HATANPÄÄN ALUEEN HISTORIA JA AJALLISET KERROSTUMAT Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016

1 ALUEKARTTA ALUEKARTTA 1400X1400 mm

Pyhäjärvi P O P P P L P M P N P P C

T P H D P Y

Kuninkaankuja A E HATANPÄÄNPUISTO G B P F

P X P R

HATANPÄÄN U OPASTEET

LUONNOS 1:5 J ALUEKARTTA I 11.5.2003

K JLE J Ä S E N

V S K O L i n L I I T O N J Ä S E N A T L : n

A R K K I T E H T U U R I A L I I T O N

Hammareninkatu 7 K O N S U L T T I T O I M I S T O J E N 33100 Tampere J A puh (03) 3125 0100 fax (03) 3125 0125 Lampi [email protected] www.ksoy.net A R K K I T E H T I T O I M I S T O J E N S U U N N I T T E L U - Hatanpään alueen rakennusten sijainnit ja tunnukset vuonna 2016. 1801 L5

Selvityksen tilaaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos / hankearkkitehti Kirsti Hankela Selvityksen laatija Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio / arkkitehti Seija Hirvikallio 2016

2 Hatanpään alueen historia ja ajalliset kerrostumat

Sisältö

Yleistietoja Hatanpään alueesta 4 Asemakaava 4 Suojelumerkinnät 4

HATANPÄÄN KARTANOALUEEN HISTORIAA 4 Omistaja- ja asukashistoria 1600-luvulta lähtien 4

HATANPÄÄN KARTANON YMPÄRISTÖ JA PUISTO 6

HATANPÄÄN ALUEEN RAKENTUMINEN VUOSINA 1758-2016 8 PURETTUJA RAKENNUKSIA 16

NYKYISET RAKENNUKSET 17

HATANPÄÄN ALUEEN AIKAKERROSTUMAT 19

ASEMAKAAVA 20

ALUEEN TÄRKEIMMÄT NÄKYMÄT 21

ILMAKUVAT 22

Lähteet 25

Kaksi Hatanpään alueen tärkeää rakennusta: Hatanpään kartanon päärakennus (arkkitehti Odert Sebastian Gripenberg 1885) ja Hatanpän sairaala (arkkitehti Bertel Strömmer 1935). 3 Yleistietoja Hatanpään alueesta Hatanpään kartanoalueen historiaa

Asemakaava Hatanpäänniemi esiintyy ensimmäisen kerran maakirjoissa vuonna 1540. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan asemakaa- Silloin se esiintyi kylänä, johon kuului kolme taloa, jotka omisti Matti Sep- van 2.5.2001. Tontilla on rakennusoikeutta 60 000 krsm2, josta on käytetty pä, Ragvald-niminen talonpoika ja Lasse Niilonpoika Pehkiä. Matti Sepän 52 127 krsm2. talo oli suurin ja pian se sai nimen Hatanpää. 1500-luvulla Hatanpää oli jo vauras talo, jossa oli 4-5 lehmää, 6 hiehoa, 5-7 lammasta, muutama vuohi, Korttelit 837-122-500, 501 2-5 sikaa ja 1-2 hevosta. Tontin pinta-ala 9,7632 ha Kaavamerkintä Y-12 Yleisten rakennusten korttelialue. Tontin 1600-luvun katovuosina talot autioituivat. salittu kerrosluku on kuusi ja autopaikkavaati- mus on 1 ap/asunto ja 1 ap/200 krsm2. Omistaja- ja asukashistoria 1600-luvulta lähtien

Suojelumerkinnät 1605 ratsumies Paavali Laurinpoika (liitti Hatanpäähän Ragvaldin talon), Hatanpään talo sijaitsi niemen Sarviksen tehtaan paikalla). s-12 Alueella olevat historialliset polut, portaikot, rantakiveykset ja muisto- merkit on säilytettävä. Puusto ja istutukset on säilytettävä siten, että sallitaan 1650 kreivi Ernst Juhana Creutz, Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. (rälssitila). sr-7 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannal- 1656 Yrjö Klementinpoika ta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkiku- 1664 Hatanpäästä tuli ratsutila. van kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennukset: Jukola (navetta), väentupa, asuntolarakennus (konttori), pe- 1698 Tauskon tila (vänrikin virkatalo) liitettiin Hatanpään tilaan, Hatan- sularakennus. pään tilasta tulee kartano, omistaja Ernst Juhan Creutzin tytär, Elsa Mar- gareta Creutz. sr-8 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien 1723 rykmentinkirjuri Jonas Brandt. korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. 1728 edellisen puoliso Sara Ivendorff, meni uudelleen naimisiin rykmen- Rakennukset: kartanon päärakennus, Idmanin huvila tinkirjuri Peter Gaddin kanssa

4 1739 kapteeni Lindelöf. 1799 Ahlmanin lahjoitti omaisuutensa Suomen talousseuran kautta yleis- hyödylliseen tarkoitukseen. Hänen lahjoituksensa turvin perustettiin mm. 1747 Sara Ivendorffin veli Carl Magnus Ivendorff. Ahlmanin maatalousoppilaitos.

