Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvottelujen käynnistäminen

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-tilannekuva ja sopimuksen tavoitteet

11.6.2020 Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimus Valmisteluvaiheen organisoituminen Kunnat Päätöksenteko Valmistelu ja neuvottelu Sidosryhmät

Jyväskylä Ohjausryhmä Kunnanhallitusten pj:t ja kunnanjohtajat Keski-Suomen liitto pj Meri Lumela Neuvottelijat Keski-Suomen Petäjävesi Jyväskylä 2, Laukaa 1, Muurame 1, Äänekoski 1, Ely-keskus maaseutumaiset kehyskunnat yht. 1, seudullinen joukkoliikenneviranomainen 1

Äänekoski Valmisteluverkosto hyödyntäen olemassa olevat ryhmiä Päätöksenteko valtuustoissa Tiedontuotanto Jyväskylän kaupunki koordinoi

Seudullinen joukkoliikenne- MAL-foorumi viranomainen Jyväskylän kaupunkiseudun ominaispiirteet MAL-sopimusmenettelyn näkökulmasta

• Viidenneksi suurin, kasvava 205 000 asukkaan kaupunkiseutu. ÄÄNEKOSKI • Vahva, monialainen yliopisto-, koulutus- ja elinkeinoelämä. Merkittävä teollisuuden sijaintipaikka. • Tähtimäinen rakenne UURAINEN • Valtakunnallisesti merkittävä liikenteen solmukohta. Pääväylät yhdistävät ja halkovat seudun keskeisiä taajama- ja keskusta-alueita. • Tavaraliikenteen ja pitkämatkaisen matkustajaliikenteen ehdoilla kehittynyt LAUKAA raideverkko • Viittä kuntaa yhdistävät vesistöt HANKASALMI

• Bussipohjainen joukkoliikennekaupunkiseutu PETÄJÄVESI • Ydinkaupunkiseudun viimeaikaiset, kunnianhimoiset päätökset kestävän JYVÄSKYLÄ liikkumisen kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvusta. • Edelläkävijä ja kokeilija. Aktiivinen kehittämishankkeisiin osallistuja, kokeilujen kautta etenijä, kaupunkikehitysalustojen kehittäjä. MUURAME • Pitkä verkostoyhteistyön perinne: seudullinen kaavoittajaverkosto, TOIVAKKA ydinkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteistyö, viiden kunnan yhteinen paikkatietojärjestelmä. • Haasteena seudun ulkoinen tunnettuus ja kiinnostavuus sekä seudun sisäinen polarisaatio. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄ KUNNITTAIN 2019 + MUUTOS VUOSINA 2015-2019 Jyväskylän kaupunkiseudun

ÄÄNEKOSKI väestökehitys 18 765 -4,5 % (-881) VÄESTÖNKASVU VUOSINA 2015-2019

LAUKAA 4002 asukasta 18 903 UURAINEN 0,2 % (43) 3681 kasvua 2,0 % 0,4% (15) HANKASALMI 4 875 JYVÄSKYLÄ PETÄJÄVESI -7,0 % (-365) 3 841 142 400 ASUKKAITA VUONNA 2019 -4,2 % (-167) 3,7 % (5 032) 205 017

TOIVAKKA MUURAME 2 388 10 164 -1,8 % (-43) 3,8 % (373) VÄESTÖTAVOITE MAL-SOPIMUKSESSA VUODELLE 2030 215 000

Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2030 yhteensä 210 300 asukasta VäestömääräVäestömäärä kasvanut kasvanut

VäestömääräVäestömäärä vähentynyt vähentynyt Lähde: Tilastokeskus Väestömäärä 2019 Väestönmuutos 2015-2020 5 x 5 km ruudut 5 x 5 km ruudut

2 - 200 201 - 1858 201 - 500 101 - 200 501 - 1000 51 - 100 1001 - 5000 0 - 50 5001 - 10000 -49 - -1 10001 - 37366 -99 - -50

ÄÄNEKOSKI Hirvaskangas ÄÄNEKOSKI -280 - -100

UURAINEN UURAINEN

LAUKAA LAUKAA HANKASALMI HANKASALMI

PETÄJÄVESI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ

MUURAME MUURAME TOIVAKKA TOIVAKKA

Lähde: Tilastokeskus / YKR Väestömuutoksen eri osatekijät vuosina 2015-2019 Kaupunkiseudun väestönkasvusta:

