Rannikkolinnakkeiden Tulevaisuus

Uudenmaan liiton julkaisuja E 101 - 2008

Uudenmaan liitto

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Uudenmaan liiton julkaisuja E 101 - 2008

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Juhani Ahlman / N. J. Ahlman Oy

Uudenmaan liitto • 2008

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 1 Uudenmaan liiton julkaisuja E 101 - 2008 ISBN 978-952-448-244-8 (sid.) ISSN 1236-6811 PDF) ISBN 978-952-448-245-5 (PDF) ISSN 1236-6811 (PDF)

Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Kuivasaari / Kuva: Kai Heng Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg

Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota Uudenmaan liiton virallisena kannanottona.

Painotalo Kyriiri Helsinki 2008 200 kpl

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

2 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Julkaisija(t)

Uudenmaan liitto

Nimeke

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika 101 2008 Sivuja Liitteitä 42 3 ISBN ISSN 978-952-448-244-8 (sid.), 978-952-448-245-5 (PDF) 1236-6811 Kieli, koko teos Yhteenveto suomi ruotsi, englanti

Tiivistelmä

Suomenlahden linnakesaarien loistava menneisyys ja hämärä tulevaisuus

Merkittävä osa muistorikkaista rannikko- ja saaristolinnakkeista on vähitellen jäämässä aktiivisesta sotilas- käytöstä, vaikka varsinaista muutosaikataulua ei vielä ole. Ei ole myöskään selvää kuvaa siitä, kuinka historiallinen muutos tapahtuu. On kuitenkin ilmeistä, ettei saarten ylläpitoa voida jatkaa nykyisellä rahoituksella puolustusvoimien kautta. On löydettävä uusia tapoja käyttää ja siten rahoittaa ainakin arvokkainta kansallista perintöä edustavaa osaa tästä linnakeketjusta. Linnakematkailu tullee olemaan keskeinen työkalu tämän historian säilyttämisessä jälkipolville. Se ei kuitenkaan vielä riitä sen paremmin taloudellisesti kuin maan- tieteellisestikään: linnakkeita on paljon, ja osa sijaitsee vaikeiden taipaleiden takana. Selvitystyön aikana on syntynyt näkemys, että kaikki osapuolet, varsinkin puolustushallinto ja kiinteistönomistajat (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt), mutta myös museo- ja ympäristöviranomaiset, valtiovarainministeriö, kunnat ja maakunnat olisi saatava ajoissa riittävään konsensukseen linnoitusten tulevasta kohtelusta. Todennäköisesti tarvitaan mukaan myös sekä julkista että kolmatta sektoria. Linnoitukset joudutaan väistämättä luokittelemaan antikvaaristen arvojen – ehkä myös luontoarvojen – pohjalta. Paitsi että rahoitusta joudutaan priorisoimaan, on linnakkeet pakko asettaa erilaiseen asemaan siinä suhteessa, kuinka vahva julkinen ote on toisaalta pidet- tävä, ja mitkä linnakkeet voidaan luovuttaa vapaampaan uuskäyttöön. Kaavoituksella ja muulla suunnittelulla tulisi olla tässä keskeinen rooli, mutta nykykäytännössä sitä ei päästä aloittamaan ajoissa. Saarten mittavat turvallisuusongelmat on myös muistettava. Useat näyttävimmistä kohteista sijaitsevat Uudellamaalla, minkä vuoksi Uudenmaan liitto rahoitti selvitystyötä.

Raportin laatija Juhani Ahlman / N.J. Ahlman Oy

Avainsanat (asiasanat) linnakkeet, matkailu, kulttuurimatkailu, puolustuhallinto, kulttuuriperintö, saaristo Huomautuksia

Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.ﬁ

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 3 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Presentationsblad

Utgivare

Nylands förbund

Publikation Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus (Kustforternas framtid) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum 101 2008 Sidor Bilagor 42 3 ISBN ISSN 978-952-448-244-8 (inb.), 978-952-448-245-5 (PDF) 1236-6811 Språk Sammandrag ﬁ nska svenska, engelska Sammanfattning

Det grandiosa förﬂ utna och den prekära framtiden av kustforterna i Finska viken

Huvuddelen av de anrika kustforterna frigörs småningom från försvarsändamål, även om tidtabellen ännu är obestämd. Detta faktum ställer nya krav för samhället; man bör fi nna återanvändningar och ersättande fi nansieringskanaler för att kunna underhålla och även konservera de värdefullaste antikvariska anläggnin- garna. Det fi nns inga färdiga riktlinjer över avvecklingen av en så särskild national förmögenhet i denna skala. Åtminstone inte i Finland; i Sverige har man genomgått någonting ditåt, men man kan påstå, att Finska vikens fortkedja har ett mycket färgfullare, multinationell, även martialisk bakgrund. Det är uppenbart, att nyanvändning kommer mer eller mindre att anknyta med turismen, med en stark kulturell skift- ning beträffande de mest spektakulära holmarna, men annars närmast med rekreation i denna enastående naturmiljö. Men det fi nns också stora problem att lösas före man kan arrangera nämnvärda aktiviteter för allmänheten. De befi ntliga faciliteterna är inte avsedda för turismen, det fi nns rent av farliga ställen, det onda arvet (explosiva). Därför har försvaret, men också ägarna en reserverad hållning inför öppningsa- gendan. Således är det nödvändigt, att man redan i tidigt skede i samarbete med alla kontrahenter inleder inventering, klassifi cering och planläggning av detta arv.

Rapporten är utarbetad av Juhani Ahlman / N.J. Ahlman Oy Nyckelord (ämnesord) forter, turism, kulturturism, försvarsförvaltning, kulturarv, skärgård Övriga uppgifter Publikationen ﬁ nns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.ﬁ

4 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Uusimaa Regional Council | Helsinki Region Outline description of publication

Aleksanterinkatu 48 A | FIN-00100 Helsinki | Finland tel +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 offi ce@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi

Publisher

Uusimaa Regional Council

Title Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus (The Future of the Fortresses in the Gulf of Finland) Title of series Publications of the Uusimaa Regional Council E Publication no. Date of publication 101 2008 No. of pages No. of appendices 42 3 ISBN ISSN 978-952-448-244-8 (paper), 978-952-448-245-5 (PDF) 1236-6811 Language of publication Summary Finnish Swedish, English Abstract The outstanding past and obscure future of the fortress islands in the Gulf of Finland

The Finnish Defence has utilized up to the 21st century the magnifi cent chain of fortress islands, originally built before the First World War by the Russians, for defending St. Petersburg. The military resources now being allocated according to new threads and weaponry. Most of the fortresses are going to be without active military use and, consequently, the fi nancing of their maintenance is in danger. New, profi table use is needed to guarantee preserving this national, partly even international heritage to the future generations. Culture tourism is the most natural activity in this context, but it is certainly not enough. There is a lot of work to be done before the future of the island will be secured. The time schedule of the alienation is still open, and the infrastructure is surely not ready for re-use without modifi cations. The islands are different, while thinking of their antiquarian value, accessibility and safety. Therefore, the Defence and the property owners as well, have somewhat reserved attitude towards the opening of the fortress islands. The result of this study is that a wide consensus is needed while deciding upon the future use of the fortresses: which ones thanks to their rich history – should be kept in the hands of a public agency, which ones could be managed by private operators and which of them are “only” islands, without a need for specifi c use limitations. De- tailed planning is essential and, perhaps, also a new, professional facility management for the most valuable objects.

Report written by Juhani Ahlman / N.J. Ahlman Oy Keywords (topic words) Fortress, tourism, cultural heritage, defence administration, islands

Remarks This publication is available as an internet edition: www.uudenmaanliitto.ﬁ

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 5 Sisällys

Yhteenveto 7 Sammandrag: Kustforternas framtid i Finska viken 10 Summary: The Future of the Fortresses in the Gulf of Finland 11 Selvityksen taustoja 12 Kohdekohtainen tarkastelu 14 Hangon ja Tammisaaren linnoitussaaret 14 Russarö 14 Kansallinen kaupunkipuisto 15 Hästö-Busö 15 Jussarö 15

Inkoon ja Kirkkonummen edusta; Pietari Suuren merilinnoituksen keskusasema 16 Mäkiluoto 16 Träskön 17 Bågaskär 18 Inkoon ja Kirkkonummen saarten käyttöperiaatteista 18

Espoo 18 Miessaari 18

Helsingin saaret 19 Kuivasaari 19 Kansalaisten Kuivasaari 19 Vallisaari-Kuninkaansaari 21 Suljetun saaren salaisuus 21 Matkailun mahdollisuuksista 21 Suomenlinna 23

Varsinais-Suomi 24 Utö ja Ormskär 24 Örö 24 Bokulla ja Alskär 24 Katanpää/Lyperö 24

Itä-Uusimaa 25 Vaarlahti (Varlax) ja Glosholmen 25 Lövö - Lehtinen 25

Kymenlaakso 25 Kirkonmaa 25 Rankki 25 Haapasaari 26 Vanhankylänmaa 26 Mustamaa 26 Kilpisaari 26 Keisaritarinoiden Kymenlaakso 26 Vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia 27 Öljyntorjunta 27 Tuulivoima 27 Ajatuksia suojeltavan omaisuuden hallinnasta 28 Mitä pitää suojella 29 Omistajista 29 Vaihtoehtoisia strategioita 30 Ehdotuksia 32 Miten tässä sitten oikeasti käy? 34 Liite 1: Puolustuskäytössä olevat tai olleet saaret 36 Liite 2: Lähestytyt matkailuyritykset/matkailutoimistot/yhdistykset 40 Liite 3: Uudenmaan linnakesaaret 42

6 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Yhteenveto

Suomenlahden linnoitettujen saarten monisata- 2009. Näiden tietojen puuttuminen ei kuitenkaan vuotinen historia on edelleen paikan päällä nähtä- estä pohtimasta, miten saarten hallinto voitaisiin vissä, kiveen kirjoitettuna. Linnakerakentamisen järjestää, kun sotilasviranomaisten ote niistä on kultakausi ensimmäisen maailmansodan aattona kirvonnut. Päinvastoin, jo ennen kohdekohtaisia kiteytyy Pietari Suuren merilinnoitukseen. Tä- lakkauttamispäätöksiä tulisi olla toimiva konsepti män ajan helmi on Helsingin edustalla sijaitseva siitä, mitä sitten tehdään. Kuivasaari maailmanluokan harvinaisuuksineen. Linnakkeet, kuten itsenäisyydenkin ajan patterit Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole yrittää ovat vaarassa jäädä vaille säännöllistä hoitoa ja selventää, minkä linnakesaarista voidaan katsoa valvontaa. Ylläpidon rahoitus uhkaa loppua, kun kuuluvan jo tehtyihin hallituksen selontekoihin, merivoimat vähitellen jättää saaret. saati ennakoida, mitä seuraaviin pannaan. Tavoit- teena on tarkastella sitä, mitä yleensä seuraa kiin- Suomenlahdella kymmenille sotilassaarille etsitään teän rannikkotykistön todetusta vanhenemisesta. lähivuosina korvaavaa käyttöä, kymmenkunta Tehtyihin päätöksiin perustuen on pääosa 100 saarista on Uudellamaalla. Saarien yhteenlaskettu mm:n tornikanuunoista deaktivoitu vuosina 2006 maapinta-ala on noin 1 700 ha (17 km2), josta - 2007. Jäljelle jäävät vain 130 mm:n putket. Kos- noin 600 ha Uudenmaan alueella. Lämmitettäviä, ka niidenkin käyttöiällä on käytännössä rajansa, käyttökelpoisia (varauksin) tiloja on vastaavasti on varauduttava linnakesaarten statuksen jonkin- noin 70 000 htm2 ja 25 000 htm2. Lisäksi saarilla laiseen muutokseen, jos niitä ei tarvita koulutus- on asejärjestelmärakenteiden ohella vähintään käytössä. Selontekojen on tarkoitus paitsi kehittää saman verran erilaisia varastoja suojatiloja. Koko puolustusta, myös siirtää resursseja poistuvista ketjun ylläpitoon ja vuokriin käytetään vuosittain toiminnoista kehitettäviin puolustusjärjestelmiin. 6 M€, josta noin 4 M€ Uudellamaalla. Arvioi- tu korjausvelka on useita kymmeniä miljoonia. Tarkastelussa ei voida ummistaa silmiä niiltä Nykyinen ylläpitotaso ei ehkä riittäisi esimerkiksi ongelmilta, joita linnakesaarten maaperässä korkeatasoiseen matkailuun, mutta toisaalta jos- olevat jäämät, pudotukset, kuilut ja jopa räjäh- tain voitaneen myös tinkiä uudessa käytössä. teet aiheuttavat. Matkailijoiden pääsyn tietyille alueille tulee estämään sekin, että aktiivikäytöstä Puolustusselontekojen eräs, taloudellisesti ei ehkä riippumatta joillakin saarilla jouduttaneen edel- suurin, mutta yleisölle näkyvin ulottuvuus on leen varastoimaan ammuksia. Lisäksi osa saarista, tarkastella, mitä käytössä olevista sotilaskohteista kuten Helsingin saaret sijaitsevat aluevalvonnan ei ole enää tarpeen pitää rasittamassa kiinteistö- suojavyöhykkeeksi määritellyn vesialueen sisällä. kuluillaan puolustusbudjettia. Osa linnakesaarista Suoja-alueilla ovat myös Miessaari, Mäkiluoto on jo kuulunut tähän kategoriaan, osa poistunut- lähisaarineen, Hästö-Busö, Russarö, Örö, Utö, kin. Kuitenkin valtaosa Suomenlahden saarista Kirkonmaa ja Haapasaaren saaristo. Kuitenkin on vasta tämän muutoksen eli konversion edessä. mm. Haapasaarella ja Utössä on jo matkailutoi- Lopettamisajatuksen on voinut kyllä tulkita mintaa, eikä suoja-alue määritys ole siis ollut este hallituksen selonteoista, mutta lakkauttamisen tavanomaiselle liikkumiselle. Silti voi olla eräissä toteuttamistavalle ja aikataululle on niissä jätet- tapauksissa perusteltua selvittää, onko rajaus ty väljyyttä. Sitä tarvitaankin, koska saarilla on enää tarpeen. Valvontalaitteet, erityisesti tutkat mm. paljon valvontalaitteita ja varastoja. Niiden säteilyongelmineen ovat eräs rajoittava kysymys. käytöstä päättäminen vaatii toimenpiteitä, joita ei Toisaalta laiturit ja niiden kunto on kriittinen ole välttämättä osattu ennakoida strategisen tason tekijä koko alueella. päätöksissä. Tarkempia tietoja lakkauttamisaika- taulusta ja luopumisprosessista saataneen, kun Uuden toiminnan tulisi siis kyetä pitämään yllä puolustushallinnossa käynnistetty, linnakesaarten näitä aktiivikäytöstä jääviä puolustusrakenteita, käyttöä koskeva selvitystyö valmistuu vuonna myös sellaisia, jotka eivät itsessään ole tuottavia.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 7 Arvokkaimpien, säännöllistä huoltoa vaativien Uuskäyttötarkasteluiden ulkopuolelle jätetään asekohteiden osalta on yritystoiminnan ohella Helsingin saarista Santahamina ja Isosaari, joilla hyvä, joskus parempikin, ratkaisu asiaan paneu- on toki merkittävä sotilashistoria. Niistä, kuten tunut vapaaehtoistoiminta. Tällaista toimintaa on Kotkan Kirkonmaan jäämisestä toistaiseksi kou- jo syntynyt joihinkin kohteisiin, mm. kiltoina ja lutusvaruskunniksi on selvät päätökset. Helsin- yhdistyksinä. Ne voivat kuitenkin parhaimmil- gin Katajaluoto toimii näillä näkymin pysyvästi laankin ratkaista vain osan hoito-ongelmasta. koeampumaradan tukikohtana, eikä ole sekään mukana selvityksessä matkailun kannalta. Linnakesaaret ovat historialtaan, luonnoltaan ja rakennuskannaltaan yksilöitä, vaikka kaikilla Osa saarista on luontonsa ja jossain tapaukses- kohteilla onkin oma merkityksensä linnoituskoko- sa rakennusmuistojensakin (mm. jatulintarhat) naisuudessa. Ne ovat erilaisia myös käyttökelpoi- takia niin arkoja, ettei vapaata liikkumista voida suudeltaan. Historialtaan tunnetuimmat kohteet suositella. Selvitystyön tavoitteet edellyttävät, että ovat tietenkin myös kulttuurimatkailun kannalta osapuolten, erityisesti omistajien ja Museoviraston vetovoimaisia, mutta voivat olla mm. sijainniltaan kesken on yhteisymmärrys siitä, mitkä kohteet, tai muilta ominaisuuksiltaan hankalia. tarvittaessa saarikohtaisesti 1) on arvokkaana kansallisperintönä tai kulumis- Helsingin saaret ovat sekä mielenkiintoisia (lähes vaaran takia pidettävä julkisessa valvonnassa ja maailmanperintöluokassa) että hyvin tavoitetta- määritellyssä käytössä, vissa, mutta mittavat turvallisuusongelmat tule- 2) antikvaarisista arvoista huolimatta voidaan luo- vat hidastamaan matkailun kehittämistä. Vapaa vuttaa tuottavaan, mutta sovittavaan käyttöön, liikkuminen ei tule kysymykseen, mutta samalla tai pysyy myös ympäristön kuluminen hallinnassa. 3) voidaan vuokrata tai myydäkin ilman tiukkoja käyttörajoituksia. Uudenmaan muista saarista erityisesti Mäkiluo- dolla ja Hästö-Busöllä on matkailun edellyttämiä Varsinkin viimeisenä mainitut vapaammin käsi- ominaisuuksia, eli kiinnostava, mm. Pietari Suu- teltävät kohteet edellyttävät toimivaa yhteistyötä ren merilinnoitukseen liittyvä historia sekä sopivia maankäytön suunnittelusta vastaavien viran- tiloja ja infrastruktuuria tarkoitukseen. Koko omaisten, detaljikaavoituksen tapauksessa kuntien rannikon linnakesaariketjusta aktiiviseen uuteen kanssa. Kaavoitus antaa vasta lopulliset eväät kiin- käyttöön soveliaimpia ovat Rankki, Örö ja Utö, teistöjärjestelyihin (vuokraukseen tai myyntiin) ja joista kahdessa viimeksi mainitussa on matkailu- päätöksiin alueiden avaamisesta yleiseen käyttöön. toiminta jo käynnistynyt. Träskön olisi kiinnostava, mutta infrastruktuuri puuttuu. Kun sotilaskäytön loputtua saaria ryhdytään kaavoittamaan avoimeen yhteiskuntaan kuuluvi- Historialtaan edellä mainittujen saarten veroinen na alueina, on tärkeimpiä kysymyksiä se, mitkä Russarö on nykyisten tietojen mukaan jäämässä saarista tai saarien osista voivat soveltua jokamiehen aktiivisempaan käyttöön. Rajoitettujen, asiasta oikeuden piiriin, matkailuyritystoimintaan, asu- kiinnostuneiden ryhmien pääsyä eli lupamenette- miseen/loma-asumiseen tai on jätettävä julkiseen lyä voitaisiin kuitenkin kehittää pikanttina lisänä valvontaan. Tästä voidaan löytää myös perustelut Hangon matkailuun. Saarella käynti voisi liittyä kiinteistöjen pitämiselle valtiokonsernin piirissä, tai vastikään perustettuun kansalliseen kaupunkipuis- vastaavasti mahdollistaa myymisen ulkopuolelle. toon. Yhteis- ja rinnakkaiskäyttöä olisi pyrittävä kehittämään yleensäkin, turvallisuusongelmien Yleinen käsitys kuitenkin on, että näillä saarilla selvittämisen ohella. Säädösten mukaan ratkaise- on paljon yhteiskunnan valvonnassa pidettävää vaa tässä on puolustusvoimien käyttötarve ja mm. kansallisvarallisuutta. Järkevä hallintamuoto on ammusvarastojen sijainti. siis välttämätöntä ratkaista, mahdollisesti aika

