VT 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi – Sodankylä

RAPORTTEJA 23 | 2015

Kehittämisselvitys

RAPORTTEJA 23 | 2015

VT 4 KEMINMAA - TERVOLA – ROVANIEMI - SODANKYLÄ KEHITTÄMISSELVITYS

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: Sito Kansikuvat: Kari Kuvaja / Sito Kartat: Sito / pohjakartat: copyright Karttakeskus L4356

ISBN 978-952-314-228-2 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN ISBN:978-952-314-228-2 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

Sisältö Aikaisemmat suunnitelmat ...... 21 Tiivistelmä ...... 1 Koivu-Rovaniemi ...... 21 Koivu-Muurola...... 21 Alkusanat ...... 1 Rovaniemen keskustan kohta ...... 21 Napapiirin kohta...... 22 Työn lähtökohdat ja tavoite ...... 2 Sodankylän kohta ...... 22

Yhteiskunnalliset tavoitteet ...... 3 Valtatien 4 tavoitetila 2030 ...... 23

Valtatien 4 rooli ...... 4 Vaiheittain kehittämisen vaihtoehtoja ...... 25 Tavoitetilan toteutus vaiheittain ...... 25 Palvelutasoajattelu ja -tekijät ...... 5 Tavoitetilan toimenpiteiden vaikuttavuusvertailu ajoneuvoliikenteeseen ...... 27 Kehittämistoimet teemapaketteina ...... 28 Tarkasteluvälin jaksottelu ...... 6 Kehittämistoimenpiteiden muut vaikutukset...... 29

Käyttäjäryhmät ...... 7 Jatkotoimenpiteet ...... 30 Henkilöautoliikenne matkaryhmittäin ...... 7 Keskeisimmät suunnittelutarpeet ...... 30 Henkilöautoliikenteen suuntautuminen ...... 8 Kuljetukset ...... 9 Lähteet ...... 31

Pitkämatkaisten kuljetusten suuntautuminen ...... 10

Palvelutasotavoitteet ...... 11 Koko tarkasteluvälin palvelutasotavoitteet ...... 11 Alueelliset palvelutasotavoitteet ...... 11

Palvelutasoanalyysi ...... 12 Yleistä ...... 12 Nykyisen tien ominaisuudet ...... 12 Toimivuus ...... 13 ...... 14 ...... 14 Liikenneturvallisuus ...... 15 Kävely ja pyöräily ...... 15 Joukkoliikenne ...... 16 ...... 16 Liikenteen hallinta ...... 16 Kunnossapito ...... 17 Ympäristö ...... 18 Yhteenveto palvelutasopuutteista ...... 19

Maankäyttö ja liikenne-ennuste ...... 20 Maankäyttö ...... 20 Liikenne-ennuste ...... 20

rakuljetukset siirretään Rovaniemellä junaan. Kevitsan kaivoksen malmirikaste Tiivistelmä kuljetetaan Sodankylän ja Rovaniemen kautta Kemiin ja Ouluun noin 50-60 rek- Alkusanat kaa päivässä ja kuljetusmäärän ennustetaan lähivuosina edelleen kasvavan. Valtatieverkon liikenneolosuhteiden kehittäminen tapahtuu palvelutasolähtöisesti Valtatien 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä -kehittämisselvitys on Valtatie 4 kuuluu koko tarkasteluvälillä Keminmaasta Ivaloon saakka suurten käyttäjien tarpeisiin perustuen. Palvelutasolähtöisessä ajattelussa edetään yh- laadittu uuden liikennepolitiikan hengen mukaisesti määrittämällä ensin kes- erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon, jolla on mahdollista kuljettaa kooltaan 7x7x40 teiskunnalliset tavoitteet ja tavoiteltava palvelutaso edellä. Palvelutasoajattelussa keiset käyttäjät ja käyttäjien tarpeet, sitten palvelutasotekijät ja –tavoitteet m (leveys x korkeus x pituus) kokoisia kuljetuksia. Erikoiskuljetusten kannalta mietitään ensin mitä vaikutuksia halutaan aikaansaada ja vasta sen jälkeen poh- sekä tavoitetila vuodelle 2030 ja lopuksi toimenpiteet tavoitetilaan pääsemi- haastavimmat kohdat reitillä ovat Sodankylän ja Rovaniemen keskustakohdat. ditaan, millä keinoin käytettävissä olevien resurssien puitteissa vaikutukset on seksi. Valtatien kapeus tuo paikoitellen omat haasteensa kohtaamistilanteissa mahdollista tuottaa. Nyt laaditussa kehittämisselvityksessä määriteltiin valtatielle 4 tavoiteajankohdan vuoden 2030 liikenteellinen palvelutaso, johon nykytilan- Valtatiellä 4 on kansainvälinen ja kansallinen rooli. Tie on tärkeä osa kansainvä- Palvelutasotavoitteiden mukaisesti valtatielle halutaan muodostaa liikenteellisen netta verrattiin. Vertailun kautta muodostettiin realistinen tavoitetila. johon pyri- listä liikennekäytävää, joka toimii yhteytenä Pohjois-Suomen lisäksi Ruotsiin ja profiiliin vaatimusten mukainen, jaksoittain yhtenäisin periaattein toteutettu, laa- tään, sekä toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi. Työn lopuksi toimenpiteet Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle. Lapin kaivoshankkeet sekä koko Barentsin alu- dukas ja turvallinen liikenneympäristö, jossa liikenneolosuhteet ovat hyvät ja ryhmiteltiin erilaisiin teemallisiin toteutuspaketteihin, joista pystytään havainnolli- een luonnonvarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvät investoinnit ja kuljetukset liikennekäyttäytyminen rauhallista. Pitkämatkaisessa liikenteessä matka-ajat ovat sesti näkemään miten erilaiset painotukset vaikuttavat toimenpiteiden valintaan lisäävät tulevaisuudessa valtatien merkitystä entisestään. Kotimaan liikenteessä tavoitteen mukaan hyvin ennakoitavissa ja häiriöt vähäisiä. Mahdollisuus taukoi- ja saavutettaviin hyötyihin suhteessa toteutuskustannuksiin. ja Lapille valtatie 4 on tieverkon selkäranka ja elinehto niin kuljetusten kuin henki- hin ja kalusto-/kuljettaja-/matkustajahuoltoon on hyvä. Kuolemat ja vakavat louk- Kehittämisselvitystä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat: lömatkojenkin osalta. kaantumiset on minimoitu vaarantamatta kuljetusketjujen toimivuutta ja kustan- Jorma Leskinen Lapin ELY-keskus nustehokkuutta. Turvallisuustaso on saatu paremmaksi kuin pääteillä keskimää- Ulla Alapeteri Lapin ELY-keskus Palvelutasolähtöisessä ajattelussa matkoihin ja kuljetuksiin liittyvien tarpeiden rin. Kävely ja pyöräily ovat tärkeässä roolissa kaupunkiseuduilla ja joukkoliiken- Kimmo Lohela Lapin ELY-keskus ymmärtäminen korostuu. Kuljetusketjujen käyttäjätarpeet ovat joustava liittymi- teen solmupisteiden läheisyydessä. Kaivoskuljetusten tarpeisiin on varauduttu. Jukka Peura Liikennevirasto nen, tasainen ajonopeus ja matka-ajan minimointi. Matka-ajan ennakoitavuuden Antero Erkinjuntti Lapin ELY-keskus merkitys on sekä kustannustehokkuuden että toimitusvarmuuden kannalta oleel- Palvelutasoanalyysissä arvioitiin liikenteellisen palvelutason nykytilaa ja ennus- Kari Kuvaja Sito Oy lista. Henkilöliikenteessä korostuvat tekijöinä matkanteon mukavuus ja matka- teiden mukaista kehitystä suhteessa tavoitteisiin. Ohituspaikkojen puute, tien Pirkka Hartikainen Sito Oy aika. rakenne ja päällysteongelmat, vaaka- ja pystygeometriapuutteet, tien kapeus, Jani Karjalainen Sito Oy näkemäongelmat: ja raskaan liikenteen taukopaikkojen puute sekä kaivoskulje- Valtatie jaksotettiin seitsemään jaksoon ja liikenteellisen profiilin (millainen liiken- tusten myötä lisääntyvä ohitustarve, onnettomuusriski ja rakenneongelmat jakso- Selvitystä laadittiin vuorovaikutteisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, jotta ne korostuu) ja käyttäjätarpeiden pohjalta. Näin tarkasteluväli jaettiin keskenään kohtaisesti hieman erilaisin painotuksin listattiin merkittävimmiksi puutteiksi työs- erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet saatiin kartoitettua mahdollisimman kattavasti. yhtenäisiin jaksotyyppeihin; kolmeen maaseutujaksoon, kahteen keskustan lä- sä laaditussa palvelutasoanalyysissä. Selvitystyön alkuvaiheessa järjestettiin työpajatyyppiset sidosryhmätilaisuudet hestymisjaksoon ja kahteen keskustajaksoon (Rovaniemi ja Sodankylä). Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä luonnosvaiheessa yhteinen esittely- ja kes- Keskimääräinen vuorokausiliikenne maaseutu- ja lähestymisjaksoilla on 1 100 – kustelutilaisuus Rovaniemellä. Tilaisuuksiin oli kutsuttuna Keminmaan kunnan, Tienkäyttäjät ja heidän tarpeet selvitettiin aiempien suunnitelmien ja selvitysten 4 200 ajoneuvoa (ennuste 1 400 – 5 600 ajon./vrk), Rovaniemen keskustassa Tervolan kunnan, Rovaniemen kaupungin ja Sodankylän kunnan edustajien li- sekä erilaisten tutkimusten, rekisteriaineistojen ja asiantuntija-arvioiden kautta. 14 000 - 22 000 ajon/vrk (20 000- 30 000) ja Sodankylän keskustassa noin 6 000 säksi Lapin liiton, Lapin kauppakamarin, alueellisten kehitysyhtiöiden, kuoma- Keskeisinä lähtöaineistoina toimivat matka- ja kuljetusketjujen palvelutasoa kos- (7 000) ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on 10-15 %. autoliiton, linja-autoliiton, taksiliiton, matkailuyrittäjien, kaivosteollisuuden, metsä- kevat selvitykset sekä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulokset vuo- Liikenneonnettomuuksia vuosina 2009-2013 tapahtui yhteensä 414 kpl, joista teollisuuden, kuljetus- ja logistiikkayritysten, liikenneyrittäjien, aluelautakuntien, silta 2010–2011. Tällä tarkasteluvälillä merkittäviä tienkäyttäjiä ja tienpidossa henkilövahinkoihin johti kolmasosa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on asukkaiden, kunnossapitäjien ja liikenneturvallisuusalan edustajia. Selvitystyö huomioitavia intressiryhmiä ns. normitienkäyttäjien – asiointi- ja työmatkaliiken- tapahtunut 8 kpl (keskimäärin 1,6 onn./vuosi), joissa kuoli 11 ihmistä. Henkilöva- yhteen sovitettiin samaan aikaan laadittavana olleen Itä-Lapin ja Rovaniemen teen - lisäksi ovat matkailijat, kaivos- ja puutavarakuljetusyritykset, porotalouden hinko-onnettomuuksien määrässä trendi on hieman nouseva. maakuntakaavatyön liikenteellisten selvitysten ja tarpeiden kanssa. harjoittajat sekä tien kunnossapitäjät. Näiden tahojen nykyisiä ja tulevia tarpeita kartoitettiin työpajatyöskentelyn ja suunnattujen kyselyiden kautta. Suurin osa Valtatieyhteyden tavoitetilanteen kehittämistoimenpiteet muodostettiin asetettu- Selvitystyön pääkonsulttina toimi Sito Oy, jonka osaajista koostui työn ydinryhmä tarkastelujakson henkilöautoliikenteestä on vapaa-ajan matkoja, mikä vastaa jen palvelutasotavoitteiden sekä siitä muodostetun palvelutasoanalyysin ja - sekä suurin osa asiantuntijoista. Siton alikonsulttina toimii Strafica Oy, joka vas- valtakunnallista matkasuoritteen jakaumaa. Rovaniemen kohdalla korostuvat puutteiden perusteella. Keskeisimmät suunnitellut toimenpiteet koskevat pääasi- tasi liikenteen suuntautumis- ja tarvetarkasteluista käyttäjäryhmittäin. Projekti- paikallisessa liikenteessä työmatkat ja asiointi. Mökki- ja matkailu korostuvat assa yksityistiejärjestelyjä ja rinnakkaistiestön täydentämistä, maanteiden ja päällikkö Kari Kuvajan johdolla laadittuun selvitystyöhön työpanoksensa antoivat matkan tarkoituksena Vikajärveltä pohjoiseen. Pitkämatkaista henkilöliikennettä vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista, pysty- ja vaakageometrian ydinryhmään kuuluneet Jani Karjalainen, Pirkka Hartikainen, Matti Jäntti sekä on Rovaniemen ja Sodankylän kohtien ulkopuolella noin 45-55 % liikenteestä ja täsmäparantamista, yksiajorataisen tien leventämistä sekä kaupunkien keskusta- asiantuntijatiimit, joissa vastuuhenkilöinä toimivat Petri Launonen, Mika Savolai- Rovaniemen läpi ajaa noin 750 pitkämatkaista henkilöajoneuvoa vuorokaudessa. ja lähestymisjaksojen korkealuokkaisia järjestelyjä. Rakentamisen kustannusar- nen, Taina Rantanen, Teuvo Leskinen, Veli-Markku Uski, Rauno Tuominen ja vio on Muurolan ohitustievaihtoehdolla (VE 1) yhteensä 172 milj.euroa ja ilman Miikka Niinikoski (Strafica Oy). Tarkastelujaksoilla Rovaniemen kaupunkialueen ulkopuolella raskas liikenne on ohitustietä (VE 0+) noin 151 milj.euroa. Tavoitetilaan päästään vaiheittain toteut- pääosin pitkämatkaista liikennettä, Rovaniemen kohdalla on myös paikallisia tamalla jaksoittain priorisoituja toimenpiteitä. Lopuksi toimenpiteet ryhmiteltiin Rovaniemellä maaliskuussa 2015 kuljetuksia. Rovaniemen eteläpuolella korostuvat päivittäis- ja kulutustavaroiden erilaisiin teemallisiin toteutuspaketteihin, joiden avulla jatkosuunnittelua ja toi- kuljetukset kun taas itä- ja pohjoispuolella pääosassa ovat irtotavaroiden kulje- menpiteiden priorisointia voidaan tehdä vallitsevia liikennepoliittisia painotuksia tukset kuten mm. raakapuu- ja mineraalikuljetukset. Pohjoisesta tulevat puutava- huomioiden. Työssä asetetaan palvelutasotavoitteet tarkastellen todellisten liikkumis- ja kulje- Työn lähtökohdat ja tavoite tustarpeiden kautta tarkasteluvälin roolia valtakunnan verkossa sekä erilaisten matkojen ja kuljetustarpeiden priorisointia ja laatutasovaatimuksia. Palvelu- tasotavoitteiden ja todellisten tarpeiden kautta johdetaan matkojen ja kuljetusten Laadittava valtatien 4 kehittämisselvitys on osa valtakunnallista esisuunnittelun toteuttamisen vaihtoehtoja, selvitetään kehittämistarpeita palvelutasotavoitteisiin kehittämistä. Työ tehdään uuden liikennepolitiikan hengen mukaisesti määrittä- nähden sekä luodaan aikajänne kehittämistoimenpiteiden toteutustarpeille. Kes- mällä ensin keskeiset käyttäjät ja käyttäjien tarpeet ja sitten asettamalla niiden keistä tehtävässä on uuden liikennepolitiikan perusajatuksen mukaisesti paneu- Norja pohjalta palvelutasotavoitteet. Työssä yhdistetään maankäytön, asumisen, ja tua eri käyttäjäryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamiseen, määrittää palveluiden suunnittelu liikenteen kehittämiseen valtatien 4 näkökulmasta. Tästä niiden pohjalta tien palvelutasotavoite tiejaksoittain ja kehittää tienpitoa vastaa- työstä saadaan reunaehdot, joita valtatien kehittämismahdollisuuksien turvaami- maan käyttäjäryhmien todelliseen tarpeeseen oikeilla ratkaisuilla ja oikealla ajoi- Ivalo nen edellyttää muulta suunnittelualueen kehittämiseltä, etupäässä maankäytön tuksella. Venäjä suunnittelulta. Tämän ohella työn yhteydessä tuodaan esiin valtatiejakson realis- tiset kehittämismahdollisuudet keskeisille asiakas- ja sidosryhmille. Työn tulok- Erityistä huomiota kiinnitetään käyttäjätarpeiden ja palvelutasotavoitteiden mää- sena eri osapuolilla on todettuun faktaan perustuva yhteinen näkemys valtatien rittämiseen vuorovaikutteisesti yhdessä käyttäjien sekä tarkasteluvälin vaikutus- kehittämismahdollisuuksista ja etenemispolusta. alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä keskeiset toimijat ovat kaivosyhtiöt, matkailuelinkeinon edustajat ja metsäteollisuuden hankintayksiköt. Ruotsi Työn tarkoituksena on etsiä tehokkaimmat toimet, joilla voidaan varmistaa sujuva Todellisten käyttäjätarpeiden määrittäminen ja yksilöinti antaa hyvän pohjan ta- Sodankylä ja turvallinen liikenne Sodankylän kunnan pohjoisosaan tulevaisuudessa toden- voitteiden tarkastelulle ja tuo myös perinteisille sidosryhmille (liitot ja kunnat) näköisesti perustettavilta kaivoksilta Perämeren satamiin niin, että myös paikalli- uudenlaisia perusteita. Samalla yleisille perusteille (esim. tie on erittäin tärkeä sen maankäytön ja liikenteen tarpeet tulevat riittävän hyvin huomioiduksi. Samal- alueen elinkeinoelämälle) tuotetaan tarkempaa sisältöä. Vaikka uudenlaiset käyt- Kemijärvi la varmistetaan myös metsäteollisuuden puunkuljetusten ja matkailuelinkeinon täjätarvetarkastelut eivät muuttaisikaan valtatien kehittämistarpeita, saadaan liikennetarpeet. Tarkastelualueena on valtatie 4 Keminmaan kunnan, Tervolan niistä entistä parempia perusteita ja konkreettisempaa aineistoa viestintään. Rovaniemi kunnan, Rovaniemen kaupungin ja Sodankylän kunnan alueella. Samalla voidaan tuoda entistä selkeämmin esiin, milloin keskustellaan tien tär- keydestä ja milloin sen kehittämisen vaikutuksista. Tervola Sodankylän kunnan pohjoisosassa tiedetään olevan huomattavan suuret malmi- Tornio Keminmaa varannot. Rataverkon puuttuessa kaivostoiminnan kuljetukset suuntautuvat hyvin Tarkasteluvälin kehittämiseksi tutkitaan myös muiden kuin tienpitäjän toimia sekä Kemi pitkän aikaa autokuljetuksina valtatielle 4 Rovaniemen suuntaan ja siitä edelleen eri tahojen yhteistyötä edellyttäviä toimia. Kehittämistoimenpiteet priorisoidaan satamiin. Rovaniemellä ei ole autosta junaan tapahtuvaan siirtokuormaukseen pyrkien optimoimaan toimenpiteiden vaikuttavuus keskeisten käyttäjäryhmien sopivaa paikkaa, joten kaivosten kuljetukset on hoidettava autoilla satamaan tai kannalta. Oleellista on, että liikenne- ja tiejärjestelyjen kehittämisessä ja toimen- Oulu sopivaan siirtokuormauspaikkaan saakka. Kemijärvelle rakenteilla olevan puu- pidesuunnittelussa keskeisenä lähtökohtana on ns. MALPE-periaate (Maankäyt- terminaalin yhteyteen on mahdollista rakentaa myöhemmin lastauspaikka myös tö, Asuminen, Liikenne, Palvelurakenne, Elinkeinot), jossa huomioidaan kaikkien kaivoskuljetuksia varten. Rautatien jatkamiseen Sodankylän kaivosalueelle saak- toimijoiden eli valtion, kuntien, ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet ja toiminta- ka varaudutaan tekeillä olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa, edellytykset. Vaikka työssä tarkastellaan laajasti tien vaikutusalueen maankäyt- mutta päätöstä rautatien rakentamisesta ei ole. Joka tapauksessa valtatie 4 tulee töä, palveluja, elinkeinoelämää jne., on selvityksen painopiste valtatien kehittä- olemaan keskeinen kaivoskuljetusten yhteys pitkään. Myös kaivosten rakentami- misessä. nen aiheuttaa paljon kuljetustarpeita. Rakentamisvaiheessa korostuvat myös erikoiskuljetustarpeet. Valtatielle 4 on aiemmin laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä mm. Napapiirin ja lentoaseman kohdalle. Lapin ELY-keskus toimitti työn alussa niistä keskei- Liikennejärjestelmätason tarkasteluissa hyödynnetään tarkasteluvälin vaikutus- simmät konsultille hyödynnettäväksi. Suunnitelmista ja selvityksistä hyödynne- alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita selvityksiä, joissa on tarkasteltu tään niissä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi hankeperusteluja sekä nykytilan ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia tarkasteluvälin vaikutusalueel- kuvauksia. la (mm. pitkämatkaisen liikenteen palvelutasomäärittely, kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet jne.). Näitä yhdistetään tämän työn yhteydessä tehtäviin liikenne- ja kuljetusmäärätarkasteluihin. Työssä tarkastellaan muun muassa liikenteen muutoksista eri vuorokauden ja vuodenaikoina tai eri viikonpäivinä. Tällä saa- Kuva 1 (oik. ylh.). Selvitysalue Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä daan esiin eri käyttäjäryhmien suhteellista merkitystä ja sitä kautta myös valtatien roolia eri aikoina. Tämä luo pohjaa keskeisten käyttäjäryhmien ja –tarpeiden Kuva 2 (oik. alh.). Selvitystyön vaiheet määrittelylle.

2 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Norja

tukset Euroopan ja Kaukomaiden välillä toteutuvat Perämeren satamien kautta. Liikennepoliittisten linjausten mukaiset väylänpidon painotukset: Yhteiskunnalliset tavoitteet Lyhyellä tähtäimellä esitetään toteutettavaksi liikenneverkon pullonkaulojen pois- • Päivittäisellä kunnossapidolla varmistetaan turvallinen liikennöitävyys. Se on tamiseen liittyviä parantamistoimenpiteitä ja aloitettavaksi nykyisten liikenneyhte- priorisoitu ensimmäiseksi kaikissa liikennemuodoissa. yksien jatkoselvittely ja -suunnittelu näköpiirissä olevien lisääntyvien kaivoskulje- • Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajalle. Vilk- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja ra- tusten osalta sekä selvitettäväksi normaalia raskaampien maantiekuljetusten kaiden ja verkostollisesti tärkeiden väylien kunto pidetään nykytasolla. Tun- kennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Asetettujen tavoit- hyödyntämismahdollisuudet ja vaikutukset kaivoskuljetuksiin. nelien, kanavien ja siltojen kunto varmistetaan. teiden mukaan toimivaa aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkot- • Parantamisessa liikenneolosuhteita korjataan pienehköin täsmätoimin. Pa- tuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Erityistavoit- Lapin maakuntastrategiassa 2040 on aluerakenteen ja liikennejärjestelmän rantamisen toimilla pyritään säilyttämään määritelty palvelutaso. teena on mm. ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden kehittäminen. Eheyty- kehittämisen osalta linjattu, että Lapin kehittäminen perustuu edelleen maakunta- • Liikenteen palveluilla huolehditaan matkojen ja kuljetusten toimivuudesta ja vää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevina erityistavoitteina ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina tuetaan turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. on todettu mm. olemassa olevien kaupunki-, kunta- ja matkailukeskusten sekä ovat Rovaniemi sekä Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet • Liikenneviraston rahoitus joukkoliikenteelle tärkeä osa kokonaispanostusta. kyläverkoston kehityksen tukeminen, nykyisen infran hyödyntäminen sekä toimi- vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Maaseudun elävät kylät ovat olen- va liikennejärjestelmä. Toimivien yhteysverkostojen osalta on todettu mm. henki- nainen osa aluerakennetta ja vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja Lähde: Livi, Liikenneolosuhteet –työpajan ennakkoaineisto löautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liiken- jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Elävät matkailu- nemuotojen edistäminen sekä ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyk- keskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. Päälii- sien ja –verkostojen kehittäminen. kenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittä- miselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillis- Nykyinen hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko vuosille 2012-2022 väylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Liikenteessä ja korostavat liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnol- logistiikassa olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistami- lisesti. Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän, palvelurakenteen ja elinkei- nen. Poikittaistieyhteydet tulevat korostumaan erityisesti Jäämerelle johtavalle noelämän toimintaedellytysten suunnittelun ja toteuttamisen yhteensovittaminen pääkehityskäytävälle. on keskeistä. Liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä tulisi tarkastella palvelutasoajattelun ja todellisten tarpeiden kautta. Liikennettä koskevissa muissa Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman on esitetty keinot ja linjaukset, joilla valtakunnallisissa strategioissa (liikenneturvallisuus, kävely ja pyöräily, joukkolii- liikennejärjestelmä parhaiten tukee maakunnan kehittymistä ja joita toteuttamalla kenne ja henkilökuljetukset, älyliikenne ym.) on esitetty tarkemmin osa-alueita maakuntasuunnitelmassa esitetyt Lapin kehittämisen tavoitteet on mahdollista koskevia linjauksia ja toimintatapoja. saavuttaa. Toimenpiteitä ovat valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kohdalla, maankäytön ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällinen yhteenso- Tieliikenteen turvallisuusvisiossa on määritetty tavoitteeksi, ettei kenenkään vittaminen, liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen, kevyen liikenteen tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneonnettomuuksien- strategioiden laatiminen sisältäen laatukäytävät, joukkoliikenteen laatukäytävien vähentämistavoitteena on puolittaa liikennekuolemat ja vähentää liikenneonnet- kehittäminen ja matkakeskustoiminnan kehittäminen. Suunnitelmassa todetaan tomuuksissa loukkaantuneiden määrä neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuo- myös, että liikenteen ja maankäytön kehittämistyössä voidaan hyödyntää esi- teen 2020 mennessä. (LVM 2012b). merkiksi vyöhykeajattelua. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa osaltaan em. esityksiin. Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020 asettaa tavoitteet merkittävimpien liikenteen ympäristöongelmien vähentämiseksi. Tavoitteet pitävät sisällään mm. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuodelle 2030 keskeisenä liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisen vuoden 2005 tasosta vuoteen tavoitteena on liikkumistarpeen kasvun hidastaminen maankäytön sijoittamisella 2020 mennessä 15 % erityisesti tieliikenteen päästöjä vähentäen, tieliikenteen yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja eheyttäen. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken- typenoksidipäästöjen vähentämisen, liikenteen yli 55 dBA:n melulle altistuvien teen osuutta lisätään ja autoilun osuutta vähennetään päivittäisessä liikkumises- määrän väheneminen noin 20 % vuoden 2003 tasosta vuoteen 2020 mennessä sa kaikilla matkoilla kaupungin keskeisillä alueilla. Tavoitteena on kasvattaa Ro- eli noin 50000 asukkaalla sekä pohjavesien hyvä laadullinen tila vuoteen 2020 vaniemen keskeisillä alueilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteistä kul- mennessä myös niillä alueilla, joilla liikenneväylä kulkee pohjavesialueella. (LVM kumuoto-osuutta 20 % vuoteen 2030 mennessä nykyisestä. Keskeisten alueiden 2013). ulkopuolella kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita esitetään kehitettäväksi kyläalueilla ja joukkoliikenteen palvelutaso turvattavaksi vähintään nykytasoisena koko kau- Arktisessa strategiassa ja muissa arktisen ja Barentsin alueen kehittämistä pungin alueella. Valtatien 4 osalta on esitetty kiireellisinä toteutettavaksi Oijustien koskevissa suunnitelmissa Barentsin alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja Vierustien eritasoliittymät sekä valtatien alittava katuyhteys Viirinkankaantielle. on tarkasteltu mm. valtakunnan rajat ylittäviä kuljetuskäytäviä. Tämän lisäksi Toimenpiteet parantavat valtatien sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä tarjoa- Barents Freeway-hankkeessa on arvioitu liikennemallien kautta Barentsin alueen vat valtatietä nykyisin käyttäville uusia vaihtoehtoisia kulkureittejä työ- ja asiointi- eri ratalinjausvaihtoehtojen liikenne-ennusteita ja kannattavuuksia. liikenteelle. Työt ovat käynnistyneet syksyllä 2014.

Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa –selvityksessä on yh- Kuva 3. Valtatiellä 4 on keskeinen rooli Lapin aluerakenteessa ja liikennejärjes- teenvetona todettu, että lähitulevaisuudessa Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoskulje- telmässä ja sen kehittämisessä (Lähde: Lapin maakuntasuunnitelma)

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 3

teen ajallisen vaihtelun tarkasteluja. Tällä on haettu liikenteen kokonaismäärän Kuva 4. TEN-t verkko Suomessa. Valtatie 4 ydinverkon osana Helsinki- Valtatien 4 rooli rinnalle tietoa siitä, millaiset liikkumis- ja kuljetustarpeet missäkin korostuvat. Keminmaa –välillä ja kattavan verkon osana Keminmaa-Utsjoki –välillä Valtatie 4 on pääradan ohella Suomen keskeisin pohjois-etelä –suuntainen kulje- EU:n päätös kattavaksi tuskäytävä. Tavaraliikenteen määrä on valtatien eri osuuksilla suuri. Työn yhtey- TEN-T -verkoksi Liikennepoliittinen selonteko 2012 sisältää liikenneverkon kehittämisohjelman dessä ei noussut esiin tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin olettaa tavaraliiken- vuosille 2016-2022 ja siinä keskeisten pääväylien suunnittelukohteina on nimetty teen jatkossa vähentyvän. Sen sijaan raskaan liikenteen kasvua pidettiin toden- muun muassa valtatien 4 yhteysvälit Jyväskylä – Oulu ja Oulu – Kemi. Vuoden näköisenä mm. Barentsin alueen kehittymisen vaikutuksesta. Ratahankkeiden 2014 aikana on laadittu valtatien 4 kehittämisselvitys Heinolan Lusista valtakun- toteutuminen vaikuttaisi raskaan liikenteen määrään vähentävästi valtatiellä, nan rajalle Tornio/Haaparantaan. Tämä nyt laadittava valtatien 4 Keminmaa- mutta ratarakentamisen käynnistyminen on tällä hetkellä hyvin epävarmaa rata- Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –välin kehittämisselvitys täydentää em. ohjelmia vaihtoehtoselvitysten ollessa vielä hyvin alustavia. Valintoja Lappiin sijoittuvien ja selvityksiä luoden kokonaiskuvan valtatien 4 roolista, käyttäjäryhmistä, liiken- useiden ratahankkeiden ja -vaihtoehtojen välillä ei ole tehty eikä siten myöskään teen suuntautumisesta ja kehittämistarpeista. hankkeiden rahoituspäätöksiä tai aikataulutusta ole vielä olemassa. Valtatien 4 liikenteeseen vaikuttavan ratahankkeen arvioitiin nopeimmillaankin toteutuvan Valtatie 4 on keskeinen osa kansainvälistä liikennekäytävää, joka toimii yhteyte- vuoden 2030 jälkeen, joten sen ei käytännössä todettu vaikuttavan tässä kehit- nä Pohjois-Suomen lisäksi Ruotsiin ja Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle. Lapin tämisselvityksessä esitettäviin valtatien lähivuosien ja -kymmenien kehittämista- kaivoshankkeet sekä koko Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja voitteisiin ja -tarpeisiin. Selvityksen aikana on tuotu esille muun muassa seuraa- siihen liittyvät investoinnit ja kuljetukset lisäävät tulevaisuudessa valtatien merki- via raskaan liikenteen lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä: tystä entisestään. Väylä toimii myös yhteytenä pohjoisesta Pietariin. Valtatie 4 tulee joka tapauksessa olemaan erittäin merkittävä osa kansainvälisiä kuljetus- toimituksille asetettujen vaatimusten muuttuminen (lyhyemmät toimitusajat ja käytäviä ja merkitys tulee jatkossa kasvamaan muun muassa luoteisväylän avau- pienemmät yksikkötoimitukset) tumisen myötä. kuljetusten aikatauluvaatimusten tiukentuminen kumipyöräliikenteen joustavuus ja kustannustehokkuus Valtatiellä 4 on kansainvälisesti tunnustettu rooli, jonka kehittäminen on priorisoi- kansainvälisten kuljetusten lisääntyminen (mm. kaivoskuljetukset, Pohjois- tu ja siihen on sitouduttu TEN-t –ratkaisun yhteydessä. Helsingistä Keminmaa- Norjan ja Pohjois-Ruotsin jakeluliikenne, Barentsin alueen kuljetukset, koil- han ja edelleen Tornion kautta Ruotsiin ulottuvalla osuudella valtatie on TEN-t - lisväylä) ydinverkon osa ja Keminmaasta Utsjoelle ulottuvalla osuudella kattavan verkon ratahankkeiden toteutumisen epävarmuus ja toteuttamisaikataulut. osa. Kansainvälinen rooli ja siihen liittyvät monenlaiset tulevaisuuden mahdolli- suudet asettavat valtatien kehittämiselle nykyisten käyttäjätarpeiden ja nykylii- kenteeseen pohjautuvien ennusteiden ohella myös lisävaatimuksia. Osana TEN-t Valtatien 4 rooli osana TEN-t verkkoa tunnistetaan, mutta rooli tuo kehittämi- verkkoa väylän tulee luoda pohjaa uusille kuljetusketjuille ja -käytäville. Henkilö- selle myös omat vaatimukset. Kehittämisen tulee luoda pohjaa uusille kulje- liikenteessä valtatie toimii erittäin merkittävänä paikallisen ja seudullisen liiken- tusketjuille ja -käytäville. Tavoitteena on myös alueellisen kilpailukyvyn ja teen välittäjänä. Pitkän matkan henkilöliikenteessä korostuu yhteysvälin merkitys työllisyyden parantaminen. Uusia väyliä ei tarvita, vaan parantamistoimenpi- matkailun ja sen kehittämisen näkökulmasta. teet tarkasteluvälillä kohdentuvat nykyisten liikenneyhteyksien kehittämiseen, liikenteellisten pullonkaulojen ja turvattomien kohtien poistamiseen sekä eri Yhtenä lähtökohtana tarkasteluvälin ja sen eri osien roolin määrittämisessä ovat liikennemuotojen toiminnalliseen yhteensovittamiseen. maantieteelliset realiteetit ja niiden vaikutukset liikkumiseen. Kun aikaetäisyys kasvaa yli tuntiin, vähenee päivittäinen liikkuminen erittäin voimakkaasti. Etäisyy- Tavaraliikenteen tarpeet ovat yhteneväiset muodostaen reunaehdot, jotka destä ja elinkeinorakenteesta johtuen päivittäistä työmatkaliikennettä kuntakes- tulee ottaa huomioon koko yhteysvälillä. Toimitusaikavaatimusten tiukentu- kusten Keminmaa-Rovaniemi ja Rovaniemi-Sodankylä välillä on suhteellisen minen, kulutustottumusten muuttuminen (toimituskokojen pienentyminen) ja vähän (kuva x). Työmatkaliikenteen suhteellinen osuus on suuri Rovaniemen ja ajoneuvokustannusten nousu edellyttävät kuljetusketjulta logistista ja liiken- Sodankylän keskustojen kohdilla ja lähiseuduilla. Molempien kuntakeskusten neympäristöltä nykyistä parempaa toimitusvarmuutta, täsmällisyyttä ja turval- kohdalla myös poikittaisliikenteen ja muiden kuin valtatien 4 suuntien liikenteen lisuutta. merkitys on suuri. Henkilöliikenteessä lyhytmatkainen liikenne korostuu ja valtatien rooli vaihte-

Valtatien kansallisen roolin määrittämisessä hyödynnettiin valtakunnallista henki- lee huomattavasti yhteysvälin eri osissa. Kaupunkikeskustojen suurissa lii- löliikennetutkimusta (HLT), vaikutusalueen viime vuosina laadittuja liikennejärjes- kennemäärissä korostuvat työmatkat ja asiointiliikenne. Maaseudulla pääroo- telmäsuunnitelmia (Lapin LJS, Rovaniemen LJS) ja laadittavana olevan Rova- liin nousee vapaa-ajanmatkustus. niemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan oheisselvityksiä sekä muita selvityksiä, joissa on tarkasteltu ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia Lapissa. Keskeisessä roolissa olivat myös sidosryhmä- ja käyttäjävuorovaikutus. Työssä Kuva 5 (oik.alh). Keskuskaupunkeihin suuntautuva työssäkäynti (Lähde: Aluera- on painotettu aiempaa vahvemmin erilaisten käyttäjäryhmien osuuksien ja liiken- kenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva -työ)

4 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Palvelutasotekijöiden tarkastelu ja määrittely perustuvat aiemmin valmistuneisiin Kuljettajan näkökulmasta korostuvat matka-ajan ennakoitavuuden ohella vastaa- Palvelutasoajattelu ja -tekijät sekä tämän selvitystyön aikana tehtyihin valtakunnallisiin selvityksiin. Keskeisin vat tekijät kuin pitkillä henkilöliikenteen matkoilla, muun muassa mukavuus ja näistä on työn aikana käynnissä ollut pitkämatkaisen liikenteen palvelutasoteki- turvallisuus. Käyttäjätarpeet ovat moninaisia ja liittyvät hyvin erilaisiin tekijöihin, jöiden määritystyö, jonka välituloksia hyödynnettiin tässä työssä. Merkittävänä kuten tien kuntoon ja kunnossapitoon sekä tienvarsipalveluiden kehittäminen Palvelutasolähtöisessä ajattelussa edetään yhteiskunnalliset tavoitteet ja tavoitel- lähtöaineistona tarkastelussa hyödynnettiin Valtakunnallisen henkilöliikennetut- vastaamaan paremmin kuljettajatarpeisiin ja mm. työ- ja lepoaikalainsäädännön tava palvelutaso edellä hyödyntäen monipuolisesti eri toimijoiden keinovalikoi- kimuksen (HLT 2010-2011) tuloksia. Henkilöautoliikennettä tarkasteltiin HLT- edellyttämiin taukojen mahdollistamiseen. Ammattiliikenteen näkökulmasta valta- maa. Matkoihin ja kuljetuksiin liittyvien tarpeiden ymmärtäminen korostuu. Palve- aineistosta muodostetun henkilöliikennemalliin tietojen perusteella. Tavaraliiken- tie on liikenteen välittämisen lisäksi työympäristö, joka tuo vaatimuksia myös lutasoajattelussa mietitään ensin mitä vaikutuksia halutaan aikaansaada ja vasta teen tarkasteluissa lähtökohtana ovat olleet Tieliikenteen tavarankuljetustilaston työturvallisuuden sekä työssä jaksamisen ja viihtymisen näkökulmasta. sen jälkeen pohditaan, millä keinoin käytettävissä olevien resurssien puitteissa vuosien 2009-2012 tiedot, joita tarkennettiin kaivosyhtiöille ja puutavarakuljetus- vaikutukset on mahdollista tuottaa. Matkojen ja kuljetusten palvelutasolla kuva- yhtiöille suunnatuilla kyselyillä. Suurin osa tarkastelujakson henkilöautoliikenteestä on vapaa-ajan matkoja. Ro- taan liikennejärjestelmän olosuhteita ja sitä kuinka käyttäjä kokee ne. Palveluta- vaniemen ja Sodankylän keskustojen kohdilla liikkujien käyttäjätarpeissa koros- soa kuvataan palvelutasotekijöiden kautta. Palvelutasolla on vaikutusta liikkumis- Kuljetusten palvelutasotekijät ovat hyvin yhtenevät kuljetettavien tavaralajien tuvat paikallisen ja seudullisen liikenteen vaatimukset. Valtatie toimii molemmilla valintoihin ja liikkumistarpeisiin. Palvelutason kannalta keskeistä on erottaa hen- laadusta. Kaikki kuljetukset ovat aikataulutettuja ja edellyttävät hyvää matka-ajan keskustajaksoilla keskeisinä työmatkaliikenteen välittäjinä, mikä korostaa työpe- kilöliikenne eli matkat ja tavaraliikenne eli kuljetukset toisistaan. Matkojen ja kul- ennakoitavuutta. Koko tarkasteluvälillä on nykyisellään tärkeä ja tulevaisuudessa räisten matkojen matka-ajan minimointitarpeita. Valtatien rooli kuntakeskusten jetusten palvelutasotekijät on esitetty oheisessa kuvassa. entistä suurempi merkitys sekä kansainvälisen että kansallisen logistiikkajärjes- kasvualueilla on tärkeä ja kehittämisvaatimukset ovat osa laajaa maankäytön telmän osana. Tämä tulee asettamaan yhtenäiset palvelutasovaatimukset koko asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kokonaisuuden kehittämistä. Valta- tarkastelujaksolle riippumatta siitä, missä ympäristössä väylä kulkee tai millainen tien kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli luo vaatimuksille tiettyjä reunaehtoja, on henkilöliikenteen profiili. jotka tulee ottaa huomioon, mutta kehittämistarpeet ovat seurausta pääosin pai- kallisesta liikkumisesta ja sen kasvusta. Käytännössä kuntakeskusten osalta Kuljetusketjujen näkökulmasta käyttäjätarpeet ovat väylän toimivuuden näkökul- käyttäjätarpeet ja niiden pohjalta määritettävät kehittämistavoitteet linjataan seu- masta tiivistetysti joustava liittyminen, tasainen ajonopeus ja matka-ajan mini- dullisissa suunnitelmissa. Molemmilla keskustajaksoilla on äskettäin toteutettu mointi. Matka-ajan ennakoitavuuden merkitys on sekä kustannustehokkuuden yleiskaavatasoinen liikennejärjestelmäsuunnittelu, jossa valtatien roolia on tar- että toimitusvarmuuden kannalta oleellinen. Koska häiriöiden vaikutukset kumu- kasteltu osana liikennejärjestelmää ja kehittämistarpeet sovitettu yleiskaavojen loituvat logistiikkaketjuissa, ovat kaikki ennakoimattomat häiriöt kuljetusten näkö- vaatimuksiin. kulmasta ongelmallisia. Tämä korostuu etenkin niillä yhteysväleillä, joilla työ- ja lepoaikalainsäädännön asettamat rajat ovat lähellä maksimimatka-aikaa. Enna- koimaton matka-ajan viive voi edellyttää lakisääteisen tauon pitämistä juuri ennen suunniteltua kuljettajan vaihtoa tai terminaaliin saapumista.

Liikennekysynnän analyysin lähtökohdat:

- Henkilöliikennettä on tarkasteltu valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimusaineistosta (2010-2011) muodostetun henkilöliikennemalliin tietojen perusteella: o Mallin avulla tuotettiin henkilöliikennetutkimuksen tutkimusaineistoa vastaava liikennekysyntätieto 1km x 1km ruudukon tarkkuudessa koko Suomen alueelle. o Malli tuottaa jokaiseen kuntaan 1000 henkilön koko vuorokauden matkaketjut ja kulkutapavalinnat. o Rajallisesta otoskoosta johtuen jäävät pinta-alaltaan laajoissa ja harvaan asutuissa kunnissa, kuten suunnittelualueella, aineistoon tulevat havainnot taajamien ulkopuolelta usein pieniksi. Lisäksi malli kuvaa heikosti liikkuvia työpaikkoja (esim. metsätalous) sekä matkailua.

- Tavaraliikenteen tarkasteluissa lähtökohtana ovat olleet Tieliikenteen tavarankuljetustilaston vuosien 2009-2012 tiedot. o Analyysi perustuu kuntatason tarkkuudessa olevaan kokonaisliikenteen suuntautumiseen ja maakuntatasolla käytettävissä olevaan tavaralajikohtaiseen tietoon. o Kunkin tienkohdan kuntatarkkuudessa tehdyn sijoittelun pohjalta on muodostettu maakuntatason suuntautuminen, jolla on painotettu maakuntatason tavaralajien osuuksia. Näin on saatu arvio kunkin tienkohdan tavaralajijakaumasta. o Pitkämatkaisen liikenteen suuntautumisen voidaan arvioida vastaavan melko hyvin todellista. Arvioidut tavaralajijakaumat ovat keskimääräistettyjä ja paikallisesti tavaralajit voivat poiketa tästä. o Tavaraliikenneaineiston analyysissä ei näy lyhytmatkainen (kuntien sisäinen liikenne), jota varsinkin Rovaniemen kohdalla on paljon. Kuva 6. Matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijät

(Lähde Liikennevirasto, Liikenneolosuhteet työpajan ennakkoaineisto)

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 5

Jaksottelun pohjaksi tehtiin keskimääräisen liikennemääräkuvaajan lisäksi erilai- Taulukko 1. Valtatien 4 jaksot ja liikenteellinen profiili Tarkasteluvälin jaksottelu sia liikenteen ajallista vaihtelua kuvaavia tarkasteluja, joilla päästiin kiinni matkan Jakso: nro ja osuus Liikenteellinen profiili tarkoitukseen. Esimerkiksi tuntivaihtelut kuvaavat hyvin työmatkaliikenteen suh- Liikennemäärä / nopeusrajoitus YLEISKUVAUS - Millainen liikenne korostuu teellista osuutta, vuorokausivaihtelut ja kausivaihtelut lomaliikenteen osuutta. Valtatien jaksottelu tehtiin tarkasteluvälin roolin ja käyttäjätarpeiden pohjalta. Näin voitiin karkeasti arvioida matkantarkoitusjakaumaa eri jaksoilla. 1. Keminmaa-Muurola Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso Jaksottelun tavoitteena oli määrittää käyttäjätarpeiden kannalta homogeeniset 3 000-4 000 ajon./vrk / 100 (80) km/h MAASEUTUJAKSO - Päivittäis- ja kulutustavarakuljetukset koros- osuudet, joille voidaan johtaa keskeisten palvelutasotekijöiden kautta palvelu- Yhteysvälin jaksottelu ja liikenteen profiilin perusteella tehty analyysi käsiteltiin tuvat tavaraliikenteessä tasotavoitteet. Jaksottelun muodostamisessa ei otettu huomioon väylän nykytilaa sidosryhmätyöpajoissa. Jaksottelua pidettiin yleisesti perusteltuna eikä siihen - Vapaa-ajanliikenne merkittävä tai tämän hetken puutteita. esitetty muutoksia. Jaksottelu toimi karkeana runkona jatkossa tehtävälle palve- 2. Muurola – Rovaniemi Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso lutasotavoitteiden määrittämiselle ja palvelutasoanalyysille. 4 000-7 000 ajon./vrk / 80 (50-60) km/h Henkilöliikenteen näkökulmasta tehtiin palvelutasotekijöiden valinnassa tietoisesti LÄHESTYMISJAKSO - Työmatkat ja asiointi karkeat yleistykset, jotta eri jaksojen liikenteen koostumus voitiin ottaa huomioon Samaan aikaan jaksottelun kanssa määritettiin neljä erilaista liikenteellistä profii- - Päivittäis- ja kulutustavarakuljetukset korostuvat tavaraliikenteessä ja eri käyttäjäryhmien tarpeet saatiin tuotua esiin. Vaikka kaikilla matkoilla kaikki lia, joihin yhteysvälin jokainen jakso voidaan liittää. Profiilit nimettiin sen mukaan, - Vapaa-ajanliikenne merkittävä palvelutasotekijät ovat tärkeitä, lähdettiin tässä työssä siitä, että tietyillä matkoilla millainen liikenne korostuu: korostuvat eri tekijät. Esimerkiksi matka-aika korostuu säännöllisillä työperäisillä Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso (solmukohta) 3. Rovaniemen keskusta Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso (solmukohta) matkoilla ja loma- ja vapaa-ajan matkoilla korostuu mukavuus, joka on erittäin Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso KESKUSTAJAKSO 7 000-22 000 ajon./vrk / 60-80 km/h laaja ja subjektiivinen käsite. Tässä yhteydessä ei lähdetty tarkemmin määritte- Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso - Työmatkat ja asiointi lemään mukavuuden sisältöä, vaan käsitettiin se laajasti eri tekijöinä (mm. tien- Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso. - Poikittais- ja paikallisliikenne - Tavaraliikenteen alku- ja päätepiste varsipalvelut, stressittömyys, helppous), joiden merkitys korostuu matka-ajan - Paikallinen jakeluliikenne isossa roolissa minimoinnin sijaan. Palvelutasotekijöitä hyödynnettiin siis jaksojen erojen esiin- Vaikka kaikilla tarkasteluvälin jaksoilla on kaikkia matkatyyppejä, haluttiin profiili- - Päättyvä/alkava liikenne, liikenteellinen sol- tuomisessa tällä yhteysvälillä. Määrityksiä tai johtopäätöksiä ei ole millään lailla en kuvauksissa tuoda esille eroja eri jaksoilla. Lähtökohtana oli korostaa tarkas- mukohta vertailtu tai yhtenäistetty muiden yhteysvälien kanssa. teluvälin sisäisiä eroja, joten profiilikuvauksia ei voida käyttää suoraan esimerkik- - Työmatkaliikenteen selvät aamu- ja iltahuiput - Kausivaihtelu on melko pientä si eri liikennemuotoja tai eri väyliä käsittävissä liikennejärjestelmätasoisissa tar- Tavaraliikenteen osalta ei nähty tarpeelliseksi tehdä jaksottelua. Tavaraliikenteen kasteluissa. Kaikkiin profiilikuvauksiin tuotiin mukaan tavaraliikenne, jotta sen 4. Rovaniemi – Vikajärvi Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajan- määrä vaihtelee jaksoittain huomattavasti, mutta keskeiset palvelutasotekijät ovat rooli ei jää taustalle, vaikka jaksottelu tehtiin ainoastaan henkilöliikenteen perus- liikenteen jakso LÄHESTYMISJAKSO 3 000-5 000 ajon./vrk / 100 (60) km/h yhtenäiset koko tarkasteluvälillä teella. - Irtotavaroiden kuljetukset mm. raakapuu- ja mineraalikuljetukset korostuvat Koko yhteysvälillä korostuvat turvallisuus ja ennakoitavuus. Myös hallittavuus on Poikittais- ja paikallisliikennejaksoilla korostuvat sekä valtatien 4 ulkopuolelta - Vikajärven kohdalla yhtyvät 4- ja 82-tien liikennevirrat koko yhteysväliä koskeva palvelutasotekijä, mutta sillä on huomattavasti vähäi- tulevat liikennevirrat että lyhytmatkainen asiointi- ja työmatkaliikenne. Asiointi- ja - Asiointi-, ostos- ja vapaa-ajanliikenne sempi merkitys kuin turvallisuudella ja ennakoitavuudella. Osittain hallittavuus on pendelöintijaksoilla korostuu seudullinen työ-, ostos- ja asiointiliikenne. Vapaa- - Bussiyhteydet (Sodankylän ja Kemijärven sisällä myös ennakoitavuudessa, koska hyvä hallittavuus (matkan aikana saata- ajan liikenteen jaksoilla korostuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin ajoittuvat vuorot yhdistyvät tällä välillä) van informaation pohjalta tehtävät ratkaisut) parantaa myös ennakoitavuutta mökki- ja lomamatkat. Pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jaksolla näkyvät sel- 5. Vikajärvi – Sodankylä Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso vähentämällä tarvetta varautua viivästyksiin. keästi sekä päivittäisen työmatkaliikenteen että lomaliikenteen tuomat ajalliset 1 300-1 800 ajon./vrk / 100 (80) km/h vaihtelut. MAASEUTUJAKSO - Vapaa-aika: mökki- ja matkailuliikenne - Tavaraliikenne (irtotavaroiden kuljetukset Kuva 7. Valtatien jaksot mm. raakapuu, kaivoskuljetukset korostuvat) - Asiointi- ja ostosmatkat

6. Sodankylän keskusta Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso (1) Keminmaa-Muurola (2) Muurola-Rovaniemi (3) Rovaniemen keskusta (4) Rovaniemi-Vikajärvi (solmukohta)

(5) Vikajärvi-Sodankylä (6) Sodankylän kohta (7) Sodankylä-Ivalo KESKUSTAJAKSO 2 700-5 700 ajon./vrk / 50-60 km/h - Työmatkat ja asiointi - Poikittais- ja paikallisliikenne - Tavaraliikenne: raakapuu- ja kaivoskuljetukset, paikallisjakelu - Päättyvä/alkava liikenne, liikenteellinen solmukohta

