PRATU« LEVO Tapio »Pratu« Levo Oli Ässien Ja Suomen Maajoukkueen Luottopuolustaja 1970- Ja 80-Luvuilla

LEGENDA Haaste Porista – »PRATU« LEVO Tapio »Pratu« Levo oli Ässien ja Suomen maajoukkueen luottopuolustaja 1970- ja 80-luvuilla. Isokokoinen Levo hallitsi niin pienen kikkailun kuin

perinteisen porilaisen rymistelynkin. teksti ja kuva: risto pakarinen

»isä, kuka toi Suomen iso pakki on?« »Miksi?« pikkupoika kysyi jossakin takanani. Vuosi Isä ei vastaa, vaan seuraa tiiviisti ottelua. on 1982 ja paikkana Helsingin jäähalli. Isä ei tiedä. Suomi pelaa kotikisojensa avausottelua Nyt ajan kohti Poria ja mietin vieläkin, Kanadaa vastaan ja istun päätykatsomossa miksi Tapio Levoa kutsuttiin »Pratuksi«. oman isäni vieressä. Mitä Pratu edes tarkoittaa? Sillä ei tunnu »Se on Levo, Tapio Levo«, kuuluu mie- olevan mitään yhteyttä sen kummemmin sääni. Tapioon kuin Levoonkaan. »Mutta sitä sanotaan Kravuksi, kun se Pysäköin autoni Porin oikeustaloa on aina niin punainen«, sama miesääni vastapäätä olevalle parkkipaikalle ja kävelen jatkaa lyhyen tauon jälkeen. sisään. Haastemiesten huoneessa istuu iso Kopautan isääni kyynärpäällä kylkeen. mies. »Kuulitko?« Tapio »Pratu« Levo. Isä nyökkää ja osoittaa sormellaan Hän ohjaa minut kuulusteluhuoneeseen, kentälle. istumme alas ja asetan nauhurini pöydälle. »Onks se totta?« kysyn. Tällä kertaa haastemies Levo on itse kuulus- »Ei Levoa Kravuksi kutsuta«, isä jatkaa, teltavana. »vaan Pratuksi«. »Setääni kutsuttiin aikoinaan Pratuksi

80 ja kun minä nousin junioreista edustus- la kaudella tulin sitten vähän paremmin joukkueeseen, meidän huoltajamme alkoi mukaan. Ässät nosti a-junioreista kerralla LEGENDA kutsua minuakin Pratuksi. Hän tunsi setäni, kentällisen verran pelaajia: minä, Ruisma, joka oli aikoinaan pealannut Porin Palloto- Mäkelä, Levosen Rauli ja Niemen Hannu. vereissa«, Tapio Levo kertoo. Silloinkaan ei ollut ihan jokavuotista, »Sitten se vain jäi«. että a-junioreista nostettiin tai nousi edustusjoukkueeseen kokonainen kentällinen tapio levo aloitti jääkiekkoilun ru-38: samalla kertaa. ssa ja jatkoi sujuvasti samassa seurassa, »Me olimme nuorisokentällinen, joka kun siitä tuli Ässät seurafuusion jälkeen. aiheutti [valmentaja] Lasselle [Heikkilä] Samasta ikäluokasta esimerkiksi Antero harmaita hiuksia omilla mielipiteillään. Me Kivelä, maalivahti, kulki Levon kanssa sa- olimme nuoria ja ajattelimme, että laitam- man polun aina a-maajoukkueeseen asti. me vanhat pelaajat sivuun. Matalamäen Kaj Miesten polut kohtaavat vielä nykyisin- taisi silloin juuri lopettaa, mutta Heikki- kin, kun haastemiehenä työskentelevä Levo län Ati [Antti] jatkoi, samaten Honkasen törmää lautamiehenä istuvaan Kivelään. Jaakko. Emme me tyytyneet vain olemaan Levo ei kuitenkaan ollut mikään kiekko- edustusjoukkueen ringissä, me halusimme niilo, kuten ei moni muukaan 1960-luvulla. samantien kokoonpanoon«, Levo muistelee »Vaihtoehtojakin oli ja pelasin jalkapal- naureskellen. loa kesäisihin a-junioreihin saakka. Sitten »Joskus heitettiin koko kentällinen porukka vei mukanaan, kun oli pakko tehdä vilttiinkin«. valinta kumpaan lajiin panostaa. Kun aika Vilttikomennuksia tuli, ja tuli katsomo- ei enää riittänyt. Siinä oli muitakin, saman- komennuksiakin, sillä seuraavalla kaudella ikäisiä, Ruisman Matti ja Mäkelän Tanu«, Levolle merkittiin 10 ottelua sm-sarjassa. Levo sanoo. Sitä seuraavalla kaudella, 1974–75, Levo oli »Kiekko vei mukanaan, ei sitä loppujen Ässien vakiokokoonpanossa ja ura sai uutta lopuksi tarvinnut mietiäkään.« nostetta. Porissa tehtiin hyvää juniorityötä 1960- »Taisin päästä 1973 Leningradiin joihin- luvun lopussa ja 70-luvun alussa ja Levo oli kin nuorten kisoihin. Siitä alkoi maajouk- a-junioreissa voittamassa sm-mitaleitakin. kueurani«, hän kertoo. Ja periporilaiseen tyyliin liigajoukkue raken- »a-maajoukkueessa olin ensimmäisen nettiin omista voimista. kerran vuonna 1975, kun olin Izvestija-tur- Levo teki debyyttinsä edustusjoukkueessa nauksessa. Muistan, että olin silloin vielä 1970-luvun alussa, kun sm-sarjakin oli vielä armeijassa ja oli kiva lähteä sieltä lomille sm-sarja. maajoukkueeseen, vaikka sitten Mosko- »Pääsin ensimmäisen kerran haistele- vaankin«, hän sanoo. maan ilmaa sm-sarjassa vuoden 1973 viimei- »Kaikkiaan olin Moskovassa viisi tai sessä ottelussa. Lasse Heikkilä otti mukaan, kuusi kertaa. Sanoin jouluna 1979, että penkin päähän, kun Ässät pelasi hjk:ta minulle riitti se turnaus. Olin ollut riittävän vastaan. En päässyt jäälle kertaakaan, mutta monta kertaa Moskovassa joululahjaostok- sainpahan tutustua ilmapiiriin. Seuraaval- silla«, hän sanoo nauraen.

