Petteri Sihvonen Ja Nuori Suomi

Petteri Sihvonen ja Nuori Suomi

Kamppailu juniorijääkiekon eetoksesta

Oulun yliopisto

Historiatieteet

Aate- ja oppihistoria

Pro gradu –tutkielma

7.11.2018

Jarmo Roivainen Sisällysluettelo

Johdanto 4

Historiallinen tausta 6

Tutkimustehtävä, menetelmät ja lähteistä 10

1. Nuori Suomi jääkiekossa 16

2. Petteri Sihvosen urheilufilosofia 32

2.1 Henkilö Petteri Sihvonen 32

2.2. Sihvosen kynän alle jääneet 42

3. Petteri Sihvosen kritiikki Nuorta Suomea kohtaan 47

3.1 Sihvosen teesit 47

3.2 Petteri Sihvosen perustelut kritiikille 50

4. Kannanottoja Nuoreen Suomeen ja juniorijääkiekkoon 61

4.1 Kilpapuolta ja sosiaalisuutta korostavat diskurssit 61

4.2 Sihvosta myötäilevät diskurssit 65

4.3 Nuoren Suomen linjoilla liikkuvat diskurssit 70

5. Jääkiekko on pelastettu, hetkeksi 82

5.1 Vierumäen kokous 82

5.2 Sihvosen johtopäätökset 85

5.3 Juniorien vanhemmat jääkiekossa 88

Loppulause 99

Lähteet ja tutkimuskirjallisuus 105

JOHDANTO

Se on parasta, mitä suomalaisessa jääkiekossa on koskaan tapahtunut – Erkka Wester- lund Nuoresta Suomesta, Kiekkolehti 26/1999.

“Kevään 1995 maailmanmestaruuden jälkihuumassa jääkiekkoiluumme iski syöpä, jonka aiheuttivat Nuori Suomi ja sen agitaattori Eero Lehti” - Petteri Sihvonen, Urheilu- lehti 1/2010.

Urheiluko vain pelejä ja harjoituksia? Suurin osa urheilun arjesta koostuu oleellisesti lajiin liittyvissä toiminnoista, mutta ennen kuin päästään edes kentälle on linjattu jo useita asioita, ainakin sarjamuotoisessa urheilussa. Toisaalta urheilu on koko ajan muu- tostilassa: jatkuvasti keskustellaan mitä urheilun kuuluu olla. Ja sama toistuu ennen ja jälkeen urheilusuoritusten.

Liikunta taas määritelmänä liikkuu lähempänä kevyempää toimintaa, usein ilman osal- listumista sarjatoimintaan. Molemmat, urheilu ja liikunta, ovat Suomessa hyvin suosit- tua ajanvietettä, niiden parissa liikkuvat päivästä toiseen lukuisat suomalaiset. Kuntolii- kunta sekä etenkin seuroissa tapahtuva organisoitu liikunta eri lajien parissa on iästä riippumatta kansalaistoiminnoista yleisempiä, varsinkin lapsia ja nuoria urheilu vetää puoleensa: 53 prosenttia 9-15-vuotiaista lapsista osallistuu urheiluseuratoimintaan.1

Kilpailu itseä ja muita vastaan on osa eri urheilulajien viehätystä; pelit ja niihin valmis- tautuminen ovat hyvin monen lapsen arkea urheilun parissa. Pelejä on kausittain harjoi- tuspeleistä sarjamuotoisiin otteluihin, rajattu määrä. Harjoituksia on yleensä moninker- tainen määrä peleihin nähden, mutta pelit ovat usein se olennaisin asia, jonka takia har- joitellaan; toki myös harjoittelulla on merkityksensä itsessään ja jotkut käyvät vain harjoituksissa. Kentälle mahtuu tietty määrä pelaajia, joten osa odottaa vuoroaan, tämä on tavallista urheilun maailmassa. Säännöt rajaavat pelaamista ja junioreille on vielä lajien

1" Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa" 2016. 4 omien sääntöjen lisäksi sovellettuja sääntöjä, kuten esimerkiksi jääkiekossa. Kysymys voi olla näissä juniorisäännöissä pelaamisen toteuttamisesta esimerkiksi lyhyemmin peliajoin. Tai poikkeuksena saman lajin aikuisurheiluun lajin piirteitä sovellettuna, kuten pienempi pelaajamäärä joukkueissa. Sääntöjen puitteissa sitten käytäntö vaihtelee seuroissa ja kentillä sen suhteen miten toimitaan. Esimerkkinä vuonna 2018 jääkiekko- toimintaa järjestetään C- ja D-junioreissa jakamalla pelitoiminta AAA, AA ja A- tasosarjoihin. F-junioreissa eli 2009-2010 syntyneissä pelataan Leijonaliigaa, jossa pelataan 4 vastaan 4 puolikkaalla kentällä normaalikokoon verrattuna. Ja vuonna 2006 syn- tyneissä D2-junioreissa alkaa sarjataulukoiden käyttö.2

Näitä sääntöjä, kuten lajeja ylipäätään, organisoivat Suomessa eri lajien lajiliitot, ylä- puolellaan hierarkiassa liikunnan valtakunnallinen kattojärjestö Olympiakomitea. Olympiakomiteaan liittyi vuonna 2014 Valo3, jonka edeltäjä taas oli Suomen Liikunta ja Urheilu eli SLU4. Sen alaisuudessa toiminut Nuori Suomi oli liikuntajärjestö, joka huo- lehti esimerkiksi liikuntaan liittyvästä kasvatuksellisesta toiminnasta. Nykyään se on sulautunut Olympiakomiteaan. Eettisten asioiden toteuttaminen lasten liikunnassa oli järjestön tehtäviä. Nuori Suomi käynnisti esimerkiksi erilaisia ohjelmallisia toimenpitei- tä liikunnan parissa varmistamaan lasten ja nuorten urheilun kasvatuksellista puolta se- kä eri lajien sisälle toimenpiteitä koskien esimerkiksi kilpailutoiminnan järjestämistä. Nuoren Suomen toiminnassa oli siis ajatuksena se mistä paraurheilija Jani Kallunki kirjoitti Respect-kirjassa. Hänestä eri lajien harjoitusten ja otteluiden parissa arkipäivän kohtaamisissa liikunnan ja urheilun etiikka ja moraali kehittyvät, kun erilaiset toiminta- tavat ja periaatteet kohtaavat.5

Yleisesti ajatellaan, että liikuntaan ja urheiluun liittyy kasvatuksellisia elementtejä, vas- tapainona kilpailun korostamiselle lajiin liittyvien tulosten kautta. Historiantutkija Jou- ko Kokkosen mukaan kasvatuksellisuuden ja kilpailullisuuden välillä vallitseekin pysy- vä jännite, lajista riippumatta kestokysymyksenä on, miten sovittaa yhteen menestysta- voitteet ja kasvatus.6 "Höntsyä vai tehovalmennusta" -kirjassa Johanna Kuisma toteaa,

2 "Sarjatoiminta ja kurinpito". Suomen Jääkiekkoliiton verkkosivusto. 3 Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, toiminnassa 2013-2016. Ylen sivut "Urheilujärjestöt yhteen-Valo sulautuu Olympiakomiteaan". 4 Toiminnassa 1993-2012. 5 Kallunki 2010, 19. 6 Kokkonen 2013, 213. 5 että niin pitkään kuin kasvatuksellista ja kilpapuolta ei eroteta toisistaan, huippu-urheilu tuo vaikutuksiaan myös harrastepuolelle.7 Kuisman mukaan varsinkin huippu-urheilun negatiivisien puolien yhteensovittaminen lasten ja nuorten urheilun kanssa on mahdotonta. Etiikan tutkija Olli Mäkisen mukaan yleisellä tasolla nuorisourheilukeskusteluis- sa, esimerkiksi juuri kilpa- ja harrastepuolten välillä, on kyse siitä, mikä on lapsille tai nuorille ”sopivaa”. Kysymys on myös siitä, ovatko juniorit kypsiä päättämään itse omasta urheilustaan vai pitääkö jonkun muun tehdä päätös heidän puolestaan.8

Nuori Suomi -järjestelmä urheiluväen keskuudessa ei ole herättänyt vain hyväksyviä äänenpainoja, vaan asian suhteen mielipiteet ovat liikkuneet laidasta laitaan, myös jää- kiekon puolella. Keskustelu Nuoren Suomen vaikutuksista, vaikka sitä ei ole erillisenä organisaationa enää olemassa, on jatkunut nykypäiviin: nyt arvioidaan jälkijättöisesti ohjelman vaikutuksia jääkiekkoon (kuten muihinkin lajeihin). Toisaalta, Nuoren Suo- men "henki" on mukana edelleen jääkiekossa, sen perintöä jatkaa samankaltaisilla mie- lipiteillä ja toimenpiteillä eri toimijat.

Historiallinen tausta

Jääkiekkoa on pidetty useina vuosina Suomen arvostetuimpana urheilulajina.9 Suomea pidetään vahvasti jääkiekkomaana niin laajan harrastajapohjansa kuin kansainvälisen menestyksen takia. Suomi on esimerkiksi vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen menestynyt miesten maailmanmestaruuskilpailuissa mitaleilla mitattuna: yksi mestaruus vuoden 1995 jatkoksi vuodelta 2011, lisänään kuusi hopeaa ja kolme pronssia. Harrasta- jamäärä on noin 62000 vuonna 2018 lisenssipelaajien määrällä mitattuna.10 Menestyk- sellä on tietenkin ollut vaikutus pelaajamääriin juniorien keskuudessa ja toisinpäin: määrät lisäävät todennäköisyyttä huippupelaajien löytämiseksi. NHL-pelaajien määrä, jota pidetään eräänä mittarina pelaajatuotannolle, on pysynyt suhteellisen tasaisena vuodesta toiseen. Eri asia on kuinka paljon Teemu Selänteen kaltaisia tai edes etäisesti sa-

7 Kuisma 1999, 108. 8 Mäkinen 2007, 165. 9 "Tutkimus: jääkiekko on Suomen arvostetuin urheilulaji". Markkinointi & Mainonta-sivusto ja "Jääkiek- ko yhä Suomen arvostetuin laji". Iltalehden internetsivut.

10 " Salibandy pelaajamäärässä jääkiekon edellä – jääkiekon lukemassa noin 10 000 toimihenkilöä". Kar- jalaisen verkkosivut. 6 man tasoisia pelaajia nousee junioritoiminnasta ja voiko sitä edes odottaakaan. Jääkie- kon yleiset rakenteet, osin eri ikäkausimaajoukkueiden menestysten myötä; huippuyksi- löt sekä pelaajamääräkin: voi sanoa, että jääkiekon asema Suomessa on erittäin vahva myös vuonna 2018.

Historiaan katsottuna Suomen jääkiekolla alkoi mennä 1990-luvun puolivälissä hienosti, ainakin menestys loi kovasti odotuksia tulevaisuuden suhteen. Juuri saavutettu miesten jääkiekon maailmanmestaruus vuonna 1995 nosti lajin ennennäkemättömään nousuun niin muiden lajien joukossa kuin koko suomalaisen yhteiskunnan sisällä. On esitetty, että tämä maailmanmestaruus vaikutti koko kansakunnan itsetuntoon, ulottaen vaikutuksensa talouselämästä ruohonjuuritasolle jääkiekkokaukaloissa: voinee sanoa liioitte- lematta, että se ainakin vaikutti ajan tunnelmiin, kuten presidentti Sauli Niinistö kommentoi.11 Menestys vaikutti sisäisiin linjauksiin Jääkiekkoliitossa, mutta myös kaukalon ulkopuoliset tekijät tuolloin olivat yhtä aikaa linjaamassa jääkiekon tilaa seuraaviksi vuosiksi.

Jyri Puhakainen julkaisi vuonna 1995 väitöskirjansa "Kohti ihmisen valmentamista". Kirjaa pidettiin osaltaan eräänlaisena sensaationa urheilufilosofisen painotuksensa takia. Urheiluseurojen parissa sen voi ainakin sanoa vaikuttaneen linjauksiin seuraavina vuosina. Historiallisena yhteensattumana samaan aikaan toiminut toimija kirjan julkaisemi- sen aikaan oli Nuori Suomi, jonka arvot ja toimintamallit olivat Puhakaisenkin kirjassa ja tulevissa kirjoissa esitettyjen periaatteiden kanssa vahvasti samasta arvopohjasta pon- nistavia. Kun nämä kaksi osapuolta olivat yhtä aikaa eri urheilulajien toiminnassa mukana, niin sitten käytännön tasolla näiden kuten muidenkin toimintaa ohjaavien arvojen toteutuminen kiteytyi urheilun toimijoihin valmentajineen ja johtajineen.

Jääkiekkoliitossa eräs tällainen toimija oli Jääkiekkoliiton nuorisopäällikkö Eero Lehti, joka omilla toimillaan ohjasi arkipäivän toimintaa juniorijääkiekkoilussa. Lehdestä seu- raava taso olivat eri Jääkiekkoliiton piirien toimijat, jotka taas veivät Jääkiekkoliiton viestiä seuroihin, joissa kiteytyi sitten se, millaiseksi toiminta lopulta muodostui valmentajien ja muiden jääkiekkotoimijoiden arjessa. Nuori Suomi siis antoi eräänlaisia suosituksia, ja lajiliitot yhdessä sen kanssa toteuttivat näitä ohjeita omissa lajeissaan.

11 Lindgren & Sihvonen, vieraana Sauli Niinistö. 7

Suomalaista jääkiekkoa arvotetaan ja arvostellaan vahvasti miesten maajoukkueen kautta. Niinpä sen menestys oli vaikuttamassa vuoden 1995 jälkeen, että aluksi mestaruuden myötä liiton sisäiset toimet saivat päähuomion, mutta jääkiekon todellinen arki sai olla rauhassa. Kentän toimintaan ei nämä liiton sisäiset asiat heti heijastuneet, mutta pitkin matkaa kohti nykypäivää toimintaa arvosteltiin sen mukaan, miten miesten maajoukku- eelle meni. Leijonien huono menestys lisäsi keskusteluja mediassa ja lajiyhteisössä. Myös nuorten maajoukkueiden menestymättömyys on toiminut osin samalla lailla, tosin pienemmässä mittakaavassa.

Kritiikkiä siis esiintyi ja arvokisojen jälkeen erityisesti. Esimerkiksi vuonna 2008 IS Veikkaaja kirjoitti jutussaan, miten "Suomen nuorisokiekon romahdus on vain ajan kysymys".12 Tilanne nähtiin niin, että suomalaisten arvokisamenestys oli menetetty nuorten kisoissa, eikä uusia lupaavia yksilöitäkään ollut noussut parrasvaloihin. Tässä jutussa kuten useissa aikalaisarvioissa tärkeimmäksi syyksi nuorisokiekon tilaan nostettiin Nuori Suomi. Sen nähtiin vaikeuttavan pelaajien kehittämistä, peittävän huippulahjak- kuudet massaan. Toimittaja Juha Hiitelän tekemässä jutussa Nuori Suomi yhdistyy ajatukseen siitä, miten se vaikuttaessaan yhä vanhempiin ikäluokkiin tuo tullessaan huonoa harjoittelua ja suorituksia. Sitten aikanaan maajoukkueisiin liittyessään lepsuiluun tottu- neet pelaajat ovat ihmeissään uudesta vaatimustasosta.13

NHL-pelaajien varausten määrä voi olla myös eräs mittari verratessa juniorituotannon laatua muihin maihin. Tietenkin myös varaussijat ovat ratkaisevia.14 Varausten määrissä oli IS Veikkaajan jutun aikoihin nähtävissä, että vähintään pientä heilahtelua esiintyi.15 Keskiarvo varausten määrällä oli vuosina 2000-2018 noin 13 varattua pelaajaa vuodessa. Vuonna 2007 varattiin 4, 2008 7 ja vuonna 2009 10 pelaajaa, joten määrät olivat näinä kolmena vuotena matalia. Tulokseksi sen suhteen, oliko Suomen tilanne poikke- uksellinen tulee hieman erilainen, jos vertaa varattujen pelaajien määriä Ruotsin varauk- siin kuin Tšekin vastaaviin. Nimittäin näinä kolmena vuotena Ruotsista varattiin 56 pelaajaa Suomen 30 pelaajaan verrattuna. Toisaalta taas Tšekki, joka on ollut myös vahva tekijä jääkiekossa: sen pelaajia näinä vuosina varattiin 11 kappaletta. Tiedossa ei ole

12 Hiitelä, “Aikapommi tikittää” (art.). IS Veikkaaja 1/2008. 13 Hiitelä, “Aikapommi tikittää” (art.). IS Veikkaaja 1/2008.

14 Bogomoloff, "Jäävätkö juniorimme ruotsalaisten jalkoihin?". Kolumni. Kiekkolehti 24/2008. 15 "NHL Draft selections by country by birthplace, 1991-2014". NHL:n sivusto. 8 oliko esimerkiksi juuri Tšekissä vastaavat keskustelut samaan aikaan käynnissä kuin Suomessa juniorikiekkoilun tilasta.

Vuonna 2004 Urheilulehteen tuli toimittajaksi suurelle kiekkoyleisölle tuntematon nimi, Petteri Sihvonen. Hyvin nopeasti Sihvosen tavat tulivat kaikille tutuksi, voi sanoa, että hän mullisti suomalaisen jääkiekkojournalismin. Toimittaja Ari Stenius kuvaili Sihvo- sen tuloa jääkiekkojournalismiin yhtä aikaa mykistävänä ja tsunamimaisesti kaiken yli vyöryneenä.16 Sihvonen nousi eräänlaiseksi urheilujournalismin tähdeksi ja sittemmin keskustelua onkin käyty sitten vuoden 2004 Sihvosen persoonasta ahkerasti. Kiekko- lehden päätoimittaja Hannu Kauhala totesi Sihvosen olleen eräs lajin puhutuimmista vaikuttajista.17 Sihvosen kirjoitusten tyyli ja muukin esiintyminen mediassa oli erilaista keskimääräiseen urheilujournalismiin verrattuna. Sihvosen kirjoituksissa alkoi esiintyä viittauksia esimerkiksi hänen taustaansa akateemisena kirjallisuuden maisterina, sekä muutenkin termistöä, joka levisi jääkiekosta yleiseen keskusteluun. Esimerkiksi pelikirja-termi tuli hyvinkin tutuksi tulevina vuosina, Sihvosen ollessa vahvasti lanseeraamas- sa sitä yleiseen keskusteluun.18 Petteri Sihvonen aloitti työssään kirjoittelun, jota voisi kutsua valistustyöksi. Eräs hänen missionsa oli saada pelin analyysin taso nousemaan toimittajien keskuudessa.19 Sihvosen mukaan toimittajien tason noustessa ei heillä olisi niin suurta uhkaa joutua erilaisten jääkiekon valtapelien viemäksi, vaan pelaamiseen ja harjoittelemiseen perustuva analyysi loisi selkeän näkemyksen, jonka kanssa voisi "sei- soa ylpeänä sekä voiton että tappion hetkellä".20 Hän pyrki ohjaamaan kirjoituksillaan niin jääkiekon linjoja pelillisessä mielessä kuin myös filosofisessa mielessä.

Asiat kehittyivät jääkiekon ympärillä niin, että jääkiekon sisäinen tilanne, kentällä toiminut Nuori Suomi ja Petteri Sihvonen kietoutuivat yhteen tässä historiallisessa vaiheessa vuodesta 2004 alkaen. Jääkiekon kentällä käytiin kamppailua varsinkin lajin ar- kipäiväisen junioreille tarjottavan sisällön suhteen. Michel Foucault näkee historian eri voimien välisenä kamppailuna21, tässä tutkimuksessa argumenttien alueena on jääkiek- komaailma. Junioripelaajien vanhempien kasvanut vaikutus arkiseen toimintaan jääki-

16 Stenius, "Sihvonen, Petteri Sihvonen". Kolumni. Oulu-lehti 26.8.2016. 17 Kauhala, "Petteri Sihvosen totuudet" (pk.). Kiekkolehti 20/2005. 18 Urheilulehti (UL), "TOP5". Palstakirjoitus. 1/2014. 19 Sihvonen, "Nelonen floppasi maailmancupissa" (art.). UL 38/2004. 20 Ibid. 21 Foucault 1984, 85. 9 kossa on ajoitettavissa viime vuosiin. Sihvonen on tarttunut myös tähän puoleen ja keskustelu vanhempien roolista juniorijääkiekossa on roihunnut foorumeilla ja mielipide- palstoilla, vaikka aihe onkin jäänyt toistaiseksi pienempään rooliin Sihvosen tuotannos- sa Nuori Suomi -kritiikkiin verrattuna.

Tutkimustehtävä, menetelmät ja lähteistä

Tutkimus käsittelee suomalaista jääkiekkotodellisuutta pääasiassa lapsikiekkoilun nä- kökulmasta. Tutkimuksessa esiintyvät useat kommentoijat ja kirjoittajat ovat olleet pää- asiassa poikien ja miesten parissa jääkiekkotoimijoina. Tavoite on löytää pinnan alla kulkevat linjat, jotka ohjaavat käytäntöä kaukaloissa. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, että miten Nuori Suomi määritti lasten kiekkoilua ja millä perusteilla? Toiseksi, mitkä ovat Petteri Sihvosen ajatukset juniorijääkiekosta? Onko löydettävissä laajemmin Sihvosen mielipiteitä urheilusta? Tarkemmin sanottuna, mihin niin Sihvonen kuin Nuo- ren Suomen toimijat perustivat mielipiteensä ja toimenpiteensä juniorijääkiekon kontekstissa? Tutkimuksessa tulee osin esille myös se, miten Nuori Suomi otettiin vastaan jääkiekon toimijoiden keskuudessa ja mitä selityksiä tai yhteyksiä eri mielipiteillä on. Syiden etsimiseksi Nuori Suomi -keskustelulle on tärkeää pohtia syitä hakien vastauksia monesta eri suunnasta. Vanhempien rooli juniorien jääkiekossa on käsittelyssä tutkimuksen loppupuolella. Yritän löytää syitä vanhempien asemaan junioriurheilussa, mielipiteiden taustoja niin jääkiekkotoimijoiden kuin asiaan perehtyneiden kommentoijien kautta, Petteri Sihvosen kulkiessa kommentteineen tämänkin tahon parissa. Juniorijää- kiekkoilijoiden vanhemmat kulkevat pienenä sivujuonteena tutkimuksessa mukana, koska Petteri Sihvosen kommenteissa myös vanhemmat ovat olleet mukana hänen ana- lysoidessaan juniorijääkiekkoa.

Jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen on tutkimukseni päähenkilö. Hänen kauttaan otan valokeilaan nämä lasten kiekkoiluun liittyvät seikat ja osapuolet. Petteri Sihvonen muodostaa äänen kentän ulkoisille tapahtumille, Sihvonen sijoittuu itse jääkiekon kontekstiin ja jääkiekko suomalaiseen yhteiskuntaan. Näkökulmia luovat Sihvosen ajatukset; koko urheilukentän toimijat sisällään jääkiekkoyhteisö ja huippujääkiekko; urheilua organisoivien ihmisten ajatukset, lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa sekä suomalainen yhteiskunta.

Lähteissä valtaosan muodostavat Petteri Sihvosen kirjoitukset Urheilulehdessä yhdek- sän vuoden ajalta, vuosilta 2004-2013. Sihvosen kirjoitukset Urheilulehdessä ovat kes- kittyneet pääosin lajin sisällöllisiin puoliin, mutta joukossa on niin erikseen kuin näiden peliä käsittelevien kirjoitusten lomassa Sihvosen mielipiteitä liittyen juniorijääkiekkoon ja urheiluun ylipäätään. Muita Sihvosen pääasiallisia kirjoitusten ja mielipiteiden esi- tyspaikkoja ovat olleet Lindgren & Sihvonen –ohjelma22 Yle Puheella sekä Sihvosen oma ohjelma samalla kanavalla viidentoista jakson turvin vuosilta 2014 ja 2016. Kirjoi- tuksia löytyy myös eri puolilta Hämeen Sanomista internetistä löytyviin kannanottoihin. Rajauksen teen liittyen Sihvosen työskentelyvuosiin Urheilulehdessä. Sihvonen aloitti vuonna 2004 työnsä Urheilulehdessä ja lopetti vuoden 2013 lopussa. Aiempia kirjoituksia ainakaan jääkiekon osalta, jos muutenkaan, ei häneltä löydy, ainakaan vastaavassa mitassa ja julkisuudessa esiteltynä kuin Urheilulehden ajoilta. Petteri Sihvosen Urheilu- lehden jälkeinen aika ei ole ollut kirjoitusten suhteen yhtä laaja, mutta hieman kirjoituksia tämän tutkimuksen teemoihin liittyen löytyy ihan nykypäivään asti.

Lähteistä Lindgren & Sihvonen -ohjelma on hieman viihteellinen, jonka isoin anti tähän tutkimukseen on Sihvosen alkujuonnoissa. Ohjelmassa väitellään eri urheiluilmiöistä, Petteri Sihvosen ja muusikko Tommy Lindgrenin asettuessa puoltamaan eri väitteitä. Pääasia tämän tutkimuksen kannalta ja yleensäkin laajemmassa katsannossa on nämä väitteiden sisältö argumentteineen. Eli se, onko Sihvonen oikeasti sitä mieltä mitä tässä ohjelmassa väittää, ei ole niin oleellista. Tosin olen hyväksynyt nämä Sihvosen puheet tutkimukseen Sihvosen "aidoiksi" totuuksiksi, jos ne ovat olleet linjassa hänen muun tuotantonsa kanssa. Syy näiden Lindgren & Sihvonen –ohjelmissa Sihvosen kautta tul- leiden mielipiteiden epäilemiseen on se, että ohjelman formaatista johtuen erilaiset väit- teet urheilusta käydään niin, että molemmat puolustavat toista puolta asiasta. Näin Sih- vosen mielipiteeksi on voinut valikoitua kanta, joka ei ainakaan täysin ole hänen oman- sa. Silti jokaisessa lähteessä piilee historioitsija Jorma Kalelan mukaan tulkintoja ohjaa- via piirteitä, joiden paljastaminen kuuluu historiantutkijan tehtäviin.23

Nuoren Suomen tutkimisessa päälähde on ollut Kiekkolehti. Se ilmestyi vuosina 1985- 201024 eli melkein kattoi koko Nuoren Suomen vaikutusajan suomalaisessa jääkiekossa.

22 Ohjelman ensimmäinen lähetys 22.8.2014. 23 Kalela 2018,33. 24 Kauhala, "Kansainvälinen kehitys" (pk.). Kiekkolehti 15/2010. 11

Kiekkolehdessä Nuorella Suomella vaikuttaa olleen vakiopaikka: lehdessä kerrottiin säännöllisesti Nuoresta Suomesta ja usein samassa paikassa lehdessä. Eero Lehti ohjeisti ja kertoi muutoksista Nuoren Suomen suhteen näissä jutuissa. Valtaosin on näinä Kiekkolehden vuosina olleet äänessä Jääkiekkoliiton omat toimijat kertomassa Nuoresta Suomesta. Kokemukset, joita Nuoresta Suomesta kerrotaan ovat vahvasti myönteisiä, eli joko kritiikkiä ei ollut tullut Kiekkolehteen tai sitä ei oltu julkaistu.

Tutkimuksessa sitä aikajanaa, jolla olen Nuorta Suomea liittänyt mukaan olen venyttä- nyt hieman pidemmäksi, jotta tulee selväksi se jatkumo, jolla se on edennyt jääkiekon sisällä. Nuoren Suomen periaatteet luotiin jo 1980-luvun loppupuolelta alkaen, joten sen periaatteiden hahmottamiseksi on välttämätöntä sen osalta tutkia aikaa alkuajoista alkaen. Sosiologi Hannu Ruonavaaran mukaan tapahtumaketjujen konstruointi vaatii kontekstin huomioimista. Olennaisiin elementteihin kuuluu toiminnan ja toimijoiden, mutta myös toiminnan alkupisteen sekä loppupisteen eli kontekstin kuvaus.25

Tutkimustilanne urheilulajien maailman ja nimenomaan niiden aatteellisen puolen tutkimukseen liittyen on lähdekirjallisuuden suhteen niukkaa; tutkimuskirjallisuutta tutkit- tavaan ilmiöön soveltuen löytyy paremmin. Esimerkkinä voi mainita urheilufilosofi Jyri Puhakaisen tuotannon. Jyväskylän liikuntatieteellinen tiedekunta on tuottanut runsaasti urheilun yhteiskunnalliseen kytköksiin liittyvää materiaalia. Tutkimukseni hyödyntää monitieteisyyttä, esimerkiksi sosiologian olen kytkenyt urheilumaailmaan. Markku Hyrkkäsen mielestä historiallisen tutkimuksen pitäisi olla esimerkiksi rakenteita ja olo- suhteita erittelevää26, tässä tutkimuksessa juuri nämä seikat jääkiekon ympärillä on syy- tä myös huomioida.

Metodeista käytän sisallönanalyysia ja diskurssianalyysilla saan osan aineistosta käsitel- tyä. Käytän osin eri luvuissa näitä menetelmiä. Teemoittelun toteutan etsimällä tutki- muskysymysten kannalta olennaisia asioita teksteistä ja puheista. Jari Eskolan ja Juha Suorannan mukaan teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutus- ta, jonka teen kytkemällä esimerkiksi kontekstiin liittyvät asiat lähteiden tietoihin.27 Alusta alkaen jo luettaessa aineistoa tavoite ei ole vain havaita tekstissä olevia teemoja,

25 Ruonavaara 1993,20. 26 Hyrkkänen 2017, 50. 27 Eskola & Suoranta 2001, 175. 12 vaan myös keskittyä miksi-kysymyksiin. Ongelma on tietenkin siinä, että vastaukset eivät nouse tekstistä heti esiin.28

Diskurssianalyysin avulla etsin aineistosta asioita, jotka eivät siitä muuten nousisi esille. Tulkitseminen vaatii kulttuurisen kontekstin hallintaa, pelkkiä tekstejä ja puheita tulkit- semalla merkitykset eivät löydy.29 Yleisesti ottaen, diskurssien avulla puran sitä minkä- laisista näkökulmista keskusteltiin ja mihin pyrittiin. Pyrin tutkimaan näiden eri lähtei- den tekstien argumentaatiota kuten professori Pasi Ihalainen on kuvaillut.30 Ihalaisen mukaan kontekstin muuttuminen on huomioitava. Jääkiekkokentän kontekstissa tapahtui uudelleen järjestäytymistä tässä tapauksessa ja on tapahtunut sen jälkeen, kun Nuori Suomi tuli jääkiekkoon mukaan. Esimerkiksi yhteiskunnan yleinen kehityskulku on heijastanut vaikutuksensa myös jääkiekkotoimintaan.

Aiheeseen liittyvää tutkimusta löytyy Petteri Sihvoseen liittyen Anssi Tapion työ Oulun seudun ammattikorkeakoululle vuodelta 2010 otsikolla "Johtava analyytikko ja lätkä- jätkä. Vakuuttavan asiantuntijuuden retorinen rakentuminen Petteri Sihvosen artikke- leissa." Tämä tutkimus rakentuu Sihvosen artikkeliin pohjautuen ja tutkii siis retorista puolta. Nuoreen Suomeen liittyen löytyy paljonkin tutkimuksia, eräitä tämän käsillä olevan tutkimuksen kaltaisia ovat: Kalle Kiiskisen ja Juha Valkaman pro gradu "Jos hölmöilet - et pelaa" : Nuori Suomi ry:n kasvatusideologian toteutumisesta juniorijää- kiekkoilussa" vuodelta 2003; Marie Rautio-Sipilän pro gradu "Urheiluseuratoimijoiden poikkeavat näkemykset Nuori Suomi ry:stä " vuodelta 2011 sekä kolmas samanhenkinen "Nuori Suomi -ohjelman tavoitteiden toteutuminen juniorijääkiekossa" (2007) Juha Ruususelta. Käsitykseni on, että ideologisessa mielessä Nuorta Suomea ei olla tutkittu, siis siinä mielessä, että miten se liittyy erilaisiin teemoihin yhteiskunnassa. "Jääkiekon ytimessä"- kirjassa vuodelta 2013 Markus Tyni toteaa, että on mielenkiintoista, että jää- kiekkoa on käsitelty suhteellisen vähän suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa. Tyni näkee, että jo jääkiekon suurien yleisömäärien takia tutkimusta tulisi lisätä.31 Nuori Suomi -tutkimuksen osalta kokemukseni on, että tutkimukset Nuoreen Suomeen liittyen ovat sen toimintaa kuvailevia pääasiassa kasvatuksellisissa yhteyksissä.

28 Alasuutari 2011, 217. 29 Juhila 1993, 157. 30 Ihalainen 2017, 65. 31 Tyni 2012, 18. 13

Isoin mielenkiinnon aihe ei ole nyt se, miksi Nuori Suomi syntyi, vaan minkälaisiin näkemyksiin se vetosi ohjelmassaan. Petteri Sihvosen ajatusten kautta taas näkyy hänen ajatuksensa urheilusta ja osin maailmastakin. Vanhempien kuten muidenkin toimijoiden rooli urheilun kentällä heijastaa niin yhteiskunnallisia suhteita kuin ajattelussa tapahtuneita muutoksia kollektiivisella tasolla. Kritiikin nousu ja Nuoren Suomen muutokset oman ohjelmansa sisällä ovat yhteydessä niin jääkiekkokentän tapahtumiin kuin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Pyrin esimerkiksi Markku Hyrkkäsen ajatusten turvin tutkimaan minkälaisessa yhteydessä Sihvosen muut ajatukset urheilusta ja Sihvosen käsitys Nuoresta Suomesta on keskenään.32

Tutkimuksen rakenne etenee niin, että ensimmäisessä luvussa kuvaan Nuori Suomi - järjestelmää. Pyrin tulkitsemaan niin Nuoren Suomen perusteluja, kuvaamaan järjestel- mää olennaisilta kohdiltaan ja miten se liittyi juniorijääkiekkoon. Toisessa luvussa otan Petteri Sihvosen käsittelyyn kirjoitustensa ja tuotantonsa kautta ja pyrin luomaan koko- naiskuvaa hänen ajattelustaan. Kolmas luku painottuu Petteri Sihvosen Nuori Suomi - kritiikkiin. Neljännessä luvussa käsittelen kannanottoja Nuoreen Suomeen sekä juniori- jääkiekkoon. Viides luku jatkaa lähempänä nykypäivää, nyt pääpaino on siirtynyt pois Nuoren Suomen ympäriltä, mutta Sihvosen esittämien ajatusten pohjalta keskustelu jat- kuu. Summaan loppusanoissa keskustelun juniorijääkiekkoilun ympäriltä: miten kaikki tapahtui pääosin näinä yhdeksänä vuotena ja jatkuen Sihvosen Urheilulehden viimeisis- tä kirjoituksista tähän päivään. Pyrin vastaamaan minkälaisia aatehistoriallisia virityksiä juniorijääkiekon parissa esiintyi.

Juniorijääkiekkoilu ja junioriurheilu monia ihmisiä koskettavia asioita. Näin on tärkeää jo näiden ihmistenkin takia selvittää urheilun parissa vaikuttavia ja vaikuttaneita ideolo- gioita, joista Nuori Suomi on keskeisimpiä, varsinkin viimeisten parin kymmenen vuoden ajalta. Nuori Suomi on vaikuttanut koko suomalaiseen yhteiskuntaan tavalla, jota on vaikea, jos ei mahdoton täysin todentaa. Aatehistoriallisessa mielessä on kiinnostavaa tietää, mitä Nuoren Suomen ilmestyminen suomalaiseen urheiluun ja tarkemmin tässä tutkimuksessa juniorijääkiekkoon kertoo nyt siitä ajasta. Sama pätee keskusteluun sen ympärillä: esimerkiksi mitä tavoitteita kommentit Nuoren Suomen ympärillä kiteyttä-

32 Hyrkkänen 2017 , 46. 14 vät?33 Tutkimus on ennen kaikkea merkityksellinen jääkiekkoyhteisölle, mutta myös muille urheiluyhteisöille, koska juniorijääkiekkoon liittyvät pelaamisen ja harjoittelun periaatteet ja niistä keskusteleminen ovat sovellettavissa eri lajeihin. Jääkiekko on kan- sallisesti merkittävä laji, joten sen tutkiminen on yhteiskunnallisesti tärkeää. Jääkiekko- valmentaja Alpo Suhosen mukaan, jos ei oteta kantaa urheilevien nuorten asioihin, "siellä voi olla mitä tahansa".34

On mahdollista tehdä eräänlaista retrospektiota niin jääkiekkoon kuin koko urheilun kenttään varsinkin Nuoren Suomen kautta käsiteltyjen asioiden kautta, Petteri Sihvosen toimiessa tässä tutkimuksessa eräänlaisena tulkkina tunnistamaan asioita, joista urheilun eetos koostuu, ainakin Sihvosen omasta mielestä. Filosofi Erik Ahlmanin mukaan eetos (ethos) tarkoittaa tietyssä kulttuuriyhteisössä vallitsevia tietynlaisia käsityksiä siitä, mihin arvojärjestykseen arvot on asetettava. Eetos säätää, mitä on arvostettava ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä.35 Tässä tutkimuksessa eetoksen voi ajatella tarkoittavan sitä, mitä asioita pidettiin juniorijääkiekon keskuudessa tärkeänä toteuttaa, sekä mitkä arvot johti- vat toimintaa juniorijääkiekossa.

Ihmisten vaikuttimet tulevat ilmi tekojen ja puheiden kautta. Historialliset kehityskulut tai yhteisöjen sisäiset historiat ovat usein liitettävissä aikalaisten toimiin. Etsin näitä yhteyksiä tässä tutkimuksessa, ajatuksena on myös ottaa C. Wright Millsin kirjassaan "Sosiologinen mielikuvitus" heittämä haaste vastaan ja tehdä Millsin kirjoitusten innoit- tamaa aate- ja oppihistoriallista tutkimusta. Millsin eräs ajatus oli eräänlainen luovuus tutkimuksessa yhdistelemällä erilaisia asioita vapaudella ja kekseliäisyydellä.36 Niinpä tässä tutkimuksessa jääkiekon junioritoiminnan ympärillä käytävälle keskustelulle on luvassa selitysmalleja niin eri henkilöiden kuin eri alojen ja lähestymiskulmien suunnasta.

33 Myllykangas & Pietikäinen 2017, 11. 34 "Jääkiekon lumo ja hurmio". Yle Areena, Roman Schatzin Maamme-kirja. Vieraina Alpo Suhonen ja Petteri Sihvonen. 35 Ahlman 1976, 99. 36 Mills 1990. 15

1. Nuori Suomi jääkiekossa

Nuori Suomi perustettiin 1987 ja sen syntyyn vaikutti SVUL37:n urheiluosasto. Osaston nuorisopäällikkö Pekka Vähätalo oli merkittävässä roolissa tässä järjestön synnyssä.38 Nuori Suomi toimi läheisessä yhteistyössä Jääkiekkoliiton kanssa alusta alkaen, jo ke- hittämistyössä syksystä 1986 alkaen.39 Nuori Suomi toi lasten ja nuorten jääkiekkoon vaikutuksensa vähintään reilun parinkymmenen vuoden ajan, riippuen miten määritel- lään vaikutusaste sekä se, että otetaanko huomioon, että Nuoren Suomen lanseeraamia periaatteita on edelleen mukana jääkiekkotoiminnassa, vaikka Nuorta Suomea ei enää olekaan organisaationa.

Eero Lehden mukaan jo kaudella 1982-83 olivat Ruotsista tulleet vaikutteet tuoneet Suomen juniorijääkiekkoon hihanauhat, joiden avulla kontrolloitiin peliaikoja.40 Nuoren Suomen vaikutus jääkiekon kuten muidenkin lajien parissa, joissa se toimi, tuli vaihte- lemaan toimenpiteidensä kautta pitkin vuosia. Se sulautui vuonna 2013 Valo- organisaatioon, mutta painopisteidensä ja ohjelmallisen sisältönsä puolesta se elää eri urheilulajien parissa edelleen tänä päivänä Suomessa. Nykyään esimerkiksi urheilun parissa olevat Urheilun Pelisäännöt41 jatkavat Nuoren Suomen Pelisääntöjen perintöä.

Professori Risto Telaman mukaan kilpailujärjestelmän luonne on tärkeimpiä lasten urheiluun kuuluvia asioita. Sen lisäksi lajien parissa on epävirallista normistoa sen suhteen, miten toimitaan. Telaman mukaan lasten urheilun tärkeimpiä piirteitä ovat kilpailujen taso, kilpailujen määrä, kilpatilanteiden kesto ja palkitsemisjärjestelmä.42 Nuoren Suomen tavoite oli lisätä palkitsemista eri tavoin ja lisätä urheilusta nauttivien määrää ja samaan aikaan vähentää lajien lopettamista. Nuori Suomi oli ennen kaikkea ohjelma, jossa luotiin myönteisiä kasvuun vaikuttavia asioita. Se pyrki edistämään monipuolista

37 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry, toiminnassa 1906-1994. 38 Mennander, P & Mennander, A 2003, 334-335. 39 Jääkiekkolehti, "Isä on oikealla asialla" (art.). 9/1994. 40 Mennander, P & Mennander, A 2003, 335. 41 Sisältävät esimerkiksi keskustelua toiminnan arvoista. 42 Telama 1989, 95. 16 ja kasvatuksellista urheilua. Pääajatuksena oli suoda mukana oleville erilaisin toimenpi- tein esimerkiksi peleissä peliminuuttien suhteen tasapuolisuutta.

Jääkiekon todellinen Nuori Suomi -vaikuttaja, liiton nuorisopäällikkö Eero Lehti korosti pelaajien kasvattamista yhteiskuntakelpoisiksi yksilöiksi. Hänelle pysyvä kiinnostus liikunnan harrastamiseen peliuran jälkeenkin oli niitä todellisia arvoja, joiden rinnalla "jotkut maalintekemiset, yksittäisten pelien voittamiset ja sijoittumiset sarjoissa jäivät samalla asteikolla mitattuna varovaisestikin arvioiden valovuoden päähän jälkeen".43 Tämä mahdollinen Lehden mainitsema sosiaalistaminen urheilun kautta herättää Jyri Puhakaisen kysymään minkälaiseen maailmaan urheilu sosiaalistaa: mikä vain suunta on toisaalta mahdollista.44 Riippuu siis paljon organisaation ja sen toteuttajien arvoista, miten maailma nähdään tässä sosialisaatiossa.

Eero Lehti siis peräänkuulutti kilpailullisen suunnan rinnalle, ellei jopa ohi, arvoja, jotka suuntautuivat lajin ulkopuolisiin asioihin. Lehti perusteli Nuori Suomi -ohjelmaa ajan hengellä, ja nosti tärkeiksi kasvun ohjauksen ja monipuolisuuden elementit jo kan- sainvälisessä kilpailussa pysymisenkin vuoksi. Lehden mukaan 1980-luvun alkupuolella jääkiekkoa seuraavilla asiantuntijoilla oli huoli kaikkein nuorempien juniorien kilpailutoiminnan henkisestä tilasta. Silloin koettiin, että oli olemassa ristiriita pelaajien toiveiden ja vanhempien sekä valmentajien toiveiden välillä. Myös toiminta oli menossa liikaa joukkueasioiden opetteluun yksilötaitojen kustannuksella.45 Kiekkolehdestä vuodelta 1987 löytyy maininta miten F-D-juniori-ikäisten46 toiminnassa alkoi olla liikaa "toti- sen valmentamisen makua". Tässä samassa jutussa vedottiin suunnanmuutokseen kohti yksilövalmennusta liiallisen joukkueasioiden harjoittamisen takia.47 Tuleeko siis vaka- vuus juuri joukkueasioiden valmentamisesta ja oliko sillä kilpailemisen kanssa tekemis- tä?

Jääkiekkovalmentaja Alpo Suhosen mukaan nykyajan aika ajoin esiin nouseva kilpailu- vastaisuus tulee usein 1960-1970-luvuilta periytyneistä asenteista, joiden mukaan kaikki

43 Lehti, "Asennemuutosta tarvitaan" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 44 Puhakainen 2001, 37. 45 Lehti, "SJL:n juniorisäännöillä on taustansa" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 46 F-juniorit 10 vuotiaita ja nuorempia, E-juniorit 12 vuotiaita ja nuorempia jne. 47 Lehti, "Juniorisääntöjen taustaa" (art.). Kiekkolehti 10/1987. 17 kilpailu koettiin vaarallisena.48 Petteri Sihvosen mukaan Suhonen niputtaa yhteen liian helposti taylorismin49 ja jääkiekon kilpailun. Sihvosen mukaan kilpailua pitää korostaa juniorien keskuudessa.50 Suhosen erottaa ajatuksissaan kilpailun jääkiekossa ja urheilussa siitä, että ihminen joutuisi kilpailemaan esimerkiksi tasavertaisuutensa kanssa.51

Nuoren Suomen vaikutuksesta jääkiekkoon oli mahdollista nähdä tuloksina myönteisiä, itseensä luottavia kansalaisia. Jokainen sai Nuoren Suomen myötä harrastaa omien ky- kyjensä ja oman innostuksensa edellyttämällä tavalla. Lehden mielestä Nuoren Suomen ensitaipaleella kasvatustyön tavoite oli edesauttaa nuoria jääkiekkoilijoita saavuttamaan terve itsetunto.52 Nuoren Suomen korostama lasten liikunnan monipuolisuus oli asia, jota urheiluvaikuttaja Jali Westergård mietti jo vuonna 1993. Hän pohti löytyykö tule- vaisuudessa seuroja, jotka toteuttavat monipuolisuuden periaatteita ja nimenomaan sen kustannuksella, ettei keskitytä liian varhain huipulle tähtäävään toimintaan.53 Vuonna 2018 jääkiekkovalmentaja Ismo Lehkonen oli samoissa ajatuksissa: hän kaipaili yleis- seuroja, joissa pystyi harrastamaan eri lajeja.54 Liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen mukaan Nuoren Suomen syntyyn vaikutti eräänlaisena esikuvana partioajatus; tavoite oli houkutella lisää lapsia ja nuoria mukaan. Toinen tekijä Itkosen mukaan Nuo- ren Suomen synnyssä oli yhteiskunnassa kasvava projektiajattelu. Projekteihin oli helpompi saada rahoitusta ja Nuoren Suomen korostama monipuolisuus antoi hyvän kuvan ulospäin.55 Jos Nuori Suomi olikin alun perin ajateltu määräaikaiseksi, niin sitä ei ollut, vaan se oli urheilulajien parissa yli 20 vuotta ja toiminta loppui vasta organisaatiomuu- toksiin.

