1

Varkaus-Pieksämäki -seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Joroisten kunta Varkauden kaupunki Itä-Suomen lääninhallitus Leppävirran kunta Kaakkois-Suomen tiepiiri Etelä-Savon maakuntaliitto Pieksämäen kaupunki Savo-Karjalan tiepiiri Pohjois-Savon liitto 2

Sisällysluettelo

Esipuhe...... 3 1. Suunnittelualue ja sen erityispiirteet ...... 4 2. Liikennejärjestelmän nykytila ...... 7 2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Varkaus-Pieksämäki -seudulla...... 7 2.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri...... 7 2.3. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita ...... 11 2.4. Kuljetusalalla kehitettävä yhteistyötä ...... 12 2.5. Liikenneturvallisuudessa parannettavaa, ympäristöongelmat paikallisia ...... 12 2.6. Kävelyssä ja pyöräilyssä on kasvupotentiaalia ...... 13 2.7. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa ...... 14 2.8. Yhteenveto kehittämistarpeista ...... 15 3. Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet ...... 16 4. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategia ...... 17 4.1. Strategian lähtökohdat ...... 17 4.2. Kehittämisen painopisteet ...... 18 4.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset ...... 31 Liitteet - Ehdotus toimenpideohjelmaksi ...... 34

Pohjakartta © Maanmittauslaitos 3

Esipuhe

Varkaus-Pieksämäki -seudun liikennejärjestelmä- ennakoitavat muutokset ja niiden vaikutukset ovat suunnitelma on laadittu Varkauden ja Pieksämäen osin jo havaittavissa ja vaikuttavat jo nykyisin liiken- kaupunkien sekä Leppävirran ja Joroisten kuntien teeseen ja liikkumiseen. Myös kuntahallinnon muu- muodostamalle alueelle (Pieksämäen kaupunki ja tokset vaikuttavat liikkumiseen ja liikenteen hoi- Pieksänmaan kunta yhdistyivät vuoden 2007 alussa). toon. Vaikka alue sijoittuu kahden eri maakunnan alueelle, kunnat muodostavat kuitenkin yhtenäisen työssä- Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käyntialueen. Kuntien välisen yhteistyön tiivistyessä laaja yhteistyöhanke, jonka aikana on käyty keskus- on myös seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuun- telua kehittämisen suunnista kaikkien liikennejärjes- nitelman laatiminen katsottu tarpeelliseksi. telmän hoitoon ja kehittämiseen osallistuvien taho- jen sekä myös muiden sidosryhmien kanssa. Työtä on Luontevina lähtökohtina suunnitelmalle ovat toimi- ohjannut suunnitelman rahoittajatahoista koottu oh- neet aiemmin laaditut maakunnalliset liikennestrate- jausryhmä: giat, joissa on määritetty maakuntatasolla alueen lii- kenteeseen tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja nii- · Jouko Miikkulainen, Varkauden kaupunki, pj. den alustavat sisällöt, vastuutahot ja kiireellisyysjärjes- · Leena Muoniovaara, Pieksämäen kaupunki, pj. tykset. Tarkastelualueen liikenteellisiä ongelmia sekä · Pasi Haverinen, Pieksämäen kaupunki parantamistoimenpiteitä on tämän lisäksi selvitetty · Tapani Mähönen, Pieksänmaan kunta muutamissa aluetta koskevissa suunnitelmissa. Laajaa · Rauno Kujanpää, Leppävirran kunta yleiskuvausta tarkasteltavan alueen yhteisestä liiken- · Samuli Rautiainen, Joroisten kunta nejärjestelmästä ja liikennejärjestelmän kehittämi- · Seppo Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus seksi tarvittavista toimenpiteistä ei ole kuitenkaan ai- · Satu Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus kaisemmin laadittu. · Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto · Heikki Rintamäki, Etelä-Savon maakuntaliitto Alueen kehittyminen luo puitteet liikennejärjestel- · Pertti Asikainen, Kaakkois-Suomen tiepiiri män kehittämistarpeille. Liikennejärjestelmässä ta- · Mika Savolainen, Savo-Karjalan tiepiiri pahtuvat muutokset ovat kuitenkin pääosin hitaita. · Katri Mattelmäki, Savo-Karjalan tiepiiri Toimintaympäristön muutokset ovat sekä alueellisia että valtakunnallisia; väestö vähenee haja-asutusalu- Konsultin edustajina ohjausryhmän työskentelyyn eilla, työpaikat ja palvelut keskittyvät, ikääntyneiden ovat osallistuneet työn projektipäällikkö Petri Lau- määrä kasvaa, yhteiskunta ja työelämä ovat muutok- nonen Sito-Kuopio Oy:stä ja projektisihteeri Annu sessa ja vapaa-ajan arvostus kasvaa. Tulevaisuudessa Korhonen Linea Konsultit Oy:stä. 4

1. Suunnittelualue ja sen erityispiirteet

Suunnittelualue muodostaa yhtenäisen läheisyys tuo oman piirteensä alueen kehittymiselle; työssäkäyntialueen sekä työssäkäynnin että palvelujen hankinnan aluei- den laajeneminen on yleinen kehityssuunta. Varkaus-Pieksämäki -seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen ja koostuu kahdesta tiiviistä, 42 kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevasta kunta- Väestö vähenee ja ikääntyy, seudun työpai- keskuksesta, Varkaudesta ja Pieksämäestä sekä niitä kat ja palvelut keskittyvät ympäröivistä pienemmistä, enemmän haja-asutus- Tarkastelualue kuuluu muuttotappioalueisiin. Alueel- aluetyyppisistä kunnista (Leppävirta, Joroinen). Kun- la asui vuoden 2005 lopussa noin 61500 asukasta ja taliitokset ovat viime vuosina muuttaneet selvästi alueen asukasmäärät ovat olleet 90-luvun alkupuo- alueen kuntarakennetta. Virtasalmi, Jäppilä ja Pieksä- lelta saakka selvässä laskussa.Vuoteen 2030 mennessä mäen maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2004 alussa on asukasmäärän ennustettu tilastokeskuksen tren- Pieksänmaaksi, joka taas yhdistyi vuoden 2007 alussa diennusteen mukaan laskevan alueella noin 55000 Pieksämäen kaupunkiin. Kangaslampi liittyi Varkau- asukkaaseen. Trendiennuste ei kuitenkaan huomioi teen vuoden 2005 alusta. kuntien ja muiden tahojen tekemää työtä kehityksen Vaikka tarkastelualue muodostaakin kahteen kes- hidastamiseksi. Eläkeikäisen väestön osuus ja määrä kuskuntaan tukeutuvan työssäkäyntialueen, tukeutuu kasvaa tulevaisuudessa Varkauden ja Pieksämäen seu- alue vahvasti myös pohjois-eteläsuuntaiseen valtatie- dulla merkittävästi. Asutus keskittyy entistä enem- hen 5. Valtatien 5 kautta alue kiinnittyykin laajemmin män keskuskuntiin ja pääliikenneyhteyksien varsille, ottaen myös Kuopioon, erityisesti Leppävirta kuuluu mutta haja-asutusalueella on kuitenkin myös yksittäi- pohjoisosaltaan voimakkaasti myös Kuopion työssä- siä kasvualueita. käyntialueeseen. Kuopion seudun merkitys on suuri Työpaikat ovat viimeisten vuosikymmenien aikana myös palvelujen hankintakohteena. Myös muiden keskittyneet selvästi taajamiin ja pääliikennekäytävien suurempien kaupunkien (Mikkeli, Joensuu, Jyväskylä) varrelle. Osin taustalla on maatalouden kehitys; tila-

Asutus keskittyy taajamiin ja pääteiden varsille. Lähde: Pohjois-Savon liitto / SYKE 5

Ikääntyneiden määrä ja osuus kasvavat tulevaisuudessa Merkittävimmät työssäkäyntivirrat Varkauden ja Pieksämäen merkittävästi. seudulla v. 2004/2005. Lähde:Tiehallinto, Tilastokeskus koot ovat kasvaneet ja työpaikat vähentyneet. Teolli- keskittyminä ja siten työmatkapendelöinnin kohtei- suuden osuus työpaikoista on vähentynyt, kun taas na on huomattava. Myös Kuopio on merkittävä pen- palvelujen osuus on merkittävästi kasvanut. Vastaava delöinnin kohde, mutta myös Kuopiosta käydään kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa.Viime vuosina töissä erityisesti Leppävirralla ja Varkaudessa. ovat sekä työpaikkojen että työvoiman määrät seu- dulla laskeneet, mikä muodostaa selvän uhan alueen Käynnistymässä oleva kunta- ja palvelurakenneuudis- kehitykselle. Osa-aikaetätyön lisääntyminen tai uu- tus voi tulevaisuudessa muuttaa kuntakenttää voi- dentyyppisten sijainnista riippumattomien uusien makkaastikin. Oletettavaa on, että uudistuksen myö- työpaikkojen syntyminen saattavat hidastaa tätä ke- tä tulevat palvelut keskittymään, mikä tulee osaltaan hitystä. Keskuskuntien merkitys seudun työpaikka- lisäämään seudun liikkumistarpeita.

Työpaikat keskittyvät. Lähde: Pohjois-Savon liitto / SYKE 6

Maankäytön kasvu on suhteellisen vähäistä Elinkeinoelämän elinvoimaisuus on erittäin tärkeää alueen kehitykselle Alueelle ovat luonteenomaisia laajat haja-asutusalu- eet, mutta myös vesistörikkaus sekä suurempien Alueen kehityksen kannalta on tärkeää ottaa huomi- keskuskuntien rajojen tuntumaan sijoittuvat merkit- oon elinkeinoelämän asettamat vaatimukset liiken- tävät sivutaajamat. Myös valtatie 5:n akselin merkitys nejärjestelmän kehittämiselle. Alue on elinkeinora- on suuri. Liikenneväylät ovat muutoinkin ohjanneet kenteeltaan suhteellisen yhteneväinen esim. metalli- alueen maankäytön kehittymistä merkittävästi. teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden suuren merkityksen ansiosta. Alueen elinkeinoelämälle kes- Alueen maankäytön kasvun ennakoidaan tulevaisuu- keisen Varkauden metsäteollisuuskeskittymän vaiku- dessa olevan suhteellisen vähäistä asumisväljyyden tus säteilee myös koko alueelle, koska tehtaat mm. kasvusta huolimatta. Maankäytön kasvu lienee pää- hankkivat pääosan käyttämästään raakapuusta tar- osin nykyisten taajamien täydennysrakentamista sekä kastelualueelta. Matkailun merkitys on suuri erityi- tarpeen mukaan uusien teollisuusalueiden rakenta- sesti Leppävirralla, muutoin maaseutu- ja vesireitti- mista. Lisäksi uusien houkuttelevien, pääosin vesistön matkailun rooli on koko alueella vielä suhteellisen rantaan sijoittuvien, pienehköjen asuinalueiden käyt- vähäinen. töönotto on mahdollista. Vapaa-ajan asutuksen mer- kitys on alueella voimakkaassa kasvussa, mikä johta- nee kaavoituksen antamien mahdollisuuksien puit- teissa vapaa-ajan asutuksen määrän kasvuun. Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun jat- kuva seudullinen yhteistyö on kuitenkin tärkeää, jot- ta maankäytön kasvualueet voidaan sijoittaa liiken- teen kannalta hyviin paikkoihin.

Varkauden ja Pieksämäen seudun markkina-alue (vastaa osin palveluiden hankinta-aluetta). Lähde: Pohjois-Savon liitto

Tarkastelualueen kehitys luo paineita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Väestön, työpaikkojen ja palvelujen kes- kittyminen lisää haja-asutusalueella asuvien liikkumistarpeita. Tästä johtuva liikenne ohjautuu osin hyväkuntoisille pääväylille, mutta lisää myös haja-asutusalueen tiestön parantamistarpeita. Haja-asutusalueen väestön väheneminen luo suuria haasteita joukkoliikenteen tehokkaalle järjestämiselle sekä haja-asutusalueen pientiestön hoidolle ja yl- läpidolle.Väestön ikääntyminen edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä esteettömään ja liikkumisen helppout- ta painottavaan suuntaan. Sujuvan työmatkaliikkumisen turvaaminen on yhtenäisen työssäkäyntialueen toimivuu- den edellytys. Alueen saavutettavuus ja hyvät ulkoiset yhteydet (esim. raide- ja lentoliikenne) ovat tärkeitä erityisesti alueen suur- yrityksille. Päätie- ja rataverkoston kunto ja kustannustehokas hyödyntäminen on oleellista koko alueen kehittä- misen ja sen elinkeinoelämän kannalta. Metsäteollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä matkailun näkökulmasta myös pientiestön hoito ja ylläpito on tärkeää. 7

2. Liikennejärjestelmän nykytila

2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Varkaus-Pieksämäki -seudulla

Ihmisten liikkuminen seudulla perustuu pääosin hen- Seudun liikkumis- ja kuljetustarpeet vaihtelevat tar- kilöautoon. Päivittäisistä matkoista noin 65% teh- kasteltavasta liikkujaryhmästä ja kuljetusalasta (käyt- dään henkilöautoilla (liikutuista kilometreistä lähes täjäryhmistä) riippuen. Liikkujaryhmien tarpeet ko- 80%). Kevyen liikenteen osuus matkoista on noin rostavat seudun liikenneinfrastruktuurin merkitystä, 30%, keskittyen pääosin lyhyisiin 0-5km pituisiin mutta suurelta osin myös liikenteen hoidon, liikenne- matkoihin. Joukkoliikenteen osuus on noin 5%. Ke- palvelujen ja ns. heikkojen ryhmien liikkumismahdol- vyen liikenteen osuus on keskimääräistä suurempi lisuuksien kehittämistä. Esille nousevat laajasti niin lapsilla, nuorilla sekä iäkkäillä. Työikäinen väestö käyt- joukkoliikenteen asema, liikenneturvallisuus ja es- tää puolestaan keskimääräistä enemmän henkilöau- teettömyys kuin haja-asutusalueella asumismahdolli- toa. Lisäksi auton käyttömahdollisuus ja asuinpaikka suuksien tukeminen. Myös päätiestön ja -ratojen sekä vaikuttavat voimakkaasti ihmisten liikkumistapoihin lentoliikenteen merkitys nousee esille, erityisesti ja -mahdollisuuksiin. Tämä korostuu erityisesti haja- työmatkaliikkumisen näkökulmasta. asutusalueilla. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta nousevat esille Työ- ja koulumatkat muodostavat päivittäisestä liik- mm. päätie- ja pääratayhteyksien taso (vientiyhtey- kumisesta noin kolmasosan. Vapaa-aikaan liittyvien det, rautatieverkoston kantavuus), pientiestön kun- moninaisten matkojen osuus on vastaavasti noin kak- non sekä hoidon ja ylläpidon kehittäminen sekä len- si kolmasosaa. toliikenteen asema. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kunnossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteis- Suurin osa kuljetuksista hoidetaan tie- ja katuverk- työn (mukaan lukien kuntalogistiikka) lisääminen. koa pitkin (lähes 70% kuljetussuoritteesta). Myös rataverkon osuus on merkittävä. Vesi- ja lentoliiken- teen osuus on kuljetussuoritteina vähäinen, mutta vaihtoehtoisina kuljetusmuotoina niiden merkitys on suuri.

