DOCSLIB.ORG

Etelä-Pohjanmaan Jalo-, Koru- Ja Koristekivet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Etelä-Pohjanmaan Jalo-, Koru- Ja Koristekivet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Opas - Guide 40 Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- ja koristekivet Leeni Vilpas Kansi: Maisema Lapuan alajoelta. Valokuvaaja Kalevi A. Mäkinen. Seinäjoki. Geologian tutkimuskeskus Opas - Guide 40 ETELÄ-POHJANMAAN JALO-, KORU JA KORISTEKIVET Leeni ViI pas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1996 Vilpas, L. 1995. Etelä-Pohj anmaan j alo-, koru- j a koristekivet. Geologi­ an tutkimuskeskus, Opas - Ceological Survey of Finland, Cuide 40. 34 sivua ja 2 1 kuvaa. Etelä-Po hjanmaan geologisesti rikkaalta alueelta tunnetaan useita eril aisia malmiaiheita, runsaasti koru- j a kori stemineraali - j a -ki vil ajiesiintymi ä sekä muutami a j alomineraali esiintymi ä. Tässä tutkimusraporti ssa on esitelt y löydetyt esiintymät j a havainno t. l ohdanto-osassa selvitetään tutkimuksen tavoite j a tutkimusmenetelmät. Kartat alueesta ja tutkimuksessa esite ltävistä aiheista j a esiintymi stä ovat liitteenä. lohdannossa selvitetään myös j alo-, koru- ja koristekiviin liittyvää terminologiaa j a asiaa havainnolli stetaan kolmiokaavion avull a. Alueen geologiasta kerrotaan geologiset yleispiirteetja mainitaan aluee ll a suoritetut aikaisemmat tutkimukset. Alueen esiintymät ja havainnot on ryhmitelty geologisen ympäri stön perusteel la kunnittain . T oista iseks i E te lä-Po hj anmaa lt a on löyty nyt varsin aisia j alomineraalej a varsin vähän. Näitä ovat vaaleanpunainen berylli , väritö n berylli , almandiini- j a spessartiini-granaatit, kordi eriitti , vaalean­ vi oletti kunziitti, vihreä, punainen j a mllsta turmaliini . Alueelta löytyneitä graniitteihin j a pegmatiitteihin liittyneitä koru - j a koristemineraalej a ovat eril aiset kv artsit, kuten ame ti sti , lumikvartsi, raitakvartsi, ruusllk vartsi, savukvartsi j a sitriini. E rikoisulltena o n kllllkivimäistä mikrok1iini a j a ki ssansilmäkvartsia . Muista korll - j a ko ri stemineraaleista mainittakoon dllmorti eriitti, epidootti , kolumbiitti, lepidoliitti, prehniitti , pyroksmangiitti, rodoniitti, skapoliittija vaaleanpllnain en zoisiitti : thliliitti. Alueella esiintyy määrälli sesti runsaiten sinertävää kvart iki veäj a irtokivi nä keltakvartsikiviä. Muistaeteläpohj alaisista koruki vil aj eista mainittakoonjaspis, kirj omaasälpä, pall okivi, eril aiset porfyyrit, unakiitit ja eril aiset kvartsiepidoottiki vet. Eteläpohj alaisill a j alo-, koru - j a kori stemineraaleilla sekä koru- j a ko ri ste ki vil aj e ill a on tärkeä me rkitys Ete lä-Po hj anmaan kulttllur in omaleimaisena piirteenä j a li sääntyneen kiviharrastetoiminnan lähteenä. Asiasanat (Fingeo-sanasto, GTK): j alokivet, terminologia, löytöpaikat, graniitit, pegmatiitti, metamorfi set kivil ajit, lohkareet, Vaasan lääni, Suomi Leeni Vilpas Ceo logical Survey of Finland 02150 ESPOO Vilpas, L. 1996. Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- ja koristekivet. Geologian tutkimuskeskus, Opas - Geological Survey 0/ Finland, Guide 40. 34 pages and 21 figures. Southern Ostrobothnia in western Finland is known for its many ores and gemstone deposits. This guide is an introduction to these deposits. There are very few deposits ofprecious stones in the area. Some pegmatites contain pink beryl (morganite), colourless beryl (goshenite), almandine and spessartine -garnets, pink spodumene (kunzite), colourless topaz and green, red and black tourmaline (verdelite, rubellite and schorI, respectively). Deep blue iolite (cordierite) has also been found in some metamorphic gneisses. In certain granites and pegmatites, different types of quartz occur as semiprecious stones such as milky quartz, banded quartz, rose quartz, smoky quartz and citrine. A moonstone type of microcline and cat's eye - quartz are special rarities. Other semiprecious stones include dumortierite, epidote, columbite, lepidolite, prehnite, pyroxmangite, rodonite, scapolite and thulite. The largest of the gemstone deposit is one of the blue quartz deposits. There are also deposits of yellow quartz. Jasper, feldspar with smoky quartz, an orbicular rock, unakites, and various porphyries and quartz-epidote stones are also found in southern Ostrobothnia. This guide is based on the author' s field work and interviews of geologists and hobbyists weil acquainted with the gemstones of southern Ostrobothnia. The material was tested by cutting the gemstones for use in jewellery. The composition of three garnets were determined with an electron microprobe. Microscopic investigations were conducted on 56 cross-sections. The·inves­ tigations revealed 55 occurrences with potential gemstone for jewellery. Thirty-three ofthem are in solid rocks and 22 in boulders. These occurrences are di stributed within 22 municipalities. Keywords (GeoRef, Thesaurus AGI): gems, nomenclature, mineral localities, granites, pegmatite, metamorphic rocks, boulders, Vaasa Province, Finland Leeni Vilpas Geological Survey 0/ Finland FIN-02150 ESPOO F/NLAND ISBN 95 I -690-620-6 ISSN 0781-643X Vammalan Kirjapaino Oy 1996 SISÄLL YSLUETTELO 1 Johdanto .... ........................................... ......................... ... ...... .. ................................................ .... ............. 7 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät ... ........ .......................... .......................... .. ..... ..... .......... 7 1.2. Jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivien terminologiaa ........... ... .............................. ..... ... ................ 10 1.3 Alueen geologiasta ................ ................... ..... ........... ................................ ........................................ 12 1.3.1 Aikaisemmat tutkimukset ............. .. ........ ............ .................................................................... 12 1.3.2 Alueen geologiset yleispiirteet .... .............................................. .. ............................................ 12 2 Tutkimusalueen jalo-, koru- ja koristemineraalit sekä koru- ja koristekivilajit.. ...................... .............. 13 2. 1 Graniitteihin ja pegmatiitteihin liittyvät jalo-, koru- jakoristemineraalit ......................................... 13 2.1.1 Alajärvi ............................................... ... ................................................................................. 13 2.1 .2Alavus ... .. ................................................................................................................................ 14 2.1.3 Isokyrö ........................................................... .... .. ...................................... .... .... .. ................... 14 2.1.4 Jurva ..... ............................................................. .... .................... .............................................. 15 2. 1.5 Kuortane ....................................... .... .. ........... ....... ................................ ..... ..... ...................... .. 15 2.1.6 Lapua ........................................................................... .............. ....................................... .... 17 2. 1.7 Lehtimäki .................................................................................................... .. ........................ .. 17 2. 1.8 Nurmo .............................................. .. ................ .. ............................... .................................. 17 2. 1.9 Peräseinäj oki ................................................................................................. .. .. ..................... 19 2.1. 10 Seinäjoki .......................................................... .... ............. .... ........................ .... .... ......... ....... 22 2.1.11 Soini ....... .. .. ........... ..................................................... .. .... ... .... .. ..... ......... .... .......................... 22 2.1.12 Teuva ................................................................ .............. .............................. .... .................... 23 2.2. Metamorfisiin kivilajeihin liittyvät jalo-, koru- ja koristernineraalit ..................................... .. ........ 24 2.2.1 Ilmajoki ................................................................................................ ..... .... ....... ......... ....... ..24 2.2.2 Laihia ................................................................................................................. ................... .. 24 2.2.3 Lapua ...................... .. ......... ..................... ..... ...................... ... .. ... .............. ......... ....... .... .. .. ........ 24 2.2.4 Ylistaro ....................................................... .............................. .. ........... .... ... ............. ...... ..... .. 25 2.3 Juonissa ja raontäytteissä esiintyvät korukivilajit .... ............ .. ............................ .... .... .... .................. 26 2.3. 1 Teuva ..... .. ............................................................................................................... ................ 26 2.4 Kideonteloissa esiintyvät jalo- ja korumineraalit ........................................................................... 26 2.4.1 Kauhajoki .................... ............ .. ...................................... ....... ..... ............ ... .... ..... ........... ......... 26 2.4.2 Kuortane .................................................................................................... .............. ..... .. ........ 26 2.5 Koru ja koristekivilajeina käytettävät kivilajit ................................................................ ................