7. Sodankylä – Ivalo Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso 1 000-2 300 ajon./vrk / 100 (80-60) km/h MAASEUTUJAKSO - Asiointi-, ostos- ja vapaa-ajanliikenne - Mökki- ja matkailuliikenne korostuvat - Matkailuliikenteen kausivaihtelut suuret - Tavaraliikenteessä puutavarakuljetukset korostuvat

6 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Käyttäjäryhmät Henkilöautoliikenne matkaryhmittäin ajon/vrk Valtatien käyttäjäryhmistä ja liikenteen suuntautumisesta tehtiin henkilöliikenne- tutkimusaineiston perusteella seuraavia havaintoja ja analyysejä: Tienkäyttäjät ja heidän tarpeet selvitettiin aiempien suunnitelmien ja selvitysten Suurin osa tarkastelujakson henkilöautoliikenteestä on vapaa-ajan matkoja, sekä erilaisten tutkimusten perusteella hyödyntäen myös rekisterilähteitä ja asi- mikä vastaa valtakunnallista matkasuoritteen jakaumaa. antuntija-arvioita. Tausta-aineistona toimivat Liikenneviraston Matka- ja kuljetus- Rovaniemen kohdalla korostuvat paikallisessa liikenteessä työmatkat ja ketjujen palvelutasoa koskevat selvitykset (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvi- asiointi. tyksiä 7/2012 sekä 45/2013). Keskeisenä lähtöaineistona hyödynnettiin Valta- Työ-, opiskelu- ja työasiamatkojen osuus on Sodankylän pohjoispuolella kunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia vuosilta 2010–2011. selvästi muuta jaksoa alhaisempi. Myös muulla jaksolla työ-, opiskelu- ja työasiamatkojen matkaryhmien osuus Tällä tarkasteluvälillä merkittäviä tienkäyttäjiä ja tienpidossa huomioitavia intres- jää valtakunnallista keskiarvoa pienemmäksi. siryhmiä ns. normitienkäyttäjien – asiointi- ja työmatkaliikenteen - lisäksi ovat Mökki- ja matkailu korostuvat matkan tarkoituksena Vikajärveltä pohjoiseen matkailijat, kaivos- ja puutavarakuljetusyritykset, porotalouden harjoittajat sekä jo keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä. tien kunnossapitäjät. Näiden tahojen nykyisiä ja tulevia tarpeita kartoitettiin työpa- jatyöskentelyn ja suunnattujen kyselyiden kautta. Ostos-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen prosentuaalinen osuus on eri osuuksilla suurin piirtein samansuuruinen noin 70 %. Rovaniemen kohdalla työ- ja opiske- Taulukko 2. Selvitystyön erityisiä intressiryhmiä ja tietolähteitä lumatkat nousevat toiseksi suurimmaksi matkaryhmäksi (lähes 20 %) mökki- ja matkailuliikenteen jäädessä kokonaisvolyymista alle 5 %:n. Muilla osuuksilla työ- Matkailu Kaivokset Metsäteollisuus Porotalous ja opiskelumatkojen osuus laskee portaittain alle 10 %:n ja mökki- ja matkailuliikenteen osuus nousee yli 10 %:n Rovaniemeltä etäännyttäessä. Kuva 8. Henkilöautoliikenne matkaryhmittäin: ajon./vrk Lapin liitto Lapin liitto Metsäyhtiöt Paliskunnat Henkilöautoliikenteen määrä ajoneuvoa vuorokaudessa ja prosenttiosuudet on Matkailuelinkeino Liikennevirasto Kuljetusyritykset Paliskuntain esitetty oheisissa kuvissa. yhdistys

Liikenneoperaattorit Kevitsan kaivos osuus %

Bussifirmat ja taksit Sakatin kaivos

Autovuokraamot Kuljetusyritykset

Käyttäjätarpeiden selvittämiseksi kutsuttiin tienkäyttäjiä ja intressiryhmiä mukaan osallistumaan suunnitteluprosessiin. Näin saatiin hyödynnettäväksi tärkeitä arjen havaintoja, varmistetaan suunnittelun ketteryys sekä vältetään itsestäänselvyyk- sien tutkimista. Menetelmällä päästään kiinni tarkemmin tarkasteluvälin operoin- nin logiikkaan henkilöliikenteen näkökulmasta ja kuvataan tarkasti loppukäyttäjän matkaketju, jota voidaan verrata esimerkiksi keskimääräiseen yhteysvälin liikku- jaan (liikennetutkimukset ja henkilöliikennetutkimus). Tavaraliikenteessä mukaan otettavan yrityksen/yritysten toimintatapaa ja volyymia valtatiehen 4 liittyen sy- vennettiin operatiivisilla ja taloudellisilla tiedoilla. Analysoitaessa toimenpiteiden vaikutuksia vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia myös kuljetus yritysten ja alan kattojärjestöjen edustajien kanssa. Ydinongelmat yksilöitiin ja niihin on esitetty kohdennetut ratkaisut, joita sovelletaan koko tarkasteluvälillä.

Käyttäjätarpeiden analyysi palvelumuotoilun keinoin on tässä selvityksessä kes- keisessä roolissa, koska se on menetelmä, jolla voidaan aiempaa tarkemmin tuoda uuden liikennepolitiikan mukaista lisäarvoa pelkän liikenteen kokonaismää- rän tutkimisen sijaan. Kuva 9. Henkilöautoliikenne matkaryhmittäin: osuus %

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 7

Henkilöautoliikenteen suuntautuminen

Rovaniemen pohjoispuolella (b) Yleisiä havaintoja pitkämatkaisen (> 100 km) henkilöautoliikenteen suuntautumi- Sodankylän pohjoispuolella (d) sesta: Rovaniemen pohjoispuolella valta- Sodankylän pohjoispuolella valta- Pitkämatkaista liikennettä on Rovaniemen ja Sodankylän kohtien ulkopuolel- tien pitkämatkaisesta henkilöautolii- tien pitkämatkaisesta henkilöauto- la noin 45-55 % liikenteestä. kenteestä: liikenteestä: Noin puolet liikenteestä on vähäliikenteisemmilläkin jaksoilla valtatiehen noin puolet on Rovaniemeltä noin puolet on Sodankylästä tukeutuvan maankäytön synnyttämää lyhytmatkaista liikennettä, joka ei aja alkavaa tai sinne päättyvää alkavaa tai sinne päättyvää Rovaniemen tai Sodankylän läpi.

Rovaniemen kohdalla pääosa liikenteestä on Rovaniemen sisäistä liikennet- liikenne jakautuu Vikajärven noin puolet suuntautuu Sodan- tä tai sinne päättyvää tai sieltä alkavaa liikennettä. kohdalla suunnilleen puoleksi kylän ja Rovaniemen välille Rovaniemen läpi valtatien 4 suunnassa ajavaa pitkämatkaista liikennettä on Kemijärven ja Sodankylän noin 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. suuntiin 80-90 % suuntautuu Ivaloon ja Koko tarkastelujakson läpi ajavaa liikennettä on arviolta alle 150 ajoneuvoa 10-20 % Inariin vuorokaudessa. 40-50 % suuntautuu Roi-

Sodankylä välille ja 10-20 % 4-tie on pääreitti etelään, 5-tie Oheisissa karttakuvissa on esitetty henkilöliikennetutkimustietoihin perustuen Sodankylän pohjoispuolelle myös tärkeä reitti Itä-Lappiin kuinka suuri osuus nuolella osoitetun kohdan pitkämatkaisesta henkilöautoliiken- teestä suuntautuu tieverkon eri osille. ”Haastattelupisteet” ovat kuvissa valtatiellä 4-tie on selkä pääreitti etelään 4 Rovaniemen eteläpuolella (a), Rovaniemen pohjoispuolella (b), Sodankylän eteläpuolella (c) ja Sodankylän pohjoispuolella (d).

Kuva 10 b Kuva 10 d Kuvat 10 a-d. Pitkämatkaisen henkilöautoliikenteen suuntautuminen tieverkolla

Rovaniemen eteläpuolella (a) Sodankylän eteläpuolella (c)

Rovaniemen eteläpuolella valtatien Sodankylän eteläpuolella valtatien pitkämatkaisesta henkilöautoliiken- pitkämatkaisesta henkilöautoliiken- teestä: teestä: pääosa on Rovaniemeltä alka- pääosa on Sodankylän ja Ro- vaa tai sinne päättyvää vaniemen välistä liikennettä

80-90 % suuntautuu Kemin- 30-40 % suuntautuu Sodanky- maahan ja noin 70 % Oulun län pohjoispuolelle seudulle 40-50 % suuntautuu Rovanie- 4-tie on pääkulkuväylä Rova- meltä etelään niemeltä etelään ja Oulun seu- dulta pohjoiseen 4-tie on pääreitti etelään

Oulun eteläpuolella liikenne suuntautuu usealle pääväylälle 4-tien ollessa sielläkin pääreitti

Kuva 11. Rovaniemen läpi valtatien 4 suunnassa ajavaa pitkämatkaista liiken- Kuva 10 a Kuva 10 c nettä on noin 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvaote, Livin keli- ja sääkamera

8 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Alueen kuljetukset painottuvat tieliikenteeseen. Rautatieyhteydet ja -palvelut normaalia raskaammat (84-100 tn) puutavara-autot, jotka tuovat omat haasteen- Kuljetukset eivät kaikilta osin vastaa tarpeita. Lentoliikenneyhteyksiä ei tavaraliikenteessä sa tien päällysteen ja rakenteen kunnossapidolle sekä puutavaralogistiikan kehit- käytännössä ole. Rautatiekuljetukset ovat lähinnä raakapuukuljetuksia. Kuljetuk- Kuljetusten analyysissä on hyödynnetty alla olevaa ryhmittelyä, joka on muodos- sista valtaosa on vähittäiskaupan, metalli-, kemian-, kaivos- ja metsäteollisuuden tämiselle alueella. tettu Liikenneviraston pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasotyössä. Kuhun- raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. Tulevaisuudessa erityisesti kaivosteollisuuden kehittyminen on kuljetusmäärien kasvun kannalta ratkaiseva tekijä. kin ryhmään kuuluvien tavaralajien lisäksi taulukossa on esitetty ryhmän kannalta Sodankylän pohjoispuolella sijaitsevan Kevitsan kaivoksen malmirikaste kuljete- keskeiset palvelutasotekijät. Raskas liikenne on jaettu kuljetusryhmiin kunkin taan valtatietä 4 Sodankylän ja Rovaniemen kautta Kemiin ja Ouluun. Vuonna Puutavarakuljetukset suuntautuvat valtatietä 4 Sodankylän suunnasta Rovanie- tiejakson liikenteen suuntautumisen ja maakuntien välisten kuljetusten tavaralaji- 2013 uutisoitiin Kevitsasta Perämeren satamiin kuljetettavan 200 000 tonnia melle, jossa ne siirretään ratapihalla olevassa puutavaraterminaalissa junaan. kohtaisten tietojen perusteella. kupari- ja nikkelirikastetta eli noin 20-30 malmirekkaa päivässä. Vuonna 2014 Rovaniemeltä etelään ei juurikaan kuljeteta puutavaraa valtatietä pitkin. Rova- Kevitsa on nostanut tuotantoaan ja kuljetusmäärä on nykyään 50-60 rekkaa päi- niemen puutavaraterminaali on ahtaassa paikassa ja siirto uuteen paikkaan on Tarkastelujaksoilla Rovaniemen kaupunkialueen ulkopuolella raskas liikenne on vässä. Kuljetusmäärän Kevitsasta arvioidaan lähivuosina edelleen kasvavan. mietinnässä. Kemijärvelle valmistuva uusi puutavaraterminaali kerää Itä-Lapin pääosin pitkämatkaista liikennettä, Rovaniemen kohdalla on myös paikallisia puutavarat junaan vähentäen näin osaltaan Rovaniemelle kuljetettavan puutava- kuljetuksia. Rovaniemen eteläpuolella korostuvat päivittäis- ja kulutustavaroiden Valtatie 4 kuuluu koko tarkasteluvälillä Keminmaasta Ivaloon saakka SEKV- eli ran määrää. Vuositasolla puutavaraa saapuu pohjoisesta valtatietä Rovaniemelle kuljetukset, Rovaniemen itä- ja pohjoispuolella Irtotavaroiden kuljetukset (sisältä- Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon, jolla on mahdollista kuljettaa kooltaan noin 450 000 tonnia eli noin 30-40 rekkaa päivässä. Kuljetusmäärien arvioidaan en mm. raakapuu- ja mineraalikuljetukset). 7x7x40 m (leveys x korkeus x pituus) kokoisia kuljetuksia. Satamista tai tuotanto- pysyvän lähivuosina vähintään tuolla tasolla. Tulevaisuudessa tielle ovat tulossa laitoksista Lapin kaivoksille menevät raskaat ja suuret laitos- ja ajoneuvokuljetuk-

set sekä tuulivoimapuistoihin suuntaavat turbiinikuljetukset ovatkin nykyään tuttu Taulukko 3. Kuljetusryhmät näky valtatiellä 4. Erikoiskuljetusten kannalta haastavimmat kohdat reitillä ovat Irtotavarat Massatuotteet Kulutus-, arvoja investointitavarat Tuoretuotteet Vaaralliset aineet Sodankylän ja Rovaniemen keskustakohdat. Valtatien kapeus tuo paikoitellen Raakapuu Paperi ja sellu Elintarvikkeet (säilyvät) Vihannekset Palavat nesteet omat haasteensa kohtaamistilanteissa. Rikasteet Sahatavara Vaatteet hedelmät Kaasut Mineraalit Metallit Huonekalut Irtomaito Hapot Kivihiili Muovit Koneet ja laitteet Maitotuotteet Räjähteet Maa-ainekset Rakennuslevyt Komponentit kala ja liha Raakaöljy Villat Elementit Leipomotuotteet Einekset Palvelutasotekijät Kustannustehokkuus Täsmällisyys Täsmällisyys Pilaantumattomuus Turvallisuus Täsmällisyys Kustannustehokkuus Vaurioitumattomuus Täsmällisyys Täsmällisyys Vaurioitumattomuus Kustannustehokkuus Kustannustehokkuus Kustannustehokkuus Kuljetusvarmuus (erikoiskuljetukset)

osuus %

Kuva 13. Raskas liikenne kuljetusryhmittäin (prosenttiosuus %) Kuva 14. Kuljetusmäärät tie- ja rataverkolla Kuva 12. Raskas liikenne kuljetusryhmittäin (ajoneuvoa vuorokaudessa)

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 9

Pitkämatkaisten kuljetusten suuntautuminen

Rovaniemen pohjoispuolella (b) Sodankylän pohjoispuolella (d) Yleisiä havaintoja pitkämatkaisten (> 100 km) kuljetusten suuntautumisesta: Rovaniemen kohta jakaa tarkastelujakson raskasta liikennettä – valtatietä 4 Rovaniemen pohjoispuolella valtatien Sodankylän pohjoispuolella valtatien sekä Rovaniemen etelä- että pohjoispuolella käyttävästä liikenteestä yli puo- pitkämatkaisista kuljetuksista: pitkämatkaisista kuljetuksista: let päättyy Rovaniemelle.

Rovaniemen eteläpuolella liikenne on selvemmin valtakunnallista liikennettä. noin puolet on Rovaniemeltä 30-40 % on Rovaniemeltä Liikenteestä yli 20 % suuntautuu Jyväskylän eteläpuolelle ja n. 15 % pää- alkavaa tai sinne päättyvää alkavaa tai sinne päättyvää kaupunkiseudulle asti.

Rovaniemen pohjoispuolen liikenne jää pääosin Lapin ja Pohjois-Suomen liikenne jakautuu Vikajärven 10-20 % suuntautuu Kemijär- alueelle. kohdalla; Sodankylään 70-80 velle Koko tarkastelujakson läpi ajavaa liikennettä on arviolta alle 50 ajoneuvoa % ja Kemijärvelle 20-30 % vuorokaudessa. 80-90 % suuntautuu Ivaloon Tarkastelussa ei ole mukana kansainvälinen liikenne, jota voidaan rajanyli- 10-20 % suuntautuu Sodanky- tyspaikkojen liikennemäärätietojen perusteella arvioida olevan selvästi alle län pohjoispuolelle 30-40 % suuntautuu Rova- 50 ajon/vrk. niemeltä etelään ja 20-30 % 40-50 % suuntautuu Rovanie- Oulun seudulle Oheisissa karttakuvissa on esitetty kuinka suuri osuus nuolella osoitetun kohdan meltä etelään ja Oulun seudul- pitkämatkaisista kuljetuksista suuntautuu tieverkon eri osille. ”Haastattelupisteet” le 10-20 % 4-tie pääreitti Oulun seudulle ovat kuvissa valtatiellä 4 Rovaniemen eteläpuolella (a), Rovaniemen pohjoispuolella (b), Sodankylän eteläpuolella (c) ja Sodankylän pohjoispuolella (d). 4-tie pääreitti Oulun seudulle Kuva 15 b Kuva 15 d Kuvat 15 a-d. Pitkämatkaisten kuljetusten suuntautuminen tieverkolla

Kuljetukset ovat pääasiassa pohjois-eteläsuuntaisia. Tulevaisuudessa itä- länsisuuntaisten yhteyksien kuljetusmäärien ennakoidaan kasvavan. Tällä hetkel- lä itä-länsisuuntaiset tieyhteydet ovat monilta osin puutteellisia. Kilpailun jatkuva Rovaniemen eteläpuolella (a) Sodankylän eteläpuolella (c) kiristyminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen ovat kuljetusten kannalta avainase- massa. Haasteena ovat kuitenkin ohuet tavaravirrat, sijainti etäällä markkinoista Rovaniemen eteläpuolella valtatien Sodankylän eteläpuolella valtatien sekä kasvavat kuljetuskustannukset. pitkämatkaisista kuljetuksista: pitkämatkaisista kuljetuksista:

Logistiikkapalvelut ovat alueella yleisesti ottaen hyviä, mutta tulevaisuudessa pääosa on Rovaniemeltä alka- pääosa on Sodankylästä alka- toimijoiden eläköityminen ja uuden, osaavan työvoiman löytäminen on haaste. vaa tai sinne päättyvää vaa tai sinne päättyvää Lähialueilla ei ole alan koulutusta riittävästi. Kansainvälisten liikenneyhteyksien tarve (Venäjä, muu Barents, Aasia) on kasvamassa alueiden talouden ja elinkei- 70-80 % suuntautuu Oulun 40-50 % kuljetuksista on So- noelämän myönteisen kehityksen myötä. Uudet kuljetusreitit (Koillisväylä) tulevat seudulle, joista 20-30 % jatkaa dankylän ja Rovaniemen väli- tulevaisuudessa vaikuttamaan kaivosteollisuuden ohella alueen kuljetusten suun- kohti Jyväskylää ja 15 % pää- siä tautumiseen merkittävästi. Aikajänne voi olla kuitenkin erittäin pitkä. kaupunkiseudulle asti 20-30 % suuntautuu Sodanky- 4-tie on pääkuljetusväylä Rova- län pohjoispuolelle niemeltä etelään ja Oulun seu- dulta pohjoiseen 40-50 % suuntautuu Rovanie- meltä etelään ja Oulun seudul- Oulun eteläpuolella kuljetukset le < 10 %

jakaantuvat usealle pääväylälle 4-tien ollessa selkeä pääreitti 4-tie pääreitti Oulun seudulle Kuva 15 a Kuva 15 c

10 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

aan. Liikenteen määrä vaihtelee ja vaikuttaa esimerkiksi väylän ominaisuuksiin, jaksojen tekninen tavoitetila saattaa olla erilainen. Samoin myös jaksojen sisällä Palvelutasotavoitteet mutta palvelutasotavoitteet ovat käytännössä riippumattomia liikennemäärästä. saattavat liikennemäärien vaihtelut tuottaa erilaisia teknisiä vaatimuksia, vaikka palvelutasotavoitteet ovat samat. Tämän vuoksi esimerkiksi Muurolan eteläpuolella palvelutasotavoitteet ovat lii- Koko tarkasteluvälin palvelutasotavoitteet kenteen profiilin perusteella lähes vastaavia kuin Sodankylän eteläpuolella, mutta Taulukko 4. Yhteenveto palvelutasotavoitteista

Jakso Palvelutasotekijä Palvelutasotavoitteet Valtatien kehittämistavoitteet tulevat toisaalta kansainvälisten kuljetuskäytävien Kaikki jaksot (1-7) Turvallisuus Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset minimoidaan vaarantamatta kuljetusketjujen toimivuutta ja kehittämishaasteista ja toisaalta seudullisen ja paikallisen liikenteen kehittämis- Ennakoitavuus kustannustehokkuutta tavoitteisiin vastaamisesta. Turvallisuus-, ennakoitavuus- ja hallittavuustavoitteet Hallittavuus Turvallisuustaso on parempi kuin pääteillä keskimäärin koskevat koko yhteysväliä ja ne ovat johdettavissa yhteiskunnallisista tavoitteista Matka-ajan ennakoitavuus on hyvä kaikissa sääolosuhteissa ja yhteysvälin kansainvälisestä roolista. MAASEUTUJAKSOT Mukavuus, Tasainen raskaan liikenteen minimimatka-ajan mahdollistava ajonopeus Turvallisuustavoite on tieliikenteen osalta haastava verrattuna muihin liikenne- 1. Keminmaa-Muurola matka-aika Yhtenäinen, yllätyksetön ja miellyttävä liikenne-ympäristö 5. Vikajärvi – Sodankylä Ohitusmahdollisuuksia tasaisesti muotoihin. Nollatoleranssi on lähtökohtana, mutta nähtävissä olevilla resursseilla 7. Sodankylä – Ivalo Mahdollisuus taukoihin käytännössä mahdoton ilman, että liikennettä rajoitetaan taloudellisesti kestämät- tömällä tavalla. Tarkasteluvälillä on turvattava kuljetusten riittävä palvelutaso, LÄHESTYMISJAKSOT Matka-aika Nopeat työmatkat autolla ja linja-autolla ja lähimatkoilla < 10 km myös pyörällä mutta nopeustasoa ei nosteta turvallisuuden kustannuksella. Turvallisuuden 2. Muurola – Rovaniemi mukavuus Nopeustaso sovitettavissa liikenne- ja keliolo-suhteisiin osalta päädyttiin tavoitteeseen: ”Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset minimoi- 4. Rovaniemi - Vikajärvi Yhtenäinen, yllätyksetön ja miellyttävä liikenne-ympäristö daan vaarantamatta kuljetusketjujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta.” Ohitusmahdollisuuksia tasaisesti Tasainen raskaan liikenteen minimimatka-ajan mahdollistava ajonopeus

Ennakoitavuus on tärkein kuljetusten palvelutasotekijä, mikä on noussut koros- KESKUSTAJAKSOT Matka-aika Nopeat työmatkat autolla, pyörällä ja jalan sekä joukkoliikennettä käyttäen tuneesti esiin työn yhteydessä pidetyn vuorovaikutuksen yhteydessä. Myös pit- 3. Rovaniemen keskusta Nopeustaso sovitettavissa liikenne- ja keliolo-suhteisiin kämatkaisen liikenteen palvelutasotyössä ja muissa logistiikkaan liittyvissä tar- 6. Sodankylän keskusta Ruuhka-aikojen viivästykset ennakoitavissa kasteluissa ennakoitavuus on selkeästi tärkein kuljetusketjun palvelutasotekijä, Jakeluliikenne nopeaa ja toimitusvarmaa johon voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmää kehittämällä. Ennakoitavuus on Korkealuokkainen taukopaikka raskaalle liikenteelle ja matkailuautoille/-vaunuille keskeinen palvelutasotekijä myös työperäisillä henkilöliikennematkoilla, mutta (1) Keminmaa-Muurola (2) Muurola-Rovaniemi (3) Rovaniemen keskusta (4) Rovaniemi-Vikajärvi niiden osalta palvelutasovaatimus vaihtelee huomattavasti yhteysvälin eri osissa. (5) Vikajärvi-Sodankylä (6) Sodankylän kohta (7) Sodankylä-Ivalo (Kakslauttanen) Koko tarkasteluväliä koskeva ennakoitavuustavoite kirjattiin seuraavasti: ”Matka- ajan ennakoitavuus on hyvä kaikissa olosuhteissa.”

Yhteysvälin kehittämisen lähtökohtana ovat myös valtakunnalliset ympäristö- ja ilmastotavoitteet. Tämän työn painopisteenä on tarkastella pääosin valtatien kehittämistä ohjaavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Esimerkiksi ilmastotavoitteisiin vastaamisessa tehokkaat kulku- ja kuljetusmuotojen työnjakoon vaikuttavat tavoitteet tulee tuottaa osana valtakunnallista ja paikallista koko liikennejärjestel- mäkokonaisuutta koskevaa suunnittelua. Tarkemmat, esimerkiksi melua tai poh- javesiä koskevat tavoitteet määritetään ja otetaan huomioon tarkemmissa suunnitelmissa.

