Euroopan Unioni Suomessa Medianäkyvyyden Analyysi Taustatiedot

Euroopan unioni Suomessa Medianäkyvyyden analyysi Taustatiedot

Sisällysluettelo ja aikarajaus

Taustatiedot ja yhteenveto 2

Euroopan Unioni Suomessa 7

Yhteenveto 8

Digitaalinen uutismedia 10

Sosiaalinen media 27 Ainesto ja aikarajaus: Analyysissä käytetty aineisto on kerätty aikaväliltä 1.4.–31.10.2020. Elpymisrahasto 39 Muut aineistoon tehdyt rajaukset on määritelty erikseen jokaisen teeman yhteenvedossa. Yhteenveto 40

Digitaalinen uutismedia 42 Lisätiedot ja kysymykset: Markus Selin Sosiaalinen media 51 Media-analyytikko [email protected] 2 Taustatiedot

Johdanto ja käsitteet

Johdanto Käsitteet

Tämän analyysin tarkoituksena on ollut selvittää Euroopan unionin näkyvyyttä digitaalinen uutismedia: digitaalisesti julkaistu toimituksellinen media, pääasiassa suomalaisessa digitaalisessa uutismediassa sekä suomenkielisessä sosiaalisessa uutiset ja artikkelit, mutta myös kolumnit, pääkirjoitukset yms. mediassa. Tarkastelun kohteena on ollut myös EU:n elpymisrahaston medianäkyvyys edellä mainituissa medialähteissä. Tarkastelu pohjautuu aineistoon, sosiaalinen media: sosiaalisen median julkaisut. Facebookista tavoitetaan julkisten jossa digitaalisen ja sosiaalisen median artikkeleita ja julkaisuja on suodattu sivujen tekemät julkaisut. painottaen aiheeseen liittyviä hakusanoja. Hakutermit on kuvattu erikseen jokaisen tarkasteltavan teeman yhteydessä. Analyysissä käytetty Meltwaterin lähdekanta maininta, julkaisu tai päivitys: digitaalisen uutismedian yhteydessä uutinen, kattaa yli 230 000 globaalia toimituksellista lähdettä, joista yli 3600 ovat kotimaisia. artikkeli, kolumni, pääkirjoitus tms., jossa on mainittu määritetty hakusana. Sosiaalisen median osalta tarkastelussa on otettu huomioon yli 320 miljoonaa Sosiaalisen median yhteydessä julkaisu, kuten twiitti tai foorumijulkaisu, jonka globaalia sosiaalisen median lähdettä. Sosiaalisen median tarkastelussa olevat yhteydessä on mainittu määritetty hakusana. alustat vaihtelevat teemoittain. potentiaalinen tavoittavuus (digitaalinen uutismedia): julkaisun keräämä potentiaalinen lukijayleisö. Luku kertoo verkkosivulla kuukauden aikana Käytettyjen hakutermien lisäksi aineistoa on rajattu tarkasteltavasta aiheesta vierailleiden uniikkien laitteiden määrän, joilla on ollut mahdollisuus lukea artikkeli. riippuen esimerkiksi valikoimalla merkittävimmät medialähteet sekä sosiaalisessa Kokonaistavoittavuus syntyy kertomalla uutismedioiden sivuilla kuukauden aikana mediassa painottamalla Twitter-julkaisuja sekä twiittien keräämiä käyneiden uniikkien laitteiden määrä aihetta koskevien uutisten määrällä. uudelleentwiittauksia, tykkäyksiä sekä kommentteja. Medialähteiden rajauksella on Tavoittavuus ei ole rinnastettavissa artikkelin todelliseen lukijamäärään. Datan mahdollista painottaa aineiston vaikuttavimpia osia ja kohdistaa näihin osiin toimittaa SimilarWeb. tarkempaa ja laajempaa analyysiä. potentiaalinen tavoittavuus (sosiaalinen media): potentiaalinen arvo, joka Analyysin tarkastelussa on syytä huomioida esimerkiksi sosiaalisen median osalta perustuu Facebook- ja Twitter-tilien seuraajamääriin sekä YouTuben katselu- eri alustojen käyttäjädemografia. Kriittinen tai myönteinen kanta käsiteltäviin kertoihin. Yksittäinen julkaisu kerryttää julkaisun tehneen tilin seuraajamäärän teemoihin ei siis edusta laajasti kansalaisten mielipidettä aiheesta. verran lisää potentiaalista tavoittavuutta. Luku ei kuvaa julkaisun todellisia 3 näyttökertoja. Yhteenveto

Yhteenveto & johtopäätökset

Uutismedia| Uutismedia| Euroopan unioni Elpymisrahasto Digitaalinen uutismedia

• Elpymisrahasto sekä koronaviruksen vaikutukset hallitsivat uutismediaa 5 % 5 % 12 % 11 % Euroopan unionin maininneissa artikkeleissa. Media uutisoi EU:sta Suomessa tasapuolisesti, vaikkakin elpymisrahaston kohdalla kriittiset näkökulmat keräsivätkin hieman enemmän palstatilaa.

• Uutismediassa sekä sosiaalisessa mediassa EU:ta käsitteleviä julkaisuja yhdistää niiden huomio EU:n kyvyttömyydestä tehdä vahvoja ja vaikuttavia 90 % 77 % päätöksiä. Päätösten todetaan olevan myös ristiriidassa keskenään.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media| Sosiaalinen media| • Sosiaalisessa mediassa puhuttivat erityisesti elpymisrahasto sekä EU:n Euroopan unioni Elpymisrahasto ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien yhteydessä EU:hun suhtaudutaan sekä kriittisesti että myönteisesti. 5 % 9 % 9 % Elpymisrahasto keräsi poikkeuksellisen voimakasta kritiikkiä rajatulla Twitter- aineistolla toteutetussa analyysissä.

• Poliittisten toimijoiden vertailussa erityisesti vihreät, perussuomalaiset, SDP 50 % sekä kokoomus julkaisevat aktiivisesti EU:hun liittyviä päivityksiä. Elvytys- 41 % rahastoa koskevissa päivityksissä korostuvat kokoomus ja perussuomalaiset.

86 % • Selvästi eniten reaktioita Twitter-julkaisuilleen keräävät perussuomalaiset. Reaktioilla tarkoitetaan twiitin keräämiä uudelleentwiittauksia, tykkäyksiä 4 sekä kommentteja. Yhteenveto

Kansanedustajat, europarlamentaarikot ja media | Eniten julkaisuja EU:hun liittyen

Eniten kirjoittaneet mediat Eniten Twitter-julkaisuja | Mepit Eniten Twitter-julkaisuja | Kansanedustajat

Tytti Tuppurainen 182 Yle.fi 1848 Ville Niinistö 260 Helsingin Sanomat 1515 Jani Mäkelä 163 Kauppalehti 1204 Heidi Hautala 205 Mari Rantanen 123 Ilta-Sanomat 1175 Timo Heinonen 114 Henna Virkkunen 181 Savon Sanomat 1110 Satu Hassi 110 Verkkouutiset Toimi Kankaanniemi 80 1041 Miapetra Kumpula-Natri 152 Keskisuomalainen 1040 Juhana Vartiainen 79 Maaseudun Tulevaisuus.fi 948 Sirpa Pietikäinen 137 Krista Mikkonen 57 Etelä-Suomen Sanomat 915 Veikko Vallin 57 Laura Huhtasaari 102 MTV Uutiset 896 Riikka Purra 53 Turun Sanomat 852 Eva Biaudet 52 Alviina Alametsä 56 Demokraatti 844 Sanna Marin 48 Hufvudstadsbladet 837 Elsi Katainen 46 Sari Essayah 44 Uusi Suomi 760 Mikko Kärnä 43 Petri Sarvamaa 44 Uusimaa 758 Saara-Sofia Sirén 43 Iltalehti.fi 754 Maria Ohisalo 41 Silvia Modig 39 Aamuposti 752 Matias Mäkynen 40 Kaleva.fi 750 Eero Heinäluoma 33 Ville Tavio 32 Karjalainen 740 Atte Harjanne 30 Länsi-Uusimaa 732 Nils Torvalds 31 5 Sanna Antikainen 29 Yhteenveto

Euroopan unioni ja elpymisrahasto Suomessa ja Ruotsissa

Elpymisrahasto | Uutiset & artikkelit

4 692

3 020

Suomi Ruotsi

Euroopan unioni | Uutiset & artikkelit

70 749

38 855

6 Ruotsi Suomi Euroopan unioni Suomessa Euroopan unioni Suomessa

Yhteenveto ja aineisto

Digitaalinen uutismedia

• Uutismedian keskeisiä aiheita olivat elpymisrahasto, Valko-Venäjän tilanne, koronavirus sekä Brexit-prosessi. Eniten myönteisiä sekä kriittisiä artikkeleita julkaistiin ilmastonmuutoksen vastaisista toimista sekä rahoitukseen liittyvistä päätöksistä. Elpymisrahastoa on arvioitu omassa osiossaan. Digitaalinen uutismedia • Suomalaisessa mediassa EU:hun suhtaudutaan pääosin neutraalisti. Mediat • 38 855 uutista ja artikkelia, joista teema-analyysin on valittu 3 375 uutisoivat melko tasaisesti EU:n kannalta myönteisistä sekä kielteisistä julkaisua. Valinnan perusteena on ollut hakusanan maininta otsikossa tai aiheista. Kritiikkiä EU kerää kuitenkin vailinaisiksi jäävistä päätöksistä vaikeissa kysymyksissä. ingressissä sekä jokin seuraavista medioista: Yle, MTV Uutiset, Ilta- Sanomat, Iltalehti, Kauppalehti, Talouselämä, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat, Satakunnan Kansa, Maaseudun Sosiaalinen media Tulevaisuus, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Lapin Kansa, Karjalainen, Ilkka-Pohjalainen. Lisäksi artikkelin on pitänyt • Sosiaalisessa mediassa keskeisiä keskustelun aiheita olivat elpymisrahasto kerätä vähintään yksi jako sosiaalisessa mediassa. sekä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, joista erityisesti EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP). Myönteiseksi nähdään EU:n arvomaailma, Sosiaalinen media ihmisoikeustyö, demokratia sekä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet. Kriittisesti suhtaudutaan talous- ja pakolaispolitiikkaan. • 172 210 julkaisua (Twitter, foorumit, blogit), joista teema-analyysiin on valittu 1 078 julkaisua. Julkaisut on rajattu Twitter-palveluun, jossa niiden • Kokoomus ja vihreät olivat aktiivisimmat puolueet Twitterissä. Selvästi on pitänyt kerätä vähintään 70 reaktiota. Reaktiolla tarkoitetaan twiitin eniten reaktioita keräsivät perussuomalaiset. keräämiä tykkäyksiä, uudelleentwiittauksia sekä kommentteja. • Monissa julkaisuissa nostetaan esiin EU:n vaikeudet yhtenäiseen ja Hakusanat vaikuttavaan päätöksentekoon. Päätöksien todetaan olevan myös ristiriidassa keskenään. • EU, Euroopan unioni yksinään sekä yhdistettynä termeihin parlamentti, 8 komissio, komissaari. Taivutusmuodot on huomioitu hakusanoissa. Euroopan unioni Suomessa Digitaalinen uutismedia Digitaalinen uutismedia

Näkyvyyden jakautuminen kuukausittain

8000 7 000 000 000 Euroopan unioni mainittiin tarkastelujakson aikana yhteensä 38 855 uutisessa ja artikkelissa. Uutiset ja artikkelit tavoittivat potentiaalisesti 36 miljardia näyttökertaa. 6808 Euroopan unionia koskevien uutisten ja artikkeleiden keskeisiä aiheita olivat: 7000 6 000 000 000 6385 • Euroopan unionin elpymisrahaston neuvotteluprosessista sekä ratkaisusta uutisointi. Elpymisrahastosta uutisointi liittyi osaltaan myös yleiseen uutisointiin 6000 5776 5687 5 000 000 000 EU-maiden reaktioista koronaviruksen torjuntaan ja siihen liittyvään 5306 yhteistyöhön. Neuvotteluprosessin aikana keskeinen mediassa esillä ollut 5000 4812 henkilö oli pääministeri Sanna Marin. 4 000 000 000 4081 • Euroopan unionin mukaan Valko-Venäjällä käydyt presidentinvaalit eivät 4000 olleet vapaat ja rehelliset. Uutisoinnissa korostui esimerkiksi eri EU-maiden vaatimukset pakotteiden asettamisesta Valko-Venäjää kohtaan. Lisäksi uutisissa 3 000 000 000 todetaan EU:n pyrkivän tukemaan Valko-Venäjän demokratiakehitystä. EU- 3000 parlamentin ihmisoikeuspalkinto myönnettiin Valko-Venäjän oppositiolle.

