Turun kaupunki Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö

TUTKIMUSkatsauksia 6/2011

Kulttuuri on itsessään Anita Rubin ja Katriina Siivonen

sallisuuden luova voima –hankkeessa hae- taan parempaa ja vahvempaa tulevaisuuden Tästä on kyse Kulttuuri-Turkua. Sitä, millainen se voisi olla, hahmoteltiin turkulaisten asiantuntijoiden • Kulttuuri on Turun tulevai- kommenteilla ja mielipiteillä, joita selvitettiin Delfoi-ky- suudelle tärkeä ja hyvin- selyllä.1 Katsaus esittelee näitä näkemyksiä. Kokonaisuu- vointia ja terveyttä ylläpitä- tena Osallisuuden luova voima -hankkeen tarkoituksena vä voima. Sitä ei voi kahlita on juurruttaa kulttuuripääkaupunkivuoden eri projek- tai rajata vain taloudellista tien ja ideoiden hyvät käytännöt ja toimijoiden kehit- tulosta tuottavaksi toimin- tämät uudet toimintatavat Turun ja ympäröivän alueen nan osa-alueeksi. tulevaisuuteen. Seuraavaksi hanke toteuttaa 2011–2012 aikana tulevaisuusverstaiden sarjan, joka on avoin kult- Erilaisuus, toisella tavalla nä- • tuurin kokijoille, tekijöille ja mahdollistajille. Hankkeen keminen eli visionäärisyys toteuttaa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskes- on Turun kulttuurin tulevai- kus ja rahoittaa 2011-säätiö. suuden suurin haaste. • Asiantuntijoille osoitettu Tässä tutkimuskatsauksessa raportoidaan hankkeessa Delfoi-kysely on osa Osalli- toteutetun Delfoi-asiantuntijakyselyn tuloksia. Delfoissa suuden luova voima -han- kulttuurialan osaajat ja asiantuntijat vastasivat ilmiöitä ketta. kuvaaviin väittämiin ja kommentoivat turkulaista kult- tuurin tulevaisuustilaa. Pyrkimys oli selvittää kulttuurin asiantuntijoiden käsityksiä, odotuksia, toiveita ja pelkoja koskien sitä, millaista kulttuuritoiminta on kymmenen vuoden kuluttua Turun alueella. Samalla kartoitettiin nä- kemyksiä yhteiskunnallisesta kulttuuri-ilmapiiristä, jossa elämme vuonna 2020. Kyselyn vastaajat eli panelistit valittiin mukaan niiden asiantuntijuutta ja asianosaisuutta koskevien ominai- suuksien perusteella, joiden katsottiin olevan Turun kult- tuurin kannalta tärkeimpiä. Paneeli koostui 33:sta Turun kulttuurielämässä, hallinnossa ja kulttuuripääkaupunki- Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011 hankkeessa mukana olevasta ihmisestä – taiteilijoista, Delfoi kulttuurin asiantuntijatutki- käsityöläisistä, yrittäjistä, markkinoinnin, matkailun ja muksen työkaluna hallinnon asiantuntijoista, tutkijoista ja opettajista. Delfoi on haastattelu- tai kyselymuotoinen tutkimus- Kulttuurin kuva muuttuvassa tekniikka, jossa strukturoidun prosessin avulla pyritään maailmassa kaivamaan esiin asiantuntijoista kootun ryhmän eli pa- neelin jäsenten hiljainen ja jo esiin noussut käsitteelli- Kulttuuri voidaan jäsentää kolmella erilaisella ja toisiin- nen tieto, oletukset, pelot ja odotukset jostain tutkitta- sa kytkeytyvällä tavalla. Kulttuuri on määritelmämme vasta asiasta tai ilmiöstä.7-13 Delfoin pääperiaate on, että mukaan ensinnä ihmiseltä toiselle välittyvää aineellista tutkimuksen aikana panelistit eivät tiedä, keitä muita ja aineetonta perinnettä. Ilmar Talven mukaan perinne paneelissa on mukana, eivätkä he pääse missään vai- on ”jatkuva olotila, joka yhdistää entisen nykyaikaan ja heessa selville, kuka vastaa mitenkin eri kysymyksiin ja jatkuu tulevaisuudessakin”. Kulttuuri on siis jatkuvasti teemoihin. Näin pyritään siihen, että jokaisen mielipide sosiokulttuurisessa vuorovaikutuksessa elävä, mennyttä asemasta, oppiarvosta tai kokemuksesta riippumatta on toistava ja uudistava ilmiö, joka on ihmisen olemassa- yhtä tärkeä ja panelistit, olivatpa he johtajia tai työnteki- olon yksi perusta.2 jöitä, jo asemansa vakiinnuttaneita professoreja tai vasta Toisaalta kulttuuri voidaan ymmärtää sukupolvelta toi- opintonsa aloittaneita fukseja, ovat mielipiteissään tasa- selle ja