81 sm-liigan ensimmäisellä kaudella Muutamaa kuukautta myöhemmin 1975–76 Ässät selvitti tiensä pudotuspelei- pelattuun Kanada Cupiin mennessä asiat ol- hin. Välierässä se kohtasi Tapparan. tiin saatu sovittua siinä määrin, että Seppo Ensimmäistä kertaa pelatuissa pudo- Liitsola valitsi mukaan kaksi tapparalaista: tuspeleissä loppuottelupaikan sai kahdella Pertti »Komu« Koivulahden ja Lasse Litman.

LEGENDA voitolla. Tappara voitti ensimmäisen ottelun Pori puolestaan oli hyvin edustettuna, kotonaan jatkoajalla, ja toisen Isonmäen sillä Ässissä pelanneiden Levon, Tapio hallissa 6-4. Flinckin, Kari Makkosen ja Tapio Koskisen Pronssistakin pelattiin paras kolmesta lisäksi Liitsola valitsi mukaan wha:ssa –sarja, jonka Ässät vei suoraan kahdessa pelanneet Pekka Rautakallion ja Veli-Pekka ottelussa. Siitä alkoi Ässien hyvä putki: Ketolan. 1976 pronssia, 1977 pisteen pudotuspelien Suomi oli turnauksen heittopussi. Kana- väärällä puolella, 1978 mestaruus, 1979 da pöllytti Suomea ensimmäisessä ottelussa hopeaa, 1980 hopeaa, 1981 putosi puoliväli- 11-2, Tshekkoslovakia jätti Suomen nollille, erissä, 1982 pronssia ja 1984 pronssia. Levo 8-0 ja Neuvostoliitto iski taululle tylyt 11-3 oli viimeisen pronssin aikaan tosin jo nhl: –lukemat. Ruotsin Suomi voitti yllättäen ssä. 8-6, mutta hävisi Yhdysvalloille 6-3. »Se vuoden 1976 ensimmäinen pronssi Koko turnauksen maaliero siis 14-44. oli hyvä saavutus, vähän nimettömämmällä »Kanada Cupissa 1976 oli kovia pelimie- joukkueella. Janssonin Matti oli valmentaja- hiä vastassa. Suomi-poika katseli silmät na«, Levo sanoo. pyöreinä, että »nyt on tultu vähän suurem- Maajoukkueessa kihisi vuoden 1976 piin piireihin«,« Levo sanoo nauraen. olympialaisten jälkipyykin seurauksena »Heti ensimmäisessä ottelussa Kanadaa niin, että maajoukkuevalmentaja Seppo Liit- vastaan – muistaakseni – Rautakallion sola sai Tampereelta vastaukseksi kutsuihin Pekka ja Riihirannan Hexi joutuivat ole- joukkokieltäytymisen. Joukkueessa ei ollut maan kentällä kolme minuuttia, kun eivät yhtään Tapparan pelaajaa. päässeet vaihtoon Kanadan prässin aikana. Maajoukkueen toinen valmentaja, Lasse He menivät hapoille heti alussa«, hän jatkaa Heikkilä, tunsi parikymppisen Levon taidot nyt huvittuneena.. ja hänet valittiin kisajoukkueeseen. Kyseessä oli todellinen amatöörien ja »Liitsolan »Kimi« oli valmentajana ja ammattilaisten kohtaaminen. Innsbruckin olympialaisissa oli tullut jotain »Siellä oli kovia nimiä, joista täällä oli riitaa. mm-kisoissa oli sitten rupusakki tais- vain joskus luettu lehdistä. Yhtäkkiä ne telemassa sarjapaikasta«, Levo muistelee. samat miehet olivatkin kentän toisella »[Porilainen] Koskisen Tapsa teki Itä- puolella, viivalla. Kivoja reissuja ne olivat ja Saksaa vastaan neljä maalia ja säilyimme hauska ainakin muistella näin. Seuraavan sarjassa«. Kanada Cupin aikaan, 1981, olin jo itsekin Suomi voitti ddr:n viimeisessä ottelussa pelannut heitä vastaan, joten tilanne ei ollut 9-3, pelattuaan sitä ennen alemmassa ihan sama«, Levo sanoo. loppusarjassa tasan sekä Länsi-Saksan että Vaikka Levo porilaisena olikin tottunut Puolan kanssa. taistelemaan aina ja kaikkia vastaan, lop-

