978-951-44-7657-0.Pdf

(/H0H19,57$

.$-$$1,19('(1 +,6725,$ (/H0H19,57$

.$-$$1,19('(1 +,6725,$

Petri Juuti Riikka Rajala Tapio Katko Tampere University Press, ePublications - Verkkojulkaisut ISBN 978-951-44-7657-0 (pdf) Tampere 2009

Elämän virta - Kajaanin Veden historia

Kirjoittajat: Petri Juuti, Riikka Rajala & Tapio Katko

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto

ISBN 978-951-800-320-8

Kansi ja taitto: Riikka Rajala

Paino: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2009 SISÄLLYSLUETTELO

Esipuhe ...... 9

Luku 1: PALO, JANO, TERVEYS, HYGIENIA - Johdanto ...... 13

Luku 2: VIRTA - Kajaani, kaupunki joen varrella ...... 21

Luku 3: SYNTYMÄ JA KUOLEMA - Laitoksen perustamiseen johtanut kehitys ...... 37

Luku 4: TULI - Pelko ja pelastus ...... 47

Luku 5: VESI - Vesilaitoksen alkutaival 1920-luvulta 1970-luvulle ...... 65

Luku 6: LÄHDE - Pohjavedenottamot ...... 93

Luku 7: SAASTA - Jätevesien puhdistus ja viemäröinti ...... 137

Luku 8: KOKEMUS - Kajaanin vesihuollon ammattilaisten kokemukset ja näkemykset .....175

Luku 9: YHTEISTYÖ ...... 229

Luku 10: VISIO - Historian havinaa ja tulevaisuuden haasteita ...... 257

Virstanpylväät ...... 271

Fire, Thirst, Health and Hygiene Root Causes for the Introduction of Water Supply and Sanitation in Kajaani ...... 275

LÄHTEET ...... 287

Henkilö- ja paikannimi-indeksi...... 295 Kuva. Kajaanin Veden toimisto osoitteessa Onnelantie 10. (Juuti 2007)

8 Esipuhe

Kajaanilaisesta vesihuollosta on en- misenä. Palolaitoksen syntyhistoria nen tätä kirjaa ollut saatavilla varsin on osittain osa vesihuoltolaitoksen vähän dokumentoitua tietoa. Pit- syntyhistoriaa ja tätäkin yhteyttä kän päivätyön kajaanilaisessa vesi- teoksessa valotetaan. huollossa tehneiden henkilöiden poistuessa työelämästä ja uuden Talousvetenä kajaanilaiset ovat toimintamuotonsa vakiinnuttavan juoneet vesilaitoksen historian alus- Kajaanin Veden aloittaessa toimin- sa käsittelemätöntä jokivettä, jota taansa oli korkea aika koota kajaa- myöhemmin puhdistettiin, kunnes nilaisen vesihuollon vaiheet yksiin vähitellen siirryttiin täysin hyvälaa- kansiin. tuisen pohjaveden käyttöön, joka on edelleen kajaanilaisille ja Kajaanin Kajaanin kaupunginvaltuusto Vedelle suuri etu. Viemärilaitoksen päätti juoma- ja paloveden puut- puolella matka viemäriojista nyky- teen sekä yleisen hygienian pa- aikaiseen jätevedenpuhdistukseen rantamiseksi kaupungin vesi- ja on vähintäänkin yhtä suuri. Kajaa- viemärilaitoksen rakentamisesta nilaisen vesihuollon historiaa on pitkän suunnittelun ja harkinnan 1990-luvulle asti hallinnut hyvälaa- jälkeen 27.5.1920, rakentaminen tuisen veden saannin turvaaminen aloitettiin samana kesänä ja verkos- kaikille asiakkaille ja muut enem- tot olivat alkuperäisessä laajuudes- män määrälliset kysymykset. Vasta saan pääosin valmiina vuoden 1921 parina viime vuosikymmenenä on alussa eli kajaanilaisella vesihuolto- päästy paneutumaan laadullisiin laitoksella on ikää lähes 90 vuotta. asioihin ja varmuuden parantami- Jo 1860-luvun lopulla oli kaivettu seen, joissa riittää edelleen haastet- viemäriojia, joten viemärilaitok- ta myös tulevaisuuteen. sella on jonkinlaista historiaa 140 vuotta. Kajaanilaisen vesihuollon historiassa on jo sen alkuajoista lähtien Kajaanilaisen vesihuollon histo- käytetty merkittävässä määrin ura- ria on kiinteä osa Kajaanin histo- kointia, ulkopuolisia asiantuntijoi- riaa. Kaupungin kasvu ja uudisra- ta ja muiden osapuolten palveluita, kentaminen näyttäytyy myös vesi- jotka ovat tälläkin hetkellä ajankoh- huollon laajenemisena ja elintason taisia keskustelun aiheita. Myös yh- kasvu vesihuoltopalveluiden tar- teistyö yli kunta- ja laitosrajojen on peen ja laatuvaatimusten lisäänty- kuulunut kajaanilaiseen vesihuol-

9 Kuva. Tervankuljetusväylää parannettiin 1860-luvulla kaivamalla kivisen Petäiskosken ohi tämä ns. nälkäkanava. Nälkäkanava on Kajaaninjoen pohjoispuolella, reilu kolme kilo- metriä Kajaanin keskustasta, Kätönlahden ja 5-tien välillä. Nimitys johtuu silloin vallin- neista nälkävuosista. (Juuti 2009)

Kuva. Kajaaninjoki talvella 2009. Joen rannoilla kiertää suosittu ulkoilureitti Renforsin lenkki. (Juuti 2009) 10 toon vuosikymmeniä. Molemmat lienevät olleet osin pakon sanele- mia mutta ovat toisaalta käyttökel- poisia ja tarpeellisia edelleen. Historiateoksen kirjoittaminen käsitti arkistojen tutkimisen lisäk- si suhteellisen laajan haastattelu- kierroksen, jossa saatiin koottua hiljaista tietoa kajaanilaisesta vesihuollosta pääosin Kajaanin Veden henkilökunnalta 1950-luvulta tä- hän päivään ja keinoista, joilla monet ongelmat on historian aikana ratkaistu. Kirjan loppuun on koottu kajaanilaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteita, jotka Kajaanin Vesi –liikelaitoksen henkilökunta yhdessä luottamushenkilöjohtonsa ja yhteistyötahojensa kanssa tulee myös ratkaisemaan. Historiateoksen ovat kirjoitta- neet ﬁlosoﬁan tohtori Petri Juuti, diplomi-insinööri Riikka Rajala ja tekniikan tohtori Tapio Katko. Ku- vamateriaalia on saatu runsaasti Kainuun museosta. Kiitän kaikkia kirjan tekoon niin kirjoittamalla, tietoja keräämällä, haastatteluin, valokuvin ja muilla tavoilla osallistuneita arvokkaasta työpanoksesta. Antoisia lukuhetkiä kajaanilaisen vesihuollon historian parissa.

Kuvat. Kaivoja Rehjantiellä talvella 2009. (Juuti 2009) 28.2.2009 Juha Nurminen Kajaanin Vesi –liikelaitoksen johtaja

11 Kuva 1.1. Kajaaninjoki on juuri jäätynyt. (Juuti 2007) Luku 1: 3$/2-$12 7(59(<6 +<*,(1,$ Johdanto

13 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin vesihuollon eli vedenhan- Kajaaninjoen vesivoimaa on kinnan ja jätevesihuollon yhteinen muunnettu sähköenergiaksi vuo- historia on pitkä. Vesilaitos perus- desta 1917 alkaen, jolloin Ämmä- tettiin jo vuonna 1921. Vesihuollon koskeen rakennettiin kaksi vesi- kehitys ei ole ollut kuitenkaan suo- turbiinia tuottamaan sähkövoimaa raviivaista vaan se on varsinkin al- paikkakunnan teollisuuden tar- kuvaiheissaan virrannut ja polveil- peisiin. Vuonna 1941 laitosta täy- lut joen lailla - mikä tietysti kuuluu dennettiin lisäturbiinilla. Vuosina asiaan kun vedestä puhutaan. 1961-90 Kajaaninjoen keskimääräi- nen virtaama oli 91 kuutiometriä vettä sekunnissa – hieman enem- Kajaanissa on hoidettu kunnallista män kuin Tammerkoskessa. vesihuoltoa eri nimillä ja toimin- tamalleilla vuodesta 1921 lähtien. Kovinta kasvun aikaa Kajaanin Aluksi toiminta käsitti talousve- vesihuollossa olivat 1960-80-luvut, denhankintaa, mutta vuosien myö- jolloin koko kaupunki kasvoi voi- tä se laajeni myös jäte- ja hulevesi- makkaasti. Tämä suurimman kas- huoltoon. Vesihuolto on historian- vun ja kehityksen ajan henkilöstö on sa aikana kehittynyt voimakkaasti osin poistunut ja osin poistumassa ja kehittyy edelleen. Kajaanin vesi- aktiivisesta työelämästä. Heidän huollon historiaa on osaltaan ryt- kokemuksensa ja näkemyksensä mittänyt Kajaaninjoki, joka laskee esitellään kirjassa haastatteluin, Nuasjärvestä Oulujärveen. Se on joita on nähtävillä etenkin luvussa samalla Kuhmon reitin laskujoki. kahdeksan. Kajaaninjoki on tunnettu kalas- Vuodesta 2005 alkaen Kajaanin tuspaikka, nykyään pitkälti kalais- Vesi on toiminut kunnallisena lii- tutusten ansiosta. Kaupungin lä- kelaitoksena. Kajaanin Vedelle on heisyys ja joen rantojen puistot tar- vähitellen rakennettu omaa imagoa joavat hyvät puitteet kalastukselle, mm. omalla pisaralogolla. Kajaanin kulkeehan joki aivan kaupungin Vesi sai uudet toimistotilat Onnelan läpi. Kaupungin keskustassa joen asuntomessualueelta loppuvuodes- kaksi koskea on valjastettu vesita 2007. Aikaisemmin näissä tilois- voimalaitoksilla. Tätä reittiä pitkin sa oli toiminut Onnelan vesilaitos. kuljetettiin aina 1900-luvulle asti tervaa Ouluun ulkomaille laivatta- Tässä historiateoksessa on ku- vaksi. Koskien kiertämiseksi raken- vattu ja arvioitu koko Kajaanin nettiin tervakanava, jollainen joessa kaupungin vesihuoltoa, vesilaitok- on nähtävillä edelleen. Kaupungin sen ja viemärilaitoksen historiaa. keskustassa, nykyisin voimalaitos- Kaupunki on kokonaisuus, joka ten välissä olevalla saarella ovat Ka- ei tule toimeen ilman hyvää vettä jaanin linnan rauniot, joiden yli on ja kunnollista sanitaatiota. Kirjan rakennettu silta. Linnassa ei tiettä- alkupuolella kuvataan, kuinka Ka- västi ollut kaivoja, joten tarvittava jaanissa vesihuolto hoidettiin aika- vesi otettiin aikoinaan joesta. naan kaivojen, lähteiden, jokiveden

14 1. Palo, jano, terveys, hygienia

Kuva 1.2. Vinttikaivo Riihipiha-museolla kertoo kaivojen ajasta Kajaanissa. (Rajala 2008) ja huussien avulla. Nämä vanhat ja Jotain uutta oli siis keksittävä, hyvät keksinnöt ovat tänäkin päivä- jotta kaupunkilaisten elämä ja ter- nä ylellisyyttä tai kokonaan saavut- veys kehittyisi eikä teollisuuden tamattomissa suurimmassa osassa kasvu tyrehtyisi vedenpuutteen maailmaa. vuoksi. Erilaiset komiteat ja työryh- mät pohtivat pitkään ja hartaasti Kajaanissa 1800-luvun lopussa tilanteen parantamista Kajaanissa. kaivovesi ja kotitalouksien käyttä- Mitään konkreettista ei kuitenkaan mä pintavesi alkoivat saastua. Tämä saatu aikaiseksi, vaikka vuodet vieri- johtui lähinnä huonoista käymä- vät. Samaan aikaan yksityistä aloit- löistä ja kaupungin alueella harjoi- teellisuutta esiintyi vesihuollossa ja tetusta karjataloudesta ja niiden jä- pienimuotoisia laitoksia syntyi mm. tevesistä. Myös tulipalojen sammu- turvaamaan tehtaiden vesihuoltoa. tukseen tarvittiin paljon vettä. Sen Aivan 1900-luvun alussa alettiin piti mieluiten olla paineistettua ja Kajaanissa järjestää vesihuoltoa sitä piti olla hyvin saatavilla. Näitä kunnan toimesta. Ensin ryhdyttiin vesihuollon varhaisvaiheita kuva- järjestämään jätevesien johtamista. taan luvussa kaksi ja kolme. Tästä kerrotaan luvussa neljä.

15 Juuti, Rajala & Katko

jaanin maalaiskunta liitettiin vuonna 1977 Kajaanin kaupunkiin. Kan- takaupungissa pohjavedenjakelu alkoi vuonna 1986 kolmen Mustik- kamäen pohjavedenottamon myö- tä. Pintaveden käytöstä luovuttiin vuonna 1996, kun Heterannan poh- javedenottamolla voitiin varmistaa koko kaupungin vedentarve. Poh- javesilaitoksista kerrotaan luvussa kuusi, jossa kuvataan lyhyesti myös asiakkaiden näkemyksiä vesihuollosta. Peuraniemen jätevedenpuh- distuslaitos rakennettiin vuonna 1975. Kajaanissa, kuten muissakin maamme kaupungeissa, jätevedet oli vuosikymmeniä hoidettu ns. luonnon menetelmällä eli jätevedet Kuva 1.3. Vanha kaivo talon pihalla Kuur- oli viskattu pihan perälle ja tunkioi- nantiellä. (Juuti 2008) hin. Jätevesien ja saastan historiaa käsitellään luvussa seitsemän. Vesilaitoksen lopullinen perus- Viime vuosikymmenien kehitys- tamispäätös tehtiin kaupungin val- tä kuvataan luvussa kahdeksan etu- tuustossa vuonna 1920 ja laitoksen päässä haastattelujen avulla. Histo- rakennustyöt valmistuivat seuraa- riateosta varten haastatellut henki- vana vuonna. Yleisen Insinööritoi- löt kuvaavat kehitystä omien koke- miston eli YIT:n esityksestä raaka- mustensa pohjalta - unohtamatta vesi otettiin aluksi joesta Kivipuron haasteita ja ongelmien ratkaisua. yläpuolelta. Kajaaninjoen vedessä Myös haastateltavien henkilöiden oli kuitenkin paljon humusta. Tä- omaa urakehitystä on kuvattu lyhy- män ongelman poistamiseksi ra- esti. Tämä auttaa lukijoita suhteut- kennettiin vuonna 1948 ns. ”Wan- tamaan ja antamaan taustaa siihen, ha vesilaitos”. Näistä vaiheista ker- mitä kukin haastateltava milloinkin rotaan luvussa viisi. kertoo vesihuollon kehittymises- tä tai haasteista Kajaanissa. Kau- Kaupunki ja sen väkiluku kasvoi- pungin asukkaat – kajaanilaiset vat ja vesihuoltoon alkoi kohdistua - ovat olleet keskeisessä roolissa, laajentumispaineita. Toisen maa- kun on ajateltu vesihuollon laa- ilmansodan jälkeen alkoi kova jäl- jentumistarpeita ja palvelutasoa. leenrakennuksen kausi - tarvittiin Myös henkilökunnan kokemuksia lisää verkostoa ja lisää hyvää vettä. asiakaspalvelusta käsitellään tässä Pohjavettä ryhdyttiin käyttämään luvussa. Luvussa yhdeksän kuva- vanhan maalaiskunnan puolella taan vesilaitoksen tekemää yhteis- vuonna 1971, kun Matinmäkeen työtä eri tahojen kanssa. Vesilaitos valmistui pohjavedenottamo. Ka- on perinteisesti tehnyt yhteistyötä 16 1. Palo, jano, terveys, hygienia kaikkien olennaisten tahojen kanssa niin kaupungin sisällä kuin sen ulkopuolella. Kajaanin vesihuollon historian tutkimisessa ja tämän kirjan kir- joittamisessa on käytetty ja hyö- dynnetty monipuolisesti useita tut- kimusmenetelmiä ja monia erilaisia lähteitä. Vesilaitoksen kasvuajan aikalaisten ääni on saatu kuuluviin Kuva 1.4. Kajaanin vaakuna. suorin haastattelulainauksin, joita on käytetty runsaasti. Henkilö- kunnan pitkää kokemusta on syytä kartoittaa ja hyödyntää aina kun on mahdollista. Historiateosta varten haastateltiin yhteensä 12 henkilöä, joista tuolloin kuusi oli eläkkeellä ja viisi edelleen työelämässä. Tätä teosta varten olemme vaivanneet useita henkilöitä moni- naisilla kysymyksillä ja pyynnöillä. Haluamme kiittää heitä kaikkia vaivannäöstä ja kärsivällisyydestä. Kiitos myös mainioiden Kajaanin yleishistorioiden tekijöille. Nämä teokset ovat olleet suureksi avuk- si. Kiitokset myös kaupunginarkis- ton ja kaupunginmuseon avuliaille työntekijöille, tutkimusapulaisel- lemme Iikka Hautamäelle, Harri Mäelle ja Marika Nummikaskelle. Erityisesti haluamme kiittää Ka- jaanin Veden työntekijöitä ja johta- Kuva 1.5. Nainen Kataisen kaivolla 1930- jaa Juha Nurmista. luvulla. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kajaaninjoen varrella Kalevalan päivänä 28.2.2009.

Kirjoittajat Petri Juuti, Riikka Rajala & Tapio Katko

17 Juuti, Rajala & Katko

Taulukko 1.1. Kajaanin sijainti sekä muita NHVNHLVLlWLHWRD ZZZNDMDDQL¿

6LMDLQWL ƍƎ1ƍƎ( Lääni Oulun lääni Maakunta Kainuun maakunta Seutukunta Kajaanin seutukunta Kihlakunta Kajaanin kihlakunta Perustamisvuosi 1651 Kuntaliitokset Kajaanin mlk (1977) Vuolijoki (2007)

Vesilaitos perustettu 1921. Nimi vaihtui Kajaanin Vedeksi 2005 Vakinainen palokunta perustettu 1924

Pinta-ala 2 264,08 km² - maa 1 836,32 km² - sisävesi 427,76 km²

Väkiluku 38 143 (29.2.2008) - väestötiheys 20,8 as/km² Työttömyysaste 15,5 % (31.12.2006) Kunnallisvero 19,00 % (2008)

KAJAANIN VÄESTÖ

39 000

38 000

37 000

36 000

35 000

34 000

33 000

32 000

31 000 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Kuva 1.6. Kajaanin väestönkehitys 1978 - 2007. Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitos näkyy K\SSl\NVHQlYXRQQD /lKGHKWWSZZZNDMDDQL¿.DXSXQNLWLHWR7LODVWRWLHWRD 18 Vaesto/Kajaanin-vaesto-sukupuolen-mukaan-1978-2006.)/ 1. Palo, jano, terveys, hygienia

Kuva 1.7a ja b. Kajaanin linnan rauniot kertovat tarinaa menneisyydestä. (Juuti 2008) 19 Kuva 2.1.3RLNDMDSDORUXLVNXOXYXOWD9DORNXYDDMD(PLO6LSLOl .0 Luku 2: 9,57$ Kajaani, kaupunki joen varrella

21 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin kaupunki on varsin van- Kajaanin linna räjäytettiin iso- ha suomalaisessa mittakaavassa. vihan (vuodet 1713-1721) aikana Kaupungin perusti kreivi Pietari vuonna 1716. Kerrotaan, että pai- Brahe yli 350 vuotta sitten, 6. maa- kalliset asukkaat hakivat raunioista liskuuta 1651. Kaupunki oli aluksi kiviä omiksi rakennustarpeikseen. varsin vaatimaton - vain 400 asukasta ensimmäisellä vuosikymme- Kajaanin seudun pääelinkeinona nellä. Monet keskeiset tapahtumat oli pitkään metsästys, kalastus ja liittyivät tavalla tai toisella Kajaa- maatalous, ja 1700-luvulta alkaen nin linnaan. Kaupunki kärsi mo- myös tervanpoltto. Maamme kau- nista sodista ja tulipaloista. Käy- pungit olivat tuolloin varsin maa- tössä oli useampia yleisiä kaivoja, seutumaisia nykyperspektiivistä mutta Kajaaninjoki oli varsin pit- katsottuna. Esimerkiksi lehmiä ja kään kaupungin vesilähde. Taloja sikoja pidettiin kaupungissa yleises- Kajaanissa oli tuolloin muutamia ti. Vuonna 1728 Kajaanin kaupun- kymmeniä. gissa oli 41 lehmää ja 14 hevosta. Karjakanta oli siis varsin vähäinen, Kaupunki kasvoi alussa verk- mutta kasvamaan päin.2 kaisesti ja monet keskeiset alueen tapahtumat liittyivät Kajaanin lin- Myös elämä Kajaanin kaupun- naan. Paikan strateginen merkitys gissa oli erilaista kuin ehkä voisi oli toki huomattu jo ennen kau- ajatella. Kaupungissa käytettiin pungin perustamista. Kajaaninjo- esimerkiksi teloittajan eli pyövelin en Ämmäkosken saareen alettiin palveluksia. Kuolemanrangaistus rakentaa linnaa Täyssinän rauhan oli nimittäin tuohon aikaan vielä 1595 jälkeen vuodesta 1604 alkaen. käytössä koko valtakunnassa. Kau- Pietari Brahen käskystä linnan ra- lan katkaisusta maksettiin mestaa- kentamista jatkettiin 1650-luvulla. jalle viisi taaleria hopeassa, ruumiin Linna valmistui vuonna 1666 ja sitä polttamisesta roviolla sama summa käytettiin lähinnä hallinnollisena ja lisäksi matkakulut. Tätä toimin- rakennuksena, vankilana ja sotilas- taa kuvaa seuraava lainaus: tukikohtana. Linnojen strategisen sijainnin lisäksi niitä suunniteltaes- ”Koska telottaja Elias Johansson sa oli tärkeää ottaa huomioon myös tulee matkustamaan Kajaaniin, ja veden saanti. Esimerkiksi piiritysti- sen tuomion johdosta, jonka kunin- lanteessa ensiarvoisen tärkeää oli, kaallinen hovioikeus on langettanut että linnassa oli suojattu paikka, naikkonen Elin Matintytär Mate- mistä vettä voitiin ottaa turvassa rottarelle, Paltamon pitäjän Vuokin viholliselta. Kajaanin linnaan1 saa- kylästä, suorittaa teloituksen tule- tiin talousvesi joesta. vana maaliskuun 8. päivänä, joka on 8 päivää eteenpäin maanantais- ta. Siellä hänen Herran Ehtoolli- sella käydessään pitäisi tunnustaa pahat tekonsa. Siis käsketään Teitä panemaan kuntoon kaikki tarpeelliset laitteet, jotka viime jouluk. 14 1 Linnojen vesihuoltoa on kuvattu tarkemmin mm. kirjassa Juuti & Wallenius 2005. 2 Tyrkkö 1948, 58-59. 22 2. Virta

Kuva 2.2. Ilmoitus Kainuun Sanomissa vuonna 3.2.1921.

Kuva 2.3. Roinilan lapsia kaivolla Sodankylän Porvarissa. Valokuvaaja JV Roinila 1920- luku. (KM) 23 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.4..RVNLP\OO\MDVLOWDOXYXOOD9DORNXYDDMD(PLO6LSLOl .0

p:nä on teille määrätty, ja että te- nytkin. Sen sijaan nykyisiä ilmiöitä lottaja toimittaa (telotuksen) mää- voi ja tuleekin arvioida myös eri- räaikana. ”3 laisten arvojen pohjalta. Toisaalta moni asia oli samankal- Kaupungin historioihin ei yleen- tainen kuin nykyään. Muun muas- sä ole päätynyt juurikaan tarinoita sa kaupunkilaisten kovaa viinan- tai muutakaan tietoa käymälöistä, kulutusta ja moraalitonta elämää vaikka niissä varmasti ovat käyneet paheksuttiin. 4 Sinänsä nyt karulta kaikki - niin kirjoittajat, kaupunki- ja epäinhimilliseltä tuntuva kuo- laiset kuin heidän johtajansa. Sen lemanrangaistus ei vieläkään ole sijaan kaivot näissä teoksissa mai- jäänyt historiaan monissa itseään nitaan useammin. Kajaanin kau- demokraattisiksi kutsuvissakaan pungin historioissa käymälät mai- maissa. Historiallisia ilmiöitä ar- nitaan muutaman kerran. Mainin- viotaessa pitääkin ottaa ajankohta toja löytyy yleensä varsin ikävistä kokonaisuudessaan huomioon eikä yhteyksistä, mm. rikostapauksiin moralisoida yksittäisiä ilmiöitä. liittyvinä. Kajaanin historiankir- Ihmiset olivat tuolloin Kajaanissa joittaja, kirkkoherra Martti Tyrkkö pohjimmiltaan samanlaisia kuin kuvaa erästä tällaista 1700-luvun puolivälin tapausta seuraavasti:

3 Tyrkkö 1948, 71. Lainaus maaherra v. ”Tämän päätöksen mukaan suorit- (VVHQLQNLUMHHVWlPaltamon nimismiehelle tikin viskaali Anders Grönberg raa- Gustaf Rijkpergille 25.2.1725. timies Anders Snickerin ja porvarien 4 Tyrkkö 1948, esim.66, 146-147. Pehr Ockosen sekä Johan Rahikaisen 24 2. Virta

kanssa mainitun kotietsinnän maa- tä ei lueteltu omaisuusluetteloissa, liskuun 17. p:nä ja silloin tehtiinkin kuten perunkirjoituksissa. Niissä yllättävä löytö: talon käymälästä, mainittiin usein vesiastiat ja jopa lattiapalkkien alta löytyi täysin ke- kaivot. Toki tämä johtuu siitäkin, hittyneen tyttölapsen ruumis, joka että käymälöitä hyvin harvoin on oli heitetty sinne käärimättömänä, pidetty tai pidetään niin sanotusti niin että rotat ja kärpät olivat sitä ”laulun arvoisina”. Ajat olivat siinä jyrsineet. […] Kirkkoherra oli sil- mielessä muuttuneet varsin paljon loin kantanut lapsen ruumiin Anna antiikin ajoista, jolloin esim. roo- Grethan luo vankilaan ja muistut- malaiset pitivät yleisiä käymälöitä tanut tälle siitä raskaasta kostosta, ilmeisesti varsin miellyttävinä ta- jonka tämän murhatun lapsen veri paamis- ja ajanviettopaikkoina. tulisi hänen päälleen langettamaan. Silloin Anna Gretha oli nöyrtynyt ja Kajaaninjoki oli varsin pitkään tehnyt täydellisen tunnustuksen.” 5 kaupungin vesilähde, mutta kaupungissa oli myös useampia yleisiä Tyrkkö jatkaa, että Anna Gretha kaivoja. Yleiset ja yksityiset kaivot kertoi silloin, että: sijaitsivat ilmeisesti kauempana joesta. Yleisellä kaivolla tarkoitetaan ”hän oli yöllä helmikuun 19. päi- kaivoa, joita kaupunkilaiset saivat vää vasten puolen yön tienoissa käyttää veloituksetta omaan tar- leipomatuvan keittiössä synnyt- peeseensa. tänyt lapsensa ja hän oli kyllä silloin huomannut, että lapsi eli ja Kaupunki kärsi monista sodan hengitteli, mutta kun hän ei sitten tuhoista ja tulipaloista. Tulipalot enää huomannut lapsessa mitään ja niissä tarvittava sammutusve- elonmerkkiä, oli hän asettanut sen si vaikuttivat ratkaisevasti siihen, hyllylle pakkaseen, jossa se oli ollut että maamme kaupungeissa nähtiin aamuun asti. Jonkin aikaa hän oli tarpeelliseksi kehittää vesihuoltoa. säilyttänyt lapsen ruumista myös Näin oli asiain laita myös Kajaanis- sänkynsä alla. […] Kahdeksan päi- sa. Tulipalojen sammutukseen tar- vää synnytyksen jälkeen hän oli vie- vittiin runsaasti vettä. Palotoimen nyt ruumiin käymälän lattiapalk- tarpeet olivatkin yksi keskeinen pe- kien alle, jonne se oli jäänyt.” 6 ruste myös vesihuollon organisoin- nille 1900-luvun alussa. Ennen sitä Karu kertomus on mukana täs- pyrittiin paloja ehkäisemään ennal- säkin kirjassa, sillä se kertoo pait- ta muun muassa palovartioinnilla. si käymälöiden historiasta, myös ajankohdan yhteiskunnasta. Myös Palonsammutus oli järjestet- muutama vähemmän dramaattinen ty 1700- ja 1800-luvuilla sammu- tapaus tunnetaan käymälöihin liit- tusvelvollisuuden pohjalta, jolloin tyvänä. Käymälöistä tietoa löytyy poissa sammutustöistä sai olla vain varsin vähän, vaikka niitä ilmeises- laillisen esteen nojalla. Kajaania ti joka talossa olikin. Tämä johtuu koskivat vuodesta 1750 alkaen Poh- muun muassa siitä, että käymälöi- janmaan maaherran G.A. Piperin

5 Tyrkkö 1948, 356-357. 6 Tyrkkö 1948, 356-357. 25 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.5. Kajaani 1910- luvulla. Kuvassa Ämmäkosken voimalaitostyömaa. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

antamat palosäännöt.78 Paloasioita tavallisen kansan keskuuteen. Esi- on kuvattu laajemmin luvussa nel- merkiksi lääkärit ja kätilöt tekivät jä. paljon työtä opettaessaan hygienian alkeita.9 Tietoja lääketieteen läpimurrois- ta ja veden laatuun liittyvistä kysy- Nykyaikainen vedenhankinta myksistä alkoi tulla suomalaisten alkoi kehittyä 1800-luvun alku- ammattilaisten keskuuteen 1800- puolella Englannissa, Ranskassa ja luvun puolivälistä lähtien. Johta- Yhdysvalloissa.10 Vasta 1800-luvun villa virkamiehillä ja lääkäreillä oli puolivälissä tiede ja insinööritaito jo tuolloin hyvät kansainväliset yh- pystyivät vastaamaan julkisen ter- teydet. Monet olivat opiskelleet tai veydenhuollon tarpeisiin, jolloin vierailleet ulkomailla, he osasivat nykyaikaiset jäteveden johtamis- ja yleensä useita vieraita kieliä koti- myöhemmin puhdistusmenetel- maisten kielien lisäksi ja seurasivat mät alkoivat kehittyä.11 Tärkeintä mahdollisuuksien mukaan innok- kuitenkin oli jälleen – ensimmäistä kaasti tieteellisiä läpimurtoja maa- kertaa länsimaissa Rooman valta- ilmalla. Kesti kuitenkin pitkään, kunnan hajoamisen jälkeen - val- ennen kuin nämät seikat levisivät lalle tullut käsitys, että yhdyskun-

7 Tyrkkö 1948, esim. 255-256. 9 Halmesvirta 1998, esim. 139 - 164. 8 Tarkemmin Suomen palotoimen historiaa 10 Katko 1996, 39; Coffey & Reid 1976, on kuvattu kirjassa Suomen palotoimen 120; Juuti 1993, 12 - 14. historia, Juuti 1993. 11 Hendricks 1991, 4; Katko 1996, 39. 26 2. Virta

Laatikko 2.1. (OLDVLönnrot (1802 - 1884)

(OLDVLönnrot (joskus Lönnroth,9. 4. 1802 – 19. 3. 1884), Suomen kansalliseepok- sen, Kalevalan, ja Kantelettaren tekijä, oli kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kas- vitieteen uranuurtaja. Tämä monialamies uudisti suomen kieltä, toimitti useata sa- nakirjoja ja toimi kaiken tämän lisäksi toimittajana ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantajana. Hän julkaisi useita kansanvalistukseen tarkoitettuja terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja. Lönnroth valmistui vuonna 1830 lääketieteen kandidaatiksi ja vuoden 1832 toukokuussa lääketieteen lisensiaatiksi sekä tohtoriksi vain runsas kuukausi myöhemmin. Vuonna 1833 hän haki piirilääkärin ja linnanlääkärin virkoja Kajaanista. Aiem- min hän oli lääkärinä Oulussa, jossa riehui nälänhätä ja lavantauti. Lönnrotin esimies Herman Carger kuoli tähän tautiin. Monet kulkutaudit riehuivat myös Kajaanissa. Kajaanin pikkukaupungissa oli vain noin 400 asukasta eikä siellä ollut vielä sairaalaa, jossa potilaita olisi voinut hoitaa. Lönnrot poti itsekin lavantautia peräti kuusi viikkoa niin, että Helsingissä hänen luultiin jo kuolleen. Toivuttuaan Lönnrot halusi koota piirinsä lukuisat sairastuneet sairaalaan, joka tuli hänen mukaansa perustaa Kajaaniin, mutta hän ei saanut sairaalahankkeelleen tukea. Kaupunginsairaala eli yleinen sairaala perustettiin Kajaaniin vasta vuonna 1910. Lönnnrotin mukaan halvempaa ja yksikertaisempaa oli ehkäistä tauteja ennalta kuin hoitaa tauteja. Lönnrot kirjoitti vuonna 1839 julkaistun Suomalaisen Talon- pojan Koti-Lääkäri-kirjan. Lönnrot korostaa siinä raittiuden, hygienian ja rokotusten merkitystä. Hän myös painotti, että oli tärkeää, ettei asuttu liian ahtaasti ja että imettäväisille annettiin rintamaitoa. Lönnrot lisäksi tuomitsi teoksessa taikauskon ja kertoi, että sairauksilla oli luonnolliset syyt. Kajaanin aikana hän teki neljä keruumatkaa Karjalaan, Pohjoisen napapiirin alueelle, Kuolan niemimaalle ja Baltiaan. Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista ilmestyi vuosina 1835 ja 1836 kahdessa osassa. Kanteletar ilmestyi kolmena osana vuonna 1840. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_L%C3%B6nnrot;www.finlit.fi/tieto- palvelu/elias/el_ties2.html#vast1.

nan on huolehdittava yksilöiden ja Ennen viemäriverkostojen ra- yhdyskunnan hyvinvoinnista. Tämä kentamista sadevedet virtasivat näkemys johtui useasta tekijästä, ojissa, joihin johdettiin myös jäte- mutta yhtenä keskeisenä syynä oli ja keittiövesiä. Kaupunkilaisten oli huoli työväestön terveydestä - sai- pääosin itse huolehdittava jätteis- ras tai huonokuntoinen työläinen tään ja jätevesistään. Jätteet heitet- kun ei pystynyt antamaan täyttä tiin yleensä pihan perälle tunkioon panosta raskaaseen tehdastyöhön. tai jopa talojen alle, nurkan taak-

27 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.6. Kuva on Sotkamosta, laidunkursseilta Ivonlahdesta vuodelta 1929. Miehet ovat painevesikaivoa tekemässä. Valokuvaaja tuntematon. (KM) se tai portin pieleen. Suurimman luvun alkupuolella.12 Matka tämän ongelman muodostivat myös Ka- päivän tilanteeseen oli kuitenkin jaanissa jätevedet, jotka valuivat vielä pitkä. Yhdyskuntien jätevesiä tunkioilta kaivoihin, kaduille, kella- ryhdyttiin puhdistamaan tarmok- reihin, ojiin, lampareisiin, maapoh- kaasti vasta 1960-luvulla vesilain jaan ja myös lähivesistöihin. Vie- tultua voimaan. märöinti ja myöhemmin vesivessat muuttivat kaupunkien asukkaiden Maamme ensimmäinen kau- vastuulla olleen hajautetun sani- punkien vesilaitos oli aloittanut toi- taation keskitetyksi kunnalliseksi mintansa Helsingissä vuonna 1876. järjestelmäksi. Jätevesien aiemmin Se hoiti myös viemäröintiä alusta valtaamista kaduista tuli siistimpiä lähtien. Elokuussa 1880 astui Suo- ja kaupunki ylipäätään raikastui. messa voimaan terveydenhoitoase- Rakennetut viemärit eivät sinäl- tus, mikä edellytti terveydenhoidon lään ratkaisseet jätevesiongelmaa, valvontaa varten erityistä lautakun- koska ne siirsivät jätevesien ongel- taa sekä tarkemmin määrittelemät- mat purkuvesistöön. Lemuavista ja tömän ”hyvän veden” tarjoamista törkyisistä rantavesistä tuli vuoros- kaupunkilaisten juotavaksi. taan julkinen häpeä – nykykielellä ympäristöongelma - esimerkiksi Kajaanissa myös karjan lisään- Helsingissä, Tampereella ja Turus- tyminen pilasi kaupunkialueen sa. Vesien pilaantumista ryhdyttiin pohjavesiä. Esimerkiksi vuonna tutkimaan, ja jätevedenpuhdista- 1808 kaupungissa oli ”36 hevosta, moja alettiin suunnitella ja rakentaa joissakin kaupungeissa jo 1900- 12 Laakkonen 20. 2. 1999, HeSa. 28 2. Virta

Kuva 2.7. Ämmäkosken voimalaitostyömaa 1916-17. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kuva 2.8. Kajaanissa tarvittiin paljon työmiehiä Ämmäkosken voimalaitoksen raken- nustyömaalla 1916-17. Työssä tarvittiin myös sukeltajaa. Valokuvaaja tuntematon. (KM) 29 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.9. Ämmäkosken voimalaitostyömaa 1916-17. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

5 tammaa ja 1 varsa, 112 lehmää, 5 dostui kaupungin ja koko Kainuun härkää, 9 hiehoa, 54 lammasta, 13 suurin työnantaja. Yrityksellä oli karitsaa, 7 sikaa, 8 porsasta”. Eläin- oma vesilaitos tehdasta ja ilmeisesti ten määrä oli edelleen kasvussa. myös yrityksen työläisten asuinalu- Kajaanin kaupungin kaivot ja myös etta varten. Yrityksen toiminnasta joki alkoivat saastua 1800-luvun aiheutui kuitenkin merkittäviä ym- loppupuolella. Lisääntyvä teolli- päristöhaittoja, kuten muistakin sa- suus, asukasluvun kasvu ja muut man ajan metsäteollisuusyrityksis- seikat pilasivat monien kaivojen tä. Ympäristöasiat eivät olleet tuo- veden mutta myös joen. Tilanne oli hon aikaan juurikaan esillä. Yleensä varsin samanlainen monissa muis- Suomen kaupungeissa teollisuuden sa Suomen kaupungeissa. Esimer- jätevesiä ei pidetty vuosisadan alus- kiksi Tampereella liki kaikki kaivot sa mitenkään vahingollisena, vaikka olivat saastuneet, pääosin samoista niistä alkoi muodostua huomatta- syistä. 13 viakin ympäristöhaittoja. Kaupun- geilla ei myöskään ollut moraalista Vuonna 1907 perustettiin Ka- selkärankaa puuttua teollisuuden jaanin Puutavara Osakeyhtiö, joka jätevesiin, koska ne eivät huolehti- myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä neet omistakaan jätevesistä lukuun Kajaani Oy. Tästä yrityksestä muo- ottamatta muutamaa poikkeusta kuten Helsinki ja Lahti. 13 Tyrkkö 1948, 416-417; Katko 1996 ja Juuti 2001. Katso tästä asiasta tarkemmin esimerkiksi kirjoista Vettä! ja Kaupunki ja vesi. 30 2. Virta

Vesistöjä käytettiin vedenhankinnan ohella kulkureitteinä. Huo- nojen maayhteyksien vuoksi mat- kanteko oli monesti usein helpompaa vesiteitse kesällä veneellä tai talvella reellä jäitä pitkin. Maantie etelästä Kajaaniin valmistui vuonna 1825. Vesiyhteys Ouluun oli kuitenkin vaarallinen Kajaanin- ja Oulu- joen suurien koskien vuoksi. Myös merirosvot kuten ’Kiveksen veljekset’ ahdistelivat kulkijoita Oulujär- vellä 1800-luvun puolivälissä. Ka- jaanille tärkeää kasvun aikaa olivat 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku.14 Tätä kasvuvaihetta kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. Koko Suomessa oli 1800-luvulla lääkäreitä vain muutamia kymme- niä. Elias Lönnrot (1802 - 1884) Kuva 2.10. Ämmäkosken voimalaitos toimi mm. Kajaanin piirilääkärinä 1920-luvulla.Valokuvaaja tuntematon. vuosina 1833 – 1852 (laatikko 2.1). (KM) Hänen vajaa parikymmentäsivui- nen väitöskirjansa vuodelta 1832 käsitteli suomalaisten maagisia pa- rannuskeinoja. Teoksessaan Suo- malaisen Talonpojan Koti-Lääkäri Lönnrot jakoi terveysvalistusta suomeksi, mikä tähän aikaan oli poikkeuksellista. Kirja on nähtävis- sä osoitteessa: http://www.terkko. helsinki.ﬁ/elias/elias.htm. Lääkäreitä ja kätilöitä, näitä kes- keisiä terveydenhoidon henkilöitä oli maassa tuolloin vielä varsin vähän. Koko Suomessa esimerkiksi piirilääkäreitä oli vuonna 1828 vain 24 ja vielä vuonna 1883 vain 53. Kaikkiaan lääkäreitä oli toki en- emmän, mutta väkilukuun näh- den silti vain murto-osa nykyisestä määrästä. Jo kreivi Brahe oli vuonna 1653 perustanut Pohjois-Suomen ensimmäisen sairaalan Parkinnie- Kuva 2.11. Kaksi naista vinttikaivolla. 14 Ks. Wikipedia, hakusana Kajaani. 9DORNXYDDMD(PLO6LSLOlOXYXOOD (KM) 31 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.13a. Vanha vesilaitos talvella 2009. Vanha vesilaitos ei ole enää vesilaitoskäytössä. (Juuti 2009)

melle. Kajaanissa saatiin sairaalaa talousveden lisäksi myös kulkurei- odottaa vielä pitkään.15 tin sekä ravintoa kaupunkilaisille. Kolmas havainto on, että tuona ajanjaksona nykyisin terveydenhoi- Yhteenveto doksi kutsutulla sektorilla lähinnä reagoitiin kun jotain onnetonta Ennen vesilaitosta Kajaanin ympä- tapahtui, esimerkiksi tauteja rie- ristöpalvelut voidaan kiteyttää lau- hui kaupungissa. Ennaltaehkäisy ei seeseen: puhdas kaivo-, lähde- tai kuulunut tähän aikaan. Tähän muu- jokivesi ämpärillä sisään taloon, tosta yritti saada aikaan piirilääkäri toisella ämpärillä likavedet ja kol- Elias Lönnrot. Neljäs havainto puo- mannella ruoantähteet ulos talos- lestaan on, että nykyisen palotoi- ta. men sektorilla ennaltaehkäisy puolestaan oli olennaisessa asemassa, Ämpäriä tarvittiin myös palove- varsinkin kun ammattimaista pa- den nostoon, kantoon ja liekkeihin lokuntaa ei ollut eikä myöskään heittoon. Kyseessä oli siis varsi- sammutusvettä saatavilla riittävän nainen ämpärijärjestelmä. Toinen nopeasti ja riittävällä paineella. Vii- havainto ajasta on, että vesistöt des havainto liittyy Kajaaninvirran palvelivat monella muullakin tapaa hallitsevaan asemaan kaupungissa. suomalaisia. Kajaanissa joki tarjosi Joki oli ja osin on edelleen kaupungin valtasuoni. 15 Halmesvirta 1998, 7-8, 301; Juuti 2001, 34-35. 32 2. Virta

Kuva 2.12. Ristijärvi, Alangon talo ja kaivo. Valokuvaaja Joonas Härkönen. (KM)

Kuva 2.13b. Kajaani Kauppakatu 15 piha. Partiolaisia, keskellä johtaja Väinö Mäkelä. 9DORNXYDDMDWXQWHPDWRQ0XLVWLWLHGRQPXNDDQNXYDRQYXRGHOWD .0 (QVLPPlL nen partioleiri järjestettiin elokuussa vuonna 1907 Brownsean saarella (QJODQQLVVD6LHOWl toiminta on levinnyt ympäri maailmaa ja esimerkiksi Suomessa oli yhteensä noin 70 000 partiolaista vuonna 2008. Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n Kajaanin Partiotoimisto sijaitsee nykyisin vanhan vesilaitoksen tiloissa osoitteessa Kauppakatu 1 B. 33 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 2.14. Kajaanin VPK 30.7.1906. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kuva 2.15. Kajaanin VPK:n harjoitus jokirannassa Kirkkokadun kohdalla. Väkeä Pump- puhuoneella Kajaani-joen rannassa 1910.Valokuvaaja Hynninen. (KM)

34 2. Virta

Kuva 2.16. Kajaani, Teppana, Roinilan lapset kaivolla. Valokuvaaja JV Roinila 1920-luvulla.(KM)

35 Kuva 3.1. Vettä janoiselle tuohilipistä. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

36 Luku 3: 6<17<0H-$ .82/(0$ Laitoksen perustamiseen johtanut kehitys

37 Juuti, Rajala & Katko

Suomessa vesi- ja usein myös vie- ryveturissa käytettiin halkoja tai märilaitosten perustamista edelsi hiiltä. Veturin valmistelu matka- vuosia ja jopa vuosikymmeniä jat- kuntoon kesti 1,5-2 tuntia. Vuoron kunut julkinen keskustelu ja poh- loppuessa veturien huoltoon kului dinta. Pääsääntöisesti maamme aikaa noin tunti. Höyryvetureiden vesi- ja viemärilaitokset perustettiin väistymisen yksi syy oli se, että nii- ensin suurimpiin ja niiden jälkeen den käyttöaika vuorokaudessa jäi vähitellen pienempiin kaupunkei- vähäiseksi runsaan huoltotarpeen hin1. Myös palolaitokset syntyivät vuoksi.3 suurimpiin kaupunkeihin samoihin aikoihin vesilaitosten kanssa.2 Kajaanin asukasmäärä oli kasva- Tulipalot ja sammutusveden tarve nut reippaasti jo radan rakennus- olivat keskeinen ensimmäisten vesi- vaiheessa. Vuonna 1900 kaupunki- laitosten peruste. Tässä luvussa kä- laisia oli 1250, ja viisi vuotta myö- sitellään Kajaanin vesi- ja viemäri- hemmin jo yli 1700 henkeä. Väestö laitoksen perustamiseen johtanutta puolitoistakertaistui viidessä vuo- valmisteluvaihetta, joka sekin kesti dessa ja asunnoista tuli huutava varsin pitkään. pula. Väkiluvun kasvu jatkui voi- makkaana ja uusia asukkaita sijoi- Pitkällä aikavälillä vesien käyttö- tettiin asemakaavoitetulle alueelle muodot ja veden käyttötarpeet ovat rakennettuihin uusiin asuntoihin, muuttuneet ja osa niistä on voinut mutta väkiluku kasvoi nopeammin poistua kokonaan. Esimerkiksi ve- kuin asuntojen määrä. Kajaaniin tureiden vedentarve on eräs tällai- muodostui tämän vuoksi hökkeli- nen seikka. Rautatieyhteys avattiin kyliä, joissa väestöntiheys oli varsin Kajaaniin vuonna 1904 eli runsas suuri. Vuonna 1914 asuntotilanne vuosisata sitten. Silloinen rautatie alkoi näyttää paremmalta. Terveys- (vuoteen 1922 saakka Suomen Val- lautakunta raportoikin, että rau- tion Rautatiet) oli suuri vedenku- tatien rakentamisesta saakka val- luttaja, sillä höyryveturit tarvitsivat linnut asuntopula oli nyt voitettu paljon vettä. Rautatie olikin monel- mm. Purolan esikaupungin raken- la paikkakunnalla yksi keskeisin syy tamisen ansiosta. Lautakunta jou- perustaa vesilaitos. Höyryveturien tui kuitenkin toteamaan, että voitto kausi kesti Suomessa reilun vuosi- oli vain väliaikaista, sillä samaan sadan: se alkoi Suomessa vuonna aikaan alkanut ensimmäinen maa- 1862 ja päättyi vuonna 1975. Höy- ilmansota pahensi jälleen asuntoti- ryvetureiden vesitankkausta varten lannetta ja vuonna 1919 asuntopula aseman varikkoalueella oli vesi- oli jälleen tavattoman suurta.4 torni, joka tavallisesti rakennettiin veturitallin yhteyteen. Vesitornista Kun näihin aikoihin tutkittiin putkistot johtivat niin sanottui- kaupungin asuinoloja, havaittiin hin vesiviskureihin, joista veturit tutkimuksissa, että satoja ihmisiä tankattiin. Junan vesisäiliö vaati asui surkeissa oloissa. Etenkin köy- täydennystä keskimäärin sadan kilometrin välein. Polttoaineena höy- KWWSZZZVDORQWDLGHPXVHR¿WDLGHPX- seo/suomi/frameset/info_html/hoyryveturit. 1 Katko 1996, 47. html 2 Juuti 1993, 44-46; Katko 1996, 45 ja 52. 4 Pulma & Turpeinen 1994, 418-419. 38 3. Syntymä ja kuolema

Kuva 3.2. Suomussalmi Salovaaran mylly. Ikkunan ja oven välisen hirren on karhu purrut poikki, Mylly on rakennettu 1800-luvun alussa. Valokuvaaja JV Roinila 1900-luvun alussa. (KM) himmät ihmiset joutuivat asumaan vät pitkäksi aikaa ”lillumaan” talo- ala-arvoisissa oloissa. Erilaiset tar- jen pihoille. Epämukavaa tilannetta tuntataudit kiusasivat yleisesti, mm. ei helpottanut se, että talojen lika- lavantauti, keuhkotauti, kurkkumä- sangot tyhjennettiin jopa ikkunasta tä, sukupuolitaudit ja moni moni sadevesien sekaan. 6 muu vitsaus. 5 Ongelmat olivat osa jokapäiväistä elämää. Tilanne ajau- Tällaisten jätevesien katsottiin tui kestämättömäksi: asukkaiden pitkään aiheuttavan tauteja. Tuon tarvitseman puhtaan juomaveden ajan uskomuksen mukaan taudit tarve lisäsi syntynyttä lian ja likave- johtuivat ns. miasmaattisista kaa- sien määrää. Kajaani oli perustettu suista (ks. edellinen luku). Tilan- suoalueelle, joten sen maaperä oli teen parantaminen vaati paljon erittäin haasteellinen. Erityises- valistustyötä ja asennemuutosta. ti keväällä ja syksyllä kaupungin Erityisesti tätä valistustyötä tekivät kadut täyttyivät likavesistä. Kul- kaupunginlääkäri, sairaanhoitajat kuväylille ajettiin hiekkaa ja soraa, ja kätilöt. Myös lehdistöllä oli mer- mikä nosti vähitellen kadunpinnan kittävä rooli tässä asiassa. tonttien pihoja korkeammalle. Tä- män vuoksi sade- ja tulvavedet jäi-

5 Pulma & Turpeinen 1994, 420. 6 Pulma & Turpeinen 1994, 420-421. 39 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 3.3. Saunaveden lämmitystä muuripadassa Kajaanissa. Kuvassa Jalmari Särkipato ja Björn Antell (Ailasto). Valokuvaaja JV Roinila noin vuonna 1932. (KM)

Kajaanissa keskusteltiin ojien tetut ojat tai viemäriverkosto olivat kaivamisesta, mutta ne eivät edis- pääasialliset vaihtoehdot monta tyneet, ennen kuin virkaatekevä vuosikymmentä. 7 piirilääkäri raportoi Kajaanin ter- veysoloista vuonna 1866. Hän eh- Tutkijat Pulma ja Turpeinen to- dotti kaivettavaksi ojia. Viemäriojia teavat Kajaanin kaupungin histori- ryhdyttiin kaivamaan Kajaanissa assa, että asiassa soudettiin ja huo- 1860-luvun lopulla. Ojia kaivettiin vattiin pitkään ja hartaasti. Valtuus- kuitenkin tarpeeseen nähden aivan to päätti tammikuussa 1907 unoh- liian vähän ja ne eivät olleet erityi- taa koko hankkeen, kunnes apuun sen hyvin tehtyjä. Ojat reunustet- olisi saatu alan ammattilaisia ja tiin lankuilla ja ne myös katettiin. asialliset suunnitelmat. Hätäapuna Nämä rakennelmat rapistuivat var- puhdistettiin palokadun viemärioja sin nopeasti, joten jo 1880-luvun niin, että se alkoi toimia paremmin. alussa terveyslautakunta ehdotti Terveydenhoitolautakunta kuiten- vanhojen ojien korjaamista sekä kin piti tällaisia toimia täysin riit- uusien ojien rakentamista. Näiden tämättöminä ja totesi vuonna 1908, avo-ojien teko näytti kuitenkin laskelmien perusteella hämmästyttä- vän kalliilta, joten kaupunki pyysi insinööri Rehbinderiltä suunnitelman viemäriverkosta. Lankuin ka- 7 Pulma & Turpeinen 1994, 421-422. 40 3. Syntymä ja kuolema

Laatikko 3.1. Kaarlo Vaaramäki

Kaarlo Kustavi Vaaramäki (aik.Kekäläinen) syntyi 1872 Kuopion maalais- seurakunnassa, tuli ylioppilaaksi Kuopion suomalaisesta klassisesta lyse- osta 1894 ja insinööriksi SPO ins.osastolta 1899. Vaaramäki teki useita opintomatkoja ulkomaille: esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan vuosina 1903, 1910, 1914 ja 1923 sekä Saksaan 1901, 1910 ja 1911. Vaaramäki toimi apu- laisinsinöörinä Kurkijoen-Savonlinnan rautatietutk:llka 1899 ja Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa 1899-1902. Kuopion kaupungininsinöö- rinä hän työskenteli vuosina 1902-06 ja Tampereen kaupungininsinöörinä ja vesilaitoksen johtajana 1906-1919. Vuosina 1919-29 hän toimi Turun kaupungin rahatoimikamarin sihteerinä. Turun kaupungin teknillinen apulaiskaupunginjohtaja hänestä tuli vuonna 1930. K.K.Vaaramäki suunnitteli viemäriverkostot Kuopioon, Kajaaniin ja Kokkolaan. Hänen mieli- harrastuksensa oli kvartettilaulu.

Lähde: Insinöörimatrikkeli 1896-1936, 287.

että kaupungin yleinen hygienia oli kurjassa kunnossa ja että viemärin puute vaikeutti puhtaanapitoa. 8 Jälleen kaupungin päättäjille tehtiin esitys vesi- ja viemärihank- keesta, mutta tuloksena oli vain asian lykkäys. Lopulta kaupungin päättäjät hyväksyivät esityksen, jossa pyydettiin hankkimaan täy- dellinen vesi- ja viemärisuunnitel- ma alan ammattilaisilta. Suunni- telma päätettiin pyytää insinööri K.K.Vaaramäeltä, joka tuolloin toimi Tampereen kaupungininsinöö- rinä oltuaan sitä ennen Kuopiossa vastaavassa tehtävässä. 9 Vaaramäki oli Suomessa tunnettu alan asiantuntija. Hän toimi muun muassa

8 Pulma & Turpeinen 1994, 422. Kuva 3.4. Isäntä lähteellä juomassa lipillä. 9 Pulma & Turpeinen 1994, 422. Valokuvaaja Jorma Kauko. (KM) 41 Juuti, Rajala & Katko

Tampereen kaupungininsinöörinä vuosina 1906-1919 (ks. laatikko 3.1). Vaaramäki kirjoitti ja myös lu- ennoi aktiivisesti omien tehtä- viensä ohella. Esimerkiksi vuonna 1909 hän piti esitelmän ”juoma- vesiksi käytettävien pintavesien puhdistuksesta”.10 Vuonna 1849 oli Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan perustettu maamme ensimmäiset teknillisen alan oppilaitokset, ns. tek- nilliset reaalikoulut. Vuonna 1885 näistä muodostettiin teollisuus- kouluja, joiden opetukseen sisältyi työharjoittelua. Teollisuuskoulujen perustamista vastusti muun muassa J. V. Snellman, joka ei uskonut näitä kouluja tarvittavan.11 Kuva 3.5. Sodankylä Porvari. Roinilan Teollisuuskoulujen ohjelmia lapsia vas. Maija-Liisa, Maire ja Kerttu laajennettiin vuonna 1911 kolmi- kaivonkannella. Valokuvaaja JV Roinila vuotisiksi ja tällöin perustettiin 1920-luvun alussa. (KM) Tampereelle maamme ensimmäi- nen teknillinen opisto.12 Teknilli- nen korkeakoulu puolestaan laskee liajoin. Tämä järjestelmä olisi ollut syntynsä vuodesta 1908, jolloin Po- välivaihe ennen viemäriverkoston lyteknillinen Opisto muuttui Tek- valmistumista. Vuonna 1910 tutkit- nilliseksi korkeakouluksi. Näistä tiin kaivoja ja vesianalyyseissä to- opinahjoista valmistuivat Suomen dettiin niiden vesi huonoksi monis- vesihuollon – vaikka tämä termi sa tapauksissa. Useat kaivot olivat tulikin käyttöön vasta 1950-luvulla myös varsin usein kuivina kovan - ammattilaiset kaupunkien ja kun- käytön vuoksi. Seuraavana vuonna tien palvelukseen. 1911 päätettiin vihdoin rakentaa viemäriverkko ja teettää selvitys, Kajaanin maistraatti torjui kui- olisiko hyvää pohjavettä saatavilla tenkin vuonna 1908 liian kalliina sekä kuinka paljon vesijohtolaitok- terveyslautakunnan toisen ehdo- sen perustaminen maksaisi.13 tuksen, jonka mukaan likavesien kaataminen olisi kielletty muual- Vihdoin vuonna 1912 alkoivat le kuin sementillä tiivistettyihin viemäriverkoston rakennustyöt. kuoppiin tai ehjiin tynnyreihin, jot- Seuraavana vuonna valmistui pää- ka olisi tyhjennetty säännöllisin vä- viemäri Brahen- ja Aleksanterinka- dun väliselle palokujalle sekä siitä 10 Solitander 1909, 283. edelleen jokeen. Samoin valmistui 11 Anon 1996. 12 Iisalo 1987, 192; Juuti & Katko 1998. 13 Pulma & Turpeinen 1994, 422. 42 3. Syntymä ja kuolema ns. puhdistuskaivo Niemisen ja Kärnän talon lähelle. Valitettavasti talon omistajat eivät nuukuuttaan liittyneet viemärijärjestelmään, vaan kaatoivat edelleen likavetensä pihan perälle. Vapaaehtoiset kan- nustuspuheet eivät asiaa auttaneet, eikä edes maistraatin rakennusjär- jestyksen pykäliin perustuvat keho- tukset.14

Vuonna 1913 hankkeeseen tuli Kuva 3.6. Huussissa asiointi oli myös suurten kustannusten ja vesijohto- Suomessa aikaisemmin sosiaalinen tapah- suunnitelman viivästymisen vuoksi tuma. Pyydettiinpä esimerkiksi pimeällä tauko. Kahdesta selvityksestä nimit- mukaan joku henkilö mukaan ns. huussi- täin ilmeni, että pohjavettä riittäisi kummiksi, ettei kolkkoon käymälään Kajaanissa ainakin 2000 ihmiselle, tarvinnut mennä yksin. Valokuvaaja mutta rahaa tarvittaisiin paljon ja (7XUXQHQ .0 lisäkustannuksia aiheuttaisi raudan poisto pohjavedestä. Suunnitelmat seisahtuivat ensimmäisen maailmansodan ajaksi. Suomen itsenäis- tyttyä 1917 näitä asioita ryhdyttiin taas ajamaan pikkuhiljaa eteen- päin.15 Näihin aikoihin Suomeen perustettiin vakinaisia palokuntia parantamaan kaupunkien turvallisuutta. Helsinkiin oli perustettu Suomen ensimmäinen vakinainen palokunta vuonna 1861. Turkuun tuli vakinainen palokunta vuonna 1869 ja Kuva 3.7. Mummu ulkokäymälässä. Tampereelle vuonna 1898.16 Palo- Valokuvaaja Jorma Kauko. (KM) toimen kehittymistä ja vaatimuksia vesihuollolle käsitellään tarkemmin aluksi vesi otettiin joesta Kivipuron seuraavassa luvussa neljä. yläpuolelta. Näitä asioita kuvataan luvussa viisi. Kajaanissa vesilaitoksen lopullinen perustamispäätös tehtiin kaupungin valtuustossa 1920 ja Yhteenveto laitoksen rakennustyöt valmistuivat seuraavana vuonna. Yleisen In- Ensimmäinen havainto on, että sinööritoimisto YIT:n esityksestä vapaaehtoisuuteen perustuneet säädökset tai määräykset eivät toi- 14 Pulma & Turpeinen 1994, 422. mineet. Toinen havainto on, että 15 Pulma & Turpeinen 1994, 422. kaivojen kuivuminen edisti mer- 16 Nuoreva 1980, 23; Juuti 2001. kittävästi vesilaitoksen perustamis- 43 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 3.8. Vedenhakua avannosta Roinilasta, Suomussalmen Kiantajärvellä. Maria Hulk- konen hevosineen. Valokuvaaja JV Roinila 1910. (KM)

päätöstä. Kolmas havainto on, että olisiko hyvää pohjavettä saatavilla ensimmäinen maailmansota lyk- sekä kuinka paljon vesijohtolaitok- käsi laitoksen perustamista. Vaik- sen perustaminen maksaisi. Viides ka pienet kriisit ja katastroﬁtkin havainto on, että poliittisen keskus- usein saavat aikaan päättäväisyyttä telun jälkeen kaupungin kehityksen ja poliittista yksimielisyyttä hoitaa kannalta keskeinen vesilaitoksen ongelmat pois päiväjärjestykses- lopullinen perustamispäätös teh- tä, sota on niin vakava häiriötila tiin kaupungin valtuustossa 1920, yhteiskunnassa, että kehitys näiltä eräällä tavalla kreivin aikaan. Muu- osin pysähtyy täysin. toin viivästyminen olisi saattanut lykätä perustamista jälleen hamaan Neljäs tärkeä asia oli, kun vuon- tulevaisuuteen. Edessä oli lama- na 1911 päätettiin vihdoin rakentaa kausi ja toinen maailmansota, jota viemäriverkko ja teettää selvitys, lykkäsivät monella paikkakunnalla vesilaitosten perustamista.

44 3. Syntymä ja kuolema

Kuva 3.9. Suomussalmi. Vedenhakija suksineen jäällä, kelkka ja puusaavit. Valokuvaaja JV Roinila 1900-luvun alussa. (KM)

45 Kuva 4.1 Kajaani, kolmannet palontorjuntapäivät Kajaanissa 18.9.1938. Taustalla Kyynäspäänniemi. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

46 Luku 4: 78/, Pelko ja pelastus

47 Juuti, Rajala & Katko

Pääosin puusta rakennetut Suomen muun muassa vuosina 1775 ja 1807. kaupungit kuten Kajaani paloivat Kaupunkimme ovat olleet lähes sa- joko kokonaan tai osittain varsin massa tilassa kuin havumetsämme usein. Tulipalojen pelko edisti Ka- ennen nykyaikaista metsätaloutta jaanissa vesihuollon järjestämistä. ja metsäpalontorjuntaa: tuhoisa tu- Kaupunki paloikin pahoin useam- lipalo sattui keskimäärin joka sadas man kerran ennen vesilaitoksen vuosi, ellei useamminkin.1 perustamista. Ongelma oli tuttu muistakin Suomen kaupungeis- Metsäpalojen torjunta saatiin ta. Paloturvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisen tehokkaaksi varsin hyvän ruutuasemakaavan vasta 1970-luvulla suurien metsä- saivat Pietari Brahen aikana ja palojen jälkeen. Tätä tehokkaam- sen jälkeen perustetut kaupungit pi valvonnan taso lisäisi kuluja Raahe, Kajaani, Pietarsaari sekä enemmän kuin mitä säästettäisiin silloin uudelleen asemakaavoitetut pienentyneinä metsäpaloina.2 Kau- Uusikaupunki (1649), Oulu (1649), punkipalot saatiin kuitenkin kuriin Pori (1642) ja Naantali (1649). Sen lähes vuosisata aikaisemmin, mm. sijaan vuonna 1653 perustettu Ha- rakennussäännösten ja paloturval- mina sai ympyräasemakaavan, lisuuden huomioivien asemakaavo- joka myös oli paloturvallisuuden jen avulla. Lopullisesti kaupunkipa- kannalta selkeä. Ruutuasemakaa- loista päästiin eroon vesilaitosten ja van varsinainen valtakausi ajoittui palolaitosten perustamisen jälkeen. kuitenkin vasta 1800-luvun alku- puolelta 1860-luvulle. Ihantee- Palonvaaran torjunta ja usein sa- na ruutuasemakaava säilyi aina maan aikaan puhtaan juomaveden 1900-luvun alkuun saakka, jolloin tarve ovat saaneet ihmisissä aikaan jugend-tyyli mursi sen. Pelkkä ase- monesti harvinaislaatuista yksi- makaava ei kuitenkaan taannut mielisyyttä ja päättäväisyyttä. Ve- paloturvallisuutta Kajaanissa eikä silaitoksen kanssa samanaikaisesti muissakaan kaupungeissa kuten järjestettiinkin palotoimea, sillä lukuisat kaupunkipalot osoittavat. näiden kahden hankkeen vaikutti- met olivat pitkälti samat. Kajaanis- Vedenpuute sammutustoimen sa tulipalot olivat aiheuttaneet pal- vaivana jon haittaa ja menetyksiä. Puusta rakennetut talot paloivat helposti ja Suomessa kuten muissakin Poh- tuli levisi nopeasti talosta ja kortte- joismaiden kaupungeissa raken- lista toiseen. Erityisen paha tulipalo nukset oli tehty 1800-luvulle tulta- Kajaanissa sattui vuonna 1807. Pa- essa yleensä puusta. Kajaanikin oli lon seurauksena kaupunkiin saatiin leimallisesti puukaupunki. Monet voimaan paloja rakennusasetus, kaupungeistamme ovat aikanaan mutta palokuntaa ja vesilaitos- palaneet osittain tai kokonaan, ta jouduttiin odottamaan vielä yli esimerkiksi Helsinki vuosina 1713 vuosisata. ja 1808; Hämeenlinna 1831; Oulu vuosina 1652, 1655, 1705, 1822 ja 1882; Rauma 1682; Tampere vuosina 1865 ja 1885; Turku 1827 ja 1 Katko 1996, 40. Vaasa 1852. Kajaanissa tuli riehui 2 Juuti 1993, 77-78. 48 4. Tuli

Kuva 4.2. Kajaanin palokuntien ohimarssi 18.9.1938. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kajaani ei ollut kärsinyt yksin ninä. Vuonna 1808 tulipalo tuhosi kaupunkipaloista. Suomen vanhin Helsingissä 61 taloa, joka vastasi kaupunki Turku paloi pahoin lukui- neljäsosaa rakennetusta alueesta.3 sia kertoja. Ensimmäinen suurpalo tunnetaan jo 1300-luvulta kun vuo- Porissa vuonna 1801 pitkän kui- den 1318 sotatoimissa paloi koko vuuden jälkeen syttynyt palo poltti kaupunki. Pienempiä paloja sattui kahdeksassa tunnissa koko kau- varsin usein. Myös Viipuri paloi pungin kirkkorakennusta lukuun usein, etenkin 1600- ja 1700-luvuil- ottamatta maan tasalle. Kaikkiaan la. Helsingille 1700-luvun alkupuoli noin 2500 ihmistä joutui koditto- oli vaikeaa aikaa, sillä heti vuonna maksi. Palon sammutusta vaikeutti 1701 syttyi huolimattomuuden ta- voimakas luoteistuuli sekä joillakin kia tulipalo, joka sammutusveden pihoilla olleiden tervavarastojen puuttuessa levisi laajalle. Ajurit ei- syttyminen. Sammutusvettä oli vai- vät tulleet paikalle kuljettamaan kea saada, koska läheisen joen ranta vettä, kuten oli määrätty. Isonvihan oli rakennettu täyteen rantapuoteja aikana vuonna 1713 Helsinki paja makasiineja, jotka oli osittain ra- loi sotatoimien seurauksena. Myös kennettu paalujen varaan jokeen.4 monia muita tulipaloja riehui kaupungissa seuraavina vuosikymme- 3 Härkäpää 1961, 20-24. 4 Huittinen & Teinilä-Huittinen 1978, 156. 49 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 4.3. Kainuun Osuusmeijerin myllyrakennus, Kauppakatu 6. Meijeri oli suuri veden- kuluttaja. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Tulipalo teki tuhojaan myös tuksen lisäksi palokellolla annettiin muissa puukaupungeissa. Savon- kolme merkkiääntä. Merkkiäänen linna paloi pahoin vuonna 1654. jälkeen käytännössä kaikki kaupun- Lappeenrannassa vuonna 1729 kilaiset olivat velvollisia ryhtymään syttyi suuri tulipalo, jossa tuhoutui sammutustyöhön, ellei heillä ollut 55 taloa, sotaväen parakki sekä osa laillista estettä poissaoloon. Hevos- päävahtia.5 ten omistajien tuli kiiruhtaa palopaikalle hevosensa ja vesiastioiden kanssa ja hevosettomien vedenot- Kajaanin suurpalot ja niitä seu- topaikoille vettä ammentamaan ranneet toimet ämpäreillä. 6 Kajaanissa paloi 3.7.1775 useita Vuoden 1775 tulipaloa Kajaanis- taloja ja muita rakennuksia. Paloa sa nämä ja muut varotoimet eivät epäiltiin tuhopoltoksi. Tuolloin voi- estäneet. Palon yhtenä seuraukse- massa olleiden määräysten mukaan na kaupunkiin asetettiin yöajaksi tulen käytössä piti noudattaa varo- palovartio. Palovartioiden piti yöllä vaisuutta ja palosta tuli heti huu- kadunkulmaan saavuttuaan puhal- dolla tai muulla melulla suorittaa taa palotorvella merkkiääni. Näin hälytys. Nokipalon tapauksessa oli varmistettiin palovartijoiden ole- merkki annettava rummutuksella ja van hereillä. Kaupunkien yhteiseen palokellon yhdellä merkkilyönnillä, palovakuutusyhtiöön kajaanilaiset varsinaisessa tulipalossa rummu- eivät kuitenkaan köyhyyteen ve-

5 Pesälä 1982, 21-22. 6 Tyrkkö 1948, 255-259. 50 4. Tuli doton liittyneet, vaikka maaherra Jägerhorn heitä siihen kannusti kir- jelmässään vuonna 1779. Tämän seurauksena kuitenkin palovarti- ointia tehostettiin. Jokaisen asukkaan tuli hankkia itselleen palo- tikkaat ja jokaisen talonomistajan oli hankittava taloonsa palohaka ja kaksi ämpäriä. Kaikista toimenpi- teistä huolimatta Kajaanissa syttyi tulipalo vuonna 1807 kesäkuun 18. päivänä kello 15. Se poltti lukuisia taloja ja levisi nopeasti kuivuuden ja tuulen takia. Kaiken kaikkiaan tuli tuhosi yli 60 rakennusta mukaan lukien Daniel Elfvingin ”salai- sen huoneen” eli käymälän.7 Kajaanissa oli jo yli vuoden ajan suunniteltu uutta palojärjestystä. Suurpalo vauhditti asiaa ja kaupunkilaisten neuvottelujen jälkeen kaupunkiin saatiin uusi rakennus- ja palojärjestys 13.7.1807. Se oli pääpiirteissään voimassa koko vuosisadan ja se ohjasi kaupungin Kuva 4.4. Suomussalmi, Kuivajärvi, Domna kehittämistä ja elämää merkittä- Huovinen. Naiset ja lapset joutuivat yleensä västi. 8 Asiakirja ohjasi paitsi raken- kantamaan veden. Valokuvaaja H. Kalima tamista ja palojen sammutusta niin 1938. (KM) myös muun muassa kaupunkilaisten velvollisuuksia erilaisissa tilan- teissa, maanviljelyä, karjanhoitoa nen rakennuksesta toiseen estetään ja elinkeinojen harjoittamista. Jär- sijoittamalla rakennukset riittävän jestyksessä oli lukuisia nykykielel- välimatkan päähän toisistaan.10 Ka- lä rakenteelliseen palontorjuntaan jaanissa tämä tarkoitti muun mu- liittyviä määräyksiä.9 assa sitä, että tontteja ei saanut rakentaa täyteen eikä kukaan saanut Rakenteellisella palontorjunnal- rakentaa niin, että katujen, kujien la tarkoitetaan lähinnä sitä, että tai ranta-alueiden leveys tulisi sää- rakennuksissa ja rakenteissa käyte- dettyä kapeammaksi tai tai raken- tään kussakin tapauksessa riittävän nuksia liian lähelle toisiaan. Tulisi- tulenkestäviä materiaaleja, palona- jojen perustukset tuli tehdä lujaksi rat osastot sijoitetaan palonkestä- ja liikkumattomaksi. Määräysten viin tiloihin ja että palon siirtymi- rikkomisesta sai sakkoa tai vanke- utta vedellä ja leivällä neljä päivää. 7 Tyrkkö 1948, 255-259, 460-461. Lisäksi muurari joutui, mikäli tuli- 8 Tyrkkö 1948, 462-463. 9 Tyrkkö 1948, 463. 10 Soratie 1962, 7; Kautto 1962, 52. 51 Juuti, Rajala & Katko

peista, mutta varakkaammat kaupunkilaiset määrättiin tekemään kattonsa laudoista. 12 Erikseen palojärjestyksessä mainitaan, että kaupungin köyhyyden vuoksi yleisiä palokaluja ei ollut mahdollista hankkia. Mutta heti kaupungin kassan niin salliessa han- kittaisiin pieni paloruisku ja muita yleisiä palonsammutusvälineitä. Vaikka kaupungin varoista ei näitä elintärkeitä välineitä hankittukaan, velvoitettiin varakkaat kaupunkilaiset hankkimaan taloihinsa lukuisia palokaluja. Niihin kuuluivat muun muassa käsiruisku, nahkaämpäri, saavi, palohakoja ja tikkaita. Köy- hempien taas tuli hankkia käsiruis- ku, tikapuut, palohaka ja tankoon kiinnitetty puuämpäri.13 Kajaanissa tuli näiden määrä- ysten mukaan pimeinä vuodenai- koina jokaisessa talossa olla sisällä Kuva 4.5. Suomussalmi, Kuivajärvi, Dom- saavi täynnä vettä, mikäli talossa na Huovinen s. 20.1.1878, k.17.5.1963. ei ollut omaa kaivoa tai se ei ollut Valokuvaaja H. Kalima 1938. Vinttikaivo joen lähellä. Erityisesti tähdennet- helpotti kovasti veden nostamista kaivosta. tiin, että kuivuuden ja kovan pak- (KM) kasen kausina vettä oli kovan sakon uhalla oltava jatkuvasti saatavilla.14 sijojen puutteet aiheuttivat palon, Tulipalon vaaran välttämiseksi avo- korvaamaan kaikki aiheutuneet va- tulta, esimerkiksi pärevalkeaa tai hingot. 11 kynttilää, ei saanut kuljettaa pihalla, kadulla tai rehujen varastointi- Määräysten mukaan uusiin paikoissa. Palonarkojen materiaa- uuneihin oli rakennettava tiilistä lien säilytyksestä määrättiin myös muurattu holvi ja savupiippu. Uu- tarkoin. Lehmisavuja, eli savuja, siin taloihin taas oli rakennettava joita käytettiin karjaa kiusaavien 1-1,5 syvyyteen perustettava kivi- ötököiden karkottamiseen, ei saa- jalka. Köyhät kaupunkilaiset saivat nut myöskään polttaa lähellä kau- edelleen tehdä kattonsa halvoista, pungin aitaa. Ämmänjoen rannalla mutta tulenaroista materiaaleista, myös pyykkitulien pito kiellettiin.15 kuten esimerkiksi tuohista tai tur- 12 Tyrkkö 1948, 464. 13 Tyrkkö 1948, 464-466. 14 Tyrkkö 1948, 466. 11 Tyrkkö 1948, 463. 15 Tyrkkö 1948, 466-467. 52 4. Tuli

Kuva 4.6. Kajaanin palokunta sammutustöissä 1940-luvulla. Valokuvaaja tuntematon. (KM) Myös palotarkastuksista sää- Kajaanin kaupungin kaivot oli- dettiin Kajaanissa tuolloin tarkoin. vat palon sattuessa kaikkien käytet- Hyvää hallintokulttuuria edisti tävissä. Palovartiointivelvollisuus määräys siitä, että palotarkastajat kuului jokaiselle talonomistajalle. eivät saaneet ottaa vastaan mitään Palovartijoiden oli oltava parti- tarjoilua eikä sellaista saanut talon- ossa ilta kymmenen ja aamu nel- omistajien puolesta heille tarjota.16 jän välillä, ja heidän tuli ilmoittaa Yksinkertainen korruptiota kitkevä määräajoin valveillaolonsa torveen sääntö, joka selkeydessään sopisi puhaltamalla. Tulenvaaran lisäksi malliksi myös nykypäivän tilantee- palovartijoiden tuli tarkkailla myös seen. monia muita asioita kaupungilla. Nämä tehtävät olivat yleiseen järjestyksenpitoon kuuluvia. Hei- dän tuli muun muassa tarkkailla 16 Tyrkkö 1948, 467. merkkejä varkaista, ”yökyöpeleistä, 53 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 4.7. Kajaanin palokunta sammutustöissä 1940-luvulla. Valokuvaaja tuntematon. (KM) väenkokouksista ja muista epäjär- Erilaisista määräyksistä huoli- jestyksistä”. Tehtävänsä laiminlyö- matta kaivoista ja joesta ei kuiten- neelle vartijalle annettiin sakkoa kaan vettä saatu riittävän nopeasti tai piiskaa rangaistukseksi.17 Ruu- leviävän tulen sammuttamiseksi. miilliset rangaistukset, ääripäässä Myös hyvin organisoitunut, am- kuolemanrangaistus ja lievemmäs- mattimainen palokunta jäi edelleen sä päässä piiskaus, olivat yleisen oi- puuttumaan näiden uudistusten keuskäsityksen mukaisia kyseisenä jälkeenkin. aikana.

