Isojoki – Kauhajoki – Karijoki – Kurikka – Teuva

2/2010

• Mitä on sosiaalinen media? s. 8–9

• Katso mitä on QR-koodien takana s. 10, 13

• 100-vuotias Kauhajoen Karhu ei nuku s. 10–11

• Elämäniloa ja sisustusta Afrikasta s. 7

• Räväkkä kirjoottaja Simo Ralli s. 17

• Lähiruualle parhaat hyllyt s. 4

• Älykkäät robotit s. 5 • Juha Hautaluoma – • Suklaakonvehdit uusi Olavi Virta! s. 12 testissä s. 18 SUUPOHJALAINEN 2/2010

PÄÄTOIMITTAJALTA Risto Kuutti

Uusia avauksia tarvitaan.

Suupohjan väestön määrä on edelleen vähentymässä ja väestörakenne on käy- mässä yhä vanhusvoittoisemmaksi. Perin- Uusia avauksia tarvitaan myös seudulla nykyi- teistä teollista työtä on Suupohjasta ja sin toimivien yritysten kehittämiseen. Kuntayh- SUUPOHJALAINEN maastamme siirtymässä edelleen halvem- tymän ensi vuoden toimintasuunnitelmassa man työvoiman maihin. Vaikka seudun on muutamia uusia toimenpidesuunnitelmia ISSN-1795-1194 työttömyysaste on koko maan keskiarvon toimivien yritysten kehittämisen tukemiseksi. tasolla, on se maakunnan muihin seutukun- Tällaisia ovat mm. selvitykset verkkokaupan Julkaisija: tiin verrattuna pysynyt varsin korkeana. laajentamiseksi (erityisesti huonekaluala), Suupohjan elinkeinotoimen Yritysten perustaminen on viime vuosina Logistia-instituutin toimenpiteet sisältäen alan kuntayhtymä / Suupohjan/ oleellisesti vähentynyt. koulutuksen ja tuotekehityspalveluiden kehitys- Kauhajoen seudun KOKO Suupohjan kehittäminen vaatii uusia työn, kasvuyrittäjyysohjelman käynnistyksen avauksia. Erityisesti tarvitaan toimenpiteitä sekä yrityshautomotoiminnan kehittämisen. Päätoimittaja: uusien tuotannollisten yritysten synnyt- Risto Kuutti tämiseksi sekä toimivien yritysten uusien P. 040 530 7680 tuotteiden ja uusien liiketoimintamallien risto.kuutti@suupohja.fi aikaansaamiseksi. Seudullisten kehittämisresurssien rajallisuu- desta johtuen tulisi satsausten vaikutusten Toimitussihteeri: olla mahdollisimman tehokkaita. Seudulliset Seututiedottaja Tiina Rantakoski kehittämisresurssit Suupohjassa kanavoituvat P. 040 757 2283 Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä suurelta osin kuntien, Suupohjan elinkeinotoi- fax 020 7470 320 on seudun kehittämisstrategian ja alue- men kuntayhtymän, Suupohjan kehittämisyh- [email protected] keskusohjelman kautta pyritty hakemaan distys ry:n ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän uusia avauksia kehittämistyölle. Tällaisia kautta. Suupohjan KOKO-ohjelma sisältää ensi Postiosoite: avauksia ovat olleet mm: panostukset vuoden osalta kehittämistyön valmennusoh- Suupohjalainen / toimitus uuden elintarvikejalostuksen syntymiselle jelman eri kehittämistahojen toimenpiteiden C/o LC Logistics Center Oy (ainesosatuotanto) ja erikoiskasvien viljelyn yhteisvaikutusten tehostamiseksi. Teknologiapuisto 1 laajentumiselle, satsaukset uusiutuvien 61800 Kauhajoki energiavarojen hyödyntämiseen ja Suupoh- Hyvää joulua ja uutta vuotta! jan avoimen seutuverkon hyödyntämiseen. Tässä numerossa avustivat: Toivomme, että edellä mainitut satsaukset Anne Ylihärsilä johtavat uusien yritysten ja työpaikkojen Pirjo Latva-Mantila syntymiseen seudulla. Reija Iso-Mustajärvi Pia Nurmela Jaana Suksi Eeva-Kaisa Kivistö Hannu Uusihonko Tiina Ontto-Panula Pirita Punkari

Ulkoasu: Divico Oy Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: 17 000 kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Seuraava numero: ilmestyy kesäkuussa 2011

Laajennettua todellisuutta.

Tähän asti kun joku on puhunut laajennetusta olemassa, mutta kunnon buumia vielä odotel- todellisuudesta, on yleensä mieleen tulleet laan. Joka tapauksessa uudet palvelut tulevat erilaiset kemialliset nautintoaineet, eivätkä muuttamaan tiedonhakua ja kokemuksia isosti aina niin hyvässä merkityksessä. Uusi aivan varmasti. Lisätietoa netin uusista jutuista nettikulttuuri tuo suomen kieleen jatkuvalla sivulla 8–9. syötöllä uusia käsitteitä ja yksi näistä on laajennettu todellisuus. Kukapa meistä ei olisi sellaisesta kiinnostunut? Laajennetulla todellisuudella tarkoite- Jouluna mielellään ylläpitää omaa laajennet- taan todellisen ja virtuaalisen todellisuuden tua todellisuuttaan, lapsenuskoa joulupukkiin yhdistämistä jollakin tavalla. Kännykkään voi ja hämärän kinoksissa hiippaileviin tonttuihin. esimerkiksi ladata lisää tietoa ympäröivästä Ja toivoa saa, että hyvä tahto ja mieli olisivat maailmasta kameran ja sovellusten avulla; jokaisessa perheessä totta eivätkä satua. zoomaamalla vaikka museota, voisi saada paikkatietoja hyödyntäen infoa meneillään olevista näyttelyistä. Tällaisia palveluja on jo Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2011!

 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Sisällys:

4. Rakkaudesta lähiruokaan 5. Robottiseminaari kiinnosti 5. 4H-yritys opastaa yrittämiseen 11. 850 sivua 6. Leader-kausi etenee positiivisesti Karhun historiaa 6. Metalliyritykset kansainvälistymään 7. Sisustusta trendikkäästä Afrikasta 8. Mitä on sosiaalinen media? 8. Sosiaalisen median sovelluksia 9. Some-hankkeita 10. 100-vuotias Kauhajoen karhu 14. Martat 11. Laajin urheiluseuran historia monessa mukana 12. Laulaja Juha Hautaluoma 12. Katso mitä löytyy QR-koodin takaa 14. Teuvan Martat 100-vuotias 15. Yrittäjien aamukahvit 15. Vielä ehtii Suvimediaan 15. Suupohja-tv ja Suupohjalaisen Youtube 15. Seutuverkko Euroopan kuitupahtumassa 16. Kolumni: Heja Sverige! 16. Kaksi kirjaa luettavana 17. Simo Ralli kirjoitti kirjan 17. Signeerauksia 18. Suklaakonvehtien makutesti Ralli-kirjaan 19. Joululahjavinkkejä sisustuskaupoista 20. Biokaasulaitokset ajankohtaisia 21. Mrs. Maailma Jennika Hannusaari 21. Habitaressa pohjalaisia 22. Tapahtumakalenteri 22. Suupohja tanssii tammikuussa 23. Tansseja ja tapahtumia Päntäneellä 24. Tonttitarjontaa Teuvalla 24. Tove-sivut myös japaniksi 24. Suupohjalainen Facebookissa 24. Yhteystiedot 18. Konvehdit testissä

 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Rakkaudesta lähiruokaan. Voisiko paikallisille tuotteille antaa parhaat hyllyt?

Kuluneen vuoden aikana on lehdistössä ollut esillä riittävästi perehtyä. Toisaalta saatetaan pyytää mutta ne eivät vielä toistaiseksi ole lämminneet läheisyysteema. Se liittyy myös lähiruokaan, joka tarjousta niin suuresta hankintakokonaisuudesta, ajatukselle. Nyt heitänkin vastuun uusille ja valituille termi aikoinaan lähti liikkeelle Suupohjan alueelta johon yksittäisen yrittäjän rahkeet eivät yksinkertai- Osuuskauppojen edustajistoille, jotka voisivat hakea Kauhajoen Ruokamessujen esille tuomana. Käytän- sesti riitä. mallia naapurista ja osoittaa omistajaohjausta asi- nössä Ruokamessut voisivat olla toiselta nimeltään Hankintaosaamista on jo pitkään tuotu esille asta, joka varmasti yhdistäisi laajaa jäsenistöä. Lähiruokamessut ja sellaisina ne paremmin tunne- erilaisissa seminaareissa, joissa useimmiten on ollut Osuuskauppojen osalta hyvänä pilotointina taankin seutukuntamme ulkopuolella. paikalla joko ostajat tai myyjät. Seuraavien kehit- voisi olla Pohjanmaan alue, mistä löytyy paljon Tämän vuoden Ruokamessuilla kävi 14 000 tämishankkeiden painopiste pitääkin olla tilaisuuk- hyviä lähiruokatuottajia – kiitos Kauhajoen Ruo- kävijää, joista lähes kolmannes oli ensimmäistä tai sissa, joissa kummatkin osapuolet ovat paikalla. kamessujen. Tarvittaessa voinen olla mukana toista kertaa messuilla. Seinäjoen Ammattikorkea- Täten varmistetaan, että puhutaan samaa kieltä ja kehittämässä omaa suomalaista mallia työteemalla koulun suorittamassa kyselyssä löytyi vielä niitäkin, samalla voidaan aistia se aito tahtotila lähiruuan ja Erinomaista Pohjanmaalta tai ainakin haluaisin jotka olivat olleet kaikilla 20 Ruokamessuilla (3 -palveluiden suosimisesta. avata keskustelun aiheen parista kuluttajien ja prosenttia). Näytteilleasettajia oli ennätykselliset kaupan toimijoiden välillä. 150, joista uusia oli 45 yritystä ja niistä edelleen 34 Ruokaterveisiä Pohjois-Ruotsista oli lähiruokayrittäjiä. KOKO-ohjelmatyössä Asiakastyytyväisyyden osalta tuotetarjonta Pohjois-Ruotsissa on oivallettu paikallisen tuotan- vientiponnisteluja koettiin 99 prosentin osalta joko hyväksi tai erityisen non vahvistaminen ja esilletuominen erinomaisen hyväksi. Vastaavasti ruokailutarjonta koettiin lähes hyvin Konsum Nordin toimesta. Tämän kahden Pohjois-Satakunnan ja Suupohjan alkutuottajien 80 prosentin osalta vähintään hyväksi. Tänä vuonna pohjoisimman maakunnan osuuskaupan alueta- sekä elintarviketeollisuuden välistä yhteistyötä on koottiin ensimmäistä kertaa tuottajien tuoretori loudellinen innovaatio oli lanseerata pari vuotta edelleen vahvistettu merkittävästi ja siitä hyvinä FP Food Park Oy:n toimesta. Tuoretoria on ensi sitten NU-tuotemerkki (Norrländskt Utmärkt). Tämä esimerkkeinä ovat yhteiset vientiponnistelut niin vuonna tarkoitus laajentaa yhteistyössä 4H-piirin Erinomaista Norrlandista -konsepti on osoittautunut perunan kuin muidenkin vihannesten osalta. Aloi- kanssa entistäkin ”tuoreemmaksi” niin tuotteiden menestykseksi. Käydessäni Uumajan suuressa tetulla viennillä on saatu vahvistettua merkittävästi että esittelijöiden osalta. Tämä Ruokamessujen uusi marketissa hämmästyksekseni huomasin, että tuotteista saatavia hintoja. Toisaalta viennissä on painopiste tukeekin erinomaisesti Etelä-Pohjan- kauppa oli antanut näille NU-tuotteille parhaimmat pyritty myös pysyvästi löytämään uusia markkinoita maan 4H-piirin ensi vuoden Nuorten YrittäjyysKas- hyllymetrit sekä sen, että nämä tuotteet kävivät esim. perunalle ja siitä tehtäville jalosteille. vatusYmpäristö, NYKY-hanketta. parhaiten kaupaksi. Tuotekehittelyn alla on useita yhdistelmätuot- Käytännössä lähituotteet oli merkitty vihreällä teita, joissa voidaan vähempiarvoisista sivuvirroista Lähiruuasta lähiyrittäjyyteen pohjalla olevalla NU-tuotemerkillä sekä usealla kehittää uusia valmisruokatuotteita. Tämän loppu- niistä oli myös laskettu sikäläistä ekologista jalanjäl- vuoden aikana on selvittelyn alla elintarvikealan Lähiruuasta on lyhyt matka lähiyrittäjyyteen. Useim- keä, joka useimmiten on vahvasti lähiruuan eduksi. vientirenkaan perustaminen ohjelma-alueelle, jonka miten lähiruoka tuotetaan pienten ja paikallisten Nämä tuotteet eivät suinkaan olleet halvimpia, vaan puitteissa avattaisiin myyntikonttori Pietarin alueelle. lähiruokayrittäjien toimesta, jotka tuovat taloudel- niille oli luotu puhdas, paikallinen, vastuullinen ja Vientirenkaan onnistumisen kannalta on tärkeää, lista toimeliaisuutta, työpaikkoja, verotuloja sekä usein myös luomuinen brändi. Lisäksi tässä toi- että löydämme neljästä kuuteen toisiaan täyden- sosiaalista vastuunkantokykyä lähialuetalouteen. mintamallissa oli hämmästyttävää se, että Konsum tävää elintarvikealan yritystä, jotka perustaisivat Niiden vastakohtana on suuret kasvukeskusten Nord, kaupan toimijana, toi voimakkaasti esille alue- yhteisyrityksen Venäjälle. Tämänkaltaiseen toimin- keskitetyt tuotantoyksiköt, joissa tuotantokustannuk- taloudellista vastuutaan siitä, että välittämällä oman taan on saatavissa kolmen vuoden ajan merkittävää set saadaan usein varsin alhaisiksi, mutta samalla maakunnan raaka-aineista tai työllä tehtyjä tuot- TEM:in tukea. tahtovat jäädä maut, aromit ja ennen kaikkea hyvät teita voidaan varmistaa ja aikaansaada paikallista Mennyt vuosi on tuonut myös kilpailumenes- kasvolliset ruokatarinat pitkien kuljetusmatkojen hyvinvointia. Eli näin turvataan työpaikat, paikalliset tystä ohjelma-alueelle. Alkukesästä Pirjon Pakarin varsille. Lähiruuan ja -yrittäjyyden tukeminen on sel- palvelut, infrastruktuurin ylläpito sekä verotulot, joilla Häjypoika-leipä valittiin Ruokamessujen uutuus- keästi poliittinen kysymys ja valinta, johon etenkin voidaan edelleen säilyttää olemassa oleva kunta- ja tuotekisan finalistiksi. Leivästä on sanottu komiasti, kuntiemme päättäjien pitäisi ottaa voimakkaammin kaupanrakenne. että se tehtihin uuren tien näyttäjäksi ja leivän tar- kantaa. kootus on tuora ilua ja olla mallihiksi tervehellisille Liian usein saamme lukea ongelmista elintar- Entä Pohjanmaalla? elämäntavoolle. Häjypoika tarkoittanee Pohjanmaan vikkeiden ja palveluiden hankinnan kilpailutuksissa. murteella pienintä ja nuorimmaista. Tarjouspyynnöt on rakennettu sen verran vaikea- Vastaavaa tuotemerkkiä on yritetty kertaalleen esit- Samoin ohjelmaperheemme nuorimmainen selkoisiksi, että kiireinen pienyrittäjä ei ehdi niihin tää myös Suomen puolella toimiville kauppaketjuille, yritys Netled Oy Honkajoelta sai maakunnallisen InnoSuomi-palkinnon Led-valaisimiin perustuvasta valotusverhoratkaisusta, jolla voidaan täydentää perinteistä valotusta valon minimiaallonpituuksien osalta. InnoSuomi-palkinto oli jo järjestyksessään neljäs Honkajoen Kirkkokallion agroekologiselle yritysryppäälle. Arvostetuimman palkinnon seutukunnalle saimme kuitenkin lokakuussa, jolloin Isojoen Konehalli Oy kävi toimitusjohtaja Ilkka Alakorteen johdolla ottamassa vastaan valtakunnallisen Yrittä- jäpalkinnon. Food Park Oy onnittelee menestyneitä osakasyrittäjiään ja toivoo ansiokkaan yhteistyön jatkuvan tulevinakin vuosina.

Hannu Uusihonko FP Food Park Oy

Isokaski Oy:n naurispölkyt Ruokamessujen makutestissä koordinaattori Hannu Uusihongon tarjoilemina.  SUUPOHJALAINEN 2/2010

Suomi maailman 7. robotisoitunut maa.

