Seuratuki 2013 Haku- Ja Jakoprosessin Arviointi

Seuratuki 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi

Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine

Seuratuki 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi

Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286 LIKES-tutkimuskeskus ISBN 978-951-790-360-8 (pdf) ISSN 0357-2498

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286 ISBN 978-951-790-360-8 (pdf) ISSN 0357-2498

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi [email protected]

”Kysyisin ministeriltä, mitä kuuluu tälle seuratukihankkeelle tällä het- kellä, miten sitä on viime aikoina arvioitu ja minkälaista jatkoa tälle tuelle on ajateltu niin, että nämä seurat pystyisivät jopa vieläkin paremmin kuin tähän asti vastaamaan tähän hyvinkin tärkeään haasteeseen ja siihen kasvavaan kysyntään, mitä maamme nuorten ja lasten joukoissa on.”

Stefan Wallin Paavo Arhinmäelle eduskunnassa 5.3.2014

Sisältö

1 Seurannan tavoitteet ja toteutus ...... 8 2 Seuratuen taustat ja tavoitteet 1999–2013...... 11 3 Seuratukihankkeet 2013 ...... 14 3.1 Tukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen ...... 16 3.2 Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot ...... 17 3.3 Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa ...... 19 3.4 Yhteistyö seuratukihankkeissa ...... 22 4 Haku- ja jakoprosessi 2013 ...... 24 4.1 Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle...... 24 4.2 Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista ...... 26 4.2.1 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hakuprosessin aikana . 30 4.2.2 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hankekaudella ...... 31 5 Harrastamisen hinta ...... 33 5.1 Voiko seuratuella olla merkitystä harrastamisen hintaan? ...... 35 5.2 Kuntien avustukset ja seuratuki ...... 37 5.3 Verotukselliset ohjauskeinot ...... 38 6 Yhteenveto ja johtopäätökset ...... 40 Lähteet ...... 42

LIITTEET Liite 1 Seuratukea saaneet seurat ...... 43 Liite 2 Asiantuntijahaastatteluiden runko ...... 52 Liite 3 Liikuntajärjestökyselyn runko ...... 53 Liite 4 Erityisseurattavat seuratukihankkeet ...... 55 Liite 5 Seurahaastatteluiden runko ...... 57

Tiivistelmä

Tässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan ke- hittämistuen kohdentumista vuonna 2013, uudistunutta haku- ja jakoprosessia sekä seuraharrastamisen hintaa. Raportin aineistona on OKM:n henkilöstön haastatteluja (n = 3), liikuntajärjestöille suunnattu kysely (n = 57), valtionavustushakemukset liittei- neen (n = 309), seurahaastatteluja (n = 31) sekä aiempien vuosien arvioinneissa kertynyt aineisto. Seurantaa ja arviointia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Seuratuen perustiedot vuonna 2013: - Seuratukea jaettiin 3 780 000 euroa. Tukisumma oli huomattavasti suurempi kuin koskaan aiemmin. - Tuki kohdentui 309 hankkeelle 382 seuraan. Hakemuksia oli yhteensä 1 205. - Tukea ei ollut kiintiöity alueittain, joten hankkeet jakautuivat maakunnittain melko epätasaisesti. - Hankkeista 177 oli toiminnan kehittämistä (yhteensä 865 800 €; keskimäärin 4 900 € / hanke) ja 132 palkkaushankkeita (yhteensä 2 914 200 €; keskimäärin 22 100 € / hanke). - Suurissa kaupungeissa keskimääräinen tukisumma oli korkeampi kuin pienissä kunnissa, mikä johtui suuremmasta palkkaushankkeiden osuudesta. - Hankkeiden tärkeimpiä tavoitteita olivat uusien harrastajaryhmien perustaminen (93 % hankkeista), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (63 %), harrastuskustannusten hillitseminen tai laskeminen (32 %) ja koulu- tai päivähoitoyhteistyö (32 %). - Tuen avulla pystyttiin perustamaan keskimäärin noin viisi uutta harrastajaryh- mää jokaiseen hankkeeseen. - Lajikohtaisesti tukea kohdistui eniten jalkapallolle (42 hanketta), yleisurheilulle (31), salibandylle (26), voimistelulle (26) ja hiihdolle (22).

Haku- ja jakoprosessin arviointi: - Seuratuen haku- ja jakoprosessi siirtyi liikuntajärjestöiltä OKM:lle vuonna 2013. o Siirtäminen mahdollisti sisällöllisten tavoitteiden uudelleenmäärittelyn. o Seuratuki oli taloudellisesti merkittävän suuruinen avustus, ja siihen liittyi tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viran- omaistehtävänä. - Liikuntajärjestöt arvioivat uudistunutta haku- ja jakoprosessia melko kriittisesti. o Heikoimpana osa-alueena pidettiin liikuntajärjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa prosessiin. Myös aikataulun pettämistä ja sähköisen hakujärjestel- män puuttumista kritisoitiin ja prosessin avoimuus kyseenalaistettiin. Kiis- tellyin aihe oli ehto enintään 50 euron kuukausikustannuksista seuran pe- rustoiminnassa. o Liikuntajärjestöt tukevat seuroja haku- ja hankeaikana vaihtelevasti. Seu- ran oma aktiivisuus hakea tukea on tärkeää. o Uuden järjestelmän uhkana on liikuntajärjestöjen sitoutumisen heikkene- minen ja sitä myötä hankkeiden tukemisen väheneminen.

Harrastamisen hinta: - Harrastamisen hintaan vaikuttavat monet seuratoimijoista riippumattomat syyt. Tämän vuoksi pelkällä seuratuella ei voida pysyvästi alentaa urheiluseuraharrastamisen hintaa. o Seurat voivat vaikuttaa omiin toimintamaksuihinsa, harjoittaa varainhankintaa ja päättää jossain määrin siitä, millaiseen kilpailutoimintaan osallis- tutaan. o Seuratuki mahdollisti hankkeita, joissa oli tarkoitus laajentaa toimintaa kil- pailutoiminnasta harrastuspohjalle. o Asenteet maksujen nostamiseen ovat seuroissa kielteiset. Seuratoimijat te- kevät voitavansa pitääkseen kustannukset kurissa. - Kriteeri 50 euron enimmäiskustannuksista kavensi seuratuen hakijakuntaa. o Vain kolmanneksella tuen saajista oli tavoitteena kustannusten nousun es- täminen tai maksujen laskeminen. Kustannusten kurissa pitäminen perustui hankkeissa enimmäkseen seuratuen subventoivaan vaikutukseen, mis- tä syystä toiminnan vakiintuminen on epävarmaa. - Kuntien yleisavustukset urheiluseuroille pysyivät samalla tasolla vuosina 2012– 2013.

Haku- ja jakoprosessia tulee kehittää avoimemmaksi ja työskentelytapaa verkostomai- semmaksi. On kuitenkin rahoittajan tehtävä päättää, mihin seuratuella pyritään. Seura- tuki ei ole yksinään riittävä ratkaisu paikallistason urheiluseuratoiminnan kehittämi- seen.

1 Seurannan tavoitteet ja toteutus

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi vuonna 2013 urheiluseuroille veikkausvoittovaroista tukea lähes 3,8 miljoonaa euroa (liite 1). Tähän raporttiin on koottu perustietoja tukea saaneista hankkeista sekä niiden tavoitteista ja toimintasisällöistä. Hankkeiden si- sällöllinen arviointi ja toteutus on kuvattu tarkemmin luvussa 3.

Raportissa on tarkasteltu myös tuen haku- ja jakoprosessia. Haku- ja jakoprosessiin liit- tyneitä tietoja on kerätty teemahaastatteluin sekä sähköisellä kyselyllä (liitteet 2 ja 3). Keväällä 2013 haastateltavina olivat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön yli- tarkastajina työskentelevät Sari Virta ja Hannu Tolonen. Lisäksi haastateltavana oli Jussi Saramo, joka toimi haastatteluhetkellä opetus- ja kulttuuriministerinä olleen Paavo Ar- hinmäen erityisavustajana. Talvella 2014 lähettiin kysely lajiliittojen ja aluejärjestöjen seuratukivastaaville. Kyselyyn saatiin 57 vastausta. Vastausprosentti oli 76 %.

Liitteessä 4 on esimerkkejä tukea saaneiden seurojen hankkeista. Hankekäynnit toteutettiin pääsääntöisesti loppuvuodesta 2013. Hankevastaavalle lähetettiin etukäteen sähkö- posti, jossa kysyttiin mahdollisuutta käynnin toteuttamiseen. Samassa yhteydessä haas- tateltaville lähetettiin myös haastattelurunko (liite 5). Näitä erityisseurattavia hankkeita oli 31, joista tuen myöntämisestä vastannut viranomainen valitsi etukäteen 25. Seuran- nan edetessä erityisseurattavien hankkeiden määrää päätettiin lisätä mm. alueellisen kattavuuden vuoksi.

Urheiluseurakäynnit toteutetaan uudelleen kesällä 2014, jolloin saadaan kokonaisvaltai- sempi näkemys yhden hankevuoden etenemisestä. Keväällä 2014 kaikille tukea saaneille seuroille lähetetään kysely, jonka avulla saadaan yleiskuva kaikkien tuettujen hankkeiden toimintasisällöistä. Seurojen näkemyksiä hankekauden etenemisestä esitellään syk- syllä 2014 julkaistavassa raportissa.

Seurannan yleistavoitteet:

1) Prosessin kuvaaminen: tavoitteena on tuen hakemiseen ja jakamiseen liittyvän prosessin ja sen taustojen ja toteutuksen kuvaaminen eri toimijatahojen näkökul- mista katsottuna. Keskeistä on tietää, miksi hankeavustuksen jakaminen siirtyi pois järjestöiltä, aiheuttiko se käytännön ongelmia paikallistasolla, miten muutok- seen reagoitiin liikuntajärjestöissä ja miten uudistettu haku- ja jakoprosessi koko- naisuutena eteni. Erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien tarkastelu on välttämä- töntä, koska seuratuen haku- ja jakoprosessin toimivuudella on heijastevaikutuk- sia paikallistason toimintaan monin eri tavoin. 2) Perustietojen kokoaminen: tavoitteena on kuvata hankkeiden sisältöjä ja selvittää, minkälainen lähtötilanne ja tahtotila tukea saaneissa urheiluseuroissa on ollut. Sa- malla voidaan luoda yleiskuva paitsi tuen rahallisesta kohdentumisesta myös toiminnan tavoitteiden sisällöllisistä painotuksista.

3) Hankekäynnit: tavoitteena on syventää hankkeiden käytännön toteutuksesta koottavaa tietoa sekä tarkastella yksityiskohtaisemmin hankkeille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 4) Tiedottaminen: tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa hankkeiden etenemi- sestä seuraavien hakuprosessien tueksi.

Hankeseurannan laajemmat kokonaistavoitteet määriteltiin neljäksi tarkennetuksi kysy- mykseksi:

1) Pystytäänkö seuratuella vähentämään lasten ja nuorten harrastuskustannuksia urheiluseuroissa? 2) Vaikuttaako seuratuki kuntien jakamien yleisavustuksien tasoon? 3) Miten hakukriteerit toteutuvat tukea saaneissa hankkeissa? 4) Löytyykö uusia innovaatioita?

• Perustiedot Hakemus- • Toiminnan tavoitteet lomakkeet • n = 309

• 31 urheiluseuraa • 2 krt/hankekausi Hanke- käynnit • Yksittäiset case- tyyppiset esimerkit

•Lajiliittojen ym. järjestöjen Seurantatiedot Kyselyt seuratukivastaavat 2013–2014 (n=57) •Tukea saaneet seurat

Haastat- •OKM (n=3) telut

Aikaisempi seuranta •Seurantatiedot vuodesta 1999-

KUVIO 1 Seurantatietojen kokoaminen vuonna 2013 tukea saaneista seuratukihankkeista.

Seurantatietojen (kuvio 1) kokoamisesta ja raportoinnista on vastannut LIKES-tutkimuskeskus. Työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Seuratuen arviointia ja seurantaa ovat toteuttaneet LIKES-tutkimuskeskuksessa tutkijat Kati Lehto- nen ja Johanna Paukku yhdessä erikoissuunnittelija Matti Hakamäen ja yksikönjohtaja Kaarlo Laineen kanssa. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman ovat laatineet Lehtonen ja Hakamäki. Raportissa olevat kuvaukset ja tulkinnat aikaisempien vuosien seuratuesta on kirjoittanut Lehtonen. Uudistuneen haku- ja jakoprosessin asianosaisten haastattelut on tehnyt Lehtonen. Kaikkien tukea saaneiden hankkeiden suunnitelmat on koostanut ja analysoinut Paukku. Seurakäynnit ovat tehneet Lehtonen ja Paukku. Liikuntajärjestöille tehdyn kyselyn ovat toteuttaneet Lehtonen ja Paukku, ja kyselyn analyysiin on osallistu- nut Laine. Kuntien maksamien yleisavustusten määrät on selvittänyt Hakamäki. Hän on myös kirjoittanut luvun verotuksellisista ohjauskeinoista. Kaikki kirjoittajat ovat osallistuneet hankkeen kestäessä sen suunnitteluun, aikataulutukseen, kysymysrunkojen laati- miseen, lomakkeiden muokkaamiseen ja käsikirjoituksen tekemiseen. Tulkinnat ja pää- telmät ovat kirjoittajien yhteisiä.

2 Seuratuen taustat ja tavoitteet 1999–2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sitä edeltänyt opetusministeriö (OPM) on jaka- nut tukea urheiluseuroille veikkausvoittovaroista vuodesta 1999 lähtien (kuvio 2). Ko- konaisuutena seuratukea on myönnetty 14 vuoden aikana lähes 21 miljoonaa euroa. Seuratuki on nykymuotoisena suurin yksittäinen OKM:n liikuntayksikön myöntämä han- kerahoituskokonaisuus. Viimeisten vuosien aikana tukisummaa ovat nostaneet päätoi- misten työntekijöiden palkkaamiseen myönnetyt tuet. Vuonna 2013 tuen kokonaismää- rää lisättiin myös siksi, että suurempi osa OKM:n liikuntayksikön liikunnan kansalaistoi- minnalle myöntämistä valtionavustuksista haluttiin kohdistaa suoraan paikallistason toimintaan.

Myönnetty seuratuki 1999–2013 (€) 5000000 4500000 4000000 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

KUVIO 2 Myönnetty seuratuki 1999–2013 (€). Kuviossa on huomioitu myös päätoimisten palkkatuet.

Tuki kanavoitiin seuroille vuoteen 2009 asti Nuoren Suomen kautta. Nuori Suomi oli lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen keskittynyt valtakunnallinen järjestö. Tuolloin hakemuksien arviointiin osallistuivat Nuoren Suomen työntekijöiden lisäksi lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen edustajat, jotka vuorotellen kävivät läpi oman lajinsa tai alu- eensa hakemukset. Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista tehtiin Nuoressa Suo- messa. (Lehtonen 2008, 8.)

Vuonna 2009 tukea myönnettiin ensimmäisen kerran päätoimisten työntekijöiden palkkaamiseen. Päätoimisten työntekijöiden palkkatuet pohjautuivat Kansallisen liikunta- ohjelman toimenpide-ehdotuksiin. Käytännön toimenpiteeksi jalostunut ehdotus vaikut- ti siihen, että haku- ja jakoprosessista tuli monivaiheisempi. Vuosina 2009–2012 haku- ja jakoprosessista vastasivat yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja

Kuntoliikuntaliitto. Myös lajiliitot ja aluejärjestöt olivat edelleen mukana jakoprosessissa. Toiminnallisten tukien jakamisesta vastasivat Kuntoliikuntaliitto (aikuisten liikuntaan kohdistuneet kehittämishankkeet) ja Nuori Suomi (lasten ja nuorten liikuntaan kohdistuneet kehittämishankkeet). SLU vastasi päätoimisten palkkaamiseen myönnettyjen tukien maksatuksista ja tukitoimien koordinoinnista. Päätösesitykset palkkatukea saavista seuroista tehtiin operatiivisessa työryhmässä, jossa oli edustus SLU:sta, Nuoresta Suo- mesta ja Kuntoliikuntaliitosta. Tämän lisäksi hankkeita käsiteltiin ohjausryhmässä, jossa oli hyvin laaja-alainen edustus eri liikuntajärjestöistä ja OPM:n liikuntayksiköstä. (Lehto- nen & Hakamäki 2009, 22–23.)

Vuodesta 2013 lähtien tuen hakeminen ja jakaminen on ollut OKM:n liikuntayksikön vastuulla. Ne liikuntajärjestöt, joiden jäsenseuroilta tai paikallisyhdistyksiltä on tullut hakemuksia, ovat voineet käydä antamassa lausunnon hankkeista ministeriössä etukäteen sovittuna ajankohtana. Lopulliset päätösesitykset tuettavista hankkeista on tehnyt asiaa valmisteleva ja käsittelevä virkamies.

Tuettuja hankkeita on ollut 14 vuoden aikana yhteensä yli 6 500 kappaletta (taulukko 1 seuraavalla sivulla). Tuki on kohdennettu vuosien varrella erityyppisiin hankkeisiin. En- simmäisten neljän vuoden aikana hankevaihtoehtoja oli kaksi: 6–12-vuotiaiden ja 13–19- vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen. 2000-luvun puolivälissä hankevaihtoehtojen määrä kasvoi ja kriteerit tarkentuivat. Tukea oli tuolloin mahdollista saada mm. koulutustoiminnan kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Monet seurat saivat tukea kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli Nuoren Suomen Sinettitunnus. 2000-luvun lopussa tukea sai ensimmäistä kertaa aikuisten harrasteliikunnan kehittämi- seen sekä työntekijöiden palkkaamiseen. Päätoimisten palkkaamiseen kohdistettiin tukea kahden vuoden projekteina vuosina 2009–11 ja 2011–13 yli kahdeksan miljoonaa euroa.

2010-luvun alussa hankevaihtoehdoksi nousi 11–15-vuotiaiden harjoittelukulttuurin ke- hittäminen. Vuonna 2012 tukea sai vähävaraisten liikuntaharrastamisen tukemiseen, mutta kyseinen hankemuoto jäi yksittäiseksi kokeiluksi. Vuonna 2013 tukimuodot jaettiin pelkästään palkkatukea saaviin hankkeisiin ja nk. toiminnallisiin tukiin, jotka sisälsi- vät hyvin erityyppisiä seuratoiminnan kehittämistoimenpiteitä.

