Esiselvitys Energiatehokkuuden Lisäämistoimista Ja Uusiutuvien Energialähteiden Käytöstä Hämeessä

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Esiselvitys Energiatehokkuuden Lisäämistoimista Ja Uusiutuvien Energialähteiden Käytöstä Hämeessä Kimmo Koivisto Esiselvitys energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä Hämeessä Riihimäen kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö 2002 Riihimäen kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö PL 125 11100 Riihimäki htpp://www.riihimaki.fi ISBN 951-8952-83-3 Riihimäen kaupungin monistamo Esiselvityksen laatija Kimmo Koivisto Puh. 050- 5924971 Riihimäen kaupungin Esiselvitys ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 B PL 125, 11000 Riihimäki Puh. 019 741 560 Tekijä: Kimmo Koivisto Otsikko: Esiselvitys energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä Hämeessä Tiivistelmä: Esiselvityksen kohteena oli Hämeen liiton alue eli Kanta-Hämeen maakunnan16 kuntaa: Forssa, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Lammi, Loppi, Renko, Riihimäki, Tammela, Tuulos ja Ypäjä. Työssä on esitetty lyhyt kuvaus energiatehokkuuden lisäämistoimista ja uusiutuvista energialähteistä yleisesti sekä perehdytty aiheisiin Kanta-Hämettä ja sen kuntia koskien. Jatkoprojektien suunnittelua varten esiselvityksessä kerättiin taustatietoa alueen sähkön- ja lämpöener- giantuottajista, kaukolämpöverkon kattavuudesta ja lämmön tuotantotavasta, energiankulutuksesta kunnissa ja kaupungeissa, jokaisen kunnan eniten energiaa kuluttavista yrityksistä, liikennemääristä pääteillä ja taajama-alueilla, raideliikenteestä sekä arvio uusiutuvien energialähteiden käytöstä ja mahdollisuuksista lisätä käyttöä lähivuosina. Lisäksi esiselvityksessä kartoitettiin Hämeen alueella eri toimijoiden toteuttamia päättyneitä tai käynnissä olevia energiantehokkuuden lisäämiseen ja uusiutuvi- en energialähteiden käyttöön liittyviä hankkeita. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa 2005 on asetettu tavoitteeksi nostaa jätteiden hyötykäyttöaste nykyisestä noin 40 %:sta noin 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Perinteisillä tekniikoilla ja kustannus- rakenteilla on vaikea nostaa materiaalihyötykäyttöä yli 50 %:n, jolloin merkittävä kasvu tulee todennä- köisesti vain energiakäytöstä. Asian ajankohtaisuuden vuoksi esiselvityksessä on käsitelty jätteiden energiakäyttöön liittyvää tukipolitiikkaa. Kanta-Hämeen maakunnassa on uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia puuenergi- an, jäte-energian, biokaasujen, maalämmön ja aurinkoenergian osalta. Näistä puu- ja jäte-energialla on eniten merkitystä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Alueella on tarvetta tehostaa uusiutuviin ener- gialähteisiin liittyvää tiedotusta. Esiselvityksen tavoitteena oli luoda energiatehokkuutta tai uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistä- viä alueellisia projektiehdotuksia. Projektiehdotusten pohjalta valittiin jatkoprojektiksi Kanta-Hämeen maakunnan uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja hyödyntäminen. Avainsanat: Kanta-Häme, energiatehokkuus, energiansäästö, uusiutuvat energialähteet, bioenergia, jäte-energia Päiväys: 30.09.2002 Julkisuus: julkinen 62 sivua, 2 kuvaa, 12 kaaviota, 10 tau- lukkoa Rahoittajat: Kontaktihenkilöt: Hämeen liitto Kaisu Anttonen, Riihimäen kaupungin Fortum Power and Heat Oy ympäristönsuojelupäällikkö Vattenfall Kaukolämpö Oy Heikki Pusa, Hämeen liiton maakuntain- Riihimäen kaupunki sinööri SISÄLLYS: 1 JOHDANTO ............................................................. 