Nro 365

SAMASE-PROJEKTI

SAASTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN KARTOITUS TAMPEREEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ

VESI- JA YMPÄRISTÖHALUTUKSEN MOMSTESARJA

Nro 365

SAMASE-PROJEKTI

SAASTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN KARTOITUS TAMPEREEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ

Vesi— ja ympäristöhallitus Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri HELSINKI 1992 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhal— lituksen vhaflisena kannanottona

ISBN 951—47—5568—5 ISSN 078-3—3288

Painopaikka: Vesi— ja ympäristöhallituksen— monistamo Helsinki 1992 KUVAILULEHTI

Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi- ja ympäristöhallitus

Tekij(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jukka Nevalainen

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Saastuneiden maa-alueiden kartoitus Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm Selvitys SÄNASE-projekti

Julkaisun osat

Tiivistelmä Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä on kahden vuoden ajan kartoitettu piirin alueen saastuneita maa-alueita valtakunnallisen Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostus -projektin (SAMÄ$E) yhteydessä. Työssä on käytetty piirin aikaisemoien selvitysten lisäksi mm. muun aluehallinnon ja erityisesti kuntien ympäristöstä vastaavien viranhaltijoiden asiantuntemusta. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on rekisteröity kohteet, jotka on todettu, joita epäillään tai joissa harjoitetun toiminnan vuoksi on luettu sahdollisesti saastuneiksi. Tärkeillä pohjavesialueilla ovat kirjaamisperusteet olleet muita alueita tiukemmat. Kohteista täytettiin tietokortit, jotka siirrettiin vesi- ja ympäristöpiirissä tietokonepohjaiseen SANASE-rekisteriin. Tampereen vesi- ja ympäristöpiirissä on kirjattuna kesään 1992 mennessä 709 kohdetta, joista 305 sijaitsee Tampereen kaupungin alueella. Rekisteröidyistä kohteista yli puolet on edelleen toiminnassa. Suurimmalle osalle kohteista on annettu lievä riskiluokitus 02, jossa ‘haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollista’. Saastuneita tai saastuneiksi epäiltyjä kohteita on yhteensä 282, joista 43 sijaitsee tärkeillä pohjavesialueilla sekä 93 vesistöjen äärellä. Suurimpina toimintoryhminä em. 282:n joukossa ovat sahat, kyllästämöt ja kaatopaikat. Tässä selvityksessä on alustavasti myös priorisoitu kohteet. Tarkoituksena on asettaa rekisteröidyt kohteet tutkimuksen ja kunnostustoimien suhteen tärkeysjärjestykseen. Tätä varten luotiin kohteille neljä eri kiireellisyysluokkaa. Luokkaan 1, jossa kunnostustyöt on aloitettava viipymättä, asetettiin 15 kohdetta. Lisäksi luokkaan II, jossa lisätutkimukset on tehtävä välittömästi, valittiin 22 kohdetta. Nämä kaksi luokkaa muodostavat noin 5 kaikista tähän mennessä kirjatuista kohteista. Ympäristövaikutusten akuutti selvittämistarve on noin sadassa kohteessa.

Asiasanat (avainsanat) Maaperä, saastuminen, kartoitus, Tavy

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 365 0783-3288

Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 41 Suomi Julkinen

Jakaja Kustantaja Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri Vesi- ja ympäristöhallitus PL 297, 33101 Tampere PL 250, 00101 Helsinki $ISÄLLYS Sfru

ALKIJSANÄT ...... 5

1 JOHD.AITQ . . . 7

2 KARTQJTIJKSEN T4OJ, . .. 7

3 SAASTLJNEEN MAA-MUN . 8

4 KÄIflOI1ISEN TOI EU:S VESI- 4 Y ISTÖPIIRISSÄ .. . 8

4.1 Työnjako .,...... 9 42 Tietolahteet 9 43 Ympanstoa vaarantavien alueiden tetokortt; 10 44 SAMASE—tietokantaohjeima 10 4.5 Rajaikset

5 KQJ[S UULQST 12

5.1 Kuntakohtaiset katpitiikset 7 12 5 2 Kartoiteut kohteet 13 5.3 Kohteiden alustava piorisoiiti 16

6 JATKOTO 17

7 YHTEENVETO

8 LHTTEET 19

1 OhjeWsia pitoisiwksia maperän saattu rnden aryjintia varten

2 Xmpäristä varana*n :aIueide 1tietocxtti yttÖohjifleefl 3 Kuntakoiitainen yht tqtaulukko brtoitetui ta kohteista Tampereen vesi— ja ympanstopnr;ssa 5 ALKUSÄNAT

Ympäristöministeriön toimeksiannosta on Tampereen vesi— ja ympäristöpiirissä tehty

vuosien 1990 — 1992 aikana piirin alueella sijaitsevien saastuneeksi epäiltyjen maa—alueiden kartoitus. Se on osa valtakunnallista hanketta, jonka tavoitteena on mm. selvittää saastuneista maa—alueista aiheuttuvien ongelmien määrää ja laatua Suomessa.

Kartoitusta ovat vesi— ja ympäristöpiirissä tehneet Jukka Nevalainen, Kari Pyötsiä ja Päivi Linho. Hannu Wirola on vastannut kartoituksesta. Vesi— ja ympäristöhallituksen kuntatoimistossa työtä ovat suunnitelleet ja ohjanneet Outi Lääperi, Juhani Puolanne ja Ulrich Jeltsch. Tietojen kemuseen ja tallennukseen ovat osallistuneet kuntien ympäristönsuojelu—, terveys—, kaavoitus—, palo— ja rakennusviranomaiset. Lisäksi tietoja on koottu mm. lääninhallitusten rekistereistä. Tallennusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tulosteiden valmistelusta ovat vastanneet Helsingin vesi— ja ympäristöpiirissä Mika Jalava, Esko Nylander ja Kirsi Merilehto. Saastuneiden maa—alueiden kartoitusta on tehty tiiviissä yhteistyössä vesi— ja ympäristöhallinnossa samaan aikaan käynnissä olevan Pohja— vesien kartoitus— ja luokitus—projektin kanssa.

Selvityksen tekijät toivovat julkaisun edistävän saastuneiden maa—alueiden aiheuttaman ongelman selvittämistä ja ratkaisemista.

Tampereella, 5. syyskuuta 1992 Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri

7 JOHDANTO

Kemikaalien ja jätteiden saastuttamien maa—alueiden aiheuttamien haittojen toijunnasta on viime vuosina tullut keskeinen ympäristönsuojelun tehtävä monissa maissa. Syitä on

monia — päällimmäisenä kemikalisoituminen. Erilaisia ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita on käytetty pitkään. Niistä aiheutuvia ongelmia on alettu selvittää vasta jälkeenpäin. Tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden seurauksena on vuo sikymmenien aikana monissa paikoissa ehditty muuttaa maaperän fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Osa muutoksista uhkaa ympäristöä ja terveyttämme.

Suomessa saastuneista maa—alueista aiheutuvia ongelmia on järjestelmällisesti ryhdytty torjumaan 1980—luvun loppupuolelta lähtien. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 31.toukokuuta 1988 ympäristönsuojelua koskevan selonteon, jossa saastuneiden maa— alueiden selvittämisestä ja kunnostamisesta on todettu seuraavaa:

“Kemikaalien ja öljyn saastuttamien maa—alueiden ympäristöhaittojen torjunta sekä ongelmajätteiden sijoittamiseen aikaisemmin käytettyjen kaatopaikkojen kunnostaminen ovat ympäristönsuojelun uusia tehtäviä. Näiden laajuutta ei ole vielä riittävästi selvitetty eikä maamassojen käsittelyyn myöskään ole riittävästi asianmukaisia käsittelymahdolli— suuksia.

Saastuneet maa—alueet selvitetään ja niitä ryhdytään tarpeen mukaan suunnitelmallisesti kunnostamaan. Kiireelliset kunnostustyöt tehdään välittömästi, kun tarve niihin on todettu.”

Ympäristöministeriö asetti 27. marraskuuta 1989 ympäristöhallinnon sisäisen Saastunei— den maa—alueiden selvitys— ja kunnostus —projektin. Sen tehtävänä on selvittää maas samme olevat saastuneet maa—alueet sekä ehdottaa, miten näiden puhdistaminen ja kunnostaminen tulisi järjestää.

2 KARTOITUKSEN TAVOITE

Kartoituksen tavoitteena on selvittää saastuneiksi epäiltyjä ja saastuneita maa—alueita koko valtakunnan alueella. Sijainti— ja omistustietojen lisäksi on kerätty mahdollisuuk sien mukaan tietoja ko. alueella tapahtuvasta tai tapahtuneesta teollisen tms. toiminnan laadusta ja laajuudesta, käytettyistä haitta—aineista ja niiden määristä, haitan esiintymi— sestä pinta— ja pohjavedessä, maaperässä ja ilman kautta sekä ympäristölle aiheutuvista vaaroista.

Tieto edellisten vuosikymmenien aikana toimintansa lopettaneista yrityksistä on yleensä hyvin niukasti dokumentoitu, mutta esim. yrityksen entisten työntekijöidenhaastatteluiden kautta saatavissa.

Mahdollisesti saastuneidenkohteiden kattavakartoitus on välttämätöntä kunnostustoimin— taan tarvittavien resurssien arvioimista, toiminnan pitkäjännitteistä suunnitteluaja saastu— misesta aiheutuvienhaittojenvälttämistä varten. Kartoituksen tuloksiajalostetaan edelleen siten, että kiireellisimmiksi arvioituja kohteita selvitetääntarkemminja asetetaan tärkeys— järjestykseen. Tuloksiatoimitetaanmyös muiden ympäristönsuojeluviranomaistensamoin kuin rakennus— ja kaavoitus— sekä terveysviranomaisten käyttöön.

Saastuneita maa—alueita koskevan tiedon keräämisen tärkeyttä korostaa myös valmisteilla oleva uusi jätelaki, johon on kaavailtu kiinteistön hallinnan tai omistusoikeuden luovutta— misen yhteyteen erityistä selontekovelvollisuutta kiinteistöllä harjoitetusta teollisesta tai muusta toiminnasta, joka on saattanut aiheuttaa maan saastumista. 8 3 SAASTUNEEN MAA—ALUEEN MÄTELMÄ

Saastunut maa—alue on alue, jonka liaitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huo— mattavasti kyseessa olevan alueen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismaara maaperassa on merkittava tai saastuminen aiheuttaa alueen maankaytosta ja ymparisto— olosuhteista johtuen merkittavaa vahtonta tai valilhsta vaaraa luonnolle, ymparistolle tai terveydelle. Tällaiseksi alueeksi luetaan myös rannalta vesistöön jatkuva saastunut alue.

Ympäristö— ja terveysriskit ‘ivat aiheutua saastuneen maaperän kerniallisista, fysikaa— hsista tai b;ologisista tekijoista Haitallisim aineisun ja tekijoihin sisaltyvat haitallisten kemikaahen hsaksi mm haitafiiset mikrobit ja radioaktuv;nen sateily Saastuneiden maa—alueiden kartoitus ja kunnostus kohdistuu ainakin alkuvaiheessa lähinnä kemikaa— lien ja jätteiden aiheuttamien alueellisesti rajattujen saastumistapausten selvittämiseen.

Määritelmän ulkopuolelle jäävät alueet, joilla maaperän luontainen haitallisen aineen tai tekijan taustapitoisuus on korkea Naiden alueiden ei yleensa katsota olevan saastuneita eikä edellyttävän toimenpiteitä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa ihmisen toi minta tai luonnonilmiöt ovat muuttaneet olosuhteita niin, että ympäristö tai terveysriskit ovat lisaantyneet selvasti alkuperaiseen tilanteeseen verrattuna Saastuminen edellyttaa siis yleensä ihmistoiminnastaaiheutunutta pitoisuuden kohoamista.

Saastuneeksi epäilyn maaperän haitallisen aineen ja tekijän pitoisuutta verrataan ko. alueen ympäristön taustapitoisuuteen. Jos mitattu pitoisuus on kertaluokkaa suurempi kuin taustapitoisuusarvo, on kyseessa huomattava yhttym;nen Vahaisempikin pitoisuu— den kohoaminen maassa tai pohjavedessa on otettava huomioon, mikali paikalliset yrnpäristöolosuhteet, maankäyttö ja haitta—ainemäärä sitä edellyttävät.

Alueen luontaisen taustapitoisuuden lisäksi mittaustuloksia tulee verrata saastuneisuu— den arviointia varten annettuihm ohjeellisun pitoisuusrajoihm (hite 1) Yhdenkin oh)e— arvon ylitys osoittaa, etta maa—aines ja mahdollisesti myos pohjavesi alueella on saas— tunut Ko ohjeita tullaan tarvittaessa kehittamaan ja tarkistamaan SAMASE—projektm aikana.

Haitallisten aineiden yhteis— ja pitkäaikaisvaikutukset sekä kulkeutuminen, kertyminen ja muuntuminen luonnossa hilee myös ottaa huomioon.

Saasteiden aiheuttama vaara voi kohdistua luontoon, ympäristöön tai terveyteen. Se voi olla välitöntä tai välillistä. Lisäksi vaikutukset voivat tulla esille vasta luontaisten tai ihmisen synnyttämien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden muutosten seurauksena.

4 KARTOITUK$EN TOTEUTU$ TAMPEREEN VESI- JA YMPÄRI$TÖP1IRISSÄ

Saastuneiden maa—alueiden valtakunnallinen kartoitus on osa SAMASE—projektia. Sen rahortti ymparistommisterio ja sita ohjasivat ministerron rnm;ttama johtoryhma ja projektiryhma Kartoituksen kaytannon suunnittelusta ja koordinomnnista vastasi vesi— ja ymparistohaihtuksen kuntatoimisto Vesi—ja ympanstopiint kokosivat, tallensivat ja käsittelivät tiedot saastuneiksi epäillyistä alueista.

Työn aikana kartoitettiin hallinnon eri alojen ja tasojen ylläpitämien tietolähteiden avulla mahdollisia saastuneita maa—alueita siella olevan tai olleen toiminnan tyypin ja laajuuden mukaan Yle;spurteisen selvityksen tavoitteena oli arvioida saastuneista maa— alueista aiheutuvia haittoja sekä jatkotoimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Saastuneiksi epäiltyjä kohteita arvioidaan ja priorisoidaan erikseen kartoituksen jälkeen. Priorisointi perustuu saastumisesta aiheutuvien nskien arviointiin, jota varten joudutaan mm. hankkimaan lisätietoja kenttätutkimuksin ja haastatteluin. 9

Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri oli kerännyt tietoja piirin alueella olevista saastu— neista maa—alueista jo ennen SAMASE—projektiakin. Pääpaino tuolloin oli löytää koh— teet, joissa saastuminen oli jo todettu esimerkiksi mittauksin ja jotka vaativat kunnos— tustoimia välittömästi ympäristölleen aiheuttaman uhan takia.

