POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVA 2040 Inari – Sodankylä – Utsjoki Tiivistelmä

17.5.2021

LAPIN LIITTO ROVANIEMI 2021

Sisällys Sisällys ...... 3 1. MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA? ...... 5 1.1. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE ...... 5 1.2. POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ...... 5 1.3. ERILLISSELVITYKSET ...... 5 1.4. ALUERAKENNE ...... 5 1.5. SAAMELAISET ALKUPERÄISKANSANA ...... 7 2. KAAVAMÄÄRÄYKSET ...... 8 3. MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN ...... 9 3.1. KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT ...... 9 3.2. ASUMINEN, PALVELUT JA TEOLLISUUS ...... 10 3.3. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PORONHOITO ...... 12 3.4. MATKAILU JA VIRKISTYS ...... 13 3.5. LIIKENNEYHTEYDET JA REITISTÖ ...... 14 3.6. ENERGIANTUOTANTO JA TUULIVOIMA ...... 15 3.7. ERITYISALUEET/-KOHTEET ...... 15 3.8. MAA-AINESTEN OTTAMINEN, TURPEENOTTO JA KAIVOSALUEET ...... 15 3.9. LUONNONSUOJELU ...... 16 3.10. MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ ...... 17 3.11. MUUT MERKINNÄT ...... 18 4. KUMOTTAVAT ALUEET ...... 18 5. MAAKUNTAKAAVAN SUHDE LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA TAVOITTEISIIN ...... 18 6. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...... 19 7. TIIVISTELMÄ POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN 2040 KESKEISISTÄ VAIKUTUKSISTA ...... 19 7.1. VALTIONRAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET ...... 19 7.2. VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN ...... 20 7.3. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN ...... 20 7.4. VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTIOSUUTEEN JA LUONNONARVOIHIN ...... 21 7.5. VAIKUTUKSET TAAJAMAKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ...... 21 7.6. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄN AINESVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN ...... 21 7.7. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN ...... 22 7.8. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN ...... 22 7.9. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN ...... 22 7.10. VAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEEN ...... 23 7.11. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHTEISKUNTATALOUTEEN ...... 24 7.12. VAIKUTUKSET PORONHOITOON ...... 24 7.13. VAIKUTUKSET SAAMELAISKULTTUURIIN ...... 25 8. MAAKUNTAKAAVAN SUHDE NATURA 2000 -ALUEISIIN ...... 28 9. LAATIMISPROSESSI JA OSALLISTUMISMENETTELY ...... 29 10. YHTEYSTIEDOT ...... 31

1. MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA?

katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan to- 1.1. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUS- teuttamista. Maakuntakaavassa virkistys- tai suoje- ALUE lualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon ver- Lapissa maakuntakaavoitus etenee osa-alueittain. kostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voi- Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat massa rakentamista koskeva rajoitus. Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Vaikutusaluetta on Poh- jois-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta sekä Norjan Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnal- ja Venäjän lähialueet. Pohjois-Lapin maakunta- liset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoiden ja täs- kaava-alueesta saamelaisten kotiseutualueeseen mentäen niitä ja sovittaen ne yhteen maakunnallis- (Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974) kuuluvat ten ja paikallisten tavoitteiden kanssa ja välitetään Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Sodankylän ne kuntakaavoitukseen ja muuhun alueiden käytön kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Koltta- suunnitteluun. alue sijoittuu Inarin kunnan itäosaan.

1.2. POHJOIS-LAPIN MAAKUNTA- KAAVA Maakuntakaavan tarkoitus on kytkeä alueidenkäy- tön yleispiirteinen suunnittelu alueen kehittämis- strategioihin. Tavoitteena on suunnitella eri toimintojen aluevarauksia, kehittämisvyöhykkeitä, liiken- neyhteyksiä ja alueidenkäyttöperiaatteita niin, että edistetään asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia ja viihtymistä kestävällä tavalla. Maakuntakaava on kehittämisasiakirja, mikä näkyy myös kaavamer- kinnöistä. Kuva 1. Pohjois-Lapin maakuntakaava-alue ja vai- kutusalueet. 1.3. ERILLISSELVITYKSET Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 perustana on Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma hyödynnetty neljää erillisselvitystä: Pohjois-Lapin maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käy- maakuntakaavan 2040 liikennejärjestelmä- ja ra- tön perusratkaisuista 10–20 vuoden tähtäyksellä. tayhteysselvitys, Pohjois-Lapin maakuntakaavan Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tark- 2040 luonto- ja maisemaselvitys, Pohjois-Lapin kuudella kuin on tarpeen valtakunnallisten tai maa- maakuntakaavan 2040 geologiset varat, pohjavedet kunnallisten tavoitteiden kannalta taikka usean kun- ja turvetuotantoon soveltuvat suot- selvitys ja So- nan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi. Lapissa dankylän tuulivoimaselvitys. Erillisselvityksiä oh- maakuntakaava laaditaan osa-alueittain. jaamaan on perustettu viranomaisten asiantuntija- työryhmät. Maakuntakaavalla on merkittävät oikeusvaikutuk- set. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muu- 1.4. ALUERAKENNE tettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttä- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 alueiden essä muuten toimenpiteisiin alueiden käytön järjes- käytön periaatteita ja aluevarauksia ratkaistaessa tämiseksi. ohjeena on ollut Lappi-sopimus 2018–2021 ja sii-

hen liittyvä aluerakennevisio 2040. Pohjois-Lapin Viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja 6 maakuntakaava 2040 on puolestaan ohjeena kunta- kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua tehtäessä. Lappi-sopimuksessa 2018–2021 muodos- tetussa aluerakenne- ja tulevaisuuskuva 2040 -kar- tassa (kuva 1) on osoitettu kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät, jotka lähtökohtaisesti ohjaavat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjen osoitta- mista. Keskeisimmät kehittämiskäytävät ovat Länsi-Lapin käytävä, Jäämeren käytävä, Murmans- kin käytävä sekä Perämeren kaari. Pohjois-Lapin maakuntakaavaa 2040 koskee Jäämeren käytävä.

Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityk- sessä tapahtuvat muutokset. Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimin- taympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa rea- gointia aluerakenteen suuntaamisessa. Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntau- tuminen arktiselle alueelle. Lapin kehittämisen eri- tyispiirteenä on harvan asutuksen ja pitkien etäi- Kuva 2. Lappi-strategian 2040 kehittämisvyöhykkeet ja - syyksien lisäksi matkailun merkitys mm. alueraken- käytävät. teen sekä palvelutarjonnan kannalta. Lapissa ei työtä voida perustaa pelkästään olemassa olevan vä- Maaseudun kehittämisen kohdealueilla ja vastaa- estön tarpeisiin vaan matkailijamäärät moninker- villa alueilla, joilla korostuu saamelaiskulttuuri, tue- taistavat tarpeet. taan maaseudun elinvoimaisuutta. Maakuntakaa- vassa näitä näkymiä otetaan huomioon liikenne- ja Pohjois-Lapin aluerakenteen erityispiirteitä ovat reittiyhteyksien sekä kylien kehittämisellä. Alueen saamelaisten kotiseutualue, koltta-alue, luon- kehityskäytävät ja kehittämisen kohdealueet avau- taiselinkeinojen rakennetukilain mukainen alue, eri- tuvat naapuriseutukuntiin ja Norjaan sekä Venäjän tyisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue sekä laa- puolelle tavoitteena jatkaa kehittämisyhteistyötä yli jat suojelualueet. Pohjois-Lapin kehitykseen ja rajojen. aluerakenteeseen vaikuttaa myös kehitys naapuri- seutukunnissa ja naapurimaissa. Maakuntakaavassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 myös Na- näitä näkymiä otetaan huomioon mm. liikenne- ja tura-alueet toimivat merkittävänä aluerakenneteki- reittiyhteyksien, ekologisten yhteystarpeiden sekä jänä. rajakauppakylien kehittämisellä. Aluerakenteeseen liittyvissä ratkaisuissa painottuu Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealu- maankäytön lisäksi myös aluepoliittinen merkitys eiksi on Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 sekä strategiseen suunnitteluun kuuluva joustavuus. osoitettu alueita eri puolilta kaava-aluetta. Merkin- Tavoitteena ovat olleet kehitystä eteenpäin vievät – nällä on osoitettu sellaisia aluekokonaisuuksia, eivät poissulkevat ratkaisut. joilla on runsaasti arvokkaita ja vetovoimaisia luonto- ja kulttuurikohteita, hyvät liikenneyhteydet, paljon olemassa olevia matkailupalveluja ja -rakenteita sekä hyvät mahdollisuudet keskinäiseen yh- teistyöhön ja verkottumiseen. 7

Aluerakenteen kannalta suurimpia muutoksia nyky- myös saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten po- tilanteeseen verrattuna ovat Jäämerenradan ratayh- ron-hoito, kalastus ja metsästys. Perusoikeussään- teys, datakaapelin ja -keskusten sijoittuminen, voi- nöstä täydentää ja tukee perustuslain 121.4 §:n mansiirtoratkaisut, kaivostoiminnan lisääntyminen säännös, joka turvaa saamelaisille kieltään ja kult- sekä matkailun ja testaustoiminnan merkittävä tuuriaan koskevan itsehallinnon kotiseutu-alueel- kasvu. Lisäksi uusiutuvia energiamuotoja tukevien laan sen mukaan kuin lailla säädetään. Perussään- alueidenkäyttöratkaisujen syntymisen, kaivostoi- nökset tämän itsehallinnon tarkemmasta sisällöstä minnan ja matkailun edistämisen sekä keskuskylä- sisältyvät saamelaiskäräjistä annettuun lakiin verkon muodostamisen vaikutukset näkyvät koko (974/1995). kaava-alueella. Maakuntakaavoitukseen liittyen saamelaisten ase- Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueella merkittä- masta on lisäksi säädetty alemmassa, alueiden ke- vimpiä alueiden käyttömuotoja ovat luonnonsuo- hittämistä, maa- ja vesialueiden ja luonnonvarojen jelu- ja erämaa-alueet, maa- ja metsätalousalueet, käyttöä sekä ympäristön- ja rakennusperinnön suo- metsä- ja porotalouden sekä luontaistalouden ja po- jelua koskevassa lainsäädännössä. Kansallisen lain- ronhoidon alueet sekä asutuksen lisäksi kaivokset, säädännön ohella saamelaisten asemaa turvaavat puolustusvoimien alueet sekä matkailualueet. myös monet kansain-välisen oikeuden asiakirjat.

Saamelaisten kotiseutualue on laajuudeltaan 35 564 Nykyinen alueen väestömäärä oli vuonna 2019 yh- km2. Suomen reilusta 10 500 saamelaisesta asuu teensä 16 422 henkeä. Kaava-alueen väestökehitys noin 3 500 kotiseutualueellaan. Heistä noin 67 % on ollut negatiivinen viimeisen 20 vuoden aikana. eli 7 000 asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, eri- Vuosien 1999–2019 välillä väestö väheni yhteensä tyisesti Rovaniemen ja Oulun alueella sekä pääkau- 2 547 hengellä (muutos -13,4 %). Kaava-alueen vä- punkiseudulla. Suomessa asuvat saamelaiset ja- estömäärät kunnittain olivat vuonna 2019: Sodan- kaantuvat kolmeen saamelais(kieli)ryhmään; poh- kylässä 8 303 henkeä, Inari 6 907 henkeä ja Utsjoki joissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaame- 1 212 henkeä. Tilastokeskuksen väestöennusteen laisiin. Inarinsaamelaisia arvioidaan olevan 600– arvion mukaan kuntien väestömäärä ei laske enää 900 ja kolttasaamelaisia noin 600 henkeä, loput lue- yhtä merkittävästi vaan pysyy likimain vuoden taan pohjoissaamelaisiksi. Eri saamea puhuvia saa- 2015 tasossa. melaisia lasketaan olevan noin kolmannes kaikista

saamelaisista.

1.5. SAAMELAISET ALKUPERÄISKAN- Saamelaisten kotiseutualueen 3 500 saamelaisesta SANA Enontekiöllä asuu 430, Inarissa 2170, Utsjoella 720 Teksti on lyhennelmä oikeustieteen tohtori, Juha ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa (Lapin palis- Guttormin maakuntakaavaan tuottamasta tekstistä. kunnan alue) 180. Muualla Sodankylässä asuu 300 saamelaista. Pohjois-Lapin maakuntakaavan vaiku- Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alu- tusalueella asuu siten 3 370 saamelaista, mikä on een ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma kieli, kult- reilut 20 % koko alueen väestöstä (16 840 henkeä). tuuri, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa saame- Kolttasaamelaisista noin 400 asuu kolttalaissa mää- laisten asema alkuperäiskansana on tunnustettu ritellyllä, Inarijärven itäosissa sijaitsevalla koltta- maan perustuslaissa (731/1999), johon sisältyy alueella. kaksi saamelaisten oikeusasemaa erityisesti turvaa- vaa säännöstä. Saamelaisten perusoikeuksia turvaa- Saamelaisten kotiseutualueesta 27 100 km² kuu-luu van 17.3 §:n säännöksen mukaan saamelaisilla on Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Se on yli alkuperäiskansana oikeus ylläpitää omaa kieltään ja 77 % kaava-alueesta ja siihen sisältyy myös koltta- kulttuuriaan. Tässä säännöksessä kulttuuri ymmär- lain (253/1995) mukainen koltta-alue. Saamelais- retään laajasti niin, että siihen luetaan kuuluvaksi alue sijaitsee kokonaan poronhoitolain (848/1990) 8 mukaisella erityisesti poronhoitoa varten tarkoite- tojen mukaan alkuperäiskansan oikeuksien huomi- tulla alueella. Saamelaisalueen 13 paliskunnasta 11 oimisessa ja täyttämisessä on kyse valtion ja sen vi- sijaitsee Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueella. ranomaisen neuvotteluvelvollisuudesta, kokonais- Poronhoito tällä alueella on erityisesti saamelainen valtaisesta harkinnasta ja kumulatiivisten vaikutus- elinkeino, sillä arviolta 85 % alueen paliskuntien ten arvioinnista (HE 167/2014 vp). poroista on saamelaisten poronhoitajien omistuk- sessa. Poronhoito samoin kuin muutkin saamelais- Perinteisillä saamelaiselinkeinoilla tarkoitetaan po- ten perinteiset elinkeinot nykyaikaisine soveltamis- ronhoitoa, kalastusta, metsästystä ja pieni-muo- muotoineen nauttivat kansainvälisestä oikeudesta toista maataloutta sekä luonnonvaraisten tuotteiden juontuvan suojan ohella perustuslain 17.3 §:n mu- keräilyä ja saamen käsityötä. Nämä elinkeinot ovat kaista perusoikeussuojaa vain saa-melaisten harjoit- saamelaisille enemmän kuin pelkkä elinkeino, toi- tamana, sillä ne ovat kiinteä osa sanotun säännöksen meentulolähde, sillä ne ovat kiinteä osa itse kulttuu- turvaamaa saamelaiskulttuuria. ria, saamelaisten elämäntapaa. Siksi elinkeinoilla on merkitystä myös niille saamelaisille, jotka eivät Saamelainen kulttuuri on moninaista alkuperäiskan- työskentele niiden piirissä eivätkä edes asu kotiseu- sakulttuuria, joka on perinteisesti kiinteässä yhtey- tualueellaan. dessä asuinalueen maahan ja luonnonvaroihin. Saa- melaiskäräjälain muuttamista koskevan lakiesityk- Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen (HE 167/2014 vp) mukaan saamelaiskulttuurin nen on kautta aikojen perustunut luonnon kestävälle keskeisiä piirteitä ovat saamen kieli, saamelainen käytölle. Nykyisin näitä elinkeinoja harjoitetaan kulttuuriperintö, saamelaisten kulttuuri-ilmaukset, usein yhdistelmäelinkeinona, toisinaan myös nk. saamelaisten perinteinen tieto, perinteiset saame- uudenaikaisten elinkeinojen kuten pieni muotoisen laiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen matkailun ja palveluelinkeinojen ohella. Saamelais- muodot samoin kuin saamen käsityö ja muut saame- alueella monille saamelaisperheille onkin tyypillistä laisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin taloudellisen toimeentulon koostuminen monista eri tavat ja muodot. YK:n kansalais- ja poliittisia oi- tulolähteistä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin keuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) toimeentulonsa pelkästään uudenaikaisista elin-kei- 27 artikla, luettuna yhdessä 1 artiklan kanssa, pitää noista. Poronhoidolla on silti saamelaisille paitsi sisällään kulttuurin heikentämiskiellon eli toimen- suurin kulttuurinen merkitys niin myös huomattava pide ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa alkupe- merkitys itsenäisenä elinkeinona ja tulonlähteenä. räiskansojen kulttuurille. KP-sopimuksen täytän- Perinteiset elinkeinot ylläpitävät myös saamelaista töönpanoa seuraavan ihmisoikeuskomitean tulkin- kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yh- teenkuuluvuuden tunnetta ja identiteettiä.

