MIKKO SALASUO (TOIM.) MIKKO SALASUO (TOIM.) ARRASTAMISE RELL

ARRASTAMISE RELL LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ARRASTAMISE RELL Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 käsittelee 7–29-vuotiaiden harrastamista erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tilasto-osion teemana on nuorten kulttuu rin, taiteen ja median harrastaminen. Tutkimus- ja taus ta-artikkeleissa syvennytään harrastamisen historiaan, musiikkifaniuteen, musiikin kuluttamiseen ja höntsäilyn ideaaleihin.

Vapaa-aikatutkimuksen keskeisenä aineistona on 1402 haastattelua, jotka tehtiin alkuvuodesta 2020. Aineiston keruu osui koronaviruksen leviämistä edeltävään aikaan, joten tutkimus ei käsittele lasten ja nuorten vapaa-aikaa poikkeusoloissa. Tutkimusta varten haastateltiin myös nuorimpien vastaajien vanhempia. EN NEN VPM 2020 Tutkimuksessa lasten ja nuorten vapaa-aikaa käsitellään monipuolisesti. Tilasto-osiossa tarkastellaan vapaa-ajan määrän ja riittävyyden lisäksi esimerkiksi nuorten ko kemuksia elämästä digitaalisessa mediassa, kiusaami sen ja epäasiallisen kohtelun kokemista harrastuksissa, musiikin kuuntelua, faniutta, tubettajien seuraamista, tatuointien yleisyyttä ja merkityksiä, vanhempien ta poja säännellä teknisesti lastensa kännykän käyttöä, jär jestökiinnittäytymistä sekä tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin.

ALTI URISEUST NUORISOTUTKIMUSSEURA NUORISOTUTKIMUSVERKOSTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 789523 720206 Kl 32.4, 79.8 MIKKO SALASUO (TOIM.) ARRASTAMISE RELL

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Nuorisotutkimusverkoston julkaisut

Tiede Teosten sisältö ja tyyli ovat akateemisten kriteerien mukaisia.

Kenttä Erilaiset raportit ja selvitykset.

Liike Ajankohtaiset yhteiskunnalliset puheenvuorot.

Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtion nuorisoneuvosto Nuorisotutkimusverkosto

Ulkoasun suunnittelu: Sole Lätti Kannen kuva: Miia Taivalkoski Kustannustoimitus: Vappu Helmisaari Taitto: Tanja Konttinen Tiivistelmän käännökset ruotsiksi ja englanniksi: Käännöstoimisto Bellcrest Käännökset Oy

© Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura ja tekijät

2021

ISBN 978-952-372-020-6 (nid.) ISBN 978-952-372-021-3 (PDF)

Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 68 Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 68

Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 233, Kenttä Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 161, Kenttä

Paino: Hansaprint, 2021 SISLLSLUETTEL

ESIUE

AT TAUSTA-ARTIKKELI

ikko a asuo EELLIE SUME MALLI. NEUVOTTELUA LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AJAN ARRASTAMISE TEISKUALLISESTA ERUSTELUSTA STIE LKEE TILASTO-OSIO ikko a asuo ai arvainen ami niemi

URIS ARRASTAMASSA KULTTUURIA TAIETTA A MEIAA LASTE A URTE VAPAA-AIKATUTKIMUKSEN TILASTO-OSIO Aineisto ja taustamuuttujat 3 Taustamuuttujat 3

LUKU 1. EKSLL NUORELLA KMMENEST ON JOKIN ARRASTUS 3 Kulttuurin, taiteen ja median harrastaminen 3 arrastamisen säännöllisyys 42 Kulttuurin harrastaminen 44 Kulttuuri ja tyytyväisyys 4 Vapaa-ajan määrä 4

LUKU 2. TEENPITO STVIIN JA VANEMPIIN igitaalinen teknologia muutosten ajurina 5

LUKU 3. MEIOITUNUT VAPAA-AIKA 5 Nuorten muuttunut median käyttö Media sukupolvien välisissä suhteissa 64

LUKU 4. MEIAN AIEUTTAMAT RIIAT PEREISS JA KTÖN SNTEL 6 Vanhempien näkemys riitelystä 70 Lasten älypuhelimen käytön tekninen rajoittaminen 7

LUKU 5. KIUSAAMINEN, SRJINT JA EPASIALLINEN KOTELU KULTTUURI-, TAIE- JA MEIAARRASTUKSISSA 7 Kenen taholta epäasiallista käytöstä kohdataan 80 Epäasiallisen käytöksen muodot 8 Netissä kohdattu kiusaaminen, syrjintä tai epäasiallinen kohtelu 8

LUKU 6. NUORTEN RUUTUAIKA JA MUSIIKIN KUUNTELU Kuvaohjelmien katselu muutoksessa 9 Nuoret kuuntelevat musiikkia suoratoistona 94 LUKU 7. NUORTEN NETIN KTTÖ 9 Tubettajien seuraaminen 9

LUKU 8. ELVN MUSIIKIN TAPATUMISSA KMINEN 101 Nuoret käyvät festareilla 102

LUKU 9. LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKIANIUS 10 aniuden käytänteet 10

LUKU 10. TATUOIUT JA LVISTETT 10 Tatuointien läpimurto 1 Merkitykselliset kuvat iholla 112 Ulkonäön muokkaaminen kuntosalilla 114

LUKU 11. JRJESTÖIIN KUULUMINEN 11 Nuoret erityyppisissä järjestöissä 11

LUKU 12. NUORTEN TTVISS ELMN ERI OSA-ALUEISIIN 121 Tyytyväisyys terveyteen ja elämään ylipäätään 124

LTEET 12 TUTKIMUSARTIKKELIT

anne oiko ainen INTOIMONA MUSIIKKI NKÖKULMIA LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKIANIUTEEN A SE TUUSLUKUII

Harri Homi, Maarit Kinnunen & Antti Honkanen MI IAILE MUUSIKKA IMELT ILLIE EILIS IITALISAATI AIEUTTAMAT MUUTOKSET 1529-VUOTIAIEN MUSIIKIN KULUTUKSESSA 15 TAUSTA-ARTIKKELI

imo opomaa ikko a asuo ÖNTSIL LEIKKIMIELISEN PELAILUN IEAALIEN JLJILL 17

LIITE 1. AASTATTELULOMAKE 189

KIRJOITTAJAT 201

TIIVISTELM 203 SAMMANRA 205 ASTRAT 207 ESIUE

Vuoden 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutki- tai ”Suomen-malli” on valtionhallinnon mittava mus on edeltäjiään laajempi ja monipuolisempi ponnistus saattaa lasten ja nuorten harrastaminen kokonaisuus. Perinteisen tilasto-osion ohella mu- lähemmäs koulupäivää sekä edistää yhdenver- kana on kaksi tutkimusartikkelia ja kaksi tausta- taisten harrastusmahdollisuuksien toteutumista. artikkelia. Laajennuksen tarkoituksena on tehdä Kyse on tärkeästä uudistuksesta, joka onnistues- vapaa-aikatutkimuksesta entistä kattavampi ko- saan muokkaa merkittävällä tavalla suomalaisten konaisteos, jossa lasten ja nuorten vapaa-aikaan lasten ja nuorten harrastamisen instituutiota. aukeaa useampia sekä määrällisiä että laadullisia Maksuttoman ja nuorten toiveiden mukaisen näkökulmia. harrastamisen mahdollistaminen koulupäivän Tutkimuksen laajentuminen näkyy myös tä- yhteydessä ei ole vain syrjäytymisen ehkäisyyn ja män teoksen nimessä. Tilasto-osiossa aiheena on hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä toimenpide, nimenomaisesti lasten ja nuorten kulttuurin, tai- vaan luo myös edellytyksiä esimerkiksi perheen teen ja median harrastaminen, mutta laajempana yhteisen vapaa-ajan lisääntymiselle ja harrastus- läpäisevänä teemana on harrastaminen ylipäätään. kustannusten alenemiselle. Kyse on siis olen- Teoksessa ollaankin erilaisista näkökulmista lasten naisella tavalla lasten ja nuorten vapaa-aikaan ja nuorten harrastamisen äärellä niin sen johdan- vaikuttavasta yhteiskunnallisesta hankkeesta, nossa ja sitä seuraavassa tausta-artikkelissa kuin jonka keskustelukumppaniksi Lasten ja nuorten myös tilasto-osiossa. Harrastamisen teema on vapaa-aikatutkimus luontevasti asettuu. vahvasti läsnä myös teoksen loppuun sijoitetuissa Harrastamisella läpäisevänä teemana on myös kolmessa artikkelissa. historiallinen yhteytensä. Vuonna 1958 julkaistu Tutkimuksen ja näkökulman laajentamisen Erik Allardtin ja kumppanien tutkimus ”Nuori- taustalla on useampia syitä. Tarkoituksena on son harrastukset ja yhteisö rakenne” osui ajankoh- luoda entistä paremmin nuoria koskevaa tie- taan, jolloin Suomessa käytiin vilkasta keskustelua dontarvetta palveleva vapaa-aikatutkimus, joka nuorten harrastamisesta ja sen yhteiskunnallisesta käsittelee sekä määrällisiä että laadullisia näkö- perustelusta. Klassikoksi muodostunut tutkimus kulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Tutkimusartik- oli painava puheenvuoro nuorten harrastamisesta kelien kautta vapaa-aikatutkimuksen aineisto sotien jälkeen käydyssä keskustelussa. Allardtin ja saadaan laajempaan käyttöön ja useamman kollegoiden tutkimus loi myös perustan nuorten tutkijan hyödynnettäväksi. Laajempi toteutus järjestökiinnittymisen tutkimiselle, perinteelle, mahdollistaa myös monitieteisemmän lähestymi- jota vapaa-aikatutkimus on jatkanut 1990-luvun sen kulloinkin käsiteltävään aihepiiriin. Lisäksi lopulta saakka. vapaa-aikatutkimuksen halutaan keskustelevan Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on suun- läheisemmin nuorisopoliittisen päätöksenteon nattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kysees- kanssa ja tarjoavan siihen tutkittuja, pohdittuja sä on ”open access” -julkaisu, joka edeltäjiensä ja perusteltuja näkökulmia. tavoin on vapaasti saatavana valtion nuoriso- Harrastamisen valikoiminen tutkimuksen neuvoston verkkosivuilta. Näistä lähtökohdista läpäiseväksi teemaksi kumpuaa nimenomaan teoksessa pyritään yleisymmärrettävyyteen niin ajankohtaisuudesta ja keskustelusta nuorisopo- kielen kuin kuvioiden osalta. Myös aiheiden kä- liittisen päätöksenteon kanssa. ”Harrastustakuu” sittelyssä on pyritty siihen, että tutkimus tarjoaa

ESIUE uutta ja kiinnostavaa tietoa yhtä lailla tutkijoille, lasten ja nuorten musiikkifaniutta, kun taas Harri virkamiehille, poliitikoille, nuorisotyöntekijöil- Homi, Maarit Kinnunen ja Antti Honkanen pa- le, vanhemmille, kasvattajille ja tietysti nuorille neutuvat nuorten elävän musiikin kuluttamiseen. itselleen. Timo Kopomaan ja Mikko Salasuon tausta-artik- Tämä teos rakentuu siten, että koko teos- kelissa syvennytään muistitietoaineiston pohjalta ta käsittelevän johdannon jälkeen tulee Mik- ”höntsäämiseen”. ko Salasuon kirjoittama tausta-artikkeli, jossa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus toteu- käsitellään nuorten vapaa-ajan harrastamisesta tettiin erinomaisena yhteistyönä tutkijoiden ja käytyä yhteiskunnallista ja tutkimuskeskustelua valtion nuorisoneuvoston kesken, josta teok- sotien jälkeen. Esiin nousee monia samoja sen toimittaja haluaa lämpimästi kiittää jokaista kysymyksiä kuin 2020-luvulla toteuttavan yhteistyöhön osallistunutta henkilöä ja tahoa. ”Suomen-mallin” yhteydessä. Tausta-artikkelia Kiitos myös Juha Niemiselle ja Tommi Hoik- seuraa tilasto-osio, jonka ovat laatineet Mikko kalalle harrastamisen historiaa koskevan tausta- Salasuo, Kai Tarvainen ja Sami Myllyniemi. Sen artikkelin asiantuntevasta kommentoinnista sekä teemana on lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen vertaisarvioijana toimineelle Hannu Itkoselle ja median harrastaminen. Kattavassa ja laajassa terävänäköisistä huomioista. Samoin niille ano- tilasto-osiossa käsitellään lyhyen johdatuksen nyymeille arvioijille, jotka antoivat panoksensa ja menetelmien lisäksi useita eri aihepiirejä 12 tutkimusartikkeleihin. alaluvussa. Teoksen viimeisen osion muodostavat kaksi tutkimusartikkelia sekä tausta-artikkeli. Jan- Korona-ajan Helsingissä 23.11.2020 ne Poikolainen tarkastelee tutkimusartikkelissaan Mikko Salasuo

