Alkon Alkoholijuomien Uienti

Alkon alkoholijuomien uienti

Esa )sterberg

Suomen alkoholijuomien tuotanto ja vienti Kuaio 1. Viinojen, muiden väkevien alkoholijuo- ovat kansainvälisesti katsottuna määrältään mien, viinien ja oluen vienti Suomesta vuosina merkityksettömiä. Voidaan siis kysyä, onko yli- 1932-1984, miljoonaa litraa päätänsä olemassa ainoatakaan syytä, miksi milj.l Alkon alkoholijuomien viennin tarkastelu olisi kiinnostavaa. Syitä on ainakin kaksi. Ensinnä- I kin Suomea ja Alkoa voidaan käsitellä esimerk- I keinä, joiden kautta päästään pohtimaan ylei- semmin alkoholijuomien viennin ongelmia. Al- koholijuomien vientiin kytkeytyvät ongelmat- r I i t han eivät liity vain viennin määrään vaan myös I t\I I I t I vienninedistämistapoihin ja viennin kohdemai- hin. Toiseksi Alkolle on annettu monopoliase- (_ ma kotimaan markkinoilla, ja kotimaan mark- I I t. kinoilla yhtiön tehtävänä on järjestää alkoholi- ,) olot siten, että alkoholista aiheutuvat haitat ja 35 vauriot muodostuvat mahdollisimman vähäi- viinat viinit siksi. On mielenkiintoista tarkastella, miten muut väkevät oluet juomat alkoholihaittojen minimointiin kotimaassa pyr- kivä alkoholimonopoli on eri aikoina suhtautu- Lähteet: Alkon vuosikirja 1932-1984 nut alkoholijuomien vientiin.

H O LIJ U O M I VI S U O M ESTA ALKO EN ENTI Kuaio 2. Viennin osuus tuotannosta juomalajeittain vuosina 1960-1984, % Kieltolain kumoutuminen ja alkoholijuomien laillisen tuotannon aloittaminen vuonna o/" 1932 johtivat myös alkoholijuomien viennin 30 käynnistymiseen. Vietyjen alkoholijuomien 25 VA ih määrä oli kuitenkin hyvin pieni, ja lähinnä oli \ kyse alkoholijuomien toimittamisesta ulko- hY \ maanliikenteessä kulkeville laivoille (Österberg I \ I l9B3 a). Alkoholijuomien vienti pysyi pienenä l5 aina 1960-luvun puoleenväliin saakka, jolloin I I l0 I I viinojen vienti alkoi lisääntyä nopeassa tahdissa I I I (kuvio l). Vuonna 1973 viinojen vienti kohosi L 5 i,I seitsemään miljoonaan litraan, ja tämä taso [--a.-.- \zt--=.< ylittyi seuraavan kerran vasta vuonna 1984. ---') =-iLl., Samoin kuin viinojen myös oluen vienti alkoi 1960 65 70 75 80 lisääntyä 1960-luvulla. Sen sijaan viinien ja viinat viinit muut väkevät oluet muiden väkevien alkoholijuomien vienti osoitti- juomat vat kasvun merkkejä vasta 1970-luvun lopulla. Viinojen vientiä lukuun ottamatta l980-luvun Lähteet: Alkon vuosikirja l96G-1984