2.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri Liikenneverkkojen kattavuus on riittävä, Tieverkko mutta niiden tasossa esiintyy puutteita Valtatien 5 välin Joroinen-Varkaus parantamisen jäl- Liikenneverkot ovat ohjanneet alueen kehittymistä keen seudun päätieverkon merkittävimmät toimi- selvästi. Valtatiet 5 ja 23, Savonrata ja itä-länsisuun- vuusongelmat keskittyvät valtatielle 5 välille Leppä- tainen Pieksämäki-Varkaus-Joensuu -rata, syväväylä virta-Kuopion raja. Toimivuusongelmia esiintyy myös sekä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema ovat valtatiellä 23 Varkauden kohdalla, missä valtatie kul- tarjonneet suurelle osalle aluetta suhteellisen hyvät kee keskustan läpi. Muutoin tiestön palvelutaso on liikenneyhteydet. Lisäksi pohjois-eteläsuuntainen seudulla varsin hyvä. Muun muassa liikenneturvallisuu- kantatie 72 on Pieksämäen seudun kannalta tärkeä den kannalta ongelmallisia kohteita päätieverkolla tieyhteys. Seudun kannalta tärkeitä tiejaksoja ovat ovat valtatiellä 23 Pieksämäen kohta sekä osuus Var- myös seudun ulkopuoliset pääkaupunkiseudulle, ra- kaus-Heinävesi. Pieksämäen kohdalla valtatien jatku- jalle (Pietariin) ja satamiin johtavat tieyhteydet. vuus on epäselvä, lisäksi valtatiellä on useita vaaralli- sia liittymiä. Vaikka liikennemäärät valtatiellä 23 Var- Syksyllä 2006 julkistettiin ehdotus valtakunnallisesti kauden ja Heinäveden välillä ovat vähäisempiä on tä- merkittävien liikenneverkkojen runkoverkoista. Val- män osuuden parantaminen pienillä liikenneturvalli- tatie 5, Savonrata sekä tavaraliikenteen osalta rata- suustoimenpiteillä kuitenkin tarpeen. osa Jyväskylä-Pieksämäki kuuluvat runkoverkkoon. Runkoverkkoon eivät kuitenkaan kuulu valtatie 9 Jy- Alueen merkittävimmät täysin uudet yhteystarpeet väskylästä Kuopioon eikä rata Pieksämäki-Varkaus- sijoittuvat Varkauden kaupungin alueelle (ns. Hurus- Joensuu. lahden ylitys sekä myöhemmin valtatien 23 siirto uu- 8

Maanteiden liikennemäärät, KVL 2004. Lähde:Tierekisteri. teen paikkaan Varkauden keskustan kohdalla). Hank- mattavan paljon kunnostamistarpeita, mutta niiden keet mahdollistaisivat maankäytön tehostamisen toteuttaminen on nykyisillä rahoitustasoilla ja yksi- sekä osaltaan Varkauden keskustan rauhoittamisen tyistieavustuksilla mahdotonta. Lisäksi sorateiden valtatien 23 läpikulkuliikenteeltä. Muutoin uudet yh- osuus alueen tieverkosta on erittäin suuri; noin 45% teystarpeet ovat vähäisiä. alueen yleisistä teistä on sorapintaisia. Vähäliikentei- simpien teiden kunto, sekä yleisten että yksityisten Kuntakeskusten väliset yhteydet tukeutuvat suurel- teiden, on jatkuvasti heikkenemässä. Lisäksi vähälii- ta osin päätieverkkoon. Muulla tieverkolla suurim- kenteisimpien yleisten teiden osalta on noussut pai- mat tarpeet kohdistuvat kuntien sivutaajamien ja neita tarkistaa teiden luokituksia sekä muuttaa ylei- kuntakeskusten välisiin yhteyksiin, esimerkiksi Jäppi- siä teitä pienessä määrin myös yksityisteiksi. Asiaa ei läntielle ja Sorsakoskentielle. Taajamissa merkittä- ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty. vimmät parantamistarpeet kohdistuvat alueella Piek- sämäen, Leppävirran ja Joroisten keskustoihin, Var- kauden Päiviönsaareen sekä Kangaslammen taaja- Rautatieliikenne maan. Tarkastelualueen poikki kulkevat sekä pohjois-etelä- Alemmalla tieverkolla ja yksityisteillä on rahoituksen suuntainen Savonrata että itä-länsisuuntainen Turku- niukkuus aiheuttanut vaikeuksia niin tiestön kunnon Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus-Joensuu -ra- parantamiselle kuin hoidolle ja ylläpidolle sekä paran- ta. Molemmilla näillä radoilla on suuri merkitys sekä tamishankkeiden toteuttamiselle. Alemman tiever- alueen henkilö- että tavaraliikenteelle. Lisäksi Huu- kon kunto on merkittävä tekijä elinkeinoelämän, tokoskelta (erkanee Pieksämäki-Varkaus -väliltä) Sa- mm. metsäteollisuuden ja maatalouden kuljetuksille, vonlinnaan kulkee nykyisin ainoastaan tavaraliiken- matkailulle sekä ylipäätään haja-asutusalueella asumi- teen käytössä oleva huonokuntoinen ja vähäliikentei- sen mahdollisuuksille. Alemmalla tieverkolla on huo- nen rataosuus. 9

Rautatieliikenteen kannalta keskeisiä ongelmia ovat ongelmana on alueen eteläpuolella Savonlinnan koh- niin Savonradan nopeiden junayhteyksien viivästymi- dan väylän kapeus. Laajemmin epävarmuutta aiheut- nen (mm. lukuisat tasoristeykset), Pieksämäki-Joen- taa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen päättyminen suu-radan puuttuva sähköistys kuin koko rataverkon vuonna 2013. Neuvottelut vuokrasopimuksen jatka- puutteellinen kantavuus. Myös Huutokoski-Savonlin- miseksi ovat käynnissä. Vesiteiden käyttöä rajoittaa na -radan huono kunto on erityisesti koko Itä-Suo- myös mm. ympärivuotisen meriyhteyden puute. men metsäteollisuuden kuljetusten kannalta selkeä ongelma. Tällä radalla nähdään kasvupotentiaalia mah- Syväväylien ohella on vesireitti Iisalmi-Varkaus mer- dollisen itäliikenteen kasvun myötä. Tulevaisuudessa kittävä raakapuun uittoväylä. Alueen satamista ovat nopeiden junayhteyksien saaminen tulee nopeutta- selvästi tärkeimpiä Varkauden Akonniemen ja Taipa- maan yhteyksiä niin, että junaliikenne tulee erittäin leen satamat (kaupungin omistamia) sekä Stora En- kilpailukykyiseksi lentoliikenteen kanssa koko tar- son omistama Kosulanniemen satama. Taipaleen sa- kastelualueen, mutta erityisesti Pieksämäen seudun tama on merkittävä raakapuun lastauspaikka. Sata- kannalta. Alueen saavutettavuutta parantaisi Savon- mien merkitys on seudun ja osin koko Itä-Suomen radan parantamisen ohella myös Lahden ja Mikkelin kannalta suuri. Satamien määrästä johtuva satamapal- välisen oikoradan toteuttaminen. velujen hajanaisuus on kuitenkin merkittävä puute. Matkailun kannalta olisi tärkeää kehittää reittien var- Vesiliikenne relle sijoittuvia veneilypalveluja ja lisätä alueen toimi- joiden välistä yhteistyötä vesimatkailun kehittämi- Tavaraliikenteen kannalta on vesiteillä vaihtoehtoi- seksi. Matkailun kannalta merkittävän Saimaan ja Päi- sena liikennemuotona huomattava merkitys, vaikka jänteen yhdistävän Savon kanavan toteuttaminen on sen kuljetusosuus onkin nykyisin vähäinen. Henkilö- pitkän tähtäimen tavoitteena. liikenteen kannalta merkitys on täysin matkailullinen. Saimaan ruopatut syväväylät ulottuvat Varkauden, Leppävirran ja Kuopion kautta Siilinjärvelle. Väylän Lentoliikenne Joroisissa sijaitsevan Varkauden lentoaseman termi- naali on uusittu viime vuosina ja lentoaseman kapasi- teetti mahdollistaisi huomattavasti nykyistä suurem- mat liikennemäärät. Matkustajamäärät ovat viime vuosina kuitenkin laskeneet, koska lentoliikenne Var- kauteen on ollut ajoittain keskeytyneenä ja lentolii- kenteen jatkuvuus ollut hyvin epävarmaa. Vuorotar- jonta on ollut vähäistä, mutta se on palvellut kuiten- kin suhteellisen hyvin seudun tarpeita lukuun otta- matta aikaista aamu- ja myöhäistä iltavuoroa (yhtey- det ulkomaan jatkoyhteyksille). Lentoliikenteellä on suuri merkitys erityisesti alueen elinkeinoelämälle, minkä vuoksi osa alueen kunnista onkin tukenut len- toliikennettä. Varkauden lentoliikenteelle on asetet- tu julkisen palvelun velvoite, mutta sen jatkuvuus on edelleenkin hyvin epävarmaa. Paremman vuorotarjonnan omaava Kuopion lento- asema on myös kohtuullisesti saavutettavissa, eten- kin alueen pohjoisosista. Jyväskylän lentoasema on myös Pieksämäen seudun yhteyksien kannalta huo- mioon otettava vaihtoehto.

Vesiväylästö, Lähde: Merenkulkulaitos) 10

Alueen saavutettavuus

Liikenteellisistä puutteista huolimatta on alueen saavutettavuus (maantieteellinen sijainti huomioon ottaen) kohtuullinen alueen kautta kulkevista maantie-, rata- ja vesitieyhteyksistä johtuen. Len- toliikenteen merkitys on alueen saavutettavuuden kannalta erittäin oleellinen. Kuntien sijainnit ko. eri liikennemuotojen verkkoihin nähden vaihtelevat, mutta etäisyydet eivät ole kohtuuttoman suuria minkään kunnan suhteen. Verkkojen paikoin huo- no kunto tosin heikentää selvästi alueen saavutet- tavuutta. Eurooppalaisittain katsoen alueen saavu- tettavuus on kuitenkin huono.

Saavutettavuus eurooppalaisittain katsottuna (keskiarvo = 100).

Viime vuosina toteutettujen parantamishankkeiden myötä on alueen liikenneverkkojen kattavuus riittävä niin pää- tiestön, ratojen ja vesiväylien kuin pientiestön yhdistävyydenkin kannalta. Merkittävimmät ongelmat koskevatkin liikenneverkkojen osalta niiden tasoa; kuntoa, hoitoa ja ylläpitoa.Varkauden lentoaseman sijainti on hyvä ja palvelun taso on ollut pääosin riittävä. Lentoliikenteen jatkuvuuden epävarmuus muodostaa kuitenkin uhan alueen saavu- tettavuuden turvaamiselle. Alueen saavutettavuus on eri liikennemuotojen kannalta katsoen kohtuullinen (tosin eurooppalaisittain katsoen huono). Liikennemuotojen välistä yhteistyötä, matkaketjujen toimivuutta sekä liikkumisen ja kuljetusten seudullista suun- nittelua tulee kehittää. 11

2.3. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita

Joukkoliikenteen rungon muodostavat Varkauden ja Seudulla on voimassa koko alueen kattava Keski-Sa- Pieksämäen seudulla linja-auto- ja junaliikenne, joita von seutulippualue. Lisäksi lähes kaikissa kunnissa toi- lentoliikenne täydentää pääkaupunkiseudulle ja ulko- mii palveluliikenne, jonka matkustajamäärät ovat vä- maille suuntautuvilla matkoilla. Taksiliikenne täyden- estön ikääntymisen ja muun ostoliikenteen hiipuessa tää joukkoliikenteen palveluita merkittävästi koko nousussa. Varkaus ja Leppävirta kuuluvat Pohjois-Sa- seudulla. Vuorotarjonta on vilkkainta valtateillä 5 ja von matkojen yhdistelykeskuksen piiriin sekä Pieksä- 23. Seudun ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä mäki ja Joroinen Etelä-Savon matkapalvelukeskuksen paras palvelutaso on alueelta Kuopioon;Varkaudesta piiriin. Matkojen yhdistelytoiminta käsittää kuitenkin linja-autoilla ja Pieksämäeltä junilla. Myös Jyväskylään vain yhteiskunnan maksamat matkat. ja Mikkeliin on toimivat yhteydet, joissa juna- ja linja- autoliikenne täydentävät toisiaan. Junaliikenteen Paikallisliikennettä on alueen kunnista Varkaudessa ja merkitys on suuri myös pääkaupunkiseudulle ja muu- Pieksämäellä. Liikennettä tuetaan mm. ostamalla lii- hun maahan johtavien yhteyksien osalta. kennettä ja maksamalla taksatukia, mutta sen ei kui- tenkaan koeta palvelevan asiakkaita riittävän hyvin. Pääteihin ja suurimpien kuntakeskusten välisiin yhte- Paikallisliikennettä ei ole laajemmin suunniteltu koko yksiin tukeutuva joukkoliikenne on itsekannattavaa. seututason tavoitteita koskien. Suuri osa haja-asutusalueen yhteyksistä hankitaan kuitenkin ostoliikenteenä. Haja-asutusalueen asukas- Junaliikenteen suosio on kasvussa yhteyksien nopeu- määrien väheneminen ja keskittyminen sekä siitä ai- tumisen johdosta. Myös lentoliikenteen tarve on suu- heutuva joukkoliikenteen käyttäjämäärien jatkuva ri, vaikka suhteellisen vähäiset matkustajamäärät lasku on johtanut joukkoliikenteen palvelutason voi- edellyttävät myös kuntien tukea lentoliikenteelle. makkaaseen laskuun eikä edes nykyisen palvelutason Merkittävimmät ongelmat kohdistuvat kuitenkin lin- ylläpitäminen tule olemaan mahdollista ilman uusien ja-autoliikenteeseen, erityisesti paikallisliikenteen ja keinojen käyttöönottoa. haja-asutusalueen joukkoliikenteen hoitoon. Jouk- koliikenteen seudullinen sekä hallintokuntien välinen suunnitteluyhteistyö on vielä vähäistä.