17 Tyrkkö 1948, 467-468. 54 4. Tuli

Kuva 4.8..DMDDQLQ3DORODXWDNXQWDYDVSDORSllOOLNN|+DQQHV6HSSlQHQ)U+\|N\(YHUW Lindberg, HR Tolppanen, Aarne Sarjokivi 12.9.1937. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kuva 4.9. Kajaanin vakinainen palokunta ja täydennysmiehet. 12.9.1937.Valokuvaaja tuntematon. (KM)

55 Juuti, Rajala & Katko

Paloja muissa kaupungeissa ja Tuli pääsi valloilleen kaupungin niitä seuranneita määräyksiä tiheään rakennetussa keskustassa, jolloin yhteensä noin 30 taloa tu- Haminassa vuoden 1821 elokuus- houtui. Välittömästi tulipalon jäl- sa syttynyt tulipalo tuhosi 90 pro- keen alettiin laatia suunnitelmaa senttia kaupungista sammutusväen asutuksen hajaannuttamisesta laa- jouduttua sekasorron valtaan kovan jemmalle alueelle. Suurpalo sekä tuulen puhaltaessa ja tulen saades- vuoden 1856 asetus ”yleisistä pe- sa saaliikseen sammuttajien palo- rusteista kaupunkien järjestelyssä kalut. Oulun vuoden 1822 palossa ja asutuksessa Suomen Suuriruh- tuhoutui 282 kiinteistöä eli suurin tinaanmaassa” vaikuttivat merkit- osa kaupungista. tävästi Tampereen kaupunkiku- vaan.19 Hämeenlinnassa syttyi vuonna 1831 huolimattoman tupakoinnin seurauksena suuri tulipalo. Muita Koko Suomea koskevia paloja vuosisadan alkupuoliskon suuria rakennusmääräyksiä kaupunkipaloja Suomessa olivat Turun palon lisäksi Viipurin palo Jo huomattavasti ennen Turun vuonna 1834 ja Uudenkaupungin vuoden 1827 suurpaloa oli annet- salaman sytyttämä palo vuonna tu määräyksiä katujen leveydestä 1846. Vuodet 1852 ja 1855 olivat ja talojen vähimmäisetäisyyksis- tuhoisia: Loviisa, Pori ja Vaasa pa- tä. Palon jälkeen näihin seikkoihin loivat kaikki molempina vuosina. kiinnitettiin entistä enemmän huo- Vaasan palo vuonna 1852 aiheutui miota ja alettiin kehittää asemakaa- myös tupakoinnista. vallista palosuojelua. Vuonna 1852 sattuneet Vaasan ja Porin palot joh- Porin asemakaavasuunnittelussa tivat siihen, että tällä välin kehitetty vuoden 1852 palon jälkeen pyrittiin paloja ehkäisevä asemakaavajärjes- mm. tehokkaaseen paloturvallisuu- telmä säädettiin yleisesti nouda- teen. Esimerkiksi Raatihuoneen- tettavaksi vuoden 1856 asetuksella puistoon, Etelärantakatuun ja Hal- kaupunkien rakentamisen yleisistä lituskatuun rajoittuville tonteille sai perusteista.20 rakentaa vain kivirakenteisia taloja. Palon seurauksena Poriin perustet- Asetuksen pääperiaatteena oli tiin Suomen toinen VPK vuonna kaupungin jakaminen lehtipuin is- 1863.18 tutetuilla suojavyöhykkeillä useam- paan pienempään osaan niin, että Uudessakaupungissa syttyi tulipalo voitiin helpommin rajoittaa vuonna 1855 suurpalo uunin hal- vyöhykkeiden sisään. Kaupungin keamasta. Tampereella kymmenen asemakaavoitettu alue jaettiin 36 vuotta myöhemmin vuonna 1865 metrin levyisten, vähintään kaksin syttyneen tulipalon vuoksi 516 ih- lehtipuurivein istutettujen katujen mistä eli lähes 10 prosenttia silloi- avulla pienempiin lohkoihin, joiden sista asukkaista menetti kotinsa. 19 Rasila 1984, 158-160; Voionmaa 1929, 18 Huittinen & Teinilä-Huittinen 1978, 131 431-435. ja 156. 20 Meurman 1947, 244. 56 4. Tuli

Kuvat 4.10. ja 4.11. Hevonen oli tärkeä työjuhta palokunnan ja myös vesilaitoksen kulje- tustöissä kunnes auto hiljalleen korvasi ne toisen maailmansodan jälkeen. Ylempi kuva on Kauppakadulta ja alakuva on Lönnrotinkadulta. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

57 Juuti, Rajala & Katko

suuruus oli yleensä enintään puoli vaadittiin rakennettavaksi ainakin neliökilometriä. Lohkojen sisällä osittain kivestä. Asetuksessa myös korttelit erotettiin toisistaan vä- määrättiin, että kaivoja ja muita hintään 18 metrin levyisin kaduin, vedennostolaitteilla varustettuja ja joka toisessa korttelissa tontit vedenottopaikkoja tulee olla riittä- eristettiin toisistaan lehtipuin istu- västi jokaisessa kaupunginosassa. tettujen suojavyöhykkeiden avulla. Puutalot saivat olla vain yksiker- Yhteensä suojavyöhykkeiden tuli roksisia ja sellaiset talot, joiden ala- muodostaa tavallisesti 12 metrin kerta oli kivestä ja yläkerta puusta, levyinen vyöhyke, joka korttelin kiellettiin kokonaan.23 keskiviivassa saattoi olla vieläkin leveämpi (esimerkiksi Viipurissa 18 Kaikista määräyksistä huolimat- m.). Korttelin tonttimäärä rajoitet- ta palotoimi jäi hampaattomaksi tiin yleensä kuuteen tai neljään ja Suomen kaupungeissa, koska tär- tontin suuruudeksi määrättiin ta- kein palojen sammutuksissa tarvit- vallisesti noin 2220 m2. Kaupungin tu elementti eli vesi ei tullut ilman laitamilla sallittiin pienemmät, noin vesilaitoksia riittävän nopeasti ja 420 m2:n tontit, joiden palosolan riittävällä paineella palopaikalle. leveys oli vain kolme metriä ja ra- Vasta vesilaitokset ja vakinaiset pa- kennusten välit siten kuusi metriä. lokunnan poistivat pysyvästi kau- Myös kadut saivat olla kapeampia, punkipalojen uhkan. 12 metriä leveitä.21

Tuulen mukanaan kuljettamien Ensimmäiset vakinaiset palokun- kipinoiden pysäyttämisen lisäksi nat perustetaan lehtipuut sitovat runsaasti lämpöä, joten niiden suotuisa vaikutus pa- Helsingin vakinainen palokunta oli lonsuojelulle oli ilmeinen. Lehti- Suomen ensimmäinen vakinainen puilla reunustettu katu on ainakin palokunta. Turkuun perustettiin kerran estänyt kokonaisen kaupun- vakinainen palokunta vuonna 1869, gin tuhoutumisen tulipalossa. Näin Tampereelle vuonna 1898, Kotkaan tapahtui vuonna 1941 Sortavalassa, vuonna 1899, Vaasaan vuonna kun jo suuren osan kaupungista tu- 1909, Hämeenlinnaan ja Mikkeliin honnut perääntyvien venäläisten vuonna 1911, Lahteen 1912, Kuo- sotilaiden sytyttämä tulipalo pysäh- pioon 1913, Pietarsaareen 1917, tyi kaupungin halki kulkeneeseen Ouluun ja Kokkolaan vuonna 1921, katuun, jonka varsiin oli istutettu Jyväskylään vuonna 1922, Kajaaniin lehtipuita.22 vuonna 1924, Poriin ja Joensuuhun vuonna 1926, Rovaniemelle vuonna Vuoden 1856 asetuksen myötä 1929, Raumalle vuonna 1931, sekä tulivat entistä laajemmin käyttöön Savonlinnaan ja Lappeenrantaan palokadut ja -kujat, jotka ehkäisi- vuonna 1932 (Taulukko 4.1). Viipu- vät tulipalon leviämistä korttelista tai kaupunginosasta toiseen. Kau- punkien keskustan rakennukset

21 Meurman 1947, 244-245. 23 Nuoreva 1980, 8; Palontorjunta 1983:8, 22 Meurman 1947, 245; Kautto 1962, 53. 432-433. 58 Taulukko 4.1.(UlLWlVXXULPSLDNDXSXQNLSDORMD6XRPHVVD Kaupunki Vuosi Syy Tuhot Turku 1318 sotatoimet koko kaupunki Turku 1429 koko kaupunki Turku 1443 koko kaupunki Turku 1458 salama koko kaupunki Turku 1493 suuria tuhoja Turku 1509 sotatoimet koko kaupunki Turku 1522 sotatoimet koko kaupunki Turku 1546 kaupungin eteläosa Turku 1549 Mätäjärven kortteli Turku 1552 Aninkaisten kortteli Turku 1565 suuri osa kaupunkia Turku 1569 suuri osa kaupunkia Turku 1576 suuri osa kaupunkia Turku 1582 suuri osa kaupunkia Turku 1592 1/4 kaupunkia Turku 1593 koko kaupunki Turku 1600 koko kaupunki Turku 1601 Mätäjärven kortteli Turku 1603 Mätäjärven- ja luostarikorttelit Turku 1618 Suuria tuhoja kirkkokadulla Turku 1624 Mätäjärven korttelissa 90 taloa Viipuri 1627 Vanha kaupunki osittain Viipuri 1628 Vanha kaupunki, Valli ja Siikaniemi Viipuri 1652 ”tulen lainaaminen” Noin 300 taloa Helsinki 1654 45 taloa, n. 3/4 uudesta Helsingistä Savonlinna 1656 Sota Kaupunki tuhoutui * Turku 1655 suurin osa kaupunkia Turku 1656 450 taloa, lähes koko joen kaakkoispuoli Turku 1664 Luostarikorttelissa lähes 400 aittaa Turku 1678 243 taloa Tuomiokirkon läheltä Viipuri 1678 n. 100000 kuparitaalerin vahingot, mm.raatihuone Turku 1681 Yht. 700-800 taloa, vain 1/6 kaupungista säästyi Viipuri 1689 n.40 taloa Viipuri 1690 60 taloa Turku 1711 n. 150 taloa Kajaani 1712– sota (isoviha 1713-1721). Venäläiset polttivat 18 taloa ja kirkon 14 1712. Suomalaiset polttivat kaupungin itse vahvistaakseen ja suojatakseen linnaa. Linna tuhottiin 1716. ** Helsinki 1713 sotatoimet kaupunki raunioiksi Turku 1728 n.140 taloa Lappeenranta 1729 55 taloa Helsinki 1761 Kajaani 1775 tuhopoltto useita taloja Turku 1775 152 taloa Viipuri 1793 tupakointi 176 taloa Kajaani 1807 sepän paja, kova tuuli 63 rakennusta 7 tonttia, 1/8 kaupungista *** Helsinki 1808 61 taloa, 1/4 alueesta Helsinki 1821 110 taloa, 9/10 alueesta Oulu 1822 282 kiinteistöä Turku 1827 kts.luku 2, k.17, 2543 rakennusta jne Hämeenlinna 1831 tupakointi Viipuri 1834 Uusikaupunki 1846 salama Loviisa 1852 Pori 1852 tupakointi Vaasa 1852 Loviisa 1855 Uusikaupunki 1855 uunin halkeama Vaasa 1855 salama Tampere 1865 30 taloa, 516 koditonta * Suikkari 2007, 81. ** Suikkari 2007, 82. *** Tyrkkö 1948, 460–62. Taulukossa ei ole lueteltu sotatapahtumista 1808-1809 ja 1918 aiheutuneita suurpaloja. Juuti 2003; Tyrkkö 1948, 461. Juuti, Rajala & Katko

Kuva 4.12. Kajaanissa palomiehiä autonsa edessä. Huomaa komea kukko. Vas. Uuno Lin- den, Lauri Kuirinlahti, Kalle Sirviö, Ferdinand Pitkänen, Heikki Pulkka ja Tauno Suorsa 1950.Valokuvaaja tuntematon. (KM)

rin vakinaisen palokunnan tarkkaa lojen sammutukseen. Aikaisemmin perustamispäivämäärää ei tiedetä samaan työhön oli tarvittu satojen varmasti.24 miesten joukko.25 Pääsääntöisesti Suomessa sa- Yleensä uusi vesilaitos osoittau- maan aikaan kun vesilaitosta ryh- tui palotoimen kannalta hyväksi rat- dyttiin viimein rakentamaan, oli kaisuksi. Esimerkiksi Hämeenlin- sopiva aika uudistaa myös palotoi- nan uusi vesilaitos osoittautui myös mi. Yleensä vakinainen palokunta palotoimen kannalta onnistuneeksi perustettiin joko samaan aikaan ratkaisuksi. Tampereella puolestaan tai muutama vuosi vesilaitoksen matalapaineinen vesijohto ei riittä- perustamisen jälkeen. Palokun- nyt sellaisenaan antamaan riittävää taan kuului perustamisvaiheessa vedenpainetta tulipalojen sammu- yleensä vain muutamia päätoimisia tukseen, ja vasta korkeapainelaitos palomiehiä ja päällystön edustajia. 1898 toi sammutuksen kannalta Näin pieni palokunta riitti, koska riittävän paineen sinne, minne ve- uudesta vesilaitoksesta saatiin sam- sijohtoverkkokin ulottui – ilman mutusvettä nopeasti ja varmasti pa- muuta apuvälinettä kuin palopos- tiin liitettyä letkua! Tämä ei tieten-

25 Koskimies 1966, 337-343; Juuti 1993, 24 Nuoreva 1980, 23. 41-46. 60 4. Tuli kään poistanut erilaisten ruiskujen Yhteenveto tarvetta. Myös näiltä osin päätös rakentaa suoraan korkeapaineinen Ensimmäinen palontorjuntaa kos- vesijohto oli onnistunut. Näin sääs- keva havainto on, että ennaltaehkäi- tyi selvää rahaa sekä kalusto- että sevät toimet eivät olleet läheskään miehistökuluissa. riittäviä kaupungin ja sen asukkaiden suojelemiseksi. Esimerkiksi Helsingin vakinainen palokunta vuoden 1775 tulipaloa Kajaanissa oli laatuaan Suomen ensimmäinen. nämä ja muut varotoimet eivät es- Turkuun vakinainen palokunta täneet. Vaikka erilaisia määräyksiä perustettiin vuonna 1869 ja Tam- 1775 palon jälkeen säädettiinkin, pereelle vuonna 1898. Tämän jäl- eivät nekään olleet riittäviä ja paha keen vakinaisia palokuntia saatiin kaupunkipalo riehui Kajaanissa jäl- Kotkaan vuonna 1899, Vaasaan leen vuonna 1807. Palon seurauk- vuonna 1909, Hämeenlinnaan ja sena kaupunkiin saatiin voimaan Mikkeliin vuonna 1911, Lahteen paloja rakennusasetus. Toinen vuonna 1912, Kuopioon vuonna havainto on, että useasta vahingos- 1913, Pietarsaareen vuonna 1917, ta huolimatta palokuntaa ja vesilai- Ouluun ja Kokkolaan vuonna 1921, tosta jouduttiin odottamaan vielä Jyväskylään vuonna 1922, Kajaaniin yli vuosisata. Laajemminkin Suo- vuonna 1924, Poriin ja Joensuuhun messa kaupunkipaloista päästiin vuonna 1926, Rovaniemelle vuonna eroon vesilaitosten ja palolaitosten 1929, Raumalle vuonna 1931 sekä perustamisen jälkeen. Savonlinnaan ja Lappeenrantaan vuonna 1932.26 Kolmas havainto on, että etenkin palonvaaran torjunta ja usein Kaikista uudistuksista huolimat- samaan aikaan puhtaan juomave- ta tulipalot riehuivat Kajaanissakin den tarve ovat saaneet ihmisissä vielä ennen palokunnan perusta- aikaan monesti harvinaislaatuista mista ja myös sen jälkeen. Esimer- yksimielisyyttä ja päättäväisyyttä. kiksi vuonna 1921 lokakuussa suuri Neljäs kokoava havainto on, että tulipalo tuhosi rakennuksia kau- Suomen kaupungeissa korkeapai- pungissa. Suurpaloksi se ei onneksi neisen vesijohdon ja vakinaisen laajentunut, vaikka sammutustyö palokunnan perustaminen liittyivät ei sujunutkaan hyvin. Paloruiskun oleellisesti toisiinsa. Kajaanissa mo- letku oli muun muassa kääritty niin lemmat hankkeet toteutuivat muu- huonosti, että letkun selvittelyyn taman vuoden väliajalla: vesilaitos kului paljon kallista aikaa hukkaan. valmistui 1921 ja vakinainen pa- Kainuun Sanomat kysyikin aiheel- lokunta perustettiin 1924. Yleisen lisesti, kenen vastuulla oli huoleh- sammutusvelvollisuuden ja luotta- tia Kajaanin palokalustosta (Kuva musmiesjärjestelmän takia asuk- 4.13).27 kaat olivat usein välinpitämättömiä tulipalon sattuessa. Vedenkannosta ja vedenkuljetuksesta sekä sammu- 26 Nuoreva 1980, 23. Viipurin vakinaisen tusvelvollisuudesta vapautuminen palokunnan tarkkaa perustamispäivämäärää oli suuri helpotus kaupunkilaisille. ei tiedetä varmasti. Se merkitsi kaupunkilaisille myös 27 Kainuun Sanomat 21.10.1921. lisääntynyttä mukavuutta ja lisään- 61 Juuti, Rajala & Katko

veellisemmän ja paremman veden muodossa. Kaupungeille se merkitsi mm. melko nopeasti parantuvaa terveydellistä tilannetta ja kohen- nusta kaupunkikuvassa. Viimeiseksi ja viidenneksi ha- vainnoksi luvusta nousee se, että vesijohto ja palokunta auttoivat pääasiassa vain virallista ja kaa- voitettua kaupunkialuetta ja että kaupungin rajojen ulkopuoliset ja kaavoittamattomat työläisasuin- alueet olivat pitkään ilman näitä elintärkeitä peruspalveluita. Vesi- pula vallitsi ja paloturvallisuuden puutteesta kärsittiin vielä pitkään vesi- ja palolaitosten perustamisen jälkeen myös kaupungin rajojen sisällä ydinkeskustan ulkopuolella. Samoin oli asian laita myös monissa muissa kaupungeissa.28 Näin kaupunki muuttui tasa-arvoisemmaksi turvallisuudenkin osalta.

:DULV (VLPHUNLNVL Helsingis- sä 1880-ja 90-luvuilla Sörnäisissä ja Kalli- ossa tulipalot pääsivät riehumaan pitkään ennen palokunnan tuloa, sillä Kruununhaan paloasemalta oli pitkä matka sammutustyö- hön. Vedensaanti oli vaikeaa, kun vesijohtoverkko ulottui hitaasti Kallioon. Myös puurakennukset sai rakentaa Kalliossa ja Harjussa lähemmäs toisiaan kuin muualla kaupungissa, sillä “tahdottiin valmistaa työ- KuvaK413 4.13. Kai nuun S anomat 21 .10 .1921. 1921 tätekevälle luokalle mahdollisuutta rakentaa huokeampia asuntoja, kuin mikä varsinaisessa kaupungissa oli mahdollista.” Alueelle ei saanut edes vakuutusta ennen ensimmäi- sen paloaseman valmistumista Viertotien varteen vuosina 1891 - 1893. Tämän jäl- keen Kaupunkien Yleinen Paloapuyhdistys alkoi myöntää vakuutuksia ja kun palokunta oli lähellä, saatiin monet uhkaavat tulipalot sammutetuksi ja ”tuhansien köyhien kodit tulen tuholta varjelluksi.” 62 4. Tuli

Kuva 4.14. Hyrynsalmi, Teerivaara. Kuvas- sa sulatetaan saunavedet lumesta. Valoku- vaaja Jorma Kauko 1956. (KM)

KuvaK415 4.15. MMdaaseudun asunto-o ljloja vaaditaan korjattaviksi Kainuun Sanomissa vuonna 3.2.1921.

63 Kuva 5.1. Kajaani Pyykönpuro Purolan ja Makkolan rajalla. Taustalla Makkolan taloja 1959. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

64 Luku 5: 9(6, Vesilaitoksen alkutaival 1920-luvulta 1970-luvulle

65 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin vesilaitoksen lopullinen Suomen ensimmäiset vesilaitokset perustamispäätös tehtiin kaupungin valtuustossa 1920 ja laitoksen Vuoteen 1903 mennessä oli Suo- rakennustyöt valmistuivat seuraa- messa vesilaitos perustettu viiteen vana vuonna. Yleisen Insinööritoi- ja viemärilaitos vastaavasti seit- miston YIT:n esityksestä vesi otettiin semään suurimpaan kaupunkiin. aluksi joesta Kivipuron yläpuolelta. Sähkölaitokset yleistyivät vesilai- Kajaanin kaupunki ja YIT tekivät toksia nopeammin ja vuonna 1903 sopimuksen vesilaitoksen rakenta- niitä oli perustettu 20 kaupunkiin. misesta kesäkuussa 1920. Kajaa- Vakituinen palokunta perustettiin ninjoen vesi säilyikin puhtaana vie- Suomen kaupunkeihin samaan ai- lä 1930- ja 1940-luvun. Vedessä oli kaan tai pari vuotta myöhemmin kuitenkin paljon ongelmallista hu- kuin korkeapaineinen vesilaitos musta. Veden käsittelemiseksi ra- (Taulukko 5.1). Ruotsissa oli vuo- kennettiin vuonna 1948 ns. Wanha teen 1900 mennessä vesilaitos pe- vesilaitos. Tilanne parantui tällöin rustettu jo 50 kaupunkiin. jonkin verran ja lisäkapasiteettia kasvavan kaupungin tarpeeseen Vesilaitosten seuraava suurem- saatiin Onnelan pulsaattorivesi- pi perustamisvaihe Suomessa oli laitoksella, joka valmistui vuonna ensimmäistä maailmansotaa edel- 1965. Muutamaa vuotta aiemmin täneinä vuosina 1910-luvulla. Vuo- oli voimaan astunut Vesilaki, jonka teen 1917 mennessä oli vesilaitos seurauksena Kajaaniin muun mu- valmistunut kuuteentoista kaupun- assa perustettiin vesilautakunta. kiin.1 Maaseudulle ensimmäinen Kaupungin näkyvä maamerkki, ve- vesijohtojärjestelmä perustettiin sitorni valmistui YIT:n urakoimana tiettävästi vuonna 1872 Ilmajoelle. 1960-luvulla. Kyseessä oli puuputkilaitos, jossa vesi virtasi omalla painollaan.2 Samalla vuosikymmenellä oli Kajaanin vesilaitos syntyi ”kol- myös monenmoista ongelmaa, esi- mannessa aallossa” heti maamme merkiksi riittämättömän vedenpai- itsenäistymisen jälkeen (Taulukko neen kanssa. Tätä ongelmaa osal- 5.1). Neljäs vesi- ja viemärilaitosten taan tuli parantamaan myös vesi- perustamisvaihe tapahtui toisen torni. Tuolloin solmittiin myös kau- maailmansodan jälkeen jälleenra- pungin ja maalaiskunnan välinen kennuksen aikana. vedenmyyntisopimus. Seuraavalla vuosikymmenellä eli 1970-luvulla Taulukossa 5.1 mainittujen kau- saatiin runsaasti lisäkapasiteet- punkien vesilaitoksista seitsemän tia, kun otettiin käyttöön Onnelan käytti pintavettä ja kymmenen poh- vesilaitoksen ﬂotaatio-osa. Myös javettä. Laitoksista 11 oli valmis- kaupunki kasvoi merkittävästi vuo- tuessaan ns. moderneja ja viisi ns. sikymmenen loppupuoliskon kun- protojärjestelmiä. Protojärjestelmi- taliitoksen ansiosta. en alkutaipaleella esiintyi merkit- täviä ongelmia, jotka estivät osin alkuperäisten tavoitteiden täyttä-

1 Katko 1996, 44-45. 2 Katko 1988, 22. 66 5. Vesi misen. Protojärjestelmät lykkäsivät välittömät ongelmat kauemmaksi, mutta pian vanhat ongelmat olivat taas edessä. Vesi ei riittänytkään kasvavan asutuksen tarpeisiin eikä ollut laadultaan riittävän hyvää. (ks. Juuti 2001) Huonosti toimivat vesimaksu- järjestelmät ja epäonnistuneet tekniset ratkaisut tekivät vaikeaksi - elleivät mahdottomiksi - korjata tai laajentaa järjestelmiä. Myöskään palotoimen tarpeisiin protojärjes- telmät eivät riittäneet niiden liian alhaisen paineen vuoksi. Protojär- jestelmän viemärit veivät jäteve- det kauemmas asutuksesta, mutta saastuttivat lähivesistöt ja talousveden. Myös kulkutauteja, varsinkin lavantautia esiintyi. Muutos kohti modernia järjestelmää olikin välttämätön. Myös Turun moderni järjestelmä koki vaikeuksia ja kaupunki kärsi vesipulasta. Muutoksia Kuva 5.2. Kajaani, Anna Kustaava (s.1889 ryhdyttiin toteuttamaan esimerk- k.1929) ja Annikki Pirinen vesipostilla Väi- kikaupungeissa noin kahden vuosi- nämöisenkatu 29 noin 1920-30. Valokuvaa- kymmenen kuluttua protojärjestel- ja tuntematon. (KM) män perustamisesta.

Kajaanin vesilaitos rakennetaan YIT:n urakoimana Juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Kajaanissa tehdyissä sel- vityksissä oli ilmennyt, että pohja- vettä riittäisi ainakin 2000 ihmiselle. Rahaa tarvittaisiin kuitenkin paljon ja raudan poisto pohjavedestä aiheuttaisi lisäkustannuksia. Veden- hankintasuunnitelmat pysähtyivät sodan ajaksi. Suomen itsenäistyttyä 1917 suunnitelmia ryhdyttiin taas edistämään. Vuonna 1919 YIT:n esityksen mukaisesti päätettiin hy- Kuva 5.3. Kuhmon Juntinsalo. Hätä ei lue lätä pohjavesivaihtoehto ja ottaa paikkaa. Valokuvaaja Jorma Kauko 1951. vesi joesta Kivipuron yläpuolelta. (KM) 67 Juuti, Rajala & Katko

Taulukko 5.1. Vesilaitosten sekä viemärilaitosten ja palokuntien synty sekä vesijärjestelmi- en luokittelu Suomen kaupungeissa vuosina 1876-1921. (Juuti 2001, 140.) Kaupunki vesilaitos vedenotto Viemäri- vak. järjestelmä (vesi) laitos palokunta Helsinki 1876 joki 1880 1861 moderni järjestelmä Viipuri 1892 pohjavesi 1873 1881 moderni järjestelmä Tampere 1882 järvi 1894** 1898 protojärjestelmä 1898 järvi moderni järjestelmä Oulu 1902 joki 1897 1919 protojärjestelmä 1927 moderni järjestelmä Turku 1903 pohjavesi 1896 1869 moderni järjestelmä Hanko 1909 pohjavesi 1906 * moderni järjestelmä Lahti 1910 lähde 1910 1911 moderni järjestelmä Hämeenlinna 1910 lähde 1910 1911 moderni järjestelmä Jyväskylä 1910 pohjavesi 1911 1922 moderni järjestelmä Mikkeli 1911 pohjavesi 1911 1911 moderni järjestelmä Porvoo 1913 pohjavesi 1894 * moderni järjestelmä Kuopio 1914 järvi 1906 1913 protojärjestelmä Sortavala 1914 järvi 1907 * protojärjestelmä Vaasa 1915 pohjavesi 1915 1909 moderni järjestelmä Kotka 1916 joki 1890 1898 protojärjestelmä Kokkola 1917 pohjavesi 1923 1921 moderni järjestelmä Kajaani 1921 joki 1921 1924 protojärjestelmä *=ei tarkkaa tietoa.

Sekä vesi- että viemärilaitoksen kasopimusta muotoiltiin kevättalvi rakentamisesta tehtiin päätös kau- ja kevät 1912, kun töihin päästiin punginvaltuustossa vuonna 1920. 3 touko-kesäkuussa. Myöhemmin haarakonttori itsenäistyi ja siitä Vesilaitoksen rakentamisesta muodostui maamme vesialan huo- tehtiin sopimus YIT:n ja Kajaanin mattavin urakoitsija, YIT. Näin YIT kaupungin kanssa. Tukholmassa pitää Porvoon vesitornia ensim- toimiva Allmänna Ingeniörsbyrån mäisenä hankkeenaan.4 (AIB) perusti Suomen suuriruhti- naskuntaan haarakonttorin vuon- Yhtiö vakiinnutti varsin nope- na 1912 tavoitteenaan osallistua asti asemansa Suomen kaupunkien Suomen ja Venäjän tie- ja vesira- vesihuollon urakoitsijana. Kajaanin kentamiseen sekä ratapiha- ja sa- ja YIT:n välinen sopimus kesäkuul- tamatöihin. Yhtiö oli alansa tekno- ta 1920 oli varsin yksityiskohtainen logiajohtaja Ruotsissa ja Suomessa. (Laatikko 5.1). Porvoon vesilaitoksen suunnitte- lutyöt ja rakentaminen olivat yrityksen ensimmäinen varsinainen urakka Suomessa. Porvoossa urak- 4 Katko 1966, 368; Juuti, Rajala & Katko 3 Pulma & Turpeinen 1994, 422. 2003. 68 5. Vesi

Kuva 5.4. Kajaani, edessä Koivukosken voimalaitoksen rakennustyömaa 1942. Jokea pitkin uitettiin lukematon määrä tukkeja teollisuuden ja sahojen tarpeeseen. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kuva 5.5. .DMDDQL6RNDMlUYL-\OKlQNDLYRMDOLLWHULUDNHQQXV2PLVWDMD(HUR.DQWR9DORNX- vaaja Jussi Mielikäinen. (KM) 69 Juuti, Rajala & Katko

Vesi- ja viemärilaitoksen rakentaminen alkoi välittömästi ja verkostot olivat pääosin valmiina jo vuoden 1921 alussa. Kontrahdin pykälässä 2 mainittu asiantuntija Albin Skog oli alan johtavia asiantuntijoita. Insinööri Skog oli Hel- singin vesilaitoksen johtaja, mihin virkaan hänet oli valittu kesäkuussa 1904 edellisen johtajan C. Hausenin erottua tehtävästä. Skog oli tehnyt aikaisemmin pohjavesitutkimuksia useissa eri kaupungeissa ja toiminut myös vesilaitosten suunnittelijana ja asiantuntijana mm. Porvoossa ja Lahdessa. Ensiksi Kajaanissa verkostot vedettiin kaupungin omiin laitoksiin ja virastoihin kuten kaupungintalol- Kuva 5.6. Kuhmon Katerma, metsäojan le, kunnallisiin virastoihin, saunaan kaivajat 1930. Ojituksella raivattiin suosta ja pesulaitokseen. Saman vuoden peltoja. Suopellot olivat yleensä varsin huo- loppupuolella verkostot rakennet- noja. Valokuvaaja tuntematon. (KM) tiin myös Purolaan. Purolassa terveyslautakunta oli havainnut kaivojen pilaantuneen, joten kunnallisia verkostoja tarvittiin nopeasti. Lautakunnan mukaan saastuminen johtui siitä, että tonttien omistajat eivät voineet johtaa likavesiä pois asianmukaisesti, sillä ”koko esikau- pungissa ei ollut yhtään kunnollista viemäriojaa.” Marraskuussa 1921 kaupunginvaltuusto päätti teettää sekä Purolaan että Lehtikankaalle viemäriojat.5

Ensimmäiset toimintavuosikym- menet – terveys paranee ja kuolleisuus vähenee Vesilaitoksen valmistuminen lisäsi Kuva 5.7. Suomussalmi, Pyykkölänvaara. yleensä kaupungeissa merkittävästi Vesiratas jauhoi voimaa tarvittaessa sahan turvallisuutta ja kohensi asumis- tai myllyn tarpeisiin. Valokuvaaja Jussi mukavuutta. Moni muukin asia, Mielikäinen 1984. (KM) 5 Pulma & Turpeinen 1994, 422. 70 5. Vesi

Laatikko 5.1. Urakkakontrahti Kajaanin kaupungin ja YIT:n välillä. (KKA, Kaup.hallitus, (Arkiston n:o): IV 6, (sarjamerkki ja kansion n:o): He : 2, Urakka- y.m. sopimuksia, Aika: 1892-1949.)

Urakkakontrahti koskeva Kajaanin Vesi- ja viemärijohdon rakentamista Kajaanin kaupunki, Tilaajana ja Yleinen Insinööritoimisto O/Y, Helsingissä, urakoitsijana, ovat tänäpäivänä tehneet seuraavan sopimuksen.

§ 1. Urakoitsija sitoutuu täten Tilaajan laskuun rakentamaan: I. Vesijohdon Kajaaniin, käsittäen sisäänoton, pumppukaivon, konehuoneen, automaattisen pumppukoneiston, 2 kpl. pumppuja 200 min.litr. 50 mtr. manometr. nostokorkeudella, 6” pai- nojohdon konehuoneesta Kauppakadulle (Aleksanterinkatu) sekä 4” johdon seuraaville kaduille: Kauppakatu Suvanto- ja Seminaarikatujen välillä. Asemakatu Kauppa- ja Vienankatujen välillä. Suvantokatu- ja Koulukatu Kauppa- ja Väinämöisenkatujen välillä. Väinämöisenkatu Koulu- ja Linnankatujen välillä. Lönnrothinkatu Kauppa- ja Louhikatujen välillä. Louhikatu Lönnrothin- ja Linnankatujen välillä. Linnankatu Louhi- ja Kauppakatujen välillä. Johdot varustetaan 32 palopostilla ja 26 venttiilillä sekä haaraputkilla kaduissa ehdoituksen mukaan. Sopimukseen ei sisälly mahdollinen kalliolouhinta Linnankadussa Väinämöisen- ja Kauppakatujen välillä, eikä myöskään vastaava louhimiskiven poiskuljetus ja täytemaan kuljetus. II. Viemärijohto seuraavissa kaduissa: Kauppakatu noin 430 m 22,5 cm, noin 135 m 30cm, noin 175 m 35/52,5 cm, noin 120 m 50/75 cm. Asemakatu noin 200 m 22,5 cm. Suvanto- ja Koulukatu noin 80 m 30 cm, noin 35 m 35cm, noin 100 m 35/52,5 cm.Väinämöisenkatu noin 425 m 22,5 cm. Lönnrothinkatu noin 80 m 22,5 cm, noin 120 m 30 cm, noin 95 m 35 cm, noin 110 m 35/52,5 cm. Louhikatu noin 280 m 22,5 cm. Linnakatu noin 130 m 22,5 cm, noin 140 m 30 cm, noin 130 m 35/52,5cm. Kirkkokatu noin 75 m 50/75 cm. Koivukoskenkatu noin 75 m 50/75 cm. Lasku Rantakadussa noin 110 m 35/52,5 cm, sekä 29 kaivon, 30 syöksykaivon ja 7 tuuletuskaivon pano. Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, saa kaupunki sekä kaupungin luvalla talonomistajat työn aikanakin liittää haara- putkia vesi- ja viemäriverkostoon, kun se vaan tapahtuu kunnollisia tarpeita ja asianmukaisia työtapoja käyttämällä sekä tuottamatta hankaluutta urakoitsijan työlle. § 2. a/. Urakoitsijan velvollisuutena on panna vesijohto 2,2 m syvyydelle maanpinnasta, niihin paikkoihin, joihin viemärijohto tulee, putken yläreunaan jos ei maanlaadun perusteella, niinkuin korkealla seisovaa pohjavettä, pienempi johtosyvyys ole sallittu, mutta on urakoitsijan jokaisessa sellaisessa tapauksessa saatava Tilaajalta lupa siihen. Missä viemäriä ei löydy, pannaan 2,30 mtr. syvyydelle yläreunaan sekä isoleerataan 30 cm putken yläpuolelle hyvällä täytemaalla /multaa tai turvetta/. Viemärijohdot pannaan säännöllisesti sisä alareunalla 1,80 mtr. syvyydelle. Saadakseen tarpeellisen putouksen saa eri tapauksissa panna 1,50 mtr. syvyydelle, kumminkaan ei tämän kautta saa aiheutua vaikeutta yhdistää viemärijohtoon niitä tontteja ja katuosia, jotka myöhemmin luonnostaan tulevat siihen viemärialueeseen liittymään. b/. Urakoitsijalla on oikeus määrätä putkien paikan kaduilla, kuitenkaan ei putkia saa asettaa pienemmälle kuin 3 mtr. välimatkalle tonttirajasta. c/. Venttiilien ja palopostien paikat määrää Tilaaja. d/. Kivitys tai muut katu-aineet on urakoitsijan pantava erikseen kaivetusta maasta. e/. Ylöskaivettu maa on pantava siten, että se mahdollisimman pienessä määrässä estää liiken- nettä. f/. Tarpeellisista tukipuuaineista, jotka lasketaan 4000 m 2” x 6, saa urakoitsija korvausta Smk. 13,000:- tai annetaan vaadittavat puuaineet maksutta urakoitsijan käytettäväksi Tilaajan harkinnan mukaan. 71 Juuti, Rajala & Katko

g/. Kuoppien tyhjänäpito pohjavedestä on urakoitsijan kustannettava. Jos sattuu erikoisia vaikeuksia kaivaa täydelliselle syvyydelle, käytetään mitä kohdassa a määrätään. h/. Kanava täytetään huolellisesti eikä saa täyttää suuremmilla kivillä kuin 0,1 m³ eikä enem- män kuin 15 % kanavan laajuudesta, suuremmat kivet asetetaan pinnalle. i/. Urakoitsijalla on oikeus panna louhimiskiviä paikoille, jotka sijaitsevat korkeintaan 1000 mtr. päässä Väinämöisen- ja Lönnrohtinkatujen risteyksistä. Pitemmistä kuljetuksista saa urakoitsija lisähinnan Smk. 5:- kuutiometriltä ja 500 mtr. k/. Urakoitsija tasoittaa kadun alkuperäiseen kuntoonsa mutta kustantaa Tilaaja kivien tai se- pelikivien panon. l/. Jotta johdot Tilaajalta hyväksyttäisiin, vaaditaan, että ne koepainossa kestävät 10 atm. paineen, joka, sittenkun pumppuaminen on lopetettu ei saa laskeutua enemmän kuin 1,o atm. 5 minuutissa. m/. Urakoitsijalle kuuluu kaikkien putkihautojen aitausten ja suojeluslaitteiden kustantami- nen. n/. Urakoitsija kustantaa kaikki sillat katuristeyksissä ja taloihin. o/. Urakoitsija kustantaa kaikki tarpeet vesi- ja viemärijohtojen rakentamista varten paitsi al- lamainittuja: 1/. Vesijohdon putkiverkkoon tarvittavat 3300 mtr putkia, 32 paloposteja kansilla, 26 venttiilejä tangolla, suojeluslaitteilla ja kansilla sekä tarpeelliset putkenosat. 2/. Viemärijohtoon tarvittavat sementtiputket, kaivorenkaat, sadevesikaivot ja kaivo- kannet. p/. Urakoitsija kustantaa kaikki kuljetukset varastopaikoista Kajaanissa. q/. Käytettävät teräsputket ovat urakoitsijan toimesta ja kustannuksella kunnostettava ja ase- tettavat sillä tavoin paikoilleen, kuin urakoitsijan hankkima insinööri Albin Skog´ in lausunto Kajaanin Rahatoimikamarille 9 pltä viime helmikuuta osoittaa.

§ 3. Urakoitsijan on aloitettava työ viimeistään 14 päivää senjälkeen kuin molemmat puo- lueet ovat allekirjoittaneet kontrahdin ja on työ tehtävä siten, että koneistoa voi ottaa käy- täntöön viimeistään 31 p. jouluk. 1920 niinmyös vesi- ja viemärijohdot Asema- ja Kauppa- (Aleksanterin) Lönnrothin-ja Väinämöisen kaduissa Kainuun- ja Kirkkokatujen välillä. Työ kokonaisuudessaan kontrahdin mukaan on oltava täydellisesti valmiina 31 p. lokak. 1921. Jokaisesta kuukaudesta, jälkeen 31 p. jouluk. 1920 siihen päivään kun kontrahdin mukainen työ myöhästyy, maksaa urakoitsija sakkoa Smk. 1000:-. Jokaisesta kuukaudesta jälkeen 31 p. lokak. 1921 kun laitos kokonaisuudessaan myöhästyy, maksaa urakoitsija sakkoa Smk. 5000:-. Jos rakennusaikana yleinen lakkko tai työsulku sattuu ja työ senkautta myöhästyy, on urakoitsijalla oikeus, jos hän ei itse tavalla tai toisella, niinkuin huono kohtelu työmiehiä kohtaan, kohtuuttoman pieni korvaus heidän suorittamastaan työstä y.m. sellaista, aiheuta tätä, saada pidennys työajassa vastaava sitä ajantappiota, joka todistettavasti tämän kautta on tullut. Samaten on urakoitsija oikeutettu vastaavaan pidennykseen työajassa jos työ on myöhästy- nyt luonnonesteiden kautta tai syistä, joita hän ei ole voinut edeltäpäin tietää eikä estää, tai jos myöhästyminen on johtunut Tilaajan tarpeiden hankinnan kautta.

72 5. Vesi

§ 4. Jos urakoitsija yhdessä tai toisessa suhteessa rikkoo vastaan, tai ei täytä tämän kontrahdin määräyksiä tai jos työ tehdään niin hitaasti, että § 12 mukaan kokoonpantu lautakunta huomaa työn määrätyssä ajassa ei voivan valmistua, on Tilaajalla oikeus selittää urakoitsijan puolelta kontrahti rikotuksi ja on siinä tapauksessa urakoitsijan velvollisuus korvata lisäkustan- nukset, jotka Tilaajalle senkautta tulee, että itse huolehtii siitä mitä työssä puuttuu tai antaa niiden suorituksen toiselle urakoitsijalle. Yllämainituista kustannuksista ja koko tehtävänsä työn kontrahdin mukaisesta täyttämisestä sekä hankkimainsa koneiden ja laitteiden kunnollisuu- desta ynnä ennen työn alottamista maksetuista rahoista antaa urakoitsija Tilaajan hyväksymän takuun. Jos kontrahti selitetään rikotuksi, on tarkastus suoritetusta työstä ja sen yhteydessä arvioi- minen hyväksytyistä osista tapahtuva sellaisen lautakunnan kautta, kuin edellisessä kohdassa mainitaan ja on sellaisessa tapauksessa Tilaajalla tai Virkaanastuvalla urakoitsijalla oikeus siihen hintaan, joka vapaaehtoisen sopimuksen tai lautakunnan arvioimisen kautta määrätään, ottaa haltuunsa työn jatkamiseksi paikalla löytyvät tarpeet, työvajat, telineet ja työkalut.

§ 5. Työtä valvoo Tilaajan asettama tarkastaja, joka edustaa Tilaajaa, tai hän, jonka hän tilallensa määrää. Tarkastajalla on oikeus milloin hyvänsä toimittaa mittauksia, punnituksia ja muita tarkastuksia niin hyvin aineista kuin suoritetuista töistä, joita hän katsoo tarpeelliseksi. Kaikki paalutukset ja mittojen asettaminen on urakoitsijan omalla vastuullansa toimitettava. Niitä määräyksiä, mitä kontrahdin mukaiseen työn suoritukseen tulee, jotka tarkastaja antaa, on urakoitsijan viipymättä seurattava, sen uhalla kuin § 4 määrätään.

§ 6. Urakoitsija tekee viranomaiselle kaikki ilmoitukset, jotka työn suorittaminen asetuk- senmukaisesti vaatii, ja maksaa sen tuottamat kustannukset kantaen yksin vastuun siitä, että voimassa olevia asetuksia, sääntöjä tai viranomaisten ilmoittamia määräyksiä työn suhteen ja mitä sen yhteyteen tulee, asianmukaisesti noudatetaan.

§ 7. Kaikki työt ovat huolellisesti ja paraimman työtavan mukaan suoritettavat ammatis- saan taitavilla työmiehillä ja tavalla, joka paraiten edistää vesi- ja viemärijohtojen kestävyyttä. Jos huolimattomuutta työn suorituksessa huomataan, tai työtä varten hyväksyttyjä piirus- tuksia ja selityksiä, tai Tilaajan ilmoittamia määräyksiä ei olisi seurattu, on urakoitsijan tarkastajan käskystä viipymättä muutettava virheellisyydet tyydyttävään kuntoon, uhalla, että ne muuten tarkastajan toimesta täytäntöön pannaan urakoitsijan kustannuksella.

§ 8. Kaikki työ-tarpeet tulee ajoissa työpaikalle hankkia, ulkona olevat työ-tarpeet on urakoitsijan suojeltava sateelta ja kastumiselta sopivalla peitteellä, jos tarkastaja niin vaatii.

§ 9. Jos piirustukset ja selostus eivät ole yhtäpitäviä, on tarkastajan ratkaistava, kumpaako niistä työtä suoritettaessa on noudatettava.

§ 10. Urakoitsija on velvollinen työn kestäessä huomioonottamaan ne muutokset tai suorittamaan ne lisätyöt, jotka Tilaaja vaatii. Pienempiä poikkeuksia piirustuksista ja selostuksista, jotka eivät aiheuta suurempia kustannuksia kuin yhden prosentin § :ssä 14 mainitusta 790,000 markasta, on urakoitsijan korvauksetta suoritettava. Lisätöistä ja suuremmista muutoksista, jotka vaativat lisää työtä ja tarpeita, tulee urakoitsijan saada vastaavaa korvausta edeltäpäin sovittujen yksikköhintojen mukaan.

73 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 5.8. Suomussalmella vedenhakua avannosta. Nyt olivat miehet asialla. Valokuvaaja JV Roinila 1900-luvun alussa. (KM)

Kuva 5.9. Sotkamo, Ylisotkamo, Nero-koira Nykäsen kaivolla. Valokuvaaja Arvi Korho- nen 1929. (KM) 74 5. Vesi

Joka tapauksessa on kuitenkin edeltäpäin Tilaajan ja urakoitsijan välillä tehtävä kirjallinen sopimus muutoksen tai lisätyön laajuudesta ja siitä vaaditusta hinnan erosta. Ylityöstä, josta ei ole kirjallista sopimusta tehty urakoitsija ei ole oikeutettu saamaan korvausta.

§ 11. Urakoitsijan on kykenevän insinöörin kautta valvottava työtä sekä sitäpaitsi on koko työn aikana täysin asian ymmärtävän ja kelpo työnjohtajan oltava työpaikalla työn johtamista varten sekä vastaanottamaan määräyksiä, joita asianomaiset sen suhteen voivat ilmoittaa. Jos tämä työnjohtaja jättäisi noudattamatta tarkastajan määräyksiä, tai käytöksensä kautta herättäisi suuttumusta, on urakoitsijan, saatuaan ilmoituksen siitä, heti ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi, Samallaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä työmiesten suhteen, jotka eivät osoita hyvää käytöstä, raittiutta ja siivoutta. § 12. Lopputarkastuksen toimittaa Tilaajalta siihen valittu esteetön henkilö tai jos jompikumpi puolue niin vaatii, lautakunta, käsittävä kolme henkilöä, joista molemmat sopimuk- sentekijät valitsevat esteettömän henkilön ja he kaksi yhdessä kolmannen, joka viimemainittu tulee lautakunnan puheenjohtajaksi ja tulee kaikkien näiden olla ammattimiehiä. Lautakunnan päätös on voimassa kuten lain kautta saatu tuomio. Mitä lopputarkastuksessa ei hyväksytä, on urakoitsijan viipymättä ja paraimmalla tavalla autettava tai tehtävä uudestaan, uhalla, että vajanaisuudet muuten urakoitsijan kustannuksella toisella henkilöllä Tilaajan toimesta korjataan. Lautakunnasta riippukoon jos laiminlyöty on pidettävä siitä merkityksestä, että urakoitsijan tulee maksaa vahingon korvaus tai määrättävä uusi aika, jolloin saman uhalla vajanaisuus on korjattava. Kustannukset lopputarkastuksesta maksetaan Tilaajalta ja urakoitsijalta puoleksi. Ellei Tilaaja tai urakoitsija 10 päivässä vaatimuksesta valitse jäsentä lautakuntaan tai valitut sovi puheenjohtajasta, niin valitsee sen pyynnöstä Kajaanin tuomiokunnan tuomari.

§ 13. Urakoitsija on velvollinen noudattamaan voimassa olevaa lakia koskeva työnantajan vastuunalaisuutta ruumiinvammoista, joita sattuu työmiehille. Sitäpaitsi tulee hänen yksi vuosi laitoksen lopullisen tarkastuksen jälkeen vastata työn sekä hankkimainsa koneiden ja laitteiden hyvästä laadusta, ollen hänen velvollisuutenaan viipymättä ja ilman erikoisia kuluja Tilaajalle täydellisesti ja tarkoituksen mukaisesti korjata kaikki vajanaisuudet, jotka mahdollisesti sanottuna aikana ovat voineet hänen suorittamassaan työssään ilmaantua eivätkä ole toisen aiheuttamia. Jos urakoitsija kieltäytyy tästä velvollisuudestansa korjattakoon vajanaisuudet hänen kustannuksestaan Tilaajan toimesta. Ennen vastuu-ajan loppua, jos jompikumpi puolue niin vaatii, on tehtävä jälkitarkas- tus § 12 mukaan kokoonpannulta lautakunnalta.

§ 14. Siitä työstä, jonka urakoitsija tämän kontrahdin mukaan sitoutuu suorittamaan maksaa Tilaaja kaiken kaikkiaan Smk. 790,000:-(seitsemänsataayhdeksänkymmentätuhatta), jonka summa maksetaan niin, että 30 % siitä (Smk. 237,000:-) suoritetaan ennen työn aloittamista, 20 % (Smk. 158.000:-) kun neljäsosa on suoritettu työstä, 20 % kun puolet työstä on suoritettu ja vielä 20 % kun kolmeneljäsosaa työstä on suoritettu. Jäljellä olevat 10 % urakkasummasta (Smk. 79,000:-) maksetaan 5 % (Smk. 39,500;-) kun työ on täydellisesti valmis, tarkastettu ja hyväksytty sekä 5 % (Smk. 39,500:-) kun takuuaika on loppunut.

75 Juuti, Rajala & Katko

§ 15. Erimielisyyksiä tämän kontrahdin, siihen kuuluvine piirustuksineen, selostuksineen ja tarjouksineen , oikeasta tulkinnasta ja sovelluttamisesta, sekä muita tästä kontrahdista mahdollisesti johtuvia erimielisyyksiä asianomaisten välillä, älköön vedettäkö tuomioistuimen tut- kittavaksi, vaan jätettäköön ratkaistavaksi väli-lautakunnalle, kokoonpantu § 12 mukaan. Väli- lautakunnalle tuleva korvaus maksetaan häviävältä puolelta, jos ei toisin määrätä välimiehiltä. Lautakunnan päätös on oleva sitova ja älköön vedettäkö tuomioistuimen eteen.

§ 16. Tätä kontrahtia urakoitsija ei saa luovuttaa toiselle henkilölle.

§ 17. Tällä kontrahdilla, joka on kahtena samoinkuuluvana kappaleena sopimuksenteki- jäin kesken vaihdettu, selittävät allekirjoittaneet itsensä molemminpuolin tyytyväisiksi ja sitou- dumme sen kaiki puolin täyttämään.

Helsinki, Kajaani 16/21 p. kesäkuuta 1920. Yleinen Insinööritoimisto O.Y. Kajaanin Rahatoimikamari

Kuva 5.10. Kajaanin ensimmäinen pumppuhuone, joka oli käytössä 1921-1948. (Kajaanin Veden arkistot)

76 5. Vesi

Kuva 5.11. Kajaanin vesilaitoksen tietoja vuoden 1955 kaupunkiliiton toimiston yleiskir- jeeseen 1/56.

77 Juuti, Rajala & Katko

kuten muun muassa ravinnon pa- raneminen, rokotusten lisääntymi- nen ja terveydenhuollon saatavuus edistivät etenkin 1900-luvun alusta alkaen turvallisuutta, lisäsivät elin- ikäodotetta ja vähensivät imeväis- kuolleisuutta. Kajaanissakin kuolleisuusluvut laskivat jatkuvasti. Myönteinen kehitys nopeutui suorastaan häm- mästyttävästi 1900-luvulle tultaessa. Sota-ajat olivat kuitenkin merkittävä poikkeus huonompaan suuntaan. Arvo Ylppö totesi tutki- muksessaan imeväiskuolleisuudes- ta maaseudulla ja kaupungeissa, että alle yksivuotiaiden kuolleisuus oli maaseudulla suurempi kuin kaupungissa vuoteen 1918 saakka. Vuodesta 1919 alkaen Suomen kaupungit olivat tässä mielessä jo maaseutuja parempia ja terveel- Kuva 5.12. Lottia kaivolla 1930-40. Valo- lisempiä elinpaikkoja. Silti vielä kuvaaja tuntematon. (KM) pitkään kaupungeista lapsia lähe- tettiin ”terveelliselle” maaseudulle lomia viettämään.6 Suurin selkeä yksittäinen muutos kaupungeissa, joka liittyy tähän nimenomaiseen ajankohtaan on kasvanut vesilaitosten määrä. Ka- jaanissakin eri ikäryhmissä etenkin lasten kuolleisuus väheni eniten ja suurin pudotus kuolleisuudessa oli nimenomaan imeväisten keskuudessa. Joka kymmenes lapsi kuoli 1800–1900-lukujen vaihteessa ensimmäisen elinvuotensa aikana, mutta puoli vuosisataa myöhem- min enää noin joka kolmaskym- menes. Nykyisin Kajaanissa ja koko Suomessa imeväiskuolleisuus - eli

Kuva 5.13. Mylläri Pirttivaaralta. Valo- kuvaaja Jorma Kauko. (KM) 6 Juuti 2001; Ylppö 1922. 78 5. Vesi

Kuva 5.14. Vanha vesilaitos oli tekniseltä ratkaisultaan pystyselkeyttämö. YIT:n johtava asema kaupunkien ja teollisuuden vesihuollon suunnittelussa ja rakentamisessa 1950-lu- YXOODYDLNXWWL¿OWUDDWWRULQVXXUHHQVXRVLRRQMRWDWDUMRWWLLQXVHLQUDWNDLVXNVL´kuin apteekin hyllyltä” (mukailtu Tanhuala 1994, 51).

Kuva 5.15. Vuosina 1948-1965 käytössä ollut ”vedenpuhdistuslaitos”. (Kajaanin Veden arkistot)

79 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 5.169HVLSRVWL6XYDQWRODVVVD(QVLPPlLVHWYHGHQRWWDMDWYHWWlKDNHPDVVD9DV(LOD Lappeteläinen, Tyyne Lehtinen, Irene Kemppainen, ja Kerttu Lindberg. Valokuvaaja V. Ai- toaho. (KM)

alle yksivuotiaiden kuolleisuus - on kaksi hanketta päätettiin yhdistää. enää alle sadasosa 1800–1900-lu- Paloaseman yhteyteen rakennettiin kujen vaihteen tilanteesta.7 komea ylävesisäiliö, jonka tilavuus oli 360 kuutiometriä. Tämä palo- Kajaanin kaupungin vesilaitos aseman vesitorni jäi pois vesilaitos- peri edeltäjiltään alkeellisen ”ve- käytöstä 1980-luvulla, kun paine- sijohtolaitoksen”, joka toimi siten, tasot eivät enää riittäneet laajentu- että vesi syötettiin verkostoon au- neen kaupungin tarpeisiin. 8 tomaattisesti käynnistyvillä ja py- sähtyvillä pumpuilla. Nämä auto- Vesilaitosta pyöritti rakentamis- maattipumput osoittautuivat epä- vaiheen jälkeen varsin pieni henki- varmoiksi, minkä vuoksi vuonna löstö. Laitosta hoiti kaupungin säh- 1923 ryhdyttiin suunnittelemaan köteknikko apunaan putkimestari. vesitornin rakentamista käyttö- Ensimmäinen kaupungininsinööri varmuuden lisäämiseksi. Samaan astui virkaan vuonna 1924, mis- aikaan suunniteltiin myös paloase- tä lähtien vesilaitos kuului hänen man rakentamista. Niinpä nämä toimialaan. Näinä ensimmäisinä

7 Pulma & Turpeinen 1994, 400-403. 8 Kajaanin vesilaitos 80 vuotta. 80 5. Vesi vesilaitoksen toimintavuosina vesijohtoverkostoa oli neljä kilometriä ja viemäriverkostoa 4,5 kilometriä. Vuosittain pumpattiin noin 50000 kuutiomeriä vettä, mihin kului energiaa 0,255 kWh/m3. Tultaessa 2000-luvulle on pumpatun veden määrä noista ajoista kasvanut noin viisikymmenkertaiseksi. 9

Pintavesiongelmat ja niiden ratkaisut, 1940-luvulta 1970- luvulle Verkosto laajeni jatkuvasti ja jär- jestelmään kuuluvia laitteistoja uusittiin aika ajoin. Rakentami- nen ja väestönkasvu olivat erityisen voimakasta varsinkin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Kajaaninjoen vesi säilyi varsin Kuva 5.17. Purolassa Saimi Valtanen kai- puhtaana vielä 1940-luvun, vaikka volla. Oikealla Kukkosen talo Kansakou- vedessä olikin paljon humusta. Ve- lunkadulla 1965. Valokuvaaja tuntematon. den käsittelemiseksi ja humuksen (KM) poistamiseksi rakennettiin vuonna 194810 ”Wanha vesilaitos”. Kyseessä oli pystyselkeyttämö (kuva 5.14), kun alueelle saatiin asemakaava.11 jossa kemikaaleina käytettiin kalk- Vedenkäsittelylaitoksen laajenta- kia, alumiinisulfaattia ja klooria. miseen ja parantamiseen oli kaksi Laitoksella oli suoraa verkostoon syytä: tarvittiin toisaalta lisää ka- pumppausta varten varapumput. pasiteettia samalla kun jokivesi oli Myös Lehtikankaan vesijohtover- alkanut saastua yhä enemmän tul- kostoa laajennettiin näihin aikoihin taessa 1940-luvulta 1950-luvulle. voimakkaasti. Vuosikymmenen loppupuolella Kajaaninjoki oli jo pahoin asutuk- Vuosina 1956-58 Wanhaa vesi- sen ja teollisuuden saastuttama ja laitosta laajennettiin vastaamaan jokiveden käyttö talousvedeksi sel- kulutuksen kasvua. Tällöin tehtiin laisenaan kävi mahdottomaksi. myös uudet reaktio- ja selkeytysaltaat. Petäisenniskan alueelle rakennettiin puolestaan vesi- ja viemä- riverkostoa vuodesta 1962 alkaen,

9 Ibid. 10 Tanhualan (1994, 50) mukaan ensimmäi- QHQ¿OWUDDWWRULODLWRVUDNHQQHWWLLQKDUMD- 11 Pulma & Turpeinen 1994, 424; Kajaanin vallan keskuskansakoululle. vesilaitos 80 vuotta. 81 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 5.18. Hyrynsalmi, Teerivaara, talvisaunan lämmitys oli kovaa työtä. Valokuvaaja Jor- ma Kauko 1956. (KM)

Kuva 5.19. Veden kuljetusta kaivosta Kajaanin yläkaupungilla, veden jäädyttyä talvella 1942. Valokuvaaja tohtori Ulf Nordwall 1942. (KM) 82 5. Vesi

Vesitornia urakoimaan YIT

Lehtikankaan kaupunginosaan, 1) ettei vesistössä luvattomasti pa- Mäkikadun päähän rakennettavas- dota vettä tai veden juoksua muuta vesitornista pyydettiin tarjoukset toin estetä tai muuteta; Oy Yleiseltä Insinööritoimistolta, Insinööritoimisto Vesto Oy:ltä sekä Silta ja Satama Oy:ltä vuoden 1960 heinäkuun alkuun mennessä. Torni 2) ettei liikenteen tai uiton harjoit- olisi kaksiosainen, jonka maavarai- tamista vesistössä estetä tai vesis- nen säiliö olisi 1 100 kuutiomet- töä muutoin luvattomasti suljeta; riä ja ilmasäiliö 700 kuutiometriä. Kaupunki lupasi louhia kuopan ja tehdä pohjan säiliölle valmiiksi. Ra- kennustoimisto tutustui tarjouksiin 3) ettei vesistössä luvattomasti ui- ja esitti, että suunnittelua jatkettai- teta eikä, milloin uitto on sallittu, siin YIT:n tarjouksen pohjalta. Silta sitä harjoiteta lain tai uittosään- ja Satama Oy ei jättänyt tarjousta. nön vastaisesti; Rakennustoimisto esitti myös, että kallionlouhinta saataisiin aloittaa heti, koska tornin muoto ja paikka olivat selvillä tulipa hyväksytyksi 4) ettei vesistöä luvattomasti pilata; mikä tahansa urakkatarjouksista. sekä Syynä kiireeseen oli mm. se, että betonitöitä ei voinut talvella tehdä. 5) ettei muutoinkaan luvattomasti Tuleva torni palvelisi myös Teppa- ryhdytä yritykseen tai toimenpitee- nan alueen vesihuoltoa. 12 seen, johon tämän lain nojalla on hankittava lupa.

Vesilaki

Vesilaki, joka annettiin Helsingis- Havaitessaan rikkomuksen tai lai- sä 19. päivänä toukokuuta 1961, minlyönnin vesilautakunnan on, eduskunnan päätöksen mukaisesti ottaen huomioon, mitä tämän lu- säädettiin mm. luvussa 20 vesilau- vun 8 §:ssä ja 21 luvun 2 §:ssä sää- takunnasta seuraavasti pykälässä 3: detään, ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. ” ”Vesilautakunnan tehtävänä on toi- mialueellaan valvoa tämän lain ja Lain allekirjoitti tasavallan presi- sen nojalla annettujen päätöksien dentti Urho Kekkonen (1900-1986), ja määräyksien noudattamista sekä jonka nuoruuden kotikaupunki tässä tehtävässään muun ohella pi- oli Kajaani. Kekkonen oli Suomen tää silmällä: presidenttinä 1956-1982. Kajaaniin

12 KKA, Vesitornin rakennustoimikunta, Arkiston n:o V4 XVI sarja C, D kansio 1, 1960. 83 Juuti, Rajala & Katko

asetettiin vesilautakunta 17.4.1962 ja lautakuntaan valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja kolme jäsentä sekä viisi henkilökohtaista varajäsentä. 13

Ongelmia Tehtaankadun alla Vuonna 1962 Kajaanin yleinen sai- raala14 lähestyi kaupungin päättäjiä vesijohtohuolissaan seuraavasti:

”Kajaanin yleinen sairaala ja varsinkin sen ylimmässä kerroksessa sijaitseva leikkaussali on kärsinyt monien vuosien ajan veden puutteesta. Sairaala on uusinut täysin omat vesijohdot, mutta se ei ole tuonut tyydyttävää tulosta. Suoritetuissa mittauksissa on todettu veden paineen kaupungin putkessa Tehtaan- kadulla olevan riittämätön. Kau- pungin vesilaitoksen koneteknikko Haatajan ilmoituksen mukaan vian korjaamiseen päästäneen kuitenkin vasta joskus syksyllä määrärahojen puuttuessa. Pyydämme kunnioitta- en kaupunginhallituksen toimenpi- dettä, että tarkoitukseen saataisiin varat ensi tilassa, niin että korjaus- töihin päästäisiin jo kesän aikana. Kysymyksessä on ainoastaan uuden putken vetäminen agronomi Frän- tin talon luota Satamakadun ja Tehtaankadun kulmaan, mistä sairaalan sisääntulojohto alkaa.”15

Rakennustoimiston lausunnossa kerrottiin, että osalla kyseistä ka- tua vesijohto oli neljätuumainen ja paine vaihteli veden kulutuksesta Kuva 5.20. Lehtikankaan vesitorni on rakennettu vuonna 1961. (Rajala 2008) 13 KK 1962, 79-80. 14 Yleinen tai ts. Kaupunginsairaala perustettiin Kajaaniin 1910. Kainuun keskussairaala alkoi toimia vuonna 1969. 15 KK 1962, 116. 84 5. Vesi riippuen välillä 4,2 – 2,5 kp/cm2. Suuren kulutuksen aikaan saattoi- vat yleisen sairaalan vesipainetta tarvitsevat laitteet ajoittain pysäh- dellä. Tilanne korjaantuisi, jos joh- to vaihdettaisiin kuusituumaiseksi. Rakennustoimisto oli jo vuosina 1960 ja 1961 esittänyt määrärahaa kyseisen vesijohdon uusimiseksi, mutta se oli jätetty pois yhdessä Tehdaskadun rakentamismäärära- Kuvava521 5.21. Pulsaattori. (Tanhuala 1994 , 68) han kanssa. Joka tapauksessa Ra- kennustoimistossa katsottiin, että Tehdaskadun vesijohto olisi uusit- tava ennen tehdaskadun rakentamista tai sen yhteydessä. 16 kentaa mittari.19 Kajaanin maalaiskunta liitettiin vuonna 1977 Kajaa- Tehdaskadun asiassa Kajaa- nin kaupunkiin. nin kaupungin valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen päätöksen Seuraava vedenkäsittelylaitos ja talousarvioon lisättiin tarvittava valmistui vuonna 1965. Tämä Hau- määräraha 2 100 000 markkaa vuo- holan eli Onnelan laitos oli tek- delle 1962. 17 niseltä ratkaisultaan niin sanottu pulsaattorilaitos.20 Esimerkiksi Hä- meenlinnaan oli kymmenen vuotta Vettä maalaiskuntaan aikaisemmin vuonna 1955 valmistunut tällainen ns. pystypulsaatto- Kajaanin kaupungin ja Kajaanin ri tyyppinen pintavesilaitos. Liekö maalaiskunnan välinen veden- yhtenä syynä ratkaisuun pohjave- myyntisopimus allekirjoitettiin sirikkaassa Hämeenlinnassa ollut 10.4.1962. Tiettävästi maamme YIT:n tarmokas johtaja, joka oli ke- ensimmäinen kuntien välinen so- hittänyt tämän laitoksen.21 pimukseen perustuva vedenmyynti alkoi vuonna 1959, jolloin Espoo al- Kajaanin Onnelan laitoksella koi myydä vettä Kauniaisiin.18 Näin pystyttiin käsittelemään vettä noin Kajaani oli tässä asiassa ensimmäis- 5000 kuutiometriä vuorokaudes- ten joukossa. sa.22 Ideana pulsaattorilaitokses- sa oli ”torni”, johon imettiin tyhjiö Maalaiskunta ilmoitti aloitta- (kuva 5.21). Raakavesi, johon oli vansa veden vastaanoton kevään lisätty tarvittavat kemikaalit, vir- 1962 aikana, joten maalaiskuntaan tasi tasaisella nopeudella pulsaat- menevään syöttöjohtoon piti ra- 19 KK 1962, 78. 20 Pulma & Turpeinen 1994, 424, 338; Kajaanin vesilaitos 80 vuotta. 16 KK 1962, 117. 21 Juuti, Rajala & Katko 2000. 17 KK 1962, 117. 22 Pulma & Turpeinen 1994, 424, 338; .89(1( Kajaanin vesilaitos 80 vuotta. 85 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 5.22. Kuvassa Kainuun Osuusliikkeen keskusvarasto, mylly ja leipomo vuonna 1943. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

Kuva 5.23. Kuvassa vasemmalla veden kuljetusauto. Paikka on Kuhmo. Valokuvaaja Jorma Kauko. (KM) 86 5. Vesi toriin. Suurin osa vedestä virtasi Flotaatio oli erityisen tehokas jakoputkien kautta selkeytysaltaa- mm. värin ja humuksen poistoon, seen. Osa vedestä nousi kuitenkin mitkä olivat olleet ongelmana Ka- tyhjiön vaikutuksesta alipaineiseen jaanissa. Flotaatio on päinvastainen torniin. Alipainetta pidettiin yllä prosessi laskeutukselle, jossa ve- jatkuvatoimisen kiertomäntäkom- dessä olevat kiintoaineet laskeutu- pressorin avulla. Vedenpinnan vat omalla painollaan pohjaan ero- noustua tornissa tietylle korkeudel- tettavaksi. Flotaatio on laskeutusta le ilmaventtiilit avautuivat, jolloin nopeampi kiintoaineen erotusme- vesi virtasi tornista nopeasti sel- netelmä ja vaati vähemmän tilaa keyttämöön ja aiheutti siellä näin kuin laskeutus.26 lietepatjaa kohottavan sykäyksen. Tämän seurauksena lietettä virtasi Flotaatiossa on ideana se, että lietetaskuun, jossa se tiivistyi ennen osa vedestä johdetaan ns. satu- poistoa. Kun tornin vedenpinta las- raattoriin, jossa siihen liuotettiin ki tietylle korkeudelle, ilmaventtiilit paineen alaisena ilmaa. Kun paine sulkeutuivat ja torni alkoi jälleen aleni ilmakehän paineeseen, kaa- täyttyä vedellä. Tällaisella ”pulsa- sut alkoivat erottua vedestä pieni- uksella” voitiin tehostaa selkeytystä nä kuplina. Käsiteltävä vesi ja tämä sekä uudistaa ja tiivistää flokkipat- ilmalla kyllästetty dispersiovesi jaa. 23 tulivat flotaatioaltaaseen samaan kohtaan ja sekoittuivat keskenään. Vuonna 1972 otettiin käyt- Lika-aineet nousivat ilmakuplien töön Onnelan vesilaitoksen mukana pintaan, josta liete poistet- laajennusosa,24 jonka vedenkäsit- tiin lietekouruun. Puhdas vesi otet- tely tehtiin flotaatiosuodatuksella. tiin talteen altaan alaosasta. Flotaa- Tämä kaksinkertaisti laitoksen ka- tiosuodatuksessa selkeytetty vesi pasiteetin. Flotaation käyttö yleis- valui flotaatioaltaan pohjalla ole- tyi Suomessa idean rantauduttua van suodattimen läpi. Flotaation ja maahamme mm. Ruotsista 1960- suodatuksen pinta-alatarve oli yhtä luvun alussa. Suomen ensimmäi- suuri, joten ne voitiin hyvin yhdis- nen flotaatiolaitos rakennettiin tää samaan altaaseen. 27 Flotaatiota Kemijärvelle vuonna 1965. Vuonna on tuon jälkeen kehitetty edelleen 1994 Suomessa oli kuntien ja teolli- niin, että 2000-luvulla on saavutet- suuden laitokset yhteen laskettuna tu perinteiseen laskeutukseen ver- eniten flotaatiolaitoksia maailmas- rattuna jopa 20-kertaisia tehoja. sa. Flotaatio näytti sopivan hyvin suomalaisten kylmien pintavesien Kajaanin kaupungin ja maalais- käsittelyyn, kun suuriin hiukkasko- kunnan yhteinen jätevesipuhdis- koihin ei tarvinnut pyrkiä ja samalla tamo rakennettiin mielenkiintois- menetelmällä päästiin pienempään ten vaiheiden jälkeen 1970-luvun jäännöskemikaalimäärään. 25 alussa. 28 Seuraavassa luvussa kuusi

23 Tanhuala 1994, 66-67. KWWSZZZZLVHU¿PVLYXSKS"LG 24 Pulma & Turpeinen 1994, 424, 338; 27 Tanhuala 1994, 70. Kajaanin vesilaitos 80 vuotta. 28 Pulma & Turpeinen 1994, 424; Kajaanin 25 Tanhuala 1994, 69-70. vesilaitos 80 vuotta. 87 Juuti, Rajala & Katko

kerrotaan, miten siirryttiin pohjaveteen ja miten pohjavedenottamot lisääntyivät vuosien varrella.