2. KAAVAMÄÄRÄYKSET

Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 annetaan koko kaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä, ke- hittämisvyöhykkeitä ja kehittämisen kohdealueita koskevia suunnittelumääräyksiä, maankäyttöluokit- taisia ja yksittäisiä alueita koskevia määräyksiä sekä erityisominaisuutta ilmaiseviin osa-aluemerkintöi- hin liittyviä suunnittelumääräyksiä.

3. MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN

3.1. KEHITTÄMISPERIAATEMERKIN- Vuotso–Saariselkä–Ivalo sekä Luosto–Sodankylä- NÄT alueet. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on osoitettu Kehittämisperiaatemerkinnällä maaseudun kehittä- Jäämeren käytävä, matkailun vetovoima-alueet, misen kohdealue mk osoitetaan maaseutuvyöhyk- maaseudun kehittämisen kohdealueet, maaseudun keitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittä- kehittämisen kohdealueet, jolla korostuu saamelais- mistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Kehittämi- kulttuuri, mineraalipotentiaalinen vyöhyke, joukko- sen kohdealueiden tavoitteet ovat yleispiirteisiä ja liikenteen kehittämiskäytävä, koillisväylän datakaa- niiden toteuttaminen on useiden eri toimijatahojen peli, kylmätestauksen kehittämisvyöhyke, ajoneu- käsissä. Kyliä pyritään tukemaan pienyritystoimin- votestauksen kehittämiskäytävä, Puolustusvoimien nalla, matkailulla ja loma-asutuksella. Parhaat maa- toiminnan kehittämisen kannalta tärkeä yhteystarve talousalueet pyritään säilyttämään viljeltynä. Ra- ja ekologiset yhteystarpeet. kentamisen tulisi olla perinteiseen kyläympäristöön sopivaa. Maaseudun kehittämisen kohdealueiden Kehittämisperiaatteita koskevilla merkinnöillä ja merkitseminen kaavaan ei tarkoita sitä, että muilla niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan yhteistoi- alueilla ei voisi kehittää toimintaa, vaan osoittaa minnallisia aluekokonaisuuksia tai linjauksia, jotka alueita joilla on erityisiä kehittämisedellytyksiä. ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen Maakuntakaava ei keskitä tai vähennä palveluita kannalta ja joihin tästä syystä kohdistuu muussa maaseudulla, vaan edistää niiden säilymistä kehittä- suunnittelussa ja aluekehittämisessä huomioon otet- misen kohdealueilla ja keskuskylissä, joiden ulko- tavia alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehit- puolella niitä ei enää ole. Pohjois-Lapin maakunta- tämistarpeita. kaavassa 2040 on osoitettu kolme maaseudun kehit- Kehittämismerkinnällä LK osoitetaan valtakunnal- tämisen kohdealuetta: Petkula–Kersilö–Mosku- lisesti tärkeä kansainvälinen liikennekäytävä. Jää- vaara–Sattanen, Kelujärvi–Puolakkavaara–Siurun- meren käytävän perusrungon muodostaa valtatie 4 maa ja Unari–Syväjärvi–Vaalajärvi. Kaamaseen. Käytävä jatkuu Kaamasesta Näätämön kautta Norjaan. Käytävään voivat sijoittua myös Kehittämisperiaatemerkinnällä maaseudun kehittä- sähkölinjat sekä datakaapeli ja tietoliikenneyhtey- misen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri det. mk-1, osoitetaan maaseutuvyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja nii- Kehittämisperiaatemerkinnällä matkailun veto- den yhteensovittamista erityisesti saamelaiskulttuu- voima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen riin ja -elinkeinoihin profiloituneilla alueilla. Alu- kohdealue mv osoitetaan matkailun ja virkistyksen eille yleisiä ominaisuuksia ovat vahva luontaista- vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä lous, saamelaiskulttuuria ilmentävä ympäristö, alu- kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. eiden erilaisuus myös saamelaiskulttuurin sisällä. Matkailun kehittämisen kohdealueiksi on valittu Kyliä pyritään tukemaan saamelaiskulttuuria ja sellaisia aluekokonaisuuksia, joilla on runsaasti ar- elinkeinoja turvaavalla ja kehittävällä tavalla. Ra- vokkaita ja vetovoimaisia luonto- ja kulttuurikoh- kentamisen tulisi olla perinteiseen ympäristöön ja teita, hyvät liikenneyhteydet, paljon olemassa ole- rakennustapaan sopivaa. Saamelaiskulttuuria koros- via matkailupalveluja ja -rakenteita sekä hyvät mah- tavien kehittämisen kohdealueiden osoittaminen dollisuudet keskinäiseen yhteistyöhön ja verkottu- kaavassa ei merkitse sitä, että muilla alueilla ei voisi miseen. Matkailun vetovoima-alueiksi on osoitettu kehittää toimintaa vastaavalla tavalla, vaan osoittaa Yläköngäs–Nuorgam, Sevettijärvi–Näätämö, Kari- alueita, joilla siihen on erityisiä edellytyksiä. Poh- gasniemi, Inarijärvi, Menesjärvi–Lemmenjoki, jois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on osoitettu seitsemän maaseudun kehittämisen kohdealuetta, 10 joissa korostuu saamelaiskulttuuri: Rovisuvanto– Pohjois-Lapin joukkoliikennettä tulisi kehittää Outakoski–Nuvvus, Kaamasmukka, Sevettijärvi– myös kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki joukkoliikenteen muodot. Eri liikennemuotojen (lento- Näätämö, Partakko–Väylä, Angeli–Tirro, Nellim ja liikenne, junaliikenne, linja-autoliikenne) aikataulut Vuotso–Purnumukka. tulisi sovittaa yhteen. Lappi-sopimuksen tavoitteena on edistää Lapin kai- Maakuntakaavassa osoitetaan Koillisväylän data- vosklusterin kehittymistä. Pohjois-Lapin maakunta- kaapeli kehittämisperiaatemerkinnällä. Maakunta- kaava-alueella osoitetaan kehittämisperiaatemer- kaavassa varaudutaan Koillisväylän datakaapeliin kinnällä ek mineraalipotentiaalinen vyöhyke, joilla sekä mahdollisiin datakeskuksiin Sodankylässä ja on todettu merkittäviä malmi- tai mineraalivaran- Ivalossa. Koillisväylän datakaapeli on osoitettu toja. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 mine- maakuntakaavan eteläosassa valtatien 4 varteen Ina- raalipotenttialliseksi vyöhykkeeksi on osoitettu saa- rin Vastusjärveen saakka, jonka jälkeen datakaapeli melaisten kotiseutualueen eteläpuolisia alueita So- on osoitettu kantatie 92 mukaisesti valtakunnan ra- dankylässä, joille sijoittuu jo ennestään kaivosalu- jalle. eita. Mineraalipotentiaalisella vyöhykkeellä sijaitsevat muut aluevaraukset ovat ensisijaisia maan- Puolustusvoimien toiminnan kehittämisen kannalta käyttömuotoja. Vyöhykemerkinnän tarkoituksena tärkeätä yhteystarvetta osoitetaan merkinnällä eah1. on informoida mineraalipotentiaalista alueella ja si- Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampuma- ten varautua mahdollisiin tulevaisuuden alueiden- ja harjoitustoimintaan liittyviä ilmayhteystarpeita. käytön suunnittelutarpeisiin. Ekologinen yhteystarve -kehittämisperiaatemer- Kylmätestauksen kehittämisvyöhykkeellä el osoite- kinnällä osoitetaan ekologiseen verkostoon liittyviä taan sellaisia vyöhykkeitä, joille voi sijoittua arkti- yhteystarpeita. Ekologinen yhteystarve toimii pää- sen kylmätestauksen kehittämiseen ja tutkimukseen asiassa viitteellisenä yhteytenä suojelualueelta toi- liittyviä alueita. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa selle, myös yli valtakunnanrajojen. Pohjois-Lapin 2040 on osoitettu Ivalon kylmätestauksen kehittä- maakuntakaavan 2040 luonto- ja maisemaselvityk- misvyöhyke. sessä on tutkittu ekologisten yhteyksien tarve. Eko- loginen yhteystarve on yleensä nykyisin toimiva ja Ajoneuvotestauksen kehittämiskäytävämerkinnällä maankäytössä rakentamiselta vapaana pidettävä tai el-1 osoitetaan arktiseen ajoneuvotestauksen kehit- tiedossa oleva yhteys ekologisessa verkostossa. tämiseen ja tutkimukseen liittyviä tieosuuksia. Poh- Kaavoituksessa toimintojen sijoittelulla ja kaava- jois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on osoitettu Iva- määräyksillä voidaan ottaa huomioon yhteystarpeen lon ja Sodankylän ajoneuvotestauksen kehittämis- säilyminen. Oleellisia ekologisia yhteyksiä muo- käytävät. dostuu jokien, purojen ja muiden vesistöjen ranta- Joukkoliikenteen kehittämisperiaatemerkinnällä vyöhykkeistä sekä rakentamattomista tai vain haja- on osoitettu joukkoliikenteen kehittämiskäytävä / asutuksen laikuttamista alueista. yhteystarve. Maakuntakaavassa merkinnällä on 3.2.ASUMINEN, PALVELUT JA TEOLLI- osoitettu yhteydet Rovaniemeltä/Sodankylästä aina Utsjoen kirkonkylälle. Alueelle kehitetään joukko- SUUS liikenneyhteyksiä seudun työmatka- ja matkailulii- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 osoitetaan kennettä palvelemaan. Alueidenkäyttö mitoitetaan saamelaisten kotiseutualueen raja sa, koltta-alue ka, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi ja alueita/kohteita taajamatoiminnoille A, keskusky- huolehditaan liityntäpysäköinnistä. Maakuntakaa- lille at, saamelaiskulttuurin- ja hallinnon keskusky- vamääräyksen mukaan yhdyskuntarakenteen suun- lille ats sekä keskustatoiminnoille c, rajakauppaky- nittelulla tulee luoda edellytyksiä joukkoliikenteen lille p, työpaikoille TP ja teollisuus- ja varastoalu- kehittämiseen. eille T. 11

Saamelaisten kotiseutualueella sa tarkoitetaan mintaedellytyksiä varaamalla riittävästi yritystoi- Enontekiön, Inarin, Utsjoen kuntien alueita sekä So- minnalle soveltuvia alueita. Niiden sijoittumisessa dankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan tulee kiinnittää huomiota olemassa olevien työ- aluetta. Saamelaisten kotiseutualueeseen liittyvät paikka-alueiden kehittämismahdollisuuksiin, hy- määräykset eivät tuo uusia oikeusvaikutuksia, mutta vään saavutettavuuteen ja työpaikkojen sijoittumi- ne tiedottavat alueidenkäyttöön liittyvästä erityis- seen lähelle asukkaita. Taajama-alueiden yhteys lainsäädännöstä. ympäröivään luontoon tulee säilyttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää elinympäristöjen terveellisyy- Kolttalain (253/1995) mukaisen koltta-alueen raja den ja turvallisuuden edistämiseen sekä terveyshait- osoitetaan merkinnällä ka. Kaavamääräyksellä tojen ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien koltta-alueella valtion ja kunnan viranomaisen on haittojen poistamiseen. varattava kolttien kyläkokoukselle tilaisuus lausun- non antamiseen kolttien elinkeinoja ja elinolosuh- teita koskevissa laajakantoisissa ja periaatteellisissa asioissa.