82 KIITOS JÄÄKIEKKOMUSEOLLE

puun saakka, maajoukkueessa hänenkin oli tämä sirkus loppuu, että pääsemme pois. pakko tunnustaa realiteetit. Joitakin maita Kentällä piti kiirettä, kun Harlamov ja muut ei yksinkertaisesti voinut voittaa. tulivat«, hän sanoo ja nauraa makeasti. »Esimerkiksi 1980-luvun alussa tuli vielä »Nykyisin Suomi pystyy aina hakemaan itänaapuristakin joukkueita, jotka laittoivat voittoa, Silloin haettiin vielä siedettäviä kampoihin mille tahansa ammattilaisjouk- tappiolukemia«. kueelle. Minäkin pelasin 150 maaottelua, eikä voitosta ollut koskaan puhettakaan. kaudeksi 1977–78 Ässät sai takaisin Tasapeli taisi tulla olympialaisissa. Joskus Veli-Pekka Ketolan kolmen kauden tauon pystyimme pelaamaan erän verran tasaväki- jälkeen. Ketola palasi Poriin Pohjois-Ameri- sesti«, hän muistelee. kasta, jossa hän oli pelannut wha:n Winni- »Izvestija-turnauksessa tuli istuttua peg Jetsissä ja Calgary Cowboysissa. monta kertaa ja katsottua kelloa, että koska Sillä aikaa Porissa nuorisokentällinen

83 oli kasvanut ja kypsynyt ja heidän takaansa häillen. Hän sai kuitenkin jo toisen kerran oli noussut pari muutakin lupaavaa nuorta peräkkäin seurata kultamitaleiden jakoa pelaajaa edustusjoukkueeseen, esimerkiksi liian läheltä. Arto Javanainen. »Mestaruusvuoden jälkeen 1978, kun »Mestaruusvuotena olin juniorikentäl- pelasin maajoukkueessa, alkoi tulla sel- lisessä, kun ykkösketjussa olivat Ketolan lainen tunne, että voisin lähteä nhl:ään. Vellu ja »Mako« Makkonen ja »Java« Java- Tiesin, että maajoukkueen pelejä seurattiin nainen, ja puolustajina »Rocky« Rauta- ja taidettiinhan minut varata, Pittsburghiin kallio ja »Niksu« Nikander. Mutta Porissa tai jonnekin«, Levo sanoo. on aina ollut sellainen tyyli, että koottiin Pittsburgh oli varannut hänet jo vuonna yksi kova kentällinen. Kun muut siirtyivät 1975, kahdeksannella kierroksella. neljään ketjuun, me siirryimme kahteen«, Hän ehti pelata välissä Lake Placidin Levo sanoo. olympialaisetkin. »Yleensä se näkyi pudotuspeleissä, kun »Minulla kävi siellä huono tuuri. [Neu- otteluita tuli paljon. Ei kukaan jaksa pelata vostoliiton Vladimir] Krutov taklasi minua kahdella kentällisellä montaa ottelua pe- polveen ja polven sivusiteet repesivät.. räkkäin. Avainpelaajia kuormitettiin liikaa Jouduin lopettamaan pelit siihen ja palasin ja eväät loppuivat«, hän jatkaa. turnauksesta kotiin kesken kaiken. Olin Seuraavalla kaudella Ässät voitti run- vielä olympiajoukkueen kapteenikin«, Levo kosarjan ja eteni loppuotteluun toisena sanoo. vuotena peräkkäin. Tappara otti kuitenkin »Olympialaiset olivat hieno kokemus. revanssin edelliskevään ﬁnaalitappiosta ja Asuimme Lake Placidin nuorisovankilassa vei Kanada-maljan takaisin Tampereelle. ja Miedon Juha oli naapurisellissä. Minä- Tappara voitti ﬁnaalisarjan kaksi ensim- kään en ollut koskaan käynyt hiihtokilpai- mäistä ottelua, mutta Ässät vei kaksi seu- lua katsomasa, mutta siellä olin kannusta- raavaa ottelua ja siirsi ratkaisun viidenteen massa. Mieto hävisi sitten sadasosalla. Juha otteluun kotikentälleen. painoi kisan jälkeen metsään, mutta kyllä »Mestaruusjoukkue oli todella kova ja me illalla taas saunoimme«, Levo sanoo. . oli työtapaturma, että seuraavalla kaudella »Olympialaiset olivat ja ovat urheilijalle ei tullut toista mestaruutta. Se oli ainakin hieno kokemus ja niihin satsattiin paljon. yhtä kova joukkue, mutta hölmöilimme Meilläkin oli erikoisleirejä olympialaisten voiton täällä. Se oli pienestä kiinni«, Levo ansiosta«, Levo kertoo. sanoo. Ässien runko pysyi hyvin kasassa seuraa- ensimmäiset suomalaiset olivat käy- vallakin kaudella ja vaikka runkosarja olikin neet Pohjois-Amerikan kiekkoliigoissa ja porilaisille pettymys, se haihtui pudotuspe- palanneet takaisin kotiin. lien välierässä, kun Ässät pudotti jatkosta Seuraava sukupolvi valmistautui omaan runkosarjan voittajan, tps:n ja eteni loppu- lähtöönsä. Levokin oli varattu jo vuonna otteluun kolmannen kerran peräkkäin. 1975 ja vaikka Penguins ei koskaan miestä Vastaan nousi hifk. saanutkaan, mahdollisuus lähteä ammatti- »Se oli kuuma vääntö«, Levo toteaa my- laiseksi – tuohon aikaan pelaajat »lähtivät