Painopisteiden vaihtumiseen ovat vaikuttaneet liikuntapolitiikassa tapahtuneiden muu- tosten lisäksi urheiluseuratoiminnassa havaitut kehittämistarpeet. Hankevaihtoehtojen ja kriteerien vaihtumisesta huolimatta seuratuen ytimessä on ollut koko ajan paikallisuus ja kehittämisnäkökulma. Kriteerit ja tavoitteet tuen saamiseksi ovat olleet väljiä, mutta omalla tavallaan myös seurojen toimintasisältöjä ohjaavia.

TAULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen hankevaihtoehdoittain 1999–2013 (kpl).

19 v. 19 v. 15

– –

12 v. 12 v. 19

– –

6 13 Sinetti Koulutus 6 Aikuiset Muu 11 Palkka Toimin- nalliset Vähä varaiset Yht. 1999 276 276 2000 178 150 328 2001 238 154 392 2002 228 140 368 2003 228 146 374 2004 127 112 51 58 348 2005 136 99 54 65 354 2006 189 169 79 452 99 986 2007 38 194 180 412 2008 169 82 58 64 373 2009 172 100 53 48 90 200 663 2010 116 64 40 125 98 443 2011 107 15 26 117 108 90 100 563 2012 22 143 76 75 24 340 2013 132 177 309 Yht. 2 164 1 231 421 1 000 323 372 222 165 432 177 24 6 529

3 Seuratukihankkeet 2013

Vuonna 2013 seuratoiminnan kehittämistukea sai 309 hanketta 105 kunnassa (kuva 1). Tämän luvun tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemusten analysointiin. Valtionavustushakemuksista löytyneet oleelliset tiedot koottiin havaintomatriisiksi Excelissä. Havainnot ja tulkinnat seuratukihankkeiden kokonaiskuvasta on tehty tältä pohjalta. Luvussa esitetyt tiedot eivät tarjoa kuvaa toteutuneesta toiminnasta, vaan ana- lyysi perustuu hakemuksiin ja niissä esitettyihin suunnitelmiin. Analyysia rajoitti lisäksi hakemusten sisällöllinen vaihtelevuus.

KUVA 1 Kehittämistukea saaneet seurat kartalla (Paukku 2014).

Kehittämistukea jaettiin suoraan urheiluseuroille ja muille yhdistyksille 3 780 000 euroa. Tukea myönnettiin 1 700–30 000 euroa kullekin hankkeelle. Keskimääräinen avustussumma oli noin 12 200 euroa. Seuratukiavustuksissa oli mukana yhteensä 382 seuraa. Hankkeista 29 oli usean seuran (2–13 seuran) yhteisiä, ja neljä seuraa sai tukea kahteen eri hankkeeseen. Useaan hankkeeseen tukea saaneiden seurojen yhteenlaskettu avustussumma ei ylittänyt maksimiavustusmäärää, joka oli 30 000 euroa. Hankkeista 176 il- moitti tarkoituksekseen kokonaan uuden toiminnan kehittämisen. 133 hankkeessa oli pyrkimys kehittää seuran olemassa olevaa toimintaa.

Tukien keskimääräinen suuruus vaihteli jonkin verran maakunnittain (taulukko 2). Kes- kimääräisten tukisummien vaihteluväli oli 7 000–15 900 euroa. Vaihtelua selittää se, pai- nottuivatko maakunnan tuet enemmän palkkauksiin vai toiminnallisiin tukiin. Toimin- nalliset tuet olivat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin palkkaukseen myönnetyt. Myös tuen suhde maakunnan asukaslukuun vaihteli. Suhteellisesti eniten tukea myönnet- tiin Pohjois-Karjalaan (tukea myönnettiin 1,77-kertainen summa väkilukuun suhteutettuna), Lappiin (kerroin 1,61) ja Etelä-Pohjanmaalle (kerroin 1,40). Vähiten tukea myön- nettiin Keski-Pohjanmaalle (tukea myönnettiin 0,31-kertaisesti suhteessa väkilukuun), Pohjois-Pohjanmaalle (kerroin 0,35) ja Päijät-Hämeeseen (kerroin 0,38).

TAULUKKO 2 Seuratoiminnan kehittämistuet maakunnittain.

Maakunta Hankkeiden Tuki Tuki Tuki suhteessa väki- määrä yhteensä (€) keskimäärin (€) lukuun, kerroin Etelä-Karjala 8 66 500 8 300 0,72 Etelä-Pohjanmaa 16 190 500 11 900 1,40 Etelä-Savo 12 83 500 7 000 0,78 Kainuu 5 60 000 12 000 1,06 Kanta-Häme 14 154 200 11 000 1,25 Keski-Pohjanmaa 1 15 000 15 000 0,31 Keski-Suomi 19 259 100 13 600 1,34 Kymenlaakso 8 106 500 13 300 0,84 Lappi 13 206 500 15 900 1,61 Pirkanmaa 29 328 000 11 300 0,94 Pohjanmaa 10 84 000 8 400 0,67 Pohjois-Karjala 14 206 000 14 700 1,77 Pohjois-Pohjanmaa 13 98 500 7 600 0,35 Pohjois-Savo 15 202 000 13 500 1,16 Päijät-Häme 6 54 500 9 000 0,38 Satakunta 17 190 400 11 200 1,21 Uusimaa 80 1 029 700 12 900 0,94 Varsinais-Suomi 29 445 100 15 300 1,36 YHTEENSÄ 309 3 780 000 12 200

Vuonna 2013 seuratukea ei korvamerkitty alueellisesti, vaan tukea myönnettiin hakemusten perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti esimerkiksi liikkujien määrän lisään- tymiseen sekä toiminnan laatuun (OKM 2013). Siten yksi selittävä tekijä maakuntien välisissä eroissa oli hakemusten laatu.

Tukea saaneita seuroja tai jaostoja oli 105 kunnassa. Kuhunkin kuntaan hanketukea myönnettiin 1–30 seuralle. Eniten tukiseuroja on Helsingissä (30 kpl), Turussa (15) ja Jyväskylässä (14). Kuntia, joissa yksi seura sai avustusta, on 52 kappaletta. Suurten ja pienten kuntien välillä oli eroja paitsi hankkeiden määrissä myös keskimääräisessä tuessa hanketta kohden (taulukko 3). Keskimääräinen tuki oli sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta oli kyse. Tämä johtuu siitä, että suurissa kunnissa seuratukea käytet- tiin pieniä kuntia enemmän palkkaukseen. Ero ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.

TAULUKKO 3 Seuratoiminnan kehittämistuet suurten ja pienten kuntien välillä.

Kunnan koko Kuntia Hankkeiden Hankkeiden määrä Tuki yhteensä Tuki keskimäärin määrä / kunta Alle 20 000 as. 52 62 1,2 654 900 10 600 Alle 50 000 as. 33 80 2,4 946 300 11 800 Alle 100 000 as. 11 57 5,2 743 500 13 000 Yli 100 000 as. 9 110 12,2 1 435 300 13 000 YHTEENSÄ 105 309 2,9 3 780 000 12 200

3.1 Tukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen

Seuratuen voi jakaa kahteen kategoriaan: toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen. Hakemusarvioinnissa seura merkittiin vain jompaankumpaan kategoriaan. Mikäli seura haki tukea sekä palkkaukseen että toiminnalliseen kehittämiseen, hakemusarvioinnissa seura merkittiin palkkaushankkeeksi. Toiminnallisen tuen ja palkkaushankkeiden välillä oli rahoituksellisesti suuria eroja (taulukko 4). Vaikka toiminnallisia kehittämis- hankkeita oli määrällisesti enemmän kuin palkkaushankkeita, niiden osuus kokonais- tuesta oli vain 23 %. Myös niiden saama osuus hakemastaan tukisummasta oli huomattavasti alhaisempi kuin palkkaushankkeissa. Toiminnallista tukea myönnettiin keskimää- rin 63 % seuran hakemasta avustuksesta. Vaihteluväli oli 17–100 %. Pienin myöntö- summa näille hankkeille oli 1 700 euroa ja suurin 20 000 euroa. Hankkeita, joissa avustus oli vähintään 10 000 euroa, oli 14 kappaletta. Palkkaushankkeissa tuki oli keskimäärin 91 % haetusta ja vaihteluväli 42–100 %. Pienin avustussumma palkkaushankkeissa oli 3 000 euroa. Alle 10 000 euroa myöntöjä palkkaushankkeisiin oli vain 9 kappaletta. Täy- den tukisumman, 30 000 euroa, sai 32 palkkaushanketta. Palkkaukset painottuivat sellaisiin seuroihin, joissa oli jo muita työsuhteita tai kokemusta palkkauksesta. Tällaisia hankkeita oli 100 kappaletta. 32 seuraan palkattiin ensimmäinen työntekijä tukirahan avulla.

TAULUKKO 4 Palkkaus- ja toiminnallisten hankkeiden vertailu.

Hankemuoto Hank- Kuntia Tuki yht. Osuus Tuki / Tuki haetusta Uudet harras- keita (€) tuesta hanke summasta tajaryhmät / (€) / hanke hanke Toiminnallinen 177 84 865 800 23 % 4 900 63 % 3,4

Palkkaus 132 62 2 914 200 77 % 22 100 91 % 6,2

Ensimmäinen 32 27 691 100 18 % 21 600 92 % 5,0 työntekijä Ei ensimmäinen 100 47 2 223 100 59 % 22 200 91 % 6,5 työntekijä YHTEENSÄ 309 105 3 780 000 12 200 75 % 4,8

Seuratuen tärkeimpiä tavoitteita oli liikkujien määrän lisääntyminen. Hakulomakkeessa piti ilmoittaa hankerahoituksen myötä perustettavien uusien harrastajaryhmien määrä. Eri seurojen ja lajien välisten harrastajaryhmien koko saattaa vaihdella huomattavasti, joten määrien tarkka vertailu ei ole mielekästä. Harrastajaryhmien määrä antaa silti jon- kinlaista osviittaa liikkujien määrän lisääntymisestä. Toiminnallisissa hankkeissa uusia harrastajaryhmiä pystyttiin perustamaan hakemusten perusteella keskimäärin 3,4 kappaletta. Laskennallisesti yhden harrastajaryhmän perustaminen maksoi hieman yli 1 400 euroa. Palkkaushankkeissa suunnitelmissa oli perustaa enemmän ryhmiä, keskimäärin 6,2 kappaletta, mutta myös kustannus yhdelle ryhmälle oli suurempi: vajaat 3 600 euroa. Siten toiminnallisissa hankkeissa ryhmien perustamista voi pitää kustannustehokkaam- pana. Vertailussa täytyy huomioida se, että toiminnallisissa hankkeissa päätarkoituksena usein oli järjestää toimintaa tietylle ryhmälle, jolloin tuki kohdentui suoraan ryhmän pe- rustamisesta aiheutuville kuluille. Tällaisissa tapauksissa tuki oli edellytyksenä uusien harrastajien rekrytointiin. Palkkaushankkeissa kustannukset ovat monisyisempiä. Palk- kaamisella voidaan taata ryhmien pysyvyys ja jatkuva jäsenkasvu paremmin kuin toiminnallisissa hankkeissa.

3.2 Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot

Hakemuksista analysoitiin myös hankkeiden tavoitteita ja uusia toimintamuotoja. Ana- lyysia rajoitti hakemusten laajuuden vaihtelevuus. Hakemusten perusteella seuratoiminnan kehittämisestä ei saatu täyttä kuvaa, sillä seuroilla lienee enemmän tavoitteita ja uusia toimintoja kuin hakemuksiin oli kirjattu. Siten tässä kappaleessa esitetyt luvut ovat hakemusten pohjalta nousseita vähimmäismääriä. Seuratuen tärkein tavoite on taata kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa (OKM 2012). Tarkoituksena on ohjata urheiluseuroja hillitsemään tai jopa laskemaan toiminnan kustannuksia. Seuratuen ja harrastamisen hinnan yhteyksiä pohditaan tarkemmin luvussa 5.

Ensimmäisen seuratyöntekijän palkkaamista edeltävä tapahtumaketju on seuroissa mo- nesti hyvin samankaltainen: seuran toiminta on niin laajaa, ettei perustoimintaan ja ke- hittämistyöhön pystytä enää vapaaehtoisvoimin, mutta seuran talous ei mahdollista palkkausta täysin omin kustannuksin ilman maksujen merkittävää korottamista. Seura- tuen toivotaan tuolloin toimivan 1–3 vuoden ajan maksujen puskurina. Tukiaikana am- matillistuva seura pyrkii lisäämään jäsenmääräänsä niin paljon, että sen jälkeen työntekijästä aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa kasvaneilla jäsentuotoilla. Yleisim- piä tavoitteita hankkeilla olivatkin uusien harrastajaryhmien perustaminen ja seuran jä- senmäärän lisääminen (taulukko 5). Seuran jäsenmäärän kasvattaminen korostui etenkin palkkaushankkeissa edellä kuvatuista syistä.

TAULUKKO 5 Seuratukihankkeiden yleisimmät tavoitteet.

Tavoite tai uusi Hankkeiden Tavoitteen ylei- Tavoitteen yleisyys Tavoitteen ylei- toimintamuoto kpl-määrä syys hakemuk- palkkaushankkeissa syys toiminnallisissa sissa hankkeissa Uusien harrastaja- 288 93 % 95 % 92 % ryhmien perustaminen Seuran jäsenmäärän 195 63 % 78 % 52 % kasvattaminen Harrastuskustannusten 99 32 % 35 % 30 % hillitseminen Koulu- tai päivähoito- 99 32 % 46 % 21 % yhteistyö Seurahallinnon 89 29 % 46 % 16 % kehittäminen Perheliikunnan 84 27 % 27 % 27 % edistäminen Vapaaehtoistoiminnan 58 19 % 28 % 12 % kehittäminen Drop outin 55 18 % 24 % 13 % vähentäminen Maahanmuuttajien 49 16 % 20 % 13 % erityishuomiointi Tyttö- tai poikaharras- 37 12 % 11 % 13 % tajien erityishuomiointi

Selkeä uusi trendi seuratukihankkeissa oli perheliikunnan edistäminen. Useimmiten seura halusi perustaa vanhemmille tai isovanhemmille ja lapsille yhteisiä ryhmiä. Myös vanhemmille perustettavia omia ryhmiä lasten harrastusvuorojen aikaan oli suunnit- teilla. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon huomiota kiinnittävissä hankkeissa tavoitteena oli useimmiten lisätä lajin vähemmistösukupuolen harrastajamääriä uusien ryhmien avulla. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ollut yhdessäkään hankkeessa tär- keimpiä tavoitteita, vaan toimenpiteet olivat melko vähäisiä.

Toiminnallisiin hankkeisiin verrattuna palkkaushankkeiden tavoitteena oli huomattavasti useammin seurahallinnon ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Vaikka useissa hankkeissa oli tarkoitus kehittää vapaaehtoistyötä, toimenpiteiden kuvaaminen asian edistämiseksi jäi hakemuksissa abstraktille tasolle. Palkkaushankehakemuksissa pää- sääntöisesti tuotiin esille ymmärrys siitä, ettei työntekijän palkkaaminen tarkoita sitä, että kaikki aiemmin vapaaehtoisuuteen perustuva seuratoiminta voidaan jatkossa vas- tuuttaa työtekijälle.

Taulukon ulkopuolelle jätettiin ne tavoitteet, joiden yleisyys alitti 10 % hakemuksista. Seuroilla oli paljon myös sellaisia tavoitteita, joita esiintyi hakemuksissa harvakseltaan. Tällaisia olivat esimerkiksi yhteisöllisyyden lisääminen (9 % hankkeista) ja yhteistyöver- koston kehittäminen (8 %). Jopa huolestuttavan vähäisissä määrin hakemuksista ilmeni nuorten osallisuuden edistäminen urheiluseuratoiminnassa (3 % hankkeista).

3.3 Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa

Seuratoiminnan kehittämistuen kautta avustettiin 64 eri lajiin liittyvää toimintaa. Osassa hankkeista kehittämistuki osoitettiin seuran sisällä jollekin tietylle lajille tai jaostolle. La- jien määrä yhdessä hankkeessa vaihteli yhdestä kahdeksaan lajiin. Hakemuksissa mainittu monilajinen kerhotoiminta tai oheisharjoittelu, jumppa ja muu löyhästi lajisidonnai- nen toiminta määriteltiin perusliikunnaksi. Perusliikunta nousikin yleisimmäksi lajiksi hankkeissa (taulukko 6 seuraavalla sivulla). Taulukossa esitetyt määrät on laskettu yhteen kaikkien hankkeiden kaikista lajeista, jolloin yhdellä seuralla voi olla useita lajeja. Yhteensä 53 hankkeessa lajivalikoimasta löytyi enemmän kuin yksi laji. Näistä 26 seurassa oli kaksi eri lajia, 11:ssä kolme eri lajia ja 16:ssa vähintään neljä eri lajia. Kolmen hankkeen osalta hakemuksista tai seuran verkkosivuilta ei selvinnyt, minkä lajin toimintaa avustuksella aiotaan kehittää.

Myös palkkaushankkeissa lajien kirjo oli laaja: palkkausten kautta avustusta allokoitui 41 eri lajille. Palkkaushankkeissa korostuivat sellaiset lajit, joissa seurojen ammattimaistu- misen on tiedetty olevan pitkällä ja joissa on paljon ammattivalmennusta. Eniten tukea kohdistui jalkapalloon (30 seuraa), voimisteluun (15), salibandyyn (14), perusliikuntaan (11), yleisurheiluun (11) ja hiihtoon (10). Myös muissa isoissa palloilulajeissa: lentopal- lossa, jääkiekossa, pesäpallossa ja koripallossa merkittävä osa hankkeista kohdistui palkkaukseen.

TAULUKKO 6 Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa.