Varsinaisen SAMASE—projektin aikana kohdekiijoa on laajennettu. Lisäksi yhteistyö— tahoja on haettu hsaa kartoitustyon helpottamiseksi Vaikka tyon aikana on jo yritetty tehda jonkinlaista rajausta kohteiden suhteen, on todettava, etta tahan mennessa SA— MASE—projekti on ollut saastuneiksi epäiltyjen maa—alueiden ja kohteiden tai toimin tojen, joissa saastuminen on mahdollista, laaja—alainen inventointi. Kohteita on otettu rekisteriin toiminnan tyypin ja laajuuden mukaan.

4.1 Työnjako

Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri toimi projektissa alueensa kartoitustyön aloittajana, ohjaajana ja valvojana Sen tehtavana oli myos tietojen kokoaminen, tarkistaminen, kasittely (mm atk—pohja;sen rekisterin yllapito) seka toimittaminen eteenpam keskus— hallintoon valtakunnallisen kartoitustiedon keräystä varten. Lisäksi piiri piti yhteyttä muihin aluehallinnon viranomaisiin.

Kartoitus aloitettiin tekemalla kirjallinen kysely piirin alueen kuntim Kysely osoitettiin ympäristönsuojelusihteereille tai muille ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille. Vaikka vesi— ja ympäristöpiirillä olikin jo tietoa ainakin tärkeimmistä saastuneista maa—alueista, oli kuntien osallistuminen tyohon ensiarvoisen tarkeaa Kunn;lla on alue— hallintoa yksityiskohtaisempaa tietoa mm. kohteiden omistussuhteista, historiasta sekä eri toiminnoissa käytetyistä tai varastoiduista kemikaaleista.

SAMASE—projektin ohella on vesi— ja ympäristöhallinnossa meneillään pohjavesialu— eiden kartoitus. Tässä inventoinnissa selvitetään paitsi pohjavesialueet myös niillä ole vat pohjaveden laatua uhkaavat toiminnot Tyota tehdaan SAMASE—projektm tapaan piireittäin. Yhteydenpito pohjavesikartoittajiin antoi tietoa molempiin suuntiin piirin alueella ympäristöä vaarantavista tekijöistä.

Lääninhallitusten kanssa perustettiin seurantaryhmät, jotka tarkastavat kartoitustyön en simmäisen vaiheen tulokset. Tälloin on mukana kuntakyselyn ja piirin sisäisen työn tu loksena saadut kohteet, joita ei ole vielä karsittu eikä priorisoitu toimenpiteitä varten.

Kuntakyselyn tulosten taso vaihteli melkoisesti eri kuntien kesken. Osa kunnista jätti jopa vastaamatta kokonaan. Saadut tiedot siirrettiin SAMASE—rekisteriin ja tulostettiin ympäristöä vaarantavien alueiden tietokorteille. Kortit lähetettiin uudestaan kunnille tarkastettaviksi sekä täydennettäviksi.

4.2 Tietolähteet

Merkittävimpänä tietolähteenä Tampereen vesi— ja ympäristöpiirin SAMASE—inven— toinnissa on käytetty kuntien omien eri hallmnnonalojen viranomaisten ilmoituksia. Vaikka kysely osoitettiin ainoastaan kunnan ympäristöviranomaisille, on monissa kun nissa kartoitustyohon osallistunut myos mm terveys—, kaavoitus— ja kunnalhstekniset viranomaiset Kartoitusryhman monipuolinen kokoonpano takaa parhaiten kunnan eri hallmnnonaloille esiintulleiden, saastuneisiin maa—alueisiin liittyvien, tietojen keräämi— sen. Toisaalta tällainen toimintatapa mahdollistaa informaation välittömän siirtymisen myös kaikille kunnan viranomaisille, jotka saattavat tehdä työssään saastuneisiin maa— alueisiin liittyvää suunnittelua ja päätöksiä.

Tietolähteinä käytettiin myös vesi— ja ympäristöhallmnnon omaa kaatopaikkarekisteriä, sahainventointia, teollisuuslaitoksia koskevia ennakkoilmoituksia, vesioikeuden paatok— siä tai muuta kiijeenvaihtoa. Em. aineistosta saatiin tietoja kohteista, joissa saastuminen on mahdollista. Lisäksi näistä kohteista saatiin selville usein mm. sijainti, toiminnan— 10

haijoittajat, toimintatyypit, varastoidut tai käytetyt kernikaalit sekä syntyneet jätteet. Sensijaan maaperan mahdollisen saastuneisuuden laadusta tai maarasta ei tietoja saatu Taman vuoksi vesi— ja ymparistopunssa keratyt tiedot lahetettim kuntun taydennetta— viksi ja tarkastettavaksi.

Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri oli myös tutkinut muutamaa selvästi saastunutta kohdetta jo ennen SÄMASE—projekt;a Tama selvitystyo liittyi ns valtion jatehuolto— työjäxjestelmään sopivien työkohteiden etsimiseen.

Vesi— ja ympäristöhallituksen teknillisessä tutkimustoimistossa tehtiin ennen SAMA— SE—projektia saastuneiden maa—alueiden koekartoitus kolmessa eri kunnassa. Näistä kunnista Ruovesi sijaitsee Tampereen vesi— ja ympäristöpifrmn alueella. Koekartoituk— sessa kerattya aineistoa kaytettiin pohjana myos tassa selvityksessa Ruoveden osalta Lisäksi koekartoitus toimi erilaisten kartoitusmenetelmien tietolähteenä.

Maakuntahallinnon ja lääninhallitusten saatuneita maa—alueita koskeva tuntemus osoit tautui hajanaiseksi. Tietoja on kerätty lähinnä kaatopaikoista. Kootut rekisterit koskivat toiminnassa olevia tai juuri lopetettuja kaatopaikkoja. Kerätyn aineiston tarkoituksena on lähinnä palvella jätehuollon järjestämiseen liittyviä kysymyksiä.

Tampereen kaupungin ympanstonsuojeluvirasto on teettanyt itse alueeltaan maaperan ja pohjaveden likaantumisriskikartoituksen. Selvityksen teki Insinööritoimisto Geotesti Ky vuonna 1990. Ympäristönsuojeluvirasto luovutti selvityksen tulokset SAMASE— projektin käyttöön.

Saastuneisiin maa—alueisiin liittyvää tietopohjaa on laajennettu myös rajallisin maasto— kaynnein Nain toimittiin silloin, kun tehty kuntakysely ei tuottanut oletettua tulosta SAMASE—projektia on esitelty jonkin verran tiedotusvalineissa Yleison ilmoittamia vihjeitä on myös tarkastettu vierailemalla kohteissa.

4.3 Ympäristöä vaarantavien alueiden tietokortti

Saastuneiksi epäiltyjen maa—alueiden tiedot koottiin ympäristöä vaarantavien alueiden tietokorteille. Kuntien toivottiin tarkastavan ja täyttävän korteista erityisesti seuraavat kohdat:

— kohteen nimi ja omistaja

— sijainti karttakopiolla ja/tai koordinaatein

— toimintatyyppi ja —haijoittaja

— käytetyt tai varastoidut haitta—aineet

— arvio haitan esiintymismahdollisuuksista

— nykyinen ja erityisesti suunniteltu maankäyttö

Tietokortti ja kunnille lähetetyt täyttöohjeet on esitetty liitteessä 2.

4.4 SAMA$E—tietokantaohjelma

Tietokannat on suunniteltu ja ohjelmakoodit on kirjoitettu Helsingin vesi— ja ympäris— topiinssa Ohjelma on kirjoitettu Chpper—kielella ja kaannetty suoraan DOS—tasolta ajettavaksi Ohjelman sisaltamat tulostukset toimivat Pascal—kielrsen ohjelman avulla Tällä hetkellä on käytössä ohjelmasta versio 2.6.

Ohjelmat ovat kaikilta osin lähdekoodia myöten vapaasti saatavilla. Niitä saa käyttää ja muuttaa omaan tarkoitukseen sopiviksi ilman erilhsta lupaa Muutosten tekijat on tosm aina mainittava.

Ohjelmaan on luotu lukuisia erilaisia raporttimalleja, joiden avulla tiedostoista voidaan poimia valmnnaisia tulostuksia Malleja on käytössä tällä hetkellä yli 20. Kohteita voi— 11

daan tulostaa esimerkiksi kunnittain, toimintatyypeittäin ja arvioidun haitta—aineiden leviämisen todennäköisyyden mukaan.

4.5 Rajaukset

Luvun 3 ensimmäiseen kappaleeseen on kirjoitettu saastuneen maa—alueen määritelmä. Luvussa on tarkasteltu myos maantelman sisaltoa ja maantelman ulkopuolelle jaavia alueita SAMASE—projektin aikana on jatkuvasti jouduttu pohtimaan sita, mita toimin— tatyyppejä rekisteröidään. Vaikeutena on ollut kartoittajien suuri lukumäärä. Alustavaa rajausta on tehty monista eri näkökulmista. Tämä koskee niin eri kuntia kuin eri vesi— ja ympäristöpiirejäkin.

Ympäristöä vaarantavien alueiden tietokorteille on kerätty tietoja kohteista, joissa on todettu saastumista tai joissa on niillä sijaitsevan tai sijainneen toiminnan tyypin perus teella päästöt ympäristöön ovat todennäköisiä. Tällaisia toimintoja ovat mm.:

— tekstiili— ja nahkateollisuus

— sahat ja kyllästämöt

— kemiallinen metsäteollisuus

— kemian— ja muoviteollisuus

— metalliteollisuus

— graafinen teollisuus

— elintarviketeollisuus

— asfaltti— ja öljysora—asemat

— huoltoasemat

— korjaamot, konepajat, romuttamot ja maalaamot

— energialaitokset ja polttonesteiden varastot

— kaatopaikat, ongelmajätevarastot, jätevedenpuhdistarnot, muut jätteenkäsittelylaitokset

— öljy— ja kemikaalivahinkoalueet

— kohteet, joissa on varastoitu tai käytetty runsaasti hai— tallisia aineita tai joissa haitta—aineita on käytetty huo— limattomasti, mistä syystä on olettaa, että maaperä on saastunut

Kartoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota asuinalueilla sekä suojeltavilla pohja— ja pintavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin toimintoihin. Tärkeää on myöskin kartoittaa alueita, joilla maankäyttöä suunnitellaan muutettavaksi niin, että saastumisesta saattaa olla haittaa.

Tampereen vesi— ja ympäristöpiirissä on tarkasteltu huolella toimintoja, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla. Esimerkiksi huoltoasemat ja hautausmaat, jotka on inventoi— tu tässä työssä, sijaitsevat em. alueilla.

Eri kuntien väliset rajauserot olivat huomattavat. Rajaustyylit voidaan jakaa karkeasti neljään eri tyyppiin: 1) kunnat, joissa kirjattiin kaikki epäilyttävät kohteet 2) kunnat, joissa ilmoitetuista kohteista oli näyttöä saastuneisuudesta 3) kunnat, jotka merkitsivät vain ilmiselvät kohteet (esim. kaatopaikat) 4) kunnat, jotka eivät löytäneet alueeltaan yhtään saastunutta maa—aluetta.

Kuntien lähettämä aineisto käsiteltiin vesi— ja ympäristöpiirissä ennen kohteiden siirtä— mista piinkohtaiseen rekistenm Em jaottelun kategorian 1) kohteita saatettiin jopa karsia pois. Muissa tapauksissa kohdetietoja täydennettiin luvussa 4.2 mainittuja tieto— lähteitä käyttäen. Tavoitteena on ollut tehdä kaikkien kuntien osalta mahdollisimman yhtenäinen ja rajausperusteiltaan tasavertainen saastuneiden maa—alueiden rekisteri. 12 5 KAETOITUKSEN TULCKSET

5.1 Kuntakohtaiset kartoitukset

Tampereen vesi— ja ympäristöpiirin alue käsittää lähinnä Pirkanmaan ja Pohjois—Sata kunnan. Piirin alueen väestörnäärä on alle 0.5 miljoonaa. Tästä määrästä noin 70 ¾ asuu taajamissa Alueella on 45 kuntaa, joista 11 on kaupunkeja Kunrnsta 25 kuuluu Hameen laamm ja 20 Turun ja Porin laanun Hameen laamn osuus vaestomaarasta on lähes $0 %.

Pirkanmaata voidaan pitää voimakkaasti teollistuneena, miii. alueen massa— ja paperi teollisuuden osuus koko maan tuotannosta on huomattava. Pohjois—Satakunta on lähin nä allcutuotantoaiuetta, jossa saatettiin jo projektin alkuvaiheessa olettaa saastuneiksi epäiltyjen alueiden lukumäärän olevan pieni.

Piirin alueella on tärkeitä pohjavesialueita luokiteltu 1980—luvun alussa 87 kpl, joiden kokonaispinta—alaksi muodostui 201 km2 Uutta luokitusta tehdaan parhaillaan, jolloin tilanne saattaa muuttua edella mainitusta oleelhsestikrn Tarkeimpia pohjaveden muo— dostumisalueita ovat luode—kaakkosuuntaiset pitkittäisharjut sekä Keski—Suomen reu— namuodostuma ja sen pohjois—eteläsuuntainenjatke Pohjankangas. Tampereen kaupun gin seka Kangasalan, Ruoveden ja Ylojarven kuntakeskukset sijaitsevat tarkeilla pohja— vesialueilla. Lisäksi em. muodostumista syntyneitä suurehkoja pohjavesialueita sijaitsee mm. Valkeakosken, Kankaanpään, Lempäälän ja luupajoen kuntien alueilla.

Kartoitettuja kohteita on Tampereen vesi— ja ymparistopnnn alueella siirretty rekiste— riin kesäkuun 1992 loppuun mennessä 710 kappaletta. Kohteiden jakautuminen kunnit— taun on esitetty kuvassa 1. 305

kpl

50

40

30

:O C;(:O •O• •( o c liiiti.f1 Id >

. g 0 Kuva 1. SAMASE—rekisterissä olevien kohteiden lukumäärä kunnittaun. 13

Tampereen rekisteröityjen kohteiden suurta lukumäärää (305 kpl) selittää seudun pitkä teollinen historia. Samalla alueella eri ajanjaksoina toimineet erilaiset toiminnat on kukin rekisteröity erikseen omaksi kohteekseen. Lisäksi Tampereella sijaitsee kaksi suurta pohjavesialuetta, Aakkulanharju ja Epilänhaiju, joilla sijaitsevien kohteiden kir— jaamisperusteet ovat luvun 4.5 mukaisesti muita alueita tiukemmat.

Piirin alueella on keskimääräistä enemmän teollisuutta Nokialla, Toijalassa, Valkeakos— kella ja Mäntässä. Ruovedeltä ja Vammalasta kiijattujen kohteiden suurta määrää selit tää kunnan alueella sijaitsevat tai sijainneet monet pienet sahat ja kyllästämöt sekä kaatopaikat. Kangasalla ja Ylöjärvellä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat eri toimin— not on rekisteröity tarkasti.