192 alkuvuodet ovat olleet Suomen alkoholijuomien Kutio 3. Viinojen varsinainen vienti ja viinojen toi- viennin vähenemisen aikaa. mitukset verottomaan myyntiin vuosina Kansainvälisesti katsottuna l9+7 miljoonaa litraa Suomen alkoho- -1984, lijuomien vienti on ollut niin vähäistä, että siinä milj.l esiintyvät nousut ja laskut eivät ole vaikutta- 7 neet alkoholijuomien maailmankaupan tren- I deihin. Suomen alkoholiteollisuuden kannalta vientimäärät eivät kuitenkaan ole olleet mität- : v tömiä (kuvio 2). Vuodesta 1965 alkaen noin I ,/ joka neljäs tai viides Suomessa tuotettu viinalit- ra on mennyt vientiin. Suurin piirtein samanlai- nen viennin ja tuotannon oli suhde muiden 2 väkevien alkoholijuomien ja , viinien kohdalla ! 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Oluen kohdalla r I viennin osuus tuotannosta on ollut selvästi pie- 0 nempi. Lisäksi varsinaisen viennin osuus oluen 1945 50 55 60 70 75 80 viennistä on pieni, koska valtaosa vientioluesta varsinainen viend menee ulkomaanliikenteeseen ja toimituksct verottomaan verottomaan myyntiin myyntiin. Lähteet: Alkon vuosikirja 1945-1984 VIINOJEN VIENTI ensimmäisen kerran vuonna 1973; tämän jäl- Alkoholijuomien tuotannossa työnjako Al- keen se on vaihdellut miljoonan litran molem- kon ja yksityisen alkoholiteollisuuden välillä on min puolin. Viinojen viennin kasvu 1960-luvun ollut varsin selvä (Österberg l9B3 b). Yksityiset jälkipuoliskolla oli siis viinojen varsinaisen panimot ovat vastanneet oluen valmistuksesta, viennin kasvua. Siksi on kiintoisaa kysyä, mitkä ja yksityiset alkoholitehtaat ovat huolehtineet olivat varsinaisen viennin kasvun syyt. Miksi viinien ja likööreiden valmistuksesta sikäli kuin viinojen vienti lähti voimakkaaseen kasvuun valmistus on perustunut kotimaisiin raaka-ai- nimenomaan vuonna 1966 ja mikä osuus tässä neisiin. Alko on puolestaan vastannut ulkomai- kehityksessä oli Alkon aktiivisella toiminnalla? siin raaka-aineisiin perustuvien viinien ja liköö- reiden valmistuksesta, astiatavarana maahan ALKON VI ENTI P O NN ISTU KS ET tuotujen alkoholijuomien pullotuksesta sekä kaikkien viinojen valmistuksesra. Kun Suomes- Vaikkei viinoilla ollut ollut mitään erityistä ta viedyt liköörit ovat olleet lähes yksinomaan prioriteettia Suomen sotataloudessa, kykeni sellaisia suomalaisiin raaka-aineisiin perustu- Suomen alkoholiteollisuus vaikeuksitta tyydyt- via tuotteita kuten esimerkiksi lakka- ja mesi- tämään viinojen kysynnän sodan jälkeen. Vii- marjaliköörejä, on viinojen vienti näin ollen nojen tarjontakapasiteetti ylitti kysynnän eten- ollut lähes identtinen Alkon alkoholijuomien kin vuoden 1947jälkeen,jolloin hinnankorotuk- viennin kanssa. Sekavuutta on aiheuttanut ja set yhdessä eräiden muiden alkoholipoliittisten aiheuttaa tulevaisuudessa se, että viinien vienti ratkaisujen kanssa johtivat viinan kulutuksen sisältää alle 2l-prosenttiseksi laimennettua Al- voimakkaaseen laskuun (kuvio 4). 1950-luvun kon votkaa Twenty-one-sarjan juomien sekä alussa viinojen kotimainen kulutus oli vain eräiden uusien cocktailkehitelmien muodossa puolet 1940-luvun puolenvälin tasosta. (ks. tarkemmin Finlandia News, Spring 1985,

6-7). Ens immäis e t 1t rity ks e t Aina 1960-luvun alkupuolelle viinojen varsinainen vienti pysyi selvästi pienempänä kuin Alko oli vuonna 1946 ryhtynyt viemään väki- viinojen myynti ulkomaanliikenteeseen ja ve- viinaa aluksi Neuvostoliittoon ja sittemmin rottomaan myyntiin. Kuvio 3 osoittaa verotto- myös muihin maihin, muun muassa Yhdysval- man myynnin ylittäneen miljoonan litran rajan toihin. Väkiviinan melkoisiin mittasuhteisiin

