Workshops Title, Abstract, Chair(S) and Workshop Language(S)

Workshops – title, abstract, chair(s) and workshop language(s)

1) Founding values of citizen participation in Russia and Europe: where does the clash come from?

Even as common commitments to respect democratic values and market economy should have seen the convergence of Russia and Europe, recent history witnesses a growing gap between their respective interpretations of these commitments. It is enough to mention the recent developments in Ukraine that continue to pit Russia´s and the European Union´s respective spheres of influence against each other. This naturally leads one to wonder whether there is in Russia some imbedded pattern of political governance that would resist attempts at transposing the European model to the Russian context. Although Russia has experienced types of regimes as diverse as an imperial monarchy, various adaptations of the communist ideal and eventually a form of “national presidentialism”, it is hard not to notice similarities between pre-Soviet, Soviet and post-Soviet Russia when it comes to the type of involvement of citizens –or the lack of it- in the various spheres of political life. The question is whether what the European mind sees as a mysterious inability to lay the foundations of a healthy democracy could paradoxically signal the resistance of a specifically Russian pattern of achieving political consensus. The task of establishing the existence of such an ethos of citizen participation and that of understanding its nature go together. The projected workshop will discuss the convergence of religious/cultural values and institutional structures that could have shaped this enduring type of synergy between citizens and their rulers in the course of Russian history, with special emphasis on the rise of the Moscow principality between the 13th and the 16th centuries.

Chair(s): Antoine Lévy, antoile(at)uef.fi Workshop language(s): English

3) Deliberatiiviset menettelyt pirullisten ongelmien käsittelyssä

Pirullisilla ongelmilla tarkoitetaan päätöksentekijöiden kohtaamia ongelmia, jotka sisältävät syviä arvo- ja intressiristiriitoja, joiden seurauksia on vaikea tunnistaa ja joiden ratkaisu tuottaa uusia ongelmia. Pirullisiin ongelmiin liittyy vaikeasti hahmotettavaa ja hallittavaa kompleksisuutta. Instituutioiden uudistaminen, esim. sote- uudistus ja ainakin joidenkin julkisten menojen leikkaukset ovat tyypillisiä esimerkkejä pirullisista ongelmista. Tämän tyyppisten ongelmien määritteleminen ja hahmottaminen on jo sinänsä ongelma. Erilaiset deliberatiiviset menettelyt, mukaan lukien organisoidu kansalaisdeliberaatiot esimerkiksi kansalaisraadeissa, voivat auttaa määrittelemään pirullisia ongelmia, kartoittamaan niihin liittyvää arvopohjaa ja kompleksisuutta sekä tuottamaan parempia päätöksiä. Työryhmän tavoitteena on pohtia erilaisten käsitteiden kuten pirullisten ongelmien sekä päätöksenteon laadun kriteerien kuten oikeudenmukaisuuden ja legitimiteetin määrittelyä, sekä tutkia deliberatiivisten menettelyjen mahdollisuutta vaikuttaa pirullisten ongelmien määrittelyyn ja ratkaisuun. Työryhmä lähestyy aihetta monitieteisestä näkökulmasta. Työryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. Miten pirulliset ongelmat voidaan tunnistaa julkisessa päätöksenteossa? Miten erilaisten asiantuntijoiden, sidosryhmien ja kansalaisten deliberaatiot voivat edesauttaa pirullisten ongelmien hahmottamista ja käsittelyä? Miten kansalaisten osallistuminen pirullisten ongelmien käsittelyyn esimerkiksi kansalaisraadeissa on kytkettävissä muodolliseen päätöksentekoon? Politiikan tutkimuksen näkökulman ohella erityisesti hallinnon tutkimuksen näkökulma on aiheen kannalta relevantti. Työryhmään toivotaan aihetta laajasti ymmärrettynä koskevia teoreettisia ja empiirisiä papereita tai esityksiä.

