Tom Frisk: ”Tämän Tyylisiä Piiskoja Löytyy Vähän”

Kurkijokelaisen, hiitolaisen ja karjalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä

Nro 3 • Perjantaina 5. helmikuuta 2010 61. VUOSIKERTA Irtonumero 2 € (sis. alv 22 %) X Kurkijoen piiska luovutettiin keräilykokoelmaan TTässäässä llehdessäehdessä Tom Frisk: ”Tämän tyylisiä mmm.m. Tarkka-ampuja Simo Häyhä piiskoja löytyy vähän” oli talvisodan supersankari ……………s. 4 Tervun Linnasaari ……………………s. 6-7 Kurkijoen piiska on luon- hyllyiltä, toteaa paljon maa- Kirjoituskilpailun II palkintokirjoitus: nonpuuvartisena keräily- ilmaa sekä työn että vapaa- Kotini on karjalaisuus ……………… s. 8-9 harvinaisuus, kertoo yli ajan tiimoilta matkustanut 200 piiskaa eri puolilta mies. maailmaa kerännyt Tom Paljosta matkustelusta Toimitus on avoinna tiistaisin ja perjantaisin Frisk Tampereelta. huolimatta piiskoja on kerty- klo 9-14, paitsi suljettuna perjantaina 5.2. nyt vain reilusta 10 maasta. - Harrastus alkoi parikym- mentä vuotta sitten Unka- Mikä piiskoissa Seuraavat lehdet ilmestyvät rista, jossa olin turistimat- kiinnosti? 19.2., 5.3., 19.3., 9.4. kalla, hän kertoo ja jatkaa, että siellä piiskat ovat pitkiä - Ne ovat hienoa, taidokasta ja kauniisti koristeltuja. Se käsityötä. Varret on saatettu helpottunut huomattavasti. Puuvartisia on vähän on paukutteluväline, jolla ei koristella sulatetulla metal- - Nettihuutokaupassa koskaan lyödä. lilla. Metallirengas, johon huomaa, että muitakin ke- Hän kertoo kuulleensa en- - Australiassa ja Ameri- siima on kiinnitetty, on myös räilijöitä löytyy, mutta kos- simmäisen kerran kurkijo- kassa uusin myyntitapa on usein huolella tehty. Taidok- kaan en ole tavannut ketään, kelaisesta piiskasta joskus nettikauppa, vanhat piiskat kuus näkyy myös hinnois- hän kommentoi harvinaista eivät enää päädy antiikki- sa, kun halvan kyproslaisen harrastustaan. Jatkuu sivulla 6 kauppoihin. Melbournessa matkamuistopiiskan saa työmatkalla ollessani totesin, muutamalla eurolla, niin että siellä piiskoja myydään nettikaupassa laadukkaan ja seksuaalisia merkityksiä ja melkein jokaisessa nahka- ammattitaitoisesti työstetyn väkivaltaa. Mutta monessa Piiskan historiaa ja laukkuliikkeessä. Onhan piiskan hinta saattaa kohota kulttuurissa esim. Kirgisias- piiska Australiassa kuten liki 1000:een dollariin, Tom sa se on väline, joka pitää Prof. Tom Frisk lähetti käyttööni mielen- si. Työssä piti olla huolellinen ja vetojen Amerikassakin arkipäivän Frisk harmittelee. olla ja jonka tulee olla näyt- kiintoisen kurkijokelaista piiskaa koske- täytyi olla voimakkaita. työväline karjanajossa. - Suomessa piiskoihin tävä, Tom Frisk kertoilee van artikkelin. Sen on kirjoittanut prof. Seuraavana vaiheena työssä oli nis- Kyprokselta niitä löytyy tu- liittyy paljon väärinym- ja sanoo, että netin myötä Sulo Haltsonen joka on toiminut mm. kan istuttaminen. Sitä varten oli tehty ristikauppojen matkamuisto- märrystä – siihen liitetään taustatietojen löytäminen on Helsingin yliopiston kirjaston slaavilai- tikkuulauta, jossa oli puristavat leuat. sen osaston johtajana ja oppihistorian do- Tikkuulautaa pidettiin polvien välissä ja senttina. Artikkeli on julkaistu Kalevala- nyt latikalla, leveähköllä ja terävällä nas- seuran vuosikirjassa 14 v. 1934 otsikolla kalilla tehtiin reikiä ja tikattiin virvellä, ”Kurkijokelainen piiska”. pikilangalla, nahkapala valmiiksi. Ohessa lyhennelmä em. artikkelista. Piiskan varsi valmistettiin hienonlai- Etelä-Karjalassa ovat kansan harjoit- sesta tuomesta. Se oli yleensä viisi kort- tamina kukoistaneet eräät käsityöt. Laa- telia pitkä. Tätä varten keräiltiin nuoria tokan rannalla sijaitsevassa Kurkijoen hoikkia tuomia metsistä ja lehdoista sekä pitäjässä on monet vuosikymmenet tehty tuotiin tuvan orsille kuivumaan. Kuorta piiskoja. (Viite 1. Huvittavaa on muuten niistä ei otettu pois, se vain hangattiin sivumennen todeta, että rautakauden puhtaaksi ja lakattiin. piiskalöytöjä on tehty mm. Kurkijoen Siima pantiin varteen ison naskalin Lopotista. Tarkemmin: A. Hackman, ja avustuksella ja taidokkaasti kiinnitettiin viittaus saksankieliseen lähteeseen, pai- siihen juuri nivenauhalla. Se oli valmis- nettu Leipzigissä 1925). tettu päntistä ja värjätty siniseksi sinki- Piiskojen, eli ruoskien tekoon ryhdyt- vellä. täessä ensiksi tehtiin siima. Sitä varten Haltsonen mainitsee myös, että piis- leikattiin joko lehmän vuotaisesta mänt- kojen varsia voitiin koristaa eri tavoin, tinahasta, eli päntistä tahi remmistä eli tupsuilla tahi sorvaamalla piiskan varteen remelistä sopivia paloja. Remmi ostettiin nuppi tai jopa jonkinlainen soiva pilli, ennen vanhaan kauppamatkoilla ollessa missä kieli oli läkkipellistä. Tällainen Venäjältä. piiska oli tietenkin normaalia kalliimpi. Leikkaaminen suoritettiin kiperäkär- Haltsonen mainitsee myös, että piisko- säisellä veitsellä. Tämä paloittelu tapah- ja oli myös eri pituisia. Rekipiiskat olivat tui pöytää vasten siten, että leikkaaja oli kärripiiskoja pitempia. ryntäät pöydällä ja hänen apulaisensa Piiskoja käytiin kauppaamassa mark- veti nahkaa veitsestä poispäin. Leveät, kinoilla kautta maan ja ennen maamme remmistä saadut nahkapalat viillettiin itsenäistymistä niitä vietiin paljon myös kolmeen kapeaan kappaleeseen vormun Pietariin. avulla. Tavallisimmin kuitenkin päntti- - Kaunis ja komea oli oikea kurkijoke- nahka leikattiin käsivaralla suikaleiksi lainen piiska, kun se oli läpikotaisin huo- siten, että peukalon kynnellä altapäin oh- lellisesti ja taidokkaasti tehty. Mahtavasti jailtiin terävää nahkaveistä. Kuitenkaan ei heilahti kurkijokelainen, niin kuin piiskaa viillekkeitä leikattu aivan loppuun saakka muualla yleisesti nimitettiin, kun sillä si- eikä siis irroitettu toisistaan, sillä nahkan vallettiin. Ennen kaikkea sillä opetettiin toisen pään piti jäädä piiskansiiman nis- nuoria hevosia, väliin se oli rahtimiesten kaksi. Siiman pituudeksi laskettiin neljä ja parissikkojen rattona ja mustalaiset sitä tahi viisi, joskus jopa kuusikin korttelia. kovin mielellään käsissään pyörittelivät. Sen jälkeen käytiin siimaa tikkaamaan. Näin Sulo Haltsonen. Vuoronperään tehtiin ruoskaveitsellä rei- Lopuksi hän toteaa vuonna 1934: Jo- kä nahkaviillokseen ja siitä pujotettiin ka tapauksessa nykyisin kurkijokelaisen viereinen viilleke lävitse. Näin saatiin piiskakulttuurin aika on ohitse. Arvi Heinonen luovutti tekemänsä Kurkijoen piispan tamperelaiselle Tom Friskille. siima lujitetuksi ja aivan kuin letitetyk- Arvi Heinonen. 2 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010

Kynttilänpäivä 5.2.2010

Voiko kauneuteen kyllästyä? Jumalallinen Tämä talvi on hellinyt meitä kauneudellaan. Al- kommentteja: Aina sataa lunta, eikö tuo pakkanen kirkkaus kuviikosta töihin tullessani oranssinpunainen kuu jo lopu, tulisi jo kevät... loisti sinertävien peltojen yllä ja hangen timantit Väsyvätkö silmät vai aivomme jatkuvasti ympä- hehkuivat auton valoissa. rillä olevaan kauneuteen. Emme enää huomaakaan Monesta suusta on todettu: Tämä on kuin pos- sitä. Siitä on tullut arkea! Ja arkihan on harmaata tikortista! – niinhän usein sanotaan. Tämähän on se talvinen maisema, jota muiste- Menneisyyden kullatut muistot ulottuvat lap- Joulu on niin suuri juhla, että sen jälkeiset juhlat peittyvät lemme lapsuudesta, kun talvet olivat aina talvia. Oli suuden talvien säätiloihin. Onko kaunis myös helposti elämän kohun alle. Kaikki eivät muista edes loppiai- pakkasta ja lunta! kauniimpaa, kun se on vaikeasti saavutettavaa tai sen merkitystä, puhumattakaan uudenvuodenpäivästä, jonka Tämä on myös se maisema, jota markkinoimme saavuttamatonta? Tänä vuonna kun talven kauneus kirkollista sanomaa tuskin monikaan muistaa. Tänä vuonna ulkomaille. Vain ne porot ja revontulet puuttuvat on ympäröinyt meitä jo reilut kaksi kuukautta, val- kynttilänpäivä on juuri ennen laskiaista, joten saatamme tästä eteläisestä maisemasta. Hamburger Börs – koisuudesta alkaakin tulla harmautta ja kaipaamme unohtaa senkin kirkkauden sanoman. Mitä muistammekin hotellin johtajalta kysyttiin, ovatko ulkomaalaiset vaihtelua. kynttilänpäivästä, sen hohde palauttaa mieliimme Joulun Lap- sen ja hänen tuomansa pelastussanoman. vieraat kehuneet talven kauneutta. Hän totesi, ett- Tätä kirjoittaessani auringonsäde pilkahtaa ker- Kynttilänpäivä kertoo Simonista, joka tapaa temppelissä eivät ihmeemmin, tämä on juuri sitä, mitä he ovat rostalon takaa suoraan sisään ja valaisee naapurita- pienen Jeesus lapsen, jota hän on koko elämänsä odottanut. olettaneet ja odottaneet. Suomalaiset ovat puhuneet lon räystään jääpuikot loistavan keltaisiksi puikoiksi Hänelle oli Pyhä Henki ilmoittanut, että hän saa nähdä ennen enemmän tämän talven erilaisuudesta. – kaunista! kuolemaansa kansansa pelastajan. Niinpä ”hän otti lapsen Viime aikoina on kuulunut jo toisenlaisiakin käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: - Herra, nyt sinä annat Helena Sulavuori palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakankansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.” (Lk. 2:28-32) Keväällä on monenlaisia juhlia, jotka tuovat uutta toivoa Kuolleita Rakkaamme pimeydestä vapautuvaan vuodenaikaan. Vietämmehän tänään Runebergin päivää, jolloin muistamme Johan Ludvigia ja hä- Aarne nen aikalaisiaan. He ovat antaneet kansallemme sykähdyttäviä Rakkaamme AHLGRÉN elämyksiä. Ennen kaikkea Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ovat jääneet elämään monen koululaisen sieluun. Runeberg * 26.1.1920 Kurkijoki on antanut meille myös monia kauniita virsiä, joissa heijastuu Aili † 4.1. 2010 Loimaa hänen rohkea uskonsa Jumalan huolenpitoon. KAKKONEN Kiittäen Kynttilänpäivä, joka on n. 40 päivää joulun jälkeen, sattuu o.s. Heinonen Kari myös ajankohtaan, jolloin eräitten vanhojen tietäjien mukaan Minna ja Henric s. 30.12.1918 Kurkijoki Linnunradan tähtikuviossa tapahtuu muutoksia. ”Horisontin k. 28.12.2009 Helsinki Kanssamme kaipaamaan jäivät takaa nouseva auringonkajo voimistuu, kunnes Linnunrata Tarja ja Lauri ”katkeaa” keskeltä - talven selkä taittuu. Kevät on tulossa.” Pisin matka, Tomi ja Tarja perh. ei pitkä, Muut sukulaiset ja ystävät (Kainulainen) Nyt seuraava sunnuntai on laskiaissunnuntai, pisin tie jolle koskaan lähdin, jonka jälkeen tulee 40 päivän paastonaika. Meillä on nyt mah- tämä poluton polku nurmen yli Hymni soi hovissa hiljaa, dollisuus ottaa ilo irti ja sitten aikanaan hiljentyä paastoon ja tuonne, koivujen siimekseen. tummana kaipuuta soi. Aika on korjannut viljaa, rukoukseen. Lämmöllä muistaen sarka jo kynnetty on. ”Siis kiitos, armon Jumala, nyt lakkaamatta aivan, kun sinä Erkki Siunattu läheisten saattamana. Lämmin kiitos osanotosta. meille sanassa osoitat tietä taivaan… Sen kalliin aarteen jokai- Helena Kiitos myös kaikille isäämme hoitaneille. nen saa pitää omanansa. (virsi 183:7) Eeva Kevään kirkkautta jokaiselle toivottaen Olli perheineen Muistettavaa Eino Orpana Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitämme osanotosta. Loimaan Seudun Karjalaseuran talvipäi- vän vietto sunnuntaina 14.2. Yläneen Pyhä- järvellä. HUOM. paikka muuttunut. Kokoon- nutaan Sotainvalidien mökillä Veljesran- nassa Pikonnokantie 44. Opasteet paikalle. Ilmoittautumiset Revolle p. 0503628966 Helmikuu Hiitolan Pitäjäseura järjestää olympiatee- maisen tarinaillan ti. 16.2. klo 18 Tuomarink. 5 Pe J.L. Runebergin 2 Pori. Vieraanamme 50-60 luvulla tunnettu päivä Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ naishiihtäjä Toini Pöysti. Toini kertoo sen Asser www.kurkijoki.ﬁ ajan kisamuistoja mukanaan mm. olympia- 6 La Saamelaisten mitalit. Tervetuloa entiset ja uudet tarinoijat, Toimitusneuvosto: Lauri Laukkanen (pj.), Raija Laaksonen, kansallispäivä Tapio Nikkari, Jaakko Taitonen ja Leena Virtanen ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Terhi, Teija, Toimitussihteeri: Helena Sulavuori Hiitola-Kurkijoki Sukututkijat kokoon- Tiia, Tea, ja toimittajina kaikki Kurkijokelaisen ystävät tuu torstaina 18.2.10 klo 18 Karjalatalon Terhikki Wärtsilä-salissa, Helsinki Käpylänkuja 1. 7 Su Kynttilänpäivä Toimitus: Koulukuja 7, 32200 Loimaa Aiheet: Kesän kotiseutumatkat sukutut- Riku, Rikhard Avoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14 kijana ja sukujemme ja paikkojen nimien p. (02) 762 2551, 050-521 3336, [email protected].ﬁ 8 Ma Laina syntyperä. Seur. kokouksista ilmoitamme 9. Ti Raija, Raisa Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä nume- erikseen. Tervetuloa! Lisätietoja Veikko roista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja ly- Revolta p. 050-5606049 tai veikkorepo@ 10 Ke Elina, Ella, hentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä Ellen, Elna tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituk- hotmail.com 11 To Talvikki sesta maksetun hinnan palauttamiseen. TALVISOTAA KÄSITTELEVÄ ILTAPÄIVÄ- ILMOITUSHINNAT: 12 Pe Elma, Elmi 1.Montako saamea äidin- pos Kalevala? TILAISUUS 20.helmikuuta klo14.00 Kar- kielenään puhuvaa Suo- 6. Montako hammasta on 4-väri ...... 70 senttiä/mm + alv 22 % jala- talossa, yläsalissa. Alustajina prof. 13 La Sulo, Sulho Mustavalk...... 50 senttiä/mm + alv 22 % 14 Su Laskiais- messa tilaston mukaan aikuisella ihmisellä? Martti Häikiö: Mitä talvisota merkitsi meille. Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alennus. Väri-ilmoitukset Toisena esitelmänä prof. Tapio Nikkari: Eli- sunnun tai, on? 7. Mikä on Suomen kallio- sopimuksen mukaan. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä senvaara talvisodassa. Vapaan sanan aika- 2. Minkä eläimen ristey- perän yleisin kivilaji? lehti ei vastaa. Ilmoitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo 12 mennessä. Ystävänpäivä, na valmisteltuja puheenvuoroja. Järjestäjinä tystä hevosen kanssa 8. Minä vuonna Maalais- Lehti ilmestyy pääasiassa joka toinen perjantai. Painosmäärä 2000 kpl. Voitto, Valentin, Kurkijoki-Seura ry ja Vpl Pyhäjärvi-seura ry Tino kutsutaan muuliksi? liitto vaihtoi niemensä Tilinumero: LSOP 523900-4897 TILAUSHINNAT: KARJALASTA KAJAHTAA, runoja ja tarinoi- 15 Ma Sipi Sippo 3. Mikä tehtävä oli mui- Keskustapuolueeksi? Y-tunnus 0204020-9 noin unilukkarilla? 9. Missä pääkaupunkiseu- vuosi...... 39 euroa Sivunvalmistus: ta karjalaisen perheen elämästä. Lauantaina 16 Ti Laskiaistiistai 6 kk ...... 23 euroa Etusivupaja, Loimaa 6.3.2010 klo 15.00 (talvisodan 97. päivänä) Kai 4. Kenen kirjailijan viimei- dun kunnassa on Hyry- Pohjoismaat .....44 euroa Paino: Satakunnan Karjalatalolla Helsingissä. Esitys Eeva Härö, 17 Ke Väinö, Karita, set sanat olivat ”Minä län taajama? Muualle ...... 52 euroa Painotuote Oy, Kokemäki musiikki Kaija Eerola, ohjaus Eilakaija Sip- Rita, Väinämö elän”? 10. Missä maassa virtaa po. Runomatineaan vapaa pääsy, klo 14.00 ISSN 0782-5668 18 To Kaino 5. Montako vuotta vanha Ganges-joki? maksullinen kahvitarjoilu. on Suomen kansallisee- Perjantaina 5. helmikuuta 2010 2010 – Nro 3 – 3