Merkinnällä A osoitetaan rakentamisalueita asumi- selle ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puisto- alueita sekä erityisalueita. Taajama-aluevarauksina laajenemisalueineen maakuntakaavassa on esitetty Ivalon, Sodankylän ja Utsjoen päätaajamat. Yksi- tyiskohtaisempi taajamatoimintojen alajako ratkais- Kuva 3. Saamelaiskulttuurikeskus, Sajos. Terhi Tuovi- taan kuntakaavoilla. nen / Lapin materiaalipankki

Taajama-aluevarauksilla on osaltaan pyritty turvaamaan ennusteiden mukaisen maksimiväestön alue- tarve. Tavoitteena on ollut myös ennakoida taaja- Kohdemerkinnällä at osoitetaan keskuskyliä, joilla matoimintojen kehityslinjat pitkällä tähtäimellä sijaitsee tai joille suunnitellaan tai joilla pyritään niin, että eri tarkoitukseen varattujen alueiden to- säilyttämään maaseudun peruspalveluita ja joita teuttamisessa voidaan päästä kustannuksiltaan edul- voidaan pitää sopivimpina rakentamisalueina. Poh- lisimpaan lopputulokseen. Rakentamista ohjataan jois-Lapin maakuntakaavassa keskuskylän merkin- ensisijaisesti nykyisille taajama-alueille asuinym- nällä osoitetaan sellaisia aluerakenteen ja maaseu- päristöjen viihtyisyydestä tinkimättä. dun peruspalveluiden kannalta tärkeitä kyliä, joihin suuntautuu ja halutaan ohjata rakentamista ja palve- Taajama-alueilla tavoitteena on henkilöautotarpeen luja. Keskuskylien valintoihin vaikuttavat väestö, vähentäminen sekä pyöräilyn ja kävelyn osuuden olemassa olevat palvelut ja työpaikat, keskeinen si- kasvattaminen. Taajamia ja yhdyskuntarakenteita jainti ja hyvät liikenneyhteydet. Muut maaseutualu- eheytettäessä tulee huolehtia siitä, että ratkaisut so- eet täydentävät ja tukevat tätä keskuskylien muo- pivat ympäristöön ja parantavat elinympäristöjä. dostamaa maaseudun kyläverkostoa ja kehittämisen Taajamien sisällä olevat rakentamattomat rakennus- kokonaisuutta. Kylien kehittämistä tuetaan mm. paikat ja muut rakentamiseen soveltuvat vajaakäyt- pienyritystoiminnalla, matkailulla ja loma-asutuk- töiset alueet hyödynnetään eheyttämisessä. sella. Keskuskyliä ovat Nuorgam, Karigasniemi, Kaamanen, Nellim, Menesjärvi–Lemmenjoki, Saa- Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee riselkä, Lokka, Sattanen, Kelujärvi, Vaalajärvi, Sy- pyrkiä liikenneturvallisuuteen ja viihtyisyyteen. väjärvi, Orajärvi, Torvinen ja Luosto. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toi- 12

Merkinnällä ats osoitetaan alueita, joihin sijoittuu 3.3. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PO- saamelaiskulttuurin- ja hallinnon toimintoja ja joilla RONHOITO pyritään säilyttämään tai joille suunnitellaan perus- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 maa- ja met- palveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakenta- sätalous sekä poronhoito on huomioitu monin ta- misalueina. Merkinnällä on osoitettu Utsjoki, Sevet- voin. tijärvi, Inarin kirkonkylä, ja Vuotso. Merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue M Kohdemerkinnällä c osoitetaan keskustahakuisten osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, si- tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää alueen sältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja vi- pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaa- heralueita. Keskustatoimintojen kohteille tulee pyr- matta myös muihin tarkoituksiin, joita ovat esimer- kiä sijoittamaan mahdollisimman suuri osa niistä kiksi asuminen, poronhoito, luontaiselinkeinot, palveluista, jotka palvelevat koko taajamaa ja myös loma-asuminen, maa-ainesten ottaminen sekä joka- ympäröiviä alueita. Sijoittamalla keskustapalvelut miehen oikeuksien mukainen ulkoilu. nykyisiin taajamien keskustoihin tai niiden välittö- mään yhteyteen, turvataan niiden mahdollisimman Merkinnällä metsätalous- ja poronhoitovaltainen hyvä saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla. alue M-1 osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja Näin asiointi helpottuu ja aiheuttaa mahdollisim- porohoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyt- man vähän taajaman sisäistä liikennettä. Muita pal- tää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti hait- veluja kuin vähittäiskaupan suuryksiköitä voi olla taamatta myös muihin tarkoituksiin. Pohjois-Lapin muuallakin taajamatoimintojen alueella. Merkin- maakuntakaavassa 2040 M-1-alue rajautuu erityi- nällä c on osoitettu Utsjoen Ivalon, Saariselän ja So- sesti poronhoitoon tarkoitetun alueen rajaan etelässä dankylän keskustat. ja pohjoisessa luontaistalous- ja poronhoitovaltais- ten alueiden rajaan. Maakuntakaavassa metsäta- Kohdemerkinnällä p osoitetaan yksityisten kaupal- lous- ja poronhoitovaltaisia alueita on osoitettu So- listen palveluiden alueita rajakauppakylissä. Mer- dankylään ja Inariin. kinnällä pyritään edistämään rajakaupan säilymistä ja kehittymistä alueella. Rajakauppakyliä ovat Merkinnällä Ms-1 osoitetaan pääasiassa luontaista- Nuorgam, Karigasniemi ja Näätämö. louteen ja poronhoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesta käyttötarkoitusta sa- Merkinnällä TP osoitetaan monipuolisia työpaikka- nottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin. alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaik- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 Ms-1-aluee- koja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teolli- seen kuuluu Utsjoen ja Inarin kuntien alueita, joita suus- ja varastointitoimintaa. Pohjois-Lapin maa- ei ole osoitettu muuhun tarkoitukseen. Luontaista- kuntakaavassa 2040 työpaikka-alueiksi on osoitettu lous- ja poronhoitovaltaisilla alueilla metsätalouden Sodankylän taajaman pohjoispuoleinen alue, Kelu- harjoittaminen ja kotitarvepuun otto on mahdollista, koskenmaa sekä Ivalossa Lintumaan alue. Alueilla kun se kokonaisuuden kannalta on luontaistalouteen varaudutaan datakeskusten sijoittumiseen. Merkin- nähden toissijaista. nällä T osoitetaan kehitettävä teollisuus- ja varasto- alue Sodankylän taajaman eteläosassa. Merkinnällä MU osoitetaan alueita, jotka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, joille suuntautuu ulkoilupainetta ja joille on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai reittejä levähdys- ja muine tukialuei- neen. MU-alueeksi on osoitettu Luoston ulkoilu- alue. 13

Merkinnällä metsätalous-, matkailu- ja poronhoito- Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen valtainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamis- raja-merkinnällä osoitetaan poronhoitolain 2 §:n tarvettametsä MU-2, osoitetaan alueita jotka on tar- 2.mon mukainen erityisen poronhoitoalueen etelä- koitettu pääasiassa metsätalouteen, matkailuun ja raja. porohoitoon. Alueelle voidaan suunnitella sijoitetta- vaksi luontoon ja maisemaan sopivalla tavalla ret- Paliskunnan raja/esteaita merkintä maakuntakaa- keilyn ja ohjelmapalvelujen tukikohtia. Pohjois-La- vassa osoittaa valtakuntien välisen poroaidan, palis- pin maakuntakaavassa 2040 metsätalous-, matkailu- kuntien välisen rajan tai esteaidan. Pohjois-Lapin ja poronhoitovaltaista aluetta MU-2 on osoitettu alueella on 16 eri paliskuntaa. Inarin, Saariselän ja Tankavaaran alueille. Merkinnällä ph osoitetaan poronhoidon kannalta Merkinnällä MY-1 osoitetaan erityisesti poronhoi- erityisen tärkeitä alueita tai kohteita. Pohjois-Lapin toa varten tarkoitetulla alueella sijaitsevia valtion maakuntakaavassa 2040 näillä merkintöillä osoite- mailla olevia METSO-alueita ja Metsähallituksen taan muun muassa erotuspaikkoja sekä este- ja lai- suojelumetsiä sekä soidensuojelun täydennyskoh- dunkiertoaitoja sekä valtakuntien väliset po- teita. Alueet ovat säädösmenettelyssä. roesteaidat. On kuitenkin huomioitava, että poronhoidon kannalta erityisen tärkeille kohteille voi joh- Pohjois-Lapissa poroelinkeino on maankäyttäjä taa pitkiäkin porojen kuljetusreittejä ja niihin liit- maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, luontaista- tyvä poroaitoja. Näiden kuljetusreittien ja poro-ai- lous- ja poronhoitovaltaisilla alueilla, metsä- ja po- tojen huomiointi tapahtuu yksityiskohtaisemmassa ronhoitovaltaisilla alueilla, erämaa-alueilla sekä suunnittelussa. suojelualueilla. Poroelinkeinon harjoittamista ohjaa poronhoitolaki. Maakuntakaavassa poronhoidon Merkinnällä pt osoitetaan Inarissa sijaitseva Kutu- toimintaedellytyksiä turvataan ensisijaisesti kaava- harjun koeporotarha. Merkinnällä pht osoitetaan määräyksillä, jotka tulee ottaa huomioon alueiden- seudullisesti merkittävät poroteurastamot. Merkin- käytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja nällä lt osoitetaan porotalouden ja luontaiselinkei- toteuttamisessa. Poronhoidon toimintaedellytysten nojen rakennetukilain mukaista rajaa, jonka poh- turvaaminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä, joispuolella sovelletaan luontaiselinkeinojen osalta kun metsien monikäyttöä eri tasoilla suunnitellaan. tämän lain säännöksiä. 3.4. MATKAILU JA VIRKISTYS Merkinnällä matkailupalvelujen alue/kohde RM osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailukes- kusten alueita, matkailupalvelujen kohteita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotel- leja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa matkailupalvelujen alue -merkinnällä on osoitettu Saariselkä, Pyhä-Luosto ja Perhe-Luosto. RM- kohdemerkinnällä on osoitettu Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Karigasniemi, Inarin kirkonkylä, Veskoniemi, Nellim, Menesjärvi, Tankavaara ja Kierinki.

Merkinnällä matkailu-/virkistyskohde rm ja keltai-

Kuva 4: Aapasuo Sodankylässä nen kolmio osoitetaan sellaiset virkistyksen ja mat- lähde: Lapin materiaalipankki kailun kannalta merkittävät kohteet, joilla sijaitsee maakunnallisesti, seudullisesti tai matkailupalvelu- 14 verkoston kannalta tärkeitä matkailupalveluja. Koh- 2040 osoitetaan pääradan ohjeellinen/vaihtoehtoi- demerkinnät on osoitettu Alaköngäälle, Yläkön- nen ratalinjaus. gäälle ja Lemmenjoelle. Maakuntakaavassa osoitetaan kehittämisperiaate- Merkinnällä virkistysalue V osoitetaan pääasiassa merkinnällä joukkoliikenteen kehittämiskäytävä ulkoilu- ja retkeily- sekä urheilu- ja virkistystoimin- Rovaniemi–Utsjoki-välille. nan alueita. Virkistysaluemerkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät taajama-, matkailupalvelu- Liikennealue/-kohde -merkinnällä L osoitetaan alu- ja kyläalueiden ulkopuoliset pääsääntöisesti ylei- eita logistiikkakeskuksia ja puutavaraterminaaleja seen virkistykseen tarkoitetut alueet. Metsätalous varten. maakuntakaavan virkistysalueilla on sallittua, vaikka alueiden ympäristöarvoihin ja maisemanhoi- Olemassa olevat lentoliikenteen alueet osoitetaan toon onkin erityisesti kiinnitettävä huomiota. Seu- maakuntakaavassa merkinnällä LL. Pohjois-Lapin dullisesti merkittävä virkistysalue on osoitettu alueella on TEN-verkostoon kuuluva Ivalon lento- Kommattivaaraan. Seudullisesti merkittäviä virkis- asema. Kaavassa on osoitettu myös kaksi seudulli- tyskohteita ovat Juutuanvaara ja Ivalojoen suisto. sesti merkittävää lentokenttää Sodankylään. Mer- kinnällä ll osoitetaan Vuojärven varalaskupaikka. 3.5. LIIKENNEYHTEYDET JA REI- TISTÖ Merkinnällä LS on osoitettu Lokan, Siltaharjun, Veskoniemen, Nanguniemen, Nellimin,ja Inarin ve- Pohjois-Lapin liikennejärjestelmä- ja ratayhteyssel- nesatamat. vitys on laadittu Pohjois-Lapin maakuntakaavaa 2040 varten. Maakuntakaavaan on merkitty moottorikelkkailun runkoreitistö, joka ohjaa maastoliikennelain mu- Tienverkon osalta kaavassa on osoitettu valtatiet, kaisten virallisten moottorikelkkailureittien suun- kantatiet ja seututiet sekä liikenneverkon kannalta nittelua. Maakuntakaavassa moottorikelkkailureitit merkittävät yhdystiet. Merkittävästi parannettava osoitetaan olemassa olevien tietojen mukaan ja to- tie-merkinnällä osoitetaan valtatie 4 Sodankylä– teuttamisessa (reittisuunnitelmat) niiden sijainti tar- Utsjoki välillä, kantatie 80 Sodankylä–Kittilä vä- kentuu ja voi vielä muuttua. Moottorikelkkailureit- lillä, kantatie 92 Karigasniemi–Kaamanen–Nää- tien yhteystarvemerkinnällä (mk/y) osoitetaan ole- tämö välillä sekä siihen kytkeytyvä valtatie 4, Seu- massa olevan uran sijainnin suunnittelun tarvetta. tutie 970 Karigasniemeltä Utsjoen kautta Nuorga- Yhteystarvemerkinnällä ei osoiteta tarkkaa sijaintia, miin, Seututie 955 Köngäs–Inari, sekä Seututie 967 vaan suunnittelun tarve yhteysvälillä. Sodankylä–Tanhua välillä. Maakuntakaavassa osoitetaan myös ulkoilun runko- Uusia tieyhteyksiä on osoitettu Lokka-Ruuvaojan reitit. Ulkoilureitistöjä ei ole tarkoitettu käytettä- tieyhteys sekä ohjeellisella merkinnällä yhdystie väksi moottoriajoneuvolla kulkemiseen. Käyttö- Nellim–Paatsjoki. VT 5 Sodankylän kohdalla on muotoja ovat esimerkiksi hiihto, kävely ja pyöräily. osoitettu uutena ohjeellisena tieyhteytenä. Tarkempi käyttömuotojen yhteensovittaminen teh- Seututie 955 Köngäs–Pokka–Inari esitetään muutet- dään toteuttamisen suunnittelun yhteydessä. Reit- tavaksi kantatieksi sekä kantatie 80 Sodankylä–Kit- tien toteuttamisessa tulee pyrkiä virallisiin ulkoilu- tilä-välillä esitetään muutettavaksi valtatieksi. reitteihin. Maakuntakaavaan merkityt ulkoilureitit ohjaavat ulkoilulain mukaisen ulkoilureitin yksi- Pohjois-Lapin alueella ei ole ennestään rautatieyh- tyiskohtaisempaa suunnittelua. teyksiä. Maakuntakaavassa osoitetaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaprosessissa valittujen pääradan vaihtoehtoisten linjauksien jatkoyhteydet Sodankylään sekä edelleen Norjan rajalle kohti Kirkkoniemeä. Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 15

