 MATKAILU- JA RAVITSEMISALA

OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO 2009-2013

VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TEKIJÄT: Tiina Kuosmanen ja Hilkka Lassila OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO 2009–2013

VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tiina Kuosmanen & Hilkka Lassila

1 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) 70201 KUOPIO p. 044 785 5023 f. 017 255 5014 [email protected] www.savonia.fi/julkaisut

Copyright © 2013 tekijät ja Savonia-ammattikorkeakoulu

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n teke- mässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.

ISBN: 978-952-203-178-5 ISSN-L: 1795-0848 ISSN:-L 1795-0848

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/3/2013

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Outdoors Finland Pohjois-Savo Kansikuvat: Tahkon markkinointi Ulkoasu ja taitto: Tapio Aalto

2 Alkusanat

Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toteuttaman Outdoors Finland -hankkeen pää- tehtävänä oli toteuttaa kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa vuosina 2009–2012 ja koordinoida sen tekemiä toimenpiteitä valtakunnallisesti erilaisten teemapohjaisten kesäaktiviteettien kehittämiseksi alueilla. Ohjelman alueellisina toteuttajina toimivat maakunnalliset hankkeet, jotka sitoutuivat kyseisen ohjelman periaatteisiin ja toimivat sen suuntaviivojen mukaisesti.

Pohjois-Savossa 2009 - 2013 toteutetun OF Pohjois-Savo, Outdoors Finland -strategian mukainen matkailuaktiviteettien kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen kehittämis- teemoiksi valittiin alueen luontaisiin edellytyksiin perustuva vesistömatkailu, johon kuuluvat veneily, melonta ja kalastus, sekä perinteeseen liittyvä hevosmatkailu. Hank- keen yhtenä toimenpiteenä oli tuottaa valittuihin teemoihin kehittämissuunnitelmat. Näissä kehittämissuunnitelmissa tarkastellaan Pohjois-Savon vesistö- ja hevosmatkai- lun nykytilaa ja sen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä huomioidaan Outdoors Finland -ohjelmassa tuotetut, lähinnä kansainvälisille markkinoille suunnatuille tee- mapohjaisille tuotteille laaditut yleiset ja tuotekohtaiset tuotesuositukset.

Hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta (Toimintalinja 3 Maaseutu- alueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 313 maaseutuelinkeinojen edistäminen). Laadittuja suunnitelmia voivat hyödyntää tulevaisuudessa Pohjois-Savon matkailun kehittäjät ja matkailuyrittäjät kehittämistoi- menpiteidensä tukena.

Kuopiossa 30.3.2013

Hilkka Lassila Projektipäällikkö Savonia-amk/OF Pohjois-Savo-hanke

3 4 Sisällys

Tiina Kuosmanen VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ...... 7

1 TAUSTAA ...... 8 2 VESISTÖMATKAILU ...... 10 2.1 Vesistötuotteiden markkinat ...... 11 2.2 Veneily ...... 12 2.3 Melonta ...... 13 2.4 Kalastus ...... 14 2.5 Vesijetit, vesiskootterit ...... 15 3 POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA ...... 16 3.1 Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta ...... 17 3.2 Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat ...... 22 3.3 Veneily ...... 23 3.4 Melonta ...... 24 3.5 Kalastus ...... 25 3.6 Vesijetit, vesiskootterit ...... 26 3.7 Yhteenvetoa ...... 26 4 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA ...... 28 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ...... 31

Hilkka Lassila HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ...... 47

1 TAUSTAA ...... 48 2 HEVOSMATKAILU ...... 49 2.1 Hevosmatkailun yritystoiminta Suomessa ...... 50 2.2. Hevosmatkailupalvelujen laatu ja turvallisuus ...... 51 3 POHJOIS-SAVON HEVOSMATKAILUN NYKYTILA ...... 54 3.1. Maastojen käyttö ja reitit Pohjois-Savossa ...... 54 4 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA ...... 56 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ...... 58

5 6 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TIINA KUOSMANEN

7 1 TAUSTAA

Pohjois-Savon vesistöt tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia vesiaktiviteettien to- teuttamiselle järvi-, joki- ja koskialueilla. Alueen tunnetuimmat vesiaktiviteetit liittyvät kesän risteily-, melonta-, kalastus- ja vesijetti-tuotetarjontaan sekä vesistöjen äärellä toteutettaviin tapahtumiin. Vesistöt mahdollistavat vesireittien varrella olevien toi- mijoiden yritystoiminnan ympärivuotisen kehittämisen.

Tässä kehittämissuunnitelmassa määritellään vesistömatkailua ja vesistömatkailuun liittyviä kalastus-, melonta- ja veneilyteemoja yleisesti sekä alueen tulevaa trenditeemaa vesijettejä, tarkastellaan Pohjois-Savon vesistömatkailutuotetarjontaa nyt ja esitetään teemoihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmassa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti edellä mainitut teemat. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään miten Matkailun edistämiskeskuksen tekemät tuotesuositukset toteutuvat pohjoissa- volaisissa kansanvälisille markkinoille suunnatuissa vesistömatkailutuotteissa

Nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin alueen vesistöihin liittyviä aikaisempia tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä. Lisäksi nykytilanteen kuvaamisessa on käytetty vuoden 2011 aikana toteutettujen yrittäjätapaamisten antia, tuotetestauksia ja vuoden 2012 lopulla tehtyjä yrittäjähaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin kuusi yrittäjää, jotka toteuttavat Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluita kansainvälisille markki- noille ja joilla vesistömatkailutuotteet ovat merkittävä osa yrityksen liiketoimintaa.

Kaikki suunnitelmassa käytetyt lähteet ovat nähtävissä raportin lopussa olevassa läh- de- ja linkkiluettelossa.

Strategiat

Suomen matkailustrategian 2020 (2010) mukaan puhdas ja koskematon luonto ovat kan- sainvälisillä markkinoilla matkailumme vahvuuksia. Järvi-Suomen alue ja monipuoliset matkailukeskukset vetävät puoleensa niin kotimaisia kuin ulkomaisia matkailijoita. Suomalaisten matkailukeskusten etuja ovat luonnon läheisyys, monipuoliset palvelut, reitistöt ja helppo saavutettavuus. Palvelujen kehittämisessä korostuvat käyttäjä- ja kysyntälähtöisyys. Matkailijoiden lisääntynyt ympäristötietoisuus ja -asenne ohjaavat tuotekehittelyä ja palvelukokonaisuuksien sisältöä, kuten huolto- ja säilytyspalvelu- tarjontaa.

Suomen luonto- ja vesistömatkailun merkittävimmät kilpailijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja. Ruotsin ja Norjan etuja ovat saavutettavuus, hinta, tuotetarjonta ja tunnettuus. Muita kilpailijoita ovat kesätapahtumat, muut harrastukset ja mökkeily.

Matkailun edistämiskeskuksen suomalaisia kesäaktiviteetteja (pyöräily, vaellus, me- lonta, sisävesiristeilyt, hevoslomat, 2008) koskevan selvityksen mukaan omatoimi- matkailijoiden määrät kasvavat tulevaisuudessa. Omatoimisesti liikkuvat matkailijat tarvitsevat yhtenäistä informaatiota kohteista ja palveluista, kuten karttoja, ohjeistusta, reitti- ja tuotekuvauksia.

Pohjois-Savon matkailustrategiassa (2011) luonto ja vesistöt, erityisesti järvi- ja jokia- lueet nähdään käyttämättöminä mahdollisuuksina. Niiden kehittyminen tavoitetasolle edellyttää mm. kestävää reittien ja palvelukokonaisuuksien luomista sekä yritysten

8 verkostoitumista yli maakuntarajojen. Tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta sekä alueen tunnettuutta pystytään parantamaan sähköisten markkinointi- ja myyntikana- vien kehittämisen myötä.

Pohjois-Savo koostuu viidestä seutukunnasta: - Leppävirta-Varkaus: Leppävirta ja Varkaus - Sisä-Savo: Tervo, Vesanto, Rautalampi ja Suonenjoki - Kuopio: Maaninka, Siilinjärvi, Kuopio ja Tahko - Koillis-Savo: Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi - Ylä-Savo: Kiuruvesi, Vieremä. Keitele, Pielavesi, Iisalmi, Sonkajärvi ja Lapinlahti

Pohjois-Savoa käsittelevissä matkailun kehittämissuunnitelmissa ja selvityksissä nos- tetaan vesistömatkailu alueen vahvuudeksi tai käyttämättömäksi mahdollisuudeksi. Tahko 2030 kehittämissuunnitelmassa (2012) vesistöjen hyödyntäminen huomioidaan ohjelmapalvelujen lisäksi loma-asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Keski-Savon kalastusmatkailun kehittämisen esiselvityksen -loppuraportissa (2012) on kattavasti selvitetty Leppävirta-Varkaus alueen kalastusmatkailuun liittyviä tuotteita, vesistö- reittejä ja niiden varrella olevia palveluja, tauko-, tuli-. veneenlasku- ja kalankäsittely- paikkoja, vierassatamia, majoitus- ja vuokramökkipalveluita. Sisä-Savon seutuyhtymän toimintasuunnitelmissa vesistömatkailun mahdollisuudet rakentuvat Rautalammin reitin ja Lohimaan Äyskosken ympärille. Rautalammin reitti sijoittuu Päijänne-Keitele kansallisvesireitin varrelle. Ylä-Savon alueen kehittämisohjelmissa matkailun ke- hittämistoimenpiteitä kohdistetaan kulttuuri- ja luontomatkailuun, johon kuuluvat esimerkiksi joki- ja koskimelonta sekä kalastukseen liittyvät palvelut. Vaikkojoelle tehdyssä alkuselvityksessä (2011) tarkastellaan Vaikkojoen kalastus-, koskenlasku- ja melontapalveluja laajempana osana koko Kaavin matkailun kehittämistä. Selvityksessä nostetaan esiin kalastusmatkailun kehittäminen, uuden yritystoiminnan synnyttäminen, laadukkaiden tuotteiden kehittäminen sekä markkinointi- ja myyntikanavien kehittä- minen.

Maa ja Vesi Oy on toteuttanut Pohjois-Savon melontareitit -kehittämissuunnitelman (2003), jonka pohjalta Pohjois-Savon ympäristökeskus on toteuttanut nyt olemassa olevaa melontareitti-infrastruktuurin rakentamista ajalla 2003-2006. Suunnitelman mukaan Pohjois-Savossa melonta keskittyy järvillä tapahtuvaan matkailumelontaan.

Outdoors Finland Pohjois-Savo -hankkeen toimesta toteutettiin Kallavesj´ 2012 mes- suilla yksityisille veneenomistajille suunnattu venevuokrausta koskeva kysely, jonka tulokset esitellään veneilyteeman alla.

9 2 VESISTÖMATKAILU

Vesistömatkailu on yleisesti käytetty termi, kun puhutaan järvi-, saaristo-, melonta- ja luontomatkailusta, joissa ensisijainen motiivi on vesillä lihasvoimin tapahtuva aktiviteetti. Vesistömatkailu on myös yhteinen nimittäjä sisävesi- ja rannikkolaiva-, melonta-, veneily- ja kalastusmatkailulle. Vesistömatkailuun luetaan kuuluvaksi myös talvella jääalueet ja niihin liittyvät aktiviteetit esimerkiksi talvikalastus, luistelu, hiihto ja lumi. Edellisten lisäksi vesistömatkailuun sisällytetään kosket ja putoukset, jotka houkuttelevat matkailijoita yksittäisinä nähtävyyksinä, kuten myös erilaiset vesireitit. Uutena nousevana vesistömatkailuteemana on vesijetit. Vesijettien merkitys korostuu erityisesti pohjoissavolaisessa vesistömatkailuyritystoiminnassa. Myös surffaus (kesä- ja jääsurffaus), sukellus ja vesihiihto kuuluvat alueen aktiviteettitarjontaan, kuten kel- lunta (kesä, talvi, kosket). Tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään tarkastelemaan vesistömatkailua kesätuotteiden näkökulmasta.

Vesistömatkailu voidaan jaotella välineiden, vesielementin, tehon, sijainnin, käyttö- tavan tai toimintaympäristön mukaan. Yleisesti käytetty vesistöalueiden jako järvi-, joki- ja rannikko- alueisiin perustuu sijaintiin ja vesielementtiin. Vesistötuotteet kuten veneily, melonta ja kalastus perustuvat vesistöjen käyttötapaan. Kalustovuokrauksesta puhuttaessa on kyse välineistä. Erilaiset melonta-, soutu- ja kalastustapahtumat liittyvät suoritustehoon, josta voidaan erotella virkistys ja kuntoilu. Käyttötarkoitukseen perus- tuvassa jaottelussa vesistöistä voidaan erottaa fyysinen, toiminnallinen ja symbolinen toimintaympäristö. Fyysinen ympäristö toimii aktiviteettien havainto- ja elämysympä- ristönä, jonka asiakas kokee eri aistien kautta, ääni- ja näkömaisemat, haju- ja makuais- timukset (kalaruuat). Omatoimisesti ja ohjatusti toteutetuissa vesistötuotteissa vesistöt ovat osa aktiviteettien toiminnallista ympäristöä. Vesistöjen symbolinen merkitys näkyy mielikuva- eli imagomarkkinoinnissa ja paikallisen kulttuurin huomioimisessa. Pohjois- Savon imagomarkkinoinnissa nostetaan esiin mm Järvi-Suomi, risteilyt ja Kallavesi. Myös suuri osa Suomen kunnista hyödyntää imagomarkkinoinnissaan vesistöjä.

Pääosa pohjoissavolaisista vesistömatkailu- tuotteista liittyy välineiden ja käyttötavan mukaan kalastus-, melonta- ja risteilytee- moihin. Näiden lisäksi vesistöt toimivat toteutusympäristönä tapahtumille, vesijet- tisafari-, koskenlasku-, urheilusukellus-, surfaus-, vesihiihto- ja kelluntatuotteille.

Suomesta on luotu mielikuva tuhansien jär- vien maana. Mielikuva perustuu siihen, että Synne-lautta Karttulan Syvänniemellä. Suomi on maailman vesistörikkain maan ja Kuva Eevantalo/Eeva Partanen. Suomessa on yli 56 000 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Yksistään sisävesien pinta-ala on 33 000 km2 eli kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Pohjois-Savo on maan neljänneksi vesistörikkain maakunta.

Suomessa on 647 jokea. Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki ja Kymijoki ovat virtaaman mu- kaan Suomen neljä suurinta jokea. Pohjois-Savon alueella sijaitsevat joet eivät kuulu virtaaman mukaan luokiteltuna maan kärkeen, mutta ovat maisemiltaan ja kulttuuri- taustoiltaan eksoottisia, erämaakohteita.

10 Suomi on Euroopan veneilyvaltaisin maa. Suomessa arvioidaan olevan n 750 000 venettä, joista noin puolet on soutuveneitä, rekisteröityjä moottoriveneitä 197 000 ja asuttavia retkiveneitä 20 000. Rekisteröityjen veneiden mukaan Pohjois-Savo on Suomen seitsemänneksi suurin veneilymaakunta noin 9000 rekisteröidyllä veneellä. (Suomen saaristosta ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä, 2005). Veneilyn harrastajamäärät eivät ole kasvaneet odotetusti. Kehityksen hidastumiseen ovat ilmeisimmin vaikuttaneet 2007 alkanut talouden taantuma, kohonneet polttoai- nekustannukset, nykyisten veneilijöiden ikääntyminen ja uuden veneilysukupolven muuttuneet veneilytottumukset.

2.1 Vesistötuotteiden markkinat

Suomen matkailustrategian (2010) ja Matkailun edistämiskeskuksen (Mek) tekemän kalastus- ja melontamatkailun kehittämisstrategian mukaan kalastus- ja melontamat- kailu sekä vuokraveneily ovat tulevaisuuden trendejä. Yrittäjien haastatteluihin ja tuo- tetestaukseen pohjautuen edellisten lisäksi trendeihin nostetaan vesijetit. Strategioiden mukaan infrastruktuuriin liittyvä tuotekehittely on tarpeen erityisesti lyhyille parin tunnin melontaretkille, ”citymelonta”-tyylisille kokonaisuuksille. Reittien ylläpito ja henkilöstön sekä kaluston vaihto edesauttavat verkostoitumista. Lisäksi teemakohtainen tuotteiden yhteismarkkinointi parantaa panos-tuotos suhdetta.

Suomen tunnettuus melonta- ja yleensäkin vesistömatkailumaana on vielä alkute- kijöissä, joka selittää suurelta osin kysynnän vähäisyyttä. Suomen kansainvälisille markkinoille suunnattujen melontatuotteiden potentiaalisia asiakkaita ovat aloittelijat eli matkailumelojat. Melontatuotteiden markkinointi on keskitetty saksankieliseen Eurooppaan (Saksa, Itävalta, Sveitsi) ja Benelux-maihin (Alankomaat), Iso-Britanniaan sekä Espanjaan. Venäjä on nopeasti kasvava markkina-alue, mutta venäläiset eivät vielä tule melonnan tai kalastuksen takia Suomeen, vaan ne toimivat lisäpalveluina. Yrittäjien mielestä vesistötuotteista koskimelonta houkuttelee eniten venäläisiä melojia Itä-Suomeen.

Vesistötuotteiden ensisijainen kohderyhmä tällä hetkellä on kotimaiset matkailijat. Mat- kailun kasvupotentiaali on kansainvälisillä markkinoilla Venäjältä, Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Iso-Britanniasta tulevissa matkailijoissa. Oikein tuotteistettuna suomalainen luontokokemus tarjoaa vesistömatkailutuotteita, kuten kalastusta, melontaa, veneilyä tai vesijet-toimintaa.

Matkailualan uudistuminen ja palvelujen tuotannon tehostuminen edesauttavat ylei- sesti matkailun kasvua. Matkailun kasvua tukee vapaa-aikaan käytettävän rahamäärän lisääntyminen ja aineettomien palvelujen sekä elämysten kulutuksen kasvu. Tarvitaan strategioissa mainittua uutta innovatiivista palveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä.

Suomalaisten vesistötuotteiden suurimmat kilpailijat ovat Ruotsi ja Puola tuotteiden saavutettavuuden ja hinnan suhteen. Kotimaisten asiakkaiden osalta vesistömatkailun kilpailijoita ovat mm muut harrastukset, mökkeily, kesätapahtumat ja ”Ruotsin risteilyt”.