kutsui kaksitoista opetus- Sanan lastaan luokseen ja sanoi heille: “Me menemme Hilja Äikää 100 vuotta Voimaa nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä 5.2. Ps. 18:2 Minä rakastan profeetat ovat Ihmisen Hilja Äikää os. Kylliäinen teensä 7, joista 4 on vielä sinua, Herra, sinä olet Pojasta kirjoittaneet. Hä- täyttää 6. helmikuuta 2010 elossa. Lapsenlapsia on 11 minun voimani. net annetaan pakanoiden 100 vuotta Tarvasjoella. ja lapsenlapsenlapsia 7. käsiin, häntä pilkataan Hän on syntynyt Kurkijo- Vuonna 1991 kävi Hilja- 6.2. Ps. 18:3 Sinä päästit ja häpäistään ja hänen en Vätikässä ns. Kylliäisen äiti lapsiensa kanssa Kalksa- minut turvaan, sinä olet päälleen syljetään, ja he vuorilinnani. Jumalani, ruoskivat häntä ja tappa- ryhmässä. Vuonna 1932 hän lossa ja Vätikässä. Vätikäs- sinuun minä turvaudun, vat hänet. Mutta kolman- meni naimisiin Pekka Äi- sä vanha koti oli ennallaan sinä olet kallio, olet kilpe- tena päivänä hän nousee kään kanssa ja muutti Lu- ja sitä asuttiin. Näin ollen ni, sinulta saan avun ja kuolleista.” mivaaran Kalksalon Saikko- hän pääsi käymään entisessä suojan. Virsi 336:2. Oi rakkaut- senmäelle emännäksi. kodissaan. Sen sijaan Kalk- 7.2. Kynttilänpäivä Luuk. ta! Palavammin ei ku- Evakkoretki suuntautui salossa ei mitään ollut enää 2:28-32 Simeon otti kaan voisi rakastaa. Se ensin Rovaniemelle ja sitten jäljellä, kuusiaidan pätkää Jeesus-lapsen käsivar- loistaa aina hehkuvam- Keski-Pohjanmaalle Rauti- ja pientä osaa kivijalasta min, kun kohtaa tuskaa, silleen, ylisti Jumalaa ja oon, joka nykyisin on osa lukuunottamatta. sanoi: - Herra, nyt sinä kuolemaa. Nyt kiittää sielu armoitettu, ylistää Kalajokea. Vuonna 1953 Äi- Äidin lausunto oli silloin: annat palvelijasi rauhas- kään perhe muutti ”etelään” tänhä mie en ennää tule! Ei- sa lähteä, niin kuin olet lauma lunastettu. Tarvasjoelle, joka on Turun kä ole mennyt. luvannut. Minun silmäni 15.2. Ps. 31:3 Ole minulle ovat nähneet sinun pelas- kallio, jonka suojaan lähellä. Siellä hän asuu yk- tuksesi, jonka olet kaikil- saan paeta, vuorilinna, sin omassa Mäntymäen mö- Juhlat Tarvasjoen Seura- le kansoille valmistanut: johon minut pelastat. kissään, kun puoliso, Pekka, kuntatalolla lauantaina 6.2. valon, joka koittaa paka- kuoli jo 1987. Tilaa viljelee 2010 alkavat klo 13.00. nakansoille, kirkkauden, 16.2. 1 Kor. 13:4-7 Rakkaus pojanpoika Kai. on kärsivällinen, rakkaus joka loistaa kansallesi Lapsia on syntynyt yh- terveisin Jorma Äikää Israelille. on lempeä. Rakkaus ei Virsi 49:3. On Kristuk- kadehdi, ei kersku, ei sessa laupeus ja taivaal- pöyhkeile, ei käyttäydy linen lupaus. Sen kansat sopimattomasti, ei etsi saavat valokseen, Israel omaa etuaan, ei katke- kirkkaudekseen. roidu, ei muistele kärsi- määnsä pahaa, ei iloitse Loimaan Seudun Karjalaisille 8.2. Ps. 44:24, 27 Herää, vääryydestä vaan iloitsee Herra! Miksi nukut? totuuden voittaessa. Kai- Nouse, älä iäksi hylkää! ken se kestää, kaikessa Nouse auttamaan meitä, uskoo, kaikessa toivoo, tulossa vireä toimintavuosi lunasta meidät armosi kaiken se kärsii. tähden! 17.2. Tuhkakeskiviikko Joel Loimaan Seudun Karja- Käri Äikää. Varainhankinta tään talvi- ja ulkoilutapah- tautumiset puheenjohtajalle 9.2. Jes. 55:10-11 Herra 2:12-13 Vielä nytkin Her- laseura aloittaa 65:ttä toi- koostuu jäsenmaksuista, juh- tumaa Yläneellä Loimaan 040-5824983. sanoo: “Niin kuin sade ra sanoo: - Kääntykää mintavuottaan. Seurassa lien ja arpajaisten tuotoista, Kalikassa. Järven jäällä on Onkikilpailut pidetään ja lumi tulevat taivaasta minun puoleeni, tehkää on jäseniä 138. Jäsenten myyjäisistä ja karjalaisten hyvät hiihtomahdollisuudet touko-kesäkuun aikana. eivätkä sinne palaa vaan niin koko sydämestän- keski-ikä on aika korkea tuotteiden myynnistä. ja siellä pidetään myös jä- Kotiseutumatka Kur- kastelevat maan, joka ne, paastotkaa, itkekää 69,2 vuotta. Myynnissä on karjala- senten välinen pilkkikilpai- kijoelle tehdään 27.-30.5. hedelmöityy ja versoo ja ja valittakaa. Repikää antaa kylväjälle siemenen kynttilöitä, kahvi- ja lautas- lu. Seura tarjoaa pullakahvit Paikkoja on rajoitetusti. rikki sydämenne, älkää Puheenjohtajan toimii Maija liinoja, pinssejä, heijastimia, ja kuumaa mehua päivän ai- Majoitus Mihailin talois- ja nälkäiselle leivän, niin vaatteitanne. Palatkaa käy myös sanan, joka Herran, Jumalanne, luo, Levonpää, varapuheenjohta- solmioita, suru- ja onnitte- kana. Makkaranpaistomah- sa Lopotissa. Lisätietoja minun suustani lähtee: sillä hän on anteeksian- jana MarttiRrepo, sihteerinä luadresseja, T-paitoja kar- dollisuuskin on. Nyt jou- matkasta sihteeriltä p. 050- se ei tyhjänä palaa vaan tava ja laupias, hän on Saini Repo, rahastonhoitaja- jalatunnuksin, solmioneu- kolla mukaan viettämään 3628966. täyttää tehtävän, jonka kärsivällinen ja hänen na Taina Suvila. Muut halli- loja ja kalvosinnappeja ym. ystävänpäivää ulkoillen. Tapahtumista ilmoitel- minä sille annan, ja saa hyvyytensä on suuri. Hän tuksen jäsenet Ulla Lammin- pientä käyttö- ja lahjatava- Tilauksessa on aurinkoinen, laan Kurkijokelaisen ja menestymään kaiken, voi muuttaa mielensä, aho, Yrjö Riikonen, Markku raa. Myyntituotteet puheen- kaunis talvipäivä. Loimaan Lehden seuratoi- mitä varten sen lähetän.” peruuttaa määräämänsä Ahokas, Lauri Veijalainen, johtajalla ja sihteerillä. Kevätkokous pidetään mintapalstoilla. 10.2. Jes. 55:6 Etsikää Her- rangaistuksen. Hannele Piiparinen, Markku 15.3. Loimaan Osuuspan- Tervetuloa mukaan Kar- raa, kun hänet vielä voi Virsi 280:1. Älä vaadi, Jumala, oikeuteen mi- Sihvonen ja Olli-Pekka Ras- Tulevan kevään ja killa. jalaseuran tapahtumiin. löytää, huutakaa häntä tas. Tilintarkastajat Pentti Teatteriretki tehdään avuksi, kun hän on lä- nua. En voi sitä kestää, kesän tapahtumia hellä! tuomiota estää. Hukku- Kemppinen ja Alli Kihlanki, Tampereelle 16.4. Näytös Saini Repo masta pelasta! varalla Tellervo Sihvonen ja Ystävänpäivänä 14.2. viete- ”Alivuokralainen”. Ilmoit- 11.2. Joh. 6:63 Sanat, jotka Herra on puhunut, ovat 18.2. 1 Piet. 4:1-2 Kun siis henki ja elämä. Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin Oikaisu TALVISOTAA KARJALAN LIITON 12.2. Ps. 44:2 Jumala, me valmiita kärsimään, jotta KÄSITTELEVÄ ILTA- olemme omin korvin eläisitte jäljellä olevan Kurkijokelainen 2 sivu 3. kuulleet, isämme ovat maallisen elämänne Ju- 100 vuotta isän syntymästä PÄIVÄTILAISUUS TAPAHTUMA KALENTERI meille kertoneet, minkä malan tahdon mukaisesti jutussa isän oikea syntymä- teon sinä teit heidän ettekä ihmisten himoja 20.helmikuuta klo14.00 päivinään, muinaisina seuraten. Sillä se, joka on päivä oli 4.1.1910 ja hän Karjala- talossa, yläsalissa. Tilaisuudet Karjalatalolla Helmikuu 2010 aikoina. ruumiissaan kärsinyt, on perusti perheen ”Tereskän Alustajina prof. Martti Häikiö: Helsingissä ellei toisin luopunut synnistä. Maikin” kanssa. Mitä talvisota merkitsi meille. mainita. la-su 6.-7.2. Lehtisemi- 13.2. Jes. 55:7 Hylätköön Pahoittelemme virheitä. Karjalan Liitto ry, naari jumalaton tiensä ja vää- Toisena esitelmänä prof. Tapio Nikkari: Elisenvaara talviso- Käpylänkuja 1, la-su 6.-7.2. Itkuvirsi- rintekijä juonensa, kään- dassa. tyköön takaisin Herran 00610 Helsinki, jatkokurssi luo, sillä hän armahtaa, Vapaan sanan aikana valmistel- puh. (09) 7288 170 ti 9.2. 2000-luvun Karjala- turvautukoon Jumalaan, tuja puheenvuoroja. toimisto@karjalanliitto.ﬁ tutkimus, Studia Gene- sillä hänen anteeksian- Kurkijoen rippi- Muutokset mahdollisia. ralia -luento tonsa on runsas. Järjestäjinä Kurkijoki-Seura ry ja Vpl Pyhäjärvi-seura ry to 11.2. Pitäjäesittely 14.2. Laskiaissunnuntai la-su 13.-14.2. Luuk. 18:31-33 Jeesus kirjat netissä Karjalan kielen alkeis- kurssi * Vihityt (1743-1799, Sukututkijapiirin vetäjä la-pe 13.-19.2. Ylläsviikko 1803-1906) Veikko Repo ilmoitti ilah- su 28.2. Karjalaisuuden ja * Haudatut (1741-1906) tuneena, että Suomen Suku- Kalevalan päivän juhla * Sisäänmuuttaneet (1871- tutkimusseuran sivuilta löy- Järjestökoulutusta tyvät nyt uutena Kurkijoen 1906) rippikirjat. * Poismuuttaneet (1871- Sivuille pääsee vaikka- 1896, 1901-1906) Tapahtumia 2010 pa laittamalla Googleen * Kaikki (1741-1906) hakusana HisKi tai www. * Tilastot (1741-1906) Valtuuskunnan kokous Loimaalla 27.3. genearologia.ﬁ ja sieltä Toiminto on helppokäyt- Kurkijokelainen lukijamatka 3.-6.6. palkista valitsee HisKi, töinen. Nyt vain suvun tie- - tarkempia tietoja helmikuun lehdessä sitten historiakirjojen ha- toja selaamaan. kuohjelma, josta vain oikea Veikko kertoi, että sieltä Karjalaiset Laulujuhlat Helsingissä18.-20.6. kunta, sen jälkeen edessäsi löytyy niin paljon kinosta- - Kurkijokelaisuus ja Kurkijokelainen esillä eri tavoin onkin alla olevan näköinen via asioita, että hänen on valikko. ollut pakko rajata netissä Okra-messut 8.-11.7. Kurkijoki - Krono- viettämäänsä aikaa. - säätiöllä messuilla oma osasto borg Onnistuneita löytöjä toi- Pitäjäjuhlat Loimaalla 7.-8.8. * Kastetut (1751-1781, vottaen Tapaamisiin! 1784-1906) HS 4 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010 Tarkka-ampuja Simo Häyhä ”Hyvä Kauhu-Setä” Simo Häyhän esimiehenä Kollaan rintamalla toimi Aar- ne ”Marokon Kauhu” Juutilainen, jota jo talvisodan alusta nostettiin suomalaisessa sotapropagandassa hah- oli talvisodan supersankari mona legendaarisiin mittoihin. Suurimmilleen miehen hahmoa paisutettiin Kollaan taisteluista hurmokselli- seen sävyyn kertoneessa, vuonna 1940 ilmestynees- Legenda: Vieläkin on epä- sä valistusupseeri Erkki Palolammen kirjassa Kollaa selvää, kuinka monta neu- kestää. vostosotilasta Suomen ja Lisänimensä Juutilainen oli ansainnut siitä, että oli ilmeisesti koko maailman palvellut aiemmin viisi vuotta Ranskan muukalaisle- menestyksekkäin tark- gioonassa. ka-ampuja Simo Häyhä Talvisodan rintamalle Marokon Kauhu sai kirjeen, (17.12.1905–1.4.2002) tal- jonka oikeinkirjoituksessa ja käsialassa oli toivomisen visodassa todellisuudessa varaa. Kirje kuului seuraavasti: ampui. Useimmiten luvuksi mainitaan 542. Hyvä Kauhu-Setä Jotkut tiedot tasoittavat Me ollaan perustettu Suojelu-Kunta, minä Jussi ja lukua kahteensataan. naapurin Onni ja antti ja Raimo ja Osmo ja Hannu ja Toiset muistuttavat, että Rauno ja Kalle ja ville. me tahdotaisi kovasti Tapela Häyhä ampui vakiokivää- mutta meillä ei ole Pyssyjä. Me haluttaisi pyytää teitä rinsä ohella vihollisia myös lähettää pyssyjä ja konekivväärejä. Yksi tykki myös, pikakiväärillä ja konepis- sillä me ammuttaisi helsinkiä vastaan hyökkääviä Len- toolilla nostaen kokonais- tokoneita. määrän jopa 800:aan. Juutilainen oli vastannut poikien kirjeeseen ja vali- tellut, ettei pyssyjä ollut omiksikaan tarpeiksi. Maro- Simo Häyhän karjalaisperäi- kon Kauhu lupasi kuitenkin, että pojat pääsisivät myö- sessä suvussa, josta osa asuu hemmin rintamalle tappelemaan kunhan vain söisivät Porin seudulla, ei lukumää- puuronsa. rillä ole merkitystä. Heistä suurin osa näkee Ville Hammarberg hänet ampumataidoiltaan harjaantuneena miehenä, jonka päämotiivina oli suo- jella omia asetovereitaan vi- Lehdistön sankari sen sijaan Mannerheim itse hollisen tarkka-ampujilta. Jo varhaisessa vaiheessa ylensi hänet harvinaisella – Rauhallinen, ujo ja vaa- lehdistö rakensi Simo Häy- käskyllä suoraan alikersan- timaton pienikokoinen mies, hästä sankarimyytin. tista vänrikiksi. muistelee Häyhän sukuun Propaganda tarvitsi san- Häyhää muisti myös kuuluva, Porissa Satakunnan kareita ja Häyhä oli tarkoi- myöhempi presidentti. Urho TE-keskuksessa työskentele- tukseen erinomaisen sopiva. Kekkonen kävi myöhemmin vä Ismo Häyhä miestä, jonka Jäyhänoloinen mies oli pe- metsällä tarkka-ampujale- on pari kertaa tavannut suku- rikuva suomalaisesta viljeli- gendan kanssa. seuran kokouksissa. jästä, nuhteettomuudessaan Ensitapaamisella Ismo ja ahkeruudessaan nuorille Hiljaista aikaa Häyhälle jäi legendasta mie- polville esimerkillinen. leen sodassa vahingoittunut Vaikka olikin vaatima- Loimaalla asuva ja Porissa leuka. Leuan oli ruhjonut ton, hän alkoi toimia myös työskentelevä Ismo Häy- perääntymisvaiheessa siihen odotusten mukaan. Yksi hä tottui siihen, ettei Simo osunut räjähtävä luoti. rintamatarina kertoo, kuin- Häyhän tekemisistä aikoi- – Pääsimme vaihtamaan ka naapurikomppania halu- naan kovin paljoa juteltu. muutamia sanoja. Sodasta si päästä eroon venäläisten – Veteraanithan ovat tul- tai itsestään hän ei jutellut. tulenjohdosta, joka ohjasi leet esille vasta parina viime Itse pidin häntä miehenä, heidän asemiensa edessä vuosikymmenenä, sanoo Is- joka sodassa teki parhaansa. tykkitulta suoraan asemiin. mo Häyhä, joka tosin on ai- Hänen kaltaistensa ansiosta Paikalle päätettiin kutsua na saanut tiettyjen ihmisten olemme saaneet nauttia itse- Simo Häyhä, joka ampui korvat hörölle näiden kuul- näisyydestämme. vihollistulenjohdon käyt- lessa hänen sukunimensä. tämän haarakaukoputken – Vanhempi väki on ky- ”Valkoinen kuolema” Tarkka-ampuja Simo Häyhän lumipukuisesta hahmosta nousi viimeistään Erkki Palolam- molemmat linssit nopeilla synyt, olenko sukua Simo men Kollaa kestää -kirjan kautta talvisodan myyttinen sankarihahmo. heittolaukauksilla tuusan Häyhälle. Nimen muistavat Suojeluskunnassa ja met- nuuskaksi. myös nuoret sotahistorian sästyksen parissa ampuma- tarkka-ampujataitonsa huip- kaksi metriä. pui vihollisen, oli noin 800 harrastajat. taitonsa hankkinut Simo puunsa. Näiden lisäksi kiväärin metriä. Tein sen mitä Ismo Häyhä ei itse ole Häyhä kehitti talvisodassa Liikkuvaan maaliin am- rihlat kiersivät luotia oike- Häyhä kehitti ”työtään” käskettiin, niin hyvin mikään sotahistoriaintoilija, muttaessa piti ottaa huomi- alle ja ilman vastus hieman maalaisjärkeen perustuvilla kuin osasin.” eikä harrasta edes metsäs- Häyhä ei koskaan oon ennakko, joka koostui vasemmalle. Myös sivutuuli keinoilla. Hän jäädytti lunta tystä. Hänelle Simo Häyhä saanut Mannerheim- ampumaetäisyydestä, luodin vaikutti asiaan. väijymispaikkansa edestä, Joko omasta velvolli- edustaa kuitenkin suvun pe- ristiä, mutta sen sijaan lentonopeudesta ja mahdol- Tästä huolimatta Häyhä jolloin lumi ei ammuttaessa suudentunnostaan, tai sitten rintötarinaa miehestä, joka Mannerheim itse ylensi lisesti liikkuvan vihollissoti- kykeni ampumaan vihol- pölähtänyt. uutisia halajavan lehdistön saattaa nyt tuntua nuoresta hänet harvinaisella laan nopeudesta. Lisäksi täy- lisen tarkka-ampujan 450 Niin ikään hän piti lun- vaikutuksesta Häyhä myös sukupolvesta ristiriitaisel- käskyllä suoraan tyi muistaa luodin putoama, metrin matkalta. Tiettävästi ta suussaan ja viilensi si- rakensi tappoennätyksiä. 21. ta. alikersantista vänrikiksi. joka on 400 metrin matkalla pisin matka, jolta Häyhä am- ten uloshengitystään, jottei joulukuuta hän ampui piilos- Joku voi miettiä, oliko vihollisen tarkka-ampuja taan 25 neuvostosotilasta. Häyhä suuri sankari vai äkkäisi hänen asemaansa Kolmen joulunaluspäivän oliko hän kylmäverinen hengityshuurusta. luvuksi nousi 51 miestä. tappaja? Kun toisen maailmanso- Simo Häyhältä kysyttiin dan tarkka-ampujat käyttivät Mannerheim ja hieman ennen 96-vuotispäi- aseenaan kiikarikivääriä, Kekkonen väänsä, että tunteeko hän Ismo Häy- luotti Häyhä suojeluskunta- omantunnontuskia vihol- hän elä- mässä suku aseeseensa eli avotähtäimi- Talvisodan loppuvai- listen tappamisesta. Häyhä kertautuu seen M28-30 ”pystykor- heessa 6. maaliskuuta Simo kertoi, ettei tuntenut. enemmänkin vaan”. Häyhä pyörähti sekavassa – Tein sen mitä käskettiin, rauhan töis- Syyksi Häyhä kertoi sen, perääntymistaistelussa ym- niin hyvin kuin osasin. sä. Tarkka- että avotähtäintä käyttäes- päri ampuakseen polvelta. ampuja Simo sään hänen ei tarvinnut nos- Suoraan edessä olevasta ki- Ville Hammarberg Häyhä palasi heti talvisotaa päätään samalle korkeu- väärinpiipusta hän sai räjäh- Pori dan jälkeen delle kuin kiikaritähtäimellä tävän luodin kasvoihinsa. Artikkeli on julkaistu rauhan töihin ampuvat. Niin ikään avotäh- Vaikka Häyhän kuole- Satakunnan Kansassa maanviljeli- täin oli nopeampi kohdistaa, masta huhuttiin joukkojen 2.12.2009 jäksi. Ismo eikä heijastellut valoa vasta- keskuudessa, mies selvisi Lähteet: Ismo Häyhä, Häyhä puo- puolelle. hengissä ja palasi viljele- Häyhän suvun sukukirja, lestaan toimii maatilarahoi- Puna-armeijan sotilaat mään kotitilaansa jatko- Petteri Sarjasen tusasiantunti- nimesivät Häyhän ”Valkoi- sodan aikana. teos”Valkoinen kuolema jana. seksi kuolemaksi” Belaja Häyhä ei koskaan saanut -Talvisodan tarkka-ampuja Tomi Glad/SK Smert’ksi. Mannerheim-ristiä, mutta Simo Häyhän tarina” Perjantaina 5. helmikuuta 2010 2010 – Nro 3 – 5 O/Y Suomen Maitokauppa

