Parikkala Ja Rautjärvi Ovat Saimaata S. 7 Neljännesvuosisata Betonibisnestä S

1/2020 VALOVIESTI PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI

Parikkala ja Rautjärvi ovat Saimaata s. 7 Neljännesvuosisata betonibisnestä s. 8-9

Särkisalmella pääsee pian tankkaamaan biokaasua s. 16 Palvelu laskutukseen liittyvissä asioissa paranee s. 17 SISÄLTÖ

4 PÄÄKIRJOITUS Yksikään Parikkalaan tai Rautjärvel- le saapuva turisti ei ole kiinnostunut 5 Koronapandemia kuntarajoista. Hänen näkökulmas- Osakkeenomistajille taan Patsaspuisto, Hiitolanjoki ja Iloisen pässin maalaispuoti sijaitse- 6 Parikkala ja Rautjärvi ovat Saimaata vat aivan samalla alueella kuin Imat- 8 Neljännesvuosisata betonibisnestä rankoski, Harjualue tai Olavinlinna. s. 7 10 VALO -tuotteet

13 Markkinakatsaus Betonista tehdään paitsi valamiseen 14 Säävarman verkon rakennus jatkuu käytettävää valmisbetonia, myös 16 Särkisalmella pääsee pian tankkaamaan valmiita tuotteita, kuten jättimäisiä biokaasua legopalikoita muistuttavia betonipalikoita. Niistä voidaan nopeasti 17 Palvelu laskutukseen liittyvissä asioissa paranee rakentaa tukevaa seinää esimerkiksi rehusiiloon tai halliin. 18 Lastensivut Joulukilpailu

19 Älä katkaise sähköjä pääkytkimestä Särkisalmelle Koirniemen alueelle valmistuu parhaillaan biokaasuautojen tankkausasema, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta.

MYYNTI JA ASIAKASPALVELU Parikkalantie 15 59100 Parikkala Mika Lirkki Mari Laukkanen Ritva Reinikainen puh. 05 43901 myyntipäällikkö palveluneuvoja palveluneuvoja KANSIKUVA www.parikkalanvalo.fi 050 344 9440 05 439 0203 05 439 0212 Adobe Stock [email protected] Tiina Neuvonen Anne Varis Toimistomme on avoinna: palveluneuvoja palveluneuvoja klo 9.00-15.30 (ma-pe) 05 439 0203 05 43901

Olli Mattila Kirsi Suomalainen vt. toimitusjohtaja palveluneuvoja 050 309 9236 05 439 0203 TEE EKOTEKO TILAA e -LASKU

Ota ympäristöystävällinen e-lasku käyttöösi omassa verkkopankissasi

Parikkalan Valo Oy, Parikkalantie 15, 59100 Parikkala, puh. 05 43901, www.parikkalanvalo.fi

SÄHKÖNSIIRTO OSAKEASIAT

Olli Mattila Sähköverkon suunnittelu Sanna Hallikainen verkkopäällikkö Hannu Ahokas 05 439 0213 050 309 9236 suunnittelupäällikkö 044 309 9300 Ritva Reinikainen Rakennus, kunnossapito, 040 820 5214 Pekka Suomalainen Helena Hämäläinen työpäällikkö suunnitteluassistentti 050 309 9231 Sähkönmittaus Timo Karhinen mittauspalvelupäällikkö 050 309 9235 4

Sähköntoimitusvarmuuden haasteet

Yle julkaisi lokakuussa selvityksensä sähkönsiirtohintojen Parikkalan Valo Oy:n sähkönjakeluverkkoa ovat koetelleet noususta ja siitä, kuinka Energiaviraston valvontamallin erilaiset luonnonilmiöt, kuten esimerkiksi vuosi sitten jou- muutos vuonna 2016 vaikutti sähkönsiirtohintoihin. - Sel lun alla Aapo-lumimyräkkä. Luonnonilmiöt ovat osoitta- vityksessä oli mukana 13 sähkönsiirtoyhtiötä, joukossa neet, että sähkökatkojen pituudet ovat lyhentyneet niillä oli myös Parikkalan Valo Oy. Parikkalan Valo Oy:n sähkön- alueilla, joilla toimitusvarmuusinvestointeja on tehty. Toi- siirtohintojen suhteellinen korotus oli tarkastelujaksolla mitusvarmuus kehittyy vuosi vuodelta, mutta meillä on (2016-2018) ryhmän neljänneksi alhaisin. Mikäli olisimme kuitenkin vielä paljon vanhaa metsässä kulkevaa sähköjoh- hinnoitelleet sähkönsiirtohinnan Energiaviraston salli- toa, joten sähkökatkoilta ei voida välttyä. maan suurimpaan sallittuun, olisivat asiakkaamme maksa- neet vuosina 2016-2018 yhteensä noin 6,7 M€ enemmän sähkönsiirrosta arvonlisäveroineen. Tämä olisi tarkoittanut Kuluvan vuoden tapahtumia on hallinnut koronavirusepi- asiakkaillemme noin 27 prosenttia korkeampaa sähkönsiir- demia. Tilanne on aiheuttanut muutoksia myös Parikkalan tohintaa tuona aikana. Valo Oy:n toiminnassa. Toimistomme ovet ovat olleet sul- jettuina keväästä saakka, eikä toimistossamme ole voinut asioida muuten kuin ennalta sovitusti poikkeustilanteissa. Taustalla valvontamallin muutokseen olivat yhdeksän vuo- Asiakaspalvelumme on toiminut muuten normaalisti ja den takaiset Tapani- ja Hannu-myrskyt, jolloin sähköt oli- asioita on voinut hoitaa esim. sähköpostitse ja puhelimit- vat poikki pahimmillaan yli 500 000 asiakkaalta, pääosin se. Sähkö on yhteiskuntamme toiminnan kannalta elin- Etelä-Suomessa. Parikkalan Valo Oy:n jakeluvastuualueella tärkeää, joten pyrimme varmistamaan mahdollisimman nämä myrskyt eivät olleet poikkeuksellisen voimakkaita, häiriöttömän sähkönjakelun kaikissa tilanteissa. Myös tosin Asta- ja Veera-myrskyjen jälkeen moni myrsky on koronaviruksen yhtiömme asiakaspalvelulle aiheuttamat tuntunut varsin pieneltä. Hannu- ja Tapani-myrskyjen aihe- rajoitustoimet tähtäävät tähän. uttamien sähkökatkojen seurauksena Sähkömarkkinalakia muutettiin, jotta sähköverkosta saataisiin toimitusvarma. Tuolloin arveltiin, että toimitusvarman verkon rakentami- Olen siirtymässä kohti uusia haasteita ja haluan kiittää nen tulee olemaan erityisen haastavaa Itä-Suomessa, kos- kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita miellyttävästä ka täällä vanhat sähköjohdot kulkevat metsissä, toisin kuin yhteistyöstä. Toivotan puolestani onnea ja menestystä Pa- esimerkiksi Varsinais-Suomessa, jossa johdot kulkevat pel- rikkalan Valo Oy:lle. toaukeilla. Koska laki velvoitti sähkönsiirtoyhtiöitä paran- tamaan sähköntoimitusvarmuutta, tarkoitti se merkittäviä verkkoinvestointeja sähkönsiirtoyhtiöille. Samaan aikaan Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! finanssikriisi oli vaikuttanut Energiaviraston valvontamal- liin pienentämällä sähkönsiirtoyhtiöiden mahdollisuutta kattaa toimintansa kuluja. Energiavirasto muutti valvonta- Janne Rouvinen mallia vuoden 2016 alussa, jotta sähkönsiirtoyhtiöillä olisi Toimitusjohtaja

