Eversti Jouko Kivimäki

TTulikomentojaulikomentoja 4/20204/2020 – TYKKIMIESTENTYKKIMIESTEN LEHTILEHTI

SSota-ajanota-ajan ttulenjohtomenetelmiäulenjohtomenetelmiä oopiskeltiinpiskeltiin LLempäälässä,empäälässä, ss.. 44–7–7 TTartonarton rrauhastaauhasta 110000 vuotta,vuotta, ss.. 112–152–15 TTutustumiskohteenautustumiskohteena SSuomenuomen IIlmavoimamuseo,lmavoimamuseo, ss.. 116–176–17 MMajuritajurit mmatkallaatkalla NNarvikissaarvikissa jjaa LLofooteilla,ofooteilla, ss.. 332–352–35 Tässä numerossa:

Pääkirjoitus, Sirkka Ojala ...... 3 Perehtyminen sota-ajan tulenjohtomenetelmiin, Tuomo Aho ...... 4 In memoriam eversti Jouko Kivimäki ...... 8 Tarkastajan tervehdys, eversti Pertti Holma ...... 9 Muistomerkki Rask. Psto 1:lle, Tuomo Aho ...... 10 Tykkimiehet ry:n palsta, Pertti Yrjölä...... 11 Lehdistä ja netistä, Keijo Kostiainen ...... 11 Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle, Sirkka Ojala ...... 12 Tutustumiskohteena Ilmavoimien lentokalusto 100 vuoden ajalta, Raimo Ojala ...... 16 Kilta- ja kokoussivut, Sirkka Ojala ...... 18 Tykkimiehen kymppi, Ilkka Vahtokari ...... 21 Näkökulmia tykistöstä paikkatietoon – avoimia aineistoja ja suuntamittauksia, kapteeni Asko Mäki ...... 22 Karjalan Tykistökilta vieraili Karhulan ilmailukerhon Lentomuseossa, Jaakko Janhunen ...... 24 Lehdistä ja netistä, Keijo Kostiainen ...... 25 Museoesineet kertovat osa 41, Heimosotiin osallistuneiden yhteinen kunniamerkki – heimosotaristi, Samuel Fabrin ...... 26 Merkkipäiviä, Juhani Suni ...... 27 Tuliasematoiminta – Taisteluteknisiä ”temppuja” sovellettuna vallitsevassa tilanteessa, majuri Tuomas Mäkinen ...... 28 J. K. Paasikiven työhuonemuseo Keravalla, Jyri Vilamo ...... 31 Majuri matkalla osa 2, Lapin sota ja Lofootit, Jyri Vilamo ...... 32 Kirjallisuutta, Miten Neuvostoliitto voitti sodan, Markku Fagerlund ...... 36 Kirjallisuutta, Muistista piirretty kaupunki, Markku Fagerlund ...... 37 Kirjallisuutta, Uutuuskirja valaisee kenraali Heinrichsin roolia Mannerheimin luottomiehenä, Tuomas Rantala ...... 38

KUVA TAUSTALLA: Suunnan tarkistus, Sulkava 2.7.1941. Lähde: SA-kuva.

TOIMITUKSELLINEN AINEISTO JA ILMOITUSAINEISTO:

Sirkka Ojala, toimitus.tulikomentoja@ gmail.com, 050 368 8460,

KILTASIVUJEN AINEISTO: Juhani Suni, kiltasivut.tulikomentoja@ gmail.com, 044 047 8602

PAINO: PunaMusta, Forssa 2020, ULKOASU: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja, maj-lis@ maisanpaja.info, ILMOITUKSET: päätoimittaja Sirkka Ojala, [email protected], 050 368 8460 OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Pekka Ahoselta, [email protected] TULIKOMENTOJA, www.tykkimiehet.fi /tulikomentoja, Julkaisija: Tykkimiehet ry KANNEN KUVA: Etäisyyden mittausta 0,7 m stereoetäisyysmittarin avulla tykistön tulenjohtojärjestelmät 39–44 kurssilla. Kuva: Raimo Ojala.

2 Puolustsvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 % on reseriläisiä

ämä vuosi jää historiaan hyvin tausharjoituksia, Puolustusvoimien jär- jestettiin pienelle mutta sitäkin innok- poikkeuksellisena koronapande- jestämiä vapaaehtoisia harjoituksia, va- kaammalle joukolle. Kurssin puitteet T mian takia. Olemme joutuneet paaehtoista maanpuolustuskoulutusta olivat juuri oikeat ja kouluttajat aselajin- sopeutumaan monin tavoin niin työssäm- sekä reserviläisten omatoimista osaami- sa parhaita. Tuomo Ahon kirjoittaman me kuin vapaa-ajalla. Syksyn tullen olem- sen kehittämistä. Kenraali Kivisen mu- jutun kurssin tunnelmista löydät sivulta me jatkaneet tahoillamme vapaaehtoista kaan hallitusohjelman linjausten mu- 4. Museo Militarian ulkonäyttelyalueen maanpuolustustoimintaa kasvomaskien, kaisesti kertausharjoitusten määrää lisä- esineiden hoitosuunnitelmasta sen si- turvavälien ja Teams-kokousten avulla sii- tään tulevina vuosina, ja muun muassa jaan kerrotaan vasta ensi vuoden ensim- nä muodossa kuin se on ollut mahdollis- vuonna 2021 kertausharjoituksiin kut- mäisessä numerossa, kun suunnitelma- ta. Vaikka maailmalta onkin kantautunut sutaan yli 19 000 reserviläistä. Sama ta- kin on valmistunut. viime viikkoina jo lupaavia uutisia koro- voite säilyy myös tulevina vuosina. Ker- narokotteiden valmistumisesta, ei piikikäs tausharjoitusten lisäksi Puolustusvoimat Hyvää joulun aikaa kaikille ja seuralaisemme hellitä helpolla ja maapal- valmistautuu kouluttamaan ensi vuon- pysytään terveinä! lon koko väestön rokottaminenkin tulee na noin 12 000 reserviläistä vapaaehtoi- kestämään pitkään. Pirkanmaan sairaan- sissa harjoituksissa eri puolilla Suomea. Sirkka Ojala hoitopiirin, johtajaylilääkäri Juhani San- Nämä harjoitukset toteutetaan kiinteässä päätoimittaja din sanoin: ”Nyt pitää vielä jaksaa, jaksaa, yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyh- [email protected] jaksaa.” distyksen rekrytoimien ja kouluttamien Tämän lehden kolahtaessa postilaa- reserviläiskouluttajien kanssa. Tämän li- tikkoon on Maavoimien vaikuttamishar- säksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyk- joitus MVH 20 päättynyt Rovajärvellä ja sen koulutuksessa tarjotaan ensi vuon- olemme saaneet päivittäin peukuttaa ja jana yli 40 000 koulutuspäivää reserviläi- kaa muun muassa Maavoimien someka- sille. Kivisen mukaan näin vahvistetaan navilla olevia upeita harjoituskuvia ja vi- reservin kriisivalmiutta, osaamista ja deoita. Myös raskas panssarihaupitsi (155 toimintakykyä. PSH K9) oli ensi kertaa Rovajärvellä va- Myös puolustusministeri Antti Kaik- rusmiesjoukon käytössä. konen nosti juhlapuheessaan esiin reservin merkityksen Suomen suurimman Puolustusvoimat tehostaa maanpuolustusjärjestön, Reserviläisliit- reservin kaikkia harjoitusmuotoja to ry:n sääntömääräisessä liittokokous- Puolustusvoimat on jatkanut koronae- tapahtumassa Seinäjoella. Kaikkonen pidemiasta huolimatta myös reserviläis- toi esiin, että tehokas varusmiespalve- ten kertausharjoituksia erityisjärjestelyin. lus ja riittävät reservin kertausharjoituk- MVH 20 -harjoituskin toteutettiin tavan- set ovat tärkeä osa Suomen puolustus- omaisesta poikkeavasti, sillä harjoitusjou- kykyä. Hänen mukaansa varusmiespal- kot jaettiin pieniin, alle 50 hengen osas- veluksen ja reservin kertausharjoitusten toihin, jotka harjoittelivat, majoittuivat lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustus- teltoissa ja ruokailivat maastossa toisistaan toiminta tukee sekä puolustuskyvyn yl- erillään. Käytössä oli tehostettu desinﬁ - läpitoa että maamme varautumista eri- ointi ja tarvittaessa kasvomaskit. Tilaa Ro- laisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, vajärvellä toki riittää, sillä pinta-alaltaan jotka ovat luonteeltaan muita kuin soti- 1070 neliökilometrin sotilaiden harjoitus- laallisia. alue on Länsi-Euroopan suurin. Omaan hiljaiseen korona-arkeeni te- Valtakunnallisen maanpuolustuskurs- ki lokakuun alussa mukavan poikkeuk- sin 235 tervehdyksessään Puolustusvoi- sen kiltaveljien kutsu tulla kuvaamaan main komentaja, kenraali Timo Kivinen Lempäälässä järjestettyä MPK:n Hattu- toi esiin, että Puolustusvoimat tehostaa lan koulutuspaikan kurssia ”Tykistön tu- Muisto Omaisten- ja kiltapäivän MPK:n kurssilta reservin kaikkia harjoitusmuotoja: ker- lenjohtojärjestelmät 39–44”. Kurssi jär- Niinisalosta vuodelta 2018. Kuva: Seppo Lerkki.

TOIMITUSKUNTA: Sirkka Ojala, päätoimittaja, toimituskunnan puheenjohtaja, toimitus.tulikomentoja@ gmail.com,

Samuel Fabrin, toimitussihteeri, samuel.fabrin@ museomilitaria.fi ,

Lauri Haavisto, laurihaavisto78@ gmail.com, Mikko Hörkkö, mikko@ horkko.fi , Arto Ojanen, arto.ojanen@ iki.fi ,

Tuomas Rantala, tuomas.h.j@ gmail.com, Jukka Sippola, jukka.sippola@ loimu.fi , Erkki Wuolijoki, erkki.wuolijoki@ gmail.com,

Tero Mäenpää, sotilasasiantuntija, tero.maenpaa@ mil.fi , Juhani Suni, lehden kiltasivut: kiltasivut.tulikomentoja@ gmail.com, lehden postitusrekisteri: Pekka Ahonen, [email protected]

ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833) Ilmestyminen vuonna 2021, ks. sivu 9.

Tulikomentoja 4/2020 3 Perehtyminen sota-ajan tulenjohtomenetelmiin

Sota-aikana käytössä olleita tulenjohtomenetelmiä koulu- teƫ in Lempäälässä 3.–4. lokakuuta perinnetykkitoiminnasta kiinnostuneille. Koulutus järjesteƫ in MPK:n HaƩ ulan koulutuspaikan kurssina ”Tykistön tulenjohtojärjestelmät 39–44”. Kurssi sisälsi teoriaa sekä harjoituksia maastossa.

TEKSTI: TUOMO AHO, KUVAT: SIRKKA OJALA JA RAIMO OJALA vääpelinä toiminut paikkakunnan maan- puolustusaktiivi Mikko Kärki otti kurssilaiset vastaan 1920-luvun pulpetin takaa ämän kurssin järjestämi- sään tuomista haasteista huolimatta kurs- maski asianmukaisesti kasvoillaan. nen osoittautui astetta haas- si saatiin järjestettyä. Lopulta sääkin suosi tavammaksi, sillä alun pe- kurssilaisia paitsi sunnuntaina maastohar- Monitoimitalon historiaa rin sen piti olla huhtikuun joituksessa, jolloin kova tuuli tuntui luissa Aikanaan Vesilahden kunta rakensi Anian Talussa 2020, mutta koronaepidemian ja ytimissä ja kartatkin meinasivat lentää koulupiirin kansakoulun lähelle Säijän ra- vuoksi kurssi jouduttiin siirtämään syk- taivaan tuuliin. jaa niin sanottuun Sepän mutkaan vuon- sylle. Kun kurssiajankohta syksyllä lä- Kurssi alkoi kokoontumisella Lempää- na 1903. Luonnollisempi paikka koulul- hestyi, korona nosti taas päätään. Jälleen lään Säijän kylän idylliseen vuonna 1903 le olisi ollut Säijän kylä, koska siellä oli oli epävarmuutta ilmassa, että voidaanko rakennettuun kansakouluun, joka toimii enemmän lapsia. Aniassa oli kuitenkin kurssia järjestää. Koronasta sekä syksyisen nykyään kylän Monitoimitalona. Kurssin suuremmat talot ja enemmän lehmiä, ja

4 Vihollisen tähystystä sota-aikaisella haarakaukoputkella ja maalin mittausta 0,7 m stereo- etäisyysmittarilla.

Osa sota-aikaisesta tj.-ryhmän kokoonpanosta.

tämä ratkaisi koulun paikan. Anian kylä nuksia Säijän Monitoimitalo joutui pois- to on selvitellyt näitä asioita wanhoista liitettiin Pirkkalaan vuonna 1921, ja Ve- tolistalle. Tässä kohtaa tykistötermein oi- ohjesäännöistä. Kalle Niemi puolestaan silahden kunta päätti siirtää nuorehkon kein aikautettu ja riittävän vaikuttava tu- perehdytti kurssilaiset 0,7 metrin stereo- koulurakennuksen omalle puolelle Säi- livalmistelu teki tehtävänsä. Talo säästyi ja etäisyysmittarin saloihin. Kyllä se asteik- jään. Pirkkalan kunta riitautti asian, jo- on edelleen kuntalaisten käytössä. ko suurimalla osalla kurssilaisista lopulta käsiteltiin Turun hovioikeutta myöten. ta muuttui kolmiulotteiseksi (ei siis kaa- Vesilahti veti pidemmän korren, eikä ky- Perehtyminen wanhoihin tunut) ja etäisyyksiä onnistuttiin mittaa- län koulua siirretty. tj.-menetelmiin maan. Vuonna 1964 kunnanvaltuusto lopet- Kurssin teemana oli tulenjohtojärjestel- Kurssinjohtajana toimi Raskas Patteris- ti koulun. Sen jälkeen koulurakennus on mät 39–44, ja viikonlopun aikana pereh- to 1:n perinnepatterin päällikkö Tuomo toiminut yhteisenä kokoontumis-, harras- dyttiin tulenjohtoon sinimenetelmällä, Aho. Vääpelin tehtävistä vastasi Mikko tus- ja juhlapaikkana. Vuonna 2017 kun- tulenjohtokortin avulla ja koordinaatti- Kärki, jonka tiluksilla maastoharjoitukset nan priorisoidessa omistamiaan raken- menetelmällä Arto Ojasen johdolla. Ar- toteutettiin.

Tulikomentoja 4/2020 5 Perustamisen ja aamukahvin jälkeen sormiharjoituksella ja kahden mustan täp- Iskemiä tähystettiin haarakaukoputkella päästiin varsinaiseen asiaan. Ensin mi- län menetelmällä. ja etäisyys mitattiin stereoetäisyysmittaril- tattiin kurssilaisten silmäväli ja silmien Kun perusteet alkoivat olla hallussa, la. Iskemät eivät tietenkään heti osuneet taittokyky. Seuraavaksi käytiin läpi tulen siirryttiin Säijän Monitoimitalon piha- maaliin. Havaintojen perusteella tehtiin johtaminen sinimenetelmällä, joka tuli maalle kokeilemaan stereoetäisyysmitta- korjaukset ja kas, pian tuli osuikin hienos- käyttöön Venäjän kenttätykistössä vuon- ria. Sen jälkeen nautittiin iltapäiväkahvit ti maaliin. na 1911. Sen jälkeen perehdyttiin tulen ja joukko jaettiin kahtia. Kova tuuli antoi kurssilaisille konkreet- johtamiseen tulenjohtokortin avulla, joka Ensimmäinen ryhmä jatkoi teoriao- tista käsitystä siitä, miten haastavaa ha- otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1919. pintoja, joissa paneuduttiin tulen joh- vaintojen tekeminen voi olla. Tappiota ei Tulenjohtokortin käyttöönotto on ollut tamiseen, itse tulikomentoon sekä tulen tullut, jos mukaan ei lueta yhtä tasoneu- aikamoinen edistysaskel tulenjohtajalle. korjaamiseen ja yksinkertaisen tulisuun- laa, joka katosi heinikkoon tuulen tem- Aluksi se oli niin salainen, ettei sitä sal- nitelman tekemiseen. Teorian jälkeen ryh- matessa karttalehden tasolta. littu käytettävän Suojeluskuntatykistössä. mä harjoitteli tulikomentojen laatimista. Voidaan todeta, että kenttätykistössä ei Tauon jälkeen perehdyttiin tulen johtami- Toinen ryhmä puolestaan siirtyi harjoitte- todellakaan ole sellaista miehistötehtävää, seen koordinaattimenetelmällä ja käytiin lemaan käytännön stereoetäisyysmittausta johon ei pysty vuorokaudessa koulutta- läpi maalin paikantaminen, tulen korjaa- maastoon. maan motivoitunutta reserviläistä. Tämä minen, iskemäkeskipisteen määritys sekä Illaksi kurssin vääpelinä toiminut ti- nähtiin tälläkin kurssilla, jossa parhaan tulen korjaaminen haarukoimalla, jonka luksien isäntä Mikko Kärki oli lämmit- etäisyysmittaajan tulokset olivat niin hy- jälkeen siirryttiin ansaitusti ruokailemaan. tänyt savusaunan, jossa kurssilaiset pääsi- viä, ettei niitä kannata tässä kertoa, koska Lauantaina iltapäivällä alettiin pereh- vät rintamaolosuhteita vastaavaan saunan kukaan ei kuitenkaan uskoisi, totesi kou- tyä 0,7 metrin stereoetäisyysmittarin toi- tunnelmaan. Savusaunan lämmitys oli al- luttaja Kalle Niemi. mintaan Kalle Niemen johdolla. Kalle kanut jo vuorokausia etukäteen. Kurssin päätteeksi kokoonnuimme kertoi perinteiden mukaisesti mukavan Hyvien yöunien jälkeen kurssi jatkui Säijän Monitoimitalolle, jossa kurssin- värikkäästi stereoetäisyysmittarin koulu- sunnuntaina Marjukka Kärjen valmis- johtaja Tuomo Aho piti loppupuhuttelun tuksesta Niinisalossa. tamalla aamupalalla. Sen jälkeen edellise- sekä kiitti kurssin vääpelinä toiminutta PV:n kouluttajat ovat sanoneet muun nä päivänä jaetut ryhmät jatkoivat kurs- Mikko Kärkeä järjestelyistä ja Mikon vai- muassa, että kenttätykistössä ei ole sellais- sia niin, että stereoetäisyyttä lauantaina moa Marjukkaa muonituksen järjestelyis- ta miehistötehtävää, johon ei pysty vuo- iltapäivällä mitannut ryhmä perehtyi tu- tä, kouluttajia Arto Ojasta ja Kalle Nie- rokaudessa kouluttamaan motivoitunutta len johtamiseen, itse tulikomentoon sekä meä sekä kaikkia kurssilaisia osallistumi- reserviläistä. tulen korjaamiseen ja yksinkertaisen tuli- sesta ainutlaatuiseen kurssiin. Tämän jäl- Kallen johdolla käytiin läpi syvyysnäön suunnitelman tekemiseen. Toinen ryhmä keen kouluttaja Arto Ojanen palkitsi Leo eli stereonäön periaatteet eli miten aivot lähti puolestaan harjoittelemaan maas- Inkisen aktiivisimpana kurssilaisena lah- mieltävät vasemman ja oikean silmän eri toon stereoetäisyysmittausta. Iltapäivällä joittamalla hänelle tykistön historiaa kä- kulmista näkemät kuvat yhdeksi kolmi- ruokailun jälkeen molemmat ryhmät jat- sittelevän kirjan. Oli ilahduttavaa huo- ulotteiseksi syvyyskuvaksi. Samoin käsi- koivat yhdessä koulutusta ulkona käytän- mata, että nuoriakin kiinnostaa sota-ajan teltiin yhdellä silmällä katsottaessa synty- nön tulenjohtoharjoituksella. asiat, ja näin saamme perinteitä siirrettyä viä monokulaarisia syvyysvirheitä. Tämän Tulenjohtopaikasta noin 200 metrin nuoremmalle ikäpolvelle. Toivottavasti tä- jälkeen tutustuttiin itse stereoetäisyysmit- päässä olleita maaleja määritettiin ja laa- hän toimintaan saadaan lisää nuoria mu- tarin toimintaan, asteikkoon ja mittarin dittiin vanhan ohjesäännön mukaiset tu- kaan. Toivotamme heidät ja kaikki muut- säätöihin: taittoluku, korkeus ja etäisyys. likomennot. Iskemiä mallinnettiin lupa- kin asiasta kiinnostuneet mukaan seuraa- Seuraavaksi perehdyttiin seikkoihin, joilla vapailla tehosteräjäytyksillä. Näin kou- valle kurssille, joka on tarkoitus järjestää stereonäköä voi kehittää – muun muassa lutuksesta saatiin varsin todenmukainen. MPK:n-kurssina ensi vuonna.

0,7 m stereoetäisyysmittarin käytön harjoittelua Mikko Kärjen tiluksilla.

66 Arto Ojanen käy läpi tulisuunnitelman laatimista. Kurssilla harjoiteltiin myös tj.-paikan lähi- puolustusta. Maalin määritystä tj.-tasolla. Kurssilaiset ryhmäkuvassa. Eturivissä kouluttajat Arto Ojanen kolmas vasemmalta ja Kalle Niemi neljäs vasemmalta.

