Globaalit trendit

Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Meillä on hinku menestyä –laivaseminaari 15.-16.1.2013 M/S Viking Grace

Esityksen teemoja

• Nopeutuminen • Luova tuho eli jatkuva rakennemuutos • Klustereista innovaatioekosysteemeihin • Lineaarisesta saman kehittämisestä epälineaariseen innovaatiorajapintojen hyödyntämiseen

• Blogalisaatio • Ubinetti • Robotisaatio • Hybriditalous

• Niukkuus • Kuudes aalto • Luonnovaratalous, biokausi ja agritalous

• Moninapaistuminen Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma?

Alf Rehn Nopeutuminen johtaa perhostalouteen • Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin.

• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun.

• Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.

X6 – Teollista kehitystä Keski-Suomessa, Jarmo Seppälä 2012 (Agora Center, Jyväskylän yliopisto)

Ajankohta Kriisin syy Mikä meni kriisiin? Mitä syntyi tilalle? 1908-1909 Sahateollisuuden suhdanteet Tikkakosken Metalliteollisuus laajeni sahatavaratuotanto päätoimialaksi 1917-1918 Suomen itsenäistyminen, Tikkakosken Aseteollisuus Venäjän markkinoiden konetuotanto sulkeutuminen 1944 Jatkosodan päättyminen, Aseteollisuus Valtion Metallitehtaissa välirauhan-sopimuksen ehdot () sotakorvaustuotteet, Tikkakoskella ompelukoneet

1952 Sotakorvaustoimitusten Sotakorvaus- Paperikoneet, traktorit, päättyminen tuotanto Valmetin sähkömittarit tehtailla 1960-luvun Poljinompelu-koneiden Tikkakosken Autojen liukuesteet (nastat), alku markkinoiden katoaminen päätoimiala urheiluaseet 1980-luvun Tuotannon heikko Tikkakosken tuotteet Tietokone-komponenttien alku kannattavuus tuotanto 1990-luvun Heikot suhdanteet, Suomen Toimialoittainen kehitystyö alku kansainvälisen poliittisen kansantalous tilanteen murros History of the Company

Fithie / Åbo Gamla 1738 1883 Skeppswarf

Cowie & W:m Crichton 1842 1863 Ericsson & C:o Crichton- 1924 Vulcan Turun 1874 1898 Ab Vulcan konepaja 1928 Arctech Osbergin 1853 Oy konepaja Kone- ja Wärtsilä Kvaerner 1892 1936 Wärtsilä 1987 1989 Masa-Yards 1991 Siltarakennus Marine Masa-Yards Siltarakennus 1889 Oy 2010 1926 1987 Hietalahden Sulkutelakka- 2004 United Shipbuilding 1865 ja Konepaja Corporation

1945 Valmet Pansio Aker Aker 1974 Valmet Vuosaari 2006 2009 STX Oy Finnyards Yards 1944 Laivateollisuus

2004

1945 Hollming

1945 Valkon Laiva Oy 1992 Finnyards 1998 Aker Finnyards

Savonlinnan 1952 Rauma-Repola 1917 1945 Repola-Viipuri Puutavara

Uudenkaupungin 1892 1973 Telakka

Shown only companies with shipbuilding activities. © Arctech Helsinki Shipyard Metsäteollisuudesta biokauteen

Rakentaminen

Energia

Life Science

Metsäklusterin BAU strategia (lisää Matkailu tuottavuutta, kustannukset alas) on johtanut huonosti kannattaville kommodimarkkinoille. Elintarvikkeet

1900 -luku 2013 2020

Kehittymässä on fotosynteesiklusteri, jossa puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna 2050 elämme biokautta, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Meriteollisuuden tulevaisuuskuvia

• Arktinen matkailu ja alueella työskentelevien vapaa-aika. Arktisen risteilijän kapteenina Joulupukki…. • Pohjoiset alueet asutetaan – rantakaupunkeja ja tukikohtia kehitetään: Hub Platform merellä (raskas teknologia jään alla, pinnan päällä vain huoltoa, viihdettä yms. palveluita (lentotukialuksia) • Arktiset palvelut: arktisen alueen tilannekuva (Itämeren tapaan), logistiikkapalvelut, merenkulkujärjestelmä, sään havainnointi ja ennusteet sekä ympäristö- ja turvallisuusriskien hallinta • Ihmisen toimintakyky arktisissa oloissa – koulutus ja testiympäristöt • Suomi/Venäjä yhteistuotanto: yhteisyrityksiä, äärihankkeita, uusia kaupunkeja ja hubeja. Keskitytään Venäjän kasvuun ja Venäjän luonnonvaratalouden kehittämiseen… • Jäissä kulkevat sisävesilaivat ja kevyet pienalukset • Puolustusteollisuus näkee arktisen mahdollisuutena (kylmäosaaminen) • Ruoan ja energian tuotantoa merellä – teollista ekologiaa ja vesihuoltojärjestelmiä sisämaahan. • Seuraava ”risteilijä” Paraisten kalkkikaivokseen: rinteisiin kauppoja, ja palmuja, pohjalle geoterminen voimala ja järvi. Lasikate. Itämeren suurin viihdekeskus…

Haasteena unohtaminen ja hullunkuriset perheet

• Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja…

• Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – sekä tehtaita, peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa.

• Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin, huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti)

• Agritalous: millä toimialalla maatila toimii, jos sen pellot tuottavat raaka- ainetta lääke- elintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja hevoset ovat maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi?

• Systeeminen muutos eli epälineaarinen kehittäminen. X-klusterit yhdistävät ääripäitä. Radikaalit teknologiat ja innovaatiot. Luova tuho muuttaa kärkiklusterit innovaatioekosysteemeiksi

Perinteiset kansalliset ja Uudet innovaatioekosysteemit: alueelliset kärkiklusterit: Bio Arktinen Luomu Ubi …. • Rakentaminen x x x x • Elintarvikkeet x x x x x x x x x x x • ICT x x x x x • Metsä x x x x x x x x • Energia x x x x x x x x x x • Logistiikka x x x x x x • Meri x x x x x x x x • Turvallisuus x x x x x x x x x x x x • Sosiaali- ja terveys x x x x x x x x • Matkailu ja elämykset x x x x • … x x x x • … x x x x x x x x • … x x x x x x x x • … x x x x X-klusterit ja Super Helix Blogalisaatio ja hybriditalous

Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset:

Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto- akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi 10.11.2011 Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio

• Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö- kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…

• Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Googlen sci-fi-auto sai Vauhdikkaasti heiluvat teollisuusrobotit ja ihmiset ajoluvan Kaliforniassa yritetään yllensä pitää toisistaan turvallisuussyistä (Taloussanomat 2012) erillään. Yhdysvalloissa kehitetään nyt teollisuusrobottia, joka voisi työskennellä ihmisen rinnalla. (3T 2012) Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit palvelukodissa viime keväänä. ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) (www.ruokala.net 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011) 3D tulostus Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa…

Parhaillaan 3D tulostimet maksavat nettikaupassa alle 300 dollaria ja lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen… Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, 2012 HS 18.9.2012 AALTO http://www.thingiverse.com/ YLIOPISTON FABLAB

3D tulostimet ovat vuonna 2025 koti-talouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaalto-uunit nykyään

Biomassasta voi tulostaa mitä tahansa.

Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmejä… Agritalous

• Kuudes aalto: jos kehitämme ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin, niin tuotteidemme kysyntä kasvaa seuraavina vuosisatoina, kun maailman ongelmat kärjistyvät.

• Niukkuus ajurina luonnonvarataloudelle

• Luonnonvaratalous ajurin biokaudelle

• Biokauden biomassa tuotetaan metsissä, pelloissa ja tehtaissa

• Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin puu ja paperi metsäteollisuudelle

• Agritalous: Varsinais-Suomen pelloilla kasvaa tulevaisuudessa kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia 3D printtereihin. Lähiporkkanat yms. tuodaan Pietarista…

BIOREFINING formico® Bioenergian ja biokemikaalien valmistus

Sähkö 20 MW, integr. 10 MW

Voimalaitos

Ligniini Höyry 150 000 t/a Bioetanoli 50 000 t/a Biojalostamo Biokemikaalit 30 000 t/a

Korsibiomassat 300 000 t/a

UUDENKAUPUNGIN ETANOLITEHTAAN TUOTANTOKONSEPTI JA VOLYYMIT

Viljan jauhatus Pääraaka-aine vehnää (240000 tn) ja kuorinta gluteenierotukseen sopivaksi Muut mahdol- liset tuotteet Gluteenin erotus

Etanolin tislaus Lesettä rehuksi gluteenijalosuksen 40 000 tn sivutuotteesta Gluteenia tiloille ja 20 000 tn rehutehtaille leipomoille ja elintarvikkeisiin Etanolia Rehua polttoaineeksi sikaloille n. 40% viljasta palautuu 83 milj. ltraa 26 000 tn ka ruokaketjun käyttöön 19

Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä

Maailma moninapaistuu: loppuvuodesta 2012 vienti EU-maihin väheni kymmeneksen, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle lisääntyi saman verran. On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan… Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 160 155 150 145

140 Suomi 135 130 Ruotsi 125 120 115 Saksa 110 105 Alankomaat 100 2005,I = 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat/ Teknologiateollisuus / Jorma Eloranta Yhteenveto

• Meriteollisuus, agritalous (ruoka, biomateriaalit ja energia), virtuaalisuus, 3D, älykkäät koneet ja laitteet (Nokian perintö), teollinen ekologia ja uudet toimintamallit (kuten esimerkiksi joukkorahoitus) muodostavat yhdessä varsinaissuomalaisen teollisen superekosysteemin.

• Matkailua, kulttuuria ja hyvinvointipalveluita unohtamatta…

• Mustat joutsenet: USA:n velkakatto sekä Aasian ja Lähi-idän pankkien kuplat ovat todellinen riski. Siirtymä- talouksien nopea kasvu luo eriarvoisuutta, Kolmannen maailmansodan olisi jo pitänyt syttyä…