6 1.1 Esiselvityksen tausta ja tavoite 6 1.2 Valtakunnalliset päämäärät 7 2 ESISELVITYKSEN KOHDEALUE ........................................... 8 2.1 Alueen kunnat 8 2.2 Elinkeinorakenne Kanta-Hämeen kunnissa 9 3 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET ........................................ 10 3.1 Biopolttoaineet 10 3.1.1 Puupolttoaineet 11 3.1.2 Puupolttoaineen pienkäyttö 12 3.1.3 Peltobiomassat 12 3.1.4 Biopolttonesteet 12 3.2 Jätteiden energiakäyttö 13 3.3 Biokaasu 13 3.3.1 Yhdyskuntalietteen mädättämöjen kaasut 14 3.3.2 Kaatopaikkojen kaasut 14 3.3.3 Maatilatalouden kaasut 14 3.4 Vesivoima 14 3.4.1 Pienvesivoima 15 3.5 Tuulienergia 15 3.6 Maalämpö 16 3.7 Aurinkoenergia 16 3.8 Polttokennot 16 4 ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN .................................. 18 4.1 Julkishallinnon ohjuskeinot 18 4.2 Lämmitysenergian säästö 19 4.2.1 Matalaenergiatalot 19 4.3 Sähköenergian säästö 20 4.3.1 Sähkömoottorien taajuusmuuntajat 20 4.4 Yritysten ja kuntien energiatehokkuuden lisääminen 21 4.4.1 Motivan toiminta 21 4.4.2 ESCO-konsepti 21 5 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KANTA-HÄMEESSÄ .................. 23 5.1 Sähköntuotanto ja -kulutus 23 5.2 Kauko- ja aluelämmöntuotanto ja -kulutus 24 5.3 Tieliikenteen energiankulutus 26 5.4 Raideliikenteen energiankulutus 28 5.5 Kuntien ja kaupunkien energiankulutukseltaan suurimmat yritykset 29 5.6 Energiankulutus kunnissa ja kaupungeissa 31 6 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET KANTA-HÄMEESSÄ ..................... 37 6.1 Energian tuotanto ja energiajärjestelmä 37 6.1.1 Hajautettu energiantuotanto 37 6.2 Puupolttoaineet 37 6.2.1 Nykytilanne 37 6.2.2 Tulevaisuuden näkymät 38 6.3 Puupolttoaineen pienkäyttö 38 6.3.1 Tämän hetkinen tilanne 38 6.3.2 Tulevaisuuden näkymät 39 6.4 Jätteiden energiakäyttö 40 6.5 Biokaasu 40 6.5.1 Yhdyskuntalietteen mädättämöjen kaasut 40 6.5.2 Kaatopaikkapenkkojen kaasut 41 6.5.3 Kaatopaikkojen biojätteen anaerobikäsittely solussa 41 6.5.4 Maatilatalouden kaasut 41 6.6 Maalämpö 42 6.7 Aurinkoenergia 42 6.7.1 Tulevaisuuden mahdollisuudet 42 6.8 Muut uusiutuvat energialähteet Kanta-Hämeen alueella 43 6.8.1 Peltobiomassat 43 6.8.2 Biopolttonesteet 43 6.8.3 Vesivoima 43 6.8.4 Tuulienergia 43 6.8.5 Polttokennot 43 6. 9 Uusiutuvat energialähteet Kanta-Hämeen kunnissa 44 7 ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN KANTA-HÄMEESSÄ ............... 47 7.1 Energiansäästösopimukset Kanta-Hämeen alueella 47 7.2 IPPC-direktiivi 48 7.3 Logistiikka 49 7.4 Iittalan lasin hukkalämpö 50 8 JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTÖN TUKIPOLITIIKKA .......................... 51 8.1 Julkiset tuet 51 8.1.1 Verotuet 52 8.2 Yhteenveto jätteen energiakäytön tuista 52 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET KANTA-HÄMEESSÄ .................. 53 10 JATKOHANKKEITA ..................................................... 56 10.1 Euroopan älykäs energiahuolto 58 11 JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................... 59 Lähdeluettelo: .................................................................. 61 1 JOHDANTO 1.1 Esiselvityksen tausta ja tavoite Hämeen alueella on käynnissä (v. 2001) useita ympäristöasioiden kehittämiseen keskittyviä hankkeita, kuten Ekoverkko (Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola ja Renko), Yky-hanke (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki) ja Kestävän kehityksen indikaattorien kehittämishanke (Forssa, Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Renko ja Riihimäki). Lisäksi mm. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus tarjoavat ympäristökoulutusta ja aktiivisesti kehittävät alueen ympäristöosaamista. Ympäristöhankkeissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen. Tavoitteena on vähentää haitallisia paikallisia ja myös globaaleja ympäristövaikutuksia. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja vähennystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös energiamuotojen valintaan ja energian käyttöön liittyviä toimia. Myös Euroopan Unioni tukee mm. uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja tutkimusta sekä kasvihuonekaasujen vähentämiseen liitty- viä toimia. Monet ratkaisut vaativat yhteistyötä yritysten ja kuntien, energiantuottajien, jakelijoiden sekä käyttäjien välillä. Tässä esiselvityksessä kerätään jatkoprojektien suunnittelua varten taustatietoa: • alueen sähkön- ja lämpöenergiantuottajista • energiankulutuksesta kunnissa ja kaupungeissa • jokaisesta kunnasta eniten energiaa kuluttavista yrityksistä • kaukolämpöverkon kattavuudesta ja lämmön tuotantotavasta • liikennemääristä pääteillä ja taajama-alueilla • raideliikenteestä • arvio uusiutuvien energialähteiden käytöstä ja mahdollisuuksista lisätä käyttöä lähivuosina Esiselvityksessä kartoitetaan Hämeen alueella eri toimijoiden toteuttamat päättyneet, käynnissä olevat tai juuri alkamassa olevat: • energiantehokkuuden lisäämiseen • uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja • muuhun alan tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät hankkeet Hanketietoihin kootaan toteuttaja, kohderyhmä, päätavoitteet ja -toimenpiteet sekä rahoituslähteet. Energialla tarkoitetaan sähkö- ja lämpöenergiaa sekä liikenteen käyttämää polttoainetta. Kartoituksen toteuttamiskeinot ovat: • haastattelut puhelimitse ja sähköpostilla • tiedonhankinta kirjallisuudesta ja internetistä sekä • tutustumis- ja haastattelukäynnit. Esiselvityksessä perehdytään alustavasti uusien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin ja yhteistyökumppa- neihin Euroopan Unionin jäsenmaista ja Unioniin liittymässä olevista maista. Esiselvityksen tärkeimpänä tavoitteena on määritellä 1-3 projektiehdotusta, joiden pohjalta voidaan suunnitellaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä alueellinen hanke. Tavoitteena on myös kartoittaa alueellisen hankkeen rahoitusvaihtoehtoja ja selvittää Euroopan komission Energian- ja liikenteen pääosaston rahoitusohjelmien (esim. Euroopan älykäs energiahuolto) vaatimuksia. Esiselvityksen tuloksena on projektisuunnitelma ja rahoitushakemus esiselvityksen toteutuksen aikana sovittavalle taholle. Esiselvityksen ovat rahoittaneet Hämeen liitto, Fortum Power and Heat, Vattenfall Kaukolämpö Oy ja Riihimäen kaupunki ja sen on laatinut energiatuotannon ympäristötekniikan DI Kimmo Koivisto. 6 Ohjaryhmän jäsenet: Anttonen Kaisu Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelupäällikkö, pj. Lahtinen Matti Kiertokapula Oy, toimitusjohtaja Niikkula Matti Vattenfall Kaukolämpö Oy, tekninen johtaja Penttilä Kalle-Erkki
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa
    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
    [Show full text]
  • Anglo-Saxon Coins Found in Finland, and to This End He Compiled a List of the Same