Tulikomentoja 4/2020 7 in memoriam Eversti Jouko Kivimäki 15.2.1945–5.9.2020

Satakunnan Karhun poika on poissa, mutta jäljet näkyvät

versti Jouko Kivimäki nukkui vielä kaksi vuotta opetusupseerina Kenttä- suora-ammunnoissa ja Suomessa suorite- pois vaikean sairauden murtama- tykistöpatterissa erikoisalanaan mittausop- tuissa epäsuorissa ammunnoissa. Vuonna E na 5.9.2020 Espoossa 75-vuoti- pi ja -koulutus. RUK:sta Kivimäki siirtyi 2004 Viron maaperällä toteutettu epäsuo- aana. Hän syntyi Satakunnassa Jämijärven Sotakorkeakoulun oppilaaksi v. 1976. ran tulen ampumaharjoitus 2004 osoitti pitäjässä maanviljelijäperheeseen. Jouko RUK:n kenttätykistöhenkilöstön kes- valitun mallin toimivuuden. Kivimäki oli kotiseuturakas ja hyvin ylpeä kuudessa on edelleen voimassa hieno tapa. Vuonna 2003 Viro-projektin päätyt- jämijärveläisistä juuristaan. Muualle siirtynyt henkilö saa läksiäislah- tyä virolaiset ovat usein kiittäneet suoma- Jouko Kivimäki kirjoitti ylioppilaak- jaksi perinteikkään käkikellon. Joskus Jou- laisten tukea tykistöaselajin kehittämises- si Ikaalisten yhteiskoulusta vuonna 1965. ko kertoi, että kun hän vei saamansa käki- sä yhtenä koko projektin parhaimpana. Hänen tiensä kulki sitten Porin Prikaa- kellon kotiinsa, lapset kukuttivat käen he- Jouko Kivimäen rooli on ollut tässä kiis- tissa suoritetun varusmiespalveluksen ja ti ensimmäisenä iltana kuoliaaksi – toisin taton. Virolaiset arvostivat Kivimäen pe- kesävänrikkinä palvelun jälkeen Kadet- sanoen lapset kukuttivat käkeä niin kauan, rusteellista ja onnistunutta ohjausta erit- tikouluun, jossa 53. Kadettikurssi alkoi että se roikkui lopulta ”uupuneena” jou- täin suuresti palkiten hänet korkeilla an- 15.9.1966. Kurssi päättyi keväällä 1969, sensa varassa kellon ulkopuolella nokka lat- siomerkeillä. jolloin Tasavallan Presidentti nimitti val- tiaa kohti. Kadettiaikana Jouko Kivimäki tapa- mistuneet kadetit upseerin virkoihin ja Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen si Helsingissä tulevan vaimonsa Kirstin. ylensi heidät luutnanteiksi. Tuosta päivä- vuonna 1979 seurasivat tehtävät Pääesi- Kivimäen perheeseen syntyi kolme lasta, määrästä alkoi Joukon upseerin ura va- kunnassa ja Puolustusvoimien ATK-laitok- kaksi tytärtä ja yksi poika. Kivimäki oli kinaisessa palveluksessa. Jouko Kivimäki sessa. ATK-toimialalla aloitettiin Kivimäen hyvin perhekeskeinen ihminen. Huolen- siirtyi reserviin vuonna 1996 Tykistöpri- johdolla merkittävä teknologiahyppy siir- pito omista lapsistaan ja heidän erilais- kaatin esikuntapäällikön tehtävästä. ryttäessä keskuskoneympäristöstä (main ten toimintojensa tukeminen jatkui myös Kadettikoulusta valmistumisen jälkeen frame) hajautettuun palvelinympäristöön. lastenlasten parissa. Pappa oli aina valmis Jouko Kivimäen ensimmäinen palvelus- Vuonna 1993 Kivimäki siirtyi sitten Niini- auttamaan ja tukemaan tarpeen niin vaa- paikka oli Kankaanpään Niinisalossa si- saloon Tykistöprikaatin esikuntapäällikök- tiessa heitäkin. jaitseva Satakunnan Tykistörykmentti ai- si, josta tehtävästä hän jäi reserviin 1996. Ehtymättömän toimintatarmonsa in- van hänen kotikulmillansa. Erittäin ky- Reservissä Kivimäki jatkoi aktiivista noittamana Joukolta riitti aikaa reservissä vykkään ja lahjakkaan nuoren tykistöup- yhteydenpitoa puolustusvoimiin osallistu- ollessaan osallistua kertausharjoituksiin, seerin ura jatkui heti seuraavana vuonna, malla kertausharjoituksiin. Marraskuussa kirjoittaa tykistöllisiä ja maanpuolustuk- vuonna 1970 tapahtuneen siirron myö- 1996 hänet kutsuttiin Viro-projektiin Vi- selliseen historiaan liittyviä kirjoja, mu- tä Reserviupseerikoulun Kenttätykistö- ron puolustusvoimien tykistön neuvon- kaan lukien Jämijärven sotaveteraanien patterissa Haminassa jaosjohtajana. Hän antajaksi. Työ jouduttiin aloittamaan lä- vaiheista kertovan kirjan ja muita julkai- oli hyvin innostunut tehtävästä, omaksui hes nollapisteestä. Esimerkkinä mainitta- suja. Lisäksi hän oli aktiivisesti vuosikau- patterin hengen nopeasti ja hoiti tehtä- koon, että henkilökartoituksessa Virosta sia mukana asuinalueensa omakotiyhdis- vänsä viimeistä piirtoa myöten hyvin. löytyi vain kaksi sopivaa tykistökoulutet- tyksen toiminnassa Espoossa yhdessä vai- Nuorekkaassa joukossa vallitsi jaosjoh- tua henkilöä. Onneksi toinen heistä oli monsa Kirstin kanssa. tajien ja jaosten kesken terve kilpailuhen- ammattitaitoinen Viron tykistöpäällikkö. Eversti Jouko Kivimäki eli elämänsä ki, joka toi päivittäiseen palvelukseen lisää Kivimäki paneutui neuvonantajan työhön suurella sydämellä perhekuntansa, kent- pontta. Siinä ympäristössä Kivimäki halu- hänelle tunnusomaisella perusteellisuu- tätykistön ja isänmaan hyväksi. Jouko Ki- si menestyä. Hän oli opetettaviin asioihin della. Hän oppi hyvin nopeasti eestin kie- vimäen pois mentyä häntä jäävät kaipaa- tarkasti perehtynyt, täsmällinen ja luotet- len, joten hän ei enää tarvinnut tulkkia. maan oman perhekuntansa ja sukulaisten tava. Kivimäellä oli luontaisesti hyvät tai- Tämä auttoi huomattavasti yhteistoimin- lisäksi laaja ammattitovereiden ja muiden dot maastoharjoitusten juohevaan johta- nan kehittymistä. ystävien joukko. miseen. Oppilaat arvostivat hänen rau- Kivimäki teki kokemukseensa pohjau- hallista, vaativaa ja selvää opetustaan, jos- tuvan toimintasuunnitelman. Hän koros- Sit tibi terra levis sa vilahteli myös tilanteisiin sopiva hurt- ti omaa rooliaan neuvonantajana. Virolai- ti huumori. Oppilaita Kivimäki kohteli ja set itse päättivät, millaisen tykistön he ra- Asko Kylliäinen (toiminut KtPtri/RUK:n arvioi ehdottoman tasapuolisesti ja oikeu- kentavat. Askel askeleelta päädyttiin hyvin koulutusosaston johtajana, tykkimieskollega), denmukaisesti. lähelle suomalaista tykistömallia. Viron Raimo Koskela (kadettikurssikaveri, Kenttätykistön kapteenikurssille Tykis- tykistöjärjestelmän kehityksen sekä va- tykkimieskollega) ja Heikki Holma tökoulussa Niinisalossa Kivimäki osallis- rusmiesten koulutuksen tulos alkoi näkyä (kadettikurssikaveri, tykkimieskollega). tui vv. 1973–74. Kurssin jälkeen hän toimi Viron maaperällä suoritetuissa tykistön Kuva: Puolustusvoimien kuvakeskus 8 TTARKASTAJANARKASTAJAN TTERVEHDYSERVEHDYS

Ilmasta maahan -toiminta on arkipäiväämme

Arvoisat Tulikomentoja-leh- haarat, Rajavartiolaitos se- den lukijat. Vuosi 2020 jää kä Pääesikunta ja lähes kaikki historiaan varsin poikkeuk- Pääesikunnan alaiset laitokset. sellisena koronapandemian Maavoimien vaikuttamishar- vuoksi. Tilanne tätä terveh- joitus on ansainnut paikkansa dystä kirjoittaessani on edel- osana maavoimallista ja koko leen huolestuttava. Puolustus- puolustusvoimallista harjoi- voimat ja aselajimme jatkavat tuskokonaisuutta, jossa myös vastuullista toimintaansa pan- kansainvälistä yhteistoimintaa demian hillitsemiseksi valmiu- harjoitellaan. desta tinkimättä. Ilmasta maahan -toimin- Aselajimme kannalta tä- ta on vakiintunut keskeiseksi män vuoden tärkein harjoi- harjoitusteemaksi osaksi am- tus oli Maavoimien vaikutta- pumaharjoituksia. Se on ar- misharjoitus (Army Combined kipäiväämme. Sen osoittavat Joint Fires Excercise) Rovajär- Maavoimien vaikuttamishar- vellä marraskuussa. Korona- joituksen lisäksi myös Tykistö- pandemiasta johtuen harjoitus koulun ampumaharjoitukset. toteutettiin kansallisena har- Ilmavoimat olivat mukana tä- joituksena. Sen pääharjoitte- nä vuonna ensimmäistä kertaa lutavoitteita olivat yhteinen Tykistökoulun ampumahar- tulenkäyttö, sen suunnittelu joituksissa simuloiduin ilmas- ja johtaminen koko vaikutta- ta maahan -suorituksin mah- misen putkessa. Harjoituksen dollistaen näin ilmatulenjoh- suunnittelusta ja johtamisesta tajien koulutuksen. Kiitos siitä vastasi Maasotakoulu. Kiitos kuuluu Maasotakoululle (Ty- Maasotakoululle erinomaises- kistökoulu) ja Ilmavoimille. joituskokonaisuutta mahdol- koulutustaso arvioidaan Maa- ta harjoituksesta. Ampumaharjoituksista ja listetaan. Ampumaharjoitus- sotakoulun toimesta. Maavoimien vaikuttamis- erityisesti valtakunnallisista ten kokonaisuus suunnitellaan Toivotan kaikille lehden lu- harjoituksen merkitys koko ampumaharjoituksista voisi nousujohteiseksi, jossa taataan kijoille terveyttä ja jaksa- tykistöjärjestelmän sekä yhtei- leikkisästi todeta, että ne ovat riittävä määrä ampumapäiviä mista, hyvää joulun aikaa ja sen tulenkäytön suorituskyvyn tykkimiehen ja heitinmiehen ennen valtakunnallista vaati- mitä parhainta vuotta 2021. ja valmiuden näkökulmasta juhlapäiviä, joihin kaikkien vaa ampumaharjoitusta, jos- on keskeinen. Harjoitukseen koulutusyksiköiden osallistu- sa koko tykistöjärjestelmän Pertti Holma osallistuvat kaikki puolustus- minen osana laajempaa har- ampuma- ja taistelutekninen eversti

TULIKOMENTOJA-LEHDEN TULIKOMENTOJA – tykkimiesten lehti MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET: ILMESTYY VUONNA 2021 neljä kertaa: Materiaalit kiltasivustolle: [email protected] N:o Aineistopv Ilmestyy ja [email protected] 1. 20.1.2021 18.2.2021 (viikko 7). Lehden aineistomateriaali: [email protected] 2. 1.6.2021 9.7.2021 (viikko 28) Lehden postitusrekisteri: [email protected] 3. 23.8.2021 24.9.2021 (viikko 38) Tulikomentoja-lehden mediakortti ja lehden verkkoversiot 4. 26.10.2021 10.12.2021 (viikko 49) löytyvät osoitteesta: www.tykkimiehet.ﬁ

Tulikomentoja 4/2020 9 Muistomerkki Rask. Psto 1:lle Patteriston keskittämisalueelle

Ensi kesänä tulee kuluneeksi 80 vuoƩ a jatkosodan syƩ ymisestä. Monelle yksikölle ja joukolle on menneinä vuosina ja vuosikymmeninä pystyteƩ y muistomerkkejä myös rajan läheisyyteen. Raskas PaƩ eristo 1:n perinneyhdistys on pääƩ änyt, eƩ ä RsPsto 1:lle tullaan organisoimaan muistomerkki PaƩ eriston keskiƩ ämisalueelle. PaƩ eriston varsinainen sotaƟ e alkoi Tohmajärvel- tä ja kunnan kanssa on soviƩ u, eƩ ä Raskas PaƩ e- risto 1:lle voidaan pystyƩ ää muistomerkki alueelle, minne se keskiteƫ in heinäkuussa 1941 eli Ken- raalin-Kaustajärven kylän maastoon. Muistomerkki paljastetaan sunnuntaina heinä- kuun neljäs päivä eli täsmälleen 80 vuoƩ a sen jäl- keen, kun PaƩ eristo ampui ensimmäiset laukauk- set tuliasemistaan. Edellisenä päivänä tutustutaan PaƩ eriston tuli- asemiin ja sotaƟ ehen, joka vei heidät yli rajan.

Tervetuloa muistomerkin paljastusƟ laisuuteen. LisäƟ etoja ja tarkempi ohjelma tulee perinneyh- distyksen neƫ sivuille lähempänä tapahtumaa: hƩ ps://www.rspsto1.ﬁ /ﬁ /muistomerkki/

Turvaa kaluston koko elinjaksolle.

Millog ylläpitää maa- ja merivoimien kalustoja sekä ilmavoimien valvonta- järjestelmiä niin normaali- kuin poikkeusoloissa.

śĽœœŧı̖Ǡ

10 Sieltä sun täältä

Tulikomentoja-lehti 2021 nen laki muun muassa yhdistyslaista Vuonna 2021 lehti ilmestyy edelleen 4 poikkeamisesta on voimassa 3.10.2020– numeroisena paperiversiona, ja tavoittee- 30.6.2021. Laki mahdollistaa osallistu- na on saada toimitettua vähintään 32 si- misen yhdistyksen hallituksen päätöksel- vun lehtikohtainen julkaisu. Mielellään lä yhdistyksen kokoukseen etäyhteyden toki vähintään 36–38 sivua. Päätoimitta- tai asiamiehen välityksellä niissäkin yhdis- ja esitti jo syksyllä syvän huolensa materi- tyksissä, joissa se ei olisi mahdollista sään- jälleen runsaasti mitaliesityksiä Tykki- aalin saamiseksi ja tuottamiseksi tulevan töjen perusteella. Yhdistyksen hallitus voi miehet ry:n varsinaisilta jäsenyhdistyksil- vuoden lehtiin. Merkittävä syy tähän on myös edellyttää ennakkoilmoittautumis- tä. Toki myös muut tahot voivat esittää koronaepidemia, joka tulee todennäköi- ta yhdistyksen kokoukseen, joka pidetään mitalin myöntämistä Tykkimiehet ry:n sesti vähentämään vapaehtoisen maan- ennen 30.6.2021. Ennakkoilmoittautu- kautta. Maavoimien Esikuntahan kokoaa puolustuksen tapahtumia ja tätä kautta misen määräpäivä voi olla aikaisintaan 2 puolustusvoimien organisaatioiden esi- niistä tehtäviä juttuja. Myös mahdolli- viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokous- tykset. Sääntöjen mukaan tunnustus voi- suudet vierailla puolustusvoimien tapah- kutsun lähettämisen vähimmäisaika laske- daan myöntää 1) kenttätykistön piirissä tumissa ja harjoituksissa saattavat olla ai- taan edellä mainitusta ilmoittautumispäi- tai sen hyväksi suoritetusta ansiokkaas- nakin osan vuotta rajallisempia. Tuliko- västä taaksepäin. Osallistumistapojen va- ta toiminnasta, 2) vapaaehtoisessa maan- mentoja-lehdestä 3/2020 saimme nauttia linnassa ja kokousten käytännön toteutta- puolustustyössä tai kenttätykistössä osoi- hyvän kattauksen artikkeleita ja juttuja – misessa on syytä huomioida, että etäosal- tetusta ansiokkaasta ja tuloksellisesta toi- kiitos kaikille kirjoittajille! Siis kaikki ar- listumisessa ei välttämättä voida todeta minnasta. Mitali voidaan myöntää erityi- tikkelit, jutut tai juttuvinkit ovat terve- varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasi- senä tunnustuksena soljen kera. Tunnus- tulleista päätoimittajalle. assa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten tuksen myöntämisestä päättää mitalitoi- asiamiesten lisäksi. Yhdistyksen hallituk- mikunta. Tykkimiesmitalit myönnetään Osoitetiedot sen tulee antaa riittävät ohjeet etäosallis- yleensä 6.3. tykistönkenraali V. P. Neno- Muistakaa tehdä osoitteenmuutos myös tumiseen ja äänestyksiin. Vaikka käytän- sen syntymäpäivänä sekä luovutetaan so- Tulikomentoja-lehden osalta Tykkimie- nössä kaikki kokouksen osallistujat osal- pivana ajankohtana yhteisöjen tilaisuuk- het ry:lle, jolloin saamme ajantasaiset tie- listuisivat etäosallistuen, tulee kokouksel- sissa. Sujuvin tapa esityksen tekemiseen dot postitusrekisterin hoitajalle. Postille la tästä huolimatta olla fyysinen kokous- on Tykkimiehet ry:n nettisivu (tykkimie- tehty osoitteenmuutos ei välity yhdistyk- paikka. (Lähde: OM, Kysymyksiä ja vas- het.ﬁ ), joilta löytyy sähköinen hakemus- selle. Ottakaan myös huomioon muutos- tauksia koronasta) pohja (Tykkimiesmitalin hakemus) sekä ilmoitus omalle killalle. mitalin säännöt. Tykkimiesmitali Kokoontumiset ja kokoukset. Jälleen on se aika vuodesta, kun yhdis- Hyvää joulun aikaa kaikille! Yhdistykset ovat joutuneet viime aikoi- tyksissä ja yhteisöissä tulee pohdittavak- na pohtimaan koronaepidemian vuoksi ansioituneiden henkilöiden muistami- si yhdistyksen syys- ja kevätkokouksen nen. Tykkimiesmitali on hieno ja arvo- Pertti Yrjölä tai vuosikokouksen järjestämisen haas- kas tapa muistaa heitä. Tykkimiesmita- toiminnanjohtaja teita. Tilannetta helpottava väliaikai- litoimikunnan sihteerinä odottelenkin Tykkimiehet ry

news/27765/LM_Clinches__183M_US_ latausautomatiikkaa 155 mm ERCA- Army_HIMARS_MRLS_Deal, https://defen- panssarihaupitsille. Ensimmäinen, 31 lau- ce-blog.com/news/army/lockheed-martin- kauksen latausjärjestelmä osoittautui liian achieves-himars-delivery-milestone.html) painavaksi. Nyt ollaan kehittämässä uutta RAKETINHEITTIMET JA RAKETIT ratkaisua, jossa on 23-24 laukausyhdistel- AJONEUVOTYKIT mää. Tämän avulla on tarkoitus saavuttaa Yhdysvaltain Armeija on tilannut Lock- tulinopeus 6-10 ls/min. Aseessa tulee heed Martinilta 28 HIMARS-raketinheitin- Viro on vastaanottanut elokuun lopussa olemaan 58 kaliiperin putki ja tavoitteena tä. Kauppa sisältää heitinten lisäksi muuta ensimmäiset kaksi tilaamistaan 155 mm on yli 70 km ampumaetäisyys. Ensimmäi- materiaalia ja on arvoltaan 183MUSD. K9-panssarihaupitseista. Loput saapuvat set 18 asetta on tarkoitus saada käyttöön Toimitukset alkavat vuoden 2022 lopulla. seuraavien kolmen vuoden aikana. (https:// vuonna 2023. Latausjärjestelmä on tarkoi- Materiaali menee USAn merijalkaväelle ja defence-blog.com/news/army/estonia-recei- tus saada valmiiksi vuonna 2024. (https:// ulkomaiselle asiakkaalle. Tähän men- ves-ﬁ rst-k9-self-propelled-howitzers.html) www.janes.com/defence-news/news-detail/ nessä HIMARS-heittimiä on valmistettu rapid-ﬁ re-us-army-eyeing-revamped-erca- 500 kpl. (https://www.defenseworld.net/ Yhdysvaltain Armeija on kehittämässä autoloader-and-alternative-solutions)

Tulikomentoja 4/2020 11 Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle

SIRKKA OJALA

Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen, alkuvuodesta 1918 alkanut ja noin kolme vuoƩ a kestänyt sotaƟ la pääƩ yi Tartossa 14.10.1920 solmiƩ uun rauhaan. Sopimus astui voimaan 31. joulukuuta 1920. RauhanneuvoƩ elujen suomalaisvaltuuskuntaa johƟ J. K. Paasikivi. NeuvoƩ eluprosessi oli pitkä, ja rauhansopimuksessa on kaikkiaan 39 arƟ klaa eli asiakohtaa. Sopimuksessa määritelƟ in ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen rajat. Rauhansopimuksessa myös soviƫ in Suomessa olleen venäläisen omai- suuden jäämisestä Suomelle. Itärajan takana ollut suomalainen omaisuus jäi puolestaan Neuvosto-Venäjälle. Tarton rauhanneuvoƩ eluissa kumpikin osapuoli joutui tekemään myönnytyksiä.

apaussodan Perinne- gin tervehdyksen tilaisuuteen tehdä valintoja ja omia ratkai- yhteiskuntajärjestelmää. Meil- liitto ry:n Tarton rau- toi Sastamalan kaupungin- suja, mutta myös vastuu. Vapa- lä on aihetta olla ylpeitä koti- ha 100 vuotta -tilai- valtuuston puheenjohtaja Ul- ussota ja sen päättyminen Tar- maastamme ja omasta kotiseu- V suuksien sarjaan kuu- la Yli-Hongisto. Hän nosti ton rauhaan 100 vuotta sitten dustamme, olkaamme luotta- luva VIP Sastamala ry:n järjes- avaussanoissaan esiin muun onkin Ylä-Hongiston mukaan muksen arvioisia omassa työs- tämä Tarton rauha 100 vuotta muassa maailmantilanteen vaatinut edeltävien sukupolvi- sämme ja tehtävissämme isän- -esitelmätilaisuus Sylvään kou- muutoksen ja sen, miten val- en yhteistyötä, yhteisvastuuta maan hyväksi ja pyrkikäämme lulla järjestettiin koronaepide- tiot ja niiden ongelmat kie- ja keskinäistä luottamusta huo- hyvään”, painotti Ylä-Hongis- miasta huolimatta 14. loka- toutuvat tiiviisti toisiinsa. Ylä- limatta poliittisista kannoista, to puheensa lopuksi. kuuta. Yhdistyksen puheenjoh- Hongiston mukaan konﬂ iktit alueellista ja taloudellista tule- taja, everstiluutnantti evp Mat- ja autoritaariset hallinnot, ih- vaisuuteen suuntaavaa viisautta Kolme rauhan- ti Soini olikin ottanut tilaisuu- misoikeuksien ja sanavapau- sekä periksiantamattomuutta ja sopimusta, joista vain den järjestelytehtävän sydämen den polkeminen, työttömyys neuvottelutaitoa. yksi on sitova asiakseen. Kaikki olikin huolel- ja köyhyys ovat kaikki esi- Kaupunginvaltuuston pu- Sotatieteiden kunniatohtori, la mietitty aina kasvomaskeja ja merkkejä toisiinsa liittyvistä heenjohtaja totesi, että VIP eversti Sampo Ahto totesi heti turvavälejä myöden. Tilaisuu- ongelmista – kuin myös järjes- Sastamalan tekemän perinne- esityksensä alussa, miten Suo- den esitelmöitsijäksi oli kutsut- täytynyt rikollisuus, terrorismi työn ydinajatus on, että emme mi on tehnyt jo kolme ker- tu yleisesikuntaeversti ja sota- ja ääriliikkeet, laiton maahan- unohda historiaamme. Hän taa rauhansopimuksen itäisen tieteiden kunniatohtori Sampo tulo ja verkkorikollisuus. toi esiin, että viimeisten sodis- naapurinsa Neuvosto-Venäjän Ahto. Sylvään koulun suureen Yli-Hongisto totesi nykyi- samme palvelleitten miesten ja eli Neuvostoliiton kanssa: en- auditorioon kokoontui koro- sen maailmantilanteen nosta- naisten siirtyessä ajasta iäisyy- simmäisen kerran Tartossa lo- narajoituksia noudattaen in- van taas kerran esille, kuinka teen poistuu tärkeä kontakti- kakuun 14. päivänä 1920, toi- nostunut lähes satapäinen kuu- tärkeä on itsenäisyys paitsi yk- pinta sota-aikaan. ”Meidän ve- sen kerran talvisodan jälkeen lijajoukko. sityiselle ihmiselle ja yhteisöil- teraaneilta saamastamme pe- maaliskuussa 1940 Moskovas- Tilaisuuden sujuvasta juon- le myös koko kansakunnalle. rinnöstä arvokkain on rauha. sa ja kolmannen kerran helmi- nosta vastasi rehtori Jari An- Hänen mukaansa itsenäisyy- Se tarkoittaa myös demokraat- kuussa 1947 Pariisissa jatko- dersson. Sastamalan kaupun- teen liitetään vapaus toimia, tista, tasa-arvoa kunnioittavaa sodan jälkeen.