1758 omistajaksi tuli vapaaherra Hans Henrik Boije, joka vaikutti oleelli- 1799–1801 Gabriel Ahlmanin leski omisti Hatanpään kartanon. sesti Tampereen kaupungin syntymiseen. Boije omisti myös Tammerkosken kartanon. Boije teki Hatanpään kartanosta suurviljelytilan. Tilaa hoitivat 1801 kartano siirtyi ruukinisäntä L.G. Lefrénin omistukseen. Hän omisti tilanhoitaja, 10 renkiä ja 9 naispalvelijaa. Verotettava kylvömäärä oli 12 mm. paperitehtaan (myöhemmin Frenckellin paperitehdas). Lefrén viljeli tynnyriä viljaa. Hatanpäätä kuolemaansa asti vuoteen 1825.

Suurin osa Hatanpään torpista perustettiin Boijen aikana: Vihioja, Savi- 1820 kartanon hirsinen väentupa rakennettiin. niemi, Jokipohja, Kujanpää, Raitinpää, Salhoja, Rukomäki (Rähkämäki), Viinikka, Rautaharkko, Heikkilä, Nekala, Jokela, Tohko ja Tanhuanpää. 1825 Lefrénin perikunta myi Hatanpään kartanon ja Otavalan tilat laa- Suurin osa nimistä on säilynyt Tampereen kaupunginosien niminä nyky- manni ja ritari Nils Johan Idmanille. Idman oli kartanon viimeinen yksi- päivään saakka. tyisomistaja. Idmanin suku hallinnoi 100 vuotta Hatanpäätä, johon tuolloin kuuluivat Tammekosken itärannalla sijainneet maat, jonne myöhemmin 1777 Boije vuokrasi Hatanpään kapteeni Gabriel Gustav Granfeltille ja syntyi Kyttälän kaupunginosa. Nämä maat Tampereen kaupunki osti vuon- vuonna 1779 Sele-nimiselle miehelle na 1876, jolloin Viinikanojasta tuli kaupungin ja Hatanpään kartanon raja. Hatanpään kartano kuului silloin Messukylän pitäjään. 1777 Hans Henrik Boije teki valtion kanssa vaihtokirjan, jolla valtio hankki Boijelta Tampereen kaupungin maaksi hänen omistamansa Tammerkosken 1876 Kyttälän oston jälkeen Hatanpään kartano siirtyi Carl Gustav Idma- ratsutilasäterin ja siihen kuuluneet Pyynikin talon ja Nalkalan torpan. Kor- nin haltuun. Hän kuoli vuonna 1880 ja perikunta jatkoi tilan hoitoa. vaukseksi tästä Boijelle myönnettiin ratsuvelvollisuus ja säteritilan vapaudet Hatanpään ja Otavalan tiloihin sekä hänelle luovutettiin useita muita tiloja 1880 kaksikerroksiseksi korotettu päärakennus paloi. lähiseudulta. Boijen aikana rakennettiin kartanon yksikerroksinen päära- kennus. 1883–85 rakennettiin uusi päärakennus palaneen päärakennuksen paikalle Odert Sebastian Gripenbergin piirustusten mukaan. Tyyliltään päärakennus 1780 Vaurastuttuaan maakaupoista myi Boije Hatanpään kartanon kruu- edustaa uusrenessanssia, johon yhdistyy barokin piirteitä. nuvouti Gabriel Ahlmanille, joka viljeli Hatanpäätä vuoteen 1898 valmistui Gripenbergin suunnittelema uusgoottilainen palatsi ns. Hu- vila, jossa Nils Idman asui.

5 1903 agronomi Fredrik (Fedi) Idman lunasti yhtenä perikunnan jäsenenä Hatanpään kartanon ympäristö ja puisto kartanon ja viljeli sitä vuoteen 1913 saakka. Hatanpään kartanon puisto ja päärakennukselle johtava puistokuja syntyi- 1913 Nils Idman joutui vararikkoon ja Tampereen kaupunki osti Hatan- vät Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun loppupuolella, mutta suurin pään kartanon, jonka alue käsitti kaikkiaan 1459,3 hehtaaria maata. osa koivuista, vaahteroista, pihlajista ja metsälehmuksista istutettiin suu- ren vuonna 1896 toteutetun uudistuksen aikana. Puistosuunnitelman laati 1914 Tampereen kaupunki päätti muuttaa Hatanpään rakennukset sairaa- kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffin. Puistoon rakennettiin uusia käytäviä, larakennuksiksi. Päärakennus ja Huvila toimivat sotilassairaalana vuoteen istutuksia ja kiviaita. Kasvihuoneita rakennettiin neljä. 1918 asti. Puistossa on monihaaraiset kuuset, jotka ovat saaneet nimet Hattu ja Myssy. 1916 Navetasta tehtiin mielisairaala, entiseen päärakennuksiin sijoitettiin Nimet tulivat Ruotsissa 1700-luvulla toimineiden poliittisten ryhmien hat- 55 vuodetta, muonarenkien asuinrakennus muutettiin sairaalan talousra- tujen ja myssyjen mukaan. Rantatien varrella on luonnonkivi, jota kutsutaan kennukseksi Vapaamuurarin haudaksi. Rantatien yläpuolella on Kuninkaan kuja ja Kyy- nelten polku. Idmanin aikana rannat pengerrettiin kivimuureilla. Kuningas 1919 Hatanpään huvilarakennus muutettiin kirurgi- ja sisätautiosastoksi Kustaa III käveli Kuninkaankujalla vieraillessaan Tampereella vuonna 1778.

