Interdisciplinary Studies Journal - Volume 2, Number 1, 2012 © Laurea University of Applied Sciences Interdisciplinary Studies Journal Interdisciplinary Studies Journal Volume 2, Number 1 | 2012 Special Issue on Encounter Art Promoting Wellbeing Kohtaamistaide hyvinvointia edistämässä Contents

Tervehdykset | Greetings ...... 9

Artikkelit | Articles ...... 15

Työpajat Tiistai 8.5. | Workshops Thuesday 8th May ...... 104

Työpajat Keskiviikko 9.5. | Workshops Wednesday 9th May ...... 116

Näyttelyluettelo | Exhibition catalogue ...... 125

Kirjoittajien ja työpajaohjaajien esittelyt | Contributor presentations: ...... 167

Listed in the Ulrich’s Indexed and abstracted in the ProQuest

Contact: Publisher: Printed by: [email protected] Laurea University of Applied Sciences Edita Prima Oy www.laurea.fi/en/isj Ratatie 22, FI-01300 Vantaa, Finland ISSN 1799-2710

Copyright © Laurea University of Applied Sciences & Authors

Guest Editors Tiina Pusa Laurea University of Applied Sciences [email protected] Hannele Niiniö Laurea University of Applied Sciences [email protected]

Translated from the original language by Johanna Suokas Tiina Wikström

Technical Editor Oskari Kolehmainen Laurea University of Applied Sciences

Graphic Design Petra Boije

ISSN 1799-2710

Edita Prima Oy, Helsinki 2012

LAUREA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES 2012

ISJ

Interdisciplinary Studies Journal

Special Issue on Encounter Art Promoting Wellbeing Kohtaamistaide hyvinvointia edistämässä

© Laurea University of Applied Sciences, Finland No part of this publication may be reproduced or transmitted in any means, including photocopy and recording, without the written permission of the publisher. Such written permission must also be obtained before any part of this publication is stored in a retrieval system of any nature. No responsibility is accepted for the accuracy of information contained in the text, illustrations or advertisements. It is the responsibility of the author(s) not to infringe upon anyone else’s copyright or any other (civil) rights with their submission. The opinions expressed in the articles are not necessarily those of the editor(s) or the publisher. Please address advertisement relates enquiries to the Editor-in-Chief.

Editorial Advisory Board

Dr Mohammad AZIM Dr Dr Carol SEAGLE Swinburne University of Technology, Australia University of North Carolina, the U.S . Ali Hussein Saleh ZOLAIT Dr James GILLEPIE The Bahrain of University, the Kingdom of Bahrain University of Illinois at Chicago, the U.S.

Professor Mihail KULAPOV Professor Ainin SULAIMAN Plekhanov Russian Academy of Economics, Russia University of Malaya, Malaysia

Assoc Prof Byron KEATING Asst Prof Michael GUIRY University of Canberra, Australia University of the Incarnate Word, the U.S.

Dr Suman BANERJEE Dr Rajesh Kumar TYAGI Nanyan Technological University, Singapore HEC Montreal, Canada

Dr P. K. MISHRA Dr Robert INBAKARAN Siksha O Anusandhan University, India University of Canberra, Australia

Professor Ramesh BEHL Dr Lorraine WARREN International Management Institute, India University of Southampton, the UK

Professor Abdallah OMEZZINE Assoc Prof Sandra JONES University of Nizwa, Sultanate of Oman RMIT University, Australia

Dr Meena CHAVAN Macquarie University, Australia

Dr Kees RIETSEMA Embry Riddle Aeronautical University, the U.S.

Dr Nimit CHOWDHARY Indian Institute of Tourism & Travel Management, India

Dr Jurgis SAMULEVIČIUS Vilnius Gediminas Technical University, Lithuania

Professor Jerry COURVISANOS University of Ballarat, Australia

Dr Jeannie J. SCOTT H-E-B School of Business & Administration, the U.S.

Dr José Guilherme LEITÃO DANTAS Polytechnic Institute of Leiria, Portugal

Conference Organizing Committee

Conference General Chair Operations Chair Taina Viiala, Laurea Liina Kahelin, Laurea

Organizing Chair, Head of the Project Senior Assistant Hannele Niiniö, Laurea Mariela Salminen, Laurea

Publications Chair, Special Issue Managing Assistant Editor Riikka Teperi Tiina Pusa, Laurea

In This Issue

Tervehdykset | Greetings ...... 9

Luovuuden kevätkukkia Blossom Time of Creativity ...... 9 Nobuhide Watanabe Lukijalle To the Reader ...... 10 Helena Erjanti Kysymyksiä ja vastauksia kohtaamisissa Questions and Answers ...... 12 Hannele Niiniö & Tiina Pusa Artikkelit | Articles ...... 15

Taide hyvinvointia edistämässä Art Promoting Wellbeing...... 15 Merja Isotalo Taiteen ja terapian vuoropuhelu Dialogue Between art and Therapy ...... 32 Mimmu Rankanen Clinical Art in the Light Of Research Findings ...... 44 Taizo Oshiro Clinical artist -koulutuksen opetussuunnitelma Japanissa Curriculum for Training Clinical Artists in Japan ...... 46 Akihiro Fujiki Taiteinen tieto. Taide tietämisenä ihmisten välillä Artful Knowledge. Art in the Middle of Know-where...... 49 Tiina Pusa Kohtaamistaide vanhustyössä - kokemuksia ja visioita Encounter Art in Elderly Care - Experiences and Visions ...... 51 Taina Keto Kohtaamistaide-toiminnan arvioinnista About Assessing Encounter Art Activities ...... 61 Armi Jyrkkiö

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 5

Kohtaamistaide opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena Encounter Art Promoting Student Welfare ...... 63 Reetta Voutilainen Kohtaamistaide –ryhmä lastensuojelutyössä Encounter Art Group in Child Protection ...... 75 Liina Kahelin Kohtaamistaiteen historiaa History of Encounter Art ...... 85 Hannele Niiniö Kohtaamistaide vuorovaikutuksen tukena lastensuojelun vanhempi — lapsi-ryhmässä Encounter Art Supporting Interaction in Parent–Child Group in Child Protection ...... 95 Pirita Pekka & Kaisu Lumila Kohtaamistaide työhyvinvoinning edistäjänä Encounter Art Promoting Wellbeing at Work ...... 102 Anita Alanen Työpajat Tiistai 8.5. | Workshops Tuesday 8th May ...... 104

Väreillä kevääseen! Meeting the Spring with Colors! ...... 104 Virpi Lund & Eija Valkama Tarinasta saven kautta uusi tarina Clay Transforms a Story into a Totally New One ...... 106 Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä Käsinkosketeltavaa! Palpable! ...... 107 Nadja Huttunen & Mariela Salminen Keväinen kuvakollaasi Spring-time Collage ...... 108 Taina Keto & Päivi Kumpulainen Omakuva Self-portrait...... 109 Anita Alanen & Mia Keski-Orvola Kohtaamistaiteen opintojen tulevaisuudesta Future of Encounter Art Studies ...... 110 Riitta Ahos Työpajat Keskiviikko 9.5. | Workshops Wednesday 9th May ...... 116

Marmoroinnin jaettu salaisuus The Shared Secret of Paper Marbling ...... 116 Liina Kahelin & Mia Keski-Orvola

6 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Voimauttava vuorovaikutus Empowering Interaction ...... 118 Pauliina Hiekkalinna & Niina Vihma Millainen minä olen? What am I like? ...... 119 Kaisu Lumila & Pirita Pekka Värien ja liikkeen virta – Taide opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena Flow of Colors and Aotion – Art supporting Student Wellbeing ...... 120 Riitta Ahos & Reetta Voutilainen Erilainen hämmästyttävä yhteistyö Different Kind of Amazing Cooperation ...... 122 Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä Kohtaamistaiteen tulevaisuus –yhteistä visiointia Future of Encounter Art – Creating Visions Together ...... 123 Hannele Niiniö & Tiina Pusa Näyttelyluettelo | Exhibition Catalogue ...... 125

Matka Clinical Art - ja Kohtaamistaide - teosten pariin Journey to Clinical Art and Encounter Art Works ...... 125 Liina Kahelin Taidetta meidän kaikkien elämään Art for All of Us ...... 126 Kijo Rokkaku Kirjoittajien ja työpajaohjaajien esittelyt | Contributor Presentations ...... 167

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 7

8 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Tervehdykset Greetings

Luovuuden kevätkukkia Blossomtime of Creativity

Meillä kaikilla japanilaisen Clinical Art - Japan Clinical Art Association It is a great pleas- menetelmän edustajilla on suuri ilo ja kunnia ure for all of us involved in clinical art in Japan to päästä lähemmin esittelemään menetelmäämme be able to hold the "Clinical Art Exhibition" at the Clinical Art Exhibition -näyttelyn myötä Laurea- Conference for Encounter Art Promoting Wellbe- ammattikorkeakoulun Kohtaamistaide hyvin- ing held at Laurea University of Applied Sciences. vointia edistämässä -konferenssissa. Vuonna It was 1996 when we began measures for Alz- 1996 ryhdyimme tutkimaan Clinical Art - heimer's disease through therapy known as clini- menetelmän mahdollisuuksia Alzheimerin taudin cal art. At the time, it was an unprecedented hoidossa. Tuolloin kyse oli vielä uudesta, aiem- effort in terms of a simultaneous combination of min tuntemattomasta tavasta yhdistää saman- diagnosis of Alzheimer's disease by a doctor, a aikaisesti sairauden kliininen diagnoosi ja täysi- full-fledged art program by artists, as well as mittainen taiteilijoiden vetämä taideohjelma mental care by the families of the patients. yhdistettynä potilaiden perheiden tarjoamaan psyykkiseen tukeen. In this exhibition, we will introduce works of clinical art that is currently implemented in Japan Esittelemme tätä konferenssia varten laatimas- to not only Alzheimer's patients, but also to a samme näyttelyssä Clinical Art -menetelmällä wide range of age groups from infants to the luotuja töitä, joiden tekijöinä Japanissa eivät ole elderly. It is only because of the carefully de- enää yksinomaan Alzheimerista kärsivät vaan signed art programs created by clinical artists, hyvin eri-ikäiset ihmiset vauvasta vaariin. Huo- with a particular importance to the process of art lellisesti suunnitelluissa Clinical Art - production, that the participant's own con- taideohjelmissa taiteen tuottamisen prosessi on sciousness becomes active, and they are able to toiminnan keskiössä, ja juuri tällä tavoin kysei- create works of art full of joy and life. nen menetelmä aktivoi osallistujan omaa tietoi- Please enjoy the overwhelming brilliance of the suutta ja mahdollistaa iloa ja elämää täynnä individual that has bloomed through clinical art. olevan taiteen luomisen. Nauttikaa näistä upeis- ta teoksista, joissa ihmisen luovuus on puhjennut In closing, I would like to take this opportunity to kukkaan Clinical Art -menetelmän avulla. gratefully acknowledge with my deepest appre- ciation Helena Erjanti, Hannele Niiniö and those Lopuksi haluaisin vielä hyvin lämpimästi kiittää involved in the field at the Laurea University of Helena Erjantia, Hannele Niiniötä ja kaikkia niitä Applied Sciences who invited us to hold this ex- Laurea-ammattikorkeakoulun edustajia, jotka hibition. ovat mahdollistaneet osallistumisemme tähän konferenssiin. May 2012 Nobuhide Watanabe Toukokuussa 2012 President Nobuhide Watanabe Japan Clinical Art Association Puheenjohtaja Japan Clinical Art Association

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 9

Lukijalle To the Reader

Tämä konferenssi julkaisu pohjaa ensimmäiseen The roots of this conference book are based on Sendai-Suomi -seminaariin, joka pidettiin Sen- the First Sendai – Finland seminar, which took dain kaupungissa, Japanissa, 4.-12.3.2006. Se- place on March 4–12, 2006, in Japan, in the City minaarista saivat alkunsa Active-hankkeen, “Re- of Sendai. The seminar was a start to annual furbishing Elderly Care”, vuotuiset tapahtumat ja events for the Active project called “Refurbishing seminaaritapaamiset. Tämä ikääntyvien hoidon Elderly Care,” which was a joint research and kehittämiseen ja uudistamiseen tähtäävä tutki- development project between Tohoku Fukushi mus- ja kehittämishanke toteutettiin yhteistyönä University, Helsinki School of Economics, Laurea Tohoku Fukushi yliopiston, silloisen Helsingin University of Applied Sciences, the City of Van- kauppakorkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston taa, the City of Espoo, and Tohoku Fukushi Cor- kauppakorkeakoulun), Laurea-ammattikorkea- poration from Sendai. koulun, Vantaan ja Espoon kaupunkien sekä Sendaissa toimivan Tohoku Fukushi Corporatio- The aim of the project was to share an under- nin kanssa. standing, which was elaborated from fact-based research, of tasks our public policy and social Hankkeen tavoitteena oli tutkia yhdessä edellä strategy choices should face in the area of elderly mainittujen tahojen kanssa niitä julkishallinnon care, if they are to decrease social costs and im- ja yhteiskunnallisten strategioiden tehtäviä ja prove efficiency in the provision of health care mahdollisuuksia, joilla ikääntyvien terveyden- services. In the joint Active project, another tar- hoidon kokonaiskustannuksia voitaisiin alentaa get was to create innovations in health and social ja palveluja tehostaa. Active-hankkeessa pyrittiin services that would be motivated by a desire to myös kehittämään uusia terveys- ja sosiaalialan provide a greater quality of the life by integrating innovaatioita, jotka mahdollistaisivat ikääntyvil- expertise from a variety of professions and fields. le paremman elämänlaadun hyödyntämällä eri alojen ammatillista osaamista. The Finnish delegation, which consisted of ex- perts and professionals from the health and so- Hankkeeseen osallistuvien suomalaisten sosiaa- cial welfare sector in Finland, visited for the first li- ja terveysalan ammattilaisten ensimmäiset time Research Center 21’ and the nursing care vierailukohteet Japanissa olivat Research Center facility Sendan-no-Oka. During the visit, we 21 ja vanhusten hoidon yksikkö Sendan-no-Oka. heard and saw a presentation about the Clinical Vierailun aikana saimme kuulla esityksen Clinical Art method and how it was realized in the re- Art -menetelmästä sekä sen hyödyntämisestä search center. We got to see how elderly people tutkimuskeskuksessa. Saimme nähdä, miten with dementia were activated by art. They built dementiaa sairastavia ikääntyneitä aktivoitiin with their own hands different kinds of artistic taiteen keinoin ja näimme käytännössä, miten he things like pineapples or apples from paper or loivat esimerkiksi paperista ananaksia ja omenoi- other materials. Everybody had in their heads an ta. Ikääntyneiden aivotoimintoja ja niiden muu- EEG apparatus (Electroencephalogram), which toksia seurattiin EEG-laitteiston avulla, ja tulok- measured changes in their cerebral functions. set olivat hämmästyttäviä. Taidetuokioiden ai- The result was amazing. The old people reached kana ikääntyvien aivotoiminnat normalisoituivat. a normal level of cerebral functioning during the Näin jokainen Laurea-ammattikorkeakoulun, art session. So, every member of the Finnish Helsingin kauppakorkeakoulun ja Vantaan ja delegation from Laurea University of Applied Espoon kaupungin edustaja näki omin silmin, Sciences, Helsinki School of Economics, the City miten taide edistää terveyttä ja hyvinvointia. of Vantaa, and the City of Espoo saw with their Tämä oivallus oli alku uudelle projektille nimeltä own eyes how art promotes health and wellbe- Active Art, ja se liitettiin osaksi Active-hanketta. ing.From that finding started a new project called Active Art, which is included in the Active project.

10 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Active Art on suomalainen sovellus japanilaises- Active Art is a Finnish adaptation of the Japanese ta Clinical Art -menetelmästä. Suomessa Active Clinical Art method. In Finland, Active Art was Art on kehittynyt edelleen Kohtaamistaide - developed into a method named Encounter Art. nimiseksi menetelmäksi. Tämän kehitystyön The first pioneers in the development of Active ensimmäisiä uranuurtajia Suomessa ovat olleet Art to Encounter Art were Laurea University of Laurea-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Applied Sciences’ project manager Hannele Ni- Hannele Niiniö ja lehtori Tiina Pusa, Vantaan iniö and senior lecturer Tiina Pusa; the City of kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen palve- Vantaa’s director for services for the elderly and lupäällikkö Anna-Liisa Korhonen sekä Tohoku the disabled Anna-Liisa Korhonen; and Tohoku Fukushi yliopiston apulaisprofessori Taizo Oshi- Fukushi University’s assistant professor Taizo ro. Laurea-ammattikorkeakoulun aiempana pro- Oshiro. On behalf of the former coordinator of jektikoordinaattorina haluan lausua lämpimät the project at Laurea University of Applied Sci- kiitokseni tämän konferenssijulkaisun toimittajil- ences, I would like to extend my gratitude to the le ja kirjoittajille. editors and writers for transforming the confer- ence results into this publication. Helena Erjanti Aluerehtori, Helena Erjanti Emerita Vice President Emerita

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 11

Kysymyksiä ja vastauksia koh- Questions and Answers taamisissa Encounter art is based on the Clinical Art system, Kohtaamistaide pohjautuu Japanissa 1990- developed in Japan in the 1990s. Its key ele- luvulla kehitettyyn Clinical Art -systeemiin. Tär- ments consist of multisensory group-form art keinä elementteinä ovat moniaistinen ryhmä- work, multiprofessional teamwork, and commu- muotoinen taidetyöskentely, moniammatillinen nity perspective on individual wellbeing. tiimityö ja yhteisöllinen näkökulma yksilön hy- vinvointiin. It is no simple task to place the approach—at the center of which lies art—within the health Työtavan, jonka keskiössä on taide, sijoittaminen and social welfare sector. Developers of Encoun- sosiaali- ja terveysalalle ei ole yksinkertaista. ter Art have encountered myriad challenges and Kohtaamistaiteen kehittäjät ovat kohdanneet questions. What is being done, why, and how, are useita haasteita ja kysymyksiä. Mitä tehdään, always the key questions when new methods are miksi tehdään ja miten tehdään, ovat ydinkysy- being developed. When art is offered to the wel- myksiä aina, kun kehitetään uusia työtapoja. Kun fare sector, who does and when become addi- taidetta tarjotaan tehtäväksi hyvinvointialalla, tional questions. kysymyksiksi asettuvat myös kuka tekee ja mil- loin tekee. This conference and publication address all these questions. Each text and workshop offers an Tämä konferenssi ja sen käsillä oleva julkaisu answer of its own. Developing and researching käsittelevät kaikkia näitä kysymyksiä. Jokaisella Encounter Art translates into articulating joint tekstillä ja työpajalla on oma vastausehdotuk- questions, giving replies, counter arguments, and sensa. Kohtaamistaiteen kehittäminen ja tutki- formulation of more new questions. This cyclic minen ovat yhteisten kysymysten artikulointia, work is already familiar to our outstanding Japa- vastausten antamista, vasta-argumentteja ja nese experts and colleagues, to the wise field taas uusien kysymysten muotoilua. Tähän sykli- workers, and to the creative Encounter Art stu- seen työhön ovat jo osallistuneet upeat asian- dents and counselors. tuntijat ja kollegamme Japanista, kokeneet ja viisaat kentän työntekijät ja luovat Kohtaamis- Three days’ intensive work by talking about art taiteen opiskelijat ja ohjaajat. and making it is bound to raise new questions and generate new answers. Who asks, who re- Kolmen päivän intensiivinen työskentely taitees- plies and in what capacity is not important in ta puhuen ja sitä tehden ei voi olla nostamatta itself. Experience argues for or against a state- esiin uusia kysymyksiä ja uusia vastauksia. Kuka ment, while research data challenge or support kysyy ja kuka vastaa ja miltä paikalta ei sinänsä experience. Experience poses a big challenge to ole tärkeää. Kokemus argumentoi väittämää, research data. tutkittu tieto haastaa tai tukee kokemusta. Ko- kemus pistää tutkitun tiedon koville. In this conference, the business sector meets the world of research, all surrounded by art. Briefly, Tässä konferenssissa taiteen äärellä kohtaavat in the Learning by Developing (LbD) model of työelämä ja tutkimusmaailma. Tiivistäen ilmais- Laurea University of Applied Sciences, tuna Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by knowledge arises and is embraced in the same Developing (LbD) mallissa tieto syntyy ja omak- place. Knowledge is generated by R&D experts, sutaan samassa paikassa. Tiedon synnyttäjinä business wizards, and open-minded students toimivat tasavertaisina kumppaneina tutkimus- who all act as equal partners. ja kehitystyön osaajat, työelämän taitajat ja uu- delle avoimet opiskelijat.

12 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Taide on antanut meille iloa ja elämänvoimaa. Se Art has brought us joy and strength. It has re- on ollut voimavarana elämämme tumminakin mained a resource of ours in the darkest hours of ajanjaksoina, ohjannut eteenpäin. Taiteessa our lives and guided us forward. Art has given us olemme löytäneet ystäviä ja uusia näkökulmia – new friends and perspectives—so, let’s enjoy it! nautitaan siitä! Kysy niin sinulle vastataan. Vas- Ask and you shall be replied to. Answer and you taa niin sinulta kysytään. shall be asked.

Tiina Pusa, julkaisun päätoimittaja Tiina Pusa, Publications Chair, Special Issue Hannele Niiniö, konferenssin johtaja Managing Editor Hannele Niiniö, Organising Chair, Head of the Project

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 13

14 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Artikkelit Articles

Taide hyvinvointia edistämässä Art Promoting Wellbeing Merja Isotalo Merja Isotalo

Tiivistelmä Abstract Taiteen ja kulttuurin merkitys terveyden ja hy- The significance of art and culture in promoting vinvoinnin edistämisessä on noussut tärkeäksi health and welfare has become an important tutkimuskohteeksi Suomessa. Tutkimustuloksia research subject in Finland. Research results are tarvitaan, kun halutaan ottaa taidelähtöiset me- needed when one wants to include art-based netelmät osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. methods as part of health care and social wel- Monista kokeiluista ja pilottihankkeista on saatu fare. Many trials and pilots have provided good hyviä kokemuksia ja käytäntöjä, joiden levittämi- experiences and best practices, the spreading of nen on tärkeä osa Terveyttä kulttuurista - which is an important part of the Health from verkoston toimintaa. Terveyttä kulttuurista - Culture network’s operations. The Health from verkosto toiminut jo 20 vuotta kulttuurin ja tai- Culture network has acted as a cooperation body teen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti- between professionals in culture and art and laisten yhteistyöelimenä. Se sai alkunsa YK:n those in health care and social welfare for already kulttuurivuosikymmenen Arts in Hospital - 20 years. The network has its origins in the Arts toiminnasta. Vuonna 2008 opetusministeriö in Hospital activities of the UN International käynnisti osana Terveyden edistämisen politiik- Decade for Culture. In 2008, the Ministry of Edu- kaohjelmaa prosessin ja selvitystyön, jonka tu- cation and Culture launched a process and analy- loksena saatiin Taiteesta ja kulttuurista hyvin- sis project as part of the Health Promotion policy, vointia (Taiku) -toimenpideohjelma vuosille which resulted in the Art and Culture Promoting 2010-2014. Valmistelussa olivat mukana alan Wellbeing (Taiku) action program for 2010-2014. ministeriöt, laitokset ja valtakunnalliset järjestöt The participants in the preparation consisted of sekä monet Terveyttä kulttuurista -verkoston ministries, institutions, and national organiza- jäsenet. Taiku-ohjelman visioon vuodelle 2015 tions in the field, as well as many members of the on kirjattu yksilötasolla tekijän, näkijän ja kokijan Health from Culture network. On individual level, oikeudet: oikeus tehdä taidetta ja osallistua kult- the Taiku program’s vision for 2015 has the fol- tuuritoimintaan riippumatta asuin- tai työpaikas- lowing actor’s, seer’s and experiencer’s rights: ta kunkin oman halun, toimintakyvyn ja luovien the right to make art and participate in cultural voimavarojen mukaan, myös vaihtuvissa elämän- activities, regardless of domicile or workplace, in tilanteissa ja yhteisöissä. Yhteiskunnan tasolla accordance to each person’s willingness, func- visio on määritelty niin, että kulttuurin vaikutuk- tional abilities, and creative resources, also in set hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on changing life situations and communities. On tunnustettu poliittisella, hallinnollisella ja raken- societal level, the vision states that the impacts teiden tasolla ja että kulttuurilla on paikkansa of culture on promoting health and welfare are osana kansallista, maakunnallista ja kunnallista recognized on political, administrative, and hyvinvointipolitiikkaa. structural levels, and that culture has its place as part of national, provincial, and municipal wel- fare policies.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 15

Asiasanat: taide, hyvinvointi, Taiteesta ja kult- Keywords: art, wellbeing, Art and Culture Pro- tuurista hyvinvointia –toimenpideohjelma vuosil- moting Welfare Action Program for e 2010-2014 le 2010-2014 Introduction Johdanto In the past few years, connections between art, Taiteen, kulttuurin, terveyden ja hyvinvoinnin culture, health, and wellbeing have been project väliset yhteydet ovat Suomessa nousseet viime and research objects. Many encouraging results vuosina niin hankkeiden ja projektien kuin tutki- have arisen that map the way toward new oper- muksenkin kohteiksi. Niistä on saatu paljon kan- ating methods in future social welfare and health nustavia tuloksia, jotka viitoittavat tietä uusiin care. We can already be assured that art pro- toimintatapoihin tulevaisuudessa sosiaali- ja motes wellbeing, but we still need more terveydenhuollossa. Voimme olla jo vakuuttunei- knowledge, training, experience, networks, and ta siitä, että taide edistää hyvinvointia, mutta cooperation to assure a larger group of decision- vielä tarvitsemme lisää tietoa, koulutusta, koke- makers, professionals, and customers. musta, verkostoja ja yhteistyötä perustellak- semme asiaa laajemmalle joukolle päättäjiä, During its existence, humankind has generated ammattilaisia ja asiakkaita. myriad cultures. Art has always been a part of each of them. Definitions have varied from time Ihminen on synnyttänyt monenlaisia kulttuureita to time and in different environments. Further- olemassaolonsa aikana. Yhtenä osana niissä on more, our concepts remain ambiguous. History, aina ollut taide. Määrittelyt vain ovat vaihdelleet nevertheless, proves that art has affected human aikojen kuluessa ja eri ympäristöissä. Käsitteis- wellbeing from the very beginning. tömme ei edelleenkään ole yksiselitteinen. Histo- ria kuitenkin osoittaa, että taiteen hyvinvointi- In ancient Greece... vaikutukset ovat olleet osa ihmisenä olemista jo Ancient Greek philosophers Aristotle, Plato, and varhain, tietoisesti ja tiedostamatta. Pythagoras agreed that music affects human wellbeing and health positively. Aristotle rec- Jo muinaiset kreikkalaiset... ommended flute music for unraveling emotions Antiikin Kreikan filosofit Aristoteles, Platon ja and getting rid of outburst of emotion. Mean- Pythagoras olivat sitä mieltä, että musiikki vai- while, Plato assumed that music restores the kuttaa myönteisesti ihmisen hyvinvointiin ja harmony of the soul and generates satisfaction. terveyteen. Aristoteles suositteli huilumusiikkia The mathematician Pythagoras was convinced tunteiden purkamiseen ja tunnekuohusta vapau- that the rhythm of music heals and founded his tumiseen, Platon oletti musiikin palauttavan ideas on harmonic patterns on which, according sielun harmonian ja luovan tyytyväisyyttä. Ma- to him, everything in the universe is based. temaatikko Pythagoras korosti musiikin rytmin parantavaa vaikutusta ja perusti ajatuksensa At the same time, nature healers used spells and harmonisiin kuvioihin, joihin asiat hänen mu- poems to strengthen the healing effects of herbs kaansa ylipäätään luomakunnassa perustuivat. and rituals. We would say that they used art or art-based methods. The impacts of art may not Samaan aikaan toimivat omissa yhteisöissään have been given much consideration in later kansanparantajat, jotka käyttivät parantamises- times, but, for instance, the influence of music on sa loitsuja ja runoja, joiden avulla he uskoivat mood was recognized in the medieval courts. yrttilääkkeiden ja parantamisrituaalien vaikutuk- Rulers hired troubadours and bards to entertain sen vahvistuvan. Me sanoisimme, että he käytti- the residents of chilly castles. These circulating vät taidetta tai taidelähtöisiä menetelmiä. Tai- musicians have been called music therapists of teen vaikutuksia ei ehkä sen enempää ajateltu their time. Advancing in time, in the early 1700s, myöhemminkään, mutta esimerkiksi musiikin Johann Sebastian Bach was hired to compose vaikutus ihmisen mielialaan tunnettiin keskiajan suitable music for Prince Leopold of Anhalt- hoveissa. Hallitsijat palkkasivat trubaduureja ja Köthen to soothe and heal him. bardeja ilahduttamaan itseään ja muita kylmien ja kalseiden linnojen asukkaita.

16 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Onkin sanottu, että nämä kiertävät muusikot In the Age of Enlightenment in the 1700s, sci- olivat oman aikansa musiikkiterapeutteja. Myö- ence rose in status. New medical research was hemmältä ajalta mainittakoon se, että esimer- being done, significant characteristics of illness kiksi Johann Sebastian Bach tilattiin 1700-luvun and health were discovered, and new medicines alkupuolella säveltämään sopivaa musiikkia and healing methods were developed. As medi- Anhalt-Köthenin prinssi Leopoldille nimenomaan cine progressed, natural healers gradually lost auttamis- ja parantamismielessä. their status, and belief in science promoting health and welfare strengthened. Valistuksen aikakaudella 1700-luvulla nostettiin tiede entistä tärkeämpään asemaan. Lääketie- History shows that we have not invented any- teessä tehtiin paljon uutta tutkimusta, löydettiin thing new when we today speak of art and cul- monia merkittäviä sairauden ja terveyden perus- ture’s significance to human wellbeing. Yet, ad- ominaisuuksia ja kehitettiin lääkkeitä ja paran- dressing this natural connection has demanded, nuskeinoja. Lääketieteen kehittyessä kansanpa- and continues to demand, work in order to in- rannuksen toimintatavat vähitellen jäivät sivuun clude it as part of our health care and social wel- ja usko tieteeseen ihmisen terveyden edistäjänä fare system. We still need trials, projects, EU ja hyvinvoinnin lisääjänä voimistui. projects, research, and various programs.

Historiaa tarkasteltaessa voimme todeta, että Culture promoting health -network emme olekaan keksineet mitään uutta, kun tänä Emphasizing the significance of culture and art in päivänä puhumme taiteen ja kulttuurin merkityk- promoting health and welfare has been the ob- sestä ihmisen hyvinvoinnille. Kuitenkin tämän jective of the Culture Promoting Health network tavallaan hyvin luonnollisen yhteyden esiin tuo- through its 20-year existence. The work has de- minen on vaatinut ja vaatii edelleenkin työtä, manded that the members of the network belief jotta saamme sen osaksi sosiaali- ja terveyden- in the cause, know about its importance, apply huoltoamme. Tarvitaan edelleen kokeiluja, wide cross-boundary perspectives and thorough hankkeita, EU-projekteja, tutkimusta ja erilaisia professional expertise. ohjelmia. Thus for already 20 years, a group of profession- Terveyttä kulttuurista -verkosto als in culture, arts, and health care and social Kulttuurin ja taiteen merkityksen esiintuominen welfare has actively operated in Finland to ad- terveyden edistämisessä ja hyvinvoinnin lisäämi- vance Culture Promoting Health operations. The sessä on ollut Terveyttä kulttuurista -verkoston initial team has gradually turned into a network tavoite koko sen 20-vuotisen olemassaolon ajan. of more than a hundred people. More knowledge Työ on vaatinut verkoston jäseniltä uskoa asiaan, has been gained, the number of actors has in- tietoa sen merkityksestä, laajaa rajat ylittävää creased, and the matter has received more atten- näkemystä ja syvää ammattiosaamista. tion.

Suomessa on siis toiminut jo 20 vuotta aktiivi- The team originates from the Arts in Hospital sesti joukko kulttuurin ja taiteen sekä sosiaali- ja operations, launched as part of 1992 UN culture terveysalan ammattilaisia yhdessä terveyttä decade. It was born from the personal interests kulttuurista -toiminnan edistämiseksi. Vähitellen of professionals in various fields, which has been alkuvaiheen työryhmä on muuttunut yli sadan the main strength during the two decades. In ihmisen verkostoksi. Tietoa on tullut lisää, toimi- addition, the chairpersons, Doris Laine-Almi, joiden määrä on kasvanut ja asia on saanut entis- Pirkko Lahti, and the current chairperson, Marita tä enemmän huomiota. Ruohonen, have played an important role. Finn- ish national Unesco Committee, Arts Council in Työryhmä sai alkunsa vuonna 1992 YK:n kulttuu- Finland, The Association of Finnish Local and rivuosikymmenen osana käynnistetystä Arts in Regional Authorities, and The Finnish Associa- Hospital -toiminnasta. Se syntyi eri alojen am- tion for Mental Health (FAMH), have supported mattilaisten henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, the network’s operations. mikä onkin ollut koko kaksikymmenvuotisen taipaleen kantava voima.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 17

Tärkeä rooli on ollut myös puheenjohtajilla, Doris The Culture Promoting Health network is re- Laine-Almilla, Pirkko Lahdella ja nykyisin Marita sponsible for collecting and sharing information Ruohosella. Toiminnan tukena ovat olleet varsin- about the potentials of culture and art to pro- kin Suomen kansallinen Unesco-toimikunta, mote health and welfare. In practice, this trans- taiteen keskustoimikunta ja Suomen Kuntaliitto lates into presentations and discussions in net- sekä Suomen Mielenterveysseura, jotka ovat work meetings, cooperation, exchange of experi- vuorotellen toimineet verkoston kotipesinä. ences, seminars, and publishing the KOE! jour- nal, whenever funding is available. Seminars and Terveyttä kulttuurista -verkoston tehtävänä on other events have been arranged in cooperation ollut kerätä ja jakaa tietoa kulttuurin ja taiteen with various bodies such as organizations, art mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin institutions and associations, ministries, and, for edistämisessä. Käytännössä se on merkinnyt instance, the future committee of the Parliament. verkoston kokouksissa kuultuja esittelyjä ja kes- The network has participated in Nordic seminars kusteluja, yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa arranged at Hanasaari Cultural Center Sweden- sekä seminaareja ja KOE!-lehden julkaisua sil- Finland. loin, kun rahoitus on ne mahdollistanut. Semi- naareja ja muita tilaisuuksia on järjestetty moni- In the late 2000s, the network cooperated close- en tahojen kanssa yhteistyössä, mukana on ollut ly with the Kiasma-led Art Reforming the Welfare järjestöjä, taidelaitoksia ja -organisaatioita, mi- Society team. In addition to popular seminars, nisteriöitä ja esimerkiksi eduskunnan tulevai- Kiasma published the Taide keskellä elämää (Art suusvaliokunta. Verkosto on ollut mukana myös in the Middle of Life) book (2007), which con- Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuuri- tains 40 articles and as many perspectives on the keskuksessa järjestetyissä pohjoismaisissa semi- connections of culture and art with welfare. naareissa alusta alkaen. The operations of the Culture Promoting Health Tiivistä yhteistyötä tehtiin 2000-luvun jälkipuo- network have been voluntary and based on dona- liskolla Kiasman johtaman Taide hyvinvointiyh- tions by, primarily, the Ministry of Education and teiskunnan uudistamisessa -työryhmän kanssa. Culture and the Arts Council in Finland. Finland’s Suosittujen seminaarien lisäksi tuloksena syntyi Slot Machine Association (RAY) funded some of myös Kiasman julkaisusarjaan Liken kustantama the network’s projects in the early 2000s. Partic- Taide keskellä elämää -kirja (Bardy & al. 2007), ipation by various partners has been crucial to joka sisältää 40 artikkelia ja yhtä monta näkö- continuing the network’s operations. kulmaa kulttuurin ja taiteen yhteyksistä hyvin- vointiin. The significance of Culture Promoting Health operations has been much discussed in various Terveyttä kulttuurista -verkoston toiminta on connections. Even though its significance is ollut vapaaehtoisuuden sekä pääasiassa opetus- acknowledged, establishing its operations has ja kulttuuriministeriön ja taiteen keskustoimi- not yet succeeded. The Government made a reso- kunnan harkinnanvaraisten avustusten varassa. lution in 2003, related to the parliament- Raha-automaattiyhdistys rahoitti verkoston approved Art and Artist Policy (TAO), which says: hankkeita 2000-luvun alussa. Eri yhteistyö- kumppaneiden osallistuminen on ollut ehdoton “13. The productive Culture Promoting Health edellytys toiminnan jatkumiselle. activities are continued by measures taken by both the public sector and civil society. The gov- Terveyttä kulttuurista toiminnan merkityksestä ernment promotes the network operations in on puhuttu paljon vuosien varrella eri yhteyksis- cooperation between the ministries of Education sä ja se on todettu suureksi, mutta vakiinnutta- and Culture, Social Affairs and Health, and the minen ei ole toistaiseksi onnistunut. Valtioneu- Environment. A funding model to secure long- vosto teki asiasta periaatepäätöksen vuonna term development of operations is analyzed. One 2003 liittyen eduskunnan hyväksymään Taide- ja option can be supporting regional art commit- taiteilijapoliittiseen ohjelmaan (TAO). Siinä tees. The possibility of implementing percent for todetaan seuraavasti: art to promote the operations of Culture Promot- ing Health is analyzed.”

18 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

”13. Tuloksekkaaksi osoittautunutta Terveyttä In addition, the Parliament’s Health and Social kulttuurista -toimintaa jatketaan sekä julkisen Welfare Committee commented on the matter in sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimin. Val- the 2006 budget: tio huolehtii verkoston toiminnan edistämisestä opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristömi- “The committee repeats its view that long-term nisteriön yhteistyönä. Tähän liittyen selvitetään promotion of health can achieve better quality of rahoitusmalli, joka turvaa toiminnan pitkäjäntei- life and significant cost-savings due to decrease sen kehittämisen. Eräs keino voi olla alueellisten in sickness absences and reduced nursing and taidetoimikuntien toiminnan tukeminen asiassa. rehabilitation costs. These can be affected by Terveyttä kulttuurista toiminnan edistämiseksi promoting wellbeing-at-work. Good cross- selvitetään prosenttiperiaatteen toteuttamisen administrative examples of promoting the health mahdollisuus myös sosiaali- ja terveystoimen of adults and the aged are, among others, the rakentamishankkeissa.” Culture Promoting Health, “Strength in Old Age,” and “Health for All” projects. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti asiaan kantaa lausunnossaan vuoden 2006 In spring 2008, the Ministry of Culture and Edu- valtion budjetista: cation assembled a round-table discussion at the House of the Estates, as a result of which prepa- ”Valiokunta toistaa näkemyksensä siitä, että ration of the welfare impacts of health and cul- terveyden edistämisellä voidaan pitkällä tähtä- ture program as part of the Culture Promoting yksellä saavuttaa parempaa elämän laatua ja Health policy began in the fall of 2008. Many merkittäviä kustannussäästöjä sekä sairauspois- members of the network were present when the saolojen vähentymisen että sairaanhoito- ja kun- Welfare from Art and Culture program was pre- toutuskustannusten pienentymisen kautta. Näi- pared. hin voidaan vaikuttaa myös työhyvinvointia edis- tämällä. Aikuisväestön ja ikääntyneiden tervey- The Culture Promoting Health network currently den edistämiseen tähtäävinä ja hallinnonalojen has 120 members who represent myriad fields of rajat ylittävinä hyvinä esimerkkeinä voidaan culture and art as well as health care and social mainita muun muassa "Terveyttä kulttuurista", welfare. The members’ expertise is on a very high "Voimaa vanhuuteen" sekä "Terveyttä kaikille" - level and their experience is wide and varied. The hankkeet.” network has been considered a highly motivating and encouraging peer group. Keväällä 2008 opetusministeriö kutsui koolle pyöreän pöydän keskustelun Säätytalolle. Sen Accepting a new thing and operating method is tuloksena jo saman vuoden syksyllä käynnistet- always a slow process, especially in established tiin terveyden ja kulttuurin hyvinvointivaikutus- organizations such as hospitals. It is very im- ten toimintaohjelman valmistelu osana Tervey- portant that the employees introducing new den edistämisen politiikkaohjelmaa. Monet ver- things gain peer support from others in similar koston jäsenet olivat mukana, kun Taiteesta ja situations. They also need more information on kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaa val- results from various fields to convince their own misteltiin. work communities and customers.

Terveyttä kulttuurista -verkostossa on tällä het- Operations and results kellä 120 jäsentä, jotka edustavat hyvin laajasti Network operations have focused on culture and ja kattavasti sekä kulttuurin ja taiteen että terve- art’s promoting health and welfare, and not so ys- ja sosiaalipuolen alueita. Jäsenistön osaami- much on the cultural meanings of sickness and nen on erittäin korkealla tasolla ja kokemus hyvin health. Even though many of the members of the monipuolista. Verkosto onkin koettu hyvin innos- network are professionals in art therapy, actual tavana ja kannustavana vertaisryhmänä. art therapy has not been a major focus.

Uuden asian ja toimintatavan hyväksyminen on aina hidas prosessi varsinkin pitkään toimineissa organisaatioissa, kuten sairaaloissa.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 19

Silloin on erittäin tärkeää, että uutta tuovat The activities have many starting points. In the työntekijät saavat vertaistukea toisilta vastaa- beginning, focus was put on the architecture and vassa tilanteessa olevilta. He tarvitsevat myös decor of hospitals and other institutions. Studies lisää tietoa eri tahoilla saaduista tuloksista va- had shown that the welfare of the chronically ill, kuuttaakseen oman työyhteisönsä tai asiakkaan- in particular, could be enhanced by accounting sa. for not only the practicality of premises but also their esthetics. Colors, materials, and works of Toimintaa ja tuloksia art created an entirely different kind of environ- Verkostossa toiminta on keskittynyt nimen- ment compared with traditional white, cold, and omaan kulttuurin ja taiteen hyvinvointia ja terve- dull corridors, lounges, and patient rooms. yttä edistävään puoleen, ei niinkään terveyden ja sairauden kulttuurisiin merkityksiin. Myöskään The results of the Culture Promoting Health net- varsinaiseen taideterapiaan ei ole juuri puututtu, work are due to its members and partners. Semi- vaikka verkoston jäsenissä on useita taideterapi- nars have presented research results and intro- an ammattilaisia. duced various approaches in both the Nordic Countries and all around Finland. The Culture Toiminnalla on monia lähtökohtia. Alkuvaihees- Promoting Health project, headed by Doctor of sa painotettiin sairaaloiden ja muiden laitosten Social Sciences Hanna-Liisa Liikanen, at the arkkitehtuurin ja sisustuksen mahdollisuuksia. Finnish Association for Mental Health, in the Tutkimuksissa oli osoitettu, että varsinkin pitkä- early 2000s, created contacts with European aikaissairaiden viihtymistä ja hyvinvointia voitiin researchers and actors. The knowledge gathered lisätä ottamalla huomioon paitsi tilojen käytän- was spread all over Finland, journals were inter- nöllisyys, myös niiden esteettisyys. Värit, materi- ested in the subject, and several articles were aalit ja taideteokset loivat aivan toisenlaisen published from Liikanen’s 2003 thesis Taide ympäristön perinteisesti valkoisiksi maalattuihin, Kohtaa Elämän (Art Meets Life). kalseisiin ja yksitoikkoisiin käytäviin, oleskeluti- loihin ja potilashuoneisiin. When considering the welfare impacts of culture and art, one is often confused by the different Terveyttä kulttuurista -verkoston työn tulokset concepts used in various fields. Cooperation may ovat ennen kaikkea sen jäsenten ja eri yhteistyö- be hindered by widely differing ways of naming tahojen ansiota. Seminaareissa on kuultu tutki- things. The Culture Promoting Health network musten tuloksista ja tutustuttu erilaisiin työta- consists of professionals in culture and art who poihin sekä Pohjoismaissa että eri puolilla Suo- have conducted studies in nursing, and vice ver- mea. VTT Hanna-Liisa Liikasen vetämä Terveyttä sa. They have made understanding easier. The kulttuurista -projekti Suomen Mielenterveysseu- network has collected professionals in different rassa 2000-luvun alussa toi yhteyksiä myös fields around the same table, which has also eurooppalaisiin tutkijoihin ja toimijoihin. Kaikkea helped clarify matters. Concrete examples have näin kertynyttä tietoa levitettiin ympäri Suomea helped in identifying different approaches and erilaisissa seminaareissa ja myös lehdet olivat operating environments. kiinnostuneita aiheesta ja erityisesti Liikasen väitöskirjasta Taide kohtaa elämän vuodelta In the end, persistent gathering of information, 2003. research and education have convinced many bodies of culture and art’s possibilities of pro- Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia poh- moting health and welfare. In 2008, the network dittaessa päädytään usein käsitteiden erilaisuu- began to prepare its action program, led by the teen eri toimialoilla. Yhteistyössä voi aiheutua Ministry of Culture and Education and part of the ongelmia huomattavastikin toisistaan poikkea- Health Promotion policy. vista tavoista nimetä asioita. Terveyttä kulttuu- rista -verkostossa on kulttuurin ja taiteen am- mattilaisia, joilla on lisäksi hoitoalan opintoja ja päinvastoin.

20 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

He ovat osaltaan helpottaneet ymmärtämistä, Art and Culture Promoting Welfare program samoin kuin se että verkosto on koonnut eri am- The 2010-2014 Art and Culture Promoting Wel- mattialojen ihmiset saman pöydän ääreen aktii- fare program (Taiku) is an essential tool which viseen vuorovaikutukseen. Konkreettiset esimer- aims to include culture- and art-based methods kit ovat auttaneet tunnistamaan erilaisia työta- and approaches in everyday operations. The long poja ja toimintaympäristöjä. process reached one milestone when the action program—based on Hanna-Liisa Liikanen’s Lopulta sitkeä tiedonkeruu, tutkimus ja valistus- analysis— was completed as an assignment työ omalta osaltaan ovat vakuuttaneet riittävän given by the Ministry of Culture and Education. monet tahot kulttuurin ja taiteen mahdollisuuk- All parties concerned now hopefully wait for the sista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. proposals’ turning into action. Opetusministeriön johdolla ja osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa lähdettiin vuon- In January 2010, the Taiku program was deliv- na 2008 valmistelemaan asialle omaa toiminta- ered to representatives of the ministries of Social ohjelmaa. Affairs and Health and Culture and Education. In the delivery event, Maija Perho, program director Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - of the policy, stated that health is now being ohjelma comprehensively addressed from the perspective Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - of an individual and the individual is seen as a toimintaohjelma (Taiku) vuosille 2010-2014 on whole. Minister of Health and Social Services yksi keskeisistä työkaluista, jonka avulla yrite- Paula Risikko emphasized that at issue is cooper- tään saada kulttuuri- ja taidelähtöiset menetel- ation and meeting the individual. mät ja ajattelutavat osaksi arjen toimintaa. Pitkä prosessi kulttuurin ja taiteen merkityksestä ihmi- It was also stated in the delivery event that the selle saavutti yhden merkkipaalunsa, kun ehdo- analysis and action program are important but tus toimintaohjelmaksi valmistui VTT Hanna- not likely to receive any additional funding. The Liisa Liikasen selvitystyön tuloksena opetusmi- maker of the analysis and the minister replied nisteriön toimeksiannosta. Toiveikkaana odote- that nobody dreams of additional funding: the taan nyt toimenpide-ehdotusten muuttamista purpose was to find new ways to operate within toiminnaksi. (Liikanen 2010.) old structures, cross sectoral boundaries, gain new ideas, and bring about change in attitudes. Taiku-ohjelma luovutettiin tammikuussa 2010 Consequently, the starting point was realistic. sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministe- riön edustajille. Terveyden edistämisen politiik- kaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho totesi luovutustilaisuudessa, että nyt terveyttä käsitel- lään laaja-alaisesti ihmisen näkökulmasta ja ihminen nähdään kokonaisuutena. Peruspalve- luministeri Paula Risikko korosti, että kysymys on yhteistoiminnasta ja kysymys on ihmisen koh- taamisesta. Hän kehottikin meitä tilaisuudessa läsnä olleita lisäämään hoitotahtoomme oikeu- den omaan kulttuuriimme ja lisäksi ottamaan päivän kulttuuriannoksemme.

Toimintaohjelman luovutustilaisuudessa todet- tiin, että tehty selvitys ja toimenpideohjelma ovat erittäin tärkeitä, mutta että mitään lisära- haa ne tuskin tulevat saamaan.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 21

Tähän vastattiin selvityksen laatijan ja myös Vision and principles ministerin suulla, ettei sitä kukaan kuvittelekaan, The Taiku program includes a vision for 2015. On vaan että nyt on enemmän yritetty löytää uusia individual level, the vision talks about a doer, tapoja toimia vanhoissa rakenteissa, ylittää sek- seer, and experiencer: torirajoja ja saada uusia ajatuksia ja asennemuu- tosta liikkeelle. On siis lähdetty liikkeelle realis- ”Everybody has the right and equal opportunity mista. to make art and participate in cultural activities x regardless of domicile, living or work envi- Visio ja periaatteet ronment, Taiku-ohjelmaan on kirjattu visio vuodelle 2015. x according to his/her wishes, functional Yksilötasolla visiossa puhutaan tekijästä, näki- abilities, and creative resources jästä ja kokijasta: x during his/her entire life, also in changing life situations and communities.” ”Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdolli- suus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuri- On community and social level, the definition is toimintaan as follows: x riippumatta asuinpaikasta, elin- tai työ- ympäristöstä, ”The impacts of culture on promoting health and x halunsa, toimintakykynsä ja luovien voi- welfare are recognized on political, administra- mavarojensa mukaisesti tive, and structural levels. x koko elämänsä aikana, myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä.” Culture has a place of its own as part of the na- tional, provincial, and local welfare policy, Yhteisön ja yhteiskunnan tasolla määrittely on x the health and welfare impacts of culture seuraava: are promoted in seamless cooperation be- tween actors in the third and private sec- ”Kulttuurin vaikutukset hyvinvoinnin ja tervey- tor and business life as part of welfare re- den edistämiseksi on tunnustettu poliittisella, sponsibility, hallinnollisella ja rakenteiden tasolla. x culture-related education is increased in vocational education in the fields of cul- Kulttuurilla on paikkansa osana kansallista, ture and education and health and social maakunnallista ja kunnallista hyvinvointipolitiik- welfare, kaa, x research is active and long-term, x kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuk- x sufficient resources are available to pro- sia on edistetty saumattomassa yhteis- moting health and welfare by means pro- työssä kolmannen sektorin ja yksityisten vided by culture and art.” toimijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa osana hyvinvointivastuuta, Legislation, administration, and funding x kulttuuriin liittyvää yhteistä opetusta on The first part of the program applies to legisla- lisätty kulttuuri- ja opetusalan sekä sosi- tion, administration, and funding. The first pro- aali- ja terveysalan ammatteihin johtavas- posal requires that the health and welfare im- sa koulutuksessa, pacts of culture be accounted for in different x alan tutkimustoiminta on aktiivista ja ministries’ strategies and legislative reforms, pitkäjänteistä, especially regarding health and social welfare. x hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen The second proposal is related to establishing a kulttuurin ja taiteen keinoin on käytettä- cooperation body. vissä riittävästi resursseja.”