12 Sylvään koulun auditorio täyttyi kuulijoista ja korona-ajan turvaetäisyydet saatiin hyvin huomioitua.

Ahton mukaan ainoastaan hakin sopu on parempi kuin Tartossa sata vuotta sitten teh- lihava riita. ty sopimus täyttää sitovan so- Sopimuksia tehtäessä pide- pimuksen edellytykset, sillä tään suorastaan pyhänä peri- yleisesti hyväksytyn laintul- aatteena, että sopimusta myös kinnan mukaan sopimus on noudatetaan. Jo pelkkä käden- pätemätön, jos toisen osapuo- lyönti katsotaan sopimuksen len oikeutta toimia vapaasti on veroiseksi. Periaatetta kutsu- rajoitettu. Pahinta on tietys- taan latinankielisellä nimityk- ti törkeä pakko eli kun toisen sellä ”pacta sunt servanda” eli osapuolen henkeä tai terveyt- sopimukset on pidettävä. Ah- tä uhataan väkivallalla. Ahton ton mukaan ilman tämän peri- sanoikin Moskovan ja Pariisin aatteen seuraamista elämä yk- sopimusten olevan tällaisia so- sityisten ihmisten ja yhteisöjen pimuksia eli diktaatteja, kuten välillä olisikin kaaosta. kansainvälinen termi kuuluu. Latinankielistä ilmaisua Eversti Ahto korosti, että käyttäen sopimus olisikin teh- Tarton rauhansopimus oli si- tävä ”bona ﬁ de” eli vilpittö- tä vastoin sopimus, joka saa- mässä mielessä. Sopimus, jo- tiin aikaan neuvotellen eli vasta ei ole tarkoitustakaan pitää tavuoroisesti ottamaan ja an- kuin aikansa, on puolestaan tamaan pyrkien. Seurauksena tehty ”mala ﬁ de”. Ahton mu- tällaisesta neuvottelemisesta kaan Suomessa eli alusta alka- onkin aina kompromissi, jo- en vahva epäilys, että neuvos- hon kumpikaan osapuoli ei tovenäläisille Tartossa neuvo- ole täysin tyytyväinen, mutta teltava sopimus olisi vain ti- Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto lausui tilaisuu- vanhan sanonnan mukaan lai- lapäisratkaisu eli bolševikit den avaussanat.

Tulikomentoja 4/2020 13 Ennen tilaisuuden alkamista eversti Sampo Ahtolle luovu- tettiin tykkimiesmitali hopeisen soljen kera. Luovuttajana oli Vammalan Seudun Tykistökillan sihteeri, everstiluutnantti evp Matti Soini. Pohjankankaan Tykistökilta järjesti useita hienoja sotahistoriallisia matkoja Soinin puheenjohtajakaudella muun muassa Ranskaan Saksaan ja Italiaan. Kaikkien matkojen oppaana toimi eversti Ahto.

tekivät sopimuksen ”mala ﬁ - tunnustaneet lainkaan, kiteyt- kaisin länteen, Puolaan pe- misoikeuteen vedoten. Lopul- de”. Ahton jatkoi, että Man- ti Ahto. rustettiin kommunistihallitus ta oli luovuttava jopa Repolan nerheim varoitti marraskuussa Ahto mainitsi, että yksityis- ja elokuun puolivälissä venä- ja Porajärven suurista kunnis- 1919, että ”sopimus toisi mu- henkilönä kesästä 1919 vai- läiset alkoivat piirittää Varso- ta, joka olivat kansanäänestyk- kanaan vain pettävää turvalli- kuttanut Mannerheim etsi on- vaa. Venäläiset kuitenkin kär- sen tuloksena liittyneet Suo- suutta”. Suomen valtuuskun- gelmaan ratkaisua siitä, että sivät murskatappion ja kohta meen ja joissa oli suomalainen taa johtanut J. K. Paasikivi suomalaiset länsivalloilta tu- he olivat palanneet sekasorros- hallinto. Tämä koettiin petok- ajatteli samaan tapaan: ”Kan- kea saaden valtaisivat Pietarin sa kauas Valko-Venäjälle. Ah- sena ja aiheutti myöhemmät sojen itsemääräämisoikeus on bolševikeilta ja luovuttaisivat ton mukaan tämä oli tilanne, puheet niin sanotusta ”häpeä- bolševikkien suussa tyhjä fraa- kaupungin sitten valkoisille. kun Tarton rauhansopimus al- rauhasta”. si.” Kummatkin olivat oikeas- Mannerheim olikin täysin sel- lekirjoitettiin. Voitolla ollessa. Venäläiset tekivät rauhan- villä siitä, että itsenäisellä Suo- saan venäläiset, joiden silmien Suomi sai Petsamon sopimuksen myös Viron, Lat- mella olisi oltava asialliset vä- edessä oli jo maailmanvallan- ”ikuiseksi ajaksi” vian, Liettuan ja Puolan kans- lit naapurina olevan jättiläisen kumouksen levittäminen Sak- Yksi merkittävä muutos Suo- sa. Yhtäkään näistä sopimuk- kanssa. Lännen vedettyä jouk- saan, eivät tietenkään olleet men suurruhtinaskunnan pe- sista he eivät pitäneet vaan rik- konsa pois Venäjältä putosi valmiita pieniinkään myön- rinteisiin rajoihin Tartossa koivat ne heti, kun tilaisuus kenraalin ajatuksilta kuitenkin nytyksiin, mutta sotilaallisen tehtiin ja se muutos oli Suo- tuli, sanoi Ahto. pohja. Ahto toikin esiin, että tilanteen heikentyessä myön- men hyväksi. Kysymys oli Pet- Ahto toi esiin, että vahvois- vielä vanhana miehenä muis- nytyksiin oli ainakin jossain samon liittämisestä Suomeen. ta epäilyksistä huolimatta so- telmiaan kirjoittaessaan Suo- määrin suostuttava. Tämä liitos olisi pitänyt tehdä pimuksen tekoa bolševikkien men marsalkka pahoitteli ta- Ahto toi esiin, että Suomen jo vuonna 1864. Venäjän kei- kanssa ei käynyt kiertämi- pahtunutta: ”Varmaa on, että neuvottelijat J. K. Paasikivi ja sarikunta oli tuolloin tehnyt nen, sillä pysyvä sotatila itäi- Eurooppa ja koko maailma ovat Väinö Tanner olivat realisteja Suomen suuriruhtinaskunnal- sen naapurin kanssa ei tullut saaneet maksaa kalliin hinnan vailla turhia haaveita. Paasikivi le ”ehdotuksen”, josta ei voi- kysymykseen. Kun bolševikit siitä, että bolševismille vuonna oli sitä mieltä, että muuta kun nut kieltäytyä. Suomi luovut- Venäjän sisällissodassa kyke- 1919 annettiin vapaat kädet.” ampumista ei ryssä ymmärrä taisi Karjalan kannaksella Ve- nivät lyömään valkoiset, jäivät Eversti Ahto valotti neu- ja kunnioita, mutta juuri so- näjälle Siestarjoen alueen ja he ainoaksi osapuoleksi, jonka vottelujen taustaa ja toi esiin dasta Tarton neuvotteluissa saisi siitä korvauksena pääsyn kanssa sopimus ylipäätään voi- taustalla vaikuttaneista tär- pyrittiin eroon. ”Meillä ei ole Jäämerelle Petsamossa. Ahto tiin tehdä. Kaiken lisäksi val- keistä ulkoisia tekijöistä Puo- muuta asetta kuin suu, mut- totesi, että kävi kuitenkin si- koiset näyttivät jopa vaaralli- lan ja Venäjän välillä käydyn ta tässä tarvittaisiin miekkaa.” ten kuin tällaisissa tapauksissa semmilta kuin bolševikit, sil- sodan, jossa puolaisilla oli ol- Ahton mukaan miekan puut- monesti käy. Venäjä otti kyl- lä pyrkiessään palauttamaan lut menestystä loppukevääl- tuessa olikin pakko hylätä aja- lä Siestarjoen, mutta piti silti entistä Venäjää he tunnusti- lä 1920, jolloin he olivat val- tus, että ltä-Karjala tai merkit- myös Petsamon. vat Suomen itsenäisyyden vain lanneet jo Minskin ja Kiovan. täviä osia siitä liitettäisiin Suo- Tätä asiaa ei Suomessa hammasta purren tai eivät Sitten puolalaiset ajettiin ta- meen kansalliseen itsemäärää- unohdettu, vaikka siitä ei Ah-

14 ton mukaan varsinkaan sor- tei Suomen alueen säilyttämi- dyn sodan olleen sodan Suo- perusta vapaan Suomen ole- tovuosina sopinut puhua ää- nen kuitenkaan onnistunut men ja Venäjän välillä eli Suo- massaololle. neen. Mutta se oli myös ve- keskusteluitta. Venäläisillä oli men sodan vierasta valtiota Ennen kotimatkaa kuultiin näläisten mielessä, ja kun pu- nimittäin eräitä vaatimuksia vastaan. Oikeastaan koko Tar- vielä nuorten tervehdys, joka naisen Suomen ja Neuvosto- Karjalan kannaksella, ja heitä ton rauhansopimuksen teke- toi tilaisuuteen Vip Sastamalan Venäjän välille tehtiin maalis- myös kiinnostivat Suomenlah- minen merkitsi tämän tosi- 18-vuotias sihteeri Sara Uusi- kuussa 1918 valtiosopimus, den ulkosaaret. Myönnytyk- asian tunnustamista. Jos Suo- Rauva. Hän toi esiin, että sata venäläiset luopuivat Petsamos- siin ei kuitenkaan suostuttu messa käyty sota olisi ollut vuotta on pitkä aika, ja tuntuu ta punaisen Suomen hyväk- sillä edellytyksellä, että ulko- pelkästään suomalaisten välil- melko etäiseltä ajatella, millais- si. Tähän ja varsinkin vuoden saaret piti säilyttää demilitari- lä käyty sisällissota ei sitä oli- ta silloin on ollut, mutta vielä 1854 sopimukseen Suomen soituina. Tämä tarkoitti tietys- si tarvinnut lopettaa rauhante- etäisemmältä tuntuu ajatella, valtuuskunta vetosi Tartossa ti sitä, että niitä oli mahdoton olla ulkopuolisen valtion kans- millaista sadan vuoden päästä sitkeästi ja sai kuin saikin tah- puolustaa. Ahto kertoi, että sa. Mutta Venäjä ei ollut ulko- tulee olemaan. Hän myös ke- tonsa lävitse, totesi Ahto. vuonna 1932 Tarton rauhan- puolinen ja niinpä valkoisten hotti meitä osallistumaan va- Ahton mukaan pääsyllä sopimuksen henkeä vielä vah- voitto ja sitä seurannut Tarton paaehtoistyöhön, koska työllä Jäämerelle ja sitä kautta maa- vistettiin, kun Neuvostoliiton rauha merkitsivät Suomen va- on merkittävä osuus yhteiskun- ilman suurille merille ja siten aloitteesta maiden välille sol- pautumista venäläisten ottees- nan muokkaamisessa. myös kalastusapajille tuli ole- mittiin hyökkäämättömyys- ta. Eversti Ahto korosti esi- maan Suomelle suuri merki- sopimus, joka ei kuitenkaan tyksensä päätteeksi, että vaik- Lähde: tys. Sitä vastoin venäläisille, myöhemmin pitänyt. ka Tarton rauha sittemmin on Eversti Sampo Ahton referaatti joilla oli muutenkin hallussaan Ahton toi esityksensä lo- kokenut kovia, on se edelleen esitelmästä tuhansia kilometrejä Jäämeren puksi esiin tärkeimmän seikan rannikkoa, ei Petsamon ranta- eli sen, että Tarton rauhanso- pätkän menettäminen maksa- pimuksen johdannossa ja en- nut juuri mitään. Tietön, lä- simmäisessä artiklassa on sel- hes asumaton ja enimmäkseen laista sisältöä, jota ei voi pe- erittäin vaikeakulkuinen 141 ruuttaa tai sanoa irti. Johdan- kilometrin matka venäläisille nossa nimittäin todetaan mo- tärkeään Murmanskiin takasi lempien osapuolien halu lo- myös sen, ettei Petsamon luo- pettaa maiden välille syntynyt vuttaminen ollut Neuvosto- sota. Ensimmäisen artiklan liitolle sotilaallisesti vaarallis- mukaan sotatila sopimusvalti- ta. Ahto mainitsikin, että täl- oiden välillä lakkaa. lä alueella myös saksalaisten Johdannon ensimmäisen hyökkäys Neuvostoliittoon artiklan sanat merkitsivät si- vuonna 1941 pysähtyi mel- tä, että venäläiset tunnustivat kein lähtökuoppiinsa. ensin vastaan hangoiteltuaan Eesti Ülioppilaste Selts´in talo, jossa Tarton rauha solmittiin 100 Vuoteen 1941 mennessä Suomessa vuonna 1918 käy- vuotta sitten. Petsamon arvo Suomelle oli kuitenkin muuttunut ratkaise- valla tavalla, koska suomalaiset olivat löytäneet alueelta nikke- liä ja muitakin malmeja val- tavia määriä. Tämä sai Ahton mukaan venäläiset miettimään uudelleen sitä, kenelle Petsa- mon pitäisi kuulua. Sillähän ei ollut merkitystä, että Tarton rauhansopimuksessa Petsamo oli luovutettu Suomelle ”ikui- siksi ajoiksi”. Vahvemman oi- keudella Neuvostoliitto sitten anastikin Petsamon toisen maailmansodan jälkeen. Suomen perinteistä valtio- aluetta ei venäläisille Tartossa luovutettu neliömetriäkään. Sellaista ei olisi hyväksynyt yleinen mielipide, eikä myös- kään tasavallan presidentti K. Tarton rauhanneuvottelujen Suomen valtuuskunta avustajineen. Eturivi vasemmalta: Alexander Frey, Väinö Voionmaa, Juho Vennola, Juho Kusti Paasikivi, Rudolf Walden, Väinö Kivilinna ja Väinö Tanner. 2. rivi J. Ståhlberg, joka tunnettiin vasemmalta: tunnistamaton, Eino Westerlund, Putte Hannikainen, Ahonen, Einar Schwank, Pajula, Heilimo, tiukkana laki- ja laillisuusmie- August Ferdinand Ringvall ja tunnistamaton. Ylimmässä rivissä äärimmäisenä vasemmalla Ilmari Voion- henä, Ahto totesi ja jatkoi, et- maa. Kuva: Wikipedia, kuvaaja tuntematon.

Tulikomentoja 4/2020 15 Suomen Ilmavoimat hankkivat vuonna 1955 yhdeksän kaksipaikkaista de Havilland D.H.115 Vampire Trainer Mk.55 -konetta. Konetyyppi oli Ilmavoimien ensimmäinen suihkuharjoituskone. Kuva: Raimo Ojala.

Tutustumiskohteena Ilmavoimien lentokalusto 100 vuoden ajalta

RAIMO OJALA

Onko jollakin mielikuva, että museo on neenä. Siispä astellaan varsinaiseen näyt- sesta. Perusnäyttely koostuu pääasiassa len- varasto, johon on sullottu vanhoja esineitä? telytilaan. Museon sisätiloissa on valoisaan tokoneista, lentokonemoottoreista ja lento- Asia varmistuu itse kokemalla, ja otetaan ja siistiin halliin laitettu esille noin kolme- varusteista, jotka ovat olleet käytössä Suo- suunnaksi Tikkakoskella toimiva Suomen kymmentä kokonaista aitoa lentokonetta men ilmavoimissa. Näyttely kertoo kat- Ilmavoimamuseo. sekä runsaasti muuta esineistöä. tavasti Suomen Ilmavoimien tarinan aina Ensimmäiset hävittäjät ovat tulijaa vas- Suomen Ilmavoimamuseo esittelee suo- vuodesta 1919 nykypäiviin asti. Varmaan- tassa jo museon pihassa. malaista ilmailuhistoriaa sen alusta nyky- kin myös nykyisin käytössä oleva Hornet- Lipunmyynnissä on ystävällinen vas- päiviin saakka. Museon tehtävänä on vas- hävittäjä päätyy tänne. taanotto ja Museokortti käy maksuväli- tata Ilmavoimien perinteiden tallentami- Esillä on myös pienoismalleja, aseita ja muita varusteita. Viestimuseon näyttelyssä tutustutaan ilmapuolustuksen viesti- ja val- vontakalustoon kirjekyyhkyjen ajoista ny- kypäivään. Lentokoneiden lisäksi museossa on esil- lä Mannerheim-ristin ritareista kertova näyttely, joka sisältää useammankin kun- niamerkkikokoelman, muun muassa lentomestari Ilmari Juutilaisen. Ilmavoimien Viestimuseo on samois- sa tiloissa, kuitenkin omana näyttelynään. Viestimuseon esineet, tarinat ja installaati- ot valottavat ilmapuolustuksen johtamisen, lennonvarmistuksen, ilmavalvonnan sekä radiotiedustelun välineiden ja toimintata- pojen kehitystä Suomen ilmavoimien alku- taipaleelta aina 2000-luvulle saakka. Näyttelyesineet on konservoitu huolella Museon vitriinissä on esillä myös Mannerheim-ristin ritari numero 54, luutnantti Paavo Kahlalle ja siten, että ne säilyisivät mahdollisimman kuuluneita valokuva-albumeja. Lokakuussa 1941 Kahla sai tehtäväkseen maalitiedustelu- aitona ja hyväkuntoisina tuleville sukupol- lennon omalle tykistölle. Tehtävää suoritettaessa hän joutui useampia pattereita käsittävän ville. Suomen Ilmailumuseon johtaja Kai vihollisen ilmatorjuntatulen alaiseksi, jolloin kone sai lukuisia osumia, mutta kykeni kuitenkin palaamaan tukikohtaan. Luutnantti Kahla toi omalle tykistölle erittäin arvokkaita tietoja maaleis- Meclin kertoo, että vaikka Ilmavoimamu- ta. Kahla katosi 23.10.1944 Kittilässä. Hänet on haudattu Kokkolaan Marian sankarihautaan seo on tekninen museo, halutaan sen toi- vuonna 1945. Lähde: mannerheim-ristinritarit.ﬁ Kuva: Sirkka Ojala. minnassa korostaa esineiden omintakeis- 16 Englantilaisen kaksitasoisen Martinsyde F.4 Buzzard -hävittäjän prototyypin ensilento tapahtui syyskuussa 1917. Sarjavalmistus alkoi keväällä 1918 ja koneet palvelivat vuoteen 1939 saakka. Koneyksilö on ainoa säilynyt konetyypin edustaja koko maailmassa. Kuva: Raimo Ojala.