1935 Hatanpään sairaala rakennetaan (Bertel Strömmer). Ruusutarha rakennettiin vuosina 1971–73 ja sitä laajennettiin vuosina 1991– 92. Siellä on 160 ryhmä-, köynnös-, maanpeite- ja pensasruusulajiketta. 1960-luku päärakennus jäi sairaalakäytöstä pois. Nykyisen ruusutarhan paikalla oli aiemmin 0,5 hehtaarin hedelmätarha.

1969–70 Päärakennus muutettiin Kaupunginmuseoksi Puisto ja sen hedelmätarha-, vihannesmaa- ja peltoalueet siirtyivät kaupungin omistukseen 1968. 1993–2006 Päärakennuksessa toimi Nukke- ja pukumuseo. Huvilaraken- nus muutettiin kaupungin virastokäyttöön vuonna 1993. Vuonna 1970 perustettiin 4 hehtaarin laajuinen Hatanpään arboretum, johon on istutettu noin 400 kasvilajia, pääasiassa puita ja pensaita. Suun- 2007–2015 Päärakennus toimi juhla- ja kokouspaikkana nitelma laadittiin kaupunginpuutarhuri Kauko Aarnion aloitteesta. Arbo- retumiin lisättiin vuonna 1994 kivikkopuutarha, jonka laajuus on 600 m2. Sinne istutettiin yli 100 erilaista kivikossa viihtyvää perennaa

6 1 2

1. Arboretum on perustettu vuonna 1970. 2. Ruustarhan ensimmäiset ruusut istutettiin vuosina 1971–73. 3. Ruusutarhan hedelmäpuut. 3 4 4. Ruusupenkki. 7 Hatanpään alueen RAKENTUMINEN VUOSINA 1758-2016 Pesula Kivikellari

Idmanin huvila

Talousrakennuksia ja varastoja Päärakennus Asemakartta vuodelta 1758 on vanhin tiedossa oleva kartta Hatan- Väentupa pään alueesta. Kartanon isäntä oli silloin vapaaherra Hans Henrik Boije. Hatanpään kartanosta tehtiin suurviljelystila. Lähde: Helén & Seppänen: Tampere kartalla. Navetta

Sauna Asemakartta 1900-luvun alusta. Lähde: Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma.

8 Asemakartta vuodelta 1916, jolloin kartanosta ja sen navetasta tehtiin Hatan- pään mielisairaala. Alueen kaakkoiskulmassa on Tampereen siirtolapuutarhayh- distyksen alue. Lähde: Helén & Seppänen: Tampere kartalla.

Asemakartta vuodelta 1914. Nykyisistä rakennuksista kartassa näkyvät kartanon päärakennus, navetta, Idmanin huvila, pesularakennus, kivikellari, väentupa ja konttorirakennus. Lähde:Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma.

9 Päärakennus on merkitty lasten sairaalaksi ja navetta mielisairaalan vastaanottorakennukseksi. Kartassa näkyvät väentupa, konttori, rengin tupa, kasvihuone, vaunuvaja, sikala, talli ja pesularakennus. Pääpihan pohjoisreunalla ovat uudisrakennuksiksi merkityt kirurgian sairaala, hoitajien asuinrakennus ja talousrakennus. Idmanin huvila on merkitty sisätautiosastoksi. Idmanin huvilan lounaisnurkassa on kappeli ja nykyisen sairaalan paikalla kasvitarha. Uudis- rakennukseksi merkitty kulkutautisairaala on piirretty alueen itäreunaan. Aluetta ympäröivät idässä, kaakossa ja etelässä viljelysmaat, lounais- kulmassa on varastoalue.

Bertel Strömmerin laatima asemapiirrosluonnos vuodelta 1919. Lähde: Tampereen Tilakeskuksen arkisto. 10 Asemakartta vuodelta 1921. Alue on merkitty Tampereen kunnallisten sairaaloiden alueeksi. Lähde: Helén & Seppänen: Tampere kartalla.