Jali Westergårdin mielestä lajiliittojen ja keskusjohtojen intressien sovittamisessa voi olla hankaluuksia, Nuoren Suomen kohdalla tätä ei ainakaan ollut huomattavissa Nuo- ren Suomen sulautuessa jääkiekkoon. Toisaalta tulosohjaus valtion toimesta voi olla menestykseen keskittyvää,56 mutta Eero Lehti taas on puhunut enemmän valtionavun

48 Arto Teronen. "Urheiluilta", Yle. Vieraana Alpo Suhonen, Satu Kaski ja Henrik Dettmann. 49 Frederick Taylorin kehittämä liikkeenjohto-oppi, jolla oli tarkoitus tehostaa teollisuustyötä. 50" Jääkiekon lumo ja hurmio". Roman Schatzin Maamme-kirja, vieraina Alpo Suhonen ja Petteri Sihvo- nen. 51 Arto Teronen. "Urheiluilta", Yle. Vieraana Alpo Suhonen, Satu Kaski ja Henrik Dettmann. 52 Lehti, "SJL:n juniorisäännöillä on taustansa" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 53 Westergård 1993, 43. 54 Baldcast, "Pelaajapolku nuoren urheilijan tie huipulle". Haastattelussa Ismo Lehkonen. Youtube. 55 Hannu Itkosen sähköpostivastaus 11.11.2018. 56 Westergård 1993, 43. 18 olleen sidoksissa harrastuksenomaisuuteen. Usein julkiset kannanotot valtion taholta tai keskusjärjestöjen kautta liittyvät lasten liikkumisen terveyspuoleen, joita Jyri Puhakai- nen vastustaa. Puhakaisen mukaan urheilun kytkeminen esimerkiksi fyysiseen suoritus- kykyyn vie urheilua kohti lääketieteellistämistä. Puhakainen ei halua kiistää terveysnä- kökulman mielekkyyttä, mutta liikuntaa ja urheilua olisi hyvä oppia katsomaan laajemmasta näkökulmasta.57

Jääkiekon nuorisotyö oli tähdännyt jääkiekkotaitojen ja fyysisen kunnon kehittämiseen. Nyt toiminnan Nuoren Suomen vaikutuksesta tuli keskittyä ihmisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen hänen lähtökohtansa huomioon ottaen. Ennen valmentaminen oli ollut kaavamaista ja konemaista: pelaajien ajatuksilla ja tunteilla ei ollut merkitystä. Pelaajien vanhemmat oli nähty välttämättömänä pahana. Nyt Nuori Suomi halusi ottaa vanhemmat mukaan päättämään asioista, ja alkoi nähdä vanhemmat voimavarana.58 Pekka Vä- hätalo näki, että koko urheiluyhteisöllä oli vastuu lasten kasvattamisesta yhdessä.59

Jääkiekkoliiton puolelta juniorisarjoissa oli käytössä junioreille soveltuvat säännöt, kuten on edelleenkin tänäkin päivänä. Nuori Suomi vaikutti osaltaan näihin sääntöihin. Esimerkiksi nuoremmissa junioreissa peliaikaa kontrolloitiin eri värisiä hihamerkkejä pitävien kentällisten kautta. Kentät vaihdettiin äänimerkeillä, värien vaihtuessa kentällä. Peliaika katkojen välillä oli minuutista puoleentoista minuuttiin; muutoksia tuli peliai- kaan vuosien varrella.60 Nuoren Suomen linjauksissa joukkuetaktisia hienouksia oli syy- tä alkaa harjoitella vasta 13-14-vuoden iässä.61 Eero Lehden mukaan mitään erityissään- töjä ei tosin olisi edes tarvittu, jos aikuiset olisivat ymmärtäneet lasten urheilun lainalai- suudet.62 Toisaalta liitossa nähtiin, että koska hyvin harva toiminnan vetäjä oli saanut koulutusta ohjaamiseen, oli myös tarpeen tarjota heille materiaalia koulutusta varten.63

Nuoren Suomen alaisuudessa toimivat Sinettiseurat, jotka olivat tunnustettuja laatuseu- roja. Eero Lehden mielestä näiden seurojen seurajohdoilla ja vetäjillä oli halua nähdä

57 Puhakainen 2001,38-39. 58 Lehti, "Nuori Suomi -ohjelmassa on järkeä". Kolumni. Kiekkolehti 18/1995. 59 Partanen,"Lapset eivät saa kärsiä aikuisten erimielisyyksistä" (art.). Kiekkolehti 16/2004. 60 Kiekkolehti, "Kolmen kentällisen tasapuolinen peluuttamispakko” (art.). 8/1988 ja Huuskonen, "Puo- lentoista minuutin vaihtosääntö reilu juttu" (art.). Kiekkolehti 4/1996. 61 Lehti, "SJL:n juniorisäännöillä on oma taustansa" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 62 Lehti, "Juniorisääntöuudistuksista"(art.). Jääkiekkolehti 10/1994. 63 Kiekkolehti, "Jääkiekkoilussa jo 80 Nuori Suomi -seuraa (art.). 1/1990. 19 juniorien kasvun ohjaus osana seuran tekemää juniorityötä. Lisäksi kaikki saivat näissä seuroissa oikeudenmukaisen kohtelun. Oli myös tärkeää, että kaikille tarjottiin onnistumisen elämyksiä ja tasapuolisesti peliaikaa kykyihin katsomatta.64 Nuori Suomi lupasi tarjota onnistumisen elämyksiä, mutta oliko se mahdollista? Miten saatiin taattua, että pelien kokemukset pysyivät näiden "onnistuneiden elämysten" joukossa? Pelaajien kokemukset pelaamisesta ja lajeistaan eivät aina ole kiinni peliajasta.

Eero Lehden mukaan kaikkien maksaessa samat maksut myös peliaikojen tuli luonnolli- sesti olla saman mittaisia pelaajien kesken.65 Eero Lehti kuvaili suhdetta voittamiseen niin, että myös näissä Sinettiseuroissa sai kyllä voittaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä- eli esimerkiksi parhaita vain peluuttamalla.66 Lehden mielestä voittaminen ei ollut lasten mielestä niinkään kivaa eikä tärkeää pelaamiseen verrattuna. Lehti korosti, että Jääkiek- koliitolle Sinettiseurat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, koska ne ovat ainoita jäsen- seuroja, joiden aatteellisen perustan liitto tuntee ja liitolla on todellinen vaikuttamis- mahdollisuus näihin Sinettiseuroihin.67 Lehden toteamus herättää kysymyksen, että kai liitolla on sarjoihinsa osallistuviin seuroihin muutenkin valtaa, vaikkeivat seurat kuului- sikaan Sinettiseuroihin? Jääkiekkoliitto liitti myös Sinettiseuroihin "laadun" määritel- män, eli näissä liiton mukaan tehtiin myös laadukkainta nuorisotyötä.68

Eero Lehti näki lapsilähtöisyyden toteutuvan, kun jokainen otettiin huomioon yksilönä ja kaikki saivat osallistua. Yksilökeskeisyys siis korostui: joukkuetta ei harjoitettu ryh- mänä.69 Lehti kuvaili jokaisen huomioon ottamista: aikuiset ymmärtävät lasten erilai- suuden ja vetäjät tietävät jokaisen toiveet. Harrastus ei myöskään saa viedä liikaa aikaa ja kilpailutoiminta oli lapsille tunnusomaista.70 Näin leikkimielisyys ei hävinnyt suori- tuspaineiden alle, ja aikuiset eivät asettaneet lapsille liiallisia menestymisen odotuksia. Toiminta ei tullut perustua aikuisilta kopioituihin kilpailujärjestelmiin, joissa toiminnan tuloksia mitattiin vain pelien voittamisena.

64 Kiekkolehti, "Sinettiseurassa kaikki lapset saavat peliaikaa" (art.). 26/1998. 65 Lehti, "Nuori Suomi -ohjelma sallii myös tulevien huippujen kehittämisen" (art.). Kiekkolehti 8/ 2005. 66 Kiekkolehti, "Sinettiseuroissa kaikille peliaikaa (art.). 8/1997. 67 Kiekkolehti, "Sinettiseurassa kaikki lapset saavat peliaikaa" (art.). 30/2002. 68 Kiekkolehti, "Sinettiseuratoiminta voi hyvin ja kehittyy" (art.). 12/2000. 69 Lehti, "Nuori Suomi edelleen myös kilpa-urheilullisen menestyksen asialla" (art.). Kiekkolehti 19/2007. 70 Lehti, "Juhlapuheista käytäntöön". Kolumni. Kiekkolehti 8/2001. 20

Professori Juha Suoranta totesi vuonna 1999, että voiton ideologia on vallitseva jää- kiekkoilussa. Syy tähän oli läpikaupallistuminen ja junioreiden vanhempien kilpai- luasenteisuus. Suoranta näki, että jääkiekkokulttuuri oli myös läpeensä maskuliininen ympäristö. Suorannasta Nuoren Suomen vaikutus ei tuolloin rajoittanut näitä edellä mainittuja piirteitä jääkiekossa. Esimerkiksi jääaikojen jakamiseen ja huippuseurojen palkitsemiseen Nuori Suomi ei ollut puuttunut. Suorannan mielestä lahjakkuuden ideologia jakoi harrastajat jyviin ja akanoihin: paras oli, joka tekee maalin. Suorannan mie- lestä seurojen olisi tullut tiedottaa urheilun eri ulottuvuuksista laajemmin. Huipulle ei päässyt kovinkaan moni: tästä Suorannan mielestä tuli puhua ja kertoa junioreille muista mahdollisista toimista jääkiekon parissa., kuten eri rooleista seurassa.71

Lehden mielestä aikuiset ottivat urheilun liian vakavasti: esimerkkinä oli se, että harjoittelua ja pelaamista pystyi vertaamaan pakonomaisuuteen.72 Tutkija Vesa Puurosen mie- lestä lasten ja nuorten poistuminen urheiluseuroista ei ollutkaan ihme, jos harjoittelu ja pelaaminen alkoi vertautua työhön Max Weberin protestanttisen etiikan hengessä.73 Weberin kirjassa "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" ansaitseminen nähdään ihmisen aloitekyvyn ansioksi. Työ tulee itsessään siunaukselliseksi, jolla ansaitaan oma olemassaolo.74

Poissaolot harjoituksista saattoivat olla peliajan esteenä, näin ei kuulunut Lehden mukaan olla. Peliajalla palkitseminen harjoittelun myötä oli aikuisilta kopioitu malli.75 Yleisesti Eero Lehti ihmetteli juuri aikuismaisuutta: “Alle 10-vuotiaat menevät kottikär- ryä, kun edustuskin tekee niin”.76 Yhteiskuntatieteilijä Neil Postmanin mukaan aikuis- maiset kilpailujärjestelmät kertovat siitä, että leikkiä ei pidetä riittävänä syynä toiminnalle, vaan urheiluun alkaa tulla ulkoisia päämääriä. Fyysisen kunnonkin harjoittaminen voi olla Postmanin mukaan näitä aikuisten asettamia päämääriä. Entistä paremmat val- mennusjärjestelmät tekevät sen, että lapset voivat asettua aikuisten pätevyystasolle en- tistä aiemmin.77 Näin oli siis Postmanin mukaan jo vuonna 1985, valmennus on varmas-

71 Suoranta ,”Voiton ideologia on vallitseva jääkiekkoilussa”. Aamulehti 5.12.1999. 72 Lehti, "Mitä lapsen ehdoilla tarkoittaa jääkiekkoilussa.Osa 2" (art.). Kiekkolehti 30/1998. 73 Puuronen, 80. 74 Weber 1990. 75 Lehti,"Osallistumisen vapaaehtoisuus puhututtaa varmaan eniten" (art.). Kiekkolehti 28/1999. 76 Lehti, "Osallistumisen vapaaehtoisuus puhututtaa varmaan eniten" (art.). Kiekkolehti 28/1999. 77 Postman 1985, 139-141. 21 ti kehittynyt noista ajoista entisestään. Tekeekö valmennustietous osin sen, että tarvitaan ja tarvittiin Nuoren Suomen kaltaisia organisaatioita rajoittamaan aikuisia?

Toimittaja Marja Kaskelan mielestä urheilussa on aina ollut voimakkaita auktoriteette- ja78, samalla kannalla on Alpo Suhonen. Suhosesta suomalaiseen urheiluun on kuulunut armeijan, koulun, kirkon ja kodin yhteisvaikutus. Armeijasta on tullut kuri79, auktori- teetti, jonka mallia vastaan Nuoren Suomen voi ajatella käyvän. Toisaalta myös valmentajien aseman eräänlainen heikkeneminen enemmän demokraattisineen Pelisääntöineen haastoi varmasti ne valmentajat ja toimijat, jotka olivat eräänlaisina yksinvaltiaina hal- linneet joukkueissaan. Psykologi Päivi Frantsi pohti vuonna 1995, että oliko nähtävissä Nuoren Suomen tulossa eri lajeihin mukaan sitä, että entinen valmennustyyli oli vähe- nemässä.80 Pekka Vähätalon mukaan ennen oli keskitytty toisarvoisiin asioihin. Olisi pitänyt pohtia sitä, millaisia lapset ovat eikä alkaa tutkimaan vain solutasoa.81

Eero Lehden mukaan moni juniori ei edes käynyt harjoituksissa tullakseen paremmaksi pelaajaksi aikuisten malliin.82 Lehdestä jo poissaolot harjoituksista kertoivat, ettei kaikki ollut kunnossa, joten poissaolojen merkitystä ei tullut korostaa peliaikojen suhteen. Turkka Tervomaan, Eero Lehden seuraajan Jääkiekkoliitossa, mukaan Gretzkykin oli ajatellut, että jos hän olisi kokenut harjoitelleensa, olisi koko homma loppunut.83 Myös palkitsemisen tuli nyt perustua ennen kaikkea yksilön kannustamiseen.84 Ryhmien sisäl- lä eriytettiin opetusta pelaajien tasojen mukaan, mutta varsinaiset tasojoukkueet tulivat mukaan toimintaan 14-vuotiaissa. Esimerkiksi vuonna 2005 Lehti suositteli tasojoukkueita alkaen 14-vuotiaista85, eli tarkalleen tulkittuna mahdollisuudet tasojoukkueille olivat olemassa myös tuolloin.

Nuori Suomi kannatti urheilua lasten näkökulmasta ja lasten ehdoilla. Näkemystä Nuo- ren Suomen ja kilpailullisen puolen välissä voi sanoa edustavan vaihtoehtoa, jossa aja-

78 Kaskela, "Nuori Suomi haluaa urheilun uusiksi" (art.). Lapsemme 4/1993. 79 Arto Teronen,"Urheiluilta". Vieraina Alpo Suhonen, Satu Kaski ja Henrik Dettmann. 80 Frantsi,"Yksi näkökulma nuorisovalmennukseen" (art.). Psykologia 2/1995. 81 Kaskela, "Nuori Suomi haluaa urheilun uusiksi" (art.). Lapsemme 4/1993.

82 Lehti, "Osallistumisen vapaaehtoisuus puhututtaa varmaan eniten" (art.). Kiekkolehti 28/1999. 83 Tervomaa, "Kiekkoseuroissa voi urheilla laadukkaasti" (art.). Kiekkolehti 1/2009. 84 Lehti, "Mitä "lapsen ehdoilla" tarkoittaa jääkiekkoilussa. Osa 1" (art.). Kiekkolehti 30/1998. 85 Lehti, "Nuori Suomi -ohjelma sallii myös tulevien huippujen kehittämisen".Kolumni. Kiekkolehti 8/ 2005. 22 tellaan, että järjestelmällinen urheilu on kaikkinensa huonoa.86 Olli Mäkisen mukaan junioriurheilijoihin oli mahdollista viitata jopa lapsityövoimana; kilpailutoiminnan voi nähdä kieltävän normaalin lapsuuden. Kasvatukselliset päämäärät organisoidun kilpailutoiminnan parissa voi nähdä edustavan vanhempien intresseistä lähtöisin olevaa toimintaa.87

Tilanne ei nykypäivänä ole täysin muuttunut näistä Mäkisen ajatuksista: niin Alpo Su- honen kuin tutkija Kalervo Ilmanen ovat viitanneet vääränlaiseen juniorien harjoittami- seen hyväksikäyttö- ja lapsityövoima-termein.88 Olli Mäkisen mukaan päätös ylipäätään lasten toimintaan osallistumisesta on vanhemmilla. Urheilun merkitystä Mäkinen korostaa siinä, että usein niin taiteellisten harrastusten kuin urheilun parissa oleminen estävät suurelta osin monen lapsen väliinputoamisen.89

Kilpailujärjestelmän luonne on keskeinen vaikuttaja vuorovaikutussuhteisiin urheiluseu- ratoiminnassa.90 Ottelujen määrät, kestot sekä ottelujen taso ovat olennaisia siinä, miten lapsi ja nuori kokee kilpailutoiminnan. Helena Huhta, joka on tutkinut lasten urheilua toteaa, että erilaisia organisatorisia malleja ohjaa taustalla erilaiset psykologis- sosiologiskäsitykset. Organisaatioita luotaessa ja toteuttaessa on otettava huomioon kulttuuri ja ilmapiiri. Nuoren Suomen kohdalla oli nähtävissä se, minkälainen käsitys maailmasta ohjasi sen toteuttajia.91 Käsitys Huhdan mainitsemasta ilmapiiristä oli ilmeisen erilainen kuin Nuoren Suomen vastustajilla.

Nuoren Suomen ohjeet jääkiekkotoiminnan järjestämisen suhteen olivat esimerkiksi F- junioreille kolme jääharjoitusta viikossa puolessa välissä 2000-lukua. Säännöt muuttuivat ohjelman aikana, vuonna 1994 Jääkiekkolehdessä Eero Lehti puhui E-juniorien ta- sapuolisesta peluuttamispakosta ja totesi Jääkiekkoliiton olleen Nuoren Suomen kehit- tämistyössä mukana sen perustamisesta alkaen. Jääkiekkoliiton toiminta Nuoren Suo- men suhteen ei ollut kiveen hakattua, vaan toimintaa oli muotoiltu kentältä tulevien vih-

86 Mäkinen 2007, 166. 87 Mäkinen 2007, 166. 88 "Jääkiekon lumo ja hurmio". Roman Schatzin Maamme-kirja, vieraana Alpo Suhonen ja Petteri Sihvo- nen. sekä Arto Teronen, "Urheiluilta". Yle. Vieraana Henrik Dettmann, Kalervo Ilmanen ja Satu Kaski. 89 Mäkinen 2007,166. 90 Telama, “Urheilu kasvatusympäristönä“ (art.). Liikunta ja tiede 3/ 1987. 91 Huhta 2015, 459-460. 23 jeiden mukaan, kuten Eero Lehti Kiekkolehdessä kommentoi vuonna 2007.92 Säännöt muuttuivat sallivimmiksi ajan myötä, esimerkiksi kaudella 2011 vuonna 2001 syntyneet saivat soveltuvin säännöin taklata, lyöntilaukauksia sai ampua, peliaikaa ei tarvinnut jakaa enää tasan, minkä myötä eri värisiä hihanauhoja93 ei ollut tarve pitää. Toimitsijat eivät myöskään enää pätkineet peliaikaa summereilla.94 Aikanaan lyöntilaukauksen kieltoa oli perusteltu rannelaukauksen kehittämistä silmällä pitäen. Taklauskielto oli perusteltu sillä, että ilman liiallista fyysisyyttä koettiin olevan helpompaa oppia perus- taidot.95

Nuorta Suomea ajettiin syntyajoistaan alkaen voimallisesti mukaan jääkiekon arkeen. Lehti tiedotti ja ohjeisti erityisesti jääkiekon erään pää-äänenkannattajan eli Jääkiekko- liiton oman lehden Kiekkolehden sivuilla. Lehden ja Nuoren Suomen sisäänajossa oli paljon samoja ylhäältä alas valutettua makua kuin oli ollut jalkapallon puolella Kaikki Pelaa -ohjelmassa, jossa pääarkkitehtinä toimi Timo Huttunen. Nuoren Suomen alku- vaiheilla Lehti kuvaili ohjelmaa: "Nuori Suomi -ohjelma on vaihtoehto 1990-luvun haasteisiin. Uskon, että ne jotka tämän ohjelman mahdollisuudet ja ajatukset ymmärtä- vät, niillä menee jatkossa hyvin. Niillä, jotka eivät ymmärrä, voi tulla vaikeuksia.96

Nuori Suomi ohjasi joukkueita tekemään jääkiekkoonkin Pelisääntöjä, jotka olivat edellytys sarjoihin osallistumiselle. Eli seura yhdessä pelaajien vanhempien, joukkueiden toimihenkilöiden ja pelaajien kanssa laati vapaamuotoiset suuntaviivat joukkueen toiminnalle, näihin kuului esimerkiksi arvopohja ja peluuttamisasiat. Eero Lehden mukaan yhteinen pohdinta mahdollisti edellytykset sujuvalle toiminnalle, sillä Lehdestä ihmiset sitoutuvat paremmin toimintaan, johon he ovat itse olleet vaikuttamassa.97 Eli jos yhtei- siä pohdintoja ei ollut, saattoi hyvinkin tulla ongelmia.

Valmentaja Erkka Westerlundin mielestä on hyvä olla yhteinen näkemys mihin lapsia ollaan kasvattamassa ja kehittämässä.98 Psykoterapeutti Pekka Holmin mukaan esimerkiksi näiden keskustelujen kautta yhdessä sovittu panostaminen kilpailuun oli mahdolli-

92 Lehti, "Nuori Suomi ja tasojoukkueet" (art.). Kiekkolehti 16/2007. 93 Peliaikoja kontrolloitiin myös järjestysnumeroilla. 94 Sihvonen, “Siitä huolimatta“ (art.). UL 47/2011. 95 Tervomaa, "Juniorisäännöt tukevat lajitaitojen ja pelin oppimista" (art.). Kiekkolehti 24/2008. 96 Malme, "Ohjaajat ja valmentajat ovat avaintehtävissä" (art.). Kiekkolehti 6/1991. 97 Hietanen & Lehti, "Jääkiekko liittyy Pelisääntö-perheeseen" (art.). Kiekkolehti 18/2001. 98 Järvinen, "Aikuiset ratkaisevat kilpailemisen ilmapiirin" (art.). Kiekkolehti 19/2007. 24 nen vaihtoehto.99 Lehden mielestä seuran toimihenkilöidenkin oli hyvä olla paikalla näissä Sääntökeskusteluissa. Oliko tämä sitten askel kohti vanhempien kasvavaa valtaa juniorijääkiekossa? Vertailun vuoksi, vuoden 1998 ”Luistelijassa”100 käsiteltiin myös Operaatio Pelisääntöjä. Jutussa korostettiin tuttuja leikinomaisuutta ja tasavertaisuutta, mutta isoin ero jääkiekon puolella olleeseen painotukseen oli siinä, että kasvatuksellisia tavoitteita toteutettiin ”jos aikaa jää”.101

Lehden kommenteista tulee mieleen, että seuran toimihenkilöt ovat toissijaisia, vaikka voisi kuvitella, että seurakin voisi määritellä suuntaviivat vahvemmin. Lehti huomautti, että sovituissa pelisääntökeskusteluissa seuran sisäiset pelisäännöt ovat mukana luotaessa näitä joukkueiden omia sääntöjä.102 Huomattavaa on, että Sääntöjen tekeminen oli edellytys sarjoihin osallistumiselle, joten ne todella ovat koskeneet laajaa joukkoa.103 Säännöt olivat eräänlainen yhteiskuntasopimus, yleistahto, jolla myös keskusteluista poissaolleet liitettiin mukaan joukkueen toimintaperiaatteisiin. Entä, voiko keskustelun avaaminen kaikille johtaa vähemmistön kannalta enemmistön diktatuuriin ja vie samalla vallan pois jääkiekkoyhteisön omilta toimijoilta, kuten valmentajilta ? Toisaalta mielen- kiintoisen kommentin toteaa Nuoren Suomen isä, Pekka Vähätalo. Hänen mielestä voi olla myös nuorten ehdoilla toimivia seuroja, jotka hakevat vain huippuja toimintaansa, ja ilmoittavat tarkoituksekseen menestyksen. Vähätalosta nämäkin ovat Nuori Suomi - ohjelman mukaisia seuroja, kunhan ne ovat ilmoittaneet tämän painotuksensa avoimesti ja nuoret hyväksyvät ehdot.104

Nuoren Suomen periaatteet ovat olleet puntarissa keskusteluissa lajin toimijoista tutkijoihin. Jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen on ottanut kantaa yleensäkin kasvatustavoitteiden toteuttamiseen jääkiekossa. Suhosen mukaan esimerkiksi Kanadassa vastaavaan ei oltu ryhdytty. Euroopassa on kuviteltu, että urheilu on puhdas reilun pelin alue, jossa ihmisestä tulee esiin vain parhaat puolet. Kanadassa jääkiekkoa ei olla pystytty alista- maan kasvatukseen, ja kitkemään jääkiekosta ihmisen luonteen tummempia piirteitä.105 Suomen tilanteen Suhonen näki erilaisena: jo Tahko Pihkalan ajoista urheilua on pyritty

99 Hannula, "Pelisääntökeskustelua lapsen parhaaksi" (art.). Kiekkolehti 22/2002. 100 Luisteluliiton lehti. 101 Luistelija, ”Operaatio Pelisäännöt ottaa toisen huomioon” (art.). 3/1998. 102 Lehti, "Operaatio Pelisäännöt käynnistyy jälleen" (art.). Kiekkolehti 16/1999. 103 Lehti, "Joukkueet laatimaan kauden pelisääntöjä!" (art.). Kiekkolehti 20/2006. 104 Kiekkolehti," Vähätalo johtaa ohjelmaa ja uskoo ihanteisiin" (art.). 8/1991. 105 Sokala 1997, 11. 25 käyttämään kasvatuksen välineenä. Suhonen vertaili kasvatustavoitteiden asettamista 1800-luvun tilanteeseen, jossa eri puolilla maailmaa, kuten Englannissa esimerkiksi nyrkkeilyn kautta hillittiin väestön taipumuksia eräällä lailla sosiaalistamalla näitä.106 Urheilun yhteiskunnallinen haltuunotto oli poliittisesti ja kasvatuksellisesti tietoista, Suhosen mielestä vieläkin moni ajattelee, että urheilun lähtökohta ei ole urheilu sinänsä vaan kasvattaminen.107 Liikunnan tutkijoiden Risto Telaman ja Lauri Laakson mielestä suomalaisten vanhempien luottamus urheiluun hyvänä harrastuksena perustuu ainakin osittain brittiläisten yläluokan koululiikunnasta tulleisiin perinteisiin, joissa nähtiin urheilu luonnetta kehittävänä.108

Yleisesti kasvatustavoitteiden toteutuminen voi olla haastavaa urheilun parissa. Profes- sori Heather L. Reidin mukaan ohjaajien ja valmentajien kyvyt ovat koetukselle kasvatusta miettiessä. Reidin mukaan ohjaajat ovat usein lajiin vihkiytyneitä, eli lajin luonteen mukaisesti voittoon tähtääviä.109 Eli kuinka perusteltua on odottaa kykyä tai halua ajaa muita kuin urheilun omia tavoitteita urheilutoimintaan näiden lajin sisäisten toimijoiden toimesta? Kirjailija Osmo I. Kailan mielestä, mitä lähemmäksi huippu-urheilua mennään sitä vaikeammalta tuntuu yhdistää urheilu ja kasvatus.110 Kailan mielestä urheilu perustelee olemassaoloaan yhteiskunnan suuntaan varsinkin tilanteissa, joissa epä- kohtia liitetään urheiluun. Keskusjärjestöt toteuttavatkin ajoittain nuorille tarkoitetuttuja "moraaliohjelmia".111

"Juniorit jäällä" -kirja esitteli vuonna 2006 Nuori Suomi -järjestelmää jo mainitut periaatteet mainiten. Kirjasta ei selviä onko Eero Lehti kirjoittanut Nuori Suomi –osion. Tämä kysymys herää kirjan ollessa samanhenkinen Nuoren Suomen periaatteiden kanssa. Nuoren Suomen kuvauksissa kirja korostaa sitä, miten vain pieni osa junioripelaajis- ta saavuttaa korkeimman huipun. Neljällä sivulla kirjassa painotetaan vain sitä, että ”kovinkaan todennäköistä se ei kuitenkaan ole!”, siis mahdollisuus saada jääkiekosta työ.112 Nuoren Suomen kannanotot ovat osa eräänlaista vahvaa kahtiajakoa juniorijää- kiekon suhteen, jossa on olemassa kilpailullinen ja harrastuspuoli. Professori Juha Suo-

106 Suhonen 2001,76. 107 Suhonen, 2001 76. 108 Laakso & Telama 1997, 275. 109 Reid 2012, 145. 110 Kaila 1987, 141. 111 Kaila 1987, 141. 112 Suomen Jääkiekkoliitto 2006,35-38. 26 ranta toteaa, että kilpailu- ja menestysmentaliteettiin kuuluu menestymisen ennustami- sen ongelma. Suoranta pohtii, onko kilpailumentaliteetti lainkaan ainoa vaihtoehto, Nuori Suomihan edustaa enemmän Suorannan mainitsemaa liikunnallisuutta.113

Onko sillä tekemistä ylipäätään jaossa kilpapuolen ja lasten liikunnan kanssa, että tämä jako voi liittyä eri sukupolvien välisiin käsityksiin urheilusta? Tutkija Juha Heikkalan mielestä vanhemmilla sukupolvilla korostuu kilpapuoli ja nuoremmilla sukupolvilla lasten ja nuorten urheilu.114 Heikkalan mukaan tämä arvojen muutos on ehkä liikunta- kulttuurin suurin muutos. Jo tuolloin vuonna 1997, Heikkala totesi, että liikunnan suhteet ovat muuttuneet markkinaperusteisiksi.

Vuonna 2004 Nuoren Suomen julkaisema kirja "Lasten kilpailutoiminnan suositukset"115 vaikutti osaltaan myös jääkiekkoon ja siihen, miten Nuori Suomi alkoi vaikuttamaan juniorijääkiekossa. Kirjassa oli lahjakkuustutkijan Kari Uusikylän ajatuksia siitä, miten alle 14-vuotiaille ei ollut suositeltavaa tehdä tasojoukkueita siksi, että lahjakkuuden kehittyminen on pitkä prosessi.116 Tämä näkemys hyväksyttiin myös jääkiekon parissa ja vaikutti siltä, että nämä Uusikylän näkemykset saivat vahvan jalansijan jääkiek- kotoiminnassa. Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola korosti kirjan kohdalla, että kyseessä ovat vain suositukset, jotka tuolloin tarvitsivat paljon jat- kokeskustelua, jotta ne toteutuisivat. Myös kilpailutavan määrittämisen Niemi-Nikkola koki väljästi määritellyksi.117 Eero Lehti kommentoi samoihin aikoihin myös tutkimusta, jonka mukaan jääkiekon kilpailujärjestelmä olisi edelleen aikuismaisin muihin lajeihin verrattuna.118 Jääkiekkoliitto oli kuitenkin ollut samoilla linjoilla aiemminkin käy- täntöjensä suhteen, joten sinänsä uutta liitolle ei ollut suosituksissa. Toisaalta, harraste- ryhmien järjestämisestä ei Kiekkolehtien sivuilla ole ollut niinkään juttuja verrattuna kilpapuolen joukkueiden toiminnasta kertoviin juttuihin. Lehti totesi jääkiekon tehneen

113 Suoranta 1999, 184. 114 Arolainen, “Liikunnan kenttä on pirstaleina: ihmiset ovat alkaneet päättää itse, miten he harrastavat liikuntaa. Samaan aikaan rahan valta urheiluelämässä on kasvanut” (art.). Helsingin Sanomat 16.11.1997. 115 Joensuun Uimaseuran sivut. 116 Kiekkolehti, "Jokaisella lapsella ja nuorella oikeus iloita kilpailemisesta" (art.). 26/2004. 117 Lehtomäki, ”Kilpailutoiminnan suositukset eivät estä kasvamista huippu-urheilijaksi" (art.). Kiekkoleh- ti 30/2004. 118 Kiekkolehti, ”Jääkiekko aktiivisesti suosituksia rakentamassa”. 26/2004. 27 muutoksia aiemminkin, siis nyt käsillä olleiden muutosten lisäksi, joita tehtiin kirjan suositusten perusteella.119 Nuoren Suomen ohjeissa tasoryhmätkään joukkueiden sisällä eivät olleet toivottavia. Niiden vaatiminen koettiin juniorien vanhemmista lähtöiseksi: Jääkiekkoliiton tiedossa oli tilanteita, joissa kun parhaat pelaajat eivät olleet päässeet pelaamaan riittävästi vaihdettiin jopa seuroja.120 Tasoryhmien tekemistä hahmotteli Lehti itsekin Kiekkolehden sivuilla. Huomionarvoista oli tässä esimerkissä se, että Lehden mallissa eivät valmentajat olisi tehneet näitä ryhmiä ollenkaan, riippuen ketä Lehden mainitsemaan "johtoryh- mään" kuuluu. Vaihtoehtoina jaoille oli pelaajien itse ilmoittautuminen joukkueisiin, lasten itse jakamat ryhmät ja johtoryhmien joukkueiden koostamiset.121

Nuori Suomi –ideologian vaikutuksia arvioitiin monelta taholta, Jääkiekkoliitto teki myös omia arvioitaan. Lehti itse totesi vuonna 2002, että tutkimustulosten mukaan jää- kiekon lopettamisprosentit ovat olleet lajien vertailussa eräitä pienimpiä ja totesi, että kritiikki oli vähentynyt, kun Jääkiekkoliitto oli ohjelman hyväksynyt.122 Suomessa Nuo- ren Suomen periaatteiden toteutuminen lienee ollut helpompaa kuin esimerkiksi Kana- dassa ja Yhdysvalloissa, joissa samanlaisten arvojen ajaminen toimintaan oli ollut hankalampaa valvonnan vuoksi.123 On siis mahdollista, että Suomi pienempänä maana kooltaan ja harrastajamäärältään oli helpompi liittää Nuoren Suomen ajatuksiin. Nuoren Suomen hienojen periaatteiden toimintaan ottaminen saattoi olla hankalaa myös ulkopuolisten tahojen vaikutuksesta. Valmentaja Jan-Åke Bodö kertoi, että joukkueet saattoivat menettää puutteellisen menestyksen takia jäävuoronsa, jolloin tuli harkintaan pi- täisikö parhaita pelaajia peluuttaa kuitenkin enemmän.124

Lehden mukaan Nuoren Suomen vaikutus jääkiekossa ei näkynyt kansainvälisessä me- nestyksessä, viitaten esimerkiksi kritiikkiin Nuorta Suomea kohtaan, jota Petteri Sihvo- nen oli esittänyt ensimmäisissä kirjoituksissaan Urheilulehden toimittajana vuoden 2004 syksyllä.125 Eero Lehti kertoi vuonna 2005 Nuoren Suomen toteutuneista asioista: lopettaneiden määrä oli vähentynyt ja harrastajia oli tullut lisää. Lehti liittää samaan

119 Kiekkolehti, ”Jääkiekko aktiivisesti suosituksia rakentamassa”. 26/2004. 120 Lehti, "Suuri enemmistö ymmärtää lasten jääkiekon pelin hengen" (art.). Kiekkolehti 2/2008. 121 Lehti, "Nuori Suomi ja tasojoukkueet." (art.) Kiekkolehti 16/2007. 122 Palo, "Nuoren Suomen ansiosta muutos on ollut järisyttävä" (art.). Kiekkolehti 25/2002. 123 Huuskonen, ”Häiriöt sosiaalisessa käytöksessä yleisimpiä” (art.). Kiekkolehti 24/1995. 124Perkiö, "Miksei meidän poika pelaa?" (art.). Jääkiekkolehti 8/1994. 125 Kiekkolehti, "Jääkiekko aktiivisesti suosituksia rakentamassa" (art.). 26/2004. 28 yhteyteen myös suomalaisen jääkiekon nousemisen huipulle, niin aikuisissa kuin junioreissa.126 Lehti korostaa imagollisia hyötyjä, mutta myös taloudellinen puoli sai hyötyä tästä kasvatuksellisesta linjasta.127

Eero Lehden voi ajatella pohjaavan mielipiteensä Nuoren Suomen toteuttamiselle jää- kiekossa esimerkiksi niihin ajatuksiinsa jääkiekon realiteeteista, joita hän tuo esille useissa kirjoituksissaan. Sisällöllisesti Lehden mielestä harjoitukset ovat jopa tehokkaampia kuin pelit, joten pääpainon on luontevaa olla harjoittelussa. Pääseikka on Leh- den mielestä se, että todennäköistä ei ole, että kovinkaan moni junioreista tulee pääty- mään ammattilaiseksi. Näin toiminnassa täytyy olla muitakin arvoja ja aktiviteetteja. Lehti kertoo omien taustojensa vaikuttaneen myös toimiinsa ja ajatuksiinsa. Koska pe- laajataustaa hänellä ei ollut missään jääkiekkojoukkueessa, eivät olleet myöskään Nuo- ren Suomen vastaiset arvot päässeet lajin parista vaikuttamaan häneen.128

Lehti korostaa, että on tärkeää toteuttaa yhteiskunnallisia arvoja ja mainitsee esimerkiksi valtionapujen saamisen ehdot tärkeiksi toteuttaa. Niissä oli vaatimuksena yhteiskunnallisten arvojen ja harrastuspuolen tukeminen urheilun parissa. Lehti myös huomaut- taa, että vaikuttaa siltä kuin joistain lapsista vain tulisi pelaajia.129 Lehti ajattelee, että menestymiseen kaikkein tärkeimmät asiat ovat ensin yksilöllinen kypsyminen, sitten liikunnallinen lahjakkuus ja kolmanneksi seura/valmentajavalinnat, sitten tulee oikeiden asioiden harjoittelu. Onko tämä sitten merkki siitä, että Lehdestä koko valmennusjärjes- telmän panos pelaajiin ei ollut aina se oleellisin asia?

Opetusministeriö alkoi 1990-luvulla jakaa rahaa liittokohtaisesti mitattavien toiminnal- listen tulosten perusteella. Aiemmin keskusjärjestöt olivat keskenään jakaneet rahat. Uuden jaon myötä rahoista alkoi mennä 50 prosenttia nuorisourheiluun. Aiemmin mää- rä oli lähes täysin perustunut harrastajien määrään, nyt tuettiin yhteiskuntavastuullisuut- ta. Esimerkkinä oli eriarvoisuuden poistaminen ja terveiden elämäntapojen edistämi- nen.130 Eero Lehti jatkoi, että esimerkiksi vuonna 2002 määrärahoista 61 prosenttia tuli

126 Lehti, ”Nuori Suomi -ohjelma on lajin koulutus- ja valmennusjärjestelmän kivijalka” (art.). Kiekkolehti 2/2005. 127 Ibid. 128 Lehti, "Nuori Suomi -ohjelmassa on järkeä". Kolumni. Kiekkolehti 18/1995. 129 Lehti, "Mihin lasten jääkiekossa on kiire?" (art.). Kiekkolehti 22/2000. 130 Lehti, ”Nuorisotyössä laatu ja yhteiskunnallinen merkittävyys edelleen nousussa” (art.). Kiekkolehti 18/2002. 29 nuorisojääkiekossa mukana olevien määrän ja heidän hyväkseen tehdyn työn laadun ja yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella. Lehti kertoi, että junioritoiminnan sisällä lisenssimäärien merkittävyys oli tuolloin vähentynyt, mutta toiminnan painoarvo noussut.131 Lehden mielestä oli oikeutettua, että yhteiskunta odotti saavansa vastinetta.132 Yhteiskuntatutkija Juha Heikkalan mielestä yhteiskunnan muutos näkyy urheilussa ja liikunnassa Suomessa. Kilpa- ja huippu-urheilun sekä lasten ja nuorten liikunnan sekä harrasteliikunnan välillä esiintyy jännitteitä. Huippu-urheilumenestys johtaa Heikkalan mukaan toimintaa, perustaen tavoitteensa uusien kykyjen löytämiseen.133

Eero Lehti kaavaili jo 2000-luvun alussa Supersinettiseuroja, jotka tähtäisivät sovittui- hin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin urheilun avulla.134 Nämä Sinetti plus -seurat pyrkivät antamaan entistäkin tiukemman lupauksen ympäröivälle yhteisölle. Jääkiekon harrasta- jamääriä ei Lehden näkemyksen mukaan ollut syytä nostaa vaan päinvastoin.135 Yhteis- kunnallisesti Nuoren Suomen rahoituspohja muuttui myös 2000-luvulla merkittävästi, aiemman yhteistyösopimusten kautta tulleen rahoituksen jälkeen vakiintui rahoittajaksi opetusministeriö. Nuoresta Suomesta tuli pysyvä osa liikuntapolitiikkaa ja sitä edusaut- toi hallitusohjelmiin kirjattu tavoite lasten ja nuorten urheilun edistämisestä.136 Miten tämä on voinut vaikuttaa Nuoren Suomen linjauksiin ja jääkiekkotoimintaan?

Nuori Suomi oli vakiintunut 2000-luvun puolivälissä jääkiekkoon, ja Jääkiekkoliitossa oli tulossa junioripuolelle muutoksia, kun Eero Lehti oli jäämässä eläkkeelle. Vuonna 2006 jo lähellä uransa loppua Jääkiekkoliitossa Lehti totesi, että muutos parempaan on nähtävissä juniorijääkiekossa parinkymmenen vuoden jälkeen. Jääkiekon nuorisotoi- minnasta oli tullut yhteiskuntakelpoista toimintaa.137 Eero Lehti koki, että hänen toinen

131 Lehti, ”Nuorisotyössä laatu ja yhteiskunnallinen merkittävyys edelleen nousussa” (art.). Kiekkolehti 18/2002. 132 Palo, "Ponnistelu yhteiskunnallisten arvojen puolesta ei ole hävittänyt urheilua." (art.). Kiekkolehti 26/2006. 133 Heikkala 2000, 125. 134 Kiekkolehti, "Sinettiseuratoiminta voi hyvin ja kehittyy" (art.). 2/2000. 135 Lehti, ”Nuorisotyössä laatu ja yhteiskunnallinen merkittävyys edelleen nousussa” (art.). Kiekkolehti 18/2002. 136 Kokkonen 2013, 216. 137 Palo, "Ponnistelu yhteiskunnallisten arvojen puolesta ei ole hävittänyt urheilua." (art.). Kiekkolehti 26/2006. 30 suurimmista saavutuksistaan oli jääkiekon MM-kisojen järjestelyjen ohella Nuori Suo- mi –ohjelman toteuttaminen jääkiekossa.138

138 Palo, "Rohkea lasten oikeuksien puolestapuhuja" (art.). Kiekkolehti 17/2008. 31

2. Petteri Sihvosen urheilufilosofia

Jääkiekon parista Nuori Suomi sai erään äänekkäimmistä kriitikoistaan, ainakin näky- vimmän sellaisen: Petteri Sihvosen.

2.1 Henkilö Petteri Sihvonen

Petteri Sihvonen (s.1968) on jääkiekkotoimittaja, joka toimii nykyisin MTV:ssä ja kirjoittaa myös Hämeen Sanomiin. Sihvonen on kirjallisuuden maisteri Turun yliopistosta vuodelta 2002 ja toimi ennen nykyistä työtään Urheilulehden toimittajana vuosina 2004-2013. Hän piti ahvenanmaalaisen Paf-peliyhtiön sivuilla blogia vuosina 2012- 2017, jossa juttujen aiheet liikkuivat laajemmin urheilun saralla kuin Urheilulehdessä. Lisäksi Sihvonen on tehnyt kolumneja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisiin. Sihvonen ei ainakaan lehtiuransa alussa vuonna 2005 pitänyt itseään puhdasverisenä toimittajana, eikä sillä hetkellä myöskään valmentajana. Työ oli Sihvosen mielestä Urheilulehdessä muukalaisen rooli suhteessa urheilukenttään. Tämä oli Sihvoselle tärkeää siitä syystä, että niin toimittajan kuin valmentajan rooliin ajautuminen olisi merkinnyt väistämätöntä ajautumista tutuille ja jo valmiiksi kirjoitetuille urille.139 Vuonna 2009 Sihvonen kertoi ottaneensa eri rooleja eri tilaisuuksissa, jotta häntä olisi vaikea määrittää. Oman oikeutuksensa kriitikkona Sihvonen perusteli sillä, että ei kirjallisuuskriitikko Pekka Tarkka- kaan ollut kirjoittanut mitään merkittäviä teoksia.140

Urheilulehteen Sihvonen päätyi laatimansa kolumnin perusteella. Päätoimittaja Jukka Röngän mukaan varsinainen Sihvosen valtti palkkauksen kannalta oli omalla nimellä kirjoittaminen ja jääkiekon ymmärtäminen.141 Toimittaja Riku Korkin mukaan Urheilu- lehti oli Sihvosen palkkauksen aikoihin enemmän tai vähemmän kuihtumassa, joten Korkin arvion mukaan Sihvosen tulolla lehteen haettiin eräänlaista shokkivaikutusta.142

139 Sihvonen, "Valmentajien ja toimittajien kieroutunut suhde". Kolumni. UL 9/2005. 140 Kaksi sormea pelikirjalla, haastattelijana Ismo Valkki ja vieraana Petteri Sihvonen. 141 Rönkä, "Hänen lastensa isä" (art.). UL 1/2016. 142 Korkki, "Johtava häirikkö" (art.). Iltalehti 5.1.2013. 32

Toisaalta Sihvosen agendaan Urheilulehdessä ei tullut kuulua juttuja Teemu Selänteen autokokoelmista, joten tekikö linjan valinta myös sen, että katse kiinnittyi entistä enemmän peliin, ja jutut muodostuivat myös sen mukaiseksi. Olisiko Sihvoselta tullut juniorijääkiekkoonkaan samanlaisia kannanottoja, jos Jukka Rönkä ei olisi ollut vaikuttamassa Urheilulehden päätoimittajan roolissa? Syntyi siis konstruktio ”Analyytikko Sihvonen” Jukka Röngän aivoissa.143

Yle Puheen puolella Sihvonen on toimittanut omaa keskusteluohjelmaa nimellä "Petteri Sihvonen" sekä on yhdessä muusikko Tommy Lindgrenin kanssa vetänyt Lindgren & Sihvonen -sarjaa, jossa on vieraina urheilijoita eri lajeista tai vaikuttajia urheilun liepeil- tä. Petteri Sihvosen oma peliura sisälsi korkeimmalla sarjatasolla pelaamista Kouvolan Kiekossa ja Reipas Lahdessa, muiden alempien sarjojen joukkueiden lisäksi. Sihvonen on toiminut myös valmentajana peliuransa jälkeen SM-liigassa Lahden Pelicansin johdossa sekä Kouvolan Kiekossa Suomisarjassa ja I-divisioonassa. Lisäksi Sihvonen on valmentanut kotikaupunkissaan Hämeenlinnassa junioreja. Kiekkolehdessä vuonna 2003 Pelicansin päävalmentajana ollessaan Sihvonen kuvasi itseään valmentajana "valistu- neeksi diktaattoriksi."144

Urheilulehden aikakauden alettua Sihvosen osalta, häntä ei vaatimattomuus rasittanut: "On luvattoman helppoa olla johtava analyytikko mediassa".145 Perusteluina hän esitti niin pelaamisensa kuin valmennusuransa korkeimmalla tasolla, sekä tähän yhdistettynä hankkimansa akateemiset opinnot. Toisaalta Sihvonen näki, että kirjoittamisen tasoa oli vaikea vertailla toisin kuin pelaamista ja valmentamista suhteessa toisiin.146 Kuitenkin Sihvosen huomio siitä, miten analyyttinen kirjoittelu jääkiekosta on levinnyt laajalti mediaan juuri häneltä, lienee lähellä totuutta.147 ”Johtava” tai ”Johtava analyytikko” - epiteetin Sihvonen itse kertoi eräässä yhteydessä saaneen Ruben Stilleriltä, joka kutsui Sihvosta ainakin Pressiklubin lähetyksessä vuonna 2009 Johtavaksi. Toisaalta tuottaja Ismo Valkki Urheilukanavan lähetyksessä sanoi Sihvosen itse ottaneen ”Johtava” - määritelmän käyttöön.148 Saman totesi toimittaja Olga K Puheen Aamussa vuonna

143 Sihvonen, "Uusi Urheilu(lehti)journalismi". Kolumni. UL 44/2007. 144 Palo, " "Tuntematon sotilas" päävalmentajaksi" (art.). Kiekkolehti 25/2003. 145 Sihvonen, "Johtava analyytikko" . Kolumni. UL 6/2010. 146 Sihvonen, "Johtava analyytikko". Kolumni. UL 6/2010. 147 Sihvonen, "Johtava analyytikko". Kolumni.UL 6/2010.

