1.5. 17.9. 9 30.8. 7.10. Taulukko 19. Tad tad, muutto - migration 95 % 7.5. 10 18.4. 25.5. 10.10. 9 20.9. 24.10. KEVÄT 52 n=9 ka sd min max 5% 2.4. 14 13.3. 20.4. Tavi A. crecca 50% 25.4. 16 9.4. 23.5. Tavin kevätmuutto käynnistyi huhtikuun alussa ja saavutti 95% 24.5. 13 3.5. 6.6. huippunsa kuun lopulla (Kuvat 37-38, Taulukot 21-22). KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % Syysmuutto käynnistyi voimakkaasti heinä-elokuun vaih 70 24.3. 27.4. 30.5. 59 15.7. 11.8. 12.9. teessa elokuun ollessa päämuuttokuukausi (Kuvat 37-38,
Tringa 3/2000 163 Taulukot 21-22). Syysmuutto jatkui lokakuulle asti (Kuvat 50 Kuva 39: Ana pla, muutto 37-38, Taulukot 21-22). Huomaa voimakas muuttopiikki kevät 223, syksy 537 elokuun 20. päivän tienoilla, mikä ajoittuu yksiin tuolloin 40 alkavaan metsästyskauteen (Kuva 37). Lajin pesintää ei to dettu Haliaksella. 30 20
8 Kuva 37: Ana cre, muutto 10 kevät 60, syksy 54 0 6 T H M H T K H E s L M J 4 Kuva 40: Ana pla, paik. 2 80 kevät 844, syksy 4489
0 60 T H M H T K H E s L M J 40
Kuva 38: Ana cre, paik. 20 20 kevät 267, syksy 597 0 15 T H M H T K H E s L M J 10 Taulukko 23. Ana pla, muutto - migration 5 KEVÄT 28 n=19 SYKSY 143 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 29.3. 12 9.3. 16.4. 14.6. 30 26.5. 14.9. 0 50 % 11.4. 7 31.3. 22.4. 23.9. 24 13.8. 7.11. T H M H T K H E s L M J 95 % 26.4. 9 10.4. 14.5. 4.11. 14 17.10. 29.12.
Taulukko 21. Ana cre, muutto - migration KEVÄT 30 n=16 SYKSY 54 n=17 ka sd min max ka sd min max Jouhisorsa A. acuta 5% 12.4. 8 27.3. 26.4. 9.8. 13 22.7. 19.9. Kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja pääjoukot matkasi 50% 23.4. 7 11.4. 2.5. 26.8. 18 4.8. 6.10. vat huhtikuun loppupuolella - toukokuun alussa (Kuvat 95% 12.5. 16 24.4. 24.6. 2.10. 16 13.9. 30.10. 41-42, Taulukot 24-25). Syysmuutto käynnistyi heinä-elo kuun taitteessa ja saavutti huippunsa yleensä syyskuussa Taulukko 22. Ana cre, paikalliset - residents (Kuvat 41-42, Taulukot 24-25). KEVÄT 44 n=20 SYKSY 51 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 13.4. 6 5.4. 25.4. 31.7. 9 2.7. 16.8. 20 50% 24.4. 5 17.4. 3.5. 21.8. 9 7.8. 15.9. Kuva 41: Ana acu, muutto 95% 27.5. 19 24.4. 30.6. 20.9. 8 7.9. 8.10. kevät 38, syksy 160 15 Sinisorsa A. platyrhynchos Sinisorsa esiintyi Haliaksella läpi vuoden mikäli meri py 10 syi avoimena,ja laji talvehti usein melko rnnsaanaHaliak sen vesillä (Kuva 40). Kevätmuutto alkoi maaliskuussa huipentuen huhtikuun alkupuolella (Kuvat 39-40, Tauluk ko 23). Toukokuun lopulta kesäkuun loppuun havaittiin selvää koiraiden syksyistä sulkasatomuuttoa (Kuvat 39-40, T H M H T K H E S L M J Taulukko 23). Seuraava syysmuuttoaalto alkoi elokuussa kestäen aina marraskuulle asti (Kuvat 39-40,Taulukko 23). Suurimmat määrät havaittiin loka-marraskuussa (Kuvat Taulukko 24. Ana acu, muutto - migration 39-40). Marraskuun alun suuri piikki (Kuva 39) johtuu KEVÄT 34 n=14 SYKSY 50 n=20 poikkeuksellisen voimakkaasta muutosta (7.11. 99 545m). ka sd min max ka sd min max 5% 9.4. 10 20.3. 21.4. 13.8. 14 30.7. 19.9. Laji pesi vähälukuisena aseman alueella. Kevätkausi 1.3.- 50% 22.4. 7 11.4. 2.5. 7.9. 10 21.8. 24.9. 15.5. ja syyskausi 16.5.-29.2. 95% 13.5. 15 23.4. 17.6. 2.10. 11 14.9. 20.10.
164 Tringa 3/2000 Kuva 42: Ana acu, paik. jakson aikana. Syysmuutto alkoi heinä-elokuun taitteessa kevät 40, syksy 105 ja mediaani saavutettiin keskimäärin elokuun puolella 3 (Kuvat 44-45, Taulukot 27-28).
8 Kuva 45: Ana cly, paik. kevät 103, syksy 147 6
4
T H M H T K H E S L M J 2
Taulukko 25. Ana acu, paikalliset - residents 0 KEVÄT 34 n=15 SYKSY 64 n=19 T M T K E s L M J ka sd min max ka sd min max H H H 5% 11.4. 10 30.3. 30.4. 2.8. 11 10.7. 22.8. 50 % 25.4. 9 13.4. 8.5. 31.8. 14 4.8. 2.10. Taulukko 27. Ana cly, muutto - migration 95 % 15.5. 17 24.4. 20.6. 6.10. 14 16.9. 5.11. KEVÄT 42 n=15 SYKSY 48 n=6 ka sd min max ka sd min max Heinätavi A. querquedula 5% 18.4. 7 4.4. 28.4. 30.7. 13 7.7. 15.8. 50 % 3.5. 8 21.4. 16.5. 23.8. 19 1.8. 15.9. Heinätavi oli Haliaksella vähälukuinen laji (Kuva 43). Pää 95 % 30.5. 15 27.4. 21.6. 16.9. 23 6.8. 7.10. muutto ajoittui huhti-toukokuun taitteen tietämille (Kuva 43, Taulukko 26). Toinen heikompi jälkimmäinen huippu touko Taulukko 28. Ana cly, paikalliset - residents kesäkuun taitteessakoski mahdollisesti pesimättömiä lintuja (Kuva 43, Taulukko 26). Syysmuutto alkoi heinä-elokuun KEVÄT 48 n=20 SYKSY 53 n=20 vaihteessa ja elokuu oli päämuuttokuukausi (Kuva 43, Tau ka sd min max ka sd min max 5% 20.4. 6 7.4. 30.4. 31.7. 12 7.7. 31.8. lukko 26). 50% 9.5. 8 24.4. 20.5. 30.8. 15 4.8. 28.9. 95% 7.6. 11 9.5. 24.6. 22.9. 13 23.8. 15.10. 1.0 Kuva 43: Ana que, paik. kevät 7, syksy 5 0.8 0.6 Punasotka Aythya ferina Punasotka oli melko vähälukuinen jopa vilkkaimpaan 0.4 muuttoaikaan (Kuvat 46-47). Kevätmuutto alkoi maalis huhtikuussa ja huippu sijoittui huhtikuun puolivälin tietä 0.2 mille (Kuvat 46-47, Taulukko 29). Laji ei pesinyt Haliak sella. Syysmuutto oli kevätmuuttoakin huomaamattomam 0.0 paa alkaen heinä-elokuussa ja päättyi lokakuussa ilman sen T H M H T K H E s L M J selvempää huippua (Kuvat 46-47, Taulukko 29). Kevät kausi 1.2.-30.6. ja syyskausi 1.7.-31.1. Taulukko 26. Ana que, paikalliset - residents Kuva 46: Ayt fer, muutto KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % kevät 29, syksy 13 45 23.4. 5.5. 7.6. 44 29.7. 8.8. 12.9. 3.0
Lapasorsa A. clypeata 2.0 Muutto alkoi keväisin huhtikuun puolivälissä ja saavutti huippunsa huhti-toukokuun vaihteessa (Kuvat 44-45, Tau lukot 27-28). Lajin pesintä varmistettiin kerran tutkimus-
Kuva 44: Ana cly, muutto J 3.0 kevät 32, syksy 20 T H M H T K H E S L M
Taulukko 29. Ayt fer, muutto - migration 2.0 KEVÄT 34 n=10 ka sd min max 5% 9.4. 6 30.3. 17.4. 50% 17.4. 11 8.4. 16.5. 95 % 13.5. 15 18.4. 4.6. KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95% T H M H T K H E S L M J 54 31.3. 17.4. 24.5. 98 16.7. 27.9. 22.10.
Tringa 3/2000 165 50). Toinen aalto havaittiin toukokuun ensimmäisellä puo 3.0 Kuva 47: Ayt ter, paik. liskolla (Kuva 50). Syysmuutto alkoi varsinaisesti syys-lo kevät 18, syksy 3 kakuun vaihteessa ja huippu oli lokakuun lopulla (Kuvat 2.0 50-51, Taulukot 31-32). Talvisin havaittiin myös pieniä la pasotkamääriä (Kuva 51). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syys kausi 1.7.-29.2. 1.0 12 Kuva 50: Ayt mar, muutto kevät 40, syksy 30 9 T H M H T K H E S L M J 6 Tukkasotka A. fuligula 3 Tukkasotkan kevätmuutto alkoi huhtikuun alusta kestäen voimakkaana toukokuun alkuun asti (Kuvat 48-49, Tauluk ko 30). Laji pesi Haliaksen saaristoalueella. Myöhäisenä 0 pesijänä tukkasotkakoiraiden sulkasatomuutto ajoittui hei T H M H T K H E s L M J näkuulle kuukauden sinisorsaa myöhemmin (Kuva 48; ve1iaaKuva 39 ja Hilden & Hario 1993). Hieman heikompi 8 Kuva 51: Ayt mar, paik. naaraiden ja nuorten lintujen syysmuutto tapahtui pääosin kevät 9, syksy 128 syys-lokakuussa, mutta muuttokausi venyi usein heikkona 6 alkutalveen asti (Kuvat 48-49, Taulukko 30). Kevätkausi 1.3.-10.6. ja syyskausi 11.6.-29.2. 4
30 Kuva 48: Ayt tui, muutto 2 kevät 469, syksy 445 0 20 T H M H T K H E s L M J
10 Taulukko 31. Ayt mar, muutto - migration KEVÄT 21 n=10 SYKSY 21 n=6 ka sd min max ka sd min max 0 5% 21.4. 10 31.3. 1.5. 12.10. 7 1.10. 21.10. 50% 30.4. 9 18.4. 10.5. 26.10. 10 15.10. 7.11. T H M H T K H E s L M J 95% 13.5. 6 1.5. 21.5. 2.11. 14 19.10. 25.11.
100 Kuva 49: Ayt tui, paik. Taulukko 32. Ayt mar, paikalliset - residents kevät 1352, syksy 728 80 SYKSY 43 n=13 ka sd min max 60 5% 9.10. 7 27.9. 21.10. 50% 24.10. 13 8.10. 25.11. 95% 21.11. 22.10. 7.2. 40 33
20 KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % 30 17.4. 2.5. 17.5. 41 6.10. 24.10. 16.11. 0 T H M H T K H E s L M J Haahka Somateria mollissima Haahkamuutto käynnistyi maaliskuussa (Kuvat 52-53, Taulukko 33). Päämuutto tapahtui huhtikuun puolivälin Taulukko 30. Aytful, muutto - migration tienoilla, jolloin saaristo täyttyi uljaista haahkojen soidin KEVÄT 52 n=20 SYKSY 106 n=19 huudoista (Kuvat 52-53, Taulukko 33). Toukokuun lopun ka sd min max ka sd min max ja kesäkuun alun muuttajamäärät koostuivat pääosin sulki 5% 6.4. 12 21.3. 27.4. 6.7 22 12.6. 2.9. 50% 29.4. 8 16.4. 16.5. 30.8. 28 5.7. 7.10. maan muuttavista koiraista (Kuva 52, Taulukko 33). Naa 95% 28.5. 12 24.4. 10.6. 20.10. 8 30.9. 3.11. raiden ja nuorten syysmuutto oli hyvin huomaamatonta saariston tyhjennyttyä pikkuhiljaa syksyn mittaan haah Lapasotka A. marila koista (Kuvat 52-53, Taulukko 33). Merkittävin paikallis Lapasotkien kevätmuutto alkoi huhtikuussa (Kuvat 50-51, määrien vähentyminen tapahtui syys-lokakuussa (Kuva Taulukot 31-32). Muutossa oli havaittavissa kaksi huippua, 53). Laji pesi aseman alueella yleisenä. Kevätka�si 1.2.- joista ensimmäinen ajoittui huhtikuun puoliväliin (Kuva 10.5. ja syyskausi 11.5.-31.1.
166 Tringa 3/2000 Kuva 52: Som mol, muutto Kuva 55: Pol ste, paik. 3000 kevät 30658, syksy 5128 3.0 kevät 11 , syksy 2
2000 2.0
1000
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J Kuva 53: Som mol, paik. 3000 kevät 63564, syksy 30608 Taulukko 35. Pol ste, paikalliset - residents KEVÄT 5% 50 % 95 % 63 16.3. 12.5. 19.5. 2000
1000 Alli C/angula hyemalis Pieniä määriä alleja talvehti Haliaksen alueella meren ol lessa avoin (Kuva 57). Allin kevätmuutossa oli kaksi huip 0 pua, ensimmäinen huhtikuun viimeisellä kolmanneksella T H M H T K H E s L M J ja toinen toukokuun puolivälissä (Kuvat 56-57). Päämuut to tapahtui Haliaksella huhtikuussa (Taulukko 36). Huhti Taulukko 33. Som mol, muutto - migration kuun muutat kertonevat lintujen siirtymisestä talvehtimis alueilta Suomenlahdelle odottamaan toukokuista muuttoa KEVÄT 28 n=20 SYKSY 123 n=18 pesimäalueille (Kuva 56). Päiväsummat olivat pieniä itäi ka sd min max ka sd min max 5% 1.4. 10 15.3. 15.4. 11.5. 2 10.5. 15.5. sen Suomenlahden muuttomääriin venattuna ( esim. Pettay 50 % 11.4. 6 27.3. 19.4. 29.5. 23 14.5. 24.8. 1996). Syyspäämuutto tapahtui lokakuun kahden ensim 95 % 28.4. 6 17.4. 7.5. 11.9. 46 8.6. 17.10. mäisen viikon aikana (Kuvat 56-57, Taulukko 36).
1600 Kuva 56: Cia hye, muutto kevät 10325, syksy 5324 1200
800 Allihaahka Polysticta stelleri Haliaksella vähälukuisen allihaahkan kevätmuutto alkoi 400 huhtikuussa ja huipentui toukokuun alussa, joskaan lajia ei havaittu läheskään joka kevät (Kuvat 54-55, Taulukot 34-35). Syysmuuttoa ei juurikaan havaittu ja talviha 0 vaintojakin kertyi vain joistakin yksilöistä (Kuvat 54- T H M H T K H E s L M J 55). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 2500 Kuva 57: Cia hye, paik. kevät 20039, syksy 3806 2000 3.0 Kuva 54: Pol ste, muutto kevät 10, syksy 0 1500 2.0 1000
500 1.0 0 T H M H T K H E s L M J
H M J T H T K H E S L M Taulukko 36. Cia hye, muutto - migration KEVÄT 39 n=20 SYKSY 26 n=21 Taulukko 34. Pol ste, muutto - migration ka sd min max ka sd min max 5% 5.4. 12 12.3. 28.4. 4.10. 6 22.9. 16.10. KEVÄT 5% 50 % 95% 50% 26.4. 13 7.4. 22.5. 15.10. 12 26.9. 22.11. 33 20.4. 8.5. 23.5. 95 % 15.5. 8 28.4. 25.5. 30.10. 13 3.10. 30.11.
Tringa 3/2000 167 Mustalintu Melanitta nigra Kuva 60: Mel fus, muutto Kevätmuutto alkoi huhtikuun puolivälissä huipentuen tou 60 kevät 713, syksy 310 kokuun ensimmäisellä puoliskolla (Kuvat 58-59, Taulukot 37-38). Määrät olivat pieniä allin tapaan itäisen Suomen lahden lukuihin verrattuna (Kuvat 58-59, esim. Pettay 40 1996). Syysmuutto oli tasaisen vaisua heinäkuun lopulta aina marraskuulle saakka (Kuvat 58-59, Taulukot 37-38). 20 Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2.
0 Kuva 58: Mel nig, muutto T H M H T K H E s L M J 60 kevät 313, syksy 124 Kuva 61: Mel fus, paik. 40 12 kevät 162, syksy 275
20 9 6 0 3 T H M H T K H E s L M J 0 6 Kuva 59: Mel nig, paik. T H M H T K H E s L M J kevät 32, syksy 26
4 Taulukko 39. Mel fus, muutto - migration KEVÄT 34 n=19 SYKSY 131 n=21 ka sd min max ka sd min max 2 5% 22.4. 6 12.4. 2.5. 2.6. 1 1.6. 5.6. 50 % 12.5. 4 1.5. 20.5. 14.7. 41 5.6. 22.9. 95 % 26.5. 4 18.5. 31.5. 11.10. 17 15.9. 8.11.
T H M H T K H E S L M J
Taulukko 37. Mel nig muutto - migration Telkkä Bucephala clangula Telkkien kevätmuutto alkoi maaliskuussa, huipentui huhti KEVÄT 37 n=19 SYKSY 53 n=16 ka sd min max ka sd min max kuussa ja loppui toukokuun alussa (Kuvat 62-63, Taulukko 5% 19.4. 11 16.3. 6.5. 25.8. 27 19.7. 8.10. 40). Toukokuun alussa alkoi koiraiden syysmuutto, joka 50 % 4.5. 9 17.4. 18.5. 13.9. 29 29.7. 31.10. huipentui touko-kesäkuun taitteessa (Kuva 62, Taulukko 95 % 25.5. 13 26.4. 21.6. 17.10. 23 31.8. 17.11. 40). Naaraiden ja nuorten lintujen syysmuutto tapahtui vas ta kuukausia myöhemmin syyskuusta alkaen ja syysmuu ton mediaani osui näiden kahden päämuuttokauden väliin Taulukko 38. Mel nig , paikalliset - residents (Kuvat 62-63, Taulukko 40). Jälkimmäinen päämuutto hui pentui lokakuussa (Kuvat 62-63). Talvisaikaan telkkä oli KEVÄT 40 n=9 SYKSY 100 n=6 ka sd min max ka sd min max vähälukuinen, mutta säännöllinen talvehtija (Kuva 63). 5% 14.4. 16 18.3. 4.5. 2.8. 24 6.7. 13.9. Tammikuun piikki (Kuva 63) johtuu vuoden 1996 poik 50 % 7.5. 9 24.4. 22.5. 28.9. 34 1.8. 3.11. keuksellisen suurista paikallismääristä ( esim. 1 7 .1. 96 95 % 24.5. 12 12.5. 20.6. 10.11. 17 20.10. 11.12. 140p). Laji pesi liki vuosittain aseman alueella. Kevätkausi 1.3.-5.5. ja syyskausi 6.5.-29.2.
Pilkkasiipi M. fusca Kuva 62: Buc cla, muutto Kevätmuutto alkoi huhtikuussa ja saavutti huippunsa tou 120 kevät 457, syksy 2230 kokuun alkupuoliskolla jatkuen heikompana aina kesä kuun alkuun asti (Kuvat 60-61, Taulukko 39). Toukokuun 90 lopun - kesäkuun alun linnut lienevät osaksi pesimättömiä 60 toisen kalenterivuoden lintuja (Kuvat 60-61). Laji pesi muutamina vuosina. Syysmuutto oli huomaamatonta ja 30 pieniä määriä liikkui läpi syksyn kesäkuulta aina marras kuulle asti (Kuvat 60-61, Taulukko 39). Kevätkausi 1.3 .- 0 31.5. ja syyskausi 1.6.-29.2. T H M H T K H E s L M J
168 Tringa 3/2000 Kuva 63: Buc cla, paik. Taulukko 42. Mer alb, paikalliset - residents 160 kevät 2484, syksy 6684 KEVÄT 14 n=8 ka sd min max n 5% 6.4. 8 27.3. 19.4. 8 50 % 11.4. 10 30.3. 29.4. 8 95 % 19.4. 9 9.4. 4.5. 8 KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50 % 95% 29 30.3. 13.4. 28.4. 114 28.9. 15.10. 20.1.
Tukkakoskelo M. serrator Kevätmuutto alkoi usein maaliskuussa määrien kasvaessa T H M H T K H E S L M J selvästi huhtikuun aikana (Kuvat 66-67, Taulukko 43). Pää muutto tapahtui toukokuun alussa (Kuvat 66-67, Taulukko Taulukko 40. Buc cla, muutto - migr ation 43). Laji pesi vuosittain Haliaksen lähisaaristossa. Syysmuut KEVÄT 30 n=20 SYKSY 154 n=19 to oli huomaamaton saavuttaen pienen huippunsa syys-loka ka sd min max ka sd min max kuun taitteessa (Kuvat 66-67, Taulukko 43 ). Pieniä määriä ta 5% 27.3. 9 11.3. 10.4. 18.5. 8 9.5. 1.6. vattiin usein myös talvisin (Kuva 67). 50% 11.4. 8 30.3. 30.4. 16.7. 51 3.6. 4.10. 95% 27.4. 5 18.4. 3.5. 19.10. 26 10.7. 5.11. 40 Kuva 66: Mer ser, muutto kevät 556, syksy 117 Uivelo Mergus albellus Uivelo oli harvalukuinen laji Haliaksella (Kuvat 64-65). 30 Kevätmuutto alkoi maalis-huhtikuun taitteessa (Kuvat 64- 20 65, Taulukot 41-42). Päämuutto ajoittui huhtikuun puoli väliin (Kuvat 64-65, Taulukot 41-42). Kesäkuun alun muuttohavainnot koskevat jo syysmuuttoa yksittäisten koi 10 rasuiveloiden lyöttäydyttyä telkkäkoiraiden mukaan, vaik ka varsinainen syysmuutto tapahtuikin lokakuussa (Kuvat 0 64-65, Taulukot 41-42). Pieniä määriä uiveloita havaittiin T H M H T K H E s L M J aika ajoin talvisinkin (Kuva 65). Tammikuun piikki (Kuva 65) johtuu vuoden 1996 normaalia suuremmista paikallis 25 Kuva 67: Mer ser, paik. määristä (esim. 14.1. 96 5p). Kevätkausi 1.3.-31.5. ja syys kevät 687, syksy 511 kausi 1.6.-29.2. 20 15 Kuva 64: Mer alb, muutto 1.5 kevät 9, syksy 3 10 5 1.0 0 M K E s M J 0.5 T H H T H L Taulukko 43. Mer ser, muutto - migration KEVÄT 48 n=20 SYKSY 84 n=21 J ka sd min max ka sd min max T H M H T K H E S L M 5% 11.4. 12 16.3. 28.4. 8.8. 31 3.7. 23.9. 50 % 1.5. 8 17.4. 20.5. 22.9. 28 5.7. 25.10. 4.0 Kuva 65: Mer alb, paik. 95% 29.5. 12 7.5. 16.6. 1.11. 8 17.10. 13.11. kevät 19, syksy 7 3.0 lsokoskelo M. merganser Isokoskeloa havaittiin runsaana läpi vuoden mikäli vain 2.0 meri oli avoin (Kuva 69). Kevätmuutto alkoi maaliskuun alussa huipentuen huhtikuun alkupuolella (Kuvat 68-69, Taulukko 44). Touko-kesäkuun vaihteessa havaittiin koi raiden syksyistä sulkasatomuuttoa länteen (Kuva 68, Tau lukko 44 ). Syysmuutto käynnistyi uudelleen elo-syyskuus sa jatkuen vesistöjen jäätymisestä riippuen usein vuoden T H M H T K H E S L M J vaihteen tienoille (Kuva 68, Taulukko 44). Syysmuuton huippu ajoittui lokakuun loppuun - marraskuun alkuun Taulukko 41. Mer alb, muutto - migration (Kuva 68, Taulukko 44). Laji pesi vuosittain aseman KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % alueella usean parin voimin. Kevätkausi 1.3.-15.5. ja syys 38 27.3. 11.4. 4.5. 149 6.6. 14.10. 2.11. kausi 16.5.-29.2.
Tringa 3/2000 169 maalis-huhtikuuntaitteessa, vaikka pieniä määriä nähtiin läpi 40 Kuva 68: Mer mer, muutto kevät 524, syksy 1159 kevään (Kuvat 71-72, Taulukko 46). Syysmuutto alkoi syys kuussa ja huipentui lokakuussa (Kuvat 71-72, Taulukko 46). 30
2.5 Kuva 71: Hai alb, muutto 2.0 kevät 5, syksy 26
1.5 1.0 T H M H T K H E S L M J 0.5 250 Kuva 69: Mer mer, paik. 0.0 kevät 1798, syksy 6712 200 T H M H T K H E s L M J 150 5.0 Kuva 72: Hai alb, paik. 100 kevät 17, syksy 34 4.0 50 3.0 0 __...... ______2.0 T H M H T K H E S L M J 1.0 Taulukko 44. Mer mer, muutto - migration 0.0 KEVÄT 43 n=20 SYKSY 158 n=18 T M H T K H E s L M J ka sd min max ka sd min max H 5% 24.3. 11 6.3. 10.4. 10.6. 38 19.5. 8.9. 50% 12.4. 9 31.3. 10.5. 17.9. 44 5.6. 3.11. Taulukko 46. Hai alb, muutto - migration 95% 6.5. 8 7.4. 15.5. 15.11. 19 1.11. 30.12. SYKSY 55 n=9 ka sd min max Mehiläishaukka Pernis apivorus- 5% 13.9. 7 29.8. 19.9. 50 % 11.10. 10 19.9. 22.10. Mehiläishaukan kevätmuutto alkoi toukokl,lun puolivälissä 95% 7.11. 8 22.10. 16.11. ja huippu saavutettiin touko-kesäkuun vaihteessa (Kuva 70, Taulukko 45). Syysmuutto käynnistyi elo-syyskuun KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % 29 26.2. 5.4. 5.5. 24 8.9. 13.10. 9.11. taitteessa ja pääjoukot ohittivat bunkkerin staijarit syys kuun alkupuolella (Kuva 70, Taulukko 45). \ Ruskosuohaukka Circus aeruginosus Ruskosuohaukan kevätmuutto alkoi huhtikuun alkupuolel Kuva 70: Per api, muutto la ja yli puolet kevään linnuista oli muuttanut kuun loppuun 6 kevät 12, syksy 66 mennessä (Kuva 73, Taulukko 47). Kevätmuutto jatkui ai na kesäkuun alkuun asti (Kuva 73, Taulukko 47). Syys 4 muutto alkoi elokuun alkupuolella ja huipentui elo-syys kuun taitteessa (Kuva 73, Taulukko 47). 2 1.0 Kuva 73: Cir aer, muutto 0.8 kevät 5, syksy 12 T H M H T K H E S L M J 0.6
Taulukko 45. Per api, muutto - migration 0.4 SYKSY 24 n=17 ka sd min max 0.2 5% 26.8. 12 1.8. 5.9. 50 % 10.9. 5 3.9. 18.9. 0.0 ______...... __ ...._...... _...... __ _ 95 % 19.9. 4 13.9. 30.9. T H M H T K H E S L M J KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95% 29 17.5. 31.5. 15.6. 24 27.8. 11.9. 20.9.