193 Kuaio 4. Viinojen kulutus Suomessa vuoslna alkoholijuomien ja väkiviinan vienti hoi- 1932-1984, miljoonaa litraa dettiin osto-osastolla- muiden toimien- ohella ilman kokopäivätoimista viennistä vastaavaa nilj.l henkilöä. Lisäksi alkoholijuomien varsinaista vientiä ja myyntiä ulkomaanliikenteeseen ei hoidettu keskitetysti. Aina 1960-luvun lopulle Alko siis ensisijaisesti vei alkoholijuomia niitä I tilaaville ja määrät pysyivät pieninä, mitä kuvaa sekin, että vielä vuonna 1964 alkoholijuo- \ mien viennin arvo oli alle 2 7o väkiviinan \ viennin arvosta. Rahaa ei viennin edistämiseen I /\ f eikä mainostamiseen käytetty. Vientihintoja ei asetettu pitkän tähtäyksen kannattavuutta sil- mällä pitäen, vaan jokainen vientitoimitus hin- 80 noiteltiin voittoa tuottavaksi. Aktiivinen panos ilmeni lähinnä osallistumisena eräille kansain- Lähteet: Alkon vuosikirja 1932-1984 välisille messuille, tarjouskirj eiden lähettämise- nä sekä näyte-erien toimittamisena ostajaeh- dokkaille. paisunut vienti koettiin menestykseksi, ja eten- 1950-luvun lopussa Alkossa kehitettiin Dry kin Korean sodan aikana se oli erittäin kannat- Vodka muun muassa vastaukseksi sille, että tavaa. Väkiviinan viennistä saatu kokemus ja 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa Suo- viinojen kotimaisen kulutuksen aleneminen yh- messa myyntiin tulleet venäläiset ja puolalaiset distyneenä Suomen yleisiin vienninedistämis- votkat alkoivat lisätä markkinaosuuksiaan. pyrkimyksiin olivat tekijöitä, jotka saivat Alkon Omat erityispiirteensä kehittämistyöhön toi pohtimaan mahdollisuuksiaan alkoholij uomien Finnair, joka 1960-luvun alussa tarvitsi suoma- viejänä. Alkon aktiivisuus ilmeni 1940- ja 1950- laista votkaa verottomaan myyntiin. Dry Vod- luvun vaihteessa toteutettuna nk. markkinatut- ka sopi Finnairin tarpeisiin, kun sen pakkauk- kimuksena (k.. Alkon vuosikertomus 1951, seksi ensin oli kehitetty 5 cl:n miniatyyripulloja 1952, 1953 & 1954). Käytännössä markkinatut- 35 cl:n taskumatti. Verottomaan myyntiin Dry kimus oli kirjeenvaihdon ja kirjallisuuteen pe- Vodkaa alettiin toimittaa vuonna 1960, ja koti- rehtymisen avulla suoritettu selvitys eri maiden maassa sen myynti aloitettiin vuonna 1962. Dry tullimääräyksistä sekä edustaja- ja ostajaeh- Vodkaa myös vietiin jonkin verran, ja Dry dokkaista. Suurin huomio kiinnitettiin Yhdys- Vodkan viennin edistämiseen pyrittiin aikai- valtoihin. Myös ensimmäisen varsinaisen vien- sempaa hieman aktiivisemmin ottein. 1960- titoimituksen määränpäänä oli Yhdysvallat, luvun puolessavälissä Alko muun muassa pyrki jonne vuoden 1955 lopulla laivattiin vaatimat- Yhdysvaltain markkinoille ottamalla Smirnoff tomat B00litraa Finland House Vodkaa, Akva- Vodkan omaan hinnastoonsa vuonna 1965 sillä viittia ja Punssia. ehdolla, että Heubleinin tuli myydä Yhdysval- 1950-luvun alkuvuosien markkinatutkimuk- loissa sama määrä Alkon votkaa kuin Alko myy sen jälkeen Alkon vientiponnistelut pysyivät Suomessa Smirnoff Vodkaa. Herrasmiessopi- vähäisinä aina 1960-luvun lopulle saakka. Pe- mus ei toiminut, ja Alko poisti SmirnoffVodkan rusasenteeksi tuli, että alkoholijuomien vientiä hinnastostaan vuonna 1969. ei tule aktiivisesti edistää, vaikka suomalaisia alkoholijuomia tuli kuitenkin jossakin määrin Vienti Ruotsiin alkaa pitää näkyvillä ja ulkomailla asuvien suoma- laisten saatavilla. Tästä yhteisestä suhtautu- Vuodesta 1965 muodostui kuitenkin käanne- mistavasta oli sovittu Suomen, Ruotsin ja Nor- kohta Alkon vientitoiminnassa (Ahola 1970). j"r alkoholimonopolien kesken. Peruslinjan Tuona vuonna suomalainen Koskenkorva Vod- mukainen suhtautuminen alkoholijuomien ka tuli Ruotsin alkoholimonopolin, Systembo- vientiin näkyi Alkon organisaatiossa siten, että lagetin, hinnastoon. Alkon vientitoiminnan