Yhteenveto Ensimmäiseksi voidaan tästä pit- kästä aikavälistä havaita, että ura- kointia on käytetty laitoksen alusta asti. Keskeinen urakoitsija oli YIT. Toinen havainto on, että alun vuosikymmenet pärjättiin varsin hyvin käsittelemättömällä pintavedellä, mutta mm. humusongelmien vuoksi vettä ryhdyttiin käsittelemään vuonna 1948. Kolmas havainto on, että laatuongelmat voitettiin vain vähäksi aikaa ja niiden rinnalla oli myös lisäkapasiteetin tarvetta, jota saatiin Onnelan pulsaattorivesilai- toksella vuonna 1965. Lisää kapasiteettia saatiin Onne- lan laajennuksen yhteydessä vuonna 1972. Neljäs havainto on, että muitakin ongelmia oli voitettavana, muun muassa ajoittain riittämä- tön painetaso. Viides havainto on, että vesihuollon yhteistyö Kajaa- nin maalaiskunnan kanssa alkoi jo ennen kuntaliitosta. Vedenmyyn- tisopimus allekirjoitettiin vuonna 1962, kun Maalaiskunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin vuonna 1977. Kuva 5.24 ja 5.25. Onnelantien vesilaitoksen altaat ja ohjauspöytä. (Juuti 2008)

88 5. Vesi

Kuva 5.26. Onnelantien vesilaitos, joka valmistui vuonna 1965. (Kajaanin Veden arkistot)

Kuva 5.27. Onnelantien vesilaitoksen altaat ovat jääneet tarpeettomiksi. (Juuti 2008)

89 Juuti, Rajala & Katko

90 5. Vesi

Kuva 5.28. Onnelantien vesilaitoksella alumiinisulfaattisäkit ovat jääneet muistuttamaan veden käsittelystä. (Rajala 2008)

Kuva 5.29. Onnelantien vesilaitoksen pumput vuonna 2008. (Juuti 2008)

Kuva 5.30. Vasemmalla Onnelan”vedenpuhdistamon” tarina Koti-Kajaanista 28.2.2001. (Jauru 2001) 91 Kuva 6.1..DMDDQLQ(QVLOlYXROLMRNHODLQHQNDLYRQNDWVRMD.DMDDQLQ3XXWDYDUD2\Q(Q- silän Tilalla. Vastaava työnjohtaja KP .HPSSDLQHQ 9DORNXYDDMD-( Kemppainen 1930- luvulla. (KM)

92 Luku 6: /H+'( Pohjavedenottamot

93 Juuti, Rajala & Katko

Asiantuntijat kävivät vilkasta kes- purin kaupungininsinöörin B. Gag- kustelua pohjavedestä myös Kajaa- neurin tekemiä arvioita pohjavesien nin osalta jo 1910- ja 1920-luvuilla. hyödyntämisestä useissa maamme Aluksi Kajaanissa päätettiin kui- kaupungeissa. Gagneur puolestaan tenkin hyödyntää pintavettä kuten totesi Kajaanin kaupungin osalta aiemmin tässä kirjassa on kerrottu. muun muassa seuraavaa: Kajaanin kaupungin ja sen väki- luvun kasvaessa vesihuoltoon koh- ”Koska olen saanut tietää, että distui laajentumispaineita. Toisen Kajaanin kaupunki aikoo kunnal- maailmansodan jälkeen alkoi kova lista vesijohtoa varten käyttää pin- jälleenrakentamisen kausi. Tarvit- tavettä eikä puhdasta pohjavettä, tiin lisää verkostoa ja lisää hyvää vaikka sitä nyt ja kauan eteenkin- vettä. päin enemmän kuin tarpeeksi olisi saatavissa, pyydän kunnioittavim- Pintaveden ohella ryhdyttiin tutki- min hygienian ja terveydenhoidon musten jälkeen ottamaan pohjavet- nimissä mitä vakavimmin luopu- tä. Kaupungissa juotiinkin useita maan moisesta aikomuksesta.” 1 vuosia sekä pinta- että pohjavettä. Pintaveden käyttö loppui, kun He- Gagneurin ja Helsingin kaupun- terannan pohjavedenottamo otet- gin vesijohtoinsinööri A. Skogin tiin käyttöön vuonna 1996. Myös välillä käytiin kiivasta keskustelua tekopohjaveden valmistusta suun- pohjaveden riittävyydestä Tam- niteltiin ja kokeiltiin. Kajaanin ja pereen tarpeisiin. Lilljan mukaan kajaanilaisten onneksi pohjavet- Helsingin kaupungin vedenhankin- tä on alueella runsaasti ja sen on taa selvittävän komitean kokousten laadultaan erinomaista. Joitakin ajasta suurin osa kului Gagneurin pohjavesiin kohdistuvia uhkia on ja Skogin kirjallisten keskustelu- kuitenkin vielä olemassa, joten lausuntojen lukuun ja kuunteluun. pohjavesien suojelu on tärkeää jat- Suurimpien kaupunkien päätettyä kossakin. Vaikka veden hinta puhu- hyödyntää pintavettä kiinnostus tuttaakin silloin tällöin kaupunki- pohjavesien hyödyntämiseen ja tut- laisia, ovat vesilaitoksen asiakkaat kimiseen väheni pitkäksi ajaksi. 2 hyvin tyytyväisiä Kajaanin Veden tarjoamiin palveluihin ja sen pää- Pohjavesitutkimukset olivat tuotteeseen - pohjaveteen. tuon ajan tekniikalla tehtyinä san- gen seikkaperäisiä ja uraauurtavia. Edellä mainittu julkinen kiistely joh- Pohjavesikeskustelu, vesivarat ja tui pohjavesien esiintymistä ja an- pohjavedenottamot toisuutta koskeneista oppiriidoista. Sederholm esitti vuonna 1909 mel- Suomessa 1900-luvun alkupuolel- ko nykyaikaisen arvion harjumuo- la käytiin vesialan ammattilaisten dostumien vesitaloudesta. Vesita- kesken sanomalehtien ja ammat- seajattelun sijasta Gagneur arvioi tilehtien palstoilla varsin kiivasta pohjavesien antoisuutta maaperän väittelyä mahdollisuuksista hyö- rakeisuuden ja vedenjohtavuu- dyntää pohjavettä Suomen oloissa. (ks laatikot 6. 1 ja 6.2) Professori 1 Juuti & Katko 2003. Sederholm arvosteli nimeltä Vii- 2 Juuti & Katko 2003. 94 6. Lähde

Laatikko 6.1.3RKMDYHVLYDLSLQWDYHVL"

Pohjavettä Pohjavettä syntyy, kun sadevesi suotautuu vettä johtavien maakerros- ten läpi. Pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja se on riippuvainen sadannasta ja lumen ja roudan sulamisesta. -Käytön kannalta parhaat pohjavesivarat ovat hiekka- ja soraesiinty- missä. -Pohjavesi on yleensä hyvälaatuista, mutta sen likaantuessa haitta-aineet leviävät siinä usein tehokkaasti. Pohjavesi on yleensä parasta har- jujen ydinosissa, kun niiden reuna-alueilla voi esiintyä rauta- ja man- gaaniongelmia.

Pintavesi Mannerten pintavedet muodostavat vesistöjä. Vesistöt koostuvat jo- kiuomista ja järvistä. Vesistöillä on oma maa-alueensa, jolta vesi virtaa järviin pintavaluntana. -Myös maan alla virtaa vettä järviin ja jokiin, puhutaan pohjavesivalun- nasta. -Vesistöt laskevat vetensä toisiin vesistöihin tai mereen. -Laatu vaihtelee, samoin lämpötila.

Pohjavesi Pohjavettä on eniten sora- ja hiekka-alueilla. Muodostelmaa, jossa on runsaasti vapaata pohjavettä, sanotaan akviferiksi. Suomen merkittä- vimmät akviferit ovat harjuissa. - On hitaasti uusiutuva luonnonvara. - On puhdasta, melko hyvin suojassa ilmasta laskeutuvilta saasteilta. - Sadeveden mukana tulevat saasteet tarttuvat kiinni maahiukkasiin veden kulkiessa alaspäin maalajien läpi.

95 Juuti, Rajala & Katko

Pohjaveden pahimpia uhkia: -happamoituminen ja maantiesuolauksen aiheuttama suolaantumi- nen. -Jos sorakuoppia kaivetaan pohjavesiin asti, saasteet voivat suoraan imeytyä pohjavesiin. Suomessa pohjaveden osuus on nyk. yli 50 % talousvedestä. -vesivarat kaukana Etelä-Suomen suurista kaupungeista. -happipitoisuus voi olla pieni ja rauta- ja mangaanipitoisuudet suuria. -ilmastuksessa saostuneet rauta- ja mangaaniyhdisteet voidaan suodat- taa pois. Pintavesi -Suomessa yllin kyllin -Saadaan luonnonvesistöistä. -Yleensä hapen ja typen kyllästämää vettä, joka sisältää savea, humusta ja bakteereja. -Saman vesistön varrella ylempänä olevat taajamat ja teollisuus päästä- vät siihen omat jätevetensä. -Pääosa kaikesta pintavedestä käsitellään kemiallisesti. -Ennen kuin vesi menee kulutukseen se desinﬁoidaan kloorilla tai ot- sonilla. -Maku- ja hajuhaittoja pienennetään suodattamalla vesi aktiivihiilen läpi, jolloin hiili adsorboi epäpuhtaudet.

den avulla saksalaisen tietämyksen Vuosina 1901-02 insinööri J.G. pohjalta. Gagneur oli kiinnostunut Richert Tukholmasta tutki Vaasan arteesisista kaivoista, joita esiintyi vedenhankintaa ja ehdotti lopulta muun muassa Karjalan kannak- imeytyskokeiden jälkeen tekopoh- sella. Yhdistämällä Sederholmin javeden valmistusta. Rahoitussyistä asiantuntemus käytettävissä olevis- hanketta ei vielä tuolloin toteutettu. ta pohjavesivaroista sekä silloinen Vuonna 1929 Vaasa ryhtyi ensim- pohjavesitekniikka, jota muun mu- mäisenä Suomessa valmistamaan assa Gagneur edusti, olisi ilmeisesti tekopohjavettä. Pilvi- ja Kivilam- päästy jo varsin pitkälle. 3 mista johdettiin vettä Getingﬂyetin pohjavedenottamoalueelle ja imey- tettiin maaperään. Vedenottoon 3 Juuti & Katko 2003. käytettiin alueella jo ennestään ole- 96 6. Lähde

Kuva 6.2a ja b. Veden sulatus lumesta. Valokuvaaja Jorma Kauko 1956. (KM)

97 Juuti, Rajala & Katko

Laatikko 6.2. Hyvä vesi ja hyvän veden kriteerit. (Juuti & Katko 2003)

Hyvä vesi Väri, maku, haju, lämpötila -Laadultaan hyvä vesi on viileää, kirkasta ja maistuu raikkaalle. -ns. aistinvarainen tutkimus Hyvä vesi on: - väritöntä ja kirkasta - pH tasainen (noin 7) - lämpötila vakaa - ei bakteereja tai muita epäpuhtauksia - Veden happamuutta voidaan tutkia mittaamalla veden pH. Suomen vedet ovat luon- taisesti hieman happamia, yleensä veden pH on 5,7 - 6,5. Jos veden ph on alle 5, tu- houtuu suurin osa järven eliö- ja kasvilajeista. - Sopivana pH alueena voidaan pitää 6,5-8,8. Korroosion kannalta pH tulisi olla tasainen. Jos pH-arvo on alle 7,0, metallien liukeneminen putkista ja maaperästä lisään- tyy. - Veden väriin ja sameuteen vaikuttavat vedessä olevat hiukkaset. Hiukkaset voivat olla pieniä planktoneliöitä tai rannoilta ja pohjalta liettynyttä ainetta. Hiukkasia ja liuenneita aineita voi lisäksi tulla jätevesien mukana. - Sameuteen ja väriin vaikuttavat myös rantojen maaperä ja maankäyttö. Savea huuh- toutuu vesistöihin pelloilta, humusta taas metsistä ja soilta. Humus on kuolleista kasvinosista syntynyttä ainesta. Humuspitoinen vesi on ruskeaa, mutta kirkasta ja sisältää happoja. Hyvä vesi Suomessa Hyvä vesi on kirjattu myös vuoden 1879 terveydenhoitoasetuksessa, jonka 15 § mukaan ”Jokaisessa kaupungissa pitää, mahdollisuuden mukaan, hankittaman tilaisuutta siihen, että hyvää vettä runsaasti ja helposti saadaan.” Asetus onkin todennäköisesti ollut ehdotuksen takana, mutta ehdotus meni huomattavasti pidemmälle kuin asetus olisi velvoittanut. Asetus ei hyvää vettä määritellyt tarkemmin, asiasta löytyy kirjoituk- sia Duodecim- ja Terveydenhoitolehdistä. Duodecim kohdisti kirjoituksensa lähinnä lääkäreille ja käsitteli hyvän veden määrittelemistä ja kokeiden tekemistä. Terveyden- hoitolehti taasen valisti yleistajuisemmin kansaa. Hyvän veden määrittelystä ja tutki- musmenetelmistä annettiin 1880- ja 1890-luvuilla ohjeita mm. Duodecim-lehdessä, josta ne levisivät käyttöön. Lehdessä oli esimerkiksi vuonna 1885 laaja kaksiosainen artikkeli, jossa käydään läpi hyvän juomaveden vaatimukset sekä yksityiskohtaiset ja edulliset menetelmät veden tutkimiseksi. (Juuti 2001)

98 6. Lähde

Hyvältä juomavedeltä vaadittiin mm. seuraavia ominaisuuksia: kirkkaus, värittömyys, hajuttomuus, raitis maku ja pieni liuenneiden kiinteiden aineiden määrä (enintään 0,5 grammaa litrassa), keskilämpö ei saa vaihdella paljon eri aikoina, ei paljon elimellisiä aineita (enintään 0,5 grammaa litrassa), ei lainkaan mikroskooppisia kasveja ja eläi- miä (bakteerit, amebat jne.), kloridien ja sulfaattien määrä pieni (enintään 0,008-0,05 grammaa klooria ja 0,063-0,09 rikkihappoa litrassa), nitraatteja vain nimeksi (enin- tään 0,004 grammaa litrassa), nitriittejä, ammoniakkisuoloja ja rikkivetyjä ei lainkaan, rautaa vain vähän, muita metalleja ei lainkaan, ei kalsium- ja magnesiumsuoloja (yh- teensä enintään 0,18-0,20 grammaa lit rassa). (Juuti 2001) Näiden aineiden esiintymisen perusteella juomavesi voitiin ”hygieenismikroskoop- pisen tutkimuksen nojalla” jakaa kolmeen luokkaan: 1. puhdas, joka tapauksessa kel- vollinen vesi, 2. epäilyksen alainen vesi (mm. roskia, saprofyyttejä) ja 3. huono, nau- tittavaksi kelpaamaton vesi (bakteereita yms.). Kirjoituksessa erityisesti ulkohuoneet, ts. hyyskät, navetat ja tallit nähtiin varsinkin kaivovesien uhkana. Vesijohdot nähtiin kalliina, mutta asukkaiden terveyden kannalta hyvinä ja todettiin vesijohtojen, ts. vesilaitosten vähentäneen Euroopan suurimmissa kaupungeissa kuolleisuutta ja kulkutauteja. (Juuti 2001)

Kuva 6.3. Paltamo Mieslahti, Antti ja Jaakko Kovalainen kaivamassa kaivoa Mieslahden Takalossa 1936-37. Valokuvaaja tuntematon. (KM)

99 Juuti, Rajala & Katko

Taulukko 6.1. Pohjavedenotto Kajaanissa vuonna 2002. (Kajaanin vesihuollon kehittämis- suunnitelma 2004-2010, 13.)

Ottamo Rakennusvuosi O t e t t u Teoreettinen Vesioikeuden vesimäärä maksimimäärä lupa m3/d m3/d m3/d Heteranta 1996 2 763 5 600 5 000 koepumppaukset alkoivat 1994 Matinmäki 1971 (mlk) 1 735 2 350 3 000 Salmijärvi 1986 1 110 3 000 1 400 Hannusranta 1986 776 1 500 1 800 Mustikkamäki 1986 570 1 750 1 400 Koutaniemi 1987 alkoivat 99 500 500 koepumppaukset Muualta ostettu 16 (Vuolijoki) Yhteensä 7 069 14 700 13 100 *) Teoreettinen maksimi tuolloin käytössä olevin pumpuin yms.

via siiviläkaivoja. Laajemmin teko- tenkin edelleen hyödyntää pinta- pohjavesi tuli kuitenkin maassam- vettä. Pohjavesitutkimuksia tehtiin me käyttöön vasta 1970-luvulla.4 myös Hämeenlinnassa, Kokkolas- sa, Kuopiossa ja Vaasassa. Tehtiin- Helsingin ohella pohjavesiä pä Karjalan kannaksella jo alustavia tutkittiin monissa maamme kau- kaavailuja pohjaveden johtamiseksi pungeissa vuosisadan alkupuolel- Pietariin. la. Tampereella teki helsinkiläinen ”Allmänna Svenska Ingeniörs- Pohjavettä ei vuosisadan alun byrån” pohjavesitutkimuksia vuo- tutkimustekniikalla löydetty aina desta 1911. Vuonna 1916 tehtiin riittävästi ainakaan sellaiselta etäi- Gagneurin johdolla pohjavesitut- syydeltä, joka silloisella veden kimuksia Tampereen Vuohenojal- pumppaus- ja johtamistekniikalla la, jossa maahan lyötyjen putkien olisi ollut taloudellisesti mahdol- avulla seurattiin arteesisen virta- lista. Suurimpien kaupunkien pää- uksen tasoittumista ja sitä kautta tökset hyödyntää joko alunperin pyrittiin arvioimaan esiintymän tai alkuvuosikymmeninä riittävän antoisuutta. Kaupunki päätti kui- lähellä sijaitsevia pintavesiä ilmeisesti vaikuttivat siihen, että poh- 4 Ks. asiasta tarkemmin Juuti & Katko javesien tutkiminen ja käyttö jäi- 2006. vät taka-alalle ja tulivat uudelleen 100 6. Lähde

Kuva 6.4. Veden sulatusta. Valokuvaaja Jorma Kauko 1950-luvulla. (KM)

Kuva 6.5. Yleisten vesilaitosten jakaman vesimäärän kehitys ja pohjaveden (ml. tekopohjavesi) suhteellinen osuus Suomessa vuosina 1899-2010.

101 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.6. Matinmäen pohjavedenottamoalue on merkitty kyltein. (Juuti 2008)

kuvaan varsinaisesti vasta toisen laitokset, jotka eivät ole tilastoissa maailmansodan jälkeen. 5 Näin kävi mukana, samoin kuin kiinteistö- myös Kajaanissa. kohtaiset ratkaisut käyttävät lähes yksinomaan pohjavettä. Kaikesta Yleisten vesilaitosten jakama vedenhankinnasta on täten poh- kokonaisvesimäärä on lisääntynyt javeden osuus noin kolme neljäs- erityisesti 1960-, 1970- ja 1980- osaa.6 luvuilla. Samalla on pohjaveden ja tekopohjaveden yhteinen suhteelli- Kajaanin pohjavesivarat ovat nen osuus kasvanut (kuva 6.35). Ai- runsaat ja niiden laatu on erinomai- noastaan vuosisadan alkupuolella nen. Vedenhankinnan kannalta pohjavesien suhteellinen käyttö vä- merkittävin harjujakso kulkee Ma- heni, kun monet kaupungit päätyi- tinmäestä Mustikkamäkeen (Kuva vät pintavesilaitokseen pohjavesien 6.11). Tällä alueella sijaitsevat kes- sijasta. Vuoden 2000 jälkeen on kustaajaman pohjavedenottamot; suunniteltu rakennettavaksi lisää Heteranta, Matinmäki, Hannus- tekopohjavesilaitoksia, joten poh- ranta, Salmijärvi ja Mustikkamäki. javeden osuus saattaa nousta yli 70 Ottamoiden vesi on hyvälaatuista prosentin. Pienet alle 200 asukkaan ja täyttää talousvedelle asetetut laa-

5 Juuti & Katko 1998. 6 Katko 1996, 178. 102 6. Lähde

Kuva 6.7. Matinmäen pohjavedenottamoalueen kaivot ovat tällä aidatulla alueella. (Juuti 2008) tuvaatimukset ja pH -suositukset men pohjavesialueella. Vielä vuon- ilman käsittelyä. Myös pohjaveden na 2002 Kajaanin Vesi osti vähäisiä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat määriä (vuonna 2002 keskimäärin tutkituissa esiintymissä olleet al- 16 kuutiometriä vuorokaudessa) haisia. 7 Hyvän veden kriteerit ovat pohjavettä Vuolijoelta ja toimit- olleet yllättävän samanlaiset jo hy- ti sitä Mainuan kylään kaupungin vin pitkään (Laatikko 6.2). keskustasta noin 20 kilometriä etelään.9 Vuolijoen kunta liitettiin Vuonna 2002 oli Kajaanissa käy- Kajaanin kaupunkiin vuonna 2007, tössä taulukon 6.1 mukaiset pohja- jolloin puolestaan Vuolijoelle ostet- vedenottamot.8 Mainittujen viiden tiin vähän vettä Vaalasta. ottamon lisäksi Kajaanissa pumpataan vettä Koutaniemen vedenotta- mosta. Tämä ottamo toimii omana vedenjakelupiirinään kaupungin keskustan länsipuolella, Koutanie-

7 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- 9 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- telma 2004-2010. WHOPDKWWSZZZNDLQXX¿ 8 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- N\ODWLQGH[SKS"PLG BB SUH B telma 2004-2010. IUDPH LQIR FP HQDEOH 103 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.8. Matinmäen pohjavedenottamon alkalointi ja paineenkorotusasema. (Juuti 2008)

Kuva 6.9. Matinmäen pohjavedenottamon alkalointi ja paineenkorotusasema. (Rajala 2008) 104 6. Lähde

nin siiviläputkikaivoista rakensi laajasti tunnetuksi tulleella teknii- kallaan Veli Reijonen Oy.11 Kajaanin Veden vesihuoltoverkoston kattama toiminta-alue on vahvistettu vuonna 1990.12 Vuoden 1995 tavoitteeksi asetettiin paran- taa täyskattavan pohjavesijakelun teknistä toimivuutta ja varmuutta. Sen hetkinen pohjaveden jakelu- järjestelmä oli todettu teknisesti helposti haavoittuvaksi. Jakelun varmuus todettiin olevan paljon osaavan henkilöstön varassa. Myös vesi- ja viemärilaitoksen muuttamista kunnalliseksi liikelaitokseksi päätettiin selvittää.13 Vesilaitokselle kehitettiin vuon- Kuva 6.10. Matinmäen pohjavedenottamon na 1999 laatujärjestelmä, jonka alkalointi ja paineenkorotusasema. (Juuti tavoitteena oli tukea vesilaitoksen 2008) jatkuvaa kehittymistä sekä auttaa asetettujen tavoitteiden saavutta- Koutaniemi mista.14 Koutaniemen pohjavedenottamo sijaitsee Kajaanin keskustasta noin Muistoja pohjaveteen 15 kilometriä länteen (kuva 6.11). siirtymisestä Vesioikeuden päätöksellä ottamon siiviläputkikaivosta saadaan ottaa Kainuun vesipiirissä ja myöhemmin vettä 500 m3/d. Ottamolle laadit- alueellisessa ympäristökeskuksessa tiin tarkkailuohjelma vuonna 1989, vesihuollon tehtävissä pitkään toi- jolla haluttiin taata ottamon pohja- minut Pekka Kiviniemi (s.1940, ks. veden laatu ja määrä. Ottamoalu- laatikko 6.3) muistaa, kuinka pohja- eelle Koutamoniemellä Pyykölän- vesiä ryhdyttiin tutkimaan 1970-lu- lammen ja Iso-Kuorelan väliselle vun alussa. Mm. Suunnittelukeskus harjulle rakennettiin kesällä 1987 Oy:n Oulun toimistolta oli Risto koepumppauskaivo. Kyseessä oli Vanhala vetämässä tutkimuksia. Sa- runsaat 20 metriä syvä siiviläput- kikaivo, joka toimi jatkossa myös vedenottamolle 28.8.1989. varsinaisena vedenottamona. Koe- 11 Kiviniemi P. 15.5.2008; Veli Reijonen pumppauksia tehtiin kesäkuusta Oy, esim. Katko 2007, 61. 1987 aina heinäkuuhun 1988 asti. 12 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- Koepumpattu vesimäärä oli noin 3 10 telma 2004-2010. 1800 m /d. . Ainakin osan Kajaa- 13 Toiminnan yleisperustelut ja talousarvio 1995. Tulosyksikkö: vesi- ja viemärilaitos. 10 Tarkkailuohjelma Koutaniemen pohja- 14 Huttunen 2000. 105 Juuti, Rajala & Katko Kajaanin ympäristön pohjavesialueet. (muokattu Kajaanin kaupunki, Vesihuollon kehittämissuunnitelma 27.2.2004) Vesihuollon Kajaanin ympäristön pohjavesialueet. (muokattu kaupunki,

106 Kuva 6.11. Kuva 6.11. 6. Lähde man vuosikymmenen puolivälissä ”Kyllä kai se tämä politiikka ja hen- tehtiin koepumppauksia Matinmä- kilökemiasuhteet olivat aika ratkai- en-Mustikkamäen alueen itäosissa, sevia. Maalaiskuntahan oli vasem- ja myöhemmin sinne rakennettiin mistoenemmistöinen kunta, SKDL kolme pohjavedenottamoa. Vastaa- oli siellä voimakas. Kunnanjohtaja- vasti 1980-luvulla jatkettiin perus- kin oli sitä puoluetta. Täällä taisi tutkimusta, pohjavesiputkia ja hyd- olla porvarienemmistöinen. Siinä rogeologisia olosuhteita, ja näissä oli perinteinen jako. Henkilökemiat oli mukana silloinen Oulun Vesi- ja ei tahtonu toimia. Sitä kuvastaa ympäristöpiiri, nykyiseltä nimel- myös, kun maalaiskunta liitettiin tään Pohjois-Pohjanmaan Ympä- valtioneuvoston pakkopäätökselllä ristökeskus. 15 Kiviniemi muistelee kaupunkiin. Silloin oli lyhytikäisiä tilannetta Kajaanissa, kun hän tuli hallituksia ja yhteen väliin tuli vir- virkaansa 1960-luvun lopussa: kamieshallitus, joka teki nopeasti sen päätöksen. Siinä ei ollut poliiti- ”Silloin oli vielä kaksi kuntaa. Joen kot hämmentämässä.” 17 pohjoispuoli kuului maalaiskuntaan ja maalaiskunta osti pintave- Pohjavesitutkimuksissa vettä löytyi den, talousveden täältä kaupungin useista paikoista Kiviniemi kertoi: vesilaitokselta. Kuntien suhteet kun eivät hyvät olleet, se heijastui tänne Meillä vesipiiri oli jo silloin toimin- vesipuolellekin. Maalaiskunta lähti nassa. Aloimme tutkimaan poh- selvittämään mahdollisuutta ottaa javesiä. Saatiin työllisyysrahoja. pohjavettä. Suunnittelukeskus teki Olikohan se vuonna 1972. Niillä heille pohjavesitutkimuksia Matin- paikkeilla. Silloin oli Martti Pyyny mäessä. Kun löytyi antoisa paikka täällä piiri-insinöörinä. Hän tuli niin kunta rakensi sinne vedenot- Rovaniemeltä ja menikin sitten jo tamon ja syöttövesijohdon. Mekin 1973 keväällä Lapin vesipiirin pii- tuimme sitä rahoituksellisesti lai- ri-insinööriksi. Hänen aikanaan se noilla. Musta se oli hyvä asia. Sii- käynnistyi. Se oli ehkä oli se 1972. tä se alkoi pohjaveden käyttö joen Hän oli kaksi vuotta täällä. 18 pohjoispuolella. Kyllä sen huomasi kansalaisten puheista, oli yleinen Kyllä sitä [pohjavettä] löytyi. Ei tietous että joen pohjoispuolella me tässä Kajaanin seudulla sitä juodaan hyvää vettä. Todella hy- ensimmäiseksi tutkittukaan. Tuol- vää vettä olikin ja on vieläkin.” 16 la tehtiin Sotkamossa ja Vaalassa ja Suomussalmella oikeastaan kai- Yhteistyö maalaiskunnan ja kau- kissa kunnissa. Vähän myöhemmin pungin välillä oli monessa kysy- 1970-luvun loppupuolella tehtiin myksessä varsin vaikeaa. Kiviniemi Hannusrannalla. [...] Sikäli [Han- kertoo tästä asiasta: nusrannan tutkimukset] onnistui, että sinne vedenottamo rakennettiin. On käytössä vieläkin. Eihän se kovin hyvä paikka ole. Hannusran- ta oli 1974 tai niillä main. Mutta

15 Kiviniemi P. 22.4.2008. 17 Kiviniemi P. 15.5.2008. 16 Kiviniemi P. 15.5.2008. 18 Kiviniemi P. 15.5.2008. 107 Juuti, Rajala & Katko

mehän jatkoimme sitten Mustik- Kajaanin kaupungininsinööri, vuo- kamäessä. Samaa pohjavesialuetta desta 1976 vuoteen 2001, Olavi mutta tänne kaupunkiin päin. Oi- Huotari muistelee siirtymistä poh- keastaan kolmekin ottamoa. 19 javeteen seuraavasti:

Siiviläputkikaivoja ovat kaikki. ”Minun aikana Kajaani oli hulp- Hannusrannan kaivot teki Veli Rei- peimmassa kehitysvaiheessaan sekä jonen. Veli Reijonen oli tekemässä volyymiltaan että kvaliteetiltaan. muistaakseni myös Mustikkamäen Kaikkea tehtiin, paitsi saneerattiin. ottamot. Toinen siiviläputkikaivo- Nyt se kaatui sitten, 2000 paikkeilla jen tekijä oli Maastovesi Oy Rova- sitten alkoi kaatua syliin. niemeltä. Heillä oli vähän semmo- Ja yksi tavoitteellinen asia, joka nen reviirijako, että Maastovesi teki siirsi taka-alalle nämä saneerauk- Pohjois-Suomeen ja rakensi kyllä set oli tuo pohjavesiprojekti, joka oli tännekin aika monta ottamoa. Veli minun kuningasajatus. 15 vuotta Reijonen sai hyvän aseman tähän, meni, että saatiin kattava pohjave- heillä oli käytössä siiviläputkikai- sijakelu kaupunkiin. Valtio tuki sitä vorakenne, jossa siiviläosa oli sella- puhdasvesipuolta, niin kuitenkin jäi nen, että siihen ei tarvinnut suoda- paljon tätä saneerausta jalkoihin. tinhiekkaa ympärille, jos maaperä Lähtökohta on maalaiskunta oli sopiva. Tarpeeksi karkea niin se oli joen pohjoispuolella ja kaupun- muodostui huuhtelupumppauksel- ki eteläpuolella. Ja kymmenen vii- la siiviläsora siihen ympärille. Se dentoista kilometrin päässä maa- tietysti säästi kustannuksia aika laiskunnan puolella oli silloin jo paljon. Kyllähän siinä epäonnistu- ensimmäiset ottamot valamiina. misiakin tapahtui. Myöhemmin on Ja kunnan osa-alue oli pohjave- palattu siihen, että on pantu tämä den varassa ja kun tiedettiin, että siiviläsuodatinsorakerros siihen sieltä löytyy koko tarpeeseen ja putken ympärille. Ja eihän se tie- myöhemmin on osoittautunu, että tenkään toimi, jos on hienot maa- puolitoista kertanen määrä löytyy lajit, niin siihen ei synny sellaista nykypumppaamoilta, niiltä pump- karkeaa kerrosta. 20 paamoilta, jotka saatiin 15 vuoden aikana sinne tehtyä, tai ottamoilta Omin päin tehtiin yrityksen ja ja pumppaamoilta. erehdyksen kautta, koepumppauksia, maaperäkairauksia. Koepump- Silloin kun tuo pohjavesi saatiin pauksia tehtiin. Myöhemmin oli tänne vanhan kaupungin puolelle konsulttiapuakin. Omaan taloon, tuosta joen ali. Tehtiin semmonen vesihallitukseen saatiin pohjavesi- jippo, että verkoston avauspäivänä geologi ja geologi. Meidän apuna tehtiin putken pää tuonne sillalle- olivat myöhemmin. 21 kin ja se suihkutti vettä Kajaanijo- en päälle. Ja sitten meijän kutsuvieraat, Simo Jaatista myöten, kulukivat siitä torin halki. Jätkät siinä torilla sanoivat, että ”herrat sam- 19 Kiviniemi P. 15.5.2008. muttavat Kajaanijokea”. Mielsivät 20 Kiviniemi P. 15.5.2008. tämän tulipalon sammutuksen jo- 21 Kiviniemi P. 15.5.2008. honki, että naljailivat herroille, et- 108 6. Lähde

Laatikko 6.3. Pekka Kiviniemi.

Kaarlo Pekka Kiviniemi Synt: 15.1.1940 Karunki Koulutus: tekninen opisto 1965 Eläkkeelle: 2002

Tie Kajaaniin: Valmistuin Oulun teknisestä opistosta 1965 keväällä ja olilkhkd työpaikan haku edessä. Täällä Kajaanissa oli Kainuun maanviljelyspiirissä töitä. Ja hakeuduin Kajaaniin. Vir- ka oli apulaisinsinööri tai ylimääräinen apulaisinsinööri. Olin näissä insinööripiirin perinteisissä tehtävissä joitakin vuosia ja vuonna 1969 siirryin näihin vesihuoltotehtä- viä hoitamaan. Olin niissä tehtävissä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sama virasto oli koko ajan työnantajana. Kajaani oli tietysti hyvin erilainen kaupunki kuin tänään. Millainen oli ensimmäinen työpäivä? Työpäivä oli tietysti kiertäminen virastossa. Ensimmäiseksi laitettiin näitä kuivatus- suunnitelmia tekemään. Silloin tehtiin näitä peltojen kuivatuksia. Pieneltä tuntui se. Mutta kun pääsin vesihuoltopuolelle, niin huomasin että oli paljon kiinnostavampi. Millaiset tehtävät vesihuoltopuolella? Vaihtuiko työporukka? Eri henkilöt tuli. Päätehtävä oli valtion rahoitustuen hoitamiseen liittyvät asiat. Siinä vaiheessa korkotukilain […] Näitä tehtäviä hoidin. Se oli hyvin keskusvirastojohtois- ta. Ei ollut paljon päätösvaltaa, se oli paperityön tekemistä ja lähettämistä. Ja nämä maksamisesitykset. Ne meni kaikki Helsinkiin. Yhteydet vesilaitoksiin? Olitteko paljon tekemisissä? Kyllä. Silloinhan olivat vesilaitokset kunnallisia, Kajaaninkin. Kajaani ei siinä alkuvaiheessa rahoitustuen piirissä niinkään ollut. Muiden kuntien rakentajaorganisaatioi- den kanssa. Yksi tehtävä meillä oli käynnistää vesilaitosten tilastointiasia. Kajaani tuli ensimmäisenä sitä kautta. Miten hallinnolliset muutokset vesilaitoksella näkyivät teihin päin? Muuttuiko laitos jossain vaiheessa? Ei se oikeastaan siltä näyttänyt. Sehän oli kunnallinen laitos ja kaupungininsinöörin alaisuudessa oli vesilaitos, koko tämä sektori. Seurusteltiin lähinnä hänen kanssaan. Meillä oli tämä rahoitustuki toiminta, niin siellä oli nämä työpäälliköt, joiden kanssa asioitiin ja toimistoinsinööri, suunnitteluinsinöörien, suunnitteluportaan kanssa. Rahoitustukihakemusten mukana tulivat nämä suunnitelmat. Vesihuoltoverkon laajentamissuunnitelmat, saneeraussuunnitelmia alkoi tulla. Niitä sitten katseltiin, arvioitiin ja tarkasteltiin kustannusarvioita ja niiden pohjalta tehtiin esityksiä Helsinkiin rahotustyön määrästä. Juuti, Rajala & Katko

Kaupungin kasvuvuosikymmenet 1960-80-l Sitähän laajennettiin vain verkostoa. Saneeraustahan ei, no tietysti kun jätevesijärjes- telyjä, johtamisjärjestelyjä uusittiin niin siinähän oli tätä saneerausta, mutta eipä sitä siinä paljon ollu vielä siinä vaiheessa. Kajaanihan alkoi saneeraamaan siinä vaiheessa, kun katuverkostoa parannettiin, sitten tietysti putkistotkin uusittiin. Putkistomateri- aalissa tapahtui samanlaiset ja aikaiset muutokset kuin muuallakin eli mentiin tähän muoviin. Kajaanihan, vesilaitos rakensi täällä aika pitkään vesijohdot valuraudasta. Pidempään kuin muissa kunnissa. Ehkä syynä se oli että kaupungit yleensä oli, har- rastivat valurautaputkia pitempään. Se oli tämä kestävyys. Sen täytyy täällä kestää, 50 vuotta vähintäänkin. Silloin arvioitiin, että valurautaputket kestävät pitempään. Mistä apua oman työn vaikeisiin tilanteisiin? Helsingin kanssa pohdittiin ja keskusteltiin. Tiiviit yhteydet oli silloseen vesihuolto- toimistoon, Eero Laukkanen johti ensi alkuun vesihuoltotoimistoa, ja vesihuoltotoi- mistoon tuli sitten Antti Jokela toimistopäälliköksi. Yhteydet sinne olivat hyvät ja se oli aika tiivistä yhteistyötä. Meillä oli aika paljon koulutusta myös, jonne kokoontui- vat kaikki vesipiirien kollegat. Työnantajan järjesti koulutusta Joskus oli useampikin vuodessa. Näitä oli säännöllisesti. Kollegoita kun tapaa, niin tulevat hyvin tutuiksi. Meillä oli hyvä yhteistyö. Värikkäitä persoonia Urakoitsijoista Hannes Rajala oli värikäs, rakensi ja urakoi jätevedenpuhdistamoja tavattoman paljon. Oli Vesi-Sepon palveluksessa, perusti omankin ﬁrman. Hän oli Seinäjoella. […] Näitä tapasi vesihuoltopäivillä. Vesihuoltoliitto, joka myöhemmin muuttui Vesi- ja viemärilaitosyhdistykseksi, järjesti valtakunnallisia vesihuoltopäiviä. Maakunnallisia päiviä on myös ollut täällä. Olisiko joku ratkaisu voitu Kajaanissa tehdä toisin? Näin jälkeenpäin ajatellen näissä meidänkin tutkimuksissa olisimme voineet tehdä erilailla pohjavesiselvityksiä. Mutta nämä investoinnit, jotka täällä on tehty niin, enpä nyt tiedä onko siinä virheitä. Täällähän on aika moinen määrä näitä pohjavedenottamoita. Ymmärtääkseni ne ovat aikalailla käytössä. Kuluntalahteen kaupunki itse teetti konsultilla. Mehän tehtiin siellä myös tutkimuksia, mutta ei hyvään tulokseen päästy. Kaupunki jatkoi konsulttivoimin niitä. Tuli Heterannan ottamot. En usko, että vedenhankinnan puolella isompia virheitä olisi tehty investoinneissa. Me oltiin paljon mukana, kun valtion vesihuoltotöinä rakennettiin syöttövesijohtoja. Täällä on tehty aika monta vesihuoltoyötä. Näitä onnistuttiin saamaan meidän työohjelmiin ja rahoituksiin. Vesijohdot rakennettu valtion vesihuoltotöinä. Pohjavesien uhat ennen ja nyt? Kyllä niitä nähtiin uhkia. Ei ehkä Kajaanissa niinkään. Pohjavedenottamoita oli ihan asutuksen keskelläkin. Tällasiin paikkoihin, joissa likaantumisriskit ovat suuria. Mut- ta pohjavettä sieltä saadaan eikä laatuongelmia ole isommasti ollut.

110 6. Lähde

Tulevaisuuden haasteet Kajaanissa? Yksi haaste on henkilöstöasiat. Silloin kun olin työelämässä, niin valtakunnallisesti kiinnitettiin huomiota henkilöstön vanhenemiseen. Ihmiset siirtyvät eläkkeelle. Ni- menomaan asennuspuolella. Vedenlaatuongelmat, tämä Nokian tapaus on keskuste- luttanut paljon. Kainuun ja Kajaanin alueella on pohjavedenottamoita paljon, täällä vettä ei käsitellä, desinﬁoida. Miten mahdollinen ongelma hoidetaan. Kajaanin vesihuollon erityispiirteet muihin vesilaitoksiin verrattuna? Pohjaveden käytöstä johtuen ja hyvä laatuisen pohjaveden käytöstä johtuen veden laatu on keskimääräistä parempi. Harvassa kaupungissa juodaan parempaa vettä. Luulen, että Kajaani on ylpeä tästä. Se on poikkeava. Jätevesipuolella täällä oli ensin kemiallinen selkeytys, varsin yksinkertainen puhdistusprosessi Peuraniemessä. Iso työ välissä. Jätevesi hyvin hallinnassa. Tuleeko vaatimukseksi typen poisto, se ei silloin ainakaan ollut. Lähdettiin siitä, että typenpoistoa ei täällä sisämaassa vaadita. Eikä näin pienillä paikkakunnilla. Se on enempi rannikolla. Saa nähdä, mitä EU sää- dökset tuovat. Ne on aika tiukat ne EU säädökset. Ympäristöministeriön ihmiset oli ja on aika tiukoilla. Selvitystyötä piti tehdä. Aikamoinen riesa on tämä EU. Ne direk- tiivit olivat ja ovat vieläkin varmasti niin vaikeaselkoisia, niistä ei millään tahdo saada selvää, mitä niillä tarkoitetaan.

täkö ne vettäki sammuttaa. Se oli oli vaan tuosta oli. Ja sitten tämä semmonen näkyvä merkki ja johta- Heteranta [...]. Siinähän oli sem- jan huoneessa on se valokuva (kuva monen kissanhännän veto tuossa 6.13) siitä hetkestä kun isolla vent- Heterannassa, kun se on melekkeen tiilillä avattiin ja se nousi komeasti kiinni järvessä ja siinä oli epäileviä korkealle.””22 mielipiteitä, että se tulee se järvivesi siihen. Onko siitä toistakymmentä Asentaja Tauno Suutari (s.1941, metriä, alle kahenkymmenen met- vesilaitoksella töissä 1957-2002) rin on siihen lähimpään kaivoon. Se muistelee samoja aikoja seuraavas- tuntuis, että siitä kun se immee [...] ti: järvestä päin [...]. Mutta minähän koepumppasin [...]. ”Kyllä, sehän sillä lailla mehän Ei siihen [mitään suurempaa päästiin tämän kuntaliitoksen dramatiikkaa liittyny], siinä on ker- myötä siihen. Sehän tuolla [Maa- ran ollut tämmönen, että se on pin- laiskunnalla] oli ennen jo pohja- taveet valuttanu talavella. Hulahti vesiottamo. Ja sen jälkeen sitten kerralla, nämä lumet sullaa ja ne Kajaanin kaupunki teki sinne, sen oli siellä vanahojen hiekkamonttu- maalaiskunnan maalle, entiselle jen pohjalla nämä pumppaamokai- maalaiskunnan alueelle, kolomeko vot. Ja olihan niissä nyt jonkin ver- niitä oli vai neljä. Mustikkamäki ran koholla pohjasta, mutta sinne ja Salmijärvi ja Hannusranta. No pääsi kannen kautta.” 23 niistähän ei mittään, pitkät linjat

22 Huotari O. 11.1.2008. 23 Suutari T. 13.3.2008. 111 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.12. Kuhmo Vartius, Lönnrotin kultalähde. Valokuvaaja Jussi Mielikäinen 1985. (KM)

Vastaava työnjohtaja Lauri Tall- puhdistus on tuttua ja tuo jäteve- qvist (s.1950, vesilaitoksella töissä denpuhistuskin on tullut myöhem- vuosina 1974-2007) muistelee poh- min tutuksi.”24 javeden käyttöönoton eri vaiheita seuraavasti: Siirtyminen pohjaveden käyttöön tapahtui vaiheittain: ”Tuo Matinmäen juttu [1971 Ma- tinmäenottamo] tarkoittaa poh- ”Alun perin Kajaanihan oli suun- javesijuttua, mutta vedenpuhis- niteltu näin, että osa kaupungista tushan on aloitettu Kajaanissa jo käytti pintavettä ja osa pohjavet- joskus 1940-luvulla. Ja tämä pu- tä. Mutta senhän tietää, että jos ne histamo on tehty 1965 vuonna. Ja on eriarvoseen asemaan pistetään, minä tulin silloin 1974 tähän. 1972 että raja kulkee tosta, sä saat pin- on tehty tuo laajennusosa. Kyllähän tavettä ja toinen puoli pohjavettä, tässä minunkin aikana puhistettiin että kyllähän siinä jatkuva sota on. toistakymmentä vuotta vettä vielä. Sitä lähettiin toteuttaan tätä poh- Että sillä tavalla puhtaanveden- javesijuttua sillä lailla, että yksin- kertasesti tehtiin muutoksia tuolla

24 Tallqvist L 10.1.2008. 112 6. Lähde

Kuva 6.13. ”Herrat sammuttamassa Kajaanijokea” eli pohjavesilaitoksen vihkiäiset. Poh- javesi oli nyt saatu kaupungin pohjoispuolellekin joen alitse. Koivukoskensillan kupeella Pohjavesiventtiiliä vääntämässä Vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen lokakuussa vuonna 1986. (Kajaanin Vesi)

meidän paineenkorotusasemalla. riitä elikkä että meidän pitää saada Sinne laitettiin lisää pumppuja. Sit- jostain lisää pohjavettä. Poliitikot- ten aiottiin väliaikasesti ottaa vettä kin kovasti puhu, että pitäs saada näiltä eri ottamoilta, ihan maahan yhdenvertaseen asemaan Kajaani- porattiin putkikenttiä, josta otettiin laiset, mikä oli ihan oikein. 25 tuhannen kuutiota vuorokaudessa Matinmäen pohjavedenottamo ylimäärästä vettä, ihan hyvää poh- oli jo käynnissä ja sitten oli Han- javettä. Ja siellä kulki putket, jatku- nunranta ja Mustikkamäki ja Sal- va virtaus oli ja pumppuja laitettiin, mijärvi. Täällä väliaikasesti otettiin niin siellä kulki putket maan päällä Hannunrannan ottamolle, siellä ja talavipakkasellakin pysy sulana, tehtiin kenttiä tänne maastoon että kuin siellä huolehittiin, että toi- saatiin tuhannen kuutiota lisää minta pelaa ja pyörii. Tällä tavalla ja tällä lailla piettiin parivuotta. piettiin monta vuotta. Sitten selvisi, Kaikki muut on tullu 1986. Kouta- että Kajaanilla ei ole pintaveteen niemi on tullu joskus 1990-luvun paluuta. Sitten yritettiin semmosta alussa. Muut oli 1986.” 26 ratkaisua, että tämä pintavesi jaettas vain tänne teollisuusalueelle ja pohjavettä annettas tänne kaupun- 25 Tallqvist L 10.1.2008. kilaisille, mutta nähtiin, että se ei 26 Tallqvist L 10.1.2008. 113 Juuti, Rajala & Katko

tilanteessa, että pitää saada pohja- vettä jostain lisää. Ympäristökeskus oli tutkinu tämän Kuluntalahen alueen, missä nyt meillä on se pää- ottamo. Ympäristökeskus oli tehny siinä monen vuoden tutkimustyöt ja pitkät raportit ja oli tullu siihen tulokseen, että sieltä saa 500 kuutiota vuorokaudessa vettä. Sitten päädyt- tiin siihen, että lähetään Kajaaniin tekemään tekopohjavettä. Ja me teh- tiinki semmonen aika iso koe, joka tehtiin tällä Hannusrannan pohja- vedellä. Elikkä siitä katottiin miten nää veden virtauksen on. Tarkotus oli, että aletaan tätä Nuoksen vet- tä pumppaamaan sinne Kankaille ja sieltä imetetään, niinkö tehdään tekopohjavettä. Mutta siinä oli se ongelma ollut, että Nuoksen vesi on niin humuspitosta. Elikkä sen Kuva 6.14. Vuonna 1928 rakennettu vanha 3 ois joutunu esikäsittelemään ennen vesitorni, jonka tilavuus oli 360 m . Torni ei sitä pumppausta, että ne ei tukkeu- ole enää käytössä. (Kuva: Juuti 2008; Tie- du heti nämä hiekka. 27 dot: Asola 2003) Tätä suunniteltiin 1990-luvun alussa. Ja oli Kajaanin kaupungille jo pitkälle olevat suunnitelmat, jota Tekopohjavettä Kajaaniin kovasti tämä ympäristökeskus tuki, että sitä ois ruvettu toteuttamaan Luonnolliset pohjavedet eivät kui- tätä tekopohjavesihanketta. Mutta tenkaan yksistään ole riittäviä, vaan siinä vaiheessa – mää muistakin niitä täydennetään pintavesistä saa- – tuli puhelu, tämmönen suunnit- tavalla vedellä. Se imeytetään alu- telutoimisto Paavo Ristola. Ja siellä een luonnollisiin pohjavesialtaisiin, semmonen henkilö, kun Ahti Eeri- jolloin saadaan “tekopohjavettä”. käinen soitti tänne puhelun ja sanoi, että hän se on sitä mieltä, että kun Tekopohjavesi käsitellään tar- hän on nämä muodostuneet alueet vittaessa esim. kalkkikivirouheella, täällä tutkinu ja miettiny, että jos- jotta sen pH saadaan sopivaksi. sakin täytyy olla teillä pohjavettä. Se oli täällä omia aikojaan kierrelly Tallqvist kertoo, että myös Ka- rantoja ja huomannu, että täällä jaanissa harkittiin tekopohjaveden Kuluntalahessa. Ja hän esitti pienen valmistusta: summan, että hän kävis tekemässä sinne reikiä. Mutta siihen suhtautu ”Tultiin siihen tulokseen, että koska ympäristökeskus hyvin kielteisesti, siellä yritettiin ottaa sitä pohjavet- koska he oli tutkineet sen alueen. Sii- tä ja vaan pinnat laski, huomattiin että se ei riitä. Elikkä Kajaani oli 27 Tallqvist L 10.1.2008. 114 6. Lähde

nä käytiin tietty kamppailu, mutta siihen saatiin muistaakseni siihen aikaan 8000mk rahaa, että saadaan tehdä yksi reikä tonne. Ja tää Ristola teki sen reijän ja siinä kävi sillä lailla, että ympäristökeskus oli sen tutkinu, että siellä on kalliota ilmeisesti, mutta siellä olikin tiukka savikerros ja Ristola meniki sen läpi ja löyti sieltä syvemmältä, niin siel- lä olikin nää pohjavesivarat, mitkä on nyt jäläkeenpäin on osoittautunu, että ne on kymmenkertaset siihen nähen. Elikkä meillä on lupa nyt sieltä 5000 kuutiota vuorokaudessa. Viittä sataa oli virallinen tutkimustulos. Ja tästä nyt johtu se ristiriita. Elikkä ympäristökeskus on suhtautu ihan näihin päiviin asti hyvin kielteisesti. 28 Minä muistan, meillä oli palaveri tuossa toimistolla ja oli ym- päristökeskukselta henkilökuntaa, Kuva 6.15. Kuusanmäen ylävesisäiliö. (Ra- Kovalaisen Heikki oli mm. Ja tämä jala 2008) Eerikäisen Ahti oli samassa pala- verissa, mikä tämän löydön teki. lamis tekemään sitä tekopohjavettä Jäläkeenpäin, kun sinne jouduttiin ihan sen takia, että omat kasvot ei lisäkaivo tekemään ylemmäs, kos- mene. Että niille milijoonille on aika tämän maaomistussuhteiden van sama. Onhan se niin kuin lotto- takia jouduttiin nämä kaivot hyvin voitto Kajaanille, että se pystyy ot- lähekkäin lyömään toisia. Ja siellä tamaan tuosta oikeastaan Suomen tuli sitten mangaaniongelma. Saa- parasta vettä mitä saa. Suoraan tiin sitten ostettua maata vähän pumpataan, eikä sitä käsitellä mi- ylempää ja tehtyä uus lisäkaivo. tenkään, se tulee suoraan verkos- Niin siinä vaiheessa, kun tätä kai- toon ja siinä on ph:kin melkein 8. volupaa anottiin 5 vuotta sitten, Mutta koskaanhan siitä ei ole tun- niin sano Eerikäiselle tämä Kova- nustusta annettu, että mää on jos- laisen Heikki, että nyt se tuli se pää kus leikillisesti sanonu, että tälle vetävän käteen. Mutta ei se vielä- Ahti Eerikäiselle kyllä sais patsas kään tullut, kyllä sieltä sitä vettä ja Kajaanin kaupunki tuohon laittaa, siellä on vielä valtavat vesivarat. 29 että se ei ois yhtään liikaa. 30 Ja mikä siinä oli, että mitä minä Mutta sittenhän siinä oli täm- olen kapinoinu hengessäni, että mönen juttu, kun päästiin Kulun- tämmönen, kun valtion- ja iso or- talahti huomaamaan, että siellä ganisaatio on, niin se olis ollu va- on vettä ja sitä tutkimaan. Siinä oli vielä semmonen huvittava piirre, 28 Tallqvist L 10.1.2008. 29 Tallqvist L 10.1.2008. 30 Tallqvist L 10.1.2008. 115 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.16. Vuolijoenkunta liittyi oskasi Kajaania vuoden 2007 alusta. Kuvassa Vuolijo- en vesilaitoksen pääkallopaikka eli Kirkonkylän alavesisäiliön yhteydessä oleva valvomo, jonne vesi tulee Kuusirannasta. (Juuti 2007)

Kuva 6.17. Vuolijoen Kirkonkylän valvomo. Oikealla Jarmo Härmä. (Rajala 2007) 116 6. Lähde

kun siinä on tämmönen pieni ve- ”Käsitys oli, että pohjavesivarat ei- siosuuskunta. Se on tuossa järven vät riitä täällä koko vedenkulutuk- rannalla ja se on hyvällä paikalla. seen. Silloin oletettiin, että kulutus Siinä asu näitä Kajaanin poliiti- kasvaa aika voimakkaasti, niin koita, joita lautakunnissa on. Siinä kuin se tekikin vielä siinä vaiheessa. tais olla kahen parin eri puolueen Silloin pohdittiin mahdollisuutta edustajia, jotka hyvin piti täällä saada lisää vettä tekopohjaveden vaalipuheissaan ja –kirjoituksis- avulla. Tehtiin tutkimuksia nimen- saan sitä, että mitenkä Kajaanin omaan Mustikkamäen harjualu- kaupungille pitäs saada pohjavesi eella. Siellähän on erittäin paksut ja mitenkä tärkeä se asia ois. Mut- maakerrokset pohjaveden yläpuo- ta sitten kun se tulikin noin lähelle, lella. Tässä suhteessa hyvät ime- niin nämä samat henkilöt oli niitä tysmahdollisuudet olemassa. 34 [...] päävastustajia. Se meni niin pit- 1980-luvun puolivälissä muistaak- källe, että tämä koepumppauskin seni. keskeytettiin oikeuden päätöksellä Muualta Suomesta idea tuli. ja ympäristökeskus tuli sen keskeyt- Näitähän tehtiin kokeiluja silloin tämään. ”31 eri puolilla maata. Helsingistä päin. En muista kuka siinä nyt aloitteelli- Kainuun ympäristökeskuksesta nen oli. Tuomo Hatva oli mukana oli pohjavesitutkimuksissa muka- ja Esko Mälkki. 35 na mm. Olli Haataja32. Hänen mu- Sadetusta. Siinä tehtiin kokei- kaansa tekopohjaveden valmistusta luja, kokeiltiin nimenomaan imey- kokeiltiin pumppaamalla raakavet- tystä. Tiedettiin että on hienojakin tä Hannusrannalta Oulunjärves- maakerroksia, että miten se imey- tä luonnonmukaiseen suppaan.33 tyy. Kokeilua tehtiin sillä tavalla, Pumppausta tehtiin muutamia viik- että pumpattiin tästä lähimmästä koja. Haatajan arvion mukaan kau- pohjavedenottamosta vettä harjul- punginvaltuusto epäröi hanketta, le ja sadetettiin ja katsottiin miten koska kyseessä ei ollut kuitenkaan se sielä käyttäytyy ja miten imeytyy kriisitilanne ja pohjavettä oli muu- ja miten vaikuttaa pohjavesipintoi- tenkin saatavilla. Peikkona olivat hin, sinne oli asennettu aika paljon myös tuohon aikaan vielä metsäte- pohjavesiputkistoa tälle koko alu- ollisuudesta, Kajaani OY:ltä Oulu- eelle. 36 järveen tulleet jätevesipäästöt. Se ei oikein hyvin onnistunut se imeytyminen. Siellä on tiiviitä vä- Pekka Kiviniemi muistelee te- likerroksia, se vähän lammikoitui kopohjavesihanketta Kajaanissa ja hitaasti imeyty kahteenkin paik- seuraavasti: kaan. Ei sitä sen pitemmälle lähdet- ty tutkimaan. 37

31 Tallqvist L 10.1.2008. 34 Kiviniemi P. 15.5.2008. 32 Haataja 20.4.2008. 35 Kiviniemi P. 15.5.2008. 33 Jääkauden aikana harjuun syntynyt 36 Kiviniemi P. 15.5.2008. luonnonmukainen notko. 37 Kiviniemi P. 15.5.2008. 117 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.18. Höyryveturit tarvitsivat kulkemiseensa vettä. Tämä veturi on ihailtavana Piek- samäen asemalla. (Juuti 2009)

Kuva 6.19. Kajaanin Rautatieasema talvella 2009. Nykyjunat eivät vettä tarvitse muuta NXLQLKPLVWHQMXRWWDPLVHHQMDSHV\W\PLVHHQ(WXYDVHPPDOODYDQKDVWDNDLYRVWDMlOMHOOlYDLQ komea katos. (Juuti 2009)

118 6. Lähde

Kuva 6.20. Kajaanin Rautatieasema talvella 2008. (Juuti 2008)

Kokeilu kesti kuukauden kahden saneeraussuunnitelmia alkoi tulla. verran. Yhden kesän aikana. Ei sitä Niitä sitten katseltiin, arvioitiin talven ylikään muistaakseni tehty. 38 ja tarkasteltiin kustannusarvioita ja niiden pohjalta tehtiin esityksiä Entä miten hallinnolliset muutok- Helsinkiin rahotustyön määrästä.” set vesilaitoksella näkyivät. 39

Ei se oikeastaan siltä näyttänyt. Se- hän oli kunnallinen laitos ja kau- Viime vuosien kehitys Kajaanissa pungininsinöörin alaisuudessa oli vesilaitos, koko tämä sektori. Seu- Teknisen laadun parantamiseksi rusteltiin lähinnä hänen kanssaan. Matinmäen pohjavedenottamolle Meillä oli tämä rahoitustuki toimin- suunniteltiin kehittämissuunnitel- ta, niin siellä oli nämä työpäälliköt, massa vuonna 2003 kalkkikivial- joiden kanssa asioitiin ja toimis- kalointia. 40 Laitos toteutui vuonna toinsinööri, suunnitteluinsinöörien, 2006 ja käyttöön se saatiin täydelli- suunnitteluportaan kanssa. Rahoi- sesti keväällä 2007.41 Suomen poh- tustukihakemusten mukana tulivat nämä suunnitelmat. Vesihuolto- 39 Kiviniemi P. 15.5.2008. verkon laajentamissuunnitelmat, 40 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- telma 2004-2010. 38 Kiviniemi P. 15.5.2008. 41 Nurminen 14.3.2008. 119 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.21a ja b. Kajaanin Rautatieaseman alue. Valokuvaaja Anneli Suihko 1989. Täs- sä vielä kaivossa pumppu paikallaan.(KM) Oikealla testataan kaivoa Vimmerbyssä ke- sällä 2008. (Rajala 2008)

javedet ovat luonnostaan varsin Veden käyttö ja kulutus pehmeitä Keski-Euroopan olosuhteisiin verrattuna, koska kalliope- Kuvassa 6.26 on esitetty laskutetun rässä on vähän kalkkia. Alhainen veden kokonaismäärän kehitys Ka- kovuus voi aiheuttaa syöpymisiä jaanissa vuosina 1956-2007. Kor- verkostoissa ja putkistoissa. Eräs keimmillaan vesimäärä oli vuonna tapa lisätä kovuutta on käyttää 1980, lähes kolme miljoonaa kuu- kalkkikiveä suodatusaineksena. Ky- tiometriä. Tämän jälkeen se on las- seistä menetelmää kehitettiin mm. kenut, mutta nousi Vuolijoen kun- Tuusulan seudun vesilaitoksella nan liittyessä Kajaanin kaupunkiin 1990-luvun alussa.42 Kajaanin Ve- vuonna 2007. den toiminta-alueen ulkopuolelle jäävällä haja-asutusalueella toimii Yhdyskuntien ominaisvedenku- useita vesiosuuskuntia. Niitä on lutus [l/as/d] sisältää talousveden kuvattu tarkemmin luvussa 9. käytön lisäksi mm. teollisuuden, myymälöiden, toimistojen, ravinto- loiden, koulujen ja terveyskeskuk- sen veden käytön sekä ns. yleisen veden käytön ja hävikin. Kuvassa .DWNRZZZWVYHVL¿KLVWRULDKWP 6.30 on esitetty Kajaanin ominais- 120 6. Lähde

6200

6000

5800

5600

5400

5200

5000

4800

4600

4400 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 6.22. Laskutuksessa olevien käyttöpaikkojen määrä vuosina 1991-2005.

vesipostikuluttajat ympärivuotiset VESIPOSTIKULUTTAJAT KPL vesipostikuluttajat kesä Yhteensä 70

0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Kuva 6.23. Vesipostien määrät Kajaanissa vuosina 1991-2005. Ympärivuotisia käyttäjiä on vähem- 121 män kuin kesäkuluttajia. Juuti, Rajala & Katko

KuvaK624 6.24. 0\|0|V ..MDMDDQL VVD ROL HVLOOl YHVLMRKW RYH GHQ ÀXRUDXV PXWWDWW VLWlLWl HL NNNRVNDDQ WR- WHXWHWWX 7LHWWlYlVWL DLQRD NDXSXQNL 6XRPHVVD MRVVD YHWWl RQ ÀXRUDWWX RQ .XRSLR .DOHYD 31.1.1979)

Kuva 6.25. Rahatoimikamarin* kokouksessa hyväksytty talon vesijohtopiirustus vuodel- ta1920. Kiinteistö on Lönrotin ja Pohjolan kadun kulmassa. (Kajaanin Veden arkisto)

* Rahatoimikamari oli kaupungin virasto, joka vastasi kaupungin omaisuudesta ja raha- asioita. Se kantoi verot, hoiti kaupungin maksut ja laati talousarvion. Osassa Suomen kaupungeissa rahatoimikamarin alaisuudessa oli rahatoimikonttori, joka hoiti käytännön toimet. Rahatoimikamarin tehtävät siirtyivät 1930-luvulla kaupunginhallitukselle ja sen alaiselle rahatoimistolle sekä verojen kanto verotoimistolle. 122 6. Lähde

LASKUTETTU VESIMÄÄRÄ 1000 m3 1000 m3

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007

Kuva 6.26. Vuosina 1956 – 2007 Kajaanissa laskutettu puhdasvesimäärä (1000 m3). Maa- laiskunta jäi pois kuluttajista vuonna 1972. Vuolijoen kunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin vuonna 2007.

vedenkulutukset eri kaupungin- vettä tarvitsevien yritysten mah- osissa vuonna 2002 sekä vastaavat dolliseen vedentarpeeseen. kehittämissuunnitelman mukaiset arviot vuosille 2005 ja 2010. Kau- Vesilaitoksen laskutettavien asi- pungin keskustaajama-alueella ve- akkaiden määrä on Kajaanin Vedes- den ominaiskulutus vuonna 2003 sä kasvanut varsin tasaisesti 1990- oli 209 litraa asukasta kohden vuo- luvun alusta vuoteen 2005. Tämä rokaudessa. selittyy suhteellisesti lisääntyneellä omakotiasutuksella sekä vesilaitok- Ominaiskulutuksen arvioidaan sen laajentuneella toiminta-alueel- vuonna 2010 olevan 205 litraa asu- la. Samanaikaisesti on ympärivuo- kasta kohden vuorokaudessa. Tässä tisten sekä vain kesäkaudella toi- arviossa ei ole varauduttu runsaasti mivien vesipostien määrä laskenut selvästi (Kuva 6.23).

123 Juuti, Rajala & Katko

124 6. Lähde

Kuva 6.27 ja 6.28. Vesijohdon tilausilmoitus vuodelta 1927 ja vedenhankintasopimus vuodelta 1934. (Kajaanin Veden arkisto)

125 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.29. Aika ennen tietokoneita. Kajaanin Veden arkistosta löytyvät alkuperäiset vesi- kortit. Tämän laatikon kortit alkavat vuodesta 1969. (Rajala 2008)

250

200

150 2002 2005 l/as'd 100 2010 50

0 Jormua Siikaniemi Lauttolahti Paltaniemi Koutaniemi Vuoreslahti Kirkkoniemi Kajaanin kaup Niemelänranta

Kuva 6.30. Kajaanin veden ominaiskulutus ( l/as/d) vuonna 2002 sekä arviot vuosille 2005 ja 2010. (Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004-2010, 19.) 126 6. Lähde

Pohjavesien suojelu - Laatia ottamisalueen kunnos- tussuunnitelma pohjavesialueil- Kajaanin pohjavedenottamoilla ris- le, joista maa-ainesten ottami- kit luokiteltiin vuonna 2000 kuu- nen on lopetettu. Suunnitelma dessa tapauksessa kohtalaiseksi ja tulisi laatia ensimmäiseksi Mus- yksi kohde katsottiin riskittömäksi. tikkamäen alueelle. Ärjänsaari, Sivolanniemi ja Pekon- kangas Salmijärvellä on nimetty - Selvittää ja minimoida pohja- luonnon- ja maisemansuojelun vesialueita saastuttava ja haittaa- kannalta arvokkaiksi harjualueik- va toiminta. si. Pekonkangas - Salmijärvi, 750 ha on lisäksi harjujensuojelualue ja - Laatia kunnalliset ympäristön- Ärjänsaari Natura 2000 -alue. Poh- suojelumääräykset javeden laadun ja määrän kannalta suurimmat uhkat ovat liikenne, - Pohjavedenottamoilla on tar- tienpito, kuljetukset maanteillä, peen tehdä seuraavat toimenpi- maa-ainesten otto sekä asutus. Pi- teet: laantuneiden maa-alueiden, maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden - Alkaloida käyttöön otettava aiheuttaman riskin on katsottu ole- pohjavesi, ensimmäisenä koh- van pohjavedenottamoille vähäistä. teena Matinmäen pohjave- 43 denottamo (sijoitus Hepomäen paineenkorotusasemalle) Vuonna 2004 katsottiin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa - Päivittää Heterannan pohjave- tarpeelliseksi edistää pohjavesien denottamon ottolupa ajanmu- suojelua ns. tärkeillä pohjavesialu- kaiseksi eilla mm. seuraavin toimenpitein: 44 - Nykyaikaistaa vedenottamoi- - Muodostaa vesioikeudelliset den turvallisuusjärjestelmät suoja-alueet sekä uudistaa niiden aitaukset ja lukitukset - Laatia suojelusuunnitelma yh- dessä kaupungin, alueellisen - Saneerata ottamoiden radio- ympäristökeskuksen ja muiden viestiverkko vedenottajien kanssa. - Päivittää pohjavedenottamoi- - Kiinnittää erityistä huomiota den (ja jätevesipumppaamoiden) maa-ainesten ottoon sekä jäte- käyttöjärjestelmä vesien käsittelyyn. Vuonna 2004 valmistuneessa suunnitelmassa todetaankin, että haja- asutusalueen vesihuollon järjestä- misen periaatteena on, että ”Kajaa- 43 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- nin kaupungin vesihuollon toiminta- telma 2004-2010. alue säilyy nykyisellään ja mahdolliset 44 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- telma 2004-2010. 127 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.31. Lentoaseman sijainti Paltaniemen alueella. (Britschgi 1993, 35)

128 6. Lähde

Kuva 6.32. Oulunjärvi. Kuva Kuusirannan pohjavedenottamolta. (Juuti 2008) verkostolaajennukset toteutetaan vesi- - Yhdistetyn Paltaniemi-Kirkkonie- huolto-osuuskuntien toimesta.” 45 mi-vesiosuuskunnan toimintaan lisätään viemäröinnistä huolehti- Kehittämissuunnitelmassa mainit- minen ja se muutetaan vesihuolto- tiin myös, että: osuuskunnaksi. - Hevossuon alueelle perustetaan ”Nykyisille ja uusille vesihuoltolai- viemäriosuuskunta ja se viemäröi toksille vahvistetaan toiminta-alu- Hevossuon alueen ja samalla selvi- eet niin vesi- kuin jätevesihuollon tetään Teerisuon alueen viemäröin- osalle. Vesihuoltolaitokset huoleh- timahdollisuudet tivat alueillaan vesihuollosta koko- - Ammeniemelle perustetaan vie- naisvaltaisesti. Haja-asutusalueen märiosuuskunta ja se viemäröi Am- vesihuoltoa koskevat toimenpiteet, meniemen alueen jotka toteutetaan mikäli taloudel- - Kuluntalahteen perustetaan liset tai muut edellytykset ovat ole- viemäriosuuskunta/-osuuskuntia massa: ja se/ne viemäröi Eteläojantien alu- - Vesiosuuskuntien toiminta-aluei- een ja Kulunnantien alueen den määrittäminen - Suontauksen yksityisellä rahoi- - Paltaniemen ja Kirkkoniemen ve- tuksella rakennettu vesi- ja viemä- siosuuskuntien yhdistäminen rilinja annetaan osuuskunnan vas- -Kuninkaanniementien viemäriver- tattavaksi koston rakentaminen - Niemelänrannan viemäröinti - Paltaniemen viemäröinti mukaan - Takkarannan alueelle perustetaan lukien Paltaniemi-Kuninkaannie- vesiosuuskunta ja se rakentaa vesi- mentie-siirtoviemäri johdon Takkarannan alueelle - Pärsänsuon alueelle perustetaan 45 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- viemäriosuuskunta ja se viemäröi telma 2004-2010. Pärsänsuon alueen 129 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.33a ja b. Vuolijoen puolella oleva Kuusirannan pohjavedenottamo Oulujärven rannalla. Markku Sutinen tarkistaa, että kaivossa kaikki on kunnossa. (Juuti 2008) 130 6. Lähde

tehtiin Jormualle muistitiedon mukaan 1990-luvun alussa. Risto Nis- kavaara (s. 1947) kertoo asiasta:

”Kaupunki rakensi vesijohtoa. Jor- mualle oltiin sitten menossa ja mää sitten esitin, että on siinä joku semmonen raja, että jos ne perustasivat osuuskunnan ja kilipailuttasivat suunnittelun ja rakennuttamisen ja meillä on muutakin työtä eikä oikein resurssit riitä. Se otettiin sitten vakavasti ja se linjaus sitten muuttu. Jormualle vielä sitten kyllä jouduttiin suunnittelemaan vesijohto, mutta se oli sitten sille osuuskunnalle. Sen jäläkeen sitten oltiin tylyjä ja sanottiin, että kilipailuttakaa, että vaikka pyydettäs tarjousta, niin me ei tarjota.” 46

Lentokenttä, riski pohjavesille? Kajaanin lentoasema sijaitsee Pal- Kuva 6.34. Kuusirannan pohjavedenotta- taniemen alueella (kuva 6.31.) Len- molla on kloorisäiliö pahan päivän varalle. tokentän kiitoalueet ovat lähimmil- Kuvassa Markku Sutinen. (Rajala 2008) lään noin puolentoista kilometrin päässä Matinmäen-Mustikkamäen - Tutkitaan Mainualla olevan vesi- pohjavesialueen muodostumisalu- johtoverkoston erottamista omaksi eelta. Pohjaveden virtaussuunta vesilaitokseksi, joka ottaisi toimin- on Matinmäen alueella mitä to- ta- alueekseen myös Mainuanvaa- dennäköisemmin koillisesta lou- ran ja Leväjoen alueet sekä Vuolijo- naaseen eli pohjavesialueelta kohti en kunnan puolella olevia alueita lentokenttää. Lentokenttäalueelta - Selvitetään edellytykset rakentaa niin ikään puolentoistakilometrin vesijohtoverkko Leväjoelle ja Mai- päässä luoteeseen sijainnut Palta- nuanvaaralle.” niemen vesiosuuskunnan pohjavedenottamo poistettiin käytöstä Vielä maalaiskunnan liittyessä kau- vuonna 1989.47 punkiin vuonna 1977 vesilaitoksen suunnittelijat laativat haja-asutus- Vuonna 1994 Kajaanin pohjois- alueiden vesihuoltosuunnitelmia. puoliset alueet (Kuusanmäen ylem- Linjaus muuttui osittain resurssi- män vesisäiliön painepiiri) saivat pulan vuoksi. Viimeinen osuuskun- vetensä Matinmäen pohjavedenot- nalle suunniteltu vesijohtoverkko 46 Niskavaara 11.1.2008. 47 Britschgi 1993, 34. 131 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 6.35. Pinta- ja pohjaveden osuudet jaetusta vedestä 1970-2000. (Kajaanin Vesi)

132 6. Lähde tamosta alavesisäiliöllä varustetun Hepomäen paineenkorotislaitok- sen kautta. Hannusrannan, Mustik- kamäen ja Salmijärven vedenotta- moilta vesi johdettiin yhteisellä ve- sijohdolla Kuusanmäen alempaan vesisäiliöön, jonka kanssa samassa painepiirissä oli taajaman eteläreu- nassa sijaitseva Lehtikankaan alem- pi vesisäiliö. Tämä painepiiri palveli suurinta osaa Kajaanin kaupungin asukkaista. Suurimmat heikkoudet kaupungin puhdasvesihuoltojärjes- telmässä olivat tuolloin:48

”- Hannusrannan, Salmijärven ja Mustikkamäen suunnasta ei pys- tytä johtamaan samanaikaisesti vedenottamoista saatavaa koko- naisvesimäärää, koska paine Han- nusrannassa nousee yli putken sal- liman paineluokan. - Jos Matinmäen vedenottamoon tulee pitempiaikainen katkos, muut pohjavedenottamot eivät pysty sitä korjaamaan. Kuva 6.36. Lehtikankaan vesitorni, jonka - Kuusanmäen alemmasta säiliös- tilavuus on 700 m3. (Kajaanin vesi) tä joudutaan pumppaamaan vettä verkostoon, että saadaan riittävästi vettä Lehtikankaan säiliöön. - Kuusanmäen säiliöstä keskustaan tämättömyyden lisäksi oli se, että tuleva putki on ahdas.” 49 vesijohtoverkosto oli suunniteltu ja rakennettu veden ottoon pintave- Vuoden 1994 vedenhankinnan denottamolta. Tämä aiheutti pai- yleissuunnitelmassa todettiin, että neongelmia ja säiliöiden täyttövai- pohjavedenottamoiden (Matin- keuksia. Tässä yhteydessä oli tullut mäki, Mustikkamäki, Salmiranta esille tarve rakentaa pohjavedenot- ja Hannusranta) kapasiteetti riitti tamo Kuluntalahteen. Konsulttina kaupungin vedenkulutukseen joi- yleissuunnittelussa toiminut Paavo takin kulutushuippuja ja mahdolli- Ristola Oy ehdotti, että Kulunta- sia häiriötilanteita lukuunottamat- lahden vedenottamolta vesi pum- ta. Pintavedenottamoa käytettiin pattaisiin suoraan Hauholan pinta- vain tarvittaessa lisäveden ottoon. vesilaitoksen säiliöön. Hauholassa Vedenhankinnan ongelmana tä- vesi alkaloitaisiin ja pumpattaisiin män pohjaveden satunnaisen riit- kulutukseen.50

48 Paavo Ristola Oy 1994. 49 Paavo Ristola Oy 1994. 50 Paavo Ristola Oy 1994. 133 Juuti, Rajala & Katko

Asiakastyytyväisyys Kajaani osallistui vuonna 1996 Efektia-palveluiden tekemään pal- velutyytyväisyystutkimukseen. Kohteena olivat tuolloin yhdyskuntatekniset palvelut 14 kunnassa. Vesi- ja viemärihuollon laatua kos- kevissa kysymyksissä oli pääteltä- vissä, että vesi- ja viemärilaitoksen asiakaspalvelua ei vielä tunnettu hyvin eikä siinä ollut ongelmia mis- sään tutkimuskunnista. Laitoksien toiminnan tiedottamisessa oli kuitenkin puutteita kaikissa tutkimus- kunnissa. Kajaanissa kysely lähet- tiin 500 satunnaisesti valitulle yli 18-vuotiaalle kaupunkilaiselle. Vas- tausprosentti Kajaanissa oli lähes 56. Kajaanissa juomaveden laatua piti erittäin tai melko hyvänä lähes 90 prosettia vastaajista. Viimeisim- män vuoden aikana noin 10 prosenttia Kajaanin vastaajista ilmoitti Kuva 6.37. Kuusanmäen vesitorni, jonka tilavuus on reilusti puolet Lehtikankaan tor- joskus veden maistuneen huonolta, 3 yli 75 prosenttia vastaajista ei ollut nia isompi eli 1500 m . (Kajaanin Vesi) makukysymykseen mitään huo- mauttamista.51 Kajaanissa 79,3 prosenttia vastaajista ei ollut ollenkaan kärsinyt sentti oli korkea, lähes 43 prosent- katkoksia veden saannissa, joskus tia. Tutkimuksen mukaan tuottee- kuluneen vuoden aikana katkoksia seen, veteen, sen hajuun, makuun oli kokenut 13,7 prosenttia. Veden ja paineeseen, oltiin erittäin tyyty- väri virhettä tai sameutta ei ollut väisiä. Varsinaista asiointia suoraa kohdannut 74,2 prosenttia vastaa- vesilaitoksen kanssa ei ilmeisesti jista, joskus tämä oli häirinnyt 12 monellakaan vastaajalla ollut, kos- prosenttia vastaajista. 52 ka asiakaspalvelun laatua koskeviin kysymyksiin tuli paljon ”en osaa sa- Vuonna 1999 tutkittiin kau- noa”- vastauksia. 53 pungin aloitteesta vesilaitoksen ja jätehuollon asiakastyytyväisyyttä. Seuraavassa luvussa seitsemän Vastauksia kerättiin 500 henkilöltä, käsitellään jätevesien puhdistusta jotka oli valittu satunnaisotannalla ja viemäröintiä. eri puolilta kaupunkia. Vastauspro-

51 (IHNWLDSDOYHOXW 52 (IHNWLDSDOYHOXW 53 Huttunen 2000. 134 6. Lähde

YhteenvetoY Ensimmäinen havainto on, että Ka- jaanissa käytettiin pintavettä varsin pitkään, useita vuosikymmeniä. Toinen havainto on, että maalaiskunnan puolella pohjavedenotto ja jakelu käynnistyivät vuonna 1971. Maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1977. Kolmas huomio on, että sel- keäksi linjaukseksi valittiin koko kaupungin kattava pohjavedenjakelu. Lisää pohjavedenottamoita rakennettiin useita 1980-luvun lopulla. Pintavedestä voitiinkin luo- pua vuonna 1996 Heterannan pohjavedenottamon valmistuttua. Neljäs havainto on, että pohjavesien suojeluun on kiinnitetty ja kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Lentokenttä on tiedostettu ja hy- väksytty riski pohjavesialueen ku- peessa. Viides havainto on, että kajaanilaiset ovat erittäin tyytyväisiä kaupungin tarjoamaan vesihuolto- palveluun. Laadultaan huippupoh- javesi on yksi vesilaitoksen keskeinen imagotekijä.