22 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Lainsäädäntö, hallinto ja rahoitus Cooperation models and strategies are needed Ohjelman ensimmäinen osio koskee lainsäädän- on local level as well, and this is the responsibil- töä, hallintoa ja rahoitusta. Ensimmäinen ehdo- ity of the Arts Council in Finland as well as re- tus edellyttää kulttuurin terveys- ja hyvinvointi- gional art committees under its authority, ELY vaikutusten huomioimista eri ministeriöiden centers, local administrations, and the Provincial strategioissa ja lainsäädännön uudistuksissa, Association. Operations were launched in re- erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ja gional seminars arranged in 2011 by regional art toinen näiden välisen yhteistyöelimen perusta- committees. The different nature of the seminars mista. accurately describes how different the situation is in various locations of Finland. Municipalities Myös aluetasolle halutaan yhteistyömalleja ja are hoped to include objectives of promoting strategioita ja vastuu tästä annetaan taiteen health and welfare by means of culture and arts keskustoimikunnalle ja sen alaisille alueellisille in their strategies. A cross-administrative team, taidetoimikunnille, elinkeino-, liikenne- ja ympä- consisting of representatives of various organiza- ristökeskuksille (ELY-keskukset), aluehallintovi- tions, would do the practical work. rastoille (AVIt) sekä maakuntien liitoille. Toimin- ta suunniteltiin käynnistettäväksi alueseminaa- As far as funding is concerned, the hope is that reilla ja ne järjestettiin vuoden 2011 aikana alu- the Ministry of Culture and Education, other eellisten taidetoimikuntien kautta. Seminaarien ministries (e.g., the Ministry of Employment and erilaisuus kuvasi hyvin tilanteen erilaisuutta eri the Economy), and RAY would support Culture puolilla Suomea. Myös kuntien toivotaan ottavan and Art Promoting Health and Welfare projects. strategioihinsa tavoitteita terveyden ja hyvin- voinnin edistämiseen kulttuurin ja taiteen kei- Cooperation between the public, private, and noin. Käytännön työtä tekisi poikkihallinnollinen third sector työryhmä, jossa alan järjestöt olisivat myös edus- The second part of the proposal focuses on coop- tettuina. eration between the public, private, and third sector, which emphasizes, among other things, Rahoituksen osalta toivotaan, että opetusminis- business operations, and service concepts in teriö ja eräät muut ministeriöt, kuten työ- ja elin- cooperation between cultural, creative sectors, keinoministeriö ja ympäristöministeriö sekä Ra- and welfare sectors. Concrete proposals consist ha-automaattiyhdistys ohjaavat tukeaan kult- of joint business incubators, business counseling, tuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistä- as well as extension studies and cooperation viin hankkeisiin. training. Business, commercial, and production competency should be enhanced in both culture Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin and art and health and social welfare. yhteistyö Ehdotusten toinen osio keskittyy julkisen, yksi- The other dimension is the perspective of resi- tyisen ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyö- dents. They should have access to more operat- hön. Siinä korostetaan mm. yritystoimintaa ja ing and meeting places, which requires, zoning, palvelukonsepteja kulttuurin, luovien alojen ja inventing cultural environments, cultural envi- hyvinvointialojen yhteistyönä. Konkreettisia ronment programs, etc. Libraries, adult educa- esityksiä ovat yhteiset yrityshautomot, yritys- tion centers, museums, and village schools have neuvonta sekä täydennys- ja yhteistyökoulutus. been mentioned as suitable places. The proposal Liiketaloudellista, kaupallista ja tuotteistamisen has considered district and village associations osaamista tulisi parantaa niin kulttuuri- ja taide- as actors. puolella kuin sosiaali- ja terveyspuolellakin. What does culture in everyday life mean? In this Toinen ulottuvuus on kuntalaisten näkökulma. program, it means that people can experience Heidän käyttöönsä pitäisi saada lisää yhteisiä and make their everyday lives meaningful and toiminta- ja kohtaamispaikkoja. significant, which is a precondition for mental, physical, and social welfare.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 23

Se tarkoittaa kaavoituksen miettimistä, kulttuu- The actors consist of organizations, artists, vol- riympäristön inventointia, kulttuuriympäristöoh- unteers, art and cultural institutions, municipali- jelmia jne. Paikoista on mainittu kirjastot, kansa- ties, and congregations. According to this pro- lais- ja työväenopistot, museot sekä kyläkoulut. posal, more support should be given to hobbies Ehdotuksessa on ajateltu toimijoina mm. kau- and corresponding activities. Hopefully the gov- punginosa- ja kyläyhdistyksiä. ernment accounts for this proposal in legislation, since for instance, burdening voluntary work with Mitä sitten on arjen kulttuurisuus? Tässä ohjel- taxes does not advance the proposal. massa sillä tarkoitetaan sitä, että ihmiset voivat kokea ja tehdä arkielämänsä mielekkääksi ja Art and cultural institutions are obliged to en- merkitykselliseksi, mitä pidetään edellytyksenä gage in cooperation with different nursing insti- henkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnil- tutions and workplaces. The proposal justifies le. Toimijoina nähdään järjestöt, taiteilijat ja this obligation by pointing out that the above vapaaehtoiset sekä taide- ja kulttuurilaitokset, institutions get significant public assistance. This kunnat ja seurakunnat. Tämän ehdotuksen mu- long-term work requires a person-in-charge. At kaan harrastus- ja vastaavaa toimintaa on tuet- the moment, nevertheless, municipal cultural tava entistä enemmän. Toivottavasti valtiovalta employees are being laid off, which hinders these ottaa ehdotuksen huomioon myös muussa lain- operations. säädännössä, esimerkiksi talkootyön rajoitukset verottamalla eivät tätä tavoitetta tue. The aim is that health and social welfare custom- ers’ cultural needs, individual wishes and imple- Taide- ja kulttuurilaitoksia velvoitetaan tule- mentation be recorded in the custom- maan mukaan yhteistyöhön eri hoitolaitosten ja er’s/patient’s care and service plan. This task is työpaikkojen kanssa. Ehdotuksessa vedotaan directed at personal nurses. The proposal lists, siihen, että ne saavat huomattavaa julkista tu- for instance, visits by artists, library services, kea. Tämä työ pitkäjänteisesti hoidettuna vaatii cultural and art events, celebrations, and activi- vastuuhenkilön, kuten ehdotuksessa todetaan. ties between employees, customers, relatives Tällä hetkellä kuitenkin kuntien kulttuurihenki- and volunteers. löstöä vähennetään, mikä vaikeuttaa tätäkin toimintaa. The proposal also requires that municipalities and other builders reserve a percent of construc- Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelui- tion and renovation costs for art acquisitions. den piirissä olevan asiakkaan kulttuuritarpeet, The percent for art system has been proposed for yksilölliset toiveet ja toteutus kirjataan asiak- a few decades and it is used in some municipali- kaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. ties. In addition, an annual allotment should be Tämä tehtävä osoitetaan erityisesti omahoitajil- added to nursing units’ operating costs to pro- le. Ehdotuksessa luetellaan mm. taiteilijavierai- mote cultural activities, social inclusion, and lut, kirjastopalvelut, käynnit kulttuuri- ja taide- create home-like nursing environments. tapahtumissa, juhlat, toiminta henkilökunnan, asiakkaiden, omaisten ja vapaaehtoisten kesken. Research, knowledge, and training As far as research is concerned, a Welfare Policy Ehdotuksiin on otettu mukaan myös se, että by Other Means research program is suggested. kunnat ja muut rakennuttajatahot varaavat ra- The National Institute for Health and Welfare kentamis- ja peruskorjauskustannuksista pro- (THL) has commenced it with its own investment sentin taidehankintoihin. Taideprosenttia on appropriation. Another proposal, already real- ajettu jo muutaman vuosikymmenen ajan ja jois- ized, is the culture and welfare professorship at sakin kunnissa se on käytössä. Lisäksi todetaan, Turku University. Founding a national researcher että hoitoyksiköiden käyttökustannuksiin tulisi school is being prepared. varata vuotuinen määräraha, jolla edistetään kulttuuritoimintaa, yhteisöllisyyttä ja luodaan There is only one proposal for education: “The kodinomaista hoitoympäristöä. perspective of the impacts of art and culture on welfare is strengthened on all educational levels.

24 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Tutkimus, tieto ja koulutus Art and skill subjects are increased on all educa- Tutkimuksen osalta esitetään, että tarvitaan tional levels.” The proposal is wide and signifi- Hyvinvointipolitiikkaa toisin keinoin - cant as regards realization of the program as a tutkimusohjelma. Sen on Terveyden ja hyvin- whole. voinnin laitos THL jo käynnistänyt omilla määrä- rahoillaan. Toinen jo toteutunut ehdotus koskee Spreading information kulttuurin ja hyvinvoinnin professuuria, joka on From the very beginning, spreading information perustettu Turun yliopistoon. Valtakunnallisen has been one of the key tasks of the Culture Pro- tutkijakoulun perustamista valmistellaan par- moting Health network, but it has been hindered haillaan. in the past few years by lack of funding. In the action program, THL is suggested as the head- Koulutukseen liittyy vain yksi ehdotus: ”Taiteen quarters of the network, through which opera- ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa tions could be established. The network has also vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Taide- ja planned a databank and the material has for the taitoaineita lisätään kaikille koulutuksen asteil- most part been listed and arranged with the help le.” Kysymyksessä on kuitenkin hyvin laaja ja of the Ministry of Culture and Education. merkittävä ehdotus koko ohjelman toteutumisen kannalta. The Taiku program proposes creating an interac- tive electronic databank where material on R&D, Tiedon levittäminen practices, models and actors in the field is col- Tiedon levittäminen on alusta alkaen ollut Ter- lected. This has already been done in connection veyttä kulttuurista -verkoston keskeisimpiä teh- with the Taika project, coordinated by the Uni- täviä, mutta sen hoitaminen on ollut viime vuosi- versity of Helsinki’s Palmenia education and na hankalaa rahoituksen puuttumisen vuoksi. development center (Sovellataidetta.fi), by Toimenpideohjelmassa verkoston kotipesäksi Ateneum Art Museum’s Art for All (Kulttu- ehdotetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, uriakaikille.fi), and in the wide-ranging Innokylä jota kautta toiminta voitaisiin vakiinnuttaa. Ver- project. kostossa on suunniteltu myös tietopankkia ja oma materiaali onkin opetus- ja kulttuuriministe- Coordination and follow-up riön tuella pääosin luetteloitu ja järjestetty. The tasks of the coordination and follow-up team set by the Ministry of Social Affairs and Health Taiku-ohjelmassa on toimenpide-ehdotus vuoro- consist of implementing, coordinating, and in- vaikutteisen sähköisen tietopankin perustami- forming of the Taiku program. In addition, it sesta alan tutkimus- ja kehittämistiedon, käytän- makes proposals for necessary arrangements and töjen, mallien ja toimijoiden kokoamiseksi. Tätä monitors operations in different administrative on tehty jo Helsingin yliopiston koulutus- ja ke- fields. THL is responsible for administration. hittämiskeskus Palmenian koordinoimassa Tai- ka-hankkeessa (Sovellataidetta.fi), Valtion tai- In the course of the first two years, the Taiku demuseon toimesta Kulttuuria kaikille - program has changed, some proposals have been hankkeessa ja laajassa Innokylä-hankkeessa. implemented, some have been combined into functioning entities, and new issues have been Koordinaatio ja seuranta included. Teamwork is interesting when objec- Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koor- tives are concretely implemented and the wide dinaatio- ja seurantaryhmän tehtäviin kuuluvat operating field seems to strengthen as Taiku-ohjelman toteuttaminen, koordinointi ja knowledge of art’s welfare impacts increases. tunnetuksi tekeminen. Lisäksi se laatii ehdotuk- sia tarvittavista uusista järjestelyistä ja seuraa Culture creating welfare toimintaa eri hallinnonaloilla. Hallinnoinnista Better understanding of the welfare impacts of vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. culture is the result of a long chain, consisting of national and international actors and ideologies with which the position of culture in society has changed.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 25

Taiku-ohjelma on jo näiden kahden ensimmäisen UNESCO compiled a worldwide declaration of vuoden aikana muuttunut, osa ehdotuksista on cultural diversity in 2001, according to which toteutettu, joitakin on yhdistetty uusiksi toimi- everybody should be able to participate in the viksi kokonaisuuksiksi ja aivan uusiakin asioita cultural life of his or her desire. Before this, the on tullut mukaan. Työskentely ryhmässä on kiin- EC report In from the Margins (1997) empha- nostavaa, kun tavoitteet saavat konkreettisia sized the significance of culture as a motor for toteutuksia ja koko laaja, moneen suuntaan ulot- development. In Finland, the Art and Artist poli- tuva toimintakenttä näyttää vahvistuvan ja tieto cy (2002) highlighted adapted use of art, and art taiteen hyvinvointivaikutuksista lisääntyvän. was seen as part of financial, regional, and local development. Art became both an individual and Kulttuuri tuottaa hyvinvointia communal resource. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten ymmärtämi- nen paremmin on pitkän ketjun tulos. Mukana on As culture and art were included in more and ollut sekä kansainvälisiä että kansallisia toimijoi- more strategies and programs, one started to ta ja aatteita, joiden avulla kulttuurin asema talk about creativity and creative economy, ac- yhteiskunnassa on olennaisesti muuttunut. cessibility of culture, and sociocultural motiva- tion. Culture gain meaning in places where it had Unescossa laadittiin kulttuurista moninaisuutta not earlier been noticed and new meaning in its koskeva yleismaailmallinen julistus vuonna 2001 traditional fields as well. ja sen mukaan kaikilla tuli olla mahdollisuus osallistua haluamaansa kulttuurielämään. Jo sitä The above supported better understanding and ennen Euroopan neuvoston raportti In from the adoption of the ideas and operating methods of Margins (1997) korosti kulttuurin merkitystä the Culture Promoting Health network. Projects kehityksen moottorina. Suomessa Ehdotus Tai- were implemented in various Finnish institutions, de- ja taitelijapoliittinen ohjelmaksi (2002) toi hospitals, nursing homes, school homes, and esille taiteen soveltavan käytön ja taide nähtiin prisons. The aim was to find tools to enhance the osana taloudellista, alueellista ja paikallista ke- quality of life of the chronically ill, aged, margin- hittämistä. Taiteesta tuli niin yksilön kuin yhtei- alized, and mentally disabled. Research in- sönkin voimavara. creased and results strengthened experiences gained in practical work. Kulttuuri ja taide ilmestyivät yhä useampiin stra- tegioihin ja ohjelmiin, alettiin puhua luovuudesta Sense of community—that can be gained with ja luovasta taloudesta, kulttuurin saavutetta- the help of art and culture—became a common vuudesta ja sosiokulttuurisesta innostamisesta. topic. Docent Markku T. Hyyppä (2005) in his Kulttuuri sai merkityksiä siellä, missä sitä ei ai- research shows that increasing social capital kaisemmin oltu huomattu ja se sai uusia merki- significantly boosts the level of experienced tyksiä myös omimmilla kentillään. health. Important results were gained from, for instance, impacts of choir practice on welfare Kaikki tämä tuki Terveyttä kulttuurista - from the perspective of community and social verkoston ajamaa ajattelua ja siihen perustuvien capital. toimintatapojen laajempaa ymmärtämistä ja käyttöönottoa. Projekteja ja hankkeita toteutet- The wellbeing of work communities and employ- tiin Suomessa erilaisissa laitoksissa, sairaaloissa, ees have recently been underlined in discussions hoivakodeissa, koulukodeissa ja vankiloissa. on and plans for lengthening work careers. Be- Tavoitteena oli löytää välineitä pitkäaikaissairai- sides physical exercise, the possibilities of culture den, vanhusten, syrjäytyneiden ja kehitysvam- and art are being analyzed. New knowledge and maisten elämänlaadun parantamiseen. Alan experiences have been gained, for example, from tutkimustoiminta lisääntyi ja tulokset olivat omi- the national TAIKA project, which conducted aan vahvistamaan käytännön työssä saatuja drama, visual arts, crafts, music, verbal arts, kokemuksia. dance, and photography workshops in workplac- es. (Rönkä & al. 2011.)

26 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Alettiin puhua laajemmin yhteisöllisyydestä, joka Art-based approaches have thus gradually found voidaan luontevasti saavuttaa taiteen ja kulttuu- their place in institutions and work communities, rin avulla. Dosentti Markku T. Hyyppä (2005) on promoting the welfare of highly different groups tutkimuksissaan osoittanut, että sosiaalisen and people. Nevertheless, the aim is to ensure pääoman kasvattaminen nostaa merkittävästi that cultural and art services are available to all koetun terveyden tasoa. Merkittäviä tuloksia citizens, as recorded in the Taiku program. saatiin mm. kuorolauluharrastuksen vaikutuksis- ta hyvinvointiin nimenomaan yhteisöllisyyden ja Health from art sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Art-based approaches or applied art are here to stay. All arts are possible in this work, whereas Työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointi on all artists are not. The intrinsic value of art is viime aikoina noussut entistä voimakkaammin constantly highlighted, so that there will not be esiin työurien pidentämiseen tähtäävissä keskus- such a misconception that applied use is more teluissa ja suunnitteluissa. Liikunnan lisäksi on important in art. They both have their places and alettu etsiä apua myös kulttuurista ja taiteesta. makers, and they are both needed in Finnish Tähän on uutta tietoa ja kokemuksia saatu mm. society. valtakunnallisesta TAIKA-hankkeesta, jossa käytiin työpaikoilla järjestämässä työpajoja käyt- We have numerous good examples of how art can täen draaman, kuvataiteen, käsityön, musiikin, simultaneously be artistically superb and, when sanataiteen, tanssin ja valokuvauksen menetel- applied, significantly enhance the target group’s miä. (Rönkä & al. 2011.) quality of life. Empowerment has been deemed a very important result, for example, in photogra- Taidelähtöiset menetelmät ovat näin löytäneet pher Miina Savolainen (2008) ’Maailman ihanin paikkansa vähitellen laitosten ja työyhteisöjen tyttö (The Loveliest Girl in the World) project vakiintuneina käytäntöinä sekä hyvin erilaisten where girls living in a children’s home were par- ryhmien ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä. ticipants and subjects of photos. Tavoitteena on edelleenkin pitää huolta siitä, että kulttuuri- ja taidepalvelut ovat kaikkien Seniors have access to wide and varied theater kansalaisten saatavilla, kuten Taiku-ohjelmaan provision. Both actors and audience at the City of on kirjattu. Mikkeli’s day center have received joyful experi- ences from Kutkutusteatteri where the actors’ Taiteesta terveyttä average age is 75 years. Doctor of Social Sciences Taidelähtöiset menetelmät tai soveltava taide Leonie Hohenthal-Antin’s 2001 thesis Luvan ovat tulleet jäädäkseen. Kaikki taidealat ovat ottaminen (Taking permission – Elderly people as mahdollisia tässä työssä, mutta kaikki taiteilijat theatre makers) states that theater is a place eivät. Taiteen itseisarvosta muistutetaan jatku- where one is allowed to forget about age, trou- vasti, ettei syntyisi sellaista käsitystä, että sovel- bles and sorrows, and, for a moment, assume an tava käyttö on taiteessa tärkeämpää. Kummalla- identity different from that of the aged. kin on itsestään selvästi paikkansa ja tekijänsä ja molempia tarvitaan suomalaisessakin yhteis- Prisons are also engaged in making theater, and kunnassa. Teatteri ILMIÖ has long functioned well with different groups, for instance, at a dementia Meillä on lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, miten home. Work-community trainer and actor Niina taide voi samanaikaisesti olla sekä taiteellisesti Nurminen (2007, 260-263) has developed ad-lib korkeatasoista että vaikuttaa merkittävästi so- theater that has proven to be a functioning velluksena kohderyhmänsä elämänlaatuun. Voi- method in promoting wellbeing at work. Jussi maannuttamista on pidetty hyvin tärkeänä tu- Lehtonen (2010) actor has at the Finnish Na- loksena esimerkiksi valokuvaaja Miina Savolai- tional Theatre in their so called Moving Stage sen (2008) Maailman ihanin tyttö -projektissa, productions taken Shakespeare sonnets to jossa osallistujina ja kuvattavina olivat lastenko- homes for the aged and performed with immi- dissa kasvaneet tytöt. grants. One goal for the ‘Moving stage’ is give voice for people in margin and participate discus- sion in society through art.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 27

Senioreille on tarjolla myös teatterin tekemistä. The links between society and art institutions Riemastuttavia kokemuksia ovat saaneet sekä will become more strong and wide. Different esiintyjät että yleisö Mikkelin kaupungin päivä- performances are built up together with clients keskuksessa käynnistyneestä Kutkutusteatteris- and workers in institutions. ta, jonka näyttelijöiden keski-ikä on 75 vuotta. (http://www.kansallisteatteri.fi/kiertuenayttam YTT Leonie Hohenthal-Antin (2001) on tehnyt o/17.4.2012.) teatterista sosiaaligerontologian väitöskirjan Luvan ottaminen – ikäihmiset teatterin tekijöinä, A lot of attention has recently been paid to mu- jossa hän toteaa, että teatteri on paikka, jossa on sic’s influence on the brain. According to re- lupa unohtaa ikä, vaivat ja murheet ja elää het- searcher Teppo Särkämö (2011) music activates ken muunlaista identiteettiä kuin vanhuksen. the nerves in both the hemispheres, which regu- late alertness, attentiveness, semantics, Teatteria tehdään myös vankiloissa ja Teatteri memory, and emotions. A study of stroke pa- ILMIÖ on pitkään toiminut hyvin erilaisten ryh- tients shows that the patients who listened to mien kanssa, mm. dementiakodissa. Työyhteisö- music recovered faster, their linguistic memory kouluttaja ja näyttelijä Niina Nurminen (2007, and attentiveness improved, and they were less 260-263) on puolestaan ollut kehittämässä im- depressed than the control group. provisaatioteatteria, joka on osoittautunut hy- väksi toimintatavaksi työhyvinvoinnin edistämi- Good examples of using dance methods are sessä. Merkittävää työtä on tehnyt myös näytte- available from several years. Doctor of Dance Art lijä Jussi Lehtonen (2010), joka on vuonna 2010 Kirsi Heimonen has long acted as a part-time perustetun Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön dance artist at Helsinki Diaconie Institution and produktioissa mm. vienyt Shakespearen sonette- worked well with different groups. According to ja vanhainkoteihin ja tehnyt teatteriesityksiä her, art is not a savior, but it is one possibility. Art yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa. Yhtenä is also disruptive. The artist must bear in mind Kiertuenäyttämön tavoitteena on tuoda margi- ethics and respect the operating ways of insti- naaliin jäävien ihmisryhmien ääni kuuluviin ja tutes. (Heimonen 2007, 39-43.) osallistua taiteen kautta yhteiskunnalliseen kes- kusteluun. Näin taidelaitoksen yhteys yhteiskun- Culture Promoting Health activities have gener- taan vahvistuu ja tulee laaja-alaisemmaksi. Kier- ated the need to combine the forces of artists. tuenäyttämön esitykset syntyvät vuorovaikutuk- The Finnish Artist Association implemented a big sessa laitosten asukkaiden ja henkilökunnan project that aimed to bring joy to the life of cus- kanssa. tomers living in institutions. They founded an (http://www.kansallisteatteri.fi/kiertuenayttam association, Voimaa Ilosta (Strength from Joy), o/17.4.2012) whose prime movers are Timo Aaltonen and Pek- ka von Cräutlein, a.k.a. Professor Bluffo. Tutkimus musiikin vaikutuksista aivoissa on ollut viime aikoina paljon esillä. Tutkija Teppo Särkä- In addition to the above examples, members of mön (2011) väitöskirjan tulosten mukaan musiik- the Culture Promoting Health network consist of ki aktivoi aivojen molempien puoliskojen hermo- artists in myriad other fields, including health verkkoa, joka säätelee vireystilaa, tarkkaavai- care and social welfare professionals who have suutta, semanttista käsittelyä, muistia ja emoo- adopted art-based approaches in their work envi- tioita. Tutkimus aivoinfarktipotilaiden musiikin- ronments. The future seems promising; the num- kuuntelusta osoitti, että musiikkia kuunnelleet ber of members keeps growing and innovative toipuivat nopeammin ja heidän kielellinen muis- methods are continuously developed. tinsa ja tarkkaavaisuutensa paranivat ja he olivat vähemmän masentuneita kuin verrokkiryhmä.

28 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Hyviä esimerkkejä löytyy tanssin menetelmien To conclude käytöstä jo useiden vuosien ajalta. Tanssitaiteen The government report on the future of culture tohtori Kirsi Heimonen on toiminut Helsingin (2011) describes Finnish culture in 2035. Accord- Diakonissalaitoksen osa-aikaisena tanssitaiteili- ing to the report, identifying and utilizing the jana pitkään ja tehnyt työtä hyvin erilaisten ryh- welfare impacts of culture has significantly pro- mien kanssa. Hän on todennut, että taide ei pe- moted the activeness, participation and func- lasta, mutta se on yksi mahdollisuus. Taide tuo tional abilities of the elderly, and diminished the myös säröjä. Taiteilijan tehtävä on muistaa eetti- costs arising from institutional care. Culture and syys ja kunnioittaa laitoksen toimintatapoja. art have been utilized in preventing marginaliza- (Heimonen 2007, 39-43.) tion, as tools for self-esteem and self-expression of children and the young, and in integrating Terveyttä kulttuurista toiminta on synnyttänyt immigrants. Obtaining the goals requires con- tarpeen myös taiteilijoiden voimien yhdistämi- stant systematic work from both professionals sestä. Esiintyvät taiteilijat ry:n piirissä lähdettiin and decision-makers, but it is surely worth the toteuttamaan laajaa hanketta, jonka tavoitteena trouble. oli saada iloa laitosten asukkaiden elämään. Sitä varten perustettiin oma yhdistys Voimaa Ilosta, Doctor of Social Sciences Hanna-Liisa Liikanen jonka kantavia voimia ovat Timo Aaltonen ja states in the background memo of the Taiku pro- Pekka von Cräutlein eli Professori Bluffo. gram that Culture Promoting Health activities have introduced esthetic goals with which human Edellä kuvattujen esimerkkien lisäksi Terveyttä experiences and environmental pleasantness are kulttuurista -verkoston jäsenistä löytyy monien increased, as well as social goals with which so- muidenkin alojen taiteilijoita, mutta myös sosi- cial welfare is increased. Art and cultural activi- aali- ja terveysalojen ammattilaisia, jotka ovat ties also have objectives related to experienced ottaneet omissa työympäristöissään käyttöön state of health, which can be included in nursing taidelähtöiset menetelmät. Tulevaisuus vaikut- and rehabilitation. taa lupaavalta, sillä jäsenmäärä kasvaa edelleen ja innovatiivisia menetelmiä kehitellään koko Below are some answers to the question whether ajan lisää. art has impact on health and welfare. They are part of interviews in the City of Helsinki Cultural Päätteeksi Office’s Taidetta ikä kaikki (Art throughout Life) Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevai- report. The report was made for a publication suudesta (2011) kuvaa Suomen kulttuurista tilaa concerning cultural activities of care communi- vuonna 2035. Sen mukaan kulttuurin hyvinvoin- ties for the elderly in Helsinki. tivaikutusten tunnistaminen ja hyödyntäminen on edistänyt merkittävästi ikääntyneiden aktiivi- ”Of course! With the help of art, I can forget my- suutta, osallisuutta ja toimintakykyä sekä vähen- self and my problems from time to time.” tänyt laitoshoidosta yhteiskunnalle aiheutuneita kustannuksia. Kulttuuria ja taidetta on hyödyn- “I had a bad fall about a month ago, which is netty myös syrjäytymisen ehkäisyssä, lasten ja why I haven’t been able to paint at all. I’ve been nuorten itsetunnon ja itseilmaisun välineinä sekä feeling miserable. I value independent initiative. maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tavoittee- Therefore, it’s important for me to paint.” seen pääseminen edellyttää jatkuvaa järjestel- mällistä työtä sekä ammattilaisilta että päätök- ”Art provides food for the spirit, so it must also sentekijöiltä, mutta se on varmasti vaivan arvois- have an impact on human welfare.” ta. (Varho & al. 2010.)

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 29

VTT Hanna-Liisa Liikanen toteaa Taiku-ohjelman taustamuistiossa, että Terveyttä kulttuurista toiminta on tuonut esille taiteen ja kulttuurin esteettiset tavoitteet, joilla lisätään ihmisten elämys- ja kokemusmaailmaa ja ympäristön viih- tyisyyttä sekä sosiaaliset tavoitteet, joilla lisä- tään ihmisten yhteisöllistä hyvinvointia. Taide- ja kulttuuritoiminnalla on myös parempaan koet- tuun terveyteen liittyvät tavoitteet, jotka voidaan integroida osaksi hoitotyötä ja kuntoutusta.

Lopuksi muutama vastaus kysymykseen, onko taiteella vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Ne ovat osa haastatteluja, joita tehtiin Helsingin kulttuurikeskuksen Taidetta ikä kaikki - selvitykseen ikäihmisten hoivayhteisöjen kult- tuuritoiminnasta Helsingissä:

”Tottakai! Taiteen avulla voi aina välillä unohtaa itsensä ja vaivansa.”

”Kaaduin noin kuukausi sitten pahasti ja sen vuoksi en ole pystynyt esimerkiksi maalaamaan ollenkaan. Olo on ollut surkea. Minulle omatoi- misuus on tärkeää. Siksi on myös tärkeää, että saan maalata itse.”

”Taide antaa hengelle ravintoa, joten sillä täytyy olla vaikutusta myös ihmisen hyvinvointiin.” (Varho & al. 2010.)

30 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Lähteet | Bibliography

Bardy, M. & Haapalainen, R. & Isotalo, M. & Korhonen, P. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Kiasman julkaisuja 106. Helsinki: Like.

Heimonen, K. 2007. Tanssin lahja (39-43). Teoksessa Bardy, M. & Haapalainen, R. & Isotalo, M. & Korho- nen, P. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Kiasman julkaisuja 106. Helsinki: Like.

Hohenthal-Antin, L. 2001. Luvan ottaminen – ikäihmiset teatterin tekijöinä. VK, Jyväskylän yliopisto, So- siologia, 191. Hyyppä, M. T. & Liikanen, H-L 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita Prima.

In from the Margins – A contribution to the debate on culture and development in Europe, 1997. The Euro- pean Task Force on Culture and Development. Strasbourg: Council of Europe Publishing.

Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö:(http://www.kansallisteatteri.fi/kiertuenayttamo/17.4.2012)

Lehtonen, J. 2010. Samassa valossa. Näyttelijäntyö hoitolaitoskiertueella. Hämeenlinna: Suomen Mielen- terveysseura ja Helsingin Diakonissalaitos.

Liikanen, H-L 2003. Taide kohtaa elämän - Arts in hospital -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten hoitoyksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki: SMS-tuotanto Oy.

Liikanen, H-L (toim.) 2010. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia: Ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.

Nurminen, N. 2007 Taiteilijan rooli yhteiskunnassa. Teoksessa Bardy, M. & Haapalainen, R. & Isotalo, M. & Korhonen, P. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Helsinki: Like. (260-263)

Rönkä, A-L. & Kuhanen, I.& Liski, M. & Niemeläinen, S. & Rantala, P. (Toim.) Vast.toim. Väänänen, I. 2011. Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, Sarja C osa 75. (TAIKA-hanke 2008-2011).

Miina Savolainen 2008. Maailman ihanin tyttö. The Loveliest Girl in the World. Helsinki: Blink Entertain- ment.

Särkämö, T. 2011. Music in the recovering brain. VK, University of Helsinki, Institute of Behavioural Scienc- es, Studies of Psychology 76:2011. Helsinki: University of Helsinki.

Taide on mahdollisuuksia - Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi, 2002. Tai- de- ja taiteilijapoliittinen toimikunta TAO. Helsinki: Opetusministeriö.

Varho, J. & Lehtovirta, M. & Gran, N. (ruotsinkielinen osuus) 2010. Taidetta ikä kaikki. Selvitys ikäihmisten hoitoyhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä. Konst för livet. En utredning om kulturverksamheten inom äldrevården i Helsingfors. Toim. Helsinki: Helsingin kulttuurikeskus.

Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta. Statsrådets principbeslut om konst- och konstnärspolitiken. Opetusministeriön julkaisuja 2003:20. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_166_opm20.pdf?lang=fi

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/k ulttuuriselonteko/liitteet/kulttuuriselonteko.pdf

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 31

Taiteen ja terapian vuoropuhelu Dialogue Between Art and Thera- Mimmu Rankanen, py Mimmu Rankanen, "Indifference is the swiftest road to amnesia, and in the end, the only artworks that matter are the "Indifference is the swiftest road to amnesia, and ones we remember, and the ones we remember, in the end, the only artworks that matter are the it seems, are the ones we felt." ones we remember, and the ones we remember, Siri Hustvedt (2006, 73) it seems, are the ones we felt." Siri Hustvedt (2006, 73) Vuoropuhelijoiden välinen tila Aito vuoropuhelu on mahdollinen ainoastaan The space between agents of dialogue kahden itsenäisen toimijan välillä. Dialogin mah- Dialogue is only possible between independent dollisuus häviää, mikäli toimijoiden väliset erot agents. If the difference between them is blurred sumenevat tai katoavat. Vuoropuheluiden luon- or lost, the dialogue is gone. Dialogues can vary ne vaihtelee ja värittyy sen mukaan herättääkö in their nature and be colored with curiousness toisen vieraus ja erilaisuus kiinnostunutta ute- towards the different, strange and unknown liaisuutta, vai outoihin piirteisiin kohdistuvan qualities of the other. On the other hand, they vihamielisen, torjuvan tai kilpailullisen asenteen. can be of competitive, hostile or rejecting nature towards the alien qualities in the other. Hoitoon sekä hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivä taiteen ja ihmistyön välinen dialogi on jatkunut jo The dialogue between art and human work aim- viimeisten sadan vuoden ajan. Vuoropuhelun ing to enhance well-being or care has continued luonne on vaihdellut inspiroituneista kohtaami- intensively over the past 100 years shifting from sista mitätöiviin valtataisteluihin. Vahva halu inspired encounters to invalidating power strug- edistää näiden alojen välistä vuorovaikutusta, gles. This varying discussion has resulted from a sekä pyrkimykset kasvattaa ja kehittää olemassa strong desire to enhance creative interaction olevia tai uusia käytäntöjä niiden raja-alueille, between these areas and attempts to cultivate ovat tuottaneet ja ylläpitäneet keskustelua. On and develop new or existing practices within the luonnollista, että näiden jatkuvien kohtaamisten border zones of these areas. In the middle of ja ristiriitojen seurauksena syntyy toive jonkinlai- these constant encounters and conflicts, the call sesta turvallisesta maaperästä. Näistä pyrkimyk- for some safe ground is natural and needed. The sistä aidata alati muuntuvilta rajavyöhykkeiltä theories and practices of arts therapies as well as palanen pysyvää leikkitilaa ovat syntyneet niin later practices of art and health have born from taideterapioiden teoriat ja käytännöt kuin myö- these attempts to find and fence some secure hemmät "taide, terveys ja hyvinvointi" - playground within the ever floating border zones. käytännötkin. Draamaterapeutti David Read Drama therapist David Read Johnson describes Johnson on kuvannut osuvasti väliin jääviä aluei- those areas as in between territories which "lie at ta, jotka "sijaitsevat reunoilla, sillä alueita eivät the edges, for territories are not only defined by määritä ainoastaan niiden pääkaupungit, vaan their capitals, but also by their border regions, yhtälailla niiden reunavyöhykkeet, rajaseudut, frontiers, dark forests and misty marshes, where tummat metsät ja sumuiset suot, missä voi ta- uncertain encounters with the other may occur." pahtua haparoivia kohtaamisia toisen kanssa." (Johnson 2011, 31) (Johnson 2011, 31)

32 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Väliin jäävät reviirit Territories in between Taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin rajaseudut The border regions of art, health and well-being ovat laajat. Erilaisten toimijoiden reviirit näillä are wide. These in between areas are often over- välialueilla ovat muotoutuneet sekä sosiaalisista lapping and shaped by culturally varying social ja taloudellisista kulttuuritraditioista että amma- and economic traditions as well as professional tillisista käytännöistä ja vaadituista pätevyyksis- practices and required qualifications in art and tä johtuen usein keskenään päällekkäisiksi, ja healthcare. In the United States, the Society for erilaisiksi eri maissa. Yhdysvalloissa the Society the Arts in Health Care (SAH) describes integra- for the Arts in Health Care (SAH) kuvaa taiteen tion of arts into "a wide variety of healthcare and integraatiota "erilaisiin terveydenhoidon ja yh- community settings for therapeutic, educational, teiskunnan ympäristöihin, joissa tarkoitusperät and expressive purposes" by dividing it in to: ovat terapeuttisia, kasvatuksellisia tai ilmaisulli- sia", ja jakaa toimintakentän seuraavasti: 1. Healthcare environments, 2. Caring for care- givers, 3. Patient care and 4. Community well- 1. Terveydenhoidon ympäristöihin, 2. Hoitajista being. In addition to these divisions, the Ameri- huolehtimiseen, 3. Potilaiden hoitoon sekä 4. can Art Therapy Association (AATA) defines the Yhteisöjen hyvinvointiin. Näitä jaotteluja täyden- profession of art therapy, which "uses the crea- tää the American Art Therapy Association:in tive process of art making to improve and en- (AATA) määrittely taideterapian ammattialasta, hance the physical, mental and emotional well- jossa "luovaa taidetyöskentelyn prosessia käyte- being of individuals of all ages." In Britain, the tään kaiken ikäisten yksilöiden fyysisen, psyykki- field is in turn divided into the following five cat- sen ja emotionaalisen hyvinvoinnin edistämi- egories: 1. Built environment, 2. Arts in hospitals, seen". Britanniassa alue on puolestaan jaoteltu 3. Medical humanities, 4. Art therapy, and 5. seuraaviin viiteen kategoriaan: 1. Rakennettu Community art (Angus, 2003, 42). In Australia, ympäristö, 2. Sairaalataide, 3. Lääketieteen ih- the area is classified into: 1. Arts in healthcare mistyö, 4. Taideterapia, ja 5. Yhteisötaide (An- settings, 2. Community arts and health, and 3. gus, 2003, 42). Australiassa ala on jaettu: 1. Arts Therapy (Wreford 2010, 9). And in Finland, Taiteisiin terveydenhoidon ympäristössä, 2. Ter- Liikanen (2010, 27) has defined the fields of: 1. veyttä edistävään yhteisötaiteeseen, ja 3. Taide- Preventive work which includes outsider art, terapiaan (Wreford, 2010, 9). Suomessa Liikanen socio-cultural animation, empowering and com- (2010, 27) on jaotellut työskentelyalueet: 1. En- munity art, 2. Caring and Rehabilitative work, naltaehkäisevään työhön, johon kuuluvat ITE- which includes both arts therapies and socio- taide, sosiokulttuurinen innostaminen, voimaut- cultural work integrated in care and rehabilita- tava ja yhteisötaide, 2. Hoito ja kuntoutustyö- tion, and, 3. Medical and Psychiatric work denot- hön, johon sisältyvät sekä taideterapiat että ing art psychotherapy. sosiokulttuurinen työ ja 3. Psykiatriseen työhön, eli taidepsykoterapiaan. As the sketched map of these areas reveals (fig- ure 1.), there is no clearly separated territories or Taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin alueesta consistent definitions of the fields across the luonnostelemani kartta (Kaavio 1.) paljastaa, different countries (Rankanen 2012). The profes- ettei näillä alueilla ole selkeästi erillisiä reviirejä sionals working within them come from the fields tai yhdenmukaisia määritelmiä eri maissa (kts. of art, healthcare, social work or education, hav- Rankanen, 2012). Niillä työskentelevät ammatti- ing their own cultures and speaking their own laiset tulevat niin taiteen, terveydenhoidon, sosi- languages. There has long been also art thera- aalityön kuin kasvatuksenkin kentiltä, mistä pists, interdisciplinary professionals, who have johtuen heille on syntynyt erilaisia työskentely- aimed to integrate these fields, but different kulttuureita sekä omat kielensä. Vaikka taidetta languages have as well echoed in their speech, ja ihmistieteen aloja integroivia ammattilaisia- defending either psychotherapeutic or art as kin, taideterapeutteja, on jo pitkään ollut ole- therapy approach. Art therapists Shirley Riley massa, erilaiset näkökulmat ja niihin sidotut and Lynn Kapitan described on their part the kielet ovat heijastuneet heidänkin puheessaan. frustration, which these debates created:

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 33

Ne ovat ilmentyneet lähestymistavoissa taidete- "If art therapy was conceived in the 1990s, do rapiaan, joko taidepsykoterapiaa tai taidetta you think it would be born burdened by the para- terapiana puolustavina asenteina. Taidetera- doxical question; is art therapy “art as therapy or peutit Shirley Riley and Lynn Kapitan (2009) therapeutic art (as a tool in psychotherapy)”? Or ovatkin osaltaan kuvanneet sitä turhautumista, is that familiar struggle just an outworn expres- jota nämä väittelyt ovat luoneet: sion of the age of the Fifties, when the traditional analytical view of therapy was “either this way or "Jos taideterapia olisi kehitetty 1990-luvulla, nothing,” rather than, “this way and many voisitko ajatella, että se olisi syntynyt taakka- more”? I would like to think that this issue, which naan paradoksaalinen kysymys; onko taidetera- has been conflictual in the past, would seem pia "taidetta terapiana vai terapeuttista taidet- pointless, limiting, and diverting attention away ta" (psykoterapian välineenä)? Vai onko tuo tuttu from the quality of therapy that we have to of- kamppailu vain loppuun kulunut jäänne viisi- fer." (Riley & Kapitan 2009, 135) kymmentäluvulta, jolloin perinteinen analyytti- nen terapianäkemys oli "joko näin, tai ei miten- The history of one between lands kään", mieluummin kuin "näin ja monella muulla I now turn my gaze to the small but spirited terri- tavalla"? Haluaisin ajatella, että tämä mennei- tory of art therapy, and the dialogic interaction syydessä ristiriitainen aihe vaikuttaisi turhalta, that has been going on there during the past 100 tarkoituksettomalta ja rajoittavalta, sekä näyt- years. In spite of—or maybe also because of— täisi harhauttavan huomiomme pois tarjoa- the lengthy debates between art and therapy mamme terapian laadusta." (s. 135) parties and the attempts to truly integrate their principles and practices, they have simultaneous- Erään välimaan historiaa ly built a large knowledge base and cultivated Käännän nyt katseeni taideterapian pieneen, skills of artistic interaction, which are also useful mutta elinvoimaiseen alueeseen, sekä siellä vii- to others. It is the area in the between land that meisten 100 vuoden aikana käytyyn vuoropuhe- is most familiar to me, so I wish to act as your luun. Pitkistä väittelyistä huolimatta - tai ehkäpä guide, and shed some light on it. niiden seurauksena - keskustelun osapuolet ovat aidosti pyrkineet myös integroimaan teoreettisia Art therapy was born simultaneously in many periaatteita ja käytäntöjä sekä tulleet samalla places. American psychologist and educator kehittäneeksi myös muita hyödyttävän laajan Margaret Naumburg (1966) founded Walden taiteellista vuorovaikutusta käsittelevän tieto ja School in 1915 where she directed children's' free taitopohjan. Tämä on se alue välimaasta, joka on art expression groups and first paid attention to itselleni tutuinta, joten toivon voivani toimia the unconscious power of art as a means to facili- oppaananne valaisten sitä kenties hiukan enem- tate their personal, emotional and social growth. män. Later, in the 1940s, she developed dynamically oriented art therapy which she researched at the Taideterapia syntyi samanaikaisesti useissa eri New York Psychiatric Institute. As a method paikoissa. Amerikkalainen psykologi ja kasvatta- Naumburg used the scribbling technique, which ja Margaret Naumburg (1966) perusti vuonna her sister artist and educator Florence Cane had 1915 lapsikeskeiseen kasvatukseen painottuneen developed (Seeskari, 2011). In scribbling, the Walden Schoolin, jossa hän ohjasi lasten vapaan body is first relaxed to enable free movements on taideilmaisun ryhmiä ja havaitsi ensimmäistä paper to help the patient to enter in a spontane- kertaa taiteen tiedostamattoman voiman mah- ous creative process which Naumburg (1966) dollisuudet persoonallisuuden, emotionaalisen ja perceived as equivalent to Freudian free associa- sosiaalisen kasvun edistämisessä. Myöhemmin tion. Even if she based her approach in Freudian 1940-luvulla hän kehitti dynaamisesti suuntau- theory, she forbade the therapists from making tuneen taideterapian, jota hän harjoitti ja tutki interpretations, and emphasized instead the New Yorkin psykiatrisessa instituutissa. Hän importance of patients’ own associations and käytti taideterapian menetelmänä taiteilija- ja interpretations for a successful therapeutic out- taideopettajasiskonsa come.

34 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Florence Canen kehittämää "riimustelu tekniik- Interestingly enough, these sisters were the kaa", jossa pyritään ensin rentouttamaan keho founders of the reciprocal parties in the art ther- sekä mahdollistamaan vapaa liike ja piirustelu apy dialogue, even if Florence Cane has later paperilla, jotta potilas pääsisi spontaanin luovan been left in the shadow of her better known sister prosessin alkuun (Naumburg, 1966; Seeskari, Margaret Naumburg. Naumburg (1966) consid- 2011). Naumburg (1966) rinnasti spontaanin ered that knowledge in abnormal psychology and luovan taideilmaisun ilmaisun Freudin vapaan personal psychotherapy without any art training assosiaation tekniikkaan, mutta vaikka hän pe- was a sufficient base for practice. Practitioners’ rustikin suuntauksensa Freudin teoriaan, hän interest in art, sympathy for patients’ creative kuitenkin vastusti terapeutin tekemiä tulkintoja efforts and belief in their creative potential was kuvista ja painotti onnistuneen lopputuloksen enough. Cane founded instead the approach of vaativan sen sijaan potilaan omia assosiaatioita art as therapy in which artistic creativity was ja tulkintoja kuvistaan. considered a primary and essential base of ther- apeutic effects (Seeskari 2011). On sinänsä kiinnostavaa, että vaikka Florence Cane onkin myöhemmin jäänyt tunnetumman After the Second World War British artists Adrian sisarensa Margaret Naumburgin varjoon, hän Hill and Edward Adamson set up art studios in asemoituu kuitenkin sisarensa vastapariksi tai- hospitals to cure tuberculosis patients and sol- teen ja terapian dialogissa. Naumburg (1966) piti diers suffering from combat fatigue (Case & Dal- psyykkisten häiriöiden tuntemusta ja henkilö- ley, 2006; Edwards, 2004). Hill coined the term kohtaista psykoterapiaa riittävänä perustana art therapy to describe his practice in hospital. taideterapian toteuttamiseen. Hän ei nähnyt These early art therapists wanted to provide a tarvetta työntekijän omaan taiteelliseen osaami- safe space with a humane atmosphere for facili- seen vaan riitti, että työntekijä oli kiinnostunut tating patients’ possibilities to use art for self- taiteesta, myötätuntoinen potilaiden luovia saa- expression, self-exploration, empowerment, and vutuksia kohtaan, sekä uskoi heidän luovaan healing. Similarly to Naumburg, they opposed potentiaaliinsa. Cane on sen sijaan taidetta tera- interpreting patients’ images. Their and other piana suuntauksen esiäiti, joka uskoi taiteellisen studio-based art therapists' attitudes were liber- luovuuden ensisijaisuuteen terapiassa (Seeskari, tarian and rebellious of that time. They criticized 2011). the restrictive psychiatric practices and institu- tional norms, and thus militated and slowed Toisen maailmansodan jälkeen englantilaiset down the professional development of art thera- taideterapian pioneerit Adrian Hill ja Edward py within the field of psychiatry and psychiatric Adamson perustivat sairaaloihin taidetyöhuo- hospitals. (Hogan 2001.) neet hoitaakseen tuberkuloosia sairastavia ja "taisteluväsymyksestä" (eli post traumaattisesta In addition to Naumburg's and Cane's early stressireaktiosta) kärsiviä sotilaita (Case & Dal- work, also later art educators like Edith Kramer ley, 2006; Edwards, 2004). Hill keksi sanan tai- and Viktor Lowevfeldt developed art therapy, this deterapia kuvatakseen toimintaansa sairaalassa. time in the context of special education. The Nämä varhaiset taideterapeutit halusivat tarjota connection to art education, by the side of orien- sairaalan potilaille turvallisen ja inhimillisen tations in psychiatric care and social work, has tilan, jossa he saattoivat mahdollistaa ja tukea continued from there on (Rankanen, 2011b). Also heidän itseilmaisuaan, itsetutkiskeluaan, voi- currently, most art therapists have their basic mautumistaan ja eheytymistään taidetyöskente- training in art or art education before having lyn avulla. Naumburgin tavoin, myös he vastusti- professional training in art therapy both in Britain vat potilaiden kuvien tulkintaa terapeutin toi- and the United States (Karkou & Sanderson, mesta. He ja muut sairaaloiden avoimissa työ- 2006). huoneissa työskentelevät taideterapeutit olivat aikanaan hyvin vapaamielisiä ja vallankumouk- Later, art therapists developed also other work- sellisia. ing methods, like theme-based group work, which uses directive art exercises, and analytical group work, which instead stresses the group analytical principles and non-directive art work

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 35

He kritisoivat potilaiden oikeuksia rajoittavia (Skaife & Huet, 1998). The attempts to establish psykiatrisia käytäntöjä ja laitosten sääntöjä, a formal profession, increase respect, and im- mikä toisaalta vaikutti haitallisesti taideterapian prove practices, moved art therapists in many ammatillisen kehittymiseen psykiatrian alalla ja places from art-based principles towards psycho- psykiatrisissa sairaaloissa. (Hogan, 2001.) therapeutic theory and practices (Hogan, 2001).

Naumburgin ja Canen lisäksi taideterapiaa kehit- Although in the Netherlands, as well as within tivät eteenpäin myös myöhemmät taidekasvatta- the international approach of multimodal ex- jat kuten Edith Kramer ja Viktor Lowenfeldt, jot- pressive arts therapy, the art-based approach ka työskentelivät erityiskasvatuksen alueella. has continued its theoretical and methodological Taideterapian yhteys taidekasvatukseen on edel- development (Rankanen, 2011b). Together with leen jatkunut psykiatriseen hoitoon ja sosiaali- these changes and theoretical developments, the työhön suuntautuneiden lähestymistapojen li- ethical issues, like confidentiality of images and säksi. (Rankanen, 2011b.) Suurin osa Englannissa discussions, the need for therapists' own art ja Amerikassa työskentelevistä taideterapeuteis- therapy as a part of professional training, and ta on nykypäivänäkin saanut taiteen tai taide- continuing supervision of art therapy practices, kasvatuksen pohjakoulutuksen ennen taidetera- became part of professional principles interna- pian ammatillisia opintoja (Karkou & Sanderson, tionally. 2006). During the past 40 years, art therapy has vastly Myöhemmin taideterapeutit kehittivät myös enriched in the fields of theory, research and muita menetelmiä, kuten teemallisen ryhmätai- professional training. Simultaneously, the most deterapian, jossa käytetään ohjattuja taidehar- extreme polarizations have calmed down and joituksia, sekä analyyttisen ryhmätaideterapian, most art therapists view art therapy as an entire- jossa painotetaan puolestaan ryhmäanalyyttisia ty where art and therapy are equally intervened periaatteita ja käytetään työmuotona ohjaama- and influence each other (Edwards, 2004; Jones, tonta vapaata taidetyöskentelyä (Skaife & Huet, 2005; Karkou & Sanderson, 2006; Malchiodi, 1998). Taideterapeuttien pyrkimykset vakiinnut- 2003). taa ammatillinen asemansa, lisätä työnsä arvos- tusta sekä kehittää sen teoriaa ja käytäntöjä Currently, art therapy is defined as art making, vaikuttivat siihen, että taideterapeutit monin artistic interaction and reflection of both the paikoin siirtyivät taideperustaisista periaatteista process and product, which happens in a safe and kohti psykoterapian teoriaa ja käytäntöjä (Ho- facilitating environment together with profes- gan, 2001). Taideperustainen lähestymistapa on sionally trained art therapists. Its aims differ tästä huolimatta edelleen kehittynyt niin teo- according to the clients’ needs, capabilities and reettisesti kuin metodologisestikin erityisesti strengths, and goals can, for example, be: coping Alankomaissa ja kansainvälisen ekspressiivisen with physical or psychological symptoms, stress taideterapian suuntauksen piirissä (Rankanen, or traumatic experiences, development of inter- 2011b). Teoreettinen kehittyminen ja alan pai- personal skills and personal insight, or enabling nopisteiden muutokset ovat tuoneet ammatillis- personal change. (AATA; BAAT.) ten käytänteiden keskeiseksi osaksi eettiset peri- aatteet ja säännöt, kuten terapiakuvien ja kes- Contrastingly to other countries, art therapy in kusteluiden luottamuksellisuuden, oman taide- Finland is still divided into art psychotherapy and terapiahoidon osana ammatillista koulutusta art therapy. Art psychotherapy is a healthcare sekä toteutetun taideterapiatoiminnan jatkuvan profession which aims to help patients suffering työnohjauksen. from psychic problems or mental illnesses. Its practitioners need to be licensed psychothera- Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana tai- pists whose training includes art therapy. Art deterapia on huimasti rikastunut teorian, tutki- therapy is instead preventive, rehabilitative or muksen ja ammatillisen koulutuksen alueilla. nursing in the contexts of education, social work or healthcare conducted by professionals who have art therapy training (Psykoterapiakoulu- tustyöryhmä 2003.)

