Pielavesi Palveluopas

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pielavesi Palveluopas PIELAVESI PALVELUOPAS YHTEYSTIEDOT NÄHTÄVYYDET VAPAA-AIKA YRITYKSET KARTAT TAPAHTUMAT KUNNANJOHTAJAN SANAT Mistä syntyy hyvä arki? Mitä se hyvä arki yleensäkin on? Onko se sitä, että lapsilla on mukava hoitopaikka, koulu on lähellä? Lääkäriin pääsee tarvittaessa? Hoivaa ja huolenpitoa on saatavilla vauvasta vaariin, jos elämäntilanne sitä vaatii? Entä onko se sitä, että vapaa-ajalla on mielekästä tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia? Ja monipuolisia palveluita on saatavilla? Hyvä arki on varmasti kaikkea tätä ja jokaisen hyvä arki koostuu juuri itselle sopivista asioista. Yleisesti voisi kuitenkin ajatella, että hyvä arki ja jopa hyvä elämä syntyy arjen sujumisesta, siis siitä että arki rullaa. Juhlaakin toki tarvitaan arjen keskelle! Tätä kuntalaisten arjen sujumista tukevat mm. kunnan tuottamat palvelut sekä Pielaveden monipuolinen yritystoiminta ja runsas järjestö- ja yhdistystoiminta. Pielavedellä satsataan peruspalveluihin. Kunnassamme on remontoitu terveysasema ja kesällä 2017 käyttöön on otettu uusi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö terveysaseman välittömässä läheisyydessä. Remontoimisen ja rakentamisen jälkeen Savikontien alueelta löytyy nyt lähes kaikki kuntamme sote-palvelut, jolloin pystymme hyvin vastaamaan palvelutarpeisiin ns. yhden luukun periaatteella asiakaslähtöisesti. Vanhusten palveluiden lisäksi olemme satsanneet myös lasten palveluihin remontoimalla Pohjois-Pielaveden koulun yhteyteen uudet tilat varhaiskasvatukselle sekä rakentamalla uusia lähiliikuntapaikkoja. Kunnassamme on kirkonkylällä sijaitsevan yhtenäiskoulun ja lukion lisäksi myös kaksi kyläkoulua, Säviän koulu ja Pohjois-Pielaveden koulu. Kunnan rooli tulevaisuudessa korostuu etenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä elinvoiman kehittämisessä. Pielavedelle tämä rooli on luonteva, koska olemme jo pitkään halunneet tarjota kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille hyvät ja monipuoliset harrastamisen edellytykset. Talviaikaan Kakkomäen hiihtoladut kutsuvat sivakoimaan ja Pielavesi-järven rantoja myöten kulkeva Rantapolku tarjoaa kunkin vuodenajan mukaisen henkeäsalpaavan upean lenkkeilymaiseman. Maksuttoman kuntosalin avulla moni kuntalainen ikään ja sukupuoleen katsomatta pitää itsestään ja kunnostaan huolta. Kansalaisopistomme kurssitarjonta aiheuttaa kurssioppaan ilmestyessä syksyisin ja keväisin valinnanvaikeutta monipuolisella kurssitarjonnallaan, mutta se lienee positiivinen ongelma! Kiitos virkeiden kyliemme sekä aktiivisen yhdistys- ja järjestötoimintamme Pielavedellä on paljon tapahtumia ja toimintaa. Pienempiä ja suurempia tapahtumia syntyy yhteistyössä eri tahojen kesken luoden yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä koko pitäjään. Laadukas Pielavesi-teatterimme houkuttelee katsojia laajalti maakunnan alueelta ja kauempaakin. Arjen sujuvuuteen vaikuttaa keskeisesti myös monipuoliset yrityksemme. Moni tavara ja palvelu on saatavilla Pielavedeltä. Ja palvelu on joustavaa ja ystävällistä. Toivotamme myös uudet yritykset lämpimästi tervetulleiksi. Yrityksen perustamisen alkutaipaleella auttaa kuntamme elinkeinoasiamies. Hyvän arjen yksi kulmakivi on tietenkin myös asuminen. Vuokra-asuntojen lisäksi kunnastamme löytyy uusia, upeita omakotitalo- tontteja Pielavesi-järven rannalta Kohoniemestä, joka on vain kivenheiton päässä