Tampere-Oulu Nopeudennostoselvitys Luleå

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Tampere-Oulu Nopeudennostoselvitys Luleå OULU Kempele Ruukki Vihanti Oulainen YLIVIESKA Kannus Narvik KOKKOLA Pännäinen Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys Luleå Härmä Päärata osana TEN-T-verkkoa Päärata kuuluu koko Euroopan laajuiseen, Euroopan Uni- Kauhava onin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-T Lapua SEINÄJOKI verkkoon. EU:n tavoitteena on parantaa yhteyksiä eri kul- OULU jetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatie-maan- Kempele tieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Ruukki Narvik Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun Vihanti mennessä. Oulainen Hirtshals YLIVIESKA Luleå Päärata ei ole ollut EU:n ydinverkkokäytäviin kuuluvaFrederikshavn Kannus KOKKOLA Parkano liikenneyhteys. Tämän takia päärata ja suurin osa Suo- Pännäinen mesta on ollut ydinverkkokäytävien ja niihin liittyvän ra- Kiel Shannon-Foynes Härmä hoitusinstrumentin (CEF) ulkopuolella. YdinverkkokäytäBremerhaven - Kauhava viä uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen yhteydessä on Lapua huomioitu ydinverkkokäytävien laajentaminen pohjoiseen SEINÄJOKI TAMPERE pääradalle, josta EU parlamentti äänesti 12.12.2018. Ny- Nykyinen henkilöliikenteen asema Hirtshals Muu liikennepaikka Frederikshavn kyistä Pohjanmeri-Baltia -ydinverkkokäytävää ehdotetaan Kaksoisraide jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsata- Tampere - Oulu nopeudennosto Kiel Hankselvitys Shannon-FoynesParkano Yleiskartta maan. Laajennus mahdollistaa EU-tukikelpoisuuden lii- Bremerhaven SISÄLTÖRIVI4 Nantes/Saint-Nazaire - jpm 19.11.2018 ETRS-TM35 kenneinvestointeihin (CEF) pääradalla. - - 1:1.2_MILJ - Työn tavoitteet TAMPERE Nykyinen henkilöliikenteen asema Muu liikennepaikka Kaksoisraide Työn tavoitteenaA Coruña on ollut koota Tampere-Oulu-välin rata- Tampere - Oulu nopeudennosto Gijón Hankselvitys Yleiskartta Nantes/Saint-Nazaire SISÄLTÖRIVI4 tekniset edellytykse matka-ajan lyhentämiselle rataosuu- - jpm 19.11.2018 ETRS-TM35 - - 1:1.2_MILJ - den nopeuksia nostamalla. Tavoitteena on ollut tutkia, voidaanko nykyisessä ratakäytävässä saavuttaa noin 3h A Coruña Gijón matka-aika Tampereen ja Oulun välillä. Työssä on kartoitettu rataosuuden nykytilanne sekä tut- kittu simuloimalla nykyisen ja geometrian salliman nope- Cordoba Palma de Mallorca ustasonHuelva mahdollistamat matka-ajat. Työssä on selvitetty Cádiz toimenpiteet, jotka toteuttamalla voidaan hyödyntää täy- Cordoba Palma de Mallorca Huelva simääräisesti nykyisen ratageometrian sallimaa nopeus- Cádiz Heraklion tasoa. Heraklion Lisäksi on tarkasteltu ratageometrian pienet parantamis- PROPOSAL FOR A REGULATION COM2018 438 FINAL PROPOSAL FOR A REGULATION COM2018 438 FINAL toimenpiteet, joilla nopeustasoa voidaan nostaa nopeuk- siin 220/250 km/h. Selvityksen päätelmiä dyt saatavissa Lielahden ja Seinäjoen välillä, jolla voi- daan saavuttaa yhtäjaksoinen pitkä osuus nopeuksille Selvityksen päätuloksena voi todeta, että nykyisellä ka- 220/250 km/h. Uudenlaisesta nopeammasta kalustosta lustolla ja nykyisessä ratakäytävässä ei voida saavuttaa saatavat hyödyt rajoittuvat ainoastaan Lielahti-Seinäjo- perinteisellä kalustolla tavoitteena ollutta matka-aikaa 3h. ki-osuudelle. Jos pystyttäisiin hyödyntämään täysin geometrian sallima nopeustaso, saataisiin perinteisen kaluston matka-ajaksi Koko välin kaksoisraiteen toteuttamista ei ole vaiheistet- 3:25 ja