DOCSLIB.ORG

Hiidenveden Kunnostus -Hanke: Vuosiraportti 2019 Länsi-Uudenmaan Vesi Ja Ympäristö Ry Julkaisu 10/2020

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hiidenveden Kunnostus -Hanke: Vuosiraportti 2019 Länsi-Uudenmaan Vesi Ja Ympäristö Ry Julkaisu 10/2020 Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Sini Pöytäniemi ja Virve Ståhl Julkaisu 10/2020 Hiidenveden kunnostus -hanke: Vuosiraportti 2019 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Julkaisu 10/2020 Hiidenveden kunnostus -hanke: Vuosiraportti 2019 Tekijät: Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Sini Pöytäniemi ja Virve Ståhl Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni Taitto: Tiia Palm Valokuvat: LUVY Kansikuva: Ruoksionmäen kosteikko (MML 2020 Karttapaikka, ilmakuvat) ISBN 978-952-250-213-1 ISSN 1798-2677 Julkaisu on saatavana myös nettisivuiltamme: www.luvy.fi/julkaisut Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Julkaisuaika PL 51, 08101 LOHJA 5/2020 [email protected] Julkaisun kieli 019 323 623 Suomi www.luvy.fi Sivuja 40 Tekijä(t) Ekaterina Ikonen, Juha-Pekka Vähä, Sini Pöytäniemi ja Virve Ståhl Julkaisun nimi Hiidenveden kunnostus -hanke: Vuosiraportti 2019 Julkaisusarjan nimi ja Julkaisu 10/2020 numero Tiivistelmä Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteena on kiintoaine- ja ravinnekuor- mituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön edistäminen. Vuonna 2019 hankkeessa pyrittiin vähentämään järveen suuntautuvaa ulkoista kuormitusta perustamalla ja kunnostamalla kosteikkoja, sekä tarjoamalla neuvontaa viljelijöille ja viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen asukkaille. Lisäksi pilotoitiin haital- lisen vieraslaji isosorsimon torjuntaa. Seuranta-ohjelman mukaisesti hankkeessa seurattiin järven tilaa osana yhteistarkkailua sekä kalasto- ja sulkasääskiseuran- noin. Kunnostustoimien kohdentamiseksi toteutettiin vesistötutkimuksia Lopen alueella. Hankkeessa jatkettiin myös Lokaniityn kosteikon vedenlaadun seurantaa. Hanke viesti aktiivisesti toimista tiedottein, uutiskirjeellä ja verkkosivuilla sekä tapahtumien välityksellä. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja hankekauden 2016–2021 sopimusrahoittajia ovat valuma-alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hiidenveden kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Asiasanat vesistökunnostus, järvikunnostus, rehevöityminen, kosteikko, kalasto, maanviljely, hajakuormitus, isosorsimo, haja-asutuksen jätevedet Toimeksiantaja Hiidenveden kunnostus -hanke Sisältö 1 Johdanto . 5 1.1 Hiidenveden kunnostuksen tavoitteet. 5 2 Toimenpiteet vuonna 2019 . 5 2.1 Pitkäjänteinen toiminta ja lisäresurssien hankinta . 5 2.1.1 Lisärahoitus . 5 2.1.2 Uusien hankkeiden valmistelu . 6 2.1.3 Yhteistyöhankkeet. 6 2.2 Vesistön veden laadun ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. 7 2.2.1 Kosteikot ja laskeutusaltaat. 8 2.2.2 Maatalouden ympäristöneuvonta. 19 2.2.3 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta. 22 2.2.4 Sisäisen kuormituksen vähentämistä koskeva selvitys. 23 2.2.5 Kasvillisuusniitot – isosorsimon torjunta. 24 2.2.6 Hola lake -hankkeen toimet . 27 2.3 Seurannasta tietoa kunnostustyöhön . 28 2.3.1 Hiidenveden vedenlaadun seuranta osana yhteistarkkailua . 28 2.3.2 Lopen vesistöselvitys. 29 2.3.3 Lapoojärven kuormitusselvitys. 30 2.3.4 Lokaniityn kosteikon vaikuttavuusseuranta. 32 2.3.5 Ulappa-alueiden kalastoselvitys kaikuluotaamalla ja troolaamalla. 33 2.3.6 Sulkasääskiseuranta. 34 2.4 Aktiivinen tiedottaminen ja verkostoyhtistyö . 34 2.5 Ammattimainen koordinointi ja yhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa . 36 3 Hallinto ja talous . 37 Lähdeluettelo . 37 Liiteluettelo . 