PÄÄKIRJOITUS varaa hoitaa uudet velvoitteet. COVID-19

Koronapandemia

Parikkalan Valo Oy suhtautuu koronapandemiaan erittäin Ohjeilla ja rajoituksilla pyrimme turvaamaan toimintamme vakavasti. Toimimme huoltovarmuuden kannalta kriittisellä koko laajuudessaan. Toistaiseksi emme ota vastaan asiak- alalla, joten on kaikkien asiakkaidemme kannalta erittäin tär- kaita ja vierailijoita toimitiloissamme. Asiakaspalvelupiste keää, että sähkönjakelu toimii moitteettomasti. on suljettu, mutta palvelemme asiakkaitamme puhelimitse normaalisti. Henkilökuntaa on ohjeistettu varotoimista ja Yhtiössämme on perustettu koronaryhmä, joka seuraa val- siivousta on tehostettu. Toimilla pyrimme välttämään tilan- takunnallista ja alueellista tautitilannetta sekä viranomaisilta teen, jossa organisaation sisällä ilmenisi tartuntaketju. tulevaa ohjeistusta. Ryhmän vastuulla on harkita yhtiömme sisäiset COVID-19 tartuntojen torjuntatoimet ja epidemian aiheuttamien muutosten hallinta. Koronavirustilanteen johdosta emme toistaiseksi ota asiakkaita ja vierailijoita vastaan Parikkalan Valon toimitiloissa, mistä syystä toimistomme ovet on suljettu toistaiseksi. Osakkeenomistajille

Ota osakeasioiden hoitamiseksi yhteyttä sähköpostilla tai soita.

On tärkeää muistaa ilmoittaa osoite- ja pankkiyhteystieto- Osakeasioissa Teitä palvelevat muutokset, jotta osingonmaksu sekä mahdollinen kirjeen- vaihto päätyy viivytyksettä oikeaan osoitteeseen. Sanna Hallikainen puh. 05 439 0213 Yhtiöltämme kysytään usein osakkeen markkina-arvosta. [email protected] Koska osakkeemme ei ole julkisesti noteerattu, sillä ei ole virallista markkina-arvoa. Osakkeen arvo määräytyy osto- ja Ritva Reinikainen myyntitarjousten perusteella. Parikkalan Valo Oy ei kuulu ar- puh. 040 820 5214 vo-osuusjärjestelmään, joten paperinen osakekirja on säily- [email protected] tettävä huolellisesti. Jos osakekirjanne ovat kadonneet tulee ne mitätöidä käräjäoikeudessa. Kirjoittaja on parikkalainen toimittaja ja luova johtaja Jani Halme, joka on mukana luomassa Saimaa-ilmiötä. JANI HALME 7