kallistuvakorisen kaluston 3:06, kun juna pysäh- tu ja se tulisi tehdä mahdollisimman pian. Tampere-Oulu tyy Tampereen ja Oulun välillä Seinäjoella, Kokkolassa ja nopeustaso on arvioitava kaksoisraiteen suunnittelun Ylivieskassa. Nämä matka-ajat eivät mahdollista junakoh- yhteydessä, jotta päästään osuuden matka-aikatavoit- taamisia tai muita hidastuksia optimaalisesta kulusta. teeseen 3h. Nopeustason nostossa on huomioita nykyi- sen radan osalta tämä selvitys sekä arvioitava tarvittavat Esitetyt matka-ajat edellyttäisivät kolmen ylikulkusillan suuremmat oikaisut nopeustavoitteen saavuttamiseksi. ja yhden ratasillan parantamista, Tampere-Lielahti-välin kehittämistä sekä Oulun asetinlaitteen parantamista. Li- Kaksoisraiteen myötä kapasiteetti kasvaa, jolloin junien säksi Lielahti-Seinäjoki-välillä nopeuden 220 km/h mah- välityskyky, luotettavuus, palvelutaso ja täsmällisyys pa- dollistaminen edellyttää vähintään sähköratajärjestelmän ranevat merkittävästi. Kaksoisraiteen myötä junien aika- uusimista ja Parkanon laiturin siirtämistä pois pääraiteen taulut on mahdollista suunnitella ilman ylimääräisiä peli- vierestä sekä pengerleveyden, siltojen ja vaihteiden tar- varoja ja hyödyntäen paremmin nykyistä tai geometrian kempaa tutkimista toimenpidetarpeiden kartoittamiseksi. mahdollistamaa nopeustasoa. Kaksoisraiteesta hyöty- vät myös hitaammat ja useammille asemille pysähtyvät Jos nopeutta tavoitellaan nostettavaksi perinteisellä ka- junat junakohtaamisten vähentyessä tai poistuessa ko- lustolla yli 200 km/h ja kallistuvakorisella kalustolla yli 220 km/h nykyisessä ratakäytävässä, on suurimmat hyö- konaan. Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys 04/2019 1/(4) Aiemmin tehdyt selvitykset ja suunnitelmat ma vuonna 2007, joka on toteutettu. Keväällä 2019 on Tampere-Oulu-väliltä ei ole voimassa olevia yleis-, rata- käynnissä selvityksiä ja suunnitelmia ainoastaan Tam- tai rakentamissuunnitelmia radan parantamiseen tai pere-Seinäjoki-välillä. kaksoisraideosuuksiin liittyen. Viimeisin kaksoisraide- Seinäjoki-Oulu hankkeessa toteutettiin mm. kaksoisrai- suunnitelma on Liminka-Oulu-väliltä vuodelta 2010. deosuudet Seinäjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska, viisi Vuosina 2007-2017/2019 toteutetussa Seinäjoki-Oulu oikaisukohdetta ja kolme uutta liikennepaikkaa. Hank- hankeessa on tehty suunnitelmat alustavasta yleissuun- keen mitoitusnopeutena nykyisen radan parantamiselle nitelmasta ja ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) oli 160 km/h perinteiselle kalustolle ja 200 km/h kallistu- noin kahteen kymmeneen rakentamissuunnitelmaan. vakoriselle kalustolle. Uusille rataosuuksille mitoitusno- Tampere-Seinäjoki-välille on tehty tasonnostosuunnitel- peus oli 200 km/h kaikelle kalustolle Selvitysalueen nykytilanne Tampere-Oulu-rataosuus on 496 km pitkä, josta yhteen- Tavaraliikenteen määrät ovat olleet varsin tasaisia Kok- sä noin 126 km on kaksoisraidetta (Pohjois-Louko-Sei- kolan eteläpuolella useiden vuosien ajan. Suurimmat näjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska). Rata kulkee 22 kau- kuljetusmäärät ovat Kokkola-Ylivieska-välillä ja sen jäl- pungin tai kunnan sekä viiden maakuntaliiton läpi. keen Ylivieska-Oulu-välillä, joilla on koko Suomen mit- Nykyinen säännöllinen henkilöliikenne koostuu IC-ju- takaavassa toiseksi suurimmat tavaraliikenteen virrat nista ja Pendolinoista sekä yöjunista. Reitillä on niin Vartius-Kokkola/Ykspihlaja rautapellettitransitokuljetus- sanottuja nopeita