Load more

Recommended publications
  • Ilmajoki Seinäjoki Lapua Kurikka Kuortane Kauhava Jalasjärvi
    YRITYSTUKIOPAS2015 Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki 2 Sisällys 1 ALKUSANAT 4 2 YLEISTÄ YRITYSTUISTA 6 3 TUENMYÖNTÄJÄTAHOT 9 • Leader-ryhmät 9 • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10 ° Yrityscase: Domretor Oy 13 • Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto 14 • Finnvera 17 • Tekes 17 • Oppisopimustoimisto 19 • ARA 20 • Finnfund 20 • Finnpartnership 21 • Finpro 21 • Nefco 22 • NIB 23 • Nopef 23 • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 24 • Suomen Teollisuussijoitus 24 • TEM (sis. Hämeen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus) 25 • Työeläkeyhtiöt 26 • Työsuojelurahasto 26 4 LISÄNÄKÖKULMA 27 Lisänäkökulma 1: EU:n erityisohjelmat pk-yrityksille 27 • Horizon2020 27 • Cosme 28 • Eurostars2 28 Lisänäkökulma 2: välillisesti tarjolla olevia EU:n hankerahoja 29 3 1 Alkusanat Tämä yritystukiopas on tehty seitsemän eteläpohjalaisen kunnan – Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki – toimeksiannosta ja LX Com Oy:n toteuttamana. Projektin ohjausryhmän ovat muodostaneet Pekka Hunnakko (Seinäjoki), Juha-Martti Kuoppala (Kauhava) ja Jouko Vuolle (Lapua). Oppaan käsikirjoituksen ovat laatineet Tapio Eräheimo ja Taimo Stenman, jotka vastaavat seuraa- vassa opasta koskeviin kysymyksiin. Mitä opas sisältää? Oppaassa käsitellään yrityksille suoraan tarjottavia avustuksia, julkisten organisaatioiden yri- tyksille tarjoamia rahoituksellisia ratkaisuja sekä edellisiin rinnastettavia kansallisia yritystukia. Lisäksi kuvataan EU:n rakennerahastot ja kuinka yksittäinen yritys voi – välillisesti – päästä osalliseksi niiden kautta jaettavasta
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • An African Alternative : Nordic Migration to South Africa, 1815-1914
    Bero Kuparinen ' . AN AFRICAN ALTERNATIVE Nordic Migration to South Africa, 1815-1914 During the 19th century migrations, tens of millions of Europeans exchanged their native lands for new homes beyond the oceans. Although the great majority made their way to North America, the other continents received their share, too. One of the least conspicuous groups of migrants consisted of those moving to South Africa, anp ' they are also amongst the least investigated. In this study the migration to South Africa has been examined in terms of the movement from the four Nordic countries, Denmark, Finland, Norway and Sweden. A comprehensive portrait is created of the African Alternative: its origins and causes, its historical development, its volume, patterns of geographical recruitment qnd composition. Who were the migrants, where did they come from, and why? Eero Kuparinen An African Alternative Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Finnish Historical Society Studia Historica 40 Migration Studies C 10 Siirtolaisuus ins titu u tti Migrationsinstitutet Institute of Migration Eero Kuparinen An African Alternative: Nordic Migration to South Africa, 1815-1914 Finnish Historial Society / Helsinki 1991 Institute of Migration / Turku 1991 Cover design by Rauno Enden Painting: A. E. White after J. W. George, Prospecting Kimberley (c. 1870) The Finnish Historical Society and The Institute of Migration have published this study with the permission, granted on 21 November 1990, of Turku University, Faculty of Arts. Finnish Historical Society Institute of Migration Arkadiankatu 16 B 28 Piispankatu 3 SF-00100 Helsinki SF-20500 Turku ISSN 0081-6493 ISSN 0356-780X ISBN 951-8915-45-8 ISBN 951-9266-41-0 Printed by: Gummerus Kirjapaino Oy Jyvaskyla 1991 Acknowledgements The beginnings of this study reach back into the early 1970s, for it was in the spring of 1973 that Dr Vilho Niitemaa, at that time Professor of General History at the University of Turku, took me on as a member of his research project on Finnish overseas migration.