5.2 Kartoitetut kohteet

Tampereen vesi— ja ympäristöpiirissä rekisteröidyistä kohteista suurin osa (372 kpl) on edelleen toiminnassa. Toimintansa lopettaneita kohteita on kirjattu 226 kpl. Kohteet, joiden toimivuudesta ei ole täyttä varmuutta on peräti 112 kpl. Näin suuri luku johtuu osittain siitä, että osa kunnista ei vastannut kyselylomakkeen kohtaan 13 kohteen toi minta—ajasta sekä osittain siitä, että näinä taloudellisina aikoina monien yritysten toi minnan jatkuminen on epävarmaa. Eri toimintotyyppien lukumäärät ja jakautuminen toimivuuden mukaan on esitetty kuvassa 2.

Kohteiden lukumäärä ei pelkästään kuvaa saastuneiden tai saastuneiksi epäiltyjen alu eiden aiheuttaman ongelman vakavuutta. Kuvassa 3 on esitetty kohteiden arvioitu ris— kiluokitus kunnittain. Kohteet, joissa haitta—aineiden leviämistä ympäristöön epäillään tai joissa haitta—aineiden leviäminen ympäristöön on todettu mittauksin (tietokortin kentät 17—20 koodina 03 tai 04), on lueteltu liitteessä 3. Luettelossa on mainittu kaikki piirin alueella sijaitsevat kaatopaikat huolimatta siitä, mikä niiden riskiluokitus on. Liitettä 3 tarkasteltaessa korostettakoon, että esitetty lista on kartoituksen tilanne kesäl lä 1992. Tulevat laajemmat kenttätutkimukset muuttavat luetteloa siten, että osa koh— teista (riskiluokitus 02 tai 03) saatetaan poistaa listalta sekä toisaalta siten, että uusia kohteita tulee listaan mukaan.

Eri toimintotyyppien jakautuminen käytettyihin riskiluokkiin on esitetty kuvassa 4. Ku vasta huomataan, että sahojen tai kyllästämöiden (koodi 4) sekä kaatopaikkojen (koodi 14) on todettu (riski 04) aiheuttavan eniten riskejä ympäristölleen. Lisäksi näiden toi mintojen kohteiden suurimmasta osasta epäillään (riski 03) leviävän haitta—aineita ympäristöön. Kaatopaikkojen osalta se onkin ilmeistä. Sahoilla ja puukyllästämöillä on käytetty puun suojakemikaaleja niin pitkään, ettei kaikkina aikoina ole tiedostettu ke— mikaalien haitallisuutta. Niinpä niiden käyttö on ollut huolimatonta eikä riittäviä ympä— ristönsuojelutoimenpiteitä ole edes osattu vaatiakaan.

Valtaosalle kartoitetuista kohteista (428 kpl) on annettu riskiluokitus 02 —‘haitta—ainei den leviäminen ympäristöön on mahdollista’. Tämän luokan osuus pienenee tietämyk sen lisääntynessä kustakin kohteesta. Tarkempi kohteen tutkiminen joko poistaa sen kokonaan rekisteristä tai nostaa sen riskiluokitusta 03:een tai 04:ään. Kartoitustyön tässä vaiheessa on ollut ainoa mahdollisuus antaa 02—riskiluokka monille kohteille johtuen mm. kuntien vajavaisista kannanotoista saastumisriskeihin.

Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsee 113 kohdetta. Näistä on luokiteltu 03— tai 04—riski— luokkaan yhteensä 43 tapausta. Lisäksi em. tavalla luokiteltuja kohteita on 4 kpl pohja— vesialueiden välittömässä läheisyydessä (<100 m). Vesistöjen äärellä, alle 100 metriä rantaviivasta, sijaitsee jätevedenpuhdistamoiden lisäksi 94 kohdetta, joista 65:llä maa perän saastumista epäillään tai se on todettu mittauksin. 14

kpl

150 LI EJej tietoa Ei lopetetut •toirn ivat 100 EI 50

0 iIij 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ii 12 13 1.4 15 16 17 16 19 20 21 toimiala

01 = Turkistarhat ja suureläisuojat 02 = Taimi— ja kauppapuutarhat 03 Tekstiili— ja nahicateollisuus 04 = Puutuoteteollisuus kuten sahat ja kyllastamot 05 = Kemiallinen metsateolhsuus 06 Kemian— ja muoviteollisuus 07 = Metalliteollisuus 08 = Graafinen teollisuus 09 = Elintarvilceteoilisuus 10 = Äsfäkti— ja öljysora—asernat 11 = Huoltoasemat 12 = Koijaamot, konepajat, romuttamot, romunkerays ja maalaamot 13 = Energialartokset ja polttonesteiden varastot (>50 m3) 14 = Kaatopailcat ja muut jatteenkasittelylaitokset 15 = Jatevedenpuhdistamot, jäteveden maahammeytys, viemariverkko 15 = ernikaalivarasto 17 = Oljy— ja kemikaalivahioaiueet 18 = Hautausmaat 19 = Betoni— ja semenftiteoffisuus 20 = Tynnynpesula yms 21 = Rakennusinkkeet, kuljetuspalvelut yms

Kuva 2. SAMÄSE—rekisterin köhteiden toimivuus toimialoittain. 15 305

ERiski 01 kpl E;Riski 02 50 Riski 03 40 Riski 04

30

20

10

0

(1) Riski 01 = Leviäminen ympäristöön ei ole mahdollista Riski 02 = Leviäminen ympäristöön on mahdollista Riski 03 = Leviämistä ympäristöön epäillään Riski 04 = Esiintyminen on todettu mittauksin

Kuva 3. SAMÄSE—rekisterin kohteiden jakaantuminen riskiluokkiin kunnittain.

kpl

150 L:JRiski 01 LU Riski 02 Riski 03 100 II Riski 04

50

0 1 n 12345678910 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 toimiala

Toimialakoodit ovat samat kuin kuvassa 2.

Kuva 4. SAMÄSE—rekisterin kohteiden jakaantuminen riskiluokkiin toimialoittain. 16 5.3 Kohteiden alustava priorisointi

Arvioitaessa kunnostustöiden tärkeysjijestystä käytettävissä olevalla aineistolia on syyta tarkastella vain nskiluokkirn 03 ja 04 kuuluvia kohteita Toimenpidetarpeet on jaettu neljaan knreelhsyysluokkaan, joihin em nsk;luokituksen mukaiset 282 kohdetta on sijoitettu lakoperusteina ovat mm alueella harjoitettu toiminta, havaitut haitta— aineet, mitatut pitoisuudet, uhka pohja— ja pintavesun, asutuksen laheisyys ja maan—

kayton muutokset Kureellisyysluokat 1 — IV voidaan maantella seuraavasti

1 Tutkimukset ja kunnostussuunnitelmat saatettava loppuun ja aloitettava tarvittavat saneeraustyöt viipymättä

Ii Aloitettava tai jatkettava tutkimuksia. Kohteen kuormitus ympäristöön ilmeinen. Esimerkiksi maankäytön muutos vaativammaksi siirtää kohteen luokkaan 1. III Ymparistovaikutukset selvitettava tai vaatii seurantaa Saattaa kuormittaa ympans— toa

Iv Haitta—aineiden määrä maaperässä luonnontilaista korkeampi. Ei vaadi toistaiseksi kunnostustoimia Kohde on kuitenkin otettava huomioon maankayttoa suunmtelta— essa

Kohteita, joissa haitta—aineiden leviäminen ympäristöön on todettu mittauksin riski— luokka 04), on rekisteroity 46 kpl Kohteista 17 ssa maaperassa olevien haitta—aineiden pitoisuudet yhttavat maaratyin osin hitteessa 1 luetellut saastuneen maan raja—arvot Kohteiden pnor;soinnissa nama tapaukset muodostavat selkeimman lahtokohdan, sula maaperasta otetuulla naytteulla on saatu haitta—aineiden pitoisuustuedot alustavaa kun— nostustarpeen arviointia varten.

Klireellisyysluokkaan 1 valittiin em. 17 kohteen joukosta 12 kiireellistä tapausta. Li— saksi luokassa 1 on mukana kohde, jossa haitta—aineiden levuamusta ymparustoon on tutkittu suotovesmaytteuden avulla Kuureelhsyysluokkaan 1 on asetettu myos kaksi aluetta, joissa varastoidaan ymparustolle vaarallisia aineita eruttam huolumattomasti Tahan luokkaan on siis valittu yhteensa 15 kohdetta, joista kahteen on tehty kunnos— tussuunnitelma Luokasta 1 on aiemmin poistettu nelja kohdetta, joissa kunnostustyot on jo tehty.

Kiireellisyysluokkaan II kuuluu yhteensä 22 kohdetta. Kohteista on yleensä vähän mutattua tietoa Kuitenkin esimerkiksi sulmamaararnen arvio seka tieto haijoitetusta toiminnasta ja kaytetyista kemikaaleista on usein nostanut kohteen tahan luokkaan Lusaksi joukossa on hieman vaarattovammaksi arvioituja alueita, joille on kuitenkin esitetty maankayton muutosta kaavaluonnoksun Tallausissa tapauksissa on kaavoitus— prosessin edistyessä nopeasti varmistauduttava alueen puhtaudesta.

Kiireellisyysluokkaan III jaettiin yhteensä 115 kohdetta. Tyypillinen tämän luokan kohde on toiminnassa oleva kaatopaikka, joka vaatii seurantaa Monet pohjavesialuei— den ulkopuolella olevat saha—alueet on myos luokiteltu tahan Kohteista ei ole juun maaperassa olevista kemukaaleista maaratietoa Alustavat selvitykset on tehtava lahitu— levaisuudessa.

Kiireellisyysluokkaan IV on arvioitu kuuluvan 130 kohdetta. Nämä eivät vaadi toistai seksi toimenputeuta Kohteet ovat lahmua vanhoja yhdyskuntien pienehkoja kaatopaik— koja, jotka eivat sijautse mitenkaan aro;lla alueilla Ryhmassa on myos teollusuuslaftok— sia, joissa epäillään haitta—aineita päässeen maahan vähäisiä määriä.

Riskiluokkim 03 ja 04 kuuluvien kohteiden jakautummen kuireellisyysluokkun 1 — IV on esitetty ympyräkaaviona kuvassa 5. 17

15 kpl 5,3% 22 kpl

130 kpl 46,1%

115 kpl 40,8%

•Kiireellisyysluokka 1 Elli Elli iiiiV

Kuva 5. Saastuneiksi epäiltyjen tai todettujen kohteiden jakautuminen eri kiireellisyysluokkiin.

6 JATKOTOIMET

Edellä kuvatut tulokset perustuvat suurimmalta osaltaan SAMASE—projektin aikana kerättyihin tietoihin. Saatu aineisto antaa pohjan Tampereen vesi— ja ympäristöpiirin alueella sijaitsevien saastuneiden maa—alueiden tutkimukseen ja mahdollisiin kunnos— tuksiin. On kuitenkin selvää, ettei tietopohja ole vielä riittävä. Tämän raportin lukijal— lakin saattaa olla huomautettavaa mm. liitteen 3 kohteista. Niinpä on tärkeää suunnitel la myös SAMÄSE—projektin jälkeisiä jatkotoimia.

Projektin aikana tehdyt kuntakyselyt eivät ole vieläkään antaneet toivottua tulosta. Mahdollisesti saastuneiden maa—alueiden selvittäminen paikallisten viranomaisten kanssa on vielä tarpeen muutamien kuntien osalta. Näissä tapauksissa motivointi mm. käyttökelpoisten pohjavesivarojen turvaamisen kautta kartoitustyön tarpeellisuuteen on tärkeää.

Kohteista laadituissa tietokorteissa on tällä hetkellä useinmiten vain alueen oleellisim— mat tiedot. Aineiston täydentäminen esimerkiksi eri toiminnanhaijoittajien käyttämistä kemikaaleista ja niiden määristä vaatii vielä työpanoksen. Työtä voitaisiin tehdä järjes telmällisesti tutkimalla yritysten jätehuoltosuunnitelmia sekä esimerkiksi haastattele— malla vanhoja ja nykyisiä työntekijöitä. Tähän saakka tällainen toimintatapa on ollut satunnaista.

Uudessa jätelakiehdotuksessa velvoitetaan kunnat pitämään rekisteriä saastuneista maa— alueista. SAMÄSE-projektissa kerätty tieto ja käytetyt ohjelmat helpottavat kuntia rekisterin laatimisessa. Vesi— ja ympäristöpiirin tehtävänä on tuolloin opastaa ja valvoa tietojen käyttöä ja täydentämistä. 18

SAMASE—rekisterissä on tällä hetkellä suurin osa kohteita, joissa maaperän saastumi— nen on joko mahdollista tai se on epäiltävää (riskiluokitukset 02 ja 03). Selkeänä pro— jektin jälkeisenä jatkotoimena on saastuneisuuden toteaminen kenttämittauksin. Tällöin saadaan melko suppeallakin naytteenotolla tieto siita, onko aihetta tarkempaan tutki— mukseen vai voidaanko kohde poistaa kokonaan rekistensta Akuutti tarve jatkotutki— muksille on noin sadassa kohteessa.

Saastuneisun maa—alueisiin liittyvien jatkoselvitysten tekijat on mietiftava aina enk— seen Velvoittaminen tutkimuksiin ja mahdolhsun saneerauksun aiheuttamis— tai kim— teiston haltija —periaatteen mukaisesti toimii harvoin varsrnkin vanhoissa saastumista— pauksissa. Myös eri viranomaisten roolijako on osoittautunut häilyväksi. Valvonnan ja ohjauksen tehokas järjestäminen on edellytys onnistuneille jatkotoimille.

Ongelmallisten vanhojen ja isännäifömien saastuneiften maa—alueiden kunnostamista varten on luotu ns. valtion jätehuoltotyö —järjestelmä. Pääperiaatteena on se, että koh— teesta aiheutuu vaaraa ympäristölleen ja kunnostuskustannukset muodostuvat kohtuut— tomiksi kunnan jätehuollolle. Järjestelmän mukaan töistä aiheutuneet kustannukset jaetaan kunnan ja valtion kesken. Tähän mennessä on tehty kaksi valtion jätehuolto— työtä Tampereen vesi— ja ympäristöpiirin alueella. Alustavan arvion mukaan piirin alu eella on noin kymmenen muuta kohdetta, jotka jouduttaneen tekemään valtion jäte— huoltotyönä. Mielenkiintoinen kysymys on vielä se, millä voimavaroilla kaatopaikkojen kunnostukset hoidetaan vaatirnustason noustessa.

Tampereen vesi— ja ympäristöpiiri erikoistuu jätehuollon tutkimukseen. Piirin käyttöön on valmistunut jatetutk;muslaboratono Tutkimuksen paapaino on, ainakin alkuvaihees sa, teknisessä jätteidenkäsittelymenetelmien selvityksissä sekä eri jätetyyppien käsitel— tävyyskokeissa. SAMASE—projekti luo taustatiedon tutkimuksen tarpeille. Jätelaborato— rion valmistuminen parantaa oleellisesti myös piirin mahdollisuuksia tehdä kenttätutki— muksia ja analyyseja kiinteistä jätteistä.

7 YHTEENVETO

Tampereen vesi— ja ympäristöpiirissä on kahden vuoden ajan kartoitettu piirin alueen saastuneita maa—alueita valtakunnallisen Saastuneiden maa—alueiden selvitys— ja kun— nostus —projektin (SAMASE) yhteydessä. Työssä on käytetty piirin aikaisempien selvi tysten hsaksi mm muun aluehallmnnon ja erityisesti kuntien ympanstosta vastaavien viranhaltijoiden asiantuntemusta.