IC-junia, jotka pysähtyvät Tampereen ten myötä. Tavaraliikenteeseen on ennustettu kasvua ja Oulun välillä Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa. Kokkolan pohjoispuolelle. Tässä työssä on keskitetty nopeisiin IC-juniin, koska on Matkustajamäärät Tavaraliikenteen nähty, että tulevaisuudessakin junat, joilla on lyhyimmät (1000 matkustajaa) nettotonnit (1000 t) matka-ajat, pysähtyvät mainituilla kolmella väli-, solmu-, 2017 Ennuste 2030 2017 Ennuste 2030 vaihto- ja risteysasemilla. Tampere-Parkano 2595 3315 2343 2420 Hitaat IC-junat ja Pendolinot pysähtyvät pääsääntöises- Parkano-Seinäjoki 2515 3250 2071 2170 ti jokaisella asemalla; Tampere, Parkano, Seinäjoki, La- Seinäjoki-Pännäinen 1475 2035 2107 2120 pua, Kauhava, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Pännäinen-Kokkola 1475 2035 2081 2120 Oulainen, Vihanti, Ruukki, Kempele, Oulu. Myös Här- Kokkola-Ylivieska 1165 1680 7656 8600 mässä pysähdytään kesäaikaan. Ylivieska-Tuomioja 1080 1565 6653 7280 Tavaraliikenteen osalta tarkastelualue on hyvin moni- Tuomioja-Oulu 1080 1565 6591 7180 puolinen. Oulu, Kokkola, Seinäjoki ja Tampere toimivat järjestelyratapihoina. Rataosalla on nykyään viisi raa- Liikenteen toimivuus kapuun kuormauspaikkaa ja Väyläviraston Rataverkon Liikenteen vuorokauden keskimääräiset junamää- raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitysselvityk- rät (syksy 2018) vaihtelevat välillä 31-47 (yksiraiteisil- sessä (2018) on arvioitu nykyisten lisäksi uuden avaa- la osuuksilla 31-43). Noin 40 junaa/vrk yksiraiteisilla mista Seinäjoen eteläpuolelle. Ylöjärven raakapuun osuuksilla toimii rajana, jolloin alkaa syntyä negatiivisia kuormauspaikan siirtämisestä on aloitettu keskustelut, vaikutuksia junaliikenteen välityskykyyn ja liikenteen minkä jälkeen osuudella olisi tulevassakin tilanteessa kyky palautua häiriötilanteista alkaa olla rajoittunutta. viisi kuormauspaikkaa. Rataosuudelle saapuu liikennet- Rataosuus Henkilöliikenne Tavarajunat Yhteensä tä myös Raahen, Haapajärven, Ykspihlajan, Pietarsaa- Tampere-Parkano 31 12 43 ren ja Vaasan/Haapamäen suunnista. Parkano-Seinäjoki 31 10 41 Nopean IC-junan nykytilanteen matka-aika 4:03h sisäl- Seinäjoki-Pännäinen 20 11 31 tää rakentamisen aikaisia pelivaroja Kokkola-Oulu-välil- Pännäinen-Kokkola 20 17 37 lä, mm. Oulunlahden liikennepaikan rakentamistyöt. Kokkola-Ylivieska 20 27 47 Ylivieskä-Tuomioja 18 17 35 Nopea IC Rantaosuuden Keskinopeus Yhteysväli nykytila pituus (km) (km/h) Tuomioja-Oulu 18 19 37 Oulu-Ylivieska 1:10 122,4 105 Tampere-Oulu-sekaliikenneradalla junien nopeudet Kokkola-Ylivieska 0:41 78,8 115 vaihtelevat 40-200 km/h, mikä osaltaan vähentää kapa- siteettia ja heikentää välityskykyä nopeuserojen ollessa Seinäjoki-Kokkola 0:56 134 144 suuret. Suurien nopeuserojen vaikutuksesta junia mah- Tampere-Seinäjoki 1:05 160,6 148 tuu vähemmän rataosuudelle verrattuna tilanteeseen, Tampere-Oulu 4:03 495,8 122 (sis. pysähdykset) (sis. pysähdykset) jossa
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • True Navigation in Migrating Gulls Requires Intact Olfactory Nerves
