CONSERVATION in 'Uêɜ Ja, Chan₂¹ia¹₂li', the PLACE
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
CONSERVATION IN ’Uêɜ ja, chan₂¹ia¹₂li’, THE PLACE WHERE JAGUARS LIVE Raitamaria Mäki University of Helsinki Faculty of Social Sciences Social and Cultural anthropology Master’s thesis February 2018 ”The earth is not thirsty for the blood of soldiers but for the sweat of the men” Luz, San Pedro Tlatepusco, patterned in a small bag, typical handwork of the Chinantec region. Three weeks later, the 19th of June 2016, Mexican federal police forces opened fire in the village of Nochixtlan, Oaxaca, causing the death of 11 bystanders. Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Faculty of Social Sciences Department of Social Research Tekijä – Författare – Author Raitamaria Mäki Työn nimi – Arbetets titel – Title Conservation in ’Uêɜ ja, chan₂¹ia¹₂li’, the place where jaguars live Oppiaine – Läroämne – Subject Social and Cultural Anthropology Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Master’s thesis February 2018 135 Tiivistelmä/Referat – Abstract This thesis is an ethnographic study examining how widely claimed and officially recognized indigenous autonomy is construed and practiced in a state-promoted nature conservation program taking place in four indigenous Chinantec communities in the state of Oaxaca, south of Mexico. This study is based on a four-month stay in two of the communities, San Antonio Analco and San Pedro Tlatepusco, during the spring of 2016. Fieldwork consisted of participant observation and semi-structured interviews. In this study, questions of autonomy and dependence are examined in a frame of political ecology focusing on the motives and actions of territorial control by varied actors including, besides the communities, state and its institutions, environmental actors and beings of nature. Understanding of these motives and forms of control is sought through anthropological theories of state control towards minorities, indigenous analysis on environmental change and theories of autonomy in relations and dependence. Mexico has a long history of homogenizing institutional politics of indigenismo, which have been argued to continue in today’s wide offering of social and development aid programs for rural populations. This view is expanded to cover programs of environmental protection. In this thesis, personified territorial control and territorial sanctification are argued to determine Chinantec motives towards environmental care and explain the good condition in which these tropical forests can be found today. These forms of control and sanctification have undergone historic syncretic transformations making environmental and social changes locally understandable and leading to the current environmental aspirations towards nature conservation. Syncretic, evangelic transformations are argued to explain differences in the attitudes of the two communities towards nature conservation. Personified territorial control has incorporated environmental actors into local cosmovisions and forms of territorial control. In this study, it is analyzed how green politics have been able to promote and decline new kinds of autonomy in relations and in dependence. These processes have allowed the communities some material benefits, “development”, and ways to defend their territories. Still, as this study suggests, these politics and the benefits they provide have not been able to obviate inequalities and the discrimination prevalent in Mexico as well as globally. Instead, these programs have sometimes even increased and reconstrued the pre-existing national and global inequalities, as could be found out living in the communities of Analco and San Pedro, “the zone of high marginalization”. Avainsanat – Nyckelord – Keywords autonomy, conservation, dependence, indigenous peoples, Mexico, Oaxaca, territory Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Laitos – Institution – Department Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Raitamaria Mäki Työn nimi – Arbetets titel – Title Luonnonsuojelu ’Uêɜ ja, chan₂¹ia¹₂li’, siellä, missä jaguaarit elävät Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu- tutkielma Helmikuu 2018 135 Tiivistelmä – Referat – Abstract Kyseessä on etnografinen tutkimus siitä, kuinka alkuperäiskansojen laajalti vaatimaa ja virallisesti tunnustettua autonomiaa rakennetaan ja toteutetaan osana valtion tukemaa luonnonsuojeluohjelmaa neljässä chinanteco-yhteisössä Oaxacan osavaltiossa, eteläisessä Meksikossa. Tutkimus perustuu keväällä 2016 tehtyyn neljän kuukauden kenttätyöhön San Antonio Analcon ja San Pedro Tlatepuscon yhteisöissä. Kenttätyö koostui osallistuvasta havainnoinnista ja puoli-strukturoiduista haastatteluista. Tässä