36 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Samalla vahvimmat vastakkainasettelut ovat At the end of presenting these historical devel- lientyneet ja nykyään suurin osa taidetera- opments, I want to cite art therapists Junge, peuteista pitää taideterapiaa taiteen ja terapian Alvarez, Kellogg, Volker and Kapitan muodostamana kokonaisuutena, jossa molem- (1993/2009), who have brilliantly crystallized mat alueet vaikuttavat toisiinsa, eikä kumpikaan some undertows below these historical encoun- ole toiselle alisteinen (Edwards, 2004; Jones, ters and conflicts. They describe how licensing 2005; Karkou & Sanderson, 2006; Malchiodi, master’s program was intervened with political 2003). and economical struggles. It revealed how art therapy was perceived as an outsider both within Tällä hetkellä taideterapia määritellään ammatil- mental health care professions and in academia lisesti koulutetun taideterapeutin läsnäollessa because it seemed to represent the projected tapahtuvaksi taidetyöskentelyksi, taiteelliseksi dark side of rational, scientific behavioral thera- vuorovaikutukseksi ja sekä taidetyön että taide- py. However, the students did not accept these prosessin reflektioksi psyykkisesti turvallisessa ja prejudices but empowered themselves in action mahdollistavassa ilmapiirissä. Sen tavoitteet and social participation. vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden, kykyjen ja vahvuuksien mukaan ja voivat sisältää esim. "Psychotherapists, unlike artists, have not tend- paremman selviytymisen fyysisten tai psykolo- ed to be activists, but rather agents of social gisten oireiden, stressin tai traumaattisten ko- control. As the mental health system has crum- kemusten kanssa, vuorovaikutustaitojen ja itse- bled around us and our clients in the last 10 tuntemuksen kehittymisen, tai henkilökohtaisen years, we must wonder if our twin identities of kasvun. (AATA; BAAT.) artist/therapist—the artist awake to change and the therapist holding on to containment—force Toisin kuin useimmissa muissa maissa, taidete- us into some impossible double bind." (p. 108) rapia jaetaan Suomessa yhä taidepsykoterapiaan ja taideterapiaan. Taidepsykoterapian avulla Return to common ground pyritään auttamaan psyykkisistä ongelmista tai sairauksista kärsiviä potilaita ja sen toteuttami- Finally, I want to guide you back toward our seen vaaditaan psykoterapeutin koulutus, joka common ground, in the frontiers of art and hu- on suuntautunut kuvataideterapiaan tai sen man work, the place of uncertain encounters, to koulutuksella täydennetty. Taideterapia on puo- consider what the special qualities in both par- lestaan ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa tai ties are. hoitotyötä, joka tapahtuu kasvatuksen, sosiaali- työn tai terveydenhoidon konteksteissa ja jota Art is not an easy discussion partner, for it con- toteuttavat taideterapiakoulutuksen saaneet tains paradoxes. It is useless, and still we need it terapeutit. (Psykoterapiakoulutustyöryhmä for being touched, feeling alive. It can carry beau- 2003.) ty as well as horrifying experiences or scenes. Art work can bring us joy and pride, but also intense Historiallisten kehityskulkujen esittelyn lopuksi discomfort or unbearable feelings. Art touches haluan vielä lainata taideterapeutteja Junge, our feelings and memories, and in the creative Alvarez, Kellogg, Volker ja Kapitan (1993/2009), process, it is not possible to beforehand choose jotka ovat tiivistäneet loistavasti jotakin koh- where it leads us. Art has the potential and pow- taamisten ja väittelyiden alla vaikuttaneita poh- er for transformation and change at both person- javirtauksia. He kuvaavat kuinka toimiluvan al and social level. This transformation is always hankkiminen taideterapian maistereille kietoutui intertwined with individual experiences and feel- poliittisiin ja taloudellisiin taisteluihin. Se toi ings, and not at all as controllable as we would näkyväksi taideterapiaan liittyviä ulkopuolisuu- hope. Thus, when we guide patients or clients to den teemoja, niin akateemisesti kuin terveyden- do art and go with the creative flow, we may huollon ammattinakin, ja taideterapia tuntui expect a peaceful or playful travel toward the näyttäytyvän rationaalisen, tieteellisen, käyttäy- sunny and plentiful garden of art, where they can tymispsykologian pimeän puolen heijastumana. pick the healing fruits, and yet, the process can as well lead to a rambling, shady and scaring jungle, where they feel lost and vulnerable.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 37

Opiskelijat eivät kuitenkaan suostuneet hyväk- Artistic interaction can be potentially beneficial, symään vallitsevan tilan ennakkoluuloja, vaan but also harmful, like group psychotherapist uskoivat itseensä voimautuen toimimaan ja vai- Irwin Yalom (2005) concludes: "Any given expe- kuttamaan. rience may be important or helpful to some members and inconsequential or even harmful to "Toisin kuin taiteilijoille, psykoterapeuteille on others" (p. 3). This clarifies why profound ollut tyypillisempää mieluummin ylläpitää sosi- knowledge and skills in both art and human work aalista hallintaa kuin olla aktivisteja. Kun mielen- are needed in these border regions. Art therapist terveyden hoitojärjestelmä on viimeisten kym- Bruce Moon (2010) approaches on his behalf this menen vuoden aikana murentunut meidän ja paradox from the view of the healing process, asiakkaidemme ympäriltä, joudumme ihmette- which lies at the heart of art therapy: lemään pakottaako kaksoisidentiteettimme tai- teilija/terapeutteina - taiteilija valppaana muu- "Through the creative process of art making, toksiin ja terapeutti säilyttämässä hallintaa - contradictions and conflicts are brought into meidät jollain tavalla lohduttomaan kaksinker- focus. The empowering nature of artistic self taiseen sokeuteen." (s. 108) expression does not seek to cure; instead, it ac- cepts and ennobles the struggles of life. Art Paluu yhteiselle maaperälle brings fears, loneliness, and anguish close to us. Lopuksi haluan johdattaa teidät pieneltä opas- It does not rid us of difficulties, but it enables us kierrokseltani takaisin kohti yhteistä maape- to live courageously in their presence." (p. 62) räämme, taiteen ja ihmistyön reunavyöhykkeitä, haparoivien kohtaamisten paikkaa, vielä pohti- In other words, the aim is not to avoid or get rid maan, mitkä mahtavat olla kummallekin alueelle of negative life experiences. Instead, life’s trou- erityisiä ominaislaatuja. bling aspects and feelings are welcomed to the shared space and allowed to become visible and Taide ei ole yksinkertainen ja helppo keskustelu- heard. When difficult experiences are worked kumppani, sillä se sisältää jo itsessään niin mo- thorough in art work, art and pain are insepara- nia ristiriitaisuuksia. Se on hyödytöntä, mutta ble partners. Still, when we face the realities and toisaalta tarvitsemme sitä tullaksemme koskete- our feelings by giving them a concrete form in art tuksi ja kokeaksemme olevamme elossa. Taide expressions, the acceptance and hope can simul- voi kantaa kauneutta yhtä hyvin kuin hirvittäviä taneously start to grow. kokemuksia ja näkymiä. Taidetyöskentely voi tuottaa meille iloa ja onnistumisen kokemuksia, This change, transformation, cannot occur with- mutta myös intensiivistä epämukavuutta ja sie- out "de-structuring" the already known and fa- tämättömiä tunteita. Taide koskettaa tuntei- miliar. In art making, destruction and creativity tamme ja muistojamme, eikä reittejä joille luova are thus bound together: "Destruction is the dark prosessi meidät kuljettaa ole mahdollista etukä- and demonic side of creativity, the whirlwind teen valita. Taiteessa on niin sosiaalista kuin which makes clearings for beginnings" (McNiff, henkilökohtaistakin muutosvoimaa ja se mahdol- 1989, 48). This is why the creative transfor- listaa muotojen muuntamisen, transformaation. mations can also be uncomfortable or painful Transformaatio ei kuitenkaan ole niin hallittavaa processes where other people’s presence, skills tai ennustettavaa kuin toivoisimme, sillä se on and help is needed. The receiver who accepts and aina sidoksissa henkilökohtaisiin kokemuksiin ja allows all kinds of feelings, experiences and tunteisiin (Rankanen, 2011a). Kun siis ohjaamme thoughts to be expressed without loosing her/his potilaidemme tai asiakkaidemme taidetyösken- reflective skills, helps the other person to trans- telyä ja saatamme heidät luovaan virtaan, voim- form the meanings. When earlier avoided or hid- me toivoa tarjoavamme rauhallisen tai leikkisän den experiences become formed and shared with matkan aurinkoiseen ja runsaaseen taiteen puu- another, it also becomes possible to interactively tarhaan poimimaan parantavia tai voimauttavia change the harmful repetitive patterns, or turn hedelmiä. the direction away from a dead end.

38 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Luova prosessi voi kuitenkin kuljettaa heidät Human work is connected with relationships and yhtä hyvin sokkeloiseen, synkkään ja pelottavaan interaction in these situations. Phenomena and viidakkoon, jossa he ovat eksyksissä ja haavoit- processes, which affect interaction, have consti- tuvia. tuted considerable researched in the field of psy chotherapies. This has resulted from the fact that Taiteellinen vuorovaikutus voi siis olla hyödyllis- the therapeutic relationship has proved to be the tä, mutta myös haitallista. Ryhmäpsykoterapeut- most important common factor affecting the ti Irwin Yalom (2005) tiivistääkin: ”Mikä tahansa outcomes of psychotherapies. The quality of kokemus voi olla tärkeä ja auttaa joitakin (ryh- relationship and interaction as well as group män) jäsenistä, samalla kun se voi olla merkityk- cohesion are more important than special meth- setöntä tai jopa haitallista toisille” (p. 3). Tämä ods or techniques of different approaches (Clin- kirkastaa sitä, miksi reunavyöhykkeillä työsken- ton et al., 2007; Suomen Akatemia & Duodecim, neltäessä tarvitaan syvällisiä tietoja ja taitoja 2007; Weinberger & Rasco, 2007; Yalom, 2005). sekä taiteesta että ihmistyöstä. Taideterapeutti Flexible therapists, who adapt their work to Bruce Moon (2010) lähestyy puolestaan samaa matching each client's personal style and needs, ristiriitaa taideterapian ytimessä olevan paranta- get better outcomes than rigid therapist, who van prosessin näkökulmasta: follow the method in a tight manner (Leiman, 2005). There is no need for interaction skills ”Luova taideprosessi nostaa esiin vastakohtai- when there is harmonious cooperation and suudet ja ristiriidat. Taiteellisen itseilmaisun agreement of the interaction. Contrastingly, they prosessi ei pyri hoitamaan; päinvastoin, se hy- are needed when there are conflicts or ruptures in väksyy ja jalostaa elämän kamppailut. Taide tuo the alliance. The therapist’s capability to recog- lähellemme pelot, yksinäisyyden ja ahdistuksen. nize problems in the interactive relationship and Se ei poista vaikeuksia, vaan mahdollistaa roh- skills in handling them constructively together kean elämän niiden seurassa.” (s. 62) with the patient or client affect the outcome (Ruiz-Cordell & Safran, 2007). I am convinced Taideilmaisulla ei siis pyritä eroon elämässä koe- that identical phenomena appear in all human tuista kielteisistä asioista, vaan toivotetaan on- work based on interaction. gelmalliset asiat ja tunteet tervetulleiksi yhtei- seen tilaan sekä annetaan niiden tulla näkyviksi I wish to finish my discussion with the touching ja kuulluiksi. Kun vaikeita kokemuksia työstetään words of expressive art therapist Majken Jackoby taiteellisessa toiminnassa, kipu kulkee mukana (1999), with which she describes the significance erottamattomana seuralaisena. Hyväksyntä ja of art and encounters for us: toivo voi kuitenkin rakentua, kun tosiasiat ja tunteet uskalletaan kohdata antamalla niille “Life is given to us for an unknown period of time, konkreettinen muoto taidetyöskentelyssä. Täl- and together with it comes a demand to take care of lainen muodonmuutos, ei voi tapahtua ilman what we, often unwillingly, hold in our hands of the tutun ja tiedetyn uudelleen jäsennystä, ”de- life of the person next to us. This demand, as we have strukturoimista”. Taiteen tekemisessä tuhoami- seen, always surpasses our abilities. To put it aside nen ja luovuus ovatkin kietoutuneet toisiinsa: and ignore it, however, is to play into the hands of ”Tuhoaminen on luovuuden pimeä ja demoninen deformation and annihilation: ’taking care of’, then, puoli, pyörremyrsky, joka raivaa aukioita uusille means to give form and body to whatever is present aluille” (McNiff, 1989, 48). Tästä syystä luovat in our lives. --- The care-taking may occur through muodonmuutokset voivatkin olla myös epämu- the artistic media in the art work or in the therapeu- kavia ja kipeitä prosesseja, joissa toisen ihmisen tic encounter with the other person; in essence the läsnäolo, taidot ja apu ovat tarpeen. Kokemusten demand is the same - ethical as well as aesthetic.” merkitysten muutoksia edesauttaa vastaanotta- (s. 65) ja, joka hyväksyy ja kestää kaikenlaisten tuntei- den, kokemusten ja ajatusten ilmaisun, mene- mättä kuitenkaan omaa havainnointikykyään.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 39

Kun vaikeat aiemmin vältellyt tai piilossa pidetyt asiat saa kuvattua ja jaettua toiselle, on mahdol- lista yhdessä muuttaa haitallisen kaavan toista- mista tai kääntää suuntaa ulos umpikujasta.

Ihmistyön osuus dialogissa näyttäytyykin toi- mintaan kietoutuvassa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen ilmiöitä ja sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon, sillä vuo- rovaikutussuhdetta pidetään kiistatta yhtenä tärkeimpänä terapioiden lopputulokseen vaikut- tavana tekijänä. Vuorovaikutuksen ja ryhmän koheesion laatu ovatkin lukuisien tutkimusten perusteella eri terapiasuuntausten menetelmien ja tekniikoiden erityisiä tekijöitä merkittävämpiä (Clinton et al., 2007; Suomen Akatemia & Duo- decim, 2007; Weinberger & Rasco, 2007; Yalom, 2005). Joustavat ja asiakkaiden yksilöllisten vuorovaikutustyylien sekä tarpeiden mukaan toimivat terapeutit ovat tuloksellisempia kuin tiukasti menetelmällisten ohjekirjojen mukaan toimivat (Leiman, 2005). Vuorovaikutustaitoja ei tarvitakaan silloin, kun toiminta sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä, vaan juuri silloin, kun tulee ristiriitoja tai yhteyden katkeamisia. Tera- pian tulosta ennustaakin terapeutin herkkyys havaita vuorovaikutuksen ongelmat sekä taidot käsitellä niitä yhdessä asiakkaan tai potilaan kanssa (Ruiz-Cordell & Safran, 2007). Olen va- kuuttunut, että samat ilmiöt näyttäytyvät yhtä- lailla myös kaikilla muilla vuorovaikutukseen perustuvilla ihmistyön aloilla.

Haluankin päättää pohdintani ekspressiivisen taideterapeutin Majken Jackobyn (1999) kosket- taviin sanoihin, joilla hän kuvaa taiteen ja koh- taamisen merkitystä ihmisyydelle:

“Life is given to us for an unknown period of time, and together with it comes a demand to take care of what we, often unwillingly, hold in our hands of the life of the person next to us. This demand, as we have seen, always surpasses our abilities. To put it aside and ignore it, however, is to play into the hands of deformation and annihilation: ’taking care of’, then, means to give form and body to whatever is present in our lives. --- The care-taking may occur through the artistic media in the art work or in the therapeu- tic encounter with the other person; in essence the demand is the same - ethical as well as aesthetic.” (s. 65)

40 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kaavio 1: Luonnos taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin kansainvälisestä kentästä:

Figure 1: Sketch of the international field of art, health and well-being:

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 41

Lähteet | Bibliography

The American Art Therapy Association (AATA). Retrieved January 30, 2012, from http://www.arttherapy.org

Angus J. 2002. A review of evaluation in community-based art for health activity in the UK. London: Health Development Agency. Retrieved February 10, 2012, form www.hda-online.org.uk

The British Association of Art Therapists (BAAT). Retrieved January 30, 2012, from http://www.baat.org

Case, C. & Dalley, T. 2006. The Handbook of Art Therapy. (Second Edition.) Cornwall: Routledge.

Clinton, D. Gierlach, E. Zack, S. Beutler, L. & Castonguay, L. 2007. Toward the Integration of Technical Interventions, Relationship Factors, and Participants Variables. In S. Hoffman and J. Weinberger eds. The Art and Science of Psychotherapy. (pp. 130 – 153). New York: Routledge.

Edwards, D. 2004. Art Therapy. Gateshead: Sage.

Hogan, S. 2001. Healing Arts. The History of Art Therapy. London & Philadelphia: Jessica Kingsley Publish- ers.

Hustvedt, S. 2006. Insides Out. Kiki Smith dismembers body and mind. Modern Painters sept. 2006: 71-73.

Jackoby, M. 1999. The Necessity of Form. Expressive arts therapy in the light of the work of K.E. Løgstrup. In Levine S. K. & Levine E., G. (eds.) Foundations of Expressive Arts Therapy, Theoretical and Clinical Perspec- tives. London: Jessica Kingsley Publishers. Johnson, D. R. (2011). The Creative Arts Therapies: Playing in the Space Between.

Johnson, D. R. 2011. The Creative Arts Therapies: Playing in the Space Between. In Lapoujade C., Ross M. & Scoble S. (eds.) Arts Therapies and the Space Between. (pp. 30 - 40). ECArTE, European Consortium for Arts Therapies Education. Plymouth: University of Plymouth Press.

In Lapoujade C., Ross M. & Scoble S. (eds.) Arts Therapies and the Space Between. (pp. 30 - 40). ECArTE, European Consortium for Arts Therapies Education. Plymouth: University of Plymouth Press.

Jones, P. 2005. The Arts Therapies. A Revolution in Healthcare. East Sussex & New York: Brunner-Routledge.

Junge M. B., Alvarez J. F., Kellogg A., Volker C. & Kapitan L. 1993/2009: The Art Therapist as Social Activ- ist: Reflections and Visions. Art Therapy: Journal of the American Art Therapy Association, 26:3, 107-113. (Ar- ticle appeared originally in 1993, Volume 10(3), 148–155)

Karkou, V., & Sanderson, P. 2006. Arts Therapies. A Research Based Map of the Field. Cornwall: Elsevier Churchill Livingstone.

Leiman, M. 2005. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Teoksessa Hartikainen, K. & Aaltonen J. (toim.) Näyttöön perustuva psykoterapia. (Pp. 15 - 31). Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopisto- paino.

Liikanen, H-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Helsinki: Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.

Malchiodi, C. A. 2003. The Art and Science of Art Therapy. Teoksessa: Malchiodi, C. A. (Ed.) Handbook of Art Therapy. (pp. 1-3). New York: The Guilford Press.

42 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

McNiff, S. 1989. Depth Psychology of Art. Illinois: Charles C. Thomas Publishers.

Moon, B. 2010. Art-based group therapy. Illinois: Charles C. Thomas Publishers.

Naumburg, M. 1966. Dynamically Oriented Art Therapy: Its Principles and Practice. New York: Grune & Strat- ton.

Psykoterapiakoulutuksen työryhmä 2003. Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistio. Opetusministeriön työ- ryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:6. Helsinki: Opetusministeriö.

Rankanen, M. 2011a. The Space Between Art Experiences and Reflective Understanding in Therapy. In Lapoujade C., Ross M. & Scoble S. (eds.) Arts Therapies and the Space Between. (pp. 66 - 83). ECArTE, Euro- pean Consortium for Arts Therapies Education. Plymouth: University of Plymouth Press.

Rankanen, M. 2011b. Jaettuja maisemia; taideterapian tiedon- ja taidonalaa jäsentämässä. Synnyt 3/2011, 17-40. http://arted.uiah.fi/synnyt/index.php?page=3_2011

Rankanen, M. 2012. Enhancing Participation in the Fields of Social and Healthcare with Art Based Methods - in the Crossroads of Open Practices and Ethical Boundaries. Cumulus Conference Papers. Aalto Universi- ty.

Riley S. & Kapitan L. 2009: Reauthoring the Dominant Narrative of Our Profession. Art Therapy: Journal of the American Art Therapy Association, 26:3, 135-138

Ruiz-Cordell K. & Safran J. 2007. Alliance ruptures. Theory, Research and Practice. Teoksessa: Hoffman S. and Weinberger J. eds. The Art and Science of Psychotherapy. (pp. 155 - 170). New York: Routledge.

Seeskari, D. 2011. Taideterapian ja taidepsykoterapian historiaa. Teoksessa Leijala-Marttila M. & Huttula K. (toim.) Taidepsykoterapia. Psykoanalyyttinen näkökulma. (29-44). Porvoo: Duodecim.

Skaife, S., & Huet, V., 1998. Introduction. In Skaife, S., & Huet, V (eds.) Art Psychotherapy Groups. Between pictures and words. (pp. 1 - 16). East Sussex: Routledge.

Society for the Arts in Healthcare (SAH). Retrieved January, 30, 2012, from http://www.thesah.org/template/page.cfm?page_id=604

Duodecim & Suomen Akatemia 2007. Konsensuslausuma. Psykoterapia. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 1/2007, 112-120.

Weinberger, J. & Rasco, C. 2007. Empirically Supported Common Factors. In S. Hoffman & J. Weinberger, eds. The Art and Science of Psychotherapy. (pp. 103 – 129). New York: Routledge.

Wreford, G. 2010. The state of arts and healths in Australia. Arts & Health. An International Journal of Re- search, Policy and Practice. Vol. 2, No. 1, March 2010, 8–22.

Yalom I. 2005. The Theory and Practice of Group Psychotherapy. New York: Basic Books.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 43

Clinical art in the light of research findings Shin Kimura1,2 ○Taizo Oshiro2,Toshimitu Musha3, Kenji Kaneko2,4, Kiyoko Nishida2,4, Kazuo Sekine2,5.

Kimura Clinic1. Division of Human Well-Being, Kansei Fukushi Research Center, Tohoku Fukushi University2. Brain Function Laboratory,Inc3. The Institute of the Formative Art,Co4. Mission Aid Christian Fellowship5.

Introduction Since February of 1996, we have been treating patents suffering from Alzheimer’s disease (AD) with the original therapy that has been giving art therapy to patients, and family counseling to their care givers (mainly family members) and we named it Clinical Art. Clinical Art was successful for about 70 % of the patient group in preventing from exacerbation of dementia.

This time we have examined the electroencephalogram (EEG) data of individuals to analyze the patient’s cortical activity by using the Diagnosis Method of Neuronal Dysfunction (*DIMENTION).

Method We recruited for the present study 21 subjects with dementia who met the diagnostic criteria based on DSM-Ϫ-R, and 17 aged subjects with no dementia. 11 males and 10 female were in the demented group and their ages ranged between 62 and 88 years old (mean 75.1). Their MMSE scores were from 0 to 25 (mean 14.4). The non-demented group consisted of 8 males and 9 females; their ages ranged between 68 and 83 years old (mean 75.3) and their WAIS-R between from 80 and 129 (mean 107).

Various types of formative art, such as carving, casting, paper craft and collage have been used as tools for the therapy.

EEG was measured at 21 electrode positions according to the International 10-20 standard. EEG data was monitored before and after the therapy (Fig.1). In demented group, EEG was examined totally 24 times (18 subjects : only once, 2 subjects : twice (first and second week), 1 subject : twice (first and third week). In non-demented group, EEG was examined totally 23 times. DIMENTION, which detects non-uniformity of cortical electric current distribution through analysis of mean alpha dipolarity (Dα) of EEG, was repeatedly administered to all subjects before and after the therapy session to examine the effectiveness of the art therapy.

Result 1. In the demented group, Dα values of two patients were in the normal region (No. 1 – 2 in Table 2 and Fig. 2), three were in the sub-normal region (No. 3 - 5), and others were in the impaired region (No.6 – 24). 2. In the non-demented group, Dα values of eight subjects were in the normal region (No. 1 - 8 in Table 1 and Fig. 2), four were in the sub-normal region (No. 9 - 12), and eleven were in the impaired region (No.13 – 23). 3. When the patients received the therapy for two consecutive weeks, their Dα values before the therapy in the second week deteriorated in comparison with that after the therapy in the first week and improved again after the therapy (Fig.3). 4. Improvement of neuronal impairment was observed in demented group (Paired t-test P<0.01) (Fig.4). In non-demented subjects, eight subjects in the normal region showed no change after the therapy and eleven subjects in the impaired region showed improvement in their Dα values after the therapy (Paired t-test P<0.01) (Fig.4).

44 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Discussion Art therapy is a kind of psycho-therapy. In recent years, art therapy as one of the Cognitive Rehabilitation is applied to dementia patients. On one hand some researcher pointed out that there is some objective weak- ness in cognitive enhancement as a treatment, though a lot of kinds of research papers were presented; on the other hand, many researchers maintain Cooper’s opinion. He found that rats, which grew up in the en- vironment with stimulation and exercise, showed promotion of brain function. Hultsch’s 6 years pursuit research in Canada taught us that an importance of a daily intelligent activity to prevent decline of the cog- nitive brain function.

In this study, it became clear that Clinical Art activated cortical neuronal activity, especially, to the individ- uals who have declined it. It is conceivable that this result support the reports of Cooper and Hultsch and the objective efficacy of art therapy became clearer.

Conclusion The use of Clinical Art as proven to be useful intervention in dementia work done with patients whose neu- ronal activity was impaired. Also, the continuation of art therapy is important because patients are able to re-activate cortical neuronal activity by art therapy, but this is reversible when they quit.

*About DIMENSION; Random cortical neuronal impairment causes irregularity in the electric activity in the cortical surface, which gives rise to non-uniformity of the scalp potential distribution. Indeed, the alpha component is smooth generates a smooth scalp potential distribution in a normal subject, which is well approximated by a potential distribution generated by an equivalent dipole. The smoothness is defined by DD and standard deviation of the smoothness fluctuation is represented by DE. Data of AD and normal subjects lie in the fan-beam region, which is divided in the normal, sub-normal and impaired regions; this method is very sensitive to neuronal impairment.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 45

Clinical artist -koulutuksen ope- Curriculum for Training Clinical tussuunnitelma Japanissa Artists in Japan Akihiro Fujiki Akihiro Fujiki

Clinical art -taidetyöskentely on kuvanveistäjä Clinical art was devised by the sculptor Kenji Kenji Kanekon käsialaa ja sai alkunsa vuonna Kaneko in 1995 with the goal of improving the 1995, jolloin tavoitteena oli dementiasta kärsivi- symptoms of dementia. Practical research began en hyvinvoinnin tukeminen. Vuonna 1996 aloi- in 1996 as a form of Art Therapy with an empha- tettiin käytännön tutkimustyö tällä taideterapian sis on creative activity itself. The art program, muodolla ja painopisteenä oli itse luova toiminta. which combines full-fledged artistry and the Kyseinen taidetyöskentelyn malli, jossa yhdisty- theory of brain science, has been successful in vät kokonaisvaltainen taidetyöskentely ja aivo- "brain healthcare", "creating high-quality moti- tutkimuksen tulokset, on saavuttanut menestys- vation in life", and the "prevention for dementia" tä ”aivojen terveydenhoidossa”, ”aidon elä- for the elderly, and also in "education to foster mäninnostuksen luomisessa” ja vanhenevan enriched sensibility" for children. In addition, väestön ”dementian ehkäisyssä” sekä myös las- clinical art has been noted in various social situa- ten ”kognitiivisten ja tunnetaitojen rikastamises- tions, including companies adopting it as mental sa ja kehittämisessä”. Lisäksi Clinical art - health care, from the perspective that one of the taidetyöskentely on saanut jalansijaa myös characteristics of clinical art is the "liberation of muissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä, kuten the mind". yrityksissä, joissa sitä on hyödynnetty osana henkisen työhyvinvoinnin tukemista, sillä Clinical With the spread of clinical art, the training of art mahdollistaa myös ”mielen vapautumisen”. specialists is necessary to implement this. Hu- man resource development is underway mainly Clinical art -taidetyöskentelyn leviämisen myötä by The Institute of the Formative Art Co., Ltd., on tullut tarpeelliseksi aloittaa alan asiantunti- but also through training courses organized by joiden koulutus. Koulutuksesta on vastannut universities and local governments. In conjunc- pääasiassa The Institute of the Formative Art tion with this, the non-profit organization Japan Co., Ltd. mutta kursseja ovat järjestäneet myös Clinical Art Association has been accrediting yliopistot ja muut paikalliset toimijat. Vuodesta those who pass the professional training as "clin- 2002 Japan Clinical Art Association -yhdistys on ical artists" since 2002, striving to maintain the virallistanut koulutuksen läpäisseiden “clinical standards. Clinical artists are experts who draw artist” -tutkinnon koulutuksen korkean laadun out the sensibility in participants (clients), and varmistamiseksi. Clinical artist -koulutuksen connect it to the creation of the motivation to live suorittaneet ovat oman alansa asiantuntijoita, life, through an art program devised so that par- jotka innostavat osallistujissa (asiakkaissa) luo- ticipants feel comfortable. The clinical artist also vaa kognitiivista ja tunnetyöskentelyä ja yhdistä- puts emphasis on the attitude of being close to vät sen elämäninnostuksen luomiseen hyödyntä- the participants, shares the creative time togeth- en taideohjelmaa, joka on suunniteltu niin, että er through communication skills, and supports osallistujat voivat nauttia siitä. Clinical artist - the creative activity unique to each participant. toimija panostaa myös läheiseen yhteistyöhön osallistujien kanssa, ja tavoitteena on luoda ja In this presentation entitled "Curriculum for kommunikoida yhdessä ja samalla tukea jokaisen Training Clinical Artists in Japan", I would like to osallistujan omaa ainutlaatuista luovan toimin- talk specifically about what the curriculum con- nan prosessia. sists of, in order for trainees to gain expert knowledge necessary clinical art including artistic techniques, communication skills, and social common sense.

46 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Tässä esityksessäni “Clinical artist -koulutuksen The Clinical Artist Training Course has training opetussuunnitelma Japanissa” haluan käsitellä courses for obtaining Class 3, Class 4, and Class erityisesti koulutuksen opetussuunnitelmasisäl- 5 qualifications, with distinctive curriculums töjä, joiden tavoitteena on opiskelijoiden kehit- according to each qualification. To become a tyminen tämän taidetyöskentelymuodon asian- clinical artist, trainees are required to start from tuntijoiksi mukaan lukien taidetekniikat, kom- Class 5 regardless of their art experience, and munikaatiotaidot ja yhteisöllinen ja yhteiskun- they move up to the next Class as they pass each nallinen ymmärrys. Clinical artist -koulutuksen one. sisältämien kurssien tavoitteena on saavuttaa koulutuksen 3.taso, 4.taso ja 5.taso, joista kulla- In the Class 5 course, trainees will get an over- kin on oma tavoitteellinen opetussuunnitelman- view of clinical art, learn the essence of clinical sa. Pätevöityäkseen Clinical artist -toimijaksi art, and will experience a basic art program main- opiskelijoiden on aloitettava 5. tasolta riippu- ly using oil pastels. Also through a simulation matta taidetyöskentelyn kokemuksestaan ja session of role-playing, trainees will learn the edettävä sitten seuraavalle tasolle, edellisen role of the clinical artist. tason läpäistyään. The Class 4 course aims to further the skills for 5. tason kurssilla opiskelijat saavat yleiskuvan working as a clinical artist, in which trainees will Clinical art -taidetyöskentelystä, oppivat sen deepen their knowledge and skills, and acquire ydinsisällöt ja osallistuvat perustaideohjelmaan, the abilities to practice clinical art in the field on jossa työskennellään pääasiassa öljypastelleilla. an ongoing basis. In practical skills, trainees will Opiskelijat oppivat ymmärtämään Clinical art - learn a wide range of methods of expression in- toimijan tehtävää ja työskentelytapaa myös roo- cluding oil pastels, watercolor, acrylics, and clay. lityöskentelyä hyödyntämällä. In addition, by actually experiencing field train- ing targeted at the elderly and children, trainees 4. tason kurssilla opiskelijan tavoitteena on edel- will learn how to convey the art program, and leen kehittyä Clinical artist -toimijana ja syven- how to relate to participants in practical terms. tää osaamistaan ja ymmärrystään Clinical art - taidetyöskentelystä myös käytännössä. Opiskeli- The Class 3 course is designed to acquire tech- jat oppivat käyttämään monimuotoisia ilmaisu- nical and practical knowledge, skills and commu- keinoja ja perehtyvät esimerkiksi öljypastellien, nication essential to a professional clinical artist. vesivärien, akryylimaalien ja saven käyttöön. An examination is required before taking the Lisäksi opiskelijat saavat harjoittelukokemusta Class 3 course, and only successful candidates työskennellessään kentällä ikääntyneiden ja may take the course. This course is made up of a lasten kanssa, ja näin he oppivat toteuttamaan practical curriculum with a focus on hands-on Clinical art -taidetyöskentelyä käytännössä. field training, and will develop practical skills by gaining practical experience through clinical art 3. tason kurssilla tavoitteena on Clinical artist - sessions targeted at various subjects, including toimijalle oleellisen teknisen ja käytännön tie- children and the elderly. don, ammatillisen osaamisen ja kommunikointi- The Curriculum for Training Clinical Artists is not taitojen saavuttaminen. Tälle kurssille päästään about learning from a manual or just mere vain kokeen kautta, ja sen opetussuunnitelma on knowledge acquisition. As the lessons are taught hyvin käytännönläheinen. Painopisteenä on face-to-face by instructors who are Class 1 and kenttäharjoittelu, ja opiskelija kehittää käytän- Class 2 clinical artists, trainees can learn nön ammattitaitoaan ohjaamalla Clinical art - firsthand what the attitude of a clinical artist is. toimintatuokioita eri kohderyhmille, lapset ja The common factor to each course mentioned ikääntyneet mukaan lukien. above is the importance of exploring how clinical artists can communicate the appeal of the art Clinical artist -koulutuksen opetussuunnitelmas- program and how enjoyable expression is. sa ei ole kyse vain ohjekirjan oppimisesta tai pelkän tiedon omaksumisesta.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 47

Oppitunneilla opiskellaan 1. ja 2. tason ohjaajien In addition, another characteristic of this curricu- henkilökohtaisessa ohjauksessa, ja näin opiskeli- lum is that it includes a "sensibility art seminar", jat voivat seurata käytännössä Clinical artist - a highly specialized content where those without toimijan tapaa ohjata taidetyöskentelyä. Kaikilla any professional art education can master forma- edellä mainituilla kursseilla tarkastellaan huolel- tive expression, to improve their quality as clini- lisesti sitä, miten Clinical artist -toimijat voivat cal artists. This is because a clinical artist needs innostaa taidetyöskentelyyn ja kuinka nautinnol- to have qualities as an artist. lista taideilmaisu voi olla. Toinen opetussuunni- telman erityispiirre on erityinen kokemuksellinen However, clinical artists are not instructors who ”taideseminaari”, jossa hekin, joilla ei ole amma- teach how to make works of art. Their role is to tillista taidekoulutusta, voivat oppia muodollisen provide support for drawing out the "power to ilmaisun taitoa kehittyäkseen Clinical artist - live" for everyone who wants to live a vibrant life, toimijoina. Tämä on tärkeää, sillä Clinical artist - through art. toimijana työskentely edellyttää myös taide- osaamista.

Clinical artist -toimijat eivät kuitenkaan opeta, miten taidetta tehdään. Heidän tehtävänsä on tukea ja innostaa jokaista, joka haluaa elää tai- teen avulla aktiivista ja elämänmyönteistä elä- mää.

48 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Taiteinen tieto. Taide tietämisenä Artful Knowledge. Art in the ihmisten välillä Middle of Know-where. Tiina Pusa Tiina Pusa

Tiivistelmä Abstract Kohtaamistaiteessa tuetaan yksilön toiminnalli- In Encounter Art, individual functional and cogni- suutta ja kognitiivisia kykyjä kuvataiteen proses- tive abilities are promoted with the help of art seilla ja ryhmämuotoisella toiminnalla. Kohtaa- processes and group-form activities. Encounter mistaide pohjautuu Clinical Art -työtapaan. Clini- Art is based on the Clinical Art approach. The cal Artin ero psykotaideterapian lähestymista- difference between Clinical Art and psychological poihin ja tavoitteisiin on selkeä. Mutta taidetera- art therapy is clear. Nevertheless, the theoretical pian teoreettisissa lähestymistavoissa on myös approaches of art therapy also include perspec- näkökulmia ja käsitteitä, jotka jäsentävät Koh- tives and concepts that structure Encounter Art taamistaidetta ja sen esikuvaa Clinical Artia. and its model, Clinical Art.

Kohtaamistaiteesta on luontevampaa puhua It is more natural to speak of Encounter Art as an lähestymistapana kuin metodina. Tässä esityk- approach than as a method. This presentation sessä pohditaan voiko Kohtaamistaidetta jäsen- considers whether Encounter Art can be struc- tää psykoedukatiivisena taidetoimintana. Psy- tured as psychoeducational art activities. Psy- koedukatiivisella toiminnalla tarkoitetaan ryh- choeducational activities refer to support for an mässä tapahtuvaa yksilön tukemista, jossa yksilö individual within a group where the individual löytää myönteisessä ilmapiirissä voimavaroja ja finds—in a positive environment—resources tietoa, jotka auttavat yksilöä hänen elämäntilan- and knowledge that help him or her in his/her life teessaan. Psykoedukatiivisessa ryhmässä tun- situation. In a psychoeducational group, emo- teet ovat tunnustettu osa oppimista ja voimaan- tions constitute a recognized part of an environ- tumista mahdolliseksi tekevää ympäristöä. Psy- ment that enables learning and empowerment. koedukatiivinen taidetoiminta voisi otsikkona As a heading, psychoeducational art activities tarjota tukea, kun kuvaillaan Kohtaamistaiteen could offer support, when describing Encounter paikkaa kasvatuksen sekä sosiaali- ja terveysalan Art’s place within the operating environments of toimintaympäristöissä. (Parviainen 2007; White- health care and social welfare. (Parviainen 2007; McMahon 2009, 47–52) White-McMahon 2009, 47–52)

Tunteiden ja tiedon rinnakkaisuus ovat Kohtaa- Emotions and knowledge coexist side-by-side in mistaiteessa läsnä. Tieto on tässä erityislaatuis- Encounter Art. Knowledge in this context is spe- ta. Kohtaamistaiteessa tieto on taiteessa synty- cial. In Encounter Art, knowledge refers to vää tietoa, taiteista tietoa, kuten sitä kutsun. knowledge being born from art; artful Taiteinen tieto on luonteeltaan kokonaisvaltaista knowledge, as I called it a while ago. Artful ja kokemuksellista. Tämä tietäminen tapahtuu knowledge is comprehensive and experience- myös kielellisen tietämisen tuolla puolen. Tun- based by nature. This knowledge also exists on teisiin ja aistiseen kietoutuva tieto on konkreet- the other side of linguistic knowledge. tista ja käsinkosketeltavaa. Taiteinen tieto on Knowledge connected with emotions and senses myös metaforia hyödyntävää ja asia- ja tunneyh- is concrete and palpable. In addition, artful teyksiä rakentavaa. Mahdollisuus tunnistaa ja knowledge utilizes metaphors and builds sub- tunnustaa tunteita taideprosesseissa on erityis- ject-based and emotion-based connections. The laatuinen. possibility of identifying and recognizing emo- tions in art processes is unique. Ihmisen hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän on: tuntevana, kokemuksellisena ja oman elä- Accepting a person just the way he or she is—as mänsä parhaana asiantuntijana, tarjoaa lähtö- a feeling, experiencing being who is the best kohdan Kohtaamistaiteelle. Tavoitteet määritty- expert on his/her own life—offers Encounter Art vät kunkin asiakasryhmän ja yksittäisen asiak- its starting point. kaan kohdalla aina erikseen.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 49

Yhteistä kaikille Kohtaamistaiteen ryhmille on, Objectives are always individually specified for että työskennellään yksilön paremman elämän- each customer segment or for each individual hallinnan edistämiseksi hänen omassa yhteisös- customer. What is common to all Encounter Art sään. Edistäminen ja tukeminen tapahtuvat ku- groups is the dedication to improve an individu- vataiteen prosesseja läpi eläen ja niistä yhdessä al’s life management in his or her own communi- keskustellen. Taide asettuu ihmisten välille. Koh- ty. Promoting and supporting the individual taamistaiteessa tuo ihmisten välillä oleva tietä- takes place by living through art processes and misen muoto, taideteos, on arvostamisen ilmai- discussing them together. Art places itself be- sun kimmoke. Arvostetuksi ja huomioiduksi tu- tween people. In Encounter Art, the form of lemisen kokemukset kasvattavat luottamusta knowledge between people, a work of art, is the omiin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. stimulant to expressing appreciation. Experienc- es of being appreciated and noticed build a per- son’s trust in his or her own resources and poten- tials.

Lähteet | Bibliography

Parviainen, M 2007. Luovasti siltaa sisimpään. Teoksessa Näe minut – kuule minua. Kokemuksia ryhmistä (toim.) Heikkinen, A. & Levamo, P. & Parviainen, M. & Savolainen, A. SOCCAn ja Heikki Waris –instituutin julkaisusarja nro 11, Yliopistopaino. 189–218.

White-McMahon, M. 2009. The Effects of Life Space Crisis Intervention on Troubled Students’ Socioemo- tional Growth and Development. Walden University.

50 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaide vanhustyössä - Encounter Art in Elderly Care – kokemuksia ja visioita Experiences and Visions Taina Keto Taina Keto

Tiivistelmä Abstract Käsittelen tässä tekstissä omia kokemuksiani This abstract focuses on my experiences as En- kohtaamistaiteen ohjaajana Espoon vanhusten- counter Art counselor at the City of Espoo’s Ser- palveluissa. Kuvaan myös osallistujien kokemuk- vices for the Elderly. I will also describe the expe- sia. Tarkoituksena on tuoda esille, miten Koh- riences of the participants and how Encounter taamistaidetta on tähän mennessä Espoossa Art has been used in Espoo until now. My aim is käytetty. Tuon esille ohjaajan roolia Kohtaamis- to bring forth counselor’s role in Encounter Art as taiteessa ja taiteen merkitystä ikääntyville. well as the meaning of art for the aging.

Taiteen merkitys ikääntyville Meaning of art for the aging Kulttuuritoimintaan ja omakohtaiseen taiteen Everybody has the right to participate in cultural tekemiseen on jokaisella oikeus osallistua riip- activities and personal making of art, regardless pumatta asuinpaikasta, toimintakyvystä, voima- of domicile, functional abilities, resources or life varoista tai elämäntilanteiden muuttumisesta situation (Liikanen 2010, 10). Interest in art and (Liikanen 2010,10). Myös kiinnostus taiteeseen culture remains part of a person’s identity even ja kulttuuriin säilyy osana ihmisen identiteettiä when his or her domicile or living environment asuin- ja elinympäristön muuttuessa asumispal- changes into a service-housing unit or institu- veluyksiköksi tai laitokseksi. Taidetoiminta voi- tion. Art activities can be seen as a source of pre- daan nähdä ennaltaehkäisevän työn lähteenä ventive work in promoting health and wellbeing. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. (Liika- (Liikanen 2010, 25, 28.) Practicing one’s acquired nen 2010, 25, 28.) Omien taitojen harjaannut- skills and learning new ones motivates especially taminen ja uuden oppiminen motivoi erityisesti those seniors who have earlier been engaged in niitä ikäihmisiä, jotka ovat aiemmin harrastaneet art. According to Hohenthal-Antin, cultural ser- taidetta. Hohenthal-Antinin mielestä ikäihmis- vices for the elderly shall include art making as ten kulttuuripalveluihin tulee kuulua taiteen part of rehabilitative and preventive activities. tuottaminen osana kuntouttavaa ja ennaltaeh- Art may prevent marginalization and act as a käisevää toimintaa. Taide voi ehkäistä syrjäyty- factor in enhancing the meaning and quality of mistä ja se voi olla yhtenä osatekijänä lisäämäs- life. Art activities can also be seen as building sä elämän laatua ja merkityksellisyyttä. Taide- blocks of a good and enriched old age. (Hohen- toiminta voidaan nähdä myös eräänä hyvän ja thal-Antin 2006, 15, 22.) Through art, one can henkisesti rikkaan vanhuuden rakennuspuuna. achieve the joy of success and creativity, appreci- (Hohenthal-Antin 2006, 15, 22.) Taiteen kautta ation, and visibility. Making art challenges hu- voi saada onnistumisen ja luovuuden iloa, arvos- man creativity to use, find, and experience. The tusta ja näkyvyyttä. Taiteen tekeminen haastaa activities are most significant. (Hohenthal-Antin ihmisen luovuuden käyttämiseen, löytymiseen ja 2009, 26, 30.) kokemiseen. Toiminta on merkityksellistä. (Ho- henthal-Antin 2009, 26, 30.) Art as a subjective and aesthetic experience can solidify an elderly person’s identity and boost Taide subjektiivisena ja esteettisenä kokemukse- his/her feelings about his/her own resources and na voi eheyttää ikäihmisen identiteettiä ja vah- competence. The relation between art and an vistaa tunnetta omista voimavaroista ja osaami- individual emphasizes expression and aesthetic sesta. Taiteen ja yksilön suhteessa korostuu experience, learning through art, solidification of subjektiivinen ilmaisu ja esteettinen kokemus, one’s identity, and empowerment. Likewise, the taiteen kautta oppiminen, oman identiteetin interactive and empowering experiences gained eheytyminen ja voimaantuminen. Taiteen ja yh- through art and making art in communities are teisön suhteessa esiin nousee taiteen vuorovai- highlighted in the relation between art and an kutuksellinen ja voimaannuttava kokemus, tai- individual. teen tekeminen yhteisössä.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 51

Elinikäisessä oppimisessa ajatuksena on, että The principle of life-long learning is that an aging ikääntyvä pystyy oppimaan uutta ja haluaa haas- person is capable of learning new things and teellista toimintaa. (Lundahl, Hakonen, Suomi craves for challenging activities. (Lundahl, Ha- 2007, 255–257.) konen, Suomi 2007, 255–257.)

Liikanen (2010, 65) näkee taiteen elämyksen ja Liikanen (2010, 65) acknowledges the experi- merkityksen taidenautintona sellaisenaan. Se on ence and significance of art in itself. It consti- osa ihmisen tarpeita. Taiteella ja kulttuurilla on tutes part of human needs. Art and culture are yhteys koettuun terveyteen ja hyvään elämään. connected with what individuals regard as health Taidetoiminnassa syntyy yhteisöllisyyttä ja ver- and a good life. Art activities give rise to social kostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää inclusion and networks that help people manage paremmin. Osallistumalla ihminen tuntee kuulu- their lives better. Participation makes a person vansa johonkin itseään tukevaan yhteisöön. feel as if he or she belongs to a supportive com- Osallistumisen tavoilla on myös merkitystä. munity. The ways of participation are also signifi- Omakohtainen luomistyö on vaikuttavampaa ja cant. Personal creative work is more effective and myönteisempää ja taiteen tekemisen prosessi on positive, and the process of art making is more tärkeämpää kuin itse taide. Taiteella on myös important than art itself. In addition, art has the kyky panna mieli liikkeeseen. (Liikanen 2010, 59, ability to activate the mind. (Liikanen 2010, 59, 64–65.) Taiteen kautta vuorovaikutuksessa 64–65.) Through art, interaction opens up new avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia. Asiakkaan kinds of possibilities. Made by a customer, art tekemänä taide konkretisoi luovuutta, pystyvyyt- makes creativity, capability and specialty con- tä ja erityisyyttä. Taiteen tekeminen tuo esille crete. Art making brings out new aspects and ihmisistä uusia puolia ja voimavaroja. (Pusa resources in a person. (Pusa 2010, 12.) 2010, 12.) Art translates into expressive activities that in- Taide on ilmaisuvoimaista toimintaa johon sisäl- clude therapeutic elements. The therapeutic tyy terapeuttisia elementtejä. Taiteen terapeut- nature of art is one perspective on art activities tisuus on yksi näkökulma ikäihmisten kanssa with the elderly. Only a trained therapist can give tehtävässä taidetoiminnassa. Varsinaista taide- actual art therapy. Nevertheless, art methods terapiaa voi antaa vain siihen koulutuksen saa- can be used as interactive, communal, rehabilita- nut terapeutti. Taiteen menetelmiä voi kuitenkin tive, and therapeutic activities. The therapeutic käyttää vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä, nature of artwork is realized in not only actual art kuntouttavana ja terapeuttisena toimintana. making but also in analyzing or sharing the works Taidetyöskentelyn terapeuttisuus toteutuu sen of art with other participants. Art and creative tekemisessä mutta myös tuotosten tarkastelussa activities entail the right to make choices and tai jakamisessa muiden ryhmäläisten kanssa. decisions and to test one’s ideas in a safe man- Taide on terapeuttista myös silloin, kun se antaa ner. (Lundahl, Hakonen, Suomi 2007, 260–261.) ihmiselle useita valinnanmahdollisuuksia. Tai- teeseen ja luovaan toimintaan liittyy vapaus What is required of the counselor? tehdä valintoja ja päätöksiä sekä testata omia When heading art activities, the counselor should ideoita turvallisesti.(Lundahl, Hakonen, Suomi be aware of his/her own art and cultural concepts 2007, 260–261.) and master art techniques and expressive con- tents, and understand the nature of creative Mitä vaaditaan ohjaajalta? processes. First, a counselor must be able to Taidetoiminnan ohjaamisessa ohjaajan on hyvä mentor and create an object-oriented, encourag- tiedostaa oma taide- ja kulttuurikäsityksensä ja ing and empowering entity. The counselor must hallita taiteen menetelmällisiä ja ilmaisullisia master the background and theory of the method asiasisältöjä ja tunnettava luovan prosessin he or she uses. The counselor must be able to luonnetta. Ensinnäkin on hallittava ohjausosaa- choose and vary the work methods in such a way minen ja tavoitteellisen, kannustavan ja voi- that the participants feel that they are learning, maannuttavan toimintakokonaisuuden rakenta- capable and successful. (Lundahl, Hakonen, minen. Ohjaajan on hallittava käyttämänsä Suomi 2007, 264–266.) metodin tausta ja teoriapohja.

52 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Ohjaajalla tulee olla kyky valita ja muunnella The role of the counselor demands that he/she työtapoja niin, että ryhmässä olija tuntee oppi- remove obstacles to success, create security, and vansa, osaavansa ja onnistuvansa. (Lundahl, enable meeting one another. When heading art Hakonen, Suomi 2007, 264–266.) Ohjaajan roo- activities, the counselor shall support the cus- lina on poistaa ryhmässä osallistumisen esteitä tomer’s own initiative and personal decision- ja luoda turvallisuutta sekä mahdollistaa koh- making processes. The participants are taught taaminen. Ohjaamisessa tuetaan asiakkaan how to appreciate their own work, and all actions omaa aktiivisuutta ja henkilökohtaisia päätök- aim to create an accepting and appreciating at- sentekoprosesseja. Osallistujia ohjataan arvos- mosphere. It is important that the counselor be tamaan omaa työskentelyään, ja toiminnassa open to the unexpected and trust in the process.( pyritään hyväksyvän ja arvostavan ilmapiirin Pusa 2010, 12–15.) The counselor helps to open luomiseen. Ohjaajan on tärkeää osata antautua the participants’ locked creativity by providing myös sattumille ja luottaa prosessiin. (Pusa them with a motivating, encouraging and stimu- 2010, 12–15.) Ohjaaja auttaa luovuuden lukko- lating environment. (Hohenthal-Antin 2006, 45). jen avaamisessa tarjoamalla kannustavan, roh- kaisevan ja virikkeellisen toimintaympäristön The counselor shall account for the participants’ (Hohenthal-Antin 2006, 45). needs and potential limitations in every stage, including both planning and counseling. The Ohjaajan on osattava huomioitava ryhmäläisten counselor’s presence and sensitivity to notice tarpeet ja mahdolliset rajoitteet toiminnan joka individual and group changes is essential to the vaiheessa, niin suunnittelussa kuin ohjauksessa- counselor’s professional competency as is also kin. Oma läsnäolo ja herkkyys huomata ryhmän utilizing these observations in planning and im- ja yksilön olemisen ja muuttumisen tiloja on oh- plementing sessions and compiling assessments jaajan ammattitaidossa oleellista. Samoin on and feedback. The counselor must know how to näiden havaintojen hyödyntäminen toimintaker- listen and show compassion. Counseling in the tojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä arvi- form of pair work is both rewarding and challeng- oiden ja palautteiden tekemisessä. Ohjaajan on ing. The different sessions of an Encounter Art osattava kuunnella ja osoittaa myötäelämistä. group require planning, goal-orientation, and Ohjaaminen parityönä on antoisaa ja myös haas- advance preparations. Furthermore, reflecting teellista. Kohtaamistaiteen ryhmäkerran eri osiot with the group after the sessions is important for vaativat suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta obtaining the goals set and making potential ja etukäteisvalmisteluja. Lisäksi yhdessä tehty changes. Good advance planning and clear divi- reflektointi ryhmäkertojen jälkeen on tärkeää sion of labor makes it easier to act in the group, tavoitteiden saavuttamiseen pyrittäessä ja mah- motivate and encourage the participants, and it dollisten muutosten tekemisessä. Hyvä etukä- promotes their feelings of success. Planning the teissuunnittelu ja selkeä työnjako eri osioiden sessions and other advance preparations often aikana helpottaa toimintaa ryhmässä ja auttaa take a lot of time and effort, but they are reward- ryhmäläisten motivoimisessa ja innostamisessa ing for the group as a whole. (Keto 2010, 17, 25– sekä tukee heidän taiteen tekemisessä saatavia 27.) Participants’ growth, feelings of success, onnistumisen kokemuksia. Ryhmäkertojen suun- insights, and seeing and sharing the participants’ nittelu ja niiden ennakkovalmistelut ovat usein interaction is rewarding for the counselor. What ajankäytöllisesti työläitä ja haastavia mutta pal- the participants tell they gained from the group kitsevia ryhmän kokonaisuutta ajatellen. (Keto also empowers the counselor. 2010, 17, 25–27.) Ryhmän kasvun ja ryhmäläis- ten onnistumisten kokemusten, oivallusten saa- Heading groups and assessing results misen ja vuorovaikutuksen näkeminen ja koke- Encounter Art has proven to be a well- minen yhdessä heidän kanssaan on palkitsevaa. functioning and versatile form of rehabilitative Se, mitä he ovat kertoneet saaneensa ryhmästä, group activities. Art-based interaction is essen- on myös ohjaajalle voimaannuttavaa. tial in Encounter Art, and the activities practice, in particular, all kinds of social facilities. (Pusa 2010, 11). Encounter Art methods utilize various means and materials of the visual arts in a versa- tile and varied manner.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 53

Ryhmien ohjaamisesta ja tavoitteiden arvioi- The key elements of Encounter Art consist of mista interaction, goal-orientation, planning, use of Kohtaamistaide on osoittautunut hyvin toimi- multiple senses, versatility, experiencing, aes- vaksi ja monipuoliseksi kuntouttavaksi ryhmä- thetics, feelings, and the possibility of choices. toiminnaksi. Kohtaamistaiteessa taidelähtöinen (Keto 2010, 14–15.) Encounter Art observes, vuorovaikutus on keskeistä ja toiminnassa har- investigates and studies with different senses, jaannutetaan ennen kaikkea sosiaalista toimin- and generates feelings, memories, new experi- takykyä (Pusa 2010, 11). Kohtaamistaiteen me- ences, which can be shared with the other partic- netelmissä käytetään erilaisia kuvataiteen teke- ipants. Encounter Art is well suited for a goal- misen keinoja ja materiaaleja monipuolisesti ja oriented and rehabilitative method for groups vaihtelevasti. Kohtaamistaiteen keskeisiä ele- consisting of different kinds of senior citizens. I menttejä ovat vuorovaikutteisuus, tavoitteelli- have headed Encounter Art for residents of nurs- suus, suunnitelmallisuus, moniaistisuus, moni- ing homes, people at day-activity groups, and puolisuus, kokemuksellisuus, esteettisyys, elä- fairly healthy aged people still living at their myksellisyys ja valintojen mahdollisuus.(Keto homes. The target group largely dictates the 2010, 14–15.) Kohtaamistaiteessa havainnoi- contents of Encounter Art sessions and the daan, tutkitaan ja tarkastellaan eri aisteja käyt- methods and materials used. täen, koetaan tunteita, muistoja, uusia elämyk- siä ja jaetaan kokemuksia. Kohtaamistaide sopii Encounter Art is goal-oriented, and the goals of hyvin käytettäväksi tavoitteellisena ja kuntout- the group as well as of its participants are ac- tavana ryhmätoiminnan menetelmänä erilaisten counted for in planning. One must consider who ikäihmisten parissa pidettävissä ryhmissä. Olen benefits from it; for whom it might be suitable; ohjannut kohtaamistaidetta niin hoivakodissa who can or who has the possibility of committing asuville, päivätoimintaryhmässä käyville sekä to the group. When setting goals and deciding on vielä kotona asuville melko hyväkuntoisille ja the methods and materials used, it is important terveille ikäihmisille. Se mitä kohtaamistaiteen to account for the target group and any potential ryhmäkertoihin kulloinkin sisältyy ja mitä toi- limitations the participants may have. Examples minnallisia menetelmiä ja materiaaleja voi niissä of goals in various groups include, among other käyttää, riippuu pitkälti kohderyhmästä. things: practicing physical functional abilities and promoting mental or social wellbeing. It is Kohtaamistaide on tavoitteellista toimintaa ja essential to support the participants’ resources, ryhmän ja ryhmäläisten tavoitteet huomioidaan boost their self-esteem, facilitate their gaining of suunnittelussa. Tulee pohtia, kuka siitä hyötyy ja successes and positive experiences, and uplift kenelle se voisi sopia ja kuka voi tai kenellä on them. It is also important to provide them with a mahdollisuus sitoutua ryhmään. Tavoitteiden safe, encouraging and interactive environment asettelussa sekä menetelmien ja materiaalien where they can make and experience art as indi- käytössä on tärkeää huomioida kohderyhmä ja viduals. mahdolliset ryhmäläisten rajoitteet. Tavoitteina eri ryhmissä voi olla fyysisen toimintakyvyn har- When a new group is being planned, its composi- jaannuttaminen, toiminnallisuuden tukeminen, tion shall be carefully considered. From the per- psyykkisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukemi- spective of group functionality, the group should nen. Olennaista on voimavarojen tukeminen, be as balanced as possible. It is important to itsetunnon vahvistaminen, onnistuneiden ja motivate the participants and make them com- myönteisten kokemusten saaminen ja mielialan mit themselves to the group. It is very difficult to kohottaminen. Tärkeää on myös mahdollisuus create a safe, motivating and encouraging at- taiteen tekemiseen ja sen omakohtaiseen koke- mosphere in a group whose participants are high- miseen turvallisessa, innostavassa ja vuorovai- ly dissimilar. (Keto 2010, 29–30.) Even if just one kutuksellisessa ilmapiirissä. participant’s commitment to the group is weak, the entire group’s activities and self-appreciation Kun aloitetaan uutta ryhmää, on mietittävä ryh- may be affected män kokoonpanoa. Ryhmän toimivuutta ajatel- len on ryhmästä pyrittävä luomaan mahdolli- simman tasapainoinen.