Kurkijokelaisen no 24 ta- kuntia, viljanlajittelu- kasivulla oli kuva ja lyhyt osuuskuntia, muutamia selostus metallilaatasta, monen monista maini- jossa luki Suomen Maito- taksemme. Lisäksi tietys- kauppa. Lukijoilta kysyt- ti martat jne….. tiin tietoja asiasta. Saadaksemme kuvan Lehden seuraavassa kurkijokelaisten osuus- numerossa no1 olikin kuntien toiminnasta, mielenkiintoinen vastaus. selostamme niistä muu- Ihmeellistä, että tuollainen taman yksityiskohtaisem- pieni metallinpalanen on min. säilynyt, löytynyt, pantu V.- 1913 perustet- talteen ja nähty vaiva ky- tiin Elisenvaarassa sellä ohikulkijalta, mikä O/Y SUOMEN MAI- se voisi olla. Olisiko sana TOKAUPPA- niminen PIETARI ollut se taikasa- osakeyhtiö. Siihen liittyi na, joka teki säilymisen/ runsaasti lähiseudun säilyttämisen mahdol- maanviljelijöitä. Tar- liseksi. Lämmin kiitos koituksena oli tietenkin Hannu Nenoselle levyn toimittaa osakkaiden esille tuomisesta ja Lassi maito myydyksi. Maidon Walliukselle, joka kertoi vastaanotto tapahtui mielenkiintoisia asioita. asemalla. Se lähetettiin Samassa yhteydessä toi- Pietariin. mitus kertoi netissä teke- Yhtiön peruspääoman mästään löydöstä. muodosti 300 kappaletta Osakekirjojen myyntisi- 100 markan osaketta, vulla oli ollut ilmoitus, jos- joita sittemmin lisättiin. sa maanviljelijä Antti Kiis- Liike paisui tuota pikaa Vasemmalta:1.Kalle Äikää, 2. Oskari Markkula, 3. ja 4. eivät näy, 5.Jaakko Hämäläinen, 6. Aaro Mylén (puolet kasvoista näkyy), 7.Heikki Poutanen, 8.Heikki Kauppinen, 9.Juho Toiviainen, puhuu, 10. Pekka Kiiski selin, 11. Pekka Äikää, 12. ki tarjosi myyntiin Suomen niin, että maitoa saapui Martta Kauppinen, 13.Toivo Taitonen, sihteeri Maitokauppa Oy:n osaketta. Sortavalan suunnalta Elisenvaaralaisen isoisäni aina Kaalamosta ja nimi oli Antti Kiiski, mutta Savonlinnasta päin Sää- Elisenvaarasta tuhosi v. Kurkijoen historian mu- nen. Lukuisat, nimin varus- Kiiskin maitoja. Antti Kiiski nimisiä oli Kur- mingistä asti. Pietarissa 1928 rakennetun tiilisen kaan myös Alhoon perustetut maitohinkit täytettiin Karjatalouskin oli ennen kijoella muitakin. Asia kiin- maito ajettiin yhtiön liikerakennuksen. Se tettiin v.1920 Alhon Mai- Soikkelissa tilausten mukai- sotia Kurkijoella korkealla nosti kuitenkin, ja otin esille hevosilla suoraan kaup- korjattiin ja Elisenvaa- donmyyntiosuuskunta r.l. sesti ja lastattiin rekeen tai tasolla. Karjanjalostusta Kurkijoen Historia IV, jos- poihin. ran yhteiskoulu toimi Pienestä alusta liike laajeni kärryille. Matti-ukko vei ne harrastettiin ja tarkastus- ta on tullut minulle tietojen Aina vuoteen 1917 mm. siinä vv. 1942-44. niin, että rakennettiin ajan- perille saakka ja sai tilalle karjakot kiersivät talosta aarreaitta. Nytkin tärppäsi. liike menestyi hyvin, ja Maidon vastaanotto ja mukaiset liiketilat. Talvisota puhtaan astian. Jos maidon taloon tekemässä kokei- Osalla teistä lukijoista ei eh- talolliset saivat hyvän myynti jatkui syksyyn lopetti nousukautta elävän tilaajalla ei ollut ketään ko- taan. Oli monia tasokkaita kä ole kirjahyllyssänne tätä hinnan maidostaan. V. 1944 asti. V. 1953 yhtiö osuuskunnan. Jatkosodan tona, hän vei maidon kella- karjoja, joita paljon tuhou- teosta, joten siteeraan kirjan 1918 rajan sulkeutuessa purettiin ja varat luo- aikana jatkettiin toimintaa, riin. Huolenpidosta kertoo tui talvisodan evakuoinnin sivuilta 241- 242 seuraavat maidon vienti Pietariin vutettiin Kurki-Säätiön mutta sekin loppui lyhy- sekin, että Edla-mummo yhteydessä. rivit. luonnollisesti tyrehtyi, hoitoon. een. Osuuskunta purettiin saattoi joskus pestä hinkin Maito oli siihen aikaan minkä jälkeen sitä ru- Suomen Maitokauppa v.1951. varmuuden vuoksi ennen vielä tärkeämpi ravinto- ”Kun osuustoiminta- vettiin lähettämään etu- Oy:n ansioituneita hen- Maidon kuljetus kerä- täyttämistä. aine kuin nykyisin, koska aate oikein selvisi kur- päässä Viipuriin. kilöitä alkuvaiheessa oli- yspaikoille oli maitotilojen Ennen sotia muistan ol- saatavilla oleva ruokien ja kijokelaisille, tapahtui Yhtiö toimi saman- vat maanviljelijät Antti jokapäiväinen tehtävä. Pait- leeni mukana kun isä-Pekka juomien valikoima oli pal- siellä maanvyörymän nimisenä vuoteen 1938, ja Heikki Kiiski, Heikki si maitokauppaan maitoa vei maitotonkkia Kiiskiläs- jon pienempi kuin nykyisin. tapainen ryntäys kaikille jolloin sen nimeksi otet- Malmivaara, Janne Rou- myytiin litrottain suoraan tä Maitokauppaan, joka oli Perheissä maidon säilyttä- osuustoiminnan aloil- tiin ELISENVAARAN hiainen, Juho Veijalai- käyttäjille. Ajalta ennen Osuuskaupan lähellä. Saa- minen saattoi olla vaikeaa le. Erilaiset perustetut MAITOKAUPPA O/Y. nen ja monet muut. Mai- sotia monet elisenvaaralai- tettiin pistäytyä jututtamaan ja siksi tuoretta maitoa oli yhtymät ja osuuskunnat Elisenvaaran – Vuok- tokaupan isännöitsijänä set muistavat esimerkiksi johtaja Matti Littusta, Mat- saatava melkein päivittäin, laskettiin kymmenissä. senniskan rautatien ovat mm. olleet Heikki Matti Soikkelin kuljetta- ti-setää, Osuuskaupan puo- ainakin lapsiperheisiin. Oli useita sonniyhdis- valmistuttua perustettiin Kiiski (Metsola), Antti massa maitohinkkejä Huu- lelle. Tapanani oli kuulem- Pekka Kiiskin valoku- tyksiä, puimakoneosuus- maidon vastaanottopaik- Kiiski, Heikki Malmivaa- tomäeltä asemanseudulle. ma ollut mennä seisomaan vakokoelmassa on kaksi kuntia, turvepehkuosuus- ka myös Haapavaaran ra, Aarne Huhtaniemi Matti Soikkelin pojantytär sen laatikon lähelle, jossa kuvaa, joiden takapinnal- kuntia, joista Elisenvaa- seisakkeelle. ja evakuoinnin jälkeen Maija-Liisa Halonen muis- Matti-sedällä oli karamelle- la on leima Elisenvaaran ran Turveosuuskunta oli Jatkosodan aikana vuodesta 1946 Juho teli, että tämä tehtävä oli jä, kertoi Aune Voutilainen, Maitokauppa Oy. Kuvat huomattavin, ojaosuus- vihollinen vetäytyessään Toiviainen.” Matti-ukolle hyvin mielei- ent. Pirinen. ovat kokouksesta. Lähetin Minulla on hämärä muis- kopiot Elvi Miikkulaiselle tikuva, että jatkosodan ai- ja hän löysi henkilön, Esteri kana, kun asuimme toisiilla, Äikään, joka oli itsekin ol- Vasemmalta: porstuassa oli rivi maito- lut tässä kokouksessa läsnä 1. Kalle Äikää, hinkkejä ja oli jokin vihko, ”ilman äänioikeutta”. Ko- 2.tai 3. Väi- johon tarkkaan merkittiin kous on pidetty Loimaan nö Kirves, 4. määrät. Silloin elettiin tiu- Seurahuoneella. Kokous ei tuntematon, 5. kan säännöstelyn aikaa. Ku- ollut Maitokaupan viimei- Pekka Kiiski ka vei hinkit perille, sitä en nen kokous vaan tavallinen edessä, 6. Os- kari Markkula, muista, mutta ainakin Len- vuotuinen tms. 7. Jussi Repo, nart Aho, naapurimme, ker- 8. tuntematon, toi aika ajoin kuljettaneensa MLaine, ent Kiiski 9. Viljo Torik- ka, 10. Jaakko Hämäläinen, 11.Juho Äikää, Aini Kauppinen soitti ja kertoi, että Elisenvaaran 12 Toivo Tai- tonen, sihteeri, Maitokaupasta löytyy tietoa myös Lumivaaran his- 13. Juho Toivi- toriasta sivulta 332, jossa kerrotaan Iholan osuus- ainen, puhuu, meijerin asioista. Myös sieltä on viety Elisenvaaraan 14. Onni Kiiski, maitoa Pietariin toimitettavaksi. Esteri Äikää ja Hän kertoi myös Eerik Kauppisen olleen touhukas Jussi Asikainen mies, jonka kaikki kurkijokelaiset tunsivat ja asu- ovat jääneet kuvassa Juho neensa samassa talossa Eerik Kauppisen (vaimon) Toiviaisen tyttären kanssa. taakse. 6 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010 Tervun Linnasaari