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 AT

MIKKO SALASUO

Lapset ja nuoret eivät suinkaan ole ainoita, joi- käyttäytymisen sosiaaliseen kontrolliin, jonka ta heidän vapaa-aikansa kiinnostaa. Vanhemmat uskottiin heikentyneen perinteisten yhteisöra- sääntelevät ja mahdollistavat lastensa vapaa-ajan kenteiden murennuttua. (Ks. Allardt ym. 1958.) toimintaa, kun taas lukuisat harrastusten ja pal- Lisäksi ohjattua harrastamista pidettiin tärkeä- veluiden tarjoajat ovat nuorisosta kiinnostuneita nä vastavoimana populaarikulttuurille ja muille omista tarkoitusperistään. Lasten ja nuorten vapaa- ”ajanhukaksi” katsotuille nuorison vapaa-ajan ajasta kilpailee myös lukematon määrä erilaisia vieton tavoille (mm. Harva 1958). kaupallisia toimijoita, joiden perimmäinen tar- Sotien jälkeisessä keskustelussa lasten ja nuor- koitus on hyötyä nuorisosta taloudellisesti. Lisäksi ten vapaa-ajasta alkoi vakiintua puhetapa har- esimerkiksi valtio, kunnat, viranomaiset, tutkijat rastamisesta ja harrastuksista (esim. Allardt ym. ja useat muut tahot ovat omista lähtökohdistaan 1956; 1958). Erilaisia harrastusmuotoja oli toki kiinnostuneita nuoren polven vapaa-ajasta. ollut aiemminkin, mutta niistä ei puhuttu yhte- Näin laaja ja intensiivinen kiinnostus lasten ja näisesti minkään käsitteen alla. Mitään täsmällistä nuorten vapaa-aikaa kohtaan on varsin uusi ilmiö. määritelmää harrastamiselle ei annettu myöskään Ennen teollistumista ja kaupungistumista lapsilla 1940- ja 1950-luvuilla, vaan kielenkäytön yhte- ja nuorilla oli vähemmän vapaa-aikaa, ja sitä näistyminen tarkoitti lähinnä kaiken nuorten sääntelivät perhe, kirkko ja lähiyhteisö (Allardt ohjatun vapaa-ajan toiminnan sijoittamista ”har- ym. 1958). Sotien jälkeinen loikka moderniin elä- rastusten” piiriin. Myös nuorten omaehtoinen mäntapaan (ks. Jallinoja 1991) vaikutti kuitenkin toiminta ja sen merkitys tunnistettiin, mutta siitä perustavanlaatuisesti lasten ja nuorten elämään ei vielä viime vuosisadan puolivälissä puhuttu ja muovasi merkittävästi vapaa-ajan merkitys- harrastamisena (mm. Helanko 1953; 1960). tä ja viettoa. Aika koulun ja työn ulkopuolella Myös nuorten harrastusten kasvatukselliset määrittyi ”vapaaksi ajaksi”, kun nuorison ei enää sisällöt ja tavoitteet puhuttivat sotien jälkeen. entiseen tapaan odotettu osallistuvan maatalous- Valtiovalta pyrki yhtenäistämään kansalaiskas- töihin tai ylipäätään leivän hankkimiseen perheen vatuksen tavoitteita 1940- ja 1950-luvuilla ja pöytään. Suomalainen yhteiskunta saikin sotien toiminnan lähtökohdaksi sanoitettiin nuorison jälkeen ratkaistavakseen ”nuoriso-ongelman”, kun harjaannuttaminen vastuuntuntoon, yhteistoi- lasten ja nuorten sosiaalinen paikka piti määrittää mintaan ja yhteisiin pelisääntöihin. Nuorten uudelleen (ks. Allardt ym. 1958). kansalaiskasvatuksen haluttiin kartuttavan sel- Ohjattu vapaa-ajan harrastaminen oli suo- laisia pääomia, joista olisi hyötyä aikuisuuteen malainen ratkaisu modernisaation mukanaan siirryttäessä. Tavoitteet olivat varsin löyhiä ja tuomaan sosiaaliseen nuoriso-ongelmaan ja pyr- epämääräisiä, jotta ne olivat hyväksyttävissä, kimys padota nopeaa yhteiskunnallista muutosta omaksuttavissa ja toteutettavissa poliittisesti, (ks. Salasuo tässä teoksessa; Hoikkala & Suurpää aatteellisesti ja harrastuksellisesti lohkoutuneella 2005; Allardt ym. 1958). Harrastamisen kat- nuorten kansalaiskasvatuksen kentällä. (Niemi- sottiin vastaavan niin kansalaiseksi kasvamisen nen 1995, 259–264.) haasteisiin kuin ehkäisevän eristäytymistä ja jou- Sotien jälkeen sanoitetuista sisällöstä ja tavoit- tilaisuutta. Ohjatun vapaa-ajan harrastamisen teista rakentui vuosikymmeniksi eteenpäin nuo- ajateltiin myös tarjoavan työvälineen nuorison rison harrastamisen yhteiskunnallinen perustelu.

AT Voidaan puhua harrastamisen ”hyvän kertomuk- 2016). Rinnan hintakehityksen kanssa nuorison sesta”, jossa lähes mihin tahansa nuorison ohjat- ohjatun vapaa-ajan harrastamisen lopettamisen tuun harrastamiseen alettiin liittää yksinomaan ja keski-ikä laski ja putosi esimerkiksi ohjatuissa itseisarvoisesti kasvuun ja kehitykseen suotuisasti liikuntaharrastuksissa noin 11 ikävuoteen. Oh- vaikuttavia ominaisuuksia (ks. Salasuo tässä teok- jatusta harrastamisesta tuli suurelle osalle lyhyt sessa; myös Itkonen 2003). ”Hyvän kertomus” muutaman vuoden vaihe lapsuusikään, jonka juurtui syvään suomalaiseen kasvatuskulttuuriin. mukainen toiminta ei jatku lopettamisen jälkeen. Ohjatusta harrastamisesta tuli vuosikymmeniksi (Esim. Merikivi, Myllyniemi & Salasuo 2016; eteenpäin ”yleislääke” nuoruutta ja murrosikää Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a). vastaan (Hoikkala 1993), jonka ajateltiin missä Säröt nuorison harrastamisen ”hyvän ker- tahansa muodossa nautittuna kartuttavan aikui- tomuksessa” saivat niin valtion ja kunnat kuin suuden kannalta tärkeitä pääomia. poliitikot, kasvattajat, tutkijat, median ja monet Kasvatustieteilijät (esim. Lehtovaara & Kos- vanhemmatkin tarkastelemaan lasten ja nuorten kenniemi 1954) suhtautuivat vapaa-ajan har- ohjattua vapaa-ajan harrastamista uudessa valossa. rastamiseen sotien jälkeisen nuoriso-ongelman Valtio pyrki 2010-luvulla reagoimaan nuorison ratkaisuna kaksijakoisesti. Ohjatun harrastustoi- ohjatun vapaa-ajan harrastamisen ”kriisiytymi- minnan mahdollisuudet ja vahvuudet tunnustet- seen” normiohjauksella ja lainsäädännöllä sekä tiin, mutta samalla kannettiin huolta harrastuksia kunnat omilla toimillaan. Lainsäädännössä (mm. järjestävien tahojen kasvatuksellisesta osaamisesta. Nuorisolaki 2016; Liikuntalaki 2015) nuorison Aikansa kasvatustieteen suuret nimet Arvo Leh- harrastustoiminnan arvoperustaksi sanoitettiin tovaara ja Matti Koskenniemi (1954) huomaut- osallisuus, yhteisöllisyys, tasa-arvo, yhdenver- tivat, että ollakseen tarkoituksenmukaista tulisi taisuus, monikulttuurisuus, kestävä kehitys, ter- harrastamisen olla yhdenmukaista kasvatuspsy- veet elämäntavat ja ympäristön kunnioittaminen. kologisten tosiseikkojen ja pedagogisesti hyväk- Myös kysymykset lasten oikeuksista (ks. YK:n syttävien tavoitteiden kanssa. Näihin huomioihin lasten oikeuksien sopimus) saivat ensi kertaa suhtauduttiin vakavuudella lähinnä nuorisotyön laajemmin tilaa harrastuskeskustelussa (mm. Lal- piirissä (esim. Nieminen 1995), mutta muutoin lukka 2014; Pekkarinen 2020). harrastustoiminnan kasvatuksellisia sisältöjä ja Lasten ja nuorten ohjatun vapaa-ajan harras- tavoitteita määrittivät niitä järjestävien tahojen tamisen karkaaminen liian kauas kasvatuksellisista toimintatavat ja sisäiset intressit. Kasvatusmies tavoitteista ja pyrkimyksistä johti valtiovallan Rafael Helankoa (1960, 135) mukaillen, nuorten arvioimaan uudelleen harrastamisen rakenteita vapaa-ajan ”kansalaiskurssin” kasvatuksellinen (mm. OKM 2016; OKM 2019). Sotien jälkeisinä sisältö jätettiin pääosin sattuman varaan. vuosina vahvan ”harrastususkon” jalkoihin jää- Sotien jälkeen syntynyt nuorison vapaa-ajan neet kysymykset kasvatuspsykologisista seikoista harrastamisen ”hyvän kertomus” alkoi saada sy- ja pedagogisesti hyväksyttävistä tavoitteista sekä vempiä säröjä vasta 2000-luvulla. Monien ohjat- eettisistä toimintatavoista tulivat taas ajankoh- tujen harrastustoimintojen sisältöjä ja tavoitteita taisiksi (ks. Lehtovaara & Koskenniemi 1954; alkoivat yhä vahvemmin ja myös julkilausutusti OKM 2020). Historiallisesti merkittävä poliitti- määrittää muut kuin lasten ja nuorten kasvua ja nen päätös oli toteuttaa maksuttoman harrasta- kehitystä edistävät tekijät. ”Kasvavista hyötymisen misen yhdistäminen koulupäivään (ns. Suomen tarkoitukset”, kuten kasvatustieteilijät Lehtovaara malli 2020). Vuoden 2019 hallitusohjelmaan oli ja Koskenniemi (1954) tätä käännettä kuvaisivat. kirjattuna ”harrastustakuu”, joka takaisi jokai- Kansalaiskasvatuksen ajatus hapertui ja siirtyi selle lapselle ja nuorelle pääsyn ainakin yhteen syrjemmälle, kun monien ohjattujen harrastusten mieluisaan harrastukseen (OKM 2020). Tarkoi- hinnat nousivat hieman reilussa vuosikymmenes- tuksena oli saattaa harrastaminen jokaisen lapsen sä jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi (esim. OKM ja nuoren perusoikeudeksi sekä hyvinvointia ja