Laji Seuroja Seuroja Palkkaus- palkkaushankkeiden hankkeissa osuus Perusliikunta 44 11 25 % Jalkapallo 42 30 71 % Yleisurheilu 31 11 35 % Salibandy 26 14 54 % Voimistelu 26 15 58 % Hiihto 22 10 45 % Lentopallo 19 7 37 % Suunnistus 18 5 28 % Jääkiekko 17 7 41 % Pesäpallo 15 9 60 % Tanssi 14 2 14 % Koripallo 11 7 64 % Uinti 11 5 45 % Paini 10 4 40 % Taitoluistelu 9 4 44 % Tennis 9 4 44 % Judo 8 2 25 % Nyrkkeily 6 2 33 % Luontoliikunta ja retkeily 5 0 0 % Cheerleading 4 2 50 % Golf 4 2 50 % Purjehdus ja veneily 4 2 50 % Sulkapallo 4 2 50 % Ampumahiihto 3 0 0 % Keilailu 3 1 33 % Mäkihyppy 3 1 33 % Pyöräily 3 1 33 % Ratsastus 3 0 0 % Ringette 3 1 33 % Voimailu 3 1 33 % Amerikkalainen jalkapallo 2 0 0 % Karate 2 0 0 % Luistelu 2 0 0 % Miekkailu 2 1 50 % Parkour 2 2 100 % Soutu 2 1 50 % Taekwondo 2 1 50 % Triathlon 2 1 50 % Aikido 1 0 0 % Akrobatia 1 0 0 % Alppihiihto 1 0 0 % Ammunta 1 0 0 % Brasilian ju-jutsu 1 1 100 % (jatkuu)

TAULUKKO 6 (jatkoa) Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa.

Laji Seuroja Seuroja Palkkaus- palkkaushankkeiden hankkeissa osuus Capoeira 1 0 0 % Frisbeegolf 1 0 0 % Hiihtosuunnistus 1 1 100 % Hokutoryu ju-jutsu 1 1 100 % Kaukalopallo 1 0 0 % Kiipeily 1 0 0 % Käsipallo 1 1 100 % Lacrosse 1 0 0 % Lumilautailu 1 0 0 % Melonta 1 1 100 % Pikaluistelu 1 0 0 % Potkunyrkkeily 1 1 100 % Seikkailu-urheilu 1 1 100 % Squash 1 1 100 % Sukellus 1 0 0 % ITF taekwon-do 1 1 100 % Taido 1 0 0 % Toiminnallinen harjoittelu 1 1 100 %

Seuratoiminnan kehittämistukea saaneet seurat ilmoittivat taustajäsenyydekseen yh- teensä 56 eri järjestöä. Kuuden hankkeen hakemuksessa ei ollut tietoa taustaorganisaa- tiosta. Yleisin taustaorganisaatio oli lajiliitto (taulukko 7). Eniten seuratuen kautta tukea allokoitui Palloliiton (31 seuraa), Voimisteluliiton (21) ja Urheiluliiton (20) jäsenseu- roille. Sport.fi-sivuston lajiliittolistauksen 71 liitosta 42 sai seuratukea. Lisäksi tukea saivat kahden sellaisen lajin jäsenseurat, joita ei mainittu Sport.fi-sivuston lajiliittolistalla: Suomen Frisbeegolfliiton ja Suomen Lacrosseliiton jäsenseurat. Lajiliitoista tuen ulkopuolelle jäivät esimerkiksi AKK-motorsport, Ampumaurheiluliitto, Jääpalloliitto ja Pai- nonnostoliitto. Reilun kymmenen hankkeen lähin taustajäsenyys oli oma liikunnan aluejärjestö. Lisäksi 30 hankkeen taustaorganisaatioksi oli ilmoitettu joku muu keskus- järjestö. Näitä olivat Suomen Työväen Urheiluliitto (19 seuraa), Suomen Latu (6), Valo (2), Opiskelijoiden Liikuntaliitto (1) sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU (1).

TAULUKKO 7 Seuratoiminnan kehittämishankkeiden taustaorganisaatiot.

Taustajäsenyys Eri järjestöjä Hank- keita Lajiliitot 44 262 Liikunnan aluejärjestöt 7 12 Muut keskusjärjestöt 5 29

3.4 Yhteistyö seuratukihankkeissa

Vajaa puolet seuratukihankkeista ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä paikallisten toimijoiden tai esimerkiksi lajiliiton kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan pääsääntöisesti ollut hankkeissa suuressa roolissa, vaan kumppanuuksiksi valikoitui rutiininomaisia tahoja. Esi- merkiksi harjoitusvuorojen hakeminen kunnan liikuntatoimesta kuuluu seuran rutiinei- hin, eikä sitä voi pitää toiminnan kehittämisen kannalta yhteistyökumppanuutena. Muu- tamissa yksittäisissä hankkeissa yhteistyö oli suuressa roolissa paikallisesti kunnan, yhdistysten ja seurojen sekä koulujen kanssa. Joissakin hankkeissa mukana oli myös lajiliitto. Usein tavoitteena oli testata jotakin uutta toimintamallia tai kehittää seuratoimintaa sellaisella tavalla, että tuloksista olisi hyötyä myös muille seuroille.

Koulu- tai päiväkotiyhteistyötä tehtiin tai asetettiin tavoitteeksi aloittaa 99 seuratuki- hankkeessa 53 paikkakunnalla. Näitä seuroja oli kaikissa maakunnissa. Tyypillisesti yh- teistyö tarkoitti lajiesittelyjä liikuntatunneilla, iltapäiväkerhoja, osallistumista koulun tapahtumiin tai ohjattua toimintaa välitunneilla. Liitteessä 1 näkyvät kaikki seurat, joissa toimitaan yhdessä koulujen kanssa tai tarjotaan koulujen oppilaille toimintaa. Seurojen määrä paikkakunnilla vaihteli 1–11:n välillä. Eniten yhteistyötä seurojen ja koulujen vä- lillä oli Helsingissä (11 seuraa), Jyväskylässä (5), Turussa (5), Espoossa (4), Kirkkonum- mella (4) ja Raumalla (4).

Maakunnista eniten kouluyhteistyöseuroja oli Uudellamaalla (29 seuraa), Varsinais-Suo- messa (10), Keski-Suomessa (8), Satakunnassa (8) ja ja Etelä-Pohjanmaalla (7). Väkilu- kuun suhteutettuna kouluyhteistyöseuroja oli eniten Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä- Pohjanmaalla, vähiten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Toi- mintaa järjestävien seurojen lajivalikoima oli monipuolinen (taulukko 8 seuraavalla sivulla). Eri lajeja seuroista löytyi yhteensä 28. Mukana oli 17 useaa lajia tarjoavaa seuraa ja 82 yhden lajin seuraa tai lajijaostoa. Yleisimmät lajit seuroilla olivat jalkapallo, tanssi, yleisurheilu, jääkiekko ja pesäpallo. Myös harvinaisempia lajeja löytyi, kuten amerikkalainen jalkapallo, frisbeegolf, lacrosse, soutu ja toiminnallinen harjoittelu.

Koulujen kanssa yhteistyötä tekevien hankkeiden osalta jako toiminnallisiin hankkeisiin ja palkkaushankkeisiin poikkesi merkittävästi yleisestä linjasta. Yhteensä seuratukea palkkaukseen sai 43 % kaikista hankkeista. Niistä hankkeista, jotka tekevät koulujen kanssa yhteistyötä, palkkaushankkeiden osuus oli peräti 62 %. Siten voi päätellä, että seu- ratyöntekijän palkkaaminen avaa resursseja kouluyhteistyön kehittämiselle.

TAULUKKO 8 Eri lajien määrät koulujen ja päiväkotien kanssa yhteistyötä tekevissä seuroissa.

Lajit Seurojen määrä Jalkapallo 22 Tanssi 10 Yleisurheilu 10 Jääkiekko 9 Pesäpallo 9 Salibandy 7 Suunnistus 7 Voimistelu 7 Hiihto 6 Koripallo 6 Lentopallo 6 Perusliikunta 6 Paini 4 Uinti 3 Amerikkalainen jalkapallo 2 Ampumahiihto 2 Golf 2 Sulkapallo 2 Taekwondo 2 Voimailu 2 Frisbeegolf 1 Hiihtosuunnistus 1 Judo 1 Lacrosse 1 Ringette 1 Soutu 1 Taitoluistelu 1 Toiminnallinen harjoittelu 1

4 Haku- ja jakoprosessi 2013

Seuratuen hakemisen ja jakamisen siirtyminen pois järjestöiltä OKM:n liikuntayksikön vastuulle muutti oleellisesti koko prosessia. Aikaisemmissa malleissa vastuu oli ollut joko yhdellä tai useammalla liikuntajärjestöllä ja hakemusten läpikäymiseen ja arviointiin osallistui useampi henkilö. Samalla hakemusarviointiin osallistuneet liikuntajärjestöt si- toutuivat kukin omilla tahoillaan prosessiin ja siihen liittyneisiin toimenpiteisiin.

4.1 Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle

Vuoden 2012 keväällä ministeriössä oli näky siitä, että seuraavana vuonna prosessi ko- konaisuutena siirtyisi liikuntayksikön vastuulle. OKM:n liikuntayksikössä työskentelevän ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan kyse oli myös ajoituksellisesti sopivasta kohdasta, koska kolmas ministeriön rahoittama Lasten ja nuorten liikuntaohjelmakausi päättyi vuoden 2011 lopussa, ja samalla oli tarve määritellä uudelleen erilaiset avustusmuodot liikuntajärjestöille:

Edellisen hallituskauden lopussa oli keskustelua siitä, miten seuratuen käy, kun se oli ollut siinä kahdessa, melkein kolmessa miljoonassa. Sitten käytiin sitä keskustelua, että 2012 vuodesta tulee sellainen välimenovuosi, kun Lasten ja nuorten liikuntaohjelma päättyi hallituskauden lopussa, eikä ollut vielä tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Kui- tenkin jätettiin se varaus, että saadaan nämä vanhat tehtyä pois. Keväällä 2012, kun valtion talousarviovalmistelua tehtiin, oli selvää, että tähän seuratukeen tulee isompi kokonaisuus. Samaan aikaan oli tiedossa, että tänne liikuntayksikköön tulee yksi ihmi- nen lisää, jonka vastuulle tämä seuratuki ja sen valmistelu tulee. Aika pian alettiin tehdä niitä painotuksia seuratuen sisältöihin ja oli myös selvää, että ministeri haluaa hankkeisiin liittyvän päätöksenteon siirtyvän liikuntayksikköön. (Ylitarkastaja Hannu Tolonen, OKM) Päätös prosessin siirtämisestä ministeriöön sai tukea Valtiontalouden tarkastusviraston (2012) tekemästä laillisuustarkastuskertomuksesta, jossa todettiin, että OKM on delegoi- nut valtionavustusten käyttöön liittyvää toimivaltaa yhdistyksille ja säätiöille yhä laajem- min. Osa edelleen jaetuista avustuksista oli rahallisesti mittavia ja niihin katsottiin liittyneen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viranomaistehtä- vänä.

Seuratukiprosessin siirtäminen ministeriöön mahdollisti myös sen, että rahoittaja pystyi määrittelemään tuen sisällölliset tavoitteet. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhin- mäen eritysavustaja Jussi Saramon mukaan tavoitteena oli sekä paikallistason toiminnan kehittäminen että veikkausvoittovarojen uudelleen kohdentaminen:

Liikuntayksikössä oli erilaisiakin näkemyksiä siitä, mitä seuratuen kanssa tehdään, mutta ei me yritetty heti hakea kokonaisuutta vaan sitä, mikä on paras tapa edetä ja mitä lähdetään tavoittelemaan. Mutta se mutu-tuntuma vahvistui, että halutaan tukea paikal- lista toimintaa, kohdistaa raha kentälle ja priorisoida, kun tiedetään, etteivät liikunnalle kohdennetut rahat kasva ainakaan niin paljon kuin aiemmin. Sillä linjalla, että kaadetaan

kaikki lisärahat valtakunnallisille järjestöille, ei olisi ainakaan jatkettu. Tavoitteena oli myös se, että tällä tuella olisi ohjaavaa vaikutusta kuntiin siten, että kunnissa havahdut- taisiin seurojen tukemiseen liittyviin asioihin. (Erityisavustaja Jussi Saramo, OKM) Tuen jakokriteerien yhtenä sisällöllisenä vaikuttimena oli hallitusohjelma (2011, 37), johon oli kirjattu tavoitteeksi edistää matalankynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voitaisiin entistä paremmin paikallisesti tukea. Myös Suomen Liikunnan ja Urheilun koolle kutsuma Seuratoiminnan neuvottelukunta päätyi samaan lopputulokseen. Neuvottelukunta toimi noin vuoden ajan (2011– 2012), ja sen pääasiallisena tehtävänä oli pohtia seuratoiminnan kehittämistä ja tulevaisuuden tavoitteita. Toiminta pohjautui liikuntajärjestöjen yhteisesti hyväksymään Visio 2020:een Olemme maailman liikkuvin urheilukansa. Neuvottelukunnan jäsenistössä oli mukana liikuntajärjestöjen edustajia, OKM:n liikuntayksikön virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. Puheenjohtajina toimivat liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi ja SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen. (SLU 2011.) Vuoden 2012 lopussa neuvottelukunta linjasi, että seuratukea tulee kohdistaa perustoimintaan ja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat laadukkaan perustoiminnan järjestämisen kohtuullisilla kustannuk- silla. (Seuratuki 2012.)

Syksyllä 2012 liikuntayksikköön ylitarkastajaksi valittu Sari Virta sai vastuulleen seuratuen haku- ja jakoprosessin. Syksy oli tiivistä valmistelua ja päättyi ministeri Arhinmäen pitämään tiedotustilaisuuteen, jossa esiteltiin seuratuen keskeiset tavoitteet, myönnettä- vän tuen kokonaismäärä ja prosessin aikataulu. Tilaisuudesta tehdyssä tiedotteessa todettiin muun muassa seuraavaa:

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa. Liikunnan määrärahoja tullaan suuntaamaan entistä enemmän ruohonjuuritason toimintaan. Siksi seuratuen rahoitusta tullaan kasvattamaan ensi vuonna 2,3 miljoonalla vuoden 2012 budjettiin nähden. Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, ke- hitetään, uudistetaan ja laadunnetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. (OKM 2012.) Tarkemmat hakuohjeet ja kriteerit ilmoitettiin tammikuussa 2013. Haku avautui helmi- kuussa ja päättyi 15.3.2013. (OKM 2012.) Ministeriö järjesti infotilaisuuden liikuntajär- jestöille maaliskuun alussa, ja siellä käytiin läpi tuen hakemiseen liittyviä asioita sekä jär- jestöjen mahdollisuuksia antaa lausuntoja omien seurojensa ja yhdistystensä hakemuksista.

Hakuprosessin valmisteluvaiheessa sekä hakuprosessin ollessa käynnissä keskustelua herätti Sari Virran mukaan eniten harrastamisen hintaan liittynyt kriteeri, jonka mukaan tukea sai toimintaan, jossa kuukausittaiset kustannukset ovat enintään 50 euroa:

Hinta oli myös päätöksentekovaiheessa suuren harkinnan alla, koska jos esimerkiksi pal- kataan seuraan henkilö, se harrastamisen hinta toteutuu jossain tasolla seurassa, muttei ei kaikilla. Ja tämä oli se vaikein asia selventää myös hakuohjeisiin, että mitä se raja [50 euroa] tarkoittaa. (Ylitarkastaja Sari Virta, OKM)

Konkreettisen hintakaton asettaminen toimikin enemmän keskustelun herättäjänä kuin yksiselitteisenä poissulkevana tai tuen puoltamista määrittävänä kriteerinä.

Hakemuksia kertyi määräaikaan mennessä 1 205 kappaletta. Hakuprosessiin liittynyt tekninen epäkohta oli ministeriön sähköisen tietojärjestelmän (Salama) toimimatto- muus. Liikuntajärjestöjen toteuttamissa hakuprosesseissa lomakkeet oli voitu täyttää sähköisesti ja perustiedot (esim. seuran jäsenmäärä, harrastajien määrä) hakijoista tal- lentuivat Excel-taulukkoon. Salama-järjestelmää ei saatu kuitenkaan toimimaan, ja prosessin läpiviemiseksi päädyttiin paperisiin hakemuslomakkeisiin. Hakemisvaiheessa se ei aiheuttanut ongelmia, mutta lomakkeiden mekaaninen käsittely vei aikaa:

Viikoilla 15 ja 16 liikuntajärjestöt kävivät antamassa ministeriössä lausuntoja hakemuksista. Olin silmäillyt sitä ennen lomakkeet, ja lajittelimme lomakkeet järjestöittäin. Lau- suntojen antamiseen meni kaksi ja puoli viikkoa aikaa, koska osa järjestöistä tuli yksittäi- sinä päivinä. Se lausuntojen antaminen työllisti paljon, koska hakemuksia rahdattiin edestakaisin kirjaamoon ja tänne. Kirjaamo ehti käsitellä noin 500 hakemusta ennen lausunnon antajien kommentointikierrosta ja sitten kävi niin, että osalla hakemuksista oli diaarinumero ja osalla ei. Kesti kaikkiaan viisi viikkoa, että kaikki hakemukset olivat kir- jattuna Salama-järjestelmässä. Toki luin sinä aikana hakemuksia, mutta oikeasti pääsin töihin vasta sitten, kun kaikki oli kirjattu eli huhtikuun lopussa. (Ylitarkastaja Sari Virta, OKM) Päätökset tukea saaneista seuroista julkaistiin kesäkuun 19. päivä. Kaikille tukea saaneille seuroille ei kuitenkaan lähtenyt OKM:n tietojärjestelmässä olleen teknisen ongelman takia päätöskirjettä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tukiraha oli siirtynyt seuran ti- lille, mutta päätöstä sen myöntämisestä ja ohjeistusta käyttömahdollisuudesta ei ollut olemassa. Tukea saaneissa seuroissa tilanne aiheutti hämmennystä ja viivästytti toiminnan aloittamista, sillä avustusta ei uskallettu ottaa käyttöön.

Seuratuen jakamiseen ja hakemiseen liittyneen prosessin siirtäminen pois liikuntajärjes- töiltä oli laajemmassa viitekehyksessä toimenpide, jolla haluttiin osoittaa liikunnan kan- salaistoimintaan kohdistettavan rahoituksen painopiste tulevaisuudessa. Yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa seuratukiprosessissa tehtiin, mutta valmistelu- ja päätösvalta oli siirtynyt kokonaan OKM:n liikuntayksikölle.

4.2 Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista

Lajiliitoille ja liikunnan aluejärjestöille tehtiin helmi–maaliskuussa kysely seuratuen haku- ja jakoprosessista. Kysely lähetettiin vuoden 2013 lausunnonantajille ja aluejärjes- töjen seurakehittäjille (n = 70). Yhteystietolista koostettiin OKM:ltä ja Valo ry:ltä saa- duista tiedoista. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä, joista 14 oli aluejärjestöjen työntekijöitä ja 43 lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen edustajia. Vastausprosentti oli 76. Kyselyllä selvitettiin järjestöjen näkemyksiä seuratuen uudistusprosessista, tukitoimista hankkeille sekä mahdollisuuksista osallistua hankkeiden seurantatietojen keräämiseen. Vas- taajat arvioivat vuosien 2013 haku- ja jakoprosessia sekä vuoden 2014 hakua. Kysely löytyy liitteestä 3.