Chair(s): Kaisa Herne, kaisa.herne(at)uta.fi and Maija Setälä, maiset(at)utu.fi and Pirkko Vartiainen, pirkko.vartiainen(at)uwasa.fi Workshop language(s): Finnish

4) These days are fast, nothing lasts, there ain’t no time to waste – The present and future of party-voter-ties in representative democracies

Beginning from the 1980s, the capacity of West European parties to engage citizens has significantly declined, indicated by the major drops in absolute party membership and the downward trend in voter turnout. Western democracies are going through a dual process. On the one hand, the state has distanced itself from civil society; on the other, the complex processes of globalization do not strictly follow the lines of state and society (Hirst & Khilnani, 1996; Dalton 2008). In this situation, political parties seem rather ineffective and drifting away from their social constituencies, causing problems of accountability and legitimacy. When traditional cleavages wane and politics moves to the arenas unreachable to the political parties, there is a void for new forms of interest mediation, including anti-establishment parties and new social movements operating outside the party system. This may cause both increasing abstention and volatility in elections. In the changing environment, where the political agenda has become more short-lived and political life more hectic, the parties are bound to adapt their strategies in an agile way.

The workshop welcomes both theoretical and empirical papers discussing on the erosion of party-voter -ties. The paper proposals may approach the topic either from the demand side (party choice, political representation, political trust) or the supply side (party strategies, reforms of party organization, alternatives to party politics).

Chair(s): Elina Kestilä-Kekkonen, University of Tampere, elina.kestila- kekkonen(at)uta.fi and Jussi Westinen, Åbo Akademi, jussi.westinen(at)abo.fi Workshop language(s): English, Swedish, Finnish

5) Transformations of Concepts and Institutions in the European Polity

Research Professor Niilo Kauppi (French National Center for Scientific Research, CNRS) was appointed for the period 2015-2019 Academy of Finland Distinguished Professor (FiDiPro), affiliated with the University of Jyväskylä. The FiDiPro project ‘Transformations of Concepts and Institutions in the European Polity’ aims to further develop the research activities of the Finnish Centre in Political Thought and Conceptual Change, an Academy of Finland CoE in 2006-2011.

The project builds upon three interrelated topics: 1) the analysis of the history and contemporary forms of political thought and concepts, including the ‘new geopolitics’ of conceptual and intellectual transfers, 2) the analysis of debates as the uniting theme of parliamentary and university cultures, and 3) the conceptual study of European Union politics with the focus on political agency and rhetorical strategies in the power struggles in the EU and in its relations to its member states. The project provides an excellent point of reference for different orientations of studies of politics and culture, and for the interdisciplinary collaboration between political theorists and scholars from neighbouring disciplines.

The founding members of the team besides Kauppi are Professor Claudia Wiesner, (University of Marburg), Dr. Taru Haapala (University of Jyväskylä) and Professor Kari Palonen (University of Jyväskylä). The FiDiPro projects aims at building around it a wider network of scholars interested in its main topics and their mutual relationships. A panel at the FPSA annual conference forms an important part in creating such a network. The panel expects papers from any of the three topics mentioned above.

Chair(s): Niilo Kauppi, niilo.kauppi(at)misha.fr and Kari Palonen, kari.i.palonen(at)jyu.fi Workshop language(s): English, Finnish, French, German, Swedish

6) Ilmastonmuutos, tieteidenvälisyys ja politiikka

Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Väitteen on tehnyt tutuksi tutkivajournalisti Naomi Klein laajaa keskustelua herättäneellä kirjallaan This Changes Everything. Ilmastonmuutoksen lisäksi, ja siihen kytkeytyen, planeetan elämän tulevaisuutta uhkaavat erilaiset ekologiset kriisit. Nähdäksemme nämä uhkakuvat pakottavat myös tieteentekijät miettimään uudelleen omien tieteenalojensa perustavia lähtöoletuksia ja kysymyksenasetteluja. Nämä kysymykset ovat monin tavoin poliittisia, mutta kutsuvat samalla tarkastelemaan ja määrittelemään uudelleen sitä, miten ymmärrämme politiikan.

Työryhmässä haluamme yhtäältä keskittyä siihen, miten ilmastonmuutos asettaa uudelleen talouden-, politiikan- ja yhteiskuntatutkimuksen keskeiset olettamukset ja kysymykset. Toisaalta työryhmässä pyritään tarkastelemaan ilmastonmuutosta ja ekologisia ongelmia poikkitieteellisiin lähestymistavoin ja tutkimusottein. Keskeistä on tarkastelutapa, jossa ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat nähdään yhteenkietoutuvina. Täten myös näiden ongelmien ratkaisuja tulee lähestyä poikkitieteellisesti. Kannustammekin erityisesti rohkeisiin poikkitieteellisiin yhteisesityksiin eri tieteenalojen edustajien kesken.