yksilöiltä toisille periytyväksi kulttuuriseksi ainek- arvoisia. Menetelmää on viime vuosina hyödynnetty seksi, joka yhdistää jonkin ihmisjoukon toisiinsa muun- paljon erilaisissa tutkimushankkeissa sekä yliopistoissa tuvilla ja joustavilla siteillä.3 Oleellista on huomata, että että käytännön työelämässä ja yrityksien strategiatyön kulttuuripiirteitä välittyy myös kulttuurisessa prosessis- osana. Menetelmän kehitystyössä Suomessa ollaan 14 sa nuoremmilta vanhemmille. Lisäksi on pantava mer- edelläkävijöitä. kille, että välittäessämme perinteitä toisillemme, meistä Osallisuuden luova voima –tutkimuksessa käytettiin jokainen myös koko ajan luo uusiksi niiden aineettomia Otavan Opistossa kehitettyä Internet-pohjaista eDelfoi- ja aineellisia piirteitä.4 verkkoympäristöä, joka mahdollistaa panelistien keski- Kolmanneksi, kulttuurit ovat olemassa jaettuna tietoi- näisen vuorovaikutuksen, kommenttien ja argument- suutena omasta kulttuurisesta erityisyydestä suhteessa tien kierrättämisen ja kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen toisenlaiseen kulttuuriseen erityisyyteen. Kulttuuripe- tutkimusaineiston hyödyntämisen. Väittämät eli teesit rintö on yksi keskeinen väline kulttuurin symbolisen eri- rakennettiin niin, että niissä kuvattu tulevaisuus kuvasi tyisyyden rakentamisessa.5 kukin jotain mahdollista tilannetta vuonna 2020. Kunkin väittämän kohdalla panelisteja pyydettiin ruksaamaan Kaikkiaan perustavaa on, että kulttuurissa on yhtäai- seitsenportaisesta ns. Likert-asteikosta parhaiten hä- kaisesti sekä jatkuvuutta että uuden luomista ja niiden nen omaa mielipidettään vastaava ruutu ja sen jälkeen keskinäinen suhde vaihtelee eri yhteyksissä. Aktiivisen perustelemaan vapaamuotoisesti sitä, miksi hän ruksa- yksilöllisen luovuuden ja innovatiivisuuden sija on juu- si juuri sen vaihtoehdon. Useinhan tilastollisesti saman ri tässä. Jokainen ihminen on vuorovaikutteisessa suh- vaihtoehdon valinneilla syyt valintaan saattavat olla teessa ympäristöönsä ja yhtäältä saa vaikutteita, ottaa täysin erilaiset ja juuri näihin syihin Delfoilla pyritään niitä vastaan ja sopeutuu niihin, toisaalta jokainen myös pureutumaan. Jokaisesta teesistä kysyttiin sekä esitetyn koko ajan muokkaa perinnettä uuteen uskoon oman asiantilan tai kehityskulun todennäköisyyttä että toivot- ymmärryksensä kautta ja luo siten kulttuuriin uusia tavuutta. piirteitä. Perinne ja kulttuuri ovat aina ihmisten kesken jaettuja, vaikka niissä on myös yksilöllisyyttä. Kulttuuri Tutkimuksessa tehtiin kolme kierrosta, jossa teemoja ja välittyy ja kehittyy siten, että jaamme ja muokkaamme kommenteissa esille tulleita asioita syvennettiin ja tar- perinteitä yksittäisten ihmisten ja ympäristön välisessä kennettiin kierros kierrokselta. Väittämät olivat luonteel- kohtaamisessa.6 taan kärkeviä ja poleemisia, eikä niiden tarkoituksena ollut sellaisenaan kuvastaa kenenkään valmista mieli- Kulttuuristen kokonaisuuksien sisällä yhtenäisyys ei ole pidettä. Pikemminkin kärjekkyydellä pyrittiin saamaan täydellinen. Kaikki tarinat rajallisista kulttuureista ja niitä aikaan – ja saatiinkin – hyvää ja ponnekasta keskustelua ilmentävät symbolit, kuten kulttuuriperintö, ovat viime alueen tulevaisuudesta. kädessä alisteisia kulttuurin vuorovaikutteiselle perus- prosessille. Ne ovat siten väistämättä, mahdollisista yh- Ensimmäisen kierroksen teesit rakennettiin hankkeen tenäisyyden vaatimuksista ja jähmeydestä huolimatta, yhteistyöryhmän tuella. Teesejä oli kaikkiaan 25 ja ne ja- perustaltaan muuntuvia ja monimuotoisia. Tällä tavalla kautuivat kolmeen osioon: Luovat tilat ja toimintaedelly- siis käsitykset tietyistä kulttuureista muuntuvat hiljal- tykset (7 teesiä), Kulttuuri ja raha (9) ja Turku ja ympäristö leen jatkuvassa prosessissa. (9). Toisella kierroksella teesejä oli kaikkiaan 13 ja kol-