Tulevaisuudessa joukkoliikenteen järjestäminen on liikennejärjestelmän kehittämisen suurimpia haasteita. Joukko- liikenteen osalta tulee sekä paikallis- että erityisesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseksi löytää uusia keinoja. 12

2.4. Kuljetusalalla kehitettävä yhteistyötä

Varkauden ja Pieksämäen seudun tieverkon suurim- kuljetusmuotona rajoittaa em. mukaisesti ympäri- mat kuljetusmäärät sijoittuvat valtateille 5 ja 23. Val- vuotisen liikennöintimahdollisuuden puute. Var- tatien 23 Joensuun suunta on idän suunnan liiken- kauden satamaliikenteestä suurin osa on metsäteol- teen kannalta tärkeä. Alemman tieverkon merkitys lisuuden vientikuljetuksia sekä raakapuun koti- ja maakunnan elinkeinoelämälle on suuri puutavaran ja ulkomaan kuljetuksia. Lentoliikenteen merkitys on maatalouden kuljetusten vuoksi. Suurimmat ongel- vähäinen keskittyen lähinnä rahti- ja postiliikentee- mat keskittyvät alemman tieverkon kuntoon ja keli- seen. rikkoon, erikoiskuljetusten reitistöön erityisesti Var- kaudessa ja Pieksämäellä, talvihoitoon sekä opastuk- Kuljetusmuotojen välinen yhteistyö sekä laajemmin seen. Lisäksi Varkaudessa tehtaiden keskittyminen logistiikkayhteistyö on seudulla vähäistä.Yhteistyön li- keskustan tuntumaan aiheuttaa hankaluuksia tehtai- sääminen sekä uusien logistiikan tehostamiseen liit- den puuhuollon sujumiselle. tyvien hankkeiden toteuttaminen voisi parhaimmil- laan tukea voimakkaasti seudun kehittymistä. Rautatiekuljetuksilla hoidetaan mm. metsä- ja metal- liteollisuuden raaka-aineiden ja puolivalmisteiden kul- jetuksia. Rautatiekuljetukset ovat hyvin kilpailukykyi- Tavaraliikenteen kannalta yleisistä ongelmista suu- siä mm. kotimaan pitkissä raaka-ainekuljetuksissa ja rimpia ovat pientiestön huono kunto, talvihoidon pitkissä satamiin suuntautuvissa vientikuljetuksissa, taso, rautateiden puutteellinen kantavuus sekä logis- vaikka rautatiestön puutteellinen kantavuus rajoit- tiikkayhteistyön vähäisyys.Vesiliikenteen kannalta ym- taakin kuljetuskaluston täysimittaista hyödyntämistä. pärivuotisen meriyhteyden puute rajoittaa kuljetus- Vesiteillä, erityisesti syväväylällä sekä puutavaran ui- osuuden kasvattamista. Seudulla olisi potentiaalia pa- tolla on vaihtoehtoisena liikennemuotona huomat- rantaa logistista kilpailuasemaa uusilla, innovatiivisilla tava merkitys, vaikka vesiliikenteen osuus tavaralii- hankkeilla. kenteestä onkin ollut laskussa. Vesiliikenteen käyttöä

2.5. Liikenneturvallisuudessa parannettavaa, ympäristöongelmat paikallisia

Varkauden ja Pieksämäen seudun kunnissa on viime Varkauden ja Pieksämäen seudulla liikennejärjestel- vuosina tapahtunut keskimäärin noin 90 henkilö- mään liittyviä paikallisia ympäristöongelmia esiintyy vahinkoihin johtanutta tieliikenneonnettomuutta mm. valtateiden varsien yksittäisillä melualueilla sekä vuodessa. Näissä on kuollut vuosittain keskimäärin raideliikenteen melualueilla Pieksämäellä, Joroisissa ja henkeä, joskin vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. osin Varkaudessa. Pohjavesi- ja päästöongelmat ovat Liikenteen kuolonuhreista kaksi kolmannesta on suhteellisen vähäisiä. Vilkkaimpien liikenneväylien si- henkilöauton kuljettajia tai matkustajia. Vakavimmat joittuessa pääosin taajamien ulkopuolelle ei tärinä- onnettomuudet keskittyvät yleisille teille ja siellä kään muodosta alueella merkittävää ongelmaa. päätieverkolle. Alueen liikenneturvallisuuden merkit- tävimpiä ongelmakohteita ovat muun muassa valta- tie 23 välillä Varkaus-Heinävesi ja Varkauden keskus- Liikenneturvallisuustilanne on viime vuosina kehitty- tan kohdalla sekä laajemmin vilkasliikenteisen tiestön nyt alueella hyvään suuntaan. Liikenneympäristön tur- tienvarsiasutuskohteet sekä osin vielä parantamatto- vallisuutta tulee edelleen kehittää, mutta sen lisäksi mat taajamakohteet. Pääteiden onnettomuuksissa tarvitaan myös määrätietoista liikenneturvallisuus- kohtaamisonnettomuudet ovat suurin onnetto- työtä eri toimijoiden yhteistyönä. muusluokka. Alemmalla tieverkolla tapahtuu vastaa- vasti runsaasti yksittäisonnettomuuksia. Kevyen lii- Alueen liikennejärjestelmätasoon vaikuttavat ympä- kenteen onnettomuudet keskittyvät taajamiin. ristöongelmat ovat suhteellisen vähäisiä. Ympäristö- seikat tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa. 13

2.6. Kävelyssä ja pyöräilyssä on kasvupotentiaalia

Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys mää- Haja-asutusalueella puuttuvat kevyen liikenteen yh- rää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toimintaedelly- teydet sekä pitkät etäisyydet muodostavat rajoittei- tykset. Kävely on suosituin kulkumuoto lyhyillä mat- ta kävelylle ja pyöräilylle. Kuntakeskusten ulkopuoli- koilla ja polkupyörän kilpailukyky on parhaimmillaan sella alueella on kevyen liikenteen väyliä lähinnä vain 1-5 kilometrin pituisilla matkoilla. Toimiva, turvallinen valtateiden varsilla ja paikoin sivutaajamien kohdilla. ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on kuitenkin Kevyen liikenteen yhteyksiä muodostettaessa voitai- aina perusedellytys sille, että asukkaat voivat ja halu- siin laajemmin pohtia myös yksityisteiden käyttömah- avat kävellä ja pyöräillä. Vaarallinen tai turvattomaksi dollisuuksia. koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi eri- tyisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen liikenne- Jalankulkuympäristön esteettömyyttä ja viihtyisyyttä turvallisuusongelmat kytkeytyvät usein kevyen liiken- tulisi monin paikoin parantaa. Esteetön liikkumisym- teen ja autoliikenteen risteämistapahtumaan. Käve- päristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, lyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on myönteisiä vaiku- vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on tuksia myös kansanterveyteen. mahdollisuus toimia ja liikkua itsenäisesti omassa elin- ympäristössään. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämi- Kävelymatkojen osuutta kuntien sisäisessä liikentees- sen kannalta on tärkeää ohjata mahdollista taajami- sä on mahdollista lisätä erityisesti Varkaudessa ja en lisärakentamista täydennysrakentamisen suuntaan Pieksämäellä, jossa suuri osa asutuksesta sijaitsee 0-5 sekä tukea lähipalvelujen säilymistä. kilometrin etäisyydellä keskustasta. Pieksämäellä ja Varkaudessa on suhteellisen kattava kevyen liiken- teen verkko ja pääsääntöisesti pääkatujen ja vilkkaim- Kevyen liikenteen suosion lisäämismahdollisuudet pien kokoojakatujen varsilla on kevyen liikenteen olisivat suuret erityisesti Varkaudessa ja Pieksämäellä, väylä. Puutteita verkoissa kuitenkin on. Keskeinen missä myös kevyen liikenteen väylästöt ovat kohtuul- ongelma on pyörätieverkon epäjatkuvuus kaupunki- liset. Verkoston täydentämistarpeita on kuitenkin en keskusta-alueilla. molemmissa kaupungeissa, sekä tie- että katuverkol- la koskien niin keskusta-alueita kuin lähiliikkumis- ympäristöjä. Haja-asutusalueilla verkoston täydentä- mismahdollisuudet ovat vähäisemmät. Väestön ikään- tyessä esteettömien reittien tarve lisääntyy.

Väestön etäisyys lähimmästä kuntakeskuksesta Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri 14

2.7. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa

Liikennejärjestelmän rahoitus on viime vuosina vaih- Summa sisältää normaalit vuosittaiset menot; Tiehal- dellut huomattavasti riippuen Tiehallinnon käynnissä linnon perustienpito, ratakilometreihin perustuvan olleista valtakunnallisista kehittämishankkeista. Ilman arvion ratahallinnon hoito- ja käyttömenoista, kun- näitä kertaluonteisia tie- ja rataverkon kehittämisin- tien kadunpidon ja kuljetusmenot, KELA:n kuljetus- vestointeja ja rataverkon korvausinvestointeja on lii- kustannukset, lääninhallituksen joukkoliikennemenot kennejärjestelmän rahoitus ollut viime vuosina noin sekä Merenkulkulaitoksen väylien ylläpitokustannuk- 24,5 miljoonaa euroa vuodessa, josta investointien set ja kanavien käyttö- ja kunnossapitokustannukset. osuus on ollut noin 5,5 miljoonaa euroa, joukkolii- Rahoituksesta suurin osa menee päivittäisen liiken- kenteen ja kuljetusten tukien noin 6,5 miljoonaa eu- nöitävyyden turvaamiseen sekä kuljetuskustannuk- roa sekä muiden kohteiden, lähinnä hoidon ja kun- siin. nossapidon noin 12,5 miljoonaa euroa. 15

2.8. Yhteenveto kehittämistarpeista

Alueen kehittämiseen liittyvät tarpeet syntyvät niin Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee luoda edel- elinkeinoelämän kuljetusten kuin ihmisten liikkumi- lytyksiä alueen kehittymiselle ja tukea alueen vah- sen synnyttämistä tarpeista. Eri asukasryhmien näkö- vuuksien hyödyntämistä paitsi elinkeinoelämän myös kulmasta korostuvat niin joukkoliikenteen asema, lii- alueella asuvien ihmisten kannalta. Keskeistä tässä on kenneturvallisuus ja esteettömyys kuin haja-asutus- sekä alueen saavutettavuuden parantaminen että alu- alueen asumismahdollisuuksien tukeminen. Myös een sisäisten kuljetusten ja liikkumisen peruspalvelu- päätiestön ja ratojen sekä lentoliikenteen merkitys tason säilyttäminen ja parantaminen. Hyvät liiken- nousee esille, erityisesti työmatkaliikkumisen näkö- neyhteydet ovat myönteisen aluekehityksen välttä- kulmasta. Elinkeinoelämän kannalta tärkeää on pää- mätön, mutta ei riittävä ehto. Alueen kannalta voi- tie- ja pääratayhteyksien taso (vientiyhteydet, rauta- daan keskeisenä pitää työssäkäyntialueen toimivuut- tieverkoston kantavuus), pientiestön kunnon sekä ta, palvelujen saavutettavuutta, eri alueiden välisiä hoidon ja ylläpidon kehittäminen sekä lentoliiken- yhteyksiä, alueen elinvoimaisuutta sekä kuljetusten teen asema. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kun- tehokkuutta ja täsmällisyyttä. nossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteistyön (mukaan lukien kuntalogistiikka) lisääminen. 16

3. Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet

Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on Vision avaamiseksi on muodostettu liikennejärjestel- tukea alueen kehittymistä alueelle maakuntasuunni- män yleistavoite sekä tarkemmat käyttäjäryhmäkoh- telmissa, aluekeskusohjelmassa ym. selvityksissä ase- taiset tavoitteet, joiden pohjalta on valittu priori- tettujen tavoitteiden mukaisesti. Näiden pohjalta on soidut, alueen liikennejärjestelmän kehittämistä tu- muodostettu liikennejärjestelmän kehittämisen visio. kevat päätavoitteet.

Visio Yleistavoite

· Varkauden ja Pieksämäen seudun liikennejärjes- Liikennejärjestelmä tukee alueen kehittymistä. Alu- telmän toimintaa tehostamalla tuetaan alueen eella turvataan mahdollisimman tehokkaat, tasapuo- saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantamista. liset, turvalliset ja ympäristön huomioon ottavat pe- · Liikennejärjestelmä palvelee tehokkaasti yrityksiä ruspalvelutasoiset liikkumis- ja kuljetusmahdollisuu- tukien niiden kotimaista ja kansainvälistä kilpailu- det sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Rautatie- kykyä. ja lentoliikenteessä pyritään parempaan palveluta- soon. Sekä seudun sisäisiä että ulkoisia yhteyksiä ke- · Liikennejärjestelmä palvelee laadukkaasti, turval- hitetään. Seudun resurssit keskitetään yhteisesti va- lisesti ja tasapuolisesti asukkaiden liikkumista ja littavien toimenpiteiden toteuttamiseen. näin osaltaan lisää ihmisten seudulla viihtymistä.

Tavoitteet käyttäjäryhmittäin

Päätavoitteet · Alueen saavutettavuuden parantaminen · Palvelujen saavutettavuuden turvaaminen · Elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen · Toimivien työmatkayhteyksien turvaaminen · Haja-asutusalueella asuvien ja yrittävien liikkumismahdollisuuksien parantaminen · Yhteistyön lisääminen niin joukkoliikenteessä kuin kuljetuksissa · Liikenneturvallisuuden parantaminen · Ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksien tukeminen · Liikkumisen ja kuljetusten ohjaaminen ympäristöystävällisiin kulkumuotoihin 17

4. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategia

4.1. Strategian lähtökohdat Painopistealueiden määrittämisessä on otettu huo- mioon keväällä 2006 muodostetuista vaihtoehtoisis- Seudun liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muo- ta strategioista saadut kommentit. Strategian paino- dostettu vuoteen 2030 saakka ulottuva kehittämis- pistealueiden toimenpideohjelmat alustavine kiireel- strategia, jossa kuvataan seudun liikennejärjestelmä- lisyysjärjestyksineen, kustannusarvioineen ja vastuu- työn painopistealueet ja toimintatavat. Strategian tahoineen on kuvattu raportin liitteenä. Lähivuosina laatimista ovat ohjanneet valtakunnalliset ja maakun- toteutettaviksi esitettävistä toimenpiteistä laaditaan nalliset liikennepolitiikan linjaukset sekä maakuntien tämän raportin pohjalta eri toimijaosapuolia sitova ja Varkauden ja Pieksämäen seudun kehittämisstrate- aiesopimus. giat. Tavoitteena on ollut löytää ne keinot, jotka tu- kevat parhaiten seudun kehittymistä ja joilla voidaan Painopistealueet on muodostettu ns. neliporrasmal- tukea seudun liikennejärjestelmän toiminnan ja lii- lin mukaisesti tutkimalla: kennejärjestelmätyön kehittämistä. · Voidaanko seudun liikkumis- ja kuljetustarpeisiin Seudun liikennejärjestelmän suurimmat ongelmat ja sekä kulkumuodon valintaan vaikuttaa? kehittämistarpeet kohdistuvat haja-asutusalueen · Miten nykyisten liikenneverkkojen käyttöä voi- tiestön kuntoon ja ylläpitoon, haja-asutusalueen taisiin tehostaa? joukkoliikenteeseen, taajamien ja lähiliikkumisympä- · Miten nykyistä liikenneverkkoa ja liikennepalve- ristöjen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen eri käyttäjä- luja voidaan parantaa ryhmien kannalta, alueen saavutettavuuteen (mm. · Viimeiseksi on tarkistettu tarpeet uusinvestoin- päätiet ja -radat, lentoliikenteen jatkuvuus), logistiik- tien ja suurten perusparannushankkeiden toteut- kayhteistyön tasoon ja tavaraliikenteen olosuhteisiin tamiselle. sekä laajemmin koko seudun liikenteen suunnittelu- Edellä kuvattu neliporrasmalli ohjaa liikennejärjestel- yhteistyöhön yli kunta- ja maakuntarajojen. Kehittä- män tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä tukee misstrategian viideksi painopistealueeksi on tältä niukkojen rahoitusresurssien aikana kustannuste- pohjalta määritelty: hokkaiden toimintamallien löytämistä. 1. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen 2. Päivittäinen liikkuminen taajamissa 3. Liikkuminen ja kuljetukset haja-asutusalueilla 4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 5. Logistiikkayhteistyön ja kuljetusketjujen kehittä- minen.