    U I LLINOI S UNIVERSITY OF ILLINOIS AT URBANA-CHAMPAIGN PRODUCTION NOTE University of Illinois at Urbana-Champaign Library Brittle Books Project, 2012. COPYRIGHT NOTIFICATION In Public Domain. Published prior to 1923. This digital copy was made from the printed version held by the University of Illinois at Urbana-Champaign. It was made in compliance with copyright law. Prepared for the Brittle Books Project, Main Library, University of Illinois at Urbana-Champaign by Northern Micrographics Brookhaven Bindery La Crosse, Wisconsin 2012 ANGLO-SAXON COINS FOUND IN FINLAND. ANGLO-SAXON COINS FOUND IN FINLAND BY C. A. NORDMAN HELSINGFORS 1921 HELSINOFORS 1921. PRINTED BY HOLGER SCHILDT . PREFACE. The late Mr. O. Alcenius had designs on a publication treating of the Anglo-Saxon coins found in Finland, and to this end he compiled a list of the same. One part of this list containing most of the coins of Aethelred, along with a short introduction, was printed already, but owing to some cause or other the issue of the essay was discontinued some time before the death of the author. Although the original list has not now been found fit for use, 'the investigations of Mr. Alcenius have anyhow been of good service for the composition of this paper. The list now appears in a revised and also completed form. Further on in this essay short descriptions of the coin types have been inserted before the list of the coins of each king, and there has been an attempt made to a chronological arrangement of the types. Mr. Alcenius also tried to fix the relative and absolute chronology of the coins of Aethelred, but I regret to say that I could not take the same point of view as he as to the sequence of the types.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Phytoplankton Assemblages As a Criterion in the Ecological Classification of Lakes in Finland
    BOREAL ENVIRONMENT RESEARCH 11: 35–44 ISSN 1239-6095 Helsinki 20 February 2006 © 2006 Phytoplankton assemblages as a criterion in the ecological classification of lakes in Finland Liisa Lepistö1), Anna-Liisa Holopainen2), Heidi Vuoristo1) and Seppo Rekolainen1) 1) Finnish Environment Institute, P.O. Box 140, FI-00251 Helsinki, Finland 2) Karelian Research Institute, University of Joensuu, P.O. Box 111, FI-80101 Joensuu, Finland; and North Karelian Environment Centre, P.O. Box 69, FI-80101 Joensuu, Finland Received 17 May 2004, accepted 28 June 2005 (Editor in charge of this article: Johanna Mattila) Lepistö, L., Holopainen, A.-L., Vuoristo, H. & Rekolainen, S. 2006: Phytoplankton assemblages as a criterion in the ecological classification of lakes in Finland. Boreal Env. Res. 11: 35–44. Implementation of the Water Framework Directive requires the formulation of lake types and classification of the lakes within each type using biological quality elements. In this study phytoplankton was used to test the lake typology of 32 non-impacted lakes belonging to eight of the ten lake types described in the preliminary Finnish typology. Phytoplankton did not accurately define these types, as only five lake groups were clustered in the DCA ordination analysis. The ecological status was preliminarily established for 23 impacted lakes using total phytoplankton biomass and the number of taxa. Impacted oligo-humic lakes were tentatively classified to a lower ecological status than in the general water qual- ity classification carried out in the 1990s. Even more variation was observed when assess- ing the ecological status of humic impacted lakes. The number of taxa, on the other hand, appeared to overestimate the ecological status of the lakes, obviously due to the prelimi- nary boundary classes used in this study.
    [Show full text]
  • Säädk 189/2004
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]