194 käännekohtaa ei voida pitää tarkoin harkitun monia osaselityksiä. Ensiksikin Ruotsissa on vientiponnistuksen onnistumisena vaan odotta- perinteisesti kulutettu paljon viinoja. Toiseksi mattomat mittasuhteet saaneena vastavuoroi- Koskenkorva Vodkalla oli muita tuontivotkia suutena. Koskenkorva Vodkan tulo Ruotsin paremmat mahdollisuudet vallata näitä mark- Systembolagetin hinnastoon oli nimittäin en- kinoita, koska se oli vain hieman kalliimpaa nen kaikkea teknisluonteinen vastavuoroisuus kuin vastaavat ruotsalaiset tuotteet ja selvästi sille, että Alko oli jo 1950-luvulla ottanut ruot- halvempaa kuin venäläinen ja puolalainen vot- salaisen Prima Akvavitin hinnastoonsa ja että ka. Kolmanneksi elintason nousu oli Ruotsis'sa Systembolagetin hinnastossa ei ollut suomalais- tuohon aikaan siirtämässä kulutusta perintei- ta viinaa. Täysin odottamatonta oli ruotsalais- sistä viinoista hienompiin ja kalliimpiin votkiin, ten kuluttajien reaktio. Kun Suomessa myytiin ja saattaapa Ruotsissa asuva suomalaisvähem- vuonna 1966 Prima Akvavitia 4 645litraa, vie- mistökin olla osaselitys Koskenkorva Vodkan tiin Ruotsiin samana vuonna Koskenkorva menekille. Vodkaa I 000 620 litraa, ja vuonna 1967 Kos- Olivatpa syyt suomalaisen votkan menesty- kenkorva Vodkan vienti Ruotsiin oli noussut jo miseen Ruotsin markkinoilla mitkä tahansa, 3,5 miljoonaan litraan (kuvio 5). Tapahtumien menestys loi sinänsä uskoa suomalaisen votkan ennalta-arvaamattomuutta kuvaa sekin, että mahdollisuuksiin maailmanlaajuisesti vä- vaikka suomalainen Dry Vodka oli ollut vuo- hintäänkin se tarjosi hyviä argumentteja-ja niille, desta 1962 alkaen Norjan alkoholimonopolin, jotka halusivat näin uskoa. Lisäksi ei ole vailla Vinmonopoletin, hinnastossa, vientimäärät oli- merkitystä, että 1960-luvun lopussa Alko oli vat pysyneet mitättöminä. Norjaan suomalaista ilman erityisiä vientiponnistuksia tullut tilan- votkaa alettiin viedä merkittäviä määriä vasta teeseen, jossa alkoholijuomien vienti oli aidosti 197O-luvun alkupuoliskolla. Alkon passiivista sekä Alkon tuotantolaitoksia että liitännäisteol- roolia Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämi- lisuutta työllistävä tekijä (Forsius 1973). sessä kuvaa sekin, että 1960-luvulla suomalaista votkaa ei mainostettu Ruotsissa eikä Alkolla Finlandia Vodka ollut Ruotsissa edes omaa edustajaa. Koskenkorva Vodkan menekille Ruotsissa on 1960-luvun lopussa katseet Alkossa kääntyi- vät jälleen kerran Yhdysvaltoihin. Suomessa elettiin paraikaa suurta alkoholipoliittisen libe- ralismin aikaa, joten perinteisen vienti-ideolo- Kuaio 5. Viinojen vienti Suomesta maittain vuosina gian lopullinen murtuminen ei suinkaan ollut 1965-1984, miljoonaa litraa ainoa tuona aikana tapahtunut muutos alkoho- lipoliittisessa ajattelussa. Alko sai vuonna 1967 nilj ensimmäisen kokopäivätoimisen vientimiehen, I ja vuonna 1969 Alkoon perustettiin erityinen