Muinaisten karjalaisten muinaislinnojen topograﬁ s- asuinalueelta Laatokan ten pohjapiirrosten tekijälle luoteisrannalta (Laato- I.V. Borisovalle. kan Karjalasta) on vuosia Kaivaukset toteutettiin kestäneitten arkeologisten Hiitolan, Kurkijoen ja He- tutkimusten tuloksena lylän kylien sekä Sortavalan paljastunut muinaisten kaupungin koulujen yläluok- Tom Frisk asuinpaikkojen jäännök- kalaisten, V.G. Pezhemskan tutkii siä, joista löytyneiden asu- johtaman lasten arkeologi- tarkasti, miten tusjäänteiden perusteella klubin ja muiden vapaaeh- siima on on voitu muodostaa kuva toisten avustajien voimin. kiinnitetty keskiaikaisen väestön mo- Heidän innostuksensa, vas- varteen. nipuolisesta esinekulttuu- tuuntuntonsa, pyyteetön rista pitkältä historiallisel- apunsa ja etsimisintonsa Jatkoa sivulta 1 kertoo, että tämän piiskan line, jota käytetään karjan- ta ajanjaksolta. auttoivat viemään läpi mit- varsi on tehty tuomipihla- ajossa. Ja kaikkihan muista- tavan työn arkeologisesti jasta. Perinteistä piiskanvar- vat sirkusten leijonankesyt- Asutusta on varmuudella to- arvioiden fyysisesti vaati- 1990 -luvulla. sipuuta tuomea on vaikea täjät. Kummassakin työssä dettu olleen Vuoksen varrel- vissa keskiaikaisten asuin- - Laitoin Helsingin Sa- saada. Arvi on tehnyt muu- tärkeintä on piiskasta lähte- la Tiurinlinnassa, Laatokan alueitten kaivauksissa. nomiin ilmoituksen, jossa tamia kymmeniä piiskoja ja vä ääni, tarkoitus ei ole osua rannalla Kurkijoen lähellä haluttiin ostaa ”aito kurki- vetänyt työväenopistossa eläimeen. Hämeenlahdessa ja Sosku- Viime vuosien jokelainen”. Sain tarjouksen kaksi piiskantekokurssia. – Tom Frisk kertoo eng- assa, Laatokan saaristossa kaivauksista keinutuolista, mies naurah- Viimeisellä niistä valmistui lantilaisilta nettisivuilta Tervun Linnasaaressa ja Linnasaarella taa. 50 piiskaa, hän kertoo ja löytämänsä tarinan, jossa jokien varsilla 1–2 km:n Puuvartisia löytyy jon- toivoo tämän vanhan käsi- eläinsuojelijat jakoivat ne- etäisyydellä niiden suusta, Linnasaari (275 x 140 m), kin verran Yhdysvalloista työperinteen säilyvän. tissä piiskanteko-ohjeita. kuten Paasossa ja Lopotis- jota kansan parissa kutsu- ja Australiasta, mutta ne Arvi Heinonen kokosi - Näillä piiskoilla he sitten sa. taan lakiksi tai Monoma- ovat teollisesti valmistettu- 1990-luvulla konkreetti- hätyyttivät ketunmetsästä- Arkeologisia kaivauksia hin lakiksi, sijaitsee 2,6 km ja. Tällaista kiinnitystä on sesti hiiren syömät piiskan jien koirat pois, jotta ketut on tehty Venäjän huma- kaakkoon Tervun kylästä käytetty Venäjän puolella. palaset ja tutki, miten piiska saisivat elää rauhassa, Tom nitäärisen tiederahaston, sopivasti lahdessa, jota saa- Kurkijokelaista ei saa hel- oli tehty. Samoin hän keräsi Frisk sanailee ja vie aidon Kurkijoki-hyväntekeväi- ret ympäröivät suojaten sitä posti pamahtamaan, koska tietoa eri julkaisuista ja va- kurkijokelaisensa harvinai- syysrahaston ja myös yksi- avoimen Laatokan tuulilta siitä puuttuvat loppunarut, lokuvista ja näin herätti pe- suutena koristeellisempien tyisyrittäjien taloudellisella ja tyrskyiltä. Samaan aikaan keräilijä analysoi kurkijoke- rinteen uudelleen henkiin. keräilykohteidensa jouk- tuella. Olen vilpittömästi saaren kukkuloilta näkyy laisen piiskan ominaisuuk- koon. kiitollinen Kurkijoen koti- selkeällä ilmalla kauas Laa- Ihoikoni. sia ja rakennetta. Piiskat tänään seutukeskuksen (johtaja M.I. tokan vesialueille. Viholli- Luovutettavan piiskan Helena Sulavuori Petrova) toimihenkilöille, sen hyökkäyksen sattuessa puolelta oli hyvin hankalaa valmistaja Arvi Heinonen Piiska on nykyäänkin työvä- jotka ovat turvanneet arke- saaren asukkaat saattoivat jyrkänteitten ja katkonaisten ologisen tutkimusryhmän piiloutua mantereelle. kallioharjanteitten vuoksi, useita kenttätutkimuskau- Saaren teläosa on muo- saaren asuttua osaa suojasi sia kestäneen häiriöttömän doltaan pyöreä, kallioinen kolme linnoitusriviä, jotka työn, Laatokan Pohjoisran- ja jyrkkärantainen (43,5 m ovat säilyneet tunnistetta- nan museon (johtaja T.J. merenpinnan yläpuolella), vina kivivalleina. Solat oli Berdjajeva) virkailijoille, pohjoisranta taas matala ja suljettu pienillä kivimuu- joista oli suurta apua Paa- loiva. Muinaislinna sijait- reilla. Tämä varotoimenpi- sossa tehtyjen kaivausten si pyöreällä etelärannalla. de ei ole ollut turha, sillä läpiviennisssä, ja Karjalan Vaikka nousu sinne pohjois-

Kurkijokelaista jaettiin Hurrikaanien pelissä

Perjantaina 29.1. järjestetys- vaikka eräpisteet oli- sä Hurrikaanien TV-pelissä vatkin tasaiset. Sam- jaettiin liki 500 Kurkijoke- monkin pelaajat kiit- laista katsojille. Lehdessä telivät loimaalaista oli juttu kurkijokelaistaus- lentopalloyleisöä. taisesta Hurrikaanien pelaa- Hurrikaanien si- jasta Teemu Tolosesta. joitus sarjassa on Hurrikaanien lentopallo- toiseksi viimeise- joukkue pelasi hallitsevaa nä, mutta haluja ja mestaria Pielaveden Sam- mahdollisuuksia poa vastaan. Pelivoitto meni nousuun on. vieraileville savolaisille 3-0, Puhdistamme asuinpaikan perustaa. Perjantaina 5. helmikuuta 2010 2010 – Nro 3 – 7

Muinaiskarjalainen värillisestä metallista valmistettu koru.