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 10/2020 1 Johdanto Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hankkeen vuosiraportissa esitellään hankkeen keskeisimmät toimet ja saavutetut tulokset toimintavuonna 2019. Tuloksia verrataan vuoden 2019 toimintasuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Hankkeen vuoden 2019 toimintasuunnitelma on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä vuoden 2018 lopulla, ja sitä päivitettiin maaliskuussa 2019 vastaamaan vuodelle 2019 käytettävissä olevia varoja. Vuosittaiset Hiidenveden kunnostuksen toimintasuunnitelmat perustuvat laajempaan hankesuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille 2016–2021. Hankesuunnitelman ovat hyväksyneet hankkeen rahoittajat: Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalatalousalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 1 .1 Hiidenveden kunnostuksen tavoitteet Hiidenveden kunnostuksessa pitkän tähtäimen tavoitteena on, että: Hiidenvesi valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, ja veden laadun parantumisen myötä vesistö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymismahdollisuuksia. Tavoitetilan saavuttamiseksi on asetettu viisi strategista päämäärää: I . VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN II . SEURANNASTA JA KARTOITUKSESTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN III . AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ V . AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA Tässä vuosiraportissa esitellään toimenpiteiden toteutuminen strategisten tavoitteiden mukaisesti. 2 Toimenpiteet vuonna 2019 2 .1 Pitkäjänteinen toiminta ja lisäresurssien hankinta Vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista kunnostustyötä. Pysyvä perusrahoitus mahdollistaa aktiivisen ja jatkuvan rahoitushakujen valmistelun ja yhteistyön muiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kanssa lisärahoituksen hankkimiseksi alueen vesiensuojelutyöhön. Toimintasuunnitelmassa esitetyt keskeiset tavoitteet vuodelle 2019: • Lisärahoituksen hakeminen vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen • Uusien hankkeiden ja toimenpiteiden valmistelu Hiidenveden tilan ja kunnostustoimien vaikuttavuuden seurannan ja tutkimusten rahoittamiseksi • Valtion myöntämän maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisen investointituen hyödyntämisen edistäminen vesiensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseksi 2 .1 .1 Lisärahoitus Uudenmaan ELY-keskus myönsi 9.9.2019 Hiidenveden kunnostus -hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta käytettäväksi 28.11.2018–31.12.2019 välisenä aikana vesienhoitoon ja vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen. Avustuksen määrä on enintään 61 800,00 € ja/tai enintään 40 % hyväksyttävästä kokonaiskustannuksesta (154 500,00 €), joka myönnettiin hankkeelle täysimääräisenä. Marraskuussa 2019 hankkeessa laadittiin Uudenmaan ELY-keskukselle uusi avustushakemus hankkeen vesiensuojelua edistäville toimenpiteille vuosille 2020–2022. 5 . Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 10/2020 Vuonna 2019 saatiin rahoituspäätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 170 000 € 100% rahoitus- osuudella Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukets vattenvård -hankkeelle vuosille 2019–2021 (ks. 2.1.3.). Hankkeessa ovat mukana myös Suomen metsäkeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuoje- luyhdistys ry sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Vuonna 2017 saatiin rahoituspäätös Ykkösakseli ry:n LEADER-ohjelmasta HOLA lake -hankehakemukselle. HOLA Lake -hankkeen toteutusaika on 1.10.2017–31.12.2019 ja kokonaisrahoitus 150 000 €, josta 20 614 € on Hiidenveden kunnostus -hankkeen omarahoitusta (ks. 2.1.3.). 