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 osallisuutta edistäväksi toiminnaksi turvallisessa miten tahansa järjestettynä ei itseisarvoisesti näitä kasvuympäristössä. myönteisiä vaikutuksia saa aikaan. Lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastami- seen yhteiskunnallinen paikka, tarve, tavoite ja TUTKIMUS NUORISON VAPAA-AJAN merkitys on lähes 70-vuotisen hiljaiselon jälkeen SYKKEELLÄ noussut taas ajankohtaiseksi yhteiskunnalliseksi ja nuorisopoliittiseksi kysymykseksi. Keskustelussa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen juuret on paljon samoja aineksia kuin sotien jälkeisinä yltävät vuosituhannen taitteeseen ja nuorten jär- vuosina, jolloin harrastaminen sanoitettiin vas- jestökiinnittyneisyyttä selvittäneisiin tutkimuk- taukseksi nuoren ja suurten yhteiskunnallisten siin (Nurmela 1998; Pehkonen 2001). Perusta murrosten keskellä kamppailleen kansakunnan luotiin kuitenkin jo 1950-luvulla, kun Allardt ja nuoriso-ongelmaan. Nyt harrastamisesta etsitään kollegat (1956;1958) selvittivät tutkimuksissaan vastauksia toisessa ajassa ja paikassa ja toisenlaisiin nuorison järjestökiinnittyneisyyttä, harrastuksia yhteiskunnallisiin tarpeisiin: syrjäytymisen ehkäi- ja yhteisön rakennetta. Edellisten jatkumoksi voi syyn, osallisuuteen ja hyvinvoinnin edistämiseen. katsoa Ritva Aallon ja Sirpa Minkkisen (1971) Tämä haastaa näkemään vuosikymmenten saatossa vuonna 1971 ilmestyneen tutkimuksen, jossa kä- syvälle juurtuneen ”hyvän kertomuksen” lävitse ja siteltiin vuonna 1969 toteutetun valtakunnallisen sanoittamaan lasten ja nuorten vapaa-ajan harrasta- nuorisotutkimuksen tuloksia. minen ja sen yhteiskunnallinen perustelu nykyajan Nykyisen nimensä Lasten ja nuorten vapaa-ai- tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti: ei kasvavista katutkimus sai vuoden 2016 julkaisussa (Merikivi, hyötymisen, vaan heidän kasvattamisensa tarkoi- Myllyniemi & Salasuo 2016), kun vielä vuon- tuksessa (Lehtovaara & Koskenniemi 1954, 192). na 2013 tutkimuksessa käytetty nimi Nuorten 2020-luvulla lähes jokainen lapsi ja nuori vapaa-aikatutkimus (Myllyniemi & Berg 2013) harrastaa jotakin (esim. Hakanen, Myllyniemi todettiin liian kapeaksi. Tärkeänä syynä nimen- & Salasuo 2019a). Kyse voi olla joko ohjatusta muutokseen oli kohderyhmän alaikärajan laske- tai omaehtoisesta toiminnasta, yleensä molem- minen 10 ikävuodesta seitsemään ikävuoteen. mista. Monissa harrastuksissa toteutuvat esimer- Vuosien 2016 ja 2018 vapaa-aikatutkimuksissa kiksi Nuorisolain (2016), Liikuntalain (2015) ja nuorimmat haastatellut olivat 6-vuotiaita, joten YK:n lapsen oikeuksien lähtökohdat ja toiminnan nimenmuutos sopi vastaamaan laajentunutta perustana on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohderyhmää (Merikivi, Myllyniemi & Salasuo edistäminen, osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. 2016; Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a). Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva, eikä yksin- Sitten vuosituhannen taiteen tutkimusten omaan harrastamisen yleisyyttä voi pitää takeena (Nurmela 1998; Pehkonen 2001) näkökulma on mielekkäästä ja kasvamista edistävästä toiminnas- tarkentunut koskemaan nuorison vapaa-aikaa ja ta. Mikään harrastaminen ei sellaisenaan edistä erityisesti harrastamista. Näkökulman siirtymisen ”taianomaisesti” lasten ja nuorten hyvinvointia taustalla on yhtä lailla nuorisopoliittinen tiedon- tai ehkäise syrjäytymistä. tarve kuin havainnot vapaa-ajan merkityksen Lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen korostumisesta lasten ja nuorten elämässä. Myös liittyvät ajankohtaiset kysymykset eivät ole tär- digitalisaation työntyminen syvälle lasten ja nuor- keitä ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ten vapaa-aikaan on pakottanut päivittämään kannalta, vaan yhtä lailla harrastuksia järjestävien tutkimuskysymyksiä. Lisäksi oma painava syynsä tahojen julkisen rahoituksen, yhteiskunnallisen tutkimuskohteen uudelleen määrittämisessä on perustelun ja koko yhteiskunnan kasvatuksellisten ollut lasten ja nuorten ohjatussa harrastamisessa periaatteiden näkökulmista. Vapaa-ajan harrasta- tapahtuneissa murroksissa ja niiden seurauksissa. minen lisää hyvinvointia, osallisuutta ja ehkäisee Vuodesta 2013 (Myllyniemi & Berg 2013) syrjäytymistä, mutta mikä tahansa harrastaminen lähtien vapaa-aikatutkimuksen teemoina ovat

AT vaihdelleet liikunnan ja urheilun harrastaminen Artikkelissa hyödynnetty määrällinen aineisto sekä median käyttö ja kulttuurin harrastami- mahdollistaa myös uusien tulkintojen tekemisen nen. Tämän kierron mukaisesti vuoden 2020 musiikkifaniuden merkityksestä nuorten elämän- tutkimuksen tilasto-osiossa tarkastellaan lasten kulussa. ja nuorten median käyttöä sekä kulttuurin ja Harri Homin, Maarit Kinnusen ja Antti Hon- taiteen harrastamista. Koko tutkimuksen läpäi- kasen artikkelissa hahmotetaan digitalisaation sevänä teemana on keskustelu lasten ja nuorten synnyttämää musiikkialan talouden muutosta vapaa-ajan harrastamisesta. Aihetta sivuttiin jo nuorten kuluttajien näkökulmasta. Muutos hei- johdannon alussa, mutta siihen palataan vielä jastuu monin tavoin nuorison musiikin kulu- johdantoa seuraavassa tausta-artikkelissa, joka tus- ja kuuntelukulttuurin sekä elävän musiikin käsittelee lasten ja nuorten harrastamisen yh- tapahtumiin. Nuorten kiinnostuksen kohdis- teiskunnallisen perustelun rakentumista sotien tuessa kasvavassa määrin festareihin ja massata- jälkeisinä vuosikymmeninä. Harrastamisen tema- pahtumiin on musiikkikulttuurin ruohonjuuri- tiikka on vahvasti läsnä myös tilasto-osiossa, joka tason toiminta isojen haasteiden edessä. Timo perinteisesti muodostaa tutkimuksen rungon. Kopomaan ja Mikko Salasuon tausta-artikkelissa Vuoden 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aika- palataan lasten ja nuorten harrastamisen juurille, tutkimuksen tilasto-osiossa paneudutaan erityi- kun tutkimuksen kohteena ovat Suomalaisen sesti kulttuurin ja taiteen harrastamiseen sekä Kirjallisuuden Seuran ja Nuorisotutkimusseuran median käyttöön. Tutkimuksen perustana ovat keräämät muistelut höntsäämisestä (SKS 2019). alkuvuonna 2020 tehdyt 1402 puhelinhaastat- Omaehtoinen leikkiminen ja liikkuminen ovat telua, joissa 7–29-vuotiailta lapsilta ja nuorilta ikiaikaisia harrastamisen muotoja, joiden ole- kysyttiin heidän harrastamisestaan ja vapaa-ajan massaolosta ja säilymisestä on oltu huolissaan. vietostaan. Samassa yhteydessä myös nuorempien Artikkelissa Kopomaa ja Salasuo kysyvät, millaisia vastaajien vanhemmilta kysyttiin heidän lasten- sisältöjä höntsälle ja höntsäilylle on annettu sekä sa vapaa-ajasta ja harrastamisesta. Vanhempien missä ovat höntsä-termin juuret ja mikä on hönt- ääni oli ensi kertaa mukana vuoden 2018 vapaa- säpelien merkitys liikuntakulttuurin evoluutiossa. aikatutkimuksessa ja osoittautui hedelmällisek- si tavaksi saada vertailutietoa heidän lastensa NÄKÖKULMAT PONNISTAVAT harrastamisesta ja vapaa-ajasta (ks. Hakanen, NUORISOLAISTA JA Myllyniemi & Salasuo 2019a). NUORISOPOLITIIKAN Tutkimuksen tilasto-osion punainen lanka TIEDONTARPEESTA rakentuu lyhyen johdatuksen ja menetelmää käsittelevän osion lisäksi 12 tematisoidusta ala- Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen kysy- luvusta. Niissä käsitellään lasten ja nuorten koke- mykset, tutkimusote, rajaukset ja painotukset muksia, näkemyksiä ja tuntemuksia vapaa-ajasta eivät ole tulleet tyhjästä. Tutkimuksen kysymys- ja kulttuurin, taiteen ja median harrastamisen patteristo tehtiin yhteistyössä valtion nuoriso- eri muodoista. Tilasto-osion jälkeen määrällistä neuvoston ja nuorisotutkijoiden kesken, mutta näkökulmaa syventävät kolme artikkelia, jois- kuullen myös valtion liikuntaneuvostoa sekä ope- ta tutkimusartikkeleissa paneudutaan lasten ja tus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialaa. nuorten musiikkifaniuteen sekä elävän musiikin Kysymysten laatimiseen artikkelien teemojen kuluttamiseen ja tausta-artikkelissa niin kutsut- osalta osallistuivat myös tutkijat Janne Poikolai- tuun höntsäämiseen. Janne Poikolainen käsittelee nen ja Maarit Kinnunen. artikkelissaan musiikkifaniutta ja sen ilmene- Liikuntaan ja urheiluun liittyvät kysymyk- mismuotoja. Artikkelissa hyödynnetään tilasto- set jätettiin kokonaan pois vuoden 2020 tut- osion aineistoa ja määrälliset tulokset haastavat kimuksesta, jotta kulttuurin, taiteen ja median monia faniuteen aiemmin liitettyjä stereotypioita. harrastamista voidaan käsitellä laajemmin ja

10 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 perusteellisemmin. Myöskään valtion liikun- ovat läsnä ainakin kolmasosan nuorista liikun- taneuvostolla ei ollut sellaista akuuttia tiedon taharrastuksessa ja vähemmistöihin kuuluvista tarvetta, joka olisi luonut tarpeen yksittäisten lii- nuorista paljon useammalla (ks. myös Fagerlund kuntakysymysten sisällyttämisestä tutkimukseen. ym. 2014; Laine, Matilainen & Salasuo 2016). Lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun palataan Tässä tutkimuksessa aihepiirin käsittelyä jatketaan näillä näkymin vuoden 2022 tutkimuksessa. laajentaen kysymyksenasettelu koskemaan nuor- Tutkimuksen toteutusta ja tekemistä ohjaavat ten kulttuurin, taiteen ja median harrastamista. Nuorisolain (2016) lähtökohdat. Lain tavoitteet Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen ai- on kirjattu sen toiseen pykälään: neisto on kerätty alkuvuodesta 2020 eli ennen 1) Edistää nuorten osallisuutta ja vaikutta- korona-ajan rajoituksia ja poikkeusoloja. Korona- mismahdollisuuksia sekä kykyä ja edel- aikana Nuorisotutkimusverkosto toteutti erillisen lytyksiä toimia yhteiskunnassa. haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin nuori- 2) Tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, son vapaa-aikaa ja harrastamista poikkeusoloissa yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tie- (Lahtinen & Salasuo 2020). Tästä syystä vuoden tojen ja taitojen oppimista. 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 3) Tukea nuorten harrastamista ja toimin- ei paneuduta syvemmin korona-ajan lapsi- ja taa kansalaisyhteiskunnassa. nuorisokysymyksiin. 4) Edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. LÄHTEET 5) Parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Aalto, Ritva & Minkkinen, Sirkka (1971) Nuo- Edellisten rinnalla tutkimukseen toteutuksessa ja ret tänään. Valtakunnallisen nuorisotutki- kysymyksenasettelussa painavat ajankohtaisuus muksen tuloksia. Helsinki: Otava. ja yhteiskunnallinen relevanssi sekä tieteellinen Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & lisäarvo. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on Littunen, Yrjö (1956) Työläisnuorison har- prisma nuorison elämiseen, olemiseen ja tekemi- rastustoiminta. Teoksessa Urpu Vihavainen seen, joka resonoi yhteiskunnallisten tavoitteiden, (toim.) Työläisnuoriso ja yhteiskunta: Suomen suositusten, sopimusten, lainsäädännön ja nuo- Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton 50-vuoti- risopoliittisten linjausten kanssa. sen toiminnan juhlajulkaisu. Helsinki: Tam- Vapaa-aikatutkimus on myös perinteisesti mi, 61–145. paikka, jossa tutkijoilla on tilaa nostaa esiin tär- Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & keinä pitämiään nuorison vapaa-aikaa koskevia Littunen, Yrjö (1958) Nuorison harrastukset kysymyksiä. Vuoden 2018 tutkimuksessa (Ha- ja yhteisön rakenne. Helsinki: WSOY. kanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a) tällainen Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääri- teema oli lasten ja nuorten liikunta- ja urheilu- äinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, harrastuksissa kokema kiusaaminen, syrjintä ja Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivalta- epäasiallinen kohtelu. Aihetta käsiteltiin myös kokemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tu- vapaa-aikatutkimuksen erillisotoksesta tehdyssä loksia. Tampere: Poliisiammattikorkeakou- raportissa, jossa selvitettiin toimintarajoitteisten lu. lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun harrasta- Hakanen, Tiina & Myllyniemi Sami & Sala- mista (Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019b). suo, Mikko (2019a) Oikeus liikkua. Las- Tämä suoraan nuoriso- ja liikuntalakien (2015) ten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. ytimistä ammennettu aihe paljasti huolestuttavan Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- näkymän lasten ja nuorten vapaa-ajan harrasta- musseuran verkkojulkaisuja 139. Helsinki: misen kääntöpuoleen. Tulokset osoittivat, että Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion lii- kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu kuntaneuvosto & Valtion nuorisoneuvosto