Merikotka Haliaeetus albicilla Taulukko 47. Cir aer, muutto - migration Merikotka talvehti Haliaksen seudulla (Kuva 72). Kevät KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95% muutto alkoi aikaisin maaliskuussa ja keväthuippu tapahtui 56 10.4. 28.4. 5.6. 38 11.8. 30.8. 18.9.
170 Tringa 3/2000 Sinisuohaukka C. cyaneus 0.5 Kuva 77: Acc gen, reng. Kevätmuutto käynnistyi huhtikuun alussa saavuttaen huip kevät 0, syksy 11 punsa kuun jälkipuoliskolla (Kuva 74, Taulukko 48). Syys 0.4 muutto alkoi elo-syyskuun taitteessa ja päämuutto tapahtui syyskuussa (Kuva 74, Taulukko 48). Syksyn määrät olivat 0.3 huomattavasti keväisiä suurempia (Kuva 74). 0.2 0.1 5.0 Kuva 74: Cir cya, muutto kevät 10, syksy 101 0.0 +---+��-+---+--<.,._-+-_..U.U...... ,U..1.+----WiiL----- 4.0 T H M H T K H E S L M J 3.0 Taulukko 49. Acc gen, muutto - migration 2.0 SYKSY 53 n=20 1.0 ka sd min max n 5% 7.9. 10 16.8. 26.9. 20 +---+----4�...... --+::..-...,._�-- ...... ____._---- 50% 8.10. 6 26.9. 17.10. 20 0.0 95% 29.10. 5 19.10. 8.11. 20 J T H M H T K H E S L M Taulukko 50. Acc gen, paikalliset - residents Taulukko 48. Cir cya, muutto - migration SYKSY 83 n=19 ka sd min max SYKSY 41 n=20 5 % 17.8. 9 2.8. 11.9. ka sd min max 50% 29.9. 8 7.9. 11.10. 5% 31.8. 4 24.8. 7.9. 95 % 7.11. 16 21.10. 25.12. 50% 18.9. 5 11.9. 28.9. 95% 11.10. 6 2.10. 24.10. Taulukko 51. Acc gen, rengastus - ringing KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50% 95 % 36 10.4. 24.4. 16.5. 42 30.8. 17.9. 11.10. 70 18.8. 2.10. 27.10. Varpushaukka A. nisus Syysmuuttoon nähden varpushaukan vaatimaton kevät Kanahaukka Accipiter gentilis muutto tapahtui pääosin huhtikuun aikana (Kuvat 78-80, Kanahaukan kevätmuutto oli todella vaatimatonta (Kuva Taulukot 52-53). Suurimmat päiväsummat havaittiin huh 75). Valtaosa kevään linnuista havaittiin huhtikuussa tikuun loppupuoliskolla (Kuvat 78-80, Taulukot 52-53). (Kuvat 75-76). Syysmuutto alkoi elokuussa ja päämuutto Syysmuutto alkoi elokuun alusta ja oli näyttävimmillään tapahtui syys-lokakuun aikana (Kuvat 7 5-77, Taulukot 49- syyskuun alkupuoliskolla, mutta suuria määriä nähtiin aina 51 ). Yksittäisiä lintuja havaittiin talvisin (Kuva 76). lokakuun alkuun asti (Kuvat 78-80, Taulukot 52-54). Talvi sin havaittiin yksittäisiä varpushaukkoja (Kuva 79).
4.0 Kuva 75: Acc gen, muutto Kuva 78: Acc nis, muutto 125 kevät 1, syksy 74 kevät 67, syksy 3339 3.0 100 75 2.0 50 1.0 25 0.0 0 T M T K E s L M j H H H T H M H T K H E s L M j Kuva 76: Acc gen, paik. 1.5 12 Kuva 79: Acc nis, paik. kevät 3, syksy 51 kevät 14, syksy 447 1.2 9 0.9 6 0.6 0.3 3 0.0 0 T H M H T K H E s L M j T H M H T K H E s L M j
Tringa 3/2000 171 8 Kuva 80: Acc nis, reng. Kuva 82: But lag, muutto kevät 1, syksy 222 6 kevät 54, syksy 44 6 4 4
2
T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J Taulukko 52. Acc nis, muutto - migration Taulukko 56. But lag, muutto - migration KEVÄT 43 n=19 SYKSY 52 n=21 ka sd min max ka sd min max KEVÄT 20 n=18 SYKSY 30 n=15 5% 7.4. 6 28.3. 20.4. 26.8. 6 12.8. 2.9. ka sd min max ka sd min max 50 % 20.4. 6 10.4. 2.5. 16.9. 5 7.9. 27.9. 5% 11.4. 4 2.4. 20.4. 21.9. 10 6.9. 9.10. 95% 14.5. 7 25.4. 29.5. 17.10. 5 3.10. 26.10. 50 % 17.4. 7 5.4. 30.4. 5.10. 7 24.9. 20.10. 95 % 1.5. 9 18.4. 17.5. 20.10. 8 3.10. 2.11. Taulukko 53. Acc nis, paikalliset - residents KEVÄT 71 n=5 SYKSY 69 n=21 Kalasääski Pandion haliaetus ka sd min max ka sd min max Kalasääsken kevätmuutto käynnistyi huhtikuun alussa ja 5% 31.1. 42 2.1. 13.4. 13.8. 4 8.8. 22.8. 50 % 27.4. 8 18.4. 6.5. 10.9. 6 2.9. 24.9. päämuutto tapahtui myös huhtikuussa, mutta lintuja liikkui 95% 29.5. 10 18.5. 15.6. 21.10. 7 2.10. 1.11. vielä loppukeväälläkin (Kuva 83, Taulukko 57). Syys muutto käynnistyi elokuun alussa ja huippu saavutettiin Taulukko 54. Acc nis, rengastus - ringing elo-syyskuun taitteessa (Kuva 83, Taulukko 57). Loka SYKSY 58 n=21 kuussa sääksi oli jo hyvin harvinainen (Kuva 83, Taulukko ka sd min max 57). 5% 19.8. 7 7.8. 7.9. 50 % 11.9. 7 31.8. 26.9. 95% 16.10. 9 26.9. 1.11. 1.0 Kuva 83: Pan hai, muutto kevät 12, syksy 16 Hiirihaukka Buteo buteo 0.8 Kevätmuutto alkoi keväällä maaliskuun puolella ja huippu saavutettiin huhtikuun alkupuoliskolla (Kuva 81, Tauluk 0.6 ko 55). Syysmuutto käynnistyi elokuun aikana huipentuen 0.4 syyskuun alkupuolella, mutta pieniä määriä riitti aina loka kuun puoliväliin asti (Kuva 81, Taulukko 55). 0.2 0.0 15 Kuva 81: But but, muutto T H M H T K H E s L M J 12 kevät 25, syksy 157
9 Taulukko 57. Pan hai, muutto - migration SYKSY 46 n=5 6 ka sd min max 5% 11.8. 11 27.7. 27.8. 3 50 % 5.9. 6 31.8. 13.9. 95 % 26.9. 9 16.9. 8.10. 0 KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95 % T H M H T K H E s L M J 51 10.4. 25.4. 31.5. 44 10.8. 3.9. 23.9.
Taulukko 55. But but, muutto - migration KEVÄT 38 n=10 SYKSY 42 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 30.3. 5 23.3. 5.4. 31.8. 9 11.8. 17.9. 50 % 12.4. 4 7.4. 18.4. 17.9. 9 26.8. 1.10. 95 % 8.5. 12 25.4. 30.5. 12.10. 8 1.10. 28.10. Tuulihaukka Falco tinnuncu/us Tuulihaukan kevätmuutto käynnistyi maalis-huhtikuun Piekana B. lagopus taitteessa huipentuen huhtikuun loppupuolella, vaikka Huhtikuun alussa käynnistynyt piekanan kevätmuutto hui pientä muuttoa havaittiinkin vielä läpi toukokuun (Kuvat pentui kuun puolivälin tietämillä (Kuva 82, Taulukko 56). 84-85, Taulukot 58-59). Syysmuutto käynnistyi heinä-elo Syysmuutto alkoi syyskuussa ja huipentui lokakuun alku kuun taitteessa ja päämuutto tapahtui kuukautta myöhem puoliskolla (Kuva 82, Taulukko 56). min (Kuvat 84-85, Taulukot 58-59).
172 Tringa 3/2000 0.3 3.0 Kuva 84: Fal tin, muutto Kuva 87: Fal col, paik. kevät 10, syksy 53 kevät 1 , syksy 9 2.0 0.2
1.0 0.1
0.0 0.0 ..,__.,____.___. s T H M H T K H E L M J T H M H T K H E S L M J
2.0 Kuva 85: Fal tin, paik. Taulukko 60. Fal col, muutto - migration kevät 6, syksy 48 SYKSY 49 n=17 1.5 ka sd min max 5% 28.8. 13 30.7. 18.9. 1.0 50% 26.9. 7 16.9. 6.10. 95 % 17.10. 7 3.10. 29.10. 0.5 KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% 43 5.4. 22.4. 18.5. 50 31.8. 25.9. 20.10. 0.0 Taulukko 61. Fal col, paikalliset - residents T H H T K H E s L J M M KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5 % 50% 95 % 40 3.4. 16.4. 13.5. 69 11.8. 23.9. 19.10. Taulukko 58. Fal tin, muutto - migration SYKSY 44 n=20 ka sd min max Nuolihaukka F subbuteo 5 % 14.8. 10 29.7. 30.8. Nuolihaukan kevätmuutto käynnistyi huhti-toukokuun 50 % 6.9. 7 17.8. 16.9. 95 % 26.9. 7 10.9. 11.10. taitteessa ja jatkui melko tasaisena läpi toukokuun (Kuvat 88-89, Taulukko 62). Laji pesi ilmeisesti jossain lähiseu KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % dulla, sillä kesäisin nuolihaukka nähtiin useasti niemen yl 60 4.4. 26.4. 3.6. 53 9.8. 8.9. 1.10. lä pääsky- ja hyönteispyynnissä (Kuva 89). Syysmuutto käynnistyi elokuussa ja päämuutto tapahtui syyskuun alku Taulukko 59. Fal tin, paikalliset - residents puoliskolla (Kuvat 88-89, Taulukko 62). Lokakuun alkuun mennessä nuolihaukat olivat käyneet harvinaisiksi (Kuvat SYKSY 47 n=17 ka sd min max 88-89, Taulukko 62). 5% 7.8. 7 28.7. 23.8. 50% 30.8. 6 18.8. 10.9. 95% 23.9. 11 5.9. 21.10. 1.5 Kuva 88: Fal sub, muutto KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 1.2 kevät 6, syksy 19 60 31.3. 24.4. 30.5. 51 6.8. 30.8. 26.9. 0.9
Ampuhaukka F columbarius 0.6 Huhtikuun alussa käynnistynyt ampuhaukan kevätmuutto huipentui kuun puolivälin tienoilla ja jatkui toukokuun 0.3 puoliväliin asti (Kuvat 86-87, Taulukot 60-61). Syysmuut . ..,____._.,__.___,q�J..6,.111.D..4�141..-----41...... ,i....,iw...... _.,__. to alkoi elokuussa ja huipentui syyskuun loppupuolella ja 0 0 lokakuun alussa (Kuvat 86-87, Taulukot 60-61). T H M H T K H E s L M J
1.2 0.8 Kuva 89: Fal sub, pai k. Kuva 86: Fal col, muutto kevät 4, syksy 16 0.9 kevät 8, syksy 31 0.6
0.4
0.2
0.0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 173 Taulukko 62. Fal sub, muutto - migration Kurki Grus grus Kurkimuutto on yksi Haliaksen näyttävimmistä tapahtu SYKSY 41 n=9 ka sd min max mista. Keväällä muutto käynnistyi huhtikuun alussa ja hui 5% 10.8. 12 23.7. 30.8. pentui kuun puolivälin tienoilla (Kuva 92, Taulukko 65). 50 % 9.9. 4 6.9. 17.9. Syysmuutto alkoi elo-syyskuun taitteessa (Kuva 92, Tau 20.9. 6 14.9. 95 % 30.9. lukko 65). Syksyisin massapäiviä havaittiin useampia ja ne KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95% ajoittuivat pitemmälle ajanjaksolle syyskuun alusta loka 40 29.4. 17.5. 8.6. 43 11.8. 8.9. 23.9. kuun alkuun (Kuva 92, Taulukko 65). Teeri Tetrao tetrix Teeri käyttäytyi Haliaksen aineistojen valossa kuin nor 400 Kuva 92: Gru gru, muutto maali muuttolintu. Lajilla oli havaittavissa selvä kevät- ja kevät 1594, syksy 3048 syyshuippu (Kuva 90, Taulukko 63). Keväthuippu ajoittui 300 huhtikuun loppupuoliskolle ja syysesiintyminen oli run sainta lokakuun aikana (Kuva 90, Taulukko 63). Talvisin ja 200 kesäisin teeri oli Haliaksella harvinaisuus (Kuva 90).
0.6 Kuva 90: Tet rix, paik. kevät 4, syksy 10 T H M H T K H E S L M J 0.4 Taulukko 65. Gru gru, muutto - migration 0.2 KEVÄT 21 n=19 SYKSY 35 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 9.4. 5 1.4. 20.4. 2.9. 8 21.8. 17.9. 50% 16.4. 5 8.4. 25.4. 19.9. 9 1.9. 8.10. 95 % 30.4. 10 19.4. 26.5. 7.10. 6 25.9. 18.10. T H M H T K H E S L M J
Taulukko 63. Tet rix, paikalliset - residents Meriharakka Haematopus ostralegus Ensimmäiset meriharakat ilmestyivät saaristoon huhti KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % kuun alussa (Kuvat 93-94, Taulukko 66). Kevätmuutosta 52 28.3. 25.4. 19.5. 55 19.9. 16.10. 13.11. voidaan erottaa kaksi huippua, joista ensimmäinen ajoittui huhtikuun puolivälin tienoille koskien ilmeisesti Suomen Nokikana Fulica atra lahden pesivää kantaa (Kuvat 93-94). Jälkimmäinen, ark N okikanan vuosittaiset yksilömäärät vaihtelivat hyvin pal tisten meriharakoiden, aalto havaittiin huhti-toukokuun jon. Etenkin runsasjäisien talvien jälkeen niitä nähtiin ke taitteessa (Kuva 93). Laji pesi lähisaaristossa usean parin väisin runsaammin (Julkaisematon Haliaksen aineisto). voimin. Suomenlahden kanta poistui huomaamattomasti Valtaosa linnuista havaittiin huhtikuussa etenkin puolivä heinä-elokuussa (Kuvat 93-94, Taulukko 66). Suurimmat lin tienoilla (Kuva 91, Taulukko 64). Muulloin kuin huhti elokuun muuttohuiput koskenevat arktisen kannan syys kuussa laji oli harvinaisuus (Kuva 91). muuttoa (Kuva 93, Taulukko 66).
Kuva 91: Ful atr, paik. 10 Kuva 93: Hae ost, muutto kevät 48, syksy 0 8 60 kevät 655, syksy 98
6 40 4 2 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
Taulukko 64. Ful atr, paikalliset - residents Taulukko 66. Hae ost, muutto - migration KEVÄT 13 n=6 KEVÄT 32 n=20 SYKSY 34 n=17 ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 9.4. 6 3.4. 19.4. 5% 11.4. 5 4.4. 20.4. 27.7. 10 12.7. 25.8. 50 % 15.4. 6 4.4. 22.4. 50 % 22.4. 8 9.4. 8.5. 10.8. 13 18.7. 6.9. 95 % 23.4. 4 17.4. 29.4. 95 % 13.5. 7 3.5. 31.5. 1.9. 19 31.7. 10.10.
174 Tringa 3/2000 (vanhat linnut) ja elo-syyskuun taitteessa (nuoret) (Kuvat 80 Kuva 94: Hae ost, paik. 96-97). Syyskuun kuluessa määrät vähenivät jyrkästi kevät 1521, syksy 400 (Kuvat 96-97, Taulukko 68).
Kuva 97: Cha hia, paik. 12 kevät 222, syksy 406 9
6
T H M H T K H E S L M J 3
0 Pikkut lli Charadrius dubius T H M H T K H E s L M J Haliaksella vähälukuinen pikkutylli aloitti kevätmuuttonsa huhtikuun lopulla (Kuva 95, Taulukko 67). Vähäiset mää Taulukko 68. Cha hia, muutto - migration rät pysyivät tasaisina läpi toukokuun (Kuva 95). Syys KEVÄT 47 n=11 SYKSY 48 n=21 muutto käynnistyi heinäkuun alussa huipentuen heinä-elo ka sd min max ka sd min max kuun taitteessa (Kuva 95, Taulukko 67). Syyskuussa pikku 5% 3.4. 5 26.3. 11.4. 4.8. 12 17.7. 5.9. tylli olikin jo harvinainen (Kuva 95). Laji ei pesinyt 50% 27.4. 15 12.4. 27.5. 28.8. 9 12.8. 17.9. Haliaksella. 95% 23.5. 13 22.4. 7.6. 21.9. 7 10.9. 3.10. Kapustarinta Pluvialis apricaria Kuva 95: Cha dub, pai k. Kapustarinnan kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja hui 1.5 kevät 30, syksy 17 pentui huhti-toukokuun taitteessa (Kuvat 98-99, Taulukot 69-70). Syysmuutossa havaittiin selvästi kaksi huippua 1.2 (Kuvat 98-99). Vanhojen lintujen huippu oli heinä-elokuun 0.9 taitteessa ja nuorten lintujen pääjoukot matkasivat syys kuun alkupuoliskolla (Kuvat 98-99). Lokakuussa kapusta 0.6 rinta oli jo vähälukuinen (Kuvat 98-99, Taulukot 69-70). 0.3 8 Kuva 98: Plu apr, muutto 0.0 ______. ____...... _____.....,__ kevät 33, syksy 59 T H M H T K H E S L M J 6
Taulukko 67. Cha dub, paikalliset - residents 4 KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95% 53 28.4. 23.5. 20.6. 50 5.7. 28.7. 24.8.
Tylli C. hiaticula Tyllin kevätmuutto alkoi maalis-huhtikuun taitteessa ja T H M H T K H E S L M J päämuutto oli kaksiosainen (Kuvat 96-97, Taulukko 68). Ilmeisesti Suomenlahden pesivät tyllit muuttivat huhti 1.5 kuun aikana kun taas arktiset tyllit vasta toukokuun lopulla Kuva 99: Plu apr, paik. (Kuvat 96-97). Laji pesi harvalukuisena lähiluodoilla ja 1.2 kevät 1 , syksy 30 Tulliniemen autokentillä. Syysmuutto käynnistyi heinä kuussa (Kuvat 96-97, Taulukko 68). Syysmuutossakin oli 0.9 havaittavissa kaksi muuton huippua: elokuun alkupuolella 0.6
10 0.3 Kuva 96: Cha hia, muutto +--+----4_,+LJ.._..�..._...... --UII...,_-+-...... -...,_..... 8 kevät 23, syksy 122 0.0 T H M H T K H E S L M J 6
4 Taulukko 69. Plu apr, muutto - migration 2 KEVÄT 22 n=10 SYKSY 49 n=16 ka sd min max ka sd min max 0 ,.____._.__...,..----<�E-+�t-""'�-.--....----4-+-___. 5% 15.4. 8 6.4. 29.4. 6.8. 15 17.7. 12.9. 50% 26.4. 9 12.4. 7.5. 3.9. 14 10.8. 24.9. T H M H T K H E S L M J 95 % 7.5. 5 29.4. 14.5. 25.9. 6 12.9. 6.10.
Tringa 3/2000 175 Taulukko 70. Plu apr, paikalliset - residents syysmuuttajia, mutta 5% kumulatiivinen summa saavutet tiin vasta kesäkuun puolivälin jälkeen (Kuvat 102-103, SYKSY 43 n=10 ka sd min max Taulukot 73-74 ). Pitkäkestoinen syysmuutto huipentui hei 5% 12.8. 17 22.7. 9.9. nä-elokuussa (Kuvat 102-103, Taulukot 73-74). Kevätkau 50% 3.9. 19 4.8. 28.9. si 1.1.-15.5. ja syyskausi 16.5.-31.12. 95 % 25.9. 10 8.9. 9.10. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95 % 52 4.4. 15.4. 26.5. 68 27.7. 10.9. 3.10. Kuva 102: Van van, muutto 80 Tundrakurmitsa P.squatarola kevät 580, syksy 92 Kevätmuutto oli lyhytkestoinen lintujen kiidettyä ohitse 60 toukokuun viimeisellä viikolla (Kuvat 100-101, Taulukot 71-72). Ohimuuttajien määrät ovat keväisin selvästi syk 40 syä suurempia (Kuva 100). Syysmuutossa oli havaittavissa kaksiosaisuutta (Kuva 101). Vanhojen lintujen päämuutto 20 ajoittui heinä-elokuulle ja nuorien syyskuun lopulle (Kuva 101, Taulukot 71-72). 0 T H M H T K H E s L M J 500 Kuva 100: Plu squ, muutto kevät 959, syksy 44 Kuva 103: Van van, paik. 400 10 kevät 46, syksy 83 300 8 200 6 100 4 0 ------...... �------2 T H M H T K H E s L M J 0 T H M T K E s L M J 25 Kuva 101: Plu squ, paik. H H kevät 57, syksy 76 20 Taulukko 73. Van van, muutto - migration 15 KEVÄT 22 n=20 SYKSY 76 n=19 ka sd min max ka sd min max 5% 28.3. 8 11.3. 8.4. 16.6. 27 17.5. 17.8. 10 50% 8.4. 8 11.3. 18.4. 2.8. 25 3.6. 13.9. 95% 19.4. 7 8.4. 5.5. 4.9. 14 5.8. 3.10. 5 0 Taulukko 74. Van van, paikalliset - residents T H M H T K H E s L M J KEVÄT 27 n=11 SYKSY 58 n=16 ka sd min max ka sd min max Taulukko 71. Plu squ, muutto - migration 5% 1.4. 8 18.3. 11.4. 24.6. 27 17.5. 8.8. KEVÄT 6 n=11 SYKSY 56 n=11 50 % 9.4. 6 29.3. 20.4. 1.8. 10 16.7. 25.8. ka sd min max ka sd min max 95 % 28.4. 11 13.4. 13.5. 20.8. 11 4.8. 9.9. 5% 25.5. 2 22.5. 29.5. 6.8. 11 22.7. 29.8. 50% 29.5. 4 24.5. 6.6. 28.8. 18 5.8. 19.9. 95 % 1.6. 4 25.5. 6.6. 1.10. 15 2.9. 28.10. lsosirri Calidris canutus Keväisin isosirri oli vähälukuinen, ja vain yhtenä keväänä havaittiin voimakasta muuttoa (6.6.80 2670m, Kuvat 104- Taulukko 72. Plu squ, paikalliset - residents 105). Suurimmat määrät ajoittuivat juuri kesäkuun ensim- KEVÄT 11 n=9 SYKSY 57 n=18 ka sd min max ka sd min max 250 Kuva 104: Cal can, muutto 5% 24.5. 4 18.5. 30.5. 5.8. 9 19.7. 23.8. kevät 300, syksy 13 50% 29.5. 3 26.5. 3.6. 5.9. 21 25.7. 1.10. 200 95% 4.6. 5 29.5. 10.6. 30.9. 19 24.8. 25.10. 150
Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 100 Töyhtöhyyppien kevätmuutto alkoi maaliskuun puolella (Kuvat 102-103, Taulukot 73-74). Päämuutto tapahtui huh 50 tikuun ensimmäisellä puoliskolla (Kuvat 102-103, Taulu kot 73-74). Töyhtöhyypän pesintää ei todettu Haliaksella, 0------joten toukokuun lopun linnut koskivat jo ensimmäisiä T H M H T K H E S L M J
176 Tringa 3/2000 mäiselle viikolle (Kuvat 104-105, Taulukot 75-76). Syys 3.0 muutto oli kaksiosainen (Kuva 105). Vanhojen lintujen Kuva 107: Cal uta, paik. päämuutto tapahtui heinä-elokuun taitteessa ja nuorten elo kevät 0, syksy 38 syyskuun vaihteessa (Kuva 105, Taulukot 75-76). 2.0
12 Kuva 105: Cal can, paik. 1.0 kevät 12, syksy 54 9
6 T H M H T K H E S L M J
Taulukko 78. Cal uta, paikalliset - residents SYKSY 38 n=8 L M J ka sd min max T H M H T K H E S 5% 16.8. 16 17.7. 7.9. 50 % 2.9. 17 1.8. 24.9. Taulukko 75. Cal can, muutto - migration 95 % 23.9. 11 7.9. 9.10. KEVÄT 5 % 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95% 13 26.5. 6.6. 8.6. 47 22.7. 1.8. 7.9. Lapinsirri C. temminckii Kevätmuutto oli lyhytkestoinen ja ajoittui toukokuun jäl Taulukko 76. Cal can, paikalliset - residents kimmäiselle puoliskolle (Kuva 108, Taulukko 79). Syys muutto oli kaksiosainen (Kuva 108). Vanhojen lintujen SYKSY 34 n=16 ka sd min max pääjoukot matkasivat heinäkuun puolivälissä ja nuorten 5% 1.8. 13 18.7. 25.8. elokuun alussa (Kuva 108, Taulukko 79). 50 % 22.8. 15 25.7. 8.9. 95% 5.9. 14 6.8. 23.9. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50% 95% Kuva 108: Cal tem, paik. 25 15.5. 8.6. 9.6. 55 26.7. 26.8. 19.9. 3.0 kevät 10, syksy 13 Pulmussirri C. alba Keväisin ei Haliaksella havaittu ainuttakaan pulmussiniä 2.0 (Kuva 106). Syksyisin se oli Gåun särkällä säännöllinen mutta harvalukuinen piipertelijä. Vanhat pulmussirrit ohit tivat Haliaksen heinä-elokuussa ja nuoret linnut elo-syys kuun aikana (Kuva 106, Taulukko 77).
0.5 Kuva 106: Cal alb, paik. T H M H T K H E S L M J 0.4 kevät 0, syksy 6 Taulukko 79. Cal tem, paikalliset - residents 0.3 KEVÄT 5 % 50 % 95% SYKSY 5 % 50 % 95 % 0.2 13 14.5. 22.5. 27.5. 44 12.7. 1.8. 25.8.