Liikennestrategian painopisteet lähtevät lähtee seudun asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista 18

4.2. Kehittämisen painopisteet

1. Seudullisen liikennejärjestelmä- Liikennejärjestelmätyöryhmää vetävä koordinaatto- työn kehittäminen ri osallistuu tarpeen mukaan sekä Pohjois-Savon lii- kennejärjestelmätyöryhmän että Etelä-Savon liiken- Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumisen jäl- nejärjestelmän seurantatyöryhmän toimintaan, millä keen on tärkeää, että yhteistyö jatkuu niin liikenteen varmistetaan kytkentä maakunnalliseen liikennejär- eri toimijoiden kuin laajemmin alueen kehittämises- jestelmäsuunnitteluun (sekä tätä kautta maakunta- tä vastaavien tahojen kesken. Tavoitteena on hyödyn- suunnitteluun ja -kaavoitukseen saakka). tää mahdollisimman hyvin jo olemassa olevia organi- Liikennejärjestelmätyöryhmälle perustetaan kaksi saatioita ja toimintamalleja. Suunnitelman valmistut- alaryhmää: tua on tärkeää, että yhteistyöstä muodostuu jatkuva, iteroiva prosessi eikä perinteistä, suunnitelman pelk- · nykyisen seutulipputyöryhmän pohjalle perustet- kää toteutumista seuraavaa, kerran vuodessa toteu- tava joukkoliikennetyöryhmä (jonka puheen- tuvaa työryhmää. Myös luonteva kytkentä maankäy- johtaja osallistuu lj-työryhmän työskentelyyn). tön suunnitteluun on tärkeää. Ryhmä vastaa joukkoliikennesuunnittelun seudul- lisesta koordinoinnista ja yhteensovittamisesta Liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja päätök- sekä heti ensi vaiheessa seudullisen joukkoliiken- senteosta vastaa työn päätyttyä perustettava Var- nesuunnitelman teettämisestä. Ryhmän toimin- kaus-Pieksämäki seudun liikennejärjestelmätyö- taan osallistuvat kuntien henkilökuljetusvastaavat, ryhmä. Työryhmän kokoonkutsumisesta vastaa ensi lääninhallitus, tiepiirit, LAL, Taksiliitto sekä Matka- vaiheessa Varkauden kaupunki. Työryhmää vetää seu- huolto. dun kuntien edustajista valittava liikennejärjestelmä- · kuljetustyöryhmä, joka vastaa seudun kuljetuksiin koordinaattori ja se kokoontuu ensimmäisen kerran (mukaan lukien haja-asutusalue) liittyvien selvitys- valmistelemaan aiesopimuksen allekirjoitusta. Tämän ten teettämisestä, logistiikkayhteistyön lisäämi- jälkeen ryhmä vastaa aiesopimuksessa sovittujen toi- sestä sekä liikennöitsijöiden ja viranomaisten vä- menpiteiden koordinoinnista sekä toimintaympäris- lisestä yhteydenpidosta. Työryhmän puheenjohta- tön muutoksiin reagoimisesta kokoontuen 2-3 ker- ja (valitaan elinkeinoelämän edustajista) osallistuu taa vuodessa. Ryhmään kutsutaan jäseniksi seudun myös lj-työryhmän työskentelyyn. Ryhmän toi- kuntien, tiepiirien, maakuntaliittojen ja lääninhalli- mintaan osallistuvat seudun keskeiset liikennöit- tuksen edustajat sekä joukkoliikenne- ja kuljetustyö- sijät, kunnat, tiepiirit, RHK ja VR, Merenkulkulai- ryhmien puheenjohtajat. Tärkeää on, että työryhmän tos, Finnavia, SKAL sekä suurimpien yritysten ja jäsenille resurssoidaan työryhmätyöskentelyä varten kauppakamarien edustajat. riittävästi työaikaa. Tarvittaessa työryhmän kokouk- siin kutsutaan lisäksi kuultaviksi ympäristökeskusten, Liikenneturvallisuusasioita varten ei perusteta erillis- Liikenneturvan, kauppakamarien, SKAL:n ja LAL:n tä työryhmää, vaan seuranta ja organisointi tapahtuu edustajia tai muita eri alojen asiantuntijoita. seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Ko. työryhmään kutsutaan tarvittaessa mukaan Lii- kenneturvan edustaja. 19

Liikennejärjestelmätyön organisointi. 20

2. Päivittäinen liikkuminen taajamis- Pääpaino turvallisten koulu- ja työmatkayhteyksien sa luomisessa, taajamien sisäisissä yhteyksissä sekä lähi- liikkumisympäristöjen turvallisuuden parantamisessa Suuri osa liikkumisesta on taajamiin sijoittuvaa päivit- Seudun resurssit suunnataan turvallisten ja jatkuvien täistä työ-, koulu- ja asiointimatkaliikkumista. Päivit- koulu- ja työmatkayhteyksien luomiseen sekä taaja- täisten liikkumisolosuhteiden kehittämisellä voidaan- mien sisäisten kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuu- kin vaikuttaa lähes kaikkien liikkujien turvallisuuteen teen ja turvallisuuteen. Tärkeää on kuitenkin huoleh- ja liikkumismahdollisuuksiin. Taajamissa tehtävistä tia myös kuntarajat ylittävien yhteyksien jatkuvuu- matkoista tehdään henkilöautoliikenteen ohella suu- desta ja turvallisuudesta. Pääpaino toimenpiteissä on ri osa myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteel- liikenneturvallisuuden parantamisessa. Koulujen lä- lä. Kehittämistoimenpiteet esitetään suunnattavaksi heisyydessä parannetaan saattoliikennejärjestelyjä. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden Tärkeää on huolehtia myös lähiliikkumisympäristöjen kehittämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen turvallisuudesta, erityisesti ns. heikkojen käyttäjäryh- sekä taajamakeskustojen viihtyisyyden ja esteettö- mien (lapset, ikääntyneet, liikkumis- ja toimimisestei- myyden parantamiseen. Näillä toimenpiteillä paran- set) kannalta, mikä tarkoittaa mm. kevyen liikenteen netaan samalla myös kuljetusten sujuvuutta ja turval- olosuhteiden parantamista. lisuutta taajamissa. Taajamakeskustoissa kevyen liikenteen olosuhteita Kevyen liikenteen olosuhteiden parantami- parannetaan rauhoittamalla ajoneuvoliikennettä osa- nen na taajamakeskustojen parantamistoimenpiteitä. Li- säksi matkakeskuksiin johtavien kevyen liikenteen Toimiva ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on yhteyksien jatkuvuutta, opastusta ja talvihoitoa sekä maankäytön sijoittumisen luomien edellytysten ohel- liityntäpysäköintimahdollisuuksia kehitetään. la peruslähtökohta sille, että asukkaat voivat ja halu- avat kävellä ja pyöräillä. Houkuttelevien ja turvallis- Kevyen liikenteen laatukäytävät määriteltävä kehit- ten kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen edellyt- tämisen pohjaksi tää kävelyn ja pyöräilyn reittien jatkuvuutta sekä riit- Ensimmäisessä vaiheessa tulee seudun kuntien ja tie- tävää hoitoa ja kunnossapitoa ympäri vuoden. piirien määritellä kevyen liikenteen pääyhteydet (laa- Jos yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys tukäytävät), joiden jatkuvuuteen ja turvallisuuteen johtaa matkanpituuksien kasvuun, kävelyn ja pyöräi- sekä hoidon ja kunnossapidon tasoon tulee ensim- lyn edellytysten heikkenemistä on hyvin vaikea kom- mäiset panostukset tehdä. Laatukäytävien määrittä- pensoida liikennesuunnittelun keinoin. Kävelyn ja minen selkeyttää toimenpiteiden priorisointia. Laa- pyöräilyn liikkumiskulttuurin edistämistavoitteet liit- tukäytävät tulee määritellä sekä koko seudun että tyvät sekä mahdollisuuteen selviytyä arkielämästä il- tältä pohjalta myös yksittäisten kuntien kannalta. Laa- man jatkuvaa henkilöauton käyttöä että autoliiken- tukäytävien määrittelyssä on keskeistä ottaa huomi- teen ympäristöhaittojen vähentämiseen ja kevyen lii- oon seudun eri käyttäjäryhmien ja alueiden tarpeet kenteen terveyshyötyihin. sekä liittyminen muiden kuntien kevyen liikenteen yhteyksiin, muihin liikennemuotoihin (mm. yhteydet matkakeskuksiin) sekä valtakunnallisiin pyöräilyreitis- töihin.

Turvalliset ja jatkuvat koulu- ja työmatkayhteydet ovat keskeinen lähtökohta kevyen liikenteen suosion kasvattami- sessa. 21

Kevyen liikenteen pääyhteyksien kunnossapitoa ja Lippujärjestelmän kehittäminen on tarpeen joukko- hoitoa parannetaan liikenteen kilpailukykyä parannettaessa. Lipputukena toteutuva yhteiskunnan tuki on erittäin merkittävä Kevyen liikenteen pääyhteyksien kunnossapidon ja tekijä joukkoliikennejärjestelmän toimivuudelle ja hoidon tasoa nostamalla on mahdollista parantaa sen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. merkittävästi kevyen liikenteen olosuhteita sekä vä- hentää liukastumistapaturmista yhteiskunnalle aiheu- Joukko- ja henkilöliikenteen seudullinen suunnittelu tuvia kustannuksia. Pääyhteyksien (mm. laatukäytävi- tukee myös paikallisliikenteen olosuhteiden kehittä- en) määrittämisen jälkeen tulee kunnossapidon ja mistä hoidon tasossa esiintyvien puutteiden merkitys tun- nistaa sekä määritellä tarvittavat tehostamistoimen- Joukkoliikennesektorin eri toimijatahoja välistä yh- piteet. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa teistyötä tulee kehittää joukkoliikennepalvelujen huomioon mahdolliset hallinnollisten rajojen aiheut- turvaamiseksi. Kuntien henkilöliikennekuljetusten tamat epäjatkuvuuskohdat ja määritellä toimenpiteet kustannukset ovat jatkuvasti nousseet, joten eri kun- ennakkoluulottomasti yli organisaatiorajojen. Tämä tien sekä kuntien hallintokuntien yhteistyön ja toi- edellyttää hoidon toimintamallien ja yhteistyön ke- minnan tehostamisen mahdollisuudet sekä rahoitus- hittämistä eri organisaatioiden välillä. että suunnittelujärjestelmässä tulee tarkistaa. Kehit- tämällä suunnittelun ja rahoituksen yhteistyötä on Pääyhteyksillä ja laatukäytävillä tulee turvata yhtenäi- nykyisellä rahoitustasolla todennäköisesti mahdollis- nen laatutaso koko matkalle siten, että yhteydet ta saavuttaa merkittävä palvelutason parannus erityi- ovat esimerkiksi talvisin hoidettu ennen aamun työ- sesti haja-asutusalueen liikkumisen kannalta. Tämä ja koulumatkaliikennettä. Käytännössä tämä voi tar- tukee kuitenkin myös paikallisliikenteen kehittämis- koittaa yhtenäisten palvelutasotavoitteiden määrittä- tä ja yhteensovittamista ns. runkoliikenteeseen ja mistä. haja-asutusalueen liikenteeseen. Tärkeää on myös li- sätä seudullista yhteistyötä joukkoliikenteen suunnit- Joukkoliikenteen kilpailukykyä kehitettävä telussa esim. lisäämällä nykyisen seutulipputyöryhmän toimintavastuuta. Joukkoliikenteen suunnittelussa on Maankäyttö luo puitteet myös joukkoliikenteen kil- oleellista tunnistaa seudun eri käyttäjäryhmien ja pailukyvylle aluetasojen erilaiset tarpeet. Maankäytön sijoittuminen ja tehokkuus luo perus- Varkauden ja Pieksämäen seudulle tulisi laatia seudul- edellytykset joukkoliikenteen kilpailukyvylle. Ohjaa- linen joukkoliikennesuunnitelma, jossa käsitellään lii- malla uusi maankäyttö nykyisen yhdyskuntaraken- kennemuotojen välistä yhteistyötä, kuntien kuljetus- teen täydennysrakentamiseen voidaan tukea jouk- ten suunnitteluyhteistyön lisäämistä, paikallis-, runko- koliikenteen kilpailukyvyn säilyttämistä. Monesti ky- ja haja-asutusalueen liikenteen (tulevaisuudessa kut- syntä ohjautuu kuitenkin muuhun suuntaan. Uuden sujoukkoliikenteen) yhteensovittamista yli kuntara- maankäytön sijoittamisessa tulisi kuitenkin pyrkiä jojen sekä seudullisen suunnitteluyhteistyön organi- mahdollisuuksien mukaan kestävän kaupunkikehityk- soimista. Muita tarkasteltavia asioita ovat mm. palve- sen mukaiseen, nykyistä yhdyskuntarakennetta tuke- lujen saavutettavuuden ja toimivien työmatkayhteyk- viin ratkaisuihin. sien turvaaminen, seudullisen matkojenyhdistelyn mahdollisuudet, joukkoliikenteen rahoituksen koh- Paikallisliikenteen houkuttelevuutta lisättävä dentaminen, Varkauden lentoaseman sekä Varkauden Paikallisliikenteen merkittävä laajentaminen ei nykyi- ja Pieksämäen matkakeskusten liityntäliikenteen seu- sellä kysynnällä ja rahoitusresursseilla ole mahdollis- dullinen parantaminen, paikallisliikenteen asema ja ta. Tärkeää onkin lisätä paikallisliikenteen houkutte- rooli sekä tiedottamisen ja lippujärjestelmien kehit- levuutta muun muassa lisäämällä palveluliikennettä, täminen. Osana liityntäliikennettä tulee tarkastella tarkistamalla aikatauluja ja reittiverkostoja sekä pa- myös liityntäpysäköinnin riittävyyttä, tarvittaessa rantamalla lipputuotteita ja -järjestelmiä erityisesti erillisen selvityksen kautta. siellä, mistä löytyy potentiaalisia uusia joukkoliiken- teen käyttäjiä.Työsuhdematkalippujen käyttöönottoa tulee tukea. Palveluliikenteessä tulee poistaa kunta- rajojen muodostamat toiminnalliset esteet erityisesti taajamien lähialueilla. 22

Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden pa- Seudullinen liikenneturvallisuussuunnittelu tärkeää rantaminen myös taajamien turvallisuuden lisäämisessä

Rahoituksen niukkuudesta johtuen ei lähivuosina ole Seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat mahdollista tehdä suuria tieverkon liikenneturvalli- ovat osin vanhentuneita eikä kaikkia suunnitelmissa suustoimia. Liikenneturvallisuustyön aktiivinen kehit- esitettyjä toimenpiteitä ole toteutettu. Liikennetur- täminen nouseekin aikaisempaa tärkeämpään rooliin. vallisuussuunnitelmat tulee päivittää kevyesti, kaikkia Jokaisen kunnan tulee ottaa liikenneturvallisuustyön seudun kuntia koskevana yhteisenä suunnitelmana. kehittäminen tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Erityi- Suunnitelman laatimisen lähtökohtana tulee pitää eri sen tärkeää tämä on taajamissa ja päätiestöllä eli siel- käyttäjäryhmien tarpeiden huomioon ottamista. lä, mihin suurin osa liikkujista sijoittuu. Suunnitelmassa tulee painottaa vähäisin kustannuksin toimeenpantavia, mahdollisimman tehokkaita pieniä Liikenneturvallisuustyötä tulee aktiivisesti kehittää liikenneturvallisuustoimenpiteitä.

Liikenneturvallisuustyön onnistuminen ja tavoittei- Erityisenä painopistealueena tulee ottaa huomioon den saavuttaminen edellyttää usean eri organisaati- suurimpien asuinalueiden pääväylien, koulujen ja päi- on panostusta ja yhteistyötä, sillä vastuu liikennetur- väkotien lähiympäristöjen turvallisuuden ja esteettö- vallisuuden toteutumisesta on kaikilla liikenteessä myyden kehittäminen. Näiden ympäristöjen kehittä- toimijoilla. Uudessa valtakunnallisessa liikenneturval- miseksi toteutetaan ns. lähiliikkumisympäristöjen tur- lisuussuunnitelmassa painotetaan muun muassa päih- vallisuuden parantaminen -teemapaketti. Lisäksi esi- deonnettomuuksien ja liian suurien ajonopeuksien tetään toteutettavaksi liikenneturvallisuussuunnitel- karsimista sekä ammattiliikenteen liikenneturvalli- man myötä esiin nousevat pienet liikenneturvalli- suusvastuun laajentamista. Suunnitelmaa ja sen poh- suustoimenpiteet. jalta laadittua valtioneuvoston periaatepäätöstä tu- lee toteuttaa myös aluetasolla. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden priorisoinnissa otetaan huomioon päivittäisen liikkumisympäristön Liikennekasvatuksella, -valistuksella ja -tiedotuksella turvallisuuden kehittämisen ohella myös seudun pää- pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen lii- tieyhteyksien kehittämistarpeet. kenneturvallisuutta parantavasti. Kunnilla onkin suu- ri vastuu liikennekasvatuksen toteuttamisessa alue- Osana liikenneturvallisuuden parantamista tuetaan tasolla. Kuntien oma esimerkki esim. työmatkaturval- suurimpien yritysten työmatkaliikenteen turvallisuu- lisuuden sekä kunnan omien kuljetusten turvallisuus- den kehittämistä osana työsuojelusuunnittelua (yri- vastuusta huolehtimisessa on merkittävä viesti. Lii- tysten laatujärjestelmiä) sekä seurojen ja järjestöjen kenneturvallisuustyön kehittämisessä ja organisoin- vastuun lisäämistä lasten ja nuorten harrastusmat- nissa tulee hyödyntää käynnissä olevaa Itä-Suomen koista (valistus, matkojen järjestely). liikenneturvallisuustoimijaprojektia. Maankäytön suunnittelu myös osa liikenneturvalli- suuden parantamista Maankäytön ratkaisuilla ja toimintojen sijoittelulla on suuri vaikutus liikenneturvallisuuteen suoraan sekä liikenteen kasvua hillitsemällä että kulkutapavalintoi- hin vaikuttamalla. Vaikka maankäytön kasvu onkin Varkauden ja Pieksämäen seudulla suhteellisen vähäis- tä, tulee maankäytön ja liikenteen suunnittelun jat- kuvalla yhteistyöllä pyrkiä ohjaamaan mahdolliset uudet alueet ja toiminnot liikenteellisesti sujuviin ja turvallisiin paikkoihin.

Liikenneturvallisuustyön kehittäminen nousee entistä tärkeämpään asemaan liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä. 23

Esteettömyyden kehittäminen on tärkeää väestön ikääntyessä. Parantamistoimenpiteet parantavat kuitenkin kaikkien liikkujien olosuhteita.

Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumi- sesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäises- ti omassa elinympäristössään. Liikkumisesteisen hen- kilön kannalta turvallinen ja toimiva ympäristö palve- lee kaikkia liikkujia. Esteettömyyden varmistamiseksi tulisi suunnitteluprosesseihin ottaa mukaan myös eri käyttäjäryhmien edustajia. Taajamakeskustojen turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Esteettömien matkaketjujen toteuttamiseksi esite- tään ensi vaiheessa selvityksen laatimista keskeisistä, Taajamakeskustojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä esi- esteettömiksi parannettavista matkaketjuista. Mat- tetään parannettavaksi sekä Joroisissa ja Leppävirral- kaketjujen toimivuus yli kulkumuotorajojen edellyt- la että Varkauden Päiviönsaarella ja Pieksämäen kes- tää sekä fyysisiä että toiminnallisia toimenpiteitä. Tär- kustassa. Pieksämäellä tämä tarkoittaa erityisesti kes- keää ketjujen toimivuudessa on siten myös toimin- kustan pääkadun kehittämistä (mukaan lukien liiken- nallinen puoli; niin aikataulujen yhteensovittamisen nevalojen uusiminen sekä Keskuskadun/Huvilakadun kuin liityntäliikenteen kannalta, lippujärjestelmän toi- liikennevalojen toteuttaminen). mivuus huomioon ottaen. Taajamakeskustojen parantamisessa tulee ottaa huo- Lisäksi parannetaan matkakeskusten, erityisesti Piek- mioon erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus ja sämäen matkakeskuksen esteettömyyttä osana mat- viihtyisyys (kävelyalueet), mutta myös palvelujen saa- kakeskuksen laajempaa kehittämistä. vutettavuus ja keskustojen houkuttelevuus. Tämä tarkoittaa muun muassa ajoneuvo- ja huoltoliiken- teen sujuvuutta sekä pysäköintipaikkojen riittävää määrää. Lähivuosina panostetaan erityisesti seudulli- sen tason yhteistyön kehittämiseen, liikenne- Esteettömän liikkumisympäristön luominen palvelee turvallisuustyöhön, joukkoliikenteen kilpailu- kaikkia käyttäjäryhmiä kyvyn parantamiseen sekä vähäisiä kustannuk- sia vaativien tehokkaiden toimenpiteiden to- Nykypäivänä taajamaympäristöjen parantamiseen teuttamiseen. liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympä- ristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnittelun Toimenpiteiden toteuttamisen taustaksi esitetään keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettö- ensi vaiheessa seudullisten ja toiminnallisten tarkas- myyden tarve kasvaa. Osana taajamaympäristöjen telujen laatimista, jotta seudullista yhteistyötä saadaan kehittämistä laaditaan taajamakeskustojen ja suurim- kehitettyä ja toimenpiteet suunnattua tehokkaasti pien asuinalueiden esteettömyyskartoitukset sekä koko seutua palveleviksi. Erityistä huomiota kiinnite- tehdään ko. kartoituksissa todettujen suurimpien on- tään sekä liikenneturvallisuustyön kehittämiseen että gelmakohteiden korjaukset. Jatkossa tulee esteettö- joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen sekä myys ottaa aina huomioon uutta rakennettaessa tai nykyisen infrastruktuurin käytön tehostamiseen. Li- nykyistä ympäristöä parannettaessa. Huomioon otet- säksi esitetään toteutettavaksi useita pieniä, niin ke- tavia tekijöitä ovat perinteisten esteettömyysongel- vyen kuin joukkoliikenteen asemaa että liikennetur- mien ohella myös valaistuksen ja opastuksen kor- vallisuutta ja esteettömyyttä parantavia toimenpitei- jaustarpeet. tä. 24

3. Liikkuminen ja kuljetukset haja- Voidaanko liikkumistarpeita vähentää? asutusalueilla Haasteena palvelujen keskittymisen kannalta on ih- misten liikkumistarpeen vähentämistavoite. Kuntien Liikennejärjestelmää kehitettäessä lähtökohtana tu- välinen yhteistyö on merkittävä kehittämiskohde, lee olla asukkaiden ja elinkeinoelämän liikkumis- ja jotta asukkaat voisivat hankkia muun muassa koulu- kuljetustarpeet ja niihin vastaaminen mahdollisim- tus- ja terveyspalvelut käyttäjälle lähimmästä toimi- man tasapuolisesti, eri käyttäjäryhmien ja aluetasojen pisteestä. Palvelurakenteen muutosten vaikutukset tarpeet huomioon ottaen. Resurssien ollessa niukat liikkumistarpeeseen tulisikin ottaa nykyistä paremmin ei kaikkiin tarpeisiin kuitenkaan pystytä vastaamaan, huomioon kunnallisessa päätöksenteossa. Kunta- ja mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti haja-asutusalueel- palvelurakenneuudistus voi onnistuessaan tukea la. Kehittämiskohteita joudutaankin priorisoimaan ja myös liikkumistarpeen vähentämistä, vaikka palvelu- toimintaa tehostamaan, koska rahoitustasoja ei ole jen keskittyminen todennäköisesti tuleekin laajem- mahdollista merkittävästi nostaa. Tavoitteena tulisi min lisäämään liikkumis- ja kuljetustarpeita niin pal- kuitenkin pitää pitkällä tähtäimellä myös rahoitusta- velujen hankkimisen kuin työntekijöiden liikkumisen sojen nostoa koskien niin peruskorjauksia kuin hoi- suhteen. toa ja ylläpitoa. Haja-asutusalueen palvelut tulevat todennäköisesti Haja-asutusalueen tiestöä kehitettävä priorisoidusti, jatkossakin kuitenkin vähenemään ja keskittymään samalla yksityistieavustuksia suunnattava voimak- taajamiin, jolloin liikenneyhteyksien merkitys koros- kaammin perusparannuskohteisiin tuu entisestään. Toisaalta sähköisten palvelujen yleis- Asukkaiden liikkumistarpeiden näkökulmasta alem- tyminen sekä palvelujen siirtäminen pyörille (esimer- man tieverkon merkittävämmät parantamistoimet kiksi myymäläautojen pohjalle perustettavat yhteis- keskitetään ensisijaisesti kuntakeskusten välisille yh- palveluautot, jotka tarjoavat myös terveydenhoito- teyksille sekä tärkeimmille työ-, koulu- ja asiointi- ja kirjastopalveluita) vähentävät liikkumistarpeita ja matkareiteille. Kuntien välisten tieyhteyksien merki- tukevat erityisesti iäkkäiden henkilöiden haja-asutus- tys korostuu palvelurakenteen keskittyessä ja seu- alueella asumismahdollisuuksia (tuoden kunnille sääs- dullisen yhteistyön lisääntyessä kunta- ja palvelura- töjä ja parantaen asukkaiden elämänlaatua). Tämä kenneuudistuksen myötä. Kuitenkin myös muilta osin koskee erityisesti niiltä, joilla ei ole oman auton tulee alempiasteisella tieverkolla, niin yleisillä kuin yk- käyttömahdollisuutta tai joilta ajo-oikeus otetaan sityisteillä taata päivittäinen liikennöintikelpoisuus ikääntymisen ja ajokyvyn heikkenemisen myötä pois. myös talvisin riittävän hoidon ja kunnossapidon toi- Tulevaisuudessa tulisikin, valtakunnallisesta kehityk- min. sestä riippuen selvittää, voitaisiinko haja-asutusalueel- la asuville ikääntyneille henkilöille myöntää tarvitta- Maatilatalouden rakennemuutos vaikuttaa myös essa rajoitettu ajo-oikeus. maaseudun liikenneverkon kehittämistarpeisiin. Tila- koko kasvaa ja samalla kuljetusten yksikkökoot nou- sevat. Vaikka tilaverkon harveneminen voi jopa vä- hentää liikennemääriä, tiestön kunto ja liikennöitä- vyys nousee entistä kriittisemmäksi tekijäksi. Alku- tuotannon menestyminen edellyttää alemman tie- verkon, sekä yleisten että yksityisten teiden, liiken- nöitävyyden turvaamista: riittävää hoitotasoa ja ra- kenteellisen kunnon ylläpitoa. Tämä on erityisen tär- keää myös koko seudun kannalta erittäin tärkeän metsäteollisuuden puunhankinnan kannalta.Tiehallin- nolta tämä edellyttää riittävää rahoitusta yhdystie- verkon hoitoon, ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Yksi- tyisteiden osalta taas tienpidon organisointimalleja on tarpeen kehittää ja suunnata valtionavustuksia entistä enemmän perusparannustöihin yksityistiever- kon vähittäisen rapistumisen pysäyttämiseksi. Tämä on tärkeää myös jatkuvasti kasvavan ja entistä enem- män ympärivuotiseksi muuttuvan vapaa-ajan asutuk- sen kannalta. Haja-asutusalueen henkilöliikennepalveluista on huolehdittava. 25

Yhteistyötä pientiestön kunnossapidossa ja sen suun- sessa seudun asukkaiden, elinkeinoelämän ja yksityis- nittelussa lisätään tiekuntien kanssa.