8 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus piankin. Voisiko tämä hallintamuoto tukeutua pian matkailuviranomaisten ja -väen osaamista ja nykyisiin julkisiin toimijoihin, olisiko se yksi ja resursseja hyödyntämällä. Tästä käytiin jo työn sama koko alueella (Helsingissäkin), vai onko aikana keskusteluja MEK:ssa. Asian perkaaminen selvitettävä uusien operaattorien kehittämistä? liittyy suoraan opetusministeriön ajankohtaiseen Näihinkin kysymyksiin selvityksellä on haettu kulttuurivientihankkeeseen, jossa se muodostaisi vastauksia. Vaikka raportti ei toisikaan näihin päinvastaista kulttuurivientiä, eli kulttuurimatkai- asioihin lopullista selvyyttä, se antaa toivottavasti lun tuontia. evästä päätöksenteolle. Keskeiset päätelmät: Oma erikoisuutensa on jo syntynyt spekulaatio ns. palautuvalla maanlunastuksella. Saarten alkupe- · nykyisellä käyttäjällä, omistajilla ja asiaa räiset omistajasuvut vetoavat tähän eräänlaisena sivuavilla viranomaisilla (mukana useita hal- luonnonoikeuden sovelluksena. Tämä ehkä Kytön linnonaloja aina kunnista, museo- ja ympäris- tapauksen innostamana, vaikka se ei perustunut- töalasta elinkeinoviranomaisiin asti) tulisi olla kaan pakkolunastussäädöksien soveltamiseen, vaan edes osapuilleen samantapainen näkemys, valtion puutteelliseen saantoon. Palauttava sanktio mitä on tehtävä nykyisen vuokralaisen luopu- (joka oli määräaikainen) on sitä paitsi poistettu essa osasta saaria laista ajat sitten. · matkailulle, jolle näyttäisi olevan kysyntää, pi- Selvitystyön ja 4.4.2008 järjestetyn työpajan yh- täisi voida hallitussa aikataulussa kehittää tar- teydessä on käynyt selväksi, että sekä linnake- peelliset hallinnolliset, tekniset, turvalliset ja harrastajien että hieman laajemmin virkistys- varsinkin taloudelliset edellytykset; tarkoittaen matkailun kysyntää on olemassa kehittämistyön tarvittavia viranomaispäätöksiä, kiinteistöjä, pohjaksi. Varsinaista markkinatutkiskelua ei tässä tietoja kysynnästä ja liiketoimintaedellytyksiä yhteydessä vielä tehty. Selvityshän hakee vasta vastauksia kysymykseen, mitä voidaan yleensä · puolustushallinnon ja omistajien kanssa tulisi markkinoida. Kuitenkin mm. Kuivasaaresta, Löv- voida sopia siitä, että tosiasiallisesti sotilaista östä, Jussaröstä, Öröstä ja Utöstä, ja miksei myös tyhjentyviä saaria pitäisi mahdollisimman Bengtskärin majakalta saadut kokemukset rohkai- pian kyetä ottamaan sekä maakunnallisiin että sevat jatkamaan. Tiedot Katanpäästä ja Kuuska- sitten kunnallisiinkin kaavoihin muina kuin jaskarista ovat puolestaan tulkinnanvaraisempia. sotilasalueina; tämä todennäköisesti käynnis- Työn aikana on kuntien lisäksi otettu yhteyttä täisi myös kaikkien asiaan liittyvien solmujen pariinkymmeneen matkailualan yrittäjään (liite 2). avaamisprosessin; kissa saataisiin pöydälle.

Erityisesti venäläisten alan harrastajien myytiksi- Huoli näistä kysymyksistä ja toimintalinjasta ei ole kin epäilty matkailukysyntä omaan historiaansa liioiteltu. Puolustusvoimilla, kuten myös Senaat- on useissa yhteyksissä, kuten Örössä jo osoitettu ti-kiinteistöillä, on uuskäyttöä halvaannuttavia todeksi. Helsingin lähiympäristössä sotahisto- pelkoja ongelmien syntymisestä vielä tosiasiallisen rian lokeroituneenkaan kysynnän puutetta ei poistumisensa jälkeenkin (maaperäongelmat, sala- tarvinne pelätä. Toisaalta vaatimustaso täällä kaapelit ja muu vastaava). Toisaalta, päästäkseen asettaa mm. turvallisuudelle, infrastruktuurin käyttämättömien kiinteistöjen rasituksesta Se- kestävyydelle ja hoidolle sekä yleensä laatutasolle naatti-kiinteistöt saattaa katsoa olevansa pakotettu korkeammat vaatimukset. Tämä nostaa kustan- linnakekiinteistöjensä realisointiin. Tämä ei ole nuksia ja vaikeuttaa käynnistysvaihetta. Kysymystä toivottavaa, ennen kuin asianmukaisia pelisääntöjä olisi syytä ryhtyä selvittelemään mahdollisimman on ehditty pohtia.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 9 Sammandrag: Kustforternas framtid i Finska viken

De anrika forterna i Finska viken kommer att frigöras nödvändigt att skapa ett forum för samarbete. stegvis från försvarsändamål. Därmed är också resurserna för underhållet av detta värdefulla arv hotade. Man Först och främst borde alla inblandade har mer eller borde hitta återanvändning för tiotals holmar, av vilka mindre parallella åsikter om vilka av fästningshol- ca tio stycken befi nner sig vid Nylands kust. På öarna marna är så värdefulla, att en permanent, offentlig fi nns det fortvarande 1 700 ha stängda områden för besittning är nödvändig, vilka av dem, oberoende av försvarsändamål, omfattande ca 70 000 m2 användba- antikvariska egenskaper kunde skyddas med lättare ra (med vissa begränsningar) utrymmen i olika slags kontroll (även i privat ägo) och vilka kunde såsom byggnader. Idag används det årligen 6 miljoner € för ”vanliga” militärområden återanvändas utan specifi ka fastighetsskötsel och hyror. Kulturturism och rekreati- anordningar. De största fästningarna, liksom Makilo on är de mest sannolika alternativen för nyaktiviteter, och Utö äger byggnadsbestånd från fl ere tidevarv, d.v.s. näringar, vilka för sin del kunde svara för de be- och omfattar därigenom byggnader och faciliteter i hövliga resurserna. Men det fi nns också holmar, liksom alla skyddskategorier. Planering av markanvändning, Russarö, Mjölö och Kirkonmaa, som fortvarande skall påbörjande från landskapsplanen ända till detaljpla- användas för militärutbildningen. ner är en central roll i dessa val. Försvaret borde låta inleda nyplaneringen av holmarna tidigare i konver- Samtliga holmar är i behov av vissa efterstädningsåt- sionsprocessen än nuförtiden. gärder, men några av dem belastas även av det onda arvet, dvs. oexploaterade artiklar (OXA) i marken. Även om försvarets slutliga beslut över uppsägning- Detta, jämte skyddsområden för territorial bevak- ar ännu fattas, är det alla fall tid nu att fundera över ning, bevakningskablar och ammunitionslagring kan spelregler för förvaltning och ägandet och använd- uppskjuta öppningsprocessen, trots att holmarna ning av denna nationella förmögenhet i framtiden. annars står oanvända, eller är s.k. bevakningsfort. En Fästningarna är också olika, vilket betyder behov för dylik status har redan bl.a. Makilo och Utö, vilket fl ere koncept. De värdefullaste objekten längtar nog dock inte har hindrat civilanvändningen av den sist- efter en aktör med expertis och kontinuitet. Kunde nämnda. Bättre uppgifter över forternas avveckling man helt enkelt utveckla ett dylikt organ utifrån de och arrangemang för parallellanvändning får man nuvarande ägarna, är den första frågan. Eller har medelst försvarets egen utredning. Denna ”konver- man mod att skapa en ny typ av operator, som mera sionsrapport”, hoppeligen med tidtabellen och listan fl exibelt kunde använda olika fi nansmetoder och den över de holmar som skall frigöras, borde vara till tredje sektorn, i stället (eller jämsides) för de sinande hands i början av följande år. anslagspengarna? Ett förslag för detta syfte är ett icke vinstsyftande bolag. Holmarna ägs av Forststyrelsen, och respektive byggnader jämte infrastrukturen av Senatsfastigheter. En De holmar, som skall frigöras från militärförvaltnin- del - synbarligen de värdefullaste - av de historiska gen i Helsingfors har ett speciellt värde, må det vara militäranläggningarna, byggda före första världskriget frågan om historian eller läget. Men säkerhetsproble- kan inte användas ekonomiskt självbärande med av- men är likväl enorma. De ligger inom skyddsområdet kastning. Senatsfastigheter är i sin nutida form okun- på Sveaborg som hör till UNESCOs världsnaturarv. nig att använda budgetanslag. Forststyrelsen i sin tur Här borde man notera, att på Sveaborg alldeles invid äger ingen expertis som kan ta hand om antikvariska fi nns redan färdiga kunskaper för professionellt byggnader och anläggningar. I vissa objekt har den skötande av ett militärhistoriskt arv. Sveaborgs för- tredje sektorn, d.v.s. gillen och föreningar tagit ansvar valtningsnämnd är ansvarig för det största turismar- för skötseln av de antikvariska artilleripjäserna. Detta rangemanget i Finland i samarbete med Museiverket, har på ett lyckande sätt förverkligats bland annat staden och Samfundet Ehrensvärd. Förvaltnings- på Torra Mjölö i Helsingfors. Det är uppenbart, att nämnden styrs av fyra ministerier jämte staden, och varken ett traditionellt budgetanslag, turismnäringen den är ansvarig för restaurering och underhåll av ett eller den tredje sektorn ensamma kunde garantera en kulturarv, även medelst en öppen fånganstalt. långsiktig tillvaro för dessa antikviteter. Därför är det

10 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Summary: The Future of the Fortresses in the Gulf of Finland

Sweden began to fortify the Gulf of Finland in local planning could be an important tool in this the eighteenth century, and the Russians pro- choice. One remarkable observation in this study ceeded this work. Especially just before the First was that the planning in the re-use context now World War the Emperor constructed so called Sea cannot be started before the Defence is defi nitely Fortress of Peter the Great with its extensions. The departed. This is far too late; the recessive military fortress is a huge military heritage that has been use wouldn’t be threatened by adequate planning saved up today, only with slight modifi cations, be- work. cause of a continued military use in independent Finland. The total chain of the fort isles was once Some of the isles own enormous safety problems built from St. Petersburg down to the Bay of Riga, (the Bad Legacy) with dangerous gaps etc., and but was never completed. even by unexploded ordnances (UXO). This slows down the opening process, but doesn’t hamper Now the stationary coastal artillery is sliding to small scale fortress tourism. The military control the history, step by step. Many of the fort isles are instruments could also cause movement restric- no more needed for the defence, and thereby the tions. maintenance of the facilities, even the antiquary ones, is in danger. The Defence has to realloca- Even if it is apparent, that the public allowance is te its allowances. The expenditures about this not enough for all needs, tourism arrangements property are totally 6 M€ in a year. Accordingly, cannot either alone take care of the rest. Even the productive re-use activities must be founded for third sector is needed. Clubs and association are tens of isles; the total area is ca. 17 000 ha. There already today looking after some of the historical are more or less historical – also quite new ones guns. Anyhow the most important category of the – barracks and buildings, shelters, warehouses, fortresses needs a permanent operator, maybe even and of course weapon constructions. Supposedly, a land lord, which could - unlike the owners today there is no need to conserve all of this (it is not – take care of the objects without income forma- possible either), and that is why the fi rst task in tion. This activator with needed skills in order to this conversion process is prioritising. The most work together with authorities, companies and famous fortress island is Mäkiluoto (Mc Elliot), third sector could be a public limited company, owning a colourful history, considering a visit of for instance. There should be a possibility to take British fl eet under the Crimean war, magnifi cent part in EU-projects and funding, such as Central Russian and Finnish fortifi cations, and even a Baltic Programme. Soviet enclave time during the last war. The military isles in Helsinki have a spectacular All the associated, which are the owners (the history in military constructions, such as the Forest Agency, and the property agency, Senate still functioning double 12” gun tower, but big estates), the Defence, the Treasury and the anti- safety problems as well. In Suomenlinna (700.000 quary & environment authorities should be able visitors, most in Finland) there is already an acting to formulate a parallel vision which ones of the organisation, which has the needed know-how to fortresses ought to be administrated by public plan, maintenance and conserve an antiquarian authorities, which could be controlled even by object, besides being able to work together with private operators, and which do not need any tourism sector. The ownership of late military special restrictions in re-use at all. The land use isles could maybe be separated from this everyday planning, from the provincial acts to the detailed work.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 11 Selvityksen taustoja

Suomen tunnetuin ja vierailluin matkailukohde Linnakesaaret suljettuina tai avoimina on Suomenlinna yli puolen miljoonan kävijän kohteina, julkisina tai yksityisalueina vuosituloksellaan. On tosin myönnettävä, ettei- vät läheskään kaikki kävijät, edes kotimaiset (tai Kun linnakesaari irtautuu sotilaskäytöstä myös ehkäpä eivät juuri he!) tule Suomenlinnaan ni- taloudellisesti, ylläpidon rahoitus puolustusmää- menomaan sen linnakerakennus- tai sotahistorian rärahoista loppuu. Ydinkysymys tämän jälkeen takia, vaan merellisen ja erikoislaatuisen vanhan- on, minkälaiseen kategoriaan tuolloiset omistajat, ajan autottoman tunnelman takia. Jo saapuminen museoviranomaiset, ympäristöviranomaiset, kaa- vesitse on monelle sisämaalaiselle elämys. voittajat ja vielä puolustushallinto itsekin kunkin kohteen sijoittavat. Muutosta ei helpota, jos näi- On kyllä sääli, ettei Viaporin värikäs ja monikan- den moninaisten osapuolten ajatukset ovat kovin sallinen menneisyys tavoita suurinta osaa saaressa etäällä toisistaan, ehkä myös todellisuudesta. vierailevista. Siitä huolimatta sentään kymmenet tuhannet kävijät tulevat ensisijaisesti katsomaan Osapuolet tulisi yrittää sitouttaa tiettyihin pe- tätä kivettynyttä sotahistoriaa. Tästä ei tieten- riaatteisiin ennen tapauskohtaisia konkreettisia kään voi vetää suoraan johtopäätöstä, että nämä ratkaisuja. On päätettävä minkä tasoinen julkinen kulttuurimatkailijat olisivat houkuteltavissa mille ote antikvaarisesta arvokkaasta varallisuudesta hyvänsä tykkipoterolle. Mutta juuri näiden ihmis- halutaan tai pystytään pitämään. Vaikutuksensa ten kiinnostuksen herättämiseksi syrjäisempiinkin on silläkin, ettei saarten turvallisuuskysymyksistä kohteisiin on paljon tehtävissä. Kahden pitkän voida esittää mitään varmaa. Eräät niistä toki tie- rajamme takana on paljon oman maansa asiaan detään varmuudella liian vaarallisiksi ilman laajoja liittyvää historiaa harrastavia. Suomenlahden puhdistustoimia. rannikkolinnakeketju liittyy historialliselta osaltaan oikeastaan enemmän Venäjän kuin itsenäisen Paras pitää suljettuna Suomen historiaan. Puolustusvoimat on todennäköisesti hieman tai- puvainen tälle linjalle, paitsi turvallisuusangstiensa Selvityksen kohteena ovat ennen kaikkea Uuden- takia, mutta ihan käytännön syistäkin. Osalle maan linnakesaaret, joita on laskutavasta riippuen saarista jää edelleen käyttöä osana meripuolus- noin kymmenkunta. Lisäksi selvitykseen sisällyte- tusta, mm. valvonta- ja harjoitustoimintaa varten tään myös tarpeellisilta osin kohteita Virolahdelta sekä erilaisten puolustusjärjestelmien tai niiden Saaristomerelle asti (yhteensä n. 40). Linnake- osien sijoituspaikkoina. Lisäksi kalliita siivous- ja ketjun antikvaarisesti arvokkaiden kohteiden raivaustoimia (kuten räjähteet, aiheuttajahan ne säilyttämisellä tulevaisuuteen on tietenkin oma maksaa) voidaan lykätä yli aikahorisontin, jos itseisarvonsa, mutta toisaalta myös matkailuelin- saaret voidaan pitää kiinni. Omistajat asettunevat keinon kehittämisellä on kansallista merkitystä. monivivahteisemmalle kannalle. Kysymys on to- Selvityksen perustana on yrittää yhdistää nämä dellisista tai oletetuista omistajavastuuongelmista. näkökulmat. Edes Suomenlinnaa ei olisi saatu Tähän sisältynee myös toive, että vuokramies ei nykyiseen kuntoonsa ilman matkailuintressejä. tämän pahan perinnön haltijana vielä jättäisikään Kuten Suomenlinnassa, myös Suomenlahden omistajaa vuokratuloitta. Toisaalta jos omaisuus saarilla voi muukin virkistystoiminta kuin varsi- halutaan panna tuottamaan paremmin muilla nainen linnakematkailu olla merkittävää saarten tavoin, avaaminen on välttämätöntä. Museoviras- asianmukaisen hoitamisen kannalta. Kulttuuri- to ja eritoten kunnat ovat ilmeisesti periaatteessa matkailu voisi kuitenkin luontomatkailun keralla pysyvää sulkemista vastaan. Muutenhan kunnan olla saaristomatkailun peruskivi, eräänlaisena alueelle muodostuisi eräänlainen terra inkognita brändinään Pietari Suuren merilinnoitus. - ilman että siitä olisi mitään muutakaan hyötyä, kuten sentään on muista suljetuista paikoista, esim. voimalaitoksista ja tehtaista.