Pohjois-Savon matkailustrategian mukaiset kohderyhmät ovat koti- ja ulkomaanmark- kinoilla aktiivimatkailijat, jotka haluavat matkaltaan erilaisia liikuntaan, luontoon

11 ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä. Ulkomaan markkinoilla panostetaan ensisijaisesti Venäjälle ja Saksaan.

Merenkulkulaitos ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä (http://www.veneretki.fi/map/ index?area=4) gps-pohjaista sähköistä melonta- ja veneilykarttaa, joka hyvä apuvälinen veneilymatkojen suunnittelussa ja matkan aikana. Kartalta on tietoa kohteista, palve- luista ja venesatamista, mutta sieltä ei löydy reittitietoja.

2.2 Veneily

Veneilyteema sisältää kaikki vapaa-ajan viettoon liittyvät toiminnot joiden toteutukseen liittyy vene, kanootti ja vesiskootterit. EU:n huvivenedirektiivi määrittelee urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettujen ”huviveneiden” pituuden 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta.

Veneily Suomessa elää muutoksen aikaa. Perinteiset veneilyn harrastajat alkavat ikään- tyä ja kaivataan uusia veneilyn harrastajia. Tekesin tekemän Visio 2025 tulevaisuu- den veneilypalvelut -tutkimuksen (2011) mukaan uudet, tulevat veneilyn harrastajat haluavat ”omistamisen vaivattomuutta” eli vuokraveneitä kipparin kanssa tai ilman, lomaosaketyylisiä SeaTime-veneosakkeita, joissa voi olla veneen osa-omistajana ja kausiporrastettua hinnoittelua. Tutkimuksen mukaan nykyiset nettifoorumit olisi ajan- mukaistettava ja veneilystä tulisi koota uusi palvelukonsepti, jossa olisi esimerkiksi koordinoitu veneiden huolto- ja säilytyspalvelut.

Viimeisin veneilyä koskeva koko Vuoksen vesistön kattava tutkimustieto on Meren- kulkulaitoksen julkaisu 5/2005 Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa. Sen mukaan Suomessa oli vuonna 2005 n 737 500 venettä, jotka jakautuvat seuraavan taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1. Erityyppisten veneiden määrä Suomessa (2005). Venetyyppi Lukumäärä

Soutuveneet, ei moottoria 260 000 Kevytpurjeveneet 16 000 Kanootit ja kajakit 40 000 Vesiskootterit 2 500 Perämoottoriveneet max 20 hv 242 000 Perämoottoriveneet yli 20 hv 130 000 Sisäperämoottoriveneet 12 000 Sisämoottoriveneet 17 000 Moottoripurjehtijat 3 500 Purjeveneet 14 500

Yhteensä 737 500

Suomi on maailman johtavia maita soutuveneilyssä liki neljännes miljoonan soutuve- neen määrällä. Huviveneilyssä Suomen luvut on selkeästi naapurimaita pienempiä, esimerkiksi Ruotsissa purjeveneiden määrä on 120 000, kun Suomessa niitä on hiukan yli neljännes Ruotsin määrästä.

12 Veneily voidaan jakaa käyttötavan mukaan matka- ja mökkiveneilyyn, vesiretkeilyyn, venevuokraukseen ja risteilyihin.

Matkaveneily on useamman päivän kestoista veneilyä, jonka aikana yövytään veneessä tai retkisatamissa.

Mökkiveneily on taajaman ja loma-asunnon välistä liikkumista tai kesämökkiin tu- keutuvaa vesiretkeilyä.

Vesiretkeily käsittää ei yöpymiseen tarkoitetulla veneellä, kanootilla tai vesiskootterilla toteutetut päiväretket tai majoituspalveluihin tukeutuvia pidempiä retkiä.

Venevuokraus on matkaveneilyyn tarkoitet- tujen veneiden vuokraamista matkailijoille. Vuokrattavat veneet voivat olla vuokra- käyttöön hankittua kalustoa tai yksityisten omistamien veneiden koordinoitua osa- aikaista vuokrausta.

Risteilyllä tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan Suomen aluevesien ulkopuolelle suuntautuvaa yleensä edestakaista laiva- tai lauttamatkaa johon sisältyy tai ei yöpymi- nen. Sisävesiristeily tarkoittaa matkustajien Sähköalus. Kuva Lakeland GTE/Arto Keinänen kuljetusta jokia, kanavia, järviä tai muita sisävesiväyliä pitkin omilla tai aika- tai matkarahdatuilla aluksilla. Myös miehistön kanssa vuokrattu huvivene sisävesistöillä kuuluu risteilyn piiriin.

Veneilyn liittyvät laatu- ja turvallisuusasiat määräytyvät Trafin liikenteen turvallisuus- viraston mukaan (http://www.trafi.fi/merenkulku/saadokset/kansallinen_lainsaadanto)

2.3 Melonta

Kansallisen Liikuntatutkimuksen 2009–2010 mukaan suomalaisista 19–65-vuotiaista 26 000 harrastaa melontaa. Melonnan harrastajien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymme- nen vuoden aikana.

Melontamatkailu voidaan jakaa matkustusmotiivin perusteella melontamatkailuun, jolloin matkustusmotiivina on melonta ja matkailumelontaan, jossa melonta on lisä- palvelu. Melontamatkailun muodot jaetaan toteutuksen, suoritustehon, mukaan retki-, virkistys-, kunto-, koski- ja jokimelontaan.

Retkimelonnassa yhdistyvät melonta ja retkeily. Retkimelonnan kesto vaihtelee päivästä viikkoihin ja se voi olla matkaltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä. Retkimelontaa toteutetaan joko merissä, joissa tai järvissä. Kanoottina on meri- tai retkikajakki tai avokanootti.

Virkistysmelonta on matkailijoille suunnattua melontaa, jota tarjotaan lisäpalveluna jonkin muun tuotteen ohessa. Virkistysmelonta ei vaadi aikaisempaa melontakoke- musta. Melonta toteutetaan yleensä lähivesillä ja reitin pituus sekä vauhti valitaan aina

13 tilanteen mukaan. Yleensä päätavoite on melonnan sijasta tutustuminen luontoon. Virkistysmelontaan sopivat kunto-, retki-, meri- tai avokanootit. Ohjatusti toteutetut melontatuotteet kuuluvat virkistysmelontaan.

Kuntomelonnassa keskitytään fyysisen kunnon ja suorituskyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Reipastempoisuutensa vuoksi se käy kuntoliikuntana, jossa nopeutta voi muuttaa tilanteen mukaan. Kuntomelontaan sopivat kunto-, retki- ja merikajakit tai avokanootit.

Koski- ja jokimelonnassa on useita eri muotoja esimerkiksi skisyöksy, pujottelu, bo- atercross, freestyle tai koskessa puljaaminen. Osasta näistä on kehitetty jopa Olympia tai MM-lajeja. Näitä erikoislajeja varten on kehitelty omia kanootteja, jotka sopivat virtaaviin vesiin.

Melontareitit jakautuvat vaativuus- ja palvelutason sekä käyttäjäryhmien mukaan per- he-, omatoimi- ja majoituspalveluihin tukeutuviin reitteihin.

Perhereitit ovat helppoja ja lyhyitä eivätkä vaadi melontakokemusta. Perhereiteillä taukopaikkojen välit ovat maksimissaan viisi kilometriä ja turvallisuussyistä ne kul- kevat rauhallisilla vesialueilla. Perhereittituotteisiin kuuluu yleensä opastuspalvelut.

Omatoimireittien vaativuustaso ja pituus vaihtelevat. Yleensä reiteillä on pituutta vä- hintään 50 kilometriä. Omatoimireitit ovat melonnan harrastajille, jotka usein tuovat omat varusteet mukanaan. Omatoimireitit voivat olla perinteisiä, jolloin yöpyminen tapahtuu taukopaikoissa, luonnossa tai majoitusyrityksiin tukeutuvia omatoimireittejä, jolloin majoitus tapahtuu maaseutumatkailuyrityksessä tai matkailuyrityksessä, jotka sijaitsevat n 20 kilometrin välein.

Melonnan ohjaajina voivat toimia vain melonnanohjaajakoulutuksen suorittaneet henkilöt. Melontatuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaavat Suomen melonta- ja soutuliiton ohjeistukset (http://www.melontajasoutuliitto.fi/turvallisuus/melonnan- turvallisuusohjeet/).

2.4 Kalastus

Kalastus on yksi suomalaisen luonnon merkittävimmistä virkistysmuodoista. Noin 1,7 miljoonaa suomalaista harrasti kalastusta vähintään kerran vuonna 2010. Suomessa on noin 1100 kalastusmatkailuyritystä (2008). Valtaosa niistä on monialayrityksiä, jotka tarjoavat myös majoitus-, ravintola- ja kuljetuspalveluita tai muita ohjelmapalveluja, kuten metsästystä. Kalastusmatkailuyrityksistä suurin osa sijoittuu maaseutualueille. Maaseutumatkailuun erikoistuneet yritykset tarjoavat yleensä mahdollisuutta omatoi- miseen kalastukseen, kun taas kalastusmatkailuun erikoistuneet yritykset järjestävät opastettuja ja ohjattuja kalastuspalveluja. Ohjatuista kalastuspalveluista suosituin kalastusmuoto on vapakalastus.

Kalastusmatkailuyrityksillä on vuositasolla yhteensä noin 210 000 asiakasta eli liki 200 asiakasta per yritys. Puolet kalastusmatkailuyritysten asiakkaista on Riista- ja kalatalo- usselvityksen (2008) mukaan tullut yritykseen kalastuksen takia. Lopuille matkustusmo- tiivi on ollut jokin muu ja kalastus on lisäpalvelu. Kansainvälisistä kalastusasiakkaista suurin osa tulee Venäjältä, Saksasta, Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Virosta.

14 Kalastusmatkailu voidaan jakaa järvi-, joki- ja merikalastukseen. Pohjois-Savossa to- teutetaan järvi- ja jokikalastustuotteita. Kalastusmatkailu ja matkailukalastus erottuvat toisistaan matkustusmotiivin ja tuotetarjonnan suhteen. Omatoimikalastajille kalastus on tärkein syy lähteä kohteeseen, kun taas ohjatuille kalastusretkille osallistuvat saa- vat kalastuksesta lisäarvoa matkalleen. Kalastusmatkailun kehityksen haasteita ovat moninaiset vesistöalueisiin liittyvät lupakäytänteen.

Kansainvälisen (Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia ja Venäjä) luontomatkailu- tutkimuksen (2010) mukaan ulkomaalaisia matkailijoita kiinnostaa eniten kesäkalastus, erityisesti järvi- ja jokikalastus. Onginta, vetouistelu- ja jigikalastus koettiin mieluisim- pina kalastusmuotoina.

Kalatalouden Keskusliitto rakentaa ja ylläpitää valtakunnallista Fishing in Finland Ka- lastajan Maailma -portaalia. Englanninkieliset sivut ovat osoitteessa http://www.fishin- ginfinland.com/ ja suomenkieliset sivut http://www.kalastajanmaailma.com/ Portaali on avattu 2013 ja se korvasi aikaisemman VisitFinlandiin alla olleen kalastusmicrositen (suljettu 10/2012). Yrittäjät vastaavat ajantasaisten tietojen päivittämisestä sivustolle.

2.5 Vesijetit, vesiskootterit

”Vesiskootteri määritellään alukseksi, joka on maksimissaan 4 metriä pitkä, jossa on polttomoottori, jonka pääasiallinen työntövoiman lähde on vesisuihkupumppu ja joka on suunniteltu siten, että venettä käyttävä henkilö tai henkilöt istuvat, seisovat tai ovat polvillaan rungon päällä pikemminkin kuin sisällä on vesiskootteri. ”

Vesiskoottereita eli vesijettejä käytetään vapaa-ajan ajeluissa, safareilla ja alan kilpai- luissa. Vesijetit ovat uuden polven veneilijöiden liikkumavälineitä, johon on helppo yhdistää luonnon tarkkailu, maisemat ja nopea siirtyminen paikasta toiseen.

Keskustelupalstoilla vesijetit nousevat useimmiten esiin luonnon- ja mökkirauhan rikkojina. Vesireittien varrella asuvien sosiaalinen hyväksyntä onkin vesijettituottei- den toteutuksen suurimpia haasteita. Safarituotteissa ajoreitit ja ryhmänhallinta ovat hyvin oppaiden johdettavissa, mutta omatoimi vesijettiajajille reittiohjeistus on tärkeää. Tuotetestaukseen ja yrittäjähaastatteluihin perustuen tänä päivänä matkailukäytössä olevat vesijetit ovat ympäristöystävällisiä (nelitahti), vakaita ohjattavia (turvallisuus) ja ääneltään suhteellisen hiljaisia. Vesijeteissä on myös jettivene -malli jossa on paikat jopa kuudelle hengelle. Niissä on yhdistetty jetin suorituskyky, veneen kuljetus- ja säilytystilat. Kahden tai kolmen ajettavat vesijetit ovat kuitenkin yleisempiä niiden ajonautinto kokemuksen takia.

Vesijettien etuja on keveys ja helppo liikuteltavuus veneeseen verrattuna. Vesijetit voi- vat käyttää samoja reittejä mitä veneilijät. Vesijeteillä rantautuminen on useimmiten helpompaa kuin matka- tai pienveneillä.

15 3 POHJOIS-SAVON VESISTÖMATKAILUN NYKYTILA

Pohjois-Savon alue sijoittuu valtakunnallisesti tunnetun Saimaan vesistöalueen latva- vesistöön, Itä- ja Keski-Suomen järvien muodostamaan Järvi-Suomeen. Pohjois-Savon pinta-alasta lähes 20 % on vesialaa eli 3 596,9 km2, joka on hiukan yli 10 % koko Suomen makean veden-alasta. Maakunnan alueella on yhteensä 3 785 järveä. Suu- rimmat järvet ovat (sijoitus Suomen järvien joukossa suluissa) Kallavesi (8), Nilakka (27), Juurusvesi (33), Onkivesi (40) ja Unnukka (42). Kallaveden, Suvasveden, Juurus- veden, Riistaveden ja Muuruveden järvialtaat muodostavat valtakunnan viidenneksi suurimman sisävesialtaan Iso-Kallan. Alueen vesistöt ovat karikkoisia ja veneilijöiltä vaaditaan erityistä huolellisuutta vesillä liikkuessa. Lukuisat saaret edellyttävät myös vesillä liikkujilta suunnistustaitoja.

Järvireittien lisäksi Pohjois-Savon alueella on melontaan ja kalastukseen sopivia jokireit- tejä. Pohjois-Savon liitto ylläpitää sivuillaan Infokartta Oy:n toteuttamaa retkeilykartat sivustoa (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) (Pohjakartta Maanmittauslaitos 2013). InfoGIS paikkatietopalvelussa on kootusti tietoa Pohjois-Savon vesistöihin liittyvistä kanavista, silloista, koskista, melontareiteistä, Rosvo-Roope -jätehuoltopisteistä, sa- tamista ja retkisatamista, veneenlaskupaikoista, vene- sekä melontareiteistä. Lisäksi sivustolla on reittisuunnittelussa hyödyllinen välimatkalaskuri.

Kalastuspalveluista sivuilla esitellään kalamajat, kalastusalueet ja kalastuskohteet, joista on hyötyä erityisesti omatoimikalastajille ja ohjattuja kalastuspalveluja tarjoaville yrittäjille. Ohjatut kalastuspalvelut ovat matkailupalvelut/ohjelmapalvelut otsikon alla eikä kalastuspalveluja tarjoavia yrityksiä ole eritelty muista ohjelmapalveluyrityksis- tä. Karttatiedot ovat suomeksi ja englanniksi. Sivustolla on tietoa mm. kaupallisista palveluista, majoitus- ja ravintolapalveluista, nähtävyyksistä ja terveyspalveluista. Kartoista on maasto- ja ortoilmakuvakartat, jotka avautuvat IE8+, Firefox, Chrome ja Opera -selaimilla. Palvelu toimii myös Android-, Ipad- ja muissa vastaavissa mobiili- ja tablet -päätelaitteissa. Retkeilykartat ovat hyvä apuväline veneily-, melonta- ja kalas- tusmatkojen suunnittelussa. Vesireiteillä liikuttaessa tarvitaan tarkempia merikelpoisia karttoja ja ranta-alueiden palveluopasteita.

Osa melontayrittäjistä onkin kopioinut asiakaskäyttöön merikartoista säänkestäviä karttasivuja ja merkinnyt itse niihin reittien varrella olevia palveluja. Vesijettivuokrauk- sessa asiakkaat saavat karttasivujen lisäksi mukaansa gps-laitteen johon on ohjelmoitu ajoreittisuositukset.

Mek:n tuotesuositukset täyttäviä valmiita lyhyitä ohjelmapaketteja ja päiväretkiä on alueella vähän. Mek:n tuotesuositusten mukaiset reittikuvaukset ovat Tahkon vesireitis- tä, Vaikkojoesta, Matkusjoesta, Riistavesi-Vehmersalmi reitistä ja Kuopion ympäristön Rauhalahti-Kuopio ja Neulamäen reiteistä. Esteettömyys on huomioitu Lastukosken koskikalastuspaikalla, jossa on liikuntaesteisille sopiva laituri, kota ja wc. Summan kanavalla Neulamäen reitillä on liikuntaesteisille sopiva laituri, grillikatos, ulko-wc ja satamaan on rakennettu luiskia ja väyliä. Vaikkojoen varrella on myös liikuntaesteisille sopiva taukopaikka.

Vesistöreittejä ja -tuotteita markkinoidaan VisitLakeland -portaalissa (http://visitlake- land.fi/aktiviteetit), yritysten omilla kotisivuilla ja valtakunnallisten alan liittojen ja järjestöjen sivuilla. Tahkon vesireitti on Suomen ainoita pelkästään matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Tahkon vesireitin sivuilla (http://www.tahkonvesireitti.com/)

16 voi tehdä virtuaalisen veneretken. Reitistä on tehty paperinen ja sähköinen Kapteenin kirja, jossa on lähes merikartan tasoiset karttasivut. Lisäksi joka satamassa on infotau- lut (kuva liiteenä), joihin on koottu satama-alueen palvelut yhteystietoineen. Tahkon vesireitin kartta- ja infomateriaalit ovat suomeksi ja englanniksi.

Pohjois-Savon vesistömatkailun kilpailijoita ovat alueellisesti muut tapahtumat, Ah- venanmaa, Saimaan alue, Pohjois-Karjalan sekä Lapin joki- ja koskialueet.