Kuva 6.38. Talvella jäillä liikkuminen vaatii varovaisuutta. Ystävä pelasti avantoon pudonneen pojan Puolangassa vuonna 1973. (Kainuun Sanomat 12.4.1973) 135 Kuva 7.1. Viemäritöitä Kajaanissa, Linnankatu 14. Vasemmalla Veikko Oskari Kemppai- nen 1970-luku (KM)

136 Luku 7: 6$$67$ Jätevesien puhdistus ja viemäröinti

137 Juuti, Rajala & Katko

Yhdyskuntien jätevesien puhdistus sien ja sulamisvesien johtamiseksi Suomessa alkoi vuonna 1910, kun pois kaupungista. Pitkään kotita- Lahdessa ja Helsingin Alppilassa louksissa oli käytössä likaämpäri otettiin käyttöön ensimmäiset puh- tai ”laskiämpäri”, jolla sitten tyh- distamot. Niissä oli ensin saostus- jennettiin yleensä nais- tai lapsi- kaivot ja sen jälkeen biologisena voimin. Hajuhaittojakaan ei tällöin yksikkönä toimivat sepelisuodatti- voitu välttää. Hajut ja saasteet ovat met.1 Edellisten ohella oli muuta- kuitenkin osin riippuvaisia henki- mia muita vesiensuojelun edellä- lökohtaisista mieltymyksistä ja tot- kävijäkaupunkeja. Vesiensuojelu ja tumuksista sekä sidoksissa kulttuu- jätevesienpuhdistus alkoivat laa- riin ja omaan aikaansa. Esimerkiksi jemmassa mittakaavassa kuitenkin Viktor Hugo (1802–1885) kirjoitti vasta vuonna 1962. Tuolloin voi- teoksessaan Kurjat 1862 tunkioista, maan tullut vesilaki velvoitti kuntia lantakasoista ja viemäreistä yleises- hakemaan jätevesien laskulupia, tä linjasta poiketen hyvin romantti- joihin liittyi puhdistusvaatimuksia. seen sävyyn: Suurin osa vanhojen kaupunkien jätevedenpuhdistamoista rakennet- ”Ne ovat kukkiva niitty, vihanta tiinkin 1960- ja 70-luvuilla (kuva nurmi, metsänriista, karja, suurten 7.1). Niiden kokonaismäärä on ryh- sonnien tyytyväinen mörinä iltai- tynyt laskemaan, kun on tehty suu- sin, tuoksuva heinä, kultainen vil- rempia keskuspuhdistamoita. ja, leipä pöydällänne, lämmin veri suonissanne, terveys, ilo, elämä.”

Kajaaniin ensimmäinen jäteve- Tämä kuulun kirjailijan ilmaisutapa denpuhdistamo valmistui vuonna oli poikkeuksellinen, koska tuohon 1974. Tämä Peuraniemen jäteve- aikaan eli tiukassa uskomus mias- denpuhdistamo rakennettiin alun mateoriasta. Miasmateorian mu- perin mekaanis-kemialliseksi lai- kaan tauteja syntyi märässä ja likai- tokseksi, mutta myöhemmin sitä sessa maaperässä orgaanisen ainek- tehostettiin kemiallis-biologiseksi.2 sen mädäntyessä.3 Kuiva ja puhdas Suhteutettuna kuvaan 7.1 Kajaanin maa olivat puolestaan turvallisia. puhdistamo valmistui suunnilleen Yleinen huomio kohdistui moniin puolivälissä vanhoja kaupunkeja. riehuneisiin tauteihin, joista kolera ja lavantauti nähtiin suurimpi- na uhkina. Tauteja ei edes uskottu Luonnonmenetelmien aika voitavan kokonaan hävittää, mutta niitä vastaan oli tärkeää kamp- Kajaanin jätevedet hoidettiin vuo- pailla rokotuksin ja viemäröinnin sikymmeniä luonnonmenetelmäl- avulla. Viemäröinnillä parannettiin lä eli ne viskattiin pihan perälle ja asuinoloja. Englannin esimerkkiä tunkioihin. Seuraavassa vaiheessa seurattiin tarkoin: niitä ryhdyttiin johtamaan avo- ojiin, joita tarvittiin myös sadeve- ”Mitä varoavaiset toimet voivat matkaansaattaa, sen osoittaa, 1 Katko 1996, 82-83, mukaeltu. muista lausumatta, rokoistutus. KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[ SKS"LG .XQ 3 Miasmasta ks. esim. Porter 1999,82. 138 7. Saasta

120

100 JÄTEVESI- MAKSULAKI 1974

40 VESILAKI 1962

20 VESIOIKEUSLAKI 1902 TERVEYSASETUS 1879

0 1879 1902 1910 1918 1926 1934 1942 1950 1958 1966 1974 1982 1990 B/459/JVESIPUH02

Kuva 7.2. Niin sanottujen vanhojen kaupunkien (yhteensä 102 kpl) jätevesien puhdistamoi- den kokonaismäärä 1910-1994 ja vesiensuojeluun liittyvät keskeiset lait.

Kuva 7.3. Jätevesien puhdistus on konkreettista ympäristönsuojelua. Puhtaan joen varrella nähdään ja koetaan monenlaista elämää. (Juuti 2008) 139 Juuti, Rajala & Katko

Kaikista taudista vaati entisinä Koleran 1853 taas tultua Englan- aikoina rupuli useimmat uhrit, ja tiin, kuoli edellisessä kaupungissa kuolemalta säästettyin kasvoihin ainoasti 10, mutta jälkimäisessä painoi tauti rumistavan merkkin- 2000 henkeä, muita samanlaisia sä. Ne ajat ovat menneet. Vilutauti, esimerkkiä myös Englannista lau- kuumetauti, sekä kuppa ovat sellai- sumatta. […] Tässä kohtaavissa sia tautia, joiden yleisempää levene- vastuksissa emme saa muistella mistä on sopivilla toimilla mahdol- ainoasti itseämme, vaan erinomat- lista estää. Englannissa on yleisiä tain pienoista nyt kasvavata sukua, taudin syitä tyystin tarkasteltu, ja johon laiminlyönneistä raittiuden siellä tämän suhteen pidetyt toimet toimesta syntyneet vahingolliset ovat seurattavia. Lontoossa, koko seuraukset sattuvat enemmän kuin Suomen maata suurammalla väki- täysiikäsiin ihmisiin.” 5 luvuilla, oli kuolevaisuus 50 vuotta takaperin suhteellisesti suurempi Englannin tilannetta seurattiin kuin useimmissa muissa kaupun- Suomessa varsin tarkoin. Englan- geissa; nyt taas ovat toimet, joihin nissa tehdyt toimenpiteet olivat terveyden edesauttamiseksi siellä pitkälti Public Health – idean isän, on ryhdytty, tehneet tämän koh- lakimies E. Chadwickin ja hänen dan ihan toiseksi. Euroopan maista seuraajiensa liikkeellepanemia. suurissa kaupungeissa kuolee nyt Edellisen kaltaisten mainintojen li- enemmän väkeä kuin Lontoossa. säksi asiasta ilmestyi myös kirjalli- Pääkaupungin tässä suhteessa niin suutta, jossa Englannista alkanutta onnelliset kohdat ovat kehoittaneet uudistusta seurattiin huolellisesti.6 tutkintoihin muissakin osissa Eng- Chadwick itse kutsui uutta ajatus- lantia, ja laki on vahvistettu, joka mallia nimellä ”the sanitary idea”. määrää, että kuolevaisuuden jossa- Englannissa kaupunkien väkiluku kin paisunnasta muutamana vuon- kaksinkertaistui parissa vuosikym- na keskimäärin ollen suurempi 23 menessä 1800-luvun alussa, mutta tuhannelta hengeltä, syytä siihen asuinolot työväestön keskuudessa tarkemmin tutkitaan. Tällaisten olivat kehnot ja taudit vaivasivat. terveyden toimen hedelmistä tah- domme mainita ainoasti yhden.” 4 Chadwick oli työväen oloja tut- kineen komitean sihteeri ja hän kir- Esimerkiksi Tampereen Sanomissa joitti raportin ”The Sanitary Condi- mainittiin kolera: tion of the Labouring population of Great Britain”. Tutkimusta valmis- ”Kolera ilmaantui Englannissa v. telivat myös J. Key, N. Arnott ja S. 1848 ja 1853. Kahdessa isommassa Smith. Tutkimusta pidettiin hy- toinen toistaan läheisessä kaupun- vin radikaalina, joten se julkaistiin gissa raivosi tauti tovin ensimainit- tuna vuonna. Sen jälkeen ryhdyttiin 5 Sanomia Tampereelta 31.7.1866. Lontoo suuriin ruokontatoimiin toisessa kärsi vielä kolmesta kolera-epidemiasta 1855, näistä kaupungeista, toisessa ei. 1866 ja 1872. 6 Hjelt 1864, 9-51. Sanomia Tampereelta 4 Sanomia Tampereelta 31.7.1866. Lontoo 21.7.1866 artikkelin tiedot ovat peräisin toden- kärsi vielä kolmesta kolera-epidemiasta 1855, näköisesti Hjeltin kirjasta Studier i Allmän 1866 ja 1872. Sundhetsvård. 140 7. Saasta

Kuva 7.4. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo ulkoa päin. (Juuti 2008). vuonna 1842 vain Chadwickin ni- 1848 perustettiin General Board of missä. Raportin keskeisiä väittämiä Health, jonka johdossa Chadwickin olivat mm. seuraavat: viemäröinnin oli vuoteen 1854. Hänen tavoittee- puute ja ahtaat asunnot ovat suo- na oli saada yleinen hygienia hal- raan verrannollisia tauteihin, kor- lintaan.9 Chadwickin menetelmät keisiin kuolleisuuslukuihin ja al- haiseen elinikäodotukseen; surkeat 9 Hamlin 1998, 1-4, 13; ks. myös Porter 1999, olot johtuivat henkilön luonteessa 118-121. Tämä Chadwickin ajaman sanitary olevista puutteista; keskushallin- movementin tavoitteena ei kuitenkaan ollut non oli puututtava tehokkaasti ylei- 7 ensisijaisesti systemaattinen kuolleisuuden sen hygienian ongelmiin. alentaminen vaan mielenkiinnon kohteena oli pikemminkin työikäisen miehen terveys ja Ensimmäinen väittämä erosi sel- työkyky. Hamlin toteaa – Juutin (2001) tulkin- västi keskiaikaisesta ajattelusta, jos- nan mukaan varsin kärjistetysti - että vaimot, sa taudit olivat jumalan rangaistus. vastasyntyneet, lapset ja vanhukset eivät juu- Viimeinen kohta heitti haasteen rikaan kiinnostaneet. Suomessa 1900-luvun hallitukselle: kirjoittaja halusi estää ensimmäisellä vuosikymmenellä tehtyjen työ- hällä väliä -suhtautumisen raport- 8 väestön asuinolotutkimuksien ja Chadwickin tiin. Tavoite onnistui ja vuonna tavoitteiden välille ei tietystä samankaltaisuu- desta huolimatta kuitenkaan voi piirtää yhtä- 7 Hamlin 1998, 1-4, 13; Hendricks 1991, läisyysmerkkejä. Aikaa oli kulunut ja tilanne chapter 5.8; Porter 1999, 117-119. oli toinen. Kuitenkin jos olot paranivat, oli 8 Hendricks 1991, chapter 5.8. työteho parempi. Samalla toki muidenkin olot 141 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.5 ja 7.6. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo sisältä. Yläkuvassa sakokaivolietteen vastaanottolaitteistoa ja alakuvassa tiivistämö. (Juuti 2008).

142 7. Saasta purivat, sillä viemärijärjestelmien tehdasmaisesti. Näin vanha tekno- käyttöönoton jälkeen kahdessa- logia tuli takaisin modernina sovel- toista Iso-Britannian kaupungissa luksena.12 kuolleisuus laski 26:sta 17:ta pro- milleen.10 Chadwickin mielestä ”vesikuljetus” oli viemäreissä ainoa hyväk- Porterin mukaan lavantauti iski syttävä menetelmä ”jätösten” eli kaikkiin ikäryhmiin ja varsinkin ulosteiden poistamiseksi. Hän ha- ihmisiin, jotka elivät likaisissa olo- lusi saviputket suurten tiilisten sa- suhteissa. Maaseuduilta kaupun- devesiviemäreiden tilalle. Tämä oli keihin 1800-luvulla kurjiin asuin- jotain ennen kuulumatonta: viemä- olosuhteisiin muuttanut työväestö röintiä ei ollut kehitetty sitten an- kärsi lavantaudista eniten. Vuoden tiikin aikojen. Chadwickin mielestä 1870 jälkeen Iso-Britanniassa kuol- joka taloudessa piti olla riittävästi leisuus infektiotauteihin väheni hy- vettä viemäröintiä varten. Rapor- vin voimakkaaasti.11 tissa kehotettiin johtamaan jäte- vedet maanviljelysalueille lannoit- Chadwick itse yksinkertaisti teeksi sen sijaan, että ne johdettai- teoriaa käytännönläheisemmäk- siin hukkaan vesistöihin. Chadwick si ja katsoi, että lika on syypäänä ratkaisi ongelmia pikemminkin ku- tautien syntymiseen. Liasta oli siis ten insinööri eikä kuten lakimies. päästävä eroon. Chadwickin mie- Pahoin saastuneiden jokien puh- lestä massiiviset viemärijärjestel- distamiseksi hän ehdotti jätevesille mät olivat ratkaisun avain. Hän us- vuonna 1870 kolmea menetelmää: koi, että nelikulmaiset viemärit ja suodatus, imeytys ja kemiallinen laajat tunnelit eivät huuhtoutuneet puhdistus.13 kunnolla. Näiden tilalle tarvittiin pieniä, poikkileikkaukseltaan kape- Englannissa monien vaiheiden ammalla kärjellään seisovan kanan- ja raporttien jälkeen erilaiset terve- munanmuotoisia viemäreitä. Suo- ydenhuoltoa ja viemäröintiä sivun- men kaupungeissa nämä munan- ja neet lait korvasi vuoden 1875 ter- ovaalinmuotoiset viemärit otettiin veyslaki, Public Health Act. Tämä käyttöön myöhemmin. Ne osoittau- oli Englannin terveydenhuollon sel- tuivat käytännössä hyvin toimivik- käranka seuraavat 50 vuotta. Eng- si. Ne poistuivat kuitenkin käytöstä lannista tämä ”sanitary movement” siinä vaiheessa, kun viemäriputkia levisi myös Pohjois-Amerikkaan, ryhdyttiin valmistamaan muoteilla. jossa L. Shattuck kirjoitti vuonna Kunnes 2000-luvun alussa betoni- 1850 raportin ”Report of the Sani- sia ovaaliviemäreitä ryhdyttiin val- tary Commission of Massachusetts”. mistamaan uudestaan - tällä kertaa Raportissa huomioitiin erityisesti Chadwickin rooli.14 kohentuivat. Huomattava kuitenkin on, että Suomessa kiinnitettiin huomiota myös lasten DVHPDDQ (VLPHUNLNVL HGHOOLVHVVl 6DQRPLD Tampereelta –artikkelissa lasten asema mai- 12 Katko T. 6.5.2008 HT. nittiin erikseen. 13 Porter 1999, 82, 118-119; Hendricks 1991, 10 Melosi 2000, 53. chapter 5.8. ja 5.9. 11 Porter 1999, 9-81. 14 Hendricks 1991, chapter 5.8. ja 5.9. 143 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.7 ja 7.8. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo. Yläkuvassa selkeytysaltaat ja alakuvassa pitkäaikaisen puhdistamonhoitajan sanoja lainaten ”se varmasti toimiva osa” eli lie- 144 telavoja. (Rajala 2008) 7. Saasta

Pitkälti Chadwickin alulle pa- lisempiä elää kuin maaseutu, kun neman liikkeen vuoksi ulosteiden aikaisemmin tilanne oli ollut päin- vesikuljetus ja vesivessat voittivat vastainen.16 muunlaiset ratkaisut. Esimerkiksi kompostikäymälöiden ja vastaavi- Kajaanissa ennen kunnallista en kehittely keskeytyi lähes tyystin viemäröintiä kadut olivat erään ai- vuosisadan ajaksi. Chadwick loi hi- kalaiskuvauksen mukaan kuin ”pa- taan kehityksen ajan protojärjestel- hin suomaa”. Etenkin keväät ja syk- män perusteet, joita käytetään osin syt olivat aikoja, jolloin kenkiään vieläkin. Hän myös kylvi modernin sai varoa, mikäli halusi kuivin jaloin viemäröinnin siemeniä ehdotta- selvitä Kajaanin kaduilla. Katuja pa- malla mm. suodatusta ja kemiallis- ranneltiin useaan otteeseen 1800- ta käsittelyä jätevesien puhdistuk- luvun jälkipuoliskolla, mutta ilman seen.15 kunnollista viemäröintiä näistä toi- mista oli vain vähän hyötyä.17 Bakteriologisen teorian, johon nykyisinkin uskotaan, läpi- Ensimmäisiä välttäviä viemärei- murto tapahtui kun Louis Pasteur tä rakennettiin kaupunkiin 1860- (1822–1895) osoitti lopullisesti, luvulla, tosin vain muutamille että tartunta-aine, contagium, tulee keskustan kaduille. Varsinainen ulkopuolelta eikä synny itsestään. viemäröinti alkoi 1800-luvun lo- Hänen aikalaisensa Robert Koch pussa, kun kaupunkiin tehtiin vie- (1843–1910) löysi mikroskoopil- märöintisuunnitelmia sekä oiottiin laan kolerabasillin, joka pystyy elä- ja parannettiin vanhoja ojia mm. mään vedessä ilman isäntäeliötä. laudoittamalla niitä. Tätä on kuvat- Suomessa Sanomalehtimies C. E. tu tarkemmin aikaisemmin tässä Quistin (1827–97) vaimon ja kak- kirjassa. si lasta tappoi kolera vuonna 1867. Quist ryhtyi lääkäriksi ja hän oli myöhemmin ensimmäinen Hel- Viemäröinnin alkuvaiheet 1920- singin terveydenhoitolautakunnan luvun Kajaanissa puheenjohtaja. Kolerarokote kehitettiin jo vuonna 1893. Viemärilaitos eli alkuvaiheessa vain viemäriverkosto valmistui Kajaaniin Ennaltaehkäisevä terveydenhoi- samaan aikaan vesilaitoksen kanssa to alkoi nousta mikro-organismien 1920-luvun alussa. Jätevedenpuh- löytämisen myötä. Tajuttiin, kuinka distuksesta ei vielä tässä vaiheessa vaarallisia lika, saastunut juomavesi voinut puhua, sillä varsinaista jäte- ja ravinto voivat olla. Hygieniatie- vedenpuhdistamoa ei ollut. Kuten touden levittäminen tuli keskeisek- kuvasta 7.1 nähdään, ei puhdista- si osaksi niin sanottua valistuksen moita juuri ollut muuallakaan tuo- projektia. Näin oli Suomessakin, hon aikaan. Käytössä Kajaanissa oli jossa eri tekijöiden ansiosta lap- vain saostuskaivot, joihin laskeutui sikuolleisuus vähentyi nopeasti. Vuonna 1918 tässä suhteessa Suo- men kaupungit olivat jo terveel- 16 Juuti 2001; Vuorinen 2002; http://yli- RSLVWROHKWLKHOVLQNL¿B\ODUWKWP 15 Juuti 2001. 17 Pulma & Turpeinen 1994, 420-422. 145 Juuti, Rajala & Katko

enimmät kiintoaineet. Mutta niitä ”johtaa kaupungin asemakaavaan ei juurikaan tyhjennetty. kuuluvilta alueilta pois sadevesi ja taloista likavesi sekä rakennusten Teollisuus ja varsinkin isot teh- perustuksista pohjavesi siellä, mis- taat, kuten Kajaanissa paikallinen sä se pohjaveden korkeuteen näh- sellutehdas, pilasivat osaltaan veden käy laatuun.” 20 sistöä niin, että yhdyskunnan tuottamat jätevedet eivät niihin verrat- Tuossa vaiheessa käytettiin seka- tuna tuntuneet suurilta. Teollisuus viemäröintiä, jossa sade- ja sula- kuten yhdyskunnatkin velvoitet- misvedet johdettiin samaan ver- tiin Vesilain 1961 perusteella ha- kostoon varsinaisten jätevesien – kemaan jätevesille laskulupia ja tai kuten silloin sanottiin, likavesi- puhdistamaan jätevesiään. Pienet en kanssa. Tällainen järjestelmä on kaupungit ja taajamat rakensivat kustannuksiltaan edullisempi kuin puhdistamonsa ensin, seuraavaksi erillisviemäröinti, jossa molem- suurimmat kaupungit ja viimeiseksi mat virtaavat omia verkostojaan metsäteollisuus. Vesistöjen kannal- pitkin. Sekaviemäröinnin haittana ta järjestys on nurinkurinen, mutta ovat suuremmat jätevesivirtaamat, yhteiskunnallisen paineen kannalta jotka aiheuttavat mitoitusongelmia paremmin ymmärrettävää.18 ja suuret ajoittaiset virtaamat esimerkiksi rankkasateen yhteydessä Ennen varsinaista jätevedenpuh- voivat helposti sekoittaa jäteveden distamoa oli Kajaanin kaupungin puhdistusprosessia. Sadevedet on- alueella käytössä vain välppä, jolla kin järkevintä johtaa suoraan takai- mekaanisesti poistettiin jätevesistä sin luontoon ja sekaviemäröinnistä karkeampi kiinteä aines ja vietiin on haluttu myöhemmin määrätie- se kaatopaikalle. Silloisen maalais- toisesti eroon. Erillisviemäröin- kunnan puolella oli käytössä Em- ti teki käytännössä mahdolliseksi scher-kaivo – eräänlainen saostus- puhdistaa jätevesiä. kaivo, jossa puhdistusta tapahtui mätänemällä19. Muuten jätevedet Kajaanissa 1926 määrättiin, että johdettiin puhdistamattomina Ka- kaduilta ja yleisiltä paikoilta sade- jaaninjokeen, kuten oli asian laita vesi johdetaan viemärijohtoihin pääasiassa muuallakin Suomessa. ”hajulukolla varustettujen syöksy- kaivojen kautta”, joita rakennettiin Kajaanissa viemäreiden ja eten- kaupungin kustannuksella tarpeen kin kiinteistöjen viemäröintiä ryh- mukaan. Kaupungin viemäriver- dyttiin tarkemmin ohjeistamaan kostoon tehtiin myös puhdistus- ja vesi- ja viemärilaitoksen valmis- tarkastuskaivoja sekä ”tuulettamis- tuttua 1920-luvun alussa. Vuonna johtoja”, tarpeellinen määrä. Yksi- 1926 kaupunginvaltuuston hyväk- tyisissä viemärijohdoissa tuli lisäksi symässä vesi- ja viemärilaitoksen noudattaa useita muita kunnallisia ohjesäännössä todettiin, että vie- määräyksiä. 21 märiverkoston eli silloisella kielellä viemärijohtojen tarkoituksena oli

18 Katko 2008. 20 Ohjesääntö 1926. 19 Juuti & Katko 2006, 381-383. 21 Ohjesääntö 1926. 146 7. Saasta

Kuva 7.9. Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla tehdään jonkin verran analyyseja käyttö- tarkkailua varten. (Rajala 2008)

Yksityisten kiinteistöjen tuli lupaa ei viemäriin saanut kuiten- anoa kaupungin viemäriin liitty- kaan liittyä. 22 mistä ja toimitettava viemärisuun- nitelmastaan kolmet 1:100 piirretyt Talo- ja tonttijohdoista määrät- kuvat maistraattiin. Määräysten tiin ohjesäännössä seuraavasti: mukaan rakennetut ja kaupungin viemäriverkkoon liitetyt taloja ”Maanalaiset viemärijohdot ovat tonttijohdot luettiin kadulla, ylei- tehtävät 150 m/m sementti- tai gla- sellä paikalla tai kaupungin maalla seeratuista saviputkista, ollen johto- kaupungin omaisuudeksi. Niiden jen pienin kaltevuus 1:100 ja syvyys kunnossapitovelvollisuus oli kui- maanpinnasta torven yläreunaan tenkin aina talonomistajalla. Talo- vähintään 1,5 m. Rakennuksen si- ja tonttiviemärin rakentamista ja sässä löytyvät viemärijohdot ovat liittämistä yleiseen viemäriin valvoi tehtävät valuraudasta läpimitan aina ”asianomainen ammattihen- ollessa vähintään 50 m/m johdon kilö” ja viemäri oli tarkastettava ja tullessa enintään 3 kaatokulposta, hyväksytettävä ennen liittämistä. tai 1 kylpyhuoneesta tai 1 kaatoal- Kaupunki ei kuitenkaan vastannut taasta ja 1 kylpyhuoneesta, 70 m/m hyväksytynkään taloja tonttivie- johdon tullessa 7 kaatoaltaasta tai märin kestävyydestä tai kunnossa- 4 kylpyhuoneesta tai 4 kaatoaltaas- pidosta. Ilman vesijohtolaitoksen 22 Ohjesääntö 1926. 147 Juuti, Rajala & Katko

ta tietä maajohtoon kaltevuuden ollessa vähintään 1:50, paitsi kloseteista tulevista haaroista 1:10.” 26 Jos talossa oli vesiklosetti eli wc, niin silloin oli ”järjestettävä hajo- tuskaivo, joka on tehtävä kaksiosai- seksi ja kaksinkertaisella kannella varustettava. Klosettikaivon ensim- mäistä osaa voidaan käyttää ainoastaan kloseteista tulevien haaro- jen yhdistämiseen.” Nämä jokaista talonomistajaa läheisesti monella- kin tapaa koskettavat wc-asiat oli hyvin tarkasti laskettu ja määritelty vuoden 1926 ohjesäännössä: ”Klo- settikaivon osan suuruus lasketaan siten, että kutakin klosetteja käyt- tävää henkilöä kohden tulee 0,08 m3, pienimmän tilavuuden ollessa Kuva 7.10. Asiallinen muistutus käsienpe- kuitenkin 0,8 m3.” Muutoin kysei- susta Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla. nen klosettikaivo oli rakennetta- (Juuti 2008). va vesilaitoksen mallipiirustuksen mukaan. 27

ta ja 2 kylpyhuoneesta 100 m/m Talojen viemäröinnistä oli myös suuremmasta määrästä kaatoal- määräyksiä muissa ohjesäännön taita sekä kylpyhuoneita sekä vesik- pykälissä. Lisäksi ohjesäännössä losetteja.” 23 säädeltiin yritysten ja liikelaitosten viemäröintiä. Esimerkiksi ravin- Jutikkalan mukaan kaatokulppo toloiden suurien pesu- ja teuras- tai lokakulppo oli pieni allas, jon- tuslaitosten ja muiden vastaavien ka kautta likavedet valuivat viemä- laitosten oli rakennettava rasvan- riin.24 Laakkosen mukaan lokakulp- kerääjät viemäriverkkoonsa. Myös po tarkoittaa vanhemmissa taloissa lika-, kondenssi- ja jäähdytysvesi pihan keskellä ollutta viemäriin tehtaista oli johdettava erillisen li- johtavaa likakaivoa, uudemmissa kakaivon tai säiliön kautta. Niiden huoneistoissa asuntoihin yhdistet- rakenne määritettiin kussakin tapa- tyä viemäriä tai sen kaatoallasta. uksessa erikseen. Likavesi ei saanut 25 Materiaaleista määrättiin myös, esimerkiksi olla kuumempaa kuin että ”Valurautajohdot ovat aina yh- 50 Celsius-astetta tullessaan lika- distettävät toisiinsa valurautaisilla kaivoista kaupungin viemäriverk- muotokappaleilla terävässä kul- koon. Viemäriverkon väärinkäyttö massa. Johdot ovat vietävät suorin- esimerkiksi laittamalla sinne kiin- teitä aineita kuten keittiöjätteitä, 23 Ohjesääntö 1926. 24 Jutikkala 1979, 147. 26 Ohjesääntö 1926. 25 Laakkonen 2001, 101. 27 Ohjesääntö 1926. 148 7. Saasta

Kuva 7.11. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon kattilahuone. (Juuti 2008). tuhkaa, roskia tai hiekkaa, oli kiel- Suomen kaupungeissa mutta kuten letty viemärilaitoksesta erottami- todettu 1960-luvun ja 1970-luvun sen uhalla.28 aikana ne tulivat käytännössä kaikkiin kaupunkeihin ja isoimpiin yh- Viemärilaitoksen valmistumi- dyskuntiin. Kajaanissa jätevesien nen paransi hitaasti, mutta varmas- puhdistus alkoi vuonna 1975, jolloin ti yleistä hygieniaa, vaikka Pulma ja Peuraniemen jätevedenpuhdistamo Turpeinen toteavatkin, että 1930- saatiin käyttöön. Koekäyttö alkoi luvullakin Kajaanin käymäläkult- tiistaina 14. tammikuuta vuonna tuuri oli varsin vapaamuotoista ja 1975.30 Puhdistamon rakentamista että ”kaupungin yleistuoksu eten- edelsi kuitenkin värikäs keskustelu kin kesäisin oli väkevä ”.29 sen sijoituspaikasta. Jätevedenpuhdistuksen vaihto- Jätevedenpuhdistuksen toteutu- ehtoja mietittäessä esillä oli myös neita ja toteutumattomia vaih- vaihtoehto rakentaa puhdistamo toehtoja kallioon. Tiettävästi Suomen en- simmäinen kalliopuhdistamo oli Jätevedenpuhdistamoja oli vie- tehty Raisioon kauppalaan. Tämän lä 1960-luvulla vain muutamissa hankkeen suunnittelu oli samalla Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 28 Ohjesääntö 1926. 29 Pulma & Turpeinen 1994, 109-110. 30 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 149 Juuti, Rajala & Katko

19994 sekä 2000-luvulla Turun Ka- koolanmäkeen.32 Tässä valossa kal- iopuhdistamo Kajaanin olisi ollut aiikaansa edellä ja ehkä ylimitoitet- u suhteessa maankäyttöön muissa kaupungeissa. Kajaanin kaupungininsinöörinä vuuosina 1976–2001 toiminut Olavi Huotari muistaa kalliopuhdistamo- vaaihtoehtokeskustelun:

”1960- 1970-luvun vaihteen asia- na oli se, että minne se sijoitetaan ja tuon joen rannalla oleva kallio oli vaihtoehto. Siellä on nykyisin voimalaitoksen alatunneli siinä samassa kalliossa.”” 33

Huotari jatkaa:

Kuva 7.12a. 7 12a Lakon vaikutuksia jäteveden - ”En oo kattonu jäläkeenpäin, mut- puhdistamon rakentamisen aloittamiseen ta sellainen kuva jäi, että kaupun- uutisoitiin Kainuun Sanomissa. (Kainuun gininsinööri A. Hämäläinen sitä Sanomat 18.5.1973.) kovasti markkinoi. Ja mulla on semmonen käsitys, että silloin oli jo hahmotelmia. Ja perusteena oli, että se on kätevästi tuossa lähellä 1964 perustetun Tampereen alue- kaupungin kannalta ja rakenta- toimiston ensimmäinen työ.31 Jäte- miskustannukset, vois olla hyödyl- vesien sijoittamisella kalliotiloihin listä huomaamattomasti sijoittaa. on maankäytön ja estetiikan kan- Aika pitkään siinä oli esillä, mutta nalta monia hyviä puolia. Puhdis- varmaan maalaiskunnan puolella tuksen kannalta etuna on kallioti- tuon Nakertajan tarpeet sitten sen lojen tasainen ja sopiva lämpötila, muutti. Ja siinä tapahtu niin paljo. joka Suomen oloissa on muutama Mutta mitä nyt lehistä, siitä kirjo- plusaste. Haittapuolena ovat lähin- teltiin paljon. Mutta se oli yhtenä nä suuret rakennuskustannukset, vaihtoehtona siinä alussa.” 34 jotka tosin louhintatekniikan ke- hittyessä ovat suhteellisesti laske- Huotarin mukaan kalliopuhdista- neet. Raision puhdistamon jälkeen mo kaatui osittain kustannuksiin: kalliopuhdistamoita Suomessa on rakennettu Nurmijärven Klauk- ”Se oli osa, mutta epäilen, että liian kalaan 1970-luvun alkupuolella, lähellä kaupunkia. Pelättiin, että Lahden Kariniemeen vuonna 1976, Helsingin Viikinmäkeen vuonna 32 Katko 1996, 237, 263. 33 Huotari 11.1.2008. 31 Suunnittelukeskus Oy 2007, 22. 34 Huotari 11.1.2008. 150 7. Saasta

Kuva 7.12b. Peuraniemen puhdistamon valvontapöydän ääressä laitoksen hoitaja Martti Alander. (Kainuun Sanomat 15.1.1975)

sieltä kuitenki joku putki tulee, joka käri Heikki Savolainen (28.9.1907 tuoksahtaa. Että tavallaan kerros- - 29.11.1997), joka voitti yhdeksän talojen alle ois tullu. Kaupungin mitalia viisissä olympialaisissa ja komeimman kallion sissään. Kirjas- joka mm. vannoi Helsingin kisoissa ton takana kun liikuskelette sitten 1952 urheilijoiden olympiavalan. kevään tullen. Se oli silloin, sitä ajoi joku konsultti voimakkaasti” 35 Kiviniemi kertoo asiasta seuraavasti: Kainuun vesipiirissä ja myöhemmin alueellisessa ympäristökeskuksessa ”Täällähän ei ollut minkäänlaista pitkään vesihuollon tehtävissä ol- puhdistamoa silloin. Vesilaki oli lut Pekka Kiviniemi36 muistaa, että voimassa. Velvoitteet oli. Tänne läh- kalliopuhdistamoa olisi suunnitel- dettiin puhdistamoa kaavailemaan lut konsulttina Oy Vesi-Hydro Ab. jo silloin. Kaupungininsinööri A. A. Puhdistamoa kaavailtiin Tullikal- Hämäläinen ajoi voimakkaasti kal- liolle, jossa oli kuitenkin sairaala- liopuhdistamoa. Siinä oli kova vas- alue ja vanhainkoti. Julkisuudessa tustus. Kaupunginlääkäri Heikki kalliopuhdistamoa kyseiselle alu- Savolainen etunenässä. Siitä pian eelle vastusti mm. kaupunginlää- luovuttiin.[…] Vastustus johtui sii-

35 Huotari 11.1.2008. 36 Kiviniemi P. 22.4.2008. 151 Juuti, Rajala & Katko

tä, että alueella oli muistaakseni - Laitos kallion sisällä ei häiritse ul- vanhainkoti, tulikin sairaala-alue. 37 konäöllään ympäristöä - Tila riitti n. 60.000 asukkaan bio- Yhteispuhdistamohanke tuli ta- logiselle puhdistamolle petille. Maalaiskuntahan havitteli - Halvin, kustannukset 2.700.000 :- omaa puhdistamoa omalle puo- - Puhdistamo ei saatujen kokemus- lelleen. Siinä oli aikamoiset vaike- ten mukaan aiheuta haju- ym. hait- udet näillä kunnilla päästä siihen toja ympäristölle sopimuksen. Silloinen vesihallitus - Louhintatyö saattaa aiheuttaa otti erittäin voimakkaan kannan häiriötä ympäristössä tähän. Valtio ei tue kahta erillistä puhdistamoa. Se meni ihan pääjoh- Vaihtoehto II (Tullikallion vasta- tajatasollekin. Jaatinen oli silloin. päätä oleva niemeke) Kyllä ne kutsuttiin kerran pomot molemmilta osapuolilta sinne neu- Ei tule kysymykseen, koska puh- votteluun. Siinä edesauttoi valtio distamo aiheuttaisi avomaastoon sitä sillä tavalla, että valtio vesien- sijoitettuna haju- ym. esteettisiä suojelutyönä, nehän käynnistyivät haittoja ympäristölle. Perustus- juuri, valtio ryhtyi rakentamaan olosuhteet huonot, minkä vuoksi kunnan ja kuntien tarvikkeista siir- rakennuskustannukset nousevat n. toviemäreitä. Täällähän rakennet- 2.800.000 markkaan. tiin myös 1973 muistaakseni alotettiin siirtoviemärit, molemmille Vaihtoehto III (Peuraniemi) kunnille tavallaan. Kajaanin lähti tuosta tullikalliolta siirtoviemä- - Puhdistamon paikka edullinen si- ri Peuraniemelle. Ja joen pohjois- jaiten kauempana asutuksesta, jol- puolta suunnilleen saman pituinen loin ei ole pelättäviss’ sanottavasti viemäri sehän menee peuraniemen haju- ym. Estettisiä haittoja kohdalta joen alitse. Nämä tehtiin - Puhdistamoalue hyväpohjainen valtion vesiensuojelutyönä. 38 - Pitkän painejohdon ja suuren pumppaamon rakentaminen aihe- Kajaanin Veden arkistosta löyty- uttaa suuret kustannukset ennen neissä muistiinpanoissa39 on ver- kuin päästään puhdistamolle asti tailtu kolmea eri vaihtoehtoa jäte- - Pumppauskustannukset myös vesien keskuspuhdistamon paikak- suuret pitkän etäisyyden ja nosto- si. korkeuden vuoksi - Pumppaamohäiriöt saattavat ai- ”Vaihtoehto I (Tullikallion sisään) heuttaa haittoja - Puhdistamon altaat katettava, - Paikka on jätevesien kokoamisen mikä lisää kustannuksia kannalta edullinen - Kokonaiskustannukset n. 900.000:- - Laitos talviolosuhteilta silmälläpi- kalliimmat kuin vaihtoehdossa I” 40 täen suojattu pakkaselta ja lumelta Kajaanin kaupunginhallitus päätti 37 Kiviniemi P. 15.5.2008. marraskuussa 1970 lähettää tutus- 38 Kiviniemi P. 15.5.2008. 39 Vertailu jätevesien keskuspuhdistamon 40 Vertailu jätevesien keskuspuhdistamon paikasta. Kajaanin Veden arkisto. paikasta. Kajaanin Veden arkisto. 152 7. Saasta

Kuva 7.13. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon yleiskuva vuodelta 1982. (Kippola 1983, 2)

Kuva 7.14. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon prosessikaavio vuodelta 1982. (Kippola 1983, 3)

153 Juuti, Rajala & Katko

tumisryhmän Ruotsiin perehty- märiverkosto, että sinne tulis oma puh- mään paikallisiin jätevedenpuhdis- distamonsa. Mutta nyt sitten ne tarpeet tamoihin. Ryhmä vieraili Ruotsissa valtion ja vesipiirin ohjauksessa ratkai- Ronnebyn (25 000 asukasta), Kung- sevasti vaikuttivat siihen, että ne rupes sörin (8 000 asukasta), Käppala kunnat neuvottelemaan keskenään.”43 Förbundetin (450 000 asukasta) ja Eoshällin (100 000 asukasta) jäte- Aika ennen Peuraniemeä oli Huo- vedenpuhdistamoilla. Matkalla oli- tarin mukaan yhtä lorinaa: vat mukana kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, opettaja Sulo ”Lorinaa lorinaa, Kajaanijoki oli Kurkinen, maisteri Eino Ohtonen suhteellisen runsas ylivirtainen, mi- sekä kaupungininsinööri A. A. Hä- tähän se on 50-100 kuutiota sekun- mäläinen. Heidän mukanaan mat- nissa. […] vähän putkia, jotka veivät kusti myös Vesi-Hydron edustajana jokeen asti, vesistöön asti, että siitä DI Pentti Kouti.41 ei ollut suurtakaan ongelmaa ja tuo melekonen virtaus siinä sitten sotki Kaupungin valtuusto päätti vah- ne yhteent.” 44 vistaa Kajaanin jätevedenpuhdista- mon paikaksi Tullikallion sekä vel- Jätevesien puhdistus ennen Peu- voitti kaupunginhallituksen kiireel- raniemeä oli varsin yksinkertaista. lisesti hankkimaan yksityiskohtaiset Huotari toteaa asiasta: rakennussuunnitelmat 7.12.1970. Aikataulullisesti laitoksen suunni- ”Nii-in, kunnan puolella oli mekaa- teltiin valmistuvaksi 1973.42 nin välppä. Että siitä tämä tavara otettiin kiinni, niin sanottu sakokaivo tuossa joen takana pohjois- Maalaiskunnan jätevesiratkaisu puolella, asutuksen vieressä rin- teessä.” 45 Kajaanin maalaiskunta mietti mahdollisuutta rakentaa oma jäteve- denpuhdistamo, mutta ajatuksesta Peuraniemen luovuttiin. Maalaiskunnassa käytiin jätevedenpuhdistamo keskustelua oman puhdistamon ja kaupungin kanssa yhteisen puh- Aikanaan valittu Peuraniemen jäte- distamon välillä. Niskavaara kertoo vedenpuhdistamo on osoittautunut asiasta: sijainniltaan hyväksi. Vuonna 2008 jätevedet johdetaan joen eteläpuo- ”Siellähän maalaiskunnalla silloin oli lelta puhdistamolle Tehdaskadun vielä siinä Kyynöspuistossa se emcher- pääpumppaamon kautta ja pohjois- kaivo. Ja oli ajatuksia, että joko siihen puolelta Rasinpumppaamon avulla. oikea puhdistamo tai sitten sovitaan ja Yhteensä jätevedenpumppaamoja pumpataan kaupungin puolelle vedet. vuonna 2008 oli käytössä 32 kap- Ja sitten toi Nakertaja, mikä oli paletta.46 Peuraniemen jäteveden- muodostunu tuonne Paltaniemelle päin se erillinen alue, että siellä oli vie- 43 Niskavaara 11.1.2008. 44 Huotari 11.1.2008. 41 KK 1970, 252. 45 Huotari 11.1.2008. 42 KK 1970, 256. 46 Nurminen 14.3.2008. 154 7. Saasta

Taulukko 7.1. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lupaehdot 1.1.2004 alkaen. KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[SKS"LG

Parametri Lähtevä pitoisuus (mg/l) Vähenemä laitoksessa (%)

BHK7 (orgaaninen aines) < 15 mg/l > 90 %

Fosfori (P) < 0,5 mg/l > 90 %

käsittelyprosessia on parannettu ja maksoi 83 ja maalaiskunta 17 pro- tehostettu useamman kerran. Alun senttia.48 perin puhdistamo rakennettiin mekaanis-kemialliseksi, kun se vuo- Peuraniemen puhdistamo si- desta 2004 on toiminut kemiallis- jaitsee Kajaaninjoen varressa. Puh- biologisena laitoksena.47 distamo oli tuossa vaiheessa mi- toitettu 36.000 asukkaan jätevesi- Peuraniemen jätevedenpuh- kuormitukselle. Puhdistusprosessi distamon syntyä, taustaa ja koe- oli mekaanis-kemiallinen ja toimi käyttöä selosti Kainuun Sanomat kalkkisaostusmenetelmällä. 49 Lai- ansiokkaasti 15.1.1975, mistä täs- toksen suunnitteli Oy Vesi-Hydro tä yhteydessä esitetään keskeisiä Ab. 50 poimintoja. Ennen puhdistamon käyttöönottoa, sen koekäyttövai- Peuraniemen jätevedenpuhdis- heessa puhdistamolle ohjattiin vain tamolle annetun luvan mukaisesti kolmannes Kajaanin kaupungin jä- sieltä purkuvesistöön lähtevässä tevesistä. vedessä sai olla fosforia enintään yksi milligramma litrassa. Kaupun- Varatuomari Olavi Salmenkivi gininsinööri A.A. Hämäläinen to- puhdistamon rakennustoimikun- tesikin fosforin poiston jätevesistä nasta kertoi, että Peuraniemen olleen tuolloin puhdistuksen pää- puhdistamon rakentaminen oli tavoite. 51 moniin muihin jätevesipuhdista- moihin verrattuna edennyt hyvin. Tuossa vaiheessa Peuraniemen Puhdistamon rakentamiskustan- kaltaista kalkkisaostusmenetelmää nukset olivat Salmenkallion arvion oli käytetty jätevesien puhdistuk- mukaan varsin kohtuulliset eli noin seen Suomessa melko vähän. Esi- 8–9 miljoonaa markkaa vuoden merkiksi Oulussa tällainen puhdis- 1975 hintatasossa. Tästä Kajaanin tamo oli kattamaton, mutta Kajaa- kaupungin ja maalaiskunnan yh- nissa puhdistamo kuitenkin sijoi- teisestä puhdistamosta kaupunki 48 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 49 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 47 KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[ 50 Kippola 1983. SKS"LG 51 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 155 ) aanin Vesi j Ka ( ätevedenpuhdistamon prosessikaavio vuonna 2007. j Peuraniemen . Kuva 7.15 156 7. Saasta tettiin kokonaan sisätiloihin. Kai- heinäkuun 1975 loppuun mennes- nuun Sanomien mukaan maamme sä. Asiasta oli lähetetty kirjelmä muihin puhdistamoihin verrattuna jokaiselle talon omistajalle. Taloille Peuraniemessä oli puhdistamon oli esitetty pari ratkaisua, miten ha- toiminnan valvonta tuolloin viety jotuskaivoihin hävittäminen voitiin ehkä kaikista pisimmälle. 52 toteuttaa. Kaivoon voitiin ajaa soraa pohjalle ja johtaa jätevesi suoraan Kalkkisaostusmenetelmän etui- upotetussa kourussa hajotuskaivon na muihin puhdistusmenetelmiin läpi. Kourun tilalla voitiin käyttää pidettiin mm. sen yksinkertaisuut- myös putkea, johon tuli kuitenkin ta. Puhdistuksessa syntyvä liete oli jättää pieni tarkistusaukko.Hajotus- lähes hajutonta ja se soveltui käytet- kaivojen sulkemisesta kiinteistön täväksi myös maanparannukseen. omistajalle aiheutui vähäisiä kus- Kalkkia tarvittiin kuitenkin paljon, tannuksia, sillä muutostyö yleensä noin 400 grammaa vesikuutiomet- vaati putkimiehen apua. Toisaalta riä kohti. 53 tämän jälkeen kalvojen tyhjennys jäi kokonaan pois.55 Olavi Huotari muistelee puhdistamon alkuvaiheita seuraavasti: Peuraniemen puhdistamossa oli laitoksen valvontaan kiinnitetty ”Ja sitten lähettiin, vaikka se ontuen huomiota ehkä enemmän kuin mis- toimi, niin kuitenkin saatiin jatko- sään muualla maamme puhdista- aikaa ja yhteiskunnallinen asema ei mossa (kuva 7.12b). Tavoitteena oli ollut vielä niin päälle käypää. Pien- jo tuolloin toimia yöt sekä viikon- parannuksilla ja hyvällä hoidolla loput ilman valvojia. Tämä edellytti pärjättiin. Välillä aina kirjelmiä tehokasta hälytysjärjestelmää. 56 kirjotettiin. ”Anteeksi vaan” -tilanteita oli useinkin. Mutta niin kauan kun aisaparina oli tuo tehdas, joka Kultainen 1980-luku, kiireinen oksensi enempi, niin kauan kau- 1990-luku pungilla oli hyvä olla, mutta sitten kun meni toisinpäin, että teollisuus Vuoden 1981 viimeisenä päivänä pantiin tiukille, niin sitten herättiin Kajaanin kaupungissa oli 35 076 tämän haja-alueen ja kaupungin asukasta. Vesihuollon piirissä heis- yhteiskuntapäästöjen suhteen ja tä oli 28 922 eli 83 prosenttia. Vet- ruvettiin kovistelemaan ja kivistele- tä kaupungissa käytettiin tuolloin mään kaupunkiaki.” 54 260 litraa asukasta kohti vuorokaudessa ja veden kokonaiskulutus oli runsaat 7500 kuutiometriä vuo- Hajotuskaivojen loppu rokaudessa. Viemäröintiin oli liit- tynyt 27 980 asukasta, ja viemäriä Jotta jätevedet eivät jäisi seisomaan kaupungissa oli yhteensä 187,9 ki- talojen hajotuskaivoihin, kaivot oli lometriä. Teollisuuslaitoksista kau- määrätty poistettaviksi käytöstä pungin viemäriin olivat liittyneet mm. Kajaani Oy (saniteettivedet), 52 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 53 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 55 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 54 Huotari 11.1.2008. 56 Kainuun Sanomat 15.1.1975. 157 Juuti, Rajala & Katko

25000

20000

15000

10000

5000

0 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975

Kuva 7.16. Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrä vuosina 1956-1975. (Kajaa- nin kaupungin rakennustoimisto 1971)

Lihakunnan teurastamo ja Kainuun Vuonna 1999 vesihuollon pii- Osuusmeijeri.57 rissä oli noin 35 100 asukasta ja vedenkulutus reilut 6 400 m3/d. Kymmenen vuotta myöhemmin, Viemäröinnin piirissä oli 33 500 vuonna 1992, Kajaanin kaupungis- asukasta. Viemäriä oli kaupungissa oli asukkaita 36 500, joista vesa 277 kilometriä, josta betoniput- sihuollon piirissä oli noin 34 600. kea 146 kilometriä ja muovia 131 Veden kokonaiskulutus oli runsaat kilometriä. Teollisuuslaitoksista 6 900 m3/d. Viemäröintiin oli liitty- viemäriverkostoon olivat liittyneet nyt 32 900 asukasta, joista 300 oli mm. UPM-Kymmene Oy, Parlite Salmijärven sairaalan yhteydessä. Oy ja Kainuun Pesuveljet Oy. Kou- Viemäreiden yhteispituus oli noin luja viemäröinnissä oli mukana 23, 261 kilometriä, joista betoniputkea huoltoasemia kymmenen ja sairaa- oli 156 kilometriä ja muovia noin loita kaksi.59 105 kilometriä. Jätevedenpump- paamoja oli 29 kappaletta. Teolli- suuslaitoksista viemäriin johti ve- Lupa toimia tensä enää Kajaani Oy (saniteettivedet). 58 Korkein hallinto-oikeus myönsi Ka- jaanin kaupungille luvan johtaa jä- tevedet Kajaaninjokeen 27.12.1984. Lupa edellytti jätevedenfosforipi- 57 Kippola 1983. 58 PSV- yhtiöt 1993, 2. 59 PSV- Maa ja Vesi 2000, 2. 158 7. Saasta

Kuva 77.17. 17 (QVLPPlLQHQ MlWHYHVLODVNX NLUMRLWHWWLLQ NHOOR WRXNRNXXQ SlLYl YXRQQD 1974. (Kajaanin Vesi)

1000 m3 LASKUTETTU JÄTEVESIMÄÄRÄ 1000 m3

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Kuva 7.18. Vuosina 1974-2007 laskutettu jätevesimäärä (1000 m3). (Kajaanin Vesi) toisuuden jäävän alle 0,7 mg/l ja samana, mutta arvot laskettiin nyt samanaikaisesti fosforinpoiston kolmen kuukauden keskiarvoina.60 piti olla vähintään 90 prosenttia. Mainitut arvot laskettiin kuuden Puhdistuksessa fosforimäärän kuukauden keskiarvoina ja mukaan tuli jäädä alle 0,5 mg/l vuosikeski- luettiin mahdolliset ohijuoksutuk- arvona laskettuna. Luvassa edelly- set tai muut häiriötilanteet. Uusi tettiin myös selvittämään ammo- lupapäätös saatiin 21.10.1991. Puh- distusvaatimus fosforin osalta pysyi 60 PSV- yhtiöt 1993, 1. 159 Juuti, Rajala & Katko

niumtypen merkitys vesistössä ja 120 100 80 60 40 20 0 nitriﬁoinnin tarpeellisuus jäteve- sien käsittelyssä. Myös jäteveden- puhdistamon toiminnan tehok- kuutta velvoitettiin tarkkailemaan kuten myös vesistöön johdettavan jäteveden määrää, laatua ja vaikutusta vesistössä. Myös vaikutusta kalakantaan ja kalastukseen tuli tarkkailla. 61 Vesiylioikeus muutti 6.11.1992 lupapäätöstä siten, että oli ” sel- vitettävä jätevesien aiheuttaman typpikuormituksen merkitys vesis- tössä sekä kokonaistypen poiston ja nitriﬁoinnin tarpeellisuus jätevesi- en käsittelyssä.” Vesihallitus esitti valvontakirjeellään n:o 42 seikka- peräisen ohjeen vuosiyhteenvedon laadinnasta. Lietteen käytöstä antoi puolestaan ympäristöministeri- ön ympäristösuojeluosasto uudet

ohitusvirtaama ohjeet 26.2.1991. Ohjeet astuivat voimaan huhtikuun alusta 1991 ja olivat voimassa vuoden 1995 lop- virtaama puun. 62 Myös Yhtyneet Paperitehtaat Oy oli velvoitettu selvittämään typen vaikutusta purkuvesistöön, joten Kajaanissa pidettiin tammikuun 31. päivä 1995 ”Typpikokous”, jonka pohjalta konsultti laati 13.3.1995 päivätyn ohjelmaesityksen typen vaikutusten selvittämiseksi purku- vesistössä. Peuraniemen luvat muuttuivat marraskuussa 1998, jolloin fosfo- ripitoisuuden tuli olla enintään 0,5

1986 1987 1988mg/l 1989 1990 1991ja 1992 1993puhdistustehon 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002vähintään 2003 2004 2005 2006 2007

0 90 prosenttia. Huhtikuun 1999 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1000 m3 alusta BOD7ATU sai olla enintään 30 Kuva 7.19. Peuraniemen jätevesivirtaamat mg/l ja puhdistusteho vähintään 70 ja ohitukset vuosina 1989-2007. (Kajaanin Vesi) 61 PSV- yhtiöt 1993, 1. 62 PSV- yhtiöt 1993, 2. 160 7. Saasta

puhdistusteho % kg/d % kg/d

100 10

90 9

80 8

70 7

60 6

50 5

40 4

30 3

20 2

10 1

0 0 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Kuva 7.20. Fosforin puhdistusteho Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla 1986-2007.

prosenttia. Pitoisuudet ja tehot las- Kaikki lupaehdot lasketaan kol- kettiin kolmen kuukauden keskiar- men kuukauden keskiarvoina mu- voina. 63 kaan luettuna mahdolliset ohitukset. Vuonna 1998 Peuraniemen puhdistamo saneerattiin muuttamalla Jätevedenpuhdistuksesta synty- ﬂokkausyksikkö pikabiologiayksi- vä liete aumakompostoidaan. Täs- köksi. 64 tä toiminnasta huolehtii Kajaanin kaupungin Puistot ja liikunta-alueet –tulosyksikkö Auralan kom- Biologinen osa postointikentällä. Kompostoitua lietettä käytetään maisemointiin ja Vuonna 2003 Peuraniemen jäte- viherrakentamiseen. vedenpuhdistamoa saneerattiin lisäämällä siihen biologinen osa. Kajaanin Vesi laskuttaa jätevet- Biologisena osana toimii kemial- tä noin kaksi miljoona kuutiomet- lisen laitoksen jälkeen asennettu riä vuodessa, kun Peuraniemen biologinen suodatinlaitos.65 Tämä puhdistamolla käsitellään jätevettä biologinen osa otettiin käyttöön vuosittain 3-4 miljoona kuutiomet- vuoden 2004 alusta ja uusittu jäte- riä.66 vedenpuhdistamo täytti kaikki sille asetetut lupaehdot. Yhteistyötä myös muiden alueen kuntien kanssa on vuosien varrella harkittu. Esimerkiksi Paltamon 63 PSV- Maa ja Vesi Oy 2000. kunnan kanssa käytiin asiasta neu- 64 PSV- Maa ja Vesi Oy 2000, 2. KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[ 66 KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[ SKS"LG SKS"LG 161 Juuti, Rajala & Katko

”Jäteveden puhdistus on aina ollut vesilaitoksen alaisuudessa. Mut- ta sitä hoiti ihan eri henkilöt, että oikeastaan me ei oltu missään te- kemisissä sillä lailla keskenään. Mutta sitten tämä viemäriverkosto ja jätevesipumppaamot: se oli ihan eri organisaatiossa aikanaan, elik- kä katujen kunnossapito hoiti niitä. Tämä tuli meille joskus varmaan sanotaanko 1990-luvulla, oisko joskus 1995 vuonna vasta.”68

Teollisuuden jätevedet Teollisuuden jätevedet pilasivat ympäristöä yhdyskuntien jätevesi- en rinnalla. Myös nämä jätevedet oli saatava kuriin. Maamme teollisuuden vesiensuojelussa elin- tarviketeollisuutta seurasi ensin Kuva 7.21. Talvi on saapunut kaupungin nahkateollisuus ja myöhemmin aumakompostointikentälle vuonna 2008. metsäteollisuus. Elintarviketeolli- (Rajala 2008) suus ja nahkateollisuus ryhtyivät asteittain mahdollisen esikäsitte- lyn jälkeen johtamaan jätevesiään votteluja, joista Huotari toteaa seu- yhdyskuntien puhdistamoille, kun raavasti: taas metsäteollisuus ryhtyi aikanaan muutamaa poikkeusta lukuun ”Joo, kaupunki on ollu kohteliaana ottamatta rakentamaan omia puh- ja tarjonnu yhteistyötä Paltamon distamoitaan.69 kunnan kanssa. Sinne ois meidän pohjavesialueelta Oulujärven alta Kokonaisuutena vesiensuojelu vietynä lyhyt matka. Ja samalla on maassamme edistynyt erittäin kun ois viety pohjavettä Paltamoon hyvin. Pienet kaupungit ja yhdys- ois tuotu heidän jätevetensä. Mutta kunnat ryhtyivät osin puhdista- Paltamo valitsi väärin ja rimpuilee maan jätevesiään aiemmin kuin nyt sen jätevedenpuhdistamonsa suuremmat kaupungit ja yhdyskun- kanssa siellä.” 67 nat jopa ennen metsäteollisuutta. Vesistön kannalta tämä järjestys on Vesi- ja viemärilaitoksen hallinto ja ollut nurinkurista70, mutta yhteis- organisaatio ovat eläneet kunnan kunnallisen päätöksenteon kan- organisaatiomuutosten mukana. nalta paremmin ymmärrettävää. Tallqvist toteaa jätevesipuolen hal- linnosta tammikuussa 2008: 68 Tallqvist 10.1.2008. 69 Katko 1996, 279. 67 Huotari O. 11.1.2008. 70 Katko 1996, 291. 162 7. Saasta

Kuva 7.22. Kaupungin aumakompostointikentän laidalla on selkeä ohjeistus. Tämän paremmin ei asiaa voi enää kertoa: noudata ohjeita tai maksa ja noudata. (Rajala 2008)

Kajaanissa pohdittiin 1990-luvun myös Kajaanissa, Lappeenrannassa puolivälissä mahdollisuutta yhdis- ja Kotkassa.71 tää kaupungin ja paikallisen UPM- Kymmenen tehtaan jätevesienpuh- Teollisuuden ja yhdyskuntien distusta. jätevesien yhteiskäsittelyllä on katsottu olevan useita mahdollisia etu- ja, kuten lisättävien ravinnemäärien Yhteispuhdistamo tehtaan kanssa? väheneminen, kuumien jätevesien jäähdytystarpeen väheneminen, op- Tiettävästi ensimmäisenä Suomessa timaaliset käsittelylämpötilat sekä yhdyskunnan ja metsäteollisuuden ylimääräisen jo olemassa olevan jätevesien puhdistus yhdistettiin puhdistuskapasteetin hyväksikäyt- Juankoskella Stromsdalin karton- tö. Paperitehtaan ja yhdyskunnan kitehtaalla. Mäntän kaupunki puo- jätevesien yhteiskäsittelyssä täyden lestaan aloitti jätevesiensä pump- mittakaavan laitoksessa Mäntässä paamisen Serlan tehtaalle kesällä oli esitetty myös lietteen laskeutu- 1996. Helsingin Sanomien mukaan yhteistyöstä oltiin kiinnostuneita 71 HS 28.10.1996. 163 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.23. Kaupungin aumakompostointikentä talvella 2008. Peuraniemen jätevedenpuh- distamon lietettä alettiin aumakompostoida 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. (Juuti 2008)

vuuden parantumista verrattuna ja fosfori korkeintaan 1,0 mg/l.73 Ka- tilanteeseen, jossa käsiteltiin yk- jaanissa oli kaksi vaihtoehtoa vas- sinomaa paperitehtaan jätevesiä. tata tulevaisuuden haasteisiin. Yksi Kokemukset olivat johtopäätöstä vaihtoehto oli laajentaa kaupungin tehdessä kuitenkin vielä lyhytaikai- omaa Peuraniemen jätevedenpuh- set. 72 distamoa. Toinen vaihtoehto läh- ti mahdollisuudesta johtaa kau- Kajaanin kaupungin jätevesien pungin jätevedet UPM-Kymmene puhdistusvaatimuksia odotettiin Oy:n paperitehtaan aktiiviliete- tiukentuviksi, joten 1990-luvulla puhdistamolle.74 Ko. tehtaalle oli oli tarpeellista kartoittaa eri vaih- ensimmäisten joukossa rakennettu toehtoja ja mahdollisuuksia. Ty- aktiivilietelaitos 1980-luvun puo- pen poisto vaatimusta ei vielä ollut, livälissä, jolloin tämän puhdistus- mutta mm. uuden EU-direktiivi- menetelmän läpimurto Suomen ehdotuksen pohjalta sitä osattiin metsäteollisuudessa alkoi. Tuossa odottaa. EU-direktiiviehdotus ra- vaiheessa tehtaat kuuluivat Kajaani joittaisi puhdistamolta lähtevää Oy:lle.75 jäteveden typpipitoisuutta siten, että kokonaistypen määrä voisi olla Kajaanin kaupunginhallitus korkeimmillaan 15 mg/l, kun puh- päätti kokouksessaan 15.8.1994, distamon kokoluokka vastasi yli että tekninen palvelukeskus sel-

10 000 asukasvastinetta, BOD5 25 mg/l 73 Mellin 1997. 74 Mellin 1997. 72 Mellin 1997. 75 Luonsi 1987. 164 7. Saasta

Kuvat 7.24-7.26. Tehdaskadun jäteveden- pumppaamo on liikuntahallin vieressä. Pumppaamolla oli sähköpalo 2000-luvun alussa. (Rajala 2008) vittäisi mahdollisuudet kaupungin yhdyskuntajätevesien ja teollisuuslaitoksen teollisuusjätevesien yhteispuhdistukseen. Käytännössä siis jätevesien yhteispuhdistamoa UPM-Kymmene/Kajaanin tehtaiden kanssa. Teknisen palvelukes- kuksen esiselvityksessä todettiin, että ”yhteispuhdistuksesta saattaa olla etua, mikäli teollisuuden jä- tevesien kemikaalisyöttöä voidaan korvata kaupungin ravinnepitoi- sella jätevedellä.” 76 Jätevesimää- rät olivat vuonna 1994 Yhtyneillä 25 000 m3/vrk ja kaupungilla 14 000 m3/vrk.77 Yhteispuhdistamoryhmä selvitti vuosina 1995 – 1996 aikana yhdessä tehtaiden kanssa yksityis- kohtaisesti jätevesien yhteispuhdistuksen teknisiä mahdollisuuksia

76 Yhteispuhdistamoselvitys. Työryhmän lausunto. Luontipäivä 3.1.1997. Todennä- köinen allekirjoituspäivä 27.3.1997. 77 Huotari 1994. 165 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.27. Vuolijoen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo, joka on saneerattu vuonna 1987. (Rajala 2008)

Kuva 7.28. Vuolijoen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on ns. biologiskemiallinen bioroottorilaitos. (Juuti 2008) 166 7. Saasta erilaisilla käsittelyvaihtoehdoilla. Lisäksi selvitettiin yhteispuhdistamon rakentamiskustannuksia kahdella eri vaihtoehdolla.78 Yhteiskä- sittelyn rinnalla selvitettiin oman puhdistamon toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Alussa yhteispuhdistus näyttikin hyvältä ajatukselta, koska teollisuus lisäsi omaan prosessiinsa ravinteita, niin miksi kaupungin jätevedessä olevia ravinteita ei voisi hyödyntää lisäravinteina? Teknisesti yhteispuhdistaminen olisi voitu toteuttaa, mutta selvityksen mukaan se olisi edellyttänyt kaupungin jätevesien puhdistamista kahteen kertaan: ensimmäisen kerran, jotta se saataisiin sopivaksi teollisuuden jäte- vedenpuhdistamolle ja toisen kerran yhteispuhdistamossa. Tämän Kuva 7.29. Jäteveden tarkkailuvälineitä ja muiden asioiden valossa selvi- Vuolijoen Kirkonkylän jätevedenpuhdista- tystyön loppupäätelmänä todettiin, molla. (Rajala 2008) että ”yhteispuhdistamohankkeelle ei ole olemassa minkäänlaisia talo- Vuonna 2007 jätevesien määrä li- udellisia edellytyksiä.” 79 sääntyi edelleen (kuva 7.18). Tätä kirjoitettaessa Peuraniemen jäteve- denpuhdistamossa käsitellään jäte- Jätevesimäärien ja puhdistuksen vettä vuodesta riippuen 3.000.000- kehitys 4.000.000 m3 vuodessa – osa kun siitä jää väistämättä laskuttamat- Kajaanin kaupungin viemäriverkos- ta.80 to ja siihen liittyneiden asukkaiden määrä kasvoivat voimakkaasti aina Kuvassa 7.19 on esitetty Peura- 1970-luvun alkuun, minkä jälkeen niemen puhdistamon kokonaisjä- kasvu alkoi suhteessa laimentua. tevesivirtaamat ja ohitukset vuo- (Kuva 7.16). Kaupungin laskutet- sina 1989-2007. Korkeimmillaan tu jätevesien määrä oli puolestaan kokonaisvirtaama oli vuonna 1987 suurimmillaan vuonna 1980 eli lä- eli noin seitsemän miljoonaa kuu- hes kolme miljoonaa kuutiomet- tiometriä. Ohitukset ovat ajoittain riä, josta se laski vuonna 2006 noin olleet huomattavia. Fosforin osalta kahteen miljoonaan kuutiometriin. vähenemä on vaihdellut 90 ja 95 prosentin välillä kyseisenä aikajak- 78 Yhteispuhdistamoselvitys. Työryhmän sona ja vastaavasti puhdistamolta lausunto. Luontipäivä 3.1.1997. Todennä- köinen allekirjoituspäivä 27.3.1997. KWWSZZZNDMDDQLQYHVL¿LQGH[ 79 Ibid. SKS"LG 167 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.30. Vuolijoen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on ns. biologiskemiallinen bio- URRWWRULODLWRV%LRURRWWRULVVDRQLGHDQDHWWlNLLQWHlOOHDOXVWDOOHNDVYDWHWDDQELR¿OPLMRQND mikrobit puhdistavat jäteveden. Kasvualustana toimivat vapaasti kelluvat muovikiekot. Ne ovat sisällä sukelluskiekkoja, jotka ovat kiinnitetty vaakasuoraan akseleihin. Kiekot ovat RVLWWDLQYHWHHQXSRWHWWXMDMDS\|ULHVVllQMDWNXYDVWL\PSlULELR¿OPLVDDKDSSLWl\GHQQ\VWl aina ilmassa ollessaan. (Rajala 2008; RIL 2004, 536)

vesistöön johdettavina fosforimää- osuuskuntaa sekä kaksi muutaman rinä välillä 3-9 kg/d. Prosentuaa- kiinteistön vesiyhtymää. Vuolijoen linen vähenemä lienee keskitasoa reilusta 2600 asukkaasta noin 95 maamme jätevedenpuhdistamoilla. prosenttia oli keskitetyn vesihuollon piirissä vuonna 2005.81 Vuolijoki Vuolijoen kunnan alueella oli toiminnassa kaksi kunnallista poh- Vuolijoen kunta liitettiin Kajaanin javedenottamoa: Honkamäen ja kaupunkiin vuoden 2007 alusta. Kuusirannan ottamot. Merkittävä Vuolijoen kunnassa toimi kunnal- osa vedestä pumpattiin kuitenkin linen vesihuoltolaitos, johon kuu- Vieremän kunnan puolella olevalta, luivat kirkonkylän vesihuoltolaitos mutta Vuolijoen omistamalta Lin- ja Otanmäen vesihuoltolaitos. Näi- den lisäksi alueella oli kaksi vesi- 81 Suunnittelukeskus 2005. 168 7. Saasta