Kyselyssä tiedusteltiin alueiden ja lajiliittojen näkemyksiä haku- ja jakoprosessin toimi- vuudesta, sen siirtymisestä ministeriöön ja vaikuttamismahdollisuuksista jakoprosessiin liittyen (kuvio 3). Vastaajat arvioivat kysymyksiä ja väittämiä asteikolla 1–5 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

Kriittisimmin suhtauduttiin vaikuttamismahdollisuuksiin (keskiarvo 2,3). Aluejärjestö- jen antamat arvosanat olivat selvästi huonommat (ka. 1,8) kuin lajiliittojen arvosanat (ka. 2,5). Haku- ja jakoprosessin siirtyminen ministeriöön jakoi mielipiteitä, mutta enemmis- tön mielestä ratkaisu ei ollut hyvä. Aluejärjestöt suhtautuivat tähänkin lajiliittoja kriitti- semmin. Suurin osa vastaajista koki koko haku- ja jakoprosessin neutraalisti eli kokonaisuus ei ollut kovin huono, mutta ei myöskään kovin hyvä.

Seuratukeen liittyvä hakuprosessi oli vuosina 2013- 3,0 2,6 2014

3,5 Tiedotus seuratuen jako- ja hakuprosessista oli 3,3

Seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen 2,8 2,6 opetus- ja kulttuuriministeriölle oli ratkaisuna

Liikuntajärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa 2,5 1,8 seuratuen haku- ja jakoprosessiin oli

3,5 Seuratuen jakokriteerit olivat mielestäni 3,4

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Lajiliitot Aluejärjestöt

KUVIO 3 Liikuntajärjestöjen vastausten keskiarvot seuratuen jako- ja hakuprosessista vuonna 2013 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

Avovastauksissa vastaajat kritisoivat paperisia hakulomakkeita ja niistä aiheutuneita käytännön ongelmia sekä vanhasta hakujärjestelmästä luopumista. Eniten ihmeteltiin sitä, miksi vanha, toimiva sähköinen systeemi korvattiin paperihaulla. Sähköisen haun etuja olivat esimerkiksi nopeus, avoimuus ja hakukynnyksen madaltaminen seurojen kannalta. Vanhassa systeemissä lajiliitot ja liikunnan aluejärjestöt pystyivät tarkastele- maan hakemuksia ja hankeraportteja missä ja milloin tahansa hankekauden aikana. Jär- jestöt myös näkivät toistensa kommentit ja arviot hakemuksista. Nämä seikat tekivät hankkeiden seurannasta helpompaa. Nyt järjestöt saivat hakemukset käyttöönsä vain pyytämällä niitä seuroilta erikseen.

Aikanaan Nuoren Suomen ja SLU:n pystyyn laittama jakoprosessi tiedon käsittelyjärjes- telmineen ja sähköisten hakemusten kierrätyksineen oli aivan loistava. Todella harmit- tavaa, että siitä on luovuttu. Hyvä ja valmis järjestelmä lojuu jossain käyttämättömänä. Kyseiseen järjestelmään käytettiin yhteisiä rahoja, joten kyse on myös melkoisesta ta- lousresurssin tuhlaamisesta. Vanha järjestelmä hakemusten kierrätyksineen oli hyvin lä- pinäkyvä ja reilun tuntuinen. (Lajiliiton edustaja)

Hakemusten täyttäminen paperiversioina on täysin käsittämätöntä. Aikaisempi sähköi- nen järjestelmä toimi hyvin, oli ketterä ja notkea käyttää, ja siitä jäi lajien ja alueiden käyttöön kaikki tiedot myös myöhempää tutustumista ja tsekkausta varten. Lausuntojen antaminen taas on hieman ongelmallinen, kun lajiliitoilla ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon lausunnot loppupeleissä vaikuttavat. Lajeilla on asiantuntemus seuroistansa, ei ministeriöllä. Miksi tätä ei huomioida tarpeeksi? (Lajiliiton edustaja)

Olennaista ei ole kuka vetää, hallinnoi tai johtaa prosessia, vaan prosessin sujuvuus, yh- teistyö, jne. parhaan tuloksen ja joustavan haun toteuttamiseksi. Ensin kehitetään toimiva sähköinen hakujärjestelmä ja sitten palataan mykän filmin aikakauteen ja paperiseen hakuun. Nyt aikataulu petti pahasti, osa lajeista ja hankkeista kärsi tässä. Hankearvioinneissa ja päätöksissä tuli aika pahoja hutilyöntejä, paikallistuntemus ja käytännön tieto toimijoista aiheutti muutamia aivan käsittämättömiä tukipäätöksiä. (Aluejärjestön edustaja) Myös aikataululliset asiat vaikeuttivat toimintaa, esimerkiksi tiedot hakijoista saatiin joidenkin vastaajien mielestä liian myöhään. Vaikeuksia oli muissakin tiedottamiseen liitty- vissä asioissa. Aikaisemmin sekä aluejärjestöillä että lajiliitoilla oli mahdollisuus hakemusten kommentointiin. Nykysysteemissä pelkästään lajiliiton edustajalla on mahdollisuus antaa oman lajin hakemuksista lausunnot, joissa joko puolletaan tai ei puolleta hakemusta. Sekä lajiliitot että aluejärjestöt pitivät tätä ratkaisua epäonnistuneena. Alue- järjestöjen näkemys oli, että niiltä löytyisi hakemusten arvioinnin kannalta arvokasta pai- kallisnäkemystä. Aluejärjestöt mielsivät roolinsa neutraalimmaksi lajisidonnaisiin liittoi- hin verrattuna. Lajiliitoissa vanhan systeemin vuoropuhelua hakemuksista pidettiin tär- keänä. Myös poikkeavia näkemyksiä oli: joku piti hyvänä, että yksi välikäsi on pudonnut pois. Sekä aluejärjestöissä että lajiliitoissa oltiin huolissaan siitä, että päätöksenteko siirtyi uuden toimintatavan myötä kauemmas kentästä:

Huonona puolena on, että OKM:ssa ollaan päätöksenteossa pelkän paperin varassa, lajiliitoilla ja aluejärjestöillä parempi kuva käytännön asioista ja tilanteesta seurassa. (Alue- järjestön edustaja) Uuden systeemin lausunnon antamisen mielekkyys kyseenalaistettiin vastauksissa. Sitä kritisoitiin sekä prosessitasolla että sisällöllisesti. Lausunnot piti käydä antamassa minis- teriössä kahden viikon aikajaksolla. Tämä oli ainoa aika myös tutustua varsinaisiin hakemuksiin, mikäli niitä ei ollut pyydetty seuroilta erikseen. Vastaajien mielestä prosessiin osallistuneiden organisaatioille aiheutui korvaukseton urakka, mikä aiheutti närää. Toi- mintatapaa pidettiin huonona, sillä se oli turhauttava, aikaa vievä ja joustamaton. Käytän- töä haluttaisiin avoimemmaksi. Useat vastaajat olivat lisäksi sitä mieltä, ettei lausunnoilla ollut vaikuttavuutta. Vanhassa systeemissä ollut mahdollisuus asettaa hakemukset tär- keysjärjestykseen jakoi mielipiteet: osa kaipasi tätä ominaisuutta takaisin, osa kiitteli sen poistumista.

Liikuntajärjestöjen edustajien vastauksissa oli havaittavissa tyytymättömyys siihen, että heidän vaikuttamismahdollisuutensa heikentyivät edellisvuosiin verrattuna. Myös minis- teriön tekemät päätökset kyseenalaistettiin, koska tietoja siitä, mitkä tekijät aiheuttivat myönteisen tai kielteisen tukipäätöksen, ei ollut avoimesti saatavilla. Liikuntajärjestöjen antama kritiikki on ymmärrettävää, koska sekä aluejärjestöjen että lajiliittojen pitäisi auttaa tukea hakevia ja saavia seuroja hankekauden aikana. Haku- ja jakoprosessi jättää nykyisellään järjestöjen asiantuntemuksen osittain käyttämättä. Se voi vähentää sitoutumista koko prosessiin. Ongelmaksi muodostuu myös se, että ilman tukea jääneet seurat eivät saa välttämättä kunnollista palautetta keneltäkään siitä, mitkä tekijät aiheuttivat kielteisen päätöksen. Myöntökriteerien läpinäkyvyys on edellytys sille, että jakoprosessi on tasapuolinen kaikille hakijoille ja tasapuolisuus on myös kaikille näkyvillä:

Me olemme aikaisemmin voineet tukea seuratuen kautta erillisiä hankeseuroja, joihin olemme laittaneet vuosittain merkittävän omapanostuksen. Toiminnallinen tuki tämän päälle on laittanut valitsemissamme seuroissa vauhdin päälle. Tästä tukemisesta on syöty tehoja, kun emme voi enää kohdentaa tukea ko. toimintaan. Tässä olemme kuitenkin olleet kriittisiä ja tukea on ehdotettu vain hyville suunnitelmille ja poten-tiaalisille seuroille. Tulokset on puhunut puolestaan. Nyt liiton strategian mukaiset ja seuratuen kriteerien mukaiset seurat jää ilman tukea, jos hakemus on kevyt. Pienikin seura pienillä resursseilla tekee isoja, kun innostuu ja siihen tukea. (Lajiliiton edustaja)

Tuntuu melko käsittämättömältä, että kun rahaa on ollut nyt jaossa enemmän kuin aiemmin, on hakemusten arviointiprosessi hoidettu kevyemmin kuin ennen (aluejärjestöillä ei oikeutta lausuntoon lainkaan + ne joilla oikeus, niin sen todellinen merkitys ilmeisen heikko). (Aluejärjestön edustaja) Noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että hakuprosessin siirtyminen ministeriöön oli hyvä tai erittäin hyvä ratkaisu. Vastaajien mielestä ministeriö oli tuen jakajana neutraa- limpi. Osittain prosessi myös yksinkertaistui entiseen verrattuna, koska arvioitsijoita oli vähemmän. Uuden järjestelyn hyvänä puolena voidaan pitää myös aluejärjestöjen seura- kehittäjien työmäärän vähenemistä haussa. Aluejärjestöt pystyivät keskittymään seurojen sparraamiseen ja tukemiseen sekä hakuvaiheessa että hankekaudella. Tuen kohdistaminen seurojen perustoimintaan sai kannatusta. Useat vastaajat olivat sitä mieltä, että uusi järjestelmä oli myöntökriteereiltään tasapuolisempi. Myöntökriteereitä myös kritisoitiin. Osa oli sitä mieltä, ettei kriteereissä huomioitu lasten ja nuorten kilpaurheilua. Jotkut pitivät 50 euron kuukausikustannusten rajaa keinotekoisena, toiset kiittelivät sen pohjalta noussutta keskustelua harrastamisen kalleudesta. Osa vastaajista koki, että hakuprosessista vastaavalla taholla ei ollut merkitystä, sillä tärkeimpänä asiana pidettiin prosessin sujuvuutta:

Uudessa systeemissä erinomainen parannus oli tuen kohdistaminen ennen kaikkea perustoimintaan, eikä mitä erikoisempiin hankkeisiin. (Lajiliiton edustaja)

Hakemusprosessi on tasapuolisempi ja yksinkertaisempi, kun aluejärjestöt ovat pois vä- listä. On myös hyvä, että lajiliittojen ei tarvitse pistää hakemuksia "arvojärjestykseen”, näin voimme puolueettomasti vain kertoa oman näkemyksen seuran toiminnasta. (Laji- liiton edustaja)

Sinällään seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen OKM:ään ei olisi ratkaiseva, mi- käli vain resurssit hakuprosessin toteuttamiseen olisi turvattu. Nyt menty selvästikin liian vähäisillä henkilöresursseilla, jolloin prosessia ei ole voitu hoitaa riittävän laaduk- kaasti. (Lajiliiton edustaja) Muutamat lajiliittojen ja aluejärjestöjen edustajat moittivat seurojen kannalta lyhyttä ha- kuaikaa. Lisäksi hankkeiden arvioimiseen ja päätöksentekoon kului hakijoiden kannalta liian pitkä aika. Käytännössä tämä näkyi siinä, että esimerkiksi työntekijän palkkauspro- sessi voitiin laittaa käyntiin alkusyksyllä 2013. Valintaprosessin jälkeen useissa hankkeissa palkattu työntekijä aloitti työskentelyn vasta loppuvuodesta. Aika hakemuksen jättämisen ja konkreettisen toiminnan aloittamisen välillä oli liian pitkä. Hankkeiden toi- mintavuoden tulokset eivät ole siten yksiselitteisesti seuratoimijoiden vastuulla, vaan taustalla on ollut useita ulkopuolisia, toimintaa hidastavia tekijöitä. Sinällään tukieurojen suuntaaminen palkkauksiin sai osalta järjestöjen edustajista kiitosta.

Hakemusten lausunnonantajien vastauksissa painottui tyytymättömyys nykyiseen ta- paan jakaa seuratuki. Sähköisen hakujärjestelmän puuttuminen on heikentänyt tiedon- kulkua eri suuntiin. Kyselyn vastauksista on havaittavissa, että uusi systeemi on heikentänyt järjestöjen sitoutumista prosessiin ja mahdollisesti myös itse seurojen hankkeisiin. Lisäksi päätösvallan siirtyminen ministeriöön on aiheuttanut tilanteen, jossa lajiliittojen ja aluejärjestöjen seurakehittämisestä vastaavien rooli ja asiantuntemuksen käyttö hakuprosessissa on jäänyt epäselväksi.

4.2.1 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hakuprosessin aikana

Liikuntajärjestöiltä tiedusteltiin kyselyssä, millaisia tukitoimia ne tarjosivat seuroille hakuprosessin aikana. Toimet seurojen tukemiseksi olivat joiltain osin päällekkäisiä, mutta myös toisiaan tukevia. Tukitoimet hakuvaiheessa voi jakaa kahteen kategoriaan: viestin- nällisiin keinoihin ja hakijakohtaisiin toimenpiteisiin, joista seuratuen yhteydessä on käytetty nimitystä sparraus. Aluejärjestöissä seurojen tukemista hakuvaiheessa voi pitää hyvin strukturoituna. Aluejärjestöissä seuratuen hausta tiedotettiin monipuolisesti verk- kosivujen, uutiskirjeiden, kohdistettujen sähköpostien, tiedotteiden, ilmoitusten ja so- siaalisen median avulla. Joku kertoi myös olleensa yhteydessä hakijoiden lajiliittoihin. Kunkin järjestön käyttämät kanavat vaihtelivat. Lisäksi kaikilla alueilla järjestettiin seuratukeen liittyviä infotilaisuuksia. Sparraamisen luonne ja intensiivisyys vaihtelivat sekä alueiden kesken että hakijoittain. Keskeistä oli hakijan oma aktiivisuus. Sparrausapua an- nettiin sekä tapaamisissa kasvokkain että sähköpostitse ja puhelimitse. Sisällöllisesti sparraus keskittyi hakemuksen työstämiseen ja neuvontaan.

Jotkut seurat "kävivät sparrattavana" jotta saisivat laittaa merkinnän hakemukseen, että meitä on sparrattu. Sparrattavia olisi saattanut olla enemmän, jos joulun "ylityövapaat" eivät olisi lyhentäneet käytettävissä olevaa aikaa. Tämäkin määrä suhteutettuna käytet- tävissä olevaan aikaan on resurssiemme kannalta jo erittäin vaativaa. (Aluejärjestön edustaja)

Strategiatyötä seurojen kanssa, luin hakemuksia, kyselin tarkennuksia, kerroin omia nä- kemyksiäni, haastoin miettimään yhä uudestaan mikä olisi seuran oman kehittymisen kannalta oleellisin asia saada kuntoon, kannustin tekemään hyviä suunnitelmia ja jopa varasuunnitelmia, että saadaan homma toteutumaan vaikka seuratukea ei tulisikaan. Ei turhia hakemuksia vaan todellisia tulevaisuuden suunnitelmia. (Aluejärjestön edustaja) Lajiliitoissa hakuprosessissa tukemisen muodot olivat samat kuin aluejärjestöissä. Tie- dotus ja viestintä oli monipuolista. Muutamat liitot tarjosivat seuroille kohta kohdalta etenevän mallihakemuksen verkkosivuillaan. Useissa lajiliittojen tapaamisissa ja koulu- tuksissa käsiteltiin seuratukeen liittyviä asioita. Parissa liitossa järjestettiin erillisiä seuratuen infotilaisuuksia myös alueellisesti. Seurojen henkilökohtainen tukeminen vaihteli lajiliitoittain suuresti. Myös seurojen aktiivisuus sparrauksen hakemiseen vaihteli. Joissakin liitoissa pystyttiin tekemään seurakäyntejä, toiset antoivat neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse resurssien puitteissa, osassa ohjattiin kääntymään oman aluejärjestön puoleen. Sparrauksen intensiteetti määrittyi seuran tarpeen mukaan: jotkut seurat kaipasivat tiivistä yhteistyötä, toiset lähettivät hakemuksen konsultoimatta lajiliittoa lainkaan. Joissakin liitoissa ongelmana pidettiin sparraajan ja lausunnonantajan roolien ristiriitaa:

En toiminut seuratuen sparraajana vaan lausunnon antajana. Näin ollen katsoin, että ei ole edes sopivaa tehdä tiivistä yhteistyötä hakijoiden kanssa. (Lajiliiton edustaja)

Seurojen tuen tarpeet liittyivät useimmiten juuri hakemuksen täyttämiseen ja selkeän toiminta- ja taloussuunnitelman esittämiseen. Tuen tarve myös vaihtelee suuresti eri seuroissa. Toisille riitti yksi puhelinkeskustelu, ja toisten kanssa teimme töitä haun alusta lähtien. (Lajiliiton edustaja)

Käytännössä olisi hyvä, jos kaikkien hakeneiden pitäisi olla yhteydessä omaan liittoonsa (sparraus), niin saataisiin selkeämpi kuva seuran hakemuksista (nyt osa hakemuksista vain pelkkiä "rahahakemuksia"). (Lajiliiton edustaja)

4.2.2 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hankekaudella

Sekä liikunnan aluejärjestöissä että lajiliitoissa seurojen tukeminen hankekauden aikana vaihteli suuresti. Ei ole olemassa yhteistä toimintatapaa tai suosituksia, joiden mukaan seuroja tulisi tukea kehittämisprosessissaan. Tyypillisimmin lajiliittojen ja aluejärjestö- jen edustajat kertoivat auttavansa ja tukevansa tarpeen mukaan, erittelemättä konkreet- tisemmin auttamisen ja tukemisen tapoja. Useissa aluejärjestöissä yhteydenpito seuratukea saaneisiin seuroihin oli tiivistä tai ainakin säännöllistä. Useat tukea saaneet seurat olivat yhteistyössä aluejärjestön kanssa tai mukana seurakehittämisprojekteissa, jolloin seuratukihankkeen tukeminen integroitui kokonaisvaltaisemmin koko seuran kehittämi- seen. Kaksi vastaajaa kertoi, että tukemista tarvitsivat erityisesti ne seurat, jotka eivät saaneet tukea ja joutuivat suunnittelemaan palkkaus- tai kehittämisprojektinsa uudelleen. Lisäksi aluejärjestöt jatkoivat seuratuesta tiedottamista ja koulutusten tarjoamista.