Selvityksen ensimmaisessa vaiheessa on rekisteroity kohteet, jotka on todettu, joita epäilläan tai joissa harjoitetun toiminnan vuoksi ovat luettu mahdollisesti saastuneiksi. Tarkeilla pohjavesialueilla ovat kuijaamisperusteet olleet muita alueita tiukemmat Koh— teista täytettiin tietokortit, jotka siirrettiin vesi— ja ympäristöpiirissä tietokonepohjaiseen SAMASE—rekisteriin.

Tampereen vesi— ja ymparistopnnssa on kujattuna kesaan 1992 mennessa 709 kohdet— ta, joista 305 sijaitsee Tampereen kaupungin alueella Rekisteroidyista kohteista yli puolet on edelleen toiminnassa. Suurimmalle osalle kohteista on annettu lievä riskiluo— kitus 02, jossa ‘haitta—aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollista’. Saastuneita tai saastuneiksi epaihyja kohteita on yhteensa 282, joista 43 sijaitsee tarkeilla pohjaves;— alueilla seka 93 vesistojen aarella Suunmpma toimintoryhmina em 282 n joukossa ovat sahat, kyllästämöt ja kaatopaikat.

Tassa selvityksessa on alustavasti myos pnonso;tu kohteet Tarkoituksena on asettaa rekisteröidyt kohteet tutkimuksen ja kunnostustoimien suhteen tärkeysjäijestykseen. Tätä varten luotiin kohteille neljä eri kiireellisyysluokkaa. Luokkaan 1, jossa kunnos— tustyot on aloitettava vnpymatta, asetettiin 15 kohdetta Lisaksi luokkaan II, jossa lisa— tutkimukset on tehtävä välittömästi, valittiin 22 kohdetta. Nämä kaksi luokkaa muo dostavat noin 5% kaikista tähän mennessä kiijatuista kohteista. Ympäristövaikutusten akuutti selvittämistarve on noin sadassa kohteessa. 19 LIITE 1/1

LIITE 1. ERÄITÄ OHJEELLISIA PITOISUUKSIA MAAN SAASTUNEISUUDEN ARVI OINTIA VARTEN

Haitta-aine aa-aineksen luontaisia pitoisuuksia $aastuneen Talousvesinormit Sisäilman suofflalaisessa maan raja- (ja -suositukset) enirnmäispit. arvot * lääkintö- * useita eri viljelymaassa maaperässä kivilajeissa hallitus yhdisteitä !g/kg 1) mg/kg 2) mg/kg 3) mg/kg 4) g/1 5) 6)

1. METALLEJA Arseeni 2,6 0,5-13 50 0,04 *0,05 *0,001 Bariun 570 20-750 2000 1 *0,05 Elohopea 0,016-0,029 0,004-0,1 10 0,001 *0,001 *O,OO1..o,005 Kadmium 0,04-0,76 0,04-0,4 20 0,005 *0,005 *0.001•0,002 Koboltti 0,62 mg/l 14,0 0,1-150 300 *0,005 Kroi 6-300 60,5 11-1600 800 0,05 *0,05 *O,005005 Kupari 1-100 20,2 4-90 500 1,0 *(0,3) *O,02•0,1 Lyijy 1-60 0,05-20 600 0,04 *0,05 *0 0075-0 01 Molybdeeni 0,06 g/l 1,0 0,3-2,0 200 *0,5 Nikkeil 3-60 24,1 5-1400 500 0,05 *(0,05) *O,00070,1 Sinkki 3-100 57,0 20-100 3000 5,0 *(3,0) Tina 0,1-3,6 300 *OtJl•05

2. EPÄ0RGANI$IÄ YHDISTEITÄ Broi (yht.) 20 300 Fluoridit(yht.) 200 2000 1,5 *,5 0,25 Rikki (yht.) 2 200 *0025.600 Syanidit yht., vapaa) 1 100 Syanidit yht.) 5 500 0,05 *0,05 0,5

3. KLOORATUT ALIFAATTI$ET YHDISTEET 1, 2-Dikloorietaani (1, 2-DCEJ 0,1 50 4 1, 1-Dikloorieteeni (1, 1-DCE) 0,1 50 Hiilitetrakioridi (CC14) 0,1 50 0,003 *0,003 3,1 Kloroforni 0,1 50 5 Trihaloffletaani 0,1 50 0,025 1,1, 1-Trikloorietaani (1,1, 1TCEJ 0,1 50 0,025 54 Trikloorieteeni fTCE) 0,1 50 0,025 Tetrakioorieteeni (TeCE) 0,1 50 0,025 Muut kloor, alifaatt. yhd. 0,1 50 Yht. kloor. alifaatt. yhd, 0,1 70

4. KLOORATUT BENTSEENIT 1,2 diklooribentseeni 0,1 10 30 1,3 diklooribentseeni 0,1 10 1,4 diklooribentseeni 0,1 10 45 Reksaklooribentseeni 0,1 10 0,00001 Muut klooribentseenit 0,05 10 *4.23 Yht. klooribentseenit 0,05 20 20 LIITE 1/2

Raitta-aine Maa-aineksen luontaisia pitoisuuksia Saastuneen Talousvesinoriliit isäilan suomalaisessa maan raja- (ja -suositukset) enimmäispit. arvot * lääkintö- * useita eri viijelyaassa maaperässä kivilaeissa hallitus yhdisteitä mg/kg ‘ mg/kg 2) mg/kg mg/kg 4) fflg/l 5) mg/m3 6)

5. KLOORATUT FENOLIT 2,4,6-Trikloorifenoli 0,01. 5 0,0001 Pentakloorifenoli 0,01 5 0,0001 0,05 Muut kloorifenolit 0,01 5 0,05 Yht. kloorifenolit 0,1” 10 0,01 *0,01

6. AROMAATTISIA YHDISTEITÄ

Bentseeni . 0,01 5 0,01 1,5 Etyylibentseeni 0,05 50 43,5 Fenoli 0,05” 10 0,0005 1,9

Ksyleeni .. 0,05 50 0,44 43,5 Styreeni 0,1 50 8,5 Tolueeni 0,05 30 37,5 Yhteensä 0,1 70

7. ?OLYAROMAATTISET YHDISTEET TS. ?ÄH-YHDISTEET Antraseeni 0,1 100 Bentso a)antraseeni 0,1 10

Bentso b)antraseeni . 10 Bentso kfiuoranteerd 0,1 10 Bentso(a pyreeni 0,1 10 0,00001 0,001 1,2-bentsopyreeni 0,05 10 Dibentsofa,h)antraseeni 0,1 10 Fenanatreeni 04 50 Fluoranteeni 0,1 Fluoreeni 0,1 100 Indol(1,2,3)pyreeni 0,1 10 Kryseeni 0,1 10 3-Metyylikioranteeni 0,1 10 Naftaieeni 0,1 50 5 Pyreeni 0,1 100 Yht. ?AH-yhdisteet 1 200 0,0002

8. PESTISIDIT Aldriini 5 0,00003 0,02 Dieldriini 5 0,0001 0,025 2,4-Dikioorifenoksietikkahappo (1,4-D) 5 0,1 1 245-T 5 DDT 5 0,0001 0,1 Endriini 5 0,0001 001 Reptaklooriepoksidi 0,0001. Klordaani 50 0, 0001. Lindaani 5 0,0001 0,05 Metoksikioori 5 0,0001 1 organoklooriyhdisteet (yks. 04 5 örganoklooriyhdisttet (yht. 0,1 Yht. pestsidit 0,1 20 21 LIITE 113

Haitta-aine Maa-aineksen luontaisia pitoisuuksia Saastuneen Talousvesinormit Sisäilman suomalaisessa maan raja- (ja -suositukset) enimmäispit. arvot * lääkintö- * useita eri viljelmaassa maaperässä kivilaeissa hallitus yhdisteitä mg/kg mg/kg 2) mg/kg ‘ mg/kg 4) mg/l 5’ mg/m3 6)

9, MUUT ORGAANLSET HAITTA-AINEET

Pyridiini 0,1 20 1,5 Tetrahydrofuraani 0,1 40 29 Tetrahydrotiofeeni 0,1 50 Skloheksanoni 04 60 20 Hineraaliöljyt 50’ 5000 0,01 *(0,05) 0,5 Bensiini 20 800 Klooratut ?AH-yhd. (yht.) 0,05 10 ?CB-yhdisteet 0,05 10 0,0005 0,05 Uuttuvat orgaaniset klooriyhd. (EOC1) 0,1 80

Selitykset:

1) Erviö,R. ja Virri, K. (Maatalouden tutkimuskeskuksen Maantutkimustaitos), Hivenaineista eteläisen Keski—Uudenmaan maaperässä. Annales Agdculturae, vol. 4: 178—184 (1965). Lcvincn, R. 1990. Puhdistarnolietteen hyötykäytön edellytykset. Vesi— ja ympäristöhallinnon julkaisuja —sarja A nro 52, Helsinki 1990. Viljelymaiden uuttuvien metatlien keskimääräinen pitoisuus vuonna 1987, Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisut Mäkelä—Kurtto 1989a ja 1989b).

MtatIit 2) Geologian tutkimuskeskus, Suomen Geokemian Ätlas osa 2, 1990. Taulukosta Maankuoren, eräiden yleisten kivilajien, morccnin hienoaincksen (d <0,06 mm) ja maaperän alkualnciden keskipitoisuuksia.

Mmii yhdis[eet Moen, J.E.T., Cornet, J.P. and Evcrs, C.WA 1986. Soil protection and remedial actions: critena for decision ma]dng and standardization of requircments. Kirjassa Proc. lst TNO Conf. Contaminatcd Soil, Utrecht, 11.—15.11.1 985. Alkuperäinen lähde: Minislery of Housing, Physkal Ptanning and the Environment. 1983. Impiementation of the Soil Clean—up (Intcrim) Act — assessing the severity of a case of soit contamination in the Netherlands.

3) Geologian tutkimuskeskus, Suomen Geokemian Allas osa 2, 1990. Taulukosta Maankuoren, eräiden yleisten kivitajien, moreenin hienosineksen (o/ <0,06 mm) ja maaperän alkuaineiden keskipitoisuuksia.

4) Moen, J.E.T., Cornet, J.P. and Evers, C.W.A 1986. Soil protection and rcmedial actions: criteria for deäsion maldng and standardization of requiremcnts. Kirjassa Pmc. lst TNO Conf. Contaminated Soil, Utrecht, 1l.—15.11.1985. Alkuperäinen lähde: Minisiery of Housing, Physical Planning and the Environment. Impiementation 1983. of the Soil Clean—up (Interim) Act — asscssing the severily of a ase of soil contamination in the Netherlands.

5) Välillisten ympäristö— ja teiveysnskien arvioinnissa käytetään WHO:n, lääkintöhallituksen sekä Saksan liittotasavallan ja USA:n talous— jajuomavesinormi— en yhdistelmää. Taulukon viidennen sarakkeen arvoksi on valittu pienin cm. ohjearvoista. Lääkintöhallituksen talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudct ja laatutavoitteet on merkitty ‘:111. Usä]csi talousveden laatutavoittcet on merkitty sulkuihin. Lukuarvot osoittavat ohjecllisia enimmäispitoisuuksia. World Health Organisation. 1984. Guidlines for drinking water quality. 1lO, Geneva. Sosiaali— ja tervcyshallitukscn yleiskirje n:o 1977 15.2.1991 Bundesministerium des Innems. 1986. Trinkwasscrvetordnung. The U.S. Environmental Protcction Ägency announs drinking watcr standards and monitoring requircments, 1965.

6) RakentamismääräyskokoelmaD2, RTRak.MK—20736, Kl1 RakMK—100$2, LVI RakMK—00032, Rakennusten sisäilmastoja ilmanvaihto,Ympäristöministe— riö, Helsinki 1987. HTP—arvot, Turvaltisuustiedotc 25, Työsuojeluhallitus, Helsinki 1988. Asuntojen kuntoa ja hoito koskeva opas, Lääkintöhallitus valtioneuvoston päätös no 537/84 ulkoilman ohjearvoista (rikki— ja typpidioksidit, hiilimonoksidit ja hiukkaset), lääkintöhallituksen ohjekirje DNo 567402]8 1 rakennusten formaldehydipitoisuuksista, lääkintöhallituksen ohjekiije nro 2/1986 (DN0 5740/ 02/85) rakennusten radonin enimmäispitoisuuksista, valtioneuvoston päätös n:o 290/86 asbestin enimmäispitoisuuksista työilmassa, valtioneuvoston päätös n:o 355/82 bentseenin enimmäspitoisuuksista työilmassa, valtioneuvoston päätös n:o 356/82 lyijyn enimmäispitoisuuksista työilmassa sekä sosiaali— ja terveysministeriön päätöksen 594/68 mukaiset arvot suojautumisesta radioaktiivisilta aineilta.

‘) Hollantilaisia pitoisuusarvojen sijaan ilmoitettu VlI:n Kemian laboratonossa havaittuja mittaustuloksia suomalaisessa maaperässä LIITE 2/1 22

LIITE 2. YMPÄRISTÖA VÄARANTAVIEN ÄLUEIDEN TI ETOKORTT1 SELITYKSINEEN

VESI- JA YMPÄRISTöIIÄLLITUS KUNTATOIMISTO PL2SO 00101 HELSINKI YMPÄRISTÖÄ VAARÄNTAVIEN ALUEIDEN TIETO KORTTi I.MLTE\NIMI

2.. ALCES OMISTAJA (050fl35 JA I71.)