kuntakeskuksesta sekä kaavoitettuja, ns. kuivan maan omakotitalotontteja. Suunnitteilla on myös uusia rivitalokoteja. Sijainniltaan Pielavesi on vielä varsin kuljettavan työmatkan päässä esimerkiksi Kuopiosta tai Iisalmesta. Tämä palveluopas on laadittu sujuvoittamaan arkea. Oppaan sivuilta löytyy niin kunnan virastoiden kuin myös Pielaveden yri- tykstenkin yhteystietoja sekä tietoa tulevista tapahtumista. Ja lisää infoa löytyy Pielaveden kunnan Internet-sivuilta osoitteesta www..pielavesi.fi. Hyvän arjen toivotuksin, VIlma Kröger Kunnanjohtaja 2 www.pielavesi.fi | 3 YHTEYSTIEDOT KUNNAN VIRASTOT JA PALVELUT Pielaveden kunnan eri osastoissa työskentelee yhteensä 284 ihmistä. He huolehtivat kunnan päivittäisistä toimista kuten opetuksesta, vanhustenhuollosta ja liikuntapaikkojen sekä kunnan vuokra-asuntojen kunnossapidosta. Tästä löydät hallinto-osaston sosiaalitoi- men, sivistystoimen ja teknisen toimiston avainhenkilöiden puhelinnumerot. HALLINTO SOSIAALIPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNINEN TOIMISTO Kunnanjohtaja 0400 668211 Perusturvajohtaja 0400 152231 Sivistysjohtaja 040 4870931 Kunnaninsinööri 040 4894834 Hallintopäällikkö 040 4894050 Osastosihteeri 040 4894055 Osastosihteeri 040 4894165 Rakennusmestari 040 6375530 Asianhallintasihteeri 040 6705812 Yleinen edunvalvoja 029 5652861 Päivähoitotoimisto 0400 328240 Osastosihteeri 040 4894192 Talouspäällikkö 040 4894826 Johtava sosiaalityöntekijä 040 7228355 Koulutoimisto 040 4894165 Kanslisti 040 4894193 Elinkeinoasiamies 040 1492204 Erityispalveluiden esimies 040 4894822 Kulttuuritoimisto 040 4894187 Rakennustarkastaja 0400 378893 Digineuvoja 040 4826835 Vanhuspalvelujen päällikkö 040 4894823 Liikunta- ja vapaa-ajanohjaaja 040 5700909 Ympäristönsuojelusihteeri 0400 173345 Asuntotoimisto 040 4894201 Kirjasto 040 4894191 Päivystävä talonmies 0400 263000 Nuorisotoimi 040 4894957 Vesilaitoksen päivystäjä 0400 211688 Puustellintie 18 Savikontie 15 Koulutie 3 Puustellintie 10 4 www.pielavesi.fi | 5 TERVEYSASEMA SAVIKONTIE 15 JÄTEHUOLTO Vastikään peruskorjattu Pielaveden terveysasema sijaitsee Savikontiellä keskustan tuntumassa. Pielaveden kunnan alueelta ja lähialueilta löytyy useita pisteitä joihin kotitaloudet ja loma-asun- Terveysasemalta löytyvät päivystyksen ja lyhytaikaisen vuodeosaston lisäksi laboratorio ja röntgen, not voivat toimittaa hyöty- ja vaarallisia jätteitään. Osa keräyspisteistä on lueteltu alla. Kartta neuvola, mielenterveysneuvola, fysioterapia ja apuvälinepalvelut, puheterapia ja suun terveydenhu- keräyspisteistä löytyy osoitteesta www.kierratys.info. Sekajäteen osalta kiinteistökohtaisen jät- olto. teenkuljetussopimuksen kiinteistön omistaja tekee suoraan jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. PÄIVYSTYS ILMOITTAUTUMINEN / NEUVONTA AJONEUVOJEN RENKAAT MUOVIPAKKAUKSET (ELINTARVIKEPAKKAUKSET YMS. • Renkaita myyvät liikkeet KOTITALOUDEN TYHJÄT, PUHTAAT JA KUIVAT Päivystys on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille tai loukkaan- Neuvonta: 017 171 032, ma–pe klo 8–14 BETONI- JA TIILIJÄTE MUOVIPAKKAUKSET) tuneille, kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille. Päivystykseen Tästä numerosta ei tehdä ajanvarauksia. • Pielaveden kunnan maankaatopaikka, Ylä-Savon jätekeskus • Ekopiste, kts kartta, Kiinteistön oma sekajäteastia, on ohjeellinen ajanvaraus, ja hoidon kiireellisyys arvioidaan BIOJÄTE (RUUANTÄHTEET YMS.) • Isommat määrät: Ylä-Savon jätekeskus, (otetaan vastaan puhelimessa