Nuoriso Yhdistää Maaseudun!”
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
”Nuoriso yhdistää maaseudun!” Petsamon siirtolaisnuorten Raivaaja-lehti jälleenrakennuseetoksen representoijana Johanna Tuovinen Pro gradu -tutkielma Lapin yliopisto Kuvataidekasvatus 2016 Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta Työn nimi: ”Nuoriso yhdistää maaseudun!” – Petsamon siirtolaisnuorten Raivaaja- lehti jälleenrakennuseetoksen representoijana Tekijä: Johanna Tuovinen Koulutusohjelma/oppiaine: Kuvataidekasvatus Työn laji: Pro gradu -tutkielma Sivumäärä: 114 + 3 Vuosi: 2016 Tiivistelmä: Pro gradu -tutkielmassani tutkin Petsamon siirtolaisnuorten jälleenrakennuseetosta Tervolan Varejoella 1950-luvulla. Tarkastelin aihetta nuorten käsinkirjoittamien Rai- vaaja-lehtien avulla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen kuva Raivaaja- aineiston avulla välittyy nuorten kokemasta jälleenrakennusajasta. Pohdin lisäksi, millaisia kollektiivisia merkityksiä lehdellä on mahdollisesti ollut nuorille. Tutki- muksen ajallinen painopiste sijoittuu aineistoni mukaan 1950-luvulle, jolloin Suo- messa elettiin jälleenrakennusaikaa. Kuvataidekasvatuksen lisäksi tutkielmani on osa nuorisotutkimusta ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta, jossa yhdistin myös taide- ja kulttuurihistorioiden näkökulmia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda vähemmälle tutkimukselle jääneitä Lapin alu- een evakko- ja jälleenrakennuskokemuksia yleisen historiakeskustelun yhteyteen sekä tarjota arvokasta uutta tietoa ennen tutkimattomasta aineistosta. Teoreettiset lähtökohdat asettuivat sosiaalisen konstruktionismin alueelle, sillä näen Petsamon siirtolaisten kokemusten, tietojen ja taitojen rakentuneen vuorovaikutuksessa yhtei- sön jäsenten kesken. Lähestyin päälähdeaineistoani sekä tutkimuskohdettani her- meneuttisen tulkintatradition lähtökohdista. Aineiston analyysin apuna käytin kon- tekstualisoivaa kuva- ja tekstianalyysiä, jonka sovelsin yhdistelemällä sisällönana- lyysin ja Erwin Panofskyn ikonologisen tulkintatradition menetelmiä. Nuorten jälleenrakennuseetos näyttäytyy monipuolisena. Se nousi esille useiden tee- mojen kuten työnteon, mies- ja naisroolien, vuodenaikojen ja luonnon kuvausten avulla. Varejoen nuoriso näyttäytyy aineiston perusteella yhteisölliseltä. Raivaaja rakentaa kuvaa hyvän kansalaisen ominaisuuksista. Huoli maaseudun tulevaisuudesta ja maatalouselinkeinon puolesta toimi Varejoen osaston perustamisen syinä. Lehden tuottamisella oli useita eri merkityksiä. Sen tarkoituksena oli jakaa yhteisiä aatteita ja menneisyyden muistoja, välittää tietoa, rekrytoida uusia jäseniä, kasvattaa yhteishen- keä ja harjoittaa kollektiivisia kirjoitustaitoja. Lehdet toimivat itsekasvatuksen ja sivistämisen tukena osana suomalaista kansalaisvalistusta. Kirjoitusten ja kuvien avulla saatettiin myös käsitellä vaikeita asioita, jolloin ne ovat kenties toimineet hen- kisen jälleenrakentamisen apuna. Avainsanat: käsinkirjoitettu lehti, jälleenrakennuseetos, siirtolainen, representaatio, hermeneutiikka, visuaalisen kulttuurin tutkimus, nuorisotutkimus Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi. Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi. University of Lapland, Faculty of Art and Design The title of the pro gradu thesis: ”Nuoriso yhdistää maaseudun!” – Petsamon siirto- laisnuorten Raivaaja-lehti jälleenrakennuseetoksen representoijana Author: Johanna Tuovinen Degree programme/subject: Art Education The type of the work: Pro gradu thesis Number of pages: 114 + 3 Year: 2016 A Summary: In my master's thesis I research Ethos of reconstruction of Petsamo-born youths in Varejoki in the 1950s. I studied the subject by handwritten Raivaaja magazine made by the youths. The research problem was to solve out what kind of image is transmit- ted of the youths ethos of reconstruction by the Raivaaja magazines. I discuss also what kind of collective meanings the magazine has had for the youths. The temporal focus is placed for Finland’s reconstruction time in the 1950s. My thesis is a part of art education, youth research and research of visual culture, where I also combine the perspectives of art and culture histories. The aim was to bring in a connection between migrants and reconstruction experi- ences of Lapland topic that has been left out from discussion in Finnish general his- tory as well as provide valuable new information about the material that has not been researched. Theoretical my thesis settled in the area of social constructionism, as I see migrants experience, knowledge and skills were built as collectively between the Petsamo migrant community. My approach to the material is based on the visual tra- dition of hermeneutics. The research method is contextual analysis of images and texts. Ethos of reconstruction