Uudistusten Vuosi Kulunut Vuosi Pohjoismaiden Neuvostossa Ja Pohjoismaiden2005 Ministerineuvostossa

Uudistusten vuosi Kulunut vuosi Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden2005 ministerineuvostossa

Uudistusten vuosi Kulunut vuosi Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden2005 ministerineuvostossa Vuosikertomuksen kuvat liittyvät teemaan kaupunki ja ihmiset. Keskiaukeaman kuvat Pohjoismaiden neuvoston Reykjavikin istun- Yhä useammat meistä asuvat kaupungeissa, ja kaupunkitiloilla on nosta ovat Magnus Fröderbergin ja Johannes Janssonin käsialaa. meille suuri merkitys. Ne ovat kohtaamis- ja oleskelupaikkoja tai Sivun 1 kuvan on ottanut Magnus Fröderberg. paikkoja, joiden ohi kuljemme – kenties päivittäin. Usein emme edes kiinnitä niihin huomiota. Suurten pintojen, julkisivujen ja kul- kuväylien lisäksi kohtaamme erilaisia yksityiskohtia. Kahvat, rännit, penkit, kyltit ja monet muut yksityiskohdat täydentävät väreillään ja muodoillaan kaupunkikuvaa. Pohjoismaiden kaupunkeja esittelevät kuvat on ottanut Johannes Jansson.

Uudistusten vuosi Kulunut vuosi Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden Lisätietoja saa tiedotusosastolta: ministerineuvostossa www.norden.org/info ANP 2006:708 Sähköposti [email protected] © Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto, Faksi +45 3393 5818 Kööpenhamina 2005 ISBN 92-893-1276-9 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on maailman vanhinta ja laajamittai- Paino: Arco Grafisk A/S, Skive 2006 sinta alueellista yhteistyötä. Siihen osallistuvat Islanti, Norja, Graafinen projektinjohto: Kjell Olsson Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Suunnittelu: Brandpunkt a/s Yhteistyö vahvistaa Pohjoismaiden yhteenkuuluvuutta maiden Painos: 3 000 yhtäläisyyksiä ja kansallisia erityispiirteitä kunnioittaen. Lisäksi Painettu ympäristöä säästävälle 100 g:n Cyclus Offset se edistää hyvää naapuruutta ja parantaa mahdollisuuksia valvoa -paperille, joka täyttää pohjoismaisen Joutsen-merkin kriteerit. Pohjoismaiden etuja kansainvälisissä yhteyksissä. Painettu Tanskassa Pohjoismainen yhteistyö sai viralliset puitteet vuonna 1952, jolloin Pohjoismaiden neuvosto perustettiin maiden parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelimeksi. Vuonna 1962 Pohjoismaat allekirjoittivat Helsingin sopimuksen, joka on edelleenkin pohjoismaisen Julkaisua voi tilata osoitteesta www.norden.org/order. yhteistyön ohjenuorana. Vuonna 1971 perustettiin Pohjoismaiden Muita julkaisuja on osoitteessa www.norden.org/publikationer. ministerineuvosto, joka on viiden Pohjoismaan sekä Ahvenan- maan, Färsaarten ja Grönlannin hallitusten välinen yhteistyöelin. Nordisk Ministerråd Nordisk Råd (Pohjoismaiden ministerineuvosto) (Pohjoismaiden neuvosto) Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puhelin +45 3396 0200 Puhelin +45 3396 0400 Faksi +45 3396 0202 Faksi +45 3311 1870 www.norden.org

Sisällys2005

04 Esipuhe 41 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön uusi rakenne 06 Ajanmukaista pohjoismaista yhteistyötä 41 Uusi pohjoismainen elokuvapalkinto 06 Pohjoismainen huippukokous Reykjavikissa 42 Kongon historian pohjoismaiset jäljet 10 Tasa-arvo ja ilmasto presidentin 42 Pohjoismaat yhdessä Japanin maailmannäyttelyyn päiväjärjestyksessä 42 Pohjoismaat Göteborgin kirjamessuilla 10 Keskitetympää ja ajanmukaisempaa yhteistyötä 43 Arvot ja yhteiskunnallinen kehitys 13 Pohjoismainen tasa-arvo – esikuva maailmalla 44 Tiedotus- ja julkaisutoiminta 13 Ihmiskaupan vastustaminen 46 Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta ja Pohjoismaiden 13 Rikoksentekijöitä koskeva uusi sopimus ministerineuvostosta 14 Yhteispohjoismainen panostus influenssarokotteen tuottamiseksi 14 Suomi Pohjoismaana 16 Kasvu ja hyvinvointi 16 Pohjola globaalina voittaja-alueena 19 Yksi työpaikka, yhdet kotimarkkinat 19 Pohjola – alue jolle ulkoistetaan 19 Kimalainen hyvinvointimallin vertauskuvana 21 Panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen 25 Kansainvälinen Pohjola 25 Yhteistyö Venäjän kanssa 26 EU:n pohjoinen ulottuvuus 27 Tavoitteellisempaa pohjoismais-balttilaista yhteistyötä 29 Raja-alueyhteistyön vahvistaminen 29 Tukea valkovenäläiselle yliopistolle 30 Arktiksen ilmastonmuutokset 30 Pohjoismaisia kokemuksia etelään 33 Itämeren alue on kilpailukykyinen 33 Itämeren haavoittuvainen meriympäristö 34 Kestävä Pohjola 34 Uusi pohjoismainen kestävän kehityksen strategia 34 Energia, ympäristö ja kestävä kehitys 37 Rannikkokalastuksella on tulevaisuus 37 Meriympäristön pohjoismaista huippututkimusta 37 Terveyttä terveellisellä ruoalla 38 Maailman ravintopäivän vietto 41 Pohjoismaiden kulttuuri

Vuosi 2005 oli kiinnostava vuosi pohjoismaisessa Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota elinkei- yhteistyössä. Työtehtäviä ja organisaatiota kehitettiin, noelämän rajaesteisiin. Työn tuloksena olivat muun jotta ne sopisivat entistä paremmin uuteen kansainvä- muassa virtuaalinen verotoimisto, elinkeinoelämän por- liseen toimintaympäristöön. Pohjoismaisen yhteistyön taali ja Juutinrauman alueen sähköinen työnvälitys. on oltava nykyaikaista ja tarkoituksenmukaista, ja sen toimivuuden edellytyksenä on oikea rakenne. Pohjois- Pohjoismainen yhteistyö profiloitui myös Japanin EXPO maiden ministerineuvosto virtaviivaisti vuoden aikana 2005 -maailmannäyttelyn yhteispohjoismaisessa pavil- organisaatiotaan – varsinkin, jotta se pystyisi tarttumaan jongissa, ja aiheina olivat muun muassa pohjoismainen entistä paremmin talouden globalisaation Pohjoismaille tasa-arvo, tutkimus ja innovaatio. Vuosi 2005 oli kaiken tuomiin haasteisiin. Myös Pohjoismaiden neuvosto ke- kaikkiaan hyvin vaiheikas yhteistyövuosi. vensi organisaatiotaan muun muassa luopumalla keväisin pidetystä teemakokouksesta. Muutoksia aiotaan jatkaa, jotta pohjoismaisen yhteistyön edut saataisiin hyödynnettyä mahdollisim- Viron, Latvian ja Liettuan kanssa tehtävä tasavertai- man hyvin. Samalla tiedostetaan, että yhteistyötä on nen yhteistyö lujittui ja konkretisoitui vuoden aikana. tarkasteltava aiempaa laajemmasta eurooppalaisesta ja Myös ministerineuvoston ja Venäjän välinen yhteistyö kansainvälisestä näkökulmasta. kehittyi, kun yhteistyölle hyväksyttiin uusi ja entistä ta- voitteellisempi ohjelma. Venäjän kanssa allekirjoitettiin myös sopimus uuden Pohjoismaiden ministerineuvoston toimiston avaamisesta Kaliningradiin. Venäläiset parlamentaarikot korostivat olevansa halukkaita lisää- Frida Nokken, neuvoston johtaja, Pohjoismaiden neuvosto mään yhteistyötä. Pohjoismaiseen päiväjärjestykseen tuli myös Valko-Venäjän demokratisoitumisen tukeminen, kun ministerineuvosto ja EU-komissio päättivät yhdessä tukea Vilnassa maanpaossa olevaa valkovenä- läistä European Humanities -yliopistoa (EHU). Per Unckel, pääsihteeri, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Ajanmukaista pohjoismaista yhteistyötä

Vuoden 2005 pohjoismaisen yhteistyön tuloksista voidaan mainita uudet yhteistyö- alueet, organisaation uudistaminen sekä monien rajaesteiden poistaminen kansalaisten ja elinkeinoelämän tieltä.

Pohjoismainen huippukokous Reykjavikissa – Pohjoismaiden neuvoston vuotuisesta istunnosta pitäisi tulla nykyistä selvemmin kokous, jossa pohjoismainen päiväjärjestys määritellään, sanoi neuvoston vuoden 2006 presidentti Ole Stavad valintansa jälkeen pitämässään kiitospuheessa.

Istunto asettui tukemaan ministerineuvoston uutta Venäjä-ohjelmaa. Venäläiset korostivat keskustelussa haluavansa kehittää venäläis-pohjoismaista kumppa- nuusyhteistyötä, jotta ohjelma saataisiin toteutettua mahdollisimman hyvin.

Ministerineuvoston uuden arktisen yhteistyöohjelman käsittelyssä keskityttiin muun muassa tutkimukseen, arktiseen yliopistoon, ympäristömyrkkyihin ja alkupe- räiskansojen tilanteeseen. Keskustelijat olivat yksimie- lisiä siitä, että tärkeät arktiset asiat vaativat käytännön toimenpiteitä uusien organisatoristen rakenteiden sijaan.

Istunnossa keskusteltiin myös Pohjoismaiden ministerineuvoston uudesta energiapoliittisesta yhteistyö- ohjelmasta. Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja Asmund Kris- toffersen keskittyi keskustelussa kolmeen alueeseen: Pohjoismaiden odotettavissa olevaan sähköpulaan, verkkokapasiteettiin ja kuluttajahintojen kehitykseen. Hän huomautti, että Pohjoismaat eivät ole omavaraisia vaan tarvitsevat lähialueilta siirrettävää energiaa kulu- tushuippujen tasaamiseksi.

Istunnossa suositettiin, että Pohjoismaat pyrkisivät vaikuttamaan yhdessä EU:n palveludirektiiviin, ennen kaikkea jotta ne voisivat säilyttää rahapelimarkkinat hallinnassaan. Se on tärkeää, jotta maat voisivat harjoittaa tutkimusta, torjua peliriippuvuutta ja valvoa kansainvälisiä peliyhtiöitä, kulttuuri- ja koulutusvalio- kunnan puheenjohtaja Lars Wegendal sanoi. Kansan- edustaja Martin Saarikankaan mukaan pelimarkkinoi- den siirtyminen ulkomaisten toimijoiden haltuun olisi

katastrofi urheilun kannalta. Vähintään 25 prosenttia urheilun tuloista katoaisi.

Pohjoismaiden ulkoministerit raportoivat aikovansa vahvistaa eri tavoin katastrofiyhteistyötä, jota tehdään paitsi pääkaupunkien myös maiden suurlähetystö- jen välillä. Ulkoministerien selontekoa voidaan pitää vastauksena kirjelmään, jonka Pohjoismaiden neuvosto lähetti asiasta joulun 2004 tsunamikatastrofin jälkeen.

Istunnossa hyväksyttiin myös ministerineuvoston uusi elinkeinopoliittinen yhteistyöohjelma, uusi tasa-arvo- yhteistyön ohjelma, esteettömän suunnittelun toimintaohjelma sekä ehdotus ihmiskaupan uhrien suojelutoi- menpiteistä.

Organisaatiouudistusta käsitelleessä keskustelussa perättiin takuita kuluttajapoliittisen yhteistyön tuke- misesta senkin jälkeen, kun alan ministerineuvosto lakkautetaan.

Rajaesteasiain erityisedustajana toiminut Tanskan entinen pääministeri Poul Schlüter päätti työnsä istunnossa antamaansa raporttiin, mutta Pohjoismaiden välillä on yhä monia poistettavia rajaesteitä. Keskustelussa niistä mainittiin varhaiseläkkeet, pankkimaksut, kolmansien maiden kansalaisten asema, eläkkeiden kaksinker- tainen verotus, matkojen opiskelija-alennukset sekä puheluhinnat. Ministerineuvosto aikoo jatkaa raja estetyötä.

Istunnon yhteydessä järjestettiin perinteinen Pohjois- maiden pääministerien kokous sekä Pohjoismaiden ja Baltian pääministerien kokous. Lisäksi pidettiin pohjoismainen ulkoministerikokous ja valtiovarain- ministerikokous sekä maiden kulttuuri-, opetus- ja ympäristöministerien väliset kokoukset. Neuvoston puheenjohtajistolla oli kahdenväliset kokoukset Baltian

ja ilmastonmuutokset. Lisäksi päiväjärjestyksessä oli pohjoismaisen yhteistyön kansallinen ankkurointi. Rannveig Guðmundsdóttir puhui muun muassa isien mahdollisuudesta jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, politiikassa olevien naisten toimimisesta roolimalleina sekä seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa ta- pahtuvan nais- ja lapsikaupan vastustamisesta, joka on Guðmundsdóttirin mukaan yksi aikamme suurimmista haasteista. Pohjoismaiden neuvosto järjesti presidentin aloitteesta kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta tasa-arvoseminaarin Reykjavikissa pidetyn puheenjohtajiston kokouksen yhteydessä.

Rannveig Guðmundsdóttir on varoitellut Arktiksen ilmastonmuutoksista paitsi Pohjoismaiden neuvostossa myös Arktiksen parlamentaarikkoyhteistyössä, jossa hän on edustanut neuvostoa. Ilmastonmuutokset ovat vakava ympäristöuhka, jonka seurannaisvaikutukset yltävät kauas napa-alueen ulkopuolelle.

