Alkon Alkoholijuomien Uienti
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Alkon alkoholijuomien uienti Esa )sterberg Suomen alkoholijuomien tuotanto ja vienti Kuaio 1. Viinojen, muiden väkevien alkoholijuo- ovat kansainvälisesti katsottuna määrältään mien, viinien ja oluen vienti Suomesta vuosina merkityksettömiä. Voidaan siis kysyä, onko yli- 1932-1984, miljoonaa litraa päätänsä olemassa ainoatakaan syytä, miksi milj.l Alkon alkoholijuomien viennin tarkastelu olisi kiinnostavaa. Syitä on ainakin kaksi. Ensinnä- I kin Suomea ja Alkoa voidaan käsitellä esimerk- I keinä, joiden kautta päästään pohtimaan ylei- semmin alkoholijuomien viennin ongelmia. Al- koholijuomien vientiin kytkeytyvät ongelmat- r I i t han eivät liity vain viennin määrään vaan myös I t\I I I t I vienninedistämistapoihin ja viennin kohdemai- hin. Toiseksi Alkolle on annettu monopoliase- (_ ma kotimaan markkinoilla, ja kotimaan mark- I I t. kinoilla yhtiön tehtävänä on järjestää alkoholi- ,) olot siten, että alkoholista aiheutuvat haitat ja 35 vauriot muodostuvat mahdollisimman vähäi- viinat viinit siksi. On mielenkiintoista tarkastella, miten muut väkevät oluet juomat alkoholihaittojen minimointiin kotimaassa pyr- kivä alkoholimonopoli on eri aikoina suhtautu- Lähteet: Alkon vuosikirja 1932-1984 nut alkoholijuomien vientiin. H O LIJ U O M I VI S U O M ESTA ALKO EN ENTI Kuaio 2. Viennin osuus tuotannosta juomalajeittain vuosina 1960-1984, % Kieltolain kumoutuminen ja alkoholijuo- mien laillisen tuotannon aloittaminen vuonna o/" 1932 johtivat myös alkoholijuomien viennin 30 käynnistymiseen. Vietyjen alkoholijuomien 25 VA ih määrä oli kuitenkin hyvin pieni, ja lähinnä oli \ kyse alkoholijuomien toimittamisesta ulko- hY \ maanliikenteessä kulkeville laivoille (Österberg I \ I l9B3 a). Alkoholijuomien vienti pysyi pienenä l5 aina 1960-luvun puoleenväliin saakka, jolloin I I l0 I I viinojen vienti alkoi lisääntyä nopeassa tahdissa I I I (kuvio l). Vuonna 1973 viinojen vienti kohosi L 5 i,I seitsemään miljoonaan litraan, ja tämä taso [--a.-.- \zt--=.< ylittyi seuraavan kerran vasta vuonna 1984. ---') =-iLl., Samoin kuin viinojen myös oluen vienti alkoi 1960 65 70 75 80 lisääntyä 1960-luvulla. Sen sijaan viinien ja viinat viinit muut väkevät oluet muiden väkevien alkoholijuomien vienti osoitti- juomat vat kasvun merkkejä vasta 1970-luvun lopulla. Viinojen vientiä lukuun ottamatta l980-luvun Lähteet: Alkon vuosikirja l96G-1984 192 alkuvuodet ovat olleet Suomen alkoholijuomien Kutio 3. Viinojen varsinainen vienti ja viinojen toi- viennin vähenemisen aikaa. mitukset verottomaan myyntiin vuosina Kansainvälisesti katsottuna l9+7 miljoonaa litraa Suomen alkoho- -1984, lijuomien vienti on ollut niin vähäistä, että siinä milj.l esiintyvät nousut ja laskut eivät ole vaikutta- 7 neet alkoholijuomien maailmankaupan tren- I deihin. Suomen alkoholiteollisuuden kannalta vientimäärät eivät kuitenkaan ole olleet mität- : v tömiä (kuvio 2). Vuodesta 1965 alkaen noin I ,/ joka neljäs tai viides Suomessa tuotettu viinalit- ra on mennyt vientiin. Suurin piirtein samanlai- nen viennin ja tuotannon oli suhde muiden 2 väkevien alkoholijuomien ja , viinien kohdalla ! 