AT & Nuorisotutkimusverkosto. https://tieto- Laine, Antti & Matilainen, Pertti & Salasuo, anuorista./wp-content/uploads/2019/02/ Mikko (2016) Arvot, syrjintä ja kiusaami- Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oi- nen. Teoksessa Sami Kokko & Anette Met- keus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf (Viitattu tälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyt- 1.7.2020.) täytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Sala- tuloksia. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto suo, Mikko (2019b) Takuulla liikuntaa. 2016:4, 57–61. Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja Merikivi, Jani & Myllyniemi Sami & Sala- nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa- suo, Mikko (2016) Media hanskassa. Las- ajasta. Nuorisotutkimusverkoston/Nuoriso- ten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 tutkimusseuran verkkojulkaisuja 142. Hel- mediasta ja liikunnasta. Nuorisotutkimus- sinki: Nuorisotutkimusseura. https://www. verkoston/Nuorisotutkimusseuran verkko- liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uplo- julkaisuja 104. Helsinki: Opetus- ja kult- ads/2019/09/Takuulla_liikuntaa_Verkko- tuuriministeriö & Valtion liikuntaneuvos- julkaisu_020619.pdf (Viitattu 1.9.2020.) to & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Harva, Urpo (1958) Alkulause. Teoksessa Erik Nuorisotutkimusverkosto. https://www. Allardt & Pentti Jartti & Faina Jyrkilä & nuorisotutkimusseura./images/julkaisuja/ Yrjö Littunen (1958) Nuorison harrastukset media_hanskassa.pdf (Viitattu 30.8.2020.) ja yhteisön rakenne. Porvoo: WSOY. Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi (2013) Nuo- Helanko, Rafael (1960) Vapaan nuorisotyön pe- ria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus ruskysymyksiä. Porvoo: WSOY. 2013. Nuorisotutkimusverkoston/Nuoriso - Hoikkala, Tommi (1993) Katoaako kasvatus, tutkimusseuran verkkojulkaisuja 64. Hel- himmeneekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe sinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & ja kulttuurimallit. Helsinki: Gaudeamus. Valtion liikuntaneuvosto & Nuorisoasiain Hoikkala, Tommi & Suurpää, Leena (2005) neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkos- Finnish youth cultural research and its rele- to. https://tietoanuorista./wp-content/up- vance to youth policy. Young 13(3), 285–312. loads/2014/05/Nuoria_liikkeell%C3%A4_ Itkonen, Hannu (2003) Nuorisourheilun muut- verkko.pdf (Viitattu 30.8.2020.) tuvat käytännöt, tavoitteet ja merkitykset. Nieminen, Juha (1995) Nuorisossa tulevaisuus. Teoksessa Sinikka Aapola & Mervi Kaarni- Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: nen (toim.) Nuoruuden vuosisata. Suomalai- Nuorisotutkimusseura Ry. sen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen Nuorisolaki 2016 https://nlex.//laki/al- Kirjallisuuden Seura, 327–344. kup/2016/20161285 (Viitattu 1.12.2010.) Lallukka, Kirsi (2014) Lasten ja nuorten oikeudet Nurmela, Sakari (1998) Nuorten järjestökiinnit- liikunnassa ja urheilussa. Jyväskylä: LIKES. tyneisyys. Helsinki: Nuorisoasiain neuvotte- Lehtovaara, Arvo & Koskenniemi, Matti lukunta. (1954) Kasvatuspsykologia. Helsinki: Otava. OKM (2016) Yhdenvertaiset mahdollisuudet Liikuntalaki 2015 https://nlex.//laki/al- harrastaa – painopisteenä harrastamisen hin- kup/2015/20150390 (Viitattu 1.12.2010.) ta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- Jallinoja, Riitta (1991) Moderni elämä: Ajanku- ja 2016:19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuri- va ja käytäntö. Helsinki: Suomalaisen Kirjal- ministeriö. lisuuden Seura. OKM (2019) Harrastamisen strategia. Opetus- ja Jallinoja, Riitta (2009) Perhe yhdessä vapaa-aika- kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7. Hel- na. Teoksessa Mirja Liikkanen (toim.) Suoma - sinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. lainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. OKM (2020) Harrastamisen Suomen malli. Helsinki: Gaudeamus. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

12 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 https://minedu./suomen-malli (Viitattu risotutkimusseura, 30–35. https://www. 10.7.2020.) nuorisotutkimusseura./images/kuvat/verk- Pehkonen, Juhani (2001) Nuorten järjestökiin- kojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syr- nittyneisyys 2001. Nuorten suhde järjestöihin jinnasta_ja_epaasiallisesta_kohtelusta_web. ja globalisaatioon. Helsinki: Nuorisoasiain pdf (Viitattu 15.10.2020.) neuvottelukunta. SKS (2019) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Pekkarinen, Elina (2020) Lapsen oikeudet ja har- ja Nuorisotutkimusseuran muistitietokerä- rastustoiminta. Teoksessa Päivi Berg & Kati ys: Höntsäillään. https://www.nlit./sites/ Lehtonen & Mikko Salasuo (toim.) ”Sii- default/les/mediales/arkisto-_ja_kirjasto- tä on pikemminkin vaiettu”. Kirjoituksia palvelut/hontsa.pdf (Viitattu 20.10.2020.) kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta YK:n lasten oikeuksien sopimus https://www. kohtelusta liikunnassa ja urheilussa. Nuo- unicef./lapsen-oikeudet/sopimus-kokonai- risotutkimusverkoston/Nuorisotutkimus- suudessaan/ (Viitattu 1.12.2010.) seuran verkkojulkaisuja 151. Helsinki: Nuo-

TAUSTA-ARTIKKELI 14 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TAUSTA-ARTIKKELI

TAUSTA-ARTIKKELI LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 EELLIE SUME MALLI NEUVOTTELUA LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AJAN ARRASTAMISEN TEISKUALLISESTA ERUSTELUSTA STIE LKEE

MIKKO SALASUO

Lasten ja nuorten tavat käyttää töiltä ja koululta ohjaamiin ja järjestämiin vapaa-ajan vieton muo- ylijäävä aika on aina ollut vanhempien ja kasvatta- toihin ja tapoihin (ks. Varjo ym. 1957; Allardt jien kiinnostuksen ja huolen kohteena. Tätä niin ym. 1958; Varjo ym. 1964). sanottua vapaa-aikaa on haluttu säännellä, valvoa, Sotien jälkeiset vuodet ja 1950-luku näyt- rajoittaa, hyödyntää ja ohjailla. Nuorisokasva- täytyvät aikalaiskirjallisuuden ja historian tutki- tuksen historiaa tutkinut Juha Nieminen (1995) muksen valossa ajankohdalta, jolloin uudistettiin, kuvaa tutkimuksessaan Nuorisossa tulevaisuus sitä, neuvoteltiin ja rakennettiin lasten ja nuorten miten eri aikoina kirkko ja valtio sekä erilaiset vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallista pe- yhteisöt ja järjestöt ovat pyrkineet hyödyntämään rustelua (mm. Allardt ym. 1958; Heinilä 1959, nuorten (vapaa-) aikaa omiin tarkoituksiinsa. 1–5). Tuolloin yritettiin määritellä sitä, miksi ja Motiivit ovat vaihdelleet kristinuskon levittämi- ketä varten lapset ja nuoret harrastavat ja millaisia sestä ja vahvistamisesta kuuliaisten alamaisten tavoitteita nuorten vapaa-ajan toiminnalle asete- ja kansalaisten kasvattamiseen sekä erilaisten taan. Juha Niemisen (2009) mukaan kyse oli koko aatteiden, arvojen ja uskomusten levittämiseen. nuorten kansalaiskasvatusta koskeneesta paradig- Autoritaarisen kasvatusajattelun höllentyessä vii- man muutoksesta, jonka taustalla oli valtiovallan me sotien jälkeen ja erityisesti 1960-luvulla alkoi halu yhtenäistää nuorisokasvatuksen toimijoiden tilaa löytyä monimuotoisemmalle nuorten vapaa- kenttää ja luoda toiminnalle yhteneviä päämääriä ajan toiminnalle, ja myöhemmin tunnistettiin ja tavoitteita. Voidaan myös puhua nuorisokasva- myös lasten ja nuorten omaehtoisen vapaa-ajan tuksen eetoksessa tapahtuneesta käänteestä, jossa merkitys. (Mt.) autoritaarinen, patriarkaalinen, uskonnollinen ja Viime vuosisadalla tapahtunut siirtyminen isänmaallinen alkoivat hiljalleen korvautua kasva- maatalousyhteiskunnan rytmistä teollisen ja jälki- tuksellisella ja erityisesti kansalaiskasvatuksellisella teollisen yhteiskunnan päiväjärjestykseen heijastui perusvireellä (ks. Nieminen 1995; 2009). monin tavoin lasten ja nuorten vapaa-aikaan. Tässä tausta-artikkelissa tarkastellaan lasten Oppivelvollisuuden myötä koulu ja opiskelu al- ja nuorten vapaa-ajan harrastamisesta käytyä tut- koivat määrittyä lasten ja nuorten ”työksi”, jonka kimus- ja asiantuntijakeskustelua 1940-luvun ulkopuolisesta ajasta tuli vapaata aikaa eli vapaa- lopulla ja 1950-luvulla. Samalla luodaan katsaus aikaa. Kun samanaikaisesti vanhemmat siirtyivät tuon ajan lasten ja nuorten harrastuksiin ja vapaa- metsätöistä ja pelloilta tehtaisiin ja konttoreihin, ajan viettoon. Monet lasten ja nuorten harras- ei lasten ja nuorten odotettu tai tarvinnut enää tamiselle sotien jälkeen annetut merkitykset ja käyttää koulupäivän jälkeistä aikaa osallistuen yhteiskunnalliset perustelut yltävät nykypäivään tilan, talon tai torpan töihin (ks. Heinilä 1959, saakka. Itse asiassa voidaan jopa väittää, että useat 1–5; Häkkinen 2013, Salasuo & Ojajärvi 2013). nykyisen nuoren polven vapaa-ajan harrastuksista Vapaa-aika lisääntyi, ja samalla alkoi muotoutua on sanoitettu vastaamaan yli puoli vuosisataa nykyisen kaltaisen lasten ja nuorten vapaa-ajan vanhaan nuoriso-ongelmaan. vieton perusta. 1950- ja 1960-luvuilla alettiin Tämän luvun artikkelin tarkoituksena on puhua yleisemmin vapaa-ajan harrastamisesta, tehdä näkyväksi sellaisia lasten ja nuorten vapaa- jolla viitattiin erilaisiin lasten ja nuorten omiin ajan harrastamisen peruskysymyksiä, jotka ovat ja keskinäisiin, mutta ennen kaikkea aikuisten puhuttaneet menneisyydessä ja joiden olisi hyvä