12 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Kaikki julki: ”malli kansallispuisto” Yksityisalue - Privatområde Kunnat (maakunnat) olisivat tämän linjan to- Myynti ilman tarkempia toimintaperiaatteita ja dennäköisimpiä kannattajia, tietyin ehdoin myös kaavoittamista voi johtaa saariston yksityistymi- Museovirasto. Omistajille tämä sopii valikoidusti. seen tältäkin osin. Trepassers will be violated, lukee Jos puolustusvoimat ensin siivoaa paikat ja joku monen saaren rannassa; Privatområde -kylteille muu ottaa hoitaakseen tarvittavat fasiliteetit, laitu- rakentamattomien luotojen päällä naureskeltiin jo rit ja vastaavat, omistaja kykenee pitämään alueet vuosikymmeniä sitten (nyt tosin ne ymmärretään itsellään pelkillä pääomavuokrillakin. Maksaja pesintäluodoiksi). Totellaanko näitä paremmin toki pitää niillekin löytää. Muussa tapauksessa kuin Sotilasalue-lappuja tai sinivalkoisia renkaita tasearvoille asetetut korkovaatimukset edellyttävät puiden ympärillä? Tässäpä omalaatuinen aihe uudenlaista rahoitus- ja hallintatapaa. asennetutkimukselle.

Saarien avaaminen olisi eräänlainen kansallispuis- Toimintalinjaukset käytännössä tomallin sovellutus, jossa kansalaisille turvataan Toivottava tulos syntyy näiden linjanvetojen pääsy tietyillä reiteillä ja edellytyksillä. Hyvillä tasapainoisesta yhteensovittamisesta. Kysymys järjestelyillä ja riittävän pitkällä aikataululla tämä on myös kansallisesta arvovalinnasta, mihin raha linja on tietenkin mitä kannatettavin, vaikka aina väistämättä työntää nokkansa, kutsuttuna tai siihen sisältyisikin vähäisenä poikkeuksena täysin kutsumatta. yksityiseen käyttöön sopivien tai erityisen vaaral- listen paikkojen pitäminen yleisön saavuttamat- Seuraavassa tarkastellaan tehtäviä valintoja käy- tomissa. Kun on kysymys kansallisvarallisuudesta, tännön tilanteessa, saarikohtaisesti. Koska saarten on todellisella omistajalla oltava omat oikeutensa. tulevaisuus on puolustusvoimien kannalta edelleen auki, on tässä esitetyt ajatukset otettava eri Omistukselle kasvot - mutta kenen? mahdollisuuksien kartoituksena, ei varsinaisina Valtionhallinnossa on vallalla linja, jossa kaikki ehdotuksina. mahdollinen pyritään siirtämään budjettivaltion ulkopuolelle. Tämä voi johtaa sekä avautumiseen, että myös merkittävien kohteiden sulkeutumi- seen. Matkailutoimintakin voi olla tässä suhteessa kaksisuuntaista. Se voi helpottaa linnakematkailun kehittymistä yleisön tietoisuuteen ja kohteiden saavuttamista. Se voi toisaalta edellyttää esteiden asettamista vapaalle liikkumiselle eli ”rauhaa asiak- kaille”. Omistajien ja museoviranomaisten kanssa yhteistyössä tehtävillä maankäyttöratkaisuilla ja detaljikaavoilla on tärkeä rooli. Joka tapauksessa vain muutamissa linnakkeissa, kuten ehkä Hel- singin saarissa, on kiinteistönomistuksen jakaan- tuminen erityyppisille toimijoille poissuljettava ratkaisumalli. Useissa kohteissa se voi olla järkevän toimintatavan perusta.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 13 Kohdekohtainen tarkastelu

Tarkastelussa viitataan historiallisiin taustoihin lisäksi mm. puolustusvoimien harjoitustarpeet vain asiayhteyden takia, ei historiankirjoituksena. saattavat estää pääsyn. Sotahistoriaan erikoistu- Näitä asioita on käsitelty riittävästi ja ansiokkaasti neen matkailun skaala ulottuu kuitenkin kaukaa muualla, erityisesti Ove Enqvistin väitöskirjassa kiikarilla tarkastelusta aina kohteessa pidempään- Kellä saaret ja selät on hallussaan (Maanpuolustus- kin oleskeluun. Saareen on jo päästetty suppeita korkeakoulu 2007). erityisryhmiä. Tätä toimintaa on syytä kehittää.

Suuntaa antavat tiedot saarten ja linnakkeiden Ensimmäinen asia on selvittää pääsylupame- ominaisuuksista lukuina ja muina vertailutietoina nettely. Hankaluudet tässä voivat tietenkin olla ovat liitteenä. Uudenmaan saarista on myös kartta äärimmäisissä tapauksissa suorastaan myyntivaltti. (liite 3). Matkailuyrittäjille olisi kuitenkin joustava menettely tärkeää, vaikka sitten sen takia pitäisi rajoittaa enemmän liikkumista itse saarella. Hangon ja Tammisaaren linnoitussaaret Kokeneilla matkanjärjestäjillä ja laivureilla on Sekä Hanko että Tammisaari ovat perinteellisiä varmaan hyviä ajatuksia, kuinka tällaiset ohjatut matkailukaupunkeja. Ne ovat myös olleet mer- tutustumiskäynnit liitetään paikkakunnan mat- kittäviä sotilaskaupunkeja, ja ainakin Tammisaari kailukonseptiin. Olisiko järkevää pitää ne osana on edelleen. On korkea aika tarkastella näitä jotain muuta tilaustoimintaa? Tämä voisi toimia toimialoja yhdessä. Historialliselta kannalta tässä esim. piipahduksena Hauensuolen, Gustavsvärnin ei mennä varhaisempiin Gustavsvärnin aikoihin, tai peräti Bengtskärin käynnin yhteydessä. Vaihto- vaan linnakematkailua kiinnostava vaihe on Pie- ehtona on säännöllinen linjaliikenne, mikäli vain tari Suuren merilinnoituksen saaristoasema. Tämä kulkuluvat ja kysyntä sallivat. esiintyy paitsi historiana, mutta myös vielä näky- vänä sotilasrakennusperinteenä. Tähän historiaan Russarön turvallisuusriskit eivät todennäköisesti liittyvät saaret ovat Russarö, Hästö-Busö, Jussarö, ole suuri haitta suppean matkailun hoidossa ja Koön (Tvärminne), Mellanlandet, Vrakholm ja markkinoinnissa. Kuinka kävijät sitten pidetään Långören, joista vain kolmella ensimmäisellä voi- kaidalla polulla, on ennen kaikkea ammattitai- nee olla aktiivinen rooli matkailukäytössä. Loput tokysymys. Russarön, kuten muidenkin saarten saarista ovat mökkisaarina yksityiskäytössä, eräät mahdollisesta rinnakkaiskäytöstä puolustuksen ja rakentamattomia luotoja, joista voi toki löytää matkailijoiden tarpeisiin saataneen puolustusvoi- jäänteitä ensimmäisen maailmansodan odotukseen mien näkemyksiä hallinnonalan sisäisen selvitys- liittyvistä tykistön asemarakenteista. työn valmistuttua vuonna 2009.

Russarö Russaröllä on merkittävä, asiallisen käyttökelpoi- Russarön laaja (n. 80 ha) saari on täynnä sekä nen rakennuskanta, kaikkiaan n. 9 000 htm2. Täs- rannikkopuolustuksen historiaa että nykypäivää. tä lähes puolet on lämmitettävää tilaa, osa myös Tulevaisuudesta ei sen sijaan tarkoin tiedetä. Saa- vaatimattomaan majoitukseen ja kokouskäyttöön- ren menneisyyden tekee kiinnostavaksi mm. se, kin sopivaa. Russarö on epäilemättä kohde, johon että se on alun perin venäläisten Pietarin puolus- asiasta kiinnostuneiden pääsy on sotilaskäytön tukseen varustama. Se sai saman roolin uudelleen jälkeen turvattava, kunhan turvallisuus voidaan välirauhan aikana, kun Hanko oli Neuvostoliiton taata. Saaren laajuus antaa mahdollisuuksia myös miehittämä. alueellisesti eriytyneisiin avaus- ja käyttöasteisiin. Yksityiskohtainen maankäytön suunnittelu on Russarötä ei voida lähivuosina avata laajemmin ratkaisevaa. organisoidullekaan matkailulle. Turvallisuusriskien

14 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Kansallinen kaupunkipuisto Hästö-Busöllä on jo ennestään merkittävä mat- Hangon Tulliniemi, Hauensuoli ja rauniolinnoi- kailu- ja purjehdushistoria, mikä myös kertoo sen tussaaret on otettu mukaan vuonna 2008 perus- tarkoitukseen sopivista ominaisuuksista. Onhan tettuun kansalliseen kaupunkipuistoon. Russarö historia kulttuurimatkailun tärkein peruste. Vih- on jätetty toistaiseksi sen ulkopuolelle. Aiemmin reä saari oli helsinkiläisen herrasväen tärkeimpiä perustetut kaupunkipuistot, etunenässä Hämeen- kesäisiä purjehdusmaaleja 1900-luvun alkuvuosi- linna Aulankoineen, ovat selvästi piristäneet alueen na. Sinne sanotaan jopa pystytetyn eräänlaisen ka- matkailua yleensä, mutta erityisesti suunnanneet sinon; ihanko siellä uhkapelattiin, ei ole tiedossa. sitä kulttuurimatkailun suuntaan. Ei ole mitään Keisaripariskunta kuului todennäköisesti saaren syytä epäillä, että näin ei tapahtuisi myös Han- kävijöihin. Kun saari otettiin sotilaskäyttöön, gossa. Russarön salaisuuden verhon raottaminen käytiin värikkäitä kiistoja sotilaiden ja purjehtijoi- edistyvänä matkailukonseptina sopii tähän hyvin, den välillä. riippumatta missä puiston näkymätön raja kulkee. Rinnakkaiskäytön tutkiminen voi olla Hästö- Hästö-Busö Busönkin osalta tarpeen, mikäli tarvetta sotahar- Hästö-Busö on lähivuosina mahdollisesti avautuva joituksiin on edelleen, kuten on esitetty. Tämä, kohde. Se on ainakin saari, jossa Russarötä laajem- matkailuyritystoiminnan jokamiehen oikeutta pi yhteiskäyttö on mahdollista. Hästö-Busö onkin rajoittava vaikutus ja kiinteistöjen erottamis- Helsingin saarten ja Mäkiluodon ohella Uuden- mahdollisuus on selvitettävä detaljikaavoituksen maan keskeisiä tarkastelukohteita tulevaisuuden yhteydessä. matkailua ajatellen, vaikka historiallisia rakenteita ei saarella juurikaan ole. Kuten useimmissa koh- Maankäytön lähempi tarkastelu antaa siis myös teissa, tässäkin tulee muistaa maaperäongelmien vastauksen siihen, voidaanko saaren kiinteistöjä lisäksi räjähteiden varastoinnin mahdollisesti myydä yrityksille tai yksityisille. Tämä voisi kos- aiheuttamat järjestelyt. kea lähinnä majoitukseen soveltuvia rakennuksia maineen. Yksityisten huvilapalstojen myymiseen Hästö-Busön, pinta-alaltaan n. 70 ha (vesialu- on suhtauduttava varauksella. Tästä on syytä eineen lähes 600 ha), rakennuskanta on selvästi käydä monipuolinen debatti koko linnakeketjun Russaröä pienempi, n. 3 500 htm2, mutta kun- osalta. Selvityksen tekijän näkemys on se, että nostettavissa käyttökelpoiseksi. Majoitus- ja (poikkeustapauksia lukuun ottamatta) yksityisen- asuntotilat ovat ainakin osittain helposti käyttöön kin lomarakentamisen pitää liittyä saarten yleisiin otettavia (yhteensä n. 1 000 m2). käyttötapoihin, mikäli uudisrakentamista ylipään- sä hyväksytään. Esimerkiksi matkailuyrittäjä voisi Hästö-Busön sotilaallinen historia liittyy useimpi- asua omissa huoneissaan. en linnakesaarten tavoin Pietarin puolustukseen. Sillä on myös yhteys mainittuun brändiin, eli Jussarö Pietari Suuren merilinnoitukseen, jonka saaris- Jussarön asema on konversion kannalta eden- toasemaan se kuului. Saarella riittää historiallista neempi kuin muiden tässä käsiteltyjen kohteiden. viitekehystä (mutta ei rakennuksina), vaikkei se Se avattiin vuonna 2005 ja matkailu onkin jo ole yhtä tunnettu kuin Russarö, Öröstä puhumat- alkanut. Sitä ei tavallaan tarvitsisi tarkastella tässä takaan. Mm. kaikkien alojen asiantuntija, genera- samassa mielessä kuin vielä vailla uuskäyttöratkai- lissimus Stalin tunsi maansa sotilashistoriaan kuu- suja olevia saaria, mutta tarjoaahan se kokemuk- luvat kohteet tältäkin osin. Talvisotaa edeltäneissä sia. neuvotteluissa Stalin tiettävästi otti esiin nimeltä mainiten Hästö-Busön, yhtenä Suomenlahden Jussarö on merkittävämpi merenkulku- ja vuo- perukan suojaamisen lukkona. Saari kuuluikin rityöhistoriallisesti kuin sotilaallisesti. Sen hyvät sittemmin Hangon vuokra-alueeseen. luonnonsatamat ovat olleet keskiajalta asti käy-

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 15 tössä, ja toisaalta sen rautapitoinen kamara on nimekseen ”Pietari Suuren merilinnoitus” Venäjän hankaloittanut kompassin käyttöä. Ensimmäinen laivaston perustajan tsaari Pietari I Suuren mu- rautakaivos toimi vuosina 1834 - 1861, ja kaivos- kaan. toimintaa oli uudelleen 1960-luvulla. Luotsilaitos otti osan saaresta käyttöönsä 1890-luvulla. Luotsi- Mäkiluoto kuului Pietari Suuren merilinnoituksen asema lakkautettiin 1960. Jussarössä on toiminut keskusasemaan. Muillakin alueen saarilla on tehty merivartioasema vuodesta 1930. Saaren länsipuoli linnoittamistöitä, vaikka jäljet ovat jääneet vähäi- kuuluu Tammisaaren kansallispuistoon. semmiksi.

Jussarön tarinaan kuuluu myös mahdollisesti va- Mäkiluoto kavissaan tehty ehdotus 1980-luvulta, jolloin sitä Mäkiluoto Suomessa ja Naissaari Viron pohjois- ehdotettiin formularadan paikaksi. rannalla vastasivat Suomenlahden sulkemisesta tulivoimallaan. Saari on jo tämän takia rannikon Tvärminnen Koön, ja pienemmät, Mellanlandet mielenkiintoisimpia kohteita. Saaren vanhempaa sen edessä, Vrakholm itäpuolella ja Långören Jus- historiaa ovat mm. monet salaperäiset kalmistot, sarön takana olisivat todelliselle historiantuntijalle kuten lähetyssaarnaajan (Mc Elliot?) hauta 1700- piste iin päälle muutamine linnoitushistoriallisine luvulta ja Krimin sodassa koleraan kuolleiden kiviraunioineen, mutta ne tuskin sinänsä riittävät englantilaisten merimiesten viimeiset lepopaikat. pysyvään matkailutoimintaan. Osa on yksityisessä Lauttasaaressa ammuttu neuvostokapteeni Belov, omistuksessa. On tietenkin mahdollista liittää ne haudattiin hänkin alun perin saarelle, vaikka onkin joihinkin erikoisturistien veneretkijärjestelyihin, sittemmin siirretty muihin multiin. Alun perin vaikkei edes maihin noustaisi. Laitureita kun ei linnoituksen rakensivat keisarin venäläiset tykistö- ole kaikilla saarilla. insinöörit. Se on myös ollut kalastustukikohtana.