84 ammattilaisiksi«, kotimaassa oltin amatöö- kuitenkin vain 24 ottelun mittaiseksi. Kun rejä – alko houkutella Levoa. niistä tuli vain kolme voittoa, seurajohto LEGENDA »Se vain loksahti 1981 Ruotsin kisoissa. teki odotetun johtopäätöksen. Jo Tukholmassa oli puhetta lähdöstä ja »Sitten tuli uusi käskyttäjä. Kyllähän siel- kesällä se sitten kypsyi. Porvarin Jukka lähti lä äijiäkin koitettiin vaihtaa, mutta lopulta samaan aikaan ja meille neuvonantajaksi vaihtui valmentaja«, Levo jatkaa. mukaan lähtenyt Ketolan Vellu teki itsekin sopimuksen«, Levo muistelee. colorado rockies sijoittui kaudella »Syksyllä oli vielä Kanada Cupkin. 1981–82 nhl:n runkosarjassa viimeiseksi. Pelasimme sen ensin alta pois, ja lähdimme Se voitti 80 ottelustaan vain 18, ja pelasi 13 sitten Coloradoon. Denver oli hieno paikka, tasan. Pääasiassa tuli siis tappioita. mutta porukka oli vähän rupusakki«, hän »Oli meillä muutama pelimies, mutta jatkaa. eniten innokkaita löytyi näihin ruuhka- Jukka Porvari muisteli Hockeyn syysnu- tehtäviin. Sitten kun olisi pitänyt ruveta merossa 2004 vieläkin tuohtuneena, kuinka pelaamaan ylivoimaa, niin kelvollisia äijiä 1980-luvun nhl:ssä Levon kaltaiset taitavat olikin vähemmän«, Levo tuhahtaa. puolustajat laitettiin harjoittelemaan kiekon Kolmesta suomalaisesta Levo oli paras ampumista pleksin kautta keskialueelle. pistemies, vaikka hän ehti pelata ensim- »Sellaisia pleksipurkuja me harjoittelim- mäisellä kaudellaan vain 34 ottelua. Niissä me, samaten nostoja keskialueelle. Nythän syntyi 22 tehopistettä. niitä näkee täälläkin, se hävettää nyt, mutta »Loukkasin Coloradon kaudella käteni, siellä vielä enemmän. Silmät kiinni ja laidan kun ranteesta murtui luu ja olin sivussa- kautta pois«, Levo sanoo. kin pari kuukautta. Kai se kausi meni niin »Kyllähän me jo lähtiessämme tiesimme, hyvin, että he halusivat minut takaisin. että kaukalot oli pienempiä ja minkälaisia Ilmeisesti«, Levo sanoo. tyyppejä siellä tulisi vastaan, mutta ei liiga Porvarilla oli kahden vuoden sopimus, tasollaan häikäissyt. Olisi pitänyt päästä joten hän palasi takaisin Yhdysvaltoihin. parempaan joukkueeseen pelaamaan. Parin Joukkue oli tosin kesän aikana muuttanut vuoden aikana ehti kuitenkin näkemään, Denveristä New Jerseyyn. kuinka kovaa touhua se on«. Colorado Rockiesistä oli tullut New Touhu oli kovaa ja kiekkokulttuuri eri- Jersey Devils. laista. Tuntuu uskomattomalta, että kukaan nykyvalmentaja laittaisi taitavan eurooppa- »rahat eivät siihen aikaan olleet laispuolustajan harjoittelemaan roikkukiek- järkyttävän suuria, vaikka siellä enemmän kojen nostamista keskialueelle. tienasikin kuin täällä. Agenttini oli Don »Ei meillä mikään huippuvalmentaja Baizley, jonka Ketolan Vellu tunsi Winnipe- ollut. Hän [Bert Marshall] oli Islandersin gin ajoiltaan«, Levo kertoo. vanhoja pelaajia ja oli täällä Porissakin Ensimmäinen kausi oli ollut Levolle pet- jossain vaiheessa. Taitaa olla nykyisin kyky- tymys, joten hän harkitsi palaamista Ässiin. jenetsijä«, Levo kertoo. »Oma sopimukseni oli muotoa 1+1, mut- Marshallin valmentajan ura nhl:ssä jäi ta taisin pelata vähän liian hyvin, koska he