    www.nature.com/scientificreports OPEN True navigation in migrating gulls requires intact olfactory nerves Martin Wikelski1,2, Elena Arriero1,†, Anna Gagliardo3, Richard A. Holland1,‡, Markku J. Huttunen4, Risto Juvaste5,§, Inge Mueller1, Grigori Tertitski6, Kasper Thorup7, Received: 01 July 2015 Martin Wild8, Markku Alanko9, Franz Bairlein10, Alexander Cherenkov11, Alison Cameron1,‡, Accepted: 21 October 2015 Reinhard Flatz12, Juhani Hannila13, Ommo Hüppop10, Markku Kangasniemi14, Published: 24 November 2015 Bart Kranstauber1, Maija-Liisa Penttinen5,15, Kamran Safi1, Vladimir Semashko16, Heidi Schmid1 & Ralf Wistbacka17 During migratory journeys, birds may become displaced from their normal migratory route. Experimental evidence has shown that adult birds can correct for such displacements and return to their goal. However, the nature of the cues used by migratory birds to perform long distance navigation is still debated. In this experiment we subjected adult lesser black-backed gulls migrating from their Finnish/Russian breeding grounds (from >60°N) to Africa (to < 5°N) to sensory manipulation, to determine the sensory systems required for navigation. We translocated birds westward (1080 km) or eastward (885 km) to simulate natural navigational challenges. When translocated westwards and outside their migratory corridor birds with olfactory nerve section kept a clear directional preference (southerly) but were unable to compensate for the displacement, while intact birds and gulls with the ophthalmic branch of the trigeminal nerve sectioned oriented towards their population-specific migratory corridor. Thus, air-borne olfactory information seems to be important for migrating gulls to navigate successfully in some circumstances. Migrating birds fly over thousands of kilometres to return to previously visited breeding or non-breeding grounds.
    [Show full text]
  • Work Force Also in the Future Good Traffic Connections Good Educational Opportunities Living and Recrea
    GROWTH TRAFFIC WORK LIVING AND BUSINESS INDUSTRY COMMERCE EDUCATION CENTRE CONNECTIONS FORCE ACTIVITIES SERVICES Bring your business to Ylivieska, the town of growth! THE REGIONAL EXTENSIVE SUBCON- GROWTH CENTRE TRACTING NETWORK SUBSTANTIAL GOOD TRAFFIC COMMERCIAL SERVICES CONNECTIONS GOOD EDUCATIONAL WORK FORCE OPPORTUNITIES ALSO IN THE FUTURE LIVING AND RECREA- EFFICIENT TIONAL ACTIVITIES BUSINESS SERVICES GROWTHGROWTH TRAFFIC WORK LIVING AND BUSINESS INDUSTRY COMMERCE EDUCATION TOP CENTRECENTRE CONNECTIONS FORCE ACTIVITIES SERVICES Ylivieska grows – truly The regional growth centre Studied growth Ylivieska has its charm. Ylivieska is an Finland has 29 functionally significant urban exceptional town amongst regional towns. regions. The amount has decreased by six The studies show that it is growing and during the last 20 years. At the same, one new developing. region has joined the group of notable urban regions: the Ylivieska region. Ylivieska has good resources for growth. It (MDI 2019: Urban Network Study) is active and energetic but also a safe ”small big town” as the centre of its neighbouring According to Statistics Finland’s projection, municipalities and as an intersection of roads the town population will be approximately and railways. 18 000 in 2040, which is 3000 more people than now, 2020. The growth projection of jobs Ylivieska works systematically to enable the is also good: the aim is that the town will have market area of up to 100 000 inhabitants to 1000 new jobs by 2030. continue growing. The growth percent of Ylivieska population by 2040 according to +18% Statistics Finland’s projection. GROWTH TRAFFIC WORK LIVING AND BUSINESS INDUSTRY COMMERCE EDUCATION TOP CENTRE CONNECTIONS FORCE ACTIVITIES SERVICES Ylivieska offers great oppor- tunities for an entrepreneur in the industrial sector Growth locomotives We have a good environment for businesses.