linnan kulttuurikerroksista). ti nähtävästi puolustautua Tervun Linnasaari on yh- sekä ulkoisia vihollisia että täältä tyypillinen tämän ajan myös muiden kustannuksel- muinaiskarjalainen asutus la elävien ystävien rosvoret- perinteisine puolustuslin- kiä vastaan. nakkeineen sekä kivestä Linnasaaren lähin asu- tehtyine ja lisäksi savella tus on Tervun kylä. Näillä päällystettyine rakennuksi- kauniilla seuduilla vieraili neen ja muinaisesineineen, kirjailija Leonid Andrejev mutta toisaalta sen sijain- ja taiteilija Nikolai Roerich, ti korkealla kalliosaarella joka vuonna 1918 maalasi ja nuolia. Värillisestä me- kuten erilaiset taltat, kairat antaa sille ainutlaatuisen taulun “Linnasaari,. Laato- tallista tehtyjen esineitten ja välineet puun hienotyös- omaleimaisuuden. Toistai- kan saari”. joukossa oli tunnusomaisia töön. seksi koillisen Laatokan muinaiskarjalaisia koruja, rannikolta ei löydy vastaa- Svetlana Kotshkurkina kuten soikeankuperia sol- Löydökset ovat yli 700 vaa muinaistieteellisista kia ja kaksoiskorvakkeelli- vuotta vanhoja kohdetta (Tiurinlinnaa ei Svetlana Kotshkurkina on sia putkia (kts. kuva Mui- oteta lukuun, koska se si- historiatieteitten tohtori, naiskarjalainen värillisestä jaitsee matalalla saarella Venäjän Tiedeakatemian metallista valmistettu koru) Arkelologinen aineisto voi- kahden jokihaaran välissä). Karjalan Tiedekeskuksen sekä riipuksia ja lasitettuja daan ajoittaa 1200–1300 Tämän Laatokan vesialueen historian, kielten ja kirjal- mustia helmiä. -luvuille (myöhemmiltä strategisella paikalla sijait- lisuuden instituutin arkeolo- Tavanomaisten rautaesi- ajoilta olevat esineet, kuten sevan saaren valinta asuin- gian osaston päällikkö. neitten ohella alueelta ta- ikonit, kirkkokruunun ketju- paikaksi ei ole ollut sattuma. vattiin aika harvinaisiakin rengas ja rukousnauharisti, Varjellaaksen henkeään ja Käännös: Tapio Nikkari, ei- yksilöitä, kuten metallista eivät ole peräisin muinais- omaisuuttaan väestön pi- arkeologi valmistettuja pihdinnäköi- Linnasaaren siä sepän naulaustyökaluja, naisen kaunis talttoja metallien reittämistä riipus. varten ja erilaisia lukkoja ja avaimia. Ainutlaatuisia olivat kaksi lukkoa, joissa on lisäsuoja kokeilemalla on todistettu asukkaat keräsivät niitä ja siltä varalta, että joku avaisi mahdollisuus näin “valloit- toivat minulle. ulkopuolisen lukon. Koti- taa” jyrkänteet. Vuonna 2009 kaivauksia taloudessa välttämättömiä Turistit vierailevat saaril- tehtiin 100 m2:n alueella. tavaroita olivat poltiraudat la ahkerasti. Heidän vuonna Muinaislinnan korkeim- ja veitset. Ensi kertaa löytyi 2004 aiheuttamansa tuli- malta kohdalta onnistuttiin kääntöveitsi rautaisine tup- palon seurauksena puut ja paljastamaan asumuksen pineen ja pitkä talousveitsi, pensaat paloivat, maaperä jäännökset. Sen Laatokalle jousisakset, pärepihti, suk- hiiltyi ja maasta paljastui suuntautuva itäinen muuri kapuikot ja jääpiikit. muinaisesineitä. Paikalliset oli kohti jyrkkää rinnettä. Asukkaiden käytössä oli On mahdollista, että järven ollut kupari-pronssipatoja, puolella oli lisäksi puinen joista on säilynyt astian ylä- varustus. Itse rakennus oli osan rautaisia korvakkeita, ollut puinen, ja nähtävästi paistinpannu, pannunkouk- tulipalon estämiseksi se oli ku ja puuarkkujen kahvoja. päällystetty savella. Tämän Kylän talouden ja elin- puolesta puhuu valtava mää- keinojen työvälineitä edus- rä löytyneitä savipäällysteen tivat kuokka ja aura. Heinän kappaleita. korjaamiseen käytettiin ly- Saattaa kuvitella, että hytvartista viikatetta. Näi- pengermän toiselle huipul- den välineitten löytyminen Mitähän me löysimme? le kallioharjanteitten väliin, muinaislinnasta, jossa ei rämeisen laakson yli, oli juurikaan ollut tilaa maan- rakennettu pieni kivisilta. viljelysmaalle mutta josta Sen edessä oli ehkä puiset löytyi sepän tekemiä väli- portitkin. Muinaislinnan neitä, vaatii selvitystä. On asukkaat olivat rakentaneet mahdollista, että niitä val- sen yhtäältä puolustaakseen mistettiin myyntiin, mutta avointa maakaistaa vihollis- missä ne valmistettiin? Itse ta vastaan ja toisaalta asuk- muinaislinnassa ei ollut jäl- kaiden kulkuväyläksi. Sillan kiäkään pajasta. On mahdol- länsipäässä oli kaikella to- lista, että se oli saaren ma- dennäköisyydellä vartijoit- talassa pohjoisosassa lähellä ten leirituli. rantaa. Mutta jos paja yli- päätään on ollut olemassa, Alueelta löytyi sen jäännösten löytäminen runsaasti esineistöä ei ole enää mahdollista saarella vierailevien turistien Arkeologisten löydösten peräänsä jättämien jälkien määrä nousee yli 300 esi- vuoksi. neeseen, jotka ovat väril- Kalastusvälineitä edus- listä metallia, lasia, rautaa, tavat kupariset ja rautaiset kiveä tai savea. Esineistö on uistimet sekä harppuuna. todisteena väestön rauhan- Kehittynyneen puukäsityö- omaisesta asumisesta. Löy- taidon harjoittamisen puo- tyi vain yksittäisiä aseiden lesta puhuu monipuolinen osia, kuten keihään kärki kirvesmiehen välineistö, Nyt löytyy takuulla jotain. 8 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010

Kirjoittajan esittely: lessä. Kun aikaa oli riit- tävästi, oli aikaa myös Tuomariston kommentit: II Palkinnon voittaja kypsytellä ja karsia. KOTINI ON KARJALAI- Nimi: Irja Laukkanen Millainen on sinun Kurki- SUUS erottuu joukosta Syntymäkotikunta: Kurki- jokesi? rytmitetyn, vaihtelevan, joki, syntynyt Äänekoskel- Esivanhempieni ko- jopa yllättävän raken- la 1941 tiseutu. Paikka, jossa teensa ja täydellisesti Nykyinen asuinkunta: Pa- vanhemmilta kuulemani hallitun, rikkaan kielensä rikkala kertomukset ja tarinat sekä aistivoimaisen ilmai- Kirjoituskilpailu ”Uusilla asuinsijoilla” sunsa ansiosta. Tarinasta Mikä sinut innosti osallis- heräävät eloon. Se kiehtoo Tämän vuoden lehdissä tullaan julkaisemaan kaikki välittyy persoonallista, tumaan? luonnonkauneudellaan. kirjoituskilpailuun osallistuneet kirjoitukset. Ne kertovat Syviä tunteita herättävä vaikuttavaa kokemista. Se monipuolisesti asettautumisesta uusiin kotipaikkoihin ja Poikani Antti Laukka- kaipauksen kohde. jää elämään mieleen. oman paikan löytämisestä vieraassa ympäristössä kauka- nen, innokas sukututkija na koti-Karjalasta. ja karjalaisuuden har- Millaisista asioista haluaisit vielä kirjoittaa? Sarjan aloittavat palkitut ja kunniamaininnan saaneet rastaja, on jo aiemmin ja sen jälkeen muut hyvät kirjoitukset vapaamuotoisessa kehotellut kirjoittamaan Jos pystyisin, voisin kir- Löytyikö aihe helposti? järjestyksessä. jälkipolvia varten. Kilpai- joittaa Regina-mummoni lu motivoi. Se oli jo muhinut mie- elämästä. Osa I Kirjoittajan kommentit: Olen käsitellyt antamaanne aihetta ehkä laajemmin kuin on ollut tarkoituksenne. Olisin halunnut asettua vanhempieni asemaan ja kuvata tapahtumia heidän nä- Kotini on karjalaisuus kökulmastaan ja heidän kokemuksiensa kautta. Siihen olen kuitenkin liian nuori, sillä siirtolaisten asuttamisen aikaan olin niin pieni lapsi, etten voinut ymmärtää näitä Kirjoituksia evakkoon joutuneen matkalta asioita. Minun on siis turvauduttava niihin pienenpie- niin muistonpätkiin tapahtumista ja tunnelmista, jotka Sukuni juuret ovat Kurki- ja olisin heti tahtonut käydä oli. Meitä seurasi Kurikasta kokemukset sekä elämän kykenen palauttamaan mieleeni. Haluan kuvata, miten joella. Vanhempia minulla nukenvaatteita leikkaamaan. Matti Hongell, joka oli ollut aloittamisen tavallaan aivan oman kodin iäksi menettäneen pienen tytön elämä on ei enää ole. Vanhin veljeni Se ei kuitenkaan onnistunut. meillä renkinä jo Kurkijoel- alusta. Vaikka entistä kotia, kulkenut lapsuudesta monien kotien kautta tähän het- oli kuollut vauvana, ja toi- Kuulin nuo tutuksi käyneet la. Hänkin lienee kaivannut Taljavaaraa, kaivattiin ja keen. nen veljeni kuoli jo vuosia sanat ja selityksen, että nuk- Karjalaan ja pyysi päästä muisteltiin paljon, tuonkal- Minun on aina ollut vaikea vastata kysyjille, mistä ennen vanhempiani. Moni- ke selviäisi matkasta parem- vanhempieni mukaan kuul- taisia negatiivisia tunteita ei olen kotoisin. Sen kertomiseen olisin tarvinnut aikaa ko- en vaiheiden jälkeen vaki- min, jos en vielä leikkaisi tuaan näiden ostaneen uuden ilmaistu. Jos sellaisia joskus ko henkilöhistoriani esittämisen verran, eikä se yleensä tuisena asuinpaikkana on sitä. Tuo askar polttelikin tilan. olisikin pyrkinyt mieleen, ole ollut mahdollista. Missä on kotini, on sekin ollut nyt se ”uusi koti”, jonka mieltäni niin, että se oli en- Matti oli kova puhumaan, niitä ei päätetty hallitseviksi hankalahko kysymys. Paikallisestikin on usean vuosi- vanhempani saivat hanki- simmäisiä puuhiani asetut- eikä hallinnut kahta asiaa eikä niiden annettu tehdä pe- kymmenen ajan ollut kaksi kotia. Vierailtuani nyt useita tuksi kodiksemme sodan tuamme Suorantaan. yhtä aikaa, puhumista ja sää mielenpohjalle. Jos niin kertoja Kurkijoen Taljavaarassa, tunnen vahvasti kuu- jälkeen. Kauppakirja on Taloudellisesti elämä oli työntekoa. Joka tapaukses- olisi käynyt, lapsi olisi sen luvani myös sinne. allekirjoitettu 26. elokuu- tiukkaa, mutta siihenhän sa hän palveli meillä uskol- vaistonnut. Viimeistään se Paikat ovat tärkeitä. Tätä kirjoitussarjaa tehdessäni ta 1946. oli totuttu. Raha-asioista en lisesti vielä lähes kymmenen olisi tullut esiin vanhuksena, olen päätynyt kuitenkin siihen, ettei koti ehkä sitten- muista vanhempieni puhu- vuotta. kun ajatukset ja puheet yhä kään ole yksinomaan paikka. Se saattaa olla vaikkapa Muutin vanhempieni ja pa- neen lasten kuulleen, mut- Matti oli hyvänä apuna useammin eksyivät mennee- Karjalaisuus. ri vuotta minua vanhemman ta tajusin, että talovelkaa myös silloin, kun isä raiva- seen. veljeni kanssa saman vuoden maksettiin vielä, kun aloin si tilallamme uutta peltoa. En koskaan vähätellyt Regina lopulla, ja asuimme jonkin tällaisesta jotain ymmärtää. Tuollakin pellolla olin mu- vanhempieni kaipausta Tal- aikaa yhdessä entisten omis- Riemua omasta kodista ja kana työssä pienestä pitäen. javaaran kotiin. Tuskin mil- tajien kanssa. He olivat ”ta- maasta ei kuitenkaan mikään Pellonraivauksesta muistan loinkaan pystyn tajuamaan lolaiset”, joten vieläkään ei hämmentänyt. Isän suuria vain ”ampu tulee” huudot ja sitä täysin, mutta asiaa aut- heti päästy tunteesta, että ilonaiheita oli peltojemme räjähdykset, jotka lennätti- taa tietoisuus ”uuden kodin”, asumme toisten nurkissa, tasaisuus ja kivettömyys. vät juurikantturoita pitkien Suorannan, merkityksestä ikään kuin heitä häiriten. Muistan hänen selittäneen matkojen päähän. itselleni. Siitä muodostui Tätä ei lausuttu ääneen, mut- kyläilemässä olleille suku- Pientilallisen elämä oli turvapaikka, jollaisena se on ta jotain tällaista lapsikin laisille: ”Meijä pellol ov voa jatkuvaa työtä. Lapset olivat pysynyt läpi elämäni. Lähdin vaistosi, vaikka ongelmia yks kiv!” mukana kykyjensä mukaan. maailmalle, kuten sanotaan, ei ollutkaan. Vanhempani, Sukulaisvierailijoita riit- Meillä oli velvollisuutem- jo kuusitoistavuotiaana. Tein kuten varmaan useimmat tikin kesäisin. Kaupunkilai- me, mutta leikkeihinkin jäi työtä ja opiskelin, ja aina karjalaiset, osasivat sopeu- set olivat aina tervetulleita, aikaa. Muistan lapsuuteni maailman murjoessa tänne tua jo olosuhteiden pakos- ja lapsille tämä toi hauskuut- evakkomatkoineenkin on- oli hyvä palata hakemaan takin, mutta kenties myös ta sekä tuulahduksia oman nellisena ja turvallisena ai- turvaa ja voimaa aluksi luonteensa ansiosta. elinpiirin ulkopuolelta. kana. Myöhemmin olen ih- vanhempien luo, sittemmin Uuteen kotiin pääsyä oli Vieraat myös auttoivat ta- metellyt, miten vanhempani omaan ”kesäkotiimme”, nyt toivottu ja odotettu. ”Sit lon töissä. Hyöty oli kaiketi noissa oloissa loivat tuon kotiimme. Paikka on merki- ku päästää uutee kottii” oli molemminpuolinen, olihan turvallisuudentunteen. tyksellinen, mutta tärkeää usein kuultu lause. Viimei- maalaistalossa ruoka moni- Lähes käsittämätöntä on myös jokin muu. Muuan senä joulunamme evakko- puolisempaa ja runsaampaa minusta on, miten he ilman luonamme ensimmäistä ker- kodissamme Kurikassa sain kuin kaupungeissa sota-ajan katkeruutta ja vihaa pystyi- taa vieraillut henkilö ilmaisi Olen kuvassa neljän vanha, joten kuva on otettu evakossa joulupukilta paperinukkear- jälkeen. vät elämään kodin menetyk- sen näin: ”Tässä talossa on Kurikassa kesällä 1945. Seppo on 7-vuotias. Kuva on yksi kin. Se oli mieluinen lahja, Muutakin apua töissä sen kahteen kertaan, sodan hyvä henki.” ainoita evakkomatkalta säilyneitä.