Suomi on väkilukuun nähden hyvin robotisoitunut maa. Suo- messa on 119 robottia 10 000 työntekijää kohden, mikä on 7. eniten maailmassa. Näin selvitti Suomen Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano Logistia-Instituutin teemasemi- naarissa. Robotiikka kiinnosti alueen yrityksiä ja opiskelijoita, sillä Logistia-saliin pakkautui 70 aiheesta kiinnostunutta. Lama on vähentänyt robotti- investointeja teollisuudessa, mutta Suomessa pudotus on ollut maltillista. Viime vuonna teolli- suuteen hankittiin 276 robottia. Huippuvuotena 2000 niitä hankit- tiin 500. Robotteja sijoitetaan Suo- messa erityisesti elintarviketeol- lisuuden materiaalinkäsittelyyn. Jyrki Latokartanon mukaan robo- tiikassa trendejä ovat energian säästö ja robottien koon suure- neminen − Etenkin autoteollisuudessa Saksassa energian kulutuksen pienentäminen on oleellista. Robottien koko kasvaa vuosi vuo- delta, joissakin tilanteissa robotit saattavat korvata hallinosturit. Tällöin täytyy panostaa turvalli- suustekijöihin, mutta koko antaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Jyrki Latokartano mainitsi myös, että uusia Robotiikka ja drinkkirobotti kiinnostivat, Logistia-Instituutin teemaseminaariin osallistui yli 70 henkeä. sovelluksia kehitetään jatkuvasti mm. robottikäsivar- sien käyttöön. Myös robottien nopeus ja älykkyys lisääntyvät huikeata vauhtia. Jo nyt koneissa ja roboteissa on sensoreita, Robotti lukee etäisyydet ja pystyy tunnistamaan − Jatkossa älykkyyttä on niin paljon, että ohjel- joiden avulla ne käyttäytyvät ikään kuin ihmiset. erilaisia objekteja. Tulevaisuudessa yleisiä teollisia mointi poistuu. Ohjelmoinnista siirrytään interaktiivi- Vakuudeksi Helo näytti Robotiikkaseminaarissa sovelluksia ovat mm. sekalaatikkokeräilyrobotit, suuteen, Latokartano huomautti. videota Big Dog, jossa nelijalkainen robottiotus monimutkaisten kappaleiden käsittely ja edulliset kulkee epätasaisessa ja liukkaassa maastossa ja vihivaunut. mm. omaa ihmisenkaltaisen tasapainon. Roboteistako Suomen pelastaja -seminaarin Lisää älykkyyttä Älykkyyttä robotteihin tuovat Petri Helon esitykset ovat nähtävillä Logistia-TV:ssä, jossa voit teollisuusrobotteihin mukaan mm. laserskannerit ja kamerat. valita esitykset aiheen ja luennoitsijan mukaan. − Kehitys menee lujaa, kevyilläkin anturoilla -TR Koneet ovat älykkäämpiä kuin ihmiset ja tekevät pystytään tekemään hurjia juttuja. Erilaiset näkö- nopeammin päätöksiä. Tämä on logististen järjestel- sensoreiden yhdistelmät tuovat lisää älykkyyttä ja www.logistia-instituutti.fi mien professorin Petri Helon mukaan tulevaisuutta. autonomiaa, Helo sanoi. www.logistia.net

4H-Yritys opastaa yrittämiseen

4H on ottanut valtakunnallisesti käyttöön on madaltunut. Jokaisella 4H-Yrityksellä on oma Yritys-oppaaseen 13−28-vuotiaille nuorille suunnatun toimin- vapaaehtoinen yritysohjaaja, joka toimii nuoren • Teet perustamisilmoituksen 4H-yhdistykseen tamuodon, 4H-Yrityksen. Siinä nuori perus- tukena ja apuna yrittäjyyden alkutaipaleella. Yritys- • Yrityksesi myynti on 50€–6000€ / vuosi taa oman pienimuotoisen yrityksen itseään ohjaaja voi olla oma vanhempi tai sukulainen, 4H- • Toiminta on hyvän maun mukaista kiinnostavalle alalle. 4H-Yritys antaa harrastus- toimihenkilö, yrittäjä tai jo eläkkeellä oleva yrittäjä. • Teet toimintakertomuksen ja talousraportin yrityk- toiminnan avulla nuorelle perustietoa yrityk- 4H-Yritys-kurssilla nuorten kanssa käydään läpi sesi toiminnasta 4H-yhdistykselle sen perustamisesta, kosketuksen yrittäjänä perusasioita yrittämisestä, kartoitetaan osaamista toimimiseen sekä mahdollisuuden hankkia ja taitoja, tehdään liiketoimintasuunnitelma sekä Lisää voit lukea vielä 4H-liiton sivuilta www.4h. omaa rahaa. kannattavuuslaskelmia. Myös yritysohjaajille on fi/yritys . Sieltä löytyvät mm. nuoren ja ohjaajan Ohessa nuori oppii yritteliäisyyttä ja työ- perehdytys tehtävään. työkirjat sähköisessä muodossa. elämävalmiuksia. 4H-Yritys tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. 4H-Yrityksen kriteerit: Tulevaisuudessa tarvitaan paljon uusia • Olet 13–28-vuotias yrittäjiä. Yrittämiseen harrastuksen kautta tutus- • Olet 4H-jäsen tuneilla nuorilla on hyvät työelämänvalmiudet ja • Teet kirjallisen sopimuksen yritysohjaajan kanssa heille kynnys ryhtyä yrittäjäksi tulevaisuudessa • Teet kirjallisen suunnitelman yrityksestäsi 4H-

 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Leader-kausi etenee positiivisesti. Suupohjan Kehittämisyhdistys saamassa 400 000 euron lisäkehyksen

Maaseutuun, maaseudun elämään ja elinkeinoihin toimintansa pohjaava Suupohjan Kehittämisyhdis- tys ry on kannustanut Suupohjan alueen asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan jo vuodesta 1996. −Suupohjan Kehittämisyhdistys ry on yksi Suomen 56:sta Leader-ryhmästä, joiden tarkoi- tuksena on kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä pyrimme tekemään Suupoh- jasta yhä paremman paikan asua ja toimia, Suupoh- jan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Paavo Mattila kiteyttää toiminnan idean. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen tehtävänä on hallinnoida Suupohjan maaseutuohjelmaa ”Tulevaisuuden maisema”, joka on laadittu vuosiksi 2007–2013. Koska tällä hetkellä ollaan ohjelmakau- den puolivälissä, on hyvä aika tehdä välintilinpäätös siitä, miten maaseudun kehittäminen on ohjelma- kauden aikana edistynyt.

Vuosille 2011–13 yli kolme miljoonaa

Aiemmat Leader-ohjelmat ovat olleet menestys Suupohjassa. Ne ovat merkittävästi vaikuttaneet Suupohjan aktivoitumiseen, tulevaisuudenuskon kehittymiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen ja laaja-alaisten kehittämisprosessien käynnistymi- seen. − Myös tämän ohjelmakauden saavutuksiin voi- daan olla enemmän kuin tyytyväisiä, sillä sama linja Suupohjan Leader-ohjelma Tulevaisuuden maisema etenee hyvin, jatkuu edelleen, Mattila toteaa tyytyväisenä. toteaa toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Hyvin tehdystä työstä kertoo se, että kehittä- Tulevana vuonna Suupohjassa tuodaan esiin mistyöhön tullaan saamaan noin 400 000 euron Elinkeinopainotteisuus on Suupohjan valtti myös täysin uusia kehittämisteemoja. lisäkehys. Leader-rahoituskehys vuosille 2011–13 − Yksi tulevan vuoden teemoista on tukea on siis yli kolme miljoona euroa. pieniä hankkeita. Hankkeiden valmistelu jatkuu − Olemme löytäneet hyviä rahoitettavia kohteita Leader-ohjelmat ovat lähteneet Suupohjassa kautta aikojen siitä, että alueelle pyritään synnyttämään vielä, mutta mahdollisina teemoina esille ovat niin yritys- kuin yhteisöpuoleltakin ja hankeraha on nousseet muun muassa nuorten harrastustoiminnan mennyt hyvin kaupaksi. Ohjelmakauden toteutus uusia työpaikkoja tukemalla aloittavia yrittäjiä ja toimintaansa kasvattavia pienyrityksiä. sekä kylien jätevesihankesuunnitelmien tukeminen. on ollut tähän asti hyvin onnistunutta. Esimerkiksi Myös kansainvälistä toimintaa tullaan aktivoimaan maksatukset ovat edenneet toivomallamme tavalla. − Ohjelmamme on hyvin elinkeinopainotteinen, sillä pidämme elinkeinojen kehittämistä tärkeänä entisestään. Puolet meille osoitetuista varoista on jo sidottu Kaiken kaikkiaan kehittämistyön tulevaisuus hankkeisiin. koko Suupohjan seudun kannalta. Yritysten tuke- minen jatkuukin tulevina vuosina entiseen tapaan. näyttää Suupohjassa hyvin valoisalta. Lisäraha merkitsee sitä, että Suupohjassa − Ohjelmassamme esitetty visio siitä, että pystytään todella satsaamaan kehittämistyöhön. Tulemme panostamaan erityisesti yritysten väliseen yhteistyöhön yritysryhmähankkeiden muodossa. Suupohjan alue on vuonna 2015 elinvoimainen, Jos mielessä siis itää hyvä idea kehittämiseen, kansainvälistynyt, rohkeasti yrittävä ja yrittäjyyteen kannattaa kehittämisyhdistykseen olla yhteydessä Yritysryhmän kehittämistukeen liittyen kaikki ideat kannattaa tulla testauttamaan, sillä kyseessä on kannustava oppiva maaseutualue, on varmasti saa- aiheesta riippumatta. vutettavissa. Jatkammekin tulevina vuosina positii- − Hakuaika on jatkuva, joten ideoita voi tulla tukimuoto, joka tarjoaa pienille yrityksille mahdolli- suuden saada asiantuntija-apua edullisesti erilaisiin visin mielin pitkäjänteistä tulevaisuuteen tähtäävää esittämään milloin vaan. Vaikka idea olisi vasta kehittämistyötä, Mattila toteaa. raakile, voidaan sitä jalostamalla varmasti päästä tarpeisiin kuten esimerkiksi yhteismarkkinointiin, Mattila kertoo. hyvään lopputulokseen. Kannattaa siis ottaa roh- Teksti ja kuva: keasti yhteyttä, Mattila kehottaa. Eeva-Kaisa Kivistö KOKO-ohjelma vauhdittaa metalliyritysten kansainvälistymistä. Globaalin talouskriisin pahin vaihe on toivottavasti suuteen. Näitä resursseja pitäisi pitää pyörimässä. esimerkiksi näytteilleasettajana vauhdittaa yrityksen takanapäin. Teknologiateollisuuden liikevaihto Yritysten kasvaminen kansainvälistymällä on eräs markkinointimateriaalien (esitteet, web-sivut) kan- Suomessa on noussut jonkin verran syvimmältä mahdollisuus. Alueella on jo monia keskisuuria sainvälistämistä; näihin samoin kuin osallistumisku- tasoltaan, mutta on edelleen merkittävästi pienempi teknologiateollisuuden yrityksiä, joilla on kokemusta luihin on saatavilla apuja ja taloudellistakin tukea eri kuin ennen lamaa. Kiinassa, Intiassa ja muissa ja osaamista kansainvälisestä toiminnasta ja joille kansainvälistämispalveluja tuottavilta tahoilta. Aasian kehittyvissä maissa kasvunäkymät ensi pelkästään Suomen markkinat eivät enää riitä. KOKO − logistiset järjestelmät ja metallin vuodelle ovat valoisat ja globaali rakennemuutos Löytyypä Suupohjasta myös pienehköjä metalliyri- kehitysohjelma 2010−11 pyrkii myös edistämään siirtää työtä, osaamista ja pääomia kiihtyvästi näihin tyksiä, joilla on jokin ainutlaatuinen oma tuote, jolla alueen metalliyritysten kansainvälistymistä. Tämä kehittyviin maihin. on lähdetty kansainvälistymisen tielle esimerkiksi tapahtuu pienin askelin, ensimmäisenä tavoitteena Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kansainvälisten messujen kautta. olisi löytää yrityksistä kiinnostuneita lähtemään huh- Suomen teknologiateollisuuden Kipinän yrityksen kansainvälistämiseen voi tikuussa Saksaan Hannoverin teollisuusmessuille yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppu- saada osallistumalla tutustumismatkalle kansain- joko opintomatkalle tai jopa näytteilleasettajaksi. vuonna matalalla tasolla, mutta hieman korkeam- välisiin teollisuusmessuihin ensin vaikka vain Lisäksi järjestetään miniseminaareja, jossa kuul- malla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hieman messuvieraana; seuraava askel voisi olla näyt- laan jo onnistuneesti kansainvälistyneiden yritysten parempaan suuntaan ollaan siis menossa, mutta teilleasettajana suomalaisten yhteisosastolla. kokemuksia. hitaasti. Tutustumismatkoilla messuille on hyvä haastatella Suomessa on kasvun vuosina kehittynyt osaa- suomalaisia näytteilleasettajia heidän kokemuk- Jaana Suksi  mista ja hyvä konekanta konepaja- ja metalliteolli- sistaan ja saaduista hyödyistä. Osallistuminen SUUPOHJALAINEN 2/2010 Elämäniloa Afrikasta.

Yrittäjä Maarit Ojala, mikä on AfroDecor? − AfroDecor on afrikkalaisiin sisustustuotteisiin erikoistunut jälleenmyyntiyri- tys. Toisin sanoen haluan välittää afrikkalaista elämäniloa ja lämpöä Suo- meen afrikkalaisen käsityön kautta. Yritykseni maahantuo sisustustuotteita, lahja- ja käyttötavaroita, koruja ja asusteita ja jälleenmyy niitä alan liikkeisiin

Mistä yritys on syntynyt? − No, sanalla sanoen, AfroDecor syntyi rakkaudesta Afrikkaan, tuohon kauniiseen vastakohtien mantereeseen. Ilmasto on toisaalla ankara, toisaalla lempeä. On ihmisiä, joilla ei ole mitään ja sitten niitä, joiden rikkautta ei pysty mittaamaan. Afrikka on valtava manner, jonka valtiot ja kulttuurit eroavat paljonkin toisistaan, mutta on myös yleisafrikkalaisia piirteitä samalla tapaa kuin on yleiseurooppalaisia. On klisee sanoa, että Afrikka tekee ihmiseen lähtemättömän vaikutuksen – mutta silti niin totta. Afrikan ikävä vihloo sielua aina saadessani viestejä afrikkalaisilta ystäviltäni.

Minkälaista on afrikkalainen elämäntapa? − Afrikkalaiset ovat kiinnostuneita sinusta ensisijaisesti ihmisenä, ei siitä mitä teet ja mikä olet ammatiltasi. Suomessahan ihminen on usein yhtä kuin ammattinsa. Ja ihmisarvo tulee siitä mitä tekee. Afrikassa ihminen sinällään on arvokas, eikä elämä ole samanlaista suorittamista kuin täällä. Afrikkalai- set ovat uskomattoman vieraanvaraisia ja saavat vieraan tuntemaan itsensä todella tervetulleeksi. Se mitä ihmettelen eniten, on ihmisten elämänilo ja sitkeys, toisin sanoen usko elämään. Vaikeinakin hetkinä he osaavat ottaa muut huomioon. Kulttuuri perustuu jakamiseen, ei saamiseen tai ottamiseen

Miksi päädyit maahantuomaan juuri käsityö- ja sisustustuotteita? − Arvostan käsityötä ja halusin tuoda suomalaisten saataville afrikkalaista osaamista. Tiesin Afrikan valtavat mahdollisuudet ja kun sitten pääsin itse Maarit Ojala perusti yrityksensä AfroDecorin innostuttuaan kiertämään siellä, olin myyty. Toinen toistaan kauniimpia käsityöesineitä, joista täällä ei tiedetä Afrikasta ja sen käsityöesineistä. Maarit uskoo, että sisus- mitään! tuksessa Afrikka on nousemassa uudeksi trendiksi.

− Afrikasta täytyy osata valita oikeat tuotteet skandinaaviseen makuun sopiviksi. Haasteel- lisinta on hallita asioita Afrikassa, siellä on eri lainalaisuudet kuin täällä. Köyhyys vaikuttaa esimerkiksi siihen, että varaston pitäminen kotona ei onnistu. Yhteistyökumppaniltanikin varastettiin kotoa kassillinen koruja. Logistiikan hallinta on haasteellista.

− Idea yrityksestä muhi mielessäni useamman vuoden, ennen kuin aika oli sille kypsä. Aasia- han on ollut pitkään pinnalla, joten Afrikka on taatusti seuraava nouseva manner. Merkkejä siitä on yhä enemmän Suomessakin erityisesti yritysviennin osalta, mutta myös tuonnin.

Miten tilaus käytännössä hoituu vai käytkö aina itse paikan päällä? − En toki, tuotehinta kohoaisi silloin pilviin, kun pelkkä rahtikin on jo tosi kallis. Paikallisen yhteistyökumppanin löytäminen oli avainkysymys, sillä kaupankäynti olisi mahdotonta ilman paikallistuntemusta. Täytyy tuntea kielen ja kulttuurin osaava ihminen, muuten länsimaalaista olisi helppo vedättää. Useimmat senegalilaiset osaavat ranskaa, mutta se ei ole heidän äidin- kielensä, joten jo kielen kanssa on hankaluuksia.