Keskitetympää ja ajanmukaisempaa yhteistyötä Neuvoston presidentti Rannveig Guðmundsdóttir – Haluamme, että Pohjoismaat saavat mahdollisimman hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ympäröivään maail- maan. Se edellyttää kuitenkin keskittämistä, paneutu- yleiskokouksen puheenjohtajiston, Länsi-Pohjolan neu- mista, toimintakykyä, johdonmukaisuutta ja sinnikkyyt- voston johdon sekä Venäjän valtionduuman, liittoneu- tä ja siten myös jatkuvia priorisointeja ja uudistuksia, voston ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskoko- Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Connie He- uksen edustajien kanssa. Istunnon aikana järjestettiin degaard sanoi, kun Pohjoismaiden ministerineuvoston myös pyöreän pöydän kokous kaikkien vierailevien uudistamista koskeva ehdotus esiteltiin Pohjoismaiden kansainvälisten järjestöjen edustajien kanssa. neuvoston Reykjavikin-istunnossa.

Tasa-arvo ja ilmasto presidentin päiväjärjestyksessä Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävä yhteis- – Tämä vuosi on ollut poliittisen urani kohokohta, työ keskitetään vuodesta 2006 lähtien kymmenelle Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2005 presidentti alueelle: Rannveig Guðmundsdóttir sanoi Reykjavikin istunnossa • työmarkkina- ja työympäristöpolitiikka pitämässään jäähyväispuheessa. Neuvoston presi- • elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka dentin työtaakka on kasvanut vuosien varrella, koska • kalastus-, maa- ja metsätalous- sekä elintarvikkeet työhön kuuluu monia edustustehtäviä niin Pohjoismais- • kulttuuriyhteistyö sa kuin ulkomaillakin. Useimmiten matkat suuntautuvat • tasa-arvoasiat Eurooppaan, mutta viime vuoden presidentti kävi myös • lainsäädäntökysymykset Japanissa puhumassa pohjoismaisesta hyvinvointi- • ympäristönsuojelukysymykset politiikasta EXPO 2005 -maailmannäyttelyn Pohjolan • sosiaali- ja terveysasiat päivänä. Presidenttiys vei Guðmundsdóttirin myös • koulutus ja tutkimus useita kertoja Venäjälle sekä Albaniaan, Baltian maihin • talous- ja finanssipolitiikka. ja USA:han. Presidentin työtaakan jakamiseksi neuvos- to teki varapresidenttijärjestelmästä pysyvän kuluneen Kaikilla näillä alueilla on oma ministerineuvosto. Kun vuoden istunnossa. Vuonna 2005 varapresidenttinä myös pohjoismaisten yhteistyöministerien ministeri- toimi Jónína Bjartmarz. neuvosto otetaan lukuun, Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu jatkossa 11 ministerineuvostosta. Aiem- Rannveig Guðmundsdóttirin presidenttikauden min ministerineuvostoja oli 18. Uusi yhteistyörakenne läpäisevinä poliittisina teemoina olivat tasa-arvoasiat tuli voimaan 1. tammikuuta 2006. Samalla uudistui

10 myös ministerineuvoston sihteeristön organisaatio, joismaiden hallitukset niin haluavat. Näiden yhteis- joka heijastelee nyt paremmin Pohjoismaiden ministeri- työalueiden pohjoismainen yhteistyö ei toisin sanoen neuvoston uutta rakennetta. lakkaa uudistuksen myötä, vaan ainoastaan muuttaa muotoaan. Yhteistyörakenteen uudistaminen oli seurausta ministerineuvoston puheenjohtajamaan Tanskan pyrkimyksistä Valtaosa pohjoismaisista parlamentaarikoista asettui keskittää pohjoismaista yhteistyötä. kannattamaan uutta rakennetta neuvoston istunnossa. Huolta aiheutti kuitenkin kuluttaja-asioiden painoar- Rakenneuudistuksen myötä energiapolitiikan, huu- von mahdollinen pienentyminen, ja Tanskan perhe- ja mausaineyhteistyön, tietotekniikan, kuluttajapolitiikan, kuluttajaministeri Lars Barfoed keskustelikin muutok- liikennepolitiikan, aluepolitiikan sekä rakennus- ja sista Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttaja- asuntopolitiikan ministerineuvostot lakkautetaan itse- valiokunnan kanssa. Kuluttajaministerit aikovat tavata näisinä ministerineuvostoina. myös jatkossa pohtiakseen ajankohtaisia kuluttaja- poliittisia asioita, joskin nykyistä epävirallisemmin. Kyseisten yhteistyöalueiden tärkeät tehtävät olete- Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan vt. puheenjohtaja- taan kuitenkin hoidettavan muulla tavoin. Elinkeino-, na toiminut Per Kaalund tiivisti, että parlamentaarikot energia- ja aluepolitiikan asiat kootaan yhteiseen olivat huojentuneet perehdyttyään tulevaa yhteistyötä elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvos- koskevaan ehdotukseen. toon. Huumekysymyksistä vastaa etupäässä sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto, mutta myös Pohjoismaiden neuvosto keskusteli vuonna 2005 myös lainsäädäntökysymysten ministerineuvosto. Opetus- ja Pohjoismaiden parlamenttien puhemiesten kanssa sii- tutkimusministerien edellytetään puolestaan huolehti- tä, miten Pohjoismaiden parlamentaarisen yhteistyön van tietotekniikka-asioista. kansallista ankkurointia voitaisiin parantaa. Puhemie- het halusivat neuvoston vähentävän kokoustensa mää- Muilla lakkautettavilla yhteistyöalueilla voidaan rää, jotta neuvoston jäsenten ei tarvitsisi olla niin usein jatkaa epävirallista hallitusyhteistyötä, mikäli Poh- poissa kansallisten parlamenttien työstä. Keskustelujen

12 perusteella sovittiin, että Pohjoismaiden neuvostolla Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetissa eritellään on jatkossa yksi kokous vähemmän vuodessa ja että nykyisin, miten varat jakautuvat tasa-arvonäkökul- kansalliset valiokunnat vastaanottavat vastedes täsmä- masta. Pohjoismaisten yhteistyöelinten sukupuolija- tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä. kaumasta on lisäksi annettu selkeät ohjeet, ja kaikki ministerineuvostot seuraavat nykyisin tasa-arvotyön Pohjoismaiden neuvosto päätti myös pyrkiä paranta- etenemistä. maan kansallisten valiokuntien ja neuvoston valiokuntien jäsenyyksien vastaavuutta. Neuvosto aikoo kutsua Ihmiskaupan vastustaminen vuosittain parlamenttien puhemiehet keskustelemaan Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neu- neuvoston työn painopisteistä ja budjetista, ja kansal- vosto priorisoivat molemmat ihmiskaupan vastustamista. listen parlamenttien valiokuntia taas kutsutaan Pohjois- Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti lokakuussa yh- maiden neuvoston järjestämiin temaattisiin valiokunta- dessä Pietarin kaupunginhallituksen kanssa konferenssin kokouksiin. Pohjoismaiden parlamenttien puhemiesten WoMen and Democracy. Konferenssin avajaisissa puhui kanssa käydyissä keskusteluissa pohdittiin myös muiden muassa Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko. neuvoston vuotuisen istunnon ajankohtaa. Konferenssi keskittyi kolmeen pääteemaan: naiset ja Pohjoismainen tasa-arvo – esikuva maailmalla valta, naiset, miehet, talous ja työmarkkinat sekä väki- Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyi vuoden vallan vaihtoehdot. Konferenssiin osallistui 700 henkeä aikana uuden pohjoismaisen tasa-arvoalan yhteis- 14 maasta. Osallistujat olivat päättäjiä, virkamiehiä, työohjelman. Kun Suomen yhteistyöministeri Jan-Erik tutkijoita ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Enestam esitteli ohjelman Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, hän korosti Islannissa paria päivää aikai- – Euroopan tasa-arvoalan suurin haaste on ihmis- semmin järjestetyn naisten lakon osoittaneen, että kaupan vastustaminen. Kyse on erittäin vakavasta Pohjoismailla on yhä paljon tehtävää tasa-arvon alalla. rikollisuudesta, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Rannveig Guðmundsdóttir sanoi konferenssissa. Yhteistyöohjelmassa ”Huomio sukupuoleen – tavoit- Ihmisten salakuljetuksen estäminen vaatii alueellista teena tasa-arvoinen yhteiskunta” on kaksi teemaa: yhteistyötä, sillä se tekee järjestäytyneen rikollisuuden sukupuoli ja valta ja sukupuoli ja nuoret. torjumisesta mahdollisimman tehokasta.

Sukupuoli ja nuoret oli aiheena myös pohjoismaisessa Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokun- tasa-arvoministeripaneelissa, joka järjestettiin naisten ta on pyrkinyt parantamaan ihmiskaupan uhrien suojelua. asemaa käsittelevän YK-toimikunnan kokouksen yhtey- Reykjavikin istunnossa hyväksyttiin ehdotus, jonka mu- dessä New Yorkissa maaliskuussa. Ministerineuvoston kaan ministerineuvoston tulisi tehdä aloite tutkiakseen, puheenjohtajamaa Tanska järjesti marraskuussa konfe- miten vastaanottajamaassa myönnetty virallinen oleskelu renssin, jossa pohjoismaiset nuoret keskustelivat suku- luvan pidentäminen vaikuttaa ihmiskaupan taustatoi puolesta ja julkisen tilan seksuaalistumisesta yhdessä minnan selvittämiseen. Istunnossa päätettiin myös kerätä Tanskan tasa-arvoministeri Eva Kjer Hansenin kanssa. kokemuksia muista Euroopan maista sekä ylipäätään vaihtaa kokemuksia tehokkaimmista keinoista, joilla ihmiskaupan uhrit voidaan löytää ja tavoittaa. Lisäksi pää- tettiin tunnistaa ja arvioida ihmiskaupan uhreille tarjotta- via suojelumahdollisuuksia, esimerkiksi sitä, ovatko uhrit oikeutettuja samaan suojeluun muissakin maissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja Tanska järjesti kesäkuussa kokouksen, johon osallistui EU:n pohjoisen ulottuvuuden alueella toimivia naiskau- pan vastaisia toimintaryhmiä ja kansainvälisiä järjestöjä. Kokouksessa keskusteltiin tiedonvälityksen ja yhteistyön tehostamisesta kaksinkertaisen työn välttämiseksi.

13 Rikoksentekijöitä koskeva uusi sopimus työryhmälle, jota johtaa Pohjoismaiden ministerineu- Pohjoismaiden oikeusministerit pääsivät Tanskan Ska- voston tuleva puheenjohtajamaa Norja. genissa kesäkuussa pitämässään kokouksessa poliitti- seen yksimielisyyteen rikoksentekijöiden luovuttamista Suomi Pohjoismaana koskevasta pohjoismaisesta sopimuksesta. Sopimuk- Suomesta tuli Pohjoismaiden neuvoston jäsen vuonna sella pyritään nykyistä joustavampaan lainsäädäntöön, 1955, ja eduskunnassa järjestettiin sen kunniaksi loka- joka lyhentää tulevaisuudessa rikoksesta tuomittujen ja kuussa 50-vuotisjuhlaseminaari ”Suomi Pohjoismaana”. epäiltyjen henkilöiden luovuttamisaikoja.

Sopimuksen mukaan Pohjoismaiden on noudatettava toistensa pyyntöjä, jotka koskevat henkilöiden luovuttamista rikosoikeudenkäynteihin tai tuomioiden täytän- töönpanoa varten, ellei pyyntöä voida torjua sopimuk- seen sisältyvän muutaman poikkeuksen perusteella.

– Uusi sopimus antaa vahvan signaalin siitä, että Poh- joismaat pystyvät tekemään sopimuksia, jotka menevät eurooppalaista yhteistyötä pidemmälle. Uusi sopimus mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman yhteistyön kuin eurooppalainen pidätysmääräys, kokousta emännöi- nyt Tanskan oikeusministeri Lene Espersen sanoi.

Yhteispohjoismainen panostus influenssarokotteen tuottamiseksi Pohjoismaiden terveysministerit pohtivat 16. joulukuuta pitämässään kokouksessa, voisivatko Pohjoismaat perustaa yhteisen influenssarokotteen tuotantolaitoksen. Ministerit päättivät jatkaa yhteispohjoismaisen ratkaisun etsimistä, jotta rokotteen jakelu voitaisiin taata mahdolli- sen pandemian eli erittäin laajan epidemian aikana.

Terveysministerit vaihtoivat näkemyksiä eri Pohjoismai- den suosimista yhteistyömalleista. Keskustelun pohjana oli Pohjoismaiden ministerineuvostolle tehty raportti, joka käsitteli mahdollista yhteispohjoismaista influenssarokotteen tuotantoa. Raportissa esitellään kaksi toimintamallia, joista toinen on yksityisen ja julkisen sektorin kumppa- nuushanke ja toinen julkisen sektorin hallinnoima hanke.