11 Bertel Strömmerin asemapiirros vuodelta 1932. Navetta on merkitty mielisairalaksi, päärakennus mielisairaalan rajatilaosastoksi ja vä- entupa työkuntoisten osastoksi. Idmanin huvilassa on kirurgian ja sisätautisairaalan osasto. Navetan edessä on talousrakennus ja konttorirakennus. Pesula on Pyhäjärven rannassa ja pesulan edessä kivikellari. Alilääkärin asunto on nykyinen laitehuoltotila/työhönotto. Väentuvan vieressä on mielisairaalan palveluasuinrakennus. Pohjoisreunalla on kirurgian sairaalan palveluasuinrakennus. Varsinaiset sairaalarakennukset, kirurgian- ja sisätautisairaala ja kulkutautisairaala, on merkitty alueen keskialueella. Lähde: Tampereen Tilakeskuk- sen arkisto. 12 Asemakartta vuodelta 1937. Kartassa näkyy sairaalarakennuksen ensimmäinen rakennusvaihe kirurgia- ja sisätautisairaala. Lähde: Helén & Seppänen: Tampere kartalla.

13 Asemapiirros vuodelta 1944. Verrattuna edelliseen vuoden 1932 asemapiirrokseen Strömmer on lisännyt tähän lämpökeskuksen Pyhäjärven rantaan. Varastorakennus on purettu pääraken- nuksen edestä. Varastorakennusta navetan edessä on laajennettu. Lähde: Tampereen Tilakes- kuksen arkisto.

14 Pesularakennus Lämpökeskus

Asuinrakennus Asuinrakennus Asuinrakennus

Idmanin huvila, mielisairaala Kirurginen sairaala

Varastorakennus

Päärakennus, mielisairaala

Konttorirakennus Palvelusväen asuinrakennus Pirttirakennus

Puuvaja Jukola, mielisairaala Talousrakennus

Asemapiirros vuodelta 1966. Lähde: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto.

15 PURETUT RAKENNUKSET

PuretTUJA rakennuksIA Rintsikka O

Päärakennuksen (kartanon läheisyydestä) Pesula P Lämpökeskus - palvelusväen asuinrakennus L - talousrakennus

Laitehuolto - hoitajien asuinrakennus M - kirurginen sairaala Idmanin huvila N Hatanpään - talous- ja varastorakennukset 2 kpl sairaala - puuvajarakennus pirtin ja konttorin välistä

Navetan läheisyydestä: - talousrakennus ja varastoja 2 kpl Päärakennus - vaunuvaja Q - sikala/talli Pirtti R Puistokoti X - vanha lämpökeskus - rengin tupa

Hatanpään - työhuonerakennus Jukola J puistosairaala - kasvihuone Kahvio Puistoalueelta - lääkärin asunto - kappeli

Pyhäjärven rannasta: - kirurgisen sairaalan palveluasuinrakennus - asuinrakennus - lämmittäjän asunto

PURETTU RAKENNUS

OLEMASSA OLEVA RAKENNUS

16 Hatanpään alueen nykyiset rakennukset ALUEKARTTA ALUEKARTTA 1400X1400 mm - Hatanpään sairaala (A, B, C, D, E, F, H, T, Y) rakennusvuosi 1935 (Bertel Strömmer) Pyhäjärvi P O - Hatanpään puistosairaala (I, K, V, U), ensimmäinen rakennusvaihe 1970- P P P luku L P - kartano (Q), rakennusvuosi 1885 M P - Idmanin huvila, Kotihoito- ja kuntoutuspalvelut Kota N, rakennusvuosi N P C 1898 P - kartanon vanha navetta Jukola J (1880-luku?) T P H D - pirttirakennus R, rakennusvuosi 1820 P Y

- asuinrakennus, konttori, pienryhmäkoti X, rakennusvuosi 1920 (?) Kuninkaankuja A E - lämpökeskus, Kotihoito- asumispalvelut Kota, Aluepalvelut L, rakennus- HATANPÄÄNPUISTO G B P vuosi 1934, Bertel Strömmer F - laitehuoltotila (entinen alilääkärin talo) M, rakennusvuosi 1923, Eetu Q Murros P X P - rintaklinikka Rintsikka, sairaala- ja kuntoutuspalvelut, apuvälinekeskus R HATANPÄÄN Saku O, rakennusvuosi 1967, Jaakko Ilveskoski U OPASTEET - ateljeetalo (entinen pesularakennus) P, rakennusvuosi 1800-luvun loppu?, LUONNOS 1:5 J ALUEKARTTA laajennus 1934, Bertel Strömmer I 11.5.2003

- vanha kivikellari (pesularakennuksen edustalla rinteessä) K JLE J Ä S E N

- kahvila (vanha sauna) V S K O L i n L I I T O N - kasvihuoneet J Ä S E N A T L : n

A R K K I T E H T U U R I A L I I T O N

Hammareninkatu 7 K O N S U L T T I T O I M I S T O J E N 33100 Tampere J A puh (03) 3125 0100 fax (03) 3125 0125 Lampi [email protected] www.ksoy.net A R K K I T E H T I T O I M I S T O J E N S U U N N I T T E L U - 1801 L5

Alueen nykyisten rakennusten sijaintipiirros.