85 » Minäkin pelasin 150 maaottelua, eikä voitosta ollut koskaan LEGENDA puhettakaan. Tasapeli taisi tulla olympialaisissa. Joskus pystyimme pelaamaan erän verran tasaväkisesti«.

halusivatkin mnut takaisin. Jukka oli New Bisnes on bisnestä ja jääkiekkobisnes Jerseyssäkin alussa mukana, mutta hän läh- jääkiekkobisnestä. Vaikka Devilsin johto ti Itävaltaan kesken kauden«, Levo kertoo. olisikin suuttunut Levolle syksyn episodin »Minä sanoin kesällä, että en tule takai- jälkeen, kaikki riidat haihtuivat miehen sin«. ensimmäisen ottelun jälkeen. Porilainen jääräpää sai huomata, »No, lopulta minä lähdin New Jerseyyn että vastassa oli vähintään samanlainen ja tein ensimmäisessä pelissä 0+4 tehopis- jääräpää. Ja mikä Levon kannalta harmitta- tettä. Kylmiltäni«, Levo kertoo. vinta, häntä oli vastassa vaikutusvaltainen »Olinhan minä tietenkin Ässien kanssa jääräpää. harjotellut, mutta en ollut pelannut yhtään Devils ilmoitti Levolle, että joko hän peliä. En muista, kuinka monta kierrosta pelaa New Jerseyssä – tai ei pelaa ollen- siellä oli jo siinä vaiheessa pelattu. Suoraan kaan. Seura uhkasi tehdä Levon pelaamisen harjoituksiin ja siitä sitten samantien Pitts- hankalaksi muuallakin, jos hän ei palaisi burghiin pelaamaan«. takaisin Pohjois-Amerikkaan. Toisella kaudella Levo välttyi pahemmil- »En halunnut mennä joten Devils sanoi, ta loukkaantumisilta ja mies oli joukkueen että en saa pelata Ässissäkään. Seura uhkasi pistepörssissä neljäs, parhaana puolusta- langettaa minulle kansainvälisen pelikiel- jana. lon. He halusivat tehdä kiusaa, eivätkä »Siellä nyt tuli pisteitä, kakkossyöttöjä, antaneet minun pelata missään muualla. aika helposti. Riitti, että oli kentällä, kun He lähettivät minulle lentoliputkin, mutta maali syntyi«, hän sanoo vaatimattomasti. ne saivat odottaa ainakin pari viikkoa, että »Siitä se lähti, ja ehdin tahkoamaan koska äijä lähtee«, Levo kertoo. nhl:ssä sen toisenkin kauden«. »Yleensähän sieltä jaettiin lippuja, että voi lähteä kotiin. Minulle tuli liput sinne- suomi oli saanut ensimmäiset kiek- päin«, hän muistelee tyytyväisenä. koammattilaisensa muutamaa vuotta Pelaamattomuus olisi ollut vielä kau- aikaisemmin ja myös suomalaiset maajouk- heampaa kuin New Jerseyssä pelaaminen, kuevalmentajat saivat totutella rakentamaan joten lopulta Levo taipui palaamaan nhl- ilmasiltaa nhl:ään mm-kisojen alla ja joukkueen riveihin. aikana.