Mäkiluodon suomalainen tykistötuli osaltaan Inkoon ja Kirkkonummen edusta: Pietari aiheutti valtaisan merisotatuhon v. 1941, kun Suuren merilinnoituksen keskusasema puna-armeija evakuoi Hankoa (väitteen mukaan n. 3 000 hukkunutta, kun SS Josef Stalin haaksi- Moskovan välirauhansopimuksella Neuvostolii- rikkoutui). tolle vuokrattiin vuodesta 1944 alkaen noin tuhat neliökilometriä käsittävä Porkkalan alue Kirkko- Lopulta neuvostovuokralaiset tekivät siellä vielä nummen, Siuntion, Degerbyn ja Inkoon kunnista Suomen suurimman sotilasrakenteiden elimi- meritukikohdan perustamista varten estämään vi- nointiräjäytyksen syksyllä 1955 (pamaus kuului hollisen pääsy Suomenlahdelle sulkemalla lahden muistini mukaan Helsinkiin asti). Tämä tapahtui suu. Pääosa Porkkalan vuokra-alueesta oli merta ja ennen kuin naapurit poistuivat. Tämän jälkeen saaristoa. Saarista vahvimmin linnoitettuja olivat kunnostus itsenäisen Suomen rannikon puolus- Porsö ja Mäkiluoto, jotka jo ennestään olivat tamisen keskuspaikoiksi – ja lopulta hiljaisuus olleet rannikkotykistön käytössä. Neuvostoliitto vartiolinnakkeena. luopui Porkkalasta vuonna 1956. On vielä hieman epäselvää, minkälaista muuta Neuvostoliittolaisten ajatus oli itse asiassa peräisin käyttöä vartiolinnakkeella voi yleensä olla. Saaren jo Venäjän-Japanin sodan ajoilta. Suunnitelman 130 mm:n patterit jäävät toistaiseksi käyttöön. mukaan merilinnoituksen pääpuolustusasema ra- Tätä rinnakkaiskäyttöä opetellaan parhaillaan kennettaisiin Suomenlahden kapeimpaan kohtaan mm. Utössä ja Örössä. On perusteltua lähteä Porkkalan ja Tallinnan välille. Näin vihollisen siitä, että yhteistoimintaa voidaan kehittää, ja että eteneminen tuon linjan itäpuolelle estettäisiin siitä voi olla hyötyäkin kameravalvotun kohteen meritse. Vuonna 1912 vahvistettu suunnitelma sai pitämisessä. Mutta on Mäkiluodon avaamisen

16 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus esteenä todennäköisesti ne muutkin maaperä- ja Muista alueen saarista vain Porsöllä on jonkinlais- räjähdeongelmat. Saaren historia räjäytettyine ta rakennuskantaa, yhteensä n. 500 htm2, lähin- kasematteineen on epäilemättä kiinnostava. Mutta nä kalliosuojia. Porsö kuuluu joka tapauksessa tämä takaa myös sen, että turvallisuusriskejä on samaan venäläisaikaiseen historiaan. Pattereista odotettavissa. voinee löytää jäämiä vain saaren edustalta, Klob- benilta. Porsötä on vuokrattu paikalliselle metsäs- Saarella on siinä määrin suuri rakennuskanta tysseuralle, jolla ei tiettävästi ole käyttöä ylläpitoa asuinkerrostaloineen, ruokaloineen ja kasarmei- edellyttäville tiloille. Porsö on tässä mielessä neen, yhteensä n. 7 500 htm2 (alle puolet lämmi- malliesimerkki tämän selvityksen harmaasta alu- tettyä), että niitä tuskin voidaan pitää kunnossa eesta. Rakennettua infrastruktuuria kyllä on, ehkä vain ylläpidon ilosta. Niiden kunto on sitä taval- jopa muinaismuistolain alaista, mutta järkeviä lista kohtalaista, ehkä välttävääkin tasoa – ongel- käyttötapoja on vaikea keksiä. Ehkä Porsöllä ei ole miakin riittää. suurempaa historiallistakaan hohtoa.

Utön kasarmialueen siviilikäyttöön siirtämises- Träskön tä saadut kokemukset ovat varmasti hyödyksi Kirkkonummen linnakesaarikokonaisuuteen Mäkiluodossa. On rohjettava myös kysyä, onko liittyy jo luontokohteenakin arvokas Träskön. myynti Senaatti-kiinteistöjen ainoa vaihtoehto, jos Sieltä sitä paitsi löytyisi paljon kiinnostavaa lin- kulttuuriturismin ja antikvaaristen arvojen säi- noitushistoriaa, niin suomalaisten kuin Porkkalan lyttäminen halutaan turvata. Mutta tällöin valtio miehittäjienkin jäljiltä. Liikkuminen saarella on tietenkin tarvitsee toimivan kiinteistökannan nykytilanteessa kuitenkin vaikeaa, jopa vaaral- hallintastrategian. Vaikka Mäkiluodolle jäisikin lista näiden avoimien rakenteiden takia, vaikkei sotilaallisia käyttötarpeita, on saaren ylläpidon varsinaisia räjähteitä olisikaan. Vastikään tapahtu- kannalta välttämätöntä harjoitella yhteiskäyttöä neella hallinnansiirrolla Metsäntutkimuslaitokselta muiden toimintojen kanssa. Tämä pätee tietenkin Metsähallitukselle voi olla merkitystä aktiivisem- muidenkin vastaavien kohteiden osalta, ja tämä man käytön etsimisessä. Kirkkonummen kunnalla on jo ilmeisesti ymmärretty merivoimien piirissä. on tiettävästi kiinnostusta asiaan. Jos ja kun koko linnakeketjulle sitten rakennetaan yhteistä matkai- Mäkiluodon saavutettavuus on mm. Utötä tai lukonseptia, Träskön ja Porsö pitää pitää mielessä, Örötä parempi. Porkkalan vierasvenesatama on jollei omistajalla ole muita ajatuksia. Valmiita todennäköisesti paras lähtöpaikka yhteysveneille. majoitustiloja ei ole.

Mäkiluodon kokonaisuuteen kuuluvat myös Järvö, sinänsä hieno saari, jäänee kuitenkin tämän Rönnskär, Porsö, Träskö, Stora Fagerö ja Järvö. selvityksen kannalta nykyiseen oloonsa. Saarta Rönnskär historiallisine majakoineen, saunoineen käytetään mm. vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kasarmeineen on jo vuosia sitten löytänyt yhden tarkoituksiin harjoitusalueena ja koulutustukikoh- roolinsa siviilimaailmassa; se on rannikon merkit- tana. Saari kuuluu kyllä Porkkalan enklaavihistori- tävimpiä ornitologien tarkkailupaikkoja. Lintu- aan, mutta antikvaarisia ongelmia ei ole tiedossa. kiikaroitsijat ovat myös omalta osaltaan valvoneet saaren käyttöä. Tämä on mukava esimerkki pien- Myös Inkoon Stora Fagerön piti olla yksi osa ten askelten vastuunsiirrosta. Saaren rakennuskan- venäläistä linnakeketjua, mutta rakentaminen jäi nasta ei tällä väellä kyllä vastata. Rönnskärillä on vähiin. Se on lähes rakentamaton, kookas (n. 60 yhteensä yli 1 200 htm2 tiloja. Nämä ovat pääosin ha) ja luonnoltaan vaihteleva saari, josta tosin vain puisessa, huonokuntoisessa luotsikasarmissa, jonka n. 6 ha on Metsähallituksella. Uudenmaan virkis- kohtalolle alkaa pian olla kello lyönyt. tysalueyhdistys isännöi jo seurakunnan omistamaa osaa saaresta.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 17 Bågaskär rannalle rakennettiin useita kesähuviloita, joista on Vaikka osa Inkoon Bågaskäristä on edelleen soti- säilynyt nykypäivään muutama. Venäläiset pakko- lasaluetta, on sillä tässä joukossa oma proﬁ ilinsa lunastivat saaren I maailmansodan aikana linnoi- käytännössä avautuneena linnakesaarena. Rajavar- tustarkoituksiin, ja 1914 - 17 saarelle rakennettiin tiolaitos on vuokrannut oman alueensa Meripelas- neljän 152 mm:n canet-tykin tykkipatteri ym. tusseuralle. Sinne valmistuu keväällä 2009 meripe- linnoituslaitteita. Niitä täydennettiin II maailman- lastuskoulutuskeskus, eli uuskäyttöäkin on tulossa. sodan aikana.

Inkoon ja Kirkkonummen saarten Vanhin rakennuskanta muodostuu huviloiden käyttöperiaatteista lisäksi linnoituskomennuskunnan puisista kasar- Sikäli kuin turvallisuuskysymykset, vartiolinna- meista, ruokaloista ja asuinrakennuksista. Niitä on kekäyttö ja muut käytännön asiat voidaan rat- pidetty välttävässä kunnossa nykyisten kesäasuk- kaista, Mäkiluoto on saari, joka tulisi voida pitää kaiden toivomuksesta, tai jopa voimin. Saarella on yleisön saavutettavana mahdollisimman laajasti. myös 1990-luvulla rakennettu vartiohenkilökun- Se on kansallisvarallisuutta eksentrisimmästä nan toimisto- ja asuinrakennus. Miessaaren mer- päästä. Matkailun käytännön tarpeisiin soveltuvat kittävimmäksi ominaisuudeksi matkailun kannalta rakennukset ovat nekin linnakehistoriaa, kuten saattavat kuitenkin osoittautua esihistorialliset, vielä kasematin yhteyteen rakennettu ruokala. Asuin- ja tarkemmin tutkimattomat kivilatomukset, eräänlai- kasarmirakennukset ovat tavanomaisempia raken- set jatulintarhat tai viikinkihaudat. nuksia, joten ne on helpompi muuntaa matkailu- ja virkistystoimintaan sopiviksi. Yksityiskohtainen Saarella on myös uudempaa, osin käytöstä pois- kaavoitus antaa vasta vastauksen siihen, voidaanko tettua aseinfraa (mm. ohjuspatterit) ja suojatiloja. tarvittavat rakennuspaikat irrottaa. Tietysti on Pienimuotoista virkistys- ja matkailutoimintaa myös selvitettävä, voitaisiinko tyydyttävä tulos voitaisiin hoitaa nykyisellä rakennuskannalla, var- saada vuokraamalla kiinteistöjä. Varsinkin kun sinkin jos niitä pystytään hieman modiﬁ oimaan ja selviää, kuka tulisi olemaan vuokranantaja. kunnostamaan. Mutta koska osa kiinteästä aseka- lustosta (130 mm) jää vielä toistaiseksi virkaansa, ei suuren yleisön pääsy saarelle ole ilmeisesti aivan Espoo lähiaikojen asia.

Espoon edustalla sotilaskäytössä olleet saaret ovat Espoossa ei ole jo yksityisen Kytön lisäksi muita Miessaari-Pyörösaari ja Kytö. Sekä Kytö että Pyö- linnakehistoriallisia saaria. Jos omistaja päätyy aika- rösaari ovat jo yksityisessä virkistys- ja huvilakäy- naan myymään Miessaarta, on vaikea kuvitella, että tössä, vaikka Kytöseen on jäämässä merivalvonnan kaupunki voisi seurata asiaa toimettomana. Asia ja puolustuksen laitteita. voi nousta esille jo aiemmin, jos saarta ryhdytään kaavoittamaan, siis muuhun kuin sotilaskäyttöön. Miessaari Myös huviloiden kohtalo teknisesti (kunto?) ja hal- Miessaari oli entinen huvila-alue (ja on edelleen- linnollisesti (edelleen työsuhdekäytössä?) noussee kin), jota venäläiset tarvitsivat Pietarin puolustuk- kaavanteon yhteydessä pinnalle. On ilmeistä, että seen. Siinä tehtävässään sitä käytettiin Itämeren Miessaari tulee olemaan yksityisen loma-asumisen laivaston sotasataman, eli Helsingin, suojana. ja avoimemman, jopa jokamiehen käytön yhdis- telmä - ja tilaakin tähän on. Kokonaisuuden tuleva Miessaarella oli kalastaja-asutusta jo 1700- ja 1800- omistaja on tässäkin tapauksessa se ensimmäinen lukujen vaihteessa ja yksi vanha kalastajatorppa on kysymys. säilynyt. 1870-luvulta alkaen Miessaaren luoteis-

18 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Helsingin saaret infrastruktuurista. Vastuu sisältää mm. vaaraa aiheuttavien rakenteiden ja jäämien siivoamista, Helsingin kaikilla linnakesaarilla on historiallinen suojaamistoimia, restaurointi- ja kunnostustöitä yhteys Viapori - Suomenlinnaan. Ne muodostivat ja ylläpitoa. Tämä on ylivoimaista pelkältä yh- osin jo ruotsalaisaikana, mutta ennen kaikkea distys- tai vapaaehtoispohjalta. Sen sijaan erittäin venäläisten joukkojen käytössä yhtenäisen alueen, tärkeä opastustoiminta ja aseiden huolto voi hyvin joka sai Viaporin mukaan nimen Sveaborskaja toimia edelleenkin vapaaehtoisella avulla. Eriläh- Krepost. Saaria ympäröi laaja linnoitusesplanadi. töisten toimijoiden rakentava yhteistyö on ainoa Santahamina ja Jauhosaari (nykyinen Isosaari) oikea etenemistie. alkoivat vähitellen nousta näistä saarista tärkeim- miksi sekä koulutuksen että rannikkopuolus- Kuivasaaren, kuten lähes kaikkien tässä käsiteltä- tuksen kannalta. Toimivina sotilaskohteina ne vien saarten rakennuskanta on Senaatti-kiinteis- jätetään vieläkin tämän selvityksen ulkopuolelle. töjen omistuksellisessa hallinnassa, Kuivasaaressa Koeampumalaitoksen käytössä oleva Katajaluoto- myös maapohja. Senaatin tehtävänä on kuitenkaan ei kuulu selvitykseen. kin kiinteistönpito pelkän vuokratuoton avulla, muita resursseja ei ole. Mutta ei edes tässä saaressa Suomenlinna on itsessään esimerkki siitä, kuinka - vaikka onkin pääkaupungin suojissa - ole helppo historiallisen monumentin hoito ja matkailukäyt- nähdä sellaisen liiketoiminnan syntymistä, joka tö tukevat toisiaan. Vapautuvien saarten kehittyvä voisi turvata koko historiallisen rakennuskannan hoito ja matkailukäyttö voisikin tukeutua Suo- kunnostuksen, vaikka vuokratulot voisivatkin menlinnan valmiisiin palvelukonsepteihin. kattaa rakennusten ylläpidon.

Vapautumassa olevista saarista tärkeimmät ovat Kuivasaaren rakennuskanta on kerrostunut lähes Vallisaari, Kuninkaansaari ja Kuivasaari, unohta- sadan vuoden ajalta. Saarella on jäljellä raken- matta Rysäkariakaan. Melkki on jo melko pitkälle nuksia ensimmäisen maailmansodan ajoilta aina ”asutettu” vapaa-ajan käyttöön, vaikka sen historia 1960-luvulle asti. Tiloja on yli 1 000 htm2, tästä ja vanhimmat rakennukset liittyvät samaan linnoi- vajaa puolet lämmitettävää. Ison ja Pienen Kuiva- tuskokonaisuuteen. saaren maapinta-ala on yhteensä n. 13 ha.

Kuivasaari Kuivasaaren yhteydessä on syytä mainita 10 Kun Helsingin meripuolustusrintamaa ryhdyttiin hehtaarin Rysäkari (Ryssänkari), joka on hyvin siirtämään ulommaksi, myös Kuivasaarta ryhdyt- säilynyt pieni linnakekokonaisuus, josta maallik- tiin linnoittamaan. Työ jatkui itsenäisyyden aika- kokin saa helposti kuvan 1900-luvun rannikko- na. Kuivasaaressa tästä työstä on erityisesti mainit- puolustuksen ideoista. Saari ja sen kohtuullisesti tava ainutlaatuinen, toimintakuntoinen tykistöase, pidetyt rakennukset, patterit ja miehistösuojat, eli 12” tai 305 mm:n kaksoistornipatteri. Kuiva yhteensä yli 1 000 htm2, tulee pitää mielessä, kun on jo avannut varovasti ovensa ohjatuille käynneil- Helsingin saarista päätetään. le. Matkailutoiminnan kehittämisestä voi kiittää erityisesti Suomenlinnan Rannikkotykistökiltaa. Kansalaisten Kuivasaari Mm. sinne palautettuine Durlacher -kanuunoi- Kuivasaaren osittainenkaan myynti yksityiseen neen saaresta on jo alkanut kehkeytyä eräänlainen käyttöön tuskin tulee kysymykseen. Päinvastoin, rannikkotykistömuseon haaraosasto. kaikkien omistusratkaisujen tulee tähdätä saaren kunnollisen hoidon lisäksi asianmukaisiin matkai- Kuivasaari linnaketurismin lippulaivana kertoo lujärjestelyihin. Kaikilla, jotka ovat siitä oikeasti myös hyvin alan ongelmista. Tärkein on vas- kiinnostuneita, tulee olla kohtuullisin kuluin tuunotto koko kohteesta ja sen hoidosta, mutta mahdollisuus nähdä linnake ja saada opastusta. ennen kaikkea arvokkaimmista rakennuksista ja Tätä ei tule sitoa kalliisiin illallisristeilyihin, vaikka

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 19 Kuivasaaren tulenjohtotorni. (Kuva: Kai Heng)

Kuivasaaren rantasauna. (Kuva: Kai Heng)

20 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus niillekin tulee antaa sijansa. Toisaalta sellainen Saaren käyttörakennuksista suurin on entinen täysin vapaa alueen käyttö kuin esim. Suomenlin- luotsikasarmi, joka oli Hylkysaaren luotsitalon nassa, ei ole mahdollista tai tarpeenkaan. edeltäjä. Se on kaksikerroksinen tiilitalo, yhteensä n. 600 htm2. Vaikka se on huonokuntoinen ja Rysäkarista ei ole aivan Kuivasaaren kaltaiseksi tyhjillään, sitä on pidetty säilytyslämmössä. Lisäksi vetonaulaksi, mutta se kuuluu niin rakenteellisesti saarella on varastojen lisäksi muutamia puuraken- kuin historiallisestikin samaan kokonaisuuteen. nuksia, mm. entinen koulu ja pieni kasarmi. Ne Sen rakennuskannan ja rakenteiden säilyttämis- ovat nyt lähinnä kesälomakäytössä. velvoite on melko selvä. Voitaisiinko sitä sitten vuokrata Kuivasaarta hieman vapaamielisemmin Saarella on myös louhittuja varastosuojia, jotka erilaiseen virkistys- ja elämysmatkailutoimintaan? liittyvät tiiviisti linnoitushistoriaan. Vallisaaren Tämä on lähinnä pelisääntökysymys, varsinkin jos rehevä luonto jalopuineen ja lampineen on ainut- sillä voitaisiin turvata tarvittava rahoitus. laatuinen.