17 NYKYISET RAKENNUKSET

1 2 3 4

8 5 6 7

9 10 11 12

1. Hatanpään kartanon päärakennus Q 9. Lämpökeskus L 2. Navetta / Jukola J 10. Rintaklinikka / Apuvälinekes- 3. Pirttirakennus R kus / Apteekki O 4. Asuinrakennus Puistokoti X 11. Hatanpään kantasairaala 5. Idmanin huvila N 12. Hatanpään puistosairaala 6. Alilääkärin asunto / laitehuolto / 13. Ruusukahvio työhönotto M 14. Huoltorakennus Puistosairaa- 7. Pesularakennus P lan ja Jukolan välissä 14 8. Tiilikellari 13 18 HATANPÄÄN ALUEEN AIKAKERROSTUMAT

1820 Väentupa R

1885 Päärakennus Q

1880 Navetta J

1900 Idmanin huvila N

M 1900? Konttori, asuinrakennus X

1900? Pesularakennus P, kivikellari C 1923 Laitehuolto M

H 1934 Lämpökeskus L , pesulan P laajennus T D Y 1935 Kantasairaala A, T A E 1967 Rintsikka O (kaupungin laboratoriot) G B F 1977 Kantasairaala C, D, E, Y

1978 Puistosairaala

1979 Kantasairaala

1982 Kantasairaala G U 1985 Kantasairaala B, F

I 1988 Puistosairaala K K V 2000 Kantasairaala H

2001 Puistosairaala I, U, V

2004 Rintsikka O laajennus

2009 Kantasairaala, yhdyskäytävä 2014 Kantasairaala 19 Y OS 3, < 7 6 # / '2 4 ' *;8a-5;66a8a #5'/#-##8# < 8 , OS \ ,, #5'/#-##8#0/7761-5'..# %7)1%/%%:%1)6/-22É8.%1ÉÉ6É=/7)8 P /71&15677 OS %WYMROIVVSWXEPSNIROSVXXIPMEPYI 6EOIRRYWXIREWYMROIVVSOWMMRWEEVEOIRXEEZEVEWXSXMPSNE -CWRWPIKPQUC ::++ $. %WYRXSNIRTEVZIOOIIXNEXIVEWWMXWEEZEVYWXEE]OWMROIVXEMWMR /9 PEWMWIMRMRMPQERIXXÛRMMXÛPYIXEEROIVVSWEPEER/SVXXIPMEPY +$7$13bb1.$78 S IIPPISRZEVEXXEZEOMMRXIMWXNIR]LXIMWXÛPIMOOMNESPIWOIPY -QTVVGNKV PTQ VQPVKVPTQLC EPYIXXEZÛLMRXÛÛRQEWYRXSEOSLXM8SRXXMEZEVXIRSR VQPVVKPTQ ZEVEXXEZEQIVOMRRÛRSWSMXXEQEQÛÛVÛEYXSTEMOOSNE VQPVKVPTQLC : < =PIMWXIRVEOIRRYWXIROSVXXIPMEPYI . 9 , , -CVWÄLCXKTMKUV[UCNWGVVC /EYTYRKMRTYYXEVLEROÛ]XXRZEVEXXYOSVXXIPMEPYINSPPI . ,9 < WEEWMNSMXXEEQ]WQYWISVEOIRRYOWME DW ,9 9 DSP YD MX 8SRXMPXESRZEVEXXEZEEYXSTEMOOSNE]OWMOYXEOMREWYRXSENE , >@ ]OWMOYXEOMRZMMXXÛX]RXIOMNÛÛOSLXM O 61066+,#1..#/71&15677 DW , O MX 9 VX ,9 ,,, 9/ PDD 9 MN MN DSP =PIMWXIRVEOIRRYWXIROSVXXIPMEPYI8SRXMPPISRZEVEXXEZE < MN < EYXSTEMOOSNEQIVOMRRÛRSWSMXXEQEQÛÛVÛ -CWRWPIKPQUC ::++ , X >@ ,9 Y PDD, 93 4YMWXSNSWWE]QTÛVMWXWÛMP]XIXÛÛR DMR DW 6$59,.6(138,672 , -QTVVGNKV PTQ VQPVKVPTQLC DS\P /3$ VX , H MN VQPVVKPTQ >@ 9/ 0ÛLMZMVOMWX]WEPYI