Alueelliset palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiston kiteytys: Valtatielle määritettiin jaksokohtaiset palvelutasotavoitteet seudullisen ja paikalli- • Liikenteellisen profiiliin vaatimusten mukainen, jaksoittain yhtenäisin periaattein toteutettu, laadukas ja turvallinen liikenneympäristö. Liikenneolosuhteet hyvät ja sen, lähinnä henkilöliikenteen pohjalta. Lähtökohtana pidettiin kriittiseksi tunniste- liikennekäyttäytyminen rauhallista. tun käyttäjäryhmän vaatimuksia, jotka täyttämällä voidaan vastata myös muiden • Pitkämatkaisessa liikenteessä matka-ajat hyvin ennakoitavissa ja häiriöt vähäisiä. Mahdollisuus taukoihin ja kalusto-/kuljettaja-/matkustajahuoltoon. vaatimuksiin. Lähtökohtana olivat jaksottelun yhteydessä määritetyt jaksokohtai- • Kuolemat ja vakavat loukkaantumiset minimoitu vaarantamatta kuljetusketjujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Turvallisuustaso parempi kuin pääteillä keski- set keskeiset palvelutasotekijät. määrin. • Kävely ja pyöräily tärkeässä roolissa kaupunkiseuduilla ja joukkoliikenteen solmupisteiden läheisyydessä. Jaksot luokiteltiin liikenteellisen profiilin perusteella karkeasti kolmeen erityyppi- • Kaivoskuljetusten tarpeisiin varauduttu seen jaksoon: maaseutujaksoon, keskustan lähestymisjaksoon ja keskustajaksoon. Kunkin jaksoluokan palvelutasotavoitteet vastaavat karkeasti ottaen toisi-

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 11

ten ohituspaikkojen puute. Muurolan ja Hirvaan kohdilla on vahva ristiriita paikal- kenteessä huomattava osuus on pohjoisesta tulevia puutavarakuljetuksia matkal- Palvelutasoanalyysi lisen liikenteen tarpeissa suhteessa läpikulkevaan liikenteeseen. Jakson onnet- la Rovaniemen terminaaliin junakyytiin lastattavaksi. Ongelmina ovat tien kapeus tomuustiheys ja –aste on suurempi kuin pääteillä keskimäärin. Liittymätiheys koko välillä, rakenneongelmat (paikoitellen), ohituspaikkojen puute (paljon sulku- ylittää suositusarvot. Liittymät ovat tyypiltään avoimia tasoliittymiä. viivalla merkittyjä näkemäkatveita), suurempi poro-onnettomuusriski, yksityistie- Yleistä liittymien määrä (paikoitellen) ja pääliittymien kääntymiskaistojen / väistötilan Jakso 3: Rovaniemen keskustan kohta (Napapiirille saakka) puuttuminen. Jakson onnettomuustiheys ja –aste suurempi kuin pääteillä kes- Palvelutasoanalyysissä arvioidaan liikenteellisen palvelutason nykytilaa ja ennus- kimäärin. teiden mukaista kehitystä suhteessa tavoitteisiin. Erot asetettuihin tavoitteisiin Rovaniemen keskustan kohdalla ongelmana valtatiellä on ollut kysyntään nähden nähden kuvaavat puutteita tai ongelmia. Erot voivat olla myös ”positiivisia” eli riittämätön välityskyky. Liikennemäärä on 14 000 – 22 000 ajoneuvoa vuorokau- Jakso 5: Vikajärvi - Sodankylä palvelutaso voi jo nykytilassa ylittää määritetyt tavoitteet. dessa. Työmatkat ja päivittäisasiointi on isossa roolissa liikkumisessa ja näkyy selkeinä aamu- ja iltahuippuina liikenneseurannassa. Valtatietä osalla matkaa Napapiiriltä pohjoiseen mentäessä liikenne jakautuu Vikajärvellä Sodankylään Palvelutasoanalyysissä käytettiin pohjana tarkasteluvälin jaksottelua, jaksokoh- käyttävän poikittais- ja paikallisliikenteen määrä on Rovaniemen kohdalla huo- menevään valtatien 4 ja Kemijärvelle menevän kantatien 82 kesken. Ympäristö taista käyttäjäryhmäanalyysiä, keskeisiä palvelutasotekijöitä ja -tavoitteita. Palve- mattava. Läpikulkevaa pitkämatkaista henkilöautoliikennettä on vain noin 750 on maaseutumainen. Liikennemäärä välillä on 1 300-1 800 ajoneuvoa/vrk. Nope- lutason määrittämisessä hyödynnettiin nykytila-analyysin yhteydessä tehdyt ai- ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeustaso on jouduttu sovittamaan ympäristöön, usrajoitus valtatiellä on 100 km/h ja kylien kohdilla 80 km/h sekä Vikajärven kylän neistoanalyysit sekä vuorovaikutuksen kautta saadut tiedot ongelmatilanteista ja kun pääliittymät ovat olleet valo-ohjatut pakottaen liikenteen pysähtymään vaikut- kohdalla 60 km/h. Asiointi- ja ostosmatkat ovat pääroolissa. Mökki- ja matkailulii- –kohdista. taen ajonopeuksiin, matka-aikaan, ennakoitavuuteen sekä liikennemelun ja pääs- kenteen osuus keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä on iso. Tavaraliiken- töjen määrään. Tilanne on parantumassa oleellisesti, kun käynnissä olevien ra- teessä huomattava osuus on pohjoisesta tulevia puutavarakuljetuksia matkalla kennustöiden myötä liittymiä parannetaan ja valtatielle jää enää vain yksi valoliit- Rovaniemen terminaaliin junakyytiin lastattavaksi. Kaivoskuljetukset ovat jo ny- Nykyisen tien ominaisuudet tymä. kyisellään merkittävä kuljetusryhmä. Puutteina ja ongelmina ovat ohituspaikkojen puute (välillä Alanampa-Käyrämö), tien rakenne ja päällysteongelmat, tien kape- Jakso 1: Keminmaa – Muurola Rovaniemi on liikenteellinen solmukohta ja logistinen keskus seudulla ollen tava- us (välillä Vikajärvi-Vuojärvi) ja keskimääräistä selvästi suurempi poro- raliikenteen alku- ja päätepiste. Raskaan liikenteen osuus on 10 % ja osuuden onnettomuusriski. Sodankylästä etelään päin lähdettäessä ei ole kevyen liiken- Tarkasteluosuuden eteläpää eli Keminmaa-Muurola –väli on maaseutumainen ennustetaan kasvavan puu- ja kaivosteollisuuden kuljetusten myötä. Liikenteelli- teen väylää. Onnettomuusaste on suurempi kuin pääteillä keskimäärin. tiejakso, jossa valtatie 4 kulkee Kemijoen varressa pääosin rakennetussa ympä- set ongelmat ovat aiemmin rajoittaneet ja jopa estäneet maankäytön kehittämi- ristössä. Asutus on kylien välillä nauhamaista tienvarsiasutusta. Henkilöliiken- sen osayleiskaavassa esitetysti kaupunkirakennetta tiivistäen, mutta ongelmat Jakso 6: Sodankylän keskustan kohta teestä vapaa-ajanliikenne on merkittävää. Tavaraliikenteen kuljetuksissa päivit- vähenevät oleellisesti nyt käynnissä olevan tierakentamishankkeen kautta, jossa täis- ja kulutustavaroiden osuus korostuvat. Keskimääräinen vuorokausiliikenne mm. liittymiä muutetaan eritasoliittymiksi ja poikittaisliikenteelle rakennetaan Valtatien liikennemäärä vilkkaimmalla keskustajaksolla on 5 800 ajoneuvoa/vrk. vuonna 2013 oli noin 3 100 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita noin 410 autoa/vrk vaihtoehtoisia valtatien kanssa eri tasossa risteäviä kulkureittejä. Nopeustaso jää selkeästi alle valtatieluokkaisten teiden suositusten, sillä keskus- (13,7 %). Valtatien nykyinen poikkileikkaus on Louen ja Muurolan välillä 8/7 m tan läpi menevä väylä on toteutettu ympäristön ehdoilla ja nopeusrajoitus on 50- jääden alle tavoitteen (10/7 m). Nopeusrajoitus on 80-100 km/h eli osin alle ta- Rovaniemeltä pohjoiseen lähdettäessä valtatie on Ounasjoen sillalta Saarenky- 60 km/h. Pääliittymät ovat valo-ohjattuja (2 kpl) tai kiertoliittymiä (2 kpl). Alueella voitteen (100 km/h). Ongelmina ja puutteina ovat tien kapeus em. välillä, tiegeo- lään saakka 2-ajoratainen (2+2 –kaistainen) tie, jossa se kaventuu ennen Norva- on paljon kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen väyliä on keskustajaksolla hyvin metriapuutteet (jyrkkiä mutkia, näkemäesteitä/notkelmia), tiheä asutus valtatien tien liittymää 1-ajorataiseksi valtatieksi jatkuen näin Napapiirille ja edelleen So- valtatien varressa, mutta valtatien ylitys on ohjattu tapahtuvaksi tasossa suojatei- varressa (paikoin paljon yksityistieliittymiä) ja turvallisten ohituspaikkojen puute. dankylää kohden. Liikennemäärä on 3 500-5 000 ajoneuvoa/vrk. Nopeusrajoitus tä pitkin. Alikulkukäytäviä ei ole toteutettu lähinnä tilanpuutteesta johtuen. So- on Ounasjoelta Lentokentäntielle saakka 100 km/h. Napapiirin alueella nopeusra- dankylään kaivattaisiin raskaan liikenteen ja matkailuliikenteen korkealuokkaista joitus on 80 km/h paitsi Lentokentäntien ja Napapiirin kohdilla, jossa on pistemäi- Jakso 2: Muurola - Rovaniemi taukopaikkaa. Alkaneiden kaivoskuljetusten myötä raskas ohikulkuliikenne on nen 60 km/h rajoitus. Norvatien liittymä valtatiellä sijoittuu vaarallisesti jyrkän lisääntyvässä määrin paikallisen muun liikenteen ja asutuksen lomassa. Kuljetus- mäen alaosaan ja on myös maankäytön kehittämisen kannalta huonossa paikas- Muurola-Rovaniemi (Alakorkalo) –väli on liikennetyypiltään ns. keskustan lähes- ten lisääntymisen myötä melu, tärinä ja päästöt keskustassa kasvavat. sa. Lentokentäntien liittymä on nelihaarainen ja onnettomuusaltis. Napapiirin tymisjakso, jossa henkilöliikenteessä vapaa-ajan matkojen ohella päivittäiset tasoliittymät ovat ylileveitä ja jäsentymättömiä. Napapiirillä matkailuliikennettä on työmatkat ja asiointiliikenne korostuvat. Tavaraliikenteen kuljetuksissa päivittäis- Jakso 7: Sodankylä – Kakslauttanen (Ivalo) paljon ja kohteessa poikkeavien ajoneuvojen määrä on suuri, joukossa paljon ja kulutustavaroiden osuus on merkittävä. Tienvarsiasutus on selvästi tiheämpää linja-autoja ja tavarakuljetuksia. Turistit parveilevat isoina laumoina katuverkolla kuin Muurolan eteläpuolisella jaksolla. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuon- Sodankylästä pohjoiseen tieympäristö muuttuu jälleen maaseutumaiseksi. Lii- ja myös valtatiellä. na 2013 oli noin 4 200-6 000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaita noin 450-550 au- kennemäärä on Sodankylän läheisyydessä vielä 2 000-3 000 ajoneuvoa/vrk, toa/vrk (8-9 %). Valtatien 4 nykyinen poikkileikkaus on Muurolan ja Valajaskos- mutta asettuu sitten 1 100-1 200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nopeusrajoitus on ken liittymän välillä 8/7 m jääden alle tavoitteen 10/7 m. Nopeusrajoitus on tällä Jakso 4: Rovaniemi (Napapiiri) - Vikajärvi matkaosuuksilla 100 km/h ja kylien kohdilla 80 km/h. Vuotson läpi ajettaessa osuudella jouduttu sopeuttamaan ympäristöön nopeustason jäädessä paikoin nopeusrajoitus on 60 km/h. Ostos- ja asiointimatkat sekä matkailuliikenne kuvaa- selkeästi alle tavoitteen. Nopeusrajoitus on Muurolassa 50-60 km/h ja muulla Napapiiri-Vikajärvi –osuuus on tietyypiltään ns. keskustan lähestymisjaksoa, vat hyvin pääasiallista matkojen tarkoitusta. Kaivoskuljetukset Kevitsasta etelään osuudella 80 km/h. jossa henkilöliikenteessä korostuvat asiointi-, ostos- ja vapaa-ajanliikenne. Lii- päin näkyvät osuuden alkuosalla. Puutteina ja ongelmina ovat tien rakenne ja kennemäärä on noin 3 500 ajoneuvoa/vrk. Vikajärven kohdalla tien luonne muut- päällysteongelmat (paikoin), tien kapeus (osalla matkaa) ja keskimääräistä sel- Ongelmina ja puutteina ovat tien kapeus em. välillä, geometriapuutteet, alhainen tuu ja alkaa maaseutumainen osuus. Mökkiliikennettä on myös suhteellisen pal- västi suurempi poro-onnettomuusriski. Onnettomuusaste on suurempi kuin pää- nopeustaso, tiheä asutus valtatien varressa (paljon yksityistieliittymiä) ja turvallis- jon. Liikenteen kausivaihtelu on suurta, etenkin hiihtosesongin aikaan. Tavaralii- teillä keskimäärin.

12 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Toimivuus Liikennemäärät ja niiden kehitys Liikenteen automaattisista mittauspisteistä (LAM) saadun liikenteen kausivaihte- Valtatien 4 toimivuus on maltillisista liikennemääristä johtuen pääasiassa hyvä, Liikennemäärä on tarkasteluosuudella kohtuullisen samanlainen Rovaniemen lutiedon mukaan erot liikenteen koostumuksessa näkyvät selvästi (ks. kuva 17): vaikka erityisesti Koivun ja Niskanperän välillä sujuvuutta, ajomukavuutta ja en- kaupunkiseutua lukuun ottamatta. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne Rovaniemen kohdalla liikenteen kausivaihtelu on hyvin vähäistä ja normaalin nakoitavuutta heikentävät lukuisat valtatielle tulevat suorat tontti- ja yksityistieliit- vaihtelee maaseutujaksoilla tyypillisesti 1 100 – 4 200 ajoneuvon välillä. Rova- arkipäivän liikenne vuodenajasta riippumatta edustaa hyvin vuoden keski- tymät. Ohitusmahdollisuuksia heikentävät lisäksi em. välillä olevat tasaisin välein niemen keskustan kohdalla liikennemäärä kohoaa 14 000 - 22 000 ajon/vrk ja määräistä vuorokausiliikennettä. esiintyvät pystygeometrian puutteet. Ohitusmahdollisuudet ovat verrattain heikot Sodankylän keskustan kohdalla noin 6 000 ajon/vrk. Pienimmillään liikennemää- Rovaniemen ja Ivalon välillä korostuu matkailuliikenteen voimakas kausivaih- myös Alanamman ja Käyrämön välillä, jossa on erittäin runsaasti pitkiä ohituskiel- rät ovat Sodankylän ja Vuotson välillä (noin 1 100 ajoneuvoa/vrk). telu liikennemäärien ollessa jopa kaksinkertaisia keskimääräiseen verrattuna toalueita pystytasauksen puutteellisista näkemistä johtuen. Välillä Napapiiri- ja jopa viisinkertaisia vuoden hiljaisimpaan ajankohtaan verrattuna. Lampela on myös pitkä ohituskelvoton osuus tien mutkaisuudesta johtuen. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee valtateille tyypillisellä vaihteluvälillä 10-15 %. Keminmaan ja Rovaniemen välillä maaseutu- ja lähestymisjaksoilla näkyy Käyrämön kohdalla raskaan liikenteen osuus nousee hetkellisesti 19 %:iin, kun jonkin verran loma-aikojen liikenteen kausivaihtelu, mutta ei niin voimakkaas- Ennakoitavassa matka-ajassa katsotaan olevan ongelmia, jos valtatien nykyinen muuta liikennettä on vähemmän. ti kuin vähäliikenteisellä Rovaniemen pohjoispuolisella osuudella. Vuoden nopeusrajoitus ei vastaa asetettua tavoitetasoa tai tien kapasiteettiongelmien hiljaisimman ja vilkkaimman liikennemäärän ero suhteessa vuoden keski- vuoksi ei voida ajaa nopeusrajoituksen mahdollistamaa maksiminopeutta. Koko Valtatie 4 välillä Keminmaa – Rovaniemi – Vikajärvi kuuluu Lapin vilkkaimpiin määräiseen liikenteeseen vaihtelee välillä -10…+10 %. yhteysvälillä on eräänä keskeisenä tavoitteena raskaan liikenteen matka-ajan tieosuuksiin heti rannikolla kulkevan Oulu-Tornio tieyhteyden jälkeen. Koko maan ennustettavuuden parantaminen ja minimointi, millä vaikutetaan suoraan kulje- mittakaavassa valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä jää kaupun- Liikennemäärien kasvu viimeisten viiden vuoden aikana valtatiellä 4 on ollut koh- tusten kustannustehokkuuteen. Karkeasti ottaen kaikki alle 80 km/h nopeusrajoi- kiseutuja lukuun ottamatta selkeästi alle valtateiden keskiarvon (noin 6 000 ajo- tuullisen maltillista lukuun ottamatta Rovaniemen keskustan kohtaa, jossa kau- tukset ovat palvelutasopuutteita. Selkeimmät matka-aikaan liittyvät palvelu- neuvoa/vrk). Lapissa valtateiden keskimääräinen liikennemäärä on noin 1 850 pungin kehittyminen ja maankäytön lisääntyminen näkyvät muita alueita sel- tasopuutteet ovat kaupunkien keskustajaksoilla sekä tiheään asutulla välillä Koi- ajoneuvoa/vrk. vemmin voimakkaana liikenteen kasvuna. vu-Niskanperä. Liikennemäärät ovat kehittyneet aikavälillä 2009-2013 seuraavasti (kuvassa xx esitetyt LAM-pisteet vasemmalta oikealle): Jaksolla 1 (Keminmaa-Muurola) Tervolassa +3,6 %/5v Kuva 16. Valtatien liikenteellinen profiili, liikennemäärät ja –ennuste vuonna 2030 Jaksolla 2 (Muurola-Rovaniemi) Niskanperällä +1,9 %/5v Jaksolla 3 Rovaniemen keskustassa +10,6 %/5v Jaksolla 4 (Rovaniemi-Vikajärvi) Olkkajärvellä +5,3 %/5v Jaksolla 5 (Vikajärvi-Sodankylä) Torvisessa +6,2 %/5v Jaksolla 7 (Sodankylä-Ivalo) Petkulassa (Kevitsan kaivostien liittymän pohjoispuolella) +4,3 %/5v

Liikennemäärien kehitys ei ole ollut tasaista, vaan muutosta on tapahtunut vuosien 2011 ja 2012 välillä myös vähenevään suuntaan kaikkialla muualla paitsi Ro- vaniemen keskustan kohdalla. Liikennemäärien muutoksiin vaikuttavat oleellisesti myös ihmisten taloudellinen tilanne ja työllisyysaste. Myös polttoaineen pidem- piaikaisella hinnanmuutoksella voi olla jonkinasteisia hetkittäisiä vaikutuksia ihmisten kulkumuotovalintaan ja matkantekoon yleensäkin. Valtatien 4 liikenne- määrät ja –ennuste vuodelle 2030 on esitetty oheisessa kuvassa. Liikenne- ennustetta on käsitelty tarkemmin raportin kohdassa Maankäyttö ja liikenne- ennuste.

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 13

LIIKENTEEN AUTOMAATTISTEN MITTAUSPISTEIDEN SIJAINTI TARKASTELUVÄLILLÄ Kuva X. Liikenteen tunti- ja kausivaihtelut tarkasteluvälin eri osissa LAM 1401 = Liikenteen automaattinen laskentapiste numero 1401 Tervolassa LAM 1401 Tervola LAM 1451 Alakorkalo LAM 1450 Revontuli LAM 1424 Olkkajärvi LAM 1448 Torvinen LAM 1449 Yläpostojoki KVL 3475 ajon./vrk, raskas 12 % KVL 6037 ajon./vrk, raskas 9 % KVL 16426 ajon./vrk, raskos 5 % KVL 3384 ajon./vrk, raskos 10 % KVL 1554 ajon./vrk, raskos 13 % KVL 1058 ajon/vrk, raskos 13 %

Kuva 17. Liikenteen kausivaihtelukertoimet, viikonpäivävaihtelut ja liikenteen kehitys LAM-pisteissä v. 2009-2013

14 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Liikenneturvallisuus Turvallisuustarkastelussa otettiin huomioon onnettomuusanalyysin ohella sidos- Kävely ja pyöräily ryhmätilaisuuksissa ja käyttäjävuorovaikutuksen yhteydessä esiin nousseet tur- Liikenneturvallisuusanalyysin lähtötietoina ovat poliisin tietoon tulleet onnetto- vallisuuden tunteeseen vaikuttavat puutteet. Onnettomuusanalyysissä vertailu- Valtatien 4 varressa on runsaasti kevyen liikenteen väyliä kylätaajamien, koulu- muudet vuosilta 2009-2013, joita tapahtui yhteensä 414 kpl (henkilövahinko- tasona käytettiin vastaavien tietyyppien valtakunnallista keskiarvoa. Onnetto- jen ja kuntakeskusten yhteydessä erityisesti Tervolan ja Rovaniemen välillä. onnettomuuksia 36 %). Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tarkaste- muusaste on koko välillä yli valtakunnallisen keskiarvon. Selkeimmät onnetto- Valtatien risteämiset on vilkkaimmissa kohdissa hoidettu alikulkujärjestelyin mm. lualueella tapahtunut keskimäärin 30 onn./vuosi ja omaisuusvahinkoon johtaneita muusriskialueet ovat Muurola-Olkkajärvi -väli (jaksot 2-4), Käyrämön eteläpuolel- Rovaniemen Hirvaan ja Niskanperän sekä Sodankylän Sattasen koulujen kohdal- onnettomuuksia keskimäärin 53 onn./vuosi. Kuolemaan johtaneita onnettomuuk- la (jakso 5), Vuojärven pohjoispuolella (jakso 5), Sodankylän pohjoisella sisään- la. Keminmaalla ei ole valtatien varressa kevyen liikenteen väylää eikä alikulkuja. sia on tapahtunut 8 kpl (keskimäärin 2,7 onn./vuosi), joissa on kuollut 11 ihmistä. tuloväylällä (jakso 6) ja Sattasen kohdalla (jakso 7). Henkilövahinkoihin johtanei- Kulkutarvetta valtatien 4 yli voi esiintyä Tornion puolella olevasta Ruottalan kylä- Henkilövahinko-onnettomuuksien määrässä trendi on hieman nouseva. Tarkaste- den onnettomuuksien osalta kolme selkeästi vaarallisinta kohdetta suunnittelu- taajamasta (200 asukasta), josta on suora ajoneuvoliikenteen yhteys (noin 6 km) lujakson pahin vuosi on ollut 2011, jolloin tapahtui kolme kuolemaan johtanutta ja alueella ovat Hirvaan kohta, Niskanperä ja Rovaniemen lentoaseman liittymä. Keminmaan keskustaan. 33 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Tervolassa valtatien 4 varrella sijaitsee Louen koulu, jonne on keskeisimmiltä Tyypillisimmät onnettomuuskuukaudet ovat loka-, marras- ja joulukuu sekä hel- Taulukko 6. Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2009-2013 asutuilta alueilta jalankulkijoille ja pyöräilijöille omat väylät tai valtatiestä erillään mikuu, joiden aikana tapahtuu suurin osa kaikista (47 %) ja henkilövahinkoon olevat rinnakkaistieyhteydet. Valtatien ylitystarvetta on, kun valtatien suuntainen johtaneista onnettomuuksista (46 %). Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kevyen liikenteen väylä vaihtuu puolelta toiselle. Alikulkua ei kylän kohdalla ole. 75 % on tapahtunut syys- ja talvikuukausien aikana. Yleisimmät onnettomuus- Koivussa on pitkästi rakennettua kevyen liikenteen väylää valtatien varrella. Kou- tyypit ovat yksittäisonnettomuudet (30 %) ja liittymäalueilla tapahtuneet onnetto- lua kylällä ei enää ole. Tervolan ja Rovaniemen kunnanrajan tuntumassa on muudet (27 %). Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 5 on ollut kohtaa- yhteyspuute, joka tällä hetkellä hoituu Korven lenkkitien (mt 19657) kautta. misonnettomuuksia ja yksi on ollut ohitusonnettomuus. Muurolasta on rakennettu Korven tien liittymästä lähtien yhtenäinen kevyen lii- Onnettomuuksissa osallisena olleiden ikäjakauma noudattelee tyypillistä valta- kenteen väylä Rovaniemelle saakka. Valtatien 4 varrella on tällä välillä kolme kunnallista ikäjakaumaa, jossa nuoret vasta ajokortin saaneet 18-23 -vuotiaat koulua, jotka sijaitsevat Muurolan keskustassa, Hirvaalla ja Niskanperällä. Lisäksi ovat selkeässä riskiryhmässä. Onnettomuuksissa osallisena olleista ajoneuvon Valajaskoskella on myös koulu, joka sijaitsee Kemijoen toisella puolella noin 3,5 kuljettajista 5 % oli ylittänyt rattijuopumusrajan. km etäisyydellä lähimmästä liittymästä valtatielle 4. Muurolan keskustassa valtatien risteäminen tapahtuu tasossa. Hirvaan kohdalla on kevyen liikenteen puo- lenvaihtopaikoilla alikulut. Myös Niskanperällä on valtatiellä alikulku. Taulukko 5. Onnettomuudet, onnettomuuksien vakavuusaste sekä onnettomuustiheydet ja -asteet tiejaksoittain vuosina 2009-2013 Rovaniemen keskustajaksolla jalankulun ja pyöräilyn kulkureitit ovat osaksi katuverkolla. Valtatien suuntainen kevyen liikenteen yhteys on katkeamaton Muuro- lasta Napapiirille asti. Valtatien risteämiset on hoidettu liikennevalo-ohjauksin tai Onnettomuudet sekä onnettomuuksissa kuolleet ja ali- ja ylikulkujärjestelyin. Pituus ja liikenne Onnettomuustiheydet ja -asteet Tiejakso loukkaantuneet vuosina 2009-2013 Pituus KVL Kaikki Kuolemaan Loukkaan- Henkilö- Kuolleet Loukkaan- Henkilövahinkoon Kuolemaan johtaneet Vikajärvellä on kyläkeskuksen kohdalla lyhyellä matkalla kevyen liikenteen väylä (km) v. 2013 onn. johtaneet tumiseen vahinkoon tuneet johtaneet onn. onn. molemmin puolin valtatietä. Vikajärveltä pohjoiseen väylää on rakennettu noin (ajon./vrk) onn. johtaneet johtaneet Tiheys Aste Tiheys Aste 3,5 km. Kevyen liikenteen väylästö kattaa Vikajärvellä kyläasutuksen alueen onn. onn. (onn./ (onn./100 milj. (onn./ (onn./100 milj. lähes kokonaan. Vikajärvellä on koulu, jonka yhteydessä ei ole alikulkua. 100 km/v) ajon.km/v) 100 km/v) ajon.km/v) Keminmaa-Tervola 33 3 304 25 1 7 8 1 14 4,8 4,0 0,6 0,5 Sodankylän alueella on valtatien 4 varrella tai vaikutusalueella neljä koulua, jotka Tervola-Muurola 48 3 073 45 1 15 16 1 18 6,7 5,9 0,4 0,4 sijaitsevat Torvisessa, keskustassa, Sattasessa ja Vuotsossa. Torvisessa on Muurola-Rovaniemi 21 5 076 74 1 29 30 1 45 28,7 15,5 1,0 0,5 kyläasutuksen kohdalla kevyen liikenteen väylä valtatien 4 varressa, mutta alikul- Rovaniemen kohta 12 11 929 81 1 31 32 1 40 55,3 12,7 1,7 0,4 kua ei ole. Suurin osa asukkaista asuu samalla puolen valtatietä kuin koulukin Rovaniemi-Vikajärvi 19 3 521 36 1 8 9 4 21 9,5 7,4 1,1 0,8 on. Sodankylän keskustassa valtatie kulkee taajamaympäristössä, jossa vilk- Vikajärvi-Sodankylä 101 1 606 75 1 26 27 1 44 5,3 9,1 0,2 0,3 kaimpien liittymien kohdalla on liikennevalo-ohjaus tai kiertoliittymäjärjestelyt. Sodankylän kohta 4 3 337 13 0 5 5 0 6 24,6 20,2 0,0 0,0 Sodankylän ja Sattasen välille on valmistunut muutama vuosi sitten uusi kevyen Sodankylä-kunnanraja 116 1 235 65 2 20 22 2 38 3,8 8,4 0,3 0,8 liikenteen yhteys ja parhaillaan on rakenteilla Sodankylästä etelään valtatien Koko suunnittelualue 354 2 507 414 8 141 149 11 226 8,4 9,2 0,5 0,5 varrelle Vuontisvaaraan uusi kevyen liikenteen väylä. Sodankylän keskustajaksolla on yksi kevyen liikenteen alikulku. Sattasessa jalankulkijat ja pyöräilijät Tiestö- ja onnettomuustiedot lähde Liikennevirasto Enemmän kuin 5 % suurempi tiheys tai aste kuin koko Suomen vastaavilla teillä* hyödyntävät kylän kohdalla rinnakkaistieverkkoa. Valtatiellä on yksi alikulku. Korkeintaan 5 % suurempi tai pienempi tiheys tai aste kuin koko Suomen vastaavilla teillä* Vuotsossa asutus sijaitsee tasaisesti valtatien molemmin puolin ja kevyen liiken- Enemmän kuin 5 % pienempi tiheys tai aste kuin koko Suomen vastaavilla teillä* teen väylä kattaa valtatien 4 suuntaisen asutuksen. Valtatien risteäminen tapah- * Vuosien 2010-2012 keskimääräinen aste ja tiheys tuu kylän kohdalla suojatiejärjestelyjen turvin.