    [Show full text]
  • Stakeholder Participation in Regional River Basin Management in Finland
    Stakeholder participation in regional river basin management in Finland Sanna Kipinä-Salokannel Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southwest Finland Lake restoration and management of shallow lakes 21.11.2019, Sanghai (China) The Centres for Economic Development, Transport and the Environment Lapland: Rovaniemi, Kemi Kainuu: Kajaani Duties: North Ostrobothnia: Oulu, Ylivieska Ostrobothnia: Vaasa, Kokkola Financing and development services for South Ostrobothnia: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola Rovaniemi enterprises, employment-based aid and Central Finland: Jyväskylä North Savo: Kuopio Kemi labour market training, handling of North Karelia: Joensuu agricultural and fishery issues, management South Savo: Mikkeli Pirkanmaa: Tampere Oulu of immigration issues and work with EU Satakunta: Pori Southwest Finland: Turku, Pori Structural Funds projects Kajaani Southeast Finland: Kouvola, Lappeenranta Ylivieska Häme: Lahti, Hämeenlinna Road maintenance, road projects, transport Uusimaa: Helsinki Kokkola permits, traffic safety, public transport and Vaasa island traffic Kuopio Joensuu Seinäjoki Jyväskylä Environmental protection, guidance on the Pori Mikkeli use of land and construction, nature Tampere protection, environmental monitoring, and Lahti Lappeenranta use and management water resources Turku Hämeenlinna Kouvola Helsinki Water framework directive (WFD) § Adopted in 2000 § The objective is a good status of groundwater and surface waters by 2015 (at the latest 2027) § The status of waters must not deteriorate § 6 year period of water management (2009-2015, 2016-2021, 2022-2027) § WFD legislation in Finland: – The Act on Water Resources Management (2004) ►The Act on Water Resources and Marine Management (2011) – The Decree on River Basin Districts (2004) – The Decree on Water Resources Management (2006) – The Decree on Hazardous and Harmful Substance on Aquatic Environment (2006) § Finland´s high standards of water protection are based on the legislation in the Environmental Protection Act (2000) and the Water Act (2011).
    [Show full text]
  • Good Luck with Your Studies! Kajaani University of Applied Sciences Is
    Good luck with your studies! Kajaani University of Applied Sciences is small in size but large in its national significance. In many ways our operations, concentrated within a single campus area, are unique. Our small size allows us to be flexible and dynamic. The ability to do the right thing is the key to our large stature. We are a regionally significant leader in development with our students closely involved in a variety of hands-on business projects and commissions. The competences and skills provided through our main fields of emphasis (vehicle information systems, activities tourism and game production) are of the highest standard both nationally and internationally. Congratulations on your choice of study place! You will find that studying is the best time of your life. I cannot emphasise enough the importance of study to your future. Your degree certificate and the competences it contains prepare you for your chosen career and provide the foundation for professional success. After graduation, a high level of competence and ability will be expected of you. Studying is when you make the future. In order to achieve these goals, activeness, a willingness to learn and experiment, and cooperation are emphasised. Learning is your right and duty. We want to train our students to be the active experts of the future with the ability to solve problems. Our task is to make it possible to develop and get things done to provide you with positive learning experiences. Creating appropriate learning environments is therefore a key issue with us. Together and in an atmosphere of mutual cooperation, we are sure to succeed! Enjoy and get as much as you can out of your studies.
    [Show full text]
  • Mihin Suuntaan Mennään Vuokra-Asuntomarkkinoilla?