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Oluen kohdalla r I viennin osuus tuotannosta on ollut selvästi pie- 0 nempi. Lisäksi varsinaisen viennin osuus oluen 1945 50 55 60 70 75 80 viennistä on pieni, koska valtaosa vientioluesta varsinainen viend menee ulkomaanliikenteeseen ja toimituksct verottomaan verottomaan myyntiin myyntiin. Lähteet: Alkon vuosikirja 1945-1984 VIINOJEN VIENTI ensimmäisen kerran vuonna 1973; tämän jäl- Alkoholijuomien tuotannossa työnjako Al- keen se on vaihdellut miljoonan litran molem- kon ja yksityisen alkoholiteollisuuden välillä on min puolin. Viinojen viennin kasvu 1960-luvun ollut varsin selvä (Österberg l9B3 b). Yksityiset jälkipuoliskolla oli siis viinojen varsinaisen panimot ovat vastanneet oluen valmistuksesta, viennin kasvua. Siksi on kiintoisaa kysyä, mitkä ja yksityiset alkoholitehtaat ovat huolehtineet olivat varsinaisen viennin kasvun syyt. Miksi viinien ja likööreiden valmistuksesta sikäli kuin viinojen vienti lähti voimakkaaseen kasvuun valmistus on perustunut kotimaisiin raaka-ai- nimenomaan vuonna 1966 ja mikä osuus tässä neisiin. Alko on puolestaan vastannut ulkomai- kehityksessä oli Alkon aktiivisella toiminnalla? siin raaka-aineisiin perustuvien viinien ja liköö- reiden valmistuksesta, astiatavarana maahan ALKON VI ENTI P O NN ISTU KS ET tuotujen alkoholijuomien pullotuksesta sekä kaikkien viinojen valmistuksesra. Kun Suomes- Vaikkei viinoilla ollut ollut mitään erityistä ta viedyt liköörit ovat olleet lähes yksinomaan prioriteettia Suomen sotataloudessa, kykeni sellaisia suomalaisiin raaka-aineisiin perustu- Suomen alkoholiteollisuus vaikeuksitta tyydyt- via tuotteita kuten esimerkiksi lakka- ja mesi- tämään viinojen kysynnän sodan jälkeen. Vii- marjaliköörejä, on viinojen vienti näin ollen nojen tarjontakapasiteetti ylitti kysynnän eten- ollut lähes identtinen Alkon alkoholijuomien kin vuoden 1947jälkeen,jolloin hinnankorotuk- viennin kanssa. Sekavuutta on aiheuttanut ja set yhdessä eräiden muiden alkoholipoliittisten aiheuttaa tulevaisuudessa se, että viinien vienti ratkaisujen kanssa johtivat viinan kulutuksen sisältää alle 2l-prosenttiseksi laimennettua Al- voimakkaaseen laskuun (kuvio 4). 1950-luvun kon votkaa Twenty-one-sarjan juomien sekä alussa viinojen kotimainen kulutus oli vain eräiden uusien cocktailkehitelmien muodossa puolet 1940-luvun puolenvälin tasosta. (ks. tarkemmin Finlandia News, Spring 1985, 6-7). Ens immäis e t 1t rity ks e t Aina 1960-luvun alkupuolelle viinojen varsi- nainen vienti pysyi selvästi pienempänä kuin Alko oli vuonna 1946 ryhtynyt viemään väki- viinojen myynti ulkomaanliikenteeseen ja ve- viinaa aluksi Neuvostoliittoon ja sittemmin rottomaan myyntiin. Kuvio 3 osoittaa verotto- myös muihin maihin, muun muassa Yhdysval- man myynnin ylittäneen miljoonan litran rajan toihin. Väkiviinan melkoisiin mittasuhteisiin 193 Kuaio 4. Viinojen kulutus Suomessa vuoslna alkoholijuomien ja väkiviinan vienti hoi- 1932-1984, miljoonaa litraa dettiin osto-osastolla- muiden toimien- ohella ilman kokopäivätoimista viennistä vastaavaa nilj.l henkilöä. Lisäksi alkoholijuomien varsinaista vientiä ja myyntiä ulkomaanliikenteeseen ei hoidettu keskitetysti. Aina 1960-luvun lopulle Alko siis ensisijaisesti vei alkoholijuomia niitä I tilaaville ja määrät pysyivät pieninä, mitä ku- vaa