2 Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011

mannella kierroksella 9. Delfoi-menetelmän periaatteen keä ja hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävä voima, jota ei mukaisesti toisen kierroksen teesien teemat nousivat voida kahlita tai rajata erillisiksi eliitin tai rahvaan kult- ensimmäisen kierroksen vastausten analyysistä. Samalla tuureiksi. Silti kulttuurin ja taiteen merkitystä ei voida tavalla kolmannelle kierrokselle valittiin sellaisia asioita, rajoittaa vain niiden hyvinvointia tuottavalle voimalle. näkökulmia ja ilmiöitä toisen kierroksen kommenteista, Samalla panelistien on kuitenkin vaikea nähdä tulevai- jotka tulivat kokonaan uusina esille tai joiden sisältö kai- suutta monina eri vaihtoehtoina, joista osa on pelotta- pasi syventämistä. Asiantuntijat osallistuivat vaihdellen via. Negatiivinen tulevaisuus mieluummin kielletään eri kierrosten ja teesien keskusteluihin, eivätkä kaikki mahdottomana. Usein teesissä kuvatun asian tai ilmiön vastanneet kaikkiin kohtiin. kehityskulku esitetään muutenkin niin, että kymmenes- sä vuodessa näin isoja asioita ei tapahdu, koska niin ei Turkulaisen kulttuurin kuva vuonna yksinkertaisesti haluta tapahtuvan. 2020 Luovat alat, luovat tilat Tulokset analysoitiin seitsemän kokonaisuuden kautta. Ne valittiin sekä materiaalista nousseiden asioiden ja ”Miksi ylipäätään verovaroilla pitäisi jatkuvasti ja jousta- ilmiöiden jakautumisen vuoksi että hankkeessa myö- vasti tukea kulttuuria? Ymmärtääkseni todella merkittävät hemmin järjestettävien tulevaisuusverstaiden pohjus- kulttuurisaavutukset on luotu ilman ministeriöiden tms. tamiseksi. Lisäksi pyritään tuottamaan tietoa Turun Kult- häsläystä…” tuuripääkaupunki 2011 -hankkeen jatkotyöskentelyn Toinen teema koski luovia aloja ja luovia tiloja. Kom- tueksi laajemminkin. menteissa ihmetellään sitä, miksi kulttuuria ylipäänsä pitäisi tukea. Taustalla heijastuu romanttinen käsitys, Hyvinvointi että taiteesta tulee parhainta silloin, kun sitä tehdään ”Taidetta ei voi kieltää sen paremmin kuin uskontoakaan. marginaalissa tai vaikeissa olosuhteissa. Taide nimittäin Jos kansalla ei ole varaa herrojen taiteeseen niin kansa panelistien mielestä menettää jotain, jos sitä liikaa tue- keksii omansa.” taan: “Kulttuurin ja taiteen kentän on säilytettävä villeys ja vapaus sekä edelläkävijyys.” Hyvinvointiteeman ensimmäinen kokonaisuus koski kulttuurin kuluttamista. Kulttuurin tulevaa luonnetta koskevissa teeseissä panelistit pelkäävät, että byrokra- TEESI: KULTTUURI HAASTAA RAKENTEET tian rattaat muuttuvat hitaasti ja tämä näkyy tulevai- Vuonna 2020 kulttuurin ja taiteen kyky haastaa yhteis- suuden Turussa. Silti panelistit kyllä katsovat, että tämän kunnallista kehitystä ja arvomaailmaa on kasvanut ny- eteen tehdään jo nyt paljon työtä. Kulttuurin asema kyisestä. hallinnossa vakiintuu, mutta viime kädessä kysymys on tahtotilasta. Arjen kulttuurin ja elitistisen kulttuurin tasapainosta panelisteilla on pääasiassa optimistinen tulevaisuuden- kuva -- elitismin katsotaan vähenevän. Samaten kulttuu- rikäsitys on mielenkiintoinen: kulttuuri on voima itses- sään, jota ei voida kahlita eikä rajoittaa – eikä sitä pidä edes yrittää. Kulttuuri tuottaa taidetta ja erilaisia ihmi- selle hyvää tekeviä elämyksiä, olipa hän itse kulttuurin tuottaja tai sen kuluttaja. Kulttuurin tehtävä on siten sekä rakentaa yhteiskuntaa että toimia sitä ylläpitävänä liimana. Päällimmäinen johtopäätös on, että itsensä toteuttami- sen tila ja tilaisuudet tulevaisuuden Turussa ovat, vaikka- kin haasteellisia, myös täynnä mahdollisuuksia. Käsitys taiteesta ja sen vaikutuksista on melko yksiselitteinen: se on yhteiskunnassa tärkeä ja hyvinvointia ja terveyttä yl- läpitävä voima. Panelistien näkemyksen mukaan luovien alojen painoarvo yhteiskuntaa kehittävänä ja ylläpitä- Ilmiön todennäköisyys ja toivottavuus vuoden 2020 näkökulmasta. KuvionKuvio pallot 1. ilmaisevatKulttuuri kuinka haastaa monta panelistia rakenteet. arvotti teesin Ilmiönkeskenään todennäköisamanlaisella todennäköi-- vänä elementtinä kasvaa seuraavien yhdeksän vuoden syydenKuvio 1. Kulttuuri haastaa rakenteet. syys jaja toivottavuuden toivottavuus yhdistelmällä. vuoden 2020 näkökulmasta. Kuvion aikana niin taloudellisena kuin yleistä hyvinvointia lisää- Kutenpallot kuviosta ilmaisevat 1 näkyy, teesi kuinka on tilastollisesti monta mitattavien panelistia monivalintavastausten arvotti mukaan teesin sekä toivotta- va että todennäköinen, mutta ristiriitaisia käsityksiä löytyy vapaamuotoisista kommenteista: ”On vaaral- vänä tekijänä Turun alueella ja laajemminkin Suomessa. listakeskenään jos taiteelle asetetaan samanlaisella yhteiskunnallinen todennäköisyyden tehtävä, edes oppositiossa”, sanooja toivotta yksi vastaaja,- kun taas toinen kirjoittaa, että ”On tärkeää, että kulttuuri pystyy myös tulevaisuudessa olemaan yhteiskun- Panelistit uskovat, että kulttuuri on yhteiskunnassa tär- taavuuden uudistava yhdistelmällä. tekijä.” Asiantuntijoita askarruttaa tilojen kalleus. Korkeat hinnat johtavat helposti myös taiteen ja tekijöiden 3 eriarvoistumiseen: ne joilla on käytössään rahaa, saavat paremmat ja asianmukaisemmat tilat. Lisäksi koetaan, että luovien alojen elinkeinonharjoittajat ovat muutenkin hyvin erilaisessa asemassa (vrt. esim. tietokonepelien tekijät ja animaatiotuotanto vs. perinteinen käsityöyrittäjyys). Vastauksena voisi olla nokittelun ja keskinäisen kilpailun asemesta laajempi ja uudenlainen yhteistyö ja verkottuminen eri alojen tekijöiden kesken.