54 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

On tärkeää saada ryhmäläiset motivoitumaan ja . When assembling a group of aging people, the sitoutumaan ryhmään. Ryhmässä, jossa on hyvin recommendation is that the participants share as eritasoisia osallistujia, on vaikea luoda turvallis- similar physical conditions as possible and that ta, motivoivaa ja innostavaa ilmapiiriä. (Keto they all be committed to the group. (Pitkälä, 2010, 29–30.) Yhdenkin ryhmäläisen heikko Routasalo, Blomqvist, Mäntyranta 2004, 87, sitoutuminen ryhmään voi vaikuttaa muun ryh- 94.) män toimintaan ja itsearvostukseen. Ikääntyvien ryhmää kootessa on suositeltavaa, että ryhmä- The City of Espoo’s services for the elderly ar- läiset olisivat fyysiseltä kunnoltaan mahdolli- ranged five Encounter Art groups in 2011, all of simman samanlaisia ja että heillä olisi yhteinen which I mentored. My counselor partners in the- ryhmään liittymisen tavoite. (Pitkälä, Routasalo, se groups were Kaisa Lappalainen or Riitta Blomqvist, Mäntyranta 2004, 87, 94.) Paalanen, both trained counselors. In early 2012, there were three groups, in which I was not in- Espoon vanhusten palveluissa on ollut vuonna volved. The 2011 groups were targeted at aging 2011 viisi kohtaamistaiteen ryhmää. Näissä vii- people still living at their homes. The aims were dessä ryhmässä olen toiminut kaikissa ohjaajana. to arrange group activities that promote social Ohjaajapareina näissä ryhmissä ovat kanssani inclusion, create resources for coping with every- toimineet koulutetut ohjaajat Kaisa Lappalainen day life, prevent marginalization, increase inter- tai Riitta Paalanen. Vuonna 2012 alkuvuodesta action possibilities, and offer the experience of on pidetty kolmea ryhmää. Näissä ryhmissä en making art. The groups were targeted, for in- ole ollut mukana. Vuonna 2011 pidetyt ryhmät stance, at people suffering from loneliness or olivat suunnattu kotona asuville ikääntyville. mild depression. The groups consisted of eight Kyseessä oli ennalta ehkäisevän osallistavan participants and met for nine sessions. ryhmätoiminnan järjestäminen. Näiden ryhmien tavoitteina oli tuoda voimavaroja ja jaksamista During the last session, the participants of these arkeen, syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen ja groups were asked to fill in a written feedback vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja survey. The majority of the feedback received mahdollisuus taiteen tekemisen kokemiseen. came, however, directly in connection with each Ryhmät suunnattiin esimerkiksi yksinäisyyttä ongoing session. The counselor sees and feels in kokeville tai lievää masennusta poteville. Ryh- a moment how enthusiastically the participants miin otettiin kahdeksan osallistujaa ja ryhmät concentrate and act during the sessions as well kokoontuivat yhdeksän kertaa. as how they feel and, in particular, interact with one another. My ideas are based on the observa- Näissä ryhmissä teetettiin viimeisellä kerralla tions of the participants’ experiences made by me osallistujille kirjallinen palautekysely. Suuri osa and my partners, as well as on the feedback ma- palautteesta saatiin kuitenkin aina suoraan kun- terial. kin ryhmäkerran aikana. Ohjaajana näkee ja ko- kee hetkessä, kun ryhmäläiset innokkaasti ja Participants’ experiences of Encounter Art paneutuen ryhmäosioiden aikana tekevät, koke- groups vat ja ennen kaikkea ovat vuorovaikutuksessa Activities at Encounter Art groups that I men- toistensa kanssa. Pohdintani perustuvat omiin ja tored at the nursing home and day-activity center ohjaajaparieni havaintoihin ryhmäläisten koke- developed both during the sessions and from one muksista ja palautekyselymateriaaliin. session to another. Interaction and social inter- course increased within the group, and in some Osallistujien kokemuksia Kohtaamistaide- cases was evident in other activities of their eve- ryhmistä ryday lives as well. There were clear signs of in- Kohtaamistaide-ryhmissä, joita ohjasin hoivako- creased good mood and decreased depression dissa ja päivätoiminnassa, toiminta kehittyi sel- during the sessions and from one session to an- keästi työskentelykertojen aikana ja ryhmäker- other. The participants’ interest in attending to rasta toiseen. Vuorovaikutus ja sosiaalinen kans- their own daily rhythms and weekly programs sakäyminen ryhmässä lisääntyi ja joidenkin koh- increased. dalla se näkyi myös muussa arkiympäristön toi- minnassa.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 55

Ryhmäkertojen aikana ja niiden välillä oli nähtä- The participants looked forward to the sessions villä selkeästi mielialan kohoamista ja masentu- and wanted to influence other items on their neisuuden alenemista. Kiinnostus oman päivä- weekly agendas, so that they could certainly rytmin ja viikko-ohjelman huolehtimisesta li- come to the art group. (Keto 2010, 24.) sääntyi. Toimintakertoja odotettiin ja osallistujat halusivat vaikuttaa muihin viikolla tapahtuviin The participants gained shared experiences and asioihin niin, että pääsivät varmasti mukaan joy. Many of them participated eagerly and open- taideryhmään. (Keto 2010, 24.) mindedly in the activities and enjoyed working. They also became more creative in the course of Ryhmäläiset saivat yhteisiä kokemuksia, elämyk- the Encounter Art sessions. It became easier and siä ja iloista mieltä. Moni osallistui innokkaasti ja faster for them to make choices, they acted more ennakkoluulottomasti toimintaan ja nautti työs- on their own initiative, and they became more kentelystä. Työskentelyssä ryhmäkertojen aika- uncertain. Fine-motor skills were practiced with na ja niiden edetessä oman luovuuden käyttämi- the help of different kinds of tools and materials. sessä tapahtui kehittymistä. Valintojen tekemi- The sessions succeeded in combining versatile nen helpottui ja nopeutui, oma-aloitteisuus kas- use of the different senses and artistic methods. voi ja epävarmuus vähentyi. Hienomotorisia tai- The appreciation part taught them to appreciate toja harjoitettiin erilaisilla työvälineillä ja materi- and take joy in works of art, and they were satis- aaleilla. Ryhmäkerroilla toteutui monipuolisesti fied with their own works of art. Likewise, the eri aistien ja kuvataiteellisten menetelmien käy- participants learned to receive positive feedback, tön yhdistämistä. Arvostusosiossa opittiin arvos- and their feelings of succeeding enhanced their tamaan ja iloitsemaan taidetöistä ja omiin töihin self-esteem. Furthermore, the groups succeeded oltiin tyytyväisiä. Positiivista palautetta opittiin in maintaining an encouraging, safe, and reliable ottamaan vastaan ja onnistumisen kokemukset atmosphere. Achieving the objectives set is seen kasvattivat itsetuntoa. Ryhmissä toteutui kan- in the fact that in each of the groups arranged, nustavan, turvallisen ja luotettavan ilmapiirin the participants wanted to continue activities or ylläpitäminen. Asetettujen tavoitteiden toteu- start new, similar ones. (Keto 2010, 24.) tumisesta kertoo hyvin se, että kaikki ryhmäläi- set jokaisessa ryhmässä olisivat halunneet jatkaa The 2011 Encounter Art groups praised the mul- toimintaa tai olisivat valmiita osallistumaan tifaceted and surprising nature of activities. Pro- uudestaan samankaltaiseen toimintaan. (Keto gressing from one stage to another and uncer- 2010, 24.) tainty about what comes next during the ses- sions may have initially raised questions and Vuonna 2011 pidetyissä Kohtaamistaiteen ryh- comments of the following kind: “I should get to missä on pidetty toimintamuodon monipuolisuu- know what we are supposed to do, so that I could desta ja yllätyksellisyydestä. Ryhmäkerroilla choose the proper color of the crayon to use, vaihe vaiheelta eteneminen ja epätietoisuus siitä, etc.” or “Please tell us something about how this mitä seuraavaksi tehdään, on alussa saattanut progresses.” These questions usually end after herättää kysymyksiä ja seuraavanlaisia kom- the first couple of meetings, and the participants mentteja: ” Pitäisi saada tietää, mitä on tarkoi- say that it is wonderful and liberating that one tuksena tehdä, jotta osaa valita oikean liidun does not know and does not have to know what värin tai alustan” tai ”kerro nyt jotain, miten will be done. One can just come and participate tämä etenee”. Nämä kysymykset loppuvat and trust that something is being done; some- yleensä jo parin kolmen ensimmäisen tapaamis- thing is being created with success. Use of differ- kerran jälkeen. Usein ryhmäläiset toteavatkin, ent materials and tools has given rise to a lot of että on ihanaa ja vapauttavaa kun ei tiedä, eikä discussion, and some participants want to buy tarvitsekaan tietää mitä tehdään. Voi vain tulla ja their own art tools and materials and continue osallistua ja luottaa että jotakin tehdään ja jota- the work, for example, with their grandchildren. kin syntyy ja että siinä voi vielä onnistuakin. The different sessions of Encounter Art entail choices. For the individual, making aesthetic choices during artwork is empowering. There are no right or wrong choices in art.

56 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Erilaisten taidemateriaalien ja välineiden käyttö At best, the ability to make choices is reflected in on herättänyt keskustelua ja osa on innostunut the participants’ everyday lives. (Pusa 2010, 11.) hankkimaan omia taidetarvikkeita ja materiaale- From time to time, discussions with the partici- ja ja he haluavat tehdä vastaavaa työskentelyä pants and the feedback given by them show that, esimerkiksi omien lastenlastensa kanssa. after Encounter Art sessions, making choices is different or easier. The participants commented Kohtaamistaiteen ryhmäkertojen eri osioihin on on the impacts of Encounter Art on their own sisällytetty valintoja. Esteettisten valintojen lives as follows: “It has empowered me to make tekeminen taidetyöskentelyn aikana on yksilön choices,” or “I received the strength to change.” kannalta voimaannuttavaa. Oikeita tai vääriä valintoja taiteessa ei ole. Parhaimmillaan kyvyk- The appreciation round has turned out to be a kyys valintojen tekemiseen kantaa myös arkeen. tremendously important part of Encounter Art. (Pusa 2010, 11.) Ryhmäläisten kanssa käydyissä When working in a group, the works produced are keskusteluissa ja palautteissa on ajoittain tullut equal, regardless of the makers’ artistic skills. esille, että arkielämässä valintojen teko on ollut What are needed in assessing the works of art Kohtaamistaiteen jälkeen erilaista tai että valin- are: observation, imagination, empathy, verbali- tojen tekeminen on tullut helpommaksi. Osallis- zation, and even a different way of doing. The tujat ilmaisivat Kohtaamistaiteen vaikutuksia assessment may start with the observer’s associ- omaan elämäänsä: ”On voimaannuttanut ratkai- ations, the sensations generated by a picture or suihin” tai ”saa voimaa muutokseen”. work, memories, and feelings. The picture is not interpreted. The other participants and counselor Arvostuskierros on osoittautunut tärkeäksi Koh- can encourage, support and appreciate the mak- taamistaiteen ryhmäkerran osioksi. Ryhmässä er in a number of ways. (Lundahl, Hakonen, Su- työskenneltäessä kaikkien tuotokset ovat sa- omi 2007, 261–262.) The significance of feed- manarvoisia riippumatta taiteellisista taidoista. back and appreciation is interconnected with the Töiden tarkastelussa tarvitaan havaitsemista, goals and challenges of Encounter Art activities. kuvittelua, eläytymistä, sanallistamista ja jopa Feedback given by others is of importance, but so erilaista tekemistä. Tarkastelun voi aloittaa kat- is also the feedback that one can give oneself. sojan assosiaatioista, kuvan tai tekemisen herät- The feeling of success is what matters. (Hohen- tämistä aistimuksista, muistoista ja tuntemuk- thal-Antin 2006, 150.) Appreciation and under- sista. Kuvasta ei tehdä tulkintaa. Muut ryhmäläi- standing are best born through personal con- set ja ohjaaja voivat kannustaa, tukea ja arvostaa tacts. A culture of caring is created, and it is al- monin eri tavoin taiteen tekijää. (Lundahl, Hako- ways good to strengthen it. (Hohenthal-Antin nen, Suomi 2007, 261–262.) Palautteen ja arvos- 2009, 101.) The appreciation is typically interac- tuksen merkitys on yhteydessä toiminnan pää- tive: putting out one’s works of art is also an määrään ja haasteellisuuteen. Ei vain muiden indication of the appreciation for the work and its antama palaute ole merkittävää, vaan myös pa- underlying goals. (Hohenthal-Antin 2006, 61). laute, jota voi itse itselleen antaa. Tunne onnis- The participants’ feedback on presenting their tuneesta toiminnasta on tärkeää. (Hohenthal- own works of art was all positive, and the beauty Antin 2006, 150.) Arvostus ja ymmärrys syntyvät of the works was admired together. Feedback parhaiten henkilökohtaisten kontaktien kautta. states the following, among other things: “For Rakentuu välittämisen kulttuuri, jota on aina the first time in my life, my work was exhibited, hyvä vahvistaa. (Hohenthal-Antin 2009, 101.) and in a vitrine also” and “It is wonderful to see Arvostuskierros on vahvasti vuorovaikutuksellis- the works being exhibited. Could stay longer.” ta. Töiden esillepano on myös osoitus työn arvos- tuksesta ja tavoitteellisuudesta (Hohenthal- In the groups, the participants were fairly com- Antin 2006, 61). Ryhmäläisten palaute omien mitted to the activities, and for many the En- töiden esillä olosta on ollut pelkästään myönteis- counter Art session was the highlight of the tä ja töiden upeutta on yhdessä hämmästelty. week. The participants often gained more than Palautteissa on kerrottu mm. seuraavaa: ”Ensi they expected from the groups; for instance, kerran elämässä työni pääsi esille jopa vitriiniin” pleasant being together and interaction. ja ”Ihanaa nähdä työt esillä. Voisi olla pidempäänkin”.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 57

Ryhmissä osallistujat ovat olleet melko hyvin The contents were described as motivating, posi- sitoutuneita toimintaan ja monelle Kohtaamis- tive, energetic, joyful, liberating, and as “giving taiteen ryhmä on ollut viikon kohokohta. Ryhmis- food for thought.” The participants were able to tä on saatu usein enemmän, mitä on osattu odot- test various materials and methods. Receiving taa. Ryhmissä on saanut kokea mukavaa yhdes- aesthetic and multisensory experiences affected säoloa ja kanssakäymistä. Ryhmien sisällöt on the participants’ everyday lives: “As a member of koettu mielenkiintoisina, jännittävinä ja moni- the group, I have discovered lots of beautiful and puolisina. Ryhmät on koettu innostavina, positii- nice things.” Repossessing a hobby that they visina, energiaa, iloa ja ajatuksia antavina, vapa- loved in their youth was very significant for some uttavina ja elämyksellisinä. Niissä on saanut participants. Use of multiple senses was deemed kokeilla erilaisia materiaaleja ja työskentelytapo- interesting as well as thought-, feeling-, and ja. Esteettisten ja moniaististen kokemusten memory-inducing. Many participants reported saaminen on vaikuttanut arkeen: ”Ryhmän mu- the following: being in a better mood, decrease in kana olen löytänyt paljon kauniita ja mukavia melancholy, and increased self-confidence. So- asioita.” Jollekin nuorena rakkaaksi koetun har- cial intercourse and interaction are also seen in rastuksen uudelleen haltuun ottaminen on ollut the feedback given: “One is allowed to be part of merkittävää. Moniaistisuus on koettu mielenkiin- some group,” or “I again felt liberated and ac- toisena sekä ajatuksia, tunteita ja muistojakin cepted,” or “One has been allowed to be part of a herättävänä. Moni on antanut palautetta mieli- group after spending so much time alone.” These alan nousemisesta ja alakuloisuuden vähenemi- comments show how the participants felt about sestä ja itseluottamuksen kasvamisesta. Sosiaa- the groups and that the activities made a real linen kanssakäyminen ja vuorovaikutuksellisuus difference. Simply put in the words of one partic- näkyvät myös palautteissa: ”On lupa kuulua ipant: “I was allowed to be like this.” johonkin ryhmään” tai ”tunsin olevani taas va- pautunut ja hyväksytty” tai ”on saanut olla ryh- The groups were highly different: some of them mässä, kun on muuten paljon yksin”. Nämä pa- generated more discussion from the very first lautteet kertovat siitä, miten ryhmät on koettu ja session, whereas getting to know one another että toiminnalla on ollut todellista merkitystä. and sharing took longer in other groups. In addi- Yksinkertaisesti erään ryhmäläisen antama pa- tion, there was a fair amount of criticism or ques- laute ”on saanut luvan olla tällainen” kiteyttää tioning from time to time, usually regarding the myös hyvin saatua kokemusta. duration and number of sessions of the group in question—more sessions were commonly re- Ryhmät olivat hyvin erilaisia. Toisessa ryhmässä quested. Almost all the participants in all the keskustelua oli enemmän jo heti ensimmäisestä groups wanted continuation. Many participants kokoontumiskerrasta lähtien, ja jossakin ryh- wanted the group to operate during two terms, mässä tutustuminen ja jakaminen syntyivät hi- both fall and spring. The groups gave rise to emo- taammin. Myös kritiikkiä tai kyseenalaistamista tions, sometimes powerful ones. When art meth- tuli aika ajoin. Yleensä nämä ovat liittyneet kurs- ods are applied, the process may generate issues sin pituuteen ja toivottiin useampia ryhmäkerto- that are highly important, personal, and inti- ja. Lähes kaikki ryhmäläiset kaikissa ryhmissä mate. The majority of the completed works of art toivoivat jatkomahdollisuutta ja moni toivoi, että were individual ones, even though there were ryhmä voisi toimia kahden kauden aikana, sekä some pieces of pair- and group work. The partici- syksyllä että keväällä. Ryhmissä nousi esille tun- pants’ experiences of working in pairs or as a teita, joskus voimakkaitakin. Kun tehdään tai- group varied and generated a lot of discussion. teen keinoin, saattaa prosessin aikana nousta Nevertheless, all the groups found the activities esille jotakin hyvin merkityksellistä, henkilökoh- rewarding in myriad ways and gave positive taista ja läheistä. Varsinaisessa taidetyöskente- feedback. lyssä tehtiin pääosin yksilötöitä, mutta myös pari- ja ryhmätöitä. Osallistujien kokemukset Visions for the future pari- ja ryhmätöistä vaihtelivat ja ne herättivät Encounter Art and its methods make it possible keskustelua. Yhteistä kaikissa ryhmissä oli se, to provide the elderly with meaningful, goal- että toiminta koettiin monin tavoin antoisaksi ja oriented, and rehabilitative group-form art activi- palaute oli positiivista. ties.

58 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Visioita tulevaan The general principles of Encounter Art— Kohtaamistaiteen keinoin on mahdollista toteut- experiences, use of multiples senses, joy of do- taa mielekästä, tavoitteellista ja kuntouttavaa ing, and interaction—are strongly represented in ryhmämuotoista taidetoimintaa ikääntyville. group sessions. Encounter Art gives the partici- Kohtaamistaiteen yleiset toimintaperiaatteet pants an opportunity to express or find their own kuten, kokemuksellisuus, moniaistisuus, tekemi- creativity. It is well suited for group activities for sen ilo ja vuorovaikutteisuus ovat vahvasti läsnä the elderly of various states of health. Further- ryhmätuokioissa. Se antaa osallistujille tilaisuu- more, Encounter Art can be used preventively or den oman luovuuden toteuttamiseen tai löytymi- as a measure to support or maintain rehabilita- seen. Kohtaamistaide soveltuu hyvin erikuntoisil- tion. le ikäihmisille suunnattujen ryhmien parissa käytettäväksi toiminnaksi. Sitä voidaan käyttää Based on the feedback from the groups I headed ennaltaehkäisevänä toimintana sekä tukevana ja in 2011, the number of sessions should be recon- ylläpitävänä kuntoutustoimintana. sidered. The participants could be met a few times after some time has passed from the actual Vuoden 2011 aikana pidettyjen ryhmien, joissa last session. At least I wonder whether the expe- olen ollut ohjaajana, palautteen perusteella ryh- riences gained during the group sessions have mäkertojen määrää kannattaisi miettiä. Ryhmä- been reflected in the participants’ everyday life läisten kanssa voisi tavata muutaman kerran and its functioning, and if so, for how long. These jonkin ajan kuluttua varsinaisista ryhmäkerrois- kinds of extra meetings would make it possible to ta. Ainakin itselleni herää kysymys; ovatko ryh- promote the participants’ interaction, resources, män aikana saadut kokemukset kantaneet arjen and coping with everyday life with relatively few toimivuuteen ja hyvinvointiin ja jos ovat, niin resources. In this context, I wish to include an miten ja kuinka pitkään. Tällä tavoin ryhmäläis- example of feedback summarizing how participa- ten kanssakäymistä, voimavaroja tai arjessa tion in a group has affected the participant’s life selviytymistä voisi tukea melko vähäisin resurs- and mood: “The group made a difference, gave sein tällaisten tapaamiskertojen aikana. Tähän an agenda and contents. Even everyday life liittyen haluan nostaa esiin erään saadun palaut- seems lighter now. My mood became happy eve- teen, joka kiteyttää mielestäni hyvin sitä, onko ry time – for a long while. Whether it will contin- ryhmässä oleminen vaikuttanut osallistujan elä- ue, I cannot say yet.” mään, arkeen ja mielialaan: ”Ryhmä on vaikutta- nut, antanut ohjelmaa ja sisältöä. Arkikin on tuntunut keveämmältä. Mieliala on tullut joka kerta iloiseksi – ainakin pitkäksi aikaa. Kestääkö se, on vielä arvoitus.”

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 59

Lähteet | Bibliography

Hohenthal-Antin, L. 2006. Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Juva, PS-kustannus.

Hohenthal-Antin, L. 2009. Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. Juva, PS- kustannus.

Liikanen, H-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Ope- tusministeriön julkaisuja 2010:1.

Lundahl, R., Hakonen, S. & Suomi, A. 2007. Taide ja kulttuuri – innovaatiota seniori- ja vanhustyöhön. Teoksessa Seppänen, M., Karisto, A. & Kröger T. (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö: Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Juva: WS Bookwell Oy, 253–269.

Pitkälä, K., Routasalo, P., Blomqvist, L. & Mäntyranta, T. 2004. Ryhmäilmiöitä ikääntyneiden taide- ja virikeryhmissä. Teoksessa Pitkälä, K., Routasalo, P., Blomqvist, L. (toim.) Ikääntyneiden yksinäisyys, Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 5. Vanhustyön keskusliitto, Gummerrus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.

Pusa, T. 2010. Kohtaamisen iloa Active Art -pilotoinnista kohtaamistaide erikoistumisopintoihin, julkaisu, Laurea AMK-julkaisusarja C-15.

Julkaisemattomat lähteet:/Unpublished sources:

Keto, T. 2010. Kohtaamistaide vanhusten palveluissa Espoossa – mitä, miksi, miten? Kehittämistehtävä, Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot. Laurea -ammattikorkeakoulu, Tikkurila.

60 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaide-toiminnan arvi- About Assessing Encounter Art oinnista Activities Armi Jyrkkiö Armi Jyrkkiö

Tiivistelmä Abstract Tässä esityksessä tarkastellaan Kohtaamistai- This document observes the dimentions of En- teen tutkimus- ja kehitystyön ulottuvuuksia kol- counter Art research and development with the men kehikon avulla: 1)Kolbin mallin, help of three frames: 1) Kolb model, 2) process 2)toimintatutkimuksen ja 3)kehittävän työntut- analysis, and 3) developmental work research. kimuksen avulla. Kohtaamistaiteen arviointi on The aim of assessing Encounter Art is to model it pyritty tekemään työtä tukevaksi. Toimijat saa- to support work. The actors receive material that vat toimintansa edelleen kehittämiseen aineistoa helps them to further develop their activities in prosessin aikana, jolloin yksittäisten toiminta- the course of the process, which means that the kertojen muodostama kokonaisuus ja toiminnan entity consisting of a separate actor’s operating kehittämisen laajempi kokonaisuus ovat tarkas- sessions and the wider package of developing telussa rinnan. Tämä tarkastelu nivoutuu toimi- operations run shoulder to shoulder in assess- joiden ammatilliseen kehittymiseen. Aineistojen ment. This assessment is linked to the profes- keräämiseen ja niiden analysointiin osallistuvat sional development of the actors. Students of soveltuvin osin Kohtaamistaide-kokonaisuuden Encounter Art and other actors—for instance, opiskelijat ja muut toimijat, kuten esimerkiksi representatives of the employment sector who opiskelijan työparina toimiva työelämän edusta- act as the students’ work partners (pairs)— ja. participate in collecting and analyzing the mate- rial. Ihmiselle on luonteenomaista tarkastella toimin- taansa ja pohtia mitä toiminnassa voisi jatkossa It is typical of human nature to analyze one’s tehdä toisin. Kun tämä itseään korjaava ja kehit- own actions and consider what could be done tävä asenne muutetaan systemaattiseksi, arvi- differently in the future. When this self-correcting ointi tuodaan lähelle arkea. Näin tehdään nou- and developing attitude becomes systematic, dattamalla esimerkiksi Kolbin (1984) klassikoksi assessment approaches everyday life. This is muodostunutta kokemusperäisen oppimisen accomplished, for instance, by using Kolb’s kehää. Siinä voidaan nähdä kehittämistyön vai- (1984) classic cycle of experiental learning, which heet, jotka edellyttävät toiminnan jatkuvaa arvi- shows the stages in development that require ointia ja reflektointia sekä havainnoista käsit- continuous assessment of operations, self- teellistämiseen etenemistä (Rauste-von Wright monitoring, and progressing from observations & von Wright 1996). to conceptualization (Rauste-von Wright & von Wright 1996). Toimintatutkimuksessa tuotetaan tietoa, joka liittyy välittömästi käytännön ongelmien ratkai- Process analysis provides data that is directly suun. Toimintatutkimukselliselle työotteelle on connected with solving practical problems. It is myös ominaista, että siinä tiedon tuottaminen ja also typical of this approach that data creation annetun todellisuuden muuttaminen tapahtuvat and changing the given reality take place within samassa kehittämisprosessissa. Kehittämispro- the same development process, which is seen as sessi nähdään spiraalina, jossa joka askeleella a spiral where planning, operations, and process suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi seu- analysis follow one another (Anttila 2006). raavat toisiaan (Anttila 2006). Myös kehittäväs- Likewise, developmental work research is char- sä työntutkimuksessa muutoksen lähtökohtana acterized by its cyclical nature (Engeström 1995). on sen syklinen luonne (Engeström 1995). Koh- In developing Encounter Art, this cycle manifests taamistaiteen kehittämisessä tämä sykli ilmenee itself both in individual sets of sessions and wider sekä yksittäisten toimintakertasarjojen että laa- systems reseach and development. jemman systeemin tutkimisen ja kehittämisen tasoilla.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 61

Kehittävä työntutkimus Engeström 1995 6. Uuden toimintatavan vakiinnuttaminen ja 1. Tarvetila yleistäminen

5. Uuden toiminta- 2. Vanhan tavan käyttöönotto toimintatavan ristiriitojen kärjistyminen 4. Uuden toimintatavan kokeilu ja kehittely 3. Uuden toiminta- tavan etsiminen

Lähteet | Bibliography

Anttila, P. 2006. Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatiimi.

Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus, perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehittämiskeskus, Helsinki: Edita.

Kolb, D. 1984. Experiental Learning. Experience as the source of Learning and Development. Englewood Cliffs New York: Prentice Hall.

Rauste-von Wright M-L. & von Wright J. 1996. Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY

62 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaide opiskelijoiden Encounter Art Promoting Stu- hyvinvoinnin tukena dent Welfare Reetta Voutilainen Reetta Voutilainen

”Koska kaikki, mitä tehdään on oikein, ei ole myös- ”Because whatever is done is right, there is no pres- kään onnistumisen paineita. Helpompi hyväksyä sure to succeed. It is easier to accept one’s work and oma työ ja oma itsensä.” oneself.”

Tiivistelmä Abstract Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella opis- The aim of this article is to investigate student kelijoiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia tukea welfare and the possibility of promoting it with tätä Kohtaamistaidetoiminnan avulla. Artikkeli the help of Encounter Art activities. The article is pohjautuu Kohtaamistaiteen erikoistumisopin- based on the development task, part of by spe- noissani tekemääni kehittämistehtävään, sekä cialization studies in Encounter Art, as well as on ohjaamaani Kohtaamistaideryhmään, jonka ta- the Encounter Art group I mentored, which voitteena oli tukea opiskelijoiden hyvinvointia. aimed to promote student welfare. For the de- Haastattelin tätä kehittämistehtävää varten velopment task, I interviewed experts in student opiskelijaterveydenhuollon ja taidealan asian- health care and the arts and conducted a survey tuntijoita sekä suoritin kyselyn opiskelijoiden of students participating in the Encounter Art Kohtaamistaideryhmään osallistuneille. Aineisto group. The material was analyzed with adapted analysoitiin laadullista sisällönanalyysia mukail- qualitative content analysis. All the respondents len. Kaikki vastaajat kokivat ryhmään kuulumi- felt that belonging to a group and being accepted sen ja hyväksytyksi tulemisen olevan oleellinen was an essential part of wellbeing. Other im- osa hyvinvointia. Itsetunnon vahvistaminen ja portant factors increasing wellbeing were boost- tunteiden tutkiminen koettiin tärkeiksi hyvin- ing self-esteem and study of emotions. Further- vointia lisääviksi tekijöiksi. Merkityksellistä oli more, the group atmosphere—where an individ- myös ryhmän ilmapiiri, jossa hyväksytään sellai- ual is accepted just the way he or she is—was sena kuin on. Kehittämisehdotuksia tuli runsaas- deemed significant. There were a lot of proposals ti. Merkittävä ehdotus oli toive pidemmän ja for development, one of which was the wish for a intensiivisemmän työskentelyjakson järjestämi- longer and more intensive work period. In addi- sestä. Opiskelijat toivoivat kuvataiteen lisäksi tion to the visual arts, the students wished for enemmän musiikkia, liikettä ja draamaa. Moni- more music, motion, and drama. Use of multiple aistisuutta ja erilaisia kokijoita tulisi ottaa pa- senses and different ways of experiencing should remmin huomioon. Ryhmän aloitus koettiin tär- be better accounted for. Starting the group was keänä ja ryhmäyttämiseen toivottiin kiinnitettä- deemed important and group forming should be vän erityistä huomiota. paid more attention to.

ASIASANAT: Opiskelijoiden hyvinvointi, Koh- KEYWORDS: Student welfare, Encounter Art, art- taamistaide, taidelähtöinen toiminta based activities

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 63

Johdanto Introduction Opiskelijan hyvinvoinnilla tarkoitetaan yleensä Student welfare usually refers to coping with opinnoissa jaksamista (Sosiaali- ja terveysminis- studies (Ministry of Social Affairs and Health, teriö, 2006). Opiskelijoiden hyvinvointia on 2006). In Finland, student welfare has been Suomessa kartoitettu selvittämällä esimerkiksi analyzed by, among other things, charting pro- opinnoissa etenemistä, tyytyväisyyttä opetuk- gress in studies, satisfaction with instruction and seen ja ohjaukseen, opiskeluun liittyviä vaikeuk- guidance, study-related difficulties, students’ sia, opiskelijoiden psyykkistä ja fyysistä oireilua, mental and physical symptoms, personal rela- ihmissuhteita ja opiskelijaterveydenhuollon pal- tionships, and use of student health care services veluiden käyttöä (esim. Kunttu ja Huttunen, (e.g., Kunttu and Huttunen, 2001; 2005; 2009). 2001; 2005; 2009). Hyvinvointi on ajankohtai- Welfare is a topical subject in Finnish society due nen aihe suomalaisessa yhteiskunnassa tapah- to social change (Hämäläinen, 2008), i.e., the tuneen murroksen vuoksi (Hämäläinen, 2008). change in working life where the focus from tradi- Tämä heijastelee työelämässä tapahtunutta tional industrial and factory work has transferred muutosta, jossa painopiste perinteisestä teolli- to information and knowledge work. In the new suus- ja tehdastyöstä on siirtynyt tieto- ja tietä- working life, personality is considered a tool, and mystyöhön. Uudenlaisessa työssä ihmisen per- interaction skills, flexibility, ability to change, soona on vahvasti työväline ja vuorovaikutustai- and creativity are emphasized. (Toivonen & Koi- dot, joustavuus, muuttumiskyky ja luovuus ko- visto, 2010). This kind of change has enormous rostuvat. (Toivonen & Koivisto, 2010). Tällainen potentials, but the uncertainty and pressure to työelämän muutos tarjoaa valtavasti mahdolli- constantly learn new things, be flexible, creative, suuksia, mutta kääntöpuolena olevat epävar- and full of potential may turn out to be factors of muus, paineet oppia jatkuvasti uuttaa, olla jous- strain. In Finland, welfare has traditionally been tava, luova ja potentiaalinen saattavat olla myös analyzed from the perspective of the resource- kuormitustekijöitä. Hyvinvointia on tarkasteltu based (poverty, housing, health, etc.) welfare Suomessa perinteisesti resurssipohjaisen (köy- model, but factors of mental wellbeing are high- hyys, asuminen, terveys ym.) hyvinvointimallin lighted in present-day Finland (Hämäläinen, mukaan, mutta nyky-yhteiskunnassa korostuvat 2008, 4). henkisen hyvinvoinnin tekijät (Hämäläinen, 2008, 4). In my capacity as lecturer at a university of ap- plied sciences, I have repeatedly witnessed dif- Työskentelen ammattikorkeakoulussa lehtorina ferent kinds of challenges to student welfare. ja olen törmännyt lukuisia kertoja erilaisiin opis- Different mental health problems—especially, kelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin. Erilaiset anxiety and depression—are surprisingly com- psyykkisen terveyden pulmat, erityisesti ahdistus mon. Students are subject to enormous demands ja masennus, ovat olleet yllättävän tavallisia. and expectations: graduation is constantly being Opiskelijoihin kohdistuu valtava määrä vaateita accelerated, self-direction is emphasized, and ja odotuksia; valmistumista pyritään nopeutta- sense of community is diminished. Many stu- maan jatkuvasti, itseohjautuvuutta korostetaan dents find themselves in a situation where they ja yhteisöllisyys vähenee. Moni opiskelija on have to work besides studying, because of their myös tilanteessa, jossa heidän on taloudellisen financial situation. Studies at universities of ap- tilanteen vuoksi välttämätöntä tehdä töitä opin- plied sciences often take place at a time when tojen ohessa. Ammattikorkeakouluopiskelu ajoit- young adults are in an important stage of becom- tuu usein nuorilla aikuisilla tärkeään itsenäisty- ing independent, and the resulting changes and misen vaiheeseen, joten myös muut nuorten challenges may strain them. Fortunately, student aikuisten elämään kuuluvat siirtymät ja kehitys- life is not all challenges and demands. Some of haasteet saattavat kuormittaa opiskelijaa. Opis- the students are feeling good, progressing in kelijan elämä ei onneksi ole pelkkiä haasteita ja their studies, and find learning and professional vaatimuksia. Osa opiskelijoista voi hyvin, opinnot growth rewarding. etenevät ja he kokevat oppimisen ja ammatillisen kasvun palkitsevaksi.

64 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaiteen erikoistumisopintojeni myötä During my specialization studies in Encounter kiinnostuin taidetyöskentelyn ja erityisesti ryh- Art, I became interested in the potentials of art- mämuotoisen, arvostavan ja vertaistukea anta- work, especially group-form, appreciative, and van menetelmän mahdollisuuksista tukea opis- peer-group-based methods, to promote student kelijoiden hyvinvointia. Tutkimuksissa on löydet- welfare. Studies have found connections be- ty yhteyksiä kulttuurin, koetun hyvinvoinnin ja tween culture, wellbeing, and health. Cultural terveyden välillä. Kulttuuri- ja taidetoiminnalla and art activities are connected with, for in- on yhteys muun muassa koetun elämänlaadun stance, how a person deems his or her quality of paranemiseen, sosiaalisten verkostojen kasvami- life improving, widening of social networks, and seen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. (Liikanen, prevention of marginalization. (Liikanen, 2010; 2010; Wallenius-Korkalo, 2011.) Kohtaamistaide Wallenius-Korkalo, 2011.) Encounter Art could be voisi sopia myös ennaltaehkäisevään työhön ja suitable for preventive work and offer a place tarjota ammattikorkeakoulussa paikan, jossa where a student at a university of applied scienc- opiskelijaa ei jatkuvasti arvioida. es is not constantly evaluated.

Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella opis- The purpose of this article is to analyze student kelijoiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia tukea welfare and the potentials to support it with the sitä Kohtaamistaidetoiminnan avulla. Artikkeli help of Encounter Art activities. The article is pohjautuu Kohtaamistaiteen erikoistumisopin- based on the development task, part of by spe- noissani tekemääni kehittämistehtävään, sekä cialization studies in Encounter Art, as well as on ohjaamaani Kohtaamistaideryhmään, jonka ta- the Encounter Art group I mentored, which voitteena oli tukea opiskelijoiden hyvinvointia. aimed to promote student welfare. For the de- Haastattelin kehittämistehtävää varten opiskeli- velopment task, I interviewed experts in student jaterveydenhuollon, sekä taide- ja opetusalan health care, the arts and education, and conduct- asiantuntijoita ja tein kyselyn ammattikorkea- ed a survey of students of a university of applied koulun opiskelijoille, joilla on kokemus Kohtaa- sciences participating in the Encounter Art group. mistaideryhmään osallistumisesta. Aineisto The material was analyzed with adapted qualita- analysoitiin laadullista sisällönanalyysia mukail- tive content analysis. Based on the interview and len. Haastattelu- ja kyselyaineiston perusteella survey material, I focus on Encounter Art pro- peilaan Kohtaamistaidetta nimenomaan opiske- moting student welfare and try to find both ele- lijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja pyrin löytä- ments promoting welfare and areas to be devel- mään sekä hyvinvointia tukevia elementtejä että oped. kehittämisen kohtia. Student welfare and its challenges Opiskelijoiden hyvinvointi ja sen haasteet The students who responded to my survey, de- Kyselyyni vastanneet opiskelijat kuvasivat hyvin- scribed wellbeing as something arising from vointia sisältäpäin lähteväksi ja kokonaisvaltai- within a person and as comprehensive. The body, seksi. Keho, mieli, tunteet, henkisyys ja näiden mind, emotions, spirituality, and balance be- tasapaino koettiin tärkeänä. Hyvinvoinnin teki- tween them were deemed important. Other fac- jöinä nähtiin myös riittävä uni, aika ja rauha, tors of wellbeing consisted of enough sleep, time elämästä nauttiminen, rentous ja tila hengittää. and peace, enjoying life, calming down, and room Ajattelen, että tila hengittää on metafora vapau- to breathe. I think that “room to breathe” is a den tunteelle. Metafora sellaiselle olotilalle, metaphor for a sense of freedom, a metaphor for jossa voi vapaasti olla sellainen kuin on, eikä such a state where a person can be exactly who mieltä paina jatkuvasti jokin huoli, murhe tai he or she is, not constantly worried about some vaatimus. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä concern, grievance, or demand. Balance between näyttäytyi myös tärkeässä roolissa. Sosiaaliset work and leisure also played an important role. suhteet ja jakamisen tärkeys tulivat esiin useassa Many responses highlighted social relations and vastauksessa. the importance of sharing.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 65

Ympärillä olevien ihmisten tuki, nähdyksi ja kuul- The support of people around oneself, being seen luksi tuleminen, sekä vaikeuksien jakaminen and heard, and sharing difficulties with peers vertaisten kanssa antavat voimia ja tukea hyvin- give strength and promote wellbeing. The possi- voinnille. Mahdollisuus itseilmaisuun nähtiin bility of self-expression was also deemed im- myös tärkeänä. portant.

”Hyvinvointi on toimintakykyä, että kykenee pitä- ”Wellbeing means functional abilities; so that one mää huolta itsestään ja vähän muistakin.” can take care of oneself and a lit bit of others, as well.” Kaksi vastaajaa liitti hyvinvointiin myös elämäs- sä väistämättä eteen tulevat haasteet ja niistä Two respondents included the inevitable life’s selviytymisen. Vastauksissa korostui tasapainoi- challenges and coping with them in wellbeing. lu taloudellisten haasteiden, opiskelun ja yhteis- The responses emphasized balancing between kunnan vaatimusten ja sosiaalisen elämän välil- financial challenges, demands of studying and lä. Stressin ja paineiden koettiin hankaloittavan society, and social life. Stress and pressure were opiskelijan hyvinvointia. Nyky-yhteiskunta vaatii seen to make student welfare more difficult. Our suorittamista, vastuunottokykyä ja isojen pää- present-day society demands performance and tösten tekoa jo hyvin nuorena. Yksi vastaajista the ability to take responsibility and make big koki, että kun nyky-yhteiskunnassa pitää pärjätä decisions already at a very early age. One of the ja ottaa vastuuta, saattaa jäädä helposti yksin. respondents claimed that one must get on well Myös opiskeluun liittyvä itseohjautuvuus koettiin and take responsibility in our present-day socie- haasteelliseksi. Liiallinen itseohjautuvuus aihe- ty, and it is very easy to be left alone. In addition, uttaa hänelle suoranaista lamaantumista ja saat- self-directed studying was considered challeng- taa vaikuttaa siten, että koko tehtävä tai suoritus ing. Too much self-direction may result in total jää tekemättä. paralysis, so that entire assignments or perfor- mances may be neglected. ”Nyky-yhteiskunta on vaativa, pitää suorittaa kaik- kea. Pitää pärjätä ja ottaa vastuuta. Helppo on ”Present society is demanding, one must perform all ihmisen jäädä yksin” the time. One must do well and take responsibility. It is easy for a person to be left alone.” Haasteiden tunnistamisen lisäksi opiskelijat kiinnittivät huomiota mahdollisuuksiin vastata In addition to identifying challenges, the stu- näihin haasteisiin. Aikaa on osattava ottaa itsel- dents addressed the possibilities of meeting leen, vaikkei se aina helppoa olekaan ja vaatii them. One must know how to take time for one- muistamista ja harjoittelua. Hyvinvoinnin vuoksi self, even if that is not always easy and requires otetut ”rokulipäivät” voivat myös toimia henki- remembering and practice. “Days of playing reikänä muuten kaoottisessa elämässä. Tähän hooky” may also act as lifesavers in an otherwise tosin vastaaja lisäsi, että tällaiset rokulipäivät chaotic life. The respondent in question, never- eivät ole yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna theless, added that these kinds of days off are suotavia. not desirable from the perspective of society. Based on my interviews of student health care Opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisten professionals, one can say that the major reasons haastattelujen perusteella voidaan todeta, että for contacting student health care are anxiety, suurimmat syyt hakea apua opiskelijahuollosta depression, and crises, for instance, difficult life ovat ahdistus, masennus ja erilaiset elämän krii- situation, searching for one’s identity, vocational sitilanteet. Nämä saattavat liittyä elämäntilan- selection, and study problems. Additional rea- teeseen, nuoren identiteetin etsintään, amma- sons consist of strain, exhaustion, difficulties in tinvalintaan tai opintojen sujumattomuuteen. sleeping, and unspecific malaise. Some students Kuormittuneisuus, uupumus, univaikeudet ja also suffer from tension, concentration difficul- epämääräinen paha olo ovat myös syitä hakeu- ties, and self-esteem problems. Students wanted tua vastaanotolle. Osalla opiskelijoista on myös help in structuring their problems, considering jännitystä, tarkkaavaisuushäiriöitä ja itsetunto- various options, and expressing their emotions. ongelmia.

66 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Opiskelijat toivovat apua ongelmien jäsentämi- The thoughts expressed by art and education sessä, erilaisten vaihtoehtojen pohtimisessa ja professionals were highly similar to those of the tunteiden purkamisessa. students and student health care professionals. Studying often coincides with becoming inde- Taiteen ja opetuksen ammattilaisten ajatukset pendent, when the young adults are just practic- olivat hyvin samansuuntaisia, kuin opiskelijoiden ing taking responsibility for themselves and their ja opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisten. own welfare. Getting by financially means that Opiskelu ajoittuu usein itsenäistymisen kanssa many students are forced to work in addition to samoihin aikoihin ja vastuuta itsestä ja omasta studying. Interconnecting work, studying, and hyvinvoinnista vasta harjoitellaan. Rahalliset other aspects of life is challenging. Virtual tools, tarpeet määrittelevät monille opiskelijoille pakon for example, e-mail, can also become a burden tehdä työtä opintojen ohessa. Työn, opiskelun ja unless one can control them. Some students face muun elämän yhteensovittaminen on haasteel- special challenges related to learning, becoming lista. Virtuaaliset välineet, esimerkiksi sähköpos- independent, life management, mental health, ti, kuormittavat myös, ellei niitä osaa itse pitää and finding one’s sexual identity. According to hallinnassa. Osalla opiskelijoista on vielä erityi- the art and education professionals, these are siä haasteita oppimisen, itsenäistymisen, elä- common problems, and even though they should mänhallinnan, mielenterveyden ja seksuaali- be treated elsewhere, they are reflected in study- identiteetin löytämisen kanssa. Nämä ovat tai- ing and, thus, belong to the teacher’s responsi- teen ja opetuksen ammattilaisen mukaan tavalli- bilities. sia pulmia ja vaikka niiden varsinainen hoitami- nen kuuluu muualle, heijastuvat ne myös opiske- Artwork promoting welfare luun ja kuuluvat sitä kautta myös opettajalle. With the help of my material, I tried to find out how and with what kind of artwork student wel- Taidetyöskentely hyvinvoinnin edistäjänä fare can be promoted. Analysis of the material Pyrin aineistoni avulla selvittämään, miten ja helped me find the following focuses: a) Stop- minkälaisen taidetyöskentelyn avulla voidaan ping, boundaries, control, b) Being seen and be- tukea opiskelijan hyvinvointia. Aineiston analyy- longing to the group, c) Learning new things and sin perusteella löysin seuraavat painopistealu- self-expression eet: a) Pysähtyminen, rajat, hallinta, b) Nähdyksi tuleminen ja ryhmään kuuluminen, d) Uuden a) Stopping, boundaries, control oppiminen ja itseilmaisu I chose stopping, boundaries, and control as my first focus. From the perspective of welfare, it is a) Pysähtyminen, rajat, hallinta important that a person stops in the here and Ensimmäiseksi painopistealueeksi valitsin pysäh- now. Art helps to make a person get better in tymisen, rajat ja hallinnan. Hyvinvoinnin kannal- touch with himself or herself and ask the ques- ta on tärkeää, että ihminen saadaan pysähty- tions: What do I want and what is important to mään tähän hetkeen. Taiteen avulla on mahdol- me. The person in question is then helped to lista saada ihminen paremmin kosketuksiin it- become conscious of these issues, make choices, sensä kanssa ja kysymään itseltään, mitä minä and prioritize, for instance, his/her use of time. haluan ja mikä on minulle tärkeää. Häntä aute- Setting boundaries is also important, and it can taan tiedostamaan näitä asioita ja tekemään be practiced with the help of artwork. The pro- valintoja ja priorisoimaan esimerkiksi ajankäyt- cess-based nature of artwork was also deemed töä. Rajojen asettaminen on myös tärkeää ja sitä important for wellbeing. Working follows a curve voidaan harjoitella taidetyöskentelyn avulla. that begins and ends, and is managed. The pro- Taidetyöskentelyn prosessimaisuus nähtiin myös cess provides the student with the feeling that merkityksellisenä hyvinvoinnille. Työskentelyssä he/she is capable of accepting the next chal- on kaari, joka alkaa ja loppuu ja on hallittu. Täl- lenge, finishing it, and managing it. According to löin opiskelijalle tulee tunne, että hän kykenee the interviewee, students often have so many vastaanottamaan seuraavankin haasteen, teke- ongoing processes that their entire life seems to mään sen loppuun ja hallitsemaan sen. be a mess, and that nothing is ever completed.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 67

Haastateltavan mukaan opiskelijoilla on usein As artwork progresses, work can become richer niin monta prosessia kesken, että koko elämä every time, the student grows and involves more tuntuu olevan hajalla, eikä mikään pääty. Taide- and more parts of his/her life in the work. It is, työskentelyn jatkuessa työskentely voi rikastua however, important that the process is managed kerta kerralta ja opiskelija kasvaa siinä mukana ja and that it is concluded at some point. liittää koko ajan enemmän elämänsä osa-alueita työskentelyyn. Tärkeää on kuitenkin, että pro- b) Being seen and belonging to the group sessi on hallittu ja että se myös päätetään jos- In artwork, mere doing does not increase wellbe- sain vaiheessa. ing: it is also important to do something that originates from oneself. In artwork, one can im- b) Nähdyksi tuleminen ja ryhmään mediately see the results of his/her work and get kuuluminen the feeling that he/she completed the task and Taidetyöskentelyssä pelkästään tekeminen ei ole succeeded in it. Through artwork, a person be- hyvinvointia lisäävää. Tärkeää on myös tehdä comes visible. Both professionals in art and those jotain itsestä lähtöisin olevaa. Taidetyöskente- in education emphasized acceptance. With the lyssä ihminen myös näkee heti käsiensä jäljen ja help of art a person can see such sides in him- saa tunteen siitä, että on saanut tehtävän lop- self/herself that are not always flattering. On the puun ja onnistunut siinä. Taidetyöskentelyn other hand, the person can process these emo- kautta ihminen tulee nähdyksi. Molemmat tai- tions while working and, at best, feel that he/she teen ja opetuksen ammattilaiset korostivat hy- is accepted the way he/she is. väksyvyyttä. Taiteen avulla ihminen saattaa nähdä itsestään puolia, jotka eivät aina ole imar- The significance of the group and sharing was televia. Toisaalta hän voi työskentelyn aikana present in the responses of almost all the stu- käsitellä näitä tunteita ja parhaimmillaan kokea dents. It was important for them to gain peer olevansa hyväksytty sellaisena kuin on. support and find out that they are not alone with their problems. Ryhmän ja jakamisen merkitys tuli esiin lähes kaikissa opiskelijoiden vastauksissa. Opiskelijoil- “All kind of group work is good. The kind where le on tärkeää saada vertaistukea ja huomata, everybody has to participate and share experiences. ettei paini yksin ongelmiensa kanssa. The kind with also physical nearness, music, motion, and colors.” ”Kaikenlainen ryhmässä työskentely on hyvästä. Sellainen missä täytyy jokaisen osallistua ja jakaa According to professionals, belonging to a group, kokemuksia. Sellainen, missä on myös fyysistä lähei- committing to it, and assuming responsibility for syyttä, musiikkia, liikettä ja värejä.” it are connected with welfare. Studying nowa- days translates into toiling alone by the comput- Ammattilaisen mukaan ryhmään kuuluminen, er without group experiences. It is important for siihen sitoutuminen ja siitä vastuun ottaminen students to find places where to give, take, and ovat liitoksissa hyvinvointiin. Opiskelu on nykyi- be listened to. There is clearly more demand for sin usein puurtamista yksin tietokoneen ääressä, group experiences. jolloin ryhmäkokemuksia ei välttämättä ole. Opiskelijalle on tärkeää löytää paikkoja, joissa c) Learning new things and self-expression saa antaa ja ottaa ja jossa häntä kuunnellaan. The fourth focus was learning experiences and Ryhmäkokemuksille on selvästi enemmän tarvet- the joy of learning. According to an art and edu- ta. cation professional, making art is also connected with learning new issues and getting to know c) Uuden oppiminen ja itseilmaisu new materials or methods. The professional in Oppimiskokemukset ja oppimisen ilo nousivat question described the transfer phenomenon esille neljäntenä painopistealueena. Taiteen ja where a student can, for instance, through art, opetuksen ammattilaisen mukaan taiteen teke- transfer what he/she has learned to other studies miseen liittyy myös uuden oppiminen ja uusiin or life in general. materiaaleihin tai työtapoihin tutustuminen.