Olemme kiinnostuneita erityisesti seuraavista kysymyksistä ja teemoista:

-erilaisten ekologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten yhteenkytkeytyminen - talouskasvu, kasvun rajat ja talouden vaihtoehtoiset mallit - markkinamekanismit, politiikka ja ekologiset ratkaisut - talouden suunnittelu ja ekologinen kestävyys - ympäristö, valta ja omistus - luokka, eriarvoisuus ja ympäristöpolitiikka - poliittinen ympäristöhistoria - geopoliittiset konfliktit ja niiden ympäristövaikutukset - yhteiskunnallisten liikkeiden politiikka ja ilmastonmuutos - ilmasto ja suvereniteetti

Tämän lisäksi toivotamme tervetulleeksi rohkeat esitelmäehdotukset myös näiden kysymysten ulkopuolelta. Työryhmän kielenä on suomi.

Chair(s): Lauri Lahikainen, Tampereen yliopisto, Lauri.Lahikainen(at)uta.fi and Tero Toivanen, Helsingin yliopisto, tero.toivanen(at)helsinki.fi Workshop language(s): Finnish

8) Parliamentary deliberation as a form of political expression

Expression of disagreement is a basic feature of democratic politics. Recognition of adversaries, opposing views, is embedded in parliamentary deliberation. In this institutionalised form of politics free speech is protected by free mandate, and certain rules of debate are applied. As a mode of debate, parliamentary deliberation differs from other arenas in which public speech and voicing opinions is less regulated.

In terms of political expression, parliamentary politics is known for its formality. It receives a lot of criticism on being an outdated and inflexible way of conducting political decision-making. Recent research, however, has turned interest towards parliamentary forms and uses of language, which throws light on this type of politics from a very different, inspiring angle. Parliamentary qualities can be identified and traced, for example, in various political assemblies and phenomena. The new modes of questioning have activated re-conceptualisations of parliamentary studies. They can also initiate fresh approaches related to political expression and disagreement in democratic politics. This panel welcomes proposals (max. 250 words) approaching themes related to parliamentary deliberation and/or political expression.

Papers can be written and presented in English, Swedish or Finnish depending on the participants.

Chair(s): Dr Hanna-Mari Kivistö, University of Jyväskylä, hanna-mari.kivisto(at)jyu.fi and Dr Taru Haapala, University of Jyväskylä, taru.k.s.haapala(at)jyu.fi Workshop language(s): English, Swedish, Finnish

*** 9) Narratives in politics

Recent years have witnessed a narrative turn in political science, which has been long overdue given the central role of narrative in the discipline. As Bevir and Rhodes (2003: 20) write, political science ‘relies largely on a narrative form of explanation. We account for actions, practices and institutions by telling a story about how they came to be as they are and perhaps also about how they are preserved. Narratives are thus to political science what theories are to the natural sciences’ (Bevir and Rhodes 2003: 20).

In political science narrative has been engaged with, studied and employed in various ways, ranging from structural and ontological approaches to treating narrative as a research method. Narrative can be seen as a pivotal element in constructing reality and identity. It can also be seen as a way of describing reality – as a mode of explanation.

This panel welcomes submissions on all aspects of narrative in political science: what accounts as narrative, how political events are narrated in theory and practice, what kind of narratives are successful in politics and international relations, why narratives matter in politics, and what are the benefits of using narrative as a tool, concept or method in political science. Narratives are everywhere, but there are also limits to them – not everything is narrative. What are those limits?

Presentations in this panel can be in English or Finnish.

Chair(s): Johanna Vuorelma, University of Warwick, [email protected] Workshop language(s): English, Finnish

10) The Currents of Change in World Order

The chief question we want to address with this workshop are the different factors of change in world order and their implication on the future world politics. On one hand, these factors include the rising self-consciousness of BRICS-countries, their economic and geopolitical importance. On the other hand, these factors include the various free trade agreements (FTA) that US is pursuing with all over the globe: Transatlantic Economic and Investment Partnership (TTIP), Trans-Pacific Partnership (TPP) and The Trade in Services Agreement (TISA). BRICS-countries are not taking part in these negotiations. Is the world being divided into two different communities, the West and the Rest?