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 15

Joukkoliikenne vuorokaudessa. Henkilöliikennetutkimuksen liikennemalli ei kykene kuvaamaan paikallisen koululaisliikenteen määrää, jota voi olla huomattava määrä tarkastelu- Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä oli vuonna 2013 lähes 430 000 mat- jakson bussiliikenteestä. kustajaa. Kasvua on ollut vuoteen 2010 nähden lähes 40 %. Charter-koneita saapui Rovaniemelle esimerkiksi joulukuussa 2013 yhteensä 17 maasta. Sään- Rovaniemellä, Keminmaalla ja Sodankylässä toimii vakio- ja pikavuoroliikenteen nöllistä reittiliikennettä on läpi vuoden. Suurin osa Aasiasta ja Euroopasta saapu- lisäksi paikallisliikenne. Rovaniemellä palvelutaso on suhteellisen hyvä aamuisin vista matkailijoista lentää Lappiin Helsingin kautta. ja iltapäivisin, mutta puutteellinen muina aikoina ja erityisesti kesällä. Vuonna 2010 paikallisliikenteen busseilla tehtiin Rovaniemellä noin 850 000 matkaa, Arkipäivisin Rovaniemen ja Sodankylän välillä kulkee yhdeksän bussivuoroa joista taajama- tai seutulipulla (kuukausilippuja) noin 80 %. Keminmaalla ja So- suuntaansa. Rovaniemen ja Kemin välillä joukkoliikennetarjontaa on junaliiken- dankylässä paikallisliikenteellä turvataan liikkumisen peruspalvelutaso lähinnä teestä johtuen enemmän kokonaismäärän ollessa yli 20 bussi- ja junaliikenne- koululais- ja työmatkaliikenteen mahdollistamiseksi. Lisäksi kuntien kylien liiken- vuoroa päivässä. Yli puolet kuntien välisestä liikennetarjonnasta on ELY- nettä palvelevat asiointi- ja palveluliikenteet. Keminmaalla paikallisliikenteen keskuksen ostoliikennettä. Erityisesti viikonloppuisin ja kesällä tarjonta on voi- ajoreitit eivät kulje eivätkä risteä valtatietä 4. Sodankylässä valtatie 4 on oleelli- makkaasti ostoliikenteen varassa. Rautatieliikenteen matkustajamäärissä näkyy nen osa paikallisliikenteen reittejä. Rovaniemellä paikallisliikenne käyttää valta- Rovaniemen vahva asema hyvän henkilöjunaliikennetarjonnan pääteasemana. tietä 4 Niskanperän ja Alakorkalon, Viirikankaantien ja Kuusamontien (kt 82) sekä Napapiirin ja Lentokentäntien välillä Bussiliikenteen matkoja tehdään henkilöliikennetutkimuksen mukaan valtatiellä 4 Rovaniemen eteläpuolella 80-160 matkaa ja pohjoispuolella 112-257 matkaa Kuva 18 (alh. vas.). Bussiliikenteen määrä: matkaa/vrk Kuva 20 (alh. oik.). Bussi- ja junaliikenteen määrä: vuoroa/vrk (lisäksi Sodankylän vuorokaudessa. Vikajärvi-Rovaniemi –osuudella tehdään reilut 250 bussimatkaa Kuva 19 (alh. kesk.). Junamatkojen määrä: matkaa/vrk ja Ivaloon välillä kulkee arkipäivisin 2 linja-autovuoroa ja Kittilän suuntaan 1 vuoro)

16 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Liikenteen hallinta Valtatiellä 4 tutkittiin maatutkaluotausten tulosten perusteella tien kuntoa ja ver- 3,1 km ja yhdessä kohteessa (Elillä) noin 0,5 km matkalla on myös pystygeomet- rattiin niitä päällysteen uusimiskiertoon. Tarkastelun tarkoituksena oli löytää riapuute. Yhteysvälillä on kuusi LAM-asemaa (liikenteen automaattinen mittauspiste) sekä mahdolliset tien runkorakenteeseen liittyvät ongelmakohteet vertailemalla eri 6 kpl tiesääasemia ja 11 kpl kelikameroita. Rovaniemen kohdalla on muuttuva aineistoja. Jakso 6, Sodankylän keskusta nopeusrajoitusjärjestelmä, joka laajenee käynnissä olevan valtatien rakennus- hankkeen yhteydessä keskustasta etelään päin. Rakennusurakassa poistetaan Jakso 1, Keminmaa - Muurola Sodankylässä on Poikelan teollisuusalueen ja keskustan välillä noin 3,5 km pitui- kolme liikennevaloliittymää, joten jatkossa Rovaniemen kohdalle jää yksi valo- nen osuus, jossa on ollut erittäin tiheästi päällystystoimenpiteitä. Kyseessä on ohjattu liittymä. Sodankylän keskustassa on kahdet liikennevalot. Muualla liiken- Kallinkankaan ja Ruottalan sekä Louen ja Ossauskosken välillä on liikennemää- todennäköinen tien runkorakenneongelma. Taajaman pohjoisosassa Varuskun- nevalo-ohjattuja liittymiä ei valtatiellä 4 ole. riin verrattuna suuri urakasvu yhteensä 7,7 km matkalla. Päällystepaksuudesta nan kohdalla on 400 m pituinen osuus, jossa päällystepaksuus on liian ohut. päätellen nopea urautuminen voi johtua tien runkorakenteesta. Jatkotoimenpitei- Kohteeseen pitää lisätä massaa. Remixeriä ei suositella. Automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä on asennettu välille Keminmaa- nä voisi selvittää, voiko osan päällysteestä poistaa ja hyödyntää loppuosan stabi- Vikajärvi. Alennetut pimeänajan ja talvinopeusrajoitukset (100 -> 80 km/h) asete- lointiin (rakenteen yläosan vahvistaminen). Louen ja Ossauskosken välisellä Jakso 7, Sodankylä – Kakslauttanen (Ivalo) taan välille Ylipaakkola-Muurola, Rovaniemi-Vikajärvi ja Sodankylä-Kersilö. osuudella on myös tien leveyspuute. Lisäksi Jaatilan eteläpuolella notkossa olevan vesistösillan yhteydessä on ollut runsaasti päällystystoimenpiteitä noin 300 Sattasen ja Kersilön välillä sekä Peurasuvannon voimalan kohdalla on tieosuudet Rovaniemi – Ivalo –välillä on kokeilussa vuoden 2015 loppuun asti mobiilitekno- metrin matkalla. Rakennetta voisi vahvistaa esim. lujiteverkolla ja reunanvahvis- (yhteispituus 9,8 km), joissa päällystämishistoriassa erottuu loppua kohden sel- logiaan perustuva porovaroitusjärjestelmä. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tusta tulee selvittää. Kyseinen osuus sisältyy kohtaan, jossa tien linjauksessa on keästi tihentyvä kiertonopeus sekä voimistuva urakasvu. Kohteisiin on lisättävä ammattikuljettajat saavat ajon aikana reaaliaikaisia varoituksia tiellä havaituista geometrisia puutteita. massaa ja Remixerin käyttöä ei suositella. Urautumisnopeus ei selity liikenne- poroista. Varoitusten tuottajina kokeilussa toimivat ammattikuljettajat itse sekä määrillä. joukko poromiehiä. Tietojen tuottaminen ja jakelu tapahtuu älypuhelinsovelluksen Jakso 2, Muurola – Rovaniemi (Niskanperä) kautta. Sovelluksen avulla voi lähettää havainnon poroista tiealueella tai sen välittömässä läheisyydessä kaikille sovelluksen käyttäjille. Ajoneuvon saapuessa Muurolan ja Hirvaan välillä on noin 2,1 km pituinen osuus, jossa on ollut päällys- varoitusalueen reunaan sovellus antaa varoituksen muuttamalla näytön väriä temateriaaliongelmia. Kohde on REM-kierrossa ja seuraavassa toimenpiteessä sekä antamalla lyhyen äänimerkin. Varoitus säilyy näytöllä kunnes ajoneuvo pitää lisätä massaa ja korjata poikkileikkauksen muotoa. Kyseinen osuus sisältyy poistuu varoitusalueelta. Järjestelmä lukee myös viimeisimmän 3 viikon aikana kohtaan, jossa on tien pystygeometriassa puutteita. tapahtuneiden poro-onnettomuuksien sijaintitietoa ja välittää tiedot osaksi tien- käyttäjille annettavia varoituksia. Kokemukset ovat jo tässä vaiheessa niin hyviä, Jakso 3, Rovaniemen keskustajakso että järjestelmä tullaan laajentamaan pysyväksi koko Lapin alueelle.

Norvatien ja Lentokentäntien välillä on noin 4 km osuus, jossa on ollut runsaasti Poikkeuksellisen kelin tai onnettomuuksien aiheuttamat häiriöt ovat valtatiellä 4 päällystystoimenpiteitä. Uudelleenpäällystämiselle on arvion mukaan jokin muu suhteellisen harvinaisia, mutta voivat aiheuttaa merkittäviä, ennakoimattomia syy kuin liikenteellinen. Jatkotoimenpiteissä selvitettävä voiko päällysteestä osan viivästyksiä. Matkan aikana saatavassa häiriöinformaatiossa on vielä puutteita. poistaa ja loppuosan hyödyntää stabilointiin (rakenteen yläosan vahvistaminen). Hallittavuuspuutteet kohdistuvat osuuksiin, joilla on suurin onnettomuustiheys (Muurola-Rovaniemi). Napapiirin ja Lampelan välillä on 3,6 km pituinen osuus, jossa urautumisnopeus on normaalista poikkeava. Seuraavana toimenpiteenä voisi harkita laattaa tai Kunnossapito kumibitumiasfalttia.

Valtatie 4 kuuluu Keminmaalta pohjoiseen talvihoitoluokkaan 1b, joka sallii tien- Jakso 4, Napapiiri – Vikajärvi pinnan olevan osan talvea lumipintainen. Muualla Suomessa talvihoitoluokkaa 1b käytetään lähinnä vähäliikenteisillä valtatieosuuksilla. Valtatie 4 on muualla Suo- Vaattungin ja Vikajärven välillä on 4,3 km osuus, jossa päällystystoimenpiteenä messa sekä Oulun ja Keminmaan välillä vähintään luokassa 1, jossa tienpinta on on kokeiltu vuosien saatossa kaikenlaista. Jatkotoimenpiteissä selvitettävä voiko normaalisti aina paljaana (yöaikaan sallitaan hetkellinen lumipintaisuus). päällysteestä osan poistaa ja loppuosan hyödyntää stabilointiin (rakenteen ylä- osan vahvistaminen). Kyseinen osuus sisältyy kohtaan, jossa on tien leveyspuu- Valtatie 4 on keskeinen tieyhteys Lapin matkailukeskuksiin ja kaivostoiminnan te. alueille. Ottaen huomioon useat pitkät tiejaksot, joissa on jo nykyisille liikenne- määrille tien poikkileikkaus liian kapea, on talvihoitoluokan nostamista syytä har- Jakso 5, Vikajärvi – Sodankylä kita vilkasliikenteisemmällä osuudella Keminmaa-Vikajärvi. Suurilla liikennemää- rillä liian kapeissa poikkileikkauksissa tie urautuu nopeammin ja jyrkkäreunai- Tieosuudella on kuusi lyhyttä kohdetta (Vikajärvellä, Myllykummussa, Ellilässä, semmin kuin leveämmällä poikkileikkauksella. Tämä aiheuttaa nopeutunutta Kivelässä, Kalliovaarassa ja Torvisessa) jotka ovat selkeästi huonoja ja joissa päällysteen uusimiskiertoa ja talviaikana vaarallista lumipolanteen urautumis- uraisuuden kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa. Kohteiden yhteispituus on Kuva 21. Valta- ja kantateiden nykyiset talvihoitoluokat Pohjois-Suomessa. herkkyyttä.

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 17

Ympäristö Valtatien parantaminen tapahtuu suurelta osin nykyisellä paikallaan tai nykyises- niemen välillä noin 1600 metrin matkalla Totonkankaan vedenhankintaa varten sä maastokäytävässä. Tien oikaisujen ja uusien tielinjausten kohdilla toimenpitei- tärkeällä pohjavesialueella. Selvitysalueella on muutamilla kohdilla muinaisjään- Ympäristökohteet muodostavat reunaehtoja valtatien kehittämiselle. Työssä sel- tä mietittäessä tarkistettiin ympäristökohteiden sijoittuminen alueella. Valtatie nöksiä tien lähiympäristössä. vitettiin ja arvioitiin toimenpiteiden vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnalli- sijoittuu mm. koko matkalla Keminmaasta Rovaniemelle Kemijokivarren herkkään sesti arvokkaisiin ympäristökohteisiin. Ympäristötarkastelut perustuvat kehittä- maisemaan, jolloin toimenpiteinä suosittiin nykyistä tielinjaa myötäileviä ratkaisuja. Tiemelusta eniten haittaa kohdistuu alueille, joissa on eniten liikennettä ja asu- misselvityksen suunnittelutasolle ominaisesti nykyiseen paikkatietoaineistoon Muurolan ja Hirvaan kohdalle pitkällä aikavälillä toteutettavaksi esitetty ohitustie tul- tusta lähellä valtatietä. Näitä alueita ovat Muurola, Hirvas, Rovaniemen keskusta eikä erillisiä selvityksiä tehty. Ympäristökohteiden lähtöaineistoina hankittiin laan rakentamaan uuteen maastokäytävään noin 17 kilometrin matkalla. Uusi tie ja Sodankylän keskusta. Muurolan kohdalla meluongelmaa lieventää osaltaan OIVA-palvelun ympäristötiedot, maakuntakaavat ja museoviraston paikkatiedot. pirstoo luonnonympäristöä, mutta alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luonto- nopeusrajoitukset kylän kohdalla. Muurolan ja Hirvaan kohdilla meluongelmaa on Melutilannetta arvioitiin Maanteiden meluselvitys 2012 työn perusteella. Oheisis- eikä maisema-arvoja. vaikea ratkaista nykyisellä paikallaan. Ohitustien rakentaminen vähentäisi nykyi- sa kuvissa on esitetty otteita lähtöaineistoinventoinnin tuloksena laadituista luon- selle asutukselle kohdistuvaa meluhäiriötä. Rovaniemen kohdalla toteutetaan nonsuojelu- ja Natura-aluekartoista, arvokkaat kulttuuriympäristö- ja maisema- Pohjavesialueiden ja Natura-kohteiden sijoittuminen tarkistettiin myös karttatar- meluntorjuntaa käynnissä olevien rakennustöiden yhteydessä. Sodankylässä alueet –kartoista sekä pohjavesialuekartoista. kasteluna. Vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille tai Natura-alueille meluntorjuntarakenteille ei oikein ole tilaa eikä taajamakuvaan sopivaa toteutus- ei kohdistu lisärakentamista. Valtatie sijaitsee nykyään mm. Muurolan ja Rova- tapaa, joten ratkaisuna on ajonopeuksien hillitseminen.

Kuva 22 a-c. Ote tarkastelualueen luonnonsuojelu- ja Natura-aluekartasta (vas.), arvokkaat kulttuuriympäristöt ja –maisema-alue -kartasra (kesk.) sekä pohjavesialuekartasta (oik.)

18 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Yhteenveto palvelutasopuutteista

Taulukko 7. Palvelutasoanalyysin yhteenveto

Jakso Palvelutaso- Merkittävimmät puutteet jaksoittain

tekijät 1. Keminmaa-Muurola Mukavuus, Ohituspaikkojen puute

(Mutkanperä) 77 km matka-aika Tien rakenne ja päällysteongelmat (osin) KVL 2014: 3100 ajon./vrk Yksittäisiä liikenneturvallisuutta vaarantavia kohtia vaaka-/pystygeometriassa Tien kapeus (välillä Loue-Muurola) MAASEUTUJAKSO Näkemäongelmat: katvealueet, tienvarsikasvillisuus Sesonkiajan liikennemäärät /-turvallisuus Raskaan liikenteen taukopaikkojen puute

Kaivoskuljetusten myötä: ohitustarve ja onnettomuusriski kasvaa, tien rakenneongelmat lisääntyvät.

2. Muurola – Rovaniemi Matka-aika Turvallisuuspuutteet: onnettomuustiheys ja –aste suurempi kuin pääteillä (Niskanperä) 22 km mukavuus Liittymätiheys ylittää suositusarvot KVL 2014: 4200 -6000 ajon./vrk Liittymät avoimia tasoliittymiä

Tien kapeus (välillä Muurola-Valajaskoski th) LÄHESTYMISJAKSO Paljon asutusta valtatien varressa Kaivoskuljetusten myötä: onnettomuusriski kasvaa, melu- ja tärinähaitta lisääntyy

3. Rovaniemen keskusta Matka-aika Puutteita ennakoitavuudessa ja matka-ajassa ruuhka-aikana Nopeustaso jouduttu sovittamaan ympäristöön (Niskanperä-Lampela) 15 km, KVL 2014 ajon./vrk Liikenteen ongelmat rajoittavat maankäytön kehittämistä ja vaikeuttavat Niskanperä-Alakorkalo: 7200 kaupunkirakenteen suunnitelmallista tiivistämistä Keskustan kohta: 14000-22000 Joukkoliikenne ei todellinen vaihtoehto Saarenkylä-Lampela: 11600-3600 Pyöräilyn suosio laskenut KESKUSTAJAKSO

4. Rovaniemi (Lampela)– Matka-aika, Turvallisuuspuutteet: onnettomuustiheys ja –aste suurempi kuin pääteillä

13 km mukavuus Ohituspaikkojen puute Vikajärvi KVL 2014: 3500 ajon./vrk Tiegeometriapuutteet Tien kapeus (välillä Napapiiri-Vikajärvi) LÄHESTYMISJAKSO Kaivoskuljetusten myötä: ohitustarve kasvaa ja onnettomuusriski lisääntyy

5. Vikajärvi – Sodankylä Mukavuus, Ohituspaikkojen puute (välillä Alanampa-Käyrämö) 97 km, KVL 2014: 1600 ajon./vrk matka-aika Tien rakenne ja päällysteongelmat Tien kapeus (välillä Vikajärvi-Vuojärvi) MAASEUTUJAKSO Näkemäongelmat: tienvarsikasvillisuus

Turvallisuuspuutteet: onnettomuusaste suurempi kuin pääteillä Poro-onnettomuusriski Sesonkiajan liikennemäärät /-turvallisuus

Raskaan liikenteen taukopaikkojen puute Kaivoskuljetusten myötä: ohitustarve kasvaa, onnettomuusriski lisääntyy ja tien rakenne kärsii

6. Sodankylän keskusta Matka-aika Nopeustaso alle suositusten, toteutettu ympäristön ehdoilla 9 km, KVL 2014: 2600-5800 Paljon kevyttä liikennettä, ei alikulkuja ajon./vrk 5-tien uusi linjaus toteuttamatta

Raskaan ja matkailuliikenteen korkealuokkaisen taukopaikan puute KESKUSTAJAKSO Kaivoskuljetusten myötä: raskas ohikulkuliikenne keskustaliikenteen haittana, me-

lu, tärinä ja päästöt jossain määrin lisääntynevät 7. Sodankylä – Ivalo Mukavuus, Tien rakenne ja päällysteongelmat (paikoin)

(Kakslauttanen) 116 km matka-aika Tien kapeus (välillä Sodankylä-Peurasuvanto) KVL 2014: 1100-2300 ajon./vrk Näkemäongelmat: tienvarsikasvillisuus Turvallisuuspuutteet: onnettomuusaste suurempi kuin pääteillä MAASEUTUJAKSO Poro-onnettomuusriski Sesonkiajan liikennemäärät /-turvallisuus Raskaan liikenteen taukopaikkojen puute

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 19

Apukkaan saakka ”Merkittävästi parannettavana tie” –merkinnällä. Apukasta Liikenne-ennuste Maankäyttö ja liikenne- Sodankylän kunnan rajalle Käyrämöön saakka valtatie on kaavaluonnoksessa esitetty ”Valtatienä” nykyisellä paikallaan. Käyrämöstä pohjoiseen valtatie 4 on Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on laadittu valtakunnallisen tieliikenne-ennus- ennuste osoitettu Pohjois-Lapin maakuntakaavassa ”Merkittävästi parannettava tie” – teen perusteella (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014). Ennusteen merkinnällä. yhtenä lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste, jonka mukaan asukasmäärän Lapissa arvioidaan vuonna 2030 olevan vuoden 2012 Maankäyttö Tarkastelualue on laaja sijoittuen neljän kunnan alueelle. Maakuntakaavoissa tasolla. Tarkasteluvälin liikennemäärän arvioidaan olevan vuonna 2030: esitetyt maankäytön laajentumisalueet on huomioitu valtatien kehittämistarpeita Jaksolla 1 Keminmaa-Muurola 30 % Kehittämisselvityksen tarkastelutaso on lähinnä maakuntakaavatasoinen. Tar- pohdittaessa. Liikenneyhteyksien kehittämisen kannalta tärkeitä huomioitavia Jaksolla 2 Muurola-Niskanperä 33 % kastelualue sijoittuu Länsi-Lapin, Rovaniemen ja Pohjois-Lapin maakuntakaavo- kohteita ovat valtatien varressa tai sen välittömässä läheisyydessä olevat työ- Jaksolla 3 Rovaniemen keskustan kohdalla 36 % (Liikenneviraston ennus- jen alueille. Länsi-Lapin maakuntakaavassa valtatie 4 on osoitettu Keminmaasta paikka- ja teollisuusaluevaraukset , kaivokset sekä uudet tai voimakkaasti kasva- teen mukaan liikennemäärä olisi maksimissaan 30 000 ajoneuvoa/vrk. Ro- Tervolaan saakka ”Merkittävästi parannettava tie” –merkinnällä. Koivun kohdalla vat asuinalueet. Kunnilla on tarkastelualueella useita yleis- ja asemakaavoja, vaniemen liikennemallin mukaan vilkkaimmassa kohdassa Ounasjoen silloil- on lisäksi osoitettu ”Valtatie, ohjeellinen” –katkoviivamerkinnällä mahdollisen jotka ovat olleet myös selvitystyössä tarvittavilta osin arvioitavina ja käytettävissä. la ennustetaan liikennemäärän olevan vuonna 2030 noin 31 300 ajoneu- uuden tielinjan paikka Rovaniemen ja Tervolan välillä. Vielä voimassa olevassa Kuvassa on esimerkki Rovaniemen kaupungin kaavoitustilanteesta. voa/vrk. Muutoin Rovaniemen liikennemalli vastaa Liikenneviraston ennus- nykyisessä Rovaniemen maakuntakaavassa valtatie on osoitettu ”Valtatie” – tetta valtatielle 4.) merkinnällä Rovaniemen Alakorkalosta Tervolan Koivuun saakka uuteen maas- Jaksolla 4 Napapiiri-Vikajärvi 17 % Rovaniemen kaupunki on äskettäin päivittänyt maankäytön suunnittelua ja liiken- tokäytävään nykyisen valtatien länsipuolelle. Nykyinen valtatie jäisi tällöin valta- Jaksolla 5 Vikajärvi-Sodankylä 12-23 % nejärjestelyjen yhteensovittamista ohjaavan alueiden käytön strategiansa vuodel- tien rinnakkaistieksi. Rovaniemen maakuntakaava on parhaillaan uudistettavana. Jaksolla 6 Sodankylän kohdalla 19 % le 2030. Koko kaupungin osalta on painotettu nykyisten asumisympäristöjen Maakuntakaavaluonnoksessa, jota on laadittu tämä kehittämisselvityksen kanssa Jaksolla 7 Sodankylä-Ivalo (Kakslauttanen) 17 % yhteistyössä, valtatie on osoitettu Tervolasta Napapiirin pohjoispuolelle kehittämistä ja määritettyjen palvelukylien vahvistamista. Strategian mukaan Rovaniemen tulevaisuuden asumisen alueet löytyvät pääosin kävely-, pyöräily- ja Liikennemäärät ja -ennuste on esitetty kuvassa 16, sivulla 13. Puutavarakuljetus- joukkoliikennevyöhykkeiltä, eli 5-7 km etäisyydeltä keskustasta. Koko kaupungin Kuva 27. Rovaniemen kaavoitustilannekartta ten kasvun on arvioitu olevan maltillista. Kaivoskuljetusten ennustamiseen sisäl- kartalla on määritetty taajamatoimintojen alueet, joilla rakennetta on tiivistettävä. tyy epävarmuustekijöitä. Jos Kevitsan tuotanto kasvaa edelleen ja Sakatin kaivos Lisäksi näillä alueilla tulee kehittää elinkei- on tuolloin aloittanut toimintansa, voisi kaivoskuljetuksia liikkua valtatiellä vuonna noja ja liikenneyhteyksiä. Myös taajaman 2030 noin 100-200 ajoneuvoa vuorokaudessa edellä esitettyä enemmän. Valta- laajenemissuunnat on näytetty. Näille alueil- tien kapasiteettia tämä kasvu ei vielä koettelisi, mutta raskaan liikenteen suhteel- le tulee laatia osayleiskaavoja ja kaupungin linen määrä lisääntyisi ja mm. ohittamistarpeet lisääntyisivät erityisesti geomet- omistamille maille asemakaavoja. Taajama- rialtaan ja ohitusnäkemiltään puutteellisilla tieosuuksilla. toimintojen alueita on Rovaniemen keskus- taajaman lisäksi mm. valtatien 4 varressa Hirvaalla, Rautiosaaressa ja Muurolassa. Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet –selvityksessä esitetään, että kaivoskuljetus- Koko kaupungista on lisäksi määritetty kylä- ten kannalta lähivuosina paras vaihtoehto on parantaa Perämerelle johtavia rata-, alueet, joilla on eheytettävä yhdyskuntara- tie- ja meriyhteyksiä. Ratkaisu on edullisin ja toteutettavissa muihin vaihtoehtoihin kennetta ja kehitettävä elinkeinojen harjoit- verrattuna ripeämmällä aikataululla. Lisäksi siitä on saavutettavissa suurimmat tamismahdollisuuksia. Näiden lisäksi esille hyödyt muun elinkeinoelämän kuljetuksille ja matkustamiselle. on nostettu Rovaniemen tulevaisuuden ky- läverkoston palvelukylät, joita ovat mm. Tulevaisuudessa eniten kuljetuksia aiheuttavat pitkälle edenneet kaivokset eli valtatien 4 varressa olevat Vikajärvi ja Muu- Savukosken Sokli, Kolarin Hannukainen, Sodankylän Sakatti ja Ranuan Suhanko. rola. Näillä kylillä tulee laatia tarkempia Keski-Lapin kaivokset näyttäisivät muodostavan suurimman keskittymän. Peräme- maankäytön suunnitelmia (osayleiskaava, ren rannikolla on kaivoskuljetuksien kannalta neljä tärkeää satamaa: Kemi, Oulu, asemakaava, ranta-asemakaava), kehittää Raahe ja Kokkola. Tieverkkoa voidaan pitää kaivoskuljetusten kannalta kattavana, kevyenliikenteen verkostoja sekä turvata mutta se on monin paikoin välityskyvyltään ja painorajoituksiltaan puutteellinen. palvelut. Eniten parannettavaa on vt 4 Oulusta Kemiin sekä vt 21 Torniosta Kolariin.