Prosessia edistetään nyt siten, että Ruotsi tekee selvi- tyksen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta mallista ja Kööpenhaminassa toimiva tutkimuslaitos Statens Serum Institut selvittää julkisen sektorin hallinnoimaa hanketta. Statens Serum Institut on ainoa pohjoismainen laitos, jossa harjoitetaan julkista rokotetuotantoa. Molemmat selvitykset esitellään

14 Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen puhui aiheesta kulttuurin ja yhteisten arvojen sekä pohjoismaisen Pohjola Euroopassa: identiteetin vaaliminen. Haluan tässä yhteydessä to- deta myös, että Suomi, Ruotsi ja Tanska voisivat tehdä – Pohjoismaille, etenkin Norjalle ja Islannille, osoi- nykyistä tiiviimpää yhteistyötä EU:ssa. Meidän tulisi tan kysymyksen, miten voisimme turvata maittemme ajaa entistä tarmokkaammin asioita, joissa Pohjois- yhteiset intressit Euroopan integraatio- ja yhteistyö maat ovat vahvoilla, kuten hyvinvointimalliamme ja kehityksessä? Nyt meiltä puuttuu yhteinen strateginen yhteiskunnan avoimuutta. ajattelu. Pohjoismaat ovat erilinjaisuudellaan nukku- neet onnensa ohi jo monessa asiassa – milloin tulee Eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm johdatti se päivä, jolloin löydämme toisemme EU:ssa vahvana Suomen valtuuskunnan ensimmäisen kerran neuvoston tekijänä! istuntoon Kööpenhaminaan tammikuussa 1956. Suomi toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi. ”On tuntunut Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunnan siltä kuin yksi tuoli olisi ollut tyhjänä, kun Suomi ei ole puheenjohtaja Outi Ojala puuttui samaan asiaan: ollut mukana – Suomi, joka on vuosisataisista uhista – Pohjoismaisesta yhteistyöstä tulee yhä tärkeämpää huolimatta vaalinut pohjoismaista oikeutta ja kulttuu- laajentuvassa ja alueellistuvassa EU:ssa. Pohjoismai- ria”, neuvoston silloinen presidentti Bertil Ohlin sanoi den neuvoston tärkeänä tehtävänä on jatkossakin tervetulosanoissaan. pohjoismaisen yhteistyön, Pohjoismaiden yhteisen

15 Kasvu ja hyvinvointi

Pohjoismaiden kansainvälisen menestyksen perustana olevia pohjoismaisia arvoja on tuettava liikkuvuutta edistävillä toimen piteillä sekä yhteisillä tutkimus- ja innovaatiopanostuksilla.

Pohjola globaalina voittaja-alueena – Olemme takuuvarmasti hyvin varustau- tuneita, jos vain kykenemme kehittämään yhteisiä vahvuuksiamme, Tanskan talous- ja elinkeinoministeri Bendt Bendtsen sanoi Pohjoismaiden elinkeinoministerien kokouksen jälkeen. Ministerit pohtivat uutta raporttia Norden som global vinderregion (Pohjola globaalina voittaja-alueena), jonka Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi yhdessä tanskalaisen Mandag Morgen - aivoriihen kanssa. Raportissa korostetaan, että Pohjoismaiden menestys ja vahvuudet perustuvat moniin yhteisiin arvoihin.

Raporttia varten haastateltiin 27:ää johtavaa mielipidevai- kuttajaa, jotka edustavat elinkeinoelämää, tiedemaailmaa, julkista sektoria ja kulttuurielämää, ja heitä pyydettiin mainitsemaan kansainvälisessä kilpailussa auttavia pohjoismaisia arvoja. Niitä ovat • yhdenvertaisuus • luottamus • lyhyt etäisyys vallanpitäjiin • osallistavat näkemykset • joustavuus • luonnon kunnioittaminen • protestanttinen työetiikka • esteettisyys.

Näihin pohjoismaisiin arvoihin sisältyy haastateltujen mielipidevaikuttajien mukaan osittain lunastamatonta kil- pailupotentiaalia. Nyt tarvitaan kuitenkin näkemyksellistä poliittista johtajuutta, joka kykenee kanavoimaan globalisaation Pohjoismaille tuomat myönteiset mahdollisuudet. Pohjoismaalaiset uskaltavat nimittäin toimia, ottaa riskejä ja panna itsensä likoon pelkäämättä seurauksia, mikä luo ihanteelliset edellytykset kilpailukyvylle ja kasvulle. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen käsitteli haasteita Reykjavikissa lokakuussa pidetyn Pohjoismaiden neuvoston istunnon avajaispuheessaan:

– Meidän on huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden hyvät ajat kestävät pitkään. Nyt tarvitaan globalisaatio-

16 17 18 strategiaa, jossa on kaksi päätavoitetta. Toinen niistä tarvitsevat tietoa eri Pohjoismaiden markkinoista. Elinkei- on kilpailukyvyn vahvistaminen, jotta kuuluisimme noportaali on osa tietopalvelu Haloo Pohjolan sivustoa. jatkossakin maailman rikkaimpien maiden joukkooon. Toinen on yhteiskunnan yhtenäisyyden takaaminen, Pohjoismaiden valtiovarainministerit olivat avanneet jotta työmarkkinoilla ei jarruteta minkään ryhmien jo toukokuussa pohjoismaisen veroportaalin (www. kehitysmahdollisuuksia. NordiskeTax.net) ja virtuaalisen pohjoismaisen verotoi- miston. Virtuaalinen verotoimisto ei ole uusi fyysinen Pohjoismaiden pääministerit uskoivat lokakuussa pitä- yksikkö, vaan pohjoismaisten veroasiantuntijoiden mässään kokouksessa, että raportti voi antaa virikkeitä verkosto. Myös veroportaali on liitetty osaksi Haloo Pohjoismaiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Pohjolan sivustoa.

Neuvoston Tanskan-valtuuskunnan puheenjohtaja Pohjola – alue jolle ulkoistetaan Ole Stavad korosti istunnossa, että Pohjoismailla Pohjoismaiden ministerineuvosto, Pohjoismaiden on parhaat mahdolliset vastaukset globalisaation neuvosto ja Pohjoismainen innovaatiokeskus (NICe) kaltaisiin nykyhaasteisiin. Pohjoismaiden parlamen- järjestivät Kööpenhaminassa toukokuussa suuren poh- taarikot kiittelivät istuntokeskustelussa vuolaasti uutta joismaisen konferenssin, jossa käsiteltiin Pohjoismai- kilpailukykyraporttia. Vasemmistososialistisen vihreän den elinkeinoelämän haasteita alati globalisoituvassa ryhmän islantilaisjäsen Steingrímur Sigfússon oli sitä maailmassa. mieltä, että raportti kannustaa lisäämään pohjoismaista yhteistyötä. Konferenssin pääpuhujana ollut Tanskan talous- ja elinkeinoministeri Bendt Bendtsen toivoi, että huomio Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden siirrettäisiin halvasta työvoimasta osaamiseen: neuvosto julkaisivat Norden som en global vinderregion -raportin vuoden 2005 yhteisenä vuosikirjana. – Pohjoismaat eivät voi koskaan voittaa kilpailua halvasta työvoimasta. Pohjoismaiden on kilpailtava Yksi työpaikka, yhdet kotimarkkinat tiedolla, uusilla ideoilla ja kekseliäisyydellä, ja tässä Tanskan entinen pääministeri Poul Schlüter työsken- suhteessa meillä on erittäin paljon annettavaa paitsi teli kolme vuotta pohjoismaisten yhteistyöministerien tutkimusalalla myös yritysten, asiakkaiden sekä tava- rajaesteasiain erityisedustajana. Reykjavikin istunnos- ran- ja palveluntoimittajien välisessä innovaatiotoimin- sa hän tiivisti työnsä tulokset ja antoi ”viestikapulan” nassa. Kyse on pohjimmiltaan liikemiestaidosta. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2006 puheenjohtajamaalle Norjalle. Schlüter esitteli istun- Bendt Bendtsen ei halunnut mustamaalata globali- nossa uuden raporttinsa Pohjoismaat – yksi työpaikka, saatiota, sillä vaikka yritysten siirtyminen ulkomaille yhdet kotimarkkinat. vähentää työpaikkoja, uusia työpaikkoja on kyetty tähän saakka luomaan melko nopeasti. Itä-Euroopan Poul Schlüter otti tehtävän alun perin vastaan Pohjois- ja Itä-Aasian kasvu lisää samalla myös pohjoismaisten maiden ministerineuvoston vuoden 2003 puheenjoh- tuotteiden kulutusta. tajamaalta Ruotsilta. Ruotsin yhteistyöministeri Berit Andnor kiittikin Schlüteriä tarmokkaasta työskentelys- Investointitoimisto Copenhagen Capacityä edustanut tä. Hän mainitsi vuoden 2005 tärkeistä uusista tulok- Rolf Larsen suhtautui hänkin optimistisesti Pohjois- sista veroportaalin, Juutinrauman alueen sähköisen maiden tilanteeseen. Töitä on tehtävä kovasti, mutta työnvälityksen ja Haloo Pohjolan sivustoon perustetun Pohjoismaat selviävät kyllä. Kasvua syntyy esimerkiksi elinkeinoelämän portaalin. Ole Stavad puolestaan elokuva- ja peliteollisuuden kaltaisilla luovilla aloilla, ilmaisi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja nyt tarvitaankin nimenomaan kokeiluhenkeä ja uusia puolesta Schlüterille suuren kiitoksen hienosta työstä. ideoita. Hän huomautti kuitenkin, että töitä riittää yhä. Kimalainen hyvinvointimallin vertauskuvana Islannin kauppa- ja teollisuusministeri Valgerður Pohjoismainen hyvinvointimalli on uhattuna. Syynä on Sverrisdóttir avasi Reykjavikissa uuden pohjoismaisen muun muassa se, että Pohjoismaiden väestö ikääntyy elinkeinoportaalin. Se on suunnattu pk-yrityksille, jotka ja eläkkeiden maksajia on entistä vähemmän. Norjan

19 Alattiossa sijaitsevassa Finnmarkin korkeakoulussa jär- jestettiin tammikuussa pohjoismaista hyvinvointimallia käsitellyt keskustelutilaisuus, jossa sosiaalityöntekijä- opiskelijat puhuivat poliitikkojen kanssa keskustelukir- jasta Hur mår den nordiska välfärden? (Kuinka pohjoismainen hyvinvointi voi?). Kirja oli Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteinen vuosikirja vuonna 2004, ja sen pohjalta järjestettiin pohjoismaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin keskittyneitä keskustelutilaisuuksia eri puolilla Pohjolaa. Kirjan kir- joittajat ovat poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia, jotka tulevat viidestä Pohjoismaasta ja Grönlannista.

– Pohjoismainen hyvinvointimalli on kuin kimalainen, joka on teoreettisesti liian raskas voidakseen lentää. Siitä huolimatta se pysyy ilmassa, ja itse asiassa myös pohjoismaista hyvinvointimallia ryhdytään viemään muihin Euroopan maihin, Tanskan sosiaalitutkimuslai- toksen vanhempi tutkija Jon Kvist sanoi esitellessään Kööpenhaminassa omaa kirjoitustaan ”Tulevaisuuden pohjoismainen hyvinvointimalli eurooppalaisesta pieniä. Se saattaisi lisätä syntyvyyttä ja vähentää näkökulmasta”. Opetusministeri Bertel Haarder avioeroja. Hän korosti suuren työllisyyden olevan puolestaan puhui omasta artikkelistaan ”Kauaskan- tärkeää pohjoismaisen hyvinvointimallin kannalta. Kun toisia tavoitteita ja pieniä askelia”, jonka hän kirjoitti kaikki halutaan mukaan työelämään, lapsiperheiden ollessaan integraatioministerinä. Hänen mukaansa aikapulaa on jotenkin pyrittävä lievittämään. Miksi on kaikkein merkittävin hyvinvointihaaste on sosiaalisen mahdollista saada työsuhdeauto, mutta ei siivousapua kahtiajaon, gettoutumisen, etnisen eristäytymisen ja kotiin, Biaudet ihmetteli. sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa oli aihee- Vaasassa järjestetyn keskustelutilaisuuden pääpuhuja na se, miten Pohjoismaat voivat välttyä virheiltä ja oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri ja en- säästää suuria summia ottamalla oppia toisistaan. Yksi tinen ministeri Eva Kuuskoski, joka on myös yksi kirjan kirjan 11 kirjoittajasta on hyvinvointitutkija Gunnar kirjoittajista. Kuuskoski korosti, että lasten asema on Wetterberg, joka mainitsi Ruotsin eläkejärjestelmän, vaikeutunut Suomessa muutamassa vuodessa. Tanskan perhevapaajärjestelmän ja Norjan terveyden- hoidon esimerkkeinä siitä, miten maiden kannattaisi Entinen ministeri Eva Biaudet ehdotti Helsingissä jär- ottaa oppia naapumaista eikä yrittää keksiä omia rat- jestetyssä seminaarissa, että työssäkäyvien vanhempi- kaisujaan. Toinen kirjoittaja, grönlantilainen Benedikte en pitäisi saada nykyistä helpommin apua siivoukseen Thorsteinson pohti, passivoiko vahva pohjoismainen ja muihin käytännön töihin varsinkin lasten ollessa hyvinvointi ihmisiä auttamisen sijasta.

20 Uumajassa järjestetyn tilaisuuden aiheena oli kuntien Hallituksessa on myös tarkkailijoita, jotka edustavat vastuu tulevaisuuden hyvinvoinnista. Keskusteluun muun muassa itsehallintoalueita, sekä Baltian maiden osallistuivat professori Åke Daun, joka on yksi anto- yhteinen tarkkailija. NordForskin ensimmäinen johtaja logian ruotsalaisista kirjoittajista, ja Pohjoismaiden Liisa Hakamies-Blomqvist astui virkaansa lokakuun ministerineuvoston pääsihteeri Per Unckel. puolivälissä. NordForskin strategia on vasta suun- nitteluasteella, mutta laitos jatkaa joitakin NorFAn Panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen suosittuja toimintoja, kuten verkostojen luomista ja Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti NordForsk- tutkijankoulutuskursseja. Lisäksi aiotaan esitellä uusia nimisen uuden laitoksen Osloon 1. tammikuuta 2005. toimintoja. NordForsk sai vastuulleen Pohjoismaisen tutkijankou- lutusakatemian NorFAn ja Pohjoismaisen tiedepoliit- Opetusministerien ministerineuvosto totesi lokakuun tisen neuvoston FPR:n tehtävät. Ministerineuvoston kokouksessaan tukevansa Lissabonin strategian sihteeristö on siirtänyt NordForskille myös useita tutki- seurantaa käsittelevän ministerineuvoston sihteeristön musohjelmia sekä esimerkiksi pohjoismaiset tutkimuk- raportin päälinjauksia. Raportti keskittyy toimenpitei- sen huippuyksiköt (Nordic Centers of Excellence, NCoE). siin, joilla tuetaan Pohjoismaiden kasvua vauhdittavaa osaamista ja innovaatiotoimintaa. Raportin laatimi- NordForskin hallituksessa on viisi edustajaa kansal- seen osallistuivat johtoryhmät, NordForsk ja Pohjois- lisista tieteellisistä toimikunnista, kolme yliopisto- mainen innovaatiokeskus. Toimenpiteisiin liittyvä työ jen edustajaa sekä yksi elinkeinoelämän edustaja. jatkuu vuonna 2006.