”Uus kot” Suoranta Saaren Pohjasuolla. Toivon tuon hengen ja essit”. Nytkään en tiedosta, tämän paikan säilyvän tu- keitä muita on mukana, kun leville polville ja välittävän katselen ajoneuvon kor- kertomusta karjalaisten esi- keuksista pihanurmikolla vanhempien elämästä. lojuvaa tavararöykkiöitä. Tunnistan ”meijä taikinan”! Kaksi määränpäätä Taikinatiinun kannen raos- ta tursottaa tummaa johtoa, I johon on pujotettu valkeita Ikkunaton junanvaunu. Istun ja tummanvihreitä posliini- lattialla, jolle on levitetty mokkuloita. Muistan että ne olkia. Muista matkustajista liittyvät jollain tavoin radi- tiedostan ainoastaan Anni- oon ”sillo koton olles”. tädin. Siinä kaikki, mitä Olemme saapuneet Eero- muistan evakkomatkasta, lan taloon Kurikan Miedon Mukana on ilmeisesti myös kylässä. Olemme evakko- Seppo-veli. Myöhemmin ja - jo toista kertaa. Minä saamani tiedon mukaan äiti olin syntynyt ensimmäisel- kulki eri teitä karjan kanssa, lä evakkomatkalla Keski- ja isä oli tietysti rintamalla. Suomessa, Äänekoskella. Saavumme hevoskärryil- lä punaiseksi maalatun maa- II laistalon pihamaalle, Kärryt Olen jälleen junassa, tällä ovat puupyöräiset ”lippaki- kertaa oikein matkusta- Perjantaina 5. helmikuuta 2010 2010 – Nro 3 – 9 javaunussa. Herään hieman nolona, sillä ole nukkunut pylly pystyssä päätä ja käsiä penkkiin nojaten, ja vaunu Karjalaistaustaiset on täynnä tuntemattomia ihmisiä. Mukana on sentään isä, joka asettelee minua penkille kainaloonsa. Seponkin täytyi olla vaikuttajat kanssamme, vaikkei minulla ole hänestä muistikuvaa tässä yhteydessä. Olimme tavanneet aikaisemmin jol- Loimaan seutukunnan lain ratapihalla äidin, jonka jälleen piti kulkea eri junalla karjan ja Tipsu-kissan kans- kunnalliselämässä 1947- sa. Tipsusta minulla onkin Siiri-äiti ja huoli. Se oli pantu puiseen minä Irja limonaadipullolaatikkoon, valoku- Karjalaisten jouduttua 1944 mutta laatikon rakoset oli- vaamossa jälkeen sijoittumaan uusil- Imatran vat liian suuret, ja kissa oli Vuoksen- le asuinsijoille he ottivat karaanut. niskalla. aktiivisesti osaa uuden ko- On talvi. Ajamme hevos- tikuntansa monimuotoiseen reellä kunnes tulemme jon- elämään, myös kunnalliseen kin talon pihaan. Hangessa Anni-tätiä enää ollut. Hän oli runsaasti. Se virtasi yli elämään. Vuonna 1947 pi- on tavararöykkiö ja joitakin kuoli Kurikassa. sillan! Miten pääsen yli? detyissä kunnallisvaaleissa huonekaluja. Olin talolaisten puolel- Polvistuin vesirajaan. karjalaiset olivat mukana - Kaho isä! Iha ko meijä la. Puulieden vieressä oli Tunnustelin siltaa käsil- omalla listallaan. Seuraa- sänky! halkolaatikko, jonka päällä läni. Löysin kuin löysin- vissa vaaleissa 1951 he sen - Meijähä se onki. istuin. Emäntä puuhasi jokin sillan reunassa olevan sijaan olivat mukana eri Olemme saapuneet ”uu- tain keittiössä, ja muitakin poikkiparrun ja aloin edetä puolueiden listoilla. Karja- tee kottii”. oli läsnä. vedessä kontaten. Koholla laisten aktiivisuudesta joh- Pyöriskelin ympäriinsä oleva parru oli merkkinä tui se, että he saivat suhteel- III halkolaatikolla, kun käteni sillan reunasta, jota ei saa- lisesti ottaen oman siivunsa Tipsu oli palannut ennen osui lieden reunalla olevaan nut ylittää. Konttasin ottaen valtuustopaikoista. junan lähtöä ja pääsi myös kuumaan kahvipannuun. tukea parrusta. Kylmä vesi Kunnanvaltuustojen toi- onnellisesti uuteen kotiin. Pannu kaatuu ja putoaa lat- huuhteli käsiäni ja jalkojani mikausi oli kolme vuotta, Siitä tuli suuren kissaper- tialle. Kahvi loiskuu liedel- kastellen vaatteeni. Pelko kunnes vuodesta 1961 läh- heeni kanta-äiti. le ja päälleni kunnes alkaa ahdisti ja itku pyrki esiin, tien se oli neljä vuotta. Loimaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoa valtuusto- Nykyisessä kodissani on levitä pitkin lattiaa. On pa- mutta muuta mahdollisuutta Tähän on koottu kurki- salissa. kunniapaikalla taikinatiinu. haenteisen hiljaista. Kukaan ei ollut. Takana olevalla ran- jokelaisten sijoitusalueen, Seinällä riippuvat nauhassa ei sano mitään. Suunnaton nalla ei ollut minulle ketään. eli saviseudun, 10 kunnan myös edellä mainitut valkoi- kauhu täyttää mieleni. Mitä Oli vain äiti – joen toisella tiedot kunnanvaltuustojen Pentti Jussilainen toimi kun- vuoden 2005 alussa. set ja vihreät posliiniesineet, olenkaan tehnyt! puolella. ja –hallitusten karjalaistaus- nanvaltuuston puheenjohta- jotka tuovat mieleeni erään - Äiti! Joen ylitys kesti kauan, taisista jäsenistä. Valtaosa jana vuosina 2001-08. Loimaa varhaislapsuuteni merkittä- En tiedä huusinko sen ää- mutta silmät tottuivat pime- heistä on ollut Karjalassa Alastaron kunnanhallituk- vän hetken. neen vaiko vain mielessäni. ään ja saatoin jatkaa jälleen syntyneitä, mutta on myös seen ovat kuuluneet Onni 1951 Mikko Luhtala, Syöksyin ulos eteiseen. Ra- matkaani juosten. Osasin oi- toisen (2 sp) ja kolmannen Savolainen, Eero Kuosa, Pekka Äikää Oudoilla ovilla otin omaa oveamme, mutta kean suunnan. Kuulin mai- (3 sp) sukupolven edusta- Arvi Jääskeläinen, Toivo 1954 Aaro Mylen kotona ei ollut ketään. toastioiden kalinaa. jia, heidän kohdallaan on Koho, Aapro Ukkonen, Tuo- 1957 Juho Toiviainen Matti ja Sylvi Eerolan talo - Äidin luo, oli ainoa aja- - Äiti! kyseisen henkilön toisen vi Siili, Vilho Lankinen, 1961 ei edustusta sijaitsi lähellä Kyröjokea. tukseni. - No kuka ihme se sielt vanhemman oltava karja- Kalevi Koho, Timo Heik- 1965 Juho Toiviainen Meidän lehmiämme laidun- Juoksin ulos pimeään. tulloo! laista sukujuurta. kinen, Sylvi Kiviranta ja 1969 Eino Ahokas, Martti nettiin joen toisella puolella, Tuuli ja sataa tihuutti. Vä- Äidin syli! Lopultakin Tämä kooste liittyy Pentti Jussilainen. Repo ja lehmien luo mentäessä oli hitellen silmät tottuivat pi- turvassa. 2008-2009 julkaistuun jut- Alastaro liittyi Loimaaseen 1973 ei edustusta ylitettävä kaiteeton ponttoo- meään niin että erotin tien. tusarjaan karjalaisia kunnal- vuoden 2009 alussa. 1977 Veikko Toiviainen nisilta. Eräänä syysiltana Juoksin, juoksin... Oli pääs- Nimimerkki liselämässä. 1981 Veikko Toiviainen olin jäänyt kotiin äidin läh- tävä äidin luo. Saavuin joel- ”Regina” Karinainen 1985 ei edustusta tiessä lypsylle. Isä ja Seppo le. Pimeässä oli vaikea hah- jatkuu... Alastaro 1989 Tellervo Niemensuo eivät olleet kotona, eikä mottaa sillan paikkaa. vettä 1948 Antti Taskinen 1993 Tellervo Niemensuo, 1948 Onni Salminen, 1951 Juho Heinonen, Markku Ahokas (2 sp) Pekka Sarolahti Petter Terävä, (Valde 1997 Tellervo Niemensuo, 1951 Uuno Hämäläinen, Malinen ?) Markku Ahokas Arvi Jääskeläinen, Juho 1954 Juho Heinonen, 2001 Tellervo Niemensuo, Savolainen Petter Terävä, (Valde Taina Haavisto (2 sp) 1954 Uuno Hämäläinen, Malinen ?) 2005 Pekka Ahokas (2 sp), Arvi Jääskeläinen, 1957 Juho Heinonen, Taina Haavisto, Eero Pekka Sarolahti Petter Terävä Hämäläinen, Raimo 1957 Uuno Hämäläinen, 1961 Petter Terävä, Alma Savolainen, Leena Antti Kaartinen, Toivo Turkki Virtanen (2 sp) Koho, Onni Salminen 1965 Viljo Ahokas, Otto Kaupunginhallitukseen 1961 Uuno Hämäläinen, Harmainen ovat kuuluneet Martti Re- Toivo Koho, Reino 1969 Reino Kuopio po, Markku Ahokas, Pekka Sarolahti, Kalle Tilli 1973 Reino Kuopio, Eino Ahokas ja Taina Haavisto. 1965 Uuno Hämäläinen, Peippo Kalle Tilli 1977 Eino Peippo, Pentti Loimaan kunta 1969 Uuno Hämäläinen, Terävä (2 sp) Kaarlo Mykkänen 1981 Pentti Terävä 1948 Martti Koho, Simo 1973 Kalle Tilli 1985 Pentti Terävä, Eeva Tiippana, Eemil 1977 Kaarlo Mykkänen Mäkelä, Martti Rokka Soikkeli, Mikko Luhtala 1981 Kaarlo Mykkänen, 1989 Pentti Terävä, Martti 1951 Simo Tiippana, Vilho Kuosa, Eero Rokka Eemil Soikkeli, Oiva Jääskeläinen 1993 Pentti Terävä, Martti Kemppinen, Albert 1985 Vilho Kuosa, Eero Rokka, Aila Simola, Eklund, Juho Kultanen, Jääskeläinen Tuula Tuominen (2 sp). Pekka Lukka, Petter 1989 Eero Jääskeläinen, 1997 Martti Rokka, Aila Martikainen Timo Heikkinen Simola 1954 Eemil Soikkeli, 1993 Eero Jääskeläinen, 2001 Henri Valkeapää (2 Simo Tiippana, Oiva Timo Heikkinen, Pentti sp), Erkki Poutanen, Kemppinen, Albert Jussilainen Kaisa Simola (2 sp), Eklund, Pekka Lukka, 1997 Timo Heikkinen, Veikko Pitkänen (2 sp), Petter Martikainen, Pentti Jussilainen Juha Lehtinen (2 sp) Edvard Poskiparta 2001 Timo Heikkinen, Kunnanhallituksessa ovat 1957 Albert Eklund, Pentti Jussilainen toimineet Heikki Tirri, Ju- Oiva Kemppinen, 2005 Timo Heikkinen, ho Heinonen kh:n pj. yhden Viljo Lankinen, Eemil Isäni perhe, kuva on oletettavasti vuodelta 1909, koska Regina-mummon sylissä oleva To- Pentti Jussilainen valtuustokauden, Otto Har- Soikkeli, Johannes pias on juuri syntynyt. Isäni Pekka on lapsista toiseksi pienin (2.vas). Kuva oon otettu He- Onni Salminen toimi kun- mainen, Martti Rokka, Aila Sihvonen voskorven torpan pihalla. Ukko – Juhana Heinonen oli Tervun hovin torppari kunnes osti nanvaltuuston puheenjohta- Simola ja Veikko Pitkänen. Taljavaaran tilan oman kodin paikaksi. jana vuosina 1958-59. Karinainen liittyi Pöytyään Jatkuu seur. sivulla 10 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010