Fortuna-korttelia koskevassa teesissä toisaalta siitä halutaan Turulle näyttävää näyteikkunaa, jossa on myös kansainvälisen tason ja vaatimukset täyttäviä design-myymälöitä. Toisaalta haluttaisiin kohtuu- vuokraisia ja monipuolisia, monimuotoisia myymälöitä ja muuntuvia, edullisia toimitiloja erityisesti turku- laisten suunnittelijoiden omien tuotteiden myyntiä varten.

Kulttuurimyönteisen ajattelun pitäisi panelistien mielestä läpäistä koko Turun kaupunkisuunnittelun alue, kaikki sen eri sektorit ja toimintamuodot. Kuitenkin panelistit ovat epäileviä siinä, kykenevätkö kaupungin päättävät elimet muuttamaan toimintatapaansa ja käytäntöjä yhdeksässä vuodessa, vuo- teen 2020 mennessä. Kunnallispolitiikka on luonteeltaan hankalaa ja muutokset tapahtuvat lopulta hy- vin hitaasti. Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011

Kuten kuviosta 1 näkyy, teesi on tilastollisesti mitatta- Kolmas teesikokonaisuus kosketti verkostoitumista, vien monivalintavastausten mukaan sekä toivottava kansainvälistymistä ja matkailua. Panelistien käsityksen että todennäköinen, mutta ristiriitaisia käsityksiä löytyy mukaan Turulla on kaikki edellytykset muodostua maan vapaamuotoisista kommenteista: ”On vaarallista jos tai- mielenkiintoisimmaksi kulttuurimatkailukohteeksi ja teelle asetetaan yhteiskunnallinen tehtävä, edes oppo- monipuoliseksi kulttuuriyrittäjyys- ja matkailukaupun- sitiossa”, sanoo yksi vastaaja, kun taas toinen kirjoittaa, giksi, jos siihen halutaan panostaa ja jos päättäjillä on että ”On tärkeää, että kulttuuri pystyy myös tulevaisuu- siihen tarpeeksi rohkeutta ja tahtoa. Kaupungilla on tar- dessa olemaan yhteiskuntaa uudistava tekijä.” jota paljon nähtävää ja koettavaa – jotain sellaista, mitä muualla ei ole. Turulla on maineikas ja mielenkiintoinen Asiantuntijoita askarruttaa tilojen kalleus. Korkeat hin- historia ja kaupunkimiljöö jokivarsineen, puistoineen ja nat johtavat helposti myös taiteen ja tekijöiden eriar- vanhoine rakennuksineen on kaunis ja monella tavalla voistumiseen: pienituloisien on vaikea päästä kiinni mielenkiintoinen. Vanha Turku itsessään on säästämisen asianmukaisiin tiloihin. Lisäksi koetaan, että luovien ja hoivaamisen arvoinen. Lisäksi kaupungin ympärillä on alojen elinkeinonharjoittajat ovat muutenkin hyvin eri- upea, maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen ja elä- laisessa asemassa (vrt. esim. tietokonepelien tekijät ja mysrikas saaristo. animaatiotuotanto vs. perinteinen käsityöyrittäjyys). Vastauksena voisi olla nokittelun ja keskinäisen kilpailun Mutta huonoa mainetta, kun se on kerran juurtunut, on asemesta laajempi ja uudenlainen yhteistyö ja verkottu- todella vaikea muuttaa. Turku koetaan hiukan kliseemäi- minen eri alojen tekijöiden kesken. sestikin kovana, korruptoituneena ja sisäänlämpiävänä paikkana, jonne on ulkopuolisen vaikea tulla ja vielä Fortuna-korttelia koskevassa teesissä toisaalta siitä ha- vaikeampi kotiutua – joukkoon hyväksyminen kestää lutaan Turulle näyttävää näyteikkunaa, jossa on myös vuosia. Osalle panelisteja turkulainen toimintakulttuuri kansainvälisen tason ja vaatimukset täyttäviä design- näyttäytyy vaikeana muuttaa: “Avoimuus ja läpinäky- myymälöitä. Toisaalta haluttaisiin kohtuuvuokraisia ja vyys ovat Turussa vaikeita asioita. Olisi korkea aika op- monipuolisia, monimuotoisia myymälöitä ja muuntuvia, pia. Ihmisten epäluottamus hallintoon vain lisääntyy, jos edullisia toimitiloja erityisesti turkulaisten suunnitteli- salailu- ja peittelykulttuuri hallinnossa jatkuu entiseen joiden omien tuotteiden myyntiä varten. malliin.” Lisäksi luovien ihmisten kykyä liittoutua yleen- Kulttuurimyönteisen ajattelun pitäisi panelistien mieles- säkin – ei siis vain Turussa – epäillään, erityisesti silloin, tä läpäistä koko Turun kaupunkisuunnittelun alue, kaikki jos liittoutumiseen olisi otettava mukaan myös harras- sen eri sektorit ja toimintamuodot. Kuitenkin panelistit tajat. ovat epäileviä siinä, kykenevätkö kaupungin päättävät Panelistit eivät halua Turkuun yhtään nykyistä enem- elimet muuttamaan toimintatapaansa ja käytäntöjä yh- pää golf-kenttäturismia tai vesipuistopuuhamaita vaan deksässä vuodessa, vuoteen 2020 mennessä. Kunnallis- luottamusta Turun omaan luontaiseen vetovoimaan, politiikka on luonteeltaan hankalaa ja muutokset tapah- joka nousee sen historiasta, perinteistä ja kulttuurista. tuvat lopulta hyvin hitaasti. Turku on panelistien mielestä Suomen mannermaisin Niin arjen kulttuurin ja korkeakulttuurin tasapainosta kaupunki, jolla on oma keskieurooppalainen henken- kuin tarjonnasta panelisteilla oli pääasiassa optimistinen sä ja ilmapiirinsä, niin hyvässä kuin pahassa. Kuitenkin tulevaisuudenkuva. Marginaalisempia, mutta itsessään Turusta pitäisi saada taiteen muuttovoittokaupunki ja tärkeitä kulttuurin ja taiteen aloja ja muotoja pitäisi silti panelistit näkevät, että se on mahdollista saavuttaa, jos tukea yhtä lailla kuin ”kansaan menevämpiä” aloja. Sa- tahtoa riittää. malla taide ja kulttuuri ovat kuitenkin myös vahvoja po- liittisia tekijöitä vielä yhdeksän vuoden kuluttuakin. Po- Kulttuuri ja raha sitiivisena voimana kulttuuri tuottaa taidetta ja erilaisia ihmisille hyvää tekeviä elämyksiä, olivatpa he kulttuurin Raha puhuttaa panelisteja kovasti. Kulttuuritukea koske- tuottajia tai sen kuluttajia. Poliittisena ilmiönä kulttuurin vissa kommenteissa ihmetellään kuitenkin myös, miksi tehtävä on sekä rakentaa yhteiskuntaa että toimia sitä kulttuuria ylipäänsä pitäisi rahallisesti tukea. Taustalla ylläpitävänä liimana. näissä kommenteissa näkyy uudestaan romantisoitu kuva langanlaihasta, köyhästä baskeripäisestä nälkätaiteilijasta, Verkostoituminen, kansainvälisyys ja jonka luova kyky nousee huikeaksi kurjuuden ansiosta. matkailu ”Kaupungilla on kovin hapan maine, joka perustuu toi- TEESI: KULTTUURI SEKOITTUU YRITTÄJYYTEEN saalta menneiden vuosien talouskupruihin ja suljettuun, pienen piirin ylläpitämään mädäntyneeseen hallintokult- Vuonna 2020 taideyrittämisestä on muodostunut voi- tuuriin ja toisaalta varsinaissuomalaiseen sisäänpäin- makkaasti kasvava osa Turun elinkeinoelämää. kääntyneisyyteen.” 4 Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011