VQPVKVPTQLC DMR /3$ %YXSTEMOOSNIROSVXXIPMEPYI 93 VU V ,,, PDD QOEEZEEPYIIRVENERYPOSTYSPIPPESPIZEZMMZE +$7$13bb138,672 DW , SSW SS MN /SVXXIPMROSVXXIPMRSWERNEEPYIIRVENE MN 3WEEPYIIRVENE 9 VU ,9 Y ,9 VU S 3LNIIPPMRIREPYIIRXEMSWEEPYIIRVENE ,,, +$7$13bb1.$78 $. S 4SMOOMZMMZESWSMXXEEVENERWIRTYSPIRNSLSRQIVOMRXÛOSLHMWXYY SUN .77< ,,, ,,, VU 7MXSZERXSRXXMNESRQYOEMWIRXSRXMRVENENERYQIVS MX O S SSK VU DSP H 3LNIIPPMRIRXSRXMRVENE DW , DSP VU S /EYTYRKMRSWERRYQIVS < >@ ;;,, ,9 Y /SVXXIPMRRYQIVS K ,9 ,,, ,,, ,,, VU 3LNIIPPMWIRXSRXMRRYQIVS DSDV DS\P S +$7$13bb1 /EHYRXEMTYMWXSRRMQM S .77 ,,, 9, ,,, H 6EOIRRYWSMOIYWOIVVSWEPERIPMQIXVIMRÛ >@ O DW , OWS 1IVOMRXÛSWSMXXEEOYMROEQSRXETVSWIRXXMEVEOIRRYWEPEPPI V MX WEPPMXYWXEOIVVSWEPEWXEWEEHEEROÛ]XXÛÛPMMOINEXSMQMWXS /3$ XMPSNEWIOÛNYPOMWXIRTEPZIPYNIRXMPSNEZEVXIR SWO K S , S 6SSQEPEMRIRRYQIVSSWSMXXEEVEOIRRYWXIRVEOIRRYOWIRXEM ,9 S H PD ,, WIRSWERWYYVMQQERWEPPMXYROIVVSWPYZYR ,,, SS DSOWRP DSWHYDP N 1YVXSPYOYVSSQEPEMWIRRYQIVSRIHIWWÛSWSMXXEEOYMROEWYYVIR ,9 SWERVEOIRRYOWIRWYYVMQQEROIVVSOWIREPEWXEWEEOIPPEVMOIVVSO ,,, WIWWEOÛ]XXÛÛOIVVSWEPEERPYIXXEZEOWMXMPEOWM ,,, >@ >@ 1YVXSPYOYVSSQEPEMWIRRYQIVSRNÛPNIWWÛSWSMXXEEOYMROEWYY X VIRSWERVEOIRRYOWIRWYYVMQQEROIVVSOWIREPEWXEYPPEOSRXE V V V V V V V WSPPEWEEOÛ]XXÛÛOIVVSWEPEERPEWOIXXEZEOWMXMPEOWM

V V V VV V V V V V H 8ILSOOYYWPYOYIPMOIVVSWEPERWYLHIXSRXMRTMRXEEPEER 93 +$7$13bb138,672.8-$ 6EOIRRYOWIRNYPOMWMZYTMRRERNEZIWMOEXSRPIMOOEYWOSLHER VU ]PMROSVOIYWEWIQE +$7$13bb138,672 G% 9, 3$ 3$ 9 3$ 3$ 3$ 6EOIRRYWEPE V 9 HW MX 3$ ,,, /3$ 7 V , %PYIIRSWENSPPIZSMHEERVEOIRXEEWÛLOPEMXSOWIRXEVTIMWMMR S /3$ V S /3$ M , $. , H HW NEOIPYQYYRXEQSEZEVXIRIRMRXÛÛRQRWYYVYMRIRXMPENSXE IMPEWOIXEVEOIRRYWSMOIYXIIR VU G% /3$ O , OWS , VU OWR 6EOIRRYWEPERYPOSTYSPIPPIWEEHEERVEOIRXEEEWYRXSOSLXEMWIIR UR XW UR $/ MX UR XW PDD SWO SPIWOIPYTMLEERPMMXX]ZMÛXEM]LXIMWOÛ]XXRXEVOSMXIXXYNE DMR >@ OWR XEPSYWVEOIRRYOWMEOIVVSWEPERTYMXXIMWWE S MX S 3$ , PD DSP XW K UR NPD MX DW , DSDVP DW %YXSRWÛMP]X]WTEMOERNEXEPSYWVEOIRRYOWIRVEOIRRYWEPE ;;,, S 9 M ,9 , DSOWRP >@ 1EEREPEMRIRXMPE VU MX PD 6EOIRRYOWIXXYPIIVEOIRXEE]LXIRÛMWXÛVEOIRRYWXETEERSYHEX 9 MX XEIR4ÛÛEWMEPPMWIRENYPOMWMZYQEXIVMEEPMREXYPIIOÛ]XXÛÛ , 3$ 9 V V , HW TYREXMMPXÛNEXEMZEEPIEXEVETTEYWXE6ETTEYOWIRWEEOSVZEXE < OEVOIEXEVETTEYWXEZEWXEEZEPPETMRXEOÛWMXXIP]PPÛ MX G% N ,,, DS\P /3$ K 8SRXMRWYYVMRWEPPMXXYEWYMRLYSRIMWXSQÛÛVÛ >@ , 9 S -WXYXIXXEZEEPYIIRSWE 3$ UR V G% -WXYXIXXEZETYYVMZM MX 9 3$ 3$ 1IVOMRXÛSWSMXXEEWIRSWEREPYIIRVENEWXENSPPISRMWXYXIXXEZETIRWEWEMXE V 9/