2 .1 .2 Uusien hankkeiden valmistelu Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on myös edistetty laajapohjaisen maatalouden vesiensuojelu -hankkeen valmistelua yhteistyössä mm. Pro Agrian, Etelä-Suomen salaojakeskuksen, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon, BSAG:n, WWF:n ja Raaseporin kaupungin Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Vuonna 2019 Hiidenveden kunnostus -hanke osallistui em. maataloustoimijoiden kokouksiin ja seurasi osaltaan tulevia hankerahoitusmahdollisuuksia. Hiidenveden kunnostus -hanke on yhteistyössä Freshabit-hankkeen ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa laatinut ehdotukset kahdelle työpaketille EMKR-kalatalouden ympäristöohjelmaan vuosille 2020–2021. Työpaketeista ensimmäinen on virtavesikunnostus. Siinä tavoitteena on edistää virtavesikunnostustoimijoiden osaamista ja vuoropuhelua. Toisen työpaketin teema on ilmastonmuu- toksen vaikutusten tunnistaminen ja paikkatietomenetelmien hyödyntäminen taimenkantojen hoidossa. 2 1. .3 Yhteistyöhankkeet Hiidenveden kunnostus -hanke teki vuonna 2019 yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: HOLA Lake Länsi-Uusimaa HOLA Lake on Hiidenveden kunnostuksen osahanke ja yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke, jossa pääpaino on kalastonhoidollisissa toimenpiteissä ja tutkimuksissa. Hanke liittyy kansainvä- liseen yhteistyöhankkeeseen, jota toteutetaan Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Pyhäjärvi-instituutin Hola Lake -hankkeiden sekä Ruotsin Osbyn kunnan kanssa. Hankkeessa tehdyistä toimista laaditaan erillinen hankeraportti. Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukts vattenvård Hiidenveden kunnostus -hanke on partnerina Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukets vatten- vård -hankkeessa, jota rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke keskittyy tiedon- välitykseen, ja tavoitteena on vähentää metsätalouden tehostumisen aiheuttamia riskejä metsävaltaisilla valuma-alueilla sijaitseviin vesistöihin. Tarkoituksena on tunnistaa valuma-alueet, joiden vesistöihin kohdistuu metsänhoidon vuoksi suurimmat riskit. Hankkeessa jaetaan tietoa vesistökohtaisesti tehokkaista vesiensuojelu- menetelmistä metsänomistajille ja kaikille vesiensuojelusta paikallistasolla kiinnostuneille tahoille. Hankkeelle myönnetty kokonaisrahoitus on 170 000€ ja toteuttamisaikataulu on 11/2019–10/2021. Freshabit EU Life IP Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Metsähallituksen koordinoimassa EU-hankkeessa (kokonaisra- hoitusosuus 20 M €, josta LUVY 1,3 M € (EU-rahoitusosuus 0,8 M €). Freshabit-hankkeessa toteutetaan
Load more

Recommended publications
  • Missä Maat on Mainiommat Uudenmaan Kulttuuriympäristöt
    MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT Uudenmaan kulttuuriympäristöt Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012 MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT Uudenmaan kulttuuriympäristöt Uudenmaan liitto • 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012 ISBN 978-952-448-351-3 ISSN 1236-6811 (painotuote) ISBN 978-952-448-349-0 ISSN 1236-6811 (pdf) Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola ellei toisin mainita Helsinki 2012 Hansaprint Oy 400 kpl Uudenmaan liitto | Nylands förbund Esterinportti 2 B | 00240 Helsinki Estersporten 2 B | 00240 Helsingfors | Finland puh. | tfn (09) 4767 411 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti 4 Presentationblad 5 Alkusanat 6 OSA 1 | MAAKUNNAN OMINAISPIIRTEITÄ JA KULTTUURIHISTORIAA 7 Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen lähtökohtia 8 Missä maat on mainiommat – Uudenmaan aluerakenteen kehityskulkuja 11 Maisematekijät aluerakenteen pohjana 11 Maiseman suurmuodot Uudellamaalla 12 Uudenmaan historiaa 14 Päätelmiä 34 OSA 2 | KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN ALUEKUVAUKSET 35 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 36 Läntinen Uusimaa 40 Ominaispiirteet 40 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt 41 Hanko 43 T Inkoo 45 Kirkkonummi 48 Ö Raasepori 54 Länsi-Uusimaa 59 Ominaispiirteet 59 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt 60 Karkkila 61 RIST Karjalohja 63 mainiommat Lohja 64 Ä Nummi-Pusula 68 Vihti 69 Keski-Uusimaa 71 Ominaispiirteet 71 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt 72 Hyvinkää 73 Järvenpää 75 ON Kerava 76 Mäntsälä 79 Nurmijärvi 80 Pornainen 82 Tuusula 83 Pääkaupunkiseutu