Kotisivuillasi puhutaan kestävästä kaupasta – mitä se tarkoittaa? − Se tarkoittaa reilua korvausta tuotteista valmistajalle. Kyse ei siis ole halpatuonnista, vaan kumppanuudesta paikallisten käsityöyrittäjien kanssa siten, että minä saan heiltä upeita käsityötuotteita ja he taas varmemman toimeentulon perheilleen. Pyrin pitkällä tähtäimellä eettisyyteen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön heidän kanssaan. Toki näin yritystoiminnan alkumetreillä mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta toivon että voisin tulevaisuudessa tehdä enemmänkin käsityöyrittäjien elinolojen kohentamiseksi.

Oletko saanut apua yritystoiminnan kiemuroihin? − Onneksi olen! Yritystoiminnan aloittaminen vaatii niin paljon erilaista tietoa ja osaamista, ettei siihen yksin kykenisi. Aikaisemmin en edes tiennyt näistä yritysneuvontapalveluista, ja on ollut mahtava huomata miten yhteiskunta ja alueena erityisesti Etelä-Pohjanmaa panostaa yrittäjien tukemiseen. Olen saanut tukea mm. SEKin yrityshautomosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä Vaasan ja Seinäjoen seudun Uusyrityskeskuksista.

− Ainoastaan yhteiskunnan suorat yritystuet ihmetyttävät, ne kun on selvästi suunnattu miesvaltaisille aloille, palvelu- ja kaupan ala on rajattu kokonaan pois. Palkkaepätasa-arvo näkyy siis yrityspuolellakin. Tämän asian korjaaminen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, ovathan palvelu- ja kaupanala merkittävästi työllistäviä aloja.

Mistä AfroDecorin tuotteita sitten saa? Lähin ja kattavin valikoima on Kristiinankaupungissa, Vinkel Shopissa. Näin joulun alla tuot- teita voi hankkia pukinkonttiin myös suoraan maahantuojalta; olen myymässä mm. Kauhajoen Hämes-Havusen perinteisissä joulumyyjäisissä 18.12. www.afrodecor.fi  SUUPOHJALAINEN 2/2010

Sosiaalinen media - mitä se on ja mitä se tuo tullessaan?

Mitä on sosiaalinen media? Eikö se ole sitä, palkinnoksi tarjouskupongin tai vaikkapa ilmaisen työkalut ja mahdollisuus tuoda mielipiteitämme julki kun roikutaan tuntikausia siellä Faceboo- kahvin? verkossa ja mehän teemme niin! Toinen tyypillinen paikkatietopalvelujen muoto Ihmiset haluavat siis osallistua ja ottaa kantaa kissa ja nuuskitaan, mitä se siskonlikka on on karttapohjaiset sovellukset, joiden avulla voi asioihin ja netti palveluineen on vastannut tähän taas viikonloppuna törttöillyt tai yritetään esimerkiksi etsiä sopivaa lounasravintolaa lähiym- huutoon. Nykyisin jo lähes kaikkea sisältöä voi selvittää josko naapurin Pena olisi sen päristöstä nälän yllättäessä. Paikkatietojen hyö- jakaa, arvostella, suositella tai kommentoida jollain dyntämiseen perustuvaa teknologiaa on testattu tapaa. Facebookista tuttu ”tykkää” -toiminto ja muita lottopotin napannut? maailmalla myös muun muassa suurkatastrofien jakamisnappuloita löytyy lähes jokaisen blogikir- tiedottamisen apuna ja erilaisten ympäristöjen kuten joituksen tai uutisartikkelin perästä. Ominaista on Sosiaalinen media on termi, joka jakaa mielipiteitä. kaupunkien kehittämisessä. myös se, että ihmisiä suorastaan kannustetaan otta- Kyse ei ole pelkästä Facebookista eikä muutenkaan maan kantaa ja kertomaan mielipiteitään. Monen mistään uudesta asiasta. Ovathan ihmiset aina bloggaajankin käyttämän metodin tavoin tämänkin ennenkin keskustelleet ja jakaneet mielipiteitään Kännykkä kuin tietokone kappaleen voisi lopettaa sanoihin: Mitä mieltä sinä toistensa kanssa, mutta mikä sitten on uutta? Uutta olet tästä? on se, mitä teknologian ja Internet alkaa olla nyt kaikkien ulottuvilla ja monet internetin nopea ovat alkaneet hyödyntää olemassaolevia netti- kehitys nyt yhteyksiä kuten 3G-verkkoa myös kännykällään. Reaaliaikaisuus on trendi mahdollistavat: Kehittynyt tekniikka on tuonut tullessaan aivan uudenlaisen uudenlaisen ulottuvuuden kännykän käyttöön. Muutamia muita tämän hetkisiä tai tulollaan olevia kaksisuuntaisen Ennen puhelin oli lähinnä soittamista ja teksti- nettitrendejä ovat reaaliaikaisuus, automatisointi kommunikaa- viestien lähettämistä varten. Sekin oli hienoa, kun ja eri palvelujen yhdistäminen. Reaaliaikaiseen tion, jossa kännykästä löytyi joitakin pelejä ja herätyskellokin tiedonvälitykseen perustuvat toiminnot ovat kehit- käyttäjien rooli oli ihan kätevä juttu. Muistan myös ajan, jolloin tyneet viime aikoina huimasti. Oletko jo kokeillut, on muuttu- kamerapuhelin oli aika luksusta! mistä Google-haun uusin vaihtoehto eli ”päivitykset” nut tiedon Nykyisin kamera kännykässä on enemmänkin hakee tuloksensa? vastaanotta- sääntö kuin poikkeus ja kehityksessä ollaan tultu Nettisivujen kohdalla on havaittavissa muutos jista sisällön- pisteeseen, jossa kännykkä voi olla jopa mobiilitas- suuntaan, jossa sivut rakennetaan tekniikalla, jonka tuottajiksi. kutietokone, jos käyttäjä niin päättää ja haluaa siis avulla ne pysyvät aina ajan tasalla keräämäällä Voitaisiin hyödyntää nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. tietoa automaattisesti eri lähteistä ja tavallaan päi- sanoa, että Etenkin Applen iPhonelle ja Androidin käyttöjär- vittävät silloin itse itsensä. meneil- jestelmällä toimiville mobiililaitteille löytyy jo tukku Lisäksi netin eri palveluja ja sovelluksia on lään on eräänlainen erilaisia sovelluksia, joista suurin osa on ladatta- nykyisin helppo linkittää yhteen, jolloin käyttäjä voi viestinnän murros, jossa jokaisella on vissa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Myös joko kirjautua vaikkapa Facebook-tunnuksillaan mahdollisuus tulla kuulluksi mikäli hän niin haluaa. Nokian laitteisiin löytyy OviStoresta tukku sovelluk- sisään muihin palveluihin tai hän voi luoda käyttämi- Verkkoviestinnästä on tullut helppoa ja kuka sia. ensä eri palvelujen, kuten esimerkiksi Facebookin, tahansa meistä voi luoda, jakaa tai kommentoida Facebook-sovellus taitaa löytyä jo monen kän- Twitterin ja YouTuben välille yhteyden, jolloin tieto sisältöä netissä. Sosiaalinen media on siis nykytek- nykän pikavalikosta automaattisesti, mutta käteviä tilin päivittämistä menee automaattisesti yhdellä niikkaa tehokkaasti hyödyntävä viestinnän muoto, sovelluksia löytyy laidasta laitaan ja jokaiseen kertaa myös muihin linkitettyihin palveluihin. Käytän- jonka ydin piilee vuorovaikutteisen ja käyttäjälähtöi- makuun. On sovelluksia, joiden kautta voi kätevästi nössä tämä toimii vaikkapa siten, että kun käyttäjä sen sisällön tuottamisessa ja jakamisessa. lukea uutisia, etsiä ruokaohjeita tai ruokapaikkoja, päivittää Twitter-tiliään niin sama päivitys ilmestyy pelata pelejä, katsoa juna-aikatauluja tai suunnitella yhtäaikaisesti myös hänen Facebook-seinälleen. matkareittejä… mutta tiesitkö, että kännykästä voi Kuulostaa maallikon korviin ehkä pelottavalta ja Paikkatiedon käyttö lisääntyy vaikkapa päivittää omaa blogia ja lähettää kuvia, monimutkaiselta, mutta sitä se ei loppujen lopuksi videoita tai jopa live-kuvaa suoraan netin eri palve- ole, kunhan asiaan jaksaa perehtyä aluksi hetken GPS-toiminnon sisältävien älypuhelimien käytön luihin? Ja mikäli haluat editoida kuvia tai videoita jos toisenkin. Loppuun voisi vielä todeta, että vaikka lisääntyessä kovaa vauhtia lisääntyy myös paik- kännykälläsi etukäteen, niin sekin on mahdollista! teknologia ja internetin työkalut kehittyvätkin nyt katietoihin perustuvien palvelujen määrä. Tällä Enne nkuin alat käyttämään tai ylipäätään lataa- valonnopeudella, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, hetkellä paikkatietoihin perustuvat sovellukset kes- maan mitään sovelluksia kännykkääsi, on hyvä että meidän pitäisi hallita kaikki nämä uudet asiat. kittyvät vahvasti ”check-in” -tyyppisiin palveluihin, muistaa, että kyseiset palvelut vaativat datansiirtoa. Suosittelen kuitenkin avointa mieltä ja sen verran joissa on usein mukana jokin pelihenkinen ele- Tarkista siis, millainen datapaketti liittymässäsi on seikkailuhenkeä, että netissä surffaillessasi käyt mentti. Tämän tyyppisissä palveluissa siis kirjaudu- tai varmista ainakin, että olet paikassa, jossa on hiukan tutkimassa, jos sieltä löytyisikin joitain työ- taan mobiililaitteen avulla sisälle paikkoihin, joissa tarjolla ilmainen langaton verkko ja käytä sitä! kaluja tai palveluja, joiden käytöstä voisi olla sinulle kullakin hetkellä fyysisesti ollaan, kuten kauppoihin Yksi sosiaalisen median ominaispiirteistä on hyötyä. Olihan se verkkopankkikin lopulta oli aika tai ruokapaikkoihin, ja saadaan siitä jokin palkinto. avoimuus. Ennen netin sisältöä pystyi luomaan kätevä keksintö, eikö totta? Saatu palkinto on toistaiseksi usein virtuaalinen, tai muokkaamaan vain, jos oli vähintäänkin jonkin mutta kehitys on menossa suuntaan, jossa palkinto sortin tietokoneguru. Me tavalliset tallaajat saimme muuttuu fyysiseksi. Suorittaisitko sinä kirjautumi- Saara Laaksonen vain lukea saatavilla olevaa tietoa kuin sanoma- sen mobiililaitteella paikalliskahvilaan mikäli saisit lehteä, mutta nyt meillä kaikilla on käytössämme

RSS- eli uutissyöte Twitter RSS eli uutissyöte on tapa välittää tietoa sen Twitter on mikroblogipalvelu, jossa käyttäjät tuottajilta kuluttajille. RSS-palvelu syntyy, kun voivat lähettää omia ja lukea toisten käyttä- tiedon tarjoaja koodaa uutissivussaan tai blogis- jien lyhyitä tilapäivityksiä. Maksimissaan 140 saan tietyt asiat RSS-koodilla. Tämän jälkeen merkkiä sisältäviin päivityksiin voi liittää teks- Sosiaalisen kuluttaja voi tilata kyseiseltä verkkosivulta ilmai- tin lisäksi vaikkapa kuvia, videoita tai linkkejä sen syötteen, joka tuo automaattisesti uusimmat mielenkiintoisiin uutisiin. Julkisten viestien median päivitykset hänen käyttämäänsä uutissyöteluki- ohella palvelun kautta on mahdollista jaan. RSS-lukija helpottaa mm. mielenkiintoisim- lähettää myös yksityisviestejä. Twitter-net- sovelluksia pien uutisotsikoiden ja kiinnostavimpien blogien tisivuston lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus seuraamisessa sekä ennen kaikkea säästää lähettää ja vastaanottaa päivityksiä mm. aikaa kun käyttäjän ei enää tarvitse käydä erilaisten työpöydälle tai mobiililaitteisiin samoilla verkkosivuilla useita kertoja päivässä ladattavien sovellusten kautta. nähdäkseen onko sinne tullut jotakin uutta vaan tiedot päivittyvät automaattisesti yhteen paik- kaan eli hänen uutissyötelukijaansa.  SUUPOHJALAINEN 2/2010

Wiki Laajennettu todellisuus Wiki on verkkopohjainen yhteistyöalusta, Laajennettu todellisuus on termi, joka kuvas- jossa monta henkilöä voi työstää ja muokata taa paikkaan sidottujen tietosisältöjen tarkas- samaa dokumenttia yhtäaikaisesti. Wikiä telua reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykän on helppo muokata ja päivittää ja se on avulla. Yksinkertaisesti sanottuna se yhdistää käyttökelpoinen etenkin siksi, että tarjoaa todellisuuden ja virtuaalisen jotenkin toisiinsa. mahdollisuuden reaaliaikaiseen tiedonväli- Foursquare Tällä hetkellä käytetyimmät laajennetun tykseen eikä ole paikkariippuvainen. Wikin Foursquare on paikkatietoa hyödyntävä todellisuuden muodot liittyvät vahvasti lisäsi- voi perustaa kuka tahansa ja se voi olla joko mobiilipalvelu, joka yhdistää sosiaalisen sältöjä tarjoaviin erilaisiin paikkatietopalvelui- avoin vain tietylle ryhmälle tai sitten sitä voi pelaamisen, paikallismainonnan ja laajenne- hin ja mobiililaitteilla luettaviin viivakoodeihin. päivittää kuka tahansa. Tunnetuin esimerkki tun todellisuuden toisiinsa paikannustekniikan Laajennetun todellisuuden palvelu voi olla wiki-tekniikkaa käyttävästä julkaisujärjestel- avulla. Käyttäjän tulee vain ladata sovellus esimerkiksi sellainen mobiilisovellus, jossa mästä on Wikipedia, jota pidetään vapaan älypuhelimeensa ja sallia sen paikantaa käyttäjä voi tutkailla ympäristöään kännyk- tiedon tietosanakirjana. Wikipedia perustuu sijaintinsa, jonka jälkeen hän voi ”kirjautua käkameran avulla saaden siitä virtuaalisesti vapaaehtoiseen tiedon muodostukseen, sisälle” eri paikkoihin kaupungilla liikkuessaan lisätietoa kameran näytön kautta. jossa tiedon kokoamiseen ja muokkaami- ja ansaita palkintoja toiminnallaan. Käyttäjä seen voi siis osallistua kuka tahansa. voi myös lisätä kirjautumiinsa paikkoihin omia vinkkejään ja suosituksiaan.

QR-koodeja tässä lehdessä Katso QR-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, jonka lyhenne tulee sanoista ”Quick Response”. Koodin sisältö on nimensä mitä mukaisesti nopeasti ja helposti purettavissa ja sen voi lukea kännykällä, josta löytyy QR-koodin lukija. Monista kännyköistä kyseinen sovellus löytyy nykyisin automaattisesti, mutta sen voi myös ladata ilmaiseksi ainakin lähes kaikkiin uusiin kännykkämalleihin sovelluskaupan kautta. löytyy QR-koodin taakse voi kätkeä tietoa aina käyntikorteista www-osoitteisiin tai erilaisiin sähköisiin mediasisältöihin kuten YouTube-videoihin asti. Luettaessa QR-koodeja kännykän avulla on hyvä muistaa, että joissakin tapauksissa QR- koodin purkaminen vaatii paljon datasiirtoa, joten muista tarkistaa, että olet joko ilmaisen langattoman verkon vaiku- tusalueella tai että kännykkäliittymääsi kuuluu jonkinlainen datapaketti ennen kuin alat lukemaan koodeja! Löydät tästä lehdestä muutaman QR-koodin. Kaivapa puhelimesi ja katso löytyykö sieltä viivakoodinlukija. Klik- koodien kaa lue koodi ja katso mitä niiden takaa avautuu! takaa!

Sosiaalisen median Big Bang.