Parikkala ja Rautjärvi ovat Saimaata

Kuntarajat ovat kiehtova juttu. Niitä kun ei sil- Saimaa. Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Miten tämä kaikki liittyy Parikkalaan ja Raut- mällä huomaa. Kuutostietä ajellessa Parikkala Käsittämättömän monipuolinen luonnonihme järveen? Mielestäni meidän tulee nyt kaikessa vaihtuu Rautjärveksi keskellä metsää. Siinä ei kallioisine niemineen, jylhine selkineen ja va- markkinoinnissa ja identiteetissämme unoh- ole nähtävissä pienintäkään luonnon itse jät- lapaton viivoineen. Saimaan alueen kulttuu- taa kuntarajat. Mitäs jos ajattelemme, että tämää merkkiä, että tässä pitäisi kulkea raja. ritarjonta hakee jo nyt vertaistaan. On maa- me asummekin Saimaalla? Aivan niin kuin Ei ole jokea tai harjua, edes pientä puroa. Ih- ilmanluokan oopperaa, Ilosaarirockia, raveja käytännössä asummekin. Vaikka meillä ei ole misen pystyttämä kyltti siihen on tarvittu, että Mikkelissä, tanssivaa ja soivaa Kuopiota. Unoh- senttiäkään Saimaan rantaviivaa, kuulumme rajan havaitsee. tamatta kaikkein tärkeintä kulttuuripuolta, eli mitä suurimmissa määrin Saimaan alueeseen. vapaata kenttää. Ihmisten ja yhteisöjen- yh Tässähän me asutaan, Lappeenrannan, Savon- Kunnat itsessään ovat tärkeä asia. Yhdessä voi- dessä, usein kohtuuttoman pienin resurssein linnan ja Joensuun välissä. Eli Kaakkois-Sai- daan päättää, vaikkapa mihin yhdessä tienatut synnyttämää taidetta ja viihdettä. Saimaa on maalla. Tiukempi yhteys monella täkäläisellä rahat laitetaan. Uuteen kouluun, vai veden- useammalla vuosisadalla taiteilijoita innoit- on Saimaan veteen ja rantoihin kuin valtaosalla puhdistamoon? Ehkä ne riittäisivät kumpaan- tanut vesistö, jonka rannoille on rakentunut pohjois-savolaisista. kin. Mutta kuntarajat eivät ole tärkeä asia. Ne hyvin omaperäistä elämänmenoa. Muodon – kuten kaikki muutkin maailman rajat - ovat se saa vaikkapa katu- eli meilläpäin toriruoan Yksikään Parikkalaan tai Rautjärvelle saapuva ihmisen mielikuvituksen tuotetta. Vai tuleeko muodossa. Savonlinnassa tarjoillaan lörtsyä, turisti ei ole kiinnostunut kuntarajoista. Hänen mieleen joku fysiikan tai kemian laki, jonka Lappeenrannassa vetyjä, Joensuussa karjalan- näkökulmastaan Patsaspuisto, Hiitolanjoki ja perusteella vaikkapa mainitun Parikkalan ja piirakoita. Uuden ajan kulinartistit kuten Saimi Iloisen pässin maalaispuoti sijaitsevat aivan Rautjärven rajan tulisi kulkea juuri siellä missä Hoyer Hotelli Punkaharjusta ja Wehmaisin tee- samalla alueella kuin Imatrankoski, Harjualue se kulkee. huoneen väki Juvalta kehittävät ruokakulttuu- tai Olavinlinna. Miksi me käyttäisimme täällä ria eteenpäin. Kohti seuraavia vuosisatoja. kuntien pieneneviä varoja rakentamalla mi- Se minkä ihminen on mielessään todeksi ku- tään erillistä matkailualuetta, kun olemme jo vitellut, voi hän samoin keinoin sen toiseksi Etenkin matkailun saralla Saimaan – etenkin keskellä maailmanluokan matkailubrändiä. Ei muuttaa. Olen viime aikoina pohtinut varsin yhteistyötä tekevän Saimaan - mahdollisuudet meidän tarvitse tähän mitään lupia kysellä. paljon kuntarajoja ja niiden ajattelua rajoitta- ovat loputtomat. Kunhan tästä kulkutaudista Aletaan vaan rohkeasti markkinoida seutua vaa voimaa. Syynä on ollut Saimaa-ilmiö. Päi- selvitään, tulemme näkemään Saimaan nou- osana Saimaan aluetta. Rajanylityspaikan kan- vä päivältä suuremmaksi kasvava liike, jonka sun maailman ihailluimpien, halutuimpien ja sainvälistämisen kautta Parikkalan ja Savonlin- tavoitteena on tehdä Savonlinnasta Euroopan arvostetuimpien luontokohteiden kärkeen. Jo nan kohtalonyhteys tiivistyy joka tapauksessa Unionin kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026. viime kesä näytti, että myös kotimaisten- mat entisestään. Tämän seudun kautta käy liikenne Eikä vaan Savonlinna, vaan muutkin Saimaan kailijoiden himo Saimaalle on häkellyttävällä Saimaan ja Euroopan suurimman järven, hiek- alueen suuremmat kaupungit Lappeenranta, tasolla. karannoistaan tunnetun Laatokan välillä. Mikkeli, Kuopio ja Joensuu. Hanke on innoitta- va jo pelkästään sen vaikeusasteen vuoksi. Viisi Nyt on alkanut Saimaan vuosikymmen. Raut- keskenään perinteisen toraista kaupunkia nel- järven ja Parikkalan kannattaa ottaa siitä nyt jästä eri maakunnasta tekevät yhdessä jotain, osansa. jonka moni tuomitsi jo ennakkoon mahdotto- maksi. EU:n kulttuuripääkaupunkeja on valittu Suomesta tähän asti kaksi kappaletta. Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Savonlin- naa pidetään auttamattomasti liian pienenä tähän kisaan. Mutta eihän sitä Savonlinna yksin haekaan, vaan yhdessä muiden kanssa. Ihmisiä erottavat rajat unohtaen, niiden yli liittoutuen. Luotan kuin pässi suuriin sarviinsa, että -Sa vonlinna valitaan. Syistä ylitse muiden on itse Juha Terävä (vas.) aloitti Karjalan betonin toiminnan 25 vuotta sitten vaimonsa Annelin kanssa. Yritystoiminta on kasvanut vuosien varrella hyvin erilaisiin mittasuhteisiin.

Jani Terävä kertoo, että myynnin kasvua tulee etenkin tuotteista, kuten betonipalikoista. Taustalla näkyy yrityksen konttori ja betonin valmistustilat. TERHI TORIKKA 9

Neljännesvuosisata betonibisnestä

Simpeleläisen Karjalan Betoni Oy:n ydintoimintaa ovat betoniin liittyvät palvelut. Saman perheen yrityskokonaisuudessa bisnestä tehdään lisäksi muun muassa Puhdistushuolto J. Terävän imuautoilla sekä maatalouden puolella klapien myyn- nillä. Omistuksen jakavat Juha ja Anneli Terävä sekä heidän poikansa Jani Terävä.