3.1 Pohjois-Savon vesistöreitit ja tuotetarjonta

Pohjois-Savossa on kahdeksan virallista järvi- ja jokireittiä, joista on reittikuvaus Pohjois-Savon liiton ylläpitämällä veneily- ja melontareittikartalla. Osasta on myös reittikuvaus VisitLakeland-sivuilla. Reittikuvauksessa selviää reittien faktatiedot, ku- ten reitin pituus, luokitukset (I helppo - IV erittäin vaativa), syväykset ja palvelut (A hyvä palvelutaso - C vähäinen palvelutaso) reitin varrella. Vesijetit ja veneet liikkuvat samoilla reiteillä. Lisäksi vesijetit pystyvät hyödyntämään myös osaa järvimelontarei- teistä. Vesijettien etuna on helppo liikuteltavuus ja rantautuminen veneisiin verrattuna.

Melontareitit vaihtelevat lyhyistä ja helpoista perhereiteistä vaativiin koski- ja laajoja järviosuuksia käsittäviin omatoimireitteihin. Reittien pituudet ovat seitsemästä kilomet- ristä 110 kilometriin. Pohjois-Savon vesistöt ovat hyvin karikkoisia, joten reittimerk- kien huoltaminen ja niiden noudattaminen on erittäin tärkeää. Kaikilla jokireiteillä on lakisääteisesti laaditut turvallisuussuunnitelmat.

1. Rautalammin reitti, kansallisvesireitti • Rautalammin kierros: N 70 km pitkä omatoimimelojille sopiva ympyräreitti. Pal- velutaso reitin varrella on kohtalainen. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B • Rautalammin perhemelontareitti: N 10 km pituinen helppo perhemelontareitti Rautalammin keskustan tuntumassa, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuus- taso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A.

2. Iisalmi • Iisalmi – Runni – Kiuruvesi reitti: Sopii pienveneille ja reitin varrella on useita rantautumispaikkoja. • Matkusjoen melontareitti: Omatoimireitin pituus on n 50–74 km riippuen onko lähtöpaikkana Sonkajärvi vai Sukeva. Reitin varrella on järvi- ja koskiosuuksia (15 koskea). Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B. • Matkusjoen perhemelontareitti: N 20 km pituinen helppo perhemelontareitti. Vaa- tivuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A • Nurmijoen melontareitti: Kokeneille melojille sopiva n 40 km pitkä melontareitti, melontareittiin on mahdollista yhdistää patikointi ja kalastus. Joella toteutetaan ohjattuja koskenlasku- ja erämaapalveluja. Vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B

3. Kuopion reitit • Kuopio-Tahko vesireitti: Kuopio - Juurusvesi - Akonvesi - Vuotjärvi - Syväri - Tah- ko. Noin 90 km pitkä veneily-, melonta- ja soutureitti. Reitin varrella on vieraslai- tureita, retkisatamia ja runsaasti palveluja. Risteilytuote on paketoitu. Omatoimi melontareitin vaativuustaso on II ja rantautumispaikkojen palvelutaso on B.

17 • Nilsiä-Tahko reitti: Noin 15 km pitkä suojaisa yhdysreitti Nilsiän ja Tahkon välillä. Ei luokitusta. • Syväniemi - Karttula reitti: Noin 12 km kulttuurihistoriallinen, suojaisa venereitti. Ei luokitusta. • Riistavesi - Vehmersalmi reitti: vene- ja melontareitti, Kuopio - Juurusvesi - Mela- vesi - Suvasvesi - Vehmersalmi - Kuopio. Noin 110 km pitkä ympyrälenkki, jonka varrella on paljon palveluja ja retkisatamia. Reitiltä yhteydet Tahkon vesireitille, Tuusniemelle, Outokumpuun ja Heinäveden reitille. Melontareitin vaativuustaso II, rantautumispaikkojen palvelutaso B (lähes A). • Kuopio - Kaavi melontareitti: Omatoimireitti kokeneille melojille, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. Vaativuustaso II, palvelutaso B • Maaningan melontareitti: Kokonaispituudeltaan n 40 km pitkä reitti, joka koostuu neljästä eri reitistä. Omatoimireitti, Luokitusta ei ole tehty. • Neulaniemen melontareitti: Noin 15 km pitkä helppo perhereitti. Rantautumis- paikkoja huonosti. Vaativuusluokka 1, palvelutaso A • Suonenjoki-reitti: Noin 7 km pitkä kanootti ja soutuvene perhereitti, vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A.

4. Leppävirta-Varkaus • Iisvesi-Unnukka melontareitti: Varkauden, Leppävirran ja Suonenjoen alueella kulkeva noin 70 km pitkä omatoimireitti kokeneelle melojalle, palveluja reitin varrella on kohtalaisesti. • Vaativuustaso II, palvelutaso • Osmajoen perhemelontareitti; Noin 20 km pitkä helppo perhemelontareitti, jonka varrella on hyvät palvelut. Vaativuustaso I, rantautumispaikkojen palvelutaso A.

5. Vaikkojoki • Vaikkojoen melontareitti: Noin 50 km pitkä omatoimimelontareitti. Reitin varrella on useita rantautumispaikkoja ja laavuja. Vaativuustaso III, rantautumispaikkojen palvelutaso B • Muut palvelut: Opastukset, suurvenekoskenlasku, kanoottivuokraus, maastopyö- räily, patikointi ja kalastus. • Ohjattuja melontaretkiä.

6. Varkaus-Kuopio melontareitti • Noin 70 km järvimelontareitti kokeneille melojille. Taukopaikkoja on vähän. Ei luokitusta.

7. Tiilikkajoki • Tiilikanjoki melontareitti: Noin 70 km pitkä kokeneille omatoimimelojille sopiva jokireitti. Koko reitillä viisi koskea, joiden vaativuustaso vaihtelee I-III. Yksi reitin lähtöpaikoista on Tiilikan kansallispuiston kupeessa. • Ohjattuja melontaretkiä.

8. Heinäveden reitti • Noin 34 km pitkä veneilijöille ja melojille sopiva reitti on yhdistettävissä Riistave- den reittiin ja Tahkon vesireittiin. Reitti sopii veneilijöille sekä melojille ja johtaa mm. Koloveden kansallispuistoon ja Savonlinnaan. Heinäveden reitistä voi tehdä ympyräreitin palaamalla Varkaus-Leppävirta reitin kautta.

18 Kuva Pohjois-Savon veneilyreitit -näkymästä.

Pohjois-Savon vesistömatkailu teemoittain

Pohjois-Savossa on noin 30 vesistömatkailupalveluja toteuttavaa yritystä. Vesistömat- kailuyritykset sijoittuvat Varkaus-Leppävirta-Sisä-Savo-Kuopio-Koillis-Savo-Ylä-Savo -alueille. Suurin osa yrityksistä tarjoaa sekä veneily-, melonta- ja kalastustuotteita. Kolme yrityksistä on erikoistunut vesijettituotteisiin ja kaksi kansainvälisille markki- noille suunnattuun kalastusmatkailuun. Pohjoissavolaiset veneilypalvelut koostuvat pääasiassa risteilytuotteista ja melontatuotteet ohjatuista melontakursseista, kalusto- myynnistä ja -vuokrauksesta sekä ohjatuista melontaretkistä.

Vesistömatkailuyritysten kalusto (veneet, vesijetit, kanootit ja kajakit) ovat pääsääntöi- sesti uutta, keskimäärin kolme vuotta vanhaa ja erityisesti vuokrakäyttöön hankittua. Risteilyaluksista osa on uusia ja osa perinteisiä höyrylaivamalleja, joita on huollettu arvonsa mukaisesti.

Kaikilla yrityksillä on omat www-sivut, mutta vain osan sivuilta on mahdollisuus varata aktiviteetti suoraan. Facebook ja Twitter ovat yleisimmät yritysten käyttämät sosiaalisen median markkinointikanavat.

19 Alle on koottu esimerkkejä Pohjois-Savon alueella vesistömatkailupalveluja toteutta- vista yrityksistä. Esimerkkeihin on valittu yrityksiä, joilla on tuotekuvaukset. Kaikkien yritysten tuotekuvaukset eivät vastaa täysin Mek:n tuotesuosituksia.

Yritysten tuotekuvauksissa on yleensä kuvaus tuotteesta ja sisällöstä, toteutusaika, kesto, varusteet ja varaustiedot. Useimmiten tuotekuvauksista puuttuu palvelukielet, hinta ja ryhmäkoko. Hinnan puute selittyy sillä, että tuote räätälöidään tilausvaiheessa ryhmäkohtaisesti. Tuotekuvaus- ja asiakaspalvelukielet ovat suurimmalla osalla suomen lisäksi, englanti, saksa ja venäjä. Näiden lisäksi kahdessa yrityksessä on tuotekuvauk- set ja palvelu ranskankielellä. Turvallisuusasiakirjat ovat kaikilla esimerkkiyrityksillä lakien ja asetusten vaatimalla tasolla, kahdella yrityksellä on Laatutonni-laatuohjelma käytössä, yhdellä Eu-kukka ympäristöohjelma ja sukelluskoulutuksissa noudatetaan PADI-järjestelmää. Muuten yrittäjät toimivat omasta mielestään laadukkaasti ja ympä- ristön huomioiden, ”kaikki mitä viedään, tuodaan pois” -periaatteella.

Moottoriveneissä ja vesijeteissä suositaan pääsääntöisesti nelitahtimoottoreita ja Suo- men ainoa sekä ensimmäinen sähköalus risteilee Varkaus-Leppävirta -reitillä. Lisäksi Karttulan Syväniemellä on erityisesti matkailukäyttöön rakennettu 12-hengen ristei- lylautta.

Veneily

Varkaus-Leppävirta: Aqualines: Tilausristeilyt Varkaus Works: Tilausristelyt Lakeland GTE: Tilausristeilyt Niemilomat: Tilausristeilyt pienryhmille

Sisä-Savo: Maaseutuhotelli Eevantalo: Tilausristeilyt lautalla

Kuopio, Tahko: Koski Laivat: Paikallis- ja tilausristeilyt Kuopion Venevuokraus: Venevuokraus kipparilla tai ilman Roll Risteilyt: Paikallis-, tilaus- ja tapahtumaristeilyt Saimaan Laivamatkat: Reittiristeily Kuopio-Savonlinna Saildream: Tilausristeilyt M/S Syvärin Kuningatar: Paikallis- ja tilausristeilyt Tiirintahko Safari Center: Veneretki kuljettajan kanssa

Koillis-Savo: Tuusvesi Oy: Tilausristeilyt Valto Holopainen Oy: Tilausristeilyt Vaikon Loma ja Lohi: Veneretki kuljettajan kanssa järvellä

Melonta, koskenlasku

Varkaus-Leppävirta: Amatsonia: Ohjatut melontaretket, kanootti ja kajakkivuokrausta Lakeland GTE: Ohjattuja kanoottiretkiä Metsänpiika: Ohjattuja melontaretkiä

20 Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut melontaretket, kalustovuokraus, kirkkovene Hiisiretket: Ohjatut melontaretket

Kuopio, Tahko: Seikkailukeskus: Melontakurssit ja -retket järvellä ja joessa, kalustovuokrausta ja myyntiä Tiirintahko Safari Center: Ohjatut melontaretket

Koillis-Savo: Metsäkartano: Ohjatut melontaretket Viitakko: Melontakurssit järvellä, joessa ja koskessa, ohjattuja koski-, järvi- ja joki- melontaretkiä, kalustovuokrausta ja myyntiä Vaikon Ohjelmapalvelut: Koskenlasku perinteisellä puisella koskiveneellä, kanoot- tivuokraus Vaikon Loma ja Lohi: Koskenlasku perinteisellä puuveneellä

Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut melontaretket Ketunpolku Safarit&Seikkailut: järvi-, joki- ja koskimelontaretket, kanootti- ja kajak- kivuokraus JJ-Service (Sonkajärvi): Kalustovuokraus, ohjatut retket Runnin kylpylä: Kalustovuokraus

Kalastus

Varkaus-Leppävirta: Lakeland GTE: Ohjatut kalastusretket (onki, pilkki, uistin, virveli), kalastusluvat

Sisä-Savo: EräsPete: Ohjatut kalastusretket Hiisiretket: Nuotta, tuulastus, onki-, pilkkiretket, koskikalastus, vetouistelu, virve- löinti, kalastusluvat Lohimaa: Järvikalastus (uistelu, heittely jiggaus), koskikalastus (heittouistin, perho), omatoimi kalastus, ohjattu kalastus, kalastuskurssit, kalastusluvat

Kuopio, Tahko: JP-Kalamatkat: Kalastusretkiä tilauksesta (yökalastusta, kesä ja talvikalastusta), nuotta, verkko, multiaktiviteetit SeikkailuKuopio: Ohjatut ja omatoimi kalastusretket, välinevuokraus, kalastusluvat, multiaktiviteetit Tahko Outdoors: Ohjatut kalastusretket, multiaktiviteetit

Koillis-Savo: Eräpaimen: Ohjattu pilkki- ja verkkokalastus

Ylä-Savo: Haapaniemen Matkailu: Ohjatut kalastusretket, kalastusluvat Ketunpolku Safarit&Seikkailut: Ohjatut koskikalastussafarit (heitto- ja perhokalastus), kalastusluvat 21 Japen kalamatkat, Jarmo Mäkäräinen: Ohjatut kalastusretket JJ-Service, koskikalastus, kalastusluvat, ohjatut kalastusretket Jokiniemen Matkailu, omatoimikalastus, kalastusluvat

Vesijetit

Varkaus-Leppävirta: Motorsportrent: Ohjatut vesijettisafarit (n 3 h) ja kalustovuokrausta

Kuopio, Tahko: SeikkailuKuopio: Ohjatut vesijettisafarit (1-2 h), kalustovuokrausta, useamman päi- vän safarit Tiirintahko Safari Center: Ohjatut vesijettisafarit (2-5 h), kalustovuokrausta

Vesireittien varrelle on suunniteltu Ympä- ristökeskuksen toimesta rantautumispaik- koja, joita on rakennettu ja kunnostettu Pohjois-Savon melontamatkailun kehittä- missuunnitelman mukaisesti. Rantautu- mispaikat ovat vieras-, melonta- tai retki- satamia, käynti-, vieras- tai laivalaitureita ja tuli- tai veneenlaskupaikkoja.

Kaikilla alueilla rantautumispaikkojen tiheys ei vastaa Mekin tuotesuosituksia tai melontareittien luokitusta. Varsinkin Vesijetti. KuvaTahkoSafarit. järvialueilla yrittäjät kokevat rantautumis- paikkoja olevan liian harvassa. Pidä Saaristo siistinä ry:n Roope-palvelut ulottuvat Järvi-Suomessa Varkaus-Leppävirta-Kuopio-Tahko -alueille.

3.2 Pohjois-Savon vesistömatkailumarkkinat

Pohjois-Savoa ei mielletä vesistömatkailu-alueeksi, vaikka sitä markkinoidaan osana Järvi-Suomea, Lakeland-aluetta. Järvi-Suomen alue koostuu Itä- ja Keski-Suomen suu- rista järvialueista. Lakeland-nimi toimii mielikuvan luojana kansainvälisessä markki- noinnissa, mutta sitä ei löydy kartalta. Tosin yrittäjätapaamisten aikana tuli selväksi, että Lakeland-nimen saaminen kartalle on vain tahdosta kiinni. Yhteismarkkinoinnin lisäksi yritykset tekevät suoramarkkinointia yrityksille ja matkanjärjestäjille. Markkinoinnissa nostetaan pääsääntöisesti esiin reitit eikä tuotteita, jolloin asiakas ei saa oikeanlaista mielikuvaa tuotteesta. Risteily- ja vesijettituotteet ovat pisimmälle paketoituja. Veneily, kalastus ja melonta ovat usein omatoimimatkailijoille suunnattuja palveluja.

Pohjois-Savon vesistömatkailupalvelujen tärkeimmät asiakasryhmät ovat kotimaiset yritykset, tyky- ja tyhy-ryhmät. Ulkomaalaisista venäläiset ja saksalaiset aktiivilomailijat käyttävät eniten veneily-, melonta- ja kalastuspalveluja. Edellisten lisäksi keskieuroop- palaiset ja erityisesti ranskalaiset ja italialaiset nähdään potentiaalisina vesijettisafari asiakkaina.

22 Pohjois-Savo on tunnettu sisävesilaivaristeilyistä ja erityisesti Kuopion satama-alueella on vilkasta risteilyliikennettä. Yksistään Kuopion satamassa harjoittaa risteilytoimintaa neljä eri yritystä. Vuokravenetoiminta on vielä vähäistä, mutta tarjonnan ja kysynnän odotetaan kasvavan Kuopion Venevuokrauksen aloitettua toimintansa.

Pohjoissavolaiset vesistömatkailuyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä. Me- lontayrittäjillä on useimmiten 10 tai alle vuokrakäytössä olevaa kanoottia tai kajakkia. Melontayritysten tuotteet tärkeysjärjestyksessä ovat melontakurssit, kalustovuokraus ja -myynti sekä ohjatut melontaretket.

Kalastus on joko ohjelmapalveluyritysten tuotteena yhdistetty johonkin muuhun ak- tiviteettiin tai esitellään omatoimisena kalastusmahdollisuutena mökkivuokrauksen yhteydessä.

Hyvin alkanut kaluston ja henkilöstön vaihtoon liittyvää yritysten välinen yhteistyö mahdollistaa isompienkin asiakasryhmien palvelemisen. Suuriosa yrityksistä tarjoaa muitakin ohjelmapalveluja mitä vesistömatkailuun liittyviä aktiviteettejä, kuten majoi- tus-, ravintola- ja ohjelmapalveluja. Pohjoissavolainen vesistömatkailu perustuu näin ollen moninaisen luontokokonaisuuden ympärille.

Pohjoissavolaisia vesistömatkailutuotteita markkinoidaan VisitLakeland- sivustolla ja yritysten omilla kotisivuilla.