Tässä selvityksessä esitetyt valtatien 4 ke- Lähiajan ja tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurin kehittämistoimiin vaikuttaa se, hittämistavoitteet ja –toimenpiteet toimivat miten kaivannaisteollisuus sekä muiden elinkeinojen kuljetus- ja matkustamistar- hyvinä lähtökohtina ja ohjeistuksena kuntien peet kehittyvät Pohjois-Skandinaviassa. Lisäksi merkitystä on sillä, mitä naapuri- maankäytön jatkosuunnittelussa varmistaen maat tekevät kuljetusreittien kehittämiseksi ja Jäämeren reittien hyödyntämiseksi. eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimisen ja turvallisten sekä sujuvien liikenneyhteyk- Lähde: Liikennevirasto, Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet -selvitys sien muodostumisen alueelle.

20 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Aikaisemmat suunnitelmat Koivu-Muurola Rovaniemen keskustan kohta Toimenpideohjelma 2010 Valtatien 4 parantamisesta Rovaniemen keskustan kohdalla on laadittu noin 6 kilometrin pituisen jakson yleissuunnitelma vuonna 1996 ja tiesuunnitelma 2013. Tarkasteluväliltä laaditut valtatietä koskevat aiemmat suunnitelmat ja suunnittelu- Toimenpideohjelmassa vuodelta 2010 on tarkasteltu Koivu-Muurola -välin kehit- tarve kerättiin lähtöaineistoon, analysoitiin ja toimenpiteiden toteutuminen sekä tämistarpeita liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja esitet- Valtatie on esitetty parannettavaksi nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi ratkaisujen ajantasaisuus tarkistettiin selvitystyön yhteydessä. Keskeisin lähtöai- ty kymmenen parantamiskohdetta sisältäen: väyläksi, jonka liittymät ovat eritasoliittymiä. Hankkeen tärkein tavoite on paran- neisto oli seuraava: Prokonmäen oikaisun ja ohituskaistaparin rakentamisen taa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja maankäytön kehittämismahdollisuuk- Koivu-Rovaniemi –väli: tieverkkosuunnitelma 1985, toimenpideselvitys 1989, useita tasaus- ja linjausmuutoksia sia. Suunnitelmaa ollaan toteuttamassa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ohituskaistaselvitys 1995 ja tarveselvitys 1999 liittymä- ja yksityistiejärjestelyjä vuosina 2014-2016 rakennetaan 2,5 kilometrin osuus välillä Oijustie-Erottaja. Koivu-Muurola –väli: toimenpideohjelma 2010 ja tarveselvitys 2014 tien leventämistä em. kohteiden lisäksi 18 km:n matkalla. Hankkeessa tehdään seuraavat toimenpiteet: Rovaniemen keskusta (väli Alakorkalo-keskusta): yleissuunnitelma 1996 ja Parannetaan valtatietä noin 2,5 kilometrin matkalla tiesuunnitelma 2013 Tarveselvitys 2014 Rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää: Oijustien etl ja Vierustien etl Napapiirin kohta: toimenpideselvitys 2005 Rakennetaan valtatien alittava katuyhteys korvaamaan poistuva Viirinkan- Sodankylän keskusta: yleissuunnitelman päivitys 2009 ja liikenneturvalli- Tarveselvityksessä vuodelta 2014 on määritetty Koivu-Muurola –välillä toteutet- kaantien liittymä suussuunnitelma 2011 tavaksi kiireellisinä liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantavina toimenpiteinä: Puretaan kolme valo-ohjattua valtatien liittymää tielinjan oikaisu uuteen maastokäytävään Jaatilassa ja Vähäkarinperän koh- Rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen väyliä sekä alikulkukäytäviä dalla Koivussa Rakennetaan ja parannetaan katuja ja katuliittymiä Koivu-Rovaniemi linjausmuutosta (mutkan oikaisu) Ruikantörmän kohdalle Ruikassa ja Mut- Rakennetaan meluntorjuntaa kanperän kohdalle Muurolassa Lisäksi Rovaniemen kaupunki parantaa samanaikaisesti urakan aikana sekä Tieverkkosuunnitelma 1985 tasausmuutoksia Pallinojan (Koivu) sekä Petäjäisten Huhtalantörmän, Kota- hankekokonaisuuteen kuuluvia että myös muita alueen katuja ja katuliittymiä. aavankankaan ja Tynnyrikummun kohdalle 1. vaiheen rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2014. Vuodelta 1985 olevan tieverkkosuunnitelman mukaan valtatielle asetettuihin parantamisvaihtoehdot Petäjäisen liittymän kohdalla. tavoitteisiin ei päästä muuten kuin rakentamalla koko välillä Koivusta Rovanie- melle valtatie uuteen paikkaan nykyisen tien länsipuolelle. Tien varressa olevat Koivun, Jaatilan, Muurolan, Hirvaan ja Niskanperän kylät kierrettäisiin ja nykyinen tie jäisi niillä kohdilla rinnakkaistieksi. Vuonna 2000 vahvistetussa Rovaniemen maakuntakaavassa valtatien uusi tielinjaus on esitetty toteutettavaksi tieverkko- 1. VAIHE KOKO HANKE suunnitelman mukaisesti.

Toimenpideselvitys 1989 Toimenpideselvityksessä vuodelta 1989 on määritelty liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtäväksi kevyen liikenteen väyliä, alikulkukäytäviä sekä tien vaarallisten kohteiden tasauskohtien parantamista.

Ohituskaistaselvitys 1995 Valta- ja kantateiden ohituskaistaselvityksessä vuodelta 1995 valtatietä Koivun ja Rovaniemen välillä on esitetty kehitettäväksi rakentamalla kaksi ohituskaistaparia sekä Häkinvaaran nousuun ohituskaista.

Tarveselvitys 1999 Vuoden 1999 tarveselvityksessä valtatietä on esitetty kehitettäväksi pitkällä täh- täyksellä uudelle paikalle nykyisen tien länsipuolelle maakuntakaavan mukaisesti pääosin vuoden 1985 tieverkkosuunnitelman tielinjauksiin perustuen. Nykyistä valtatietä on esitetty parannettavaksi tien linjausta ja tasausta oikaisemalla, liit- tymiä parantamalla ja yksityistiejärjestelyin. Uutta tietä ei ole toteutettu ja nykyisen tien parantamistoimenpiteet ovat pääosin toteutumatta.

Kuva 23: Valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kohdalla, yleiskartta: 1. vaihe ja koko hanke

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 21

Napapiirin kohta Sodankylän kohta Liikenneturvallisuussuunnitelma 2011

Liikenneturvallisuussuunnitelmassa liikenneturvallisuustyön tavoitteiksi Sodanky- Napapiirin kohtaa käsittelevässä toimenpideselvityksessä vuodelta 2005 valtatie Yleissuunnitelman tarkistus 2009 on esitetty parannettavaksi 2-ajorataisena pääväylänä Saarenkylästä Napapiirille lässä kirjattiin: henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen saakka. Tien nopeustavoite on 100 km/h. Norvatien, Lentokentäntien ja Napapii- Yleissuunnitelman tarkistuksen lähtöaineistona toimivat yleissuunnitelma vuodel- liikenneosaamisen ja –tietouden lisääminen kaikissa ikäryhmissä rin kohdille on selvityksessä esitetty eritasoliittymät. Lentokentäntien liittymään ja ta 2006 ja kunnan tavoitteet. Tarkistuksen tuloksena kirjattiin, että Sodankylän liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen Napapiirin kohdalle on tutkittu useita eritasoliittymävaihtoehtoja valtatien säilyes- kohdalla tieverkon rungon muodostavat jatkossakin nykyiset valtatie 4 ja valtatie toimivan liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmän luominen sä nykyisellä paikallaan. Lisäksi on tutkittu yhtä vaihtoehtoa, jossa valtatie siirre- 5. Valtateillä on merkittävä asema osana valtakunnallista tieverkkoa kuljetus- ja miellyttävien liikennekokemusten lisääminen (liikkumista eri kulkumuodoilla tään Joulupukin pajakylän pohjoispuolelle uuteen maastokäytävään. Napapiiriltä matkailuväylänä ja samalla keskeinen rooli paikallisessa tie- ja katuverkossa. eivät rajoittaisi liikenneympäristön esteet, liikenneympäristöstä tai muista liik- pohjoiseen Apukan kylään saakka valtatie on esitetty linjattavaksi uuteen maas- Aiemmin esitetyistä valtatien 4 tielinjauksen tai korkeusaseman paikallisista muu- kujista aiheutuvat pelot ja että liikennesääntöjen mukaan liikkuminen olisi tokäytävään. Osana valtakunnallista poikkeusoloihin varautumista on valtatielle toksista päätettiin luopua. Samoin uuden tielinjauksen tilavarauksista eteläisellä turvallista yleisillä alueilla.) osoitettu myös toteutettavaksi lentokoneiden varalaskupaikka. lähestymisjaksolla luovuttiin tarpeettomina. Kehittämistä nykyisellä paikalla puol- sivat tarkentuneet maankäyttö- ja liikenneolosuhde-ennusteet sekä -tavoitteet. Toimenpiteinä kirjattiin liittymäjärjestelyjä, kevyen liikenteen järjestelyjä, yksityis- Jatkotoimenpiteiksi on kirjattu: Toimenpiteinä valtatielle 4 esitettiin nykyisen valtatien parantamista liittymäjärjes- tiejärjestelyjä ja tonttiliittymien poistamisia sekä ylileveän valtatien poikkileikkauk- Toimenpideselvityksen esityksiä ja vaihtoehtoja pyritään tarkistamaan ja telyin (kiertoliittymiä), tien ylileveän osuuden poikkileikkauksen uudelleen jäsen- sen uudelleen jäsentely kevyen liikenteen eduksi. täydentämään käynnistymässä olevan Rovaniemen alueen strategisen yleis- telyä kevyen liikenteen kulkijan hyväksi, kevyen liikenteen väylien ja alikulkukäy- kaavan laatimisen yhteydessä. tävien rakentamista, ympäristöön sopivia nopeusrajoituksia sekä yksityistie- ja

Toimenpideselvityksen ehdotukset huomioidaan myös laadittavana olevan tonttiliittymäjärjestelyjä ja tieympäristön parantamista. Rovaniemen alueen kaupan palveluyksiköiden selvityksessä. Maankäytön suunnittelussa pyritään jatkossa sellaisiin ratkaisuihin, etteivät ne sulje pois toimenpideselvityksessä esitettyjä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Kuvat 24 a-b. Vt 4 parantaminen Napapiirin kohdalla, vaihtoehtoluonnoksia Kuvat 25 a-c. Vt 4 parantaminen Sodankylä, ote yleissuunnitelmasta Kuva 26. Vt 4 parantaminen, Sodankylä, ote liikenneturvallisuussuunnitelmasta

22 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Taulukko 8. Valtatien 4 tavoitetila 2030 ja toimenpiteet osaväleittäin

Valtatien 4 tavoitetila 2030 Jakso Valtatien tavoitetila v. 2030 LÄHESTYMISJAKSO Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 10/7 m, nopeus- YLEISKUVAUS 4. Rovaniemi (Lampe- tavoite 100 km/h, Vikajärvi 60 km/h MAASEUTUJAKSO Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 10/7, nopeustavoite la)– Vikajärvi - toteutetaan yksityistiejärjestelyjä vähentämällä liitty- 13 km mien määrää ja lisäämällä rinnakkaistieverkkoa Valtatielle 4 välille Keminmaa – Sodankylä (Kakslauttanen) ei ole aiemmin laadit- 1. Keminmaa-Muurola 100 km/h (80 km/h kylien kohdilla) - toteutetaan yksityistiejärjestelyjä vähentämällä merkittä- KVL 2030: 4100 ajon./vrk - rakennetaan kevyen liikenteen alikulku Vikajärvelle tu yhtenäistä koko tieosuutta koskevaa kehittämisselvitystä. Valtatieyhteyden (Mutkanperä) 77 km - levennetään poikkileikkaus tavoiteleveyteen (10/7 m) västi liittymien määrää ja lisäämällä rinnakkaisteitä 5,8 milj.euroa tavoitetilanteen kehittämistoimenpiteet muodostettiin asetettujen palvelutasota- - parannetaan valtatien pystygeometriaa liikenteellisesti KVL 2030: 3500 ajon./vrk - parannetaan kaikkien maanteiden ja vilkkaimpien yksi- H/K-suhde 1,16. voitteiden sekä siitä muodostetun palvelutasoanalyysin ja -puutteiden perusteel- tyisteiden liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta mm. ongelmalliseksi koetuissa kohdissa 30,0 milj.euroa. la. Toimenpiteiden runko koottiin aiemmin laadituista suunnitelmista sekä voi- väistötiloin ja sivusuuntien saarekeratkaisuilla MAASEUTUJAKSO H/K-suhde 0,69 Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 9/7, nopeustavoi- - parannetaan valtatien pysty- ja vaakageometriaa liiken- massa olevista asema- ja yleiskaavavarauksista. Kokonaisuutta täydennettiin 5. Vikajärvi – Sodankylä te 100 km/h (80 km/h kylien kohdilla) teellisesti ongelmalliseksi koetuissa kohdissa käymällä aiemmin esitetyt toimenpiteet kriittisesti läpi ja suunnittelemalla muut 97 km - lisätään tasaisin välein toistuvia valtatien ohitusmah- - levennetään poikkileikkaus tavoiteleveyteen (10/7 m) tieosuudet toimenpidesuunnitelmatarkkuudella. Keskeisimmät suunnitellut toi- KVL 2030: Vikajärvi- dollisuuksia parantamalla ongelmallisimpien kohtien LÄHESTYMISJAKSO Käyrämö-Sodankylä menpiteet koskevat pääasiassa: Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 10/7 m, nopeusta- pystygeometriaa 2100-1600-1900 ajon./vrk - parannetaan maanteiden ja vilkkaimpien yksityistei- 2. Muurola – Rovaniemi voite 80 km/h yksityistiejärjestelyjä ja rinnakkaistiestön täydentämistä den liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta sekä teh- (Niskanperä) VE 0+ - toteutetaan yksityistiejärjestelyjä vähentämällä merkittä- maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (kanavoin- 38,5 milj.euroa 22 km västi liittymien määrää ja lisäämällä rinnakkaistieverk- H/K-suhde 0,35 dään kylien kohdalla yksityistiejärjestelyjä tia, väistötiloja, tulppasaarekkeita, perusverkon eritasoliittymiä) KVL 2030: 5600 ajon./vrk koa - levennetään poikkileikkaus tavoiteleveyteen (9/7 m) tien pysty- ja vaakageometrian täsmäparantamisia - parannetaan maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden parantaen samalla kevyen liikenteen kulkumahdolli- 17,9 milj.euroa liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta suuksia ja turvallisuutta yksiajorataisen tien leventämistä H/K-suhde 1,05 - parannetaan valtatien pysty- ja vaakageometriaa liiken- KESKUSTAJAKSO kaupunkien keskusta- ja lähestymisjaksojen korkealuokkaisia järjestelyjä. Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus taajamaympäris- teellisesti ongelmalliseksi koetuissa kohdissa - toteutetaan Niskanperälle perusverkon eritasoliittymä 6. Sodankylän keskusta töön soveltuva pääkatu, nopeustavoite 40-60 km/h 9 km Kustannusarviot perustuvat toimenpidesuunnittelutarkkuudella FORE-ohjelmiston - levennetään poikkileikkaus tavoiteleveyteen (10/7 m) Geometria: Nykyinen KVL 2030 Kt80-vt5- - rakennetaan kiertoliittymiä ja kanavoituja liittymiä sekä hankeosalaskelmalla laskettuihin kustannusarvioihin. Sodankylän keskustan LÄHESTYMISJAKSO Varuskunnantie: 3200- Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 10/7 m, keskikai- suojatiesaarekkeita 7000-3600 ajon./vrk kohdalla kustannusarvio perustuu vuonna 2009 tarkistettuun yleissuunnitelmaan, - levennetään kevyen liikenteen väyliä ja kavennetaan 2. Muurola – Rovaniemi teellinen ohituskaistapari, nopeustavoite 100 km/h jossa valtatielle 4 esitetyt kustannukset on indeksikorjattu. Uuden tielinjan (ohi- (Niskanperä) VE 1 - rakennetaan Muurolan ohitustie (19 km, 10/7 m) ja 7,5 milj.euroa valtatietä keskustan kohdalla katumaiseksi tustiet ja pienet oikaisut) pohjanvahvistustarpeiden arviointi on perustunut perus- 22 km keskikaiteellinen ohituskaistapari H/K-suhde 0,40 - tehdään katuliittymäjärjestelyjä ja vähennetään niiden KVL 2030: 3500-4000 - toteutetaan Niskanperän ja Alakorkalon välillä yksityis- määrää valtatielle karttatarkasteluun, joten kustannusennusteisiin voi sisältyä huomattavia riskiva- ajon./vrk tiejärjestelyjä sekä perusverkon eritasoliittymä - Raskaan liikenteen korkealuokkainen taukopaikka rauksia. Nykyisen tien leventämis- ja tasausmuutoskustannuksissa on huomioitu - parannetaan maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden 38,2 milj.euroa MAASEUTUJAKSO Mitoitus: 1-ajoratainen, poikkileikkaus 9/7 m, nopeusta- tien runkorakenteen parantamiskustannukset kohteissa, joissa voidaan varmuu- H/K-suhde 0,93 liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta della sanoa olevan runko-ongelma yhteysvälille tehtyjen maatutkaluotausten - luodaan maankäytölle voimakkaampia kehittymismah- 7. Sodankylä – Ivalo voite 100 km/h (80-100 km/h kylien kohdilla, Vuotso 60 dollisuuksia, nyk. tie jää rinnakkaistieksi (Kakslauttanen) perusteella. km/h) 116 km - parannetaan kaikkien maanteiden ja vilkkaimpien KESKUSTAJAKSO Mitoitus: a) 2-ajoratainen b) 1-ajoratainen 10/7 m välillä KVL 2030 Sattanen- yksityisteiden liittymien havaittavuutta ja turvallisuutta Niskanperä-Isoaavantie ja Norvatie-Napapiiri, nopeusta- Vuotso-Kakslauttanen: Palvelutasotavoitteet jaksoittain 3. Rovaniemen keskus- 2700-1200-1400 ajon./vrk sekä tehdään yksityistiejärjestelyjä ta (Niskanperä- Maaseutujaksot voite a) 60-80, b) 80-100 km/h - parannetaan valtatien pystygeometriaa liikenteellisesti Lampela) - rakennetaan Alakorkalon, Syväsenvaaran ja Napapiirin 17,5 milj.euroa ongelmalliseksi koetuissa kohdissa 15 km Nopeustaso pääosin 100 km/h. Ajotapahtumaltaan ja matkanopeudeltaan eritasoliittymät H/K-suhde 0,45. - levennetään poikkileikkaus tavoiteleveyteen (9/7 m) KVL 2030 Niskanperä- tasainen, geometrialtaan yllätyksetön ja ohitusmahdollisuuksia säännöllises- Erottaja-Napapiiri: 9000- - rakennetaan keskikaiteellinen 2+2 -kaistainen valtatie - raskaan liikenteen taukopaikkoja lisätty Alakorkalon ja Oijustien sekä Saarenkylän ja Napapiirin ti. Liittymien havaittavuus ja turvallisuus hyvä. Liittymätiheys pääsääntöisesti 30000-6000 ajon./vrk välille sekä melusuojauksia ohjearvoja parempi. Taukopaikkoja riittävästi. Poro-onnettomuuksien vähen- 35,7 milj.euroa (ei sisällä - rakennetaan Napapiirin ohitustie (6,8 km) 10/7 m yk- Valtatien 4 tavoitetilanteeseen liittyy oleellisesti nyt kokeilukäytössä olevan mobii- täminen aitaus ym. järjestelyin ja älyjärjestelmien avulla. Oijustien ja Postikadun siajorataisena valtatienä (sis. nousutien) liteknologiaan perustuvan porovaroitusjärjestelmän vakiinnuttaminen ja laajenta- välistä osuutta eikä 2 km - luodaan maankäytölle voimakkaampia kehittymismah- Lähestymisjaksot pitkää varalaskupaikan minen kaikille porohoitoalueen maanteille ja tienkäyttäjäryhmille. Kokeilu on dollisuuksia nykyisen valtatien jäädessä rinnakkaistieksi lisäkustannuksia, jotka käynnissä valtatiellä 4 välillä Rovaniemi-Ivalo. Älyteknologiaan ja telematiikkaan Nopeustaso pääosin 80-100 km/h. Korkealuokkainen sujuva ja turvallinen ovat 4,8 milj.euroa) Napapiirin kohdalla valtatie, jossa maankäytön liittymät keskitetysti ja hallitusti. Raskaan liiken- H/K-suhde 1,29 liittyviä muita tavoitteita ei suunnittelualueella ole toistaiseksi tarpeen asettaa. teen matkanopeus tasainen. Kevyen liikenteen olosuhteet hyvät. Poro- Tavoitetilanteen mukaisten toimenpiteiden rakentamisen kustannusarvio on Muu- onnettomuuksien vähentäminen aitaus ym. järjestelyin ja älyjärjestelmien Kustannusarviossa huomioidut toimenpiteet eivät sisällä poro-onnettomuuksien rolan ohitustievaihtoehdolla (VE 1) yhteensä 172 milj.euroa. Ilman Muurolan avulla. ehkäisyyn mietittyjä makuupaikkojen, erottelualueiden ja peltoaukeiden aitaami- ohitustietä (VE 0+) kustannusarvio on 151 milj.euroa (ei sisällä Napapiirin kohdal- Keskustajaksot: sia eikä tienvarren poroaidan rakentamista tai ylityskohtien järjestelyjä. Toimen- le kaavaillun varalaskupaikan aiheuttamia lisäkustannuksia, jotka ovat 4,8 pidetarpeet ja -periaatteet on suunniteltu paliskunnittain Riista- ja kalataloustut- Nopeustaso taajamaympäristöihin sovitettu. Korkealuokkainen taajaman milj.euroa eikä Rovaniemen keskustan kohdalla Oijustien ja Postikadun välistä kimuslaitoksen työraportissa (5/2012). Selvityksessä esitetyt toimenpiteet edellyt- päätie ja liikenneturvalliset liittymäjärjestelyt. Maankäytön liittymät keskitetys- osuutta). Kustannusarviot on laadittu tasossa 109,9 (MAKU 2010=100). ti ja hallitusti (ei yksityistie-.eikä tonttiliittymiä). Kevytliikenne eritasossa tai tävät tarkempaa jatkosuunnittelua toteutusta varten korkealuokkaisilla liikenneturvallisilla järjestelyillä.