TAUSTA-ARTIKKELI puhuttaa enemmän myös nykypäivänä. Koko eri tieteenaloille ja tutkimussuuntiin. Yllättävänä luvun laajempana viitekehyksenä on pohdinta sen sijaan voidaan pitää sitä, ettei aihepiiristä ole siitä, mitä lasten ja nuorten harrastamisella halu- juurikaan tehty tutkimusta kokoavalla otteella taan ylipäätään saavuttaa ja millaisiin sosiaalisiin, (ks. kuitenkin Allardt ym. 1956; 1958; Aalto & kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin Minkkinen 1971; Myllyniemi 2009). harrastamisesta on etsitty ja etsitään ratkaisua Viimeaikainen kehitys lainsäädännössä (mm. (vrt. Lehtovaara & Koskenniemi 1954; Suo- Nuorisolaki 2016; Liikuntalaki 2015; Yhden- men malli 2020). Paluu 1940- ja 1950-lukujen vertaisuuslaki 2014) on nostanut esiin tarpeen keskusteluun nuorison vapaa-ajasta ja harrasta- tarkastella lasten ja nuorten vapaa-ajan harras- misesta tekee näkyväksi eri tahojen intressejä ja tuksia myös kokoavalla otteella. Lakien kirjaukset pyrkimyksiä, jotka muovasivat olennaisella tavalla esimerkiksi tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta, suomalaista harrastamisen instituutiota ja joiden monikulttuurisuudesta ja yhteisöllisyydestä lä- jälkiä näkyy edelleen lasten ja nuorten vapaa-ajan päisevät koko harrastuskentän samoin kuin jo harrastamisessa. 1990-luvun alussa Suomen hyväksymä YK:n Näkökulman pontimena on 2010-luvulla lapsen oikeuksia koskeva sopimus. Näitä teemoja käynnistynyt keskustelu (esim. OKM 2014; koskevaa tutkimustietoa on toistaiseksi varsin OKM 2016; OKM 2017; OKM 2019; Suomen niukasti, mutta vähäinenkin tutkimus on tuonut malli 2020) lasten ja nuorten harrastamisesta ja esiin monenlaisia epäkohtia ja ristiriitaisuuksia siihen liittyvistä haasteista. Useiden harrastusten nuorison harrastuksissa (mm. Lallukka 2014; hinnat ovat kasvaneet huomattavasti ja kansalais- Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a, b; Berg, toiminnan aatteellinen perusta on murentunut. Lehtonen & Salasuo 2020). Kustannusten kasvu on vaikuttanut vähävaraisten Lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastaminen perheiden lasten harrastusten saatavuuteen. Yh- vaikuttaa 2020-luvun alussa arvoiltaan, käytän- denvertaisuus ja tasa-arvokysymykset ovat usealla teiltään ja kasvatuksellisilta sisällöiltään hyvin lasten ja nuorten harrastamisen kentällä kehnolla hajanaiselta ja joiltain osin jopa ”kasvavista” hyö- tolalla ja nuorisokasvatuksellinen osaaminen on tymisen tarkoituksiin rakennetuksi (ks. Lehto- puutteellista. On myös esitetty, että koulutustut- vaara & Koskenniemi 1954). Painitaan aivan kimuksessa tunnistettu ”erinomaisuuden eetos” samojen kysymysten ja haasteiden kanssa kuin ohjaa entistä voimakkaammin useiden lasten ja 1950-luvulla, jolloin nuorison vapaa-ajan har- nuorten vapaa-ajan harrastusten sisältöjä ja toi- rastamisen yhteiskunnallista perustelua yritettiin mintatapoja (ks. Simola 2001; Berg & Salasuo terävöittää ja sanoittaa uusista lähtökohdista. 2017). Onkin perusteltua pohtia, miksi lapset Aikansa kasvatustieteen suuret nimet Arvo Leh- ja nuoret ylipäätään harrastavat, ketä tai mitä tovaara ja Matti Koskenniemi päätyivät tuolloin harrastaminen palvelee ja mitkä ovat harrasta- määrittämään nuorten vapaa-ajan harrastamisen misen tavoitteet? perusongelman kaksinaisesti: ”kasvaviin pyritään Nuorten vapaa-ajan harrastaminen on laaja vaikuttamaan joko heidän kasvattamisensa tai ja moninainen aihepiiri. Sitä voidaan tarkastel- heistä hyötymisen tarkoituksessa” (Lehtovaara la ja tutkia hyvin erilaisista lähtökohdista, ku- & Koskenniemi 1954, 192). ten kasvatuksen, nuorisokasvatuksen ja -työn, liikunnan, taiteen, kulttuurin ja omaehtoisen NUORISO-ONGELMA MUUTTUVASSA toiminnan näkökulmista. Voidaan puhua ko- YHTEISKUNNASSA konaisesta elämänalueesta ja siihen liittyvistä arvoista, asenteista, tavoitteista, pyrkimyksistä, Erik Allardt ja kumppanit havainnoivat vuonna ideaaleista, ongelmista, haasteista ja käytännöistä. 1958 ilmestyneen tutkimuksen Nuorison har- Ei olekaan yllättävää, että lasten ja nuorten vapaa- rastukset ja yhteisön rakenne johdannossa sotien aikaa koskeva tutkimus on jakaantunut monille jälkeen käynnistyneen vilkkaan harrastuskeskus-

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 telun taustoja. Tutkijoiden mukaan nuorison aiempi tutkimus nosti ”vavahduttavalla tavalla lisääntynyt vapaa-aika nähtiin ennen kaikkea ilmi kysymyksen työläisnuorison sivistyksellisestä sosiaalisena nuoriso-ongelmana. He tulkitsivat elämästä”. Harva oli itse mukana tekemässä va- nuoriso-ongelman perimmäiseksi syyksi teollis- vahduttanutta tutkimusta, joka osoitti useiden tumisen ja koneistumisen aiheuttaman yhteis- työläisnuorten sivistystä edistävien harrastusten kunnallisen muutoksen. Toisin kuin perinteisissä sijaan tuhlaavan vapaa-aikaansa huvielämään kyläyhteisöissä, eivät nuorten vapaa-ajan viettoa (Harva 1954, 380–381). Ajanhukaksi Harva ohjanneet enää 1950-luvulla paikallisyhteisön tai (1957) katsoi muun muassa elokuvissa käymi- kirkon ikiaikaiset normit. Kyläyhteisöille ominai- sen, tanssimisen, urheilun seuraamisen ja ”halpa- nen sosiaalistava vaikutus ja sosiaalinen kontrolli arvoisen” musiikin kuuntelemisen. oli teollistumisen mukanaan tuoman elämäntavan Tommi Hoikkalan ja Leena Suurpään (2005) ja kaupungistumisen myötä hapertunut. Nuo- mukaan sotien jälkeisessä nuoriso-ongelmassa rilla oli aiempaa enemmän vapaata aikaa, mutta oli osin kyse nationalistisen kasvatuseetoksen ja perinteiset sosialisaation ja sosiaalisen kontrollin länsimaisen populaarikulttuurin arvojen välisestä yhteisörakenteet eivät enää toimineet entiseen ta- jyrkästä ristiriidasta ‒ nuoren kansan sivistämisen paan. Yhteiskunnallisen muutoksen takia nuorten ja kasvattamisen törmäyksestä kulutuskulttuurin vapaa-aika oli jäämässä todella ”vapaaksi”, sillä se ja hedonismin kanssa. Tämä ristiriita kärjistyi tapahtui ilman aikuisten kasvatusta ja valvontaa. 1960-luvulla ja purkautui toden teolla vasta (Allardt ym. 1958.) 1980-luvulla, jolloin nuorisokasvatuksen ideaalit Sotien jälkeen käynnistynyttä harrastuskes- irtosivat ”vanhan” Suomen nationalistisista kustelua siivittivät huoli ja pelko sosialisaation tavoitteista ja korvautuivat yksilölähtöisemmillä epäonnistumisesta (ks. Helanko 1953; Lehto- päämäärillä (esim. Hoikkala 1989; Harinen vaara & Koskenniemi 1954; Allardt ym. 1958; 2000). Heinilä 1959). Kyläyhteisön kasvattava rooli oli Lasten ja nuorten keskinäisen vapaa-ajan korvautumassa uusilla monenkirjavilla nuoriso- vieton ohella sotien jälkeen huolta kannettiin ryhmillä, joista jokaisella oli omat norminsa ja moninaistuneesta vapaa-ajan kasvatuksesta. Leh- vaatimuksensa. Aikalaisten tulkinnan mukaan tovaara ja Koskenniemi (1954) näkivät ongelma- lasten ja nuorten keskinäinen vapaa-aika johti na nuorten vapaa-ajan vieton kasvatuksellisen ja usein toimettomuuteen, huvitteluun ja paha- aatteellisen hajanaisuuden. tapaiseen käyttäytymiseen. (Mt.) Huolestutta- Kasvattajien rinnalla toimintaa järjestivät lu- vana esimerkkinä pidettiin nuorten kasvanutta kuisat tahot, joiden ensisijaisena tarkoituksena oli kiinnostusta kansainvälistä populaarikulttuuria nuorten hyvinvoinnin ohessa tai sijaan edistää ja ylipäätään huvielämää kohtaan (esim. Leh- omaa aatetta tai markkinoida tiettyä tuotetta. tovaara & Koskenniemi 1954; Harva 1958). Esimerkiksi joidenkin ideologisesti virittynei- Aihetta kommentoi muun muassa kasvatus- ja den yhteisöjen pelättiin levittävän kommunismia opetusopin professori Aukusti Salo, joka esitti nuorten keskuuteen (Nieminen 2009). Lehtovaa- huolensa nuorten vapaa-ajan vieton suuntautumi- ran ja Koskenniemen (1954) mukaan nuorten sesta liiaksi nautintoihin. Salo peräänkuulutti ra- vapaa-ajan toimintaa järjesti ”suuri joukko mitä kentavaa (kasvattavaa) otetta nuorten vapaa-ajan erilaisimpia muodosteita, jotka haluavat nuorison ohjaukseen ja muistutti liiallisen viihdyttävyyden vapaa-aikaa käyttäen hyödyttää heitä tai hyötyä haitoista (Salo 1952, 233). heistä: järjestöjä, yhdistyksiä, puolueita, uskon- Aikalaiskeskusteluun osallistui myös Yhteis- nollisia yhdyskuntia, kustannus- tai ajanvietete- kunnallisen Korkeakoulun tutkimuslaitoksen ollisuuden harjoittajia” (mt., 193). esimies Urpo Harva. Hän kirjoitti vuonna 1956 Sotien jälkeinen nuoriso-ongelma oli sysäys ilmestyneen Työläisnuorison harrastustoiminta 1950-luvun nuorisokasvatuksesta käytyyn kes- -teoksen (Allardt ym. 1956) esipuheessa, että kusteluun. Samassa yhteydessä kirjallisuudessa