We welcome both theoretical and empirical perspectives to the subject of change. We also welcome papers that are more specific. For example, can the Ukraine crisis be seen as part of battle of hegemony in the Western borderland of the Eurasian continent? Is China content with its role as a regional power? What position does the control of Indian Ocean and the energy routes provide for India, and what where the implications of closer cooperation with China? Chair(s): Professor Jyrki Käkönen, University of Tallinn, University of Tampere, jyrki.kakonen(at)uta.fi and PhD student Marko Juutinen, University of Tampere, Juutinen.Marko.T(at)student.uta.fi Workshop language(s): English, Finnish

11) Politics of Participation

Popular participation in government programmes and projects has in recent decades become a kind of a ”super ideology”. Participation is seen to provide solutions to social problems as well as democratic political possibilities. For example so called multi-level or new governance have changed political participation as citizens are invited to engage in hearings, partnerships and other modes of co-operation in different levels of government. The participatory practices of new governance alter the relations between civil society and administration in ways we cannot yet foresee. This change is visible in European Union and nation states as well as regional and local government. Traditionally participation has meant non-public action and channelling citizens’ demands to political system, but in participatory governance the boundary between state and society becomes blurred.

In academic research, participatory possibilities offered by administration have provoked twofold reactions. On one hand, participation has been seen as a possibility for a more direct democracy. On the other hand, participation has been interpreted as an aid to policy implementation in which citizens are called to act, but not as political agents but on the terms of the administration. Then, participation can rather diminish than increase citizens’ possibilities for political action, and produce consensus instead of democracy.

This panel scrutinizes the meanings, forms, possibilities and problems of such participatory practices that take place on the boundary of civil society and administration. To what extent participation enhances the possibilities of political action and democracy and to what extent it limits them? Under what kind of conditions participatory practices provide the citizens with means to influence on directions or substance of politics? What kind of identities and agencies participatory practices offer for citizens and what kind of communities they seek to build?

In the panel, participation can be approached in various materials at different levels of administration. The perspective of both the participant and administration can be emphasised. We welcome both theoretical and empirical papers. Working languages are Finnish and English.

Chair(s): Katja Mäkinen, University of Jyväskylä, katja.a.p.makinen(at)jyu.fi and Marko Nousiainen, University of Jyväskylä, marko.k.nousiainen(at)jyu.fi Workshop language(s): Finnish, English

*** 12) Terveys ja yhteiskunnallinen toiminta

Terveys on monessa suhteessa nouseva teema yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eri väestöryhmien välisten terveyserojen on havaittu jyrkkenevän myös perinteisissä hyvinvointivaltioissa, kuten pohjoismaissa. Poliittisilla puolueilla on keskenään vahvoja näkemyseroja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tavoista. Lisäksi terveysmenoihin käytettävien kustannusten voi olettaa vain nousevan tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä.

Yksilötasolla on puolestaan havaittu, että terveydentilalla on monentyyppisiä yhtymäkohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeviin näkemyksiin ja poliittiseen osallistumiseen. Tutkimusten mukaan heikko psyykkinen tai somaattinen terveydentila on yhteydessä tasa-arvomyönteisempiin arvoihin, sosiaaliturvaan ja terveydenhuollon leikkauksiin liittyvien lakien vastustamiseen, vähäisempään luottamukseen perusturvan riittävyyteen sekä matalampaan äänestysaktiivisuuteen ja muuhun poliittiseen osallistumiseen. Terveys onkin mielekästä hahmottaa yhtenä yksilön yhteiskunnallista orientaatiota jäsentävänä tekijänä.