ta historiaa. Museoesineisiin liittyy tari- mista pitäisi olla vuonna 2021. Entisöin- noita, tapahtumia ja ihmiskohtaloita, jot- tiä varten on perustettu projekti, johon on ka muuttavat ne eläviksi museovieraiden saatu ulkopuolisia yrityksiä taloudellisiksi mielissä. Voidaan sanoa, että museo herät- tukijoiksi, mutta paljon projektissa teh- tää historian henkiin. Lentokoneissa näky- dään myös talkootyötä. Suomen Ilmavoi- vät ajan jäljet, niitä ei ole restauroitu uu- mamuseon entisöintiryhmällä on koko en- den näköisiksi. tisöintityön vetovastuu. Museon kokoelmissa on useita esineitä, Museon esineistön omistaa pääosin So- joita on koko maailmassa vain yksi kappale. tamuseo. Eräs merkittävimmistä lainas- Sotien jälkeen ilmavoimilla oli lento- sa olevista koneista on Yhdysvaltain me- koneita lähes 380 kappaletta. Rauhanso- rivoimien ilmailumuseon (National Mu- pimus edellytti Suomella olevan korkei- seum of Naval Aviation) omistama Brew- taan 60 konetta, joten suurin osa koneis- ster 239, BW-372, joka on ainoa säilynyt ta kerättiin varikoille, muun muassa Tam- konetyyppinsä edustaja koko maailmassa. pereen Härmälän lentokentälle. Konei- Koneeseen sinänsä liittyy erityinen ja on- Lentomestari Ilmari Juutilainen nimitettiin ta palasteltiin ja tuhottiin suuria määriä nekkaita sattumiakin sisältävä tarinansa. Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin 1940-luvun lopulla, joten myös historial- Museotoimintaa ylläpitää säätiö ja hen- ritariksi numero 56 26. huhtikuuta 1942 sekä toistamiseen 28. kesäkuuta 1944. Juutilainen lisesti arvokkaita koneita tuhoutui. kilökuntaa on eri tehtävissä kaikkiaan yk- lensi 437 taistelulentoa, joissa hän sai 94 ilma- VL Myrsky on ainoa suomalainen sar- sitoista. Museoon tutustujia oli vuonna voittoa. Kuva: Raimo Ojala. jatuotantoon päässyt hävittäjälentokone. 2019 yli 20000. Joukossa on runsaasti Yhtään VL Myrskyä ei ole säilynyt ko- myös ulkomaalaisia kävijöitä. konaisena, sillä useimmat koneet romu- Museon yhteydessä toimii kahvila sekä tettiin 1952–1953 ja viimeinen kesällä museokauppa. Kahvitauon lomassa kan- 1965. nattaa tutustua museokaupan valikoimiin; Historiallisen arvonsa vuoksi lentokone kirjoihin, karttoihin, valokuviin ja ainut- on päätetty entisöidä museossa esiteltäväk- laatuisiin pienoismalleihin, joita ei kau- si. Entisöinnissä käytetään mahdollisim- poista löydy. man paljon alkuperäisiä osia. Säilynyt on Lopuksi voi todeta, että niin paljon on muun muassa runkokehikko, moottori, nähtävää ja koettavaa, että yksi käynti ei aseet, ohjaamo ja mittaristot. Paljon jou- riitä. dutaan tekemään uudelleen, jolloin apuna käytetään säilyneitä piirustuksia ja valoku- Suomen Ilmavoimamuseo, via. Suurimmat raaka-aineista alkaen teh- Tikkakoskentie 125, Tikkakoski tävät kokonaisuudet ovat siipi ja laskute- ilmavoimamuseo@ilmavoimamuseo.ﬁ line. Yli 12 000 tunnin työn jälkeen val- ilmavoimamuseo.ﬁ Lentokoneen moottori. Kuva: Raimo Ojala. Tulikomentoja 4/2020 17 KKILTA-ILTA- JAJA KOKOUSSIVUTKOKOUSSIVUT

Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali ja merkkipäiviin tulleet muutokset sekä vuoden 2021 merkkipäiväluettelot ja ilmoitukset merkkipäivän julkaisematta jättämisestä pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Sirkka Ojalalle osoitteeseen: toimitus.tulikomentoja(at)gmail.com ja kopiona Juhani Sunille osoitteeseen kiltasivut.tulikomentoja(at)gmail.com Numeron 1/2021 aineistopäivä on keskiviikko 20.1.2021 ja ilmestymisviikko 7 (18.2.2021).

dotussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu Syyskokous pidettiin Kouvolassa Tykkimiehet ry 12, 33580 Tampere, mp. 050 3688460 30. lokakuuta sirkka.ojala(at)gmail.com Killan syyskokous pidettiin 30.10. Ky- Toimihenkilöt: Killan sähköposti: jaakaritykistonkilta(at) men Paviljongissa Kouvolassa. Kokouk- Puheenjohtaja Kari Vilamo, Temppelin- gmail.com. Jääkäritykistön Killan Face- sen puheenjohtajaksi valittiin Matti Tii- katu 4 B 17, 00100 HELSINKI, mp. 050 book -sivu löytyy osoitteesta honen ja sihteeriksi Maija Leskinen. Ko- 325 2790, kari.vilamo(at)gmail.com @jaakaritykistonkilta ja Killan verkkosivu: kouksessa käsiteltiin killan sääntömääräi- Sihteeri Pertti Yrjölä Suomen kasarmin www.jaakaritykistonkilta.fi . set syyskokousasiat sekä keväällä korona- katu 7 B 2, 13100 Hämeenlinna, mp. 040 tilanteen vuoksi siirtyneen kevätkokouk- 938 1696, pertti.yrjola(at)gmail.com sen asiat. Kevätkokousasioissa hyväksyt- Pankkiyhteys: Kainuun Tykistö- ja tiin toimintasuunnitelma ja talousarvio NORDEA FI98 2124 1800 0110 53 Heittimistökilta vuodelle 2021 ja erovuoroisten hallituk- Yhdistyksen internetsivut: sen jäsenten sekä puheenjohtajan valinta. www.tykkimiehet.fi ja FB-sivusto löytyy Toimihenkilöt: Erovuoroiset hallituksen jäsenet Anniina osoitteella: @tykkimiehet Puheenjohtaja Timo Härkönen, mp. Kajander, Maija Leskinen, Tapio Peltola 0445572457, timo.harkonen(at)gmail. ja Hilla Puhakka valittiin uudelleen, pu- com, sihteeri Tero Viiru, mp 0405014387, heenjohtajana jatkaa Jaakko Janhunen. Suomen tero.viiru1(at)gmail.com, varapuheenjoh- Killan jäsenmaksuksi vahvistettiin 35 eu- Kenttätykistön Säätiö taja Jukka Räisänen mp. 050 030 7744, roa. Toiminnantarkastajiksi valittiin Mat- jukka.raisanen(at)luukku.com, jäsensihtee- ti Tiihonen ja Leo Pyöriä sekä varatoi- Säätiön asiamies: majuri Tuukka Mäkelä ri Seppo Möller, seppomoller(at)gmail.com. minnantarkastajiksi Juha Turkki ja Ensio Yhteystiedot: tuukka.makela(at)mil.fi rahastonhoitaja Tapio Väisänen, mp. Töttö. Kokouksen jälkeen Ensio Töttö 0400218192, tapiovaisanen01(at)gmail. piti esitelmä Mannerheim-ristin ritari Au- com lis Lehtikankaasta. Kenttätykistö- Killan sähköposti: kaithkilta(at)gmail.com kerho ry ja Toimintaa vuonna 2021 Uudenmaan tykistökilta ry Karjalan Killan hallituksen järjestäytymiskoko- Tykistökilta ry us pidetään tammikuussa. Toimihenkilöt: Killan jäsenkirje lähetetään kaikille jä- Kenttätykistökerhon ja Uudenmaan ty- Karjalan Tykistökilta vieraili Karhulan senmaksunsa maksaneille maaliskuussa. kistökillan toimihenkilöt: Aki Mäkirin- ilmailukerhon Lentomuseossa Kiltailta tilanteen salliessa maaliskuussa. ta - PJ puheenjohtaja(at)ktkerho.fi , Puh: Karjalan Tykistökilta järjesti vierailun Kevätkokous pidetään 15.4. Kouvolassa. 0400 805 124, Oskari Matilainen - VPJ, Karhulan ilmailukerhon Lentomuse- Ampuma- ja taisteluharjoituksen seu- Janne Hänninen- Sihteeri sihteeri(at)kt- oon lauantaina 5. syyskuuta. Lentomu- raaminen tilanteen salliessa Pahkajärvellä. kerho.fi , Patrick Hjelt - rahastonhoitaja, seo sijaitsee Kymin lentokentällä Kotkas- Killan kesäretki järjestetään elokuussa. Jere Portter - Nuoriso, Jorma Kainulai- sa. Lentokentän alue on tuttu monelle Killan syyskokous ja Karjalan tykistö- nen - Ase ja urheilu sekä Raine Mönkkö- RUK:ssa oppilaana olleelle tykkimiehel- rykmentin perinnepäivä 29.10. Vekaran- nen - Lohjan patteri. le. Kymin kenttä rakennettiin sotavuosi- järvellä. na 1942–1943. Kentälle sijoitettiin Mes- serschmitt Bf 109- koneilla toiminut Hä- Killan tuki rykmentin varusmiehille ja Jääkäritykistön vittäjälentolaivue 34 Kotkan kaupungin henkilökunnalle 2021 Kilta ry ilmapuolustuksen tehostamiseksi. Vierai- lun asiantuntijaoppaana toimi legendaa- Kilta tukee Karjalan tykistörykmentin va- Toimihenkilöt: rinen ilmailuasiantuntija, insinöörievers- rusmiehiä ja henkilökuntaa rykmentin Puheenjohtaja Ilkka Vahtokari, Rinke- tiluutnantti (evp), tietokirjailija ja entinen esityksistä killan hallituksen päättämällä linmäenkuja 4 C 1, 13130 Hämeenlin- ilmavoimien koelentäjä Jyrki Laukkanen. tavalla. Seuraavat palkitsemiset tapahtu- na, mp. 044 0105016, ilkka.vahtokari(at) Juttu vierailusta on tämän lehden sivulla vat perinteiseen tapaan Karjalan tykistö- gmail.com, sihteeri Juhani Suni Käpypol- 24–25. rykmentin esityksen mukaisesti: ku 1 D 11 13500 Hämeenlinna, mp 044 0478 602, juhani.suni(at)gmail.com. Tie-

18 Killan pienoistykillä palkitaan rykmentin Kiltatuotteiden myynti Pohjois-Karjalan 165 ja 347 vuorokautta palvelleiden ko- Tykistökilta ry tiuttamisjuhlissa yksi 165 vuorokautta ja Kiltatuotteita voi tiedustella myös halli- yksi 347 vuorokautta palvellut varusmies tuksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista. Toimihenkilöt: kaksi kertaa vuodessa. Puheenjohtaja: Veijo Wälkky, Jyrin- ”Karjalan Tykistöä 90-vuotta”-juhlakir- Toimihenkilöt: polku 1, 80400 Ylämylly, mp. 050 545 jalla palkitaan rykmentin 165 ja 347 se- 8297, veijo.walkky(at)gmail.com. Sihtee- kä 255 vuorokautta palvelleiden kotiutta- Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kum- ri Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A misjuhlissa yksi varusmies jokaisesta pe- putie 7 A, 45200 Kouvola, mp. 040 592 4, 80160 Joensuu,mp. 045 112 3205, rusyksiköstä neljä kertaa vuodessa. 4445, pekkatapanihyttinen(at)gmail.com. Vara- 150 eurolla tuetaan tuotepalkintojen pj(at)karjalantykistokilta.fi . Varapuheen- puheenjohtaja Erkki Pesonen, Ylämyl- hankkimista Tykistöaliupseerikoulun lin- johtaja Anniina Kajander, Yleissihtee- lyntie 73, 80400 Ylämylly, mp. 0400 920 jojen parhaimmille oppilaille. (2x 75 eu- ri Sini Timonen, mp. 040 755 0575, 240, emopesonen(at)gmail.com. Talousasi- roa) yleissihteeri(at)karjalantykistokilta.fi , Jä- at: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 300 (3x100) euron ”Heinäsen Haarikka”- sensihteeri Maija Leskinen, Haukjärven- 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, palkitsemisrahastosta palkitaan rykmen- tie 96, 46230 Valkeala, jasensihteeri(at) johannes.ryymin(at)luukku.com. tin henkilökuntaa Karjalan tykistöryk- karjalantykistokilta.fi . Rahastonhoitaja Ol- mentin perinnepäivänä li Pasila, Varastovastaava Hilla Puhakka. yksi kappale killan pienoistykkejä jaetta- Hallituksen muut jäsenet: Tuomas Kola, Pohjois-Suomen vaksi ”kouluttajan tykkinä” Karjalan ty- ja Timo Rintanen ja Tapio Peltola. Tykkimieskilta ry kistörykmentin perinnepäivänä yksi kappale killan pienoistykkejä jaet- Toimihenkilöt: tavaksi rykmentinkomentajan erikseen Lahden seudun Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala- määrittämällä tavalla Tykistökilta ry Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, mp. 0400 233447, b001raimo.nurmela@ Lisäksi Karjalan tykistörykmentin perin- Toimihenkilöt: dnainternet.net. Sihteeri Veikko Mat- nepäivään liittyen kilta tukee hallituksen Puheenjohtaja: Jorma Sovinen, Hämeen- tila, veikko.mattila(at)gmail.com 044 päättämällä tavalla rykmentin ja prikaatin katu 7 A 11, 15110 Lahti, mp. 040 5577 7123656. Jäsenasiat Ari Vuolteenaho ari. esityksestä rykmentin varusmiehiä ja hen- 269, jorma.sovinen(at)phnet.fi . Varapu- vuolteenaho(at)gmail.com, mp. 044 544 kilökuntaa. heenjohtaja Erkki Raita, Panimonkatu 5 6202 A 2, 15140 Lahti, p.040 7282824, erkki. Tiedottaminen raita (at) gmail.com Sihteeri: Olli Eerola, Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola, mp 0400 Rauman Seudun Jäsenistölle jaettaan vuoden aikana kaksi 494572, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahas- Tykistökilta ry ”Karjalan Prikaatin Kilpi” -joukko-osas- tonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu tolehteä ja neljä ”Tulikomentoja” -asela- 27, 15900 Lahti, Puheenjohtaja Mikko Lemmetty, p. 044 jilehteä. mp. 040 5750 772, pentti.korpimies(at) 345 9571, mikko.lemmetty(at)iki.fi . Va- phnet.fi rapuheenjohtaja Teijo Jalonen, p. 040 Merkittävänä tiedotus- ja jäsenhankinta- Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toi- 5948511, westerpair(at)gmail.com. Sihtee- kanavana ovat toimineet killan kotisivut mii johtokunnan jäsen Ari Sausta, Ku- ri Pauli Kärkkäinen, p. 040 573 6254, osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi . Fa- ningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, pauliokarkkainen(at)gmail.com. Rahaston- cebook-sivun hyödyntämistä on jatkettu. ari.sausta(at)pp.inet.fi , mp. 0400 994 422 hoitaja Ravo Sarmet 040 5628182, ravo. Facebook mahdollistaa uusien potentiaa- sarmet(at)dnainternet.net listen jäsenien tavoittamisen sosiaalisessa Kilta internetissä: mediassa. Killan sivuista ”tykkää” sään- Mikkelin Seudun www.raumantykistokilta.fi nöllisesti uudet ihmiset. Kenttätykistökilta ry Tapahtumat tiedotetaan jäsensähkö- Karjalan Tykistökilta löytyy Facebookista. postilla. Käy katsomassa ja tykkäämässä http://www. Toimihenkilöt: facebook.com/KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Manka- lintie 10, 50200 Mikkeli, mp. 050 500 Riihimäen seudun Tulevista tapahtumista löytyy tietoa Kar- 177 617, r.pontinen(at)surffi .fi . Varapu- Tykistökilta ry jalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja- heenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöl- lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa linkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 Toimihenkilöt: www.karjalantykistokilta.fi 5195, alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sih- Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie teeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 184 1190 Riihimäki, m. 0400 516 990, Jäsenasiat, uudet jäsenet ja 50150 Mikkeli, mp. 040 7444 131, seppo. juha.vatsia(at)apricon.fi . Sihteeri Sami osoitteenmuutokset pirinen(at)surffi .fi . Rahastonhoitaja Mir- Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajanie- ja Kauppinen, Anselminkuja 1, 50600 mi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail. Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuil- Mikkeli, mirja.a.kauppinen(at)gmail.com. com. Rahastonhoitaja Jarmo Palkia, Ota- ta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepos- Killan kotisivut ovat osoitteessa: www. vankatu 16 A 1 11130 Riihimäki, tia käyttäen. mikkelintykistokilta.fi jarmo.palkia(at)gmail.com. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi

Tulikomentoja 4/2020 19 Gillesartilleristerna Pohjankankaan Tykistökillan Sihteeri toimii kotisivujen ylläpitäjänä. inom Nylands paikallisosastot: Hänelle tehdään ilmoitukset osoitteen- Brigads Gille muutoksista ja muista jäsenyyteen liitty- Porin Seudun Tykistökilta vistä muutoksista. Funktionärer: Killan verkkosivut: https://www.pohjan- Ordförande Björn Holmberg, Nål- Kuukausitapaamiset kankaantykistokilta.fi /alaosastot/turun-seu- dammsvägen 8 a 4, 00920 Helsingfors, tel Porilaisten kiltaveljien kuukausitapaami- dun-tykistokilta/ 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi . Viceordf set siirretään Viikkarin Valkamasta Ravin- Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 tola Liisanpuistoon Porissa. Aiempi pää- Vammalan Seudun Tykistökilta Ekenäs, mp 040 5634 322 tös kokoontumisien ajankohdasta kuiten- Besök våra hemsidor: kin pitää: parillisten kuukausien toisena Toimihenkilöt: www.gillesartilleristerna.com och keskiviikkona klo 13 (lounastajat tulevat Puheenjohtaja Tuomas Rantala, Väli- www.mulliradio.net paikalle jo klo 12), mutta paikka siis vaih- maankatu 1-5 D 58, 33500 Tampere tuu. Seuraava tapaaminen on keskiviikko- mp. 050-3787111, tuomas.h.j(at)gmail. na joulukuun 9. päivä Ravintola Liisan- com. Kunniapuheenjohtaja Matti Niemi, Pohjankankaan puistossa. Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, mp Tykistökilta ry Mukavaa loppuvuotta kaikille! 0500 631431, matti.niemi(at) Yhteyshenkilöt: niementehtaat.fi . Pääkillan toimihenkilöt: Kalevi Virtanen, Köntinnokantie 4 as 17, Sihteeri Matti Soini, Uotsolantie 39 A 1, Puheenjohtaja Kimmo Tuomi, Tuomen- 28400 Ulvila, 38460 Sastamala, mp. 045 8514148, mat- tie 8, 38950 Honkajoki, mp. 040 7403 mp. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at) titj.soini(at)gmail.com 092, kimmo.f.tuomi(at)gmail.com. Vara- dnainternet.net tai kalevi.virtanen (at) Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaunun- puheenjohtaja Kalervo Salonen, Rasi- gmail.com. Vesa Niemenmaa, Koivis- peräntie 249, 38210 Sastamala, pk. (03) nojantie 7, 29600 Noormarkku, mp. 044 tonpuistikko 43 B, 28130 Pori, mp. 040 5152202. 7011860, kallesalonen0(at)gmail.com 5823 026, vesa.niemenmaa1(at)gmail.com Sihteeri Esko Isohannu, Ratakistonka- tu 29 A 2, 33300 Tampere, mp. 050 550 Turun Seudun Tykistökilta Etelä-Pohjanmaan 9420, esko.isohannu(at)gmail.com. Tykistökilta Taloudenhoitaja Pertti Onniselkä, Aar- Toimihenkilöt: nintie 26, 28370 Pori, mp. 0500 590 409, Puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Orvo Toimihenkilö: pertti.onnise lka(at)gmail.com. Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, mp. 050 376 0371, haaviorv(at)gmail. Luomanranta 4 as 5, 60100 Seinäjoki, Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: com. Sihteeri / jäsenkirjuri Jyri Jylhä, As- puh. 040 524 4373, sepporh(at)gmail.com www.pohjankankaantykistokilta.fi kaistentie 228, 21230 Lemu Killan FB -sivut löytyvät osoitteella: mp 0500-820833, jyri.louhis(at)gmail. @pohjankankaantykistokilta com,

Jäseneksi ilmoittautuminen Arvoisa lukija!

Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan) Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus pääs- ...... tä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, Nimi Syntymäaika liittymällä johonkin kiltasivuilla mai- ...... nittuun tykistökiltaan tai -yhdistyk- Arvo tai ammatti seen. Ota yhteys oman joukko-osas- tosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän ...... Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa tykistökillan sihteeriin ja lähetä hä- nelle oheinen ilmoittautumisloma- ……………………………...... ke. Näin varmistat mukanaolosi ase- Katuosoite lajimme uuden lehden lukijakunnas- ………………… ……………………………… sa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös Postinumero Postitoimipaikka muista jäsenyyteen kuuluvista eduis- ta ja tapahtumista. ………………… ……………...... …...... Maa Sähköpostiosoite (jos on jokin muu kuin Suomi) Tulikomentoja on tykistö- kiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen...... Allekirjoitus

20 Pohjankankaan Tykistökillan rekisteröidyt jäsenyhdistykset: TYKKIMIEHEN KYMPPI

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Kysymykset laati Ilkka Vahtokari. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kimmo Tuomi, Tuomentie 8, 38950 Honka- joki, mp. 040 7403 092, kimmo.f.tuomi(at)gmail.com. Varapu- 1. Suomeen eli Ruotsin Itämaahan ensimmäinen ruutiase heenjohtaja ja sihteeri Esko Isohannu, Ratakistonkatu 29 A 2, kulkeutui asiakirjojen perusteella vuonna 1434 Tallin- 33300 Tampere, mp. 050 550 9420, esko.isohannu(at)gmail.com, nasta silloisesta Räävelistä. Mihin tuo ”tykki” sijoitet- Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kankaanpää, tiin? a) Raaseporin linnaan b) Viipurin linnaan mp. 0400 954 536, jariant(at)gmail.com c) Hämeen linnaan Kiltasivut netissä: kankaanpaanseuduntykistokilta.yhdistysavain.fi 2. Kuka suuri sotapäällikkö otti ensimmäisenä käyttöön taktiikan, jossa tykistön tuli auttoi tukemaan jalkaväen Mittamies- ja etenemistä? a) Kustaa Vaasa b) Kustaa II Aadolf Topografi kilta ry c) Napoleon Bonaparte 3. Minkä ikäinen oli everstiluutnantiksi tsaarin armeijassa Toimihenkilöt: ylennyt Vilho Peter Nenonen, kun hänen uransa päättyi Puheenjohtaja Kalervo Salonen, Rasinojantie 7, 29600 Noor- Venäjällä? a) 26-vuotias b) 30-vuotias c) 34-vuotias markku, mp. 044 7011860, [email protected] 4. Talvisodan aikana reservin tykkimiehiä koulutettiin kou- Varapuheenjohtaja Kyösti Pyysalo, Telluksentie 17 B 01480 lutuskeskuksissa. Koulutuskeskus 2:ssa koulutettiin Vantaa, mp. 050 500 3122, k.pyysalo(at)kolumbus.fi . Sihteeri tykkimiehiä järeälle 210 H 17 -kalustolle. Nykyään kaksi Toivo Vanhanen, Laurinniityntie 2 a 5, 00440 Helsinki, mp. noista tykeistä sijaitsee muistomerkkitykkinä Tykistö- 040-5488605, toivo_vanhanen(at)outlook.com, Rahastonhoitaja koulun edessä Niinisalossa. Missä sijaitsi tuo koulutus- Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp. 040 keskus 2? a) Niinisalossa b) Vammalassa c) Vaasassa

5108499, mika.j.aarnio(at)gmail.com 5. Tykistön ampumakoulu toimi Suvi-Kumsassa jatkosodan aikana 2.2.1943-11.6.1944. Tuona aikana koululla Mittamies- ja Topografi killan alaosastot: oli kolme eri johtajaa. Kuka oli koulun ensimmäinen Helsinki: Toivo Vanhanen, Laurinniityntie 2 a 5, 00440 Helsin- johtaja? a) maj Kaarlo K. Julenius ki, mp. 040 5488605, toivo_vanhanen(at)welho.com b) ev Eino L.J. Honko c) ev Lauri Harvila Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp. 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.com 6. Milloin Pohjanmaan, Satakunnan ja Karjalan tykistöryk- Pori: Olli-Pekka Ihalainen, Annalantie 1, 28220 Pori, mp.044 menteille sekä Jääkäripatteristolle ja Mittauspatteristol- 7011853, olli-pekka.ihalainen(at)pori.fi le myönnettiin oikeus omaan lippuun? Turku: Juha Kangasniemi, Kylliäisenranta 2, 21620 Kuusisto, a) 6.12.1952 b) 28.5.1957 c) 4.6 1962 mp. 041 538 0444, juha.kangasniemi(at)pp1.inet.fi . Joukkoyk- 7. Tykistökoulu juhlii perinnepäiväänsä 7. helmikuuta. Mitä sikkö: Kilta vaalii Mittauspatteriston, Tiedustelupatteriston ja merkityksellistä tapahtui 7.2., jonka vuoksi juuri tuota Topografi kunnan perinteitä. päivämäärää pidetään Tykistökoulun perinnepäivänä? a) Perustettiin Pietarsaaren tykistökoulu Killan kotisivut ovat osoitteessa: https://www.pohjankankaanty- b) Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin perustamispäivä kistokilta.fi /alaosastot/mittamies-ja-topografi kilta-ry/ c) Oulussa ammuttiin itsenäisen Suomen ensimmäiset tykinlaukaukset vapaussodassa. Muista ilmoittaa voimassa oleva sähköpostiosoitteesi jäsenrekis- teriin. 8. Vuoden 1952 puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä toteutettiin myös tykistöjoukkojen siirtoja uusille paikkakunnille. Mille seuraavista paikkakunnista Aallon patteriston ei ollut sijoitettu tykistöjoukkoyksikköä vuonna 1952? perinnetoimikunta a) Riihimäki b) Hyrylä c) Oulu 9. Suomen Kenttätykistön Säätiö julkaisee nykyisin joka Puheenjohtaja Pentti Alanko Opistontie 74 60800 Ilmajoki toinen vuosi Tykkimies-vuosikirjaa. Minä vuonna jul- pentti.alanko(at)netikka.fi , puh. 0500 662367 kaistiin ensimmäinen vuosikirja? Sihteeri Kari Silvennoinen Juhantie 2 60800 Ilmajoki a) 1950 b) 1954 c) 1958 ksilvennoinen(at) gmail.com, puh. 040 5077667 10. Koska päättyi kenttätykistön aikakausi/ koulutus

Dragsvikissä? a) 1995 b) 1997 c) 2000 Vastaukset: 1a 2c 3c 4c 5b 6b 7a 8c 9c 10b 10b 9c 8c 7a 6b 5b 4c 3c 2c 1a Vastaukset:

Tulikomentoja 4/2020 21 Näkökulmia tykistöstä paikkatietoon – avoimia aineistoja ja suuntamittauksia Osa 4/4 Sarjan neljännessä osassa käsitellään vähemmän varsinaisia paikkaƟ etosovelluksia. ArƟ kkelissa kuvataan enemmän mahdollisuuksia tarkkojen koordinaaƫ ja suunta- Ɵ etojen hankkimisesta tai miƩ aamisesta sekä näiden Ɵ etojen hallinnasta, esiƩ ämi- sestä ja hyödyntämistä.