TAUSTA-ARTIKKELI alettiin puhua yleisemmin nuorten vapaa-ajan johtolangaksi nousi ajatus progressiivisesta eli harrastuksista (Allardt ym. 1956; 1958). Agraa- vähitellen etenevästä kasvatuksesta. Tavoitteena rin yhteiskuntajärjestyksen murtuminen muutti oli edistää sellaisten tietojen, taitojen ja sivistyk- nuorison ikiaikaista paikkaa sosiaalisessa järjestyk- sellisien pääomien kehittymistä, joista olisi hyötyä sessä. Tämä aiheutti vanhemmissa, kasvattajissa ja siirryttäessä aikuisuuteen. Progressiivisen kasva- valtiovallassa huolen sosialisaatiosta ja sosiaalisesta tuksen ajatukseen ei sopinut liian autoritaarinen kontrollista. Lasten ja nuorten keskinäinen vapaa- nuorisotoiminnan ohjaaminen, joka oli ennen aika ei edistänyt oikein minkään kasvatustahon sotia ollut vallitseva tapa monissa nuorten vapaa- intressejä ja uhkasi valvomattomana altistaa ajan harrastuksissa. (Nieminen 2009.) nuorison ”vääränlaiselle” sosialisaatiolle. Kirjal- Nuorisokasvatuksellista toimintaa tehtiin lisuudesta (mm. Helanko 1953; Harva 1954) on 1950-luvulla useilla eri harrastus- ja työaloilla, luettavissa moraalista paheksuntaa kaikenlaista joihin katsottiin kuuluvaksi ainakin nuorisokas- ”joutenoloa” kohtaan, joka ei vastannut agraari- vatuksen yleisjärjestöt, puoluepoliittiset järjestöt, ajan loputtoman puurtamisen tai kansakunnan raittiusjärjestöt, urheilujärjestöt, uskonnolliset pyyteettömän rakentamisen ideaalia (ks. Salasuo järjestöt ja työväen kasvatusjärjestöt (Varjo ym. & Häkkinen 2019). 1957, 6–7). Kristillisen ja kansallisidealistisen Sotia seuranneina vuosikymmeninä ajan hen- nuorisotyön piirissä korostui kansalaistaitojen ki näyttää olleen, että ”nuoriso-ongelmaan” täytyy edistäminen, poliittisten nuorisojärjestöjen piiris- puuttua valjastamalla lasten ja nuorten vapaa- sä painotettiin aatteelliseen kansalaisuuteen kasva- aika sellaiseen sosiaalistavaan ja kasvattavaan toi- mista, ja uskonnolliset yhdyskunnat hyödynsivät mintaan, joka edistää ja palvelee kansakuntaa, nuorten harrastamista omiin ”jumalallisiin” tar- sivistystä ja yhtenäisyyttä. Tämän tavoitteen to- koituksiinsa (ks. Nieminen 1995; 2009). Viih- teuttaminen tarkoitti ja vaati nuorisokasvatuksen deteollisuus nousi 1950-luvulla uutena nuorten päämäärien yhtenäistämistä ja nuorisotyön val- vapaa-ajasta kilpailevana ”kasvattajana”. tiollista koordinointia (Nieminen 1995). Kasvatusmies ja tutkija Rafael Helanko (1960) oli sotien jälkeen merkittävässä roolissa YRITYS YHTENÄISTÄÄ määrittämässä nuorison vapaa-ajan harrastamisen KASVATUKSELLISIA TAVOITTEITA yhteiskunnallista perustelua ja ihanteita. Hän perehtyi ansiokkaassa väitöskirjassaan (1953) Nuorisoliikkeet ja -järjestöt sekä seurakuntien syvällisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan harras- nuorisotyö olivat jo ennen sotia ottaneet tehtä- tamiseen. Tätä vahvaa tutkimustaustaa Helanko väkseen nuorten vapaa-ajalla tapahtuvan kansa- hyödynsi teoksessa Vapaan nuorisotyön peruskysy- laistaitojen edistämisen, mutta toiminta laajeni ja myksiä (1960), jossa hän esitteli kasvattajille hyvin järjestäytyi valtakunnallisesti 1940-luvun lopulla yksityiskohtaisia strategioita nuorten keskinäisen ja 1950-luvulla. Nuorisokasvatuksen tärkeimmät vapaa-ajan vieton kasvatukselliseen haltuunot- toimijat koottiin yhteen Suomen Nuorisojär- toon. Helanko katsoi, että nuoriso-ongelman jestöjen Edustajistoon. Ainakin julkilausutusti ratkaiseminen vaatii vapaata nuorisotyötä, jonka aatteellisuus siirtyi sivummalle, ja yhteiseksi pai- tehtävänä on ”pyydystää” (mt., 134) omaehtoises- nopisteeksi tuli kansalaisten ja kansalaistaitojen ti toimivia nuorten ryhmiä sekä ohjata ja valvoa kasvattaminen. (Nieminen 1995.) niiden toimintaa. Tämä takaisi sosialisaation on- Niemisen mukaan (2009) kansalaiskas- nistumisen ilman ”häiriötekijöiden” vaikutusta. vatuksen merkityksen korostuminen nuorten Kuten hän kirjoitti: ”Ei ole hyvä, että pihoilla vapaa-ajan toiminnassa tarkoitti ainakin järjes- tapahtuva kansalaiskurssi on yksinomaan nuorten telmätasolla kasvattamista vastuuntuntoon ja yh- käsissä ja sattuman varassa” (mt., 135). teistoimintaan sekä harjaannuttamista yhteisiin Hoikkalan ja Suurpään (2005) mukaan vahva pelisääntöihin. Nuorten kansalaiskasvatuksen usko nuorten vapaa-ajan kansalaiskasvatuksen

20 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 mahdollisuuksiin oli erityinen ‒ jopa naiivin Lainaus tavoittaa oivallisesti nuorison vapaa- positiivinen ‒ kansallinen projekti. Kansalaisyh- ajan harrastamisen uudelleen sanoittamisen kaksi- teiskunnasta kumpuavaan järjestötoimintaan ja naisuuden. Sotien jälkeen harrastuksia järjestävät sen mahdollisuuksiin suhtauduttiin liian opti- tahot alkoivat puhua toiminnastaan kansalaiskas- mistisesti ja sen uskottiin ratkaisevan suoma- vatuksena ja kasvatuksena (mm. Nieminen 1995), laisen nuoriso-ongelman. Kasvatustieteilijöiden mutta monien toimijoiden kohdalla se tarkoitti kriittisistä huomioista huolimatta (mm. Lehto- lähinnä aiemman toiminnan sanoittamista uu- vaara & Koskenniemi 1954) vapaan nuoriso- delleen. Kasvatuksen asiantuntijat (esim. Salo työn, nuorisoyhdistysten ja urheilun lukuisten 1952; Lehtovaara & Koskenniemi 1954; Harva toimijoiden uskottiin toiminnassaan painottavan 1955; 1958) suhtautuivatkin epäilevästi monen nimenomaan nuorisokasvatuksellisia seikkoja (ks. harrastuksia järjestävän tahon intoon osallistua Nieminen 1995, 228–229). nuorisokasvatukseen, sillä toiminnan tavoitteet Sotia seuranneiden 20 vuoden aikana rekis- olivat usein aivan muita kuin kasvatuksellisia. teröitiin yli 3000 nuorisoyhdistystä (Nieminen Kritiikin kärkenä olikin se, että useat aatteelliset, 1995, 259). Niiden kirjo oli hyvin laaja aina kom- uskonnolliset ja urheilua hyödyntäneet toimijat munistisista yhdistyksistä harrastusyhteisöihin, pyrkivät kasvattamaan ja sosiaalistamaan nuori- raittius- ja nuorisoseuroihin. Niemisen (1995, son itse toimintaan ja sen mukaiseen ideologiaan, 259–265) mukaan järjestökentän kehitystä voikin ei suinkaan kansalaisuuteen ja aikuisuuteen. kansallisidealististen kansalaiskasvatuksen tavoit- Pyrkimykset yhtenäistää nuorisokasvatuksen teiden ohella kuvata laajenevaksi ja pirstaloituvak- tavoitteita 1940- ja 1950-luvuilla onnistuivat si. Kukin toimija määritti itsenäisesti toiminnan ainakin sikäli, että harrastuksia järjestävät tahot kasvatukselliset sisällöt, menetelmät ja tavoitteet. yhdistivät entistä herkemmin toimintaansa sanan Ensisijaisesti lasten ja nuorten kansalaiseksi kasvatus. Tästä rakentui narratiivi, jossa kaikkeen kasvamista ja aikuisuudessa tarvittavia pääomia nuorison ohjattuun vapaa-ajan harrastamiseen kerryttävä vapaa-ajan harrastaminen näyttää alettiin liittää kasvamisen ja sosialisaation kannalta sotien jälkeen jääneen monilta osin ideaalien suotuisia merkityksiä ‒ ikään kuin itsestään selvänä tasolle ‒ nimenomaan eetokseksi. Monikasvoinen minkä tahansa harrastuksen tarkoituksena. Aika- lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen kenttä laistulkintojen mukaan useat tahot hyödynsivät pirstaloitui varsin nopeasti erilaisiin aatteellisiin harrastamisen kasvatusnarratiivia omien sisäisten ja poliittisiin sekä urheilua, taidetta, kulttuuria päämääriensä tavoitteluun (Salo 1952; Lehtovaara ja erilaisia muita harrasteita edistäviin fraktioi- & Koskenniemi 1954; Harva 1955; 1958). hin. Niistä kussakin kansalaiskasvatusta ja sen tavoitteita tulkittiin valikoivin tavoin ja paino- ROKOTE NUORUUTTA VASTAAN? tuksin (ks. Harva 1960). Urpo Harva (1955, 54; ks. myös Itkonen 2003) piti erityisenä pulmana Suomalainen kasvatusmies ja teologi Martti Haa- urheilua, josta luotiin kuvaa itseisarvoisena kan- vio iloitsi vuonna 1948 lakikirjauksesta, joka salaiskasvatuksena ja fyysisenä kasvatuksena: velvoitti kansakoulut yhteistoiminnassa nuorison ”Propagandan vaikutuksesta urheilu käsite- hyväksi toimivien järjestöjen kanssa tukemaan tään usein samaksi kuin fyysinen kasvatus. Fyy- ja auttamaan nuorison jatkuvaa sivistysharras- sisen kasvatuksen päämääränä ei ole kuitenkaan tamista. Haavio näki harrastamista koskevassa urheilijan tekeminen, ja siksi urheilu voi olla vain kirjauksessa keinon ”päästä ohjaamaan nuorison fyysisen kasvatuksen väline. Sen vuoksi urheilu ei vapaa-aikojen viettoa ja vahvistaa sen vastustus- voi korvata fyysistä kasvatusta, jossa tavoitteena kykyä kevytmielisen ja rikollisen elämän houku- on terveys, harmonisuus, kauneus ja liikunnan ilo tuksia vastaan” (Haavio 1948, 120). siten, että tämä kaikki palvelee ihmistä henkisenä Myös kasvatustieteilijät tunnistivat nuor- olentona.” (Harva 1955, 54.) ten vapaa-ajan harrastamisen mahdollisuudet.