21 Pohjoismaiden neuvoston istunto Reykjavikissa Lokakuu 2005

Kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: Magnus Fröderberg (MF); MF; Johannes Jansson (JJ); MF; MF; JJ; MF; MF; JJ; MF; MF; MF; MF; MF; MF; MF; MF; JJ; JJ.

07 15 24 Kansainvälinen Pohjola

Pohjoismaiden Venäjä-suhteissa ja muissa jä-yhteistyön ohjelma antaa hyvän alun myös Norjan naapuruussuhteissa otettiin tärkeitä askelia puheenjohtajakaudelle. Meistä on tärkeää, että venäläis- vuonna 2005. Venäjä-yhteistyölle ja arktisel- viranomaisten kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. le yhteistyölle hyväksyttiin uudet yhteistyö- Kiinnitämme huomiota myös siihen, että Norja painottaa ohjelmat, ja Baltian maiden kanssa aloitet- vahvasti Pietarin aluetta ja tekee parhaansa lisätäkseen tiin uusimuotoinen yhteistyö. Vuoden aikana yhteistyötä Murmanskin alueen kanssa. Painopisteinä aloitettiin myös EU:n ulkorajalla tehtävä ovat demokratia, oikeusvaltio, talouskasvu, kestävä rajayhteistyö sekä Valko-Venäjän demokrati- kehitys, ympäristöasiat ja alkuperäiskansat”. an tukeminen. Venäjä-ohjelma konkretisoi yhteistyöministerien Luoteis- Yhteistyö Venäjän kanssa Venäjä-yhteistyön suuntaviivoja, jotka hyväksyttiin 10. Venäjän kanssa tehtävä hallitusyhteistyö ja parlamen- joulukuuta 2004. Ohjelmassa kehotetaan vähentämään taarinen yhteistyö lisääntyivät vuonna 2005. Pohjois-Euroopassa tehtävän yhteistyön päällekkäisyyk- siä, jotta Arktisen neuvoston, Barentsin neuvoston ja Itä- Yhteistyöministerit hyväksyivät 27. lokakuuta uuden meren valtioiden neuvoston välinen työnjako selkiytyisi. yhteistyöohjelman vuosiksi 2006–2008 sen jälkeen, kun ohjelmasta oli keskusteltu Pohjoismaiden neuvos- Pohjoismaiden neuvoston poliitikot ilmaisivat Reyk- ton Reykjavikin-istunnossa. javikin istunnossa tukensa Pohjoismaiden hallitusten Venäjä-ohjelmalle. Pohjoismaiden neuvoston puheen- Yhteistyöministerien päätös uudesta Venäjä-ohjelmasta johtajiston puolesta puhunut Gabriel Romanus, joka on merkitsee sitä, että Luoteis-Venäjän kanssa tehtävä myös neuvoston Venäjä-raportoija, korosti kansalaisjär- yhteistyö tiivistyy. Suomen yhteistyöministeri Jan-Erik jestöjen osallistamista ohjelman toteuttamiseen. Enestam painotti istuntopuheessaan uuden työvälineen tärkeyttä ja kertoi, että Luoteis-Venäjä-yhteistyössä Reykjavikissa olleet venäläisparlamentaarikot sanoivat keskitytään vuodesta 2006 lähtien neljään toiminta- olevansa hyvin tyytyväisiä siihen, että Venäjän asiat alueeseen: • osaamisen kehittäminen ja verkostot • osallistuminen pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuteen • yhteistyö Luoteis-Venäjän vapaaehtoisjärjestöjen kanssa • Barentsin alueen yhteistyö.

Yhteistyöministeri Enestam korosti, että ”tämä on yksi Pohjois-Euroopan alueyhteistyön tärkeimmistä me- neillään olevista prosesseista, joka hyödyttää paitsi Pohjoismaita ja niiden lähialueita myös koko Euroop- paa. Kun käymme vuoropuhelua ja teemme yhteistyötä alueen muiden neuvostojen – eli Arktisen neuvoston, Barentsin neuvoston ja Itämeren valtioiden neuvoston – kanssa, täydennämme toistemme työtä ja tuemme siten EU:n naapuruuspolitiikkaa ja pohjoista ulottuvuutta”. Enestam oli lisäksi sitä mieltä, että ”uusi Venä-

25 kiinnostavat Pohjois- kartuttaminen ja vaihto-ohjelmien kehittäminen. maita. He ehdottivat Lisäksi ministerineuvosto haluaa erityisesti osallistua myös, että Venäjä EU-kumppanuuksiin, joihin myös Venäjä osallistuu. Ha- ja Pohjoismaiden luamme kehittää aktiivisesti ympäristökumppanuutta neuvosto aloittaisi- sekä sosiaali- ja terveysalan kumppanuutta. Paino- vat kumppanuusyh- tamme erityisesti pohjoista e-ulottuvuutta, joka on osa teistyön. pohjoisen ulottuvuuden yhteistyötä.

Moskovassa Pääsihteeri korosti lisäksi, että Pohjoismaiden ministe- allekirjoitettiin 22. rineuvosto pitää tärkeänä myös pohjoiseen ulottuvuu- joulukuuta 2005 Ve- teen liittyvää arktista yhteistyötä. Ministerineuvosto näjän federaation ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tarjoutuikin yhdessä muiden toimijoiden kanssa välinen sopimus ministerineuvoston toimiston perusta- järjestämään arktisia ongelmia käsittelevän ministeri- misesta Kaliningradiin. kokouksen, joka on jatkoa Grönlannissa vuonna 2002 järjestetylle kokoukselle. – Pohjoismaiden ministerineuvosto on jo kymmenen vuoden ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Luoteis-Venäjän Pohjoismaiden neuvosto teki Venäjän kanssa yhteistyö- kanssa. Olemme pyrkineet pitkään kehittämään tätä tä muun muassa osallistumalla CIS IPAn, eli Itsenäisten yhteistyötä myös Kaliningradissa, joten olemme tyyty- valtioiden yhteisön parlamentaarisen yleiskokouksen, väisiä voidessamme nyt avata sinne toimiston. Se sopii istuntoon ja natsismin kukistamisen 60-vuotisjuh- hyvin yleistavoitteeseemme, joka on koko Itämeren lallisuuksiin. Pohjoismaiden neuvoston presidentti alueen yhteistyön vahvistaminen, Pohjoismaiden minis- Rannveig Guðmundsdóttir piti juhlallisuuksien yhtey- terineuvoston pääsihteeri Per Unckel sanoi. dessä puheen. Pohjoismaiden neuvosto osallistui myös Pietarin talousfoorumiin kesäkuussa. Kaliningradin toimisto koordinoi ja toteuttaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ministerineuvoston Venä- Pohjoismaiden neuvoston apurahaohjelman ansiosta 19 jä-politiikkaa, eli ennen kaikkea ministerineuvoston uusia venäläistä parlamentaarikkoa pääsi kuluneena vuonna Venäjä-yhteistyön suuntaviivoja ja yhteistyöohjelmaa. tapaamaan kollegojaan Reykjavikiin ja Kööpenhaminaan. Toimiston avaamisen myötä myös virkamiehille, tutki- Myös Bodøssä järjestettyyn Barentsin alueen parlamentaa- joille, taiteilijoille, poliitikoille sekä yrittäjille suunnattu rikkokonferenssiin osallistui useita venäläispoliitikkoja. ministerineuvoston vaihto- ja verkosto-ohjelma avautuu Kaliningradin asukkaille. Kaliningradin paikallisten toi- Puheenjohtajisto tapasi Pohjoismaiden neuvoston mijoiden ja pohjoismaisten kumppanien välille suunni- istunnossa Venäjän liittoneuvoston, valtionduuman tellaan yhteistyöprojekteja. Pohjoismaiden ministerineu- ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen vosto uskoo, että myös Kaliningradin paikallishallinnon (PANWR) edustajia. Venäjä ilmoitti haluavansa Poh- kanssa tehtävä poliittinen yhteistyö lisääntyy. joismaiden neuvostolta kumppanuutta – ei jäsenyyttä. Istunnon jälkeen neuvoston Venäjä-raportoija Gabriel EU:n pohjoinen ulottuvuus Romanus tapasi PANWR:n edustajia Petroskoissa kes- Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy jatkossa kustellakseen parlamentaarisesta alueyhteistyöstä. myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. Bodøssä järjestetyssä toisessa Barentsin parlamen- Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Per taarikkokonferenssissa oli kolme pääaihetta: Pohjois- Unckel sanoi Brysselissä järjestetyssä pohjoisen Euroopan yhteistyö, Barentsin alueen kestävä talous- ulottuvuuden ministerikokouksessa 21. marraskuuta kehitys sekä alkuperäiskansojen elinolot ja heidän seuraavasti: asemansa Barentsin alueen maissa. Konferenssin pu-

– Yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Venäjä- yhteistyön tärkeimmistä tavoitteista on tietämyksen

26 hemiehistö totesi, että muu Pohjois-Eurooppa voi ottaa tayhteistyöhön. Tavoitteena on keskittää yhteydenpitoa oppia Barentsin alueen maiden yhteistyöstä. Hallitus- ja saada aikaan enemmän konkreettisia tuloksia. ten ja parlamentaarikkojen välistä hyvää vuoropuhelua pidettiin erittäin tärkeänä. Poliitikot aikovat priorisoida koulutuspolitiikkaa, Itämeren ympäristöä, työmarkkina-asioita, korruption vastusta- Tavoitteellisempaa pohjoismais-balttilaista yhteistyötä mista sekä alkoholipolitiikkaa. Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Baltian mai- islantilainen presidentti Rannveig Guðmundsdóttir tiivisti: den kanssa jo vuodesta 1990 lähtien, jolloin Viro, Latvia ja Liettua eivät olleet vielä itsenäisiä. Puolitoista vuotta – Suurin ongelma on järjestäytynyt rikollisuus, jonka EU:n laajentumisen jälkeen on selvää, että molemmat pahin muoto on nais- ja lapsikauppa. Tällaista nyky- osapuolet haluavat yhä kehittää hyviä suhteitaan. päivän orjakauppaa ei voida hyväksyä. Pohjolalla ja Baltialla on suuria yhteisiä ympäristöhaasteita, jotka Pohjoismaiden neuvostolla ja Baltian yleiskokouksella liittyvät varsinkin Itämereen. Myös Venäjä-suhteilla oli muun muassa suuri yhteinen kokous Viron Pärnussa tulee olemaan keskeinen merkitys. keväällä 2005. Kokous oli järjestyksessä viides ja samalla viimeinen, koska Pohjoismaiden ja Baltian parlamen- – Pohjoismailla ei ole mitään syytä olla huolissaan baltti- taarikot sopivat panostavansa tulevaisuudessa valiokun- työvoiman tulosta, Viron työnantajaliiton puheenjohtaja

27 Tarmo Kriis rauhoitteli Pärnuun kokoontuneita poliitikko- johtajakauden aikana yhteistyötä edistettiin yhteistyö- ja ja muita kuulijoita. Hän oli itse enemmän huolissaan ministerien 10. joulukuuta 2004 hyväksymien Baltia- siitä, pystyykö Viro säilyttämään vahvan talouskasvunsa. yhteistyön suuntaviivojen pohjalta. Vuoden aikana Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön pääsihteeri Tom järjestettiin korkean tason neuvonpitoja ja ryhdyttiin Saxen painotti, että kaikilla työntekijöillä on oltava toteuttamaan konkreettisia yhteistyöohjelmia. Pohjois- samat ehdot. Sen paremmin Viro kuin EU:kaan eivät voi maiden ja Baltian maiden hallitusyhteistyöstä voidaan perustaa kasvuaan sosiaaliseen polkumyyntiin. Tom mainita myös useat kokoukset, joita järjestettiin sekä Saxen rummutti pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskun- virkamies- että ministeritasolla. Yhteistyötä tehdään tien puolesta, sillä juuri työmarkkinoiden sääntely on niin ikään EU:n pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus- osaltaan antanut niille vahvan kilpailukykyn. Tämän ohjelmien puitteissa. Yhteistyöministerit hyväksyivät ay-keskustelun molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä vuoden lopussa suuntaviivat, jotka koskevat yhteis- ainakin siitä, että työmarkkina-alan pohjoismais-baltti- pohjoismaisten laitosten yhteistyötä Viron, Latvian ja laisen yhteistyön lisääminen on hyvä asia. Liettuan kanssa.