Suupohjan ammatti-instituutti on käynnistänyt kaksi Kun kauhajokislähtöinen Jarkko Oikarinen Suomalaisen VTT:n tulevaisuusraportin mukaan merkittävää sosiaalisen median (some) käytön vuonna 1987 keksi ja kehitti maailman ensimmäi- sosiaalisen median tärkeimpiin vaikutuksiin kuulu- kehittämisprojektia loppusyksyn 2010 aikana. sen reaaliaikaiseen nettikirjoittamiseen perustuvan vat läpinäkyvyys (”miksi ihmeessä ihmiset laittavat Someo-hanke tulee perustamaan yhteisöllisten keskustelumuodon eli IRCin (internet relay chat), niin tyhjänpäiväisiä asioita kaikkien nähtäväksi some-verkkopalvelujen tukikeskuksen kauppaop- tuli siitä heti ensimmäinen, nykytermein sanottuna, Facebookiin”), koko ajan ja kaikkialta (”aina ja joka pilaitokselle ja Somettaja-hanke kehittää somen sosiaalisen median yhteisöpalvelu. IRCin läpimurto paikasta pitää päästä nettiin”), mielipiteen ilmaisun käyttöä opetuksessa ja oppimisessa sekä esimer- tapahtui 1991, kun sitä käytettiin Persianlahden halu (”jos 70 000 niin haluaa niin poljen pyörällä Kii- kiksi markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Hankkeet sodan reeliaikaisessa raportoinnissa ja myöhem- naan”), yksilöllisyys ja massat (”jokainen on yksilö, kestävät kevääseen 2013. min esimerkiksi 1993 Boris Jeltsinin ajan seka- mutta massoja on nyt helppo kerätä”), todellisuuden sortoisten uutisten välittämisessä Venäjältä. IRC ja virtuaalisuuden uusi suhde (”netissä voin elää Yhteisöllinen media eli irkkaaminen eli chattailu levisi kaikkialle netin erilaisina persoonina kuin todellisuudessa”). myötä ja on tärkeä osa useimpia nykymuotoisia Suupohjan ammatti-instituutin aloittamat Tämä sanonta on juurtunut parin vuoden aikana yhteisöpalveluja, myös Facebookissa. Siksi Jarkko Someo- ja Somettaja-hankkeet ovat isojen asioiden kuvaamaan netin räjähdysmäisesti laajentunutta onkin listattuna netin kaikkien aikojen maailman 25 äärellä. Oppilaitosten yhteistyö on tässäkin koh- käyttötapaa. Sosiaalinen tässä yhteydessä tar- tärkeimmän kehittäjän joukkoon, ainoana suomalai- dassa olennaisen tärkeä. Netin yhteisöllinen käyttö koittaa yhteisöllisyyttä – osallistumista ja vuorovai- sena netin hall-of-famessa. on kehityksensä alkuhämärissä. kutusta – yhdessä tekemistä. Onhan tuota termiä Yhteisöllisen netin reeliaikaisen käytön valtavan käytetty jo netinkin yhteydessä ammoisista ajoista, leviämisen on mahdollistanut sen helppous palve- Jaakko Panula mutta ei tässä laajuudessa ja merkityksessä. Face- luissa, laitteissa ja verkkoyhteyksissä. Useimmilla book on tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten tunnettu on käytettävissään jonkinlainen nettikelpoinen vehje Suupohjan Ammatti-instituutin ja käytetty some-nettiyhteisö, jossa kirjoittelee jo kotona, koulussa tai töissä, pöydällä tai mobiilisti sosiaalisen median projektipäällikkö lähes miljardi feissiä eli kasvoa mitä kummallisim- mukanaan. Kaikesta yhteisöllisyydestä huolimatta mista enemmän tai vähemmän tärkeistä elämän emme valitettavasti ole Suupohjassa saaneet asioista ja ilmiöistä. Se todellakin on mukava koh- aikaiseksi toimivaa avointa langatonta nettiä edes taus- ja keskustelupaikka monille. Vaikka useat sen kaikkiin julkisiin tiloihin ja kouluihin, vielä. turhuutta ja vetovoimaa kummastelevat, on siinä jotain mikä vetää – ymmärrettävästi. Valtavat mahdollisuudet opetukseen Naamakirjan yhteisöllisyyden voimannäyttö on kiistatta luonnollisen selkeä vaihe koko internetin Yhteisöllisyys on opetuksen ja oppimisen voi- tähänastisen kehityksen parikymmenvuotisessa mavara. Yhteisöllisen nettimedian koulukäyttö jatkumossa. Jukka Mutasen kolmiviikkoinen ajelu edellyttää sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. minikaivurilla Hangosta Kuusamoon viime kesänä Opettajilta ja oppijoilta tuo edellyttää harjoittelua ja oli uraauurtava ”ilmainen” mainostemppu kerättyään kokemuksia ja pääsemistä teknologisesta näkökul- ensin ”vain” 50 000 fania Facebookissa, ja viikkojen masta sosiaaliseen, eikä se tapahdu hetkessä. Alun ajan miljoonia tv-katsojia. Vain luovat syövät, sillä pintapuolisuuden, väkinäisyyden ja teennäisyyden vaikka kaveri lupasi syödä Mutasen kaivurin jos 1 poistumiseen auttavat porukan yhteinen tavoite, 000 000 fanittaa, niin vain 70 innostui. tasavertaisuus ja omaehtoisuus, eli tärkeät perus- Suupohjalainen on Facebookissa asiat.  SUUPOHJALAINEN 2/2010

Karhu juhli satavuotista taivaltaan. 21 jaostoa, 2500 jäsentä Kauhajoen Karhun satavuotista taivalta juhlittiin näyttävästi lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kaksipäiväisen juhlan aikana muisteltiin menneitä, palkittiin ansioituneita karhulaisia ja luotiin katseita tulevaisuuteen. Sunnuntain pääjuhla avattiin juhlallisesti lippukulkueella, jossa saliin kannettiin Suomen lipun lisäksi Karhun vanha ja uusi lippu. Lippujen kantajina toimivat Karhun ansioituneet urheilijat Jani Haapamäki, Vesa Hietalahti ja Heli Kruger. Uuden lipun siunasi lääninrovasti Jouko Ala-Prink- kilä, joka puheessaan totesi lipun karhuhahmon edustavan seuraa monin tavoin. Ala-Prinkkilä totesi karhun edustavan suuruutta ja vahvuutta, joka seuran toiminnassa näkyy jäsen- ten ja toiminnan sekä vapaaehtoistyön määrässä. Ala-Prinkkilän mukaan karhu myös puolustaa pentu- jaan, mikä näkyy seuran toiminnassa ansiokkaana työnä erityisesti lasten ja nuorten ohjaamisessa lii- kunnan pariin. Hänen mielestään Kauhajoen Karhu Lipunkantajina ei nuku talviunta, vaan toimii aktiivisesti ympäri olivat Karhun vuoden. ansioituneet Karhun puheenjohtaja Pekka Soini kertoi urheilijat Karhun olevan merkittävä kasvattajaseura, jonka Jani Haapamäki, 21 jaostoa toimivat itsenäisesti. Jäseniä seuralla on Vesa Hietalahti ja 2500 ja liikevaihto on 1,3 miljoonaa euroa. Suurin Heli Kruger. varainhankintamuoto on edelleen tanssipaikka Kasino, jonka lisäksi Karhu järjestää vuosittain kahdet markkinat ja jakaa mainoslehtisiä ympäri kaupungin tervehdyksen. Hautala nosti puheessaan – Tärkein menestystekijä on usko omaan teke- vuoden. esille menestyksen takana olevan valtavan vapaa- miseen. Urheilutulosten takana ovat sadat tavalliset Historiansa aikana seuralla on ollut kahdeksan ehtoistyön määrän. Hän kiitti valmentajia, tukijouk- ihmiset. Tulokset syntyvät tekemällä ja uskomalla, edustajaa olympialaisissa. Soini totesi, että yksis- koja ja urheilijoiden perheitä. Hän totesi Karhun hän kiteytti. tään tänä vuonna juhlaan mennessä seuralle on menestyksen tuoneen tunnettuutta koko Kauhajoen kertynyt jo 65 SM-mitalia. kaupungille. Tämän päivän merkittävimpinä kilpaurheiluta- 100-vuotishistoria kansissa pauksina Soini pitää miesten koripallon liigatason Karhun historiasta juhlassa kertoi historiateoksen joukkuetta sekä jokakesäistä jalkapallon Kauha- Kansallisesti merkittävä seura kirjoittanut Lauri Järvinen. Hän totesi seuran olleen joki-Cupia. Seura myös järjestää lähes vuosittain Juhlapuheen piti Suomen Olympiakomitean monessa asiassa maan ensimmäinen tai ensim- jonkun lajin SM-kilpailun. Puheensa lopuksi hän valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola, joka mäisten joukossa: yli 100-vuotiaita yleisseuroja totesi liikuntakasvatuksen olevan arvokasta työtä sanoi Karhun painaneen merkittävän tassunjäljen Suomessa on vain parisenkymmentä. Karhulla on ja lainasi Antti Niemi-Aron sanoja todeten, että kansalliseen urheiluhistoriaan. Hänen mukaansa myös ollut lukuisia edustuksia arvokisoissa, mikä on jokainen liikuntaan sijoitettu euro säästää huomisen seuran meriitit hakevat vertaistaan koko Suomessa. Järvisen mukaan ainutlaatuista koko Suomessa. terveydenhoitokuluja. Tärkeänä Niemi-Nikkola piti sellaisen asian ymmär- Järvinen kertoi, että alunperin 350-sivuiseksi tämistä, että urheilutoiminta ei ole samanlaista kuin ajateltu historiikki pasui kaikkiaan yli 850-sivuiseksi Jaostot näyttävästi esillä se oli sata vuotta sitten, eikä se voi olla samanlaista kirjaksi laajan ja kattavan lähdemateriaalin ansiosta. kymmenen vuoden päästä. On pysyttävä ajan Yksistään Karhun omia leikekirjoja on kerätty aina Soinin tervehdyspuheen jälkeen vuorossa oli hermolla ja toteutettava perustehtävää eli ihmisten vuodesta 1935 lähtien. Karhun eri lajijaostojen esittelyt. Pääkarhu kutsui liikuttamista. Mielenkiintoisia sattumuksia on riittänyt. Jär- pentunsa koolle ja verhoista juoksi esille kymmeniä Niemi-Nikkola totesi menestyksen vaativan vinen kertoi muun muassa vuonna 1980 olympia- eri-ikäisiä karhulaisia. Lajit esiteltiin aakkosjärjestyk- ennen kaikkea valtavasti työtä. mitaleita Suomelle voittaneen Kaarlo Maaningan sessä aina ampumahiihdosta yleisurheiluun. Yleisö – Toisaalta menestys myös aiheuttaa menes- matkasta olympiamitalistiksi. Maaninka ei Järvisen sai nähdä muun muassa mahtavia cheerleading- tystä, eikä ole sattumaa, että niin moni seuran mukaan kuulunut alunperin Suomen edustus- nostoja, judo- ja painiotteita, hiihto- ja uintiteknii- kasvatti on menestynyt urallaan. Työssään joukkueeseen Moskovan Olympialaisiin. Karhun koita, kori-, lento-, pesä- ja jalkapallotaitureita, Niemi-Nikkola kertoi kuulevansa lukuisia menes- toimijoiden nostettua asiasta metelin, Maaninka sai jääkiekkoilijoita, pyöräilijöitä, salibandyn pelaajia, tystarinoita, jotka kuitenkin ovat kaikki hyvin saman- kuitenkin mahdollisuuden lisänäyttöön, jonka avulla soutua, suunnistusta ja painonnostoa. Seuran kaltaisia. On urhelija ja valmentaja sekä lukematon hän pääsi joukkueeseen ja lopulta toi tuliaisinaan nuorin jaosto, maratonjaosto, oli ainut jonka esittäjät tuntimäärä raakaa työtä. Pettymyksistä huolimatta kaksi mitalia. olivat hieman varttuneempia. jaksetaan jatkaa ja iloitaan matkan varrella pienistä- Päätössanoissaan Karhun varapuheenjohtaja Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjoh- kin menestyksistä. Arvo Ojalehto totesi Karhun panostavan tulevai- taja ja kansanedustaja Lasse Hautala toi juhlaan suuteen. Seuran merkittävimmän varainkeruun turvaamiseksi Kasinon tanssilavaa remontoidaan ja sen toimintaa voidaan laajentaa. Uuden koulukes- kuksen liikuntasalin valmistuminen antaa Ojalehdon mukaan varmasti lisäpotkua tilanpuutteesta kärvisille urheilijoille.

Anne Ylihärsilä Kuvat: Pirita Punkari

10 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Ansioituneita muistettiin Karhun satavuotishistoria kansien välissä Juhlassa luovutettiin Karhu-lautaset neljälle ansioituneelle karhulaiselle elämäntyöstään seuran hyväksi. Lautaset saivat Ilmari Jaskari, Heikki Lammi, Lauri Järvisen kirjoittama Satavuotias Kauhajoen Karhu on voimissaan on Reino Myllymäki ja Toivo Mäki-Filppula. Lisäksi seuran olympiaedustajat todella kattava kuvaus yhden Suomen suurimman urheiluseuran historiasta. palkittiin Olympia-teoksella. Teoksen vastaanottivat Reijo Haaparanta, Vesa Kirja on laajin suomalainen urheiluseuran historia, yli 850-sivuisessa teok- Hietalahti, Heli Kruger, Erkki Latvala, Kaarlo Maaninka, Helinä Marjamaa ja sessa historiaan pureudutaan suurilta osin eri lajijaostojen kautta. Runsaasti Arvo Ojalehto. kuvia ja vanhoja lehtiartikkeleita sisältävää teosta ei ihan yhdeltä istumalta Tilaisuudessa muisteltiin myös edesmenneen olympiaurheilija Juhani lue kannesta kanteen, mutta hyvän sisällysluettelon ansiosta jokainen löytää Latvalan saavutuksia. Uusia kunniajäseniä Karhu sai kolme kappaletta kun varmasti itseä kiinnostavan osion. Arvo Ojalehdosta tuli kymmenes, Reima Mäki-Äijälästä yhdestoista ja Tiina ”Voimistelu- ja Urheiluseura Karhu” perustettiin 21.10.1910 kolmentoista Ridanpäästä kahdestoista seuran kunniajäsen. kauhajokisen miehen toimesta. Sen säännöt hyväksyttiin 10. marraskuuta Lauantain ansiomerkkijuhlassa jaettiin yli 500 ansiomerkkiä. Karhulai- samana vuonna. Seuran ensimmäinen laji oli voimistelu, jossa sillä oli sekä set olivat tehneet kovan työn tutustumalla eri ansiomerkkien kriteereihin ja mies- että naisjoukkue. Alusta saakka seura on järjestänyt myös omia urheilu- kirjoittamalla lukuisia hakemuksia. Ansiomerkeistä 13 oli opetusministeriön, 16 kilpailuita, joista ensimmäisten lajeina olivat erilaiset yleisurheilulajit. Suomen liikunta- ja urheiluliiton sekä yli 90 eri lajiliittojen myöntämiä. Lisäksi myönnettiin Pohjanmaan liikunta- ja urheiluliiton, Palloliiton Vaasan piirin sekä Iltamista Kasinoon Karhun omia ansiomerkkejä. Urheiluharjoitusten- ja kilpailujen lisäksi Karhun toimintaan on alusta asti kuulunut iltamien järjestäminen. Ensimmäisissä iltamissa ohjelmassa oli mm. kuorolaulua, lausuntaa, viestijuoksua sekä seuran voimistelijoiden esityksiä. Suuren taloudellisen riskin seura otti vuonna 1954 rakentaessaan oman tanssipaviljongin, joka ristittiin ”Karhuniemen Kasinoksi”. Vielä tänäkin päivänä toiminnassa oleva tanssipaikka on tuottanut seuralle kaivattua toimintarahaa, vaikka aluksi sen toimintaa ei kaikissa piireissä hyvällä katsottukaan. Urheilun saralla Kauhajoen Karhun suurimpia saavutuksia ovat var- masti olleet kansainvälisissä arvikisoissa saavutetut mitalit sekä edustukset olympiajoukkueissa. Vuonna 1980 kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka toi Moskovan olympialaisista mukanaan sekä hopea- että pronssimitalin. Seuran puheenjohtajanakin toiminut painonnostaja Arvo Ojalehto menestyi useissa arvokisoissa. Kirkkaimmat mitalinsa Ojalehto saavutti vuonna 1987 voitettuaan EM-hopeaa ja -pronssia. Heli Kruger (os. Koivula) voitti EM-hopeaa kolmi- loikassa vuonna 2002 ja vuotta myöhemmin ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti saavutti MM-hopeaa. Viime vuoden painin Euroopan mestari Jani Haapamäki kuuluu seuran tuoreimpiin ykkösnimiin. Olympialaisissa karhulaisia on nähty niin yleisurheilussa, ampumahiih- dossa, painissa kuin painonnostossakin. Vuoden 1980 olympialaisissa Karhua Yläkuvassa osa Karhun 33 puheenjohtajasta. edusti jopa viisi eri urheilijaa. Alla: Lauantaina jaettiin yli 500 ansiomerkkiä. 33 puheenjohtajaa

Karhua on luotsannut kaiken kaikkiaan 33 puheenjohtajaa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vilho Lauttajärvi ja toisena Vihtori Kuutti, joka johti seuraa kolmeen eri otteeseen. Ensimmäisen naispuheenjohtajan seura sai vuonna 2003, kun Tiina Ridanpää valittiin toimeen. Viime vuodesta saakka seuraa on johtanut Pekka Soini. Ensimmäinen toiminnanjohtaja aloitti työnsä seuran hyväksi vuonna 1948. Vuosien saatossa seurassa on työskennellyt 12 eri toiminnanjohtajaa. Tänä päivänä toimistopäällikön nimikkeellä työskentelevä Merja Tuominen on ollut toimessaan vuodesta 2000 lähtien. Kauhajoen Karhu on ollut ja on tänäkin päivänä suuri vaikuttaja niin urhei- lun, nuorisotoiminnan kuin huvitilaisuuksien saralla. Vuonna 2008 tekemäni nuorisoselvityksen mukaan kauhajokisista yhdistyksistä Kauhajoen Karhuun kuului ehdottomasti eniten nuoria.