3. KUNTA (NIMI JA KFit. TUNNUS) TUNNISTE- 4. LÄANI 5. VESI. JA YNIPARJSTOrIIRI TIEDOT 6. KALM2’GtNOSA TAI KYLA (KATUOSOflE) 7 KIINTFISTO WNNUS

SP1•RL5KAJUALEIffl . 9.AWEENKOORDLNAATtt x= 10 LCX ANTUMISRISKEJA AIIIDU EE’.tTOIME’OJAN HARJOfYTAJA fOSOffE JA PUH) -

11. LIK.Ä VAN TcÅMINNAN UKAAVA TYYPPI . 1 Z TOL-K000I (TEOLLISUUS) TOIMINTÄ i3 TOD4LvrA-AIKA 4 LAAJUUS

15. RA)flA-AINEITA TUOTtAVAT PROSESSJ SEKÄ NIIDEN MOfTflJM[NEN

16. HAiIT.AINEET. JOITA KÄSITELTY VARAStOrnJ . TAI - JATELUOKKA MÄARA

HÄnTÄ-AINE TIEDOT

hArrAS ESLLNTYMISMM IDOUJSUUOE K000I ARKENNUS 17. POHJAVEDESSÄ 18. PIENTÄ VEDESSÄ ESIY44EN 19. MÄÄPERASSA 20. ILMAN KAUTTA

2LXYKYEN MAASKAmO 22SUUNNflELTU MAANKAmO 23. Et ASU11JKSEEN

24. ET. )V.ALUEESEEN li POV.ALUEEN NIMI . 26 POV.ALUEEN NRO

m YMPÄRISTÖ- 27. P,3V.ALUEEN LUOKKA 2&ET. POV.OHAMOON 29.POV.OTIAMOfNIMIJATUNNUS) RISKIEN KOHDISTUMINEN 30. Et. VESISTOOS 31. VESISTOALUEEN NIMI 31 VESIST(3ALUEEN NkO

Tri, -______

33. ET. MLLIIUN CIANALAJSEENJOIMtNTAAN 54. ALUEEN PÄÄSIAALAJI

35. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ NIILSEN MYONTAMLSYUODET :i; VESIL. 2 JÄTEHL 3. TERVHL. 4 RAKL. 5. MLU 36. AIKAISEMMAT SELVUYKSEt TAUSTATIEDOT

37. Al KAISEMS4AT TOIMET RJSKUSN VAI IENTAMISEKSI JÄ-NIIOENSUORITtAJAT

ATKOTOL’.IENPITEEt 38. UKAANTUMISEN AI}IEUTfMA 39. KIINTEISTÖN OMISTAJA TAI HÄL11JÄ JATKOTOIMET 40. KUNTA JA NIIDEN SUORVVFAJAT 41. VALTIO

I2.JATKOTOIMhNPTIEII)EN KUSTANNUSARVIO 43.J T()INPtI1iff)E AJANKOI FIA

taYI7AJAT

KAStflELIJAT 23 LIITE 212

Ympäristöa vaarantavien kohteiden tietokortin selitykset

01 Sijainnin, omistajan tms. perusteella vakiintunut teollisuuslaitoksen tmv. kohteen nimi.

02 Kiinteistön omistaja.

03—05 Kohteen sijaintikunta, kuntanumero, lääninhallitus sekä vesi— ja ympäristöpiiri.

08—09 Peruskarttalehti, jolla ympäristöriskejä aiheuttava kohde sijaitsee sekä alueen keskipiste kartastokartastokoordinaattijärjestclmässä (peruskartan mustat viivat) mahdollisuuksien mukaan 10 m tarkkuudella. Tietokortin liittecksi on suositeltava liittää kartta, josta ilmenee ko. kohteen sijainti ympäröivään maankäyttöön nähden (esim. kopio peruskart— talehdestä).

10 Likaantumisriskejä aiheuttavan taiminnan harjoittaja, myös aikaisemmat.

11—12 Likaantumisriskejä aiheuttavan toiminnan tyyppi sekä mahdollinen toimialaluokka (Tilastokeskuksen TOL—koodi) vuoden 1988 toimialaluokituksen mukaan. Mahdollisia saastuncita maa—alueita voi syntyä mm. seuraavien toimintojen yhteydessä:

— Mcijeri, teurastanio tmv. elintarvikcteollisuuslaitos,

— tekstiilien värjäämö, valkaisu— tai liotuslaitos, tekokuitutehdas, nahkatehdas tmv., — saha tai muun puun kyllästys— tai suojausaincita käyttävä laitos, — seHuloosa—, paperi—, pahvi—, kartonki—, vaneri—, lastulevy— tai kuitulevytehdas, — filmi—, kirja—, offsct—, silkki— tmv. paino — kemikaaleja valmistava tehdas taikka tckokumia, muoviraaka—aineita, torjunta—, puunsuojausaineita tai kasvihormooneja valmistava tehdas, lääke—, pesuaine—, liima—, maali—, painoväri—, ruuti—, räjähdysaine—, lannoite— tmv. tehdas, — öljynjalostamo tai —puhdistamo taikka palavien nesteidcn varasto tai polttonestei den jakeluasema, jossa säilytetään yli 100 m3 tällaista ainetta, — öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta tai muuta potettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tmv.,

— asfaltti— tai öljysora—asema, — rauta—, teräs— tai alumiinitehdas, peittaus—, galvanoimis—, nikkelöimis— tmv. metalliteollisuuslaitos,

— romuliike, jossa sulatetaan, poltetaan tai muulla tavalla käsitellään romua taikka koijaamo, konepaja, maalamo tmv., — kaatopaikka, jättccnpolttolaitos, konipostointilaitos tmv. jätteekäsittelylaitos, — viernärivcrkosto, jätcvcdcnpuhdistarno, jäteveden maahanimeytys tmv.,

— kcmikaalivarasto,

— öljy— tai kemikaalivahinkoalueet, — kohteet, joissa on varastoitu tai käytetty merkittävässä niäärin haitallisia kemikaa— leja taikka joissa kemikaalien huolimattoman kayton vuoksi on syyta epailla, etta haitallisia kernikaaleja on päässyt tai levinnyt ympäristöön.

13 Toiminnan aloitus ja mahdollinen lopetusvuosi.

14 Toiminnan laajuus esim. keskimääräiscnä työntekijärnääränä, tuotantomääränä tai alueen pinta—alana (kaatopaikat, saha—alueet).

15 Teolhsuusprosessit tmv , jotka ovat voineet aiheuttaa myrkylhsten tai muuten haitallis— ten aineiden joutumista maaperään. 24 LIITE 2/3

16 v1aapcrin j()UtUflCCt tai kohtccssa kisitc1iyt tirkcirnmät haitaliiset aincet ja niiden kodit mlclclladn Ti1astokcskukcn ‘, uonna 1 988 liatinrnn jatcluok itukscn rnukaw (vaihtochtoisesti aineen koosturnus tai kaupannimikc) sekä niahdollincn arvio kohtccssa kasitc1t ista t ii vir isto;duista ma irista j kcrnikailicn kokonaislukurna Irasta

17—20 Haitta—aineiden csiiiityrniscn mahdollisuudet ja totcurnincn ymparistossa ilmoitetaan koodein:

o1• leviäminen ympäristöön ei ole mahdollista 02 leviäminen ympäristöön on mahdollista 03 leviäminen ympäristöön epäillään 04 esiintyminen on todettu mittauksin

Koodia tarkennctaan lyhflla pcrusteluilla a tuloksilla, mikali nnta on kaytetta’issa

21 Älueen nykyinen käyttö, esim. teollisuus— tai asutusalue.

Suunniteltu maankäyttötarkoitus esim. rakennus— tai asemakaavan kaavamcrkintä sekä mahdollisen käyttötarkoitukscn muutoksen ajankohta.

23 Eta;s t s lahimpaan asuttuun rakennukseen lmnuntieta

24—27 Etmsys kohteen reunasta lahimpaan r;skjalttnsccn pohjaesialuccn rcunaan seka ko pohjavesialueen nimi, numero ja luokka.

28—29 Mikäli kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialucclla, sen etäisyys kohteen reunasta veden virtaussuunnassa lähimpään pohjavedenottamoon (liittynyt yli 10 kiinteistöä) sekä ko. ottamon nimi.

30—32 Etusys lahimpaan esistoon pmtaesicn paavirtaussuunnassa seka ‘vesistoalueen nimi ja numero.

33 Etäisyys muuhun uhanalaiseen toimintaan kuten käytössä olevaan talousvesikaivoon (liittynyt alle II) kiintcistöä), peltoon, kaijan juottopaikkaan tai luonnonsuojcluaiueeseen.

34 Kohteen pääasialliset pintarnaalajit geoteknisen luokitukscn mukaan (Sr, Hk, Si, Sa. HkMr, SiMr, Tv, Lj, Ka, Tä jne.) sekä kerroksellisuus (esim. Sa/Hk).

Kohdctta tai sen laitosta koskevat säädösten nojalla annetut, ympäristönsuojelun kanna!— ta tärkeät luvat ja ilmoitukset sekä niiden myöntämisvuodet (kohta 5. ‘Muita’ lupia esim. KemikaaliL., MyrrkyL. tai flmansuoj L.).

36 Kohdctta koskevat aikaisemmat maaperä—, päästö— tmv. selvitykset sekä niiden suorit— tajat ja suoritusvuosi.

37 Haitta—aineisiin ja niiden lcviärniscen hallinnolliset toimet, laitoksen eknisct suojatoi— met, kunnostus—. suo jaus— tmv. turvatoirnct ympäristössä sekä niiden tekijät ja ajankoh— dat.

38—41 Tarvittavat jatkotoimet seka likaantumisriskm aiheuttajan, nykyisen kunteiston haltijan tai omistajan, kunnan ja valtion mahdollisuus osallistua lisätutkinuksiin, kunnotuk5en suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan. 25

LIITE 2/4 42 Jatkotaimcnpiteiden kustannusarvio eriteltynä tutkimus— ja kunnostuskustannuksiin.

43 Mahdollisten jatkotoimenpiteiden aikataulu. IL

01 01

01

01

01

01 01 01 01 YMP. 01 01 01 01 01

01

‘01

‘01

:01 ‘

MAHD.

MAA-

03 03

03

04

O3 03 03 ?RÄ 03 03

03 03 03

O3

:03

‘03 :O

‘03 ‘

ESUNT.

PINTA-

VESI 03 02 03

02

02

03 02 02 02

02

:02

O2

03 ‘02

02 :03 O3

HAIT.

POHJA-

VESI 02 02

02

02 02 02 02 02 02 02

02 02 02 02 02

02

O2 :

MR

PÄÄ-

MAALAJI

TU,

ALUEEN

ETÄIS.

SEEN Ä$UTUK- 200 2000

850

300 100

200 800 200 500 1100 40

100 250 500 333 200 803 700 100

ETÄIS.

TÖÖN VES.$- 50

1600

50 50 300 50 250

500 2000

50 600

300 700 600 700

:400

9OO

:2000

ETÄIS.

POHJA-

OTTAM.

VEDEN- ---- 1200

1400

2250

2250 1000

2350

3000 200 1000 3000 1000 2400

17OO

ETÄIS.

POHJA-

200 VESI- ÄLUEES 600 3000

1250

1450 1850 700

2500 1900 2200 3600 1000 0 10 1400

POHJA-

VESI- LUOKKA

ALUEEN

50

HAITTA-

NITTAUKSIN

K-M3/A

HAITTA-AINEIDEN

‘JQI$$A

30000

TODETTU

TÄYTTÖA$TE

TAI

ON

4700OK-M3/Ä .

HENK.,

JOISTA

HA, ?

ALLÄSTA

TOIMINTOJEN

LMJUUS

SAHATTU 2

70 R 4HA 2

20HA

YKSITYISTALOUDET

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

YMPÄRISTÖSSÄ

1990

? -

KAIKKI - - - —

04)

1976

YMPÄRISTÖÖN

SEKÄ

TOIMIAIKÄ

1975

1962-1975

1980-1988 1955-1978 1957-1978

1973-1980 1955

1975-

1972 1972

JA ;i914

ESIINTYMINEN

03

VAIVIA

LEVIÄMISTÄ

KAMOPAIKAT

AINEIDEN

KYLÄ

(LUOKITUS

KAUPUNGINOSA KYLÄ TAI

KORVENKANGÄS

LAITILAN VÄHÄLAKKIKEIDAS KYRÖSKOSKI, HIRVOLA KUROONSUO

KYROSKOSKI YAIVIANNEVA INNALÄ ISO-ROYIIIO

TEIKANGAS MYLLYKARTTU MYLLYKARTTU TEIKANGAS SAVI$ENSUO

KYRÖSKOSKI,

LIX. TOIM

NRO 14 04

04 14 14 14 14 14 14

04 14 14 AiH. 04 14 14

14 15

i4

‘12

KAATOPAIKKA

IKAALINEN

KAATOPAIKKA

KAATOPAIKKA

KYLLA$TYSA$EMA

1

VANHA

ÄTEALTAAT

KAATOPAIKKA

HONKAJOKI UUSI

KAÄTO?AIKKA

IKAALINEN KAATOPAIKKA

EÄMEENKYRÖ

KAATOPAIKKA

KAMORAIKKA

KAATOPAIKKA

KYLLASTANO

SAHA

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

PageNo. 02.09,92

KOHTEEN

**

HONKAJOEN KYROQYNSAHA MÄEN SILLÄNKORVANTILA KAKKURINKAATOPAIKKA

KYRO’OY:N KYROOY:N KYROSKOSKEN SOPENSUON KAUSEN IN.NALAN SAHKOPYLVAIDEN

PAAJARVEN KYLPYLARINNE KAATOPAIKKA TEIKANICAAN SIPOREX-JMEVE$IEN

HIRVOLAN NIMI IMEYTYSKENTIÄ :;HONKAJQENVANHA

4* :‘SIPOREXJÄTEHARKKOJEN

01

01

03

01

01

01

01

01

03

01

01

01

01

01 01

IL

MÄ

YNP.

03

03

02

03

03

02

03

03

03

03

03

03

03

03

03

PERÄ

MÄHD. MAA-

03

02

03

02

04

02

02

02 02

02

02

02

02

01 01

ESIINT.

PINTA-

VESI

02

02

02

02 02

02

02

02 02

02

02

02

02

02 03

POHJA-

HÄIT.

VESI

PÄÄ-

MAALAJI

ALUEEN

1000

700

250

200

550

500

500 300

500

1800 500

100

650

600

100

ETÄIS. SEEN

ÄSUTUK-

600 2200

650

3400 1700

250 1200

300

1900

---- 2100

50

300 800

300

TÖÖN ETÄIS.

VESIS-

---- 1700

2600

2400

2800

---- 3500

---- 1250

1300

2700

2700

3000 1500

2500

ETÄIS.

POHJA-

OTTAM.

VEDEN- 1400

----

2400

2300

---- 2000

0

250 300

1500

300

2650

2700

1500

0

ETÄIS.

POHJA-

VESI-

ALUEES.

II

1

III

LUOKKA

POHJA-

ALUEEN

VESi-

)

30

M3/Ä

N.3O)

HAITTA-

MITTAUKSIN

240000 4500

HAITTA-AINEIDEN

JOISSA

(TÄYTTÖ

TODETTU

(TÄYTTÖASTE

HÄ

HA

NOIN

HA

TAI

ON

1

MÄ

2

HENK.,

MÄ

JOISTA

15

1.5

PÄ

1

80 N.

SAHATTU KIINTO-M3

YHT.

LAAJUUS

TOIMINTOJEN

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

198O-L. YMPÄRISTÖSSÄ - -

-

KAIKKI

1972

1989

1980

04) YMPÄRISTÖÖN

-

1970-L. 1972-

-

- 1980

1956-1980

1958-1982

1964-1972 1972

1970-

TOINIAIKÄ

SEKÄ

JA

ESIINTYMINEN

03

10

LEVIÄMISTÄ

KYLÄ

VERSTASKUJÄ

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

(LUOKITUS

KORVALUOMA

KOON1NKEIDAS HAAPASILLANVUORI

TANPIONKATU

RUUTANÄ

RIKU

LENTOLÄ,

VEHONIEMI

SOININHARJU

PIRTTIKANGAS

KORKEAKOSKI

KYLÄ

TAI

KAUPUNGINOSÄ VOITILAN

14

14 14

14 19 14

14 07

14

15

14 14

04

14

04

TOIM.

NRO

LIX.

AlH.