0.1 Kuovisirri C. ferruginea 0.0 Kuovisini havaittiin vain pari kertaa keväällä, mutta syk syllä se oli säännöllinen, joskin vähälukuinen kahlaaja K T H M H T H E s L M J (Kuva 109). Syysmuutto oli tälläkin lajilla selvästi kak siosainen (Kuva 109). Vanhat linnut muuttivat pääosin hei- Taulukko 77. Cal alb, paikalliset - residents SYKSY 5% 50% 95% 1.5 59 29.7. 12.9. 26.9. Kuva 109: Cal fer, paik. 1.2 kevät 0, syksy 27 0.9 Pikkusirri C. minuta 0.6 Keväisin pikkusirri ei ollut edes jokavuotinen (Kuva 107). Syysmuutto alkoi heinäkuun lopulla (Kuva 107, Taulukko 0.3 78). Vanhoja lintuja havaittiin vähemmän kuin nuoria lin tuja, joiden muuton huippu oli elo-syyskuussa (Kuva 107, 0.0 +---+�.---+---+-...... ----.-..,_ � ...... -...... Taulukko 78). T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 177 näkuussa ja nuoret elokuussa -syyskuun alussa (Kuva 109, Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus Taulukko 80). Jänkäsirriäinen oli harvalukuinen laji Haliaksella (Kuva 112). Keväisin laji oli epäsäännöllinen, mutta syksyllä lajia Taulukko 80. Cal fer, paikalliset - residents tavattiin vuosittain (Kuva 112). Keväthavainnot painottui vat touko-kesäkuun taitteeseen (Kuva 112, Taulukko 83). SYKSY 41 n=6 ka sd min max Syysmuutto taas keskittyi heinäkuun kahdelle viimeiselle 5% 30.7. 18 9.7. 20.8. viikolle koskien lähinnä vanhoja lintuja (Kuva 112, Tau 50% 20.8. 18 29.7. 8.9. lukko 83). 95 % 8.9. 15 14.8. 24.9. Suosirri C. alpina 1.0 Suosirrin pääjoukkojen kevätmuutto oli lyhytkestoinen, Kuva 112: Lim fal, paik. vaikka ensimmäiset linnut nähtiinkin jo huhtikuussa 0.8 kevät 1, syksy 5 (Kuvat 110-111, Taulukot 81-82). Päämuutto keskittyi sel västi toukokuun kahdelle viimeiselle viikolle sekä kesä 0.6 kuun alkupäiville (Kuvat 110-111, Taulukot 81-82). Syk 0.4 syllä vanhat linnut muuttivat lähinnä heinä-elokuun aikana ja nuoret elokuun lopulla - syyskuun aikana (Kuva 111, 0.2 Taulukot 81-82). Vanhoja lintuja havaittiin syksyn aikana keskimäärin nuoria enemmän (Kuvat 111), mikä poikkesi 0.0 muiden sirrien esiintymisestä. Kevätkausi 1.1.-15 .6. ja T H M H T K H E s L M J syyskausi 16.6.-31.12. Taulukko 83. Lim fal, paikalliset - residents Kuva 110: Cal alp, muutto kevät 1028, syksy 225 KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50% 95 % 600 10 26.5. 30.5. 5.6. 30 14.7. 25.7. 13.8.
400 Suokukko Philomachus pugnax Suokukon kevätmuutto keskittyi toukokuun puoleen väliin ja oli kestoltaan selvästi syysmuuttoa lyhyempi (Kuvat 200 113-114, Taulukot 84-85). Vanhojen koiraiden syysmuutto alkoi kesäkuun puolenvälin tietämillä ja nuoria lintuja näh 0 tiin vielä syyskuun loppupuolelle asti (Kuvat 113-114). Suuret syyskuun määrät (Kuva 114) johtuvat poikkeuksel T M T K E s L M J H H H lisen hyvän kahlaajasyksyn 1996 summista, jolloin Gåulla Kuva 111: Cal alp, paik. laidunsi pitkään monisatapäinen suokukkoparvi. Normaa 80 kevät 203, syksy 7 43 listi nuorten syysmuutto ajoittui elokuulle (Kuva 113, Tau lukot 84-85). Kevätkausi 1.1.-31.5. ja syyskausi 1.6.- 60 31.12.
40 20 Kuva 113: Phi pug, muutto kevät 72, syksy 85 20 15
0 10 T M T K E s L M J H H H 5 Taulukko 81. Cal alp, muutto - migration 0 SYKSY 55 n=17 ka sd min max T H M H T K H E s L M J 5% 26.7. 15 7.7. 6.9. 50% 24.8. 19 24.7. 1.10. 95 % 18.9. 15 25.8. 10.10. 15 Kuva 114: Phi pug, paik. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % kevät 9, syksy 352 14 22.5. 27.5. 5.6. 74 19.7. 15.8. 1.10. 10 Taulukko 82. Cal alp, paikalliset - residents KEVÄT 22 n=14 SYKSY 68 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 9.5. 17 10.4. 29.5. 20.7. 12 1.7. 24.8. 50% 25.5. 6 15.5. 3.6. 21.8. 18 23.7. 25.9. 95 % 1.6. 4 25.5. 8.6. 26.9. 15 16.8. 13.10. T H M H T K H E S L M J
178 Tringa 3/2000 Taulukko 84. Phi pug, muutto - migration Kuva 117: Gal gal, paik. KEVÄT 11 n=8 SYKSY 59 n=20 5 kevät 40, syksy 77 ka sd min max ka sd min max 5% 5.5. 4 28.4. 11.5. 11.7. 20 11.6. 22.8. 4 50 % 11.5. 3 8.5. 19.5. 15.8. 19 30.6. 21.9. 95% 16.5. 4 10.5. 21.5. 9.9. 11 9.8. 30.9. 3 2 Taulukko 85. Phi pug, paikalliset - residents SYKSY 67 n=20 ka sd min max 5 % 10.7. 19 17.6. 25.8. 50% 14.8. 16 18.7. 18.9. T H M H T K H E S L M J 95 % 15.9. 12 23.8. 8.10. KEVÄT 5 % 50% 95% SYKSY 5% 50 % 95% Taulukko 87. Gal gal, muutto - migration 18 3.5. 11.5. 21.5. 79 14.7. 12.9. 1.10. KEVÄT 18 n=11 SYKSY 65 n=14 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus ka sd min max ka sd min max 5% 9.4. 5 31.3. 17.4. 2.8. 8 25.7. 25.8. Keväisin ei jänkäkurppia havaittu edes joka vuosi. Havain 50% 16.4. 4 12.4. 26.4. 27.8. 16 10.8. 27.9. not painottuivat huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun 95% 26.4. 7 19.4. 14.5. 5.10. 11 13.9. 19.10. (Kuva 115, Taulukko 86). Syksyllä jänkäkurppia havaittiin vuosittain useita (Kuva 115). Syysmuutto alkoi syyskuun Taulukko 88. Gal gal, paikalliset - residents puolivälissä ja jatkui aina 1 oka-marraskuun taitteeseen hui pun ollessa syys-lokakuun vaihteessa (Kuva 115, Taulukko KEVÄT 28 n=13 SYKSY 81 n=21 ka sd min max ka sd min max 86). Laji havaittiin kerran myös talvisaikaan (21.1.1995, 5% 8.4. 6 27.3. 20.4. 29.7. 12 11.7. 31.8. Kuva 115). 50% 19.4. 4 11.4. 28.4. 6.9. 19 5.8. 3.10. 95% 6.5. 14 25.4. 11.6. 18.10. 13 29.9. 24.11. 0.4 Kuva 115: Lym min, paik. Lehtokurppa Scolopax rusticola Lehtokurppien kevätmuutto käynnistyi usein maaliskuun kevät 1, syksy 8 0.3 lopulla ja pääosa linnuista muutti huhtikuussa (Kuva 118, Taulukko 89). Touko-kesäkuun havainnot koskevat pääo 0.2 sin soidintavia koiraita (Kuva 118). Laji pesi muutamina vuosina aseman alueella. Varsinainen syysmuutto ajoittui loka-marraskuulle, mutta lajista tehtiin useita talvihavain tojakin (Kuva 118, Taulukko 89). Kevätkausi 1.2.-30.6. ja syyskausi 1.7.-31.1. T H M H T K H E S L M J Kuva 118: Sco rus, pai k. Taulukko 86. Lym min, paikalliset - residents 3.0 kevät 47, syksy 19 KEVÄT 5 % 50 % 95% SYKSY 5 % 50 % 95% 2610.4. 25.4. 6.5. 52 13.9. 2.10. 4.11.
Taivaanvuohi Gallinago gallinago Kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja päättyi huhti-touko kuun vaihteessa (Kuvat 116-117, Taulukot 87-88). Huippu havaittiin huhtikuun puolivälin tienoilla (Kuvat 116-117, Taulukot 87-88). Syysmuutto alkoi heinäkuun lopulla ja tälläkin lajilla havaittiin kaksi huippua (Kuvat 116-117, T H M H T K H E S L M J Taulukot 87-88). Ensimmäinen huippu ajoittui elokuun al kuun ja toinen syyskuulle (Kuvat 116-117). Taulukko 89. Sco rus, paikalliset - residents Kuva 116: Gal gal, muutto KEVÄT 58 n=16 SYKSY 93 n=11 ka sd min max ka sd min max 5 kevät 25, syksy 33 5% 4.4. 7 24.3. 15.4. 17.8. 41 4.7. 12.10. 50 % 22.4. 12 4.4. 11.5. 3.10. 29 7.8. 7.11. 4 95 % 1.6. 19 24.4. 24.6. 18.11. 28 14.10. 23.1. 3 Punakuiri Limosa lapponica 2 Punakuiri oli kevätmuutolla moninke1iaisesti runsaslukui sempi kuin syysmuutolla (Kuvat 119-120). Kevätmuutto oli kaksiosainen (Kuva 119). Ensimmäinen voimakkaampi huippu ajoittui toukokuun alkupuolelle ja jälkimmäinen T H M H T K H E S L M J selvästi heikompi toukokuun lopulle (Kuva 119, Taulukot
Tringa 3/2000 179 90-91). Heikko syysmuutto tapahtui heinäkuun lopulta elo keen laji oli jo harvinainen (Kuvat 121-122, Taulukot 92- kuuhun (Kuvat 119-120, Taulukot 90-91 ). 93). Kevätkausi 1.1.-15.6. ja syyskausi 16.6.-31.12.
300 Kuva 119: Li m lap, muutto 3.0 Kuva 122: Num pha, paik. kevät 648, syksy 33 kevät 12, syksy 6 200 2.0
100 1.0
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
Kuva 120: Lim lap, paik. Taulukko 92. Num pha, muutto - migration 80 kevät 166, syksy 12 KEVÄT 12 n=15 SYKSY 34 n=6 60 ka sd min max ka sd min max 5% 2.5. 4 27.4. 9.5. 7.7. 7 2.7. 20.7. 50 % 9.5. 2 5.5. 12.5. 26.7. 5 18.7. 1.8. 40 95 % 14.5. 4 8.5. 22.5. 10.8. 7 3.8. 19.8.
20 Taulukko 93. Num pha, paikalliset - residents 0 KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5 % 50% 95 % T H M H T K H E s L M J 16 1.5. 11.5. 17.5. 38 10.7. 26.7. 17.8.
Taulukko 90. Lim lap, muutto - migration KEVÄT 14 n=15 SYKSY 14 n=7 lsokuovi N. arquata ka sd min max ka sd min max Isokuovien pääjoukot porhalsivat Haliaksen ohi huhtikuun 5% 11.5. 3 6.5. 19.5. 31.7. 8 22.7. 15.8. 50 % 14.5. 4 10.5. 28.5. 5.8. 14 22.7. 31.8. jälkipuoliskolla (Kuvat 123-124, Taulukot 94-95). Syys 95 % 25.5. 8 14.5. 4.6. 14.8. 23 22.7. 16.9. muutto alkoi kesäkuun aikana (Kuvat 123-124, Taulukot 94-95). Vanhojen lintujen pääjoukot matkasivat kesä-hei näkuussa, kun taas nuorten lintujen huippu ajoittui elokuul Taulukko 91. Lim lap, paikalliset - residents le (Kuvat 123-124, Taulukot 94-95). Kevätkausi 1.1.-31.5. KEVÄT 11 n=13 ja syyskausi 1.6.-31.12. ka sd min max 5% 9.5. 5 26.4. 16.5. Kuva 123: Num arq, muutto 50% 12.5. 2 8.5. 18.5. 80 95 % 20.5. 8 11.5. 8.6. kevät 556, syksy 67 KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95 % 60 18 10.5. 14.5. 28.5. 47 23.7. 4.8. 8.9. Pikkukuovi Numenius phaeopus 40 Pikkukuovin kevätmuutto alkoi huhti-toukokuun taitteessa ja huipentui toukokuun alkupuoliskolla (Kuvat 121-122, 20 Taulukot 92-93). Syysmuutto alkoi kesä-heinäkuun tait teessa ja huippu havaittiin heinäkuun loppupuoliskolla 0 (Kuvat 121-122, Taulukot 92-93). Elokuun puolivälin jäl- T H M H T K H E s L M J
Kuva 121: Num pha, muutto 40 Kuva 124: Num arq, paik. 30 kevät 105, syksy 13 kevät 152, syksy 49 30 20 20
10
0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
180 Tringa 3/2000 Taulukko 94. Num arq, muutto - migration Punajalkaviklo T totanus -�---�----- Punajalkaviklot saapuivat huhtikuun puolivälissä ja pää KEVÄT 15 n=19 SYKSY 55 n=17 ka sd min max ka sd min max muutto ajoittui huhti-toukokuun taitteeseen (Kuvat 127- 5% 15.4. 3 9.4. 19.4. 6.7. 17 7.6. 30.7. 128, Taulukko 98). Laji oli vähälukuinen, mutta säännölli 50% 21.4. 4 15.4. 30.4. 6.8. 6 25.7. 13.8. nen pesimälintu Haliaksella. Syysmuutto alkoi kesä-heinä 95% 1.5. 6 24.4. 17.5. 29.8. 12 13.8. 19.9. kuun taitteessa ja huipentui heinäkuun lopulla (Kuvat 127- 128, Taulukko 98). Taulukko 95. Num arq, paikalliset - residents KEVÄT 14 n=15 SYKSY 49 n=15 2.0 ka sd min max ka sd min max Kuva 127: Tri tot, muutto 5% 16.4. 3 10.4. 21.4. 16.7. 17 13.6. 5.8. 50% 22.4. 4 17.4. 1.5. 9.8. 18 19.6. 8.9. 1.5 kevät 10, syksy 12 95% 30.4. 7 22.4. 19.5. 3.9. 14 15.8. 12.10. Mustaviklo Tringaerythropus _ _ 1.0 Kevätmuutolla mustaviklo oli vähälukuinen ja havainnot keskittyivät toukokuun ensimmäiselle puoliskolle (Kuvat 0.5 125-126, Taulukot 96-97). Vanhat naaraat aloittivat syys muuton kesäkuun alkupuoliskolla (Kuvat 125-126, Taulu 0.0 kot 96-97, Laine 1979). Nuorten syysmuutto huipentui elo T M T K E s L M J kuun alkupuolella (Kuva 125-126, Taulukot 96-97). H H H Kevätkausi 1.1.-31.5. ja syyskausi 1.6.-31.12. 10 Kuva 128: Tri tot, paik. 3.0 Kuva 125: Tri ery, muutto 8 kevät 161, syksy 109 kevät 4, syksy 17 6 2.0 4 2 1.0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J Taulukko 98. Tri tot, muutto - migration SYKSY 33 n=5 Kuva 126: Tri ery, paik. ka sd min max 3.0 kevät 2, syksy 70 5 % 14.7. 10 5.7. 26.7. 50 % 29.7. 10 22.7. 15.8. 95 % 16.8. 16 28.7. 4.9. 2.0 KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5 % 50 % 95 % 39 12.4. 28.4. 21.5. 54 6.7. 27.7. 29.8.
Valkoviklo T nebularia Kevätmuutto alkoi huhtikuun lopulla huipentuen touko kuun alussa (Kuvat 129-130, Taulukot 99-100). Kesä-hei J näkuun taitteessa alkanut syysmuutto huipentui vanhojen T H M H T K H E S L M lintujen osalta heinäkuussa (Kuvat 129-130, Taulukot 99- Taulukko 96. Tri ery, muutto - migration 100). Nuoret muodostivat syysmuuttajien pää joukon ja SYKSY 54 n=6 esiintyivät rnnsaimmillaan elokuun alkupuolella (Kuvat ka sd min max 129-130, Taulukot 99-100). Kevätkausi 1.1.-10.6. ja syys 5% 30.6. 16 13.6. 24.7. kausi 11.6.-31.12. 50 % 3.8. 13 16.7. 24.8. 95 % 23.8. 8 12.8. 4.9. 8 Kuva 129: Tri neb, muutto KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% kevät 10, syksy 109 13 4.5. 12.5. 17.5. 80 10.6. 2.8. 29.8. 6 Taulukko 97. Tri ery, paikalliset - residents SYKSY 55 n=19 ka sd min max 5% 5.7. 19 8.6. 1.8. 50 % 7.8. 13 22.6. 23.8. 95 % 29.8. 8 17.8. 17.9. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50% 95 % 11 5.5. 12.5. 16.5. 77 21.6. 11.8. 6.9. T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 181 15 Kuva 130: Tri neb, paik. Taulukko 101. Tri och, muutto - migration kevät 32, syksy 406 KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95% 30 11.4. 22.4. 11.5. 36 11.7. 28.7. 18.8. 10
Taulukko 102. Tri och, paikalliset - residents 5 SYKSY 38 n=17 ka sd min max 5% 9.7. 13 10.6. 26.7. 50% 25.7. 6 13.7. 8.8. 95 % 15.8. 7 5.8. 26.8. J T H M H T K H E S L M KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95% Taulukko 99. Tri neb, muutto - migration 24 11.4. 22.4. 5.5. 41 8.7. 27.7. 18.8. SYKSY 45 n=17 ka sd min max 5% 15.7. 9 30.6. 30.7. Liro T.glareola 50 % 6.8. 6 28.7. 19.8. 95 % 30.8. 6 14.8. 6.9. Lirojen kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja huipentui kuun puolivälin tietämillä (Kuvat 133-134, Taulukot 103- KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % 22 25.4. 4.5. 17.5. 53 10.7. 6.8. 1.9. 104). Syysmuutto alkoi kesäkuun lopulla, vanhojen lintu jen matkatessa heinäkuun alkupuolella ja nuorten lintujen Taulukko 100. Tri neb, paikalliset - residents massan ajoittuessa heinä-elokuun taitteeseen (Kuvat 133- KEVÄT 22 n=6 SYKSY 46 n=21 135, Taulukot 103-104). Elokuun loppuun mennessä liro ka sd min max ka sd min max kävi vähälukuiseksi (Kuvat 133-135, Taulukot 103-104). 5% 28.4. 3 25.4. 1.5. 15.7. 9 1.7. 30.7. Kevätkausi 1.1.-10.6. ja syyskausi 11.6.-31.12. 50% 6.5. 4 4.5. 13.5. 8.8. 8 26.7. 20.8. 95 % 20.5. 6 15.5. 29.5. 31.8. 7 18.8. 16.9. Metsäviklo T.ochropus 40 Kuva 133: Tri gla, muutto Kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja huipentui pian kuun kevät 50, syksy 232 puolivälin tienoilla (Kuvat 131-132, Taulukot 101-102). 30 Syysmuutto alkoi touko-kesäkuun taitteessa (Kuvat 131- 132). Kesäkuun pieni huippu koskee vanhoja lintuja 20 (Kuvat 131-132). Näyttävämpi syysmuutto alkoi heinä kuun alusta koskien pääosin nuoria lintuja (Kuvat 131-132, 10 Taulukot 101-102). Määrät laskivat rajusti elokuun aikana ja syyskuussa laji oli jo harvinainen (Kuvat 131-132, Tau 0 lukot 101-102). Kevätkausi 1.1.-23.5. ja syyskausi 24.5.- T M T K s L M J 31.12. H H H E 40 1.2 Kuva 131: Tri och, muutto Kuva 134: Tri gla, paik. kevät 9, syksy 8 kevät 14, syksy 566 0.9 30
0.6 20
0.3 10
0.0 0 T M T K E s L M J T H M H T K H E s L M J H H H Kuva 132: Tri och, paik. 3.0 3.0 Kuva 135: Tri gla, reng. kevät 6, syksy 55 kevät 0, syksy 24 2.0 2.0
1.0 1.0
0.0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
182 Tringa 3/2000 Taulukko 103. Tri gla, muutto - migration 4.0 Kuva 138: Are int, paik. KEVÄT 9 n=9 SYKSY 30 n=20 kevät 51, syksy 1 0 ka sd min max ka sd min max 3.0 5% 10.5. 3 7.5. 15.5. 16.7. 11 25.6. 29.7. 50% 14.5. 4 10.5. 19.5. 29.7. 11 29.6. 17.8. 95 % 19.5. 4 15.5. 27.5. 15.8. 6 5.8. 27.8.
Taulukko 104. Tri gla, paikalliset - residents SYKSY 34 n=21 ka sd min max 5% 17.7. 9 26.6. 28.7. 50% 3.8. 5 25.7. 15.8. T H M H T K H E S L M J 95 % 20.8. 8 26.7. 3.9. KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % Taulukko 106. Are int, muutto - migration 19 5.5. 14.5. 24.5. 40 15.7. 3.8. 24.8. KEVÄT 5 % 50% 95 % Rantasipi Actitis hypoleucos 26 3.5. 11.5. 29.5. Rantasipin kevätmuutto alkoi huhtikuun lopulla ja huipen tui toukokuun alkupuoliskolla (Kuva 136, Taulukko 105). Laji pesi vuosittain aseman alueella. Kesä-heinäkuun tait teen pieni huippu kertoo joko vanhojen lintujen päämuu tosta tai pesivien nuorten aikuistumisesta, jolloin ne olivat Vesipääsky Phalaropus /obatus helpommin havaittavissa (Kuva 136). Varsinainen nuorten Keväisin havaittiin yleensä yksittäisiä vesipääskyjä vuosit syysmuutto ajoittui heinä-elokuun taitteeseen ja elokuun tain ja syksyisin laji oli harvinaisuus (Kuva 139). Kevätha kuluessa sipimäärät vähenivät selvästi (Kuva 136, Tauluk vainnot ajoittuivat toukokuun loppuun ja kesäkuun ensim ko 105). mäisille päiville (Kuva 139, Taulukko 107).
10 Kuva 136: Act hyp, paik. 2.0 Kuva 139: Pha lob, muutto 8 kevät 75, syksy 186 kevät 5, syksy 0 1.5 6 1.0 4 2 0.5
0 T T K s J H M H H E L M T H M H T K H E S L M J
Taulukko 105. Act hyp, paikalliset - residents Taulukko 107. Pha lob, muutto - migration KEVÄT 31 n=19 SYKSY 55 n=21 KEVÄT 5 % 50 % 95 % ka sd min max ka sd min max 14 20.5. 28.5. 3.6. 5% 4.5. 5 26.4. 11.5. 5.7. 12 18.6. 23.7. 50% 21.5. 5 12.5. 1.6. 31.7. 6 24.7. 21.8. 95% 6.6. 6 20.5. 13.6. 28.8. 7 17.8. 15.9. Merikihu Stercorarius parasiticus Karikukko Arenaria interpres Merikihun kevätmuutto käynnistyi huhtikuun puolivälin Karikukon kevätmuutto käynnistyi huhti-toukokuun tait jälkeen ja huipentui toukokuun puolivälissä (Kuvat 140- teessa ja saavutti huipun nopeasti toukokuun alkupuolella 141, Taulukko 108). Laji pesi harvalukuisena lähisaaristos (Kuvat 137-138, Taulukko 106). Laji ei pesinyt Haliaksel sa. Syysmuutto tapahtui heinä-elokuussa (Kuva 140-141, la. Syksyisin laji oli harvalukuinen (Kuvat 137-138). Taulukko 108).
Kuva 137: Are int, muutto Kuva 140: Ste cus, muutto 1.2 kevät 9, syksy 1 3.0 kevät 33, syksy 23 0.9 2.0 0.6
0.3
T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 183 Naurulokki L. ridibundus 3. 0 Kuva 141 : Ste cus, pai k. Naurulokkien kevätmuutto alkoi maaliskuun lopulla ja kevät 4 7, syksy 32 huipentui huhtikuun puolivälissä (Kuvat 144-145, Tauluk ko 110). Keväiset määrät olivat selvästi syksyisiä pienem piä (Kuvat 144-145). Laji ei pesinyt Haliaksella ja kesäkui set linnut olivat lähinnä toisen kalenterivuoden pesimättö miä lintuja (Kuvat 144-145). Syysmuutto huipentui heinä elokuun taitteessa (Kuvat 144-145, Taulukko 110). Haliak sella havaittiin pieniä määriä naurulokkeja myös talvisin meren ollessa auki (Kuva 145). Kevätkausi 1.3.-9.6. ja T H M H T K H E S L M J syyskausi 10.6.-29.2.
Taulukko 108. Ste cus, muutto - migration Kuva 144: Lar rid, muutto 500 kevät 993, syksy 6196 KEVÄT 44 n=13 SYKSY 45 n=9 ka sd min max ka sd min max 400 5% 21.4. 7 9.4. 2.5. 15.7. 8 2.7. 31.7. 50% 16.5. 6 30.4. 22.5. 7.8. 13 28.7. 10.9. 300 95% 4.6. 11 23.5. 26.6. 29.8. 11 12.8. 19.9. 200 100 0 ....,__._.,__4-___::a���.:____.i��,,....!!,:;,,,,....,.i...... __. T H M H T K H E s L M J Pikkulokki Larus minutus------Keväiset pikkulokit muuttivat toukokuussa ja pääjoukot 120 Kuva 145: Lar rid, paik. painottuivat toukokuun ensimmäiselle viikolle (Kuvat kevät 1395, syksy 3690 142-143, Taulukko 109). Syysmuuttoa havaittiin jo heinä 90 kuusta lähtien, mutta suurimmat määrät nähtiin syys-, lo ka-ja manaskuissa (Kuvat 142-143, Taulukko 109), vaikka 60 lajin pesimäpaikat tyhjentyvät jo heinä-elokuussa (Pöyhö nen 1995). Vuosittainen vaihtelu syksyisissä määrissä oli 30 suurta. 0 40 T H M H T K H E s L M J Kuva 142: Lar min, muutto kevät 31 , syksy 98 30 Taulukko 110. Lar rid, muutto - migration KEVÄT 51 n=20 SYKSY 64 n=19 20 ka sd min max ka sd min max 5% 5.4. 7 22.3. 18.4. 11.7. 10 24.6. 31.7. 50% 21.4. 11 10.4. 31.5. 29.7. 7 13.7. 15.8. 95% 25.5. 11 1.5. 8.6. 13.9. 24 11.8. 1.11.