2 000 000 000 • Koronavirusepidemian kehitys sekä ehkäisevät toimet Euroopan unionin 2000 alueella. Uutisoinnissa palstatilaa saivat esimerkiksi unionin jäsenmaiden, kuten Italian ja Espanjan korkeat kuolleisuusluvut epidemian alkuvaiheessa sekä EU:n 1 000 000 000 toimet taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi. 1000 • Brexit-prosessi ja siitä seuranneet sopimusneuvottelut. Kevään ja kesän aikana uutisissa ja artikkeleissa seurattiin neuvotteluiden edistymistä Britannian ja EU:n 0 0 välillä. Osapuolet esittivät mediassa vaatimuksia sopimuksen osalta ja EU kertoi aloittavansa oikeustoimet sopimusneuvotteluiden pitkittymisen vuoksi. Lokakuun lopussa kerrottiin neuvotteluiden jatkuvan.

10 Artikkeleiden määrä Potentiaalinen tavoittavuus Digitaalinen uutismedia Valko-Venäjän Lukashenkalle Näkyvyyden viikkojakauma ja uutispiikit aiotaan määrätä pakotteita – EU- ulkoministerit pääsivät sopuun asiasta.

EU-maat pääsivät sopuun Keskustelua ja kannanottoja EU-johtajat saavuttivat koronamatkustusrajoitusten EU:n elpymisrahastosta. Euroryhmä saavutti sovun sovun mittavasta kriteereistä. 500 miljardin euron koronaelpymispaketista ja EU-komissio haluaa taklata EU-maat pohtivat pakotteita kriisipaketista. monivuotisesta budjetista. tehokkaammin verkossa Venäjää kohtaan oppositiopoliitikko Analyysejä neuvotteluiden Aleksei Navalnyin myrkyttämisen EU-mailta tukea uuden leviäviä koronavalheita. lopputuloksesta. johdosta. elpymisrahaston luomiselle – yksityiskohdat ovat auki. Britannia ei hae lisäaikaa neuvotteluihin EU:n kanssa. EU vaatii Valko-Venäjää vapauttamaan yli 600 vangittua EU-komissio ennustaa mielenosoittajaa historiallisen suurta taantumaa Euroopan 2500 talouteen.

2000

1500

1000

500

0 11 vk 14 vk 15 vk 16 vk 17 vk 18 vk 19 vk 20 vk 21 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 vk 26 vk 27 vk 28 vk 29 vk 30 vk 31 vk 32 vk 33 vk 34 vk 35 vk 36 vk 37 vk 38 vk 39 vk 40 vk 41 vk 42 vk 43 vk 44 Digitaalinen uutismedia

Eniten kirjoittaneet, tavoittaneet ja uutisjakoja keränneet mediat

Eniten kirjoittaneet Eniten potentiaalisesti Sosiaalisen median reaktiot tavoittaneet Yle.fi 1848 Luvut miljoonia Yle.fi 1 391 695 Helsingin Sanomat 1515 Iltalehti.fi 1 165 593 Kauppalehti 1204 Yle.fi 10 447 Ilta-Sanomat 881 756 Ilta-Sanomat 1175 Ilta-Sanomat 4 949 Helsingin Sanomat 698 949 Helsingin Sanomat 4 817 Savon Sanomat 1110 Uusi Suomi 380 623 Iltalehti.fi 2 969 Verkkouutiset 1041 MTV Uutiset 310 404 Kauppalehti 2 204 Keskisuomalainen 1040 Verkkouutiset 206 085 MTV Uutiset 1 691 Maaseudun Tulevaisuus.fi 948 Uusi Suomi 1 691 Maaseudun Tulevaisuus.fi 152 233 Etelä-Suomen Sanomat 915 Kaleva.fi 607 Kansan Uutiset 71 656 MTV Uutiset 896 Svenska Yle 566 Suomenkuvalehti.fi 65 257 Turun Sanomat 852 Turun Sanomat 547 Suomenmaa 58 108 Demokraatti 844 Hufvudstadsbladet 531 Svenska Yle 55 106 Hufvudstadsbladet 837 Verkkouutiset 500 Kauppalehti 37 717 Maaseudun Tulevaisuus.fi 479 Uusi Suomi 760 Talouselämä 37 050 Aamulehti.fi 436 Uusimaa 758 Helsingin Uutiset 30 387 Keskisuomalainen 434 Uutisista ja artikkeleista Iltalehti.fi 754 Kaleva.fi tehtyjen jakojen määrä Savon Sanomat 426 27 024 Eniten Euroopan Eniten Euroopan sosiaaliseen mediaan. Aamuposti 752 Satakunnan Kansa 412 Hufvudstadsbladet 26 962 unioniin liittyviä unioniin liittyvillä Luvut sisältävät Kaleva.fi 750 Satakunnan Kansa 25 428 uutisia ja Talouselämä 272 artikkeleilla ja uutisilla uutisesta tehtävät jaot Karjalainen 740 artikkeleita ESS 238 potentiaalisesti Aamulehti.fi 23 248 Facebookiin, Twitteriin Länsi-Uusimaa 732 julkaisseet mediat. YLE Areena 207 tavoittaneet mediat. ja Reddit-palveluun. 12 Demokraatti 18 930 Digitaalinen uutismedia

Suhtautuminen Euroopan unioniin

Digitaalisen uutismedian teema-analyysissä edellisillä sivuilla käytettyä aineistoa on rajattu valikoimalla 18 uutismedian lähdettä, jotka edustavat valtakunnallista, taloudellista sekä alueellista näkemystä Euroopan unionista. Mediat ovat listattuna sivulla kuusi. Toisena kriteerinä valikoitumiselle on ollut 5 % 5 % EU:n tai siihen liittyvän avainsanan mainitseminen joko uutisen otsikossa tai ingresisssä. Kolmantena kriteerinä mainintojen määrää on rajattu valikoimalla mukaan artikkelit, joilla on ollut vähintään yksi sosiaalisen median jako Twitterissä, Facebookissa tai Reddit-palvelussa. Tarkasteltavien mainintojen määrä rajautui 3375 uutismedian artikkeliin.

• Tarkastelevat maininnat on jaettu kolmeen kategoriaan niiden Euroopan N=3375 unionista antaman kuvan mukaisesti. Myönteisesti EU:hun suhtautuvissa maininnoissa painotetaan esimerkiksi EU-rahoituksen vaikutuksia mm. liikennehankkeisiin. Vastaavasti kriittisesti EU:hun suhtautuvissa artikkeleissa kritisoidaan esimerkiksi EU:n toimettomuutta koronaepidemian hoidossa sekä ristiriitaisia päätöksiä. Myönteisiä ja kriittisiä mainintoja on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla.

• Suurin osa uutisista ja artikkeleista oli sävyltään neutraaleja. Neutraaleiksi on 90 % luokiteltu maininnat, joissa ei esitetty kantaa EU:n puolesta tai vastaan. Siten esimerkiksi uutiselliset ja tiedottavat artikkelit on luokiteltu neutraaleiksi. Myös suurin osa EU:n elpymisrahastoon liittyvistä maininnoista on luokiteltu neutraaleiksi, sillä niissä ei suoranaisesti otettu kantaa Euroopan unionin tarpeellisuuteen. Elpymisrahastoon suhtautumista on tarkasteltu tarkemmin 13 Myönteinen Neutraali Kriittinen omassa osiossaan (ks. sivu 39). Digitaalinen uutismedia

Myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin Eniten myönteisiä uutisia ja artikkeleita Euroopan Unioniin liittyen julkaistiin aiheista, jotka liittyivät EU- Myönteiset artikkelit medioittain rahoitukseen, koronaviruksen torjuntaan, ihmisoikeuksien puolustamiseen, ilmastonmuutokseen sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Maaseudun Tulevaisuus.fi 30 Helsingin Sanomat 24 • EU-rahoitus keräsi kiitosta erityisesti merkittävien investointihankkeiden sekä maatalouden yhteydessä. Ilta-Sanomat 19 Rahoitusta käytettiin esimerkiksi ratahankkeisiin, kvanttitietokoneen kehitykseen, koronarokotteiden MTV Uutiset 18 kehitystyöhön sekä maaseudun kehittämiseen. Erityisesti Maaseudun Tulevaisuus julkaisi myönteisiä Yle.fi 18 uutisia ja artikkeleita muun muassa EU:n maatalousvaliokunnan myönteisestä ratkaisusta Etelä-Suomen Ilkka-Pohjalainen 8 kansalliselle tukipäätökselle. Lehti toteaa myös maakuntien saavan ennätyssuuren tukipotin ja Suomen Turun Sanomat 8 osuuden säilyvän ennallaan, vaikka EU:n maatalousbudjettia leikataan kokonaisuudessaan. Kaleva.fi 8 Iltalehti.fi 6 Lapin Kansa 6 • Koronaviruksen torjunta keräsi sekä myönteisiä että kriittisiä mainintoja. Myönteisissä maininnoissa EU:n kerrotaan hankkineen potentiaalisia koronalääkkeitä sekä sopineen alustavasti lääkevalmistajien kanssa koronarokotteiden ostamisesta. EU toimitti myös Suomeen kirurgisia maskeja. Kriittiset artikkelit medioittain • EU oli tarkastelujaksolla runsaasti esillä myös ihmisoikeuksien puolustajana. EU otti vahvasti kantaa Helsingin Sanomat 25 esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen ja määräsi pakotteita avainhenkilöitä kohtaan. Vastaavasti EU:n Ilta-Sanomat 20 oikeusvaltioraportti ilmaisi huolen Puolan ja Unkarin kehityksestä. EU asetti pakotteita myös Venäjän Maaseudun Tulevaisuus.fi 19 opposition johtohahmon Aleksei Navalnyin myrkytyksen johdosta. Pakotteet ja toimet keräsivät myös MTV Uutiset 16 kritiikkiä niiden heikon vaikuttavuuden vuoksi. Yle.fi 15 Talouselämä 12 • Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys näyttäytyy positiivisena Euroopan unionista uutisoinnin yhteydessä Turun Sanomat 11 mm. EU-rahoituksen välityksellä. Uutisissa todetaan EU:n tukevan kestävää kehitystä esimerkiksi Iltalehti.fi 10 vihreiden velkakirjojen sekä maatalouden ja kestävien innovaatioiden rahoituksen avulla. Muun muassa Kaleva.fi 7 WWF pitää komission esityksiä monimuotoisuudesta ja ruuantuotannon kestävyydestä Satakunnan Kansa 6 14 käänteentekevinä. Digitaalinen uutismedia

Poimintoja myönteisesti suhtautuneista artikkeleista

• Eniten sosiaalisessa mediassa uutisjakoja keräsivät artikkelit, joissa uutisoitiin EU:n jakamista avustuksista mm. raideliikenteen investoin- teihin sekä artikkelit, joissa kerrottiin suomalaisten laajasta hyväksynnästä EU:n elpymisrahastolle. Myös Suomelle edulliset EU:n päätökset keräsivät runsaasti sosiaalisen median jakoja. • Eniten uutisia ja artikkeleita sosiaaliseen mediaan jaettiin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien sekä MTV Uutisten julkaisuista.