OY

OY

KAATOPAIKKÄ

KAATOPÄIKKÄ

OY

KAATOPAIKKA

JÄTEVESIEN

ENTINEN

2

SAHA

KAATOPAIKKA

TERÄSPINNOITE

KUNNAN SORANOTTOALUE

KAATOPAIKKÄ

KANKAANPÄÄ

JÄNIJÄRVI

KANGASALA

JUUPAJOKI

KENKÄTEHTAAN

KAATOPÄIKKA

SAHAT

SAHA

No,

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA;

KAATOPAIKKA

KAATOPAIKKA

KOSKELAN MATINKEITAAN

KOONINKEITAAN JÄTTEENPOLTTOPAIKKA

** PIRKANMAAN KORVALUOMAN

IMEYTYSKENTTÄ

RUUTANAN

KULMALANVUOREN LOMAKESKUKSEN LENTOLAN PIKONLINNAN

RIKULAN JÄMIJÄRVEN KAATOPÄIKKA/PROSESSIHUOLTO

KIVIHARJUN

KORKEAKOSKEN

VEHONIEMEN

Page 02.09.92 KOHTEEN

NIMI YHTYNEET PageNQ. 02.09.92 KAATOPAIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIAMISTAYMPARISTOONEPAILLAANTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENE$IINTYMI1ENYNPÄRISTOSSAONTODETTUMITTAUKSIN JA (LUOKI’fUS03 04)

KOHTEEN LIK KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJÄ-ETÄISETÄISETÄISETÄISALUEENHAIT ESIINTMAHDYMP NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM,KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAALUEES.OTTAM VESI VESI PERÄti

KUNTA:KARVIA

RAISKIONSAHA 0% SARVELÄ 1957- 5 HENKKRP 32000 ------600 50 02 02 03 01 M3/A

KUUT1QKALLIONKAATOPAIKIA14 - 1982 2750 2800 2400 500 02 Q2 03 01 MURHINEVÄNKAATOPAIKKA11 1982- 1750 1800 2300 1000 02 02 03 01

KUNTA:KIHMIÖ ROMUTTAMO 12 NERKOO 1976- - -- - 200 50 02 02 03 01 KIHNIONKAATOPAIIKA 14 MYYRANKANGAS1988- 36 HA --- - - 1300 1250 02 02 03 01

SULKUENKMTOPALKKA 14 1969- 1988 0.2 HA 200 1500 500 400 MR 03 02. 03 01

KUNTA;KIIQINEN KIsIKOISTENKAATOPAIKKA1 14 JYLHÄNMM 1962- 1971 ------5500 1000 SA/MR 02 02 03 01 KlIK0ISTENKMT0PÄIKK2 14 KRUUVINKYL 1971- 1987 8000 3500 2700 300 SA/MR 02 02 03. 01

*4 KUHMLANTI KUaMALAHDENKMTOPAIKKA 14 1968- 1 HÄ ------500 500 02 02 03 01

KUNTA:KUQREVSI V?LM1OY/ 12 HALLI 0 400 500 500 02. 04. 01 LENTQKON.ETEOLLISUUS

HALLINKAATOPAIKKA 14 KOLHI 1970- 8 HA 3000 4000 500 500 MR,TU 02 02 03 01 SUINULAN KAATOPAIKKA14 SUINULA 1968- 1970L 1 HA ------2000 500 KA, SU02 02 03 01 HALIN LENTOKSNTTÄ 21 0 200 500 300 04 02 03 01

*4 KUNTA:KURU KÄMMÄNSAHA. 04 KARJULÄ - 1970 ------50 150 01 02 03 01 PIRTTIJOEN$Ji 04 POIKELUS ------20 150 02 02 03 01 PageNo. 4 02.09.92 KAATOPÄIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMITTAUKSIN (LUOKITUS03JA04)

KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS,ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT.ESIINT.MÄHD.YM?. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM,KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALAJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAÄLUEES.OTTAM. VESI VESI PERÄMÄ

KÄRUSTANKAATOPÄIKKA 14 SYVÄLÄNKYLÄ - 197O-L. 0 500 500 300 03 02 03 01 KURUNKAATOPAIKKA 14 HAINÄRI 1962- 1977 1 HA 1300 1600 750 500 TU 02 02 03 01 PUUKKONEVANKAATOPAIKKÄ14 KEIHÄSLAHTI 1978- 2700 ---- 2600 2000 02 02 0301

** KUNTA:KYLMÄKOSKI

KYLMÄKOSKIOY 04 ASEMANSEUTU - 197O-L. ------3000 50 SA 02 02 03 01 KYLMÄKOSKENKAATOPÄIKKÄ14 TIPURI 0 1500 1400 1500 MR,SUO 03 02 0301

** KUNTA:LAVIA

KAMPINSAHA 04 LÄVIANKP3 38600 1880- 16HENK.K.R.P12000 ------30 100 SÄ 02 02 03 01 LAVIA M3/Ä LÄVIÄNVANHAKAATOPÄIKKA14 LAVIÄ 1960- 1970 0.5 HA ------500 500 02 02 03 01 MYLLYHÄRJUN KAATOPÄIKKA14 NIEMENKYLÄ - 1978 0.5 HA ------1500 200 MR 02 02 03 01 RAHKAKEITAAN KAATOPAIKKA14 NIEMENKYLÄ 1979- 25000M2 ------4500 1500 TU 02 02 0301

** KUNTA:LEMPÄÄLÄ HÄNEENSINKKIOY:NENTINEN12 LASTUSTENKYLÄ ------600 300 03 03 04 01 TEHDASKIINTEISTÖ

KAJOMERIOY:NENTINENTONTTI13 RYYNIKKÄLÄ 1960-JA197O-LUV 700 1400 300 50 03 02 04 01 HULÄUDENHAPPOTERVAKAATOPÄIKKA14 HULAUS 1955-1970-LUVUNAL0.4 HA(ALTAIDENOSUUS 2600 2800 300 150 03 02 04 02 O.1RA) LEUKAMAANOLJYJÄTEKAATO?AIKKA14 LÄSTUNEN 1000M3SAASTUNUTTA 0 700 1750 300 02 01 04 01 MAATA TULJANONKAATOPÄIKKA14 TULJANO 1966- 5 HA ------1800 400 02 03 04 02

** KUNTA:LUOPIOINEN

AITOONKAATOPAIKKÄ 14 1961- 0.9 iiA 1200 2700 850 1300 02 02 03 01 LUOPIOISTENKK:NVANHA 14 - 1988 1300 1800 200 300 02 03 03 01 KAATOPÄIKKA PageNo. 5 02.09.92 KAATOPÄIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMIITAUKSIN (tUOKITUS03JA04)

KOHTEEN LtK. XAU?UNGINOSÄTOIMIAIKA TOIMINTOJEN PONJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT.ESIINT.MAIID.YM?. NIMI ArH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJAVESIS-ASUTUMPÄÄ OIW KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MÄÄLÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAÄLUEES.OTTAM, VESI VESI PERÄMÄ

-- SOUXKIONKORVENKAATOPÄIKKA14 SOUKXIONKORPI1988- 1.5HA ------1300 650 02 02 03 01

** KUNTA:LÄNGELMÄKI - LÄNK1POHJANKAATOPAIKKA14 LÄNKIPOHJA 1987- ---- 1800 1300 02 02 03 01 LÄNKIPOHJANVANHAKAATOPAIKKA - --— 14 LÄNKIPOHJA 1953- 1987 ---- 1450 400 KA,MR 02 02 03 01 TALVIÄISENKAATOPÄIKKA ------.14 TALVIÄINEN 1970- 1980 0.5 HA. - 700 700 MR 02 02 03 01

KUNTA:MERIKAVIÄ BOTUÄWOOD 04. 1930- 81HENK,148000 ------50 300 01 02 03 02 SAHATTU KAUSENKYLLÄSTÄMÖMERIKARVIA04 TUORILA 4800 4900 100 100 02 02 0301 MERIKARVIANKAATOPÄIKKA14 1955— 1.2HA 2100 300 HIETA. 02 02 03 01

** KUNTA:MOUHIJÄRVI

MOUHIJÄRVENKAATOPAIKKA14 IIROLANKYLÄ 1978- 1,5HA 2000 2000 1500 500 02 02 03 01 M0UIJÄRVSNVANHAKAATOPAII(KA 14 HNILÄNKANGAS1960- 1978 20HA(T-A5TE5) O 500 2000 400 03 02 03 01

KUNTA:MÄNTTÄ

METSÄ-SERLAOY:NMÄNTÄN 1868- 50 100 02 04 02 03 ISHTAAT BIOLIE1ENKAATOPAIKKA 14 1986- lOKA 550 500 MR 02 03 03 01 MUSTALAHDENKAATOPAIKKA14 1960-ja 1970-L. 2HA 600 400 02 02 03 01. SASSINKAATOPAIKKA 14 1950—ja 1960-L. 8HA ilO 200 02 02 03 01 VUOHIJOEN KAATOPAIKKA 14 1968- 1979 YHT.lOKA 1500 300 TURVE 03 02 03 02 YHD.KUNTAJÄTE1 HÄ

KUNTA:NOKIA SATTULANKYLLÄSTÄMÖ 10HENK.,K,R,P.8000 1 600 2400 50 200 02 03 04 0.1 K-M3/A PageNo. 6 02.09.92 KAATOPAIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMITTÄUKSIN (LUOKITUS03JA04)

KOHTEEN LIK, KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT.E$IINT.MAHD,YMP. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESISASUTUKPAA TOIMKYLÄ ALUEENVESI VEDENTÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAAIL NRO LUOKKAALUEES.OTTAN. VESI VESI PEKÄMA

SIURONSAHA 04 PENTTILÄNKYLÄ 1966-1988 30 HENR.,K.R,P.16400 ------20 50 MR 02 02 04 01 K-M3/A NOKIANPAPERIOY 05 1200 3400 100 400 02 04 02 03 07 SUOJAPINTAOY SIURO, ------200 50 02 04 02 01 KYRÖSJÄRVENTIE NESTEOYNOKIANVARMUUSVARASTO11 KANKAANTAKA 1000 1200700 100 03 02 03 01 VALMETOYLINNAVUORENTEHTAAT12 LINNÄVUORI ------100 100 02 02 02 03

HÄPESUONKAATOPAIKKA 14 YRITTÄJÄKATU - 1964 O 1200 400 100 03 02 03 01 450 L) KOUKKUJÄRVENKAATOPÄIKKA14 1964— 5 JIA 2500 02 02 03 01 KULJUNKYLÄNKAATOPAIKKA14 KIRVESKORPI 1HA 1200 300 02 02 03 O1 KUMITEHTAANKAATOPAIKKA14 SOURANDERINTIE- 1930- 40-L. 800 2800 350 50 02 0303 01 KERHOKATU LINNAVUORENKAATOPAIKKA14 1945- 1978 ------800 300 02 02 03 01 TOTTIJÄRVENKAATOPAIKKA14 1969- 1987 0.8 HA ------300 100MR 02 03 03 01 VALMETOYLINNAVUORENTEHTAAN14 LINNAVUORI 1960- 1972 600 250 02 02 03 01 JÄTEKUOPPA1 VALMETOYLINNAVUORENTEHTAAT14 LINNAVUORI 1960- 1970 ------170 300 02 02 02 01 JÄTEKUOPPA2 VALMETOYLINNAVUORENTEHTAAT14 LINNAVUORI 1970- 1973 ------180 300 02 02 02 01 JÄTEKUOPPA3

** KUNTA:NOORMARKKU KAIRILANSAHA 04 KAIRILA 20HENK.K.R.P.15000 1300 350 02 02 0301 M3/A

KORMANONSAHA 04 P.A,4HA O 200 250 100 03 02 04 01 04 LASSILANSAHA LASSILA - 199O-L. 50 200 02 02 03 01 NOORMARKUNSAHA 04 KAIRILA 700 100 02 02 03 01 KESKISJOENKAATOPAIKKA14 3300 3600 1100 650 02 03 03 01 LASSILANKAATOPAIKKA 14 LASSILA 1965- O.2HA ------50 100 02 03 03 01 IL

MA YMP.

01

02 01 01

01 01

01 0.1 01 01 01. 01 01 01 01

01

02

PERÄ MAA- A,D.

04

03 03 03

0,3 03

03 03 03 03 03 03

03 03 03

03

*03 . “

E$HNT. PINTA-

VESI 03

02 02 02

04 01

02 0, 02 02 02 02 02 02 02 03

02

POHJA- HAIT. VESI 04 02

02 02 0,2. 02

0.4 0.4

02 0.2 04 02 02 0.2 02

02 02

SANR

PAA MAALAJI ALUEEN

HK’

TU,

ETÄIS. SEEN ASUTUK 100 100 200 200

150 500

300 OO 200 300 l00 600 1700 3.00

800 2200 ,

ETÄIS. TÖÖN

50 VESIS 100 150 50 150 200

150

100 500 30 500 1100 1700 1500 1200 - - ,

ETÄIS. OHJÄ- VEDEN- OTTAM., ----

900 ---- 10

1800100

2.000 - 3000 -

ETÄIS.

POHJA

AiUEES.

VESI- ---- 700 ---

0

1.400

2400 -

‘1700

POHJA- LUOKKA

ALUEEN VESI

HAITTA- MITTAUKSIN.

SAHATTU

K.R.P.74000

K.R.P.(20000 K.R,P. ,

HAITTAAIN.EIDEN

JOISSA

TODETTU

JATEKUOPPIÄ

K-M3/A

M3/A

TAI ON

HENK.,

HENK.

HNK., HENK.,

JOISTA ,

TOIMINTOJEN

LAAJUUS 17000’

40

PIENIA 110 25

112Q00 M3/A K-M3/A 70 1OHA

EPAILLAAN

KOHTEET,

YMPÄRISTÖSSÄ .

196O-L

KAIKKI - ...

04)

1971 1967

YMPARISTOON

SEKÄ

-1985 -1968

1951- ‘TOIMIAIKA O

193 1934- 196O -

1969

JA

ESIINTYMINEN

03

KYLÄ KYLÄ

LEVIAMISTA

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

KYLÄ

(LUQKITUS

KAUPUNGINOSA KYLÄ

TAI

PAPPILAN PITKÄJARVEN

VEHKÄLÄHDEN V0ITILÄ YLISKYLÄ KUIVASJÄRVI AURRSKOSKI

VUORIJOKI

LIX. TOIM,

NRO 14 MII. 14 14 04 14 07

04 04

04 12 14 04 14 14 04 14 , ,

VANHA

PAKAN0

ROMU

KAATOPAIKKA

JA

7

TOPAIKKA ,

KAATOPAIKKA

KAATOPÄIKKA ALUE

OY

OY;N .

KAATOPAIKKA ORIVESI PARKANO

OY:N

VANHA

N

SAHA HATA KAATOPAIKKA

SHA

KYLLSTXNÖ SAHA

SAHÄ

No.