148 Kaksi Sormea Pelikirjalla, haastattelijana Ismo Valkki ja vieraana Petteri Sihvonen. 33

2013.149 Twitter-päivityksessään sekä Lindgren & Sihvonen -ohjelmassa Sihvonen kertoi Jukka Röngän laittaneen käyntikorttiin “Chief Hockey Analyst" ja Stillerin jatkaneen siitä.150 Johtava-käsite oli Sihvosen mukaan eräänlainen piikki muille urheilutoimittajil- le. ”Johtava” oli Sihvoselle paikka, jossa jääkiekkokeskustelut käytiin, se oli Sihvosen päässä ja kynässä keksitty hahmo.151

Sihvosen periaatteita on, että objektiivisuuden vaatimus ei sovi urheilujournalismiin, eikä urheilujournalismissa tulisi pukeutua totuuden valekaapuun.152 Urheiluun liittyvä kirjoittaminen on Sihvoselle toisen asteen journalismia.153 Sihvosen mielestä journalistien urheiluun liittyvä ammattitaito ei riitä siihen, että journalistien näkemyksiin saataisiin mukaan henkilökohtainen mielipide. Eri urheilutapahtumien ja ilmiöiden pelkkä kuvaileminen ei tarjoa minkäänlaista lisäarvoa lukijoille ja katsojille.154 Eikä pelkkä sarjataulukkojournalismikaan riitä, vaan osaaja etsii syyt seurauksille.155 Sihvonen ky- keni analyysiin, mutta olennainen on Sihvosen kommentti siitä, miten näiden subjektii- visten huomioiden tekemiseen tarvitaan "analyytikko Sihvonen" oikean Sihvosen vasta- painona: "vain fiktiivinen hahmo voi ottaa niin kovia kantoja ja mennä pilaamaan Ka- lervo Kummolan diktatoorisen lehdistötilaisuuden".156 Petteri Sihvonen näki, että urheilujournalismi oli kamalassa alennustilassa vuonna 2004, lajia kun ei ymmärretty, niin huomio keskittyi ulkourheilullisiin seikkoihin, kuten toimittajien veljeilyihin urheilijoiden kanssa.157

Sihvonen näki esimerkiksi vuonna 2006, muutaman vuoden Urheilulehden aikansa jäl- keen, että muutosta urheilujournalismiin ei ollut tullut vielä. Sihvonen oli pettynyt urheilujournalismin tasoon. Hän koki, että vain harvat urheilujournalistit osasivat tehdä työnsä kunnolla ja ymmärsivät hänen näkökulmansa: "On olo kuin kirjoittaisin sokeiden keskuudessa."158 Väitteet siitä, etteikö ihmisiä kiinnostaisi syvälle menevät analyysit urheilusta, Sihvonen tyrmää. Urheilujournalismi linjan tulisi kulkea lajiosaamisesta,

149 Puheen aamu. Yle Areena. 11.1.2013. 150 Petteri Sihvosen Twitter-päivitys 29.11.2013 ja Lindgren & Sihvonen, vieraana Sergei Iljukov. 151 Puheen aamu.Yle Areena. 11.1.2013. 152 Sihvonen, "Uusi Urheilu(lehti)journalismi". Kolumni. UL 44/2007. 153 Petteri Sihvonen. Vieraana Jukka Rönkä ja Esko Hatunen. 154 Sihvonen, "Uusi Urheilu(lehti)journalismi". Kolumni. UL 44/2007.

155 Sihvonen, "Heikoimman lenkin metsästys jääkiekkomediassa" (art.). UL 16/2004. 156 Sihvonen, "Uusi Urheilu(lehti)journalismi". Kolumni. UL 44/2007. 157 Sihvonen, "Hyvä veli…" (art.). UL 51/2013. 158 Sihvonen, "Urheilujournalismista jälleen kerran". Kolumni. UL 33/2006. 34 pelien analysoinnista siihen, että edetään syy-seuraus-yhteyksiin sosiologian tavoin.159 Urheilujournalismin tuli tehdä näkymätön näkyväksi ja se tarkoittaa jääkiekon valtakyt- köksien paljastamista korkeimman huipun Kummolasta pienempiin valtayhteyksiin- sä.160 Yleisesti journalismi nähdäänkin yhteiskuntajärjestelmän valvojana. Sen rooliin kuuluu tuoda väärinkäytökset esiin. Urheilujournalismi nähdään taas usein pinnallisena, koska medialla ja huippu-urheilulla on läheiset suhteet.161 Sihvonen koki omalta kannal- taan tehtäväkseen pitää parhaat toimijat tehtävissään kirjoitustensa kautta.162 Sihvonen näkee, että toimittajan pitää ilmaista kytköksensä eri sidosryhmiin ja vertaa tilannetta tieteen tekemiseen.163 On varmasti toisaalta mahdollista, että asianomaiset toimijat eivät huomaa vaikutteitaan.

Sihvosen mukaan ammattimiehet ansaitsevat ammattimaisen kritiikin. Häväistyskirjoi- tukset ovat eri asia, mutta perusteltu kriittisyys on toivottavaa.164 Isojen resurssien organisaatioilta tulee myös vaatia enemmän kuin pienemmiltä organisaatioilta.165 Omalla työllään Sihvonen halusi auttaa tavallista katsojaa ymmärtämään peliä paremmin.166 Vuonna 2013 hän kertoi kokeneensa, että urheilujournalismi on mennyt eteenpäin, ja tätä kautta hänen kritiikkinsä urheilujournalismia kohtaan on vähentynyt, tosin ei tietoisesti Sihvosen mukaan.167

Urheilu on Petteri Sihvoselle alue, joka on itsessään arvokas, ilman kytkentöjä puoleen tai toiseen. Urheilu tulisi palauttaa urheiluun, on Sihvosen usein toistelema mantra, jolla ajetaan lajien riippumattomuutta esimerkiksi viihdebisneksestä. Sihvonen näkeekin urheilun uhkana urheilijoiden viihdetähteyden.168 Lisäksi vain kentällä tapahtuvat toimin- not merkitsevät viime kädessä arvioitaessa urheilua ja urheilijoita. Tällä Sihvonen viittaa esimerkiksi jalkapalloilija Diego Maradonan tai nyrkkeilijä Mike Tysonin urhei- luelämän ulkopuolisiin tapahtumiin: Sihvoselle heidän saavutuksensa eivät kalpene vä- hääkään urheiluelämän jälkimainingeissa. Molemmat edellä mainituista suurien urheilu-

159 Sihvonen, "Urheilujournalismista jälleen kerran". Kolumni. UL 33/2006. 160 Sihvonen, "Suomikiekon pikarenessanssi" (art.). UL 20/2006. 161 Mertaniemi 1998, 26-27. 162 Sanan lenkkivieras. "Petteri Sihvosen pehmeämpi puoli" TV7. 163 Sihvonen, ”Minun suosikkiseurani”. Kolumni. UL 8/2009. 164 Sihvonen,”Kuka heittää ensimmäisen kiven?” Kolumni. UL 35/ 2004. 165 Sihvonen, ”Minun suosikkiseurani”. Kolumni. UL 8/2009. 166 Korkki, " "Oksennettua suklaata " " (art.). Iltalehti 5.1.2013. 167 Ibid. 168 Sihvonen, ”Tapaus Karalahti". Kolumni. UL 23/2004. 35 saavutustensa ohessa ovat myös tulleet tunnetuksi suurelle yleisölle eräänlaisesta urheilun puhtaan eetoksen vastaisesta toiminnasta. Ehkä osin yllättävältäkin taholta kanta tähän Sihvosen mielipiteeseen tulee lehtikustantaja Aatos Erkolta, jonka mielestä, mitä enemmän urheilu leimautuu bisnekseksi, ei aatteelliseksi ja yleishyödylliseksi toimin- naksi, sitä vähemmän yritykset ja kuntien vaikuttajat ovat myötämielisiä rahoituksen suhteen.169

Peli on itsessään Petteri Sihvoselle pyhä: "Peli on elinehto. Pelistä elää sen kaikki loi- set. Hyvässä ja pahassa".170 Pelin kaikkivoipaisuutta Sihvonen korosti jo valmentajana ollessaan kaudella 2003-2004 Kouvolan Kiekossa: ”Sarjataulukko kyllä kertoo lopulta- kin totuuden.”171 Hyvä urheilu on itselle urheilemista, ja aina on arvokkaampaa urheilla kuin katsella urheilua. Ilman peliin liittyvien yksityiskohtien kiinnostusta Sihvonen ei katsoisi urheilua ollenkaan.172 Sihvonen kokee ylipäänsä suomalaisten ottavan urheilun liian vakavasti ja varsinkin elävän liikaa voittojen ja tappioiden kautta.173 Sihvonen korostaa, että voittamisen suhteen tyylillä on väliä.174 Junioreissa pärjääminen on "lopulta se ja sama", koska oleellista on viedä yksilöitä eteenpäin.175 Sihvosella on erilainen nä- kökanta voittamiseen vastakohtana Nuoren Suomen linjalle: onhan mahdollista kuten Petteri Sihvonen kirjoittaa Artturi Lehkosen tapauksesta, että lapset voi itse kokea pet- tymyksiä, jos eivät pääse tavoittelemaan voittoa joukkueen "väärien" pelaajien ollessa kentällä.176

Yksilö vai yhteisö? Sihvonen on Alpo Suhosen kanssa eri linjoilla, koska vaikka Sihvo- nen painottaa yksilöitä se tapahtuu joukkueen kautta. Suhosen mielestä taas vain yksi- löitä voi valmentaa, Sihvoselle peli on ennen yksilöitä. Uhkana Sihvosesta on yksilöitä korostettaessa yksilöiden liialliset omat utiliteetit.177 Sihvosen usko kollektiiviseen val- mentamiseen liittyy siihen, että jokaista tulee arvostaa samassa mitassa: yksilön on hyvä

169 Kupila, ”Urheilu on ameeba” (art.). UL 51-52/2005. 170 Sihvonen, "Peli, peli- ja vielä kerran peli". Kolumni. UL 47/2007. 171 Kiekkolehti, "Viimeiseen taistoon" (art.). 45/2007. 172 Lindgren & Sihvonen, vieraana Petra Olli. 173 Sihvonen, "Maailman vahvin mies, minä ja kahvilan Aamuparlamentti". Kolumni. Hämeenlinnan Kau- punkiuutiset 22.2.2014. 174 Lindgren& Sihvonen, vieraana Mila Kajas. 175 Sihvonen, "Jore, Juuso, Numppa ja Turun tauti." Kommentti. UL 43/2005. 176 Sihvonen, ”Hänen isänsä poika”. Kolumni. UL 51-52/2012. 177 "Jääkiekon lumo ja hurmio". Roman Schatzin Maamme-kirja, vieraina Petteri Sihvonen ja Alpo Suho- nen. 36 kehittyä yhteisöllisessä lämmössä.178 Näin esimerkiksi vastakohtana westerlundilaiseen ajattelutapaan, jossa joukkuetta valmennetaan yksilöiden kautta.

Erkka Westerlundin ajatuksen siitä, miten voittaakseen on lopetettava urheilu voitto mielessä, ja että on urheiltava urheillakseen, Sihvonen kokee viisaaksi puheeksi. Kui- tenkaan urheilumenestys ei ole yhdentekevää, urheilulla on eräänlainen yhteisöllinen vaikutus, joka yhdistää ihmisiä.179 Kuitenkin urheilullakin on ehtonsa, sen eetosta tulee vaalia, eikä voittoon saa pyrkiä miten tahansa.180 Kirjoittajana Sihvonen onkin avannut urheilun yhteiskunnallisena ja historiallisena ilmiönä, kuten filosofi Jani Hakkarainen näkee.181 Kirjailija Erkki Palolampi korostaa Sihvosen tyyliin: urheilu karaisee nuorista kunnon kansalaisia, mutta ehtona on, että pysytään uskollisena urheilulle itselleen. Vas- tuu lankeaa urheilun johdossa oleville, valmentajia myöten: "Heidän tulee olla asialleen omistautuneita yksityiselämäänsä myöten".182 Sihvosen mukaan pelaajan täytyy omistaa oma urheilunsa. Kukaan valmentaja ei tee kenestäkään yhtään pelaajaa.183

Petteri Sihvonen ei halua urheiluun politiikkaa. Eräs mahdollisuushan on, että yksilöi- den (urheilijoiden) alkaessa politisoimaan voi alkaa tulla melkein mitä vain, kuka takaa, että urheilijan kannanotot pysyvät niin sanottujen hyväksyttyjen mielipiteiden piiris- sä?184 Toisella tavalla Sihvonen on todennut, että jääkiekko voisi olla välillä tekemässä etujoukoissa politikkaa. Sihvonen viittasi myös urheilujournalismin rooliin politiikan suhteen: pelkän kuvailun suhteen olisi voitava ottaa välillä poliittisia kantoja.185 Vuonna 2012 Sihvonen koki, että Jääkiekkoliitto vaikuttaa urheilujournalismiin. Tuolloin Urhei- lulehti oli Sihvosen mielestä ainoa joka pystyi sanomaan suoraan asioista. Huippu- urheilun autonomiaa olisi sihvoslaisittain lisättävä suhteessa yhteiskuntaan: huippu- urheilu on omalakinen paikka. Jääkiekko on Sihvoselle suvereeni yhteisö, jonne ei voi

178 Sihvonen, "Jokainen ihminen on mahdollisuus". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 26.11.2016. 179 Sihvonen, "Maailman vahvin mies, minä ja kahvilan Aamuparlamentti". Kolumni. Hämeenlinnan Kau- punkiuutiset 22.2.2014.

180 Sihvonen, "Urheilusankaruutta ja sinisilmäisyyttä.” Kolumni. UL 27/2004. 181 "Urheilujournalismi on "journalismia" ". Jani Hakkaraisen blogi. 182 Palolampi 1983, 22. 183 Sihvonen, "Opettajat ja valmentajat samassa vuotavassa veneessä." Kolumni. Hämeenlinnan Kaupun- kiuutiset 25.4.2015. 184 Lindgren & Sihvonen, vieraana Sauli Niinistö. 185 Politiikkaradio 2012. 37 oikeuskanslerikaan tulla kertomaan omia linjauksiaan.186 Vielä vuonna 2004 Sihvonen koki urheilun vain osin omalakisena saarekkeena.187

Urheilulla on universaali kieli eli jos urheilijat alkavat ottaa kantaa poliittisesti, on uhka, että se ei puhuttele kaikkia enää. Sillä Sihvosen mielestä urheilussa ei sinänsä ole totuutta.188 Sihvonen näkee uhkana urheilulle myös urheilun ulkopuolelta tulevat tekijät. Uhkana voi olla, että ensinnäkin mesenaatti voi alkaa sanella urheiluun ehtoja ja toisek- seen yhteiskunta saattaa nähdä, että urheilu saa nyt tuolta rahansa ja laittaa omat raha- hanansa kiinni.189 Sihvonen näkee ennemminkin niin, että yhteiskunnan tulisi tukea urheilua, jopa korvaamaan sen tappiot. Vaikkakin ilmeisen huumorimielessä, Roman Schatzin tiedustellessa, Petteri Sihvonen voisi kannattaa jääkiekkoveroa Yle-veron kal- taisesti.190 Eräänä syynä verolle Sihvonen kokee jääkiekon identiteettityön suomalaisille eli suomalaisen urheilun ylläpidon.

Sihvonen allekirjoittaa vahvasti Raimo Summasen ajatukset, joissa hän haluaisi poistaa jääkiekon ympäriltä kaikki siipeilijät ja palauttaa jääkiekko jääkiekon haltuun.191 Asian voi nähdä niin, että politiikkaa on myös Nuoren Suomi- ideologian tuleminen jääkiek- kokentälle. Kalevi Heinilä kirjoittaa, että kun urheiluyhteisö ei ole ollut itse kiinnostunut yhteiskunnallisesta vastuusta, voi käydä niin, että väliintulo tulee lajin ulkoa192, kuten Nuoren Suomen tapauksessa.

Sihvonen mielestä vain peli tai urheilutoimijoiden kenttä ratkaisee miten kuuluu toimia, eli esimerkiksi mitään korvamerkittyjä rahoja ei tule laittaa ohjaamaan urheilua, jos ei yleisön vastaanotto sitä edellytä. Esimerkkinä tästä on kysymys, pitääkö naisille ja mie- hille maksaa maajoukkueissa pelaamisesta sama korvaus. Sihvosen mielestä ei, koska markkinat ohjaavat urheilua, eli vapaa kilpailu ilman ulkoa tulevia rajoituksia määrää, laissez-fairen hengessä. Tässä tapauksessa yleisön kiinnostus ja toiminnan arvostus ih-

186 Kaksi sormea pelikirjalla, 25.2.2009. Vieraana Tuomas Kyrö. 187 Sihvonen, "Heikoimman lenkin metsästys kiekkomediassa" (art.). UL 16/2004. 188 Lindgren & Sihvonen, vieraana Pekka Koskela. 189 Lindgren & Sihvonen, vieraana Minna Meriluoto. 190 "Jääkiekon lumo ja hurmio". Roman Schatzin Maamme-kirja, vieraana Alpo Suhonen ja Petteri Sihvo- nen. 191 Sihvonen, ”Summasen missio” (art.). UL 37/2004. 192 Heinilä 1979, 7. 38 misten joukossa määrää lajin arvon yhteiskunnan tukien kannalta.193 Mahdollisuuksien tasa-arvon Sihvonen silti hyväksyy. 194

Sihvonen on neovasemmistolainen yksityishenkilönä195, urheilun suhteen hän kokee olevansa Suomen Matti Apunen, uusliberalistisessa hengessä.196 Näin lajit itsessään on oltava se tärkein asia, ei niin, että keinotekoisesti ulkoa ohjataan niiden toimintaa.197 Täysin eri lailla Sihvonen kokee pelin suhteen. Eli siihen ei tule kuulua valmiita aksi- oomia, joihin lukittaudutaan jo ennen kuin peli alkaa.198 Pelin tulee näyttää, ja pelaajien näyttää, ja näin Sihvonen kritisoi tapahtumia, jotka rikkovat urheilun koodia, kuten tapaus Jarkko Nieminen salibandyyn tullessaan. Nieminen tuli tennisuransa jälkeen pelaamaan korkeimmalle sarjatasolle salibandyä. Sihvosen mielestä nämä niin sanottujen eri lajien tähtien viihdetemput ovat sen koodin vastaisia, että ilman pelisuorituksia pääs- tään pelaamaan ja viedään samaan aikaan pelipaikka joltakin potentiaaliselta pelaajalta viihdebisneksen takia.199

Petteri Sihvosen tai ainakin mediahahmo Sihvosen ajatus on, että urheiluun kuuluu seuraamisen suhteen puolueettomuus; tärkeintä on mitä kentällä tapahtuu, ja ilman tun- nesiteitä stoalaisen viileästi pelijärjestelmien kauneudesta (toimivuudesta) nauttiminen on keskeisintä hänelle. Fanien toiminta perustuu henkilökohtaiseen tunteeseen, Sihvosta taas ei voitot tai tappiot hätkäytä. On huomattava, että tämä koskee siis analyytikko Sihvosta: miten valmentaja Sihvonen tai koti-isä Sihvonen kokee pelit, ei ole riittävästi näyttöä sen analysoimiseksi.

Sihvoslaisittain, pelin kannalta, ihanteellisin tilanne lienee jääkiekon suhteen pihalätkä- pelit, jossa erityisesti junnut vailla ulkoa tulevia sääntöjä kilvoittelevat eräänlaisessa rousseaulaisessa luonnontilassa, ilman yleisöä ja jääkiekon viihde-elementtejä. Pihapelit voivat olla tehokkaampia kuin organisoidut joukkueharjoitukset. Sihvosen mielestä olisi jopa järkevää peruuttaa kuukaudeksi kaikki yhteisharjoitukset 4-13 vuotiailta lapsilta.200

193 Lindgren & Sihvonen, vieraana Marko Yrjövuori. 194 Lindgren & Sihvonen, vieraana Silja Ranta. 195 Puheen aamu. Yle Areena . 11.1.2013. 196 Lindgren & Sihvonen, vieraana Hanno Möttölä. 197 Lindgren & Sihvonen, vieraana Hannu Manninen. 198 Lindgren & Sihvonen, vieraana Mattias Gestranius. 199 Lindgren & Sihvonen, vieraana Jarkko Nieminen 2017. 200 Sihvonen, "-1000 euroa. Juniorivalmentajat". Palstakirjoitus. UL 9/2005. 39

Sihvosen mukaan pihapeleissä kaikki ei pääse mukaan, niissä pelataan aina voitosta ja jokainen tietää roolinsa. Pelaajien määrää ei ole rajoitettu eikä muitakaan säännöksiä tule ainakaan ylhäältä. Parhailla on eniten vastuuta näissä peleissä ja häviäjiltä pääsee itku tappion tullessa. Kuitenkin näissäkin peleissä mietitään strategiaa, ilman että peliin puuttuvat aikuiset, joilla ei ole ymmärrystä pelistä. Voittoja tai tappioita ei tule liikaa korostaa, mutta myöskään kilpailua ei saa väheksyä. Sihvoselle kilpailu opettaa sen kaikkein tärkeimmän elämääkin ajatellen: niin makaat kuin petaat.201 Eli peleissä tulos on sen mukainen miten olet harjoitellut.

Sihvoselle luonnollinen kilpailu on ainoa oikea, lapset haluavat kilpailla202, joten on myös rikos lapsuutta vastaan viedä urheilu pois urheilusta eli tehdä kaikista tasa- arvoisia kuluttajia urheilun parissa. Lapset haluavat voittaa ja osaavat hävitä sekä tajuavat, että urheilussa saa uuden mahdollisuuden.203 Pelkkä yhdessä puuhastelu ei tarjoa lapsille korkeinta iloa, tekemiseen olisi liitettävä uusien (kiekko) asioiden voimallinen oppiminen.204 Sihvoselle jääkiekkotoiminnan ydin löytyy harjoittelemisen ja pelaamisen arjesta. Esimerkiksi liian aikaisia maajoukkuevalintoja ei tulisi tehdä, vaan Sihvo- nen kokee enemmänkin niin, että Jääkiekkoliitto toisaalta haalii pelaajia piiriinsä, itselleen mielellään pitkäaikaisesti, mutta toisaalta alkaa juuri näillä valinnoilla luoda painei- ta pelaajille.205

Sosiaalisen puolen ja kilpailullisen suuntauksen yhteistyön Sihvonen näkee mahdollise- na: "Olen itse elänyt ja kokenut kiekkojuniorina sen ajan, kun suomalaisessa jääkiekkoi- lussa vielä toteutuivat sekä sosiaalinen yhdessä oleminen, että huippujääkiekon mahdol- listava toiminta".206 Nuoren Suomen luoman mallin Sihvonen näkee arvokkaaksi toi- minnaksi, jolla on mitä kannatettavin eettinen oikeutus.207 Kuitenkaan Sihvonen ei halua, että juniorijääkiekko alkaa muistuttamaan iltapäiväkerhotoimintaa, jossa jokainen saa saman tasaveroisen kohtelun kyvyistään huolimatta.208 Kallistuvien harrastusmak-

201 Sihvonen, "Pihapelikoodi rikottiin junnulätkässämme 1995-2008". Blogikirjoitus 27.1.2014. 202 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni . UL 4/2006. 203 Sihvonen, ”Palasin valmentajaksi”. Kolumni. UL 40/2007. 204 Sihvonen, ”Palasin valmentajaksi”. Kolumni. UL 40/2007. 205 Sihvonen, ”Maajoukkuetoiminta alkaa liian varhain”. Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 27.9.2014. 206 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 207 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004. 208 Sihvonen, "Siitä huolimatta" (art.). UL 47/2011. 40 sujen aikana on sinänsä varmasti perusteltua, että on tasaveroisessa asemassa harrastuk- sessaan.

Sihvosen kritiikki kohdistuu Nuoren Suomen sääntöihin: ne ovat rajoittamassa jääkiek- koa, ja estävät osaltaan huippupelaajien synnyn. Urheilu pitää palauttaa ja kilpailu kilpailuun.209 Sihvosesta kilpailulla on käänteispuolensa: väärin toteutettuna se johtaa lopettamisiin, mutta on toisaalta sen ehto, että lajiin saadaan lapsia mukaan.210 Hämeen Sanomissa vuonna 2017 Sihvonen näkee, että eri urheilulajit, kuten jääkiekko, ovat varhaisen kiinnittymisen lajeja. Suomessa on tutkittu monella lailla tätä erikoistumista: jotkut tutkimukset korostavat aikaista erikoistumista, jotkut samojen lajien suhteen myöhempää erikoistumista. Sihvonen kiitteleekin tutkija Hannele Forsmania, joka on tehnyt tutkimusta: hän on samoilla linjoilla Sihvosen kanssa, vastakohtana Nuorisotut- kimusseuran linjoille.211 Jo Nuoren Suomenkin yhteydessä vuonna 1988 oli korostettu aikaista valikoitumista. Tuolloin SVUL:n huippu-urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Kantola korosti, että kehityskykyisistä yksilöistä tuli valikoida lajin kannalta tulevat huiput riittävän aikaisin.212 Tässä siis huomattavissa iso muutos myöhempiin kantoihin erikoistumisesta lajeihinsa Nuoren Suomen puheenvuoroissa.

Sihvonen kuitenkin korostaa sitä, että aikaisin aloitetut lajitekniikat eivät ole eettisesti kestäviä valintoja. Sihvonen ei siis näe, että sinänsä huippu-urheilulla olisi kestävä perusta, mutta silti lajitekniikoiden toistot on aloitettava todella varhain, jotta pääsee huipulle. Kuitenkaan ei pidä ryhtyä tekemällä tekemään ketään pelaajaa, mutta systeemi ei voi olla estekään tälle kehittämiselle.213 Sihvosen mielestä ei tule kysyä oikeaa aikaa sille, milloin täytyy harjoittelun muuttua vakavammaksi. Ei ole ikää sille, milloin rak- kaus lajiin kypsyy, vaan tulee ennemmin kysyä sitä, mitkä seikat lisäisivät juniorien rakkautta lajiaan kohtaan.214

Sihvosen mielipide on, että huipulle vaaditaan tietty määrä toistoja, jotta mahdollistuu se, että päästään suurin piirtein samoissa asemissa kilpailemaan kohti huippua: maalin

209 “Vanhemmat, junnulätkän heikoin lenkki. Hämeen Sanomat. 210 Sihvonen, ”Tolkkua hämeenlinnalaiseen lasten- ja nuortenurheiluun”. Kolumni. Hämeenlinnan Kau- punkiuutiset 15.10.2016. 211 Lindgren & Sihvonen, vieraana Mika Poutala. 212 Valmennus ja kunto, ”Nuori Suomi tukee huippu-urheilua" (art.). 5/1988. 213 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. Urheilulehti 4/2006. 214Lindgren & Sihvonen, vieraana Topi Raitanen. 41 tekeminen ammattilaisena vaatii tuhansia toistoja 8-12 vuoden iässä.215 Myöhemmällä iällä perustetut tehoryhmät eivät korvaa menetettyjä toistoja. Lisäksi urheilun on tarjottava luonnollisia tapoja kokea pettymyksiä, toistotkin on tehtävä oikeassa mentaalisessa tilassa.216 Ainoa merkittävä lahjakkuuden laji on harjoittelulahjakkuus, Sihvonen uskoo, että lähes kenestä tahansa junioripelaajasta voi tulla ammattilainen.217 Koska varsinkin Nuoren Suomen ajamat harjoittelumäärien vähenemiset ovat kaventamassa harjoittelu- lahjakkuuden painotusta, Sihvonen näkee, että perinteinen lahjakkuuskäsitys korostuu tästä syystä.218

Yleisesti ottaen, Sihvonen "lätkäjätkänä" on huolissaan rakastamansa lajin puolesta. Sihvonen on ollut pitkin vuosia huolissaan jääkiekon muuttumisesta liian suureksi Suomessa. Tällöin mukanaan tulee usein ongelmia, joilla aiemminkin isot imperiumit ovat sortuneet.219 Sihvosesta jääkiekko ei saa muuttua välineeksi.220 Sihvoselle huoli suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta ohittaa aina henkilökysymykset, vaikka niitä- kään ei sovi unohtaa.221 Kiekkokulttuurissa vallitsee jako oikeisiin ja vääriin tekijöi- hin.222 Sihvoselle "suurin, ja lähes ainoa, uhkakuva lajille on se, että me jääkiekkoihmi- set emme saa (tai uskalla) itsenäisesti -pelin ehdoilla- määritellä jääkiekon olemista- paa".223

2.2 Sihvosen kynän alle jääneet

Urheiluun kuuluu Sihvosen mielestä sen kärsimysluonteen ymmärtäminen. Näin voi ymmärtää sen, että kaikenlainen puuttuminen tähän harjoittelun ja pelejä vastaan käytä- vään kamppailuun ulkopuolelta on Sihvosen mielestä väärin. Sihvosesta oikea ilo irtoaa juuri näiden kamppailujen voittamisesta.224 Petteri Sihvonen haluaa jääkiekon pariin

215 Sihvonen, "Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys". Kolumni. UL 44/2005. 216 Sihvonen, ”Kellastunut lehti” (art.). UL 41/2009. 217 Sihvonen, "Jokainen ihminen on mahdollisuus". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 26.11.2016. 218 Ibid. 219 Politiikkaradio, Markus Leikola ja Jussi Lähde. 220 Sihvonen, ”MTV3 ja Hockey Night Fan Club”. Kolumni. UL 11/2005. 221 Sihvonen, ”Jääkiekkoanalyytikon kesä” (art.). UL 25/2005. 222 Sihvonen, "Aurinkokuninkaan sarja" (art.). UL 1/2010. 223 Sihvonen, "Kumartelu ja pyllistely seis!" Kolumni. UL 50/2004. 224 Lindgren & Sihvonen, vieraana Lotta Lepistö. 42 oikeaa keskustelua, jota käydään julkisesti, asiapohjaisesti ja reilusti.225 Urheilun pariin hän kaipaa todellisia intellektuelleja, jotka pyyteettömästi muotoilevat urheiluaatteita ja levittävät niitä. Sihvonen ei näe niitä missään226, ehkä hän itse kokee olevansa sellai- nen?

Sihvosen peräänkuuluttamien toimintatapojen lisäksi, kun etsitään Sihvosen vaikutti- mia, on hyvä ottaa huomioon hänen asemansa aikakauslehden toimittajana. Sihvonen sanoo miltei ensitapaamisella yhdessä Jukka Röngän ja Jari Kupilan kanssa luoneensa hahmonsa Urheilulehteen. Urheilulehdessä otettiin tietoinen retoriikka, tavoitteena kirjoittaa tunteitta, mutta herättää tunteita lukijoissa. 227 Tässä Kupilan, Röngän ja Sihvo- sen tapaamisessa koettiin, että Urheilulehdessä muutetaan kaikki se, mitä jääkiekosta on aiemmin kirjoitettu. 228

Sihvosen persoona ja kirjoitustyyli ovat kirvoittaneet monenlaisia kommentteja, nega- tiivisesta palautteesta toisen laidan kirjoituksiin, joissa hän saa ymmärrystä. Oulu- lehdessä mielipidekirjoittaja Mikael Tahkola näkee, että ihmiset ovat provosoituneet liikaakin Sihvosen kirjoittamista jutuista ja persoonasta.229 Asiaa selittänee osin se, että Petteri Sihvonen omien sanojensa mukaan pitää kirjoittamistakin kilpailukysymyksenä, eli kaikki on suhteessa toisiin toimittajiin kuten peleissä pelaaminen on suhteessa vas- tustajiin.230

Petteri Sihvosen juttuja ja hänen persoonaansa voi arvioida myös niiden seikkojen perusteella, joita Sihvonen on itse Urheilulehden aikojen jälkeen kertonut. Tuima-tv:n haastattelussa hän toteaa, että "Johtava"-käsite luotiin tarkoituksella. Sihvonen kertoo, että kyetäkseen toimimaan työminänsä ja siviiliminänsä kanssa, Johtavan rooli tarjosi siihen mahdollisuuden. Jälkikäteen hän on pohtinut myös, voiko kukaan olla oikeasti Johtava analyytikko vai voiko? Hän toteaa olevansa mieluummin poleemikko kuin pro- vokaattori ja kertoo miettineensä, että voiko olla subjekti journalistina. Sihvonen ei koe niinkään olevansa tai olleensa journalisti, koska faktojen käyttö liittyy vahvasti journa-

225 Sihvonen, ”Jääkiekkoanalyytikon kesä” (art.). UL 25/2005. 226 Lindgren & Sihvonen, vieraana Mitri Pakkanen. 227 "Uskalletaanko Suomessa kritisoida Teemu Selännettä?” Yle. 228 Puheen aamu 27.9.2013 229 Tahkola, "Kiitos Ari Stenius". Mielipide. Oulu-lehti 30.8.2016. 230 Sihvonen,"Johtava analyytikko" (art.). UL 6/2010. 43 lismiin. Enemmänkin Sihvonen pitää itseään mielikuvien luojana ja tarinoiden kertoja- na, mukana ripaus opportunismia. Sihvonen kertoo, että tuottamalla hyviä ja pahoja keskusteluun ja henkilöimällä, valta kasvaa. Pääasia on dialektiikka, jossa kritiikistä syntyy uutta, ja kuulija muodostaa niin sanotun totuuden.231 Vuonna 2009 Sihvonen haastattelussa myönsi, että hän oli rikkonut journalismin sääntöjä osin tietoisesti, osin tyhmyyttään.232

Jääkiekkotoimittaja Ari Stenius näkee, että Sihvonen rikkoi kaikki hienotunteisuusnor- mit ja tabut muun muassa haukkumalla kaikki kiekkoväen arvostamat ihmiset.233 Sih- vonen on itsekin myöntänyt, että hänen itsensä esittämä kuva suomalaisesta jääkiekosta on korostetun synkkä. Silti hän kokee, että se on lähempänä totuutta kuin mitä viljellään jääkiekon sisäpiirissä.234 Kiekkolehden päätoimittaja Hannu Kauhalan mielestä Sihvo- sesta voi olla montaa mieltä henkilönä, mutta Sihvosen keskustelun avauksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kauhalasta Sihvonen on parhaimmillaan "jääkiekon hätähuutojen esittäjänä."235 Vesa Salminen Kiekkolehden kolumnissaan piti Sihvosta erinomaisena lisänä urheilutoimittajien joukkoon, joskin Salmisesta sisällössä oli ajoittain kaunainen sivumaku. Salminen korosti, että analyytikoiden tieteellisen otteen lisäksi tarvitaan ylei- sölle silti myös draamantapaista antia jääkiekon parista.236

Sihvosen esittämään kritiikkiä arvostelee esimerkiksi Suomen Squashliitto ry:n puheenjohtaja Jari Mether Urheilulehdessä, ja nostaa mielipiteensä alkajaiseksi esille sen, että Nuori Suomi -organisaatio olisi kritiikin yläpuolella: se kun ei osallistu keskusteluun ja kommentoi esimerkiksi Sihvosen väitteitä.237 Mether miettii myös sitä, mikä on Urhei- lulehden kanta asiaan, eli onko se sama kuin Sihvosen. Samalla lailla kyseli samoihin aikoihin Vesa Mäki. Varsinkin Sihvosen Nuoren Suomen vertaaminen natsismiin laittoi Mäen kysymään, onko Sihvosen mielipiteet myös Urheilulehden jakamia.238 Sihvosen tarkoitus lienee Metherin mielestä herättää keskustelua suomalaisesta urheilusta, koska kokee Sihvosen väitteet yleistävinä. Mether toteaa urheilun tarvitsevan massaa, ja toi-

231"Petteri Sihvonen Tuima-tv:n vieraana”. Youtube. 232 Kaksi sormea pelikirjalla, 22.4.2009 isäntänä Ismo Valkki, vieraana Petteri Sihvonen. 233 Stenius," Sihvonen, Petteri Sihvonen". Kolumni. Oulu-lehti 26.8.2016. 234 Sihvonen, "Valhe ohjaa Sm-liigaa" (art.). UL 41/2005. 235 Kauhala, "Petteri Sihvosen totuudet" (pk.). Kiekkolehti 20/2005. 236 Salminen, ”Hiekkalaatikolla pöllyää”. Kolumni. Kiekkolehti 28/2004. 237 Mether, "Vielä kerran Nuori Suomesta". Mielipide. UL 13/2006. 238 Mäki, ”Nuori Suomi ja natsismi”. Mielipide. UL 6/2006. 44 saalta kaikki ei edes halua huipulle. Sihvonen on yleistänyt hänen mielestään Nuoren Suomen vaikutuksen koskettamaan kaikkia lajeja. Squashin kohdalla, jota Mether edustaa, Nuoren Suomen vaikutus ei ole kuitenkaan todellinen.239

Sihvosen pelifilosofia on läheisessä yhteydessä Sihvosen ajatuksiin siitä, miten urheilussa vallitsee jako individualistiseen liberalismiin ja kommunitarismiin. Vaikka kommunitarismin sankarikulttien palvonnassa on vaaransa, on se Sihvosen ajatuksissa eetti- sempää kuin individuaalipuoli.240 Näin Sihvosen “faniuden” voi ajatella kuuluvan tähän kommunitarismin perinteeseen, mutta kuuluuko Sihvonen analyytikkona individualis- miin? Ainakaan yhteisölliseen kokemistapaan liitetty tunteilla eläminen voittojen tai tappioiden myötä ei ole Sihvosta.

Sihvosta kommentoinut Kalervo Kummola näkee, että kritiikkiä viljellään pelkän kritiikin takia. Sihvosen mielestä taas henkilöimisen taustalla on muu eli peli.241 Kummolan mielestä pelkkä Sihvosen eri mieltä oleminen on tuonut Sihvoselle julkisuutta.242 Hjallis Harkimo oli Kummolan kanssa samoilla linjoilla: Harkimoa kritisoidessaan Sihvonen sai lisää julkisuutta.243 Vertailuna, vuonna 2004 ensimmäisessä kirjoituksessaan Urhei- lulehteen Sihvonen kritisoi median käyttämää pelkkää henkilöintiä, ilman substans- siosaamista. Toisaalta Sihvonen viittasi Juha Siltalan ajatuksiin siitä, miten toimittaja “painaessaan heikkoja luulee sijoittuvansa itse voittajien puolelle“.244 Sihvonen kysyi: "Kuka uskaltaisi palauttaa myönteisen otteen mediaan?".245

Sihvosen ajatusten vastaanottoon jääkiekkotoimijoiden, kuten kaikkien lukijoiden ja seuraajien keskuudessa, on mahdollisesti vaikuttanut se, että hän on hyökännyt niin pelaajia, valmentajia kuin muitakin jääkiekon tekijöitä vastaan. Myös niin sanotut lajin kuuluisimmat nimet Teemu Selänteestä Jari Kurriin ovat saaneet osansa. Lisäksi muut- kin jääkiekkoyhteisön kanssa tekemisissä olevat tahot, kuten toimittajat, ovat joutuneet

239 Mether, ”Kaikki eivät halua huipulle”. Mielipide. UL 28/2005. 240 Sihvonen, "Urheilusankaruutta ja sinisilmäisyyttä" .Kolumni. UL 27/2004. 241 Sihvonen,"Huippu-urheilun kritiikistä". Kolumni. UL 25/2007. 242 Sihvonen remix 28.12.2008 243 Sihvonen remix uusinta 26.12.2008. 244 Sihvonen, "Heikoimman lenkin metsästys jääkiekkomediassa" (art.). UL 16/2004. 245 Ibid. 45

Sihvosen kirjoitusten kohteeksi. Hannu Kauhalan mukaan Sihvoselta puuttui alkuvaiheissa ymmärrys toimittajien perustehtävistä sekä lukijakunnan toiveista.246

Jääkiekkopelaajien suhteen Sihvosen mielipide on, että totuus jääkiekosta ei sijaitse pelaajan suussa.247 Sihvonen kertoo osaavansa ulkoa tuhanteen kertaan toistetut fraasit sekä kertovansa perustavansa tekstiviestipalvelun, jossa kertoo aidolla pelaajakielellä, miten peli meni.248 Sihvosesta pelaajat eivät hallitse analyysia, pelaajat ovat kuin papu- kaijoja: he toistavat valmentajiensa puheita.249 Pelaajat saavat silti synninpäästön Sihvo- selta, koska pelaajien kokemus pelistä on kehollinen Jyri Puhakaisen termein. Valmen- tajat ovat Sihvosen kannoissa avainasemassa, ja myös valmentajien puheilla pelin suhteen on väliä, koska puhe tuottaa peliä.250 Toisaalta pelaajat ja heidän mahdollinen val- tansa yli valmentajien ei ole Sihvoselle mieleen: esimerkkinä on parempi Sihvosen mie- lestä saada potkut kovakätisyydestä kuin pehmeydestä, vaikka ajankuva tukisikin peh- meämpää mallia.251

Jääkiekkovalmentaja Raimo Summanen toteaa Sihvosesta, että hänellä on iso vaikutus- valta suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa: "Nyt moni valmentaja nuolee Sihvosta, ettei jäisi hänen kynänsä alle".252

246 Kauhala, "Petteri Sihvosen totuudet" (pk.). Kiekkolehti 20/2005. 247 Sihvonen, Summasen missio“ (art.). UL 37/2004. 248 Sihvonen, ”Summasen missio”(art.). UL 37/2004. 249 Sihvonen, "Opitaanko jääkiekkoa jäällä vai punttisalilla? Kolumni. UL 47/2005. 250 Ibid. 251 Sihvonen, ”Liian kovakätinen mies” (art.). UL 43/2013. 252 Korkki, "Sihvosesta sanottua" (art.). Iltalehti 5.1.2013. 46

3. Petteri Sihvosen kritiikki Nuorta Suomea kohtaan

Yleisiä syitä kritisoida Nuorta Suomea koski erityisesti peliajan tasaamista. Osalle krii- tikoista käytännölliset syyt lajiensa parissa olivat syy kohdistaa syytöksiä Nuoren Suo- men periaatteisiin. Petteri Sihvonen käsitteli osaltaan jääkiekon sisältöasioita taklaus- kieltoineen, mutta laajensi Nuori Suomi -kritiikkinsä sosiologisiin mittoihin.

3.1 Sihvosen teesit

Petteri Sihvonen oli alusta alkaen Nuoren Suomen kriitikko ja on jatkanut kommentointia ohjelman suhteen vielä nykypäivänäkin, vähintään viittauksina Nuoren Suomen aikaan suomalaisessa jääkiekossa. Sihvonen on kiinnostunut huippu-urheilun tarpeista: hänelle Nuori Suomi edustaa vähemmän huippu-urheilua. Sihvonen liittyy tällä erään- laiseen erinomaisuuden eetokseen, joka läpäisee yhteiskunnan muillakin sektoreilla.253 Hannu Simolan ajatuksissa koulumaailmaan sovellettuna tasa-arvoisen toiminnan sijaan pyritään pääsemään parhaaseen lopputulokseen. Sihvonen ja Simola ovat siinä samoilla linjoilla, että molemmat korostavat, että vain harvat pääsevät huipulle. Toisaalta Sihvo- nen ei Simolan tapaan painota “riittävyyttä“. Simolalle on olemassa riittävän hyvä koulu, mutta Sihvosen teksteissä riittävyys ei saa tilaa. Sihvosen kirjoituksissa tulee esille niin huippujen tuotanto kuin arvokisamenestyskin mitattavina asioina.254

Julkisuudessa Sihvonen alkoi sopivin välein ajaa juniorien asioita, välillä yllättävissä- kin paikoissa, kuten Kymppitonnissa vuonna 2010. Tuolloin Sihvonen kertoi junioripelaajia ajettavan muottiin ja tulleensa Kymppitonniinkin juniorijääkiekon asialla.255 Vuonna 2004 Sihvonen näki, että kaikki kriittinen keskustelu jääkiekosta oli "tulenar- kaa" ja mahdotonta.256 Jääkiekkoliiton Sihvonen näkee toisaalta tehneen järjestelyjä

253 Simola 2001, 290-297. 254 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi" (art.). Urheilulehti 27/2005. 255 ”Kymppitonni”. Suomi TV. 256 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004.