15 Digitaalinen uutismedia

Kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin Eniten kriittisiä uutisia ja artikkeleita Euroopan Unioniin liittyen julkaistiin aiheista, jotka liittyivät EU:n Myönteiset artikkelit medioittain Suomelle epäedullisiin päätöksiin, ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tehottomuuteen sekä koronviruksen EU:n yhtenäisyydelle aiheuttamiin vaikeuksiin. Yleisellä tasolla EU kerää negatiivista Maaseudun Tulevaisuus.fi 30 huomiota uutisista ja artikkeleista, joissa kerrotaan sen käsittelemistä aiheista, jotka kansalaisten Helsingin Sanomat 24 näkökulmasta vaikuttavat mitättömiltä. Tarkastelujaksolla kritiikkiä saivat muun muassa kasvis- ja Ilta-Sanomat 19 liharuokien nimityskäytännöt, talviajasta luopumiseen liittyvät viivästykset sekä EU:n puuttuminen MTV Uutiset 18 autovalmistaja Rolls-Roycen valaistuun keulamerkkiin. Kritiikkiä käsiteltävistä teemoista tulee myös Yle.fi 18 suomalaisilta europarlamentaarikoilta. Ilkka-Pohjalainen 8 Turun Sanomat 8 • Suomelle epäedullisia päätöksiä tarkastelujaksolla olivat muun muassa lyijyhaulien käytön rajoitukset Kaleva.fi 8 sekä hidasautolain kumoaminen EU-päätöksen johdosta. Lisäksi artikkeleissa todetaan EU-direktiivin Iltalehti.fi 6 hidastavan valkoposkihanhien metsästystä ja EU:n suunnittelema kartonkikuppien kielto vaikeuttaisi Lapin Kansa 6 Suomen metsäteollisuuden asemaa.

Kriittiset artikkelit medioittain • Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet keräsivät EU:n yhteydessä myönteistä näkyvyyttä, mutta toimet saivat myös kritiikkiä. Artikkeleissa nostettiin esiin mm. EU:n turverahaston kutistuminen, joka vaikeuttaa Helsingin Sanomat 25 turpeen poltosta luopumista. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon tähtäävät toimet ovat osittain Ilta-Sanomat 20 ristiriidassa mm. torjunta-aineiden käytön sallimisen kanssa. Selvityksen mukaan EU-budjettiesitys ei Maaseudun Tulevaisuus.fi 19 täytä unionin omia ilmastotavoitteita. MTV Uutiset 16 Yle.fi 15 • Koronavirusepidemian myötä uutisoinnissa nousee esiin myös EU:n yhtenäisyyteen ja yhteistyöhön Talouselämä 12 liittyvät haasteet. Haasteita nähdään esimerkiksi yhteistyössä suojainten hankkimiseksi. Lisäksi EU:ta Turun Sanomat 11 kritisoidaan kaikkien saatavilla olevien rokotteiden haalimisesta, joka jättäisi heikommat valtiot pulaan. Iltalehti.fi 10 EU:n päätöksenteon nähdään valuneen kauemmaksi kansalaisista ja EU-päättäjien tavoittaminen median Kaleva.fi 7 eteen on vaikeutunut. Myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvelee EU:n sisäisen hajaannuksen Satakunnan Kansa 6 16 koronakriisissä uhkaavan rappeuttaa unionia myös ulkoisesti. Digitaalinen uutismedia

Poimintoja kriittisesti suhtautuneista artikkeleista

• Eniten sosiaalisessa mediassa uutisjakoja keräsivät artikkelit, joissa uutisoitiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön EU-kritiikistä, lyijyhaulikiellosta sekä kasvis- ja liharuokien nimityskäytännöistä. • Erityisesti ns. kasvismakkara -keskustelu on hyvä esimerkki tavasta, jolla mediassa voidaan välittää EU:sta kuvaa byrokraattisena organisaationa. Sosiaalisen median jakojen suuri määrä kuvastaa aiheen nostattamaa vilkasta keskustelua. • Eniten uutisia ja artikkeleita sosiaaliseen mediaan jaettiin Ilta-Sanomien, Iltalehden ja Yleisradion uutisista.

17 Digitaalinen uutismedia

Medialähteiden analyysi

• Medialähteiden analyysissä on kuvattu eniten Euroopan unioniin liittyen kirjoittaneiden medioiden julkaisemien uutisten ja artikkeleiden määrä suhteessa artikkeleiden saamien sosiaalisen median jakojen määrään. Kuvaaja auttaa hahmoittamaan niitä medialähteitä, joiden julkaisemat artikkelit ja uutiset ovat käynnistäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa.

• Alla olevassa kuvaajassa on jaoteltu uutisten ja artikkeleiden keräämien sosiaalisen median jakojen jakautuminen niiden EU-suhtautumisen mukaan. Kuvaajassa on huomioitu kaikki 3375 artikkelia.

• Kriittiset artikkelit keräsivät noin 20 000 sosiaalisen median jakoa enemmän myönteisiin uutisiin ja

artikkeleiden verrattuna. UUTISJAOT SOSIAALISEENMEDIAAN UUTISJAOT

54 196 1 309 059 78 311

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Myönteinen Neutraali Kriittinen 18 UUTISTEN JA ARTIKKELEIDEN MÄÄRÄ Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi

3375 uutismedian artikkelia on jaoteltu vasemalla oleviin teemoihin aiheiden toistuvuuden näkökulmasta. Muut maininnat –kategoriaan on luokiteltu 5 % uutiset ja artikkelit, jotka eivät täyttäneet muiden teemojen luokittelun ehtoja. Teemoja on tarkasteltu tarkemmin seuraavilla sivuilla pois lukien elpymisrahasto, jota käsitellään omassa osiossaan (ks. sivu 39). 22 %

44 % Teemojen määrällinen jakautuminen N=3375 1474 1 %

7 %

759 16 % 5 % 543

241 167 152 39 Brexit-neuvottelut Elpymisrahasto

Navalnyin tapaus ja Venäjä-pakotteet Ihmisoikeudet & Valko-Venäjä

Koronavirus Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

19 Muut maininnat Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Koronavirus

Eniten teemasta kirjoittaneet mediat Noin 16 prosenttia aineiston maininnoista käsitteli Euroopan unionia koronaviruksen yhteydessä. Teemaan on luokiteltu aiheet, joissa on käsitelty esimerkiksi EU-maiden koronaviruksen vastaisia toimia ja päätöksiä, ylikansallista yhteistyötä virusepidemian ehkäisemiseksi sekä EU-maiden välisiä matkustusrajoituksia. Ilta-Sanomat 78 Pääosa teemaan liittyvistä uutisista oli tyyliltään tiedottavia esimerkiksi EU-maiden välisistä kokouksista. Yle.fi 76 Koronaviruksen seurauksena syntynyttä talouden elvytyspakettia on käsitelty omassa osiossaan. MTV Uutiset 72 Helsingin Sanomat 54 • Keväällä keskeiseksi aiheeksi nousi koronaviruksen päivittäisseurannan ohella Suomen jääminen ulos Maaseudun Tulevaisuus.fi 52 EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista tietokatkoksen vuoksi. STM:n selvityksen mukaan ongelmat Iltalehti.fi 46 johtuivat epäselvyyksistä virkamiesten välisessä yhteydenpidossa. Ongelmat suojavarusteiden Talouselämä 37 hankinnassa oli myös keskeinen keskustelun aihe sosisaalisessa mediassa koronavirukseen liittyen. Turun Sanomat 21 Myönteistä näkyvyyttä EU keräsi investoimalla koronatestien, suojavarusteiden sekä lääkkeiden ja Kaleva.fi 17 rokotteiden hankintaan sekä tukemalla jäsenmaitaan myös taloudellisesti. Myös Suomi vastaanotti kasvomaskeja Euroopan komission kautta. Aamulehti.fi 17 • Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten EU-myönteisyys on Mainintojen sävyanalyysi kokenut kolauksen koronakriisissä. MTV Uutiset uutisoi huhtikuussa suomalaisten olevan tyytyväisiä mm. koulujen ja terveydenhuollon toimintaan koronakriisissä kotimaassa. Sen sijaan EU:n toimet eivät ole 24 vakuuttaneet suomalaisia. Eri medioissa todetaan koronakriisin nostaneen esiin Euroopan unionin yhtenäisyyteen liittyvät ongelmat ja kriisin hoitoa verrataan vuoden 2008 finanssikriisiin sekä vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin. 14 • Kokonaisuutena tarkastellen on koronavirukseen liittyvät uutiset ja artikkelit ovat elpymisrahasto- keskustelua lukuunottamatta olleet EU:hun suhtautumiseltaan pääosin neutraaleja. Suhtautuminen perustuu uutisoinnin aiheisiin, jotka ovat olleet koronapandemiaa seuraavia ja tiedottavia. Median 20 Myönteinen Kriittinen huomio koronapandemian hoidossa on EU:n sijaan keskittynyt pääosin kotimaassa tapahtuviin toimiin. Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Koronavirus Ohessa on poimintoja uutisista ja artikkeleista, joita on jaettu eniten sosiaalisen median kanaviin. Vertailussa on huomioitu artikkeleiden jaot Facebookiin, Twitteriin sekä Reddit-palveluun. Tavanomaista on, että sosiaalisessa mediassa eniten keskustelua herättävät artikkelit, joissa on aineksia esimerkiksi kohuun, poliittiseen vaikuttamiseen tai jotka muuten herättävät poikkeuksellisen myönteisiä tai kriittisiä reaktioita.

• Eniten uutisista ja artikkeleista huomiota sosiaalisessa mediassa saivat STM:n viivyttelyyn suojavarustehankinnoissa liittyvät maininnat. Sosiaali- ja terveys- ministeri Aino-Kaisa Pekonen oli runsaasti esillä aihetta käsittelevissä artikkeleissa.

• Eniten sosiaalisen median jakoja tehtiin iltapäivälehtien artikkeleista.

Uutisjakojen määrä medioittain

86 099

45 747 45 262

21 727 15 285

Ilta-Sanomat Iltalehti.fi Yle.fi MTV Uutiset Helsingin 21 Sanomat Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Ilmastonmuutos & kestävä kehitys

Eniten teemasta kirjoittaneet mediat

Maaseudun Tulevaisuus.fi 56 Yle.fi 24 Noin viisi prosenttia aineiston maininnoista käsitteli Euroopan unionia ilmastonmuutoksen ja kestävän Helsingin Sanomat 18 kehityksen yhteydessä. Teemaan on luokiteltu aiheet, joissa on käsitelty esimerkiksi kaasu- ja sähköautoja, Turun Sanomat 13 EU:n ilmastotavoitteita, lyijyhaulien käyttöä metsästyksessä, hiilitulleja sekä luonnonsuojelua. Talouselämä 11 • Ihmisoikeuksia käsittelevän teeman mukaisesti myös ilmastonmuutoksen torjunnassa EU kerää kritiikkiä Iltalehti.fi 7 toimettomuudestaan. Päätökset keräävät kritiikkiä esimerkiksi siksi, että ne ovat joko ristiriidassa unionin Kaleva.fi 7 muun toiminnan kanssa tai ne eivät ole riittäviä. Uutisten mukaan EU ei myöskään ole ajantasalla kaikilla Ilta-Sanomat 6 kestävän kehityksen sektoreilla. Esimerkkinä annetaan biokaasun käyttö autoissa, joka kohtaa ongelmia MTV Uutiset 6 EU-direktiivin vuoksi. Myönteistä näkyvyyttä EU kerää päätöksistään kiristää ilmastotavoitteitaan sekä Satakunnan Kansa 4 investoinneista kestävään kehitykseen esimerkiksi teknologisten innovaatioiden välityksellä.