3.6. ENERGIANTUOTANTO JA TUULI- töön. Merkinnällä on osoitettu Kotsamon räjäytys- VOIMA paikka, Ivalon rajavartiostoalueen johtopaikka, So- dankylän varuskunta ja Vajukosken vesistöharjoi- Kaavamerkinnällä EN osoitetaan energiahuoltoa tusalue. Merkinnällä Rajavartiolaitoksen/Tullin palvelevia laitoksia tai rakenteita, kuten voimaloita alue EP-2 osoitetaan alueet, jotka ovat Rajavartio- ja suurmuuntamoita. Merkinnällä on osoitettu toi- laitoksen ja Tullin pysyvässä käytössä olevat tai sel- minnassa olevat kahdeksan vesivoimalaitosta. laiseksi suunnitellut alueet, joilla liikkuminen on ra- Merkinnällä z osoitetaan voimajohtojen runkolinjat, joitettua. Merkinnällä on osoitettu Raja-Joosepin pääasiassa 110 kV:n ja sitä suuremmat voimajoh- rajanylityspaikka. dot. Merkinnällä z/yt ja punaisella katkoviivalla Merkinnällä ampuma- ja harjoitusalue EAH osoite- osoitetaan voimajohdon yhteystarve. Uutena voi- taan sellaiset Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitok- majohdon yhteystarpeena on osoitettu Rovaniemen sen pysyvässä käytössä olevat tai sellaiseksi suun- Pirttikoskelta Utsjoelle valtakunnan rajalle 400 nitellut ampuma-, harjoitus- ja vastaavat alueet, kV:n voimajohto. joilla liikkuminen on rajoitettua. Merkinnällä on Tuulivoimala-alueita osoitetaan tv osa-aluemerkin- osoitettu Sodankylän alueelle ulottuva osa Rovajär- nöillä. Merkinnällä tv osoitetaan valtakunnallisten ven ampuma- ja harjoitusalueesta sekä Kyläjärven alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia tuulivoi- ampuma- ja harjoitusalue. Kaavamerkinnällä raja- man hyödyntämiseen parhaiten soveltuvia alueita. vyöhykealue er1 osoitetaan rajavyöhykkeestä ja ra- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 on osoitettu javyöhykkeen takarajasta annetussa laissa nykyisten tuulivoimala-alueiden laajennuksia So- (578/2005) säädetty rajavyöhyke. dankylän alueelle. Merkinnällä EA osoitetaan maakunnallisesti tai Lapin maakunnassa ei ole maakuntakaavoilla koko- seudullisesti merkittäviä ampumarata-alueita. Maa- naisvaltaisesti ratkaistu tuulivoiman sijoittumista, ei kunnallisiksi ja seudullisiksi ampumaradoiksi on myöskään Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueella. määritelty sellaisia ampumaratoja, joiden käyttäjä- Alueelle voi siis sijoittaa suuriakin tuulivoimapuis- kunta tulee laajalta alueelta ja jotka ovat kehittämis- toja edellyttäen kuitenkin, että tuulivoimahankkeen kelpoisia. Merkitystä on ollut myös eri ampumala- seudulliset vaikutukset selvitetään kuntakaavoituk- jien harrastusmahdollisuuksilla ja sillä, ettei radan sen ja YVA-menettelyn yhteydessä. sijaintiin liity ongelmia. Maakuntakaavassa EA- merkinnällä on osoitettu Ruonivaaran, Tähtiampu- 3.7. ERITYISALUEET/-KOHTEET jat Ry:n, Lauluvaaran ja Mustakosken ampumaradat, Sodankylän ampumarata sekä Kommattivaaran Merkinnällä E osoitetaan kohteita, joilla on tietty ampumahiihtostadion. erityistarkoitus ja joilla liikkuminen on yleensä rajoitettua. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 3.8. MAA-AINESTEN OTTAMINEN, erityisalue/-kohde -merkinnällä on osoitettu kylmä- teknologia- ja testaustoiminta-alueita, Kevon tutki- TURPEENOTTO JA KAIVOSALU- musasema, Pittiövaaran mittausasema, Sodankylän EET avaruuskampus sekä Näätämön, Nuorgamin, Kari- Merkinnällä EO osoitetaan kohteita soran tai mui- gasniemen ja Utsjoen rajaylityspaikat. den maa-ainesten ottoa varten. Maakuntakaavassa Merkinnällä EJ osoitetaan jätteiden vastaanottoon osoitetaan myös alueita, joilla maa-ainesten otto ei ja käsittelyyn varatut alueet kuten siirtokuormaus- ole mahdollista: suojelualueet, arvokkaat harjualu- ja hyötyjäteasemat. eet, valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat ja kalliot sekä valtakunnallisesti arvokkaat Kaavamerkinnällä Puolustusvoimien tai Rajavar- tuuli- ja rantakerrostumat ja kivikot. Kulttuuriym- tioston alue/kohde EP osoitetaan alueet, jotka on päristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeillä varattu Puolustusvoimien tai Rajavartioston käyt- alueilla ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesi- alueilla maa-ainesten ottoa tulee välttää tai se tulee 16 toteuttaa huolellisesti maisemaan sovittaen ja poh- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan luon- javettä varjellen. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa nonsuojelualueen merkinnällä lailla perustetut kan- osoitetaan 46 maa-ainesten ottoaluetta. sallis- ja luonnonpuistot, soidensuojelualueet, lehto- jensuojelualueet, lintuvedet ja vanhat metsät, valtio- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa Sodankylän alu- neuvoston periaatepäätösten mukaisten luonnon- eella EOT-merkinnällä osoitetaan toiminnassa ole- suojeluohjelmien alueet Natura 2000 -alueet mu- via turpeenottoalueita. Merkinnällä osoitetaan tuo- kaan lukien. tannossa olevat tai luvitetut turpeenottoalueet. Poh- jois-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan Sodanky- Merkinnällä Se osoitetaan erämaalain (62/91) no- lään kolme turpeenottoaluetta: Paarnitsa-aapa, Pit- jalla perustettuja erämaa-alueita, jotka on perustettu käjänkä ja Lismanaapa. erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luon- Merkinnällä turvetuotantopotentiaaliset alueet eot non monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehit- osoitetaan alueita, jotka ovat erillisselvityksen pe- tämiseksi. Erämaa-alueet sisältyvät Natura 2000 - rusteella turvetuotantoon soveltuvia. Pohjois-Lapin verkostoon. maakuntakaavassa osoitetaan yksi turvetuotantopo- tentiaalinen alue: Lismanaapa Sodankylässä. Luonnonsuojelualueilla maankäyttö ratkaistaan hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Maakuntakaavan Merkinnällä kaivosalue EK osoitetaan alueita, joilla SL-aluevaraus muodostuu useissa tapauksissa use- jo on kaivostoimintaa tai joissa kaivostoiminta on ammasta suojelutyypistä (esim. soidensuojelualu- todennäköistä. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa eesta ja vanhoista metsistä). Kaavassa osoitettujen EK-merkinnällä osoitetaan Kevitsa ja Pahtavaara. luonnonsuojelualueiden suojelutaso määräytyy va- Osa-aluemerkinnällä potentiaalinen kaivostoi- rausperusteen mukaan, joista kerrotaan tarkemmin minta-alue ek-1 osoitetaan kaivoslain piiriin kuulu- selostuksen aluekuvauksissa. Merkinnällä osoite- vien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen mahdolli- tuilla suojelualueilla suojelun taso voi vaihdella eri sesti soveltuvia alueita, joilla on arvioitu tai inven- osissa, riippuen luontoarvosta. toitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 rs-osa-alue- kaivostoiminnan suunnittelu on todennäköistä ja merkinnällä on osoitettu rantojen suojeluohjelman olemassa olevien kaivosalueiden potentiaalisia laa- mukaiset alueet. Rantojensuojeluohjelma-alueet on jentumisalueita. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa liitetty myös Natura 2000 -alueisiin. 2040 osoitetaan ek-1-merkinnällä Kaaresselkä sekä Pahtavaaran laajennusalueet ja Kevitsan laajennus- Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesi alueet. alue osa-aluemerkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka 3.9. LUONNONSUOJELU voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa Kaikkien kaavan suojelualueiden (SL, Se, SM, SR, 2040 osoitetaan 1- ja 2-luokan pohjavesialueet osa- SR1) osalta niiden suojeluarvot ja käytön rajoituk- aluemerkinnällä päämaankäyttöluokan päälle. set määritellään niissä laeissa ja ohjelmissa, joihin aluevaraukset perustuvat sekä alueiden sisäisissä Osa-alue merkinnällä pääasiallisen maankäyttö- hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Maakuntakaava ei luokan päälle osoitetaan valtioneuvoston hyväksy- tuo niille uusia käyttörajoituksia. män harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet sekä valtakunnalli- Merkinnällä SL osoitetaan luonnonsuojelulain no- sesti arvokkaat moreenimuodostumat, valtakunnal- jalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita lisesti arvokkaat ranta- ja tuulikerrostumat, kallio- sekä Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjä alueita. alueet, kivikot tai muut vastaavat geologiset muodostumat. 17

3.10. MAISEMA JA KULTTUURIPE- Merkinnällä SR ja Sa-SR osoitetaan kirkkolailla, ra- RINTÖ kennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai Valtioneuvoston 14.12.2017 hyväksymät valtakun- suojeltavaksi tarkoitettuja maakunnallisia tai seu- nalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty kos- dullisia alueita tai kohteita. kemaan valtakunnallisesti merkittäviä alueita, joista yhtenä on kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistys- Osa-aluemerkinnällä maV ja Sa-maV osoitetaan käyttö ja luonnonvarat. Tavoitteet koskevat erityi- pääasiallisen maankäyttöluokan päälle valtakunnal- sesti maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisesti ar- lisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnalli- vokkaita maisema-alueita, rakennettuja ympäristöjä sesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. ja arkeologisia kohteita koskevat inventoinnit tulee ottaa huomioon alueiden suunnittelun lähtökohtana. Osa-aluemerkinnällä ma ja Sa-ma osoitetaan pää- asiallisen maankäyttöluokan päälle maakunnalli- Saamelaismuseo Siidan kulttuuriympäristöyksikkö sesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -maisema- vastaa saamelaisalueella arkeologisen kulttuuripe- alueet. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan rinnön sekä rakennetun kulttuuriympäristön asian- ma- ja Sa-ma-merkinnällä Lapin kulttuuriympäris- tuntija- ja viranomaistehtävistä. Saamelaismuseo töohjelman (1997) mukaisia maakunnallisesti ar- Siidan kulttuuriympäristöyksikkö Lapin liiton vokkaita kulttuuriympäristökohteita, Lapin kulttuu- pyynnöstä on määritellyt kulttuuriympäristön ja/tai riympäristöt tutuksi -hankkeessa inventoituja ja ar- maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alu- vioituja kohteita sekä muissa inventoinneissa esille eista/kohteista saamelaiseen kulttuuriin liittyvät nousseita maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Li- kohteet (Sa-SR1, Sa-SRV, Sa-SR, Sa-maV ja Sa- säksi valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alu- ma). eiden päivitysinventoinnissa on tarkistettu arvokkaiden maisema-alueiden luokitusta ja aluerajauk- Merkinnällä SR1 ja Sa-SR1 osoitetaan kirkkolailla sia. tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakun- Osa-aluemerkinnällä maS pääasiallisen maankäyt- nallisesti tärkeitä alueita tai kohteita. töluokan päälle osoitetaan maakunnallisesti merkit- tävät II maailmansodan aikaiset sotahistorialliset Merkinnöillä SRV ja Sa-SRV osoitetaan kirkko- kohteet tai alueet. lailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojel- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa tiehallinnon mu- tuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja valtakunnallisia seoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maise- alueita tai kohteita. mallisesti merkittäviä teitä tai reittejä osoitetaan ur/k-merkinnällä.

Merkinnällä SM osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltuja maakuntakaavaan merkittyjä alueita ja kohteita, jotka on arvioitu vähintään maakunnallisesti merkittäviksi. Kaikki kiinteät muinaisjään- nökset ovat muinaismuistolain (295/63) nojalla suojeltuja. Muinaisjäännösrekisterissä on tällä hetkellä maakuntakaava-alueella 1433 kohdetta. Maakunta- kaavakartalla on osoitettu 24 kohdetta.

Kuva 5: Terhi Tuovinen / Lapin materiaalipankki

3.11. MUUT MERKINNÄT Merkinnällä lentotoiminnan kannalta tärkeä vyö- hyke sv1 osoitetaan alue, joka on osoitettu lentolii- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 merkinnällä kenteen varalaskupaikan ympärille. av osoitetaan valtakunnallisesti uhanalaisen eliöla- jiston, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja ka- Merkinnällä sev osoitetaan SEVESO III -direktiivin lastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtavesis- ja nestekaasulaitosten konsultointivyöhykkeet. Poh- töjä. jois-Lapin maakuntakaava-alueella on kolme SE- VESO III -direktiivin mukaista laitosta (Comforta Merkinnällä me osoitetaan Ivalon lentoaseman vuo- Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy ja Orica Finland delle 2025 ennustettu Lden 55 ja 60 dB lentoko- Oy), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kir- nemelualue. Merkinnällä me1 osoitetaan Rovajär- jeessä dnro 3/501/2001 kuvattuja lausuntomenette- ven ampuma- ja harjoitusalueen ja Sodankylän va- lyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. ruskunta-alueen lähiharjoitusalueen sekä Kyläjär- Vesialue ven ampuma- ja harjoitusalueen melu-alue LLRden 55. Merkinnällä sv osoitetaan alueita, joilla alueen Merkinnällä W-1 osoitetaan sähkövoiman tuotan- käyttöä on rajoitettava läheisen vaara-alueen tai toon soveltuvia tekojärviä, jotka on rajattu yläve- muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan sirajan mukaan. Pohjois-Lapin alueella on kaksi te- kohteen vuoksi. kojärveä: Lokka ja Porttipahta.

4. KUMOTTAVAT ALUEET Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 kumoaa vah- vistuessaan 28.1.2008 lainvoiman saaneen Poh- jois-Lapin maakuntakaavan.

5. MAAKUNTAKAAVAN SUHDE LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA TA- VOITTEISIIN

Maakuntakaavan tulee vastata maankäyttö- ja ra- Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoit- kennuslain 28 §:n mukaisiin sisältövaatimuksiin teet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikal- sekä ottaa huomioon muut alueiden ja ympäristön- listen tavoitteiden kanssa. Kaavaa laadittaessa on käyttöä ohjaavat lait, asetukset, ohjeistukset ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin suunnitelmat. erityisiin tarpeisiin. Valtakunnallisissa alueiden- käyttötavoitteissa Pohjois-Lapin maakuntakaavaa Maankäyttö- ja rakennuslain 206 b §:n mukaan jos koskevat erityisesti toimivia yhdyskuntia ja kestä- ympäristöministeriö katsoo, että kaavan toteuttami- vää liikkumista, tehokasta liikennejärjestelmää, sella on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ympäris- luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä luonnonvarojen töministeriön on ilmoitettava vaikutusten arvioin- käyttöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa tu- nista ja toimitettava käytettävissä oleva aineisto toi- lee myös ottaa huomioon yhteiskunnan kokonais- selle valtiolle. Toiselle valtiolle toimitettavaa ai- turvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen neistoa on kaavan laatimisen edetessä täydennettävä ja rajavalvonnan tarpeet ja turvata niille riittävät kaavaselostuksella sen valmistuttua. alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamah- dollisuudet. 19

Maakuntakaavan suunnittelun lähtökohtana toimii maakunnan oloista johtuvat erityispiirteet ja tarpeet Lappi-sopimuksessa laadittu Lapin tulevaisuuskuva sekä kuntien tavoitteet alueidensa kehittämiseksi. 2040, jossa osoitetaan Lapin tulevaisuuden aluerakenne sekä kehittämiskäytävät ja -vyöhykkeet.