sekä uudestaan ilmoittautumisvaiheessa. Ajanvaraus ja omahoitajan puhelinneuvonta • Kiinteistön oma biojäteastia, oma komposti, kiinteistön oma sekajätteenä) Pielavesi (p. 017 171 030) Keitele (p. 017 171 130). Akuuttivas- Ma–to klo 7.30–8.30 ja 13–14 sekajäteastia PARISTOT JA PIENAKUT taanotto on Pielaveden terveysasemalla arkisin kello 8–16. Pe klo 7.30–8.30 ja 12–13 ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT • Paristoja ja pienakkuja myyvät liikkeet • Pielaveden jäteasema, Ylä-Savon jätekeskus, PUUJÄTE (PAINEKYLLÄSTETTY PUU) Arki-iltaisin kello 16–18 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä Ajanvaraus ja omahoitajan puhelinneuvonta energiansäästölamppuja myyvät liikkeet • Pielaveden jäteasema, K-Rauta K-Maatalous Pielavesi, kello 8–18 päivystys on joko Pielaveden tai Keiteleen ter- oman sukunimen mukaan: ISOT METALLIROMUT Ylä-Savon jätekeskus veyssasemalla alla olevan taulukon mukaisesti. A - Ka, p. 017 171 009 • Pielaveden jäteasema, Ylä-Savon jätekeskus, muut metallink- PUUJÄTE (MAALATTU / LAKATTU PUU, LASTULEVYT, VANERIT Ke - M, p. 017 171 024 eräystä harjoittavat yritykset YMS. PUUJÄTE) ´Parillinen viikko Pariton viikko N - Ru, p. 017 171 022 KÄYTTÖKELPOISET TEKSTIILIT • Ylä-Savon jätekeskus Maanantai Keitele Pielavesi Ry - Ö, p. 017 171 021 • Ekopisteet, katso kartta, Ylä-Savon jätekeskus, PUUJÄTE (PUHDAS, MAALAAMATON / KÄSITTELEMÄTÖN PUU) Tiistai Pielavesi Pielavesi kirpputorit • Polttaminen omassa uunissa, Ylä-Savon jätekeskus Keskiviikko Pielavesi Keitele Ajanvarauksessa on takaisinsoittojärjestelmä. Kuuntele KÄYTTÖKELVOTTOMAT TEKSTIILIT RISU- JA HARAVOINTIJÄTE Torstai Keitele Pielavesi puhelu loppuun, niin puhelinnumerosi tallentuu • Kiinteistön oma sekajäteastia • Oma komposti, Pielaveden kunnan maankaatopaikka, Perjantai Pielavesi Pielavesi järjestelmään. Jos teillä on tuntematon numero, mainitse • isommat määrät: Ylä-Savon jätekeskus Ylä-Savon jätekeskus Lauantai Pielavesi Keitele puhelimessa oma numerosi. LASI (MUU LASI KUIN PULLOT JA PURKIT) ROMUAJONEUVOT • Pielaveden jäteasema, Ylä-Savon jätekeskus • PKM-Purku ky, Reteko Oy Sunnuntai Keitele Pielavesi Päivystys/akuuttivastaanotto arkisin klo 8–18 ja viikonlop- LASIPAKKAUKSET (PULLOT JA PURKIT) SEKAJÄTTEET (normaalit asumisessa syntyvät hyödyntämiskel- Arkisin ja viikonloppuisin kello 18 jälkeen päivystys on puisin klo 8–18. • Ekopisteet, katso kartta, kiinteistön oma lasipakkausten vottomat jätteet) Kuopiossa KYSin yhteispäivystyksessä. Ennen KYSiin keräysastia,Ylä-Savon jätekeskus • Kiinteistön oma sekajäteastia hakeutumista soitetaan päivystyksen maakunnalliseen puhe- Yöpäivystys arkisin ja viikonloppuisin klo 18–8, p. 116 117 LOISTEPUTKET SEKAJÄTTEET, JOTKA EIVÄT MAHDU KIINTEISTÖN OMAAN linneuvontaan: p. 017 174 500. • Pielaveden jäteasema, Ylä-Savon jätekeskus SEKAJÄTEASTIAAN (esim. sohvat ym. huonekalut) tai suuret Suun terveydenhuolto LÄÄKKEET, ELOHOPEAKUUMEMITTARIT määrät sekajätettä (asumisessa syntyvää jätettä, rakennusjätettä
Recommended publications
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • Geochemistry of the Mafic and Ultramafic Metavolcanic Rocks
    Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 81, 2009, pp. 103–141 The 1.88 Ga Kotalahti and Vammala nickel belts, Finland: geochemistry of the mafic and ultramafic metavolcanic rocks Stephen J. Barnes1)*, Hannu V. Makkonen2,3), Sarah E. Dowling1,4), Robin E.T. Hill1,4), Petri Peltonen5,6) 1)CSIRO Exploration and Mining, P.O. Box 1130, Bentley, W.A. 6102, Australia 2)Geological Survey of Finland, P.O. Box 1237, FI-70211 Kuopio, Finland 3)Present address: Leimaajantie 7, FI-70150 Kuopio, Finland 4)Present address: Triodia Exploration, Lacey St., Beckenham, Australia 5)Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI-02151 Espoo, Finland 6)Present address: Northland Exploration Finland Oy, Ahventie 4, FI-02170 Espoo, Finland Abstract The mafic and ultramafic volcanic rocks within the Svecofennian (1.88 Ga) Kotalahti and Vammala Nickel Belts, Finland, are spatially associated and coeval with a suite of mineralized mafic–ultramafic intrusions. They have been divided into five suites based on major element geochemistry and spatial distribution: the Rantasalmi high- and low-Mg suites, the Vamma- la high-Mg suite, and the Rantasalmi, Kestilä and Pielavesi low-Mg suites. The Rantasalmi and Vammala high-Mg suites are very similar and probably comagmatic, and the Kestilä and Ran- tasalmi low-Mg suites are derived from them by a combination of fractionation and crus- tal assimilation. The Pielavesi suite is interpreted as an unrelated suite of island-arc affinity. On the basis of their trace element contents, the Kotalahti Belt intrusions are comagmatic with part of the analyzed volcanic rocks. In the Vammala Belt it is likely that the parent mag- mas to the intrusions and picrite magmas have a common mantle source but have evolved along distinct paths, and the picrites probably do not represent parent magmas tapped di- rectly from the intrusions.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • Upper Savo Museums Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi
    Pure pleasure of the past This moment on a Saturday afternoon in an Upper Savo farmhouse was almost sacred. Several generations of the family were sitting on benches at the table having dinner. During the day, the women had baked either raised barley flatbread or thinner, fist-kneaded flatbread. It was now being eaten warm, and melting butter ran down their fingers to their wrists until they had to lick it off with their tongues. Lumpy buttermilk and berry porridge were also often served. In the evening, after the sauna, the adults had coffee and wheat bread, and the children were given cold milk. After that, they all fell into bed. Barley flatbread recipe: ½ l water 50 g yeast 3 dl rye flour ½ l cultured buttermilk 1 tbsp salt barley and rye flour Directions: In the evening, make a loose dough. In the morning, add the salt and lukewarm buttermilk. Knead with the barley and rye flour. The dough can be quite loose. Let the dough rise and then bake it into bread. Let the bread rise for a while and brush with buttermilk. Bake in a hot oven. The bread is done if there is a hollow sound when you knock the bottom of the loaf with your knuckles. Upper Savo Museums Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä UPPER SAVO – A PLACE OF GENUINE PEOPLE Upper Savo comprises more or less the area of the former Parish of Iisalmi, founded in 1627, which is today composed of seven municipalities: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi and Vieremä. Originally, the area was known as Northernmost Savo, but in 1948, with the start of cooperation between the municipalities after the war, the Advisory Economic Council for Upper Savo was set up, involving the formation of an area called Upper Savo, which is not a separate province, but part of a province.