    Mihin suuntaan mennään vuokra-asuntomarkkinoilla? SIJOITUS INVEST 29.-30.11.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat ry. Koko Suomi data Vuokraovi.com yksityisilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 14,7 0,1 % 01-06/2016 14,7 yritysilmoittajat neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,3 % 01-06/2016 14,7 kaikki vapaarahoitteiset neliövuokra vuosimuutos 01-06/2017 15,3 4,0 % 01-06/2016 14,7 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2017-2021 PTT ja Suomen Vuokranantajat Vuokratuoton laskeminen • Vuokratuotto ennen veroja lasketaan tässä tapauksessa näin: € 2 € 2 × 12 % = × 100 € 2 + € 2 + € 2 ⁄ − ⁄ 푀 ⁄ ⁄ ⁄ • Vuokratuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. • Asunto hankitaan ilman lainaa ja varainsiirtovero asunto-osakkeista on 2 prosenttia. • Remonttivaraksi on oletettu PKS 700 €/m2, muut suuret kaupungit 500 €/m2, muu Suomi 400 €/m2. 5 Vuokratuotto ennen veroja 2017-2021, yksiöt Kajaani Pori Rauma Kotka Mikkeli Jyväskylä Kouvola Kehyskunnat Rovaniemi Kuopio Seinäjoki Kokkola Keskiarvo Lahti Vaasa Oulu Joensuu Tampere Turku Hämeenlinna Lappeenranta Vantaa Espoo-Kauniainen Porvoo Helsinki 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% vuosikasvu, keskimäärin 6 Arvonnousu 2017-2021, yksiöt Helsinki Kokkola Vaasa Espoo-Kauniainen Turku Tampere Vantaa Jyväskylä Kuopio Keskiarvo Lahti Seinäjoki Kehyskunnat Joensuu Hämeenlinna Porvoo Pori Mikkeli Rovaniemi Lappeenranta Kotka Kajaani Oulu Rauma Kouvola 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% vuosikasvu, keskimäärin 7 Keskimääräinen kokonaistuotto 2017-2021, yksiöt Kokkola Vaasa Helsinki Jyväskylä
    [Show full text]
  • Pearl of Old Town Raahe
    Housing Limited Liability Company PEARL OF OLD TOWN RAAHE Welcome! RS KOHDE www.viksea.fi A warm welcome to Pearl of Old Town Raahe! The Pearl of Old Town Raahe (known locally as Wanhan Raahen Helmi) is located at Kauppakatu 4, 92100 Raahe. Raahe – Nestled in the Gulf of Bothnia, the city pulsates All the services you need including a health center, with life, with a small-town heart but a big city shops, kindergartens, and the schools are just a stone’s mindset! Raahe has a vibrant industry, surrounding throw away downtown. seascape, good transport links, lively cultural life and everyday history making the city attractive to live, Enjoy seaside sounds nearby and you won’t have to work and play! go far to utilize jogging paths, visit the beach, take to the ski trails or travel to the boat mooring. Thanks to its quiet location, The Pearl of Old Town Raahe will become your haven to enjoy life. 1. The Pearl of Old Town Raahe includes four The communal outdoor area allows residents and architecturally diverse and interior modern detached their families to enjoy play, barbecues, gardening, houses. Along the shopping street are houses A and conversation and tinkering. You are more than B which are built to fit the street view of the old welcome to invite your extended family and friends wooden town. over as well, there is plenty of room! It could be a meeting place before you all take in the wonders On the courtyard side, House C and the rear of House of the town, especially over the buzzing summer D are also modern in appearance.
    [Show full text]
  • Nolla Tapaturmaa -Foorumin Työturvallisuuden Tasoluokituksen Vuodelle 2020 Saaneet Työpaikat
    Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tasoluokituksen vuodelle 2020 saaneet työpaikat Työpaikan nimi Paikkakunta Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelinnumero Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy Karhulan tehdas Kotka Mikko Ahonen [email protected] 0503269976 Alamarin-Jet Oy Härmä Liisa Kotanen [email protected] 0405826213 Altia Oyj Helsinki, Koskenkorva, Rajamäki Jussi Nikula [email protected] 0407654044 ARNON Oy Kauhava, Tampere, Turku, Vaasa Katariina Koski [email protected] 0403583704 Bosch Rexroth Oy Vantaa, Tampere Tanja Havukainen [email protected] 0503012204 Cargotec Finland Oy, Multilift Raisio Heli Salonen [email