Pohjois-Lapin maakuntakaavalla 2040 edistetään Lappi-sopimuksen ja siihen sisältyvän aluerakenne- vision 2040 toteuttamista sekä otetaan huomioon

6. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja kaavan Erikseen arvioidaan kaavan vaikutuksia: merkittäviä vaikutuksia selvitettäessä otetaan huo-  ilmastonmuutokseen; mioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin teh-  saamelaiskulttuuriin. dyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuu- teen vaikuttavat seikat. Pohjois-Lapin maakuntakaavasta on laadittu vaikutusten arviointi sekä erillisissä liitetaulukoissa arvi- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa vaikutuksia arvioitu eritellen kaavamääräysten ja -merkintöjen vai- oidaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maan- kutuksia. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa käyttö ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisesti on otettu huomioon alueidenkäytön suunnittelujär- jestelmään sisältyvä asteittain tarkentuvan suunnit-  ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; telun periaate. Vain osa maakuntakaavan alueva-  maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmas- rauksista ja alueidenkäytön periaatteista voidaan toon; määritellä yksiselitteisesti. Siksi maakuntakaavassa  kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuu- osoitettavat alueidenkäyttöratkaisut voivat toteutua teen ja luonnonvaroihin; monella kaavamerkinnän ja siihen liittyvän mää-  alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja räyksen mahdollistamalla vaihtoehtoisella tavalla. energiatalouteen sekä liikenteeseen: Maakuntakaavan vaikutuksia on arvioitu myös taus-  kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön taselvityksissä. ja rakennettuun ympäristöön;  elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymi- seen.

7. TIIVISTELMÄ POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN 2040 KESKEISISTÄ VAIKUTUKSISTA

7.1. VALTIONRAJAT YLITTÄVÄT Jäämerenradan osoittamisella voi toteutuessaan olla rajat ylittäviä vaikutuksia. Radan toteutuminen on VAIKUTUKSET täysin riippuvainen yhteistyöstä Norjan kanssa. La- Pohjois-Lapin maakuntakaavan keskeisimmät naa- pin liitolla ei ole toimivaltaa tehdä maankäytön purimaihin kohdistuvat vaikutukset liittyvät kehittä- suunnittelua eikä siten vaikutustenarviointia Norjan miskäytäviin. Maakuntakaavassa on osoitettu kehit- alueella. Radan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja tämisperiaate- ja aluevarausmerkintöjä jatkuvaksi toteuttaminen Norjan ja Suomen valtioiden alueella Norjan valtion puolelle. Venäjän suuntaan osoite- vaatii lähtökohtaisesti valtioiden yhteistä sopi- taan vain ekologisia yhteystarvemerkintöjä. musta. Radan toteutumisella voi olla positiivisia 20 vaikutuksia rajojen molemmin puolin alueiden saa- puolen. Ekologiset yhteystarpeet edistävät ekologi- vutettavuuteen, elinkeinoelämän edellytyksiin, il- sen verkoston jatkuvuutta myös valtakunnan rajojen mastonmuutokseen varautumiseen ja ehkäisemi- yli. seen sekä liikenneturvallisuuden lisääntymiseen. Poronhoidon toimintaedellytyksiä radan toteutumi- 7.2. VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJA- nen voi vaikeuttaa. Pääradan Inarijärven eteläpuoli- VESIIN nen linjausvaihtoehto päättyy Suomen ja Norjan Pohja- ja pintavesiin haitallisesti vaikuttavia aluei- valtionrajalle Muotkavaarassa. Norjan puolella ra- denkäyttömuotoja ovat etenkin kaivosalueet, maa- jan läheisyydessä sijaitsee Øvre Pasvikin luonnon- ainesten ottoalueet, teollisuusalueet, jätteenkäsitte- suojelualue sekä kansallispuisto. Alueella sijaitsee lykohteet, ampumaradat sekä turvetuotantoalueet. myös Øvre Pasvikin maisema-alue. Koska päära- Maakuntakaavassa tärkeä tai vedenhankintaan so- dasta ei ole hanketta, taustaselvityksiä tai suunnitel- veltuva pohjavesialue -merkintä rajoittaa vesiä mia Norjan puolella, radan linjausta tai vaikutus- mahdollisesti likaavan toiminnan sijoittumista alu- tenarviointeja ei voida määritellä Suomen alueen ul- eelle. Arvokkaat vesistöt -merkinnällä tunnustetaan kopuolella. Maakuntakaavassa on osoitettu merkit- kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden merki- tävästi parannettavia teitä valtakunnan rajalle tys muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumi- saakka Karigasniemessä ja Näätämössä (kt 92). Li- sessa. Merkinnällä on positiivinen vaikutus pinta- ja säksi seututielle 970 Utsjoen kirkonkylästä Nuorga- pohjavesien tilaan. Kylmätestausalueilla voi olla miin on osoitettu merkittävästi parannettavana tie- paikallisia negatiivisia vaikutuksia pintavesiin eri- yhteytenä. Teiden parantaminen lisää liikennetur- tyisesti keväisin lumen sulaessa, mutta vaikutukset vallisuutta ja parantaa alueen saavutettavuutta. Nor- ovat lähinnä pieniä ja paikallisia. Pääradan ohjeelli- jan puolelle jatkuvaksi on myös osoitettu yhdystien sella vaihtoehtoisella linjauksella tai 400 kV voima- ohjeellinen linjaus. Toteutuessaan tie voi parantaa johdon yhteystarpeella ei arvioida olevan olennaisia alueen saavutettavuutta. Toisaalta yhdystie voi to- vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. Radan rakenta- teutuessaan aiheuttaa paikallisia negatiivisia vaiku- misesta johtuva maa-ainesten suuri tarve voi vaikut- tuksia alueen luontoarvoihin, erityisesti jatkuessaan taa maa-ainestenoton lisääntymiseen muualla ja Pasvikin luonnonsuojelualueelle sekä porojen lai- näin mahdollisesti vaikuttaa pinta- ja pohjavesiin. dunalueisiin. Mikäli rata toteutuu, mahdollinen riski pinta- ja pohjavesille voi syntyä lähinnä onnettomuuden seu- Tenojoki toimii rajajokena Suomen ja Norjan vä- rauksena. lillä. Teno- ja Näätämöjoki on osoitettu arvokas ve- sistö -merkinnällä. Merkinnällä pyritään turvaa- 7.3. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIO- maan vesistöjen luonnon- ja kalastusarvoja, joten PERÄÄN sillä voi olla positiivisia vaikutuksia Suomen ja Norjan yhteisten jokien hyvinvoinnin kannalta. Merkittävimpiä maa- ja kallioperään vaikuttavia toimintoja ovat maa-ainesten ottoalueet, kaivosalu- Fingridin 400 kV:n voimajohdon yhdystarpeen eet ja turvetuotantoalueet. Toteutuessaan Jäämeren- osoittaminen maakuntakaavaan edistää toteutues- radan vaikutuksia kohdistuu maa- ja kallioperään saan sähkönsiirron yhteistyötä ja huoltovarmuutta muun muassa kallio- ja maaleikkaustöiden sekä sil- Suomessa ja Norjassa. Voimajohto on osoitettu tojen ja tunneleiden rakentamisen vuoksi. Tuulivoi- maakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä, joka ei marakentamisella on yleensä paikallisia vaikutuksia osoita sijaintia. Voimajohdon toteuttamisen rajat maa- ja kallioperään erityisesti rakentamisaikana. ylittäviä vaikutuksia voivat olla voimajohtokäytä- Testausalueet voivat paikallisesti vaikuttaa maa- ja vän leventyminen, luonnon monimuotoisuuden kallioperään maanmuokkauksen ja asfaltoinnin muutokset sekä maisemahaitat. Palveluiden alu- myötä. Arvokkaat harjualueet tai muut geologiset eilla, rajakauppakylillä on elinkeinoja edistävä ja muodostumat suojaavat geologisesti tärkeitä luon- aluetaloutta parantava vaikutus myös rajan toisella nonkohteita. 21

7.4. VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄIN- merkittävien teiden ja reittien osoittamisella tuetaan LAJEIHIN, LUONNON MONIMUO- näiden alueiden ja arvojen säilymistä. Uudet asuin- TIOSUUTEEN JA LUONNONAR- ja työpaikka-alueet tukeutuvat nykyiseen yhdys- VOIHIN kuntarakenteeseen, mitä voidaan pitää maiseman ja taajamakuvan kannalta myönteisenä. Uusi raken- Maakuntakaavassa osoitetut Natura-alueet, luon- nuskanta voi muuttaa maisemakuvaa erityisesti taa- nonsuojelualueet, erämaa-alueet ja arvokkaat harju- jamissa, matkailukeskuksissa ja kylissä. Keskeisesti alueet tai muiden geologisten muodostumien alueet maisemaan vaikuttuvia tekijöitä ovat tuulivoimala- tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä. alueet ja Jäämerenrata. Liikenneväylät, kaivos-, Ekologinen yhteystarve merkintä edistää yhtenäisen matkailu- ja testialueet muuttavat maisemaa paikal- ekologisen verkoston muodostumista. Tuulivoima- lisesti. Tuulivoimaloiden alueiden maisemavaiku- alueet, kaivosalueet ja Jäämerenrata toteutuessaan tus voi olla kauaskantoinen. Toteutuessaan tuulivoi- voivat heikentää alueen luontoarvoja ja luonnon malat voivat näkyä sijainnista, puustosta, korkeu- monimuotoisuutta paikallisesti. Toteutuessaan voi- desta ja säästä riippuen kilometrien päähän ja voivat majohdolla ja tuulivoima-alueilla voi olla negatiivi- näin muuttaa luonnonmaisemaa. Maakuntakaavassa sia vaikutuksia linnuille törmäysriskin vuoksi. Maa- osoitetut tuulivoimaloiden alueet osoittavat tuuli- kuntakaavaan on osoitettu arvokkaita vesistöjä, voimalle suotuisia alueita, mutta merkinnällä ei it- joilla osoitetaan valtakunnallisesti uhanalaisen sessään voi vielä tuulivoimaloita rakentaa. Maakun- eliölajiston, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon takaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden ja kalastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtave- lähistöllä Sodankylässä ei sijaitse merkittäviä kult- sistöjä. Merkinnällä tunnustetaan kalakantojen ge- tuuriympäristöjä tai maisema-alueita. neettisen monimuotoisuuden merkitys ympäris- tön/ilmaston muuttuessa ja vaikutuksiin varautu- Saamelaiskulttuurille merkittäviä rakennussuojelu- essa. Pääradan ohjeellisella linjaus voidaan toteut- kohteita (Sa-SR/Sa-SR1/Sa-SRV) sekä kulttuu- taa niin, että se ei kulje luonnonsuojelu- tai erämaa- riympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta alueiden läpi. Radalla on toteutuessaan kuitenkin (valtakunnallisesti) tärkeitä alueita tai kohteita (Sa- paikallisia negatiivisia vaikutuksia kasvi- ja eläinla- maV/Sa-ma) -merkinnällä turvataan saamelaista jeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen ja luonnon- kulttuuriperintöä ja maisemaa, millä on positiivisia arvoihin. Jäämerenrata ja Jäämeren käytävään si- vaikutuksia saamelaiskulttuurin ja maakuntakaava- joittuvat tie- ja sähkölinjat voivat yhdessä muodos- alueen kulttuuriperintöarvojen säilymiseen. taa ekologisen esteen, jonka vaikutukset voivat olla ylimaakunnallisia. Maakuntakaavan alueella mah- 7.6. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIO- dollisesti toteutuvat kaivoshankkeet vaikuttavat pai- PERÄN AINESVAROJEN HYÖ- kallisesti luonnon monimuotoisuuteen. Uusien tei- DYNTÄMISEEN den rakentamiseen lähialueilla voi aiheuttaa pääs- Maa-ainesten ottoalueiden, kaivosalueiden ja mine- töjä ja lisätä törmäysvaara eläimistön kanssa. Auto- raalipotentiaalisen vyöhykkeen osoittaminen kaa- ja kylmätestaustoimintaan varattujen alueiden vassa mahdollistaa suunnitelmallisen geologisten osalta saattaa aiheutua luontoon kohdistuvia häiri- luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen. Kaivos- öitä, meluvaikutuksia ja laajojen kenttäalueiden alueiden osoittamisella tuetaan malmien ja mineraa- osalta muutoksia pintavesien valuntaan. lien hyödyntämismahdollisuutta. Mineraalipotenti- aalinen vyöhyke informoi malmi- ja mineraalipo- 7.5. VAIKUTUKSET TAAJAMAKU- tentiaalista. Turvetuotantopotentiaalisten alueiden VAAN, MAISEMAAN, KULTTUU- osoittamisella pyritään ohjaamaan turvetuotantoa RIPERINTÖÖN JA RAKENNET- soille, joilla on jo ottoa ja/tai joiden luonnontilai- TUUN YMPÄRISTÖÖN suus on muutenkin kärsinyt. Pohjavesialueiden tar- Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen koitus on suojata pohjavesivaroja, jotka ovat yhteis- kannalta tärkeiden alueiden, muinaismuistojen, ra- kunnan kannalta välttämätön luonnonvara ja jolla kennussuojelukohteiden ja kulttuurihistoriallisesti on myös taloudellista merkitystä. 22

7.7. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYS- auto- ja kylmätestausalueet. Jäämerenrata voi toteu- KUNTARAKENTEESEEN tuessaan aiheuttaa melu-, tärinä- ja maisemahaittoja radan läheisyydessä. Maakuntakaava tukee olemassa olevan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja sen tiivistämistä. Maakuntakaavalla tuetaan terveellisen elinympäris- Uudet palvelu-, matkailu-, asuin- ja työpaikka-alu- tön kehittymistä muun muassa sijoittamalla tervey- eet tukeutuvat nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. delle haitallisia vaikutuksia aiheuttavat toiminnot Jäämeren käytävä tukee aluerakenteen kehittämistä riittävälle etäisyydelle asutuksesta ja loma-asutuk- parantamalla liikenneyhteyksiä. Merkittävästi pa- sesta. Kaavassa osoitetut infrastruktuurin kehittämi- rannettavat tiet tukevat aluerakenteen toimivuutta ja seen liittyvät merkinnät, kuten tie- ja rautatieyhtey- liikenneyhteyksien parantamista. Jäämerenradalla det sekä ampuma- ja tuulivoimala-alueet voivat toon alueen saavutettavuuden kannalta positiivinen teutuessaan aiheuttaa melu- ja tärinävaikutuksia lä- vaikutus. Rata toteutuessaan kytkee Pohjois-Lapin hialueen asukkaille ja loma-asukkaille. Uusilla rau- Suomen rataverkkoon ja Euroopan laajuiseen verk- tatieyhteyksillä voi olla ilmanlaatua parantava vai- koon. Saavutettavuuden parantamisella on positiivi- kutus, mikäli raskaan liikenteen määrä vähenee nen vaikutus koko alueen alue- ja yhdyskuntaraken- maanteillä. Liikenteen väheneminen maanteillä pa- teelle ja erityisesti matkailu- ja metsäteollisuudelle. rantaa myös liikenneturvallisuutta ja vähentää on- Jäämerenradalla on toisaalta poronhoidon kulttuu- nettomuuksia. Maakuntakaavalla edistetään ihmis- rista merkitystä heikentävä vaikutus porotalouden ten terveellistä elämäntapaa osoittamalla alueita vir- toimintaedellytyksiä muuttavana tekijänä. kistykseen ja ulkoiluun.