47 asioiden parantamiseksi julkisuudelta piilossa. Ulospäin viesti on kuitenkin erilaista.257 Sihvoselle asetelmien politisoiminen on ehto keskustelun syntymiselle, kuten myös avoin keskustelu. Muuten ei muutosta toimintatapoihin ole tulossa.258 Hyvänä esimerk- kinä oikeanlaisesta debatista Sihvoselle kelpaa Jukka Jalosen esittämät keskustelun ava- ukset Jalonen tuo korjausneuvoja nykyiseen systeemiin asiallisella tavalla, joka ei romu- ta entisiä perusteita, vaan ikään kuin hienosäätää olevassa olevia rakenteita.259

Sihvonen vuonna 2005 reagoidessaan nuorten maailmanmestaruuskisojen tuloksiin, herätteli ajatuksia siitä, mitähän liitossa mietitään heikon menestyksen suhteen ja min- kälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Sihvonen ei ollut nähnyt yhtään konkreettista pu- heenvuoroa, eikä kiistoja tai väittelyjä liitolta.260 Jos ei uudistuksia olisi luvassa, Sihvo- sen mielestä byrokratia on vienyt voiton sisällöltä. Sihvosen mielipide yleisesti jääkie- kon ja miksei muunkin suomalaisen urheilun tilasta oli, että Suomi on enää huippu- urheilun kääpiömaa.261

Petteri Sihvonen on kirjoituksissaan ja kannanotoissaan kautta linjan tuonut esille mie- lipiteensä, miten Nuori Suomi ja sen toteuttamat toimenpiteet ovat olleet vaikuttamassa suomalaisen jääkiekkoilun pelaajatuotantoon, jopa koko suomalaisen huippu-urheilun tilaan, Sihvosen sanoin lamaan. Sihvosen provosoiva väite kuului, että hyväntekijän kaapuun pukeutuneet ideologit raiskasivat huippu-urheilun sosiaalihempeilyn hyväk- si.262 Sihvonen näkee, että Eero Lehti ajoi omaa elämännäkemystään ja sai haluamansa, kun maan ykköslaji kastroitiin huippu-urheilun kartalta.263 Sihvosen mielestä 2000- luvun juniorijääkiekko on ollut sellaista puuhastelua, ettei siitä ole enää huippu-urheilun pohjaksi. Hänestä ainoastaan lajin nuoruus ja muiden maiden samanaikainen konttaa- minen on tehnyt sen, että Suomi on pysynyt menestyksessä. Sihvosen ajatuksissa Nuori Suomi -aikakauden pelaajat saivat paikkansa joukkueissaan "annettuna, taistelutta". 264

Nuoren Suomen vaikutuksen suomalaiseen jääkiekkoon Sihvonen ajoittaa hieman eri tavoilla kritiikissään. Hänen mielestä vuodella 1983 voisi olla tämän vaikutuksen kans-

257 Sihvonen, "Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys". Kolumni. UL 44/2005. 258 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004. 259 Sihvonen, ”Juniorijääkiekon totuuden hetki.” Kolumni. UL 2/2005. 260 Sihvonen, "Jääkiekkoliitto. Palstakirjoitus. UL 7/2005. 261 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi" (art.). Urheilulehti 27/2005. 262 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 263 Sihvonen, "Piikkinä lajin lihassa" Kolumni. UL 1/2010. 264 Sihvonen, "Liian kovakätinen mies" (art.) UL 43/2013. 48 sa tekemistä, koska sen vuoden jälkeen syntyneissä pelaajissa tasonlasku alkoi näkyä.265 Sihvosen usein toistelemat vuodet taas 1995-2010266 (toisaalla 1995-2008267) olivat hä- nestä aikaa, jolloin Nuori Suomi tuhosi pelaajatuotannon268 eli vaikutti näiden vuosien aikana pelaajatuotantoon. Tämän ajan pelaajilla ei ollut Meidän pelin269 vaatimaa itse- luottamusta ja itseymmärrystä.270 Sihvosen mielestä jääkiekkoliiton nuorisopäällikkö Eero Lehti laittoi pakan sekaisin vuosina 1995-2007271.

Nuoren Suomen vaikutus jääkiekon parissa vaihtelee Sihvosen jutuissa, sillä Yle Pu- heella Sihvonen totesi, että Nuori Suomi tuhosi vuosina 1984-94 syntyneet pelaajat, estäen heidän kehittymisensä kohti huippua, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.272 Vuonna 2011 Sihvonen taas korosti, että vuosina 1997-2003 syntyneet ovat joutuneet pahimpaan tilanteeseen ja toisaalta, miten 1984-1996 ovat myös näitä vuosia, joiden ikäluokkien pelaajat saivat elää siinä valheessa, että toiminnassa toteutui sekä mukava harrastaminen että huippukiekko.273 Paf:n blogissaan Sihvonen on maininnut 1985-1992 syntyneet pelaajat274. Tämän aikakauden pelaajat olivat heikompaa ainesta, mutta toisaalla myös edelleen vuosina 1984-1993 syntyneet ovat näitä samoja lamakauden lapsia 275 tai 1985-1990 syntyneet pelaajat, jotka kärsivät Nuoresta Suomesta.276

Sihvonen näkee, että jääkiekon tilannetta tulisi arvioida siten, että vaikutukset alkavat näkyä noin 7 vuoden sykleissä. Vuonna 1988 syntyneet olivat Sihvosen mielestä ikä- ryhmä, joka on saanut kokea täyspainoisesti Nuori Suomi -ajan. Ero 1983 syntyneisiin on siis 5 vuotta: taidon kannalta ehkä tärkeimmät vuodet.277 Eero Lehti totesi liittyen Sihvosen ajoitusmäärittelyihin Nuoren Suomen suhteen, että vuonna 1988 syntyneet olivat ensimmäinen ikäluokka, joka on ollut koko peliuransa nykyisen järjestelmän pii-

265 Lindgren & Sihvonen. Vieraana Jussi Leppälahti. 266 Sihvonen, ”Siitä huolimatta” (art.). UL 47/2011. 267 Sihvonen, "Pihapelikoodi rikottiin junnulätkässämme 1995-2008". Blogikirjoitus 27.1.2014. 268Sihvonen, ”Siitä huolimatta” (art.). UL 47/2011. 269 Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelitapa. 270 Lindgren &Sihvonen, vieraana Jussi leppälahti. 271 Sihvonen, ”Kellastunut lehti” (art.). UL 41/2009. 272 ”Lindgren & Sihvonen, vieraana Jussi Leppälahti”. Yle. 273 Sihvonen, "Meidän peli" (art.). UL 1/2011. 274 Sihvonen, "Pihapelikoodi rikottiin junnulätkässämme 1995-2008". Blogikirjoitus 27.1.2014. 275 Sihvonen, "Avoin kirje Jääkiekkoliiton Harri Nummelalle". Blogikirjoitus 29.11.2016. 276 Sihvonen, ”Siitä huolimatta” (art.). UL 47/2011. 277 Sihvonen, "Juniorijääkiekon tila ja valekaapuiset ideologit" (art.). UL 2/2006. 49 rissä. Lehden mukaan oli liian aikaista tehdä analyysiä, mikä on tilanne juniorien suhteen.278

3.2 Petteri Sihvosen perustelut kritiikille

Vuonna 2004 Sihvonen esitti, miten suomalainen jääkiekko prostituoi itsensä instituu- tiona. Liitto tarjosi junioreille lajin pehmeänä, miksi se itsekin lopulta muuttuikin aineksen pehmentyessä.279 Sihvonen näki, että Jyri Puhakaisen väitöskirja vuodelta 1995 “Kohti ihmisen valmentamista” osui oikeaan aikaan, koska oli juuri voitettu maailmanmestaruus ruotsalaisen Curt Lindströmin opeilla. Väitöskirjasta alkunsa saanut kohu yhdistettynä Nuoren Suomen periaatteisiin muodostivat ytimen siihen, miten urheilua alettiin niittää: "Jos holistinen ihmiskäsitys ja sen heurestiikka oli urheiluvalmen- nuksessa idea ja polttoaine, Nuori Suomi ajattelu oli sen ideologisoiva polttomoottori".

Sihvoselle Puhakaisen ajatuksissa isoin puute on niiden keskittyminen liikaa urheilun ulkopuolisiin asioihin.280 Sihvosen mukaan Puhakaisen kirjan julkistamisen aikoihin jääkiekko hurahti jursinovilaisuuteen jäällä ja Puhakaisen oppeihin luentosaleissa.281 Mainittu holistisuus on Puhakaisen mukaan käsitettävä historiallisesti muuttuvana ja "siksi periaatteessa kaikki se todellisuus, johon tietty urheilija on tai on ollut suhteessa, on pyrittävä ottamaan mukaan siihen valmennukselliseen horisonttiin, jonka avulla ur- heilijayksilön valmennusta pyritään suuntaamaan." 282 Puhakainen koki kritiikin kirjaansa kohtaan johtuvan sen hetkisen valmennuskulttuurin kyseenalaistamisesta. Kirjan pääväitteitä oli pelkän ärsyke-reaktio-mallin laajentaminen koskemaan ihmisen huomioimista kokonaisvaltaisena. Dialogi valmennettavan ja valmentajan välillä oli suunta, jota Puhakainen korosti ja sen voi nähdä olleen myös Nuo- ren Suomen suuntauksissa mukana. Puhakaisen mainitsema ajatus siitä, miten urheilija voisi harjoitella silloin kun tuntuu siltä283, lienee vaikeammin sovellettavissa ainakin joukkuelajeihin?

278 Heimo, “Pelastus vai uhka? “ (pk.). Jääkiekkolehti 2/2005. 279 Sihvonen, ”Kellastunut lehti” (art.). UL 41/2009. 280 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi"(art.). UL 27/2005. 281 Sihvonen, ”Jääkiekkoanalyytikon kesä”. Kolumni. UL 25/2005. 282 Puhakainen 1995, 63. 283 Lehtola, "Valmennuksen kapea ihmiskäsitys on estänyt pelaajia kehittymästä huipulle" (art.). FUTIS- sanomat 2/1996. 50

Jursinovilaisuus on valmentaja Vladimir Jursinovin mukaan nimetty, ainakin Sihvosen papereissa, valmennustapa, joka tuottaa pelaajia "jotka osaavat kaikki mahdolliset tem- put kiekon kanssa".284 Se kuitenkaan ei tuota kovinkaan vahvaa yhteistyön jääkiekkoa: pelaajatuotantoon valmennustapa Sihvosen mukaan vaikuttaa niin, etteivät sen mukaan valmennetut pelaajat osaa pelata osana viisikkoa.285 Sihvosen mielestä yksilöt ovat tär- keitä, mutta osana viisikoita, ja niin että omaksutaan enemmän pelaamisen taitoa.286 Alpo Suhonen on ollut Sihvosen kanssa eri linjoilla, onko yksilö ennen kollektiivia eli joukkuetta. Sihvoselle yksilöiden omat edut voivat olla ongelma, kun yksilöitä painotetaan. Suhonen kokee taas joukkueen laittamisessa sen vaaran, että pelaajat objektivisoi- daan.287 Sihvosen pelin ja yksilön suhdetta voisi kutsua Sihvosenkin mainitsemalla termillä kommunitarismi, yksilöt saavat oikeutuksensa vain osana joukkuetta. Peli on kuin perheen pää, jonka varaan koko perheen olemassaolo kiteytyy.

Vuonna 2005 Sihvonen näki, että Suomeen sopii kerrallaan aina yksi suuntaus, johon hurahdetaan täysillä. Sihvosen pelko onkin, että tuleekin taas uusi ismi, joka vie suomalaisen jääkiekon taas yhteen äärimmäisyyteen.288 Sihvonen on omien puheidensa mukaan konservatisti urheilun suhteen289, joten ainakaan liian nopeat heilahtelut puoleen tai toiseen ei ehkä ole toivottavia. ”Ismeihin” voi ajatella kuuluvan myös se, johon Sih- vonen viittaa puhuessaan, miten valmentajakoulutuksen suhteen voi olla nämä samat uhat. Sihvoselle nämä erilaiset vallalla olevat virtaukset eivät välttämättä kanavoidu edes aina puheena tai teksteinä.290 Kaarina Hazard kyseli Pressiklubissa vuonna 2009, jossa Petteri Sihvonen ja Saska Saarikoski olivat vieraana sitä, että tarvitaanko Suomes- sa yhtenäiskertomuksia. Saarikoski puhui myös yhdestä opista ja Kaikki Pelaa – ohjelmasta esimerkkinä tästä.291

Filosofi Esa Saarinen kirjoitti Poppamies-kirjan jossa käsiteltiin Lindströmiä ja maail- manmestaruutta. Kirjassa luodaan kuvaa pehmeistä ja uusista valmennustavoista, joihin maailmanmestaruuden voi sanoa osin pohjautuneen. Ei siis ollut ihme, että menestyksen

284 Sihvonen, "Jore, Juuso, Numppa ja Turun tauti" Kolumni. UL 43/2005 ja "Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys". Kolumni. UL 44/2005. 285 Sihvonen, "Jore, Juuso, Numppa ja Turun tauti" Kolumni. UL 43/2005. 286 Sihvonen, "Tuomiopäivä vai uusi huomen?" (art.). UL 36/2005. 287 ”Jääkiekon lumo ja hurmio”. Roman Schatzin Maamme-kirja. 288 Sihvonen, "Westerlundin teesit" (art.). UL 35/2005. 289 Lindgren & Sihvonen, vieraana Erkki Alaja. 290 Sihvonen, "Alennustilan kasvot" (art.). UL 36/2006. 291 Pressiklubi 23.3.2009. 51 myötä myös Lindströmin ja Saarisen mallista saatettiin omaksua malli myös valmennukseen ja yleisesti jääkiekkoajatteluun. Sihvonen puhui vuonna 2006 valmennuskoulu- tuksen puolista: hänestä koulutus kehittää valmentajia ihmisinä, ei valmentajina.292 Tu- liko Lindströmin vaikutus näihin koulutuksiin? Eero Lehden mukaan Lindström oli todellinen Nuori Suomi -mies, vaikkei itse sitä tiennytkään.293

Sihvosen mielestä huippu-urheilun ehdoilla mennään myös harrastajamäärää kasvatetta- essa eli kun ensin eri lajeissa nousee huipulle onnistujia, se tuo myös harrastajia mukaan, kuten Tommi Evilän tapauksessa.294 Evilä saavutti vuonna 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa pronssimitalin, jonka seurauksena pituushypyn pariin syntyi eräänlainen noususuhdanne uusien juniorien lajiin tulon myötä, ainakin Petteri Sihvosen mukaan. Toisaalta, Sihvosesta koko Nuori Suomi -ajattelun voidaan ajatella ylipäänsä johtuvan taloudesta: siitä, että lahjakkaampi porukka sai harrastaa halvemmal- la.295 Tämä on todella erikoinen, mutta sinänsä ajattelemisen arvoinen asia. Toisaalta kilpaorientoituneissa perheissä ollaan todennäköisesti valmiimpia maksamaan toiminnasta, joten harrastuksen edullisuus hyödyttänee eniten vähemmällä tavoitteellisuudella olevia pelaajia ja heidän vanhempiaan.

Jääkiekkoliitto erehtyi vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen tavoittelemaan suuri massoja lajin pariin ja samaan aikaan pyllisti huippu-urheilulle. Samalla saatiin “sosiaa- litantat” hyväksymään muuten esimerkiksi väkivaltaisena pidetty peli.296 Tähän liittyen Lehti pohti Nuoren Suomen alkuvaiheissa, että väkivaltaisesta kuvasta täytyi päästä irti.297 Sihvosen mukaan suuret massat jääkiekon parissa eivät antaneet mitään takeita, että niistä syntyisi voittavaa urheilua: valtava massan keskinkertaisuus kääntyy kehityksen tulpaksi.298 Historioitsija Markku Jokisipilän mukaan lisenssipelaajien kasvu tyreh- tyi ennen vuosituhannen vaihdetta. Pelaajien määrä pysyi vuosina 1997-2004 samoissa lukemissa ja sitten ne kääntyivät laskuun.299

292 Sihvonen, "Alennustilan kasvot" (art.). UL 36/2006. 293 Jääkiekkolehti, "Nuori Suomi -ohjelmassa on järkeä" (art.). UL 9/1994. 294 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 295 Sihvonen, "Kolme miekatonta muskettisoturia"(art.). UL 2/2009. 296 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde" (art.). UL 42/2004. 297 Malme, "Turvallinen taitopeli on hieno harrastus” (art.) Kiekkolehti 3/1991. 298 Sihvonen, "Löysät pois" Kolumni. UL 41/2011. 299 Jokisipilä 2018. 52

Sihvosen ajatuksissa myöskään siloteltu julkisuuskuva ja maksimoitu talous yhdistetty- nä kilpailulliseen menestykseen ei johtanut mihinkään hyvään jääkiekon kannalta.300 Toisaalta Sihvonen näkee, että suomalaisessa jääkiekossa liikuttiin siihen aikaan yhteen suuntaan, vastakohtana esimerkiksi vuodelle 2004.301 Sihvosen mukaan koko asetelman vakavuutta kuvaa, että Nuoren Suomen säätiön puheenjohtajana toimi suomalaisen ur- heiluelämän eräs isoimpia vaikuttajia, Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen.302 Toimittaja Vesa Rantasen mukaan näinä vuosina jääkiekko verkottui yhteiskuntaan ja jääkiekkoa alettiin linjata sisällöllisesti yhteiskunnan ehdoilla.303

Lajin sydän alkoi kärsiä ja pinnan alla oirehti Sihvosen mukaan, mutta vasta maajoukkueiden heikko menestys nosti keskustelun asiasta esille. Humanistina Sihvonen ei koe, etteikö Nuorella Suomella olisi perusteita sisällölleen. Huippujääkiekko ja Nuori Suomi tarvitsivat Sihvosen mielestä toisiaan. Nuori Suomi takasi sinänsä jääkiekon tulevaisuuden, sitä kautta massoja alkoi tulla urheilun pariin. Se oli Sihvosesta kuitenkin kuin lyp- sävä lehmä, josta oli vain saatava lisää tehoja irti kilpailullisessa mielessä. Sihvonen totesi, että oli päästävä huippujääkiekon suuntaan terävöittämällä toimintaa, kuitenkin niin, että yhä kyettiin täyttämään Nuoren Suomen vaalima eetos. 304 Esimerkkinä voisi olla yksilöllinen tehoharjoittelu, mutta toisaalta Sihvonen kritisoi toisaalla kirjoituksissaan myöhemmällä iällä tapahtuva harjoittelua.305

Sihvosen mielestä Nuoren Suomen ideologit vertautuvat natseihin, jotka työttömiin ve- toamalla ajoivat omia päämääriään. Nykyisin nämä "työttömät" ovat vanhempia, joille huippu-urheilulla ei ole juurikaan arvoa. Lapset toisaalta hakeutuvat erinlajien pariin, kuten jääkiekkon, sillä se on saavuttanut menestystä ja mediahuomiota.306 Näin tässä vanhempien ja lasten ajattelussa on ilmeinen ristiriita. Petteri Sihvonen näkee, että lasten tasa-arvoinen kohtelu on täysin perusteltua. Huippu-urheilun tietyille periaatteille ei ole Sihvosenkaan mielestä täysin pitävää eettistä perustelua, ja viittaa tällä siihen, miten

300 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde" (art.). UL 42/2004. 301 Sihvonen, "Nelonen floppasi maailmancupissa". Kolumni. UL 38/2004. 302 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi"(art.). UL 27/2005. 303 Rantanen, "Tästä alkoi alamäki" (art.). IS Veikkaaja 4/2009. 304 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004.

305 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004. 306 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 53 lajitekniikoiden harjoittelu on aloitettava jo todella varhaisessa vaiheessa, jotta pelaajas- ta tulee ammattilainen. Silti huippu-urheilulla täytyy kuitenkin olla oikeutuksensa, vaikka sitä ei osattaisikaan järkiperäisesti ja aukottomasti perustella.307 Varhaisesta erikoistumisesta Sihvonen toteaa sen, että nykyään on vallalla ajatus monien lajien kokeilusta. Tässä ajatusmallissa on se vaara, että liika yhden lajin ulkopuolella toimiminen johtaa siihen, että huomataan, että juna on mennyt sen suhteen, että ehtisi enää erikoistua mi- hinkään tarpeeksi.308 Sihvonen näkee vuonna 2017, että vanhempien ja valmentajien on tuotava rauhaa. On tultava normaaliurheilu, joka ei herätä vanhemmissa liikoja toiveita. Niin sanotun kaikki pelaa –mallin ongelma, kun on, että se herättää liikaa toiveita, ja sitten petytään perheissä, kun huomataan, että lapsi ei pärjännytkään lajissaan.

Sihvosen kritisoimista seikoista esimerkiksi valmentaja Raimo Summanen ja näyttelijä Kaarina Hazard kirjoittavat koskien tasapuolisuuden toteutumista. Heistä tasa- arvoisuutta korostava debatti ei ota kantaa, mitä tapahtuu ja mikä trauma siitä seuraa niille, jotka joutuvat tähän tasa-arvoisuuteen. Toisaalta, jos kuitenkin samat aina pelaa, onko se viesti, että saa puhua mitä vaan, ja peleissä kuitenkin tehdään eri lailla? 309 Nuo- ren Suomen ajaman tasa-arvon urheiluun uintivalmentaja Marko Malvela koki mahdot- tomana, koska aina jotkut saavat enemmän huomiota. Tasa-arvo on Malvelasta muutenkin “hassu” asia urheiluun liitettynä siinä mielessä, että urheilussa on tarkoitus erottua ja kilvoitella.310 Summasen ja Hazardin mielestä liikuntaa ja urheilua ei uskalleta erottaa toisistaan ja samaan aikaan on valehtelua sanoa, että näiden välillä olisi yhteispuhelua. Voiko olla, että koko systeemiajattelu karkottaa lapset urheilun ytimestä.311 Petteri Sihvosesta kenestäkään ei pitänyt ryhtyä tekemällä tekemään huippua, mutta järjestelmä ei saanut asettua ainakaan huipuksi kehittymisen tielle: "Järjestelmä ei saa olla este eikä hidaste."312 Sihvosen mielestä huippuja on tullut pieniltä paikkakunnilta, koska siellä oli pienemmät ryhmät. Toiminnan täytyi tehostua isoissa kaupungeissa,

307 Ibid. 308 Huomenta Suomi 21.2.2017. Vieraana Petteri Sihvonen ja Ville Lång. 309 Hazard & Summanen 2011, 267. 310 Malvela 2011, 219-220 311 Hazard &Summanen 2011, 268-269. 312 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/ 2006.

54 sillä huippupelaajat tulivat laitamilta.313 Valmentajat ovat toisaalta kehittyneet, koska Nuoren Suomen periaatteet ovat heidät siihen pakottaneet.314

Lopulta Sihvoselle oli toisaalta sama tuliko huippuja vai ei. Mutta sitä hän ei voinut hyväksyä, että urheilu pilataan urheiluna. Tietokoneiden pelaaminenkin alkoi olla jän- nittävämpää kuin juniorijääkiekkoilu. Tietokoneen taakse ei ilmestynyt aikuista sotke- maan pelaamista ja vaatimaan tasapuolisesti peliaikaa kaikille. Parhaan pelaajan tuli Sihvosen mukaan väistyä vasta, kun hänet lyödään, kuten on ollut vuosisatojen ajan. "Siitä syntyy käsite urheilu. Ja tätä urheilun käsitettä Nuori Suomi purkaa julkealla, härskillä ja irvokkaalla tavalla".315

Nuori Suomi on Sihvosen mielestä aivan liian kaukana huippu-urheilun ymmärtämises- tä.316 Urheilu itsessään on Sihvoselle olennaisinta, melko eri lailla, miten sitä vastoin Nuorta Suomea luonnehditaan. Urheilu onkin Nuorelle Suomelle kasvatuskeino: "urheilu ei ole mikään itseisarvo, joka sanelee ehdot ja tavoitteet".317 Olli Mäkisen mukaan kasvatusta ja juniorihuippu-urheilua on vaikea tarkastella toisiaan täydentävänä ele- menttinä. Liikunta voi kuulua kasvatukseen, mutta ne eroavat toisistaan, mitä enemmän siirrytään kohti voiton tavoittelua.318 Sihvonen liittyy siihen historialliseen jatkumoon, jota jo Lauri "Tahko" Pihkala painotti. Pihkalalle harjoittelu, kilpailut ja saavutukset eivät olleet "uhrautumista" tai "taakka ja "rasitus", niin että niistä on saatava korvaus. Urheilu motivoi itse itsensä."319

Sihvosen mukaan se, mitä on tapahtunut suomalaisessa jääkiekossa, ei kestä vertailua minkään muun maan kanssa sen suhteen, mikä merkitys Nuorella Suomella on ollut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pelaamisen rajoitusten ja ottelumäärien maksimirajoitusten olisi tullut ennemmin olla vähimmäismäärien ilmoittamista.

313 Sihvonen, ”Siitä huolimatta” (art.). UL 47/2011. 314 Ibid. 315 Ibid. 316 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi" (art.). UL 27/2005.

317 Karvinen 1991,26. 318 Mäkinen 2007, 171. 319 Kare 1975, 195. 55

Petteri Sihvonen totesi, miten Nuoren Suomen sääntöjä kierrettiin eri seuroissa vaihtelevasti, mutta pelejä ei silti ollut näille tasojoukkueille. Suomessa oli ongelmia siinä, että sarjataulukoita ei julkaistu, eikä joukkueita asetettu paremmuusjärjestykseen. Sih- vosen mukaan kilpailu alkoi Suomessa liian myöhään eli vasta 10-vuotiaissa aikaisin- taan. Myöhemminkään tapahtuva huippuvalmennus ei kyennyt korjaamaan alle 10- vuotiaiden suhteen tapahtuvaa lajitoistojen menetystä ja iän täysimittaista hyödyntämis- tä kilpailu mielessä. Myöhemmät tehoryhmätkään eivät korjanneet näitä menetettyjä vuosia. Kyse oli myös siitä, Sihvosen mielestä, että mentaalisen tilan toteutuminen Nuo- ren Suomen piirissä suomalaisessa jääkiekossa korostaa vääränlaista asennetta pelaamiseen ja harjoitteluun. Toistoihin tuli kuulua aito pelitilanne, joka "kirvoittaa epäonnis- tumisen hetkellä kyynelen silmäkulmaan ja onnistumisen hetkellä leveän hymyn pienen pojan huulille".320 Sihvosesta pelimäärät ovat liian pieniä, parhaimpien pelaajien oli saatava 10-vuotiaasta asti lähes kaksinkertainen määrä pelejä.321 Sihvosen ajatukset saivat tukea: jääkiekkovalmentaja Jukka Rautakorpi kertoi huippupelaajien pelaajapolku- jen kartoituksen suhteen siitä, että tietyssä ikävaiheessa näkyy suuri pelaamisen mää- rä.322 Junioritoiminnan oli muututtava niin, että voitoista ja tappiosta vastuun joutuisivat kantamaan parhaat pelaajat, eikä niin että ”nykyjärjestelmä jakaa voittamisen ja häviä- misen vastuun jonnekin epämääräiseen demokraattiseen avaruuteen”.323

Petteri Sihvosen mielestä jääkiekon tilanne oli siis kestämätön, eikä tilanne tulisi muut- tumaan miksikään, ellei jääkiekkoyhteisöön löytyisi merkittäviä henkilöitä kommen- toimaan Nuoren Suomen vaikutusta. Väitteet, että lupaavia pelaajia tulisi, ainakaan kan- sainvälisessä vertailuissa pärjääviä, olivat valehtelua.324 Juniorikasvatus oli Sihvosen mukaan niin rajusti pielessä, että kurssin kääntämiseen tarvittiin radikaaleja toimia. Toimet ovat myös kipeitä, sillä niillä kyseenalaistetaan useiden vuosikausia vilpittömin mielin juniorityötä tehneiden työ.325 Sihvonen ennusti vuonna 2005, että menee 7-10 vuotta ennen kuin työn tulokset alkavat näkyä korkeimmalla tasolla, eli Suomen maa- joukkueessa. Kurssin muuttaminen olisi huomattavasti helpompaa, mikäli suomalaisen

320 Sihvonen, "Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys". Kolumni. UL 44/2005. 321 Sihvonen, ”Kloonattujen kettujen metsä” (art.). UL 38/2005. 322 Pirinen, "Pojista polvi paranee" (art.). Veikkaaja 8/2012. 323 Sihvonen,”Kloonattujen kettujen metsä” (art.). UL 38/2005. 324 Sihvonen, "Valhe ohjaa Sm-liigaa"(art.). UL 41/2005. 325 Sihvonen, "Avoin kirje Kalervo Kummolalle". Kolumni. UL 20/2005. 56 jääkiekon kirkkain timantti, Leijonat, menestyisi sillä tasolla, millä se oli menestynyt 1990-luvun lopulla ja vuoden 2004 maailmancupissa.326

Sihvosen huolenaiheena oli myös se, että mediassa, esimerkkeinään Kiekkolehti ja Jää- kiekkolehti, ei oltu käyty Sihvosen mukaan kriittistä keskustelua jääkiekon suhteen. Sihvonen näki Kiekkolehden enemmänkin Eero Lehden tiedotuskanavana. Sihvosen mielestä myös Jääkiekkoliitto kärsi siitä, ettei asioista kirjoitettu, meininki toi mieleen itänaapurin ajat.327

Sihvonen painotti vuonna 2005, että mukaan urheiluseuroihin olisi saatava ihmisiä, jotka eivät ole kiinni henkisesti ja taloudellisesti eri säädöksissä, vaan lajin etu mielessä, kaivaten sisältöasioista keskustelua.328 Perheiden rooli on tärkeä siinä, että ne jotka ha- luaisivat harrastaa todella voimakkaasti lajiaan täytyy nousta ilmaisemaan seuroissa tämä halunsa ja vaatia sen mukaista toimintaa.329 Vaihtoehtoisesti Sihvonen näki, että Nuori Suomi on kierrettävä tai sen vaikutuksia vähennettävä.330 Pelaaminen ei onnistu eri tasolla olevien pelaajien kesken, on siis palattava tasoryhmäajatukseen.331

Sihvosen alkuaikoina Urheilulehdessä hän ei nähnyt kilpa-sosiaalisuus-kombinaatiossa täysin mahdottomuutta, vaan jääkiekko ja Nuori Suomi voivat tarvita toisiaan eli Nuori Suomi tuo massaa lajin pariin. Mutta molemmat osapuolet tarvitsivat vielä omaa tilaa. Nuoresta Suomesta olisi vain pitänyt saada enemmän tehoja irti. Jääkiekkoliiton ja Nuo- ren Suomen olisi pitänyt päästä yhteispuheluun, jossa avoimesti ja empaattisesti keskus- teltaisiin toimenpiteistä.332 Sihvonen mielestä oli muistettava, että kun 1990-luvulla meni huonosti, mentiin silti yhdessä koko jääkiekkoperheen kanssa jääkiekon suhteen. Nyt olisi tehtävä sama.333 Eli olisi päästävä hieman kilpailullisempaan suuntaan ilman, että harmonia hajoaa.

326 Sihvonen, ”Avoin kirje Kalervo Kummolalle”. Kolumni. UL 20/2005. 327 Sihvonen, ”Median jalkapuu. Päätoimittajat Reijo Suikki Jääkiekkolehti ja Hannu Kauhala Kiekkoleh- ti"Palstakirjoitus. UL 49/2005. 328Sihvonen, "Valhe ohjaa Sm-liigaa" (art.). UL 41/2005. 329 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi"(art.). UL 27/2005. 330 Sihvonen,”Tulevaisuuden suuri huoli”. Kolumni. UL 26.5.2006 sekä Sihvonen, "Juniorivalmentajien siirryttävä kansalaistottelemattomuuteen." blogikirjoitus 17.10.2012. 331 Sihvonen, ”Tulevaisuuden suuri huoli ” (art.). UL 26.5.2016. 332 Sihvonen, "Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde". Kolumni. UL 42/2004. 333 Sihvonen, "Suomi-kiekon pikarenessanssi” (art.). UL 20/2006. 57

Sihvonenkaan ei nähnyt, että Nuorta Suomea olisi syytä lopettaa kokonaan, vaan hän koki, että esimerkiksi Jukka Jalosen ehdottamat parannukset pelaamisen organisointiin ovat hyviä korjausliikkeitä oikeaan suuntaan. Jalonen ehdotti kehittyneempien pelaajien ketjunelikoiden pelaamista vastakkain niin, että nelikkoihin tulisi aina parhaat pelaajat järjestyksessä. Ongelmana kun oli ollut se, että nelikoissa on saattanut summittaisjako- jen tuloksena olla pelaajia, jotka eivät koskeneet kiekkoon koko kautena.334 Sihvonen toteaa Jalosen ehdotuksista "että tällaisia ehdotuksia kaivataan lisää".335 Sihvosesta Nuoressa Suomessa on mukana siis terveitäkin osia.

Petteri Sihvosen mukaan Nuori Suomi oli totaalinen ideologia, koska kukaan ei pysty- nyt ohittamaan sitä.336 Tämän kokonaisvaltaisuuden jo vuonna 1992 JyPHT:n valmen- nuspäällikkö Ari Piispanen vahvisti osaltaan: Piispasen seurassa kaikki toimivat Nuori Suomi -hengessä. Osa vanhemmista toimi Piispasen mukaan tietämättään yhteisen ideologian hyväksi.337 Eero Lehti kirjoitti Nuoren Suomen yhteydessä uskontoon viittaavin termein:

"Meillä pitäisi olla jokaisella alueella päätoiminen Nuori Suomi - evankelista, joka voisi kulkea päivät lähetystyössä. Kentällä on hirveästi käännytettävää väkeä".338

Tasapuolinen peluuttaminen oli mukana alusta alkaen, mutta sitä laajennettiin koskemaan vanhempia ikäluokkia. Nuoren Suomen edustajien mielestä valmentajan tuli arvioida toimintaansa, jos ei uskaltanut päästää pelaajiaan pelaamaan. Oliko valmentaja panostanut riittävästi pelaajiensa taitojen kehittämiseen?339 Nuori Suomi jakoi urheilu- väkeä, osalle se oli suomalaisen huippu-urheilun tuho. Nuoren Suomen mukanaan tuo- mia muutoksia kommentoitiin Jääkiekkoliiton omassakin lehdessä: ne oli otettu seurojen keskuudessa vastaan ristiriitaisesti. Tosin yksimielisemmäksi kerrottiin koetun ken- tällä nuoremmissa junioreissa toteutettu poikittaissuuntaan pelaaminen.340

334 Sihvonen, "Juniorijääkiekon totuuden hetki" Kolumni. UL 2/2005. 335 Sihvonen, "Juniorijääkiekon totuuden hetki" (art.). UL 2/2005. 336 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi" (art.). UL 27/2005. 337 Petrell, " JYP HT kasvattaa PR-miehiä" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 338 Jääkiekkolehti, " "Lisää evankelistoja" " (art.). 8/1994. 339 Tervomaa, ”Pelikausi taas paketissa” (art.). Kiekkolehti 14/2009. 340 Lehti, ”Juniorisääntöihin ehdotetaan muutoksia” (art.). Kiekkolehti 14/1996. 58

Sihvonen ei hyväksy huippu-urheilun kärsimistä Nuoren Suomen edustaman "sosiaalihempeilyn" takia. Toisaalta hän kyllä tiedostaa, että huipulle tähtääminen loputtomien toistojen kautta, alkaen varhaisesta lapsuudesta, on eettisesti kyseenalaista ja Sihvoselle humanistina sinänsä toisarvoista. Kuitenkin huippu-urheilulla on saatava olla oikeutuksensa, vaikka sitä ei voisikaan Sihvosen mukaan järkiperäisesti perustella.341 Nuori Suomi -systeemi estää suorastaan huippujääkiekon tekemistä. Eero Lehti Nuoren Suomen toimijana on tuonut junioreille ja heidän vanhemmilleen käsityksen siitä, miten maksuja maksamalla siirrytään kuluttajaksi, joilla on oikeus vaatia tietty yhtäläinen määrä toimintaa peleineen ja harjoituksineen. Sihvosen mukaan urheilun piiriin ei kuulu muu kuin erojen synnyttäminen pelien tuloksien myötä.342

Nuoren Suomen ympärillä on käyty keskustelua ja esitetty juuri sen tuloa hyväksi siinä, että se auttaa vähentämään pelaajien lopettamista. Sihvonen ei näe lopettamisia niin vakavana, vaan kokee, että urheilun tehtävä onkin tuottaa lopettamisia.343 Jäljelle jää pari promillea urheilijoita, joista muodostuu uusi huippu.344 Silloin urheilu on todella toteuttanut sen luonteensa mukaisen toiminnan, eli vienyt voiton urheilijasta. Lopulta- han urheilu vie jo ihan ikäsyistä pelaajat lopettamaan kuitenkin, siis ainakin sarjaurhei- lussa. Suurin osa ei pääse huipulle, joten tämä on myös hyvä tiedostaa.345 Sihvoselle tärkeintä on kasvaa elinikäiseen liikunnalliseen elämäntapaan.346 Hän onkin kommentoinut:

"Oikeastaan on niin, ettei jääkiekkoilu ole mitenkään niin ylitärkeä asia, etteikö kaikkien sen parissa olevien kannattaisi sittenkin ottaa kaikissa olosuhteissa asiat suhteellisen löysin rantein".347

Sihvosen mielestä Eero Lehti suuntasi valmennuspäälliköidensä kautta toiminnan ulko- jääkiekolliseen puuhasteluun. Toimien olisi tullut keskittyä jääkiekon sisällöntuottami- seen, mutta huomio kohdistuikin esimerkiksi lasten ja vanhempien valituksien kuunte-

341 Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 342Sihvonen, "Nuori Suomen natsimeininki". Kolumni. UL 4/2006. 343 Lindgren & Sihvonen, vieraana Mikko Esko. 344 Lindgren& Sihvonen, vieraana Kiira Korpi. 345 Sihvonen, ”Vanhemmat, junnu lätkän heikoin lenkki”. 2017 Hämeen Sanomien verkkosivut. 346 Sihvonen, ”Rapsakan lastenurheilun tautologiaa ei tule kavahtaa - päinvastoin!” 2018. MTV verkkosivut. 347 Sihvonen, ”Rapsakan lastenurheilun tautologiaa ei tule kavahtaa - päinvastoin!” 2018 MTV verkkosivut. 59 lemiseen. Ja syynä tähän oli, että valta oli Nuoren Suomen hengessä annettu vanhemmille.348 Nuoren Suomen tuomista sisällöistä Sihvonen näkee ongelmallisena kentän poikittaissuuntaan pelaamisen: se vaikuttaisi olevan yhteydessä luistelutaitoon ja pelikä- sitykseen. Hänestä lyöntilaukauksen kieltäminen ajaa juniorit väärään suuntaan, kuten taklauskieltokin.349 Sihvonen vertaa jääkiekkoa harjoitusmääriensä suhteen taitoluisteluun. Jääkiekko on hänelle puuhastelua taitoluisteluun verrattuna. Ja kun juniorijääkie- kossa vallitsee keskivertovanhempien tyrannia, niin lisäämällä harjoittelua taitoluistelun määriä vastaaviksi jääkiekon puolella, vanhemmat nousisivat kapinaan.350

Nuoressa Suomessa on Sihvosesta hyviäkin puolia, ja suomalaiseen urheilukeskusteluun tarvittaisiin yleensäkin moniäänisyyttä ja omaa identiteettiä, ei siis ääripäihin heilumis- ta.351 Sihvosen mielipide seurojen laatuarvioinneista on, että ne vääristävät toimintaa.352 Sihvosen ajatuksiin pohjautuen kilpailun omalakisuudesta on helppo käsittää, että kai- kenlaiset bonusrahat tai muutkaan kannustimet vievät huomion tavallaan pois kentän perustyöstä. Sihvosen mielestä Nuoren Suomen tilanne on politisoitunut ja ongelma on siinä, että valmentajat eivät uskalla irtisanoutua siitä.353 Valtaa ei joukkueissa käytä päävalmentaja vaan vanhempainkokous. Sihvonen pitää suomalaisen jääkiekon todelli- sena vahvuutena byrokratiaa354: Nuori Suomi joutuessaan tämän saman byrokratian sisällöksi tuotti sitten tuloksen, joka toteutui ilmeisen laajasti ja kauaskantoisesti.

Petteri Sihvonen on jatkanut aina näihin päiviin saakka muun jääkiekkoon liittyvän kir- joittelunsa ohessa eri medioissa myös kommentointia jääkiekon muiden niin sanottujen jääkiekon taustatekijöiden suhteen.

348 Sihvonen,"Kellastunut lehti" (art.). UL 41/2009. 349 Sihvonen, ”Juniorijääkiekon totuuden hetki” Kolumni. UL 2/2005. 350 Sihvonen, ”Juniorijääkiekon tila ja valekaapuiset ideologit” (art.). UL 2/2006. 351 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi" (art.). UL 27/2005. 352 Sihvonen, "Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys".Kolumni. UL 44/2005. 353 Sihvonen, "Piikkinä lajin lihassa". Kolumni. UL 1/2010. 354Sihvonen, " Alennustilan kasvot" (art.) UL 36/2006. 60

4. Kannanottoja Nuoreen Suomeen ja juniorijääkiekkoon

Nuoren Suomen ja Petteri Sihvosen esittelemät teemat ovat käytännössä jatkuvasti mukana urheilun arjessa. Kuinka paljon pitää harjoitella, tai voiko harrastaa useita lajeja yhtä aikaa; ovat eräitä ikuisuuskysymyksiä. Lähes samamielisyyttä on toimijasta toiseen urheilukentillä ja niiden liepeillä esimerkiksi siitä, miten lapsissa itsessään on kil- pailija sisällään, tai miten innostus on lähdettävä heistä itsestään. Silti näiden teemojen ympärillä on käyty ja käydään runsasta keskustelua: voinee sanoa, että täten myös ju- niorijääkiekon paradigmat neuvotellaan koko ajan uudestaan.

Petteri Sihvosen herättämiä ajatuksia on kommentoitu monessa eri kirjoituksessa, sekä painetun sanan puolella että sähköisessä mediassa. Olen etsinyt niin vastauksia Sihvo- sen avauksiin kuin yleistä keskustelua Nuoresta Suomesta, jota on käyty pitkin matkaa sen ollessa toiminnassa jääkiekossa. Jaan Nuorta Suomea ja sen edustamia periaatteita kohtaan esitetyt mielipiteet diskursseiksi, vaikkakin mielipiteet eivät yksiselitteisen helposti istukaan määritelmiksi.

4.1 Kilpapuolta ja sosiaalisuutta korostavat diskurssit

Nuoren Suomen edustamaan linjaan ja Sihvosen linjaan on mahdollista löytää niin sa- nottuja molempia osapuolia hyödyntäviä mielipiteitä. Urheilulehden toimittaja, Sihvo- sen entinen työkaveri, Jari Kupila näkee, että molemmat ääripäät eli liika kilpailullisuus tai sosiaalisuus ovat pahasta.355 Kysymys on Kupilalle ennemminkin lasten oikeudesta toteuttaa itseään kuin siitä, mikä systeemi on vallalla. Kupila korostaa, että molempien ääripäiden kannattajien tulisi kyetä perustelemaan, miksi huippu-urheilu tai vastaavasti sosiaalinen puoli ovat tärkeitä, ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että mitä lapsi saa näistä ääripäistä. Lasten täytyisi saada valita kumpaan toimintaan osallistuu kiinnostuk- sensa mukaan. Huipulle tähtäävät lapset huomioitaisiin samalla.356 Kupila näkee, että

355 Kupila, ”Äidit jyrää” (pk.). UL 40/2005. 356 Kupila,”Äidit jyrää” (pk.). UL 40/2005. 61 lajit johtajineen ovat menettäneet valtaansa perheille, joiden sisällä kasvavasti perheiden äideille. Kupilan mielestä äideistä on tullut kulttuurimme avainpelaajia. Ja se, miten he oivaltavat urheilun tarpeellisuuden on ratkaisevaa tulevaisuuden näkymien kannalta.357 Kupila vertaa historian keskusteluja urheiluvaikuttajien Viktor Heikelin ja Tahko Pihka- lan välillä nykyisiin keskusteluihin huippuja harrasteurheilun välillä. Jo aikoinaan käy- tiin kamppailua eri suuntien välillä, Heikel ajoi pehmeämpää mallia urheiluun ja Pihka- la oli kovemman puolen kannattaja. Toinen pysyvä teema ja kysymys, joka Kupilan mielestä on ollut ikuinen on se, että tuleeko urheilun tuottaa muuta kuin urheilua, ja onko se omalakinen yhteisö.358

Jari Kupila pohtii, mikä voisi auttaa tässä kilpa- ja harrastepuolen yhdistämisen "ongel- massa": hoitaisiko koulu liikunnan ja urheiluseura urheilun.359 Nythän Kupilasta urheilu perustelee itseään teeseillä, jotka eivät ole urheilun oikeaa olemusta.360 Miksi yhteiskunta tukee puhetta terveysvaikutuksista, vaikka iso osa nuorisoa ei edes ole urheiluseuroissa. Urheiluseurojen pitäisi keskittyä omaan tehtäväänsä, jolloin joku uusi taho tulisi huolehtimaan liikunnasta, ja valtion tuki kohdistuisi sinne.361 Kyse voi olla koko keskustelussa eri puolien välillä siitä, että urheilu nähdään niin ahtaasti järjestelmäkeskei- senä ja lisenssimäärinä. Kupilan mukaan myös yksilöt tarvitsevat omia erityisjärjestely- jä.362 Kupilan mielestä huippu-urheilu on kiinnostunut poikkeusyksilöistä, ja siksi sen tulisi olla keskittymättä suurta massaa liikuttavien tahojen kritisointiin.363 Lajien yhteisen ongelman, lopettamiset, Kupila näkee sinänsä normaalina, koska usealle nuorelle jo omien vanhempien läsnäolo ajaa hakemaan elämyksiä muualta.364 Jääkiekkoliitto oli korostanut Pelisäännöissä sitä, että pelaajien lopettamiset vähentyisivät, kun sitoudutaan yhdessä samaan arvopohjaan.365 Mitä jos arvopohja ei olekaan se ongelma, vaan Kupi- lan ajatuksiin soveltaen sisältökään ei ole kunnossa?

Kupila ei syytä Nuorta Suomea, mutta korostaa, että sitä pitäisi säätää. Kaikkien olisi pelattava omalla tasollaan. Nuori Suomi tekee myös hyvää työtä, mutta on Kupilan mie-

357 Kupila, ”Äidit jyrää” (pk.). UL 40/2005. 358 Kupila, ”Voitto vai kehitys” (art.). UL 51/52/2008. 359 Kupila, "Kokonaisuuden pyhä lehmä" (art.). UL 21/2007. 360 Kupila, "Kuka puolustaisi huippu-urheilua?" Kolumni. UL 52/2014. 361 Kupila, "Kuuluuko liikunta urheiluseuralle?" Kolumni. UL 50/2014. 362 Kupila, "Monen urheilu, muutaman lahja" (pk.). UL 22/2011. 363 Ibid. 364 Kupila, "Isän ja äidin paikka" (pk.). UL 30/2008. 365 Hietanen & Lehti: "Jääkiekko liittyy pelisääntö-perheeseen" (art.). Kiekkolehti 18/2001. 62 lestä vain pieni osa kokonaisuutta.366 Hänen mielestä Nuori Suomi on tuskin millään mahtikäskyllä pakottanut jääkiekkoa toimimaan mitenkään.367 Nuoren Suomen Pekka Vähätalo on samoilla linjoilla Kupilan kanssa todetessaan vuonna 1993, että ”nyt tämä (Nuori Suomi) on lajiliittojen oma juttu, joka kehittyy lajin edellytysten ja toiveiden mukaan”.368 Näin siis voitaneen ajatella, että eri lajeissa Nuoren Suomen periaatteet näkyivät toiminnassa sen mukaan minkälaisia henkilöitä oli sitä toteuttamassa.