    [Show full text]
  • PÄÄSIÄIS KOKKOJA Hyvän Satovuoden
    Pääsiäsikokkoja eli pääsiäisvalkeita Luoto on perinteisesti sytytelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pietarsaari 71. Uskottiin, että tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli Pohjalaisia Pedersöre pienimmillään. Kokkojen polttamisella pyrittiin 80. noitien ja pahojen henkien karkottamiseen. 67. Uusikaarlepyy Suurten olkimäärien polton 6. uskottiin lakeuksilla tuovan PÄÄSIÄIS KOKKOJA hyvän satovuoden. Evijärvi 7. 4. 36. 38. Mustasaari 52. Vöyri 37. 51. 84. 82. 5. Lappa- Vaasa 81. 85. järvi Vimpeli 32. 83. Vähäkyrö Kauhava 30.33.31. 15. 92. 94. 59. 63. 87. 3. 61. 49. Isokyrö 88. 54. 55. 2. 1. Laihia 93. 48. 89. Lapua Alajärvi 35. 62. 60. 53. 50. 86. Maalahti 57. Soini 34. 42. 8. 64. 58. Korsnäs 41. 56. 25. 10. 11. 73. 40. 9. 72. Kuortane 75. Ilmajoki 12. 74. 43. 24. 13. Seinäjoki Töysä Närpiö Kurikka 46. 66. 65. Teuva 44. 79. 47.45. 69. Alavus 78. 90. 77. 17. 1) ALAJÄRVI Levijoen ns, klo 20 Kaskinen 76. 22. 19. 68. Ähtäri 2) ALAJÄRVI Myllykankaan koulu, Lapuantie 842, klo 19 32) KAUHAVA Mäenpään kylä, Mäenpääntie 433, klo 20 91. 27. 20. 70. 3) ALAJÄRVI Hoiskon kyläyhd. ja maa.seura, Levijoentie 78, klo 19 33) KAUHAVA Oravankylä, Hatuntie 42, klo 19.30 18. 21. (Alajärven kokkoja myös nrot 91-93) 34) KORSNÄS Bjurbäckin kyläseura, kylätalo, klo 19.30 Karijoki Kauhajoki 4) Lahdenkylä, Yrttitie, klo 19 35) KORSNÄS Molpen paviljonki, klo 18.30 28. 16. GRAFIIKKA: HANNELE NORJA ALAHÄRMÄ 26. 23. 5) ALAHÄRMÄ Hakolan kyläyhdistys, klo 20 36) KORTESJÄRVI Kortesjärven ns, Kukkolantie 29, klo 19 Kristiinan- 6) EVIJÄRVI Sillankorvan leirintäalue, Kirkkotie 295, klo 20 37) KORTESJÄRVI Ylikylän ns, Rintalantie 37, klo 20 kaupunki Jalasjärvi Särkikylä, Ritalanpelto, klo 19.30 38) KORTESJÄRVI 7) EVIJÄRVI Pirttisen ns, Pirttisentie 311, klo 19.30 29.