Työryhmä pyrkii kokoamaan yhteen tutkijoita, jotka tarkastelevat terveyden roolia yhteiskunnallisessa toiminnassa useista eri näkökulmista. Mahdollisia lähestymistapoja ovat esimerkiksi terveydentilan vaikutus arvoihin ja asenteisiin sekä yhteiskunnallisen osallistumisen eri muotoihin, terveys sosiaalisen pääoman osatekijänä ja terveyteen liittyvien aiheiden politisoituminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksentekoprosesseissa. Työryhmä soveltuu hyvin niin politiikan tutkimuksen, sosiaalipolitiikan, terveyssosiologian kansanterveystieteen, terveystaloustieteen, terveydenhuoltotutkimuksen, sosiaalilääketieteen kuin väestötieteen edustajille. Esitellyt paperit voivat pohjautua erilaisiin rekisteriaineistoihin, yksilötason terveystutkimuksiin tai terveyspolitiikkaa koskeviin asiakirjoihin. Työryhmän tavoitteena on koota siellä esitellyistä papereista terveyden yhteiskunnallista roolia käsittelevä teemanumero joko politiikan tai yhteiskuntapolitiikan alan julkaisuun.

Chair(s): Reijo Sund, Helsingin yliopisto, reijo.sund(at)helsinki.fi and Hanna Wass, Helsingin yliopisto, hanna.wass(at)helsinki.fi Workshop language(s): Finnish, Swedish, English

13) Ett nytt paradigmskifte i Nordeuropa - alliansfrihet i kläm

Säkerhetspolitiken både i Finland och i Sverige står inför nya utmaningar när konflikten mellan Ryssland och EU/Nato i Europa tillspetsats. Rysslands försvarssatsningar parade med nedrustningen inom den större delen av Nato har förändrat styrkekorrelationskoefficienten. Rysslands agerande i anknytning både till Krim, Ukraina, och i Östersjöområdet antyder att ovanstående förändring bedöms som fördelaktig för att stärka rysk maktpolitik västerut. Ryskt agerande bryter mot de viktigaste principerna för både FN och ingångna europeiska avtal om gränsers okränkbarhet. Denna utveckling utgör ett särskilt hot mot gråzonsområden, som Sverige och Finland genom vidmakthållen alliansfrihet, kan ses som. Den svenska regeringen har, nya ubåtskränkningar till trots, klart tagit avstånd från ett Nato-medlemskap. Inkommande riksdagsval i Finland kan enligt opinionssiffrorna leda till ett likartat avståndstagande i Finland.

Detta förstärker bilden att både Sverige och Finland står inför stora säkerhetspolitiska utmaningar, som våra beslutsfattare har hoppats hörde till historien efter Sovjetunionens fall.

Det är dessa klassiska säkerhetspolitiska utmaningar, och hur dessa kan bemötas, som är huvudtemat för denna arbetsgrupp.

Arbetsspråket är p.g.a. att svenska deltagare redan vidtalats svenska, engelska och finska, i nämnd ordning.

Chair(s): docent Steve Lindberg, Åbo Akademi, Vasa, slindber(at)abo.fi and docent Tomas Ries, FHS, Stockholm Workshop language(s): Swedish, English, Finnish

14) Role of parliaments in contemporary representative democracy

Representative, contemporary legislative bodies face many challenges. Some of them derive from the environment in which they operate: in an era of globalized governance and supranational agencies the autonomous jurisdiction of parliaments can be regarded as a barrier. Some challenges, particularly in the Finnish context, derive also from political culture: the logic of ‘supermajority’ government rule creates discrepancies in the authority of Parliament of Finland, Eduskunta. In sum, parliament’s claims for monopoly of legitimate, democratic representation as well as ability and competence to voice out popular grievances are questioned on many fronts.

However, reforms, such as the change to the Constitution in the beginning of the millennia, as well as alterations made to the parliamentary procedures (new standing committees, simplified legislative procedure, elimination of minority objection), have aimed at strengthening the role parliament as a representative institution, granting it more formal power. Also the introduction of citizen’s initiative soon three years ago belongs to the continuum of enhancing responsiveness of parliamentary rule.