Kalalokki L. canus T H M H T K H E S L M J Kalalokki esiintyi joinakin talvina Haliaksella runsaana (Kuvat 146-147). Kevätmuutto alkoi maaliskuussa ja hui 2.0 Kuva 143: Lar min, paik. pentui huhtikuun puolivälissä (Kuvat 146-14 7, Taulukko 111). Laji pesi runsaana aseman alueella. Syysmuutto oli kevät 4, syksy 6 1.5 selvästi kaksiosainen ja mediaani osui näiden kahden hui-
1.0 250 Kuva 146: Lar can, muutto kevät 597, syksy 2742 0.5 200 150
T H M H T K H E S L M J 100 50 Taulukko 109. Lar min, muutto - migration KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 16 1.5. 7.5. 17.5. 45 19.9. 6.10. 3.11. T H M H T K H E S L M J
184 Tringa 3/2000 pun väliin (Kuva 146, Taulukko 111). Ensimmäinen huip l::t_�rna�lokki L. argentaJu_§__ pu ajoittui heinä-elokuun vaihteeseen ja toinen huippu lo Harmaalokkia tavattiin Haliaksella runsaana läpi vuoden ka-marraskuuhun (Kuva 146, Taulukko 111). Kevätkausi (Kuva 151). Kevätmuutto alkoi jo aikaisin maaliskuussa 1.3.-30.6. ja syyskausi 1. 7 .-29 .2. (Kuvat 150-151, Taulukko 113 ). Syysmuutto käynnistyi heinä-elokuussa ja jatkui marraskuulle (Kuva 150, Tauluk Kuva 147: Lar can, paik. ko 113). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 600 kevät 2458, syksy 2549 60 Kuva 150: Lar arg, muutto 400 kevät 348, syksy 1018 40 200
20
T J T H M H K H E S L M 0 Taulukko 111. Lar can, muutto - migration T M T K E s L M J KEVÄT 29 n=18 SYKSY 91 n=21 H H H ka sd min max ka sd min max 5% 3.4. 10 11.3. 17.4. 8.8. 6 17.7. 7.10. Kuva 151: Lar arg, paik. 400 50 % 18.4. 9 25.3. 3.5. 21.9. 28 5.8. 12.11. kevät 3737, syksy 5490 95 % 2.5. 16 1.4. 3.6. 7.11. 35 19.10. 19.2. 300 Selkälokki L. fuscus Selkälokki aloitti kevätmuuttonsa huhtikuun alussa ja suu 200 rimmat määrät nähtiin kuun lopulla (Kuvat 148-149, Tau 100 lukko 112). Laji taantui Haliaksella tutkimusjakson aikana ja sitä pesi lähisaaristossa vain jakson alkupuolella. Syys 0 muutto alkoi heinäkuussa ja huipentui elokuussa (Kuvat 148-149, Taulukko 112). T H M H T K H E s L M J
Kuva 148: Lar f us, muutto Taulukko 113. Lar arg, muutto - migration 6 kevät 62, syksy 97 KEVÄT 36 n=13 SYKSY 78 n=16 ka sd min max ka sd min max 5% 26.3. 8 10.3. 5.4. 18.8. 27 17.7. 8.10. 4 50% 12.4. 12 13.3. 30.4. 28.9. 29 2.8. 8.11. 95% 1.5. 15 7.4. 2.6. 3.11. 34 27.8. 4.2.
T H M H T K H E S L M J Kuva 149: Lar fus, paik. Merilokki L. marinus 10 kevät 258, syksy 187 Merilokki esiintyi yleisenä läpi koko vuoden (Kuva 153). Merilokillakin oli havaittavissa pientä muuttoa keväällä 8 maalis-huhtikuussa ja syksyllä elokuusta lokakuuhun 6 (Kuva 152). 4 12 Kuva 152: Lar mar, muutto 2 kevät 58, syksy 138 0 +--.-.-_,.=-----.,_-+--<.,_--<...,...... �...,_ ...... __,. 9 J T H M H T K H E S L M 6 Taulukko 112. Lar fus, muutto - migration 3 KEVÄT 27 n=13 SYKSY 53 n=16 ka sd min max ka sd min max 5% 12.4. 5 5.4. 21.4. 23.7. 6 15.7. 4.8. 0 50% 26.4. 6 20.4. 11.5. 14.8. 9 28.7. 25.8. 95% 9.5. 8 28.4. 26.5. 14.9. 18 20.8. 24.10. T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 185 Kalatiira S. hirundo 60 Kuva 153: Lar mar, paik. kevät 863, syksy 1168 Kalatiiran kevätmuutto alkoi huhtikuun lopulla ja huipen tui toukokuun alussa (Kuvat 156-157, Taulukko 115). Laji 40 pesi harvalukuisena lähisaaristossa. Syysmuutto oli voi makkainta heinä-elokuun taitteessa (Kuvat 156-157, Tau lukko 115). Syyskuuhun mennessä kalatiirat kävivät harvi naisiksi (Kuvat 156-157, Taulukko 115).
5.0 Kuva 156: Ste hir, muutto kevät 23, syksy 58 T H M H T K H E S L M J 4.0 3.0
2.0 1.0 0.0 +--+--t-+-.,,._.....,...-,...... ,.._.�...... ___._.,__ ... Räyskä Sterna caspia T H M H T K H E s L M J Räyskän kevätmuutto alkoi huhtikuun puolivälissä ja hui pentui kuun lopulla (Kuvat 154-155, Taulukko 114). Tou 20 Kuva 157: Ste hir, paik. ko-kesäkuun vaihteen huippu koskenee pesimättömiä kier kevät 88, syksy 270 televiä lintuja tai pitkillä kalastusmatkoilla olleita emoja 15 (Kuvat 154-155, Taulukko 114). Haliaksen alueella räyskä ei pesinyt, mutta poikueita havaittiin alueella kalajahdissa 10 heinäkuun lopussa ja elokuussa (Kuva 155). Syksyn pää muutto tapahtui pääosin elokuun aikana (Kuvat 154-155, 5 Taulukko 114). Kuva 154: Ste cas, muutto 0 M E M 3.0 kevät 28, syksy 12 T H H T K H s L J
2.0 Taulukko 115. Ste hir, muutto - migration KEVÄT 19 n=6 SYKSY 24 n=13 ka sd min max ka sd min max 5% 30.4. 6 24.4. 11.5. 27.7. 7 19.7. 10.8. 50% 8.5. 9 27.4. 22.5. 7.8. 8 31.7. 28.8. 95% 19.5. 17 5.5. 13.6. 20.8. 9 5.8. 8.9.
T H M H T K H E S L M J Lapintiira S. parasidisaea Kuva 155: Ste cas, paik. Lapintiira saapui huhti-toukokuun taitteessa (Kuvat 158- 3.0 kevät 28, syksy 58 159, Taulukko 116). Päämuutto tapahtui toukokuun alussa ajoittuen keskimäärin kalatiiraa muutamaa päivää myö 2.0 hemmäksi (Kuvat 158-159, Taulukko 116). Laji pesi run saana lähisaaristossa. Syysmuutto tapahtui pääosin heinä 1.0 kuun aikana ja elokuussa lapintiirat olivat jo harvalukuisia (Kuvat 158-159, Taulukko 116).
30 Kuva 158: Ste aea, muutto T H M H T K H E S L M J kevät 86, syksy 13
Taulukko 114. Ste cas, muutto - migration 20 KEVÄT 41 n=7 ka sd min max 5% 19.4. 5 12.4. 25.4. 10 50% 15.5. 13 24.4. 31.5. 95% 31.5. 7 20.5. 7.6. KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50 % 95 % 50 18.4. 20.5. 7.6. 49 17.7. 19.8. 4.9. T H M H T K H E S L M J
186 Tringa 3/2000 25 Kuva 159: Ste aea, paik. 12 Kuva 162: Cep gry, paik. kevät 418, syksy 148 kevät 18, syksy 27 20 9 15 6 10 5 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
Taulukko 116. Ste aea, muutto - migration Kesykyyhky Co!umba livia (domest.) KEVÄT 13 n=10 SYKSY 18 n=5 ka sd min max ka sd min max Pulujen liikehdintä oli vilkkainta keväällä huhtikuussa ja 5% 2.5. 5 26.4. 11.5. 18.7. 9 6.7. 1.8. syyskaudella heinä-elokuussa (Kuva 163, Taulukko 117). 50% 10.5. 7 3.5. 26.5. 25.7. 8 20.7. 7.8. Joulukuun piikki (Kuva 163) johtuu yhdestä havainnosta 95 % 15.5. 7 4.5. 27.5. 6.8. 7 26.7. 13.8. (21.12.1979 10m). Pulujen liikehdintä perustui ilmeisesti lähinnä Hangon kaupungin lintujen kiertelyyn.
10 Kuva 163: Col liv, muutto 8 kevät 3, syksy 35 Ruokki Alea torda 6 Ruokkeja liikkui pääosin kaukana avomerellä lähinnä tou ko-, kesä- ja heinäkuussa (Kuva 160). Suurimmat määrät 4 havaittiin heinäkuussa (Kuva 160). 2
8 Kuva 160: Ale tor, muutto 0 +-.....____..,_...._..J..._.��-�i.-...... u...,1.,1,....,,j...... L...... kevät 11, syksy 24 6 T H M H T K H E S L M J Taulukko 117. Col liv, muutto - migration 4 SYKSY 77 n=9 ka sd min max 5% 21.7. 16 3.7. 17.8. 50 % 7.8. 15 19.7. 28.8. 95 % 6.10. 40 20.8. 22.12. J KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50% 95% T H M H T K H E S L M 69 31.3. 22.4. 8.6. 95 18.7. 16.8. 21.10.
Riskilä Cepphusgrylle Runsaimmillaan riskilä oli Haliaksella talvisaikaan meren Uuttukyyhky C. oenas ollessa avoinna (Kuva 162). Laji ei pesinyt Haliaksella, Uuttukyyhkyn muutto alkoi keväisin maaliskuun alkupuo vaikkakin pieniä määriä tavattiin läpi koko vuoden (Kuvat lella ja huipentui huhtikuun alussa (Kuvat 164-165, Tau 161-162). Riskilöiden liikehdintä oli voimakkainta huhti lukko 118). Syysmuutto alkoi syyskuun alussa ja huipentui toukokuussa ja loka-marraskuussa (Kuva 161). lokakuun alussa (Kuvat 164-165, Taulukko 118).
1.0 Kuva 161: Cep gry, muutto 20 Kuva 164: Col oen, muutto kevät 6, syksy 5 0.8 kevät 94, syksy 258 15 0.6 10 0.4 0.2
0.0 ..-...... �� ...... L...1.11'4jl-JI.L_.u.uil4-l���U.Wl!JL.4i___. T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 187 Käki Cucu/us canorus 1.0 Kuva 165: Col oen, paik. Käen kevätmuutto alkoi toukokuun alkupuolella ja huipen kevät 7, syksy 9 0.8 tui kuun loppupuolella muuton jatkuessa aina kesäkuun al kupuolelle (Kuvat 168-169, Taulukot 120-121 ). Syys 0.6 muutto alkoi heinäkuussa päämuuton ajoittuessa elokuun loppupuolelle (Kuvat 168-169, Taulukot 120-121). Syys 0.4 kuun lopulla käkiä ei enää liiemmin näkynyt (Kuvat 168- 0.2 169). 0.0 0.8 T M T K E s L M J Kuva 168: Cuc can, muutto H H H kevät 1, syksy 12 0.6 Taulukko 118. Col oen, muutto - migration KEVÄT 45 n=19 SYKSY 50 n=21 0.4 ka sd min max ka sd min max 5% 24.3. 8 6.3. 4.4. 2.9. 18 22.7. 27.9. 50% 9.4. 7 27.3. 18.4. 4.10. 6 22.9. 14.10. 95 % 10.5. 16 12.4. 10.6. 22.10. 5 13.10. 1.11.
Sepelkyyhky � palumbus J Sepelkyyhkymuutto alkoi keväällä maaliskuun lopulla ja T H M H T K H E S L M huipentui huhtikuun puolivälin tietämillä (Kuvat 166-167, 1.2 Taulukko 119). Kierteleviä lintuja tavattiin läpi koko ke Kuva 169: Cuc can, paik. kevät 5, syksy 25 sän, mutta lajin ei todettu pesivän Haliaksella (Kuva 167). 0.9 Syysmuutto alkoi syyskuun puolivälissä ja huipentui syys kuun lopulla muutamaa päivää uuttukyyhkyä aikaisemmin 0.6 (Kuvat 166-167, Taulukko 119; vrt Kuvat 164-165, Tau lukko 118). Lokakuun puoliväliin mennessä sepelkyyhkyt 0.3 kävivät vähälukuisiksi (Kuvat 166-167, Taulukko 119).
2000 Kuva 166: Col pal, muutto T H M H T K H E S L M J kevät 1535, syksy 14717 1500 Taulukko 120. Cuc can, muutto - migration KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 1000 26 7.5. 23.5. 5.6. 52 6.8. 26.8. 13.9.
500 Taulukko 121. Cuc can, paikalliset - residents SYKSY 38 n=13 0 ka sd min max 5% 29.7. 10 14.7. 14.8. T M T K E s L M J· 50 % 17.8. 7 7.8. 3.9. H H H 95 % 5.9. 8 23.8. 24.9. 15 Kuva 167: Col pal, paik. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % kevät 88, syksy 127 29 12.5. 31.5. 14.6. 40 24.7. 19.8. 8.9. 12 Huuhka·a Bubo bubo 9 Huuhkajahavainnot painottuivat loppusyksyyn loka-mar raskuulle, mutta lajia tavattiin ajoittain myös talvisin ja ke 6 väisin (Kuva 170, Taulukko 122). 3 1.5 Kuva 170: Bub bub, paik. 0 1.2 kevät 1 , syksy 7 T M T K E s L M J H H H 0.9
Taulukko 119. Col pal, muutto - migration 0.6 KEVÄT 43 n=20 SYKSY 24 n=21 0.3 ka sd min max ka sd min max 5% 5.4. 5 28.3. 15.4. 17.9. 4 11.9. 26.9. 0. 0 +LWl4'1J�,U.Uiw,a.----4,__.,___,.______..j,..,6.ll�.....,_i.111q1� ...... 50% 21.4. 6 10.4. 30.4. 27.9. 4 16.9. 6.10. 95 % 17.5. 14 22.4. 18.6. 10.10. 4 3.10. 17.10. T H M H T K H E S L M J
188 Tringa 3/2000 Taulukko 122. Bub bub, paikalliset - residents Taulukko 125. Asi otu, rengastus - ringing SYKSY 5 % 50 % 95 % SYKSY 39 n=9 68 24.9. 24.10. 1.12. ka sd min max 5% 26.9. 13 1.9. 15.10. Lehtopöllö Strix aluco 50 % 20.10. 4 15.10. 29.10. Lehtopöllöjen harvat i��ithavainnot tehtiin pääosin huhti 95 % 4.11. 6 26.10. 17.11. kuussa syyshavaintojen painottuessa selvästi lokakuulle (Kuva 171, Taulukko 123). §!!Qp�llöA. flammea 0.4 Kuva 171: Str alu, paik. Keväiset suopöllöt havaittiin lähinnä huhtikuussa (Kuva kevät 0, syksy 6 174, Taulukko 126). Syysmuutto alkoi syyskuussa ja hui 0.3 pentui syys-lokakuun taitteessa (Kuva 174, Taulukko 126). Lajista tehtiin yksi talvihavainto (11.1.1998 1p, Kuva 174 ). 0.2 0.5 Kuva 174: Asi fla, paik. 0.4 kevät 2, syksy 7 0.3 T K J T H M H H E S L M 0.2 Taulukko 123. Str alu, paikalliset - residents 0.1 SYKSY 5 % 50 % 95 % 71 29.8. 22.10. 8.11. 0.0 Sarvipöllö Asio_otu_ ___s _ _ T H M H T K H E s L M J Keväisin harvalukuisen sarvipöllön tapasi useimmiten maalis-huhtikuussa (Kuvat 172-173, Taulukko 124). Syys Taulukko 126. Asi fla, paikalliset - residents muutto käynnistyi syyskuussa ja oli voimakkaimmillaan KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95% lokakuun loppupuolella (Kuvat 172-173, Taulukot 124- 64 5.4. 21.4. 8.6. 50 11.9. 4.10. 31.10. 125). Laji pesi vuonna 1999 Gåun metsikössä.
2.0 Kuva 172: Asi otu, paik. Helmipöllö Aegolius funereus kevät 3, syksy 31 Keväisin helmipöllö oli harvinaisuus, toisin kuin syksyllä 1.5 (Kuvat 175-176). Syysvaellus alkoi yleensä syyskuun lo pulla ja oli voimakkainta lokakuussa (Kuvat 17 5-17 6, Tau 1.0 lukot 127-128).
0.5 3.0 Kuva 175: Aeg fun, paik. 0.0 kevät 0, syksy 64 T H M H T K H E s L M J 2.0
3.0 Kuva 173: Asi otu, reng. kevät 1, syksy 24 1.0 2.0 0.0 T H M H T K H E s L M J
2.5 Kuva 176: Aeg fun, reng. 2.0 kevät 0, syksy 52 T H M H T K H E S L M J Taulukko 124. Asi otu, paikalliset - residents 1.5 SYKSY 42 n=11 1.0 ka sd min max 5% 25.9. 8 11.9. 7.10. 0.5 50 % 22.10. 4 17.10. 30.10. 95 % 5.11. 6 27.10. 17.11. 0.0 KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 67 16.3. 4.4. 22.5. 49 19.9. 21.10. 7.11. T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 189 Taulukko 127. Aeg fun, paikalliset - residents 1.6 Kuva 179: Jyn tor, paik. SYKSY 36 n=17 kevät 20, syksy 16 ka sd min max 1.2 5% 25.9. 4 21.9. 10.10. 50% 13.10. 6 3.10. 23.10. 95% 31.10. 4 26.10. 6.11.
Taulukko 128. Aeg fun, rengastus - ringing SYKSY 36 n=16 ka sd min max 5 % 25.9. 5 18.9. 9.10. 50 % 12.10. 7 28.9. 23.10. T H M H T K H E S L M J 95% 31.10. 4 26.10. 9.11.
Tervapääsky Apus apus Taulukko 130. Jyn tor, paikalliset - residents Tervapääskyjen kevätmuutto alkoi toukokuun puolivälin KEVÄT 37 n=8 SYKSY 40 n=6 tietämillä ja huipentui touko-kesäkuun taitteessa (Kuvat ka sd min max ka sd min max 5% 6.5. 12 27.4. 1.6. 19.7. 9 3.7. 27.7. 177-178, Taulukko 129). Laji pesi vuosittain Tulliniemellä 50% 22.5. 10 13.5. 15.6. 8.8. 6 2.8. 17.8. vapaasataman rakennuksissa ja kesäisin laji havaittiin päi 95% 12.6. 8 4.6. 23.6. 27.8. 8 14.8. 6.9. vittäin aseman ilmatilassa hyönteispyynnissä (Kuvat 177- 178). Syysmuuton huippu ajoittui elokuun alkuun ja syys kuun alkupäiviin mennessä laji oli käynyt vähälukuiseksi Palokärki Dryocopus martius (Kuvat 177-178, Taulukko 129). Yksittäisiä palokärkiä tavattiin harvakseltaan läpi koko ke vään (Kuvat 180-181, Taulukko 132). Selvästi voimak Kuva 177: Apu apu, muutto kaampi syysliikehdintä alkoi elokuussa ja oli vilkkaimmil laan syyskuussa (Kuvat 180-182, Taulukot 131-132). 150 kevät 293, syksy 1315 120 1.0 90 Kuva 180: Dry mar, muutto 0.8 kevät 0, syksy 14 60 0.6 30 0 +---+-.--+-...... ,-+...:...L'lll'-'--+---4..,....-+---4-+---+ 0.4 T H M H T K H E S L M J 0.2 150 Kuva 178: Apu apu, paik. 0.0 kevät 577, syksy 1948 T M T K E s L M J 120 H H H
90 1.0 Kuva 181: Dry mar, paik. kevät 3, syksy 31 60 0.8
30 0.6 0 ------...... �------0.4 T H M H T K H E S L M J 0.2
Taulukko 129. Apu apu, muutto - migration 0.0 T M T K E s L M J KEVÄT 23 n=18 SYKSY 31 n=19 H H H ka sd min max ka sd min max 5% 20.5. 6 10.5. 1.6. 22.7. 14 2.7. 27.8. 0.4 50% 30.5. 7 16.5. 16.6. 2.8. 15 2.7. 30.8. Kuva 182: Dry mar, reng. 95% 12.6. 10 25.5. 30.6. 22.8. 10 6.8. 9.9. kevät 0, syksy 7 0.3 Käenpiika Jynx torquilla Ensimmäiset käenpiiat saapuivat huhtikuun lopulla ja pää 0.2 muutto ajoittui toukokuun ensimmäiselle puoliskolle (Kuva 179, Taulukko 130). Laji pesi harvinaisena, mutta ei 0.1 läheskään joka vuosi. Syysmuutto alkoi heinäkuun lopulla ja painottui elokuun alkupuoleen (Kuva 179, Taulukko 0.0 130). T H M H T K H E s L M J
190 Tringa 3/2000 Taulukko 131. Dry mar, muutto - migration 133). Syksyisin suurempia määriä havaittiinkin heinäkuun lopulta aina lokakuulle, mutta joinakin vuosina käpytikat SYKSY 5 % 50 % 95% 67 24.8. 22.9. 30.10. eivät vaeltaneet ollenkaan(Kuvat 183-185, Taulukko 133).
Taulukko 132. Dry mar, paikalliset - residents Pikkutikka 0. minor Keväisin lähinnä huhtikuussa havaittiin heikkoa pikkutik SYKSY 69 n=14 kaliikehdintää (Kuvat 186-188, Taulukko 134). Syksyinen ka sd min max 5% 16.8. 11 28.7. 4.9. usein voimakkaampi vaellus alkoi heinä-elokuussa ja hui 50 % 18.9. 9 6.9. 6.10. pentui syyskuun lopulla - lokakuussa (Kuvat 186-188, 95% 24.10. 16 29.9. 17.11. Taulukko 134-135). KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95% 95 18.3. 8.5. 21.6. 80 14.8. 18.9. 2.11. 3.0 Kuva 186: Den min, muutto Käpytikka Dendrocopos major kevät 1, syksy 74 Käpytikka talvehti Haliaksella ja keväisin käpytikkamää 2.0 rät olivat pieniä(Kuvat 183-185). Heikkoa liikehdintää ha vaittiin lähinnä huhtikuussa (Kuvat 183-185, Taulukko 1.0 10 Kuva 183: Den maj, muutto 8 kevät 2, syksy 95 J 6 T H M H T K H E S L M 0.8 4 Kuva 187: Den min, paik. kevät 4, syksy 27 2 0.6 0 0.4 T H M H T K H E s L M J 2.5 Kuva 184: Den maj, pai k. kevät 8, syksy 50 2.0 1.5 T H M H T K H E S L M J
1.0 1.0 Kuva 188: Den min, reng. 0.5 0.8 kevät 0, syksy 18 0.0 0.6 T M T K s M H H H E L J 0.4 Kuva 185: Den maj, reng. 0.2 1.5 kevät 0, syksy 20 0.0 1.2 T H M H T K H E s L M J 0.9 0.6 Taulukko 134. Den min, muutto - migration 0.3 SYKSY 48 n=9 ka sd min max 0.0 5 % 7.9. 19 28.7. 22.9. 50 % 3.10. 12 14.9. 22.10. M K E M T H H T H s L J 95% 25.10. 4 18.10. 31.10. Taulukko 133. Den maj, muutto - migration Taulukko 135. Den min, paikalliset - residents SYKSY 71 n=15 SYKSY 74 n=11 ka sd min max ka sd min max 5% 10.8. 18 18.7. 20.9. 5% 18.8. 25 14.7. 25.9. 50% 17.9. 16 7.8. 14.10. 50 % 23.9. 26 29.7. 21.10. 95 % 20.10. 7 9.10. 3.11. 95 % 30.10. 12 7.10. 19.11. KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95% KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95% 51 4.4. 28.4. 25.5. 85 29.7. 14.9. 22.10. 47 24.3. 17.4. 12.5. 97 28.7. 30.9, 2.11.
Tringa 3/2000 191 �o�!_'l!!_�k-�_Picoides tridactyl�-- Kiuru Alauda arvensis Pohjantikka ei ollut jokavuotinen Haliaksella ja yksilö Kiurun kevätmuutto alkoi maaliskuun alkupuolella ja pää määrät vaihtelivat suuresti vuosittain. Valtaosa havainnois muutto ajoittui huhtikuun alkuun (Kuvat 192-193, Tauluk ta tehtiin lokakuussa (Kuva 189, Taulukko 136). Kevätha ko 138). Kevätmuuttoa vaisumpi syysmuutto ajoittuisyys vaintoja ei tehty ainuttakaan (Kuva 189). lokakuun taitteeseen (Kuvat 192-193, Taulukko 138). Mar raskuussa kiuru alkoi olla vähälukuinen (Kuvat 192-193). Suuri paikallispiikki maaliskuussa (Kuva 193) johtuu Kuva 189: Pic tri, muutto 1.5 poikkeuksellisensuuresta paikallismäärästä ( 13.3 .89 62p). kevät 0, syksy 12 Kiuru pesi yhtenä vuotena Gåun niityllä.
1.0 Kuva 192: Ala arv, muutto 60 kevät 637, syksy 149
40
T H M H T K H E S L M J
Taulukko 136. Pic tri, muutto - migration SYKSY 30 n=5 J ka sd min max T H M H T K H E S L M 5% 28.9. 8 18.9. 9.10. 50% 17.10. 3 14.10. 20.10. 20 95 % 28.10. 5 23.10. 5.11. Kuva 193: Ala arv, paik. kevät 96, syksy 23 15
Kangaskiuru Lullula arborea 1 o Keväisin kangaskiurun päämuutto ajoittui huhtikuun al- kuun (Kuvat 190-191, Taulukko 137). Syysmuutto alkoi 5 syyskuun alkupuolella ja huipentui syys-lokakuun taittees- sa (Kuvat 190-191, Taulukko 137). o ....___.Jffl.�:.:::.��� ...... _..-��-+_. 20 T H M H T K H E S L M J Kuva 190: Lul arb, muutto Taulukko 138. Ala arv, muutto - migration 15 kevät 16, syksy 166 KEVÄT 38 n=20 SYKSY 27 n=21 ka sd min max ka sd min max 10 5% 24.3. 8 7.3. 5.4. 23.9. 4 17.9. 30.9. 50% 6.4. 6 26.3. 19.4. 5.10. 7 25.9. 25.10. 95% 1.5. 8 14.4. 17.5. 20.10. 6 11.10. 1.11. 5 Törmäpääsky Riparia riparia 0 Kevätmuutto käynnistyi toukokuun puoleen väliin men T H M H T K H E s L M J nessä ja huippu oli kuun loppupuolella (Kuvat 194-195, 1.0 Kuva 191: Lul arb, paik. 20 Kuva 194: Rip rip, muutto kevät 3, syksy 7 0.8 kevät 24, syksy 218 15 0.6 10 0.4
0.2 5
0.0 0 T M T K E s L M J H H H T H M H T K H E s L M J Taulukko 137. Lul arb, muutto - migration Taulukko 139. Rip rip, muutto - migration KEVÄT 33 n=6 SYKSY 33 n=21 KEVÄT 23 n=10 SYKSY 39 n=20 ka sd min max ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 30.3. 5 26.3. 5.4. 16.9. 5 7.9. 27.9. 5% 14.5. 3 9.5. 21.5. 30.7. 12 5.7. 20.8. 50% 12.4. 8 3.4. 24.4. 1.10. 5 25.9. 12.10. 50 % 23.5. 5 16.5. 29.5. 17.8. 9 5.8. 7.9. 95% 5.5. 8 29.4. 17.5. 19.10. 6 4.10. 29.10. 95 % 5.6. 6 29.5. 19.6. 8.9. 8 20.8. 17.9.