Viron, Latvian ja Liettuan kanssa Pohjoismaiden minis- Pohjoismais-balttilaista yhteistyötä vahvistaa jatkossa terineuvosto on pyrkinyt vuoden mittaan syventämään myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Itämeren yhteistyötään. Ministerineuvoston Tanskan-puheen- valtioiden neuvoston lisääntynyt yhteistyö, joka liittyy

28 muun muassa raja-alueisiin (BEN-projekti), liikentee- – Valko-Venäjän demokratian ja ihmisoikeuksien edis- seen sekä tietoja viestintätekniikkaan (pohjoisen täminen on kaikkien maiden vastuulla. Pohjoismaiden e-ulottuvuuden toimintasuunnitelma). ministerineuvoston toiminta on osa suurempaa ja kas- vavaa panostusta Valko-Venäjän tilanteeseen. EHU:n Raja-alueyhteistyön vahvistaminen tukeminen on myös esimerkki siitä, miten Pohjoismai- Itämeren euroalueverkosto eli BEN (Baltic Euroregional den ministerineuvosto pyrkii lisäämään yhteistyötään Network) on uusi raja-alueprojekti, jossa on mukana 35 EU:n kanssa. Toinen esimerkki on Itämeren euroalue- Itämeren alueen kumppania. Osa niistä on Baltian mais- verkosto BEN, johon osallistuu myös Valko-Venäjä. EU:n ta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Verkostoon osallistuu ja Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyö on sekä useita alueellisia viranomaisia että kansalaisjärjes- hyvä esimerkki siitä, millainen rooli erityisiä toiminta- töjä, ja sen tavoitteena on vähentää joitakin rajaesteitä, edellytyksiä ja erikoisosaamista omaavilla alueellisilla joita EU:n uudelle ulkorajalle saattaa syntyä laajentumi- järjestöillä voi olla EU-yhteistyössä. sen jälkeen. Projekti on Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) yhdessä ra- Yliopisto aikoo toteuttaa Vilnassa EU-komission ja hoittama ja johtama, ja se on saanut myös EU-rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella useita Interreg-varoista. Päävastuu on projektin niin sanotulla koulutusohjelmia, jotka kaikki johtavat Euroopassa johtavalla kumppanilla, eli Pohjoismaiden ministerineu- tunnustettaviin tutkintoihin. Kaikkiaan noin 350 valko- voston Vilnan-toimistolla. Pohjoismaiden ministerineu- venäläistä opiskelijaa saa mahdollisuuden opiskella voston rahoitusosuus on noin 350 000 euroa ja Itämeren Vilnassa. Ministerineuvoston ja komission sopimus valtioiden neuvoston osuus 80 000 euroa. Projektin on kolmivuotinen ja suuruudeltaan noin 20 miljoonaa avajaiskonferenssi järjestettiin Vilnassa 27. syyskuuta, ja Tanskan kruunua. EU-komission tuki tulee demokratiaa projektin on tarkoitus jatkua joulukuuhun 2007. ja ihmisoikeuksia edistävästä ohjelmasta European Initiative for Democracy and Human Rights. EU:n ja Suunnitteilla on konkreettisia hankkeita myös Barent- Pohjoismaiden ministerineuvoston lisäksi projekti saa sin neuvoston ja Arktisen neuvoston kanssa. kahdenvälistä tukea myös Suomelta ja Ruotsilta.

Tukea valkovenäläiselle yliopistolle EHU:n perustamisen mahdollisti Liettuan hallituksen – Miten voimme taata yhdessä demokratiakehityksen antama tuki. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on jatkumisen eri puolilla maailmaa? Miten voimme edis- ollut jo vuosia erittäin rakentavat yhteistyösuhteet tää rauhanomaista siirtymistä demokratiaan Valko-Ve- Liettuan hallitukseen. näjällä? Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Valko-Venäjä ja muut Itä-Euroopan maat olivat kulunee- Näin sanoi Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri na vuonna myös Pohjoismaiden neuvoston asialistalla. Connie Hedegaard lokakuussa järjestetyssä ”Valko-Venä- jä Euroopassa” -kuulemistilaisuudessa, jossa hän pohti – EU on saanut uusia naapureita, joiden toivoisi olevan Pohjoismaiden mahdollisuuksia vaikuttaa Valko-Venäjän demokraattisia. Nyt ei auta olla sivustakatsojana, vaan tilanteeseen. Kuulemistilaisuus oli osa Pohjoismaiden meidän on edistettävä Ukrainan kaltaisten itänaapurei- ministerineuvoston Tanskan-puheenjohtajakauden ohjel- den demokratiakehitystä. maa, ja sen järjestivät Tanskan ulkoministeriö, Pohjois- maiden ministerineuvoston sihteeristö sekä tanskalainen tutkimuslaitos Dansk Institut for Internationale Studier.

Connie Hedegaard esitteli tilaisuudessa muun muassa kahta Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta läh- tenyttä hanketta, joista toinen on BEN-projekti ja toinen pohjoismais-eurooppalaisen tuen hankkiminen valkove- näläiselle European Humanities -yliopistolle (EHU).

Pohjoismaiden ministerineuvosto allekirjoitti EU- komission kanssa 29. joulukuuta 2005 sopimuksen projektista, jolla tuetaan EHU:n toimintaa. Siten taataan opetuksen jatkuminen viimeisessä riippumattomassa valkovenäläisessä yliopistossa, jonka maan viranomaiset sulkivat Minskissä heinäkuussa 2004. Sulkemisen jälkeen yliopisto muutti Liettuan pääkaupunkiin Vil- naan. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Per Unckel sanoi:

29 Näin vetosi Liettuan varaulkoministeri Zenonas Petraus- Vuoden aikana toteutettiin myös vireä arktinen par- kas Pärnussa huhtikuussa järjestetyssä pohjoismais- lamentaarikko-ohjelma, jonka aikana alaskalainen balttilaisessa kokouksessa. republikaanisenaattori Lisa Murkowski tapasi arktisen alueen pysyvän parlamentaarikkokomitean pohjoismai- Arktiksen ilmastonmuutokset sia jäseniä. Murkowski rohkaisi vuoropuheluun paitsi Pohjoismaiden neuvosto asettui lokakuussa pidetyssä muiden arktisen alueen valtioiden myös alkuperäiskan- istunnossaan tukemaan Pohjoismaiden ministeri- sojen kanssa. Parlamentaarikkokomitean kokouksiin neuvoston uutta arktista yhteistyöohjelmaa vuosiksi osallistuneet Pohjoismaiden neuvoston jäsenet ovat 2006–2008. Ohjelma on jatkoa Pohjoismaiden arkti- olleet tyytyväisiä siihen, että USA:n kiinnostus yhteis- sille panostuksille, ja se keskittyy koko arktisen alueen työhön on lisääntynyt. erityishaasteisiin. Ohjelma tekee Pohjolasta aktiivisen toimijan Pohjois-Euroopassa tukemalla maiden toimin- Yksi keskeisimmistä puheenaiheista oli USA:n suh- taa Arktisessa neuvostossa sekä niiden panostuksia tautuminen ilmastopolitiikkaan. Ilmastonmuutoksiin tulevaan Kansainväliseen polaarivuoteen 2007–2008. keskittyvä suuri ACIA-raportti oli vuonna 2005 myös pohjoismaisten poliitikkojen päiväjärjestyksessä, ja Ohjelma keskittyy alkuperäiskansojen elinehtoihin ja Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien on tarkoitus taloudellisiin sekä kulttuurisiin kehitysmahdollisuuk- seurata ACIA-raportin sekä Arktiksen elinehtoja koske- siin, ja siinä painotetaan erityisesti tutkimusta. Muita van raportin käsittelyä. painopisteitä ovat ilmastoyhteistyö sekä raskasmetalli- en ja ympäristömyrkkyjen leviämisen estäminen. Pohjoismaisia kokemuksia etelään Yhdeksän Kaakkois-Euroopan kulttuuriministeriä ja Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisen yhteis- muuta edustajaa allekirjoittivat Kööpenhaminassa 31. työohjelman vuosibudjetti on seitsemän miljoonaa maaliskuuta 2005 historiallisen sopimuksen. Sopimuk- Tanskan kruunua. Ohjelmaa täydentävät useat arktikset sen tavoitteena on edistää Kaakkois-Euroopan maiden hankkeet, jotka toteutetaan yhteistyössä Pohjoismai- kulttuurivaihtoa ja luoda alueen kulttuuriministeriöille den ministerineuvoston eri ministerineuvostojen kans- verkosto, jossa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia ja vah- sa tai jotka ministerineuvostot toteuttavat itsenäisesti. vistetaan monenvälistä kulttuuriyhteistyötä. Tanskan kulttuuriministeri Brian Mikkelsen ilmaisi tyytyväisyy- Arktiksen pohjoismaisia projekteja ja toimintoja koor- tensä tehdystä sopimuksesta: dinoi pohjoismaisten yhteistyöministerien asettama arktinen asiantuntijakomitea. Neuvoa-antava komitea – Kokemukset osoittavat, että kulttuuriyhteistyö koostuu Arktisen neuvoston pysyvistä pohjoismaisista vahvistaa kansojen välistä yhteisymmärrystä. Luotan- edustajista ja itsehallintoalueiden edustajista. Asian- kin siihen, että nyt alkava yhteistyö luo vakautta ja tuntijakomitea osallistuu ministerineuvoston arktisen menestystä tällä Euroopan alueella, jonka elämää ovat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan pitkään leimanneet konfliktit. Olen ylpeä siitä, että olen sekä antaa lausunnot ministerineuvostolle lähetetyistä saanut olla isäntänä tässä allekirjoitustilaisuudessa projektitukihakemuksista. Komitea piti vuosittaisen – tämä on historiallinen tapahtuma Kaakkois-Euroopan kokouksensa joulukuussa 2005, jolloin se keskusteli kansoille. vuoden 2006 toiminnasta. Allekirjoitustilaisuuden yhteydessä pidettiin Pohjois- maiden kulttuuriministerien sekä Kaakkois-Euroopan ministerien ja edustajien yhteinen kokous. Ruotsin kulttuuriministeri Leif Pagrotsky kommentoi seuraavasti: – On hienoa huomata, että pohjoismainen esimerkki on kiirinyt näin pitkälle. Kokous osoittaa, miten tärkeää verkostoituminen on kansainvälisessä yhteistyössä.

30 31 Ministerikokous huipensi laajan, vuonna 2003 alka- Pohjoismainen yhteistyö on herättänyt kiinnostusta myös neen kulttuuriprojektin, johon osallistuivat Länsi-Bal- EU:n Barcelonan-prosessiin osallistuvissa maissa. Pohjois- kanin maat (Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, maiden ministerineuvoston pääsihteeri Per Unckel kertoi entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sekä Serbia pohjoismaisesta yhteistyöstä saaduista kokemuksista ja Montenegro). Projektin tavoitteena oli yhtäältä raken- Euro-Välimeri-yhteistyön aluekonferenssin ”The Euromed taa Pohjolan ja Länsi-Balkanin välille uusia verkostoja, Regional Conference Barcelona +10:n” avajaisissa Barce- toisaalta esitellä pohjoismaista yhteistyömallia. lonassa marraskuussa. Hänet oli kutsuttu konferenssiin kertomaan, miten Pohjoismaat ovat laajentaneet yhteis- Projektin otsikkona oli Norden – Balkan – Culture työtään koko Itämeren alueelle. Unckel sanoi: – Switch, ja se suunnattiin molempien alueiden nuorille osaajille. Projektiin sisältyi viisi alaa: musiikki, kuvatai- – Itämeren ympärysmaat ovat luoneet yhteistyömallin, de, kirjallisuus, elokuva sekä nykytanssi ja koreografia. jota muutkin voivat hyödyntää. Olemme oppineet, että Lisäksi toteutettiin kulttuurilaitosten työntekijöille yhteistyön on oltava konkreettista ja että osallistujien suunnattu vaihto-ohjelma. Kaikki projektit edellyttivät on koettava se mielekkääksi ja hyödylliseksi. EU-yh- vähintään kolmen Länsi-Balkanin maan osallistumista. teistyöhön osallistuu pian 30 maata. Sen lisäksi tulevat kaikki ne EU:n ulkopuoliset maat, joiden kanssa unioni Projektien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat tekee yhteistyötä. EU:n pohjois- ja eteläosien välinen pohjoismaiset kulttuurilaitokset Pohjoismainen nykytai- kokemustenvaihto on erittäin hyödyllistä, sillä molem- teen instituutti (NIFCA), Pohjoismainen musiikkikomitea mat tekevät yhteistyötä sekä EU-maiden että unionin (NOMUS), Pohjoismaiden näyttämötaiteiden keskus ulkopuolisten maiden kanssa. Molemmilla alueilla on (NordScen) sekä kirjallisuuskeskusten ja elokuvainsti- lisäksi runsaasti kehityspotentiaalia. tuuttien kaltaiset muut pohjoismaiset verkostot yhteis- työssä Länsi-Balkanin laitosten kanssa. Konferenssi oli yksi monista tilaisuuksista, jotka edelsi- vät EU:n ja kymmenen Välimeren maan valtionpäämie- Projektin aikana toteutettiin yli 35 erillishanketta, joista hen ja hallitusten päämiehen välistä huippukokousta, voidaan mainita käännökset, kummankin alueen uuden joka järjestettiin Barcelonan prosessin alkamisen kirjallisuuden julkaisu ja niiden elokuvafestivaalien vä- kymmenvuotispäivän kunniaksi. linen laaja vuorovaikutus. Lisäksi järjestettiin työpajo- jen sarja, johon osallistui yhteensä 200 henkeä 18 tai- Pohjoismaiden neuvoston presidentti Rannveig Guð- deakatemiasta ja joka johti Belgradissa ja Helsingissä mundsdóttir osallistui myöhään syksyllä Tiranassa jär- nähtyyn näyttelyyn. Muista hankkeista voidaan mainita jestettyyn Mustanmeren talousyhteistyön parlamentaa- kuvataiteilijoiden laaja vierasateljeeohjelma, pohjois- risen yleiskokouksen (PABSEC) kokoukseen. Kokouksen maisen musiikin esittely Länsi-Balkanin festivaaleilla pääaiheina olivat siirtolaisasiat sekä varsinkin ihmis- sekä sikäläisen musiikin esittely pohjoismaisilla festi- kaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustaminen. vaaleilla. Koko projekti loi osallistuneiden laitosten ja ihmisten välille verkostoja ja arvokkaita kontakteja.

Kulttuuriprojektin tavoitteena oli myös esitellä pohjoismaista alueyhteistyötä ja sen merkitystä Pohjoismaiden kulttuurielämälle. Länsi-Balkanin viranomaiset kiittelivät projektin monenvälisyyttä, ja syksyllä 2004 aloitettiinkin Albanian kulttuuriministerin ehdotuksesta keskustelut kulttuurivaihtoa edistävän yhteistyöelimen perustami- sesta Balkanille. Hankkeesta kiinnostuneiden maiden joukko kasvoi, ja myös Bulgaria, Romania, Kreikka sekä Turkki osallistuivat keskusteluihin, joiden huipennuksek- si kulttuuriministerit allekirjoittivat Kööpenhaminassa 31. maaliskuuta Kaakkois-Euroopan kulttuuriyhteistyötä koskevan peruskirjan Charter of the Council of Ministers of Culture of South East Europe (SEE).