7 vientiyksikkö toiminnan tehostamiseksi. Yh-

6 dysvaltain markkinoita varten ryhdyttiin 1960- luvun lopulla kehittämään erityistä vientivot- kaa. Pakkauksen suunnitteli 6yna512 2lsi1- teestaan Suomen johtava muotoilija- Tapio Wirkkala.- Uuden votkan nimiehdotukset tes- tattiin tieteellisesti Yhdysvaltain markkinoilla ja voiton vei Finlandia Vodka (Peltonen -1970, .$-5). Viejillä oli nyt käytössään matka- rahoja, joten he saattoivat tutustua tilanteeseen l9 65 70 75 BO itse paikalla. Uuden vientivotkan menekin edis- veroton myynti em. *Yhdysvallat tämiseksi oli käytössä mainosbudjetti tosin em.+Ruotsi koko vienti sen verran vaatimaton, että Finlandia Vodkalle- cm.*Norja oli todella vaikeaa löytää kunnollista markki- Lähteet: Alkon vuosikirja 196$-1984 noijaa ja edustajaa. Itse asiassa ensimmäisen

195 edustajan löytäminen vei yli vuoden (Peltonen näkyvissä. Vientiä pyritään vauhdittamaan 1970, 2). Nämä olivat eväät,joilla Alko lähti paitsi tavanomaisin mainos- ja markkinointi- 1970-luvun alussa hakemaan omaa osuuttaan kampanjoin myös sponsoroimalla valtameri- Yhdysvaltain 150 miljoonan litran votkamark- purjehdusta ja tennisturnausta sekä lahjoitta- kinoista, markkinoista, jotka tuohon aikaan oli- malla joulukuusia kouluille; tällaisia tapahtu- vat kymmenkertaiset Suomen viinojen tuotan- mia ei voitu kuvitellakaan kahtakymmentä toon verrattuna, ja markkinoista, joilla tuonti- vuotta aiemmin. votkilla oli hallussaan vain 0,5 o/". Esimerkkinä Vienti on kansainvälistynyt. Alkolla on ny- ja kannustimena oli Beefeater Ginin maihin- kyään myyntikonttorit sekä New Yorkissa että nousu Yhdysvaltoihin 1960-luvun alkupuolella. Lontoossa. Varsinaisen pulloviennin ohella Al- Mihin Alkon aktiivisempi suhrautuminen alko harjoittaa myös lisenssivalmistusta ja tekni- koholijuomien vientiin on sitten johtanut? En- sen tiedon vientiä viimeksi mainittua ei tosin siksikin vienti Yhdysvaltoihin lähti käyntiin organisaatiossa ole- sijoitettu vientiyksikköön. varsin vaatimattomasti (kuvio 5). Vaikka edus- Mihin l98O-luvun alun vientiponnistukset tajan vaihto vuonna 1976 vauhditti viennin johtavat, on vielä näkemättä. On kuitenkin kasvua, ylitti votkan vienti Yhdysvaltoihin vas- kiintoisaa havaita, että vuonna 1967 votkaa ta vuonna l98l ensi kertaa miljoonan litran vietiin Ruotsiin 3,5 miljoonaa litraa pelkkänä rajan; tämä raja saavutettiin Ruotsin viennissä osapäivätoimintana; nykyisen 7,7 miljoonan lit- jo ensimmäisenä vientivuotena. Ruotsissa ran viennin takana on l5 henkilöä työllistävä omaan edustajaan turvautuminen ei ole 1970- vientiosasto. luvulla johtanut