Hankasalmi 46 % 32 %

Jyväskylä kuntien välisestä maahan- muuttoliikkeestä muutto- Laukaa seudun voitosta ulkopuolelta Muurame keskimäärin 347 keskimäärin 509 asukasta / Petäjävesi asukasta / vuosi vuosi

Toivakka Luonnollisesta Uurainen 22 % väestönlisäyksestä keskimäärin 245 asukasta / vuosi Äänekoski Kuntatasolla eri osatekijöiden ja erityisesti seudun -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 sisäisen muuttoliikkeen merkitys vaihtelee suuresti nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomuutto: seudun sisäinen nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys

Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän kaupunkiseudun väestökehityksen haasteita

Väestökehityksen sisäinen eriytyminen 1 • Kuntien sisäisesti väestö keskittyy kuntakeskuksiin. Myös osassa kuntakeskuksista väestömäärä vähentynyt. • Seudun tasolla väestö keskittyy keskuskaupunkiin. Myös Jyväskylässä nähtävissä reuna-alueiden väestömäärän supistumista.

Kaupunkiseudun väestönkasvun perusta – muuttoliikkeen kehittyminen 2 • Kaupunkiseudun väestönkasvu on suurelta osin pohjautunut Jyväskylän muuttovoittoon seudun ulkopuolelta. Merkittävin muuttajaryhmä ovat olleet nuoret 15-24-vuotiaat. Koska syntyvyys on ollut koko 2010-luvun aikana Suomessa matalalla tasolla, ovat tulevat nuorten ikäluokat nykyistä pienempiä. Näin ollen suuriin yliopistokaupunkeihin muuttavia on jatkossa nykyistä huomattavasti vähemmän ja kilpailu heistä kovenee. Tilastokeskus ennustaa Jyväskylän muuttovoittojen pienentyvän. • Seudun koulutusmahdollisuuksien vahvistaminen ja laajentaminen • Monipuoliset asumis- ja työllisyysmahdollisuudet veto- ja pitovoimatekijöinä • Seudun sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden merkitys.

Väestö ikääntyy 3 • Luonnollinen väestönlisäys muuttumassa negatiiviseksi. Vuonna 2019 syntyneitä oli vain niukasti enemmän kuin kuolleita. • Nyt noin joka 5. asukas kaupunkiseudulla on vähintään 64-vuotias, vuonna 2030 heitä on jo joka 4. • Millaisia valintoja ikääntyvät tekevät esimerkiksi asumisen suhteen? Merkittävä liikenteen solmukohta Valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti Vt4 merkittävät valtatiet LAUKAA

↑UURAINEN, ÄÄNEKOSKI

←PETÄJÄVESI

→HANKASALMI Vt 18,23 Vt9

JYVÄSKYLÄ

Vt13

Vt4

MUURAME

TOIVAKKA

Vt9 Valtatiet ja toimialojen tavarakuljetukset 2015

Paino (tonnit) Arvo (eurot)

Vt Vt Vt Vt 4 9 4 9

Lähde: Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla - volyymi- ja arvoanalyysi, WSP 2017 Lähde: Tilastokeskus 2017 Lähes joka 5. työssäkäyvän työpaikka on kaupunkiseudulla

ÄÄNEKOSKI toisessa kunnassa 15 %

UURAINEN 38 % LAUKAA 46 % 18 % HANKASALMI kaupunki- 22 %

seudun PETÄJÄVESI 73 % sisällä 41 % JYVÄSKYLÄ 83 % Oman kunnan alueella 9 % kaupunki- seudun MUURAME ulkopuolella 58 % TOIVAKKA Määrällisesti seudun suurimmat pendelöintivirrat kohdistuvat väleille 41 %

Jyväskylä – Laukaa (5200) Pendelöinti Jyväskylään Jyväskylä – Muurame (3800) 2017 %-osuus työssäkäyvistä Jyväskylä – Äänekoski (1900) 10 - 20 % 20 - 30 % (luvuissa mukana pendelöinti molempiin suuntiin) 30 - 50 % Yli 50 %

• eLu Joukkoliikenteen Vuonna 2009 suosio kasvanut kaupunkiseudun Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen matkoista tehtiin toimivalta-alueella (Jyväskylä, Muurame, Laukaa)

6,2 milj. matkaa vuonna 2012

kasvua 24 % 61 % 19 % 12 % ↓ polku- 7,7 milj. matkaa vuonna 2019 henkilöautolla kävellen pyörällä ↓ Linkki Tulevaisuuteen –joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa asetettu tavoite 5 % linja-autolla