    [Show full text]
  • 6.10.2020 Liite 1
    6.10.2020 LIITE 1 Kuopion kaupunki KEHA/5320/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 630 000 € Kaupungille tuloutuvat Waltti-lipputulot (arvio) 538 887 € Nettokustannukset (arvio) 91 113 € Rahoitettava liikenne: Kuopio-Suonenjoki-Rautalampi Kuopio-Tervo-Vesanto Lisäauton kustannus Kuopio-Karttula 15 717 € Kuopio-Pielavesi-Keitele Kuopio-Siilinjärvi-Varpaisjärvi Nettokulut yhteensä 106 830 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Kuopion Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-F (Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä yhteysväleillä Keitele-Pielavesi ja Rautalampi-Suonenjoki sekä Varpaisjärvellä. Waltti-lipputulot tuloutuvat Kuopion kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja ajokauden 2019-2020 käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Kuopion kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Kuopio-Juankoski-Kaavi 29 374 € josta kunnan sisäisen liikenteen osuus (100 %) 19
    [Show full text]
  • Joukkoliikenteen Rahoitussuunnitelma Ajokaudelle 7.6.2021-5.6.2022
    Liite 4 Khall 9.8.2021 § 156 23.6.2021 LIITE 1 Vesannon kunta KEHA/5419/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 7.6.2021-5.6.2022 1. BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVAN LIIKENTEEN RAHOITUS Rahoitusosuus yhteensä 7 900 € Rahoitettava liikenne: Kuopio-Tervo-Vesanto Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Kuopion Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-F (Kaavi, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä yhteysväleillä Keitele-Pielavesi ja Rautalampi-Suonenjoki sekä Lapinlahdella (Varpaisjärvi). Waltti-lipputulot tuloutuvat Kuopion kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Laskelma bruttosopimusten kuntakohtaisista rahoitusosuuksista liitteessä 1.1. 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Kuopio-Tervo-Vesanto Sopimusnumero 692554 Brutto/kW Liikenteenharjoittaja Rautalammin Auto Oy Sopimuksen päättymispäivä (+optiovuodet) 4.6.2023 (+1+1 v) Reitti Ajopäivät Lähtö klo Perillä klo Karttula-Kuopio M-P 6:00 6:45 Vesanto-Kuopio-Savon ammattiopisto M-P+ 6:00 7:45 Vesanto-Kuopio M-P++ 6:10 7:45 Vesanto-Kuopio-Savon ammattiopisto M-P+ 6:50 8:45 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 8:25 10:05 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 10:20 12:00 Vesanto-Kuopio M-P++ 12:50 14:30 Vesanto-Leväsentie-Kuopio M-P+ 14:30 16:25 Kuopio-Leväsentie-Vesanto M-P+ 6:30 8:15 Kuopio-Moottoritie-Vesanto M-P+ 7:30 9:25 Kuopio-Vesanto M-P++ 10:00 11:40 Kuopio-Leväsentie-Vesanto M-P+ 12:35 14:20 Kuopio-Moottoritie-Vesanto M-P+ 14:30 16:10 Savon ammattiopisto-Kuopio-Vesanto M-P+ 16:00 17:55 Kuopio-Vesanto M-P++ 16:15 17:55 Kuopio-Kurkimäki-Karttula-Tervo-Vesanto M-P 19:00 20:45 Vesanto-Tervo-Kuopio L 9:00 10:40 1 Kuopio-Tervo-Vesanto L 14:15 16:00 Vesanto-Tervo-Kuopio S 15:00 16:35 Kuopio-Tervo-Vesanto S 17:00 18:30 Kuopion kaupungin Waltti välillä Kuopio-Vesanto Brutto/kW = bruttosopimus, käytössä kaupungin Waltti lippu- ja maksujärjestelmä 2 Liite 1.1 Pvm.