viennin kasvuun. Päinvastoin vienti Ruotsiin on vähentynyt voimakkaasti YHTEENVETO JA KESKUSTELU l98O-luvulla ja on yhä vähenemässä. Yksi syy tähän kehitykseen on ollut ruotsalaisten kehit- Mitä Alkon kokemukset alkoholijuomien vie- tämä Absolut Vodka, joka on vähentänyt Kos- jänä kertovat yleisesti ja erityisesti alkoholi- kenkorva Vodkan kulutusta Ruotsissa ja joka kontrollia ajatellen? Ensiksikin ne kertovat sei- kilpailee Finlandia Vodkan kanssa maailman kan, joka ei etrkä hämmästytä mutta kylläkin vientimarkkinoilla. hämmentää. Sekä Suomessa että Ruotsissa kansalliset alkoholimonopolit pyrkivät rajoitta- Uusi uientistrategia maan alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja ja kummassakin maassa alkoholijuomien mai-- l980-luvulla Alko on pyrkinyt kehittämään nonta on kielletty. Tästä huolimatta nämä maat uutta vientistrategiaa. Sen kulmakivenä on toi- vievät tälläkin hetkellä alkoholijuomia samoja minnan painopisteen siirtäminen perinteisiltä periaatteita noudattaen kuin muut viejät, vaik- markkinoilta käytännössä siis muiden Poh- ka niiden monopolit vielä 1960-luvun alussa joismaiden markkinoilta- useammille mark- olivat sitoutuneet passiivisuuteen alkoholijuo- kinoille ja markkinointiponnistusten- keskittä- mien viennissä. Tällä hetkellä Finlandia Vod- minen suurille votkamarkkinoille eli Yhdysval- kan ja Absolut Vodkan mainoskampanjat ovat toihin ja Englantiin (Kauppalehti 2. l2.l9B2). hyviä esimerkkejä mainonnan ja markkinoin- Uuteen strategiaan kuuluu myös pyrkiminen nin ammattitaidosta. Yleisesti voimmekin pää- uusille potentaalisille markkinoille. Tästä on tellä, ettei vastuu kulutuksen rajoittamisesta parhaana esimerkkinä paraikaa käynnissä ole- kotimaan markkinoilla eikä kotimaasta tuleva va yritys päästä Japanin markkinoille. Vaikka moraalinen paheksuntakaan pitkällä tähtäyk- tuotevalikoima on viime vuosina laajentunut, sellä estä alkoholijuomien viejiä eikä edes kan- on Alkon tarkoituksena silti keskittyä Finlandia sallisia alkoholimonopoleja noudattamasta Vodkan ja Koskenkorva Vodkan markkinoin- maailmalla yleisesti vallitsevia vientiperiaattei- tiin (ks. Finlandia News, Spring 1984, Autumn ta. Alkoholijuomien viennin kontrollissa ei näin l9B4 & Spring l9B5). Sama vientiyksikkö hoi- ollen kannata panna kovin paljon toivoa siihen, taa nykyään sekä varsinaisen viennin että duty että kansalliset alkoholimonopolit kieltäytyisi- free -kaupan; duty free nähdään paitsi omana vät viennistä tai että yksittäiset valtiot asettaisi- markkinana myös keinona pitää vientituotteita vat alkoholijuomien viennilleen erityisen jyrk-

