Ravitsemus Suomessa – Finravinto 2017 -Tutkimus
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Liisa Valsta Niina Kaartinen Heli Tapanainen Satu Männistö Katri Sääksjärvi Ravitsemus Suomessa – (toim.) FinRavinto 2017 -tutkimus Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.) Sääksjärvi Katri Männistö, Satu Tapanainen, Heli Niina Kaartinen, Valsta, Liisa Liisa Valsta Niina Kaartinen Heli Tapanainen RAPORTTI Satu Männistö RAPORTTI Katri Sääksjärvi (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey Nutrition in Finland Nutrition in Finland 2017 -tutkimus Suomessa – FinRavinto Ravitsemus FinRavinto 2017 -tutkimuksessa selvitettiin aikuisväestön ateriarytmiä, joukkoruokailun käyttöä, ruoankäyttöä, ravintoaineiden saantia elintarvikkeista ja niiden raaka-aineista, kansallisten elintarvikkeiden täydentämistoimien vaikutuksia sekä ravintolisien käyttöä. Raportti antaa kuvan aikuisten ruoankulutuksesta ja ravintoaineiden saannista sekä niiden väestöjakaumista. Tietoa aikuisten ruokavaliosta tarvitaan väestön ravitsemustilanteen arviointiin ja – seurantaan, riskiryhmien tunnistamiseen sekä ravitsemuspoliittisten toimenpiteiden 2017 Survey FinDiet The National suunnittelun pohjaksi. Ruoankäyttö- ja ravintoaineiden saantitietoja käytetään laajasti myös ravitsemuksellisessa ja toksikologisessa riskinarvioinnissa Suomessa ja Euroopassa sekä kansainvälisissä ravinnonsaannin seurantahankkeissa maailmanlaajuisesti. Lisäksi tietopohjaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän selvitettäessä kulutustottumus- ten ja elintarvikevalintojen merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta. FinRavinto-tutkimuksia on tehty vuodesta 1982 alkaen viiden vuoden välein. Raportti on tarkoitettu asiantuntijoille sote-palvelujen sekä ravitsemus-, terveys- ja hyvinvointi- politiikan suunnitteluun ja arviointiin, tutkijoille, ravitsemusterapeuteille, opettajille ja opiskelijoille, järjestöille ja tietolähteeksi medialle. .!7BC5<3"HGFGKJ! Julkaisujen myynti ISBN 978-952-343-237-6 www.thl.fi/kirjakauppa 12 Puhelin: 029 524 7190 12 | 2018 2018 12 | 2018 Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.) © Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ulkoasu: Riitta Nieminen Taitto: Minna Komppa ISBN 978-952-343-237-6 (painettu) ISSN 1798-0070 (painettu) ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu) ISSN 1798-0089 (verkkojulkaisu) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3 THL Raportti 12/2018 PunaMusta Oy Helsinki 2018 Esipuhe Seppo Koskinen Syömällä terveellisesti voimme oleellisesti lisätä hyvinvointiamme ja vähentää hyvin monien terveys- ja toimintakykyongelmien vaaraa. Ruokailutottumuksilla ja ruokavalinnoilla on ratkaisevan tärkeä vaiku- tus esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, ruoansula- tuselinten sairauksien ja suun terveysongelmien ilmaantumiseen ja etenemiseen. Riittävä, monipuoli- nen ravinto auttaa säilymään toimintakykyisenä vanhoillakin päivillä. Suositusten mukaisen ravinto- ja hivenaineiden saannin turvaaminen onkin kansanterveyden edistämisen keskeinen tavoite. Tämän ta- voitteen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman luotettavia, monipuolisia tietoja ravitsemustilantees- ta ja sen muutoksista. Uudet ravitsemukseen liittyvät ongelmat on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, ja ravitsemuspolitiikan onnistumisen arviointia ja kehittämistä varten tarvitaan pätevät tiedot siitä, miten ravitsemuspoliittiset ratkaisut ja muut väestön ravitsemukseen vaikuttavat tekijät ovat vai- kuttaneet ruoankäyttöön. Väestön keskimääräisen tilanteen rinnalla on erittäin tärkeää seurata ravit- semuksen kehitystä niissä väestöryhmissä, joissa terveellisen ravitsemuksen toteutuminen on erityisen uhanalaista. Suomessa FinRavinto-tutkimukset ovat jo vuodesta 1982 alkaen tuottaneet monipuolista seuran- tatietoa työikäisen väestön ja sen osaryhmien ravinnonkäytöstä. Näiden tietojen perusteella on muun muassa kehitetty joukkoruokailua, suunniteltu ja arvioitu elintarvikkeiden täydentämistoimenpiteitä sekä laadittu ravitsemussuosituksia. Terveys- ja hyvinvointipoliittista päätöksentekoa varten tarvitaan myös tulevaisuudessa luotettavia ja monipuolisia tietoja väestön ja sen osaryhmien ravitsemuksen muutoksista. Väestön ikääntyessä olisi hyvin tärkeää ulottaa ravitsemustilanteen seuranta myös vanhimpiin ikäryhmiin. Yhtä lailla tärkeää olisi laajentaa seuranta kattamaan myös lapset ja nuoret. Aikuisväestön ravitsemuksen seurantaa on jo usean vuosikymmenen ajan toteutettu onnistuneesti laajojen, väestöä edustavien otosten terveys- tarkastustutkimusten yhteydessä. Tulevaisuudessa myös muita tietolähteitä voitaneen hyödyntää seu- rannassa tähänastista enemmän, mutta näköpiirissä ei ole sellaisia uusia tiedonkeruun