Anne Ylihärsilä

Arvo Ojalehto keskittymässä Moskovan olympiakisoissa 1980. Kuva palkittiin Vuoden Urheilukuvana. Kuvat: Kauhajoen Karhun arkisto ja Lauri Järvinen. Karhun miesvoimistelijat kilpailemassa Karijoella vuonna 1912.

11 SUUPOHJALAINEN 2/2010 Juha Hautaluoma Laulaja

www.juhahautaluoma.fi

”Kun ääni soi vapaasti, kuuluu laulajan sielu”

Kasvot /Juha Hautaluoma

Ei tähti, ei muusikko, ei tangokuningas. Vaan laulaja. Kuvausauto: Juha Hautaluoman käyntikortissa lukee tittelinä laulaja Cadillac Coupe de Ville, ja sitä hän sanoo olevansa intohimoisesti. vuosimalli 1961. Hän hengittää, syö, juo, käy lenkillä, tekee kaiken Omistaja: taustalla tieto, että hän on laulaja. Jussi Kuusela Suuri tavoite on laulaa täydellisen helposti ja luonnollisesti.

– Kun ääni soi niin vapaana, ettei kiristä eikä purista mistään, silloin kuuluu Juha Hautaluoma on otettu laulajan sielu. Olen onnellinen sen hetken. Virta-vertauksista. Viimekesäinen tangofinaali Seinäjoella toi Juha Hautaluoman kasvot ja – Sellaista on puhuttu ennen kaikkea äänen tutuksi Suomen kansalle; kauhajokelaisille ja eteläpohja- ja ei se tietenkään kuulosta laisille hän on ollut tuttu esiintyjä jo vuosia. Paikallislehden nettiarkisto tuo Juha huonolta. Vertailu häneen Hautaluomalle 24 osumaa; pian kolmikymppinen on ehtinyt laulaa jo 15 vuotta! tuntuu jopa liian hyvältä. Monet suupohjalaiset muistavat hänet Veri vetää -musikaalista Kaina, jossa Olavi Virta on mielestäni välitti nuoren miehen tuskaa ja rakkautta katsomoihin. Viime keväänä Kriuhnaa- yksi maailman parhaim- sujan Artistit juurillaan -konsertissa Juha viihdytti Sami Pitkämön ja Antti Klee- mista laulajista ikinä. molan rinnalla. Historiaan mahtuu lukuisia Panula-opistosta alkunsa saaneita Hänen äänensä on niin kokoonpanoja, kirkkokonsertteja ja esimerkiksi rooli Nalle Puhina. joustava ja tarkka ja siinä – Mulla on intohimo laulamiseen. Käynnissä on ikuinen taistelu siitä, että on ilmaisuvoimaa. laulaisi puhtaasti. Haen sitä, että ääni soisi luonnollisesti ja voisi esittää musiik- Hän kuitenkin tun- kia intohimoisesti sydämellään. nustaa, että äänessä on – Kun kuulen, että ääni on täysin rento, silloin olen ylpeä, Juha Hautaluoma samaa virettä. sanoo. – On siinä samaa, 29-vuotias Juha Hautaluoma uskoo, että ääni kehittyy vielä vuosia. Olavi myönnän! Se ei kuitenkaan Virtakin löysi oman tapansa vasta nelikymppisenä ja Kari Tapio nousi viisi- tule matkimalla. Jos matkii, kymppisenä isoksi suosikiksi. Olavi Virta on nimi, johon kommentoijat jatkuvasti ääni väsyy. vertaavat Juhaa. – Tapani esiintyä selvästi uppoaa varttuneisiin naisiin. Laulan sopivan van- hanaikaisesti, hän nauraa kommenteille. – Juha olet paras, sinussa on sitä Olavi Virtamaisuutta, ihana! Muita Juha Hautaluoman suosikkeja ovat Luciano Pavarotti, Edith Piaf, – Olit kyllä paras, sulla on Olavi Virran ääni. Elvis Presley, Frank Sinatra, Maria Callas, Georg Ots ja Laila Kinnunen. Heitä – Juha olisi ollut se oikea Mr Tango kyllä jo äänellään, silmillään, hymyllään. kaikkia hän luonnehtii supermusikaalisiksi perfektionisteiksi. Kuin 40-luvun filmien sankari. Harmi kun tuomarit eivät sitä nähneet :/ – Jospas joku filmintekijä vielä Juhan nappaa ja saisimme uuden Olavi irran,V Monipuolisesti paremmalla karmalla vain ;) – Myönnän luulleeni häntä lähemmäs 40v, tuolla varmuudella ja elämän ilolla, Nykyisin Juha Hautaluoma esiintyy kerran pari viikossa. Häntä saattaa kuulla jolla esiintyi ;) Sillä on hyvä jatkaa, sillä tuollaiset miehet ei enää vanhene kos- tanssiorkesterin solistina, konsertissa pianisti Pekka Pitkäkosken kanssa tai kaan :D aina yhtä filmaattisia! vaikkapa jazz-keikalla. Keikkaa on ollut tangokisojen jälkeen mukavasti, kir- – Hänellä oli eniten oikeaa tangofiilistä esityksessään kuin kenelläkään muulla! koista tanssipaikkoihin.

12 ”Suuri tavoite on laulaa täydellisen helposti ja luonnollisesti” SUUPOHJALAINEN 2/2010

Haastatteluhetkellä Juha on matkalla Tervakoskelle työkaverinsa ja Ominta musiikkia ovat 40-, 50- ja 60-luvun ystävänsä Pekka Pitkäkosken luo harjoituksiin. Edessä olivat mm. Kauhajoen musiikki, sekä suomalainen että amerikkalainen. Karhun 100-vuotisjuhlat. – Kun Toivo Kärki ja George de Godzinsky sävel- – Tykkään tehdä monipuolisesti keikkoja. Paljon olen tehnyt konserttiesiin- sivät, he yhdistivät melodioissaan ja soinnussaan tymisiä Pekan kanssa. Olemme tunteneet kauan, sillä vuoden 97 itsenäisyys- upeasti klassisen musiikin ja jazzin. Virta ja Henry päivän juhlista Kauhajoella on esiinnytty yhdessä. Pekka säesti pianolla ja mä Theel olivat klassisen laulukoulun laulajia ja lauloivat lauloin Satumaa-tangoa, hän selvittää. koko äänellään. Marraskuussa Juha heitti jazz-keikan Lukacs-Ojaniemi Groupin kanssa. Taustalla Juha Hautaluomalla on opiskelua – Ei jazz aivan vieras asia ole. Sinatrat ja Dean Martinit ovat tuttuja, se on Panula-opistossa Seppo Torpon oppilaana. Laula- mukavan keinuvaa ja notkuvaa musiikkia. minen alkoi 15-vuotiaana ja sen jälkeen on kertynyt Tällä hetkellä keikkailu ei vielä elätä perheellistä Juha Hautaluomaa, työk- satoja esiintymisiä. seen hän myös jakaa postia Seinäjoella. Kauhajoella hän asui nuoruuden ja lähti vuonna – Se on kunnon ruumiillista työtä. Nautin siitä, että on monta puolta elä- 2000 opiskelemaan Helsingin Yliopistoon suomen mässä. Ja kyllä siinä saa jumpata, kun nousee kymmenittäin rappuja. Mulla on kieltä, kotimaista kirjallisuutta ja folkloristiikkaa. loistavia pomoja ja saan tarvittaessa vuoroja vapaaksi keikkojen takia. – Mulla on lämmin suhde kirjallisuuteen ja Juha toimii itse itsensä managerina, myy keikat ja hoitaa haastattelut. Hän suomen kieleen, mutta se ei ollut ominta juttuani. sanoo kuitenkin olevansa huono markkinoimaan itseään. Rakastan Seitsemää veljestä ja Leinon runoja, mutta – Haaveilen, että löytyisi manageri, joka olisi innostunut asiasta, välittäisi ja rakastan laulua vielä enemmän. osaisi myydä. Myyjän ja myytävän välillä pitää mielestäni olla 100-prosenttinen Helsingistä hän ajoi viikottain Mäntsälään keskinäinen ymmärrys. Laulajana uskon täysin rahkeisiini, mutta se vaatimatto- saamaan yksityisiä laulutunteja. Kauhajoen kulttuuri- muus ja herkkyys, joka on tärkeää laulamisessa, ei toimi markkinoinnissa. säätiön apurahalla maksettiin bussimaksut. Hel- singin jälkeen hän muutti Ikaalisiin, jossa osallistui Katso mitä Vereslihalla artistikoulutuksen Marjorien opissa. Seinäjoelle Juha Hautaluoma muutti vuonna 2006. lisämateriaalia kätkeytyy Qr-koodien taakse! Juha Hautaluoma nousi viime kesän Tangomarkkinoilla finaaliin saakka valtavin yleisöäänin. Tuomarien ratkaistaessa neljä parasta, hän jäi ulkopuolelle. Lavalla vanha mies – Kyllähän se oli karvas pettymys, ei siitä pääse mihinkään. Kyllä sitä ensin oltiin vereslihalla. Sitten ei auttanut kuin nostaa pää pystyy. Juha Hautaluoma saa kehuja lavaesiintymisessään varmuudesta ja elämän- – Kovasti olisin halunnut voittaa kilpailun. Jännitystä oli enkä ollut niin hyvä ilosta. kuin keikalla. – Rakastan hetkeä, kun saan esittää tarinan laulullani. Joku kaveri sanoikin, Häneltä on useasti kysytty, aikooko hän osallistua uudelleen ensi vuonna. että susta Juha tuloo lavalla vanha mies. Ehkä se, että esittää lavalla sitä laulua Lukuisat fanit ovat kannustaneet yrittämään voittoa uudelleen. eikä itseään, tuo sen varmuuden ja rauhallisuuden. – En ole tavannut hakea samaa työtä kahta kertaa. Ihme pitää tapahtua, Luonnostaan hän sanoo olevansa melko rauhaton persoona, aina menossa että menen ensi vuonna mukaan, hän kuitenkin lyttää toiveet. tai tulossa. Iloa tuovat perhe ja ystävät ympärillä. Ensivaikutelma on, että päätös on silkkaa pohjalaista itsepäisyyttä. Mutta – Uskon, että jokaisella on oma tehtävä. Omalle tielle on oltava rehellinen ja Juha selvittää päätöksensä taustoja muutoinkin. käppäiltävä se läpi. – Nykyään saan tehdä valtavan laajasti musiikkia ja rakastan sitä. Jos pärjäisin tangokisassa, repertuaari kaventuisi oleellisesti. On rikasta laulaa klas- sista, iskelmää, jazzia, kansanlauluja ja jopa joululauluja, hän korostaa. Teksti ja kuvat: – Iskelmä on tosi kaunista, mutta myös sen ulkopuolella on kauniita juttuja. Tiina Rantakoski 13 SUUPOHJALAINEN 2/2010

100 vuotta Marttojen matkassa Kansakoululasten auttamisesta nousukauteen. Teuvan Marttayhdistys on Keski- ja Etelä-Pohjan- Tiedottamista ja jäsenhankintaa maan marttapiirin vanhin jatkuvasti toiminut ja tällä hetkellä myös jäsenmäärältään suurin yhdistys. 2000-luvulla yhdistys on toden teolla panostanut Paikallisella tasolla se on myös Teuvan vanhin tiedottamiseen. Aina kun yhdistyksessä tapahtuu naisyhdistys. Juhlavuoden kunniaksi opetusneuvos jotain mielenkiintoista, siitä tehdään tiedote medi- Kalervo Niemelä kirjoitti 120-sivuisen historiikin alle. Jäsenet myös jakavat liiton omia lehtiä eri tilai- Sata vuotta Teuvan Marttojen matkassa. suuksissa, jolloin kiinnostuneiden kanssa päästään Alkuvaiheen taustoittamiseksi Niemelä kertaa juttelemaan kasvotusten. teoksessaan marttaideologian syntyvaiheet − Uusia jäseniä hankitaankin jälleen henkilö- Opetusneuvos Kalervo Niemelä myöntää sekä elinolot Teuvalla yhdistyksen perustamisen kohtaisen kontaktin avulla. Edistyksellistä Martto- jääneensä historian koukkuun. aikaan. Marttatoiminta alkoi Teuvalla opettajatar jen toiminnassa tänä päivänä on Mandi Hautalan (myöhemmin Teirilä) kutsuttua myös se, että toimintasuunnitelma kylän naisia koolle naisyhdistyksen perustamisen lähetetään joka vuosi kommentti- tiimoilta. Kysyntää uudenlaiselle yhdistykselle löytyi kierrokselle jäsenten keskuuteen ja tutustuttuaan olemassa olevien naisyhdistysten ennen virallisia päätöksiä. Näin sääntöihin, teuvalaiset päättivät nimetä yhdistyk- varmistetaan, että toiminta on sensä Teuvan Marttayhdistykseksi. Aluksi yhdistys jäsentensä näköistä. toimi etupäässä köyhien kansakoululasten hyväksi valmistamalla ja lahjoittamalla heille vaatteita. Suuri määrä taustatyötä Teuvan Marttayhdistys toimi ensin Vaasan ruotsinkielisen ja sitten suomenkielisen Marttayhdis- Teuvan Marttojen historiikkia tyksen haaraosastona. Vasta vuonna 1930 yhdistys Niemelä työsti kaikkiaan puolisen rekisteröitiin virallisesti ja samalla se liittyi yhdistys- vuotta. Hänen mukaansa historii- jäsenenä Suomen Marttaliittoon. Alussa yhdistyksen kin kirjoittamisessa iso osa ajasta toiminta kosketti vain jäseniään, mutta 1920-luvulla menee lähdeaineiston ja kuvien toimintaa avattiin myös ulkopuolisille järjestämällä keräämiseen. erilaisia kursseja ja retkiä. − Yhdistyksellä oli kuitenkin todella hyvät arkistot ja katkea- Toiminnan huippukohdat maton sarja pöytäkirjoja aina perustamisesta lähtien. Lisäksi Teuvan Marttayhdistyksen jäsenmäärissä ja toi- löytyi runsaasti lehtileikkeitä sekä minnassa on Niemelän mukaan nähtävillä kolme valokuvia. Valitsin pääosin toimin- Teuvan Martat ovat ylpeitä satavuotisesta historias- selkeää huippukohtaa. nallisia kuvia, Niemelä kertoo. taan. Kuvassa vas. Kaarina Ketonen, Eija Ranta, − Ensimmäinen huippu saavutettiin vuosina Suuren työn Niemelä on tehnyt myös vanhoissa Kirsi Siljamäki, Anne Niemelä ja Irma Kivioja. 1919−20, jolloin uusia jäseniä hankittiin lähettämällä kuvissa esiintyneiden henkilöiden tunnistamisessa potentiaalisille henkilökohtainen kutsukirje. Uusia sekä kootessaan kirjan jäseniä onnistuttiin kampanjan avulla saamaan 30, liitteeksi luetteloita muun jolloin kokonaisjäsenmäärä nousi 57:ään, Niemelä muassa vuosittaisista jäsen- selventää. määristä, johtavista toimihen- Riipin kyläkerhon perustamisen myötä vuonna kilöistä sekä vuositeemoista. 1951 jäsenmäärä tuplaantui reilusti. Kyläkerholla Kirjan taitto ja kuvankä- oli koko olemassaolonsa ajan − aina vuoteen sittely on Heikki Mahlamäen 1964 saakka − enemmän jäseniä kuin varsinai- käsialaa. Teos on jaettu sella yhdistyksellä. Viimeisin nousukausi on koettu kaikille yhdistyksen jäsenille 2000-luvulla, jonka aikana jäsenmäärä on noussut ja sitä on saatavilla Teuvalla paristakymmenestä reilusti yli sataan. ainakin Ullan Kirja- ja pape- rikaupasta sekä Häjy-liik- keestä.

Anne Ylihärsilä

Yllä: Sienien tunnistamista vuonna 2008.

Vasemmalla: Marttojen kesäretkelle 1925 Närpiön Nämpnäsiin lähdettiin kahdella linja-autolla nykyisen kulttuuritalo Orrealan edestä.

Alla: Marttojen kehitysmaiden lapsille neulomia pupuja.

14 SUUPOHJALAINEN 2/2010

SEK järjesti yrittäjien aamukahvit.