    [Show full text]
  • (Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto) PK420 1815/2020 17.11.2020 Julkinen
    Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päätös 1 (3) 01.01.01.01 Nilakka (Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto) PK420 1815/2020 17.11.2020 Julkinen Virkaan valintapäätökset 1 § / 2020 Psykologin viran täyttäminen, Nilakka PK420, Kysteri Valmistelija(t) hallintosihteeri Merja Harju, puh. 044 717 1213 sähköpostiosoite: [email protected] Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on ollut haettavana ajalla 16.10.2020- 9.11.2020 psykologin virka, vakanssinro 41790-0062. Virasta on ilmoitettu Kuntarekryssä. Virkaa haki määräaikaan mennessä yksi hakija, jolla on virkaan vaadittu kelpoisuus. Haastattelijoina toimivat va. ylilääkäri Raakel Laukkanen, ylihoitaja Arja Tikkanen, mtn sh. Mirka Parvi- ainen ja Pielaveden kunnan koulupsykologi Terhi Hartikainen. Anni Pehkosta on sopiva virkaan koulutuksensa, työkokemuksensa, henki- lökohtaisten ominaisuuksiensa ja haastatteluvaikutelman perusteella. Hakijan kelpoisuus on tarkistettu JulkiTerhikistä. Hakija esittää rikosrekiste- riotteen 30 pv kuluessa. Valinnassa sovelletaan 6 kuukauden koeaikaa. Viran tehtäväkohtainen palkka on 4026,62 euroa kuukaudessa. Päätös Päätän valita Anni Pehkosen Nilakan palvelukeskuksen psykologin (41790- 0062) virkaan 4.1..2021 lukien toistaiseksi. Anni Pehkosen on ilmoitettava ottaako viran vastaan (viimeistään 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksi- saannista). Anni Pehkonen on toimitettava ennen viran vastaan ottamista, viimeistään 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista, hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan ja rikosrekisteriote. Virkavaali on ehdollinen ja vahvistetaan sen
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Ylä-Savon Ammattiopisto, Iisalmi Autoalan Perustutkinto, Pk Plump, Jimi Joona Aleksi Iisalmi Toppi, Perttu Kasper Kiuruvesi
    Ylä-Savon ammattiopisto, Iisalmi Autoalan perustutkinto, pk Plump, Jimi Joona Aleksi Iisalmi Toppi, Perttu Kasper Kiuruvesi Vatanen, Ari-Pekka Ensio Sonkajärvi Nissinen, Joonas Antti Olavi Iisalmi Venäläinen, Hanna Marianna Iisalmi Maijala, Jere Johannes Sonkajärvi Kastari, Felix Oskari Kiuruvesi Helminen, Christian Mika Tapani Iisalmi Sirelpuu, Alex Iisalmi Järveläinen, Milla Kristiina Pielavesi Uusiautti, Aleksi Juhani Kiuruvesi Hynynen, Laura Johanna Sonkajärvi Kuosmanen, Alina Adalmiina Sofia Iisalmi Kuosmanen, Henri Kalevi Lapinlahti Sirelpuu, Kevin Iisalmi Partanen, Henna Mari Elina Iisalmi Ahonen, Jussi Jooseppi Lapinlahti Pasanen, Markus Tapani Suonenjoki Pitkänen, Janne Antti Juhani Keitele Tissari, Kauri Viljami Pielavesi Elintarvikealan perustutkinto, pk Niskanen, Katja Pauliina Kiuruvesi Kinnunen, Kiia Roosa Alexandra Reisjärvi Moilanen, Katri Mirjam Pauliina Suomussalmi