Suomen Mentävä Euroopan Tahtiin”
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
”Suomen mentävä Euroopan tahtiin” Jalkapallo, fanius ja narratiivit osana globalisaatiota – analyysi maajoukkuekirjoittelusta 1990–2019 Lauri Kervinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja sosiaalihistoria Toukokuu 2020 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä/Författare – Author Lauri Kervinen Työn nimi / Arbetets titel – Title ”Suomen mentävä Euroopan tahtiin” Jalkapallo, fanius ja narratiivit osana globalisaatiota – analyysi maajoukkuekirjoittelusta 1990– 2019 Oppiaine /Läroämne – Subject Talous- ja sosiaalihistoria Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu Toukokuu 2020 112 + 8 Tiivistelmä/Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa havainnoin suomalaisessa yhteiskunnassa, identiteeteissä, narratiivieissä ja journalismissa 1990–2010 - luvuilla tapahtuneita muutoksia Suomen miesten jalkapallomaajoukkuetta käsitelleen mediakirjoittelun kautta. Urheilu- tai menestyshulluksi kuvailtu suomalainen kansakunta on kansainvälisessä vertailussa poikkeava, sillä jalkapallo ei ole kaikilla mittareilla mitattuna maan suurin ja suosituin laji. Suomalaisen jalkapallon ja ennen kaikkea miesten maajoukkueen tarina on tarina pettymyksistä ja epäonnistumisista. Narratiivi maajoukkueen ympärillä on perustunut kiroukseen ja ikuiseen alisuoriutumiseen. Menestyksen puutteesta huolimatta laji on kuitenkin – enenevissä määrin – liikuttanut suuria kansanjoukkoja ja noussut alati kasvavan väestönosan intohimojen ja kulutuksen kohteeksi. Tutkimuksessani havainnoin diskurssianalyysin keinoin suomalaismediaa, tarkemmin suurta päivälehteä Helsingin Sanomia ja urheilun aikakauslehti Urheilulehteä sen edeltäjineen. Tarkastelen median diskursseja ja havainnoin muutoksia, mitä tulee muun muassa suhtautumiseen jalkapalloon ja jalkapallomaajoukkueeseen, sille asetettuihin odotuksiin ja sen otteluita seuraavaan yleisöön sekä kannattajiin. Lisäksi tarkastelen suomalaisen urheilujournalismin muutosta sekä yleisempiä ja laajempia narratiiveja kansallisesta identiteetistä ja erilaisuudesta sekä muista yhteiskunnallisista teemoista. Tutkimukseni osoittaa, että kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana suomalaisessa journalismissa ja sen edellä mainituista teemoista välittämässä kuvassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut käynnissä kansainvälisessäkin tutkimuksessa havaittu jalkapalloistuminen. Jalkapallomaajoukkueeseen kohdistuva kiinnostus ja mediajulkisuus on lisääntynyt ja muuttunut globaaleja trendejä vastaavammaksi. Myös muita, globaaleja trendejä vastaavia kehityskulkuja on esiintynyt. Suomalaisen jalkapalloyleisön kulutusvalinnat ja käytös ovat muuttuneet, samoin median ja tapahtumajärjestäjien käsitys ihannefanidesta eli suhtautuminen aktiiviseen ja intohimoiseen mukana elämiseen urheilutapahtumissa. Myös kansallisessa identiteetissä ja sitä luovassa narratiivissa on ainakin kansallisen jalkapalloidentieetin osalta tapahtunut muutoksia. Kansainvälisissäkin esimerkeissä kuvatuin tavoin on narratiivi häviämisestä ja ikuisesta pettymyksestä muuttunut uskoksi ja toivoksi. Myös journalismi on kaiken kaikkiaan muuttunut urheiluaktin kuvailusta syvällisempään analyysiin ja kantaaottavuuteen. Vaikka havainnoimani kehityskulut ja muutokset monin paikoin vastaavatkin kansainvälisessä tutkimuksessa esitettyjä esimerkkejä, on niissä myös paljon kansallisia erityispiirteitä. Näitä ovat muun muassa ihannefaniuden muutos, joka on tapahtumajärjestäjien ja median sijaan lähtöisin katsojista itsestään. Myös yhteiskunnan jalkapalloistumisen ja narratiivin muutoksen taustalla olevat tekijät poikkeavat kansainvälisistä esimerkeistä, sillä kehitys on alkanut jo huomattavasti ennen maajoukkueen hiljattaista menestystä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords jalkapallo, jalkapallokulttuuri, kannattajuus, ihannefanius, fanius, identiteetit, globalisaatio, narratiivit, jalkapalloistuminen, mediaurheilu Sisällysluettelo 1. Johdanto ........................................................................................................................................... 1 2. Teoreettinen viitekehys ................................................................................................................... 6 2.1. Fanius, globalisoituva jalkapallo ja jalkapalloistuva yhteiskunta .............................................. 6 2.2. Median jalkapallonarratiivi kansallisen identiteetin rakentajana ........................................... 11 2.3. Suomalainen jalkapallo: vuosisatainen pettymysten saaga? .................................................. 13 2.4. Mediaurheilu ja urheilujournalismi ......................................................................................... 