by the youth appears to be varied. It comes up a number of themes such as work, nature, description of emotions and community. Raivaaja builds the image of the characteristics of a good citizen. The reasons why the Rural Youth League of Varejoki was established was the concern about the future of the rural and agricultural economy. Production of the magazine had several different meanings: Its purpose was to share common ideas and memories of the past, to con- vey information, recruit new members, increase community and engage in collective writing skills. By acting as self-education the magazines plays the role a part of the Finnish civic education. Difficult issues were also be easier to deal with by the writ- ings and pictures in which case they also work-up the aid of mental reconstruction. Keywords: handwritten journal, ethos of reconstruction, migrant, representation, hermeneutics, research of visual culture, youth research Other information: I give a permission the pro gradu thesis to be used in the library. I give a permission the pro gradu thesis to be used in the Provincial library of Lap- land. Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................... 5 2 Teoreettiset lähtökohdat ....................................................................................... 11 2.1 Yhteisöllisyyden rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa............... 11 2.2 Visuaalisen kulttuurin tutkimus .................................................................... 16 2.3 Käsitteiden määrittely ................................................................................... 17 3 Tutkimuksen metodologiset ja menetelmälliset valinnat .................................. 20 3.1 Hermeneuttinen tulkintatraditio metodologisena lähtökohtana .................... 20 3.2 Aineisto ja kuva-analyysimenetelmät ........................................................... 25 3.2.1 Nuorten tuottama Raivaaja-aineisto tutkimuskohteena ....................... 25 3.2.2 Käsinkirjoitettujen lehtien tutkimisen eettisyydestä ............................ 28 3.2.3 Kuva-analyysimenetelmät ................................................................... 29 3.2.4 Menetelmänä kontekstualisoiva kuva- ja tekstianalyysi ...................... 33 4 Työntekoa, maisema- ja muotikuvia ................................................................... 37 4.1 Alussa oli suo, kuokka ja petsamolainen ...................................................... 37 4.2 ”Ei silloin auttanut säikähtää työn paljoutta” ............................................... 40 4.3 Luonnon metaforat kokemusten tulkkina ..................................................... 43 4.4 Piirrokset ja lehtikuvat aikansa peilinä ......................................................... 47 5 Tunteiden kuvaukset ............................................................................................. 54 5.1 ”Älä unohda hymyä!” ................................................................................... 54 5.2 Runot vaikeiden asioiden käsittelyn apuna ................................................... 56 5.3 Huoli maaseudun tulevaisuudesta ................................................................. 61 5.4 Kaipaus menetettyyn kotiseutuun ................................................................. 69 5.5 Perinnön siirtyminen sukupolvelta toiselle ................................................... 72 6 Yhteisöllinen nuoriso ............................................................................................ 76 6.1 Nuorisojärjestö maaseutunuorten vaikuttamisen keinoksi ........................... 76 6.2 Vireän yhteistoiminnan avulla kohti yhteisiä päämääriä .............................. 83 6.3 Hyvän kansalaisen arvot ja luonteenpiirteet ................................................. 88 7 Raivaaja-lehdet monien merkitysten rakentajana ............................................. 99 Lähteet ..................................................................................................................... 102 Liite .......................................................................................................................... 115 1 Johdanto Kolme vuotta sitten sain käsiini pinon käsintehtyjä Raivaaja-nimisiä lehtiä, jotka oli löydetty Varejoen lakkautetulta kyläkoululta. Kellertävän värinsä perusteella ne oli- vat selkeästi hyvin vanhoja. Lehtiä selaillessani havaitsin, että niihin piirretyistä ku- vista ja kirjoitetuista teksteistä huokui ahkera työnteko, positiivinen elämänasenne ja huumori. Vuosiluvut paljastivat, että kyseessä oli sodanjälkeinen jälleenrakennusai- ka. Sain tietää, että lehden tekijät olivat nuoria Petsamon siirtolaisia, jotka oli asutet- tu Tervolan Varejoelle. Kun Petsamo, joka siis kuului Suomelle vuosina 1920–1944,