Kuva 7.31. Otanmäen lammikkopuhdistamon välppärakennus on tehdasalueella. Takana oleva torni kuuluu vanhaan tehdasympäristöön, eikä se ole osa Kajaanin Veden toimintajär- jestelmää. (Juuti 2008)

Kuva 7.32. Otanmäen kosteikkopuhdistamon lintulampi, joka on ihmisen rakentama. (Juuti 2008) 169 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 7.33 ja 7.34. Otanmäen kosteikkopuhdistamon vettä juoksutetaan lintulammesta Vim- pelinjokeen sulana vuodenaikana. Yläkuvassa veden määrän mittauspiste. (Juuti 2008)

170 7. Saasta nanharjun pohjavedenottamolta. vesiuoman ympärille muodostu- Lisäksi vettä ostettiin Vaalan kun- nut järviruokoa, saroja sekä kaislaa nan vesilaitokselta. 82 kasvava kosteikko. Jätevesiuomaan johdetaan myös Talgo-Transtech Jätevedenpuhdistamoja Vuolijo- Ltd Oy:n junavaunutehtaan jääh- ella on myöskin kaksi kappaletta: dytysvedet. Kosteikolta vedet kul- Kirkonkylän ja Otanmäen jäteve- keutuvat Lintualtaalle, josta vesiä denpuhdistamot. Kirkonkylän jä- juoksutetaan Vimpelinjokeen vain tevedenpuhdistamo on ns. biolo- sulana vuoden aikana. Vimpelinjoki giskemiallinen bioroottorilaitos, laskee Oulujärven Vuottolahteen.86 joka on saneerattu vuonna 1987. Käytännössä kosteikkopuhdistamo Otanmäen puhdistamo on ns. lam- toimii erittäin hyvin. Ympäristö mikkopuhdistamo.83 Kuntaliitok- ”imaisee” jätevedestä ravinteet pois. sen myötä on tullut ajankohtaiseksi Otanmäen kaivos rakensi padon ja suunnitella jätevesien johtamista altaan sekä huolehti ja valvoi nii- esimerkiksi Peuraniemeen. Toinen tä. Myöhemmin ne ovat siirtyneet vaihtoehto on uuden puhdistamon kaupungin huolehdittaviksi. 87 rakentaminen. 84 Tämä Otanmäen vanha rauta- Otanmäen taajama on muodos- kaivos sijaitsee Kajaani-Kokkola tunut Otanmäen kaivostoiminnan -valtatien (VT28) pohjoispuolella, ympärille. Vuonna 1938 löydettiin Vuolijoen alueella. Kaivoksen läji- rautamalmia sisältävä paljastuma, tysalue toimi malmin rikastuksessa mutta tuotanto alkoi vasta vuonna syntyneen rikastushiekan ja vana- 1953. Tuotantoa varten perustet- diinitehtaan kuonan läjitysaltaana tiin Otanmäki Oy, joka siirtyi Rau- vuosina 1953-1985. Taajaman las- taruukki Oy:lle vuonna 1968. Va- kutettu jätevesien määrä vaihteli nadiinitehdas oli perustettu vuon- vuosien 2000-2003 aikana välillä na 1956. Kaivostoiminta alueella 58 000 – 63 000 kuutiometriä vuo- päättyi vuonna 1985, jonka jälkeen dessa. Lumen sulamisvedet ja sade- Rautaruukki Oy perusti kaivosalu- vedet nostivat puhdistetut jätevesi- een yhteyteen junanvaunutehtaan. määrät käytännössä välillä kaksin- 85 kertaisiksi.88 Otanmäen taajaman jätevedet Kosteikkopuhdistamon toimi- johdetaan tälle vanhalle kaivosalu- vuutta tutkittiin maaliskuun ja eelle, jätevesipumppaamoon, mis- huhtikuun vaihteessa sekä touko- sä jätevedestä poistetaan välpällä ja kesäkuun alussa vuonna 2004. kiintoaines (kuva 7.31). Kiintoai- Ammoniumtypen pidättyminen oli nes viedään kaatopaikalle kom- mittausajankohtana noin 90 pro- postoitavaksi. Jätevesi johdetaan senttia ja kokonaistypen vähintään läjitysalueen eteläosaan, jonne on 40 prosenttia ja enintään 55 prosenttia, kun laskelmissa huomioi- 82 Suunnittelukeskus 2005. tiin rikastushiekan suotovesien typ- 83 Suunnittelukeskus 2005. 84 Sutinen 15.5.2008; Nurminen 3.2.2009.. 86 Mäkinen & Räisänen 2004. 85 Mäkinen & Räisänen 2004; Illi et al. 87 Sutinen 15.5.2008. 1985 lähteestä Mäkinen & Räisänen 2004. 88 Mäkinen & Räisänen 2004. 171 Juuti, Rajala & Katko

pipitoisuus. Kokonaistypen osalta distusvaatimuksia. Vapaaehtoisesti tulosta heikensi sedimenteistä va- teollisuus ei lähtenyt tässä asiassa pautuneet ravinteet. Fosforin vähe- liikkeelle. nemä oli lähes 100 prosenttia.89 Neljäs havainto on, että Kajaa- Yhteenveto nissa jätevesien puhdistus alkoi vuonna 1975, jolloin Peuraniemen Ensimmäinen havainto on, että jätevedenpuhdistamo saatiin käyt- samoin kuten muidenkin kaupun- töön. Puhdistamon rakentamista kien, Kajaanin jätevedet hoidettiin edelsi värikäs keskustelu sen sijoi- vuosikymmeniä luonnonmenetel- tuspaikasta. Jätevedenpuhdistuk- mällä eli ne viskattiin pihan peräl- sen vaihtoehtoja mietittäessä esillä le ja tunkioihin. Seuraavassa vai- oli myös vaihtoehto rakentaa puh- heessa niitä ryhdyttiin johtamaan distamo kallioon, josta kuitenkin avo-ojiin, joita tarvittiin myös sa- luovuttiin. Kajaaniin ensimmäinen devesien ja sulamisvesien johtami- jätevedenpuhdistamo valmistui seksi pois kaupungista. Ympäristö vuonna 1974. Tämä Peuraniemen ja kaupunkilaisten terveys kärsi kemiallis-biologinen jäteveden- tästä asiaintilasta. Toinen havain- puhdistamo rakennettiin alun pe- to on, että varsinaisia viemäreitä rin mekaanis-kemialliseksi. saatiin vasta, kun viemäriverkosto valmistui Kajaaniin samaan aikaan Viides havainto on, että Kajaanin vesilaitoksen kanssa 1920-luvun kaupunginhallitus selvitytti 1994 alussa. Jätevedenpuhdistuksesta ei alkaen mahdollisuudet kaupun- vielä tässä vaiheessa voinut puhua, gin yhdyskuntajätevesien ja teolli- sillä jätevedenpuhdistamoa ei ollut. suuslaitoksen teollisuusjätevesien Käytössä Kajaanissa oli vain saos- yhteispuhdistukseen eli yhteispuh- tuskaivot, joihin laskeutui enimmät distamoa UPM-Kymmene/Kajaa- kiintoaineet. Silti viemärilaitos yh- nin tehtaiden kanssa. Teknisesti dessä muiden ajankohdan toimen- yhteispuhdistaminen olisi voitu piteiden kanssa paransi Kajaanin toteuttaa, mutta se olisi selvityksen hygieenista tilannetta ja myös asuk- mukaan edellyttänyt kaupungin kaiden terveyttä. jätevesien puhdistamista kahteen kertaan: ensimmäisen kerran, jotta Kolmas havainto on, että teolli- se saataisiin sopivaksi teollisuuden suus ja varsinkin isot tehtaat, kuten jätevedenpuhdistamolle ja toisen Kajaanissa paikallinen sellutehdas, kerran yhteispuhdistamossa. Han- pilasi osaltaan vesistöä niin että ke kaatuikin tästä laskelmien mu- yhdyskunnan tuottamat jätevedet kaan aiheutuviin kustannuksiin. eivät niihin verrattuna tuntuneet suurilta. Vesiensuojelu ja jäteve- Kuudes havainto on, että Vuo- sienpuhdistus alkoivat varsinaisesti lijoen kunnan liittyessä Kajaanin kuitenkin vasta, kun vuonna 1962 kaupunkiin Kajaanin Veden pohja- voimaan tullut vesilaki velvoitti vedenottamoiden ja jätevedenpuh- kuntia hakemaan jätevesilleen las- distamoiden määrä lisääntyi. Tämä kulupia, joihin liittyi jätevedenpuh- lisäsi myös Kajaanin Veden työ- määrää. Kuntaliitoksen myötä tuli 89 Mäkinen & Räisänen 2004. ajankohtaiseksi suunnitella jäteve- 172 sien johtamista Peuraniemeen. 7. Saasta

Kuva 7.35. 7 35 Kainuun Sanomat uutisoi jätevesimaksun vaiheista . (Kainuun Sanomat 12.4.1973)

Kuva 7.36. Otan- mäen kaivoksen ja sen asuntoalueen lisäjätevedenpuh- distamo oli rakennettava vuoden 1974 kesäkuun loppuun mennessä (Kainuun Sanomat 12.4.1973)

173 Kuva 8.1. Kirjanpitäjä Aune Oja konttoritöissä. (Oja)

174 Luku 8: .2.(086 Kajaanin vesihuollon ammattilaisten kokemukset ja näkemykset

175 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin Veden historia on menes- yhteensä 12 Kajaanin vesihuollon tyskertomus, joka kertoo millaisista kehityksessä mukana ollutta tai sitä olosuhteista ja miten Kajaanin ve- läheltä seurannutta henkilöä (tau- sihuoltoa lähdettiin rakentamaan lukko 8.1). Näiden henkilöiden ker- ja miten päädyttiin Suomenkin tomana yhdistyvät vesihuollon his- mittakaavassa erinomaiseen poh- torian haasteet kehityspolkuihin, javeteen. Vedensaanti on edellytys jotka johtavat tulevaisuuteen sen kaikelle kehitykselle. Vesitilanne mahdollisia haasteita unohtamatta. vaikuttaa lähes kaikkeen kuten ym- päristön tilaan, naisten ja lasten Ei ole sattumaa, että maailman asemaan, terveyteen, maanvilje- korruptoituneimpien maiden jou- lyyn ja toimeentuloon. Monet ve- kosta löytyy myös vesihuollon teen liittyvät ongelmat aiheutuvat suhteen huonoimmassa tilassa veden puutteesta. Silloin ratkaisu olevia maita. Suomessa tilanne on voi olla hyvinkin konkreettinen ja yleisesti hyvä, myös vesihuollossa. yksinkertainen kuten esimerkiksi Suomen hallinto on eri yhteyksissä kaivojen rakentaminen tai suurem- todettu maailman parhaaksi, mm. man ihmismäärän kyseessä ollessa korruptiota esiintyy täällä vähiten. vesilaitoksen perustaminen. Moni- Taloudellinen panostus vesihuol- mutkaisempi ja haasteellisempi on- toon sekä hyvän hallinnon toteutus gelma on, mikäli hallintokulttuuri on tuottanut ajallaan vaikeuksia ei toimi kunnolla. Unescon rapor- myös Suomessa, mutta erilaisten tissa vuonna 2003 todettiinkin: ”On vaikeuksien kautta on päästy maa- surullista, että vesikriisi ei ole yk- ilmanlaajuisestikin erittäin hyvään sinkertaisesti vain veden puutteen tilanteeseen. Tämän menestyksen aiheuttama, vaan olennaisesti huo- takana ovat vesihuollon parissa non vesihallinnon syytä.” Siksi on työskentelevät henkilöt, joiden ko- hyvä tietää, miten vesihuolto on ke- kemuksia ja näkemyksiä esitellään hittynyt nykyiseen hyvään malliin- seuraavilla sivuilla. Haasteita riittää sa niin Kajaanissa kuin yleensäkin vesihuollon ammattilaisten mieles- Suomessa. tä vielä tulevaisuuteenkin. Vesihuollon historiasta voi ehkä Vesihuollon ammattilaisten ja oppiakin ja jos ei suorastaan oppia luottamushenkilöiden näkemykset niin ainakin sen tuntemisella on ovat olleet tärkeässä roolissa var- suuri merkitys. Historia on kerto- sinkin silloin, kun on ollut erilaisia mus menneestä, ei siis menneisyys käsityksiä jonkin ratkaisun sopivuu- uudelleen rakennettuna. Historiaa desta esiintyneen ongelman ratkai- on usein kuvattu sanomalla sen ole- semiseksi. Lopulta valittu teknolo- van tieteellinen kertomus tai tarina, gia tai muu ratkaisu on määrittynyt joka mielekkäällä tavalla yhdistää useiden toimijaryhmien ristiriitais- menneisyyden nykyisyyteen, niin tenkin odotusten synnyttämässä sanottuun tähän päivään. Historia paineessa. Tällaiseen eri henkilöi- on kuitenkin parhaimmillaan, kun den ja ryhmien välisen yhteisym- se yhdistää menneisyyden ja tule- märryksen muodostumiseen sekä vaisuuden mahdolliset kehityspo- monesti Kajaanin vesihuollossakin lut. Tämän toteuttamiseksi kirjaa tarvittuihin teknologisten inno- varten on muun muassa haastateltu vaatioiden kehittämisprosesseihin 176 8. Kokemus

Taulukko 8.1. Vuonna 2008 historiakirjaa varten haastatellut henkilöt (Juuti & Rajala).

LAITOKSELLA PVM HENKILÖ SYNT AIKA TEHTÄVÄ KOULUTUS TÖISSÄ Jukka Johtokunnan ruotsinkieltä vaille 11.1. 2.5.1956 - Heikkinen puheenjohtaja metsätalousinsinööri Oppikoulu, Ylioppilas, 11.1. Olavi Huotari 17.5.1938 1976–2001 Kaupungininsinööri DI 1964

Keskikoulu. Kartoittajalinja Suunnittelupäällikkö, Risto 26.6.1947 keskusammattikoulussa. 11.1. Kaupungilla 1971- Kunnallistekniikka, Niskavaara Teknillisen koulun Kajaanin kaupunki kunnallistekniikanlinja 1971. Kansakoulu. Kansalaiskoulut. Lapin 10.1. Lauri Tallqvist 18.2.1950 1974–2007 Vastaava työnjohtaja keskusammattikoulussa putkiasentajalinja 1969.

Paltaniemen vesi- ja kansakoulu ja Jorma 13.3. 15.12.1941 - viemäriosuuskunta, kauppateknikkotutkinto Perhovaara toimitusjohtaja kansakoulua ja valmistava 13.3. Juhani Suutari 11.2.1941 1957–2002 Asentaja, luottamusmies ammattikoulu, viilaaja- ja koneistaja linja 1955–57 Kansakoulu ja 14.3. Juhani Määttä 2.1.1948 1974 - 2006 asentaja putkiasentajakurssi. Ylioppilas, DI 1992 14.3. Juha Nurminen 20.1.1964 2001 - Vesihuoltopäällikkö Tampereen teknillinen korkeakoulu Anneli 10.4. 27.10.1947 1973 - Kirjanpitäjä Keskikoulu, merkonomi Schroderus Ylioppilas 1957, 1960–1980, 10.4. Aune Oja 21.1.1937 Kirjanpitäjä kauppaopisto 1957–1958, eläkkeelle 1994 kuntohoitaja 1978–1979. Käyttöpäivystäjä Pertti 11.4. 29.1.1924 1960–1982 (pintavesilaitos), kansakoulu Kemppainen mittarinlukija Kainuun 15.5. ja Pekka Vesihuoltoinsinööri, 15.1.1940 ympäristökeskus insinööri 22.4.* Kiviniemi ympäristökeskus 1969-2003 * puhelimitse (Katko) vaikuttavat monet inhimilliset ja aktiivisia ihmisiä, joilla on riittänyt ei-inhimilliset toimijat.1 Onneksi ”virtaa” vaikeissakin paikoissa. Kajaanin vesihuollossa on toiminut Aina ei kuitenkaan tulevaisuutta 1 Ks. asian teoreettisesta puolesta tarkem- koskevia päätöksiä tehtäessä osata min. esim. Bijker, Hughes & Pinch 1987; katsoa menneisyyteen, vaikka syytä Bijker & Law 1992; Suominen 1999; olisi. Menneisyyden päätökset, va- http://www-cs.ucsd.edu/users/goguen/ linnat ja jopa tekemättä jääneet va- courses/190/s6.html. linnat vaikuttavat niihin vaihtoeh- 177 Juuti, Rajala & Katko

toihin, mitä meillä on käytettävis- sin yleinen Suomen vesilaitoksissa sämme nykyisiä ja tulevia ratkaisu- toisen maailmansodan jälkeisinä ja tehtäessä. Kajaanilaisilla on riit- vuosikymmeninä. Yhteiskunnan tänyt avarakatseisuutta ylittämään autoistuminen ja asenneilmapiirin tarvittaessa kuntarajat vesihuollon vähitellen tapahtunut muutos al- suuria linjaratkaisuja tehtäessä. koivat selvästi vähentää tätä ongelmaa 1970-luvulta alkaen. Varsinkin Pakkoon tai alan ulkopuolisiin sota-aika ja raskaat jälleenraken- tekijöihin perustuvat ratkaisut ovat nuksen vuodet jättivät veronsa mo- usein osoittautuneet kestämättö- niin työmiehiin. Ongelman kanssa miksi tai kaatuneet jo alkuunsa. elettiin myös Kajaanin vesilaitok- Tästäkin on haastatelluilla henki- sella, jossa työnjohtoa myöten nau- löillä omat näkemykset. Usein pu- tintoaineita kului joskus runsaasti- hutaan ns. hiljaisesta tiedosta, joka kin. Tästä huolimatta vesilaitosvä- katoaa. Hiljaisella tiedolla2 tarkoi- elle oli kunnia-asia, että asiat työt tetaan tietämystä, jonka henkilö hoidettiin ja vesikin virtasi. on hankkinut omista kokemuksis- taan ja joka on hyvin yksilöllistä Tämä luvun pienissä tarinoissa sekä kontekstisidonnaista. Hiljaista historian kokemuksista ja hiljaisen tietoa on usein varsin vaikea muo- tiedon kartoittamisesta päästään toilla selkeästi välitettävään muo- luvun lopussa myös tärkeimpiin tu- toon toisin kuin ns. täsmällinen levaisuuden haasteisiin. Vesihuolto tieto3, joka on ilmaistu selkeästi ei voi koskaan olla täysin valmista, ymmärrettävässä muodossa ja joka sillä se elää ja muuttuu ympäristön on varsin helppo siirtää henkilöltä mukana kuten jokikin muuttaa vir- toiselle. Hiljaista tietoa siirretään ratessaan uomaansa, joskus hitaasti työyhteisössä esimerkiksi vanhal- ja joskus rajusti. Haasteita riittää ta uudelle työntekijältä tai muulta näin aina myös tulevaisuuteen. henkilöstöltä sosiaalistamisproses- sissa, jossa vanhat henkilöt omalla Toimintaa on kehitetty yhdes- käytöksellään ja esimerkillään siir- sä muiden kaupunkien kanssa. tävät ilman lausuttuja tai kirjoitet- Esimerkiksi maaliskuussa vuonna tuja määräyksiä työyhteisön normit 1999 Iisalmen vesilaitos kutsui Jo- ja työntekijän tai muun toimijan ensuun, Kajaanin, Kuopion ja Mik- roolin uudelle työntekijälle.4 Esi- kelin vesilaitosten laadunkehittä- merkiksi alkoholiongelma oli var- misryhmät Iisalmen Haukiniemen vesilaitokselle yhteiseen palaveriin 2 Tacit knowledge. ja tiedonvaihtoon. Lounas nautit- ([SOLFLWNQRZOHGJH tiin OLVI-oluthallin ravintolassa ja samalla tutustuttiin panimomuse- 4 Ks. tarkemmin esim. http://www.know- 5 OHGJHKXW¿SURMHFWVLWVVNOXQGKWPO´9DQ- oon. hat työntekijät näyttävät toiminnallaan, mitä uudelta jäseneltä odotetaan. Kokemusten Kajaanin kaupunki kiinnitti eri- jakamisen kautta työyhteisölle syntyy yhtei- tyistä huomiota koko kaupungin siä mentaalisia malleja sekä teknisiä taitoja. Sosiaalistaminen on yksilön hiljaisen tiedon 5 Kutsu. Joensuun, Kajaanin, Kuopion ja muuttamista koko yhteisön hiljaiseksi tie- Mikkelin vesilaitosten laadunkehittämis- doksi.” Muitakin siirtomenetelmiä on useita. ryhmät. 26.3.1999. 178 8. Kokemus

Kuva 8.2. Tapio Huttusen syntymäpäivät vuonna 1978. Tapio edessä vasemmalla ja vieres- sä Aate Hyvönen. Takana Aune Oja, Vesa Ruskanen ja Juhani Suutari. (Oja) työntekijöille sattuviin työ- ja työ- dollisuudet. Vesihuollon työkyvyn matkatapaturmiin vuonna 2000. heikkouksina mainittiin mm. Tapaturmia sattui koko kaupungin henkilöstölle vuosittain noin 70. - vakihenkilöstö ei ole lyhytaikaises- Vielä 1980-luvun puolivälissä tapa- ti korvattavissa (osaaminen) turmia oli sattunut Kajaanin kau- - eläkkeelle pääsyn ehtojen kireys pungin työntekijöille vuositasolla - työntö ”putkeen” ja osa- puolta enemmän eli noin 140. Lu- aikaeläkkeelle.”7 vun puolittamiseksi oli tehty pää- määrätietoista työtä. Vuonna 2000 Vahvuuksina olivat mm. osaaminen työsuojeluasioihin kiinnitettiin ja kokemus. Uhkina olivat mm. huomiota ns. tapaturmapäivänä, joksi oli osuvasti valittu perjantai - ikääntyminen 13. lokakuuta.6 - henkilöresurssien niukkuus (=ei sairasvaraa) Vuonna 2000 nostettiin esille - sairastuvuusalttius lisääntyy.” myös muu työkykyä ylläpitävä toiminta ja siinä projektissa listattiin myös vesihuollon työkyvyn heik- 7 Työkykyä ylläpitävää toimintaa koske- koudet, vahvuudet, uhat ja mah- va kysely. Vesihuolto. 28.9.2000. Kajaanin kaupunki. Hallintopalvelukeskus. Henkilös- 6 Sivonen 2000. töpalvelut. 179 Juuti, Rajala & Katko

Mahdollisuuksia olivat: – No kyllähän se, jos ei karkuun kerennyt, että äiti komensi aina. - sillänsä laadukas pohjavesi (ei […] talavipuolen kelekalla vejettiin työpanosta puhdistamiseen) järvestä ja saavilla. […]ei se työtä - Moderni kaukovalvonta ja – ohja- kummempaa, kun avannosta san- usjärjestelmä.” kolla ammennettiin. Toinen veti kelekkaa, toinen työnti perässä. Se oli sata metriä järvestä matkaa, Kokemuksia Kajaanin vesihuol- kolmentoista metrin nousun pysty- losta 1940–1960-luvuilta suoraan. Pertti Kemppainen (s.1924, laatik- Vesilaitokselle Kemppainen tuli ko 8.1.) kertoo, että lapsuudenko- töihin vuonna 1960: dissa vesiasiat hoidettiin etupäässä ämpärillä: – No tuota, mittarinlukijanpaikka tuli auki, kun edellinen joutu läh- – Vesi haettiin järvestä elukoille. temään. Minä olin tuolla Kajaanin Elukoille ja pyykkiveet ja muut, ja Autokorjaamolla, siellä oli kori- saunaveet, Savijärven rannalla oli tehas ja iso autokorjaamo, tuolla se kotipaikka. Ei niitä ves putkia nykyisen Lohtajan paikalla. Niin silloin ollut. Yhessä talossa ne mie- se muutti Tampereelle, ja minäkin het kairas männystä ne putket. Se menin ja vuojen olin, mutta tämä talo oli Mäntylässä Mieslahessa. paikka aukesi, niin minä hain tätä. Kairattiin ja sitten oli niin paljon Tiesin, että aika hyvät mahikset ylempänä se hete. Siinä oli vissiin saaha, kun niin paljon tuttavuuk- eikö siinä ollut kilometri matkaa ja sia oli. 10 paineella tuli sitten siihen talloon. Käytiin aina koulupoikana katto- Kemppainen muistaa vielä ensim- massa kairausta, naapurissa kort- mäisen työpäivän: teeria oli. Käsipelillä se oli siihen aikaan. Se oli semmonen, kun kou- No oli kaveri, oliko se yhen vai kaks ru se terä, niin se sitä puun sydäntä päivää? Yksi näitä vesilaitoksen myöten hyvin meni. 8 miehiä. Niin mittari luettiin, kun ne oli siihen aikaan, ne ei ollut sii- Myös kaivonkatsojia liikkui sopivia hen aikaan tämmösiä niin kun ny- kaivonpaikkoja etsimässä, kertoo kyään digitaali. Suoraluku niissä Kemppainen: oli. Joka viisari ja sehän, jos sitä ei saanut luettua, niin melkeen piti – Kulukihan niitä, mikä kahto jy- uuelleen. Olihan niitä, jotka kerran väpullosta, mikä pajunvitaksella, neuvo, niin osas ite lukkee, mutta mikä milläkin. 9 joku oli sitten, joka piirsi kuvan, siihen sitten ne viisarit. Ei siinä sen Vedenhaku kuului yleensä lapsille: kummempaa, kaksi päivää siinä olin kaverin kanssa ja sitten jatkoin yksin. 11

8 Kemppainen P. 11.4.2008. 10 Kemppainen P. 11.4.2008. 9 Kemppainen P. 11.4.2008. 11 Kemppainen P. 11.4.2008. 180 8. Kokemus

Henkilölaatikko 8.1. Pertti Kemppainen.

Pertti Valtteri Kemppainen

Syntymäaika ja paikka: 1924 Paltamo

Koulutus: Sen ajan kansakoulu. Kolme luokkaa normaalia, viimeinen oli niin sanottu supistettu kansakoulu, niin kun niitä ennen maaseudulla. Että alakusyksystä oli alakoulukuokat ja sitten kevväällä lopussa, että se oli kummastakin päästä ehkä reilun kuukauen lyhennetty se kouluaika vielä siitä normaalista kansakoulusta. Siinä ne minun koulunkäynnit on. Vesilaitokselle: No tuota, mittarinlukijanpaikka tuli auki 1960[…]Tiesin, että aika hyvät mahikset saaha, kun niin paljon tuttavuuksia oli. Eläkkeelle 1982. Oliko virkamiehenä parempi olla kun siellä edellisessä työpaikassa? -No se oli yks että ei ollu kettää komentamassa [vesilaitoksella oli oma herransa…] se oli vaan että ku tehä kiivaammin tai laiskemmin, mut kuhan ne on tuota siihe määräaikaan mennessä on luettu […] Luettiin sekä sähkö- että vesimittarit. Oli se niin ainakin yhen kymmenen vuotta vissiin […] meitä oli kaks, toinen oli sähkölaitoksen palaveluksesa, minä olin vesilaitoksen. Samoja töitä tehtiin molemmat. Mittarinlukuhommista siirto Onnelan vesilaitokselle: -Mulla oli kaks vaihtoehtoo: kaupungintalolle vahtimestariksi tai tänne. Niin minä, että ”tottakai minä nyt tänne lähen,” parempi palakka ja sitten kun tiesin, että mulla hirveen huono selekä oli. Että jos minä tuonne menin, niin kuuteenkymmeneenkahteen tai kolomeen vuoteen oon siellä, mutta täältä on mahikset päästä eläkkeelle, niin kun jouinkin lähtemään, 58 vuotiaana eläkkeelle. 1981, kun minä jäin sairaslomalle ja vuojen päästä tuli sitten virallisesti eläke. Onnelan laitos: Meitä kolome miestä oli. Tuolla oli rannassa se pumppaamo, joka työnti tänne ne veet. Ja tuossa oli alttaat sitten. Ensiksi tuli saostusalttaisiin ja siinä tullessa se, en muista millä nimellä se, mutta aluunasta me puhuttiin, niin pantiin. Sitten se rupes saostumaan alttaisiin meni, se valu pohjalle. Ja siellä oli tuommonen, oliko se 60 senttiä vai oliko se vähän enmpi, mutta kuitenkin alta metrin hiekka pati, minkä läpi se valu. Ja sitten siihen lisättiin ne muut aineet. Klooria oli, että ne pöpöt kuoli ja sitten viimisenä, kun se lähti täältä tuonne torniin, niin siinä vaiheessa se kalakki sekotettiin siihen. Juuti, Rajala & Katko

[…] Joskus kun rupesi hänksöttämmään, niin kun me kahvit ite keitettiin, niin piti se monta kertaa käyä nykäsemässä kahvi jäähtymään, että se saattoi tunninkin mennä ennen kuin jouti kahvin juomaan. Sitten kun se meni hyvin, niin ei kun kävi välillä vilikasemassa ja istuksi vaan. Tosiaan kun jottai sattui, niin sitten kyllä juoksua piisasi.

Kemikaaleja meni paljon: Kalakkia […] Niin tuota semmonen 1500 killoo sitä suurin piirtein viikossa meni. Se oli tuolla vintillä siellä oli semmoset työntökärryt. Minun aikana ne heti teki semmosen nelipyöräsen tuommosen matalalavakärryn, jolla sitten. Mutta ne, voipa sanoa, että raahaten ne piti silleen vettää tuonne. [...] täällä kiersi aina maanantaina silloin kun huoltopäivä sattui, niin 1500 killoo piti kemikaalia kärrätä tuonne ja purkaa annostelijoihin. Semmosta kun oppi, että tuohon polovien päälle pyöräytin ja siitä sitten oli että käännettiin säkkiä pystyyn.

Yksityistäminen: Se on viimeinen rikos niiltä, jotka myy näitä [vesilaitoksia]. Niin kaupungin vesilaitos ja sähköpuoli, sehän on jo myyty ja öljyﬁrmat on kohta ulkolaisten ja nyt pankit alakaa olla, että meillä ei oo kohta mittään ommaa. Näitä vesilaitos, niin sitä ehkä hittaammin ulukolaistettu, ku se on vähän huonompi bisnes. Niinku sähköllä, sillä hirveitä vuosikatteita tullee siltä, silti joka vuosi nostettaan ja kesken vuosikin hintoja.

Muistoja:Mi j ni tai se rästinkanto suoritettii, kar- -Laskuttajana oli Ojan Aune. Se huumassaki kulettii ni. tuli yksi kaks viikkoo myöhemmi Se oli melko suuri se rahasum- tuli talloo ku minä. Kun tuota se ma, kun sama oli kirjanpitäjä ja sit etellinen [Ojan edeltäjä…] se ka- tuuras kesälomalla kassaa, niin ih- valti vesilaitoksen kassan ja sitte ku mettelivät kun on nuin paljon räs- minä mittarinlukija ni mie edelli- tiä jääny. Olihan niillä kesämökki, setki haukkumiset otin vaik en tun- se meni pakkohuutokauppa, ja auto tenu koko naista ihmistä. Voi ku meni niiltä. Ja oli kai siinä usseem- minä olin mittarinlukija vesilaitok- pi miljoona sen ajan rahhaa. Tuli sen, ni totta kai ne purki kiukkunsa linnatuomio, iliman muutahan se minule. Minä alkuun vitsastelinkin kavalluksesta oli. 12 että saisitte te tuota ni haukkumis- rosentin panna tuoho palkkaan. Kehujakin tuli joskus: Ajan kanssa unohtuha se sitte. Ja kun niitä oli semmosia paikkoja ku me samalla rahastettii jos rästiä oli 12 Kemppainen P. 11.4.2008. 182 8. Kokemus

-No kyllä minä aika hyvi niit on [ns. T-avain], joka oli se vesipostin paljo taloja joissa välttämättä piti avain. Ja vesipostissa oli käyrä put- kahvit juua ohikulkiessaa. Ja sitte ki, jossa oli sitten pää, että se pantiin oli paljo noita vanhoja yksinäisiä se avain sinne ja siitä väännettiin ja ihmisiä, niinku minäki oon nyt tuo- siinä oli semmonen koukku, johon ta ni, niitä huolia piti kuunnella ja sanko pantiin, että saati sitä vettä sille. Ja olipa muutamia tappauksia sieltä vesipostista.[...] Laskutushan sitte että oli apu tarpeen, ni mie olin tapahtui niin, että oli kuutiohinta. muutama sosiaalilautakunnassa, Ja neljä kertaa vuodessa kun lasku- olin varajäsenenä tosin, mutta sa- tettiin, niin tuli henkilöluvun muk- tuinpaha muutamaan kokkouk- kaan. Aina piti sanoa avaimen ha- seen. Mie sielä niie asiat otin esille kijan, kuinka monta henkeä heitä ja ne tuota kehuiva että ku nyt pää- on ja sen mukaan tuli laskutus. Ja tös tuli mäettä ”jaa että sehän hyvä, laskutettiin heitä sitten neljä kertaa että ne on muistanut.” Minä sanoin, vuodessa, niin kun yleensä oli tää että ”oon osasyyllinen ollu siellä.” 13 vesilaskutus jatkossakin. Että sillain sai. Mutta sehän oli aika mitätön se Aune Oja (o.s. Juutinen, s.1937, korvaus varmaankin. Mutta kyllä- laatikko 8.2.), syntyperäinen kajaa- hän ihmiset oli kauheen tyytyväisiä, nilainen, kertoo lapsuutensa ajan ainakin minä muistan meillä koto- vesihuollosta kaupungissa seuraa- na, kun se oli siinä sadan metrin vasti: päässä se vesiposti. Tuntui aivan ruhtinaalliselta. -Olen asunut koko ikäni Kajaanis- sa. Asun Lehtikankaalla, jossa olen Omien kaivojen vesi ei aina ollut asunut lapsuutenikin, mutta en hyvää, joten vesilaitoksen vesi oli sillä lapsuuden tontilla, vaan tällä suuri parannus vanhaan verrattu- hetkellä kerrostalossa. [...] Sehän oli na: jo hirveen suuri uutuus se, kun tuli vesiposti. Siihen ihan sadan metrin -Meillä se [kaivo] oli ihan kaivettu, päähän, josta avaimella sai sitä varmaan siinä oli joku tämmönen, vettä. Niin sehän tuntui, että se oli täytyyhän siinä olla, että vesi tuli aivan ruhtinaallista. Kun ennen se siihen kaivoon. Mutta sen muistan vedettiin Honkirämeeltä kahden vaan, että se oli hyvin ruskeeta se kilometrin päästä, talvella vesikel- vesi. Ja kyllä meillä äiti sitä var- kalla. Oli saavi, jossa oli kansi. Ja maan niin kun tämmösenä pyykin- mun veljen kanssa sitä sieltä haet- pesu ja tämmösenä vetenä käytti, tiin. Niin se oli sitä juomavettä. Ja vaikka se olikin semmosta. Mut- [...] mitenkä harmitti, jos yhtään ta ei mun mielestä, että oisko sitä pisaraa meni vettä maahan. Se oli edes tiskivetenä käytetty. Eihän sitä niin tärkeää se juomavesi. Olihan tutkittu siihen aikaan eikä muuta. meillä pihassa kaivo, mutta eihän Mutta semmonen oli semmonen sitä voinut, muista että käytettiinkö puukansi siinä päällä tai kehikko sitä paljon talousvetenäkkään. ja sitten siinä oli se semmonen vielä -Tuota vesilaitoksen toimistos- kahvalla oleva kansi, joka pantiin, ta haettiin määrätynlainen avain että kai se sitten turvallinen paikka liikkua. Siinä iso kivi ollu välil- 13 Kemppainen P. 11.4.2008. lä, mun mielikuva, että äidillä oli 183 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 8.2. Aune Oja.

Aune Kirsti Maria Oja (o.s. Juutinen)

Syntymäaika ja paikka: 21.1.1937 Kajaani

Koulutus: ylioppilas 1957, kauppaopisto 1957-1958, kuntohoitaja 1978-1979

Työtehtävät vesilaitoksella: Kirjanpitäjä 1960-1980 Asiakkaista muistoja: Minusta tuntuu, että ne oli aika tyytyväisiä kuitenkin siihen, koska ne tiesivät että on olemassa määrätyt hinnat putkille, kaikille muille, että ne maksaa sen. Työ on, se maksaa sen. Ja enkä mää usko, että he kukaan epäili sitä, että asentajat tekisi jotakin bluﬃa. […] Ja minun mielestäni vesilaitoksen pojat olivat erittäin kunnollisia, tekivät hyvin työnsä. Että ei ainakaan mulle mieleen jäänyt, että joku ois kauheasti purnannut tai jotakin tämmöstä ois ollut. […] Kyllä he loppujen lopuksi olivat varmaan aika tyytyväisiä siihen. Ainahan tapahtuu, ei aina vaan joskus, että joku tullee ja sanoo, että minä en oo näin paljon kuluttanut tätä vettä. Ja jos niin sattu, niin ainoa mahollisuus oli se, että meillä oli semmonen mittaritarkastaja, aivan ihana Mikko, joka lähti ja vaihtoi mittarin ja mittari tarkistettiin. Ja jos siinä ei ollut virhettä, niin ei asiakas sille mitään voinut, hänen piti maksaa laskunsa. Ja jos siinä oli virhe, se korjattiin. Ja sitten on täytynyt asiakkaalla itellänsä olla isompi kulutus tai joku paikka vuotaa tai jotakin tämmöstä. Ei oikeastaan sen kummempaa ollut, että se asia korjaantui sillä, kun mittarin tarkastaja otti ja vaihtoi mittarin. […] ei mulla asiakkaan murhetta muuta tuu mieleen, kun sitten kun tuli talvi ja pakkaset ja vesijohot jääty. Ja nehän ei jäädy silloin pakkasella, sen minäkin muistan, vaan ne jääty sitten kun ilma lauhtui. Niin sitten oli joskus hirvee rällinki puhelimessa. Niitä oli niitä vesijohon jäätymisiä vaikka kuinka paljon. Ja olihan se tietysti ikävä tilanne semmonen. Mutta että aika hyvin nuo asentajapojat kyllä hoiti sen sulatuksen ja muun. Että saattoihan siinä joutua oottamaankin jonku aikaa ja saattoi joskus sattua vahinkojaki, putket halakes ja jottain tämmöstä. Tää meijän mittaritarkastaja Mikko aina sanoi, että hän on joskus sanonut, kun on tämmönen jäätymisaltis paikka, että ”jättäkää vaikka tulitikunlainen vanha juoksemaan sitä vettä silloin kun on se pahin aika. Niin se jo estää sitten sen jäätymisen.”

184 8. Kokemus

Muutoksia vuosien varrella: Silloinko tuohon uuteen kaupungintaloon eli tähän silloiseen maisemakonttoriin muutettiin, joka oli minusta se kaikkein pahin virhe, mikä tapahtui, koska töitä ei saanut rauhassa tehä koskaan. Oli mahoton traﬁikki ja liikenne koko ajan. Ei ollut niin kun sitä omaa rauhaa. Ja yks syy, mikä minut sai tuohtumaan ja hakeutumaan uudelleenkoulutukseen on se, että se mun työ meni semmoseksi, että mää olin viikonloppuisinkin siellä työssä, sitten kun oli hiljaista. Ja jopa kannoin kottiin niitä töitä. Ja silloin rupes tuntuun siltä, että... ei kai sitä nykyaikaan tarttis tämmöstä valittaa, mutta mulle tuli sellainen tunne, että ei tämä tunnu yhtään mukavalta. Mutta nyt sinne on jokkaiselle omat kopperot rakennettu ja onhan ne huomannu muutkin sen, ja pian huomattiin, että se on hyvä ratkaisu. Että tietysti kaikki, työ lisi, tuli kaikenlaista, että meitähän oli sitten jo tuossakin kun minäkin olin, niin olihan meitä sitten jo kolme. Lopussa kun minä olin, niin henkilökunta vähän niin kun lisi kuitenkin. Että siinä tuli taas tämmöstäkin laskutustyötä, johon piti olla erikseen ihminen ja että sillä tavalla. Suurimpia asiakkaita: Kyllä mun mielestä suurimmat on ehkä justiin sairaalathan on, keskussairaalahan tuli vuonna -69. Ja sehän on varmasti niitä suurimpia veden käyttäjiä. Ja onhan sitten taas terveuskeskus, yleensä nämä hoitopuolen on varmasti. No Kajaani-yhtiö sitten, että sehän on varmasti ollut se iso kuluttaja. Nyt en sitten tiiä kuinka paljon tommoset teknologiakylä ja nämä kaikki, kun sinnehän on tullut niin paljon. Että varmaan ovat. Mutta ainakin näin minun ajatuksen mukkaan, minusta tuntuu, että silloin tuli aika suuri kuluttaja, kun sairaala valamistu. Että olihan toi terveyskeskus ja yleinen sairaala aikasemminkin, mutta nehän oli niin paljon pienemmissä puitteissa, että ne on. Niin ja sitten yks mikä tuli, niin prikaati. Prikaatihan on varmasti se, joka jo silloin. Prikaatihan tuli -60, Kainuun Prikaati. -60-luvun alussa kuitenkin. Ja nythän se on laaja, kun sitä on yhistelty näitä, että se on varmaan aika iso kuluttaja Kajaanissa. Tulevaisuuden haasteet: Kyllähän se aikamoinen haaste on nyt Kajaaniin Vedelle just tää kuntaliitosten yhtyminen ja tämä. Että varmasti niin kun on haasteellinen tehtävä saada kaikki. Kyllähän se nyt pellaakin, mutta eikö se oo jotenkin, että tässä on, mikäli minä avoimienovien yhteyessä kuulin, niin tää Vuolijoen. Eihän tää oo vielä täysin ees yhteyessä. Tämähän siinä on varmasti yksi semmonen haaste. Että en tiiä sitten minkä verran. Kyllähän tää verkosto on nyt laajentunut jo sen jäläkeen, viime vuosina monneen muuhunkin suuntaan, kun Kajaanin kaupunki laajenee niin valtavasti joka puolelle. Että kyllähän siinä tietysti omat haasteensa on, että saa kaikki ihmiset tyytyväisiksi ja tyydytettyä, että ne saa puhasta vettä ja kaikki pellaa hyvin. […] nehän joutuu hirveen paljon nyt tekemään tommosia uudistuksia. Putkistoa joudutaan uudistamaan, koska silloin -60-luvulla laitetetut mannesmannit ja muut, niin nehän ei oo kohta ennään käyttökelposia.

185 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 8.2. Vasemmalla Aune Oja ja vieressä Salli Saastamoinen, joka opasti Aunen työhön. (Oja)

varmaan hätä, ettei me puota sinne -Kajaanin kaupungin vesilaitoksen kaivoon, siihen aikaan kun oltiin palvelukseen tulin 1.11. vuonna -60. keskenämmekin siinä. Ja kerronpa tämän, että olin kolme -[Lapset yleensä haki veden] No päivää Juutinen ja 4.11. minusta tuosta minusta tuntuu, että siinä tuli Oja. Elikkä samanaikaisesti vaiheessa kun me vähän oltiin sen melkein sanoin tämän ”tahdon”, kun ikäisiä. Mulla on kaks veljeä vähän tulin vesilaitoksellekin. Niin, vesi- nuorempaa, niin kyllä me sitä vettä laitoksellekin tahdoin. Sitten olin aika paljon vietiin, kun isä oli töissä 18 vuotta yhteen menoon ja anoin ja äitillä oli kans omat hommansa sen jälkeen virkavapautta, koska siinä. Niin kyllä se vähän niin kun keski-ikäisenä läksin vielä opiskele- lasten tehtävä oli. maan tuonne terveydenhuolto-op- [...] Voihan olla, että äitikin jos- pilaitokseen ja valmistuin vuodessa kus oli [vedenhaussa], mutta hänel- kuntohoitajaksi. Ja pääsin kaupun- le oli niin paljon sitä muuta touhua gin virkaan myöskin siinä työssä. siinä kuitenkin. Ja varsinkin siinä Elikkä en ollut sanoutunut irti vaan vaiheessa kun, minähän oon syn- olin koko ajan Kajaanin kaupungin tynyt ennen sotia, mutta mun nuo- kirjoissa. Ja jäin sitten vesilaitoksel- rin veli on -40 syntynyt. Isä oli viisi ta pois -80 lopullisesti, sanouduin vuotta sodassa ja äiti hoiti meitä irti kirjanpitäjän virasta. Mutta kolmea, me ollaan siinä kolomen varsinaisesti eläkkeelle olen jäänyt vuoden sisällä kaikki synnytty. 1994 Kajaanin kaupungin terveys- keskuksesta ja silloinkin yksilöllisel- Ura vesilaitoksella alkoi samaan ai- le varhaiseläkkeelle, määrätynlais- kaan kuin avioliittokin: ten vaivojeni takia. Että 34 vuotta 186 8. Kokemus

suurin piirtein palvelin Kajaanin me oltiin semmonen pieni yhteisö. kaupunkia. Sähkölaitoshan oli samassa raken- -Vuonna –60 tulin ihan suoraan nuksessa yläkerrassa. Sitten taas kirjanpitäjänvirkaan, koska se tuli meillähän oli yhteinen kassa siellä, auki silloin syksyllä ja minulla oli sekä sähkö- että vesilaitoksella, että vakivirka. Olin lennätinvirkailija, kassatoiminnot oi niin kun yhessä. mutta työkaverit kehottivat minua -Ja esimerkiksi nää kaupungin- hakemaan kaupungin virkaan, kos- osat kuten Lehtikangas, jossa minä ka se on kuulemma parempi, kuin asun nyt ja jossa minun koti oli. Niin valtion virka. niitähän ruvettiin vetämään niitä vesijohtoja varmasti silloin -60-70- Ensimmäinen työpäivä vesilaitok- luvulla. Että me rakennettiin mun sella on myös painunut mieleen: kotipaikalle -70 oma talo ja siihen- hän tietenkin tuli kaikki vesijohdot -Tässä kuvassa [ks. kuva 8.2] on ni- ja viemärit ja nämä. Mutta minus- mittäin rouva Salli Saastamoinen, ta se oli suurin muutos se, että tuota joka minut ohjasi siihen työhön. Se eihän ollut kaupungissa oikeastaan on vuonna silloin -60 otettu. Mää vesijohtoverkostoa, kuin keskus- katon vaan, että mulla on kaks sor- tassa varmasti. Että kaikki nämä musta, mutta mää oon ollut kyllä Lehtikangas, Purola, Teppana alkoi Oja silloin jo, mutta enhän minä ja sen takiahan se sitten laajeni hir- kerennyt. Hän oli nimittäin vuoden veesti. Ja kuluttajia rupes tulemaan, loppuun silloin ja ohjas mua ja jäi esimerkiksi tämmönen vesilaskutus pois ja minä jäin yksikseni. [...] On ja muu, niin sehän aivan mahot- mulla jotakin muutakin muistoa tomasti räjähti, kun ei ollut ennen nuista, kun rupesin miettimään, kun niitä vesipostin avaimia. Mut- että koska minä tykkäsin, aivan ta sitten kun alkoi tulla tuota vesi- ihanaa olla täälläkin vesilaitoksel- johtoverkostoa, niin kyllähän siinä la. Koska oli pienet puitteet, asenta- sillä tavalla näkyi, että työt lisi. Ja jia oli aika vähän ja me oltiin kaik- sen takia mulle varmasti kaverikin ki samassa talossa siellä vanhalla siihen otettiin. Lönnrotin koululla. Toimisto oli yläkerrassa ja verstas oli alakerras- Kasvu näkyi jokapäiväisissä toimin- sa ja varastot ihan rakennuksessa. noissakin selvästi: Jotenkin se yhteisö oli niin tiivis. -Mullehan tuli sitten, mutta mää -Kyllä, näkyihän se ilman muuta, en muista tarkkaan, jo seuraavana koska sitähän piti käydä paikan- vuona myöskin toimistoon kaveri, päällä siellä tekemässä sopimuksia, ja olihan tää meijän teknikkotyön- kun ruvettiin niitä vesijohtoja, kun johtaja Eero Haataja oli siinä. Niin ensinnäkin saatiin ne päävesijoh- kun me oltiin porukassa ja pojat oli dot tehtyä. Mutta sitten nämä ko- siellä alhaalla, mutta mää muistan titalot ja nämä, niin, nykyistä sys- kyllä kaikki nämä asentajat. Mutta teemiä enkä hienouksia tiiä, mutta jos minä sanon, että niitä oli 10-15 kyllä he tulivat toimistoon siinä [...] ei mitenkään iso porukka. Mut- asioimaan ja ehkä teknikon kans- ta hirveen kiva, että ihan päivittäin sa ensin sovittiin. Ja meillehän jäi pojat kävi, ja minä kävin verstaas- sitten loppujen lopuksi sitten kun sa. Meillä oli tosi kiva suhde, koska nämä rakennettiin vesijohdot, niin 187 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 8.3. Aune Ojan jäädessä eläkkeelle muut jäivät muumioiksi virastoon. (Oja)

tuottihan se lisää työtä, kun alettiin kukortit. Kun alotettiin, niin heillä laskuttaan ihmisiä vesijohon teosta oli se nippu mukana. Kaupunki oli ja sitten tuli tietenkin se vesilasku jaettu määrättyihin kaupunginosat ja muut tämmöset. Niin että kyllä- alueisiin ja he ottivat aina sen yhen hän se toi kovasti lisää työtä. Että nipun ja he lukivat siihen. Ja jos he ei siinä yksin ois kauan pärjännyt. eivät päässeet lukemaan, he jätti- Mie en muista, että millä konstilla vät jonkun viestin sitten ja asiakas minä sen kaverin siihen sain, mutta ilmoitti sitten sen lukeman. Ja siitä kai minä sille teknikko Haatajalle sitten aloitettiin laskuttammaan. sanoin, että ”tästä ei tuu yksin mit- Ja se oli aika suuri työ heti alkuvai- tään tästä hommasta”, että kaipa heessa, niin se laskuttaminen meille he. No näkyhän se ilman muuta, tuli uusi konekin ihan sitä varten, koska kaikki rupes niin kun lisimään että se laskuttettiin. Ja kyllähän se ja tuli tosiaan kaikennäköistä, niin siinä vaiheessa oli kahen ihmisen eihän siinä ois yksin pärjännyt. hommaa ehottomasti, että ei siinä ois yks pärjännyt. Ja nykyisinhän Mittarinlukija kävi neljä kertaa täällä on näitä tyttöjä vaikka kuin- vuodessa lukemassa vesimittarit ja ka monta. Nykyinen kirjanpitäjä on niiden lukemien perusteella tehtiin muuten tullut minun paikalleni sil- laskut: loin, kun minä jäin pois. Että Anne- lihan [Schroderus] on ollut kauan. -Kyllä, meillä oli kaksi mittarin- Hän tuli kyllä jo silloin -73. Tuossa lukijaa, ne oli niinku sekä sähkö- muisteltiin just, kun minä kävin An- että vesimittarinlukijat. He lukivat nelin luona, että hän on tullut, mää rinnan sekä vesi- että sähkömitta- olin silloin viimisellä äitiyslomalla, reita. [...] Ja he toivat sitten meille sain neljännen lapsen. Ja Anneli tuli nämä lukemat tai toisin sanoen he sitten siihen ja muisteli vielä sitä, lukivat, kun oli painettu nämä las- että hän ei sitä tilinpäätöstä tehnyt 188 8. Kokemus silloin vuoden vaihteessa. Minä olin Kukka sulle käteen, rintaan, hymy äitiyslomalla, en muista yhtään huuleen, ilo pintaan. Toivotamme että olisin mennyt, mutta mää oon lämpöisesti ikuisempaa nuoruutta, kuulemma käynyt tekemässä sen. terveyttä joka soluun, selällesi suo- Ja sitten mää jäin vuodeksi pal- ruutta. Ole meille kunnottomille kattomalle lomalle. Siihen aikaan idolina aina, ettei meitä täyttäis- oli äitiysloma, edelleen kymmenen sämme kaikki vaivat paina. Entis- viikkoa. neljä viikkoa ennen ja kuu- ten työtoverien kootut käsitykset.” si viikkoa jälkeen synnytyksen. Että mää oon neljältä lapselta pitänyt vuoden äitiyslommaa yhteensä. Vesilaitos 1960-luvulta 1970- -Olavi Huotarihan oli mun esi- luvulle mieheni ja aivan ihana ihminen, me tulimme oikein hyvin toimeen. Putkiasentaja Tauno Suutari (s. [...] Meillä oli semmonen rakennus- 1941, laatikko 8.3.) tuli Kajaanin tarkastaja, kun Penhu Leppänen. vesilaitokselle töihin koulun kautta Hän on nyt edesmennyt jo. Ja hän oli vuonna 1957: toinen taitava kynästään. Niin hän on kirjoittanut sitten mulle [...] ”Oot - Se kyllä sen koulun kautta tuli. elävä ja liikkuvainen ollut aina, ei Siellä oli työn opettajana Pentti mieltä suru murhe paina. Tuot ikä- Meriläinen. Ja minä aina keväällä vän ja kaipuun meille, kun lähdet sinä vuonna kun koulu loppu, että Salmijärven kuntoteille. Kas tässä saisiko tunnin pari vapaata, että pieni apuraha sulle, se tarkoitettu minä alan töitä ehtimään. Ja tässä välineeseen kuntoilulle. Ei pyörä kajaanilaisissa eri paikoissa kävin Ojaan kaada lasta, kun varovasti aina kysymässä. Ja minähän olin 16 poljet Toppilasta. Käytä vaihteita vuotias poika ja n sanoin, että ”no vain retkirattaan, on meno kevyttä tulehan sitten, kun koulu päättyy kuin tahtomattaan. Joskus ajellel- uudestaan kyselemään, että onko las muista meitä vähän, kai jääm- sitä [...].” Sitten tämä opettaja kysyi me muumioiksi virastoon tähän.” muutamaa päivää ennenkun koulu -Olavi Huotari [kirjoitti kun...] päättyi, että ”no onnistuiko?” Minä minä täytin 50 vuotta silloin -87: sanoin, että ”no ei onnistunut” ja ”Aune Oja 21.1. On se niin väärin, hän sanoin, että ”hällä on yks työ- eikös vaan, että sinun vuosia nyt paikka, että jos sinua kiinnostaa.” juhlitaan. Hellimmän nuoruuden Ja tämä Pentti Meriläinen oli vesi- helmassa, ristiriitaa on tässä ase- laitoksella kesäloman tuuraajana telmassa. Kuvaa sirmakka, eloisa, aina kesällä. Tuurasi tätä teknikko ihan aivan nuori, heijastaa meil- Erkki Haatajaa. Että se oli hänelle le sinun sisin sekä kuori. Korkealle vesilaitos sillä lailla tuttu. Ja sanoi, vielä nostat takajalkaa, kysymme että ”siellä ne ottaa pojan töihin.” vain ”milloin vanheneminen al- Minä en tiennyt vesilaitoksesta mi- kaa?” Uskomme, luulemma tuskin tään. Se oli hyvä pohja.14 milloinkaan, seitsekymppisnä ehkei silloinkaan.” Elikkä olen 71, mutta vielä jalka nousee. ”Mutta koska virallisia papinkirjat kertoo, juhli- kaamme tyttöä, jolle ei oo vertoo. 14 Suutari T. 13.3.2008. 189 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 8.3. Olavi Huotari.

Olavi Augusti Huotari

Syntymäaika ja paikka: 1938 Pelkosenniemi Koulutus: Oppikoulu Kemijärvellä, Ylioppilas, DI 1964

Työtehtävät: Kajaanin kaupungininsinööri 1976, eläkkeelle 2001

KKltoulutus: Olin syntymäpitäjän, Pelkosenniemen, ensimmäisiä ylioppilaita ja kävin oppikoulun Kemijärvellä 55 km:n päässä. Ja siellä lakkijaisjuhlassa vanhempien takana istui yksi opettaja, joka sanoi, että insinööri tuosta pojasta pitää tulla. Silloin en tienny yhtään mitään, mikä on diplomi-insinööri. Ei hajuakkaan, en ollu elävänä nähny, enkä jos liioin kuullukkaan. Sitten Kemijärvellä. Olin kolomas ylioppilaskatras, edustan sitä. Ja sieltä oli menny polille kavereita kaksi kolome vuodessa. Ja me jatkettiin sitten kunniakkaasti tätä puumia, pidimme sitä yllä. Pieni episodi vielä, sitten kun totesimme itsestämme, että emme tiedä mikä se diplomi-insinööri on, niin sitten myöhemmin kävimme pääsiäislomalla aina omassa koulussa kertomassa niille lukiolaisille. Joka alalta pohjalaisen osakunnan kerättiin semmonen viidestä kymmeneen luennoitsijaa ja valistimme heitä. Nythän opot ja mikä kaikki, nehän kertoo kaiken ja nykykakarat tietää sen, mutta me oltiin aivan ummikkoja. Virtaavan veden äärellä on kotimökki, että josko se sitten vetisti tämän minun urani. Valmistuin 1964. Ensimmäinen työpaikka oli Helsingin kaupungin rakennusvirastossa katuja vesihuoltosuunnittelijana. Siellä esimiehenä oli Risto Nurmisalo. Martti Anttila oli kaupungininsinööri. Miten Kajaaniin? Kymmenen vuotta palvelin metsähallintoa, piirininsinöörinä Oulun läänissä ja Keski- Suomen läänissä, laaja alue oli. Ja siihen vaikuttu halu lähteä Helsingistä pois lähemmäs kotiseutuja ja isä oli metsähallituksen palaveluksessa, niin se vaikutti myös. Elikkä minä olin niinkö karkuteillä kymmenen vuotta, Oulussa työskentelin. Sillä oli sen verran painoarvoa niillä kolomen vuoden työkokemuksilla Helsingin kaupungilta. Silloin oli yllättävän vähän miehiä, kolomasosa kaupungista oli yhen miehen suunniteltavana. Että vähän vissiin tapahtuikin, mutta laaja oli alue, jota suunnittelimme. Erikoisuutena on jäänyt mieleen se, että silloin luotettiin gravitaatioon. Että pumppupuoli oli niin kehittymätöntä, että ei uskallettu panna verkostossa herkästi pumppuja. Neljää viittä metriä huideltiin siinä Paloheinässä ja siellä lentokenttätien varressa. Hirvitti, kun kalliota ja huonoa maata ja sinne vain. Tonttilaisille se oli vielä samalla lailla ongelma, että hirviän syvään piti talohaarat tuua. Kajaaniin tulin 1.10.1976 kaupungininsinöörin virkaan, joka oli osastopäällikön virka. Kaikki kunnallistekniikka kuului hänelle. Vuoden päästä tuli sitten vielä virastopäällikkyys.

190 8. Kokemus

Jäteveden puhdistusasiat, miten ennen Peuraniemen puhdistamoa? Lorinaa lorinaa, Kajaanijoki oli suhteellisen runsas ylivirtainen, mitähän se on 50-100 kuutiota sekunnissa. Ei mittään puhdistamoa, kun oli niin vähän putkia, jotka veivät jokeen asti, vesistöön asti, että siitä ei ollut suurtakaan ongelmaa ja tuo melekonen virtaus siinä sitten sotki ne yhdet. Kunnan puolella oli mekaanin välppä. Että siitä tämä tavara otettiin kiinni, niin sanottu sakokaivo tuossa joen takana pohjoispuolella, asutuksen vieressä rinteessä. Tulevaisuuden haasteet: Saneerausta tarvitaan. Omalla kotikadulla oli juuri viime kesänä. Ens kerran 30 vuoteen saatiin hulevesi oikeaan putkeen, se on menny jäteveden sekkaan 30 vuotta. Tätä heräteltiin hiljalleen ja jotain kerettiin saneerata ilmeisesti ilman hulevesitäydennystäkin, riippuen siitä mikä oli tilanne. Ainakin parikymmentä vuotta on koitettu totaalisaneerausta. Että ei tehä vain jotain kadun kerroksia tai vesihuollon putkistoja. Ja vielä tämä viestintä verkostot oli tärkeä tekijä. Että jos saneerataan, niin saneerataan kaikki. Ja joku siinä joutuu antamaan kaukolämpö esimerkiksi periksi, että liian aikasin uusitaan jotain semmosta. Mutta totaalisaneeraus oli vuosikausia ja se vesilaitoslaitos oli vinkin antajana ja vinkkejä tuli joka suunnasta ja sitten yhteispäätös. Meillä oli semmonen hankesuunnittelumenettely, jossa oli kerran kuukaudessa kaikki tahot pöyän ääressä ja kartotettiin mitä nimikkeitä esitetään toteutettavaksi.

Suutarin ensimmäinen työnkuva hakkeen jotahi, niin se kahto Pent- oli kalustonhoitaja: tiä ja minua ja otti sen rikan siitä laatikosta ja antoi minulle. Ja sen -Se alakoi silleen, että minut otettiin kerran ottivat ne miehet ja minut niin kun, tai minulle sanottiin, että laittoivat sitten Kemppaisen Veikon minä olen kalustonhoitaja. Siinä oli mukkaan.ja minä olin monta vuot- työkalut siellä kaapeissa ja niitä si- ta sitten mukana. 15 ten otti, eihän niitä paljon ollut. Ja minä olin vielä siellä ammattikou- Vesilaitoksen tukikohtana oli tuol- lussa tehnyt semmoset rikat, mes- loin Lönnrothin kansakoulu, jos- sinkirikat, jossa luki, että ”vesi L” ja sa vesilaitoksen lisäksi sijaa pitivät numero. Ja minulle annettiin sitten mm. sähkölaitos ja metsäosasto: ne niput, että minun pitää jakaa ne sitten miehille. Ja sitten kun ne otti - Se oli tämä Lönnrothin koulu, [...] aina siitä kaapista työkalun, niin se oli vanha kansakoulu. Lönnrot- niihin piti antaa rikka, niin minä hinkatu [1] ja siinä oli vesilaitos, pistän sen sinne ja sitten katon, sähkölaitos, metsäosasto ja mitta- että tulleeko se takaisin. Niin yhen puoli oli. Ja siinä oli näitä kaupun- työkalun ne otti tällä rikalla, kun tämä Meriläisen Pentti oli siinä verstaassa ja yksi Kyyriäinen kävi 15 Suutari T. 13.3.2008. 191 Juuti, Rajala & Katko

gin toimintoja aika paljon. Se on ympäri, niitä alakoolla niitä jos sii- vieläkin se talo siinä. 16 hen aikaan jo tyhjennyksiä. 19 - Sitä oltiin vuonna 1956, kun tämä valamistu veenpuhistamoksi. Niin Putkiasentajan arkeen muoviput- silloin veenpuhistamo muutti tä- ket tulivat 1970-luvulla, Suutari hän ja se vesilaitos muutti siihen kertoo: Vanhalle vesilaitokselle. Ja siinä oltiin 30 vuotta. Vuonna 1995 muu- -Kajaani aika myöhään muutti tä- tettiin tähän. Minä pääsin tälle vir- hän muoviin, 1970-luvulla. [...] En- kamiesuralle 2002. 17 sin tapahtu semmonen, että se yksi Hoﬀren oli putkimestarina, niin se Suutarin tullessa vesilaitokselle töi- sai kaksi kilometriä sitä mannes- hin kuljetusapuna käytettiin hevos- mannia halavalla. Ja se osti sen lop- ta: puvaraston, hyvät kauppamiehet tuli ja se se on tullut kalliiksi minun -Minä muistan, että se oli hevonen käsittääkseni kaupungille, kun se siinä vesilaitoksella vielä silloin, Variskangas niillä tehtiin ja sehän jolla kuletettiin kaikki putket työ- oli varastossa ollut jo. Ja mehän maalle ja [pakit] aina vietiin. Niin huomattiin, kun sitä pikikerrosta se hevosmies sanoi, että ”oottakaa- otettiin eristeen päältä, niin siel- han, kyllä se poika tuosta oppii”. lä saattoi ruostetta olla [...]. Niitä Kun sitä vain siellä nurkasta kah- alakoi niitä vuotoja tulemaan alta teli vähän alussa. Tietenkin, kun se kymmenen vuoden. oli semmosta, nehän miehet lähti siinä töihin ja mulle jäi [muka] se Myös kaupungin asukkaat oppivat kalusto. 18 tuntemaan oman vesijohtonsa oi- kut. Juhani Määttä (s.1948, laatikko Hevosia vesilaitoksella oli yksi ja se 8.4.) muistelee: jäi eläkkeelle vuonna 1961: - oli tuolla Purolassa yksi semmo- - No se tapahtui, minä olin silloin nen putki. Muutaman kerran aina 1961 armeijassa. Sinä aikana tämä vuodessa poikki, niin ne asukkaat hevosmiehestä tekivät kämppäukon oli jo oppinut siihen, että ne oli ot- tuonne työmaalle ja hevonen oli tanut jo vettä talteen [...]. Ei tarvinu eläkkeellä. Ja silloin oli Lantrooveri huolehtia, kun se sulettiin. [...] Ne oli vesilaitokselle ostettu: Vesilaitok- vanahat materiaalit. Semmoseen sella oli yksi vesiauto jo silloin kun kalliomonttuunko se oli tehty.20 minä menin. Tämä loka-auto, jolla tyhjennettiin nämä jätevesikaivot. Lauri Tallqvist (s.1950, laatikko Ja semmonen auto siellä oli [...] 8.5.) tuli Kajaanin vesilaitokselle semmonen pönttöauto, missä on se töihin vuonna 1974. Tallqvist ker- säiliö siellä, se tyhjiösäiliö. Ja sitä ei too kuinka päätyi vesilaitokselle ollut täällä koko Kainuun alueella, töihin: kun tämä. Ja ne aina kiersi sitten

16 Suutari T. 13.3.2008. 17 Suutari T. 13.3.2008. 19 Suutari T. 13.3.2008. 18 Suutari T. 13.3.2008. 20 Määttä J. 14.3.2008. 192 8. Kokemus

-Aikanaan tietenki kävin kansakou- tuskin on tullut myöhemmin tutuk- lun ja kansalaiskoulut; sitten kävin si. 24 Lapin keskusammattikoulussa put- kiasentajalinjan 1969. Sitten olin Myös putkiasentaja Juhani Määttä Sallan kunnalla remonttimiehenä tuli vesilaitokselle töihin vuonna neljä, viisi vuotta ja koulutusta on 1974: sitten täällä Kajaanin vesilaitoksella lisätty eri kursseilla ammatin- -se oli vähän niin kun sattuman edistämislaitoksella.21 kautta. Työnvälityksen kautta pää- -Tietenkin mulle vesilaitostyö oli sin tänne. Minä olin yksityisellä tuttua sieltä Sallasta, koska siel- putkiﬁrmalla sitä ennen ollut töissä lähän minä olin vesilaitostyössä. [parikymmentä] vuotta. Sitten meni Vaimo tuli opiskelemaan tänne Ka- ne työhommat niin vähiin, olin pak- jaaniin. Ja sitten kävin kysymässä kolomalla. Ja sitten tuli työvälityk- ja mä pääsin suoraan tänne töihin. sestä se kortti.25 Tulin ensin tänne vedenpuhistamolle. Kadun varressa oli kadunki- Työhön oppi nopeasti vanhemman venlaittajia ja kun vaimo oli pääsy- asentajan matkassa: kokeessa tuonne OKL:n, niin kävin kysymässä, että tuossa tulee Kajaa- - vanhemman asentajan matkaan niin muutto, olisko töitä? Parin vii- aina nuorempi, joka tuli siihen. kon päästä tuli tieto, että voit tulla Muutamaksi vuodeksi, siinä ne oppi töihin. Elettiin silloin 1974 vuotta, kaikki hommat. 26 silloin olen tullut Kajaanin vesilaitokselle. 22 Olavi Huotari (s.1938, laatikko 8.6.) -Täällähän puhdistettiin silloin tuli Kajaaniin kaupungininsinöö- pintavettä elikkä tämä talo oli sil- riksi lokakuussa 1976. Vesilaitos loin puhtaanvedenpuhdistamo mis- näytti silloin huolettomalta Huota- sä nyt ollaan [Onnelantie 10 oli siis rin mukaan: aikaisemmin vedenkäsittelylaitos]. Minä olin siinä parisen vuotta vain -Huolettomalta näytti. Silloin en- ja siirryin ihan muihin tehtäviin. 23 nen virastopäällikkyyttä, kun piti - Matinmäen ottamo on jo poh- kaikkeen tutustua tähän paikalli- javedenottamo, mutta vedenpuh- suuteen ja muuhun, niin ei jääny distushan on aloitettu Kajaanissa muuta negatiivista asiaa mieleen, jo joskus 1940-luvulla. Ja tämä muutako putkimestarin alkoholis- Onnelan puhdistamo on tehty 1965 mi. […] Niille ei omat tuotteet kele- vuonna. Ja minä tulin silloin 1974 vannu. Lantrattu sitten. 27 tähän. Vuonna 1972 on tehty tuo laajennusosa. Kyllähän tässä mi- Kajaanissa on vain muutama vesi- nunkin aikana puhdistettiin toista- torni maamerkkinä, kertoo Huota- kymmentä vuotta vettä vielä. Että ri: sillä tavalla puhtaanvedenpuhdis- tus on tuttua ja tuo jätevedenpuhis- 24 Tallqvist L. 10.1.2008. 21 Tallqvist L. 10.1.2008. 25 Määttä J. 14.3.2008. 22 Tallqvist L. 10.1.2008. 26 Määttä J. 14.3.2008. 23 Tallqvist L. 10.1.2008. 27 Huotari O. 11.1.2008. 193 Juuti, Rajala & Katko

-Innokas putkimestari tuli, kun Rahaa viinan ostoon oli tietenkin ti- täällä oli vielä vesitorniajatuksia. lipäivinä, jolloin palkka maksettiin Hän luotti tähän pumppausau- aluksi tilipussissa suoraa käteisenä tomatiikkaan ja kaikkeen ja lope- työntekijöille: tettiin se vesitornin rakentaminen. Minun aikana jo systeemi toimi vir- -Sehän oli se pitkä tilipussi. [...] ker- heettömästi ja kaikki nämä tekniset ran yksi kaveri poltti vanhoja tili- varmistukset oli saatu. Maamerk- pusseja pönttöuunissa, se oli vielä kejä tarvitaan ja on Kajaanissa sitä 1960-luvun alkua. Se repäsi semmonenkin 1960-luvulta tuolla aina sen pussin ja nakkas uuniin. vesitorninmäellä korkeimmalla Sitten yhen pussin repäs, niin siel- paikalla kaupungissa. 28 lä olikin rahhaa. No sehän otti ne rahat, jollekin antoi, että nyt viina- kauppaan, hän meinas polttaa. Ja Vesilaitos 1970- luvulta 1980- se pari viikkoa rillutteli siinä, niin luvulle se sanoi, että ”ois pitäny polttaa ne tilipussit ilman repimistä.” Sanoi, Tallqvist kuvailee vesilaitoksen me- että ”tuli kalliiksi.”31 noa 1970- ja 1980–luvuilla varsin erilaiseksi kuin mitä tämän päivän Tilipäivä oli perjantai: työyhteisössä on totuttu. Ongel- miakin työilmapiirissä oli, mutta - Se oli perjantai, sehän oli joka asiat hoituivat pääsääntöisesti hy- viikko ja sitten välillä oli semmonen vin: muoto, että taksi kiersi työmaat, jossa oli [kasori], joka maksoi suo- - Kyllä täällä aikanaan tää van- raan käteisellä. Ainakin meijän työ- hempi kaarti olivat jopa hevosella maalla oli. Se oli rakennustoimisto kulkeneet tuolla töissä. Mitä nyt ja ne kävi työmaalla maksamassa. aattelee, niin vesilaitos ja putkipuo- Sitä ei tainnut kovin kauvaa kestää, len perinteet oli syvälle juurtuneita, mutta semmonenkin kausi oli. [...] jopa sen alkoholinkäytön suhteen- alussa tuli, että osa pistettiin pank- kin. 29 kiin. Sitä saa jokkainen sannoo jon- -Kyllähän totta puhuen näin on, kun summan. 32 että sitten kun tässä työnjohossakin oon ollut pitkään, niin tämän al- Erimielisyyksiä palkkauksessa rat- koholiongelman kanssa on tapeltu kottiin ylityökiellolla 1970-luvulla. ihan viime vuosikymmeniin asti. Luottamusmiehenä toiminut Suu- Että nythän täällä on tilanne, kun tari kertoo: tää sukupolvi on vaihtunu, niin nii- tä ongelmia ei enää ole sitten. Mut- - Oltiinhan me kerran kaksi vuotta, ta vajaa kymmenen vuotta sitten että ei tehty ylitöitä yhtään. Syy oli kyllä niitä on ollu. 30 päivystyskorvaus. Asiallista korvausta ei tullut, niin me sanottiin, että ”me ei aleta päivystämmään eikä tekemään ylitöitä”. Niin kaksi 28 Huotari O. 11.1.2008. 29 Tallqvist L. 10.1.2008. 31 Suutari T. 13.3.2008. 30 Tallqvist L. 10.1.2008. 32 Suutari T. 13.3.2008. 194 8. Kokemus

Henkilölaatikko 8.4. Tauno Suutari.