3.3 Veneily

Pohjois-Savossa veneily tunnetaan pääasiassa järviristeilyinä. Tilaus- ja reittiristeilyjä toteutetaan Varkaudessa, Leppävirralla, Rautalammilla, Kuopiossa ja Nilsiässä. Parhain risteilyaika on juhannukselta elokuun puoliväliin, jolloin kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat ovat liikenteessä. Ennen juhannusta ja elokuun puolenvälin jälkeen ris- teilyt muuttuvat tilausristeilyiksi ja silloin asiakkaina ovat pääsääntöisesti paikalliset yritykset. Risteilytarjonta on runsainta Kuopiossa, jossa on tarjolla teemaristeilyjä Vaajasalon Welhosta lounasristeilyyn. Risteilytuotteita ollaan kehittämässä jatkossa niin, että sisävesilaivat toimivat tapahtumapaikkoina.

Varsinainen paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten huviveneily tapahtuu pääsääntöi- sesti Tahkon vesireitillä Kuopio-Tahko välillä.

Kallavesj`2012 messuilla toteutettiin Outdoors Finland Pohjois-Savo-hankkeen toi- mesta yksityisveneen omistajille kysely, jonka kautta selvitettiin veneenomistajien valmiutta vuokrata omistamaansa venettä matkailijoille. Kyselyssä haastateltiin 78 veneen omistajaa, joista yhdeksän haastateltiin puhelimitse jatkoselvitystä varten. Puhelinhaastattelussa selvisi, että suurimmat esteen yksityisveneen vuokraamiselle matkailukäyttöön liittyivät tiedon puutteeseen vuokraustoiminnasta ja pelkoon miten vuokraajat kohtelevat venettä. Koetaan, että veneeseen on syntynyt tunneside eikä sitä haluta antaa vieraan käyttöön. Selvityksen mukaan venevuokraustoiminta voisi toimia aluksi lisäpalveluna, mutta siitä on mahdollista kehittyä jollakin aikavälillä kannatta- vaa toimintaa. Savonlinnan seudulla yksityisveneiden vuokraustoiminta on aloitettu vuonna 2009 ja nyt välityksessä on yksityisten omistamia matkaveneitä, pulpettiveneitä, puuveneitä ja soutuveneitä.

23 Selvityksen mukaan ennen yksityisten veneiden vuokrauksen aloittamista tulee sel- vittää seuraavat asiat: - sopimus- ja vuokrausehtojen laatiminen - vuokraajan taitotason määrittäminen etukäteen (tutkinto) - vakuutusten kattavuus - veneen siivousohjeet - vesisäiliön täyttövastuu - saako veneeseen tuoda kotieläimiä vai ei - vahinkoilmoitukset ja -tarkastukset (täyskasko) - ennakkomaksukäytännöt - huolto- ja korjauspäivystys

Järvi-Suomen venevuokrausehdot ovat liitteenä ja ne löytyvät sivustolta http://www. finnlake.com/vuokraus/Vuokraehdot.pdf Erilaisia venevuokraukseen liittyviä sopi- musehtoja on esimerkiksi sivuilla http://www.ultra-sailing.hr/Booking-terms-and- conditions ja kansainvälisiä vuokrausmalleja on mm www.locaboat.com sivuilla.

Kuopiossa toimii venevuokrausyritys, joka vuokraa oman kaluston lisäksi yksityisten omistamia veneitä. Yritys hakee koko ajan yksityisiä veneitä vuokrattavaksi.

Pohjois-Savon liiton retkeilyreitit karttasivuilla vesistömatkailun yleisessä osassa on kartat ja alueen viralliset veneilyreitit mainittu nimeltä. Tahkon vesireitti (http://www. tahkonvesireitti.com/) on Suomen ainoita matkailukäyttöön rakennettuja vesireittejä. Vesireitti kulkee Kallavesi-Juurusvesi-Akonvesi-Vuotjärvi-Syväri -järvien kautta. Reitti yhdistää Kuopion kaupungin ja Tahkon matkailukeskuksen. Reitistä on tehty Kapteenin kirja ja nettisivuilla voi tehdä virtuaalisen vesireittimatkan. Kapteenin kirjan karttasi- vuilla on suuntimet, joiden mukaan on mahdollista veneillä.

Uusin vapaa-ajanveneilijöille suunnattu Kuopion vesireitti on Riistavesi-Vehmersalmi -reitti, joka kulkee Kuopio-Juurusvesi-Muurusvesi-Melavesi-Suvasvesi-Vehmersalmi- Kuopio -reittiä. Reitin varrella olevat laituri- ja taukopaikkapalvelut on rakennettu huomioiden veneilijöiden ja melojien tarpeet. Summan tukikohdassa on lisäksi huo- mioitu liikuntarajoitteiset vesillä liikkujat.

3.4 Melonta

Pohjois-Savon järvet sopivat hyvin melontaan. Järvet ovat suojaisia, rantautumispaikko- jen taso ja määrä on kohtalainen. Ohjatusti toteutettujen, melontaretkien taukopaikkoja on kuitenkin vielä liian harvassa ja niiden huoltaminen kaipaa organisointia (reitti- poolit). Tällä hetkellä melonta perustuukin pitkälti jokamiehenoikeudella tapahtuvaan ns. villiin rantautumiseen.

Kirkkoveneiden keskimatkan SM-kilpailut kesäkuussa ja Tahkon soutu-melonta -ta- pahtuma heinäkuussa ovat tunnetuimmat melontaan ja soutuun liittyvät tapahtumat alueella. Omatoimi souturetkiä lukuun ottamatta soututuotetta ei ole tuotteistettu.

Runsaan veden aikaan monissa alueen joissa on mahdollista laskea kanootilla ja osassa koskiveneellä.

24 Alueen tunnetuimmat melontareitit ovat Vaikkojoki Kaavilla, Tiilikanjoki Rautavaaralla, Matkusjoki Sonkajärvellä, Nurmijoki Jyrkällä, Rautalammin ympyräreitti Sisä-Savossa sekä Soisalon kierros ja Riistavesi - Vehmersalmi reitit Kuopiossa. Edellä mainittujen melontareittien kartat löytyvät Pohjois-Savon liiton ylläpitämiltä retkeilyreitit kart- tasivuilta (http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/) Samalta sivustolta löytyy tietoa retkisatamista, tauko- ja rantautumispaikoista sekä reitin varrella olevista palveluista. Uudistettu karttasivusto vaatii kuitenkin alueen tuntemista, jotta osaa etsiä nimellä esimerkiksi rantautumispaikkoja. Kartat auttavat melontamatkan suunnittelussa, mutta meloessa tarvitaan tarkempia vesistökarttoja.

Reiteillä toteutetaan ohjattuja melontaretkiä ja ne sopivat myös omatoimimelojille. Suurimmalle osalle melontareiteistä on tehty virallinen luokitus.

Meloen Järvi-Suomessa -sivustolle (http://www.canoeinfinland.com/fi/) on koottu keskitetysti Järvi-Suomen melontareitit ja -tuotteet. Tuotteista on viralliset tuotekuva- ukset luokituksineen. Pohjois-Savon alueelta ko sivustolla ei ole melontareittejä, vaan seuraavat melontatuotteet:

- Konkan kierros Juojärvellä, ohjattu, 5-7 h, vaikeustaso helppo - Melontamatka kivikauteen Juojärvellä, ohjattu tai omatoiminen, 6 h, vaikeustaso normaali - Melontaopas suomalaisuuteen Juojärvellä, ohjattu, 6 h, vaikeustaso helppo - Savolainen kierros Siilinjärvi-Riistavesi-Juojärvi-Kuopio, 4-7 vrk, ohjattu tai oma- toiminen, vaikeustaso normaali

3.5 Kalastus

Pohjois-Savossa kalastus on järvi- ja jokikalastusta. Kalastuspalveluja tarjoavat yritykset ovat pääsääntöisesti ohjelmapalvelu- tai maaseutumatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat multiaktiviteetteja eli myös muita ohjelma- ja elämyspalveluja. Alueella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää ja kansainvälisillä markkinoilla toimivaa kalastusmat- kailuyritystä, JP-Kalamatkat Vehmersalmella ja Lohimaa Tervossa. Yritykset tarjoavat ohjattuja kalastuspalveluja, joissa kalastuksen lisäksi saalis käsitellään, valmistetaan ruoaksi tai asiakkaiden on mahdollista ottaa saalis mukaan. JP-Kalamatkat on eri- koistunut ympärivuotiseen järvikalastukseen ja Lohimaa koskikalastukseen. Lisäksi molemmissa yrityksissä on mahdollista yhdistää kalastukseen majoitus-, ravintola-, kokous- ja muita palveluja.

Yrityksillä on käytössään kalastusoppaita, ympärivuotisia kalastustuotteita ja pystyvät palvelemaan isojakin ryhmiä. Toisilla alueen kalastuspalveluja tarjoavilla yrityksillä

25 toiminta on pienempää ja perustuu pienryhmiin tai omatoimikalastajien palveluihin. Osalla yrityksistä on oma kalastuslampi, jossa asiakkaita käytetään kalassa.

Tyypillisimmät kalansaaliit järvissä ja joissa ovat vaaleat kalat kuten hauki, kuha, harjus ja ahven sekä lohikaloista taimen.

Vaikko-, Matkus- ja Nurmijoki ovat tunnetuimmat kalastusjoet, joissa on mahdollisuus omatoimiseen tai ohjattuun heittokalastukseen. Lastukoskella Nilsiässä on erityinen matkailijoille suunnattu koskikalastuspaikka.

Kalapaikka.net sivuilla (http://www.kalapaikka.net/1id_7952__iid_11554__l_s.asp) on ajankohtaista tietoa mm Pohjois-Savon kalastuspaikoista ja lupakäytänteistä. Savonia- cupin vetouistelukilpailuja toteutetaan toukokuusta syyskuuhun Maaningalla, Suonen- joella, Iisalmessa, Nilsiässä, Keiteleellä, Suonenjoella ja Vehmersalmella.

3.6 Vesijetit, vesiskootterit

Pohjois-Savon alueella on kolme ohjelmapalveluyritystä, jotka vuokraavat vesijettejä ja toteuttavat 1-3 tunnin ohjattuja jettisafareita tai pidempikestoisia safareita. Motorsport- rent yritys toimii Varkaus-Leppävirta alueella, SeikkailuKuopiolla ja TiirinTahko Safari Centerillä on toimipisteet Tahkolla. Lisäksi SeikkailuKuopio toimii myös Kuopion Rauhalahdessa. Yritykset toteuttavat myös muita lihas- ja moottorivoimaan perustuvia vesiaktiviteettejä. Yrityksillä on käytössä yhteensä noin 30 vesijettiä.

Vesijettituotteet sopivat niille matkailijoille, jotka haluavat nauttia maisemista ja no- peasta siirtymisestä paikasta toiseen. Vesijettituotteissa maakuntarajojen yli tapahtuva yritysyhteistyö on edellytys safarituotteen toteutumiselle. Safareita toteutetaankin esimerkiksi Tahko-Kuopio-Savonlinna reiteillä. Ohjattujen safareiden lisäksi vesijet- tejä vuokrataan omatoimiseen käyttöön. Vesijettipalvelujen pääasialliset käyttäjät ovat kansainvälisiä safariryhmiä tai suomalaisia vesijettien vuokraajia.

Vesijettien vuokraajia ohjeistetaan paitsi jettien käyttöön myös ajoreittien valintaa, jotta vältytään mökkiläisten ja lintujen häiritsemiseltä. Lisäksi vesijettien varustukseen kuuluu gps, jonka kautta voidaan seurata vuokraajien ajoreittejä (turvallisuus).

3.7 Yhteenvetoa

Pohjois-Savon joki-, järvi- ja koskialueilla toteutetaan monipuolisia vesistömatkailu- tuotteita, jotka perustuvat joko lihas- tai moottorivoimaan. Vesistömatkailupalveluja toteutetaan sekä ohjatusti, että paketoituna omatoimimatkailijoille. Omatoimimatkai- lijoille on tarjolla vuokrakalustoa, joskin vuokrakaluston määrät ovat onkivälineitä lukuun ottamatta pieniä keskimäärin 4-10 kappaletta per yritys. Osa yrityksistä tekee henkilöstöön ja kalustoon liittyvää yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa, jolloin he pys- tyvät tarjoamaan palveluja isommille ryhmille.

Vesistömatkailun parissa toimivilla yrityksillä on pääsääntöisesti hyvälaatuista kalus- toa, jota uusitaan keskimäärin kolmen vuoden välein. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työmotivaatiota pidetään yllä säännöllisten henkilöstökoulutuksen kautta.

26 Vesistöreittien varrella olevien palvelujen määrä ja taso on vaihteleva. Rantautumispaik- kojen välimatkat ovat pitkiä ja tarjolla olevat palvelut puutteellisia, kun huomioidaan Mek:n vesistömatkailutuotteita koskevat tuotesuositukset ja aloittelevat vesillä liikkujat.

27 4 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA

Visio

Pohjois-Savon vesistöalue tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti laadukkaista ja ympärivuotisista vesistömatkailutuotteistaan.

Pohjois-Savon vesistöt ovat vakiinnuttaneet paikkansa Itä-Suomen laajassa puhdas- vetisten ja luonnonläheisten vesistöreittien joukossa. Pohjois-Savosta on tullut yksi Euroopan vetovoimaisimmista järvialueista. Saksalaiset ja venäläiset perheet ja paris- kunnat ovat tavanomainen näky satamissa ja järvillämme. Kotimaiset ja ulkomaalaiset melonnanharrastajat ja kalastajat ovat löytäneet erämaatyyliset järvi- ja jokialueemme Talvikalastuksesta ja vesijettisafareista on tullut kansainvälisen incentive-matkailun kärkituotteita. Kehittynyt markkinointi- ja varausjärjestelmäverkosto helpottaa matkan suunnittelua ja toteutusta. Alueen vesistöistä on hyvät sähköiset- ja printtikartat sekä opasteet suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Vesistöreittien varrella olevat rantautumispaikat palvelevat niin omatoimimatkailijoita kuin ohjatusti toteutettuja vesistöpalveluja.

Lähtökohtatilanne

Suunnitelmassa esitettyjen vesistömatkailun kehittämistoimenpiteiden taustalla on käytetty Pohjois-Savon matkailustrategiaa vuosille 2011–2015, yrittäjien näkemyksiä omien toimintojensa kehittämisestä sekä alueellisia vesistömatkailuun liittyviä selvi- tyksiä. Lisäksi on huomioitu soveltuvin osin Matkailun edistämiskeskuksen ja Mat- kailun teemaryhmän Melontamatkailun kehittämisstrategia ja toimenpidesuunnitelma 2009–2013 sekä kesäaktiviteettituotteet kansainvälisille markkinoille 2008 -selvitystä. Kehittämistoimenpide-esitysten tavoitteena on tukea kotimaisen ja kansainvälisen veneily-, melonta- ja kalastusmatkailun kehittämistä Pohjois-Savossa.

Omatoimimelojia ja -veneilijöitä varten tarvitaan lisää merikelpoista sähköistä ja printtiversiona olevaa kartta- ja opastemateriaalia. Harrastajia, perheitä ja aloittelijoita varten tarvitaan paketoituja ja ohjattuja melonta-, veneily- ja kalastustuotepaketteja. Talvikalastustarjonta on pääsääntöisesti omatoimista pilkkikalastusta, mutta paketoi- tuna kalastukseen on mahdollista yhdistää muut kalastusmuodot, kalankäsittely ja ruokailu. Lisäksi kalastusyrittäjät voivat muodostaa alueelle kalastusyrittäjärenkaita. Myös kesän valoisia öitä ja sisävesien saaria on mahdollista hyödyntää vesistömatkai- lutuotteiden kehittämisessä.

Nykyistä rantautumispaikkaverkostoa on vielä kehitettävä paremmin palvelemaan melojia ja erityisesti omatoimimelojia. Omatoimimelojia varten on hyvä rakentaa luonto- ja kulttuuripoijuin merkittyjä melontareittejä. Rantautumispaikkojen huoltoa on myös koordinoitava Pohjois-Savon matkailustrategiassa esitetyn reittipoolin mu- kaiseksi. Lisäksi vesireittien varrella olevien yritysten on omatoimisesti markkinoitava palvelujaan vesillä liikkujille.

Alueen vesistömatkailun tunnettavuutta pystytään parantamaan lisäämällä yrittäjien välistä yhteistyötä ja rakentamalla reitistöjen mukaisia maakuntarajat ylittäviä yh- teistyöverkostoja. Matkanjärjestäjä-, lehdistö- ja TV-ryhmävierailujen avulla lisätään

28 myös alueen tunnettavuutta vesistömatkailukohteena. Kehittämällä markkinointi- ja myyntikanavia helpotetaan asiakkaiden matkasuunnittelua ja varaamista.

Tuotekehitys- ja tuotteistamistoimenpiteet

Suluissa on esitelty mahdolliset toimenpiteiden vastuutahot.