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) järjesti syksyn aikana kaikissa alueen kunnissa yrit- täjien aamukahvitilaisuuden. Kierros alkoi Karijoelta syyskuussa. Kurikan Jurvan, Kauhajoen ja Isojoen jälkeen se päättyi Teuvalle joulukuun alussa. Aamukahvitilaisuudet olivat vapaamuotoisia ja niissä käytiin läpi ajankohtaisia yritysasioita. Keskustelujen teemat vaihtelivat kunnittain, mutta mielenkiintoisia jatkotyöstettäviä ideoita saatiin esimerkiksi alueellisesta yrityshautomotoiminnasta, kilpailuttamisasioista, seutumarkkinoinnista ja bio- kaasusta. Kuntakierroksia tehdään jatkossakin, mutta teemat ja ajankohdat vaihtuvat tarpeen ja kysynnän mukaan. Ideoita on esimerkiksi yritysryhmähankkei- den esittelykierroksesta. SEK tarjoaa apua yritystoiminnasta kiinnos- tuneille ja sitä käynnistäville sekä yritystoimintaa harjoittaville. Yritysten neuvonnasta ja muista kehi- tyspalveluista huolehtivat kolme elinkeinoasiamiestä sekä Kauhajoen seudun koheesio- ja kilpailuky- kyohjelman (KOKO) toimialakoordinaattorit. SEK toimii tiiviissä verkostoyhteistyössä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Kaikki palvelut ovat maksuttomia ja luottamukselli- Isojoen kunnantalon aamukahvitilaisuus 26.11.2010 keräsi yrittäjiä keskustelemaan ajankohtaisista asi- sia. oista. Kuva: Pia Nurmela

Suupohjan Seutuverkko Vielä ehtii oppimaan esillä Milanossa videokuvausta kuitukonferenssissa ja -editointia.

Uusi mediakoulu on käynnissä Suvimedia-koulu- Valokuiturakentaminen on yksi tärkeimmistä tushankkeessa. Koulutuskierros on viimeinen eli kehittämisen kohteista joka puolella maailmaa, kiinnostuneiden kannattaa pian ilmoittautua vielä koska siirrettävän tiedon määrän kasvu on meneillään oleville kursseille. Lisätietoa kursseista huikeaa. Valokuituverkkojen kehittämiseksi on löytyy sivuilta www.suvimedia.fi. olemassa maailman laajuinen organisaatio FTTH Kursseille voi osallistua, oli lähtötaso minkälai- Council eli suomennettuna Kuitu Kotiin -neu- nen tahansa. Myös jonkin verran kuvanneet oppivat vosto, jonka tarkoituksena on levittää valokuitu- varmasti lisää osaavien kouluttajien opissa. Tammi- tietoutta, edistää kuituystävällistä lainsäädäntöä kuussa on vuorossa editointikurssi. sekä valokuidun avulla parantaa elämän ja ympä- Suvimedia-koulutus tarjoaa opiskelijoiden ristön laatua. Neuvosto toimii joka maanosassa käyttöön tilat ja laitteet sekä Suupohja-TV-kanavan, erikseen. jonka välityksellä voit esittää osaamistasi. Suu- Suupohjalainen Youtubessa Euroopassa neuvosto järjestää vuosittain pohja-TV on toden teolla käynnistynyt ja lukuisa ison konferenssin, jonne kokoontuu puhujia, määrä videoita on nähtävillä osoitteessa Yhteistyössä Suupohja-TV:n ja Suvimedia-hank- näytteilleasettajia ja vieraita ympäri maailman. www.suupohja.tv. keen kanssa on Suupohjalaiselle luotu oma You- Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Lissabo- Joulukuussa Suvimediassa kuultiin myös tube-kanava. Sieltä löydät tämänkin lehden juttuihin nissa, Portugalissa, jonne kokoontui yhteensä ammattilaisnäkemystä käsikirjoittamiseen, kun liittyvää lisämateriaalia. Tsekkaa! 2600 vierasta 65 maasta, 100 näytteilleasettajaa Seppo Vesiluoma vieraili luennoitsemassa kertoen ja mm. 120 toimittajaa. Ensi vuonna vastaava mm. Uusi Päivä -tv-ohjelman luomisesta. konferenssi järjestetään Milanossa Italiassa helmikuun alussa. Yksi puhujista Milanossa on Suupohjan Seutuverkon myyntipäällikkö Anne-Mari Leppi- nen, jonka aiheena on kuntaomisteinen valokui- tuverkko. Suupohjan tapainen valokuituverkko on vielä harvinaisuus, sillä suurin osa tietolii- kenneverkoista maailmassa ovat kaupallisten, Juha Hautaluomaa videoitiin Suupohjalaisen isojen toimijoiden hallussa. Vielä suurempi ero on Youtube-kanavalle ja Suupohja-TV:seen. kuitenkin verkon avoimuus. Siinä missä muualla verkot ovat suljettuja ja yleensä yhden toimijan hinnoittelun vallassa, Suupohjassa valokuituliitty- män omistajat saavat itse vapaasti valita palve- luntarjoajansa. – Tälläiset kuntaomisteiset, avoimet verkot ovat yleistymään päin. Sen näkee esimerkiksi siitä, kuinka paljon meille tulee tiedusteluja ja konsultointipyyntöjä. Milanossa aion kertoa siitä, kuinka Suupohjassa asiat on tehty ja kuinka meillä pienimmissäkin kylissä voisi jo saada jopa 1000 Megan symmetriset yhteydet. Mielenkiin- toinen puhujamatka se tulee varmasti olemaan, Leppinen miettii.

15 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Rehellistä ja räväkkää.

Tartuin kahteen kirjaan. Molemmat ovat teuvalaismiesten hengentuotteita. Kirja kertoo epätavallisen tarinan suomalaisesta miehestä, joka ei ole Muuta yhteistä niillä ei sitten olekaan. roisto eikä sankari. Tappamisen taiteen epävarma kertoja-minä hämmäste- Simo Rallin Ralli radalla -kirja koostuu Ilkkaan parin vuoden aikana kirjoi- lee itsekin omia tekemisiään, kun hän ajautuu kiperästä tilanteesta toiseen tetuista kolumneista ja blogimerkinnöistä. Kirja kuluu varmasti Lauri Tähkä ja vailla kiintopistettä. Elonkerjuu -fanien käsissä ja kolumnit voivat muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla Romaani muistuttaa etäisesti 1970-luvun Bond-leffoja, joissa 007:n asuvan keskivertofanin yllättääkin. naiset pääsevät yksi toisensa jälkeen hengestään eikä heitä sen jälkeen Kolumneja on helppo lukea. Ne ovat nasevia, kokonaisia eikä niissä sanoja enää juurikaan muistella. suotta säästellä. Ralli kaasuttaa eikä piittaa pätkääkään vanhasta sanonnasta: Miehiseen tyyliin vain uskollinen palvelija Jin saa nimen, muita kirjan Kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää. henkilöitä kutsutaan yleisnimillä, ei edes päähenkilön oma nimi paljastu. Hänellä on varaa olla välittämättä. Onneksi. Ralli pukee kolumneissa Tämä ei häirinne actionista kiinnostunutta lukijaa, joka haluaa kulkea taide- sanoiksi sen, mitä moni ihmettelee. Hän on kaivattu väärinajattelija, joka esittää maalarin ja ammattitappajan mukana maanosasta toiseen. tyhmiä kysymyksiä: miksei kyläkouluja voida nostaa pienen kunnan vahvuu- Teoksen helmi on kuvaus muukalaislegioonalaisen ensimmäisestä deksi? Miksi lama-aikana pitää kuluttaa, vaikka lapsena opetettiin säästämään? taposta. Siinä on läsnä Saharan hiekkaerämaan kuumuus ja hiljaisuus. Siinä Yhteiskunnallisissa asioissa Simo Ralli kiitää talla pohjassa, mutta kun olisi on läsnä ilo, jonka päättymistä pahimmalla mahdollisella tavalla lukija ei tila antaa syvyyttä ajattelulle yksityiselämän puolelta, hän lyökin liinat kiinni. enää pääse todistamaan, sillä päähenkilömme on jo ääntä pitämättä siirtynyt Lukija harmistuu, mutta ymmärtää, että paljastus voitaisiin irrottaa tekstiyhtey- tekopaikalta pois. destä ja käyttää kaupallisiin tarkoituksiin keltaisessa lehdistössä. Tappamisen taiteen suurin kirjallinen ansio on siinä, että sen avulla voi Blogimerkinnät on ilmeisesti napattu nettisivuilta ja fanit epäilemättä pääse- houkutella nuoren miehen takaisin kirjan ääneen ja lukemaan. Ja se ei ole vät heti kärryille, missä mennään. Elonkerjuun tarinaa vain sivusta seuraavaa pieni ansio. taas on melko lailla hukassa: Kuka on Tummatar? Mikä maa, mikä valuutta? Kirjaa myy Kauhajoen suoramyyntihalli ja sen voi ostaa myös kustanta- Keikkapaikat vain vilisevät silmissä. Jälleen eniten saa aktiivinen fani, joka käy jan nettisivujen kautta www.mediapinta.fi usealla keikalla vuoden aikana. Vaikka onhan hän nuo kommentit varmaan jo lukenut nettisivuilta moneen kertaan. www.mediapinta.fi Kirja etenee kronologisesti. Kolumnit rytmittävät välillä turhankin lennokkaita www.nordbooks.net blogimerkintöjä. Itse olisin mielelläni lukenut kolumnit omana kokonaisuutenaan, sillä en havainnut päiväkirjamerkintöjen ja Ilkka-kolumnien välillä suurempaa Reija Iso-Mustajärvi vuoropuhelua. Vaikka Ralli radalla -kirjan julkaisemiseen ovat vaikuttaneet varmasti ”ulkokirjalliset tekijät”, niin teoksella on myös kirjallisia ansioita. Se ihastuttaa sanomisen rehellisyydellä ja räväkällä otteella.

www.like.fi

Nuoret miehet kirjan ääreen

Kolmekymppiseltä teuvalaisnovellistilta Henry Aholta on ilmestynyt ensim- mäinen romaani, Tappamisen taide, kahden novellikokoelman jälkeen. Aho kirjoittaa omalla selkeän yksinkertaisella tyylillään, joka vetoaa − ei varmaankaan aina kaltaisiini keski-ikäisiin naislukijoihin − vaan pikemminkin Henry Aho nuoriin miehiin.

Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Heja Sverige!

Sain kutsun ylioppilasjuhliin − Tukholmaan. Ruotsissahan kaikki lukion Koululaitoksemme saa Pisa-tutkimuksissa huippupointsit, mutta näkyykö käyneet saavat valkolakin, sillä ylioppilaskirjoitukset poistettiin jo 1960- se yrityselämän kukoistuksena? Ruotsin koulujen Pisa-tulokset ovat surkeita, luvulla. mutta luovia yrityksiä ja kansainvälisiä menestystarinoita siellä syntyy tämän Kesäkuun 5.päivä koitti ja odotin jäätävässä ilmassa Huddingen lukion tästä. Voisiko syy löytyä siitä, että kun Ruotsissa ei tarvitse hirveästi pelätä asfalttipihalla, että kummityttöni Elina suorittaisi ns. ulosjuoksun yhdessä epäonnistumista, niin riskejäkin uskalletaan ottaa? koulutoveriensa kanssa. Iloinen joukko satoja uusia ylioppilaita purkautui koulun pääovesta, kaikilla tytöillä yllään hohtavan valkoiset mekot ja pojilla tummat puvut. Ulkona odottivat läheiset ruusuineen. Onnittelujen jälkeen nuoret siirtyivät kuorma-autojen lavoille ja lähtivät kuin penkkariajelulle Ruotsalaiset keskustelevat loputtomasti kuin varmistaakseen, ettei kenel- ikään. Riemunkiljahduksia, halauksia, poksahtelevia samppanjapulloja! lekään jää paha mieli. Suomalainen tykkää käskyttää ja laittaa toisen häpeämään, sillä mitä- töimällä saa parhaiten ja myös ällistyttävän nopsasti oman tahtonsa perille. Ja hyökkäyshän on muutenkin aina paras puolustus ja heikot sortuu elontiel- Jokin jäi minua näyssä vaivaamaan ja aloin verrata näitä juhlia suo- lä. Näitä totuuksia emme edes kyseenalaista. malaisiin ylioppilasjuhliin. Muistelin kuinka arvokas tilaisuus koululla oli Pidämme Euroopan kärkisijaa paitsi Pisa-tutkimuksissa myös työpaikka- ja kuinka Gaudeamus igitur toi kyyneleet silmiin. Mutta toisten ilojuhla on kiusaamisten määrässä. Yli 65-vuotiaaksi pitäisi jaksaa painaa pitkää päivää, reputtaneille murheen päivä. Rupesin miettimään, himmeneekö kuuden vaikka masennus ajaa jo kolmekymppiset pysyvästi työelämän ulkopuolelle. ällän ylioppilaan riemu, jos parin improbaturin kaveri nostaa kutreilleen Jospa ottaisimme hieman länsinaapurimme positiivisuutta ja suvaitse- saman hatun? vaisuutta reppuumme ja jakaisimme sitä aina sopivassa kohdassa läheisil- Oli ihana olla mukana kummitytön suuressa juhlassa, mutta samalla lemme ja työtovereillemme. Minä ainakin yritän seurata gävleläisen Face- ruotsalaiset ylioppilasjuhlat saivat minut näkemään, kuinka kova suomalai- book-kaverini Kajn esimerkkiä. Hän päivitti ensimmäisenä pakkaspäivänä nen yhteiskunta on. Jos et täytä kriteereitä, niin jäät porukan ulkopuolelle statuksensa neuvoen ystäviä ottamaan rennosti ja seurustelemaan vain ja mitä nuorempana tämän opit, sen parempi. lämpimien ihmisten kanssa ja tietenkin lähetti taas kaikille 365 kaverilleen halauksia. Heja Sverige! 16 SUUPOHJALAINEN 2/2010 Kasvot /Simo Ralli ”Maailmassa on vielä paljon kirjootettavaa”