32 neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Itäme- ren valtioiden neuvoston kanssa. Hankkeista voidaan mainita tietotekniikan käyttöä koskevien tilastojen kehittäminen sekä yhteistyö pohjoismaisen Nordunetin kanssa edistyksellisen tietoteknisen infrastruktuurin Presidentti korosti parlamenttienvälistä alueellista yh- luomiseksi tutkimustarpeisiin. teistyötä ihmiskaupan kaltaisten ilmiöiden torjumises- sa. Hänen mielestään Pohjois- ja Etelä-Euroopan välille Itämeren haavoittuvainen meriympäristö tulisikin luoda nykyistä enemmän kontaktipintoja. Rehevöitymisen aiheuttamat leväkukinnat olivat taas suuri ongelma Itämerellä. Ongelmaan keskittyivät myös Itämeren alue on kilpailukykyinen kaikista Itämeren maista tulleet parlamentaarikot, jotka – Olen vakuuttunut siitä, että Itämeren alue on yksi kokoontuvat Liettuan Vilnassa elokuussa järjestettyyn mielenkiintoisimmista alueista Euroopasta, ellei jopa 14:een Itämeren parlamentaarikkokonferenssiin (Baltic kaikkein mielenkiintoisin. Itämeren ympärysmaat ovat Sea Parliamentary Conference, BSPC). tehneet yhteistyötä jo vuosisatojen ajan, ja me tunnem- me toisemme. Voimme olla yksimielisiä tai erimielisiä, – Itämeren tila on kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Teol- mutta kunnioitamme yhä toisiamme kaikkine yhtäläi- lisuuden, maatalouden ja Itämeren rantakaupunkien syyksinemme ja eroinemme. Monilla mailla on myös saasteet ovat saaneet levät kasvamaan. Meillä parla- yhteinen kulttuuri-identiteetti. mentaarikoilla on velvollisuus lisätä poliittista painetta näiden asioiden ratkaisemiseksi. Näin sanoi Pohjois- Sitaatti on poimittu Pohjoismaiden ministerineuvoston maiden neuvoston presidentti Rannveig Guðmundsdót- pääsihteerin Per Unckelin haastattelusta, joka julkais- tir konferenssin avajaisissa pitämässään puheessa. tiin Itämeren valtioiden neuvoston Baltinfo-uutiskirjees- Neuvoston Tanskan-valtuuskunnan puheenjohtaja Ole sä. Unckel korostaa haastattelussa, että alueesta ei voi Stavad ihmetteli, miksi Venäjä suhtautuu varaukselli- tulla Euroopan johtavaa ilman tavoitteellisia toimia. sesti pyrkimyksiin saada Itämeri luokitelluksi erityisen herkäksi merialueeksi. Luokitus voisi johtaa yksirunkois- Per Unckel puhui myös lokakuussa Tukholmassa järjes- ten öljyalusten kieltämiseen. Konferenssissa hyväksyttiin tetyssä Itämeren kehitysfoorumin (Baltic Development päätöslauselma, jonka mukaan Itämeren alueen poliitikot Forum, BDF) kokouksessa. Aineena oli Pohjoismaiden pyrkivät muun muassa edistämään aktiivisesti EU:n uuden ministerineuvoston pohjoisen ulottuvuuden innovaa- meriympäristön suojelupolitiikan kehittämistä. tiotyöryhmä, jossa on jäseniä 11:stä Itämeren ympä- rysmaasta. Tutkimus ja innovaatio ovat Pohjoismaiden Pohjoismaiden neuvoston ja Itämeri-yhteistyön par- ministerineuvoston keskeisiä panostusalueita, ja minis- lamentaarikot ovat jo vuosia yrittäneet saada Itäme- terineuvoston mielestä on tärkeää edistää koko Itämeren relle erityisen herkän merialueen (PSSA) aseman. YK:n alueen kehitystä. Itämeren kehitysfoorumin kokouksessa alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n Pohjoismaiden ministerineuvostoa pyydettiin luotsaa- odotetaan antavan Itämerelle kyseisen luokituksen maan niin sanottua Itämeri-aloitetta (Baltic Sea Initiative, kesällä 2006, mikä tiukentaisi Itämeren laivaliikenteen BSI), joka on Itämeren alueen kilpailukykyä edistävä sääntöjä ja parantaisi siten meriturvallisuutta. Asiaa on verkostojen verkosto. Itämeri-yhteistyötä kehitetään käsitelty myös Pohjoismaiden ministerineuvostossa. myös EU:n pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on jatkanut ympäris- Pohjoismaiden ministerineuvosto kehittää aktiivisesti töpanostuksiaan ja edistänyt Itämeren meriympäristön pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta sekä parantamista toteuttaen pelkästään vuonna 2005 sosiaali- ja terveysalan kumppanuutta. Lisäksi poh- seitsemän rehevöitymisen ehkäisyyn keskittynyttä joisen ulottuvuuden yhteistyöhön sisältyy ”Pohjoinen projektia, joihin käytettiin yhteensä yli 2,8 miljoonaa e-ulottuvuus”, johon liittyen Pohjoismaiden ministeri- Tanskan kruunua.

33 Kestävä Pohjola

Vuoden aikana hyväksyttiin uusia toimin- rikkojen täysi tuki, ja myös neuvoston istunto antoi taohjelmia, jotka koskevat muun muassa tukensa ohjelmalle. Pohjoismaisella energiayhteistyöllä ympäristö-, energia-, elintarvike- ja metsä- on kolme pääaluetta, joihin keskityttiin myös vuonna talousyhteistyötä ja joiden taustalla on uusi 2005: energiamarkkinat, kestävät energiajärjestelmät, kestävän Pohjolan strategia. Panostukset Pohjoismaat kansainvälisessä yhteistyössä. pohjoismaiseen ruokaan, terveyteen, meri- tutkimukseen, rannikkokalastuksen tulevai- Pohjoismaat ovat jo 20 vuoden ajan panostaneet suuteen ja EU:n kemikaalidirektiiviin liittyvät energiantutkimukseen, mikä on vahvistanut maiden tut- kaikki tähän strategiaan, joka sai paljon kimusympäristöjä, synnyttänyt laajan tietoverkoston ja huomiota osakseen vuonna 2005. kehittänyt siten alan ja sen hallinnon osaamista. Tämä vahva pohja on antanut Pohjoismaiden teollisuudelle Uusi pohjoismainen kestävän kehityksen strategia mahdollisuuden osallistua uuden tekniikan kehittä- Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät tarkis- miseen ja käyttöönottoon sekä auttanut teollisuutta tetun pohjoismaisen kestävän kehityksen strategian, säilyttämään sen vahvan kansainvälisen kilpailuase- jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet man energiasektorilla. tulevaksi 20 vuodeksi ja joka sisältää myös useiden eri alojen konkreettisia tavoitteita ja hankkeita vuosiksi Sekä energiaministerit että parlamentaarikot tekivät 2005–2008. Strategiaa vahvistettiin sisällyttämällä sii- vuonna 2005 laajaa yhteistyötä balttilaisten ja venä- hen aiempaa enemmän kestävän kehityksen sosiaalisia läisten kollegojensa kanssa muun muassa Itämeren ja taloudellisia näkökohtia. energiayhteistyön BASRECin (Baltic Sea Region Energy Co-operation) puitteissa. Strategiaa on esitelty kansainvälisesti muun muassa EU:ssa, YK:ssa ja OECD:ssä, jotta muutkin maat ja Pohjoismaiden ympäristöministerit pitivät yhtä viimeis- alueet saisivat virikkeitä kestävän kehityksen edistämi- teltäessä kansainvälistä SAICM-kemikaalistrategiaa, seen. samoin viimeisissä ratkaisevissa neuvotteluissa, jotka koskivat EU:n REACH-kemikaaliuudistusta. Myös poh- Kestävän kehityksen strategiaa täydentävät erilliset joismaiset parlamentaarikot edistivät REACHin hyväk- indikaattorit, joilla voidaan seurata kestävän kehityk- symistä. sen tasoa tai toimenpiteiden tehokkuutta suhteessa hallitusten määrittelemiin tavoitteisiin. Pohjoismaiden ympäristöministerit korostivat vuonna 2005 sitä, että kaikkein vaarallisimmat kemikaalit tulisi Energia, ympäristö ja kestävä kehitys REACHin seurauksena korvata vähemmän vaarallisilla. Pohjoismaiden hallitusten energiayhteistyötä ohjaa Pohjoismaat vaativat myös, että kemiallisten aineiden vuosina 2006–2009 uusi toimintasuunnitelma, joka tuottajilla ja maahantuojilla tulisi olla vastuu siitä, ett- hyväksyttiin vuonna 2005. Siinä todetaan, että pohjois- eivät aineiden tuotanto ja käyttö vahingoita ympäristöä maisen yhteistyön on vaikutettava aktiivisesti Pohjois- ja terveyttä. Koska teollisuus on Pohjoismaiden suurin maiden ja Euroopan energiapolitiikan kehittämiseen. kemiallisten aineiden käyttäjä, on tärkeää varmistaa, Toimintasuunnitelmalla on Pohjoismaiden neuvoston että käyttäjille tiedotetaan aineiden vaarallisuudesta ja ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan parlamentaa- käytön edellyttämistä varotoimenpiteistä.

34 35 36 Pohjoismaiden ympäristöministerit keskittyivät vuonna Schmidt sanoi konferenssissa. Kuluttajat haluavat 2005 myös ympäristötekniikkaan, sillä mailla on laadukasta tuoretta kalaa, ja juuri rannikkokalastajat yhdessä ja erikseen laaja asiantuntemus kyseisellä pystyvät sitä tarjomaan, hän totesi. alalla ja ne voivat siten luoda uusia ratkaisuja kau- askantoisten ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. Pohjoismaiden neuvoston jäsenen Kristen Touborg Jen- Työn tuloksena oli pohjoismainen ympäristötekniikan senin mielestä kalastuselinkeinon tulevaisuus voidaan julkaisu, joka sisältää useita esimerkkejä Pohjoismai- turvata lisäämällä tietämystä kestävistä pyyntimene- den edelläkävijäasemasta laivaliikenteen, energiate- telmistä sekä niistä kalastuskoulutuksen periaatteista, hokkaan rakentamisen sekä biotalouden kuten maa- ja joihin Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi rapor- metsätalouden alalla. tissaan Marine Kundskabsbehov. Touborg Jensen pyy- sikin Pohjoismaiden ministerineuvostoa arvioimaan, Pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toimintaohjelma voidaanko pohjoismaisten kalastajien koulutukseen kattaa sekä Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön että EU: liittyvää yhteistyötä laajentaa hyödyntämällä maiden hun liittyvän yhteistyön, ja se keskittyy neljään aluee- välisiä nykyisiä koulutussopimuksia. seen: ympäristö ja terveys, meri, luonto, kulttuuriympä- ristö ja luonnon virkistyskäyttö sekä kestävä tuotanto ja Meriympäristön pohjoismaista huippututkimusta kulutus. Pohjoismaiset yhteistyöministerit perustivat vuonna 2005 Pohjoismaisen meriakatemian, jonka tavoitteena Rannikkokalastuksella on tulevaisuus on luotsata pohjoismaista meriympäristötutkimusta. Onko Pohjoismaiden rannikkokalastuksella kehitys- Akatemian avasivat Norjan tuolloinen kalastusministeri mahdollisuuksia, ja miten kalastajat voivat vaikuttaa ja pohjoismainen yhteistyöministeri Svein Ludvigsen, omaan tilanteeseensa? Näihin kysymyksiin etsittiin Islannin elinkeinoministeri ja yhteistyöministeri Val- vastauksia Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden gerður Sverrisdóttir sekä Färsaarten yhteistyöministeri ministerineuvoston järjestämässä konferenssissa, joka Jógvan við Keldu. käsitteli rannikkokalastuksen tulevaisuutta. Konferens- si pidettiin Tanskan Grenaassa 2.–3. toukokuuta 2005. – Uskon, että Pohjoismaat voivat tämän tutkimuslai- tosten yhteishankkeen avulla jälleen kerran osoittaa Rannikkokalastuksella on vakavia haasteita kaikkialla innovatiivisuutensa meidän kaikkien parhaaksi, Svein Pohjolassa – ja vaikka pienistä aluksista passiivisilla Ludvigsen sanoi. välineillä tapahtuva kalastus onkin tyypillistä pienille rannikkoyhteisöille, maiden välillä on suuria eroja. Pohjoismaisen meriakatemian tarkoituksena on Kalastuksen kriisi johtaa siihen, että yhä useammat kehittää meriympäristön ja kalastuksen tutkimuksen pienet alukset korvataan suuremmilla. Se vaikeuttaa pohjoismaista osaamista, mukaan lukien kaikkea, kalastajien rekrytointia ja uhkaa pienten yhteisöjen mikä liittyy meren luonnonvaroihin, meren koko toimeentulomahdollisuuksia. ekosysteemiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön, pyyntiin, merestä saatavien tuotteiden jalostukseen Grenaan rannikkokalastuskonferenssin järjestelyihin sekä vesiviljelyyn. Pohjoismaisen meriakatemian taus- osallistui Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden talla ovat Kalantutkimuksen pohjoismainen työryhmä ministerineuvoston lisäksi myös useita muita järjestöjä, NAF ja NordForsk, jotka kumpikin tukevat akatemian ja se kokosi eturivin parlamentaarikkoja, järjestöväkeä toimintaa viidellä miljoonalla Tanskan kruunulla viiden ja kalastusalan virkamiehiä kaikkialta Pohjoismaista. vuoden ajan. Rannikkokalastusjärjestöt laativat ennen konferenssia kalastuksen tulevaisuutta koskevan julistuksen, jota Terveyttä terveellisellä ruoalla käsiteltiin konferenssissa. Rannikkokalastajat hyväksyi- Pohjoismaissa keskityttiin vuonna 2005 terveellisen vätkin kalastajien oikeuksia käsittelevän julkilausuman, ruokavalion edistämiseen ja lihavuuden sekä elämän- jossa he muun muassa pyytävät Pohjoismaiden hallituk- tapasairauksien ehkäisyyn. Pohjoismaiden ministeri- sia kumoamaan kalastuskiintiöiden myyntioikeuden. neuvosto aikoo laatia uuden toimintasuunnitelman, joka koskee elämänlaadun ja terveyden parantamista. – Pyrimme takaamaan kalastuselinkeinon kannattavuu- Suunnitelmaa pohjustettiin vuonna 2005 järjestetyillä den, ja tämä koskee pitkällä aikavälillä myös rannikko- seminaareilla ja työryhmäkokouksilla, joissa pohdittiin kalastusta, Tanskan elintarvikeministeri Hans Christian terveellisen ruokavalion vaikutuksia. Pohjoismaalaisten

37 esimerkkejä eri Pohjoismaiden sadosta. Lisäksi halut- tiin näyttää, miten elintarvikkeita käsitellään ennen kuin ne päätyvät eineksiksi supermarkettien kylmätis- keihin ja sieltä edelleen kuluttajille.

Yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi kaupunkilaisilla ei ole enää perustietoja siitä, mistä ruoka tulee. Sen vuoksi Pohjoismaiden lapset ja aikuiset eivät pohdi terveys on parempi kuin eurooppalaisten naapureiden, kovinkaan paljon sitä, mitä he syövät, mitä on mahdol- mutta hälytyskellot soivat meilläkin, ja nyt tarvitaan lista syödä, miten terveellistä ruoka on ja miten luontoa toimia alati leviävän maailmanlaajuisen lihavuusepide- tulisi kohdella kestävän kehityksen takaamiseksi. mian torjumiseksi. Pohjoismaalaisten elämäntapojen samankaltaisuus antaa hyvän perustan yhteispohjois- Kun lapset pääsivät fyysiseen kontaktiin eläinten ja maiselle toimintasuunnitelmalle, joka voi tukea maiden kasvien kanssa, maistelivat ruokia ja leikkivät leikkejä, omaa politiikkaa ja toimintaa. he tulivat tietoisiksi pohjoismaisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden monipuolisuudesta ja terveellisen Toimintasuunnitelman poliittiset puitteet määriteltiin ruoan vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa. Samalla he vuonna 2005, ja niihin sisältyy muun muassa nykyistä saivat käsityksen siitä valtavasta erosta, joka vallitsee vahvempi yhteispohjoismainen vaikuttaminen kan- meidän syömämme ruoan ja sen yksinkertaisen ravin- sainväliseen keskusteluun, yksityisten sidosryhmien non välillä, joka on yhä nykyään aterian tärkein osa vastuunotto, tiedonvaihdon ja yhteisen valvonnan maailman köyhimmissä osissa. lisääminen, tutkimus ja kehitys sekä yhteiset tavoitteet. Varsinaisia konkreettisia toimia pohdittiin marraskuus- Maailman ravintopäivän viettoon liittyi myös panostus sa 2005 järjestetyssä suuressa osapuolikonferenssissa, uuteen pohjoismaiseen keittotaitoon. Yli 2 000 ihmistä johon osallistui yli 150 henkeä. Konferenssin ehdotuk- löysi perjantaina 14. lokakuuta tiensä Pohjoismaiden set voidaan tiivistää seuraavasti: neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston soih- • lapsille suunnatun epäterveellisen ruoan tv-mainon- duin valaistulle sisäpihalle, jossa järjestettiin unohtu- nan rajoittaminen maton ilta aiheesta ”Uusi pohjoismainen ruoka”. Illan • teollisuuden edustajan ehdotus, jonka mukaan aikana tarjottiin ruokaa, joka oli tehty pohjoismaisista viranomaiset voisivat hyvän asian edistämiseksi hyö- raaka-aineista uudella ja virkistävällä tavalla. dyntää teollisuuden osaamista siitä, miten lapsille viestitään asioista myönteisellä tavalla Pohjoismaiden kalastus-, maa- ja metsätalous- sekä • raskaana oleviin naisiin kohdistettavat toimenpiteet, elintarvikeministerit hyväksyivät Århusissa 30. kesä- mukaan lukien imetystä ja lasten ravitsemusta koske- kuuta 2005 julistuksen nimeltä Uusi pohjoismainen va neuvonta ruoka. Ministerit uskovat, että määrätietoinen panos- • keskittyminen lapsiin ja sosioekonomisesti heikkoi- tus Uuteen pohjoismaiseen ruokaan antaa hyvät mah- hin ryhmiin dollisuudet nousta alan edelläkävijäksi. Kyseessä on • kaikenlaisen liikunnan edistäminen yhtenäinen ja monialainen panostus, joka voi näyttää • tutkimus ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen suuntaa pohjoismaisen keittotaidon ja ruokakulttuurin • pohjoismainen tietokanta, johon kerätään terveys- kehitykselle sekä Pohjoismaissa että kansainvälisesti. kampanjoita koskevia ideoita, kokemuksia ja yhteis- Hankkeen tavoitteena on lisäksi auttaa kehittämään pohjoismaisia suuntaviivoja monipuolinen valikoima pohjoismaisia maa- ja kala- • elintarvikkeiden kuluttajamerkintöjen parantaminen. talouden raaka-aineita sekä elintarvikkeita ja edistää siten myös väestön terveyttä ja elämänlaatua. Julistus Maailman ravintopäivän vietto oli jatkoa uutta pohjoismaista keittiötä koskevalle Yli 750 lasta ja nuorta saapui Pohjoismaiden ministe- manifestille, joka hyväksyttiin aiemmin järjestetyssä rineuvoston sinteeristöön 13. lokakuuta 2005, jolloin pohjoismaisessa keittiösymposiumissa. vietettiin Maailman ravintopäivää. FAO:n tämänvuoti- sen ravintopäivän aiheena oli ”Maatalous ja kulttuu- Ministerit käynnistivät Uutta pohjoismaista ruokaa rienvälinen ymmärrys”. Tavoitteena oli lisätä maiden ja koskevan konkreettisen esiprojektin, jonka tavoittee- kaupunkien välistä kulttuurista vuoropuhelua ja näyttää na on suunnitella alalle kauaskantoisia hankkeita.

38 39 40 Pohjoismaiden kulttuuri

Vuoden 2005 pohjoismaista kulttuuriyhteis- työtä hallitsivat kulttuuritoiminnan tehos- tamispyrkimykset. Suuri pohjoismainen design-näyttely jatkoi kierrostaan, ja Japanin maailmannäyttelyn yhteispohjoismainen paviljonki oli menestys. taiteilijoiden ja eri alojen taiteenharjoittajien liikku- vuus- ja vierasateljeeohjelma. Toinen taas on kauan Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön uusi rakenne valmisteltu pohjoismainen yhteistyöohjelma, joka Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät vuonna 2005 keskittyy lasten ja nuorten tietokonepeleihin. Uusimuo- uudistaa pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä sekä tehdä toinen kulttuuriyhteistyö käynnistyy lopullisesti vuoden siitä entistä joustavampaa ja avoimempaa uusille työsken- 2007 alussa. telymuodoille niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin. Uudistus vapauttaa varoja hallinnosta varsinaisen sisällön Uusi pohjoismainen elokuvapalkinto tuottamiseen, mikä mahdollistaa taiteilijoiden ja taiteenla- Vuonna 2005 perustettiin uusi Pohjoismaiden neu- jien nykyistä laajemman pohjoismaisen vuorovaikutuksen voston elokuvapalkinto. Palkinto jaettiin ensimmäisen sekä uudet panostukset ja ohjelmat. Kulttuuriyhteistyön kerran kokeiluluontoisesti neuvoston 50-vuotisjuhlassa 20 komiteasta ja laitoksesta yhdeksän lakkautetaan, mut- vuonna 2002, mutta vuonna 2005 se jaettiin ensimmäi- ta niiden toimintoja jatketaan osana uutta rakennetta. sen kerran pysyvänä palkintona. Palkinnon sai tanska- laiselokuva Drabet (Tappo), ja se jaettiin käsikirjoittajal- Seuraavat yhteistyöelimet, komiteat ja laitokset lakkau- le, ohjaajalle ja tuottajalle. tetaan: kulttuuri- ja joukkoviestinyhteistyön, lasten- ja nuortenkulttuurin sekä ulkomailla toteutettavien pohjois- Drabet päättää ohjaaja Per Flyn trilogian, joka kuvaa maisten kulttuuriprojektien johtoryhmät, Pohjoismainen Tanskan luokkayhteiskuntaa. Palkintolautakunta toteaa lehtimieskeskus, Pohjoismainen nykytaiteen instituutti perusteluissaan, että Drabet on suuri pohjoismainen NIFCA, Pohjoismainen musiikkikomitea NOMUS, Poh- elokuva, joka puhuu sydämestään ajattomista kysy- joismainen kirjallisuus- ja kirjastokomitea NordBok, myksistä mutta tekee sen meidän aikamme kielellä ja Pohjoismaiden näyttämötaiteiden keskus NordScen omilla ehdoillaan. sekä Pohjoismainen museokomitea. Seuraavat laitokset jatkavat toimintaansa: Pohjoismainen kulttuurirahasto, Elokuvapalkinnon lisäksi Pohjoismaiden neuvosto jakoi Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto ja Viestintätut- kolme muuta palkintoa. Kirjallisuuspalkinnon sai islanti- kimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus Nordicom lainen Sjón romaanistaan Skugga-Baldur (suom. Tuomas sekä Pohjolan talot ja pohjoismaiset instituutit Islannissa, Kauko). Musiikkipalkinnon sai norjalaisyhtye Cikada Grönlannissa, Färsaarilla, Ahvenanmaalla ja Helsingissä. pohjoismaisen nykymusiikin monivuotisesta edistämi- sestä, ja luonto- ja ympäristöpalkinnon sai norjalainen Kulttuuriministerit päättivät myös perustaa uudistuvan Ann-Cecile Norderhaug Pohjoismaiden kulttuurimaisemi- yhteistyön kaksi ensimmäistä ohjelmaa. Toinen on en hyväksi tekemästään ainutlaatuisesta työstä.

41 Kongon historian Sjónin vierailu ja noin sadan pohjoismaisen artistin pohjoismaiset jäljet esiintymiset. Tukholman Etnogra- fisessa museossa Pohjoismainen paviljonki oli Pohjoismaiden ja Pohjois- avattiin 18. marras- maiden ministerineuvoston yhteisprojekti. Paviljongin kuuta uusi kiertävä teemana oli kestävä kehitys, johon liittyen esiteltiin näyttely Kongospår, uusiutuvia energianlähteitä, ympäristötekniikkaa ja suomeksi Kohtaa- luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Kestävää ke- mispaikkana Kongo. hitystä ilmensi myös paviljongin arkkitehtuuri, jolle oli- Näyttely on Pohjoismaiden etnografisten museoiden ja vat ominaisia pelkistetyt linjat sekä vaaleat ja puhtaat kiertävistä näyttelyistä vastaavan ruotsalaisen Riksuts- värit. Rakennusmateriaaleina käytettiin pohjoismaista tällningarin yhteistyöhanke. kiveä ja puuta.

Kohtaamispaikkana Kongo -näyttelyllä halutaan herättää Näyttely avautui huhtikuussa, ja sen ohjelma ulottui keskustelua siitä, millainen osuus ja rooli Pohjoismailla dysleksiaseminaarista pohjoismaisten rock-artistien oli yhdessä Euroopan raaimmista kolonisaatioprojekteis- vierailuihin. Pohjoismaiden ministerineuvosto järjesti ta. Näyttely kertoo pohjoismaisista lähetyssaarnaajista, paviljongissa seminaarit, joissa käsiteltiin pohjois- insinööreistä, sotilaista ja löytöretkeilijöistä sekä siitä, maista tasa-arvoa sekä pienten maiden kilpailukyvyn millaisia jälkiä he ovat jättäneet Kongon historiaan. parantamista tutkimus- ja innovaatioyhteistyön avulla. Näyttelyssä vieraili Ruotsin, Norjan ja Tanskan kunin- Kohtaamispaikkana Kongo -näyttely esittelee esineitä, kaallisten lisäksi suuri joukko ministereitä ja Pohjois- jotka kertovat pohjoismaalaisten 130-vuotisesta läs- maiden neuvoston presidentti. näolosta Kongossa, ja siinä pohditaan myös kulttuu- riperintöä ja historiallista vastuuta koskevia tärkeitä Pohjoismaat Göteborgin kirjamessuilla kysymyksiä. Yli 1 500 pohjoismaalaista osallistui eri Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministeri- tavoin belgialaisten kolonisaatioon sekä edistäen että neuvosto osallistuivat myös vuonna 2005 Göteborgin kritisoiden sitä. Näyttelyn yhteydessä järjestetään Bok & Bibliotek -kirjamessuille, jotka ovat Pohjoismai- seminaareja, jotka on tarkoitettu paitsi alan tutkijoille den suurimmat. Messuilla vieraili noin 110 000 henkeä myös suurelle yleisölle. ja jopa 1 400 toimittajaa.