Vallisaari-Kuninkaansaari Suljetun saaren salaisuus Vallisaaren kokonaisuus on sitten aivan oma eri- Vaikka on selvää, ettei Vallisaaresta voida myydä koisuutensa. Saaret ovat kannasyhteydessä Se on mitään yksityiskäyttöön, ei sitä voida sellaisenaan Helsingin sotilassaarista toiseksi suurin, suurempi avatakaan. Järjestettiinpä Helsingin saarten, tai kuin kaikki Suomenlinnan saaret yhteensä, eli ylipäänsä linnakkeiden ylläpito miten hyvänsä, n. 100 ha. Jos Kuivasaaren vaaratekijät ovatkin on puolustusvoimien lähdön jälkeen kansalaisilla ilmeisen vähäiset, Vallisaari sen sijaan on maa- oikeus tutustua tähän erikoiseen historiaansa. Se han jääneiden räjähteiden takia pahimpia alueita tosin voidaan lähivuosina toteuttaa vain opastetus- Suomessa. Tämä johtuu mm. kahdesta merkittä- ti aidatuilla, tarkistetuilla reiteillä. Tätä ei kuiten- västä räjähdysonnettomuudesta vuosina 1906 ja kaan ole syytä katsoa ongelmaksi. 1937 ja saaressa olleesta lataamosta. Täydellisestä siivoamisesta voidaan tuskin lausua mitään, mutta ohjatusti voi saarella kyllä liikkua. Matkailun mahdollisuuksista Helsingin vielä suljetut saaret tarjoavat arvokkaan, Vallisaaren näyttävin kohde on lähes satavuotias, osin erinomaisesti säilyneen lisän kaupungin mutta erittäin hyvin säilynyt Aleksanterin Patteri, kansainvälisestikin poikkeuksellisen väkivaltaiseen jonka korkeat suojavallit ovat jokaisen laivalla historiaan rakennusmuistoineen. Onhan pelkäs- eteläsatamaan saapuvan nähtävissä. Sitä pidetään tään kantakaupungissa säilynyt rakennustaiteel- kansainvälisestikin harvinaisena antikviteettina. lisesti komeita jäänteitä ainakin kuudesta kasar- Sen lisäksi saarilla on edustava otos eri aikakausien mialueesta. Kaupungin laitamilla taas on valtava, rannikkopattereita, ja myös harvinaislaatuinen maailman laajimmaksikin väitetty monikehäinen kasemattipatteri. maalinnoitus. Eikä pidä unohtaa toisen maailmansodan aikaisia ilmatorjunnan rakenteitakaan. Vallisaarella on myös ollut Helsingin vanhin asemuisto, eli länsikärjessä Kustaanmiekkaa 1600 Rannikkopuolustuksen tulevien muutosten - eli -luvulta asti vartioinut tykkipatteri. Se, mitä siitä kun puolustusvoimat luopuu osasta linnakesaa- oli jäljellä, siirrettiin kauemmaksi rannasta, kun riaan - tarjoama historiallinen ikkuna voitaisiin kyseinen kallioniemi louhittiin 1970-luvulla pois käyttää Helsingille tärkeän, mutta osin laiminlyö- Finnjetin tieltä. On kai kiistanalaista, kuinka ”al- dyn perinnön hyödyksi. Näiden kaupunkilaisel- kuperäinen” tämä kivinen tykkiasema silloinkaan lekin tuntemattomien saarten ottaminen samaan oli, mutta jo pelkkä tarina on riittävä mielenkiin- pöytään tunnetumpien alan muistojen kanssa non herättämiseksi. nostaisi sotilaallisen rakennusperinnön kiinnosta- valla tavalla esille.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 21 Kuivasaaren kaksoistornin toinen putki (305 mm) ja 254 mm:n tykki. (Kuva: Kai Heng)

Tykki 152 45-C Kuivasaaressa. (Kuva: Kai Heng)

22 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Näkymä Suomenlinnan kirkontornista. (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

Suomenlinna Kun puolustusvoimat luopui Suomenlinnasta v. Kuninkaansaari kuuluvat tämän maailmanperin- 1973, perustettiin opetusministeriöön tätä varten nön ehdotettuun suojavyöhykkeeseen. Hoitokun- hoitokunta. Se luotiin hoitamaan juuri samanlai- nan kokemus ja osaaminen voisivat olla hyödyksi sia, tässä raportissa tarkoitettuja kysymyksiä. Joh- myös näiden suljettujen saarien tulevaisuudessa. tokunnassa on opetusministeriön lisäksi edustus Matkailun järjestäminen (sitten kun se on mah- puolustusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, dollista), ja ehkäpä myös kunnostus- ja hoitosuun- Helsingin kaupungista, Museovirastosta, rikos- nitelmien laatiminen voitaisiin näidenkin saarien seuraamusvirastosta ja asukkailta. Suomenlinnalla osalta perustaa yhteistyölle hoitokunnan, kaupun- on Unescon maailmanperintöasema. Vallisaari ja gin, Museoviraston ja Ehrensvärd-Seuran välillä.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 23 Varsinais-Suomi luonto on mainittavan arvoinen. Mutta Örökin kaipaisi vastuunottajaa, kun merivoimat ei enää Utö ja Ormskär maksa ylläpitoa. On perusteltua vaatia pitämään Utössä on harjoiteltu linnakkeen alusta pitäen se kunnossa, vaikka käyttö olisikin vähäistä. siviili- ja sotilasyhteisön yhteiseloa. Siviiliasukkaat ovat kyllä olleet pääosin valtion, eli luotsilaitoksen Koska Örö on rakennushistorialtaan merkittä- palveluksessa. Sitä paitsi saarelle ei ole ollut helppo vä, sen tulevaisuutta ei voida ratkaista pelkällä päästä käytännön syistäkään. yksityistämisellä. Tässäkin tapauksessa tarkempi maankäytön suunnittelu on välttämätöntä, ennen Senaatti-kiinteistöt myi Utön 1970-luvulla raken- kuin voidaan harkita kiinteistöjen osittaistakaan netut majoitusrakennukset, ruokalan keittiöineen myymistä. Mäkiluodon tapaan olisi toivottavaa ja uimahalleineen laivuri- ja matkailuyrittäjälle v. pitää se yhtenä kokonaisuutena. 2006. Rakennuskanta ei siis ole tältä ei-historialliselta osin enää vaarassa jäädä isännättä, joskin Berghamn ja Jungfruskär ovat sinänsä mielen- alku ei ole ollut helppoa. Mm. saaren vesihuolto- kiintoisia jo luontonsa takia, mutta historialliset järjestelmän (käänteisosmoosilaitos) hoitaminen rakenteet ovatkin vähäisiä. Metsähallitus on jo on ollut ongelmallista. Saareen saatiin 90-luvun aloittanut pienimuotoisen matkailutoiminnan lopulla suurella julkisella väännöllä kantaverkon Jungfruskärillä, mitä tosin kaikki paikalliset eivät sähkö. Laiturit ovat nyt tärkein infrastruktuurion- ole hyväksi katsoneet. gelma. Jopa niiden omistajuudesta on kiistoja. Dragsfjärdin Bolaxissa vastuun hylätyistä aseista Utön vaihe on joka tapauksessa jo sellainen, että on ottanut paikallinen kotiseutuyhdistys. Jos he tässä selvityksessä se on lähinnä yhden kehitystien todella pystyvät tekemään välttämättömät toimen- malli. Asukasluvun ja matkailukäytön uskotaan piteet, kysymyksessä on hyvä esimerkki tällaisten olevan kasvussa, eikä mitään suuria turvallisuus- kaupallisesti sivussa olevien kohteiden ylläpitämi- tai raunioitumisongelmia ole tiedossa. Asumatto- seksi. man Ormskärin tilanne on erilainen. Bokulla ja Alskär Örö Korppoon Alskär on siirtynyt Forum Marinumin Örön linnake on sekin jo päässyt uuden aikakau- vastuulle, mikä on kolmannen sektorin tapainen den alkuun, mutta perusongelmia ei ole ratkaistu. malli. Tiettävästi vastaavasti utöläiset katsovat Bo- Laivuri- ja matkailuyrittäjä on jo aloittanut vii- kullan kuuluvan silmälläpidettäväkseen, eli asiaan konloppukäynnit saarella. Ilmeisesti kovin paljon on ainakin kiinnitetty huomiota. toimintaa ei voi laajentaa ennen siivoustoimia, ja saari on edelleen vartiolinnake (vaikka niin on Katanpää/Lypertö myös avoin Utökin). Katanpään historiallinen linnoitusalue ei kuulu enää Suomenlahteen, mutta liittyy samaan ensim- Öröllä on useita majoitukseen sopivia rakennuk- mäistä maailmasotaa edeltäneeseen ja aikaiseen sia, tosin välttävässä kunnossa. Se kuuluu histori- rakennuskauteen. Matkailuyrittäjän kokemuksista altaan merkittävimpiin linnakkeisiin, ja asesystee- – kovistakin – on kuitenkin syytä ottaa vaari. mit, kivetyt tiet ym. ovat hyvin säilyneet. Myös

24 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Itä-Uusimaa merivalvonnan käyttöön, eikä mitään päälle kaa- tuvia ongelmia sen hoidon suhteen ole tiedossa. Porvoon ja Loviisan edustan linnoitussaaret edus- tavat aika tyypillistä tässä selviteltävää omaisuutta. Lövö - Lehtinen Vaarlahtea lukuun ottamatta ne on jo tyhjennetty Lehtisen saari Ruotsinpyhtäällä on ottanut mat- aktiivikäytöstä, mutta mm. valvontalaitteet ovat kailualalla etumatkaa. Metsähallituksella on jo pitäneet ne edelleen merellisten viranomaisten matkailuyrittäjä vuokralaisenaan (Big Game Oy), saarina. koska tässä poikkeustapauksessa Metsähallitus omistaa myös rakennukset (tosin samoin myös Pirttisaari ja Helsingin kaupungille v. 1974 luovu- Glosholmenissa). Ei ole tiedossa, onko saarella tettu Eestiluoto ovat jo pääosin virkistyskäytössä. sellaista kiinteää sotahistoriaa, joka vaatisi linnake- Niiden sotilaallinen kulttuurihistoria ei kuiten- turismiin liittyviä toimenpiteitä tai opastusta. kaan aivan vastaa esim. Helsingin edustaa tai Mä- kiluotoa. Uudenmaan virkistysalueyhdistys on jo saanut omistukseensa n. 1/3 Pirttisaaren entisestä Kymenlaakso sotilasalueesta. Loput alueesta on Metsähallituk- sen. Alue luovutettaneen kokonaan virkistyskäyt- Kirkonmaa töön, ja jäljelle jäävien sotilaslaitteiden käytöstä Kirkonmaa, joka on koko Itäisen Suomenlahden on pelisäännöt sovittu. Toiminta Pirttisaaressa on laajin saari, on yhteiskäytössä muun yhteiskun- selvityksen tavoitteiden mukaista pienoiskoossa: nan kanssa. Saaren eteläosa, n. 400 ha, on otettu virkistysalueyhdistyksen apuna toimii Pro Pörtö sotilaskäyttöön ja linnoitettu itsenäisyyden aikana -yhdistys, joka ottaa vastuun deaktivoitujen asei- 1920-luvulta alkaen. Se on ainakin toistaiseksi den hoidosta. jäämässä puolustusvoimien koulutuspaikaksi, jota tarvittaneen rannikkotykistön muutoksista riippu- Vaarlahti (Varlax) ja Glosholmen matta. Vanhempaan historiaan se liittyy lähinnä Vaarlahti ja Glosholmen voisivat fyysisiltä ominai- Ruotsinsalmen taistelun johdosta. Jos sotilasalueet suuksiltaan toimia erilaisten virkistysaktiviteettien poistuvat käytöstä, on tietenkin maakunnan ja kohteina. Ne kuuluvat myös linnoitushistoriaan, Kotkan kaupungin maankäyttöalalla pohdittavaa. vaikkei mitään erityisen merkittävää ole näyttää. Varsinkin kasarmi ja asunnot edellyttävät silloin Antikvaarisen arvon voisi uskoa säilyvän tavan- uutta toimintaa. Yksityistä käyttöä ei ole tässä ta- omaisessa käytössä, myös yksityisissäkin käsissä. pauksessa tarpeen sulkea pois. Jokamiehen oikeus Tosin Vaarlahden viranomaiskäyttö näyttää vielä taitaa jo toteutua nykyään. jatkuvan. Osa alueesta voitaisiin kuitenkin liittää vieressä olevaan, Uudenmaan virkistysalueyhdis- Rankki tyksen omistamaan alueeseen parantamaan sen Kirkonmaata pienempi Rankki on kokonaan käyttökelpoisuutta. Glosholmenin kiinnostavuut- sotilasaluetta, jossa on mm. 130 mm:n tornika- ta puolestaan lisää se, että majakka, jonka rauniot nuunapatteri; harjoituskäyttöäkin on toistaiseksi. saarella on vielä nähtävissä, oli Tove Janssonin Rakennuskantaa voidaan tässä yhteydessä luon- mallina muumikirjoissa. Hässelössä Pellingin itä- nehtia kohtuullisen hyväksi ja käyttökelpoiseksi. puolella on entinen merivalvonta-asema. Alueella Kasarmia, ruokalaa ja esikuntarakennusta on kor- on edelleen vajarakennuksia. jailtu vielä viime vuosina. Saaren linnoittaminen alkoi jo venäläisaikana. Samantapainen Kuuska- Mielenkiintoiseen ulkosaareen, Orrengrundiin jaskarin linnakesaari Raumalla perustettiin vasta tehdään jo pienimuotoisia tutustumisretkiä. Se sodan jälkeen, mutta saarten viimeinen merkittävä kuului vielä 1900-luvun alussa v. Bornien Sarvi- rakennusvaihe on samoilta ajoilta 1970-luvulta. lahden kartanolle. Se jää edelleen Suomenlahden Koska Kuuskajaskarilla on kokemuksia matkai-

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 25 lutoiminnasta, on vertailu paikallaan. Ongelmat köisesti parempi jättää nykyiselleen. Rakennettu ovat todennäköisesti samat: sinänsä kohtuukun- ympäristö (lähinnä kalliosuojat) voitaisiin ehkä toinen rakennuskanta on hieman liian suurta ja pitää yllä pienenkin intensiteetin voimin. Laituri kallista pitää soveltuvassa matkailukäytössä. Eikä on tärkein tulevaisuuden kysymys, kun puolus- näillä saarilla ole juurikaan historiallista vetovoi- tusvoimien toiminnasta aika jättää. Metsähallitus maa - ainakaan vielä. sopii varmasti tulevaisuudessakin omistajaksi, vaikka jossain vaiheessa on ratkaistava Senaatti- Rankkia on tuotu esiin myös tuulimyllyjen kiinteistöjen (vaikka pienehkön) rakennusvaralli- sijoituspaikkana. Mussalon voimalat jo hallitsevat suuden tulevaisuus. maisemaa, joten se ei olisi suuri ympäristöongel- ma. Rakennuskannan (n. 3 000 htm2 lämmintä) Mustamaa käyttö matkailutarpeisiin tuulimyllyistä huoli- Mustamaan sotilashistoriasta on syytä mainita matta vaatii ehkä ennakkoluulojen murtamista, se Salpalinjan lähtöpisteenä etelässä. Lyhyiden mutta voi olla mahdollisuus. Rankki on myös käyntien lisäksi sitä voitaisiin käyttää vain suppe- niitä kohteita, jotka voisivat olla käyttökelpoisia, aan virkistystoimintaan, koska 200 m2:n puura- jos Itämeren suojeluun, lähinnä öljyntorjunnan kennusta ja saunaa kummempaa rakennuskantaa valmiuteen pystytään saamaan rahoitusta. tulenjohtotornin lisäksi siellä ei ole. Kiinteistö- kanta ei ole kuitenkaan erityisen vaativaa, joten Osa kiinteistökannasta voitaisiin myös siirtää pienenkin käytön antama rahoitus voi auttaa. yksityiseen omistukseen, mutta yhteiskunnan olisi Tämä pätee toivottavasti myös laiturin kohdalla. kuitenkin viisasta pitää riittävät sillanpääasemat Kuten muuallakin, jonkun pitää kuitenkin vastata tällaisesta paikasta. Ovatko kasematit ja vastaavat asiasta, jos nykyinen isäntä lähtee. Harjoituskäyttö sitten yleensäkään soveltuvia yksityisten omaisuu- Mustamaalla jatkuu kuitenkin tällä haavaa. deksi? Kilpisaari Haapasaari Mustamaata vielä etäisempi Kilpisaari voisi Entisenä kuntana Haapasaari on avoin saari, jolla samalla tavoin kiinnostaa erityisryhmiä, mutta pienimuotoinen matkailu on toiminut jo kauan. käytännössä tämä voisi realisoitua vierailukäyntei- Merimuseon valmistuttua turismin kehittäminen nä vain muutamina viikkoina vuodessa. Saarella ei on tältäkin osin Kotkan kaupungin intresseissä. ole juurikaan hoidettavaa rakennuskantaa, joten se Puolustusvoimien käytössä oleva, vanhaan majak- ei tässä mielessä kuulu selvityksen perusongelman kaan tehty valvontakeskus on tietenkin kiinnos- piiriin. tava, mutta sinne tuskin voidaan laajassa mitassa päästää vierailijoita. Joka tapauksessa sen ylläpito Keisaritarinoiden Kymenlaakso on turvattu. Paras osa saaresta on yksityisessä Kymenlaaksossa on myös kerrottu seuraavanlaista omistuksessa ja käytössä, mikä järjestely on toi- rannikkotykistön historiaan mielenkiintoisella minut pieniä rajakiistoja lukuun ottamatta hyvin. tavalla liittyvä tarinaa: Keisari Nikolai II:n, joka Tämä estää ilkivaltaa, ja on turvannut myös pal- oleskeli alueella enemmän kuin konsanaan Pieta- velujen säilymistä; Haapasaaressa toimii maailman rissa, kerrotaan perustaneen Koukkusaarelle pa- pienin ja eksentrisin osuuskauppa. rantolan alkoholisoituneille tykistöupseereilleen, vieläpä uljaalla nimellä Pyhän Leonidin sanatorio. Vanhankylänmaa Tosin tarkemmin ei ole tiedossa, kuinka pitkälle Vanhankylänmaalla on sekä sotilasrakenteita (mm. rakennustyöt ehtivät edistyä, ennen kuin maail- varastosuojia) että siviilielämään liittyviä muistoja, mansota ne pysäytti. Perustusten jälkiä väitetään viimeksi mainituista merkittävin on ainutlaatui- vielä olevan löydettävissä. Olisiko tästä turistimag- nen hautausmaa. Todellinen elämysmatkailijoiden neetiksi? kohde, mutta pysyäkseen sellaisena se on todennä-