taan kasvattavat yhteistä kulttuurista ja sosiaalista pää- omaa. Kirjastojen, yhdistysten ja kylä- ja kaupunginosatoimin- nan merkitystä paikallisen kulttuurin vaalijoina koroste- taan. Verkostoituminen lähikuntien ja Varsinais-Suomen maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa voisi olla voi- mavara ja selviämisstrategia tässäkin. Turku yksin on ko- vin pieni toimija ja tarvitsee lähikuntiaan tässäkin suh- teessa.

Turku ja ympäristö Viides teesikokonaisuus koskettaa Turun ja sen lähikun- tien suhteita. Panelisteilla on hiukan skeptinen kuva siitä, miten lähialueen kunnat osallistuvat ja ovat ha- lukkaita olemaan mukana kulttuurivuoden hankkeissa – pikemminkin ne saattavat kokea joutuvansa hyödyn- Kuvio 3. Kulttuuri sekoittuu yrittäjyyteen. Ilmiön todennäköisyys ja toivottavuus vuoden 2020 näkökul- netyiksi siten, että kaikki hyvä valuu Turkuun. Samalla masta.Kuvio Kuvion 2. pallotKulttuuri ilmaisevat sekoittuukuinka monta panelistia yrittäjyyteen. arvotti teesin keskenään Ilmiön samanlaisella toden- toden- näköisyyden ja toivottavuuden yhdistelmällä. panelistit pelkäävät, että kulttuuripääkaupunkiproses- näköisyys ja toivottavuus vuoden 2020 näkökulmasta. Väittämien kommenteissa korostetaan myös kaupungin vastuuta ja merkitystä hyvinvoinnin edistäjänä si on nopeasti ohi eikä sen tuomaa tunnettavuutta ja kulttuuritoimintojenKuvion pallot avulla. ilmaisevat Kulttuuriyrittäjyyttä kuinka koskevissa monta kommenteissa panelistia pohditaan taideyrittäjyydenarvotti luonnetta ja merkitystä niin taiteelle kuin ihmisten laaja-alaiselle hyvinvoinnille. Vaikka kulttuuriyrittäjyys mahdollisuuksia osata kunnolla hyödyntää: ”Kulttuuri- nähdäänteesin sekä keskenään toivottavana että samanlaisella todennäköisenä tulevaisuuden todennäköisyyden tilana Turussa, se ei oleja mikääntoi- yksin- kertainen asia vaan vaatii uudenlaista ajattelua ja rohkeutta hallinnolta ja päätöksentekijöiltä: ”Toivon pääkaupunkivuoteen sijoitetut satsaukset menettävät kovasti,vottavuuden että elinkeinoelämässä yhdistelmällä. ja julkisella sektorilla nähtäisiin ja uskottaisiin juuri kulttuurin ja taiteen kykyyn luoda uudistumista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, ja välillisesti erilaisten rikkauden sisäl- suhteellisen nopeasti voimansa.” töjen ja toimintatapojen luoman kulttuurin ja luottamuksen kautta myös tehokkaasti omillaan kasvavaa taloutta.” Väittämien kommenteissa korostetaan myös kaupun- Turun ja ympäristökuntien suhdetta koskevissa teeseis- Vaikka esimerkiksi kulttuuriseteleihin suhtaudutaan pääasiassa positiivisesti, ne nähdään myös ovela- na keinona paikata kaupungin kuihtuvaa kykyä tukea kulttuuria. On hälyttävää, että panelistit olettavat sä käy ilmi, että Turusta toivotaan nykyistä notkeampaa, kulttuuriingin vastuuta käytettävien jajulkisten merkitystä määrärahojen hyvinvoinnin summan pysyvän suunnilleen edistäjänä ennallaan kultseuraavien- yhdeksän vuoden aikana. Kulttuurin julkisen tuen lakkaamista kokonaan lähivuosina ei silti pidetä to- poreilevampaa ja porisevampaa kaupunkia. Panelistit dennäköisenä.tuuritoimintojen avulla. Kulttuuriyrittäjyyttä koskevissa kommenteissa pohditaan taideyrittäjyyden luonnetta kuitenkin