KUNTA:

KUNTA;

KEKEN:/AUMAREPOLAN

02.09.92 Page

KOHTEEN

NIMI ** KOQNINJOEN HIEDAN ENOKUNNAN OVAKO OY ** YROSKULMAN KAUSN YLI$

AURESKOSKI M NURMEN PARJ1ON PKANON: KATOPMKK KAUPUNGIN KMTQPÄIKKA USK0SKI PARK1NON SPACE4IAN KAAPELIPOLTTOALUE

1200 Li dJ

IL

YMP. MÄ

01 01 01 01

01

01

01 01 01

01 01

01 01 03 01 01

MAHD. PERÄ MAA-

02 03 04 03

03

04 03 03 03 03 03

03 04 04

03

03

ESIINT. PINTA-

VESI 04 02 02 02

02

02

02 02 02 02

02

02 02 04 02

02

POHJA- HAIT.

VESI 02

02 02 02 02

04 02 02

02 02

02 02

04 04 02

02

SÄ

PÄÄ

ALUEEN MAALÄJI

TU,

RK SILTTI

HI,TÄ SILTTI MR HK/SR

ETÄIS.

SEEN ASUTUK 150

300 1200 800 100

50

150 1300

300 200 300

100

300 100 200

1200

ETÄIS.

TÖÖN VESIS- 2000 2000 600 1300

1200 50 1600

1400 500

1400

10 10 10 50

1300 - - ---

POHJA- ETÄIS, ---- OTTAM. -- -

VEDEN------

1350 1300 ------

2600 ------

POHJA- ETÄIS, ------

VESI- ----

ÄLUEES. ------

2800

0 1000

300 - --

2200

POHJA-

ALUEEN LUOKKA VESI-

II II

50000

HAITTA- MITTAUKSIN HENK.

5000

5000

17

K.R.P,

MAX K,R,P. HAITTA-AINEIDEN

MAX

JOISSA

TODETTU

M3/A

M3/Ä

TAI

ON

HA

HENK.,

TÄLOÄ/Ä,

HENK,,

JOISTA

HENK.,

HENK.,

HA

HA

TOIMINTOJEN LAAJUUS

10000 2.5

2 iRA

2

40 210 60000 K-M3/Ä 90 K-M3/A 50 K-M3/A 100

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

YMPÄRISTÖSSÄ

1976

KAIKKI - — -

04)

1987

N.197O

YMPÄRISTÖÖN

SEKÄ

TOIMIAIKA - -

1973- 1972-

1964

1976

1963

1924-1980 1917-1980-L.

1956-83 JA 1950-

ESIINTYMINEN

03

2

LEVIÄMISTÄ

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

(LUOKITUS

KAUPUNGINOSA TAI KYLÄ

TEOLLI$UUSTIE

KESKISENKULMÄ KURIKKA

VUORENHAKA

LYLY

RUOKOLA

KOTVIONNIEMI

VISUVESI

MUROLE MUSTAJÄRVI RUHÄLA

LIK. TOIM.

AlH. NRO

12 07 14 14 14

04 14 14

14

14

14

04

04

04

04 04

ALUE

KAATOPAIKKA

KY KAATOPAIKKA

8

OY

KAATOPAIKKA

ENTINEN

HIRSIRAKENNE

PIRKKALA

MÄKI

POMARKKU

KAATOPAIKKA

PUNKALAIDUN

PÄLKÄNE KÄÄTOPÄIKKA

RUOVESI VANHA

PUURAKENNE

KAATOPAIKKA

SAHA

KAATOPAIKKA

SAHA

OY

No. KAATOPAIKKA

SAHAN

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

Page 02.09.92

KOHTEEN

NIMI

GÄLVANOIMIS KESKISENKULMAN ROMULIIKE KURIKAN

** VUORENHAKAN ?OMARKUN LEVISSUON FOMARKUN **

LYLYM **

PÄLKÄNEEN ** ÄUKEASUON

KOTVIO AIMON KOVETUN LAHTISEN

OLLIKAISEN PageNo, 9. 02.09.92 KAATOPÄIKÄTSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISÄHAITTA-ÄINEDEN LEVIÄMISTÄYÄRITÖÖN.EPÄILLÄÄNTAIJOISSAHMTTÄ AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONi’ODETTUMITTAUKSIN (LUOKITUS03JÄ04)

KOHTEEW LIK. KAUPUNGINOSÄTOIMIÄIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS. ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT.E$HNT.MAHD.YM?. NIMI Ala. TAI LAAJUUS’ VEI ?0HJA0HJA VESISASUTUK-pÄÄ TOIM’.KYLÄ ALUEENVESI- VE0EN-TÖÖNSEEN MML’JI POHJAPINTA-MAAIL NRÖ LUOKKAALUEES.OTTJ1. VESI VESI PERÄv

PIHLAVNPUUKY 04: HIÖNIENI 1985- 30HENK. 0’ 1300 800 200 HE 02 02’ O3 01 Q4 POHJANSHÄ.OY:N ENTINENALUE JÄMINKIPOHJÄ 1942-83’ 350HENK.,MAX150000 200 550 50 10 $1, TÄ 0 02 oa 01 M3/A

P0HJOIHÄNEE?fPUHELINOYN 04 RITONIEMI 1957-1968 550KPL/Ä 0 1000 50 100 HK 0 02 03 01 PYLVASKYLLÄSTAMO RUOVEDEN KYLLÄSTÄMÖ ENINEN O RITONIEMI 0 1000 100 100 ‘ 02 02 04 01 RUOVDENSÄHKÖOY:N 04 RUHALA 1954-1960-L. 1500-2000KPL/Ä 500 900 600 50 HK 04 02 03 01 YLVÄSKLLÄSTÄIÖ.1

RUOVEDENSÄHKÖ.QY:j 04 KATTU 1960-1968 1600 2400 100 100 HK 02’ 02 03 01 PYLVÄ’SK1LLÄSTÄMÖ2 VISUXIESIOY 04 VI$UVE$I 350’HENK.,SAHA10000 600 1100 10 300 HIEKKA02 02 03 02 M3]A

VÄÄRINiAJANSAilA 04’ YLÄ-VÄÄRI 1930-L.- 1982 40HENK.,MAX’25000 O 200 MO,KA 02” 02 03 01 K-M3/A 11: FINNCIL-RUOVESI JOENUTJNTIE5 1973’- O 1300 800: 400 HK/SR 02 02 03 0t KANGASPUSUNNAVETANYMPARISTO12: VIUVESI 0 100 120’ 50 03 02 03 01 MUKÄSUÖKAATOPÄIKKÄ 1 RUHALÄ 2150 700 700 450 TU,MR,SI 02 02 03 Ot NUIJAHÄHJUNKAAOPAIKKA14 RITONIEMI 1960-LUVULLA 200 1300’ S00 50 HI,SR 0’3 02 03 01 POHJANKATOPAIKXA 14 POHJA 1970-72_957 O 2200 1000 700 HI,SR 03 02 03 ‘01 RUOVEDEN KIRKÖNKYLÄN 14 RITONIEMI - 77 iRA 0O 1500’ 1100 500 HI, 51 ‘ 03 ‘ 02 03 01 KAATOPAIKKÄ VISUVEDEI[INENKAATOPAIKKAVISUVESI 600 400 01 02 03 01 VIUV$IOY:NENTINEN 14 VISUVE$I 1250 1450 50 200 SILTTI 02 02 03 01 KAATOPAIKKA KULÖMÄENSORANOTTOÄLUE19 900 1800 02 01 03 01

KtJTÄ:SAHÄLAHTI

RMRAXÖRVENKAATOPAIKKÄ14’ 1984- 2400 500 TU,MR 02 04 03 01 ROYTTÄNVtIORENKAATOPAIKKA1 14 1968- 1984 2HA 600 1500 02 02 03 01 IL

YNP.

MÄ 01 01

01

01

01 01 01 01 01 03 01

03 01 01

01 01 01 01 01

MAHD. MAA- PERÄ

03 03

03

03

03 03 03 03 03 03 03

03 03 03 03 03 03 03 03

ESIINT,

PINTA-

VESI 02 02

02

02

02 02 02 02 03 04 02

03 01 02 01

02 01 02 01

HAIT. POHJA-

02 VESI 02

02

02

02 01 01 01 02 01 02

01 01 01 01 02 01 01 02

PÄÄ-

MAALÄJI ALUEEN

HSSA

SA

SR

ETÄIS,

SEEN

ÄSUTUK- 600 1000

700 100

100 900 100 50 500 1000 50 200 100

100 500 500 100 300

ETÄIS.

TÖÖN 1300 VESIS- 700

200 10

1100 100 0 10

50 50

100 0 150 250

1500 1800 150 1200

ETÄIS.

POHJA- ----

OTTAM. ---- VEDEN-

3900

1200 1800

2600 ---- 2000

1200 ---- 2400 1700

1600

700 ------1500 -

ETÄIS. POHJA------

VESI- ALUEES.

3700 900 1000

2500 250 ----

1700 650

2900 100 0 200 1100 ----

1500

0

POHJÄ-

LUOKKA VESI- ALUEEN

III

1

iii III

1 III III

1057

10000

HAITTA- MITTÄUKSIN

HAITTA-AINEIDEN

K.R.P.

SAHATTU

JOISSA

TODETTU

TAI

ON

JOISTA

HENK.,

HENK.,

TOIMINTOJEN LAAJUUS

8

K-M3/A

7

M3/A

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

YMPÄRISTÖSSÄ - - -

1984 -

KAIKKI - - -

04)

1984

YMPÄRISTÖÖN

SEKÄ

TOIMIAIIA - 1968

1971

1975 1800-L.

1923-1980-L. LOPETETTU

1800-L. LOPETETTU 1800-L.

1890-L. JA

ESIINTYMINEN

03

LEVIÄMISTÄ

VIII

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

(LUOKITUS

III

xxv

1

KAUPUNGINOSÄ

TAI KYLÄ

PAKKALA

SUODENNIEMENTIE

KITTILÄ

PYYNIKKI NÄSI TEISKO VEHMAINEN LIELAHTI LIELAHTI

NALKALA SANTÄLAHTI

SÄRKÄNNIEMI LEINOLÄ KALKKU EPILÄ

MYLLYPURO

VIHIOJA

LIK.

TOIM. 14 NRO 14 AlH.

14

04 14

03 04 03 04

04 05 05

05 05 06

06 06 06 07

2

TEHDAS

OY

OY

1

LIELAHDEN

TAKON

OY

KAATOPAIKKA

OY

10

OY

(ENQVIST)

SAHA

OY:N

OY:N

VINTER

KAATOPAIKKA

KÄATOPAIKKA SIIKAINEN

SUODENNIEMI

TAMPERE

SAHA

OY

OY

VINTER

PAPERITEHTAAT

ÄB

TEHTAAT

KAATOPÄIKKA

TRIKOO

SAHA

OY

No.

PAHVITEOLLISUUS

OY

KUNTA:

KUNTA:

KUNTA:

02.09.92

Page

KOHTEEN

NIMI

RÖYTTÄNVUOREN **

SIIKAISTEN VEHKOSUON **

NIEMEN KUNNAN

**

FINLAYSON SUOMEN KULKKILAN KAUKAJÄRVEN

METSÄ-SERLA NIEMEN TEHTAAT

METSÄ-SERLA

NASIN HAARLA YHTYNEET LOHJA HERCOFINN AMERPLÄST TEKNOS LAATUKATTILA IL YM?.

01 01 01 01 01 01 01

01

01 01

01 01 01

01 01 01 01 01 01 01 01 02 01 01 01 02 01 01

MAHD. MAA- PERÄMA

03 03 03 03

03 03 .03 03

03 03

03 03 03 04 03 03 03 02 03 03 03 03 03 03 03 03 03 04

ESIINT. PINTA-

VESI 01. 02 01 02 01 02 02 01

01 02 01 02 02 04 02 02 04 02 02 02 04 02 02 Q1 03 02 02 02

HAIT. POHJA-

VESI 02 02 02 02 02 01 02 02

02 01

02 01 03 03 02 02 02 02 02 02 02 02 02 02 02 02 02 02

PÄÄ ALUEEN MAALÄJI

MR,KA MR

MR

ETÄIS.

SEEN A$TUK

300 500 50 50

100 200 50 200

100 200 200

400 250 200 100 400 250 100 50 150 200 50 50 0 200 50 50 200

ETÄIS. TÖÖN VESIS- 50 350 400 150 200 250 70 1800 200

0 1100 400 800 800 700 500 200 20 800 200 2400 700 1400 0 0 900 1200 450 -

ETÄIS. POHJÄ

OTTAM. VEDEN 1400 --“ ---- 800 1200 2100 ---- 650 1300 -=

450 ------

---- 2700 600

2300 ---- 2000 2800 2300 -

ETÄIS.

POHJA-

VESI 100 ALUEES.

900 0 1600 0 0 1000 0

0 150

0 2500 1000 1800

600 1700 50 1300 1500 200

0 0

POHJA- LUOKKA

VESI- ALUEEN III III 1 III 1 III III 1 1 1 III III III 1 1 III III III 1 III III III

HAITTA- MITTAUKSIN

HAITTA-AINEIDEN

JOISSA

TODETTU

TAI

ON HA

HÄ

JOISTA

TOIMINTOJEN LAAJUUS

1,5 10,6

liHA

4HA

3.7HA

7

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

YMPÄRISTÖSSÄ

1970-L.

1940-L. -

1983 1958

KAIKKI - - -

04)

YMPÄRISTÖÖN

SEKÄ

TOIMIÄIKA

LOPETETTU

1961-1976

JA 1963 1970-1974 1929 1953-1974

ESIINTYMINEN

03

II

III

LEVIÄMISTÄ

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

xxii

(LUOKITUS

iii

(IIDE$JÄRVI)

IV

KAUPUNG1NOSA

TAI KYLÄ EPILÄNHARJU

HATANPÄÄ EPILÄ

EPILÄ VEHMAINEN SÄRKÄNNIEMI VEHMAINEN MESSUKYLÄ EPILÄ

NAISTENLAIITI MESSUKYLÄ HÄRMÄLÄ KYTTÄLÄ RÄNTAPERKIÖ

ÄITOVtJORI RI$TIMÄKI HERVANTA HERVÄNTÄ HYHKY HÄRMÄLÄ MYLLYPURO KALEVANRINNE HÖLVA$TI LIELAHTI NEKALA PYYNIKKI LÄKALAIVA

AMURI

LIK.

TOIM. AlH. NRO 07 07 07 07 08 12 ]2 12

12 12 12 12 12 12 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14

LOKOMO

1 2

RÖMU

OY

ARTKO

JA

ROMULIIKE

RAUTÄVALIMO

OY MKiNfN TMI

KAATOPAIKKA

KY

11 VARIKKO VARIKKO

KÄÄTOPAIKKA

KAATOPAIKKÄ

KY KONEPAJA

KAATÖPÄIKKA KAATOPÄIKKA

RAUTA RONU

KAATOPAIKKA

UUSI

KAATOPAIKKA

MAANKAATOPAIKKA

KÄATOPAIKKA

ElO PEKKA

OY OY

KAATOPAIKKA KAATOPÄIKKA

KAATOPÄIKKA

OY

KAATOPAIKKA

KÄÄTOPAIKKA

OY

No.