192 Tringa 3/2000 Taulukko 139). Voimakkain syysmuutto ajoittui elokuulle 200 Kuva 198: Del urb, muutto (Kuvat 194-195, Taulukko 139). kevät 106, syksy 1168 150 10 Kuva 195: Rip rip, paik. 100 8 kevät 9, syksy 61 6 50
4 0 2 T H M H T K H E s L M J
0 ..,____._.__._ .....�.,__...._____. '-'4-_.,...._,._--'<.,._..... 40 Kuva 199: Del urb, paik. T H M H T K H E S L M J kevät 244, syksy 903 30 t!_aar�pääsky Hirundo rustica Kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja pääjoukot matkasi 20 vat toukokuun lopulla (Kuvat 196-197, Taulukko 140). Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja huipentui elo-syys 10 kuun taitteessa (Kuvat 196-197, Taulukko 140). Laji pesi useana vuotena vanhassa venevajassa sekä säännöllisesti 0 Tulliniemen vapaasataman taloissa. T H M H T K H E s L M J 150 Kuva 196: Hir rus, muutto Taulukko 141. Del urb, muutto - migration 120 kevät 227, syksy 2227 KEVÄT 23 n=16 SYKSY 28 n=21 ka sd min max ka sd min max 90 5% 7.5. 4 1.5. 18.5. 7.8. 9 23.7. 20.8. 50% 25.5. 7 13.5. 4.6. 23.8. 7 9.8. 5.9. 60 95% 3.6. 5 26.5. 12.6. 4.9. 6 19.8. 20.9. 30 Metsäkirvinen Anthus trivialis 0 Metsäkirvisten kevätmuutto alkoi huhtikuun lopussa ja huipentui toukokuun puoliväliin mennessä (Kuvat 200- T H M H T K H E s L M J 202, Taulukko 142). Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja päämuutto tapahtui elokuun loppupuolella (Kuvat 200- 30 Kuva 197: Hir rus, paik. kevät 272, syksy 956 Kuva 200: Ant tri, muutto 500 20 kevät 239, syksy 6429 400 10 300 200 100 T H M H T K H E S L M J 0 Taulukko 140. Hir rus, muutto - migration T H M H T K H E s L M J KEVÄT 24 n=18 SYKSY 49 n=21 ka sd min max ka sd min max 12 5% 8.5. 4 30.4. 16.5. 11.8. 9 26.7. 27.8. Kuva 201: Ant tri, paik. 50% 18.5. 6 9.5. 31.5. 31.8. 6 17.8. 8.9. kevät 74, syksy 261 95 % 1.6. 7 9.5. 12.6. 29.9. 7 9.9. 10.10. 9
6 B_ä�!��pääsky Delichon urbica Räystäspääskyn kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja huipentui toukokuun lopulla (Kuvat 198-199, Taulukko 3 141 ). Syysmuuton huippu havaittiin elokuun lopulla (Kuvat 198-199, Taulukko 141). Laji pesi säännöllisesti 0 Tulliniemen luotsiasemanja vapaasataman rakennuksissa. T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 193 202, Taulukko 142). Laji ei ollut läheskään jokavuotinen La inkirvinen A. cervinus pesimälaji. Keväisin lapinkirvinen oli harvinaisuus (Kuvat 205-206). Syksyisin muutto alkoi elokuun lopulla ja päämuutto ajoit 2.0 tui syyskuun alkupuolelle (Kuvat 205-206, Taulukot 144- Kuva 202: Ant tri, reng. 145). Lokakuussa laji oli jo harvinainen (Kuvat 205-206, kevät 3, syksy 35 Taulukot 144-145). 1.5 3.0 1.0 Kuva 205: Ant cer, muutto kevät 0, syksy 31 0.5 2.0
T H M H T K H E S L M J 1.0 Taulukko 142. Ant tri, muutto - migration 0.0 KEVÄT 23 n=18 SYKSY 31 n=21 ka sd min max ka sd min max T H M H T K H E s L M J 5% 26.4. 6 20.4. 10.5. 13.8. 4 6.8. 21.8. 50% 8.5. 4 1.5. 17.5. 27.8. 6 15.8. 6.9. 1.0 95% 20.5. 7 7.5. 2.6. 13.9. 6 3.9. 27.9. Kuva 206: Ant cer, paik. 0.8 kevät 0, syksy 11 Niittykirvinen A. pratensis 0.6 Muutto alkoi maalis-huhtikuun taitteessa (Kuvat 203-204, Taulukko 143). Päämuutto tapahtui huhtikuun lopulla 0.4 (Kuvat 203-204, Taulukko 143). Laji pesi harvalukuisena 0.2 aseman alueella. Syysmuutto alkoi syyskuun alussa ja hui pentui syys-lokakuun taitteessa (Kuvat 203-204, Taulukko 0.0 143). Lokakuun voimakas piikki (Kuva 203) johtuu Suo T M T K E s L M J men ennätysmuutosta (12.10.98, 11481m). H H H
600 Kuva 203: Ant pra, muutto Taulukko 144. Ant cer, muutto - migration kevät 181, syksy 4343 SYKSY 20 n=17 450 ka sd min max 5% 29.8. 4 21.8. 8.9. 50% 7.9. 2 5.9. 12.9. 300 95% 19.9. 4 13.9. 27.9.
150 Taulukko 145. Ant cer, paikalliset - residents SYKSY 5 % 50 % 95% 0 ...,____,._.,___..,""'°"ill�-+--4-+-_...,"------<.__�---4�♦ 32 25.8. 7.9. 26.9. T H M H T K H E S L M J 12 Luotokirvinen A. petrosus Kuva 204: Ant pra, pai k. Luotokirvinen aloitti kevätmuuttonsa huhtikuun alussa ja kevät 126, syksy 337 9 eniten niitä nähtiin kuun puolivälissä (Kuvat 207-208, Tau lukot 146-147). Syysmuutto oli vaatimatonta läpi koko 6 syyskauden, heikko huippu sattui syyskuun alkupuolelle (Kuvat 207-208, Taulukot 146-147). 3 0.6 Kuva 207: Ant pet, muutto 0 kevät 5, syksy 4 T H M H T K H E s L M J 0.4
Taulukko 143. Ant pra, muutto - migration 0.2 KEVÄT 30 n=20 SYKSY 31 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 3.4. 5 25.3. 9.4. 14.9. 6 1.9. 24.9. 50 % 17.4. 5 7.4. 23.4. 27.9. 5 21.9. 11.10. 95 % 3.5. 7 19.4. 18.5. 15.10. 5 6.10. 28.10. T H M H T K H E S L M J
194 Tringa 3/2000 Västäräkki 1.0 Motacilla alba Kuva 208: Ant pet, paik. Västäräkkien kevätmuutto alkoi huhtikuun alusta ja kevät 0.8 kevät 8, syksy 6 muuton huippu havaittiin kuun lopulla (Kuvat 211-212, Taulukko 150). Västäräkki kuului Haliaksen pesimälajis 0.6 toon (Kuva 212). Syysmuutto alkoi elokuussa ja päämuutto 0.4 havaittiin syyskuun alkupuoliskolla (Kuvat 211-212, Tau lukko 150). 0.2
0.0 ...... L-+-' 120 Kuva 211: Mot alb, muutto J kevät 367, syksy 2108 T H M H T K H E S L M 90 Taulukko 146. Ant pet, muutto - migration KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 60 60 31.3. 15.4. 30.5. 81 5.8. 4.9. 25.10. 30 Taulukko 147. Ant pet, paikalliset - residents KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 0 59 17.3. 14.4. 15.5. 106 26.7. 8.9. 9.11. T H M H T K H E s L M J Keltavästäräkki M. flava 20 Kuva 212: Mot alb, paik. Kevätmuutto tapahtui pääosin toukokuun lopulla (Kuvat kevät 391, syksy 782 209-210, Taulukot 148-149). Kevätmuuttoa voimakkaam 15 pi syysmuutto ajoittui lähinnä elokuulle (Kuvat 209-210, Taulukot 148-149). 10 300 Kuva 209: Mot fla, muutto 5 kevät 45, syksy 4895 200 0 T H M H T K H E s L M J 100 Taulukko 150. Mot alb, muutto - migration KEVÄT 23 n=20 SYKSY 47 n=21 ka sd min max ka sd min max J 5% 13.4. 6 3.4. 25.4. 14.8. 8 5.8. 5.9. T H M H T K H E S L M 50 % 22.4. 5 12.4. 2.5. 12.9. 5 2.9. 23.9. 95 % 5.5. 6 24.4. 18.5. 30.9. 4 26.9. 10.10. 60 Kuva 210: Mot fla, paik. kevät 17, syksy 485 40 Tilhi Bombycilla garrulus Tilhen kevätmuutto tapahtui maalis-huhtikuussa (Kuvat 20 213-214, Taulukot 151-152). Syysmuutto alkoi syys-loka kuun taitteessa (Kuvat 213-215, Taulukot 151-152). Pää muutto tapahtui loka-marraskuussa ja hyvinä pihlajanmar 0 javuosina havaittiin toinen huippu keskitalvella (Kuvat 213-214, Taulukot 151-152). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja T M T K E s L M J H H H syyskausi 1.7.-29.2. Taulukko 148. Mot fla, muutto - migration Kuva 213: Born gar, muutto KEVÄT 19 n=12 SYKSY 24 n=21 300 ka sd min max ka sd min max kevät 41, syksy 4330 5% 9.5. 3 4.5. 14.5. 12.8. 4 6.8. 21.8. 50% 18.5. 6 10.5. 28.5. 23.8. 5 15.8. 31.8. 95% 29.5. 7 16.5. 8.6. 5.9. 4 27.8. 14.9.
Taulukko 149. Mot fla, paikalliset - residents KEVÄT 18 n=7 SYKSY 26 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 10.5. 5 2.5. 18.5. 11.8. 7 21.7. 26.8. 50 % 18.5. 3 15.5. 22.5. 25.8. 3 20.8. 1.9. J 95 % 28.5. 7 17.5. 8.6. 6.9. 5 26.8. 16.9. T H M H T K H E S L M
Tringa 3/2000 195 2.0 80 Kuva 214: Born gar, paik. Kuva 217: Tro tro, reng. kevät 16, syksy 942 kevät 1 , syksy 44 60 1.5
40 1.0
20 0.5
0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
3.0 Kuva 215: Born gar reng. Taulukko 153. Tro tro, paikalliset - residents kevät 0, syksy 28 KEVÄT 42 n=9 SYKSY 41 n=21 ka sd min max ka sd min max 2.0 5% 3.4. 6 26.3. 15.4. 15.9. 10 7.8. 26.9. 50% 20.4. 6 9.4. 29.4. 6.10. 4 1.10. 16.10. 95 % 16.5. 15 30.4. 19.6. 26.10. 6 15.10. 2.11. 1.0 Taulukko 154. Tro tro, rengastus - ringing SYKSY 40 n=18 ka sd min max 5% 14.9. 13 4.8. 30.9. T H M H T K H E S L M J 50% 6.10. 4 29.9. 16.10. 95 % 24.10. 6 15.10. 5.11. Taulukko 151. Born gar, muutto - migration SYKSY 36 n=20 ka sd min max 5 % 15.10. 9 1.10. 30.10. 50% 30.10. 22 15.10. 24.1. 95 % 20.11. 34 26.10. 7.2. KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % 39 17.3. 2.4. 25.4. 40 8.10. 23.10. 17.11. Rautiainen Prunella modularis Kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja huipentui kuun jäl Taulukko 152. Born gar, paikalliset - residents kipuoliskolla (Kuvat 218-220, Taulukot 155-157). Syys SYKSY 50 n=20 muutto alkoi syyskuun alussa ja pääjoukot matkasivat sa ka sd min max man kuun aikana (Kuvat 218-220, Taulukot 155-157). 5% 17.10. 11 30.9. 8.11. 50% 7.11. 24 13.10. 13.1. 95 % 7.12. 38 31.10. 27.2. 40 KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95 % Kuva 218: Pru mad, muutto 53 5.3. 30.3. 27.4. 92 7.10. 31.10. 9.1. kevät 111, syksy 524 30
20 �eukaloinen Troglodytestroglodytes Keväinen päämuutto ajoittui huhtikuun loppupuolelle 10 (Kuvat 216-217, Taulukot 153-154). Syysmuutto alkoi syyskuun alussa ja huippu havaittiin lokakuun alussa 0 (Kuvat 216-217, Taulukot 153-154). T H M H T K H E s L M J 6 6 Kuva 216: Tro tro, paik. Kuva 219: Pru mad, paik. kevät 26, syksy 175 kevät 46, syksy 120 4 4
2 2
0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
196 Tringa 3/2000 ajoittui syys-lokakuun taitteeseen (Kuvat 221-222, Taulu 3.0 Kuva 220: Pru mod, reng. kot 158-159). Punarinta pesi Tulliniemellä harvalukuisena kevät 4, syksy 43 vuosittain. Taulukko 158. Eri rub, paikalliset - residents KEVÄT 38 n=20 SYKSY 56 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 7.4. 7 23.3. 17.4. 26.8. 15 21.7. 11.9. 50 % 24.4. 6 17.4. 6.5. 28.9. 5 20.9. 11.10. 95 % 15.5. 14 24.4. 24.6. 21.10. 6 14.10. 5.11.
Taulukko 159. Eri rub, rengastus - ringing T H M H T K H E S L M J SYKSY 45 n=21 Taulukko 155. Pru mod, muutto - migration ka sd min max 5% 4.9. 7 15.8. 24.9. KEVÄT 31 n=18 SYKSY 34 n=21 50 % 27.9. 6 14.9. 6.10. ka sd min max ka sd min max 95 % 19.10. 4 14.10. 29.10. 5% 8.4. 7 23.3. 19.4. 6.9. 4 1.9. 14.9. 50% 22.4. 6 10.4. 30.4. 20.9. 5 10.9. 28.9. Satakieli Luscinia luscinia 95 % 8.5. 7 24.4. 20.5. 10.10. 6 28.9. 21.10. Toukokuun alkupuolella alkanut satakielien kevätmuutto huipentui kuun lopussa (Kuvat 223-224). Laji pesi aseman Taulukko 156. Pru mod, paikalliset - residents alueella muutaman parin voimin. Syysmuutto oli huomaa KEVÄT 45 n=15 SYKSY 39 n=21 maton ja pesivät linnut katosivat heinäkuun lopun ja elo ka sd min max ka sd min max kuun aikana (Kuvat 223-224). 5% 5.4. 6 29.3. 17.4. 6.9. 6 18.8. 17.9. 50% 22.4. 5 12.4. 30.4. 23.9. 5 16.9. 1.10. 6 95 % 20.5. 8 12.5. 7.6. 15.10. 9 29.9. 30.10. Kuva 223: Lus lus, paik. kevät 64, syksy 33 Taulukko 157. Pru mod, rengastus - ringing 4 SYKSY 31 n=17 ka sd min max 5 % 8.9. 7 17.8. 17.9. 50% 21.9. 5 13.9. 29.9. 95% 9.10. 11 28.9. 6.11. KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 40 3.4. 21.4. 13.5. 34 7.9. 21.9. 11.10. J Punarinta Erithacus rubecula T H M H T K H E S L M Punarinnat saapuivat keskimäärin huhtikuun alussa ja ke 2.5 väthuippu havaittiin kuun lopulla (Kuvat 221-222, Tauluk Kuva 224: Lus lus, reng. ko 158). Syysmuutto alkoi syyskuun alussa ja päämuutto 2.0 kevät 5, syksy 5 1.5 50 Kuva 221: Eri rub, paik. kevät 458, syksy 805 1.0 40 0.5 30 ..___._.____..._._w.��llllJJI��-...... ____.-.____. 20 0.0 H M J 10 T H T K H E S L M
0 ...... 4-----4_..:�-.....:::a::::�-�--#>_,.....,._ .. Sinirinta L. svecica Muutto ajoittui keväällä toukokuulle ja huipentui kuun T H M H T K H E S L M J puolivälissä (Kuva 225). Syysmuutto alkoi elokuussa ja Kuva 222: Eri rub, reng. 6 Kuva 225: Lus sve, paik. kevät 73, syksy 361 15 kevät 18, syksy 5 4
T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 197 päämuutto tapahtui syyskuun alussa (Kuvat 225, Taulukko huipentui kuun lopulla (Kuvat 228-229, Taulukot 163- 160). 165). Syyskuun alun jälkeen laji oli harvalukuinen (Kuvat 228-229, Taulukot 163-165). Taulukko 160. Lus sve, paikalliset - residents KEVÄT 11 n=6 ka sd min max Kuva 228: Sax rub, paik. 5% 11.5. 4 4.5. 16.5. 10 kevät 38, syksy 92 50% 16.5. 3 13.5. 22.5. 95% 22.5. 5 16.5. 27.5. 8 KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95 % 6 15 9.5. 16.5. 24.5. 30 23.8. 5.9. 22.9. 4 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 2 Muutto alkoi keväisin toukokuun alussa ja huipentui kuun puolivälissä (Kuvat 226-227, Taulukot 161-162). Syksyi 0 sin leppälintujen muutto käynnistyi elokuun puolivälissä ja T M T K E s L M J huippu ajoittui syyskuun alkuun (Kuvat 226-227, Taulukot H H H 161-162). Lokakuussa leppälinnut olivat jo vähälukuisia 1.5 Kuva 229: Sax rub, reng. (Kuvat 226-227, Taulukot 161-162). kevät 3, syksy 8
6 Kuva 226: Pho pho, paik. 1.0 kevät 47, syksy 71 4 0.5
T H M H T K H E S L M J
Taulukko 163. Sax rub, muutto - migration J T H M H T K H E S L M SYKSY 5% 50% 95 % 27 7.8. 27.8. 3.9. 5.0 Kuva 227: Pho pho, reng. 4.0 kevät 14, syksy 43 Taulukko 164. Sax rub, paikalliset - residents KEVÄT 21 n=14 SYKSY 31 n=21 3.0 ka sd min max ka sd min max 5% 6.5. 4 28.4. 12.5. 9.8. 4 2.8. 17.8. 50% 16.5. 3 1.5. 23.5. 24.8. 5 16.8. 5.9. 95% 29.5. 6 16.5. 8.6. 9.9. 5 4.9. 23.9.
Taulukko 165. Sax rub, rengastus - ringing SYKSY 5 % 50% 95% T H M H T K H E S L M J 28 10.8. 23.8. 7.9.
Taulukko 161. Pho pho, paikalliset - residents Kivitasku Oenanthe oenanthe KEVÄT 20 n=16 SYKSY 45 n=21 Keväällä muutto voimistui huhtikuun loppupuolella ja suu ka sd min max ka sd min max rimmat määrät havaittiin toukokuun alussa (Kuvat 230- 5% 6.5. 5 28.4. 18.5. 17.8. 11 23.7. 1.9. 50% 16.5. 6 10.5. 3.6. 4.9. 5 26.8. 14.9. 231, Taulukko 166). Laji pesii harvalukuisena aseman ym 95% 27.5. 6 16.5. 7.6. 30.9. 9 15.9. 26.10. päristössä (Kuva 231). Syysmuutto alkoi elokuun alkupuo-
Kuva 230: Oen oen, muutto Taulukko 162. Pho pho, rengastus - ringing 1.2 kevät 8, syksy 13 KEVÄT 22 n=6 SYKSY 39 n=17 ka sd min max ka sd min max 0.9 5% 8.5. 6 30.4. 18.5. 19.8. 6 6.8. 1.9. 50% 15.5. 5 8.5. 22.5. 6.9. 5 31.8. 16.9. 95 % 30.5. 8 20.5. 12.6. 27.9. 8 13.9. 19.10. 0.6
Pensastasku Saxicola rubetra Leppälinnun tapaan kevätmuutto käynnistyi toukokuun alussa ja huippu saavutettiin kuun puolivälissä (Kuvat 228- J 229, Taulukko 163). Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja T H M H T K H E S L M
198 Tringa 3/2000 Bunkkeri on aseman kes keisimpiä paikkoja. Nä köalaa rajoittavia puita joudutaan raivamaan lä hes vuosittain, jotta ha vainnointiolosuhteet säi lyisivät vuosittain saman laisina. © Pekka J. Nikan de,:
Rengastus antaa paljon tietoa lajeista, joiden ha vainnointi olisi muuten hankalaa tai jopa mahdo tonta. Esimerkiksi vael luslajien määrät, kunto, ikä- ja sukupuolijakau mat selviävät rengastus ten avulla. © Pekka J. Nikande,: •
Asemarakennus on pal vellut vuosikaudet miehit täjiä. Asemaa on kunnos tettu pikkuhiljaa vuosien varrella ja aseman värikin on muuttunut punaisesta keltaiseen. Tässä asema alkuaikojen kunnossaan. © Pekka J. Nikande,:
Tringa 3/2000 199 lella ja huipentui kuun lopulla (Kuvat 230-231, Taulukko leen syys-lokakuun taitteessa (Kuvat 232-234, Taulukko 166). Syyskuun loppuun mennessä laji oli käynyt vähälu 167). Muutto huipentui keskimäärin lokakuun loppupuo kuiseksi (Kuvat 230-231, Taulukko166). lella, mutta joinakin leudompina vuosina päämuutto jatkui aina mmnskuun alkuun asti (Kuvat 232-234, Taulukko 6 Kuva 231: Oen oen, paik. 167). Yksittäisiä mustarastaita havaittiin talvisin (Kuva kevät 105, syksy 108 233). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. Taulukko 167. Tur mer, muutto - migration KEVÄT 30 n=19 SYKSY 30 n=10 ka sd min max ka sd min max 5% 1.4. 6 15.3. 10.4. 2.10. 27 27.7. 6.11. 50 % 10.4. 7 27.3. 19.4. 20.10. 12 3.10. 6.11. 95 % 30.4. 11 16.4. 8.6. 31.10. 9 17.10. 17.11.
T H M H T K H E S L M J '3_äkättirastas T pilaris ____ _ Kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja huipentui kuun lop Taulukko 166. Oen oen, muutto - migration pupuoliskolla (Kuvat 235-236, Taulukko 168). Laji pesi yleisenä aseman alueella ja keskikesällä havaittiin pientä KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 29 22.4. 4.5. 21.5. 43 5.8. 27.8. 17.9. liikehdintää (Kuvat 236-237). Syysmuutto voimistui loka kuun alussa huipenten kuun loppupuolella ja jatkui usein Mustarastas Turdus merula ma1nskuulle asti (Kuvat 235-237, Taulukko 168). Hyvinä Kevätmuutto alkoi maaliskuun lopulla ja huippu havaittiin pihlajanmarjavuosina räkäteillä havaittiin tilhien tapaan huhtikuun alussa (Kuvat 232-234, Taulukko 167). Laji pesi toinen muuton huippu keskitalvella (Kuvat 235-236, Tau aseman alueella (Kuva 233). Syysmuutto alkoi liikehdin lukko 168). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. nällä heinä-elokuussa (Kuvat 233-234) ja voimistui uudel-
25 Kuva 235: Tur pii, muutto Kuva 232: Tur mer, muutto 600 20 kevät 89, syksy 63 kevät 1729, syksy 7079 15 400 10 200 5 0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J 12 Kuva 233: Tur mer, paik. 120 Kuva 236: Tur pii, paik. kevät 301, syksy 199 kevät 285, syksy 1251 9 90
6 60
3 30
0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
6 Kuva 234: Tur mer, reng. 5.0 Kuva 237: Tur pii, reng. kevät 18, syksy 24 4.0 kevät 7, syksy 38 4 3.0 2.0 2 1.0 0.0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 200 Taulukko 168. Tur pil, muutto - migration Taulukko 170. Tur phi, paikalliset - residents KEVÄT 19 n=20 SYKSY 48 n=21 KEVÄT 43 n=20 SYKSY 65 n=21 ka sd min max ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 8.4. 7 28.3. 22.4. 21.9. 25 2.8. 17.10. 5% 9.4. 6 24.3. 20.4. 16.8. 22 17.7. 14.9 50% 19.4. 5 9.4. 30.4. 20.10. 7 10.10. 5.11. 50% 26.4. 7 16.4. 11.5. 30.9. 6 17.9. 9.10. 95% 27.4. 6 16.4. 8.5. 7.11. 26 20.10. 23.1. 95 % 22.5. 15 1.5. 25.6. 19.10. 7 12.10. 3.11.
Taulukko 171. Tur phi, rengastus - ringing KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95 % Laulura�tas[QQi!oine/os 39 13.4. 23.4. 22.5. 53 23.8. 27.9. 15.10. Muutto alkoi keväällä huhtikuun alussa ja huippu saavutet tiin kuun loppupuolella (Kuvat 238-240, Taulukot 169- 171). Syysmuutto voimistui syyskuun alkupuolella ja pää muutto ajoittui syys-lokakuun taitteeseen (Kuvat 238-240, Taulukot 169-171). Mainskuussa laulurastaat olivat jo vä �unakylkirastas J__ ili_ac_u_s __ _ _ hälukuisia (Kuvat 238-240, Taulukot 169-171). Kevätkau Kevätmuutto alkoi punakyljillä lajitovereidensa mukaises si 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. ti huhtikuun alusta ja huipentui huhtikuun loppupuolella (Kuvat 241-243, Tauluko{ 172-174). Laji pesi harvalu kuisena Tulliniemellä (Kuva 242). Syysmuutto voimistui 30 syyskuun puolivälissä ja huipentui lokakuun ensimmäisel Kuva 238: Tur phi, muutto lä puoliskolla (Kuvat 241-243, Taulukot 172-174). Voi kevät 109, syksy 89 makkaat piikit sekä keväällä että syksyllä johtuvat poik 20 keuksellisen voimakkaista muutoista (19 .4.80 3 5724 m ja 29.10.89 5004m, Kuva 241 ). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syys kausi 1.7.-29.2. 10 Kuva 241: Tur ili, muutto 2500 kevät 3266, syksy 582 0 2000 T H M H T K H E s L M J 1500 25 Kuva 239: Tur phi, paik. 1000 kevät 203, syksy 283 20 500 15 0 10 T H M H T K H E s L M J 5 40 Kuva 242: Tur ili, paik. kevät 308, syksy 160 0 30 T H M H T K H E s L M J 20 8 Kuva 240: Tur phi, reng. kevät 12, syksy 42 10 6 0 4 T H M H T K H E s L M J 2 Kuva 243: Tur ili, reng. 12 kevät 20, syksy 21 0 T H M H T K H E s L M J 9
6 Taulukko 169. Tur phi, muutto - migration KEVÄT 22 n=19 SYKSY 37 n=21 3 ka sd min max ka sd min max 5% 9.4. 6 28.3. 19.4. 12.9. 10 17.8. 1.10. 0 50% 18.4. 6 4.4. 30.4. 28.9. 7 19.9. 19.10. 95% 30.4. 6 22.4. 11.5. 19.10. 7 6.10. 1.11. T H M H T K H E s L M J
201 Tringa 3/2000 Taulukko 172. Tur ili, muutto - migration Taulukko 176. Tur vis, paikalliset - residents KEVÄT 14 n=20 SYKSY 40 n=21 KEVÄT 41 n=5 SYKSY 24 n=15 ka sd min max ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 8.4. 7 27.3. 22.4. 18.9. 15 16.8. 9.10. 5% 28.3. 9 16.3. 8.4. 28.9. 6 19.9. 8.10. 50% 16.4. 7 31.3. 30.4. 16.10. 7 4.10. 6.11. 50% 13.4. 8 1.4. 21.4. 11.10. 7 2.10. 28.10. 95% 23.4. 7 3.4. 4.5. 28.10. 5 17.10. 6.11. 95% 8.5. 18 23.4. 31.5. 22.10. 7 11.10. 9.11.
