Suomi Ulkomaisissa Tiedotusvlineiss 2008
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SUOMI ULKOMAISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 2008 Suomen ulkomaanedustustojen katsaukset mediavuoteen 2008 2 ITÄMEREN ALUE JA POHJOISMAAT Islanti Islannin media seuraa tarkasti suomalaista mediaa ja lehtikirjoittelua lainaten herkästi etenkin sensaationhaluisia otsikoita ja uutisia. Islannin median uutisointia määrää se, onko asialla yhteys Islantiin tai mikä islantilaisista on muuten kiinnostavaa, ei uutisen tärkeysaste. Suomalaisuus ja suomalainen design ovat saaneet edelleen paljon palstatilaa. Matkailukertomuksissa Helsinki huomioidaan tyyliin "slaavilainen melankolia tapaa skandinaavisen muotoilun". Tilaa on löytynyt myös Ahvenanmaalle, Alvar Aallon Munkkiniemen kodin näyttelylle ja Naantalin Muumimaailmalle. Islantilaiset euroviisuhulluna kansana pitivät suomalaisten metallirokkihenkisestä viisusta antaen sille 7 pistettä. Teräsbetonia kehuttiin tapaan "aitoa viikinkirokkia, miehekästä ja hikistä". Tv:ssä ja lehdissä haastateltiin suomalaista euroviisuasiantuntijaa Thomas Lundinia, joka lehtien mukaan "piti enemmän Islannin kuin Suomen kappaleesta ja uskoi Islannin löytävän tiensä finaaliin". Lordin vierailu Islannissa sai huomiota, ehkä enemmän Lordin ulkonäön ja maineen kuin elokuvan vuoksi. Dark Floors -elokuva sai kaikkea muuta kuin ylistäviä arvosteluja; " 4,8 pistettä", "kauheita suomalaisia" - ehkä enemmän huumorimielessä lauottu kommentti -, "kamalan tylsä" ja "aavemainen ja synkkä" , kuuluivat luonnehdinnat. Urheilu-uutisten ykkönen oli F1 ja Kimi Räikkönen. Otsikot hehkuttivat " Räikkösen voitonjanoa", "Kimi voitti Malesiassa", "Räikkönen puhkuu itseluottamusta" ja "Kimille paalupaikka Ranskassa". Ralliautoilu oli myös jonkin verran esillä - sekä yllättäen Espoossa käyty naisten jalkapallo-ottelu Islanti - Suomi (1-1). Pääministeri Matti Vanhasen vierailu Reykjavikissa keväällä luonnollisesti uutisoitiin ja sen keskustelunaiheet: taloudelliset suhteet, Venäjä, elintarvikkeiden hintojen nousu ja maiden välillä kasvava turismi. Maiden suhteiden ongelmattomuus mainittiin. Politiikkakirjoituksissa seurattiin Suomen ja suomalaisten suhdetta Venäjään. Lehdissä väitettiin vaikkapa, että "harvat suomalaiset ovat ihastuneita Vladimir Putiniin; häntä ei haluta uudelleen Venäjän johtoon kun presidenttiytensä päättyy" ja että "suomalaiset maksavat venäläisten sosiaalikulut kun Venäjän hallitus sijoittaa aseisiin". Ruotsalaisen turvallisuustutkijan Lars Wedinin vierailun yhteydessä pohdiskeltiin Suomen ja Ruotsin suhdetta NATOon ja siihen suhtautumisen eroavaisuuksia. Jutta Urpilaisen nousu sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon sai hienoa huomiota: "Pohjoismaiden viiden sosiaalidemokraattisen puolueen johdossa on nyt neljä naista". Olli Rehnin ja pääministeri Vanhasen kommentit Islannin EU:iin liittymismahdollisuuksista noteerattiin vuoden ehtiessä pidemmälle, kun Islanti alkoi alati kiivaammin pohtia omaa tilannettaan, euron käyttöönottoa ja mahdollista liittymistään EU:hun. Komissaari Olli Rehn on tällä hetkellä Islannin median seuratuin suomalainen. Häntä haastatellaan usein ja hänen lausuntonsa ja puheenvuoronsa noteerataan tarkasti. Tietenkin pääministeri Vanhasen sekä ulkoministeri Ilkka Kanervan yksityiselämän kaikki käänteet myös noteerattiin. Media seurasi tapahtumia tiiviisti ja kaikki asioiden vaiheet raportoitiin. Islantilaisten tuolloin osaksi omistamat suomalaisyritykset, Elisa, Finnair ja Sampo olivat otsikoissa. Nokia paitsi hyvän tuloksensa myös uuden taipuisan kännykkämallinsa myötä. Taloustilanteen pahennuttua Islannissa suomalaisten kokemukset 1990-luvun alkupuolen talouskriisistä olivat tapetilla ja kritiikki oli sangen kovaa. Lehdet kirjoittivat, että Suomen taloudelle kesti pitkään nousta kriisistä. Kriisin aikana ja sen jälkeen tehtyjä julkisten menojen, erityisesti sosiaalipuolen menojen, leikkauksia arvosteltiin. Yhtäältä tosin otettiin esille se, miten Suomi ponnisti ulos lamasta satsaamalla yritysten toimintaedellysten tukemiseen sekä koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, mutta toisaalta tämän politiikan hinnaksi todettiin väestölle aiheutuneet suuret taloudelliset, sosiaaliset ja 3 mielenterveydelliset ongelmat. Talouslaman vaikutus Suomen päätökseen liittyä EU:n mainittiin myös. Suomessa kriisin aikaan asunutta islantilaisnaista haastateltiin tv:ssä, jossa hän kertoi esimerkiksi lasten saaneen koulussa lämpimän ruoan heti maanantai-aamuna, kun perheet olivat niin köyhiä, etteivät kaikki saaneet ruokaa kotona viikonloppuna. Julkisten palvelujen karsiminen ja siitä aiheutunut syrjäytymisen lisääntyminen nostettiin esille jo Kauhajoen koulusurmien yhteydessä, joka ymmärrettävistä syistä nousi sen päivän ykkösuutiseksi. Suomalaisten suuresta surusta kirjoitettiin paljon ja päiviteltiin suomalaisten hallussa olevien aseiden määrää. Leipäjonojen pidentyminen Suomessa noteerattiin, kuten myös pessimistisyytemme oman talouden kehitykseen lähitulevaisuudessa. Presidentti Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto sai julkisuutta. Ahtisaarta ja Suomea onniteltiin lämpimästi ja vilpittömästi. Ahtisaaren elämänvaiheet ja saavutukset olivat laajasti esillä. Alvar Aallon suunnittelema Pohjolan Talo Reykjavikissa täytti kesällä 40 vuotta ja ehkä tästä syystä suomalainen design oli tavallista enemmän esillä. Etenkin Nokia, Iittala ja Marimekko ovat hyvin suosittuja, vahvoja brändejä Islannissa. Helsinkiä kuvattiin laajasti ja todettiin että "Helsinki on yllätyksellisin pohjoismaisista pääkaupungeista.Vähiten pohjoismainen ja muistuttaa Islantia. Mutta suomalaisissa on jotain eksoottisempaa; slaavilainen, melankolinen henki, joka on antanut heille loistavaa designia, elokuvia, kirjailijoita, arkkitehtuuria ja tietysti vodkan!" Suomalaisia kuvattiin muissakin yhteyksissä "eniten muista pohjoismaalaisista meidän kaltaisiksi." Islantilainen media tarkastelee Suomea pitkälti Islannin oman tilanteen kautta. Suomea koskevia uutisia, kohu-uutisia ja onnettomuuksista raportointia lukuunottamatta, julkaistaan erityisesti, jos niillä on jokin yhteys Islantiin. Ei tarvitse ihmetellä, että palstamillimetreinä naisten jalkapallo-ottelu Espoossa voi saada enemmän huomiota kuin Martti Ahtisaaren Nobel. Latvia Jääkärit vannoivat sotilasvalansa 13.2.1918 Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Tilaisuuden 90- vuotisjuhla sai paljon huomiota osakseen ja johdatti latvialaisia pohtimaan historian käsitellyn merkitystä. Politiikasta Latvian mediassa esillä