    [Show full text]
  • Kate 19.11.2019 § 78 Kh 25.11.2019 § 192
    Kate 19.11.2019 § 78 Kh 25.11.2019 § 192 Graafinen suunnittelu: Mikko Laukkanen dnro. 177/10.02.02/2017 Taustaraportin ovat laatineet: Mikko Laukkanen Mikko Airikkala Jani Arponen Olga Hagström Jami Harilainen Tarja Johansson Hanna Jokitöyrä Katri Kuusisto Miia Ketonen Suvi Lehtoranta Salla-Mari Rintala Petra Ståhl Heidi Tammelin Sisällys 1 1 Johdanto ........................................................................................................................................ 5 2 Suunnittelualue ............................................................................................................................ 6 3 Kaavan lähtökohdat ..................................................................................................................... 8 3.1 Vihdin yhdyskuntarakenteen historiaa ............................................................................... 8 3.2 Ennusteet .............................................................................................................................. 10 3.2.1 Väestö ............................................................................................................................ 10 3.2.2 Asuminen ...................................................................................................................... 17 3.2.1 Maailmantalous ............................................................................................................ 21 3.2.2 Julkinen talous .............................................................................................................
    [Show full text]
  • Tectonic Evolution of the Svecofennian Crust in Southern Finland
    Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland – a basis for characterizing bedrock technical properties Edited by Matti Pajunen Geological Survey of Finland, Special Paper 47, 15–160, 2008. TECTONIC EVOLUTION OF THE SVECOFENNIAN CRUST IN SOUTHERN FINLAND by Matti Pajunen*, Meri-Liisa Airo, Tuija Elminen, Irmeli Mänttäri, Reijo Niemelä, Markus Vaarma, Pekka Wasenius and Marit Wennerström Pajunen, M., Airo, M.-L., Elminen, T., Mänttäri, I., Niemelä, R., Vaarma, M., Wasenius, P. & Wennerström, M. 2008. Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 47, 15–160 , 53 figures, 1 table and 9 appendices. The present-day constitution of the c. 1.9–1.8 Ga old Svecofennian crust in south- ern Finland shows the result of a complex collision of arc terranes against the Ar- chaean continent. The purpose of this study is to describe structural, metamorphic and magmatic succession in the southernmost part of the Svecofennian domain in Finland, in the Helsinki area. Correlations are also carried out with the Pori reference area in southwestern Finland. A new tectonic model on the evolution of the southern Svecofennian domain is presented. The interpretation is based on field analyses of structural successions and magmatic and metamorphic events, and on interpretation of the kinematics of the structures. The structural successions are linked to new TIMS and SIMS analyses performed on eight samples and to published age data. The Svecofennian structural succession in the study area is divided into deforma- tion phases DA-DI; the post-Svecofennian events are combined as a DP phase. Kinemat- ics in the progressively-deforming transtensional or transpressional belts complicates analysis of the overprinting relations due to their simultaneous contractional and exten- sional structures.