Puhelin soi yrittäjä Jani Terävän taskussa. Raaka-aineista kiviaines tehdään itse, mutta ja juhannuksena on muutama päivä lomaa”, ”Tämä voi tapahtua aika monta kertaa haastat- sementti lisäaineineen ostetaan. mies toteaa. Jaksaminen on välillä koetuksel- telun aikana”, Terävä varoittaa heti aluksi. -Pu la. ”On osattava hallita itseään”, yrittäjä tote- helinta, tai oikeastaan puhelimia, ei voi laittaa Betonipalikoista nousee esimerkiksi aa. Akkujaan hän lataa jujutsu-harrastuksessa. kiinni, koska ala on hektinen ja tilanteet elävät rehusiiloja ”Moottoriurheilukin kiinnostaa, mutta siihen jatkuvasti. ei tahdo jäädä aikaa.” Betonista tehdään paitsi valamiseen käytet- ”Aina ei aamulla vielä tiedetä, mitä iltapäiväl- tävää valmisbetonia, myös valmiita tuotteita, Hektinen työ rajoittaa myös luottamustoimiin lä tehdään. Kun betonilasti aamulla tilataan, kuten jättimäisiä legopalikoita muistuttavia osallistumista. Jani Terävä kuuluu Parikkalan se voidaan viedä asiakkaalle iltapäivällä”, Jani betonipalikoita. Niistä voidaan nopeasti raken- Valon hallintoneuvostoon, mutta suurempaan Terävä kertoo. ”Liikkuvia osia ja työtä on pal- taa tukevaa seinää esimerkiksi rehusiiloon tai vastuuseen häneltä ei nykytilanteessa liikenisi jon, vaikka apukäsiä alkaa olla nyt enemmän. halliin. aikaa. Yrityksellä on käytössä Bisnes Valo -säh- Kokonaisuuden onnistuminen vaatii melko pal- kösopimus. jon ohjausta matkalla”, yrittäjä kuvailee omaa Maatalousrakentaminen on Terävillä erityisen työtään. lähellä sydäntä. Maatalouden sivutoimintana ”Hintojen vertailu yhtiöiden välillä ei ole kovin alkoi 25 vuotta sitten myös koko betonibisnes. helppoa. Paikallisessa on pyritty pysymään”, Kuorma-autoja on yrityksissä yhteensä 14 ja Terävät toteavat. Jani Terävä uskoo tuovansa niistä betonia kuljettaa 10. Näiden liikkeitä Te- ”Koko ajan on kehitetty. Niin pienestä tämä Parikkalan Valon hallintoneuvostoon yrittäjän rävä ohjailee pyrkien pitämään asiakkaat tyy- lähti, kuin vaan voi olla. Nyt on totaalisesti eri- ja Simpeleen näkökulmaa. tyväisinä. Muita tuotteita myydään koko maa- laista”, firman perustaja Juha Terävä kertoo. han ja kilpailu alalla on tiukkaa. Yritys sai juuri Koronapandemia ei ole Karjalan Betonin työ- ison tilauksen Fingridin runkoverkkotyömaalta Selviä kasvutavoitteita ei Terävien mukaan ole. tahtiin toistaiseksi vaikuttanut. Katastrofi olisi, Puumala-Huutokoski -linjalta, kun tehtävään Pyrkimyksenä on, että työtä riittäisi mahdolli- jos tauti pysäyttäisi firman toiminnan. ”Hyvin ensin valitun yrityksen toimitusvarmuudessa simman monelle. ”Kun asiakas jotakin haluaa, on vielä pärjätty”, Terävä huokaisee. oli ongelmia. Kasvua tulee etenkin tuotepuo- me etsimme siihen ratkaisun. Kauppaa pitää lelta, kuten elementeistä ja kokonaisista pro- saada aikaan”, Jani Terävä toteaa. jekteista. Kehitykseen ja uusiin markkinoihin panostetaan vahvasti. Nyt 36-vuotias Jani Terävä on ollut mukana vanhempiensa perustamissa bisneksissä koko Karjalan Betoni Oy Muut toimialat tasoittavat betonin ikänsä. Kokoaikaiseksi yritysarjen pyörittäjäksi kausivaihtelua hän siirtyi vuonna 2008, ammattikorkeakou- Perustettu vuonna 1995 lusta valmistumisen jälkeen. Nykyisin Jani Te- Työntekijöitä yrityksillä on enimmillään kolmi- rävä omistaa yrityksistä osan. Siirtoa vanhem- Liikevaihto viime vuonna noin 2,6 sen kymmentä, mutta hiljaisempana talviaika- milta pojalle tehdään vaiheittain muun muassa miljoonaa euroa na noin kymmenen henkeä vähemmän. Lisäksi veroteknisistä syistä. ”Siirto ei ole helppoa, kun on alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita. kokonaisuus on laaja”, Juha Terävä sanoo. Päätuote valmisbetoni Jotta mahdollisimman monelle olisi vakituisia töitä, Terävät ovat palkanneet monitaitoista Yrittäjän ja Simpeleen ääntä Valon Muita tuotteita betonipalikat, väkeä ja kehittäneet betonin ympärille myös hallintoneuvostoon murske, puhdistustyöt ja klapit muita toimialoja tasoittamaan kausivaihtelua. ”Betonin menekki on todella vaihtelevaa. On Kiireisen yrittäjän työpäivät venyvät pääasias- Toimitusjohtaja Jani Terävä, 36 oltava muutakin hommaa, ja toisaalta pitää sa ainakin 10-12 tuntiin, usein pidemmiksikin. olla väkeä käytettävissä, kun tilauksia tulee. Viikonloput hän pyrkii pyhittämään perheelle, Perustajat Juha ja Anneli Terävä Työn ennustettavuus on todella huonoa.” mutta muuten vapaa-aika jää vähälle. ”Jouluna Älykäs sähkö on nyt kaikkien Yksilöllinen Mukavuuden- ja vakaa haluiselle Täsmä Valo on uuden ajan määräaikainen ja vakio- Q Valo on neljästi vuodessa markkinoiden mukaan hintainen sähkötuote. Yksilöllinen hinta muodostuu päivittyvä sähkötuote. Hinta muodostuu kauden ulottuvilla tarkasti sopimuksen tekohetken tukkumarkkina- ajantasaisesta sähkön hinnasta ja kuukausimaksusta. Tämä tuote sopii sinulle, jos haluat pysyä mukana Valo-tuoteperheemme antaa kaikkien aikojen monipuolisimmat mahdollisuudet on voimassa koko sopimuksen ajan. sähkön hintakehityksessä, etkä toivo sähkölaskuusi sähkön käytön yksilöimiseen. Voit vaikuttaa entistä paremmin siihen, paljonko ikäviä yllätyksiä. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. sähköstäsi maksat. Hinnoittelumme on reilua, sillä se on läpinäkyvää, markkina- ehtoista ja yksilöllistä. Mihin tahansa Parikkalan Valo Oy:n myymään sähkö- tuotteeseen on mahdollista lisätä Vihreä Valo -sopimus, jolloin myyty sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.