• Eniten teemasta kirjoitti Maaseudun tulevaisuus, jonka artikkeleissa korostui erityisesti metsien ja Mainintojen sävyanalyysi turpeen käyttö sekä maataloustukien suhde ilmastotavoitteisiin. Julkaisun uutiset ja artikkelit ovat 26 pääosin neutraaleja. Kriittisiksi maininnoiksi voidaan laskea uutiset lyijyhaulikiellosta sekä turverahaston kutistumisesta. Myönteistä näkyvyyttä EU kerää ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyvistä 17 artikkeleista.

22 Myönteinen Kriittinen Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Ilmastonmuutos & kestävä kehitys

Ohessa on poimintoja uutisista ja artikkeleista, joita on jaettu eniten sosiaalisen median kanaviin. Vertailussa on huomioitu artikkeleiden jaot Facebookiin, Twitteriin sekä Reddit-palveluun. Tavanomaista on, että sosiaalisessa mediassa eniten keskustelua herättävät artikkelit, joissa on aineksia esimerkiksi kohuun, poliittiseen vaikuttamiseen tai jotka muuten herättävät poikkeuksellisen myönteisiä tai kriittisiä reaktioita.

• Eniten uutisista ja artikkeleista huomiota sosiaalisessa mediassa saivat Suomen kannalta myönteiset EU-päätökset sekä kritiikki EU:n ponnetonta ilmastolinjaa kohtaan.

• Eniten sosiaalisen median jakoja tehtiin Yleisradion uutisista ja artikkeleista.

Uutisjakojen määrä medioittain

38606

11649 8241 3474 2160

Yle.fi Iltalehti.fi Maaseudun Helsingin Ilta-Sanomat 23 Tulevaisuus.fi Sanomat Digitaalinen uutismedia

Eniten sosiaalisessa mediassa jaetut uutiset ja artikkelit | Kaikki teemat

24 Euroopan unioni Suomessa Sosiaalinen media Sosiaalinen media

Näkyvyyden jakautuminen kuukausittain

45000 250 000 000 Euroopan unioni mainittiin tarkastelujakson aikana yhteensä 172 210 kertaa sosiaalisessa mediassa. Julkaisut tavoittivat potentiaalisesti noin 837 miljoonaa 40000 38 366 näyttökertaa. Euroopan unionia koskevien julkaisujen keskeisiä aiheita olivat:

34 441 200 000 000 • Tarkastelujakson ylivoimaisesti suurin keskustelunaihe sosiaalisessa mediassa oli 35000 koronaviruksen myötä syntynyt elpymisrahasto, sen neuvotteluprosessi sekä ratkaisusta syntynyt jälkipyykki. Keskustelun keskeisin henkilö oli pääministeri 30000 Sanna Marin, joka oli näkyvästi esillä neuvotteluprosessin kriittisimmillä hetkillä. Elpymisrahastoa on tarkastelu tarkemmin omassa osiossaan. 150 000 000 24 458 25000 • Toinen runsaasti mainintoja ja näkyvyyttä kerännyt aihe oli europarlamentin 21 858 äänestyksessä ollut maatalousuudistus, CAP. Uudistus saa kritiikkiä erityisesti 20000 18 076 18 691 sen haitallisesta vaikutuksesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samassa 16 320 100 000 000 yhteydessä muun muassa opetusministeri Li Andersson moittii keskustelua kasvisnakeista ja toteaa niistä käytävän keskustelun vastaavan hyvin vanhoja 15000 stereotypioita EU-parlamentin työstä.

10000 Erityisesti Twitter-aineistoon pohjautuvassa teema-analyysissä on syytä huomioida 50 000 000 se, ettei siitä voida vetää johtopäätöksiä kansalaisten laajemmasta mielipiteestä. Twitter mahdollistaa kuitenkin perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevien 5000 mielipiteiden esiinnousun ja alustaa käytetäänkin aktiivisesti esimerkiksi televisio- ohjelmien kommentointipalstana. Toimittajien sekä poliittisten toimijoiden vahva 0 0 läsnäolo kasvattaa myös alustan merkitystä uutislähteenä. Reaktioiden (tykkäykset, uudelleentwiittaukset, kommentit) rajaamisella teema-analyysissä on pyritty painottamaan tarkastelussa sellaisia julkaisuja, jotka ovat herättäneet vastavuoroisuutta. Tulosten yksityiskohtaisemmassa tulkinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten haluamme painottaa kerättyjen reaktioiden suhdetta 26 Mainintojen määrä Potentiaalinen tavoittavuus julkaisuiden määrään sekä tarkasteltuun sosiaalisen median kanavaan. Sosiaalinen media

Näkyvyyden viikkojakauma ja julkaisupiikit

EU-parlamentti kerää runsaasti kritiikkiä CAP-uudistuspaketistaan. Myös media kerää kritiikkiä asian EU-johtajat sopuun elvytyspaketista. puutteellisesta käsittelystä. Keskustelua Suomi24-palstalla perussuomalaisten kuulumisesta “venäjämieliseen” ryhmään Elvytyspakettia käsitellään Euroopan unionissa. eduskunnassa.

18000 Eurooppa-päivää Kansalaisaloite vietetään 9. kansanäänestyksen 16000 toukokuuta. järjestämisestä EU:n Keskustelua mm. EU-komissio esittää 750 elpymispaketista kerää 14000 sähköverosta, jota miljardin euron tarvittavat 50 000 nimeä suunnitellaan laskettavaksi elpymisrahastoa. Keskustelua nopeasti. 12000 EU-minimiin vuoden 2021 erityisesti Twitterissä. alusta. 10000

8000

6000

4000

2000

0 27 vk 14 vk 15 vk 16 vk 17 vk 18 vk 19 vk 20 vk 21 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 vk 26 vk 27 vk 28 vk 29 vk 30 vk 31 vk 32 vk 33 vk 34 vk 35 vk 36 vk 37 vk 38 vk 39 vk 40 vk 41 vk 42 vk 43 vk 44 Sosiaalinen media

Kanavajakauma

Twiittejä julkaistiin 140 352 kappaletta • Suurin osa maininnoista syntyi Twitterissä. Yhteensä noin 17 000 eri Twitter-käyttäjää julkaisivat Euroopan unioniin liittyviä twiittejä. Käyttäjistä noin 60% twiittasi vähintään kaksi kertaa. Noin 52 prosenttia twiiteistä oli joko suoria uudelleen- Blogit twiittauksia tai uudelleentwiittauksia saatetekstillä. Foorumit 2 % 16 % • Eniten käytetyimmät hashtagit EU:n yhteydessä Twitterissä olivat #eu, #covid19, #politiikka, #elvytyspaketti, #brexit, #coronavirus, #hallitus sekä #belarus.

Blogikirjoituksia julkaistiin 3 451 kappaletta N=172 210 • Blogikirjoitukset käsittelivät laajasti eri EU-kysymyksiä. Suosittuja aiheita olivat esimerkiksi Brexit-neuvottelut sekä elpymisrahasto. Aktiivisia blogikirjoittajia olivat muun muassa Timo Soini, Heidi Hautala sekä Silvia Modig. Eniten kirjoituksia julkaistiin vastuullisuusuutiset-, pörssiuutiset- sekä pirkanblogit-alustalla.

Twitter Foorumeille julkaistiin 28 407 viestiä 82 % • Eniten keskustelua foorumeilla käytiin otsikoilla Perussuomalaiset venäjämielisessä EU-ryhmässä, EU on suuri huijaus, YYA-Suomi oli itsenäisempi kuin EU-Suomi on sekä Euroopan elpyminen on Suomen etu. Suosituin keskustelupalsta oli Suomi24.

28 Sosiaalinen media

Kansanedustajat & mepit | Twitter

Julkaisuiden määrä • Kansanedustajat & mepit –tarkastelussa on otettu huomioon Twitter-tilin omaavat kansanedustajat, europarlamentaarikot sekä EU-komissaari Jutta Urpilainen. Ville Niinistö 260 Kansanedustajat ja europarlamentaarikot twiittasivat yhteensä 3612 kertaa Heidi Hautala 205 tarkastelujakson aikana. Tytti Tuppurainen 182 Henna Virkkunen 181 • Kansanedustajista ja europarlamentaarikoista eniten twiittejä julkaisivat Jutta Urpilainen 180 europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Heidi Hautala sekä Eurooppaministeri Tytti Jani Mäkelä 163 Tuppurainen. Kun käyttäjät järjestetään puoluekannan mukaan, twiittasivat eniten Miapetra Kumpula-Natri 152 vihreiden sekä kokoomuksen kansanedustajat ja mepit. Sirpa Pietikäinen 137 • Twiittien keräämien reaktioiden perusteella tarkasteltuna tärkeimmiksi aiheiksi Mari Rantanen 123 nousivat elpymisrahasto, maahanmuuttopolitiikka, Valko-Venäjän tilanne sekä Timo Heinonen 114 ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Satu Hassi 110 Laura Huhtasaari 102 Julkaisujen jakautuminen puolueittain Toimi Kankaanniemi 80 juhana vartiainen 79 859 788 754 Krista Mikkonen 57 716 Veikko Vallin 57 Alviina Alametsä 56 Riikka Purra 53 225 119 89 59 Eva Biaudet 52 3 Sanna Marin 48 29 VIHR KOK SDP PS KESK RKP VAS KD LIIKE Sosiaalinen media

Kansanedustajat & mepit | Twitter • Selvästi eniten reaktioita (tykkäykset, uudelleentwiittaukset, kommentit) puolueista Reaktioiden määrä keräsivät perussuomalaisten kansanedustajat sekä Laura Huhtasaari. Puolet 20:stä eniten reaktioita keränneestä toimijasta oli puoluetaustaltaan perussuomalaisia. Riikka Purra 8941 Sanna Marin 8617 • Käyttäjien listaukseen vaikuttaa esimerkiksi julkaistujen twiittien määrä. Kun Jani Mäkelä 8393 käyttäjien saamat reaktiot jaetaan julkaisuiden määrällä, on eniten reaktioita per julkaisu kerännyt Hjallis Harkimo, Jussi Halla-Aho, Ville Tavio sekä Sanna Marin. Laura Huhtasaari 7400 Vastaava jako puolueiden kohdalla ei tuota yhtä merkittäviä muutoksia alla olevassa Ville Tavio 6808 kuvaajassa esitettyyn järjestykseen. Mari Rantanen 5924 Veikko Vallin 4848 • Perussuomalaisten vahva preesens EU-kysymyksissä perustuu maahanmuutto- ja Ville Niinistö 4825 turvapaikkapoliittiseen keskusteluun sekä kritiikkiin elpymisrahastosta ja EU:n Timo Heinonen 2911 talous- ja liittovaltiokehityksestä. Perussuomalaisten viestin vaikuttavuuden arviointi Jutta Urpilainen 2889 riippuu siitä, miten haluamme painottaa kerättyjen reaktioiden suhdetta julkaisuiden määrään. Huomioitavana on esimerkiksi se, millaisilta käyttäjätileiltä Sanna Antikainen 2638 reaktiot ovat peräisin. Toimi Kankaanniemi 2556 Henna Virkkunen 2263 Reaktioiden jakautuminen puolueittain Mikko Kärnä 2133 53 818 Tytti Tuppurainen 2103 Sebastian Tynkkynen 2030 Jussi Halla-aho 1880 21 214 Hjallis Harkimo 1872 14 511 13 943 5 011 Sari Essayah 1851 2 868 2 168 2 139 1 872 Krista Mikkonen 1696 30 PS SDP VIHR KOK KESK VAS KD RKP Liike Sosiaalinen media

Nostoja kansanedustajien ja meppien eniten reaktioita keränneistä Twitter-julkaisuista

31 Sosiaalinen media

Suhtautuminen Euroopan unioniin

Sosiaalisen median teema-analyysissä edellisillä sivuilla käytettyä aineistoa on rajattu valikoimalla tarkasteluun Twitter-palvelussa julkaistut twiitit, joilla on vähintään 70 reaktiota. Reaktiolla tarkoitetaan twiitin keräämiä tykkäyksiä, uudelleentwiittauksia sekä vastauksia. Reaktioiden määrää käytetään twiitin 5 % 9 % sisältämän sanoman tai mielipiteen hyväksymisen mittarina. Erityisesti poliittista ulottuvuutta omaavissa keskusteluissa viestien julkaisijalle on tärkeää myös suuri vastavuoroisuus, ei ainoastaan seuraajien korkea lukumäärä. Huomionarvoista on myös se, ettei Twitter edusta laajasti yhteiskunnan kaikkia osia, vaan on esimerkiksi poliittisen eliitin keskustelu- ja verkostoitumiskanava.