Kupilan mielestä jakoa tarvitaan huippu-urheilun ja harrastamisen välillä. Nyt on kaatu- nut vastuu pelaajien tuottamisesta liikaa yksittäisten seurojen ja valmentajayksilöiden päälle. Kupilan ehdotuksen mukaan koulumaailma voisi osallistua urheilun tukemiseen enemmän esimerkiksi tukemalla monipuolisuuden kehittymistä tuntiensa kautta. Lisäksi lasten kanssa toimijoina olisi ammattilaiset.369 Kupilan mukaan seuroissa vapaaehtoiset ovat liian tiukoilla työtaakkojensa kanssa.370 Sosiaalinen puoli on tärkeää, mutta huippu-urheilu tulee silti ottaa huomioon. Urheilua ei voi Kupilan mukaan järjestää vain sen pienen osan varaan, joka nousee huipulle: tarvitaan silti olosuhteet huipuille ja ryhmiä, joissa toimitaan sillä asenteella ja laatutasolla kuin pitääkin.371 Kupila näkee, että järjes- telmät eivät kuitenkaan luo pelaajia, vaan yksilöt nousevat ohi järjestelmien.372 Tähän liittyen yksi mahdollisuus on, että alkaa tulla yksityisvalmentajia, joita jo junioripelaa- jille palkataan. Kanadassa tämänkaltaista mallia on jo. Veikkaajan Kanadan jääkiekkoa käsittelevässä jutussa todetaan, miten ”kenestä tahansa voidaan tehdä huippupelaaja, jos perheellä on vain tarpeeksi rahaa.373

Kupilan mielestä Nuoren Suomen kritisoijat eivät edes tiedä mikä Nuori Suomi on. Nyt kun se on poissa, Kupilan haluaisi tietää, miten hoidetaan liikunta lasten parissa.374 Ku- pila jatkoi Nuoren Suomen periaatteiden kommentointia kirjoituksissaan, vuonna 2008 Kupilan sävy muuttui hieman, sillä hän rinnastaa musiikkielämän ja kaikki pelaa-

366 Kupila, "Tuskaa ja parkua" (pk.). UL 27/2007. 367 Kupila, "Urheilun sairas mies" (art.). UL 11/2009. 368 Viitanen, ” Nuori Suomi kasvattanut vuosikymmenen ymmärtämään lasta ja nuorta” (art.). Liikunta ja tiede 1/1994. 369 Kupila, ”Kokonaisuuden pyhä lehmä” (art.). UL 21/2007. 370 Kupila, "Mikä muuttuu" (pk.). UL 23.3.2007. 371 Kupila, ”Kokonaisuuden pyhä lehmä” (art.). UL 21/2007. 372 Kupila, "Hullujen hommaa" (pk.). UL 28/2008. 373 Rantanen, "Isä, poika & unelma". (art.). Veikkaaja 22/2011. 374 Kupila, ”Nuori Suomi nousee kuolleista” (pk.). UL 21.11.2013. 63 ajattelun.375 Eli mitä jos musiikkikoulutus toimisi samoilla periaatteilla kuin urheilu- maailma. Karsintaa ei olisi, vaan esimerkiksi pienellä maksulla tultaisiin kommentoi- maan opettajien toimintaa, ilman että jätettäisiin toimijat rauhaan ja luotettaisiin toteuttajien ammattitaitoon. Ja opettajat olisivat valtaosin amatöörejä.

Myös Jääkiekkolehdessä toimittaja Jussi Heimo totesi, että Nuorta Suomea on tulkittu väärin. Hänen mielestä tämä väärä tulkinta toi luvan löysäillä. Heimo ei nähnyt huonona sitä, että kaikki pelasivat yhtä paljon, mutta ongelmaksi muodostui ajattelu siitä, ettei pelaajilta saanut vaatia ollenkaan. Heimon mukaan tämä oli höpöpuhetta; Nuoren Suo- men oppaissa ei oltu näin kirjoitettu, vaan kaikkien tuli ponnistella urheilun parissa. Jussi Heimon mielestä kyse oli enemmänkin siitä, että valmennus oli ollut saamatonta ja huonolaatuista.376

Vuonna 2009 Suomen Kuvalehti käsitteli artikkelissaan Nuoren Suomen ajatuksia jää- kiekossa, ja myös siinä kirjoitettiin, että Nuorta Suomea oli tulkittu väärin. Artikkelissa korostuu ajatus siitä, miten juniorikiekko oli riisuttu pehmolätkäksi. Artikkelissa valmentajien koettiin muuttuneen "päiväkerhon hoitajiksi" ja valmentaminen "puuhaste- luksi". Kentällä oltiin huolissaan esimerkiksi siitä, että taklaukset kun tulevat vanhem- malla iällä, niin miten sitten käy. Artikkelissa koettiin negatiivisena ajatus, että olisi oikeudenmukaista, jos tasapäistetään kaikki. Toisaalta jako ykkösjoukkueisiin on kasvattanut eroa joukkueiden välillä. Yhdessä harjoittelu saattaa tasoerojen kasvaessa osoit- tautua vielä entistäkin hankalammaksi. Myös sekajoukkueet edistyneempien ja vähem- män taitavien kesken ovat hankalia pelatessa. Artikkelissa parhaimpana vaihtoehtona nähdään, että tasoryhmissä jokainen saa onnistua. Riski tulee siinä, että joukkuejaot muodostuvat liian kiinteiksi. Silloin hitaammin pelillisesti kypsyvät saattaisivat karsiu- tua turhaan, ja turhautuvat päätyen lopettamisiin, kuten myös biologisesti hitaammin kypsyneet. Artikkelin mukaan joukkueiden jakamisessa on myös se ongelma, että niin sanottuihin harrastejoukkueisiin on hankalampi löytää innostuneita tai ammattitaitoisia vetäjiä. Lasten nähdään itse tietävän, miten kukin osaa pelata ja heidän ajatellaan hy- väksyvän jaot, jos ne hyvin perustellaan.377

375 Kupila, ”Kaikki soittaa?” (pk.). UL 14/2008. 376 Heimo, ”Kaikki ponnistelee” (pk.). Jääkiekkolehti 1/2008. 377 Pöntinen, "Leijonia ja lampaita" (art.). Suomen Kuvalehti 11/2009. 64

Sami Hyypiä Akatemian johtajan Kyösti Lampisen mielestä Nuoressa Suomessa oli paljon järkevää; Nuori Suomi oli vain muuttunut ja painotus sen linjauksissa vaihteli ajan myötä. Lampisen mielestä ihmiset eivät ottaneet selvää asioista kritisoidessaan. Kaikkipelaa-ajattelu halusi alun perin lisätä junioripelaajien määrää.378 Tommy Lind- gren sanoi Lampisen kanssa keskustellessaan Lindgren & Sihvonen- ohjelmassa, että eikö Nuoressa Suomessa ollut paljon hyvää? Hänestä Nuori Suomi ei estänyt kilpailullista puolta. Tommy Lindgren mietti, että ihan kuin Nuori Suomi olisi ollut sosiaalide- mokraattinen vamma, johon oli aina helppo vedota.379

4.2 Sihvosta myötäilevät diskurssit

Sihvosen tavoin valmentaja Juhani Tamminen oli Nuoren Suomen toimintalinjauksiin tyytymätön. Hän kommentoi Nuorta Suomea: hänen mielestään sitä suuntaavat väärät ihmiset. Sillä on kasvatuksellinen oikeutensa, mutta huippupelaajia se ei Tammisen mielestä kasvata.380 Tammisen mukaan se, että pelataan 7-10 minuuttia viikonlopputur- nauksessa, ei toimi. Tamminen, entinen maajoukkueen runkopelaaja ja nykyinen jääkie- kon asiantuntija toteaa, että Nuorella Suomella ei ole mitään tekemistä huipun tavoitte- lun kanssa: "Pelaajat tarvitsevat kilpailullisen ympäristön, johon toiset ikäluokan huiput heitä kirittävät". Pelien suhteen Tamminen liittyy Sihvosen ajatuksiin pihapelien tär- keydestä.381 Nuori Suomi on Tammisen mielestä epäonnistunut, koska luovia kavereita ei kannata istuttaa penkillä odottamassa pelivuoroaan.382

Tammisen mukaan ketjujen tasaisella peluuttamisella ei synny ainuttakaan huippupelaa- jaa.383 Hän toteaa, että jos pelaa viikonloppuna 7 minuuttia ja koskettaa kolmesti kiekkoa, lopettaa varmasti ennen tuloaan 15-vuotiaaksi: pelaamaan oppii ennemminkin pe- laamalla.384 Tamminen tukee vuonna 2009 Sihvosen ajatuksia Eero Lehden "härkäpäi-

378 Lindgren &Sihvonen, vieraana Kyösti Lampinen. 379 Ibid. 380 Tamminen, "Analyysi". Kolumni. IS Veikkaaja 22/2005. 381 Tamminen, "Mistä erot syntyvät?". Kolumni. IS Veikkaaja 2/2005. 382 Tamminen & Nevalainen 2006, 120. 383 Tamminen, "Mistä erot syntyvät?". Kolumni. IS Veikkaaja 2/2005.

384 Tamminen, "Mistä erot syntyvät?". Kolumni. IS Veikkaaja 2/2005. 65 sestä" Nuoren Suomen periaatteiden toteuttamisesta jääkiekossa.385 Tammisen mielestä niiden toteutus näkyy juniorimaajoukkueiden menestyksessä, ongelmia hän näkee myös lahjakkuuksien jalostamisessa. Tamminen toteaa, että valmentajat voivat ajatella edelleen omilla aivoillaan ja kokeilla eri toimintatapoja. Hänen mielestä jääkiekkoilun tilasta aiheutuvaan keskusteluun ei olla tarjottu mitään reseptejä asian korjaamiseksi. 386

Jääkiekkoliiton keskittyessä lisäharrastajien hankkimiseen, unohtui puhe terävimmästä kärjestä jääkiekkovalmentaja Jukka Rautakorven mielestä. On muistettava sekä kasvatus että huippu-urheilu.387 Toistot ovat ainoa raadollinen tie taidon kehittämiseen.388 Täydellisen totalitaarista harjoitusjärjestelmää lukuisien toistojen saamiseksi Suomeen ei kaavailtu vuonna 2003, ainakaan Jääkiekkoliiton puolelta. Valmennuspäällikkö Ari Piispanen sanoi, että junioritoiminta oli nähtävä kokonaisvaltaisemmin ja kysyi, että onko edes tavoiteltavaa kehitellä malleja, jotka ovat niin sanotusti totalitarismin suun- taisia.389

Jukka Rautakorven mielestä vallan antaminen vanhemmille oli suurin virhe, joka koskaan on tehty suomalaisessa jääkiekossa. Vanhemmat toivat tullessaan pehmeitä juttuja, mutta Rautakorvesta jääkiekon on jätettävä vähemmälle nämä kasvatushöpinät. Van- hemmat maksoivat juniorien toiminnan ja heille annettiin liikaa määräysvaltaa. Rauta- korven mielestä joukkueet tasapäistettiin, eivätkä pelaajat saaneet harjoitella riittävästi tarpeeksi ajoissa. Monipuolisuus ja täydellisten ihmisten kasvattaminen ovat Rautakor- velle höpinää. Koululiikunnan alennustila on myös Rautakorven mielestä syy juniorituotannon heikkoon laatuun.390 Erkka Westerlund Kiekkolehdessä ottaa junioriurhei- luun sen kannan, että Nuoren Suomen avulla lasten- ja nuorten jääkiekosta on tullut yhteiskunnallisesti hyväksyttyä toimintaa. Westerlund kuitenkin kysyy, kuka pitää huol- ta itse urheilusta, ja onko jääkiekko valjastettu ottamaan kodin ja koulun rooli kasvatuk- sesta? Lapsi tulee urheiluun ennen kaikkea urheilemaan Westerlundin mielestä.391

385 Sihvonen, ”Aurinkokuninkaan testamentti” (art.). UL 49/2009. 386 Tamminen, "Juniorikiekko". Kolumni. IS Veikkaaja 20.1.2009. 387 Kiekkolehti, "Kysymykset" (art.). 2/1999. 388 Pesu, "Tappaako taito jääkiekon" (art.). Veikkaaja 9.9.2003. 389 Pesu,”Tappaako taito jääkiekon” (art.). Veikkaaja 9.9.2003. 390 "Vanhemmat toivat höpöhöpöjutut" (art.). IS Veikkaaja 7.1. 2009. 391 Westerlund, "Urheilua urheilun ehdoilla". Kolumni. Kiekkolehti 21/2003. 66

Petteri Sihvonen saa ymmärrystä Jyri Puhakaiselta.392 Puhakainen pitää Nuoren Suomen kaikki pelaa-ajatuksia sosiaalidemokratiana. Kilpailun poistamista on perusteltu sillä, ettei tulisi pettymyksiä. Puhakainen kannattaa ajatusta, että lasta pitää vaalia. Kaikki pelaa -ajatusta ei tarvitse silti lakkauttaa, mutta on aika keskittyä urheiluun. Puhakaisen mielestä tulisi keskittyä lahjakkuuksien etsimiseen, eikä miettimään järjestelmiä, jotka tuottavat pelaajia. Mikään järjestelmä ei siihen pysty, sanoo Puhakainen. Hänen mieles- tään nyt ei pohdita sitä, miten lapsi kokee, vaan mitataan sekuntikellolla saako kaikki pelata yhtä paljon. 393

Vuonna 2009 jääkiekkovalmentaja Mika Saarinen totesi Nuoren Suomen latistaneen urheilun. Vanhemmat alkoivat sen myötä määräämään jääkiekon maailmaa. Saarisesta tuntuu, että kilpailu on sallittu kaikkialla muualla paitsi jääkiekossa. Tasojoukkueet ja junioreiden nostaminen vanhempiin ikäluokkiin on palautettava toimintaan. Huipuilta ei saa viedä resursseja heikompien hyväksi. Saarisen mielestä omistajuus täytyy palauttaa osaajien haltuun. Osaajien eli kokeneiden valmentajien siirtymisen pois valmennuksesta Saarinen koki myös ongelmallisena. Harrastekiekko on arvokasta, mutta se ei saa viedä jääaikaa, resursseja eikä pelaajia pois huipuilta. Vanhemmilta Saarinen vaati enemmän lastensa urheilusta välittämistä: pelkkä edellytysten luominen ei riittänyt vaan vaadittiin myös myötäelämistä.394

Kiekkolehdessä toimittaja Asko Tanhuanpää kiittää kritiikkiä Nuorta Suomea kohtaan, liiallinen tasapäistäminen johtaa väistämättä heikkoon menestykseen huipputasolla. Tanhuanpää toteaa, että esimerkkinä käy jääkiekkomaajoukkueiden huono menestys viime aikoina, kuten myös vähäisempi yksilöiden nousu kansainväliselle huipulle.395 Eritasoisten ryhmiä pitää hyödyllisenä mielipidekirjoittaja Tapani Airikka. Hänestä lapset osaavat kyllä erotella eri pelien arvoja keskenään. Lisäksi eritasoiset ryhmät ovat käytännön toiminnan kannalta toivottavia: myös heikommat hyötyvät, että pääsevät lähemmäs omaa tasoaan. Airikka näkee, että lapsia koskettaa myös pelien tulokset: "On hieman sinisilmäistä luulla, että he pelaavat ja harjoittelevat vain ollakseen kivassa seurassa." 396

392 Peutere, ”Urheilufilosofi kaipaa ammattivalmentajia” (art.). IS Veikkaaja 29/2006 . 393 Lehti, "…Ja yhteydenotot alkavat" (art.). Kiekkolehti 30/2007. 394 Järvinen, ”Juniorijääkiekkoiluun tarvitaan suunnanmuutos” (art.). Valmentaja 1/2009. 395 Tanhuanpää,”Seis sosiaalikiekolle” Kolumni. Kiekkolehti 16/2005 396 Airikka, "Eritasoisia ryhmiä saa olla". Mielipide. Kiekkolehti 5/2004. 67

Toimittaja Vesa Rantasen mielestä nuorten jääkiekkoilijoiden heikko menestyminen arvokisoissa osoittaa, että keskustelu junioritasosta on saatava liikkeelle.397 Jääkiekko- liitto on pilannut pelaajatuotannon, joka tuottaa nyt harmaata massaa. Syynä on vaatimustason asettaminen heikomman aineksen mukaan. Vuonna 2000 harmaasta massasta oli myös puhunut valmentaja Hannu Kapanen. Silloin yksilöiden puutteen syyksi Kapa- nen näki liiallisen voittamisen korostamisen.398 Eero Lehti sai Kalen kannun399 elämän- työstään, jolla Vesa Rantasen mielestä jääkiekosta vietiin pois kilpailullisuus. Rantasen mielestä Nuori Suomi ei kiellä omatoimista harjoittelua. Ennemmin se on antanut ma- kuualustan laiskuudelle ja "aivan joutavalle lässytykselle", jolla ei ole mitään tekemistä jääkiekon kanssa. Rantasen näkemyksen mukaan nukkumaanmenoajat, nuuskakiellot ja niin edelleen ovat hienoja asioita, mutta on vaikea käsittää, miksi niiden opettaminen on jääkiekon asia. Rantanen näkee, että on epäoikeudenmukaisuutta kaikkien saadessa pelata yhtä paljon, koska se toteuttaa mallia, jota oikea maailma ei ole. Jääkiekko ei sovi kaikille, mutta harrastekiekko sopii. Rantasen mielestä vuonna 2009 oli aika herätä vanhempien aiheuttamasta alennustilasta.400

Jääkiekkovalmentaja Ismo Lehkosen mielestä harjoitusmäärät täytyisi saada ylös, ja tulisi lopettaa kaikenlainen “silitys ja paijaus”. Lehkonen pitää 7-11-vuotiaiden poikit- taispelaamista naurettavana.401 Vuonna 2004 Lehkonen koki, että Nuoressa Suomessa oli paljon hyvää. Silloin hänen päätoive juniorikiekkoilun suhteen oli, että pelaajat saisivat enemmän peliaikaa ja kovia pelejä.402 Lehkonen totesi vuonna 2007, että nyt men- nään keskinkertaisuuksien ehdoilla. Ryhmät ovat liian suuria, ja peliaika jää vähäiseksi. Lehkosen mielestä piti välttää kaikenlaisia jippoja ja luottaa vetäjien ammattitaitoon.403 Soneran johtaja Harri Koponen näkee, että koko tasapäistäminen on mennyt liian pitkäl- le ja siitä olisi päästävä eroon. Ideologia sinänsä on hienoa ajatus, mutta toteutus on väärä. Koposen mielestä parasta olisi kolmen tason järjestelmä, ja lapset itse voisivat tehdä ryhmäjaot. Tämä mahdollistaisi myös helpomman lajien välillä liikkumisen, koska eri lajeissa voisi pelata eri tasoilla. Koponen näkee, että nimenomaan

397 Rantanen, "Vihdoin tarpeeksi todisteita". Kolumni. IS Veikkaaja 7.1.2009. 398 Heimo,"Onko yksilöt unohdettu?" (pk.). Jääkiekkolehti 1/2000. 399 Kalervo Kummolan lahjoittama palkinto, joka jaetaan vuosittain merkittävistä jääkiekkoteoista. 400 Rantanen, "Vihdoin tarpeeksi todisteita". Kolumni. IS Veikkaaja 7.1.2009. 401 Sihvonen remix, vieraana Ismo Lehkonen 9.1.2009. 402 Matihalti, ”Isompi kuva” (art.). UL 20/2004. 403 ”Jääkiekon Nuori Suomi haluaa antaa mahdollisuuden jokaiselle”. MTV verkkosivut. 68

Nuori Suomi -ajattelussa on se ongelma, että heikommat lopettavat.404 Eli osa pelaajista joutuessaan liian kovaan ympäristöön kokee liian haastavana silloin pelitilanteet.

Jääkiekkoblogikirjoittaja Miika Peltonen tukee Sihvosta vuoden 1983 ajoittamisessa sen suhteen, miten sen jälkeen syntyneistä pelaajista on tullut vähemmän NHL-pelaajia. Peltosen mielestä ennen ei ollut summereista tai vaihdoista tietoakaan juniorien parissa, vaan parhaat saivat pelata väsymykseen asti. Epätasaisen pelaamisen huonot puolet Pel- tonen toteaa olevan, että motivaatio laskee. Peltonen kokee, että sillä on joukkuehenkeä kohottava merkitys, jos kaikki pelaavat. Silloin Nuoren Suomen periaatteiden voi sanoa onnistuneen.405 Jääkiekkoliiton koulutuspäällikkö Ari Piispanen myöntää kaikkien pelaamisen olevan siitä ongelmallinen, että parhaat saattavat kärsiä, jos otteluja on vähän ja ryhmä on suuri.406

Petteri Sihvonen oli todennut, että pelkät määrät eivät tuottaneet huippupelaajia. Kori- pallon puolella ei ollut samaa massaa, mutta tulos oli ollut parempi. Sihvosen mukaan vain osa koripallojoukkueista noudatti kaikki pelaa -ajatusta. Sihvosen mielestä Henrik Dettmannille olisi voitu antaa diktaattorin oikeudet.407 Koripallon puolella oli ”kaikki pelaa” -järjestelmä Dettmannin mukaan tullut toimintaan jo 1980-luvulla. Tuliko idea koko Nuoreen Suomeen sitten täältä? Robert Petersen kehitti sen koripalloon ja Kaikki Pelaa -ohjelma tuli myös jalkapalloon aikanaan.

Henrik Dettmann näkee, että joukkueissa pitää pelata niiden, jotka ovat peliaikansa ansainneet. Lahjakkaiden kärsiessä kärsii kaikki, koska Dettmannin mukaan auttamisen dynamiikka luo myös heikommille paikkoja ja taitoja lahjakkaiden myötä.408 Nuori Suomi loi urheiluun vääränlaista pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallia ja Suomi maksaa siitä kovan hinnan.409 Huippu-urheilun malliin kuuluu tavoitehakuisuus. Ihmiskäsitys, jossa pohditaan heikompien oikeuksia ei sovi siihen.410 Nuoren Suomen tulo toimintaan liittyi Dettmanista kaupungistumiseen ja joukkuelajien kasvavaan suo- sioon. Dettmanista keskinkertaisten johtajien tekemisistä syntyi keskinkertaisuutta. Ko-

404 Koponen, "Urheilujärjestelmään tehtävä täysremontti". Kolumni. 10-lehti 1/2003. 405 ”Nuori Suomi- kiekkoa?" Miika Peltonen, blogi, 14.4.2006. 406 Pesu, "Tappaako taito jääkiekon" (art.). Veikkaaja 9.9.2003. 407 Sihvosen Paf:in blogi 31.8.2012 408 Dettmann, "Lahjakkuus kunniaan".Kolumni. IS Veikkaaja 9.12.2008. 409 Räsänen, "Toisinajattelija" (art.). Iltalehti 11.8.2012. 410 Pesu, "Rakenteiden ravistelija" (art.). UL 41/2011. 69 ko Nuori Suomi liittyi Dettmannin mielestä yksittäisten ihmisten intohimoihin, jossa he käyttivät järjestelmää hyväkseen.411 Systeemi oli iskostettu jokaiseen niin, ettei ymmär- retty kyseenalaistaa sitä.412 Dettmannin mielestä juniorit tarvitsivat innostavia esikuvia ja maajoukkueen mallia, ilman niitä esimerkiksi koripallo olisi kuollut.413 Dettmannista urheilujohdon ajatusmalli oli vääristynyt vuonna 2004. Kaikkien pelaaminen on tärkeää, mutta se ei saanut syödä koko urheilun perustaa eli paremmuuden hakemista. Pitää sallia, että joku yrittää olla parempi: "täydellisyyden tavoite pitää olla hyve".414 Urheilu ei kehity keskinkertaisuuksien ehdoilla, mutta ehkä tämä Nuori Suomi tarvittiin, jotta asia saatiin selväksi kaikille. Dettmannista Nuori Suomi oli niin juurtunut, ettei systeemiä kyseenalaistettu.415 Dettmann on sarjataulukoiden poistamista vastaan, koska on luonnollista, että on eri tasoisia suorituksia ja sijoituksia. Dettmannin joukkueissa pelaavat kaikki, jotka ovat ansainneet peliajan. Dettmannin mukaan Nuoren Suomen periaatteista voi kysyä, että kohtaako siihen liitetty pohjoismainen hyvinvointi ja huippu-urheilu koskaan toisiaan?416 Koko kiistelyssä huomio on kiinnittynyt siihen, että ihmisten ener- gia on keskittynyt liikaa sääntöjen kiertämiseen, kun jotain on kielletty.417

4.3 Nuoren Suomen linjoilla liikkuvat diskurssit

Ylellä toimittaja Asta Leppä näkee Sihvosen ajatukset urheiludarwinistisina. Leppä kommentoi, miten Sihvoselle panostaminen parhaisiin on olennaisinta: kuuluu asiaan, että heikot tipahtavat kyydistä.418 Lepän ajatuksiin liittyen, Alpo Suhosen mielestä dar- winismi urheilussa korostaisi voittamista, ja sitähän Sihvosen filosofia ei niinkään tee.419

Lehtien mielipiteissä ilmenee kantoja esimerkiksi puolustamaan sitä, miksi ei saisi lapsilla olla paikkoja, jossa saavat olla rauhassa yhteiskunnan paineilta. Tätähän vähemmän

411 Petteri Sihvonen, vieraana Henrik Dettmann. Yle. 412 Pesu, "Rakenteiden ravistelija"(art.). UL 41/2011.

413 Dettmann 2015, 129-130. 414 Karppinen, "Hyvästi byrokraatit" (art.). UL 40/2004. 415 Pesu, "Rakenteiden ravistelija" (art.). UL 41/2011.

416 "Dettmann arvostelee Nuori Suomi -ideologiaa". Ylen verkkosivut. 417 Dettmann 2015, 129-130. 418 "Asta Lepän kolumni: Häpeä on myös myrkkyä menestykselle". Ylen verkkosivut. 419 Karttunen, ”Kenen mailalla lapsi nykyään pelaa?” (art.). Kiekkolehti 28/2002. 70 kilpailulliset paikat tarjoavat. Kirjoittaja "Lätkävaari Oulunsalo" kommentoi toimittaja Kupilalle tämän kirjoitusta, jossa verrattiin urheiluelämää musiikkimaailmaan. “Lätkä- vaari Oulunsalo” koki urheilun paikaksi, jossa saa ottaa kevyemmin musiikkimaailmaan verrattuna.420 Nuoren Suomen vakiintuminen kentälle nähdään hitaana, koska toimijoina on "vanhoja jääriä".421

Jääkiekkoliiton nuorisopäällikkö Turkka Tervomaa näkee, että tasoryhmät eivät ole pe- rusteltuja, vaan uhkaavat pelkistää harjoittelun lajiharjoitteluksi. Pelaajien valinta e- juniori-iässä on myös haastavaa. Kaikille tulee antaa mahdollisuus kehittyä omaan tah- tiin ja eriyttää enemmänkin toimintaa. Eriyttämistä oli Lehtikin korostanut, vaikka asia onkin jäänyt vähemmälle.422 Tervomaan mielestä harjoitusten tulee myös olla niin laa- dukkaita, etteivät juniorit halua jäädä pois. Tervomaa keskittyisi yksilön valmennukseen, ja hänestä tasosarjat ovat myös hyvä asia. Hän näkee suuren pelaajamäärän hyvä- nä, tämä on siis ero Sihvoseen, ja korostaa eri lajien yhteistyötä.423

Vuonna 1992 valmentaja Hannu Aravirta totesi Nuoren Suomen toiminnan olleen jär- kevällä pohjalla, koska suurimmasta osasta pelaajia ei tullut kuitenkaan huippupelaajia. Aravirta hieman poikkesi Nuoren Suomen linjasta siinä, että näki ettei enää 13-14- vuotiaita tarvitsee peluuttaa yhtä tasaisesti. Aravirta uskoi, että tulevaisuuden pelaajat kyettiin myös maajoukkuetasolle kehittämään Nuoren Suomen avulla.424

Valmentaja Jukka Koivusta Nuoren Suomen ideologia oli hyvä, sillä hänestä ketään ei saanut laittaa vaihtopenkille. Hänestä sellaista oikeutta, että pääsee määräämään jopa pelaajien tulevaisuudesta, ei saanut antaa kenellekään. 425 Nuoren Suomen johtoportaas- sa vaikuttanut Jouni Backman korostaa, että harjoituksia voisi olla vähemmänkin ja sanoo, että lapsia olisi mahdollista saada lisää mukaan samoilla resursseilla.426

420 Urheilulehti, "Kaikki soittakoon". Mielipide. 20/2008. 421 Kiekkolehti "Nuori Suomi -ohjelma on hyvä" (art.). 29/2002. 422 Lehti, ”Nuori Suomi ohjelma on lajin koulutus- ja valmennustoiminnan kivijalka”(art.).Kiekkolehti 2/2005. 423 Tervomaa, ”Kiekkoseuroissa voi urheilla laadukkaasti” (art.). Kiekkolehti 1/2009. 424 Aravirta, ”Tervetuloa jääkiekon Nuori Suomi –ohjelma" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 425 Heimo, "Pelastus vai uhka?". Jääkiekkolehti 2/2005. 426 Palo, "Aikapommi tikittää" (art.). Kiekkolehti 22/2004. 71

Valmentaja Rauli Urama vertasi jääkiekon kilpailullista puolta Pohjois-Amerikan malliin. Vuoden 2006 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskisojen perusteella Uraman arvioi, että erot amerikkalaisiin tulivat esimerkiksi kilpailullisuudessa ja voittamisen tahdossa. Uraman mukaan Amerikassa sata pelaajaa taistelee yhdestä paikasta. Jos kilpailua toteutettaisiin yhtä kovasti, loppuisivat Suomesta pelaajat.427 Journalismivaikutta- ja Esko Hatusen mielestä ikäluokkien pieneneminen on todellinen haaste.428 Entinen pelaaja Timo Blomqvist näkee, että tasoryhmät ovat hyvä juttu, mutta kuka ne tekee ja miten kontrolloidaan sääntöjä.429 Lisäksi olisi hyvä tehdä kaikille selväksi, millä pohjalla liikutaan. Toinen entinen pelaaja Kari Järvinen ehdottaa, että tasojoukkueita ennemmin tulisi korostaa rinnakkaisjoukkueita.430 Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Niemi- nen korostaa huippu-urheilun ja liikuntakasvatuksen yhteneväisyyksiä.431 Niemisestä on ristiriitaista kaivata urheiluun mielikuvitusta ja luovuutta, ja vaatia Nuoren Suomen lopettamista. Niemisen mielestä Nuoren Suomen on silti vaikea perustella itseään.432

Nuoren Suomen kanta niin Sihvosen kuin muiden kritisoijien palautteeseen kuultiin Huomenta Suomessa, kun silloinen Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japisson vastasi kritiikkiin. Japisson ei tunnistanut väitteissä esitettyä juniorien "pehmentymistä" Nuoren Suomen aiheuttamaksi. Japisson korosti syyn olevan juniorien liikunnallisiin taitoihin vähäisessä liikkumisessa. Jääkiekossa toteutetut Nuoren Suomen säännöt eivät olleet ihan kohdallaan, koska ryhmät olivat olleet suuria. Maailma oli Japissonin mielestä muuttunut, ja nyt seuroissa oli myös vähemmillä taidoilla varustettuja lapsia entistä enemmän. Nuoren Suomen kanta Japissonin kautta välitettynä eivät vuonna 2009 poi- kenneet enää kovinkaan paljoa Petteri Sihvosen mietteistä. Japisson korosti, että pelejä täytyy asennoitua aina voittamaan, mutta tietenkin oli tärkeää mihin rooliin joukkueme- nestys laitetaan juniorien parissa. Mitä pienemmistä junioreista oli kyse, oli vähemmän tärkeää oli korostaa joukkueasioita.433

Vuonna 2007 Jukka Jalonen korosti, että harjoittelua pitää eriyttää, koska ryhmät ovat liian suuria. Nuori Suomi on Jalosesta väärin ymmärretty. Jalonen vaatii kuria ja jämäk-

427 Sonninen, ”Suomen jääkiekkojunnut etsivät voitontahtoa” (art.).Valmentaja 1/2007. 428 Petteri Sihvonen, vieraana Jukka Rönkä ja Esko Hatunen. Yle. 429 Kiekkolehti, ”Mitä mieltä?” (art.). 11/1999 430 Kiekkolehti, ”Mitä mieltä?” (art.). 6/1999. 431 Alaja, "Nuori Suomi on huippu-urheilun ystävä" (art.). Kiekkolehti 6/2006. 432 Kupila, ”Puhukaa toisillenne!” (art.). UL 51-52. 433 Huomenta Suomi 11.5.2009. Vieraana Teemu Japisson. 72 kyyttä toimintaan. Peleihin koostettavia kentällisten määrää täytyy vähentää.434 Vuonna 2008, ollessaan Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, Jukka Jalonen totesi Kiekkolehdessä, että on hyvä, kun suomalaisesta jääkiekosta ja sen nykytilasta keskustellaan: hän näkee sen merkkinä välittämisestä ja heräämiseksi havainnoimaan urheilu- todellisuutta. Jalonen näkee aiheelliseksi tason noston kauttaaltaan. Jalonen ei nosta Sihvosen nimeä esille, mutta korostaa, että toiminnan kritisointi on kehittävää, kun se tehdään asiallisesti faktoihin perustuen ilman liiallista tunnelatausta. Jalonen esittää, että Nuorta Suomea on pidetty pääsyynä, kun ongelma on enemminkin sen tulkinnassa. Ja- losen näkökulman mukaan Nuori Suomi-ohjelma toimii jo optimaalisesti, sillä harjoitel- laan enemmän ja käytetään tasoryhmiä. Syytä olisi kuitenkin varmistaa huippujen kehittyminen lisäämällä peliaikaa heille. Keinona tehostaa toimintaa Jalonen esittää mahdol- lisen huippujen ajoittaisen pelaamisen ja harjoittelun vanhemmissa ikäluokissa.435 Sa- mantasoisia kentällisiä tulisi suosia, mutta tällöin ongelmaksi muodostuu se, että kentät ja niiden peluuttaminen täytyy aina sopia erikseen vastustajan kanssa. Kuitenkin ylipää- tään kentällisten täytyy elää, ja kokoonpanojen olla joustavia Jalosen mielestä.436

Jukka Jalonen toteaa, että molemmat mallit, sekä kilpa- ja harrastepuoli, toimivat hyvin nuoremmissa ikäluokissa.437 Vuonna 2005 Jalonen totesi harjoittelusta suomalaisessa juniorijääkiekossa, että nuoremmissa D-junioreissa on tasosarjoja. Hänestä myös vanhemmissa ikäryhmissä olisi syytä olla tasoryhmiä. Jalonen korostaa, että tasoryhmien olisi hyvä olla jatkuvasti eläviä. Jalonen kommentoi, että eräs vaihtoehto lahjakkaim- mille pelaajille mielekkään harjoittelun takaamiseksi on se, että heidät ohjataan hakemaan elämyksiä jopa toisten lajien harjoituksista. Tämä kommentti on varmasti otettu lajin toimijoiden parissa ristiriitaisesti. Jalosesta peliaikaa tulisi jakaa tasaisesti kaikille ja turnauksia olisi hyvä pelata tasojoukkueilla, pelien sisällä voi olla myös tasoketjuja. Jalonen korostaa osallistumisaktiivisuuden merkitystä. Hän näkee, että pelaajien huo- mioiminen on kehittynyt sitten Nuoren Suomen käynnistämisen.438

Vuonna 2007 Jalosen mielestä tasojoukkue ja tasoryhmätoiminta on jääkiekon parissa mukana. Pelaajamäärät ovat pienentyneet kiitettävästi, ja siten saadaan peliaikaa enem-

434 Kauhala, ”Iso hyppäys” (art.). Kiekkolehti 8/2007. 435 Jalonen, ”Minne menet, Suomikiekko? Kolumni. Kiekkolehti 26/2008. 436 Heimo,"Pelastus vai uhka?" (pk.). Jääkiekkolehti 2/2005. 437 Järvinen, ”Tasoryhmäharjoittelu takaa lasten kehittymisen”(pk.). Kiekkolehti 24/2005. 438 Järvinen, ”Tasoryhmäharjoittelu takaa lasten kehittymisen” (pk.). Kiekkolehti 24/2005. 73 män. Toistoja Jalonen kaipaili runsaammin vaatimustason lisäksi. Hänestä pelien pelaamisen tärkeys on selvä asia, sillä voittamisen ja tappioiden eron ymmärtämisen on oltava mukana pienestä pitäen.439

Jokaista ei tule valita aina palkintojen saajaksi, vaan asenteen merkitystä on myös ko- rostettava. Asenteiltaan lahjakkaita pelaajia tulee myös jatkossa etsiä, siis urheilullisesti lahjakkaiden pelaajien rinnalla. Jalonen pitää tästä syystä hyvänä laajojen massojen mukana pitoa, jotta asenteeltaan lahjakkaimmat ehtivät kehittyä. Vuonna 2008 Jalonen myönsi Urheilulehdessä, että juniorijääkiekon tilanne ei ole paras mahdollinen ja totesi homman olleen rempallaan muutama vuosi sitten.440 Jalonen sanoo, ettei Nuori Suomi kehitä ketään, jos pelataan neljällä ketjulla, parempi olisi vaikka kaksi joukkuetta, joissa molemmissa on kaksi ketjua. Kilpaileminen on lisääntynyt, ja pelaajat pääsevät pelaamaan enemmän. Jalosen mukaan Suomen jääkiekossa mentiin liian pitkään tasaisilla joukkueilla. Jalonen antaa Nuorelle Suomelle siinä synninpäästön, että se ei estä ketään harjoittelemasta lisää omalla ajalla.441 Yksilön valmentamista tuli painottaa442 ja Vieru- mäellä puhuessaan Jukka Jalonen korosti tasosarjojen merkitystä, ne auttaisivat saamaan otteluista tasaisempia. Lyöntilaukauksen palauttamista Jalonen toivoi kaikkiin peleihin. Jalosen asemasta jääkiekon parissa kertonee se seikka, että nämä Jalosen ehdo- tukset saatiin hyvin pian toteutumaan. Uutena ehdotuksena Jalonen esitti, että jos joukkueita pienennetään, vaihtosäännöstä oli mahdollista luopua.443

Valmentajalehdessä Teemu Japisson näkee, että on vaikea löytää perusteita sille, että Nuoren Suomen väitetään tuhoavan huippu-urheilun. Japisson oli Nuoren Suomen pää- sihteeri, joten on luonnollista, ettei hän alakaan "omaa pesää" likaamaan. Hänestä Nuori Suomi tarjoaa molemmille viiteryhmille mahdollisuuksia. Hän näkee, että seuroihin tulee entistä heikoimmilla valmiuksilla varustettuja lapsia, jolloin Nuoren Suomen teh- tävä on auttaa kohentamaan liikuntataitoja. Liian kilpailullisuuden Japisson näkee siitä ongelmallisena, että perusvalmiudet ja pohjien luonti huippu-urheilijaksi kärsii.444 Suo- men olympiakomitean johtajan Kari Niemi-Nikkolan mielestä lasten ja nuorten kilpailu-

439 Jalonen, "Syksyn tilannekatsaus". Kolumni. Kiekkolehti 26/2007. 440 Seppänen, ”Jalonen näkee valoa juniorimyllyssä” (art.). UL 24-25/2008. 441 Seppänen, "Jalonen näkee valoa juniorimyllyssä."(art.). UL 24-25/2008. 442 Rantanen, "Valmennukseen panostettava"(art.). IS Veikkaaja 4/2009. 443 Laine, ”Enemmän peliä ja harjoittelua” (art.). Kiekkolehti 17/08. 444 Japisson,"Onko Nuori Suomi suomalaisen huippu-urheilun tuho?" (art.). Valmentaja 1/2009. 74 toiminnan suositusten kokeminen huippu-urheilun esteeksi johtuu enemmänkin tunne- tasosta kuin itse suositusten sisällöstä.445 Kilpailujärjestelmä ohjaa koko lajin kehitystä, kilpaileminen olisi Niemi-Nikkolan mukaan ymmärrettävä uudella lailla. Kilpaileminen on tärkeää, kilpailemisen vaikutukset määräävät kenen odotuksia mittarit rakennetaan palvelemaan.446 Kari Niemi-Nikkolan mukaan pitää hyväksyä tietty hukkaprosentti. Kilpaileminen ei ole väärää, vaan enemmänkin on Niemi- Nikkolan mukaan kyse siitä, että jos pelejä on kymmenittäin vuodessa, ei ainoa tavoite voi olla voittaa joka peliä.447

Sihvosen mielestä urheilua linjaa nyt Nuorisotutkimusseura. Urheilun vaikuttajat eivät pysty Sihvosen mielestä linjaamaan ohi Nuorisotutkimusseuran tutkijoiden, koskien esimerkiksi lajien aloittamisikää.448 Yle luottaa asiantuntijoinaan näihin tutkijoihin. Nuorisotutkimusseura korostaa kevyempää ja monipuolista liikuntaa. Sihvosesta lapset tajuavat eron symbolisen kilpailun ja oikean kilpailun välillä yhteiskunnassa.449

Mikko Salasuo korostaa tutkimustiedon merkitystä.450 Tutkimustiedon vastaanotto ei vain ollut Salasuon mielestä kovin korkealla urheilun parissa: "Kun puhuu suomalaisille urheilupiireille tieteellisistä tutkimuksista on vähän kuin puhuisi heille kiinaa".451 Sa- lasuo kieltää kilpailun liiallisen merkityksen, sekä liian varhaisen erikoistumisen. Nuo- ren Suomen linjaukset ovat Salasuon mielestä tasapainottaneet lasten urheilua.452 Tom- mi Hoikkalan mielestä keskusteluun nousee liian helposti ääniä, jotka saavat aikaan käytäntöön mallin, jonka mukaan toimitaan, kuten mielipiteet lasten aikaisesta lajivalin- nasta.453 Hoikkala on sillä kannalla, että rahavirrat tulisi suunnata ennemmin Icehearts- tyyliseen toimintaan ja jättää huippu-urheilun rahoitus markkinoiden hoidettavaksi.454 Sihvosen mielestä Nuorisotutkimusseuran kannanotoissa on nähtävissä jopa vihaa huippu-urheilua kohtaan, eli laajassa kuvassa ollaan sinänsä nuorten asialla, mutta ei urhei-

445 Kiekkolehti, ”Jokaisella lapsella on oikeus iloita kilpailemisesta” (art.). 26/2004. 446 Lehtomäki, ” Kilpailutoiminnan suositukset eivät estä kasvamista huippu-urheilijaksi" (art.). Kiekko- lehti 30/2004. 447 Honkanen, Anne:" Näkökulmia lasten ohjaamiseen" (art.). Kiekkolehti 24/2003. 448 Lindgren & Sihvonen, vieraana Kalle Palander. 449 Petteri Sihvonen, vieraana Kari Uusikylä. Yle. 450 Hoikkala & Salasuo: "Karavaani jumissa". Kolumni. Maali 4/2012. 451 Riihentupa, (art.). Kaleva 30.8.2016. (Lehtijutussa ei otsikkoa) 452 " "Tutkijat kumoavat urheiluun liittyviä luuloja: Huippuja ei voi seuloa lapsena, lasten kilpailua ei tarvita, eivätkä esikuvat vaikuta urheilun aloittamiseen". Yle verkkosivut. 453 Hoikkala & Salasuo: "Karavaani jumissa". Kolumni. Maali 4/2012 454 Ibid. 75 lun hyväksi.455 Sihvosesta monipuolisuusvaatimus aiheuttaa sen, että lapset eivät ehtisi enää muuta tekemään kuin harjoittelemaan.

Mikko Piispa näkee ajankuvassa uusliberalistista ajattelua. Nykyään on vallalla tulosohjaus, ja lajit kilpailevat keskenään. Piispa tukee usean lajin kokeilua, vastakohtana liian aikaiselle lajivalinnalle.456 Sihvonen näkee, että Piispan kommentit nuorisourheilun suhteen voivat olla mediastrategiaa. Sihvosen mielestä, jääkiekon tavoitteellisessa toiminnassa ei voi pitää mukana toista urheilulajia, johon panostaa. Valmentajien vastuu on siinä, että pitää pysytä sanomaan, jos pelaajan kyvyt eivät riitä ja ohjata eri lajeihin.457

Mikko Salasuo ja Päivi Berg kyseenalaistavat nykyjärjestelmän: onko se lasten tarpeille tehty? Suurin osa liikunnasta tapahtuu rakenteissa, joiden tarkoitus on tavoitella voittoa. He näkevät, että entistä aiemmin ryhdytään erottelemaan jyviä akanoista, kustannusten myös noustessa samalla.458 Huippuja ei tule seuloa vielä 15-vuotiaina.459 Hänestä todel- liset huiput nousevat esille vasta 18-22-vuoden iässä. Salasuo on Sihvosen linjoilla pi- hapelin merkityksestä, seuran harjoituksissa lasten tulisi käydä korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Tiede ei tue myöskään Salasuon ajatuksissa tasoryhmiä. Salasuon mukaan osa vanhemmista järjestää lapsille urheilun seuroissa statuksen vuoksi.460 Nyt kilpaillaan siitä, kuka pääsee seuraavalle tasolle. Seuraavia askelia kilpavarustelussa ei tiedetä, Jyri Puhakaisen ajatuksin toisaalta voi kysyä, mihin suuntaan tiede voi viedä junioriurhei- lua.461

Vuonna 2009 mielipidekirjoittaja Juha Tarvainen vastineessaan vastustaa Nuoren Suo- men syyksi laitettua juniorien alennustilaa. Hänen mukaansa ei ole syynä Nuoren Suo- men vaikutus tuottaa laadukasta tai heikompaa materiaalia. Tarvainen näkee myös, että isoimmissa junioriorganisaatioissa ei toteuteta kaikkipelaa -ajattelua. Tarvainen esittää- kin, että fyysisesti vahvempien pelaajien suosiminen on pääsyy ennemminkin lahjak-

455 Lindgren & Sihvonen, vieraana Oona Kauste. 456 Puheen aamu 8.6.2015. 457 Puheen aamu. Yle. 8.6.2015. Haastateltavana Mikko Piispa ja Petteri Sihvonen. 458 Berg & Salasuo, "Lasten harrastuksissa ei pitäisi tähdätä huipulle" (art.). Helsingin Sanomat. 22.4.2018. 459 ”Tutkija Mikko Salasuo: Urheilujärjestelmämme ei perustu mihinkään” (art.). 23.8.2016, Kaleva.fi 460 ”Tutkija Mikko Salasuo: Urheilujärjestelmämme ei perustu mihinkään” (art.). 23.8.2016, Kaleva.fi 461 Puhakainen 2001, 60. 76 kuuksien vähenemiseen.462 Lahjakkuuksien etsimisen epäonnistuminen ylipäätään on myös Tarvaisesta selittämässä huippu-urheilun tilaa, Nuoren Suomen syyllistämisen sijaan.