Ei sisällä Äänekoskea. 15 milj. matkaa vuonna 2030

Uusi henkilöliikennetutkimus valmistuu vuonna 2020. Yhtenä MAL-sopimuksen toimenpiteenä selvitys seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta- alueen laajentamisesta sekä Linkki Tulevaisuuteen – toimenpideohjelman toteuttaminen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOTUOTANTO VUOSINA 2010-2018 Vuosina 2010-2018 kaupunkiseudulle valmistui yhteensä 13 815 asuntoa ÄÄNEKOSKI 387 Uusista asunnoista:

LAUKAA 790 UURAINEN 26 % 199 HANKASALMI 63 % 73 pientaloissa PETÄJÄVESI 159 kerrostaloissa JYVÄSKYLÄ 11 495 Pendelöinti Jyväskylään 9 % 2 % 2017 muut rivitaloissa MUURAME TOIVAKKA Sum of Fields 603 109 Kaikista kaupunkiseudun uusista asunnoista 83 % 750 kohdistui Jyväskylään. KERROSTkerrostalot Kerrostalotuotannosta Jyväskylän osuus 97 %. RIVITrivitalot PIENTALOpientalot MUUmuut Lähde: Tilastokeskus 100 % 6% 8% 9% 8% 11% 11% 13% 2% 13% 3% 8% Suurin osa kaupunkiseudun 9% 12% 10% 9% 12% 80 % 8% 17% asunnoista on omistusasuntoja 10% 4% 27% 8% 12% 9%

10% 23% 60 % 16% muu vuokra 52 % 40 % 75% 76% omistusasuntoja 8 % 72% 72% 14 % 67% 66% ARA- Muu / 62% tuntematon vuokra 46% 3 % ASO 20 %

Hallintamuodossa on suurta sisäistä vaihtelua. Jyväskylässä vuokra-asumisen osuus on merkittävä. ARA-tuotannon lisääminen esimerkiksi Jyväskylän keskustan 0 % alueella toivottavaa nopeasti kasvaneen vapaarahoitteisen Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski asuntokannan vastapainoksi. Omistusasunnot ARA Muu vuokra ASO MUU

Lähde: Tilastokeskus TRIMBLE LOCUS –SEUTUYHTEISTYÖKAUPUNKIEN ASUNTOTUOTANNON PAINOPISTEET VUOSINA 2010-2019 2010-2019 valmistuneista asunnoista 93 % asemakaava-alueella Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka (Trimble Locus –seutuyhteistyökunnat)

Lähde: Kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2020 VISIO: Jyväskylän kaupunkiseutu vuonna 2030 on

• 215 000 asukkaan edelleen kasvava kaupunkiseutu • saavutettavuudeltaan ja tunnettuudeltaan kiinteä osa suurten kaupunkiseutujen verkkoa • vahvistanut yhteistyöperinteitään tulokselliseksi MAL-kumppanuudeksi Tavoitteet 1. Ilmastonmuutoksen hillintä: hallittu yhdyskuntarakenne, vähähiilinen rakentaminen, kestävä liikkuminen sekä resurssiviisaat, kokonaisvaltaiset MAL-toimenpiteet 2. Elinvoima ja kasvu: seudun sisäisen saavutettavuuden vahvistaminen, mallikas maankäytön suunnittelu, kilpailukykyiset ja saavutettavat yritysympäristöt, digitalisaatiota hyödyntävät palveluratkaisut ja (paikka)tiedolla johdetut MAL-toimenpiteet 3. Asumisen politiikka: sosiaalinen kestävyys, kohtuuhintainen asuminen, viihtyisien asuinympäristöjen, palveluiden, työpaikkojen ja kestävän liikkumisen kytkeytyminen kiinteästi toisiinsa 4. Liikuntaan ja ulkoiluun kannustava elinympäristö: omaehtoinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikkuminen Jyväskylän seudun MAL-toimenpiteiden omaleimaisena kriteerinä

+ 9 tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeintä ankkurikokonaisuutta. Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ankkurikokonaisuudet

Jyväskylä- raideyhteyden merkittävä parantaminen

Vt 4 kehittäminen Jyväskylä – Äänekoski –välillä

MAL-tiedolla johtaminen

Seudullinen kehityskuva

Julkisen henkilöliikenteen kehittäminen

Seudun pyöräilyolosuhteiden kehittäminen

Keskustojen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen

Ekologinen ja kestävä rakentaminen ja asuminen

Asumisen politiikka ml. asunnottomuuden puolittaminen