- Kehitetään lisää laadukkaita, yhteistyössä toteutettuja, helposti ostettavia tuotekoko- naisuuksia, multiaktiviteettituotteita (yritykset, myynti- ja markkinointi-organisaatiot) • esim. vesijetti ja melonta -yhteistuote • tuotteistetaan luonto-, kalastus-, soutu- ja ongintatuotteet osaksi muita palveluja - Huomioidaan tuotteistamisessa paikalliset tapahtumat ja nähtävyydet (yritykset) • teematuotteet, teema- ja tapahtumaristeilyt • nykyiset ja tulevat kansallispuistot ja niiden tuomat mahdollisuudet • muinaismatkailumahdollisuuksien selvittäminen (yritykset, hanke) - Hyödynnetään tuotekokonaisuuksissa luonto (yritykset) • kesän valoisat yöt ja paikallinen kulttuuri • ympärivuotisuus (kalastustuotteet ja muut vesiaktiviteetit) - Kehitetään lisää ”eksoottisia tuotteita”, kuten kelluntaa, järvisukellusta ja Norppa- bongausta ja ravustusta (yritykset) - Kootaan alueelle kalastusyrittäjärenkaita (yritykset, myynti- ja markkinointiorgani- saatio) - Otetaan asiakkaat mukaan tuotekehittelyyn keskustelujen, asiakaspalautteiden ja asiakastapahtumien kautta (yritykset, sidosryhmät) - Käytetään soveltuvin osin Matkailun edistämiskeskuksen tuotesuosituksia (yritykset) - Otetaan käyttöön soveltuvin osin tuotekortit (asiakas, henkilöstö, alihankkija ja mat- kanjärjestäjä versiot) (yritykset) - Tuotekehityskoulutukset (koulutusorganisaatiot)

Reittejä ja infrastruktuuria koskevat kehittämistoimenpiteet

- Julkisille taukopaikoille kootaan suomen- ja englanninkieliset kartat ja opastetaulut alueen palveluista (kunnat, hanke, yritykset) - Melonta- ja veneilyreiteistä kootaan Kapteenin kirja -tyyliset opaskirjat ja nettisivut (kunnat, hanke, yritykset) - Tehdään kalastajille ottipaikkakarttoja (julkiset tahot) - Opastetaulut palveluista melonta- ja veneilyreittien varrelle (kylätoimikunnat, yri- tykset) - Luonto- ja kulttuuripoijureittejä omatoimimelojille (julkinen taho, hanke) - Selvitetään todellinen tauko- ja veneenlaskupaikkojen tarve olemassa olevilla joki- ja järvireiteillä, sovitaan niiden huoltoon liittyvistä käytänteistä ja vastuista eri toimijoi- den kesken, reitistöjen hoitopoolit ja Roope-palvelujen lisääminen (kunnat, julkiset organisaatiot, hanke) • taukopaikkakartoituksessa huomioidaan omatoimiset matkailijat ja ohjatut retket • järvi- ja jokireittien taukopaikkojen tarve huomioiden kalastajat, kanootit ja veneet - Selvitetään lisäreittien ja retkisatamatarpeiden tarve melojille ja veneilijöille, kuten ympyräreitit ja kokonaan uudet reitit (julkiset tahot, hanke) - Kartoitetaan veneiden tankkauspisteiden välimatkat ja tarve (hanke, julkiset tahot) - Selvitetään kaupunkien edustoilla olevien saarien hyödyntämismahdollisuudet ve- sistötuotteissa (kunnat) 29 - Kehitetään Internetpohjaisia reittikartastoja ja päivitetään tietoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (Pohjois-Savon liitto, kunnat, yritykset)

Imagon kehittäminen - Vesistömatkailun tunnettuutta lisätään kehittämällä sähköisiä markkinointi- ja myyn- tikanavia (P-S liitto, Ely-keskus, kehittämisyhtiöt, kunnat ja yritykset) - Vesistötuotteita paketoidaan muihin matkailupalveluihin (yritykset, myynti- ja markkinointi-organisaatio) • risteily + tapahtuma • melonta-, soutu-, kalastusretki + mökki • fly & boat (lentokentältä) - Hankitaan alueelle valtakunnallisia teemoihin liittyviä tapahtumia, jolloin saadaan kohotettua vesistömatkailuimagoa (matkailuorganisaatiot, yritykset) - Risteilyt: Tuotekehittelyn kautta rakennetaan perinteisen risteilyimagon rinnalle uusi ”laivoilla voi tehdä mitä vaan ja laivat ovat tapahtumapaikkoja” -imago (yritykset) - Vesijetit: Ainutlaatuinen luontokokemus, jossa vesijetit ovat tärkeä kulkuväline (yri- tykset) - Melonta: Ammattimaisesti toteutettu elämys mitä ei löydy mistään muualta (yritykset) - Kalastus: Puhdas, valkoinen kala, kiire pois kalassa ja kestävä kalastus -imago (yri- tykset) - Yhdistetään erilaisia vesistömatkailutuotteita ainutlaatuisiksi luontokokemuksiksi - Negatiivisten vesistöihin ja luontoon kohdistuvien ympäristövaikutusten muuttami- nen positiiviseksi

Osaamisen kehittäminen

- Tuotteiden laatu ja turvallisuus on vähintään lakien ja asetusten vaatimalla tasolla (yritykset, koulutusorganisaatiot) - Dokumentointia kehitetään laadun seuraamista varten (yritykset, koulutusorganisaa- tiot) - Osaamiskartoitukseen perustuvat henkilöstökoulutukset (yritykset, koulutusorgani- saatiot) - Kootaan yritysverkosto, joka koordinoi henkilöstö- ja kalustovaihtoa ja -hankintaa, han- kesuunnitelmia, vientirenkaiden muodostamista jne. (yritykset, hankekoordinaattorit)

Markkinointi ja myynti

- Tunnettuutta kehitetään parantamalla sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia (matkailuorganisaatiot, kunnat, yritykset) - Yrittäjien valmiuksia toimia sähköisissä jakelukanavissa lisätään koulutuksella (kou- lutusorganisaatiot) - Yhteismarkkinoinnin kehittäminen vesistöpalveluja tarjoavien ja muiden matkailu- yrittäjien kanssa (yritykset)

30 5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Alueen tunnetuksi tekeminen vesistömatkailukohteena vaatii suuria markkinointi- toimenpiteitä ja kontaktien solmimista kansainvälisiin matkanjärjestäjiin. Nykyisten vesistömatkailutuotteiden pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan alueen vesistömat- kailuimagoa. Vision toteutuminen ympärivuotisena vesistömatkailukohteena vaatii yrittäjiltä Pohjois-Savon matkailustrategian mukaista ennakkoluulotonta tuotekehittely ideointia, laajojen yhteistyöverkostojen kehittämistä ja laadukkaiden tuotepakettien kokoamista. Henkilö- ja kalustoresursseja yhdistämällä pystytään palvelemaan isojakin asiakasryhmiä.

Tahkon vesireittiä lukuun ottamatta muut reitit tarvitsevat matkailukäytössä joko infrastruktuuriin tai materiaaliin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Tarvittavien kehit- tämistoimenpiteiden rahoitus tulisi koordinoida osittain julkisella rahalla ja osittain vesistömatkailuyrittäjien ja heidän verkostojensa rahoituksella.

Alueen tuntemattomuus vesistömatkailukohteena, kesäkauden lyhyys, yritysten pieni koko ja kaluston hintataso vaikuttavat siihen, etteivät yritykset ole valmiita panosta- maan kalustoon.

31 Lähteet

Alueelliset kalastussivut Pohjois-Savo http://www.kalapaikka.net/1id_7952__ iid_11554__l_s.asp

Kunto, Kansallinen Liikuntatutkimus 2009–2010, http://www.slu.fi/@Bin/2548606/ Liikuntatutkimus_aikuisliikunta_2009-2010.pdf

Kuopion kaupunki, Kuopion liikunta- ja ulkoilureitit http://www.kuopio.fi/web/ liikunta-ja-ulkoilu/veneily

Mek, Melontamatkailun kehittämisstrategia, 2008 http://www.mek.fi/w5/mekfi/index. nsf/6dbe7db571ccef1cc225678b004e73ed/0213d8047db0a63dc2257524002beb3a/$FI LE/Melontamatkailun_kehittämisstrategia_2009-2013

Mek, Suomen matkailustrategia 2020, 4 hyvää syytä edistää matkailutoimialojen ke- hitystä http://www.tem.fi/files/27053/Matkailustrategia_020610.pdf

Meloen Järvi-Suomessa, http://www.canoeinfinland.com

Pohjois-Savon retkeilykartat, nettikartasto http://www.infokartta.fi/infogis-psavo/

Riista- ja Kalatalouskeskus – selvitys 13/2008, Kalastusmatkailu numeroina http:// www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/selvityksia_13_2008.pdf

Riista- ja Klatalouskeskus –selvitys 7/2011, Vapaa-ajan kalastus http://www.rktl.fi/ www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Tilastot/tilastoja_7_2011.pdf

Ryhänen Hannu. 2001, Järvi käsitteen pohdiskelua: mitä järvi on matkailun erityisresurs- sina ja järvimatkailuna http://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=5758f5ed- e3c2-406a-972d-388b784f5e8b&groupId=180473&p_l_id=1068140VESISTÖMATKAIL UPROJEKTI

Seatime veneosake http://www.seatime.fi/mika-on-seatime-veneosake.html

Sisäasianminesteriö, Suomen saaristo- ja vesistö-matkailusta eurooppalainen vetovoi- matekijä. http://www.readbag.com/intermin-fi-intermin-biblio-nsf-c9b9eaecbf77be0c- c2256fa8001e57b7-file-062005

Tekes, Visio 2025 Tulevaisuuden venepalvelut http://www.tekes.fi/fi/gateway/ PTARGS_0_201_403_994_2095_43/http%3B/tekes-ali1%3B7087/publishedcontent/ publish/fi_content/news/vene/1_visio2025_tulosseminaari.pdf

Tilastokeskus, vesistömatkailumääritelmiä http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toi- miala/001-2008/50300.html

Keinänen, Arto. 2012. Keski-Savon kalastusmatkailun kehittämisen esiselvityksen -loppuraportti

32 Naukkarinen, Mia. 2010. Kauppamerenkulun ja muun hyötyliikenteen vesiväylät maakuntakaavoituksessa. Nykytila ja kehitysmahdollisuudet Liikenneviraston näkö- kulmasta

Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2010

Vuoristo, Kai-Veikko-Vesterinen Nina. 2009, Lumen ja suven maa. Suomen matkailu- maantiede. Helsinki, WSOY

Haastattelut:

Arto Jauhiainen (SeikkailuKuopio) Arto Keinänen (Lakeland GTE) Noora Kivi (Roll Risteilyt) Eerik Nissinen (Matkailumaatila Viitakko) Kalevi Puomilahti (SeikkailuKeskus) Jukka-Pekka Soininen (JP-Kalamatkat)

Kehittämissuunnitelmaan liittyviä yrittäjätapaamisia toteutettiin Iisalmessa, Leppä- virralla, Tervossa, Kuopiossa ja Nilsiässä. Lisäksi eri hankevetäjien kokemuksia ja kommentteja hyödynnettiin tiedon saannissa.

33 Liite 1

Pohjois-Savon vesistömatkailun SWOT

Pohjois-Savon vesistömatkailun SWOT -analyysissä on hyödynnetty Pohjois-Savon matkailustrategiaa vuodelle 2015 ja yrittäjähaastatteluja

Vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet ja uhkat

- monipuoliset ja runsaat vesistöalueet - markkinoinnin ja tuotteistamisen puute - puhdas ja maisemallisesti monipuolinen luonto - merkittyjen reittien, opasteiden ja rantautumis- - reittimahdollisuudet aloittelijoille ja kokeneille paikkojen puute - erämaiset alueet - pienvesien ja koskien vähävetisyys kesäkautena - vesistöjen varrella olevat palvelut (asutus, maa- - kesäkauden lyhyys seutumatkailuyritykset) - kaluston hankintaan ja kuljetukseen liittyvät - multiaktiviteetti mahdollisuudet kustannukset - Kuopion, Tahkon ja Vaikkojoen matkailullinen - yhteistyön vähyys vetovoima - usein harrastelijamainen toiminta - puhtaat, vaaleat kalat - tummat vesistöt - puhtaat järvi- ja jokivedet - Talvivaaran vaikutukset - yrittäjien ikärakenne - nykyiset ja tulevat kansallispuisto alueet (mm. Etelä-Konnevesi) - alueellisten vesistömatkailun kehittämissuunnitelmien/-investointien toteutu- minen (mm. Varkausmäki)

34 VENESATAMALUOKAT

(Venesatamien luokitus, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2008)

Kotisatamat ovat veneiden pitkäaikaiseen säilytykseen tarkoitettuja. Näissä ei välttä- mättä ole palveluja vieraileville veneilijöille.

Niille satamille, joista veneilijät varsinaisesti hakevat palveluja, on yhtenäiseksi ni- mikkeeksi valittu käyntisatamat. Tämän nimikkeen katsottiin kuvaavan sitä, että ne ovat veneilijän käyntikohteita. Tämän ryhmän satamat eivät muodosta hierarkista järjestelmää vaan nimike kuvaa satamatyypin luonnetta ja tehtävää. Vierassatama on täyden palvelun satama, muissa käyntisatamissa palveluvarustus vaihtelee sataman käyttötarkoituksesta riippuen.

Luokitellut käyntisatamat 2011

Turvasatamat ovat satamia, joihin ei normaalitilanteissa hakeuduta. Niihin mennään, kun tarvitaan suojaa tai apua. Joukossa on satamia, joihin muutoin kuin hätätilanteessa meneminen on suorastaan kiellettyä. Näissä satamissa ei yleensä ole palveluja. Sen sijaan ensiapua ja korjausapua ovat joissain tapauksissa saatavissa.

1. Kotisatama Satama, jossa veneet pääasiallisesti säilytetään veneilykauden aikana ja jossa veneen omistaja joko omistaa tai hallitsee venepaikan. Satamat ovat yleensä kunnallisia, kau- pallisia tai veneseurojen ylläpitämiä satamia.

2. Käyntisatama Satama, jossa veneretken tai matkapurjehduksen aikana voi käydä kaupassa, asioimassa, lepäämässä, yöpymässä tai veneen huollossa.

Vierassatama Palveluvarustukseltaan monipuolinen ja korkeatasoinen matkaveneilyä palveleva sata- ma, jossa on vähintään kymmenen vakituista vieraspaikkaa. Sen varustukseen kuuluu ainakin elintarvikkeiden myyntipiste, veneille tarkoitettu polttoainejakelu, juomavesi, talousjätehuolto, käymälä, peseytymistilat (suihku tai sauna) ja hätäpuhelin.

Palvelusatama Pääasiassa elintarvike-, polttoaine- tai vesitäydennyksiin tarkoitettu satama. Satamassa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vieraspaikkoja.

Vieraslaituri Kyläsataman tai pääasiassa kalastusta tai matkustaja- tai yhteysliikennettä palvelevan piensataman yhteydessä oleva vierasveneille varattu laituri tai laiturin osa. Voidaan käyttää sataman luonteen mukaan. Satamassa voi olla yöpymiseen tarkoitettuja vie- raspaikkoja.

Retkisatama Pääasiassa virkistystarkoituksiin varattu tai yleiseen käyttöön otettu satama luonnonva- raisella alueella. Satama soveltuu joko yöpymiseen tai vain päiväsaikaan tapahtuvaan

35 virkistäytymiseen. Satama voi olla luonnonvaraisessa tilassa tai rakennettu. Luonnonsa- tamalla tarkoitetaan satamaa, jota käytetään puhtaasti jokamiehenoikeuden perusteella.

3. Turvasatama Satama, josta voidaan hakea suojaa tai saada ensiapua tai korjausapua.

Suojasatama Satama, jota on mahdollista käyttää kun matkan jatkaminen ei ole enää turvallista (merenkäynnin, väsymyksen, pahoinvoinnin tai muun syyn takia). Esimerkiksi luot- sisatama, merivartiosatama, kyläsatama ja rakennettu suojasatama.

Hätäsatama Satama, jota saadaan käyttää vain hätätilanteessa (esimerkiksi puolustuslaitoksen sa- tama, teollisuussatama).

36 VÄYLÄLUOKITUS

MERENKULKULAITOS : Väyläluokitus, 2008 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-30_kauppamerenkulun_ja_web.pdf

VÄYLÄLUOKKA VÄYLÄN KÄYTTÖTARKOITUS VL1 Kauppamerenkulun 1. luokan väylät, pääväylät ”Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät kauppamerenkulun pääväylät, joilla kulkee valtaosa vesiliikenteen tavaravirroista. Liikennöinti on mahdollista ympärivuo- tisesti kaikissa näkyvyysolosuhteissa.”

VL2 Kauppamerenkulun 2. luokan väylät ”Lähinnä paikallista merkitystä omaava kauppamerenkulun väylä, tai pääväylään liittyvä rinnakkais- tai yhdysväylä.”

VL3 Hyötyliikenteen matalaväylät ”Mm. yhteysalusliikennettä, kalastusaluksia, proomuliikennettä, uittoa ja alueellisesti merkittävää matkustajaliikennettä palvelevat väylät”

VL4 Veneilyn runkoväylät ”Veneilyn pääväylä, joka muodostaa yhtenäisen pidempijaksoisen reitin rannikolta tai sisävesillä kahden alueen läpi”

VL5 Veneväylät ”Paikallinen veneväylä, esim. pistoväylä pääväylältä satamaan tai yhdysväylä kahden muun väylän välillä. Kulkusyvyys 1,0…2,5 m.”

VL6 Venereitit ”Reittitasoinen matalaväylä. Kulkusyvyys 0,5…2,5 m (kulkusyvyydestä ei vastata)”

Väylien luokittelusta on etua mm. vesiliikenteen turvallisuutta suunniteltaessa. Läh- tökohtana on ohjata esimerkiksi pienet veneet pois kauppamerenkulun reiteiltä.

37 MERIMELOJAT RY 28.2.2007

Melontareittien luokitus vaativuuden mukaan

Luokitus käsittää vaativuusluokan. Vaativuuden osalta melojalla on kaikilla reiteillä edellytyksenä perussuunnistustaito.

Reitin vaativuuden mukaiset luokat:

Vaativuus

I – Helppo

Meri- ja järvireitit Suojaisat reitit, ei oikeita selkävesiä

Jokireitit Kosket alle koskiluokituksen I luokan

Muuta Suunniteltu melontapäivämatka noin 20 km Normaaliolosuhteissa riskit pieniä Pelastuspalvelu saadaan paikalle yleensä tunnin kuluessa Turvallisuussuunnitelma olemassa Veden lämpötila yli +10 astetta Pätevä vetäjä

II – Keskitasoinen

Meri- ja järvireitit - Osittain suojaisat reitit, myös selkävesiä

Jokireitit - Kosket alle koskiluokituksen II luokan

Muuta - Suunniteltu melontapäivämatka noin 30 km - Voi olla ennakoitavia riskitekijöitä - Pelastuspalvelu mahdollista saada paikalle - Turvallisuussuunnitelma olemassa - Kokenut vetäjä

III – Vaativa

Meri- ja järvireitit - Isoja selkävesiä järvellä tai merellä

Jokireitit - Kosket alle koskiluokituksen III luokan

38 Muuta - Riskit hallinnassa harjoittelun kautta - Melontaan liittyvä navigointitaito tarpeellinen - Turvallisuussuunnitelma olemassa - Yleensä pitkä reitti, melontapäivämatka alle 50 km, mutta tarvittaessa pidempikin - Erittäin kokenut vetäjä tai melontaopas ja kokeneita apuvetäjiä

IV – Erittäin vaativa

Meri- ja järvireitit - Erittäin suuret selkävedet järvellä tai merellä

Jokireitit - Vaativimmat kosket koskiluokituksen IV tai V luokka

Muuta - Pitkiä välimatkoja ilman rantautumismahdollisuutta - Kaatuminen voi olla kohtalokasta - Melontaan liittyvä navigointitaito välttämätön - Turvallisuussuunnitelma olemassa - Yleensä erittäin pitkä reitti, melontapäivämatka jopa yli 50 km - Erittäin kokenut vetäjä tai melontaopas ja muita hyvin kokeneita apuvetäjiä

39 MELONTAREITTIEN LUOKITUS

Pohjois-Savon liiton sivuilla olevan retkeilyreittikartan reittiluokitus vaativuustason, palveluvarustuksen ja käyttäjäryhmien mukaan. http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/hanketoiminta/projektit/reitistohanke/Karttasivut/Mel

Reitin vaativuuden mukaiset luokat:

I - Helppo Järvireiteistä ne suojaisat reitit, joilla ei ole oikeita selkävesiä eli normaaliolosuhteissa riskit pieniä. Pelastuspalvelu saadaan paikalle yleensä tunnin kuluessa ja turvallisuus- suunnitelma on olemassa. Jokireiteistä ne, joiden kosket ovat alle koskiluokituksen I luokan.