Tauno Juhani Suutari

Syntymäaika ja paikka: 1941 Sotkamo Koulutus: kansakoulu, valmistava ammattikoulu: viilaaja- ja koneistajalinja Kajaanissa 1955-57

Työtehtävät vesilaitoksella: Kalustonhoitajaksi 1957, asentaja, eläkkeelle 2002.

Vesilaitokselle v. 1957.

Miten lyijyliitos tehtiin? Eihän se häviä muistista ikinä. Sekkään ei ole niin yksinkertainen, kun sen äkkiä luulis. Ensinnä pitää sovitella ne putket, kun työnnetään ne karvit, että se on suorassa, että se ei oo irti toinen [...] ei saa oikein paljon tikata, kun se ei lähe se rekki menemään läpi. Ja se on hyvin varovasti lyöty sen... alussahan saattaa olla, että jos lyö liian tiukkaan yhestä kohti, niin se nouseekin toisesta kiinni ja sinne ei sovi mennä. Että se on hyvin varovasti lähettävä, ensimmäistä kierrosta vaikka käsin tökättään. Sitten toinen: sitä jo varovasti vasaralla hissukseen. Aina monta kierrosta pittää, että se tullee tasaseksi. Ja sitten kolme kierrosta sitä pantiin sitä rekkiä. Rekiksi sanottiin, se oli [...]oisko se puuvillasta [...]suikaleista punottua, niin kun köyttä. Tiukempiin karviin saa sitten hajottaa sen. Se piti sitten taas pyörittää silleen tiukalle, että se meisseli ei menny taas läpi. Se vähän niin kun silleen punottiin, niin kun letti, tai ei niin kun letti, mutta silleen punomalla punottiin. Ja sitä sai sitten lyyä. Siinä oli se taito, että sitä piti lyyä tiukkaan [lyijyn kanssa]. nehän sano, että se turvottaa, mutta kun se kunnolla löi, niin piti se heti, ettei tarvinu turvotaa sitä. [...]. Toisilla oli pikkusen eri tyyli. Siinä ei ollu mikkään sääntö, se piti arvioida, että lyijyä tuli tarpeeksi [...]. Sitten kun se oli tarpeeksi se soe oikkeen. Kyllä sen tuntee siinä, sehän aika opettaa tuntemaan, että se on tiukka se homma. Sitten sanottiin, pahalla nimellä, se oli ”insinöörin paskaa”. Semmonen ruskeata sähkömiehen kittiä. Sitä oli myöskin valakeeta. Ne oli semmosia pikkusia, melkein kuin kaalikääryleen kokosia ja niistä tehtiin semmonen, se valupanta, joka sitten. Se oli alussa meijän poikasten homma, niin se aina niille [asentajille] valamiiksi […] Toisinnaan purskautti sieltä, jos oli oikkeen tommosia märissä olosuhteissa. Mutta sitä oli hyvin varovasti alettava kaatamaan, että se sula lyijy ei sieltä roiskahda pois, kun se väkisellä kastu, kun niitä ei saanu noita linjoja toisinnaan pitämään, että vettä tuli kokoajan. Se piti vaan sitten niin tiukkaan iskeä, että se lopussa [tullee]. Sitten kuivalla rekillä aina hakata sitä pahinta kohtaa, tai siitä pinnasta pois ja aina ottaa sitten pois. Siinä sitten oppi sen. Kyllä se toisinaan paksahti ja uusiksi. Issoimmat lyijytangot oli 50 kilosia. Juuti, Rajala & Katko

Helpottiko muovin tulo? No se oli meille melkein päinvastoin. Niitä piti alkaa käsin raahaamaan. Ne rautaputket, niin nosturilla, kaivinkonneella. Kyllä niitäkin kannettiin ja haalattiin, kuin ei sitä kaikkia [...]. Käsin sitten niitä. Se oli meille melekkeen. Se kuletus tuli meille hankalaksi sinne monttuun. Työolosuhteet: No sitä voi korostaa, että vesilaitos on hirveen vaatimattomissa olosuhteissa, tämä porukka tehnyt tätä työtä. Ja kyllä nyt huomaa, kun sitä on, ja mitä muualla on, siellä on paikkoja laitettu, niin me on kyllä [...]. Ei meillä oo ollu kahvikämppiä eikä mittään. Se on sitten kumminkin, tänne aina autolla – kun tulimme autolla – aina kahvilla käytiin. Urheilua vesilaitoksella: No me aktiivisesti osallistuttiin niin kun kaupungin ympärijuoksuun ja voitettiin. [...] Meiltä vesilaitokselta oli monta miestä siinä kaupungin puulaakissa. Voitettiin kaupungin mestaruus monta kertaa. Se oli silloin 1960-lukua ja 1970-luku vielä.

vuotta kesti. [...] mestari tuli sitten Työhönopastusta ei hommiin ollut lopussa ja sanoi, että ”tehhäänhän tarjolla: sopimus”. Mutta kun siellä oli lautakunta, ei ne lautakunnat, että -Ensimmäisen työpäivän muis- meijän pittää muuten. Me että tan, ei siinä oikein työopastusta ja ”meillehän on sama miten”. Me -ohjausta ollu, vaan siinä käytiin saatiin palakkoja, sitten semmosia suoraan pienen yleiskeskustelun jä- nimikkeitä, joilla me saatiin vielä läkeen, otetaan vastuu jostakin osi- parempi. Mutta ne maksoi meille ja osta sieltä. Ja siellä tietysti oli odo- mitä me haluttiin ja enemmän. 33 tukset, että kun tuo on nuori mies ja kouluja käynyt. Silloin oli se ra- Ajallisesti tämä ”työtaistelu” aset- kentamisen volyymi valtava. Silloin tuu Hoﬀrenin ajalle: 1960-luvun lopulla kaupunki rupes kehittymään. Henkilökunnasta, - Oli tämä Hoﬀren oli silloin. Kyllä miehistä, oli pulaa. 35 se 1970-luvun alakua oli varmaan. 34 - Silloin oli rakennusbuumi, vesilaki tuli 1970-luvun alussa, tiukat Risto Niskavaara (s.1947, laatik- määräykset jätevesien puhistami- ko 8.7.) työskenteli vuodesta 1971 seen. Joentaushan laajeni kovaa maalaiskunnan kunnallisteknisessä vauhtia, kun siinä oli Kajaani- suunnitteluyksikössä ja siirtyi kun- yhtiön maita, joista se sitten lohko taliitoksen 1977 myötä kaupungille. tontteja työntekijöille ja kansa rupes muutenki vaurastumaan. Siellä oli kunnallistekniikan uudisraken- 33 Suutari T. 13.3.2008. 34 Suutari T. 13.3.2008. 35 Niskavaara R. 11.1.2008. 196 8. Kokemus

tamista. Sit alako tää jätevedenpu- oli. On saattanu olla välppä ja ehkä histamon vääntö. Sehän oli mele- muuta. 39 kosta hommaa. Valtion ja vesipiirin intresseissä oli yhteinen puhistamo Huotari kertoo, että jätevedenpuh- ilman muuta. 36 distamo ei aina toiminut halutulla tavalla: Myös Huotari kuvaa kaupungin kasvua nopeaksi: -Ontuen se toimi, niin kuitenkin saatiin jatkoaikaa ja yhteiskun- -Pommin sytytyslanka lyheni vain. nallinen asema ei ollut vielä niin Se oli yleinen ilmiö, että uutta piti päällekäyvää. Pienparannuksilla ja tehä niin paljon, että vanhaan ei hyvällä hoidolla pärjättiin. Välillä riittäny ja vanha oli sen verran aina kirjelmiä kirjoitettiin, että ”an- nuorta, että se kesti sen huippu teeksi vaan”. Tilanteita oli useinkin. kymmenen vuotta. Minun aikana Mutta niin kauan kun aisaparina Kajaani oli hulppeimmassa kehi- oli tuo tehdas, joka oksensi enem- tysvaiheessaan sekä volyymiltaan pi, niin kauan kaupungilla oli hyvä että kvaliteetiltaan. Kaikkea tehtiin, olla, mutta sitten kun meni toisin- paitsi saneerattiin. Nyt se vuoden päin, että teollisuus pantiin tiukil- 2000 paikkeilla sitten alkoi kaatua le, niin sitten herättiin tämän ha- syliin. 37 ja-alueen ja kaupungin jätevesien käsittelyyn. Yhteiskuntapäästöjen Niskavaara kuvaa jätevesipuolen suhteen ja ruvettiin kovistelemaan kehitystä samoilta ajoilta: ja kivistelemään kaupunkiaki. 40

-Maalaiskunnalla oli vielä Kyy- Ennen Peuraniemen jätevedenpuh- nöspuistossa emcherkaivo. Ja oli distamoa joki hoiti jätevedet: ajatuksia, että joko siihen oikea puhdistamo tai sitten sovitaan ja -Kajaanijoki oli suhteellisen runsas pumpataan kaupungin puolelle ve- ylivirtainen, mitähän se on 50-100 det. Sitten toi Nakertaja, mikä oli kuutiota sekunnissa. 41 muodostunu tuonne Paltaniemelle päin, se erillinen alue, että siellä Näinä kasvun vuosikymmeninä oli viemäriverkosto, että sinne tulis kunnallistekniikan rakennuspai- oma puhdistamonsa. Mutta nyt sit- neet olivat kovat. Niskavaara ker- ten ne tarpeet valtion ja vesipiirin too: ohjauksessa ratkaisevasti vaikuttivat siihen, että ne rupes kunnat -No sehän oli osa sitä rakennustoi- neuvottelemaan keskenään. 38 mintaa, sitä kunnallistekniikkaa, -Kaupungin puolella ei ollut siellä yksi osa. Ja se oli ittestään se- emcherkaivoa. Ne purki tähän Ka- levä asia, että samaan tahtiin kun jaanijokeen eri kohdissa. Jokin me- asuntokatuja rakennetaan ja uusia kaaninen systeemi siinä ilmeisesti alueita otetaan, niin sinne tulee se viemäröinti ja vesijohto. Että sitä ei

36 Niskavaara R. 11.1.2008. 39 Niskavaara R. 11.1.2008. 37 Huotari O. 11.1.2008. 40 Huotari O. 11.1.2008. 38 Niskavaara R. 11.1.2008. 41 Huotari O. 11.1.2008. 197 Juuti, Rajala & Katko

ees mietitty, että pystytäänkö sitä, jättää sen, että putki pääsee painu- vaan sitä piti kovalla kiireellä, ko- maan. Ja vesipiiri tutki sitä ja totes, valla paineella sekä suunnitella että siellä on semmoset myrkyt, että että rakentaa. Se oli aikamoista sitä ei voi syrjäyttää, sen pitää an- vauhtia. 42 taa olla. Siinä ei ollu muuta mahdollisuutta, kun ne painot vaijerin Suunnittelupuolellakin oli haasta- avulla sitoa siihen putkeen. Että via kohteita, jätevedenpuhdista- ne painot on siellä pohjassa, mutta mon suunnittelu oli suuri hanke putki on jossakin siinä puolessa- eivätkä joen saasteet suinkaan hel- välissä. Sen mittaaminen ja tark- pottaneet asiaa: kominen, että ne on oikean pitusia ne vaijerit, että se tulee molempiin -No kun tuo jätevedenpuhistamo suuntiin nousevaksi. Se oli mele- ratkes, että se ei tuu siihen Tullikal- konen työmaa. Siinä piti olla tark- lion luolaan eikä kunnat tee eril- ka ja siinä oli semmoset lautat oli listä, vaan yhteisen. Se Nakertajan meillä oikeen. Sitten ympäristökes- vaikutuksestahan siirtyi, maalais- kus tai vesipiirihän sen toteutti ve- kunta esitti Rasille, ja kaupunki siensuojelutyönä. Ja sitä seurattiin esitti Peuraniemeen. Jolloinka saa- sitä putken painumista kaks vuot- tin ne Nakertajan viemärivedetki ta. Alussa näytti, että eikö se painu, sitten samaan järjestelmään. Ja mutta se pikkuhiljaa painu ja sitten äkkiähän se ratkes, että se Peura- se pysähty. Nyt se on siellä pysyny niemeen tulee, koska täältä maa- se paino onnellisesti, että siinä ei oo laiskunnan puolelta oli pienemmät ilimakohtia. 43 vesimäärät pumpattavaksi joen ali. Siirtoviemäri tosta Teppanasta tonne Rasille, sehän se arvelutti jonki Kallioluolavaihtoehdon verran. suunnittelu -Onneksi siinä oli otollinen maaston muoto, että se saatiin -En oo kattonu jäläkeenpäin, mut- hyvin viettoviemärillä tuohon lin- ta sellainen kuva jäi, että kaupun- nanraunioitten kohalle, siihen tuli gininsinööri A. Hämäläinen sitä se pumppaamo ja siitä nostettiin, kovasti markkinoi. Ja mulla on se meni Rasille ja siinä on toinen semmonen käsitys, että silloin oli pumppaamo. Millimetripaperille jo hahmotelmia. Ja perusteena oli, piirrettiin. Se oli työlästä. Siten se että se on kätevästi tuossa lähellä joen alitus, sehän oli ongelmallinen, kaupungin kannalta ja rakenta- kun siellä on Kajaanin sellun jäljiltä miskustannukset, vois olla hyödyl- sitä lingniiniä, nollakuitua on siellä listä huomaamattomasti sijoittaa. uomassa monta metriä. Suunnitel- Aika pitkään siinä oli esillä, mutta tiin alussa, että sehän normaalisti varmaan maalaiskunnan puolella paineputki painotetaan riittävästi. tuon Nakertajan tarpeet sitten sen Mutta sit rupes ilmenemään, että muutti. Ja siinä tapahtu niin paljo. se on aika tiivistä se lingniini. Aja- Mutta mitä nyt lehistä, siitä kirjo- teltiin, että pitäskö siihen panna semmonen ilmastusputki, joka syr-

42 Niskavaara R. 11.1.2008. 43 Niskavaara R. 11.1.2008. 198 8. Kokemus

teltiin paljon. Mutta se oli yhtenä siirrytään tähän uuteen muoviput- vaihtoehtona siinä alussa. 44 kitekniikkaan. Ja ainoastaan hulevesi- tai sadevesiviemärit rakennet- Kalliopuhdistamohanke kaatui tiin betonista, koska täällä oli beto- Huotarin mukaan osin kustannuk- nitehdas, Kaise, Kainuun sementti. siin: Kaise valmisti betonikaivoja ja -putkia. Se oli vähän aikaa välivai- -Se oli osa, mutta epäilen, että liian he. Kun silloin kesällä olin sanee- lähellä kaupunkia. Pelättiin, että raamassa, peruskorjaamassa Poh- sieltä kuitenki joku putki tulee, joka jolankatua siitä nykyisen kaupun- tuoksahtaa. Että tavallaan kerros- gintalon edestä, Lönnrotinkadusta talojen alle ois tullu. Kaupungin ko- Asemakatuun. Siellä liitettiin uusi meimman kallion sissään.45 vesijohto vanhaan ja siinä oli vent- tiili liitoskohassa. Kun se oli tehty ja Kriisiaikoja varten kaivattaisiin Hoffren tuli kattomaan, niin kysyin, Huotarin mukaan vielä lisävar- että teidän pitäs varmaan kartot- muutta vesihuoltoon: taa tää venttiilin paikka tästä, niin se vaan ennen kuin hyppäs autoon - Ja jakeluvarmuus on korkealuok- sano, että ”ei ei, kyllä mää muistan, kanen, mutta ilmeisesti tätä ag- että se on tässä Otavan oven kohal- gregaattia ei ole vieläkään saatu la”. Siinä oli vanha elokuvateatteri. yhtäkään, että sähköstähän se on Se oli sitä aikaa. Nythän kyllä ote- kaikki ja nostettiin kädet pystyyn, taan niin tarkasti kaikki ja ne löy- kun tämmösistä asioista keskustel- tyy tarvittaessa heti. 47 tiin. Se on sähköstä kiinni, että antaa mennä. Jos ei sähköä saaha lai- Huotari kertoo muovisten vesijoh- tokselle, niin silloin... Kriisihuollon tojen tulosta: nimissä sitä aggregaattia, pari kolome aggregaattia antas semmosen -Maalaiskunta oli aikaansa edellä minimiverkostojakelutilanteen. 46 ja rupes upottamaan muovijohtoja, joiden laadusta ei silloin ollut 1970- Värikkäitä henkilöitä ja hauskoja luvun alkupuoliskolla varmuutta ja kommelluksiakaan ei puuttunut: yhtynyt kaupunki kärsi sitten näitä ihan näihin päiviin saakka. Her- -No kyllähän tämä Juhan [vesilai- kästi halkes vai katkes, kumpi se oli. toksen johtaja] edeltäjä Hoffren, Silloin ei ollu leimamenettelyä put- niin muistan sen siltä ajoilta, kun kissa, kuka tahansa muovin kanssa olin harjoittelukesillä ja vähän sen pärjäävä sai niitä putkia toimittaa. jäläkeenkin, kun maalaiskunnassa Kaupungin puolella oli vuoteen olin suunnittelijana. Yks oli se, että 1976 asti jarruteltu ja minäki jo täällä jatkettiin, niin pitkään kun jonkin verran jarruttelin sitä saa- Hoffren oli, vesijohtoja valurauta- dakseni varmuuden laadusta. 48 putkista. Kun menin tuonne, niin välittömästi sovittiin, että siellä Huotari jatkaa:

44 Niskavaara R. 11.1.2008. 45 Niskavaara R. 11.1.2008. 47 Niskavaara R. 11.1.2008. 46 Huotari O. 11.1.2008. 48 Huotari O. 11.1.2008. 199 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 8.5. Anneli Schroderus.

Riitta Anneli Schroderus (o.s. Pyykönen)

Syntymäaika ja paikka: 1947 Sotkamo.

Koulutus: keskikoulu ja kauppaopisto, merkonomi.

Vesilaitokselle: kun minä kauppaopistosta pääsin, niin olin Kainuun nykyisessä ympäristökeskuksessa eli silloin se oli vesipiiri. Ja sieltä tuli kaupungille yksi viransijaisuus, olin tuolla matkailusihteerin viransijaisena. Ja sieltä mua sitten pyydettiin, vesilaitokselta oli lähtenyt kirjanpitäjän viransijainen. Ojan Aune oli silloin äitiyslomalla, niin hänen sijaisensa oli lähtenyt muihin tehtäviin ja mua sitten pyydettiin siihen ja niinhän minä tulin viransijaiseksi 13. elokuuta ja se oli -73.

ATK:n vaikutus: On tosissaan vaikuttanut. Toki vieläkin täsmätään tilit, mutta kuittaaminen, kun se kone tekkee sen, ettei tarvi käsin kuitata. Ja sitten kattoo, että kaikki on kuitattu, lapuista laskee. Että se on nopeuttanut tuota laskutusta, mutta tokihan meillä on paljon enemmän asiakkaitakin.

Suuria asiakkaita: Kainuun prikaatti tietysti ja rajavartiosto ja silloin oli tämä lihakunta, jota ei ennään oo, eikä tosin vissiin rajavartiostakaan ennää oo. Ja keskussairaala, ajattelin että niin ja niin monta, mutta kun sillä keskussairaalalla on usseempi mittari, niin se johtuu siitä. Sitten ketähän siellä oli. Onhan meillä tuonne niin sanotulle Kajaani-yhtiöllekin tietynlaista laskua lähtenyt, suurkuluttajalaskua.

Liikelaitostamisen vaikutukset työmäärään: Kaupungin keskushallinnosta töitä siirtyi, mitä ne oli siellä piilossa tehneet, ne siirtyi tänne.Että kyllä minä oon kokenu, että minun työt on kaksinkertaistunut.

Terveiset tulevaisuuteen: No on se ainakin nyt se, että tuota pitäs suhteuttaa työntekijämäärä ja työt. Meillähän minun mielestä meillä on aikalailla tekemistä jokaisella, että minunkin työn vois jakkaa kahelle.

200 8. Kokemus

-Sitä PVC:tä ja mikä se toinen on. -No sitä ensimmäistä työpäivää PVC oli kuitenki se johtava tai minä oon miettinyt vähän, että se enemmistöosakas tässä. Että tuon oli varmaan kaikki jännitti, kun laatutietoisuuden opetti, se huono ei ollut kukaan oikeastaan opetta- putki paljasti itsensä hyvin nopeas- massa, että mitä mun kuluu tehä. ti ja sen takia täällä ison kaupun- kun oli tämä toinen lähtenyt pois. gin puolella oltiin varpaillaan ja Olihan se sillä lailla että paljon oli hidastettiin sitä kehitystä. Mutta ei miehiä, silloin torilla oli asentajia tuohon materiaalioppiin sen kum- paljon enemmän. Ja sitten sen minä mempaa. Se oli haaste sitten nämä muistan, että putkimestari oli il- automaatio-ohjaukset, jotka Kajaa- meisesti sairaana ja kun hän asui nista löytyy yks viisas insinööriki, saman rakennuksen [Kauppakatu joka oli, oliko hän teknikkoinsinöö- 1] samassa kerroksessa vielä. Niin ri, diplomi-insinööri, nykyisellään hän tuli kurkistamaan kalsarit ja- diplomi-insinööri ja tutkija. Hän lassa, että ”jaaha, tämän näköinen oli aikaansa edellä tässä kokonai- tyttö täällä nyt on.” 51 suuksien hallitsijana, kun tehtiin -No Ojan Aune tuli käymään kaikki nämä pohjavesiottamoiden ja opasti, että mitä täytyy tehä. Ja varmuusjärjestelmiä ja opetti mei- olinhan minä siinä edellisessäkin jän porukan ymmärtämään niitä paikassa samantapaisia töitä teh- asioita kans.49 nyt. Mutta sitten sitä pitänyt oma- aloitteisesti vaan kysellä kaupun- Vesihuollon kuntayhteistyötä on gintalolta että mitä kirjanpitäjä yritetty moneen suuntaan, Huotari niin kun tekee. Ja sen minä muis- kertoo: tan, että ensimmäistä tilinpäätöstä minä en tehnyt, vaan Ojan Aune -Joo, kaupunki on ollu kohteliaana kävi sen tekemässä sitten vaikka ja tarjonnu yhteistyötä Paltamon hän oli äitiyslomalla.52 kunnan kanssa. Sinne ois meidän - 1.7. -74 sain sitten tuota viran pohjavesialueelta Oulujärven alta elikkä minusta tuli toimistovirkai- vietynä lyhyt matka. Ja samalla lija. Elikkä siinä tehtävätkin muut- kun ois viety pohjavettä Paltamoon tui, oli palkanlaskennat ja lasku- ois tuotu heidän jätevetensä. Mutta tukset ja kaikki niin kun työlasku- Paltamo valitsi väärin ja rimpuilee tukset ja tämmöstä. Ja sitten tuota, nyt sen jätevedenpuhdistamonsa mitäs mulla täällä onkaan, 1.9. -78 kanssa siellä. 50 minusta tuli taas kirjanpitäjän viransijainen, Aune lähti opiskellem- maan. Ja 1.4. -79 minä sain pala- Toimistoelämää kanlaskijanviran, minä olin tehnyt toimistovirkailijan nimikkeellä ja Riitta Anneli Schroderus (s.1947, palkalla sitä hommaa. Mutta sitten laatikko 8.8.) tuli vesilaitokselle töi- 1.3. -80 minä taas oon ollut viran- hin vuonna 1973. Hän muistelee sijaisena Aunelle, kun hänellä oli uransa alkuvaiheita näin:

49 Huotari O. 11.1.2008. 51 Schroderus R. 10.4.2008. 50 Huotari O. 11.1.2008. 52 Schroderus R. 10.4.2008. 201 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 8.4. Anneli Schroderus, Seija Halonen, Anne Soikkeli ja Liisa Martiskainen. Kuva vuodelta 1983. (Schroderus 1983)

nämä opinnot ja 1.6. -80 vakituinen tehtiin siellä meidän toimistossa kirjanpitäjä. 53 semmosella jännällä isolla koneel- -Silloin aikoinaan kun minäkin la. Elikkä sitten kun me kaupungin- tulin, niin kaikki kirjattiin käsin. Oli talolle muutettiin kesäkuussa -76 ja kirjanpitokortit ja sitten muistelen, sen jälkeen me pikkuhiljaa ruvettiin että laskut laitettiin kaupunginta- sitten suunnittelemaan sitä ihan lolle, jotka ne kirjas siellä taas. Ja ATK-laskutusta, että siinäkin on meijän piti verrata, kuukausittain omat muotonsa. 54 verrattiin kaikki. Kuukausittain verrattiin kun oli laskutettu, niin Pieniä kommelluksiakin asiakkai- kaikki nämä suorituksetkin asiak- den kanssa sattui kertoi Schroderus kaan kortista, että täsmää tilit. Ja huhtikuussa 2008: se oli semmosta tosissaan plaraa- mista. Ja sitten vesilaskutus mulla -Kerran oli tullut kirjoitusvirhe sii- lähinnä tulee mieleen, kun silloin hen vesilaskuun hänen nimeensä, jätevesilaskutus meillä alkoi, oliko mä olin kirjoittanut että ”Ukko Ri- -74. Kuitenkin silloin otettiin jäte- sanen” ja minun piti ihan soittaa ja vedenpuhdistamo käyttöön, niin pyytää anteeksi, ettäkö tämmösen, se oli niin kun uus lisä siinä. Sekin että ”minä voin kirjoittaa uuden

53 Schroderus R. 10.4.2008. 54 Schroderus R. 10.4.2008. 202 8. Kokemus

todistuksen”, niin se sanoin, että ne oo?” Mutta asiakaskaan ei otta- ”ei, sehän käy oikein hyvin.” Ois ol- nut yhteyttä. 56 lut Rissanen se sukunimi. No sitten meillä oli tuota siihen aikaan va- Toimipaikka ja henkilökunnan rastonhoitajana Lipposen Pentti ja määräkin muuttuivat vuosien var- hän oli semmonen hyvin leikkisä. rella: Ja saattoi soittaa ja sannoo, yleensä sanoi että ”Teppanan terveydenhoi- -Ensin Kauppakatu 1, sitten kau- taja” se esitteli ittensä. Sitten se sa- pungintalolla 1976:sta nyt tän- noi joskus, että ”täällä herra Koik- ne 1.10.2007 asti [jolloin muutto kalainen”. Mutta sitten kun sattui Onnelantielle]. Siellä vaan meillä näin, että herra Koikkalainen soit- toimisto muuttui pariin otteeseen tikin, niin minä sanoin oikein koh- paikkaa. Toimistossa meitähän oli teliaasti, että ”hyvää päivää herra silloin kun minä tulin taloon, niin Koikkalainen” ja olikin ihan oikea siinä oli se puolipäiväinen toimis- herra Koikkalainen puhelimessa, toapulainen tai toimistovirkailija, niin meni sanattomaksi. Siinä on sanotaan niin. Ja sitten siinä vai- aina varjopuolensakin tässä leikin- heessa, kun Aune tuli äitiyslomalta, laskussa. Että minun kommelluk- niin se virka vaihettiinkin kokopäi- set liittyy ihan tämmösiin pieniin, väiseksi ja tämä, joka silloin hoiti ei mittään isoja ole minun kohalla sitä virkaa, ei halunnut kokopäi- sattunut. 55 väistä työtä. Ja virka pantiin auki -Kautta aikojenhan sitä on tie- ja oli meitä hakijoita ja nyt minut tysti, että ”ei meillä oo voinu näin siihen valittiin. Putkimestari sanoi, paljon mennä.” Ja saa selitellä, että että ”kyllä sinä saat, kyllä se tyttö ”kyllä sitä on.” Sit silloin kun minä saa pitää jatkoo.” 57 tosiaan vielä olin tässä laskutusta- -Putkimestarina oli Esko Hoﬀren. hossa, nykyisinhän minä en ennää, Niin silloin meitä oli kaksi toimis- mulla oo millään aikaa niihin. Niin tossa ja kun tultiin kaupungintalol- kyllä asiakkaita piti neuvoa ja kyllä le, niin […] ennen kaupungintalolle ne mielellään ottikin neuvoja vas- tuloa, niin tuo Martiskaisen Liisa, taan. Että miten kulutukseen voi joka hän kans on meillä nyt. Hän oli vaikuttaa esimerkiksi, että mitkä semmonen tilapäinen, mutta hänkin tekijät siellä on. Ja sitten sitä, että sai sitten vakipaikan, meitä oli kol- onhan siellä monenlaista tietysti me henkee. Mutta sitten kun rupes tapahtunut. Että semmostakin, että nämä hommat laajenemaan sillä on saattanut vuoden kuluttaa. Mi- lailla, että ruvettiin tänne ATK:lle tenkähän kauan se yksin kiinteistö viemään meijän näitä laskutuksia, oli kuluttanut, kun ei tiietty, että niin siihen toki tarvittiin sitten nii- semmonen on. Oli jäänyt meille tä kortteja täyttää joka asiakkaas- tulematta laskutukseen tieto, että ta, niin meillä on näitä tilapäisiä. mittarit on vietykään ees. Ja sitten Ja silloinhan oli mallina, että ne oliko meillä joku tilapäinen mitta- tilapäiset, joiden työvoimaa käytet- rinlukija vai mistä se johtui, että tiin. Ja muistan, että paras oli kaks ”mikä tuo kiinteistö on? Miksei sin- viikkoa, että kyllä minä koin silloin

56 Schroderus R. 10.4.2008. 55 Schroderus R. 10.4.2008. 57 Schroderus R. 10.4.2008. 203 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 8.6. Risto Niskavaara.

Risto Paavo Niskavaara

Syntymäaika ja paikka: 1947 Kajaani Koulutus: Keskikoulu. Kartoittajalinja keskusammattikoulussa. Teknillisen koulun kunnallistekniikanlinja 1971.

Työtehtävät: MaalaiskunnanMaalaisk kunnallistekninen suunnitteluyksikkö 1971, kuntaliitoksen 1977 myötä kaupungille, suunnitteluyksikön vetäjä kymmenisen vuotta.

Työuran alku: Jo kouluaikaan ensimmäisenä harjottelukesänä, kun piti olla sitä praktiikkaa, pääsin tuohon linja-autoaseman työmaalle apumestariksi. Ja toisena kesänä saman mestarin alaisuuteen Brahenkadulle viimeistelemään ja kun valamistuin 1971, tulin sitten rakennuspuolelle kanssa. Mutta siinä oli suunnitteluinsinöörin kanssa suunnitelmat, että jos siirtyisinkin suunnittelupuolelle. Siellä oli tarvetta ja pulaa. Mutta kävi kuitenkin niin, että entinen työkaveri Erkki Ronkainen, joka oli tullut maalaiskunnan kunnaninsinööriksi, kysyi, että voisinko mää lähteä sinne kunnallistekniseen suunnitteluun. Siellä halusivat alottaa oman suunnitteluyksikön. No mä 1971 lopussa menin sinne maalaiskunnalle. Ja kuntaliitoksen myötä 1977 tulin takasi. Ensimmäinen työpäivä: Ei siinä oikein työopastusta ja -ohjausta ollu, vaan siinä käytiin suoraan semmosen pienen yleiskeskustelun jäläkeen, otetaan vastuu jostakin osiosta sieltä. Ja siellä tietysti oli odotukset, että kun tuo on nuori mies ja kouluja käynyt. Silloin oli se rakentamisen volyymi valtava. Silloin 1960-luvun lopulla kaupunki rupes kehittymään. Kyllä henkilökunnasta, miehistä oli pulaa. Oli rakentamisbuumi, vesilaki tuli 1970-luvun alussa, tiukat määräykset jätevesien puhistamiseen. Joentaushan laajeni kovaa vauhtia, kun siinä oli Kajaani yhtiön maita, joista se sitten lohko tontteja työntekijöille ja kansa rupes muutenki vaurastumaan. Siellä oli sitä kunnallistekniikan uudisrakentamista. Sit alako tää jätevedenpuhistamon vääntö. Ja tuota sehän oli melekosta hommaa. Maalaiskunnan ja kaupungin kesken se oli. [...] valtio ja vesipiirin intresseissä, valtion ohjauksessa, että yhteinen puhistamo ilman muuta. Siellähän maalaiskunnalla silloin oli vielä siinä Kyynöspuistossa se emcherkaivo. Ja oli ajatuksia, että joko siihen oikea puhdistamo tai sitten sovitaan ja pumpataan kaupungin puolelle vedet. 204 8. Kokemus

Ja sitten toi Nakertaja, mikä oli muodostunu tuonne Paltaniemelle päin se erillinen alue, että siellä oli viemäriverkosto, että sinne tulis oma puhdistamonsa. Mutta nyt sitten ne tarpeet valtion ja vesipiirin ohjauksessa ratkaisevasti vaikuttivat siihen, että ne rupes kunnat neuvottelemaan keskenään. Kasvun vuosikymmenistä muistoja: No sehän oli osa sitä rakennustoimintaa, sitä kunnallistekniikkaa, siellä yksi osa. Ja se oli ittestään selevä asia, että samaan tahtiin kun asuntokatuja rakennetaan ja uusia alueita otetaan, niin sinne tulee se viemäröinti ja vesijohto. Että sitä ei ees mietitty, että pystytäänkä sitä, vaans sitä piti kovalla kiireellä, kovalla paineella sekä suunnitella että rakentaa. Se oli aikamoista vauhtia. Suunnittelupuolelen haastavia kohteita: No kun tuo jätevedenpuhistamo ratkes, että se ei tuu siihen Tullikallion luolaan eikä kunnat tee erillistä, vaan sen yhteisen. Se ton Nakertajan vaikutuksestahan siirtyi tonne, maalaiskunta esitti Rasille, sitten kaupunki esitti Peuraniemeen. Jolloinka saatin ne Nakertajan viemärivedetki sitten samaan järjestelmään. Ja äkkiähän se ratkes, että se Peuraniemeen tulee, koska täältä maalaiskunnan puolelta oli pienemmät vesimäärät pumpattavaksi joen ali. Se oli sitten, tietysti se siirtoviemäri tosta Teppanasta tonne Rasille, sehän se arvelutti jonki verran. Onneksi siinä oli otollinen tuo maaston muoto, että se saatiin hyvin viettoviemärillä tuohon linnan raunioitten kohalle, siihen tuli se pumppaamo ja siitä nostettiin, se meni Rasille ja siinä on toinen pumppaamo. Sen aikaisella tekniikalla, että millimetripaperille piirretään. Laitoskonen latalla otetaan tuota määräpisteen. Se on työlästä, piti vaan varmistaa, että ne on oikeita tuloksia. Siten se joen alitus, sehän oli ongelmallinen, kun siellä on Kajaanin Sellun jäläkeisiä, sitä lingniiniä, nollakuitua on se uoma monta metriä. Ja suunnitteli alussa, että sehän normaalisti paineputki painotetaan riittävästi ja sit rupes ilmenemään, että se on aika tiivistä se lingniini. Sit se, että pitäskä siihen panna semmonen ilmastosputki, joka syrjättää sen, että putki pääsee painumaan. Ja vesipiiri tutki sitä ja totes, että siellä on semmoset myrkyt, että sitä ei voi syrjäyttää, että sen pitää antaa olla. Siinä ei ollu muta mahdollisuutta, kun ne painot vaijerin avulla sitoa siihen putkeen. Että ne painot on siellä pohjassa, mutta putki on jossakin siinä puolessavälissä. Sen mittaaminen ja tarkkominen, että ne on oikean pitusia ne vaijerit, että se tulee molempiin suuntiin nousevaksi. Se oli melekonen työmaa. Siinä piti olla tarkka ja siinä oli semmoset lautat oli meillä oikeen. Sitten ympäristökeskus tai vesipiirihän sen toteutti vesien suojelu työnä. Ja sitä seurattiin sitä putken painumista kaks vuotta. Alussa näytti, että eikö se painu, mutta se pikkuhiljaa painu ja sitten se pysähty. Nyt se on siellä pysyny se paino onnellisesti, että siinä ei oo ilimakohtia. Kallioluolavaihtoehdon suunnittelu: En on nähny, mutta en oo Kajaanin puolella nähny papereita enkä oo kattonu jäläkeenpäin, mutta sellainen kuva jäi, että kaupungininsinööri A. Hämäläinen sitä kovasti markkinoi. Ja mulla on semmonen käsitys, että silloin oli jo hahmotelmia. Ja perusteena oli , että se on kätevästi tuossa lähellä kaupungin kannalta ja rakentamiskustannukset, vois olla hyödyllistä huomaamattomasti sijoittaa. Aika pitkään siinä oli esillä, mutta varmaan maalaiskunnan puolella tuon Nakertajan tarpeet sitten sen muutti. Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin vesihuollon erityispiirteitä Uskosin, että jos ei ihan ainutlaatuista, mutta kuitenkin se, että meillä on lähdevesipohjavesi koko kaupungin ja kaikkien osuuskuntienkin verkostossa. Jota ei käsitellä millään tavalla, ei tarvi desinﬁoida eikä kloorata. Ainaki sitä minunki suu maistaa, jos mää meen johonki toiseen kaupunkiin, niin tuntee että kyllä täällä on se parempi vesi. Kyllä mää muuten luulen, että täällä on tyypillistä, normaalia kunnallistekniikkaa ja vesihuoltoa muuten ratkaisultaan. Ei täällä oo mittään erityisiä. Yksityistämisestä: Asiakkaana ei tuntus kovin turvalliselta semmonen, muutako tässä vesihuollosta puhutaan, niin tiedetään, että Juha Nurminen on tossa. Sen pääse ainaki haukkumaan, jos ei muuta. Mutta minusta tuntuu, että se oli valtakunnallisesti joskus takavuosina tässä lähivuosina, niin sitä pohdittiin aika yleisesti, korkealla tasolla, ﬁlosofoitiin tämmöstä. Siellä oli jotain pörssihuumaa tai mitähän se oli.

kun niitä opetin. Ja jatkuvasti vaih- 1980-luvulta 1990-luvulle tui. Se oli hirveen raskasta. Mutta niitten peruja meillä on sitten tämä Niskavaara mainitsee kiinnostavan Halosen Seija, joka on pääkäyttäjä- hankkeen tältä ajalta: nä tuossa laskutuspuolella. Tarkka tyttö. Ja nyt sitten tämä Riitta tuli -No yks sellanen strateginen valin- tämän kuntaliitoksen yhteydessä. ta tietysti oli, se oli aika myöhään, Että meitä vakituisia toimistossa oisko ollu 1980- 1990-lukua, niin on neljä. Mutta sitten siellä kunta- esitin tuosta Teppanasta semmosen liitos maalaiskunnan kanssa kun siirtoviemärin rakentamista poikki tuli 1.1.-77, niin silloin sieltä meille Karolinenborgiin ja siinä oli perus- ei tullut toimistoon kettään. Meille teena se, että kaikkia vesiä ei lasketa tuli vaan lissää töitä. Sitä tuli pari suoraan tuonne alapuolisiin pump- asentajaa ja varastonhoitaja. Se oli paamoihin. Ja esitin Olli Huotarille vissiin Lipposen Pentti siinä vai- ja se oitis hyväksyi sen. Nythän on heessa jäänyt pois. Ja sitten työjoh- alan lehdistössä aina silloin tällöin, taja tuli, Myrskysen Pauli. Silloin että näitä pitäs näitä gravitaatio- niin kun koki, että laajeni, tuli las- hyötyjä ottaa talteen, että sääste- kutettavvaa lissää ja tosiaan asia- tään pumppauskustannuksia. 59 kaspiiriä, silloin oli liittymismaksut -Maalaiskunnan aikaan oli ta- maalaiskunnalle ja kaikkia uusia pana, että siellä yleistyi vesijohto- asoita, mutta ei lisää väkeä toimis- jen rakentaminen tuonne kaava- toon. 58 alueen ulkopuolelle, taajamiin ja taajamien lähialueille. Mää jostain

58 Schroderus R. 10.4.2008. 59 Niskavaara R. 11.1.2008. 206 8. Kokemus

syystä niitä jouduin täällä kaupun- luottamustehtävänä tähän uuden ginkin puolella suunnittelemaan. liikelaitoksen puheenjohtajaksi. 61 Ehkä siksi, että oli jotain perinnet- tä tuolta maalaiskunnan puolelta, Vesiasiat olivat Heikkiselle tuttuja niitä keskusteluja ja sosiaalisen toi- jo ennen Kajaanin Vettä: minnan harrastamista niiden kiin- teistön omistajien kanssa, että mitä -Olin silloin Savossa vesiosuuskun- se vaatii. Se työ sitten jatkui täällä tien tilintarkastajana ja olin pa- Koutaniemellä ja Vuoreslahessa ja rissa vesiosuuskunnassa mukana Jormualla. Kaupunki rakensi vesi- toiminnassa tai sillä alueella, jossa johtoa. Jormualle oltiin sitten me- asuttiin oli sitä toimintaa. Perintei- nossa ja mää sitten esitin, että on sesti tiesin, mitä oli ennen vesilaitos siinä joku semmonen raja, että jos kaupungissa. Et se oli joku, voisko ne perustasivat osuuskunnan ja kil- sanoa, että ainaki kuntalaisten pa- pailuttasivat suunnittelun ja raken- lavelulaitos, että sen on melekein nuttamisen ja meillä on muutakin tehny ennen kaikki mahollisen ja työtä eikä oikein resurssit riitä. Se mahottoman. Että silloin kun liike- otettiin sitten vakavasti ja se linja- laitosta perustettiin, niin sehän oi- us sitten muuttu. Jormualle vielä keastaan niin piti varmaan panna sitten kyllä suunnitteltiin vesijohto, sinne sankoon ja käännellä ympä- mutta se oli sille osuuskunnalle. Sen ri, että miten tää lähtee liikkeelle jälkeen oltiin tylyjä ja sanottiin, että liikelaitoksena. Mun mielestä siinä kilpailuttakaa, että vaikka pyydet- mielessä järkiperäistyy tämä hom- täs tarjousta, niin me ei tarjota. 60 ma, kun se liikelaitostetaan. Mon- ta muutakin yksikköä tämmösessä yhteiskunnan hallinnossa, että siitä 1990-luvulta 2000-luvulle nähhään todelliset kustannukset ja kulut. Se oli ehkä, että otettiin siel- Uuden liikelaitoksen puheenjoh- tä ja otettiin täältä ja tehtiin sitä ja taja, kaupunginvaltuutettu Jukka tätä, että siinä ei ollu oikeen välttä- Heikkinen (s.1956, laatikko 8.9.) mättä ihan kaikki hallinnassa. Var- kertoo, että vesilaitoksen tapah- sinkaan kustannustekijät ei ollu. 62 tumiin mukaan tulo oli sattumien summa: Vesilaitoksen tehtäviin kuului perinteisesti paljon muutakin kuin -Tämä on tietenkin sattumien sum- perinteisiä vesiasioita: ma. Me asuttiin Savonmaalla, La- pinlahdella 13 vuotta. Ja olin täm- -Niin minä oonki sanonu, että eikö mösissä luottamustehtävissä, en ne käyny jo pojat hanatkin aukase- ollu mikään valtuutettu siellä enkä massa talloon, kun ne kaikki teki. silloin ruvennu. Mutta kun muutet- Että se oli niin paljon palaveltu kun- tiin takas tänne Kajaaniin, […] lä- talaisia aikoinaan. Että varmasti hin ehokkaaksi ja niinhän tuo meni se on ollu shokki nyt kuluttajillekin läpi ja oon nyt Kajaanin valtuustos- myös, jos se nyt oli näille ja vieläkin sa ja sitten sitä kautta tulin tähän on näille, jotka tässä omassa työyh-

61 Heikkinen J. 11.1.2008. 60 Niskavaara R. 11.1.2008. 62 Heikkinen J. 11.1.2008. 207 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 8.7. Juhani Määttä.

Reijo Juhani Määttä

Syntymäaika ja paikka:1948 Kotka Koulutus: Kansakoulu ja putkiasentajakurssi. Vesilaitoksella 1974-2006

Peuraniemen puhdistamon työpäivä: Se oli niin kun vuorotyötä. Kahessa vuorossa. Kolome vakituista miestä siellä oli.No minä en ollut siinä kuin sen neljä vuotta. Sen jäläkeen en oo paljon seurannut sitä. Siirryin tänne verkostopuolella, asennuspuolelle.

Suurimmat muutokset 30 vuoden uran aikana? No ainakin alakuaikaan, niin ei niitä autoja ollut [...]. Yksi auto oli, jolla tavarat kuletettiin työmaalle. Polokupyörillä sitä ajettiin aina työmaalle.

Kyllä se minusta on, kun tähän pohjaveteen kun siirryttiin. Että se oli suurin niin kun muutos. Ennenhän se oli tässä rakennuksessa oli se, tuosta joesta otettiin vesi ja puhdistettiin [...]. No ainakin se vesi parani.

Tulevaisuuden haasteet? No kyllähän se on tuo putkisto. Siinä on sitä työmaata. Sitä on paljon tuommosta, kymmeniä kilometrejä. Melekonen aikapommi siellä tikittää.

Yksityistäminen: En minä oikein usko siihen. On se nähty nitä on yksityisellä tehny noita pätkiä, vesijohtoja. [Pittää] niiden jälessä niitä korjailla. Työnlaatu saattaa ainakin minun mielestä on huonontunut. Eihän se valavonta eihän se oo [...]. En tiiä sitten, tuskin se halvemmaksi tullee, vaikka se yksityistettäiskin.

208 8. Kokemus

teisössä pyörii. Että varmasti on iso pitkään, sama porukka kymmeniä muutos siinä mielessä ollu. 63 vuosia. Sama henkilökunta töissä. Ja muutenkin laitoksellakaan ei Johtokunnan rooli on moniulottei- ollut tapahtunut pitkään aikaan nen: minkäänlaisia muutoksia. Taval- laan hyvin semmonen stabiilitila. -Se on oikeastaan semmonen ka- Kun tuli jostakin insinööritoimis- henlainen. Että pitäs kuitenki olla tosta, missä tiuhan muuttuu. On tämmöstä liiketalouden ajattelua jokin projekti, painetaan hulluna johtokuntalaisilla tai niillä päättä- töitä. Sitten ei oo mitään, yritetään jillä, jotka siinä on, mutta silti pit- taas ettiä töitä. Ja samaten sitten tää olla tuota toisella käellä pala- oli, no lähinnä jätevedenpuhista- velemassa kuntalaista ja kuluttajia mon saneeraus oli isoja projekteja ja olla niin ku heidän puolellaan eessä, mikä piti heti tehä. [...] hyvin myös. Elikkä tässä on semmonen haasteelliseslta näytti heti.65 kahella tuolilla keinuttelu periaatteessa. Ja sitten vois vielä sanoa, Ensimmäistä työpäivää Nurminen että tää laitoksen henkkilökunta muistelee seuraavasti: on vielä niin ku kolomantena siinä. Että mitenkä nää kaikki muotou- - Ensiks se oli, työsopimus kirjoitet- tuu yhteen, niin se on semmonen ai- tiin alle. Vähän aikaa oli tämmöstä kamoinen yhtälö. Ja varsinkin täs- löysempää lähtö. Sitten aamukah- sä vaiheessa, kun se on näin tuore vin maissa oli henkilökunnan kanssa liikelaitos. Että kyllä siinä varmasti kahvi, tai se meni [...]. Silloin meillä vähän joka sektorilla. Että ainakin oli vielä niin, että kaupungintalolla niistä puheluista päätellen, mitä on oli osa meijän porukasta, hallinto aina tullee aina kuluttajilta. 64 lähinnä. Tämä porukka, mikä nytkin on asentajaporukka, oli täällä. Juha Nurminen (s.1964, laatik- Niin aamupäivällä oli kahvit sen ko 8.10.) aloitti Kajaanin kaupun- hallintopuolen ja oikeastaan mun gin vesihuoltopäällikkönä vuonna silloisten esimiesten kanssa. Ilta- 2001. Hän tuli taloon kun Peuranie- päivällä kahviteltiin täällä. Mutta men jätevedenpuhdistamon suuri sen aamupäiväkahvin jälkeen sitten saneeraus oli käynnistymässä: oli, [...] kateltiin missä on huoneita ja näin. Mutta aamupäivän aika- - Oikeastaan verrattuna kaikkiin na, vielä ensimmäisenä päivänä edellisiin työnantajiin, niin muutos oli ensimmäinen palaveri, missä oli aikamoinen. Mää en oikeastaan lätkättiin muutama kansio eteen, ollut, kuin jossakin kesätöissä vesi- että tämän jätevedenpuhdistamon laitoksilla ollut ja kunnan hommis- saneeraukseen liittyen suunnitte- sa muutenkin. Sitten insinööritoi- lijan kilpailuttamista pitäs ruveta miston työ on ihan erilaista. Siinä aloittamaan. Kyllä se aikalailla mielessä se maailma oli ihan eri. heti alkoi. Tietysti oli siinä mieles- Sitten täällä oli, niin kuin on edel- sä pehmeälasku, että kyllä sitten oli leenkin, suurin osa porukasta ollut kaiken muun laistakin paperia ja

63 Heikkinen J. 11.1.2008. 64 Heikkinen J. 11.1.2008. 65 Nurminen J. 14.3.2008. 209 Juuti, Rajala & Katko

tutustumista siihen. Että puhelin ei nata valittaa, kun meillä lähtökoh- soinut heti. 66 taisesti asiat on hyvin. 68

Edeltäjän hiljainen tieto ei ollut Länsi-Keniassa työskenteli tuolloin Nurmisen käytettävissä: kymmenkunta suomalaista:

- Olavi Huotari oli virallisesti jo -Meitä vesiprojektissa oli projekti- jäänyt eläkkeelle […] joskus kevääl- päällikkö, taloudellinen neuvonan- lä, oisko ollu toukokuussa. Mää taja Hukan Jarmo, sitten oli tekni- tulin syyskuun alussa. […] Kädestä nen neuvonantaja ja sitten meitä pitäen ei ollut työhön ohjausta. Sitä oli enemmän tilapäisinä työnteki- voi tietysti harkita onko se hyvä vai jöinä kaksi kaveria, elikkä viis. Sil- huono. Ei ainakaan samoja toimin- lä samalla alueella Länsi-Keniassa tatapoja tullut, kuin edeltäjällä. Kakamegassa, niin siellä oli ter- Mutta sitten voi kyllä niinkin, että veysprojekti, jossa oli kaksi kolme siinä menee tietenkin paljon huk- henkeä kokoajan, vajaa kymmenen. kaan aikaa, kun joutuu ihan ite Osalla oli perhettä, varmaan kym- opettelemaan kaksi kertaa. 67 menkunta. 69

Vesihuoltopäällikkö Nurminen ehti nähdä vesiasioita monelta maail- Suurimmat muutokset man kantilta ennen Kajaaniin tuloa: Vesilaitoksen henkilökunta on huo- lehtinut ansiokkaasti kaupungin ve- - Projektihan on Länsi-Kenian vesihuollosta alkuaikojen vaatimatto- sihuoltoprojekti, mikä on alkanut missakin työolosuhteissa. Työolot joskus 1980-luvun vaihteessa elikkä ja turvallisuus ovat parantuneet suomalaiset on rakentanut ja ra- vuosien myötä. Taukotuvan kohta- kennuttanut kaivoja ja vesilaitoksia losta Suutari kertoo seuraavasti: sinne. Alkuaikana oli niin, että suomalaiset rakensikin ne. Mutta sitten - Ei meillä oo ollu kahvikämppiä siinä vaiheessa, kun minäkin jo olin, eikä mittään. Se on sitten kummin- niin suomalaiset oli rakennuttaja ja kin, tänne aina autolla – kun tulim- rahoittaja. Minäkin olin oikeastaan me autolla – aina kahvilla käytiin. justiin rakentamisen valvontahom- [...] Taukotupa hommattiin, mutta missa sen ajan. […] Mitä siitä on ei sitä kumminkaan. Se on nyt tuol- jäänyt mieleen, niin eläimet, mai- la millähän nuorisotoimistolla se semat, ja erilainen kulttuuri. Sitten meijän tauokotupa, niin siellä on jos enemmän niihin ammattiasioi- isot kovaäänislaitteet. Siinä kyllä hin menee: semmonen kuva ja nä- lukkee alahelmassa ”vesilaitos”. [...] kemys, että ei meillä täällä asiat pojat kerran näki sen tuolla maa- ihan huonosti ole. Että jossakin on laiskunnan puolella vanahassa paljon enempi tehtävää, kuin meil- palokunnan, siellä oli palokunnan lä. Ja kans tämmösiä yleisiä juttuja, autotalli. Se oli ollu se asunto tai että ihan pienestä ei meidän kan- se kämppä siinä. Ja pojat oli, että

66 Nurminen J. 14.3.2008. 68 Nurminen J. 14.3.2008. 67 Nurminen J. 14.3.2008. 69 Nurminen J. 14.3.2008. 210 8. Kokemus

Henkilölaatikko 8.8. Lauri Tallqvist.

Lauri Aatos Tallqvist

Syntymäaika ja paikka: 1950 Salla. Koulutus: Kansakoulu. Kansalaiskoulut. Lapin keskusammattikoulussa putkiasentajalinja 1969.

Työtehtävät vesilaitoksella: 1974 vesilaitoksen vedenpuhdistamolle, asennuspuolelle, 1987 työnjohtaja, vastaava työnjohtaja eläkkeelle 2007.

Ensimmäinen työpäivä: Kyllä mää lähinnä sen muistan, että tää työkaveri, joka opasti tähän työhön ja sehän oli vedenpuhistus, joka oli uus asia ja sitähän piti selvittää hyvinkin, että miten se tapahtuu

Ura vesilaitoksella: Minä tulin ensin vedenpuhistamolle tänne, oli joku semmonen pari vuotta, sitten siirryin tuonne asennuspuolelle. Vuonna 1987 tulin tähän tyonjohtajaksi, sitten jopa yksin muutaman vuoden jopa vt. putkimestarina, oisinko kolome vuotta ollu ihan sillä lailla ja sitten kun tää putkimestari tuli takasi, niin minä olin vastaavan työmestarin tittelillä nää loppuajat. Mutta viimiset vuodet olen sitten ollu käytönvastaavana, elikkä vastannut vesilaitoksen yleisestä käytöstä, johon kuuluu nämä puhtaanvedenottamot, puhtaanvedenjakelu, automatiikka ja sitten jätevedenpuhdistus.

Kommelluksia: Kerran, mikä jäi mieleen, tuolla Puistolan kaupunginosassa oltiin siinä kadulla ja vanha mummo tuli potkurilla ja kysy ”mitä miehiä?”. Sanottiin, että ollaan vesilaitokselta. Rupes sitten kertomaan, että kun heille tehtiin talonjohtoa, niin kun he sai veden päälle, niin rupes mestarit ja isännät ja asentajat ryyppämään ja sanoi, että kolmantena päivänä putos tuolta yläkerran katon läpi vesilaitoksen asentaja.

Suuria strategisia valintoja, joita ois voitu tehdä toisin? Tuo meidän jätevedenpuhdistamo, niin minä oisin ollu sillä kannalla, että se ois tehty kokonaan uusiksi eikä ois lähetty sitä saneeraamaan ja repostelemaan. Kun se on Juuti, Rajala & Katko

kuitenki sen ajan tuote ja siitä ei saa hyvää tekemälläkään ja siihen palaa rahaa. Ehkä jos ois tämä johto, niin se ois ehkä tehty erilailla.

Vesilaitoksen monet tehtävät: Silloin ku meillä oli tätä uudisrakentamista paljon, niin meillä henkilökuntaaki oli tietenki enämpi. Mutta sitten me kyllä tehtiin kaikki omana työnä, niin kun kaikki tämmöset asiat niinkö jäteveden pumppaamot, isotki veden ottamot, yleensä mitä kaupunki näitä isompia asioista tarvi, metallitöitä. Vesilaitos teki tuonne jopa torille nämä suihkulähteet, mitkä tuolla on. Ne on meijän tekemiä kaikki. Jopa torin penkit on meijän tekemiä, nämä metalliosat siellä. Jopa tehtiin armeijalle tämmösiä uimaesteitä ympäri Suomea, mitä ne käytti näissä uima-altaissa. Että meillä oli kyllä aika monipuolinen se repertuaari silloin.

Uudet materiaalit, muovit ja yhdisteet, niiden vaikutus? Meillähän on käytetty oikeastaan runkojohtoina muovia 1970-luvun puolivälistä alakaen. Samoiten talon johot ne oli ennen mannesmannia. Mutta sitten mikä tässä on ja mitä on oikeastaan aina ollu meillä näissä venttiileissä ja muissa materiaaleissa, niin näissä laatukysymyksissä on ollu aika hankala saaha ymmärtämään että se ei päre täällä vesilaitosrakentamisessa se halavin tuote. Elikkä semmonen, joka laitetaan tuonne kadun alle ja asfalttien alle, niin kyllä siinä pitää ensin kattoa sitä laatua ja sitten vasta hintaa. Tänä päivänä tilanne on hyvä, että me saadaan asentaa laadukasta, että siellä ei olla sanomassa, että tuota pitää tilata. Elikkä siinä on ollu työ, että se on saatu muuttumaan. Ja siinä mielessä tää liikelaitos on helepompaa. Että pitäs ymmärtää, että tiettyjä asioita ei sinne yhteisostoon päästetä. Että joku nainen kattoo listalta, että tuon minä tilaan, tuo on halavin. Se vaatii sen kokemuksen, että mikä siellä toimii ja mikä kestää. Kyllä mekin on ne oppirahat maksettu, monta monttua kaivettu auki sen takia, että siinä on 20 euroa säästetty.

Tulevaisuuden haasteet: Varmasti tuo jäteveden puhdistus tulee olemaan vielä haaste ennen kun se on täysin kunnossa. Samoiten lietteen käsittely ja lähinnä se typen poisto, jos se on tulossa. Ne on semmosia. Ja tietenki tää pohjavesi, että sitä on tietenki jopa tutkittava, että saako sitä jostain tarvittaessa sitten muustakin suunnasta lisää.

Yksityistäminen: Tuossa nyt on aina hyvä esimerkki sähköpuolella, miten siinä on käyny, kun se on yksityistetty. Ja jotenki vain tuntuu, että kyllähän siinä tämmöset asiat pitäs huomioida. En mää nyt tiiä onko siitä niin hyviä kokemuksia [...]siinä vain tahtoo olla, että siitä tehdään semmonen rahastus konsti. Kyllähän tämä semmosia peruselintarvikkeita on. Perusasioita, jotka pitäs hoitaa mahollisimman hyvin, että siinä ei ois se bisnesajattelu niin takana.

212 8. Kokemus

”perhana, tuossahan tuo meijän ki putket maan päällä ja talavipak- kämppä”. Että se oli sille nourisotoi- kasellakin pysy sulana, kuin siellä mistolle lahjoittanneet vai nimelli- huolehittiin, että toiminta pelaa ja sesti maksaneet. ”No kokkeillaampa pyörii. 72 nuita avvaimia, onko ne vielä”. Ja ne -Tällä tavalla piettiin monta oli menny ja aukassu sen oven, no se vuotta. Sitten selvisi, että Kajaanil- oli auvennu. Ja hirveät hälytysäänet la ei ole pintaveteen paluuta. Sitten oli alkanu. Ne oli säikähtänyt, että yritettiin semmosta ratkaisua, että mikä. Niin siellä oli ne hälytykset tämä pintavesi jaettas vain tän- päällä ollu ja pojat laukasi ne, kun ne teollisuusalueelle ja pohjavettä ne ”katotaan mitä ne on keksiny”.70 annettas tänne kaupunkilaisille, mutta nähtiin, että se ei riitä elikkä Tallqvist kiteyttää Kajaanin Veden että meidän pitää saada jostain li- suurimmat muutokset seuraavasti: sää pohjavettä. Poliitikotkin kovasti puhu, että pitäs saada yhdenverta- -Kyllähän se suurin muutosasia on seen asemaan kajaanilaiset, mikä ollu se, että Kajaani pääsi pois pin- oli ihan oikein. 73 tavedestä ja siirryttiin pohjaveden käyttöön ja ne vaikeuet, mitä oli Myös Huotari kuvaa tätä muutosta tässä pohjavedenhankinnassa ja on pintavedestä pohjaveteen suureksi: ollu. Kyllä ne ne on tämän laitoksen varmasti suurimpia juttuja. 71 -Lähtökohta on maalaiskunta oli -Alun perin Kajaanihan oli suun- joen pohjoispuolella ja kaupunki niteltu näin, että osa kaupungista eteläpuolella. Ja kymmenen vii- ja Kajaanin verkostokin oli suunni- dentoista kilometrin päässä maa- teltu näin, että osa pintavedellä ja laiskunnan puolella oli silloin jo osa kaupungista käyttää pohjavet- ensimmäiset ottamot valamiina. tä. Mutta senhän tietää, että jos ne Ja kunnan osa-alue oli pohjave- on eriarvoseen asemaan pistetään, den varassa ja kun tiedettiin, että että raja kulkee tosta, sä saat pinta- sieltä löytyy koko tarpeeseen ja vettä ja toinen puoli pohjavettä, että myöhemmin on osoittautunu, että kyllähän siinä jatkuva sota on. Sitä puolitoista kertanen määrä löytyy lähettiin sitten toteuttaan tätä poh- nykypumppaamoilta, niiltä pump- javesijuttua sillä lailla, että yksin- paamoilta, jotka saatiin 15 vuoden kertasesti tehtiin muutoksia tuolla aikana sinne tehtyä, tai ottamoilta meidän paineenkorotusasemalla. ja pumppaamoilta. 74 Sinne laitettiin lisää pumppuja. Sit- ten aiottiin väliaikasesti ottaa vettä Pohjaveden saamiseen vanhan näiltä eri ottamoilta, ihan maahan kaupungin puolelle liittyy erityisiä porattiin putkikenttiä, josta otet- muistoja: tiin tuhannen kuutiota vuorokau- sessa semmosta ylimäärästä vettä, -Silloin kun tuo pohjavesi saatiin ihan hyvää pohjavettä. Ja siellä tänne vanhan kaupungin puolelle kulki putket, jatkuva virtaus oli ja tuosta joen ali. Tehtiin semmonen pumppuja laitettiin, niin siellä kul- 72 Tallqvist L. 10.1.2008. 70 Suutari T. 13.3.2008. 73 Tallqvist L. 10.1.2008. 71 Tallqvist L. 10.1.2008. 74 Huotari O. 11.1.2008. 213 Juuti, Rajala & Katko

jippo, että verkoston avauspäivänä jakeluun, kun puhutaan tän van- tehtiin putken pää tuonne sillalle- han Kajaanin alueella. Ainoa mitä kin ja se suihkutti vettä Kajaanijoen tehdään, niin on kalkkikivialkaloin- päälle. Ja sitten meijän kutsuvieraat, ti yhen vedenottamon vedelle. Ja Simo Jaatista [vesihallituksen silloi- oiskohan se kolmasosa pumpatusta nen pääjohtaja] myöten, kulukivat vesimäärästä tai jotain sinnepäin. siitä torin halki. Jätkät siinä torilla Kuntaliitoksen jälkeen Vuolijoen sanoivat, että ”herrat sammuttavat alueella, siellä meillä on, no ei siel- Kajaanijokea”. Mielsivät tämän tu- läkään kyllä ole, kuin pH:n säätöä. lipalon sammutuksen johonki, että Se vaan tehhään lipeällä, että ei naljailivat herroille, ettäkö ne vet- sielläkään käytetä.77 täki sammuttaa. Se oli semmonen näkyvä merkki ja johtajan huonees- Pohjavesi on vesilaitokselle myös sa on se valokuva siitä hetkestä kun tärkeä imagoasia: isolla venttiilillä avattiin ja se nousi komeasti korkealle. 75 - Siinä pääsee pikkasen helpom- malla ja siitä on aikanaan tehty Niskavaara, kuten monet muutkin, semmonen vähän niin kun imago- nostaa esille Kajaanin vesihuollon kysymys. Mutta sillä on kyllä kään- erityispiirteenä puhtaan pohjave- töpuolensakin niin kun Nokialla on den: nähty. Että sitten ei oo minkäänlais- ta puskuria, jos joku menee vikaan, -Uskosin, että jos ei ihan ainut- kun siellä ei oo mitään. Se on kyllä laatuista, mutta kuitenkin se, että samalla aika iso riski. 78 meillä on lähdevesipohjavesi koko kaupungin ja kaikkien osuuskunti- Heikkisen mukaan taksarakenteen enkin verkostossa, jota ei käsitellä muutos aiheutti paljon pohdintaa millään tavalla, ei tarvi desinﬁoida ja keskustelua: eikä kloorata. Ainaki sitä minunki suu maistuu, jos mää meen johonki -Kyllä se sitä nimenommaan oli. Eli toiseen kaupunkiin, niin tuntee että se rakenne kun muuttu periaatteessa kyllä täällä on se parempi vesi. Kyl- ihan vähän niin ku toisin päin. Että lä mää muuten luulen, että täällä eli kaikkee kiinteätä ja ei tämmöstä on tyypillistä, normaalia kunnal- veen kulutuksen mukkaan ollu se listekniikkaa ja vesihuoltoa muuten taksarakenne nyt mitä se ennen oli. ratkaisultaan. 76 Että nyt vähän tämmöstä kustan- nusvastuusta on ja laskentaa että Myös Nurminen nostaa esille Ka- miten tää oikeen [...] minnekä sitä jaanin erityispiirteenä puhtaan rahhaa mennee ja mistä sitä tullee. pohjaveden: Että siinä mielessä oli aika iso muutos varmaan kuluttajillekki. Mutta - Teknisessä mielessä varmaan se, yllättävän vähän kuitenkin on tullu että pohjavesi on vettä, mille ei tar- soittoja ite siitä taksasta, että se on vi tehdä mitään. Käytännössä sille muuttunu. Tietenki tämmöset pe- ei tehdä muuta kun pumpataan ja rusmaksut, mitkä nämä lähinnä on,

75 Huotari O. 11.1.2008. 77 Nurminen J. 14.3.2008. 76 Niskavaara R. 11.1.2008. 78 Nurminen J. 14.3.2008. 214 8. Kokemus

Henkilölaatikko 8.9. Jukka Heikkinen.

Jukka Kalevi Heikkinen Syntymäaika ja paikka: 1956 Kajaani

Työtehtävät vesilaitoksella: uuden liikelaitoksen puheenjohtaja, johtokunnan pj. Kaupunginvaltuuston jäsen.

Koulutus: Minähän olen metsäalan ammattilainen eli vois sanoa, että ruotsinkieltä vaille metsätalousinsinööri. Ja sitten on liiketalouskoulutusta ollu ja johtamisen ammattierikoistutkintoa. Metsäihmisiä oon ollu pikkupojasta lähtien. Mukaan vesilaitostoimintaan No joo, tämä on tietenkin sattumien summa. Me asuttiin Savonmaalla, Lapin lähellä 13 vuotta. Ja olin tämmösissä luottamustehtävissä, en ollu mikään valtuutettu siellä enkä silloin ruvennu. Mutta kun muutettiin takas tänne Kajaaniin, se oli just sitten, vähän ennen kun tää liikelaitoski perustettiin, silloin vaalissa. Lähin ehokkaaksi ja niinhän tuo meni läpi ja oon nyt Kajaanin valtuustossa ja sitten sitä kautta tulin tähän luottamustehtävänä tähän uuden liikelaitoksen puheenjohtajaksi. Oma ura: Minä oon ostoesimiehenä ollu, eli puukauppaa oon tehny 28 vuotta. Periaatteessa Tehdaspuu Oy oli ensimmäinen työnantaja ja sen jäläkeen näiden fuusioiden kautta vuojesta 1996 on sitten ollu UPM metsä. Eli periaatteessa ne on minun työnantajia ja puukaupan parissa on oltu ja vois sanoa, että asiakastyötähän se on ollu aika pitkälle. Vaikka muuttunu on sekki viimisen kymmenen vuoden aikaan aivan uskomattomasti. Imagoasiat: Kyllähän tässä just sitä on... on puhuttu niinku Veden sisällä johtoryhmässä ja johtokunnassakin on puhuttu, että meijän pittää tulla ihan ulos, että ihmiset huomaa, että mikä tää yhtiö on ja mitä se tekkee. Yks oli tietenki silloin alunpittäen, että tuli tämmönen Kajaanin Vesi, voi sanoa, logo, mutta kaikki vaatetus on yhtä, että tietävät sitten kuka sinne tullee talossa käymään ja näkevät autot on laitettu. Yksityistäminen? Minusta kuitenki tämmönen paikallisuus ja tällä keinoin toimittuna [on parempi vaihtoehto]. Jotenki se tuntuu vaan turvallisemmalta ja tietenki se on silleen, että meki seurataan kustannuksia ja tehhään sitä taloudellisesti järkevästi tätä vettä. Juuti, Rajala & Katko

mutta että se taksa kuitenki, niin suurimmat kustannukset, ylläpito- minusta siinä ei hirveesti, ainahan kustannukset ja muut. Eli käännet- siinä joku kärkäs kyssyy ja soittaa, tiin sille puolelle se taksarakenne. että muutan Helsinkiin, kun näin Ja tietenki se oli ajatuksena. Liike- on käyny. Että näitähän sitä tullee laitoksen mielessähän pitäisi olla, aina. Eihän sitä semmosta tehäk- että ”kuluta, mutta säästä”. ”Kulu- kään, etteikö sitä jostakin kuulu ta, mutta säästä”, mutta se periaate sitä tosi valittajia. Mutta nehän on kuitenkin, että kun säästää niin se ihan terveitä ne valitukset, sillloin on tietenkin sitten ite kuluttajalla mietittään niitä asioita vähän joka on, että se säästää sitä jollahikkeen. kannalta, että hetkinen onko se nyt Se on vähän kaksipiippunen, että oikein ja miten tää on mennykkään sitten jos vesi ois hinta korkeella, nyt sitten tää asia. Että ei ne vali- mitä enemmän säästät, niin se on tukset, eihän niistä voi aina sanoa, sitten tuota isompi säästö, mutta se että ne on pahasta. Minusta ne on ei aina pellaa tälleen. 80 ihan tervettä, että niistä silloin pys- tytään niitä asioita ruotimaan joka Heikkisen mukaan asiat ovat hyväl- puolelta ja jouvuttaan miettimään lä mallilla: sitten ne asiat, jota ei välttämättä silloin päätöksenteossa ihan, eikä -No äkkiä minäki olin sen verran voijakkaan varmaan kaikkien aja- siinä välillä pois, mutta minun tusten niin ku päätepisteenä olla. käsittääkseni tämä on silleen aika Että sieltä kuitenkin tullee eriäviä hyvällä mallilla, että tässä on suht mielipitteitä ja uusia toiveita ja hyvät pohjavesivarat ollu niin kun esityksiä. Niitä sitten käyään läpi. veden puitteissa. On monta eri ve- Niin ku siitä taksasta, niin se oli yl- denottamoa ja näillä näkymin riit- lättävän hyvä se muutos, että siellä tää. Tietenkin pohjavesipinnat on ei kovin paljon sitä ääntä kuulunu, jonkin verran laskeneet eli onko se kielteistä. Koska nähhään kuiten- sitten tästä veden käytöstä vai onko ki, että mitä vesi on. Silloin kun se se muuten vaikuttaneet nämä kui- puuttuu, niin sitten sitä ääntä vas- vat kesät. Ja niilläkin on näkkyy ta on, tai se ei toimikkaan. 79 omat tekijänsä. Että ei minun kä- sittääkseni tässä oo isompia muuta Vuonna 2007 voimaan tullut uusi kun se suuri muutos vaan, että se on taksarakenne on aivan erilainen liikelaitos ja ajattellee vähän eri ta- kuin edellinen: valla, kuin ennen vesilaitos. Että se on niin kun se selevä muutos. 81 -Periaatteessa lähettiin vaan siltä pohjalta, että eli tää jätevesipuoli, Aina 1990-luvun alusta vesi- ja vie- jota ei silleen seurattu, puhasvesi- märiverkoston henkilöstö on toimi- käytöllä maksettiin paljon näitä nut yhdessä organisaatioyksikössä. kuluja silloin alun pitäen. Eli nyt Vuonna 2000 verkostohenkilöstöä muutettiin ne, että missä niitä kus- oli 25 henkeä. Yhdistymisen myötä tannuksia syntyy eli jätevesipuo- koettiin, että henkilöstön monitai- lella ja suurimmat kulut ja siellä toisuus ja motivaatio työhön para- ne tulee tulevaisuudet olemaan ne 80 Heikkinen J. 11.1.2008. 79 Heikkinen J. 11.1.2008. 81 Heikkinen J. 11.1.2008. 216 8. Kokemus

Henkilölaatikko 8.10. Juha Nurminen.

Juha Ismo Antero Nurminen

Syntymäaika ja paikka: 1964 Heinola

Koulutus: Ylioppilas, DI 1992 TTKK

Työtehtävät vesilaitoksella: Vesihuoltopäällikkö 2001 -

Työura: Ei ollut juuri minkäänlaista työuraa heti. 1992, vai menikö se 1993 puolelle, niin olin tämmönen tilapäinen tutkimusavustaja TTKK:ssa vähän aikaa. Sitten oli tämmönen kun wem-kurssi sen jälkeen. Siellä meni yksi vuosi, ja siihen liittyen sitten työharjoittelu. Se oli Hämeen lääninhallituksen, Tampereen toimipisteen ympäristöosasto. Sitten taas osittain sen seurauksena olin Keniassa elikkä Keﬁncon hommissa Kakamegassa lähes vuoden1994-1995. Sen jälkeen, oliko se 1996 alussa, menin Mikkeliin insinööritoimisto Reidersiin. Siellä olin projekti-insinöörin nimikkeellä 2001 asti. Ja sitten syyskuun kolmas 2001, niin tulin tänne vesihuoltopäälliköksi.