TAUSTA-ARTIKKELI 21 Lehtovaara ja Koskenniemi (1954) kirjoittivat, Hoikkala 1993; Hoikkala & Suurpää 2005). että ”järjestön tai kerhon jäsenyydellä on osuu- Tapa merkityksellistää lasten ja nuorten va- tensa käyttäytymistapojen vakiintumiseen, asen- paa-ajan harrastaminen ”rokotteena nuoruutta teiden ja ihanteiden heräämiseen, käsitykseen vastaan” sisälsi oletuksen toimintaa järjestävien omasta itsestä ja omasta asemasta toisten parissa tahojen vilpittömästä halusta ja tahdosta osallistua sekä suhtautumiseen toisiin ihmisiin” (mt. 195). kansalliseen nuorisokasvatusprojektiin ‒ nähdä Järjestöön kuulumisen katsottiin tarjoavan nuo- nuorten kansalaisten kehittäminen ja sivistämi- rille tilaisuuden tyydyttää itsetunnon ja kiinty- nen oman toiminnan tavoitteita ja päämääriä myksen tarpeita. Kasvatuksen asiantuntijat jakoi- tärkeämpänä. Nuorisokasvattajat (mm. Joensuu vat ajatuksen siitä, että tarkoituksenmukaisesti ym. 1955, 73) suosittelivat nuorisolle useita erilai- järjestetyllä kerholla tai yhdistyksellä oli suuret sia harrastuksia, sillä yksipuolisen harrastamisen mahdollisuudet ohjata jäsentensä kehitystä ja ei nähty palvelevan kasvavan nuoren kehitystä muodostua samalla viihtyisäksi vapaa-ajan vieton parhaalla mahdollisella tavalla: paikaksi. (Mm. Lehtovaara & Koskenniemi 1954, ”Liikuntakasvatus ei kuitenkaan yksinään 196; Helanko 1960.) kykene täyttämään niitä vaatimuksia, joita ase- Kasvattajien usko ja jopa into näkyi niissä tetaan koko ihmisen kehitykselle ja kasvulle. In- lukuisissa tavoitteissa, joita nuorten harrastus- nokkaimpien liikuntakasvatusharrastelijoiden tulee toiminnan yhteydessä tapahtuvalle toiminnalle sen vuoksi täydentää henkistä kasvuaan jollakin asetettiin: nuoren kansanosan sivistäminen, kuu- muulla harrastusalalla, ja jokaisen muun harras- liaisten ja kunnollisten kansalaisten kasvattami- tusalan yksilön pitää täydentää pääharrastusalaansa nen, omatoimisuuden edistäminen, kypsän ajat- liikuntakasvatuksella.” (Joensuu ym. 1955, 73.) telun vahvistaminen, siveellisyyden ja henkisten Kasvatustieteilijät (esim. Lehtovaara & Kos- kykyjen kehittäminen, luonteen jalostaminen ja kenniemi 1954) vieroksuivat ajatusta kaikesta kehollisen kunnon kohentaminen (Haavio 1948; harrastamisesta ”rokotteena”. He huomautti- Perhekasvatusta…1949; Joensuu ym. 1955; Kailo vat, että useiden järjestöjen kasvatuksellisessa 1961). Harrastaminen nähtiin olennaisena osa- otteessa oli toivomisen varaa. Lehtovaaran ja na niin yksilöiden kuin ylipäätään suomalaisten Koskenniemen (mt.) mukaan nuorten harras- nuorten kasvua, kehittymistä ja kansalaiseksi kas- taminen oli tarkoituksenmukaista vain silloin, vamista. Tämä käy hyvin ilmi esimerkiksi otteessa kun se on yhdenmukaista kasvatuspsykologis- Varjon ja kollegoiden nuorisotyötä käsittelevästä ten tosiseikkojen ja pedagogisesti hyväksyttävien Kerho-kirjasta vuodelta 1957: ”Harrastukset ja tavoitteiden kanssa. Näkökulma jäi kuitenkin erityisesti ohjatut harrastukset ovat omiaan aut- yhteiskunnallisen tarpeen ja eri tahojen viljelemän tamaan nuorta hänen kehityksessään eheäksi ja ”kasvatusnarratiivin” jalkoihin. Kasvatuksellisiin onnelliseksi ihmiseksi” (Varjo ym. 1957, 20). sisältöihin ja tavoitteisiin suhtauduttiin syvällä Nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskun- vakavuudella lähinnä nuorisotyön eri toimintojen nallinen perustelu ja siihen liittyvä puhetapa oli piirissä (mm. Lehtovaara & Koskenniemi 1954; jo viime vuosisadan puolivälissä rakentumassa Helanko 1960). samaksi, josta Tommi Hoikkala (1993) kirjoitti ”Rokotteelle” oli sotien jälkeisessä Suomessa 40 vuotta myöhemmin ”rokotteena” murrosikää sosiaalinen tilaus, kun valtion, kasvattajien ja vastaan (Hoikkala 1993). Voidaan myös puhua perheiden piti ratkaista nuoriso-ongelma ‒ mihin lasten ja nuorten ohjatun vapaa-ajan harrasta- sijoittaa lapset ja nuoret vapaa-ajallaan ja vielä- misen ”hyvän kertomuksesta”. Jo aiemmin ur- pä yhteiskuntaan sosiaalistavalla tavalla. Nuori heilun ympärille rakentunut narratiivi ”kaikesta kansakunta tarvitsi ”kunnollisia” ja ”sivistyneitä” mahdollisesta suotuisasta” alettiin yhdistää myös kansalaisia ja ”kuuliaisia veronmaksajia”, jotta se yleisemmin lasten ja nuorten ohjattuun vapaa- voisi lunastaa paikkansa läntisten kansakuntien ajan harrastamiseen (ks. Itkonen 2003; myös joukossa. Vaikka useiden nuorison harrastusten

22 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 järjestäjien toimintaa ohjanneet sisäiset intressit nuorten sosiologinen ja sosiaalipsykologinen tut- olivat yleisesti tiedossa, nähtiin ne pienempänä kimus (mm. Helanko 1953). Vaikka näkökulmat pahana kuin nuorison oleilu ilman aikuisten hieman poikkesivat toisistaan, oli nuorten kansa- ohjausta. Monien poliittisten järjestöjen, urhei- laiskasvatus ja ennen kaikkea vapaa-ajan harrasta- lumiesten ja uskonnollisten järjestöjen ensisijaisia minen tutkimuksia yhdistävä tekijä. Siirryttäessä pyrkimyksiä katsottiin läpi sormien myös siksi, 1960-luvun puolelle alkoivat kasvatus, nuoriso- että kansalaistoimintana organisoitu nuorison työ, nuorten kansalaiskasvatus ja harrastamisen harrastaminen oli valtiolle kustannustehokas tapa eri muodot eriytyä omille spesifeille kentilleen ja huolehtia sosialisaatiosta ja kasvatuksesta. toimialoilleen, jolloin myös niiden tutkiminen eriytyi muun muassa kasvatus-, nuoriso-, liikun- MAHDOLLISIMMAN MONI ta-, taide- ja kulttuuritutkimuksiksi. Allardtin ja HALUTAAN ”ROKOTTAA” kumppanien (1958) kokoava näkökulma nuorten harrastamiseen jäikin tutkimuksena ainutkertai- Yhteiskunnallinen kiinnostus lasten ja nuorten seksi (ks. kuitenkin Aalto & Minkkinen 1971). vapaa-ajan harrastamista kohtaan johti 1950-lu- Sotien jälkeisinä vuosina tehtyjen tutkimus- vulla useampaan tutkimukseen aiheesta. Aukusti ten kautta on mahdollista tarkastella sitä, mitä Salon (1947) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ja miten nuoret tuolloin harrastivat. Samalla 1940-luvun lopulla sekä Lehtovaaran ja Kosken- tulee näkyväksi nuorten vapaa-ajan harrastamisen niemen (1954) tutkimuksessa harrastaminen oli määrittelyongelma, joka näyttää vaivanneen tut- yksi aihe muiden joukossa. Yhteiskuntatieteiden kijoita yhtä lailla 1950-luvulla kuin se aiheuttaa puolella Harva ja kumppanit (1954) tekivät tut- päänvaivaa nykypäivänäkin. kimuksen järjestäytyneen työväen harrastuksista, Teoksessa Kasvatuspsykologia Lehtovaara ja joka poiki Allardtin ja kollegoiden (1956) jatko- Koskenniemi (1954, 192–207) kirjoittavat nuor- selvityksen Työläisnuorison harrastustoiminta ja ten kasvamisen erilaisista kentistä ”kollektiivisina kahta vuotta myöhemmin samojen tekijöiden ympäristötekijöinä”, joihin kuuluvat asuinym- kattavan tutkimuksen Nuorison harrastukset ja päristö, koulu, perhe, työelämä ja harrastukset. yhteisön rakenne (1958). Kalevi Heinilä (1959) Tutkijat eivät systemaattisesti käytä käsitettä puolestaan selvitti vapaa-ajan muuttumisen ja harrastaminen, vaan puhuvat harrastamisesta nuorten urheilun välistä suhdetta. ”lapsiin ja nuoriin suunnattuina tarkoituksellisina Nuorten omaehtoisen harrastamisen näkökul- toimenpiteinä” (mt., 192). masta tärkeä tutkimus oli Rafael Helangon (1953) Lehtovaara ja Koskenniemi (1954, 192–207) väitöskirja, jossa hän tarkasteli Turun poikasak- jaottelevat harrastamisen kolmeen ryhmään. He keja vuosina 1944–1951. Kokonaisuudessaan erottavat toisistaan nuorisojärjestöissä tapahtu- 1950-luvun tutkimusvolyymia voi pitää huo- van toiminnan, uskonnolliset ympäristötekijät ja mattavana, sillä aiemmin aihetta oli kattavammin ajanvietteen. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle tarkastellut ainoastaan Karl Bruhn vuonna 1937 nuorisojärjestöistä ja esitellään tiiviisti Helsingissä ilmestyneessä tutkimuksessa Die freien Interessen vuonna 1951 ja Turussa vuonna 1953 toteutet- der Kinder und Jugendlichen. tujen nuorisojärjestökyselyiden tuloksia. Niiden Kuten Allardt ja kumppanit (1958) huomi- mukaan helsinkiläisistä 15–21-vuotiaista pojista oivat, erottui 1950-luvun tutkimuksissa kolme hieman yli 60 prosenttia ja tytöistä hieman yli hieman toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Kar- 40 prosenttia kuului johonkin nuorisojärjestöön. kean kolmijaon mukaan (mt.) nämä näkökulmat Tutkijoiden mukaan tulokset antoivat väärän olivat yksilö- ja kasvatuspsykologinen tutkimus kuvan järjestöjen merkityksestä: ”järjestöjen ylei- (mm. Lehtovaara & Koskenniemi 1954), har- nen vaikutus on pienempi kuin niihin jäseninä rastusten useutta mittaava ja kuvaileva tutkimus kuuluvien lukumäärien perusteella voisi olet- (mm. Allardt ym. 1956) sekä ryhmiin kuuluvien taa” (Lehtovaara & Koskenniemi 1954, 194).

TAUSTA-ARTIKKELI 23 Tulkinnan he perustavat siihen, että samassa tut- rakenne (1958) Allardt ja kumppanit määritte- kimuksessa nuorista vain pieni osa kertoi tapaa- levät tutkimuksen tehtäväksi antaa tietoja nuori- vansa muita nuoria järjestöissä ‒ järjestöön kuu- son harrastuksista, vapaa-ajan vietosta ja nuorten luminen ei tarkoittanut toimintaan osallistumista. muodostamista sosiaalisista ryhmistä. Yli 1500 Tutkijat nostavat erikseen esiin tuolloin vielä haastatteluun perustuvan tutkimuksen kohderyh- hyvin harvinaisten nuorisotalojen merkityksen, mänä ovat 10–29-vuotiaat nuoret. Tutkijat myös joka on heidän mukaansa suuri, ”koska yhteis- määrittelevät, mitä he tarkoittavat sanalla harras- kuntaan huonosti sopeutuvat yksilöt suhteellisen tus: ”sellaista toiminnan aluetta, johon vapaa-ajan runsaasti ovat lähtöisin siitä osasta nuorisoa, joka energiaa jatkuvasti suunnataan” (mt., 4–5). ei osallistu järjestötoimintaan” (mt., 196). Tutkimuksen tulosten mukaan (Allardt ym. Nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöihin liittyvi- 1958, 21) 1950-luvun puolivälissä hieman yli en havaintojen jälkeen Lehtovaara ja Koskennie- puolet nuorista kuului yhteen tai useampaan mi (1954, 194–195) käsittelevät nuorten kasva- järjestöön. Suosituimpia järjestöjä olivat urheilu- misen uskonnollisia ympäristötekijöitä. Viitaten seurat, joihin ilmoitti kuuluvansa noin kolmannes vuonna 1951 toteutettuun Gallup-tutkimukseen vastaajista ja pojista yli 40 prosenttia. Muita järjes- tutkijat toteavat kotona tapahtuvan uskonnolli- töjä olivat muun muassa nuorisoseurat, ammatti- sen opetuksen taantuneen ja kirkossa käynnin yhdistykset, partio, puoluejärjestöt, raittiusseurat, samalla vähentyneen siten, että alle 30 prosenttia kristilliset kerhot ja kuorot. Urheilu oli suosituin helsinkiläisistä 15–17-vuotiaista kertoi käyneensä harrastusmuoto, mutta siihen osallistuminen vä- kirkossa viimeisen kuukauden aikana. Pyhäkou- heni iän myötä. Tutkimuksessa tiedusteltiin ur- luharrastukseen sen sijaan osallistui edelleen yli heilukilpailuihin osallistumista viimeisen vuoden puolet nuorista. Tutkijat kiteyttävät havaintonsa aikana. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kilpailuihin nuorten kasvamisen uskonnollisista ympäristöte- on osallistunut 55 prosenttia 10–14-vuotiaista, kijöistä seuraavasti: ”Aktiivisesti uskontoa harjoit- 39 prosenttia 15–19-vuotiaista ja 25 prosenttia tava nuorten joukko on pieni, mutta muodostaa 20–24-vuotiaista. Tulosten perusteella on ilmeis- käyttäytymistavoiltaan muusta nuorisosta selvästi tä, ettei liikunnan ja urheilun harrastamisessa eroavan osan. Sille uskonto merkitsee paljon; ollut 1950-luvulla ollut samanlaista yhtäkkistä muiden nuorten suhtautuminen uskontoon sen lopettamista, joka ajoittuu 2000-luvulla 10–14 sijaan on pinnallista ja välinpitämätöntä” (Leh- ikävuoden välille (ks. myös Helanko 1953). tovaara & Koskenniemi 1954, 195). Allardt ja kollegat (1958) kiinnittivät huomiota Harrastamisen käsitteen haasteellisuus tulee siihen, kuinka paljon nuoret ”harrastavat” erilai- esiin ajanvietteeksi nimetyn osion alussa, kun sia asioita omaehtoisesti kaupallisissa palveluissa. tutkijat kirjoittavat rajan aatteellisen ja pelkäksi Vastaajista neljännes kertoi käyneensä haastattelua ajanvietteeksi tarkoitetun toiminnan välillä olevan edeltäneellä viikolla elokuvissa. Myös tansseissa ja epäselvä (Lehtovaara & Koskenniemi 1954, 195– iltamissa käymisestä edeltäneellä viikolla raportoi 196; ks. myös Heinilä 1959). Myös nuorisojärjes- tutkimuksessa yli kolmannes 15–24-vuotiaista. töt järjestävät ajanvietetilaisuuksia, joista ”saatuja Nuoret vastaajat kertoivat tutkimuksessa käyt- vaikutelmia ei yleensä käytetä myöhemmin (kas- tävänsä vapaa-aikaa varsin yleisesti sellaiseen toi- vatuksessa) hyväksi” (mt., 196). Tutkimuksesta mintaa, joka oli yksi nuoriso-ongelman keskeisiä voi tehdä tulkinnan, jonka mukaan Lehtovaara huolenaiheita: ajanhukka (Harva 1958). ja Koskenniemi (1954) näkevät eron aatteellisen Jo aiemmissa tutkimuksissa (mm. Allardt ajanvietteen ja pelkän huvitteluksi tarkoitetun ym. 1956; Lehtovaara & Koskenniemi 1954) oli ajanvietteen välillä siten, ettei ajanviettotilaisuuk- sivuttu nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden sien ohjelmaa ole aatteellisen toiminnan tavoin problematiikkaa, mutta Allardtilla ja kumppa- suunniteltu edistämään nuorten kasvamista. (Mt.) neilla (1958) aihe nousi yhdeksi pääteemaksi. Teoksessa Nuorison harrastukset ja yhteisön Tutkijat kirjoittavat sosiaalisesti eristyneistä