68 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Hän myös kuvasi transfer-ilmiötä, jossa opiskeli- Inventiveness, creativity, and imagination skills ja voi esimerkiksi taiteen avulla oppimaansa can be transferred to, for example, data pro- siirtää myös muuhun opiskeluun tai elämään cessing, or creating new knowledge. Learning in yleensä. Taidetyöskentelyssä opitut kekseliäi- a group, in particular, emphasizes this kind of syyden, luovuuden ja mielikuvituksen taidot voi- transfer impact. In a group, emotional compe- daan siirtää myös esimerkiksi tiedonkäsittelyyn tency and trust strengthen, and social skills are tai uuden tiedon luomiseen. Erityisesti ryhmässä needed in both studying and life in general. oppiminen korostaa entisestään tällaista siirrän- näisvaikutusta. Ryhmässä tunneosaaminen ja The interviews showed that one phenomenon luottamus vielä vahvistuvat ja sosiaalisia taitoja that increases wellbeing is flow experience. The tarvitaan opiskelussa ja elämässä yleensä. fact that one can stop in the middle of hectic studying and focus on one small issue was inspir- Yksi hyvinvointia lisäävä ilmiö, joka tuli haastat- ing in the opinion of one interviewee. The inter- telussa ilmi, oli flow-kokemukset. Se, että ihmi- viewee described how persona-building a flow nen pystyy pysäyttämään itsensä kiireisestä experience can be and how it has transfer im- opiskeluputkesta ja uppoamaan yhteen pieneen pacts on other aspects of life. A flow experience asiaan oli haastateltavan mielestä elähdyttävää. gained through art provides facilities for, for ex- Hän kuvasi myös, kuinka persoonaa rakentavaa ample, writing one’s thesis. A student notices flow-kokemus voi olla ja kuinka sillä on siirrän- that he/she has the ability to focus and become näisvaikutuksia myös muuhun elämään. Taiteen absorbed in a task, which gives good feelings. avulla saavutettu flow-kokemus antaa eväitä These feelings can then be transferred to other, myös esimerkiksi opinnäytetyön tekemiseen. more challenging tasks. Opiskelija havaitsee, että hänellä on kyky keskit- tyä ja uppoutua johonkin tehtävään ja siitä saa Another important issue, especially common in hyvänolon tunteita. Näitä tuntemuksia voi siirtää the students’ responses, was self-expression. By myös muihin, haastavampiinkin tehtäviin. self-expression, I mean the ability to be con- scious of, identify, and express one’s deepest Toinen tärkeä aihe joka tuli esille erityisesti opis- feelings, observations, and aspirations. This can kelijoiden vastauksista oli itseilmaisu. Itseil- occur verbally or, for example, through visual maisulla tarkoitan kykyä tiedostaa, tunnistaa ja expression. According to the students, encourag- ilmaista omia syvimpiä tunteita, havaintoja ja ing them to express themselves and letting them pyrkimyksiä. Tämä voi tapahtua sanallisesti tai express themselves promote their welfare. The esimerkiksi kuvallisen ilmaisun avulla. Itseil- student in question wished for an opportunity to maisuun rohkaiseminen ja ilmaisun salliminen focus on artwork only. The role of the counselors tukevat opiskelijoiden mukaan heidän hyvinvoin- as enablers of artwork and creators of a safe at- tiaan. Opiskelijat myös toivoivat mahdollisuutta mosphere came out in two responses. Two stu- saada vain keskittyä taidetyöskentelyyn. Ohjaa- dents were of the opinion that art is an important jien rooli taidetyöskentelyn mahdollistajina ja tool for working on welfare alone, as well. turvallisen tunnelman luojina tuli ilmi kahdessa vastauksessa. Kaksi opiskelijaa koki taiteen ole- Nevertheless, art does not always promote wel- van merkittävä väline hyvinvoinnin työstämiseen fare, but can be even destructive to it. This came myös yksin. up in the interview of one art and education pro- fessional. The counselor’s task and responsibility Taide ei kuitenkaan ole aina hyvinvointia edistä- is to be able to instruct and target the work cor- vää, vaan se voi olla jopa tuhoavaa. Tämä kävi rectly. Old wounds should not be reopened un- ilmi toisen taiteen ja opetuksen ammattilaisen less one can also close them again. Artwork haastattelusta. Ohjaajan tehtävänä ja vastuulla counselors should have personal experience in olisikin osata ohjeistaa ja suunnata työskentely making art, as well as knowledge of how to be oikein. Vanhoja haavoja ei tulisi aukoa ilman, and act as a counselor. Many people are bur- että ne osataan myös sulkea. Taidetyöskentelyn dened by “traumas” from school art lessons, ohjaajalla tulisi olla omakohtaista kokemusta failures, and experiences of shame. On the other taiteen tekemisestä, mutta myös tietämystä hand, the interviewee tells that an image of what ohjaajana olemisesta ja toimimisesta. art is may be very narrow.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 69

Moni kantaa taakkanaan koulun kuvaamataidon Art is often perceived as a fine painting on the tuntien ”traumoja”, epäonnistumisia ja häpeän wall and artists are perceived as extreme and kokemuksia. Toisaalta haastateltava kertoi, että weird. In this case, art may become a tool to mielikuva siitä, mitä taide on, saattaa olla hyvin marginalize someone or oneself from the group. kapea. Taide usein mielletään hienona tauluna seinällä ja taiteilijat äärimmäisinä ja outoina. Is Encounter Art suitable for promoting stu- Tällöin taiteesta saattaa tulla väline syrjäyttää dent welfare? joku tai itsensä ryhmästä. One can infer from the responses of art and edu- cation professionals and from those of the stu- Soveltuuko Kohtaamistaide opiskelijan hyvin- dents that, as an approach, Encounter Art is suit- voinnin tukemiseen? able for promoting student welfare. None of the Taiteen ja opetuksen ammattilaisten ja opiskeli- respondents claimed that Encounter Art is un- joiden vastauksista voidaan päätellä, että Koh- suitable. There were, of course, many proposals taamistaide menetelmänä soveltuu opiskelijoi- for development, and I will handle them as a den hyvinvoinnin tukemiseen. Kukaan vastaajista theme of its own. ei suoraan kokenut, ettei Kohtaamistaide sovel- tuisi. Kehittämisehdotuksia toki tuli paljon ja In the opinion of an art and education profes- otan ne käsittelyyn omana teemanaan. sional, the structure of Encounter Art creates security and clarity for both the participants and Taiteen ja opetuksen ammattilaisen mielestä the counselors. Kohtaamistaiteen rakenne luo turvallisuutta ja selkeyttä sekä osallistujille, että ohjaajille. “It gives the feeling like everybody knows the game we’re playing. One doesn’t have to relearn the game ”Et se antaa ikään kuin semmoset, et kaikki tietää every time.” mitä peliä me pelataan. Et ei tarvii joka kerta ope- tella uudestaan sitä peliä.” The respondent stated that the structure also includes the risk of stiffening, but did not regard Hän toteaa, että struktuurissa on olemassa myös it as a significant one, since an Encounter Art jäykistymisen vaara, mutta hän ei kokenut sitä group usually assembles just 8-10 times. It merkittävänä, sillä Kohtaamistaideryhmä kestää would be good, nevertheless, to add some sur- yleensä vain kahdeksasta kymmeneen kertaan. prises in art, which could be seen, for instance, in Taiteeseen olisi kuitenkin hyvä liittää yllätyksel- the choice of methods or materials. One could lisyyttä, jonka voi toisinaan antaa näkyä esimer- leave the classroom and thus search for surpris- kiksi menetelmien tai materiaalien valinnoissa. es. The respondent regarded the other elements On myös mahdollista lähteä ulos luokkatilasta ja of Encounter Art—tuning in and appreciation etsiä sillä tavoin yllätyksellisyyttä. Vastaaja koki tour—as highly significant from the perspective myös Kohtaamistaiteen muut elementit, virittäy- of welfare. Documentation of activities and feed- tymisen ja arvostuskierroksen ehdottoman tär- back also constitute essential parts of Encounter keinä hyvinvoinnin näkökulmasta. Olennainen Art. The counselor is responsible for giving feed- osa Kohtaamistaidetta on myös toiminnan do- back to the participants and for recording the kumentointi ja palaute. Ohjaajan tehtävänä on happenings during the sessions. Furthermore, it antaa palautetta osallistujille ja kirjata muistiin, is important to ask the students’ to give their mitä tapahtunut. Olisi myös tärkeää kysyä opis- views on welfare and how they would like to im- kelijoilta heidän näkemyksiään hyvinvoinnista ja prove it. miten he itse haluaisivat sitä parantaa. The joy of doing and working was evident in the Tekemisen ja työskentelyn ilo tuli esille sekä responses of both the professionals and the stu- ammattilaisten, että opiskelijoiden vastauksissa. dents. Doing something new, esthetic pleasure, Uuden tekeminen, esteettinen nautinto ja flow- and flow experiences make everybody feel good. kokemukset tuottavat hyvää oloa. On myös tär- It is important to gain products that can be hung keää saada aikaan tuotoksia, jotka voi ripustaa on the wall or given as gifts. seinälle tai vaikka antaa lahjaksi.

70 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Se, että voi olla ylpeä töistään ja saa tulla näh- The fact that one can be proud of one’s works of dyksi saattaa olla hyvin tärkeä itsetunnon koho- art and be seen may constitute a very important tuksen lähde. Vastaajan mielestä tällainen saat- source for boosting one’s self-esteem. According taa olla hyvinkin iso asia elämässä. Olla hyväk- to the respondent, this can be a very big thing in sytty ja arvostettu on yksi ihmisyyden perustarve life. To be accepted and appreciated is one of the ja tämä tuli esiin kaikkien tutkittavien vastauk- basic human needs, which was seen in all the sista. Erityisesti, kun kyseessä on opiskelumaa- responses. It is important to find places without ilma, jossa jatkuvasti arvioidaan ja suoritetaan, criticism or evaluation, especially in case of the on tärkeää löytää paikkoja, joissa ei arvostella tai world of study where evaluation and perfor- arvoteta. Yksi opiskelija kuvasi Kohtaamistaide- mance are always present. One student de- ryhmää henkireiäksi. Ryhmä nähtiin erilaisena, scribed the Encounter Art group as a lifesaver. kuin muu opiskelu ja se toimi vastapainona lu- The group was seen as different from studying, kemiselle ja teoriaopinnoille. Kohtaamistaide- and it acted as a counterbalance to reading and ryhmä koettiin paikkana, jossa töitä ei arvioida, theoretic studies. The Encounter Art group was on vapaus epäonnistua ja tehdä uudenlaisia, experienced as a place where work is not evalu- hassujakin juttuja. ated, people have the right to fail and make new kinds of things, even silly ones. ”Koska kaikki, mitä tehdään on oikein, ei ole myös- kään onnistumisen paineita. Helpompi hyväksyä ”Because whatever is done is right, there is no pres- oma työ ja oma itsensä.” sure to succeed. It is easier to accept one’s work and oneself.” Itsetunnon vahvistaminen ja tunteiden tutkimi- nen koettiin tärkeiksi hyvinvointia lisääviksi teki- Boosting self-esteem and studying emotions and jöiksi. Merkityksellistä oli myös ryhmän ilmapiiri, feelings were considered important factors in- jossa hyväksytään sellaisena kuin on. Ryhmässä creasing wellbeing. The group atmosphere, tekeminen, verkostoon kuuluminen, rauhoittu- where people are accepted just the way they are, minen ja aivojen uudenlainen aktivoituminen was also significant. Responses highlighted do- tulivat myös esiin vastauksissa. Kaksi vastaajista ing in a group, belonging to a network, calming ehdotti, että Kohtaamistaiteen ryhmän voisi down, and a new kind of brain activation. Two laittaa pakolliseksi opintojaksoksi kaikille opiske- respondents suggested that Encounter Art be a lijoille. Tällaiselle itsetuntemusta rakentavalle ja compulsory subject for all students. This kind of vahvistavalle ryhmälle olisi tilausta. group that builds up and strengthens one’s self- awareness is in great demand. Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Opiskelijoiden ja ammattilaisten näkemykset Conclusions and proposals for development opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteista olivat The students and professionals had similar views samansuuntaisia. Kaikki tahot kertoivat opiskeli- on student welfare. All agreed that students have joiden tasapainoilevan työn, opiskelun ja vapaa- to balance between the demands of work, study- ajan vaatimusten välillä. Opiskelijat kokivat ing, and leisure time. The students felt burdened stressin ja paineiden kuormittavan heitä ja vai- by stress and pressures, which affected their kuttavan heidän hyvinvointiinsa. Opiskelu ajoit- wellbeing. Studying often coincides with becom- tuu usein herkkään itsenäistymisen vaiheeseen, ing independent when young adults have to face johon nuorilla aikuisilla liittyy muutenkin haas- other growth challenges. Studying at a university teellisia kasvun paikkoja. Ammattikorkeakoulus- of applied sciences is challenging and requires sa opiskelu on haasteellista ja edellyttää itsenäi- independence and self-direction. It is, however, syyttä ja itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuutta possible to learn self-direction: students can be on myös mahdollista oppia ja siihen voidaan gently instructed in it, so that they will not feel lempeästi ohjata ilman, että opiskelijalle tulee that they left alone. One of the students said that olo, että hänet on jätetty tyhjän päälle. Yksi he/she sometimes plays hooky to be able to vastanneista opiskelijoista kertoi ottavansa sil- manage his/her otherwise chaotic life. Cherishing loin tällöin rokulipäiviä, jotta saisi hallittavuutta one’s wellbeing is not, however, always desirable muuten kaoottiseen elämään. from the perspective of society.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 71

Oman hyvinvoinnin vaaliminen ei kuitenkaan It is challenging to combine strict work ethic with aina ole yhteiskunnan näkökulmasta hyväksyttä- welfare, which is something I have encountered vää. Tiukan työmoraalin ja hyvinvoinnin yhdis- numerous times in my work. täminen on haasteellista ja olen työssäni tör- männyt tähän ristiriitaan lukuisia kertoja. According to student health care professionals, students often crave neutral discussion to help Opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisten mu- them, and one of the professionals wished for kaan opiskelijat toivovat usein neutraalia keskus- different kinds of therapeutic groups and support teluapua ja toinen heistä peräänkuulutti enem- groups. Encounter Art can provide students with män erilaisia terapeuttisia ryhmiä ja tukiryhmiä. a place where they get peer support and can Tähän tarpeeseen voisi Kohtaamistaide tarjota sound their feelings without any performance or paikan, jossa opiskelija saisi vertaistukea ja pai- evaluation pressures. All the subjects being stud- kan tuulettaa tuntojaan ilman suoritus- tai arvi- ied agreed that belonging to a group and being ointipaineita. Kaikki tutkittavat kokivat ryhmään accepted constitutes an essential part of wellbe- kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen olevan ing. oleellinen osa hyvinvointia. I have great belief in art’s ability to increase wel- Uskon vahvasti taiteen hyvinvointia lisäävään fare, especially in a peer group and in an appre- vaikutukseen ja erityisesti kun se tapahtuu ver- ciative atmosphere. Encounter Art combines the taisryhmässä arvostavassa ilmapiirissä. Kohtaa- ways, described by Liikanen (2010), in which art mistaiteessa yhdistyvät Liikasen (2010) kuvaa- can promote welfare. Art as an experience and mat tavat, joilla taide voi edesauttaa hyvinvoin- pleasure is realized in both artwork and the ap- tia. Taide elämyksenä ja nautintona toteutuu preciation tour where the works of art created by sekä taidetyöskentelyssä, että arvostuskierrok- all the participants are seen. Another way pre- sessa, jolloin nähdään myös muiden tuotokset. sented by Liikanen is the connection between art Toinen Liikasen esittelemä tapa, on yhteys tai- and culture and experienced health and sharing. teen ja kulttuurin sekä koetun terveyden ja jak- Clinical Art, on which Encounter Art is based, has samisen välillä. Clinical Artia, johon Kohtaamis- been studied from the perspective of its physio- taide perustuu, on tutkittu nimenomaan sen logical health impacts. In the future, basic health fysiologisten terveysvaikutusten näkökulmasta. care (e.g., physiotherapy) should be included in Tavoitteena olisikin tulevaisuudessa liittää myös Finnish Encounter Art activities. The third way perusterveydenhuolto (esimerkiksi fysioterapia) presented by Liikanen is connected with the osaksi suomalaista Kohtaamistaidetoimintaa. sense of community and social networks. En- Kolmas Liikasen esittämä tapa liittyy yhteisölli- counter Art activities take place in a group where syyteen ja sosiaalisiin verkostoihin. Kohtaamis- interaction and community spirit play the main taide tapahtuu ryhmässä ja vuorovaikutus ja role. The significance of peer support and sharing yhteisöllisyys ovat keskeisessä asemassa. Ver- of experiences and thoughts are highlighted. The taistuen merkitys ja kokemusten ja ajatusten fourth way is art’s significance in creating a jakaminen korostuvat. Neljäs tapa on taiteen pleasant living environment. (Liikanen 2010, 65) merkitys viihtyisän elinympäristön luomisessa. Exhibitions in connection with Encounter Art (Liikanen 2010, 65) Kohtaamistaiteen ryhmien groups, where the participants’ works of art are puitteissa pidetyt näyttelyt, joissa osallistujien put on exhibit, are one example of creating a tuotokset ovat esillä, ovat yksi esimerkki viih- pleasant living environment. tyisän elinympäristön luomisesta. There were plenty of proposals for development. Kehittämisehdotuksia tuli runsaasti. Yksi merkit- One proposal—from both the students and the tävä ehdotus, joka tuli sekä opiskelijoilta, että art and education professionals—was to arrange taiteen ja opetuksen ammattilaiselta, oli toive a longer and more intensive work period. The pidemmän ja intensiivisemmän työskentelyjak- same proposal was made by the students’ En- son järjestämisestä. Tämä sama ehdotus esitetti- counter Art group. This kind of longer—for in- in myös opiskelijoiden Kohtaamistaideryhmässä. stance, lasting 1-2 days—session would enable more in-depth focusing and practice.

72 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Tällainen pidempi, esimerkiksi yksi tai kaksi päi- One student proposed more intensive working, vää kestävä, jakso antaisi mahdollisuuden rau- for example, arranging two sessions per week. As hassa syventyä ja syventää harjoituksia. Yksi regards students, the group could last for the opiskelija ehdotti myös tiiviimpää työskentelyä, entire term. In my experience, eight times is not esimerkiksi kaksi tapaamiskertaa viikossa. Opis- enough and I felt that the group had just really kelijoiden kohdalla ryhmän kokonaiskestoa voisi started when it was already time to think about myös laajentaa esimerkiksi koko lukukauden ending. kestäväksi. Oman kokemukseni mukaan kahdek- san kertaa on kuitenkin aika vähän ja itsestäni Use of multiple senses and different ways of ex- tuntui, että ryhmä oli vasta päässyt oikein kun- periencing should be better accounted for. In nolla vauhtiin, kun ruvettiin jo miettimään irtau- addition to the visual arts, the students wished tumista ja lopettamista. for more music, motion, and drama. Starting the group was deemed important and group forming Moniaistisuutta ja erilaisia kokijoita tulisi ottaa should be paid more attention to. The profes- paremmin huomioon. Opiskelijat toivoivat kuva- sionals and students agreed that everybody taiteen lisäksi enemmän musiikkia, liikettä ja should have the right to art. In particular, profes- draamaa. Ryhmän aloitus koettiin tärkeänä ja sionals working with people should be aware of ryhmäyttämiseen toivottiin kiinnitettävän eri- their own operating methods and be at least tyistä huomiota. Ammattilaiset ja opiskelijat somewhat at peace with themselves. Two re- olivat samaa mieltä siitä, että kaikilla tulisi olla spondents suggested that Encounter Art be a oikeus taiteeseen. Erityisesti ihmisten kanssa compulsory subject for all students. One re- työtä tekevien ammattilaisten olisi tärkeää olla spondent stated that the right to art should be tietoisia omista toimintamalleistaan ja jokseen- the right of all students. Moreover, enthusiastic kin sinut itsensä kanssa. Kaksi opiskelijaa ehdot- students could counsel small sessions and, thus, ti, että Kohtaamistaiteen ryhmäprosessin voisi make their own knowledge more visible. One art liittää pakolliseksi opintojaksoksi kaikille opiske- and education professional stated that cherish- lijoille. Yksi vastaaja totesi, että oikeus taitee- ing joy and sharing is important in itself. The seen tulisi olla kaikkien opiskelijoiden oikeus. respondent said that Encounter Art could act as Toiveena oli myös, että innokkaat opiskelijat an approach with which special challenges could voisivat itse ohjata pieniä tuokioita ja saada sitä be identified and students could be referred to kautta oppimista näkyvämmäksi. Toinen taiteen appropriate support. ja opetuksen ammattilainen totesi, että ilon ja jakamisen vaaliminen ovat sellaisenaan tärkeitä. ”As educators, we are responsible for ensuring the Hänen mielestään Kohtaamistaide voisi toimia graduation of good professionals. This entails re- myös työtapana tunnistaa erityishaasteet ja sponsibility for the welfare and balance of individu- ohjata opiskelija oikeanlaisen tuen piiriin. als.”

”Meillä on koulutustahona vastuu hyvien ammatti- I was pleased to read that all the students partic- laisten valmistumisesta. Se tarkoittaa vastuuta ipating in the survey agreed that Encounter Art myös yksilöiden hyvinvoinnista ja tasapainosta.” can promote student welfare. The students’ pro- posals for development are extremely valuable, Oli ilo lukea, että kaikkien kyselyyn osallistunei- and I believe that in the future these kinds of den opiskelijoiden mielestä Kohtaamistaiteen activities can be developed to better meet the avulla voidaan tukea opiskelijan hyvinvointia. needs of students. Heiltä tulleet kehittämisehdotukset ovat erittäin arvokkaita ja uskon, että tulevaisuudessa tä- mänkaltaista toimintaa voitaisiin kehittää vas- taamaan paremmin juuri opiskelijoiden tarpeita.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 73

Lähteet | Bibliography

Hämäläinen, T. 2009. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi. Sitran selvityksiä 8. Kunttu K, Huttunen T. 2001. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Kansaneläkelaitos, Sosiaa- li- ja terveysturvan katsauksia 45. Helsinki.

Kunttu, K., & Huttunen, T. 2005. Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004. Yliioppilaiden terveyden- hoitosäätiön tutkimuksia 40. Helsinki: Hakapaino Oy.

Kunttu, K., & Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden tervey- denhoitosäätiön tutkimuksia 45. Helsinki: PunaMusta Oy.

Liikanen, H.-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Ope- tusministeriön julkaisuja 2010:1.

Mantere, M.-H. 2009. Luovuuden ulottuvuuksia taideterapiassa. Teoksessa: Rantanen, M., Hentinen, H. & Mantere, M.-H. (toim.) Taideterapian perusteet. Helsinki: Duodecim.

Toivonen, V.-M. & Koivisto, M. 2010. Itsestään. Aineeton tuotanto ja henkilökohtainen kasvu. Helsinki: Hakapaino.

Wallenius-Korkalo, S. 2011. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja vaikuttavuutta. Teoksessa: Tai- de käy työssä. Lahden Ammattikorkeakoulun julkaisusarja C74.

74 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaide –ryhmä lasten- Encounter Art Group in Child suojelutyössä Protection Liina Kahelin Liina Kahelin

Tiivistelmä Abstract Tässä artikkelissa pohditaan nuorten parissa This article addresses working with the young työskentelyä kulttuurisen, yhteisöllisen ja kasva- from the perspective of cultural, communal and tuksellisen nuorisotyön näkökulmasta. Tässä educational youth work. The article describes a tekstissä kuntouttava työ on tarkastelukulmana group process, implemented during spring 2010, huostaan otettujen nuorten kanssa toteutettuun with four participants. The participants were Kohtaamistaide –toimintaan. Artikkelissa kuva- girls, aged 15-17, living at child welfare long-term taan kevään 2010 aikana toteutettua ryhmäpro- care units. The starting point was to offer the sessia, johon osallistui neljä lastensuojelun pit- participating young persons a possibility to bring kähuoltoyksiköissä asuvaa 15-17-vuotiasta tyt- out their own creativity with the help of existing töä. Toiminnan lähtökohtana oli tarjota siihen resources and abilities. The operations aimed to osallistuville nuorille mahdollisuus tuoda esiin provide the young with positive experiences of omaa luovuuttaan olemassa olevien voimavaro- both independent artwork and artwork conduct- jen ja kykyjen pohjalta. Toiminnalla pyrittiin tar- ed with peers. The aim was to enhance the young joamaan nuorille myönteisiä kokemuksia oma- persons’ self-expression and self-esteem and to kohtaiseen taidetyöskentelyyn sekä vertaisryh- strengthen their emotional skills with the help of mään osallistumisen kautta. Tavoitteena oli both personal and shared art-based activities. In nuorten itseilmaisun ja –arvostuksen sekä tunne- addition, the operations aimed to show that the taitojen vahvistuminen sekä omakohtaisen että benefits of participating in the group extend out- yhdessä jaetun taidelähtöisen toiminnan keinoin. side the group and promote the young persons’ Lisäksi toiminnalla tähdättiin siihen, että ryh- wellbeing and social interaction skills in their mään osallistuminen kantaa hedelmää myös everyday growth environments. ryhmän ulkopuolelle ja edistää nuorten hyvin- vointia ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja arjen Perspectives on working with the young kasvuympäristöissä. Questions related to the welfare of children and, especially, the young have been a subject of lively Tarkastelukulmia nuorten parissa työskente- discussion and great concern in Finland for the lyyn past few years. According to child welfare expert Yhteiskunnallisesti kysymykset lasten ja etenkin Elina Pekkarinen (2011, 9), almost 80,000 chil- nuorten hyvinvoinnista ovat olleet Suomessa dren are already included in child welfare viime vuosina vilkkaan keskustelun ja vakavan measures in Finland. According to a report pub- huolen kohteena. Lastensuojelun asiantuntija lished by the National Institute for Health and Elina Pekkarisen (2011, 9) mukaan lastensuojelu- Welfare (THL), taking into care of children of all toimenpiteiden piirissä on Suomessa jo lähes 80 ages has increased in Finland. Nevertheless, the 000 lasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen number of children aged 12 or more and especial- julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa ovat ly the young aged 16 or more taken into care in lisääntyneet kaikkien ikäisten lasten huos- the 2000s has increased the most. (Heino 2009, taanotot. Suhteellisesti eniten 2000- luvulla 200.) ovat lisääntyneet huostaan otettujen yli 12- vuotiaiden lasten ja varsinkin 16 vuotta täyttä- In addition to child welfare, the challenges of neiden nuorten osuus. (Heino 2009, 200.) youth welfare are evident in youth work. In Fin- land, the essential and permanent elements of Nuorten hyvinvoinnin haasteet näkyvät lasten- youth work consist of doing together and group suojelun ohella myös nuorisotyön kentässä. forming, as well as self-expression and identity Suomessa nuorisotyön keskeisiksi ja pysyviksi issues (Hoikkala & Sell 2007, 10). According to a elementeiksi nähdään yhdessä tekeminen ja research report of the national Myrsky (Storm) ryhmäyttäminen sekä itseilmaisu ja identiteetti- project (2010), it is important to satisfy young kysymykset (Hoikkala & Sell 2007, 10). persons’ need for expression and doing.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 75

Nuorten taiteen tekemisen merkityksiä tarkastel- Kotilainen, Siivonen and Suoninen (2010, 17) leen valtakunnallisen Myrsky –hankkeen tutki- suggest in their research report that finding musraportin (2010) mukaan nuorissa olevan young persons’ needs is demanding as regards ilmaisun ja tekemisen tarpeen kohtaaminen on especially those young persons who have a lot of tärkeää. Kotilainen, Siivonen ja Suoninen (2010, challenges in their lives. The quality of opera- 17) nostavat tutkimusraportissa esiin, että nuor- tions is essential, so that young persons’ inde- ten tarpeiden löytäminen on vaativaa erityisesti pendent activities and self-expression are pro- sellaisten nuorten parissa, joilla on paljon haas- moted. Thus, it is important to find the balance teita elämässään. Oleellista on toiminnan laatu between organized guidance on one hand and siten, että nuorten omaehtoinen toiminta ja it- independence and self-expression on the other seilmaisu pääsevät tuetusti esille. Siten tasapai- hand. (Kotilainen, Siivonen & Suoninen 2010, non löytäminen toisaalta organisoidun ohjauk- 17.) sen, toisaalta omaehtoisuuden ja itseilmaisun välillä on tärkeää. (Kotilainen, Siivonen & Suoni- As a general rule, youth work focuses on leisure nen 2010, 17.) time, somewhere between home, school, and social work. Youth work typically respects volun- Pääasiallisesti nuorisotyö sijoittuu nuorten va- tary participation on the part of the young and paa-aikaan sekä kotien, koulujen ja sosiaalityön young persons’ autonomy. In addition, youth välimaastoon. Ominaista sille on nuorten osallis- work has always been characterized, one way or tumisen vapaaehtoisuus sekä nuorten itsemää- another, by targeting work at a specific group of räämisoikeuden kunnioittaminen. Lisäksi nuori- young people such as age groups, girls or boys, sotyössä on aina jollakin tavalla näkynyt työn some ethnic groups, or the young with immigrant kohdistaminen jollekin valikoidulle nuorten jou- background. kolle, kuten samanikäisille, joko tytöille tai pojil- le, joillekin etnisille ryhmille tai maahanmuutta- Young people somehow in trouble are one special jataustaisille nuorille. target group of youth work. When working with particularly challenging special groups, expert Yhtenä erityisenä nuorisotyön kohderyhmänä understanding of youth work supports the work pidetään jollakin tavalla ongelmiin joutuneita conducted in an important way. nuoria, joiden avuksi työtä tehdään. Erityisesti haasteellisempien erityisryhmien kanssa työs- Some of the problems faced by the young also kenneltäessä asiantunteva ymmärrys nuoriso- require special expertise in the fields of, for ex- työstä tukee työtä merkittävällä tavalla. Osa ample, health care and social work. (Nieminen nuorten ongelmista edellyttää myös erityis- 2007, 25–26, 28–38.) When implementing En- osaamista esimerkiksi terveydenhuollon ja sosi- counter Art activities for the young, the above- aalityön alueelta. (Nieminen 2007, 25–26, 28– mentioned principles and elements are present. 38.) Kohtaamistaidetta nuorten kanssa toteutet- Depending on the educational background of the taessa edellä mainitut periaatteet ja elementit Encounter Art counselor, the area of expertise ovat läsnä. Kohtaamistaiteen ohjaajan peruskou- affecting the work may be connected with, for lutustaustasta riippuen työskentelyn taustalla instance, different factors of functional abilities vaikuttava erityisosaamisen alue voi liittyä esi- or study abilities and the ability to model the merkiksi toiminta- tai opiskelukyvyn eri tekijöihin activities according to a young person’s devel- ja kykyyn porrastaa toimintaa nuoren yksilöllisen opment stage and needs. kehitystason ja tarpeiden mukaan. According to Leena Ruotsalainen who analyzed Taiteellisen toiminnan ja hyvinvoinnin välistä the relation between art activities and wellbeing suhdetta tarkastelleen Leena Ruotsalaisen (2007, 171), cultural youth work has succeeded (2007, 171) mukaan kulttuurisen nuorisotyön in positively affecting the situations of, for in- avulla on voitu puuttua myönteisellä tavalla stance, young people at risk of marginalization. esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten Ruotsalainen elaborates that in the center of tilanteisiin. cultural youth work lie both focusing on activities as a process and supporting the self-expression of the participants.

76 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Ruotsalainen kuvaa, että kulttuurisen nuoriso- Furthermore, encouraging dialog with the young työn keskiössä on sekä keskittyminen toimintaan is imperative. (Ruotsalainen 2007, 174.) prosessina että siihen osallistuvien itseilmaisun tukeminen. Lisäksi olennaista on kannustava Cultural youth work also leans on socio-cultural dialogi yhdessä nuorten kanssa. (Ruotsalainen motivation. Kurki (2000, 11- 27) defines socio- 2007, 174.) cultural motivation as professional operations based on planned, systematic and goal-oriented Kulttuurisen nuorisotyön alueella nojataan myös activities. Encouragement strives to enhance the sosiokulttuuriseen innostamiseen. Kurki (2000, quality of life, boost identity, and make people 11- 27) määrittelee sosiokulttuurisen innostami- notice how their actions in everyday life and in nen ammattimaiseksi toiminnaksi, joka perustuu their community are simultaneously connected suunniteltuun, päämäärätietoiseen ja tavoitteel- with the activities of the society at large. Socio- liseen toimintaan. Innostamisen avulla pyritään cultural motivation sees the community as a parantamaan ihmisten elämän laatua, vahvista- dynamic partner, and its objectives may be com- maan identiteettiä sekä saamaan yksilöt huo- munity-oriented as well. maamaan, kuinka heidän oma toimintansa arjes- sa ja yhteisössä liittyy myös laajempaan yhteisöl- Guided artwork can help support the participa- liseen toimintaan. Sosiokulttuurisessa innosta- tion of an individual uncertain of his or her own misessa yhteisö nähdään dynaamisena kump- skills, but at its worst, it can prevent participants panina ja siinä toiminnan tavoitteet voivat olla from engaging in creative activities and enjoying myös yhteisöllisiä. them. The challenge of an Encounter Art counse- lor is to make advance preparations to ensure Ohjatun taidetyöskentelyn avulla voidaan tukea balance in such a way that issues are not ready- esimerkiksi omista taidoistaan epävarman tai made but yet prepared in such a way that each kokemattoman yksilön osallistumista, mutta individual can participate in the process within pahimmillaan myös estää luovaan toimintaan his/her own resources. (Pusa 2010, 12.) heittäytymistä ja siitä nauttimista. Kohtaamis- taide –ryhmän ohjaajan haasteena onkin pyrkiä The ideas of socio-cultural motivation are also ennakkovalmisteluissa tasapainoon niin, että seen in Encounter Art activities. Encounter Art asiat eivät ole valmiiksi pedattuja, mutta kuiten- focuses on art-based interaction and on creating kin siten valmisteltuja, että kunkin on mahdollis- experiences of success and joy. (Pusa 2010, 11). ta osallistua prosessiin omien voimavarojensa Encounter Art activities aim at experiences and suomissa rajoissa. (Pusa 2010, 12.) emotions generated by artwork, as well as shar- ing those experiences and emotions interactively Sosiokulttuurisen innostamisen ajatukset näky- with the other group members. The aims are to vät myös Kohtaamistaide –toiminnassa. Koh- enhance the potentials and resources of all the taamistaiteen fokus on taidelähtöisessä vuoro- participants and to strengthen the social capital vaikutuksellisuudessa sekä onnistumisen ja ilon resulting from shared activities. kokemusten syntymisessä (Pusa 2010, 11). Koh- taamistaide -toiminnalla pyritään taidetyösken- Encounter Art Group in Everyday Child Wel- telystä kumpuavaan tunne-elämykselliseen ko- fare kemiseen sekä syntyvien kokemusten jakamiseen Four girls (aged 15-17), living at child welfare vuorovaikutuksessa muiden ryhmän jäsenten long-term care units, participated in the group kanssa. Pyrkimyksenä voidaan pitää jokaisen process implemented in spring 2010. The coop- osallistujan toimintamahdollisuuksien ja voima- eration partners were the City of Espoo’s Family varojen sekä yhteisöllisesti syntyvän sosiaalisen and Social Services Foster Care unit (a children’s pääoman vahvistumista. home with 21 places) and the HUS Hospital Dis- trict’s Foster Care Consultation Team (KOHO). The counselor, who worked at the City of Espoo’s children’s home, informed the employees of the children’s home about the Encounter Art group and participated in counseling the group of young persons.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 77

Kohtaamistaide –ryhmä lastensuojelutyön The young persons were invited to participate in arjessa the group based on discussions between counse- Keväällä 2010 toteutettuun ryhmäprosessiin lors and personal nurses. In addition, Encounter osallistui neljä lastensuojelun pitkähuoltoyksi- Art activities were introduced to the KOHO team, köissä asuvaa 15-17-vuotiasta tyttöä. Yhteistyö- through which the group was marketed also to kumppaneina olivat Espoon kaupungin perhe- ja girls living in other foster care units in Espoo. The sosiaalipalveluiden sijaishuoltoyksikkö (21- criteria for participation were aged 15-17 and paikkainen lastenkoti) sekä Helsingin ja Uuden- several years’ customer relationship with child maan sairaanhoitopiirin sijaishuollon konsultaa- welfare. Additional criteria consisted of living at a tiotyöryhmä (KOHO). Espoon kaupungin lasten- children’s home or foster home and school at- kodissa työskennellyt ryhmän ohjaaja tiedotti tendance in the 9th or 10th grade. Participation Kohtaamistaide –ryhmästä lastenkodin henkilö- was voluntary and free-of-charge for the young. kunnalle ja osallistui tätä kautta myös nuorten Altogether six girls became interested in the ryhmään ohjaamiseen. group, of which four participated in it.

Nuoret kutsuttiin ryhmään mukaan vastaavien In the course of the spring, the group assembled ohjaajien ja omaohjaajien kanssa käytyjen kes- at the children’s home eight times, for two hours kustelujen pohjalta. Lisäksi Kohtaamistaide – at a time. The multipurpose hall of the children’s toimintaa esiteltiin sijaishuollon konsultaatio- home offered a peaceful and undisturbed space työryhmälle, mitä kautta ryhmää markkinoitiin that could be altered by means of separating myös muille Espoon seudulla sijaishuoltoyksi- walls. The premises had large windows and wa- köissä asuville tytöille. Osallistujilta edellytettiin ter outlets, which made working smooth and 15-17 vuoden ikää ja lastensuojelun monivuoti- pleasant. Besides providing the premises, the nen asiakkuus. Kriteereitä osallistumiselle olivat children’s home contributed to the group’s mate- myös lastenkodissa tai perhekodissa asuminen rial costs. sekä koulunkäynti peruskoulun 9- tai 10- luokal- la. Ryhmään osallistuminen oli nuorille vapaaeh- Before the group began, the counselors met the toista ja maksutonta. Ryhmästä kiinnostui yh- young participants individually. In the initial teensä kuusi tyttöä, joista neljä osallistui ryh- meetings, discussion focused on the purpose of mään. the group and potential forms of artwork used. In addition, the young were asked to talk about Ryhmä kokoontui lastenkodissa kevään aikana their life situations and wishes for the group ac- kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan. Las- tivities. This helped interconnect group activities tenkodin monitoimitila tarjosi ryhmätapaamisiin with the young persons’ everyday lives, so that rauhallisen ja häiriöttömän tilan, joka oli välisei- personal life situations—for example, school nien avulla muunneltavissa. Tilassa oli isot ikku- attendance, hobbies, and living environments— nat ja vesipisteet, mikä teki työskentelystä suju- could be accounted for. Furthermore, the initial vaa ja miellyttävää. Tilojen tarjoamisen lisäksi discussion explained that participation in the lastenkoti osallistui myös ryhmän materiaalikus- group does not require any previous experience tannuksiin. or skills in artwork. The young were also given a written description of the group activities. Ennen ryhmän aloittamista ohjaajat tapasivat nuoret yksilöllisesti. Alkutapaamisissa keskustel- Glimpses of implementing the group tiin ryhmän tarkoituksesta ja mahdollisista taide- The aim of the group activities was to provide the työskentelyn muodoista. Lisäksi nuoria pyydet- participants with a possibility of guided, goal- tiin kertomaan elämäntilanteestaan ja toiveis- oriented, art-based and communal activities. taan ryhmätoimintaa kohtaan. Tämän avulla Compliant with the principles of Encounter Art ryhmätoiminta pyrittiin liittämään osaksi nuor- activities, each session began with a tuning-up ten arkea siten, että yksilölliset elämäntilanteet and ended with an appreciation tour (following esimerkiksi koulunkäynnin, harrastusten ja asu- the actual artwork), during which the works of art misympäristöjen kannalta voitiin huomioida. were observed together. One of the appreciation tours took place on a lakeshore, near the chil- dren’s home.

78 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Lisäksi alkutapaamisessa keskusteltiin siitä, että The entire group walked together to the shore ryhmään osallistuminen ei edellytä aiempia ko- and collected materials for artwork from nature, kemuksia tai taitoja taidetyöskentelystä. Ryhmä- and some of the creations were placed there. toiminnasta annettiin nuorille myös kirjallinen kuvaus. Planning the group process and mentoring the work required that the counselors have the sensi- Tuokiokuvia ryhmän toteutuksesta tivity required for meeting a young person. Crea- Ryhmätoiminnan kautta pyrittiin tarjoamaan tion of a safe and open atmosphere was promot- siihen osallistuville nuorille mahdollisuus ohjat- ed by paying attention to the young persons’ tuun, tavoitteelliseen taidelähtöiseen ja yhteisöl- choice of words and by receiving and listening to liseen toimintaan. Kohtaamistaide –toiminnan arising feelings. Discussion was open: experienc- periaatteiden mukaisesti jokainen tapaaminen es and feelings were shared informally without aloitettiin virittäytymisellä ja päätettiin taide- any assigned turns to speak or specific questions. työskentelyä seuranneella yhteisellä arvostus- At the same time, it was stressed that the ex- kierroksella, jonka aikana taidetuotoksia tarkas- pression of each participant was valuable. On the teltiin yhdessä. Yksi tapaamiskerroista toteutet- other hand, it was not obligatory to share one’s tiin lastenkodin lähiympäristössä järven rannalla, thoughts; the participants were allowed to join minne ryhmäläiset suuntasivat yhdessä kävellen. the group and work in silence. Kyseisellä kerralla myös taidetyöskentelyn mate- riaaleja kerättiin luonnosta ja osa syntyneistä The recurrent structure of the sessions turned töistä aseteltiin luonnon siimekseen. out to be highly important. From the very begin- ning, the participants paid attention to the step- Ryhmäprosessin suunnitteleminen ja työskente- by-step progress, which they seemed to assimi- lyn ohjaaminen edellyttivät ohjaajilta nuorten late quickly. After this, the structure acted as a kohtaamiseen liittyvää herkkyyttä. Turvallisen ja framework for safe activities and the participants avoimen ilmapiirin syntymistä tuettiin kiinnit- expectantly looked forward to the different stag- tämällä huomiota esimerkiksi nuorille tuttuihin es. The sense of safety and predictability was sanavalintoihin sekä vastaanottamalla ja kuun- also boosted by the fact that—apart from the telemalla esiin tulevia tuntemuksia. Keskustelu one outdoor session—the group meetings took pidettiin avoimena siten, että kokemuksia ja place within the same stable elements. The ses- tuntemuksia jaettiin vapaamuotoisesti, ilman sions were started and ended in the same famil- puheenvuoroja ja tarkkoja kysymyksiä. Samanai- iar way: in a circle on pillows on the floor. This kaisesti pyrittiin huomioimaan se, että jokaisen way each member had her place and space in the puheenvuoro oli arvokas. Toisaalta omien ajatus- group. In the course of the process, the young ten jakaminen ei ollut välttämätöntä, ryhmään persons’ attitude toward the children’s home’s sai tulla ja siihen sai osallistua myös hiljaa työs- multipurpose hall changed and they began to call kennellen. it the art hall.

Tapaamisten toistuva rakenne osoittautui tärke- The counselors strived to create an unhurried äksi. Vaiheittaiseen etenemiseen kiinnitettiin and positive atmosphere in the group. Sense of huomiota alusta alkaen, minkä nuoret vaikutti- hurry was minimized with the help of advance vat omaksuvan nopeasti. Tämän jälkeen rakenne planning. The different parts of the sessions were toimi osaltaan turvallisen toiminnan kehyksenä planned, phased, and prepared in advance. Like- ja eri vaiheisiin suuntauduttiin odottavaisen oloi- wise, the division of labor between the counse- sesti. Turvallisuuden tunnetta ja ennakoitavuut- lors was agreed in advance: one of the counselors ta vahvistettiin myös sillä, että ryhmätapaamiset was responsible for the tuning-up part, another toteutettiin (ulkona toteutunutta kertaa lukuun one for instructions during artwork (maybe even ottamatta) samoina pysyvien elementtien äärel- participating in the artwork), and yet another one lä. Tapaamiset aloitettiin ja päätettiin tutuksi helped the young as required. muodostuneessa tyynypiirissä lattialla. Tämän kautta jokaisella ryhmän jäsenellä oli myös oma paikkansa ja tilansa ryhmässä.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 79

Prosessin aikana nuorten suhtautuminen ryhmä- At the beginning of the group, the young per- tilana käytettyyn lastenkodin monitoimisaliin sons’ attitude toward artwork seemed to be muuttui ja he alkoivat kutsumaan sitä taidetilak- mostly cautious. They cautiously tested making si. art and followed what the other members were doing. In the first few sessions, the counselors’ Ohjaajat pyrkivät luomaan ryhmään kiireettömän instructions, support and encouragement affect- ja myönteisen ilmapiirin. Kiireen tuntu pyrittiin ed activities fairly strongly. For instance, the minimoimaan etukäteissuunnittelun avulla. Ta- young verbally expressed their weak trust in their paamisten eri osiot suunniteltiin, vaiheistettiin ja own skills. Encouraging the participants to work valmisteltiin etukäteen. Myös ohjaajien työnjako independently required the counselors’ encour- oli ennalta sovittu; joku ohjaajista kantoi veto- aging presence, and on the other hand, the coun- vastuun virittäytymisosiosta, toinen taidetyös- selors were required to give the young time and kentelyn ohjeistamisesta ja mahdollisesti siihen space for their own considerations and choices. osallistumisesta, kolmas auttoi nuoria tarpeen mukaan. As the process progressed, the participants be- came deeper involved in making art. Likewise, Ryhmän alkuvaiheessa nuorten heittäytyminen artwork started to generate more and more dis- taidetyöskentelyyn vaikutti pääosin varovaiselta. cussion. During the appreciation rounds, individ- Taidetyöskentelyä kokeiltiin varovaisesti ja te- ual works of art were sometimes observed one at kemisen lomassa seurattiin muiden ryhmän jä- a time and at other times, simultaneously, by senten toimintaa. Ensimmäisten tapaamisten putting the works side by side. Topics of conver- aikana ohjaajien antama ohjeistus, tuki ja kan- sation included, among other things, colors, nustus siivittivätkin toimintaa melko vahvasti. shapes, and the related associations. All the Varovaisesti käynnistyvän taidetyöskentelyn works of art were observed, but comments were aikana nuoret ilmaisivat sanallisesti esimerkiksi voluntary: it was possible to just listen to others. heikkoa luottamusta omia kykyjä kohtaan. Oma- kohtaiseen työskentelyyn kannustaminen edel- In time, the discussions conducted during the lytti ohjaajilta toisaalta kannustavaa läsnäoloa, appreciation rounds increasing included ques- toisaalta tilan ja ajan tarjoamista nuoren omalle tions and comments related to the young per- pohdinnalle ja valinnoille. sons’ self-esteem (e.g., “this is where I succeed- ed well”). Based on the comments, the young Prosessin edetessä taidetyöskentelyyn syventy- both undermined their skills and had feelings of minen vahvistui. Tapaamisien kertyessä taide- success and were proud of their skills. During the työskentely alkoi toimimaan myös entistä appreciation tours, the young seemed to atten- enemmän keskustelun herättäjänä. Arvostus- tively listen to one another. The comments given kierrosten aikana itsenäisesti tehtyjä töitä tar- during the appreciation tours were sometimes kasteltiin toisinaan työ kerrallaan, ajoittain myös readdressed afterwards, outside the group. Par- samanaikaisesti, työt toistensa rinnalle asettaen. ticipation in the group was also reflected in the Keskustelua käytiin esimerkiksi syntyneiden young persons’ everyday environment: they often töiden väreihin, muotoihin ja niihin liittyviin as- wanted to present the works of art immediately sosiaatioihin liittyen. Kaikkiin töihin kiinnitettiin after the sessions. Furthermore, they hang their huomiota, mutta kommentointi pidettiin vapaa- works of art on the walls of their rooms and, thus, ehtoisuuteen perustuvana; myös pelkkä muiden arranged mini-exhibitions. Consequently, the kuunteleminen oli mahdollista. works of art created in the group were presented to age mates and adults. According to the wishes Ryhmän edetessä arvostuskierroksilla käytävään of the young, there was no joint exhibition. keskusteluun tuli mukaan enenevissä määrin myös nuorten itsearvostukseen liittyviä kysy- myksiä ja kommentteja (kuten ”tässä onnistuin hyvin”). Nuorten kommenttien perusteella omiin tuotoksiin liittyi sekä vähättelyä että itsen ylit- tämisen ja onnistumisen tunnetta, ylpeyttä omista kyvyistä.

80 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Arvostuskierrosten aikana nuoret vaikuttivat Forms of artwork kuuntelevan ryhmän muiden jäsenten puheen- During the process, the young were encouraged vuoroja tarkkaavaisesti. Arvostuskierrosten to participate in a form of artwork with which kommentteihin palattiin toisinaan jälkeenpäin, they may already be familiar and in a novel form myös ryhmän ulkopuolella. Lisäksi töiden valmis- of artwork. Each session introduced a different tuminen, niiden mukaan ottaminen ja muille kind of method, for example, silk painting, näyttäminen oli tärkeää. Ryhmään osallistumi- opaque paint, watercolors, and chalk works. nen heijastui myös nuorten arkiympäristöön. Three-dimensional work was implemented with Nuoret halusivat esitellä ryhmässä syntyneitä fimo clays, as requested by the young. töitä usein välittömästi tapaamisen jälkeen. Li- säksi nuoret ripustivat tuotoksia huoneidensa Actual artwork was mainly implemented on an seinille ja järjestivät siten omanlaisiaan pien- individual basis, in addition to which the group näyttelyitä. Näin ryhmässä syntyneitä töitä esi- made one painting together during the group teltiin myös muille ikätovereille ja aikuisille. process. For the most part, artwork was chosen Nuorten toiveiden mukaisesti yhteisnäyttelyä ei and prepared by the counselors. The different ryhmän kesken järjestetty. stages of art-based work were handled as a whole before working began and/or in stages Taidetyöskentelyn muotoja during the work (for example, silk painting). In Prosessin aikana nuoria rohkaistiin lähtemään order to prevent any pressure regarding the par- mukaan sekä itselleen mahdollisesti tuttuun että ticipants’ performance, finished works of art uudenlaiseen taidetyöskentelyyn. Jokaisella ker- implemented with the technique in question ralla sukellettiin erilaisen toiminnan pariin, kuten were not shown to the young in advance. Orien- silkinmaalaukseen sekä peiteväri-, vesiväri- ja tation to artwork was supported by means of liitutöiden pariin. Kolmiulotteista työskentelyä encouraging the participants to test various ways toteutettiin nuorten omien toiveiden pohjalta and materials. New and surprising methods and fimo –massojen parissa. tools seemed to provide the participants with a lot of enthusiasm and joy. Exciting operating Varsinaista taidetyöskentelyä toteutettiin pää- methods and ideas boosted the participants’ sääntöisesti yksilöllisesti, minkä lisäksi ryhmä- involvement and concentration. They exchanged prosessin aikana tehtiin yksi maalauksellinen ideas and encouraged one another verbally. ryhmätyö. Taidetyöskentely oli pääosin ohjaajien There were also signs of frustration, underrating valitsemaa ja valmistelemaa. Taidelähtöisen one’s own skills and dissatisfaction with the re- työskentelyn eri vaiheet käytiin läpi joko koko- sults. These generally appeared in connection naan ennen työskentelyn aloittamista ja/ tai with surprising situations (for instance, when asteittain sen aikana (esimerkiksi silkkimaalaus). watercolor spread in an unexpected way). Receiv- Samalla tekniikalla toteutettuja valmiita töitä ei ing instructions and the possibility to redo were näytetty nuorille etukäteen, minkä tarkoituksena important. Besides the participants’ getting the oli ennaltaehkäistä mahdollisten suorituspainei- opportunity to use materials, instructions and den syntymistä. Taidetyöskentelyyn orientoitu- phasing of artwork were also important. mista tuettiin erilaisiin kokeiluihin kannustami- sen kautta. Uudet ja yllätykselliset työskentely- Impacts and significance of the Encounter Art tavat ja välineet vaikuttivat herättävän nuorissa group innostusta ja iloa. Jännittäviksi koetut toiminta- Based on the observations of the counselors, the tavat ja ideat vaikuttivat siivittävän nuorten toi- issues that were most important during this En- mintaan mukaan lähtemistä ja siihen keskitty- counter Art group were testing new things, inde- mistä. Nuoret myös vaihtoivat ideoita keskenään pendent doing, finding a channel for self- ja kannustivat toisiaan sanallisesti. Ryhmässä expression, as well as enabling experiences and näyttäytyi myös turhautumisen tunteita, omien successes. The feeling of belonging to the group taitojen vähättelyä sekä tyytymättömyyttä oman intensified and was evident in discussions with käden jälkeen. Nämä ilmenivät esimerkiksi taide- the young. The participants also expressed their työskentelyn yllättävien käänteiden yhteydessä belief that the group’s continuation was im- (kuten vesivärin levitessä arvaamattomalla ta- portant. valla).