Lue lisää sähkötuotteistamme ja sähkön alkuperästä 100% uu o siu al tu V v ä a e a r e h n i e V r

g L

i a

ä a

t t ä v . i n s ii s s ä k k u a m ikk pi iin sähköso Yksinkertainen Optimoitua sähkön- Yksilöllinen ja joustava Täsmä Valo+ on moderni määräaikainen sähkötuote, jossa yhdistyvät vakio- ja huoleton hankintaa yrityksille hinnan tuoma turvallisuus ja muuttuvan hinnan vaikutusmahdollisuudet. Kesto Valo on perinteinen vakiohintainen sähkö- Bisnes Valo -sähkötuote sopii yrityksille, joiden Vakio-osa muodostuu sopimuksen tekohetken tukkumarkkinahintojen ja tuote. Hinta muodostuu sähkön hinnasta ja kuukausi- sähkön käyttö on yli 200 MWh vuodessa. Bisnes Valo maksusta. Tämä tuote sopii sinulle, jos arvostat tuo tukkumarkkinat lähemmäs yritystä mahdollistaen vaivatonta valintaa, jonka kanssa sähkölaskua ei yksilöllisen, tarpeen mukaisen sähkönhankinnan sekä sähkön hintaan sopimuskauden aikana hyödyntämällä halvat tunnit. tarvitse jännittää. Kanta-asiakkaamme saavat hintavaihteluiden tehokkaan hyödyntämisen. Autamme tuotteesta kuuden prosentin alennuksen. Bisnes Valo -asiakkaitamme sähkönhankinnan Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. optimoinnissa.

Aktiiviselle seuraajalle Myy tuottamasi sähkö meille Spot Valo on muuttuvahintainen sähkötuote, joka sopii aktiivisille seu- Aurinkoisena päivänä paneelisi saattavat tuottaa sähköä yli oman tarpeesi. raajille. Sähkön tuntihinta perustuu tunneittain päivittyviin pohjoismai- Parikkalan Valon asiakkaana voit myydä ylimääräisen sähkösi meille tuotanto- siin markkinahintoihin. Voit hyödyntää halvat tunnit seuraamalla hinnan hetken hintaan. Tuotantolaitoksesi kytkennästä sähköverkkoon tulee sopia kehitystä Fingridin Tuntihinta-sovelluksella, Oma Valo -palvelussa tai paikallisen sähkönsiirtoyhtiön kanssa. Lue lisää pientuotannosta osoitteessa NordPool-pörssin sivuilla. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Älykäs sähkö on nyt kaikkien Yksilöllinen Mukavuuden- ja vakaa haluiselle Täsmä Valo on uuden ajan määräaikainen ja vakio- Q Valo on neljästi vuodessa markkinoiden mukaan hintainen sähkötuote. Yksilöllinen hinta muodostuu päivittyvä sähkötuote. Hinta muodostuu kauden ulottuvilla tarkasti sopimuksen tekohetken tukkumarkkina- ajantasaisesta sähkön hinnasta ja kuukausimaksusta. Tämä tuote sopii sinulle, jos haluat pysyä mukana Valo-tuoteperheemme antaa kaikkien aikojen monipuolisimmat mahdollisuudet on voimassa koko sopimuksen ajan. sähkön hintakehityksessä, etkä toivo sähkölaskuusi sähkön käytön yksilöimiseen. Voit vaikuttaa entistä paremmin siihen, paljonko ikäviä yllätyksiä. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. sähköstäsi maksat. Hinnoittelumme on reilua, sillä se on läpinäkyvää, markkina- ehtoista ja yksilöllistä. Mihin tahansa Parikkalan Valo Oy:n myymään sähkö- tuotteeseen on mahdollista lisätä Vihreä Valo -sopimus, jolloin myyty sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.

Lue lisää sähkötuotteistamme ja sähkön alkuperästä 100% uu o siu al tu V v ä a e a r e h n i e V r

g L

i a s

ä a t t ä v . i n s ii s s ä k k u a m ikk pi iin sähköso Yksinkertainen Optimoitua sähkön- Yksilöllinen ja joustava Täsmä Valo+ on moderni määräaikainen sähkötuote, jossa yhdistyvät vakio- ja huoleton hankintaa yrityksille hinnan tuoma turvallisuus ja muuttuvan hinnan vaikutusmahdollisuudet. Kesto Valo on perinteinen vakiohintainen sähkö- Bisnes Valo -sähkötuote sopii yrityksille, joiden Vakio-osa muodostuu sopimuksen tekohetken tukkumarkkinahintojen ja tuote. Hinta muodostuu sähkön hinnasta ja kuukausi- sähkön käyttö on yli 200 MWh vuodessa. Bisnes Valo maksusta. Tämä tuote sopii sinulle, jos arvostat tuo tukkumarkkinat lähemmäs yritystä mahdollistaen vaivatonta valintaa, jonka kanssa sähkölaskua ei yksilöllisen, tarpeen mukaisen sähkönhankinnan sekä sähkön hintaan sopimuskauden aikana hyödyntämällä halvat tunnit. tarvitse jännittää. Kanta-asiakkaamme saavat hintavaihteluiden tehokkaan hyödyntämisen. Autamme tuotteesta kuuden prosentin alennuksen. Bisnes Valo -asiakkaitamme sähkönhankinnan Toistaiseksi voimassa oleva sopimus. optimoinnissa.

Markkinakatsaus

Pohjoismaisen sähköpörssin Suomen alueen hinta Pohjoismaisen sähköpörssin Suomen hinta-alueen ja systeemihinnan ero eli aluehintaero Vuoden kolmena ensimmäisenä kvartaalina sähkön markkinahinta oli Suomessa 40 prosenttia alempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksol- Alueiden hinta-ero oli tammi-syyskuussa 16,48 €/MWh. Elokuussa la. Tammi – syyskuussa keskihinnaksi muodostui 26,46 €/MWh. (2019 alueiden hintaero oli ennätykselliset 31,76 €/MWh. (2019 samalla samalla jaksolla 44,22 €/MWh.) Suomessa sähkön käyttö on ollut 7,0 jaksolla 3,83 €/MWh.) Viikonloppuisin ja öisin hintaerot ovat olleet prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Syynä pienemmät ja päivisin suuremmat. Päästöoikeuden hinta viime kuu- laskuun on erittäin lämmin talvi, metsäteollisuuden lakot sekä koro- kausina on ollut yli 25 € hiilidioksiditonnilta, joka on nostanut sähkön nan vaikutukset talouteen. Pohjoismaisen sähköpörssin Suomen alu- hintaa Puolassa, Baltiassa ja Suomessa, kun taas muualla hinta on een hinta on toteutunut heinä-syyskuun loppuun mennessä hintaan seurannut maakaasun kustannustasoa ja jäänyt alhaisemmaksi. Lisäk- 32,86 €/MWh. Hetkinä, jolloin sähkön käyttö on ollut suurta ja tuu- si siirtoyhteyksien ja ydinvoimalaitosten huollot kasvattivat aluehinta- livoimatuotanto erittäin alhaista, ovat Spot-hinnat nousseet korkeiksi eroja. Olkiluoto 3 käynnistymisen siirtyminen jälleen kerran kasvatti Suomessa. aluehintaeroja. Tämän hetken aikataulun mukaan helmikuussa 2022 laitoksen käynnistyessä aluehintaerojen odotetaan kaventuvan.