Jatkoa edell. sivulta 1989 Matti Ristolainen, 1973 Väinö J. Nenonen Arvo Virtanen, Reino Timo Kärppä (2 sp) 1977 Väinö J. Nenonen Rouhiainen 1961 Oiva Kemppinen, 1993 Timo Kärppä, Kerttu 1981 Petter Sihvonen, 1973 Erkki Kiiski, Viljo Lankinen, Lahtinen, Olli-Pekka Jouko Heinonen, Reijo Eino Kuopio, Reino Johannes Sihvonen, Nummela (2 sp), Martti Vainionmaa Rouhiainen, Arvo Kaarina Kaaprola, Meskanen 1985 Petter Sihvonen, Virtanen Veikko Hämäläinen, 1997 Matti Ristolainen, Reijo Vainionmaa 1977 Erkki Kiiski, Reino Toivo Taitonen Olli-Pekka Nummela, 1989 Reijo Vainionmaa, Rouhiainen ja Pertti 1965 Oiva Kemppinen, Hannu Kauti (2 sp) Matti Lankinen Vaittinen, Sirkka Alanen Veikko Hämäläinen, 2001 Matti Ristolainen, 1993 Matti Lankinen 1981 Erkki Kiiski, Sirkka Lauri Hämäläinen, Eino Hannu Kauti, Tuomas 1997 Matti Lankinen, Alanen Vepsä Lankinen (2sp), Ilkka Reijo Vainionmaa, 1985 Erkki Kiiski, Väinö 1969 Veikko Hämäläinen, Lankinen Pekka Paju (2 sp) Torikka Lauri Hämäläinen, Eino 2005 Matti Ristolainen, 2001 Matti Lankinen, 1989 Kauko Sinkkonen Vepsä, Meeri Lukka, Hannu Kauti, Tuomas Reijo Vainionmaa, (2 sp) Lauri Löppönen Lankinen, Markku Pekka Paju 1993 Kauko Sinkkonen, Vampulan kunnantalo, joka on valmistunut 1951. Vampula kuuluu nykyään Huittisiin ja kunnantaloa korjataan par- 1973 Veikko Hämäläinen, Hongisto, Johanna 2005 Jussi-Pekka Paju (3 Pekka Rasilainen (2 sp) haillaan päiväkodiksi. Eino Vepsä, Lauri Kärhä (3 sp), kausi jäi sp) 1997 Kauko Sinkkonen, Löppönen, Teuvo vajaaksi poismuuton Kunnanhallitukseen ovat Pekka Rasilainen (2 sp) Ahokas takia. kuuluneet Mikko Häkli, 2001 Pekka Rasilainen, 1961 Pekka Ijäs, Vilho lituksen puheenjohtajana. 1977 Lauri Löppönen, Kunnanvaltuuston puheen- Väinö J. Nenonen toimien Pirkko Riikonen, Elina Kylliäinen, Jouko Vampula liittyi Huittisten Teuvo Ahokas johtajina ovat toimineet myös kh:n puheenjohtaja- Keloniemi-Hurttila (2 Sihvonen kaupunkiin vuoden 2009 1981 Lauri Löppönen, Tauno Tonder, Olli-Pekka na, Toivo Heinonen, Arvi sp), Jyri Vartio (3 sp) 1965 Pekka Ijäs, Vilho alussa. Teuvo Ahokas, Leena Nummela, Tuomas Lanki- Karonen, Matti Lankinen, 2005 Elina Keloniemi- Kylliäinen Mattila (2 sp) nen, Matti Ristolainen. Pekka Paju toimien myös Hurttila, Hannu Ketola 1969 Vilho Kylliäinen, Yläne 1985 Leena Mattila Kunnanhallituksen jäseninä kunnanhallituksen puheen- (2 sp), Eero Kuisma, Aarne Tolkki 1989 Raimo Savolainen ovat toimineet Viljo Torik- johtajana. Pekka Rasilainen, 1972 Leo Vehviläinen 1948 Antti Pöllänen, 1993 ei edustusta ka, Pekka Repo, Heikki Ris- Pirkko Riikonen 1976 Paavo Tuunainen Vilho Lankinen ja Viljo 1997 Pekka Ahokas, (2 tolainen, Martti Lankinen, Pöytyä Kunnanvaltuuston puheen- 1981 Aarne Tolkki, Kari Hatakka sp), Riitta Heikkilä, (2 Tapio Rämö, Martti Mes- johtajana ovat toimineet Kojo 1952 Eero Tuokko sp). kanen, Hannu Kauti, Katri Ensimmäinen maininta Matti Puhakka ja Erkki 1985 Kari Kojo, Kaarina 1954 ja 1957 ei edustusta 2001 Pekka Ahokas Kärppä, Sirkka Lukka, Juha karjalaisista Pöytyän kun- Kiiski. Kunnanhallituk- Leppämäki (2 sp), Ritva 1961 Antti Pöllänen Kunnanhallituksen jäseninä Lehtinen. nalliselämässä löytyy vuo- sen jäseninä ovat olleet Vainio (2 sp) Matti 1965 Antti Pöllänen ovat toimineet Jaakko Hä- Mellilä liittyi Loimaaseen silta 1948-51 jolloin Pekka P.J.Rouhiainen, Reino Lunden (2 sp) 1969 Tauno Immonen mäläinen, Veikko Tiainen, vuoden 2009 alussa. Kiiski on kuulunut kunnal- Rouhiainen, Eino Kuopio, 1989 Kari Kojo, Kaarina 1973, 1977 ja 1981, ei Lauri Hämäläinen, Erkki lislautakuntaan. P.J.Rouhiainen, Pekka Ra- Leppämäki edustusta Jussilainen, Veikko Tiai- Metsämaa Vaalien tulokset löytyvät silainen, Arvo Virtanen, 1993 Kari Kojo, Kaarina 1985 Tapio Rastas nen, Erkki Häyhä, Väinö pöytäkirjoista vuodesta Pirkko Riikonen, Kauko Leppämäki, Aarne 1989 Reino Sahla Vepsä, Eino Vepsä, Pekka 1948 Adam Kylliäinen, 1954 lähtien. Halme. Matintalo (2 sp) 1993 Reino Sahla, Timo Ahokas. Armas Vento 1954 Matti Puhakka, 1997 Kaarina Leppämäki, Hämäläinen (2 sp) Loimaan kunta ja kaupunki 1951 Armas Vento, Matti Kauko Halme, Aarne Vampula Aarne Matintalo 1997 Timo Hämäläinen yhdistyivät vuoden 2005 Veijalainen Hongel, Matti Torkki, 2001 Kari Kojo 2001 Tapio Rastas alussa. 1954 Matti Veijalainen Kaarlo Tukia 1948 Johannes Heikinmaa, 2005 Kaarina Leppämäki, 2005 Tapio Rastas 1957 Onni Hämäläinen, 1957 Tiedot puuttuvat Arvi Karppinen Jari Mäenpää (2 sp) Kunnanhallituksen jäse- Mellilä Eemil Härkönen 1961 Kauko Halme, 1951 Johannes Heikinmaa, Kunnanhallituksen jäseni- ninä ovat toimineet Tauno 1961 Eemil Härkönen, Heikki Kiiski, Arvi Karppinen, Pekka nä ovat toimineet Johannes Immonen, Antti Pöllänen, 1948 Sulo Ristolainen, Veijo Vento, Lauri P.J.Rouhiainen, Arvo Laukkanen Heikinmaa, Uuno Varjus, Otto Majuri, Eero Tuokko, Pekka Jakonen, Kalle Vepsä Virtanen 1954 Johannes Heikinmaa, Sirkka Heinonen, Aarne Reino Sahla, Timo Hämä- Nikkanen, em. tilalle 1965 Veijo Vento 1965 Heikki Kiiski, Arvi Karppinen, Antti Tolkki, Toivo Arola, Kari läinen. kesken kauden Anton 1969 Veijo Vento, Väinö P.J.Rouhiainen Kylliäinen Kojo ja Jari Mäenpää. Aar- Yläne liittyi Pöytyän kun- Mielonen Granö 1969 Oiva Ketola, Erkki 1957 Arvi Karppinen, ne Tolkki ja Kari Kojo ovat taan vuoden 2009 alussa. 1951 Sulo Ristolainen, 1973 Sulo Sinkkonen Kiiski, Eino Kuopio, Antti Kylliäinen toimineet myös kunnanhal- Arvi Heinonen Anton Mielonen, Viljo Kunnanhallitukseen ovat Torikka, Pekka Repo kuuluneet Väinö Vepsä, 1954 Anton Mielonen, myös kh:n puheenjohtajana, Viljo Torikka, Väinö Granö. Näkökulmia Pekka Repo, Heikki Metsämaa liittyi Loimaa- Ristolainen seen vuoden 1977 alussa. 1957 Anton Mielonen, Sain vastíkään käyttööni amme. He olisivat halunneet Viljo Torikka, Pekka Oripää kirjan, joka kertoo van- jäädä luokalle, mutta se ei Repo, Johannes Ryösä hoista elämäntavoista suo- PÄIVITTÄMÄSSÄ ole mahdollista. 1961 Anton Mielonen, 1948 Mikko Häkli, Toivo malaisella maaseudulla. dinhoitoon ja kotitalouteen nessa muussa maassa ei ole Minä olen puolestani ka- Viljo Torikka, Johannes Heinonen Vaikka olen suunnilleen liittyviä taitoja. Tutummin osattu järjestää asioita näin dehtinut niitä edellisiä kurs- Ryösä 1951 Mikko Häkli, Toivo samanikäinen tuon kirjan sanottuna saamme käydä ta- viisaasti, vaikka sielläkin silaisia. Pyytänyt ja vaatinut, 1965 Anton Mielonen, Heinonen, Martti Kuosa tekijän kanssa ja mielestä- louskoulua kahtena päivänä veroja maksetaan. Lähe- että he kertoisivat oikein Viljo Torikka, Tauno 1954 Väinö J. Nenonen, ni seurannut maalaiselämää viikossa. Laitamme ruokaa, tämme kiitollisia terveisiä paikallislehdessä, millaista Tonder Mikko Häkli, Antti varsin läheltä, huomasin , teemme käsitöitä, opimme talouskoulun perustajille ja siellä senioritalouskoulussa 1969 Anton Mielonen, Hamunen että oikeastaan tarvitsisin uusimmat siivouskäytännöt senioritalouskoulun suun- on. Mitä siellä opitaan ? Mi- Tauno Tonder, Martti 1957 Mikko Häkli, sanakirjan tai ainakin hy- ja tutustumme tietokonei- nittelijoille ja toteuttajille. tä siellä tehdään? Kannattiko Jakonen Toivo Heinonen, vin kokeneen ihmisen, jo- den tarjoamiin ihmeellisiin Kaiken edellä mainitun mennä? Aina on vastauksis- 1973 Tauno Tonder, Martti Arvi Karonen, Petter ka selittäisi kaikki kirjassa mahdollisuuksiin. Emme ohessa saamme tutustua sa ollut myönteistä hyrinää, Jakonen Sihvonen esiintyvät oudot esineiden ja edes vielä tiedä, mitä kaik- uusiin ihmisiin. Saamme mutta lehden palstoille ei 1977 Martti Jakonen, Katri 1961 Toivo Heinonen, työvaiheiden nimitykset. kea mielenkiintoista vasta mieltä virkistävää teke- ole kukaan uskaltanut tulla Kärppä Arvi Karonen, Juho alussa oleva opiskeluvuosi mistä ja ajattelemista niik- kokemuksistaan kertomaan. 1981 Katri Kärppä, Tapio Lukka Otsikkona oleva sana olisi meille tarjoaa. si välipäiviksikin, jolloin Onhan tässä aina omat ris- Rämö, Juha Lehtinen 1965 Väinö J. Nenonen, helppo sekoittaa sanoihin p Jokaisena koulupäivänä yritämme soveltaa opittua kinsä. (2 sp) Juho Lukka, Juhana ä i v i t t e l y ja p ä i v e t t y ä. saamme lämpimän aterian. kotioloissa. Yhdessä koetut Parin viikon kokemuksen 1985 Katri Kärppä, Matti Paju Ei ole kuitenkaan tarkoitus Sen merkitystä ei kukaan sattumukset ja kommelluk- perusteella uskallan sanoa, Ristolainen 1969 Väinö J. Nenonen päivitellä maailman pahuut- uskaltane vähätellä. Voim- set antavat nauruterapiaa, että kotitaloustietojen päi- ta eikä ihmetellä ihmisten me ostaa edullisesti vielä jota monet asiantuntijat vittäminen kannattaa. Miksi avuttomuutta. Päivettymi- kotiinkin vietävää koulum- suosittelevat. Ongelmien polkea aina samoja vanhoja sestäkään ei talvipakkasella me Herkkuvakasta, mikäli ratkaisu varmaan tekee se- raiteita, jos tarjolla on edul- innosta juttua vääntää. Sen kiinnostusta on. Aivan ih- kin hyvää. Ongelmiahan ou- lisia vaihtoehtoja? Tuulet- sijaan ajankohtaista nykyi- meelliseltä meistä senio- doissa tiloissa ja tilanteissa taminen tekee aivoillekin senä nopean kehityksen ai- reista tuntuu, että opetus ja pakkaa aina syntymään. hyvää. kana lienee uhrata ajatuksia ruokailu koulupäivinä eivät Kurssimme on jo viides Koulumatkoilla olen omien tietojen ja taitojen kysy meiltä lainkaan edes samantapainen koulutus myös päättänyt tuulettaa. päivittämiselle . Kaikki tun- kolikoita. Omana kouluai- täällä. Mitään yläikärajaa ei Ilmojen haltijalle olen lä- tuu käyvän nykyisin niin ko- kana kun ei sellaisesta edus- pääsyvaatimuksena esitetty. hettänyt kainon toivomuk- vin pian vanhanaikaiseksi. ta osannut edes uneksia, niin Jokainen sai punnita itse sen, että kirpeimmät pak- Tämän seudun senioreil- tarpeellista kuin terveellinen omat voimavaransa. Eläke- kasaamut sattuisivat niille la on oivallinen tilaisuus lämmin ateria olisi sodanjäl- läisenä eleleminen oli ainut vapaapäiville. En ole näet päivittää tietojansa ja tai- keisessä elämässämme ollut. virallinen vaatimus. Yli kak- pakkaspojan kanssa oikein tojansa senioritalouskou- Meidän yhteiskuntamme on sikymmentä senioria tarttui hyvissä väleissä. Kävely- lussa. Kokonaisen vuoden todella valtavasti kehittynyt tällä kertaa tarjottuun tilai- matkat hoitavat kuntoa. ajan saamme käydä paikal- niistä ajoista. Verovaroista suuteen. Entiset kurssilaiset toki olemme kaiken tuon käyvät joskus ovensuussa Pöytyän kunnantalo toimii edelleen kunnan virastotalona lisessa oppilaitoksessa am- Lyyli Nevanperä Pöytyän ja Yläneen yhdistyttyä. mentamassa uusimpia ko- kustantaneet, mutta mo- kadehtimassa meidän onne- Perjantaina 5. helmikuuta 2010 2010 – Nro 3 – 11