• Tarkastelevat maininnat on jaettu kolmeen kategoriaan sen mukaan, miten N=1078 Euroopan unioniin on julkaisussa suhtauduttu. Myönteisesti EU:hun suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan esimerkiksi EU:n merkitystä eurooppalaiselle arvopohjalle sekä ilmastonmuutoksen torjunnalle. Vastaavasti kriittisesti EU:hun suhtautuvissa julkaisuissa nostetaan esiin EU:n talouspolitiikka, maahanmuuttolinjaukset. Myönteisiä ja kriittisiä mainintoja on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla.

86 % • Suurin osa uutisista ja artikkeleista oli sävyltään neutraaleja. Neutraaleiksi on luokiteltu julkaisut, joissa kritiikki tai myönteinen suhtautuminen ei kohdistunut suoraan Euroopan unioniin tai EU oli julkaisussa sivuroolissa. Elpymisrahastoon liittyvät twiitit on määritelty neutraaleiksi. Elpymisrahastoon suhtautumista on tarkasteltu tarkemmin omassa osiossaan (ks. sivu 39) 32 Kriittinen Neutraali Myönteinen Sosiaalinen media

Myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin

Myönteiset julkaisut Myönteisissä maininnoissa Euroopan unioni nähdään eurooppalaisen arvopohjan luojana, jolla on myös tärkeä rooli Euroopan rakentamisessa, rauhantyössä, ihmisoikeuksien puolustajana sekä Ville Niinistö 3 ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun toimijana. Myönteisten julkaisuiden kokonaismäärä jakautui kriittisempiä tasaisemmin eri käyttäjien kesken. Krista Mikkonen 3 Ulkoministeriö 2 • Esimerkiksi Alexander Stubb, Ville Niinistö sekä Juhana Vartiainen keräsivät runsaasti reaktioita twiiteillä, Janne Riiheläinen 2 joissa korostettiin Euroopan unionin merkitystä arvopohjan, hyvinvoinnin ja euroopan kehityksen luojana. Twiiteissä Euroopan unioni ja Suomen jäsenyys yhdistetään mm. laajempaan elintarvike- Valtioneuvosto 2 valikoimaan, sisämarkkinoihin, läntiseen demokratiakehitykseen sekä yhteisiin arvoihin. Monissa Tere Sammallahti 2 julkaisuissa tunnustetaan EU:n heikkoudet ja kehityskohteet, mutta todetaan sen kokonaisuutena olevan Alexander Stubb 2 selvästi Suomelle edullinen kokonaisuus.

Ellen Ojala 1 • Euroopan unionin ihmisoikeus-, avustus- sekä rauhantyö keräsivät kiitosta. Päätökset esimerkiksi Valko- Timo Rossi 1 Venäjän tilanteessa sekä Beirutin räjähdyksen jälkihoidossa nousivat aiheina esiin. Läheisesti ihmis- Arto Satonen 1 oikeustyöhön liittyvä maahanmuutto sekä siihen kytkeytyvät sopimukset nousivat esiin myös kriittisessä kontekstissa. Mainintojen sävyanalyysi • Myönteistä näkyvyyttä EU keräsi myös Suomen kannalta positiivisista rahoituspäätöksistään. Kiitosta sai erityisesti päätös tukea viittä suomalaista ratahanketta EU-rahoituksella. Suurimman osuuden 99 / 9% rahoituksesta keräsi Turun tunnin juna –hanke.

50 / 5% • Ilmastonmuutoksen torjunta kerrytti niin ikään myönteistä näkyvyyttä EU:lle. Esimerkiksi EU:n elvytys- työn todettiin nojaavan ilmasto- ja ympäristötyöhön. Myös EU:n ilmastolaki otti tärkeän askeleen eteenpäin ympäristöministereiden saavuttaessa sovun, jonka pohjalta neuvottelut aloitetaan. 33 Myönteinen Kriittinen Ilmastotoimet ja erityisesti niiden puutteellisuus keräsivät myös kriittisiä näkökantoja. Sosiaalinen media

Kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin

Kriittiset julkaisut Kriittisesti Euroopan unioniin suhtautuvissa julkaisuissa nousee esiin Euroopan unionin talouspolitiikka ja Suomen maksuosuudet, turvapaikkapolitiikka, kangerteleva päätöksenteko ja epäolennaisiin asioihin Tuomas Malinen 15 keskittyminen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta riittämättömät toimet. Jani Mäkelä 6 • Elvytyspaketti-keskustelun lisäksi Euroopan unionin talouspolitiikka kerää kriittisiä mainintoja. Reijo Tossavainen 6 Keskeisenä toimijana on GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen, joka on viime aikoina HommaMedia 5 vaatinut esimerkiksi Suomen eroa euroalueesta. Euroopan unionin talouspolitiikkaan kriittisesti suhtautuvia yhdistää näkemys siitä, ettei unionin jäsenyydestä maksettava hinta ole riittävä hyötyihin Leena Meri 3 verrattuna. Malisen näkökulmassa korostuvat myös syvällisemmät näkemykset talouden kehityksestä Perussuomalaiset 3 Euroopassa. Ville Niinistö 3 • Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka nostattaa kriittisiä näkemyksiä. Erityisesti perussuomalaiset sekä Jiri Keronen 3 puoluetta lähellä olevat toimijat kritisoivat turvapaikkapolitiikkaa esimerkiksi sen epäyhtenäisistä Jussi Järvinen 3 käytännöistä. Ajankohtaiset uutiset turvapaikkapolitiikan muutoksista tai uudistuksista toimivat ajureina Roger Kulmala 2 julkaisuille. Euroopan unionista ja sen päätöksenteosta luodaan kuvaa ”EU-eliittinä”. Sana mainittiin tarkastelujaksolla Twitterissä lähes tuhat kertaa (kaikki julkaisut huomioiden). Mainintojen sävyanalyysi • Ilmastonmuutoksen torjunta keräsi myönteisten mainintojen lisäksi myös kriittisiä julkaisuja. Esimerkiksi ilmastoaktivisti Greta Thunbergin päivitys CAP-äänestyksestä keräsi uudelleentwiittauksia saateteksteillä 99 / 9% Suomessa. Yleisesti Euroopan unionin rooli tärkeänä yhteisenä toimielimenä ilmastonmuutoksen torjunnassa tunnustetaan laajasti, mutta samaan aikaan sen yksittäiset päätökset keräävät kritiikkiä. 50 / 5% Keskusteluun yhdistyy myös näkemykset EU:n vaikeuksista yhtenäiseen sekä vaikuttavaan päätöksentekoon. EU kerää kritiikkiä myös sen nihkeästä suhtautumisesta ydinvoiman rahoittamiseen.

34 Myönteinen Kriittinen Sosiaalinen media

Teema-analyysi

• 1078 sosiaalisen median julkaisua on jaoteltu vasemalla oleviin teemoihin aiheiden toistuvuuden näkökulmasta. Muut maininnat –kategoriaan on 2 % luokiteltu julkaisut, jotka eivät täyttäneet muiden teemojen luokittelun ehtoja. Teemoja on tarkasteltu tarkemmin seuraavilla sivuilla pois lukien elpymisrahasto, jota käsitellään omassa osiossaan (ks. sivu 50). 32 % 42 % Teemojen jakautuminen N=1078 458 343

5 % 76 6 % 66 61 51 6 % 7 % 23

Brexit-neuvottelut Elpymisrahasto

Etämyyntikielto Ihmisoikeudet & Valko-Venäjä

Koronavirus Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

35 Muut maininnat Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Koronavirus & ilmastonmuutos

• Noin seitsemän prosenttia aineiston maininnoista käsitteli Euroopan unionia koronaviruksen Koronavirus | Eniten twiitanneet yhteydessä. Julkaisuissa otettiin kantaa koronaviruksen torjumiseen esimerkiksi suojavarusteiden, talouden, rajoitusten sekä yhteistyön näkökulmasta. Euroopan unionin muihin jäsenmaihin viitattiin Ville Niinistö 3 Jussi Kivistö 3 esimerkkinä tehtävistä toimista. Esimerkiksi oman suojavälinetuotannon aloittamisessa kehoitettiin Timo Harakka 3 seuraamaan muiden EU-maiden esimerkkiä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan Ivan Puopolo 3 hallituksen tulisi mahdollistaa Finnairin toiminta pandemiatilanteessa viitaten samalla muiden EU- Jari Luoto 3 maiden toimiin. Petteri Orpo 2 Anna Rotkirch 2 • Useimmat EU:hun ja koronavirukseen liittyvistä maininnoista olivat luonteeltaan tiedottavia ja EU:ta Juho Romakkaniemi 2 sivuavia. Esimerkiksi Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen lausuntoihin ja tilastoihin vedottiin, Janne Riiheläinen 2 kun tarkasteltiin koronaviruksen etenemistä Euroopassa. Julkaisuissa pohdittiin myös disinformaation Pasi Pennanen 2 kasvanutta määrää pandemian aikana sekä matkustusrajoitusten purkamista, kun pandemia loppuu.

Ilmastonmuutos | Eniten twiitanneet • Noin kuusi prosenttia aineiston maininnoista käsitteli Euroopan unionia ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen yhteydessä. Julkaisuissa otettiin kantaa Euroopan unionin toimiin Krista Mikkonen 9 ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä esimerkiksi ekologisten liikkumismuotojen ja metsänsuojelun Iikka Kivi 5 edistämisessä. Kokonaisuudessaan EU:n rooli teeman yhteydessä on jokseenkin kaksijakoinen: toisaalta Tuomo Kondie 4 EU kerää kiitosta esimerkiksi sitomalla elvytystoimiaan ilmasto- ja ympäristötyöhön. Kuitenkin yksittäiset Ellen Ojala 4 päätökset herättävät kriittisiä reaktioita. Julkaisuiden mukaan maataloussektori ei osallistu riittävästi ilmastotalkoisiin, jolloin vaatimukset suurista päästövähennyksistä kohdistuu maa- ja lentoliikenteeseen. Atte Ahokas 2 Simo Grönroos 2 • Kriittisiä kommentteja kerää myös EU:n ja sen jäsenmaiden suhtautuminen ydinvoimaan. Julkaisuissa Jussi-Pekka Teini 2 keskustellaan esimerkiksi Belgian päätöksestä sulkea ydinvoimaloitaan ja korvata energiatuotantoaan Ville Niinistö 2 muun muassa maakaasulla. Julkaisut kytkeytyvät osaksi laajempaa keskustelua siitä, voidaanko Atte Harjanne 2 ydinvoima laskea ekologisesti kestäväksi tavaksi tuottaa energiaa. 36 Markku Viitasalo 2 Digitaalinen uutismedia

Teema-analyysi | Koronavirus & ilmastonmuutos

37 Elpymisrahasto Elpymisrahasto

Yhteenveto ja aineisto

Digitaalinen uutismedia

• Uutismediassa elpymisrahastoa käsiteltiin laajasti niin kriittisestä kuin myönteisestäkin näkökulmasta. Myönteisissä maininnoissa korostuivat elpymisrahaston vaikutukset Euroopan yhtenäisyydelle, elpymisrahaston tarpeellisuus sekä paketin hyödyt Suomen taloudelle ja teollisuudelle. Digitaalinen uutismedia Kriittisissä maininnoissa korostettiin elpymisrahaston yhteisvastuista sekä EU:n liittovaltiokehitystä. Myös lopullinen neuvottelutulos kerää kritiikkiä. • 4 692 uutista ja artikkelia, joista teema-analyysin on valittu 1 460 julkaisua. Valinnan perusteena on ollut hakusanan maininta otsikossa tai • Uutismediassa elpymisrahastoa puolustivat erityisesti pääministeri Sanna Marin, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sekä EU-komissaari Jutta ingressissä sekä jokin seuraavista medioista: Yle, MTV Uutiset, Ilta- Urpilainen. Sanomat, Iltalehti, Kauppalehti, Talouselämä, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat, Satakunnan Kansa, Maaseudun Tulevaisuus, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Sosiaalinen media Lapin Kansa, Karjalainen, Ilkka-Pohjalainen.