Vähäliikenteisten maanteiden ja yksityisteiden kun- Kutsuohjatut henkilöliikennepalvelut turvaavat haja- nossapidon rahoitukseen ei ole odotettavissa suurta asutusalueen joukkoliikenteen peruspalvelutason säi- tason nostoa. Tiehallinto priorisoi vilkasliikenteistä lyttämisen tiestöä eikä kunnilla ole mahdollisuuksia lisätä yksi- tyistierahoitusta. Jotta liikenteen palvelutasoa pys- Haja-asutusalueen asukasmäärän väheneminen ja tyttäisiin näissä olosuhteissa vähäliikenteiselläkin ties- keskittyminen sekä siitä aiheutuva joukkoliikenteen töllä nostamaan, on nykyiset resurssit hyödynnettä- käyttäjämäärien jatkuva lasku on johtanut joukkolii- vä tehokkaammin. Toiminnan tehostaminen edellyt- kennepalvelujen voimakkaaseen supistamiseen haja- tää sekä yhteistyön lisäämistä pientiestön kunnossa- asutusalueilla. Haja-asutusalueiden eri käyttäjäryhmi- pidossa ja sen suunnittelussa että toimenpiteiden ai- en liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia kei- kaisempaa tehokkaampaa kohdistamista. noja; muun muassa kutsujoukkoliikenteen kehittä- mistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Muutoin edes Liikennejärjestelmäsuunnittelun jatkotyönä kehite- peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen ylläpitäminen tään seudullista yhteistyötä tiepiirien, kuntien ja yksi- tulee olemaan haja-asutusalueella erittäin vaikeata. tyistiekuntien kesken. Lisäksi selvitetään myös mah- dollisuudet liittää metsäautoteiden ylläpitosuunnitte- Kutsuohjatun joukkoliikenteen kehittäminen voi on- lua samoihin tarkasteluihin muiden kunnossapito-oh- nistuessaan turvata haja-asutusalueen joukko- ja hen- jelmien kanssa. Suunnittelemalla kunnossapitoa koor- kilöliikennepalvelut. Haja-asutusalueen joukkoliiken- dinoidusti koko pientiestön osalta voidaan löytää teen palvelutaso on laskenut niin alas, että nykyiset malleja resurssien tehokkaampaan käyttöön. Esimer- käyttäjämäärät eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa kiksi kunnostustöiden ajallisella tai alueellisella synk- oikeasta joukkoliikenteen kysynnästä. Kutsuohjatut ronoinnilla voitaisiin saada aikaan tarkoituksenmu- joukkoliikennepalvelut tulisi kehittää työ-, koulu- ja kaisempia perusparannusurakoita. Myös tiestön hoi- asiointimatkojen ehdoilla siten, että kaikkea liikku- toa yhdistämällä ja laajempia kokonaisuuksia kilpailut- mista ei olisi pakko hoitaa henkilöautolla. Tulevaisuu- tamalla voitaisiin palvelutasoa kehittää ilman rahoi- dessa kutsuohjattu joukkoliikenne onkin todennä- tuksen kasvattamista. köisesti haja-asutusalueen tärkein liikennemuoto. Järjestelyissä tulee ottaa huomioon myös liityntälii- Toimenpiteiden kohdistamisen tehostamisen lähtö- kenne joukkoliikenteen runkoverkolle. kohdaksi määritetään keskeisimmät palvelutasoteki- jät käyttäjäryhmittäin, minkä perusteella valitaan toi- Osana joukkoliikenteen järjestämistä tulee selvittää saalta kehitettävät ja toisaalta tehostettua kunnossa- tarpeet ns. kyläterminaalien eli keskitettyjen kylä- pitoa edellyttävät tiestön osat. Samalla selvitetään, pysäkkien toteuttamiselle. Linja-autojen pysähtymis- missä palvelutasoa voidaan alentaa. Priorisoinnissa ten keskittäminen riittävän suurissa asutuskeskitty- hyödynnetään tiepiirien merkitsevyysluokitustöitä ja missä toteutettaville kyläpysäkeille selkeyttää osal- Tiehallinnon käynnissä olevia aiheeseen liittyviä selvi- taan myös kutsujoukkoliikennejärjestelmää. tyksiä. Priorisointi tehdään laajassa vuorovaikutuk- Matkojenyhdistelytoiminnan laajentaminen myös yk- sityiseen liikkumiseen tukee erityisesti haja-asutus- alueen joukkoliikennepalvelujen säilyttämistä Matkojenyhdistelytoiminnalla yhdistetään nykyisin ai- noastaan yhteiskunnan maksamia matkoja. Toiminnan ulottaminen yksityiseen liikkumiseen yhdessä kutsu- joukkoliikenteen kanssa tukee haja-asutusalueen joukkoliikennepalvelujen säilyttämistä ja kehittämis- tä. Etelä-Savon MPK:n toiminta käsittää sekä Pieksä- mäen että Joroisten alueen (Kelan korvaamat sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset mat- kat). Pohjois-Savon MYK:n toiminta käsittää Varkau- den ja Leppävirran (vastaavankaltaisilla rajoitteilla). Matkojen yhdistelyn ulottaminen kaikkeen kutsuoh- jattuun liikkumiseen tulee turvaamaan joukkoliiken- Haja-asutusalueen tiestön kunnossapitoa on tehostettava teen palvelutason säilyttämistä. Jatkossa tulee vielä ja kehittämiskohteita priorisoitava. 26

selvittää mahdollisuudet Varkauden ja Pieksämäen 4. Alueen saavutettavuuden paranta- seudun yhdistävälle matkojenyhdistelytoiminnalle, minen koska alueella liikkuminen ei noudata em. maakunta- rajoja. Tavoitteena tuleekin pitää mahdollisimman Suurten kaupunkiseutujen kehittymisedellytykset laajoja matkojenyhdistelyn toiminta-alueita. ovat Suomessa edelleen vahvat, mutta pienemmillä alueilla kehitys edellyttää kaupunkiseutujen verkos- Erityisesti haja-asutusalueilla on joukkoliikenteen toitumista, erikoistumista sekä seudullisten toimi- vuorotarjonta koulujen loma-aikoina erittäin huono. joiden vahvaa yhteistyötä. Alueen kehittymisen ja Kaikille avoin kutsuohjattu liikenne voi hyvin suunni- kilpailukyvyn parantamisen kannalta nousee alueen teltuna parantaa palvelutasoa myös tältä osin selvästi saavutettavuus tärkeäksi tekijäksi. Varkaus-Pieksä- ilman merkittävää kustannusten nousua. mäki -seudun saavutettavuuden parantaminen on Haja-asutusalueen kuljetusten tehokkuudessa paran- tärkeää paitsi pääkaupunkiseudun suuntaan myös laa- tamisen varaa jemmin itä-länsisuuntaisten yhteyksien sekä satamiin ja itärajan rajanylityspaikoille (ja Pietariin) johtavien Haja-asutusalueen kuljetusten kustannustehokas jär- yhteyksien kannalta. jestäminen edellyttää erityisesti tiestön kunnon ja lii- kennöitävyyden ylläpitoa. Tämä on erityisen tärkeää Varkauden ja Pieksämäen seudun sijainti valtateiden maa- ja metsätalouden kuljetusten kannalta. Muiden 5 ja 23 risteymässä, Kuopion, Mikkelin, Jyväskylän ja kuljetusten kannalta esitetään kustannustehokkuu- Joensuun toisiinsa yhdistävän verkon keskellä on den parantamista innovatiivisin keinoin, esim. pilotoi- edullinen, sillä näin alue hyötyy myös edellä mainittu- malla haja-asutusalueen pienten kuljetusten yhdistä- jen suurempien kaupunkien saavutettavuuden para- mistä postinjakelun kanssa. Lisäksi esitetään kelirik- nemisesta. Valtatien 5 merkitys korostuu Joroisten, kotiedotuksen yhdistämistä ja yhtenäistämistä kaikil- Varkauden ja Leppävirran kannalta, liittyen erityises- le toimijoille yhteiseksi sähköiseksi informaatiopalve- ti Varkauden ja Leppävirran osalta ns. vt 5-nauhakau- luksi. Myös kuntien, tiepiirien sekä logistiikka-alan punkiajatukseen. Valtatien 23 merkitys on puolestaan yritysten jatkuvan yhteistyön kehittäminen on kulje- suuri poikittaisena yhteytenä. Rautatiestön (Savonra- tusolosuhteiden tiedonkulun kannalta tärkeää. Kulje- ta, poikittaiset yhteydet) sekä Varkauden lentoliiken- tusketjuja kehitettäessä on tärkeää korostaa myös teen merkitys on suuri pitempimatkaisilla, erityisesti koko kuljetusketjun turvallisuutta osana muuta kul- pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Rauta- jetusten suunnittelua. tiestön merkitys on erittäin suuri myös tavaraliiken- teen kannalta. Alueen saavutettavuuden parantamiseksi toteutetta- Lähivuosina panostetaan erityisesti haja-asu- vat toimenpiteet edellyttävät suurelta osin valtakun- tusalueen joukkoliikenteen palvelutason tur- nallisen tason päätöksiä. Näin seudullisella liikennejär- vaamiseen sekä yhteistyön lisäämiseen haja- jestelmäsuunnitelmalla ja siinä esitettävillä toimenpi- asutusalueen tiestön kunnossapidon kehittä- teillä ei suoranaisesti pystytä ko. toimenpiteitä suu- miseksi ja tehostamiseksi. resti edistämään. Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen edellyt- Vt 5 Varkaus-Kuopio merkittävin päätiestön paran- tää uusia keinoja; mm. kutsujoukkoliikenteen sekä tamishanke matkojen yhdistelytoiminnan kehittämistä. Suuntavii- vat tähän tulee määrittää laadittavassa seudullisessa Alueen saavutettavuuden kannalta ovat merkittävim- joukkoliikennesuunnitelmassa. Ilman merkittäviä ke- piä valtateiden 5 ja 23 parantamishankkeet. Seudun hittämistoimenpiteitä tulisi haja-asutusalueen jouk- sisälle sijoittuvista päätiehankkeista tärkein on valta- koliikenteen palvelutaso edelleenkin voimakkaasti tien 5 parantaminen välillä Varkaus-Kuopion raja laskemaan. (koostuen välin Leppävirta-Kuopion raja laajamit- taisesta parantamisesta sekä välin Leppävirta-Varka- Joukkoliikenteen ohella panostetaan haja-asutusalu- us ohituskaistojen varustamisesta keskikaiteilla). En- een tiestön kunnossapidon kehittämiseen. Tämä tu- nen valtatien laajamittaista parantamista esitetään lee tehdä yhteistyötä lisäten sekä tiestön merkityk- välin Leppävirta-Kuopion raja kevyttä parantamista seen nojautuen ja kohteita priorisoiden. Kunnossa- pienin liikenneturvallisuustoimenpitein, samalla tulee pidon kehittäminen edellyttää priorisoinnin ja yh- huolehtia Oravikoskelle tulevan uuden nikkeli- teistyön lisäämisen ohella toiminnan jatkuvaa tehos- kaivoksen sujuvista ja turvallisista yhteyksistä valta- tamista. tielle 5. Valtatiellä 5 esitetään lisäksi välin Juva-Joroi- nen varustamista ohituskaistoilla sekä tievalaistuksel- la. Valtatiellä 23 on parantamistarpeita sekä Pieksä- 27

mäen että Varkauden kohdalla ja laajemmin liikenne- näiden kannalta ja mm. lentoliikenteen hyödyntämi- turvallisuuden kannalta ongelmallisella välillä Varkaus- nen voisi olla laajempaakin. Tämä edellyttää samalla lii- Karvio (-Viinijärvi). Tämän yhteyden merkitys on tyntäliikenteen kehittämistä yhteistyössä palvelun- myös tavaraliikenteen kannalta suuri. tarjoajien kanssa. Matkailulogistiikan kehittäminen olisi laajemminkin tärkeää paitsi suurimpien matkai- Kantatien 72 suurimmat toimenpidetarpeet sijoittu- lukeskusten (mm. Vesileppis) myös muiden matkailu- vat Pieksämäen kohdalle (Vangasjärven eritasoliitty- kohteiden liityntäliikenteen kannalta. Vaikka matkai- mä). Automaattista nopeusvalvontaa esitetään to- lukohteiden ja -yritysten houkuttelevuuden määrää- teutettavaksi nykyisin vielä puuttuville päätiejaksoille vätkin suurelta osin palvelujen taso ym. tekijät, on (vt 23, kt 72). Näiden hankkeiden toteuttamisella pa- kohteiden saavutettavuudella ja liikenneyhteyksien rannetaan merkittävästi erityisesti liikenneturvalli- tasolla suuri merkitys. Matkailulogistiikkaselvityksen suutta. avulla voitaisiin tehostaa myös matkailun markki- Saavutettavuutta parantavat myös seudun ulkopuo- nointia. liset pääväylien parantamishankkeet. Valtatien 5 pa- Myös rautatieyhteyksien tasolla (nopeus, kantavuus, rantamishankkeiden ohella tärkeitä ovat myös yh- vuorotarjonta) on erittäin suuri merkitys saavutet- teydet satamiin ja Pietarin suuntaan. Valtatien 5 pa- tavuuden parantamisessa. Tätä merkitystä korostaa rantamishankkeiden toteutettavuutta parantaa val- lentoliikenteen jatkumisen vuodesta toiseen toistu- tatien kuuluminen valtakunnalliseen runkoverkko- va epävarmuus, koska lentoliikenteen loppuminen ehdotukseen. merkitsisi em. mukaisesti koko alueen saavutetta- Alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailu- vuuden merkittävää huononemista. Rautatiestön ke- kykyä parannetaan juna- ja lentoliikenteen kehittä- hittämistarpeita korostaa muutoinkin Itä-Suomen misellä ja turvaamisella jälkeenjäänyt asema yhteyksien tasossa ja nopeuksis- sa esimerkiksi Länsi-Suomeen verrattuna. Varkauden lentoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen on alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn näkökul- Rataverkon osalta keskeisimmät kehittämistarpeet masta tärkeää. Lentoliikenteen jatkumisesta on käy- ovat Savonradalla sekä Pieksämäki-Joensuu -radalla. ty neuvotteluja talven 2006-2007 aikana. Neuvotte- Savonradan junayhteyksien nopeudet parantuivat lut eivät ole kuitenkaan johtaneet tulokseen. Jatkos- syksyllä 2006 käyttöönotetun Kerava-Lahti -oikora- sa olisi kuitenkin erittäin tärkeää turvata liikenteen dan myötä. Rautatieliikenne 2030 -suunnitelmassa jatkuvuus eri toimijaosapuolien yhteistyötä kehittä- esitettyjen linjausten mukaan nopeudet eivät tule mällä. Samalla tulisi pyrkiä kasvattamaan valtionhallin- kuitenkaan merkittävästi paranemaan vuoteen 2015 non osuutta lentoliikenteen tukemiseen käytettävis- ulottuvalla suunnittelukaudella. Sama koskee myös tä kustannuksista. Jatkuvuuden ohella olisi tärkeää kuljetusten taloudellisuuden kannalta tärkeää akseli- parantaa myös vuorotarjontaa vastaamaan nykyistä painojen nostamista 25 tonniin. Kehittämishankkei- paremmin alueen elinkeinoelämän tarpeita, koskien den edistäminen edellyttääkin seudulta yhtenäistä erityisesti ulkomaan jatkoyhteyksiä Helsinki-Vantaan näkökulmaa Savonradan parantamishankkeiden pri- lentoasemalta. Vuorotarjonnan parantaminen edel- orisointiin. Savonrata kuuluu suunnittelualueella val- lyttäisi kuitenkin merkittävää lentoliikenteen tukien takunnalliseen runkoverkkoehdotukseen; tämä ei kasvattamista. Lentoliikenteen turvaaminen voi edel- kuitenkaan näy vielä riittävästi valtakunnallisissa suun- lyttää myös yhteistyökuvioiden selvittämistä lähimpi- nitelmissa. en lentoasemien kanssa. Pieksämäki-Joensuu -radan merkitys on suuri sekä Jatkossa on tärkeää kehittää myös sujuvia, nopeita ja tavara- että henkilöliikenteen kannalta. Pääpaino tu- luotettavia liityntäyhteyksiä paremman vuorotarjon- lisi asettaa ensi vaiheessa erityisesti kuljetusten kan- nan omaaville lähikentille; erityisesti Kuopion lento- nalta tärkeän Pieksämäki-Varkaus -välin akselipaino- asemalle sekä myös Pieksämäen kautta nopeaan ju- jen nostoon 25 tonniin, koska toimenpiteellä olisi naliikenteeseen (Pieksämäen osalta myös Jyväskylän suuri merkitys seudun elinkeinoelämän (erityisesti lentoasemalle). Yhteyksien aikaansaaminen tulee Varkauteen sijoittuvan teollisuuden) kuljetusten kus- edellyttämään myös kuntien ja lääninhallituksen tu- tannustehokkuuden parantamisessa. Pitkällä tähtäi- kea; liikenne ei tulisi todennäköisesti olemaan itse- mellä myös koko välin akselipainojen nosto ja säh- kannattavaa. köistäminen sekä tasoristeysten vähentäminen on tavara- ja henkilöliikenteen yhteyksien ja koko Itä- Monilla alueilla matkailua ja vapaa-ajan asutusta pide- Suomen rautatieyhteyksien tason noston kannalta tään yhtenä keinona vahvistaa kuntien elinvoimaa ja tärkeää. Välillä Pieksämäki-Jyväskylä tulee rataa myös varmistaa palvelujen säilyminen nykytasolla. Alueen parantaa nopeille junayhteyksille sopivaksi sekä pa- saavutettavuuden kehittäminen on merkittävää myös rantaa kantavuutta akselipainojen nostamisella 25 tonniin. 28