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Vapo Oy, Vapon Läntisen Suomen Turvetuotannon Vesistötarkkailu
    RAPORTTI 101010782 19.9.2019 VAPO OY Vapon läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2 Copyright © Pöyry Finland Oy 3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Sisältö 1 JOHDANTO ........................................................................................................................ 7 2 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ............................................... 7 2.1 Lämpötila ............................................................................................................................. 7 2.2 Sadanta ............................................................................................................................... 8 2.3 Lumipeite vuonna 2018 ........................................................................................................ 8 3 KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU ...................................................................................... 9 3.1 Yleistä .................................................................................................................................. 9 3.2 Vesistötarkkailun näytteenotto ............................................................................................. 9 4 VESISTÖTARKKAILUT 2018 ........................................................................................... 10 4.1 Yleistä ...............................................................................................................................
    [Show full text]
  • Virittämö 50 Ennakkopakettia Voittajat
    Virittämö 50 ennakkopakettia Voittajat: Ala-Salmi Marjo, Alavus Kuusisto Hannu, Kurikka Björlin Marjut, Seinäjoki Lahti Maarit, Lapua Bohjanen Päivi, Ilmajoki Leinonen-Niemi Päivi, Hyllykallio Erkkilä Jenni, Hyllykallio Mattila Anni, Seinäjoki Fräntilä Tuomas, Seinäjoki Mäenpää Esa, Seinäjoki Haapa-aho Anne, Mäyry Mäki Tiina, Ylistaro Hattula Virpi, Seinäjoki Niittylä Jukka, Sääskiniemi Hautanen Tiina, Seinäjoki Nisula Kirsi, Seinäjoki Huhtinen Anu, Ähtäri Palomaa Mauno, Seinäjoki Hyden Henna, Jurva Pelkonen Kirsi, Jylhä Ikola Merja, Kauhava Perkiö Irja, Pirttinen Jouppi Tarja, Seinäjoki Pollari Kerttu, Seinäjoki Järvi Kati, Seinäjoki Prusti Hanne, Hyllykallio Kaatikko Päivi, Hyllykallio Prusti Laura, Seinäjoki Kakkuri Marja-Terttu, Hyllykallio Pulakka Sari, Peltola Kallio Timo, Seinäjoki Putkonen Marianne , Seinäjoki Kela Mari, Hyllykallio Ranta-Maunus Maire, Seinäjoki Koskela Heidi, Seinäjoki Rauhala Heikki, Peräseinäjoki Koskela Ville, Seinäjoki Rintamäki Mari, Tuomikylä Koski Reino, Ilmajoki Ritari Ritva, Munakka Kukkasela Jaana, Nurmo Ryssy Riitta, Hyllykallio Saarela Sami, Jokipii Toivola Minna, Isokoski Soini Jukka, Ylistaro Tuisku Jaana, Seinäjoki Takala Pertti, Jurva Valsberg Marjo, Härmä Tikkanen Susanna, Kauhajoki Vierula Hannu, Lapua Seinäjoen Tangomarkkinat 100 lippua torstain 10.7. Tangokuningas-finaaliin (2 lippua/voittaja) Voittajat: Aila Anne, Seinäjoki Mettomäki Sinikka, Seinäjoki Ala-Hiiro Jorma, Seinäjoki Mylläri Esko, Hyllykallio Ala-Salmi Juhani, Alavus Nisula Kirsi, Seinäjoki Hakoniemi Harri, Seinäjoki Nuolikoski
    [Show full text]
  • The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: the Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-Regions
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Trepo - Institutional Repository of Tampere University Authors’ copy - for citation, please use the original: Sotarauta, M. & Linnamaa, R. 1998. The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions. European Planning Studies. 6(5) 505-524. Markku Sotarauta & Reija Linnamaa The Finnish Multi-Level Policy-Making and the Quality of Local Development Policy Process: The Cases of Oulu and Seinänaapurit Sub-regions ABSTRACT Theoretically this paper is based on soft strategy (communicative strategic planning) that balances different sides of policy-making, i.e. its instrumental, social, communicative and processual aspects. The main starting point in this article is that the solutions to many of the contemporary social and environmental problems on the one hand and success in economic competition on the other hand may not be found as directly as earlier believed in a search for correct answers, design of creative intended strategies or appealing visions. Instead of these means the solutions may be found in the quality of the communicative processes of decision- making, policy-making, co-operation, knowledge creation etc. Empirically this paper focuses on the analyses of the quality of policy processes in two Finnish sub-regions outside the capital region, i.e. the sub-regions of Oulu and Seinänaapurit. First, the Finnish multi-level regional policy-making is described by programming procedures, second, the communicative strategic planning based theoretical framework is set, third, criteria for the analysis of the quality of policy process are created, fourth, such important analytical dimensions as information flow between key-actors, surplus value brought by each actor, commitment, touching-points between strategies, learning, forums, trust and responsibility are briefly analysed in the context of case sub-regions.