Lajiliitoissa seurojen tukemisen intensiivisyys jakaantui melko tasaisesti kolmeen kategoriaan: säännölliseen tukeen ja yhteydenpitoon, tarpeen mukaiseen tukemiseen ja vä- häiseen tai olemattomaan tukeen. Kahden vastaajan jäsenseurat eivät saaneet lainkaan

31 seuratukea. Suurimmaksi osaksi lajiliittojen tarjoama tuki oli seurakehittäjän työn mu- kaista yhteydenpitoa, mahdollisia seurakäyntejä, neuvontaa ja tiedotusta. Yksi lajiliitto teki aluejärjestön ja seurojen kanssa yhteistyössä seurakehittämisprojektia. Muutamilla isoilla lajiliitoilla oli käytäntönä järjestää 1–3 kertaa vuodessa seurojen päätoimisille työntekijöille yhteinen valtakunnallinen tapaaminen. Kahdessa lajiliitossa tukitoimia kohdennettiin myös niille seuroille, jotka eivät saaneet seuratukea. Useissa vastauksissa ongelmaksi koettiin resurssien riittämättömyys:

Seurat kaipaisivat sparraustukea huomattavasti enemmän, mutta resurssit ovat niin pie- net, että liittotasolta tukea ei pystytä tämän enempää tarjoamaan. Mielestäni ministeriö voisi selvästi ohjata osan lajiliittorahoituksesta seurakehittäjän palkkaan, jotta asia saataisiin paremmalla tolalle. (Lajiliiton edustaja)

Toisaalta ongelmana nyt on, että liittoon tulee tieto vain seuratuen saajista, ei siitä mihin on haettu. (Aiemmin kun käsittelimme hakemukset liitossa, tiesimme tarkkaan, mitä ja mihin tukea haettiin.) (Lajiliiton edustaja)

Tämä on selvästi haastavaa. Muutaman seuran kanssa olen ollut tekemisissä, mutta suurin osa seuroista ei ole toiveista huolimatta pitänyt lajiliittoa ajan tasalla. Tämä on sääli, sillä toivomuksena olisi seuran pidempiaikainen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen. (Lajiliiton edustaja)

5 Harrastamisen hinta

Seuraharrastamisen hinta on noussut vuosina 2013–2014 entistä merkittävämmäksi yh- teiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Teema oli tärkeä myös seuratuen hakuprosessissa. Lajiliittojen ja aluejärjestöjen lausunnonantajien vastauksista heijastui osittaista tyytymättömyyttä siihen, että kriteeriksi otettiin konkreettisesti 50 euron enimmäis- kuukausimaksu. Harrastamisen hinnasta käytävän keskustelun tärkeyttä vastaajat eivät kiistäneet, mutta jakoperustetta ei pidetty seurojen kannalta tasa-arvoisena:

Jakokriteerien perusajatus on lähtökohtaisesti arvokas, mutta asettaa seurat lajista ja paikkakunnan olosuhteista johtuen, eriarvoiseen asemaan (50 €). Eli mielestäni nyt tuetaan jo lähtökohtaisesti edullista toimintaa (esim. lajit joilla voi olla isoja ryhmiä) sekä niitä, joita jo nyt tuetaan paljon (esim. kunnan ilmaiset harjoituspaikat), eikä niitä lajeja ja seuroja, jotka todellisuudessa tarvitsevat tukea. "Eli haluammeko kaikkien tulevaisuudessa harrastavan vain halpoja lajeja?" (Aluejärjestön edustaja)

Kohtuukustannusten huomioiminen jättää monia seuroja pois heistä riippumattomista syistä, koska seuran vuoromaksut esimerkiksi ovat niin korkeita, että harrastusmaksut nousevat sen vuoksi. (Lajiliiton edustaja) Urheiluseuroissa tapahtuvan liikunnan harrastamisen hintaan vaikuttavat monet seuratoimijoista riippumattomat syyt (kuvio 4 seuraavalla sivulla). Urheiluvälinemarkkinat määrittelevät välineiden ja tekstiilien hinnat, tilavuokrat ovat kuntien päätettävissä, ja matkustuksesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa vain osittain. Harrastami- sen hinnasta puhuttaessa pitää selvemmin tunnistaa hintaan vaikuttavat tekijät, jotta voidaan pyrkiä kokonaisvaltaisempiin uudistuksiin. Esimerkiksi lajiliitot voivat vaikuttaa kilpailujärjestelmiin, ja alemmissa ikäluokissa olisi mahdollista vähentää pitkiä kilpailu- matkoja. Kunnat voivat vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin ja ylipäätään kuntien vastuulla olevien liikuntaan soveltuvien tilojen käyttöpolitiikkaan. Myös valtion tuki lii- kuntapaikkarakentamiseen on merkittävässä roolissa. Tällä hetkellä monikäyttöisiä sisäliikuntatiloja on liian vähän, minkä vuoksi monet palloiluseurat ovat rakennuttaneet omia liikuntatiloja, joiden ylläpito on kallista. Myös lajien menestys ja näkyvyys jopa val- takunnallisesti saattaa haastateltujen seuratoimijoiden mielestä vaikuttaa liikuntatilojen käyttömahdollisuuksiin:

Tunti viikossa kunnallisessa liikuntasalissa, niin se maksaa tuommoisen 600 euroa vuodessa varmaan. Mutta sitten jos ajatellaan tällaista [yksityistä hallia], niin se on 80 euroa tunti. Ja jos sitä miettii, että se on 10 viikossa 800 euroa. (Seuratoimija)

Me haetaan vuoroja ja kyllähän he [kunnassa] katsovat tietenkin tilastoja, mutta kyllä ne hyvin pieniä ne muutokset ovat. Siinä on vähän semmoinen vanha perinne. Kyllä mä sen ymmärrän, että meidän kunnassa lentopallo on tärkeä. Se on rankeerattu ykköslajiksi, koska siellä on naisissa mestaruussarjaporukka, niin ne saavat tietyllä tavoin etusijan. Ja nyt se ongelma tietenkin on ollut, kun on näitä tosi kasvavia lajeja kuten futsal ja salibandy ja koripallo, niin koko ajan kaikki haluaa sitten lisää [vuoroja]. Koripallo ehkä on hiukan hiipunut, mutta futsal varsinkin ja osittain salibandy kasvanut, ja sitten nämä kaikki harrasteryhmät haluavat vuoroja. Se on hirveä paine. Yks, mikä siinä on vielä, että

nythän kunta jotenkin selvästi teki päätöksen, että osa harrasteryhmistä ei saanut vuoroja. Ennen he ovat aina jokaiselle väkisin jonkun vuoron jonnekin järjestäneet, jos on hakenut. (Seuratoimija)

Valtaosan budjetista muodostaa pelireissut. Joka reissulle menee heti 500–600 euroa. Valitettavasti muu maailma ei ole tullut tänne [paikkakunnalle]. Mutta näin se vain menee, pakko on vain lähteä isoon maailmaan kokeilemaan. Se on vain maksettava, jos haluaa toimintaa pitää yllä. (Seuratoimija)

Urheiluseuratoimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa: Urheiluseuratoimijoilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa: Seuran toimintamaksut

Kilpailu- Lajiliiton maksut ja toiminnan kilpailujärjestelmä, E järjestäminen vakuutukset

Harrastamisen hinta urheiluseurassa Kilpailu- Urheiluväline- toimintaan ja tekstiili- osallistuminen markkinat

Liikuntapaikka- Tilavuokrat rakentaminen

KUVIO 4 Urheiluseuraharrastamisen hintaan vaikuttavat tekijät.

Harrastuskustannusten kasvun takana on siis monia eri syitä ja vaikutuskehiä, joihin seu- ratason toimenpiteillä ei ole merkitystä. Harjoituskertoja vähentämällä hintaa voitaisiin todennäköisesti alentaa, mutta toisaalta seurojen ydintoimintaan kuuluu kilpailutoimin- nan ja valmennuksen organisointi. Nuorille suunnattua harrasteliikuntaa on yritetty ke- hittää 2000-luvulla niin lajiliitoissa, aluejärjestöissä kuin seuratasollakin useiden eri hankkeiden ja projektien kautta tuloksetta (Lehtonen 2012). Vähäiset harjoituskerrat ja halpa hinta eivät siis nuorelle ole itsestään selvä houkutin harrastaa liikuntaa urheiluseurassa.

5.1 Voiko seuratuella olla merkitystä harrastamisen hintaan?

Hakemuksista kävi ilmi, että 32 %:ssa hankkeista yhtenä tavoitteena oli harrastuskustannusten nousun estäminen tai maksujen laskeminen. Määrää voi pitää pienenä. Vaikka harrastamisen hinta nousi keskeiseksi keskustelunaiheeksi seuratuen yhteydessä, hakemusten perusteella harva seura ryhtyi konkreettisiin toimiin maksujen pitämiseksi kurissa. Seuratuen hintaehto lienee kaventanut sekä hakijakuntaa että lopullisia tuen saajia verrattuna suomalaisen seurakentän kokonaisuuteen. Haastattelujen perusteella asenteet maksujen nostamiseen ovat seuroissa erittäin kielteiset, ja seuroissa tehdään kaikki voitava jo tällä hetkellä, että harrastaminen olisi niin edullista kuin se voi kulujen ja vaa- timusten puitteissa olla. Mikä merkitys hintakriteerillä on, jos lähtökohtaisesti tukea saaneissa seuroissa kustannusten kurissa pitäminen ei ollut edes tavoitteena?

Seurassa me ei olla toimintamaksuja nostettu varmaan kahteen vuoteen ainakaan. Me on pidetty omat maksut ja me kerätään meidän jäseniltä sen verran, että meidän seuran toiminta pyörii. Mutta kustannustasohan on muuten noussut, että voisin kuvitella, että siinä joukkueen sisällä ja lapsille ja vanhemmille se [hinta] on noussut. Huomaahan sen siinä kaikessa toiminnassa, mitä me täältä ohjataan. Linja-autokustannukset on noussut aivan hirveästi, ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin. Ja kaikki yleinen hintataso- han nousee koko ajan, että uskon, että keskimääräiset kustannukset, kun harrastaa, on nousussa. Ja sitten tietenkin se on oma valinta, jokainen joukkue tekee oman suunnitel- man. Mutta kyllä ne haluaa entistä enemmän lähteä pelaamaan turnauksia ulkomaita myöten, että sehän maksaa. Sen tietää jokainen ja tietenkin jos vanhemmat on siihen si- toutuneita, niin siitä vaan. (Seuratoimija) Seuroissa kustannuskysymystä pidettiin tärkeänä. Yleinen näkemys oli, että hinta saattaa olla esteenä joidenkin lasten ja nuorten harrastamiselle. Silti on edelleen olemassa seuroja, lajeja ja harrastamisen muotoja, joissa hinta ei ole kynnyskysymys harrastamiselle. Toisaalta harrastuskustannuksiin saatettiin suhtautua seuroissa puolustelevasti: vaikka ongelma on olemassa, se ei kosketa meitä lainkaan tai ainakin muihin vertailtaessa ongelma on vähäinen:

Yhteiskunnallisesti varmaan [harrastamisen kalleus on ongelma]. --- Meidän lajissa se ei oo ongelma. (Seuratoimija)

Se [seuraharrastamisen hinta] varmaan jossakin on [ongelma], mutta täällä se ei taida olla. (Seuratoimija)

Täällä sitä pystyy harrastamaan kumminkin pienellä. Tai sitten jos vertaa vaikka taito- luisteluun tai johonkin, niin kyllä tässä harrastuskulut on vielä aika pieniä. (Seuratoi- mija)

Kyllä meidän valttikortti on edulliset hinnat. (Seuratoimija)

Vaikka me ollaan jouduttu nostamaan maksuja, niin meidän mielestä ei edelleenkään ole liian kallista harrastaa. (Seuratoimija)

Ei se liikaa maksa. Meillä se ei ainakaan maksa---. (Seuratoimija)

Haastatteluissa pohdittiin yhteyksiä harrastuskustannusten ja drop outin välillä. Haasta- teltavat painottivat harrastajan valintoja ja seuran tarjoamia monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Myös yhteiskunnan tukea kaivattiin, ja seuratukea pidettiin siitä yhtenä esimerkkinä. Vaikka seuratuki oli merkittävä seurassa paikallisesti, sen kokonaismäärää pidettiin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta riittämättömänä. Rahallisen tuen ohella seuroissa nousi esiin tuen symbolinen merkitys: tuki oli merkki seuran toiminnan arvostuksesta, mikä kannusti entistä pontevammin toiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla moniin seuroihin perustettiin harrasteryhmiä kilparyhmien oheen, mikä parantaa harrastusmahdollisuuksia lapsen tai nuoren näkökulmasta. Nykytilanteessa vaarana on, että mahdollisuus urheilla kilpailuorientoituneesti rajoittuu entistä pienemmälle väes- tönosalle. Tällöin harrastaminen ei ole kiinni enää yksilön valinnoista.

Siis hehän eivät kerro, että se on rahasta kiinni. Siellä yleensä tulee jotain, että nyt ei jaksa harjoitella, mutta siellä on takana sitten joku, että äiti onkin kysynyt, että voisiko tämän lopettaa vielä tässä vaiheessa. (Seuratoimija)

Voi sanoo niin, että niin kuin äsken puhuttiin, että alkuvaiheessa [maksut] ei varmasti estä [liikkumista] eikä vaikka vähän pitemmällekään mennään. Sitten se on vähän valintoja, että jos sä innostut vaikka [tietystä lajista]. (Seuratoimija)

Sitten kun alkaa ne matkustamiset tulla vanhemmalla iällä, niin sitten alkaa hinnat nou- semaan, että sehän olisi ideaalitilanne, että joka ikäluokasta löytyisi semmoinen harras- tajaryhmä, joka pelailisi lähipelejä ja sitten kustannukset OK ja sitten ois semmoinen kilparyhmä, joka tosissaan panostaisi ja sitten siellähän ne kustannukset nousee sitten ihan eksponentiaalisesti. (Seuratoimija) Hakemusten perusteella harrastuskustannusten laskeminen tai pitäminen samalla tasolla kuin aiemmin perustui usein hankkeissa seuratuen subventoivaan vaikutukseen. Näin oli etenkin toiminnallisissa hankkeissa. Tällöin tuen avulla esimerkiksi järjestettiin ilmai- seksi tai erittäin edullisesti uusia harjoitusryhmiä tai iltapäiväkerhoja. Tällaisten hankkeiden huonona puolena on riippuvuus tukirahasta ja toiminnan vakiintumisen epävar- muus. Palkkaushankkeissa seuratuki toimii puskurina 1–3 vuoden siirtymän ajan. Ilman tukea palkkaaminen olisi usein mahdollista vain maksuja merkittävästi korottamalla. Tu- kijakson aikana tarkoitus on kehittää toimintaa niin voimakkaasti, että tuen loputtua jä- senrekrytoinnin ja muun varainhankinnan avulla henkilön palkkausta voidaan jatkaa ilman ulkopuolista tukea. Seuratukea saaneiden seurojen yksi suurimmista haasteista on vakiinnuttaa hankemuotoisena alkanut toiminta. Tukirahalla on vaikea tehdä rakenteel- lisia ratkaisuja, joiden avulla hinta alenisi pysyvästi.

Kun ei me voida tämmöisellä 15 000 eurolla, niin lähteä tekemään jotakin ihan mahdo- tonta ja maailmaa mullistavaa hommaa. Eli se on meidän yli 1 000 000 euron budjetissa, liikevaihdossa, niin eihän me sillä saada puolipäivästä työntekijääkään palkattua sivuku- luineen. Eli ei se muuta tätä, että täytyy ne hankkeet miettiä sillä tavalla, että ne tukee sitä olemassa olevaa toimintaa ja parantaa sen laatua ja mahdollisesti lisää sitä laajuutta ja poistaa niitä ongelmakohtia. Eli realistisia hankkeita. (Seuratoimija) Pelkän seuratuen avulla ei voida pysyvästi alentaa urheiluseuraharrastamisen hintaa, koska kustannuksiin vaikuttaa moni seuran toiminnan vaikutuspiirin ulkopuolella oleva

36 asia. Hyvä asia seuratukeen liittyneessä hintakeskustelussa on se, että kallistuneet harrastusmaksut on nostettu esille. Huonona asiana voidaan pitää sitä, että kriteeri enintään 50 euron kuukausimaksusta on tulkinnanvarainen sekä hakijoiden että tuen myöntäjän näkökulmasta katsottuna. Lisäksi kriteeri ohjaa keskustelua niihin kysymyksiin, mitä seurat voivat tehdä kustannusten alentamiseksi, eikä harrastamisen hintaan liittyvään laaja-alaiseen kokonaisuuteen. Seuroissa ongelma tunnistetaan, mutta keinot asian muuttamiseksi ovat hyvin rajalliset.

5.2 Kuntien avustukset ja seuratuki

Suomen kymmenen suurinta kuntaa myönsi seuroille yleis-, toiminta- tai perusavustusta yhteensä 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2013 summa oli 6 miljoonaa. Tieto hankittiin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion (sekä siihen liitetyn Nilsiän), Lahden ja Kouvolan kuntien liikunnasta vastaavien lauta- kuntien päätösasiakirjoista tai tiedonannoista niiltä osin, kun päätökset on tehty viran- haltijapäätöksinä.