Avoimia aineistoja näiden lisäksi tekstinä muun muassa, Satelliittipaikannus Suurin osa mittakaavan 1:50 000 takti- • koordinaattitietoja eri koordinaattijär- Kiintopisteitä käytetään yleisesti esimer- sia karttoja käyttäneistä tietää karttoihin jestelmissä kiksi suuntakehämittausten ja paikanta- painetut koordinaattiluettelot. Luettelois- • lyhyt auki kirjoitettu kuvaus merkin- mislaitemittausten lähtö- ja sulkupisteinä. sa esitetään tietoja kartan alueella olevista nästä maastossa Tällaisia mittauksia varten voidaan satel- kiintopisteistä, • mahdollisesti lyhyt tarkennus pisteen liittipaikannuslaitteilla mitata itse uusia • pisteen numero tai nimi paikasta maastossa. käyttöön soveltuvia pisteitä. • pisteen E-koordinaatti UTM Tampereen kaupunki ylläpitää interne- Satelliittipaikannusjärjestelmissä vir- • pisteen N-koordinaatti UTM tissä avointa aineistoa kaupungin paikka- hettä aiheuttavat • pisteen korkeuskoordinaatti tiedoista. Tähän aineistoon kuuluu myös • ionosfääri • millä tavalla piste on merkitty maastoon. kaupungin kiintopisteluettelo. Tätä ar- • troposfääri Paperille painetuissa 1:50 000-kartois- tikkelia kirjoitettaessa luettelossa on kau- • satelliitin radan virhe sa Tampereen kaupunki on kahdella kart- pungin alueella noin 9900 kiintopistettä, • satelliitin kellon virhe talehdellä. Näihin vuosien 2017 ja 2018 esitettynä kuvan 1 oikeanpuolimmaisessa • vastaanottimen kohina. kartoille kaupungin rajojen sisälle on va- karttakuvassa. Tampereen aineistosta pis- Esimerkiksi 2000-luvun alussa satelliit- littu esitettäväksi noin 100 kiintopistettä. teiden koordinaattitieto on ETRS-GKn- tipaikannusjärjestelmän virheeksi arvioi- Nämä pisteet on esitetty kuva 1 vasem- koordinaattijärjestelmässä. Tämän lisäksi tiin kymmenen metriä, josta seitsemän manpuoleisessa karttakuvassa. aineistossa on jokaisen pisteen kohdalla metriä aiheutuu ionosfääristä. Ionosfääri Tässä artikkelisarjan aikaisemmissa linkki pisteselityskorttiin. Eri aikoina teh- vaikuttaa satelliitin lähettämän signaalin osissa käytetyssä vuoden 2016 digitaalises- dyissä korteissa tiedot on esitetty hieman kulkuaikaan, josta aiheutuu paikannuk- sa paikkatietoaineistossa Tampereen kau- eri tavalla. Yhteistä korteille on kuitenkin seen virhe. Virheen vaikutus on hieman pungin alueella on noin 330 kiintopistet- selkeä kuvaus pisteen merkinnästä maas- pienempi laitteissa, jotka käyttävät kahta tä. Nämä pisteet on esitetty kuva 1 kes- toon sekä piirros pisteen löytämisen hel- eri taajuutta. Esimerkiksi salausavaimel- kimmäisessä karttakuvassa. Pisteistä esite- pottamiseksi. Kuvassa 2 on esimerkki pis- la avainnettu DAGR-laite käyttää GPS- tään samat tiedot kuin paperikartoilla ja teselityskortista. järjestelmän avointa taajuusaluetta ja sa-

Kuva 1. Eri aineistojen kiintopisteet Tampereen kaupungin alueella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastokarttasarjan ja Maastotietokannan 2016 aineistoa. Sisältää Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoa vuodelta 2020. 22 lattua sotilaskäytön taajuusaluetta. Laite kykenee eri taajuusalueiden signaalien käytöllä korjaamaan osan ionosfäärin ai- heuttamasta virheestä. Tarkempi mittausta on differentiaalinen satelliittipaikannus. Tällaisessa jär- jestelmässä käytetään satelliittipaikan- nustukiasemia. Tukiaseman koordinaatit on mitattu senttimetrien tarkkuu- della. Tukiaseman oma kiinteä satelliit- tipaikannuslaite mittaa jatkuvasti ase- man koordinaatteja ja laskee todellisten koordinaattien ja satelliittipaikannuksel- la määritettyjen koordinaattien välisen eron. Tämä koordinaattien korjaustieto jaettaan tukiaseman tyypistä ja käytös- tä riippuen esimerkiksi internetpalvelus- sa tai VHF-radiolla. Tukiaseman lähellä käytettävä differentiaalinen satelliittipai- kannuslaite mittaa koordinaatit satelliit- tien signaalien perusteella ja korjaa vir- heitä tukiaseman välittämällä korjaustie- dolla. Tällaisella menetelmällä päästään Kuva 2. Esimerkki pisteselityskortista. Sisältää Tampereen kaupungin paikkatietoaineistoa. parempaan kuin yhden metrin mittaus- tarkkuuteen. Mittausten tekeminen Differentiaalinen satelliittipaikannus vaatii toimiakseen toimivan satelliitti- järjestelmän ja internetyhteyden. Vaik- ka tällaisten järjestelmien toimivuus voi poikkeusoloissa olla heikko, voidaan näillä järjestelmillä normaalioloissa mitata pisteitä helposti ja tarkasti. Esimerkik- si suuntakehämittausten tueksi voidaan mitata helposti löydettäviä ja saavutet- tavia kohteita, kuten liikennemerkit. Sa- malle alueelle voidaan mitata useita vaih- toehtoisia pisteitä kohteiden tuhoutumi- sen tai vaurioitumisen varalta. Kohteiden dokumentointi voidaan tehdä valokuvaa- malla.Tarkkojen koordinaattien lisäksi suunta voidaan määrittää kahden mita- tun pisteen välille. Kun pisteet mitataan paremmalla kuin yhden metrin tarkkuu- della, riittää jo 400 metriä pisteiden vä- Kuva 3. Esimerkki valokuvaan perustuvasta pisteselityskortista. lille CAT1-luokan suunnan tarkkuuteen, parempi kuin kaksi piirua.

Lopuksi käyttäjälle ja kuinka tehdään tarvittavat jestelmien olisi hyvä kyetä muuntamaan Edellisessä kappaleessa esitettyjen mene- koordinaattimuunnokset. koordinaatteja MGRS-, maantieteellis- telmien toteuttamiseksi on olemassa suo- Julkisen hallinnon suosituksen 153 ten- ja ETRS-GKn-koordinaattijärjestel- raan valmiita kaupallisia tuotteita ja pal- mukaisesti tässäkin esitetyt Tampereen mien välillä. veluja, joissa samalla laitteella voidaan kaupungin paikkatiedot ovat ETRS- tehdä mittaus, dokumentointi ja tiedon GKn koordinaattijärjestelmässä. Näi- Asko Mäki siirtäminen paikkatietojärjestelmään. den muuttaminen tykistön käyttämiin Tutkijaupseeri, Kaupungeilla ja kunnilla on paljon MGRS tai UTM koordinaatteihin tulee kapteeni, omaa paikkatieto materiaalia, jota voi- käytännössä tehdä ohjelmallisesti. Hel- Tykistösektori daan hyödyntää itse tehtävien mittausten poiten käytettävä menetelmä on Maan- Tutkimus- ja kehittämisosasto tukena. Tällaisen paikkatiedon käytös- mittauslaitoksen internetpalvelu. Maavoimien tutkimuskeskus, sä pitää ratkaista miten tieto hankitaan Tulevaisuudessa käytettävien tietojär- Maasotakoulu

Tulikomentoja 4/2020 23 Karjalan Tykistökilta vieraili Karhulan ilmailukerhon Lentomuseossa

JAAKKO JANHUNEN

Karjalan Tykistökilta järjesti vierailun Kar- seon harvinaisuuksia ovat muun muassa hulan ilmailukerhon Lentomuseoon lau- Harakka I ja PIK-5c. antaina 5. syyskuuta. Lentomuseo sijaitsee Harakka I on suomalaisvalmisteinen Kymin lentokentällä Kotkassa. Lentoken- alkeisliitokone. Museon Harakka I H-12 tän alue on tuttu monelle RUK:ssa oppi- ostettiin rakennussarjana vuonna 1945 laana olleelle tykkimiehelle. Kymin kent- vastaperustetulle silloiselle Kymin Purje- tä rakennettiin sotavuosina 1942–43, sen lentokerholle. Sillä lennettiin ensimmäi- rakentamisessa oli mukana muun muas- nen lento 23. helmikuuta 1947 ja oli käy- sa noin 200 naista lähiseudulta. Kentäl- tössä vuoteen 1958. Harakka H-12 on le sijoitettiin Messerschmitt Bf 109 -ko- museon oma ja ainoa lentokuntoinen Ha- neilla toiminut Hävittäjälentolaivue 34 rakka I maailmassa. Kotkan kaupungin ilmapuolustuksen te- PIK-5c on suomalaisvalmisteinen har- hostamiseksi. Lentolaivue siirtyi kentälle joituspurjekone. PIK-5 prototyyppi len- 2.8.1943, vaikka rakennustyöt jatkuivat si ensimmäisen kerran syyskuussa 1946. vielä kuukausia. Hävittäjälentolaivue 34 PIK-5 oli yleisin purjekonetyyppi Suo- saavutti Kymin kentältä kymmenen kuu- messa 1950-luvulla. Karhulan Ilmailuker- kauden aikana lähes 60 ilmavoittoa. holla oli vuosina 1962 –1965 käytössä ker- Vierailun asiantuntijaoppaana toimi hossa rakennettu PIK-5b 0H-PBC. Näyt- legendaarinen ilmailuasiantuntija, insi- teillä oleva PIK-5c OH-151 on alkujaan nöörieverstiluutnantti (evp), tietokirjaili- Inkeroisten Ilmailukerhon rakentama ja ja entinen ilmavoimien koelentäjä Jyr- PIK-5b OH-PAP. Alkuperäisestä konees- ki Laukkanen. Jo 12-vuotiaana hän pyö- ta on kuitenkin mukana vain muutamia räili Kymin lentokentälle katselemaan metalliosia. Kone on täysin lentokelpoi- purjelentoa. Ensimmäisen yksinlentonsa nen. Peruskorjattu kone lensi ensi kerran Laukkanen lensi 15-vuotiaana Harakka- 21.10.2000. Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki museo- liitokoneella jäältä Kotkan edustalta. Ta- hallin edustalla. kanaan hänellä on 36 vuotta kestänyt ura Museossa esillä Suomen ilmavoimissa, yli 18 000 lento- olevia sotakoneita tuntia ja kokemusta 153 eri lentokonetyy- Gloster Gauntlet on englantilaisvalmis- pistä. Laukkanen opiskeli lentokoneinsi- teinen hävittäjä. Prototyypin ensilento nööriopinnot Teknillisessä korkeakoulus- tapahtui jo 1928. Gauntlet tuli Englan- sa, jonka jälkeen hän pääsi lentoupseeri- nin Ilmavoimien RAF:n käyttöön vuon- kurssille ja valmistui sen priimuksena. En- na 1935. Talvisodan alettua Etelä-Afrikan simmäiset kaksi vuotta kuluivat Rissalassa liitovaltio lahjoitti Suomelle 24 Gaunt- MiG-lentueessa. Laukkanen päätyi koe- let-konetta. Ne eivät kuitenkaan ehtineet lentäjäksi Kuorevedelle ja oli koelentäjänä talvisotaan. Jatkosodan alettua konetyyp- 32 vuotta. Hän lensi ilmavoimissa noin pi oli liian vanha hävittäjäksi ja sitä käy- 10 000 tuntia, mikä on kaikkien aikojen tettiin harjoituskoneena ja se poistettiin ennätys suomalaisten hävittäjälentäjien käytöstä 1945. Näytteillä oleva vieraileva keskuudessa. Hän eläköityi 60-vuotiaa- Gloster Gauntlet II GT-400 /OH-XGT:n na, mutta jatkaa edelleen lentämistä len- omistaa Lentotekniikan Kilta, joka on tonäytöksissä ja harrastuksenaan. kunnostanut koneen vuonna 1982. Se on ainoa yksilö maailmassa ja täysin lento- Lentomuseon perustaminen kuntoinen museokone. Museotoiminta Kymin kentällä aloitettiin Folland Gnat Mk.1 on englantilai- elokuussa 1992, kun ilmavoimat luovut- nen suihkuhävittäjä. Suomen Ilmavoi- ti kerholle säilytykseen käytöstä poistetun milla oli vuosina 1958–1972 käytössä yh- Fouga CM 170 Magister FM-43 -koneen. teensä 13 konetta. Gnatilla ylitettiin Suo- Kerhon ensimmäinen liitokone, 1940-lu- messa ensimmäisen kerran äänennopeus vulla rakennettu Harakka I laitettiin tal- 31.7.1958 Luonetjärvellä. Karhulan Il- teen jo vuonna 1959. Nykyinen museo- mailukerhon GN-107 saatiin Keski-Suo- halli valmistui 1995. Lentomuseon laa- men Ilmailumuseolta syksyllä 1993. jennusprojekti valmistui toimintakaudel- Fouga CM 170 Magister on alku- le 2008. Tällä hetkellä museon pysyvässä perältään ranskalainen suihkuharjoitus- Vierailumme asiantuntijaopas Jyrki Laukkanen. näyttelyssä on esillä useita koneita. Mu- kone. Suomen ilmavoimilla oli vuosina

24 OHJUKSET

Yhdysvaltain Armeija etsii uutta keskimatkan ohjus- järjestelmää, jolla voisi tuhota maaleja 500-1500 km etäisyyksiltä. Sillä jatkettai- siin suorituskykyulottuvuutta PrSM-ohjusjärjestelmän kantamarajasta eteenpäin. (https://armyrecognition.com/ weapons_defence_industry_ military_technology_uk/u.s._ army_pursues_new_mid- range_missile_to_ﬁ ll_gap_ in_precision_ﬁ res.html)

AJONEUVOTYKIT

Intia tilaa 6 rykmenttiä 214 Alkeisliitokone Harakka II mm Pinaka Mk-I -raketin- heittimiä. Tämä tarkoittaa 114 heitintä ja 45 komento- 1958–1988 käytössä yhteen- ajoneuvoa. Lisäksi hanki- sä 80 konetta. Kerhon FM-43 taan huomattava määrä saatiin Ilmavoimilta elokuussa ampumatarvikeajoneuvoja. 1992. FM-43 lensi ensi kerran Hankinnan kokonaishinta on 353,5 MUSD. Neliakseliset 6.9.1962 ja viimeisen kerran BEML-alustaiset heittimet va- 10.11.1986. Museon FM-43 rustetaan paikannuslaitteilla on käyntikuntoinen ja rullaus- ja automaattisella suuntaus- kelpoinen. järjestelmällä. Intialaisval- MiG-21F-13 on alkupe- misteisten rakettien kantama tulee olemaan 38-40 km. rältään neuvostoliitolainen Viimeiset toimitukset tulevat ylisooninen suihkuhävittä- tapahtumaan vuonna 2024. jä. Sen prototyyppi lensi ensi Yksi heitin voi laukaista kerran 1955. Suomen Ilma- kahdesta kasetista yhteensä voimat hankki vuosina 1963– 12 rakettia 44 sekunnissa. Yhdessä patterissa on kuusi 1965 yhteensä 22 konetta. heitintä, kuusi latausajoneu- MiG-21F-13 oli ensimmäinen voa ja kaksi komentoajoneu- konetyyppi, jolla Suomessa Suihkuharjoituskone Fouga CM 170 Magister voa. Yhteen raketinheitinryk- ylitettiin kaksinkertainen ää- menttiin puolestaan kuuluu nennopeus. MiG-21F-13 oli neljä patteria, säätutka- ajoneuvo, korjausajoneuvo, myös Ilmavoimien ensimmäi- komentoajoneuvo sekä raket- nen taisteluohjuksilla varus- ta osin. BIS-versio oli ns. jo- kokuussa 1997. Se lensi ensi tien kuljetusautoja. (JDW tettu hävittäjä. MiG-21F-13 ka sään hävittäjä. MiG-21BIS kerran vuonna 1967 ja palve- 16 September 2020, https:// poistettiin Ilmavoimien käy- poistettiin Ilmavoimien käy- li Ruotsin ilmavoimissa. Kone www.defenseworld.net/ töstä tammikuussa 1986. Mu- töstä maaliskuussa 1998. lennettiin Suomeen marras- news/27764/Indian_MoD_ Awards__352_4M_Cont- seon MG-78 on saatu Ilmavoi- Saab 35FS Draken on kuussa 1985. Se palveli Hävit- racts_to_Local_Firms_Un- milta säilytykseen heinäkuussa ruotsalainen ylisooninen suih- täjälentolaivue 21:ssä Pirkka- der_Pinaka_Project) 1996. Se on varustettu Kuopi- kuhävittäjä. Sen prototyyppi lassa, missä se lensi viimeisen ossa lentäneen Hävittäjälento- lensi ensi kerran 1955. Suo- lentonsa tammikuussa 1997. laivue 31:n merkinnöillä. men Ilmavoimat hankki vuo- Lentotunteja kertyi yhteensä MiG-21BIS on neuvosto- sina 1972–1986 yhteensä 47 2715. liitolaisen MiG-21-sarjan vii- konetta, joista Ruotsista käy- Vuonna 1945 perustetun meisin kehitysversio. Suomen tettyinä hankittuja 35FS-ver- kerhon omaan toimintaan liit- Ilmavoimat hankki 22 konet- siota oli 24. Muita versioita tyvän historian säilyttämisen ta vuosina 1978–1984. MiG- olivat 35BS (6), 35CS (5) ja ohessa, Karhulan Ilmailuker- 21BIS oli nykyaikana viimei- 35S (12 uusia). Draken oli Il- ho ylläpitää Kymissä sotavuo- nen konetyyppi, jolla Suo- mavoimien ensimmäinen tut- sina toimineen Hävittäjälen- Pinaka-raketinheitin tulitoi- messa voitiin ylittää kaksin- kalla ja tutkaohjuksilla varus- tolaivue 34:n perinnettä. Mu- minnassa. Lähde: https:// kertainen äänennopeus. MiG- tettu hävittäjä. Museon Saab seohallin edustalla on Hävit- defpost.com/indian-mod-or- 21BIS-versiota kehiteltiin ja 35FS DK-259 (35499) saatiin täjälentolaivue 34:n muisto- ders-six-regiments-of-pinaka- mbrl-system/ paranneltiin Suomessa monil- Ilmavoimilta säilytykseen tou- merkki.