Pahinta olisi, jos kukaan ei sanoisi mitään, toteaa kummallisuuksistakin. Asiansa hän Simo Ralli, jonka esikoiskirja Ralli radalla ilmestyi esittää rajuin ja pirullisin sanankään- syyskuussa. Palautetta Ralli sai heti niin paljon, että tein, kuitenkin huumorin pilke silmäkul- pää pysyi pyörällä monta viikkoa kirjan ilmestymisen massa. jälkeen. Miestä vietiin messuilta toiselle, ja kirjojen signeeraaminen alkoi jo käydä työstä. ”Hemmetin fiksuja kavereita ovat (eläi- – Tosi hienolta tuntui, kun Seinäjoella kirjakau- naktivistit), kameroineen. He tietävät passa yli 80-vuotiaat mammat tulivat puristamaan mistä narusta vetää, ja meikäläiset kättä ja sanomaan: ”Sä kirjootat hyvin”. vakuumipakkausihmiset ollaan suut Kyseiset ”mammat” olivat lukeneet Simo Rallin ymmyrkäisinä, että tuoltako sitä ruokaa kolumneja Ilkka-lehdestä ja tykästyneet miehen oikein tuloo. Kanan perseestä.” tyyliin kertoa asiat ”suorasukaasesti ja niin jotta ne on heleppo allekirijoottaa”. Sekä blogikirjoitukset että kolum- Lauri Tähkä & Elonkerjuun kitaristi ja laulunte- nit on luettu tarkkaan. Kyliltä kuulunut kijä kiittääkin Ilkka-lehteä siitä, että sai kirjoittami- vastakaiku on lisännyt kipinää ja seen pään auki. innostanut kirjoittamaan lisää niin, että – Vaikka olen aina tykännyt kirjoottaa, ikinä kaksisormijärjestelmällä takominen on en ajatellut olevani niin hyvä, että joku lehti voisi hetkittäin saattanut kuulostaa musii- julkaista tekstejäni. Tuntuikin tosi hienolta, kun kilta. Hunnakon Piia Ilkasta soitti ja ehdotti kolumnistin hommaa. Se soitto aukaisi tulpan. Luomisen tuska Ennen Ilkassa alkanutta kolumnistin uraansa armoitettuna sanailijana tunnettu Ralli oli jo pitkään Aiheita ja sanottavaa Rallilta ei pitänyt keikkablogia bändin nettisivuilla. Keikka- koskaan ole puuttunut, mutta tekstit bussissa kirjoitettujen päiväkirjojen parhaat palat eivät synny ilman luomisen tuskaa ja löytyvät nyt valikoitujen kolumnien kanssa samojen valvottuja öitä. kansien välistä. Ilkan kolumnien lisäksi Ralli Radalla – Kolumnien kirjoittelu on vähän sisältää myös Maaseudun Tulevaisuuden Kantri samanlaista kuin biisin tekeminen. Kun -liitteessä julkaistuja Ralli-kolumneja. illalla päättää, että tästä mä kirjootan, seuraa uneton alkuyö. Aamulla, muu- ”Olen yrittänyt laittaa paikkoja ootrinkiin, saada taman tunnin unien jälkeen kirjoitus on selekiänä Liken kustantaman Ralli radalla -kirjan kan- markkia sen näkööseksi että täällä asutaan. Rata- päässä. Sillä onnistumisen ilolla elää koko seuraa- nessa Simo Ralli pitelee oikeassa kädessään kuok- mot on jo tunkiolla ja katto on korjattu. Miksi en voisi van päivän. kaa ja vasemmassa kettinkiä, jonka päässä porsas löhötä vain pihakoivun alla, tekemättä mitään? Se Hyviä teemoja tulee vastaan kaikkialla. Usein nuuhkii Mannerheimintien aamutunnelmaa. Kuva on on tämä perkeleen pohjalaisuus!” Ralli leikkelee sanomalehtiin reikiä ja tallettaa kiin- autenttinen ja porsas aito pohjalainen sika. nostavia puheenaiheita keittiönsä lusikkalootaan. Etuoikeutettu – Kulkiessani kirjoittelen aiheita ja otsikoita ”Jos raha ei meinaa millään riittää ruokaan, ottakaa muistiin. Idea voi syntyä radiojutusta tai ihmisten lemmikeiksi hyödyllisiä kotieläimiä. Eteisessä voi Ralli katsoo olevansa etuoikeutettu, kun on päässyt puheista. Kirjoitusvaiheessa vain pitää pidellä röhnöttää sika. Pikkupossu maksaa 50 euroa. Syötä ilmaisemaan ajatuksiaan lehtien palstoilla ja nyt ittiänsä, ettei tulisi laitettua ihan kaikkia, sitä oja-asi- sitä ruuantähteillä. Puolen vuoden kuluttua sulla on kansien välissä. aakin samaan syssyyn. Tämä tarkoottaa jäsentelyä, 120 kiloa ehtaa sikaa pakkaseen. Kanat menevät – Olen tavannut todeta, että ilman orkesteria Ralli virnistää. kätevästi saunatiloissa. Siirtäkää ne löylyjen ajaksi kukaan ei olisi tullut kysymään ajatuksiani. Eivät ne Hän ei ollut koulussa mikään mallioppilas, eikä kodinhoitohuoneeseen… Äläkää enää uraakko olisi ketään kiinnostaneet. Mutta sen minä myös äidinkielen kielioppikaan nuortamiestä erityisemmin mulle ruuan kalleudesta!” tiedän, etteivät kustantajat mitään paskaa tekstiä kerinnyt kiinnostaa. julkaise. – Kyllä Koivun Antti mun aineet aina luki Kukkia ikävä Kitaristi Simo Ralli on teuvalainen maanviljelijä. luokalle, mutta ne oli punaasta kynää täynnä. Ei siis ihme, että usein juuri maanläheiset aiheet Vissiin ne tarinat sitten oli hyviä, vaikken kielioppia Simo Ralli on ammatiltaan viljatilan isäntä, eli ovat päätyneet kirjoitusten aiheiksi. Sanottavaa on osannutkaan. maanviljelijä. Kaikki se muu, kuten musiikkitouhu, riittänyt niin eläinaktivistien touhuista, ruuan hinta- Lauri Tähkä & Elonkerjuu on jäänyt pitkälle on hänelle harrastus. keskustelusta kuin maatalouspolitiikan erilaisista keikkatauolle, määräämättömäksi ajaksi. Bändin Ennen Tähkän tuomaa kuuluisutta Ralli tunnet- jäsenillä on vapaus toteuttaa itseään ja tehdä tiin kuivakukkien viljelijänä, joka kiersi maakuntaa mitä ikinä kukin tahtoo. komeiden, omin käsin sitomiensa kukka-asetelmien – Oikein olen odottanut, että kalenteri tyh- kanssa. Viimeiset, keväällä 2002 istutetut kuivaku- jenisi. On mukava katsoa, mitä sitten tapahtuu kat jäivät keikkakiireiden takia peltoon. ja kuinka osaa ottaa elämän haltuhun. Tässä – Vähän on kuivakukkiakin ollut ikävä. Nyt niitä on kymmenen vuotta kuljettu keikoilla, tehty ei taas myydä missään, sanoo isäntä, joka luulta- levyä ja taas lähdetty keikalle. Musiikista ei ole vasti muutaman kuukauden päästä yllättää itsensä taukoa pidetty, joten on mukava tehdä välillä ikävöimästä ihanaa keikkaelämää. muutakin. Palo musiikkiin säilyy paremmin. ”Turneen kolmas keikka oli riehakas ja väkevä. ”Keikkapäivä oli tukka putkella menoa aamusta Oltiin tikissä ja Lapin hulluus oli tarttunut nahkahou- iltaan. Hyvä ku ehti portahilta aamulla kusta. suihin. Keikan jälkeinen olotila vaati pörhelöä. Tarot- Sitä on paljon asioota järjesteltävänä, jos ei korttien, muinaisten käsikirjojen ja tuliaisviinojen käy kahteen kuukauteen kotona.” läpitte kovalle kivilattialle maata. Ruka on ennenkin vienyt miestä.” Simo Rallin mielessä on jo seuraava kirja. – On tässä muutamakin idea, joista voisi Teksti ja kuvat: Pirjo Latva-Mantila kirjoittaa. Ehkä kirjoitan kokonaisen kirjan jostakin sydäntä lähellä olevasta aiheesta. Se vaatii vain pöydän ääreen siirtymistä ja ”Jos tunnet musiikkisi kipinän, uskot asiaasi, aiot naputtelemista. Maailmassa on vielä paljon kir- puurtaa vuosia, yrität tehdä bändistäsi menestyk- jootettavaa, hän huokaa, mutta toteaa samaan sekkään ja hyvällä tuurilla pääset tavoitteeseesi hengenvetoon ostaneensa juuri klapisirkkelin. – varaudu silloon aivan kaikkeen! Musiikki kosket- taa yleisöä, tavallisia ihmisiä. Lehdistöä ja muuta mediaa ei sun hoilotuksesi liikauta. Niitä kiinnostaa Kitaristi Simo Rallin esikoiskirja sai fanit liik- asumisesi, tulosi, lemmikkisi, seurustelusi, terassisi, keelle. Teuvan Häjy-liikkeessä hän signeerasi ilmeesi, kuntoilusi...” puolentuhatta kirjaa. 17 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Suklaa- konvehti- testi.

Suomi Mustikka, Panda

Pandan mustikkakonvehdissa on maito- suklaata, valkoista suklaata ja mustikka- marmeladia. Konvehdin makuun ollaan raadissa tasaisen tyytyväisiä. Sijoitus kaikilla 2.

– Makiaa ja raikasta. – Ihan hyvää. – Tämä on siksi hyvää, että mustikka maistuu vain vähän.

Sijoitus: 2, 2, 2

Vanessa, Lidl

Konvehtisekoitus saa lapsiraadissa jyrkän tuomion ja vilkaisu tuoteselosteeseen kertookin, että joukossa on myös alko- holipitoisia konvehteja. Kun tuoteselos- tetta ei luettu etukäteen, lentää muutama konvehti nopeasti kompostiin. Raati onkin sitä mieltä, että useita makuja sisältävissä rasioissa tulisi lukea, mitä lajit ovat. Näin tie- täisi mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Raadin inhokki.

– Tää on pahaa. – Haisee pahalle. – Kaikki jäi syömättä. Ällöttävän pahoja. – Toinen maistui paremmalta, aika hyvä.

Sijoitus: 4, 4, 4

Paradis, Marabou

Kaksikerroksisen rasian kannessa on konvehdeista kuvat ja sisällöt. Näin on helppo valita mieleisensä maku. Kahden raati- laisen mielestä paras, yhden mielestä 3. paras.

– Valkosuklaapäällysteinen nougat oli oikein hyvä. – Kermatoffee on mun suosikki.

Sijoitus: 1,3,1

Sinivalkoiset konvehdit, Fazer

Yhden raatilaisen mielestä testin paras konvehti eikä toisiltakaan huonoja arvioita tule. Konvehdit sisältävät maitosuklaata ja valkoista suklaata, mikä raatilaisten mielestä on hyvä yhdistelmä..

– Nämä on hyviä. – Niin on. – Mä otan toisen, nämä on niin hyviä.

Sijoitus: 3,1,3

18 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Joululahjavinkkejä sisustuskaupoista:

Studio Reetta Yrittäjä Reetta Sillanpää:

− Lahjakortilla voi hankkia uudenlaisia lisäaineettomia makuja kuten kahvia tai teetä. Paikallisia käsitöitä ovat esimerkiksi huovutetut koristetontut ja patalaput. Jotta vilu ja kylmyys eivät ennättäisi, kannattaa hankkia lämmittävät tossut, huivi tai myssy. Ne ovat vieläpä veikeän värisiä. Tänne voi tulla myös rauhoittumaan, arjen askareiden keskeltä.

Minca Studio Pentik Yrittäjät Minna Halttula ja Cami Ravi: Myymäläpäälikkö Hanna Hyvärinen ja myyjä Riikka Ylipeltola: − Erilaisia pyyhkeitä voidaan koristaa bro- deeraamalla eli pyyhkeeseen voidaan kirjailla − Joululahjoiksi sopivat kauniit loistekynttelikkökristal- esimerkiksi saajan tai antajan nimi. Pehmei- lipuut, niiden hopeinen kajo saa joka kodissa säihky- siin paketteihin kuuluvat myös kauniit virkatut, vää tunnelmaa. Tunnelmaa voi myös luoda juomalla samettiset ja silkkiset tyynyt. Miehet, jotka halua- lämmintä glögiä kuumajuomalaseista. Myynnissä on vat lemmitellä rakkaitaan, voivat antaa vaikkapa myös uutuusastiasto. kauniita Våga-koruja.

Keiju Yrittäjä Minna Lemmetti:

− Naisille ja nuorille, jotka pitävät Disney-hahmoista, suosittelisin lahjaksi hienoja Disney-laukkuja. Hyvä lahjaidea on myös helposti kiinnitettävät ja siirrettävät erinäköiset valaisimet. Köyhänmiehen hopeaesineillä voi korostaa olohuoneen, keittiön tai makuuhuoneen säihkettä.

Teksti ja kuvat: Tiina Ontto-Panula

19 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Energia-asiat kiinnostavat Suu- pohjassakin, biokaasuseminaa- riin otti osaa nelisenkymmentä henkeä.

Biokaasu ja energia-asiat tapetilla.

EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on vauhdittanut ja Närpiön kaupungit. Hankkeen toteuttamisesta Lampinen harmitteli myös sitä, että Suomessa energia-asioiden eteenpäin vientiä. Myös Suupoh- vastaa Vaasan Energiainstituutti. halutaan edistää nykyisenkaltaista, yhden polttoai- jassa energia-asiat ovat nousseet yhdeksi paino- Timo Hyttinen kertoi, että tehdyssä kyselyssä neen käyttöä autoissa. Ruotsissa tähdätään siihen, pisteeksi perinteisten kärkialojen rinnalle. Myös kaikki sidosryhmät, kuten kotieläin-, kasvintuotanto- että autoihin voidaan joustavasti tankata biokaasua KOKO-ohjelmassa se on teemana ja energiateema- ja turkistilat olivat kiinnostuneita biokaasulaitoksen tai käyttää hybridinä, silloin kun se on mahdollista ryhmässä on mukana yrittäjiä ja kuntien jäseniä. kehittämisestä. ja bensiiniä tai dieseliä silloin kun se ei ole mahdol- Tietoisuutta energia-asioista halutaan lisätä – Niillä on kiinnostusta sekä toimittaa esimer- lista. seudulla ja siksikin Suupohjan biokaasustrategia kiksi jätteitä ja lietteitä laitoksen käyttöön. Ne ovat Lampinen esitteli vertailua, jonka mukaan bio- -hanke järjesti teemaan liittyvän Biokaasuseminaa- myös valmiita osallistumaan investointiin. kaasun ja maakaasun käyttö on autossa halvempaa rin joulukuun alussa. Aihe kiinnosti, sillä seminaariin Suupohjan alueella biomassoja on myös joissa kuin bensiinin tai dieselin silloin kun ajetaan vähin- osallistui nelisenkymmentä henkeä. Suupohjan ja teiden varsissa. Myös kaatopaikkakaasut ovat tään 17 000 kilometriä vuodessa. elinkeinotoimen kuntayhtymän lisäksi Vaasan yli- isoja. Pilottikohteena on Karijoen biokaasulaitos, Myös biokaasun tankkausverkoston kehit- opiston Levón-Instituutti on tiiviisti kehittämistyössä joka on jo saanut ympäristöluvan. täminen on Lampisen mukaan Suomessa tehty mukana. vaikeaksi. Joulukuussa täysistunnossa käsitellään Ilppo Karesola SEKistä kertoi, että Suupohjan Pohjois-Karjala tähtää myös tankkausverkostoa koskeva laki. -TR alueella on energiavarojaa kaksi kertaa enemmän liikennebiokaasun mallialueeksi kuin tällä hetkellä on käytössä, kun mukaan laskee kaiken bioenergian ja uusiutuvan energian. Ari Lampinen Pohjois-Karjalasta kertoi liikenne- Suupohjassa energiaomavaraisuus kiinnostaa biokaasuverkoston kehittämishankkeesta. Mukana etenkin aluetalouden näkökulmasta. Tavoitteena hankkeessa ovat Joensuun seudun Jätehuolto Oy, on kehittää alueen energiahuoltoa, lisätä omavarai- alueen kunnat ja rahoittajana on myös EAKR. suutta sekä kiinnittää huomiota energiansäästöön ja – Pyrimme saamaan Pohjois-Karjalaan kaksi Timo Hyttinen Vaasan yliopiston Levon-Instituu- tehokkuuteen. liikennebiokaasun tuotantopaikkaa ja neljä tankka- tista esitteli Suupohjan biokaasustrategia -hanketta. – Biokaasumassoja hyödyntämällä alue uspaikkaa, Lampinen kertoi. Sen tavoitteena on biokaasun tuotannon käynnistä- voidaan saada omavaraiseksi. Omavaraisuuteen Itä-Suomen jätesuunnitelmassa korostetaan minen ja lisääminen Suupohjassa sekä Suupohjan ei yksikään seutu Suomessa ole vielä päässyt. sitä, että biokaasu jalostettaisiin liikennekäyttöön. rannikkoseudulla. Saksassa on hyviä esimerkkejä ja muutama kylä on Pohjois-Karjalan hanke on tuottanut ehdotuksen saavuttanut omavaraisuuden, Karesola kertoi. valtakunnalliseksi liikennebiokaasustrategiaksi. Alue Bioenergiapotentiaalia on eniten oljessa, met- haluaa olla liikennebiokaasun käytön mallialue. sätähteissä ja kannoissa. Tavoitteena on, että eri – Pohjois-Karjala haluaa tulla öljyvapaaksi, jätteet voidaan hyödyntää energiana. uusituvalta energiatuotannoltaan yliomavaraiseksi Tavoitteena on myös alan koulutuksen, osaami- maakunnaksi. Liikenteen polttoaineiden valmistus, sen ja tietoisuuden lisääminen. jakelu ja käyttö ovat painopisteenä. – Tavoittelemme myös tuulienergian käyttöä Esimerkiksi Ilomantsissa halutaan ottaa biokaa- soveltuvilla alueilla. Kun isoja polttoturvesoita pois- suautoja käyttöön kunnan omassa liikennöinnissä. tuu käytöstä, nämä paikat voisivat sopia tuulivoi- Ari Lampinen kertoi, että Ruotsissa bioliiken- maan. nekaasua käytetään jo nyt ja aikomus on kasvattaa sen määrää. Hänen mukaansa Suomessa minis- Kiinnostusta on biokaasulaitoksiin teriön virkamiehet vastustavat sitä, suojellen näin valtion omistuksessa olevaa öljynjalostusta. Timo Hyttinen Vaasan yliopiston Levon-Instituutista – Valtiovarainministeriön viranomaiset ehdot- esitteli Suupohjan biokaasustrategia -hanketta. Sen tivat, että biokaasuautoille tulisi käyttövero. Useat tavoitteena on biokaasun tuotannon käynnistäminen valiokunnat vastustavat sitä ja asia käsitellään ja lisääminen Suupohjassa sekä Suupohjan rannik- eduskunnan täysistunnossa joulukuussa. Uskon, koseudulla. Tavoitteena on myös tarjota edullista että veroa ei hyväksytä, Lampinen arvioi. energiaa ja toimeentulon mahdollisuuksia. Hanketta rahoittavat Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukset, Suupohjan elinkei- notoimen kuntayhtymä sekä Kristiinankaupungin 20 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Mrs. Maailma Jennika Hannusaari

Kauhajokelainen Jennika Hannusaari voitti kesällä Mrs. Maailma -kisat järjestetään ensi vuonna Liettuassa Mrs. Maailma -tittelin. Suomessa. Voitko valottaa vähän missä ja miten olet mukana järjestelyissä? Mistä sait idean lähteä kisaamaan Mrs. Maailma- − Ensi vuoden kisoista ei ole vielä tietoa, missä päin tittelistä? Suomea ne ovat ja milloin. Ilmeisesti olen mukana − En itse suunnitellut lähteväni kisaamaan, vaan miettimässä paikkoja, joihin tutustutaan Suomessa edellisen vuoden suomalainen osallistuja (Heidi kisailijoiden kanssa. Pölkki) ehdotti minulle kesällä lähtöä kisaan, koska itse ei halunnutkaan lähteä toisena vuonna peräk- Työn, perheen ja opiskelun lisäksi sinulla riittää käin kisailemaan. aikaa vielä vapaaehtoistyöhön. Miksi lähdit vetä- mään kulttuurikerhoa maahanmuuttajille? Onko voitto poikinut sinulle töitä kuten juonto- − Viime keväänä kiinnitin erityistä huomiota vastaan tehtäviä? tuleviin vietnamilaisiin kaupungilla ja mietin, kuinka − Voitto ei ole vielä poikinut töitä. Ensi vuonna saat- voisin olla avuksi. Tunsin sympatiaa heitä kohtaan, taa olla tulossa jotain. koska itse olen nähnyt kuinka erilainen kulttuuri heillä siellä toisella puolella maailmaa on ja kielikin on aivan täysin erilainen. Etsin netistä ja otin selvää, onko Kauhajoella järjestetty mitään vapaaehtoistoi- mintaa heidän auttamisekseen ja sitten vain ilmoitin itseni vapaaehtoiseksi kansainvälisyyskeskus Inkaan. -RI-M

Habitaressa pohjalaisia.