pelkäävät, että kulttuuripääkaupunki-innos- Kaupunkisuunnittelun merkitys kulttuurin kehittämisessä nähdään sekä todennäköisenä että toivotta- vanaja merkitystä ilmiönä. Julkisen sektorin niin jataiteelle elinkeinoelämän kuin rooli kulttuurinihmisten tulevaisuustyössä laaja-alaiselle on ennen kaikkea tuksessa panostetaan liikaa spektaakkeleihin ja jo tut- siinä, että ne tukevat kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia uudistaa kaupunkikuvaa. Siten julkinen sek- torihyvinvoinnille. ja yritykset osaltaan kasvattavat Vaikka yhteistä kulttuuriyrittäjyys kulttuurista ja sosiaalista pääomaa.nähdään sekä tuun ja turvalliseen, erityisesti julkisissa tilaisuuksissa. Kirjastojen,toivottavana yhdistysten että ja kylä- todennäköisenäja kaupunginosatoiminnan merkitystä tulevaisuuden paikallisen kulttuurin tilana vaalijoina Toisaalta tämä vuosi käynnistää kilpailun yleisöstä, mikä Turussa, se ei ole mikään yksinkertainen asia vaan vaatii voi sinänsä olla elvyttävä elementti Turun kulttuurielä- uudenlaista ajattelua ja rohkeutta hallinnolta ja päätök- män tulevaisuuden näkökulmasta. sentekijöiltä: ”Toivon kovasti, että elinkeinoelämässä ja Turhaa Turku-maailmanvalloituspuhetta kannattaa pa- julkisella sektorilla nähtäisiin ja uskottaisiin juuri kult- nelistien mielestä välttää. Sen sijaan hyviä käytäntöjä, tuurin ja taiteen kykyyn luoda uudistumista, kulttuurista kuten Turun kouluissa kehitettyä kulttuuripolkujärjes- ja sosiaalista pääomaa, ja välillisesti erilaisten rikkauden telmää, kannattaa ehdottomasti edistää ja laajentaa sisältöjen ja toimintatapojen luoman kulttuurin ja luot- koko maahan. tamuksen kautta myös tehokkaasti omillaan kasvavaa taloutta.” Kulttuurialan koulutus ja tutkimus Vaikka esimerkiksi kulttuuriseteleihin suhtaudutaan Kulttuurin koulutusta koskevissa teeseissä korostui, että pääasiassa positiivisesti, ne nähdään myös ovelana kei- Turulla on pitkä perinne taidealan koulutuksessa. Ku- nona paikata kaupungin kuihtuvaa kykyä tukea kulttuu- kaan päättäjä ei haluaisi tai uskaltaisi sitä lopettaa. Toi- ria. On hälyttävää, että panelistit olettavat kulttuuriin saalta tämä on aika mielenkiintoinen näkemys, kun juuri käytettävien julkisten määrärahojen summan pysyvän viime vuonna esimerkiksi nukketeatteri- ja sirkuskoulu- suunnilleen ennallaan seuraavien yhdeksän vuoden ai- tusta oltiin lakkauttamassa. kana. Kulttuurin julkisen tuen lakkaamista kokonaan lä- hivuosina ei pidetä todennäköisenä. Myös yliopistotason taidekoulutusta toivotaan Turkuun. Kaupunkisuunnittelun merkitys kulttuurin kehittämi- Panelistit eivät halua pitää taidekoulutusta ja design-/ sessä nähdään sekä todennäköisenä että toivottavana yrittäjyyskoulutusta toistensa vastakohtina: ”Taiteen ilmiönä. Julkisen sektorin ja elinkeinoelämän rooli kult- ammattikoulutuksen pitäisi vain tehdä enemmän yh- tuurin tulevaisuustyössä on ennen kaikkea siinä, että ne teistyötä kulttuurialan yrittäjyyttä kehittävien organi- tukevat kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia uudistaa saatioiden kanssa – ja myös muiden alojen toimijoiden kaupunkikuvaa. Siten julkinen sektori ja yritykset osal- kanssa niin, että taiteilijan uraputket kehittyisivät ja mo-