7.8. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- Poronhoito on huomioitu kaavassa koko maakunta- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ kaava-aluetta koskevalla määräyksellä poronhoidon LIIKENTEESEEN huomioon ottamisesta ja sen toimintaedellytysten turvaamisesta. Poronhoidon toimintaedellytyksiä Maakuntakaavassa turvataan monipuolisen energia- on turvattu myös osoittamalla maakuntakaavaan po- tuotannon kehittämistä tuulivoimala-alueiden, tur- ronhoidon kannalta erityisen tärkeitä kohteita ja ai- vetuotantoalueiden ja bioenergiaa mahdollistavien toja. Poronhoidon kannalta tärkeille laidunalueille maa- ja metsätalousalueiden sekä metsätalous ja po- sijoittuvat toiminnat, kuten mahdolliset tuulivoi- ronhoitovaltaisten alueiden kautta. Liikenteen mala-, kaivos ja turvetuotantoalueet häiritsevät po- osalta maakuntakaavaratkaisu perustuu Päärataa lu- ronhoitoa. Toteutuessaan jäämerenrata halkoo pa- kuun ottamatta olemassa olevan liikenneverkkoon liskuntia, pienentää ja pirstoo porojen laidunalueita, ja sen toimivuuden turvaamiseen ja kehittämiseen. muuttaa laidunkiertoa ja aiheuttaa porokuolemia ai- Pääradalla on positiivinen vaikutus alueen saavutet- taamattomilla alueilla. Radan yksityiskohtaisem- tavuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin. malla suunnittelulla ja teknisillä ratkaisuilla on 7.9. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELIN- mahdollista vähentää radan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. OLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Maakuntakaavalla tuetaan viihtyisän elinympäris- Maakuntakaava edistää matkailun kehittämistä ja tön kehittymistä. Kaavalla mahdollistetaan keskus- mahdollistaa erilaisten matkailupalvelujen säilymi- tatoimintojen alueiden, taajama-alueiden sekä maa- sen ja kehittämisen. Rata- ja tieyhteydet parantavat seutumaisten alueiden ja kylien kehitys nykyistä alueiden saavutettavuutta ja tukevat näin matkailun eheämpään ja tehokkaampaan suuntaan Kaavassa kehittämistä. Maakuntakaavalla pyritään ohjaa- osoitetut tie- ja rautatieyhteydet, ampumaradat, maan matkailua yhdyskuntarakenteen tiivistämisen moottorikelkkailureitit ja työpaikka-alueet voivat periaatteen mukaisesti olemassa oleville alueille. aiheuttaa viihtyisyyttä vähentävää meluhaittaa lähi- Matkailua heikentäviä vaikutuksia kaava-alueella alueen asukkaille ja loma-asukkaille samoin kuin voivat aiheuttaa uudet tuulivoimalat, Rovajärven ja Kyläjärven ampuma- ja harjoitusalueiden laajen- nukset, sekä kaivosalueet. 23

Nykyisten luonnonsuojelualueiden ulkopuolella tuulivoimaloiden alueilla, tiehankkeilla ja suunni- olevat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet pyritään telluilla ratalinjauksilla on erityisesti rakentamisai- säilyttämään pääosin talouskäytössä. Metsätalou- kana merkittäviä työllisyysvaikutuksia alueelle. Po- den kanssa samoja alueita käyttäviä toimintoja ovat rotaloudelle maa-alueiden siirtyminen muiden elin- mm. poronhoito ja matkailu. Nämä toiminnot voivat keinojen käyttöön voi heikentää alueen porotalou- paikallisesti aiheuttaa rajoituksia hakkuisiin. den toimintamahdollisuuksia. Poronhoito on kaavassa huomioitu, muun muassa osoittamalla erityi- Luontaiselinkeinoja tukevia maakäyttömuotoja sesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue, metsäta- ovat muun muassa virkistysalueet, maa- ja metsäta- lous- ja poronhoitovaltaiset alueet sekä luontaista- lousvaltaiset, metsätalous- ja poronhoitovaltaiset lous- ja poronhoitovaltaiset alueet, poronhoidon sekä erityisesti luontaistalous- ja poronhoitovaltai- kannalta erityisen tärkeät kohteet, paliskuntien rajat set alueet. Luontaistalouteen kielteisesti vaikuttavia ja koko maakuntakaava-aluetta koskevin poronhoi- toimintoja ovat toteutuessaan luonnonympäristöä don edellytyksiä turvaavin määräyksin. Vahvasti muokkaavat toiminnot, kuten kaivosalueet, ratalin- kasvavalla auto- ja kylmätestaustoiminnalla on työl- jaukset ja uudet tieyhteydet. lisyyttä ja elinkeinotoimintaa lisäävä vaikutus suo- Virkistysmahdollisuuksia edistetään osoittamalla raan ja välillisesti. maakuntakaavaan matkailualueiden lisäksi myös 7.10. VAIKUTUKSET ILMASTONMUU- esimerkiksi virkistysalueita, virkistyskohteita ja ul- TOKSEEN koilureittejä. Kaivos- ja tiehankkeet sekä suunnitellut ratalinjaukset voivat toteutuessaan heikentää vir- Maakuntakaava edistää monella eri tavalla ilmas- kistysmahdollisuuksia paikallisesti. Harrastusmah- tonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumista muu- dollisuuksia parannetaan osoittamalla kaavaan esi- tokseen. Hillitsemisen kannalta tärkeimpiä keinoja merkiksi moottorikelkkailureittejä, ulkoilureittejä ovat energiankulutuksen vähentäminen, energiate- sekä ulkoiluun soveltuvia alueita. Virkistysmahdol- hokkuuden parantaminen ja uusiutuviin energialäh- lisuuksien säilymisen ja kehittämisen kannalta tär- teisiin siirtyminen. Sopeutumisen kannalta kes- keitä merkintöjä ovat myös erämaa, luonnonsuoje- keistä on tulvariskien hallinnan kehittäminen, sillä lualueet, muinaismuistoalueet, kulttuuriympäristö- ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset liittyvät ja maisemakohteet, kulttuurihistorialliset reitit sekä maankäytön näkökulmasta pitkälti sademäärien arvokkaat vesistöt, arvokkaat harjualueet ja muut kasvuun ja sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen. Il- geologiset muodostumat. mastonmuutokseen sopeutumista voidaan edistää myös viheralueiden hyvällä suunnittelulla. Työllisyyden ja elinkeinojen kehittämismahdolli- suuksia pyritään turvaamaan maakuntakaavalla Maakuntakaava ohjaa eheytyvään ja tiivistyvään osoittamalla muun muassa työpaikka-alueita, teolli- yhdyskuntarakenteeseen, jolloin liikenteen päästöt suus- ja varastoalueita, keskustoimintojen kohteita, vähenevät ja kevyen liikenteen käyttö lisääntyy. rajakauppakyliä ja matkailualueita. Metsätalouden Kaavassa osoitetut matkailualueet, työpaikka-alueet toimintaedellytyksiä maakuntakaava tukee muun ja jopa kaivokset sijaitsevat suurimmalta osin kiinni muassa osoittamalla laajasti maa- ja metsätalousval- nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. Samalla ediste- taisia alueita sekä metsätalous- ja poronhoitovaltai- tään joukkoliikenteen kehittämistä. Kaava mahdol- sia alueita. Nämä aluevaraukset turvaavat myös bio- listaa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämi- energia-alan toiminta- ja kehittämisedellytykset. sen osoittamalla tuulivoimaloiden alueita. Toisaalta Kaivostoiminnan kehittyminen luo alueelle työ- kaavassa osoitetaan myös turpeenottoalueita ja tur- paikkoja, mutta muille elinkeinoille kuten matkai- vetuotantopotentiaalisia alueita. lulle tai poronhoidolle voi syntyä elinkeinoja hei- Erilaisilla viheralueilla on suuri merkitys ilmaston- kentäviä vaikutuksia. Matkailun kehittäminen luo muutoksen hillinnässä. Metsät sitovat noin puolet työpaikkoja ja sen kerrannaisvaikutukset alueille Suomen hiilipäästöistä. Maankäytössä tapahtuva voivat ovat merkittävät. Kaavan mahdollistamilla 24 muutos metsästä rakennusmaaksi vapauttaa kerta- katsoa vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä verrat- luontoisesti hiiltä. Rakennetut alueet eivät myös- tuna tilanteeseen, jossa kaavaa ei laadittaisi ja yh- kään toimi metsien tapaan hiilinieluina. Viheralueet dyskuntarakenne kehittyisi hajautuvana. ovat keskeisessä asemassa myös ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ääriolosuhteiden lisäänty- 7.11. VAIKUTUKSET ALUE- JA YH- miseen sopeutumisessa. Viheralueet sitovat kos- TEISKUNTATALOUTEEN teutta, tasaavat lämpötiloja ja vähentävät tuuli- Maakuntakaava tukeutuu olemassa olevaan aluera- suutta. Viheralueet monipuolistavat yhdyskuntarakenteeseen ja kaavalla edistetään lukuisten eri toi- kennetta. Monipuolinen rakennettu ympäristö kes- mialojen kehittämistä turvaamalla muun muassa tää ilmastonmuutoksen aiheuttamia, osin ennakoi- matkailun, kaivosalan, arktisen testausalan, maata- mattomiakin muutoksia yksipuolista ympäristöä pa- lous- ja luontaistalouden, bioenergia-alan, metsäta- remmin. Viheralueet turvaavat myös luonnon moni- louden ja poronhoidon toimintaedellytyksiä. Työ- muotoisuuden säilymistä ja tuottavat muita ekosys- paikka-alueille luodaan yrityksille toimintamahdol- teemipalveluja. Maakuntakaava tukee metsien ja lisuudet verkostoitumiseen ja synergiaetujen saa- muiden viheralueiden säilymistä tukemalla yhdys- vuttamiseen. Kaupan mahdollisuuksien kehittämi- kuntarakenteen eheyttämistä sekä osoittamalla nen turvataan erityisesti keskustatoimintojen ja ra- muun muassa runsaasti maa- ja metsätalousvaltaisia jakauppakylien alueilla. Hyvät liikenneyhteydet alueita, metsätalous- ja poronhoitovaltaisia sekä ovat aluetalouden kannalta keskeisessä asemassa. luontaistalous- ja poronhoitovaltaisia alueita, erä- Kaavassa aluerakenteen ja elinkeinojen kehittämi- maa- ja luonnonsuojelualueita sekä viheryhteystar- sen kannalta keskeisessä asemassa ovat muun mu- peita. Myös koko kaava-aluetta koskevilla suunnit- assa Valtatien 4 merkittävä parantaminen sekä Jää- telumääräyksillä tuetaan viheralueiden säilymistä. merenradan toteuttamisen edistäminen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien merkitys hiilen sidonnassa ja hiilivarastoina on merkittävä. 7.12. VAIKUTUKSET PORONHOITOON Pohjois-Lapin laajat luonnonsuojelualueet ovat Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 poronhoito vanhoja ja hidaskasvuisia, mutta toimivat hyvinä on huomioitu koko maakuntakaava-aluetta koske- hiilivarastoina ja biodiversiteetin säilyttäjinä. valla määräyksellä poronhoidon huomioon ottami- Jäämerenrata toteutuessaan tukee henkilö- ja tava- sesta ja sen toimintaedellytysten turvaamisesta. rajunaliikenteen käytön lisäämistä, mikä osaltaan Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 on laadittu vähentää tieliikenteen kasvua. Mahdolliset kaivos- myös paliskuntakohtainen vaikutusten arviointi. hankkeet tosin voivat lisätä liikennettä alueella. Li- Maakuntakaavaan on merkitty erityisesti poronhoi- sääntyvä matkailu voi kuitenkin myös lisätä yksi- toa varten tarkoitettu alue sekä poronhoidon kan- tyisautoilua matkailukeskuksissa ja koko kaava-alu- nalta erityisen tärkeät alueet/kohteet/aidat ja palis- eella. Rautatiekuljetukset ovat maantie- ja merilii- kuntien rajat (ph). Kaavassa on osoitettu myös po- kennettä huomattavasti ilmastoystävällisempi liik- roteurastamot. Kaavassa on osoitettu luonnonsuo- kumismuoto. Rautatiekuljetuksiin vaikuttaa kuiten- jelu- ja erämaa-alueet (SL ja Se), kulttuuriympäris- kin pitkälti miten kuljetusta varten käytettävä sähkö tön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alu- on tuotettu. eet (ma/maV ja Sa-maV/Sa-ma) sekä arvokkaat har- Maakuntakaavan mukaisten uusien alueiden käyt- jualueet tai muut geologiset muodostumat, jotka yl- töönotto, matkailualueiden kehittäminen ja uusien läpitävät alueen luonnontilaisuutta ja siten edesaut- liikennehankkeiden toteuttaminen lisäävät kasvi- tavat poronhoidon toimintaedellytyksiä. Samankal- huonepäästöjä. Ilman maakuntakaavan ohjausta tainen vaikutus on maakuntakaavassa osoitetulla ar- päästöt muodostuisivat kuitenkin merkittävästi nyt vokas vesistö -merkinnällä, jolla osoitetaan valta- arvioitua suuremmiksi. Tästä syystä kaavan voidaan kunnallisesti uhanalaisen eliölajiston, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja kalastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä. 25