• Sosiaalisessa mediassa keskustelua käytiin erityisesti elpymisrahaston Sosiaalinen media neuvottelutuloksen ratkettua sekä eduskunnan käsittelyn yhteydessä. Myös EKP:n Christine Lagarden ehdotus elpymisrahaston muuttamisesta pysyväksi • 44 095 julkaisua (Twitter, Facebook, foorumit, blogit, YouTube), joista herätti keskustelua. teema-analyysiin on valittu 555 julkaisua. Julkaisut on rajattu Twitter- palveluun, jossa niiden on pitänyt kerätä vähintään 50 reaktiota. • Twitterissä eniten julkaisivat perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat. Reaktiolla tarkoitetaan twiitin keräämiä tykkäyksiä, uudelleentwiittauksia Erityisesti perussuomalaisten esittämät näkemykset keräsivät runsaasti sekä vastauksia. reaktioita. Hakusanat • Noin 50 prosenttia analysoiduista julkaisuista suhtautui kriittisesti elpymisrahastoon. Myönteisiä julkaisuja kertyi vain noin yhdeksän prosenttia. • Euroopan unioni yhdistettynä elpymisrahastoon. Hakusanojen eri 39 variaatiot sekä taivutusmuodot on huomioitu. Elpymisrahasto Digitaalinen uutismedia Digitaalinen uutismedia

Näkyvyyden jakautuminen kuukausittain

1800 1 800 000 000 1680

1600 1 600 000 000 Elpymisrahasto mainittiin EU:n yhteydessä tarkastelujakson aikana 1400 1 400 000 000 yhteensä 4 692 uutisessa ja artikkelissa. Uutiset ja artikkelit tavoittivat potentiaalisesti noin 4,3 miljardia näyttökertaa.

1200 1 200 000 000 • Määrällisesti tarkasteltuna elpymisrahastosta uutisoitiin erityisesti sen ensivaiheen suunnitelmien, lopullisen neuvottelutuloksen julkistuksen sekä eduskunnan käsittelyn yhteydessä. Näistä eniten 1000 1 000 000 000 uutismainintoja syntyi neuvotteluprosessin seurannasta sekä lopputuloksen uutisoinnista. 787 800 800 000 000 723 722 • Elpymisrahastoa käsiteltiin laajasti sekä myönteisestä että kriittisestä näkökulmasta. Huomionarvoista on se, miten elpymisrahastoa 600 600 000 000 kohtaan esitettiin kritiikkiä myös muuten EU:hun myönteisesti suhtautuvien tahojen suunnalta. 436 400 400 000 000 • Elpymisrahastoon kriittisesti suhtautuvat uutiset ja artikkelit keräsivät myönteisiä julkaisuja enemmän sosiaalisen median jakoja. 210 200 134 200 000 000

0 0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu

41 Artikkeleiden määrä Potentiaalinen tavoittavuus Digitaalinen uutismedia

Näkyvyyden viikkojakauma ja uutispiikit

EU-maiden johtajat saavuttivat rahasovun Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja maratonhuippukokouksessa – Ranskan esittämälle elpymisrahastolle. 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainoina. EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa. EU:n elvytysrahoituksen Kannanottoja ja keskustelua tukipainotteisuus on Suomelle pettymys. elvytyspaketista.

Eduskunta pääsee tänään EU:n jättimäisen elvytyspaketin kimppuun – pääministerin Tuppurainen: Suomi haluaa EU:n ilmoituksesta luvassa tiukka väittely. mahdollisesta Valtiovarainministerit ruotivat 900 elpymisinstrumentista tarkkaan EU:n mittavaa Marin elpymispaketista: EU:n elpymisväline 800 määritellyn ja ajaltaan rajallisen. koronaelpymissuunnitelmaa – on poikkeuksellinen ja toteutetaan vain Suomi haluaa komission esitystä kerran. 700 EU-komissaari Urpilainen pienemmän elpymisvälineen. 600 kehottaa luottamaan asiantuntijatietoon kriisin 500 keskellä. 400 300 200 100 0 42 vk 14 vk 15 vk 16 vk 17 vk 18 vk 19 vk 20 vk 21 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 vk 26 vk 27 vk 28 vk 29 vk 30 vk 31 vk 32 vk 33 vk 34 vk 35 vk 36 vk 37 vk 38 vk 39 vk 40 vk 41 vk 42 vk 43 vk 44 Digitaalinen uutismedia

Eniten kirjoittaneet, tavoittaneet ja uutisjakoja keränneet mediat

Eniten kirjoittaneet Eniten potentiaalisesti Sosiaalisen median reaktiot

Uusi Suomi 233 tavoittaneet Luvut miljoonia Iltalehti.fi 221 363 Verkkouutiset 207 Ilta-Sanomat 175 085 Demokraatti 174 Yle.fi 966 Uusi Suomi 144 907 Ilta-Sanomat 170 Ilta-Sanomat 722 Yle.fi 144 777 Yle.fi 170 Helsingin Sanomat 453 Suomen Uutiset 135 140 Savon Sanomat 163 Uusi Suomi 382 Helsingin Sanomat 77 169 Iltalehti.fi 360 Keskisuomalainen 153 MTV Uutiset 66 424 Kauppalehti 267 Kauppalehti 145 Verkkouutiset 52 856 MTV Uutiset 160 Helsingin Sanomat 143 KD-Lehti 19 066 Verkkouutiset 105 Maaseudun Tulevaisuus.fi 127 Kaleva.fi 97 Maaseudun Tulevaisuus.fi 16 372 Turun Sanomat 124 Turun Sanomat 84 Apu.fi - Blogit 14 797 Kaleva.fi 116 Talouselämä 73 MSN (FI) 14 109 MTV Uutiset 108 Aamulehti.fi 72 Talouselämä 10 948 Etelä-Suomen Sanomat 108 Keskisuomalainen 65 Kansan Uutiset 9 863 Suomen Uutiset Maaseudun Tulevaisuus.fi 63 105 Demokraatti 7 424 Uutisista ja artikkeleista Savon Sanomat 61 Lapin Kansa 103 Suomenmaa 7 012 tehtyjen jakojen määrä Satakunnan Kansa 58 Länsi-Suomi 97 Eniten Eniten Satakunnan Kansa 5 416 sosiaaliseen mediaan. elpymisrahastoon Demokraatti 37 elpymisrahastoon Luvut sisältävät Ilkka-Pohjalainen 92 Kauppalehti 5 243 liittyviä uutisia ja Etelä-Suomen Sanomat 28 liittyvillä artikkeleilla ja uutisesta tehtävät jaot Iltalehti.fi 92 artikkeleita Lapin Kansa 28 uutisilla potentiaalisesti Kauppalehti Blogit 4 476 Facebookiin, Twitteriin Suomenmaa 91 julkaisseet mediat. tavoittaneet mediat. Aamulehti.fi 2 369 ja Reddit-palveluun. 43 YLE Areena 27 Digitaalinen uutismedia

Suhtautuminen elpymisrahastoon

Digitaalisen uutismedian teema-analyysissä edellisillä sivuilla käytettyä aineistoa on rajattu valikoimalla 18 uutismedian lähdettä, jotka edustavat valtakunnallista, taloudellista sekä alueellista näkemystä Euroopan unionista. Mediat ovat listattuna sivulla 51. Toisena kriteerinä valikoitumiselle on ollut EU:n tai siihen liittyvän avainsanan mainitseminen joko uutisen otsikossa tai 12 % 11 % ingresisssä. Kolmantena kriteerinä mainintojen määrää on rajattu valikoimalla mukaan artikkelit, joissa on mainittu jokin elpymisrahastoon liittyvistä avainsanoista. Avainsanat on listattu sivulla 51. Tarkasteltavien mainintojen määrä rajautui 1460 uutismedian artikkeliin.

• Tarkastelevat maininnat on jaettu kolmeen kategoriaan niiden elvytyspaketista N=1460 antaman kuvan perusteella. Myönteisissä maininnoissa on esimerkiksi puolustettu saavutettua neuvottelutulosta sekä vakuutettu elpymisrahaston olevan tärkeä ja tarpeellinen Suomelle. Kriittisissä maininnoissa on kritisoitu neuvottelutulosta ja todettu esimerkiksi sen olevan askel kohti yhteisvastuiden kasvua ja liittovaltiokehitystä (kielteisessä merkityksessä). Myönteisiä ja kriittisiä mainintoja on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla.

77 % • Suurin osa uutisista ja artikkeleista olivat sävyltään neutraaleja. Neutraaleissa uutisissa ja artikkeleissa ei ole suoranaisesti otettu kantaa elpymisrahastoon, vaan ne ovat luonteeltaan uutisellisia ja tiedottavia. Esimerkiksi uutiset liittyen paketin muutosvaatimuksiin sekä neuvotteluprosessin seuranta on määritelty neutraaleiksi. Neutraaliksi on määritelty myös uutiset ja artikkelit, joissa arvioidaan elpymisrahastoratkaisun johtavan velanottoon tulevaisuudessa. 44 Myönteinen Neutraali Kriittinen Digitaalinen uutismedia

Myönteinen suhtautuminen elpymisrahastoon

Myönteiset artikkelit medioittain Noin 11 prosenttia elpymisrahastoa koskevista uutisista ja artikkeleista olivat sävyltään myönteisiä. Myönteisiä uutisia ja artikkeleita julkaistiin 153 kappaletta. Eniten myönteisiä kirjoituksia julkaistiin Turun Sanomissa. Turun Sanomat 14 • Myönteistä näkyvyyttä elpymisrahastolle toivat muun muassa huhtikuussa julkaistut artikkelit, joissa Lapin Kansa 13 korostettiin EU:n yhtenäisyyttä ja tukea elpymisrahaston luomiselle. Samassa yhteydessä mediassa todettiin Euroopan olevan koronaelvytyksen tarpeessa ja Suomen hyötyvän elpymisrahastosta. Sen Keskisuomalainen 12 merkitystä korostettiin esimerkiksi Suomen teollisuudelle. Myös EK:n uutisoitiin tukevan rahastoa.

