/1

8.10.2019 Liite 2 Hakemus

Hakemus työllisyyden kuntakokeiluihin

Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon ([email protected]). Hakemus on kokeilukohtainen eli mahdollisessa kuntien yhteisessä kokeilussa toimitetaan yksi hakemus.

Työllisyyskokeilun kuntia koskevat tiedot

1. Kokeiluun osallistuvat kunnat: Lieksa, Kitee, Ilomantsi, Juuka, Tohmajärvi, Heinävesi ja Rääkkylä.

2. Kokeilun yhteyshenkilöt ja yhteystiedot (puhelin ja sähköposti) kunnittain: Varpu Honkanen, työllisyyspalveluvastaava, [email protected], p. 040 104 4312, Kyllikki Väyrynen, työnsuunnittelija, [email protected], p. 050 439 9503, Sari Vesanen, työllisyyskoordinaattori, [email protected], p. 050 433 5802, Niina Kettunen, työllisyyskoordinaattori, [email protected], p. 040 104 3003, Ari Iittiläinen, työllisyyskoordinaattori, [email protected], p. 050 439 9812, Arja Mielonen, työllisyyskoordinaattori, [email protected], p. 040 105 1018, Jyrki Tiippana, työllisyyskoordinaattori, [email protected], p. 0400 172 203

3. Kuvailkaa kokeilun täsmennetyt tavoitteet, keskeiset sisällöt ja toimenpiteet: Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeammin työllistettävien osalta työttömyysasteen merkittävä aleneminen ja työllisyysasteen kohottaminen. Uskomme, että hakemuksessa mukana olevat Pohjois-Karjalan mukavankokoiset, mutta valtakunnallisessa vertailussa korkeimman työttömyysasteen kunnat voivat päästä hyviin tuloksiin. Kokeilussa on saatavissa aikaan nykyistä tehokkaampi toimintamalli työttömän haastattelukutsusta aktivointitoimenpiteeseen. TE-toimiston henkilöresursseja tulee sijoittaa kokeilukuntien osoittamiin työpisteisiin toimimaan yhdessä kuntien työllisyyshenkilöstön kanssa. Nykyisessä hajautuneessa työllisyydenhoitomallissa kenelläkään ei ole selkeää kokonaisvastuuta työttömästä. Tämä johtaa pompotteluun viranomaiselta toiselle, viiveitä ja tiedonkulkuongelmia. Työllistymisessään apua haluava asiakas eksyy byrokratiaviidakkoon ja jää vaille riittävää tukea ja vastaavasti toimenpiteitä väistelevä elämäntapatyötön pääsee halutessaan väistelemään aktivointitoimenpiteitä. Osaoptimoinnin purkaminen vaatisi kokeilussa luvattua järeämpiä keinoja. Niin työttömien kuin veronmaksajien edun mukaista olisi katsoa työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa, eläkkeitä, palkkatukea ja julkisen sektorin työllistämistä kokonaisuutena. Kokeilun aikana tulisikin toimenpiteiden ohessa kartoittaa, mikä olisi kunkin työnhakija-asiakkaan ihanteellinen pysyvämpi ratkaisu niissä tapauksissa, joissa sijoittuminen avoimille työmarkkinoille vakinaiseen työsuhteeseen ei ole realistinen vaihtoehto. Jollekin oikea vaihtoehto voi olla työkyvyttömyyseläke, toiselle pysyvä osa-aikatyö vaikkapa vanhustenhoidon avustavissa tehtävissä. Käytännössä veronmaksajien kustannusrasite ei olennaisesti muutu, onko henkilö kokoaikaistyöttömänä, toimeentulotuella, pienellä eläkkeellä tai osa-aikatyössä, mutta tällä hetkellä esteenä on /1

juuri se, että maksajien ”kukkarot” ovat erillisiä (työttömyyskassa, Kela, eläkeyhtiö, kunta), vaikka tulonlähde on käytännössä sama eli työtä tekevä veronmaksaja. Nykyinen toimenpiteestä ja luukulta toiseen määräajoin tapahtuva pompottelu työllistää kyllä eri viranomaisia, mutta ei tuota säästöjä veronmaksajille, eikä pysyvää apua asiakkaille. Nimenomaan vaikeimman työttömyyden kunnissa pitäisi uskaltaa kokeilla vieläkin rohkeammin erilaisia toimintatapoja kuin tässä kokeiluhankkeessa on kaavailtu. Olennaista on, että kunnille ohjataan riittävästi TE-hallinnon resursseja ja toimivaltaa kuntajohtoisesti päätettäväksi. Kuntien toimijat tuntevat parhaiten alueensa väestön, elinkeinoelämän ja muut toimijatahot, joten kunnilla on parhaat edellytykset paikallistasolla löytää ratkaisuja työllisyyden hoitoon. tässä hakemuksessa mukana olevat kunnat sijaitsevat maakunnan reuna-alueilla. Kuntien sisällä ja välillä on pitkät etäisyydet, eivätkä useimmat saa oleellista hyötyä myöskään maakuntakeskuksen työmarkkinoista. Useimmista kunnista on lisäksi TE-toimisto ja Kela lakkauttanut toimipisteensä, mikä on osaltaan edesauttanut vaikeimmin työllistyvien syrjäytymistä ja näkyy korkeina työttömyyslukuina. Työllisyys- ja sosiaalipalvelut ovat jääneet hyvin pitkälle pelkästään kunnan palvelutarjonnan varaan. Vaikka väestö ja työpaikat ovat vähentyneet, kunnissa on myös vahvoja ja kehittyviä yrityksiä, joilla on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kunnilla olisi puolestaan halua toimia apuna, mutta ei oikeuksia kontaktoida työttömiä kuin äärimmäisen rajoitetusti. Tähän kokeilu tuo lisää mahdollisuuksia.