naisellinen mahtuvat san- Karjalainen karuuteen. Entä millaista Ylläksellä yriteltiin… sankaruutta erityisesti kar- nainen ja jalainen nainen kantaa itses- sään? Teemoja tarkastellaan Kalakurkia pilkillä sankaruus lähihistorian ja kansanruno- uden näkökulmista nykyhet- FT Tarja Kupiainen keen peilaten. Äkäslompolossa Luento järjestetään Sankaruus on urotekoja, ur- Karjala-talolla Helsingissä hoollisuutta ja yhteisön edun (Käpylänkuja 1) 9.2.2010 Seitsemän tunturin kylä, laittamista oman edun edel- klo 18.00. Äkäslompolo. le. Usein sankarit mielletään Tilaisuus on maksuton Jo toisena talvena peräk- miehiksi, miehuulliset teot ja yleisölle avoin. Tervetu- käin Hiitolan Pitäjäseuran sankariteoiksi. Luennossa loa! järjestämään talvimatkaan pohditaan, miten nainen ja osallistui myös Kalakurkia. Kipakoiden pakkasilmojen jälkeen saimme matkavii- koksemme juuri sopivat hiihto- ja pilkkikelit. Pak- Suomi-Venäjä-Seura kasta oli koko ajan ainoastaan 6-10 astetta. Loiman osasto matkailee Arvata saattaa ettei Ka- Loimaalla on aktiivisesti 21.6.2010 eli parhaaseen lakurjille hiihtäminen yk- toimiva Suomi-Venäjä- aikaan kesällä. Ohjelma on sin riittänyt, vaan mieli teki Seuran osasto, joka järjestää kulttuuripainotteinen. myös tutkailemaan paikal- tapahtumia ja matkoja. Tä- 1.-4.7.2010 tehdään mat- lista kalakantaa. män vuoden ohjelmassa on ka Kurkijoelle. Yövytään Ensimmäinen koitoksem- mm. Kulttuurimatka Hel- kaksi yötä Gennadi ja Vera me tapahtui Kesänkijärvel- sinkiin 20.2. pääkohteena Nikitinin perheessä Kur- lä, paikalliset kertoivat siitä tutustuminen Tretjakovin kijoella. Matkalla käydään saadun siikaa ja muuta arvo- Martti ja Saini Repo sekä Viljo Ylönen, taustalla Kesänkitunturi. gallerian taidenäyttelyyn Sortavalassa ja Valamon kalaa, saattaa näin ollakki, Tennispalatsissa. luostarisaaressa. Paluumat- vai oiskoha hyö narranneet masi että Äkäslompolossa kuitenkin lannistui jo en- Ville. Kalamäärän ollessa 28.2. järjestetään Pohjan kalla majoittuminen Muo- meitä?? Kovasta yrityksestä järjestetään pääsiäispilkit, simmäisestä kalattomasta sama 19 voisi ajatella tasa- tilalla Loimaalla musiikki- laassa. Mahdollisuus käydä huolimatta ei kukaan meis- joten tuumattiin porukalla, päivästä ja katsoi hiihtämi- peliä, mutta eiii… kyllä jo- ja yhteislaulutapahtuma. Käkisalmen keskiaikaisilla tä saanut ainuttakaan kalaa. että toki siinä silloin pitäisi sen paremmaksi ja lämpi- kaisessa mittelössä tavalla Osastollemme esitettyjen markkinoilla. Paluumat- Toisaalta varmoja nyppyjä kalojakin olla. Niinpä pää- mämmäksi vaihtoehdoksi. tai toisella voittaja löytyy. toivomusten perusteella jär- kalla käydään Viipurissa, kyllä oli mutta Ahti lienee tettiin seuraava pilkkireissu Äkäslompolo osoittau- Ilman vaakaakin todettiin jestämme Itä-Viron matkan joten ostosmahdollisuus ollut vaan kitsaalla tuulel- suunnata Lompolojärvelle. tuikin paljon yhteistyöha- että suurimman kalan saa- 13.-16.5. 2010. Matkaan kauppahallissa tai pellava- la. Innokkaimmat pilkkijät lukkaammaksi pilkkijöiden neena Villen saalis painoi Martti, Saini ja Ville tallus- kanssa, sillä saalista kertyi eniten, samoin kalojen yh- sisältyy paljon ohjelmaa kaupassa. Periks’ ei anneta.. mm. tutustuminen Narvaan, Matkoillemme ovat kaik- telivatkin seuraavana päi- melkoisesti… yhteensä 43 teispituus oli suurin. kartano- ja luostarikäynte- ki tervetulleita myös ei jä- Paikallisesta lehdestä Ka- vänä aivan kylän keskellä kalaa. Tuomarina ollessani jä, yöpyminen Pyhäjärven senet. lakurkien äiti Saini huo- olevan järven jäälle. Raija Saini ja Ville kiskoivat päättelin ilman kotiinpäin kylpylässä Peipsijärven Lisätietoja tapahtumis- erisorttisia kaloja kumpikin vetoa, että Ville tällä tavalla rannalla ja tutustuminen ta saa Eila Rautanen 040- 19 kpl Martin repun olles- laskettuna oli tämän päivän Tarttoon. 5651525 tai Tarja Kiviniemi sa pikkuisen keveämpi, se voittaja. Matka Pietariin 18.- 050-3298676 suotakoon Hiihtoneuvoksel- Mutta niinkuin vaaleissa- le. Siinä lajissa on hänelle kin on tapana, eri laskenta- syytä nostaa hattua lukui- perustetta käyttämällä jokai- sista Finlandia hiihtoon nen voisi tavalla tai toisella osallistumisista melkeinpä julistautua voittajaksi, kai- Lämpöä Karjalaan, tuplaneuvoksen tittelin an- kissa kolmessahan voittaja- saitsisi. ainesta kyllä löytyy. Tietysti leikkisästi alettiin Se oli kuitenkin varmaa jo kuudetta kertaa! ratkomaan kenestä porukas- että kirjoittaja jäi näissä samme tehdään Äkäslompo- pilkkihommissa viimeisek- Sukkia, saippuaa, sandaa- heliinat. Keräyspisteemme lon pilkkimestari. si. leja, shampoota, shortseja, sijaitsevat ArteMiinassa Ensimmäisen kalan sai suksia, saappaita, sähkö- Loimaan keskustassa ja Saini. Isoimman kalan, lä- Talviterveisin Raija pattereita… Tiedätkö mikä Huolto- ja pesupalvelu Rau- hes puolikiloisen siian sai Laaksonen yhdistää edellä olevat esi- tiaisella Mellilänkylässä. Näin runsaan saaliin luovutti Äkäslompolo neet? Totta, kaikkea edellä Keräyspisteisiin voi viedä mainittua ja paljon muu- tavaraa huhtikuun loppuun takin on viimeisten viiden asti. Loimaan ala- ja ylä- vuoden aikana kerätty ja asteille tullaan tänä vuonna kuljetettu rajan taakse tuo- järjestämään oma keräys- maan lämpöä karjalaisille kilpailu, jossa maineen ja lapsille ja nuorille. Kyseessä kunnian lisäksi paras koulu on valtakunnallinen Leojen palkitaan. Kouluille tullaan Lämpöä Karjalan lapsille- lähettämään haastekirje ja aktiviteetti. Ihan pienestä tarkempaa tietoa keräyk- keräyksestä ei ole kyse, sil- sestä helmikuun aikana. lä Leot ovat keränneet rei- Keräykseen toimitettavi- lusti yli 20 000 kenkäparia, en pussilakanoiden, alusla- yli 30 000 vaatekappaletta, kanoiden, tyynyliinojen ja rekkakontillisen urheiluvä- pyyhkeiden tulee olla pes- lineitä sekä huomattavan tyjä ja ehjiä, mutta niistä määrän hygieniatarvikkeita. saa toki näkyä jo käytön- Rahalahjoituksilla on han- merkkejä. Karjalaan tava- kittu sähkölämpöpattereita. rat toimitetaan yhteistyössä Paikkakunnalla toimiva Leo Karjalan Apu ry:n kanssa. club Loimaanseutu on ollut Suomen Leojen edustajat mukana aktiviteetissä jokai- ovat käyneet tutustumassa sena vuotena. joulukuussa kohteisiin ja Tämänkertaisen keräyk- he osallistuvat myös avus- sen keräysartikkelina ovat tusten luovutukseen. kaikenkokoiset liinavaat- Suvi Rautiainen teet mukaan lukien pyy- Leo Club Loimaanseutu

Tohtori, minulla on ongel- ma, sillä puhun kadulla Hymyä itsekseni ja kaikki tuijotta- vat minua. Mitä teen? huuleen Ostakaa kännykkä. Eskon puumerkki *** 12 – 2010 – Nro 3 Perjantaina 5. helmikuuta 2010

KKurkijokelainenurkijokelainen ttoivottaaoivottaa kkaikilleaikille lukijoilleenlukijoilleen Suomalaisia laskiaisperinteitä Uskonpuhdistuksen myötä HHyvääyvää paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta YYstävänpäiväästävänpäivää monet katsomukset, usko- mukset ja kiellot pysyivät 114.2.2010!4.2.2010! kansan mielissä. Laskiainen muuttui enemmän talonpoi- kaiseksi työnjuhlaksi ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvaksi päi- väksi. Työt piti lopettaa hy- vissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täy- tyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti, ettei seuraavana kesänä kiusana olisi kärpäsiä ja muita hyön- teisiä. Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perin- teisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajau- hoista tehtyä leipää, jota oli uskomuksia. Sen piti olla koko vuodeksi. Syödyistä tasia ja räätiköitä (lanttuja) höystetty sianihralla. Liha- ennen kaikkea rasvaista. siansorkista luut käytiin kuin nurkanpäitä (hirrenpää rokka oli keitetty herneistä Mitä enemmän rasva kiilteli pääsiäisenä heittämässä sin- nurkkasalvoksessa)”. Naa- ja rukiinjyvistä ja höystetty sormissa ja suupielissä, sitä ne, minne haluttiin sikojen purin pellolle saatettiin toi- siansorkilla tai sian pääl- paremmin lypsivät lehmät seuraavana kesänä menevän voa tuppuroita ja tappuroi- lä. Keittoa kutsuttiin myös ja siat lihoivat. Eikä rasvaa syömään -metsään tai vaik- ta. Mitä kauemmas kelkka sorkkarokaksi. Myös herkut saanut pyyhkiä sormista kapa naapurin peltoon. luisti, sitä pidempiä pellavia kuuluivat laskiaiseen. Las- pois, vaan sen piti antaa Suomessa, jossa laski- saatiin. Muiden uskomusten kiaispullat alkoivat yleistyä kulua itsekseen pois. Tämä aisen aikaan on talvikeli, mukaan naisten tuli pitää 1800-luvulla, ja ne kuuluvat takasi hyvän viikatteen kä- liittyy laskiaiseen myös hiuksiaan auki ja harjata laskiaisen viettoon edelleen- sittelykyvyn. Sormennuo- mäen laskeminen esimer- niitä usein. Näin taattiin kin. Laskiaispulla sisältää lija sen sijaan sai sirpeistä kiksi pulkilla. Perinteisesti pellavista puhtaita, kuitui- kermavaahtoa sekä manteli- haavoja. Kun ruokien an- pulkkamäessä huudettiin sia, vaaleita ja kiiltäviä. massaa tai mansikkahilloa. nettiin olla pöydässä koko ”pitkiä pellavia, hienoa Ruokaan liittyi myös päivän, se takasi runsauden hamppua, nauriita kuin lau- Wikipedia

Muistathan tehdä muuttaessasi Sotaveteraanien osoitteenmuutoksen Kurkijokelaiselle? Lehti ei saa uusia osoitteita tietoonsa automaattisesti. Postista saa ”Osoite muuttuu” -kortteja, jotka kulkevat Nuutti vei Joulun mennessään, tällaisia Nuuttipukkeja tup- 10. laulujuhla- ilmaiseksi. sahti Raija Laaksosen eteiseen Porissa. Kurkijokelainen, Koulukuja 7, 32200 LOIMAA puh. (02) 762 2551 tai 050-521 3336 tapahtuma [email protected].ﬁ Helsingissä Asianajajia

KKurkijokelaisen,urkijokelaisen, Juhlan pääpuhujaksi ja suuden juontaa ylipormesta- ONKS suojelijaksi on lupautunut ri Eeva-Riitta Siitonen. TIETOO hhiitolaiseniitolaisen jjaa kkarjalaisenarjalaisen tasavallan presidentti Tar- Järjestäjät toivovat hhengenengen vvaalija.aalija. ja Halonen. Tapahtuman maanpuolustuksen ystävi- VASTAUKSET järjestävät Helsingin ja Es- en olevan mukana Helsingin poon sotaveteraanikuorot ja Jäähallin katsomossa todis- 1. 1800 Tilaa nyt Kurkijokelainen, kaksi kertaa niiden perinnekuorot Viipu- tamassa, kuinka sodan ko- 2. aasin kuukaudessa ilmestyvä pitäjälehti! rin Lauluveikot ja Espoon keneiden veteraanien laulu 3. nukahtaneiden kirkossa- Vuosikerta vain 39 eur. Tilattuna alle 1,70 eur/kpl. Mieslaulajat. vielä kajahtaa muistuttaen kävijöiden herättäminen Laulujuhlien ohjelma meitä Talvisodan raskaista, 4. Aleksis Kiven käsittää perinteistä suoma- mutta kunniakkaista päivis- 5. 160 vuotta ✂ laista mieskuoromusiikkia tä. Lippuja on saatavissa 6. 28-32 Asianajotoimisto ja sotaveteraanikuorojen Lippupisteen toimipaikois- 7. graniitti HEIKKI RANTANEN Tilaan Kurkijokelaisen vakiintunutta isänmaallista sa kautta maan. 8. v. 1965 Varatuomari ohjelmistoa. Sotaveteraani- Suomen 9. Tuusulassa Julkinen kaupanvahvistaja Itselleni Lahjaksi Kauppalankatu 9–11 B, Loimaa kuorojen lisäksi juhlassa Sotaveteraaniliitto ry 10. Intiassa. p. (02) 762 2888, fax 762 2313 Lehden saaja esiintyvät perinnekuorot, [email protected] jotka aikanaan ovat Nimi: MUSIIKKIVÄEN Asianajotoimisto sitoutuneet jatkamaan PALVELUPAIKKA Lähiosoite: ja ylläpitämään sota- JARI HEIKMAN OY AA, VT Jari Heikman veteraanikuorojen ISO AA, VT Katri Ranta-Eskola Postinro ja -toimip.: lauluperinnettä. Sota- LV T VT Kaarina Nylamo A veteraanilaulajia tulee A Puh. (02)7622 950 Turuntie 8–14, II krs. Loimaa Oikokatu 3, Loimaa Lahjatilauksen maksaja: juhlaan osallistumaan T Puh. (02) 762 4400, fax 763 1301 Avoinna: [email protected] ma suljettu,ti-pe 12-17, la 10-14 noin 400, perinne- www.heikman.com Nimi: kuorojen laulajia lä- Lähiosoite: hes 300. Ohjelmassa on sekä kuorojen yh- W EHT- Postinro ja -toimip.: liiton teisiä että kummankin Erikoishammasteknikko jäsen kuororyhmän omia Pvm. esityksiä. Solistina on 4PUBWFUFSBBOJFO MARKO ROSENDAHL Allekirjoitus: oopperalaulaja Jorma YMBVMVKVIMB Elorinne. Ohjelmassa 4PUBWFUFSBBOJLVPSPU -JQVUFVSPB -JQQVQJTUFFO Vastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa Palauta kuponki kirjekuoressa osoitteella: on myös teatterineu- KBQFSJOOFLVPSPU NZZOUJQJTUFJTUÊ QMVTUPJNJUVTLVMVU Kurkijokelainen, Koulukuja 7, 32200 LOIMAA vos Matti Raninin )FMTJOHJOKÊÊIBMMJTTB LVPSPMBJTJMUB tai tee tilaus sähköpostiosoitteessamme: lausuntaesitys. Tilai- LMP UBJPWFMUB Ajanvaraus puh. (02) 763 1179 [email protected].ﬁ