This panel wishes to evoke the discussion on the role of national parliaments in contemporary representative democracies. This theme can be approached on various angles, addressing questions on e.g. democratic and non-democratic representation and agency, political parties and parliamentary party groups, parliamentary committees, and decision-making processes and procedures. We invite theoretically, methodologically and empirically oriented papers revolving around legislative bodies, especially Parliament of Finland, but also papers discussing other democratic assemblies are welcomed. Papers can be presented in Finnish, Swedish or English. Chair(s): Anne Maria Holli, Helsingin yliopisto, anne.holli(at)helsinki.fi and Jenni Rinne, Helsingin yliopisto, jenni.rinne(at)helsinki.fi Workshop language(s): Finnish, Swedish, English

15) The new dynamics of foreign and security policy in the Eurasian context Ulko-ja turvallisuuspolitiikan uusi dynamiikka Euraasiassa

After two decades from the fall of the Soviet Union, the Ukraine crises 2014 makes us approach the questions of foreign and security policy in the Eurasian context in a new way. The Cold War rhetoric has returned but has the Cold War? Suddenly the existing relations seem to have new aspects in geopolitics, strategic thinking, status questions, identities, integration projects and energy relations etc. The role of Russia in the world and Russia?s own foreign and security policy has been re-evaluated. New actors have emerged to influence already established patterns. It is reasonable to look at the old frames in a new light. What has changed and which underlining determinants are still there? Why the perceptions relating to legitimate interests are so different depending on the actors or are they? How will the new dynamics in the Eurasian context contribute to global order? We invite papers touching widely these questions or any issues relating to foreign and security policy in the Eurasian context. Especially welcomed are papers that challenge old theories, paradigms and approaches. The language of the papers can be English or Finnish.

Chair(s): Sirke Mäkinen, University of Tampere, sirke.makinen(at)uta.fi and Hanna Smith, University of Helsinki, hanna.smith(at)helsinki.fi Workshop language(s): English, Finnish

16) Politik i komparativt perspektiv: möjligheter och utmaningar

I fokus för arbetsgruppen står de omfattande förändringar som det komparativa studiet av politik har genomgått under de senaste decennierna. Nya analysmetoder tillsammans med ökad tillgång till internationella databaser har förändrat förutsättningarna för komparativa studier. Möjligheten att göra komparativa analyser i tid och rum har förstärkts, men samtidigt står komparativa studier inför nya utmaningar. Analysenheter som tidigare varit grunden för komparativa analyser är inte längre självklara och nya former av politiska konfigurationer har tillkommit. Ökad globalisering och internationalisering har dessutom skapat alltmer beroende mellan såväl stater som samhällsnivåer (interdependence), vilket förutsätter mer komplexa teorier och modeller än tidigare.

Arbetsgruppen välkomnar uppsatser som behandlar utvecklingen inom komparativa forskningsfält. Uppsatser som problematiserar den metodologiska utvecklingen är särskilt välkomna, men även uppsatser som empiriskt tillämpar komparativa ansatser för att analysera fenomen på mikro- eller makronivå är relevanta för arbetsgruppen. Det samma gäller uppsatser som presenterar kontextuella analyser eller flernivåanalyser. Skisser till planerade studier eller projekt med komparativa ansatser välkomnas också till arbetsgruppen.

Arbetsspråket i arbetsgruppen kommer att vara svenska, men uppsatserna som presenteras i arbetsgruppen kan vara svensk- eller engelskspråkiga.

Chair(s): Thomas Denk, Åbo Akademi, tdenk(at)abo.fi Workshop language(s): Swedish, papers in Swedish, English

17) Kommunaldemokrati och –politik Kuntademokratia ja –politiikka

Den statsvetenskapliga forskningen i Finland har i mindre utsträckning än i de övriga nordiska länderna intresserat sig för frågor som berör den kommunala eller regionala nivån. Kommunerna utgör en utmärkt plattform för att testa centrala statsvetenskapliga frågeställningar, eftersom antalet enheter - både system och aktörer - är stort, vilket ger utrymme för varierande metodologiska angreppssätt.

Vi välkomnar presentationer som syftar till att undersöka politiska företeelser på lokal och regional nivå. I övrigt är arbetsgruppen inte avgränsad till ett specifikt politikområde. Vi välkomnar såväl empiriska, metodologiska och teoretisk bidrag som har en anknytning t.ex. till kommunalval, kommunalt beslutsfattande, demokratiska innovationer och kommunreformen. Såväl kvantitativa som kvalitativa analyser är välkomna.