Maakuntakaavassa on osoitettu mineraalipotentiaa- olevien pääväylien ja häiriökäytävien läheisyyteen, linen vyöhyke. Merkintä informoi mahdollisista jotta tärkeitä poronhoitoalueita säilyisi. alueen malmi- ja mineraalivaroista eikä osoita konkreettisia maankäyttövarauksia eikä siten ai- Valtatien 4 parantaminen voi lisätä liikenteen mää- heuta kielteisiä vaikutuksia poronhoidolle. rää ja aiheuttaa porokuolemien lisääntymistä. Lii- kennemäärät voivat lisääntyä myös kaivostoimin- Maakuntakaavassa osoitetut uudet tuulivoima-, kai- nan lisääntyessä. Kasvava matkailu lisää myös lii- vos-, sekä turvetuotantoalueet (tv, EK ja EOT) voi- kennemääriä. Liikenteen määrän kasvu ei kuiten- vat haitata poronhoitoa sijoittuessaan poronhoidon kaan välttämättä johda porokuolemien lisääntymi- kannalta tärkeille laidunalueille. Lisäksi porojen lai- seen. Porokuolemien määrä on vähentynyt vuodesta dun- ja kulkureiteissä voi tapahtua muutoksia. To- 2016 muun muassa Porokello-sovelluksen käyt- teutuessaan myös potentiaalisella kaivostoiminta- töönoton myötä. alueella ek-1 voi siis olla samankaltaisia vaikutuksia kuten EK-alueella, mutta lähtökohtaisesti vaiku- Matkailusta voi aiheutua negatiivisia vaikutuksia tukset nykyiseen maankäyttöön ovat poronhoidon poronhoidolle muun muassa matkailijoiden liikku- kannalta pienempiä. Vaikutukset poronhoitoon ar- misen, maankäytön ristiriitojen, meluhaittojen ja vioidaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suun- laidunaluemenetysten vuoksi. Lisäksi matkailun ai- nittelussa ja hankekohtaisissa ympäristövaikutusten heuttama pelotevaikutus voi johtaa porojen siirty- arviointimenettelyissä. miseen muualle, mikä voi johtaa ylilaidunnukseen tietyillä alueilla. Matkailun kehittämisestä voi kui- Pääradan ohjeellisella vaihtoehtoisella linjauksella tenkin olla myös hyötyä poronhoidolle, sillä mat- on toteutuessaan negatiivinen vaikutus radan vaiku- kailu voi avata uusia toimeentulomahdollisuuksia tusalueella harjoitettavalle poronhoidolle. Negatii- poronhoidolle esimerkiksi ohjelmapalvelutoimin- visia vaikutuksia on kuitenkin mahdollista lieventää tana tai porotilamatkailuna. yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja teknisin ratkai- suin. Radan negatiiviset vaikutukset poronhoitoon Maakuntakaavassa osoitettu auto- ja kylmätestaus- eivät ole yhtäläiset koko alueella, vaan ne vaihtele- toiminta voi aiheuttaa paikallisia laidunaluemene- vat paliskuntakohtaisesti. Toteutuessaan päämeren- tyksiä ja meluhäiriöitä poronhoidolle. rata halkoo osittain tai kokonaan tiettyjä paliskuntia, pienentää ja pirstoo porojen laidunalueita, voi muuttaa laidunkiertoa ja aiheuttaa porokuolemia, mikäli 7.13. VAIKUTUKSET SAAMELAIS- rataa ei aidata. Aidattu ratalinjaus voi muuttaa lai- KULTTUURIIN dunkiertoa ja pakata poroja aita-alueille, mikä lisää laidunmaiden kulutusta näillä alueilla. Jäämerenra- Pohjois-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu aluei- dan toteutuessa laidunaluemenetykset ja mahdolli- denkäyttömuotoja ja kehittämisperiaatteita, joilla set muutokset paliskunnan poronhoitorakenteissa voi olla vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Yleispiir- voivat johtaa myös lisäruokintoihin, mikä lisää po- teisellä maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi ronhoidon kustannuksia paliskunnassa ja vaikuttaa perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 § edellyttä- negatiivisesti poronhoidon tuottoihin. Radan raken- mään kaavan merkittävien vaikutusten arviointiin. tamisen teknisillä ratkaisulla on mahdollista vähen- Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huo- tää negatiivisia vaikutuksia poronhoitoon. Pääradan mioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, eli maakuntakaa- vaikutukset poronhoitoon arvioidaan tarkemmin vatasolla tarkastelutaso on yleispiirteinen. Maakun- yksityiskohtaisemmassa jatkosuunnittelussa (radan takaavan merkittävät vaikutukset saamelaiskulttuu- yleis- ja ratasuunnitelma) ja siihen liittyvässä ympä- riin muodostuvat vaikutuksista saamelaiselinkeino- ristövaikutusten arviointimenettelyssä. jen harjoittamiseen ja maisemaan.

Pääradan ohjeellinen vaihtoehtoinen linjaus sijoittuu 11 paliskunnan alueelle 14 paliskunnasta. Lin- jaukset on pyritty sijoittumaan pääosin olemassa 26

Vaikutukset elinkeinoihin ja talouteen saamelaisalueen saavutettavauutta, liikenneturvallisuutta sekä saamelaisten kotiseutualueen sisäisiä Pääratalinjaus on osoitettu maakuntakaavaehdotuk- yhteyksiä. sessa kulkemaan Rovaniemi-Kirkkoniemi-välillä ja se kulkee saamelaisten kotiseutualueen sekä koltta- Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 turvaa monin alueen läpi. Saamelaiskulttuurin perinteisiin elin- tavoin saamelaiskulttuurin säilymisen edellytyksiä. keinoihin kuuluvaan poronhoitoon kohdistuu haital- Maakuntakaavassa on annettu koko maakunta- lisia vaikutuksia. Pääradan ohjeellinen vaihtoehtoi- kaava-aluetta koskeva määräys, jolla turvataan saa- nen linjaus (pr/o) -merkintään on liitetty maakunta- melaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kaavan ehdotusvaiheessa kaavamääräys, jonka mu- kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä määräys, kaan saamelaisten kotiseutualueella alueidenkäytön jolla huolehditaan saamelaiskulttuurin ja -elinkei- suunnittelussa turvataan saamelaisille alkuperäis- nojen sekä poronhoidon kannalta merkittävien yh- kansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja tenäisten alueiden säilymisestä. Maakuntakaavassa kulttuuriaan. Määräyksellä pyritään minimoimaan on osoitettu myös saamelaisten kotiseutualue, ja lieventämään radan haitallisia vaikutuksia jatko- koltta-alue ja erityisesti poronhoitoa varten tarkoi- suunnittelussa. tetun alueen raja. Lisäksi kehittämisperiaate-, aluevaraus- ja osa-aluemerkinnöissä (mv, mk-1, sa, ka, Päärata voi vaikuttaa toteutuessaan saamelaiskult- ats, M-1, Ms-1, MU-2, RM, rm, EO, Se, Sa-SR, Sa- tuurin perinteiseen metsästykseen ja kalastukseen, SR1, Sa-SRV, Sa-maV, Sa-ma, av, pr/o ja z/yt) on mikäli rata halkoo metsästysmaita, katkaisee kulku- kaavamääräyksiä saamelaisten kulttuuriperintö- ja reittejä tai muuttaa pyydettävien eläinten elinympä- ympäristöarvojen erityispiirteiden huomioimisesta ristöä ja liikkumista. Mikäli rataa ei aidata, hirviko- sekä saamelaisten oman kielen ja kulttuurin turvaa- lareita ja muita riistaeläinkolareita voi syntyä, joka misesta saamelaisten kotiseutualueella. Maakunta- puolestaan voi heikentää metsästysmahdollisuuk- kaavassa on uusina merkintöinä osoitettu saamelais- sia. Rata voi toteutuessaan paikallisesti vaikuttaa kulttuurille tärkeitä rakennussuojelukohteita (Sa- myös perinteiseen saamelaiseen käsityöhön ja pe- SRV, Sa-SR ja Sa-SR1), sekä kulttuuriympäristön rinteisten ravinto- ja lääkekasvien keräämispaikkoi- ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita hin. Toteutuessaan pääradalla voi olla myös positii- tai kohteita (Sa-maV ja Sa-ma). Sa-SRV, Sa-SR- ja visia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Rata paran- Sa-SR1-merkintöihin on liitetty kaavamääräys, taisi Pohjois-Lapin saavutettavuutta ja osaltaan toi- jonka mukaan suunnittelussa on turvattava koh- misi vastavoimana poismuutolle sekä väestön vähe- teen/alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudis- ja li- nemiselle. Parantuva saavutettavuus voi myös edis- särakentaminen tulee sovittaa sijainniltaan, mitta- tää saamelaismatkailua, kuten esimerkiksi porotila- kaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen ra- matkailua. Radan rakentaminen vaikuttaisi alueen kennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäris- työllisyyteen positiivisesti alueen paremman saavu- töön. Lisäksi esimerkiksi arvokkaat harjualueet tai tettavuuden ja logististen yhteyksien myötä. Tämä muut geologiset muodostumat -merkinnät edistävät osaltaan voisi vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja alueen nykytilaisuutta ja luonnonarvoja, vähentäen siten ylläpitäisi saamelaiskulttuuria. alueen häiriötä.

Maakuntakaavan muita negatiivisia vaikutuksia Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön saamelaisporonhoitoon voi syntyä auto- ja kylmä- testaustoiminnan laajentumisesta, matkailukohtei- Maakuntakaava tukee monin eri tavoin hyvän taaja- den lisääntymisestä sekä liikenteen kasvusta. Valta- makuvan ja saamelaisen maiseman sekä kulttuuri- tie 4, kantatie 92, seututie 955 ovat osoitettu merkit- perinnön säilymistä ja kehittämistä. Kulttuuriympä- tävästi parannettavaksi tieksi, mikä voi johtaa lii- ristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkei- kenteen kasvuun ja porokuolemiin. Liikenneyh- den alueiden, muinaismuistojen, rakennussuojelu- teyksien parantaminen osaltaan voi parantaa myös kohteiden ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien teiden ja reittien osoittamisella tuetaan näiden alu- 27 eiden ja arvojen säilymistä sekä niiden huomioi- saamelaiseen perinnemaisemaan. Rata toteutues- mista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maa- saan konkreettisesti muuttaa sijainnillaan maan- seudun kehittämisen kohdealueiden, joilla korostuu käyttöä ja ympäröivää maisemaa. Paikallisia maise- saamelaiskulttuuri (mk-1), -merkinnällä on osoi- mamuutoksia voi syntyä myös matkailutoiminnan tettu saamelaiskulttuuriin tukeutuvia vyöhykkeitä, lisääntymisestä, kylmä- ja autotestaustoiminnan joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistar- laajentumisesta sekä toteutuessaan uusista / uusista peita ja niiden yhteensovittamista. Merkintäkohtai- ohjeellisista yhdysteistä saamelaisten kotiseutualu- sen määräyksen mukaan alueella tulee säilyttää ja eella. kehittää monipuolisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kylä- ja maaseutumatkailua, palveluja, Matkailutoiminta voi aiheuttaa haittoja saamelais- asutusta ja kulttuuriympäristöä. Alueella tulee edis- kulttuurille, mikäli se esimerkiksi häiritsee perin- tää saamelaiskulttuurille ja muulle paikalliselle pe- teisten elinkeinojen harjoittamista tai hyväksikäyt- rinteelle ominaisen maankäytön ja rakentamisen tää saamelaiskulttuuria. Matkailu on toisaalta myös säilyttämistä ja kehittämistä. Luontaistalous- ja po- osa saamelaiskulttuurin nykyaikaisia toimeentuloja ronhoitovaltaisella alueella (Ms-1) osoitetaan pää- ja merkittävä työllistäjä osalle saamelaisista. Maa- asiassa luontaiselinkeinokäyttöön ja poronhoitoon kuntakaavassa on annettu matkailuun liittyviä mer- tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasial- kintäkohtaisia määräyksiä, joiden mukaan saame- lista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta laisten kotiseutualueella otetaan huomioon saame- myös muihin tarkoituksiin. Merkintäkohtaisen mää- laisten kulttuuriperintö- ja ympäristöarvojen erityis- räyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentami- piirteet. Tällä pyritään vähentämään saamelaiskult- sessa tulee ottaa huomioon saamelainen rakennus- tuurille haitallisen matkailun muodostumista yksi- perinne sekä turvattava tiivis ja luonteva yhteys tyiskohtaisemmassa suunnittelussa. luonnonympäristöön. Saamelaiskulttuurin edistäminen

Myös esimerkiksi luonnonsuojelualueet ja arvok- Maakuntakaavassa on annettu koko maakunta- kaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat kaava-aluetta koskeva määräys, jolla turvataan saa- suojaavat omalta osaltaan maisemaa ja kulttuuripe- melaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja rintöä, sillä näillä alueilla tulee välttää voimakasta kehittää omaa kieltään sekä määräys, jolla huoleh- ympäristön muuttamista. Maakuntakaavassa on ditaan saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen sekä po- osoitettu uusina merkintöinä arvokkaita vesistöjä ronhoidon kannalta merkittävien yhtenäisten aluei- (av), joilla osoitetaan valtakunnallisesti uhanalaisen den säilymisestä. eliölajiston, luonnon monimuotoisuuden ylläpidon ja kalastuksen kannalta erityisen arvokkaita virtave- Maakuntakaavassa on uusina merkintöinä osoitettu sistöjä. Arvokkaat vesistöalueet sijaitsevat saame- saamelaiskulttuurille tärkeitä rakennussuojelukoh- laisten kotiseutualueella. Merkintään liittyvän mää- teita (Sa-SRV, Sa-SR ja Sa-SR1), sekä kulttuuriym- räyksen mukaan vesistöalueen ympäristön suunnit- päristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä telussa ja käytössä vesistöjen tilaan vaikuttavissa alueita tai kohteita (Sa-maV ja Sa-ma). Sa-SRV, Sa- toimenpiteissä on huolehdittava, ettei vesistön eri- SR- ja Sa-SR1-merkintöihin on liitetty kaavamää- tyisiä luonnon- ja kalastusarvoja heikennetä. Mer- räys, jonka mukaan suunnittelussa on turvattava kinnällä on positiivisia vaikutuksia perinteisiin saa- kohteen/alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudis- melaisten elinkeinoihin, kuten metsästykseen, po- ja lisärakentaminen tulee sovittaa sijainniltaan, mit- ronhoitoon ja kalastukseen. Merkintä turvaa arvok- takaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen ra- kaita vesistöjä, jotka ovat keskeisiä saamelaiskult- kennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäris- tuuriin liittyvien elinkeinojen ja maiseman kannalta. töön.

Pääradan ohjeellisella vaihtoehtoisella linjauksella Saamelaiskulttuuria edistävänä uutena merkintänä on toteutuessaan vaikutuksia myös maisemaan ja ovat myös maakuntakaavassa osoitetut poronhoidon kannalta erityisen tärkeät alueet/kohteet (ph). 28 ph-kohteiden osoittaminen edesauttava saamelais- tolle sekä väestön vähenemiselle. Parantuva saavu- kulttuurin perinteisen elinkeinon, poronhoidon, toi- tettavuus voi myös edistää saamelaismatkailua, ku- mintaedellytyksiä velvoittamalla turvaamaan po- ten esimerkiksi porotilamatkailua. Radan rakenta- ronhoidolle merkittävien rakenteiden/alueiden säi- minen vaikuttaisi alueen työllisyyteen positiivisesti lyminen. alueen paremman saavutettavuuden ja logististen yhteyksien myötä. Tämä osaltaan vahvistaisi alueen Toteutuessaan Jäämerenradalla voi olla myös posi- elinvoimaisuutta ja siten ylläpitäisi saamelaiskult- tiivisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Rata pa- tuuria. Rautatieliikenne vähentäisi myös liikenne- rantaisi merkittävästi Pohjois-Lapin saavutetta- painetta valtatiellä 4 ja kantatiellä 92, mikä lisäisi vuutta ja osaltaan toimisi vastavoimana poismuu- liikenneturvallisuutta sekä vähentäisi poroja ih- misvahinkoja ja kuolemia maanteillä.