Valmentaja Hannu Aravirta totesi Nuoren Suomen toiminnan olleen järkevällä pohjalla, koska Nuori Suomi huomioi sen, että suurimmasta osasta pelaajia ei tullut kuitenkaan huippupelaajia. Aravirta uskoi, että tulevaisuuden pelaajat kyettiin myös kehittämään maajoukkuetasolle Nuoren Suomen avulla.463 Jyri Puhakainen oli Nuoren Suomen ajatusten kanssa samoilla linjoilla, hänestä keskusteluissa lasten ja nuorten urheilun suhteen oli korostettu muita asioita kuin ihmisen kasvua ja urheilun avaamia mahdollisuuksia. Lapsia oli sosiaalistettu hyvin yksiulotteiseen maailmaan, ihminen tarpeineen ja toiveineen oli unohdettu. Nuori Suomi -projektin Puhakainen näki hyvänä Nuoren Suomen korostaessa liikunnan elämyksellistä ja kasvatuksellista puolta. 464

Jääkiekkoliiton lapsikiekkovaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Halonen puolustaa Kiek- kolehdessä Nuorta Suomea.465 Hän näkee, että kritiikki on oikeutettua, jos Nuori Suomi on ymmärretty väärin. Hänelle Nuori Suomi ei ole huippukiekon este, vaan hän perää, että tulisi osata ottaa huomioon kokonaisuus ja yksilön kehitys. Hän näkee, että kenestä vain voi tulla huippu lähtöseurasta huolimatta. 466 Mielipidekirjoittaja Mikko Sergejef- fin mielestä oli Sihvoselta erehdys siirtää järjestelmän virheet Nuoren Suomen syyksi. Mielenterveys on monin kerroin tärkeämpää kuin kilpailumenestys Sergejeffin mielestä, koska yksikin pelastettu psyyke on tärkeämpää kuin menestys kaukalossa. Hänestä muutos kilpailullisuudesta kohti yhteisöllisyyttä on tärkeää, ja hän näkee sillä olleen vaikutusta nuorten itsemurhien määrän laskuun.467

Eero Lehti puolusti Nuori Suomi -ajattelua vuonna 2005 Jääkiekkolehdessä. Hän näkee, että kukaan ei kiellä harjoittelemasta enempää, jos kaikki niin haluavat ryhmissä. Lehti näkee huonona harjoitusryhmät, jotka on jaettu tason mukaan. Hän kysyy, ketä vastaan nämä huippuryhmät pelaisivat, jos muut ryhmät ovat Nuoren Suomen periaatteiden mukaisesti järjestettyjä. Eero Lehti vastasi Nuoren Suomen saamaan kritiikkiin. Hänestä

462 Tarvainen, ”Missä syyt?”. Mielipide. UL 2/2009. 463 Aravirta, ”Tervetuloa jääkiekon Nuori Suomi -ohjelma” (art.). Kiekkolehti 8/1992. 464 Puhakainen 2001, 53. 465 Halonen, Ei ole este huippukiekolle” Kolumni. Kiekkolehti 26/2007. 466 Lehti, "Nuori Suomi -ohjelma sallii myös tulevien huippujen kehittämisen” (art.). Kiekkolehti 8/ 2005.

467 Sergejeff, "Nuori Suomi ei ole syyllinen". Mielipide. UL 2/2008 . 77

Nuoren Suomen toimet pelaamisen suhteen ovat järkeviä, sillä esimerkiksi poikittais- kenttäpelaaminen vähentää kustannuksia.468 Isoja ryhmäkokoja estämään Lehti neuvoo useampien joukkueiden muodostamisen.469 Kustannusten kasvaessa olisi järkevää koos- taa halliin yhtä aikaa mahdollisimman paljon pelaajia kerrallaan. Eli pienten ryhmäko- kojen voi ajatella lisäävän kustannuksia.

Lehti toteaa pelaajamäärien nousseen ja lopettaneiden määrän vähentyneen. Eero Leh- den mukaan juniorit tietävät pelaajien erot ja osaavat tehdä itse ryhmäjaot. Lahjakkaim- pien suosiminen on asia erikseen, mutta tasojoukkueita ei tulisi tehdä ennen kuin pelaajat täyttävät 14 vuotta. Harjoitus on Lehden mielestä tehokkaampi kuin peli pelaajien kehityksen kannalta.470 Yksilöllisyys taataan sillä, että harjoittelua eriytetään. Lehti nä- kee, että vanhemmat päättävät, miten toimitaan eri seuroissa ja joukkueissa. Vähenty- neiden liikunnallisten taitojen yhteiskunnassa on entistä hankalampaa tuottaa uusia yksi- löitä Lehden mielestä. Suomalaisten elintaso on toinen seikka: helppo elämä tuottaa mukavoitumista, jolle kukaan ei voi mitään.471

Vuonna 2007 Eero Lehti kommentoidessaan Nuorta Suomea vastaan kohdistettua kri- tiikkiä mietti, että onko edes realistista odottaa, että huippupelaajia niin vain tehdään. Hän nostaa esille ennemminkin yhteiskunnan muutoksen, jossa nuoret eivät liiku niin paljoa kuin ennen urheiluseurojen ulkopuolella. Lehti kommentoi, että tasoryhmiä syntyy jo. Ryhmät ovat liian suuria ja vetäjiä kohti on liikaa junioreja. Juniorit tietävät itse tasoerot. Lehti näkee ongelmana ennemmin sen, että on vaikea määritellä lasten liikuntaa: tärkeä kysymys on kuka tekee ja millä perusteella joukkuejaot. Kommentoidessaan kilpailujärjestelmää Lehti kertoo 14-18-vuotiaiden jakautuvan kilpailupuoleen ja harras- tajapuoleen. Lehdelle ei ole myöskään yllätys, että tasoryhmiä syntyy myös nuorempiin.472 Lehti Jääkiekkolehdessä sanoo, että kukaan ei kiellä harjoittelemasta. Vielä vuonna 2005 Lehden mielestä ongelma oli tasojoukkueiden kohdalla se, että ketä vastaan nämä ryhmät pelaisivat.473 Hänestä on pahempaa, ettei lapset pääsisi osallistumaan. Vuonna 2007 Eero Lehti kommentoi, että ennen oli ongelmana peliaikojen saaminen

468 Heimo, "Pelastus vai uhka?" (pk.). Jääkiekkolehti 2/2005. 469 Heimo, "Pelastus vai uhka?" (pk.). Jääkiekkolehti 2/2005. 470 Lehti, ”Nuori Suomi -ohjelma sallii myös tulevien huippujen kehittämisen” (art.). Kiekkolehti 8/2005 471 Lehti, "Ei käy juniorien vetäjiä kateeksi" (art.). Kiekkolehti 4/2008. 472 ”Jääkiekon Nuori Suomi haluaa antaa mahdollisuuden jokaiselle”. MTV verkkosivut. 473 Heimo, "Pelastus vai uhka?"(pk.). Jääkiekkolehti 2/2005. 78 ylipäätään, nyt vanhemmat ovat huolissaan, koska peliajat sekuntikellolla mitattuna eivät ole yhtä samoja kuin muilla lapsilla.474 Kritiikkiin yhteiskunnallisten asioiden lii- asta korostamisesta Lehti vastaa: "Urheilu ei ole hävinnyt mihinkään". Hänestä urheilu ja yhteiskunnalliset asiat kulkevat rinnakkain, asia on vain tiedostettava. 475

Eräs asia Nuoren Suomen periaatteiden puolustajien mielipiteiden takana on varmasti se, mihin Lehti viittaa kommentoidessaan harjoitusmäärien lisäämistä.476 Huoli on siitä, miten lapsilla kiinnostus pysyy lajiin, vai käykö niin, että lapset ja nuoret palavat lop- puun ja kyllästyvät omaan lajiinsa.477 Eero Lehden voi ajatella olleen Jääkiekkoliitossa eräänlainen arvojohtaja. Liikuntatieteilijä Kalevi Heinilän mukaan liikuntakulttuurimme yhteiskunnallinen merkittävyys määräytyy paljolti sen mukaan, kuinka paljon se edistää yhteistä hyvää. Heinilä näkee vuonna 2018, että arvojohtajien ääni on vähentynyt, mutta voihan olla, että tapa viestiä arvoista on muuttanut muotoaan, esimerkiksi sosiaalisen median kautta ja sähköisesti.478

Nuoren Suomen herättämiltä kysymyksiltä vältyttäisiin varmasti osin, jos urheilua ja liikuntaa eriytettäisiin enemmän. Heinilä näkee, että kansainvälistä kehitystä edustaa urheiluun painottuminen, kun kansallista puolta taas enemmän liikunta. Heinilän mie- lestä kilpapuolta edustaa kilpailullinen tyyppi ja harrastuspuolta humaani. Ihmiskäsitys on kilpapuolella vahva, kun harrastepuolella painottuvat täysin eri arvot.479 Onko siis ihme tässä katsontakannassa, että voi olla vaikeuksia yhteensovittaa intressejä? Apu- laisprofessori Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselta Lauri Laakso ihmettelee, miten on mahdollista, että sama taho, kuten Jääkiekkoliitto, huolehtii molempien puolien, kilpa sekä harraste, toiminnan järjestämisestä.480

Kahden eri polun järjestämisestä kommentoi jo presidentti Kekkonen. Hänelle se, että kilpapuoli järjestäisi myös harrastepuolen urheilua olisi sama kuin pukki kaalimaan var-

474 Lehti, ”... Ja yhteydenotot alkavat” (art.). Kiekkolehti 30/2007. 475 Palo, "Ponnistelu yhteiskunnallisten arvojen puolesta ei ole hävittänyt urheilua". Kiekkolehti 26/2006. 476 Lehti, ”Suuri enemmistö vanhemmista ymmärtää lasten jääkiekon pelin hengen” (art.). Kiekkolehti 2/2008. 477 Lehti, ”Suuri enemmistö vanhemmista ymmärtää lasten jääkiekon pelin hengen” (art.). Kiekkolehti 2/2008. 478 Heinilä 2018, 115. 479 Heinilä 2018, 131. 480 Laakso, ”Kyllä kenttä kasvattaa... mutta liian moni haluaa olla Teemun isä” (art.). Liikunta ja Tiede 1/1994 79 tijana.481 Toimittaja Teemu Suvinen koki, että junioripelaajien lopettamisista ei voi ve- tää johtopäätöksiä pelkästään urheiluseurojen syyllisyyteen. Liikunnan järjestäminen niin kilpa kuin harrastepuolelle voi olla myös liian raskas urakka seuroille. Eli samaan aikaa tulisi tukien takia vetää puoleensa harrastajia ja silti seuran vetovoiman takia pitää yllä kilpailupuoltakin.482

Susanna Luikun Nuorta Suomea puolustaviin argumentteihin Sihvonen vastaa, ettei Luikku ole ymmärtänyt, että jääkiekko ei ole "vain peli". Jos kyseessä olisi vain peli, joutaisi Nuori Suomi heti romukoppaan. Toisaalta Luikku ei ole Sihvosen mukaan ym- märtänyt riittävästi myöskään itse pelistä, koska pelaamaan oppii vain toistojen kautta. Eli jos Nuori Suomi nipistää toistoista pois tasapuolisuusvaatimuksillaan, Sihvosen mukaan on tuloksena juuri tuon poiston verran huonompia pelaajia.483

Nimimerkki "Mies maskin takaa" kirjoittaa Jääkiekkolehdessä Nuoren Suomen syyttä- misen naurettavana. Hänestä Nuorella Suomella ei ollut sellaista valtaa, että se olisi voinut määrittää eri seurojen urheiluvalmennusta. Enemmän on kyse siitä, että olisi tut- kittava nuorten liikuntatapoja. Suurin osa nuorista harrastaa liikaa ohjattuina harrastuk- sina ja omaehtoinen liikunta on jäänyt liian vähälle.484

Risto Honkosen sekä Juha Suorannan mielestä lasten- ja nuorten liikunnan parista on löydettävissä erilaisia puhetapoja.485 Ensimmäisen, tehovalmennus puhetapa sopii jää- kiekon suhteen Petteri Sihvosen ajatuksiin. Siinä pelaajia valmistetaan hien ja tuskan maailmaan. Vanhempien tehtävä on kustantaa ja kuljettaa. Sihvosen ajatukset eivät tosin sovi tämän tehovalmennustavan kanssa siinä yhteen, että juniorit eivät ole Sihvo- selle kuitenkaan kasvotonta massaa. Sihvonen ei myöskään korosta pelaajille sankaruus tai palkkiomotiiveja kuten tehovalmennusajattelussa tehdään.

Sosialisaatiopuhe on lähellä Nuoren Suomen kannattajien ajatuksia. Liikuntaa perustellaan yhteiskunnallisella ulottuvuudella ja urheiluseuratoiminta on tukemassa lasten kas- vatustyötä yhdessä koulun ja kodin kanssa. Suorannan ja Honkosen terveyspuhetta tai

481 "Urheilun tilan tarkastelua". Kekkosen puhe. 482 Suvinen, ”Urheiluseuroilla mahdoton tehtävä”(art.). Urheilulehti 29/2018. 483 Sihvonen, ”Median jalkapuu: Susanna Luikku”. Palstakirjoitus. UL 2/2006. 484 Jääkiekkolehti,”Miten Suomen käy”. Mielipide. 10/2005. 485 Honkonen & Suoranta 1999, 7-16. 80 hauskuuspuhetta ei edellä mainituissa kommenteissa tuoteta. Tilanne voisi olla toinen, jos kommentoijina olisi laajemmin eri liikunnan parissa toimijoita. Nuorella Suomella on argumenteissaan mukana huoli liikkumattomuudesta, mutta Eero Lehti ei niitä korostanut. Hauskuuspuhetta lähinnä on Sihvonen siinä, että toiminta on itsessään tärkeää ja parhaimmillaan tässä ja nyt.

5. Jääkiekko on pelastettu, hetkeksi

2000-luvun loppupuolella Jääkiekkoliitto teki muutoksia kilpailutoimintaansa. Nuori Suomi oli edelleen mukana, mutta sekin jatkoi yhdessä lajiliittojen kanssa peilaten yhteiskunnan muutoksia sopeutuen maailman muutokseen. Teemu Japissonin mielestä Nuori Suomi oli osoittanut arvonsa: se oli onnistunut herättämään keskustelua ja haas- tamaan ajattelemaan sitä, onko urheilun ainoa arvo voittajien tekeminen. Vuonna 2018 Japisson toteaa, että moni alkoi nähdä Nuoren Suomen enemmän rasitteena kuin mah- dollisuutena sen loppuvaiheilla. Nuorta Suomea oli syyllistetty eri lajien piirissä kilpailullisuuden kieltämisestä. Nuoressa Suomessa vaikuttaneen Jyrki Vähätalon mielestä Nuori Suomi ei koskaan kieltänyt voittamista. Vähätalo näkee, että Nuoren Suomen saaman kritiikin taustalla voi olla muun muassa suomalaisten kielteinen suhtautuminen virkamiehiin.486 Nuoren Suomen ohjeistus oli eräänlaista järjestelmän mukaan tai aukto- riteetin mukaan toimimista, joten Vähätalon kommentit tuntuvat tässä yhteydessä ym- märrettäviltä.487

Nuori Suomi oli pyrkinyt toiminnallaan tarjoamaan toisenlaista vaihtoehtoa pelkän kilpailullisen suuntauksen sijaan. Ehkä se sai jälkensä jätettyäkin urheilumaailmaan. Vaik- ka nykyään jääkiekkoseurat ovat edelleen Suomessa vahvasti kilpaurheiluun painottu- neita, Pasi Kosken selvityksessä vuodelta 2009, näiden seurojen rinnalle oli tullut parinkymmenen viimeisen vuoden aikana kasvavasti myös ei-kilpailullista puolta.488

5.1 Vierumäen kokous

Vierumäen kokous keväällä 2009 on eräs suomalaisen jääkiekkoilun käännekohta, myös mediassa se huomioitiin. Sihvonenkin omisti sille muutaman artikkelin. Vuosi 2007 on toisaalta myös eräs vaihe, jota pidetään niin sanotun korjausliikkeen ajankohtana junio- rijääkiekon suunnanmuutoksen suhteen.489 Vuonna 2008 Sihvonen oli jo nähnyt Nuoren

486 Urheiluseurojen sisäpiirissä. 12.9.2018. Podcast. 487 ”Jääkiekkojunnujen menestysresepti: yksilöiden taitoihin panostettu yhteispeliä unohtamatta”. Yle 2016. 488 Koski 2009. 489 Sihvonen, "Hyvä veli…".(art.). UL 51/2013. 82

Suomen otteen vähentymistä ja "hyvä niin". Sihvonen koki, että Jääkiekkoliiton vuonna 2007 tekemät sääntöjen muutokset osoittivat sen, että säännökset olivat olleet virheelli- siä jääkiekolle. 490

Vaikka Vierumäen kokouksessa käsiteltiinkin kaikenlaisia asioita jääkiekon ympäriltä, oli juniorijääkiekon uudet linjat keskeinen asia kokouksessa. Juhani Tammisen mielestä Nuoren Suomen seuraukset oli syy, miksi kokous todellisuudessa kutsuttiin järjestettä- väksi.491 Suomen jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtaja Timo Bäckman kertoi, että taus- tana kokoukselle oli juniorituotannon heikentyminen: NHL-varaukset olivat vähenty- neet, nuorten menestys oli laskenut, ja eri maiden pääsarjoissa oli enemmän nuoria kuin Suomen vastaavassa sarjassa. Bäckman korosti Ruotsin esimerkkiä kokouksen alla: siel- lä junioritoimintaa oli korjattu parempaan suuntaan.492 Suomessakin luennoimassa käy- nyt ruotsalainen Tommy Boustedt kertoi ruotsalaisen jääkiekon muutostyöstä, jossa hänen mukaansa oli taustalla ruotsalainen kansanluonne ja yhteiskunta. Boustedin mukaan Ruotsissa sai lähes saman palkan, vaikkei tehnyt töitä, eikä ollut väliä pelasitko hyvin vai et, sait silti paikan joukkueessa.493 Ennen kokousta Erkka Westerlund painotti jo yksilöiden merkitystä jääkiekolle, ja sitä että joukkueharjoituksia oli vähennettävä. Westerlund näki ongelmaksi sen, että valmentajilta vaaditaan tuloksia, jolloin yksilöi- den kehittäminen jää vähemmälle.494 Sihvonen on tässä Westerlundin ajatuksessa samoilla linjoilla.495

Vuonna 2009 muutoksia tuli jääkiekon juniorisääntöihin, muun muassa joukkueiden koot putosivat, jotta peliaikaa tuli mahdollisimman paljon jokaiselle. Lyöntilaukaus sallittiin, ja Leijonaliigassa alettiin pelata myös pitkittäin aiemman poikittaispelaamisen sijasta.496 Sihvonen kertoi blogissaan, että muutos tehtiin jo vuonna 2008.497 Kiekko- lehdessä samoihin aikoihin esiintyi taas 14 vuoden takainen tuttu sana ”holismi” yksi-

490 Sihvonen, "Kolme miekatonta muskettisoturia". UL 2/2009. 491 Tamminen, "Asenteet kuntoon! ". Kolumni. Veikkaaja 22/09. 492 Kiekkolehti, ”Iso junioriseminaari toukokuussa” (art.). 4/2009. 493 Leppänen, "Kolmen kruunun ihme"(art.). IS Veikkaaja 7.1.2009. 494 Laine, ” Erkka Westerlund: ”Liikaa painetta tuloksen tekemisestä” (art.). Kiekkolehti 14/2009. 495 Sihvonen, ”Stalinin paluu” (art.). UL 2/2010. 496 Kiekkolehti "Joukkuekoot pienentyvät"(art.). 9/2009. 497 Sihvonen, "Avoin kirje Jääkiekkoliiton Harri Nummelalle." Blogikirjoitus 29.11.2016. 83 löiden kehittämispuheen ohessa.498 Nyt korostettiin vuoden 1995 mallin mukaisesti yk- silöä, jolloin dialogisuus pelaajien kanssa oli painopisteessä.

Sihvosen arvioinneissa Vierumäen kokoukseen liittyy liiallinen konsensushenki ja on- gelmista vaikeneminen. Sihvosen mielestä mikään merkittävä tai rakenteellinen muutos ei ollut onnistunut jääkiekossa499, joten suuria odotuksia ei ollut siis nytkään. Sihvosen mielestä Westerlund yksilöä korostaessaan alkoi vähättelemään valmentamisen merki- tystä. Yksilön merkityksestä tehtiin Sihvosesta ”valehuoneentaulu”.500

Jääkiekkoliitossa tapahtui muutoksia, joissa Nuoren Suomen sääntöjen soveltamista muutettiin. Kalervo Kummola toteaa näistä muutoksista Suomen Kuvalehdessä, että nyt tulee kaksi putkea pelaajien urien suhteen, kilpa- ja harrasteurheilun muodossa. Tärkeä- nä pidettiin, että fyysiseen peliin on hyvä tottua. Myös tasoryhmät tulivat mahdollisek- si.501 Joukkueita pienennettiin, ja lämärikielto poistui, mikä koski kaikkia ikäluokkia. Erkka Westerlundista tehtiin valmennuspäällikkö, joka vastasi koko jääkiekkokentästä aikuisista pieniin junioreihin.502 Juuri valmennusjohtoon valittu Westerlund korosti tu- loskeskeisyydestä luopumista sekä yksilöihin liittyen joukkueharjoitusten vähentämis- tä.503 Vuonna 2009 blogisti Otto Palojärjen mukaan poistettiin jääkiekosta tasapäistämi- nen ja keskityttiin yksilöihin. Tässä nähtiin yhteys tulevaan menestykseen.504 Palojärvi totesi, että myös koripallossa muutokset juniorityöhön olivat tuottaneet menestystä.505

Jälkijättöisesti juuri tämän niin sanotun Vierumäen käänteen jälkeen Sihvonen on pa- lannut arvioimaan tapahtuneita asioita jääkiekon parissa. Toisaalta edelleen nykypäivä- nä suomalaisen jääkiekon parissa käydään samanlaisia keskusteluita kuin 15 vuotta aiemminkin, ja mukaan jääkiekon kentälle on tullut myös uusia tekijöitä määrittelemään jääkiekon "aatemaailmaa". Sihvonen, lähtiessään Urheilulehdestä vuoden 2013 lopulla, kiitteli Kalervo Kummolaa siitä, että Kummola oli Sihvosen kritiikin kohteena ollessaan

498 Laine, "Muutoksen aika on nyt"(art.). Kiekkolehti 24/2009. 499 Sihvonen, ”Stalinin paluu”(art.) UL 2/2010. 500 Sihvonen, ”Paljastus Suomi-kiekon puhutun seminaarin tapahtumista – Westerlundin puheet ei pidä paikkaansa” (art.). Hämeen Sanomat 7.1.2018. 501 Pöntinen, "Leijonia ja lampaita" (art.). Suomen Kuvalehti 11/2009. 502 Laine, ” Erkka Westerlund: ”Liikaa painetta tuloksen tekemisestä” (art.). Kiekkolehti 14/2009. 503 Laine, ” Erkka Westerlund: ”Liikaa painetta tuloksen tekemisestä”(art.). Kiekkolehti 14/2009. 504 "Kalervo Kummola Suomen jääkiekosta: "Kyllä mua takavuosina harmitti". Uusi Suomi- sivut. 505 Palojärvi, "Analyysi: Kaikki Pelaa-ideologiasta kannatti luopua". 2017 Helsingin Uutiset. 84 auttanut Sihvosta muuttamaan jääkiekkokeskustelua, joka kohdistui jääkiekkoon peli- nä.506

5.2 Sihvosen johtopäätökset

Petteri Sihvonen näkee, että Kummola oli keskeisessä roolissa jääkiekon muutoksessa. Hänen mielestä Kummola havahtui todellisuuteen jääkiekon suhteen. Sihvosesta ven- koilijat vetosivat väärään tulkintaan Nuoresta Suomesta507 ja usein he olivat työsuhtees- sa Jääkiekkoliittoon. Sihvosen mielestä on myös hyvä, että Nuoren Suomen puheenjohtaja Petteri Kilpinen linjasi kannoissaan, miten pelaajien kasvattaminen on aloitettava jo nuoruudessa.508 Vaikka Sihvosen mielestä pelikentän tapahtumat ovat olennaisin asia analysoida, näkee hän Kummolan linjauksilla olevan iso merkitys peliin.509 Sihvosen ärsyyntymistä lisäsi vuonna 2005 se, että Kummola oli vakuutellut kaiken olevan hyvin kommentoidessaan jääkiekon tilaa. Kummolasta olisi riittänyt, että junnusarjoja ruka- taan ja pojat lisäävät "höntsön" peluuta.510 Kiekkolehdessä vuonna 2005 Kummola totesi, että "Nuori Suomi -ohjelmaa on paljon syytetty, mutta minä en syyttäisi".511 Myös- kään Erkka Westerlund ei lähtisi syyttämään Nuorta Suomea, vaan hän näkee, että Nuo- ri Suomi on saanut paljon hyvää aikaa. Hän mielestä sen vaikutusaikana tehtiin pohja- työtä juniorijääkiekkoon. Westerlundin mukaan on luonnollista, että vanhemmissa ikä- luokissa aloitetaan lahjakkuuksiin paneutuminen. 512

Vuonna 2008 Sihvonen, huolimatta Jääkiekkoliiton uudistuksista Nuoren Suomen suhteen, korostaa sitä, miten Jääkiekkoliiton karmeudet viimeiseltä 15 vuodelta on käytävä läpi. Hän halusi nostaa puheenaiheeksi Nuoren Suomen linjaukset, vaikenemisen kulttuurin sekä toimijoiden vastuun. Näistä olisi opittava ja tehtävä uudet johtopäätökset ja

506 Sihvonen, " Avoin kirje Kalervo Kummolalle (art.). UL 1/2014. 507 Sihvonen, "Meidän peli" (art.). UL 1/2011. 508 Sihvonen, "Meidän peli" (art.). UL 1/2011. 509 Sihvonen, (art.). UL 20/2015. 510 Sihvonen, ”Avoin kirje Kalervo Kummolalle” (art.). UL 20/2015. 511 Kauhala, "Kiekkoilun ideanikkari" (art.) Kiekkolehti 26/2005. 512 ”Jääkiekkojunnujen menestysresepti: yksilöiden taitoihin panostettu yhteispeliä unohtamatta”. Yle 2016. 85 linjaukset. Se mitä on tapahtunut tulee puida julkisesti.513 Petteri Sihvosen mielestä liiton virkamiehet ovat ennemmin puolustaneet Nuorta Suomea kuin moittineet sitä.514 Sihvonen näkee, että Eero Lehden periaatteet vaikuttavat edelleen taustalla, joko raken- teena tai eettisenä periaatteena. Kummola ei Sihvosen haastattelussa edes kiellä, etteikö asioita valmisteltaisi osittain ainakin piilossa julkisuudelta, koska “asiat hoituvat paremmin niin” 515

Sihvonen on lahjakkuuksien tunnistamisessa eri linjoilla niin “akateeminen äiti” Koski- sen kuin Juha Tarvaisen kanssa. Sihvoselle huomattavasti tärkeämpi asia on olosuhtei- den tukeminen kuin lahjakkuuksien etsiminen.516 Hänen mielestä jo 10-vuotiaasta näkee ”ammattisilmällä” lahjakuuden.517 Vuonna 2009 Sihvonen etenee kritiikissään Nuoren Suomen koko turhuuteen: sen säännöt eivät kieltäisikään tasoryhmiä, joten mihin koko Nuorta Suomea edes tarvitaan? Jääkiekon puolelta ei Sihvosen mukaan uskallettu herätä asiaan, muuta kuin esittämällä naurettavia vastaväitteitä.518 Nuoren Suomen puolelta on nyt tehty pieniä korjauksia, joiden seurauksena kilpa- ja harrastepuoli tulevat kulkemaan rinnakkain.519

Sihvonen toteaa vuonna 2011, että nyt kun kilpailu on tullut takaisin, on Nuori Suomi amputoitava kokonaan. Hänestä pahinta olisi, että joukkuemenestykset toisivat luulon, että junioripuolella on kaikki hyvin. Hänen mielestä laji on palautettava kukkahattutä- deiltä lätkäjätkille.520 Sihvonen ehdottaa, että valtion ja kuntien osuutta on lisättävä, jotta harrastajamääriä voi vähentää. Muut lajit tulisivat hyötymään siitä, että harrastaja- määrät vähenisivät jääkiekon puolella.521 Sihvonen näkee jopa niin, että kun jääkiekko on imenyt tuhansia ja tuhansia junioripelaajia, ilman että näistä pelaajista ollaan saatu huippuja kehitettyä, samalla on tuhottu myös muiden lajien potentiaalisia pelaajia. Sih- vosen mielestä koko suomalainen huippu-urheilu voisi kokea nousun tätä kautta.522 Koska johtajat eivät ole saaneet aikaan muutosta, Sihvonen suosittelee kansalaistottele-

513 Sihvonen, ”Kellastunut lehti” (art.). UL 41/2009. 514Sihvonen, "Piikkinä lajin lihassa". Kolumni. UL 1/2010. 515 Sihvonen, ”Kellastunut lehti”. (art.). UL 41/2009. 516 Juha Tarvaisen blogi 5.3.2009. 517 Sihvosen Suora 5.3. Tarvainen-Sihvonen. 2009 Blogi 518 Sihvonen, ”Kolme miekatonta muskettisoturia”(art.). UL 2/2009 519 Lehti, ”Juniorisääntöihin ehdotetaan muutoksia” (art.). Kiekkolehti 14/1996. 520 Sihvonen, "Oi, oppi ottakaatte" (art.). UL 20/2011. 521 Sihvonen, "Löysät pois" (art.) UL 41/2011. 522 Sihvonen, "Löysät pois" (art.). UL 41/2011. 86 mattomuutta. Sihvonen sanoo, että osassa seuroissa jo kierretään tasapuolisuussääntöä niin, että parhaat pelaa 70 prosenttia. Ja hänestä niin on hyvä.523

Petteri Sihvonen on voitonriemuisena, kun Jääkiekkoliitossa on ryhdytty muokkaamaan Nuoren Suomen ohjeiden soveltamista, kuten taklauksen palauttamista. Hän näkee sen merkkinä siitä, että ohjeet olivat haitallisia jääkiekolle, myös liiton tulkinnan mukaan. Vuonna 2011 Sihvonen toteaa Urheilulehdessä, että Urheilulehden kirjoitukset jo vuonna 2004 edelsivät muutosta, joka tultiin kokemaan 7 vuotta myöhemmin.524 Sihvosen mielestä Jääkiekkoliiton rohkeuden ja sisältöosaamisen puute, henkinen laiskuus ja tie- tynlainen uppiniskaisuus estivät muutoksen syntymisen aiemmin. Sihvonen tyrmää väit- teet siitä, miten koskaan ei olisi kilpailua kiellettykään.525 Sihvosen mukaan on puitava julkisesti se karmeus, mitä junioripuolella on tapahtunut, siitä on opittava ja tehtävä uudet johtopäätökset ja linjaukset. Eero Lehteä Sihvonen ei pidä syyllisenä sinänsä mi- hinkään, sillä hänen esimiehensä ovat antaneet kaiken tapahtua omien valvovien silmi- ensä alla.526 Sihvosen mielestä Jääkiekkoliiton syiden vierittäminen valmentajien vas- tuulle herättää kysymyksen, että kuka nämä valmentajat on kouluttanut?527

Sihvonen näkee, että vuosina 2004-2006 julkisuudessa esitetyt keskustelut veivät asiaa eteenpäin: sääntöjä alettiin kiertää, tosin Nuoren Suomen puolustajien mielestä kilpailua ei oltu kiellettykään milloinkaan.528 Sihvonen kokee, että Nuoressa Suomessa on hy- vääkin, sillä on jouduttu puristamaan kaikki irti valmentajista. Sihvosen mukaan näitä sääntöjä alettiin kiertää vuoden 2004 paikkeilla ja esimerkiksi Mikael Granlund ei jou- tunut kärsimään Nuoren Suomen vaikutuksesta taidon kannalta tärkeiden vuosien aikana. Sihvosen mukaan Suomessa huiput ovat tulleet systeemin laitamilta ja ohi, kun taas Ruotsissa nimenomaan systeemi tekee pelaajia. Pienemmillä paikkakunnilla ryhmät olivat pienempiä, joten Nuorta Suomea ei voitu soveltaa samalla lailla niissä. Sihvonen näkee, että pelaajatuotannon täytyy parantua isommilla paikkakunnilla.529

523 Sihvonen, "Juniorivalmentajien siirryttävä kansalaistottelemattomuuteen". Blogikirjoitus. 17.10.2012. 524 Sihvonen, ”Siitä huolimatta” (art.). UL 47/2011. 525 Sihvonen, ”Siitä huolimatta”(art.). UL 47/2011. 526 Sihvonen, "Meidän peli" (art.). UL 1/2011. 527 Sihvonen, "Syöpä ja sen veli" (art.) UL 2/2008. 528 Sihvonen, "Siitä huolimatta" (art.). UL 47/2011. 529 Sihvonen, "Siitä huolimatta" (art.). UL 47/2011. 87

Sihvosen mielestä nyt olisi aika katkoa yhteydet Nuoreen Suomeen, koska seurat osaavat itsekin järjestää toimintansa kilpa- ja harrastepuoleen.530 Hän näkee, että oleellista on laittaa 6-12 vuotiaiden urheilu kuntoon siten, että mukana on harraste- ja kilpailuta- so. Ja mallin tulee toimia niin, ettei kilpailuryhmässä paikka ole varma.531 Vuonna 2016 Sihvosen mielestä suomalaisessa jääkiekossa alkaa olla junioreille mahdollisuutta valita harraste eli kevyempi tai kilpailullisempi puoli. Toisaalta ongelmana voi olla se, että tämä kevyempi puoli koetaan jotenkin alempiarvoiseksi. Sihvosen mukaan kilpapuolelle juuri tästä syystä tulee junioreja, jotka sitten kuin väkisin haluavat "kovemmalle" puolelle ja alkavat vanhempineen oireilla harjoitusmäärien kanssa.532 Sihvonen vertaa tilannetta tyttönsä viemiseen viululeirille. Hänestä musiikkimaailmassa ei ole mahdollista samalla lailla alkaa vaatia kuin urheilumaailmassa: ”Olisin idiootti, jos menisin vaatimaan Almilalta lapselleni paikkaa ykkösviulussa”.533

5.3 Juniorien vanhemmat jääkiekossa

Yhteiskunta on epäilemättä muuttunut, ja täten toiminta jääkiekonkin parissa on toimimista osin eri tekijöiden kanssa kuin 20 vuotta sitten. Kalevi Heinilä rinnastaa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset siihen, että kouluissa sosiaalinen kasvatus on saanut uusia painotuksia.534 Vuosia aiemmin Heinilä oli ollut huolissaan niin sanotun kulttuuri- ihmisen vallasta ohi biologisen ihmisen.535 Nykypäivänä Heinilän aiemmat ajankuvat ovat osin ajankohtaisia. Osa ihmisistä liikkuu hyvinkin ahkerasti, mutta vastaavasti pe- rusliikkuminen on vähentynyt, heijastaen vaikutuksensa myös lasten liikuntaan.

Lasten ja nuorten kehittäminen huippu-urheilua ajatellen oli jo vuonna 2009 Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japissonin mielestä haastavaa, koska maailma lasten ympä- rillä on muuttunut. Lasten luontainen liikkuminen on vähentynyt ja se on korvaantunut lisääntyneellä istumisella.536 Liikuntavaikuttaja Jukka Karvisen mielestä liiallinen seu-

530 Sihvonen, "Siitä huolimatta" (art.). UL 47/2011. 531 Sihvonen, "Meidän peli" (art.). UL 1/2011. 532 Sihvonen, ”Vanhemmat, junnulätkän heikoin lenkki”. Hämeen Sanomat 14.12.2007 533 Sihvonen, ”Vanhemmat, junnulätkän heikoin lenkki” Hämeen sanomat 14.12.2017. 534 Heinilä 2018, 265. 535 Heinilä 2001, 68-69. 536 Japisson,"Onko Nuori Suomi suomalaisen huippu-urheilun tuho?" (art.). Valmentaja 1/2009.

88 rojen yliorganisointi voi johtaa siihen, että juniorienkin kohdalla aletaan ajatella omaeh- toisen pelaamisen vähentämistä. Seurat ottavat organisoinnin niin tehokkaasti, ettei har- joitusvuoroja jää enää muille.537 Urheilukentät vaikuttavat myös olevan entistä useam- min kiinni tai koulujen salit pääsemättömiä muilla kuin seurojen jäsenille. Nämäkin seikat heijastavat varmasti osaltaan siihen, miten urheiluseurojen ja sitä kautta eri lajien toiminta toteutuu.

Jouko Kokkonen kirjoittaa, miten 2010-luvulla ajankäytössä on tapahtunut muutoksia. Vapaaehtoistoiminnassa ja yhteisöllisyydessä on Kokkosen mukaan ollut merkittävää vähentymistä. Ihmiset eivät koe yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan lisäävän omaa arvostustaan. Urheiluseuroissa toiminta on ammattimaistunut, joten niihin toimi- jaksi meneminen ei ole enää niin yksinkertaista. Lisäksi kulutuskeskeisyys on lisäänty- nyt, minkä myötä ihmisten rahat suuntautuvat vahvasti yksityiselle puolelle. 538

Petteri Sihvosen mielestä vanhempien vaikutus jääkiekkoon alkoi nousta esille lähem- mäs tätä päivää tultaessa. Perheen lisäksi koululla on iso merkitys junioritoiminnan ko- konaisuudessa. Urheilu ei Sihvosen mielestä johda yhteiskunnallisia kehityskulkuja vaan seurailee niitä. Samaa korostaa Erkka Westerlund. Westerlundin mukaan huippu- urheilu tulee kytkeä koululaitokseen. Valmentajien kyvyn toimia, Westerlund kokee heikentyneen, joten kouluissa voisi lahjakkuuksia seuloa ja valmentaa.539 Westerlundin mukaan kouluissa voisi tehdä testejä, joilla kartoitettaisiin liikunnallisesti lahjakkaita lapsia. Hänen mielestä seuroissa vanhemmilla ja valmentajille tulisi olla yhteinen nä- kemys, vaikka lopulta valmentajan kuului laatia valmennussuunnitelmat sekä lapsille että aikuisille.540 Urheiluseurojen voi nähdä nykypäivänä olevan eräänlaisia palveluntar- joajia, jossa samaan aikaan tarjotaan palvelua sekä neuvotellaan sisällöstä yhdessä juniorien vanhempien kanssa.

Jukka Karvinen puhuu kolumnissaan siitä, miten vanhemmat toteuttavat vanhemmuut- taan ostamalla urheilua. Voidaan puhua myös ylisuojelevuudesta kuten toimittaja Joose

537 "Kenen tulisi saada lapset liikkeelle ja millä resursseilla? " Yle Areena. 538 Kokkonen 2013, 235. 539 Sihvonen, "Westerlundin teesit" (art.). UL 35/2005. 540 Järvinen, "Aikuiset ratkaisevat kilpailemisen ilmapiirin" (art.). Kiekkolehti 19/2007. 89

Palonen, joka puhuu siitä, miten vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan enää ulos leikkimään. Palosen mielestä eräänlainen curling vanhemmuus liittyy siihen, että vanhemmat haluavat olla mukana kaikessa, myös urheilussa, he tavallaan valvovat lapsiaan.541

Uudistusten suhteen Suomen Kuvalehdessä laajassa juniorijääkiekkoilua käsittelevässä jutussa tuodaan esille se, että vanhemmat ihmettelevät, miksi nyt opetetaan vain parhaita poikia, kun kuitenkin vain osa pääsee ammattilaiseksi. Toisaalta artikkelissa noste- taan esille se ongelma, että vanhemmilla voi olla väärä käsitys siitä, että riittää kun tuo lapset harjoituksiin, eli koska kaikilla on samat maksut odotetaan samaa kohtelua. Jal- kapallovalmentajat Erkko Meri, Aleksi Piirainen ja Jussi-Pekka Savolainen kertovat oman lajinsa puolelta, miten vanhemmilla voi olla oletuksia siitä, miten kilpaurheilun olisi oltava aina kivaa.542 Lisäksi voi olla kyse myös siitä, että osa vanhemmista luulee seuraharjoitusten tuloksena saatavan ammattilaisia, jolloin myös näihin tapahtumiin halutaan panostaa.543 Eero Lehti jo vuonna 1991 kertoi vanhemmista, jotka tuodessaan rahaa toimintaan kokevat olevansa oikeutettuja päättämään myös urheilullisista asioista.544 Lehti totesi tuolloin vanhempien voivan olla aivan rauhassa, hänestä he voivat jättää lapsensa osaavien ohjaajien huomaan. Lehden mielestä, kun hommat on sovittu, ne on jätettävä johtoryhmille: "ei pidä puuttua toimintaan".545

Jotta parannuksia lasten urheilua varten saataisiin, Sihvonen peräsi vanhempia herää- mään taisteluun oikeuksiensa puolesta. Hän kaipasi juniorien vanhempia osallistumaan keskusteluun huippu-urheilun tilasta Suomessa.546 Muutama vuosi myöhemmin Sihvo- nen oli lisännyt kaikille jääkiekon toimijoille vaatimuksen isommasta intohimosta ja sitoutumisesta koko jääkiekkoon.547 Tähän Sihvosen ryhmään on mahdollista liittää myös vanhemmat. Eräänä oikeanlaatuisena vanhempien toimintaohjeena Sihvonen mai- nitsi sen, että vanhempien tulisi vaatia seuroilta ja valmentajilta laatua: "Ei muuta kuin sekuntikellot mukaan hallille. Jos lapsenne seisoo jäällä suorin polvin jonossa määrään-

541 Palonen, "Leikin loppu" Kolumni. Veikkaaja 44/ 2010. 542 "Kolumni: Valmentajilta verrattomia vertauksia: kilpaurheilu ei ole mielihyväautomaatti." Länsi- Suomen verkkosivut. 543 Pöntinen, "Leijonia ja lampaita" (art.). Suomen Kuvalehti 11/2009. 544 Lehti, " "Pelin henki jääkiekossa" "(art.). Kiekkolehti 7/1991. 545 Kauhala, "Pelin henki" (art.). Kiekkolehti 28/1999. 546 Sihvonen, "Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi"(art.). UL 27/2005. 547 Kaksi sormea pelikirjalla, isäntänä Ismo Valkki ja vieraana Petteri Sihvonen. 90 sä kauemmin tunnin aikana, on jokin pahasti pielessä".548 Sihvonen on ollut kommen- teissaan jääkiekkojunioreiden vanhempien suhteen kaksijakoinen, toisaalta hän kokee vanhemmat uhkana lajille, toisaalta hän kaipaa vanhempia mukaan keskusteluun.

Sihvosen mielestä suomalainen lasten- ja nuorten urheilu on sekavassa tilassa. Vallan kasvu sekä se, että vanhempia osallistetetaan liittojen, seurojen ja joukkueiden puolelta, ovat syitä sekaannustilaan Sihvosen mukaan. Vanhemmat kuormittavat valmentajia saadakseen vastinetta jokaiselle maksamalleen eurolle. Sihvosen mielestä ensin meni sekaisin koululaitos ja nyt lasten urheilu.549 Ennen isät asettuivat kiistatilanteissa opettajien kanssa opettajien puolelle, nyt he asettuvat omien lapsiensa puolelle.550 Onko ajankuva sitten muuttunut: kertooko tämä laajemmasta ajattelumallien muutoksesta yhteiskunnassa?

Asetelmassa vahvemmat syövät hitaammat: Sihvosen sanoin akateemiset äidit ovat ottaneet haltuunsa sekä koulun että urheiluseurat.551 Myöhemmin Sihvonen täydentää akateemisia äitejä koskevaa lausuntoaan niin, että hän selventää tarkoittaneensa lasten ja nuorten vanhempia ja huoltajia, ja nimenomaan sitä äänekkäintä ja kärjekkäintä osaa, joka ei ymmärrä urheilun eetosta552. Lisäksi on tärkeää huomata, että Sihvonen kritisoi ainakin osin 1990-luvun lopun tilannetta joukkueissa.553 Sihvosen mielestä näillä aka- teemisilla äideillä ei ole kosketusta urheiluun: ei suhdetta siihen eikä kokemusta. Sihvo- sen mielestä pääsyyllisiä ovat silti valmentajat ja ohjaajat, jotka laskevat nämä äidit urheiluun.554 Nämä äidit ajavat lastensa asioita niin, että joukkueen lahjakkuuksien kehitys häiriintyy vähentyneiden peliaikojen myötä.555 Urheilun eetokseen kuuluukin erotella pelaajat toisistaan, ja oikea tapa muuttaa asemiaan on harjoitella lisää. 556

548 Sihvonen,”Palasin valmentajaksi”. Kolumni. UL 40/07. 549 Sihvonen, "Voihan Wilma". Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 10.12.2016. 550 Lindgren & Sihvonen, vieraana Kari Helander. 551 Sihvonen, "Voihan Wilma". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 10.12.2016. 552 Sihvonen, ”Urheilu pakenee lasten jääkiekkoilusta”. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 5.11.2016. 553 "Sporttinurkassa urheilutoimittaja Petteri Sihvonen". 554 Ahola, "Junnuvalmentaja: Akateemiset äidit ovat saaneet suomalaisen huippu-urheilun alennustilaan." Aamulehti 21.08.2016.

555 Ahola, "Junnuvalmentaja: Akateemiset äidit ovat saaneet suomalaisen huippu-urheilun alennustilaan." Aamulehti 21.08.2016. 556 Sihvonen, ”Hyvä veli...” (art.). UL 51/2013. 91

Vanhempien roolin suhteen historiantutkija Jouko Kokkonen taas antaa tukea Sihvosen huomioille. Kun vanhemmat maksavat urheilun, he kokevat usein voivansa puuttua urheiluun. Kokkonen näkee silti, että seurat toimivat vaihtelevasti, osa jättää vanhemmat pienempään rooliin.557 Joten vanhempien vaikutusta ei voida yleistää koskemaan kaikkia seuroja, kuten kokemukset kentältäkin kertovat, eli on aivan seurasta ja joukkueesta kiinni, miten ja millä lailla vanhemmat toimivat seuroissa.