    [Show full text]
  • Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan Piirin Rantaonginnan Piirinmestaruuskilpailut Lehtimäellä Ähtärinjärven, Sahan Rannassa To
    Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin rantaonginnan piirinmestaruuskilpailut Lehtimäellä Ähtärinjärven, Sahan rannassa To. 4.7.2019 – Kalastusaika klo 10 – 14. – Arvotut paikat – Siirtymät 15 / 30 min. – Sarjat naisille: – 1. Marja-Liisa Lintula, Jalasjaärvi, 3104 g. Lahna 1494 g. – 2. Sinikka Ahopelto, Alavus, 1814 g. – 3. Sirpa Varpula, Nurmo, 590 g. – 4. Eila Viinamäki, Vaasa, 534 g. – 5. Raili Rantala, Jurva, 486 g. – 6. Tuula Järvistö, Teuva, 432 g. – 7. Aune Salmela, Soini, 388 g. – 8. Maire Hakomäki, Lehtimäki, 356 g. – 9. Marja-Leena Saarinen, Alavus, 340 g. – 10. Lilja Lantela, Lappajärvi, 328 g. – 11. Pirkko Ristimäki, Jalasjärvi, 282 g. – 12. Raija Sakko, Karijoki-Kristiina, 136 g. – 13. Anna-Liisa Hakomäki, Vähäkyrö, 56 g. – 14. Siv Furu, Vähäkyrö, 46 g. – 15. Hilkka Vanhamäki, Lehtimäki, 30 g. – 16. Leevathana Phothinee, Töysä, 26 g. – 17. Tuula Korhonen, Töysä, 0 g. Miehet – 1. Reijo Varpula, Nurmo, 2288 g. – 2. Hannes Kaukola, Lehtimäki, 2166 g. – 3. Reijo Lamminpää, Karijoki-Kristiina, 1606 g. – 4. Antti Sakko, Karijoki-Kristiina, 1380 g. – 5. Matti Myllymäki, Kauhajoki, 1234 g. – 6. Heikki Alanko, Alavus, 1098 g. – 7. Heikki Keisanen, Lehtimäki, 1074 g. – 8. Aatos Lintula, Jalasjärvi, 1030 g. – 9. Taisto Kankaanpää, 982 g. – 10. Seppo Nieminen, Alavus, 918 g. – 11. Jarmo Mäkipelto, Lehtimäki, 886 g. – 12. Erkki Yliaho, Lehtimäki, 816 g. – 13. Seppo Keltamäki, Seinäjoki, 612 g. – 14. Seppo Valkeinen, Soini, 610 g. – 15. Timo Rinta-Jaskari, Isokyrö, 550 g. – 16. Aki Tikkamäki, Lehtimäki, 486 g. – 17. Mauri Mukari, Vähäkyrö, 482 g. – 18. Mauri Rantala, Jurva, 480 g. – 19. Jukka Luoma-aho, Alajärvi, 468 g. – 20. Risto Saarinen, Alavus, 466 g. – 21.
    [Show full text]