protected] 050 362 9730 Caruna Oy Espoo Piia Häkkinen [email protected] 040 709 5213 Cimcorp Oy Ulvila, Lahti, Tuusula, Jyväskylä Riitta Kumpulainen [email protected] 050 400 2098 Coor Service Management Oy Espoo Iina-Maria Oja [email protected] 050 568 1397 Danisco Sweeteners Oy Kotka Johanna Kelavirta [email protected] 0405596094 David Brown Santasalo Finland Oy Jyväskylä, Tornio, Hyvinkää Kari Liukkoila [email protected] 029 3401000 Digita Oy Helsinki Heikki Korpela [email protected] 0400416654 DS Smith, Finland Tampere, Nummela, Kuopio, Turku, Ii, Viiala Jani Takalo [email protected] Eaton Power Quality Oy Espoo Anne Kajander [email protected] 0400407461 Ekorosk Oy Ab Pietarsaari Mirja Nygård [email protected] 0504367469 Elekmerk Oy Keuruu Liisa Kotanen [email protected]
    [Show full text]
  • Creating the Technology to Connect the World
    Nokia Annual Report on Form 20-F 2019 on Form Nokia Annual Report Creating the technology to connect the world Nokia Annual Report on Form 20-F 2019 As filed with the Securities and Exchange Commission on March 5, 2020 UNITED STATES SECURITIES AND EXCHANGE COMMISSION Washington, D.C. 20549 FORM 20-F ANNUAL REPORT PURSUANT TO SECTION 13 OR 15(d) OF THE SECURITIES EXCHANGE ACT OF 1934 For the fiscal year ended December 31, 2019 Commission file number 1-13202 Nokia Corporation (Exact name of Registrant as specified in its charter)) Republic of Finland (Jurisdiction of incorporation) Karaportti 3 FI-02610 Espoo, Finland (Address of principal executive offices) Esa Niinimäki, Deputy Chief Legal Officer, Corporate, Telephone: +358 (0) 10 44 88 000, Facsimile: +358 (0) 10 44 81 002, Karakaari 7, FI 02610 Espoo, Finland (Name, Telephone, E-mail and/or Facsimile number and Address of Company Contact Person) Securities registered pursuant to Section 12(b) of the Securities Exchange Act of 1934 (the “Exchange Act”): Title of each class Trading Symbol(s) Name of each exchange on which registered American Depositary Shares NOK New York Stock Exchange Shares New York Stock Exchange(1) (1) Not for trading, but only in connection with the registration of American Depositary Shares representing these shares, pursuant to the requirements of the Securities and Exchange Commission. Securities registered pursuant to Section 12(g) of the Exchange Act: None Securities for which there is a reporting obligation pursuant to Section 15(d) of the Exchange Act: None Indicate the number of outstanding shares of each of the registrant’s classes of capital or common stock as of the close of the period covered by the annual report.
    [Show full text]
  • Seurantatietoa 5/2021
    Seurantatietoa Toukokuu 5/2021 • Kysyntä • Hoidossa olleet potilaat • Avohoitokäynnit • Hoitojaksot • Hoitopäivät • Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit • Hoidon tarpeen arviointia odottavat • Hoitoa odottavat • Maksut ja laskutukset • Kehitysvammahuolto 2021 Kysyntä (esh) jäsenkunnittain tammi-toukokuussa 2020-2021 (lähetteet, ilman lähetettä saapuneet ja sähköiset konsultaatiovastaukset) Muutos kpl 56,2 Merijärvi 77 39,7 Sievi 192 39,7 Oulainen 506 37,6 Ylivieska 702 27,4 Hailuoto 52 20,6 Kalajoki 220 Alavieska 19,0 60 Haapavesi 18,4 227 Haapajärvi 18,3 215 Pyhäntä 17,4 42 Pyhäjärvi 14,9 139 Ii 14,5 221 Oulu 13,0 4 354 Jäsenkunnat 12,9 7 983 Kärsämäki 12,7 58 Utajärvi 12,4 51 Kempele 11,0 321 Kuusamo 10,5 153 Nivala 9,5 133 Liminka 9,2 132 Muhos 5,3 84 Siikajoki 4,4 25 Siikalatva 3,6 22 Tyrnävä 3,4 32 Pudasjärvi 1,5 22 Raahe 1,1 31 Taivalkoski 0,5 3 Pyhäjoki -2,5 -9 Lumijoki -8,8 -26 Vaala -9,3 -56 Peruspalv.ky Kallio 26,7 1 087 Kalajoen yt-alue 24,7 297 Sos. ja terv.piiri Helmi 18,2 269 Peruspalv.ky Selänne 16,7 354 Oulunkaaren ky 5,9 238 Raahen seud.hyvinv.ky 1,2 47 -30 -10 10 30 50 70 Muutos (%) Hoidossa olleiden potilaiden (erikoissairaanhoidon eri henkilöt) määrän muutos tammi-toukokuussa 2020-2021 Muutos kpl Merijärvi 26,7 54 Sievi 20,2 125 Ylivieska 19,5 489 Alavieska 17,3 67 Oulainen 16,3 262 Pyhäntä 10,7 30 Kalajoki 10,4 132 Kuusamo 9,9 159 Ii 8,8 172 Nivala 8,4 149 Kärsämäki 8,1 41 Haapajärvi 7,8 103 Oulu 6,7 2 777 Jäsenkunnat 6,5 4 953 Haapavesi 6,2 89 Kempele 5,8 219 Liminka 5,7 107 Pyhäjärvi 5,6 60 Pudasjärvi 4,3 73 Tyrnävä 3,2 41 Taivalkoski 3,2 20 Muhos 2,7 49 Utajärvi 0,2 1 Vaala -1,8 -12 Siikajoki -2,6 -21 Raahe -3,2 -122 Siikalatva -3,3 -29 Lumijoki -5,7 -21 Pyhäjoki -8,4 -42 Hailuoto -8,5 -22 Peruspalv.ky Kallio 15,7 830 Kalajoen yt-alue 12,7 186 Sos.