Tulikomentoja 4/2020 25 Heimosotiin osallistuneiden yhteinen kunniamerkki – heimosotaristi

SAMUEL FABRIN

Museo Militarian perusnäyƩ elyssä ei ole omaa osiota Museo vuosien 1918–1922 heimosodille, muƩ a niihin liiƩ yviä esineet kunniamerkkejä on esillä muiden merkkien joukossa. kertovat Yksi heimosoƟ in liiƩ yvistä kunniamerkeistä on heimoso- tarisƟ . OSA 41

Heimosotaristi ei ollut ensimmäinen heitin pystysiivissä on molemmissa kolmee mosotiin liittyvä merkki. Heimosotiin heraldista ruusua, vaakasiivissä heimo-- liittyviä muistomitaleita olivat Aunuk- sotiin viittaavat vuosiluvut 1918–1922. sen (perustettu 1922) ja Karjalan (1923) Heimosotaristi vihittiin käyttöön jaa muistomitalit, Inkerin valkoisen muurin ensimmäiset merkit jaettiin 25.3.1938.8. ansioristi (1919/1920), Viron vapausso- Ristin vihki käyttöön pastori R. Tiivo-o- dan muistomitali (1920) sekä Inkerin va- la, joka myös kiinnitti ensimmäisen mer-r- pausliikkeen osanottomerkki (1929). Jon- kin liiton puheenjohtaja Kuussaaren rin-n- kinlaiselle heimosotureita yhdistävälle lii- taan. Seuraavana päivänä risti luovutet-t- tolle ja lopulta kunniamerkille koettiin tiin presidentti Kyösti Kalliolle (1873–3– kuitenkin olevan tarvetta. 1940) ja sotamarsalkka Mannerheimil- Vuonna 1933 päätettiinkin perus- le (1867–1951). Ensimmäinen julki- Luutnantti Arvo Toivolan heimosotaristi. taa vuosina 1918–1922 heimosotaret- nen jakotilaisuus järjestettiin Kuopiossa kiin osallistuneille yhteinen liitto. Pe- 27.3.1938, heimosotien Malmin retki- rustava kokous järjestettiin Helsingissä kunnan 20-vuotispäivänä. Tilaisuutta ko- saajan heimosotaretkien määrää. Heimo- 4.11.1933, ja liiton nimeksi tuli Suo- ristivat Suomen, Inkerin ja Karjalan liput. sotaristiin olivat oikeutettuja seuraaviin men Heimosoturien Liitto. Liitto toimi retkikuntiin osallistuneet: heimosotiin osallistuneiden yhdyssiteenä Luutnantti Arvo Toivolan risti 1. Malmin retkikunta (1918) ja asevelijärjestönä, jonka tavoitteena oli Museo Militariassa on nähtävänä muun Kuisman retkikunta (1918) paitsi huolehtia jäsenistöstään myös vaa- muassa luutnantti Arvo Toivolan (1900– 2. Koillisrintama (1918) lia yhteisiä muistoja, tutkia heimosotien 1947) heimosotaristi hänen muiden kun- Haapalaisen retki (1918) historiaa ja lujittaa maanpuolustushen- niamerkkiensä rinnalla. Merkkeihin kuu- 3. Petsamon retki (1918) keä. luvat myös muun muassa Aunuksen ja 4. Repolan retki (1918) Kaikille heimosotureille yhteisen kun- Karjalan muistomitalit. Toivola jätti jäl- Aunuksen taistelut (1918) niamerkki, heimosotaristi, hyväksyttiin keen myös käsin kirjoitetut muistelmi- Kuitusen retki (1918) Suomen Heimosoturien liiton edustaja- ansa Aunuksen retkeltä. Siistillä käsialal- Aunuksen retki (1918) kokouksessa 27.2.1938. Merkin suunnit- la ruutupaperille kirjoitetut muistelmat Porajärven retki (1919–1920) teli jääkärieverstiluutnantti Eero Kuus- ovat myös osa Museo Militarian kokoel- Lintujärven retki (1919) saari (1891–1978). Esikuvana suunnit- mia. Muistelmia hyödynsi sittemmin Ei- 5. Inkerin vapaustaistelut (1918–1920) telutyössä toimi Akseli Gallen-Kallelan nar Palmunen kirjassaan Hämeen miehet 6. Viron vapaussota (1918–1919) (1865–1931) vuonna 1922 piirtämä Itä- Aunuksen retkellä 1919. Hämeenlinnan 7. Petsamon retket (1920) Karjalan vapaudenristi. Kyseisessä ristissä maalaiskunnassa vuonna 1900 syntynyt 8. Vienan väliaikaisen hallituksen sota oleva karhu esiintyi myös Gallen-Kalle- Toivola osallistui jo 1918 Hämeenlinnan (1919–1920) lan jo vuonna 1920 piirtämässä Itä-Kar- seudun valtaukseen saksalaisten joukkojen Itä-Karjalan sota (1921–1922) jalan vaakunassa. Heimosotaristin karhul- mukana. Rauhan aikana hän toimi kanta- Marttinan retki (1921) la on kuitenkin suora miekka, kun Gal- aliupseerina rannikkotykistössä. Talviso- len-Kallelan piirtämällä karhulla on kassa- taan hän osallistui Russarön linnakkeen Lähteitä: ra tai vesuri. Koska heimosotaristi oli tar- jaosjohtajana ja jatkosotaan muun muas- Jukka I. Mattila: Vapaussodan muistomitalit. koitettu kaikille heimosotureille yhteiseksi sa linnakkeistoupseerina ja aseupseerina. Sotilasperinteen Seuran julkaisusarjan nro 5. merkiksi, Kuussaari ei halunnut sitoa sitä Luutnantti Toivola kuoli Hämeenlinnassa Apali Oy 2001. liikaa pelkästään Itä-Karjalaan liittyvään vuonna 1947. Einar Palmunen: Hämeen miehet Aunuksen symboliikkaan. Toivolan heimosotaristin nauhassa on retkellä 1919. Arvi A. Karisto Oy 1967. Pronssiin lyödyn ristin etupuolen ha- kaksi miekkaa pitelevää kättä kuvaavaa Tapio Saarni: Suomen vapaussota 1918. vuristin havut yhdistyvät kääntöpuolen solkea. Heimosotaristin nauhaan kiinni- Merkit ja tunnukset. Vapaussoturien Huoltosää- neljän miekan teriin. Kääntöpuolella ris- tettyjen solkien lukumäärä kuvaa ristin tiö 1986.

26 MMerkkipäiviäerkkipäiviä Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään tammi–maaliskuussa 2021. Listalla on myös muutama vuoden 2020 lopussa merkkipäiväänsä viettänyt/viettävä.

4.9. Kauppinen Seppo J Laihia 75 v 29.11. Rasimus Jouko Riihimäki 85 v 17.12. Piipponen Heikki Riihimäki 70 v 22.12. Virtanen Kalevi Ulvila 75 v 25.12. Tidenberg Veijo Kuopio 80 v 26.12. Täppinen Hannu Riihimäki 85 v 2.1. Peltomäki Ilpo Halikko 70 v 3.1. Rantakari Risto Helsinki 80 v 5.1. Vatsia Juha Riihimäki 50 v 6.1. Närhi Ilkka Koria 60 v 10.1. Hamonen Arto Mikkeli 60 v 11.1. Seppänen Hannu Kajaani 50 v 14.1. Ukkonen Risto Otava 70 v 19.1. Järvinen Seppo Savitaipale 60 v 21.1. Lumiaho Ari Tirva 60 v 24.1. Siidorow Ari Riihimäki 70 v 30.1. Leppänen Juha Kankaanpää 60 v 31.1. Aho-Mantila Heikki Niinisalo 80 v 31.1. Kostiainen Keijo Kankaanpää 60 v 1.2. Hartikainen Toivo Kouvola 80 v 4.2. Lehto Anneli Sastamala 80 v 7.2. Kinnari Pentti Hausjärvi 70 v 11.2. Levonoja Kalevi Sastamala 80 v 11.2. Saraluoto Hannu Lahti 75 v 14.2. Rissanen Jukka Lahti 75 v 18.2. Filpus Janne Masala 50 v 20.2. Osmala Pentti Routio 80 v 22.2. Hukkanen Pirjo Iittala 60 v 27.2. Jokiniitty Matti Sastamala 80 v 1.3. Roiha Esa Jaakko Helsinki 80 v 2.3. Ylätupa Pertti Tampere 90 v 4.3. Mokkila Harri Kyröskoski 50 v 6.3. Haavisto Orvo Turku 80 v 7.3. Salonen Kalervo Noormarkku 70 v 12.3. Mäkelä Tauno Sastamala 80 v 13.3. Niemi Antti Riihimäki 50 v RAVINTOLA SEISKA 13.3. Vilhu Raimo Hämeenlinna 80 v Avoinna ark. 9-15, muulloin tilauksesta 14.3. Soini Pekka Kankaanpää 75 v Lounas noutopöydästä arkisin klo 11-14 14.3. Vuoria Matti Helsinki 70 v 15.3. Suikkari Mauri Lappeenranta 70 v Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: 16.3. Heino Heikki Valkeakoski 75 v - useita kokouskabinetteja 16.3. Niemi Markku Hämeenlinna 70 v - peruskokoustekniikka 17.3. Hannukkala Lauri Katinala 97 v - tilava saunaosasto ja ruokailutila 17.3. Kröger Olli Valkeala 75 v soveltuu myös kokouskäyttöön 18.3. Kuokkanen Risto Kouvola 80 v 19.3. Ratia Erkki Mäntsälä 75 v Perhejuhlat helposti, kysy tarjous. 20.3. Möller Reino Kuusamo 90 v 22.3. Raanto Heikki Juhani Helsinki 60 v Tarjoamme kaikille killoille ja kiltalaisille 25.3. Saarinen Eino Hämeenlinna 80 v mahdollisuuden lounas- ja tilausruokailuun 25.3. Yli-Houhala Pertti Sastamala 70 v 29.3. Collin Lars Tuusula 75 v päivän hintaan. 30.3. Jahkonen Antti Hämeenlinna 96 v A-oikeudet. Ota yhteyttä. Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäviä.

RAVINTOLA SEISKA Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennois- Suomen kasarmi 7 sa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 20.1.2021 13100 Hämeenlinna oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tule- Puh: 03 67 43 433 tai 040 451 5229 vat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteris- www.kerhoravintolaseiska.ﬁ tä tai että kiltasi ei ole lähettänyt v 2021 merkkipäiväluetteloa S-posti: ravintola@kerhoravintolaseiska.ﬁ lehden toimitukselle.

Tulikomentoja 4/2020 27 Tuliasematoiminta – Taisteluteknisiä ”temppuja” sovellettuna vallitsevassa tilanteessa

Tuliasematoiminnalla tarkoitetaan ylei- Todelliset mahdollisuudet laajaan, sesti tuliyksiköiden tekemiä toimenpiteitä kohteittain hajautettuun tuliasemaryhmi- tulenkäytön tehtävän täyttämiseksi. Tuli- tykseen haastetaan maaston, muiden alu- asematoiminta on vahvasti sidoksissa niin eella toimivien joukkojen ja esimerkiksi sanottuun yleisen taktiikan kehitykseen, tiestön käytön sanellessa omat rajoituk- joukkojen käyttöperiaatteiden muutok- sensa. Ryhmitystavan valintaan vaikut- seen sekä tuettavan joukon taistelutapaan, tavat myös vaatimukset halutulle vaiku- doktriiniin. Tuliasematoimintaa ohjaa ty- tukselle, ”minne tuli on kyettävä keskit- kistön käsikirjojen lisäksi myös vahva ase- tämään?” Joissain tilanteissa patteristosta lajiperintö, koska tuliasemassa tehtävät erilleen ryhmitetty tulipatterikin on mah- toimenpiteet eivät ole aikojen saatossa dollinen vaihtoehto. juuri muuttuneet. Tuliasemien vaihdot ja tuliyksiköiden Tämä artikkeli tuo lukijalleen kuvauk- liike nivoutuvat tuettavan joukon taiste- sen nykypäivän tuliasematoiminnasta alu- luun. Tuliyksikön kantama ja ampuma- eellisten joukkojen tuliyksikössä, patteris- tarvikevalikoima määrittävät osaltaan sen tossa. Tuliyksikön huoltoa ja sen kehitys- hetken, jolloin tuliasemien vaihto on aloi- näkymiä ei käsitellä tässä yhteydessä, vaan tettava. Tuliasemien vaihdot tehdään pää- Tykistökoulun artikkelisarjan neljäs osa sääntöisesti ampumavalmius säilyttäen ja keskittyy kokonaan huoltoon ja sen toi- vähintäänkin siten, että tulenantokyky mialojen yksityiskohtiin. jollakin toisella tuliyksiköllä käsketyille Patteristo voi nykyohjesäännön perus- tulenkäyttöalueelle säilyy. teella ryhmittyä suppealle tai laajalle tu- Tuliasema-alueen valmistamiseksi teh- liasema-alueelle tai patteristo voi ryhmit- tävät toimet eivät ole aikojen saatossa tyä erilliselle alueelle. Tällöin esimerkiksi muuttuneet. Tämän päivän taisteluken- liasemien mittaukset muodostavat tark- yksi tulipatteri tukee itsenäisesti taistelu- tällä tuliasema-alueen haltuunotto ja suo- kuudellaan perusteet tuliyksikön ampu- ja vaikkapa sivustan suojauksessa. Tuliase- jaus on toteutettava alueen käyttökelpoi- matoiminnalle. Perinteisempien mene- ma-alueiden ryhmitysten periaatteet esite- suuden varmistamiseksi. Se toteutetaan telmien, kuten SK-mittaus, rinnalle ovat tään kuvassa 1. Tuliasema-alueella ryhmi- esimerkiksi tulipatterin valmisteluosilla tulleet paikantamisajoneuvot sekä uusim- tysmuodot voivat olla joko koottu, suppea tai erillisellä tuliasemaryhmällä. Tiedus- pana Sterna-hyrräsuuntakehät, joilla tu- tai laaja. telussa ja valmistelussa toteutettavat tu- liasemiin tuodaan tarkka suunta. Sternaa

TKA1 TKA2 ± NP ± NP

± NP ± NP

Kuva 1. Patteriston tuliasema-alueet periaatekuvina; vasemmalla suppea tuliasema-alue, keskellä laaja tuliasema-alue ja oikealla patteristo erillisellä alueella.

28 Asemaan ajo on koko tykkiryhmän suoritus. Kuva: Tykistökoulun arkisto. käytettäessä koordinaattitieto mitataan ja telmiin. Tuliasemaryhmityksessä hajaut- varmennetaan hyrrään yhdistetyllä maa- taminen, naamiointi sekä linnoittaminen linpaikannuslaitteella (MPL15). ovat ne keinot, joilla parannetaan taiste- Ammunnanhallinta- ja johtamisjärjes- lunkestävyyttä ja vähennetään tappioita telmällä muodostetaan sekä tuliyksikön niin kalustolle kuin henkilöstölle. Osa- sisäiset tulenkäyttöyhteydet että tuliko- na tuettavan joukon harhauttamissuun- mentoyhteydet tuettavaan joukkoon. Pat- nitelmaa voi tuliyksikkö myös rakentaa teriston komentopaikalla johtamiskont- valelaitteita salatakseen todellisen ryhmi- ti M15, M18-viestijärjestelmä sekä muut tyksensä tai kuormittaakseen vastustajan nykypäivän välineet tuottavat tuliyksikön tiedustelujärjestelmää ja sen päätöksente- komentajalle sekä tulitoimintahenkilös- kokykyä. Ilmasuojelun toimenpiteenä tu- tölle tarvittavat viestiyhteydet sekä tilan- liyksikössä seurataan ilmatilannekuvaa jo- nekuvan johtamisen perustaksi. AHJO- ko ilmavalvontaselosteesta tai ilmatorjun- ammunnanhallintajärjestelmän tuleva nan tuliasemapäätteeltä. elinkaaripäivitys tulee vastaamaan johta- misjärjestelmän vaatimuksiin ja osallistu- Tulevaisuuden kehitysnäkymistä minen ASCA (Artillery Systems Coope- Artikkelin alkuosa kuvaa patteriston tu- ration Activities) -projektiin mahdollistaa liasematoimintaa nykytilassaan voimassa Sterna-hyrräsuuntakehä soveltuu tulenjohto- kansainvälisen yhteensopivuuden tuliko- olevien ohjesääntöjen ohjauksessa. Tule- mittausten lisäksi myös tuliasemamittauksiin. mentoyhteyksissä. vaisuudessa taistelutekniikan tasolla suu- Yksi hyrräys kestää nopeimmillaan noin 2 minuuttia ja valmistajan ilmoittama tarkkuus Tuliasema-alueen suojan edistämisessä ria muutosaskeleita ei todennäköisesti suunnassa on +- 2 piirua. Kuva: Tykistösek- turvaudutaan pääosin perinteisiin mene- oteta niin kauan kuin tykkikalusto säi- torin arkisto.

Tulikomentoja 4/2020 29 Patteriston komentopaikan johtamistilana voi olla esimerkiksi johtamiskontti M15. Kontissa on tarvittavat johtamisjärjestelmät laitteineen ja työs- kentelytilaa viidelle henkilölle sekä kontti on johtamisvalmis myös siirtymisten aikana. Kontti maastoutetaan sen omalla naamiojärjestelmällä. Kuvat: Henri Hakulinen.

Kevyt patteristo 122H63 tulitoiminnassa. Kuva: Henri Hakulinen.

lyy pääosilla joukoista muuttumattoma- Myös käynnissä oleva ampumatar- ja tulenkäytön optimointiin yhdistele- na. Tässä rinnalla toki 155K9-tuliyksikön vikekehitys kasvattaa vaatimuksia tu- mällä eri ampumatarvikkeita. Optimoi- toiminta kehittyy ja vakiintuu yksikön pe- liyksikön tarkkuuteen, ammunnanhal- tuun tulenkäyttöön laskenta-avuksi voi- riaatteisiin sopivaksi. lintaan ja tuliasematoiminnan johtami- vat tulla tulevaisuudessa uudet, tekoäly- Patteriston tuliasematoiminta ja tak- seen. Kantaman kasvaessa ja yksittäisten perusteiset teknologiat. tiikka saattavat sen sijaan muuttua koh- ampumatarvikkeiden tulentehon kasva- Lopunperin on kuitenkin muistettava, ti tykistöryhmämaista toimintaa. Tällöin essa (esimerkiksi ohjautuvat ampuma- että toistaiseksi suurin tykistön tuliyksi- muun muassa valmiusjärjestelyt sekä asei- tarvikkeet) tuliyksikön tehtävien toteu- köiden massa, alueellisten joukkojen ke- den ja ampumatarvikkeiden määrä voivat tus vaatii uutta ajattelutapaa. Ampuma- vyet patteristot, jatkavat tulevaisuudessa- tarkoittaa tuliyksiköitä, joissa on eri tykki- tarvikkeiden jako tuliyksikön sisällä on kin taktisen tulenkäytön tehtävien toteut- kaluston perusyksiköitä tai jopa tykki- ja suunniteltava ja johdettava yksityiskoh- tamista hyvinkin perinteisin menetelmin kranaatinheitinkalustoja yhdessä. Patteris- taisemmin, kun erikoisampumatarvik- ja kalustoin. tossa tuliyksikön tulitoiminnan johtami- keiden määrä ja suhde normaaliin am- nen voi muuttua tulevaisuudessa enem- pumatarvikkeeseen kasvaa. Myös tuliyk- män tulenkäytön tehtävien johtamisek- sikön osalla toteutettavien tulitehtävien Tuomas Mäkinen si oikeille tuliyksikön osille. Tällöin am- määrän voi arvioida kasvavan. Tulevai- majuri munnanhallinta- ja johtamisjärjestelmä suudessa tulitehtävien toteuttaminen voi Korkeakouluosaston johtaja sekä taktiikka pitää kehittää vastaamaan muuttua tulikomentojen mekaanisesta Tykistökoulu muuttuviin tuliyksikön tarpeisiin. toteuttamisesta vaikutuksen laskentaan Koulutuskeskus/Maasotakoulu

30 Paasikivi perheineen Päivölässä

J. K. Paasikiven työhuonemuseo Keravalla

JYRI VILAMO

Uskaltaisin väittää, että J. K. vat meille museossa vierail- Paasikiven omistama maa- leille elävästi Paasikiven per- tila (1917–1953) Keravalla heen ajasta maatilalla. Lapset, ja sen säilynyt päärakennus joita oli neljä, eivät maatilal- J.K. Paasikivi isännöi kotitilaansa vuoteen 1953 asti. Vuonna 1954 piha- 1800-luvulta, ovat useimmil- la suinkaan lomailleet vaan piiriin muutti kirjailija ja kustantaja Ensio Lehtosen perustama lastenkoti, le meistä tuntematon paik- joutuivat osallistumaan tilan joka oli aloittanut toimintansa vuonna 1940 sotaorpojen auttamiseksi. ka. Tilauksesta avoinna oleva töihin uutterasti. Paasikiven museo on vasta aloittamassa poika Juhani suoritti kadetti- toimintaansa ja sitä ylläpitää koulun ja jatkoi sotilasuralla. Paasikiven Nuorisokylän Sää- Hän oli alun perin tykkimies, tiö, joka jatkaa vuonna 1940 mutta varsinainen uransa hän perustetun sotaorvoille tar- suoritti vastaperustetun ilma- koitetun lastenkodin toimin- torjunnan parissa. taa. Rakennus lähes tuhoutui Paasikivi osti maatilan ke- 1960-luvun lopulla sattunees- hittääkseen maataloutta ja sa tulipalossa mutta se korjat- kannustaakseen ihmisiä oma- tiin. Tällöin mansardityyppi- aloitteisuuteen ja riippumat- nen katto vaihtui nykyiseksi tomuuteen. Tähän vaikutti- harjakatoksi. Paasikiven ajasta vat kokemukset ensimmäisen sisätiloissa muistuttaa hänen J. K. Paasikivi (1870–1956) muutti perheineen Keravan Päivölään maailmansodan ajasta, jolloin kalustettu työhuoneensa. Lisä- vuonna 1917. Paasikivi toimi tuolloin Kansallis-Osake-Pankin pääjohta- elintarvikkeista oli pulaa ja tietoja paikasta ja mahdollisia jana. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin pääministeriksi. Asuessaan hinnat kohosivat korkealle. vierailuja voi kysyä osoitteesta edelleen Paasikartanossa Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi Säätiön edustajat kertoi- www.paasikivennk.ﬁ . vuonna 1946.