Pohjoismaisen sähköpörssin systeemihinta

Pohjoismaisen sähköpörssin systeemihinnan oli erittäin alhaisella tasolla tammi-syyskuussa 9,98 €/MWh. (2019 samalla jaksolla 39,16 €/ MWh.) Pohjoismaiden vuoristoissa oli ennätys luminen talvi. Lumiva- rastot olivat toukokuussa korkeimmat vuoteen 1958 saakka ulottuvan mittaushistorian aikana. Tämä aiheutti hydrologisen tilanteen nopean vahvistumisen tammi- ja helmikuussa ja johti systeemihinnan voimak- kaaseen laskuun. Sähköstä oli ylitarjontaa erityisesti Norjassa, mutta siirtoyhteydet rajoittivat siirtoa muualle Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja aiheuttivat suuria aluehintaeroja.

Kuva Power-Deriva. Suomen tuntihintojen ja pohjoismaiden systeemihinnan kehitys kuluneelta vuodelta (alv 0 %). 14 PEKKA SUOMALAINEN SÄHKÖNSIIRTO TYÖPÄÄLLIKKÖ

Säävarman verkon rakennus jatkuu

Vuoden 2019 aikana uusittiin verkkoa Parik- Siikalahden molemmin puolin rakennettiin kalan taajamasta Koitsanlahden suuntaan eli maakaapeliverkkoa. Alueella vanhimmat lin- Ristimäen, Lahdenkylän, Poutalan ja Joukion jat olivat vuodelta 1959 Tetrisuon pelloilla. 61 alueet saatiin uuden verkon piiriin. Tämän vuotta puupylväisiin rakennetun sähkölinjan vuoden aikana on jatkettu rakentamista Pou- käyttöikänä on jo melko harvinaista. Vanha talasta Kolmikantaan sekä Kannakselta Siika- linja oli aikoinaan rakennettu Kangaskylästä lahdelle ja Tyrjälle. Siikalahden poikki Kannakselle. Se oli tyypil- linen esimerkki sen ajan suunnittelutavasta: Kolmikannantien varteen rakennettiin sekä Viiva piirrettiin kartalle viivoittimella paikasta maakaapelia että ilmajohtoa. Ilmajohdon A paikkaan B ja se myös toteutettiin juuri sii- rakentaminen jatkuu rajavartiostolta Tyrjän- hen paikkaan maastosta riippumatta. Silloin ei salontien vartta pitkin Kannaksentielle, jossa hyödynnetty linjan rakentamisessa tien varsia. johto liittyy Kannakselta Tyrjälle, Rasvanie- Mutkia linjaan ei haluttu tehdä, koska mate- meen ja Kesusmaalle menevään runkojoh- riaali oli tuolloin kallista ja siitä oli jopa pulaa. toon. Tyrjänsalon johdon rakentaminen on tätä kirjoitettaessa kesken, mutta tavoite olisi Kinnarsalmen ja Tönkivaaran välille rakennet- saada se valmiiksi tämän vuoden aikana. tiin maakaapeliverkko. Verkon kytkennät ovat vielä kesken, mutta valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Uusi johto-osa liittyy Tönki- vaarassa vuonna 2007 rakennettuun ilmajoh- toon. Täälläkin vanha johto oli vuodelta 1968 eli hyvin loppuun käytetty johto. Henkilönostokoria käytetään ilmajohtoraken- tamisessa ja huollossa aina kun mahdollista. Se lisää turvallisuutta ja jouduttaa työntekoa, joten tarvittavaa sähkökatkon aikaa saadaan lyhemmäksi. Uuden linjan pylväät kalustetaan ennen niiden nostamista. Kuvassa Veijo Makkonen ja Aleksi Roisko ovat kasaamassa A-pylvästä Tyrjänsalontien varressa. Tyrjänsalontien varteen on nousemassa uutta ilmajohtoa n. 3,9 km. Johto korvaa vanhan linjan, joka menee keskeltä metsiä Kannakselta Poutalaan. Uusi johto on tavoitteena saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Ensi vuoden aikana rakennetaan uudet ilmajohdot Kesus- Vanhat linjat puretaan pääasiassa talviaikana. Alkavan talven aikana puretaan ilmajoh- maalta Pitkäpohjan ja Rasvaniemen suuntiin. Kesusmaantien toa yli 40 km. Kuvassa purkutyö käynnissä viime talvena Tetrisuon laidassa. varteen rakennettava johto on jo suunniteltu ja rakentaminen aloitetaan ensi vuoden alussa. Johtoaukon raivaus tehdään mahdollisesti tämän vuoden puolella. Intsiläntien varteen johdon suunnittelu on vielä kesken.

Alueelle rakennettu uusi verkko tulee aina osaksi vanhaa verkkoa. Esimerkiksi Kannaksen alueen verkko on kiinni Tyrjän ja Rasvaniemen johdoissa, jotka ovat vanhoja linjoja. Tällöin siis vika, joka aiheutuu esimerkiksi Rasvaniemessä linjalle kaatu- vasta puusta, aiheuttaa sähkökatkon myös Kannaksen alueella, jossa on uusi sähköverkko. Sähkökatkot eivät siis kokonaan poistu verkon uudistuessa jollakin alueella, mutta niiden mää- rä vähenee ja kesto lyhenee.