5 Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011

nipuolistuisivat.” Sen sijaan kannatetaan sitä, että mo- kommenteissa kuitenkin muuttuvan yhä abstraktim- lempia olisi saatavilla. Laadukas osaaminen on kuitenkin paan suuntaan. Ongelmat kasvavat tarjonnan moninai- se, joka viime kädessä ratkaisee, menestyykö turkulai- suudesta ja siitä, ettei meillä oikeastaan ole kehittynyt nen taide ja kulttuuri tulevaisuudessa. vielä hyviä työkaluja tehdä valintoja tässä laajenevassa todellisuudessa. Turun menestystekijät Kuitenkin kommenteista myös näkyi, että tämän päivän Turku menestyy viime kädessä siten, että kaupunkiin tilanteesta oli vaikea irtaantua aidosti miettimään kult- tulevat ja jäävät ne, joilla on siihen erityinen motivaa- tuurin tulevaisuusnäkökulmia. Kysymys onkin loppujen tio ja erityisesti muutokseen johtava tahtotila ja voima. lopuksi siitä, nähdäänkö muutoksen mahdollisuus uhka- Erilaisuus, toisella tavalla näkeminen eli visionäärisyys na, joka on torjuttava keinolla millä hyvänsä vai hyväk- vaatii tekijältään paljon, mutta ponnistelun tuloksetkin sytäänkö muutos osana hyvää ja toivottavaa kehitystä. ovat sitten sen arvoisia. Kulttuurin itsessään nähdään