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 81

Ohjeiden saaminen ja mahdollisuus tehdä uudel- Regular meetings with the same participants leen oli tärkeää. Sen lisäksi, että nuoret saivat promoted building of trust and, therefore, deeper mahdollisuuden käyttää materiaaleja, oli taide- social sharing. Based on the counselors’ observa- työskentelyn ohjeistaminen ja vaiheistaminen tions, the young persons’ courage and initiative tärkeää. increased as the group process progressed. Moreover, they focused more intensively on art- Kohtaamistaide -ryhmän vaikutuksia ja merki- work. At the same time, dependence on the tyksiä counselors diminished and the young increasing- Ryhmän ohjaajien havaintojen pohjalta tämän ly made independent choices in the various art- kohtaamistaide –ryhmän aikana tärkeää oli uusi- making stages. In general, artwork and activities en asioiden kokeileminen ja omakohtainen teke- brought out new sides and abilities in the young. minen, kanavan löytyminen itseilmaisulle sekä Participation in the group also helped them find elämysten ja onnistumisten mahdollistaminen. and utilize their existing strengths and skills. Tunne ryhmään kuulumisesta vahvistui ja näyt- täytyi nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa. According to feedback given by other adults in- Nuoret ilmaisivat, että ryhmän jatkuvuus oli volved with the young participants, participation tärkeää. Säännöllinen, samalla kokoonpanolla in the group was reflected in their everyday lives kokoontuminen edesauttoi luottamuksen synty- as increased cheerfulness and courage. For in- mistä ja sitä kautta yhä syvemmin koettua sosi- stance, before the group started, there was a girl aalista jakamista. Ohjaajien havaintojen pohjalta who spent most of her time at the children’s nuorten rohkeus ja oma-aloitteisuus lisääntyivät home by herself and did not communicate much ryhmäprosessin edetessä. Tapaamisten lisäänty- in Finnish. During the group, the girl became essä taidetyöskentelyyn syvennyttiin aiempaa much more courageous. In the spring, she in- intensiivisemmin. Samalla riippuvaisuus ohjaajis- creasingly and voluntarily sought the company of ta väheni ja nuorten itsenäinen valintojen teke- others, made more contacts with the other peo- minen taidetyöskentelyn eri vaiheissa vahvistui. ple, including people outside the group. During Lisäksi taidetyöskentely ja toiminnallisuus yli- the group sessions, the girl became interested in päätään toivat nuorista esille uusia puolia ja photographing the works of art being done. Pho- kykyjä. Ryhmään osallistuminen auttoi nuoria tography was new to her, and she seemed to find myös löytämään ja hyödyntämään jo olemassa practicing photography meaningful and signifi- olevia vahvuuksia ja taitoja. cant. Through the camera, she made contact with other young people without being conscious Muiden nuorten parissa toimivien aikuisten pa- of her verbal skills. The girl in question turned out lautteiden mukaan ryhmään osallistuminen nä- to be humorous and playful; the other partici- kyi nuorten arjessa aktiivisuuden, hyväntuuli- pants in the group enjoyed her insightful com- suuden ja rohkeuden lisääntymisenä. Esimerkiksi ments. Thus, creative activities brought out new ennen ryhmän alkua lastenkodissa enimmäkseen characteristics and resources—for both the omissa oloissaan aikaa viettävä, vain vähän young person in question and for those who suomen kielellä kommunikoiva nuori tyttö roh- know her. kaistui ryhmän aikana silmin nähden. Nuori ha- keutui kevään aikana enenevissä määrin omaeh- When working with the young, special attention toisesti muiden ihmisten pariin ja otti kontaktia was paid to identifying and expressing one’s muihin aiempaa enemmän, myös ryhmän ulko- feelings. Feelings were approached and awak- puolella. Ryhmätapaamisten aikana nuori kiin- ened during the tuning-in parts (music and exer- nostui myös syntyvien töiden valokuvaamisesta. cise) and by various means during artwork. Valokuvaaminen oli hänelle uusi asia, jonka har- joitteleminen vaikutti olevan mielekästä ja mer- During the appreciation tours, emotions were kityksellistä. Kameran käytön kautta nuori sai clearly present without any introductory discus- kontaktia myös muihin nuoriin ilman verbaalis- sion, and the young spontaneously brought them ten taitojen huomioimista. Kyseisestä nuoresta forth. The group activities succeeded in building nousi esiin myös humoristisia ja leikkisiä luon- trust in other people and boosting social interac- teen piirteitä, joista ryhmässä saatiin nauttia tion skills. oivaltavien kommenttien muodossa.

82 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Näin luova toiminnallisuus toi esiin uusia piirtei- The group trained the participants to account for tä ja voimavaroja – niin kyseiselle nuorelle itsel- and appreciate others, as well as to give and leen kuin muillekin hänet tunteville. receive feedback. The group offered an excellent place for development, for both the young and for Lisäksi nuorten kanssa kiinnitettiin huomiota the counselors. omien tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemi- Based on the counselors’ experiences, Encounter seen. Tunteita lähestyttiin ja heräteltiin virittäy- Art activities provided the young with empower- tymishetkien, kuten musiikin ja kehollisten har- ing experiences and a peer-group arena. The joitusten, kautta sekä taidetyöskentelyn aikana resource-oriented method enabled experiences eri keinoin. Arvostuskierrosten aikana tunteet of joy and success, which was also reflected in vaikuttivat olevan läsnä ilman ohjaavaa keskus- the young participants’ everyday lives. The telua ja nuoret nostivat niitä esiin spontaanisti. group-form environment, experiences arising Ryhmätoiminnan aikana onnistuttiin luomaan from independent artwork, inclusion, and inter- luottamusta toisiin ihmisiin sekä vahvistamaan action with others made it possible for the young itse kunkin sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. participants to be empowered and to develop Ryhmässä harjaannuttiin toisten huomioimises- themselves. sa ja arvostamisessa sekä myönteisen palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa. Ryhmä tar- josi oivan kehittymisen paikan niin nuorille kuin ohjaajillekin.

Ohjaajien kokemusten mukaan Kohtaamistaide – toiminta tarjosi nuorille voimaantumista tukevia kokemuksia sekä vuorovaikutuksellisen vertais- tuen areenan. Voimavarakeskeinen työskentely- tapa mahdollisti ilon ja onnistumisen kokemuk- sia ja heijastui myös nuorten arkiympäristöön. Ryhmämuotoinen toimintaympäristö, omakoh- taiset taidetyöskentelystä nousevat elämykset, osallisuus ja vuorovaikutus muiden kanssa mah- dollistivat toimintaan osallistuneiden nuorten voimaantumisen sekä itsensä kehittämisen.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 83

Lähteet | Bibliography

Heino, T. 2009. Lastensuojelu – kehityskulkuja ja paikannuksia. Teoksessa Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. & Ahlström, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi. Helsinki: THL. 198–215.

Hoikkala, T. & Sell, A. 2007. Nuorisotyötä on tehtävä! Teoksessa (toim.) Hoikkala, T. & Sell, A. Nuoriso- työtä on tehtävä: menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusverkos- to|Nuorisotutkimusseura. 7–17.

Kotilainen, S., Siivonen, K. & Suoninen, A. 2010. Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky –hankkeen väliarviointia. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto|Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 31.

Kurki, Leena 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino. Nieminen, J. 2007. Vastavoiman hahmo – Nuorisotyön yleiset tehtävät, oppimisympäristöt ja eetos. Teok- sessa Hoikkala, T. & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä: menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuu- det. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto|Nuorisotutkimusseura. 21–43.

Pekkarinen, E. 2011. Lastensuojelun tieto ja tutkimus – Asiantuntijoiden näkökulma. Helsinki: Nuorisotut- kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 51 & Lapsuudentutkimuksen seura & Lastensuoje- lun Keskusliitto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Ruotsalainen, L. 2007. Kulttuurinen nuorisotyö on kampailulaji. Teoksessa Hoikkala, T. & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä: menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusverkos- to|Nuorisotutkimusseura. 168–184.

Pusa, T. (toim.) 2010. Taidelähtöinen vuorovaikutuksellisuus Active Art –työskentelyssä. Kohtaamisen iloa! Active Art –pilotoinnista Kohtaamistaide -erikoistumisopintoihin. Laurea-ammattikorkeakoulun jul- kaisusarja C15. Helsinki: Edita Prima Oy. 10–15.

84 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaiteen historiaa History of Encounter Art Hannele Niiniö Hannele Niiniö

Tiivistelmä Abstract Tämä artikkeli on lyhyt kooste Kohtaamistaiteen This article is a short summary of the processes historian prosesseista ja kehittämistyöstä sidot- and development of the history of Encounter Art, tuna joihinkin samaan aikaan Suomessa toteu- in connection with other applied art research and tuneisiin muihin soveltavan taiteen tutkimus- ja development processes conducted in Finland at kehittämisprosesseihin. Kohtaamistaiteen kehit- the same time. Development of Encounter Art tämistyö on koostunut sisäkkäisistä ja peräkkäi- has consisted of nested and successive cycles, sistä sykleistä, joita ovat olleet menetelmään which are induction into the method; planning, perehtyminen, pilottien ja koulutusprosessien implementing and assessing pilots and training suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä taideryh- processes; as well as assessing and developing mätoiminnan arviointi ja kehittäminen. Mene- art-group activities. The development of the telmän kehittämistyötä on tehty Laurean LbD- method follows the principles of Laurea’s LbD mallin mukaisesti yhdessä opiskelijoiden ja ken- model and has been conducted in cooperation tän kehittäjien kanssa. Kehittämistyön tärkeänä with students and developers of the field. Coop- tukena on ollut yhteistyö Tohoku Fukushi yliopis- eration with Tohoku Fukushi University and the ton ja Japanin Clinical Art –yhdistyksen kanssa. Japanese Clinical Art Association has been a tremendous development support. Asiasanat: Kohtaamistaide, Kohtaamistaiteen historia, kehittämistyö, kansainvälinen yhteistyö Keywords: Encounter Art, history of Encounter Art, development, international cooperation Kohtaamistaiteen historia liittyy läheisesti Active –verkoston (nyk. Active Innovation Net eli AIN) The history of Encounter Art is closely connected historiaan ja toimintaan. Ikääntyneiden yhteis- with the history and operations of the Active kuntien rakenteita ja vanhustenhuollon kehittä- network (nowadays called Active Innovation Net, mistä varten koottua verkostoa oli lähdetty ra- AIN). Laurea University of Applied Sciences be- kentamaan Laurea-ammattikorkeakoulun toi- gan to build the network aiming to develop the mesta vuonna 2004. Vuosi 2006 oli merkkivuosi, structures of aging societies and elderly care in sillä silloin verkoston perustajajäsenet; Tohoku 2004. Year 2006 was a milestone, since that is Fukushi University (TFU), Tohoku Fukushi Corpo- the year when the founding members of the net- ration, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin work: Tohoku Fukushi University (TFU), Tohoku Kauppakorkeakoulu (nyk Aalto-yliopiston kaup- Fukushi Corporation, the cities of Espoo and pakorkeakoulu) ja Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaa, and Helsinki University School of Eco- solmivat kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä. nomics (now Aalto University School of Econom- Samana vuonna pidettiin myös ensimmäinen ics), made a written cooperation agreement. Also yhteisseminaari, Sendai-Finland Seminar I Sen- in 2006, the first joint seminar, Sendai-Finland daissa, Japanissa. Kyseisessä seminaarissa esi- Seminar I, took place in Sendai, Japan. The semi- teltiin Clinical Art –systeemiä, jonka kehittämi- nar introduced the Clinical Art system in whose sessä TFU:lla ja Kansei Fukusi tutkimuskeskuk- development TFU and researchers of Kansei Fu- sen tutkijoilla on ollut merkittävä rooli. Clinical kuri Research Center had played a major role. At Artia oli silloin vuonna 2006 Japanissa kehitetty the time, in 2006, Clinical Art had already been jo 10 vuotta ja siellä oli tutkittu mm. taidetoi- developed in Japan for ten years. Research had minnan vaikutuksia dementoituvien aivotoimin- focused, among other things, on the impacts of taan. art activities on the brain functions of people suffering from dementia. The results were im- pressive.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 85

Tulokset olivat vaikuttavia. Tohoku Fukushi yli- The researchers of Tohoku Fukushi University opiston ja Kansei Fukusi tutkimuskeskuksen and Kansei Fukusi Research Center have no- tutkijat olivat aivojen toimintaa taidesession ticed—while studying brain functioning during aikana ja sen jälkeen mittaavissa tutkimuksis- and after art sessions—that Clinical Art work is saan todenneet, että Clinical Art -työskentely on effective for both the elderly with dementia and tehokasta sekä niille ikääntyville, joilla on todet- as a preventive measure (Oshiro et al. 2006). tu dementia, että myös ennalta ehkäisevänä Besides the effectiveness of Clinical Art, its es- toimintana (Oshiro et al. 2006). sential operating principles such as use of multi- ple senses and experimentalism, appreciation, Paitsi vaikuttavuus, myös Clinical Artin keskeiset and heart-to-heart interaction, aroused interest. toimintaperiaatteet kuten moniaistisuus, koke- Something like this was greatly demanded for muksellisuus, tekemisen ilo, moniammatillisuus, Finnish rehabilitative elderly work; and not only arvostus ja sydämestä sydämeen tapahtuva vuo- for elderly work but for work with myriad other rovaikutus, herättivät kiinnostuksen. Jotain täl- customer segments. For example, one main de- laista oli kaivattu suomalaiseen kuntouttavaan veloper of Clinical Art, Dr. Kimura, has studied vanhustyöhön - eikä pelkästään vanhustyöhön - and used Clinical Art in rehabilitating disabled vaan myös monien muiden asiakasryhmien kans- children. The seminar presentation generated sa työskentelyyn. Esimerkiksi yksi Clinical Artin lively discussion, and Finns were offered materi- keskeinen kehittäjä, Dr. Kimura, on tutkinut ja al, which enabled more in-depth induction into käyttänyt Clinical Art -systeemiä vammaisten Clinical Art work. (Niiniö 2010, 18.) lasten kuntoutuksessa. Seminaariesitys herätti vilkasta keskustelua ja suomalaisille tarjottiin Laurea University of Applied Sciences and the mukaan materiaalia, mikä mahdollisti syvemmän City of Vantaa have already for several years perehtymisen Clinical Art -työskentelyyn. (Niiniö cooperated: one example of this cooperation is 2010, 18.) the Kotosa project that developed home care in Vantaa from 2003 to 2005. The main objectives Laurea-ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupun- of the project were to develop approaches pro- ki olivat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden moting functional abilities and to develop docu- ajan esimerkiksi Kotosa-hankkeessa, jossa kehi- mentation in home care. In Tikkurila district, the tettiin kotihoitoa Vantaalla vuosina 2003-2005. development focuses were daily activities and Hankkeen päätavoitteina oli kehittää toiminta- socio-cultural methods. (Korhonen 2007, 40- kykyä edistäviä työmenetelmiä ja kehittää do- 44.) kumentointia kotihoidossa. Tikkurilan alueella kehittämisen kohteena olivat erityisesti päivä- At the time of the seminar, numerous reforms toiminta ja sosiokulttuuriset menetel- were being planned in Vantaa, for instance, re- mät.(Korhonen 2007, 40-44.) structuring of the health and social welfare de- partment, and reforming daily activities for the Seminaarin kanssa samoihin aikoihin oli Vantaal- elderly and service housing. Likewise, coopera- la suunnitteilla monia uudistuksia: mm. sosiaali- tion between services for the elderly and the ja terveystoimen organisaatiouudistus sekä disabled and the culture department had become ikääntyneiden päivätoiminnan ja palveluasumi- more intense, and plans were made to increase sen uudistus. Samoin yhteistyö vanhus- ja vam- cultural provision for especially those elderly maispalvelujen ja kulttuuritoimen välillä oli tiivis- people who could not attend cultural events by tynyt ja suunnitelmissa oli lisätä kulttuuritarjon- themselves. Introduction of the Clinical Art taa erityisesti niille ikääntyneille, jotka eivät itse method was viewed positively and the decision to pysty lähtemään tilaisuuksiin. Clinical Art – test the method in Finland was already made työskentelyn esittely upposi siis jo muokattuun during the visit to Japan. (Niiniö 2010, 18-22.) maaperään ja päätös menetelmän kokeilusta Suomessa syntyi jo Japanin vierailun aikana. (Niiniö 2010, 18-22.)

86 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Taiteen ja hyvinvoinnin -prosesseja Suomessa Art and wellbeing processes in Finland Vuonna 1992 perustettu Terveyttä kulttuurista – The Terveyttä kulttuurista (Health from Culture) verkosto keräsi alusta asti eri alojen osaajia; network, founded in 1992, consisted of experts in kulttuurin tekijöitä, kehittäjiä, kouluttajia ja tut- various fields: artists, developers, instructors, kijoita tämän teeman ympärille. Verkoston käyn- and researchers. The Finnish Association for nistämisessä ja tukemisessa Suomen Mielenter- Mental Health has played a key role in launching veysseuralla on ollut tärkeä rooli, kuten jo vuon- and supporting the network: for instance, in 1973 na 1973, kun se järjesti ensimmäisen taideterapi- the association arranged the first art-therapy aa käsittelevän seminaarin Suomessa (Alanko seminar in Finland (Alanko 1984, 16-20). 1984, 16-20). In the early 2000s, processes were started all Suomessa kehittyi 2000-luvun alussa eri puolel- over Finland that deployed various art methods la maata prosesseja, joissa käytettiin erilaisia (music, dance, the visual arts, etc.) to enhance taidemenetelmiä (musiikkia, tanssia, kuvataidet- the health and wellbeing of people of all ages. ta jne) eri-ikäisten terveyden ja hyvinvoinnin Taina Semi and Leonie Hohenthal-Antin have lisääjänä. Ikääntyneiden parissa tehtävässä been important pioneers in elderly work. For työssä Taina Semi ja Leonie Hohenthal-Antin example, Semi has developed rehabilitation ovat olleet merkittäviä edelläkävijöitä. Semi on forms for people with memory disorders. These kehittänyt esimerkiksi sosiokulttuurisia, muisti- socio-cultural rehabilitation forms utilize the sairaiden hoidossa arkipäivän mahdollisuuksia possibilities of everyday life and support the cus- hyödyntäviä ja asiakkaiden yksilöllisyyttä tukevia tomers’ individuality. The focus is put on the kuntoutustapoja. Pääpaino on jäljellä olevassa customers’ remaining state of health and re- terveydessä ja resursseissa, vuorovaikutuksessa sources, interaction, and social belonging (Semi sekä yhteisöllisyydessä (Semi 2004, 14-15). Ho- 2004, 14-15). Hohenthal-Antin (2006, 157-165) henthal-Antin (2006, 157-165) on kehittänyt has concentrated on developing senior-theater erityisesti senioriteatteritoimintaa, jonka tausta- activities, based on Tornstam’s gerotranscend- teoriaksi hän mainitsee mm. Tornstamin gero- ence, the possibility of the qualitative change of transsendenssin, minän laadullisen muutoksen ego, which helps to describe the relation between mahdollisuuden, mikä auttaa kuvaamaan iän ja age and activity and explain how an aging person näyttelemisen suhdetta ja selittämään, miksi can find his or her creativity and the courage and ihminen ikääntyessään voi löytää luovuutensa, joy of doing. rohkeuden ja ilon tehdä asioita. Of other art, culture, and wellbeing projects, the Muista hankkeista taiteen, kulttuurin ja hyvin- Myrsky (Storm) project and the Voimaa taiteesta voinnin saralla mainittakoon Myrsky-hanke ja (Strength from Art) project are worth mention- Voimaa taiteesta. Vuonna 2008 Suomen Kult- ing. By the end of 2010, the Storm project— tuurirahaston tuella alkanut etsivän nuorisotyön began in 2008 and financed by the Finnish Cul- Myrsky-hanke toteutti vuoden 2010 loppuun tural Foundation—implemented more than 80 mennessä ammattitaiteilijoiden ohjauksessa yli art projects, mentored by professional artists, 80 taidehanketta, joihin osallistui yli 14.000 with more than 14,000 young participants. The nuorta. Hankkeessa keskityttiin syrjäytymisuhan project centered on young people at risk of mar- alla oleviin katvenuoriin konkreettisen tekemisen ginalization with the help of concrete doing. As of kautta. Toiminta siirtyi vuodesta 2012 alkaen 2012, the operations were transferred to the Suomen Lasten ja Nuorten säätiön toiminnaksi. Finnish Children and Youth Foundation (Storm (Myrsky-info) Voimaa taiteesta on vuosina 2010- info). The Strength from Art project was imple- 2012 Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön mented from 2010 to 2010 in cooperation with keskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun yh- the University of Tampere’s Centre for Practise as dessä toteuttama hanke, jossa kehitetään esi- Research in Theatre and Laurea University of merkiksi uusia taidelähtöisiä palveluja ja ediste- Applied Sciences. The aim of the project was to tään luovan alan ja hyvinvointialan ammattilais- develop new art-based services and advance the ten osaamista (Voimaa taiteesta -esittely). competencies of creative art and wellbeing pro- fessionals (Strength from Art presentation).

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 87

Leena Kurki (2007) on tutkinut ja kehittänyt In Finland, Leena Kurki (2007) has largely stud- Suomessa paljolti Paolo Freiren näkemyksiin ied and developed critical educational gerontolo- pohjaavaa kriittistä kasvatuksellista gerontolo- gy based on the ideas of Paolo Freire. Kurki de- giaa. Kurki kuvaa Freiren metodologian ja sosio- scribes the similarities between Freire’s method- kulttuurisen innostamisen teorian ja prosessien ology and socio-cultural motivation theory and yhtäläisyyksiä. Hänen mukaansa sosiokulttuuri- processes. According to Kurki, socio-cultural sessa innostamisessa on kaksi peruspilaria: motivation rests on two pillars: supporting an ikääntyneen persoonan tukemiseen keskittyvä ja aging person and his or her community. These hänen yhteisöllisen elämänsä pilari. Nämä pilarit pillars are also essential in Teija Ravelin’s thesis ovat keskeisiä myös Teija Ravelinin (2008) väi- “Dance performance as an aid in nursing the töstutkimuksessa Tanssiesitys auttamismene- elderly with dementia (2008). telmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. Elsewhere in the research sector there were pro- Myös muualla tutkimuskentässä tapahtui niin gress in both qualitative (e.g., narrative meth- kvalitatiivisten (esimerkiksi narratiiviset mene- ods) and quantitative methods. New brain- telmät) kuin kvantitatiivisten menetelmien alu- imaging methods enabled new kinds of research eella. Uudet aivojen kuvantamisen menetelmät projects such as music’s impact on learning, mahdollistivat uudenlaisia tutkimushankkeita memory, and rehabilitation. In Finland, Teppo esimerkiksi musiikin vaikutuksista oppimiseen, Särkämö led studies of stroke convalescents, muistamiseen ja kuntoutumiseen. Suomessa which showed that the linguistic memory and Teppo Särkämön (2011) johdolla aivoinfarktista attentiveness of patients listening to their favor- toipuville tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että ite music improved faster than in the control mielimusiikkiaan kuunnelleiden potilaiden kielel- group. Listening to music activated the brain’s linen muisti ja tarkkaavaisuus paranivat enem- large nervous system of cerebral hemispheres män kuin verrokkiryhmässä. Musiikin kuuntelu that regulates multiple auditive, cognitive, emo- aktivoi aivoissa laajaa, molemmille aivopuolis- tion, and motor functions. Särkämö deduced that koille ulottuvaa hermoverkkoa, joka säätelee the results indicate that musical, auditive and useita auditiivisia, kognitiivisia, emotionaalisia cognitive functions are closely interconnected in sekä motorisia toimintoja. Särkämö päätteli tu- the brain. Another deduction was that one’s fa- losten viittaavan siihen, että musiikilliset, audi- vorite music gives rise to positive feelings, pre- tiiviset ja kognitiiviset toiminnot ovat aivoissa vents depression, and promotes recovery. läheisesti kytköksissä toisiinsa. Toinen päätelmä oli, että mielimusiikki herättää myönteisiä tun- New learning and neuroplastic Finnish studies temuksia, ehkäisee masentuneisuutta ja edistää have shown that brain functions are constantly toipumista. evolving and experiences affect them throughout one’s lifetime. Age, however, sets clear demands Uudet oppimiseen ja aivojen muovautuvuuteen for the material to be learned. Compared with liittyvät suomalaiset tutkimukset ovat tuoneet younger people, it is more difficult for the elderly esiin, että aivotoiminta on jatkuvassa muutosti- to learn cognitive—especially linguistic or event- lassa ja kokemuksella muovattavissa läpi elä- based—material. Thus, methods promoting män. Ikä asettaa kuitenkin selviä vaatimuksia functional abilities should be more skills- than opittavalle ainekselle. Ikääntynyt oppii nuorem- knowledge-oriented. (Virsu & Haapasalo 2003, pia huonommin tiedollista, etenkin kielellistä tai 72-85.) Encounter Art activities, which progress tapahtumasidonnaista materiaalia. Niinpä toi- from tuning up to multisensory activities to anal- mintakykyä edistävien menetelmien tulisi olla ysis of completed work promoting self-esteem, enemmän taito- kuin tietopainotteista. (Virsu & shall meet this challenge. Haapasalo 2003, 72-85.) Kohtaamistaiteen te- keminen, joka linkittyy alun virittäytymisvaiheen Development of Encounter Art has taken place at moniaistiseen toimintaan sekä lopun itsearvos- a time when both research and various trials and tusta tukevaan valmiiden töiden arvostavaan projects have brought up impacts of art on health tarkasteluun, vastaa tähän haasteeseen. and interaction.

88 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaiteen kehittämistyö on osunut ajalli- National legitimation of art’s wellbeing impacts sesti mielenkiintoiseen ajanjaksoon, jossa sekä was conducted in 2010 by means of the Ministry tutkimukset, että erilaiset kokeilut ja hankkeet of Education and Culture’s Wellbeing from Art ovat tuoneet esiin taiteen vaikutuksia ihmisen and Culture program, which focuses on culture terveyteen ja hyvinvointiin. Valtakunnallinen promoting social inclusion and communalism, art legitimointi taiteen hyvinvointivaikutuksille ta- and culture as part of health and social welfare, pahtui vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministe- and promoting wellbeing at work with art and riön toimintaohjelman, valtakunnallisen Taitees- culture. A team of experts headed by Hanna-Liisa ta ja kulttuurista hyvinvointia –toimintaohjelman Liikanen created the program and its concrete kautta. Toimintaohjelma keskittyy kolmeen pai- objectives consisted of influencing legislation nopistealueeseen, joita ovat kulttuuri osallisuu- and finance, increasing cooperation, expanding den ja yhteisöllisyyden tukena, taide ja kulttuuri the research and knowledge basis, affecting edu- osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhy- cation, and sharing information. (Liikanen 2010.) vinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin kei- noin. Toimintaohjelman valmisteli Hanna-Liisa Planning stage Liikanen yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa. The planning and counseling groups for Active Toimintaohjelma keskittyy kolmeen painopiste- Art were founded and in the spring of 2006, the alueeseen, joita ovat kulttuuri osallisuuden, yh- project plan and founding application were teisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen made. From the beginning, the City of Vantaa’s edistäjänä, taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja Services for the Elderly and the Disabled actively terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin tukemi- participated at various levels in pilot planning nen taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintaohjel- and organization. In early 2007, training of the man konkreettisina tavoitteina on lainsäädän- first Active Art group began with Tykes funding. töön ja rahoitukseen vaikuttaminen, yhteistyön Laurea University of Applied Sciences’ Tikkurila lisääminen, tutkimuksen ja tietopohjan laajen- office was responsible for training. The primary taminen, koulutukseen vaikuttaminen sekä tie- trainer was Taizo Oshiro, Clinical Artist at TFU. don levittäminen. (Liikanen 2010.) From the very beginning, the organization model applied was employee-student pair. The pairs or Suunnitteluvaihe trios planned, headed, and assessed art activi- Suunnittelu- ja ohjausryhmät Active Art ties. The structure of art activities strived to fol- –toiminnalle perustettiin ja syksyn 2006 aikana low, as closely as possible, the Japanese one. The laadittiin sekä hankkeen toimintasuunnitelma, biggest difference with the Japanese activities että rahoitusanomus. Alusta asti Vantaan kau- was that in Japan Clinical Art is part of rehabilita- pungin vanhus- ja vammaispalvelut sekä kulttuu- tion groups prescribed by doctors to customers ritoimi osallistuivat aktiivisesti eri tasoilla pilotti- with memory disorders. The groups may include en suunnitteluun ja organisointiin. Alkuvuonna relatives, family workers, and doctors (Oshiro et 2007 ensimmäisen Active Art –ryhmän koulutus al. 2006). Applying multiprofessionalism in the käynnistyi Tykes-rahoituksella. Tikkurilan Laurea work units of the Finnish service system has been oli vastuussa koulutusosiosta, jonka pääkoulut- a challenge addressed with the help of, for in- tajaksi kutsuttiin TFU:n lehtori, Clinical Artist stance, documentation related to care and ser- Taizo Oshiro. Alusta asti organisointimalliksi vice plans of customers participating in group hahmoteltiin työntekijäopiskelijaparityöskente- activities, information, and discussions between lyä. Ohjaajaparit tai kolmikot suunnittelivat, personal nurses and relatives. ohjasivat ja arvioivat taidetoimintaa. Taidetoi- minnan struktuurissa pyrittiin noudattamaan From the very beginning Active Art—and since mahdollisimman paljon japanilaista rakennetta. 2010 Encounter Art group mentoring— Suurin ero japanilaiseen toimintaan on se, että processes have included planning, self- siellä Clinical Artist on osa lääkärin johtamaa assessment of one’s work and learning, as well as kuntoutusryhmää esimerkiksi silloin, kun asiak- documenting. Coaching, performed by trained kaat ovat muistisairaita. Myös ryhmissä saattaa counselors or counselor-lecturer pairs in small olla mukana omaisia, perhetyöntekijä ja lääkäri groups, has supported the learning of those par- (Oshiro et al. 2006). ticipating in training groups.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 89

Moniammatillisuuden toteuttaminen suomalai- The groups have handled issues related to group sen palvelujärjestelmän työyksiköissä on ollut processes, artwork, and mentoring, documenting haaste, jota on pyritty korvaamaan esimerkiksi and assessing artwork. The principles of Encoun- dokumentoinnilla ryhmissä mukana olevien asi- ter Art and interaction between groups and work akkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin, tiedo- teams have constituted the underlying themes. tuksella ja keskusteluilla omahoitajien ja omais- Coaching groups have supported the mentors ten kanssa. and, perhaps slightly, replaced the lack of multi- professional teams. Alusta asti Active Artin ja vuodesta 2010 alkaen Kohtaamistaiteen ryhmänohjausprosessiin on Active Art pilots kuulunut suunnitelmallisuus, oman työskentelyn The first Active Art pilot began with training on ja oppimisen arviointi sekä dokumentointi. Kou- February 15, 2007. The six participants consisted lutusryhmissä olevien oppimisen tukena on ollut of employees of the City of Vantaa’s service ryhmän ohjaamisprosessin aikana työnohjaus. houses, day centers, and a private nursing home Työnohjaus on toteutunut pienryhmissä koulu- in Vantaa. The number of students was also six, tettujen työnohjaajien tai työnohjaaja- and two of them worked at a nursing home lehtoriparien työnä. Ryhmissä on käsitelty ryh- whose customers required a fair amount of sup- mäprosesseihin, taidetyöskentelyyn ja sen oh- port. In another service house, two employees jaamiseen sekä dokumentointiin ja arviointiin took turns as counselors. Consequently, there liittyviä asioita. Kohtaamistaiteen periaatteet were five groups with altogether 30 customers. sekä ryhmän ja työyksiköiden välinen vuorovai- There were five training afternoons as well as the kutus ovat olleet läpileikkaavina teemoina. Taide aktivoi ikääntyviä (Art Activates the Elder- Työnohjausryhmät ovat olleet ohjaajien tuki ja ly) seminar on March 6, 2007. (Niiniö 2010, 18- ehkä hiukan korvanneet puuttuvia moniammatil- 22.) lisia tiimejä. The Active Art groups began their operations at Active Art pilotit the end of March 2007. Most of the customers Ensimmäinen Active Art pilotti alkoi koulutuksel- suffered from mild or intermediate-level demen- la 15.2.2007. Työntekijöitä oli mukana Vantaan tia with the exception of the daily activities group kaupungin palvelutaloista, päiväkeskuksesta ja whose customers suffered from aphasia, i.e., yksityisestä, vantaalaisesta hoivakodista, yh- difficulty in understanding or producing speech. teensä kuusi. Myös opiskelijoita oli kuusi niin, The group of customers with the most severe että kaksi heistä työskenteli hoivakodissa, jonka dementia was at the nursing home where two asukkaat tarvitsivat melko paljon tukea ryhmän master-students of social work acted with the aikana. Toisessa palvelutalossa puolestaan kaksi employee. The groups assembled 8-9 times, at työntekijää vuorotteli ohjaajina. Ryhmiä siis one-week intervals, and each meeting lasted, on muodostui viisi ja asiakkaita niissä oli yhteensä average, 1.5-2 hours. An essential part of the 30. Koulutusiltapäiviä oli viisi ja sen lisäksi Taide process was the coaching given to the trainees aktivoi ikääntyviä –seminaari 6.3.2007. (Niiniö during art groups where employer-student pairs 2010, 18-22.) were given all the support they needed for their work. (Niiniö 2010, 18-22.) Active Art -taideryhmät aloittivat toimintansa maaliskuun lopussa 2007. Suurin osa asiakkaista The strengths of the first pilot consisted of the oli lievästi tai keskivaikeasti dementoituneita. functioning structure of the employee-student Poikkeuksen muodosti päivätoiminnan ryhmä, pairs/trios; the enthusiastic and development- jonka asiakkaat kärsivät afasiasta eli puheen oriented attitude of the art groups, project group, ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeudesta. and steering group; and individual group pro- Vaikeimmin dementoituneitten ryhmä oli hoiva- grams based on the participants’ needs and kodissa, jossa työntekijän kanssa toimikin kaksi wishes. The customers’ positive evaluations and sosionomi-opiskelijaa. Ryhmät kokoontuivat the enthusiastic atmosphere of the art groups kukin 8-9 kertaa viikon välein, keston ollessa acted as solid feedback to the project actors. keskimäärin puolitoista-kaksi tuntia.

90 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Prosessin olennainen osa olivat koulutuksessa olevien työnohjaukset taideryhmien aikana, jois- The incomprehensiveness of assessment, due to sa työntekijä-opiskelijaparit saivat tarvitsemansa shortness of the planning period, could be con- tuen työskentelylleen. (Niiniö 2010, 18-22.) sidered a weakness. (Niiniö & Pusa 2009.)

Ensimmäisen pilotin vahvuuksia olivat työntekijä Pilots 2 and 3 shared the same structure as pilot 1 – opiskelijaparien/kolmikoiden toimiva rakenne, with the difference of expanding the training taideryhmien sekä projektiryhmän ja ohjausryh- period to eight afternoons. Other units of the City män innostunut ja kehittävä ote sekä ryhmien of Vantaa (the city and another private service yksilölliset ohjelmat, jotka perustuivat osallistu- provider) entered the pilots, and especially pilot 3 jien tarpeisiin ja toiveisiin. Asiakkaiden positiivi- was strongly represented by the units of the City set arvioinnit ja taideryhmien innostunut ilmapii- of Espoo. In 2009, during pilot 3, cooperation ri toimivat hyvänä palautteena projektin toimi- with the cities of Vantaa and Espoo was greatly joille. Heikkoutena voisi pitää arvioinnin ohuutta, intensified thanks to the Driving Change in Wel- joka johtui osittain suunnitteluajan lyhyydestä. fare Services for the Aged project. One of its sub- (Niiniö & Pusa 2009.) projects supported the network of socio-cultural activities, created in the City of Vantaa’s Services Pilotit 2 ja 3 toteutuivat ensimmäisen kanssa for the Elderly, and developed new models for samalla rakenteella, kuitenkin niin, että koulu- utilizing applied art in elderly work. (Ahos et.all tusjaksoa laajennettiin kahdeksaan iltapäivään. 2011, 100-107.) Thus, socio-cultural networks Mukaan tuli uusia yksiköitä Vantaalta (kaupunki became stronger through various development ja toinen yksityinen palveluntarjoaja) ja erityises- processes. ti pilotissa 3 oli vahva edustus Espoon kaupungin yksiköistä. Samana vuonna 2009 kolmannen Era of Encounter Art pilotin aikana vahvistui yhteistyö muutenkin Year 2010 was in many ways significant in the Vantaan ja Espoon kaupunkien kanssa Muutos- history of Encounter Art: Laurea University of voimaa vanhustyön osaamiseen –hankkeen myö- Applied Sciences registered the Encounter Art tä. Tämän hankkeen yhden osaprojektin kehit- trademark and started the first specialization tämistoiminta tuki Vantaalle rakennettavaa so- studies in Encounter Art. These studies lead to siokulttuurisen toiminnan verkostoa vanhuspal- operational expansion: professionals in various veluihin sekä kehitti uusia malleja soveltavan fields—ranging from psychiatric nurses to grad- taiteen hyödyntämiseksi vanhustyössä. (Ahos uates of social studies to graduates of crafts and et.all 2011, 100-107.) Sosiokulttuuriset verkos- design—applied for the groups. Thus, in 2010, tot vahvistuivat siis monien kehittämisprosessi- there were groups in not only elderly work but en myötä. also child welfare, mental health, services for the mentally disabled, wellbeing at work, and stu- Kohtaamistaiteen aika dent welfare. At the same time, development of Vuosi 2010 oli Kohtaamistaiteen historiassa Encounter Art and Laurea’s specialization and monella tavalla merkittävä: Kohtaamistaide social work studies gave rise to caregiver-, child rekisteröitiin Laurea-ammattikorkeakoululle ja welfare and family work groups. ensimmäiset Kohtaamistaiteen erikoistu- misopinnot alkoivat. Erikoistumisopinnoista The steering group of Encounter Art was reor- alkoi myös toiminnallisen laajenemisen aikakau- ganized in 2010 and new members were invited si: ryhmään haki eri alojen ammattilaisia psykiat- from the Aalto University School of Art and De- risesta sairaanhoitajasta artenomiin. Tätä kautta sign, Metropolia University of Applied Sciences, ryhmiä käynnistyi vuonna 2010 paitsi vanhus- and HAMK University of Applied Sciences. The työssä, myös lastensuojelussa, mielenterveys- rest of the members represented cities and those työssä, kehitysvammahuollossa, työhyvinvoin- who have completed their specialization studies. nissa ja opiskelijahyvinvoinnissa. Samalla myös muussa Kohtaamistaiteen kehittämistyössä From 2007 to 2011, there were around 60 En- käynnistyi erikoistumisopiskelijoiden ja Laurean counter Art groups with approx. 300 customers. sosionomiopiskelijoiden työn myötä ryhmiä myös There are no exact figures yet, since the statisti- omaishoidossa sekä lapsi- ja perhetyössä. cal system is only in the planning stage.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 91

Kohtaamistaiteen ohjausryhmä uudistui vuonna From 2007 to 2009, 45 people underwent En- 2010 ja ryhmään kutsuttiin uusina jäseninä Aal- counter Art pilot training, while 14 people were in to-yliopiston Taikin, Metropolian ja HAMKin specialization studies in 2010. In 2012, Laurea edustajat. Muut jäsenet edustavat kaupunkeja ja offered pilot training worth 10 study credits and Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot suoritta- specialization studies worth 30 study credits. neita. After these groups, almost 100 people had un- dergone Encounter Art training. Vuosina 2007- 2011 Kohtaamistaiteen ryhmiä on ollut noin 60 ja niissä on ollut noin 300 asiakas- Expansion of Encounter Art from elderly work to ta. Tarkkoja lukuja ei ole, sillä tilastointijärjes- other areas of health care and social welfare, as telmää vasta suunnitellaan. Vuosina 2007-2009 well as to early childhood education and training, Kohtaamistaiteen ohjaajakoulutuksen (pilotit) has opened new potentials and challenges. The kävi 45 henkilöä ja erikoistumisopinnot vuonna backgrounds and education of the new encounter 2010 14 henkilöä. Vuonna 2012 on käynnissä artists are wide and varied, ranging from psychi- sekä 10 opintopisteen laajuinen ohjaajakoulutus, atric nurses to graduates of social studies, to että 30 opintopisteen laajuiset erikoistumisopin- graduates of crafts and design. Thanks to new not, joten näiden ryhmien valmistuttua Kohtaa- players, training-related research and develop- mistaiteen koulutuksen käyneitä on jo lähes 100. ment projects have also become more versatile, and Encounter Art has been given a new boost. Kohtaamistaiteen toiminnan laajentuminen van- The challenge, meanwhile, is lack of funding for hustyöstä muualle sosiaali- ja terveydenhuol- R&D, which has decelerated Encounter Art’s toon sekä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, development. on avannut uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Uusien kohtaamistaiteilijoiden taustat ja koulu- The first Encounter Art publication, Kohtaamisen tukset ovat monimuotoisia psykiatrisesta sai- iloa! Active Art –pilotoinnista Kohtaamistaide- raanhoitajasta sosionomiin ja toimintatera- erikoistumisopintoihin (Pusa 2010), came out in peutista artenomiin. Uusien toimijoiden myötä 2010. The publication consists of articles on the koulutuksiin liittyvät tutkimus- ja kehittämis- principles, pedagogics, and trials of Encounter hankkeet ovat monipuolistuneet ja Kohtaamis- Art, written by Encounter Art student and devel- taide on saanut uutta ilmaa siipien alle. Haas- opers. teena on ollut tutkimus- ja kehittämisrahoituk- sen puute, joka on hidastanut Kohtaamistaiteen International cooperation kehittymistä. Side by side with publications and educational development, there has constantly been close Vuonna 2010 ilmestyi myös Kohtaamistaiteen cooperation between TFU, the Japanese Clinical ensimmäinen julkaisu; Kohtaamisen iloa! Active Art Association (JCAA), and the Clinical Art Soci- Art –pilotoinnista Kohtaamistaide-erikoistu- ety. JCAA Japan, Peking Huilongguan Hospital misopintoihin (Pusa 2010). Julkaisu sisältää kou- (China), and CHA Medical University Soul (South luttajien, Kohtaamistaiteen opiskelijoiden ja Korea) belong to the Clinical Art Society, which kentän kehittäjien artikkeleita Kohtaamistaiteen arranges an annual international conference, in periaatteista, pedagogiikasta ja kokeiluista. turn in each country. The first Asian international conference took place in Tokyo, in 2009, and the Kansainvälinen yhteistyö second in Peking, in 2010. Representatives of Julkaisun ja koulutuksellisen kehittämistyön Laurea University of Applied Sciences participat- rinnalla on koko ajan kulkenut yhteinen kehittä- ed in both the above conferences and presented mistyö TFU:n ja Japanin Clinical Art yhdistyksen their Encounter Art work and results. Discussions (JCAA) sekä Clinical Art Societyn kanssa. Clinical in these meetings centered on, among other Art Societyyn kuuluvat JCAA Japanista, Peking things, assessment and development. The con- Huilongguan Hospital Kiinasta ja CHA Medical ferences also helped give an overall picture of University Soulista, Etelä-Koreasta ja yhdistys Japanese Clinical Art activities, development järjestää vuosittain kansainvälisen konferenssin policies, and research. vuorotellen kussakin maassa.

92 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Ensimmäinen Aasian kansainvälinen konferenssi One important form of cooperation is to invite a oli Tokiossa 2009 ja toinen Pekingissä 2010. delegation of representatives of JCAA and TFU to Laurealaiset olivat molemmissa esittelemässä visit Finland. The first delegation visited Finland Kohtaamistaiteen työtä ja tuloksia ja näissä koh- in 2011 and consisted of: Kiyoko Nishida, Director taamisissa keskusteltiin myös esim. arviointiin ja of the Japanese Clinical Art Association; Akihiro kehittämistyöhön liittyvistä asioista. Konferens- Fujiki, Director of Education (JCAA); Etsuko sit myös auttoivat luomaan kokonaiskuvaa Japa- Yamato, Coordinator (JCAA); and Taizo Oshiro, nin Clinical Art –toiminnasta, kehityslinjoista ja Associate Professor at Tohoku Fukushi Universi- tutkimuksesta. ty. The week in Finland included a seminar were the guests and hosts presented their operations, Yksi tärkeä yhteistyön muoto on ollut kutsua visits to Encounter Art groups, introductory vis- JCAA:n ja TFU:n edustajista muodostunut dele- its, and last but not least multi-level discussions gaatio vierailulle Suomeen. Delegaation vierailu about the present activities, future challenges, toteutui syksyllä 2011 ja delegaatioon kuuluivat and cooperation. At the end of the week, Akihiro Japanin Clinical Art -yhdistyksestä johtaja Kiyoko Fujiki and Taizo Oshiro were visiting lecturers at Nishida, koulutusjohtaja Akihiro Fujiki sekä Laurea’s Night of Researchers, on September 23, koordinoinnista vastaava Etsuko Yamato sekä 2011. Besides showing how much had already Tohoku Fukushi yliopistosta apulaisprofessori been done, the visit indicated what issues En- Taizo Oshiro. Viikko Suomessa sisälsi aloitusse- counter Art should focus on in the future. The minaarin, jossa sekä vieraat, että isännät esitte- Encounter Art team was strongly encouraged to livät toimintaa, vierailuja Kohtaamistaiteen ryh- start compiling a Finnish Encounter Art textbook. missä, tutustumiskäyntejä, mutta ennen muuta monentasoisia keskusteluja nykytoiminnasta, Encounter Art was born in an international net- tulevaisuuden haasteista ja yhteistyöstä. Viikon work, and its development continues both in the päätteeksi Akihiro Fujiki ja Taizo Oshiro luennoi- national Encounter Art network and the interna- vat Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden tional Clinical Art network. Tohoku Fukushi Uni- yössä 23.9.2011. Tämä vierailu osoitti paitsi sen versity and the Japanese Clinical Art Association hyvän, mitä on tehty, myös ne kehittämiskoh- have provided information on and training in the teet, joihin Kohtaamistaiteessa tulevaisuudessa philosophy and principles of Clinical Art, as well tulee panostaa. Kohtaamistaiteen tiimi sai myös as Japanese trials, results, and assessment paljon kannustusta ryhtyä tekemään suomalais- methods. This Encounter Art Promoting Wellbe- ta Kohtaamistaiteen oppikirjaa. ing conference and art exhibition is a token of the help, support, and cooperation that Laurea Uni- Kohtaamistaide on syntynyt kansainvälisessä versity of Applied Sciences’ Encounter Art team verkostossa ja sen kehittämistyö jatkuu sekä has for the past six years received from our Japa- kansallisessa Kohtaamistaiteen, että kansainvä- nese partners. The Japanese Clinical Art Associa- lisessä Clinical Art -verkostossa. Tohoku Fukushi tion collected, photographed, and sent an im- Yliopisto ja Japanin Clinical Art Yhdistys ovat pressive collection of Japanese Art works that olleet tiedon välittäjinä ja kouluttajina Clinical will share the exhibition space with the works of Artin filosofiasta ja periaatteista, japanilaisista art made in the Finnish groups. International kokeiluista, tutkimustuloksista ja arviointimene- work on Encounter Art continues toward Japan telmistä. Tämä Kohtaamistaide hyvinvoinnin and Asia, as well as Europe. tukena -konferenssi ja taidenäyttely ovat osoitus siitä tuesta, avusta ja yhteistyöstä, mitä Laurea- ammattikorkeakoulun Kohtaamistaiteen tiimi on kuuden vuoden aikana japanilaisilta yhteistyö- kumppaneilta saanut. Japanin Clinical Art Yhdis- tys on kerännyt, valokuvannut ja lähettänyt tä- män konferenssin taidenäyttelyyn edustavan otoksen japanilaisia Clinical Art –teoksia, jotka ovat näyttelyssä suomalaisissa ryhmissä tehty- jen taideteosten vierellä.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 93

Kansainvälinen työ jatkuu Kohtaamistaiteessa sekä Japaniin ja Aasiaan päin, että myös Euroop- paan.

Lähteet | Bibliography

Ahos, R., Alku, A., Heikkinen, T., Pusa, T. 2011. Sosiokulttuurisia palveluja ikääntyneille: Sosiokulttuurisen työn ja osaamisen kehittäminen (100-107). Teoksessa Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen –hankkeen raportti, vuodet 2008-2011. Vantaa: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen –hanke. www.muutosvoimaa-hanke.fi

Alanko, A 1984. Taideterapia psykiatrisessa sairaalassa. Gradu no. 11/1984. Helsinki: HY.

Korhonen, A-L. 2007. Päivätoiminnan kehittäminen Tikkurilassa. Teoksessa Heinonen, T. & Niiniö, H. 2007, Vantaan kotihoidon kehittämishankkeen KOTOSAN (vv 2003-2005) loppuraportti. Vantaa: Laurea- ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 18.

Kurki, L. 2007. Innostava Vanhuus. Sosiokulttuurinen innostaminen vanhempien aikuisten parissa. Hel- sinki: Oy Finn Lectura Ab.

Hohenthal-Antin, L. 2006. Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Jyväskylä: PS- kustannus.

Liikanen, H-L. (toim.) 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –toimintaohjelma. Helsinki: OKM:n jul- kaisuja.

Myrsky-info: http://www.myrsky.info/26.3.2012

Niiniö, H. & Pusa, T. 2009. Active Art in Dementia Care (68-81). Teoksessa Erjanti & Ogasawara (Toim.) Refurbishing Elderly Care – The New streams and Organisational Transformation in Finland and Japan. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 35.

Niiniö, H. 2010. Innostuksesta toimintaan (18-22). Teoksessa Pusa, T. (toim.) Kohtaamisen iloa! Active Art –pilotoinnista Kohtaamistaide –erikoistumisopintoihin. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusar- ja C 15.

Pusa, T (toim.) 2010. Kohtaamisen iloa! Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 15.

Ravelin, T. 2008. Tanssiesitys auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. VK, Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tk. Oulu: Universitas Ouluensis, D 986.

Semi, T. 2004. Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla. Espoo: Opri ja Oleksi.

Särkämö, T. 2011. Music in the recovering brain. VK, University of Helsinki, Institute of Behavioural Scienc- es, Studies of Psychology 76:2011. Helsinki: University of Helsinki.

Virsu, V., Haapasalo, S. 2003. Oppiminen ja aivojen muovautuvuus kuntoutumisen lähtökohtina teoksessa Kuntoutus (toim) Tapani Kallanranta, Paavo Rissanen ja Ilpo Vilkkumaa. Helsinki: Duodecim 2003. Voimaa taiteesta –esittely: http://voimaataiteesta.fi/ 26.3.2012

Ei-painetut lähteet: Oshiro, T., Aoki, K., Hosaka, Y., Kaneko, K., Nishida, K., Kimura, S., Sekine, K., Musha, T., Uno, M., Kuwa- bara, S., Maeda, Y & Kawai, N. 2006. Clinical Art for the Elderly. First Sendai-Finland Seminar, 6.3.2006.

94 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaide vuorovaikutuk- Encounter Art Supporting Inter- sen tukena lastensuojelun van- action in Parent–Child Group in hempi - lapsi-ryhmässä Child Protection Lumila, Kaisu & Pekka, Pirita Lumila, Kaisu & Pekka, Pirita

Tiivistelmä Abstract Artikkelimme pohjautuu vuonna 2011 teke- Our article is based on our 2011 thesis at Laurea määmme opinnäytetyöhön Laurea ammattikor- University of Applied Sciences. The aim of the keakoulussa. Opinnäytetyön tavoitteena oli ke- thesis was to develop Encounter Art activities for hittää Kohtaamistaide -toimintaa uudelle asia- a new customer segment: parent-child groups of kassektorille, lastensuojeluasiakkaista kootulle child welfare customers. Another objective was vanhempi - lapsi-ryhmälle. Toisena tavoittee- to support interaction between a parent and namme oli Kohtaamistaide-toiminnan avulla child with the help of Encounter Art. In the spring tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaiku- of 2011, we arranged an Encounter Art group at tusta. Järjestämämme Kohtaamistaide-ryhmä the City of Espoo’s Tuomarila Family Support toteutettiin Espoon kaupungin Tuomarilan per- Center. Tuomarila Family Support Center offers hetukikeskuksessa kevään 2011 aikana. Tuoma- rehabilitative family work for customers of child rilan perhetukikeskus tarjoaa lastensuojelun welfare outpatient care. In the beginning, our avohuollon asiakkaille kuntouttavaa perhetyötä. group consisted of three parent-child pairs that Ryhmässämme oli sen alkaessa kolme vanhempi- were customers of Tuomarila Family Support lapsi-paria, jotka olivat Tuomarilan perhetuki- Center. The group met seven times. The result of keskuksen lastenosaston asiakkaita. Ryhmä ko- the group process proves that Encounter Art koontui seitsemän kertaa. Ryhmäprosessin lop- makes it possible to account for parent and child putuloksena voidaan sanoa, että Kohtaamistaide both individually and together, and it enables a mahdollistaa vanhemman ja lapsen huomioimi- special kind of meeting between a parent and sen yhdessä ja erikseen sekä tarjoaa mahdolli- child. In addition, Encounter Art can be applied suuden vanhemman ja lapsen erityislaatuiseen to support interaction between a parent and kohtaamiseen. Kohtaamistaidetta voidaan myös child. käyttää edelleen sovellettuna vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Keywords: Encounter Art, parent-child group, interaction Asiasanat: Kohtaamistaide, vanhempi – lapsi- ryhmä, vuorovaikutus Background As our thesis, we arranged activities focusing on Lastensuojelun vanhempi-lapsi-ryhmän to- interaction between a parent and child. We di- teuttamisen taustaa rected our master-student of social work studies Toteutimme opinnäytetyönä toimintaa, jonka toward work conducted with families, and we keskiössä oli vanhemman ja lapsen välinen vuo- have both worked in child welfare and workplac- rovaikutus. Suuntasimme sosionomiopintomme es strongly engaged in family work. In child wel- perheiden kanssa tehtävään työhön sekä olem- fare family work, interaction between parent and me molemmat työskennelleet lastensuojelussa ja child is a constant focus. perhetyötä tiiviisti tekevissä työpaikoissa. Las- tensuojelun perhetyössä puolestaan on aina ajankohtaista keskittyä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 95

Ohjasimme kevään 2011 aikana Kohtaamistaide- In the spring of 2011, we mentored Encounter toimintaa Espoon kaupungin Tuomarilan per- Art activities at the City of Espoo’s Tuomarila hetukikeskuksessa. Yhteistyömme Tuomarilan Family Support Center. Our cooperation with perhetukikeskuksen kanssa alkoi kuitenkin jo Tuomarila, however, began as early as in the fall syk-syllä 2010, jolloin suoritimme kumpikin vii- of 2010 when we had our final internship—at meisen harjoittelumme liittyen Laurea- the family support center’s Taimi children’s ward ammattikorkeakoulun sosionomi-opintoihin and Terho youth ward—in connection with our perhetukikeskuksen lastenosasto Taimessa ja master-student of social work studies at Laurea nuortenosasto Terhossa. Tuomarilan perhetuki- University of Applied Sciences. Tuomarila Family keskus on koko perheen kuntoutusta antava Support Center is a unit providing rehabilitation yksikkö, joka palvelee espoolaisia lapsiperheitä. to all Espoo families with children. The families Perheet ja lapset tulevat perhetukikeskukseen and children enter the support center through suunnitellusti avohuollon tukitoimena (lasten- outpatient care support function (Child Welfare suojelulaki 37§) alueen sosiaalityöntekijän kaut- Act, §37), through the district’s social worker, ta perheelle tehdyn lastensuojelutarpeen kartoi- after an analysis of the family’s need for child tuksen jälkeen. (Tuomarilan perhetukikeskus welfare measures. (Tuomarila Family Support 2010.) Lastenosasto Taimesta löytyi lopulta Center 2010.) We finally found our Encounter Art Kohtaamistaide-ryhmämme, joka koostui kol- group at Taimi children’s ward. Our group con- mesta vanhempi - lapsi-parista ja kokoontui seit- sisted of three parent-child pairs, and it assem- semän kertaa. (Lumila & Pekka, 2011.) bled seven times. (Lumila & Pekka, 2011.)