Miltä Kajaanin Vesi näytti työpaikkana? Insinööritoimiston työ on ihan erilaista. Siinä mielessä se maailma oli ihan eri. Täällä oli suurin osa porukasta ollut pitkään, sama porukka kymmeniä vuosia. [...] Ja samaten sitten oli, no lähinnä jätevedenpuhistamon saneeraus, oli isoja projekteja eessä, mikä piti heti tehä. [...] hyvin haasteelliselta näytti heti.

Hiljaisen tiedon siirtymisen edistäminen: Nythän, itse asiassa sen koko kuus vuotta, kun minä oon ollut ja oikeastaan aiemminkin, niin täällähän on ollut niin, että henkilöstöä on vähentynyt koko ajan. Varmaan minun täällä olo aikana väheni viidellä. Kun luonnollisen poistuman kautta poistui, niin tilalle ei otettu. Vuolijoki-liitos sitten vähän muutti kuviota, mutta nyt mun mielestä ollaan siinä tilassa, että enää tätä ei voida käyttää. Nyt kun tulee luonnollista poistumaa, niin tarvitaan lisää porukkaa. Ja kyl niinkö, onko sitä mihinkään paperille kirjoitettu, mutta tavallaan tavoite on jatkossa se, että nyt kun tiietään, että joku poistuu, niin siihen otetaan joku ennakkoon niin sanotusti oppiin. Ja itse asiassa meillä on nytkin, viime vuoden aikana otettiin ihan tuota toistaiseksi voimassaolevaan työsopimukseen. Ja meillä on yksi kaveri tälläkin hetkellä oppisopimuksella, niin kun näin oppii. Juuti, Rajala & Katko

Kenia-komennus? Projektihan on Länsi-Kenian vesihuoltoprojekti, mikä on alkanut kai joskus 1980- luvun vaihteessa elikkä suomalaiset on rakentanut, rakennuttanut kaivoja ja vesilaitoksia sinne. Alkuaikana oli niin, että suomalaiset rakensikin ne. Mutta sitten siinä vaiheessa, kun minäkin jo olin, niin suomalaiset oli niin kun rakennuttaja ja rahoittaja. Minäkin olin oikeastaan justiin rakentamisen valvontahommissa sen ajan. Mutta sitten mitä siitä on nytten jäänyt mieleen, niin eläimet, maisemat, erilainen kulttuuri. Sitten jos enemmän niihin ammattiasioihin menee: semmonen kuva ja näkemys, että ei meillä täällä asiat ihan huonosti ole. Että jossakin on paljon enempi tehtävää, kuin meillä.

Kajaanin vesihuollon keskeiset vahvuudet? No kyl se vahvuus on, että raakavedelle ei tarvitse tehdä käytännössä mitään. Ja kyl sit sellainen tietynlainen motivoituminen tai asialle omistautuminen on kyllä henkilökunnan taholta myös on ihan selkeesti. Ja se on kyllä myös, sen minkä aikasemmin sanoin, että [...] pohjaveteen liittyy riskejä. Niin kyllä henkilöstö sen on niin kun tiedostanut ja se on tavallaan sitä kautta myös vahvuus semmonen henkilökunta.

nivat. Vuonna 2000 todettiin, että nollista poistumaa, niin tarvitaan kenttähenkilöstö oli pääosaltaan yli lisää porukkaa. Ja kyl niinkö, onko 50-vuotiaita. Uutta henkilökuntaa sitä mihinkään paperille kirjoitettu, ei rekrytoitu koko 1990-luvun aika- mutta tavallaan tavoite on jatkossa na kireän taloustilanteen takia. 82 se, että nyt kun tiietään, että joku poistuu, niin siihen otetaan joku Henkilökunta väheni myös vuo- ennakkoon niin sanotusti oppiin. Ja den 2001 jälkeen. Vesihuoltopääl- itte asiassa meillä on nytkin, viime likkö Juha Nurminen kertoo: vuoden aikana otettiin ihan tuota toistaiseksi voimassaolevaan työso- - Nythän, itse asiassa sen koko kuus pimukseen. Ja meillä on yksi kaveri vuotta, kun minä oon ollut ja oike- tälläkin hetkellä oppisopimuksella, astaan aiemminkin, niin täällähän niin kun näin oppii.83 on ollut niin, että henkilöstöä on vähentynyt koko ajan. Varmaan Kajaanin Vedestä kysellään ajoit- minun täällä olo aikana väheni vii- tain oppisopimuspaikkoja: dellä. Kun luonnollisen poistuman kautta poistui, niin tilalle ei otettu. - Kyllä, aika ajoin. Kyllä se niin kun Vuolijoki liitos sitten vähän muutti niin päin. Kyllä niitä ainakin vielä, kuviota, mutta nyt mun mielestä ol- vaikka puhutaan, että ei välttämät- laan siinä tilassa, että enää tätä ei tä saa työntekijöitä, mutta kyllä voida käyttää. Nyt kun tulee luon- meille vielä on löytynyt. Tosin ei nii-

82 Huttunen 2000. 83 Nurminen J. 14.3.2008. 218 8. Kokemus

tä nyt pilvin pimein oo tulossa, mut- viemärilaitoksen verkoston kaverit ta kuitenkin, että ei vielä ainakaan on ollut viemärilaitoksen miehiä. tällä korkeuella niin ei voi sanoa, Hyvin tiukka raja. Se raja pyrittiin että ois puutetta työntekijöistä. 84 hävittämään, että on vaan asentajia. Se tehtiin.87 Tilanne näyttää siis paremmalta kuin etelässä: Suurimmat haasteet - Täällä ehkä on niin päin, että asentajatasosta henkilöstöä on saa- Huotari toteaa liikenteen olevan tavilla. Mutta sitten jos on koulu- riski pohjavedelle: tetumpaa porukkaa, niin sen saa- minen tänne voi olla vaikeampaa, -Yritettiin puuttua viitostien tra- kuin etelässä. 85 ﬁikkiin, oli ainoa. Ja tietenki nämä myrkytykset ja muut, että ottamoja Kahvitauot ovat usein tärkeä työ- koitettiin aidata ja lukossa pitää. yhteisön tapaamis- ja tiedonku- Suomessa, yllätys, ei ole koskaan lun muoto ja paikka. Näin on ollut myrkytetty käyttöveden kautta. myös Kajaanin Vedellä, jolla kah- Mutta tuo viitostien liikenne ja kun vitauot ovat tärkeitä henkilökun- viitostietä saneerattiin, niin yritet- taa yhdistäviä tuokioita. Tuolloin tiin valtion kustannuksella saaha kaikki olivat koolla ja kahvitauoista sinne ojiin näitä suojakelemuja. Ja muodostuikin tärkeä tiedonkulun nyt se on viime vuosina onnistunu kanava. Myös kännyköiden tulo yh- jossaki, ilmeisesti tekin ootte tör- teydenpitovälineeksi tehosti henki- männy semmoseen varautumiseen. lökunnan mukaan toimivaa ja teho- Ja meillä on hyvin vähän sitä va- kasta viestintää.86 rautumista. Niin ja lentokenttä on, että siitä pidettiin joskus melekosta Nurminen kuvailee muutoksia möykkää, kun se nousee justiin mei- 2000-luvulla: dän pohjavesialueen, on nousulas- kusektori. Että se oli, mutta sille ei -Muutostahan tämä on ollut ko- voi mittään. Tippuu jos on tippuak- koajan oikeastaan, mitä minä oon seen. 88 ollut. Joku vois sanoa, että tämä on sekotettu, myllätty ylösalaisin koko Heikkisen mukaan soranotto on systeemi. Nyt lähtee siitä mitä mi- yksi keskeinen pohjavettä uhkaava nun aikana on, niin ensiksi tehtiin asia: se jätevedenpuhdistamon saneeraus. Siihen meni oikeastaan ensim- -Yleensähän pohjavesi esiintyy niil- mäiset [kaksi] kolme vuotta melko lä hyvillä hiekkaharjuilla ja niille tarkkaan. Sitten muutettiin ehkä ois muutakin käyttöä. Eli soraotto niin, että kun perinteisesti täällä on on yks. Eli se on täälläkin ihan se- ollut aika tiukasti vesilaitoksen ka- levä, missä on ne suurimmat esiin- vereita verkoston puolella ja myös tymät, niin siellä on pitkälti sitten soraottoa niillä alueilla, joista se on 84 Nurminen J. 14.3.2008. 85 Nurminen J. 14.3.2008. 87 Nurminen J. 14.3.2008. 86 Huttunen 2000. 88 Huotari O. 11.1.2008. 219 Juuti, Rajala & Katko

periaatteessa nyt lopetettu ja johon- Niskavaara kiteyttää keskeisimmät ka ei lisälupia anneta periaattees- Kajaanin vesihuollon ja samalla sa sorakäyttöön tai -ottoon. Mutta koko sektorin haasteet: niillä lievealueilla, siellä on vielä aika voimakasta soraottoa, että ne -Nokia-tapaus on ollu esillä. Sitä- periaatteessa. Niin ku, sanotaan hän ei koskaan tiedä. Mä tietysti pohjaveden saastumisen kannalta katon tätä yksi oikeastaan suun- ei ehkä muita isoja. Joskus oli, ih- nittelijan näkökulmasta ja meilläki metytti tuolla missä asun tuolla lion tää palavereissa käyty läpi tätä kellä yhtä pumppaamoa niin silloin Nokia-esimerkkiä ja sitten mietit- kun se pumppaamo rakennettiin, ty, mitä eri vaiheissa voitais asian niin silloinhan tehtiin tiestö, kaik- välttämiseksi tehä. Kyllä se niinku ki nämä ojat luiskattiin muovilla. suunnittelussa ei oo tehtävissä, että Eli laitettiin sitten se turva, että jos siellä on tää yleinen ohjeistus, nor- siellä joku liikenneonnettomuus tul- mitus, yleiset työselostukset. Ne on lee eli se öljy pääsee. Niin, ei niitä olemassa. Mutta se vastuu on sitten ennää rakennalla, että ne on taakse rakentamisessa, kunnossapito, sa- jäänyttä elämää, että onko se sitten neeraus, tuon tyyppiset. Meillä on tehostunu tämä torjunta, jos siellä tietysti vastuu, että me pystytään joku onnettomuus sattuu, että se näkemään riittävän pitkälle ja saahaan talteen se. 89 mitoitetaan riittävän kapasiteetti putkia, sekä viemäri- että vesijohto- Huotarin kertoo verkostojen sanee- putkia. Sehän siinä on se. Ja nyt on raushaasteesta: oikeestaan se haaste, mikä on tässä meillä nyt menossa hyvin pitkällä -Saneeraustarve oli satunnaisia tämä uus asetus näitten viemäriver- vielä tai muodostimme itsellemme koston ulkopuolisten kiinteistöjen sen kuvan, että ne on vaan satun- jätevesikäsittelystä, joka on heijas- naisia, ettei tässä vielä mitään hä- tunu nyt täälläki räjähdysmäisesti, tää. Paikallinen lehti kyllä kirjoit- nythän haja-asutusalueelle raken- teli aikapommista. Vuosikertomuk- netaan viemäriä ja siinä ohessa siin ja semmosiin, niissä varoteltiin myös vesijohtoa. Siinä on kunnalla virallisesti moneen kertaankin. Ja nyt semmonen ohjaava ja rahoit- yksi tavoitteellinen asia, joka siir- tava rooli. Tuota se on semmonen si taka-alalle nämä saneeraukset suuri asia, joka näyttää toteutuvan oli tuo pohjavesiprojekti, joka oli tässä lähi vuosina, mutta ei mulla minun kuningasajatus. 15 vuotta enää mitään isompia visioita tässä meni, että saatiin kattava pohjave- oo. Musta kaikki on hallinnassa ja sijakelu kaupunkiin. Valtio tuki sitä kehittyy hyvään malliin. 91 puhdasvesipuolta, niin kuitenkin -Yksityistämistä ainakaan Ka- jäi paljon tätä saneerausta jalkoi- jaanissa ei enää pohdita. No kyllä- hin. 90 hän sitä pohdittiin kun vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tehtiin tässä, se valmistu 2004kö se oli. Joka tapauksessa tossa asuntomes- sujen jälkeen sitä ruvettiin teke- 89 Heikkinen J. 11.1.2008. 90 Huotari O. 11.1.2008. 91 Niskavaara R. 11.1.2008. 220 8. Kokemus

mään. Kyllähän siellä tällasia kes- -Samoihin aikoihin sähkölaitok- kustelulinjauksia oli. Kyllä täällä sia yksityistettiin. Ilmeisesti muuta- vallitsee, jos keneltä tahansa kysyy, ma konsultti on tehny siitä aika hy- niin tää liikelaitostaminen riittää, vän tilinkin. Mutta että kun tuossa osoittatunu hyväksi. Mutta ei mis- meidän vesihuollon kehittämis- sään mielessä enää pitemmälle ja suunnitelmassa on niinku selekee sitten tämän vesihuollon ja yleensä linja. Että tämä liikelaitos hoitaa kunnallistekniikan suunnittelu ja vesihuollon täällä kaava-alueella rakentamisen kohalta se, että kun- ja sitten kun kaava laajenee. Ja sit- nalla pitää olla tietty perusresurs- ten kannustetaan ja tuetaan näitä si. Niinku meillä on nyt tommonen osuuskuntia, niin kun on tapah- yheksän henkilön yksikkö. Me pys- tunutkin. 94 tytään periaatteessa, käytännössä ne meiän tarpeet suurin piirtein Myös Huotari on samoilla linjoilla suunnittelemaan ja se rakennusyk- yksityistämisen suhteen: sikkö pystyy ne toteuttamaan. Että jos ne ulkoistetaan täysin, niin sit- -Yritettiin 30 vuotta sitä ennenkin. ten ollaan jossakin Hex-indeksien Vanha kamrööri pystyi näyttä- kurimuksessa, jossa ruvetaan vaan mään sillä parempaa koko konser- mittaamaan sitä. Mulla on se kuva, nin tulosta, kuin erikseen. Ainoa että täällä ne, jotka näistä asioista tavoite oli se, että saa ite päättää päättää ja miettii näitä, niin on sa- investointilaajuudesta. Nyt oli ar- maa mieltä. Ja tuolla ympäristötek- mopalojen varassa kaikki tämä sa- nisessäkin on todettuki, että se oma neeraus. Ja aika tiukasti taksassa perusosaaminen pitää olla suun- koetettiin pysyä ajan tasalla ja siitä nittelussa, rakentamisessa ja sitten huolimatta pysyttiin muistaakseni käytössä. 92 keskiarvon seutuvilla valtakunnallisesti. Että tämä on minusta hyvä Niskavaara jatkaa: asia, tämmönen laitos tarvittee itse- näisyyttä päätöksentekoon ja rahan -Asiakkaana ei tuntus kovin tur- käyttöön. Ja ilmeisesti johtajaki on valliselta semmonen monikansal- tyytyväinen. Näytti viime vaiheessa linen yhtiö. Mutta kun tässä vesi- ajaneen sitä voimakkaasti [...] Jos ei huollosta puhutaan, niin tiedetään, ois tuota kvartaalikirosanaa, niin että Juha Nurminen (Kajaanin hyväksyttävissä, mutta ei tällä me- Veden johtaja) on tossa. Sen pääse netelmällä ihmisen elinehtoa saa ainaki haukkumaan, jos ei muuta. panna tommoseen sijoittajien kvar- Mutta minusta tuntuu, että se oli taalivaatimusten varaan. 95 valtakunnallisesti joskus takavuosina tässä lähivuosina, niin sitä Hengestä on kuitenkin kyse: pohdittiin aika yleisesti, korkealla tasolla, ﬁlosofoitiin tämmöstä yksi- -Niin, perustoimeentulosta ja mi- tyistämistä. Siellä oli jotain pörssi- ten sitä voi, edes vaikka valtiolla ois huumaa tai mitähän se oli. 93 tahtoa avustaa, niin miten se, kun ei pysty yhtä Kemijärven sellutehas-

92 Niskavaara R. 11.1.2008. 94 Niskavaara R. 11.1.2008. 93 Niskavaara R. 11.1.2008. 95 Huotari O. 11.1.2008. 221 Juuti, Rajala & Katko

ta. Ehdottomasti ei tuolle omistus- ootellaan, katellaan. Sitten se kiire pohjamuutokselle. 96 tullee. 98

Kaikki kuntalaiset eivät vielä ole Laitoksen imagoon on panostettu kunnallisissa verkostoissa eikä vesi- viime vuosina paljon. Haasteitakin osuuskunnissa mukana. Heikkinen riittää myös tässä asiassa: jatkaa: -Kyllä omassa työssäni paljo tähän -Meilläki nyt jää semmosia muu- markkinointiin ja näihin joutuu tamia kiinteistöjä, ihan yksittäisiä paneutummaan. Niin kyllähän täs- kiinteistöjä, jotka jää niinku peri- sä just sitä on [...] on puhuttu niin- aatteessa sen verran kauas tästä ku Veden sisällä johtoryhmässä ja toiminta-alueesta, että jotka täs- johtokunnassakin on puhuttu, että tä osuustoiminnasta ulkopuolella. meijän pittää tulla ihan ulos, että Mutta heille on sanottuki, että he ihmiset huomaa, että mikä tää yh- saavat sitte kiinteistökohtaiseen tiö on ja mitä se tekkee. Yks oli tie- järjestelmään samalla lailla yhteis- tenki silloin alunpittäen, että tuli kunnan tukkee sitten kun muutenki. tämmönen Kajaanin Vesi, voi sa- Ja niille annetaan se lupa niinku vi- noa, logo, mutta kaikki vaatetus on ranomasen puolesta. Muutenhan ei yhtä, että tietävät sitten kuka sinne näille toiminta-alueille anneta yk- tullee talossa käymään ja näkevät sittäisille kiinteistöille sitä viemäri- autot on laitettu. Tietenki on toista- verkostorakentamisluppaa. Että se ki palautetta tullu, että no hetkinen on sidottu siihen. Että jonku verran pittääkö ne näin olla, kaikki uusia on jotka on tietenki semmosta ki- ja teipattuja. Mutta että kyllä ne lometrin puolentoista päässä, että ihmiset huomaa kuitenki positiivi- miksi sinne ei rakenneta. Mutta se sessa mielessä sen asian. Että kyl- on kuitenki kustannuskysymys vä- lähän se näyttä vaan, että sitä po- hän. 97 sitiivista asiaa ei tuonne mediaan -On joo, ja jos on välimaissa, että oikeen saaha, niinku pitäs. 99 tietää tulleeko siinä rakentamista -Se on aivan varma, että onpa välillä. Mutta me voijaan jatkaa mikä tahansa, niin Huono uutinen sitten nää osuuskunnat niin höylisti, on aina paras uutinen tiedotusväli- kun katotaan vaan jos sinne tullee. neiden kannalta on. Siihen ne tart- Ihan niinku Kajaanin Vesi laajenee tuu. Niinku tässä viimenenki tapa- täällä taajama-alueella. Sitten niin us oli niin kyllä sitä sitten kissan ko- sitä mukkaan, kun näitä kaavotuk- koisin kirjaimin kirjoitetaan. Mutta sia tehhään. Ei ne oo poissulettuja, jos yritettään sitä positiivista asiaa kyllähän he on kokenu sitte, että saada sinne. Se on vähän joka puo- he on sen verran kaukana, että he lella tämmönen, että sitä herkästi tekkee oman verkoston. Ja nythän otetaan siihen, että mikä lukijaa tässä voi vielä tämä asukkaita tul- kiinnostaa eniten ja voi sanoa, että la uusia niille alueille, kun tässä on mikä myy sitä lehteä eniten vaikka vielä kuitenki muutama vuosi sinne 2013 asti. Mutta moni on vaan, että

96 Huotari O. 11.1.2008. 98 Heikkinen J. 11.1.2008. 97 Heikkinen J. 11.1.2008. 99 Heikkinen J. 11.1.2008. 222 8. Kokemus

tämä tietenki tulee ennakkotilauk- se voi olla mahollista, mutta näin sena valtaosalle. 100 se vaan nykyään on. Nyt on onneksi muoviputket, ennen oli jotaki muu- Heikkinen toteaa, että 100% var- ta putkea, että viemäri meni beto- muutta järjestelmiin on mahdo- niputkessa ja vesiputki saatto olla tonta saada. Nokian vesiepidemia jotaki muuta. Että tämmösiä ma- vuonna 2007 säilyy pitkään alan hollisuutta on, mutta että nehän on sektorin ihmisten mielessä koko nyt vaan pyrittävä ottamaan huo- maassa: mioon. Eli tämmönen turvajärjes- telmä on kyllä luotava ja varmasti -Se on ainaki, että tommosia nokia- tämmönen Nokia-tapaus vauhitti laisia ei pääse tapahtumaan. Joo se näitä ajatuksia liikkeelle pikkusen on se. Eilen muun muassa keskus- tarkemmin. Siinä mielessä se on teltiin siitä tämänki pöyän ääressä. hyvä, että semmonen tapahtu, mut- Niistä uhkakuvista, että mitä voiko ta hyvä, että se ei tapahtunu täällä. sattua täällä ja paljo on tullu ku- Mutta olihan tuo aika iso katast- luttajilta soittoja, että onko se mi- roﬁ siellä. Varmasti näissä nyt toi- tenkään mahollista täällä. Että minnoissa sitten nämä, jotka tässä kaikki ne skenaariot on käyty läpi. Kajaanin Veen alueella toimii, niin Varmaan tässä nämä ammatti- on otettava huomioon ja ovat otta- ihimiset läpi, että mitenkä tämä neet huomioon. Käyneet läpi nämä tekniikka, että onko mahollista mi- oman toimialan, että mitenkä se on tenkään tapahtua semmosta. 101 mahollista täällä. 102 -Niin ja se on nyt tuntuu, että jos aattelee, että tulee osuuskuntia Heikkinen ei näe vesihuollon yksi- lissää, puhutaan vielä tuonne... ja tyistämistä positiivisena mahdolli- vaaran mahollisuus lissii huomat- suutena: tavasti enempi eli niitä on noita pumppaamoja sun kaikkia mahol- -Mutta se on tämä vapaa markki- lisia. Eli jos meijän pitäs nyt ellää natalous, niin sehän on sitä, että niin, että sata varmasti ei pysty jos kerran näin on järkevää toi- mittään tapahtumaan, niin se on mia, mutta että en minä tiiä onko aika kallis. Mutta että kaikki mitä se järkevää toimia sitten sillä kei- nyt nuin, ei nyt järjellä ajateltuna, noin. Kyllä onhan nämä sähköyh- mutta sanotaan, että mikä nyt tun- tiöt jo hyvä esimerkki siitä. Mutta tuu, että mikä vois olla näin. Sitten tietenkään, taloudellisestihan ne ku miettii, että oikein, että voihan toimii niinku pittää meijänki tääl- sitäki tapahtuu ja sillä keinoin ta- lä toimia. Että me tehhään tulosta pahtuu ja sen työmaan yhteyessä periaatteessa kaupungille. Eli mak- tai tien kunnostamisen yhteyes- setaan jonku näköstä tulotusta kui- sä. Niin kaikkihan on mahollista, tenki, että se kiertää takasi, mutta nyt periaatteessa putkisto mennee se ei mee muualle se niin sanottu samassa kaivannossa, vesi- ja vie- tulos siitä yhtiön toiminnasta. Se märiputkistot. Sehän on semmo- palautuu niinku kuntalaisille ja nen, joka tuntuu aina, että miten kaupunkilaisille takasi. Sitten jos siinä on jokin erillinen yhtiö, niin 100 Heikkinen J. 11.1.2008. 101 Heikkinen J. 11.1.2008. 102 Heikkinen J. 11.1.2008. 223 Juuti, Rajala & Katko

siinä vois olla ihan toisin. Ne voitot mätön paha tämä muutos, tämä on sijoitettas jonnekki muualle. Jossaki välttämätön hyvä tämä muutos. 104 mehtäyhtiössä niin se ei välttämät- tä ihan anna jää tuota omalle paik- kakunnalle. Mutta se on tämmöstä. Yhteenveto Mutta voihan se olla, että näissä suurissa kaupungeissa. Mutta on- Tämän toteuttamiseksi kirjaa var- han siinä, että esimerkiksi täälläki ten on muun muassa haastateltu on nää prikaatit ja muut tulossa 12 keskeistä ihmistä Kajaanin Ve- tähän, jotka on oma yksikkönsä ol- destä sekä siihen liittyvistä orga- lut. Että kuka ottaa ne huolekseen, nisaatioista. Näiden henkilöiden että aika vanhoja verkostoja on ja kertomana yhdistyvät vesihuollon kuka ne saneeraa. En näkis aina- historian haasteet kehityspolkui- kaan sitä positiivisena kehityksenä. hin, jotka johtavat tulevaisuuteen Mutta tällä alueella tämmösiä yh- sen mahdollisia haasteita unoh- distymisiä jos on energiayhtiöitä ja tamatta. Haastateltavien useaan vesi- viemärilaitoksia, näissä nyt otteeseen mainitsemat hyvät poh- vois ihan hyvinki olla, koska nehän javesivarat on osin valjastettu jo toimii periaatteessa samalla alueel- historiassa kaupungin asukkaiden la. Ei se sinänsä ole suljettu asia. 103 vedentarvetta tyydyttämään. Vesi on Suomenkin oloissa poikkeuk- Heikkisen mukaan positiivisuus on sellisen hyvälaatuista ja historiassa suuri muutosvoima: esiintyneet maku- ja laatuongelmat on voitettu jo vuosikymmeniä sit- -Puhuttiin näistä ihmisistä, jotka ten. Haasteeksi on silti jäänyt näi- toimii tämä. Täällä varmasti vaatii den pohjavesivarojen turvaaminen muutosta ja on vaatinut muutosta myös jälkipolville. eli se toiminta-ajattelutapa pitäs olla, elää tätä päivää ja muuntua Voimakkaan rakentamisen kau- sitten ihan koko porukan. Aika hy- tena uutta verkostoa vedettiin ki- västi minusta, jonka kanssa minä lometri kilometrin jälkeen. Tämä oon ollu täällä tekemisissä, niin se rakennusbuumi täytti nousevan on enempi tää toimiva johto ja jon- elintason ja asumismukavuuden ku verran nuin työntekijöiden kans. nousun vaatimukset, mutta jätti Mutta sielläki myös vaaditaan posi- vanhimpien verkostonosien sa- tiivisuutta näihin muutoksiin. Et se neerauksen tekemisen resurssien ois niinku henki myös sinne kulut- puutteen takia. Nyt ja tulevaisuu- tajaan päin. Että tämä ei oo välttä- 104 Heikkinen J. 11.1.2008.

103 Heikkinen J. 11.1.2008.

224 8. Kokemus

Kuva 8.5. Kainuun Sanomat kertoi vesi- ja viemäriverkoston laajenemisesta 30.3.1957. Rakennusmestari Tuomo Tervonen ja työnjohtaja Paavo Haataja tarkastelevat aikaansaan- noksia Kopsankadulla. (Kainuun Sanomat 30.3.1957)

225 Kuva 8.6. Paljonaljon lupaava l paa a pespesuainemainos ainemainos KainKainuun n Sanomissa vuonna onna 19571957. (Kain(Kainuun Sa- nomat 30.3.1957)

dessa saneeraus on toinen keskei- nuorempi, juuri aloittanut asentaja nen haaste. ja vanhempi konkari. Näin työtavat ja menetelmät saadaan siirrettyä. Kolmas tulevaisuuden haaste Samalla siirretään myös työhön on henkilöstön jaksaminen erilais- liittyviä asenteita ja perinteitä. Siksi ten muutosten paineessa. Henkilö- tällainen työssä tapahtuva koulutus kuntamäärä on pienentynyt vuosi on ensiarvoisen tärkeää ja sitä pi- vuodelta eikä tämä kehitys voi lo- täisi vaalia ja harjoittaa myös muis- puttomiin jatkua näkymättä jaksa- sa tehtävissä. misessa. Henkilöstöön liittyy myös neljäs haaste, kuinka välittää hil- Viides haaste Kajaanissa on ha- jainen tieto vanhalta ja kokeneelta ja-asutusalueiden vesihuolto. Sitä työntekijältä uudelle, nuoremmalle toteuttamaan on Kajaanissa valittu työntekijälle. Kajaanin Vedessä on Kajaanin Veden ja vesiosuuskun- käytetty menetelmää, jossa työpa- tien välinen tiivis yhteistyö. Tästä reina työskentelevät esimerkiksi kerrotaan tarkemmin luvussa yh- deksän. 226 Kuva 8.7. Kainuun Sano- missa oli ajan mukainen myynti-ilmoitus hyvistä porsaista. Myös Hota- pulveria ja Figuran asuja oli tarjolla. (Kainuun Sa- nomat 30.3.1957)

227 Kuva 9.1. Paltaniemen vesiosuuskunnan verkoston asennusta. (Perhovaara)

228 Luku 9: <+7(,67

229 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin vesilaitos, vuodesta 2005 -Lauttolahden vesiosuuskunta; alkaen Kajaanin Vesi, on perintei- Myötärinne - Karanka sesti tehnyt yhteistyötä vesihuollos- -Paltaniemen vesiosuuskunta; sa monien tahojen kanssa. Tässä Paltaniemi luvussa käsitellään näitä yhteistyö- -Siikaniemen ”vesiosuuskunta”; hankkeita ja –suunnitelmia, joista Polvilantie aivan kaikki eivät ole toteutuneet. -Vuoreslahden vesiosuuskunta; Osa näistä yhteistyökuvioista on Vuoreslahti edelleen merkittävässä roolissa - Niemelänrannan vesihuoltoyh- kirjoitushetkellä ja tulee todennä- tymä; Kuluntalahti köisesti olemaan myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä on tehty etenkin Näistä Siikaniemen ns. vesiosuus- vesiosuuskuntien ja teollisuuden kunta ei kuitenkaan muodollisesti kanssa. täytä osuuskunnan kriteerejä. Vesi- laitoksen näkökulmasta katsottuna he ovat enemmänkin ryhmä kulut- Vesiosuuskunnat tajia yhden mittarin takana. Kajaanin Veden toiminta-alueen Kaupungin vesilaitos tekee run- ulkopuolelle jäävällä haja-asutus- saasti yhteistyötä vesiosuuskuntien alueella toimii useita vesiosuus- kanssa. Tästä kertoo Jukka Heikki- kuntia. Esimerkiksi vuonna 1995 nen seuraavasti: Kirkkoniemen vesiosuuskuntaan liittyi viisi uutta jäsentä ja toimin- - Siinä kuntien sisällä [...] osuus- takertomuksen mukaan jäseniä oli kuntiahan nyt syntyy aika paljon, 93, laitteisto toimi hyvin eikä korja- vesiosuuskuntia ja viemäriosuus- uksia tarvittu. Puheenjohtajana oli kuntia. Minäki oon yhessä mukana Paavo Blomqvist ja isännöitsijänä ja justiinsa siitä on nyt päätökset Seppo Tuhkanen.1 ja rahotuspäätökset alakaa olla. Käynnistyy varmaan tuossa huhti- Haja-asutusalueella toimivat toukokuussa semmonen isompi, vesiosuuskunnat ja –yhtymät sekä taitaa nyt tässä Kajaanin alueel- sijaintipaikat olivat vuonna 2004 la olla suurin viemäriosuuskunta. seuraavat: 2 Se on tää Kirkkoaho-Pärsänsuo, osa Kuluntalahteen. Että siinä on - Jormuan vesioskuuskunta; Jor- semmonen 210 talouden verkosto. mua Ja siihen viemärille tullee pituut- -Kirkkoniemen vesiosuuskunta; ta tuota noin 31 kilometriä. Siihen Paltaniemi tullee semmonen viitisen kilometriä -Koutaniemen vesiosuuskunta; vesiputkee. Eli jatketaan tästä Ka- Koutaniemen länsiosa jaanin Veden putkesta, niin tullee puhas vesi. Joillakin alueilla ei oo vielä sitä puhasvesiputkea, niin se 1 Kirkkoniemen vesiosuuskunnan vuo- liitetään nyt sitten, otetaan siihen sikertomus vuodelta 1995, Perhovaara matkaan, samassa yhteyessä kun se 11.4.2008. viemäri rakennetaan. Pääasiassa 2 Kajaanin vesihuollon kehittämissuunni- tällä alueella mihinkä tämä viemä- telma 2004-2010. ri tullee, niin siellä on jo tän Kajaa- 230 9. Yhteistyö

Kuva 9.2 a ja b. Särämän hankke oli valtion vesihuoltotyö huhtikuussa 1998. (Tolonen 1998)

231 Juuti, Rajala & Katko

nin Veden vesiä. Et sinne on raken- rakentaa esimerkiksi mitkä tämä nettu. Pikkusia pätkiä on vielä mit- asetus nyt vaatis. Niin siellä tuli se kä puuttuu. Ja kun periaate on, että esille, että eikö sitä viemäriä. Sitä Kajaanin Vesi ei lähe nyt laajen- lähettiin kehittämmään ja onneksi taan haja-asutusalueelle verkosto, siihen saatiin hyvä puheenjohtaja ei viemäri- eikä vesiverkostoa, niin siltä alueelta, joka pelekäsi kyllä se on sitten osuuskuntapohjanen. 3 miten iso työ, mutta ei sitä sanottu, -Siitähän on keskusteltu silloin että miten iso työ siinä on. Ja kaikki kun me osuuskunta perustettiin sil- tämmöset maankäyttöluvat, mitkä loin vajaa kaksi vuotta sitten. Niin nyt on semmonen menossa eli näille sitten, nimenommaan tästä, että alueille missä ei liittyjän maita ole minkä takia ei Kajaanin Vesi ei eli mennään toisten maiden läpi ja laajenna. Mutta siitä on, voi sanoa, kaikki nämä sopimukset tehtävä ja että se on varmaan valtakunnalli- osuuskuntaan liittymiset. On siinä nen strategia, että nämä kunnalli- aikamoinen homma, täytyy sanoa set laitokset ei lähe laajenemmaan, kyllä. 5 koska sehän vaatii tietenki resursseja ja ne on haja-asutusalueella. Seuraavaksi kuvataan seudun suu- Ja tietenki siinä on yks tää rahotus, rinta osuuskuntaa, Paltaniemen että siihen sitten saahaan muita ra- vesi- ja viemäriosuuskuntaa tar- hotuskanavia mukkaan, kun se on kemmin. osuuskunta. Elikkä tää on ympä- ristökeskus mukana rahottamassa Paltaniemen vesi- ja viemäri- kaupungin lisäksi. 4 osuuskunta: esimerkki osuus- kuntatoiminnan kehittymisestä Osuuskuntamalli vaatii jonkun in- ja yhteistyöstä nokkaan ihmisen vetäjäksi kertoo Heikkinen: Jorma Perhovaara (s.1941, ks. laatikko 9.1), Paltaniemen vesihuolto- -Se on ihan selevä, että näin se on. osuuskunnan vetäjä, kertoo, että Siihen vaan täytyy jonku lyöttäytyä, kylän vesiolosuhteet olivat ennen että tämä homma lähetään vetä- osuuskuntaa varsin vaikeat. Hän mään. Ja olin siinä vähän käynnis- kuvailee tätä aikaa ennen osuus- telemässä sen osuuskunnan silloin kuntaa seuraavasti: kun tänne muutettiin ja sille alueelle. Koska puhuttiin just tää uus jä- - Vanha taiteilija [...] Tuhkanen tevesiasetus, mikä on nyt sitten, että kertoi, että kun hän muutti Palta- ei jäähä oottamaan sitä viimeistä niemelle [...] emännän kanssa asu- vuotta, että saahaanko me edes se maan ja piti talousvettä hakea, niin viemäri vai eikö sitä saaha. Ja sitten hakivat täältä parin kilometrin tuli soitto ja aika paljon sillä kei- päästä järvestä, kun sieltä pääsi noin, että kun heillä pieniä tonttia törmästä hyvin alas. Se meijän koh- on ja heillä ei viemärit vejä, heillä dalla törmä on jotain kuus metriä pitäs kuukauen vällein tyhjentää korkea, jyrkkä. Sano, että kun ne säiliöt ja ei pystytä imetyskenttiä isot tynnyrit oli siinä reessä ja sitten kun pääsi tuhon lähelle kotia, niin 3 Heikkinen J. 11.1.2008. 4 Heikkinen J. 11.1.2008. 5 Heikkinen J. 11.1.2008. 232 9. Yhteistyö

Taulukko 9.1. Kajaanin haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja –yhtymät vuonna 2002/2003. Siikaniemen ”vesiosuuskunta” ei täytä vesiosuuskunnan kriteerejä.

Vesihuoltolaitos Verkoston Verkostossa Verkostossa Veden Veden Sijainti pituus asukkaita kiinteistöjä kulutus kulutus km henkeä kpl m3/d m3/a Jormuan 50 2) 400 2) 140 44 16 060 Jormua vesioskuuskunta Kirkkoniemen 14 2) 340 2) 110 68 24 820 Paltaniemi vesiosuuskunta Koutaniemen 25 1) 300 101 41 14 965 Koutaniemen vesiosuuskunta länsiosa Lauttolahden 50 1) 450 1) 150 31 11 113 Myötärinne – vesiosuuskunta Karanka Paltaniemen 5,8 2) 200 2) 68 17 6 205 Paltaniemi vesiosuuskunta Siikaniemen 12 10 1) 4 2 730 Polvilantie “vesiosuuskunta” Vuoreslahden 48 1) 550 1) 188 28 10 220 Vuoreslahti vesiosuuskunta Niemelänrannan 0,7 1) 35 1) 12 4 1 460 Kuluntalahti vesihuoltoyhtymä Yhteensä 205,5 2285 773 85 573 1) Liittyjien määrä vuonna 2002. 2) Liittyjien määrä vuonna 2003.

se kaatu. Ja lähet pimeessä takaisin paineella tuli vesi sieltä lammesta. sinne avannolle, ajat sen kaksi puoli Kymmenkunta taloa siellä sai talo- kilometriä. Se aina kerto siitä. usveden siitä. Se oli niin puhdasta, − Ja meillä oli semmonenkin että sitä pystyi käyttämään. vesihuoltosysteemi siinä 1960-lu- - Onhan vinttikaivojakin ollut vulla oli vielä puhtaita ne lammet. joillakin. Oon minä vanhoissa ku- Meijänkin naapurissa siinä on [...] vissakin vielä nähnyt. Mutta ei siel- metriä siihen Porolanlammille. lä Paltaniemellä niitä paljon. Mutta Niin työttömyystöinä kaivoivat be- on siellä jonkun verran ollut niitä. toniputkilla vedet sieltä lammista Onhan se selvää, kun se on vanha niihin taloihin, sine alaspäin niihin kylä, Kainuun näitä vanhimpia.”6 taloihin. Minunkin pihassa on se vanha kaivo, niin siihen tuli beto- niputkella tuli talous vesi. Siitä lammesta tulin niin kun omapaineella. Samoiten talokaivo tuli omalla 6 Perhovaara J. 13.3.2008. 233 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 9.3a ja b. Paineputken upotustyömaa Paltajärvellä. (Perhovaara) 234 9. Yhteistyö

Kuva 9.4a ja b. Paltaniemen vesiosuuskunnan verkoston asennusta. Käsinkaivamalla työ olisi ikävä tehdä. MRL Pyykkönen on ollut mukana useammassa vesiosuuskuntahankkees- 235 sa. (Perhovaara) Juuti, Rajala & Katko

Koko kylällä ei ollut kuin pari hyvää [...] kun se syksyllä jäätyy, kun vesi kaivoa: korkealla. Matalat rannat, niin se pakenee se vesikin niin kauas siellä - Niitä kaivon paikkoja ei oo sitten.8 siellä niemessä ollut olemassakaan, että siellä ei oo kun yksi tai kaksi Vesihuoltoasioihin Perhovaara sai kaivoa koko sillä kylällä siellä pe- tuntumaa jo 1970-luvulla: rällä. 1930-luvulla on se minunkin talo rakennettu. Niin siinä oli -No näihin vesiasioihin se liittyi sillä se rakentaja, joka siellä oli asunut tavalla, että minä olin 1970-luvun ensimmäisenä siinä, se kartottaja alussa putkihommissa velipojan ﬁr- Piipponen. Renkipojalla kaivatta- massa ja sain Paltaniemelle kutsun nut kaivon, että ”saat tontin siitä vesiosuuskunnan töihin. Olin siellä mailta, kun kaivat hälle vesikaivon.” muutaman viikon ja siellä samalla Se on vieläkin se kaivo – se on roju- kouliintui – tämä vesiosuuskunnan ja vaan täynnä – 12 metriä syvän isännöitsijänä oli Tuhkasen Seppo kaivon oli kaivanut lapiolla ja sii- – siinä putkimieheksi ja oppi laitta- nä ei ole ikinä ollut vettä. En tiedä maan ne liitokset. Ja laittelin siellä sitä, että on kai se tontin saanut nämä vesimittarit paikoilleen ja varmasti. Tämmönen historia siinä nämä paineventtiilit lentoasemalle on kyllä. Silloin kun minä muutin ja muuta. Meni siitä sitten [...] viiti- siihen asumaan, niin se oli naapu- sen vuotta, niin ostin Paltaniemeltä ri sen navetan purkanut, oli lyönyt vanhan tilan. Ja kun tulin kyläläi- kaikkea tavaraa täyteen. Sitten sii- seksi, niin hetihän sitä joutui näihin nä talossa, jonka ostin, niin siinä oli hommiin. kaikki ikkunat kivitetty, ne oli lau- -Ei siitä ammattia tullut. Kyllä dotettu. Mää monta monta kotti- se oli niin kun minun putkimiesta- kärrykuormaa lasinsiruja kannoin usta. En minä putkitöissäkään ol- siinä, kun kaivinkone tuli, niin mää lut, kun 1970-luvun alussa, silloin sanoin, että ”kaiva niin syvälle, kun olin noin 3-4 vuotta. 1950-luvun saa”, niin sinne. Koska se oli muu- lopulla olin ja 1960-luvun alussa tenkin törkyä täynnä. Se vesi on olin putkihommissa. Mutta sehän sillä silmällä tärkeä ollut, ainakin seuraa lopun ikäänsä. Kyläläisillä sillä kulmilla meillä päin siellä.7 jouduin remontteja tekemään, vielä tänä päivänäkin pitää käydä jotain Hyvien kaivopaikkojen ja laajem- kattelemassa, vaikka ei teekään töi- min hyvän veden puute osaltaan tä varsinaisesti. Että se on niin kun motivoi osuuskuntatyöhön: harrastuksena ollu siinä. Siellä joutuu yleismiehenä olemaan kylällä. -Nimenomaan, sehän se on ollut, Paljon naiset soittaa ja ihmiset, että kun aina keväällä ei oo vettä ja ”kun en tiennyt kenelle muullekaan järvi kuivu. Meijänkin kohalla se soittaa, niin sinulle soitin”.9 on rantaviivat pakenee 250 metrin päähän nyt aina kevällä. Siellä Paltaniemen vesihuolto-osuuskun- on kun se syvä tulee, niin siellä on nan vesilaitosta rakennettiin vuon- semmonen niin kun mäki. Jäähän 8 Perhovaara J. 13.3.2008. 7 Perhovaara J. 13.3.2008. 9 Perhovaara J. 13.3.2008. 236 9. Yhteistyö na 1972. Perhovaara kuvailee alku- kimustulokset ja mitä nyt alkaloin- vaiheita: nin rakensivat siihen viime vuonna. Heillä on se pumppaamo tuossa -Se oli sellainen, siellä perusti- [kirkon kohdalla] siitä Matinmä- vat osuuskunnan ja sen aikainen keen päin pumppaamo, mistä meil- osuuskunnan hallituksen jäsen, le lähtee vesi. 11 tämä taiteilija Kalevi Tuhkanen ja osuuskunnan puheenjohtaja Pauli Yhteistoiminta alkoi jo 1970-luvun Lundqvist, niin hehän kävivät ihan alussa: ministeriössä asti, että saivat rahoitusta sitten. Ja rahoitusta saatiin -Siellä on ollut Paltaniemellä siten sillä tavalla, että lentoasema 1968 rakennettu semmonen oma ve- oli ilmailulaitoksen lentoasemal- sihuolto-osuuskunta siihen kylään, le, niin he osallistuivat siihen kans, koulun ja kirkon ympäristöön. Se koska lentoasemakin tarvitsee vettä on pieni, yksityinen. Se on niin kun kovasti. Niin lentoasemahan osal- se vanhin. Mutta sitten tämä Kirk- listui voimakkaasti tähän raken- koniemen osuuskunta perustettiin nukseen. En muista tarkkaan, mut- sinne niemeen päin, niin kun meil- ta ainakin 30% koko hankkeesta lä sanotaan. Ja sieltä kautta myy- maksoi. Se oli merkittävä. Niin kun tiin nyt vettä 1986 vuodesta lähtien tänäkin päivänä oli tässä viemäri- tähän vanhaan osuuskuntaan, kun hankkeessa. 10 heillä meni kaivot tukkoon. Se oli siellä rannassa semmonen putki- Vesi otetaan hyvästä soraharjus- kaivo. Veden kulutus kasvoi. Sieltä ta ja johdetaan paineputkea pitkin tulee niin paljon sitä hienohiekkaa, kuluttajille, joilla on kaikilla vesi- että meni putket täyteen. Ja Kajaa- mittarit: nin kaupunki rakensi ne yhteyslinjat 1986. Kolme vesimittarikaivoa -Otetaan tuolta hiekkaharjuilta tehtiin ja siitä läpi myytiin vettä sil- Paltaniemeltä noin viisi kilometriä le vesihuolto-osuuskunnalle. 12 Matinmäen vanhoja soramonttuja. Se on samaa aluetta 5-6 kilometriä Viemäröinti piti myös saada kun- tuonne Kuluntalahteen se harju- toon. Perhovaara kertoo, miten alue. Sieltähän tämä vesi Kajaaniin tämä tärkeä asia lähti liikkeelle: otetaan, pohjavesi. On useampia pumppaamoja siellä. Pumppaa- -No minä aloitin, tietenkin kun oli mo on tavallaan niin kun meijän alasta kiinnostunut ja tietonen ja kylällä. Se nostetaan tuhon Hepo- ollu aina mukana näissä kaivoja mäkeen ensin pumpuilla ja sitten muissa hommissa, niin [...] vähän sieltä paineella menee niille palta- joka paikassa. Niin 2003 otin nämä niemeläisille. […] Se on ihan paine- Kirkkoniemen vesiosuuskunnan putki ja se vesi tulee runkojohdosta hallituksen metästysmajalle, kun näihin talojohtoihin ja vesimittarit olin metästysseurankin puheenjoh- on sitten joka talossa. Elikkä siellä taja ollut [...]. Sinne neuvotteluun ja ei ole mitään välikaivoja. Kajaanin aloin, että kun tänne pittää ruveta Vesi hoitaa kaikki nämä veden tut- 11 Perhovaara J. 13.3.2008. 10 Perhovaara J. 13.3.2008. 12 Perhovaara J. 13.3.2008. 237 Juuti, Rajala & Katko

rakentamaan viemäröinti tänne ky- sa Kirkkoniemen Vesiosuuskunta lälle. No, siitä piti tehdä töitä nel- oli vastaanottava ja Paltaniemen jä vuotta ennen kun saatiin vasta Vesihuolto-osuuskunta sulautuva viime vuonna alulle tämä työmaa, osuuskunta. Yhdistynyt osuuskun- mutta se oli se alaku rankkaa, kun ta nimettiin Paltaniemen vesi- ja saada ensin ihmiset uskomaan, että viemäriosuuskunnaksi. Molempi- se tehdään ja pitää yhdistää nää en osuuskuntien kiinteä ja irtain osuuskunnat. 2005 mää sain sitten omaisuus siirtyi perustettavalle tehtyä semmosen sulautumissopi- osuuskunnalle kokonaisuudessaan. mukset ja hallitukset kirjoitti alle Vain vesijohtoverkostot olivat kiin- ja samalla sitten mää kirjoitin uu- teää omaisuutta. Mitään velkasi- det säännöt ja rekisteröin nämä. Ja toumuksia ei ollut.14 nyt meillä on Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta. Ja nyt ne saa- Viemäriosuuskunnat ovat har- tiin suunnitelmat kuntoon ja 2007 vinaisempia kuin vesiosuuskunnat, keväällä saatiin työ alulle ja sen mutta ovat yleistymässä: on ollut nyt valmis, viimeistelytöitä vaille valmis. Kaikki on ollut kun- -Tämä oli täälläkin oikeastaan nossa jo monta kuukautta. 13 toinen. Tässä on pieni tässä [Takka- rannalla] osuuskunta ja sitten Ku- Kirkkoniemen Vesiosuuskunnan luntalahti tehtiin vuotta aikasem- ja Paltaniemen Vesihuolto-osuus- min, vaikka meillä olis ollu aika- kunnan yhdistämisen teki ajan- semmin, mutta se meni sillä taval- kohtaiseksi Kajaanin kaupungin la. Oikeastaan minäkin halusin. Ja laatima ja hyväksymä vesihuollon hallituksessa oli puhetta, että suun- kehittämissuunnitelma. Se velvoit- nitellaan kunnolla. Se on niin laati järjestämään Paltaniemen kylälle ja ja valtava työmaa meilläkin oli, viemäröinnin. Vesijohdot alueella että annettiin sitä aikaa, että saa- jo olivat. Paltaniemi on kokonai- daan kunnolla suunnitella ja kyllä suutena erillinen, yhtenäinen alue ratkaisu oli oikea. Nyt sen tietää. Ja ja ajatuksena oli, ettei siellä tarvita olen neuvonut näitä vastaavia naa- kahta osuuskuntaa. Kirkkoniemen puriosuuskuntia, joita perustettiin vesiosuuskunta toimitti jo veden sen jälkeen kun me aloitettiin tää Paltaniemen osuuskunnan verkos- työ. Annoin kaikki säännöt ja neu- toon. Viemäriverkoston suunnit- voja, joita ovat pyytäneet ja sanoin, telu ja rakennusprojekti katsottiin että kyllä kannattaa suunnittelulle mm. rahoituksen osalta varmem- antaa aikaa. maksi ja tehokkaammaksi yhden -Tarjouksia pyydettiin kolmelta osuuskunnan toimesta. Sulautu- suunnitteluﬁrmalta ja Kajaanista neen osuuskunnan jäsenet saivat tämä Suunnittelukeskus Väylä va- yhden vastaanottavan osuuskunnan littiin suunnittelijaksi. [...] Hommat osuuden. Erillisiä liittymämaksuja luisti hyvin. 15 ei peritty. Sulautuvan osuuskunnan jäsenet hyväksyttiin ns. vanhoina jäseninä vastaanottavaan osuuskuntaan. Sulautumissuunnitelmas- 14 Sulautumissuunnitelma, Perhovaara 11.4.2008 HT. 13 Perhovaara J. 13.3.2008. 15 Perhovaara J. 13.3.2008. 238 9. Yhteistyö

Kuva 9.5a ja b. Yläkuvassa miehet asentavat paineputkea. Alakuvassa kiinteistökohtaisten jätevesipumppaamoiden kaivoja. (Perhovaara) 239 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 9.6. Grundforsin jätevedenpumppaamo. (Perhovaara)

Vuonna 2007 Paltaniemen vesi- ja Pyykkösen kanssa helmikuun 2. viemäriosuuskunnalla oli osakkaita päivä 2007 ja töihin päästiin helmi- 213 kpl, joista viemäriin liitettiin maaliskuun vaihteessa. Sähkötyöt 206 kiinteistöä. Vain vesijohtoon teki YIT Kiinteistötekniikka Oy. liitettyjä oli kolme kappaletta. Sul- Työmaavalvojana oli Suunnittelu- jettuja liittymiä oli kolme kappalet- keskus Väylä Kajaanista. Hankkeen ta sekä yksi liittymä, jossa ei ollut kokonaishinta-arvio oli hieman alle vettä eikä viemäriä. Kesäasuntoja 1,7 miljoonaa euroa. Kajaanin kau- osuuskunnassa oli runsaat 20 kap- pungin ja TE-keskuksen avustuksia paletta. Osuuskunta palveli kaik- saatiin yhteensä noin 35 prosenttia kiaan 562 ihmistä. Uusia osakkaita kustannuksista. Loput summasta vuonna 2007 liittyi kahdeksan.16 katettiin osuuskuntalaisten liitty- mismaksuilla. Laskelmat toteutui- Osuuskunnan mittava viemäri- vat hyvin ja putket olivat toimin- ja vesijohtohanke toteutettiin vuon- takunnossa marraskuussa 2007. na 2007. Urakkasopimus allekirjoi- Käyntiinlähtövaikeuksia ei suurem- tettiin Maanrakennusliike Raimo min ollut, vain kaksi pientä kaape- lihäiriötä. Lisäksi muutaman kiin- 16 Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta teistöpumppaamon lähtevä putki 2007. pääsi jäätymään maan painumisen 240 9. Yhteistyö

Kuva 9.7. Jätevedenpumppaamo asennettuna. (Perhovaara)

ja lumen puutteen vuoksi. Hanke -Suurin piirtein on talakoovoimin oli osuuskunnalle haastava ja suuri, tehty tähän asti. Sehän tehtiin sillä mutta onnistunut. Parhaimmillaan tavalla, että alkuun siinä oli Kirk- kaivuutöissä oli yhdeksän kaivinko- koniemen vesihuolto-osuuskunta netta yhtä aikaa. Kajaanin Puhelin kun oli, säännöissä oli vielä isän- Osuuskunta (KPO) asensi kiinteis- nöitsijä. Hän oli niin kun sellainen, töihin samalla valokuitukaapelit. joka kävi remontteja katteli ja jos ei Siirtoviemärisopimus allekirjoitet- itte pystynyt, niin hommattiin mie- tiin Parkinniemen osuuskunnan het siihen. Mutta kyllä se on itse tal- kanssa. Kaikkiin linjapumppaamoi- kootyönä pitänyt tehdä. Nyt minä hin tuli hälytysjärjestelmä sekä säh- oon vieläkin tehnyt kaikki lasku- köliittymät. 17 tukset ja kaikki valvonnat, kun tulee pumppaamolle jotain häiriöitä, Talkootyö on osuustoiminnan oon tehnyt. Ja sillä tavalla vastan- keskeinen voima: nut kaikesta. Itse on pitänyt tehdä kaikki suunnitelmat, nuo tommoset maksusuunnitelmat, mitä tehtiin ja liittymismaksusopimukset 17 Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta ja sulautumissopimukset ja kaikki 2007. tämmöset piti tehdä ihan omasta, 241 Juuti, Rajala & Katko

Henkilölaatikko 9.1. Jorma Perhovaara.

Perhovaara, Jorma Jaakko

Syntymäaika ja paikka: 1941 Virrat

Koulutus: kansakoulu ja kauppateknikkotutkinto

Miten Kajaaniin?

Vuonna 1948 vanhemmat muuttivat rintamamiestilaan Kuusikosta. 7 kilometriä Ka- jaanista pohjoiseen tuosta Seppälän [takana]. Sinne muutettiin 1948 keväällä.

Vesihuoltoon mukaan:

Olin 1970-luvun alussa putkihommissa velipojan ﬁrmassa ja sain Paltaniemelle kutsun vesiosuuskunnan töihin. Olin siellä muutaman viikon ja siellä samalla kouliintui – tämä vesiosuuskunnan isännöitsijänä oli Tuhkasen Seppo – siinä putkimieheksi ja oppi laittamaan ne liitokset. Ja laittelin siellä nämä vesimittarit paikoilleen ja nämä paineventtiilit lentoasemalle ja muuta. Meni siitä sitten kymmenen vuotta, ei kun viitisen vuotta, niin ostin Paltaniemeltä vanhan tilan. Ja kun tulin kylläiseksi, niin hetihän sitä joutui näihin hommiin.Ei siitä ammattia tullut. [...] Että se on niin kun harrastuksena ollu siinä. Siellä joutuu yleismiehenä olemaan kylällä.

Minkälainen systeemi Paltaniemen osuuskunta silloin oli?

Se oli sellainen, siellä perustivat osuuskunnan ja sen aikainen osuuskunnan hallituksen jäsen, tämä taiteilija Kalevi Tuhkanen ja osuuskunnan puheenjohtaja Pauli Lund- qvist, niin hehän kävivät ihan ministeriössä asti, että saivat rahoitusta sitten. Ja rahoitusta saatiin siten sillä tavalla, että lentoasema oli ilmailulaitoksen lentoasemalle, niin he osallistuivat siihen kans, koska lentoasemakin tarvitsee vettä kovasti. Niin lentoasemahan osallistui voimakkaasti tähän rakennukseen.

[…] Siellä on ollut Paltaniemellä 1968 rakennettu semmonen oma vesihuolto-osuuskunta siihen kylään, koulun ja kirkon ympäristöön. Se on pieni, yksityinen. Se on niin kun se vanhin. Mutta sitten tämä Kirkkoniemen osuuskunta perustettiin sinne niemeen päin, niin kun meillä sanotaan. Ja sieltä kautta myytin nyt vettä 1986 vuodesta lähtien tähän vanhaan osuuskuntaan, kun heillä meni kaivot tukkoon. Se oli siellä rannassa semmonen putkikaivo. Veden kulutus kasvoi. Sieltä tulee niin paljon sitä

242 9. Yhteistyö

hienohiekkaa, että meni putket täyteen. Ja Kajaanin kaupunki rakensi ne yhteyslinjat 1986. siinä kolmen vesimittarikaivoa tehtiin ja siitä läpi myytiin vettä sille vesihuolto- osuuskunnalle.

Rajavedot osuuskuntien ja Kajaanin Veden välillä, onko paljon neuvoteltu?

Ei, ei siinä ole ollut mittään neuvottelua. Ei siinä ole tarvinnut. Kun osuuskunta on osuuskunta. Nyt on vaan sovittu veden hinta. Ja ne päättää tuo kaupungin valtuusto tai hallitus, ja Kajaanin Vesi tietysti päättää. Justiin Juhan [Nurminen] kanssa tuossa puhuin, että kun hän kysyi, että oonko mää täällä käynyt sen jälkeen kun se muutti tänne. Mää sanoin, että ei mulla oo ollu kun kerran asiaa tuohon laskutukseen. [...]. Mutta ei sitä oo sitä asiaa, kun silloin kun neuvotellaan näistä sopimuksista. Oikeas- taan eipä siinä paljon muuta ole. He ottaa vesinäytteet sieltä mitä tarvitaan. Jos siellä jotain tulee teknisiä kysymyksiä, niin silloin otetaan yhteyttä. Muutahan siinä ei oikeastaan. Että hyvin on sujunut.

Tulevaisuuden haasteet?

Tulevaisuuden haaste on tietysti siinä, että kuka niitä [osuuskunta] hommia rupeaa hoitamaan eteenpäin.

Kajaanin vesihuollon erityispiirteitä?

Kyllä tämä hyvin on, kun ajatellaan, miten tää vois paljon paremminkaan olla. Meil- lä on pohjavesihommat kuitenkin, on hyvät vedet ja hyvin nuo laitteet ja hyvin niin kun suunniteltu, tehty. Ei ne sen paremmin oikeastaan voi olla. Ainut, jos ois joku, esimerkiksi Kajaanin Vesi [hoitaisi vesihuollon] ei tarttis kyläläisten hoitaa sitä. Ainut on siinä.

Yksityistäminen?

Se ei oo mitenkään, jos ajatellaan kyläläisiä, niin se ei oo mitenkään toivottava kehi- tystä.

Terveiset tulevaisuuteen:

Pitäs pitää nämä maisemat ja tavoitteet ja systeemit vaan kunnossa ja kattoa tätä mei- dän yhteistä tulevaisuutta, että me pysytään niin kun oikeilla raiteilla. Pidetään jäte- vesistä huolta ja puhtaasta vedestä ja ympäristöstä. Ei siinä oikeastaan mitään suuria ihmejippoja ole. Se kuitenkin sillä tavalla meidän elämä menee, että saadaan hyvää vettä juotua ja saadaan hyvin jätteet pois. Se on oikeastaan siinä. Otetaan sen verran niistä rahaa, että pystyy tän pitämään yllä ja vireessä. Juuti, Rajala & Katko

tarjouspyynnöt. Ne oli, sanotaan, siä, niin silloin otetaan yhteyttä. maallikolle aikamoisia kuitenkin Muutahan siinä ei oikeastaan. Että tehdä, kun ne monisivuisia tulee, hyvin on yhteistyö [sujunut...]. 20 että niissä vaan olis kaikki mukana. 18 Veden hinta on hieman pienempi osuuskunnille kuin yksityiselle asi- Aktiiveja ei tarvitse olla montaa, akkaalle: kunhan asiaan sitoudutaan perus- teellisesti: -Kajaanissa oli sovittu sillä tavalla, että Kajaanin Vesi myi puoleen hin- -Se on semmonen, sanotaan, aktii- taan vettä osuuskunnilla. Samoiten viporukka on yksi. Mutta sitten on puoleen hintaan otti vastaan jäte- niitä, mitä minä vedin aina mu- vettä. Jos tähän vaiheeseen voi sa- kaan hallitukseen. Nyttekin tässä noa, niin siellä on yksi mutta kun hommassa niitä isäntiä, siitä vie- osuuskunnat joutuu nyt ottamaan restä, nuoria kavereita, joita mää isoja lainoja. Kajaanin kaupunki hallitukseen halusin. Pojat on teh- veloittaa 0,5% takausprovisiota. Ja nyt töitä kyllä sitten. Oon pitäny siitä minä olin pahalla päällä pa- heitä koko ajan niin, että heillehän risen vuotta tässä. Nyt on tarkoitus se alkaa kohta tulla. Että mää en tälle keväälle tehdä vielä siitä rek- ole ominu sitä itelleni, vaan oon ky- lamointi, että sitä ainakin pienen- län etua aina kattonu koko ajan. Se nettäisiin. on yhteinen projekti ja yhteinen ta- -No jos ajatellaan, että otetaan voite meillä on siellä. Mutta se kui- lainaakin, joskus nostetaan vaikka tenkin jää tämmösissä, kun on va- 1,5 miljoonaa tai 500000, niin se paaehtoisia, niin se jää sillain, yh- on aikamoinen raha siitä menos- delle jää se päävastuu. Pittää niin ta. Ja vuosia on nyt, kun oltiin val- kun organisoida kaikki. Ei siihen tuustosalissa tai kun jossain oltiin kukaan tule sanomaan, että ”anna osuuskunnat koolla ja palavereissa mää teen sen.” Ei yhtään kertaan. Se kaupungin miehien kanssa tuolla pitää niin kun itse. Se on hyvä, kun päättäjien kanssa ollut. Mää, että on ne langat ja organisointikyky, ollaanko me tasavertaisia. Esimer- niin on helpompaa. Ja kun tuntee kiksi minä oon maksanut veroja 50 jokaisen, kaikki. 19 vuotta kaupunkiin. Täällä on rakennettu kaikki. Nyt mää asun tuolla. Kaupungin vesilaitoksen eli Kajaa- Mun pitää ite se maksaa. Ollaan nin Veden kanssa yhteistyö on su- tasavertaisia. Tässä on kritiikkiä junut hyvin: vähän. Aina vaan pitää tuoda esille se, että missä on ollaan menossa, -Mutta ei sitä oo sitä asiaa, kun että mitä meillä teetetetään. En ole silloin kun neuvotellaan näistä so- ollenkaan pahalla mielellä tätä pimuksista. Oikeastaan eipä siinä kritisoinut, mutta kritisoin sitä sillä paljon muuta ole. He ottaa vesi- tavalla, että asia. näytteet sieltä mitä tarvitaan. Jos -Kyllä se sillä tavalla, kun Ka- siellä jotain tulee teknisiä kysymyk- jaanin kaupunki takaa [...]lainat. Ja nytten kun meilläkin oli 1,6 mil- 18 Perhovaara J. 13.3.2008. 19 Perhovaara J. 13.3.2008. 20 Perhovaara J. 13.3.2008. 244 9. Yhteistyö

Kuva 9.8a ja b. Paltaniemellä asennetaan vesihuoltoverkostoa. (Perhovaara) 245 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 9.9 a ja b. Kuvissa tehdään tien alitus vaakaporauksella. (Perhovaara) 246 9. Yhteistyö

Kuva 9.10a ja b. Verkoston rakentamista. (Perhovaara) 247 Juuti, Rajala & Katko

joonaa vähän päälle oli tämän pro- on mennyt jonkun verran. Kaikkea jektin hinta, niin minä hallitukselle semmosta pientä. On siinä. Mutta sanoin, että jos osakkailta ei kovin hyvin mennee. Erinomainen hom- paljon saada kertamaksuilla, niin ma on siihen nähen kun ajatellaan, pitää ottaa laina sen verran, että että kun tehtiin tätä työtä. Maan- saadaan valmiiksi. Nostetaan sitten tien ojissa on jätevettä, metänreu- sen verran kun tarvitaan. Mutta me noissa, ojissa, jotka menee puroon saatiin sitten osakkailta, suurin osa suoraan viemärit, lampeihin menee onneksi maksoi sen kerralla, jo en- suoraan nesteet kaikki niistä talois- nen kuin työ alkoi. Tai suunnilleen ta, mitkä ympärillä on. siinä vaiheessa kun työ alkoi, oli -Kerroin TE-keskuksella siitä jos- saatu rahaa jo miljoonan verran si- kus, että seuraava projekti kylällä sään, että päästiin eteen päin. Kyllä on varmaan sitten – jos pari vuot- me laina ollaan saatu. Kun menin ta sitten jo aloin puhuin – lampien pankkiin ihan omalla nimellä sen kunnostus [...] Ne sanovat vaan siel- niin kun 6 miljoonaa. Sanoin, että läkin miehet, että tämä on parasta kaupunki takaa, niin kyllä ne tuli lampien kunnostusta, kun saadaan heti, että ei siinä ollu. Kilipailutin tämä viemäröinti. Mää, että näin vain kolmea pankkia. Kyllä ne tääl- se on, mää kyllä tiedän se, kun olen lä toimii. 21 joskus 1960-luvulla lyöny niihin vanhoihin kaivoihin putkia, kun Osuuskunnilta perittävä maksu jouduin aina töihin välillä. Että ne muuttui 1.4.2007. Tähän asti maksu meni kaikki nesteet siihen lammen oli 50 prosenttia normaalihinnasta. rannassa 10-20 metriä maahan, Huhtikuun alusta 2004 osuuskun- kaikki jätevesinesteet. Niin totta nat maksavat vain alennettua käyt- kai ne siellä lammessa on. Ne nes- tömaksua. Heiltä ei peritä perusteet meni, ku vesi meni kaikki. Ei eikä liittymismaksua kaupungin silloin tyhjennetty paljon kaivoja. verkostoon.22 Nyttenkin oli sakokaivoja semmosia joitain tuolla kylällä ettei oltu ikinä Jätevesipuolen mukaantulo tyhjennetty. Nyt löytyi semmosia. osuuskuntaan on aiheuttanut pal- -Sitä alaku oli juuri, kun ruvet- jon lisätyötä: tiin sulautumaan ja tehdä niitä, niin totta kai se oli [...]. Kyllä mää -On, ja työtä on paljon enem- oon ite tehnyt sen takia siellä paljon män. Nyt alaku on ollut, kun se töitä. Sitä voi ihan kyselläkin. Meil- marraskuun lopusta on vasta toi- lähän se suhtautuminen, sitä oli minut niin kun täysillä ja kaikki on monenlaista, mutta erittäin hyvää kytketty. Se on koeajo sisään. Siellä sitten kun sitä ajattelee, että mää on ollut pari kaapelivikaa oli. Että tein neljä vuotta töitä ennen, kun niitä joutui kaivamaan ja teke- sitä tehtiin työtä. Niin paljon tont- mään. Ja pumput meinas, niin kuin teja, joissa ei ikinä tiedä rakentaako lähtevät putket joissain pikkupump- ne, [ottivat] sinne vesijohdon ja vie- paamoissa, jäätyä. Ja jonkun verran märin. Vanhoja taloja, joissa ei ole on hälytyksiä tullut, kun sulakkeita asunu kymmeniin vuosiin kettään,

21 Perhovaara J. 13.3.2008. 22 Nurminen 14.3.2008. 248 9. Yhteistyö

sinne jo ottivat valamiuksia. Elikkä Ja siellä pojat ajaa, siellä ajetaan minulla on vain hyvvää sanottavaa kelkoilla, siellä on krossirata just siitä. 23 siinä mäen päällä, lentokentän päässä siellä Matinmäessä. Joka Viemäröinnin järjestäminen lähti varmaan nyt kyllä ilmeisesti häi- alkuun asukkaiden motivoinnista pyy pois lähiaikoina tai en tiedä. Ja ja tiedottamisesta: siellä pojat käy ajamassa, vanhoja autoja romuttavat ja kaikkee, tuo- -Käytännössä se lähti sillai, että vat roskaa. Siellä kodinkoneita pyö- pidin paljon kyläkokouksia. Ja joka ritellään ja vanhoja autoja harjun kokous missä oltiin, hallituksen- tai alle heitetään. Parhaita on silleen, kyläkokous tai osuuskuntien ko- että kun ne tuo roskia kaupungista kous, jokaisessa pidin aina luen- sinne mehtiin. On auton mootto- toja. Ja kun mää oon taloissa käy- reitakin polun varressa ja vanhoja nyt. Sitten kun pari viikkoa ennen autoja, kun ne siellä polttaa tai jo- kun kaivajat tulivat, niin kysyivät takin. Semmonen se on, se on aika vielä suunnittelijat ja urakoitsijat, vaikee paikka ja sitä pyydetty me- että ”onko niitä sopimuksia paljon tästyseurankin puolella, että val- tehty teillä?” Mää sanoin, että ”ei votaan jonkin verran. Ja on romuja yhtään.” ”Miten se sitten?” Mää sa- kerätty aina pois ihan talakoilla. Ei noin, että ”sitten kun te koneen tuot- siinä oikeastaan muuta semmosta te, niin kaikki on tehty.” Pari viikkoa ole. Nehän on kuitenkkin paksuja ne meni. Mää kävin kaikki talot läpi. hiekkaharjut, että ei se tommonen Yks kaveri teki semmosen vajaa 20 yhen auton moottoriöljy sitä pilaa sopimusta, mää kävin tekemässä ellei sitä putkeen laiteta. Mutta se semmosen 180, parissa viikossa. Il- on kuitenkin semmonen määrätyn- lat kulu ja pyhät. Se on, kun ei saa lainen rasite siinä, kun se on aika ihmisiä päivällä kiinni, kun ne on iso alue ja paljon menee autolla yöllä tai pyhänä. Mää oon niin kun ajettavia polkuja läpi. Ja moottori- omakätisesti tehnyt sitten kaikki ja pyöräilijät ajaa paljon siellä. 25 kertonut kartan kanssa, että miten se tehdään. Siitä onkin tullut hy- Ympäristöriskien lisäksi myös jat- vää palautetta urakoitsijalta, että kajan löytäminen osuuskunnissa miten hyvä oli tehdä töitä, kun jo- on myös haasteellista: kainen tiesi, että mikä on. Ei tarvinnut riidellä niin, kuin jossakin vuosi -Tulevaisuuden haaste on tietysti jäläkeen päin vielä riidellään niistä siinä, että kuka niitä rupeaa hoita- asioista.24 maan eteenpäin. Ja kuitenkin pitäis saada semmonen ulkopuolinen ﬁr- Vaikka viemäröintikin on nyt kun- ma tai joku saada hoitamaan, että nossa, tulevaisuuteenkin riittää vie- saadaan suhtkoht edullisesti, koska lä haasteita: nytkin tämä jätevesipuoli maksaa. 75 pumppaamoa on meilläkin siel- -Siellä on niitä polokuja, jossa ajel- lä [pyörii], kahdeksan semmosta laan paljon meillä tuolla harjuilla. isompaa. 26

23 Perhovaara J. 13.3.2008. 25 Perhovaara J. 13.3.2008. 24 Perhovaara J. 13.3.2008. 26 Perhovaara J. 13.3.2008. 249 Juuti, Rajala & Katko

Yhteispuhdistamo tehtaan että kokonaistypen määrä voisi olla kanssa? korkeimmillaan 15 mg/l, kun puhdistamon kokoluokka vastasi yli

Ensimmäisenä kunnan ja metsä- 10 000 asukasvastinetta, BOD5 25 teollisuuden jätevesien puhdistus mg/l ja fosfori korkeintaan 1, mg/ yhdistettiin Suomessa tiettävästi l.29 Kajaanissa oli kaksi vaihtoeh- Juankoskella Stromsdalin kartonki- toa vastata tulevaisuuden haastei- tehtaalla. Mäntän kaupunki aloitti siin: Yksi vaihtoehto oli kaupungin jätevesiensä pumppaamisen Serlan oman Peuraniemen jätevedenpuh- tehtaalle kesällä 1996. Helsingin Sa- distamon laajentaminen. Toinen nomien mukaan yhteistyöstä oltiin vaihtoehto lähti mahdollisuudesta kiinnostuneita myös Kajaanissa, johtaa kaupungin jätevedet UPM- Lappeenrannassa ja Kotkassa.27 Kymmene Oy:n paperitehtaan ak- tiivilietepuhdistamolle.30 Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien yhteiskäsittelyllä on kat- Kajaanin kaupunginhallitus sottu olevan useita mahdollisia etu- päätti kokouksessaan 15.8.1994, ja, kuten lisättävien ravinnemäärien että tekninen palvelukeskus selvit- väheneminen, kuumien jätevesien täisi kaupungin yhdyskuntajäte- jäähdytystarpeen väheneminen, op- vesien ja teollisuuslaitoksen teol- timaaliset käsittelylämpötilat sekä lisuusjätevesien yhteispuhdistuk- ylimääräisen jo olemassa olevan sen mahdollisuudet. Käytännössä puhdistuskapasteetin hyväksikäyt- siis jätevesien yhteispuhdistamoa tö. Paperitehtaan ja yhdyskunnan UPM-Kymmene/Kajaanin tehtai- jätevesien yhteiskäsittelyssä täyden den kanssa. Teknisen palvelukes- mittakaavan laitoksessa Mäntässä kuksen esiselvityksessä todettiin, oli esitetty myös lietteen laskeutu- että ”yhteispuhdistuksesta saattaa vuuden parantumista verrattuna olla etua, mikäli teollisuuden jä- tilanteeseen, jossa käsiteltiin yksin- tevesien kemikaalisyöttöä voidaan omaa paperitehtaan jätevesiä. Ko- korvata kaupungin ravinnepitoi- kemuksia oli johtopäätöstä tehtä- sella jätevedellä.” 31 Jätevesimää- essä kuitenkin vielä varsin lyhyeltä rät olivat vuonna 1994 Yhtyneillä ajalta. 28 25 000 kuutiometriä vuorokaudessa ja kaupungilla 14 000 kuutiometriä Kajaanin kaupungin jätevesien- vuorokaudessa.32 Niin sanottu yh- puhdistusvaatimuksia odotettiin teispuhdistamoryhmä selvitti vuo- tiukentuviksi, joten 1990-luvulla sina 1995 – 1996 aikana yhdessä oli tarpeellista kartoittaa eri vaih- tehtaiden kanssa yksityiskohtai- toehtoja ja mahdollisuuksia. Ty- sesti jätevesien yhteispuhdistuksen pen poisto vaatimusta ei vielä ollut, teknisiä mahdollisuuksia erilaisil- mutta mm. uuden EU-direktiivi la käsittelyvaihtoehdoilla. Lisäksi ehdotuksen pohjalta sitä alettiin selvitettiin yhteispuhdistamon ra- odottaa. EU-direktiiviehdotus rakentamiskustannuksia kahdella eri joittaisi puhdistamolta lähtevää jäteveden typpipitoisuutta siten, 29 Mellin 1997. 30 Huotari 1997. 27 HS 28.10.1996. 31 Yhteispuhdistamoselvitys 1997. 28 Mellin 1997. 32 Huotari 1994. 250 9. Yhteistyö

Kuva 9.11a ja b. Verkoston asentamiseen tarvitaan koneita ja ihmisä. (Perhovaara) 251 Juuti, Rajala & Katko

vaihtoehdolla.33 Yhteiskäsittelyn joispuolelta maalaiskunnalle tehty rinnalla selvitettiin oman puhdis- siirtoviemäri vaikuttivat osaltaan tamon toteutusmahdollisuuksia ja molemmat siihen, että saatiin aikai- kustannuksia. seksi yhteinen jätevedenpuhdista- mo. Tuohon aikaan Vesihallituksen Alussa yhteispuhdistus näyttikin vesihuoltotoimiston päällikkönä hyvältä idealta, koska teollisuus li- toimi Eero Laukkanen. Kaupungil- säsi omaan prosessiinsa ravinteita, la ja maalaiskunnalla oli Kivinie- niin miksi kaupungin jätevedessä men näkemyksen mukaan tuohon olevia ravinteita ei voisi hyödyntää aikaan huonot välit ja maalaiskunta lisäravinteina? Selvityksen mukaan harasi hanketta vastaan. Näin ul- yhteispuhdistaminen olisi voitu koisella tuella voitiin edistää yhteis- teknisesti toteuttaa, mutta se olisi työtä vesiensuojelussa. edellyttänyt kaupungin jätevesien puhdistamista kahteen kertaan: Kiviniemen36 arvion mukaan ensimmäisen kerran, jotta se saa- Kajaanin seudulla valtion ja kun- taisiin sopivaksi teollisuuden jäte- tien välinen yhteistyö on edistä- vedenpuhdistamolle ja toisen ker- nyt vesihuoltoa. Vesipiirit ja myö- ran yhteispuhdistamossa. Tämän hemmät ympäristökeskukset ovat ja muiden asioiden valossa selvi- Pohjois-Suomessa olleet suhteelli- tystyön loppupäätelmänä todettiin, sesti enemmän edistämässä myös että ”yhteispuhdistamohankkeelle kaupunkien vesihuoltohankkeita ei ole olemassa minkäänlaisia talo- kuin Etelä-Suomessa on ollut tapa- udellisia edellytyksiä.” 34 na. Jätevedenpuhdistamohankkeita saatettiin tukea esimerkiksi työlli- syysvarojen kautta. Peuraniemen Muuta yhteistyötä jätevedenpuhdistamolle myönnet- tiin aikanaan korkotukilainaa. Edellisten ohella Kajaanin Vesi on vuosien varrella tehnyt yhteistyö- Muista yhteistyömuodoista mai- tä monien muiden tahojen kanssa. nittakoon yksityissektorilta tilatut Valtion viranomaisista läheisin ve- rakentamis- ja suunnittelupalvelut. sihuollon alueella on ollut Kainuun Niin yleis- kuin detaljisuunnittelus- ympäristökeskus, aiemmalta nimel- sa on ollut mukana useita konsultti- tään Kainuun vesi- ja ympäristöpii- toimistoja samoin kuin vesi- ja vieri ja sitä ennen Kainuun vesipiiri. märilaitoksen rakennusurakoissa. Kun puhutaan julkisen ja yksityisen Ns. valtion vesihuoltotöinä on sektorin yhteistyöstä, juuri tällai- Kajaanin osalta toteutettu mm. set, kilpailuun perustuvat toimek- Peuranniemen siirtoviemäri vuo- siannot ovat yleisin yhteistyömuoto den 1973 tienoilla, kun jätevedet ainakin kehittyneissä maissa. tuli koota tulevalle jätevedenpuh- distamolle. Kiviniemen35 mukaan sekä siirtoviemäri että joen poh-

33 Yhteispuhdistamoselvitys 1997. 34 Yhteispuhdistamoselvitys 1997. 35 Kiviniemi P. 22.4.2008. 36 Kiviniemi P. 22.4.2008. 252 9. Yhteistyö

Kuva 9.12a ja b. Vesimit- tareita ja vesimittarin tar- kastuspöytä Onnelantiellä. (Juuti 2008) 253 Juuti, Rajala & Katko

Yhteenveto Ensimmäinen havainto on, että pungin yhdyskuntajätevesien ja yhteistyö on voimaa, etenkin vesi- teollisuuslaitoksen teollisuusjäte- huoltoasioissa. Kajaanin Vesi on- vesien yhteispuhdistukseen eli yh- kin perinteisesti tehnyt yhteistyötä teispuhdistamoa UPM-Kymmene/ kunnan rajojen sisällä ja rajojen yli Kajaanin tehtaiden kanssa. Selvi- tarpeen mukaan. Vesi ei tunne rajo- tyksen mukaan yhteispuhdistami- ja. Toinen havainto on, että osuus- nen olisi voitu teknisesti toteuttaa, kunnat ovat hyvin tärkeä yhteis- mutta se olisi edellyttänyt kaupun- työkumppani. Osuuskuntamuoto gin jätevesien puhdistamista kah- sopii hyvin haja-asutusalueiden veteen kertaan: ensimmäisen kerran, sihuoltoratkaisuihin. jotta se saataisiin sopivaksi teollisuuden jätevedenpuhdistamolle ja Kolmas havainto on, että Ka- toisen kerran yhteispuhdistamossa. jaanin kaupunginhallitus selvitytti Hanke kuitenkin kaatui laskelmien 1994 alkaen mahdollisuudet kau- mukaisiin kustannuksiin.