tutkimuksessa autonomiaa ja riippuvuussuhteita tarkastellaan poliittisen ekologian näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan territorion hallintaa eri toimijoiden näkökulmasta: itse yhteisöjen, valtion instituutioiden, ympäristötoimijoiden ja ympäristön myyttisten olioiden. Toimijoiden motiiveja ja territoriaalisen kontrollin muotoja pyritään ymmärtämään antropologisten valtio-, autonomia- ja riippuvuusteorioiden sekä alkuperäiskansojen omien ympäristönmuutokseen liittyvien analyysitapojen kautta. Meksikon valtion pitkän integroivan valtiopolitiikan, indigenismo, on argumentoitu jatkuvan maaseudun yhteisöjen parissa tämän päivän kehitysapuohjelmien muodossa. Tässä pro gradu- työssä väite laajennetaan käsittämään myös yhteisöllinen luonnonsuojelu. Tässä pro gradu- työssä henkilöityneen territoriaalisen kontrollin ja territorion pyhittämisen argumentoidaan selittävän chinantecojen motiiveja suojella luontoa ja heidän asuttamansa trooppisen metsän hyvää tilaa. Nämä kontrollin ja pyhittämisen muodot ovat käyneet läpi historiallisia, synkretistisiä muutoksia tehden ympäristölliset ja yhteiskunnalliset prosessit sekä tämän hetkiset luonnonsuojelutavoitteet paikallisille ymmärrettäviksi. Synkretistisen, protestanttisen kääntymyksen nähdään selittävän eroavaisuuksia kahden tutkitun yhteisön välillä. Henkilöityneet territoriaalisen kontrollin muodot ovat sisällyttäneet ympäristötoimijoita paikalliseen kosmovisioon ja hallintotapoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka vihreän politiikan kautta on voitu edistää ja toisaalta tukahduttaa uusia autonomian muotoja suhteiden ja riippuvuuksien kautta. Nämä prosessit ovat tarjonneet yhteisöille materiaalisia etuuksia, ”kehitystä”, ja uusia menetelmiä puolustaa territoriotaan. Tässä tutkimuksessa kuitenkin argumentoidaan, että vihreä politiikka ja sen tuomat materiaaliset edut eivät ole voineet syrjäyttää Meksikossa ja globaalilla tasolla olemassa olevia epätasa-arvoisia valtasuhteita ja syrjintää. Sen sijaan nämä ohjelmat ovat toisinaan jopa edesauttaneet epätasa-arvoisuuksien säilymistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, kuten voidaan todeta asuttaessa San Antonio Analcon ja San Pedro Tlatepuscon chinanteco-yhteisöissä, niin sanotulla ”korkean marginalisoitumisen alueella”. Avainsanat – Nyckelord – Keywords alkuperäiskansat, autonomia, luonnonsuojelu, Meksiko, Oaxaca, riippuvaisuus, territorio CONSERVATION IN ’Uêɜ ja, chan₂¹ia¹₂li’, THE PLACE WHERE JAGUARS LIVE Prologue and acknowledgements 1. INTRODUCTION 1. 1.1. Objectives and background of the study 2. 1.2. Context 4. 1.3. Conservation and governmental programs in Mexico 22. 1.4. Structure of the thesis 26. 2. METHODOLOGY 28. 2.1. Methods for data collecting 29. 2.2. On anthropology and critical environmental ethnography 35. 2.3. Challenges and ethical considerations 38. 3. STATE CONTROL 46. 3.1. Ethnicity and indigenous identity 47. 3.2. Usos y costumbres, the autonomous sphere (?) 51. 3.3. Conservation, the abstract state sphere 58. 4. VISIONS ON NATURE 73. 4.1. Territorial changes 74. 4.2. Indigenous analysis on environmental change 84. 4.3. Conservation, global economy sphere (/ ”zone of high marginalization”) 96. 5. DEATH TO THE STATE 102. 5.1. Environmentalism and control 104. 5.2. Dependency and autonomy 114. 6. CONCLUSIONS 123. BIBLIOGRAPHY 125. APPENDICES 136. Appendix 1. Vocabulary and abbreviations 136. Appendix 2. Pictures 145. ACKNOWLEDGEMENTS I was sitting in a café with a Mexican friend back in Helsinki. “What do you miss the most in Mexico?” …I miss Chinantla, I miss my friends, I miss the communities, where I did my fieldwork, I miss Oaxacan food, I miss the combi full of people and with tropical music playing out load, I miss the street leading to central with all the stalls selling pirate dvd’s, I miss the city lights when travelling between Oaxaca and DF in the night, I miss Chinantla… The greatest acknowledgements for making this work possible belong to the people of the communities of San Antonio Analco and San Pedro Tlatepusco. Especially I want to thank the village authorities and following persons from San Antonio Analco for attending me during my stay: the officer of common goods Nicomedes Lorenzo Jose, Adriana Andres Juan, Alfonso Andres Juan, Ignacio Carbajal Manuel, Gerardo Dario Lorenzo, Guadalupe Gregorio Santiago, Jenaro Gregorio Santiago, Julio Gregorio Santiago, Pablo Hermenegildo Gregorio, Vicenta Juan Albino, Magdalena Miguel Gregorio, Evaristo ”Wiskonsin” Velasco Juan and their families. Respectively in San Pedro Tlatepusco I want to mention by name the following persons: Juana Ambrosio Ramos, Delfina Antonio Carlos, Tamaris Hipolito Montoya, Victorino Leonardo Manuel, Eloisa, Janet and