II - Keskitasoinen Järvireiteistä osittain suojaisat reitit, joilla on myös selkävesiä. Reitillä voi olla enna- koitavia riskitekijöitä, mutta pelastuspalvelu on mahdollista saada paikalle ja turvalli- suussuunnitelma on olemassa. Jokireiteistä ne, joiden kosket ovat alle koskiluokituksen II luokan.

III - Vaativa Järvireiteillä on isoja selkävesiä (järvellä tai merellä). Riskit pysyvät kuitenkin hal- linnassa harjoittelun kautta. Melontaan liittyvä navigointitaito on vaativalla reitillä tarpeellinen. Reitille on turvallisuussuunnitelma. Reitti on myös yleensä pitkä. Joki- reiteillä kosket ovat alle koskiluokituksen III luokan.

IV - Erittäin vaativa Järvireiteillä on erittäin suuria selkävesiä ja pitkiä välimatkoja ilman rantautumismah- dollisuutta. Kaatuminen voi olla kohtalokasta. Melontaan liittyvä navigointitaito on välttämätön. Jokireiteistä ne, joiden vaativimmat kosket kuuluvat koskiluokituksen IV- tai V-luokkaan.

Järvireiteillä luokitus on joustava muiden paitsi I luokan osalta, sillä sää vaikuttaa reitin vaikeuteen olennaisesti. Suurikin selkä on hyvällä säällä helppo. I-luokassa poikkeuksia ei sallita, mutta muissa luokissa 30 %:lla kokonaismatkasta voi olla yhtä astetta vaativampi osuus, ja reitin käyttämisessä eri olosuhteissa oletetaan melojalla olevan kokemusta ja harkintakykyä. Jokireiteillä luokka määräytyy reitin vaativimman kohdan mukaan.

Reitin palveluvarustuksen luokittelu

Palvelutasoluokituksessa omatoiminen jätehuolto on oletuksena kaikissa luokissa.

A - Hyvä palvelutaso Ei kantomatkoja tai kantopaikoissa rata tai vaunut. Selkeä ja toimiva lähtöpaikka (tai lähtöpaikkoja) ja riittävät pysäköintipaikat. Melojille hyvin soveltuvia rantautumis- paikkoja korkeintaan 5 km välein ja niissä vähintään kuivakäymälä, laavu tai kota tai katos, halkovaja, nuotiopaikka, telttapohja (tarvittaessa rakennettu), rantautumis- paikkamerkki, nimikyltti, kohdeopasmerkki, rantautumismahdollisuus (tarvittaessa

40 laituri tai muu rakennettu järjestelmä). Taukopaikat on merkitty kartalle ja maastoon. Melontakartta saatavilla.

B - Kohtalainen palvelutaso Kantopaikoissa on vähintään kulkuoikeus ja kulkuväylä. Selkeä ja toimiva lähtöpaikka (tai lähtöpaikkoja) ja riittävät pysäköintipaikat. Melojille hyvin soveltuvia rantautumis- paikkoja korkeintaan n. 10 km:n välein ja rantautumispaikoissa vähintään kuivakäymä- lä, laavu tai kota tai katos, halkovaja, nuotiopaikka, telttapohja (tarvittaessa rakennettu), rantautumispaikkamerkki, nimikyltti, kohdeopasmerkki, rantautumismahdollisuus (tarvittaessa laituri tai rakennettu järjestelmä). Taukopaikat on merkitty kartalle ja maastoon. Jonkinlainen palvelukartta käytettävissä.

C - Vähäinen palvelutaso Selkeä lähtöpaikka. Jonkinlainen rantautumismahdollisuus keskimäärin 10 km:n välein (jokamiehenoikeudella käytettävissä olevaa rantaa tai rakennettuja rantautu- mispaikkoja). Rantautumispaikkoja, veneilijöiden retkisatamia tai muita rakennettuja taukopaikkoja, joita melojat voivat hyödyntää n. 20 km:n välein.

Melontareittien luokittelu käyttäjäryhmien mukaan

Melontareittien luokittelussa on käytetty myös yksinkertaista käyttäjän mukaista luo- kittelua. Perhereitit soveltuvat aloittelijoille ja kaikille, joiden päämotiivi retkeen on muu kuin melonta - vaikkapa maisemien katselu. Omatoimireiteiksi kutsuttaan kaikkia muun luokituksen saaneita reittejä, sillä ne eivät välttämättä sovellu aivan aloittelijoille.

Perhereitti (1A) - helppo, yleensä melko lyhyt - hyvä palvelutaso, taukopaikoja väh. 5 km:n välein - voi meloa avokanootilla - melontayrityksen vuokraus- ja opastuspalvelut.

Omatoimireitti - vaativuudeltaan monentasoisia reittejä, usein pitkiä useamman päivän kestäviä reittejä, - kohtalainen palvelutaso, taukopaikkojen väli jopa 10 km, - pääosin kajakilla melottavia, - luonnon tai kulttuurin vetovoimatekijät tärkeitä.

Majoitusyrityksiin tukeutuva reitti - omatoimireitti, jolla jokaisen yön voi viettää kunnon sängyssä maatilamatkailuma- joituksessa tai muussa majoitusyrityksessä, - majoituskohteita n. 20 km:n välein, - reitti on vähintään 50 km pitkä.

Koskiluokitus

Koskiluokitus on tehty keskivedenkorkeudella kosken helpoimman reitit vaikeim- man kohdan mukaan. Siksi luokitukseen kannattaa suhtautua terveellä järjellä - esim. keväällä korkean veden aikaan ja kuivana kesänä vähällä vedellä kannattaa tarkistaa tilanne itse!

41 I Helppo pieniä säännöllisiä aaltoja, laskureitti selvästi näkyvissä.

II Melko helppo tasaista aallokkoa, pieniä akanvirtoja ja pyörteitä, laskureitti näkyvissä. Voidaan vielä laskea avokanootilla.

III Vaikeahko Korkeaa ristiaallokkoa, laskureitti kapea ja vain osittain näkyvissä. Ei enää suositella avokanoottia.

IV Hyvin vaikea Reitti on etsittävä rannalta käsin. Reitillä pysyminen on vaikeaa, useita vaikeita ja vaarallisia esteitä.

V Vaarallinen Reitin hakeminen rannalta käsin vaikeaa, reitillä pysyminen vaikeaa. Reitiltä poikkea- minen tai kaatuminen aiheuttaa hengenvaaran.

Terve varovaisuus kannattaa! Ei ole häpeä kantaa kanootti kosken ohi. Melonnan tur- vallisuusohje löytyy kanoottiliiton sivuilta. Samoilta sivuilta löytyy lisää myös mm. koskiluokituksesta.

Kun melonta alkaa melontayrityksestä, yrityksen on varmistettava, että esim. vuokrates- saan kalustoa meloja ei lähde reitille, jossa hänen taitonsa eivät riitä. Poikkeustilanteissa kuten myrskyn tai erittäin kovan tuulen aikana on kuitenkin jokaisen ymmärrettävä, ettei sellaisessa säässä helppoa reittiä ole lainkaan.

Meloja voi rantautua vapaalle rannalle jokamiehenoikeuksien mukaisesti, mutta tu- lentekoon tarvitaan maanomistajan lupa.

Moni melontareitti kulkee suojelualueilla tai muuten arassa luonnossa. On suositeltavaa käyttää valmiita vesireittien taukopaikkoja, jotka näkyvät nettikartalla hakuryhmässä Satamat, retkisatamat.

42 JÄRVI-SUOMEN VENEVUOKRAUS / VENEVUOKRAUSEHDOT

Pätevyysvaatimukset: Asiakkaalla ja/tai kipparilla tulee olla kokemusta vuokrattavan veneen kaltaisen aluksen käsittelystä sekä kokemusta navigoinnista saaristossa tai Järvi-Suomessa, riippuen suunnitellusta veneilyalueesta. Veneen käyttö ja kipparin vastuu: Venettä saa käyttää vain sopimuksessa mainitun kip- parin valvonnassa. Veneellä ei saa osallistua kilpailuihin. Asiakas sitoutuu käyttämään venettä riittävää huolellisuutta noudattaen sekä noudattamaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Asiakas sitoutuu suorittamaan veneen moottorin ja muiden laitteiden päivittäiset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet annettujen ohjeiden mukaisesti. Asiakas on vastuussa vahingoista, jotka johtuvat huollon laiminlyömisestä, käyttövirheistä tai huolimattomuudesta. Vene on palautettava vuokrausajan päättyessä siivottuna siinä kunnossa kuin se oli luovutettaessa. POLTTOAINE- JA VESISÄILIÖT ON TÄYTETTÄVÄ SEKÄ JÄTESÄILIÖT TYHJENNET- TÄVÄ ENNEN VENEEN PALAUTUSTA. VUOKRAAJAN SUORITTAMASTA TANK- KAUSTYÖSTÄ VELOITETAAN 25 € / KERTA. Siivous, jonka vuokraamo joutuu suorittamaan, veloitetaan asiakkaalta toteutuneiden kustannusten mukaan. Veneessä särkyneet tai kadonneet tavarat asiakas maksaa Ves- tek Oy:n tai Maritim Oy:n vähittäishinnaston mukaisin hinnoin veneenpalautuksen yhteydessä tai ne veloitetaan palautettavasta takuutalletussummasta. Kotieläimiä otettaessa mukaan veneeseen siitä on sovittava erikseen varausta tehtäessä. Tupakointi veneen sisätiloissa ei ole sallittua.

Viat ja korjaukset. (ILMOITUSVELVOLLISUUS VUOKRAAMOLLE) Asiakas on velvollinen huolehtimaan veneestä vuokra-aikana ja ryhtymään toimenpi- teisiin/korjauksiin, jotka on välittömästi suoritettava lisävahinkojen estämiseksi. Yli 85 euron korjauksista on ilmoitettava etukäteen. Vuokraamo on velvollinen korvaamaan korjaukseen kuluvan osan vuokrausajasta vain, jos vahinko on johtunut vuokraamon merkittävästä huolimattomuudesta. Teknisistä häiriöistä johtuva korjausaika jää aina korvauksen ulkopuolelle 24 tuntiin saakka. Vahingon tapahduttua on asiakkaan heti ryhdyttävä toimiin, joita vakuutusehdoissa edellytetään vahingon toteamiseksi. MYÖS ILMENNEISTÄ VIOISTA TAI PUUTTEISTA, JOISTA ON HAITTAA SEURAA- VALLE ASIAKKAALLE, ON ILMOITETTAVA PUHELIMITSE HETI VUOKRAAMON EDUSTAJALLE. Veneen runko ja varusteet tarkastetaan yhdessä vuokraamon edustajan kanssa vuokra- kauden alussa ja lopussa. Mahdolliset asiakkaan vuokrakaudella veneelle tai varusteille aiheuttamat viat ja/tai puutteet kirjataan ja asiakas sitoutuu maksamaan ne. Vene luovutetaan varustettuna sovittuna aikana sovitussa paikassa, mikäli sääolosuh- teet tai muu ylivoimainen este ei tee luovutusta mahdottomaksi. Mikäli venettä ei ole pystytty luovuttamaan 6-12 tunnin kuluessa sovitun ajan jälkeen on asiakkaalla oikeus saada hyvitystä menetetystä vuokra-ajasta. Yli 24 tunnin viivästyksestä on asiakkaalla oikeus purkaa vuokrasopimus jolloin koko maksettu vuokrasumma palautetaan. Jos vene ei ole käytettävissä vuokraamosta riippumattomasta syystä, force majeure, voi vuokraamo irtisanoa sopimuksen palauttamalla asiakkaalle vuokrasumman kokonaan. Välittäjä tai vuokraamo ei ole velvollinen suorittamaan muita korvauksia tai hyvityksiä peruuntuneeseen lomamatkaan liittyen. Mikäli asiakas myöhästyy sovitusta luovutusajasta, vuokraamon edustaja voi siirtää luovutusaikaa sopivaan ajankohtaan ilman korvausvelvollisuutta.Palautus. Vene pa- lautetaan sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Mikäli vene palautetaan ennen vuokra-ajan päättymistä, ei loppuvuokra-ajasta hyvitetä asiakasta.

43 Jos veneen palautus viivästyy on asiakkaan korvattava siitä aiheutuneet kustannukset seuraavasti: 4 - 6 tunnin myöhästyminen/1 vrk maksu alle 12 tunnin myöhästyminen/2 vrk maksu yli 12 tunnin myöhästyminen / aiheutuneiden kustannusten korvaaminen VIIMEINEN YÖPYMISSATAMA ON OLTAVA ALLE 30 MPK PALAUTUSSATAMASTA. Jos asiakas ei palauta venettä sovittuun paikkaan, vastaa asiakas kustannuksista, jotka aiheutuvat veneen noutamisesta, siirrosta ja muista mahdollisen viivästymisen aihe- uttamista kuluista. Varaus ja maksuehdot. Vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä asiakas suorit- taa varausmaksuna 40 % vuokrasummasta ja loput 60 % suoritetaan 4 viikkoa ennen vuokra-ajan alkua. VARAUKSEN VOIMASSAOLO EDELLYTTÄÄ MAKSUAIKATAULUN NOUDATTAMISTA. Takuutalletus, joka on vakuutuksen omavastuuosuuden suuruinen, tehdään vuokraa- mon edustajalle ennen lähtöä pankkitalletuksena tai käteisenä rahana. Takuutalletus palautetaan viimeistään 1 viikon kuluessa, kun vene on hyväksytty palautustarkas- tuksessa ja puutteita tai vaurioita ei ole todettu. Maksuista on esitettävä maksutosite veneen luovutuksen yhteydessä. Vuokrasopimuksen purku. Sopimus on aina purettava kirjallisesti; jos asiakas purkaa sopimuksen yli 75 vrk ennen vuokra-ajan alkua, palautetaan koko varausmaksu. Mikäli sopimus puretaan yli 45 vrk aikaisemmin kustannus on 40 % sopimusajan vuokrasta. Jos sopimus puretaan yli 20 vrk ennen sopimusajan alkua, peritään 75% sopimusajan vuokrasta. Myöhemmin tehty peruutus ei oikeuta vuokrahinnan palautukseen. Suo- sittelemme asiakkaalle peruutusturvavakuutuksen ottamista. Kaikista peruuntuneista varauksista veloitamme 75 € toimisto- ja käsittelykuluja. Vakuutus. Veneessä on voimassaoleva vuokravenevakuutus, jonka omavastuu asiak- kaalle on 840-1 000 €. Vakuutus käsittää vastuuvakuutuksen ja vahinkovakuutuksen. Vakuutus ei kata henkilövahinkoja eikä kadonnutta tai särkynyttä irtaimistoa. Palau- tettaessa vene tulee asiakkaan kirjallisesti vahvistaa, että veneelle ei ole sattunut poh- jakosketusta tai muuta mahdollista vaurioita aiheuttavaa tapahtumaa.

Kaikki tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Jyväskylän käräjäoikeu- dessa. Allekirjoittaessani oheisen sopimuksen vakuutan osaavani käsitellä ja hoitaa vuokraamaani venettä ja sen moottoria sekä laitteita asianmukaisesti. Sitoudun myös noudattamaan yllä olevia vuokraehtoja.

OLEN TUTUSTUNUT VUOKRAUSEHTOIHIN ______/ _____2009

JA HYVÄKSYNYT NE:______

Asiakkaan pankkitili, jolle takuutalletus palautetaan ______

VIKAILMOITUKSET: JÄRVI-SUOMEN VENEVUOKRAUS, JYVÄSKYLÄ PUH. (014) 449 9208, 040 759 7679 FAKSI (014) 615 640

44 Tahkon vesireitin opastetaulu, 2013

45 Kapteenin kirja, 2013

46 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

HILKKA LASSILA

47 1 TAUSTAA

Hevosala on kasvanut viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi ja se näyttää vah- vistavan asemaansa tulevaisuudessa sekä maaseudun elinkeinona ja elinympäristön monipuolistajana että kaupunkien ja taajamien lähinnä ratsastusharrastajien kysyntää tyydyttävänä toimintana.

Suomen Hippoliksen mukaan vuonna 2010 Suomessa oli 75 000 rekisteröityä hevos- ta. Hevosten määrä kasvaa vuosittain noin 2 000 yksilöllä, eniten hevosia on Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Hevostalleja on noin 16 000. Määrä on ylittänyt jo vuonna 2006 lypsykarjatilojen määrän. Talleista noin 75 % sijaitsee maatilan yhteydessä ja 25 % on yrityksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yritystä. Hevosala työllistää tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä. Näistä on arviolta 10 000 kokoaikaista ja 5 000 osa-aikaista työntekijää. (Suomen Hippolis 2010)

Hevosiin liittyvä harrastustoiminta kasvaa ja se on tuonut hevosalan pariin uusia käyttäjäryhmiä. Hevosiin liittyvien aktiviteettien suosion lisääntymisestä raportoidaan ympäri maailman. Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 - 2010 mukaan ratsastuksen harrastajia on Suomessa noin 144 000. Kesäisin ratsastajien määrä on suurempi. Rat- sastus on yksi harvoista lajeista, jonka kasvu on todettavissa ensimmäisestä liikunta- tutkimuksesta lähtien (1994), minä aikana ratsastajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Raviradoilla lasketaan käyvän vuosittain yleisöä noin 800 000 ja sen arvioidaan olevan yksi seuratuimmista urheilulajeista.

Hevosala muodostuu erilaisiin hevosiin liittyviin toimijoista ja yritystoiminnasta, mikä tarjoaa palveluja erilaisille käyttäjäryhmille. Yksi hevosalan muoto on hevosmatkailu, johon liittyvien erilaisten palvelujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa.