Väisänen, Laura Sara Eveliina Kiuruvesi Kananen, Virpi Hannele Kiuruvesi Ruotsalainen, Sinja Maria Kiuruvesi Ruotsalainen, Neea Eveliina Kiuruvesi Ruhanen, Pinja Annika Kiuruvesi Heikkinen, Henna Suvi Anniina Lapinlahti Svärd, Jenni Kaisa Maria Kiuruvesi Martikainen, Oona Kirsi Hannele Sonkajärvi Luomi, Miisa Tuulikki Pielavesi Lipponen, Janiina Emilia Pielavesi Hynynen, Jutta Sini Anita Iisalmi Toivanen, Niina Maria Helena Lapinlahti Uhek, Teemar Sonkajärvi Eläintenhoidon koulutusohjelma, yo (Maatalousalan perustutkinto) Tanskanen, Heidi Elina Polvijärvi Heikkinen, Marita Johanna Hyrynsalmi Heikkinen, Henna Helena Kuopio Smolander, Juuso Matti Aleksi Kuopio
    [Show full text]
  • 1.7.2014 Alkaen Lakkaava Liikenne Itä-Suomessa Savonlinna-Sulkava-Juva-Mikkeli MP 11:45 14:00 30000 Sulkava
    1.7.2014 alkaen lakkaava liikenne Itä-Suomessa Vuoro- Vuoron vuosi- Reitti Lähtö klo Perillä klo merkintä kilometrit Tervo-Vaajasalmi-Suonenjoki Koulp 9:25 10:35 10340 Suonenjoki-Vaajasalmi-Tervo Koulp 12:30 13:30 10340 Savonlinna-Sulkava-Juva-Mikkeli M-P 11:45 14:00 30000 Sulkava- Savonlinna M-P 13:05 13:45 9750 Savonlinna-Sulkava M-P++ 15:15 15:55 1911 Sulkava Savonlinna L 10:45 11:25 1989 Sulkava-Savonlinna S 13:05 13:45 2379 Savonlinna-Sulkava LS 13:50 14:30 4368 Kiviapaja-Sulkava-Savonlinna M-P+++ 7:45 9:30 5292 Savonlinna-Sulkava-Kiviapaja M-P+++ 14:25 16:00 5292 Parikkala-Savonlinna-T keskussairaala M-P+ 7:20 8:45 13065 Savonlinna-Parikkala M-P+ 17:15 18:30 13065 Savonlinna-Parikkala-Imatra M-P+++ 7:10 9:55 7749 Imatra-Parikkala-Savonlinna M-P+++ 13:45 16:25 7749 Savonlinna-Parikkala Imatra M-P+ 6:05 8:40 25326 Imatra-Parikkala-Savonlinna M-P+ 15:15 17:45 24924 Imatra-Puumala-Mikkeli M-P 8:10 10:50 32000 Mikkeli-Puumala-Imatra M-P 12:45 15:30 32000 Pieksamäki-Suonenjoki Koulp 5:55 6:45 8084 Suonenjoki-Pieksamäki Koulp 17:10 18:00 8084 Keitele-Pielavesi-Iisalmi M-P+++ 8:10 9:45 5670 Iisalmi-Pielavesi-Keitele M-P+++ 14:15 15:40 5670 Hamula-Keitele M-P+ 6:20 6:35 3618 Keitele-Pielavesi M-P 6:35 7:05 7750 Pielavesi-Keitele M-P 7:05 7:40 7750 Pielavesi-Nousiala-Kiuruvesi Koulp 13:00 14:15 12032 Kiuruvesi-Nousiala-Pielavesi Koulp 14:25 16:10 13348 Pielavesi-Kiuruvesi Koulp 16:20 17:10 10340 Siilinjärvi-Lukkarila-Varpaisjärvi M-P++ 8:30 9:00 1813 Varpaisjärvi-Lukkarila-Siilinjärvi M-P++ 14:45 15:30 1813 Vieremä-Vieremänsilta-Iisalmi Koulp
    [Show full text]
  • On Deglaciation Between Pieksämäki and Pielavesi in Central Finland