SS 3$ 9 MX /EXY (-5(,1,/b138,672 ,,, MX %PYIIPPIWEEWMNSMXXEEENS]LXI]HIR7YPYMWWESPIZEQIVOMRXÛSWSMXXEE 93 G% DMR OSVXXIPMRSWEXNSMPPIENSO]WIMWIREPYIIROEYXXESRWEPPMXXY $. V ,,, OWS =PIMWIPPINEPEROYPYPPIZEVEXXYEPYIIRSWE +$7$13bb138,672 /3$ XW >@ ,,, 3$ ,9 ,9 , NPD 3LNIIPPMRIR]PIMWIPPINEPEROYPYPPIZEVEXXYEPYIIRSWE DMR ,,, DSP DW $. MX UR , OWS 3LNIIPPMRIR]PIMWIPPINEPEROYPYPPINETSPOYT]VÛMP]PPIZE >@ SS VEXXYEPYIIRSWE S XW UR NPD DSP UR S 4]WÛOMQMWTEMOOE%YXSTEMOOEVMZMIRZÛPMMRNERMMHIR]QTÛVMP 3$ ,9 MX S PISRMWXYXIXXEZETYMXENETIRWEMXE DW < V , 6,,572/$3887$5+$1.$78 S 4]WÛOMQMWTEMOOE%YXSTEMOOEVMZMSROEXOEMWXEZEMWXYXYOWMR H ZÛLMRXÛÛRQZÛPIMR K 9,/0$1725, 9 G% DW , DW , M :MIQÛVM >@ S /3$ , HW S 3$ V 7EHIZIWMZMIQÛVM

G% DW , 9 +$7$13bb19$/7$7,( /EXYEPYIIRVENERSWENSROEOSLHEPXEIMWEENÛVNIWXÛÛ 9 ENSRIYZSPMMXX]QÛÛ V $. /3$ S OWS DSP 1IVOMRXÛSWSMXXEEOYMROEQSRXEOIVVSWEPERIPMQIXVMÛOSLXM ,9 XW >@ SRVEOIRRIXXEZE]OWMEYXSTEMOOE 3$ UR $. NPD MX MX DSP DS\P 1IVOMRXÛSWSMXXEEOYMROEQSRXE]PIMWIRXMPEROIVVSWEPERIPMQIXVMÛ OWS S S OSLXMSRVEOIRRIXXEZE]OWMEYXSTEMOOE XW DSP UR

NPD UR ,9 ,9 G% DSDV 1IVOMRXÛSWSMXXEEOYMROEQSRXEEYXSTEMOOEEEWYRXSE OSLXMSRVEOIRRIXXEZE 3$

,,, ,,, 7YPYMWWESPIZEXRYQIVSXSWSMXXEZEXRIOSVXXIPMXXEMOSVXXI PMRSWEXNSMHIREYXSTEMOOSNEEPYIIPPIWEEHEERWMNSMXXEE

,EOEWYPYMWWESPIZEXRYQIVSXSWSMXXEZEXWIROSVXXIPMRXEM >@ OSVXXIPMRSWERNSPXEEYXSTEMOEXWEEHEERSWSMXXEE

3$ %PYIIPPESPIZEXLMWXSVMEPPMWIXTSPYXTSVXEMOSXVEYXEOMZI V ]OWIXNEQYMWXSQIVOMXSRWÛMP]XIXXÛZÛ4YYWXSNEMWXYXYOWIX SRWÛMP]XIXXÛZÛWMXIRIXXÛWEPPMXEERZEMRQEMWIQERLSMHSR OERREPXEXEVTIIPPMWIXXSMQIRTMXIIX

G% 7YSNIPXEZEEPYIIRSWE 3$ 9 V ,,, VU /YPXXYYVMLMWXSVMEPPMWIWXMEVZSOEWNEOEYTYROMOYZERWÛMP]QM ,,, WIROERREPXEXÛVOIÛVEOIRRYW6EOIRRYWXEIMWEETYVOEE 6EOIRRYOWIWWEWYSVMXIXXEZMIROSVNEYWNEQYYXSWXMHIRXYPII /3$ SPPEWIPPEMWMEIXXÛVEOIRRYOWIROEYTYROMOYZEROERREPXEQIV 1998)8%%2:%,:-78)889%%7)1%/%%:%%263 $. OMXXÛZÛPYSRRIWÛMP]] 1998)8%%2 263 1998)8%%2 263 O S\ 1998)8%%2 263 ,,, 6EOIRRYWXEMXIIPPMWIWXMEVZSOEWNEOEYTYROMOYZERWÛMP]QMWIR G% VU 1998)8%%2 263 NPD UR OERREPXEXÛVOIÛVEOIRRYW6EOIRRYWXEIMWEETYVOEE6EOIR /3$ RYOWIWWEWYSVMXIXXEZMIROSVNEYWNEQYYXSWXMHIRXYPIISPPE 1998)8%%2 263NE $. XW 9 1998)8%%2 263 ,,, WIPPEMWMEIXXÛVEOIRRYOWIRVEOIRRYWXEMXIIPPMWIWXMEVZSOEW O DSP NEOEYTYROMOYZEROERREPXEQIVOMXXÛZÛPYSRRIWÛMP]] 93 NPD UR >@ +$7$13bb138,672 XW UR 1IVOMRXÛSWSMXXEEIXXÛXÛXÛEWIQEOEEZEEZEVXIRSRPEEHMXXY 8É,É2%7)1%/%%:%/%688%%20--88==%7)1%/%%:%27)037897 : UR VEOIRXEQMWXETESLNIMWXSXNSXOESZEXEWIQEOEEZEWIPSWXYOWIWWE ,%:%-22)4--663743-78)88%:%%7)1%/%%:%/%688%.%83288-.%/3 DSP )RWMQQÛMRIRPYOYXEVOSMXXEEEWIQEOEEZERRYQIVSENEXSMRIR >@ PYOYZMMXXEEWMMLIRSLNIMWXSSRNSOEOSWOIIO]WIMWXÛXSRXXME 9 XEMXSRXXINE UR G% 8É1É2%7)1%/%%:%2%09))00%83288-.%/30%%(-8%%27-83:%2%.% 7)7-7É08==%7)1%/%%:%%2 IMOSWOIXSRXXME 9, 9 %7)1%/%%:%),(38974)69789943,.%/%688%%2.3/%8É=88ÉÉ 93 ,9