26 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia viranomaiset ovatkin esittäneet asianmukaisten, väylien tuntumaan sijoitettavien tukikohtien pe- Selvitystehtävän perusajatuksia on saarten ja nii- rustamista. Sijainniltaan sopivia olisivat ilmeisesti den rakennuskannan matkailu- ja virkistyskäyttö. Utö (Ormskär mukaanlukien), Örö, Mäkiluoto, Mutta myös muita vaihtoehtoja on punnittava, Orrengrund ja Haapasaari, ehkäpä myös Pirttisaa- varsinkin kohteisiin, joihin yleisön opastettukaan ri, Vaarlahti ja Rankki kotimaisten satamaväylien liikkuminen ei erilaisista syistä istu. Suojelusyistä takia. Saadaanko edes yhtä tällaista tukikohtaa kokonaan suljettuna pidettävät kohteet on mää- pystyyn lähivuosina, on sitten eri asia. Tehtäviin riteltävä ao. ympäristöviranomaisten johdolla. voisi kuulua laajemmatkin ympäristötehtävät, Mutta on myös saaria, jotka sijaintinsa ja/tai kuten mahdollinen sinileväntorjunta, jota on vähäisten vetovoimatekijöidensä takia eivät vain kehitelty viime aikoina. muutoin alistu matkailuun. Ainakin pari muuta käyttötarkoitusta on ollut esillä: Itämeren suo- Tuulivoima jeluun, erityisesti alueellista valmiutta vaativaan Tuulivoiman merkityksestä ja haitoista ei näytä syn- öljyntorjuntaan tarvittavat tukikohdat ja tuulivoi- tyvän yhteisymmärrystä. Todennäköistä kuitenkin marakentamisen tarvitsemat alueet. on, että tuulipuistoja tullaan rakentamaan myös saaristoon. Tuulimyllyt eivät yleisen käsityksen Öljyntorjunta mukaan maisemaa korista, joten ne sopivat tässä Öljyn ja muiden kemikaalionnettomuuksien pi- mielessä esim. öljyntorjuntatukikohtaa huonom- kaisen torjunnan on todettu nykyisillä resursseilla min yhteen matkailutarkoitusten kanssa. Myllyjen olevan lähes toivotonta, jos Suomenlahtea seilaava väitetään myös haittaavan meri- tai ilmavalvonnan valtameriluokan tankkeri haveroi. Varsinkin jos tutkia. Mahdollisuuksia silti jäänee tähänkin nyt oleva torjunta-aluskalusto sattuu olemaan etäällä. niin pinnalla olevaan tarkoitukseen. Kysymys on Isotkin etukäteisinvestoinnit olisivat mitättö- ratkaistava tehtäessä maakunnallisia maankäyttörat- miä niihin miljardikuluihin, joita siivoaminen kaisuja. ja ennen kaikkea syntyvä tuho aiheuttaisi. Alan

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 27 Ajatuksia suojeltavan omaisuuden hallinnasta

Suomenlahden vielä suljettujen linnakkeiden mikä vastaavasti antaa tilaa ja turvaa arvokkaim- rakennettu kansallisvarallisuus voidaan panna mille rakenteille. karkeasti kolmeen eriasteista suojelua edellyttä- vään luokkaan, vaikka niiden rajat on jätettävä Oman erikoisen ryhmänsä muodostavat Utö ja tulkinnanvaraisiksi. Taloudelliset tosiasiat kuiten- Haapasaari, jotka sotilasstatuksestaan huolimatta kin aina johtavat priorisointeihin, joten keskuste- ovat aina olleet myös siviilisaaria, Utö tosin alun lun pohjaksi on haarukoitava eräitä näkökulmia. perin valtion virkakunnan asuttama. Rinnakkais- Kiistattomasti arvokkaiden linnakekohteiden elo on hyvä esimerkki siitä, että vaikka joillekin jättäminen hoitoa vaille ei tule kuitenkaan kysy- saarille jäisi sotilaskäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, mykseen. Eikä oleviin rakennuksiin voida tehdä sen ei tarvitse estää muuta toimintaa. suuria muutoksiakaan. Uudisrakentaminenkin voi olla vain pienimuotoista, täydentävää. Ja on vielä sotilassaaria, joissa ei ainakaan enää ole linnakekontekstiin liittyviä rakennuksia tai raken- Tärkeimmän luokan säilytettäviin kohteisiin kuu- teita. Niiden tulevaisuus on lähinnä paikallinen luvat epäilemättä Helsingin saaret, Mäkiluoto, Örö kaavoituskysymys; ne voivat toki olla luontoarvoja Utö. Lähellä tätä kategoriaa ovat ainakin Mies- jensa takia merkittäviä. Eräiltä Metsähallituksen, saari, Rönnskär, Jussarö, Hästö-Busö ja Lypetö ehkä yksityistenkin omistamilta saarilta voi tosin eli Katanpää. Kuinka paljon enemmän käyttö- ja vielä löytää patterien jäänteitä, joita voi verrata muutosvapauksia näille voidaan antaa ensimmäi- kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Niiden osalta seen ryhmään verrattuna, on kysymys, jota joudut- Metsähallitus on toimialansa puolesta kykenevä taneen käsittelemään tapaus tapaukselta. tekemään tarvittavia hoitotoimia, lähinnä puiden poistoa. Pienemmistä, linnakehistoriaan kuuluvista kohteista ei säilymisenkään kannalta voi jättää ”Linnakkeettomien” linnakesaarten, kuten Stora huomiotta Alskäriä, Bolaxia, Bokullaa, Morgon- Fagerö ja Järvö, nykyisessä hallinnassa (Metsähal- landetia, Porsötä, Träskötä, Vanhankylänmaata litus) ei näin ollen ole selvityksen piiriin kuuluvia ja Mustamaata, vaikka hoidettavia rakenteita on ongelmia. Jos ne soveltuvat matkailuun ja virkis- melko vähän. Linnakematkailun näkökulmasta ne tykseen, nykyisellä omistajalla on tähän riittävät voivat sopia vain tosiharrastajille, mutta yleisem- valmiudet. Mutta varsinaisesta linnakematkailusta mälle virkistyskäytölle voi olla enemmän mahdol- ei ole kyse. Lähes samaa voi sanoa saaristomeren lisuuksia, jos järjestelyt ovat asianmukaiset. Berghamnista ja Jungfruskäristä, vaikka siellä on toki ollut hieman rakennuksia ja aseitakin. Myös Muut sotilaskäytössä olevat tai olleet saaret, kuten Kilpisaari itärajalla on rakentamaton saari - sijain- Kirkonmaa, Rankki, Lehtinen, Glosholmen, niltaan eksoottinen ja hankala, paremmin luon- Vaarlahti, Pirttisaari, Järvö, Bågaskär, Berghamn nonsuojeluun kuin matkailuun soveltuva. ja Jungfruskär ovat menneisyydeltään vaihtelevia, joten ne voivat vapauduttuaan sopia varsinaista Asejärjestelmiin liittyneet rakenteet vaativat linnaketurismia laajempaan virkistystoimintaan, tietenkin erityishuomiota - ovathan ne tämän tai jossain tapauksessa muuhunkin käyttöön. selvitystyön lähtökohta. Toista maailmansotaa edeltäneet, ja vielä kohtuullisessa hahmossaan säi- Suurimmat linnakehistoriallisetkin saaret (mm. lyneet patterit ja suojarakenteet on ilman muuta Russarö, Utö, Örö ja Mäkiluoto) sisältävät kuiten- luokiteltava jonkinasteista suojaa ansaitseviksi. kin siinä määrin kerrostunutta rakennuskantaa, Mitä tulee sitten sotien jälkeen rakennettuihin ettei sitä kaikkea ole tarpeen katsella yhtä tiukoin järjestelmiin, ajallisena huipentumana voi mainita periaattein. Käyttörakennuksia on voitava muun- vastikään käytöstä poistetut ilmatorjuntayksiköi- taa järkevällä suunnittelulla tarpeiden mukaan, den linnoitetut tuliasemat. Käyttöön jää vielä 130

28 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus mm:n kalusto, joka pannaan vasta myöhemmin lu on avata nykyiset erityisalue puolustustarkoituk- mutta varmasti naftaliiniin. Sen sijaan 100 mm:n siin -kaavamerkinnät (EP). Puolustusministeriön pattereista on jo tiedossa viimeinen käyttövuosi, ja omistajien tulisi sallia se, että useimpien saarten eli 2013. Näihin liittyvät rakenteet ovat vielä tuo- lähivuosina ilmeisesti muuttuva status voisi jo reita ja vahvoja, ja kestävät jonkun aikaa vähäisin näkyä kaavaprosessissa. Ensin tulee tietenkin maa- suojaus- ja turvallisuustoimin, mutta aikanaan kuntakaava, josta sitten avautumisen lähestyessä niidenkin antikvaariseen statukseen on otettava päästäisiin yleis- ja asemakaavoitukseen. kantaa.

Omistajista Mitä pitää suojella? Senaatti-kiinteistöt Historiallisesti tärkeimpien kohteiden tulevai- Senaatti on nyt vuokrarahoitettu liikelaitos, jonka suuden turvaa ei voi asettaa yksinomaan riippu- toimintatavan kehittäminen on vireillä. Kiinteis- vaiseksi matkailunäkymistä, mutta useimmissa tönpidon jatkuvuus on tärkeä kysymys. Oman tapauksissa ne ovat myös vetovoimaisia tässä ilmoituksensa mukaan Senaatti-kiinteistöjen suhteessa. Antikvaarisesti vähemmän näyttävät vastuulliseen toimintaan voidaan luottaa myös kohteet, esimerkkinä vaikka Porsö, jotka eivät irtisanoutumisen yhteydessä. Siis vaaraa äkkinäi- ole matkailunkaan kannalta valmiita tai muuten sestä hoitotoimien loppumisesta ei ole. Sen sijaan vetovoimisia, ovat selvityksen tavoitteiden kannal- ei ole tiedossa, kuinka asia hoidettaisiin luotetta- ta problemaattisin kategoria. Julkisen rahoituksen van ostajan tai maksavan vuokralaisen löytymisen saaminen on oleellisesti näkyvämpiä kohteita pitkittyessä vuosia. On tietenkin mahdollista, että vaikeampaa, vaikka ne olisivatkin osa historiallista Senaatin kehitteillä olevat toimintatavat voisivat kokonaisuutta. Selvityksen lopussa esitetyt ehdo- ratkaista ainakin osan tässä tarkoitetuista rahoitus- tukset kiertyvät väistämättä tämän kysymyksen kysymyksistä. ympärille. Metsähallitus Vaatimattomien, vähän historiallista rakennuskan- Metsähallituksen nykyisissäkin toimintasekto- taa sisältävien linnakesaarten tulevaisuus on ”vain reissa on paikka kiinteistövarallisuudelle, johon tavanomainen” konversio- tai uuskäyttöratkaisu. ei aseteta yhtäläisiä tuottovaatimuksia. Mutta Julkinen hallintaote ei ole itsestäänselvyys, varsin- valitettavasti kaikki rakennukset ja rakenteet, kin jos muu tapa turvaa riittävästi kohteen yllä- varsinkin niiden ylläpito, on Metsähallitukselle pidon. Osa näistä saarista voi tosin olla sijainnil- ongelmallista. taan ongelmallisia, siis hankalia muidenkin kuin valtion pitää aktiivikäytössä. Jos matkailua niihin Uudenmaan virkistysalueyhdistys pystytäänkin järjestämään, se todennäköisesti Virkistysalueyhdistys, jonka tehtävänä on hankkia keskittyy kulttuurimatkailun sijaan virkistykseen ja ylläpitää Uudellamaalla seudullisia virkistys- ja kalastukseen. alueita, voisi olla yksi sopivista omistajaorgani- saatioista. Se voisi ottaa vastatakseen sellaisista Rakentamattomien sotilassaarten käyttötulevai- linnakesaarista, jotka voivat olla arvokkaimpia suutta on tarpeen tarkastella vain siinä tapaukses- linnakkeita yleisemmässä käytössä. Rahoittajat, eli sa, jos sellainen kohde voisi toimia linnakesaaren Uudenmaan kunnat voisivat tehdä tästä periaate- käytön tukialueena. päätöksen ja neuvotella ratkaisun Metsähallituk- sen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa, jättäen toki Johdonmukainen tapa käynnistää saarten eriastei- Helsingin saaret konseptin ulkopuolelle. sen suojelun ja avaamismahdollisuuksien tarkaste-

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 29 Vaihtoehtoisia strategioita

Selvitystyön aikana on vain varmistunut, ettei alaista matkailukonseptia tuskin ainakaan edes keskeisillä omistajilla ole valmiina ajatusta syntyy, vaan kiistoja ympäristö- ja museo- siitä, mihin lokeroihin kansallisvarallisuuteen viranomaisten kanssa. kuuluva linnakekiinteistökanta sijoitetaan, kun sitä ei enää tarvita rannikon puolustukseen. Paitsi Lähdetään siitä, että puolustusvoimat tekee verkal- että tavoitteita ei ole sen paremmin mietitty, ei leen tapauskohtaisia luopumisratkaisujaan. Näin myöskään muutosstrategiaa. Sitä hahmoteltaessa ollen Senaatti-kiinteistöt käsittelee tapauksia aivan on mielenkiintoista vertailla vastaavia tilanteita erillisinä, joten ei pääse syntymään mielikuvaa mer- sekä kaukaa menneisyydestä että nykyajaltakin. kittävän historiallisen linnakeketjun säilyttämistar- Linnoituksia on aina jätetty raunioitumaan tai peesta kansallisena perintönä. Syntyy näkymä aina muutettu vankiloiksi, varastoiksi ja museoiksi. kerrallaan yhden, vain paikallisesti tärkeän pikku Usein on saatu maksaa kalliisti siitä, että rappiolle patterin kohtalosta, joka ei kaipaa valtakunnallista jätetty linna on sittemmin jouduttu pystyttämään huomiota. Pahimmassa tapauksessa koko ongelma uudelleen; toisaalta, joskus näin on päästy koko tulee lakaistuksi (ilman, että tämä on kenenkään ongelmasta. Tulisiko siis olla passiivisen reak- tarkoitus) maton alle, kunnes maton alla on vain tiivinen vaiko ennakoiva ja aktiivinen? Täyden pölyä. Hankerahoitukselle ei tässä päättämättömyy- unohduksen ratkaisu on kai sentään jätettävä den mallissa synny hakijaa. agendalta. Ja sotilaskäytön jatkuessa eräillä saarilla pienimuotoisempana (esim. vartiolinnakkeena) Tehdään vain helppoja päätöksiä: vaatii kiinteistöjen ylläpito joka tapauksessa kykyä yhteiskäyttökonseptien kehittämiseen. · Puolustusvoimat tekee päätöksen irtisanou- tumisesta niiden saarten kohdalla, jotka jo Päätöksiä tehdään vain, kun on pakko: ovat käytännössä vailla aktiivikäyttöä (mallia Rysäkari) · Puolustusvoimat tekee irtisanomispäätök- siään vasta, kun varainkäyttöä on pakko · Senaatti joutuu kerralla yksittäisiä saaria laa- priorisoida todellisiin tarpeisiin; kaavoitus- jemman uuskäyttöongelman eteen prosesseja ei käynnistetä ajoissa o Tehtävä ratkaisu voisi parhaassa tapauk- o Tästä seuraa se, että prosessin nopeut- sessa olla syvällisemmän pohdinnan ta on mahdotonta arvioida, se voi olla tulos, ja merkittävä linjaus myös myö- todella hidas, arviolta ainakin vuoteen hemmin vapautuvien linnakkeiden osalle 2020 asti, tai yllätyksellinen o Antaa maankäytön suunnittelulle mah- o hidas eteneminen antaa puolustusvoimil- dollisuuden, mikä on toki ollutkin le mahdollisuuden spekuloida jälkisii- Senaatti-kiinteistöjen lähestymistapa vousvelvoitteen lykkääntymisellä ha- ongelmaan maan toiseen aikaan · Metsähallituksen rooli on lähinnä reagoida, · Kun Senaatti-kiinteistöt saa mielestään päte- mutta myös esittää aktiivisia ajatuksia, kuinka vän irtisanoutumisen kohteesta, se etsii sille maapohjan omistus järjestetään, jos rakennel- saari saarelta uutta käyttäjää, esim. lyhytai- mien isäntä vaihtuu kaista vuokralaista, mutta käytännössä ostajaa (valtiollinen vuokralainen, ehkä lukuun · Tämä kevytpäätöslinja toivottavasti voisi ottamatta Itämerihankkeisiin liittyviä öljyn- sentään koskea riittävän tehokkaasti Helsingin torjuntatukikohtia, on epätodennäköinen) saaria (Suomenlinnan hoitokunnan tietotaito, o Muutoksenhallinnasta tulee sattumanva- Museoviraston ja kaupungin rooli?) raista ja peruuttamatonta, toki varmaan onnekkaitakin siirtoja tehdään, laaja-

30 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Jos puolustusvoimat kykenisi kerralla hieman yhtä Vedetään pitkäjänteisiä linjauksia: saarta ja kuntaa laajempaan ulostuloon (minkä aiemmin mainittu, käynnissä oleva sisäinen selvitys · Puolustusvoimat ottaa selkeän kannan siitä, voisi toteuttaa), se olisi ilmeisesti koko prosessille että pääosa saarista voidaan kokonaan vapaut- hyödyllinen herättäjä. Silti koko linnakeketjun taa puolustuksen tehtävistä, vaikka osa jäisi moninaiset kysymykset voisivat jäädä kokonaisval- rinnakkaiskäyttöön taisempia ratkaisuja vaille. Syntyisikö näin riittä- vän kattavaa linnakematkailukonseptia ja mahdol- · Valtio-omistaja katsoo hallitun kokonaisrat- lisuutta (hakijaa) hankerahoituksen käyttämiseksi? kaisun tarpeelliseksi, ja myös kykenee teke- mään tarvittavia päätöksiä; alueiden kaavoitus Asetetaan harkittuja tavoitteita: aloitetaan yhteisten tavoitteiden pohjalta, mahdollistaen tarpeen mukaan eriytyneen · Puolustusvoimat - riippumatta nyt puuttuvis- kiinteistöomistuksen ta päätöksistä - ei katso olevan estettä laaja- alaisen ratkaisun hakemiselle, koskien myös · Helsingin saaret otetaan, ehkä myöhemmin saaria, joiden sotilaskäyttö todennäköisesti Suomenlinnaa myöten tähän kokonaisratkai- päättyy vasta 2010-luvun lopulla suun.