196 kiä rajoituksia. kampanjoin ja joille itse asiassa täytyy viejien Toiseksi Alkon kehitys passiivisesta viejästä toimesta luoda tarve kuluttaa maahan tuotua aktiiviseksi votkan markkinoijaksi muistuttaa alkoholia. meitä siitä, että alkoholijuomien vienti on kau- Viennin tuottamien ongelmien estämiseksi pallista ja teollista toimintaa, jossa vallitsevat tarvitsemme näin ollen kahdenlaista kansain- omat taloudelliset lainalaisuutensa. Mielen- välistä toimintaa. Ensiksi maailmalle on vietä- kiintoista on havaita kotimaan markkinoilla vä tietoa kansallisesta alkoholikontrollista ja tapahtuvan kilpailun ja viennin suhde. Suoma- sen mahdollisuuksista. Maita, joissa ei vielä ole laisen votkan vienti sai vauhtia pyrkimyksistä kansallista alkoholikontrollia tai joissa se on heikentää venäläisten ja puolalaisten votkien puutteellinen, on rohkaistava kehittämään menekkiä Suomessa. Absolut Vodka taas on omaa kontrollijärjestelmäänsä. Ja vaikka kont- osittain vastaus Koskenkorva Vodkan menekil- rollijärjestelmiä ei sellaisenaan voidakaan viedä le Ruotsissa. Lisäksi alkoholijuomien vienti on maasta toiseen, voidaan alkoholikontrollia jo yksi tapa testata kansallisen alkoholiteollisuu- kokeilleiden maiden kokemukset hyödyntää den tehokkuutta ja estää mahdollista tuontia kunkin maan olosuhteisiin soveltaen. Maail- osoittamalla kotimaisten tuotteiden kilpailuky- malla ei ehkä ole suomalaisen alkoholimonopo- ky maan rajojen ulkopuolella. Edelleen voidaan lin tarvetta, mutta Suomen viisikymmenvuoti- Suomen tapauksesta päätellä, että kun alkoho- sesta kokemuksesta voidaan varmasti oppia lijuomien vienti kerran on alkanut tuottaa tulo- jotakin. Toiseksi tarvitsemme kansainvälisiä ja tai kun sillä on merkittävä työllistävä vaiku- suosituksia ja sopimuksia alkoholijuomien kau- tus, vaikeudet vientimäärien ylläpitämisessä pastaja markkinoinnista. Tarvitsemme esimer- johtavat pikemminkin vientiponnistusten lisää- kiksi sopimuksia, jotka estävät nuoriin, naisiin miseen ja pyrkimykseen kasvattaa vientiä kuin ja miehiin kohdistetun houkuttelevan ja todelli- vallitsevaan tilanteeseen sopeutumiseen ja suutta vääristävän mainonnan. Saatamme vientimäärien alenemiseen. Alkoholikontrollia myös tarvita sopimuksia, joilla matkailuun liit- suunniteltaessa on siis otettava huomioon alko- tyvä tullittoman alkoholin myynti voidaan koholijuomien vientiin vaikuttavat taloudelliset konaan poistaa. lainalaisuudet. Kolmanneksi on huomattava) että kansain- välinen kauppa on sinänsä hyvä asia ja että KIRJALLISUUS sama koskee myös alkoholijuomien vientiä. Oli- sihan kohtuutonta vaatia Pohjoismaiden asuk- Ahola,Jack: Suomalainen vodka maailmanmark- kinoilla. Alkon vuosikirja 1970, kaita tyytymään viinoihin, olueen ja omista s. 1-6 Alkon vuosikertomus l95l-1954 marjoista ja hedelmistä valmistettuihin viinei- Alkon vuosikirja 1932-1984 hin vain siksi, että viinirypäle ei menesty poh- Finlandia News, Spring 1984, Autumn lg84 & joisessa. Kannattaakin huomata, että kun Suo- Spring 1985 messa ja Ruotsissa on keskusteltu viennin so- Forsius, P. I.: Alkon vienti. Alkoholipolitiikka 38 siaalisista ongelmista, ei ongelmiksi ole jäsen- (1973): l, I netty esimerkiksi Etelä-Euroopan maista Suo- Kauppalehti 2.12.1982 meen ja Ruotsiin suuntautuvaa viinien vientiä Peltonen, Matti: Votkaa, votkaa, votkaa. Artikke- eikä suomalaisen votkan vientiä Ruotsiin. Ylei- lin eripainos. Mainostaja nro 5, 1970 sesti voimme tästä päätellä, että alkoholijuo- Österberg, Esa: Alkoholijuomien vienti Suomes- mien vienti tuottaa sitä enemmän hyötyä tai ta. Alkoholipolitiikka 48 ( 1983): 5, 27 5-282. l9B3 a Österberg, Esa: Alkoholin sitä vähemmän pulmia, mitä suuremmassa valmistajat. Teoksessa: Peltoniemi, Teuvo & Voipio, Martti (toim.): AIko- määrin tuontimaan alkoholimarkkinat ovat holi ja yhteiskunta. Helsinki 1983. 1983 b kansallisessa kontrollissa. Kääntäen peruson- Artikkelin tiedot perustuvat suurelta osin osasto- gelmana alkoholijuomien viennissä on tilanne, päällikkö Jack Aholan, johtaja P. I. Forsiuksen, jossa viennin kohteena ovat markkinatja kulut- Erkki Kostian (eläkkeellä oleva Rajamäen tehtaiden tajat, jotka eivät ole vientituotteiden tarpeessa entinen osastoinsinööri), Niilo Marttisen (eläkkeellä ja jotka siksi täytyy suostutella vientituotteiden oleva Alkon entinen toimistopäällikkö), Salmisaa- käyttäjiksi erilaisin mainos- ja markkinointi- ren tehtaan isännöitsijän Risto Peltosen ja Alkon