skandaalit, presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto sekä suomettuminen. Latvialaiset sanomalehdet käyttivät suomalaisten tapaa käsitellä skandaalejaan positiivisena esimerkkinä. Kulttuurin alalla suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu näkyvästi esillä. Jääkäreiden 90-vuotisjuhla keräsi huomiota Suomen historia sai näkyvyyttä Latvian mediassa vuonna 2008 jääkäreiden kautta. Suomen jääkäriliikkeen historia liittyy tiiviisti Latviaan, sillä suomalaisista muodostettu jääkäripataljoona palveli I maailmansodan aikana nykyisen Latvian alueella. Suomen itsenäistyttyä jääkärit vannoivat uskollisuudenvalan Suomen lailliselle hallitukselle Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 13.2.1918. Tilaisuuden 90-vuotisjuhlaa juhlittiin Liepajassa ja siitä uutisoitiin näkyvästi mm. Liepajan paikallisessa mediassa sekä Latvian laajalevikkisimmässä sanomalehdessä Latvijas Avizessa. Uutisointi keskittyi kuvaamaan muistotilaisuutta sekä ihailemaan suomalaisten kykyä kunnioittaa omaa historiaansa. Valtakunnallisen Neatkariga Avizen Dainis Lemesonoks puolestaan analysoi jääkärien merkitystä Suomen ja Latvian historialle. Jääkärien todettiin olevan Suomen kansallissankareita, vaikka latvialaisten näkökulmasta he taistelivatkin miehitysvaltaa harjoittaneen Saksan joukoissa. Lemesonoks piti tärkeänä, että jääkäreistä ei vaieta Latviassa, sillä historia ei ole yksiselitteistä ja nykyaikaisten eurooppalaisten yhteiskuntien tulee kyetä käsittelemään historiaansa, myös sen vaikeampia hetkiä. Toisaalta Lemesonoks muistuttaa siitä, että Baltian maiden kannalta jääkärit saivat paljon hyvääkin aikaa, sillä jääkäreitä osallistui vapaaehtoisina mm. Viron itsenäisyystaisteluihin. Suomen politiikka laaja-alaisesti esillä 4 Suomen politiikasta esiin nousivat erityisesti ulkoministeri Ilkka Kanervan ero, vaalirahoitusskandaali sekä presidentti Ahtisaaren Nobel-palkinto. Sekä ulkoministerin vaihtoa että vaalirahoitusskandaalia käsiteltäessä latvialaiset sanomalehdet käyttivät suomalaisten tapaa käsitellä skandaalejaan positiivisena esimerkkinä ja kohdistivat kritiikkiä omia poliitikkojaan kohtaan. Latvian media käsitteli Suomen ulkoministerinvaihdosta pitkälti referoiden kansainvälisten uutistoimistojen uutisointia. Latvian suurin päivälehti Latvijas Avize julkaisi aiheesta myös laajemman satiirisen jutun, jossa se suositteli Suomelle joulupukin nimittämistä ulkoministeriksi. Joulupukki kun ei vielä ole oppinut käyttämään Nokian kännykkää, vaan lasten pitää edelleen lähettää hänelle perinteisiä kirjeitä tekstiviestien sijaan. Latvijas Avize totesi juttunsa lopuksi ironisesti, että vastaavaa ei voisi tapahtua Latviassa, sillä täällä poliitikot tunnetusti keskittyvät vain politiikan sisältöön ja ovat aina suhtautuneet naisalaisiinsa ammatillisesti ja tasa-arvoisesti. Vaalirahoituskohu sai Latviassa myös paljon huomiota ja kohun taustoja ja tapahtumia selostettiin laajasti. Päivälehti Diena totesi suomalaisten joutuneen tilanteeseen, joka Latviassa on hyvin tuttu: äänestäjille herää epäilys ovatko poliitikot ostettavissa. Diena arvion mukaan tämä on ollut Suomelle erityisen vaikea tilanne, sillä suomalaiset ovat tottuneet mieltämään itsensä yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Suomalaiset ovat