    ON DEGLACIATION BETWEEN PIEKSÄMÄKI AND PIELAVESI IN CENTRAL FINLAND GUNNAR GLÜCKERT GLÜCKERT, GUNNAR 1974: On deglaciation between Pieksämäki and Pielavesi in central Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 46, 43—51. On the basis of four end moraine formations, some of them not known before, the phases of deglaciation between Pieksämäki and Pielavesi in central Finland have been described in this paper. The trend of these end moraines, other transverse formations and radial eskers show that the ice retreated north- westward on quite an even front. The orientation of these end moraines bear witness to small oscillations and stagnations of the ice during general deglacia- tion. On the map (App. 1) have been marked the end moraines and radial eskers. On the basis of the trend of the end moraines, the general orientation of the retreating ice margin was drawn on the map of deglaciation (Fig. 6). The directions of striae and radial eskers, running quite a right angle to the trend of the retreating ice margin, were also used to determine the stages of deglaciation. Wherever there were no end moraines, the lines of deglaciation were drawn only on the basis of the trend of the radial eskers. Gunnar Gliickert, Institute of Quaternary Geology, University of Turku, 20500 Turku 50, Finland. Introduction various proportions of till and stratified drift. Several ridges transverse to the movement of At the beginning of the last ice age the high ice, linear in extent, form four end moraine sys- upland area of central Finland were covered by tems in the study area (Fig. 1).
    [Show full text]
  • Suunnista Lähimpään Metsänhoitoyhdistykseen
    12 METSÄNOMISTAJAT • SAVOTTA Esittelyssä mhy:n luottamushenkilöt Esittelyvuorossa on Mhy ta ensi vuotta varten. Muutosta tus tuo parhaan puukauppati- Savotan hallituksen on tehty metsänomistajien par- lin.” haaksi”, Pitkänen sanoo. Pitkänen toimii aktiivises- jäsen Tapani Pitkänen Kotitilallaan Urimolahdel- ti erilaisissa luottamustoimissa. Lapinlahdelta la Pitkänen työskentelee pellol- Metsäasioita hän edustaa myös la, metsässä ja konehallissa. Pit- Järvi-Suomen metsänomistajien PIELAVESI, Taipale, Levärinne SONKAJÄRVI, Kauppilanmäki, Isoniitty 4:36, aaseutu- käset luopuivat sikalan pidosta liiton hallituksessa, Järvi-Suo- 41:4 52,2 ha, Tässä tarjolla kohtalaisen Puronsuu 1:5, Rahvaanmäki 1:6 ma ja iso ja hyvillä tieyhteyksillä varustettu Saarispuro 4:112 ma noin 36,9 ha., Myrittäjä vuonna 1998 ja siirtyivät ohran men Metsätilat Oy hallituksessa Suurehko neljän tilan muodostama yhtenäinen tulevaisuuden tila, jossa on paljon tilakokonaisuus Kauppilanmäellä Sonkajärvellä. Tapani Pitkä- viljelyyn. Pienkonehuolto Pitkä- (pj), Pohjois-Savon alueellises- nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Tarjouksen voi tehdä myös vain Omatoimiselle riittää hyötyliikuntaa nuorissa nen on pitkän nen huoltaa kaikki ”polttomoot- sa metsäneuvostossa ja Metsän- toisesta palstasta. Kannattaa käydä metsissä. Varttuneita kasvatusmetsiä on linjan metsän- toripärisijät”, kuten raivaussa- hoitokoulun säätiön valtuus- katsomassa ja tarjota! suhteellisen paljon. Tilakokonaisuus rajautuu Hintanäkemys 115.000 €. lännessä rautatiehen. Tutustu ja tarjoa! hoitoyhdistys- hat
    [Show full text]