· Omistajapuolella ymmärretään tarve hakea Tämä saattaisi tarkoittaa vaikkapa yhtiömuotoisen ratkaisumallia koko linnakeketjun tulevaisuu- rahaston perustamista. Se voisi vähitellen ottaa delle, mutta käytännössä kyettäneen teke- haltuunsa kaikki ne kohteet, jotka eivät kuulu mään vain osaratkaisuja Senaatti-kiinteistöjen tavanomaisiin tehtäviin (ja joita se ei ehdi tai voi myydä), ja joita ei vähäisen · Helsinki mahdollisena osaratkaisuna: Suo- rakennuskantansa tai muista syistä siirretä Met- menlinnan hoitokunta yhdistetään Museo- sähallitukselle. Antikvaarisen vaalimisen lisäksi virastoon, ja Helsingin saaret yhdistetään tällaisen operaattorin eräs oleellinen tehtävä olisi tähän. alan kansainvälinen yhteistyö ja hankkeet.

Prosessin paloittainen eteneminen ei välttämättä estäisi kohdekohtaisten hankkeiden käyttöä ja linnakematkailun edistämistä kansallisella tasolla. Kansainvälistä kulttuuriturisminäkyvyyttä olisi vaikeampi saavuttaa. Maakunta- ja asemakaavojen riittävän aikainen käynnistäminen olisi erinomai- nen apu kehittämisessä.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 31 Ehdotuksia

Linnakesaaret ovat olleet ylimuistoisesti suljettuna myös hankerahoitukseen. Mutta tässäkään on sotilaskäyttöön. Ympäröivässä yhteiskunnassa ei tuskin vielä kaikki, mitä tarvitaan. ole voinut syntyä käsitystä tai keskustelua näiden saarten merkityksestä, kohtelusta tai kansallisesta Erilaisten osapuolten yhteistyöstä on hyviä esi- arvosta. Tällainen asenne- ja toimintakulttuuri merkkejä, kuten Miehikkälän Salpakeskus. Kun odottaa nyt synnyttämistään. Vain vähän apua pelkän innon lisäksi on löytynyt osaavia osapuolia tähän jo mittasuhteiltaan harvinaiseen tapahtu- voimavaroineen, aluekehitysrahoituksella on saatu maan voidaan odottaa aikaisemmista sotilasraken- hyviä tuloksia. Jos vaikka ajatellaan koko Salpa- teiden demilitarisoinnista saaduista kokemuksista, linjaa, tai juuri Suomenlahden linnoitusketjua, ei joskin joitakin yksittäisiä esikuvia voi löytyä. näitä onnekkaita esimerkkejä kuitenkaan synny Puolustusvoimien sisäisestä kulttuurista, varsinkin kuin satunnaisesti, ellei paikallisilla toimijoilla ole tykistöaselajin piiristä saadaan varmasti tarpeellisia selkänojaa ja opastusta. Joka paikassa paikallista tietoja ja taitoja. Näistä ajatuksista ja tiedonpa- toimintapohjaa ei edes ole. Tarvittavien tukirahoi- loista on nyt muodostettava tarvittavat toiminta- tuskanavien käyttö vaatii sellaisia osaamisresursse- periaatteet tulevien muutosten ja niiden jälkeisen ja, joita ei joka paikkaan osu. uuden elämän varalle. Tarvitaan siis tärkeimpien osapuolten, eli puolustusvoimien, omistajien sekä Vapaaehtoistoiminta ei pysty sellaisenaan paikkaa- museo- ja ympäristöviranomaisten hyväksymät ja maan yhteiskunnalta ja yrityksiltä jäävää aukkoa. myös sisäistämät pelisäännöt. Toimintakonsepti Kaikille kohteille ei löydy innokkaita kiltalaisia sisältäisi linnakesaarten avaamisperiaatteet, käytön ja kyläyhdistyksiä, ainakaan ilman asiantuntevaa erilaisiin aktiviteetteihin sekä mahdolliset hallin- tukea. Paikallisten toimijoiden tukena tulisi olla nan- tai omistuksensiirrot. sellainen osaava toimija, joka kykenisi toimimaan yhteistyössä omistajien, museoviranomaisten, Saaret ovat nyt pääosin Metsähallituksen ja Se- kuntien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. naatti-kiinteistöjen omistushallinnassa. Ainakin Todennäköisesti riittämättömän julkisen rahoituk- osa saarista ja ennen kaikkea arvokkaista rakenteis- sen lisäksi se voisi saada tuloja mm. matkailuyri- ta jäänee jonkinasteiseen valtion omistajahallin- tyksistä ja julkaisuista. toon, mutta toivottavasti nykyisestä selkiytetyssä muodossa. Olivatpa yhteiset periaatteet silloin Hankerahoituksen avulla tämä tukiorgaani voisi käytettävissä tai ei, omistajilla on oltava aikanaan myös itse osallistua suoraan tai välillisesti paikal- valmius tehdä tapauskohtaisia päätöksiä kiinteistö- lisen toimijan avulla linnoitusten restaurointiin jen käytöstä ja luovuttamisesta (tai ymmärtää olla ja ylläpitoon. Tarkoitettu toimija voisi olla yk- tekemättä). Tämän tulee tarkoittaa myös kykyä sinkertaisesti vain erikoistunut yksikkö saarten osallistua saarten historiaan sopivan matkailu- ja nykyisten omistajalaitosten osana tai jonkin muun virkistystoiminnan kehittämiseen. valtion laitoksen toimialana. Se voisi myös olla aivan uudenlainen operaattori julkisen, yksityisen Nykyisillä valtio-omistajilla ei ole suurta innos- ja kolmannen sektorin toiminnan välimaastossa. tusta jääviin sotilasrakenteisiin, ainakaan niihin, Tällaisen toimijan järjestäytymispohja määräytyy joita ei voi myydä tai vuokrata. Matkailutoiminta yleensä perustajien laadusta; yksityishenkilöiden ei sekään voi kaikilla saarilla olla niin intensiivis- tapauksessa keveimmillään tukiyhdistys. Raskaam- tä, että yrittäjän kannalta toisarvoiset kohteet ja malla, institutionaalisella tasolla toimivat tahot rakenteet voitaisiin näin turvata. Ei, vaikka ne voivat perustaa vaikkapa säätiön. Kehitysyhtiö tai olisivat juuri ne antikvaarisesti tärkeimmät. Sekä rahastopohjainen yhtiömallikin on tässä yhteydessä nykyisten omistajien että yritystoiminnan rinnalle mainittu. Valtio voisi saada tästä omaisuudellaan olisi löydettävä myös muita toimintamalleja. Ne tarpeelliseksi arvioitavan osakkuuden. Muiden voisivat perustua järjestöjen, kuntien ja muiden sopivien osakkaiden hakemisessa kekseliäisyyttä paikallisten aktiiviseen yhteistyöhön, sekä osittain tuskin puuttuu - pääoma on sitten eri juttu.

32 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Nyt on vallalla menettely, jossa kaavoissa ei aina pungin ja Ehrensvärd-Seuran kanssa. Tarkoitetun voida ennakoida käytännössä tiedossa olevaa osaamisen merkitys ei häviä sillä, että hoitokunta maankäytön muutosta. Tämä toimintakulttuuri on virastojen tapaan muutospyörteessä, valtion tulisi mahdollisimman pian kääntää kaikkien osa- tuottavuushankkeen kohteena. Eikä hoitokunnan puolten yhteistyöksi saarien maankäytön suunnit- mainitsemisella tässä yhteydessä tarvitse olla suo- telussa. Mikään ei estäisi valmiiden detaljikaava- raa yhteyttä saarten tuleviin omistusjärjestelyihin. ehdotusten tekemistä, vaikka sotilaskäyttö ei olisi vielä kokonaan loppunut. Vahvistettukaan kaava Puolustusvoimat irtisanoutuu näistä Helsingin ei ole olevaa maankäyttöä syrjäyttävä asiakirja, saarista ilmeisesti lähivuosina. Niiden omanlaa- vaan toimii vasta entisen käytön loputtua. tuinen, voisiko sanoa mielenkiintoisia hankaluuk- sia sisältävä proﬁ ili tulisi olla myös matkailun Helsingin saaret kannalta ajoissa tiedossa. On mainittu, että mm. sadat tuhannet risteilyturistit tarvitsisivat ny- Puolustusvoimilta vapautuvat, Unescon maail- kyistä enemmän vaihtoehtoisia kohteita. Samoin manperinnön suojavyöhykkeeksi ehdotetut Hel- on viitattu pietarilaisten historian harrastajien singin saaret ovat erityisasemassa jo historialliselta suureen kiinnostukseen. Varmoja tietoja ei kui- merkitykseltään, mutta myös matkailullisten pai- tenkaan ole. Onkin tehty ehdotus (mm. MEK), neiden takia. On perusteltua, että niiden kunnos- että olisi korkea aika tehdä lähinnä Helsinkiin tamiseen ja säilyttämiseen otetaan tarkempi ote kohdennettu kartoitus linnaketurismin todellisesta kuin eritaustaisia saarikohteita sisältävään linnake- kysyntäpohjasta. Tällainen selvitys antaisi varmas- ketjuun kokonaisuudessaan. ti myös alustavan käsityksen kulttuuriturismin taloudellisista mahdollisuuksista laajemminkin Tässä asiassa ei ole syytä ohittaa sitä kokemusta, rannikolla. Ehkäpä asian pitäminen esillä edistäisi jolla viereisiä Suomenlinnan saaria ylläpidetään, myös raportissa peräänkuulutettujen toimijoiden kehitetään ja tuotteistetaan matkailun alalla. synnyttämistä, niin saarten tarvitseman ylläpidon Nykyisellä Suomenlinnan hoitokuntana toimivalla kuin matkailujärjestelyjen hoitajiksi. yksiköllä on kaupungin ja neljän eri ministeriön nimittämä johtokunta, tarvittava antikvaarinen - Uusia ideoita ja aloitteita niin saarten, linnoi- ja käytännöllinen osaaminen restauroinnista ja tusrakenteiden kuin rakennusten käytöstä toki kiinteistönpidosta sekä kokemusta matkailun toivotaan edelleen syntyvän. järjestämisestä yhteistyössä Museoviraston, kau-

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 33 Miten tässä sitten oikeasti käy?

Kuin kissa kuuman puuron kanssa, selvitysraportti syntyy, kun otetaan huomioon kaikki keskuste- pyörii sen kysymyksen ympärillä, onko valtiolla, luissa ja työpajassa esitetyt mielipiteet toiveista, omistajana ja ehkä yleisemmässäkin ominaisuu- mahdollisuuksista, realiteeteista, ongelmista ja pe- dessa, tarvittava näkemys siitä, miten linnake- loista. Tarkoitus on kuitenkin katsoa asiaa ainakin saarten kansallisvarallisuutta tulisi käsitellä, kun lievästi optimistisessa valossa. Vielä keksimättömät nykyinen viulujen maksaja poistuu näyttämöltä. ajatukset, kuten ongelmatkin, voivat muuttaa Tämän välttämättömän näkemyksen selkiyttämi- sitä, mutta ne voitaneen ympätä tapahtumaketjun nen pitäisi olla raportin kulmakiviä, mutta tehtä- perusrunkoon. vänanto tähän olisi pitänyt tulla oikeastaan myös valtion puolelta. Kun sitten joskus riittävä selvyys puolustusvoimien aikeista mm. tekeillä olevan sisäisen selvityksen Valtio-osapuolet ovat kuitenkin olleet tietoisia avulla on saatu, tarvitaan sitä peräänkuulutettua työstä. Pohdiskelun aktiivista vastustusta ei ole linjaa: ilmennyt, vain pieniä pelonvärinöitä. Joten man- daattivajeesta huolimatta on selvityksessä rohjettu Kuinka voimakas julkinen ote on pidettävä kosketella myös linnakevarallisuuden tulevaa 1) historiallisista linnakerakenteista, hallinnointia. 2) käyttörakennuskannasta ja 3) maapohjasta. Koska osapuolten edustajat lausuivat työn aikana vain henkilökohtaisia käsityksiään, mitään yhteistä Jos linjauksista ei ole sovittu mitään, muutok- toimenpideohjelmaa ei tietenkään voitu kirjoittaa. set voivat tuskin kunnolla edetä. Muuten koko Mielipiteistä voi tietenkin vastata vain selvityksen prosessi päätyisi viranomaiskiistoihin, jotka voivat laatija. Kuitenkin selvitysluonnosta on ”oikoluet- koskea yhtä hyvin sekä kansallisvarallisuutta ja tu” mm. puolustusministeriössä, Merivoimissa, rakennussuojelua, luontoarvoja että turvallisuutta. Senaatti-kiinteistöissä, Metsähallituksessa ja Toimettomuus näiden ongelmien edessä taas voi Museovirastossa. Tavoitteena on ollut, ettei detal- johtaa siihen, että ylläpito-ongelmat pääsevät val- jitasollekaan jäisi virheellisiä tietoja, onpa eräitä loilleen, varsinkin muistaen jo oleva suuri korjaus- mielipidetyyppisiä väittämiäkin loivennettu hyvin velka ja jälkisiivousongelma. perusteltujen korjaustoiveiden takia. Tämä koskee mm. arvioita sotilaskäytön loppumisprosessista. Jos yleistä linjaa ei kuitenkaan löydy, ajaudu- Tässä yhteydessä on syytä mainita puolustushal- taan yhteisymmärryksen hakuun saari saarelta linnossa käynnistetty selvitystyö linnakesaarten - näinkin se voi syntyä. Tälläkin mallilla on oma käytöstä, vaikka tulosten pitäisi olla tosin käytet- todennäköisyytensä; mitenkään hyvä se ei ole tävissä vasta v. 2009. Luopumisaikataulu tarken- sen paremmin saarten kunnollisen ylläpidon tai tunee tuolloin, mutta on todennäköistä, ettei ko. turismijärjestelyjen kannalta. Tarvittavia markki- selvitys voi syvemmin paneutua sotilaskäytön nointikatsauksia ei saada, eikä kulttuurimatkailun jälkeen syntyviin ongelmiin. Onkin todettava, että perustaakaan. osapuolten sinänsä tärkeät huomiot ja korjaukset tähän raporttiin eivät ole juurikaan käsitelleet Toivottavaa kuitenkin on, ettei laajamittaisia hal- selvitystyön varsinaista tavoitetta: minkälaisilla toi- linnansiirtoja tai ulkoistamisia valtio-omistuksesta mintaperiaatteilla voidaan löytää sellaisia käyttöta- kunnillekaan aloiteta ilman periaatepäätöksiä. poja historiallisille linnakkeille, että niiden tulevai- Kunnollisten hallintasuunnitelmien myötä synty- suus voidaan turvata ilman sotilastoimintaa. nee myös matkailukonsepteja, jotka edellyttävät yhtälailla tietoja historiasta, turvallisuudesta, jälki- Toimenpideohjelman sijaan selvitystyön tulokset siivoustarpeesta, infrastruktuurin kunnosta, kuten voidaan tiivistää esittämällä linnakesaarten toden- myös taloudellisista ja kaupallisista näkymistä. näköisin tulevaisuus. Tämä tulevaisuudenkuva On todennäköistä, että viimeistään tässä vaiheessa

34 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus päädytään ottamaan kantaa siihen, minkälainen Helsingin saarista, mikäli niitä ei ole prosessin toimija jää huolehtimaan kohteista, joita ei haluta siinä vaiheessa jo myyty kaupungille (tuskin sen- tai voida myydä sellaisenaan valtiokonsernin tään muille), olisi loputkin yksinkertaisinta siirtää ulkopuolelle. Tällä tärkeällä päätöksellä on oltava Metsähallitukselle. Rakennuskannan kohtalo vain selkeä yhteys saarten käyttöön yleisemminkin. ei vielä selviä tällä toimenpiteellä. Suomenlinnan Erityisesti matkailu- ja virkistystoiminnalla tulee hoitokunta on sen sijaan juuri erikoistunut antik- olla oma roolinsa ratkaisussa. ja siinä tarvittaviin vaaristen rakennusten ylläpitoon. Hoitokunnan toimijoihin, rakenteisiin ja turvallisuustoimenpi- tulevaisuudesta on kuitenkin tekeillä opetusmi- teisiin. nisteriön käynnistämä selvitystyö, selvitysmiehenä Kalevi Kivistö, määräaikana lokakuu 2008. Muu- Maapohjan ja vesien osalta yksinkertaisin ratkaisu tosvaihtoehdoistakaan ei ole vielä tietoja. Ollaan- olisi siirtää kaikki myyntiin sopimattomat alueet pa Suomenlinnan hoitokuntaa liittämässä esim. Metsähallitukselle, joka jo toimiikin matkailualal- Museovirastoon tai ei, hoitokunnalla on joka la. Tämä ei kuitenkaan vielä ratkaise rakennetun tapauksessa osaavaa alan henkilökuntaa. Metsähal- ympäristön tulevaisuutta, sitä varsinaista ongel- lituksen maapohjan omistus ei kai haittaisi tämän maa. Jollei Senaatti-kiinteistöille anneta nykyisestä voimavaran käyttöä. Vai voisiko yhtiöpohjainen rahoituspohjasta poikkeavaa roolia tai Metsähal- linnaketoimija ottaa nämäkin resurssit käyttöönsä? lituksen kylkeen ei perusteta uutta kiinteistötoi- mialaa, on uudenlaisen toimijan synnyttämistarve · Tässä prosessikuvauksessa ei siis ole etsitty ilmeinen. Epäselväksi on vielä jäänyt, kuinka parasta ratkaisua, vaan on haettu mahdol- paljon itse Senaatti-kiinteistöt omistajana voi olla lista kehityskulkua siinä tapauksessa, että tässä synnytyksessä aktiivinen. Uusi toimija antaisi sitä edes hieman pystytään ohjailemaan. Ja myös mahdollisuuksia hankerahoituksen käytölle ohjailemaan niin, että kyettäisiin estämään (mm. TEKES, Central Baltic), kun nyt sellaiselle pahimmat vaihtoehdot: hidas linnakekuo- ei ole sopivaa hakijaa. Saapa sitten nähdä, onko lema, raunioituminen, jätteiden täyttämät valtiolla rohkeutta ottaa käyttöön tehokkaita työ- kasematit ja kuilut tai yksityisalueiksi suljetut kaluja, esimerkiksi yhtiömallia. kesäparatiisit rantasaunoineen - tai vieläpä niin, että kaikki kauhuskenaariot toteutuvat samanaikaisesti.