16 3. Tutkimuksen toteutus .................................................................................................................... 19 3.1. Menetelmät ............................................................................................................................. 19 3.2. Aineistot .................................................................................................................................. 21 3.3. Keskeiset käsitteet ja lyhenteet .............................................................................................. 23 4. Analyysi – ilmiöitä ja muutoksia ..................................................................................................... 24 4.1. Suomen jalkapallomaajoukkue karsinnoissa 1990–2019 ....................................................... 24 4.2. Jalkapallomaajoukkue (ihanne)faniuden ja kulutuksen kohteena.......................................... 25 4.2.1. Maajoukkueen markkinavaltit: vastustajista ja säästä Litmaseen, tuloksiin ja omaan joukkueeseen .............................................................................................................................. 26 4.2.2. Hautajaistunnelmista öykkäreihin ja maailman parhaisiin faneihin: suomalainen jalkapalloyleisö ja ihannefanius .................................................................................................. 36 4.3. Narratiivi Suomesta, maajoukkueesta ja suomalaisesta jalkapallosta ................................... 60 4.3.1. Maajoukkueen merkillinen kirous: taikausko ja kirous maajoukkuekirjoittelussa .......... 61 4.3.2. Kai nämä elementit Suomestakin löytyvät: pessimismi, vähättely ja halventaminen maajoukkueuutisoinnissa ........................................................................................................... 67 4.3.3. Unelma EM-turnauksesta puhkesi: narratiivi luovuttamisesta ........................................ 70 4.3.4. Monsieur Houllier, mitä Suomelta mielestänne puuttuu? .............................................. 81 4.3.5. Oikotietä ammattilaiseksi ................................................................................................. 82 4.3.6. Tira-misuja ja karvaisia naisia: eksoottinen toiseus ja arvohierarkiat maajoukkueuutisoinnissa ........................................................................................................... 85 4.3.7. Luvun lopuksi: narratiivit ja heikko kansallinen itsetunto ................................................ 92 4.5. Moottoriksi Litmasen tilalle: suomalaisen jalkapallojournalismin muutos yksilöurheilusta lajianalyysiin ................................................................................................................................... 93 5. Johtopäätökset ............................................................................................................................. 104 6. Epilogi ........................................................................................................................................... 112 7. Lähteet ja kirjallisuus 8. Liitteet 1. Johdanto ”Suomen mentävä Euroopan tahtiin”, siteerasi Veikkaaja-lehti Suomen jalkapallomaajoukkueen silloista päävalmentajaa Tommy Lindholmia otsikossaan tammikuussa 1994.1 Eurooppalaisen tason ja kansainvälisten arvoturnausten saavuttaminen onkin ollut suomalaisen jalkapallon suuri tavoite ja haave jo vuosikymmeniä, mutta suurin menestys on ainakin miesten osalta jäänyt saavuttamatta. Marraskuussa 2019 Suomen miesten A-maajoukkue varmisti toisen sijan EM-karsintalohko F:ssä ja selviytyi näin, ensimmäistä kertaa, kesällä 2020 järjestettäviin Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n Euroopan mestaruuskilpailuihin. Koronaviruspandemian seurauksena kisat siirtyvät kuitenkin vuodelle 2021.2 Suomi on eurooppalaisella ja maailmanlaajuisellakin mittakaavalla sangen poikkeuksellinen valtio. Siinä missä lähes koko Euroopassa ja valtaosassa muutakin maailmaa jalkapallo on perinteisesti ollut suosituin urheilulaji niin yleisön kiinnostuksessa kuin vaikkapa taloudellisessa merkityksessä mitattuna, on Suomessa asia perinteisesti ollut toisin.3 Harrastajamäärältään jalkapallo on toki Suomessakin ollut merkittävin laji jo hyvän aikaa.4 Harrastajamääristä poiketen esimerkiksi yleisömäärissä ja sponsorituloissa jääkiekko on edellä.5 Syytä vaiko seurausta, mutta kuten todettua, miesten maajoukkueen urheilullisen menestyksen osalta Suomi on ollut heikko. Urheilusanomien jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelinin vuonna 2016 tekemien laskelmien mukaan Suomi on Luxemburgin ohella se maa, joka on pisimpään eurooppalaisista maajoukkueista pyrkinyt karsinnoista jalkapallon arvokisoihin siinä kuitenkaan onnistumatta – vuosien 1939 ja 2016 välillä yhteensä 31 kertaa.6 Myös esimerkiksi