Sisustus- ja huonekalualan Habitare-messut keräsivät jälleen joukon pohjalais- valmistajia Helsingin Messukeskukseen syyskuussa. Suupohjan / Kauhajoen seudun KOKO oli mukana Made in Finland -osastolla esittelemässä Made in Finland –sivustoa. Yrityksistä erityisen paljon huomiota sai Pohjanmaan Kaluste, joka lansee- rasi messuilla ekologisen Luonto-sohvamalliston. Luonto-sohvissa on käytetty kierrätettäviä, kierrätysmateriaalista valmistettuja tai orgaanisia materiaaleja. sisustaminen.ning.com

Tyylikalusteita valmistava Laitala oli mukana Made in Finland -yhteisosastolla. Myyntisihteeri Stina Tallberg-Kalliomäki esitteli P. Rotola-Pukkilan uutuusvärisiä, mustia, kalusteita Habitaren Made in Finland -osastolla.

Jari Hakola Junetista pohjalaisittain. Pohjanmaan Kalusteen Luonto-sohvissa on käytetty kierrätettäviä, kierrätysmate- riaalista valmistettuja tai orgaanisia materiaaleja. 21 SUUPOHJALAINEN 2/2010 TAPAHTUMAKALENTERI 10.12.2010–28.6.2011

Ajantasaisimmat tiedot: www.suupohja.fi

7.−18.12. Taidenäyttely - Elämän vuosiren- 11.3. Musta valkeaa -konsertti 7. −17.4. KAUHAJOEN KRIUHNAASUT kaita Eija Hinkkala & Quarteto Mercedes. Konsertin -kulttuuriviikko Hannu Syrjälahden maalauksia ja esinesom- musiikin juuret löytyvät eteläisen Amerikan laulel- Kauhajoen Kriuhnaasut jo 4. kerran. Teemalla est- mitelmia sekä Tuuli Tamminen-Syrjälahden maperinteestä. Tarinat ovat suomalaisista naisista raditaide mm. teatteri eri muodoissaan, komiikkaa, grafiikkaa ja runoja. Näyttely avoinna Kauha- ja tosia. Arjen koskettavia salaisuuksia, joista usein tanssia jne. Järj. Kauhajoen yleinen kulttuuritoimi joen pääkirjastossa sen aukioloaikoina. vaietaan. Myös arjen nautintoja, joista niistäkin ehkä vaietaan. Tunteita, väkeviä, kipeitä, ihania, niin kuin 28.6.−3.7. Kids Action Parra 10.12. Panula-opiston syyskauden päätös- naisen elämä. Näitä tarinoita mieskin haluaa kuulla. Kesäleiri 6-13 -vuotiaille. Järj. Yhteiskristillinen konsertti Eija Hinkkala, laulu; Quarteto Mercedes, kitara ja lapsityötiimi. Seurakuntasalissa klo 19 laulu; Merzi Rajala, piano; Kaisa Kulmala, basso; Arja Paju, taustalaulu Arja Paju; Ricardo Padilla, 28.6.−26.7 HÄMES-HAVUNEN SOI 11.12. Joulupukki ja noitarumpu perkussiot, taustalaulu. Liput tulevat myyntiin helmi- Viime vuonna aloitetut ja suuren suosion saavut- Kauhajoen Ne on -teatteri esittää koko per- kuussa 2011. Ennakkolippu 13 € myynnissä yleinen taneet ohjelmalliset kulttuuri-illat Hämes-Havusen heen näytelmän Joulupukki ja noitarumpu, kulttuuritoimi / Panula-opisto (kirjastotalo). Liput historiallisessa miljöössä jatkuvat kesällä 2011 yhteiskoulun esityssalissa klo 16, varaukset noudettava ennen 10.3. Lippu ovella 15 €. Läm- kesä-heinäkuussa joka 2. tiistai seuraavasti: 28.6., p. 045 6715 176 pimästi tervetuloa Naistenpäivän konserttiin! Järj. 12.7., 26.7. Pääsymaksullinen tilaisuus, sis kahvi- Kauhajoen kaupungin yleinen kulttuuritoimi. tarjoilun. Järj. Kauhajoen yleinen kulttuuritoimi. 11.12. Joulujuhla Kansanlähetyksen ja Uusherätyksen yhtei- nen Joulujuhla Teuvan seurakuntasalissa klo 18. Nyyttikestit.

11.12. Jouluaskartelua Teuvalla Horon Nuorisoseuralla klo 11−14. Voit askarrella vielä vaikka pieniä lahjoja. 5 e/osallistuja (sis. materiaalit ja ohjauksen). Suupohja tanssii 2011 Kauhajoella

12.12. Joulupukki ja noitarumpu Kauhajoen Ne on -teatteri esittää koko per- Suupohja tanssii -tapahtuma heen näytelmän Joulupukki ja noitarumpu, palaa seutukuntakierrokselta yhteiskoulun esityssalissa klo 16, varaukset ”syntysijoilleen” Kauhajoelle p. 045 6715 176 14.tammikuuta 2011. Tänä vuonna tapahtuma pyrkii eri- tyisesti huomioimaan miehet. 15.12. Avantouintia Aron virkistysalueella klo 17.30 Aamu alkaa uudessa kou- lukeskuksessa alakoululaisten tanssittamisella. 22.12. Joulukonsertti Kauhajoen kirkossa klo 18, Juha Hautaluoma Illalla on aikuisille tarjolla laulu, Pekka Pitkäkoski piano, Sanna Saarela tanssityöpajoja. Tänä vuonna laulu, Raisa Shapochkin viulu pääsee opiskelemaan intia- laisten Bollywood-elokuvien tanssia tai brasilialaista kar- 22.12. Avantouintia Aron virkistysalueella klo 17.30 nevaalisambaa. Jos näistä ei löydy mieleistä, voi antautua rentouttavan liikkeen vietä- 24.12. Jouluaaton iltakirkko Teuvan Vapaaseurakunnassa (os. Mikki- väksi. läntie) klo 22. Tervetuloa jouluyön suureen Paritanssipajoissa harjoi- juhlaan. Mukana Veijo Heikkilä ja Veli-Matti tellaan ainakin kävelyhump- Köykkä. Järj. Helluntai- ja Vapaaseurakunta. paa ja lavarumbaa Matleena Hakolan varmassa ohjauk- sessa. Jos ei vielä tiedä mitä 29.12. Avantouintia Aron virkistysalueella klo 17.30. Avantouinnit on rockabillyfusku, siitä voi jatkuvat aina keskiviikkoisin kevääseen 2011 tulla ottamaan selvää tanssi- saakka. tapahtuman paritanssipajaan. Kaikkiin pajoihin voi osallistua ilman omaa paria. 1.1. Uudenvuodenjuhla Syreenin koulun salissa Teuvalla klo 16. Tämän vuoden erikoisuu- Mukana Jaakko ja Sirkka-Liisa Romu. Järj. tena on ns. tanssikorjaamo. Helluntai- ja Vapaaseurakunta. Korjaamolla tanssin ammat- tilaiset antavat 10 minuutin verran yksityisopetusta tanssi- 27.−28.1. Jumalan hoidossa -tilaisuus Teuvalla Toivon ovella klo 19. Puhuu Markku ongelman korjaamiseen. Günther Nokialta. Ilta päättyy huikeaan tanssishowhun. Lippu Suupohja tanssii 18.−20.2. Kids Action Parra Talvileiri 6−13-vuotiaille. Järj. Yhteiskristillinen –tapahtumaan on oiva joulu- lapsityötiimi lahja! Tilaa: [email protected]

Reija Iso-Mustajärvi

22 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Puheenjohtaja Mari Rajala tarkasti Mervi Lehtiniemen lipun. Mervin tanssimekolla oli pitkät perinteet, kuten on Päntäneen Nuorisoseuran tapaninpäivän tansseillakin.

Hyviä herroja ja possutansseja.

Päntäneen uudistetulla Nuorisoseuralla tanssittiin possutansseja syyskuussa. Juha Hautaluoma oli solistina Tuija Mäensivun lisäksi Hyvät Herrat -orkesterissa. Possutanssit olivat jo perinteiset, kol- matta kertaa järjestetyt, mutta varsinaiset perinteet on tapaninpäivän tansseilla. – Tapaninpäivän tanssit on järjestetty niin kauan kuin minä muistan, vakuuttaa Mari Rajala, Päntäneen Nuorisoseuran puheenjohtaja. Ja puheenjohtaja muistaa melko pitkälle, sillä hän on ollut puheenjohtajanakin vuodesta 98 alkaen. Vaikka possutansseihin myytiin tällä kertaa lippukin, kukaan ei pyörtänyt ovalta. Yksi sisääntuli- joista oli Mervi Lehtiniemi Nokialta. – Toivottavasti on hyvät pirskeet. Olen Nummi- järveltä kotoisin ja kaveri kertoi näistä tansseista. Päällä on 30 vuotta vanha tanssimekko, mummun vanha tanttu, Mervi Lehtiniemi nauraa. – Oma tanssittaja on kotona, joten toivottavasti flaksi käy. Flaksi kävi ainakin Tuija Heinolla, joka tanssi partnerinsa Jari-Matti Kiviluoman kanssa lattialla koko illan. – Emme ole aiemmin olleet Päntäneellä tans- seissa, Jokimaassa kylläkin, he kertoivat. Tuija Heino ja Jari-Matti Kiviluoma viihtyivät tanssilattialla. Lounaita ja lastentapahtumia

Kylätapahtumia ja -tunnelmaa 100-vuotiaalla Päntäneen Nuorisoseuralla on muutenkin. Syksyllä järjestettiin lastenjuhlat alle kouluikäisille ja ala- asteikäisille. Marianpäivän ja pyhäinpäivän lounaat kuuluvat ohjelmaan ja juhlavuosi huipentuu tapanin- päivän rientoihin. – 100 vuotta tuli täyteen maaliskuussa. Juhlien kunniaksi talolla on tehty remontti, paikkoja on maalattu ja lattia hiottu. Myös lavaa suurennettiin ja esirippu uusittiin. Tavoitteena on saada näytel- mäharrastustakin piristymään, puheenjohtaja Mari Rajala kertoo. Nuorisoseura kerää mukaansa melko ison osan kyläläisistä, sillä jäsenmaksun on maksanut n. 70 perhettä eli noin 200 henkeä. Talouksia kylässä on noin 500. -TR

Tuija Mäensivu jututti Juha Hautaluomaa mm. Tangomarkkinoista. 23 SUUPOHJALAINEN 2/2010

Teuvalla monipuolinen tonttitarjonta Teuvan kunnalla on tarjolla laaja tonttivalikoima. Rakennuspaik- koja löytyy niin kunnan keskus- tasta kuin eri kylistäkin. Tontteja Yhteystiedot: voi ostaa nyt myös edulliseen kampanjahintaan. Isojoen kunta Kunnan uusin asuntoalue Teollisuustie 1 sijaitsee keskustan tuntu- 64900 Isojoki massa uimahallin ja päiväkodin Puh. (06) 2413 5511 Faksi (06) 263 1317 läheisyydessä, vain kilometrin S-posti: [email protected] etäisyydellä kouluista. Tälle ns. www.isojoki.fi Uimahallin alueelle on kaavoi- tettu yhteensä 20 tonttia, joista Karijoen kunta osa on vielä vapaana. Omakoti- Kristiinantie 3 tontit ovat kooltaan 1500–2500 64350 Karijoki m2 ja rivitalotontit 2500–3200 Puh. (06) 2413 5900 m2. Faksi (06) 268 0674 S-posti: [email protected] Kampanjahintaan www.karijoki.fi Lossanmäestä Kauhajoen kaupunki PL 500 (Hallintoaukio) Lossanmäen alueelta kunta myy tontteja 500 euron kampanjahintaan vuoden 2012 loppuun saakka. Hin- 61801 Kauhajoki taan sisältyvät vesi- ja viemäriliittymät. Kampanja-aikana tontti on mahdollista saada liittymineen yli 8000 Puh. (06) 2413 2000 euroa normaalihintaa edullisemmin. Lossanmäen alue mahdollistaa väljän asumisen, sillä tonttien koot vaih- Faksi (06) 2413 2009 televat 1500 neliöstä 3800 neliöön. Lisäksi kampanja-aikana tontin ostaja voi halutessaan ostaa viereisen S-posti: [email protected] tontin normaalilla neliöhinnalla (2,50 e) ilman rakentamisvelvollisuutta. www.kauhajoki.fi Lossanmäki sijaitsee Parran vapaa-ajankeskukseen johtavan tien varrella, n. 1,5 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta. Kurikan kaupunki PL 500 (Asematie 8) Omakoti- ja rivitalotontteja on tarjolla keskustan alueella kolmella muullakin asuntoalueella eli Mikkilän, 61301 Kurikka Mäntypuiston ja Rasin alueilla. Kauppilan, Norin, Perälän, Riipin ja Äystön kylätaajamissa on kaavoitettuja tonttialueita yhteensä n. 11 hehtaaria. Rivitalorakentamiseen varattuja tontteja on Uimahallin, Mikkilän, Män- Jurvan palvelupiste PL 5 (Koulutie 8) typuiston, Lossanmäen ja Riipin asuntoalueilla. 66301 Jurva

Tonttitarjontaan voi tutustua kunnan nettisivuilla: Puh. (06) 451 3555 Faksi (06) 451 3777 www.teuva.fi -> Palvelut -> Asuminen ja ympäristö -> Tonttitarjonta S-posti: [email protected] www.kurikka.fi

Teuvan kunta Pl 25 (Porvarintie 20 A 4) 64700 Teuva Tove Teuvalla 1953 -sivut myös japaniksi Puh. (06) 2413 4000 Fax. (06) 2413 4490 Tovae Janssonin maalaamasta alttaritaulusta ja ajasta Teuvalla kertovat web-sivut www.toveteuvalla.fi on S-posti: [email protected] käännetty myös japanin kielelle. Ne ovat aikaisemmin käännetty ruotsiksi ja englanniksi. www.teuva.fi Sivut kääntänyt, Karkkilassa asuva Hiroko Kawamura-Palmunen oli hyvin kiinnostunut aiheesta ja uskoi, että Toven maalaama suurteos ja sen syntytarina voisivat kiinnostaa Japanissa vaikka lehtiartikkelei- Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä den muodossa, koska Tove Jansson on hyvin tunnettu taiteilija Japanissa. PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 3800 Faksi (06) 2413 3805 S-posti: [email protected] sek.suupohja.fi Tykkää Suupohjalaisesta :-) Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma / Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) Elävää ja ajankohtaista kuvaa asumisesta ja elämisestä Suu- 61801 Kauhajoki pohjassa myös Suupohjalaisen Facebook-sivulla. Tapahtumia, Puh. 040 5257 207 linkkejä kuviin ja videoihin, ajantasaista tietoa kehittämisestä. Faksi (06) 2413 3805 Tykkää! S-posti: [email protected] www.kauhajoenseutu.fi Suupohjalainen toivottaa Hyvää Joulua ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Onnea vuodelle 2011! Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 211 Faksi 020 7470 212 S-posti: [email protected] www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Juttuvinkkejä www.suupohja.fi Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry Seudullinen kulttuurisihteeri Suupohjalaiseen www.kauhajoenseutu.fi Reija Iso-Mustajärvi sek.suupohja.fi Sipiläntie 3 tai portaaliin? 64700 Teuva www.logistia.net Puh: 050 4679 503 S-posti: [email protected] Ota yhteyttä lehden ja suupohja.fi-portaalin www.foodpark.fi www.suupohja.fi/kulttuuri toimitusasioissa: www.sella.fi Seututiedottaja Tiina Rantakoski sisustaminen.ning.com Suupohjan seutuviestintä LC Logistics Center Oy www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Seututiedottaja Tiina Rantakoski Teknologiapuisto 1 LC Logistics Center Oy 61800 Kauhajoki www.suupohjanseutuverkko.fi Teknologiapuisto 1 Puh. 040 757 2283 kauhajoki.internationalcafe.fi 61800 Kauhajoki S-posti: [email protected] www.suvimedia.fi Puh. 020 7470 308 tai 040 757 2283 S-posti: [email protected] 24 www.suupohja.tv