Juniorisäännöissä tapahtuneisiin muutoksiin Sihvonen yhdistää juniorien vanhemmat. Hän näkee, että pelaajien vanhemmat ovat muuttuneet niin mahdottomiksi, ettei ole muita keinoja kuin muuttaa sääntöjä. Tähän liittyen Sihvonen osin ymmärtää Jääkiekko- liiton päätöstä olla muodostamatta nuorempiin ikäluokkiin sarjataulukoita.558 Urhei- lusanomien Marko Lempinen näkee, että vanhemmat ovat ne, jotka pelkäävät kilpailua, ei lapset. Lempisen mielestä seurat ovat vanhempien puristuksissa.559

Sihvoselle, liittyen "akateemiset äidit"- kiistaan, vastasi toimittaja Anu-Leena Koskinen. Koskinen kiisti Sihvosen väitteitä: vanhemmat eivät olleet niin aktiivisia kuin Sihvonen näki. Koskisenkin mielestä äidit ovat aktiivisempia kuin isät, ja tasoryhmiä on jo laajalti. Hänen mielestä vielä junioreista ei näe kenestä tulee pelaaja. Koskisen mielestä kaikki pelaa -periaate voi olla hankala, mutta syy on silloin enemmänkin sen toteuttajissa. Todellinen syy, miksi uusia huippuja ei löydy on se, että urheilu ei tarjoa enää saman- laista sosiaalista nousua kuin ennen.560 Sihvosen vastasi Koskiselle, että tulee tutkia keskimäärin toimintaa juniorijoukkueissa, eikä pelkästään tutkia kenenkään subjektiivi- sia kokemuksia tietyssä joukkueessa. Myös se, että tasojoukkueita jo olisi, on Sihvosen mielestä toissijaista sen suhteen, että tämä olisi käytäntö kautta linjan.561 Sihvosen mie- lestä vanhempien olisi vain luotettava joukkueiden jaoissa valmentajiin, mutta toisaalta tämän epätoivottavan linjan toteutuminen ylipäätään seuroissa on ollut liikaa valmentajien vastuulla. Seurat pakotettiin puun ja kuoren väliin Jääkiekkoliiton toimesta.562 Eero

557 Kokkonen 2013, 213. 558 Sihvonen, ”Urheilu pakenee lasten jääkiekkoilusta” (art.). Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 5.11.2016. 559 Lempinen, "Miksi lapsista tehdään uhreja?" (art.). Urheilusanomat 45/2016. 560 Koskinen, "Kolumni: Nyt puhuu "Toni-Petterin" akateeminen äiti, joka pilasi huippu-urheilun." Aamu- lehden nettisivut. 561 "Sporttinurkassa urheilutoimittaja Petteri Sihvonen". 562 "Sporttinurkassa urheilutoimittaja Petteri Sihvonen".

Lehti vuonna 2000 esitteli mallia563, miten esimerkiksi näitä joukkuejakoja voi tehdä niin, että pelaajat tekevät jaot kahdeksi tasaväkiseksi joukkueeksi. Olisikohan Sihvonen antanut vahvaa kannatustustaan pelaajien vallalle ja tasaväkisyydelle?

Sihvosen eräs kestokohteita kritiikin suhteen onkin on ollut myös niin sanottu tähtikult- ti.564 Pelaajat kasvavat eräällä tavalla elämää suuremmaksi, erityisesti aikuisten puolella viihdeteollisuuden muokatessa heistä median lemmikkejä. Lasten ja nuorten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he alkavat käyttäytyä koululuokissa kuten aikuiset miehet pu- kukopeissaan. Sihvosen mielestä 1990- ja 2000-luvulla lapset alkoivat tiedostaa asemansa ja oikeutensa suhteessa opettajiin: ilmiö kiihtyi koulushoppailun suuntaan, urheilussa vastaava on seurashoppailu.565 Valmentajat Timo Lehkosen mukaan vanhemmat menevät isoihin seuroihin logon perässä, vaikka toiminta niissä ei olisikaan niin hy- vää.566 Tom Nybondas, silloinen HIFK:n junioripäällikkö, ehdottikin suurseurojen mukaan tuloa vasta C-junioreissa.567 Näin pienemmissä seuroissa pelaajat saisivat Nybon- dasin mallissa kehittyä rauhassa, eikä taistelua pelaajista käytäisi.

Nuorisotutkimusseuran Mikko Salasuo on noussut mediassa esille kannanottoineen koskien lasten ja nuorten urheilua. Sihvoselle Salasuon huoli huippu-urheilusta on vain valekaapu, Salasuon yrittäessä yhdistää huippu-urheilua ja liikuntaa. Salasuon kommentit siitä, miten lasten tulisi harrastaa seuroissa maksimissaan kaksi kertaa viikossa, Sih- vonen tyrmää täysin. Nuori Suomihan oli myös taho, joka asetti lasten urheiluun enim- mäismääriä.568 Määrien vähentäminen harjoittelun suhteen voisi tarkoittaa harvempia organisoituja harjoituskertoja, mutta esimerkiksi tutkija Outi Aarresolan mukaan oma- ehtoisen liikkumisen lisääminen ei tarkoita välttämättömästi seuraharjoitusten vähentä- mistä. Nuorten omaehtoista liikuntaa voisi lisätä tilojen saaminen nuorille; useinhan intohimoiset harrastajat tekevät urheilua muulloinkin kuin seurojen ajoilla.569

563 Lehti, ”Lapset hallitsevat pelin hengen” (art.). Kiekkolehti 26/2000. 564 Sihvonen, "Liian kovakätinen mies" (art.). Urheilulehti 43/2013. 565 Sihvonen “Liian kovakätinen mies“ (art.). UL 43/2013. 566 "Tämä on suomalaisen juniorijääkiekon ongelma" (art.). Hämeen Sanomat, 2018. 567 Kauhala, Hannu: "Suurseurat mukaan vasta C-junioreihin" (art.). Kiekkolehti 8/1992. 568 Sihvonen, "Mukava harrastus vs. huippu-urheilijan polku". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 18.6.2016. 569 Aarresola 2013, 58. 93

Aamulehdessä vuonna 2014 Valon urheilusta ja liikunnallisesta elämäntavasta vastaava johtaja Pekka Nikulainen kertoi, että usein joukkueissa heikon taloudellisen taustan omaavien on vaikeampi saada ääntänsä kuuluviin. Enemmän painaa varakkaiden kannat ja he vaativat eniten toiminnalta. Tutkimukset myös kertovat, että liikunnan kansalais- toimintaan osallistuu entistä enemmän keskiluokkaa 570. Tutkija Kati Lehtosen mielestä yhteiskunta voisi ottaa enemmän vastuuta lasten ja nuorten liikuttamisessa. Urheiluseu- rojen kautta tarjottava perusliikunta jää liian matalaksi lasta kohden, ja lapset lopettavat herkästi urheiluseuratoiminnan. Lehtonen lisäisikin yksityisen puolen ja yhteiskunnan yhteistyötä lasten ja nuorten urheilun tuottamisessa.571 Sihvosen näkemyksen mukaan jääkiekon omalakisuus voisi tällaisessa tilanteessa olla hyvinkin uhattuna, sillä kuinka käy seuroissa, jos yhteiskunnan valta kasvaisi. Miten niissä kävisi huipulle tähtäävälle toiminnalle?

Tutkija Mikko Piispa näkee, että usein Suomessa kohistaan perinteisten menestyslajien epäonnistumisista, joihin voinee ajatella jääkiekonkin kuuluvan. Piispan mielestä nuoret voisi saada liikkumaan ottamalla huomioon nuorten kasvavan kiinnostuksen uusiin, vaihtoehtoisiin urheilulajeihin, ja näihin kuuluisi myös ns. elämäntapalajit. 572

Sihvosen mukaan isoimmassa vaarassa syrjäytyä jääkiekon parista ovat pelaajat, jotka liikkuvat jääkiekkojärjestelmässä tasolta toiselle, ja näistä varsinkin kevyemmän urheilun perään haluavat. Sihvosen mukaan ei ole selkeää harrastepuolta. Osin syy lopettamisiin on siinä, että jotkut ovat kokeilleet sekä kilpa- että harrastepuolta. Heille alkaa harrastepuoli näyttäytyä huonompana, jolloin jos oma pelaamisen taso ei riitäkään korke- ammalla tasolla seuraa lopettaminen.573 Sihvonen kannattaa harrastepuolen olemassa- oloa, sillä se tarjoaa mahdollisuuden kokeiluihin eri lajeihin. Kilpapuolta koskevat sitten eri säännöt.

Sihvosen mukaan vanhemmat ovat syy pelaajien liikkumiseen eri tasoisten ryhmien välillä, koska he laittavat lapsensa väkisin kilpailullisiin ryhmiin. Seurauksena on, ettei

570 Kokko, "Varakkaat vanhemmat vaativat paljon" (art.). Aamulehti 3.5.2014. 571 Lehtonen 2013, 9-11. 572 Piispa 2013, 13-15. 573 Sihvonen, Drop out lasten ja nuorten liikunnassa uhkaa etenkin harrasteliikkujia".Kolumni. Hämeen- linnan Kaupunkiuutiset 29.08.2015. 94 yhtälö toimi ja alkaa kritisointi kilpapuolen toimintatavoista.574 Lisäksi professori Han- nu Itkosen mielestä urheilukentälle on tullut maksullisia valintavaihtoehtoja. Nyt on mahdollista valita kulutuskenttä, jolla voi osoittaa kykyjään, muodinmukaisuuttaan tai tyyliään.575 Toisaalta Itkosen mukaan kasvatukselliset tehtävät saattavat ajautua eri seuroihin.576

Kummolan aikakauden loppupuolella yhdeksi uudeksi Jääkiekkoliiton puheenjohtaja- ehdokkaaksi nousi Mika Anttonen, joka otti kantaa jääkiekon asioihin. Hän sanoi halua- vansa lisää jääkiekkoäitejä mukaan toimintaan. Anttosen strategia oli Nuoren Suomen henkisesti jääkiekon yhteiskunnallisen arvostuksen kehittäminen.577 Anttosen kommenttien seurauksena jääkiekkokentällä nousi pelko perheliikuntamössöstä, kannattajien ka- toamisesta ja lätkän tuhoamisesta.578 Anttonen kielsi itse suuntautuvansa ”äärinuori- suomalaiseen liikuntahöttöön”.579

Jääkiekkoliitto otti kantaa Nuoren Suomen suhteen vuonna 2016, kun Kalervo Kummo- la myönsi, että kannatti luopua Nuoresta Suomesta. Kummolan mielestä lahjakkaiden tulee pelata enemmän. Kummolan mukaan sosiaalisuudessa mentiin liian pitkälle, sillä hänen mielestään jokaiselle kuitenkin löytyy oikea seura ja sarja. Silti jo vuonna 2008 Kummola sanoi korjatun sen, että Nuoren Suomen kanssa mentiin liian pitkälle.580 Sih- vosesta ratkaisu parempaan juniorikiekon tulevaisuuteen oli se, että päivähoitomentali- teetista luovutaan. Sihvosen mielestä Jukka Jalosen kaavailema molempien tonttien eli kilpa ja harrastepuolen hoitaminen ei yksinkertaisesti onnistu.581 Kummola tosin jo vuonna 2004 oli Kiekkolehdessä ollut sitä mieltä, että B- ja C-juniorien sosiaalistaminen meni liian pitkälle. Kummolan mielestä täytyy saada terävin kärki takaisin, ja järjes- tää kaksi eri sarjaa kilpailua ja harrastelua ajatellen.582

574 Sihvonen, "Mukava harrastus vs. huippu-urheilijan polku". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 18.6.2016. 575 Itkonen 1993, 63. 576 Itkonen 1993, 66. 577 Kupila, "Herättäjä" (art.).UL 42/14. 578 A-studio 31.10.2014 ja Kupila, ”Herättäjä” (art.). UL 42/2014 579 Kupila, ” Herättäjä” (art.). UL 42/2014. 580 Sihvonen remix 28.12.2008 581 Sihvonen, ”Kolme miekatonta muskettisoturia” (art.). UL 2/2009. 582 Kummola, ”Lisää vapauksia junioreille” (art.). Kiekkolehti 16/2004. 95

Vuonna 2016 Sihvonen näkee hyvänä, että muutos tehtiin vuonna 2009. Silloin ko- koonnuttiin Vierumäen seminaariin, minkä jälkeen hänen mielestä Nuori Suomi kuopat- tiin. Sihvonen toteaa, että vika ei ollut Nuoressa Suomessa, vaan Jääkiekkoliiton teke- mässä tulkinnassa.583 Pelkkä Nuoren Suomen poisto ei kuitenkaan jääkiekkotoimintaan muutosta tuonut: Sihvonen näkee, että ´Meidän peli´ teki parannuksen jääkiekkoon, samoin kuin pelijärjestelmään tehdyt muutokset kohensivat tilannetta. Lisäksi valmenta- juuden arvoa vahvistettiin tuolloin.584 Sihvonen on tyytyväinen, että Jääkiekkoliitossa oltiin pakotettuja myöntämään alennustila, mutta blogikirjoituksessaan vuonna 2016 Sihvonen toteaa Sinettiseurojen olevan tulossa takaisin. Sihvonen mietti, ettei vaan liitossa oltaisi taas menossa väärään suuntaan, kun E-junioreista ja nuoremmista poistettiin jo sarjataulukot.585 Tutkija Katri Lilja toteaa, eri lajien kilpailujärjestelmiä selvittä- essään, että lasten kilpailujen tulosten julkistamistapaan liittyvät keskustelut ovat hyvin vilkkaita ja tunnerikkaita. Liljan mielestä perinteisen kilpailemistavan muuttaminen enemmän lapsen kehitysvaiheeseen sopivaksi vaatii hyvät perustelut tullakseen hyväk- sytyksi. Monessa lajissa on Liljan mukaan erilaisia vaikuttajia, jotka haluavat myös pie- nien juniorien kilpailevan samaan tapaan kuin aikuiset tai nuoret.586

Sporttinurkassa Sihvonen kertoo akateemisista äideistä, perustuen omiin ja kollegoiden kokemuksiin. Eli pelisääntöpalavereissa on ollut äänessä akateemiset äidit. Heiltä pitäisi sulkea ovi Sihvosen mielestä. Heille on luotu asiakkuus, kuten myös yrittäjä-isille, jotka luulevat, että laitetulla panoksella saa saman tuoton juniori-urheilussa. Sihvonen korostaa perusteitaan omalle filosofialleen: erinomaisuuteen tulee pyrkiä. Yleisesti, kunkin maan kilpailemisen tilanne ja aikaansaaminen kuvastaa Sihvoselle sitä ihmisjoukkoa, joka asuu kussakin maassa, joten Suomessa tulee näkyä tämä kilvoittelun eetos.587 Sih- vosen mielestä on nousemassa trendi, että vanhempia alettaisiin valmentaa urheiluseuran käytäntöihin. Sihvosen mielestä vanhempien kautta urheilun sisälle tuleva ylimää- räinen kilpailu ei ole toivottavaa missään muodossa, eikä vallan keskittäminen vanhemmille, vaan pelaajien täytyy olla keskiössä.588

583 "Jääkiekkojunnujen menestysresepti: Yksilöiden taitoihin panostettu yhteispeliä unohtamatta" Yle 2016. 584 Sihvonen, "Kolme vastausta"(art.). UL 22/2016. 585 Sihvonen, "Avoin kirje Jääkiekkoliiton Harri Nummelalle". Blogikirjoitus 29.11.2016 586 Lilja & Mäenpää 2009, 19. 587 "Sporttinurkassa urheilutoimittaja Petteri Sihvonen". 588 Sihvonen, "Lätkäperheiden vastuuta ei pidä kasvattaa." Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 23.4.2016. 96

Sihvonen korostaa, että suomalaisella jääkiekolla menee nyt hyvin. Muutos on johtunut muistakin seikoista kuin Nuoren Suomen haittaavasta tekijästä, kuten esimerkiksi yhtei- sestä pelitavasta. Erkka Westerlund ei näe tilannetta aivan samalla lailla. Hänelle syyt menestyksen kasvamiseen löytyvät varojen löytymisestä juniorikiekkoiluun, samoin urheilijalähtöisen ajattelun korostuminen. Westerlund toteaa, miten Jääkiekkoliitossa ollaan ymmärretty, ettei voida kilpailla harrastajamäärissä muiden maiden kanssa, vaikka jääkiekko on eräs suosituimpia lajeja Suomessa.589 Westerlund oli vanhempien roolista sitä mieltä, että vanhemmilla on varmaan hyvät tarkoitusperät, mutta tuskin vanhemmat linjaavat musiikin opetuspaikkojenkaan opetusta.590

Vuonna 2016 Sihvonen toistaa, että vielä vuonna 2008 ei suomalaisella kiekolla mennyt hyvin juniorien suhteen. Hän näki, että Nuori Suomi oli keskeisin syy alennustilaan. Jääkiekkoliitto teki siitä Sihvosen mukaan irtioton ja palautti kilpailun kilpailuun, ja samalla päätti sallia taklaamiseen ja lyöntilaukaukset. Sihvonen toteaa, että vika ei ollut Nuoressa Suomessa vaan Jääkiekkoliiton tekemässä tulkinnassa, josta jääkiekko teki tyylikkään irtioton. Ainakin sen verran positiiviseksi Sihvonen kokee vuonna 2014 ker- toessaan arkensa juniorivalmennuksen parissa, että esimerkiksi ei silloin häntä vaivan- neet Nuoren Suomen pahimmat puolet. Hän kokee eron verrattuna liigajääkiekkoiluun tuolloin, että "me voimme itse asettaa tavoitteemme ja mittarimme, mihin pyritään, mis- sä on onnistuttu, mitä pitää parantaa." Juniorivalmennuksen tavoitteiden suhteen tär- keimpiä tavoitteita on luoda junioreille turvallinen ympäristö harrastaa, ja luoda olosuhteet, josta ponnistaa halutessaan kohti ammattilaisuutta.591 Sihvonen näkee kehityskulun vahvana, jos ei vain aleta vilkuilemaan Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan.592 Pari vuotta aiemmin Sihvonen oli korostanut sitä, että järjestelmä ei ollut kunnossa. Vaan pelaajia tuli ohi systeemin ja uusien huippupelaajien isät olivat ratkaisevassa asemassa.593

Turkka Tervomaa, Eero Lehden seuraaja Jääkiekkoliiton nuorisopäällikön rooliin, sanoi, että nyt oli aika Eero Lehden jälkeen kohdistaa huomiota enemmän lajiin sekä pa-

589 "Jääkiekkojunnujen menestysresepti: Yksilöiden taitoihin panostettu yhteispeliä unohtamatta" Yle 2016. 590 Rantanen, "Valmennukseen panostettava" (art.). IS Veikkaaja 4/2009. 591 Sihvonen, "Juniorivalmentamisen ytimessä". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 5.4.2014. 592 Sihvonen,"Kolme vastausta" (art.). UL 22/ 2016. 593 Sihvonen, “Hänen isänsä poika” (art.). Ul 51-52/2012. 97 nostaa massojen mukaan saamiseen. Tervomaan mukaan ohjelma oli sisäistetty hyvin, myös yhteiskunnalliset projektit alkoivat olla hyvällä mallilla.594 Turkka Tervomaa, haluaisi vanhemmat tukemaan enemmän kokonaisuutta, eikä vain vaatimaan, jos ei ole valmis sitoutumaan. Jos vanhemmat eivät olleet valmiita osallistumaan, tuli mennä ta- kariviin. Vanhempien vastuun Tervomaa näkee siinä, että lasten kokonaisliikuttaminen on heillä.595 Kasvattamisen ammattilainen Kari Helander näkee, että esimerkiksi vanhemmat, joilla ei ole omaa kilpailutaustaa, eivät usein ymmärrä lasten kilpailuasennet- ta596, ja toisaalta sitä, että peliaikoja jaetaan597 Usein vanhemmissa on eri tietotasolla olevia ja heillä, joilla ei ole kokemuksia on vaikea ymmärtää liikunnan lainalaisuuksia.

Vanhempien kasvavaan rooliin ja yleensäkin nykyiseen asetelmaan urheiluseuroissa on löydettävissä selityksiä esimerkiksi ajan ihmiskäsityksestä. Kalevi Heinilän mukaan liikuntakulttuuri on johdettavissa juuri näistä ihmiskäsityksistä.598 Heinilän ajatuksiin kollektivismista pohjautuen lienee mahdollista nähdä yhtymäkohtia kollektivismin ja Nuoren Suomen välillä.

Kysymys Nuoren Suomen tai vanhempien vaikutuksessa juniorijääkiekkoon liittyy myös siihen, miten ne edesauttavat juniorien sopeutumista urheilua ympäröivään yhteiskuntaan. Jalkapallotoimittaja Gert Remmel miettii, minkälaiseen maailmaan valmis- taa se arki, minkälaiseksi junioriurheilu on tehty. Remmelin mielestä olisi syytä pohtia sitä, miksi luomamme "vetelyyden täyteinen maailma" ei kannusta nuoria etsimään ra- jojaan. 599 Voi siis kysyä minkälaiseen maailmaan sekä Sihvosen periaatteet kuin Nuori Suomikin juniorijääkiekkoilijoita ajoi.

Yhteiskunnan muutos näkyy myös liikuntakulttuurissa, liikuntajärjestöjen arvopohja on tullut kyseenlaiseksi, koko kulttuurissa näkyy ristiriita urheilun huipun ja lasten ja nuorten liikunnan kanssa. Tulosohjauksen tuloksena kunnat ovat joutuneet laittamaan raho- jaan myös harrastepuolelle.600 Tulosohjaus taas liittyi julkiseen talouden kriisiin ja jär-

594 Kauhala, ”Suomalaista linjaa terävöitetään” (art.). Kiekkolehti 9/2008. 595 Palo, "Nuorisopäällikkö pitää isoista haasteista" (art.). Kiekkolehti 24/2009. 596 Helander & Vilen 2015, 46. 597 Helander & Vilen 2015, 66. 598 Heinilä 1979, 11. 599 Remmel, "Kerma ja takapuoli" (art.). UL 50/2014. 600 Heikkala 2000, 89 98 jestökentän rakennemuutokseen, mitä kautta liikuntajärjestöjen resurssit heikkenivät.601 Liikunta on yhteiskunnallistunut, ja yhteiskunta liikunnallistunut. Eli urheilun piirissä toimijat ovat joutuneet tekemisiin alansa ulkopuolisten toimijoiden kanssa lisääntyväs- ti.602 Juha Heikkalan mukaan seuratoiminnan ei ole helppoa täysin liberalisoitua, koska seuratoiminta nojaa edelleen vahvasti vapaaehtoisuuteen. Täten minkäänlainen markki- nasysteemi ei pysty tehokkaasti tavoittamaan kaikkia seurayhteisön jäseniä. Toisaalta Nuoreen Suomeenkin liittyen seura- ja järjestöorganisaatiot ovat usein ylhäältäpäin joh- dettuja, eivätkä ole herkkiä ruohonjuuritason äänille.603

Opetusministeriön liikuntayksikön ylitarkastaja Hannu Tolonen antaa mahdollisia seli- tyksiä niin Nuoren Suomen tulolle jääkiekkoon kuin vanhempien roolille jääkiekossa. Tolonen kertoo, että koululiikuntaan tehtiin vähennyksiä vuodesta 1993 alkaen. Silloin myös ajettiin alas koulujen kerhotoimintaa, joka on sittemmin 2000-luvun loppupuolelle kehittynyt uudelleen. Monia puolia, kuten lasten iltapäivätoiminta ja terveysliikunta on siirtynyt entistä enemmän urheiluseuroille. Ja samaan aikaan lasten liikuttaminen on perheistä ulkoistettu seuroille, yhdessä vähentyneen arkiliikunnan kanssa. Suomessa toiminta perustuu vapaaehtoisiin ja on haavoittuvampi kuin monessa muussa maassa Tolosen mielestä.604

Valmennus palveli ennen kilpailu ja huippu-urheilua, muutos on tapahtunut nopeasti. Nyt toiminta on asiakaskeskeistä ja heidän toiveiden mukaan pyritään muokkaamaan toimintaa.605 Sihvonen perää perheiden vastuuta eli kykyä kysellä saavatko lapset ja nuoret hyvää valmennusta, siitä huolimatta, että he eivät ole asiantuntijoita. Vanhem- milla on Sihvosen mukaan käytännön kokemusta vuosien varrelta. Sihvosen mielestä olisi tärkeää tuottaa uusi puhetapa urheiluun, joka eroaa Nuorisotutkimusseuran puheta- vasta. Nykyään Sihvosen mielestä ei-tavoitteellisuudesta on toisaalta tullut uusi normaa- li. Sihvosen mielestä olisi kyettävä säilyttämään omat puolensa, siis kilpailuun keskitty- vienkin toimesta vastapuolenaan enemmän harrastamiseen keskittyvien vanhempia vastaan.606

601 Heikkala 2000, 121. 602 Heikkala 2000, 131. 603 Heikkala, 2000, 131. 604 Tolonen, ”Leikkivä lapsi on terve”. (art.). Kiekkolehti 7/2009. 605 Heino 2000, 11 606"Sihvonen: Urheilevien lasten vanhempia tulisi kuulla enemmän". MTV verkkosivut. 99

Edelleen vuonna 2018, Nuoresta Suomesta ja sen vaikutuksista jääkiekkoon kirjoite- taan, muuallakin kuin Sihvosen palstoilla. "Urheiluseurojen sisäpiirissä" todettiin, että ennemmin tulisi puhua pihapelikulttuurin kuolemisesta kuin Nuoresta Suomesta syynä, ettei yksilöitä tullut jääkiekkoon.607 Krister Jalonen Urheilulehdessä Pyeongchangin jääkiekkoesitysten jälkeen nostaa esille tämän ideologian siitä, miten maalintekijöiden puute muistuttaa siitä, että pelaajia on ajettu pois eräänlaisesta erikoisuuden suunnasta kohti massatuotantoa.608 Luovien pelaajien puute yhdistettiin siis nykypäivänäkin siihen, miten pelaajatuotanto tuotti harmaata massaa, luovien yksilöiden puuttuessa.

Turkka Tervomaan mukaan Nuori Suomi on palaamassa jääkiekkoon. Hänen mielestä siinä ei ollut aiemmin kaikki kohdallaan. Nyt jo Jussi Heimo Jääkiekkolehdessä kirjoit- taessaan kertoo huomanneensa pelien määrän vähentämisen sarjoissa tuovan mieleen taas Nuoren Suomen ajat. Hän ihmettelee, että eikö saada tehtyä toimivia juniorisarjo- ja.609 Sihvonenkin pohtii radio-ohjelmassaan vuonna 2016, että onko niin, että herrojen on vain tehtävä jotain muutoksia sarjoihin? 610

Tulevaisuuden maisemia pohtiessaan Sihvonen näkee, että vanhemmat tulevat vahvemmin mukaan toimintaan.611 Toisaalta on näkemyksiä, että jos urheilulla on jokin merkitys yhteiskunnalle, sen asioista tulisi olla päättämässä sellaisten ihmisten, jotka sen sisällä ovat toimineet.612 Petteri Sihvonen perää pelaajien vanhemmilta vastuuta siinä, että päätökset lasten pelaamisen ja harrastamisen aloittamisesta on vanhempien vastuulla, kun lapset eivät sitä itse pysty esimerkiksi varhaisen erikoistumisiän vaati- missa lajeissa tekemään. Toisaalta toiminnassa vanhemmat ovat kuitenkin Sihvosen mielestä herkkiä loukkaantumaan, kun lapsilta vaaditaan sitä mitä lapsilta kuuluukin urheilussa vaatia. Eli tulisi ymmärtää, että urheilu ei ole aina kivaa, on opittava sietä- mään ja kestämään, ja urheilun hauskuus tuleekin siitä.613

607 Urheiluseurojen sisäpiirissä. 12.9.2018. Podcast. 608 Jalonen, "Nuori Suomi -demon kurkkasi vuosien takaa. " (art.). Urheilulehti 9/2018. 609 Heimo, ”Lisää kovia pelejä junnuille!” (art.). Jääkiekkolehti 1/2015. 610 Lindgren & Sihvonen, vieraana Pasi Kaukoranta. 611 Sihvonen, ”Hyvä veli...” UL 51/2013. 612 Hazard & Summanen 2011, 270-71. 613 Sihvonen, "Balettitanssija Rasmus Ahlgren". Kolumni. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 12.11.2016. 100

Loppulause

Nuori Suomi oli keskeisessä roolissa suomalaisessa jääkiekossa toiminta-aikanaan. Sen parissa toimineiden valmentajien ynnä muiden välityksellä ja tämän ideologian periaatteiden kautta, oli mahdollista kuulla myös nykyistä urheiluelämää puhuttelevia teemoja. Se, miten todellisuudessa Nuori Suomi toimi eri seuroissa on varmasti vaihdellut. Tut- kimuksessa käy useassa kohdassa ilmi, että nimenomaan Jääkiekkoliiton tekemä tulkinta on ollut merkittävää Nuoren Suomen toteutumisen kannalta suomalaisessa jääkiekos- sa.

Petteri Sihvonen tarjosi tässä tutkimuksessa äänen usealle urheilun piirteelle, jotka ovat eräänlaisia ikuisia kysymyksiä junioriurheilussa. Mikä on oikea ikä erikoistua tai kuinka paljon juniorien pitää harjoitella, ovat eräitä kysymyksiä, joista käydään keskustelua varmaankin niin pitkään kuin ylipäätään urheillaan. Eräs keskeinen tekijä niin Sihvosen kritiikille kuin muulle "vellonnalle" jääkiekkokentällä näyttää olleen Jääkiekkoliiton eräänlainen puhumattomuus toimenpiteistään tai käsillä olevista uudistuksista. Toiminta muistuttaa toisen suuren lajiliiton, eli Palloliiton toimintaa aikoinaan Kaikki Pelaa - ohjelman kanssa. Molempia lajeja lisäksi yhdistää nuorisokasvatusohjelman toteuttaminen vahvasti yhden henkilön kautta. Suomalaisessa jääkiekkoilussa tämä henkilö oli Eero Lehti. Sihvonen vaikuttaa olleen pitkälti yksinäinen susi tutkittujen lähteiden perusteella; hän jatkoi oman agendansa julistamista vastaväitteistä huolimatta. Työ toimittajana on auttanut Sihvosta saamaan mielipiteitään kuuluviin.

Sihvosen analyysit ja kritiikki toisinajattelijana ovat olleet merkittävässä roolissa erään- laisessa pelin pilkkomisessa. Jalkapallotoimittajat Jussi Leppälahti ja Gert Remmel ovat tehneet vastaavanlaista työtä jalkapallon puolella. Toisella puolella yleisissä keskusteluissa ovat urheilun valmentajat, toimittajat ja muut osallistujat, jotka eivät koe urheilun tärkeimpänä antina analysoida lajia analyyttisesti, eivätkä tunnista kritiikin aiheita, joihin Sihvonen on keskittynyt. Tarvitseeko lajiyhteisöt sitten tällaisia Don Quijoteja, mitä ilmaisua myös Sihvosesta on käytetty.

101

Tässä tutkimuksessa esiin tulleet mielipiteiden esittäjät eivät täysin myöskään olleet kauttaaltaan eri linjoilla, vaan tietyissä kohdissa samojakin kantoja löytyy, kuten Sa- lasuolla ja Sihvosella lahjakkuuden suhteen. Heistä luontainen lahjakkuus ei määrittele välttämättä loppuelämän urheilu-uraa. Yhtä totuutta ei urheilutoiminnan järjestämisestä varmastikaan löydy. Arviota Nuoren Suomen toteutumisesta jääkiekko toiminnassa on hankala tehdä, mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan. Urheilun parista löytyy kertomuk- sia urheilijoista, jotka ovat päässeet melkeinpä omin voimin huipulle, joten systeemin vaikutus ei välttämättä ole aina hyvä tai huono.

Vanhempien rooli lasten urheilussa on elintärkeä, mutta tietenkin läheisen suhteen takia vaikutus voi myös kääntyä negatiiviseksi. Petteri Sihvosen pelaajien vanhempia kohtaan kohdistettu kritiikki ei koske luultavimmin merkittävää osaa vanhempia. Suurin osa toteuttaa perinteistä 3K:n periaatetta eli kannusta, kuljeta ja kustanna. Kes- kustelua on ollut siitä, että vanhemmat ja urheiluseurat yhdessä kasvattaisivat junioreita. Onko tämä sitten merkki, että seurojen tahoilta joudutaan puuttumaan vanhempien rooliin? Seuroissahan on iät ja ajat tehty vanhemmille oppaita, joten ihan uusi asia ei ole puuttua vanhempien toimintaan. Toisaalta, osa vanhemmista haluaakin, että lapsille asetetaan rajoja, joten nämä niin sanotut akateemisten äitien toiveet eivät ole ainoita seurakentällä. Eräs syy Sihvosen mielipiteille junioripelaajien vanhempia kohtaan juontaa mahdollisesti juurensa Sihvosen arvostukseen valmentajia kohtaan. Eli siinä missä jääkiekko on Sihvoselle autonominen alue yhteiskunnassa, on valmentajan rooli joukkueiden sisällä yhtä riippumaton Sihvosesta.

Nuoren Suomen toimenpiteitä tai Petteri Sihvosen ajatuksia julkisiksi saatettuina ei tule nähdä Benedetto Crocen historiantulkinnan tavoin vain tekoina. Enemmän tulee ajatella, mitä ne kertovat laajemmassa mittakaavassa suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa ne ta- pahtuivat. Syitä eri mielipiteille pitää tai ainakin tulee yrittää hakea eri suunnista. Vas- tauksia voi hakea alkaen suomalaisten keskustelukulttuurista jatkuen ihmisten persoo- nallisiin ominaisuuksiin. Kommenteissa vanhempien roolista juniorijääkiekossa Sihvo- nen käsittelee laajaa yhteiskunnan kehityskulkua. Tämä herättää pohtimaan, onko urheiluseuroissa nähtävillä yhteiskunnan muutokset, esimerkiksi onko vanhempien kasvanut rooli urheiluseuroissa seurasta yksilölajien heikkenemisestä ja joukkuelajien suosion noususta. Seurojen jäsenmäärien kasvaessa joukkuelajien piirissä, on mahdollista ajatel-

102 la, että sisäiset tilanteet joukkueissa ja seuroissa ovat muuttuneet, esimerkiksi vanhempien roolin suhteen.

Petteri Sihvosen mielipiteet ovat usein kärjistäviä, millä varmasti yritettiin herätellä yhteisöä osallistumaan. Nuoren Suomen toimijoiden, varsinkin Eero Lehden, mielipiteet eivät toisaalta jää paljonkaan Sihvosen taakse kommenttien yleistävyydessä. Lehdellä oli ajatuksena, miten hänestä tilanne oli kestämätön kilpailuhulluuden takia. Sihvosesta sama sävy oli siinä, miten jääkiekko on alistettu pehmolajiksi.

Nuorella Suomella ja Sihvosella löytyi samansuuntaisia mielipiteitä, kuten käsitys, miten vain osa pelaajista pääsee huipulle, tai miten lajit ovat vanhempien vallassa ohi juniorien ja valmentajien. Vaikka erimielisyyksiä olikin, taustalla koko keskustelussa ju- niorijääkiekon suhteen on epäilemättä kaikkien osapuolten kiinnostus lajistaan. Mukana on varmasti myös halu olla kehittämässä pelaajia ihmisinä. Isoin ero löytynee eri toimijoiden ehdottamista toimenpiteistä, miten lasten ja nuorten arki järjestetään liikunnan, ja tässä tutkimuksessa jääkiekon, parissa. Siinä missä Sihvonen oli varsin selkeän ehdoton mielipiteissään, ei hänkään ajanut Suomeen totaalista harjoitusjärjestelmää.

Suomalaisen jääkiekon parissa toimi tässä tutkimuksessa 2000-luvulta alkaen toimijoita, jotka ajoivat eri toimenpiteitä ja perustivat mielipiteensä hyvin eri asioihin. Petteri Sih- vosella ja Nuoren Suomen toimijoilla vaikuttaa olleen yhteinen ajatus suomalaisen urheilun “kriisistä”, Sihvosen kohdalla erityisesti “kriisistä” jääkiekossa. Heidän tulkin- tansa maailmasta oli kuitenkin tyystin erilainen. Siinä missä Nuori Suomi koki liiallisen kilpailun ottaneen vallan urheilusta, Sihvonen päinvastoin painotti kilpailua. Varmasti on myös kyse erilaisten ihmisten käsityksestä, minkälaista on todellinen urheilijuus.

Petteri Sihvosen mielestä urheiluun kuuluu vahvasti rajoittamaton itsensä koettelu, ennemminkin tuli harjoitteluun asettaa minimimäärät kuin rajoittaa harjoittelun määrää. Juniorijääkiekosta on, kuten muustakin urheilusta, käyty aina keskustelua, mutta keskustelu Sihvosen ja Nuoren Suomen välillä oli historiallisesti ainutlaatuinen. Sihvonen pohjasi kritiikkinsä Nuorta Suomea kohtaan käsitykseensä jääkiekosta lähes elämän mittaiselta ajalta pelaajana, valmentajana ja jääkiekkotoimittajana. Sihvosen käsityksis- sä jääkiekko pelinä määrää havaintojen tekemistä, eli Sihvonen sitoutuu mielipiteisiin sen mukaan mitä otteluissa tapahtuu. Sihvonen tulkitsi pelin ja junioripelaajien kautta

103

Nuoren Suomen vaikutuksia. Petteri Sihvosen kritiikki Nuorta Suomea ja vanhempia kohtaan olisi ollut mahdollisesti ratkaistavissa jääkiekkoseurojen toimesta. Jos seuroissa olisi ollut selkeästi erotettu harraste- ja kilpapuoli tai ylipäätään harrastejoukkueita, olisi moni tässä tutkimuksessa mukana ollut asianhaara ratkennut ilman kiistelyä.

Sihvonen näki jääkiekon olleen omalakinen saareke, näin Nuoren Suomen tulo määritte- lemään jääkiekon linjoja lajin ulkopuolelta saattoi innoittaa Sihvosta tarttumaan ky- näänsä. Toisaalta Sihvosen omienkin kommenttien perusteella julkisuudessa, Sihvosen Nuori Suomi kritiikki voidaan nähdä ainakin osin harkittuna, mikä juontaa juurensa Sihvosen asemaan aikakausilehtien toimittajana. Sihvonen on kertonut Urheilulehden ajan jälkeen, että kyseessä on ollut ainakin osin Urheilulehden kirjoituksissa harkittu mediastrategia. On mahdollista ajatella, että myös kritiikissä Nuorta Suomea kohtaan on ollut jotakin “ylimääräistä”. Sihvonen on omistanut mielipiteensä junioritoimintaa kohtaan kaikille jääkiekkotoimijoille tavoitteena herättää keskustelua. Hän halusi kehittää jääkiekkoa osaltaan rakkaudesta lajiin.

Tutkimuksen loppupuolella Sihvosen kritiikki vanhempien roolia kohtaan juniorijääkie- kossa on perusteltavissa samoilla syillä, kuin kritiikki Nuorta Suomea kohtaan. Van- hempien asema ja sen kehittyminen juniorjääkiekon piirissä on monimutkainen prosessi, jossa on nähtävissä useita asioita suomalaisesta yhteiskunnasta. Asiakkuusajattelu ja yleinen ajan henki lienevät yksinkertaisimpia selityksiä juniorien vanhempien tämän- hetkiselle tilanteelle suomalaisessa jääkiekkoyhteisössä. Myös yhteisöllisyydessä tapah- tuneiden muutoksien kautta voi nähdä syitä pelaajien vanhempien nykyiseen rooliin. On myös mahdollista, että urheiluseurat tarjoavat vanhemmille uusyhteisöllisyyttä. Sinänsä yksilöllistyneessä ajassa, urheilun ympäristö on harvoja paikkoja, missä voi kokea yhte- yttä muiden ihmisten kanssa.

Petteri Sihvonen, Nuori Suomi ja pelaajien vanhemmat olivat keskeisiä tämän tutkimuksen juniorijääkiekon määrittäjistä. Tutkimuksessa sivuttiin useita teemoja myös yhteiskuntaan ja yleisesti urheiluun liittyen. Jääkiekon historiallinen tutkimus yhdistet- tynä yhteiskuntatieteellisiin tuloksiin ja tutkimuksiin on aihe, jota olisi syytä tutkia lisää. Edelleen jääkiekon tilalla voisi olla toinenkin laji; pääasia on, että urheilun ja liikunnan tutkimusta on syytä myös tehdä hakien vaikutteita eri tieteistä.

104

Lähteet ja tutkimuskirjallisuus

Sanomalehdet ja aikakausilehdet

Airikka, Tapani 2004: “Eritasoisia ryhmiä saa olla”. Kiekkolehti 5/2004.

Alaja, Katja 2006: “Nuori Suomi on huippu-urheilun ystävä”. Kiekkolehti 6/2006.

Aravirta, Hannu 1992: “Tervetuloa jääkiekon Nuori Suomi –ohjelma". Kiekkolehti 8/1992.

Arolainen, Teuvo 1997: "Liikunnan kenttä on pirstaleina : ihmiset ovat alkaneet päättää itse, miten he harrastavat liikuntaa. Samaan aikaan rahan valta urheiluelämässä on kasvanut". Helsingin Sanomat 16.11.1997.

Berg, Päivi & Salasuo, Mikko: "Lasten harrastuksissa ei pitäisi tähdätä huipulle". Hel- singin Sanomat 22.4.2018.

Bogomoloff, Harry 2008: "Jäävätkö juniorimme ruotsalaisten jalkoihin?". Kiekkolehti 24/2008.

Dettmann, Henrik: “Lahjakkuus kunniaan”. IS Veikkaaja 9.12.2008.

Frantsi, Päivi 1995: "Yksi näkökulma nuorisovalmennukseen". Psykologia 2/1995.

Halonen, Kalervo 2007: “Ei ole este huippukiekolle”. Kiekkolehti 26/2007.

Hannula, Matti 2002: "Pelisääntökeskustelua lapsen parhaaksi ". Kiekkolehti 22/2002.

Heimo, Jussi 2000: ”Onko yksilöt unohdettu?”. Jääkiekkolehti 1/2000.

105

Heimo, Jussi 2005: “Pelastus vai uhka?”. Jääkiekkolehti 2/2005.

Heimo, Jussi 2008: “Kaikki ponnistelee”. Jääkiekkolehti 1/2008.

Heimo, Jussi 2015: “Lisää kovia pelejä junnuille”. Jääkiekkolehti 1/2015.

Hietanen, Heikki & Lehti, Eero 2001: "Jääkiekko liittyy Pelisääntö-perheeseen". Kiek- kolehti 18/2001.

Hiitelä, Juha 2008: "Aikapommi tikittää". IS Veikkaaja 1/2008.

Hoikkala, Tommi & Salasuo, Mikko 2012: “Karavaani jumissa”. Maali 4/2012.

Honkanen, Anne 2003: “Näkökulmia lasten ohjaamiseen”. Kiekkolehti 24/2003.

Huuskonen, Janne 1995: “Häiriöt sosiaalisessa käytöksessä yleisimpiä”. Kiekkolehti 24/1995.

Huuskonen, Janne 1996: "Puolentoista minuutin vaihtosääntö reilu juttu". Kiekkolehti 4/1996.

Jalonen, Jukka 2007: "Syksyn tilannekatsaus" Kiekkolehti 26/2007.

Jalonen, Jukka 2008: “Minne menet suomi-kiekko?”. Kiekkolehti 26/2008.

Jalonen, Krister 2018: "Nuori Suomi -demoni kurkkasi vuosien takaa". Urheilulehti 9/2018.

Japisson, Teemu 2009: “Onko Nuori Suomi suomalaisen huippu-urheilun tuho?”. Val- mentaja 1/2009.

Järvinen, Henry 2005: “Tasoryhmäajattelu takaa lasten kehittymisen”. Kiekkolehti 24/2005.

106

Järvinen, Henry 2007: "Aikuiset ratkaisevat kilpailemisen ilmapiirin". Kiekkolehti 19/2007.

Järvinen, Henry 2009: “Juniorijääkiekkoiluun tarvitaan suunnanmuutos”. Valmentaja 1/2009.

Jääkiekkolehti 1994: “Lisää evankelistoja”. 8/1994.

Jääkiekkolehti 1994: “Isä on oikealla asialla". 9/1994.

Jääkiekkolehti 2005: “Miten Suomen käy”. 10/2005.

Kauhala, Hannu 1992: “Suurseurat mukaan vasta c-junioreihin". Kiekkolehti 8/1992.

Kauhala, Hannu 1999: “Pelin henki”. Kiekkolehti 28/1999.

Karppinen, Lauri 2004: “Hyvästi byrokraatit”. Urheilulehti 40/2004.

Karttunen, Anu 2002: “Kenen mailalla lapsi nykyään pelaa?”. Kiekkolehti 28/2002.

Kaskela, Marja 1993: "Nuori Suomi haluaa urheilun uusiksi". Lapsemme 4/1993.

Kauhala, Hannu 2005: "Kiekkoilun ideanikkari”. Kiekkolehti 26/2005.

Kauhala, Hannu 2005: “Petteri Sihvosen totuudet”. Kiekkolehti 20/2005.

Kauhala, Hannu 2007: “Iso Hyppäys”. Kiekkolehti 8/2007.

Kauhala, Hannu 2008: “Suomalaista linjaa terävöitetään”. Kiekkolehti 9/2008.

107

Kauhala, Hannu 2010: "Kansainvälinen kehitys". Kiekkolehti 15/2010.

Kiekkolehti 1988: "Kolmen kentällisen tasapuolinen peluuttamispakko". 8/1988.

Kiekkolehti 1990: "Jääkiekkoilussa jo 80 Nuori Suomi-seuraa". 1/1990.

Kiekkolehti 1991: “Vähätalo johtaa ohjelmaa ja uskoo ihanteisiin”. 8/1991.

Kiekkolehti 1996: "Puolentoista minuutin vaihtosääntö reilu juttu". 4/1996.

Kiekkolehti 1997: "Sinettiseuroissa kaikille peliaikaa". 8/1997.

Kiekkolehti 1998: "Sinettiseurassa kaikki saavat peliaikaa". 26/1998.

Kiekkolehti 1999: “Kysymykset” 2/1999.

Kiekkolehti 1999: “Mitä mieltä?”. 11/1999.

Kiekkolehti 1999: “Mitä mieltä?”. 26/1999.

Kiekkolehti 2000: "Sinettiseuratoiminta voi hyvin ja kehittyy". 12/2000.

Kiekkolehti 2002: “Nuori Suomi ohjelma on hyvä”. 29/2002.

Kiekkolehti 2002: "Sinettiseurassa kaikki lapset saavat peliaikaa". 30/2002.

Kiekkolehti 2004: "Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus iloita kilpailemisesta” 26/2004.

Kiekkolehti 2004: "Jääkiekko aktiivisesti suosituksia rakentamassa". 26/2004.

Kiekkolehti 2007: “Viimeiseen taistoon”. 45/2007.

108

Kiekkolehti 2009: “Iso junioriseminaari toukokuussa”. 4/2009.

Kiekkolehti 2009: “Joukkuekoot pienenevät”. 9/2009.

Kokko, Saara 2014: “Varakkaat vanhemmat vaativat paljon”. Aamulehti 3.5.2014.

Koponen, Harri 2003: “Urheilujärjestelmään tehtävä täysremontti”. 10-lehti 1/2003.

Korkki, Riku 2013: "Johtava häirikkö". Iltalehti 5.1.2013.

Korkki, Riku 2013: "Oksennettua suklaata". Iltalehti 5.1.2013.

Korkki, Riku 2013: "Sihvosesta sanottua". Iltalehti 5.1.2013.

Kummola, Kalervo 2004: “Lisää vapauksia junioreille”. Kiekkolehti 16/2004.

Kupila, Jari 2005: “Äidit jyrää”. Urheilulehti 40/2005.

Kupila, Jari 2005: “Urheilu on ameeba”. Urheilulehti 51-52/2005.