Lähteet

1. Rubin, A. & Siivonen, K. 2011. Kärjet tekevät aina reikiä seiniin, 8. Linturi, H. 2007. Delfoin metamorfooseja. Futura 1/2007. muuten ilma ummehtuu. Osallisuuden luova voima. TUTU- 9. Linturi, J. 2009. Paneelin valinta Delfoi-tutkimuksessa. http:// eJulkaisuja 3/2011, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. edelfoi.ning.com/profiles/blogs/paneelin-valinta 2. Talve, I. 1963. Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitys- 10. Linturi, H, Linturi, J. & Rubin, A. 2010. Delfoi siltaa rajanyli- tä ja tulevaisuuden tehtäviä. Turku: Turun yliopisto, kansatie- tyksiä. Kirjassa Laitinen, S. (toim.) Uudistuva aikuiskoulutus. de, ss. 21–22. Eurooppalaisia kokemuksia ja suomalaisia mahdollisuuksia. 3. Bendix, R. 2000. Heredity, Hybridity and Heritage from One Tutkimuksia ja raportteja 49, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Fin de Siècle to the next. Teoksessa P. J. Anttonen, A.-L. Siika- ss. 115-135. la, S. R. Mathisen & L. Magnusson (toim.) Folklore, Heritage 11. Linturi, H. & Rubin, A. 2011. Toinen koulu, toinen maailma. Politics and Ethnic Diversity. A Festschrift for Barbro Klein. TUTU-julkaisuja 1, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Botkyrka, : Multi-cultural Centre. 12. Turoff, M. 1975. The Policy Delphi. Kirjassa Linstone, H.A. & 4. Bringéus, N.-A. 1981. Människan som kulturvarelse. Lund: Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Adison-Wesley, Massa- LiberLäromedel, ss. 122–126. chusetts. http://is.njit.edu/pubs/delphibook/ 5. Beckman, S. 1998. Vad vill staten med kulturarvet? Teoksessa 13. Turoff, M. & Starr, R. H. 1996. Computer Based Delphi Process- A.Alzén & J. Hedrén (toim.) Kulturarvets natur. / es. Kirjassa Adler and Ziglio, (toim.) Gazing Into the Oracle: Stenhag: Brutus Östlings Bokförlag Symposion The Delphi Method and Its Application to Social Policy and 6. Siivonen, K. 2008. Saaristoidentiteetit merkkien virtoina. Public Health, London, Kingsley Publishers. Varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö globalisaation 14. Tapio, P. 2002. The Limits to Traffic Volume Growth: The con- murroksessa. Kansatieteellinen Arkisto 51. Väitöskirja. Hel- tent and procedure of administrative futures studies on sinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys 2008, ss. 54–55, 58–59. Finnish transport CO2 policy, Acta Futura Fennica 8, Finn- 7. Kuusi, O. 1999. Expertise in the Future Use of Generic Tech- ish Society for Futures Studies & Futures Research nologies. Epistemic and Methodological Considerations Centre, Turku. Concerning Delphi Studies. School of Economics and Business Administration, Acta Universitatie Oeconomi- cae Helsingiensis A-159, Helsinki. Julkaistu myös VATT Rese- arch Reports 59, 1999, Helsinki.

6 Tutkimuskatsauksia 5/20116/2011

Tutkimuskatsauksia on Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön julkaisusarja. Siinä julkaistaan ytimek- käitä katsauksia kaupunkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Sarjaan kirjoittavat asiantuntijat eivät pääosin työskentele Turun kaupungin organisaatioissa. Esitetyt väitteet eivät välttämättä vastaa kaupungin virallista näkemystä. Tutkimuskatsauksia-sarja toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Tämän katsauksen kirjoittajista VTT Anita Rubin on tulevaisuudentutkimuksen dosentti, erityisalueena tulevaisuus- kasvatus, ja FT Katriina Siivonen kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti, erityisalana soveltava kulttuurin tutkimus. Molemmat työskentelevät Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Rubin on tutkinut erityisesti sekä nuorten tulevaisuudenkuvia että opetuksen ja kasvatuksen tulevaisuudenkuvia. Siivonen on kehittänyt kulttuurisen kestävyyden tutkimusta, mihin liittyy kulttuurin, identiteettien, kulttuuriperinnön ja taiteen soveltava käyttö inhimilli- sen elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tutkimuskatsauksia-sarjan toimittaja: Julkaisija: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintä [email protected] Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku

ISSN 1799-5124 (verkkojulkaisu) 7 www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/