Tulikomentoja 4/2020 31 Lapin sota ja Lofootit Majurit Matkalla JYRI VILAMO – osa 2 -

tuneet saapuivat omien intressiensä (Kii- ki. Erikoisammuksella pisin kantama oli Lehdessä 3/2020 alkanut tykistömajuri runan rautamalmivarat) vuoksi apuun. 53 kilometriä. Kaikkiaan näitä valmistet- Jyri Vilamon ja pioneerimajuri Jukka Rusilan Parin kuukauden taistelujen jäljiltä Nar- tiin 12, joista seitsemän sijoitettiin Nor- matka jatkuu nyt Norjan puolelle Narvikiin ja vikin edustalla lepää 64 alusta hyises- jaan ja neljä Ranskaan. Ranskaan sijoite- Lofooteille. sä merihaudassa, 86 lentokonetta tuhou- tut olivat aluksi koekäytössä Gdanskin lä- tui ja noin 8500 sotilasta sai surmansa. hettyvillä. Nämä Trondenesissa sijaitsevat Mistään pikkurähinästä ei siis ollut kyse! neljä ovat ainoat säilyneet, joista tämä yk- Tiistai 21.7. Liittoutuneet (brittejä, puolalaisia, sekä si on museoitu ja periaatteessa toiminta- Norjaan saavuimme iltapäivän puolella ja Ranskasta muun muassa muukalaislegi- kunnossa. Alun perin tykit oli tarkoitet- kohteena oli Narvik. Sääennusteet lupai- oona) olivat lopussa lähellä voittoa ja oli- tu taistelulaivoihin mutta niitä ei koskaan livat lähipäivien olevan sateisia, ja muu- vat jo vallanneet Narvikin saksalaisilta ta- rakennettu. Tykit toimivat osana Hitlerin timme lennosta matkasuunnitelmaa. Ha- kaisin. Samaan aikaan heikko sotamenes- Atlantin-valli ketjua ja suojasivat Narvikin lusimme jättää Lofoottien vuorivaelluk- tys Ranskassa sai kuitenkin sodanjohdon tärkeää sotasatamaa. Tarkkaavainen lukija set parempiin säihin. Matkalla Narvikiin vetämään joukot pois ja norjalaiset jäivät voi kysyä, missä yksi puuttuva tykki on? meidät pysäytti ensimmäisen kerran tiel- yksin. Kuningas pakeni Englantiin ja Sak- Oppaamme mukaan sen piti tulla Nor- lä ollut “Narvik 1940” -muistokyltti. Pai- sa sai haltuunsa loputkin Norjasta. Enim- jaan, mutta se katosi kuljetuksen aikana. kalla selvisi, että Ympäri Narvikia (vajaan millään Norjassa oli noin 450 000 saksa- Meille jäi tarinan todenperäisyys epäsel- 100 kilometrin säteellä) on puolentusinaa laista sotilasta. väksi ja se, miten kyseisen kokoisen tykin muistomerkkiä Narvikin taistelusta huh- voi ylipäätään hävittää! Pelkkä putki pai- ti-kesäkuussa 1940, jolloin Norjan koh- Keskiviikko 22.7. naa noin 150 tonnia. taloa ratkaistiin. Tässä kohtaa molemmat Keli oli edelleen kosteahko ja päivän en- Kohteesta kiinnostuneille tiedoksi, et- tunnustivat, että vaikka tiesimme tuolla simmäinen kohde oli saksalaisten sotilai- tä paikka on varuskunta-alueella ja vierai- seuduilla käydyistä taisteluista jotain, tie- den hautausmaa. Viimeisen leposijansa lua varten pitää ilmoittautua vähintään tomme olivat pahasti vajavaiset. Seuraavat oli saanut moni taistelija. Narvikin poh- 24 tuntia aiemmin. Ainakin kesäaikaan päivät toisivat muutoksen tähän! joispuoleisen vuonon perukalla on saksa- tuo näytti suositulta eli mekään emme he- Nämä muistomerkit oli toteutettu erit- laisen hävittäjä Georg Thielen hylky. Lai- ti päässeet haluamallemme vierailuajalle. täin hyvin ja samalla konseptilla. Paikal- va ajettiin vuononrantaan sen ollessa up- Koronan vuoksi ryhmäkokoja oli rajoi- la olevissa infotauluissa oli usealla kielellä poamisvaarassa. Näin noin 2500 henkeä tettu. Valokuvaus alueella oli sallittu tiu- lyhyet kuvaukset, muutama niihin liittyvä säilyi muihin taistelutoimiin. Hylky lepää kasti vain museoalueella ja tätä oli koko valokuva sekä karttapohja. Näin satunnai- kyljellään rannassa, mutta aivan lähelle ajan valvomassa kaksi sotilaspoliisia. Mi- nen ohikulkija saa kompaktissa paketissa ei pääse voimalarakennuksen ja vuorelta tään sellaista emme kyllä nähneet, mitä ei tiiviin mutta informatiivisen käsityksen syöksyvän vesivirran takia. Näissä jylhis- esimerkiksi Google Earthin kautta näkisi siitä, mistä oli kyse. sä maisemissa lepää kymmenittäin laivan- jopa paremmin. Illaksi pääsimme vihdoin Narvikissa on muutamien muisto- hylkyjä. Lofooteille. merkkien lisäksi aihetta käsittelevä, hy- Seuraava kohde oli suositus ystävältä vin toteutettu sotamuseo. Saksalaiset oli- ja tykkimiehelle pakollinen kohde. Teki Torstai 23.7. vat jo saaneet haltuunsa Etelä-Norjan, se kyllä vaikutuksen myös pioneerimme. Vihdoin Lofooteilla! Sää oli edelleen sitä mutta tilanne oli vielä avoin pohjoisessa, Adolfs kanonen oli saksalaisten suurin itseään, joten saariryhmän pääkaupungis- minne kuningaskin oli paennut. Liittou- (406 mm) sodanaikainen rannikkotyk- sa Svolværissa sijaitseva pieni mutta tava- jatkuu sivulle 34

Lofooteilla aurinko viimein näyttäytyi monen sateisen matkapäivän jälkeen.

3232 Narvikin sotamuseo tarjoaa vierailijalle paljon tietoa Narvikin taisteluista. Narvikin saksalainen sotilashautausmaa. Museossa on esillä muun muassa kuvia ja pienoismalleja taistelulaivoista ja lentokoneista, vanhoja aseita sekä sotilaiden tarvikkeita.

Narvikien 1940 taistelujen muistomerkki. Narvikin taistelut käytiin toisessa Narvikin sotamuseon kokoelmissa on myös natsiaiheisia jouluko- maailmansodassa Saksan ja liittoutuneiden välillä 9.4.–8.6.1940 Narvikin risteita. sataman ja sen ympäristön hallinnasta.

Adolﬁ n tykki Trondenesin niemimaalla on yksi suurimmista maalla olevista Svolvaerin tykistöasema Lofooteilla. tykeistä. Tykin pystyttivät Saksan sotavoimat 2. maailmansodan aikana.

Tulikomentoja 4/2020 33 rantäyteinen sotamuseo tarjo- peillä ja keskustassa. Mitään kohteisiin, joissa olemme käy- Tykit Bodenin linnoituksella. si hyvän aloituksen päivälle. tykkejä ei niissä enää ollut edes neet. Vahva suositus jokaisel- Museossa oli vaikuttava ko- muistomerkkinä, mutta ra- le, jota jylhät maisemat kiin- koelma erilaisia univormuja ja kenteita ja bunkkereita löytyi nostavat! Lofooteilta puuttu- muuta pienesineistöä. Erityi- kyllä. Näihin ei ollut mitään vat hyttyset tekevät vierailusta sen vaikutuksen tekivät natsi- opasteita ja neljäkymmentälu- myös siltä osin miellyttävän. aiheiset joulukoristeet. Esille- vun karttakuvan vertaaminen Sunnuntai-iltapäivänä oli panossa ja monikielisyydessä tämän päivän täyttömaalle ra- aika kääntää keula kohti kotia. olisi ollut paljon parantamisen kennettuun kaupunkiin aihe- Edessä olisi vielä noin 1500 ki- varaa, mutta asian pelasti se, utti mukavaa haastetta. Hyvin lometrin ajo. Olimme päättä- että tavaroiden ympärille oli löytyivät ne kolme kohdetta, neet suunnata reittimme Kii- kirjoitettu erittäin mielenkiin- joissa vierailimme pienen et- runan kautta. Ruotsin rajan toisia tosikertomuksia. Näihin sinnän jälkeen. Illan ohjelmas- tuntumasta löytyi vielä viimei- tutustumalla syntyi täyden- sa oli lisäksi ensimmäisen vuo- nen Narvikin taistelua käsitte- tävää kuvaa Pohjois-Norjas- ren huiputus. levä muistomerkki. Välttääk- sa käydyistä taisteluista ja Lo- semme kontaktit paikallis- foottien merkityksestä niissä. Perjantai-sunnuntai ten kanssa päätimme nukkua Saariryhmä oli sangen keskei- 24.–26.7. yömme teltassa ja ruokatar- nen monessakin mielenkiin- Sään parannuttua keskityim- peiden suhteen olimme myös toisessa tapahtumassa, ja ku- me vuorivaelluksiin ja Lofoot- omavaraisia. Tulevalla museo- ten myöhempinä päivinä huo- tien erittäin kauniiseen luon- vierailulla pidimme kaksi met- masimme, oli pieniä sotamuis- toon tutustuen. Ajoimme saa- riä etäisyyttä muihin ryhmäs- tomerkkejä siellä täällä. reen päähän asti eli Å:hon. Li- sämme. Saarelle oli sijoitettuna säksi kävimme Unescon maa- Porjuksen kylästä seitse- kymmeniä rannikkopuolus- ilmaperintökohteena olevassa män kilometrin päässä sijait- mä kone osallistui lokakuun tus ja -tykistöasemia. Otim- kalastajakylässä sekä viikinki- sevalta pikkutieltä löytyy kes- lopussa vuonna 1944 yrityk- me eräästä karttakuvasta itselle museossa. Molemmat ehdot- keltä suota kahden kilomet- seen upottaa taistelulaiva Tir- kännykkäkuvan ja päätimme tomasti käynnin arvoisia. Saa- rin kävelyn jälkeen brittiläi- pitz. Skotlannista lähtenyt 36 lähteä tutustumaan muuta- riryhmä menee heittämällä sen pommikone Lancasterin, koneen laivue sai vastaansa an- miin niistä pääkaupungin lie- ”top10” hienoimpiin matka- “Easy Elsien” jäännökset. Tä- karaa ilmatorjuntaa ja Easy El-

Bodenin linnoitus.

34 sie sai osumia kahden mootto- Bodenin lähiseudulla oli- rin vaurioituessa. Koska lento si useita muitakin mielenkiin- takaisin Pohjanmeren yli ei ol- toisia kohteita, mutta aika- lut mahdollista, teki kapteeni taulu ei antanut tällä kertaa päätöksen ja suuntasi Ruot- periksi kuin tutustua yhteen siin. Pakkolasku onnistui ja niistä – Kalix-linja an kuulu- miehistö pääsi myöhemmin neeseen Siknäsfortetiin (ra- palaamaan takaisin kotimaa- kennettu 1950-luvulla). Hiek- hansa jatkamaan taisteluja. kaisen mökkitien perukoilta, lähellä Perämeren rantaa, löy- Maanantai 27.7. tyy tykistöasemat, jotka oli va- Heräsimme aurinkoiseen aa- rustettu entisillä laivatykeillä muun Bodenin tykistön am- (152 mm). Kohde oli koro- puma-alueen kupeesta, järven nan vuoksi kesällä 2020 kiin- rannalta. Pauketta ei kuulunut ni mutta yksi tykkitorni oli jä- ja tykistöupseerikin sai nu- tetty tarkoituksella avoimeksi, kuttua levollisin mielin. Koh- joten omatoiminenkin tutus- teemme oli Bodenin linnoi- tuminen onnistui. Ruotsi oli tus. Boden oli vuoteen 1997 linnoittanut ja varustanut Bo- asti ulkomaalaisilta kielletty denin ja sen lähialueet todella kaupunki. Ympärillä olevil- vahvasti kylmänsodan aikaan. Easy Elsien hylky. le tuntureille on rakennettu Toisin on tänään. Nämä lin- viisi linnoitusta 1900-luvun noitteet poistettiin vanhentu- alussa Venäjän/Neuvostoliiton neina 90-luvun alussa ja tilal- hyökkäystä vastaan tilantees- le ei ole ymmärtääkseni tullut sa, jossa Suomelle on jo käy- juuri mitään. Vanha sanonta: nyt huonosti. Tämä oli ruot- ”Ruotsin paras puolustus on salaisten Salpalinja! Yksi näis- Suomi”, pitää paikkansa tänä- tä on museoitu ja sinne pääsee kin päivänä! opastetulle vierailulle. Täällä- kin ennakkoilmoittautuminen Tiistai 28.7. on tarpeen. Linnoitukset ra- Aamuyöllä kello 02.00 saa- kennettiin majoittamaan jopa vuimme takaisin lähtöpaik- 25 000 henkilöä ja toimimaan kaamme. Reissu oli todella taistelutilanteessa kolme kuu- hieno monellakin tapaa, eikä kautta omavaraisesti. Tunturin vähiten hyvän matkaseuran sisään on rakennettu kokonai- vuoksi. Paljon nähtiin ja vielä sen kaupungin toiminnot sai- jäi nähtävää myös jollekin toi- Siknäsfortissa Kalix linjalla on tykkitorni, jonka päätykistö koostui kahdeksas- raaloineen päivineen. selle reissulle. ta 15,2 cm:n tykistä m/03, jotka seisoivat neljässä kaksoistolofoornissa.

Tulikomentoja 4/2020 35 KKIRJALLISUUTTAIRJALLISUUTTA Miten Neuvostoliitto voitti sodan

Марк Солонин: malaiset militaristit olivat tulittaneet kata- Как Советский Союз победил в войне lasti Mainilan kylän aluetta. ”Tästä näet”, Mark Solonin: tuohtui tuolloinen toimittaja, ”miten tie- Miten Neuvostoliitto voitti sodan dustelumme toimi. Tiesivät jo kuukautta Moskova 2019 Kustantaja Jauza ennen kaiken suomalaisista. Milloin, mi- 256 s. ten ja mitä...” Soloninilla ei ole kirjassa kunnon vas- erityisesti 12.–20.3. 1941 toteutettu Le- tausta kysymykseen, miksi yhden armei- ningradin, Uralin ja Orlovin sotilaspiirien jan johto, paikallisen kommunistipuo- yhteinen suunnittelumatka, jossa käsitel- lueen keskuskomitea, tshekistit ja muut tiin hyökkäystä keskiseen Suomeen, Suo- päälliköt pakenivat iltapäivällä ja illalla men armeijan voimien lyömistä ja Suomen 22.6. Kaunasista ja Białystokista. Aikai- keskiosan valtausta. Sotapeleissä pystyttiin semmassa tuotannossaan hän arveli hei- hahmottamaan Saksan toiminta melko hy- dän pelänneen enemmän paikallisen väes- vin, vaikka kaikkea ei tietenkään osattu en- tön kostoa miehityksen kauheuksista kuin nakoida. saksalaisia. Korkein päällystö järjesti pitkän koko- Saksan hyökkäys eteni pääosin hyvin uksen Läntisen sotilaspiirin johdon kans- runsaan vuoden ajan, vaikka Moskovaa ei sa Stalinin kabinetissa 24.5.1941 ja vie- vallattukaan. Saksan sodanjohto teki koh- Mark Solonin on kirjoittanut uuden kir- lä 11.6. Baltian erityissotilaspiirin komen- talokkaan virheen arvioidessaan tuhon- jan Neuvostoliiton voitosta sodassa Saksaa tajan, sotaneuvoston ja ilmeisesti Länti- neensa kahden ensimmäisen sotaviikon ai- vastaan ja ajoittanut sen toisen maailman- sen erityissotilaspiirin komentajan kanssa. kana puna-armeijan Länsi-Venäjän maa- sodan Euroopan haaran loppumisen merk- Näiden kokousten sisällöstä ei tiedetä juuri voimien pääosan. Stalin oli valmistautunut kivuoden aattoon. Kirja on otsikon aihe- mitään. Aikaisemmassa tuotannossaan So- sotaan, jonka piti alkaa heinä–elokuussa määrittelyn valossa jonkin verran sekava, lonin arveli, että toukokuussa lyötiin luk- 1941. Valmistautuminen oli salattu onnis- mutta se on tutustumisen arvoinen Solo- koon Saksaan tehtävän hyökkäyksen pää- tuneesti. ninin valaisevien havaintojen ja kiintoisien linjat, mutta nyt hän ei esitä näin selvää hy- Leningradin saarron analyysi on mie- kannanottojen takia. Solonin ei kuulu Ve- poteesia. Aivan ilmeistä kuitenkin on, että lenkiintoinen. Sinne oli sijoitettu toveri näjän historiantutkijoiden valtavirtaan. kokouksissa oli esillä ja päätettiin merkit- Stalinin mukaan 30–35 % Neuvostolii- Kirja alkaa ”Münchenin salaliitolla, täviä, erikoisia asioita, kun niiden sisältö ei ton puolustusteollisuudesta. Erityisen mer- kaupalla” 1938. Tämä tapahtuma otetaan ole vieläkään tiedossa. kittävä oli panssarivaunutuotanto, tykkien esille Venäjällä, kun käsittelyyn tulee Mo- Puna-armeijan komentajat ja esikun- valmistus, radioelektroniikka, laivanraken- lotov-Ribbentrop -sopimus. nat valmistautuivat operatiivisin suunni- nus, tieteellisen tutkimuksen ja suunnitte- Tshekkoslovakian luoteis- ja lounaisra- telmin sotaan Saksaa vastaan jatkuvasti ja lun keskittymä ja Itämeren laivasto. Väkeä joilla asui tällöin 3,3 miljoonaa saksalais- sinnikkäästi. Tammikuusta kesäkuuhun oli sotilaat ja saapuneet pakolaiset mukaan ta (historian perusteella oikeastaan itäval- 1941 operatiivisten sotapelien skenaariot laskien ja evakuoidut vähentäen kolme talaista), jotka muodostivat maan toiseksi muuttuivat selvästi: ”itäisten” joukkojen miljoonaa. Suomen joukot etenivät Kar- suurimman kansanryhmän. Heidän ase- määrä väheni vähenemistään, tehtävien ja jalan kannaksella elokuun lopulla vuoden mastaan tuli Saksan ja Tshekkoslovakian menestyksen vaatimukset laskivat. Suures- 1939 rajan linjalle ja jäivät sinne. Suomen välinen kiistakapula, jota Iso-Britannia ja ta hyökkäyksestä Krakovaan ja Budapes- vastainen rintama oli kolme vuotta hiljai- Ranska ryhtyivät välittämään. Välityseh- tiin siirryttiin vastahyökkäyksiin Vilnan ja nen. Suomalaiset valtasivat Syvärin estäen dotus syntyi. Iso-Britannia ja Ranska ei- Białystokin seudulla. Käsitys omien jouk- kuljetukset sitä pitkin. Saksalaiset etenivät vät vaatineet itselleen etuja. Tshekkoslova- kojen taisteluvalmiudesta pysyi korkeana. Leningradin lounais-, etelä- ja kaakkois- kialla ja Neuvostoliitollakin oli keskinäi- Stalin ei odottanut Saksan hyökkäys- puolelle. Laatokan kautta oli yhteys maan nen avunantosopimus, ja Tshekkoslovaki- tä aamulla 22.6.1941. Puna-armeijassa oli sisäosiin. Ilmakuljetukset toimivat. Lenin- an johto oli ratkaisuehdotusta harkitessaan kesäkuussa 1941 käynnissä salainen so- gradiin tuotiin ja sieltä vietiin tavaraa. yhteydessä Neuvostoliittoon saadakseen taan ryhmittyminen. Kesäkuun 22.1941 Elintarvikeannoksista päätti Leningra- sotilaallista ja muuta tukea. Neuvostoliit- hyökkäys sai Stalinin lähimpine työtove- din rintaman sotaneuvosto. Sotaväen an- to ei edes vastannut tiedusteluihin ja avun- reineen ällistymään pahasti. Ilmeisesti sa- nokset olivat suurimmat ja tärkeimmät ja pyyntöihin. Tshekkoslovakian allekirjoitet- maksi päiväksi oli suunniteltu mukamas sitten tulivat työläiset ja viimeiseksi huol- tua pakon edessä sopimuksen Neuvosto- Saksan provokaatioita, joiden perusteella lettavat. Vuonna 1942 evakuoitiin vuoden liitto arvosteli muutaman päivän kuluttua piti ryhtyä toimiin. Solonin muisteli kym- ensimmäisellä neljänneksellä 554 000 hen- Tshekkoslovakian hallitusta ratkaisusta. menisen vuotta sitten kuulemaansa kerto- keä. Kuljetuksissa Saksan ilmavoimat sur- Alkuvuodesta 1941 järjestettiin Neu- musta: Leningradilaisen lehden toimittaja masivat vain kuusi henkeä ja haavoittivat vostoliitossa useita armeija- ja rintamata- sai syksyllä 1939 uutispaketin, jota ei pi- 66. Leningradiin kohdistui vuoden 1941 son sotapelejä sodasta Saksaa vastaan. So- tänyt viedä painoon vaan kassakaappiin ja syyskuussa 675 vihollisen lentoa eikä tam- lonin luettelee 13 sotapeliä, mutta niitä oli avata käskystä. Hän sai käskyn 26.11. Pa- mi–maaliskuussa 1942 enää yhtään. So- enemmän. Meitä suomalaisia kiinnostaa ketissa oli tiedonanto siitä, että valkosuo- lonin esittää hypoteesinaan: Nälkä johtui