    [Show full text]
  • Public Transportation in Vihti
    PUBLIC TRANSPORTATION IN VIHTI Future scenarios LAHTI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Master in Engineering Urban Sustainability Autumn 2018 Miia Ketonen Abstract Author Type of publication Published Ketonen, Miia Master’s thesis Autumn 2018 Number of pages 60 pages, 5 pages of appendices Title of publication Public transportation in Vihti Future scenarios Name of Degree Master in Engineering Abstract This thesis revolves around the future alternatives for organizing public transportation in Vihti. The study aims at examining the complex issue from various societal view- points, at recognizing the desired future path and further examining the measures that need to be carried out in order to achieve the desired future. The theoretical framework consists of different sectors in future studies. The research methodology includes mapping of the current circumstances and defining the key fac- tors. Furthermore, the theory section covers the field of futures studies on a general level and the most distinct research principles and -methods are presented. The circumstances in Vihti today are challenging regarding public transportation. Vihti is not a member of a regional transit joint local authority, even though regional transport system plans cover Vihti as well. There are no railway connections for public transportation in Vihti. Public transportation is organized with bus connections on a market-basis and the share of public transportation users among all commuters is ra- ther small. This study aims at recognizing societal chains of influence regarding public transpor- tation. A most desirable future image was chosen through workshop procedure using a futures table. The objective is to describe the deeper understanding of entities that form through futures research.
    [Show full text]
  • Personal Name Systems in Finnic and Beyond
    PERSONAL NAME SYSTEMS IN FINNIC AND BEYOND UUHH 112.indd2.indd 1 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 UUHH 112.indd2.indd 2 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Uralica Helsingiensia12 Personal name systems in Finnic and beyond EDITED BY TERHI AINIALA & JANNE SAARIKIVI HELSINKI 2017 UUHH 112.indd2.indd 3 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Terhi Ainiala & Janne Saarikivi (eds): Personal name systems in Finnic and beyond. Orders • Tilaukset Uralica Helsingiensia 12. Tiedekirja Cover Rigina Ajanki Snellmaninkatu 13 Layout Mari Saraheimo FI-00170 Helsinki <www.tiedekirja.fi> ISBN 978-952-5667-90-5 (print) <[email protected]> ISBN 978-952-5667-91-2 (online) ISSN 1797-3945 Printon Tallinn 2017 Uralica Helsingiensia The series Uralica Helsingiensia is founded in 2008. It features thematic volumes and mono- graphs on the history, typology and sociology of Uralic languages. Studies focusing on Es- tonian language and culture, Hungarian language and culture, as well as Saamic studies are equally welcome in the series. The series also seeks to support university studies on its focus areas. Uralica Helsingiensia is rated at level 1 by the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. All submitted manuscripts are peer-reviewed. Uralica Helsingiensia on perustettu 2008. Sarjassa julkaistaan temaattisia artikkeli kokoelmia tai monografi oita erityisesti uralilaisten kielten historian, typologian ja kielisosiologian alalta. Aihepiiriin kuuluvat myös Unkarin kielen ja kulttuurin, Viron kielen ja kulttuurin ja saamentutkimuksen
    [Show full text]
  • 1/29 15.12.2009 UUS-2007-R-3-531 Gasum Oy PL 21 02151 Espoo