Pohjoismainen kulttuurirahasto myöntää joka toinen Pohjoismaiden monia lahjakkaita kirjailijoita tehtiin vuosi suuren apurahan Pohjoismaiden museoiden väli- tunnetuksi julkaisemalla lajissaan ensimmäinen antolo- selle yhteistyöprojektille. Apurahan nimenä on Vuoden gia, jossa on tekstejä kaikilta Pohjoismaiden neuvoston pohjoismainen näyttely. Kongo-näyttely sai vuonna vuoden 2005 kirjallisuuspalkintoehdokkailta. Litteratur 2003 kolmen miljoonan Tanskan kruunun suuruisen i Nord -antologia julkistettiin kirjamessuilla järjeste- apurahan. tyssä seminaarissa, jossa kolme palkintoehdokasta keskusteli muun muassa palkintoehdokkuuden merki- Pohjoismaat yhdessä Japanin maailmannäyttelyyn tyksestä. Kaikkien mielestä ehdokkuuden saaminen ja Japanin Aichissa järjestetyn maailmannäyttleyn varsinkin voitto ovat suuria kunnianosoituksia. Samalla yhteispohjoismainen paviljonki houkutteli 2,3 miljoo- ei pidä aliarvioida myöskään niitä mahdollisuuksia, naa kävijää ja oli siten yksi näyttelyn suosituimmista. joita ehdokkuuden tuoma mediajulkisuus tuo tai joita Näyttely kesti 185 päivää, ja paviljongissa järjestettiin pohjoismaiset kirjailijat saavat toistensa tapaamiseen sen aikana kunkin Pohjoismaan kansallinen päivä, yksi erilaisissa ehdokastilaisuuksissa. Osa kirjailijoista pohjoismainen päivä sekä Muumi- ja Peppi Pitkätossu oli huomannut ehdokkuuden lisänneen kiinnostusta -päivät. Paviljongin monipuolisesta kulttuuriohjelmasta heidän kirjojensa kääntämiseen paitsi Pohjoismaiden voidaan mainita vuoden kirjallisuuspalkinnon saajan kielille myös muille kielille.

42 Kirjamessuilla järjestettiin seminaari myös siitä, miten skandinaavisia kieliä ymmärretään naapurimaissa. Lähtökohtana oli Pohjoismaisen kulttuurirahaston rahoittama tutkimus, jonka otsikkona oli Håller språket ihop Norden? (Pitääkö kieli Pohjolaa koossa?).

Tutkimusraportissa selvitetään ruotsin, norjan ja tanskan ymmärtämistä Pohjoismaissa, ja siitä ilmenee suuria muutoksia 1970-lukuun verrattuna. Nykynuoret ymmärtävät toistensa kieliä huomattavasti huonommin kuin heidän vanhempiensa sukupolvi. Lundin yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen tekemään tutkimukseen osallistui runsaat 1 800 nuorta eri puolilta Pohjolaa. Nuorten naapurikielten ymmärtämisen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin heidän vanhem- pansa ymmärtävät naapurikieliä ja miten hyvin nuoret osaavat englantia. Tutkimus osoitti pohjoismaisten nuorten osaavan englantia erittäin hyvin – itse asiassa jopa paremmin kuin naapurikieliä.

Arvot ja yhteiskunnallinen kehitys Onko ”moniuskonnollisuus” Pohjolassa arvokasta vai arvotonta, kysyttiin Norjan Alattiossa helmikuussa järjestetyssä konferenssissa, jonka aiheena olivat Pohjoismaiden uskonnolliset arvot. Konferenssin avasi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Per Unckel, ja sen muut osanottajat olivat kaikkialta Poh- joismaista tulleita uskontotieteilijöitä, historioitsijoita ja poliitikkoja.

Konferenssin lähtökohtana on Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimusohjelma ”Pohjola ja Eurooppa”, jonka pääpaino oli humanistisessa ja yhteiskuntatie- teellisessä tutkimuksessa. Tutkimusohjelmassa syntyi yli 50 kirjaa ja satoja tieteellisiä artikkeleita.

Yhteiskunnallinen kehitys kulkee kohti monikulttuu- risia pohjoismaisia ja eurooppalaisia yhteiskuntia, ja uskonto vaikuttaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa tulevaisuuden arvovalintoihin. Konferenssissa pohdittiin, onko näköpiirissä kehitys, joka ei perustu yhteen ainoaan oikeaan uskontoon vaan suvaitsevuuteen muiden uskontoja kohtaan. Konferenssin aiheista voidaan mainita kotouttaminen, nuoret ja elämänkatsomus, jotka kytkettiin uskonnon yhteiskunnallisesta merkityk- sestä parhaillaan käytäviin keskusteluihin.

43 Tiedotus- ja julkaisutoiminta

Tiedotustoiminta Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla on yhteinen Internet-sivusto www.norden. org. Sivuston tekstit kirjoitetaan pääasiassa skandinaavisilla kielillä, eli ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi, mutta suuri osa niistä käännetään myös suomeksi, islanniksi ja englanniksi.

Sivustossa julkaistaan arkipäivisin lyhyitä uutisia, jotka käsittelevät Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyö- tä. Uutisia lähetetään myös sähköpostitse tuhansille tilaajille Pohjoismaihin ja niiden ulkopuolelle. Uutiset julkaistaan skandinaavisilla kielillä, suomeksi, islanniksi ja englanniksi.

Sivustossa www.norden.org julkaistaan myös Analys- Norden-verkkolehteä, jossa on poliittisia analyyseja Pohjoismaista. AnalysNorden ilmestyy kerran kuukau- dessa skandinaavisena, suomalaisena ja islantilaisena versiona.

Top of Europe on sähköinen uutiskirje, jossa käsitellään Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyötä. Viikko Poh- jolassa on myös sähköinen uutiskirje, jossa on poimin- toja www.norden.org-sivustossa julkaistuista uutista.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisevat erikielisiä tietolehtisiä, joissa kerrotaan lyhyesti yhteistyöalueista. Tietolehtisiä voi tilata painettuina versiona, tai niitä voi ladata verkosta PDF-muodossa.

Julkaisutoiminta Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisevat vuodessa 150–200 raporttia ja kirjaa. Julkaisuja ilmestyy käytännössä kaikilta pohjois- maisilta yhteistyöalueilta.

44 Tässä muutama esimerkki tuoreista julkaisuista: • Pohjolalla on paljon annettavaa. Tässä Pohjois- • Nordisk statistisk årsbok / Nordic Statistical Yearbook maiden lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten 2005. Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja sisältää opiskelijoille suunnatussa keskustelukirjassa käsitel- vertailukelpoisia tilastoja, jotka valottavat selkeästi lään pohjoismaista identiteettiä ja Pohjolan asemaa viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehallintoalueen uudessa Euroopassa. Viisi Pohjoismaiden neuvoston yhtäläisyyksiä ja eroja. kirjallisuuspalkinnon saajaa esittelee näkemyksiään • Norden som global vinderregion. Pohjola globaalina pohjoismaisuudesta, eurooppalaisuudesta ja maail- voittaja-alueena -keskustelukirjassa käsitellään Poh- mankansalaisuudesta. joismaiden tulevaisuutta, ja 27 pohjoismaista elinkei- • Litteratur i Nord. Pohjoismaiden kirjallisuus -antolo- noelämän, hallinnon, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa giassa on tekstejä kaikilta Pohjoismaiden neuvoston esittää siinä oman näkemyksensä Pohjoismaiden vuoden 2005 kirjallisuuspalkintoehdokkailta. vahvuuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuuden Tiedotus- ja julkaisutoiminta globaalissa taloudessa. Lisätietoja julkaisuista saa osoitteesta www.norden.org/ • Nordic Nutrition Recommendations. Pohjoismaiset publikationer. Sivulta voi etsiä ja tilata julkaisuja, minkä ravitsemussuositukset -kirja sisältää päivittäistä lisäksi voi tilata Uusia julkaisuja -uutiskirjeen, josta saa tie- ruokavaliota koskevat suositukset. toa tilaajan valitsemien aihealueiden uusista julkaisuista.

45 Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta ja Pohjoismaiden ministerineuvostosta

Pohjoismaiden ministerineuvosto. Maiden maksuosuudet 2005 Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden 33% 28% hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Yhteistyössä 1% ovat tärkeällä sijalla myös epäviralliset tapaamiset ja keskinäinen tiedonvaihto.

Ministerineuvoston tehtävänä on vahvistaa pohjoismaista 19% 19% identiteettiä ja yhteistyötä sekä edistää Pohjoismaiden etuja kansainvälisissä yhteyksissä. Yhteistyö on valtioi- Tanska Suomi Islanti denvälistä, ja näin ollen päätösten on oltava yksimielisiä. Norja Ruotsi Pohjoismaiden ministerineuvoston kokoonpano riippuu Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti oli 817,517 miljoonaa kulloinkin käsiteltävistä asioista, sillä jokaista yhteistyö- Tanskan kruunua. Eri Pohjoismaiden maksuosuudet määräytyvät aluetta varten on oma ministerineuvostonsa. Päävastuu niiden bruttokansantulon perusteella. Itsehallintoalueet eivät osallistu Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnasta on Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnan rahoittamiseen. pääministereillä. Yhteistyön päivittäisestä koordinoinnista vastaavat puolestaan pohjoismaiset yhteistyöministerit ja heidän valtuuttamansa Pohjoismainen yhteistyökomitea. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Budjettikohdat 2005 Valtaosa ministerineuvostoista kokoontuu useita kertoja vuodessa. Ministerineuvostojen apuna toimivat virkamies- 10% 2% komiteat, jotka valmistelevat ministerineuvostojen pää-

35% 35% töksiä yhdessä ministerineuvoston sihteeristön kanssa.

Pohjoismaiden ministerineuvostossa on 1. tammikuuta 2006 alkaen seuraavat ministerineuvostot: • työmarkkina- ja työympäristöpolitiikka 18% • elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka Projektivarat Turkijärjestelmätt Laitokset • kalastus-, maa- ja metsätalous- sekä elintarvikkeet Järjestötuki Sihteeristö ja tiedotustoimistot • kulttuuriyhteistyö • tasa-arvoasiat • lainsäädäntökysymykset Pohjoismaiden ministerineuvosto. Budjetti 2005 pääalueittain • ympäristöasiat • sosiaali- ja terveysasiat

19% 24% • koulutus ja tutkimus • talous- ja finanssipolitiikka. 25% 18% Yhteistyöministerit 7. joulukuuta 2005 Connie Hedegaard, Tanska, Jógvan à Lakjuni, Färsaaret, Josef Motzfeldt, Grönlanti, Jan-Erik Enestam, Suomi, 14% Lasse Wiklöf, Ahvenanmaa, Sigríður Anna Þórðardóttir, Kulttuuri Islanti, Berit Andnor, Ruotsi, Heidi Grande Røys, Norja. Koulutus-, tutkimus- ja tietotekniikkapolitiikka Ympäristö- ja resurssipolitiikka sekä lähialueet Pohjoismaiden neuvosto Hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikka Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlament- Sihteeristö ja muut yhteiset toiminnot tien ja hallitusten poliittinen yhteistyöfoorumi. Poh-

46 joismaiden neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat • Tasa-arvo pohjoismaisessa yhteistyössä kerran vuodessa istuntoon keskustelemaan Pohjois- • Pohjoismaiden väliset tiedotussopimukset rajaeste- maiden hallitusten edustajien kanssa. Istuntojen välillä työssä työtä tehdään viidessä pysyvässä valiokunnassa ja • Pohjoismaisen maa- ja metsätalous-, kalastus- ja puheenjohtajistossa. elintarvikeyhteistyön toimintaohjelma vuosiksi 2005−2008 Pohjoismaiden neuvosto tekee ministereille aloitteita • Maa- ja metsätalous-, kalastus- ja elintarvikealan ja antaa neuvoja pohjoismaisen yhteistyön suunnas- uusi pohjoismainen geenivarastrategia vuosiksi ta. Lisäksi se valvoo, että Pohjoismaiden hallitukset 2005–2008 toimivat tehtyjen päätösten mukaisesti. Pohjoismaiden • EU:n kemikaalilainsäädäntö REACH neuvosto keskittyy vuosittain yhteen tai useampaan • EU:n ohjelmistopantenttidirektiiviä koskevat politiikan alaan, joita voivat olla vaikkapa ympäristö, vaatimukset turvallisuuspolitiikka, kulttuuri, kestävä kehitys, lapset • EU:n ohjelmistopatenttidirektiiviehdotuksen arviointi ja nuoret tai kuluttajakysymykset. • Pohjoismaiden sähkötilanne • Korruptiota käsittelevä konferenssi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto • Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi rakenne 7. joulukuuta 2005 • Pohjoismaiden ministerineuvoston Venäjä-ohjelma Rannveig Guðmundsdóttir, presidentti, sosiaali • Pohjoismaiden ministerineuvoston arktinen demokraattinen ryhmä, Islanti yhteistyöohjelma vuosiksi 2006–2008 Jónína Bjartmarz, varapresidentti, keskiryhmä, Islanti • Vapaaehtoisjärjestöjen pohjoismais-balttilainen Arja Alho, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Suomi verkostotyö Berit Brørby, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Norja • Arktinen tutkimus Dagfinn Høybråten (1.10.–31.12.), keskiryhmä, Norja • Barentsin alueen alkuperäiskansojen terveydentila ja Anita Johansson, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Ruotsi elinkeinojen kehitys Kristian Pihl Lorentzen, keskiryhmä, Tanska • Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön rakenneuudistus Inge Lønning, konservatiivinen ryhmä, Norja Outi Ojala, vasemmistososialistinen vihreä ryhmä, Suomi Kent Olsson, konservatiivinen ryhmä, Ruotsi Gabriel Romanus, keskiryhmä, Ruotsi Pohjoismaiden neuvoston kustannusten jakautuminen Simo Rundgren, keskiryhmä, Suomi vuoden 2005 budjetissa Martin Saarikangas, konservatiivinen ryhmä, Suomi 17% Jan Sahl (1.1.–30.9.), keskiryhmä, Norja Ole Stavad, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Tanska 63% 20%

Pohjoismaiden neuvoston vuonna 2005 käsittelemät ehdotukset • Kestävän kehityksen tarkistettu strategia vuosiksi 2005−2008 Neuvoston elinten toiminta Neuvoston sihteeristön toiminta • Kestävän kehityksen edistäminen kansainvälisillä Siirrot foorumeilla Neuvoston elinten toimintaan kului 30,6 miljoonaa Tanskan kruunua, • Pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toimintaohjelma mikä sisältää puheenjohtajiston ja valiokuntien toiminnan sekä 2005–2008 monialaiset tehtävät. Neuvoston sihteeristön toimintaan sisältyy • Ympäristöasioiden edistäminen kansainvälisillä hallinnointi ja tiedotustoiminta. Siirrot käytettiin puoluetukeen, Nuorten foorumeilla Pohjoismaiden neuvoston toimintaan sekä lehtimiesapurahoihin.

St. Strandstræde 18 DK-1255 København K www.norden.org