254 9. Yhteistyö

Kuva 9.13. Uimaranta keväällä 2008. Vesi on vielä liian kylmää uimareille. (Juuti 2008)

Kuva 9.14. Kajaaninjoen rannan ulkoilureiteillä kelpaa kuntoilla. (Juuti 2008) 255 Kuva 10.1. Kajaaninjoen ranta. Vasemmalta lähestyvät sadepilvet. (Juuti 2008)

256 Luku 10: 9,6,2 Historian havinaa ja tulevaisuuden haasteita

257 Juuti, Rajala & Katko

Kajaanin kaupungin historia on Samalla vesihuolto on kuitenkin pitkä ja polveileva. Vesihuoltokin pääosiltaan näkymätön osa yhdys- on jo ehtinyt varttuneeseen ikään. kuntien teknis-taloudellista infra- Kajaanin vesihuollon kehityksen struktuuria. kuusi päävaihetta on koottu taulukkoon 10.1. Nämä vaiheet ovat osit- Ympäristöpalvelut ovat perus- tain ajallisesti päällekkäisiä, mut- edellytyksiä ihmisten terveydelle, ta kuitenkin omaleimaisia. Myös yleiselle hygienialle, ympäristön- Kajaanin vesihuollon historian 25 suojelulle ja teolliselle toiminnal- keskeistä havaintoa samoin kuin le. Vedellä ja sanitaatiolla on myös keskeiset tulevaisuudenhaasteet ja erittäin vahva sosiaalinen ulottu- menestystekijät esitellään lyhyesti. vuus. Toimiva vesihuolto ulottaa Kajaanissa asiat ovat vesihuollon vaikutuksensa myös paloturvalli- osalta hyvin. suuteen. Ympäristöpalveluiden läh- tökohta muodostuu näiden palve- Koko Suomessa on noin 80 prosent- luiden oikeutuksesta sekä odotetta- tia asukkaista viemäriverkoston pii- vista olevista suorista ja epäsuorista rissä. Vuonna 2009 taajama-alueilla hyödyistä, mikäli palvelut saadaan oli vesijohtoverkoston ulkopuolella järjestetyksi ja ylläpidetyksi. Näitä noin 40 000 ihmistä, mutta haja- ovat erityisesti terveys-, hygienia- ja asutusalueilla yli puoli miljoonaa ympäristöhyödyt sekä taloudellisen asukasta. Noin 300 000 kuluttajan kehityksen kautta saadut epäsuorat talousvedessä on puutteita ja mil- hyödyt. joona kuluttajaa on kiinteistökoh- taisen viemäröinnin varassa. Luonnonympäristöön rakennettu yhdyskuntien fyysinen infra- Suomen pääasiassa hyvän tilan- struktuuri luo perustan taloudel- teen takana ovat historiassa tehdyt lisille ja sosiaalisille järjestelmille, onnistuneet ratkaisut ja valinnat. jotka ovat herkkiä luonnon ympä- Maamme kaupungeissa 1800-luku ristössä tapahtuville muutoksille. oli lisääntyvien ympäristöongelmi- Tästä muutosherkkyydestä hyvänä en aikaa. Väestön kasvaessa var- esimerkkinä ovat esimerkiksi 1800– sinkin vesihuollon vanhat ratkaisut 1900-lukujen vaihteessa Kajaania ja osoittautuivat riittämättömiksi. myös muita Suomen kaupunkeja Näin oli tilanne monessa suhteessa vaivanneet vesiongelmat. Pitem- myös Kajaanissa. mällä aikavälillä on osin ilmaston muutoksen ja muiden syiden vuok- Sama ympäristöongelma on nyt si aiemmin varsin vesirikkaat alueet 2000-luvun alussa akuutti monissa muuttuneet vesivaroiltaan niukem- kehitysmaissa. Vesihuolto eli ve- miksi. Jo pienetkin ilmaston muu- denhankinta ja viemäröinti sekä jä- tokset voivat saada aikaan suuria tehuolto ovat keskeinen yhdyskun- muutoksia ja paljon kärsimystä. tien kehityksen elementti. Yhdessä niitä kutsutaan ympäristöpalve- Ympäristöpalveluilla on myös luiksi. Samoin muinaisissa kulttuu- suoria ja konkreettisia yhteyk- reissa ovat vesijärjestelmät ja vesien siä kansainvälisessä keskustelussa käyttö olleet keskeinen kehityksen painotettuihin yleisiin kehitysta- edellytys. voitteisiin kuten naisten aseman 258 10. Visio

Kuva 10.2. Kajaaninjoki. Taustalla vanhan vesitornin hahmo. (Juuti 2008) parantaminen, köyhyyden lieventä- Kun ympäristöpalveluiden his- minen, hyvän hallinnon kehittämi- toriaa kaikkine osa-alueineen tar- nen, ympäristön tilan parantami- kastellaan uuden vuosituhannen nen, demokraattisen osallistumisen alussa, voidaan todeta, etteivät edistäminen sekä terveysolojen ke- ympäristöpalveluiden ratkaisut ole hittäminen. Suomen suurimmissa niinkään sidoksissa aikaan ja paik- kaupungeissa vesiongelman rat- kaan vaan pikemminkin yhteisön kaisua etsittiin 1800-luvun lopussa kehitysasteeseen sekä asenteisiin ja 1900-luvun alussa, pienien kau- – perimmiltään poliittiseen tah- punkien ja paikkakuntien ja maa- toon tai sosiaalisen paineeseen. seudun osalta joitakin vuosikym- Vesihuolto ja jätehuolto ovat ym- meniä myöhemmin. Suomessa eri päristöhistorian peruskysymyksiä, paikkakunnilla päädyttiin erilaisten joihin perehtyminen luo osin uutta vaiheiden jälkeen ratkaisemaan on- kuvaa selviämistaistelusta väestön- gelmia monin eri tavoin. Yleisesti tiheyden ja elintason nousun mu- voidaan todeta, että ratkaisu vesi- kanaan tuomia ongelmia vastaan. ongelmaan löytyi silloin, kun se oli Kysymys ympäristöpalveluista on paisunut riittävän suureksi. Kajaa- samalla kysymys asumisen ja elä- nissa tähän liittyvät päätökset ja misen onnistumisesta ja ihmisen ratkaisut tehtiin vuonna 1920. yrityksestä luoda itselleen parempaa ympäristöä. 259 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 10.3. Kajaaninjoen rannalla. Voimalaitos hallitsee näkymää linnan raunioilta. (Juuti 2008)

Suomessa yhtenä tämän hetken kiksi wc:n huuhteluun käytetään suurena haasteena on haja-asutus- heikompilaatuista vettä, lienee vain alueiden vesiensuojelu, jolle myös erittäin harvoin aihetta. lainsäädäntö asettaa erittäin tiukat vaatimukset. Ratkaisuista paras ym- Itse asiassa haja-asutusalueella päristön kannalta olisi täydellinen ja varsinkin loma-asutuksessa vie- ravinteiden kierrätys, mikä vaatisi märiverkostojen ulkopuolella pi- kuitenkin vesivessasta luopumista, täisi vakavasti miettiä luopumista erottelevaa kompostikäymälää sekä huuhtelukäymälästä. Hyvä vaihto- huomattavaa asenteiden muutos- ehto on myös viemäröinnin järjes- ta. Toiseksi paras vaihtoehto olisi täminen osuuskunnan toimesta, johtaa jätevedet viemärilaitoksen jota on tehty myös Kajaanissa. Jo verkkoon, mutta tämä ei aina ha- vesihuoltoverkoston piirissä olevil- ja-asutusalueen pitkien matkojen le kaupunkialueille sen sijaan ei ole vuoksi ole mahdollista. Tällöin ol- taloudellisesti tai muutenkaan jär- laan edelleen erilaisten kiinteistö- kevää ryhtyä korvaamaan olemassa kohtaisten ratkaisujen varassa. olevaa infrastruktuuria uudella jär- jestelmällä. Suomalaiset jäteveden- Suomessa ei ole varsinaisesti puhdistamot toimivat pääasiassa pulaa vedestä, joten erilaisiin kak- erittäin hyvin. sivesijärjestelmiin, joissa esimer-

260 10. Visio

Taulukko 10.1. Kajaanin vesihuollon päävaiheet.

Vaihe ajanjakso keskeinen piirre

------

1. Ämpärijärjestelmä -1921 asti ympäristöpalvelut ja palonsammutus perustuivat ämpäriin

2. Jokivesi 1921-1947 pintaveden käyttö sellaisenaan

3. Käsitelty jokivesi 1948-1996 jokivesi käsiteltynä

4. Coctail 1971-1996 käsitelty jokivesi ja pohjavesi käytössä

5. Pohjavesi 1997-tulevaisuus vain hyvälaatuista pohjavettä kajaanilaisille

6. Jätevesien puhdistus 1975- jätevesien puhdistus alkaa

7. Yhteistyö 1962-tulevaisuus vesi ei tunne rajoja, jatkuvasti tiivistyvä yhteistyö ------

Kajaanissa Peuraniemen jäteve- tön ja ihmisten hyvinvoinnin kan- denpuhdistamo saatiin alkuvaike- nalta tärkeintä on se, että vesi on hy- uksien jälkeen toimimaan luotet- vää ja terveellistä - eikä niinkään se, tavasti. Tämä vaati kuitenkin kovaa että tuleeko vesi vesilaitokselta vai työtä ja sinnikkyyttä. Uusilla alu- kaivosta. Samaa koskee viemäröin- eilla kompostikäymälöihin perus- tiä: oleellista ei ole se, kuulutaanko tuvaa mallia olisi koeluontoisesti viemärilaitoksen verkostoon vai hyvä tutkia ja kehittää edelleen. On ollaanko kiinteistökohtaisten rat- kuitenkin järkevää, että jos alueelle kaisujen varassa, vaan se, että jäte- vedetään vesijohdot, niin samal- vesi puhdistetaan asianmukaisesti la alueelle vedettäisiin mielellään ennen sen palauttamista luontoon. myös viemärit. Vaikka vesijohto on Tärkeätä on, että asia on hoidettu monelle haja-asutusalueelle tehty- hyvin. Näin on menetelty Kajaanis- kin, ei vielä enemmän kustannuksia sa. (Kuvat 10.1-10.10.) vaativa viemäri ole useinkaan sitä seurannut ja tilalle on etsitty muita ratkaisuja tai pitäydytty vanhoissa. Kajaanin vesihuollon päävaiheet Kajaanissa vesi ja viemäri on vedet- ja keskeiset havainnot vesihuol- ty pääosin samalla kertaa. lon historiasta Puhdas vesi ja jätevesi ovat kiin- Taulukkoon 10.1 on koottu Kajaa- teästi sidoksissa toisiinsa. Puutteel- nin vesihuollon päävaiheet ja sen linen viemäröinti voi koitua myös jälkeen on esitetty listaus 25 kes- puhtaan veden turmaksi. Ympäris- keisestä, kehitykseen vaikuttaneis- 261 Juuti, Rajala & Katko

ta päätöksistä. Ne molemmat ker- 6. Kaivojen kuivuminen edisti mer- tovat tiivistetysti, miksi Kajaanissa kittävästi vesilaitoksen perustamis- asiat ovat tänään hyvin. päätöstä. Kajaanin vesihuollon historiasta 7. Ensimmäinen maailmansota lyk- voidaan esittää seuraavat 25 kes- käsi laitoksen perustamista. Vaik- keistä havaintoa: ka pienet kriisit ja katastroﬁtkin usein saavat aikaan päättäväisyyttä 1. Ennen vesilaitosta Kajaanin ym- ja poliittista yksimielisyyttä hoitaa päristöpalvelut voidaan kiteyttää ongelmat pois päiväjärjestykses- lauseeseen: tä, sota on niin vakava häiriötila yhteiskunnassa, että kehitys näiltä puhdas kaivo-, lähde- tai jokive- osin pysähtyy täysin. si ämpärillä sisään taloon, toisella ämpärillä likavedet ja kolmannella 8. Vuonna 1911 päätettiin vihdoin ruoantähteet ulos talosta. Ämpäriä rakentaa viemäriverkko ja teettää tarvittiin myös paloveden nostoon, selvitys, olisiko hyvää pohjavettä kantoon ja liekkeihin heittoon. saatavilla sekä kuinka paljon vesijohtolaitoksen perustaminen mak- 2. Tuona ajanjaksona nykyisin ter- saisi. veydenhoidoksi kutsutulla sektorilla lähinnä reagoitiin, kun jotain 9. Poliittisen keskustelun jälkeen onnetonta tapahtui, mutta enna- kaupungin kehityksen kannalta koivaa ajattelua ei tunnettu. Piiri- keskeinen vesilaitoksen lopullinen lääkäri Lönnrot yritti saada tähän perustamispäätös tehtiin kaupun- positiivista muutosta. gin valtuustossa vuonna 1920. Viive olisi saattanut lykätä perustamista 3. Nykyisen palotoimen alueella epämääräiseen tulevaisuuteen. ennaltaehkäisy puolestaan oli olennaisessa asemassa, varsinkin kun 10. Ennaltaehkäisevät toimet pa- ammattimaista palokuntaa ei ollut losuojelussa eivät olleet riittäviä eikä myöskään sammutusvettä saa- kaupungin suojelemiseksi. Erityi- tavilla riittävän nopeasti ja riittä- sen paha kaupunkipalo riehui Ka- vällä paineella. jaanissa vuonna 1807. Tapahtuman seurauksena kaupunkiin saatiin 4. Kajaaninvirta on ollut kaupun- palo- ja rakennusasetus. Useasta gissa hallitsevassa asemassa, koska vahingosta huolimatta palokuntaa se tarjosi talousveden lisäksi myös ja vesilaitosta jouduttiin odotta- kulkureitin sekä ravintoa kaupun- maan vielä yli vuosisata. Kaupun- kilaisille. Joki oli ja osin on edelleen kipaloista päästiin eroon Suomessa kaupungin valtasuoni. vasta vesilaitosten ja palolaitosten perustamisen jälkeen. 5. Vapaaehtoisuuteen perustuneet säädökset tai määräykset eivät ole 11. Etenkin palonvaaran torjunta ja toimineet. usein samaan aikaan puhtaan juo-

262 10. Visio maveden tarve ovat synnyttäneet aikalaisissa monesti harvinaislaatuista yksimielisyyttä ja päättäväi- syyttä. 12. Suomen kaupungeissa korkea- paineisen vesijohdon ja vakinaisen palokunnan perustaminen liittyi- vät oleellisesti toisiinsa. Kajaanissa molemmat hankkeet toteutuivat muutaman vuoden väliajalla: vesilaitos valmistui vuonna 1921 ja vakinainen palokunta perustettiin vuonna 1924. Tämä merkitsi kaupunkilaisille myös lisääntynyttä mukavuutta ja lisääntynyttä turvallisuutta aiempaa terveellisemmän ja paremman veden muodossa. 13. Vesijohto ja palokunta auttoivat pääasiassa vain virallista ja kaavoi- tettua kaupunkialuetta, kun kau- Kuva 10.4. Nälkäkavan kohdalla on myös pungin rajojen ulkopuoliset ja kaa- komea rautatiesilta. (Juuti 2008) voittamattomat työläisasuinalueet olivat pitkään ilman näitä elintär- keitä peruspalveluita. Vesipulasta saattorivesilaitoksella vuonna 1965 ja paloturvallisuuden puutteesta ja myöhemmin se laajennuksen kärsittiin vielä pitkään vesi- ja pa- kautta vuonna 1972. lolaitosten perustamisen jälkeen myös kaupungin rajojen sisällä 16. Muitakin ongelmia oli voitetta- ydinkeskustan ulkopuolella. vana, muun muassa ajoittain riittä- mätön vesijohtoverkoston paine. 14. Rakennushankkeissa on ura- kointia on käytetty laitoksen alusta 17. Vesihuollon yhteistyö maalais- asti. Keskeinen urakoitsija oli YIT. kunnan kanssa alkoi jo ennen kun- Samoin on käytetty ulkopuolisia taliitosta. Vedenmyyntisopimus al- asiantuntijoita sekä suunnittelu- lekirjoitettiin jo vuonna 1962, kun toimistojen ja muiden osapuolten maalaiskunta liitettiin Kajaanin palveluita. kaupunkiin vuonna 1977. 15. Alun vuosikymmenet pärjättiin 18. Kajaanin maalaiskunnan puolel- varsin hyvin käsittelemättömällä la Kajaanin vesilaitoksen oma poh- pintavedellä, mutta mm. humus- javedenotto ja jakelu käynnistyivät ongelmien vuoksi vettä piti ryhtyä vuonna 1971. käsittelemään vuonna 1948. Laatu- ongelmat ratkaistiin joksikin aikaa. 19. Koko kaupungin kattava poh- Niiden rinnalle tarvittiin lisäkapa- javedenjakelu otettiin selkeäksi siteettia, jota saatiin Onnelan pul- tavoitteeksi ja useita uusia poh- 263 Juuti, Rajala & Katko

Taulukko 10.2. +DDVWDWHOWXMHQKHQNLO|LGHQ Q QlNHP\NVHW.DMDDQLQ9HGHQKDDVWHLVWD ja menestystekijöistä. HAASTEET JA UHAT MENESTYSTEKIJÄT Liikenteen ja lentoliikenteen aiheuttamat (ULQRPDLQHQMDULLWWRLVDSRKMDYHVL pohjavedenpilaantumisriskit veden korkea hinta hyvä veden laatu ja asiakaspalvelu vesihuollon yksityistämisuhka kunnallinen vesihuolto vesihuollon liittäminen alan ulkopuolisiin vesihuollon itsenäinen asema ja toimintoihin organisaatio jätevesien kiristyvät puhdistusvaatimukset hyvä puhdistustulos ja vähäinen kuormitus kiire ja henkilöresurssien pienentyminen koulutus ja resursointi uudet ennalta-arvaamattomat ongelmat kekseliäisyys, ns.innovatiivisuus sektorin ulkopuolelta tulevat paineet vahva organisaatio ja motivoitunut, osaava henkilöstö

Kuva 10.5. Kaupungin keskustassa on vielä häivähdys mennyttä maailmaa. (Juuti 2008)

264 10. Visio javedenottamoita rakennettiin tiin käyttöön. Esillä oli myös vaih- 1980-luvun lopulla. Pintavedestä toehto rakentaa jätevedenpuhdis- luovuttiin kokonaan vuonna 1996 tamo kallioon. Heterannan pohjavedenottamon valmistuttua. 25. Kajaanilaiset ovat erittäin tyyty- väisiä kaupungin tarjoamaan vesi- 20. Pohjavesien suojeluun on kiin- huoltopalveluun. Laadultaan erin- nitetty ja on jatkossakin kiinnitettä- omainen pohjavesi on yksi vesilai- vä jatkuvaa huomiota. toksen keskeinen imagotekijä. 21. Kajaanin jätevedet hoidettiin aluksi luonnonmenetelmällä eli ne Hiljainen tieto talteen tulevai- viskattiin pihan perälle ja tunki- suuden haasteiden voittamiseksi oihin. Seuraavassa vaiheessa nii- tä ryhdyttiin johtamaan avo-ojiin, Hiljaisen tiedon ja näkemysten kar- joita tarvittiin myös sadevesien ja toittamiseksi tätä kirjaa varten on sulamisvesien johtamiseksi pois muun muassa haastateltu 12 kes- kaupungista. Ympäristö ja kaupun- keistä henkilöä Kajaanin Vedestä kilaisten terveys kärsi tästä asiain- sekä siihen liittyvistä sidosryhmis- tilasta. tä. Heidän kertomana yhdistyvät vesihuollon historian haasteet ke- 22. Varsinaisia viemäreitä saatiin hityspolkuihin, jotka johtavat tule- vasta, kun viemäriverkosto valmis- vaisuuteen haasteita unohtamatta. tui Kajaaniin samaan aikaan vesi- Haastateltavien useaan otteeseen laitoksen kanssa 1920-luvun alus- mainitsemat hyvät pohjavesivarat sa. Kajaanissa oli tuossa vaiheessa on osin valjastettu jo historiassa käytössä vain saostuskaivot, joihin tyydyttämään kaupunkilaisten ve- laskeutuivat enimmät kiintoaineet. dentarvetta. Kajaanin vesi on Suo- Silti viemärilaitos yhdessä muiden menkin oloissa poikkeuksellisen ajankohdan toimenpiteiden kanssa hyvälaatuista ja historiassa esiin- paransi Kajaanin hygieenistä tilaa tyneet maku- ja laatuongelmat on ja asukkaiden terveyttä. voitettu vuosikymmeniä sitten. Haasteena on turvata nämä pohja- 23. Teollisuus ja varsinkin Kajaanis- vesivarat myös jälkipolville. sa paikallinen sellutehdas pilasivat osaltaan vesistöä niin, että yhdys- Voimakkaan rakentamisen kau- kunnan tuottamat jätevedet eivät tena uutta verkostoa rakennettiin niihin verrattuna tuntuneet suuril- kilometrikaupalla. Tämä rakennusta. Teollisuus kuten yhdyskunnat- buumi täytti nousevan elintason ja kin velvoitettiin vasta Vesilain 1961 asumismukavuuden nousun vaati- perusteella hakemaan jätevesille mukset, mutta samalla vanhimpien päästölupia ja puhdistamaan jäte- verkostonosien saneerauksen jäi vesiään. Vapaaehtoisesti teollisuus vähemmän resursseja. Nyt ja tule- ei lähtenyt tässä asiassa liikkeelle. vaisuudessa saneeraus on toinen keskeinen haaste. 24. Kajaanissa jätevesien puhdistus alkoi vuonna 1975, jolloin Peura- Kolmas tulevaisuuden haaste on niemen jätevedenpuhdistamo saa- henkilöstön jaksaminen erilaisten 265 Juuti, Rajala & Katko

sitä voisi vaalia ja harjoittaa myös muissa tehtävissä. Yhtenä suurena tulevaisuuden haasteena on turvata riittävän hyvin Kajaanin pohjavesivarat. Niiden pilaantumisriskiä on pienennetty siten, että osa pohjavesialueilla olevista maanvaraisista öljysäiliöistä on muutettu suojattuihin sisätiloi- hin tai on siirrytty kokonaan toiseen lämmitysmuotoon. Kajaanin pohjavesialueiden riskikohteiden kartoitus valmistui vuonna 2000, jonka jälkeen laadittiin pohjaveden suojelusuunnitelma. Myös tiesuo- lausta ja muita vesilaitoksen ulkopuolelta tulevia uhkatekijöitä on pyritty minimoimaan koulutuksen ja tutkimuksen keinoin. Turvalli- suuskysymyksiä joudutaan kuitenkin tarkastelemaan uudella tavalla yhdentyvässä Euroopassa. Haas- teina tulevaisuudessa ovat myös ikääntyvä verkosto ja sen saneeraustarve, väestökehitys sekä hule- Kuva 10.6. Tuulimylly Riihipiha-museolla. vesien hallinta. (Juuti 2008) Vesilaitoksen historiateosta varten haastatellut alan ammattilaiset muutosten paineessa. Henkilökun- näkevät Kajaanin vesihuollon tule- tamäärä on pienentynyt vuosi vuo- vaisuuden varsin valoisana. Joita- delta eikä tämä kehitys voi loput- kin haasteita he myös mainitsivat. tomiin jatkua. Henkilöstöön liittyy Nämä mahdollisuudet ja haasteet myös neljäs haaste: kuinka välittää on koottu taulukkoon 10.2. Haas- hiljainen tieto vanhalta ja koke- teissa korostuivat pohjavesien suo- neelta työntekijältä uudelle, nuo- jelu, ulkopuoliset paineet ja kiristy- remmalle työntekijälle? Kajaanin vät vaatimukset. Mahdollisuuksina Vedessä on käytetty menetelmää, tulivat esille muun muassa hyvä jossa työpareina työskentelevät esi- asiakaspalvelu, itsenäinen asema, merkiksi nuorempi, juuri aloittanut koulutus ja osaava henkilöstö. asentaja ja vanhempi konkari. Näin työtavat ja menetelmät saadaan Kajaanin Vedellä on perinteises- luontevasti siirretyksi. Samalla siir- ti ollut hyvät yhteydet tutkimus- ja tyy myös työhön liittyviä asenteita koulutusalaan sekä yritysmaail- ja perinteitä. Näin työssä tapahtuva maan aina laitoksen suunnittelu- koulutus on ensiarvoisen tärkeää ja ajoista alkaen niin Suomessa kuin

266 10. Visio

Kuva 10.7. Kainuussa oli kova nälänhätä vuosina 1867-1868. Tuolloin Kainuussa kuoli 4209 ihmistä. Kun ajattelee sen ajan väestömäärää, luku on valtava. Tätä kuvan ”Nälkä- kanavaa” käytettiin tervaveneiden reittinä, koska Kajaanijoki kuohui vapaana ja koskien yhteispituus oli kilometrejä. (tiedot: Heikkinen 1984; kuva: Juuti 2008)

267 Juuti, Rajala & Katko

ulkomailla. Laitos on kasvanut osa- Suomen oloissa poikkeuksellisen na yhteiskuntaa ja sillä on ollut kes- laadukas pohjavesi sekä Kajaanin keinen asema terveydellisen ympä- Veden yhteistyökykyinen henkilö- ristön kehittymisessä ja asukkai- kunta. Kun pohjavesivarat ja hen- den jokapäiväisen turvallisuuden kilöstön toimintaedellytykset ja takaamisessa. Suuret 1900-luvun jaksaminen varmistetaan, taataan alussa tehdyt perusratkaisut ovat kajaanilaisten vesihuollon ja sa- osoittautuneet kestäviksi: kajaani- malla keskeisen ympäristöpalvelun laiset voivat edelleen nauttia hyvää säilyminen iskussa kauas tulevai- pohjavettä ja myös kaupunkia hal- suuteen. kova joki on nyt hyvässä kunnossa. Nykypolven tehtävänä on vaalia Onnea ja menestystä Kajaanin esi-isien arvokasta työtä ja jatkaa Vedelle ja kajaanilaisille myös jat- kestävien vesihuoltopalveluiden kossa. Asiat ovat nyt hyvin. Olkoon tarjoamista kaupunkilaisten terve- vesimaljanne myös jatkossa täynnä yden ja hyvinvoinnin edistämisek- kirkasta pohjavettä! si. Vaikka haasteita riittää, ovat menestystekijät niin vahvoja, että Kalevalan päivänä 28.2.2009. Kajaanin Vesi tulee todennäköises- ti olemaan menestyksekäs tulevai- Kirjoittajat suudessakin. Kajaanin vesihuollon keskeisiä menestystekijöitä ovat Petri Juuti, Riikka Rajala ja Tapio Katko

268 10. Visio

Kuva 10.8. Suihkulähde vanhan huoltoaseman pihassa Onnelantien alussa. (Juuti 2008)

269 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 10.9. Laitoshistoriaa 1921-2001. (Kajaanin Vesi)

270 10. Visio

9,567$13

1921 Kunnallinen vesilaitos perustetaan 1948 Raakaveden käsittely (Vanha vesilaitos) käynnistyy 1971 Ensimmäinen pohjavedenottamo (Matinmäki) käyttöön 1972 Vedenpuhdistamon laajennus 1975 Peuraniemen kemiallinen jätevedenpuhdistamo käyttöön 1977 Kajaanin kaupungin ja mlk:n kuntaliitos - vesilaitokset yhteen 1986 Mustikkamäen pohjavedenottamot (3 kpl) 1986 Pohjavesijakelu kantakaupungin alueella alkaa 1996 Heterannan vedenottamo 1996 Kaikille kuluttajille pohjavettä 1999 Peuraniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus 2003 Heterannan pohjavedenottamon laajennus 2004 Biologinen jätevedenkäsittely Peuraniemessä alkaa 2005 Kajaanin Vesi -kunnallinen vesihuoltoliikelaitos 2006 Kalkkikivialkalointi Matinmäen pohjavedelle käynnistyy 2007 Vuolijoki-kuntaliitos - vesihuoltolaitokset yhteen 2007 Toimisto Onnelan tiloihin

271 Juuti, Rajala & Katko

Kuva 10.10. Toiminta-alue Talousvesi 2008 (Kajaanin Vesi)

272 10. Visio

273 Juuti, Rajala & Katko

Petäinen Canal from Kajaani.

274 ),5(7+,567 +($/7+$1' +<*,(1( Root Causes for the Introduction of Water Supply and Sanitation in Kajaani

275 Juuti, Rajala & Katko

The City of Kajaani startedground water intake at Heteranta developing its water supply and attained the capacity to supply the sanitation services in 1911 by whole city. The ﬁrst wastewater installing sewers that initially led treatment plant was completed in untreated wastewaters to the river Peuraniemi in 1975, more or less traversing the city. In 1921 a water at the same time as in many other works using surface water was Finnish cities. established, which later started employing treatment and changed gradually to ground water use. Objectives and Methods Wastewater treatment started in 1975. The objective of this paper is to describe and analyse the evolution of water supply and sanitation Background in Kajaani during the last one hundred years. It is a summary of The City of Kajaani, one of the the book in Finnish by the authors. oldest inland cities in northern During the research project Finland, was founded already in altogether 12 retired (6) or current 1651. It is located in the Province (5) employees or other persons (1) of Oulu southeast of Lake Oulu, familiar with the Kajaani Water which drains to the Gulf of Bothnia and Sewage Works – currently through the Oulu River. In 2008 the called “Kajaani Water” for short – city had some 38,000 inhabitants were interviewed. The interviewees who were unilingually Finnish. were asked to describe their careers Kajaani is also the capital of the and noteworthy observations and Kainuu Region. The folklorist Elias experiences regarding their duties Lönnrot (1802-1884) began his and other activities at the City travels from there when he collected Water Company, or the Water folklore in Karelia, and the former and Sewage Works as it was called President of the Republic, Urho earlier. Interviews also sought views Kekkonen (1956-1981), received his on future challenges. The taped secondary education in Kajaani. interviews were used to write short personal accounts and as references The reconstruction of theelsewhere. country after WW II put also the City of Kajaani on the growth track Many other methods and – creating high demand for water sources were utilised in addition and networking. Kajaani Rural to interviews. The views of Municipality, which introduced contemporarieswere included in ground water use in 1971, merged the form or direct citations. This with the city in 1977. Thereafter, study as well as similar ones in other the central city was supplied cities show that such views and tacit ground water. In 1996 the use of knowledge are worth recording to surface water was abandoned as the the extent possible.

276 Table 1.7KH&LW\RI.DMDDQL ZZZNDMDDQL¿

Country Finland Province Oulu Province Region Kainuu Sub-region Kajaani sub-region

Founded in 1651 Founded by Per Brahe Area 1,369,9 km2 Population density (inhabitants/km2) 32 Population 35,562 Coat of arms Municipal tax level 19.00 (8¶V3URJUDPPH$UHD Kajaani Castle 1604-1716 Public road 1825 7HDFKHUV¶FROOHJH Railway 1904 Kajaanin Puutavara Oy - UPM Kymmene Oyj 1907 Municipal consolidation 1977

Area (2008-01-01) - Total 2,264.08 km2 (874.2 sq mi) - Land 1,836.32 km2 (709 sq mi) - Water 427.76 km2 (165.2 sq mi) Population (2008-12-31) - Total 38,140 - Density 20.77/km2 (53.8/sq mi) Population by native language )LQQLVK RI¿FLDO - Swedish 0.1% - Others 2% Location of Kajaani in Finland Population by age - 0 to 14 16.9% - 15 to 64 66.5% - 65 or older 16.7%

:HEVLWHZZZNDMDDQL¿ 277 Juuti, Rajala & Katko

Table 2.7UHQGVLQWKHSRSXODWLRQRI.DMDDQL ¿JXUHVIRUWKHWRZQDQGWKHIRUPHUUXUDO municipality).

late 18th century 600-700 inhabitants early 20th century approx. 4 000 inhabitants in 1940 over 10 000 inhabitants in 1953 over 20 000 inhabitants in 1970 over 30 000 inhabitants

Early Development and Water The mean discharge in 1961-90 was Use 91 m3/s, some 30 percent higher than that of Tammerkoski Rapids Before the modern water and in Tampere. sewerage systems were introduced, services relied on wells, springs, Until the 1900s tar was river water and dry toilets – transported to Oulu harbour on the something that would be regarded Gulf of Botnia along the river for a luxury in many parts of today´s exportoverseas. For this purpose a global village. Yet, by the end of special tar channel, still in existence, the 19th century, the water in wells was constructed for bypassing the and the river had become quite rapids. The ruins of the Kajaani polluted. This was due to improper Castle lay in the middle of the city, toilets and the wastes discharged by between the hydropower plants. cattle farming commonly practised Since no well has been found there, within the city boundaries at that the castle probably drew water from time. Water with adequate pressure the river. was also needed for fire fighting since most houses were then made Several committees and groups of wood. discussed and debated the issue of proper water supply and sanitation Over the centuries, the for decades. Some smaller scale Kajaaninjoki River has seen changes private systems were established in terms of water use purposes. The for supplying water to factories. river has been a famous fishing In 1911 the city became involved site for ages, though nowadays fish by constructing the first sewers. In need to be planted there. It runs 1920 the city council finally decided through the city surrounded by to establish a water works that parks, its two rapids harnessed for was completed the following year. hydropower. Hydropower has been Water was initially drawn from used in the city since Finland gained the river, but due to its excessive independence in 1917. In 1941 a humus content, a water treatment third water turbine was installed. plant was constructed in 1948.

278 Results and Discussion Major findings Development phases This study made the following ten major findings regarding the history The major development phases of water and sanitation services in of water supply and sanitation Kajaani: in Kajaani are shown in Table 3. The classification is based on the (i) Before the establishment of the major water sources and treatment water works in 1921, people had technologies used, while certain to carry clean well, spring or river periods are overlapping. When water by bucket for household use river water became gradually more while wastewater was carried out and morepolluted, ground water by another bucket, and food scraps use was investigated and taken by a third one. Buckets were also into use stepwise. Wastewater needed for fire fighting. treatment started in 1975 more or less at the same time as in other (ii) The Kajaaninjoki River has been, Finnish cities. In 1962 the City and still is, fundamental for the city of Kajaani started to buy ground as a raw water source, navigable water from the neighbouring waterway and source of food. Kajaani Rural Municipality, which led to increased cooperation, and (iii) World War I delayed the perhaps for its part to the merging establishment of the first water of the municipalities. works. The peak construction years (iv) In 1911 it was decided to in water supply and sanitation in construct the first sewers and make Kajaani occured from the 1960s to a study of the availability of ground the 1980s. The water and sewage water and the cost of supplying it utilities in Kajaani and the rest of to citizens. Finland lay their water and sewer pipes in the same excavation. Yet, in (v) After political discussions the Kajaani, located way up north, the city council decided to found a excavations have to extend below water works in 1920. the frost line. (vi) In Finland the establishment The personnel employed by of high-pressure water works the utilities during the mentioned has typically been linked to the decades have retired or are about establishment of a fire brigade that to do so. Since 2005 Kajaani Water needs fire-fighting water. Kajaani has operated as an autonomous got its fire brigade in 1921 and municipal company with its own high-pressure water in 1924. Both logo as part of its reputation improved living conditions and management programme. In safety remarkably, although in the 2007 the company moved to new early phase these services covered rehabilitated office premises in the only the central areasunder the former surface water treatment town plan. plant. 279 Juuti, Rajala & Katko

Table 3. Major development phases of water supply and sanitation in Kajaani.

Development Phase Period Major features Water supply, Services sanitation, 1. Bucket system Until 1921 ZDVWHGLVSRVDODQG¿UH¿JKWLQJ based on the 3bucket 2. River water 1921-1947 Use of untreated river water 3. Treated river water 1948-1996 Use of treated river water Use of treated river and ground 4. “Cocktail” 1971-1996 water 5. Ground water 1997- Good quality ground water only 6. Wastewater Treatment 1975- Water knows no boundaries, 7. Cooperation 1962- gradual increase of inter-municipal cooperation

(vii) Construction works have been late 1980s. Surface water as a source outsourced from the very beginning, was abandoned in 1996. the YIT company being the major contractor. Services of external (ix) Local water bodies were experts as well as consulting and polluted mainly by industrial plants other companies have also been like the pulp mill in Kajaani which used. is why the city wastewaters were for long not considered all that serious. (viii) In the early phases water The Water Act of 1961 introduced treatment was not necessary, but wastewater treatment requirements the later excessive humus content and a permit system which ﬁnally led to water treatment in 1948. led to wastewater treatment in 1975. Treatment capacity was increased One of the options considered but by the “pulsator” treatment plant not chosen was to locate the plant in 1965 which was expanded underground in the bedrock –as in further in 1972. Own ground a few bigger cities in Finland. water abstraction from Kajaani Rural Municipality started in 1971, (x) The citizens of Kajaani are very followed by the construction of pleased with the services of Kajaani several ground water wells in the Water. Ground water of very high quality is an image factor.

280 Table 4.,QWHUYLHZHHV¶ Q RSLQLRQVRQWKHFKDOOHQJHVDQGVXFFHVVIDFWRUVRI.DMDDQL Water.

Challenges Success factors Ground water pollution risks due to Ground water of excellent quality and URDGDQGDLUWUDI¿F quantity Good quality water and customer High price of water service Threat of privatisation Municipal ownership Merger or subordination of water to Autonomy of the water company other services More strict wastewater treatment +LJKWUHDWPHQWHI¿FLHQF\DQGORZ requirements HIÀXHQWORDGLQJV Overloaded staff and decreasing Adequate human and other resources human resources Unforeseen new problems or Innovativeness, proactive thinking constraints Strong and capable organisation and ([WHUQDOSUHVVXUHVIURPRWKHUVHFWRUV motivated staff

Future Strengths and Challenges (iii) Due to the turbulent changes in operating environment, it is The interviews conducted during very important to secure adequate the study also provided views on human resources for the company. the historical development paths and foreseeable future strengths (iv) In relation to the previous and challenges. Particularly the point, we need to ﬁnd a way to following issues came up: transfer tacit knowledge to future generations. e,g, through the (i) Good ground water resources apprentice system as in Kajaani. have been and are of fundamental importance. (v) Ground water resources of very high quality will be very important (ii) The construction boom from also in the future. This requires the 1960s to 1980s makes the lowering the risk of ground water rehabilitation of networks one of pollution by systematic protection the major challenges in the future. activities like optimising the amount of deicing salts used in winter time. 281 Juuti, Rajala & Katko

(vi) Other future challenges are related to population development and management of storm waters. The challenges and threats are to be complemented by the success factors revealed in the interviews (Table 4). Success factors and opportunities include, for instance, good customer service, autonomous decision-making, education and training as well as capable and skilful staﬀ.

Conclusions Kajaani Water has traditionally had good and active relations with research and education institutions as well as the private sector in Finland and abroad since the initial planning of the works. The company Figures. The City of Kajaani (Juuti 2008). has grown as part of the community playing a fundamental role in improving its living conditions and security. Fundamental decisions made in the early 1900s have paved the way for that development. The current generation must maintain this heritage and secure sustainable water and sanitation services also for future generations. May the water bowl of Kajaani Water and local citizens remain ﬁlled with good quality ground water also in the future.

Authors

282 283 Juuti, Rajala & Katko

284 Vasemmalla talvinen Kajaani, yläkuvassa pumppaamo Renforsin lenkin varrella ja alakuvassa vanha vesilaitos. Yläpuolella asiallinen kyltti hiihtäjille ja oikealla vanha vesitorni. (Juuti & Rajala 2008)

285 Juuti, Rajala & Katko

Kuva. Kajaanin Veden arkostoista löytyy myös vanha kunnon Remington kirjoituskone. (Juuti 2008)

286 /H+7((7

287 Juuti, Rajala & Katko

LÄHTEET Kajaanin vesilaitos 80 vuotta. 2001. Hevospelien ja vesipostien KK Kunnalliskertomus aikakaudesta nykyaikaiseksi KKA Kajaanin kaupungin arkisto pohjaveden jakajaksi. Posteri, HT Henkilökohtainen tiedonanto Kajaani. Kuvat Kippola P. 1983. Peuraniemen KM Kainuun Museo puhdistamon vuosiyhteenveto v. 1982. Pohjois-Suomen Kajaanin Veden arkisto vesitutkimustoimisto. Oulussa 10.2.1983. Efektia palvelut. 1996. Yhdyskuntatekniset palvelut 1996. Kirkkoniemen vesiosuuskunnan Palvelutyytyväisyystutkimuksen vuosikertomus vuodelta 1995. tulokset 14 kunnassa. Raportti. Kutsu. Joensuun, Kajaanin, Huotari O. 1994. Jätevesien Kuopion ja Mikkelin vesilaitosten yhteispuhdistaminen Yhtyneen laadunkehittämisryhmät. paperitehtaat Oy/Kajaanin 26.3.1999. kaupunki. Yhteisneuvotteluiden pohjalta laadittu paperi 25.10.1994. KUVENE. 1976. Kunnallisen vesihuollon neuvottelukunta Huotari O. 1997. Tutkimus/ 1976. Vesihuoltolaitosten Yhteispuhdistaminen/ yhteistyömuodot ja laajuus Kajaani. 30.1.1997. Liite: Suomessa. tutkimusohjelmaluonnos. Mellin H. 1997. Huttunen S. 2000. Vesilaitoksen Yhdyskuntajäteveden sisäinen tarkastus. Kajaanin erillispuhdistaminen ja UPM- kaupunki. Julkaisematon raportti. Kymmenen ja yhdyskunnan jätevesien yhteiskäsittely Jauru M. 2001. Onnelan nykyisellä UPMKymmenen vedenpuhdistamon funkkistarina. jätevedenpuhdistamolla Koti Kajaani 28.2.2001. Kajaanissa. Raportti. 18.8.1997. Kajaanin kaupungin Ohjesääntö. 1926. rakennustoimisto. 1971. Selvitys vuosittaisesta vedenkulutuksesta Paavo Ristola Oy. 1994. Kajaanin ja kaupungin viemäriverkostoon kaupunki. Vedenhankinnan liittyneiden asukkaiden määrästä yleissuunnitelma. 18.3.1971. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 17.6.1994. Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004-2010. Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta. 2007. Toimintakertomus vuodelta 2007.

288 PSV- Maa ja Vesi Oy. 2000. Muut: Peuraniemen keskuspuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun KKA, Vesitornin tulokset v.1999. 8.3.2000. rakennustoimikunta, Arkiston n:o V4 XVI sarja C, D kansio 1, 1960. PSV- yhtiöt. 1993. Peuraniemen keskuspuhdistamon käyttö- ja KKA, Kaup.hallitus, (Arkiston n:o): kuormitustarkkailun tulokset IV 6, (sarjamerkki ja kansion n:o): v. 1992. Pohjois-Suomen He : 2, Urakka- y.m. sopimuksia, vesitutkimustoimisto. Aika: 1892-1949. Sivonen P. 2000. Tapaturmapäivä Juuti & Katko. 2003. Torus-kurssi. 2000. Kajaanin kaupunkin. Vesi ja yhteiskunta. Henkilöstöpalvelut. Tiedote/Saate 28.9.2000. Suunnittelukeskus Oy. 2007. MKR 1949-FCG 2007, s. 22. Sulautumissuunnitelma, Perhovaara 11.4.2008 HT. Kirjallisuus Suunnittelukeskus 2005. Anon. 1996. Snellman vastusti Vuolijoen kunta. Vesihuollon tekniikan koulutusta. AL kehittämissuunnitelma. 7.12.2005. 26.4.1996. Raportti. Asola I. 2003. Vesitorni – Tarkkailuohjelma Koutaniemen yhdyskunnan maamerkki. pohjavedenottamolle. Kajaanin Water Tower – Lnadmark of the kaupunki. Hyväksytty 28.8.1989. Community. RIL. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri. Bijker W.E., Hughes T.P. & Toiminnan yleisperustelut ja Pinch T.J. (eds.) 1987, The Social talousarvio 1995. Tulosyksikkö: Construction of Technological vesi- ja viemärilaitos. Systems: New Directions in the Sociology and History of Toimintakertomukset. Technology. The MIT Press; Työkykyä ylläpitävää toimintaa Bijker W.E. & Law J. 1992. Shaping koskeva kysely. Vesihuolto. Technology / Building Society. 28.9.2000. Kajaanin kaupunki. MIT Press; Hallintopalvelukeskus. Henkilöstöpalvelut. Britschgi R. 1993. Lentokenttäalueiden urean Vertailu jätevesien ja glykolin käytön vaikutus keskuspuhdistamon paikasta. pohjaveteen. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja. Yhteispuhdistamoselvitys. 1997. Nro 502. Helsinki. Työryhmän lausunto. Luontipäivä 3.1.1997. Todennäköinen allekirjoituspäivä 27.3.1997 289 Juuti, Rajala & Katko

Coffey K. & Reid G. 1976. Juuti P. 2001. Kaupunki ja Historical implications for vesi. Tampereen vesihuollon developing countries of the ympäristöhistoria 1835-1921. developed countries water and Väitöskirja. wastewater technology. The Juuti P. 1993. Suomen palotoimen University of Oklahoma. historia. Helsinki. Halmesvirta A. 1998. Vaivojensa Juuti P. & Katko T. 2006. Vaasan Ve- vangit. Kansa kysyi, lääkärit det. Vasa och dess Vatten. Vesihuol- vastasivat – historiallinen toa ympäristön ja yhteiskunnan eh- vuoropuhelu 1889 - 1916. doilla 1800-luvulta tulevaisuuteen. Jyväskylä. Vattenförsörgning på miljöns och samhällets villkor från 1800-talet in Hamlin C. 1998. Public Health in framtiden. 530 p. http://tampub. and Social Justice In The Age Of uta.fi/index.php?tiedot=132 Chadwick Britain, 1800-1854. Cambridge. Juuti P. & Katko T. 1998. Ernomane vesitehras. Tampereen kaupungin Heikkinen R. 1984; . Kunta vesilaitos 1835-1998. Tampere. kaupungin ympärillä. Kajaanin maalaiskunnan vaiheita kunnan Juuti P., Rajala R. & Katko T. lakkauttamiseen asti. Kuusamo. 2000. Ympäristön ja terveyden tähden. Hämeenlinnan Hjelt O. E. 1864. Studier i Allmän kaupungin vesilaitos 1910-2000. Sundhetsvård. Helsingfors. Hämeenlinna. Hendricks. 1991.Middle Ages Juuti P., Rajala R. & Katko T. Water System, 1 – 2. 2003. Aqua Borgoensis – Lähteet kertovat / Källorna berättar. Huittinen R. & Teinilä-Huittinen Porvoo. L. 1978. Vanha Pori. Keuruu. Juuti & Wallenius. 2005. Kaivot Härkäpää N. 1961. Helsingin ja käymälät. http://tampub.uta.fi/ palotoimen historia. Helsinki. tup/951-44-6251-3.pdf. Iisalo. 1987. Kouluopetuksen Katko T. 2008. Vesihuollon vaiheita. Keskiajan tulevaisuudenkuviin oppia katedraalikoulusta nykyisiin historiasta (Futures of water kouluihin. Otava. supply and sanitation – lessons from history). Vesitalous. Vol. 49, Illi et al. 1985. Lähteestä Mäkinen no. 1. pp. 49-51. & Räisänen 2004. Katko T. 2007. Yhteistä Insinöörimatrikkeli 1896-1936. vettä. Tuusulan Seudun Vesi Kuntayhtymä 1967-2007. Jutikkala E. 1979. Tampereen historia III. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. 290 Katko T. 1996. Vettä! - Suomen Mäkinen J. & Räisänen L. vesihuollon kehitys kaupungeissa 2004. Nykyselvitys Otamäen ja maaseudulla. yhdyskunnan jätevesien Tampere. kosteikkopuhdistuksen toimivuudesta ja suositukset Katko T. 1988. Maaseudun toimivuuden parantamiseksi. vesihuollon kehittyminen Geologian tutkimuskeskus. Suomessa: suuntaviivoja Kuopion yksikkö. Raportti. kehitysmaille? Taustaselvitys. TTKK, VYT. B 35. 53 s. Nuoreva V. 1980. Suomen palontorjunnan historia. Jyväskylä. Kautto P. 1962. Kunnallinen Palontorjunta 1983:8, 432-433. palotoimi. Yhteiskuntatieteellisen (lehti) korkeakoulun kunnallispolitiikan pro gradu-tutkielma. Tampere. Pesälä V. 1982. Lappeenrannan palotoimi - yhtä vanha kuin Koskimies Y. S. 1966. kaupunki. Lappeenranta. Hämeenlinnan kaupungin historia 1875 - 1944. Hämeenlinnan Porter D. 1999. Health, Civilization kaupungin historia 4. And The State. A history of public Hämeenlinna. health from ancient to modern times. London Laakkonen S. 2001. Vesiensuojelun & New York. synty. Helsingin ja sen merialueen ympäristöhistoriaa 1878-1928. Pulma & Turpeinen. 1994. Tampere. Pikkukaupungin Unelmia. Kajaani 1906-1976. Kajaani. Laakkonen 20.2.1999, HeSa. Rasila V. 1984. Tampereen historia Luonsi A. 1987. Massa- ja II. 1840-luvulta vuoteen 1905. paperiteollisuuden jäteveden Tampere. puhdistusteknologian kehitys Suomessa. Kemia-Kemi. No. 2. 83- RIL. 2004. RIL 124-2 Vesihuolto II. 91. Solitander A. 1909. Tekniska Melosi M. V. 2000. The Sanitary klubben i Tammerfors. TFiF 1909. City. The John Hopkins University 283 Press. Soratie A. 1962. Palotarkastajan Meurman O. 1947. opas. Helsinki. (Soratie 1) Asemakaavaoppi. Helsinki.

291 Juuti, Rajala & Katko

Suikkari R. 2007. Paloturvallisuus Internet ja kaupunkipalot Suomen Internet-lähteet mainittu ao. koh- puukaupungeissa – historiasta dassa. Luettu 4.12.2008, ellei toisin nykypäivään. Lisensiaattityö. mainita. Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 42. Oulu. Lehdet Suominen J. 1999. Tekniikan AL, Aamulehti 26.4.1996. Waiheita. Vol 17, nro 3/1999. HS, HeSa, Helsingin Sanomat 28.10.1996; 20.2.1999. Tanhuala T. 1994. Vedenkäsittelyn Kainuun Sanomat 1921, 1973, kehitys Suomessa. TTKK. VYT. B 1975. 61. Tampere. Sanomia Tampereelta. 21.7.1866 ja 31.7.1866. Tyrkkö M. 1948. Kajaanin kaupungin historia II. V.V. 1717- Henkilökohtaiset tiedonannot 1809 (HT) Voionmaa V. 1929. Tampereen Haataja O. 20.4.2008. kaupungin historia II: Tampereen Katko T. 6.5.2008. historia Venäjän vallan Nurminen J. 3.2.2009. ensipuoliskon aikana. Tampere. Perhovaara J.11.4.2008. Toinen painos. Sutinen M. 15.5.2008. Vuorinen H. 2002. Tautinen Haastattelut historia. Tampere. Heikkinen J. 11.1.2008. Waris H. 1932. Huotari O. 11.1.2008. Työläisyhteiskunnan syntyminen Niskavaara R. 11.1.2008. Helsingin Pitkänsillan Tallqvist L.10.1.2008. pohjoispuolelle I. Perhovaara J. 13.3.2008. Väitöskirja. Historiallisia Suutari J. 13.3.2008. tutkimuksia XVI, 1. Helsinki. Määttä J. 14.3.2008. Nurminen J. 14.3.2008. Ylppö 1922. Imeväisten Schroderus A. 10.4.2008. ja pientenlasten huollon Oja A. 10.4.2008. järjestämisestä sekä Kemppainen P. 11.4.2008. Lastenhoidollisen Kiviniemi P. 15.5.2008 ja 22.4. 2008 ammattisivistyksen (puhelimitse). kohottamisesta. Duodecim.

292 293 Juuti, Rajala & Katko

294 +(1.,/M-$ 3$,.$11,0, ,1'(.6,

295 Juuti, Rajala & Katko

A Grönberg A. 24

AIB 68 H Alander M. 151 Aleksanterinkatu 42 Haataja O. 84, 117, 187-189, 225 Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) 68 Hallituskatu 56 Allmänna Svenska Ingeniörsbyrån 100 Halonen S. 206 Ammeniemi 129 Hamina 48, 56 Anttila M. 190 Hannunranta 100, 102, 107, 108, 111, 114, Arnott N. 140 117, 113, 133 Asemakatu 199 Hatva T. 117 Aurala 161 Hauhola 85, 133 Hausen C. 70 B Heikkinen 177, 207, 209, 214-216, 219, 220, 222, 223, 224, 230, 232, 267 Blomqvist P. 230 Helsinki 27, 28, 30, 41-43, 48, 49, 58, 59, Brahe 22, 31, 277 61, 62, 68, 70, 71, 76, 83, 94, 100, Brahenkatu 42, 204 109, 110, 119, 138, 145, 150, 151, 163, 190, 216, 250 Helsingin Alppila 138 C Helsingin Sanomat 163, 250 Helsingin Viikinmäki 150 Carger H. 27 Hepomäki 127, 133, 237 &KDGZLFN(140, 141, 143, 145 Heterannan 16, 94, 110, 127, 135, 265, 271 E Heteranta 100, 102, 111, 276 Hevossuo 129 (HULNlLQHQ$114, 115 Hoffren 192, 196, 199, 203 (IHNWLD134, 286 Honkamäki 168 (OIYLQJLQ'51 Honkiräme 183 (OLDV/|QQURW27, 31, 32, 262, 276 Hugo V. 138 (OLQ0DWLQW\WlU0DWHURWWD22 Hukka J. 210 (QJODQWL138, 140, 143 Hulahti 111 (RVKlOO154 Huotari 108, 111, 150, 151, 154, 157, 162, (VSRR85 165, 177, 189, 190, 193, 194, 197, (WHOlRMDQWLH129 199, 201, 206, 210, 213, 214, 219, (WHOlUDQWDNDWX56 220, 221, 222, 250 (WHOl6XRPL252 Hämeen lääninhallitus 217 Hämeenlinna 48, 56, 58-61, 68, 85, 100, F Hämäläinen A. 150, 151, 154, 155, 198, 205 Fräntin talo 84 Härmä J. 116

G I

Gagneur B. 94, 96, 100 Iisalmi 178 *HWLQJÀ\HWLQ96 Iisalmen Haukiniemi 178 Gretha A. 25 Ilmajoki 66 296 Insinööritoimisto Reiders 217 Kajaaninvirta 262 Insinööritoimisto Vesto Oy 83 Kajaani Oy 30, 157, 158, 164 Iso-Britannia 143 Kajaani-yhtiö 185 Iso-Kuorela 105 Kakamega 210, 217 Käppala Förbundet 154 J Karanka 230, 233 Karjalan kannas 96, 100 Jaatinen S. 108, 113, 152, 214 Kärnän 43 Joensuu 58, 61, 178 Karolinenborg 206 -RKDQVVRQ(22 Kauniainen 85 Jokela A. 110 Kauppakatu 33, 50, 71, 201, 203 Jormua 131, 207, 230, 233 .H¿QFRQ217 Jormuan vesioskuuskunta 230, 233 Kemijärvi 87, 190 Juankoski 163, 250 Kemppainen 80, 92, 136, 177, 180, 181, Jutikkala 148 182, 183 Juutinen 183, 184, 186 Kemppainen V. 191 Jyväskylä 58, 61 Kenia 210, 217, 218 Jägerhorn 51 .HVNL(XURRSSD120 Keski-Suomen lääni 190 K Key J. 140 Kirkkoaho-Pärsänsuo 230 Kainuu 11, 18, 23, 30, 50, 61-63, 72, 84, Kirkkoniemi 129, 230, 233, 237, 238, 241, 86, 105, 109, 111, 117, 135, 149, 242 150, 151, 155, 157, 158, 173, 177, Kirkkoniemen vesihuolto-osuuskunta 241 185, 192, 199, 200, 225-227, 233, Kirkkoniemen vesiosuuskunta 230, 233, 252 238 Kainuun Osuusmeijeri 158 Kirkonkylä 116, 166, 167, 168, 171 Kainuun Pesuveljet Oy 158 Kiveksen veljekset 31 Kainuun Prikaati 185, 200 Kivilampi 96 Kainuun Sanomat 61, 62, 135, 149, 150, Kiviniemi P. 105, 107, 108, 109, 117, 119, 151, 155, 157, 173, 225, 226, 227 151, 152, 177, 252 Kainuun vesipiiri 105, 151 Kivipuro 16, 43, 66, 67 Kaise, Kainuun sementti 199 Koch R. 145 Kajaanijoki 10, 12, 14, 16, 17, 22, 25, 31, Koikkalainen 203 66, 81, 108, 113, 146, 154, 155, 158, Kokkola 41, 58, 61, 68, 100, 171 191, 197, 214, 255, 256, 259, 260, Kotka 58, 61, 163, 250 262, 267, 278, 279 Koutamoniemi 105 Kajaani-Kokkola -valtatie 171 Koutaniemi 100, 103, 105, 113, 207, 230, Kajaanin Autokorjaamo 180 233 Kajaanin lentoasema 131 Koutaniemen vesiosuuskunta 230, 233 Kajaanin linna 14, 19, 22 Kouti P. 154 Kajaanin maalaiskunnan 16, 66, 85, 87, Kovalainen Heikki 115 88, 107, 108, 111, 123, 131, 135, KPO 241 146, 150, 154, 155, 196-199, 204, Kulunnantie 129 205, 206, 207, 210, 213, 252, 263 Kuluntalahti 110, 114, 115, 129, 133, 230, Kajaanin Puhelin Osuuskunta 241 233, 237, 238 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö 30 Kungsör 154 Kajaanin Sellu 198, 205 Kuninkaanniementie 129 297 Juuti, Rajala & Katko

Kuopio 41, 58, 61, 100, 178 M Kurjat 138 Kurkijoki 41 Maalaiskunta 16, 66, 85, 87, 88, 107, 108, Kurkinen S. 154 111, 123, 131, 135, 146, 150, 154, Kuurnantie 16 155, 196-199, 204, 205, 206, 207, Kuusanmäki 115, 131, 133, 134 210, 213, 252, 263 Kuusikko 242 Maastovesi Oy 108 Kuusiranta 129, 130, 131, 168 Määttä 177, 192, 193, 208 Kyynöspuisto 154, 197, 204 Mainua 131 Kyyriäinen 191 Mainuan kylä 103 Mainuanvaara 131 L Mänttä 163, 250 Mäntylä 180 Laakkonen 148 Martiskainen L. 202, 203 Lahden Kariniemi 150 Matinmäki 16, 100, 102, 103, 104, 105, Lahti 30, 58, 61, 68, 70, 138 107, 112, 113, 119, 127, 131, 133, Länsi-Kenia 210, 218 193, 237, 249, 271 Lappi 107, 177, 193, 211, 215 Meriläinen P. 189, 191 Lapin keskusammattikoulu 177, 193, 211 Mieslahti 180 Lapinlahti 207 Mikkeli 58, 61, 178, 217 Lappeenranta 50, 58, 61, 163, 250 Mustikkamäki 16, 100, 102, 107, 108, 111, /DXNNDQHQ(110, 252 113, 117, 127, 131, 133, 271 Lauttolahden vesiosuuskunta 230, 233 Myötärinne 230, 233 Lehtikangas 70, 81, 83, 84, 133, 134, 183, Myötärinne - Karanka 230 187 Myrskynen P. 206 Lentoasema/Lentokenttä 131, 135, 237, 0lONNL(117 242 Mäkikatu. 83 Leppänen P. 189 Leväjoki 131 N Lihakunnan teurastamo 158 Lillja 94 Naantali 48 Linnanharju 168 Nakertaja 150, 154, 197, 198, 205 Linnankatu 71, 136 Natura 2000 -alue 127 Lipponen P. 203, 206 Niemelänranta 129, 230, 233 Lohtaja 180 Niemelänrannan vesihuoltoyhtymä 230, Lontoo 140 233 Louis Pasteur 145 Nieminen 43 Loviisa 56, 59 Niskavaara R. 131, 154, 177, 196, 197, Lundqvist P. 237, 242 198, 199, 204, 206, 207, 214, 220, /|QQURW(27, 31, 32, 262, 276 221 Lönnrothin kansakoulu 191 Nokia 111, 214, 220, 223 Lönnrotinkatu 199 Nuasjärvi 14 Lönnrotin koulu 187 Nuoksi 114 Nurmijärven Klaukkala 150 Nurminen J. 11, 119, 154, 171, 177, 206, 209, 210, 214, 217, 218, 219, 221, 243, 248, 290 Nurmisalo R. 190 298 O Peuraniemi 16, 111, 138, 141, 142, 144, 147, 148, 149, 151-157, 160, 161, Ockosen P. 24 164, 167, 171, 172, 191, 197, 198, 2KWRQHQ(154 205, 208, 209, 250, 252, 261, 265, Oja A. 174, 177, 179, 182, 183, 184, 186, 271, 276, 286, 287 187-189, 200, 201, 203 Peuraniemen jätevedenpuhdistuslaitos 16 OLVI-oluthalli 178 Pietari 22, 48, 100 Onnela 14, 66, 85, 87, 88, 91, 181, 193, Pietari Brahe 22 263, 271 Pietarsaari 48, 58, 61 Onnelan pulsaattorivesilaitos 66 Piipponen 236 Onnelantie 8, 193 Pilvilampi 96 Onnelan vesilaitos 14, 66, 87 Piper G.A. 25 Otanmäki 168, 169, 170, 171, 173 Pohjois-Amerikka 143 Otanmäen vesihuoltolaitos 168 Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus 107 Otanmäki Oy 171 Pohjois-Suomi 252 Otava 199 Pohjolankatu 199 Oulu 14, 18, 27, 31, 48, 56, 58, 59, 61, 68, Polvilantie 230, 233 105, 107, 109, 155, 190, 276, 277, Polyteknillinen Opisto 42 278 Pori 48, 49, 56, 58, 59, 61 Oulujärvi 14, 31, 117, 130, 162, 171, 201 Porter 143 Oulujoki 31 Porvoo 68, 70 Oulun lääni 190 Puistola 211 Oy Vesi-Hydro Ab 151, 155 Pulma 40, 149 Oy Yleinen Insinööritoimisto 83 Purola 70, 81, 187, 192 Pyykkönen R. 240 P Pyykölänlampi 105 Pyyny M. 107 Paavo Ristola 114, 115, 133 Paloheinä 190 Q Paltamo 22, 24, 161, 162, 201 Paltaniemi 128, 129, 131, 154, 177, 197, 4XLVW&(145 205, 228, 230, 232, 233, 235, 236- 238, 240, 241, 242, 245 R Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta 238 Raahe 48 Paltaniemen vesiosuuskunta 230, 233 Raatihuoneenpuisto 56 Paltaniemi-Kirkkoniemi-vesiosuuskunta Rahikainen J. 24 129 Raisio 149, 150 Parkinniemen osuuskunta 241 Rajala H. 110 Parlite Oy 158 Rasi 198, 205 Pärsänsuo 129 Rasinpumppaamo 154 Pekonkangas 127 Rauma 48, 58, 61 Pelkosenniemi 190 Rautaruukki Oy 171 Perhovaara 177, 228, 230, 232, 233, 234, Rehbinder 40 235, 236, 237, 238, 239, 240, 241, Richert J.G. 96 242, 244, 245, 246, 247, 248, 249, Riihipiha 15, 266 251 Ristola 114, 115, 133 Petäisenniska 81 5RQNDLQHQ(204 299 Juuti, Rajala & Katko

Ronneby 154 T Rovaniemi 58, 61, 107, 108 Ruotsi 41, 66, 68, 87, 154 Takkaranta 129 Talgo-Transtech Ltd Oy 171 S Tallqvist L. 112, 113, 114, 115, 117, 162, 177, 192, 193, 194, 211, 213, 290 Saastamoinen S. 186, 187 Tampere 6, 28, 30, 41-43, 48, 56, 58-61, Saksa 41 68, 94, 100, 140, 150, 177, 180, 217, Salla 193, 211 278 Salmenkallio 155 Tampereen Sanomat 140 Salmenkivi O. 155 Tampereen Vuohenoja 100 Salmijärvi 100, 102, 111, 113, 127, 133, Tanska 41 158, 189 Täyssinän rauha 22 Salmiranta 133 Teerisuo 129 Satamakatu 84 Tehdaskatu 84, 85, 154, 165 Savijärvi 180 Tehdaspuu Oy 215 Savolainen H. 151 Teknillinen korkeakoulu 42 Savonlinna 41, 50, 58, 59, 61 Teppana 35, 83, 187, 198, 203, 205, 206 Savonmaa 207, 215 Toppila 189 Savo 207 TTKK 217 Schroderus R. A. 120, 177, 188, 200, 201, Tuhkanen 230, 232, 236, 237, 242 202, 203, 206, 290 Tullikallio 151, 152, 154, 198, 205 Sederholm 94, 96 Turku 28, 41-43, 48, 49, 56, 58, 59, 61, 67, Seinäjoki 110 68, 150 Seppälä 242 Turpeinen 40, 149 Serla 163, 250 Turun Kakolanmäki 150 Shattuck L. 143 Tuusula 120 Siikaniemi 230, 233 Tuusulan seudun vesilaitos 120 Siikaniemen vesiosuuskunta 230, 233 Tyrkkö M. 24 Silta ja Satama Oy 83 Sivolanniemi 127 U Skog A. 70, 94 Smith S. 140 Unesco 176 Snellman J. V. 42, 287 UPM-Kymmene 158, 163, 164, 165, 172, Snickerin A. 24 250, 254 Soikkeli A. 202 UPM-Kymmene/Kajaanin tehtaat 165, Sotkamo 74, 107, 195, 200 172, 250, 254 Stromsdalin 163, 250 UPM-Kymmene Oy 158, 164, 250 Suomussalmi 74, 107 UPM metsä 215 Suontaus 129 Uusikaupunki 48, 56, 59 Suunnittelukeskus Oy 105, 149, 150 Suunnittelukeskus Väylä 238, 240 V Suutari T. 111, 177, 179, 189, 191, 192, 194, 195, 196, 210, 213 Vaala 103, 107, 171 Vaaramäki 41, 42 Vaasa 42, 48, 56, 58, 59, 61, 68, 96, 100 Vanhala R. 105 Variskangas 192 300 Veli Reijonen Oy 105, 108 Vesihallitus 252 Vesihuoltoliitto 110 Vesi-Hydro 154 Vesi-Seppo 110 Viipuri 49, 56, 58, 59, 61, 68, 94 Vimpelinjoki 170, 171 Vuolijoki 18, 103, 116, 120, 123, 130, 131, 166, 167, 168, 171, 172, 185, 214 Vuolijoen kunta 103, 123, 168 Vuoreslahden vesiosuuskunta 230, 233 Vuoreslahti 207, 230, 233 Vuottolahti 171

Wanha vesilaitos 16, 66, 81

Yhtyneet Paperitehtaat Oy 160 YIT 16, 43, 66, 67, 68, 71, 79, 83, 85, 88, 240, 263, 280 YIT Kiinteistötekniikka Oy 240 Yleinen Insinööritoimisto 16, 66 Ylppö A. 78, 290 Ympäristökeskus 105, 107, 114, 151, 200

Ämmäkoski 14, 22, 26, 29, 30, 31 Ärjänsaari 127

301 302 303 304