86 Kalevi Numminen keräsi vuoden 1982 en kokenut kyllä paineita sen enempää kuin kotikisoihin jälleen kerran ryhmää, joka muissakaan turnauksissa«, Levo sanoo. LEGENDA voittaisi Suomelle sen kauan odotetun Hetken harkinnan jälkeen Levokin ensimmäisen mitalin. myöntää kotikisojen aiheuttavan kuitenkin »Sitä ennen maajoukkueesssa ei ollut pieniä lisäpaineita. paljon käytetty nhl-pelaajia. Se oli aika »Ehkä odotuksia ladattiin enemmän uutta silloin. Osittain se johtui siitä, että kuin mihin meillä oli mahdollisuuksia. suomalaiset olivat niin hyvissä joukkueis- Mitalisarjaan pääseminenkin olisi ollut hyvä sa, että he eivät olleet käytettävissä«, Levo saavutus«. sanoo. »Me tiesimme Coloradossa jo kauden kotikaupungissaan samojen, samassa alussa, että emme ole pudotuspeleissä. kaupungissa kasvaneiden pelaajien kanssa Olisin voinut tilata tilata lentoliput kotiin koko uransa pelannut Levo huomasi nope- runkosarjan päättymistä seuranneeksi päi- asti nhl:n olevan aivan oma maailmansa. väksi jo syksyllä«, hän sanoo ja nauraa. »Tunsin itseni siellä hieman orvoksi, en Takalinjoille Numminen halusi saanut paljon apua. Jälkeenpäin miettien, luottopuolustajansa, olympiajoukkueen olisi pitänyt pelata yhtä paljon omaan pus- kapteenin, Tapio Levon. Levo oli toipunut siin kuin muutkin. Turhaan tuli syöteltyä ja Coloradossa saamaastaan käsivammasta ja haettua paikkaa. Olisi pitänyt vain ampua lähti innolla mukaan turnaukseen. joka paikasta ja hakea maalia«, hän sanoo. »Nummisen »Kallu« soitti ja kysyi, lähd- Toinen suuri ero Ässiin oli tietenkin pe- enkö kisoihin. Totta kai lähdin. Se oli kova laajien kaupittelu seurasta toiseen. Ässissä turnaus, sillä mukaan tuli kovia pelimiehiä oli Levon mukaan mestaruuskaudellakin nhl:n pudotuspeleistä. Suomi sai Kurrin ja ollut vain yksi Porin ulkopuolelta tullut Kanada Gretzkyn«, Levo muistelee. pelaaja. Turnaus kulminoitui – kuten niin monet Kari Makkonen, 20 kilometrin päästä muutkin mm-turnaukset – Suomi-Ruotsi Harjavallasta. -otteluun. Colorado käytti Levon ensimmäisellä Suomi voitti pakolliset ottelunsa Saksaa, nhl-kaudella 39 pelaajaa. Italiaa ja Yhdysvaltoja vastaan, mutta pelasi »Oli meillä sellaisiakin tilanteita, Lanny 3-3 -tasapelin Ruotsin kanssa, kun voittoa McDonald, symppis, viiksimies, ilopilleri, olisi tarvittu. meni aika totiseksi, kun olimme Calgaryssä Mitalisarja jäi haaveeksi ja turnaus päät- pelaamassa ja hänelle annettiin lentoken- tyi isäntien osalta siihen. tällä eri lippu käteen. Mies oli myyty«, Levo »Meillä oli hyvä ryhmä, mutta emme muistelee. vaan päässeet mitalisarjaan«, Levo sanoo. »Minulla oli sopimuksessa pykälä, että »Kotikisoissa on hieno pelata. Tuttu minua ei saanut myydä muualle ilman ympäristö ja yleisön tuki takana, ei siinä suostumustani, eikä lähettää farmiin, mutta paineita ole. Olisikohan meidän kassareil- jossain vaiheessa olisi ollut mahdollisuuk- la ollut paineita, maalivahtia vaihdettiin sia lähteä muualle. En viitsinyt. Ajattelin, muistaakseni muutamankin kerran. Minä että ollaan nyt samassa paikassa kun mihin

87 LEGENDA

» Me tiesimme Coloradossa jo kauden alussa, että emme ole pudotuspeleissä. Olisin voinut tilata tilata lentoliput kotiin runkosarjan päättymistä seuranneeksi päiväksi jo syksyllä«.