On otettava huomioon, että pelkkä rautatieinves- Eri kulkumuotojen yhteistyön lisääminen tärkeää niin tointien toteuttaminen ei turvaa junayhteyksien täy- liikkumis- kuin kuljetusketjuissa simittaista nopeutumista vaan myös liikennöitsijöiden vuorotarjonnan kattavuudella ja yhteensopivuudella Eri kulkumuotojen yhteistyön lisäämisellä paranne- on suuri merkitys. Tavoitteena tulee pitää sujuvia ja taan myös alueen saavutettavuutta. Liikkumisketjujen nopeita yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, lähtökohtai- osalta tarpeita ja toimenpiteitä on käsitelty edellä. sesti ilman Kouvolan junanvaihtoja. Tärkeitä ovat Elinkeinoelämän kuljetuksia tarkasteltaessa on tär- myös liityntäliikenneyhteyksien toimivuudet. keää tunnistaa kaikki kuljetusketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavat tekijät, yli kulkumuoto- ja Nykyisin erittäin huonokuntoisen Huutokoski-Sa- organisaatiorajojen. Esimerkiksi mahdollisuudet yh- vonlinna -radan korvausinvestointi tulee toteuttaa distettyjen juna-autokuljetusten toteuttamiseen Var- kuljetusten taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyy- kaudesta/Pieksämäeltä tulee tutkia asiaa koskevien den vuoksi mahdollisimman nopeasti, koska muutoin logistiikkaselvitysten laadinnan yhteydessä. vaarana on liikenteen lakkauttaminen koko rataosal- ta. Radan parantamisen jälkeen tulee selvittää hen- Myös junaliikenteen vuorotarjontaa, liityntäliikennet- kilöliikenteen käynnistämisen mahdollisuudet ja kan- tä ja matkakeskuksia kehitettävä nattavuus (kiskobussit). Rautatieliikenteen infrastruktuurin kehittäminen on Seudun ulkopuolisista ratahankkeista olisi Savonra- pääosin kiinni valtakunnallisen tason päätöksistä, sa- dan osuuden Lahti-Mikkeli oikaisu junayhteyksien no- moin vuorotarjonnan järjestäminen. Seudun joukko- peuden kannalta tärkeä hanke. Hanke tulee sisälty- liikennejärjestelmän kannalta on ensiarvoisen tärke- mään laadittavana olevaan Etelä-Savon maakuntakaa- ää huolehtia Savonradan ohella myös Pieksämäki-Jo- vaan, mikä osaltaan mahdollistaa hankkeen eteenpäin ensuu -radan henkilöliikenteen vuorotarjonnan kat- viemistä. Hanke ei kuitenkaan sisälly Rautatieliikenne tavuudesta ja liityntäyhteyksistä Pieksämäelle. Myös 2030 -suunnitelmaan. Huutokoski-Savonlinna -yhteyden henkilöliikenteen tarve ja kannattavuus tulee selvittää päätöksenteon Vesiliikenteen kannalta tärkeintä ympärivuotisuus tueksi.

Vesiliikenteen merkitys vaihtoehtoisena kuljetus- Liityntäyhteyksien kannalta ovat Varkauden ja Piek- muotona on muun muassa kuljetusten kilpailutilan- sämäen matkakeskukset sekä niiden liityntäliikenne teen kannalta tärkeä. Oleellisin merkitys vesiliiken- tärkeitä. Erityisesti tulee kehittää nykyisin olematon- teen kannalta on Saimaan kanavan vuokraneuvotte- ta Leppävirran ja Pieksämäen matkakeskuksen välis- lujen päättäminen Suomen kannalta edullisesti. Muu- tä liityntäliikennettä. toinkin vesiliikenteen ympärivuotisuuden kehittämi- nen on paitsi seudun myös laajemmin koko Itä-Suo- Varkauden matkakeskus on valmis, mutta Pieksämäen men kannalta tärkeää. matkakeskus on vielä toteuttamatta. Matkakeskuk- sen toteuttaminen onkin liikkumisketjujen toimivuu- Päijänne-Saimaa -kanavan jatkosuunnittelu ja toteut- den ja liityntäliikenteen kannalta tärkeää. Pieksämäen taminen tulee käynnistää lähivuosina. Lisäksi syväväy- matkakeskuksen toteuttaminen edellyttää merkit- lää tulee kehittää Merenkulkulaitoksen suunnitelmi- täviä ratapihainvestointeja, mikä voi osaltaan hidastaa en (mm. navigointi- ym. järjestelmät) mukaisesti. Sy- matkakeskuksen toteuttamista. Tätä ennen on kui- väväylän kehittäminen olisi seudun kannalta tärkeää myös seudun ulkopuolella sijaitsevan Savonlinnan kohdan järjestelyjen osalta. Sisävesimatkailun tarpeiden tunnistaminen on mat- kailuelinkeinon kehittämisen kannalta oleellista. Pal- veluiden järjestämisestä vastaavat pääosin yksityiset yritykset, mutta yhteiskunta voi tukea elinkeinon ke- hittymistä tukemalla fyysisten rakenteiden (vierasve- nesatamat, rantautumispaikat jne.) toteuttamista.

Nopeat junayhteydet tulisi saada Savonradan parantamisen kautta aikaiseksi mahdollisimman nopeasti. 29

tenkin tärkeää huolehtia paikallisen ja seudullisen lin- 5. Logistiikkayhteistyön ja kuljetus- ja-autoliikenteen aikataulujen jatkuvasta yhteenso- ketjujen kehittäminen vittamisesta rautatieliikenteen kanssa. Matkakeskus- ten kehittämisessä on tärkeää huolehtia myös liityn- Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta toimitus- täpysäköinnin sekä kevyen liikenteen yhteyksien riit- verkostojen tehokkuuden ja laajemmin koko logisti- tävyydestä ja tasosta sekä esteettömyydestä. sen järjestelmän toimivuuden parantaminen on tär- keää. Osa tehokkuudesta ja toimivuudesta syntyy yri- Päätieyhteyksiin tukeutuva itsekannattava joukkolii- tysten ja eri tahojen sisäisistä prosesseista, mutta kenne luo rungon koko joukkoliikennejärjestelmäl- myös liikennejärjestelmän toimintaa tehostamalla le ja parantaa alueen saavutettavuutta voidaan vähentää logistisia kustannuksia. Myös logis- Seudun joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu päätie- tiikkayhteistyön lisäämisellä on suuri merkitys. Kilpai- yhteyksiä käyttäviin, itsekannattaviin joukkoliikenne- lukykyä parantavat myös edellä esitetyt päätiestön ja vuoroihin. Päätieyhteyksien joukkoliikenteen laatu- haja-asutusalueen tiestön parantamistoimenpiteet käytävien määrittelyllä luodaan toimintalinjat keskei- sekä hoidon ja kunnossapidon lisääminen. simpien yhteyksien palvelutasolle, matkustajainfor- Logistiikan kehittymiseen laajemmin vaikuttavia maatiolle ja varustukselle. Laatukäytävien määrittely trendejä on useita, muun muassa logistiikka- ja kulje- ja parantaminen luo rungon joukkoliikenteen järjes- tusyritysten koon kasvaminen sekä verkostoitumi- tämiselle (johon muut joukkoliikennejärjestelyt pää- sen lisääntyminen toimitusketjuissa (toimitusverkos- osin tukeutuvat) ja siten alueen saavutettavuuden tot) ja alihankinnassa sekä toimitusketjujen välinen parantamiselle myös joukkoliikenteen keinoin. yhteistyö. Yleispiirteenä elinkeinoelämän kuljetuk- sissa korostuvat kuljetusmuodosta riippumatta täs- mällisyys ja kustannustehokkuus. Pyrittäessä täsmäl- Lähivuosina keskitytään erityisesti pääteiden lisyyteen ja kuljetusajan ennustettavuuteen ovat pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin se- avainasemassa kuljetusketjujen suunnittelu ja hallinta kä lentoliikenteen jatkuvuuden varmistami- sekä eri osapuolten välisen yhteistyön kehittäminen. seen. Kuljetusketjujen sujuvuutta tulee parantaa yhteis- työssä eri liikennemuotojen ja keskeisten sidosryh- Valtatien 5 parantaminen välillä Varkaus-Kuopio ei to- mien kanssa muun muassa terminaaleja kehittämällä. teutune aivan lähivuosina, minkä vuoksi erityisesti vä- Toimenpiteiden ja toimintamallien kehittämisessä on lin Leppävirta-Kuopion raja liikenneturvallisuuspuut- oleellista tunnistaa eri elinkeinoalojen vaihtelevat teita esitetään parannettavaksi ensin pienin toimen- tarpeet. Rautatieliikenteen kilpailukykyä paranta- pitein. Valtatien 23 välin Varkaus-Karvio parantami- malla on mahdollista ohjata kuljetuksia ympäristöys- nen pienin liikenneturvallisuustoimenpitein, Pieksä- tävällisempiin kuljetusmuotoihin ja samalla parantaa mäen kohdan liittymäjärjestelyjen parantaminen (kt myös koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Kustan- 72 Vangasjärven liittymä) sekä pääteiden puuttuvien nustehokkuuteen taas vaikutetaan muun muassa kul- osuuksien automaattinen nopeusvalvonta kuuluvat jetuseräkoolla. Väylien liikennöitävyyden turvaami- myös lähivuosina toteutettaviksi esitettäviin hankkei- sella ja kehittämisellä on erittäin tärkeä merkitys kul- siin. jetustarpeisiin vastaamisessa. Muutoin oleellista on varmistaa Varkauden lentolii- Logistiikkaselvityksen laatiminen tarpeen kenteen keskytyksetön toiminta ja jatkuvuus. Rauta- tiestön ja vesiliikenteen osalta mahdollisuudet rajau- Logistiikan kehittämis- ja tehostamistarpeista laadi- tuvat lähinnä kiireellisten parantamishankkeiden taan seudullinen logistiikkaselvitys. Käsiteltäviä asioi- edistämiseen, rahallisia panostuksia ei seudun sisäises- ta ovat muun muassa liittymäpinnat ympäröiviin seu- ti ole ko. hankkeisiin mahdollista tehdä (pieniä vesi- tuihin, logistiikkayhteistyön kehittäminen yritysten matkailun olosuhteiden parantamistoimenpiteitä lu- kesken, räätälöityjen logistiikkapalveluiden kehittä- kuunottamatta). Rautatiestön osalta on kuitenkin mistarpeet, virtuaalisen logistiikkakeskuksen perus- otettava huomioon, että Huutokoski-Savonlinna - tamistarve, yhtenäisten tietojärjestelmien kehittä- välin parantamisen viivästyminen voi johtaa liiken- mismahdollisuudet sekä konttiliikenteen ja sen tar- teen lopettamiseen koko väliltä. vitsemien palvelujen kehittäminen. Logistiikkaselvi- tyksessä tulee ottaa kantaa myös Kuopioon suunnit- teilla olevan yhdistettyjen juna-autokuljetusten ter- minaalin hyödyntämismahdollisuuksiin. 30