TAMPEREEN TAMPEREEN

Page 02.09.92

KOHTEEN

NIMI

PRIMO RAUMA-REPOLA/NELES TANMER-NIKLÄ TAMPEREEN JYVSI(YLÄN UUSI-K1VIPMNO AUTOTALO MESSUKYLN ROMUMETÄLLI NÄKIKY TAMPELLA ÄM?ELLA

VALMET VR VR EPILÄN Ä1TOVUOREN HERVANNAN HERVANNAN IKURIM wn{mLAHDEN KALEVANI{ARJUN HÄRMÄLN KIV8LIÖN LIELAHDEN PÄLOMÄENTIEN NKÄLAN SANTALAHDEN SULKÄVUOREN PageNo. 12 02,09.92 KAATOPAIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDEN ESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUNITTÄUKSIN (LUOKITUS03JA04)

KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT.E$IINT.MAHD.YM?. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ÄSUTUK-PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAALUEES.OTTAM. VESI VESI ?ERÄMÄ

TARASTENJÄRVENKAATOPAIKKA14 1977- 15HA 300 1000 02 02 03 01 VIINIKANKATUKAATOPAIKKA14 VIHIOJAxxv -1954 III 1500 ---- 250 500 02 01 03 01 TAMPEREENJÄTEVEDENPUHDISTAMO15 RAHOLA 14173M3/D III 600 2000 0 500 01 02 03 01 II

** KUNTA:TOIJALA TOIJALANOVITEOLLISUUSOY 04 SATAMASATAMATIEPL 1989------20 300 01 02 03 01 1137801TOIJALA

HIRSIKANKAANKAATOPMKKA14 HAUDANNIEMENKYLÄ 1974- 23HA ------1200 300 MR,KA 02 03 03 01 TOIJALANVANHAKAATOPAIKKA14 NAHKIALA,SATAMATIE1956-1973 1 HA ------600 500 MR,TU 02 02 03 01

** KUNTA:URJALA

AUTOPURKAAMOT:MIT.LATOVEHMAS12 LAUKEELA,MIELIÖNTIE 02 02 03 01 HEINUSSUONKAAOPAIKKA 14 1960- 1 HA 3100 3400 1100 1000 02 02 03 01

** KUNTA:VALKEAKOSKI SÄTERINTEHTAAT 03 KIRJASNIEMI 1943------50 400 02 04 02 04 TIILIRUUKIN 04 RAPOLÄ - 1968 0 900 950 150 02 02 04 01 SÄHKOPYLVASKYLLASTAMO

TERVASAARENTEHTAAT 05 TERVASAARI ------50 200 02 04 02 03 KEMIRAOY$ÄTERINKÄÄTOPAIKKA14 MAHLIANMAA 1982- 2600 ---- 400 500 02 04 04 01 LUMIKORVENKAATOPAIKKA14 LUMIKORPI 1964- 5.6 HA ------450 300 04 03 03 01 RIROMÄENSORAKUOPPÄ 14 SÄÄK$MÄKI 300 2600 350 100 02 02 03 01 YHTYNEETPAPERITEHTAATOY:N 14 KALATONLÄHTI1956- 5 MÄ 2900 ---- 100 400 02 03 03 01 r KAATOPAIKKA ÄSSÄMÄENVANHAKAATOPÄIKKA14 ROUKKO ------500 200 02 02 03 01

** KUNTA:VAMMALA

KARKUNSAHA 04 KARKKU - 1950-L. ------100 200 02 02 03 01 PageNo. 13 02.09.92 KAATOPAIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMITTÄUK$IN (LUOKITUS03JA0)

KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS,ALUEENHAIT.ESIINT,MAHD.YMP. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESI$A$UTUK TOIM.KYLÄ ALUEENVESI VEDENTOONSEEN MAALAJIPOHJA-PINTA-MAA-IL

NRO LUOKKAÄLUEES.OTTAM. VESI VESI PEKÄMÄ

KOIVULANSAHAKY 04 KOIVULA 1949- 18HEMK,,K.R.P.15000 2100 ---- 2500 700 01 0201 03 M3/A LAINEENSAHA 04 ------50 50 02 02 03 01 MÄKI-SOININSAHAOY 04 1600 3800 1000 100 02 02 03 01 - RAKENTAJAOY 04 KARKKU - 195O-L. --- 100 300 02 02 03 01 STORMINSAHA 04 STORMI -- -- 50 50 02 02 0301 TMIHAKASENSAHA 04 TYRVÄÄNKYLÄ 3500 ---- 2200 100 02 02 03 01 -- - TYRVÄÄNPUUKY 04 NUUPALA -- --- 5003 50 02 02 03 01 01 VAMMASOY 07 VAMMAISENTIE -- -- 900 200 02 03 02 00 - EMMANMÄENKAATOPAIKKA 14 KESKUSTA 1960-L. --- 100 100 01 02 03 01 HIETASENKAATOPAIKKA ‘4 1966-1987 13HA 500 ---- 850 200 03 03 03 01 KARHUNKAATOPAIKKA(PALVIALAN14 KARKKU 1970- 2600 1500 TU 02 04 03 01 KAATOPAIKKA) KETOLANKAATOPAIKKA 14 KETOLA 1966- 1987 500 - --- 700 600 02 04 03 01 NIKIELIKAIVOKSENLIETEALTAAT14 KÄÄRMEENMAA 2600 1000 01 03 03 01

SAMMALJOENTIENKAATOPAIKKA14 LEINIÄLÄ 1950-60-L. O ---- 800 )500 02 01 03 01 TIILITEHTAANKAATOPAIKKA14 NUUPALA 1950-6O-L. ------500 100 01 01 03 01 15 KARHUNJÄTEVEDENPUHDISTANO15 KARKKU 50 250 01 03 02 02 VAMMALANKESKUS?UHDI$TAMO ROISMALA 450 200 01 03 02 02 KETOLANKALLIOLOUHOS 19 KETOLA - 1991 1400 ---- 1600 500 KA 02 0203 01 VAMMALANTYNNYRIYHTYMÄo’i 20 ILLO 150 100 01 02 03 01

** KUNTA:VESILAHTI KEIHOSENKAATOPAIKKA 14 KEIHONEN 1967- 1975 iRA 3000 150 02 02 03 01 KIRKONKYLÄNVANHAKAATOPAIKKA14 KIRKONKYLÄ 1963- 1973 O,1HA 200 250 02 02 03 01

RÄMSÖÖNKAATOPAIKKA 14 RJISÖÖ 1965— 1974 300 200 02 0203 01

VESILAHDENKAATOPAIKKA14 SUOMELA 1975— O,5RA 2000 300 02 02 03 01

** KUNTA:VIIALA PageNo. 14 02,09.92 KAATOPÄIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOISTAHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYNPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMITTAUKSIN (LUOKITUS03JA04)

KOHTEEN LIK, KAUPUNGINOSATOIMIÄIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄI$ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ALUEENHAIT,ESIINT.MAHD.YM?. NIMI AlH, TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MM-IL

NRO LUOKKAALUEES.OTTAN. VESI VESI PERÄMÄ

NAHKATEHTAANENTINEN 14 RIITIÄLÄ ------1500 200 02 02 03 01 KAATOPAIKKA NAHKATEHTAANJÄTEALTAAT 14 ------20 200 02 03 03 01

VIIALANNAHKAOY:NKAATOPAIKKA14 TÄRPIANKYLÄ 235HENK.. ------450 250 02 02 03 03

** KUNTA:VILJAKKALA KARHENKAATOPAIKKA 14 1962------800 300 02 02 03 01

** KUNTA:VIL?PULA

KINNASKOSKENSAHA 04 1971- 35HENK.,KAP.31000 0 1800 600 250 02 02 03 02 K-M3 KOLHONKYLLÄSTÄMÖJAENTINEN04 IOLHO 195O-L.- 44HENK. 2300 2400 50 200 03 02 03 01 SAHA VILPPULANRAUTATIEASEMA04 1800 2500 900 200 02 02 03 01 MAALITEHDAS 06 KOLHO 2900 3000 0 100 02 03 03 01 TERVATEHDAS 06 KOLHO -1940-L. 3000 3150 0 100 02 03 03 01 KAPAKÄMKAATOPAIKKÄ 14 1953-1973 0.5 HA 2500 3000 1300 100 02 02 03 01 KOLHONTEOLLISUUSJÄTTEIDEN14 PYSTYÄNMÄKI 1972- 10aA 4600 5100 1600 600 02 02 03 01 KAATOPAIKKA

KOLHONVANHAKAATOPAIIKA14 5O-LLOP.-1979 1.5 HA ------1100 200 TU 02 02 03 01 LIKASENSUONKAATOPAIKKA14 1979- 3000 3700 800 900 02 02 03 01 MAKKARAMÄENKAATOPAIIKA14 1973-1978 2650 3400 1300 200 02 02 03 01 POHJASLAHDENKAATOPÄIKKA14 1964- 1 RA ------350 200 02 02 03 01 POLLARINKANKAANENTINEN 14 1962-1972 ------1500 800 04 02 04 01 TEOLLISUUSKAATOPAIKKA

KUNTA:VIRRAT JUUSELANSAHA 04 UURASTENKYLÄ - 1960-L. ------400 100 02 02 03 01 KOTALANSAHA 04 UURASTENKYLÄ - 1950-L. ------50 200 02 02 03 01 IL

YM?.

01 01 01 01 01 01 01

01 01

01 01

01 01 02 01 03 01 02

01

02 01

MAHD. PERÄ MM-

03 03 03 03 03 03 03

03 03

03

03

03 03 03 03 02 03 03 03

03 02

E$IINT. PINTA-

02 02 VESI 02 02 02 02 02

03 02

02

02

02 02 02 03 01 01 01

01 03 01

HAIT. POHJA-

VESI 02 02 02

02 02 02 02

03 03

02 01

02 04 01 03 02 02 02

02 02 02

PAA- MAÄLAJI ALUEEN

HK 1

HIEKKA HIEKKA HIEKKA MIEKKA MIEKKA TU

ETI$. SEEN 150 600 ASUTUR 100 250

400 1000 1000 100 400

100 800

100 50 100 100 100 200

200 100

50 400

ETÄIS. 200 TÖÖN 50 1500 VESIS- 550

1350 400 400 600 600

800 1200

1400 0 100 700 2500 900 1800

1600 1600 1600 - - -

ETÄIS. POHJA------

OTTAM. - 26O VEDEN- 2600

1600

750 ----

1400 ------

100 900 1300 1300 20

800 1800 1900

POHJA ETÄIS. ------VESI- ALUEES. 1600 1600 ---- 0 0 200 ------0 0

0 0 20

0 800 0

POHJA- LUOKKA

VESI- ALUEEN

1

1 1 1 1 1 1 1

1 —

HAITTA- MITTAUKSIN

HAITTA-ÄINEIDEN

JOISSA

TODETTU

TAI

ON

JOISTA

HA

HA

HA

TOIMINTOJEN LAAJUUS

2

4 1

EPÄILLÄÄN

KOHTEET,

YNPARI$TOS$Ä -

1977 -

1991 -

KAIKKI - - -

04)

1960-LUKU

1970-L.

YMPÄRISTÖÖN

SEKÄ

TOIMIAIKA -

1972- 1975- 1973- 1975- 1962 1975-

1982-

1960-L. 196O-L 1961 1950-L 1979 -

1967

JA

ESIINTYMINEN

03

10

KYLX

LEVIÄMISTÄ

KYLÄ

YLÖJÄRVEN KYLA KYLÄ KYLÄ

KYLA KYLÄ

KAATOPAIKAT

AINEIDEN

KYLÄ

(LUOKITUS

KAUPUNGINOSA TAI KYLÄ

LIEDENPOHJAN LIEDENPOHJA KOTALA LIEDENPOHJA

(SOPPEENMÄKI)

JUKUJÄRVI, KYLÄ

VIRTAIN

VILLATIE, JULKUJÄRVI, MAKKYLÄ VAHANTA TEOLLI$UUSTIE VAHANTANIEMI SOPPEENMÄKI, YLÖJÄRVEN YLOJARVEN YLÖJÄRVEN TEIVÄALAN

YLÖJÄRVEN YLOJARVEN VUORENTAUSTA,

LIK. TOIM. 14 NRO 14 14 AlH 04 14 14 04 14 14 14

03

04 06 07 07 12 07 14 12 14 14

OY

OY

KAATOPAIKKA KAATO?AIKKA

15

SMA

SAHA

KAATOPAIKKA

KÄÄTOPAIKKA KMTOPAIKKA

OSANYYNTI

KAATOPAIKKA

MAANKAATOPAIKKA

PUU

KAATOPÄIKKA

YLÖJÄRVI

OY VASARA MONTTU

LIETTEENKAATOPAIKKA

OY

KAATOPAIKJ{A

OY OY

No.

KUNTA:

SUOMEN

Page 02.09.92

KOHTEEN

NIMI KOTALAN TOISVEDEN KILLINKOSKEN SARVINEVAN PUTOSEN LIEDENPOHJAN SIEKKISEN VAINIONPÄÄN TELAHARJUN

(YLOJARVEN VASKIVEDEN FABCOLOR

METSÄLIITON JUKORA HUURRE VOITELUKESKUS

KUOHUAUTO YLÖ-TEHTAAT PIRKKALAN OY) AHVENISTON METSAKYLAN PageNo. 16 02,09,92 KAATOPAIKATSEKÄKAIKKIKOHTEET,JOI3ÄHAITTA-AINEIDEN LEVIÄMISTÄYMPÄRISTÖÖNEPÄILLÄÄNTAIJOISSAHAITTA-

AINEIDENESIINTYMINENYMPÄRISTÖSSÄONTODETTUMITTAUKSIN (LUOKITUS03JÄ04)

KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSATOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS,ETÄI$.ALUEENHAIT.ESIINT.MAHD.YM?. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VE$I$-ASUTUK-PAA- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAALUEES.OTTAM. VESI VESI PERAMÄ

SOPPEENHARJUNVANHA 14 $O?PEENMÄKI - N.1965 1 0 300 1500 100 03 01 03 01 KAATOPAIKKA

SOPPEENTIENVANHAKAATOPAIKKA14 SOPPEENTIE 1 0 1600 1200 50 02 01 03 01 VEITTIJÄRVENKAATOPAIKKA14 HIETASMÄKI, ------550 500 02 04 03 02 KUUSISTONKYLÄ

VUORENTAUSTANVANHA 14 VUORENTAUSTA- 196O-L. 0 900 900 50 02 01 03 01 KAATOPAIKKA PAROISTENKAIVOISENJÄTEALUE19 LAKIALA,METSÄKYLÄN1943- 1966 ------0 100 03 04 04 01 KYLÄ

PIRKANRAKENTAJAPÄLVELUOY 19 SOPPEENMÄKI, 1 0 700 1800 100 02 01 03 01 YLÖJÄRVENKYLÄ

** KUNTA:ÄETSÄ NOKIAFINNISHCHEMICALS 06 KEIKYÄ / 50 100 02 02 03 02 KIIMAJÄRVENKAATOPÄIKKA14 1970-1986 0.8 HA 1500 1200 600 02 04 03. 01 VUOHIJOENKAATOPAIKKA(Ä) 14 ) 2000 ---- 300 02 03 03 01