88 on tultu. Olin jo päättänyt palata keväällä piteeni toisenkin kerran«, Levo sanoo, nyt kotiin«, hän sanoo. naureskellen. LEGENDA Kotiin. Poriin. »Se oli iso vääryys, koska panokset olivat Ässät oli tyytyväinen saatuaan Levon niin kovat ja me putosimme lopulta. Tosin, takaisin riveihinsä – ja syystäkin. 28-vuotias olihan meillä vielä mahdollisuus hoitaa Levo oli uransa parhaassa kunnossa. sarjapaikka pelaamalla«, hän sanoo. Ässät eteni jälleen sm-liigan loppuotte- Maali tai ei, kaudella 1989–90 Ässiä ei luun, ja jälleen kerran se sai tyytyä katsele- nähty Suomen pääsarjassa. Tapio Levolle maan Tapparan mestaruusjuhlia vierestä. olisi varmasti ollut ottajia muissa liigaseu- Ässät voitti ensimmäisen ottelun jatko- roissa, mutta mies päätti jäädä Poriin. ajalla, mutta hävisi sitten kolme seuraavaa. »Oli itsestäänselvää, että jatkoin Ässissä. Neljäskin loppuottelu meni jatkoajalle, mut- Minä oli ollut sitä munaamassa, niin piti ta lopulta Erkki Lehtonen päästi Isonmäen hoitaa se takaisinkin. Meillä oli kova usko, hallista ilmat pihalle liruttamalla kiekon etä se onnistuu heti«. Ässien maaliin. Ja millä tyylillä. Levo valittiin sm-liigan tähtikentälliseen Ässät hävisi kaudella 1989–90 vain neljä ja liigan parhaaksi puolustajaksi, aivan ottelua, ja niistä ensimmäisen vasta vuoden kuten seuraavallakin kaudella. 1990 puolella, tammikuussa. Kaudella 1984–85 Ässät nappasi vielä Tapio Levo teki 79 tehopistettä ja hänen pronssia, mutta siitä alkoi seuran liuku plus/miinus -saldonsa oli häkellyttävä +87. kohti sarjataulukon pohjaa, kunnes kauden »Meillä oli kasassa kova joukkue. 1988–89 päätteeksi se oli sarjan viimeinen Muistan ottelun esimerkiksi Imatralla, kun ja joutui karsimaan sm-liigapaikastaan peli oli ensimmäisen erän jälkeen 7-0 – kun Joensuun JoKP:ia vastaan. ensin ollaan matkustettu paikalle monta Ykkösdivisioonan voittanut JoKP pääsi tuntia«, Levo sanoo. aloittamaan karsinnan kotikentällään, ja Ottelu päättyi 6-20 Ässille. lopulta kotietu ratkaisi liigapaikan. Ensim- Porilainen yleisö tuki joukkuettaan myös mäisessä ottelussa nähtiin suurta draamaa, koko ykkösdivisioonakauden. kun JoKP ratkaisi ottelun jatkoajalla. »Yleisö oli hyvin mukana ja se odotti »Seisoin maalin vieressä ja tiedän aivan tietenkin jokaisessa ottelussa vastustajan varmasti, että ratkaisumaali ei ollut maali. teurastusta, että »tuleeko tänään 10 vai 15 Maalituomari poltti kuitenkin punaista maalia«. ja peli loppui siihen. Olen vieläkin aivan Vaikka maaleja tuli, koko joukkue tiesi, varma, että kiekko ei ollut maalissa«, Levo että tärkeimmät pelit olivat vasta edessä. sanoo. Motivaatio pysyi kohdallaan. Tilanne oli epäselvä, ja koska sarja oli »Osa halusi tehdä kauheasti tehopisteitä vasta alussa, erotuomarikin halusi selvittää ja toisaalta »Mölli« Keinonen oli vaativa asiaa vielä seuraavana päivänä. valmentaja«, Levo muistelee. »Erotuomari Kari Nieminen soitti »Tiesimme, että olisimme voittaneet minulle seuraavana päivänä, että »jäikö sua jotkut ottelut vaikka yhdellä kentällisellä. joku painamaan«. Kerroin hänelle mieli- Tiedossa oli, että JoKP tulee jossain vaihees-

89 sa karsinnoissa vastan. Ne pelit piti sitten »En tiedä, mikä seurauskollisuuden te- vain hoitaa. Onneksi onnistui silloin«, Levo kee. Minuakin kosiskeltiin vuosien varrella sanoo. muualle usein ja neuvottelut olivat pitkällä- Levo näkee putoamisessa nyt jo positiivi- kin, mutta täällä ymmärrettiin pitää omista siakin asioita. kiinni«, Levo kertoo.

LEGENDA »Ehkä se herätti porilaisen kiekkoilun, »Porissa haluttiinkin 1970-luvulla pitää Heikkilän klaanin ja muut. Ei riittänytkään, mahdollisimman paljon omista pelaajis- että vain pelaa vain kaudesta toiseen«, hän ta rakennettu joukkue. Enäähän se ei ole sanoo. mahdollista.« Levo palasi Ässien mukana sm-liigaan ja Porilaisuus on kuitenkin paljon muu- oli viemässä joukkuettaan pronssiotteluun takin kuin syntymäpaikka. Porilaisuus on kauden 1991–92 päätteeksi. asenne, elämäntapa. Siihen oli hyvä lopettaa. »Vaikka Nummisen »Kallu« opettikin Melkein. minutkin harjoittelemaan, hän odotteli »Kivelän Antero oli Kalajoen Junkkareis- aina jännittyneenä porilaisia maajoukkueen sa valmentajana. Ässissä oli Vasili Tihonov, leireille. »Kallu« oli vähän epävarma meidän ja lopettaminen alkoi olla mielessä. Ilmoitin kunnostamme, kun lähdimme juoksulen- Ässille, että en jatka, mutta kesällä tuli kille. Tapparalla oli treenaaminen varmaan juttua Junkkareihin lähtemistä. No, otin kovempaa, meillä olo oli vapaampaa. Jäällä sitten taas töistä vuoden virkavapaata«, Levo sitten ratkaisi sekin, kenellä oli asenne koh- sanoo. dallaan. Täällä ollaan aina pärjätty silläkin. »Se kausi nyt meni miten meni. Junkka- Meillä on aina ollut hyvä itseluottamus ja reiden olisi kai pitänyt saman tien nousta usko siihen, että jäällä näytetään«, Levo liigaan ja homma levisi käsiin kesken kau- sanoo. den. Junkkareista lähti muitakin. Jalonen Levon kesäharjoittelu ei koostunut inter- lähti tps:ään«. valliharjoituksista. Levo palasi joulun tienoilla sm-liigaan, »Kesällä piti huilata, koska talvella mutta yllättäen ei Ässien paidassa, vaan tuli peliminuutteja«, hän sanoo ja nauraa. hpk:ssa. Sitten mies jatkaa porilaisen mielenlaadun »Hannu Jortikka oli hpk:n valmentajana avaamista. ja hän tunsi minut jo nuorten joukkueista. »Jääkiekossa osa menestyksestä tulee har- Kun Timo Nykopp loukkaantui, Jortikka joittelusta, ja osa tulee asenteesta. Sillä täällä päätti soittaa minulle. En miettinyt kau- on aina korjattu taidonpuutteita. Periksi ei aakaan. Olimme tps:ää vastaan ﬁnaalissa anneta koskaan«. keväällä 1993«, Levo miettii ja jatkaa sitten: »Kyllä täällä on aina ollut vähän sellaista »Siihen se sitten loppui«. asennetta, että me taistelemme isompia vastaan. hifk-otteluita odotti aina, pelattiinpa vaikka tapio levon ura päättyikin hpk: ne Porissa tai Helsingissä. Tampereen sakki- ssa, hän on erinomainen esimerkki porilaisen kanssa ottelut olivat erilaisia. Lukko-peli ten uskollisuudesta seuraansa ja toisiaan on tietenkin oma lukunsa, kun siinä oli kyse kohtaan. Pori vastaan Maailma. alueen herruudesta«, hän jatkaa.