tapoja, jotka tekisivät tarpeettomaksi nyt toteutetun FinRavinto 2017 -tutkimuksen tapaiset tiedonkeruut. Ravitsemuksen monitorointi on elimellinen osa väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Seuranta- tiedon tuottamisen ohella FinRavinto-aineisto tarjoaa ainutlaatuiset lähtökohdat ravinnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia koskeville tutkimuksille, jotka voivat tuottaa arvokasta uutta tietoa väestön ter- veyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Aiempien FinRavinto-tutkimusten aineistoja analysoimalla on muun muassa tuotettu uutta tietoa ravinnon ja tärkeimpien kansansairauksien riskitekijöiden välisistä yhteyksistä, ohjattu elintarvikkeiden kehittämistä terveyttä tukevaan suuntaan, selvitetty väestötason interventioiden vaikutuksia esimerkiksi suolan saantiin ja arvioitu ravinnon saannin eroja eri väestö- ryhmissä. FinRavinto 2017 -tutkimus tehtiin osana laajempaa FinTerveys 2017 -hankekokonaisuutta. Yhteistyö ravitsemustutkijoiden ja hankkeen muiden toimijoiden kesken sujui erinomaisesti. Iso joukko asiantun- tijoita työskenteli erittäin uutterasti ja tehokkaasti kootakseen nyt käsillä olevan aineiston ja siitä tähän raporttiin tuotetut tulokset. Siitä kaikille erittäin lämpimät kiitokset. FinRavinto 2017 -raportti sisältää runsaasti ainutlaatuisen tärkeää tietoa väestön ravitsemustilanteesta. Tämän tiedon levittämiseen ja hyödyntämiseen toivon mahdollisimman monen lukijan osallistuvan. Kiitokset Liisa Valsta Tänään julkistettavat FinRavinto 2017 -tutkimuksen tiedot ja niiden lähtökohtana oleva aineisto ovat jälleen kerran merkittävän kansallisen ponnistuksen ja hyvän yhteistyön tulos. Terveyden ja hyvinvoin- nin laitoksen Kansanterveyden edistäminen -yksikön koordinoiman FinRavinto 2017 -tutkimuksen suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen ovat osallistuneet useat tahot ja asiantuntijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. FinTerveys 2017 -kenttätutkimuksen suunnittelua ja toimeenpanoa koor- dinoi Kansanterveysratkaisut-osasto. Tiedonkeruun aikana tutkimuspaikkakunnat ja muut yhteistyö- kumppanit luovuttivat tilojaan tutkimuksen käyttöön ja siten myötävaikuttivat merkittävästi hankkeen toteutumiseen. Kenttätyön toteutukseen osallistui laaja, asiantunteva FinTerveys-tutkimuksen henkilö- kunta. Ravintotutkimuksen onnistumisen takasivat tehtävään sitoutunut FinRavinto-ryhmä, tiedonke- ruun suorittanut ravintohaastattelijoiden sitkeä joukko sekä ilahduttavaa kiinnostusta osoittanut Fin- Ravinto-alaotokseen satunnaistettu tutkittavien joukko. FinRavinto 2017 -tutkimus kiittää Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaista (European Food Safety Authority, EFSA) tutkimuksen toteutuk- seen saadusta taloudellisesta tuesta sekä rohkaisusta ottaa käyttöön eurooppalaisittain yhdenmukai- set tiedonkeruumenetelmät. FinRavinto-tutkimuksen puolesta esitän parhaat kiitokset kaikille tämän hankkeen valmistumiseen myötävaikuttaneille tahoille. Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö ja Katri Sääksjärvi, (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018, 239 sivua. Helsinki 2018. ISBN 978-952-343-237-6 (painettu); ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu). Tiivistelmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut kansallisissa ravitsemustutkimuksissa suomalaisen ai- kuisväestön ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. FinRavinto 2017 -tutkimus toteutettiin yhteistyössä FinTerveys 2017 -tutkimuksen kanssa 50 tutki- muspaikkakunnalla eri puolilla Suomea tammi-toukokuussa 2017. Tutkimuksen otanta oli samanlainen kuin Terveys 2000 -tutkimuksessa. FinRavinto 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu ala- otos (30 %, n=3 099) FinTerveys 2017 -tutkimuksen otokseen (n=10 247) poimituista 18–74-vuotiaista henkilöistä. Tutkittavien ruoankulutus selvitettiin käyttämällä kahta erillistä 24 tunnin ruoankäyttö- haastattelua. Ensimmäinen ruoankäyttöhaastattelu toteutettiin tietokoneavusteisesti Finessi-ohjelmis- tolla käyttäen kansallisen Fineli®-tietokannan elintarvikevalikoimaa ja kuvauksia. Ravintohaastattelijat tallensivat kaikki haastattelua edeltäneen päivän aikana syödyt ruoat ja juomat sekä nautitut ravinto- lisät. Ruoka-annosten koon arviointiin käytettiin Ruokien annoskuvakirjaa sekä tuotemerkkien an- nospainoja. Haastattelu toistettiin myöhemmin puhelimitse helmi–lokakuussa 2017. FinRavinto 2017 -tutkimuksen aineiston muodostivat kahden erillisen päivän hyväksytyt ruoankäyttötiedot 1 655 tutkit- tavalta (53 % alaotoksesta). Aineiston jatkokäsittelyyn tarvittavat taustatiedot kerättiin FinTerveys 2017 -tutkimuksen kyselylo- makkeilla. Osallistumiskatoa korjattiin painokertoimia käyttäen, mikä parantaa tulosten yleistettävyyt- tä Suomen aikuisväestöön.