    1/29 Helsinki Dnro Helsingfors Dnr 15 .12.2009 UUS-2007-R-3-531 Gasum Oy PL 21 02151 Espoo Viite / Hänvisning Ympäristövaikutusten arviointiselostus Asia / Ärende LAUSUNTO GASUM OY:N MAAKAASUPUTKI MÄNTSÄLÄ - SIUNTIO -HANKKEEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA 1. HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Gasum Oy on 11.8.2009 saattanut vireille Maakaasuputki Mäntsälä – Siun- tio -hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hankkeesta vastaa Gasum Oy, jossa hankkeen yhdyshenkilöinä ovat Ilkka Taka-aho ja Pekka Hytinkoski. Konsulttina ympäristövaikutusten arvioinnissa on Pöyry Energy Oy yhteys- henkilönään Tiina Kähö. Arviointimenettelyssä toimii yhteysviranomaisena Uudenmaan ympäristö- keskus yhteyshenkilönään Rolf Nyström. Hanketausta ja hankekuvaus Maakaasuputkihanke Mäntsälästä Siuntioon on yksi Gasumin Laajennus 2010 -hankkeen projekteista, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja laajentaa Suomen maakaasun siirtoverkostoa. Maakaasun osuus energian kokonais- kulutuksesta on maassamme tällä hetkellä noin 11 prosenttia. Pääkaupunki- seudun maakaasun siirtoverkon vahvistaminen on ajankohtaista ja sen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2006. Linjausvaihtoehdot sijoittuvat Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijär- ven, Vihdin, Lohjan ja Siuntion alueille. Putken pituus on noin 90 kilomet- riä ja halkaisija on 500 millimetriä. Hankkeeseen liittyvän Lohjan haaran _______________________________________________________________________________ Maksu hankkeesta vastaavalle 11 620 € (A23-531-AT3),
    [Show full text]
  • Lohjan Ympäristön Tila
    LOHJAN YMPÄRISTÖN TILA LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/03 LOHJAN YMPÄRISTÖN TILA LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/03 LOHJA 2003 Julkaisun tekemiseen ovat osallistuneet: Kaartinen, Kari Mulari, Harri Nikander, Marja-Leena Voutilainen, Hanna Kansikuva: Lohjalaista maisemaa Kuva: Lentokuva Vallas Oy Kartat: © Maanmittauslaitos, lupa nro 117/MYY/03 Lohjan ympäristölautakunta ISSN 0787-0817 ISBN 952-9518-39-0 Lohja 2003 ESIPUHE Ympäristön tilan seuranta on osa sekä lakisääteistä että kaupungin oman strategian mukaista toi- mintaa, jonka tarkoituksena on palvella kaikkia alueen asukkaita, oppilaitoksia, yrityksiä sekä seu- dulla vierailijoita. Uusin Lohjan ympäristön tila -raportti on luonnollista jatkoa Lohjan ympäristö- lautakunnan vuonna 1992 julkaisemalle ympäristön tila -lehtiselle. Uuden julkaisun tavoitteena on tuoda esille Lohjalla viime vuosina tapahtuneita kehityssuuntia sekä sitä, miten ympäristönsuoje- lun eri osa-alueet ovat viime vuosina kehittyneet ja millaisia uusia tutkimustuloksia on saatu. Lohjalla on runsaasti arvokkaita luontokohteita, mutta myös luontoa kuormittavia toimintoja. Mahdollisten haittojen ennaltaehkäisemiseksi ja minimoimiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoa ympäris- tön tilasta. Lohjan ympäristö on jatkuvassa muutostilassa ja ihminen toimineen vaikuttaa yhä kes- keisemmin alueella tapahtuviin toimintoihin. Tulevaisuudessa aluetta tulee kehittää entistä enem- män luontoa ja ihmistoiminnan vaikutuksia silmälläpitäen ja näiden keskinäinen vuorovaikutus huomioiden. Alueen ympäristö tuleekin mieltää voimavarana,
    [Show full text]
  • Our Shared Metropolis
    OurOur shared shared metropolis a poli The architecture policy objectives 2014–2020 for the Helsinki-Uusimaa Region 1 Authors: Anssi Savisalo, Tuula Palaste-Eerola and Seppo Mäkinen Publishers: Lapinjärvi Mäntsälä Pukkila Helsinki-Uusimaa Regional Council, Hyvinkää Myrskylä Architecture Information Centre Finland Karkkila and Uusimaa ELY Centre Askola Pornainen Helsinki 2015 Nurmijärvi Järvenpää Loviisa Vihti Tuusula Porvoo Publication of the Helsinki-Uusimaa Kerava Regional Council C 79 - 2015 Sipoo ISSN 2342-1363 Lohja Vantaa Espoo ISBN 978-952-448-424-4 (PDF) Kauniainen Helsinki Siuntio Layout and images Tuula Palaste-Eerola, Raasepori with following exceptions: Kirkkonummi page 32: Jaana Räsänen Inkoo back page, top: Särklaxviken, Pernaja, Tero Taponen Translation: Peter Tattersall (2009) and Andrew Lightfoot (2014) Hanko Cover image, upper: National marine landscape, Helsinki Cover image, lower: Rajamäki, Nurmijärvi from a hot-air balloon MML/13 The authors are grateful to the following for their comments on this manuscript (2009): Erkki Aalto, Development Director, RAKLI; Silja Aalto, Environment Expert, Helsinki-Uusimaa Regional Council; Rauli Ailus, Town Architect, Municipality of Raasepori; Marja Alpola-Narinen, Secretary for International Aff airs, Uusimaa Regional Council; Aija Aunio, Architect-planner, Municipality of Kirkkonummi; Anna Böhling, Landscape Architect MARK; Christer Finne, Architect SAFA, HESA-SAFA; Katariina Haigh, Municipal Architect, Lohja; Olli Pekka Hatanpää, Planning Chief, Uusimaa Regional Council; Erkki