Taulukko 173. Tur ili, paikalliset - residents Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kevätmuutto käynnistyi toukokuun puolivälissä ja pää KEVÄT 52 n=20 SYKSY 95 n=21 muutto ajoittui touko-kesäkuun taitteeseen (Kuvat 246- ka sd min max ka sd min max 5% 3.4. 8 12.3. 17.4. 28.7. 18 8.7. 15.9. 247, Taulukot 177-178). Syysmuutto alkoi heinä-elokuun 50% 20.4. 7 6.4. 5.5. 3.10. 18 14.8. 20.10. taitteessa ja huippu havaittiin elokuun ensimmäisellä puo 95 % 25.5. 21 17.4. 27.6. 31.10. 11 15.10. 9.12. liskolla (Kuvat 246-24 7). Määrät laskivat rajusti syyskuun loppua kohden, jolloin laji kävi harvinaiseksi (Kuvat 246- Taulukko 174. Tur ili, rengastus - ringing 247 Taulukot 177-178). KEVÄT 5 % 50% 95 % SYKSY 5 % 50% 95% 32 11.4., 21.4. 13.5. 96 21.7. 5.10. 25.10. Kuva 246: Acr sch, paik. 3.0 kevät 9, syksy 48
2.0
Kulorastas T viscivorus Kulorastaat aloittivat päämuuttonsa maaliskuun lopulla ja päämuutto ajoittui huhtikuuhun (Kuvat 244-245, Taulukot 175-176). Syysmuutto alkoi syyskuun loppupuolella ja päämuutto tapahtui lokakuun alkupuolella (Kuvat 244- T H M H T K H E S L M J 245, Taulukot 175-176). Lokakuun lopulla laji kävikin jo Kuva 247: Acr sch, reng. vähälukuiseksi (Kuvat 244-245, Taulukot 175-176). kevät 3, syksy 27 Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 3.0
2.0 40 Kuva 244: Tur vis, muutto 30 kevät 68, syksy 422
20
10 T H M H T K H E S L M J Taulukko 177. Acr sch, paikalliset - residents 0 SYKSY 44 n=18 ka sd min max T H M H T K H E s L M J 5% 31.7. 10 10.7. 15.8. 50% 22.8. 7 10.8. 10.9. 4.0 95% 13.9. 10 25.8. 30.9. Kuva 245: Tur vis, paik. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% kevät 15, syksy 51 3.0 28 13.5. 30.5. 10.6. 47 2.8. 22.8. 18.9. Taulukko 178. Acr sch, rengastus - ringing 2.0 SYKSY 32 n=10 ka sd min max 1.0 5% 7.8. 10 16.7, 21.8, 50 % 21.8. 6 11.8. 3.9. 0.0 95 % 13.9. 10 1.9. 30.9. KEVÄT 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% T M T K E s L M J 5% H H H 21 16.5. 27.5. 6.6. 42 6.8. 21.8. 17.9. Viitakerttunen A. dumetorum Taulukko 175. Tur vis, muutto - migration Haliaksella harvalukuisen viitakerttusen kevätmuutto al KEVÄT 34 n=18 SYKSY 25 n=21 koi toukokuun viimeisinä päivinä ja suurimmat määrät ha ka sd min max ka sd min max vaittiin kesäkuun alussa (Kuva 248). Harvat syyshavainnot 5% 31.3. 6 17.3. 8.4. 24.9. 9 21.8. 10.10. 50% 16.4. 8 1.4. 28.4. 5.10. 7 26.9. 21.10. painottuvat heinäkuun loppuun (Kuva 248). Laji pesi 95% 2.5. 12 21.4. 30.5 19.10. 7 5.10. 30.10. vuonna 1998 aseman takapihalla.
Tringa 3/2000 202 0.6 teeseen (Kuvat 250-251). Laji pesi Gåun ruovikossa vuo Kuva 248: Acr dum, paik. sittain. Syysmuutto oli huomaamaton määrien vähetessä kevät 3, syksy 4 elokuun loppua kohti (Kuvat 250-251). 0.4 Kultarinta Hippolais icterina Kevätmuutto alkoi toukokuun lopulla ja päämuutto ajoittui touko-kesäkuun taitteeseen (Kuvat 252-253, Taulukko 179). Laji pesi säännöllisesti asema-alueella. Syysmuutto alkoi jo heinäkuun puolivälissä ja pääjoukot matkasivat heinä-elokuun taitteessa (Kuvat 252-253, Taulukko 179). T H M H T K H E S L M J Määrät vähenivät elokuun loppuun mennessä (Kuvat 252- 253, Taulukko 179).
Luhtakerttunen A alustris 5.0 Kuva 252: Hip ict, paik. Haliaksella viitakerttusta hieman yleisemmän luhtake1itu kevät 41 , syksy 63 4.0 sen muutto käynnistyi keväällä niin ikään toukokuun lo pulla ja suurimmat määrät havaittiin kesäkuun puolivälin tietämillä (Kuva 249). Laji pesi useana vuotena aseman alueella ja selvää syysmuuttoa ei havaittu (Kuva 249). Elo kuun alun jälkeen laji oli jo harvinainen (Kuva 249).
2.0 Kuva 249: Acr ris, paik. kevät 11 , syksy 6 T H M H T K H E S L M J 1.5 2.5 Kuva 253: Hip ict, reng. 1.0 2.0 kevät 5, syksy 14
1.5
1.0
T H M H T K H E S L M J 0.5
0.0 Rytikerttunen A. scirpaceus M E L M Rytike1itusen muutto käynnistyi keväällä toukokuun puo T H H T K H s J livälin jälkeen ja päämuutto ajoittui touko-kesäkuun tait- Taulukko 179. Hip ict, rengastus - ringing Kuva 250: Acr sci, pai k. SYKSY 26 n=5 2.0 ka sd min max kevät 15, syksy 23 5 % 20.7. 4 17.7. 27.7. 1.5 50 % 27.7. 6 21.7. 5.8. 95 % 15.8. 3 12.8. 19.8. 1.0 KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5 % 50 % 95 % 28 22.5. 31.5. 19.6. 38 14.7. 29.7. 21.8. 0.5 Kirjokerttu Sylvia nisoria Kirjokertun kevätmuutto alkoi touko-kesäkuun taitteessa 0.0 ja valtaosa havainnoista painottui kesäkuun loppupuolelle T H M H T K H E s L M J (Kuva 254). Laji pesi useana vuotena Haliaksella ja syys- 1.2 Kuva 254: Syl nis, paik. Kuva 251: Acr sci, reng. kevät 11 , syksy 26 kevät 3, syksy 4 3.0 0.9 2.0 0.6
0.3
0.0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
203 Tringa 3/2000 kauden huippu johtunee suurelta osin poikueiden liikeh laji alkoi jo käydä vähälukuiseksi (Kuvat 257-258, Tauluk dinnästä (Kuva 254). Kirjokertut katosivat elokuun aikana ko 181). (Kuva 254). Kuva 258: Syl com, reng. Hernekerttu S. curruca 4.0 �--- kevät 20, syksy 34 Hernekertun muutto alkoi keväällä toukokuun alussa ja päämuutto tapahtui kuun jälkipuoliskolla (Kuvat 255-256, 3.0 Taulukko 180). Laji pesi niemellä vuosittain usean parin voimin. Syysmuutto alkoi heinäkuun lopulla ja päämuutto 2.0 tapahtui elokuun puolivälin jälkeen (Kuvat 255-256, Tau lukko 180). Päämuuton jälkeen määrät hiipuivat syyskuun 1.0 loppua kohti (Kuvat 255-256, Taulukko 180). 0.0 12 Kuva 255: Syl cur, paik. T H M H T K H E s L M J kevät 170, syksy 261 Taulukko 181. Syl com, rengastus - ringing 9 KEVÄT 21 n=13 SYKSY 48 n=17 ka sd min max ka sd min max 6 5% 20.5. 7 11.5. 30.5. 19.7. 10 1.7. 8.8. 50% 31.5. 6 22.5. 11.6. 9.8. 10 20.7. 23.8. 95 % 10.6. 9 28.5. 24.6. 5.9. 8 16.8. 19.9. 3
Lehtokerttu S. barin Kevätmuutto alkoi toukokuun loppupuolella ja huipentui J T H M H T K H E S L M touko-kesäkuun vaihteessa (Kuvat 259-260, Taulukko 182). Laji ei ollut jokavuotinen pesimälaji, vaikka pesikin 6 Kuva 256: Syl cur, reng. monena vuonna aseman alueella. Syysmuutto alkoi elo kevät 30, syksy 93 kuun alussa ja huipentui kuun lopulla (Kuvat 259-260, Taulukko 182). Määrät vähenivät syyskuun loppua kohden selvästi ja lokakuussa laji olikin jo harvinainen (Kuvat 259-260, Taulukko 182).
25 Kuva 259: Syl bor, paik. 20 kevät 61, syksy 301 T H M H T K H E S L M J 15 Taulukko 180. Syl cur, rengastus - ringing 10 KEVÄT 25 n=15 SYKSY 50 n=21 ka sd min max ka sd min max 5 5% 15.5. 7 4.5. 29.5. 25.7. 9 12.7. 13.8. 50% 22.5. 6 7.5. 2.6. 18.8. 6 7.8. 29.8. 0 95% 9.6. 9 28.5. 25.6. 13.9. 7 29.8. 30.9. T H .M H T K H E s L M J Pensaskerttu S. communis Kevätesiintyminen alkoi toukokuun alkupuolella ja hui 15 Kuva 260: Syl bor, reng. pentui touko-kesäkuun taitteessa (Kuvat 257-258, Tauluk kevät 17, syksy 197 ko 181). Niemellä pesi vuosittain useita pareja pensaskert tuja. Vaikeasti havaittava syysmuutto ajoittui pääosin elo 10 kuulle (Kuvat 257-258, Taulukko 181). Syyskuun alussa
15 Kuva 257: Syl com, paik. kevät 161 , syksy 183
T H M H T K H E S L M J Taulukko 182. Syl bor, rengastus - ringing KEVÄT 24 n=9 SYKSY 37 n=20 ka sd min max ka sd min max 5% 21.5. 6 16.5. 4.6. 8.8. 10 3.7. 21.8. 50 % 29.5. 5 24.5. 7.6. 25.8. 4 19.8. 5.9. T H M H T K H E S L M J 95 % 14.6. 12 29.5. 30.6. 14.9. 6 30.8. 26.9.
Tringa 3/2000 204 Mustapääkerttu S. atricapilla 184-185). Syyskuun alussa sirittäjät olivat jo vähälukuisia Kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja päämuutto ajoittui (Kuvat 263-264, Taulukot 184-185). toukokuun lopulle muuton tosin jatkuessa roimasti kesä kuun puolelle (Kuvat 261-262, Taulukko 183). Lajin pesin 3.0 tää ei vannistettu alueella, vaikka laulavia koiraita havait Kuva 264: Phy sib, reng. tiinkin kesäisin. Syysmuutto alkoi elokuun puolivälissä ja kevät 2, syksy 36 päämuutto tapahtui syyskuun ensimmäisellä puoliskolla, 2.0 vaikka mustapääkerttujen muutto jatkuikin heikkona aina lokakuun loppuun saakka (Kuvat 261-262, Taulukko 183).
6 Kuva 261: Syl atr, paik. kevät 20, syksy 79 4 T H M H T K H E S L M J
Taulukko 184. Phy sib, paikalliset - residents SYKSY 31 n=19 ka sd min max 5% 2.8. 11 8.7. 22.8. 50 % 16.8. 6 8.8. 28.8. T H M H T K H E S L M J 95 % 1.9. 7 19.8. 13.9. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% 48 4.5. 24.5. 21.6. 36 30.7. 15.8. 4.9. 4.0 Kuva 262: Syl atr, reng. kevät 6, syksy 58 Taulukko 185. Phy sib, rengastus - ringing 3.0 SYKSY 31 n=14 ka sd min max 5% 2.8. 7 26.7. 19.8. 50% 15.8. 5 9.8. 25.8. 95 % 2.9. 7 19.8. 13.9. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 27 7.5. 21.5. 3.6. 38 30.7. 16.8. 6.9.
T H M H T K H E S L M J Tiltaltti P collybita Kevätmuutto alkoi huhtikuun loppupuoliskolla, päämuutto Taulukko 183. Syl atr, rengastus - ringing tapahtui toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana ja SYKSY 59 n=18 muutto jatkui aina kuun loppuun asti (Kuvat 265-266, Tau ka sd min max 5 % 17.8. 10 25.7. 31.8. lukot 186-187). Tiltaltti ei pesinyt aseman alueella. Syys- 50% 9.9. 5 31.8. 19.9. 95% 15.10. 9 30.9. 3.11. 8 Kuva 265: Phy col, paik. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% kevät 32, syksy 73 40 5.5. 28.5. 14.6. 56 21.8. 10.9. 16.10. 6
Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix Sirittäjän vaatimaton kevätesiintyminen alkoi toukokuun alussa ja päämuutto ajoittui kuun loppupuolelle (Kuvat 263-264, Taulukot 184-185). Lajin pesintää ei varmistettu Haliaksella. Syysmuutto alkoi heinä-elokuun taitteessa ja huipentui elokuun puolivälissä (Kuvat 263-264, Taulukot T H M H T K H E S L M J 5.0 6 Kuva 266: Phy col, reng. Kuva 263: Phy sib, paik. kevät 11, syksy 40 4.0 kevät 10, syksy 66 4 3.0 2.0 1.0 0.0 +--+----4�-+-_.,_...... ,,.....,._....,,...... ---4�-+-__. T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
205 Tringa 3/2000 muutto alkoi syyskuun alkupuolella ja huipentui syys-lo Taulukko 189. Pajulintu, rengastus - ringing kakuun taitteessa (Kuvat 265-266, Taulukot 186-187). KEVÄT 20 n=17 SYKSY 45 n=21 Muutto hiipui lokakuun puolen välin jälkeen (Kuvat 265- ka sd min max ka sd min max 266, Taulukot 186-187). 5% 13.5. 6 3.5. 25.5. 3.8. 8 21.7. 17.8. 50% 23.5. 7 11.5. 5.6. 24.8. 5 17.8. 2.9. Taulukko 186. Phy col, paikalliset - residents 95 % 2.6. 8 15.5. 23.6. 17.9. 7 1.9. 2.10. KEVÄT 35 n=12 SYKSY 44 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 21.4. 5 15.4. 30.4. 3.9. 20 8.7. 26.9. Hippiäinen Regulus regulus 50% 7.5. 5 30.4. 17.5. 29.9. 5 21.9. 7.10. Laji pesi ja talvehti harvalukuisena Tulliniemen metsissä 95 % 26.5. 12 12.5. 23.6. 17.10. 9 4.10. 9.11. (Kuva 270). Kevätmuutto alkoi maaliskuun lopulla ja oli voimakkainta huhtikuun alkupuolella (Kuvat 270-271, Taulukko 187. Phy col, rengastus - ringing Taulukot 191-192). Syysmuutto käynnistyi syyskuun alku SYKSY 38 n=17 puolella ja päämuutto ajoittui lokakuun alkupuolelle ka sd min max 5% 8.9. 14 4.8. 26.9. (Kuvat 269-271, Taulukot 190-192). Muutto hiipui selvästi 50% 29.9. 4 22.9. 6.10. jo lokakuun loppupuolella (Kuvat 269-271, Taulukot 190- 95 % 15.10. 7 6.10. 4.11. 192). KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5% 50% 95 % 43 22.4. 9.5. 4.6. 37 8.9. 30.9. 15.10. 40 Kuva 269: Reg reg, muutto 30 kevät 3, syksy 164
Pajulintu P trochilus 20 Pajulinnun kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja huipen tui kuun lopulla (Kuvat 267-268, Taulukot 188-189). Laji pesi usean parin voimin asema-alueella. Syysmuutto käyn nistyi elokuun alussa, päämuutto tapahtui kuun loppupuo lella ja määrät laskivat syyskuun loppua kohti (Kuvat 267- 268, Taulukot 188-189). T H M H T K H E S L M J
Kuva 270: Reg reg, paik. Kuva 267: Phy lus, paik. 60 kevät 217, syksy 1671 60 kevät 462, syksy 1365 40
20
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J 40 Kuva 271: Reg reg, reng. 40 Kuva 268: Phy lus, reng. kevät 13, syksy 723 kevät 131, syksy 666 30 30 20
10
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J
Taulukko 188. Phy lus, paikalliset - residents Taulukko 190. Reg reg, muutto - migration KEVÄT 35 n=19 SYKSY 52 n=21 SYKSY 26 n=14 ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 9.5. 4 1.5. 16.5. 25.7. 12 3.7. 16.8. 5% 22.9. 15 23.8. 11.10. 50% 24.5. 6 14.5. 4.6. 22.8. 6 9.8. 31.8. 50% 6.10. 9 13.9. 25.10. 95% 13.6. 8 2.6. 27.6. 16.9. 6 6.9. 27.9. 95% 18.10. 7 10.10. 28.10.
Tringa 3/2000 206 Taulukko 191. Reg reg, paikalliset - residents Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja päämuutto tapahtui kuun lopulla (Kuvat 272-274, Taulukot 193-194). KEVÄT 28 n=15 SYKSY 50 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 31.3. 7 20.3. 11.4. 9.9. 4 2.9. 21.9. Taulukko 194. Mus str, rengastus - ringing 50 % 11.4. 9 23.3. 22.4. 5.10. 5 26.9. 15.10. 95 % 27.4. 7 10.4. 8.5. 29.10. 12 16.10. 4.12. SYKSY 47 n=15 ka sd min max 5% 29.7. 14 3.7. 19.8. Taulukko 192. Reg reg, rengastus - ringing 50% 26.8. 5 18.8. 4.9. KEVÄT 22 n=7 SYKSY 40 n=21 95% 13.9. 6 31.8. 23.9. ka sd min max ka sd min max KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% 5% 2.4. 8 22.3. 10.4. 11.9. 6 1.9. 25.9. 28 13.5. 28.5. 10.6. 47 30.7. 25.8. 15.9. 50% 10.4. 9 31.3. 24.4. 5.10. 5 23.9. 15.10. 95 % 24.4. 13 4.4. 11.5. 21.10. 6 14.10. 2.11.
Harmaasieppo Muscicapa striata Pikkusieppo Ficedula parva Muutto alkoi toukokuun puolenvälin jälkeen ja päämuutto Laji oli Haliaksella melko vähälukuinen (Kuva 275). tapahtui kuun lopulla (Kuvat 272-274, Taulukot 193-194). Muutto alkoi keväällä toukokuun alkupuolella ja päämuut Harmaasieppo pesi vuosittain asema-alueella (Kuva 273). to ajoittui kuun lopulle (Kuva 275, Taulukko 195). Syys muutto alkoi elo-syyskuun taitteessa ja suurimmat määrät 12 havaittiin syyskuun alkupuoliskon aikana (Kuva 275, Tau Kuva 272: Mus str, muutto lukko 195). Muutto päättyi syys-lokakuun taitteessa (Kuva g kevät 10, syksy 93 275, Taulukko 195). 0.8 6 Kuva 275: Fic par, paik. kevät 4, syksy 1 0 0.6 3 0.4 0 T H M H T K H E s L M J 10 Kuva 273: Mus str, paik. 8 kevät 83, syksy 211 T H M H T K H E S L M J 6 Taulukko 195. Fic par, paikalliset - residents 4 KEVÄT 5 % 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 2 41 11.5. 25.5. 21.6. 53 13.8. 11.9. 5.10. 0 T H M H T K H E s L M J Kirjosieppo F hypoleuca 3.0 Kuva 274: Mus str, reng. Muutto alkoi toukokuun alussa ja huipentui kuun puolivä kevät 9, syksy 51 lissä (Kuvat 276-277, Taulukot 196-197). Laji pesi useana vuotena aseman alueella (Kuvat 276-277). Syysmuutto 2.0 käynnistyi heinä-elokuun taitteessa ja päämuutto ajoittui elokuun puolivälin tuntumaan (Kuvat 276-277, Taulukot 196-197). Syyskuun alun jälkeen laji oli jo harvinainen (Kuvat 276-277, Taulukot 196-197).
5.0 Kuva 276: Fic hyp, paik. J kevät 50, syksy 98 T H M H T K H E S L M 4.0
Taulukko 193. Mus str, muutto - migration 3.0 SYKSY 25 n=17 2.0 ka sd min max 5% 14.8. 6 3.8. 25.8. 1.0 50% 29.8. 7 17.8. 10.9. 95% 8.9. 7 28.8. 22.9. 0.0 +--+-...... -+-4-----41-��----41.,:!.l...__ ...... ___ KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 21 20.5. 29.5. 10.6. 34 10.8. 28.8. 13.9. T H M H T K H E S L M J
207 Tringa 3/2000 4.0 Kuva 277: Fic hyp, reng. 60 Kuva 280: Aeg cau, reng. kevät 9, syksy 55 kevät 0, syksy 751 3.0 40 2.0 20 1.0
0.0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J Taulukko 198. Aeg cau, muutto - migration Taulukko 196. Fic hyp, paikalliset - residents SYKSY 23 n=17 KEVÄT 30 n=18 SYKSY 36 n=21 ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 10.10. 7 29.9. 29.10. 5% 7.5. 8 23.4. 28.5. 27.7. 7 2.7. 6.8. 50% 19.10. 7 6.10. 30.10. 50% 19.5. 9 30.4. 8.6. 16.8. 7 30.7. 26.8. 95% 3.11. 7 17.10. 17.11. 95 % 8.6. 12 18.5. 24.6. 2.9. 7 19.8. 15.9. Taulukko 199. Aeg cau, paikalliset - residents Taulukko 197. Fic hyp, rengastus - ringing SYKSY 22 n=15 SYKSY 36 n=20 ka sd min max ka sd min max 5% 8.10. 9 20.9. 29.10. 5% 28.7. 10 1.7. 19.8. 50% 19.10. 5 11.10. 29.10. 50% 15.8. 8 30.7. 28.8. 95% 4.11. 6 27.10. 20.11. 95 % 2.9. 6 19.8. 14.9. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50% 95% Taulukko 200. Aeg cau, rengastus - ringing 44 7.5. 19.5. 20.6. 40 26.7. 17.8. 4.9. SYKSY 20 n=14 ka sd min max 5% 7.10. 7 19.9. 21.10. 50 % 20.10. 5 14.10. 29.10. 95% 1.11. 4 26.10. 10.11. Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Pyrstötiaisen esiintyminen ajoittui lähes täysin syksyyn Parus montanus (Kuvat 278-280). Talvi- ja keväthavaintoja tehtiin vain Hömötiainen muutama (Kuva 279). Syysvaellus alkoi lokakuun alussa ja Hömötiaisen esiintyminen ajoittui pääasiassa syksyyn huippu havaittiin lokakuun loppupuoliskolla ja liikehdintä (Kuvat 281-283). Yksittäisiä lintuja havaittiin talvella, al hiipui marraskuun alussa (Kuvat 278-280, Taulukot 198- kukeväällä ja loppukesällä (Kuvat 282-283). Varsinainen 200). liikehdintä alkoi syyskuun puolivälissä ja päämuutto ajoit tui lokakuun alkuun (Kuvat 281-283, Taulukot 201-203). 80 60 Kuva 278: Aeg cau, muutto Kuva 281: Par mon, muutto 60 kevät 0, syksy 888 kevät 0, syksy 533 40
20
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
40 40 Kuva 279: Aeg cau, paik. Kuva 282: Par mon, paik. kevät 5, syksy 560 kevät 8, syksy 736 30 30
20 20
10 10
0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
208 Tringa 3/2000 todennäköisesti lähiseudulla pesineiden poikueiden liikku 40 Kuva 283: Par mon, reng. mista (Kuvat 284-285, Taulukot 204-205). Varsinainen kevät 0, syksy 525 syysvaellus ajoittui syyskuulle ja huipentui puolivälissä 30 kuuta (Kuvat 284-285, Taulukot 204-205).
20 Taulukko 204. Par eri, paikalliset - residents SYKSY 110 n=21 ka sd min max 5% 20.7. 14 1.7, 21.8. 50% 13.9. 27 30.7. 3.11. 95% 7.11. 26 8.9. 30.12. T H M H T K H E S L M J Taulukko 201. Par mon, muutto - migration Taulukko 205. Par eri, rengastus - ringing SYKSY 5 % 50% 95% SYKSY 27 n=16 80 12.7. 12.9. 30.9. ka sd min max 5% 21.9. 9 6.9. 3.10. 50% 3.10. 5 24.9. 16.10. Kuusitiainen Pater 95 % 18.10. 7 8.10. 2.11. Esiintyminen ajoittui liki täysin syksyyn (Kuvat 286-288). Talvella ja keväällä havaittiin joitakin kertoja yksittäisiä Taulukko 202. Par mon, paikalliset - residents kuusitiaisia (Kuva 287). Syksyiset vaeltajamäärät vaihteli SYKSY 50 n=19 vat vuosittain runsaasti. Syysliikehdintä alkoi syyskuun al ka sd min max kupuolella ja päämuutto ajoittui syys-lokakuun taitteeseen 5% 10.9. 15 5.8. 4.10. 50% 4.10. 7 24.9. 18.10. (Kuvat 286-288, Taulukot 206-208). Liikehdintä jatkui 95 % 30.10. 13 10.10. 28.11. vaimeten vielä lokakuussa (Kuvat 286-288, Taulukot 206- 208). Taulukko 203. Par mon, rengastus - ringing SYKSY 32 n=16 400 ka sd min max Kuva 286: Par ate, muutto 5% 14.9. 17 21.7. 2.10. 300 kevät 1 , syksy 4968 50% 2.10. 6 17.9. 14.10. 95 % 17.10. 6 6.10. 30.10. 200 Töyhtötiainen P cristatus Töyhtötiainen pesi harvinaisena Tulliniemellä ja lajia ta- 100 vattiin harvalukuisena ympäri vuoden (Kuva 284). Kevääl- lä havaittiin heikkoa liikehdintää maalis-huhtikuussa O ...,_----41.,__,.___,._.,____.._�__._-11=_._�..,...... ____. (Kuvat 284-285). Syyskaudella havaittiin kaksi liikehdin T H M T K E s L M J tähuippua. Ensimmäinen ajoittui kesä-heinäkuulle ja koski H H
3.0 Kuva 284: Par eri, paik. Kuva 287: Par ate, paik. kevät 17, syksy 62 30 kevät 2, syksy 518 2.0 20
1.0 10
0.0 0 T M T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J H H
2.5 Kuva 285: Par eri, reng. 50 Kuva 288: Par ate, reng. 2.0 kevät 2, syksy 9 40 kevät 0, syksy 746 1.5 30
1.0 20 0.5 10
0.0 +--+-.,__...... WIL.. ��...... 0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 209 Taulukko 206. Par ate, muutto - migration Taulukko 209. Par cae, muutto - migration SYKSY 34 n=21 KEVÄT 27 n=16 SYKSY 29 n=21 ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 17.9. 12 22.8. 6.10. 5% 28.3. 8 16.3. 7.4. 24.9. 5 13.9. 1.10. 50% 3.10. 11 17.9. 25.10. 50% 9.4. 6 28.3. 20.4. 7.10. 6 25.9. 21.10. 95% 21.10. 11 30.9. 11.11. 95% 24.4. 7 12.4. 12.5. 23.10. 5 17.10. 5.11.