Kohtaamistaiteessa keskitytään kokonaisvaltai- Encounter Art focuses on comprehensive, pleas- seen mukavaan yhdessä tekemiseen, jolloin täs- ant doing together, which gives the parent and sä ryhmässä vanhemmalla ja lapsella oli mahdol- child the opportunity to concentrate on time lista keskittyä yhteiseen aikaan ja yhteisiin posi- together and shared positive experiences. En- tiivisiin kokemuksiin. Kohtaamistaide-toiminnan counter Art activities allow the parent and child kautta mahdollistuu niin vanhemman ja lapsen as well as other group members to meet one välinen rauhallinen kohtaaminen kuin kohtaami- another in a peaceful environment. Encounter Art nen muidenkin ryhmäläisten kanssa. Kohtaamis- acts as rehabilitative family work where issues taide toimii kuntouttavana perhetyönä, jossa are influenced by both the parent and child. Child asioihin ovat vaikuttamassa sekä vanhempi että welfare customers’ problems are often, one way lapsi. Lastensuojeluasiakkailla elämän sujumisen or another, connected with interaction between ongelmakohdat liittyvät usein tavalla tai toisella parent and child. Our aim was that in parent- vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutuk- child groups, the participants could address seen. Vuorovaikutuksen sujumiseen tarvitaan problems with interaction and practice new op- molemmat osapuolet. Ajatuksemme oli, että erating models. (Lumila & Pekka, 2011.) toteuttamassamme vanhempi - lapsi-ryhmässä olisi mahdollisuus työstää ryhmäläisten itse esiin When working with child welfare customers, the tuomia vuorovaikutusongelmia molempien osa- child is the priority. Nevertheless, we managed to puolten kanssa samanaikaisesti ja harjoitella construct Encounter Art activities in parent-child toimintamalleja käytännössä. (Lumila & Pekka, groups in such a way that also the parents en- 2011.) joyed themselves. Artwork allows each person to create works of art at their own skills level; it Lastensuojeluasiakkaiden kanssa työskenneltä- introduces new and versatile techniques; and it essä keskiössä on lapsi. Kohtaamistaide- provides facilities for moments of success and toiminta voitiin kuitenkin rakentaa vanhempi - insight. (Lumila & Pekka, 2011.) lapsi-ryhmässä siten, että myös aikuinen nautti tekemisestä. Taidetyöskentelyssä oli mahdolli- suus tehdä kunkin oman osaamistason mukaan, tarjota uusia ja monipuolisia työskentelyteknii- koita sekä luoda onnistumisen ja oivaltamisen hetkille tilaa. (Lumila & Pekka, 2011.)

96 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Vanhempi-lapsi-ryhmälle asetetut tavoitteet Goals set for parent-child groups Tavoitteena oli tutkia ja arvioida Kohtaamistai- Our aim was to study and assess application of de-toimintakokonaisuuden soveltamista sekä Encounter Art activities as well as its adaptation kehittämistä uudelle asiakasryhmälle. Tavoit- to new customer segments. Another aim was to teena oli myös selvittää Kohtaamistaiteen mah- analyze Encounter Art’s potential to support dollisuuksia tukea vanhemman ja lapsen välistä interaction between a parent and a child. vuorovaikutusta. Encounter Art groups had already been targeted Kohtaamistaidetta oli jo aiemmin ohjattu muu- at a few groups of children, with positive results. tamille lapsiryhmille, joista oli saatu positiivisia Likewise, pilot Encounter Art groups had been kokemuksia. Myös lastensuojelussa oli tehty held in child welfare, but there had never before pilottikokeiluja Kohtaamistaide-ryhmissä, mutta been a group of parent-child pairs who were child lastensuojeluasiakkaista koottua vanhempien ja welfare customers. The objective was to develop heidän lastensa yhteistä ryhmää ei ollut aiemmin operations to serve the needs of the customer järjestetty. Kohtaamistaidetoimintakokonaisuu- group in the best possible way. Development den kehittäminen merkitsi johdonmukaista toi- also included adaptation of assessment methods minnan kohdistamista kyseessä olevalle asiakas- to better suit parent-child groups. (Lumila & ryhmälle. Tavoitteena oli, että toiminta saatai- Pekka, 2011.) siin palvelemaan asiakasryhmän tarpeita par- haalla mahdollisella tavalla. Kehittäminen piti Our second priority was to support interaction myös sisällään arviointimenetelmien muokkaa- between parent and child with the help of En- mista vanhempi - lapsi-ryhmälle paremmin sopi- counter Art. Our experiences in mentoring En- viksi. (Lumila & Pekka, 2011.) counter Art groups indicated that Encounter Art is ideal for giving multidisciplinary support to Toisena päätavoitteenamme oli tukea vanhem- group members of any kind of social welfare cus- man ja lapsen välistä vuorovaikutusta Kohtaa- tomers. Encounter Art also made it possible to mistaiteen avulla. Kohtaamistaide-ryhmien oh- construct activities targeted at special customer jaamiskokemustemme pohjalta olimme huo- groups and even at individual participants. Thus, manneet sen mahdollisuudet ryhmäläisten mo- we decided to accelerate activities to support nialaiseen tukemiseen missä tahansa sosiaa- parents and children with interaction problems. lialan asiakasympäristössä. Kohtaamistaide- Parents were given initial interviews where they toimintakokonaisuudessa oli tilaa rakentaa toi- specified any potential problems in interacting mintaa, joka voi olla suunnattu erityisesti tietylle with their children. Based on these interviews, asiakasryhmälle ja jopa yksittäisille osallistujille. we defined session-specific targets such as giving Tavoitteeksemme muodostui tämän pohjalta positive feedback and boosting the children’s toteuttaa toimintaa, jonka avulla voitaisiin tukea self-esteem. (Lumila & Pekka, 2011.) vanhempia ja lapsia heidän vuorovaikutuson- gelmissaan. Vanhemmille tehtiin alkuhaastatte- Briefly, the targets of our thesis were: lut, joissa he itse määrittelivät mahdollisia vuo- a) Adapting Encounter Art activities for a rovaikutusongelmiaan lastensa kanssa ja näiden new customer group pohjalta loimme toimintakerroille kohdennettuja b) Supporting interaction between parent tavoitteita, kuten positiivisen palautteen anta- and child with the help of Encounter Art minen ja lapsen itsetunnon tukeminen. (Lumila Achieving the above goals was assessed with & Pekka, 2011.) versatile assessment materials, which consisted of Encounter Art assessment form for observing Opinnäytetyömme toiminnalle asetetut tavoit- the participants; initial and final interviews of teet olivat tiivistettynä: parents; separate self-assessments of parents d) Kohtaamistaide-toimintakokonaisuuden and children; and our observations as counselors. soveltaminen uudelle asiakasryhmälle e) Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaiku- tuksen tukeminen Kohtaamistaiteen keinoin

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 97

Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin monipuo- We ended each session with the self-assessment listen arviointimateriaalien valossa. Arviointiai- forms, which allowed the customers to make neistoina olivat Kohtaamistaiteen oma arviointi- their voices heard. The self-assessment forms lomake osallistujien havainnointiin, vanhempien also enriched the overall assessment materials. alku- ja loppuhaastattelut, vanhempien ja lasten We deemed the self-assessment forms, which we erilliset itsearvioinnit sekä ohjaajina tekemämme designed ourselves, to be functional. Based on havainnoinnit. Päätimme jokaisen toimintaker- our observations, it was easy for the participants ran itsearviointilomakkeiden täyttämiseen. to fill in the forms, since they considered it an Loimme Kohtaamistaide-arviointilomakkeiden integral part of each session. The self- lisäksi ryhmäläisille omat itsearviointilomakkeet. assessment forms also acted as comparison with Näiden avulla asiakkaat saivat oman äänensä our own observations, in post-session discus- kuuluviin. Ne rikastivat toiminnan arviointimate- sions between counselors. (Lumila & Pekka, riaalia. Luomamme itsearviointilomakkeet vai- 2011.) kuttivat toimivilta. Havaintojemme perusteella lomakkeiden täyttäminen oli ryhmäläisille vaiva- Results from group processes tonta, koska he kokivat sen osaksi toimintaker- The objectives of our thesis were adapting En- taa. Itsearviointilomakkeet toimivat myös vertai- counter Art activities for a new customer group lupohjana omien havaintojemme rinnalle ohjaa- and supporting interaction between parent and jien välisissä keskusteluissa toimintakertojen child with the help of Encounter Art. The objec- jälkeen. (Lumila & Pekka, 2011.) tives were achieved to a certain extent. In our opinion, Encounter Art is suitable for parent- Toteutuneesta ryhmäprosessista saatuja tu- child groups, but requires further development. loksia The Encounter Art concept is also suitable for Opinnäytetyömme tavoitteina olivat Kohtaamis- supporting interaction between parent and child. taiteen kehittäminen uudelle asiakasryhmälle Nevertheless, addressing interaction problems sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaiku- demands long-term intensive work, and that is tuksen tukeminen Kohtaamistaiteen keinoin. why ten sessions are not enough. It is, however, Tavoitteet saavutettiin joissain määrin. Kohtaa- difficult to determine the exact number of ses- mistaide soveltuu mielestämme vanhempi - lapsi sions required, because the number of sessions ryhmälle, mutta vaatii edelleen kehittämistä. required depends on the participants’ ability to Kohtaamistaide-toimintakokonaisuus on myös utilize the interaction support forms provided by toimiva vanhemman ja lapsen välisen vuorovai- Encounter Art. Therefore, the number of sessions kutuksen tukemisessa. Vuorovaikutusongelmien has to be group-specifically assessed. (Lumila & työstäminen vaatii pitkäjänteistä ja tiivistä työs- Pekka, 2011.) kentelyä ja siksi kymmenen toimintakertaa ei vielä riitä. Tarvittavien ryhmäkertojen määrää on We were well aware of child welfare customers’ kuitenkin vaikea määritellä, sillä se on tiiviisti difficulties in committing to regular and tight sidoksissa ryhmäläisten kykyyn hyödyntää Koh- work. Despite this awareness, the lack of com- taamistaiteen mahdollistamia vuorovaikutuksen mitment on the part of the participants became tukemiskeinoja. Näin ryhmäkertojen määrä on our main challenge. Of the three pairs included in arvioitava joka kerta erikseen. (Lumila & Pekka, the group, only one participated in each session. 2011.) The counselors’ uncertainty about the sessions’ success due to participants’ absences made Tiedossamme oli lastensuojeluasiakkaiden vai- planning, implementation and assessment diffi- keus sitoutua säännölliseen ja tiiviiseen työsken- cult during the entire process. For example, at telyyn. Asian tiedostamisesta huolimatta ryhmä- the beginning of one session, one parent could läisten sitoutumattomuus muodostui keskeiseksi not participate and was replaced by a child-ward haasteeksi. Kolmesta aloittaneesta parista aino- student, which means that the parent-child dis- astaan yksi osallistui jokaiseen toimintakertaan. cussion on the most important issues in the Ohjaajilla oleva epävarmuus toimintakertojen child’s life was not accomplished. onnistumisesta ryhmäläisten poissaolojen vuoksi vaikeutti suunnittelua, toteutusta ja arviointia koko ryhmäprosessin ajan.

98 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Esimerkiksi yhden ryhmäkerran alkaessa kävi After the sessions, we agreed that we should ilmi, että eräs vanhemmista ei pääsisi osallistu- have put more emphasis on the importance of maan, jolloin häntä tuli korvaamaan poikkeuk- the parents’ commitment during the process or sellisesti lastenosaston opiskelija. Toimintaker- underline the matter more in the beginning. Eight ralle suunniteltu vanhemman ja lapsen välinen sessions were planned, of which only six sessions keskustelu lapsen elämän tärkeimmistä asioista took place, as well as the art exhibition in the last ei siis toteutunut. Toimintakertojen päätyttyä session. This clearly affected support for interac- arvioimmekin, että vanhempien kanssa olisi pi- tion: the parents’ journey toward interacting with tänyt palata toiminnan aikana sitoutumisen tär- their children began, but did not really progress keyteen tai painottaa alussa asiaa enemmän. much farther. (Lumila & Pekka, 2011.) Suunniteltujen toimintakertojen määrä oli kah- deksan, joista lopulta toteutui kuusi toimintaker- “The session could have been a bit longer. And taa ja viimeisen kerran taidenäyttely. Tämä näkyi there could’ve been more, maybe ten more, ses- erityisesti vuorovaikutuksen tukemisessa: Van- sions, and then I could have learned to praise hempien matka kohti vastavuoroisuutta lapsen more. I managed to give praise once; I would kanssa lähti alkuun, mutta ei juuri ehtinyt syve- have needed more encouragement, so that I nemään. (Lumila & Pekka, 2011.) would have continued praising.” Parent 1

”Ois voinu olla vähän pidempi se jakso. Ja use- The Encounter Art concept created space for ammin ois voinu olla niinku ehkä kymmenekertaa parents and children’s shared, pleasant experi- lisää, ni sitte ois alkanu oppii sitä kehumistaki ences. The child and parent primarily worked lisää. Mä pääsin siihen makuun ku mä kehuin together on joint projects. Parent 1 told in the yhen kerran, sit ois tarvinnu sitä potkuu persuuk- final interview that she and her child found the sille, että ois jatkanu.” -Vanhempi 1 experiences of the photography task (session 7) and the bag task (session 4) especially positive. Kohtaamistaide-toimintakokonaisuus luo tilaa (Lumila & Pekka, 2011.) vanhemman ja lapsen yhteisille mukaville koke- muksille. Lapsi ja vanhempi työskentelivät pää- “We don’t have any photos of the children and asiassa kahdestaan tehden yhteistä työtä. Van- me: we either have photos of children or - chil- hempi 1 kertoi loppuhaastattelussa, että niin dren. Even the child found the photo wonderful, seitsemännen toimintakerran valokuvaustehtä- hugging and all.” Parent 1 västä kuin neljännen toimintakerran kassitehtä- västä oli hänelle ja lapselleen jäänyt erityisen “Now that my child has made this, I can proudly positiivisia kokemuksia. (Lumila & Pekka, 2011.) go shopping.” Parent 1

”Ei meillä oo mitään valokuvii lapsista ja musta, Fixing child-parent interaction problems often on joko lapsista tai - lapsista. Näki kans lapsesta takes a lot of time. In our thesis process, we ar- ku se oli niin et vou, tää on niin ihana tää kuva, rived at the conclusion that the approx. ten En- siinä halataan.” – Vanhempi 1 counter Art sessions are enough as a beginning. Interaction problems often lie deep in the par- ”Nyt voi lähteä ylpeänä ostoksille ku mun lapsi ent-child relationship, and that is why Encounter on tehny tän.” -Vanhempi 1 Art work only scratches the surface. The means of Encounter Art are based on generating positive Vanhemman ja lapsen välisten vuorovaikutuson- experiences that, in themselves, are empowering gelmien korjaaminen vie usein paljon aikaa. in any personal relationship. When we targeted Opinnäytetyöprosessimme aikana tulimme siis Encounter Art activities at the group consisting lopputulokseen, että Kohtaamistaiteen noin of customers of Tuomarila Family Support Cen- kymmenen toimintakertaa riittävät työskentelyn ter, our aim was to create facilities for them to aloitukseen. Vuorovaikutusongelmat ovat usein practice better operating models. In Encounter syvällä vanhemman ja lapsen suhteessa ja siksi Art activities, it was possible to work on interac- Kohtaamistaide on niiden työstämisessä ainoas- tion problems in practice, so that parents did not taan pintaraapaisu. have to consciously focus on them during the activities. (Lumila & Pekka, 2011.)

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 99

Kohtaamistaiteen keinot pohjautuvat positiivis- The initial interviews of parents indicated that ten kokemusten tuottamiseen, jotka sinällään there is a great need to enable shared time for ovat voimaannuttavia missä tahansa ihmissuh- parent and child, which allows the parent to fo- teissa. Kun kohdensimme Kohtaamistaide- cus on the child and really listen to the child. toimintaa Tuomarilan perhetukikeskuksesta Encounter Art makes it possible to create these kootulle ryhmälle, ajatuksemme oli mahdollistaa facilities, but, in our experience, parents may heille parempien toimintamallien harjoittelemi- have difficulties in utilizing these situations. Even nen. Kohtaamistaide-toiminnassa vuorovaiku- though the planning stage accounts for giving tusongelmia oli mahdollista työstää käytännön feedback, it is essential that counselors actively kautta ilman, että vanhempien tarvitsi tietoisesti support the parents. (Lumila & Pekka, 2011.) keskittyä toiminnan aikana niihin. (Lumila & Pekka, 2011.) The recurrent structure of Encounter Art opera- tions constituted a functioning element in also Vanhempien alkuhaastatteluiden yhteydessä parent-child groups. For child welfare customers, nousi yhdeksi toiminnan tavoitteeksi vanhem- routines and recurrent elements translate into man ja lapsen yhteisen ajan mahdollistaminen ja peacefulness and safety. Encounter Art sessions tätä kautta vanhemman keskittyminen lapseen always follow the same pattern: we tune in, we sekä tämän kuunteleminen. Kohtaamistaide engage in artwork, and, finally, we conduct an mahdollistaa tällaisten puitteiden luomisen, appreciation round. The participants quickly mutta kokemuksemme osoitti, että vanhemmilla learned the rhythm and understood, for instance, saattaa olla hankaluuksia hyödyntää näitä tilan- why each session ends only after the apprecia- teita. Vaikka suunnitteluvaiheessa huomioidaan tion round. (Lumila & Pekka, 2011.) palautteen antamiselle tarvittava tila, on kuiten- kin olennaista, että ohjaajat toimivat aktiivisina Child wefare families’ difficulties in commitment tukijoina vanhemmille. (Lumila & Pekka, 2011.) constitute a good example of why the counselors of Encounter Art groups must have experience in Kohtaamistaide-toiminnan toistuva struktuuri child welfare family work, when mentoring par- näyttäytyi toimivana elementtinä myös vanhem- ent-child groups of child welfare customers. pi - lapsi-ryhmässä. Lastensuojeluasiakkaille When Encounter Art counselors are well familiar rutiinit ja toistuvat elementit synnyttävät rauhal- with the field of child welfare, Encounter Art can lisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Kohtaamis- offer a channel for parent-child meetings in a taide-ryhmässä edetään joka kerta samaan ryt- different kind of environment; an environment miin: virittäydytään, taidetyöskennellään ja lo- where everyday life is approached in a novel puksi kokoonnutaan vielä arvostuskierrokselle. manner. In Encounter Art, parent and child can Ryhmäläiset oppivat nopeasti tekemisen rytmin concentrate on each other and collect shared ja ymmärsivät esimerkiksi sen, että toimintakerta positive experiences. The parent-child group loppuu vasta arvostuskierroksen jälkeen. (Lumila generates moments where the parent can be & Pekka, 2011.) especially proud of the child and express it ver- bally. Praising oneself and others is allowed and Lastensuojeluasiakasperheiden vaikeudet sitou- encouraged, which is definitely not a part of the tumisessa on hyvä esimerkki siitä, miksi Koh- everyday life of child welfare customers. (Lumila taamistaide-ryhmän ohjaajilla on tärkeää olla & Pekka, 2011.) kokemusta lastensuojelun perhetyöstä ohjatta- essa vanhempi - lapsi-ryhmää lastensuojelu- asiakkaille. Kohtaamistaide-ohjaajien tuntiessa hyvin lastensuojelun työkentän, voi Kohtaamis- taide tarjota väylän vanhemman ja lapsen väli- seen kohtaamiseen erilaisessa ympäristössä, jossa arkea lähestytään uudella tavalla. Van- hempi ja lapsi voivat Kohtaamistaiteessa keskit- tyä toisiinsa ja kerätä positiivisia yhteisiä koke- muksia.

100 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Vanhempi - lapsi-ryhmä tuottaa hetkiä, joissa vanhempi voi olla erityisen ylpeä lapsestaan ja sanoa sen ääneen.

Itsensä ja muiden kehuminen on sallittua ja toi- vottavaa, mikä varsinkaan lastensuojelun asiak- kailla ei ole arkipäivää. (Lumila & Pekka, 2011.)

Lähteet | Bibliography

Lumila, K. & Pekka, P. 2011. ”Ole sä hiljaa, mä kirjotan!” Kohtaamistaide® vuorovaikutuksen tukena las- tensuojelun vanhempi—lapsi-ryhmässä. Opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu. Vantaa.

Tuomarilan perhetukikeskus. 2010. Sijoitusprosessin eteneminen perhekuntoutuksessa ja avohuollon tukitoimena Tuomarilan perhetukikeskuksessa. Espoo.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 101

Kohtaamistaide työhyvinvoinnin Encounter Art Promoting Well- edistäjänä being at Work Anita Alanen Anita Alanen

Tiivistelmä Abstract Oma kokemukseni työnohjaajana ja työyhteisöön My own experience as a counselor and member liittyvänä työntekijänä on, että perinteinen työn- of a work community is that traditional occupa- ohjaus ei aina vastaa työyhteisön tarpeisiin. Työn tional instruction does not always meet the ongelmakohtien selvittely ja niiden ratkaisemi- needs of the work community. Analyzing and nen ovat olleet väkinäisiä ja herättäneet usein solving problems at work may be forced, some- negatiivisiakin vaikutuksia. Ongelmien selvittely times even generating negative impacts. Ad- tai työtavoista sopiminen on saatettu kokea dressing problems and agreeing on working ”pakkopullana”. Keskustellen tapahtuvaa työn- methods may be considered “something that just ohjausta ei olla koettu riittävän toimivaksi mene- has to be done.” Occupational instruction by telmäksi. Työyhteisöissä on aina eri tavalla koke- discussing has not been deemed a sufficiently via, reagoivia ja tuntevia persoonia. Nämä erot well-functioning method: work communities aiheuttavat helposti ristiriitoja, kun emme tunne always consist of people who experience things toisiamme riittävästi. Työyhteisössä tarvitaan differently, react differently, and feel differently. keskinäistä luottamusta, jotta voimme kokea These differences easily bring about conflicts, olomme turvalliseksi ja työskennellä rinnatusten, since we do not know one another well enough. erilaisina. Työhyvinvointi auttaa jaksamaan ja Wellbeing at work helps us cope, and it increases lisää halua kehittyä ja kehittää omaa työtä. our willingness to develop both our work and (Furman & Ahola 2003; Keränen 2005; Viitanen ourselves. (Furman & Ahola 2003; Keränen 2010) 2005; Viitanen 2010)

Kohtaamistaiteen erikoistumisopintoihin pyr- When appying for specialization studies in En- kiessäni olin halukas kokeilemaan toimiiko Koh- counter Art, I was willing to test whether En- taamistaide työhyvinvoinnin välineenä, lisääkö counter Art acts as a tool for wellbeing at work, se luottamusta ja ymmärrystä työtovereihin ja whether it increases trust in and understanding auttaako se kohti parempaa yhteistyötä. of coworkers, and whether it helps attain better cooperation. Sain opintojen aikana tilaisuuden tutkia kohtaa- mistaiteen vaikutusta työhyvinvointiin omassa During my studies, I was lucky to have the oppor- työyhteisössäni. Tässä työyhteisössä aiemmat tunity to study Encounter Art’s impact on wellbe- työnohjauskokemukset olivat enimmäkseen ing at work in my own work community where kielteisiä. Oltiin valmiita kokeilemaan toisenlais- earlier experiences of occupational instruction ta toimintaa. Kohtaamistaiteen vaikutukset ja were mostly negative. The work community was kokemukset siitä olivat hyvin positiivisia. Ilo, prepared to try another kind of activity. The im- luottamus ja ymmärrys työtoveria kohtaan li- pacts and experiences of Encounter Art were sääntyivät, ilmapiiri vapautui ja työssä oli kivem- highly positive: joy, trust in and understanding of pi olla. coworkers’ increased; work atmosphere became freer; and people liked being at work better.

102 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Jakso lisäsi työyhteisön halua kehittää tiimin The trial period increased the work community’s toimintaa ja työskentelytapoja. Yhteisistä pe- willingness to enhance the team’s work and lisäännöistä oli helpompi tämän jälkeen sopia. methods. Moreover, it became easier to agree on Jakso lisäsi ystävällisyyttä ja iloa, joka näkyy common ground rules. The period increased muillekin. ”Ollaan päästy lähemmäksi”, kuten friendliness and joy, which became evident to eräs ryhmäläinen asian totesi palautteessaan. outsiders, as well. “We have grown closer,” re- ported one group member in the feedback given. Teen nykyään työnohjausta pelkästään Kohtaa- mistaiteen keinoin. Ensimmäisestä kokemukses- Nowadays, I apply the means provided by En- ta rohkaistuneena olen päättänyt tutkia edelleen counter Art to all the occupational instruction I Kohtaamistaiteen vaikutusta työhyvinvointiin give. Encouraged by my first experience, I am luottamuksen ja ymmärtämyksen lisääntymisen determined to further study Encounter Art’s im- osalta. Uskon taiteen tekemisen prosessin vaiku- pact on wellbeing at work, through increased tukseen jokaisessa ryhmäläisessä. Taidetyösken- trust and understanding. I believe that all group telyn kautta on mahdollista oppia tuntemaan members are affected by the art-making process. enemmän itseään. Omista valinnoista ja työs- Art sessions make it possible for the participants kentelystä kertominen muille ryhmäläisille lisää- to learn to know themselves better. Telling other vät keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta. group members about one’s own choices and work boosts mutual understanding and trust. Japanilainen käsite mitate kuvaa kokonaisval- taista arvostamista. Kohtaamistaiteen ohjaajan The Japanese concept “mitate” signifies overall toiminnan peruselementti on hyväksyvän ja ar- appreciation. The basic element in the work of an vostavan ilmapiirin luominen taidetoimintaryh- Encounter Art counselor is to create an accepting mään. Tässä kokonaisvaltaisessa arvostamisessa and appreciative atmosphere in the artwork syrjäiselle tai hyljeksitylle, ehkä vähäpätöiselle- group. This overall appreciation means that even kin, löydetään arvo ja merkitys. ”Se on jonkinlais- the marginalized or rejected, maybe even the ta esiin nostamista ja huomion kohdistamista, insignificant, is found to have value and signifi- joka mahdollistaa havahtumisen, yllättymisen, cance. “It translates into emphasis and targeting hyväksymisen ja arvostamisen. Hyväksyminen of attention, which enables awakening, surprise, voi olla vahvemmin ilmaistuna myös haltioitu- approval, and appreciation. Strongly put, appre- mista.” (Pusa 2010, 13) Kaikenikäisten ihmisten ciation can also be exuberance.” (Pusa 2010, 13) ihmisinä kasvaminen on mahdollista huumorilla Personal growth is possible for people of all ages höystetyssä ja turvallisessa ilmapiirissä, jossa on in a safe environment, seasoned with humor, tilaa tekemiselle. (Pusa 2010, 13). which gives room for doing. (Pusa 2010, 13)

Lähteet | Bibliography

Furman, B. & Ahola, T. 2003. Työyhteisön hyvä henki ja kuinka se tehdään. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Keränen, J. 2005. Peter M. Sengen viisi oppia ja niiden soveltaminen. Joensuun yliopisto, Yrityksen talous- tiede, Johtamistutkimuksen klassikot.

Pusa, T. 2010. Kohtaamistaide – tavoitteellista taidetoimintaa ryhmissä, luentomateriaali, 14.1.2010.

Pusa,T. 2010. Active Art –pilotista Kohtaamistaide-erikoistumisopintoihin. Teoksessa (toim.) Pusa, T., Kohtaamisen iloa! Laurea- ammattikorkeakoulu julkaisusarja 2010.

Viitanen, E. 2010. Johtajien kouluttaja, Tehy nro 14/2010(Haastattelu).

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 103

Työpajat Workshops Tiistai 8.5. Tuesday 8th May

Väreillä kevääseen! Meeting the Spring with Colors! Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Virpi Lund & Eija Valkama Virpi Lund & Eija Valkama

Osallistujat virittäytyvät tulevaan teemaan ke- The participants prepare themselves for the väisten ja värikkäiden luontokuvien, taidekuvien theme with the help of springtime, colorful na- ja –korttien avulla. Osallistujat tekevät omia ture photos, art photos, and cards. They choose valintojaan annetusta materiaalista ja pohtivat independently from the materials given and use värien ja kuvien kautta sitä, mitä ne tuovat mie- the colors and images to consider what kinds of leen ja millaisia ajatuksia ne herättävät. Osallis- thoughts and feelings they arouse. At first, the tujat toimivat aluksi itsekseen, mutta tuokio participants work independently, but the session jatkuu yhteisen vuorovaikutuksellisen jakamisen progresses through interactive sharing to meet- kautta toisen kohtaamiseen. ing the others.

Taidetyöskentely perustuu yksilölliseen paperi- Artwork is based on individual work on paper pintatyöskentelyyn ja väriliitujen käyttöön. Lii- surfaces and use of crayons. The participants duilla kokeillaan ja piirretään annettujen ohjei- experiment with and draw forms, rhythms, feel- den mukaan esim. muotoja, rytmejä, tunteita. ings with the crayons, according to instructions. Liidun käyttöä ja siitä tulevaa jälkeä harjoitellaan Use of crayons and the resulting outcomes are ja tutkitaan eri tavoin. Tutustutaan värien käyt- practiced and analyzed in different ways. The täytymiseen ja kokeillaan värejä eri aistein. Työs- participants get to know how colors behave and kentelyssä käytetään voimaa, tehdään valintoja they test colors with different senses. The work ja jatketaan kuvantekoa kerrosten avulla. Kuvaa entails use of force, selecting, and continuing käsitellään lopussa erilaisin pintamenetelmin. picture making with the help of layers. In the Työskentelyssä syvennytään kuvan ja värien end, the picture is treated with diffent kinds of moniin ulottuvuuksiin sen eri kerrosten kautta. surface methods. The work also entices the par- ticipants to go deeper into the many dimensions Lopuksi paneudutaan valmiiden taidetöiden of the colors and picture, through the different maailmaan, katsellaan ja kuvaillaan niitä. Osal- layers. listujat kertovat omia ajatuksiaan ja tuntojaan sekä kuuntelevat toisiaan. Kuvista syntyviä aja- Finally, the participants enter the world of fin- tuksia arvostetaan ja niiden annetaan vaikuttaa ished works of art: they view them and describe yhdessä jaettaviin ajatuksiin. Osallistujat anta- them. The participants share their own thoughts vat ja saavat kannustavaa palautetta. and feelings and listen to those of others. The ideas generated by the pictures are appreciated and allowed to influence the thoughts shared among the participants. In other words, the par- ticipants give and receive encouraging feedback.

104 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Tavoitteena on tutustua väriliitujen käyttäytymi- The aim is to learn about the behavior and poten- seen ja niiden mahdollisuuksiin. Tarkoitus on tials of crayons. Another aim is to encourage the rohkaistua käyttäämään eri taidetekniikoita ja – partipants to use different art techniques and menetelmiä. Omien tunteiden ja ajatuksien ja- methods. Sharing one’s thoughts and feelings kaminen muiden kanssa on tärkeä osa tätä työ- with others constitutes an important part of this pajaa. Työpajassa siirrytään kevään tunnelmaan workshop. The workshop leads the participants värien ja kuvien kautta. Voimme kokea voimaan- to the spirit of spring with the help of colors and tumisen tunnetta. pictures. We can all experience empowerment.

Tätä taidetyöskentelyä voi kokeilla helposti yk- This kind of artwork can be easily tried among sintyöskentelystä nauttivien ja hyötyvien osallis- participants who enjoy and benefit from working tujien kanssa. Menetelmä madaltaa taiteellisen alone. The method lowers the threshold of be- toiminnan aloittamista, koska ohjaus on iso osa ginning art activities, since mentoring consti- työskentelyä. Toimintaa voi kokeilla minkä toimi- tutes a big part of the work. The method can be jaryhmän kanssa tahansa. Huomioitavaa on kui- tested with any group of actors. Nevertheless, tenkin ohjeiden kuuntelemisen ja keskittymisen the ability to listen to instructions and to focus taito. shall be taken into account.

Työpajan kieli: Suomi. Language of the workshop: Finnish

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 105

Tarinasta saven kautta uusi tari- Clay Transforms a Story Into a na Totally New One Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä

Työpajassa savea työstetään pikkuhiljaa ilman At the workshop, clay is gradually worked on apuvälineitä tai vettä. Työskentelyä ohjaa virit- without any tools or water. Working is guided by täytymisessä kerrottu tarina. Valmiita savitöitä the story told during the tuning-up phase. The ei polteta keramiikaksi. Taidetyöskentelyn loput- finished clay works will not be burned into ce- tua jaamme ryhmässä kokemuksia tekemisestä, ramics. At the end of the art work, the group tuntemuksista. Mitä teit? Mihin pyrit? Mitä koit? members share their experiences and feelings Mitä aistit? Mitä työ sanoo? Näistä vastauksista generated by the work. What did you do? What ja lauseista koostuu uusi, tämän ryhmän oma ja was your goal? What did you feel? What sensa- voimaannuttava tarina. tions did you have? What does the work say to you? The answers and comments to these ques- Työpajan toiminnallinen tekniikka, saven työs- tions translate into the group’s very own, em- täminen, sopii soveltaen kaikenlaisille ryhmille powering story. lapsista ikääntyneisiin. Saven työstäminen on fyysistä ja vaatii voimia sormilta, mutta samalla The workplace’s operational technique— se on terapeuttista. working on clay—can be adapted to all kinds of groups, from children to the elderly. Working on Tule työpajaamme uteliaana ja avoimin mielin clay is a physical activity that demands finger sekä anna mahdollisuus leikillisyydelle! strength, but it is also therapeutic.

Työpajan kieli: suomi (tarvittaessa englanti, viri- Come visit our workshop with a curious and open ketarina kirjallisena englanniksi) mind, and give playfulness a chance!

Language of the workshop: Finnish (when re- quired, English can be used; the tuning-up story can be provided in English in writing)

106 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Käsinkosketeltavaa! Palpable! Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Nadja Huttunen & Mariela Salminen Nadja Huttunen & Mariela Salminen

Osallistujat virittäytyvät erilaisten muotojen, Participants tune in to artwork with the help of pintojen ja materiaalien kautta taidetyöskente- various forms, surfaces, and materials. Tuning in lyyn. Virittäytyminen tapahtuu kosketellen, kuu- takes place through touching, listening, thinking, lostellen, mietiskellen, tunnustellen. Tarkoituk- feeling. The aim is to arise the participants’ sens- sena on herätellä osallistujien aisteja ja ajatuk- es and thoughts. Artwork entails individual sia. Taidetyöskentelyssä työskennellään yksilöl- painting by hand. The subjects concern the feel- lisesti maalaten käsin virittäytymisessä noussei- ings, thoughts, colors, shapes, whatever the ta tunteita, ajatuksia, värejä, muotoja, mitä ta- tuning up arose in the participants and whatever hansa kukin osallistujista haluaa tehdä näkyväk- they wish to make visible. We use finger paints si. Maalaukseen käytämme sormivärejä. for painting.

Lopuksi pysähdytään taidetöiden äärelle, katsel- At the end of the workshop, we gather around laan ja kuvaillaan niitä. Osallistujat kertovat the works of art, listen, and describe them. The tuntemuksiaan ja ajatuksiaan, omia ja toisten participants share their thoughts and feelings by ajatuksia arvostaen. Kannustavaa palautetta appreciating their own and other participants’ annetaan ja saadaan. thoughts. Encouraging feedback is given and received. Tavoitteena on tutustua itseilmaisuun maalaa- misen kautta sekä sormivärien käyttöön ja mah- The goal is to get to know self-expression dollisuuksiin. Työpajassa on mahdollisuus harjoi- through painting, as well as the use and poten- tella omien tunteiden ja ajatusten tunnistamista tials of finger paints. At the workshop, one can sekä niiden jakamista keskustellen muiden kans- practice identifying one’s own feelings and sa. Tarkoitus on, että tuotamme hyvää mieltä thoughts and sharing them with others by means itselle ja muille – ehkä saamme kokemuksen of discussing. The aim is to be uplifted and uplift voimaantumisen tunteesta! others—to have the experience of what empow- erment feels like! Työpajan kieli: suomi Language of the workshop: Finnish

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 107

Keväinen kuvakollaasi Spring-time Collage Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Taina Keto & Päivi Kumpulainen Taina Keto & Päivi Kumpulainen

Työpajassa jokainen osallistuja luo oman kol- Each participant in the workshop creates his/her laasinsa materiaaleilla, jotka ovat yleensä hel- own collage with materials that are usually easily posti saatavissa. Teema liittyy keväiseen luon- accessible. The theme is related to nature and toon ja kasvuun. Työskentelyn aluksi virittäydy- growth in the spring. At the beginning of work, tään liikkumalla tilassa ja työstämällä mielikuvia the participants tune in to the mood by moving moniaistisesti. Taiteen tekemisessä käytetään around the space and working on images in a kierrätysmateriaaleja ja sommittelua. Tavoittei- multi-sensory manner. Recycled materials and na ovat esteettiseen havaintoon ja valintojen designs are favored in making art. The aims con- tekemiseen keskittyminen, kierrätysmateriaalien sist of focusing on esthetic observation and mak- käyttämisen ideointi sekä vuorovaikutuksellinen ing choices; generating new uses of recycled ma- yhdessä kokeminen ja jakaminen. Työpajassa voi terials; as well as interactive experiencing and kokea kohtaamistaiteen peruselementtejä kuten sharing. The workshop is characterized by the moniaistisuutta, valintojen tekemistä, vaihe basic elements of Encounter Art such as multi- vaiheelta etenemistä ja vuorovaikutuksellisuut- sensoriness, choices, step-by-step progress, and ta. interaction.

Työpajassa tehtyä toimintaa voidaan soveltaa The workshop activities can be adapted to suit käytettäväksi monien eri asiakasryhmien kanssa. multiple groups of customers. It is a method Se sopii hyvin lasten, nuorten, aikuisten ja ikäih- suitable for children, the young, adults, the elder- misten sekä erityisryhmien kanssa käytettäväksi. ly, and, in particular, special groups. The meth- Työpajassa tehtäviä menetelmiä voi muunnella ods used can be adapted to meet the needs of eri ryhmille ja eri teemoihin sopiviksi. Myös ta- different groups and different themes. In addi- voitteiden asettelua voi miettiä kullekin ryhmälle tion, goal-setting can be flexibly adjusted to be sopivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. ideal and appropriate for each different group.

Työpajan kieli: suomi. Language of the workshop: Finnish.

108 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Omakuva Self-portrait Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Anita Alanen & Mia Keski-Orvola Anita Alanen & Mia Keski-Orvola

Tässä työpajassa osallistujalla on tilaisuus tutus- Participants in this workshop have the opportuni- tua omiin tunteisiinsa ja niiden ilmaisuun viivojen ty to become familiar with their own feelings and ja värien avulla. Tehtävässä maalataan omakuva, express those feelings with the help of lines and joka saattaa olla sisällöltään paljon rikkaampi colors. The task is to paint a self-portrait whose kuin esim. peilin avulla tehdyt näköiskuvat. contents can be richer than, for instance, self- Työskentelyyn lähdetään tietyistä tunteista, portraits made with the help of mirrors. The col- niiden omasta kuvallisesta ilmaisusta. Kunkin ors and forms chosen by the participants express osallistujan valitsemat värit ja tunteita ilmaise- their feelings and lead their thoughts to their vat muodot vievät ajatukset omaan mieleen ja own experiences and landscapes of their minds. kokemuksiin. Vaikka aiheena on omakuva, tehtä- Even though the subject is a self-portrait, no vä ei edellytä erityistä kuvallisen ilmaisun taitoa particular prior skills in visual expression or expe- tai aiempaa harrastusta. rience are required.

Työpajassa työskennellään akryyliväreillä. Ne The workshop uses acrylic paints, which are easy ovat helppoja käyttää, kuivuvat nopeasti ja näi- to use and dry fast, which makes it easy to finish den ominaisuuksien ansiosta työ saadaan hel- the work in the course of the workshop. Fast posti valmiiksi työpajan aikana. Nopea kuivumi- drying makes it possible to make corrections, nen tekee mahdolliseksi korjata tarpeen tullen when required, and attain a fine end result, which maalausjälkeä ja saada siisti lopputulos, mikä is also important for the whole. myös on tärkeää kokonaisuuden kannalta. In my workshops, I have always wanted to use Olen halunnut käyttää ohjauksissani mahdolli- original working methods, to the extent possible, simman paljon alkuperäisiä työskentelytapoja, so that Encounter Art remains loyal to its origins, jotta Kohtaamistaide pysyisi uskollisena alkupe- which lie in Clinical Art. Clinical Art is a Japanese rälleen, Clinical Artille. Tämä on japanilainen, approach, which I have earlier applied to groups Clinical Art- julkaisuista käyttöönottamani työs- of psychiatric convalescents and wellbeing-at- kentelytapa, jota olen käyttänyt aiemmin mielen- work groups. terveyskuntoutujien ja työhyvinvoinnin ryhmissä. My personal experience is that this method gives Oma kokemukseni on, että tämä työskentely rise to a lot of discussion and individual story- herättää paljon keskustelua ja omaa kerrontaa, telling, as well as facing and processing one’s tunteiden kohtaamista ja niiden käsittelyä työs- emotions during working. The task has been kentelyn aikana. Tämä tehtävä on sopinut hyvin most suitable, for example, for the wellbeing-at- esim. työhyvinvointiryhmään Kohtaamistaiteen work groups. At the end of the Encounter Art prossessin loppupuolella, jolloin ryhmässä luot- process, trust within the group has increased and tamus on jo lisääntynyt ja sanallinen ilmaisu the participants have become more familiar with tullut tutummaksi arvostusjaksoilla. Työskentely verbal expression. Working has helped the partic- on herättänyt tunnistamaan ja sanallistamaan ipants to identify and verbalize their own re- omia reagointimalleja, joista kertominen työtii- sponse models. Sharing one’s own response missä on auttanut toisia ymmärtämään parem- models has helped the other participants to bet- min kertojan reagointia ja toimintatapoja erilai- ter understand the speaker’s reactions and oper- sissa työtilanteissa. Mielenterveyskuntoutujien ing methods in different situations. In case of ryhmässä tämä tehtävä on auttanut muistamaan psychiatric convalescents, the task has helped omia unohtuneita onnistumisen kokemuksia. Ne the participants’ remember their own forgotten ovat omalta osaltaan lisänneet uskoa tulevaisuu- experiences of success, which has, in part, in- teen. creased their belief in the future. Työpajan kieli: suomi tai englanti (sovitaan työ- Language of the workshop: Finnish or English (to pajan alussa) be agreed at the beginning of the workshop).

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 109

Kohtaamistaiteen opintojen tule- Future of Encounter Art studies vaisuudesta Workshop facilitator: Työpajan vetäjä: Riitta Ahos Riitta Ahos Abstract Tiivistelmä In this workshop we will ask together: How are Tämän työpajan tarkoituksena on tarkastella creativity, art/ applied art and culture integrated yhdessä seuraavia kysymyksiä: Miten luovuus, into the field of health care, social services and taide / sovellettu taide ja kulttuuri kohtaavat education? How we find the challenge to develop sosiaali- ja terveysalalla ja koulutuksen kentällä? relevant training programs for future social/ Miten voimme vastata tulevaisuuden haastee- health professionals? What are the demands for seen kehittää ajankohtaisia koulutusohjelmia future social and health workers in supporting sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille? Mitä clients’ wellbeing? How education can meet our asiakkaiden hyvinvoinnin tukeminen edellyttää society´s future needs? sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta tulevai- suudessa? Kuinka koulutus voi kohdata tulevai- From the perspective of artistic group activity, suuden yhteiskuntamme tarpeet? the Specialisation Studies in Encounter Art ad- vance, expand and develop new knowledge, skills Taiteellisen ryhmätoiminnan näkökulmasta Koh- and abilities acquired by the professionals during taamistaiteen erikoistumisopinnot edistävät, basic studies, which are necessary for the ever- laajentavat ja kehittävät edelleen alati muuttu- changing labour market. Encounter Art Studies van työelämän edellyttämää uutta tietoa, taitoa is the answer for continuing education in artistic ja osaamista opiskelijan ammatillisten perus- work methods rose in collaboration with Laureas opintojen pohjalta. Kohtaamistaiteen opinnot international work on the basis of Japanese Clin- vastaavat taiteellisten menetelmien jatkokoulu- ical Art and in also with working life parteners tuksen tarpeeseen, ja ne perustuvat Laurean (the Cities of Vantaa, Espoo and Helsinki). The kansainväliseen yhteistyöhön japanilaisen Clini- official Finnish title Kohtaamistaide® was regis- cal Art -menetelmän kehittäjien sekä työelämä- tered in 2010 by Laurea University of Applied kumppanien (Vantaan, Espoon ja Helsingin kau- Sciences (UAS). The national "Art and Culture for pungin) kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulu Well-being" action programme published by the rekisteröi virallisen suomenkielisen nimen Koh- Ministry of Education and Culture in 2010 pro- taamistaide® vuonna 2010. Opetus- ja kulttuu- vides a good foundation for developing Encoun- riministeriön vuonna 2010 julkaisema kansalli- ter Art. nen toimintaohjelma “Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia” toimii hyvänä pohjana Kohtaamis- Art in our society taiteen kehittämiselle. We live in a society that is more demanding than ever before. People`s problems and needs are Taide yhteiskunnassamme many and varied. Everyday life as well as work Elämme aiempaa vaativammassa yhteiskunnas- life demands abilities to cope in changing circum- sa. Ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat moninai- stances and to survive various states of chaos sia. Jokapäiväinen elämä samoin kuin työelämä (Innovation strategy of Finland, 2008). Culture edellyttävät meiltä kykyä käsitellä muuttuvia and Art are seen as a facilitator of creativity olosuhteita ja taitoa sietää erilaista kaaosta (OPM; 2009.). (Suomen innovaatiostrategia, 2008). Kulttuuri ja taide nähdään luovuuden mahdollistajana (OPM Art is created, experienced and practiced in di- 2009). verse connections and environments. Some are art educational environments, while others have been applied to the aims of nursing/ social sup- port or rehabilitation.

110 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Taidetta luodaan, koetaan ja toteutetaan mo- On the other hand, there is ”the institutional” art nenlaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Osa world with art education, research, galleries and niistä on luonteeltaan taideopetuksellisia, kun museum. The aim of Encounter Art is to enable taas osaa voidaan luonnehtia terveydellistä tai and produce experiences of renewal and empow- sosiaalista tukea tai kuntoutusta tarjoaviksi ym- erment for people who are unlikely to participate päristöiksi. Toisaalta voidaan puhua ns. taideins- in art-based activities and are perhaps catered tituutiosta ja taideopetuksesta, tutkimuksesta, for by social services and health care. All of the gallerioista ja museoista. Kohtaamistaiteen forms and creators of artistic activity are signifi- päämääränä on mahdollistaa ja aikaansaada cant and necessary. No form or method of art is uudistumisen ja voimaantumisen kokemuksia better or more valuable than the other; there is heille, jotka ovat mahdollisesti sosiaali- ja ter- strength and richness in diversity and polyphony. veydenhuollon asiakkaita ja joilla ei todennäköi- sesti ole mahdollisuuksia osallistua taidelähtöi- Interaction in the Context of Artistic Expres- seen toimintaan. Taiteellisen toiminnan kaikki sion muodot ja kaikki toimijat ovat tärkeitä ja tarpeen. Encounter Art constitutes structured, target- Yksikään taiteen muoto tai menetelmä ei ole oriented, group-based visual art expres- toista arvokkaampi vaan moninaisuudessa ja sion/activities that emphasises multisensory monimuotoisuudessa piilee voima ja rikkaus. activities, sharing and interaction. The process of practical artwork serves as the starting point, but Taideilmaisusta ja vuorovaikutuksesta with a multisensory nature. Art-based and other Kohtaamistaide muodostuu suunnitelmallisesta methods of expression are applied, and clients ja tavoitteellisesta ryhmätoiminnallisesta tai- participation does not require previous experi- deilmaisusta, jossa painottuvat moniaistiset ence in art creation. The goal of the Specialisa- toiminnat, jakaminen ja vuorovaikutus. Käytän- tion Studies is to support the development of nön moniaistinen taidetoiminnan prosessi on students in enabling and applying artistic work Kohtaamistaiteen lähtökohta. Kohtaamistai- methods among experts and clients in the field. teessa hyödynnetään taidelähtöisiä ja muita ilmaisumenetelmiä, eikä osallistujalla tarvitse From the perspective of artistic group activity, olla aiempaa kokemusta taidetyöskentelystä. the Specialisation Studies in Encounter Art ad- Erikoistumisopintojen tavoitteena on tukea opis- vance, expand and develop new knowledge, skills kelijan kehittymistä siten, että hän kykenee so- and abilities acquired by the student during basic veltamaan taidetoiminnan menetelmiä oman studies, which are necessary for the ever- alansa ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. changing labour market.

Taiteellisen ryhmätoiminnan näkökulmasta Koh- LbD-model Gives a Structure for Encounter Art taamistaiteen erikoistumisopinnot edistävät, Curriculum laajentavat ja kehittävät edelleen alati muuttu- Specialisation studies are also planned in the van työelämän edellyttämää uutta tietoa, taitoa framework Of Laurea’s Learning By Development ja osaamista opiskelijan ammatillisten perus- –Model, LbD, The Specialisation Studies in En- opintojen pohjalta. counter Art comply with the Learning by Devel- oping (LbD) model, which sees students, workers LbD-malli luo rungon Kohtaamistaiteen ope- and the lecturers as active developers while tussuunnitelmalle learning new things and developing into experts Erikoistumisopinnot toteutetaan myös Laurean in their field. The model can be briefly described LbD-mallin mukaisesti. Kohtaamistaiteen eri- as learning and creating new knowledge and new koistumisopintojen osalta tämä tarkoittaa sitä, skills (Building a new competence by Creativity että opiskelijat, työntekijät ja lehtorit toimivat and Creative learning) being acquired by the yhdessä aktiivisina kehittäjinä oppiessaan uusia workers and students (Partners) where they asioita ja kehittyessään alansa asiantuntijoiksi. arise, so in the everyday working life (Communi- ty´s Learning and Authenticity).

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 111

LbD-mallia voidaan lyhyesti kuvailla seuraavasti: The competence of students aroses and exists in työntekijät ja opiskelijat (Partners) oppivat ja the Authentic situations where knowledge and luovat uutta tietoa ja uusia taitoja (Building a skills encounter a practical task (Research orient- new competence by Creativity and Creative lear- ed Approach = students Development Exercises ning) jokapäiväisessä työelämässä (Community´s and Applications). Learning and Authenticity). Opiskelijoiden osaa- minen syntyy ja kehittyy arjen todellisissa tilan- teissa, joissa tietoa ja osaamista sovelletaan käytännön tehtävissä (Research oriented Ap- proach, esim. opiskelijoiden kehittämistehtävät).

Figure 1: Laurea Learning by Developing Model , LbD model, 2009 .

The LbD model simultaneously produces individ- ual and communal learning and new skills, com- Kuva 1: Laurean LbD-malli, 2009. petence knowledge. Competence knowledge and its production are typical aspects of education at LbD-malli tuottaa samanaikaisesti yksilöllistä ja the University of Applied Sciences. yhteisöllistä oppimista ja osaamista ja uusia taitoja, kompetensseja. Kompetenssipohjaisen Exploring Creativity during the Studies osaamisen kehittäminen on tyypillistä ammatti- The Specialisation Studies in Encounter Art offer korkeakoulujen opetukselle. students a chance to experience artistic work for themselves. Personal experience in artistic work Luovuuden tutkimista opintojen aikana and sharing it with others helps to understand Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot tarjoavat clients and build one's guidance skills. Students opiskelijoille mahdollisuuden kokea taidetyös- of different stages share their competence and kentely henkilökohtaisesti. Omakohtainen ko- reflect on experiences together. Students deepen kemus taidetyöskentelystä ja sen jakaminen their competence together with all the different muiden kanssa auttaa ymmärtämään asiakkaita perspectives of competence present. ja kehittää opiskelijan ohjaajan taitoja. Eri vai- heessa olevat opiskelijat jakavat osaamistaan ja Students produce new competence knowledge peilaavat kokemuksiaan yhdessä. Opiskelijat and insight in applying Encounter Art in the field syventävät yhteistä osaamistaan kaikista eri of social services, health and sports and in the osaamisalueista käsin. context of cultural activities, and the different forms of cooperation (projects) in particular. Opiskelijat tuottavat uutta tietoa, näkemystä ja Students develop best practices in applying En- osaamista soveltaessaan Kohtaamistaidetta counter Art together with different client groups. sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja kulttuuri- Students foster appreciation for art-based activi- toiminnoissa sekä erityisesti erilaisissa yhteis- ties and creativity in society as well as the im- työprojekteissa. Opiskelijat kehittävät myös plementation of art-based activities in the em- alansa parhaita käytäntöjä soveltaessaan Koh- ployment sector. taamistaidetta eri asiakasryhmien kanssa.

112 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Toiminnallaan opiskelijat lisäävät yhteiskunnas- Nature and Progress of the Specialisation sa arvostusta taidelähtöisiä toimintoja ja luo- Studies vuutta kohtaan ja mahdollistavat osaltaan taide- The pedagogical target of the Specialisation lähtöisten toimintojen luontevan kytkeytymisen Studies in Encounter Art is to provide students työelämään. with a learning environment where continuous, solid relationships with the workplace enable the Erikoistumisopintojen luonne ja vaiheet development of a reflective and innovative pro- Kohtaamistaiteen pedagogisena tavoitteena on fessional approach. Learning exercises stem from tarjota opiskelijoille sellainen oppimisympäristö, needs that are identified in developing Encounter jossa jatkuva ja kiinteä yhteistyö työelämän Art. The shared goal is to serve Encounter Art at kanssa mahdollistaa reflektiivisen ja innovatiivi- the workplace and to conduct applied research in sen ammatillisen työotteen kehittymisen. Oppi- the specific field, and apply art-based group mistehtävät nousevat tarpeista, joita tunniste- methods in social services and health care as well taan kehitettäessä edelleen Kohtaamistaidetta. as in educational and leisure time guidance. Jaettuna päämääränä on tarjota Kohtaamistai- detta työpaikoilla ja tehdä soveltavaa erityisalu- Study Units of the Curriculum are following: Ori- een tutkimusta sekä soveltaa taidelähtöisiä ryh- entation of Learning 2 ECTS; Encounter Art Stu- mämenetelmiä sosiaali- ja terveysalalla samoin dent Group and Artistic Activity 5 ECTS; Encoun- kuin opetuksessa ja vapaa-ajan ohjauksessa. ter Art Client Group 5 ECTS and Encounter Art Guidance 3 ECTS and final Development Exercise Opetussuunnitelma muodostuu seuraavista 10 ECTS and Development and Application of osioista: Oppimisen suuntaaminen 2 op, Koh- Encounter Art 5 ECTS. (See the figure of Encoun- taamistaiteen opiskelijaryhmä ja taidetoiminta 5 ter Art Specialisation Studies, Laurea UAS.) op, Kohtaamistaiteen asiakasryhmä 5 op, Koh- taamistaiteen ohjaajuus 3 op ja viimein Kehittä- mistehtävä 10 op ja Kohtaamistaiteen kehittä- minen ja soveltaminen 5 op (katso kuva Kohtaa- mistaiteen erikoistumisopinnot, Laurea).