Tässä suunnitelmassa tarkastellaan Pohjois-Savon mahdollisuuksia kehittyä merkit- täväksi hevosmatkailuun painottuvaksi alueeksi Suomessa. Pohjois-Savon matkai- lustrategiassa vuosille 2011–2015 painotetaan uusien ympärivuotisten aktiviteettien ja matkailutuotteiden kehittämisen tärkeyttä kasvattaaksemme matkailijamääriä ja matkailutuloa tulevaisuudessa.

Raportin arviot perustuvat julkaistuihin lähteisiin, käyttäjäkokemuksiin, keskusteluihin ja haastatteluihin matkailun kehittäjien, hevosmatkailuyrittäjien ja -toimijoiden sekä palvelujen käyttäjien kanssa vuosina 2009 - 2012.

48 2 HEVOSMATKAILU

Tietoa Suomen hevosmatkailusta ja sen kehityksestä on huonosti saatavissa. Matkailun edistämiskeskus asetti työryhmän laatimaan hevosmatkailun kehittämisstrategian ja siihen liittyvän toimenpidesuunnitelman vuosille 2009 - 2013. Kyseisten raporttien tavoitteena oli luoda alan kehittämiselle yhteinen suunta, koska hevosmatkailu valit- tu yhdeksi kehittämisen teemaksi valtakunnalliseen Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Laajemmalle kansalliselle kehittämistyölle nähtiin olevan siten tarvetta.

Toimenpidesuunnitelmassa esitetään kehittämiskohteiksi Suomen hevosmatkailun brändääminen matkailun käyttöön. Lisäksi kohteiksi mainitaan tuotekehitys, osaamisen vahvistaminen, markkinointi, verkostoituminen ja hevosmatkailun aseman vahvis- taminen. Suunnitelmassa esitetään myös toimenpiteet ja vastuutahot. Konkreettisia tuloksia ei ole vielä saavutettu. Hevosmatkailun kehittämisstrategia ja suunnitelma ovat luettavissa Matkailun Edistämiskeskuksen internet-sivuilta.

Hevosmatkailupalvelut sopivat hyvin kysynnän trendeihin. Ne vastaavat hyvin nyky- ajan matkailijan matkailupalveluilta vaatimiin ominaisuuksiin ja matkailijan arvioi- hin, koska ne ovat ekologisia, luonnonläheisiä, elämyksellisiä ja usein myös fyysistä aktiivisuutta vaativia. Hevosmatkailu pyrkii tuottamaan asiakkailleen elämyksiä ja ala tuokin hevosten pariin myös sellaisia ihmisiä, joita perinteinen hevostoiminta ei kiin- nosta. Matkailun kysynnän ennusteet näyttävät korostavan tulevaisuudessa palvelujen yksilöllisyyttä sekä lyhyitä aktiviteetti- ja teemalomia. Hevosmatkailupalvelut voivat erinomaisesti vastata tähän kysyntään.

Vaellus- ja maastoratsastuksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja hevosharrastus on yleistynyt myös aikuisten keskuudessa. Uudet, ekologisuutta ja luonnon läheisyyttä arvostavat käyttäjäryhmät ovat löytäneet fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävän tavan liikkua luonnossa. Entistä useammin matkailijalla ei ole aikaisempaa kokemusta hevosista tai se on hyvin vähäinen.

Hevosmatkailupalvelu on suunnattu ja suunniteltu matkailijan tarpeisiin, vaikka se tyypillisesti muiden matkailun ohjelmapalvelujen tapaan vastaa myös paikalliseen kysyntään. Se voi olla lisäpalvelun luontoinen osa matkailutuotetta tai matkailijan varsinainen matkustuksen motiivi. Hevosmatkailu on muutakin kuin ratsastusta, vaikka erilaisten maasto- ja vaellusratsastuspalvelut ja ratsastusleirit ovat sen yleisin muoto. Hevosmatkailuun voidaan lukea kuuluvaksi myös erilaiset hevosiin liittyvät tapahtumat ja muut aktiviteetit, joihin ei kuulu ratsastusta.

Hevosmatkailupalveluja voidaan jaotella seuraavasti:

1. Maastoratsastus ja vaellusratsastus, esim. - Retket maastoon ratsastaen, 2-5 päivän vaellukset ratsastaen, kiertoreitit

2. Ratsastustoiminta, esim. - tuntiratsastus, leirit, kurssit, talutusratsastus, eri ratsastuslajeihin erikoistunut koulutus, vammais- ja terapiaratsastus

3. Hevosiin liittyvät tapahtumat, esim. - ravit, kilpailut, näyttelyt, koulutukset, seminaarit, messut, hevosaktiviteettimatkat

49 4. Matkailuaktiviteetit, joissa hevonen osana tuotetta, esim. - reki-/kärry-/valjakkoajelut, työhevosnäytökset - hevostietopaketit, ”maasta käsittely” -tilaisuudet, hevosuitto, luontokävelyt - hiihtoratsastus, poolo, multiaktiviteetit

Hevosmatkailupalvelu voidaan suunnata eritasoisille ratsastustaidon omaaville kuin myös täysin kokemattomille matkailijoille tai se siihen ei sisälly varsinaisesti kontaktia hevosen kanssa ollenkaan. Suomessa järjestetään vuosittain useita osallistujamäärältään isoja hevosiin liittyviä tapahtumia, joiden merkitys matkailullisesti on huomattava. Ratsastusurheiluun liittyvät kisat tuovat Suomeen runsaasti myös kansainvälisiä mat- kailijoita. Merkittävimpiä kansallisia tapahtumia ovat eri puolella Suomea järjestettävät ravit.

2.1 Hevosmatkailun yritystoiminta Suomessa

Hevosmatkailuala on Suomessa vielä nuori ja kehittymätön. Suurin osa hevosmatkai- luyrityksistä on perustettu vasta 2000-luvulla. (MEK 2009) Kaupallinen vaellusratsas- tustoiminta alkoi 1970-luvulla. Hevosmatkailuyritysten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Suomessa toiminee arvioilta 100 - 200 hevosmatkailuun liittyvää yritystä, joista suurin osa toimii osa-aikaisesti ja/tai sivutoimisesti. Päätoimisia hevosmatkailuyrityksiä (yli puolet liikevaihdosta koostuu palveluiden myynnistä matkailijoille) oli selvityksen mukaan noin 24 % hevosmatkailupalveluja tarjoavista yrityksistä. (MEK 2009). Hevos- matkailupalvelujen kysyntä on sesonkipainotteista ja monet hevosmatkailualan yrityk- set toimivatkin esimerkiksi ratsastuskoulun tai maatilamatkailuyrityksen yhteydessä.

Suurin osa hevosmatkailuyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Yrityksen hyvä saavutet- tavuus suuremmasta kaupungista ja/tai matkailukeskuksesta luo yrityksen palveluille uutta kysyntää. Tyypillisin hevosmatkailija Suomessa on 35–40-vuotias ratsastusta harrastava, suomalainen nainen. Valtaosassa yrityksiä tyypillinen hevosmatkailuasi- akas on yksityishenkilö, joka käyttää palveluihinsa alle 100 euroa vierailua kohden. Yritysasiakkaita on vain 10 % ja kansainvälisiä asiakkaita 5 %. (MEK 2009).

Hevosmatkailuyrittäjyys perustuu pieniin perheyrityksiin, yrittäjien omaan harrastuk- seen ja niitä tuotetaan osana muuta hevosalan yritystoimintaan. Yritykset ovat pieniä mikroyrityksiä. Vuonna 2009 toteutetun kansallisen hevosmatkailututkimuksen mukaan yrityksistä 32 % työllistää vakituisesti vain yhden hengen, 60 % työllistää 2-4 henkeä ja 8 % vastanneista työllistää 5-10 henkeä. (MEK 2009)

Tehdyn selvityksen mukaan leirit, vaellukset ja retket ovat tyypillisimmät hevosmatkai- lupalvelut; yli puolet vastaajayrityksistä tarjoaa myös muita kuin hevosmatkailupalve- luja, kuten majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluita sekä muita kuin hevosmatkailuun liittyviä ohjelmapalveluita. (MEK 2009) Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut Suomen Vaellustallien Liitto, jonka jäsentalleina toimii yhteensä tällä hetkellä 39 vael- lusratsastuspalveluja tarjoavaa yritystä.

Useat hevosmatkailupalveluja tarjoavat yritykset ovat pääosin keskittyneet tarjoamaan palveluja paikallisille asukkaille, ei matkailijoille. Usein matkailijoiden kysyntä koh- distuu erilaisiin palveluihin ja vaatii palvelujen tarjoajalta uudenlaista näkemystä ja osaamista sekä erilaisia fyysisiä puitteita. Yrittäjän haasteena ovat jakaantuneet mark-

50 kinat: paikallinen kysyntä ja matkailukysyntä. Kysyntä jakaantuu vielä kokeneisiin ja kokemattomiin palvelujen kuluttajiin, joiden palveluodotukset eroavat toisistaan.

Kansainvälistä markkinointia ajatellen Suomen hevosmatkailu kohtaa useita haastei- ta. Huonon saavutettavuuden lisäksi tuotekehitys ja markkinointi ovat kilpailijamaita jäljessä. Euroopan vahvojen hevosmatkailumaiden (Unkari, Espanja, Ranska) lisäksi Islanti on Pohjoismaiden suosituin hevosmatkailukohde.

Viime vuosina Viro on noussut vahvaksi toimijaksi hevosmatkailussa ja sitä voitaneen pitää merkittävimpänä kilpailijana Suomen hevosmatkailulle paremman saavutetta- vuuden, monimuotoisen luonnon ja edullisen hintatason vuoksi. Suomen hevosmat- kailupalveluja tuottavien yritysten lienee tuloksellisempaa keskittyä aluksi kotimaisen kysynnän tyydyttämiseen.

2.2. Hevosmatkailupalvelujen laatu ja turvallisuus

Matkailupalvelujen laatua on jaoteltu kolmeen eri ryhmään: tekniseen ja toiminnalliseen laatuun sekä vuorovaikutuslaatuun. Nämä kaikki laadun ulottuvuudet ovat erittäin tärkeitä tuotettaessa tasokkaita hevosmatkailupalveluja. Laadukkaiden hevosmatkai- lupalvelujen tuottaminen vaatii hyvin monialaista ammattitaitoa ja osaamista sekä matkailijoille sopivia fyysisiä puitteita.

Matkailupalvelun tekninen laatu on palvelun näkyvin osa. Siihen kuuluvat paikkaan ja toteutusympäristöön liittyvät seikat sekä palvelun tuottamisessa tarvittavat välineet, kuten hevoset, varusteet, rakennukset ja rakennelmat, maisema ja ratsastusalueet ja -reitit. Tarvitaan siistit ja huolletut varusteet ja tilat asiakkaiden vastaanottamista varten. Erinomaisen tärkeää on siistien varusteiden ja tilojen lisäksi myös se, että palvelussa käytettävät hevoset ovat sopivia asiakkaille.

Toiminnallinen laatu vaikuttaa siihen, miten asiakas kokee palvelun toteuttamisen. Toiminnallista laatua ilmentävät muun muassa yrityksen palveluilmapiiri, vuorovai- kutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan oman osaamistason huomioiminen ja miten asiakasta kohdellaan palvelun aikana. Hevosmatkailupalvelun onnistumisen kannalta on tärkeää, mikä on henkilöstön ammattitaito ja ohjaajan kyky opastaa asi- akasta ja huomioida asiakkaan tarpeet. Hevosmiestaitojen ja oikean palveluasenteen lisäksi voidaan tarvita erämiestaitoja, ruoan valmistustaitoja, luonnontuntemusta, hyvää yleissivistystä ja kykyä palvella eri kielillä. Turvallisuuden huomioiminen on toiminnallisen laadun ydin.

Laadukkaan hevosmatkailupalvelun tuottaminen on haasteellista. Monialaisuuden li- säksi usein kohdataan muita ennalta-arvaamattomia tekijöitä, kuten hevosten tai muiden asiakkaiden yllättävä käyttäytyminen, sääolosuhteet ja muut ulkopuoliset häiriötekijät.

Turvallisuus on tärkeä osa hevosmatkailuyrityksen laatua. Turvallisuusasiat korostu- vat hevosmatkailualalla, koska matkailupalveluita voivat käyttää myös ihmiset, joilla ei ole lainkaan kokemusta hevosista. Hevosmatkailuun sopivien jo olemassa olevien laatujärjestelmien laaja käyttöönotto vaatii tällä hetkellä vielä runsaasti kehittämistyö- tä. Tänä päivänä hevosmatkailuasiakkaat ovat entistä laatutietoisimpia ja erityisesti kansainvälisille markkinoille pyrkivien yrityksien on panostettava palvelujensa laa- tuun ja turvallisuuteen. Selkeää laatuluokitusta kaivataan mahdollisimman monen hevosmatkailuyrityksen käyttöön. 51 Hevosmatkailun laadun ja turvallisuuden edistämisen edelläkävijänä voidaan pitää MoNon (matkailun ohjelmapalvelujen normiston raportti 4:2004) määrityksiä vael- lusratsastuspalvelun tuottamiseksi. Laaditut kriteerit ovat olleet pohjana useimmissa laatu- ja turvallisuusohjeistuksissa.

Suomen Ratsastajainliito ry:n jäsentallien toiminnalle asettamat laatukriteerit ohjaavat varsinaista ratsastustoimintaa. Ratsastuspalveluja tarjoavat tallit on jaoteltu ratsastus- kouluihin ja harrastetalleihin, joiden laatuvaatimuksissa on pieniä eroja. Jäsentallit tarkastetaan vuosittain. Jäsentalleilla ratsastuksen opetuksesta vastaa koulutettu ja ensiaputaitoinen henkilökunta. Harrastetallin kriteeristössä huomioidaan myös he- vosmatkailutoiminta. (www.ratsastajat.fi)

Suomen Vaellustallien Liitto ry on julkistanut vuoden 2012 alkupuolella Priimatalli -tunnuksen, joka annetaan liiton jäsentalleille, jotka ovat sitoutuneet toiminnassaan noudattamaan laadittuja ohjeita turvallisuuden ja laadun edistämiseksi. Ohjeistus on hyvin kattava ja käytännönläheinen ja antaa yrityksen toiminnalle suuntaviivat tuottaa laadukkaita palveluja. Ohjeistus sopii erinomaisesti vaellus- ja maastoratsastuspalveluja tuottaville yrityksille. (www.vaellustallit.fi)

FinnHorseTours on Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen omistama laatuluokituksen tuotemerkki, joka kehitettiin suomenhevosvaelluksia tarjoavien yritysten ja yritysver- kostojen käyttöön markkinointi- ja laatumerkkinä. Laatuluokituksessa huomioitiin myös majoitus- ja ruokapalvelujen laatu. Hevosenkenkätunnuksen saaneessa laatumerkissä yhdistettiin mm matkailun ohjelmapalvelujen normisto-MoNo -hankkeessa kehitettyjä turvallisuusohjeita, SRL:n harrastetallien ohjeistusta ja MALO-luokitusta. Laatumerkin kehittäminen lopetettiin hankkeen päättymisen jälkeen ja sen käyttöönotto jäi lähinnä pienelle alueelle Hämeessä. Myöskään suomenhevosilla tehtäviä maastoratsastuspal- veluja on tarjolla yleensäkin hyvin vähän Suomessa. (FinnHorseTours 2006)

Useat hevosmatkailupalveluja tuottavat yritykset ovat monialayrityksiä, jotka voisi- vat osoittaa muilta osin toimintansa laatua myös muilla matkailualan laatumerkeillä, kuten Maakuntien Parhaat -laatumerkillä (ruokatuote), MALO-luokitus (majoitus) tai Laatutonni-laatuohjelma.

Kuluttajavirasto julkaisi (2003) ohjeet matkailun ohjelmapalvelujen turvallisuuden edistämiseksi, mitkä koskevat myös hevosmatkailupalveluja. Ohjeistuksessa edelly- tetään yritykseltä turvallisuusasiakirjan ja turvallisuussuunnitelman käyttöönottoa. Turvallisuusasiakirja on toiminnanharjoittajan laatima asiakirja, johon määritellään palvelun toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Se tulee käydä läpi henkilö- kunnan kanssa ja sitä tulee päivittää tilanteiden ja olo-suhteiden muuttuessa.

Uusittu, vuoden 2012 alussa voimaan tullut kuluttajaturvallisuuslaki (22.7.2011/920) pyrkii varmistamaan entisestään kuluttajille suunnattujen palvelujen turvallisuutta ja ennaltaehkäistä niistä aiheutuvia vaaroja sekä vastuuttaa turvallisuusvalvontaa kunti- en tehtäväksi. Omalta osaltaan se parantaa palvelujen tarjoajien toimintaedellytyksiä.

Matkailuyrityksen laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavat myös monet muut seikat, kuten hevosten sopivuus kyseiseen palveluun, hevosten ja palvelun sopivuus kysei- selle asiakasryhmälle, varusteiden sopivuus ja kunto, annettujen ohjeiden kattavuus ja ymmärrettävyys ym. Hevosmatkailupalveluja tuottavat yritykset voivat lisätä tur-

52 vallisuusosaamistaan osallistamalla henkilöstönsä matkailualalle räätälöityyn turval- lisuuspassikoulutukseen.

Matkailun edistämiskeskuksen Outdoors Finland valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelman toimenpiteenä julkaistiin vuonna 2011 hevosmatkailupalveluja tuottavien yrityksien käyttöön tuotesuositukset palvelujen tarjoamiseksi kansainväli- sille markkinoille. Tuotesuositukset löytyvät Matkailun edistämiskeskuksen internet- sivuilta.

Tuotesuosituksissa tarkennetaan hevosmatkailupalvelujen tarjontaa vaellus- ja maasto- ratsastuksen näkökulmasta. Suositusten mukaan yrityksen tulee esittää mm. tuoteku- vauksiin, varusteisiin, hevosien sopivuuteen, reitistöihin ja palvelun vaikeusasteeseen liittyviä seikkoja markkinoidessaan palveluja asiakkailleen. Suositukset ovat hyvä pohja yrityksien laadukkaiden palvelujen tarjoamisessa.