Taulukko 207. Par ate, paikalliset - residents Taulukko 210. Par cae, rengastus - ringing SYKSY 43 n=21 ka sd min max SYKSY 35 n=21 5% 11.9. 11 19.8. 30.9. ka sd min max 50% 2.10. 9 18.9. 27.10. 5% 17.9. 12 16.8. 30.9. 95% 24.10. 12 9.10. 13.11. 50 % 6.10. 5 24.9. 19.10. 95% 23.10. 7 13.10. 7.11. Taulukko 208. Par ate, rengastus - ringing SYKSY 35 n=21 ka sd min max 5% 14.9. 12 20.8. 5.10. Talitiainen P.ma ·or 50% 2.10. 10 11.9. 24.10. Sinitiaisen tapaan talitiainen pesi aseman alueella ja laji oli 95% 19.10. 9 5.10. 11.11. ympärivuotinen (Kuva 293). Keväällä havaittiin heikkoa liikehdintää huhtikuun alussa (Kuvat 292-294, Taulukko Sinitiainen P.caeruleus 211). Syysliikehdintä voimistui syyskuun loppupuolella, Sinitiainen pesi asema-alueella vuosittain ja laji oli ympä huipentui lokakuun alussa ja hiipui kuun loppuun mennes rivuotinen (Kuva 290). Keväällä havaittiin heikkoa liikeh sä (Kuvat 292-294, Taulukot 211-212). Talitiaisen vuosit dintää, joka ajoittui huhtikuun alkuun (Kuvat 289-291, taiset syysmäärät vaihtelevat melko vähän ja laji käyttäy Taulukko 209). Voimakas syysliikehdintä alkoi syyskuun tyy Haliaksella kuin tyypillinen muuttolintu (V ähätalo loppupuolella ja päärnuutto ajoittui lokakuun alkuun 1996). (Kuvat 289-291, Taulukot 209-210). 800 800 Kuva 292: Par maj, muutto Kuva 289: Par cae, muutto kevät 33, syksy 5804 600 kevät 88, syksy 9431 600
400 400
200
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J 80 Kuva 290: Par cae, paik. Kuva 293: Par maj, paik. 60 kevät 186, syksy 1496 kevät 392, syksy 2340 60 40 40
20 20
0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
120 Kuva 291: Par cae, reng. 80 Kuva 294: Par maj, reng. kevät 6, syksy 1363 kevät 13, syksy 1037 90 60
60 40
30 20
0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
210 Tringa 3/2000 Taulukko 211. Par maj, muutto - migration lähiseudulla pesineiden poikueiden liikehdintää (Kuvat 297-298). Voimakkaampi syysliikehdintä alkoi syyskuun KEVÄT 30 n=10 SYKSY 28 n=21 ka sd min max ka sd min max lopulla ja huipentui lokakuun alkupuolella (Kuvat 297- 5% 26.3. 8 12.3. 6.4. 24.9. 16 20.7. 6.10. 298, Taulukot 215-216). 50 % 6.4. 6 24.3. 11.4. 9.10. 5 2.10. 24.10. 95 % 25.4. 10 12.4. 13.5. 22.10. 5 12.10. 28.10. 6 Taulukko 212. Par maj, rengastus - ringing Kuva 297: Cer fam, paik. kevät 26, syksy 150 SYKSY 40 n=21 ka sd min max 4 5% 13.9. 16 4.8. 2.10. 50 % 6.10. 4 29.9. 17.10. 95 % 23.10. 4 16.10. 30.10. 2
Pähkinänakkeli Sitta europea Syksyisin havaittiin yleensä muutamia pähkinänakkeleita 0 vuosittain lukuunottamatta massiivista vaellusvuotta T H M H T K H E s L M J 1995, jolloin havaittiin yli 700 nakkelia (Pynnönen ym. 1996). Keväisin laji tavattiin vain muutamia kertoja (Kuvat 4.0 295-296). Esiintyminen painottui lokakuulle ja oli voimak Kuva 298: Cer fam, reng. kevät 1 , syksy 68 kainta kuun alkupuolella (Kuvat 295-296, Taulukot 213- 3.0 214). Kuvaajat (Kuvat 295-296) ovat liki identtisiä vuoden 1995 vaelluksen kanssa. 2.0 6 Kuva 295: Sit eur, muutto 1.0 kevät 0, syksy 39 4 0.0 T H M H T K H E s L M J 2 Taulukko 215. Cer fam, paikalliset - residents KEVÄT 75 n=11 SYKSY 88 n=21 0 ka sd min max ka sd min max H K 5% 8.3. 30 20.1. 9.4. 8.8. 25 9.7. 2.10. T M H T H E s L M J 50 % 20.4. 17 24.3. 24.5. 7.10. 12 28.8. 22.10. 95 % 23.5. 19 24.4. 22.6. 3.11. 12 22.10. 9.12. 1.0 Kuva 296: Sit eur, reng. Taulukko 216. Cer fam, rengastus - ringing 0.8 kevät 0, syksy 6 SYKSY 62 n=17 0.6 ka sd min max 5% 26.8. 23 19.7. 27.9. 0.4 50% 11.10. 6 4.10. 22.10. 95 % 28.10. 6 18.10. 6.11. 0.2 Pikkulepinkäinen Lanius collurio 0.0 Kevätmuutto voimistui toukokuun loppupuolella ja hui T H M H T K H E s L M J pentui touko-kesäkuun vaihteessa (Kuvat 299-300, Taulu Taulukko 213. Sit eur, muutto - migration kot 217-218). Laji pesi harvinaisena aseman alueella. Syysmuutto alkoi heinä-elokuun taitteessa ja päämuutto ta SYKSY 5% 50 % 95 % 27 29.9. 12.10. 26.10. pahtui elokuun puolivälissä (Kuvat 299-300, Taulukot 5.0 Taulukko 214. Sit eur, rengastus - ringing Kuva 299: Lan col, paik. SYKSY 5% 50 % 95 % 4.0 kevät 32, syksy 95 29 26.9. 11.10. 25.10. 3.0 Puukiipijä Certhia familiaris 2.0 Puukiipijä esiintyi ympärivuotisesti ja pesi harvinaisena Tulliniemellä (Kuva 297). Heikkoa liikehdintää havaittiin 1.0 huhtikuussa (Kuvat 297-298, Taulukko 215). Syyskaudella 0.0 ,.__.,�.,__-+-___,...___.._...._____._....,__i�----4�-_. havaittiin kaksi muuttoaaltoa, joista ensimmäinen heikom pi ajoittui heinäkuulle -elokuun alkuun ja koski ilmeisesti T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 211 217-218). Syyskuussa laji kävi jo harvalukuiseksi (Kuvat Taulukko 219. Lan exc, muutto - migration 299-300, Taulukot 217-218). SYKSY 5% 50% 95% 30 22.9. 6.10. 22.10,
2.0 Kuva 300: Lan col, reng. Taulukko 220. Lan exc, paikalliset - residents kevät 5, syksy 19 SYKSY 5% 50 % 95 % 1.5 42 25.9. 10.10. 6.11.
1.0 Närhi Garrulus glandarius Keväthavaintoja tehtiin närhestä vain muutama ja ne ajoit tuivat pääosin toukokuulle (Kuvat 304-305). Syksyllä laji oli jokavuotinen vaeltaja, vaikka määrät vaihtelivat vuosit tain runsaasti. Liikehdintä alkoi syyskuun lopulla ja hui T H M H T K H E S L M J pentui lokakuun alkupuoliskon aikana hiipuen nopeasti tä män jälkeen (Kuvat 303-305, Taulukot 221-223). Taulukko 217. Lan col, paikalliset - residents 100 KEVÄT 30 n=14 SYKSY 45 n=20 Kuva 303: Gar gla, muutto ka sd min max ka sd min max 5% 19.5. 7 9.5. 1.6. 18.7. 13 2.7. 16.8. 80 kevät 0, syksy 478 50% 2.6. 3 30.5. 10.6. 9.8. 9 29.7. 24.8. 95% 18.6. 8 8.6. 30.6. 1.9. 8 23.8. 22.9. 60 40 Taulukko 218. Lan col, rengastus - ringing 20 SYKSY 37 n=7 ka sd min max 0 ....__.,_.,__.._...._--4� ...... --4��..l...6---- 5% 28.7. 7 18.7. 6.8. 50% 18.8. 6 10.8. 23.8. T H M H T K H E s L M j 95% 3.9. 8 25.8. 15.9. KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95% 2.0 26 15.5. 28.5. 10.6. 48 21.7. 19.8. 7.9. Kuva 304: Gar gla, paik. kevät 1 , syksy 12 1.5 lsolepinkäinen L. excubitor Heikkokevätmuutto ajoittui maaliskuun loppuun ja huhti kuuhun (Kuvat 301-302). Syysmuutto alkoi syyskuun lop 1.0 pupuolella ja päämuutto tapahtui lokakuun alkupuolella (Kuvat 301-302, Taulukot 219-220). Muutto hiipui loka 0.5 kuun aikana ja marraskuun jälkeen lajista tehtiin vain muu tamia talvihavaintoja (Kuvat 301-302, Taulukot 219-220). 0.0 T H M H T K H E s L M j 1.5 Kuva 301: Lan exc, muutto 2.0 1.2 kevät 1 , syksy 16 Kuva 305: Gar gla, reng. kevät 0, syksy 16 0.9 1.5 0.6 1.0 0.3 0.5 0. 0 ....__.,_.....,..lll.6,llll..Qi.,__--4� ...... --4� ...... --14,.__ _ _. T H M H T K H E s L M j 0.0 T H M H T K H E s L M j 1.2 Kuva 302: Lan exc, paik. kevät 2, syksy 11 0.9 Taulukko 221. Gar gla, muutto - migration SYKSY 14 n=13 ka sd min max 0.6 5% 28.9. 4 20.9. 3.10. 50 % 6.10. 4 29.9. 11.10. 0.3 95 % 12.10. 4 1.10, 17.10.
0.0 Taulukko 222. Gar gla, paikalliset - residents SYKSY 5% 50% 95% T H M H T K H E s L M j 31 22.9. 7.10. 23.10.
212 Tringa 3/2000 Taulukko 223. Gar gla, rengastus - ringing nuista (Kuvat 308-310). Massavaelluksesta on julkaistu tarkempi artikkeli (Ikonen & Lamminsalo 1996). SYKSY 20 n=5 ka sd min max 5% 26.9. 8 13.9. 2.10. 50 % 6.10. 4 2.10. 11.10. 120 95 % 16.10. 3 12.10. 20.10. Kuva 308: Nuc car, muutto 90 kevät 0, syksy 802 Harakka Pica ica Harakan pesintää ei todettu Haliaksella ja havainnot koske 60 vat siten muualta tulleiden lintujen liikehdintää. Keväällä harakoilla havaittiin liikehdintää maalis-huhtikuussa ja 30 etenkin huhtikuun alussa (Kuvat 306-307, Taulukko 224). Syksyllä havaittiin kaksi muuttoaaltoa,joista ensimmäinen 0 selvästi heikompi ajoittui elokuun alkupuolelle (Kuvat 306-307). Varsinainen voimakkaampi syysvaellus alkoi T H M H T K H E s L M J syyskuun lopulla ja huipentui lokakuun loppupuolella 1.5 (Kuvat 306-307, Taulukko 224). Liikehdintää havaittiin ai Kuva 309: Nuc car, paik. na marraskuun alkuun asti (Kuvat 3 06-307, Taulukko 224). 1.2 kevät 0, syksy 28 3.0 Kuva 306: Pic pic, muutto 0.9 kevät 6, syksy 45 0.6 2.0 0.3 ______.....,._"""--41 ______1.0 0.0 T H M H T K H E S L M J
Kuva 310: Nuc car, reng. J T H M H T K H E S L M 3.0 kevät 0, syksy 25 1.0 Kuva 307: Pic pic, paik. kevät 10, syksy 14 2.0 0.8 0.6 1.0 0.4
0.2 T H M H T K H E S L M J
0.0 ...... m..J Taulukko 225. Nuc car, muutto - migration J T H M H T K H E S L M SYKSY 50 n=19 ka sd min max Taulukko 224. Pic pic, muutto - migration 5% 21.8. 13 2.8. 19.9, 50% 15.9, 13 27.8. 16.10. SYKSY 42 n=13 95% 10.10. 12 15.9. 29.10. ka sd min max 5 % 22.9. 26 3.8. 13.10. 50% 17.10. 10 24.9, 2.11. Taulukko 226. Nuc car, paikalliset - residents 95 % 2.11. 6 24.10. 11.11. SYKSY 57 n=8 KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95 % ka sd min max 36 25.3. 5.4. 30.4. 58 10.9. 20.10. 7.11. 5 % 21.8. 18 1.8. 24.9. 50 % 18.9. 9 29.8. 30.9. Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes 95 % 17.10. 15 15.9. 3.11. Keväällä lajia ei havaittu ollenkaan ja syksyiset määrät Taulukko 227. Nuc car, rengastus - ringing vaihtelivat vuosittain suuresti samoin kuin vaelluksen ajankohtakin (Kuvat 308-310, Taulukot 225-227). Syksyn SYKSY 5% 50 % 95 % liikehdintä alkoi keskimäärin elo-syyskuun taitteessa ja 56 22.8. 16.9. 17.10. päämuutto ajoittui syyskuun loppupuolelle (Kuvat 308- 310, Taulukot 225-227). Lokakuun lopun jälkeen ei hakke Naakka Corvus monedula ja enää liiemmin havaittu (Kuvat 308-310, Taulukot 225- Kevätmuutto alkoi maaliskuun loppupuolella ja jatkui vie 227). Kuvaajat ovat hyvin massiivisen vaellusvuoden 1995 lä läpi toukokuun (Kuva 311, Taulukko 228). Syysmuutto mukaisia,jolloin havaittiin 2/3 kaikista tutkimusjakson lin- alkoi rysäyksellä lokakuun alussa ja päämuutto ajoittui
Tringa 3/2000 213 kuun puoliväliin muuton hiipuessa lokakuun lopulla (Kuva lella (Kuvat 313-314, Taulukko 230). Laji pesi vuosittain 311, Taulukko 228). lähialueella yleisenä ja oli ympärivuotinen (Kuva 314). Syysmuutto voimistui syyskuun lopulla, pääjoukot vaap puivat lokakuun puolivälin tienoilla ja muutto hiipui sel 250 Kuva 311: Cor mon, muutto västi lokakuun loppuun mennessä (Kuvat 313-314, Tau kevät 745, syksy 1783 200 lukko 230). 150 50 100 Kuva 314: Cor nix, paik. 40 kevät 1021, syksy 1962 50 30 0 ..____.,_e,«.:l�-.,_�-�...... �� ...... ___,.--+---+ 20 T H M H T K H E S L M J Taulukko 228. Cor mon, muutto - migration 10 KEVÄT 57 n=20 SYKSY 19 n=21 0 ...... ,_-+_.,.___.,.�� __...... ��-+----41-+'-'-� ka sd min max ka sd min max 5% 27.3. 8 10.3. 10.4. 4.10. 5 28.9. 15.10. J 50% 22.4. 12 27.3. 16.5. 12.10. 5 2.10. 23.10. T H M H T K H E S L M 95% 22.5. 12 10.4. 1.6. 22.10. 5 15.10. 1.11. Taulukko 230. Cor nix, muutto - migration Mustavaris C. frugi/egus KEVÄT 36 n=20 SYKSY 31 n=21 Kevätmuutto alkoi maaliskuussa ja pääjoukot matkasivat ka sd min max ka sd min max huhtikuun alkupuolella (Kuva 312, Taulukko 229). Heik 5% 25.3. 12 18.2. 10.4. 27.9. 9 4.9. 6.10. 50 % 9.4. 8 16.3. 19.4. 13.10. 5 3.10. 20.10. koa muuttoa havaittiin vielä toukokuussa (Kuva 312, Tau 95% 30.4. 11 14.4. 27.5. 28.10. 5 17.10. 8.11. lukko 229). Kevättä heikompi syysmuutto painottui loka kuuhun ja huipentui kuun loppupuolella (Kuva 312, Tau lukko 229). 15 Kuva 312: Cor fru, muutto Korppi C. corax kevät 136, syksy 23 Korppia tavattiin ympäii vuoden Haliaksella ja laji pesi lä 12 hiseudulla harvalukuisena (Kuva 316). Kevätliikehdintä al koi huhtikuun alussa ja eniten korppeja havaittiin muuttolen 9 nossa kuun puolivälissä (Kuvat 315-316, Taulukko 231). Syysliikehdintä alkoi syys-lokakuun taitteessa ja huipentui 6 lokakuun puolivälissä hiipuen lokakuun lopussa (Kuvat 315- 3 316, Taulukko 231 ). Joulukuun muuttopiikit (Kuva 315) joh tuvat pienestä havainnointiotoksesta (Kuva 3). 0 ..____.,_��-.,_...,_�...... -�_.,.�,.._ ...... __. 2.0 T H M H T K H E S L M J Kuva 315: Cor rax, muutto Taulukko 229. Cor fru, muutto - migration kevät 7, syksy 20 1.5 KEVÄT 47 n=19 SYKSY 23 n=7 ka sd min max ka sd min max 5% 23.3. 10 3.3. 6.4. 6.10. 5 1.10. 12.10. 1.0 50% 11.4. 7 27.3. 21.4. 20.10. 6 12.10. 29.10. 95% 9.5. 10 19.4. 31.5. 29.10. 7 18.10. 6.11.
Varis C. cornix Varismuutto voimistui keväällä kahden edellisen lajin ta paan maaliskuun lopulla ja huipentui huhtikuun alkupuo- T H M H T K H E S L M J
150 Kuva 313: Cor nix, muutto 8 Kuva 316: Cor rax, paik. kevät 158, syksy 2192 kevät 135, syksy 203 120 6 90
60 30
0 ..____.,_.-��...... __._-� ...... -p::,,::l��µ,,,._ ...... __. T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
214 Tringa 3/2000 Taulukko 231. Cor rax, muutto - migration 30 SYKSY 52 n=7 Kuva 319: Pas dom, muutto ka sd min max kevät 4, syksy 406 5% 16.9. 28 23.7. 12.10. 20 50% 16.10. 14 20.9. 4.11. 95% 7.11. 22 20.10. 24.12. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5 % 50% 95 % 51 22.3. 13.4. 12.5. 85 14.8. 16.10. 7.11. Kottarainen Sturnus vulgaris Kevätmuutto käynnistyi maaliskuun lopulla ja päämuutto ajoittui huhtikuun puolivälin tienoille (Kuvat 317-318, T H M H T K H E S L M J Taulukko 232). Lajin pesintää ei todettu aseman alueella. Syysmuutto alkoi paikallismäärien kasvulla kesäkuun Taulukko 233. Pas dom, muutto - migration alussa (Kuva 318). Kesäinen liikehdintä jatkui elokuun SYKSY 65 n=21 loppuun (Kuvat 317-318). Muutto voimistui uudelleen ka sd min max syyskuun lopussa, huipentui lokakuussa ja päättyi marras 5% 7.8. 14 15.7. 18.9. kuun alkuun mennessä (Kuvat 317-318, Taulukko 232). 50% 1.9. 23 17.7. 12.10. 95% 11.10. 12 12.9. 31.10. Kevätkausi 1.1.-31.5. ja syyskausi 1.6.-31.12. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95% 300 Kuva 317: Stu vul, muutto 70 29.3. 24.4. 7.6. 85 26.7. 26.9. 19.10. kevät 1898, syksy 6183 Pikkuvarpunen P montanus 200 Pikkuvarpusen määrät olivat isoserkkuaan selvästi pie nempiä (Kuva 320). Keväällä havaittiin liikehdintää huhti kuun loppupuolella ja toukokuun alussa (Kuva 320). Syk 100 syinen esiintyminen oli varpusen tapaan kaksiosainen (Kuva 320). Ensimmäinen heikompi huippu havaittiin hei nä-elokuussa ja voimakkaampi syysvaellus ajoittui loka 0 kuulle huipentuen kuun alkupuolella (Kuva 320, Taulukko T H M H T K H E s L M J 234). 80 4.0 Kuva 318: Stu vul, paik. Kuva 320: Pas mon, muutto kevät 189, syksy 1285 60 3.0 kevät 2, syksy 21
40 2.0
20
0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E S L M J Taulukko 234. Pas mon, muutto - migration Taulukko 232. Stu vul, muutto - migration SYKSY 38 n=6 KEVÄT 39 n=20 SYKSY 86 n=21 ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 18.9. 35 16.7. 14.10. 5 % 30.3. 6 16.3. 11.4. 4.8. 33 20.6. 30.9. 50 % 13.10. 4 9.10. 19.10. 50 % 15.4. 6 3.4. 26.4. 16.10. 5 4.10. 26.10. 95% 25.10. 7 18.10. 4.11. 95 % 8.5. 11 23.4. 28.5. 30.10. 5 20.10. 6.11. Peippo Fringilla coelebs Peippo aloitti kevätmuuttonsa huhtikuun alussa, päämuut to ajoittui kuun jälkipuoliskolle ja muutto jatkui reippaasti toukokuun puolelle (Kuvat 321-323, Taulukko 235). Laji pesi yleisenä aseman alueella ja heinäkuussa havaittiin lä Varpunen Passer domesticus hiseudulla syntyneiden lintujen liikehdintää, mikä näkyy Varpusen heikko kevätliikehdintä ajoittui huhtikuulle parhaiten rengastettujen lintujen määrissä (Kuvat 321- (Kuva 319, Taulukko 233). Syyskaudella havaittiin kaksi 323). Pieniä määriä peippoja nähtiin muutolla kesäkuusta huippua, joista ensimmäinen kesti heinäkuun alusta elo elokuun loppuun (Kuva 321). Syysmuutto voimistui elo kuulle (Kuva 319, Taulukko 233 ). Seuraava huippu alkoi syyskuun taitteessa, huipentui syyskuun loppupuolella ja syyskuun puolivälissä ja määrät olivat runsaimmillaan lo hiipui lokakuun loppupuolella (Kuvat 321-323, Taulukko kakuun alkupuoliskolla (Kuva 319, Taulukko 233). 235).
Tringa 3/2000 215 Näiden kuntien retkipaikat löydät kirjasta:
Hanko, Tammisaari, Pohja, Karjaa, Karjalohja,
Sammatti, Lohja, Inkoo, Siuntio,
Kirkkonummi, Nummi-Pusula, Karkkila,
Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Hyvinkää,
Kerava, Järvenpää, Mäntsälä,
Pornainen, Espoo, Kauniainen,
Vantaa, Helsinki, Sipoo,
Myrskylä, Pernaja,
Liljendahl,
Lapinjärvi,
Loviisa,
Ruotsin-
pyh-
Hinta vain 220,-
· Tilaa: Lintuvaruste, arkisin klo 12.00-18.00, puh. 09-777 4134 tai 040-543 3182 faksi 09-777 4134, email: [email protected],www.birdlife.fi/lintuvaruste Kuva 321: Fri coe, muutto 326, Taulukot 236-238). Voimakkain muutto loppui loka kuun loppuun mennessä (Kuvat 324-326, Taulukot 236- 3000 kevät 13371 , syksy 48025 238). Laji pesi todennäköisesti yhtenä vuotena Gåun metsi kössä. 2000 12 Kuva 325: Fri mon, paik. 1000 kevät 80, syksy 169 9 0 6 T H M H T K H E s L M J Kuva 322: Fri coe, paik. 3 kevät 1060, syksy 1198 30 0 T M T K E s L M J 20 H H H 4.0 Kuva 326: Fri mon, reng. 10 kevät 5, syksy 20 3.0 0 2.0 T H M H T K H E s L M J 1.0 Kuva 323: Fri coe, reng. 15 kevät 84, syksy 185 J 10 T H M H T K H E S L M Taulukko 236. Fri mon, muutto - migration 5 KEVÄT 25 n=20 SYKSY 28 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 10.4. 8 24.3. 25.4. 20.9. 6 11.9. 4.10. 0 50% 24.4. 5 12.4. 2.5. 4.10. 5 24.9. 12.10. 95% 5.5. 6 24.4. 16.5. 18.10. 6 7.10. 1.11. T H M H T K H E s L M J Taulukko 237. Fri mon, paikalliset - residents Taulukko 235. Fri coe, muutto - migration KEVÄT 30 n=18 SYKSY 57 n=21 KEVÄT 34 n=20 SYKSY 45 n=21 ka sd min max ka sd min max ka sd min max ka sd min max 5% 5.4. 17 6.2. 26.4. 11.9. 20 30.7. 11.10. 5% 8.4. 5 26.3. 15.4. 26.8. 18 11.7. 18.9. 50 % 23.4. 6 11.4. 4.5. 10.10. 8 21.9. 26.10. 50% 23.4. 6 12.4. 4.5. 23.9. 7 14.9. 10.10. 95% 5.5. 11 24.4. 9.6. 7.11. 12 19.10. 9.12. 95 % 12.5. 11 22.4. 11.6. 10.10. 7 27.9. 27.10. Taulukko 238. Fri mon, rengastus - ringing Järripeippo F montifringilla SYKSY 51 n=11 Järrin kevätmuutto käynnistyi huhtikuun alkupuolella, ka sd min max pääjoukot matkasivat kuun lopulla ja muutto loppui touko 5% 13.9. 22 3.8. 2.10. 50% 15.10. 9 3.10. 31.10. kuun alussa (Kuvat 324-326, Taulukot 236-238). Syys 95% 3.11. 6 22.10. 13.11. muutto alkoi syyskuun puolen välin tienoilla ja huipentui KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50 % 95 % lokakuun alussa selvästi peippoa myöhemmin (Kuvat 324- 25 8.4. 22.4. 3.5. 71 26.8. 14.10. 5.11. 800 Kuva 324: Fri mon, muutto Viherpeippo Carduelis chloris kevät 210, syksy 8277 Viherpeippo oli Haliaksella ympärivuotinen (Kuva 328). 600 Laji talvehti piharuokintaa hyödyntäen ja pesi usean parin voimin aseman alueella (Kuva 328). Vaatimaton kevät 400 muutto alkoi maaliskuun lopulla ja huipentui huhtikuun puolivälin tietämillä (Kuvat 327-329, Taulukko 239). Hei 200 näkuussa havaittiin peipon tapaan lähiseudulla syntynei den poikueiden liikehdintää (Kuvat 328-329). Varsinainen syysmuutto käynnistyi lokakuun alussa ja huipentui kuun puolivälissä muuton jatkuessa aina manaskuun alkuun asti T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 217 (Kuvat 327-329, Taulukko 239). Kevätkausi 1.2.-30.6. ja tietämillä ja hiipui loka-marraskuun taitteessa (Kuva 330, syyskausi 1. 7 .-31.1. Taulukko 240).