4. Arvioikaa potentiaaliset työllisyys- ja muut vaikutukset kokeilualueella: Kokeilussa vastataan seudun työvoimatarpeeseen tehostamalla työvoiman ja avoimena olevien työpaikkojen kohtaamista. Työllistymisen ja aktivoinnin myötä ihmisten sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. Kokeilun vaikutuksena kokeilukuntien verotulot kasvavat, työttömyysprosentti laskee, työllisyysaste nousee ja työmarkkinatukikustannukset pienenevät verrattuna nykyiseen. Tarkkojen vaikutusarvioiden tekeminen älyllisesti rehellisellä tavalla on käytännössä mahdotonta, sillä tarkemmat pelisäännöt ja kokeiluun osoitettavat henkilöresurssit TE-hallinnon puolelta eivät ole tiedossa ja myös valtakunnan ja alueen yleinen talouskehitys kokeilun aikana vaikuttaa toimintaedellytyksiin.

5. Kokeilun organisointi ja ohjaus kunnissa: Kokeilun ohjausryhmän muodostavat kuntajohtajat ja kuntien työllisyysvastaavat. Koollekutsujana toimii Tohmajärven kunta. Operatiivisesta toiminnasta kussakin kunnassa vastaa kunnan työllisyysvastaava (kohdassa 2 luetellut yhteishenkilöt). Työllisyysvastaavat ja muut kokeilukuntien työllisyystoimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä kehittäen kokeilukunnille yhteisen toimintamallin, jossa hyödynnetään kuntien parhaita käytäntöjä. Jokaisessa kunnassa toimii myös työllisyystyöryhmä, jossa ovat mukana paikkakunnan keskeiset työllisyystoimijat sekä yrittäjäjärjestön edustus. Työryhmä seuraa ja arvioi kuntakokeilun toimia ja vaikuttavuutta.

6. Arvioikaa ja perustelkaa kuntien työllisyyden hoidon resurssien (henkilöresurssit, palvelu- ja kehittämisresurssit) kohdentamista kokeiluun. Eritelkää arviossa nykyisten ja mahdollisten lisäpanostusten kohdentuminen kokeiluun: Kohdennamme luonnollisesti kaikki kuntien työllisyyden hoidon resurssit kokeiluun. Tämä koskee työllisyyspalveluiden henkilöitä sekä työllisyyshankkeita, joissa kunnat ovat mukana. Merkittävä lisähyöty saadaan, kun TE-palvelut saadaan nivottua osaksi kunnan työllisyysyksiköitä.

7. Minkälaista yhteistyötä ja keskusteluja kokeilusuunnitelman valmistelussa on käyty kuntien ja alueen ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa: ELY-keskuksen edustaja esitteli Pohjois-Karjalan kuntajohtajien kokouksessa 20.9. valmistelussa ollutta kokeiluhanketta. Keskustelussa ilmeni, että maakunnan kuntien keskuudessa oli vahvasti kiinnostusta lähteä hakuun mukaan. Todettiin myös, että on epätasa-arvoista, jos vain keskuskaupunki ja ympäristö voi päästä mukaan, jos silti kaikilla kunnilla on mm. yhtäläiset vastuut työmarkkinatuen kuntamaksuosuuden maksamiseen. Kuntajohtajakokouksessa 1.11. kävikin ilmi, että Joensuu on yhdessä Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Outokummun kanssa puuhaamassa omaa hakemusta, mutta mukaan ei ole pyydetty maakunnan muita kuntia. Halukkuutta laajentaa kuntajoukkoa koskemaan koko maakuntaa ei kaupunkiseudulla esiintynyt. Kokouksen jälkeen käytiin keskustelua maakunnan muiden /1

kuntien ja Heinäveden kanssa, missä nopeasti selvisi, että kunnilla on valmius ja halu on tehdä oma erillinen kokeiluhakemus, mikäli maakunnan yhteinen hakemus ei onnistu. ”Reunakuntien” yhteiseen hakemukseen ovat ilmoittaneet halukkuuden Tohmajärven ohella Lieksan ja Kiteen kaupungit sekä Ilomantsin, Juuan, Rääkkylän ja Heinäveden kunnat. Ainoastaan Nurmes on ilmoittanut, ettei halua kokeiluun mukaan. Heinäveden mukaantulo on perusteltua, sillä se on osa Pohjois-Karjalaa vuoden 2021 alusta lukien ja jo nyt mukana Siun sote -kuntayhtymässä, jonka järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut linkittyvät läheisesti myös työttömien palveluihin. Kuntien aikomuksista informoitiin välittömästi sähköpostitse ELY-keskusta ja TE-toimistoa. Yhteinen neuvottelu pidettiin 15.11.

päiväys Tohmajärvellä 19.11.2019

Olli Riikonen, kunnanjohtaja, Tohmajärvi

nimi tehtävä kunta

Hakemuksen liitteet: liite 1. Kuntien yhteistä kokeilua koskeva aiesopimus liite 2. Kokeiluun osallistuvien kuntien kunnanhallitusten päätökset (pöytäkirjat)