Avustukset eivät sisällä erityisliikuntajärjestöjen avustuksia eivätkä yleensä muiden kuin liikuntaseurojen liikuntaankaan liittyviä avustuksia. Lisäksi määrässä ei pääsääntöisesti ole suoranaisia kohde-, investointi- tai tapahtuma-avustuksia eikä liikuntapaikkojen vuokratukea tai suunnistusseurojen karttarahoja. Jaottelu ei ole täysin selvä, sillä myös yleisavustuksissa on ilmoitettu käyttötarkoituksia ja toisaalta useissa kunnissa on las- kennalliset kriteerit ja kertoimet sille, millaisen ja minkä laajuisen toiminnan perusteella avustusta saa.

Kuntakohtaisia lukuja ei tässä ilmoiteta, koska ne eivät anna liikuntaseurojen tukemisesta vertailukelpoista kuvaa kuntien välillä. Käytännössä osa kunnista rahoittaa kohde- avustuksilla sellaisia menoeriä, jotka toisissa sisältyvät yleisavustuksiin. Lisäksi yleisavustukset ovat vain pieni osa urheiluseurojen ja kuntien välisestä taloudellisesta tuesta. Merkittävämpiä tekijöitä ovat kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksuihin sisältyvät sub- ventiot tai suoranaiset vuokratuet.

Vuosien 2012 ja 2013 välillä luvut ovat asiakirjojen perusteella kuitenkin vertailukelpoi- sia. Kymmenessä suurimmassa kunnassa asuu 2,1 miljoonaa suomalaista. Suurimmissa kaupungeissa seurojen tukeminen yleisavustuksen luonteisella tukimuodolla ei ole vuodessa ainakaan vähentynyt. Vuonna 2014 tilanne voi olla eri.

Liikuntapaikkojen kustannusten periminen seuroilta ja toisaalta samojen seurojen tukeminen yleis- tai erityisavustuksilla on osittain saman rahan siirtämistä edestakaisin. Jär- jestelyn mielekkyys perustuu ajatukseen, että maksuliikenteellä on teknisesti mahdollista ohjata tilojen käyttöä tehokkaampaan suuntaan. Ideana on tuottaa joko aito tai keino- tekoinen markkinatilanne. Korottamalla pelkästään tilojen käyttöä koskevaa laskutusta markkina toimii niin, että käyttäjiksi valikoituvat ryhmät, joiden kulutusmahdollisuudet

37 ovat parhaat tai joiden kulutushalukkuusvalinnoissa liikuntamenojen paino-arvo on kor- kea – eli ne jotka eniten haluavat ja pystyvät maksamaan.

Eri hinnan pitäminen eri käyttäjille mahdollistaa sen, että kunta voi asettaa eri käyttäjä- ryhmät haluamaansa tärkeysjärjestykseen. Taloudellisen niukkuuden tilanteessa ohjaa- minen edellyttää voimakkaita arvovalintoja eli päätöksiä siitä, mitä lajeja, käyttäjäryhmiä tai liikuntaharrastamisen tapoja halutaan, kannattaa ja on mielekästä tukea ja minkä tyyppisen harrastamisen rahoittaminen tai minkä liikuntapaikkojen rakentaminen sekä ylläpito julkisista varoista on vähemmän tärkeää.

Poliittisesti vaikeaa priorisointia voi myös yrittää välttää niin, että tukea ja hintoja koskevat muutokset ovat hitaita ja vähittäisiä eikä selkeitä tai erityisiä arvovalintoja tehdä. Silloin liikuntapolitiikassa ja liikuntapaikkarakentamisessa säilyy voimakas polkuriippu- vuus ja menetetään osa ohjaamisen edellytyksistä sekä myös jälkikäteisen reagoinnin mahdollisuuksista.

5.3 Verotukselliset ohjauskeinot

Kuluneen vuoden aikana on kolmessa julkaistussa dokumentissa ehdotettu joko että ar- vonlisäveron alennus tai verovähennykset voisivat olla ratkaisu harrastamisen edistämi- seen tai että ne ainakin tulisi nostaa liikuntapoliittiseen keskusteluun. Aira ym. (2012, 82) esittävät: ”Ehdotus verovähennyksistä ja arvonlisäveron alentamisesta tarvitsevat tuekseen huolellisen analyysin niiden hyödyistä ja mahdollisista kielteisistä seurausvai- kutuksista”. Puronahon (2014, 75) mukaan ”arvonlisäveron alentaminen tai jopa verovä- hennysoikeus voisivat pienentää kokonaiskuluja ja edistää uusien harrastajien aloittamista”. Hossain ym. (2013, 47–48) kysyvät, ”olisiko urheiluseurojen jäsenmaksun ulottaminen verovähennysoikeuden piiriin mahdollista”, ja toteavat, että Kanadassa tätä on kokeiltu.

Arvonlisäveron osalta ehdotuksen läpimeno ei ole todennäköistä. Hallitusohjelmassa (2011, 12) veropoliittisena peruslinjauksena on ollut veropohjan ja myös arvonlisävero- pohjan laajentaminen. Kohdistettuna kaikkiin liikuntavälineisiin, -tarvikkeisiin sekä -asusteisiin arvonlisäveron alennus olisi lisäksi kallis. Eikä ole toisaalta esitetty miten, millä mekanismilla, kuinka todennäköisesti ja kuinka paljon se lisäisi fyysistä aktiivi- suutta tai liikuntaan ja urheiluun osallistumista.

Verovähennysoikeutta vastaan ovat osittain vastaavat perusteet. Veropoliittisena linjana on ollut, että verovähennyksiä pikemminkin kavennetaan. Kokonaan uuden verovähen- nysjärjestelmän rakentaminen heikentäisi verotuksen tuottoa. Mikäli vähennys toteutet- taisiin Hossainin ym. kuvaamalla tavalla vähentämällä urheiluseurojen jäsenmaksut verotettavista tuloista, vähennysprosentti olisi suurin niille, joiden rajavero on suurin, eli hyötyjinä olisivat suurimpia ansiotuloja saavat henkilöt. Samassa raportissa viitatussa Kanadan tapauksessa vähennys tehtiin verosta eikä verotettavasta tulosta. Silti hyötyjinä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut. (Spence ym. 2010.)

Edellä esitettyjen menettelytapojen ominaisuuksia ovat, että ne tekevät verotuksesta mo- nimutkaisempaa, kaventavat veropohjaa, ovat heikosti kustannustehokkaita, parantavat jopa samalla kulutustasolla progressiivisesti enemmän suurituloisten kulutusmahdolli- suuksia, eivät ole kovin yhteensopivia hallitusohjelman kanssa eivätkä välttämättä ohjaa terveyskäyttäytymistä tai liikuntaan ja urheiluun osallistumista. Täsmällisempiä ja kus- tannustehokkaampia yleisiä veropoliittisia ohjauskeinoja olisivat pikemminkin fyysistä passiivisuutta edistävien kannusteiden poistaminen tai vähentäminen.

Subventioluontoisten ratkaisujen taas tulisi olla täsmällisiä eli hyödyttää mahdollisimman tarkasti niitä henkilöitä, joiden terveys- tai kulutuskäyttäytymistä halutaan muuttaa. Lisäksi niiden tulisi olla optimaalisia: mahdollisimman pienellä panostuksella pitäisi saada aikaan mahdollisimman suuri muutos. Mikäli arvovalintana on terveyden edistä- minen, kyseessä on optimointitehtävä. Jos taas valittuna linjana on terveyserojen kaven- taminen, laskentaan tulee lisäelementti ja tuottovaatimus on erilainen.

6 Yhteenveto ja johtopäätökset

Seuratukea jaettiin vuonna 2013 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lähes 3,8 miljoonaa euroa. Paikalliseen toimintaan osoitettu lisäresurssi kuvasti valtion liikuntahallinnon tahtotilan siitä, mihin suuntaan ja minkälaiseen toimintaan valtion liikuntamäärärahoja halutaan käyttää. Lisäresursointi nähtiin myönteisenä asiana sekä valtakunnallisissa lii- kuntajärjestöissä että urheiluseuroissa. Tuen avulla voitiin järjestää kokonaan uutta toimintaa tai toteutettiin olemassa olevaa edullisemmin. Tukiraha kohdennettiin muun muassa työntekijöiden palkkaamiseen, ohjaajapalkkioihin, koulutuksen kehittämiseen ja kerho-/valmennustoiminnan kehittämiseen. Toimintaan ei siis sisältynyt merkittäviä uusia kehittämisideoita. Kymmenen suurimman kunnan seura-avustukset eivät vähenty- neet vuosien 2012–2013 välisenä aikana.

Seuratuen jakokriteereissä painottuivat lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan hinta sekä seurojen perustoiminnan tukeminen. Harrastamisen hinta ei ollut poissulkevana kriteerinä eivätkä harrastamisen hinnan alentamiseen tähtäävät toimenpiteet olleet kes- keisellä sijalla tukea saaneissa hankkeissa. Molemmat kriteerit olivat tulkinnanvaraisia, mutta ne kiinnittivät yleisen keskustelun huomion kallistuneisiin harrastusmaksuihin sekä seurojen erilaisiin toimintasisältöihin.

Seuratuen jako- ja hakuprosessin ongelmaksi muodostui sen hitaus. Paperisten hakulo- makkeiden mekaaninen käsittely hidasti paitsi hakemusten arviointia, myös tuen käyt- töönottoa paikallistasolla sekä seurantatietojen kokoamista.

Seurojen ja lajiliittojen erilaisuus aiheuttaa tuen jakamiselle ongelmia. Suurilla lajiliitoilla on laatuprosessit ja muut seurojen kehittämiseen tarkoitetut menettelyt, kun taas pie- nillä seuroilla ja lajiliitoilla toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuudelle. Toimintakin on joskus vähäistä. Lajit ja seurat toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa. Tuen kohdentaminen ja kriteerien epäselvyys koettiin hämmentäviksi. Mitä tuetaan ja millä kriteereillä?

Seuratukimuodon jatkuvuus aiheuttaa sekavuutta: tuki koetaan osin poukkoilevaksi ja poliittisiin suhdanteisiin perustuvaksi. Se ei muodosta selkeätä linjausta siitä, mikä on tulevaisuuden näky, jota kohti mennään. Tavoitteen asettelu ja selkeitten kriteerien muo- dostaminen voi kuitenkin olla ylivoimainen tehtävä ratkaistavaksi tyydyttävästi – kaikkia ne eivät voi tyydyttää. Keskeinen jakolinja kulkee usein lajiliitoissa harrastepohjaisen liikunnan ja tavoitteellisen kilpaurheilun välillä.

On kysyttävä, pitääkö ja kannattaako tukea niitä seuroja ja lajiliittoja, joissa hätä on suurin, vai niitä, joilta voidaan odottaa parhaita tuloksia nopeasti suhteessa tuen määrään. Entä kohdistetaanko tuki niille, joilta on odotettavissa tuloksia helposti, ja toimenpiteisiin, joista on jo näyttöä tai kokemusta? Vaihtoehdoista päättäminen kuuluu viime kä- dessä päättäjälle.

Liikuntajärjestöt toivoivat enemmän yhteistä prosessointia ja avoimempaa keskustelua eri tahojen yhteisissä foorumeissa. Näissä olisi mahdollista sovitella yhteen poliittista ta- voitteenasettelua, ministeriön linjauksia ja seurojen ja liittojen toimintavalmiuksia sekä olosuhteita ja tuoda yhteiseen keskusteluun myös seurannan ja arvioinnin tuloksia. Foo- rumeiden ympärille voisi syntyä jatkuvuutta tuova rakenne, jonka pohjalta olisi selkeäm- pää sopia tai neuvotella menettelytavoista, kriteereistä ja päätöksistä sekä toiminnan tavoitteista.

Seuratuki nykymuotoisena ei ole yksinään riittävä ratkaisu paikallistason urheiluseuratoiminnan kehittämiseen. Seuratuen haku- ja jakoprosessiin liittyvien mahdollisten muu- tosten yhteydessä on huomioitava lajiliittojen valtionavustusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien urheiluseuroja koskevat avustusjärjestelmämuutokset.

Seuratuen sidos laajoihin liikuntapoliittisiin tavoitteisiin jää tällä hetkellä irralliseksi. Myös paikallisella toiminnalla pitää olla sidos valtakunnalliseen liikuntapolitiikkaan. Hankerahoitusmuotoisena toimenpiteenä seuratukea on vaikea hallinnoida, ohjata ja liit- tää osaksi seuratoimintaan kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Verkostot hankerahoi- tuksesta päättävien toimijoiden, hankkeiden toteuttajien, tavoitellun kohderyhmän sekä hanketta tukevien toimijoiden välillä ovat lähes olemattomia. Hankerahoituksen irralli- suus ja heikot verkostot aiheuttavat sen, että valtion liikuntamäärärahat eivät tule käyte- tyksi kaikilta osin tarkoituksenmukaisesti eivätkä paikalliset toimenpiteet muutu valtakunnalliselle liikuntapolitiikalle asetetuiksi tuloksiksi riittävän tehokkaasti.

Lähteet

Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986–2010. Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto. Hallitusohjelma 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. www.valtioneuvosto .fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf. Viitattu 26.2.2014. Hossain, T., Suortti, K. & Kallio, M. 2014. Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso – lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7. Lehtonen, K. 2008. Seuratoiminnan ja lajiliittojen kehittämistukihankkeet 2004–2008. Lii- kunnan ja kansanterveyden julkaisuja 218. Lehtonen, K. & Hakamäki, M. 2009. Seuratuen haku 2009 – Arviointiraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 229. Lehtonen, K. 2012. Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 253. OKM 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea lisätään tavoitteena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet /2012/12/arhinmaki_seuratuki.html?lang=fi. Viitattu 27.2.2014. OKM 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Urheilu- ja liikuntaseuroille myönnettiin tukea lähes neljä miljoonaa euroa. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet /2013/06/seuratuki.html?lang=fi&extra_locale=fi. Viitattu 12.2.2014. Paukku, J. 2014. Seuratukipaikkakunnat-kartta. https://mapsengine.google.com/map/edit ?gmp=msp&mid=zaRyzy1eKLTA.kzRMI6TkprYE. Viitattu 12.2.2014. Puronaho, K. 2014. Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5. Seuratuki 2012. Seuratuen verkkosivut. Tiedote: Seuratoiminnan tulevaisuus 2020 -neuvottelukunta: Seuratukea kohdistettava enemmän seurojen perustoimintaan. www.seuratuki.fi/?x103997=192873. Viitattu 27.2.2014. SLU 2011. Suomen Liikunnan ja Urheilun verkkosivut. Tiedote: SLU perusti neuvottelukunnan linjaamaan seuratoiminnan tulevaisuutta. www.slu.fi. Viitattu 27.2.2014. Spence, N., Holt, N., Dutove, J. K. & Carson, V. 2010. Uptake and effectiveness of the Children's Fitness Tax Credit in Canada: the rich get richer. BMC Public Health 2010, 10: 356. Suomi.fi 2014. Kunnat ja maakunnat. www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat /kun- nat_ja_kunnallishallinto/kunnat_ja_maakunnat/. Viitattu 11.2.2014. Tilastokeskus 2014. Väestö. Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote. www.stat.fi /tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#bruttokansantuote. Viitattu 11.2. 2014. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012. Valtiontalouden tarkastusviraston laillisuustarkas- tuskertomus 2012. Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2012. www.vtv.fi/files/3168/VTV_14 _2012_NETTI.pdf. Viitattu 26.2.2014.

LIITE 1 Seuratukea saaneet seurat

Tukea saaneiden seurojen kotikunnat, lajit, tukimuoto (P = palkkaus, T = toiminnallinen tuki) ja koulu- tai päivähoitoyhteistyö (X = on yhteistyötä).