Logistiikka-alueen tarve selvitettävä Alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuudessa pa- rantamisen varaa Seudulle yhteisen logistiikka-alueen perustamis- tarpeita ja -mahdollisuuksia sekä sijaintivaihtoehtoja Seudullisesti parhaimmat mahdollisuudet syntyvät tulee selvittää sekä Varkauden että Pieksämäen osal- seudun sisäisten kuljetusketjujen tehostamisesta. ta. Tarkasteluissa on otettava huomioon muun muas- Seudun sisäisten kuljetusten tehokkuutta tuleekin sa raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikasäädösten tuo- parantaa innovatiivisin keinoin. Kehittämistarpeet mat mahdollisuudet sekä asema eri liikenneverkko- ovat osin fyysisiä toimenpiteitä (esimerkiksi erikois- jen (mm. rautatie) risteysasemana. Seudun tavaralii- kuljetusreitit ja vaarallisten aineiden kuljetusreitit, kenteen mahdollisuudet hyödyntää suunnitteilla ole- rekkojen ja perävaunujen pysäköintipaikkojen osoit- vaa Kuopion logistiikkakeskusta tulee selvittää logis- taminen taajamien lähialueilta), osin informaation, tiikka-alueen tarpeen selvittämisen lähtökohdiksi. opastuksen jatkuvuuden ja yhteistyön lisäämistä. Tärkeitä toimenpiteitä ovat myös muun muassa Var- Varkauden satamatoimintoja tehostettava kauden keskustassa sijaitsevien tehtaiden liikenneyh- Varkauden satamien merkitys on seudun kannalta teyksien kehittäminen sekä keskustojen jakeluliiken- suuri. Varkauden satamapalvelut sijaitsevat nykyisin neyhteistyön lisääminen. Myös kuntien sekä logistiik- kuitenkin hajallaan. Ennen mahdollisista kehittämis- ka-alan yritysten jatkuvan yhteistyön kehittäminen toimenpiteistä päättämistä tulee laatia selvitys Varka- on tiedonkulun kannalta tärkeää. Kuljetusketjuja uden satamien satamatoimintojen tehostamis- ja yh- kehitettäessä on tärkeää korostaa myös koko kulje- teistyön lisäämismahdollisuuksista. tusketjun turvallisuutta osana muuta kuljetusten suunnittelua. Kuntalogistiikkaa tehostettava, yhteistyö tulevaisuu- dessa mahdollista myös Kuopion seudun kuntien kanssa Lähivuosina panostetaan erityisesti yhteis- Kuntien ja julkisyhteisöjen logistiikassa ja hankinnois- työssä toteutettavien logistiikan kehittämis- sa tulee tehostaa kuntien välistä hankintayhteistyötä. hankkeiden toteuttamiseen. Ensi vaiheessa tulee lisätä yhteistyötä Varkauden ja Logistiikkayhteistyön lisäämiseksi ja seudun logistisen Pieksämäen sekä lähivuosina mahdollisesti myös mui- kilpailuaseman parantamiseksi esitetään lähivuosina den seudun kuntien kesken (Varkauden ja Pieksämä- toteutettavaksi useita hankkeita: en välinen hankintayhtiö aloittaa toimintansa vuonna 2007). Jatkossa tulee kuitenkin myös selvittää mah- · logistiikkayhteistyön lisääminen eri toimijoiden dollisuudet laajempaan yhteistyöhön Kuopion seu- kesken, runkona perustettava kuljetustyöryhmä dun kuntien kanssa saavutettavien mittakaavaetujen · seudulle yhteisen logistiikka-alueen/-keskuksen vuoksi (johon Leppävirta jo kuuluu). Hankintojen li- toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen säksi tulisi selvitykseen sisällyttää myös muut logisti- · kuntalogistiikkayhteistyön lisääminen seudun kun- set toiminnot, esim. varastointi, sisäiset kuljetukset tien kesken sekä logistiikan kehittäminen ja koulutus. · Varkauden satamatoimintojen tehostamismah- dollisuuksien selvittäminen.

Kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen lisää koko alueen kilpailukykyä. 31

4.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset

Liikennejärjestelmän kehittämisohjelman taustalla on mintaedellytysten sekä vapaa-ajan tarpeita ja ottaa tavoite turvata alueelle mahdollisimman tehokkaat, huomioon palvelurakenneuudistuksen mahdollisesti tasapuoliset, turvalliset ja ympäristön huomioon ot- synnyttämät uudet liikkumis- ja kuljetustarpeet. On tavat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet sekä taaja- kuitenkin realistista arvioida, että alemman tieverkon missa että haja-asutusalueilla, niin seudun sisäisessä kunto ei nykyisestä juuri parane. Vaarana on myös, kuin ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä. Laa- että osa investointitarpeista jää toteutumatta tai vii- jemmin kehittämisohjelmalla pyritään parantamaan västyy perustienpidon alhaisen rahoituksen vuoksi. seudun saavutettavuutta, kilpailukykyä ja houkuttele- Yksityisteiden kunto voi myös heiketä edelleen, ellei vuutta. Liikennejärjestelmää ei ole kuitenkaan varaa niiden tienpidon ongelmiin haeta aktiivisesti ratkai- kehittää kaikkia tarpeita vastaavasti. Ennen uusia sua. (väylä)investointeja tuleekin pohtia, voidaanko liiken- nejärjestelmän ongelmat ratkaista vaikuttamalla liik- Joukkoliikenne kumistarpeeseen ja kulkutavan valintaan tai kehittä- mällä nykyistä infrastruktuuria tai tehostamalla sen Joukkoliikenteen kehittäminen strategian mukaan käyttöä. Neliporrasperiaatteen myötä korostuvatkin mahdollistaa kilpailukykyisen palvelutason työ- ja väylähankkeisiin verrattuna pienet ja edulliset toimet, koulumatkoilla. Maaseudulla turvataan peruspalvelu- jotka tarvitsevat toteutuakseen usein nykyisten yh- tasoinen joukkoliikenne kutsujoukkoliikenteen sekä teistyömenetelmien kehittämistä sekä henkilö- ja ta- kaikkiin matkoihin ulotettavan matkojenyhdistely- varaliikenteen hoitoresurssien turvaamista. Esitetyt toiminnan käyttöönotolla. Nopeutuva junaliikenne painotukset tukeutuvat suurelta osin pieniin ja edul- lisää joukkoliikenteen käyttöä maakunnan ulkopuo- lisiin toimiin edellyttäen kuitenkin nykyisen rahoituk- lelle suuntautuvilla matkoilla. Liityntäyhteyksien ja sen suuntaamista osin uudelleen. lippujärjestelmän kehittäminen sekä joukkoliiken- teen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen edistää Liikennestrategian eräänä painopisteenä on liikenne- matkaketjujen sujuvoitumista. Autoistumiskehitys ja järjestelmän kehittäjien ja liikenteessä toimivien ta- joukkoliikenteen rahoitusnäkymät tekevät joukkolii- hojen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen. Näin kenteen tarjonnan säilyttämisen uusista käyttööno- varmistetaan liikennejärjestelmätyön jatkuvuus ja tettavista keinoista huolimatta kuitenkin haasteelli- seudullisen näkökulman huomioon ottaminen liiken- seksi. nejärjestelmää ja koko aluetta kehitettäessä. Yhteis- työllä saadaan paitsi tehokkuutta liikennejärjestel- män rahoitukseen myös käyttäjän näkökulmasta yh- Kävely ja pyöräily tenäisiä ratkaisuja ja toimivia matkaketjuja. Sujuva ja Kevyen liikenteen väyläverkoston kehittäminen, taa- tuloksellinen yhteistyö edellyttää yhteistä tahtotilaa jamakeskustojen kevyen liikenteen olosuhteiden pa- seudun tulevaisuudesta, johdonmukaista suunnittelua rantaminen, esteettömyyden lisääminen sekä väyläs- ja päätöksentekoa sen saavuttamiseksi sekä henkilö- tön hyvä hoito ja ylläpito parantavat liikkumismah- resursseja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. dollisuuksia jalan ja pyörällä ja lisäävät näiden kulku- tapojen houkuttelevuutta. Rahoitustason niukkuu- Tieliikenne desta johtuen osa väylätarpeista voi kuitenkin jäädä edelleen toteuttamatta. Liikennejärjestelmän esteet- Henkilöauto säilyy Varkauden ja Pieksämäen seuduil- tömyyden tila paranee selvästi nykyisestä, kun es- la pääasiallisena liikkumisvälineenä, joten tieverkko teettömyys otetaan huomioon kaikessa jalankulku- on liikennejärjestelmässä avainasemassa. Suunnitel- ympäristön ja joukkoliikenteen kehittämisessä. Lii- massa esitetyillä toimenpiteillä taataan hyvä liiken- kenneverkon esteettömyyden parantuessa ja palve- teen sujuvuus keskeisellä tieverkolla (vt 5, vt 23, kt luliikenteen toimintamuotojen kehittyessä yhä suu- 72) siten, että matka-aikojen ennustettavuus on hyvä. renevan iäkkään väestön mahdollisuudet omatoimi- Alempaan tieverkkoon esitetyillä investoinneilla sekä seen arkeen paranevat, mistä seuraa merkittäviä hoidon ja ylläpidon tehostamisella varmistetaan kun- hyötyjä muun muassa kuntien terveys- ja sosiaalitoi- takeskusten välisten yhteyksien liikennöitävyys siten, mille. että se vastaa asumisen ja maa- ja metsätalouden toi- 32

Liikenneturvallisuus Liikennejärjestelmän peruspalvelutason toteutuminen Liikenneturvallisuus paranee ehdotettujen toimien myötä taajamissa ja pääteillä eli alueilla, missä onnet- Liikkumisen ja kuljetusten palvelutasokäsitettä on tomuuksia on tapahtunut eniten. Vakavien kohtaa- selvitetty viimeisten vuosien aikana useissa eri Tie- misonnettomuuksien riskiä pienentävät erityisesti hallinnon ja liikenne- ja viestintäministeriön selvityk- valtateiden varustaminen keskikaitein. Liikennetur- sissä. Liikennejärjestelmän peruspalvelutason katso- vallisuustyön kehittäminen eri toimijoiden yhteistyö- taan olevan sellainen palvelutaso, jonka mahdollistaa nä johtaa turvallisempaan liikkumiseen ja liikennetur- tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset. Tästä kor- vallisuustoimenpiteiden korkeampaan priorisointiin. keampi palvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan hyvin- Henkilöautojen määrän ja liikenteen ennustettu kas- voinnin lisäämisen ja erityistarpeiden toteuttamisen. vu sekä nuorison mopoilun lisääntyminen tekee lii- Matalampi minimitaso sen sijaan mahdollistaa yhteis- kenneturvallisuustyöstä erittäin haasteellista. Kuo- kunnan perusturvallisuuden edellyttämän liikenteen. lonuhreilta välttyminen edellyttää liikenneturvalli- Väylätoiminnalle määritellyn peruspalvelutason tulisi suusvastuun laajenemista kaikille liikennejärjestelmän mahdollistaa ihmisten, elinkeinoelämän ja alueiden toimijoille sekä liikenneturvallisuusnäkökulman sisäl- tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset kaikissa lyttämistä kaikkeen liikenteen ja maankäytön suun- oloissa myös pitkällä aikavälillä ja että väyläpalvelut nitteluun ja päätöksentekoon. kyetään tuottamaan pitkällä aikavälillä taloudellisesti mutta myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja Kuljetukset liikenneturvallisuudesta tinkimättä Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä parannetaan Käyttäjien kannalta keskeisimpiä palvelutasotekijöitä maakunnan ulkoisia ja sisäisiä liikenneyhteyksiä, logis- ovat yhteyksien toimivuus (yhteyden olemassaolo, tiikkayhteistyötä ja samalla tavaraliikenteen kustan- matkanopeus, matka-ajan ennustettavuus), liikenne- nustehokkuutta. Päätiestön parantaminen parantaa turvallisuus, liikkumisen esteettömyys. Kuljetusten kuljetusten täsmällisyyttä. Rataverkon korvaus- ja kannalta tärkeää on täsmällisyys, matka-aikojen en- kehittämisinvestoinnit mahdollistavat akselipainojen nustettavuus, sujuvuus, kustannustehokkuus ja saavu- korottamisen ja junien nopeuden nostamisen. Lisäk- tettavuus (väylän liikennöitävyys ja liikennekelpoi- si alueen logistisen aseman paraneminen (muun mu- suus). assa logistiikka-alueen kehittäminen, kuntalogistiikan Varkauden ja Pieksämäen liikennestrategian keinoin tehostaminen, satamatoimintojen tehostuminen) pa- ihmisten jokapäiväisen liikkumisen peruspalvelutaso rantaa seudun kilpailukykyä. toteutuu; toimivat työmatkayhteydet, turvalliset koulumatkat sekä peruspalveluiden saavutettavuus Seudun saavutettavuus turvataan. On kuitenkin huomattava, että peruspal- velutason toteuttaminen haja-asutusalueella on taa- Alueen saavutettavuuden parantuminen edellyttää jamia ja päätieverkkoa haasteellisempaa ja edellyttää väyläverkon parantamista myös alueen ulkopuolella alemman tieverkon kuntotason ja liikennöitävyyden (esimerkiksi vt 5). Lentoliikenteen säilyminen on alu- säilyttämistä sekä kutsujoukkoliikenteen kehittämis- een elinkeinoelämän kannalta erittäin merkittävää. tä. Samoin elinkeinoelämän palvelutasokriteerit to- Kokonaisuutena esitettävien toimenpiteiden toteut- teutuvat, mikäli liikennestrategian toimenpiteet to- tamisen voidaan katsoa parantavan sekä alueen kil- teutetaan: ulkomaankaupan kuljetusketjujen toimi- pailukykyä että alueen houkuttelevuutta niin yritys- vuus, kuljetusten toimintavarmuus ja täsmällisyys, kul- ten kuin asukkaiden kannalta. jetusten kustannustehokkuus sekä matkailuelinkei- non tarpeet. Myös kuljetusten kannalta kriittisin kohde on raskaat maa- ja metsätalouden kuljetukset alemmalla tieverkolla.

Lentoliikenteen säilyminen Varkauden lentoasemalle on alueen elinkeinoelämän kannalta erittäin merkittävää. 33

Liikennestrategian vaikutuksia käyttäjäryhmittäin: 34

Liitteet - Ehdotus toimenpideohjelmaksi

Painopistealueen 1 (seudullisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen) toimenpiteet on esitetty luvussa 4.2. (s. 18).

2. Päivittäinen liikkuminen taajamissa 35 36

3. Liikkuminen ja kuljetukset haja-asutusalueilla 37

4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 38 39

5. Logistiikkayhteistyön lisääminen sekä alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuuden paranta- minen 40

Yhteyshenkilöt

Varkauden kaupunki Itä-Suomen lääninhallitus Jouko Miikkulainen Seppo Huttunen p. (017) 579 4326 p. 020 516 7080 [email protected] [email protected]

Pieksämäen kaupunki Kaakkois-Suomen tiepiiri Leena Muoniovaara Pertti Asikainen p. (015) 788 2520 p. 0204 22 6515 [email protected] [email protected]

Leppävirran kunta Savo-Karjalan tiepiiri Rauno Kujanpää Mika Savolainen p. (017) 5709 400 p. 0204 22 5120 [email protected] [email protected]

Joroisten kunta Sito-Kuopio Oy Samuli Rautiainen Petri Launonen p. (017) 5784 220 p. (017) 3680 681 [email protected] [email protected]

Pohjois-Savon liitto Linea Konsultit Oy Jouko Kohvakka Annu Korhonen p. (017) 5501 412 p. (09) 7206 4264 [email protected] [email protected]

Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Rintamäki p. (015) 321 1338 [email protected] Helmikuu 2007