Gruppens arbetsspråk är finska och svenska. Bidragen kan skrivas på finska, svenska eller engelska.

Kunta- ja aluepolitiikka on jäänyt suomalaisessa politiikantutkimuksessa muihin Pohjoismaihin verrattuna vähälle huomiolle. Kunnat tarjoavat erinomaisen ”testilaboration” politologisten kysymysten tarkasteluun, kuntien suuren lukumäärän ja keskinäisten erojen mahdollistaessa monia metodologisesti mielenkiintoisia lähestymistapoja.

Työryhmään toivotaan esityksiä, joiden pyrkimyksenä on valottaa poliittisia kysymyksiä kunta- ja aluetasolla. Niin empiiriset, metodologiset kuin teoreettisetkin esitykset ovat tervetulleita. Työryhmä ei rajaudu tiettyyn yksittäiseen teemaan. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi kunnallisvaaleja, kunnallista päätöksentekoa, demokraattisia innovaatioita tai kuntauudistusta - joko kvantitatiivisella tai kvalitatiivisella tutkimusotteella.

Työryhmän työkielet ovat suomi ja ruotsi. Käsiteltävät paperit voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.

Chair(s): Linnéa Henriksson, universitetslärare Statsvetenskapliga institutionen, offentlig förvaltning Åbo Akademi, linnea.henriksson(at)abo.fi and Sari Pikkala, akademilektor Statsvetenskapliga institutionen, offentlig förvaltning Åbo Akademi, sari.pikkala(at)abo.fi and Siv Sandberg, forskare Statsvetenskapliga institutionen, offentlig förvaltning Åbo Akademi, siv.sandberg(at)abo.fi Workshop language(s): Finnish, Swedish, English

18) Poliittisen talouden tutkimus

Työryhmässä esitellään poliittisen talouden tutkimusalalla (political economy) tehtyä viimeaikaista tutkimusta. Poliittisen talouden tutkimus ymmärretään työryhmässä laajasti laskelmointiin perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ideoiden, instituutioiden ja käytäntöjen sekä niistä käytävien valtakamppailujen tutkimuksena. Työryhmä toivottaa tervetulleeksi eri tieteenalojen, kuten politiikan tutkimuksen, taloustieteen, poliittisen ja taloushistorian, kulttuurintutkimuksen, sosiologian, sosiaalipolitiikan, kauppatieteiden, hallinnon tutkimuksen, yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen, oikeustieteiden ja filosofian piiristä nousevia poliittisen talouden analyyseja.

Työryhmään sopivia tutkimusteemoja ovat muun muassa

 poliittisen talouden normatiivinen ja analyyttinen teoria ja teoriahistoria  talousideoiden ja talouden instituutioiden muutos  kulttuurinen ja kriittinen poliittisen talouden tutkimus  talousdiskurssien ja taloustieteen normatiiviset ja poliittiset sitoumukset  globaali ja kansainvälinen poliittinen talous  heterodoksinen taloustutkimus  vaihtoehtoiset lähestymistavat talouspolitiikkaan  taloustutkijoiden ja talousvaikuttajien asema poliittisessa päätöksenteossa  talouden idean sekä taloudellisten toimijoiden ja käytäntöjen sosiaalinen rakentuminen sekä  poliittisen talouden tutkimuksen ja taloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tila Suomessa ja kansainvälisesti.

Työryhmään toivotaan erityisesti ajankohtaisia ilmiöitä empiirisesti käsitteleviä, monitieteelliseen ja monimenetelmälliseen keskusteluun perustuvia tai/ja talouden poliittista analyysia koskevien uusien teoreettisia ja metodologisia avauksia käsitteleviä papereita. Työryhmä kannustaa kaikkia työryhmän osallistujia kirjoittamaan työryhmäesitelmän pohjalta artikkelin Poliittinen talous -lehteen. Työryhmäesitelmien pohjalta kirjoitetut artikkelit voidaan käsitellä toimituksessa nopeutetulla aikataululla.

Chair(s): Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto, ville-pekka.sorsa(at)helsinki.fi and Juri Mykkänen, Helsingin yliopisto, juri.mykkanen(at)helsinki.fi Workshop language(s): Finnish, papers in Finnish, English