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Alajärvi Alajärven Ankkurit Pesäpallo P X Alajärvi Järviseudun Pallokerho Jääkiekko P X Espoo Aktiivinen Espoo Perusliikunta T Espoo Esbo Idrottsförening Yleisurheilu P X Espoo Espoo Squash Rackets Club Squash P Espoo Espoon Akilles Suunnistus T Espoo Espoon Hiihtoseura Hiihto P X Espoo Espoon Kiekkoseura Ringette P Espoo Espoon Pesis Pesäpallo P X Espoo Espoon Tennisseura Tennis T Espoo Himpulat Perusliikunta T Espoo Leppävaaran Pyrintö Koripallo T X Espoo Tapiolan Honka Koripallo P Eura Euran Pallo Jalkapallo P X Eura Hiisirasti Suunnistus T X Forssa Forssan Jalkapalloklubi Jalkapallo P X Forssa Forssan Suupparit Salibandy P Hamina Haminan Palloilijat Pesäpallo P X Hamina Kiekkoympyrät -80 Jääkiekko T Hamina Vehkalahden Veikot Suunnistus T Hankasalmi Hankasalmen Hanka Perusliikunta T Heinola Heinolan Isku Hiihto, paini, uinti, yleisur- T X heilu, pesäpallo, suunnistus Helsinki BMX Helsinki Pyöräily P X Helsinki Capoeira Capital Capoeira T Helsinki East Side Sailing Team Purjehdus ja veneily P Helsinki Gymnastikföreningen i Voimistelu T Helsinfors Helsinki Helsingfors Fäktare – Miekkailu P Helsingin Miekkailijat Helsinki Helsingfors Simsällskap Uinti P Helsinki Helsingin Jyry Voimistelu, perusliikunta T X Helsinki Helsingin Luistinkiitäjät Pikaluistelu T Helsinki Helsingin Palloseura Jalkapallo P X Helsinki Helsingin Suunnistajat Suunnistus T X Helsinki Helsingin Taekwondoseura Taekwondo P X Helsinki Helsingin Työväenyhdistyk- Nyrkkeily, paini, judo, T sen Voimistelu- ja Urheilu- yleisurheilu, voimailu seura Tarmo Helsinki Helsinki Athletics Cheerleading T Cheerleaders HAC

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Helsinki Helsinki Ringette Ringette T X Helsinki Helsinki Triahtlon Triathlon T Helsinki Hietsu Beach Volley Lentopallo P Helsinki HIFK-yleisurheilu Yleisurheilu P X Helsinki Malmin Palloseura Jalkapallo P Helsinki Malmin Taekwondo Taekwondo T X Helsinki Puistolan Urheilijat / Akrobatia T akrobatia Helsinki Puistolan Urheilijat / Sulkapallo T sulkapallo Helsinki PuMa-Volley Lentopallo T Helsinki Roihu Pesäpallo, perusliikunta P Helsinki SAPA Jalkapallo T X Helsinki Sulkapalloseura Drive Sulkapallo T X Helsinki Suomalainen Voimistelu- Voimistelu P seura Helsinki Tapanilan Erä / Kiipeily Kiipeily T Helsinki Tapanilan Erä / Salibandy Salibandy P Helsinki Voimistelu- ja urheiluseura Voimistelu P X Elise Helsinki Voimistelu- ja urheiluseura Koripallo T Pakilan Visa Hirvensalmi Hirvensalmen Urheilijat Perusliikunta T Hollola Pelicans2000 Hollola Jääkiekko P X Hollola Retkikunta Messilä Racing Pyöräily T Huittinen Huittisten Voimistelu ja Voimistelu, tanssi, T Liikunta perusliikunta Hyvinkää Hyvinkään Nykyaikaiset Miekkailu T 5-ottelijat Hyvinkää Hyvinkään Rasti Suunnistus T Hyvinkää Hyvinkään Slalomseura Alppihiihto T Sukkula Hämeenlinna Ahveniston Ampumahiihtä- Ampumahiihto T X jät Hämeenlinna Aulangon Golfklubi Golf P X Hämeenlinna Hämeenlinnan Hiihtoseura Hiihto T Hämeenlinna Hämeenlinnan Jalkapallo P X Jalkapalloseura Hämeenlinna Hämeenlinnan Luistelu T Taitoluistelijat Hämeenlinna Lasten liikunnan tuki Perusliikunta T Hämeenlinna Vanajaveden Vesikot Melonta P Hämeenlinna Voimistelu- ja urheiluseura Ei mainittu T Hämeenlinnan Kisa Ilmajoki Ilmajoen Kisailijat Paini P X Imatra Artami Lentopallo T X Imatra Imatra Flash Amerikkalainen jalkapallo T X

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Inari Lapin Sudet Lentopallo T Janakkala BaldoSport Salibandy T X Joensuu JIPPO-juniorit Jalkapallo P Joensuu Joen Juju Jalkapallo, lentopallo P X Joensuu Joensuun Kataja Yleisurheilu T Joensuu Joensuun Latu Hiihto T Joensuu Kalevan Rasti Suunnistus P X Joensuu Karjalan Tennis Tennis P Juankoski Juankosken Kuntoilijat Perusliikunta T Jyväskylä Happee Salibandy P X Jyväskylä Harjun Woima Paini T Jyväskylä Jaguars Spirit Ahtletes Cheerleading T Jyväskylä Jigotai Judo T Jyväskylä JKL SB Lumilautailu T Jyväskylä Jyväskylän Hiihtoseura Mäkihyppy T Jyväskylä Jyväskylän Liitokiekkoilijat Frisbeegolf T X Jyväskylä Jyväskylän Sulkapalloseura Sulkapallo P Jyväskylä Jyvässeudun Ratsukot Ratsastus T Jyväskylä O2-Jyväskylä Salibandy P X Jyväskylä Palokan Riento Jalkapallo P X Jyväskylä Parkour Oppimiskeskus Parkour P Jyväskylä Tikkakosken Voimistelu- ja Voimistelu P X Liikuntaseura Jyväskylä Trio-juniorit Kaukalopallo T Järvenpää Järvenpään NMKY Koripallo T X Järvenpää Järvenpään Uintiklubi Uinti P Järvenpää Järvenpään Voimailijat Paini T Kaarina Sulkapalloseura Clear Sulkapallo P X Kaarina Ura Basket Koripallo P X Kajaani Kajaani Gymnastic Kilpa-aerobic T Kajaani Kajaanin Haka Jalkapallo, perusliikunta T X Kajaani Kajaanin Juntta Paini P X Kajaani Otanmäen-Vuolijoen Perusliikunta T Seuraunioni Kangasala FC Kangasala Jalkapallo P X Kangasala Kangasalan Urheilijat KU-68 Salibandy T Kankaanpää Mailajuniorit Pesäpallo T Kauhajoki Tanssiurheiluseura Casino Tanssi T X Kauniainen Grani Tennis Tennis T X Kemi Kemin Lämärit Taitoluistelu T Kemi Veitsiluodon Kisa-Veikot Yleisurheilu T Kemijärvi Kemijärven Kiekko Jääkiekko P X Kempele Ajax Sarkkiranta Jalkapallo, pesäpallo T Kempele Kempeleen Tennis Tennis T Kerava Blackbirds United Salibandy P Kerava Keravan Urheilijat Hiihto, paini, yleisurheilu, T X suunnistus, soutu

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Kerava Sandokai Taido T Keuruu KeuPa Hockey Team Jääkiekko, taitoluistelu P X Kirkkonummi FC WILD Jalkapallo P X Kirkkonummi Gladius Kirkkonummi Uinti P X Kirkkonummi Masalan Kisa Jalkapallo P X Kirkkonummi TanssiDans Tanssi T X Kitee Kippon Judo T Kitee Kiteen Pallo -90 Pesäpallo P Kittilä FC / SC Levi Salibandy P Kokkola Kokkolan Jymy Tanssi, salibandy, voimailu, P X voimistelu Kolari Kolarin Työväen Urheilijat Jääkiekko T Kontiolahti Kontiolahden Urheilijat Hiihto, hiihtosuunnistus, pe- P X rusliikunta Kontiolahti Lehmo Balls -96 Salibandy P Kontioniemi Karelia Golf Golf T Koski Tl Kosken Kaiku Lentopallo T Kotka Karhulan Katajaiset Yleisurheilu P Kotka Kotkan Latu Perusliikunta T Kouvola Kouvolan Jenkkipallo Amerikkalainen jalkapallo T X Kouvola Kouvolan Suunnistajat Suunnistus P Kouvola Kouvot Koripallo P X Kristiinan-kau- Kristiinan Urheilusukellus- Sukellus T punki kerho Aquanaut Kuopio Kuopion Luisteluseura Taitoluistelu P Kuopio Kuopion Pursiseura Purjehdus ja veneily T Kuopio Kuopion Reipas Yleisurheilu P X Kuopio Kuopion Reippaan Voimistelu P Voimistelijat Kuopio Kuopion Tennisseura Tennis P X Kuopio Petosen Nallet Perusliikunta T Kuopio Puijo Wolley Juniorit Lentopallo P Kuopio Puijon Hiihtoseura Ampumahiihto T Kuopio Tanssiseura J&V Tanssi T Kuortane Kuortaneen Kunto Yleisurheilu T Lahti CC Tailwind Pyöräily T Lahti Lahden Purjehdusseura Purjehdus ja veneily P Lahti Lahden Tanssiurheiluseura Tanssi T Nick´s Dance Sport Lappeenranta Lappeenrannan judoseura Judo T Kamiza Lappeenranta Lappeenrannan Voimistelu T Naisvoimistelijat Lappeenranta Lappeenrannan Tennisseura Tennis P Lappeenranta Lauritsalan Visa Ringette T Lavia Lavian Kisa Yleisurheilu T Lempäälä Lempäälän Kisa Yleisurheilu T

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Leppävirta Leppävirran Viri Yleisurheilu T Lieksa Juniori-Hurtat Jalkapallo, perusliikunta T Lieto Littoisten Työväen Urheilijat Lentopallo, jalkapallo, hiihto, P perusliikunta Lieto Voimistelu- ja urheiluseura Yleisurheilu, hiihto, T Liedon Luja perusliikunta Lohja Voimisteluklubi Lohja Voimistelu, cheerleading, P parkour Masku Maskun Kataja Yleisurheilu, lentopallo, T voimistelu Mikkeli Mikkelin alueen Jalkapallo, salibandy, P harrasteliigat jääkiekko, perusliikunta Mikkeli Mikkelin Kissat Jalkapallo P Mikkeli Mikkelin Uimaseura Uinti T Mikkeli NAVI Suunnistus T X Mikkeli Urheiluseura Hatsina Salibandy P Multia Multian Naisvoimistelijat Voimistelu T Muurame Muuramen Syke Voimistelu P Mäntsälä Mäntsälän Jää-Tiikerit Jääkiekko T X Mäntsälä Mäntsälän Urheilijat Ammunta, hiihto, jalkapallo, T suunnistus, yleisurheilu Mäntyharju Mäntyharjun Virkistys Jääkiekko T Naantali Aurinko Golf Golf T X Nakkila Nakkilan Vire Keilailu, hiihto, yleisurheilu, P perusliikunta Nokia Boxing Club Nokia Nyrkkeily T Nokia Nokian Voimisteluseura Voimistelu T Nurmes Nurmeksen Perusliikunta T Naisvoimistelijat Nurmijärvi Klaukkalan NMKY Koripallo P X Nurmijärvi Voimistelu- ja urheiluseura Lentopallo T Perttulan Tähti Närpiö Närpes Kraft Skidförening Hiihto T Oulainen Oulaisten Huima Perusliikunta, palloilu, suun- T nistus, hiihto, yleisurheilu Oulainen Pyhäjokiseudun Latu Luontoliikunta ja retkeily, pe- T rusliikunta Oulu Budoseura Oulun Musokai Karate T Oulu Haukiputaan Heitto Ei mainittu T X Oulu Haukiputaan Pursiseura Purjehdus ja veneily T Oulu Kiimingin Urheilijat Perusliikunta, suunnistus, T yleisurheilu, lentopallo, pesäpallo, hiihto Oulu Oulun Kisko Lentopallo T Oulu Oulun Luistinseura Jalkapallo P Oulu Oulun Naisfutis Jalkapallo T Oulu Oulun Pyrintö Yleisurheilu P

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Outokumpu Outokummun Partio Luontoliikunta ja retkeily, pe- T rusliikunta Parainen Pargas Idrottsförening Jalkapallo P Parikkala Parikkalan Urheilijat Salibandy, voimailu, jalka- T X pallo, pesäpallo, hiihto, yleisurheilu, lentopallo Pieksämäki Pieksämäen Tanssi T Tanssiurheiluseura Pieksämäki Pieksän Kuutit Uinti T Pori Noormarkun Nopsa Yleisurheilu, hiihto T Pori Pori Lentis Lentopallo, yleisurheilu, voi- P X mistelu Pori Porin Salibandyseura Salibandy P Pori Porin Shotokan Karate Dojo Karate T Porvoo Borgå Akilles – Porvoon Käsipallo P Akilles Porvoo Porvoon Nyrkkeilyseura Nyrkkeily T Porvoo Porvoon Salibandyseura Salibandy T Porvoo Porvoon Shirokawa Judo T Porvoo Porvoon Urheilijat Yleisurheilu P X Pälkäne Kaukkalan Ratsastajat Ratsastus T Raasepori HC Grann Ratsastus T Raisio Raisio Futis Jalkapallo P Raisio Raision Jumpparit Perusliikunta, toiminnallinen P X harjoittelu Rauma Fudoshin Rauma Judo P X Rauma Lapin Salama Yleisurheilu, salibandy, T X lentopallo, perusliikunta Rauma Pallo-Iirot Jalkapallo P X Rauma Rauman Latu Luontoliikunta ja retkeily, pe- T rusliikunta Rauma Rauman Lukko Jääkiekko P X Rauma Rauman Uimaseura Uinti T Riihimäki Riihimäen Kehä-Ketut Nyrkkeily T Riihimäki Riihimäen Palloseura RIPS Jalkapallo P Riihmäki Riihimäen Judoseura Judo T Ristijärvi Voimistelu- ja urheiluseura Hiihto P X Ristijärven Pyry Rovaniemi Koyama Judo P Rovaniemi Ounasvaaran Hiihtoseura Hiihto, suunnistus P Rovaniemi Rovaniemen Invalidit Salibandy T Rovaniemi Rovaniemen Tennis P X Verkkopalloseura Rovaniemi RSB-Team Salibandy P Rovaniemi Swimming Club Rovaniemi Uinti P X

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Ruokolahti Ruokolahden Raju Perusliikunta, yleisurheilu, P hiihto, seikkailu-urheilu, triathlon Salo Salon Viesti Lentopallo P Sastamala Voimistelu- ja urheiluseura Yleisurheilu, perusliikunta T Kiikoisten Kirma Sauvo Sauvon Urheilijat Lentopallo, pesäpallo T X Savonlinna Kerimäen Liikuntanaiset Perusliikunta T Savonlinna Savonlinnan Tanssiseura Tanssi P X SaTsa Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Icehearts Pesäpallo P X Seinäjoki Rasti-Jussit Suunnistus T Seinäjoki Seinäjoen Hiihtoseura / Ampumahiihto T X ampumahiihto Seinäjoki Seinäjoen Hiihtoseura / Mäkihyppy T mäkihyppy Seinäjoki Seinäjoen Jalkapallokerho- Jalkapallo, perusliikunta T X juniorit Seinäjoki Seinäjoen Peliveljet Salibandy T Seinäjoki Seinäjoen Seudun Urheilijat Yleisurheilu P Seinäjoki Seinäjoen Taitoluistelijat Taitoluistelu P Seinäjoki S-kiekko juniorit (2) Jääkiekko T Seinäjoki Voimistelu- ja urheiluseura Salibandy, lentopallo, pesä- P Nurmon Jymy pallo, voimistelu, paini, hiih- to, mäkihyppy, perusliikunta Seinäjoki Voimistelu- ja urheiluseura Jalkapallo, perusliikunta, T Seinäjoen Sisu luontoliikunta Siilinjärvi Tarinagolf Golf P Sodankylä Sodankylän Pallo Jääkiekko, jalkapallo P X Suonenjoki Suonenjoen Kiekko-Karhut Luistelu, salibandy T Tampere Black Eagle Taekwondo Taekwon-do P Tampere DanceLine Tanssi T Tampere Ilves Jalkapallo P X Tampere Keilailukerho Tupla Keilailu T Tampere Rantaperkiön Työväen-yh- Ei mainittu T distyksen Voimistelu- ja Ur- heiluseura Isku Tampere Takon Soutajat Soutu, hiihto P Tampere Tampereen Aikidoseura No- Aikido T zomi Tampere Tampereen Pyrintö Hiihto T Tampere Tampereen Sisu Voimistelu P Tampere Tappara Jääkiekko, taitoluistelu T Tampere Tennis-Club Pyynikki Tennis T Tampere UtaSport Perusliikunta T Tampere Voimistelu- ja urheiluseura Yleisurheilu, perusliikunta T Vehmaisten Urheilijat

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Tarvasjoki Tarvasjoen Urheilijat Jääkiekko T Turku DC Diamond Tanssi T X Turku Floorball Club Turku Salibandy T Turku Hirvensalon Voimistelu- ja Tanssi T Urheiluseura Heitto Turku Lacrosse Club Titans Turku Lacrosse T X Turku TPS Salibandy Salibandy P X Turku Turku-Pesis Pesäpallo P X Turku Turun Ju-jutsuseura Brasilian Ju-jutsu, Hokutoryu P Ju-jutsu, potkunyrkkeily Turku Turun Naisvoimistelijat Voimistelu P Turku Turun Pyrkivä Voimistelu P Turku Turun Seudun Nyrkkeilijät Nyrkkeily, perusliikunta P Turku Turun Suunnistajat Suunnistus P Turku Turun Urheiluliitto Voimistelu P X Turku Turun Weikot / jalkapallo Jalkapallo P Turku Turun Weikot / keilailu Keilailu T Turku Voimistelu- ja urheiluseura Perusliikunta, tanssi, T Turun Rientävä salibandy Tuusula Spirit Shakin' Cheerleaders Cheerleading P Tuusula Tuusulan Luistelijat Perusliikunta T Tuusula Tuusulan Palloseura Jalkapallo P X Tuusula Tuusulan Uimaseura Uinti T Tuusula Voimistelu- ja urheiluseura Jalkapallo P X Jokelan Kisa Ulvila Ulvilan Pesä-Veikot Pesäpallo P X Uusikaarlepyy IF Nykarlebynejden Perusliikunta T Uusikaupunki UU-KOrihait Koripallo P Vaasa Idrottsföreningen Jalkapallo P X Kamraterna Vasa Vaasa Liikuntaseura Vaasa-tytöt Voimistelu, tanssi, T perusliikunta Vaasa Vaasan Luistinkerho Taitoluistelu T Vaasa Vaasan Sportin Juniorit Jääkiekko T Vaasa Vaasan Suunnistajat Suunnistus T X Vaasa Vaasan Uimaseura Uinti T Vaasa Voimistelu- ja urheiluseura Paini, yleisurheilu T Vaasan Toverit Valkeakoski FC Haka Juniorit Jalkapallo P X Valkeakoski Haka Gym Voimistelu, hiihto, yleis- P urheilu, suunnistus, perusliikunta, koripallo Valkeakoski Tanssiseura Marimba Tanssi T X Valkeakoski Valkeakosken Koskenpojat Voimistelu T Valkeakoski Valkeakosken Tennis Tennis T X Vantaa Itä-Vantaan Urheilijat Jalkapallo, salibandy, T perusliikunta

Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/päivä- muoto hoitoyhteistyö Vantaa Koivukylän Palloseura Jalkapallo P Vantaa Simmis Wanda Uinti P Vantaa Sport Club Vantaa Voimistelu P X Vantaa Tikkurilan Palloseura Jalkapallo T X Vantaa VFT Vantaa Salibandy, jalkapallo, T lentopallo, koripallo Vantaa Ylä-Tikkurilan Kipinä Paini, nyrkkeily P Varkaus Varkauden Tarmo Taitoluistelu T Varkaus WJK Juniorit Jalkapallo P Vesilahti Vesilahden Luonto ja Latu Luontoliikunta ja retkeily T Vihti Nummelan Palloseura Jalkapallo P Vihti Vihdin Taitoluistelijat Taitoluistelu T Virrat Virtain Kiekko-Karhut Jääkiekko T X Virrat Virtain Urheilijat Perusliikunta P Ylivieska Ylivieskan Voimistelu ja Voimistelu T Liikunta Ylöjärvi Uplakers taitoluistelu Taitoluistelu P Ylöjärvi Äänekoski Voimistelu- ja urheiluseura Yleisurheilu, jääkiekko T X Suolahden Urho Äänekoski Äänekosken Voimistelu- ja Jalkapallo, koripallo P X urheiluseura Huima

LIITE 2 Asiantuntijahaastatteluiden runko, OKM

Haastateltavina: Sari Virta, Hannu Tolonen ja Jussi Saramo

Seuratoiminnan kehittämistuki 2013 Haastattelun pääteemat

Kati Lehtonen LIKES-tutkimuskeskus [email protected]

1. Seuratuki 2013 taustat ja tavoitteet?

2. Seuratoiminnan kehittäminen kokonaisuudessaan osana liikuntakulttuurin kehit- tämistä / kehittymistä: mitä mahdollisuuksia seuratoiminnan kehittämiseen on, mitkä ovat halutut vaikutukset jne.? Seuratuki osana liikunnan kansalaistoiminnan kehittämistä – mahdollisuudet ja haasteet?