sekin, että vielä vuonna 1964 alkoholijuo- \ mien viennin arvo oli alle 2 7o väkiviinan \ viennin arvosta. Rahaa ei viennin edistämiseen I /\ f eikä mainostamiseen käytetty. Vientihintoja ei asetettu pitkän tähtäyksen kannattavuutta sil- mällä pitäen, vaan jokainen vientitoimitus hin- 80 noiteltiin voittoa tuottavaksi. Aktiivinen panos ilmeni lähinnä osallistumisena eräille kansain- Lähteet: Alkon vuosikirja 1932-1984 välisille messuille, tarjouskirj eiden lähettämise- nä sekä näyte-erien toimittamisena ostajaeh- dokkaille. paisunut vienti koettiin menestykseksi, ja eten- 1950-luvun lopussa Alkossa kehitettiin Dry kin Korean sodan aikana se oli erittäin kannat- Vodka muun muassa vastaukseksi sille, että tavaa. Väkiviinan viennistä saatu kokemus ja 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa Suo- viinojen kotimaisen kulutuksen aleneminen yh- messa myyntiin tulleet venäläiset ja puolalaiset distyneenä Suomen yleisiin vienninedistämis- votkat alkoivat lisätä markkinaosuuksiaan. pyrkimyksiin olivat tekijöitä, jotka saivat Alkon Omat erityispiirteensä kehittämistyöhön toi pohtimaan mahdollisuuksiaan alkoholij uomien Finnair, joka 1960-luvun alussa tarvitsi suoma- viejänä. Alkon aktiivisuus ilmeni 1940- ja 1950- laista votkaa verottomaan myyntiin. Dry Vod- luvun vaihteessa toteutettuna nk. markkinatut- ka sopi Finnairin tarpeisiin, kun sen pakkauk- kimuksena (k.. Alkon vuosikertomus 1951, seksi ensin oli kehitetty 5 cl:n miniatyyripulloja 1952, 1953 & 1954). Käytännössä markkinatut- 35 cl:n taskumatti. Verottomaan myyntiin Dry kimus oli kirjeenvaihdon ja kirjallisuuteen pe- Vodkaa alettiin toimittaa vuonna 1960, ja koti- rehtymisen avulla suoritettu selvitys eri maiden maassa sen myynti aloitettiin vuonna 1962. Dry tullimääräyksistä sekä edustaja- ja ostajaeh- Vodkaa myös vietiin jonkin verran, ja Dry dokkaista. Suurin huomio kiinnitettiin Yhdys- Vodkan viennin edistämiseen pyrittiin aikai- valtoihin. Myös ensimmäisen varsinaisen vien- sempaa hieman aktiivisemmin ottein. 1960- titoimituksen määränpäänä oli Yhdysvallat, luvun puolessavälissä Alko muun muassa pyrki jonne vuoden 1955 lopulla laivattiin vaatimat- Yhdysvaltain markkinoille ottamalla Smirnoff tomat B00litraa Finland House Vodkaa, Akva- Vodkan omaan hinnastoonsa vuonna 1965 sillä viittia ja Punssia. ehdolla, että Heubleinin tuli myydä Yhdysval- 1950-luvun alkuvuosien markkinatutkimuk- loissa sama määrä Alkon votkaa kuin Alko myy sen jälkeen Alkon vientiponnistelut pysyivät Suomessa Smirnoff Vodkaa. Herrasmiessopi- vähäisinä aina 1960-luvun lopulle saakka. Pe- mus ei toiminut, ja Alko poisti SmirnoffVodkan rusasenteeksi tuli, että alkoholijuomien vientiä hinnastostaan vuonna 1969. ei tule aktiivisesti edistää, vaikka suomalaisia alkoholijuomia tuli kuitenkin jossakin määrin Vienti Ruotsiin alkaa pitää näkyvillä ja ulkomailla asuvien suoma- laisten saatavilla. Tästä yhteisestä suhtautu- Vuodesta 1965 muodostui kuitenkin käanne- mistavasta oli sovittu Suomen, Ruotsin ja Nor- kohta Alkon vientitoiminnassa (Ahola 1970). j"r alkoholimonopolien kesken. Peruslinjan Tuona vuonna suomalainen Koskenkorva Vod- mukainen suhtautuminen alkoholijuomien ka tuli Ruotsin alkoholimonopolin, Systembo- vientiin näkyi Alkon organisaatiossa siten,