    [Show full text]
  • Action 1. Final Report (31.12.2013)
    LIFE Project Number LIFE09 ENV/FI/000569 FINAL Report Covering the project activities from 1/10/2010 to 30/9/2013 Reporting Date 30/12/2013 Participatory monitoring, forecasting, control and socio- economic impacts of eutrophication and algal blooms in River Basin Districts (GisBloom) Data Project Project location Helsinki, Finland Project start date: 01/10/2010 Project end date: 30/09/2013 Total Project duration 36 months (in months) Total budget 3 060 856 € EC contribution: 1 503 638 € (%) of total costs 49,12 % (%) of eligible costs 49,25 % Data Beneficiary Name Beneficiary Suomen ympäristökeskus (SYKE) Contact person Dr Olli Malve Postal address P.O.Box 140, FI-00260 Helsinki Visit address Mechelininkatu 34a, 00260 Helsinki Telephone + 358 295 251 401, direct n° + 358 400 148 826 Fax: + 358 9 5490 2190, direct n° + 358 9 5490 2391 E-mail [email protected] Project Website http://www.syke.fi/en- US/Research__Development/Research_and_development_projects/Projects /Tools_for_evaluation_and_management_of_eutrophication_GisBloom 1 1. List of content 1. List of content .............................................................................................................................. 2 2. Executive Summary ..................................................................................................................... 3 3. Introduction ................................................................................................................................. 6 4. Administrative part .....................................................................................................................
    [Show full text]
  • Mielipidekysely Hiidenveden Käyttäjille Hiidenveden Vedenlaadusta Ja Virkistyskäytöstä
    Mielipidekysely Hiidenveden käyttäjille Hiidenveden vedenlaadusta ja virkistyskäytöstä Kyselytutkimus käyttäjäkokemuksien perusteella Henrika Lundberg Ympäristösuunnittelun opinnäytetyö (YH) Koulutusohjelma metsätaloudelle ja ympäristölle Suuntautumisvaihtoehtona ympäristösuunnittelu Tammisaari 2016 OPINNÄYTETYÖ Tekijä: Henrika Lundberg Koulutusohjelma ja paikkakunta: Metsätalous ja ympäristö, Raasepori Suuntautumisvaihtoehto/Syventävät opinnot: Ympäristösuunnittelu Ohjaajat: Patrik Byholm, Juha-Pekka Vähä Nimike: Mielipidekysely Hiidenveden käyttäjille Hiidenveden vedenlaadusta ja virkistyskäytöstä – Kyselytutkimus käyttäjäkokemuksien perusteella _________________________________________________________________________ Päivämäärä: 25.4.2016 Sivumäärä: 87 Liitteet: 3 _________________________________________________________________________ Tiivistelmä Hiidenvesi on Läntisellä-Uudellamaalla sijaitseva rehevöitynyt järvi, jossa kunnostustoimenpiteitä on tehty 20 vuoden ajan järven tilan parantamiseksi. Opinnäytetyö käsittelee Hiidenveden vedenlaadun muutoksia käyttäjäkokemuksien perusteella. Opinnäytetyö toteutettiin mielipidekyselynä Hiidenveden kunnostus - hankkeelle ja se suunnattiin Hiidenveden asukkaille, mökkiläisille sekä virkistyskäyttäjille. Työn tarkoituksena on selvittää vedenlaadun muutoksista ja vedensuojelun vaikutusta käyttäjäkokemuksien perusteella, käyttäjien tietoisuutta Hiidenveden kunnostus -hankkeesta ja siitä, miten he ovat itse muuttaneet omaa toimintaansa vesien hyväksi. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Hiidenveden
    [Show full text]