3. Seuratuen merkitys osana liikunnan kansalaistoiminnan rahoitusta nyt ja tulevaisuudessa julkisen sektorin näkökulmasta? Esim. valtakunnalliset järjestöt vs. pai- kallistaso?

LIITE 3 Liikuntajärjestökyselyn runko

Kysely seuratuen haku- ja jakoprosessista lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen lausunnonantajille ja aluejärjestöjen seurakehittäjille.

Kyselyssä oli 17 kysymystä, joista 14:ään oli pakko vastata. Kysymyksistä viisi oli moni- valintakysymyksiä, seitsemään vastattiin sanallisesti ja lisäksi viidelle väittämälle annet- tiin numeerinen arvio asteikolla 1–5.

*) = Kysymykseen oli pakko vastata.

Perustiedot

- *Taustayhteisösi (monivalinta) o [ ] Lajiliitto o [ ] Aluejärjestö o [ ] Muu järjestö, mikä? - *Työntekijöiden määrä taustayhteisössäsi (monivalinta) o [ ] 1 o [ ] 2—5 o [ ] 6—10 o [ ] 11—15 o [ ] Yli 15 - *Asemasi taustayhteisössäsi (monivalinta) o [ ] Johtavassa asemassa (esim. toiminnanjohtaja, pääsihteeri, luotta- mushenkilö…) o [ ] Asiantuntija tai työntekijä (esim. alue-, harraste- tai nuorisopääl- likkö, seurakehittäjä, sihteeri…) - *Tittelisi (avovastaus) - *Kuinka monta vuotta olet vastannut seuratuen haku- ja jakoprosessiin liitty- vistä asioista työurasi aikana? (monivalinta) o [ ] Alle vuoden o [ ] 1—3 vuotta o [ ] 4—6 vuotta o [ ] Yli 6 vuotta - *Oma arviosi perehtyneisyydestäsi seuratukeen (monivalinta) o [ ] Heikko o [ ] Kohtalainen o [ ] Hyvä o [ ] Erinomainen

Seuratuen haku- ja jakoprosessi

- Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1—5 tai valitse kohta ”En osaa sanoa”. (1 = erittäin huono(t), 5 = erittäin hyvä(t).) o *Seuratukeen liittyvä hakuprosessi oli vuosina 2013—2014… o *Tiedotus seuratuen jako- ja hakuprosessista oli… o *Seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen opetus- ja kulttuurimi- nisteriölle oli ratkaisuna… o *Liikuntajärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa seuratuen haku- ja jakoprosessiin oli… o *Seuratuen jakokriteerit olivat mielestäni… - Perustele ja kommentoi halutessasi vastauksiasi edelliseen kysymykseen. (avovastaus) - Vanhan ja uuden käytännön vertailu. Ennen vuotta 2013 opetus- ja kulttuu- riministeriö myönsi seuratuen määrärahan urheilujärjestöille, jotka jakoivat sen edelleen seuroille. Viime vuonna ministeriö jakoi tuen ensimmäistä kertaa suoraan seuroille. Mitkä olivat vanhan systeemin hyvät ja huonot puolet? Mitä hyvää ja huonoa on mielestäsi uudessa käytännössä? Jos työtehtäviisi ei kuulunut seuratukeen liittyviä asioita ennen vuotta 2013, älä vastaa tähän kysymykseen. (avovastaus)

Seurojen tukeminen

- *Millaista yhteistyötä teit tukea hakeneiden seurojen kanssa ennen hakua ja hakuprosessin aikana? Miten taustayhteisönne informoi jäsenseuroja seuratuesta? (avovastaus) - *Miten yhteistyö ja tukeminen on jatkunut seurojen kanssa hankekauden aikana? (avovastaus) - *Miten taustajärjestösi voisi osallistua tukea saaneista hankkeista kerättävien seurantatietojen kokoamiseen? Millaisia ideoita sinulla on seurannan kehittä- miselle? (avovastaus) - Unohdimmeko kysyä jotain? Sana on vapaa! (avovastaus)

LIITE 4 Erityisseurattavat seuratukihankkeet

Aktiivinen Espoo / perusliikunta: Yhdistys järjestää ja koordinoi monilajisia iltapäiväkerhoja, joita pidetään heti koulupäivän päättymisen jälkeen. Osallistujalla on mahdollisuus valita, kuinka monena päivänä toimintaan osallistuu. Myös maksut määräytyvät sen mukaan, kuinka usein ker- hoissa käy. Kerhoja ohjaavat paikallisten urheiluseurojen toimijat. Blackbirds United / salibandy, Kerava: Tuen avulla on voitu palkata valmennuspäällikkö, joka on toiminnanjohtajan ohella toinen päätoiminen työntekijä seurassa. Seuratuen kautta kehite- tään valmennustoimintaa. Päätavoitteina on yhtenäistää ison seuran (50 joukkuetta) valmennuslinja ja kehittää seuran sisäistä koulutusta. Fudoshin Rauma / judo: Tuen avulla on tarkoitus palkata seuralle työntekijä ja kehittää olemassa olevaa toimintaa monipuolisesti. Myöhempinä hankevuosina työntekijä on tarkoitus palkata kokopäiväisesti. Seuralla on monipuolista toimintaa ja esimerkiksi varainhankintaa judo- synttäreiden avulla. East Side Sailing Team / purjehdus, Helsinki: East Side Sailing Team on Itä-Helsingin alueen purjehdusseurojen yhteenliittymä, joka perustettiin keväällä 2013. Yhdistys koordinoi eri purjehdusseurojen yhteistoimintaa ja vastaa mm. taloudesta. Toiminnan tavoitteena on koota eri seuroissa hajanaisesti toimivia ryhmiä yhteen ja saada sitä kautta isompi harrastajavolyymi yh- teisharjoituksiin. Seuratuki mahdollisti jo käynnissä olleen toiminnan laajentamisen. FC Kangasala / jalkapallo: Seuraan on palkattu tuen avulla työntekijä, jonka tehtävänä on ke- hittää seuran valmennustoimintaa ja luoda yhtenäinen valmennuslinja. Palkatun työntekijän avulla halutaan myös laajentaa seuran toimintaa paikallisesti ja saada lisää harrastajia. Heinolan Isku / yleisseura: Seuran tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä eri lajijaostojen kesken. Hankkeessa toimenpiteinä ovat esim. seurahallinnon ja viestinnän kehit- täminen ja yhtenäistäminen sekä ohjaaja- ja valmentajatoimintaan panostaminen. Seuran toiminta halutaan ulottaa myöhemmässä vaiheessa koskemaan koko Heinolaa esim. kouluyhteis- työtä kehittämällä. Hyvinkään Slalom-seura Sukkula: Hankkeen tavoitteena on luoda seuraan pysyvä valmennus- järjestelmä, joka mahdollistaa nuorten alppihiihtäjien kehittymisen aina kansainväliselle tasolle asti. Valmennuksen kohderyhmänä ovat 11–15-vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeen avulla moni- puolistetaan harjoittelua, lisätään harjoitusmäärää ja kehitetään uusia yhteistyömalleja esim. ur- heiluakatemioiden ja seurojen välille. Ilmajoen Kisailijat / paini: Seuratuella on palkattu puolipäiväinen juniorivalmentaja. Ilmajoen Kisailijat on yleisseura, mutta juniorivalmentajan työnsisällöksi rajattiin jo hakuvaiheessa junio- ripainijoiden valmennukseen liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on parantaa junioripai- nijoiden harjoittelu- ja menestysmahdollisuuksia; palkkaus mahdollistaa valmentajan läsnäolon esimerkiksi kilpailumatkoilla ja urheiluakatemiatoimintaan liittyvissä harjoituksissa. JKL SB / lumilautailu, Jyväskylä: Seura sai pienen toiminnallisen tuen, jonka avulla oli tarkoitus järjestää harjoituksia lähiliikuntaperiaatteen mukaisesti ympäri kaupunkia. Seuralla on jäsenil- leen myös trampoliiniharjoitteluvuoroja ja audiovisuaalista kalustoa omatoimisen harjoittelun edistämiseksi. Joen Juju & FC Hertta / jalkapallo ja lentopallo, Joensuu: Lentopalloseura Joen Juju ja jalkapalloseura FC Hertta palkkasivat tuen avulla yhteisen seurakoordinaattorin. Yhteispalkkaus näh- tiin järkevänä vaihtoehtona: miksi tehdä kaikki kaksinkertaisesti? Tarkoituksena on kehittää seuroja yleisesti, saada hallintoa kustannustehokkaammaksi, löytää uusia varainhankinnan kei- noja ja sitä kautta alentaa lasten ja nuorten harrastuskustannuksia.

Kajaanin Haka / jalkapallo: Tuen avulla järjestetään iltapäivätoimintaa lähikouluilla. Hank- keessa on huomio vähävaraisten liikunnan mahdollistamisessa ja matalan kynnyksen harrasta- misessa. Myös seuran sisäistä koulutusta kehitetään ja luodaan uutta ”Haka-mallia” ohjaamisen pohjaksi. Kiimingin Urheilijat / yleisseura: Saadulla tuella järjestetään uudenlaista toimintaa lapsille lii- kuntakalenterin avulla. Hankkeessa keskitytään monipuoliseen liikuntatarjontaan ja seuran ylei- seen kehittämiseen. Koyama / judo, Rovaniemi: Tuen avulla seuraan on palkattu kaksi osa-aikaista työntekijää, mikä on mahdollistanut muiden seuratoimijoiden keskittymisen toiminnan kehittämiseen arjen pyörittämisen sijaan. Seuralla on tavoitteena kehittyä voimakkaasti sekä toiminnallisesti että hal- linnollisesti. Kuopion Reipas / yleisurheilu: Seuraan on palkattu tuen avulla työntekijä valmennuspuolelle. Hankkeessa on paljon myös toiminnallisia tavoitteita, kuten seuratoiminnan linjaaminen, val- mentajien sisäisen koulutuksen kehittäminen ja urheilijan polun kehittäminen. Lappeenrannan Naisvoimistelijat / voimistelu: Hankkeen avulla pyritään lisäämään harrasta- jamääriä sekä kehittämään koulutusta ja olosuhteita sekä nuorten osallistumista seuratoimintaan eri rooleissa. Hankeraha on tarkoitus kohdentaa ohjaajapalkkioihin ja koulutuksiin. Toimin- ta hankkeessa on pääasiassa olemassa olevan toiminnan kehittämistä ja laajentamista. Lasten Liikunnan Tuki / monta lajia, Hämeenlinna: Hankkeessa pyritään järjestämään Hä- meenlinnan eri aluekeskuksiin harrastustoimintaa, johon voivat osallistua sekä lapset että vanhemmat. Toiminta pohjautuu kaupungin lapsiperheiden Zapway-monituottajamalliin, joka pohjautuu urheiluseurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lasten Liikunnan Tuki vastaa mm. toiminnan sisällön suunnittelusta, toteutuksesta ja taloudesta. Hämeenlinnan kaupunki vastaa Zapway-mallin jatkumisesta ja kehittymisestä. Mikkelin Alueen Harrasteliigat / yleisseura: Seuran tarkoituksena on organisoida lähiliikun- taa harrastusmielessä. Konsepti on uudenlainen tapa tehdä seuratoimintaa. Tuen avulla on palkattu työntekijä seuran sisältä. Tavoitteissa on lasten ja nuorten toiminnan laajentaminen. Myös monilajista kerhoa on pohdittu. Oulun Luistinseura / jalkapallo: Seuraan on palkattu juniorikoordinaattori. Hankkeessa on lä- hiliikunta- ja harrastepainotus, ja seura järjestää esimerkiksi kaupunginosatoimintaa. Tavoit- teina hankkeessa on myös vapaaehtoistoiminnan, varainhankinnan ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen. Outokummun Partio / yleisseura: Seura on järjestänyt tuen avulla perheliikuntatapahtumia kerran kuukaudessa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaupungin ja muiden seurojen kanssa. Ta- voitteena on vakiinnuttaa toiminta tulevina vuosina ilman ulkopuolista tukea. Parkour Oppimiskeskus / parkour, Jyväskylä ja muu Suomi: Seuratuen avulla on palkattu projektikoordinaattori kehittämään seuran toimintaa. Parkour Akatemia toimii usealla paikkakunnalla, mikä mahdollistaa kevyen hallinnon ja laaja-alaisen kehittämisprosessin. Porvoon SB / salibandy: Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten (n. 17–18-vuotiaat) harrastustoimintaa seuran tavoitteiden mukaisesti niin, että jokaiselle pelaajalle on mahdollista tarjota liikuntamahdollisuus eri ikäluokissa kehitystasosta, sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kehittä- mistuen avulla on palkattu kaksi valmentajaa, jotka huolehtivat harrasteryhmien vetämisestä. Mukana oleville nuorille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua valmentajakoulutukseen. Kou- lutuksen käytyään nuori sitoutuu nuorempien ryhmien valmennustoimintaan.

Raision Jumpparit / voimistelu, perusliikunta ja toiminnallinen harjoittelu: Tarkoituksena oli kokopäiväistää seuran osa-aikainen toiminnanjohtaja. Lisäksi hankkeeseen on kuulunut toiminnallista kehittämistä. Seura on järjestänyt iltatoimintana jumpparyhmiä tarkoituksenaan houkutella mukaan etenkin vähän liikkuvia. Tärkeää toiminnassa on edullisuus. Tavoitteena on jatkossa järjestää tunnit iltapäivisin koulun jälkeen. Toiveissa on myös järjestää esimerkiksi ra- vintokoulutusta. SBS Pori / salibandy: Seuratuen avulla on palkattu päätoiminen toiminnanjohtaja. Tavoitteena on laajentaa palkatun työntekijän avulla seuran toimintaa Äiti-ryhmiin sekä Kyläsalibandy-toimintaan. Äiti-ryhmät on kohdennettu hiljattain synnyttäneille äideille. Ryhmien toimintaan ovat sitoutuneet Satakunnan Sairaanhoitopiiri, Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Kuntokeskus Puls ja jalkapalloseura Musan Salamat ry. Kyläsalibandytoiminnassa tavoitteena on järjestää kerhoja ympäri Poria, jolloin liikuntamahdollisuus olisi lähellä lapsia ja nuoria. Takon Soutajat ja Ylöjärven Ryhti / hiihto ja soutu, Tampere ja Ylöjärvi: Seuratuen avulla on palkattu yhteinen nuorisovalmentaja kahteen urheiluseuraan. Lajit on tarkoituksellisesti valittu niin, että niitä harrastetaan eri vuodenaikoina. Tavoitteena on, että seuroissa olevat nuoret kävi- sivät kummankin lajin harjoituksissa, jolloin liikkuminen monipuolistuisi ja toimintaa olisi ym- päri vuoden. Tapiolan Honka / koripallo, Espoo: Seuraan on palkattu kolme uutta työntekijää syksyllä 2013. Hankkeen kehittämiskohteena on erityisesti harrastepuoli. TPS Salibandy / salibandy, Turku: Seuraan on palkattu tuen avulla uusi työntekijä. Toiminnal- lisina kohteina hankkeessa on lähiliikunta ja kerhotoiminta. Päätavoite on jäsenmäärän kasvattaminen ja sitä kautta toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Vaasan Sportin juniorit / jääkiekko, Vaasa: Seura on erikoistunut juniorijääkiekkoon (alle 18- vuotiaat) ja linjannut itsensä aktiivisten kilpakiekkoilijoiden seuraksi. Hankkeen tavoitteena on saada eri teemojen ympärille seuran eri-ikäisille junioreille viikoittain lisää harjoitusaikaa. Yli- määräisissä yhteisharjoituksissa (”Tehojää”) keskitytään pelaamisen ja harjoittelun eri osa-aluei- siin, ja osallistuminen on vapaaehtoista. Toiminta on ollut käynnissä ennen tukirahoitusta, mutta tuki mahdollisti toiminnan laajentamisen. Vaasa-Tytöt / voimistelu: Hankkeen tavoitteena on järjestää Vaasan eri kaupunginosissa toimi- ville 5–6 koululle liikuntaryhmiä, jotka toimivat kerran viikossa. Hanketuki kohdistuu pääosin ohjaajien palkkaamiseen. Kouluilla järjestettävien liikuntaryhmien tavoitteena on tuoda liikunta lähelle lapsia ja nuoria niin, että liikuntapaikat ovat tuttuja ja ne ovat lähellä kotia/koulua. Ylä-Tikkurilan Kipinä / paini, Vantaa: Ylä-Tikkurilan Kipinään on palkattu tuen avulla osa-aikainen seuratyöntekijä. Seuran hallintoa on kehitetty pitkäjänteisesti ja seuratuen avulla kehittä- minen jatkuu edelleen. Hankkeessa panostetaan maahanmuuttajien toimintaan.

LIITE 5 Seurahaastatteluiden runko

Haastattelurunko/erityisseurattavat seuratukihankkeet.

Seuratoiminnan kehittämistuki 2013 Kati Lehtonen ja Johanna Paukku, LIKES-tutkimuskeskus [email protected] [email protected]

Hankehaastattelujen teemat:

1. Hakuprosessin toimivuus: - Miksi tukea päätettiin hakea? - Oliko tukea helppo hakea? Mistä tietoa saatiin? - Hakukriteerit suhteessa oman seuran/yhdistyksen toiminnan tavoitteisiin?

2. Hankkeen toteutus syksyllä 2013: - Hankkeen tavoitteet? - Mitä on tehty, missä on onnistuttu, mitkä asiat vaativat kehittämistä? - Yhteistyö lajiliiton, aluejärjestön tai muiden järjestöjen kanssa: onko hanketta valmistellessa tai hankkeen aikana tehty yhteistyötä em. tahojen kanssa? Yh- teistyö em. tahojen kanssa yleensä?

3. Harrastamisen hinta: - Mistä harrastuskustannukset koostuvat omassa lajissa/yhdistyksen toiminnassa? - Paljonko harrastaminen maksaa? - Koetaanko harrastamisen hinta liian korkeaksi seurassa, onko tarvetta tehdä muutoksia?