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 23

Kuva 28. Valtatien 4 tavoitetilan 2030 toimenpiteet osaväleittäin (ei sisällä poro-onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteitä)

24 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

mää, jonka sijoittaminen maastoon ja toteuttamisratkaisu on selvitettävä jatko- Taulukko 9. Tavoitetilanteen vaiheittain toteutus ja kustannusarviot Vaiheittain kehittämisen suunnittelussa. Nykyistä valtatietä levennetään 13 km matkalla. Maatutkaluota-

uksen tulosten perusteella rakenteen parantamisosuuksia ei ole jaksolla 2. Kiireellisyys vaihtoehtoja 1 2 3 YHT. H/K-SUHDE Toimenpidejakso Kuvaus MEUR MEUR MEUR MEUR 1 Keminmaa-Muurola (Mutkanperä), 77 km 13,8 4,4 11,8 30,0 0,69 Tavoitetilan toteutus vaiheittain - yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x - kevyen liikenteen väylät ja alikulut x - tasoliittymien parantamiset (mm. väistötilat, saarekkeet) x Jakso 1, Keminmaa - Muurola - tasausten täsmämuutokset x - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x Keminmaalla valtatiellä 4 toimenpiteitä on verrattain vähän ja ne on koottu Ke- - 1-ajorataisen tien leventäminen (8/7 m -> 10/7 m) x minmaan liikenneturvallisuussuunnitelmasta (2009). Tervolaan esitetyt toimenpiteet on tarkasteltu käyttäen hyödyksi Kemijokivarren osayleiskaavassa (2004) 2 (VE 0+) Muurola (Mutkanperä)-Niskanperä, 21,5 km 6,7 2,3 8,9 17,9 1,05 - yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x esitettyjä ajatuksia lähinnä jalankulku- ja pyöräilyväylien, rinnakkaistie- ja yksityis- - tasoliittymien parantamiset (mm. väistötilat, saarekkeet) x tiejärjestelyjen sekä liittymien parantamisten osalta. Uusia esityksiä ovat Louen - Niskanperän eritasoliittymäjärjestelyt x kevyen liikenteen alikulku ja valtatien käsittely Koivun ja Muurolan välillä nykyi- - tasausten täsmämuutokset x sellä paikalla parantamisena. Koivun ja Muurolan välille esitetyt lukuisat valtatien - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x tasausta ja lyhyitä oikaisuja koskevat esitykset on tehty aiempien suunnitelmien - 1-ajorataisen tien leventäminen (8/7 m -> 10/7 m) x perusteella (mm. tarveselvitys valtatie 4 välillä Koivu-Rovaniemi, 1998) sekä samaan aikaan käynnissä olleesta valtatien 4 Koivu-Muurola toimenpideselvityk- 2 (VE 1) Muurola (Mutkanperä)-Niskanperä, 22 km 0,8 6,8 30,6 38,2 0,93 - Muurolan ohitustie (17,5 km) x sestä. Pienehköjä valtatielinjauksen oikaisuja on esitetty Koivun ja Muurolan - Niskanperän eritasoliittymäjärjestelyt x välille neljään kohtaan: Vähäkarinperä, Jaatila, Petäjäinen ja Mutkanperä. - keskikaiteellinen ohituskaistapari 2+1 x x - tasoliittymien parantamiset (mm. väistötilat, saarekkeet) x Kemijokivarren osayleiskaavassa on nojauduttu uuteen ohitustielinjaukseen Koi- vusta pohjoiseen, joten nykyiselle paikalle on esitetty lisäksi uusia jalankulku- ja 3 Rovaniemen keskustajakso (a), 4,5 + 10,0 km 9,1 10,7 15,9 35,7 1,29 pyöräilyväylien, rinnakkaistie- ja yksityistiejärjestelyjä sekä liittymien parantami- - keskikaiteelliset 2+2 -osuudet ja rinnakkaistiejärjestelyt x x x sia. Valtatietä esitetään levennettäväksi 29 km matkalta, josta noin 15 km on - eritasoliittymät (3 kpl) ja kevyen liikenteen alikulut x x x - Napapiirin ohitustie (7 km) x leventämistä 0,5 metrillä (välillä Loue-Koivu). Maatutkaluotauksen tulosten perus- - melusuojausta x x teella rakenteen parantamisosuuksia ei ole jaksolla 1. 4 Napapiiri (Lampela)-Vikajärvi, 13 km 0,5 0,6 7,2 8,3 0,81 Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään kustannustehokkaimmat keinot: - 1-ajorataisen tien leventäminen (8/7 m -> 10/7 m) x yksityistiejärjestelyjä ja rinnakkaistiestön täydentämistä - tasauksen täsmämuutos x jalankulku- ja pyöräilyväylien ja alikulkujen täydennysrakentamista - kevyen liikenteen alikulku ja yksityistiejärjestelyt x x maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (mm. väis- 5 Vikajärvi-Sodankylä, 97 km 0,3 9,7 20,0 30,1 0,45 tötiloja, tulppasaarekkeita) - 1-ajorataisen tien leventäminen (8/7 m -> 9/7 m) x tien pystygeometrian täsmäparantamisia (Jaatilan kohdan oikaisu on esitetty - tasausten täsmämuutokset x 2.vaiheen toimenpiteinä). - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x - yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x Jakso 2, Muurola - Niskanperä - tasoliittymien parantamiset (mm. väistötilat, saarekkeet) x 6 Sodankylän keskustajakso, 9 km 2,7 2,5 2,3 7,5 0,40 Muurolan ja Niskanperän välisellä osuudella on toimenpiteiden suunnittelussa - Sodankylän kohta (YS) x x x hyödynnetty tarveselvitystä valtatie 4 välillä Koivu-Rovaniemi, 1998 sekä samaan sis. kevyen liikenteen väylä- ja yksityistiejärjestelyjä, aikaan käynnissä ollutta valtatien 4 Koivu-Muurola toimenpideselvitystä. Mutkan- kiertoliittymiä, liittymien kanavointia, taajamatien perusparannusta perän linjauksen oikaisussa on huomioitu Muurolan ohitustievaraus siten, että saarekkeita ja katuliittymäjärjestelyjä uusi tielinjaus jatkuu osana Mutkanperän aiemmin toteutettavaa oikaisua. Uusina 7 Sodankylä-Kakslauttanen, 116 km 0,8 0,0 21,2 22,0 0,36 toimenpiteinä esitetään valtatien nykypaikalle parantamisessa (VE 0+) runsaasti - 1-ajorataisen tien leventäminen (8/7 m -> 9/7 m) x yksityis- ja rinnakkaistiejärjestelyjä Muurolan taajaman pohjoispuolelle sekä Hir- - tasausten täsmämuutokset x vaan kohdalle, joiden toteutus edellyttää kaavamuutosta. Hirvaan kohdalla on - yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x lisäksi pienehköjä pystytasauksen muutostarpeita. Niskanperälle esitetään rin- - tasoliittymien parantamiset (mm. väistötilat, saarekkeet) x nakkaistiestön täydentämistä, liittymäjärjestelyjä sekä perusverkon eritasoliitty- Yhteensä (Muurolan kohdan VE 0+) 33,9 30,2 87,3 151,4 0,78 Yhteensä (Muurolan kohdan VE 1) 28,0 34,7 109,0 171,8 0,77

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 25

Muurolan kohdalle on suunniteltu maakuntakaavassa olevan yhteysvarauksen Lampelan välillä valtatie 4 linjataan uuteen paikkaan toimenpideselvityksen mu- niin, että yllätykselliset ja vaikeasti ennakoitavissa olevat pahimmat katvealueet mukaisesti myös ohitustievaihtoehto (VE 1), jota on tarkennettu käynnissä olleen kaisesti, mutta poikkileikkauksena esitetään liikenne-ennusteen perusteella 1+1- poistuvat. Pystygeometrian parantamiskohteita valittaessa ja priorisoitaessa on Rovaniemen maakuntakaavatyön yhteydessä selvästi aiempaa lyhyemmäksi ajorataista valtatietä (pl. varalaskupaikka). Yksi keskitetty eritasoliittymä kustan- hyödynnetty yhteysvälille tehtyjä maatutkaluotauksia, joiden tulosten avulla on (17,5 km ilman Mutkanperän oikaisua). Valtatien nykypaikalle parantaminen ja nustehokasta rakentamista palvellen sekä lentoaseman käyttäjiä että Napapiirin tarkistettu onko samoilla kohdilla myös rakenteen parantamistarvetta. Käyrä- ohitustie ovat toistensa vaihtoehtoja siinä mielessä, että nykyiselle tielle mahdol- matkailualueen käyttäjiä. Napapiirin alueen maankäytön ja matkailupalvelujen mön kohdalla esitetään valtatietä linjattavaksi lyhyellä matkalla uuteen paikkaan. lisesti tehdyt parantamistoimet käyvät tarpeettomiksi ohitustien toteutuessa. Ohi- kehittämismahdollisuudet parantuvat uuden tielinjauksen vuoksi nykyisen valta- Tienparannusaloitteissa esitetyille kevyen liikenteen väylien rakentamiselle ei ole tustien linjaus noudattaa aiemmin suunniteltua linjausta niin, että se palvelee tien jäädessä sisäiseksi pääväyläksi. Napapiirin alueen tieverkon kehittäminen perustetta vähäisen asukasmäärän vuoksi. Valtatietä levennetään 51 kilometrin myös pidempiä linjausvaihtoehtoja. Ohitustie mahdollistaa keskikaiteellisen ohi- vaatii yleis- ja asemakaavan päivittämistä. Aiemmassa toimenpideselvityksessä matkalla, joka parantaa myös kevyen liikenteen olosuhteita kylien kohdalla. Maa- tuskaistaparin rakentamisen Muurolan ja Rovaniemen välille. Lisäksi ohitustie esitettyjä Napapiirin kohdan linjaus- ja eritasoliittymäratkaisuja ei ole huomioitu tutkaluotauksen tulosten perusteella rakenteen parantamisosuuksia on jaksolla 5 vapauttaa nykyisen valtatien lähiympäristön maankäyttöä paremmin palvelevaksi alueen asemakaavassa. Maatutkaluotauksen tulosten perusteella rakenteen yhteensä noin 3 kilometrin matkalla, joista 0,5 kilometriä osuu pystygeometrian ja avaa maankäytön suunnittelulle uusia liikenneturvallisia mahdollisuuksia. parantamisosuuksia ei ole jaksolla 3. parantamistarpeen kohdalle.

VE 0+:n ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: yksityistiejärjestelyjä ja rinnakkaistiestön täydentämistä Alakorkalon 2+2-kaistaista valtatietä ja Isoaavantien eritasoliittymän raken- maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (väistötiloja, maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (mm. väis- tamista sekä Teollisuustien liittymäjärjestelyjä alikulkuineen tulppasaarekkeita). tötiloja, tulppasaarekkeita) melusuojauksia Alakorkaloon. tien pystygeometrian täsmäparantamisia (Mutkanperän oikaisu on esitetty Toisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: Jakso 6, Sodankylän keskusta 2.vaiheen toimenpiteinä). Saarenkylän ja Lentoaseman liittymän välistä 2+2-kaistaista valtatietä ja Norvatien eritasoliittymän siirtämistä. Sodankylän keskustajakson toimenpiteet on esitetty Sodankylän liikenneturvalli- VE 1:n ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: Kolmannen vaiheen toimenpiteinä esitetään: suussuunnitelmassa (2011) ja valtatien 4 yleissuunnitelman tarkistamisessa maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (mm. väis- Napapiirin eritasoliittymän rakentamista ja uuden tielinjauksen rakentamista (2009), joka on toistaiseksi vahvistamatta. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan tötiloja, tulppasaarekkeita). Napapiirin ja Lampelan välille. toteuttaa pienempiä kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka edistävät yleis- suunnitelmassa esitetyn tavoitetilanteen vaiheittain rakentamista. Maatutkaluota- Vaihtoehdon 1 toisessa vaiheessa voidaan tarvittaessa toteuttaa Niskanperän Jakso 4, Rovaniemi -Vikajärvi uksen tulosten perusteella rakenteen parantamisosuuksia ei ole jaksolla 6. eritasoliittymä yhdellä keskikaiteellisella 2+1 –ohituskaistaosuudella (sijoittuu valtatien nykyiselle paikalle) ennen Muurolan ohitustien rakentamista. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty Vikajärven osayleiskaavaa (2009) Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: kylän kohdan rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyissä. Osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen väylä- ja yksityistiejärjestelyjä Jakso 3, Rovaniemen keskustajakso kevyen liikenteen alikulku vaatii tarkempaa suunnittelua, koska nykyisten tonttira- liittymien väistötiloja ja suojatiesaarekkeita. jojen ja liikennealueiden puitteissa ratkaisua ei voi esittää. Rovaniemen ja Vika- Rovaniemen keskustajaksosta on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle parhail- järven väliselle yhtenäiselle kevyen liikenteen yhteydelle ei ole liikenteellistä po- Jakso 7, Sodankylä - Kakslauttanen (Ivalo) laan rakenteilla oleva väli Oijustie-Erottaja sekä nykyisenä säilyvä väli Erottaja- tentiaalia vähäisen asukas- ja käyttäjämäärän vuoksi. Olkkajärvelle esitetään Saarenkylä. Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty tiesuunnitelmaa Val- liittymäjärjestelyjä ja Könkäänvaaran kohdalla on mahdollista parantaa valtatien Toimenpiteiden suunnittelussa on hyödynnetty Sodankylän liikenneturvallisuus- tatien 4 parantaminen Rovaniemen kohdalla (2013), toimenpideselvitystä Valta- pystygeometriaa. Valtatietä levennetään 13 kilometrin matkalla, joka parantaa suunnitelmaa (2011), jota on edelleen täydennetty liittymien havaittavuutta ja tien 4 parantaminen Napapiirin kohdalla (2005) sekä tiesuunnitelmaa valtatielle 4 myös kevyen liikenteen olosuhteita. Maatutkaluotauksen tulosten perusteella turvallisuutta parantavilla toimenpiteitä, rinnakkaistie- ja yksityistiejärjestelyillä välillä Alakorkalo-Rovaniemi (2003). Suunnittelun lähtökohtana Alakorkalossa on rakenteen parantamisosuuksia ei ole jaksolla 4. sekä yksittäisillä pystygeometrian täsmäparantamiskohteilla. Valtatietä levenne- ollut, että maakuntakaavavarauksena ollut ohitustie (Koivu-Alakorkalo) ei toteu- tään 50 kilometrin matkalla. Maatutkaluotauksen tulosten perusteella rakenteen du. Isoaavantien ja Oijustien välille rakennetaan 2+2-kaistainen tie ja Isoaavan- Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: parantamisosuuksia ei ole jaksolla 7. tien liittymään eritasoliittymä. Kaupunki rakentaa Teollisuustien jatkeen Alakorka- Olkkajärven liittymien parantamista (väistötiloja, tulppasaarekkeita). loon. Jatkossa tulee ratkaista miten valtatietä kehitetään Alakorkalon kohdalla ja Ensimmäisen vaiheen toimenpiteinä esitetään: miten länsipuolella oleva Teollisuustien jatke ja itäpuolella valtatien rinnalla kul- Jakso 5, Vikajärvi – Sodankylä maanteiden ja vilkkaimpien yksityisteiden liittymien parantamista (väistötiloja, keva Alakorkalontie liitetään valtatielle. Alakorkalontien liittymien määrää valta- tulppasaarekkeita). tielle joudutaan sujuvuuden ja turvallisuuden takia vähentämään. Yksi vaihtoehto Vikajärven ja Käyrämön väliselle osuudelle ei ole aikaisemmin laadittu tien liiken- on toteuttaa valtatie Alakorkalon kohdalla 1+1 –kaistaisena keskikaiteellisena nöitävyyttä parantavia suunnitelmia. Sodankylän kunnan puolella on hyödynnetty tienä ja järjestellä liittymäjärjestelyt sen mukaisesti suuntaisliittyminä. liikenneturvallisuussuunnitelmaa (2011). Lapin liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2011) on yleisenä maanteitä koskevana toimenpidetarpeena mainittu, että Saarenkylässä valtatie 4 rakennetaan 2+2-kaistaiseksi korkealuokkaiseksi tieksi niiden liittymäjärjestelyjä tulee parantaa näkemien ja odotustasanteiden osalta. jatkaen nykyistä 2+2-kaistaista tietä Lentokentäntien liittymään asti. Norvatien Tässä suunnitelmassa on esitetty koko yhteysvälille liittymien havaittavuutta ja eritasoliittymän sijaintia muutetaan liikenteellisesti edullisempaan kohtaan. Ai- turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Alanamman ja Käyrämön välillä (noin 35 emmasta toimenpideselvityksestä poiketen esitetään Napapiirin kohdalle ratkai- km) on tien geometriasta johtuen erittäin runsaasti sulkuviivoin merkittyjä ohitus- suna kahden eritasoliittymän rakentamisen sijaan yhtä, joka tulee nykyisen Siipi- kielto-osuuksia, joiden vähentämiseksi esitetään pystygeometrian parantamisia tien kohdalle. Lentokentäntie käännetään uuteen eritasoliittymään. Napapiirin ja

26 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Tavoitetilan toimenpiteiden vaikuttavuusvertailu Toimenpiteillä luodaan kevyelle ajoneuvoliikenteelle sujuvampia ja parempia Matka-aikojen tavoitetilanteen vaikutukset koko yhteysväliin osalta tarkoittaa ohitusmahdollisuuksia ja mahdollistetaan raskaan liikenteen tasaisempi matka- kevyille ja raskaille ajoneuvoille noin 9 min aikasäästöä. Suhteessa koko yhteys- ajoneuvoliikenteeseen nopeus, mihin vaikuttaa myös ylimääräisten liittymien vähentäminen. Hitaamman välin laskennalliseen matka-aikaan tämä tarkoittaa raskaille ajoneuvoille noin 3 raskaan liikenteen perässä ajaminen vähenee, minkä merkitys tulee entisestään % parannusta ja kevyille ajoneuvoille noin 4 % parannusta. Toimenpiteiden vaikutuksia on tarkasteltu vuonna 2030 henkilövahinko- korostumaan voimistuvan kaivostoiminnan aiheuttamien kuljetusten lisääntyessä. onnettomuuksien muutosten sekä kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matka- aikojen muutosten perusteella. Matka-aikavertailut pohjautuvat IVAR-laskentoihin Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vähennetään määrällisesti eniten ja onnettomuusvähenemäarviot TARVA-laskentoihin. Tavoitetilanteen toimenpi- HYÖDYT Rovaniemen keskustajaksolle esitetyillä toimenpiteillä. Myös Muurolan ohitus- teiden vaikutusarviointi osaväleittäin perustuu siihen, että ko. osavälin toimenpi- tievaihtoehdon vaikutus on huomattava koko yhteysväliin verrattuna. teet toteutetaan kerralla. Muurolan kohdalla on lisäksi tarkasteltu erikseen ohitus- KUSTANNUKSET tievaihtoehtoa (VE1). Osavälin vaikuttavuutta on verrattu koko yhteysvälin tavoi- Tavoitetilanteen toimenpiteiden laskennallinen vaikutus henkilövahinko-onnetto- HYÖTYKUSTANNUKSET tetilanteen vaikuttavuuteen. Osavälille toteutettavien toimenpiteiden kustannus- muuksiin on 4,1 onnettomuutta (Muurolan kohdalla VE 0+) tai 4,7 onnettomuut- tehokkuutta on verrattu tavoitetilanteen toimenpiteiden kustannustehokkuuteen. ta(Muurolan kohdalla VE1) vähemmän joka vuosi. Laskennallisesti tavoitetilan- vaikuttavuus neessa (Muurolan kohdalla VE1) tapahtuu 15 % vähemmän onnettomuuksia Selkeimmät kevyen ajoneuvoliikenteen vaikutukset matka-aikaan saadaan Ro- kustannustehokkuus vuosittain verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei tehdä. Nykyisellä vaniemen keskustajakson ja Vikajärvi-Sodankylä –välille esitetyillä toimenpiteillä. verkolla ennustetaan tapahtuvan vuonna 2030 noin 30 henkilövahinko- Myös Muurolan kohdan ohitustie lyhentää isolla osuudella matka-aikaa suhtees- onnettomuutta per vuosi, kun tavoitetilanteen parantamistoimenpiteiden jälkeen sa koko yhteysvälin toimenpiteisiin. Raskaan liikenteen sujuvuuden osalta merkit- päästään noin 25 henkilövahinko-onnettomuuteen per vuosi. Kuva 29 (vas.). Tavoitetilanteen toimenpiteiden vaikuttavuus osaväleittäin suh- tävimmät parannukset on saavutettavissa Keminmaa-Muurola (jakso 1), Rova- teessa koko yhteysvälin tavoitetilaan (100 %) niemen keskustajakson (jakso 2) ja Vikajärvi-Sodankylä (jakso 5) osuuksille esi- tetyillä toimenpiteillä. Erityisesti jaksoilla 1 ja 5 korostuvat pystygeometrian, pie- Kuva 30 (oik.). Tavoitetilanteen toimenpiteiden kustannustehokkuus osaväleittäin nehköjen oikaisujen ja tien leventämisen merkitys ajoneuvoliikenteen sujuvuu- suhteessa tavoitetilaan. H/K-suhde kuvaa ko. osavälin laskennallisesti oikeaa lukua (0 % = 1,0) teen.

Keminmaa - Muurola Keminmaa - Muurola 30,0 M€ 30,0 M€ H/K 0,69 H/K 0,69 Matka-aika kevyet

VE0+ Muurola - Niskanperä VE0+ Muurola - Niskanperä Matka-aika raskaat 17,9 M€ 17,9 M€ H/K 1,05 H/K 1,05 Hvj-onnettomuudet Matka-aika kevyet (min) VE1 Muurola - Niskanperä VE1 Muurola - Niskanperä 38,2 M€ 38,2 M€ H/K-suhde H/K 0,93 Matka-aika raskaat (min) H/K 0,93

Rovaniemen keskusta Rovaniemen keskusta Hvj-onnettomuudet 35,7 M€ 35,7 M€ H/K 1,29 H/K 1,29 Rakennuskustannukset Napapiiri - Vikajärvi Napapiiri - Vikajärvi 8,3 M€ 8,3 M€ H/K 0,81 H/K 0,81

Vikajärvi - Sodankylä Vikajärvi - Sodankylä 30,1 M€ 30,1 M€ H/K 0,45 H/K 0,45

Sodankylän keskusta Sodankylän keskusta 7,5 M€ 7,5 M€ H/K 0,40 H/K 0,40 Sodankylä - Kakslauttanen Sodankylä - Kakslauttanen 22,0 M€ 22,0 M€ H/K 0,36 H/K 0,36 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % -100 % 0 % 100 % 200 % 300 %

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 27

Vaikuttavuusvertailu ajoneuvoliikenteeseen

Kehittämistoimet teemapaketteina Teemapakettien vaikutuksia on vertailtu samoilla mittareilla ja samoilla periaat- Teemapaketti 1

teilla kuin osaväleittäin tehdyssä vaikutusarvioinnissa. Vaikutusten arviointi ja 20,5 M€ H/K 1,43 vertailu on tehty tilanteessa, jossa kaikki teemapakettiin kuuluvat toimenpiteet on Uuden liikennepolitiikan mukaisessa hengessä tavoitetilan toteuttamista vaiheit- tehty. Teemapaketin vaikuttavuutta on verrattu koko yhteysvälin tavoitetilanteen tain on tarkasteltu muodostamalla erilaisin tavoitteellisin painotuksin toimenpide- vaikuttavuuteen, joka saa arvon 100 %. Teemapakettien kustannustehokkuutta Teemapaketti 2 kokonaisuuksista teemapaketteja. Teemapaketteja on tarkasteluja ja vaikutusten on verrattu tavoitetilaratkaisun kustannustehokkuuteen. 101,6 M€ H/K 0,68 arviointia varten muodostettu viisi. Teemapaketteihin sisältyvät toimenpidekoko- naisuudet on esitetty taulukossa 10 ja liitteiden 2-6 karttakuvissa. Teemapakettien 2 ja 3 tavoitteelliset erot käyvät hyvin ilmi niiden vaikuttavuudes- ta eri mittareilla. Esimerkiksi teemapaketilla 2 saavutetaan tavoitetilanteen kus- Teemapaketti 3 119,1 M€ Teemapaketeissa esitetyt toimenpidekustannukset sisältävät kaikki ao. toimenpi- tannusarviosta 59 %:n sijoituksella raskaan liikenteen matka-aikasäästöstä 94 % H/K 0,91 deryhmän kustannukset koko yhteysväliltä, ellei toimenpidettä ole erikseen ni- tavoitetilanteesta. Vastaavasti teemapaketilla 3 saavutetaan tavoitetilanteen Matka-aika kevyet (min) metty koskemaan tiettyä osaväliä tai kohdetta. Taulukossa 10 on esitetty teema- kustannusarviosta 69 %:lla niin ikään 94 % osuus onnettomuuksien vähenemäs- Teemapaketti 4 Matka-aika raskaat (min) pakettien toimenpiteiden kustannukset myös kiireellisyysluokittain. tä. Kustannustehokkuusvertailussa käy hyvin ilmi myös ns. pienten ja nopeah- 49,6 M€ kosti toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus suhteessa tavoitetilan- H/K 0,85 Hvj-onnettomuudet

teen kustannuksilla saavutettaviin vaikutuksiin. Rakennuskustannukset Taulukko 10. Teemapakettien kuvaukset ja kustannusarviot

Teemapaketti 5 Kiireellisyys 60,5 M€ H/K 1,02 1 2 3 YHT. H/K-SUHDE Teemapaketti Kuvaus MEUR MEUR MEUR MEUR 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 Sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen pienin keinoin 17,1 2,9 0,5 20,5 1,43

- yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x x Kuva 31. Teemapakettien vaikuttavuudet suhteessa tavoitetilaan, jonka vaikutta- - kevyen liikenteen väylät ja alikulut x x x vuus on vertailussa 100 % - tasoliittymien parantamiset (kanavoinnit, väistötilat, saarekkeet) x x (sis. Sodankylän kohdan pienet toimet)