    [Show full text]
  • 036-Bengtsson-Finlan
    Unequal poverty and equal industrialization: Finnish wealth, 1750–1900 Erik Bengtsson., Anna Missiaia, Ilkka Nummela and Mats Olsson For presentation at the First WID.world Conference, Paris, 14-15 December 2017 Preliminary! All comments welcome 9 918 words, 10 tables, 3 figures Abstract This paper presents for the first time estimates of wealth and its distribution for Finland from 1750 to 1900. Finland is a highly interesting case for historical inequality studies, as a poor and backward European country which embarked on industrialization only in the late nineteenth century. This gives us the opportunity to re-consider common theories and arguments about the relationships between economic growth and inequality. Using wealth data from probate inventories, we show that Finland was very unequal between 1750 and 1850, with the top decile owning about 85 per cent of total wealth. This means that Finland was more unequal than much more advanced economies such as Britain, France and the US, which goes against the common assumption of poorer economies being more equal. It was also more unequal than its most immediate term of comparison, Sweden. Moreover, when industrialization took off in Finland and contra the commonplace assumption of industrialization increasing inequality (see the Kuznets Curve and its later developments), inequality started a downward trajectory where the share of the top decile decreased from 87 per cent in 1850 to 77 per cent in 1900, 71 per cent in 1910 and 64 per cent in 1920. We show that the high inequality from 1750 to 1850 is driven from the bottom, by a large share of the population owning nothing or close to nothing of value, while economic development after 1850 is pro-equality since the ownership of forests, since long in the hands of the peasantry, provided new export opportunities as pulp and paper became very valuable.
    [Show full text]
  • Nokia People & Planet Report 2019
    People & Planet Report 2019 We are on a journey to 1.5°C where we can help build a more sustainable future for all people and the planet. Trust and integrity are the basis of our business. We strive to ensure the technology we provide is not misused to limit freedom of expression or right to privacy. We engage with our supply chain to improve transparency. We believe in an inclusive, diverse world where nobody is left behind. Join us. Nokia People & Planet Report 2019 Our approach Connectivity Environment Integrity People Together Key data Assurance 2 Letter from the President and CEO Here, at Nokia’s headquarters in Finland, it seems This report sets out the steps we have taken to Technology alone that spring starts earlier and winter ends sooner become a more sustainable company: increasing each year. Yet your perspective on the dangers of the energy efficiency of our products and processes; cannot solve the climate change will be very different depending on reducing carbon emissions at all of our sites; global climate challenge where you are in the world. helping our customers make their operations more sustainable; and building the technologies we face. We need both The Australian firefighter, who has been battling of the future that will improve people’s lives while the individual and the raging bushfires for months on end. The Kenyan protecting the planet and conserving its resources. subsistence farmer, who faces another failed crop collective will to take because of another year without rain. For them, Equally, this report looks at what we are doing to better the right decisions and climate change is already a matter of life and death.
    [Show full text]