• Elpymisrahaston vahvimpia puolustajia uutismediassa olivat pääministeri Sanna Marin, EU-komissaari Savon Sanomat 11 Jutta Urpilainen sekä eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Marin puolusti kiivaasti Suomen saavuttamaa neuvottelutulosta toteamalla sen olevan kertaluontoinen ja poikkeuksellinen toimi. Myös Jutta Urpilainen Kaleva.fi 11 totesi neuvottelutuloksen olleen erinomainen. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen korosti tilanteen vakavuutta Suomelle ja vaati selkeitä vastuurajoja pakettiin. Helsingin Sanomat 10 • Pakettia puolustavia puheenvuoroja mediassa esittivät edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi Karjalainen 10 Alexander Stubb, Olli Rehn sekä suurin osa suomalaisista mepeistä. MTV:n kyselyn mukaan myös kaksi kolmesta ekonomistista pitää Suomen EU-elvytyskantaa järkevänä. Samoin kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy elvytysrahaston yhteisvastuut. Etelä-Suomen Sanomat 9 • Neuvotteluprosessin ja lopputuloksen seuraaminen mediassa henkilöityi myönteisesti pakettiin Maaseudun Tulevaisuus.fi 9 suhtautuvien artikkeleiden osalta pääministeri Sanna Mariniin. Marinin puheenvuoroista uutisoitiin tiheään ja lehtien pääkirjoitukset sekä kommentit ottivat niihin myös kantaa. Marinin kommentit olivat Ilta-Sanomat 9 myös polttoainetta elpymisrahaston kritiikille. 45 Digitaalinen uutismedia

Kriittinen suhtautuminen elpymisrahastoon

Kriittiset artikkelit medioittain Noin 12 prosenttia elpymisrahastoa koskevista uutisista ja artikkeleista olivat sävyltään kriittisiä. Kriittisiä uutisia ja artikkeleita julkaistiin 176 kappaletta. Eniten kriittisiä kirjoituksia julkaistiin Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomat 20 • Elpymisrahaston keräämä kriittinen näkyvyys pohjautuu pääasiassa opposition – etupäässä perussuomalaisten esittämään kritiikkiin. Elpymisrahasto nähdään askeleena kohti yhteisvastuin kasvua Ilta-Sanomat 19 ja liittovaltiokehitystä, jonka myötä päätösvaltaa Suomen asioista siirtyisi Euroopan unionille. Kritiikkiä esitettiin myös paketin mahdollisista ristiriidoista Suomen perustuslain kanssa. Kritiikki kohdistui myös Talouselämä 16 hallitukseen ja pääministeri Sanna Mariniin, jonka syyksi luettiin opposition näkökulmasta kehno neuvottelutulos. Perussuomalaiset olivat aktiivisimmin äänessä, mutta myös kokoomus sekä kristillis- Lapin Kansa 15 demokraatit esittivät kritiikkiä oppositiosta.

Iltalehti.fi 14 • Elpymisrahastolle kritiikkiä uutismediassa esittivät opposition ohella myös osa ekonomisteista ja yrittäjistä, entinen pääministeri Juha Sipilä, europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen ja Laura Huhtasaari sekä ekonomisti Vesa Vihriälä. Kritiikkiä osoitettiin itse elpymisrahaston ja siihen liittyvien neuvotteluiden Kaleva.fi 14 lisäksi myös yleisesti siihen, miten elpymisrahasto vaikuttaa EU:n ja Suomen tulevaisuuteen. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön uutisoitiin suhtautuvan nihkeästi EU:n yhteiseen talousvastuuseen. Turun Sanomat 12 • Perinteisempien EU-vastaisten tahojen ohella myös EU:hun pääosin myönteisesti suhtautuvat tahot Satakunnan Kansa 12 esittivät kriittisiä näkökulmia elvytyspaketista. Medianäkyvyyden perusteella on havaittavissa myös se, että perinteisen hallitus-oppositio –akselin ulkopuolella paketti on saanut niin ikään ristiriitaisen Savon Sanomat 9 vastaanoton. Ekonomisti Vesa Vihriälä toteaa Helsingin Sanomissa ”kriittisen keskustelun EU:sta olevan Suomessa vaikeaa”. Lehtien mukaan elpymisrahastosta käydyn keskustelun myötä nähdään myös kehitystä, jossa EU:sta ja sen päätöksistä keskustellaan aiempaa enemmän eri puolilla maailmaa. Yle.fi 9 46 Digitaalinen uutismedia

Eniten sosiaalisessa mediassa jaetut uutiset ja artikkelit

47 Sosiaalinen media

Uutisten ja artikkeleiden sosiaalisen median analyysi

63 943; 11 %

159 307; 29 %

N=1460 • Ympyräkaaviossa uutisten ja artikkeleiden keräämät sosiaalisen median jaot on luokiteltu uutisen elpymisrahasto-kannan mukaisesti. Yhteensä analysoidut elpymisrahastoa koskevat uutiset keräsivät noin 555 000 jakoa sosiaalisessa mediassa. • Kriittisesti elpymisrahastoon suhtautuvat uutismedian artikkelit keräsivät 331 607; 60 % selvästi myönteisiä artikkeleita enemmän jakoja sosiaalisen median kanavissa. • Huomioi, ettei uutisen tai artikkelin sisältämä näkökulma välttämättä vastaa sosiaalisen median julkaisussa esitettyä mielipidettä. Esimerkiksi kriittisesti suhtautuvien uutisten ja artikkeleiden pohjalta tehdyissä sosiaalisen median julkaisuissa on voitu puolustaa kritisoitua näkemystä 48 Myönteinen Neutraali Kriittinen ja päinvastoin. Elpymisrahasto Sosiaalinen media Sosiaalinen media

Näkyvyyden jakautuminen kuukausittain

20000 70 000 000 Elpymisrahasto mainittiin tarkastelujakson aikana yhteensä 44 095 kertaa sosiaalisessa mediassa. Julkaisut tavoittivat potentiaalisesti noin 166 miljoonaa 17707 18000 käyttäjää. Elvytysrahastoa koskevien julkaisujen keskeisiä aiheita olivat: 60 000 000 • 16000 Elpymisrahaston neuvottelujen päättyminen sekä lopullisen ratkaisun julkistaminen. Suomen velvoitteet herättivät välittömästi kiivaita kannanottoja 50 000 000 erityisesti Twitterissä. Eniten päivityksiä julkaistiin 21. heinäkuuta, lähes 3800 14000 kappaletta.

12000 • Twitter-reaktioiden (tykkäykset, uudelleentwiittaukset, kommentit) perusteella 40 000 000 eniten vastavuoroisuutta twiiteilleen keräsivät perussuomalaisten 9817 10000 kansanedustajat. Noin 50 prosentissa analysoiduista twiiteistä esitettiin kriittinen kanta elpymispakettiin. Myönteisiä julkaisuja oli noin yhdeksän 30 000 000 8000 prosenttia. Erityisesti Twitter-aineistoon pohjautuvassa teema-analyysissä on syytä huomioida 6000 4813 20 000 000 se, ettei siitä voida vetää johtopäätöksiä kansalaisten laajemmasta mielipiteestä. 4424 Twitter mahdollistaa kuitenkin perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevien 4000 3438 3482 mielipiteiden esiinmarssin ja alustaa käytetäänkin aktiivisesti esimerkiksi televisio- 10 000 000 ohjelmien kommentointipalstana. Toimittajien sekä poliittisten toimijoiden vahva 2000 läsnäolo kasvattaa myös alustan merkitystä uutislähteenä. Reaktioiden (tykkäykset, 414 uudelleentwiittaukset, kommentit) rajaamisella teema-analyysissä on pyritty 0 0 painottamaan tarkastelussa sellaisia julkaisuja, jotka ovat herättäneet vastavuoroisuutta. Tulosten yksityiskohtaisemmassa tulkinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten haluamme painottaa kerättyjen reaktioiden suhdetta julkaisuiden määrään sekä tarkasteltuun sosiaalisen median kanavaan.

50 Mainintojen määrä Potentiaalinen tavoittavuus Sosiaalinen media

Näkyvyyden viikkojakauma ja julkaisupiikit

EKP:n Christine Lagarden ehdotus elpymisrahaston muuttamisesta pysyväksi nostaa kierroksia keskustelussa.

Keskustelu elpymispaketin lopputuloksesta käy Elvytyspaketin käsittely kiivaana. eduskunnassa alkaa. Salikeskustelu jatkuu myös sosiaalisessa mediasa. Esitys elpymisrahastosta saa ristiriitaisen vastaanoton Kansalaisaloite sosiaalisessa mediassa. kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n 12000 Hallituksen väitetty elvytys- elpymispaketista leviää myös sosiaalisessa mediassa. 10000 paketin salailu nousee puheenaiheeksi. EU-maiden valtiovarainministerit koolla. 8000

6000

4000

2000

0 51 vk 14 vk 15 vk 16 vk 17 vk 18 vk 19 vk 20 vk 21 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 vk 26 vk 27 vk 28 vk 29 vk 30 vk 31 vk 32 vk 33 vk 34 vk 35 vk 36 vk 37 vk 38 vk 39 vk 40 vk 41 vk 42 vk 43 vk 44 Sosiaalinen media EKP:n Christine Lagarden Näkyvyyden viikkojakauman vertailu ehdotus elpymisrahaston muuttamisesta pysyväksi nostaa kierroksia Keskustelu elpymispaketin keskustelussa. lopputuloksesta käy kiivaana. Elvytyspaketin käsittely Esitys elpymisrahastosta saa eduskunnassa alkaa. ristiriitaisen vastaanoton Salikeskustelu jatkuu myös sosiaalisessa mediassa. sosiaalisessa mediasa.

Hallituksen väitetty elvytys- Kansalaisaloite 900 paketin salailu nousee 12000 kansanäänestyksen puheenaiheeksi. EU-maiden järjestämisestä EU:n 800 valtiovarainministerit koolla. elpymispaketista leviää myös 10000 700 sosiaalisessa mediassa.

600 8000

500 6000 400

300 4000

200 2000 100

0 0 vk 14 vk 15 vk 16 vk 17 vk 18 vk 19 vk 20 vk 21 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 vk 26 vk 27 vk 28 vk 29 vk 30 vk 31 vk 32 vk 33 vk 34 vk 35 vk 36 vk 37 vk 38 vk 39 vk 40 vk 41 vk 42 vk 43 vk 44

52DIGI Digitaalinen uutismedia Sosiaalinen media SOME Sosiaalinen media

Kanavajakauma Twiittejä julkaistiin 39 828 kappaletta • Suurin osa maininnoista syntyi Twitterissä. Yhteensä noin 6700 eri Twitter-käyttäjää julkaisivat elvytyspakettiin liittyviä twiittejä. Käyttäjistä noin 52% twiittasi vähintään kaksi kertaa. Käytetyimmät hashtagit Twitterissä olivat #elvytyspaketti, 1 % #elpymisrahasto sekä #eu. 2 % 4 % Blogikirjoituksia julkaistiin 371 kappaletta 3 % • Blogikirjoituksissa seurattiin neuvotteluprosessia sekä otettiin muita kanavia laajemmin kantaa elpymisrahastoon sekä sen vaikutuksiin Euroopan unionin kehitykseen. Blogeissa myös esitettiin ehdotuksia elpymisrahaston varojen käytöstä. Foorumeille julkaistiin 1 388 viestiä ja Reddit-palveluun 933 viestiä • Eniten keskustelua foorumeilla käytiin otsikoilla Komissio haluaa 750 miljardin euron N=44095 elvytysrahaston, Suomen entinen ulkoministeri ennustaa Euroopan luhistuvan Elvytyspaketti on pyramidihuijaus sekä Mietityttää, että kun 750 miljardin elvytyspaketti on ainutlaatuinen ja kertaluonteinen. Facebookissa julkaistiin 1514 päivitystä. Elpymisrahasto mainittiin 61 YouTube-videon otsikossa tai kuvauksessa 90 % • Eniten Facebookissa julkaisivat uutismediat, kuten Uusi Suomi, Taloussanomat sekä Demokraatti. Lisäksi eniten julkaisseiden joukossa oli poliittisia toimijoita, kuten Kristillisdemokraatit, Tytti Tuppurainen sekä Jocka Träskbäck. Facebookista tavoitetaan ainoastaan julkisten sivujen julkaisut. • YouTubessa elpymisrahasto mainittiin mm. podcast-tyylisten puheenaihevideoiden 53Blogit Facebook Twitter YouTube Foorumit Reddit yhteydessä. Lisäksi julkaistiin otteita kansanedustajien puheista eduskunnassa. Sosiaalinen media