Kupila, Jari 2006: “Puhukaa toisillenne!”. Urheilulehti 51-52/2006.

Kupila, Jari 2007: “Kokonaisuuden pyhä lehmä”. Urheilulehti 21/2007.

Kupila, Jari 2007: “Mikä muuttuu”. Urheilulehti 23.3.2007.

Kupila, Jari 2007: “Tuskaa ja parkua”. Urheilulehti 27/2007.

Kupila, Jari 2008: “Hullujen hommaa”. Urheilulehti 28/2008.

Kupila, Jari 2008: “Isän ja äidin paikka”. Urheilulehti 30/2008.

Kupila, Jari 2008: “Kaikki soittaa?”. Urheilulehti 14/2008.

109

Kupila, Jari 2008: “Voitto vai kehitys”. Urheilulehti 51-52/2008.

Kupila, Jari 2009: ” Urheilun sairas mies". Urheilulehti 11/2009.

Kupila, Jari 2011: “Monen urheilu, muutaman lahja”. Urheilulehti 22/2011.

Kupila, Jari 2013: “Nuori Suomi nousee kuolleista”. Urheilulehti 21.11.2013.

Kupila, Jari 2014: “Herättäjä”. Urheilulehti 42/2014.

Kupila, Jari 2014: “Kuka puolustaisi huippu-urheilua?”. Urheilulehti 52/2014.

Kupila, Jari 2014: “Kuuluuko liikunta liikuntaseuralle?”. Urheilulehti 50/2014.

Laakso, Lauri 1994: “Kyllä kenttä kasvattaa, mutta liian moni haluaa olla Teemun isä”. Liikunta ja tiede 1/1994.

Laine, Hannu 2008: “Enemmän peliä ja harjoittelua”. Kiekkolehti 17/2008.

Laine, Hannu 2009: “Erkka Westerlund: “Liikaa painetta tuloksen tekemisestä”. Kiek- kolehti 14/2009.

Laine, Hannu 2009: "Muutoksen aika on nyt". Kiekkolehti 24/2009.

Lehti, Eero 1987: "Juniorisääntöjen taustaa". Kiekkolehti 10/1987.

Lehti, Eero 1991: “Pelin henki jääkiekossa”. Kiekkolehti 7/1991.

Lehti, Eero 1992: "Pelisäännöillä tasavertaisuutta ja leikinomaisuutta toimintaan". Kiek- kolehti 14/1992.

Lehti, Eero 1992: "SJL:n juniorisäännöillä on taustansa". Kiekkolehti 8/1992.

Lehti, Eero 1992: "Asennemuutosta tarvitaan". Kiekkolehti 8/1992.

110

Lehti, Eero 1994: "Juniorisääntöuudistuksista". Jääkiekkolehti 10/1994.

Lehti, Eero 1995: "Nuori Suomi -ohjelmassa on järkeä”. Kiekkolehti 18/1995.

Lehti, Eero 1996: “Juniorisääntöihin ehdotetaan muutoksia”. Kiekkolehti 14/1996.

Lehti, Eero 1998: "Mitä "lapsen ehdoilla" tarkoittaa jääkiekkoilussa". Kiekkolehti 30/1998.

Lehti, Eero 1999: "Operaatio Pelisäännöt käynnistyy jälleen". Kiekkolehti 16/1999.

Lehti, Eero 1999: "Osallistumisen vapaaehtoisuus puhuttaa varmaan eniten". Kiekkoleh- ti 28/1999.

Lehti, Eero 2000: "Mihin lasten jääkiekossa on kiire?". Kiekkolehti 22/2000.

Lehti, Eero 2000: “Lapset hallitsevat pelin hengen”. Kiekkolehti 26/2000.

Lehti, Eero 2001: "Juhlapuheista käytäntöön". Kiekkolehti 8/2001.

Lehti, Eero 2002: "Nuoren Suomen ansiosta muutos on ollut järisyttävä". Kiekkolehti 25/2002.

Lehti, Eero 2002: "Nuorisotyössä laatu ja yhteiskunnallinen merkittävyys edelleen nousussa". Kiekkolehti 18/2002.

Lehti, Eero 2005: "Nuori Suomi -ohjelma on lajin koulutus- ja valmennustoiminnan kivijalka". Kiekkolehti 2/2005.

Lehti, Eero 2005: "Nuori Suomi -ohjelma sallii myös tulevien huippujen kehittämisen". Kiekkolehti 8/2005.

Lehti, Eero 2006: “Joukkueet laatimaan kauden pelisääntöjä”. Kiekkolehti 20/2006.

111

Lehti, Eero 2007: “…Ja yhteydenotot alkavat”. Kiekkolehti 30/2007.

Lehti, Eero 2007: "Nuori Suomi ja tasojoukkueet". Kiekkolehti 16/2007.

Lehti, Eero 2007: "Nuori Suomi edelleen myös kilpa-urheilullisen menestyksen asialla". Kiekkolehti 19/2007.

Lehti, Eero 2008: “Suuri enemmistö ymmärtää lasten jääkiekon pelin hengen”. Kiekko- lehti 2/2008.

Lehti, Eero 2008: " Ei käy juniorien vetäjiä kateeksi". Kiekkolehti 4/2008.

Lehtola, Markku 1996: “Valmennuksen kapea ihmiskäsitys on estänyt pelaajia kehitty- mästä huipulle”. FUTIS-sanomat 2/1996.

Lehtomäki, Paula 2004: "Kilpailutoiminnan suositukset eivät estä kasvamista huippu- urheilijaksi". Kiekkolehti 30/2004.

Lempinen, Marko 2016: "Miksi lapsista tehdään uhreja?". Veikkaaja 45/2016.

Leppänen, Marko 2009: " Kolmen kruunun ihme". IS Veikkaaja 7.1.2009.

Luistelija 1998: "Operaatio Pelisäännöt ottaa toisen huomioon". 3/1998.

Malme, Pekka 1991: “Turvallinen taitopeli on hieno harrastus”. Kiekkolehti 3/1991.

Malme, Pekka 1991:"Ohjaajat ja valmentajat ovat avaintehtävissä". Kiekkolehti 6/1991.

Matihalti, Olli-Matti 2004: “Isompi kuva”. Urheilulehti 20/2004.

Mether, Jari 2005: “Kaikki eivät halua huipulle”. Urheilulehti 28/2005.

Mether, Jari 2006: “Vielä kerran Nuori Suomesta”. Urheilulehti 13/2006.

112

Mäki, Vesa 2006: “Nuori Suomi ja natsismi”. Urheilulehti 6/2006.

Palo, Lassi 2002: “Muutos on ollut järisyttävä Nuoren Suomen ansiosta”. Kiekkolehti 25/2002.

Palo, Lassi 2003: "Tuntematon sotilas päävalmentajaksi". Kiekkolehti 25/2003.

Palo, Lassi 2004: "Aikapommi tikittää". Kiekkolehti 22/2004.

Palo, Lassi 2006: “Ponnistelu arvojen puolesta ei ole hävittänyt urheilua.” Kiekkolehti 26/2006.

Palo, Lassi 2008: "Rohkea lasten oikeuksien puolestapuhuja". Kiekkolehti 17/2008.

Palo, Lassi 2009: “Nuorisopäällikkö pitää isoista haasteista”. Kiekkolehti 24/2009.

Palonen, Joose 2010: "Leikin loppu". Veikkaaja 44/2010.

Partanen, Mikko 2004: "Lapset eivät saa kärsiä aikuisten erimielisyyksistä." Kiekkolehti 16/2004.

Pesu, Vili 2003: “Tappaako taito jääkiekon”. IS Veikkaaja 9.9.2003.

Peutere, Pietari 2006: “Urheilufilosofi kaipaa ammattivalmentajia”. IS Veikkaaja 29/2006.

Perkiö, Jari 1994: "Miksei meidän poika pelaa?". Jääkiekkolehti 8/1994.

Pesu, Vili 2011: “Rakenteiden ravistelija” Urheilulehti 41/2011.

Petrell, Jari 1992: “JyP HT kasvattaa PR-miehiä”. Kiekkolehti 8/1992.

Pirinen, Harri 2012: “Pojista polvi paranee”. Veikkaaja 8/2012.

113

Pöntinen, Petri 2009: "Leijonia vai lampaita: juniorikiekkoilu hukkaa tulevaisuuden tähtiä, kenen pitää saada pelata? ". Suomen Kuvalehti 11/2009.

Rantanen, Vesa 2009: “Tästä alkoi alamäki”. IS Veikkaaja 4/2009.

Rantanen, Vesa 2009: “Vihdoin tarpeeksi todisteita”. IS Veikkaaja 1/2009.

Rantanen, Vesa 2009: “Valmennukseen panostettava”. IS veikkaaja 4/2009.

Rantanen, Vesa 2011: “Isä, poika & unelma”. Veikkaaja 22/2011.

Remmel, Gert 2014: “Kerma ja takapuoli”. Urheilulehti 50/2014

Riihentupa, Timo 2016: Kaleva 30.8.2016. (Ei otsikkoa tässä jutussa).

Rönkä, Jukka 2016: "Hänen lastensa isä". Urheilulehti 1/2016.

Räsänen, Jukka- Pekka 2012: "Toisinjattelija". Iltalehti 11.8.2012.

Salminen, Vesa 2004: “Hiekkalaatikolla pöllyää”. Kiekkolehti 28/2004.

Seppänen, Esko 2008: “Jalonen näkee valoa juniorimyllyssä”. Urheilulehti 24-25 2008.

Sergejeff, Mikko 2008: “Nuori Suomi ei ole syyllinen”. Urheilulehti 2/2008.

Sihvonen, Petteri 2004: "Heikoimman lenkin metsästys jääkiekkomediassa". Urheilu- lehti 16/2004.

Sihvonen, Petteri 2004: "Kumartelu ja pyllistely seis!". Urheilulehti 50/2004.

Sihvonen, Petteri 2004: “Kuka heittää ensimmäisen kiven?”. Urheilulehti 35/2004.

Sihvonen, Petteri 2004: "Nelonen floppasi maailmancupissa". Urheilulehti 38/2004.

114

Sihvonen, Petteri 2004: “Nuori Suomi -ideologian ja huippujääkiekon prostituoitu suhde”. Urheilulehti 42/2004. Sihvonen, Petteri 2004: "Summasen missio". Urheilulehti 37/2004.

Sihvonen, Petteri 2004: "Tapaus Karalahti". Urheilulehti 23/2004.

Sihvonen, Petteri 2004: “Urheilusankaruutta ja sinisilmäisyyttä”. Urheilulehti 27/2004.

Sihvonen, Petteri 2005: “-1000 euroa”. Urheilulehti 9/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Avoin kirje Kalervo Kummolalle". Urheilulehti 20/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: “Kloonattujen kettujen metsä”. Urheilulehti 38/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: “Jari Kurri ja kadonneen maalin metsästys”. Urheilulehti 44/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Jore, Juuso, Numppa ja Turun tauti". Urheilulehti 43/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Juniorijääkiekon totuuden hetki". Urheilulehti 2/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: ”Jääkiekkoanalyytikon kesä”. Urheilulehti 25/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Jääkiekkoliitto". Urheilulehti 7/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Median jalkapuu. Päätoimittajat Reijo Suikki Jääkiekkolehti ja Hannu Kauhala Kiekkolehti". Urheilulehti 49/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: “MTV3 ja Hockey Night Fun Club”. Urheilulehti 11/2015.

Sihvonen, Petteri 2005: “Opitaanko jääkiekkoa jäällä vai punttisalilla?”. Urheilulehti 47/2005.

115

Sihvonen, Petteri 2005:”Suomalaisen huippu-urheilun syvä kriisi”. Urheilulehti 27/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: “Tuomiopäivä vai uusi huomen?”. Urheilulehti 36/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: ”Valhe ohjaa SM-liigaa". Urheilulehti 41/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: "Valmentajien ja toimittajien kieroutunut suhde". Urheilulehti 9/2005.

Sihvonen, Petteri 2005: “Westerlundin teesit”. Urheilulehti 35/2005.

Sihvonen, Petteri 2006: “Alennustilan kasvot”. Urheilulehti 36/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: "Juniorijääkiekon tila ja valekaapuiset ideologit". Urheilulehti 2/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: "Median jalkapuu. Susanna Luikku". Urheilulehti 2/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: "Nuori Suomen natsimeininki". Urheilulehti 4/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: "Suomikiekon pikarenessanssi". Urheilulehti 20/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: “Tulevaisuuden suuri huoli”. Urheilulehti 26.5.2016.

Sihvonen, Petteri 2006: "Urheilujournalismista jälleen kerran". Urheilulehti 33/2006.

Sihvonen, Petteri 2006: "Alennustilan kasvot". Urheilulehti 36/2006.

Sihvonen, Petteri 2007: “Huippu-urheilun kritiikistä.” Urheilulehti 25/2007.

Sihvonen, Petteri 2007: "Palasin valmentajaksi". Urheilulehti 40/2007.

Sihvonen, Petteri 2007: "Peli, peli- ja vielä kerran peli". Urheilulehti 47/2007.

116

Sihvonen, Petteri 2007: "Uusi Urheilu(lehti)journalismi". Urheilulehti 44/2007.

Sihvonen, Petteri 2008: “Syöpä ja sen veli”. Urheilulehti 2/2008.

Sihvonen, Petteri 2009: “Aurinkokuninkaan testamentti”. Urheilulehti 49/2009.

Sihvonen, Petteri 2009: "Kellastunut lehti". Urheilulehti 41/2009.

Sihvonen, Petteri 2009: “Kolme miekatonta muskettisoturia”. Urheilulehti 2/2009.

Sihvonen, Petteri 2009: "Minun suosikkiseurani". Urheilulehti 8/2009.

Sihvonen, Petteri 2010: "Johtava analyytikko". Urheilulehti 6/2010.

Sihvonen, Petteri 2010: “Piikkinä lajin lihassa”. Urheilulehti 1/2010.

Sihvonen, Petteri 2010: “Stalinin paluu”. Urheilulehti 2/2010.

Sihvonen, Petteri 2010: “Aurinkokuninkaan sarja”. Urheilulehti 17/2010.

Sihvonen, Petteri 2011: “Löysät pois”. Urheilulehti 41/2011.

Sihvonen, Petteri 2011: “Meidän peli”. Urheilulehti 1/2011.

Sihvonen, Petteri 2011: “Oi, oppi ottakaatte”. Urheilulehti 20/2011.

Sihvonen, Petteri 2011: “Siitä huolimatta”. Urheilulehti 47/2011.

Sihvonen, Petteri 2012: “Hänen isänsä poika”. Urheilulehti 51-52/2012.

Sihvonen, Petteri 2013: "Hyvä veli…". Urheilulehti 51/2013.

Sihvonen, Petteri 2013: “Liian kovakätinen mies”. Urheilulehti 43/2013.

117

Sihvonen, Petteri 2014: "Avoin kirje Kalervo Kummolalle". Kolumni. Urheilulehti 1/2014.

Sihvonen, Petteri 2014: "Juniorivalmentamisen ytimessä". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 5.4.2014.

Sihvonen, Petteri 2014: "Maailman vahvin mies, minä ja kahvilan Aamuparlamentti". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 22.2.2014.

Sihvonen, Petteri 2004: "Maajoukkuetoiminta alkaa liian varhain". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 27.9.2014.

Sihvonen, Petteri 2015: “Drop out lasten ja nuorten liikunnassa uhkaa etenkin harrasteliikkujia”. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 29.8.2015.

Sihvonen, Petteri 2015: "Opettajat ja valmentajat samassa vuotavassa veneessä". Hä- meenlinnan kaupunkiuutiset 25.4.2015.

Sihvonen, Petteri 2016: “Urheilu pakenee lasten jääkiekkoilusta”. Hämeenlinnan Kau- punkiuutiset 5.11.2016.

Sihvonen, Petteri 2016: "Balettitanssija Rasmus Ahlgren". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 12.11.1016.

Sihvonen, Petteri 2016: "Jokainen ihminen on mahdollisuus". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 26.11.2016.

Sihvonen, Petteri 2016: “Kolme vastausta”. Urheilulehti 22/2016.

Sihvonen, Petteri 2016: “Lätkäperheiden vastuuta ei pidä kasvattaa”. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 23.4.2016.

118

Sihvonen, Petteri 2016: “Mukava harrastus vs. huippu-urheilijan polku". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 17.6.2016.

Sihvonen, Petteri 2016: "Tolkkua hämeenlinnalaiseen lasten- ja nuortenurheiluun". Hä- meenlinnan kaupunkiuutiset 15.10.2016.

Sihvonen, Petteri 2016: "Urheilu pakenee lasten jääkiekkoilusta". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 5.11.2016.

Sihvonen, Petteri 2016: "Voihan Wilma". Hämeenlinnan kaupunkiuutiset. 10.12.2016

Sihvonen, Petteri: "Paljastus suomikiekon puhutun seminaarin tapahtumista Westerlun- din puheet ei pidä paikkaansa". Hämeen Sanomat 7.1.2018.

Simola, Hannu 2001: “Koulupolitiikka ja erinomaisuuden eetos”. Kasvatus 32 (3), 290- 97.

Sonninen, Antti-Pekka 2007: “Suomen jääkiekkojunnut etsivät voitontahtoa”. Valmen- taja 1/2007.

Stenius, Ari 2016: "Sihvonen, Petteri Sihvonen". Oululehti 26.8.2016.

Suoranta, Juha 1999: "Voiton ideologia on hallitseva jääkiekkoilussa". Aamulehti 5.12.1999.

Suvinen, Teemu 2018: “Urheiluseuroilla mahdoton tehtävä”. Urheilulehti 29/2018.

Tahkola, Mikael 2016: “Kiitos Ari Stenius”. Oululehti 30.8.2016.

Tamminen, Juhani 2005: “Analyysi”. IS Veikkaaja 22/2005.

Tamminen, Juhani 2005: “Mistä erot syntyvät?”. IS Veikkaaja 2/2005.

119

Tamminen, Juhani 2009: “Asenteet kuntoon”. IS Veikkaja 22 2009

Tamminen, Juhani 2009: “Juniorikiekko”. IS Veikkaaja 20.1.2009. Tanhuanpää, Asko 2005: “Seis sosiaalikiekolle”. Kiekkolehti 16/2005.

Tarvainen, Juha 2009: “Missä syyt”. Urheilulehti 2 2009.

Telama, Risto 1987."Urheilu kasvatusympäristönä." Liikunta ja tiede 24 (1987): 3, s.114-117.

Tervomaa, Turkka 2008: "Juniorisäännöt tukevat lajitaitojen ja pelin oppimista”. Kiek- kolehti 24/2008.

Tervomaa, Turkka 2009: "Kiekkoseuroissa voi urheilla laadukkaasti". Kiekkolehti 1/2009.

Tervomaa, Turkka 2009: “Pelikausi taas paketissa”. Kiekkolehti 14/2009.

Tolonen, Hannu 2009: “Leikkivä lapsi on terve”. Kiekkolehti 7/2009.

Urheilulehti 2008: “Kaikki soittakoon”. 20/2008.

Urheilulehti 2014: "TOP5". 1/2014.

Valmennus ja kunto 1988: “Nuori Suomi tukee huippu-urheilua". 5/1988.

IS Veikkaaja 2009: “Vanhemmat toivat höpöhöpöjutut”. 7.1.2009

Viitanen, Matti 1994: “Nuori Suomi kasvattanut vuosikymmenen ymmärtämään lasta ja nuorta”. Liikunta ja tiede 1/1994.

Westerlund, Erkka 2003: “Urheilua urheilun ehdoilla”. Kiekkkolehti 21/2003.

120

Tutkimuskirjallisuus

Aarresola, Outi 2013: “Omaehtoisuudesta urheilun kilpailuetu” Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä, s.55-59. Toimittaneet Päivi Harinen & Anni Rannikko. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutki- musverkosto. Verkkojulkaisuja 65.

Ahlman, Erik 1976: Kulttuurin perustekijöitä: kulttuurifilosofisia tarkasteluja. 2.painos. Gummerus, Jyväskylä.

Alasuutari, Pertti 2011: Laadullinen tutkimus 2.0. 4.uudistettu painos. Vastapaino, Tampere.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2001: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 5.painos. Vas- tapaino, Jyväskylä.

Foucault, Michel 1984: "Nietzche, Genealogy and History". Toimittanut Paul Rabinow, s. 76-100. Penguin Books, London.

Hazard, Kaarina & Summanen, Raimo 2011: Lätkä. Teos, Helsinki.

Heikkala, Juha 2000: “Liikunnan järjestökentän muutokset ja toimintaympäristö”. Lii- kunnan kansalaistoiminta: muutokset, merkitykset ja reunaehdot, s. 119-134. Toimitta- nut Hannu Itkonen et al. Liikuntatieteellinen seura, Helsinki.

Heinilä, Kalevi 1979: Ulkoilun yhteiskunnalliset ulottumat. Jyväskylän yliopisto. Lii- kuntasuunnittelun laitos. Katsauksia ja katsontoja n:o 1/1979. Jyväskylä.

Heinilä, Kalevi 2001: Terve sielu terveessä ruumiissa. Kopijyvä, Jyväskylä.

Heinilä, Kalevi 2018: "Minne menet Suomen urheilu"- Kilpavarustelusta kestävään kehitykseen. Into-kustannus, Helsinki.

121

Heino, Seppo 2000: Valmentautumisen psykologia : iloisemmin, rohkeammin, keskit- tyneemmin. Vk-kustannus, Lahti. Helander, Kari & Vil n, Seija 2015: Onnellinen urheilija, lapsen kasvu urheilijaksi. Readme.fi, Helsinki.

Herrala, Helena 2015: Tytöt kaukalossa: etnografinen tutkimus tyttöjen jääkiekkohar- rastuksesta. Väitöskirja. Lapin yliopisto, Rovaniemi

Honkonen, Risto & Suoranta, Juha 1999: "Junioriurheilun monet totuudet". Honkonen, Risto & Suoranta, Juha 1999: Höntsyä vai tehovalmennusta? Kirjoituksia joukkueurheilun junioritoiminnasta, s.7-16.Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.

Huhta, Helena 2015: “Ideologiset liikuntamallit, lahjakkaiden tunnistaminen ja drop out”. Huippu-urheilijan elämänkulku: tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa, 431- 470. Toimittaneet Mikko Salasuo, Helena Huhta ja Mikko Piispa. Nuorisotutkimusseu- ra, Helsinki.

Hyrkkänen, Markku 2017: "Historiallinen metodi”. Matkoja aatehistoriaan: esseitä Anssi Halmesvirralle, s.30-59. Toimittaneet Markku Hokkanen, Tuomas Laine-Wrigren ja Timo Särkkä. Kampus-kustannus, Jyväskylä.

Ihalainen, Pasi 2017: “Britti-intellektuellien vai eurooppalaisen poliittisen keskustelun historiaa? “. Matkoja aatehistoriaan: esseitä Anssi Halmesvirralle, s. 60-78. Toimitta- neet Markku Hokkanen, Tuomas Laine-Wrigren ja Timo Särkkä. Kampus-kustannus, Jyväskylä.

Jokisipilä, Markku 2018: Koko kansan leijonat: Suomikiekon historia. Docendo oy, Jyväskylä

Juhila, Kirsi 1993: "Miten tarinasta tulee tosi? Faktuaalistamisstrategiat viranomaispu- heessa”. Diskurssianalyysin aakkoset, s.151-188. Toimittaneet Arja Jokinen, Kirsi Juhi- la ja Eero Suoninen. Vastapaino, Tampere.

Kaila, Osmo I. 1990: Uskoisimmeko yhä urheiluun. Karisto, Hämeenlinna.

122

Kalela, Jorma 2018: "Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa". Men- neisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa, s.20.45. Gaudeamus, Helsinki.

Kallunki, Jani 2010: "Reilu Peli". Respect nro 3. Toimittanut Erkki Alaja. Veikkaus, Vantaa.

Kare, Kauko 1975: Tahko Pihkala, legenda jo eläessään. WSOY, Porvoo.

Karvinen, Jukka & Hiltunen, Pentti & Jääskeläinen, Leena 1991: Lapsi ja urheilu. Ota- va, Helsinki.

Kokkonen, Jouko 2013: Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomen urheilumuseo, Helsin- ki.

Koski, Pasi 2009: Liikunta ja urheiluseurat muutoksessa. Raportti. SLU julkaisusarja. 2009; 7.

Kuisma, Johanna 2011:"Juniorikiekkoilu kasvun kenttänä. Höntsyä vai tehovalmennusta. Kirjoituksia joukkueurheilun junioritoiminnasta, s.103-130. Toimittaneet Risto Hon- konen ja Juha Suoranta. Tampereen ylipisto, Tampere.

Laakso, Lauri & Telama, Risto 1997: "Liikunta ja urheilu lasten ja nuorten sosiaaliseet- tisen kehityksen ympäristönä".Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan, s.275-288.Toimittaneet Paula Lyytinen, Mikko Korkiakangas, Heikki Lyytinen. 1- 2.painos. WSOY, Porvoo.

Lehtonen, Kati 2013: “Viimeiset hetket”. Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutki- joiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä, s. 9-11. Toimittaneet Päivi Harinen & Anni Rannikko. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Verkko- julkaisuja 65.

Lilja, Katri & Mäenpää, Pasi 2009: Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehittäminen urheilun lajiliitoissa vuosina 2004-2008: selvitys. Nuori Suomi, Helsinki.

123

Malvela, Marko 2011: Käytäntöä parhaimmillaan: urheilijalähtöistä yhteistyötä. Luen- to ja suunnittelupalvelu Pelikirja. Jyväskylä.

Mennander, Ari & Mennander, Pasi 2003: Leijonien tarina. Gummerus/Ajatus, Helsin- ki.

Mertaniemi, Maarit & Miettinen, Mari 1998: Suuntana hyvinvointi -mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet? LIKES, Jyväskylä.

Mills, Charles Wright 1990: Sosiologinen mielikuvitus. Suomentanut Antti Karisto. Gaudeamus, Jyväskylä.

Myllykangas, Mikko & Pietikäinen, Petteri 2017: "Johdanto". Ajatusten lähteillä. Aat- teiden ja oppien historiaa, s.7-18. Toimittaneet Mikko Myllykangas & Petteri Pietikäi- nen. Gaudeamus, Helsinki.

Mäkinen, Olli 2007: Samalta viivalta? : eettiset kysymykset urheilussa. Kirjapaja, Hel- sinki.

Palolampi, Erkki 1983: Tahkon hengessä. Urheilun puolesta urheilua vastaan. Otava, Helsinki.

Postman, Neil 1985: Lapsuuden loppu. WSOY, Juva.

Piispa, Mikko 2013: “Huipulle vai huvin vuoksi- mikä 2000-luvun suomalaisnuoria oikein liikuttaa?”. Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä, s.13-16 Toimittaneet Päivi Harinen & Anni Rannikko. Nuorisotutkimusseura / Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisuja 65.

Puhakainen, Jyri 1995: Kohti ihmisen valmentamista. Holistinen ihmiskäsitys ja sen heuristiikka urheiluvalmennuksen kannalta. Tampereen yliopisto, Tampere.

124

Puhakainen, Jyri 2001: Lapsen aika. Puheenvuoro lasten liikunnasta ja urheilusta. Ota- van Kirjapaino Oy, Helsinki.

Puuronen, Vesa 1991: “Nuoriso ja urheiluseurat”. Liikunnan vuoksi: näkökulmia liikun- takulttuurin muutokseen. s.73-82. Koivu ja tähti, Kannus.

Reid, Heather L. 2012: Introduction to the philosophy of sport. Rowman & Littlefield Publishers, Lanham (Md.).

Ruonavaara, Hannu 1993: Omat kodit ja vuokrahuoneet. Sosiologinen tutkimus asun- nonhallinnan muodoista Suomen asutuskeskuksissa 1920-1950. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 97. Turun yliopisto, Turku.

Saaarikoski, Saska 2015: "Dettmann ja johtamisen taito". WSOY, Helsinki.

Sokala, Hannu 1997: NHL, nappulat, huijarit & liikemiehet. D-works SK, Helsinki.

Suhonen, Alpo 2001: Kausi sydämestäni: Chicagon päiväkirjat. WSOY, Helsinki.

Suomen jääkiekkoliitto 2006: Juniorit jäällä. Unipress, Kuopio.

Suoranta, Juha 1999: "Jääkiekossa kaikki elämä". Höntsyä vai tehovalmennusta. Kirjoi- tuksia joukkueurheilun junioritoiminnasta, s.169-194. Toimittaneet Risto Honkonen ja Juha Suoranta. Tampereen yliopisto, Tampere.

Tamminen, Juhani & Nevalainen, Petri 2006: Pelin jälkeen. Ajatus, Helsinki.

Telama, Risto 1987: "Urheilu kasvatusympäristönä". Liikkuvat lapset, s.87-96. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Tyni, Markus 2012: "Jääkiekko osana suomalaista yhteiskuntaa". Jääkiekon ytimessä. Lajitietoa harrastajille ja ammattilaisille, s. 9-19. Toimittaneet Ville Koho ja Simo Luukkainen. UNIpress, Helsinki.

125

Weber, Max 1990: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. 2.painos. Suomentanut Timo Kyntäjä. WSOY, Porvoo.

Westergård, Jali 1993: “Urheiluseuran kasvatusvastuu”. Urheiluseura juuret mullassa, tukka tuulessa, s.39-43. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia. Toimittaneet Hannu Itkonen ja Arto Nevala. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Sähköiset lähteet

"Analyysi: Kaikki pelaa -ideologiasta kannatti luopua – NBA:n ja NHL:n varaustilaisuudet suomalaisjuhlaa". 27.6.2017. Helsingin Uutiset. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/534477-analyysi-kaikki-pelaa-ideologiasta- kannatti-luopua-nban-ja-nhln-varaustilaisuudet. Luettu 1.1.2018.

"Asta Lepän kolumni: häpeä on myös myrkkyä menestykselle". Asta Leppä, Yle. 26.3.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10130152. Luettu 2.11.2018.

"Avoin kirje jääkiekkoliiton Harri Nummelalle." Petteri Sihvosen Paf:in blogi. 29.11.2016. Ei enää saatavilla verkossa. Luettu 16.7.2018.

"Dettmann arvostelee Nuori Suomi ideologiaa". Yle. 6.11.2006. https://yle.fi/urheilu/3- 6047480. Luettu 4.11.2018.

"Professori Hannu Itkosen sähköpostivastaus" 11.11.2018.

"Junioreilta poistettiin tilastot ja sarjataulukot: "Näin tuhotaan suomalainen jääkiek- ko". Savon Sanomat. 30.10.2016 https://www.savonsanomat.fi/urheilu/jaakiekko/Junioreilta-poistettiin-tilastot-ja- sarjataulukot-N%C3%A4in-tuhotaan-suomalainen-j%C3%A4%C3%A4kiekko/863755 . Luettu 1.11.2018.

126

"Juniorivalmentajien siirryttävä kansalaistottelemattomuuteen". Petteri Sihvosen Paf:in blogi. 17.10. 2012. Ei enää saatavilla verkosta. Luettu 16.7.2018.

"Junnuvalmentaja akateemiset äidit ovat saaneet suomalaisen huippu-urheilun alennustilaan". Aamulehti verkkosivut 21.8.2016. https://www.aamulehti.fi/kotimaa/junnuvalmentaja-akateemiset-aidit-ovat-saaneet- suomalaisen-huippu-urheilun-alennustilaan-23870127. Luettu 5.6.2018.

"Jääkiekon Nuori Suomi haluaa antaa mahdollisuuden jokaiselle". MTV: sivut. 2.4.2017. https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:- mbMJJ90d7kJ:https://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/uutiset/artikkeli/jaakiekon-nuori- suomi-haluaa-antaa-mahdollisuuden- jokaiselle/3857976+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-b Luettu 8.10.2018.

"Jääkiekkojunnujen menestysresepti: Yksilöiden taitoihin panostettu yhteispeliä unohtamatta". Yle, urheilu. Panu Vatanen. 25.4.2016 https://yle.fi/urheilu/3-8835504 Luettu 16.9.2018

"Jääkiekko yhä Suomen arvostetuin laji". Iltalehden internet-sivut. 24.1.2013. https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/2013012416594736_jk.shtml. Luettu 10.11.2018.

"Kalervo Kummola Suomen jääkiekosta: “Kyllä mua takavuosina harmitti”. Palojärvi, Otto / Sport Content 5.1.2016 https.//www.uusisuomi.fi/urheilu/160144-kalervo- kummola-suomen-jääkiekosta-kylla-mua-takavuosina-harmitti. Luettu 16.9.2018

"Kolumni: Nyt puhuu "Toni-Petterin" akateeminen äiti, joka pilasi huippu-urheilun". Aamulehti. Anu Leena Koskinen. 23.8.2016 https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kolumni- nyt-puhuu-toni-petterin-akateeminen-aiti-joka-pilasi-huippu-urheilun-23870669. Luettu 15.9.2018.

"Kolumni: Valmentajilta verrattomia vertauksia: “Kilpaurheilu ei ole mielihyväauto- maatti”. Länsi-Suomi. Eetu Setänen 20.4.2018. https://ls24.fi/urheilu/kolumni- jalkapallovalmentajilta-verrattomia-vertauksia-kilpaurheilu-ei-ole-mielihyvaautomaatti Luettu 3.9.2018.

127

"Lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositukset". Joensuun uimaseuran sivusto. http://jous.fi/application/files/1414/2796/0774/Kilpailutoiminnansuositukset.pdf. Luettu 7.11.2018.

"Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa". LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Toim. Sami Kokko ja Anette Mehtälä. http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/438/.Luettu 1.11.2018

"NHL Draft selections by country by birthplace, 1991-2014". NHL:n internet-sivut. http://www.nhl.com/ice/page.htm?id=31888. Luettu 10.11.2018.

"Nuori Suomi -kiekkoa?" Miika Peltosen kolumni Jatkoaika.com foorumilla. 14.4.2006. https://www.jatkoaika.com/kolumni/nuori-suomi-%E2%80%93kiekkoa/78510. Luettu 8.11.2018.

"Petteri Sihvosen Paf:in blogi 31.8.2012". Ei enää saatavilla verkosta. Luettu 16.7.2018.

"Petteri Sihvosen Twitter-päivitys". 29.11.2013. Luettu 10.11.2018.

"Pihapelikoodi rikottiin junnulätkässämme 1995-2008". Petteri Sihvosen Paf:in blogi. 27.1.2014. Ei enää saatavilla verkossa. Luettu 16.7.2018.

"Salibandy pelaajamäärässä jääkiekon edellä – jääkiekon lukemassa noin 10 000 toi- mihenkilöä". Karjalaisen verkkosivut. Jarmo Sieviläinen. 23.10.2018. https://www.karjalainen.fi/urheilu/item/198527. Luettu 8.11.2018.

"Sarjatoiminta ja kurinpito". Suomen jääkiekkoliitto. http://www.finhockey.fi/index.php/seuralle/sarjatoiminta#lasten-sarjatoiminnan- linjaukset-sarjaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t-c2-f2-sarjoissa. Luettu 10.11.2018

"Sihvonen: rapsakan lasten tautologiaa ei tule kavahtaa- päinvastoin!". Mtv sivusto. 25.8.2018. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sihvonen-rapsakan-lastenurheilun- tautologiaa-ei-tule-kavahtaa-painvastoin/7043798#gs.xLB7dno. Luettu 10.10.2018.

128

"Sihvonen: Urheilevien lasten vanhempia tuli kuulla enemmän". MTV 3.3.2018. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sihvonen-urheilevien-lasten-vanhempia-tulisi- kuulla-enemman/6792734. Luettu 8.9.2018.

"Sihvosen Suora 5.3, Tarvainen-Sihvonen". Juha Tarvainen, Jääkiekko enemmän kuin peli -blogi. 5.3.2009. http://kiekkoliitto.blogspot.com/2009/03/sihvosen-suora-53- tarvainen-sihvonen.html .Luettu 2.11.2018.

"Tutkija Mikko Salasuo: urheilujärjestelmämme ei perustu mihinkään". Kaleva.fi Esko Aho. 23.8.2016. https://www.kaleva.fi/urheilu/tutkija-mikko-salasuo- urheilujarjestelmamme-ei-perustu-mihinkaan/736315/ .Luettu 14.9.2018.

"Tutkimus: jääkiekko on Suomen arvostetuin urheilulaji". Markkinointi & Mainonta - sivusto. Henrik Muukkonen. 6.4.2017. https://www.marmai.fi/uutiset/tutkimus- jaakiekko-on-suomen-arvostetuin-urheilulaji-6639214. Luettu 6.11.2018.

"Tutkijat kumoavat urheiluun liittyviä luuloja: Huippuja ei voi seuloa lapsena, lasten kilpailua ei tarvita, eivätkä esikuvat vaikuta urheilun aloittamiseen". Yle. 4.6.2015. https://yle.fi/uutiset/3-8021860

"Tämä on suomalaisen juniorijääkiekon ongelma – entinen Leijona-valmentaja haluaa nähdä suurremontin". Hämeen Sanomat. 15.2.2018 https://www.hameensanomat.fi/kiekko/tama-on-suomalaisen-juniorijaakiekon-ongelma- entinen-leijona-valmentaja-haluaa-nahda-suurremontin-194094/ .Luettu 1.11.2018.

"Urheilujournalismi on journalismia". Pääkallo.fi. Jani Hakkaraisen blogi. 13.10.2011. https://paakallo.fi/2011/10/urheilujournalismi-on-journalismia/ Luettu 13.10.2018.

"Urheilujärjestöt yhteen- Valo sulautuu Olympiakomiteaan". Yle. Teemu Tammilehto. 20.6.16. https://yle.fi/urheilu/3-8972611. Luettu 8.10.2018.

"Urheilun tilan tarkastelua". Urho Kekkosen puhe Jyväskylä yliopistolla 30.10.1971. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10153/TMP.objres.4387.html?sequence=1 &isAllowed=y Luettu 7.6.2018.

129

“Vanhemmat, junnulätkän heikoin lenkki”. 13.12.2017.Hämeen Sano- mat.https://www.hameensanomat.fi/kolumnit/341515-vanhemmat-junnulatkan-heikoin- lenkki. Luettu 1.11.2018.

Audiovisuaaliset lähteet

Arto Teronen. Urheiluilta. Radio-ohjelma. Osa 13: Vieraina Alpo Suhonen, Satu Kaski ja Henrik Dettmann. Radio-ohjelma 27.3.2012, Yle, https://areena.yle.fi/1-1484464 Kuunneltu 3.11.2018.

Arto Teronen. Urheiluilta. Radio-ohjelma.Vieraina Henrik Dettmann, Satu Kaski ja Kalervo Ilmanen. Radio-ohjelma 20.4.2012. Yle, https://areena.yle.fi/1-1504624. Kuunneltu 1.11.2018.

A-studio 31.10.2014. Tv-ohjelma.Katsottu Oulun yliopiston tv-arkistossa 15.10.2018.

Baldcast, pelaajapolku nuoren urheilijan tie huipulle. Youtube, 5.2.2018. https://www.youtube.com/watch?v=0lC8gxZ2MN4. Katsottu 8.11.2018.

Huomenta Suomi. Tv-ohjelma 11.5.2009, MTV3. Vieraana Teemu Japisson. Katsottu Oulun yliopiston tv-arkistossa 1.11.2018.

Huomenta Suomi. Vieraana Ville Lång ja Petteri Sihvonen. 21.2.2017. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/petteri-sihvoselta-tuima-viesti-huippu- urheilupomoille-talon-perusta-pielessa/6319498#gs.siV=tY0. Tv-ohjelma. Katsottu 15.10.2018.

Jääkiekon lumo ja hurmio. Roman Schatzin Maamme-kirja. Vieraina Alpo Suhonen ja Petteri Sihvonen. Radio-ohjelma 16.5.2016, Yle Areena. https://areena.yle.fi/1- 3369230. Kuunneltu 6.9.2018.

Kaksi sormea pelikirjalla. 25.2.2009. Tv-ohjelma.Vieraana Tuomas Kyrö. Katsottu Ou- lun yliopiston tv-arkistossa 6.9.2018.

130

Kaksi sormea pelikirjalla. Urheilukanava. Tv-ohjelma 22.4.2009. Haastattelija Ismo Valkki ja vieraana Petteri Sihvonen. Katsottu Oulun yliopiston tv-arkistossa 10.11.2018.

Kenen tulisi saada lapset liikkeelle ja millä resursseilla? Radio-ohjelma 18.1.2016, Yle. https://arenan.yle.fi/1-3237891 .Kuunneltu 5.11.2018.

Kymppitonni. SuomiTV 22.08.2010. Katsottu Oulun yliopiston arkistossa 15.10.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Erkki Alaja. Radio-ohjelma 2.11.2018, Yle. https://areena.yle.fi/1-4561445. Kuunneltu 6.11.2018.

Lindgren & Sihvonen: Vieraana Hanno Möttölä. Yle Puhe. 12.9.2014. https://areena.yle.fi/1-2363139. Kuunneltu 5.5.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Hannu Manninen. Radio-ohjelma 10.3.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4003988. Kuunneltu 1.11.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Jarkko Nieminen. Radio-ohjelma 14.4.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4091426. Kuunneltu 1.11.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Jussi Leppälahti. Radio-ohjelma 27.5.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3448325. Kuunneltu 7.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Kalle Palander. Radio-ohjelma 8.6.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3362198. Kuunneltu 7.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Kari Helander. Radio-ohjelma 9.10.2015, Yle. https://areena.yle.fi/1-3025237. Kuunneltu 7.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Kiira Korpi. Radio-ohjelma 28.9.2018, Yle. https://areena.yle.fi/1-4528578. Kuunneltu 3.11.2018.

131

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Kyösti Lampinen. Radio-ohjelma 22.1.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3238016. Kuunneltu 7.6.2018. Lindgren & Sihvonen. Vieraana Lotta Lepistö. Radio-ohjelma 5.5.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4118566.Kuunneltu 5.5.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Mattias Gestranius. Radio-ohjelma 7.4.2017. Yle. https://areena.yle.fi/1-4078212. Kuunneltu 8.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Marko Yrjövuori. Radio-ohjelma 13.10.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4242771. Kuunneltu 5.5.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Mika Poutala. Radio-ohjelma 9.3.2018, Yle. https://areena.yle.fi/1-4367296. Kuunneltu 7.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Mikko Esko. Radio-ohjelma 9.6.2017. https://areena.yle.fi/1-4147268. Kuunneltu 8.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Mila Kajas. Radio-ohjelma 17.3.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4018336. Kuunneltu 8.12.2017.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Minna Meriluoto. Radio-ohjelma 15.4.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3370470. Kuunneltu 8.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Mitri Pakkanen. Radio-ohjelma 9.12.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3834622. Kuunneltu 4.4.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Oona Kauste. Radio-ohjelma 19.1.2018, Yle. https://areena.yle.fi/1-4323350. Kuunneltu 8.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Pasi Kaukoranta. Radio-ohjelma 30.9.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3711571. Kuunneltu 9.6.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Pekka Koskela. Radio-ohjelma 4.9.2015, Yle. https://areena.yle.fi/1-2977653. Kuunneltu 7.5.2018.

132

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Petra Olli. Radio-ohjelma 8.12.2007, Yle. https://areena.yle.fi/1-4296982. Kuunneltu 6.10.2018

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Sauli Niinistö. Radio-ohjelma 1.12.2017, Yle Puhe, https://areena.yle.fi/1-4291599. Kuunneltu 10.10.2018.

Lindgren & Sihvonen:Vieraana Sergei Iljukov. Radio-ohjelma 4.3.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3315187. Kuunneltu 10.10.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Silja Ranta. Radio-ohjelma 25.8.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-4199763 Kuunneltu 6.10.2018.

Lindgren & Sihvonen. Vieraana Topi Raitanen. Radio-ohjelma 26.10.2018, Yle. https://areena.yle.fi/1-4553815. Kuunneltu 6.11.2018.

Petteri Sihvonen Tuima-tv:n vieraana. YouTube 17.5.2017. https://www.youtube.com/watch?v=2Kq7oid7cPA. Katsottu 1.11.2018.

Petteri Sihvonen. Vieraana Henrik Dettmann. Radio-ohjelma 24.6.2014, Yle. https://areena.yle.fi/1-2295268. Kuunneltu 6.11.2018.

Petteri Sihvonen. Vieraana Kari Uusikylä. Radio-ohjelma 22.7.2016, Yle. https://areena.yle.fi/1-3503965. Kuunneltu 7.6.2018.

Petteri Sihvonen. "Rehellistä puhetta urheilujournalismista". Vieraana Jukka Rönkä ja Esko Hatunen. Radio-ohjelma 15.7.2014, Yle Puhe. https://areena.yle.fi/1-2299319. Kuunneltu 15.7.2018.

Politiikkaradio. Markus Leikola ja Jussi Lähde. Radio-ohjelma 4.5.2012. Kuunneltu Oulun yliopiston tv-arkistossa. Kuunneltu 1.11.2018.

133

Puheen Aamu. Petteri Sihvonen: Kaikki työ on roolin ottamista. Radio-ohjelma 27.9.2013, Yle. https://areena.yle.fi/1-2043915. Katsottu 2.11.2018. Puheen aamu. Radio-ohjelma 11.1.2013. Kuunneltu Oulun yliopiston tv-arkistossa 1.11.2018.

Puheen Aamu. Vieraana Mikko Piispa ja Petteri Sihvonen. Radio-ohjelma 8.6.2015. Kuunneltu Oulun yliopiston tv-arkistossa. Kuunneltu 2.11.2018.

Pressiklubi. Tv-ohjelma 23.3.2009. Katsottu Oulun yliopiston tv-arkistossa 15.10.2018.

Sanan lenkkivieras. Petteri Sihvosen pehmeämpi puoli. Video. TV7 20.4.2011. www.tv7.fi/vod/player/14329. Katsottu 6.8.2018.

Sihvonen remix. Tv-ohjelma 26.12.2008, Urheilukanava. Katsottu Oulun yliopiston tv- arkistossa 1.10.2018.

Sihvonen remix. Tv-ohjelma 28.12.2008, Urheilukanava. Katsottu Oulun yliopiston tv- arkistossa 1.10.2018.

Sihvonen remix. Vieraana Ismo Lehkonen. Tv-ohjelma 9.1.2009, Urheilukanava. Kat- sottu Oulun yliopiston tv-arkistossa 1.10.2018.

Sporttinurkassa urheilutoimittaja Petteri Sihvonen! Radio-ohjelma. Radio Aalto 22.8.2016, Ruutu. www.ruutu.fi/video/2716043. Kuunneltu 3.11.2018.

Urheiluseurojen sisäpiirissä. Nuori Suomi. Podcast 12.9.2018, Radioplay. https://radioplay.fi/podcast/urheiluseurojen-sisapiirissa/. Kuunneltu 1.10.2018.

Uskalletaanko Suomessa kritisoida Teemu Selännettä. Radio-ohjelma 13.2.2017, Yle. https://areena.yle.fi/1-3970029. Kuunneltu 8.8.2018.

134