500 Kuva 327: Car chl, muutto Taulukko 240. Car car, muutto - migration 400 kevät 171 , syksy 8280 KEVÄT 41 n=13 SYKSY 38 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 3.4. 6 24.3. 12.4. 24.9. 6 10.9. 2.10. 300 50% 26.4. 7 18.4. 8.5. 12.10. 5 3.10. 23.10. 95 % 17.5. 6 10.5. 27.5. 1.11. 6 22.10. 14.11. 200 Vihervarpunen C. spinus 100 Vaatimaton kevätmuutto tapahtui pääosin huhtikuussa 0 ..,_...._._...... ,....,."'-;l�...... ___.-,.__.,...... c..___....__,...... ,.._.. .. (Kuvat 331-333, Taulukko 241). Laji pesi harvinaisena Tulliniemellä, muttei läheskään joka vuosi. Syysmuutto T H M H T K H E S L M J voimistui syyskuun alussa, huipentui kuun lopulla ja jatkui vielä läpi lokakuun kohtalaisena (Kuvat 331-333, Tauluk 50 Kuva 328: Car chl, pai k. ko 241 ). Hyvinä koivun ja lepän siemenvuosina tavattiin 40 kevät 470, syksy 1122 tal visinkin suuria vihervarpusmääriä (Kuvat 331-3 3 3). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. 30 2500 Kuva 331: Car spi, muutto 20 kevät 858, syksy 47730 2000 10 1500 0 -6-L----'6:.J:IIL...�---4...._....___._,._��.,__ ...... __.,-...... t� ..... T H M H T K H E S L M J 1000 500 30 Kuva 329: Car chl, reng. kevät 23, syksy 244 0 20 T H M H T K H E s L M J
80 Kuva 332: Car spi, paik. kevät 316, syksy 1775 60
40 T H M H T K H E S L M J Taulukko 239. Car chl, muutto - migration 20 KEVÄT 47 n=20 SYKSY 34 n=21 ka sd min max ka sd min max 0 5 % 26.3. 9 7.3. 7.4. 29.9. 8 3.9. 7.10. T M T K E s L M J 50% 11.4. 6 31.3. 23.4. 16.10. 7 7.10. 4.11. H H H 95% 12.5. 18 23.4. 28.6. 2.11. 4 26.10. 10.11. 20 Kuva 333: Car spi, reng. Tikli C. carduelis kevät 30, syksy 188 Tikli aloitti kevätmuuttonsa huhtikuun alussa, huippu ha 15 vaittiin kuun lopulla ja muutto jatkui vielä reilusti touko kuun puolelle (Kuva 330, Taulukko 240). Syyskuun lopulla 10 käynnistynyt syysmuutto huipentui lokakuun puolivälin 5 8 Kuva 330: Car car, muutto 0 6 kevät 26, syksy 163 T H M H T K H E s L M J 4 Taulukko 241. Car spi, muutto - migration KEVÄT 50 n=20 SYKSY 40 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 7.4. 10 15.3. 24.4. 3.9. 13 30.7. 24.9. 50 % 28.4. 16 30.3. 28.5. 23.9. 8 10.9. 10.10. T H M H T K H E S L M J 95 % 27.5. 16 27.4. 20.6. 13.10. 8 29.9. 31.10.
218 Tringa 3/2000 Hemppo C. cannabina muutto jatkui marraskuulle (Kuvat 336-338, Taulukot 243- Hempon kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa, päämuutto 245). Määrät vaihtelivat kevätmuuton tapaan paijon. Hyvi ajoittui kuun puoliväliin ja muutto jatkui vielä toukokuussa nä koivun ja lepän siemenvuosina lajia tavattiin vihervar (Kuvat 334-335, Taulukko 242). Laji pesi harvalukuisena pusen tapaan suuria määriä keskitalvella (Kuvat 336-338, aseman alueella (Kuva 335) Heikkoa liikehdintää havait Taulukot 243-245). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi tiin heinä-elokuussa, mikä saattoi johtua lähiseudun poiku 1.7.-29.2. eista (Kuvat 334-335). Syysmuutto voimistui syyskuun lo pulla ja päämuutto tapahtui lokakuun alkupuoliskon aikana 50 määrien hiipuessa kuun loppua kohden (Kuvat 334-335, Kuva 337: Car mea, paik. Taulukko 242). 40 kevät 33, syksy 506
25 30 Kuva 334: Car can, muutto 20 kevät 164, syksy 447 20 15 10 0 +,ll�.o....L.l��..... _...,.___.,_----4��.._...... !..4� ...... 10 J 5 T H M H T K H E S L M
0 +---+-----4...... ,a:+---+-�""""-...... ��l».B...�..._:!:i..+ ...... 30 Kuva 338: Car mea, reng. T H M H T K H E S L M J kevät 4, syksy 124 20 4.0 Kuva 335: Car can, pai k. kevät 40, syksy 74 3.0
T H M H T K H E S L M J
Taulukko 243. Car mea, muutto - migration J KEVÄT 35 n=17 SYKSY 39 n=21 T H M H T K H E S L M ka sd min max ka sd min max 5% 31.3. 12 13.3. 20.4. 10.10. 9 24.9. 22.10. Taulukko 242. Car can, muutto - migration 50 % 12.4. 15 15.3. 15.5. 27.10. 20 7.10. 15.1. 95% 5.5. 17 4.4. 6.6. 17.11. 25 27.10. 21.1. KEVÄT 40 n=19 SYKSY 54 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 2.4. 5 22.3. 9.4. 4.9. 23 28.7. 2.10. Taulukko 244. Car mea, paikalliset - residents 50% 17.4. 5 11.4. 29.4. 9.10. 4 4.10. 18.10. 95 % 12.5. 11 17.4. 2.6. 28.10. 5 17.10. 8.11. KEVÄT 35 n=7 SYKSY 54 n=20 ka sd min max ka sd min max 5% 27.3. 13 9.3. 19.4. 8.10. 25 28.7. 6.11. Urpiainen C. flammea 50 % 31.3. 13 18.3. 28.4. 31.10. 16 11.10. 2.1. Urpiaisen kevätmuutto ajoittui maalis-huhtikuulle ja vaih- 95 % 2.5. 20 6.4. 29.5. 30.11. 34 8.10. 28.1. teli voimakkuudeltaan suuresti (Kuvat 336-338, Taulukot 243-245). Laji pesi ainakin vuonna 1995 ja mahdollisesti Taulukko 245. Car mea, rengastus - ringing parina muunakin vuotena lähiympäristössä, sillä keski SYKSY 20 n=12 kesällä saatiin verkoista hautomalaikkuisia naaraita. Syys ka sd min max muutto alkoi lokakuun alusta, huipentui kuun lopulla ja 5% 14.10. 7 2.10. 25.10. 50 % 25.10. 5 16.10. 1.11. 95% 3.11. 6 25.10. 15.11. 200 Kuva 336: Car mea, muutto kevät 132, syksy 1464 150
100 Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera Keväisin laji tavattiin vain kahdesti, ja esiintyminen pai nottui selvästi syksyyn (Kuvat 339-340). Vaellukset ajoit tuivat pääosin elokuulta lokakuun loppuun ja vuosittaiset yksilömäärät vaihtelivat suuresti (Kuvat 339-340, Tauluk T H M H T K H E S L M J ko 246).
Tringa 3/2000 219 L. pytyopsittacus 2.0 lsokäpylintu Kuva 339: Lox leu, muutto Lajia tavattiin ympäri vuoden, mutta havainnot painottui kevät 0, syksy 20 vat kevätkaudella huhti-toukokuulle ja syyskaudella hei 1.5 näkuulle (Kuvat 343-344). Laji pesi joinakin vuosina Tul liniemellä. 1.0
0.5 2.5 Kuva 343: Lox pyt, muutto 2.0 kevät 6, syksy 22 0.0 1.5 T H M H T K H E s L M J 1.0, 0.5 Kuva 340: Lox leu, paik. 0.5 0.4 kevät 0, syksy 5 0.0 .._____.____,...... ,i._.qJl.:.!llllll,ll�--to�J.IIJll��l!,.lll..l�---4ll.-..+ 0.3 T H M H T K H E S L M J 0.2 0.1 Kuva 344: Lox pyt, paik. 3.0 kevät 5, syksy 28 0.0 T H M H T K H E s L M J 2.0
Taulukko 246. Lox leu, muutto - migration SYKSY 5 % 50 % 95 '3/o 80 5.8. 19.9. 24.10.
T H M H T K H E S L M J
Punavarpunen Carpodacus erythrinus Pikkukäpylintu L. curvirostra Kevätmuutto alkoi toukokuun loppupuolella ja huipentui Lajin yksilömäärät vaihtelivat vuosittain suuresti. Kevät kuun viimeisinä päivinä (Kuvat 345-346, Taulukko 247). kaudella suurimmat vaeltajamäärät havaittiin touko-kesä Laji pesi Haliaksella, muttei läheskään joka vuosi. Syys kuun taitteessa ja syyskaudella esiintyminen painottui elo muutto käynnistyi jo heinäkuun loppupuolella ja päämuut kuulle, vaikkakin lajia tavattiin harvalukuisena ympäri to ajoittui elokuun puoliväliin (Kuvat 345-346, Taulukko vuoden (Kuvat 341-342).
25 Kuva 341: Lox cur, muutto Kuva 345: Car ery, muutto 20 kevät 82, syksy 117 15 kevät 87, syksy 83 15 10 10 5 5
0 0 M K E s L M T H H T H J T H M H T K H E s L M J 12 4.0 Kuva 346: Car ery, paik. Kuva 342: Lox cur, paik. kevät 51 , syksy 31 kevät 15, syksy 30 9 3.0
6 2.0
1.0
0.0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
220 Tringa 3/2000 247). Syyskuussa laji olikin jo vähälukuinen (Kuvat 345- 20 346, Taulukko 247). Kuva 349: Pyr pyr, paik. kevät 31 , syksy 386 15 Taulukko 247. Car ery, muutto - migration KEVÄT 20 n=12 SYKSY 42 n=18 ka sd min max ka sd min max 5% 21.5. 5 14.5. 1.6. 20.7. 9 2.7. 3.8. 50 % 28.5. 6 24.5. 16.6. 11.8. 7 1.8. 24.8. 95 % 10.6. 10 27.5. 28.6. 31.8. 7 16.8. 9.9.
T H M H T K H E s L M J Taviokuurna Pinicola enucleator Taviokuurna ei ollut läheskään jokasyksyinen vaelluslintu 10 Kuva 350: Pyr pyr, reng. Haliaksella. Lajia tavattiin loppusyksystä ja alkutalvesta 8 kevät 3, syksy 89 pieniä määriä (Kuva 347, Taulukko 248). 6 Kuva 347: Pin enu, muutto 6 4 kevät 0, syksy 5 2 4 0 T M T K E s L M J 2 H H H
Taulukko 249. Pyr pyr, muutto - migration KEVÄT 35 n=8 SYKSY 30 n=21 T H M H T K H E S L M J ka sd min max ka sd min max 5% 28.3. 8 13.3. 5.4. 8.10. 7 29.9. 20.10. 50% 7.4. 12 15.3. 26.4. 21.10. 5 14.10. 31.10. Taulukko 248. Pin enu, muutto - migration 95% 2.5. 11 21.4. 19.5. 7.11. 8 28.10. 7.12. SYKSY 5% 50% 95 % 58 27.10. 18.11. 24.12. Taulukko 250. Pyr pyr, rengastus - ringing SYKSY 28 n=19 ka sd min max 5% 7.10. 9 14.9. 22.10. 50 % 22.10. 5 14.10. 3.11. 95% 5.11. 9 25.10. 6.12. KEVÄT 5% 50% 95% SYKSY 5 % 50 % 95% 29 5.4. 7.4. 4.5. 29 8.10. 24.10. 6.11. Punatulkku Pyrrhula pyrrhu/a Vaatimaton kevätmuutto alkoi maaliskuun lopulla ja hui pentui huhtikuun alkupuolella (Kuvat 348-350, Taulukot 249-250). Lajin pesintää ei todettu He liaksella. Syysmuut to alkoi lokakuun alusta, pääjoukot mc.tkasivatkuun loppu Nokkavarpunen Coccotraustes coccotraustes puolella ja muutto jatkui vielä marraskuussa (Kuvat 348- Kevätmuutto alkoi huhtikuun alkupuolella ja kevätmuuton 350, Taulukot 249-250). Talvisin havaittiin pieniä puna mediaani osui huhtikuun lopulle (Kuva 3 51, Taulukko tulkkumääriä (Kuva 349). Kevätkausi 1.3.-30.6. ja syys 251). Syysmuutto alkoi syyskuun aikana ja päämuutto kausi 1.7.-29.2. ajoittui lokakuulle (Kuva 351, Taulukko 251). Marras kuussa laji oli jo harvinainen (Kuva 351, Taulukko 251).
150 3.0 Kuva 348: Pyr pyr, muutto Kuva 351: Coe coc, muutto kevät 24, syksy 2209 kevät 16, syksy 1 O 100 2.0
T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J
Tringa 3/2000 221 Taulukko 251. Coe coc, muutto - migration 6 Kuva 354: Ple niv, paik. KEVÄT 43 n=6 kevät 15, syksy 22 ka sd min max 5% 13.4. 10 28.3. 24.4. 4 50 % 27.4. 10 18.4. 8.5. 95 % 26.5. 20 22.4. 18.6. KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50% 95 % 63 1.4. 25.4. 3.6. 82 11.8. 9.10. 1.11.
Lapinsirkku Calcarius lapponicus Lapinsirkun kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa ja huipen T H M H T K H E S L M J tui kuun loppupuolella (Kuva 352, Taulukko 252). Syys muutto voimistui syyskuun alussa ja päämuutto tapahtui Taulukko 253. Ple niv, muutto - migration kuun puolivälissä (Kuva 352, Taulukko 252). Lokakuussa KEVÄT 17 n=11 SYKSY 25 n=15 laji alkoi olla jo vähälukuinen (Kuva 352, Taulukko 252). ka sd min max ka sd min max 5% 25.3. 7 14.3. 4.4. 19.10. 5 11.10. 29.10. 50% 31.3. 7 16.3. 9.4. 31.10. 15 19.10. 18.12. 95% 11.4. 5 2.4. 17.4. 13.11. 26 24.10. 23.1. 3.0 Kuva 352: Cal lap, muutto kevät 9, syksy 24 Taulukko 254. Ple niv, paikalliset - residents 2.0 SYKSY 20 n=7 ka sd min max 5% 27.10. 5 22.10. 3.11. 50% 2.11. 6 23.10. 11.11. 95 % 15.11. 14 2.11. 5.12. KEVÄT 5% 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95% 25 23.3. 29.3. 17.4. 30 22.10. 1.11. 21.11.
T M T K E s L M Keltasirkku Emberiza citrinella H H H J Keltasirkun kevätmuutto alkoi maaliskuun lopussa, pää Taulukko 252. Cal lap, muutto - migration muutto tapahtui huhtikuun alkupuoliskolla, ja muutto jat kui toukokuun alkuun asti (Kuvat 355-356, Taulukko 255). SYKSY 29 n=10 Lajin pesintää ei varmistettu asema-alueella. Syysmuutto ka sd min max 5% 1.9. 3 27.8. 9.9. alkoi lokakuun alussa ja huipentui kuun puolivälin tienoilla 50 % 11.9. 2 6.9. 14.9. (Kuvat 355-356, Taulukko 255). Marraskuussa muutto oli 95 % 30.9. 9 18.9. 17.10. jo heikkoa (Kuvat 355-356, Taulukko 255). Helmikuun KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % piikki (Kuva 356) johtuu alhaisen havainnointiotoksen 32 8.4. 23.4. 10.5. 35 31.8. 12.9. 5.10. tuottamasta sattumasta (Kuva 2).
80 Kuva 355: Emb cit, muutto 60 kevät 523, syksy 107 4 Pulmunen Plectrophenax niva/is Pulmusen muutto alkoi keväisin maaliskuun loppupuolella 40 ja päämuutto ajoittui huhtikuun alkuun (Kuvat 353-354, Taulukot 253-254). Syysmuutto alkoi lokakuun loppupuo lella ja huipentui loka-manaskuun taitteessa (Kuvat 353- 354, Taulukot 253-254). Laji havaittiin muutamia kertoja talvisaikaan (Kuvat 353-354). Kevätkausi 1.2.-30.6. ja syyskausi 1.7.-31.1. T H M H T K H E s L M J 40 Kuva 353: Ple niv, muutto 8 Kuva 356: Emb cit, paik. kevät 100, syksy 62 30 kevät 104, syksy 71 6
20 4
2
0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E s L M J
222 Tringa 3/2000 Taulukko 255. Emb cit, muutto - migration Kuva 359: Emb rus, muutto KEVÄT 33 n=20 SYKSY 33 n=21 1.2 kevät 4, syksy 2 ka sd min max ka sd min max 5% 29.3. 6 13.3. 7.4. 30.9. 7 6.9. 9.10. 50% 13.4. 5 4.4. 20.4. 18.10. 4 12.10. 25.10. 0.9 95% 1.5. 7 17.4. 16.5. 2.11. 6 25.10. 14.11. 0.6 Peltosirkku E. hortulana Peltosirkun kevätmuutto alkoi toukokuun alussa ja pää muutto tapahtui kuun puolivälissä (Kuvat 357-358, Taulu kot 256-257). Syysmuutto alkoi elokuun alussa ja huipen tui kuun loppupuolella (Kuvat 357-358, Taulukot 256- T H M H T K H E S L M J 257). Syyskuussa laji oli jo vähälukuinen (Kuvat 357-358, Taulukot 256-257). Taulukko 258. Emb rus, muutto - migration KEVÄT 5 % 50 % 95% SYKSY 5% 50% 95% 6 Kuva 357: Emb hor, muutto 13 4.5. 7.5. 17.5. 29 1.9. 14.9. 30.9. kevät 14, syksy 40 4 Pa·usirkku E. schoeniclus 2 Pajusirkun muutto alkoi keväisin huhtikuun alusta ja pää muutto tapahtui kuun puolivälin tienoilla (Kuvat 360-362, Taulukot 259-261). Syysmuutto alkoi syyskuun puolivälis 0 sä ja päämuutto ajoittui syys-lokakuun taitteeseen (Kuvat T H M H T K H E s L M J 360-362, Taulukot 259-261).
Kuva 358: Emb hor, paik. 25 Kuva 360: Emb sch, muutto 0.8 kevät 5, syksy 3 20 kevät 82, syksy 280 0.6 15
0.4 10
0.2 5
0.0 0 T H M H T K H E s L M J T H M H T K H E s L M J
8 Taulukko 256. Emb hor, muutto - migration Kuva 361: Emb sch, paik. kevät 78, syksy 86 SYKSY 23 n=13 6 ka sd min max 5% 14.8. 7 2.8. 26.8. 50 % 27.8. 4 21.8. 6.9. 4 95 % 6.9. 5 29.8. 13.9. KEVÄT 5% 50 % 95 % SYKSY 5% 50 % 95 % 2 28 4.5. 16.5. 1.6. 27 13.8. 25.8. 9.9. 0 Taulukko 257. Emb hor, paikalliset - residents T H M H T K H E s L M J KEVÄT 5% 50% 95 % SYKSY 5 % 50 % 95% 31 4.5. 14.5. 4.6. 27 10.8. 23.8. 6.9. 2.0 Kuva 362: Emb sch, reng. kevät 2, syksy 10 1.5
1.0 Pohjansirkku E. rustica Haliaksella harvalukuisen pohjansirkun keväthavainnot 0.5 ajoittuivat toukokuun alkupuolelle (Kuva 359, Taulukko 258). Syysmuutto tapahtui syyskuun aikana ja keskittyi 0.0 kuun puolivälin tienoille (Kuva 359, Taulukko 258). T H M H T K H E s L M J
Tringa 3/2000 223 Taulukko 259. Emb sch, muutto - migration contact Tringa - Ornithological Society af Helsinki Area, PO.Box 145, 00101 Helsinki, Finland. KEVÄT 32 n=20 SYKSY 35 n=21 ka sd min max ka sd min max 5% 1.4. 5 22.3. 7.4. 15.9. 5 1.9. 24.9. Kiitokset 50 % 14.4. 6 3.4. 24.4. 28.9. 5 21.9. 14.10. Przemyslaw Busse ja Esa Lehikoinen auttoivat aineiston 95 % 3.5. 7 21.4. 14.5. 20.10. 7 5.10. 31.10. käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Matti Lehti neuvoi Access-ohjelman saloihin, mikä oli tärkeää tietokannan Taulukko 260. Emb sch, paikalliset - residents muokkaamisen kannalta. Petro Pynnönen ja Aatu Vattulai KEVÄT 46 n=17 SYKSY 75 n=21 nen antoivat rakentavia kommentteja lajitekstejä laaditta ka sd min max ka sd min max essa. SYKE:n porukka lainasi kartan tekemiseen vaaditta 5% 2.4. 6 22.3. 17.4. 8.8. 19 2.7. 22.9. 50% 23.4. 9 7.4. 11.5. 29.9. 9 7.9. 15.10. vaa tietokonetta. Kiitokset heille kaikille! We thank Philip 95 % 18.5. 12 24.4. 22.6. 22.10. 9 5.10. 4.11. Johnson for improving English text. Kiitokset myös projek tia apurahoittaneelle Tringa ry:lle. Lisäksi kiitokset tieten Taulukko 261. Emb sch, rengastus - ringing kin jokaikiselle vuosien 1979-99 miehittäjille, Halias-pop SYKSY 5% 50% 95 % poolle mukavasta työilmapiiristä ja kaikille jutun teossa 34 13.9. 26.9. 17.10. auttaneille.
Summary Lähdeluettelo Berthold, P. 1973: Proposal för the standardization of the presen Phenology af bird migration at the Hanko Bird Observato tation of data of annual events, especially of migration data. ry, Finland, in 1979-1999 Auspicium 5 (Suppl.): 49-57. This paper describes seasonal timing af bird migration Busse, P. 1994: Population trends of some migrants at the sout between 1979 and 1999 at Hanko Bird Observatory, Fin hem Baltic coast - autumn catching results 1961-1990. Ring land (Kuva 1). Daily numbers of birdswere accumulated by 16, 1-2: 115-158. ringing (reng.) as well as by counting af resident birds von Haartman L., Hilden, 0., Linkola P., Suomalainen P. & Teno (paik.) and observing visible migration (muutto). The ob vuo R. 1967: Pohjalan linnut värikuvina. - Otava, Helsinki. von Haartman L. 1979: Muuton tutkimisen historiaa -Ki1jassa: servation (Kuva 2-3) and ringing activities (Kuva 6-7) were Muuttolinnut (toimittaneet Hilden 0., Tiainen J. & Valjakka almost continuous throughout the calendar year and most R.), Ki1jayhtymä, Helsinki, s. 9-22. intense during spring and autumn. Hilden, 0. & Hario, M. 1993: Tukkasotka -Kirjassa: Muuttuva The daily numbers af observed birds were summed on saaristolinnusto, Forssan Ki1japaino Oy, Forssa, s.88-91. each day af a calendar year over the 21-year-long study pe Ikonen, P. & Lamminsalo, 0. 1996: Pähkinähakin vaellus Trin riod. This sum was divided by the observation or ringing gan alueella syksyllä 1995 -Tringa 23, s. 134-139. activity (Kuva 3 or 7) to ahtain a daily mean af birds on Kivirikko, K. E. 1926: Suomen linnut I-II. - WSOY, Porvoo. Laine, L. J. 1979: Syysmuuton aikataulu - Ki1jassa: Muuttolinnut each day. These means describe the development af bird (toimittaneet Hilden 0., Tiainen J. & Vaijakka R.), Ki1jayhty numbers throughout a calendar year (Kuva 11-362). mä, Helsinki, s. 57-80. We also determined the dates when the cumulative sum Latja, A. 1996: Hyönteissyöjien muutto Höytiäisen lintuasemalla, of the birds during a spring or an autumn season reached Pohjois-Karjalan linnut, Siipirikko vsk 23 mo 2, 25-vuotisjuh 5%, 50% and 9 5%. Ninetypercent af birds migrate between lajulkaisu, s. 163-179. the dates of the 5% and 95% cumulative sums. The time bet Lehtiniemi T. 1998: Kerttujen ja kerttusten syysmuuton ajoittu ween these dates was considered as the length of the migra minen Pirkanmaalla - Lintuviesti 23, s. 50-57. Lehtiniemi T. 1999: Uunilintujen syysmuuton ajoittuminen Pir to,y period. The dates were determined each season for kanmaalla - Lintuviesti 24, s. 8-10. abundant species. For the abundant species, the sum af Pettay, T. 1996: Kevätarktika. - Porvoon maalaiskunta, Ympäris each season exceeded 20 birds and the observation dates tönsuojelulautakunta tiedottaa 29/96. exceeded 5 days in each season. For scarce species the data Pynnönen, J. (toim.) 1996: Syyskatsaus 1995 -Tringa 23, s. 140- was pooled over the study period before the cumulative 159. sums were determined. The cumulative sums are presented Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. - Otava, Keurnu. either as three-row-tables (abundant species) or as single Ruokolainen K. & Kauppinen J. (toim.) 1999: Kuopion ja Poh jois-Savon linnusto, ER-paino ky, Lievestuore. row-tables (scarce species) in Tables (Taulukko) 1-261. Rusanen, P., Mikkola-Roos, M. & Asanti, T. 1998: Merimetso The days between 1 Janua,y and 30 June formed a Phalacrocorax carbo - musta viikinki, Suomen ympäristö, spring season (kevät). The time between 1 July and 31 Luonto ja luonnonvarat, 182, Suomen ympäristökeskus, Oy December was an autumn season (syksy). Different Edita Ab, Helsinki. lengths af seasons were used for some species. Excep Vähätalo, A. 1996: Hangon lintuaseman vakioverkkorengastukset tional lengths af season are always announced at the paijastavat: Talitiainen ei vaella vaan käyttäytyy kuten tyypil end af the species text. For example, the announcement linen muuttolintu - Tringa 23, s.160-163. of kevätkausi 1.3.-30.6. ja syyskausi 1.7.-29.2. for the Kirjoittajat - Authors Mute Swan (Cygnus olat) means that the spring and au Aleksi Lehikoinen tumn seasons lastedfrom 1 March ta 30 June and from 1 Kuunkierros 3 D 28, 02210 Espoo, Suomi - Finland July to 29 Februcuy, respectively. lnstructions for rea Anssi Vähätalo ding the results in Taulukko 1-261 and Kuva 11-362 are Depaiiment of Biological Sciences, University of Alaba explained in Kuva 8-10. For reprint requests, please, ma, Tuscaloosa, Alabama 35487-0206, USA
224 Tringa 3/2000 Fujichrome
Halias on harvoja paikkoja, jossa voi nähdä useita kymmeniä kangaskiuruja Lullula ar borea. © Jari Kostet, Ahvenanmaa, kesäkuu 1999.
Peippoja Fringilla coe/ebs muuttaa varsinkin syksyllä Haliaksen kautta lounaaseen ja ete lään. © Petri Pietiläinen, Viro, 20.4.2000.
-fl Hyönteissyöjälintujen määristä saa kuvan oikeastaan vain rengastusten avulla. Kuvassa harmaasieppoMuscica pa striata. © Kari Soilevaara, Lågskär, kesäkuu 2000. +- Paikallislaskennat auttavat selvittämään muuton kul kua sekä pitkällä aikavälillä laskennoista on hyötyä kan nanvaihteluiden arvioinnissa. Kuvassa kivitasku Oenant he oenanthe. © Antti Below, Helsinh, toukokuu 2000.
Tringa 312.000 225 Fujichrome Fujichrome
Hippiäinen Regulus regulus. © Tomi Muukkonen, Lem land, 3.10.1998.
Punatulkku Pyrrhulapyrrhula. © Antti Below, Helsinki, helmikuu 2000.
Halias on yksi Pohjoismaiden parhaimpia vaelluslintu asemia. Syyskaudella voi nähdä runsaasti tiaisia, tikkoja, pöllöjä, närhiä, hakkeja, käpylintuja, nakkeleita, puna tulkkuja ym. Kausi on pitkä ja kestää yleensä heinäkuus ta jopa joulukuulle. Kuvassa hieman harvinaisempi vie Hiiripöllö Surnia ulula. © Kari Soilevaara, Helsinki, railija, harmaapäätikka Picus canus. © Antti Below, Inkoo, 20.2.2000. huhtikuu 2000.
226 Tringa 3/2000