:3-1%%28900))2/%%:3-8971-88%97%7)89/7)2 SS :%%8-19/7)8 7DPSHUHHQNDXSXQNL\PSlULVW|WRLPLNDDYRLWXV\NVLNN| 8EQTIVIIPPE TRÛ XEQQMOYYXE 9,+,/$+'(138,672 /3$ 9,+,/$+'(1.$78 ;;,,$6(0$.$$9$1088726-$72177,-$.2 UR /MMRXIMWXMRWMRVM 0XXWRNVHOODPXRGRVWXXNRUWWHOLWWRQWLWWRQWWLMDWRQWLW SS 9 VHNlNDWXMDYLUNLVW\VDOXHWWD 9 SS 6XXQQLWWHOLMD 6$.$5,/(,121(1 ,9 G% /3$ S\ 7DUN 3LLUWlMl -*5g1/81' .DUWWDQUR DSP /3$ 9, 7DUN 0LNNR-lUYL $. 20 >@ $. 3YP DVHPDNDDYDDUNNLWHKWL .9K\Y $UNQUR DWNYLG O UR UR XW NPD UR O NPD Voimassa oleva asemakaava vuodelta 2001. Hatanpään alueen tärkeimmät näkymäakselit. Asemakaavalla suojellut rakennukset on merkitty karttaan harmaalla (paitsi huoltorakennus navetan eteläsiiven alakul- massa). Kartassa on hahmotettu myös tulevaisuuden rakentamispai- kat ja mahdollisuudet (vaaleanpu- naiset alueet). Kuvalähde: Hatan- pään alueen masterplan 2015.

21 Ortokuva nykyisestä Hatanpään alueesta. Alueen kaakkoiskulmassa näkyvät Tampereen kaupungin kasvihuoneet.

22 Ilmakuva alueesta 1960-luvulta. Hatanpään puistosairaalaa ei vielä ole rakennettu. Kuvalähde: Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma.

23 Hatanpään kartano (Gripenberg 1885), Hatanpään puisto (vanhin osa 1700-luvun lopulta) ja Idmanin Huvila (Gripenberg 1898) ovat Hatanpään alueen arvokkaat, asemakaavalla suojellut kohteet.

24 Lähteet Voimassa oleva asemakaava Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto. Painettu kirjallisuus Hélen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla. Tampere-seura ry.n 133. Ilmakuvat julkaisu. Tampere 2015. Tampereen kaupunki Hatanpään sairaalan masterplan 15.10.2015. Painamaton kirjallisuus Arkkitehdit Kontukoski ja Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy: Mustavalkoinen ilmakuva Hatanpään sairaala masterplan 15.10.2015. Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma. Maisemasuunnit- telu Hemgård. Helsinki 2010. Rakennushistoriaselvitykset 2016 Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy / Mikko Suominen: Mustavalkoiset kuvat - Hatanpään sairaala (A, B, C, D, E, F, H, T, Y) Vapriikin kuva-arkisto.

Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio / Seija Hirvikallio: - Hatanpään kartano (Q), rhs-selvitys syksy 2015-kevät 2016) - kartanon vanha navetta Jukola J - pirttirakennus R - konttori, pienryhmäkoti X - lämpökeskus, Kotihoito- asumispalvelut Kota, Aluepalvelut L - alilääkärin asunto /työhönotto M - rintaklinikka Rintsikka, sairaala- ja kuntoutuspalvelut, apuvälinekeskus Saku, apteekki O - pesularakennus) P

Vanhat asemapiirrokset ja kartat: Tilakeskuksen arkisto Rakennusvalvonnan arkisto Hélen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla. Tampere-seura ry.n 133. julkaisu. Tampere 2015. Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma. Maisemasuunnit- telu Hemgård. Helsinki 2010.

25 26