53 3 POHJOIS-SAVON HEVOSMATKAILUN NYKYTILA

Pohjois-Savossa on noin 5000 hevosta ja noin 1000 tallia, joista suurin osa yksityistalleja. Hevosalan yrityksiä on noin 170 kpl. (Hevostietokeskus 18.4.2012). Tämän hankkeen alussa tehdyn kyselyn mukaan varsinaisesti matkailijoille suunnattuja ja kehitettyjä palveluja tuottaa noin 4-5 yritystä. Päätoimisia, hevosmatkailupalveluihin painottuvia yrityksiä alueella on vain muutama, joiden liikevaihdosta suurin osa muodostunee paikallisesta kysynnästä.

Kiinnostuksensa hevosmatkailupalvelujen kehittämiseen ilmoitti 16 yrittäjää. Nämä yri- tykset oli perustettu pääasiassa 2000-luvulla ja yrittäjistä 12 oli iältään alle 40-vuotiaita. Kaikki ilmoittivat pystyvät palvelemaan myös englanninkielellä. Useilla yrityksillä oli tarjonnassa myös muita matkailupalveluja. Asiakaskäytössä olevien hevosien määrä oli pääasiassa alle 10 hevosta.

Osana ratsastustallien toimintaa muutamat yritykset tarjoavat lähinnä paikallisille rat- sastuksen harrastajille leirejä ja kursseja kesäaikana. Ne on suunnattu pääasiassa lapsille ja nuorille ratsastuksen harrastajille. Leirien majoitusolosuhteet ovat vaatimattomia.

Tyypillisen alueella tarjottava hevosmatkailupalvelu on lyhytkestoinen maastoratsastus- retki. Retkien kesto vaihtelee ja osaan on kytketty myös ruokailuja. Yksi yritys tarjoaa myös majoituspalveluja. Ryhmille tarjotaan räätälöityjä paketteja asiakkaan kysynnän mukaan. Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälisille markkinoille tarkoitettuja hevosmatkailupalvelujen tuotesuosituksia ei ole otettu käyttöön.

Valmiudet sähköiseen markkinointiin ovat vielä puutteelliset. Yritysten internet- sivut ovat useimmilla päivittämättömiä ja tiedot eivät ole ajan tasalla. Sivut eivät ole pääosin edustavia ja ne eivät anna tietoa palveluista riittävästi ostopäätöksen tueksi. Muuta- mat yritykset käyttävät sosiaalisesta mediasta Face Book-sivuja yrityksensä palvelujen markkinointiin ja tiedottamiseen paikallisille käyttäjille. Visitlakeland -alustalla ovat muutamat yritykset esitelleet palvelujaan.

3.1. Maastojen käyttö ja reitit Pohjois-Savossa

Hevosmatkailupalvelujen tuottamiseen sopivat maastot ovat olennainen ja usein välttämätön osa laadukasta hevosmatkailupalveluja. Maastojen käyttö hevosmatkai- lupalvelujen tuottamiseen herättää kes- kustelua useissa yhteyksissä. Vaellus- ja maastoretkiä varten tarvitaan maastoltaan ja pohjaltaan hevosille sopivia, rauhallisia reittejä, jotka ovat turvallisia sekä hevosille että ratsastajille. Yhteiskäyttö muiden ohjel- mapalvelujen tuottajien kanssa vaatii hyvää yhteishenkeä ja sopimista. Parhaimmillaan hevosen kanssa liikkuminen luonnossa on juuri ratsastusta varten tarkoitetuilla reiteil- lä tai liikennöimättömillä metsäautoteillä, joihin olisi lyhyt ja turvallinen yhteys siir- tyä yrityksestä. Hevosmatkailuteemakohtaiset tuotesuositukset, MEK

54 Kansallisen hevosmatkailuselvityksen mukaan hevosmatkailupalvelujen tuottamisessa käytetyt reitit ovat joko omia/yksityisessä käytössä olevia reittejä (41 %) tai kaikkien käytössä olevia reittejä (44 %). Reittien ylläpidosta huolehtivat pääasiassa yksityiset maanomistajat ja yrittäjä itse. Julkinen toimija ylläpitää vain noin 20 % reiteistä.

Koska ratsastus kiellettiin kuntopoluilla ja yleiseen käyttöön tarkoitetuilla hiihtoladuilla valtakunnallisesti vuoden 2003 lopulla järjestyslailla, ratsastusreitistöillä olisi entistä enemmän tarvetta. Kaupalliset ohjelmapalvelut eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin, vaikka ratsastus maastossa yksityisesti siihen kuuluukin.

Pohjois-Savossa on kaksi julkisilla varoilla toteutettua monitoimireittiä, jotka on nimet- ty myös ratsastusreiteiksi. Reittien ylläpito ei ole kenenkään vastuulla. Rautalammin ratsastusreitti on osa pitempää kokonaisuutta. Reitin kunto on osittain huono ja sen ratsastuskäyttö aika vähäistä. Koljonvirran reitti sijaitsee Iisalmen läheisyydessä. Reitti on huonokuntoinen ja rakennettu alun pitäenkin ei-sopivaksi ratsastuskäyttöön. Reittiä käytetään ratsastuspalvelujen tuottamiseen hyvin satunnaisesti.

Pohjois-Savon alueen hevosmatkailupalveluja tarjoavat yritykset sijoittuvat kauaksi toi- sistaan, joten ratsastusreitistöjen yhteiskäyttö ei ole käytännössä mahdollista. Jokaisen yrityksen on siten omalta osaltaan ratkaistava maastojen käyttö yhteistyössä muiden maanomistajien ja kuntien kanssa. Muutamien yritysten keskeinen este matkailupal- velujen kehittämiselle on sopivien maastojen puute tai reitistöjen huono kunto.

55 4 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVOSSA

Hevosmatkailun kehittämisen lähtökohtana on hyödyntää soveltuvin osin Pohjois- Sa- von matkailustrategiaa vuosille 2011 - 2015 ja Matkailun edistämiskeskuksen hevos- matkailun kehittämisstrategiaa vuosille 2009 – 2013.

Pohjois- Savon matkailustrategiaan vuosille 2011 - 2015 on kirjattu, että Pohjois-Savon maakunta lisää vetovoimaisuuttaan tarjoamalla aktiivilomailijoille laadukkaita palve- lukokonaisuuksia, monipuolisia tapahtumia ja luontoelämyksiä ympäri vuoden. Tämä visio sopii hyvin hevosmatkailun kehittämisen pohjaksi alueella. Pohjois-Savon puh- das ja monipuolinen luonto, hiljaisuus ja väljästi asutut ja rakennetut alueet antavat hyvät mahdollisuudet kehittää hevosmatkailupalveluja. Lisäksi strategiassa koroste- taan tapahtumamatkailun merkitystä alueen matkailullisena vetovoimana. Strategian mukaisesti uusia tapahtumia haetaan aktiivisesti ja tapahtumien laatua ja olosuhteita edistetään. Erityisesti eri tietoisuutta eri tapahtumista tulisi lisätä sähköistä tapahtu- makalenteria käyttäen.

Hevosmatkailu on myös useista muista ulkoilma-aktiviteeteista poiketen ympärivuo- tista toimintaa ja se sopii hyvin Pohjois-Savon matkailullisen imagon kehittämiseen. Yhteistyö ja verkostoituminen hevosmatkailun toimijoiden ja muiden matkailutoimijoi- den välillä on tärkeää, sillä yhteistyön myötä on mahdollista tarjota monipuolisempia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Hevosmatkailupalvelujen tuotteistamisessa kan- nattanee keskittyä vaellus- ja maastoratsastuspalvelujen ja hevosiin liittyvien leirien ja kurssien tarjontaan, koska niihin on olemassa eniten kysyntää. Pääkohteena ovat kotimaiset asiakkaat.

Visio ja tavoite:

Pohjois-Savosta kehitetään laadukkaita ja ympärivuotisia hevosmatkailupalveluja tarjoava alue.

Seuraavilla toimenpiteiden avulla päästään aloittamaan kehitystyö kohti tavoitetta. Toimenpiteiden tärkeys ja merkitys kunkin hevosmatkailuyrityksen kohdalla vaihte- levat, joten niitä tulee soveltaa kunkin yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Hevosmatkailupalveluja tarjoavien yritysten palveluympäristön parantaminen - Panostetaan investointeihin fyysisten puitteiden kehittämiseksi hevosmatkailijan tarpeita vastaaviksi (asiakastilat, varusteet, hevosten käsittelytilat ym.)

Tuotekehitys ja tuotteistaminen - Kehitetään laadukkaita, yritysverkostoissa tuotettuja uusia hevosmatkailupalveluja - Nostetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta - Otetaan käyttöön Matkailun edistämiskeskuksen tuotesuositukset soveltuvin osin - Otetaan käyttöön palvelujen laadun ja kannattavuuden varmistamiseksi tuotekortit soveltuvin osin

Reittejä ja infrastruktuuria koskevat kehittämistoimet - Kartoitetaan maastojen mahdollinen käyttö hevosmatkailupalveluja tuottavien yri- tysten käyttöön laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi ja sovitaan maastoreittien parantamisesta, yhteiskäytöstä ja ylläpidosta eri toimijoiden kesken

56 - Kartoitetaan reittien varrella oleva infrastruktuuri ja tarpeet uusien rakentamiselle (taukopaikat, kodat ym.) sekä sovitaan niiden parantamisesta, yhteiskäytöstä ja yllä- pidosta eri toimijoiden kesken

Hevostapahtumien kehittäminen osaksi alueen hevosmatkailuimagoa - Tuotteistetaan ravit uudeksi matkailutuotteeksi - Tiedotetaan sähköisen tapahtumakalenterin kautta kaikista hevosalan tapahtumista, joka kasvattaa alueen hevosmatkailuimagoa (visitlakeland) - Rakennetaan hevosalaan liittyviin tapahtumiin majoituksen ja mahdollisesti muita palveluja sisältäviä matkailupaketteja

Osaamisen kehittäminen ja pienyritystoiminnan tukeminen - Laaditaan hevosmatkailuyritysten osaamistarvekartoitus, jonka pohjalta osaamista tulisi lisätä yritystoiminnan kehittämiseksi - Muodostetaan yritysverkosto, joka hankkii tietoa yritystoimintaa tukevista toimen- piteistä, kuten rahoituslähteet, hankesuunnitelmat, yritysryppäiden kokoaminen ja kehittäminen, vientirenkaiden muodostaminen jne.

Markkinointi ja myynti - Kootaan kaikki hevosiin liittyvä aktiviteettitarjonta sähköiselle alustelle (visitlakeland) - Kehitetään yrityskohtaisesti yritysten sähköistä markkinointia, erityisesti internet- sivujen ajantasaisuus ja laatu - Kehitetään muita sähköisiä jakelukanavia

57 5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Laadukkaiden hevosmatkailupalvelujen tuottaminen vaatii alueella runsaasti investoin- teja ja kehittämistyötä. Alueella jo toimivien hevosmatkailupalveja tuottavien yrityksien pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan hevosmatkailun kehittyvää aluetta kohdistetuilla toimenpiteillä ja yhteistyöllä. Vision toteutuminen vaatii yrittäjiltä investointihaluk- kuutta ja investointien kasvavaa määrää, tuotteistettujen ja laadukkaiden palvelujen kehittämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Suurin osa esitetyistä toimenpiteistä on yrityksien vastuulla ja heidän aktiivisuuden varassa. Toimenpiteiden kokonaisvaltainen toteuttaminen vaatii koordinaation ja kes- kitetyn toteuttajan. Sekä koordinaatio että osa toimenpiteistä tulisi rahoittaa osittain julkisella rahalla ja hevosmatkailun kehittämiseen sitoutuneiden yritysten omarahoi- tuksen turvin.

Pohjois-Savon matkailustrategiaan vuoteen 2015 asetetut tavoitteet vaativat panostuksia myös hevosmatkailun kehittämiseen. Matkailustrategiaan kirjatut tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa, mikäli vetovoimaisia matkailuinvestointeja tehdään riittävästi, yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy ja maakunnallinen matkailun markkinointi tuottaa hyviä tuloksia.

Hevosmatkailu, teemakohtaiset tuotesuositukset, MEK

58 Lähteet

Hippolis 2010. http://hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Hevosalankatsaus_uusin_pie- nempi.pdf

Kuluttajaviraston ohjeet matkailun ohjelmapalvelujen turvallisuuden edistämiseksi. 2003. http://www.phpela.fi/easydata/customers/phpela/files/Ohjeet_ja_lomakkeet/ ohjeet_ohjelmapalveluiden_turvallisuuden_edistamiseksi_.pdf

Matkailun edistämiskeskus. Hevosmatkailun kehittämisstrategia vuosille 2009–2013. http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/a730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/a8fb 21844af0c7dec225754d0044fb88/$FILE/Hevosmatkailun_kehitt%C3%A4misstrateg ia_2009-2013%20vrs%202.pdf

Matkailun edistämiskeskus. Hevosmatkailun kehittämissuunnitelma vuosille 2009– 2013. http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678b004e73ed/ a8fb21844af0c7dec225754d0044fb88/$FILE/Hevosmatkailun%20toimenpidesuunni- telma%202009-2013.pdfpäjä

Matkailun edistämiskeskus. Hevosmatkailun tuotesuositukset. http://www.mek.fi/w5/ mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678b004e73ed/c23b48160af3267fc22576eb00 293935/$FILE/Outdoors_Hevosmatkailu.pdf

Matkailun edistämiskeskus. Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009. http://www. mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678b004e73ed/927a8e641c2f86bac 225761900240624/$FILE/A165%20%20Kansallinen%20hevosmatkailututkimus%20 2009.pdf

Tukes. Kuluttajaturvallisuuslaki. 920. http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/ 20110920?toc=1

Tuotekortit. http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Tyokaluja_/Tuotteistamiseen/Tuote- kortti.iw3

Ypäjän hevosopisto. Kansainvälinen hevosmatkailututkimus 2009. http://www.mek. fi/relis/REL_LIB.NSF/0/8c46d7eef0ca67efc22578f0003dc083/$FILE/Hevosmatkailu- tutkimus%20kuluttajat.pdf

59 Liite 1 Pohjois-Savon hevosmatkailun SWOT-analyysi

Vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet ja uhkat

- Puhdas ja monipuolinen luonto - Hevosmatkailuyritysten huono saavutettavuus - Vahva hevosperinne ja hevososaaminen - Pienyritysten resurssivaje - Voimakkaasti kasvava kysyntä - Asiakastilojen ja varusteiden puuttuminen/ huono - Ekologinen matkailutuote kunto - Eri vuoden aikojen hyödyntäminen tuotteistam- - Kapasiteetin pienuus sessa - Liiketoimintaosaamisen puuttuminen - Nuori yrittäjäpohja, halua kehittämiseen on ole- - Maastojen puute/heikko kunto massa - Palveluja tuotetaan etupäässä paikallisyhteisölle - Matkailijavirtojen hyödyntäminen – matkailutuotteistaminen puutteellista - Sähköisen markkinoinnin antamat mahdollisuudet - Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus

60 Liite 2 Hevosmatkailuun liittyviä käsitteitä

Matkailija WTO:n määritelmän mukaan henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ul- kopuolelle yöpyen vähintään yhden yön yli. Kansainvälisessä tilastoinnissa erotetaan matkailijat ja päiväkävijät toisistaan. Yhteistä heille on se, että he eivät asu vakituisesti paikkakunnalla, jossa palvelu tuotetaan.

Hevosmatkailupalvelu on matkailijoille suunnattu aktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Hevosmatkailu sijoitetaan osaksi elämys, - seikkailu-, luonto, - maaseutu-, terveys tai liikuntamatkailua riippuen näkökulmasta ja tuotetusta palvelusta. Hevosmatkailupalve- lu voi siis olla lisäpalvelun luontoinen osa matkailutuotetta tai matkailijan varsinainen matkustuksen motiivi. Hevosiin liittyvät tapahtumat ovat osa tapahtumamatkailua.

Ratsastusvaellus (vaellusratsastus) tarkoittaa hevosen kanssa liikkumista maastossa. Vaellusratsastus on ohjattua ammatti- maista toimintaa asianmukaisin varustein sekä kaikki turvallisuusnäkökohdat huomi- oon otettuna. Vaellusratsastuksen kriteeri täyttyy, mikäli se sisältää yhden tai useamman yöpymisen. Vaelluksen järjestäjä vastaa majoituksesta ja ruokailusta vaelluksen aikana.

Maastoratsastus yleisesti tarkoittaa hevosen kanssa liikkumista maastossa ilman oheispalveluita. Maastoratsastusretki on kestoltaan tunnista koko päivän kestävään retkeen. Retkiin voi sisältyä ruokailuja.

61 OUTDOORS FINLAND POHJOIS-SAVO 2009-2013 VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toteuttaman Outdoors Finland -hankkeen päätehtävänä oli toteuttaa kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa vuosina 2009–2012 ja koordinoida sen tekemiä toimenpi- teitä valtakunnallisesti erilaisten teemapohjaisten kesäaktiviteettien kehittämiseksi alueilla. Ohjelman alueellisina toteuttajina toimivat maakunnalliset hankkeet, jotka sitoutuivat kyseisen ohjelman peri- aatteisiin ja toimivat sen suuntaviivojen mukaisesti.

Pohjois-Savossa 2009 - 2013 toteutetun OF Pohjois-Savo, Outdoors Finland -strategian mukainen matkailuaktiviteettien kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen kehittämisteemoiksi valittiin alueen luontaisiin edellytyksiin perustuva vesistömatkailu, johon kuuluvat veneily, melonta ja kalastus, sekä perinteeseen liittyvä hevosmatkai- lu. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tuottaa valittuihin teemoihin kehittämissuunnitelmat. Näissä kehittämissuunnitelmissa tarkas- tellaan Pohjois-Savon vesistö- ja hevosmatkailun nykytilaa ja sen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä huomioidaan Outdoors Finland -ohjelmassa tuotetut, lähinnä kansainvälisille markkinoille suunnatuille teemapohjaisille tuotteille laaditut yleiset ja tuotekoh- taiset tuotesuositukset.

Hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta (Toi- mintalinja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elin- keinoelämän monipuolistaminen, toimenpide 313 maaseutuelin- keinojen edistäminen). Laadittuja suunnitelmia voivat hyödyntää tulevaisuudessa Pohjois-Savon matkailun kehittäjät ja matkailuyrit- täjät kehittämistoimenpiteidensä tukena.

ISBN: 978- 952- 203- 178- 5 | ISSN- L: 1795- 0848 | *9789522031785* ISSN: 1795- 0848 | JULKAISUSARJA: D4/3/2013