Lähteitä:

Ove Enqvist: Kellä saaret ja selät on hallussaan… (2007)

Sampo Ahto ja toimituskunta: Suomenlahden rauniolinnat (1977)

Opetusministeriö: Suomenlinnan käyttösuunnitelmaehdotus (1974)

Jorma Hemmi: Matkailu, ympäristö, luonto 1-2 (2005)

Otto Andersson: Huru Sveaborgs kanoner oskadliggjordes 1918 (1969)

Keskustelut työpajassa 4.4.2008

Raportin tekijällä on ollut mahdollisuus tutustua Metsähallituksessa (Henrik Jansson ja Katja Raatikainen) valmisteilla olevaan Vallisaaren ja Kuninkaansaaren hoitosuunnitelman aineistoon.

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 35 Liite 1: Puolustuskäytössä olevat tai olleet saaret

(Luettelo ei ole tyhjentävä Suomenlahdenkaan osalta, mm. Rajavartiolaitoksen saaria, kuten Hässelötä ei ole käsitelty, mutta selvityksen tavoitteiden kannalta kaikki merkittävät ovat mukana.)

I = Merkittäviä rakenteita tai rakennuksia autonomian ajalta (yleensä myös nuorempaa rakennuskantaa) II = Rakenteet itsenäisyyden ajalta III = Nähtävillä vain toisen maailmasodan tai sen jälkeisen ajan rakenteita PSML = Osa Pietari Suuren merilinnoitusta (1913-1917), suppeassa merkityksessään (Suomessa Tvärminne-Porkkala)

Taulukko käsittelee vain saaristokohteita, vaikka myös vanhimpiin (tässä venäläisiin) rannikkolinnoituk- siin kuului myös mantereisia pattereita, mm. Tvärminne, Skatanniemi (Hki) ja Kotkan alueen järjestel- mät.

· Tärkeimmät kehittämiskohteet vahvennettu · Mahdolliset linnaketurismin oheiskohteet kursiivilla · Jo alkanut matkailutoiminta alleviivattuna · Aluevalvontaan liittyvään suoja-alueeseen kuuluvat väritetty (useimmat tärkeistä saarista) · Yksityisessä omistuksessa olevat pienemmällä tekstikoolla

Pinta-alat koskevat vain maa-alueita

1) Kaikki rakennukset ja rakenteet asejärjestelmiä lukuun ottamatta Senaatti-kiinteistöjen 2) 130 mm:n kiinteästä kalustosta osa jää vielä käyttöön mahdollisesti aina 2020 asti – viimeiset 100 mm:n patterit suljetaan 2013 mennessä 3) EP = puolustusvoimien alue EP/u = puolustusvoimien alue, toissijainen käyttötarkoitus virkistys-, matkailu ja/tai koulutustoiminta EP/v = puolustusvoimien alue, virkistyskäyttöön kehitettävä ER = kulkurajoitettu erityisalue S = luonnonsuojelualue MU = maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta (ilman merkintää = ei maakuntakaavamerkintää) MVR = maa- ja metsätalousalue, virkistyskäyttöä 4) Viitataan puolustushallinnossa tehtävään linnakesaariselvitykseen, joka valmistunee v. 2009

36 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Uusimaa

Kohde; N. Omistaja1) Tietoja (Sotilas)käyttö maakuntakaavatilanne3) ha Itä-Villinki (Hki) 15 Senaatti I – 100 mm:n patterit Sotilas- ja EP/u h virkistyskäytössä (henkilökunta) Vallisaari, 110 Metsähallitus I – Erittäin arvokas kohde Tulevaisuutta Kuninkaansaari (Hki) sekä historialtaan että selvitetään EP ympäristöltään puolustushallinnossa4); (100 mm:n tykit deaktivoitu) turvallisuusongelma Kuivasaari (Hki) 13 Senaatti I – Keskeinen Ei aktiivisessa EP/u rannikkotykistön historiassa; sotilaskäytössä matkailua aloiteltu (100 mm:n tykit deaktivoitu) Katajaluoto (Hki) 10 Senaatti III - Koeampumarata (ei Koeampumalaitoksen EP Meriv)-jäänee ulkopuolelle 1 käytössä; ei Ms Durlacher-patter (10” vapautumassa kasematti) 100 mm:n patteri Rysäkari (Hki) 4 Senaatti I – Kompakti kokonaisuus Vuokrasopimus EP linnakehistoriaa irtisanottu Melkki (Hki) 50 Metsähallitus I – Tulevaisuus jäänee valtion Pääasiassa EP/u ja kaupungin väliseksi virkistyskäytössä Miessaari (Espoo) 60 Senaatti I - 130 mm2); H:gin ent. Käyttö kytköksissä 130 EP ilmatorjunta-ohjusten mm:n kaluston rakenteet, myös esihist. poistoaikatauluun Järvö (Kirkkonummi) 55 Metsähallitus III - Tulevaisuutena hallittu Vapaaehtoisen EP (rakennukset virkistyskäyttö, osa vuokra- maanpuolustuksen ja yhdistyksen) aikahistoriaa pv:n harjoituskäytössä Rönnskär (Kirkkonummi) 35 Metsähallitus I - Arvokkaat majakka (myös Riippuu 130 mm:n EP tulenjohtopaikka) ja kaluston poistoaika- luotsikasarmi; 130 mm2) taulusta;lintutarkkailua Mäkiluoto (Kirkkonummi) 40 Metsähallitus/ I – PSML, arvokas Vartiolinnake EP Senaatti sotilasrakentamisen Muutoin käyttö monipuolinen kerrostuma; kytköksissä 130 mm:n 130 mm2) kaluston poistoaikatauluun Porsö (Inkoo) 40 Metsähallitus III – Porsö Klobbenilla Vuokrasopimus EP venäläisaikaisia jäänteitä eli I; irtisanottu Porsö (100 mm:n tykit deaktivoitu) Bågaskär (Inkoo) (4) Metsähallitus/ II Osa saaresta edelleen Harjoituskäyttöä; EP MKL sotilasaluetta; merivartiosto meripelastuskoulutusta lopettamassa; (100 mm:n tykit deaktivoitu) Hästö-Busö (Tammisaari) 70 Metsähallitus I – PSML – myös Hangon Tulevaisuus EP vuokra-aluehistoriaa, kytköksissä 130 mm:n merkittävä, käyttökelpoinen kaluston infra (100 mm:n tykit poistoaikatauluun deaktivoitu) Russarö (Hanko) 80 Metsähallitus/ I – 100 ja 130 mm2), arvokas Sotilaskäytössä EP/u Senaatti kohde (rinnakkaiskäyttö toivottavaa) (100 mm:n tykit deaktivoitu)

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 37 Uusimaa Aiemmin vapautuneet kohteet (puolustusvoimat ei vuokralaisena)

Kohde N. ha Omistaja Tietoja Käyttö

Träskön 82 Metsähallitus PSML + II – rakentaminen jäi kesken; Suojelualue (Kirkkonummi) Porkkalan vuokra-aluetta; nyt saari lähes S käyttämätön, vaikeakulkuinen, mutta mielenkiintoinen; turvallisuusongelmia Salmen Yksityinen Natura-alue – venäläinen linnoittaminen jäi Suojelualue (Kirkkonummi) kesken S Stora Fagerö 6 Metsähallitus Ei varustettu koskaan – vain muutama Metsänhoitoa (Inkoo) siviilirakennus Vrakholm Yksityinen I – jäljellä ei mitään? Mökkejä (Tammisaari) Långören Metsähallitus I – jäljellä korkeintaan jälkiä? mökkejä (Tammisaari) Jussarö 120 Metsähallitus1) II Huonokuntoisia rakennuksia; vaatimaton Matkailua (Tammisaari) sotilashistoria, muuten mielenkiintoinen; S matkailuyrittäjä Koön 80 Yksityinen PSML – ei paljon jälkiä, omistussuhteiden takia Mökkejä (Tammisaari) jätetään selvityksestä Mellanlandet 2 Yksityinen PSML – ei paljon jälkiä, omistussuhteet este; Mökkejä (Tammis.) ehkä ekskursiomahdollisuus

Itä-Uusimaa Vaarlahtea lukuun ottamatta poistettu tai poistumassa sotilaskäytöstä

Kohde N ha Omistaja Tietoja Käyttö Eestiluoto (Sipoo) 40 Helsinki III - Luovutettu Hgille 1974; Virkistyskäyttö MU tulenjohtotorni Pirttisaari (Porvoo) 38 Osa yksityistä I – entinen patteri ja varasto; Vuokrasopimus irtisanottu, EP/v myös RVL lopettaa; Pro Pörtö käyttäjänä Uudenmaan ottaa vastuuta hoidosta virkistysalueyhdistys Varlax (Porvoo) 15 Senaatti II - 100 mm:n patteri (100 mm:n Toistaiseksi käytössä EP tykit poistettu) Glosholmen (Porvoo) 20 Metsähallitus I (130 mm:n museoase), Kohteesta ollaan EP/v (myös talot) asuntoja; myös RVL lopettaa luopumassa Orrengrund (30) Merenkulkulaitos I – 100 mm:n patteri (100 mm:n Viranomaiskäytössä (Pernaja) tykit deaktivoitu); edelleen EP/v luotsiasemana; matkailu aloitettu Lehtinen (Ruotsinp.) 34 Metsähallitus Matkailua järjestetty; Vanha Virkistyskäytössä; V luotsikylä; 152 mm:n museoase matkailua

38 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Kymenlaakso Edelleen (osittain) vuokrattu puolustusvoimille

Kohde N. Omistaja Tietoja (Sotilas)käyttö ha Rankki (Kotka) 50 Senaatti I Tulevaisuudessa mahdollisuuksia Harjoituskäyttöä; ER virkistysmatkailuun; tuulivoima-alue? 130 muutosaika mm2) kytköksissä 130 mm:n kaluston poistamiseen Kirkonmaa (Kotka) 230 Metsähallitus/ II (?) Saari osittain avoin, 100 mm:n Koulutuskäytössä ER/M Senaatti1) patteri Haapasaari (Kotka) (1) RVL/Senaatti / I avoin, matkailua (suppeata); Osittain sotilas- M yksityiset merivalvontatorni käytössä käytössä; muuten avoin saari Vanhakylänmaa 70 Metsähallitus1) II (?) Hautausmaa, mielenkiintoinen Tulevaisuutta (Kotka) kohde selvitetään ER puolustushal- linnossa4) Ristisaari (Pyhtää) 70 Metsähallitus III (?) Suojelualue S Mustamaa 124 Metsähallitus II - Salpalinjan lähtöpiste Harjoituskäytössä (Virolahti) ER Ulko-Tammio 52 Metsähallitus II Suojeltu Ei toimintaa (Hamina) S Kukkio (Hamina) S 7 Metsähallitus II Ei toimintaa Kilpisaari (Kotka) S 87 Metsähallitus I Suojeltu Ei toimintaa

Varsinais-Suomi

Kohde N. ha Omistaja Tietoja (Sotilas)käyttö Morgonlandet 15 Metsähallitus II (?) - mielenkiintoinen sotahistoria Virkistyskäytössä (Dragsfjärd) S (II MS) Bolax, Krokö (30) Yksityinen II - korkeintaan pienimuotoista matkailua Kiltakäytössä (asetta (Dragsfjärd) M hoidetaan!) Örö 85 Metsähallitus1) I - matkailu käynnistetty (MH) - Vartiolinnake ja (Dragsfjärd) kehitysvaiheessa; harvinaiset harjoituskäyttö; EP/S ensimmäisen maailmansodan Opastettuja aikaiset (ven.) kasarmit; 12- tutustumiskäyntejä tuumaiset + 130 mm:n patterit2) Utö Ormskär 62+50 Senaatti/MH/yks I - Osa myyty matkailuyrittäjälle; Matkailua/ym. (Korppoo) EP/M 130 mm patterialue käytössä Vartiolinnake Alskär (Korppoo) 4 Metsähallitus II - 152 mm patteri, matkailu: Forum Kiltakäytössä S Marinum? syrjäinen paikka Bokulla (Korppoo) 18 Metsähallitus1) II Ei merkittävästi rakenteita, Ei toimintaa suojelukohde Berghamn 30 Metsähall.+yks. II Ei merkittävästi rakenteita, Virkistyskäytössä (Houtskär) MVR suojelukohde Jungfruskär 124 Metsähall.+yks. II - 152 mm:n patterit; MH viritellyt Matkailua (Houtskär) MVR/S matkailua (kiistoja), suojelukohde Högö (Houtskär) 39 Metsähallitus/ III - varastoalue, tulevaisuus ? Sotilaskäytössä M Senaatti

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 39 Liite 2: Lähestytyt matkailuyritykset/matkailutoimistot/yhdistykset

Yhtiö Toimiala Yhteydenottotapa; merkittävää Helsinki Expert Tapahtumat Keskustelu; yleistä matkailuasiantuntemusta Camp Degerö 0400 403 140 Monialainen Puhelinkeskustelu; kiinnostunut Porsöstä Big Game Oy 040 4121254 Elämyskohteita Puh. keskustelu; mm. Lövön (Lehtinen) alue Jussarö Port Ky 040 7078900 Majoitus+ elämys Lähetetty tiedot selvityksestä Martin Way Oy 020 7412380 Venekul.+pitopal. Lähetetty tiedot; toimii Långholmenilla Marine Lines 0400 536930 Laivuri + opastus Lähetetty tiedot; järjestää Russarön käyntejä Sea Charter Oy 0400 904 444 Laivuri Lähetetty tiedot; toimii Inkoossa Jonmar Oy 044 517 1949 Laivuri+opastus Lähetetty tiedot; mm. Kaunissaaren linja Wilson Charter 050 5514266 Laivuri/opastus Lähetetty tiedot; hoitaa mm. Örön käyntejä Hanna Kovanen 0400 143814 Majoitus/ruokailu Puh. keskustelu; ostanut Utön kasarmin Kaikuva Oy 0400 707 897 Elämysmatkailu Lähetetty tiedot Tua Uddström 040 514 4488 Saaristomatkailu Lähetetty tiedot Fishinglords Oy 040 5610630 Kalastus, matkailu Lähetetty tiedot Aavacamp Oy 0440 786637 Leiritoiminta Lähetetty tiedot Katanpää 0400 593 245 Matkailu Lähetetty tiedot Kuuskajaskari 02 822 9164 Matkailu Puhelinkeskustelu Ehrensvärd Seura Ry Opastus Keskustelu; mukana Kuivasaaren avaamisessa Hanko matkailui. 0192203411 Puhelinkeskustelu Tammisaari matkailuinfo Puhelinkeskustelu Rannikkotykistökilta Puh. keskustelu: Holma Merikarhut 040 830 6158 Puh. keskustelu: Jaakko Tarkkonen

Pidetyt neuvottelut ja keskustelut

Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus Savolainen, Kari, Perttilä, Tuomainen Merivoimat Merivoimien esikunta Lp-amir. Pennala, kiint.pääll. Tuomainen Pääesikunta/Puolustusministeriö Martikainen, Aarnio, Miettinen Opetusministeriö Rauno Anttila Suomenlinnan hoitokunta Jaakko Antti-Poika Ympäristöministeriö Jukka-Pekka Flander Museovirasto Helena Rosén Puolustushallinnon rakennuslaitos Olavi Huuskonen Varsinais-Suomen liitto Tapio Tuhkanen Ove Enqvist, linnakehistorioitsija Senaatti, OPM, PLM Hedvall, Terho, Nurminen, Miettinen Matkailun edistämiskeskus Lehtonen, Nurminen, Rautava, Miettinen

40 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Työpaja 4.4.2008 Uudenmaan liitossa

Paikalla olleet:

Pj. Pertti Rauhio Uudenmaan liitto

Jaakko Antti-Poika Suomenlinnan hoitokunta Ove Enqvist Tarja Haili Uudenmaan liitto Kai Heng Puolustusministeriö Raimo Hynninen Saaristoasian neuvottelukunta Kai Hyytiäinen Suomenlahden meripuolustusalue Altti Holmroos Suomen majakkaseura Antti Kaivonen Helsingin kaupunki Antti Karila Puolustusministeriö Heikki Lahdenmäki Suomenlinnan hoitokunta Hannu Ornamo Metsähallitus Johanna Pakola Pekka Perttilä Metsähallitus Pentti Miettinen Puolustusministeriö Raimo Nenonen Uudenmaan liitto Pertti Nurminen S-Asunnot Agneta Nylund Uudenmaan liitto Tapio Penttilä Varsinais-Suomen liitto Risto Rautava Uudenmaan maakuntavaltuusto Helena Rosén Museovirasto Ilpo Savolainen Senaatti-kiinteistöt Tuulikki Terho Opetusministeriö Timo Uolamo Ehrensvärd-seura Ry Daniel Wilson Wilson Charter Henrik Wickström Uudenmaan virkistysalueyhdistys

Juhani Ahlman

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus : 41 Liite 3: Uudenmaan linnakesaaret

42 : Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus E 101 - 2008

ISBN 978-952-448-244-8 (sid.) ISSN 1236-6811 (PDF) ISBN 978-952-448-245-5 (PDF) ISSN 1236-6811 (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund