Virtuaalinen Voimaantuminen
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
KLAUS OESCH Virtuaalinen voimaantuminen Tapaustutkimus ammattikasvatuksen oppimisympäristön toimintaedellytysten ja tietokäytäntöjen kehitysmahdollisuuksista vuorovaikutteisen tieto- ja viestintäteknologian näkökulmasta AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Pinni B:n luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere, 10. päivänä marraskuuta 2007 klo 12. English summary TAMPEREEN YLIOPISTO AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden laitos Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Puh. (03) 3551 6055 PL 617 Fax (03) 3551 7685 33014 Tampereen yliopisto [email protected] www.uta.fi/taju Kannen suunnittelu http://granum.uta.fi Juha Siro Taitto Liina Luoma Acta Electronica Universitatis Tamperensis 656 Acta Universitatis Tamperensis 1263 ISBN 978-951-44-7092-9 (pdf) ISBN 978-951-44-7091-2 (nid.) ISSN 1456-954X ISSN 1455-1616 http://acta.uta.fi Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007 TiiviStelmÄ ietoajan yhteiskunnan kehitys; sen oppimisen ja tietämyksenhallinnan tietokäytännöt pe- rustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Mediateknologian Tkäyttöä elämänikäiseen ammattikasvatukseen voidaan hyödyntää monin tavoin, jotka kui- tenkin aiheuttavat epäjatkuvuuksia nykyisille opetusrakenteille ja välitteisille trialogisen mallin mukaisille oppimisen käytännöille. Samalla ne luovat sille kuitenkin uusia toimintaedellytyksiä. Virtuaalinen voimaantuminen -tutkimus käsittelee näitä kysymyksiä ja antaa vastauksia perus- tuen Tekesin ”Vuorovaikutteinen tietotekniikka” – Fenix -teknologiaohjelmassa saatuihin tulok- siin. Niitä soveltaen ja oikein organisoituna ammattikasvatuksen opetusteknologisesta osaami- sesta voidaan haluttaessa luoda kansallisen tietotalouden kehittämisen menestystarina. Tutkimuksessa on selvitetty minkälainen trialogista tietämyksen luonnin metaforaa tukeva tieto- ja viestintätekninen ympäristö on kehittynyt yksilön ja yhteisöjen oppimisen tueksi. Samoin on pohdittu tiedon hankinnan, yhteisöllisen osallistuvan viestinnän sekä tietämyksen luonnin metaforan vaikutuksia ammattiyhteisöjen kasvatustoiminnan ja tietämyksen luomisen mediateknologian kehityksen muuntamiin tietokäytäntöihin. Selittäjänä on käytetty median ja teknologian kehitystä – digitaalisen voimaantumisen mallia. Sen vaikutuksia ammattikas- vatuksen paradigman muutokseen on selvitetty. Tutkimuksen ydinkysymyksiin on kuulunut myös oppimis- ja hajautetun asiantuntijatietotyön tietoverkkoon siirtymisen vaikutusten kar- toitus Fenix-teknologiaohjelman tulosten perusteella. Tutkimuksessa on pohdittu myös sitä, millainen tulee olemaan avoimessa kehitysympäristössä ja virtuaalisessa toiminta-avaruudessa kehittyvien hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuvien toimintamallien ja käytäntöjen vaikutus ammattikasvatuksen ja osaamisjärjestelmämme tulevaisuuteen. Tutkimuksen tulok- sena esitetään näkökulma siihen, miten digitaalinen voimaantuminen ajaa kehitystä tutkivan oppimisen, tietämyksen luomisen, avoimen kehitysympäristön sekä yhteisöllisen viestinnän yhdistelmäfunktiona vahventamaan ja avartamaan kykyjämme nopeasti laajenevassa, jaetun todellisuuden tieto- ja viestintäavaruudessa. Tuloksena on yksilön ja yhteisön voimaantuminen: älyllisen ja mentaalisen toimintakapasiteetin kasvu ja laajeneminen aktualisaation avulla, jota kutsun virtuaaliseksi voimaantumiseksi. Voimaantumisen ja virtuaalisuuden käsitteistön pohtiminen on tutkimuksen ydinaluetta. Virtuaalisuudella tarkoitetaan tutkimuksessa sitä tapaa, jolla oppijat ovat käyttävät tietoverk- koja tai digitaalisen median sisältöjä, jotka luovat kehittyvänä rakenteena tietoavaruuden eli kyberavaruuden ”kyvykkyyksien perusrakenteen”. Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumista eli voimavaraistumista tapahtuu, kun ihmiset saavat lisää yhteyksiä, taitoja, menetelmiä ja voimia sekä uskoa oman kykyynsä vaikuttaa elämäntilanteeseensa. Voimaantuminen merkitsee myös iii kahleista vapautumista ja toimintakyvyn lisääntymistä. Kehitämme uusia tiedon hankinnan, osallistumisen, viestinnän ja tietämyksen luomisen tapoja uusien kumppaneiden kanssa. Sillä tarkoitetaan kehitystä, jossa yksilö saa tiedon, tekemisen ja kokemusten kautta voimaa ottaa itseään koskevia asioita haltuunsa. Tieto- ja viestintätekniikan kehityksen luoma digitaalinen voimaantuminen on luonut edellytykset varsinaiselle virtuaaliselle voimaantumisprosessille. Tietokone on noussut kaukoputken ja mikroskoopin rinnalle ihmisen mentaalisen tietoava- ruuden tutkimusinstrumenttina. Kehityksestä aiheutuu tutkivan oppimisen, yhteisöllisiin toi- mintamalleihin ja avoimeen kehitysympäristöön perustuvia oppimis- ja viestintäkäytäntöjen muutoksia. Oppimisen menetelmät ja toimintamallit ovat muuttumassa trialogisen mallin mu- kaisiksi tutkivan ryhmäoppimisen ja avoimien innovaatioyhteisöjen käytännöiksi. Tutkimuksen kohteena on ollut myös teknologiakehitykseen ja ammattiyhteisöjen toimintaan perustuvien tie- toyhteiskunnan monimutkaistuvien sosioteknisten systeemien muodostuminen ja dynamiikan tutkiminen globaalissa ympäristössä. Miten teknologian kehittymistä voidaan hyödyntää yhteisöllisen oppimisen tukena ja on- gelmien ratkaisun välineenä? Tutkimus tarkastelee kolmea integroituvaa tieteenaluetta, jotka vaikuttavat trialogisen mallin kehittymiseen; media- ja tietoteknologian, tutkivan oppimisen ja tietämyksen luomisen sekä yhteisöllisen, lisäarvoa luovan viestinnän kehitystä. Kehityksen perustan rakentaa tieto- ja viestintätekniikan kehitys – digitaalinen voimaantuminen. Konver- genssin muina ajureina toimivat tutkivan oppimisen ja tietämyksen luonnin kehitys sekä tie- toverkossa tapahtuvien yhteisöjen muodostuminen ja niiden välisen viestinnän voima. Sosio- teknisen rakenteen rajapinnassa tapahtuva menetelmä-, ohjelmisto- sekä digitaalisen median sisältökehitys virtuaalisen voimaantumisen infrastruktuuriksi on käytännön tutkimuksen pää- kohde. Asiantuntijoiden hiljaisen tiedon muuntaminen yhteiskäyttöiseksi avoimessa kehitysym- päristössä toimivaksi tietämykseksi ja virtuaalisen voimaantumisen polttoaineeksi eli kasvun ajuriksi on sen teoriaosuuden kantava osuus. Tutkimuksen oleelliset tulokset perustuvat digitaaliseen ja virtuaaliseen voimaantumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Virtuaalisen voimaantumisen ammattikasvatukseen vaikuttavat ulottu- vuudet ovat: yksilöllisen oppimisen kehitys kokeilevaksi, tutkivaksi, elinikäiseksi ja jopa maail- manlaajuiseksi ryhmäoppimiseksi, yksisuuntaisen viestinnän kehittyminen vuorovaikutteiseksi globaaliksi virtuaaliseksi yhteisöllisyydeksi ja tietämyksen hankinnaksi ja luomiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian eksponentiaalisen kehityksen vaikutus edellisiin ulottuvuuksiin on kehi- tyksen tärkein ajuri, joka muuntaa ammattikasvatuksen suunnittelutieteellistä paradigmaa. Se mahdollistaa horisontaaliteknologian tukeman lisäarvon luonnin vertikaalisilla sovellussekto- reilla, jotka avaavat ammattikasvatukselle uusia tietokäytäntöjen mahdollisuuksia jopa kan- sainvälisellä tasolla. Mediateknologian, ekspansiivisen oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän merkityssuhteiden ja -verkostojen tajuaminen ja muuntuminen tietämyksen luonnin ja hallin- nan prosessiksi – innovaatiotalouden ajuriksi – on tutkimuksen tuottama innovaatio. Nykyisen fyysisen oppiympäristön rinnalle on 1990-luvulta lukien kehittymässä virtuaalinen trialoginen oppimisen perusrakenne, joka aikaansaa paradigman muutoksen myös informaatio- ja viestin- tätieteissä. Tuloksena ammattikasvatuksen paradigman muutos, alkaa vaikuttaa lähivuosikym- meninä sen toiminnalliseen ja laadulliseen muutokseen myös monikulttuurisella tasolla. Virtu- aalinen voimaantuminen, joka tarjoaa oppijoille tutkivan oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän globaalin ympäristön, edistää paradigman muutosta. Ymmärtämällä virtuaalisen voimaantumi- sen prosessi on mahdollista kehittää nykyisiä ammattikasvatuksen tietokäytäntöjen rakenteita ja edistää sen kehitystoiminnan edellytyksiä. Tapaustutkimuksen tutkimusaineistona ovat vuosien 1999 – 2007 aikana toteutettujen Teke- sin Fenix -teknologiaohjelman suunnittelun esiselvitys ja teknologiaohjelman toteutusaineisto sekä Tekesin Usix-teknologiaohjelman aineisto. Näiden aineistojen laadullisen tutkimuksen ja tulkinnan ja abduktiivisen päättelyn avulla päädytään tutkimuksen johtopäätöksiin ja suosituk- iv TIIVISTELMÄ siin. Konvergenssialueen ongelmaksi tutkimuksessa todennetaan tieteiden välisten tutkimus- ja toimintakäytäntöjen puute. Käyttäytymistieteet ovat vielä pääasiassa analysoivia tieteitä, jot- ka tutkivat jo olevaa mallia, ihmistä ja hänen yhteiskuntaansa. Tekniikka on puolestaan syn- tesoivaa; se etsii ja pyrkii rakentamaan sellaista, mitä koskaan ei vielä ole ollut olemassa. Tämän vuoksi on kehityksen suunnan ohjaaminen ihmisen tulevaisuudelle positiiviseen suuntaan onkin ehdottoman tärkeää. Ratkaisuksi ehdotetaan ammattikasvatuksen monitieteisiä jatkotutkimus- projekteja, kansainvälisen, sosioteknisen, kaikkiallisen tietotekniikan virtuaalisen voimaantu- misen tietokäytäntöjen laboratorion kehittämistä ja muita opetussuunnitelmiin ja menetelmäke- hitykseen ja ammattikasvatuksen strategiakehitykseen liittyviä toimenpiteitä. Virtuaalisen voimaantumisen tavoite voidaan kiteyttää kehityksenä kohti tietämyksen hal- linnan yhteiskuntaa, jonka voimavarana ovat tiedolliset toimijat: itsenäiset, ajattelevat ammat- tilaiset, jotka osaavat käyttää tietämyksen hallinnan ja luovuuden työvälineitä ajasta ja paikasta riippumattomina