90 Levon mukaan porilaisilla oli hieman »Ei meillä suuria taktiikoita rakenneltu, näyttämisen tarvetta varsinkin pääkaupun- vaan pelasimme yksinkertaisella systeemil- LEGENDA gin suuntaan. lä. Mutta jos katsoo Kanadan peliä, niin ei Kovassa kaupungissa on aina rakastettu ole monimutkaista sekään«, Levo sanoo jan kovia pelaajia. Karskit ässät ovat janonneet auraa. voittoa, melkeinpä keinoja kaihtamatta. »Kyllä silläkin voi pärjätä«. »Aina pelattu sääntöjen rajamailla, tuo- Ja pärjättiinkin. Ihan riskitöntä Ässien marista riippuen. Välillä on istuttu jäähyllä peli ei ollut, mutta ei pitänytkään. ja sitten on tullut nokkiin. Meillä oli silloin »Silloin soi omissa, mutta soi vieraissa- myös paljon hyviä yksilöitä, jotka olivat kin. Pelasimme pikkuriskillä, Nikanderin myös porilaisia. He saivat muutkin innos- Harryn kanssa niin, että »Niksu« varmisteli tumaan ja hekin kasvoivat mukaan siihen ja neljä hyökkäsi .. kun paikka oli«. intoon«, Levo sanoo. Pelin nykyisestä tasosta Levolla on selvä Samalla pitää muistaa, että Levon käsitys. jäähyennätys sm-liigassa oli 55 minuuttia. »Nyt kun pudotuspeleihin pääsee niin Mies rankaisi vastustajia enemmän teke- helposti niin ei hyvien joukkueiden tarvitse- mällä pisteitä. kaan syksyllä pelata ihmeellisesti. Riittää, Peräänantamaton asenne näkyi myös että kaikki toimii keväällä«, hän sanoo, ja siinä, kuinka joukkuetta johdettiin. Levon jatkaa sitten: mukaan valta oli enemmän pelaajilla. »Ei peliä saa kuntoon, koska valmenta- Vapauksia ei annettu. Ne otettiin. jat ovat niin kovia. Joukkueissa pitäisi olla »Valmentaja on nykyisin paljon tärkeäm- kovempia äijiä, jotka saisivat tehdä mitä pi kuin ennen. Silloin joukkue ohjasi asioita haluavat. Nykyisin sellaiset laitetaan pois, enemmän ja valmentaja antoi pelaajille jos he riitaantuvat valmentajan kanssa«. vapaat kädet ... tai hänen oli pakko antaa«, Siinä »Pratu« Levon haaste kaikille pelaa- Levo sanoo. jille ja valmentajille. hockey »Ei sitä paljon kysytty. Varmasti Ruisman Mattikin pelasi juuri niin kuin halusi. Nyt kaikki pelaavat samanlaista systeemiä«, hän jatkaa. Tapio Levo Nykyisin joukkueet pelaavat Levon mie- Puolustaja lestä liiaksi samalla tyylillä ja valmentajan Syntynyt: 24.9.1955, Pori auktoriteetti on liiankin kova. Seurat: Ässät, Colorado Rockies, New »Nykyisin eivät kovemmatkaan pelaajat Jersey Devils, Kalajoen Junkkarit, hpk. uskalla sanoa vastaan ja siitä seuraa, että Saavutukset: sm-kulta 1978, 4 hopeaa kentällä ei toteuteta mitään omia kuvioita. ja 1 pronssi . 5 mm- ja 1 olympiakisat Me teimme juuri niin kuin halusimme«, hän 152 a-, 16 b- ja 13 n-mo sanoo. Ässien peliin on aina kuulunut suoravii- vaisuus ja kova peli.