2 Valtatien leveyden ja geometrian parantaminen 33,0 29,2 39,4 101,6 0,68 - 1-ajorataisen tien leventäminen x x x - tasausten täsmämuutokset x x x - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x Teemapaketti 1 - Napapiirin ohitustie x 20,5 M€ H/K 1,43 3 Sujuvuuden parantaminen 50,2 34,6 34,3 119,1 0,91 - keskikaiteelliset 2+1- ja 2+2 -osuudet x - eritasoliittymät ja kevyen liikenteen alikulut x Teemapaketti 2 101,6 M€ - Muurolan ohitustie x H/K 0,68 - Napapiirin ohitustie x Matka-aika kevyet - yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x Matka-aika raskaat - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x Teemapaketti 3 119,1 M€ Hvj-onnettomuudet - tasausten täsmämuutokset x x H/K 0,91 H/K-suhde 4 Kaupunkiseudut sujuvaksi ja turvalliseksi 37,5 12,1 0,0 49,6 0,85 - keskikaiteelliset 2+2 -osuudet ja rinnakkaistiejärjestelyt x Teemapaketti 4 - eritasoliittymät ja kevyen liikenteen alikulut x 49,6 M€ - Napapiirin ohitustie x H/K 0,85 - Niskanperän liittymäjärjestelyt x - Sodankylän kohta (YS) x Teemapaketti 5 60,5 M€ 5 Kustannustehokkaat ratkaisut 26,8 33,7 0,0 60,5 1,02 H/K 1,02 - keskikaiteelliset 2+2 -osuudet ja rinnakkaistiejärjestelyt x -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % - eritasoliittymät x

- yksityistiejärjestelyt (rinnakkaistiet ja liittymien vähentäminen) x - tasoliittymien parantamiset (kanavoinnit, väistötilat, saarekkeet) x x Kuva 32. Teemapakettien kustannustehokkuudet suhteessa tavoitetilaan, joka - pienehköt oikaisut ja suuntausmuutokset x saa vertailussa arvon 0 %. H/K-suhde kuvaa teemapaketin oikeaa laskennallista - kevyen liikenteen väylät ja alikulut x x lukua siten, että arvo 1,0 = 0 %

28 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Kehittämistoimenpiteiden muut vaikutukset Muurolan kohdalla on maantien 930 lähettyvillä vedenhankinnan kannalta tärkei- parantaa liikenne- ja liikkumisturvallisuutta. Rovaniemen kohdalla paikallisliiken- tä pohjavesialueita. Muualla valtatietä kehitetään likipitäen nykyisellä paikallaan. ne käyttää valtatietä 4 Niskanperän ja Alakorkalon, Viirikankaantien ja Kuusa- montien (kt 82) sekä Napapiirin ja Lentokentäntien välillä. Napapiirin kohdalle Maankäyttö ja ihmisten elinolot Rovaniemen kohdan eritasoliittymäjärjestelyt ja em. ohitustieosuudet ovat eniten suunnitellut kehittämistoimet parantavat bussiliikenteen toimintaa samoin kuin ympäristöä muokkaavia toimenpiteitä. Saarenkylän ja Lentokentäntien välisen Muurolan kohdalla bussiliikenteen jäädessä nykyiselle valtatielle. Lentokentän- Toimenpiteiden vaikutukset maankäytön suunnitteluun ja ihmisten elinoloihin osuuden rakentaminen kaksiajorataiseksi muuttaa ympäristöä paikallisesti kallio- tien uusi eritasoliittymä sujuvoittaa bussireitin kulkemista valtatien 4 yli. Alakorka- vaihtelevat riippuen vaiheistusratkaisusta. Tavoitetilanteessa toimenpiteet tuke- leikkauksen kohdalla. lossa uuden rakennettavan Teollisuustien jatkeen ja valtatien 4 liittymäjärjestely- vat alueen maankäytön kehittämistä erityisesti Muurolassa, Hirvaalla, Niskanpe- jen yhteydessä tehtävä liittymän katkaisu Alakorkalontielle aiheuttaa paikallislii- rällä, Alakorkalossa, Napapiirin matkailualueella ja Sodankylän keskustassa. Ympäristölle haitalliset vaikutukset luonnonoloihin voidaan välttää toimenpiteiden kenteeseen reittimuutoksia, jotka tulee huomioida riittävien kevyen liikenteen Valtatien linjausmuutokset, liittymäjärjestelyt ja rinnakkaistiestön voimakas kehit- sijoittuessa pääasiassa nykyisen väylän ympäristöön. Rinnakkaistiejärjestelyt liityntäyhteyksien ja korkealuokkaisten pysäkkijärjestelyjen järjestämisenä valta- täminen vaikuttavat asutuksen, työpaikkojen sekä kaupallisten ja matkailupalve- ovat pääasiassa pienehköjä ja isoimmat niistä sijoittuvat kaavoitetulle tai tiheästi tien 4 varrella. luiden sijoittumiseen sekä niiden sujuvaan ja liikenneturvalliseen saavutettavuu- asutulle alueelle. Luontoarvojen ja uhanalaisten lajien tilanne on teen. Valtatien toimivat ja sujuvat yhteydet parantavat maankäyttöalueiden ky- hyvä tarkastaa isoimpien toimenpiteiden jatkosuunnittelussa syntää. maastoselvityksin.

Isoimmat toimenpiteet edellyttävät yleis- ja asemakaavojen laatimisia tai muutoksia. Muurolan ja Napapiirin ohitustievaraukset on otettu tuoreessa Rovaniemen Kävely ja pyöräily maakuntakaavassa jo huomioon. Muurolan kohdalla rinnakkaistiejärjestelyt sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle ja ko. alueelle ei ole laadittu myöskään Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat Tervolan Louella, Tervo- yleiskaavaa. Hirvaan kohdalla on valmistunut yleiskaava 2011, mutta siitä on lan ja Rovaniemen kunnanrajalla Jaatilassa, Alakorkakossa, Vika- valitettu joiltakin osin. Hirvaan yleiskaavassa ei ole esitetty rinnakkaistielle vara- järvellä, Sodankylässä ja Kersilössä. Jaatilassa nykyisten väylien usta. Saarenkylän ja Napapiirin kohdalla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa ja päät yhdistetään rakentamalla puuttuvaan väliin kevyen liikenteen alueen asemakaavoituksessa ei ole varauduttu uusiin eritasoliittymiin tai valtatien väylä, jolloin yhtenäinen valtatien suuntainen kävely- ja pyöräily- uuteen linjaukseen. yhteys on valmis Koivusta Napapiirille asti. Louella ja Vikajärvellä kevyen liikenteen alikulkujen avulla saadaan olemassa olevat Rovaniemen alueiden käytön strategiassa valtatien 4 kannalta merkittävimmiksi kouluille johtavat kevyen liikenteen väylät yhdistettyä omaksi asutuksen, palvelujen ja teollisuuden laajenemissuunniksi on esitetty Alakorka- turvalliseksi verkostokseen valtatien kanssa eritasoon. Rovanie- loa, Teollisuuskylää, Saarenkylää ja Napapiirin aluetta. Muurolan keskusta ja men Hirvaan, Niskanperän ja Sodankylän Sattasen koulujen koh- Vikajärvi ovat Rovaniemen tulevaisuuden kyläverkoston niin sanottuja palveluky- dalla vastaavat järjestelyt ovat jo olemassa. liä, joita kehitetään ympäröivän palvelualueen keskuskylänä. Hirvaan alue on taajamatoimintojen alueita, joissa keskeisimpinä asioina ovat maankäytön raken- Kävelyä ja pyöräilyä koskevissa selvityksissä on todettu, että teen tiivistäminen sekä elinkeinojen ja liikenneyhteyksien kehittäminen. yleisesti hyväksyttävänä pyöräilymatkana pidetään maksimissaan noin 5-10 kilometriä. Kävellen tehtyjen matkojen tyypillinen mak- Toimenpiteet muuttavat ihmisten elinympäristöä. Haitalliset vaikutukset kohdistu- simipituus on noin 1-2 kilometriä. Matkojen pituuden perusteella vat erityisesti isoimpien toimenpiteiden läheisyydessä tai melualueella sijaitse- potentiaalisia kulkumuodon vaihtajia voisi löytyä lähinnä lyhytmat- vaan asutukseen. Tervolan ja Hirvaan välillä yksityis- ja rinnakkaistiejärjestelyt kaisesta taajamaliikenteestä. Jalankulun ja pyöräilyn kulkumuoto- osuuden lisääminen vaatii laajempaa yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa niin, vähentävät merkittävästi nykyisten suorien tonttiliittymien määrää valtatielle, mikä Kuva 33. Rovaniemen paikallisliikenteen reitit ja asukastiheydet 200 m etäisyy- voi asukkaista alussa tuntua yhteyksiä hankaloittavana tekijänä. Tien paranta- että myös joukkoliikenteen liityntäpysäköintimahdollisuuksia kehitetään ostos- ja dellä nykyiseltä reitiltä (Lähde: Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma mishankkeella on usein myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön, sillä työpaikka-alueiden sekä linja-autopysäkkien yhteydessä. Samoin on huolehditta- 2012) päivittäinen liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi ja sujuvammaksi. Asuin- ja va laadukkaista ja toimivista yhteyksistä joukkoliikennereittien varrelta lopullisiin keskusta-alueiden laatu ja saavutettavuus paranevat yksityistie-, katuja tiever- merkittävimpiin käyntikohteisiin. Talvisin kunnossapidon taso on oltava sellainen, Kunnossapito kon kehittämisen myötä. ettei se muodostu kynnyskysymykseksi valita jalankulkemista tai pyöräilyä matkan tekemistä varten. Kulkumuoto-osuuden lisääminen vaatii myös tehokasta Valtatien leventäminen tavoiteleveyteen on toimenpiteenä kallis ratkaisu, joten tiedottamista ja viestintää. Ympäristö tien leventämiset on ajoitettu toimenpiteiden toteutusvaihtoehtojen kiireellisyys- järjestyksessä yleensä viimeiseen luokkaan. Vertaamalla tien kuntoanalyysiä Ympäristön kannalta tavoitetila ei sisällä kokonaisuutena merkittäviä toimenpitei- Joukkoliikenne valtatien leveyspuutteisiin ja talvihoitoluokitukseen, voidaan urautumisongelmaa tä, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten laajaa selvittämistä ja toimenpiteiden lieventää ja liikenneturvallisuutta parantaa ensi vaiheessa talviaikana nostamalla sovittamista ympäristöön. Muurolan ja Napapiirin ohitustielinjausten kohdalla ei Valtatien 4 kehittämistoimenpiteillä on vain vähän tai hyvin paikallisia vaikutuksia talvihoitoluokkaa Keminmaan ja Vikajärven välillä. Lapin suurten matkailukeskus- ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema- tai luonnonsuojelualueita eikä arvok- joukkoliikenteen toimintaan ja käyttömukavuuteen. Muurolan kohdan ohitustie ten paras ja vilkkain sesonkiaika on talvella ja lisääntyvät ympärivuotiset kaivos- kaita kulttuuriympäristökohteita. puolittaa liikennemäärän rinnakkaistieksi jäävällä nykyisellä valtatieosuudella, kuljetukset asettavat lisähaasteita liikennemäärien perusteella kapeille tieosuuk- mikä puolestaan sujuvoittaa jalankulku- ja bussiliikenteen pysäkkitoimintoja sekä sille.

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 29

voituksen kanssa. Vikajärvellä kevyen liikenteen alikulun toteuttaminen edellyttää Jatkotoimenpiteet kaavamuutoksen ja tilavaraustarkastelun sekä mahdollisesti maanlunastuksia. Sodankylän kohdalle on laadittu yleissuunnitelma, joka ei toistaiseksi ole lainvoi- mainen. Jatkotoimenpiteet tulee kohdentaa niin, että valtatielle asetettu tavoitetila 2030 toteutuu vaiheittain etenemisen avulla. Vaiheittain etenemisessä voidaan valita Raskaan liikenteen erillisestä taukopaikkaselvityksestä saadaan tarkempaa tie- jokin teemapaketeista tai edetä jaksoittaisten parantamistoimien toteuttamisella. toa jatkosuunnittelua varten. Poro-onnettomuuksien vähentämiseksi tulisi laatia Teemapaketit on koottu itsenäisiksi kokonaisuuksiksi, jotka toteutuessaan eivät tarkemmat suunnitelmat Riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen selvitykseen poh- välttämättä toimi sellaisenaan toinen toistensa välivaiheena. Mikään teemapaket- jautuen. Poroista varoittava mobiilijärjestelmä laajennetaan koko Lapin alueelle. ti ei täysimääräisesti toteutettuna vastaa tavoitetilaa 2030. Teemapakettien etuna Palvelusta saatava informaatio tulee olla kaikkien autoilijoiden käytettävissä. onkin tietyn asiakokonaisuuden saattaminen yhdenmukaiseen kuntoon koko yhteysvälillä, esimerkiksi liittymien turvallisuus yksityistiejärjestelyineen tai ohi- tusmahdollisuuksien parantaminen tiegeometriaa parantamalla. Kuva 34 (oik.). Lähivuosien teollisuuden ja energian investoinnit arktiselle alueelle Lapin kauppakamarin selvityksen mukaan Jatkosuunnittelu on tiivistä yhteistyötä maankäytön suunnittelun ja eri käyttäjä- ryhmien kanssa. Valtatien 4 jatkosuunnittelutarpeisiin ja –painotuksiin vaikuttavat Kuva 35 (alh.). Koillisväylän reitit merkittävimpinä liikennettä lisäävinä tekijöinä valtatien varren maankäytön kehittyminen, Barentsin alueen investointiohjelman toteutuminen, Koillisväylän avau- tumisen hyödyntämismahdollisuudet sekä kaivannais- ja matkailuteollisuuden kasvaminen.

Keskeisimmät suunnittelutarpeet Arktiset meritiet

Valtatien parantamistoimenpiteiden toteuttamista varten tulee laatia tie- ja rakennussuunnitelmat sekä tarvittaessa yleissuunnitelmat niissä kohdissa, joissa nykyinen tiealue ei riitä. Niille toimenpiteille, jotka voidaan toteuttaa nykyisten tie- alueiden sisäpuolella, laaditaan rakennussuunnitelmat.

Yksityistiejärjestelyjen toteuttaminen on kannattava toimenpide valtatien standar- din nostamiseksi. Suuri osa järjestelyistä onnistuu olemassa olevaa kevyen liikenteen väylää hyödyntämällä, mutta osa järjestelyistä vaatii kaavamuutoksia (Muurola ja Hirvas) ja/tai uuden rinnakkaistien rakentamista. Muurolan ja Hirvaan kohdalle tulee laatia yleiskaava siten, että maakuntakaavan mukaiselle ohitustiel- le varataan maastokäytävä. Ohitustievaraus voidaan laatia yleissuunnitelma- tasoisena aluevaraussuunnitelmana.

Kehittämisselvityksessä esitetyt pienehköt valtatien suuntauksen ja tasauksen täsmämuutokset edellyttävät ennen rakennussuunnitelman laatimista tiesuunni- Koillisväylän kulkeneet telmaa. Vähäkarinperän, Jaatilan ja Mutkanperän lyhyet oikaisut samoin kuin alukset (kpl) Napapiirin kohdan ohitustie edellyttänevät myös yleissuunnitelman laatimista. Maantielain mukaisten suunnitelmien tarve ja laajuus määräytyy tarkemmin jatkosuunnittelussa.

Rovaniemen kohdalla yleissuunnitelma (Alakorkalo-keskusta) tulee päivittää rakentumattomalta osalta (Alakorkalo-Oijustie) ja laajentaa se koskemaan myös väliä Niskanperä-Alakorkalo. Niskanperällä tulee varmistaa eritasoliittymän vaa- timat järjestelyt tarkemmassa suunnittelussa. Saarenkylän ja Napapiirin kohta edellyttää toimenpidesuunnitelman täydentämistä valitun vaihtoehdon mukaisek- si yleissuunnitelmaksi. Saarenkylän ja Napapiirin kohdan yleissuunnitelman laatiminen on tehtävä tiiviissä yhteistyössä alueen maankäytön suunnittelun ja kaa-

30 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Muut lähteet ja oheisaineisto (pdf) Liikennevirasto 2014: Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030. Liikennevi- Lähteet Rovaniemen kaupunki 2007: Valtatie 4 ja Rovaniemi kaupunkirakenteen ja raston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Verkkojulkaisu elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta Sito 2014: Arktinen strategia Pohjois-Suomen näkökulmasta -kalvosarja Tiehallinto 2008: Lapin tiestön kehittäminen. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2014: Vt 4 (E75) välillä Heinola-Jyväskylä- Aikaisemmat suunnitelmat (pdf) 74/2008 Oulu-Haaparanta -palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys. Raportteja TVL Lapin piiri 1985: Vt 4 välillä Koivu-Rovaniemi, tieverkkosuunnitelma Ramboll 2009: Koululiitu 10 vuotta, Vaaralliseksi luokiteltujen tieosien määrit- 85/2014 Tiehallinto Lapin tiepiiri 1989: Vt 4 välillä Koivu-Rovaniemi –väli, toimenpi- teleminen Varsinais-Suomen ELY-keskus 2014: E18 Turun Kehätie, kehittämisselvitys deselvitys Liikennevirasto 2010: Eurooppa- ja TEN-tieverkko Liikennevirasto ja Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset 2014: Tiehallinto 1995: Valta- ja kantateiden ohituskaistaselvitys Liikennevirasto 2011: Päätieverkko Valtatie 12, yhteysvälin Lahti-Kouvola palvelutason määrittäminen Tiehallinto Lapin tiepiiri 1996: Vt 4 Rovaniemen kohdalla, yleissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011: Valtatien 22 kehittäminen välillä GTK 2014: Arctic Region – A Treasure Trove of Natural Resources Tiehallinto Lapin tiepiiri 1999: Vt 4 välillä Koivu-Rovaniemi, tarveselvitys Oulu-Kajaani. Esiselvitys Lapin ELY-keskus, Roadscanners 2014 : Vt 4 Kemi-Rovaniemi raskaiden Tiehallinto Lapin tiepiiri 2005: Vt 4 Napapiirin kohdalla, toimenpideselvitys ELY-keskus 2012: Tiehankkeiden uudelleen arvioinnilla kustannustehokkuut- rekkojen riskianalyysi Tiehallinto Lapin tiepiiri 2009: Valtatie 4 ja valtatie 5 Sodankylän kirkonkylän ta ja riittävää vaikuttavuutta Lapin ELY-keskus 2014: Lapin liikenne, Barentsin alueen kehittyminen kohdalla, yleissuunnitelman päivitys ELY-keskukset 2012: Valtatie 8 Raisio-Nousiainen, uudelleenarviointi. Luon- Liikennevirasto 2014: Yleiskartta, Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Tiehallinto 2009: Keminmaan liikenneturvallisuussuunnitelma nos työryhmän käyttöön liikennejärjestelmä- ja raideliikenteen yhteysselvitys. Valitut ratavaihtoehdot Lapin ELY-keskus 2010: Vt 4 Koivu-Muurola, toimenpideohjelma Rovaniemen kaupunki ja Lapin ELY-keskus 2013: Rovaniemen liikennetut- Lapin liitto 2014: Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan liikenneselvitys Lapin ELY-keskus 2011: Sodankylän liikenneturvallisuussuunnitelma kimus 2012. Tekninen raportti YKR-aineisto 2014 Lapin ELY-keskus 2011: Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Rovaniemen kaupunki ja Lapin ELY-keskus 2013: Rovaniemen liikennetut- Lapin liitto 2011: Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma. Julkaisu A28/2011 kimus 2012. Yhteenvetoraportti Lisätietoja alueen paliskunnista, poronhoidosta ja poro-onnettomuuksista Lapin liitto 2011: Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma, taustaraportti. Julkai- Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä 2012: Jäämeren rautatie Rova- Lapin ELY-keskus 2011: Porokolarit ja niiden vähentäminen. Toimenpidesel- su A29/2011. niemi–Kirkkoniemi, raportti vitys Rovaniemen kaupunki ja Lapin ELY-keskus 2012: Rovaniemen liikennejär- Liikennevirasto 2012: Henkilöliikennetutkimus 2010–2011 suomalaisten Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2012: Porojen liikennekuolemat vuosi- jestelmä 2030 liikkuminen. Verkkojulkaisu na 2005–2011, pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet. RKTL:n työraport- Lapin ELY-keskus 2013: Vt 4 Rovaniemen kohdalla, tiesuunnitelma Liikennevirasto 2012: Henkilöliikennetutkimus 2010–2011, esite teja 5/2012 Liikennevirasto 2014: Vt 4 Rovaniemen kohta -hankekortti ja siihen liittyvät Liikennevirasto 2012: Matka- ja kuljetusketjujen palvelutaso. Liikenneviraston Paliskuntain yhdistys 2014: Auton alle jääneet porot, taulukko vuosilta 2009– kartat (2.2T, 2T, 3T-1, 3T-2, 3T-3) tutkimuksia ja selvityksiä 7/2012. Verkkojulkaisu 2013 Lapin ELY-keskus 2014: Vt 4 Koivu-Muurola, tarveselvitys, luonnos Liikennevirasto 2012: Priorisointi vaikuttavuuden perusteella. Liikenneviras- Paliskuntain yhdistys 2013: Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttö- ton tutkimuksia ja selvityksiä 9/2012. Verkkojulkaisu hankkeissa Kaavat (pdf/jpg) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013: Vaasa–Oulu-yhteysvälin kehittäminen. Paliskuntain yhdistys 2014: Poronhoidon rakenteet ja laitumet – Lapin liitto 2000: Rovaniemen maakuntakaava Näkymiä toukokuu 2013. paikkatietokanta Rovaniemen kaupunki 2002: Rovaniemen yleiskaava 2015 Lapin ELY-keskus, Roadscanners 2013 : Vt 4 Rovaniemi-Kaamanen ja kt 92 Lapin AMK 2014: Porokolareiden ajallinen esiintyminen ja keskittyminen. Tervolan kunta 2004/2002: Tervola Kemijokivarren osayleiskaava, osa- Kaamanen-Karigasniemi raskaiden rekkojen riskianalyysi Opinnäytetyö

alueet I-V. Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset, osa-alueet I-III ja V sekä Liikennevirasto ja ELY-keskukset 2013: Valtatie 6 Taavetti-Lappeenranta, Lisätietoja tavarankuljetuksista osa-alue IV uudelleenarviointi Kaivoskuljetukset: Kevitsa, Sakatti, Suurkuusikko, Sokli (Kevitsa Mining Oy, Tervolan kunta 2004: Kemijokivarren osayleiskaava, yhteenvetoraportti Liikennevirasto 2013: Palvelutasoajattelun ja uuden liikennepolitiikan jäsen- Lappland Goldminers Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Yara Finland Oy) Rovaniemen kaupunki 2005/1996: Rautiosaaren yleiskaava telyä tavoitekartoilla. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2013. Puutavarankuljetustietoja 4-tiellä: Metsä Group, Metsähallitus ja Stora Enso Rovaniemen kaupunki 2007: 19. kaupunginosa, Muurola. Asemakaava Verkkojulkaisu Lapin liitto 2008: Pohjois-Lapin maakuntakaava Liikennevirasto 2013: suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkoston (SEKV) Kartta-aineistot Lapin liitto 2009: Rovaniemen vaihemaakuntakaava uudistaminen. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 22/2013. Verkkojul- Affecto Finland Oy Karttakeskus: GT-kartat, nimistö, vesistöt ja kuntarajat, Rovaniemen kaupunki 2009/2007: Vikajärven osayleiskaava kaisu Rovaniemen ja Sodankylän kuntien alueelta Rovaniemen kaupunki 2011/2009: Hirvaan osayleiskaava. Kaavatunnus Liikennevirasto 2013: Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasolinjaukset. Lii- Liikennevirasto ja ELY-keskukset: Tierekisteri, onnettomuustiedot 2004– 2007-33 kenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2013. Verkkojulkaisu 2013 ja siltarekisteri, Rovaniemen ja Sodankylän kuntien alueelta Rovaniemen kaupunki 2012: Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen Liikennevirasto 2013: Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet. Työryhmän Liikennevirasto 2014: Tienumerokartta. Alue 14 Lappi osayleiskaava tiivistelmäraportti. Liikenneviraston suunnitelmia 1/2013. Verkkojulkaisu Peruskarttatuloste: päällystehistoria Sodankylän kunta 2012: Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava, kartta 1 Liikennevirasto 2013: Tiehankkeiden arviointiohje. Liikenneviraston ohjeita Sodankylän kunta 2013: Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava, kartta 2 13/2013 Rovaniemen kaupunki: Rovaniemen alueiden käytön strategian päivitys, Liikennevirasto 2013: Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2012. Lii- LIITEKARTAT loppuraportti 2013 kenneviraston tilastoja 8/2013 Rovaniemen kaupunki 2013: Kaavoitustilannekartta Liikenne- ja viestintä ministeriö 2013: TEN-T-suuntaviivauudistus ja CEF- 1 Valtatien tavoitetilan 2030 toimenpiteet Sito ja Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio 2014: Tervolan kunta, Paakkola- instrumentti. Esitys TEN-T-infopäivässä 2-5 Teemapaketit 1-5 Ylipaakkolan kyläyleiskaava, luonnos

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 31

Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 1: Valtatien tavoitetilan 2030 toimenpiteet osaväleittäin

32 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 2: Tieosuuksien jaksottelu ja toimenpiteet teemapaketissa 1 ”Sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen pienin keinoin”

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 33

. Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 3: Tieosuuksien jaksottelu ja toimenpiteet teemapaketissa 2 ”Valtatien leveyden ja geometrian parantaminen”

34 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 4: Tieosuuksien jaksottelu ja toimenpiteet teemapaketissa 3 ”Valtatien sujuvuuden parantaminen”

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 35

Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 5: Tieosuuksien jaksottelu ja toimenpiteet teemapaketissa 4 ”Kaupunkiseudut sujuvaksi ja turvalliseksi”

36 Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys

Valtatie 4 Keminmaa-Tervola-Rovaniemi-Sodankylä –kehittämisselvitys Liitekartta 6: Tieosuuksien jaksottelu ja toimenpiteet teemapaketissa 5 ”Kustannustehokkaat ratkaisut”

Vt 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi - Sodankylä -kehittämisselvitys 37

Valtatien 4 Keminmaa – Tervola – Rovaniemi – Sodankylä -kehittä- misselvitys on laadittu uuden liikennepolitiikan hengen mukaisesti määrittämällä ensin keskeiset käyttäjät ja käyttäjien tarpeet, sitten palvelutasotekijät ja -tavoitteet sekä tavoitetila vuodelle 2030 ja lopuksi toimenpiteet tavoitetilaan pääsemiseksi.

RAPORTTEJA 23 | 2015 VT 4 KEMINMAA - TERVOLA - ROVANIEMI - SODANKYLÄ KEHITTÄMISSELVITYS

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-228-2 (PDF) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-228-2 www.doria.fi/ely-keskus | www.ely-keskus.fi