Viime vuoden lopulla Aapeli -myrskyksi ristitty räntäsade kat- koi oksia ja puita linjoille lähes koko jakelualueella. Uudet maakaapelit oli juuri saatu käyttöön Joukion, Kukkarolahden ja Ristimäen alueilla mutta sähkökatkoja näilläkin alueilla oli edellä mainitusta syystä. Kauko-ohjattavan erotinaseman häi- riö hämmensi vielä tilannetta, kun vika-aluetta ei saatu erotet- tua nopeasti irti maakaapeliverkosta kauko-ohjauksella. 16 TERHI TORIKKA

Särkisalmella pääsee pian tankkaamaan biokaasua

Kiteeläinen Pro-Group Oy avaa aseman osaksi Kuutostien kaasuase- maverkostoa, jonka toinen pää on Luumäellä. Biokaasu tuotetaan Ete- lä-Karjalan jätehuollon biokaasulaitoksella Lappeenrannassa.

Särkisalmelle Koirniemen alueelle valmistuu nin pääasiallinen toimipaikka on Kitee, missä Karjalan jätehuollon tankkausverkostoa, jossa parhaillaan biokaasuautojen tankkausasema, sijaitsee pääkonttori. Siellä tapahtuu myös on asemat Lappeenrannassa ja Imatralla sekä joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta. tuotannollinen toiminta. biokaasulaitoksen yhteydessä. Alkuperäinen suunnitelma oli käynnistää ase- ma jo kesällä, mutta koronapandemia viiväs- Kaasu kuljetetaan Lappeenrannasta ”Kuutostie on meille luonnollinen kulkusuun- tytti muun muassa Keski-Euroopasta tulleita ta”, Mäki toteaa. laitetoimituksia. Nyt jäljellä on enää lähinnä Biokaasu asemalle tuotetaan Etelä-Karjalan viimeistelyä, kertoo Tero Mäki. jätehuollon vasta valmistuneessa, parhaillaan Käyttöaste nousee muutamassa vuodessa ylös ajettavassa, biokaasulaitoksessa Lappeen- Hän johtaa Pro-Group -yritysryhmää, joka ra- rannassa. Sieltä se kuljetetaan Särkisalmelle Mäki uskoo, että Kuutostien viiden aseman kentaa biokaasulaitoksia sekä laitteistoja, jotka kontteihin pakatuissa pullopatteristoissa. rypäs lisää kaasuautojen määrää Kuutostien liittyvät biokaasun hyödyntämiseen. Tankkaus- lähialueella ja investointi maksaa itsensä vielä aseman valmistumisesta vastaa yritysryhmään Parikkalaan ja Luumäelle valmistuvat Pro- takaisin. kuuluva Provetek Oy. Perheomisteisen konser- Groupin tankkausasemat täydentävät Etelä-

Kai Korhonen (vas.) ja Heikki Havurinne asensivat Parikkalan biokaasuasemalle kattoa viime viikolla. Jäljellä oli vielä sähkö- ja kaasuputkiston asen- nustöitä. Särkisalmen biokaasuasemalle on tehty tankkauspistevaraus myös raskaan kaluston tankkaukselle. Imatran ja Lappeenrannan asemilla raskaan kaluston tankkaaminen on jo mahdollista. 17

”Jos tälle tielle kaasuauto osuu, se todennäköisesti tankkaa ainakin jolla- Nyt rekisterissä on runsaat 10 000 kaasuautoa, eli tavoitteeseen on vielä kin meidän asemista. Ohiajoliikennettä tiellä on paljon.” matkaa, mutta määrä on selkeässä kasvussa. Mäen mukaan kyse on niin sanotusta muna-kana-ilmiöstä. ”Kaasuautoja ei ole hankittu, koska niitä Ensimmäisten kuukausien, tai vuosienkaan aikana käyttöaste tuskin on varten ei ole infraa. Sinne, missä on asemia, on muodostunut kaasu- sitä, mitä se voisi olla. ”Markkina on kehittyvä, ja uskon että tilanne on autokantaakin. Täälläkin vaihtoa aletaan varmasti harkita, kun asemia 2-3 vuoden kuluttua jo parempi. Joskus asemilla on vielä jopa ruuhkaa”, tulee.” Mäki uskoo.

Biokaasuasema palvelee paitsi henkilöliikennettä, myös joukkoliiken- Pro-Group Finland Oy nettä ja keskiraskasta liikennettä. ”Toivottavasti ne siirtyisivät asemien läheisyydessä kaasun käyttöön. Polttoainenielu on siellä suurempi kuin Ryhmän yrityksiä ovat: BioCone Oy, EcoProtech henkilöliikenteessä”, Mäki sanoo. Oy, Flowpro Management Oy sekä Prosessi- ja vesitekniikka Provetek Oy Sen jälkeen katse voisi suuntautua pohjoisemmaksi. ”Joensuu olisi mie- lekäs paikka, ihmettelen, ettei siellä vielä ole tankkausasemaa.” Yritysryhmän liikevaihto on noin 30 miljoonaa Sinne, missä on asemia, muodostuu kaasuautokantaa euroa

Pro-Groupin suunnitelmien pohjana ovat kaasuautoilun kansalliset ja Perustettu vuonna 2002 EU-tason tavoitteet. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa pitäisi olla 50 000 kaasulla liikkuvaa autoa. ”Niitä varten on oltava myös tankkausase- mia”, Tero Mäki toteaa. Työllistää noin 100 henkilöä, lisäksi tarvitaan alihankkijoita ja ammatinharjoittajia

TIINA NEUVONEN PALVELUNEUVOJA

Palvelu laskutukseen liittyvissä asioissa paranee

Siirrämme tammikuussa 2021 sähkölaskun lähetyksen, mak- Ropon palvelunumeroon voi soittaa myös lauantaisin klo 10 suvalvonnan ja perinnän suomalaiselle laskutuspalvelu Ropo - 15 ja arkisin klo 8 – 20, joten laskutuksen palveluaika para- Capitalille. Muutos koskee vain laskun maksamista, laskun nee. Lisäksi maksamiseen liittyvissä asioissa voi hyödyntää lähettäjänä on edelleen Parikkalan Valo Oy. Ropo on johtava www.ropo-online.fi palvelua. laskun elinkaaripalveluiden tarjoaja Suomessa, ja sen kautta kulkee Suomessa joka kuudes lasku.