197 entisen vientipäällikön Timo Poppiuksen kanssa Luonnollisesti olen yksin vastuussa tietojen tässä käymiini keskusteluihin. Heille parhaat kiitokset. artikkelissa saamasta muodosta.

English Summary

Esa Österberg: Alkon alkoholijuomien aienti (The policy, it was not hard to replace the old export Finnish Alcohol Companl and Exports of Alcoholic philosophy with a new approach. The Company Beaerages) appointed its first-ever full-time exports employee in The Finnish Alcohol Company began to export 1967. And just before the 1970s arrived, it began to industrial ethyl alcohol chiefly sulphite alcohol develop a new export vodka subsequently known - - as - to the Soviet Union in 1946. It subsequently began "Finlandia" - for the US market. Nevertheless, to export to other countries as well, including the exports were slow to build up. The Finnish Alcohol United States. The amounts involved were quite Company changed its US agent in 1976 and this had large, the transactions profitable, and the Company some e{fect. But is was not until l98l that more than soon began to think ofexporting vodka. I million litres of Finnish vodka were sold in the The 1950s saw some exports be made and some United States - a barrier which "Koskenkorva" market research was conducted but the Finnish breached the first year it becamc available in Alcohol Company was then content to let matters Sweden. rest until the late 1960s. The general view was that The Finnish Alcohol Company has attempted to no active export drives should be launched, though it forge a new exports approach over the last four or as also held that Finnish alcoholic beverages should five years. The new philosophy tends to forsake established markets be kept visible abroad and available to Finnish - Scandinavia in efnect - and nationals resident overseas. focus on the major vodka markets of the United The turning point was reached in 1965, the year States and the United Kingdom. Finnish exports are that Finnish "Koskenkorva" vodka was first sold by far more international than they used to be. The the Swedish alcohol monopoly, Systembolaget. Finnish Alcohol Company nowadays has offices of Swedish "Koskenkorva" sales passed the I million its own in both New York and London. Besides litre mark in 1966 and totalled 3.3 million litres exporting its wares in bottles, the Company also just one year later.- manufactures beverages under licence and exports In the late 1960s, the Finnish Alcohol Company technical expertise - though this last does not come turned its gaze towards the United States. Since under the jurisdiction of the Exports Department. liberalism was the key-word in Finland's alcohol

Alkoholipolitiikka Vol. 50: 192-198, 1985

198