8. MAAKUNTAKAAVAN SUHDE NATURA 2000 -ALUEISIIN

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 ehdotusvai- ei ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vai- heessa on laadittu arviointi maakuntakaavan ratkai- kutuksia Ivalojokisuiston Natura 2000 -alueen suo- sujen vaikutuksesta Natura 2000 -alueisiin. Maa- jeluperusteisiin tai eheyteen. kuntakaavaratkaisuiden osalta on laadittu LSL 65§:n mukainen Natura-arviointi pääradan ohjeelli- Ampuma- ja harjoitusalueen laajennusalueen vaiku- selle vaihtoehtoiselle linjaukselle sekä Peurasu- tukset Vitsavaaranaapa–Kiekeröselän Natura-alu- vanto-Kuivasalmi uudelle tieyhteydelle. Pääradan eeseen on arvioitu perustuen Kyläjärven käyttö- ohjeellinen/vaihtoehtoinen -linjausmerkintää ja suunnitelmaan (28.3.2014). Lapin ELY-keskus on Peurasuvanto-Kuivasalmen uutta yhdystietä koske- Natura-lausunnossa (28.10.2015) katsonut, että toi- vat Natura-arvioinnit lähetettiin lausunnoille Lapin minnasta ei aiheudu merkittävästi heikentäviä vai- ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle 22.1.2020. kutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin, kun itse Lausunnot saatiin Metsähallitukselta 28.2.2020 ja toiminta sekä toimintojen sijoittuminen ja toiminta- ELY-keskukselta 4.6.2020. Saatujen lausuntojen ajat ovat käyttösuunnitelman mukaisia. perusteella Peurasuvanto-Kuivasalmi uusi tieyhteys Liitemateriaalina on Natura 2000 -alueittain tarkas- poistettiin maakuntakaavasta, mutta pääradan oh- teltu kaavamerkintöjen suhdetta kuhunkin aluee- jeellinen/vaihtoehtoinen merkintä voidaan säilyttää seen. maakuntakaavassa.

Pohjois-Lapin maakuntakaavassa 2040 osoitetusta erityisalueen (ajotestirata) laajennuksen osalta ei laaditun Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella aiheudu Ivalojokisuiston Natura-alueen suo- jeluperusteina mainittuihin luontotyyppeihin tai lajeihin kohdistuvia todennäköisiä heikentäviä vaikutuksia. Test World Oy:n Mellanaavan asemakaa- vasta on laadittu LSL 65 §:n mukainen Natura-arviointi. Lapin Ely-keskus totesi Natura-lausunnossaan asemakaavan yhteydessä laadittujen luontoselvitys- ten ja Natura-arvioinnin osoittavan, että hankkeella

9. LAATIMISPROSESSI JA OSALLISTUMISMENETTELY

Lapin liiton hallitus päätti 24.4.2017 kuuluttaa Poh- Valmisteluvaiheessa lähetettiin 55 lausuntopyyn- jois-Lapin maakuntakaavan vireille ja asettaa osal- töä, joista palautteena saatiin kunnilta ja viran- listumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi. Maa- omaisilta 31 lausuntoa. Mielipiteitä yhteisöt jättivät kuntakaavan ohjausryhmä on kokoontunut kahdek- 45 ja yksityiset 75 kpl, joissa osassa oli useita alle- san kertaa: 24.3.2017, 7.9.2017, 23.2.2018, kirjoittajia (yhdessä 111 kpl). Yksi mielipiteistä oli 22.8.2018, 25.10.2018, 9.4.2019, 17.9.2019, myös adressit.com-sivustolla, jossa allekirjoittajia 27.5.2020 ja 16.12.2020. oli 320 kpl. Lapin liiton hallitus hyväksyi 29.4.2019 vastineet Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 val- Valmisteluvaihe misteluaineistosta annettuihin lausuntoihin ja mieli- piteisiin. Maakuntakaavan tavoitteita on käsitelty kuntien ta- paamisissa, 35 sidosryhmäneuvotteluissa sekä oh- Vastineiden perusteella käytiin neuvotteluita ke- jausryhmän kokouksissa. Lapin liiton hallitus käsit- sällä ja syksyllä 2019. Kaavaneuvottelut käytiin pa- teli maakuntakaavan tavoitteet 16.4.2018. liskuntien kanssa 12.9. sekä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa 15.9.2019. Valmis- Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 osallistumis- teltiin maakuntakaavaehdotus viranomaislausuntoja ja arviointisuunnitelma toimitettiin ympäristöminis- varten. teriölle kansainvälistä menettelyä varten. Ympäris- töministeriö lähetti 4.7.2017 ilmoituksen Norjan Ehdotusvaihe valtiolle. Norjan valtion ympäristöviranomainen Valmisteluvaiheessa saadun palautteen ja hyväksyt- vastasi 16.8.2017 Tenon kunnan olevan halukas tyjen vastineiden pohjalta maakuntakaavaan tehtiin osallistumaan Pohjois-Lapin maakuntakaavapro- seuraavat keskeisimmät muutokset: sessiin.  Kuuden tuulivoimaloiden alueiden poista- Kaavasta käytiin suunnittelupalavereita kaava-alu- minen een paliskuntien kanssa touko-kesäkuussa ja elo-  Matkailun vetovoima-alueen, matkailun ja kuussa 2018. Pohjois-Lapin maakuntakaavan semi- virkistyksen kehittämisen kohdealueen ra- naari järjestettiin Saariselällä 27.9–28.9.2018, jol- jausmuutoksia loin esiteltiin alustavia luonnoksia laadituista taus-  Mk-1-vyöhykkeen lisäys taselvityksistä sekä alustavaa maakuntakaavakart-  Pääradan ohjeellisten/vaihtoehtoisten lin- taa ja selostusta. Samassa yhteydessä järjestettiin jausten valinta 29.9.2018 MRL:n mukainen I viranomaisneuvot-  Uusien matkailukohteiden ja matkailupal- telu. Poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu veluiden kohteiden lisäys järjestettiin 4.9.2018. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mu-  Pahtavaaran ja Kevitsan kaivosalueiden ra- kainen neuvottelu järjestettiin 16.10.2018. Kolttien jausmuutokset kyläkokouksen ja kolttaneuvoston kanssa neuvotel-  EK-1-merkinnän lisäys tiin 17.10.2018 (kolttalaki 56 §).  MaS- ja ur/k-merkintöjen lisäyksiä  Sa-SR/Sa-SR1- ja Sa-ma/Sa-maV-merkin- Lapin liiton hallitus hyväksyi 12.11.2018 valmiste- töjen tarkistaminen luaineiston asetettavaksi nähtäville. Valmisteluai-  Arvokas vesistö -merkinnän lisäys neisto vaihtoehtoineen oli nähtävänä 28.1–  Kylmätestauksen kehittämisvyöhykkeen 28.2.2019. Yleisötilaisuudet pidettiin kaikissa maa- (el) lisäys kuntakaava-alueen kunnissa 12–14.2.2019.  Ajoneuvotestauksen kehittämiskäytävän (el-1) lisäys  Rajanylityspaikkojen tarkistaminen 30

 Laidunkierto- ja työaitojen sekä erotusaito- 18.3.2020 Norjan valtiolle tiivistelmän Pohjois-La- jen ja esteaitojen tarkistuksia ja lisätty po- pin maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta. Ympäris- ronhoidon kannalta erityisen tärkeitä alu- töministeriö välitti Norjan antamat kommentit eh- eita/kohteita/aitoja dotuksesta Lapin liitolle 22.5.2020.  Fingridin 400 kV ohjeellinen/vaihtoehtoinen voimajohtolinjaus muutettu yhteystar- Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotus oli viran- vemerkinnäksi ja merkintään lisätty kaava- omaislausunnoilla 28.1.–28.2.2020. Ehdotusvai- määräys heessa lähetettiin 54 lausuntopyyntöä, joista palaut-  MU-1-alueiden tarkistuksia teena saatiin kunnilta ja viranomaisilta 30 lausun-  MU-2-alueen tarkistuksia ja lisäys Tanka- toa. MRL:n mukainen toinen viranomaisneuvot- vaaraan telu järjestettiin 22.4.2020. Saamelaiskäräjälain 9  Matkailupalveluiden alueiden ja matkailu- §:n mukainen neuvottelu järjestettiin 14.5.2020. kohteiden tarkistuksia Kolttien kyläkokouksen ja kolttaneuvoston kanssa  Kotsamon räjäytysalue ja sen suoja- neuvoteltiin 15.5.2020 (kolttalaki 56 §). vyöhykkeen lisäys  Yksityisen luonnonsuojelualueen Eko-On- Viranomaisten lausuntojen ja palautteen perusteella nela lisäys maakuntakaavamerkintöihin tehtiin muutoksia:  Muinaisjäännöskohteiden lisäys  Kerttuvaaran ampuma- ja harjoitusalue  Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaali- (Inari) misen kannalta tärkeiden alueiden (ma) ra- jausten muutokset  Kelukoskenmaan työpaikka-alue (Sodan- kylä)  Yhdystien sijainnin tarkistus Lokan kylän itäpuolella  Sodankylän lähiharjoitusalueen melualue (55 dB(Aeq)) merkinnällä me 1 sekä Kylä-  Moottorikelkkailureittien osoittaminen yh- järven ampuma- ja harjoitusalueen melu- teystarvemerkinnällä Unarijärvellä, Saka- alue. tin kaivosalueella ja Porttipahdalla  Kenesjärven luonnonsuojelualue (Utsjoki)  Kaavamääräysten tarkistaminen  Aksujärven soidensuojelualue (Inari)  Kaavaselostuksen ja liitteiden täydennys  Ruijanpolku  Kaavaselostuksen vaikutustenarviointien täydennys  Lauttiselän erotusaita (Oraniemen palis- kunta)  Taustaselvitysten täydentäminen ja Na- tura-arvioinnin laatiminen  Rajajoosepin raja-asema ja rajanylityspaikka

 er1-rajavyöhyke  Karigasjoen sora- ja hiekka-alue Lapin liiton hallitus käsitteli Pohjois-Lapin maa-  Koltta-alueen raja Keväjärven kohdalla kuntakaavan 2040 kaavaehdotusta 4.11.2019, jossa  Mellanaavan E-alueen rajaus se päätti hyväksyä Pohjois-Lapin maakuntakaavan  Arvokas vesistö -merkinnät 2040 maakuntakaavaehdotuksen lähetettäväksi  Merkittävästi parannetut tieyhteydet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:n mukai-  Moottorikelkkailureitti sesti viranomaislausunnoille heti saamenkielille  Nuttion tuulivoimala-alue käännettävän aineiston valmistuttua alkuvuodesta  Maa-aineisten ottoalueet 2020.  Sakatin kaivosalue ja maanalainen kaivo- alue sekä siihen liittyvät ohjeelliset yhdys- Norjan kielelle käännettävä aineisto toimitettiin ym- tiemerkinnät päristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain  Uusi yhdystie -merkintä väleillä Peurasu- 206 b §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti kaavan vanto–Kuivasalmi ja Lokka–Mäntypää. toteuttamisen ympäristövaikutusten toteamiseksi  Lisätään MRL 33 §:n mukainen ehdollinen toiselle valtiolle. Ympäristöministeriö toimitti rakentamisrajoitus koskemaan maakuntakaavan EA-merkintää. 31

 Lisätään SR- ja Sa-SR-merkintöihin V-  Poistettu Laanilan tutkimusmetsää koskeva tunniste valtakunnallisesti merkittäviin osa-aluemerkintä (mt 5113) alueisiin ja kohteisiin.  Tarkistettu merkittävän II maailmansodan  Muutetaan kaivostoiminnan kehittämis- aikaisen sotahistoriallisen alueen vyöhykkeen merkinnän selitykseksi ”mi- Schuztstellung (maS 4849) rajausta neraalipotentiaalinen vyöhyke”.  Supistettu kylmätestauksen kehittämis-  EK-1-merkinnät muutettiin erityisominai- vyöhykkeen (el 1681) rajausta suutta kuvaaviksi osa-aluemerkinnöiksi (ek-1) päämaankäyttöluokan päälle Lisäksi kaavakartalta on poistettu Jäkälä-Äytsin  Kaavamääräyksiä täydennettiin ja korjat- kultakämppä SR-1-merkintä (SR-1 3074) tiin  Kaavaselostuksen vaikutustenarviointeja Muihin kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset: täydennettiin  Kaavaselostukseen ja aluekuvauksiin teh-  Kaavamääräyksiä on täydennetty ja kor- tiin tekstitäydennyksiä ja korjauksia jattu  Kaavaselostuksen vaikutustenarviointeja on täydennetty Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 ehdotusai-  Kaavaselostuksessa on tehty tekstitäyden- neisto oli julkisesti nähtävillä 12.10.–15.11.2020. nyksiä ja korjauksia saadun palautteen pe- Ehdotuksesta annettiin 29 muistutusta. Kaavaneu- rusteella vottelu ehdotusvaiheen vastineista käytiin ympäris- Ehdotusvaiheen jälkeen jäljelle jääneitä merkittä- töministeriön kanssa 11.12.2020. viä ristiriitaisia asioita, joissa kaavaa ei ole muu- Ehdotusvaiheen julkisessa kuulemisessa saadun pa- tettu lausuntojen tai muistutusten mukaisesti ovat: lautteen pohjalta maakuntakaavaan tehtiin seuraa- via korjauksia:  Saamelais- ja poronhoitotahojen osalta: o pääradan ohjeellinen, vaihtoehtoinen Maakuntakaavakartan muutokset: linjaus o ohjeellinen yhdystie  Lisätty Pyrynmaan ja Einarinmaan luon- o Mellanaavan kylmätestausalue nonsuojelualue (SL 4343) o 400 kV voimajohdon yhteystarvemer-  Lisätty Inari- ja Kietsimäjoet arvokas ve- kintä sistö -merkinnällä (av 6584) o mv-vyöhykkeiden laajuus ja sijainti  Tarkistettu Ivalon lentokentän aluerajausta o kaivostoiminta (LL 1625)  Lisätty ekologinen yhteystarve Vätsärin erämaa-alueelta kohti Øvre Pasvikin kan- salispuistoa sekä UKK-puiston ja Vintilän- kairan luonnonsuojelualueen välille

10. YHTEYSTIEDOT

Lapin liiton virastossa suunnittelijoina ja yhteys- sekä aluesuunnittelija Kaisa Kinnunen. Lisätietoja henkilöinä toimivat suunnittelujohtaja Riitta Lönn- kaavasta internetissä, osoitteessa https://www.la- ström, maakuntainsinööri Juha Piisilä, ympäristö- pinliitto.fi/aluesuunnittelu/ asiantuntija Tiina Elo, aluesuunnittelija Olli Rönkä

Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 [email protected] Regional Council Of Lapland 96101 Rovaniemi [email protected]