Muutoksen myötä laskulla näkyvä saajan tilinumero vaihtuu ja laskuihin liittyvä asiakaspalvelun puhelinnumero myös, mutta tästä muutoksesta tiedotetaan laskulla sen tullessa voimaan. Muutos ei vaikuta voimassa oleviin e-lasku-, suora- maksu-, verkkolasku- ja sähköpostilaskusopimuksiin.

LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT

Lasten synttärit Synttäreitä voisi viettää myös esim. urheiluhallissa. Se voisi olla hyvä vaihtoehto, jos et halua järjestää synttäreitä kotona tai ul- Tässä muutama idea ja vinkki lasten synttärijuhlien viettoon. kona.

Kirjainsynttärit: Vuodenaikasynttärit – sisällä/ulkona

Pyydä vieraita pukeutumaan synttärisankarin etunimen ensim- Esim. Halloween-synttärit toimii parhaiten lokakuussa, joulu- mäisen kirjaimen mukaan esim. Simon synttäreille tulevat - pu kuussa syntyneet lapset voisivat pitää tonttujuhlat, pääsiäisenä keutuvat vaikkapa sammakoksi, Samu Sirkaksi, Strekiksi, sotilaak- syntyneet tipujuhlat ja kesän lapsille voisi järjestää saippuakup- si tai siiliksi. la-, allas/ranta- tai hiekkalaatikkokemut. Syötävät aiheen mukaan.

Hauskuutta lisää vielä, että tarjottavatkin alkavat samalla kirjai- Aamiaissynttärit mella – synttäreillä tarjolla olisi esim. siilikuppikakkuja, simaa, salmiakkia, suklaata, sorbettia ja suolapähkinöitä. Kokeile pitää juhlat heti aamusta! Ei niiden tarvitse aina olla il- lalla tai iltapäivästä. Parhaiten nämä synttärit toimivat lomalla Ulko-/liikuntasynttärit tai viikonloppuna. Juhla-asuna voisi olla yöpuku ja tarjottavana kunnon juhla-aamiainen. Oli ne sitten omalla pihalla, puutarhassa, rannalla, metsässä, laavulla, leikkipuistossa tai mikä vaan paikka, joka on sankarille mieluisa. Yksinkertaiset ruoat ja juomat ovat käteviä tarjottavia ulkosynttäreillä.

Esim. talvella luistelusynttärit, jos syntymäpäivä on talvella ja lapset vähän isompia. Pystytä tarjoilupiste, jossa lapset voivat huilata ja nauttia lämmintä juotavaa ja herkkuja esim. täytettyjä sämpylöitä, kaakaota ja pullaa. Kesällä esim. jalkapallosynttärit. Juhlissa tarjotaan tietenkin jalkapallokakkua ja esim. jalkapallo- pikkuleipiä.

KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU jouluKILPAILU

Selvittämällä sekaisin olevat sanat löydät viereisistä kuvista kirjai- Lähetä vastauksesi 31.1.2021 mennessä osoitteeseen Parikkalan men, jonka sijoitat rivin päähän. Valo Oy / kilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostil- Esim. ENSI JAHTI = HEIJASTIN, jonka kuvasta löydät kirjaimen U la osoitteeseen [email protected]. Selvitettyäsi kaikki sanat saat rivin loppuun ratkaisusanan, jonka lähetät vastauksena. Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme palkintoa sekä kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa.

ILME ILAHTUU HILUT ARTISTIEN L MONET HALASI N KALOISTA KIPOT MONEN NIELU T RUPLAN TAIMI ENSI JAHTI A O RUSKA RUMA K K TAJU RAHKA KURSSI VANHA PUHTAUS OTSO U VALOVIESTIN KILPAILU 2/2019 Kilpailun ratkaisusana oli TÄSMÄVALO. Arvonnassa voitot menivät seuraa- U ville henkilöille Leatherman -veitsi: Kaija Paajanen Hiukkajoki, Leena Nie- A minen Joensuu ja Terttu Hyvärinen Parikkala. Lohdutuspalkinnon saivat Merja Poutanen Parikkalasta ja Irja Villanen Simpeleeltä. E Kiitos osallistuneille ja onnea voittajille. Palkinnot on toimitettu voittajille. SÄHKÖNSIIRTO

TIMO KARHINEN MITTAUSPALVELUPÄÄLLIKKÖ

Älä katkaise sähköjä PÄÄKYTKIMESTÄ!

Sähkönkäytön etäluennan aikakaudella sähkömittarilta saatavat tiedot ovat mittaustietojärjestelmän toiminnan perusta. Ilman etänä siirtyviä mittaus- tietoja, ei mittaustietojärjestelmä voi toimia. Tietojen siirtymisen loppumi- nen voi johtua useammasta eri syystä. Näitä syitä ovat tiedonsiirron kuulu- vuusongelmat, sähkömittarien vikaantumiset ja nolla-asentoon käännetyt pääkytkimet. Näistä syistä kuitenkin yleisin on nolla-asentoon käännetyt pääkytkimet. Tästä syystä sähköjen katkaiseminen mittauskeskuksen pää- kytkimestä ei ole sallittua. Edellä mainituissa ongelmatapauksissa mittari- asentajamme joutuu menemään asiakkaan luo selvittämään mistä ongelma johtuu. Tilannetta hankaloittaa se, että suurimpaan osaan sähkömittareista ei ole esteetöntä pääsyä.

Oikea tapa sähköjen katkaisuun on tehdä se sähkömittarin painonapilla. Oheisissa kuvissa on esitetty mittarit, joissa katkaisu on mahdollista tehdä painonapilla. Katkaisu ja kytkentä tehdään kuvien ympyröidyllä painikkeella, niin että painiketta painetaan napakasti nopealla painalluksella. Mittarista pitäisi tällöin kuulua napsahdusääni, jonka jälkeen sähköjenkytkennän osoi- tinledi alkaa vilkkua, tai sähköjä kytkettäessä palaa jatkuvasti vihreänä.

Asiaan voi tutustua myös sähkömittareiden mukana toimitetun käyttöoh- jeen avulla tai asiassa voi tarvittaessa lähestyä asiakaspalveluamme puh. 05 43901. Rauhallista Joulua Ja Valoisaa Uutta Vuotta!