36 kuljetusten puutteesta. Elintarvikekuljetus- noita. Kesän 1941 lopussa saksalaiset oli- miota, mutta tärkein toimija toisessa maa- ten määrää ei sanellut kuljetuskapasiteetti vat saaneet 1,5 miljoonaa sotavankia, joi- ilmansodassa oli tykistö. Yhdysvallat tuki vaan elintarvikkeiden puute Laatokan ete- ta olisi voitu käyttää hyväksi. Wehrmach- ruudin ja sen raaka-aineiden sekä hylsyjen lärannan lastauspaikoilla. Runsaat 600 000 tin kenraalit esittivät Hitlerille ainutkertai- saantia ja kuljetuskaluston hankintaa. henkeä kuoli nälkään, mutta saartoa ei ol- sen tilanteen hyödyntämistä ensimmäisen Neuvostoliitto säilytti 1940 saavutta- lut. maailmansodan tapaan, jolloin Saksa aut- mansa rajat. Solonin ei osaa selittää, miksi Barbarossa-suunnitelman lopullise- toi uusien valtioiden syntymistä entisen Yhdysvallat hyväksyi nämä rajat. Stalin sel- na tavoitteena oli muodostaa tehokas este Venäjän keisarikunnan alueelle. Voitto Sta- visi sodasta voittajana, mikä ei ollut sattu- ja puskuri aasialaista Venäjää vastaan lin- linin imperiumista oli Hitlerin käden ulot- maa. Hän myös valmistautui sotaan koko jalle Volga–Arkangeli. Linjaa ei saatu hal- tuvilla. Hän ei käyttänyt mahdollisuutta. teräksisellä tahdollaan. Saksan antauduttua tuun. Hyökkäys Moskovaan aloitettiin vas- Maailman suurin talousmahti Yhdysval- hän tuotti sieltä tarvitsemiaan insinöörejä. ta 30.9. Paljon pahempi virhe oli käydä lat tuli Neuvostoliiton avuksi. Materiaali- Stalin hyödynsi tuomioistuinlaitosta. sotimaan maailman suurinta maavoima- nen tuki oli monipuolista, runsasta ja tui- Neljänä sotavuonna sotilastuomioistuimis- armeijaa vastaan ilman riittäviä reserve- ki tärkeää, mistä kirjassa on paljon tietoa. sa tuomittiin 2 530 683 henkeä, joista 994 jä. Saksa lähetti idän retkelle vuoden 1941 Yhdysvaltain ja Britannian asevoimat tais- 000 oli sotilaita. Korkeimpaan rangaistuk- loppuun mennessä 513 panssarivaunua, telivat lännessä Saksaa vastaan merellä, il- seen tuomittiin 201 080 henkeä, joista 135 kun vastustajalla niitä oli tuhansia. Saksa massa ja maalla, mikä vähensi Neuvosto- 000 oli sotilaita, se on 10 divisioonaa. Ver- kotiutti Ranskasta saadun voiton ja huhti- liittoon kohdistuvaa painetta. Länsiliittou- tailun vuoksi mainittakoon Wehrmachtin kuun 1941 välillä 500 000 sotilasta. Hitler tuneet pommittivat lentokoneillaan Saksan teloitetut viitenä sotavuotena 7 810 hen- erehtyi pitämään Neuvostoliiton vastaista raunioiksi. keä. Vangiksi joutuneiden komentajien ja sotaa vähäisenä episodina suuressa taiste- Sodan alussa puna-armeijan aseistus oli politrukkien perheitä rangaistiin. lussa Britannian imperiumia vastaan. määrältään sekä laadultaan vahvempi kuin Hitler ei ensinkään ymmärtänyt, et- Wehrmachtin, koska neuvostotalouden Kirjaa ei ole tiettäväsi käännetty millekään tä Neuvostoliittoa ei voi murskata pelkäs- mobilisointi aloitettiin 10 vuotta aiemmin kielelle. Tämän esityksen käännökset ovat tään sotilaallisin keinoin, mistä muodostui kuin Saksassa. minun. kohtalokas erehdys. Kuitenkin eri puolilla Panssarivaunut kiinnittävät historioit- Neuvostoliittoa oli syntynyt aseellisia kapi- sijoiden, lehtiväen ja kirjailijoiden huo- Markku Fagerlund

KKIRJALLISUUTTAIRJALLISUUTTA

Muistista piirretty kaupunki

Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki Venäjänkielisestä alkuteoksesta suomennettu Into Kustannus Oy, 2020 331 s.

jana, ja muistot perustuvat omiin ja edellis- voi katsoa sisältyvän mystiikkaa. ten naispolvien kertomuksiin. Kirja kuvaa Tämä kaunokirjallinen teos ei ole so- varsin mielenkiintoisesti kaupunkilaisten tahistorian vaan pikemminkin kulttuurin, elämää iloineen ja monine suruineen. Tä- pietarilaisuuden tarkastelua, vaikka toinen nä aikanahan kaupungissa tapahtui paljon. maailmansota tietenkin on jossain vai- Iloihin kuului Suomesta talvisodassa saatu heessa taustalla. Saksan tykistö ei kanta- voitto. Osa sisällöstä on karmaisevaa, enkä nut Suomen asemalle saakka, minkä takia suosittele kirjaa heikkohermoisille. sieltä evakuoitiin väkeä Laatokan kautta. Nykyinen Pietari on rakennettu Ruot- Voimme päätellä, että melkoisen rauhalli- silta suuressa Pohjan sodassa vallatulle sen Suomen rintaman selusta oli turvalli- alueelle, jossa asui suomensukuista väkeä, suuden kannalta onnen tyyssija. mitä seikkoja en huomannut Tšižovan Jelena Tšižova on ainakin Venäjällä Muistista piirretty kaupu nki on kaunokir- tuovan esille. Luut talojen alla hän to- tunnettu nykykirjailija. Löysin hänet vain jallinen muistelmateos, joka kuvaa neljän sin mainitsi jättäen alkuperän epäselväk- venäjänkielisestä Wikipediasta, mutta In- peräkkäisen sukupolven naisen, isomum- si. Sen sijaan kirja tekee selväksi, että Pie- ternet tuntee suomenkin kielellä. Hän mo, mummo, äiti ja tytär, elämää Pietaris- tarissa vallitsee venäläisen suurkaupungin esitteli syyskuussa Suomessa kirjaansa. sa, Petrogradissa, Leningradissa ja jälleen itsetietoinen henki. Stalin kuulemma vi- Teksti on eloisaa ja ymmärrettävää, jos- Pietarissa. Muistot alkavat 1800-luvun lo- hasi leningradilaisia ja oli tuhoamassa sitä kin joidenkin virkkeiden rakenne on outo pulta ja päättyvät näihin päiviin. Naiset 1930-luvulla, mutta sota pelasti kaupun- suomen kannalta. ovat keskiössä, ja miehiä tarvitaan lähinnä gin, kun Stalin ei voinut toteuttaa vihol- siittäjinä ja antamaan väriä. Tytär on kerto- lisensa Hitlerin aietta. Kirjan loppuosaan Markku Fagerlund

Tulikomentoja 4/2020 37 KKIRJALLISUUTTAIRJALLISUUTTA

Uutuuskirja valaisee kenraali Heinrichsin roolia Mannerheimin luottomiehenä

Pekka Visuri: Mannerheim ja Heinrichs. Marsalkka ja hänen kenraalinsa. Docendo, 2020 399 s.

teesta ennen talvisodan syttymistä. Tämä jana oli Heinrichs ja Saksan puolelta pää- taustoitus on hyvä ja kertoo millaisessa neuvottelijat olivat kenraalit Alfred Jodl tilanteessa Mannerheim joutui ylipääl- ja Franz Halder. Näissä neuvotteluissa liköksi. Myös Heinrichs nousee tässä lu- käytiin läpi tulevan sodan alkutahdit ja vussa esiin, kun hänet nimitettiin helmi- avoimeksi jääneet asiat sovittiin Helsingis- kuussa Kannaksen armeijan komentajak- sä kesäkuun alussa, jolloin Suomen puo- si kenraaliluutnantti Hugo Östermanin lelta neuvottelemassa oli taas Heinrichs – jälkeen. Aiemmin Heinrichs oli toiminut eikä suinkaan Mannerheim. III armeijakunnan komentajana. Ilmeises- Kun jatkosota sitten alkoi, sai Hein- ti Heinrichsin ylipäällikölle 9.3.1940 laa- richs johdettavakseen noin 100 000 mie- tima tilannearvio oli hyvin ratkaiseva sen hen Karjalan armeijan. Tämäkin kuvaa suhteen, että Suomi päätyi solmimaan hyvin miten tärkeänä Mannerheim piti rauhan Moskovassa 13.3.1940. Eräät po- Heinrichsiä. Kyseessähän oli kaikkien ai- Professori, eversti evp. Pekka Visuri on liitikot – kuten puolustusministeri Niuk- kojen suurin suomalainen sotatoimiyh- tuottelias tutkija ja kirjailija. Häneltä on kanen – olisivat kyllä halunneet jatkaa so- tymä, jonka komentajalta vaadittiin pait- viime aikoina ilmestynyt kirja vuodessa taa uskoen länsivaltojen tulevan apuun, si rintamakomentajan ominaisuuksia niin joskus kaksi parhaassa. Erityisen kiinnos- mutta Heinrichs oli realisti, joka tiesi ti- myös diplomaatin taitoja – olihan tulta- tunut Visuri on menneinä vuosina ollut lanteen toivottomuuden. va toimeen niin ylipäällikön kuin armei- jatkosodan historiasta, johon liittyen hän Ennen talvisotaa Mannerheim ja Hein- jakuntien komentajien kanssa, joista yksi on suomentanut ja julkaissut muun mu- richs olivat olleet verraten vähän tekemi- oli hankalasta luonteestaan tunnettu Paa- assa Suomen Päämajassa olleen saksalai- sissä keskenään, mutta talvisodan jälkeen vo Talvela. sen yhteyskenraalin Waldemar Erfurthin yhteistyöstä tuli kiinteää. Heinrichs nimi- päiväkirjat vuosien 1941 ja 1943 väliseltä tettiin yleisesikunnan päälliköksi välirau- Heinrichsin rooli ajalta kommentaarein varustettuna. Visu- han aikana kesäkuussa 1940. Niin kuin oli olla tärkein rin uusin kirja Mannerheim ja Heinrichs. Visuri toteaa, Mannerheim oli oppinut Marsalkka ja hänen kenraalinsa painottuu luottamaan Heinrichsiin, kun tämä oli sotilaspoliittinen niin ikään suurelta osin jatkosodan vuo- toiminut rintamakomentajana Kannak- avustaja siin. sella. Ja oli Heinrichsillä muitakin ansi- Visurin kirjan otsikosta voisi ensin pää- oita, hän oli luonteeltaan hyvin harkitse- Hyökkäysvaiheen pysähdyttyä Hein- tellä, että kyseessä olisi jonkinlainen Man- va, toiminut diplomaattitehtävissä, ollut richsiä tarvittiin jälleen, kun Mannerheim nerheimin ja Heinrichsin kaksoiselämä- yleisesikunnassa ja käynyt Ranskan arvos- halusi selvittää, mitkä olivat saksalaisten kerta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kirja tetun sotakorkeakoulun. aikomukset ja asema alkuvuonna 1942. käsittelee näitä kahta henkilöä sodanjoh- Yleisesikunnan päälliköksi nimittämi- Heinrichs sai komennuksen tammikuun tajina. Heinrichsin vaiheet ennen sotia nen tarkoitti Heinrichsin nousua Man- alussa Saksaan, jossa hän tapasi niin Jod- kuitataan kirjassa vajaalla neljällä sivulla, nerheimin lähimmäksi työtoveriksi ja lin, Keitelin kuin itsensä Hitlerin. Tämän vaikka ehkä hieman pitempäänkin taus- puolustusvoimien kakkosmieheksi. Kun matkan jälkeen Heinrichs sai palata yleis- toitukseen olisi ollut syytä. Tosin Hein- sitten Saksa ja Suomi alkoivat lähestyä toi- esikunnan päälliköksi. Mutta yhteyden- richsistä on olemassa Martti Turtolan siaan syksyllä 1940, joutui Heinrichskin pito ja Heinrichsin matkat Saksaan eivät kirjoittama vuonna 1988 ilmestynyt ja varsin keskeiseen rooliin yhteistyön ra- päättyneet vielä siihenkään, vaan huhti- uudenkin painoksen saanut elämäkerta kentamisessa. Hänet kutsuttiin Berliiniin kuun lopussa 1944 Mannerheim lähetti Erik Heinrichs – Mannerheimin ja Paasi- tammikuun lopussa 1941 esitelmöimään hänet jälleen Saksan päämajaan selvittä- kiven kenraali, joka tarjoaa kokonaisku- talvisodasta – mutta todellisuudessa myös mään tilannetta. Tämä matka ei ollut mu- van Heinrichsin elämästä. Mannerheimin keskustelemaan tulevasta sodasta. Toden- kava, olihan Suomi tehnyt jo rauhantun- vaiheita ennen syksyä 1939 tarkastellaan näköisesti Heinrichsin kertoman perus- nusteluita Neuvostoliiton suuntaan. kolmen sivun verran, jota voi pitää varsin teella Suomen johto vakuuttui Saksan voi- Kuten Visuri tuo esiin, Heinrichsin riittävänä määränä – Marskin vaiheethan masta ja päätti olla Saksan mukana mah- rooli oli olla Mannerheimin tärkein soti- ovat kaikille vähänkin sotahistoriaan pe- dollisen sodan syttyessä, vaikka keväällä laspoliittinen avustaja, se totisesti näkyy rehtyneille hyvin tutut. operaatio Barbarossasta ei vielä suomalai- kun kirjaa lukee. Hän ei siis osallistunut Kirjan ensimmäinen luku käsittelee sille hiiskuttukaan. juurikaan sotatoimien suunnitteluun vaan talvisotaa ja Mannerheimin roolia sen yli- Toukokuun lopussa 1941 suomalaiset kävi tärkeimmät neuvottelut saksalaisten päällikkönä. Luvussa on laaja, noin kol- vihdoin kutsuttiin sotilaallisiin neuvotte- kanssa ja raportoi ylipäällikölle. Kun Suo- menkymmenen sivun taustoitus tilan- luihin Saksaan. Suomalaisryhmän johtami sitten elokuussa 1944 lähti hakemaan

38 rauhaa, oli Heinrichsin rooli yhä erittäin hän aikaa. Esimerkiksi Suomen ja Saksan Visuri onnistuu mielestäni melko hyvin ja tärkeä. Hän kuului syyskuun alussa Mos- yhteistyöstä vuonna 1941 ennen hyök- kytkee esitetyt asiat osaksi laajempaa ko- kovaan lähetettyyn rauhanvaltuuskuntaan käyksen alkamista ei kerrottu mitään ar- konaisuutta. Tästä johtuen kirjassa kerra- – siinäkin näkyi että hän oli Mannerhei- kaluontoista. Vaikka Heinrichs oli lojaa- taan melko perusteellisesti kyseisen ajan min luottomies. Moskovan rauhanneu- li Mannerheimille loppuun saakka, niin sotatapahtumia ja poliittista tilannetta, vottelut olivat Heinrichsillekin kova ko- mikään kritiikitön ihailija hän ei ollut ja jotka ovat jo monille ennestään hyvin tut- ettelemus, mutta toisin kuin pääministeri esimerkiksi eräässä lounaskeskustelussa tuja ja joiden vyöry saattaa uuvuttaa osaa Hackzell ja puolustusministeri Waldén, vuonna 1960 hän arvosteli marsalkkaa El- lukijoista. Kirjalla on silti paikkansa. An- hän ei menettänyt terveyttään lopullises- jas Erkolle kovin sanoin mainiten muun siokasta on ylipäätään Heinrichsin mer- ti vaan palasi levon jälkeen työkykyiseksi. muassa, että Mannerheim ¨oli niin täynnä kityksen ja roolin tuominen esiin, hänen Moskovan neuvottelujen paineesta kan- itseään jopa siinä määrin, että jokaisen oli toimensahan ovat jääneet melko vähälle nattaa muuten lukea lisää Martti Häikiön uhrattava itsensä hänen vuokseen.” huomiolle johtuen paljolti siitä, että ne uusimmasta kirjasta Hackzell. Karhunkaa- tehtävät, joita hän Mannerheimin luotto- tajasta rauhantekijäksi. Suuri kenttä- miehenä hoiti, olivat luonteeltaan ääret- Heinrichsin sotilasura huipentui kun armeija rasitti tömän luottamuksellisia. Salaisista neu- hänet nimitettiin vuoden 1945 alusta votteluista ei paljon parantunut huudella puolustusvoimain komentajaksi, tosin hä- kovasti – ei niiden aikana eikä kyllä yhtään enem- net oli jo lokakuun alussa 1944 määrät- kansantaloutta pää siinä poliittisessa todellisuudessa, joka ty toimimaan ylipäällikön sijaisena puo- Suomessa vallitsi sodan jälkeisinä vuosina. lustusvoimain komentajan valtuuksin – Visuri päättää kirjansa analyysiin sii- Muutamista asioista pitää Visurin kir- Mannerheim halusi kaikin tavoin varmis- tä, miten Heinrichs ja Mannerheim on- jalle antaa lisäkiitosta, se sisältää paitsi taa, että hänellä oli oma luotettava mies nistuivat tehtävissään. Siinä hän toteaa, useita karttoja niin myös aikajanan tapah- puolustusvoimain johdossa vaikeassa po- että on vaikeaa eritellä mikä osuus Hein- tumista. Molemmat tuntuvat pieniltä asi- liittisessa tilanteessa. Heinrichs oli var- richsillä oli kulloiseenkin Mannerheimin oilta, mutta ne palvelevat lukijaa. Valitet- masti oikea valinta tehtävään asiantunte- tekemään päätökseen. Siihen Visurin to- tavasti olen joutunut viime vuosina luke- muksensa ja kiihkottomuutensakin vuok- teamukseen, että Mannerheim ja Hein- maan myös sellaisia sotahistoriaa käsittele- si. Heinrichsin komentajakausi jäi kui- richs olivat pääsääntöisesti kylmäpäisiä viä kirjoja, joissa ei ole karttoja ensinkään. tenkin lyhyeksi, sillä hänet painostettiin ja varovaisia realisteja, voi helposti yhtyä. Karttojen avulla tapahtumia ja tilanteita eroamaan asekätkentäjutun takia kesällä Tämä kylmäpäisyys ja realismi olivat vah- hahmottaa selvemmin. 1945, vaikka ei varsinaisesti ollutkaan asi- vasti vaikuttamassa siihen, että Suomi pe- Kirjan lähdeluettelo on vakuuttava – an kanssa tekemisissä. Visuri kyllä toteaa lastui vuonna 1944. Rauha tehtiin juuri niin kuin pitkän linjan tutkijalta voi odot- Heinrichsin tietäneen hankkeesta, mutta oikeaan aikaan – ei liian aikaisin eikä liian taakin. Lähdekirjallisuutta on mainittu hän ei ollut pitänyt sitä järkevänä. myöhään. Tässä vaadittiin sellaista kylmä- peräti noin neljäntoista sivun verran ja si- Vaikka Heinrichs joutuikin eroamaan päisyyttä ja rauhallisuutta jota löytyi niin tä on usealla eri kielellä. Arkistoissa Visuri komentajan paikalta, niin häntä tarvittiin Mannerheimilta kuin Heinrichsiltäkin. näyttää käyneen Suomen lisäksi Saksassa, vielä, niin kuin Paasikivikin oli hänelle lau- Analyysissaan Visuri kritisoi Itä-Karja- Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Harmilli- sunut. Kokenut Heinrichs toimi president- lan valtausta, sillä se tuli kalliiksi suuren sesti käytettyjä arkistokokonaisuuksia ei ti Paasikiven sotilaspoliittisena neuvonan- kenttäarmeijan rasittaessa kovasti kansan- kuitenkaan ole merkitty lähdeluetteloon, tajana niin Pariisin rauhansopimuksen yh- taloutta. Visuri toteaa Itä-Karjalan miehi- vaan ne löytyvät ainoastaan alaviitteistä. teydessä kuin YYA-neuvotteluissa. Minul- tyksen myös vaarantaneen Karjalan kan- Hyvä tapa olisi merkitä käytetyt arkisto- le ainakin oli uusi se kirjassa kerrottu tieto, naksen puolustuksen lujittamisen. Tämä kokonaisuudet myös lähdeluetteloon, sil- että Pariisin rauhansopimukseen kirjatut arvio pitänee paikkansa, mutta kieltämät- lä silloin lukija saisi nopeasti selville, mitä puolustusvoimien rajoitteet olivat brittien tä olisi ollut hieman kummallista, jos sak- kokonaisuuksia on käytetty. vaatimat – he eivät halunneet että Suomi salaisten voittoon luottanut Suomen ar- Kaiken kaikkiaan vaikka lukija välillä kasvattaisi Neuvostoliiton voimaa. YYA- meija ei olisi vuonna 1941 lähtenyt koh- voi uupuakin Visurin sangen perusteelli- neuvotteluissa Heinrichsin tehtävä oli val- ti Itä-Karjalaa. Onneksi kuitenkin jouk- seen asioiden kertaamiseen, niin kirja on voa että puolustusvelvoite koskisi vain Suo- kojen siirrot Itä-Karjalasta Karjalan kan- silti sangen hyvä täydennys sotahistorialli- men aluetta. Stalin totesi Heinrichsille nakselle onnistuivat melko hyvin kesällä siin tutkimuksiin. Toivoa sopii, että tutki- neuvotteluissa: ”Vain maata, jolla on vah- 1944, kun neuvostoilmavoimien pommi- mus jatkuu edelleen. vat puolustusvoimat, kunnioitetaan kanso- koneet oli varattu jo Valko-Venäjän suun- Mainittakoon muuten vielä lopuksi, jen keskuudessa. Kansan, joka tahtoo elää, nalle. Viipurin suurpommitus puolestaan että lehtitietojen mukaan tekeillä on myös on pidettävä huolta maa-, meri- ja ilmavoi- peruuntui huonon sään vuoksi. Torjunta- televisiodokumentti, joka käsittelee Man- mistaan. Jokaisen sotilaan asiana on oman taisteluissa suomalaiset pärjäsivät hyvin, nerheim ja Heinrichsin yhteistyötä. Pekka maansa etujen puolustaminen.” paljolti Saksasta saadun sotilasavun ansi- Visurin ohella dokumenttia ovat tekemäs- Myöhempinä vuosinaan Heinrichs an- osta, jonka saamiseksi juuri Heinrichs oli sä sotakamreeri Raimo Salo ja ohjaaja Esa sioitui vielä kirjallisella uralla. Hän avus- tehnyt työtä. Sironen, joilla molemmilla on pitkää koti Mannerheimia tämän muistelmien kir- Kyseessä oleva teos ei siis ole, niin kuin kemusta dokumenttien tekemisestä. Toi- joittamisessa ja kirjoitti itsekin Manner- jo alussa totesin, Mannerheimin ja Hein- voa sopii, että tämä nyt tekeillä oleva do- heim-kirjan Mannerheim Suomen kohta- richin kaksoiselämäkerta, vaan siinä tar- kumentti saavuttaisi laajan katsojakunnan loissa, joka ei ole mikään Mannerheimin kastellaan heidän tekemiänsä tilannearvi- ja se tavoittaisi myös sellaiset, jotka eivät ylistysteos mutta ei toisaalta myöskään oita ja strategista päätöksentekoa vuosina jaksa tai ehdi kirjoja lukemaan. mikään kriitillinen kirja, mikä puolestaan 1939–1945 ja etsitään niille perusteita se- johtuu siitä, että sodasta oli vielä kovin vä- kä arvioidaan seurauksia. Tässä tehtävässä Tuomas Rantala

Tulikomentoja 4/2020 39 K9 Moukari Valmiina tukemaan