Figure 2: Study Units of the Curriculum, 2012

Kuva 2: Opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot, 2012

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 113

Taidelähtöinen vuorovaikutus on Kohtaamistai- Art-based interaction is the core in Encounter teen ytimessä. Taidetyöskentely ja sen tukemi- Art. Artistic work and other support enable to nen auttavat osallistujaa visualisoimaan, tutki- visualise, examine and seek change and new maan ja etsimään muutosta ja uutta suunta direction in daily lives. Encounter Art goals and omassa arjessaan. Kohtaamistaiteen päämäärät activities also intertwine with the rehabilitation ja toiminnot nivoutuvat yhteen myös asiakkaiden targets of clients, which seek to support their kuntoutustavoitteiden kanssa tukien niitä ja capability and inclusion. liittyen niihin. Laurea UAS and trainers have a trusting attitude Laurea-ammattikorkeakoulu ja Kohtaamistai- towards the future of Encounter Art: we have teen ohjaajat suhtautuvat luottavaisesti Koh- been surrounded by a positive and enthusiastic taamistaiteen tulevaisuuteen: Kohtaamistaide atmosphere as we have developed an issue that tuo monien ihmisten elämään käänteentekeviä ja will bring a transforming and important experi- tärkeitä kokemuksia, mikä on luonut erikoistu- ence into the lives of many people. (Encounter misopintojen ympärille myönteisen ja innostavan Art trainer, 16th December 2010) ilmapiirin (Kohtaamistaiteen opiskelija, 16.12.2010) Challenges and experiences of specialisation studies in Encounter Art at Laurea UAS Kohtaamistaiteen erikoistumisopintojen Students have co-worked as a pair with work-life haasteita ja kokemuksia Laureassa experts. Students and professionals have learned Opiskelijat ovat työskennelleet pareina työelä- new things, collected field materials and pro- män asiantuntijoiden kanssa. Sekä opiskelijat duced new applicable knowledge. että työelämän edustajat ovat oppineet uusia asioita, keränneet aineistoa kentällä sekä tuot- Experiences of a student in the Specialisation taneet uutta sovellettavaa tietoa. Studies in Encounter Art, 2010:

Opiskelijan kokemuksia Kohtaamistaiteen eri- ”The power of artistic work has become clear and koistumisopinnoista (2010): bright for me, in a professional sense. So far it has comprised knowledge from intuitive personal experi- ”Kohtaamistaiteen erikoistumisopintoihin osallis- ence, which I have expressed somewhat automati- tuminen on vahvistanut näkemystä taidelähtöisen cally, thus maintaining my own wellbeing and bal- toiminnan voimasta ja sen tarjoamista merkityksistä ance (Student taking part in Specialisation Studies niin sosiaali- ja terveysalan asiakkaille kuin työnteki- 2010)” (Kahelin 2010, 20). jöillekin. Koulutuksen aikana omaa ohjaajuutta on ollut antoisaa tarkastella myös muiden näkemysten Encounter Art specialization studies offer many valossa; omien vahvuuksien, mahdollisuuksien ja challenges and possibilities. In addition to geri- persoonallisuuden hyödyntäminen on saanut lisäva- atric work, with the multiprofessional group of loa. Lisäksi ohjaajuuden eri tehtävä-alueet ovat Encounter Art students, this method has been selkiytyneet. applied in other fields of client work as well dur- ing years 2010-2012.The Encounter Art Speciali- Oman ammatillisen kehittymisen polulla koulutuk- sation studies provides the oppoturnity to find seen osallistuminen ja sen aikana kehittämis- ja new solutions in educating future professionals oppimistehtävien tekeminen, omakohtaiset koke- such as creativity and enjoyment in artistic work mukset taidetyöskentelystä sekä ajatusten jakami- in educational processes for students and also for nen moniammatillisen opiskelijaryhmän kesken ja teachers. One answer to the main postmodern kohtaamistaidetoiminnan ohjaaminen asiakasryh- knowledge culture is creative teaching, which män parissa ovat muodostaneet rikkaita ja syviä aims for deeper conceptual understanding by lähteitä, jotka pulppuavat monipuolista uutta preparing students to create new knowledge osaamista. Uusien kokemusten siivittämänä taiteen (Toivanen & Komulainen 2011, 49) ja taidepainotteisten menetelmien soveltaminen sekä niistä nauttiminen myös työelämässä tuntuu aiempaa läheisemmältä ja merkityksellisemmäl- tä.(Kahelin ,2010.)”

114 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot tarjoavat monia haasteita ja mahdollisuuksia. Vanhuspal- velujen lisäksi Kohtaamistaiteen monialainen opiskelijaryhmä on soveltanut tämä menetelmää myös muun asiakastyön parissa vuosina 2010- 2012. Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot tarjoavat mahdollisuuden löytää uusia ratkaisu- ja, kun pohditaan esimerkiksi tulevaisuuden ammattilaisten, niin opiskelijoiden kuin myös opettajien, kouluttamista luovuuteen ja taide- työskentelystä nauttimiseen. Yksi vastaus post- moderniin vahvan tiedolliseen kulttuuriin on luova opettajuus, jossa pyritään syvempään kä- sitteelliseen ymmärrykseen harjaannuttamalla opiskelijoita uuden tiedon luomiseen (Toivanen & Komulainen 2011, 49).

Lähteet | Bibliography

The innovation strategy of Finland (2008)- http://innovaatiostarategia.fi/files/download/nationella_innovationsstrategi_12062008_sv.20080613.pd f, downloaded 27.3.2012

Kahelin, Liina, 2010: ”Löytöretkeilijöiden matkaopas” Kohtaamistaideryhmän ohjaajuus sekä toiminnan vaikutuksia ja merkityksiä erikoistumisopiskelijoiden kuvaamina. Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot. Kehittämistehtävä. Tikkurilan Laurea.

Liikanen, H-L 2010: Art and Culture for Well-being,- proposal for an action programme 2010– Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2010:9 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM1.pdf?lang=fi

Toivanen, Tapio and Komulainen Kauko: Drama and improvisation as a resource of teachers’ and students’ creativity and welfare, pages 49-60 Ruismäki, Heikki and Ruokonen, Inkeri ( Eds.): Design Learning and Well-being, 4th International Journal of Intercultural Arts Education, Research Raport 331, University of Helsinki, http://hdl.handle.net/10138/28078, , downloaded 27.3.2012

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 115

Työpajat Workshops Keskiviikko 9.5. Wednesday 9th May

Marmoroinnin jaettu salaisuus The Shared Secret of Paper Mar- Työpajan ohjaajat: bling Liina Kahelin & Mia Keski-Orvola Workshop counselors: Liina Kahelin & Mia Keski-Orvola Työpajassa toteutetaan yhteinen ohjattu matka paperimarmoroinnin saloihin ja pyritään tarjoa- During this workshop, we will gather together maan osallistujille tila havahtumiselle, hämmäs- and look into the secret of paper marbling. The tymiselle sekä ilon ja onnistumisen kokemuksille. workshop aims to promote joy and feelings of Tarkoituksena on saada omakohtainen, nautin- success by enjoying the experimental process of nollinen kokemus yllätyksellisestä taidetyösken- marbling. Paper marbling offers a unique and telystä sekä seisahtua yhdessä muiden kanssa easy way of making surprising pieces of art. In työpajassa syntyvien tuotosten ja kokemusten addition, the participants are invited to empower äärelle. themselves and others around them through reflecting and appreciating the experiences and Työpajassa sukelletaan paperimarmoroinnin art pieces. maailmaan ja luodaan sarja uniikkiteoksia pape- rille ja/tai puulevyille. Työpajassa tutustutaan In this workshop, we will make a series of unique pintakuviointimenetelmään, jossa eri pinnoille art pieces by paper marbling. Paper marbling is a muodostetaan veden ja musteen avulla pyörre- method of aqueous surface design, which can be mäisiä, marmorin pintaa muistuttavia kuvioita. produced relatively easily with water and ink. As Kuviointi saadaan aikaan levittämällä mustetta the ink floats on plain water or on thickened wa- veden pinnalle, jonka jälkeen syntyvät kuviot ter known as size, delicate swirled patterns ap- siirretään imukykyiselle materiaalille. Kuvioin- pear. Then, the patterns can be carefully trans- nissa voidaan käyttää välineinä myös esimerkiksi ferred onto an absorbent surface, such as paper kampaa tai siveltimiä. Paperimarmorointi etenee or wood board. Also, a comb or a skewer can be valmiiden puitteiden merkeissä suhteellisen hel- used to make patterns. posti, ja jo ensimmäisissä kokeiluissa syntyy hienovaraisia, usein kauniiksi koettuja kuvioita. Marbled paper has a long and rich history, with various materials and techniques employed Marmoroinnin taito juontaa juurensa Kiinaan, across Asia and Europe. The origin was devel- missä sitä tiedetään käytetyn arviolta 500-700- oped in China, where it was initially practiced luvuilta lähtien. Japanissa marmorointia on tehty around years 500 and 700. In Japan, marbling 1100- luvulta alkaen erityistä menetelmää, su- dates back to the 12th century and was practised minagashia, käyttäen. in a slightly different way called suminagashi.

116 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Silkkitien myötä ja kauppiaiden mukana taito The art of marbling spread by merchants to Per- kulkeutui Persiaan ja Turkkiin, mistä se levisi eri sia and Turkey, and gradually throughout Eu- puolille Eurooppaa. Marmorointiin liittyvät tek- rope. However, the techniques and formulas of niikat säilyivät kuitenkin taiteilijoiden salaisuu- paper marbling stayed unrevealed for decades. tena vuosisatojen ajan. This session of Encounter Art can be applied to Tätä taidetyöskentelyä voidaan soveltaa kaikkien different age groups. Earlier experiences are not ikäryhmien parissa, eikä siihen osallistuminen required, and the process is carefully facilitated edellytä aiempaa kokemusta. Vaiheittaisesta by the mentors. As the marbling proceeds in etenemisestä johtuen työpajaan osallistuminen stages, the ability to follow the instructions is, edellyttää kuitenkin jossain määrin kykyä itse- nevertheless, needed. Experiences in combining näiseen (tai avustajan tukemaan) ohjeiden mu- applied art and work with young people have kaan toimimiseen. Ryhmämuotoisen soveltavan been promising in promoting the wellbeing and taiteen ja hyvinvointipalveluiden yhdistäminen growth of participants. Art and social interaction ovat osoittaneet lupaavia mahdollisuuksia lasten can bring up individual and communal resources ja nuorten kasvuprosessin tukemisessa. Taide- and abilities, motivate promotion of wellbeing, lähtöinen työskentely ja siihen liittyvä sosiaali- and help us to see ourselves, each others, and nen vuorovaikutus ovat omiaan tuomaan esiin the world in a new way. yksilön ja yhteisön voimavaroja ja kykyjä, moti- voimaan yksilölliseen hyvinvoinnin edistämiseen You are warmly welcome! sekä tukemaan meitä näkemään itseämme, toi- Workshop language: Finnish or English siamme ja maailmaa uudella tavalla. Tervetuloa tekemään, kokemaan ja nauttimaan marmoroin- nin ja yhteisen jakamisen pyörteistä!

Työpajan kieli: suomi tai englanti (sovitaan työ- pajan alussa)

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 117

Voimauttava vuorovaikutus Empowering Interaction Workshop counselors: Workshop counselors: Pauliina Hiekkalinna & Nina Vihma Pauliina Hiekkalinna & Nina Vihma

Voimaannuttavan vuorovaikutuksen pajassa Participants in the Empowering Interaction työskennellään pareittain. Lämmittelyosio pe- workshop work in pairs. The warm-up session is rustuu liikkeeseen ja siinä harjoitellaan luotta- based on motion and practicing building of trust muksen rakentumista sanatonta viestintää käyt- by means of nonverbal communication. We chose täen. Työskentelyn välineeksi olemme valinneet the dialogical painting method, which provides dialogisenmaalauksenmenetelmän, jossa on the chance to test creative techniques, as our mahdollisuus kokeilla luovia tekniikoita. tool.

Työpajamme pohjautuu syksyllä 2010 ohjaa- Our workshop is based on the Encounter Art maamme Kohtaamistaiteen vanhempi- parent-child group, which we mentored in the lapsiryhmään, jonka ohjasimme Helsingin Dia- spring of 2010, at Helsingin Diakonissalaitos. konissalaitoksen lapsi- ja perhetyössä. Ryh- Our group consisted of families in child welfare mämme muodostui lastensuojelun perhekuntou- family rehabilition. The aim of the group was to tuksessa olevista asiakasperheistä. Ryhmän pää- support interaction between parent and child. tavoitteena oli vanhemman ja lapsen vuorovaiku- tuksen tukeminen. Language of the workshop: Finnish

Työpajan kieli: suomi

118 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Millainen minä olen? What am I Like? Työpajan ohjaajat: Counselors: Kaisu Lumila & Pirita Pekka Kaisu Lumila & Pirita Pekka

Työpajamme ohjataan aikuisryhmälle parityös- From the beginning, the session was planned for kentelynä, mutta tämä työpajakuvaus on kerrot- a group of children and parents, placed in child tu sovellettavuutta ajatellen vanhempi-lapsi- welfare outpatient care. The session constitutes parien näkökulmasta. Työpajan alussa virittäy- a part of the Encounter Art activities that we dymme parien välisen yhteistyön löytymiseen mentored in an Espoo family support center in ilmapallotyöskentelyn keinoin. Taidetyöskente- the course of spring 2011. Our group consisted of lyssä tehdään luonnollisessa koossa lapsen oma- three parent-child pairs where the children were kuva. Välineinä käytetään monipuolisesti pape- aged 8-11. This workshop is especially well suited reita, kankaita, naruja ja värejä. Vanhemman to different types of family groups, since the key rooli on avustaa lapsen työskentelyä konkreetti- is to support interaction between parent and sesti sekä keskustelemalla; esittämällä kysymyk- child. Our workshop at the Encounter Art Confer- siä, kuuntelemalla, kertomalla omia havainto- ence, organized by Laurea University of Applied jaan ja antamalla tilaa lapsen ajatuksille. Arvos- sciences, is targeted at a group of adults working tuskierroksella tarkastellaan lopputulosta yh- in pairs, but this description adheres to the per- dessä koko ryhmän kanssa, annetaan palautetta spective of the adult-child pairs. ja keskustellaan työskentelyssä esiin nousseista ajatuksista. Toimintakerran lopuksi jokainen The aims of the session are to support and täyttää itsearviointilomakkeen liittyen työs- sharpen the child’s self-image through positive kentelyyn ryhmäkerralla. feedback. The tune-in part strives at cooperation between parent and child, peacefulness, and Tavoitteina toimintakerralla ovat lapsen omaku- concentration. The purpose of artwork is that the van tukeminen positiivisen palautteen kautta ja child—through natural size—perceives his/her lapsella omakuvan tarkentuminen. Virittäytymi- ego and builds it into an entity that resembles sessä keskeistä ovat vanhemman ja lapsen yh- his/her own self-image with the support given by teistyö sekä rauhallisuus ja keskittyminen. Taide- the parent. The aim of the appreciation round is työskentelyssä tavoitteena on, että lapsi luon- to encourage the parent to give positive feedback nollisten mittasuhteiden kautta hahmottaa to the child. omaa itseä ja rakentaa siitä kokonaisuuden joka muistuttaa omaa minäkuvaa vanhemman tuke- At the beginning of the workshop, we tune in to mana. Arvostuskierroksella tavoitellaan van- find cooperation between the pairs by means of hemman positiivisen palautteen antamista lap- balloon work. In the actual artwork, the child’s selle. self-image is made in natural size. The tools used consist of paper, cloths, strings, and colors. The Toimintakerta on suunniteltu alun alkaen lasten- role of the parent is to help the child’s work both suojelun avohuollon tukitoimena sijoitetuista concretely and by discussing: asking questions, lapsista ja heidän vanhemmistaan kootulle ryh- listening to the child, telling the child about mälle. Toimintakerta on osa Kohtaamistaide- his/her observations, and giving room to the kokonaisuutta, jonka ohjasimme Espoolaisessa child’s thoughts. In the appreciation round, the perhetukikeskuksessa kevään 2011 aikana. Ryh- end results are observed as a group, feedback is mämme koostui kolmesta vanhempi-lapsi- given, and thoughts generated by the work are parista, jossa lapset olivat iältään 8-11-vuotiaita. discussed. At the end of the session, everybody Tämä työpaja on erityisesti sovellettavissa erilai- fills in a self-assessment form regarding work sille perheryhmille, koska keskiössä on vanhem- during the group session. man ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemi- nen. Language: Finnish

Työpajan kieli: suomi

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 119

Värien ja liikkeen virta – Taide Flow of Colors and Motion – Art opiskelijoiden hyvinvoinnin tu- Supporting Student Wellbeing kena Workshop counselors: Työpajan ohjaajat: Riitta Ahos& Reetta Voutilainen Riitta Ahos & Reetta Voutilainen ”All kind of teamwork is good. The kind where ”Kaikenlainen ryhmässä työskentely on hyvästä. everybody must participate and share experienc- Sellainen missä täytyy jokaisen osallistua ja ja- es. The kind that also has physical closeness, kaa kokemuksia. Sellainen, missä on myös fyysis- music, motion, and colors.” (A student’s com- tä läheisyyttä, musiikkia, liikettä ja värejä.” ment on an Encounter Art group) (Opiskelijan kommentti Kohtaamistaideryhmäs- tä) The workshop begins with a warm-up that helps the participants to orientate to the flow theme. Työpaja aloitetaan lämmittelyllä, jonka avulla The warm-up gently progresses through breath- orientoidutaan flow-teemaan. Lämmittely ta- ing and motion. The body and mind are awak- pahtuu lempeästi hengityksen ja liikkeen avulla. ened by walking, shaking oneself, and moving Kehoa ja mieltä herätellään kävelemällä, raviste- around in the space. Little by little the partici- lemalla ja liikkumalla tilassa. Pikku hiljaa osallis- pants are led to seek there own place where art- tujat johdatetaan etsimään oma tila, jossa taide- work takes place. Art is made with finger paints työskentely tapahtuu. Taidetyöskentely tehdään on a large kraft paper, spread on the floor. Work- sormiväreillä isolle voimapaperille, joka on levi- ing takes place on the floor, so that it is natural tetty lattialle. Työskentely tapahtuu lattialla, for the participants to stay on their knees for the joten lattialla polvillaan oleminen tulisi olla työ- duration of the workshop. Finger paints are wa- pajaan osallistuville luontevaa. Sormivärit ovat ter-soluble and non-poisonous, and can easily be vesiliukoisia ja myrkyttömiä ja lähtevät pesussa washed away. Painting on large paper makes it pois. Isolle paperille käsin maalaaminen antaa possible to involve the entire body in the work. mahdollisuuden saada koko keho mukaan työs- Colors and motions reflect the flow and whatever kentelyyn. Värien ja liikkeen avulla ilmennetään it means to each participant. Music—suitable for flowta, virtaa, ja mitä se kullekin osallistujalle the theme—facilitates working. The apprecia- tarkoittaa. Teemaan sopiva musiikki siivittää tion round takes place by writing on paper an työskentelyä. Arvostuskierros toteutetaan kir- encouraging and positive “power sentence” for joittamalla kullekin osallistujalle kannustava ja each participant. Every participant can share with positiivinen ”voimalause” paperille. Yhdessä the others what “flow” exactly means to him or käydään myös kierros, jossa kukin voi kertoa, her. mitä flow merkitsee hänelle. The feeling of joy arising from flow experiences Flow-kokemuksista syntyvän ilon tunteen on has been proven to promote wellbeing, which is todettu edistävän hyvinvointia, minkä vuoksi se why it was chosen as the theme of the workshop. valittiin työpajan teemaksi. Flowta ei voi pakot- Flow cannot be forced, but it can, however, be taa syntymään, mutta sitä voi hellävaroin houku- gently enticed to appear. Motion, music and tella esille. Liikkeen, musiikin ja värien avulla colors strive to create safe and favorable facilities pyritään luomaan turvalliset ja otolliset puitteet for generating positive flow experiences. The rest flow-kokemuksen syntymiselle. Loppu on het- depends on the moment and you. Welcome to kestä ja sinusta itsestäsi kiinni. Tervetuloa kokei- test in practice whether flow can be attained and lemaan käytännössä, voiko taiteen avulla päästä wellbeing boosted with the help of art. flow-tilaan ja tukea hyvinvointia.

120 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Aiempaa kokemusta taiteen tai liikkeen tekemi- You do not need earlier experience in art or sestä et tarvitse. Pyrkimys avoimeen, virtaavaan movements: aspiration for an open and flowing mieleen ja suhtautumiseen riittää. Tule rohkeasti mind and attitude is sufficient. Come and check kokeilemaan työpajaa, jota voi soveltaa opiskeli- out the workshop that—in addition to promoting joiden hyvinvoinnin edistämisen lisäksi esimer- student wellbeing—can be applied to work con- kiksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtä- ducted with, for instance, children, the young, vässä työssä. and families.

Työpajan kieli: englanti (tarvittaessa ohjeet an- Language of the workshop: English (when re- netaan myös suomeksi) quired, instructions can be provided in Finnish as well)

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 121

Erilainen hämmästyttävä yhteis- Different Kind of Amazing Co- työ operation Työpajan ohjaajat: Workshop counselors: Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä Tanja Hyyrynen & Titta Kärnä

Tule mukaan kokemaan uusi yhteinen elämys! Come and join us to share a new experience! The Ajatuksena on tehdä taidekuvien inspiroimana basic idea is to make a small work of art by one- pieni työ yksin, josta lopuksi kasvaa koko ryhmän self, inspired by pictures of art, which will finally yhteinen teos. Taidetyöskentelyn materiaalina grow into the entire group’s joint work of art. As käytämme öljyvahaliituja sekä pieniä apuvälinei- materials, we use oil pastel crayons and small tä. Työpajan lopuksi kokoamme työn yhteen sekä tools. At the end of the workshop, we collect the jaamme työn herättämiä ajatuksia, tuntemuksia individual works of art into an entity and share ja kokemuksia toinen toisillemme. Työskentelyyn the thoughts, feelings and experiences the art ei vaadita aiempaa koemusta kuvan tai taiteen work aroused in us. Art work at the workshop tekemisestä. does not require any previous experience in mak- ing pictures or art. Tämäntyyppisen ryhmässä tehtävän työn muoto on turvallinen tapa aloittaa taidetyöskentely, jos This kind of teamwork is a safe way to start art ryhmässä kynnys taiteen tekemiselle on suuri. work, if you have a high threshold of making art Ryhmätyötä tehdessä jokaisella ryhmäläisellä on in a group. When doing together, each member of mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen tuotokseen. the group has the possibility of influencing the Taiteen tekeminen ryhmässä on voimaannuttava joint output. Making art in a group is an empow- ja iloinen yhdessäolon kokemus! ering and joyful experience of being and doing together! Työpajan tekniikkaa voi soveltaa kaikenikäisille ryhmille lapsista ikääntyneisiin. Työpajan ohjaa- The workshop technique is applicable to people jat ovat yhdessä pitäneet keväällä 2012 Kohtaa- of all ages: from children to the elderly. In the mistaideryhmää Simonkylän vanhustenkeskuk- spring of 2012, the workshop counselors headed sessa. an Encounter Art group at Simonkylä senior citi- zens’ center. Työpajan kieli: suomi Language of the workshop: Finnish

122 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kohtaamistaiteen tulevaisuus – Future of Encounter Art – Creat- yhteistä visiointia ing visions Together Työpajan fasilitaattorit: Workshop facilitators: Hannele Niiniö & Tiina Pusa Hannele Niiniö & Tiina Pusa

Kohtaamistaiteen historia osoittaa, että innos- The history of Encounter Art witnesses that a lot tuksella saadaan jo muutamassa vuodessa pal- can be accomplished in just a few years. The six jon aikaan. Kohtaamistaiteen kuuteen vuoteen years of Encounter Art include three—partly on sisältynyt kolme prosessia, jotka menevät overlapping—processes: from 2006 to 2009, osittain limittäin: vv. 2006-2009 verkostojen building networks and Active Art pilots; from rakentaminen ja Active Artin pilotit, vv. 2009- 2009 to 2010, beginning more formal training 2010 formaalimman koulutuksen aloittaminen (specialization studies and registering Encounter (erikoistumisopinnot ja rekisteröinti viralliseksi Art as an official trademark); and the years tuotemerkiksi) sekä vv. 2008-2012 kansainvälis- 2008-2012 can be considered an era of interna- ten verkostojen ja kehittämistyön aika. Tulevai- tional networks and development. We have clear suuden suunnitelmissa on selkeitä tavoitteita, plans for the future such as writing a textbook kuten oppikirjan kirjoittaminen ja koulutuksen and further developing our training operations. kehittäminen. Vielä enemmän on innostavia There are even more interesting possibilities in mahdollisuuksia niin tutkimuksen, koulutuksen the fields of research, education, as well as de- kuin menetelmän kehittämisen ja levittämisen- veloping and spreading the method. Those are kin saralla. Näitä mahdollisuuksia tutkimme the possibilities we will investigate in this work- tässä työpajassa. shop.

Kohtaamistaiteilijoiden ja ohjaajien määrän li- With the increase in the number of Encounter Art sääntyessä tarve omalle yhdistykselle on ilmei- artists and counselors, there is an obvious need nen. Yhdistyksen perustamisesta on puhuttu for an association of our own. Founding an asso- kohtaamistaiteilijoiden tapaamisissa. Ehkä jo ciation has been discussed at meetings of En- tänä vuonna? Yhdistys voisi anoa Japanin Clinical counter Art artists. Perhaps it will already hap- Art –yhdistyksen jäsenyyttä, hakea rahoitusta pen this year? The association could apply for kehittämistyölle, pitää yllä rekisteriä ohjaajista ja membership in the Japanese Clinical Art Associa- tarjota täydennyskoulutusta. tion, seek funding for R&D, keep a record of counselors, and offer extension studies. Tulevaisuudessa eritasoiset ja -pituiset koulu- tukset ovat Laurea-ammattikorkeakoulun tehtä- In the future, training at different levels and of vä-aluetta ja muuta kehittämis- ja levittämistyö- different duration are the responsibility of Laurea tä tehdään varmaan hyvässä yhteistyössä. Pilot- University of Applied Sciences, and other devel- tien myötä alkaneet ohjaajakoulutukset sekä opment and expansion will surely be conducted Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnot (30 op) in good cooperation. Training of counselors and ovat kaksi ensimmäistä tasoa ja luontevasti kol- specialization studies in Encounter Art (30 study mas eli kouluttajakoulutus voisi toteutua ylem- credits), which were launched in connection with män ammattikorkeakoulututkinnon kautta. the pilots, constitute the first two levels. The third level, that is, training of trainers, could be Kohtaamistaide on syntynyt kansainvälisessä accomplished by means of postgraduate poly- verkostossa ja vahvistunut kansainvälisen yh- technic degrees. teistyön ansiosta. Kansainvälinen työ laajenee varmasti tulevaisuudessa sekä Aasiassa, että Encounter Art was born in an international net- Euroopassa, jossa Suomen Kohtaamistaide on work and it has strengthened through interna- tähän mennessä ensimmäinen Clinical Art – tional cooperation, which is certain to expand to menetelmän sovellus. both Asia and Europe where the Finnish Encoun- ter Art concept is currently the first application of Kotimaiset verkostot ovat olleet tärkeitä Koh- taamistaiteessa alusta asti, erityisesti Vantaan ja

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 123

Espoon kaupunkien sekä Foibe-säätiön kanssa. the Clinical Art method. National networks have Yhteistyö Metropolialueen ammattikorkeakoulu- been important for Encounter Art from the very jen kanssa on vahvistumassa ja tällä hetkelläkin beginning, especially cooperation with the cities Metropolian, HAMKin ja Taikin edustajat ovat of Vantaa and Espoo and the Foibe Foundation. Kohtaamistaiteen ohjausryhmässä. Tämä yhteis- Cooperation with universities of applied sciences työ antanee tulevaisuudessa aivan uusia mah- in the metropolis is continuously getting strong- dollisuuksia. er. Even now, the Encounter Art steering group includes members representing Metropolia Uni- Kohtaamistaiteen ryhmät ovat aina osa palvelu- versity of Applied Sciences, HAMK University of järjestelmää, olipa kyseessä lastensuojelun per- Applied Sciences, and Aalto University School of heryhmä, palvelutalon muistisairaiden ryhmä tai Art and Design. This cooperation is likely to gen- työhyvinvoinnin ryhmä jossakin työyksikössä. erate novel possibilities in the future. Kohtaamistaiteen toimintatapojen kehittäminen suhteessa palvelujärjestelmään on eräs keskei- Encounter Art groups always constitute a part of simpiä kehittämisen alueita tulevaisuudessa. Jo the service system, whether at issue is a child nyt tavoitteena on, että ryhmään osallistuminen welfare family group, service house’s group of näkyisi yksittäisen asiakkaan hoito- ja palvelu- people with memory disorders, or some work suunnitelmassa. Yksikön ja yhteisön tasolla on unit’s wellbeing-at-work group. Developing En- vielä monia kehitettäviä alueita. counter Art approaches for the service system is one of the most essential future development Työpaja alkaa lyhyellä teemaan virittäytymisellä, focuses. Even at this point, we hope that partici- jonka jälkeen jatketaan työskentelyä temaatti- pation in an Encounter Art group be entered in an sissa pienryhmissä. Pienryhmien tuotoksista individual customer’s care and service plan. Nev- keskustellaan yhdessä ja niitä hyödynnetään ertheless, many areas of development remain on Kohtaamistaiteen kehittämistyössä jatkossa. both individual and communal level. Tervetuloa visioimaan Kohtaamistaiteen tulevai- suutta! The workshop begins with a short tuning up to the theme, after which work is continued in Työpajan kieli: suomi ja englanti theme-specific small groups. The products of the small groups are discussed with the entire group and utilized in future development of Encounter Art activities. Welcome to create visions for the future of Encounter Art!

Languages of the workshop: Finnish and English

124 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Näyttelyluettelo Exhibition Cata- logue

Matka Clinical Art - ja Kohtaa- Journey to Clinical Art and mistaide -teosten pariin Encounter Art works

Vanhan sananlaskun mukaan yksi kuva kertoo As the saying goes, a picture is worth a thousand enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvilla ja sanoilla on words. Images and works have their own mean- oma merkityksensä ja voimansa, ja toisinaan ne ings and strengths, and they sometimes reinforce myös vahvistavat toisiaan. Tämän julkaisun va- one another. The photographs in this publication lokuvat esittävät, millaisia töitä japanilaisissa present the works of art created in Japanese Clin- Clinical Art - ja suomalaisissa Kohtaamistaide – ical Art groups and Finnish Encounter Art groups. ryhmissä on syntynyt. Teoskuvat dokumentoivat The photos document the artwork implemented ryhmissä toteutettua taidetyöskentelyä ja tuovat in the groups and bring it near the audience. Sets sen samalla lähelle katsojaa. Kuvasarjat havain- of photos illuminate how individual works of art nollistavat, kuinka samasta teemasta syntyy arise from the same theme and, for instance, how yksilöllisiä töitä ja kuinka esimerkiksi suhde luon- the relationship with nature is part of artwork in toon on osa taidetyöskentelyä sekä japanilaisten both the Japanese and Finnish groups. että suomalaisten ryhmien toiminnassa. The works of art shown in the photos are exhibit- Kuvissa olevat työt ovat nähtävillä Laurea- ed at Laurea University of Applied Sciences, May ammattikorkeakoulussa 8.-11.5.2012 osana 8-11, 2012, as part of the Encounter Art Promot- Encounter Art promoting Wellbeing –kon- ing Wellbeing Conference. The joint exhibition ferenssia. Yhteisnäyttely ja kuvasarja koostuvat and series of photos consist of works of art creat- eri-ikäisten ryhmäläisten toteuttamista töistä. ed by group participants of different ages. In- Mukana on taidetöitä, joiden tekijät ovat osallis- cluded are also works of art whose makers partic- tuneet ryhmiin joko asiakkaana tai työntekijänä. ipated in the groups as either customers or em- Töissä on käytetty erilaisia materiaaleja ja teknii- ployees. A wide range of materials and tech- koita öljypastelliliiduista märkähuovutukseen. niques were deployed, ranging from oil pastel crayons to wet felting. Yhteisnäyttely ja käsillä oleva julkaisu dokumen- toivat ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sekä The joint exhibition and this publication - for the Japanissa että Suomessa toteutettua toimintaa. first time - document the activities conducted Niiden mahdollistamisesta kuuluu iso kiitos kai- simultaneously in Japan and Finland. Thanks are kille mukana olleille asiakkaille, ohjaajille sekä due to all the customers, counselors, and part- muille yhteistyökumppaneille. Monien ihmisten ners involved. Furthermore, thanks to the enthu- innostuneen osallistumisen kautta nämä kuvat ja siastic participation of myriad people, these pho- työt saavat ansaitsemaansa laajempaa näkyvyyt- tos and works of art gain the wider-reaching visi- tä. Mukavia kohtaamisia kuvien ja yhteisnäytte- bility they deserve. Pleasant moments and meet- lyn parissa! ings among the photos and joint exhibition!

Liina Kahelin Liina Kahelin Näyttelykuraattori Curator of the Exhibition

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 125

Taidetta meidän kaikkien elä- Art for all of us mään The Society for Clinical Art in Japan was founded Japanin Clinical Art -seura, The Society for Clini- in 2009, with the purpose of studying and re- cal Art, perustettiin vuonna 2009. Sen tarkoituk- searching the relationship between art and sen- sena on tarkastella ja tutkia taiteen ja tunteiden sibility, and by collaborating fields such as medi- välistä suhdetta, ja yhdistämällä esimerkiksi cine, welfare, and education, it explores the pos- lääketieteellistä, hyvinvoinnin ja koulutuksen sibility and nature of art from an interdisciplinary osaamista, se pohtii taiteen mahdollisuuksia ja perspective as well as the methodology of repre- luonnetta monialaisesti samoin kuin taiteen sentation as a practical form of art production. In ilmentämisen metodologiaa sen käytännön tuot- addition, our society aims to maintain solidarity tamisen tasolla. Lisäksi seuramme tavoitteena with relevant organizations and academic con- on toimia yhteistyössä keskeisten organisaatioi- ferences around the world, and thereby endeavor den kanssa ja osallistua eri maiden akateemisiin to promote the spread of clinical art.In Asia, we konferensseihin ja näin edistää Clinical Art - have launched academic conferences in Korea, menetelmän tuntemusta. China, and Japan, and continue research in clini- cal art with an interdisciplinary and international Aasian maista Koreassa, Kiinassa ja Japanissa on perspective. It is a great pleasure for us to have pidetty akateemisia konferensseja teemaan liit- participants from Finland from the time of the tyen, ja Clinical Art -menetelmän osalta jatke- establishment of the academic conferences in taan monialaista, kansainvälistä tutkimusta. these three countries. There is deep significance Olemme erittäin iloisia siitä, että näissä konfe- in the fact that the Conference for Encounter Art rensseissa on alusta saakka ollut mukana osallis- Promoting Wellbeing, which could be called the tujia Suomesta. On myös hyvin merkittävää, että “sister society” for the Society for Clinical Art, is Kohtaamistaide hyvinvointia edistämässä - issuing their journal in the European Union. seminaari, jota voidaan kutsua Clinical Art - seuran ”sisarseuraksi”, julkaisee konferenssijul- The 21st century has, along with advances in kaisunsa EU:ssa. technology, entered into a full-fledged infor- mation society. In the midst of this, there are 2000-luvun myötä olemme kehittyneet paitsi those that say we are losing our humanity, as a teknologisesti myös astuneet kokonaisvaltaiseen social phenomenon as we lag behind the changes informaatioyhteiskuntaan. Tämän kaiken keskel- in social structure. It is a time like this that we lä on heitä, jotka sanovat meidän olevan menet- need to seek the power of art all the more. The tämässä inhimillisyyttämme, olemme jäämässä essence of art is not anything special; anyone can jälkeen yhteiskuntarakenteiden muutoksissa. be creative in a fun manner and can enjoy it any- Tällaisena hetkenä meidän on entistäkin aktiivi- time and anywhere. I believe art can be posi- semmin etsittävä voimaa taiteesta. The Society tioned as something that allows us to share the for Clinical ArtTaiteen ytimessä ei ole mitään joy of creation, and spend a spiritually rich life. eriskummallista; jokainen voi olla luova ja pitää Although there may be differences in the envi- hauskaa ja nauttia taiteesta missä vaan ja milloin ronment of each country, let us take advantage vaan. Uskon, että taide voi mahdollistaa meille of the characteristics of each other's country, yhdessä luomisen ilon ja suoda henkisesti rik- deepen our studies and research, and share our kaamman elämän. Vaikka kunkin maan ympäris- results. Congratulations on the issuing of the tö on omanlaisensa, me voimme hyödyntää eri journal of your conference. maiden ominaispiirteitä ja syventää ymmärrys- tämme ja tutkimustamme ja jakaa sitten saa- May 2012 mamme tulokset. Haluan vielä onnitella konfe- Kijo Rokkaku, Chairman renssin järjestäjiä julkaisustanne. The Society for Clinical Art

Toukokuussa 2012 Kijo Rokkaku, Puheenjohtaja The Society for Clinical Art

126 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

⚾䛾ᡭ⿄ | My gloves Ikeda hospital class 2012, Ibaraki Pref., Japan Seniors Technique: Picture drawn by Oil pastel

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 127

⚾ࡢᡭ⿄ | My gloves Tarou Art class 2012, Tokyo, Japan Senior | Technique: Picture drawn by Oil pastel

128 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

⚾ࡢᡭ⿄ | My gloves Da Vinci class 2012, Tokyo, Japan Kids Technique: Picture drawn by Oil pastel

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 129

130 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

▼ࡅࢇỈ࡛ᥥࡃ኱᰿_Japanese white radish Tarou Art class 2012, Tokyo, Japan Senior Technique: Painted by sopy water on a black background by Chinese ink

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 131

▼䛡䜣Ỉ䛷ᥥ䛟኱᰿ | Japanese white radish Ikeda hospital class 2012, Ibaraki Pref., Japan Seniors | Technique: Painted by sopy water on a black background by Chinese ink

132 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 133

▼ࡅࢇỈ࡛ᥥࡃ኱᰿ | Japanese white radish Da Vinci class 2012, Tokyo, Japan Kids Technique: Painted by sopy water on a black background by Chinese ink

134 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 135

136 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

ᱵ䛾ⰼ | Plum-blossom Da Vinci class 2012, Tokyo, Japan Kids Technique: Stamping by acrylic paints

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 137

138 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 139

140 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

ᱵࡢⰼ | Plum-blossom Tarou Art class 2012, Tokyo, Japan Seniors Technique: Stamping by acrylic paints

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 141

142 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 143

144 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

⳯ࡢⰼ_Rape blossoms Ikeda hospital class 2012, Ibaraki Pref., Japan Seniors Technique: Stamping by acrylic paints

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 145

146 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

⳯ࡢⰼ | Rape blossoms Da Vinci class 2012, Tokyo, Japan Kids Technique: Stamping by acrylic paints

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 147

148 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Sydämeltä sydämelle | From Heart to Heart Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet | Seniors Tekniikka: märkähuovutus/ Technique: wet felting

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 149

150 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Osiomaalaus taideteoksesta Girl on a pillow, Picasso Item Painting from Girl on a Pillow by Picasso Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: akryylimaali, kartonki / Technique: acrylic paint, paperboard

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 151

Play with Colors on a Big Surface | Värien leikkiä isolla pinnalla Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: öljypastelliliidut, voimapaperi / Technique: oil pastel, kraft paper

152 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Täydessä kukassa oleva oksa | Branches in Full Flower Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: akryylimaali, kartonki / Technique: acrylic paint, paperboard

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 153

Matka runon maisemaan | A Journey to Poem’s Scenery Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: öljypastelliliidut, paperi / Technique: Oil pastel, kraft paper

154 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Matka runon maisemaan | A Journey to Poem’s Scemery Tapiolan palvelukeskus 2012, Espoo, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: öljypastelliliidut, paperi / Technique: Oil pastel, kraft paper

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 155

Omakuva | Self Portrait Työyhteisö, sosiaali- ja terveysala 2012, Vantaa, Suomi Finland Henkilökunta/ Health and social workers Tekniikka: akryylivärit, akryylimaalauspaperi / Technique: acrylic paint, painter’s paper

156 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 157

Naamio pois | Mask Off Vanhusten palvelutalo 2010, Vantaa, Suomi Finland Henkilökunta/ Sheltered home staff Tekniikka: öljypastelliliidut, litoposteri / Technique: Oil pastel, litopos- ter paper

158 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Huovutetut | Felted Vanhusten palvelutalo 2010, Vantaa, Suomi Finland Henkilökunta/ Sheltered home staff Huovutetut/ Felted tekniikka: märkähuovutus

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 159

Talvimaisema | Winter View Simonkylän vanhustenkeskus 2012, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet/ Seniors Tekniikka: silkkipaperi, pahvi, pullovärit, eläinsabluunat / Technique: silk paper, cardboard, paint, fond

Talvisen metsän tunnelmat | Mikä sotku! Tuo tuiskuva lumi. | Hirvetkin jäälle kuolleet kaikki. Mutta niin kaunis talvinen maisema | siellä kaikkea hyvää. | Mutta se talvinen lumipyry! Puut jo notkuvat lumen alla, | pienet eläimet vilistävät talven leikkejä, isot ovat rauhallisia. | Ja niin kova pakkanen!

160 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Uusiopaperi | Organic paper Simonkylän vanhustenkeskus 2012, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Tekniikka: paperisilppu, vesi, piparkakkumuotit, curry, pippuri, nonpa- relli / Technique: paper chaff, water, gingersnap casts, curry, pepper, nonpareil

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 161

Omatekemä | Selfmade Simonkylän vanhustenkeskus 2012, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Tekniikka: huovutusvilla, puumuotti, kananmunan kuoret, pulloväri / Technique: felting wool, wooden casts, egg cells, paints

162 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Liituilua | Chalk working Simonkylän vanhustenkeskus 2012, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Tekniikka: öljyliidut, paperi, talkki, nenäliina, hammastikku/ Technique: oil paints, paper, calc, tissue, tooth pick

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 163

Simonkylän vanhustenkeskus 2010, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Savitaulut Tekniikka: savi, luonnon materiaalit/ Technique: clay, nature materials

164 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Felting Simonkylän vanhustenkeskus 2010, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Tekniikka: neulahuovutus, piparkakkumuotit / Technique: needle fel- ting, gingersnap casts

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 165

Värien iloa | Joy of Colours Simonkylän vanhustenkeskus 2010, Vantaa, Suomi Finland Ikääntyneet / Seniors Tekniikka: akryylimaali, paperi / Technique: acrylic paint

166 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Kirjoittajien ja Contributor pre- työpajaohjaajien sentations esittelyt

Ahos, Riitta, KM on sosiaalialan lehtori Laurea- Ahos, Riitta, MEd. is Senior Lecturer at Laurea Uni- ammattikorkeakoulussa. Hän on Kohtaamistaiteen versity of Applied Sciences. She is the team leader –tutkimus- ja kehitystiimiin johtaja Laurea- of the Research and Development team of Encoun- ammattikorkeakoulussa. ter Art.

Alanen, Anita, Sairaanhoitaja ja työnohjaaja. Hän Alanen, Anita, Reg. Nurse and Supervisor. She valmistui Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoista graduated from Specialization Studies in Encounter Kohtaamistaiteen ohjaajaksi 2010. Alanen työsken- Art in 2010. She works at the City of Vantaa’s Ser- telee Vantaan kaupungin vanhuspalveluissa. vices for the Elderly.

Fujiki, Akihiro on taiteilija sekä Clinical Art –ohjaaja Akihiro Fujiki, Fresco painter, Class 1 Clinical Artist, ja kouluttaja (JCAA). Hän työskentelee Japanin Japan Clinical Art Association (NPO). He works as Clinical Art –yhdistyksessä koulutuksesta vastaa- the Manager of Education at JCAA. vana johtajana. Hiekkalinna, Pauliina, is Bc.Social Services and Hiekkalinna, Pauliina on sosionomi (AMK) ja toimii works as Client Counselor at the City of Vantaa’s Vantaan kaupungilla sosiaaliohjaajana. Hän valmis- social services. She graduated from Specialization tui Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoista Koh- Studies in Encounter Art in 2010. taamistaiteen ohjaajaksi 2010. Huttunen, Nadja, is a student of Social Services at Huttunen, Nadja on sosionomi (AMK) -opiskelija Laurea UAS. She will graduate as client group lead- Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän valmistuu er of Encounter Art in spring 2012. Kohtaamistaiteen ohjaajaksi keväällä 2012. Hyyrynen, Tanja, is a student of Social Services at Hyyrynen, Tanja on sosionomi (AMK) -opiskelija Laurea UAS. She will graduate as client group lead- Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän valmistuu er of Encounter Art in spring 2012. Kohtaamistaiteen ohjaajaksi keväällä 2012. Isotalo, Merja, is Master of Ph. and works as a co- Isotalo, Merja, FM toimii Terveyttä kulttuurista – ordinator at the Health from Culture Network in verkostossa koordinaattorina. Isotalo on kulttuu- Finland. She is an entrepreneur in the field of cul- riyrittäjä. ture.

Jyrkkiö, Armi, THL on yliopettaja Laurea- Jyrkkiö, Armi Lic (Health sc) is Principal Lecturer at ammattikorkeakoulussa. Hän kuuluu Kohtaamistai- Laurea University of Applied Sciences. She is a team teen –tutkimus- ja kehitystiimiin Laurea- member of the Research and Development team of ammattikorkeakoulussa. Encounter Art.

Kahelin, Liina on terveystieteiden yo, toimintatera- Kahelin, Liina is Occupational Therapist and stu- peutti (AMK) ja osallistunut Kohtaamistaide - dent of Health Sciences and has been a member of toiminnan kehittämistyöhön vuodesta 2010 alkaen. the Encounter Art development team since 2010. Hän on valmistunut Kohtaamistaiteen erikoistu- She graduated from Specialization Studies in En- misopinnoista Kohtaamistaiteen ohjaajaksi 2010. counter Art in 2010.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 167

Keski-Orvola, Mia on taiteilija, graafikko ja sosiaali- Keski-Orvola, Mia is Artist and Graphic Designer kasvatukseen suuntautunut sosionomi (AMK). and Bc. of Social Studies.

Keto, Taina työskentelee Espoon kaupungin van- Keto, Taina works at the City of Espoo’s Elderly husten palveluissa askartelun- ja viriketoimin- Care Services as Client Group Leader of Rehabilita- nanohjaajana. Hän valmistui Kohtaamistaiteen tive Activity services. She graduated from Speciali- erikoistumisopinnoista Kohtaamistaiteen ohjaajak- zation Studies in Encounter Art in 2010. si 2010. Kumpulainen, Päivi, is Bc.Social Services and works Kumpulainen, Päivi on sosionomi (AMK) toimii ai- as Client Counselor in supported housing for disa- kuisten kehitysvammaisten ohjaajana asumispalve- bled clients. She graduated from Specialization luissa. Hän valmistui Kohtaamistaiteen erikoistu- Studies in Encounter Art in 2010. misopinnoista Kohtaamistaiteen ohjaajaksi 2010. Kärnä, Titta works as Client Group Leader at Reha- Kärnä, Titta on viriketoiminnanohjaaja. Hän valmis- bilitative Services at Simonkylä Senior Citizens’ tui Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoista Koh- Center in the city of Vantaa. She graduated from taamistaiteen ohjaajaksi 2010. Kärnä työskentelee Specialization Studies in Encounter Art in 2010. Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palveluiden yksikössä, Simonkylän vanhustenkeskuksessa. Lumila, Kaisu graduated as Bc.Social Services from Laurea UAS in 2011 and works as Client Counselor Lumila, Kaisu on sosionomi (AMK). Kaisu Lumila in social services at the city of Vantaa. She has opiskeli sosionomiksi Laurea- worked in child welfare as well as in social work ammattikorkeakoulussa Tikkurilassa vuosina with adults. 2008-2011, jossa hänen opintojensa suuntautumi- nen oli Luovuus osallisuuden vahvistajana – Lund, Virpi is Senior Lecturer in Social Services in vaihtoehto. Kaisu Lumila on työskennellyt lasten- Otaniemi Unit of Laurea University of Applied Sci- suojelussa ja aikuissosiaalityössä opintojensa aika- ences. She will graduate as client group leader of na ja valmistumisen jälkeen. Encounter Art in spring 2012.

Lund, Virpi on sosiaalialan lehtori Laurea- Niiniö, Hannele, MEd, Supervisor, is Senior Lecturer ammattikorkeakoulussa, Otaniemessä. Hän valmis- in Social Studies and Project Manager of the Active tuu Kohtaamistaiteen ohjaajaksi keväällä 2012. Innovation Network. She is a team member of the Research and Development team of Encounter Art. Niiniö, Hannele KM, TO on sosiaalialan lehtori ja Active Innovation Net –verkoston projektipäällikkö Oshiro, Taizo is Ass.Professor at Tohoku Fukushi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Niiniö kuuluu University (TFU). He works in several areas both in Kohtaamistaiteen –tutkimus- ja kehitystiimiin Lau- Clinical Art Education and Clinical Art Research and rea-ammattikorkeakoulussa. Development. Oshiro is the key expert in Encounter Art’s development work. Oshiro, Taizo on apulaisprofessori Tohoku Fukushi Universityssä (TFU). Hän toimii useissa tehtävissä Pekka, Pirita graduated as Bc.Social Services from Clinical Art koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehi- Laurea UAS in 2011. She works at the Youth De- tystyössä. Oshiro on keskeinen asiantuntija Koh- partment of Tuomarila Family Support Center. She taamistaiteen kehitystyössä. combines in her work social studies and her previ- ous knowhow in art-based methods. Pekka, Pirita on sosionomi (AMK). Pirita Pekka opis- keli sosionomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa Tikkurilassa vuosina 2008-2011. Pirita Pekka työs- kentelee Tuomarilan perhetukikeskuksessa nuor- tenosasto Terhossa. Pirita Pekka yhdistää työssään sosiaalialan koulutuksen sekä aiemmin kertyneen taidelähtöisten työskentelymuotojen osaamisen.

168 Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences

Pusa, Tiina TaM kuvataideopettaja ja Clinical Art – Pusa, Tiina, MaA, Teacher of Visual Art and Clinical ohjaaja. Pusa on sosiaalialan lehtori Laurea- Artist. Pusa is Senior Lecturer in Laurea University ammattikorkeakoulussa. Pusa kuuluu Kohtaamis- of Applied Sciences. She is a team member of the taiteen –tutkimus- ja kehitystiimiin Laurea- Research and Development team of Encounter Art. ammattikorkeakoulussa. Hän viimeistelee taiteen Her Doctoral thesis at Aalto University, School of ja vanhuuden välisiä merkityssuhteita käsittelevää Art, Design and Architecture, Department of Art, väitöskirjaansa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suun- about meanings of art and old age is in its final nittelun korkeakoulussa. stage.

Rankanen, Mimmu on TaM kuvataideopettaja, tai- Rankanen, Mimmu, MaA, Teacher of Visual Art, Art deterapeutti ja kuvataiteilija. Hän on vastannut Therapist and Artist. She was Program Leader of Art taideterapian opetuksesta Taideteollisen korkea- therapy from 2000 to 2011 in the Art Education koulun taidekasvatuksen koulutusohjelmassa Program of the School of Art. At the moment, she 2000-2011. Tällä hetkellä hän työskentelee Aalto- works as a researcher at Aalto University, School of yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Art, Design and Architecture, Department of Art, tutkijana, valmistellen taideterapiaa käsittelevää finalizing her Doctoral thesis. väitöskirjaansa. Salminen, Mariela, Master of Social Services and Salminen, Mariela on diakoni ja sosionomi Church Social Worker at Vantaa congregation. She (YAMK).Salminen työskentelee Vantaan seurakun- will graduate as client group leader of Encounter Art nassa diakonina. Hän valmistuu Kohtaamistaiteen in spring 2012. ohjaajaksi keväällä 2012. Valkama, Eija is Mentoring Artisan. She will gradu- Valkama, Eija on ohjauksen artesaani. Hän valmis- ate as client group leader of Encounter Art in spring tuu Kohtaamistaiteen ohjaajaksi keväällä 2012. 2012.

Vihma, Niina on sosionomi (AMK) ja valmistunut Vihma, Niina, Bc.Social Services works as Crisis Kohtaamistaiteen erikoistumisopinnoista Kohtaa- Worker at the City of Helsinki. She graduated from mistaiteen ohjaajaksi 2010. Vihma toimii Helsingin Specialization Studies in Encounter Art in 2010. kaupungin kriisityöntekijänä. Voutilainen, Reetta MA (psych.) is Senior Lecturer Voutilainen, Reetta PsM/ MA (psych.) on sosiaa- in Social Services in Otaniemi Unit of Laurea Uni- lialan lehtori Laurea-ammattikorkeakoulussa, Ota- versity of Applied Sciences. She graduated from niemessä. Hän valmistui Kohtaamistaiteen erikois- Specialization Studies in Encounter Art in 2010. tumisopinnoista Kohtaamistaiteen ohjaajaksi 2010.

Interdisciplinary Studies Journal - Vol 1, Number 4, 2012 © Laurea University of Applied Sciences 169