Kansanedustajat & mepit | Twitter

• Kansanedustajat & mepit –tarkastelussa on otettu huomioon Twitter-tilin omaavat Eniten julkaisseet kansanedustajat ja mepit kansanedustajat, europarlamentaarikot sekä EU-komissaari Jutta Urpilainen. Kansanedustajat ja europarlamentaarikot twiittasivat yhteensä 927 kertaa Timo Heinonen 93 elvytyspakettiin liittyen tarkastelujakson aikana. Huomioi, että ainoastaan Ville Niinistö 55 hakusanan sisältävät julkaisut on huomioitu tarkastelussa. Mari Rantanen 51 Jani Mäkelä 47 • Kansanedustajista ja europarlamentaarikoista eniten twiittejä julkaisivat Matias Mäkynen 37 kansanedustaja Timo Heinonen sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö. Kun Veikko Vallin 35 käyttäjät järjestetään puoluekannan mukaan, twiittasivat eniten perussuomalaisten Sari Essayah 33 sekä kokoomuksen kansanedustajat ja mepit. Tytti Tuppurainen 33 • Twiittien keräämien reaktioiden perusteella tarkasteltuna keskeisin debatin aihe on Laura Huhtasaari 32 ollut elvytyspakettia koskevien neuvotteluiden lopputulos ja sen hyödyt tai haitat Satu Hassi 22 suomalaisille. Paavo Arhinmäki 20 Juhana Vartiainen 20 Julkaisujen jakautuminen puolueittain Sanna Marin 19 278 Riikka Purra 17 228 Jouni Ovaska 17 Ville Tavio 15 133 126 Vilhelm Junnila 15 60 Henna Virkkunen 15 47 46 Sakari Puisto 13 9 Toimi Kankaanniemi 11 54 PS KOK SDP VIHR KESK VAS KD RKP Sosiaalinen media

Kansanedustajat & mepit | Twitter • Selvästi eniten reaktioita (tykkäykset, uudelleentwiittaukset, kommentit) puolueista Eniten reaktioita keränneet kansanedustajat ja mepit keräsivät perussuomalaisten kansanedustajat sekä Laura Huhtasaari. 11 edustajaa 20:stä eniten reaktioita keränneestä toimijasta oli puoluetaustaltaan Ville Tavio 4140 perussuomalaisia. Sanna Marin 3486 Timo Heinonen 3126 • Käyttäjien listaukseen vaikuttaa esimerkiksi julkaistujen twiittien määrä. Kun Mari Rantanen 2843 käyttäjien saamat reaktiot jaetaan julkaisuiden määrällä, on eniten reaktioita per Jani Mäkelä 2647 julkaisu kerännyt Jussi Halla-Aho, Antti Häkkänen, Leena Meri sekä Sebastian Riikka Purra 2524 Tynkkynen. Kun vastaava jako tehdään puolueiden kohdalla, nousee SDP, vasemmistoliitto sekä kristillisdemokraatit kokoomuksen ohi. Veikko Vallin 2400 Jussi Halla-aho 1854 • Perussuomalaiset ovat aktiivisia EU-kysymysten lisäksi myös elpymisrahastoa Sari Essayah 1376 koskevassa keskustelussa. Puolueen kansanedustajat twiittaavat aktiivisesti ja Ville Niinistö 1025 julkaisut saavat runsaasti reaktioita. Perussuomalaisten viestin vaikuttavuuden Paavo Arhinmäki 912 arviointi riippuu siitä, miten haluamme painottaa kerättyjen reaktioiden suhdetta Laura Huhtasaari 862 julkaisuiden määrään. Huomioitavana on esimerkiksi se, millaisilta käyttäjätileiltä Päivi Räsänen 827 reaktiot ovat peräisin. Olli Immonen 788 Petteri Orpo 759 Reaktioiden määrä puolueittain Matias Mäkynen 691 21422 Sanna Antikainen 676 Leena Meri 667 6259 5356 2203 1981 1471 Sebastian Tynkkynen 661 226 46 Juhana Vartiainen 606 55 PS KOK SDP KD VIHR VAS KESK RKP Sosiaalinen media

Nostoja kansanedustajien ja meppien eniten reaktioita keränneistä Twitter-julkaisuista

56 Sosiaalinen media

Suhtautuminen elpymisrahastoon

Sosiaalisen median teema-analyysissä edellisillä sivuilla käytettyä aineistoa on rajattu valikoimalla tarkasteluun Twitter-palvelussa julkaistut twiitit, joilla on vähintään 50 reaktiota. Reaktiolla tarkoitetaan twiitin keräämiä tykkäyksiä, uudelleentwiittauksia sekä vastauksia. Reaktioiden määrää käytetään twiitin 9 % sisältämän sanoman tai mielipiteen hyväksymisen mittarina. Erityisesti poliittista ulottuvuutta omaavissa keskusteluissa viestien julkaisijalle on tärkeää myös suuri vastavuoroisuus, ei ainoastaan seuraajien korkea lukumäärä. Huomionarvoista on myös se, ettei Twitter edusta laajasti yhteiskunnan kaikkia osia, vaan on esimerkiksi poliittisen eliitin keskustelu- ja verkostoitumiskanava.

• Tarkastelevat maininnat on jaettu kolmeen kategoriaan sen mukaan, miten niissä 50 % N=555 on suhtauduttu EU:n elpymisrahastoon. Myönteisesti elpymisrahastoon 41 % suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan esimerkiksi elpymisrahaston välttämättömyyttä Suomelle sekä puolustetaan pääministeri Sanna Marinin neuvottelemaa tulosta. Vastaavasti kriittisesti elpymisrahastoon suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan Suomen korkeaa maksuosuutta sekä pohditaan elpymisrahaston lainmukaisuutta. Myönteisiä ja kriittisiä mainintoja on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla.

• Noin 41 prosenttia maininnoista oli sävyltään neutraaleja. Neutraaleiksi luokiteltiin satunnaisesti elpymisrahaston maininneet julkaisut, kuten esimerkiksi uutismedioiden päivitykset sekä muiden EU-maiden osuus elpymisrahastosta. Lisäksi neutraaleiksi luokiteltiin julkaisut, joissa kritiikki kohdistui suoraan henkilöön, eikä elpymisrahastoon otettu varsinaisesti kantaa. 57 Myönteinen Neutraali Kriittinen Sosiaalinen media

Myönteinen suhtautuminen elpymisrahastoon

Myönteiset julkaisut Myönteisesti elpymisrahastoon suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan esimerkiksi sen merkitystä EU:n Sanna Marin 6 yhtenäisyydelle ja tulevaisuudelle sekä tärkeänä vastauksena koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin. Pakettiin osallistuminen nähdään Suomen ankkuroitumisena vahvemmin länteen ja Euroopan unioniin. Paavo Arhinmäki 3

Matias Mäkynen 3 • Monissa elpymispakettiratkaisua puolustavissa kommenteissa tunnustetaan myös siihen liittyvät puutteet ja ongelmat. Julkaisuissa kuitenkin korostetaan ratkaisun kokonaisvaikutuksia ja todetaan niiden Ville Niinistö 3 olevan Suomen kannalta myönteiset. Julkaisijan puoluetaustasta riippuen korostetaan esimerkiksi Timo Miettinen 2 elpymisrahaston vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä vientiteollisuuden tukemiseen.

Tapio Nurminen 2 • Elpymisrahaston vahvimpia puolustajia Twitterissä olivat hallituspuolueiden edustajat, mukaan lukien Iiris Suomela 2 neuvotteluprosessissa mukana ollut pääministeri Sanna Marin. Julkaisuissa korostettiin neuvottelu- tilanteen haastavuutta poikkeuksellisessa tilanteessa. Lisäksi myönteiseksi on määritelty Twitteriin Tytti Tuppurainen 2 jaettuja uutismedian artikkeleita, joissa todetaan Suomen menestyneen suhteellisen hyvin Sara Holappa 1 elpymisrahasto-neuvottelussa.

Antti Vesala 1 • Osassa myönteisesti elpymisrahastoon suhtautuvista julkaisuista ei suoranaisesti puolustettu varsinaista Timo Rossi 1 ratkaisua vaan korostettiin esimerkiksi lakiteknisiä yksityiskohtia, kritisoitiin vastapuolta aiemmin tehdyistä elpymisrahastoon liittymättömistä päätöksistä tai muulla tavoin ohjattiin keskustelua pois Janne Riiheläinen 1 varsinaisesta aiheesta. Julkaisuissa saatettiin myös korostaa aiheen monimutkaisuutta, joka olisi peruste Risto Rajala 1 olla keskustelematta asiasta.

Maria Ohisalo 1

Suvi-Anne Siimes 1 58 Sosiaalinen media

Kriittinen suhtautuminen elpymisrahastoon

Kriittiset julkaisut

Perussuomalaiset 11 Kriittisesti elpymisrahastoon suhtautuvissa julkaisuissa korostetaan ennen kaikkea Suomen roolia paketin nettomaksajana. Lisäksi pohditaan paketin lainmukaisuutta, EU:n liittovaltiokehitystä sekä nostetaan esiin Tuomas Malinen 11 jäsenmaiden väliset erot muun muassa verotuksessa. Marko Kettunen 11 • Kriittisissä kannanotoissa argumentteja pakettia vastaan on esitetty myönteisiä näkemyksiä enemmän. Olli Kotro 10 Elpymisrahaston hintalappua konkretisoidaan vertailemalla summaa esimerkiksi hävittäjähankintaan sekä viittaamalla elpymisrahaston pitkään maksuaikaan. Kriitikoiden mukaan paketilla ei ole elvyttävää Ville Tavio 10 vaikutusta eikä Suomi saa vastineeksi mitään osallistumisestaan pakettiin. Uutiset EKP:n Christine Jani Mäkelä 9 Lagarden ehdotuksesta muuttaa elpymisrahasto pysyväksi vahvistaa kriitikoiden viestiä, sillä ehdotusta osattiin odottaa jo paketin neuvotteluvaiheessa. Tiivistetysti voidaan sanoa, että kritiikki on hyvin laajaa Mari Rantanen 9 ja siihen on omaksuttu laajasti eri näkökulmia. Mikael Lith 8 • Elpymisrahaston vahvimpia kritisoijia Twitterissä olivat perussuomalaiset sekä muun opposition Veikko Vallin 8 yksittäiset kansanedustajat. Kriittiset julkaisut keräsivät myös selvästi enemmän reaktioita verrattuna Timo Heinonen 7 myönteisiin julkaisuihin. Kriittisiä näkemyksiä julkaisi myös määrällisesti useampi yksittäinen käyttäjä verrattuna myönteisiin julkaisuihin. Jocka Träskbäck 6

Juhani Huopainen 6 • Neutraaleiksi maininnoiksi määriteltiin sellaiset sävyltään kriittiset julkaisut, joissa kritiikki kohdistui esimerkiksi henkilöön tai muuhun elpymisrahaston kannalta epäolennaiseen seikkaan. Tämä kuvastaa Kristillisdemokraatit 5 keskustelun luonnetta hallituksen ja opposition välisenä valtataisteluna, jossa kritiikkiä henkilöidään HommaMedia 5 esimerkiksi Sanna Mariniin ja SDP:hen sen sijaan, että keskusteltaisiin varsinaisesti elpymisrahastosta.

Saara Huhtasaari 5 59 Sosiaalinen media

Nostoja eniten reaktioita keränneistä Twitter-julkaisuista

60 Lisätiedot ja kysymykset:

Markus Selin Media-analyytikko [email protected]