24 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 nuorista, ”jotka eivät kuulu yhteenkään järjes- järjestävät tahot liittivät tavalla tai toisella omaan töön ja joilla sen lisäksi ei ole enempää kuin yksi toimintaansa. Narratiivi harrastamisesta yksin- samaan sukupuoleen kuuluva hyvä ystävä” (mt., omaan suotuisasti lapsiin ja nuoriin vaikuttavana 135). Tutkimukseen haastatelluista nuorista 17 vapaa-ajan toimintana juurtui myös politiikkaan prosenttia luokiteltiin sosiaalisesti eristyneiksi. ja poliittiseen keskusteluun (esim. Nieminen Tutkimustulokset 1950-luvulta osoittavat, että 1995; Rantala 2014). ”Hyvän kertomuksesta” nuorten vapaa-ajan harrastaminen koski suoraan tulikin vahva kulttuurinen syvävirtaus, joka loi hieman yli puolta nuorisosta. Samanaikaisesti noin perustan merkityksellistää lähes mikä tahansa 17 prosenttia nuorista oli eristyneitä. Tuloksia ohjattu vapaa-ajan harrastaminen rokotteeksi tulkittiin omana aikanaan sekä kielteisinä että murrosikää ja nuoruutta vastaan. myönteisinä. Keskeinen puhetapa nousi ”rokotus- Kun suomalaista harrastamisen instituutiota ajatuksesta”, siis tarpeesta saattaa mahdollisimman kehitetään ja viedään 2020-luvulla lähemmäs moni nuori ohjatun vapaa-ajan harrastusten pariin koulupäivää (OKM 2020), tulee monista 70 (mm. Varjo ym. 1964). Nieminen (1995, 324) vuotta sitten puhuttaneista kasvatuskysymyksistä kirjoittaa tutkimuksen herättäneen keskustelua lap- jälleen ajankohtaisia: Mitä nuorten harrastamisel- si- ja nuorisotyön piirissä, jossa tulosten katsottiin la pyritään saavuttamaan, millaisin menetelmin ja kertovan nuorisotyön menetelmien kankeudesta ja kenen toimesta? Näihin kysymyksiin on jo osin vanhoillisuudesta. Tutkimustulosten pohjalta nuo- vastattu, sillä harrastamisen tavoitteeksi on sa- risotyöltä peräänkuulutettiin lisää tehoa, jotta se noitettu syrjäytymisen ehkäisy sekä hyvinvoinnin tavoittaisi myös eristyneet tai muutoin toiminnan ja osallisuuden edistäminen (mt.). Pohdittavaksi ulkopuolelle jäävät nuoret (mt., 325). kuitenkin jää, onko mikä tahansa harrastaminen, kenen tahansa järjestämänä ja millaisin tavoit- ”HYVÄ KERTOMUS” JA NYKYAIKA tein hyvänsä toteutettuna lasten ja nuorten edun mukaista (ks. YK:n lapsen oikeuksien sopimus). Sotien jälkeen käyty keskustelu nuorten vapaa- Aivan samaan tapaan kuin sotien jälkeenkin, ajan harrastamisesta oli uusi puhetapa. Hieman on kasvatuksen narratiivi 2020-luvulla joidenkin määrittelijästä riippuen se kosketti kaikkea nuor- harrastuksia järjestävien tahojen toiminnassa lä- ten vapaa-ajan toimintaa, joka tapahtui järjestöis- hinnä ”bulvaani” toiminnan sisäisille päämäärille. sä tai oli muutoin ohjattua. Joissain (Helanko 2020-luvun harrastuskeskustelussa tulisikin näh- 1953; 1960; Allardt ym. 1956; 1958) teksteissä dä syvälle kulttuuriin pinttyneen ”hyvän kerto- käsiteltiin myös nuorten keskinäistä yhdessäoloa, muksen” lävitse ja pohtia rohkeasti sitä, mitkä mutta omaehtoisesta toiminnasta ei puhuttu suo- harrastuksia järjestävät tahot pyrkivät aidosti ranaisesti harrastamisena. Yhtä kaikki jokainen vaikuttamaan kasvaviin heidän kasvattamisensa aikalaiskeskusteluun osallistunut piti nuorison ja mitkä taas heistä hyötymisen tarkoituksessa. harrastamista tavalla tai toisella tärkeänä ja kes- Vapaa-ajan harrastamisessa on valtavasti po- keisenä kansalaiskasvatuksen välineenä. tentiaalia vastata moniin nykyajan lapsi- ja nuori- Nuorison ohjattu harrastaminen oli vastaus sokysymyksiin, kunhan huolehditaan yhdenver- modernisoituvan Suomen nuoriso-ongelmaan: taisuudesta, tasa-arvosta ja toiminnan eettisistä tapa sosiaalistaa lapset ja nuoret yhteiskuntaan lähtökohdista. Kasvatuksellinen osaaminenkaan ja kansalaisuuteen. Kansallisessa perspektiivissä ei olisi pahasta. Hyvän lähtökohdan lasten ja harrastustoimintaa järjestävien tahojen sisäiset nuorten harrastamiselle antavat niin nuorisolaki tavoitteet jäivät toissijaisiksi, sillä lähes mikä ta- (2016), liikuntalaki (2015) ja yhdenvertaisuuslaki hansa harrastaminen nähtiin joutenoloa ja sak- kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimus. kiintumista parempana vaihtoehtona. Tällaisesta kasvatusajattelusta kumpusi myös harrastamisen ”hyvän kertomus”, jonka lähes kaikki harrastuksia

TAUSTA-ARTIKKELI 25 LÄHTEET Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf (Viitat- tu 1.7.2020.) Aalto, Ritva & Minkkinen, Sirkka (1971) Nuo- Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Sala- ret tänään. Valtakunnallisen nuorisotutki- suo, Mikko (2019b) Takuulla liikuntaa. muksen tuloksia. Helsinki: Otava. Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa- Littunen, Yrjö (1956) Työläisnuorison har- ajasta. Nuorisotutkimusverkoston/Nuoriso- rastustoiminta. Teoksessa Urpu Vihavainen tutkimusseuran verkkojulkaisuja 142. Hel- (toim.) Työläisnuoriso ja yhteiskunta: Suomen sinki: Nuorisotutkimusseura. https://www. Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton 50-vuoti- liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uplo- sen toiminnan juhlajulkaisu. Helsinki: Tam- ads/2019/09/Takuulla_liikuntaa_Verkko- mi, 61–145. julkaisu_020619.pdf (Viitattu 1.9.2020.) Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & Harinen, Päivi (2000) Valmiiseen tulleet. Tutki- Littunen, Yrjö (1958) Nuorison harrastukset mus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalai- ja yhteisön rakenne. Helsinki: WSOY. suudesta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuoriso- Berg, Päivi & Lehtonen, Kati & Salasuo, Mikko tutkimusseura, julkaisuja 11/2000. Helsinki: (toim.) (2020) ”Siitä on pikemminkin vaiet- Nuorisotutkimusseura. tu”. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja Harva, Urpo (1954) Järjestäytyneen työväen epäasiallisesta kohtelusta liikunnassa ja urhei- sivistysharrastukset. Kulttuurisosiologinen lussa. Nuorisotutkimusverkoston/Nuoriso- tutkimus. Teoksessa Työväen Sivistysliitto tutkimusseuran verkkojulkaisuja 151. Hel- (toim.) Työväen omaehtoinen sivistystyö. Hel- sinki: Nuorisotutkimusseura. https://www. sinki: Tammi, 279–382. nuorisotutkimusseura./images/kuvat/verk- Harva, Urpo (1955) Aikuiskasvatus. Johdatus kojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamisesta_syr- aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin jinnasta_ja_epaasiallisesta_kohtelusta_web. Suomessa. Helsinki: Otava. pdf (Viitattu 15.10.2020.) Harva, Urpo (1958) Alkulause. Teoksessa Erik Berg, Päivi & Salasuo, Mikko (2017) Liikkuva Allardt & Pentti Jartti & Faina Jyrkilä & luokka. Liikunnan harrastaminen kunnon Yrjö Littunen (1958) Nuorison harrastukset kansalaisuutena. Yhteiskuntapolitiikka 82(3), ja yhteisön rakenne. Porvoo: WSOY. 251–261. Harva, Urpo (1960) Systemaattinen kasvatustie- Bruhn, Karl (1937) Die freien Interessen der Kin- de. Helsinki: Otava. der und Jugendlichen. Vetenskapssociete- Heinilä, Kalevi (1959) Vapaa-aika ja urheilu. ten, Finska. Societas scientiarum Fenni- Helsinki: WSOY. ca. Commentationes humanarum litterarum. Helanko, Rafael (1953) Turun poikasakit. So- Haavio, Martti (1948) Opettajapersoonallisuus. siologinen tutkimus 9–16-vuotiaiden poikien Jyväskylä: Gummerus. spontaanisista ryhmistä vv. 1944–1951. Tur- Hakanen, Tiina & Myllyniemi Sami & Sala- ku: Turun yliopisto. suo, Mikko (2019a) Oikeus liikkua. Las- Helanko, Rafael (1960) Vapaan nuorisotyön pe- ten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. ruskysymyksiä. Porvoo: WSOY. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- Hoikkala, Tommi (1989) Nuorisokulttuurista musseuran verkkojulkaisuja 139. Helsinki: kulttuuriseen nuoruuteen. Helsinki: Gaude- Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion lii- amus. kuntaneuvosto & Valtion nuorisoneuvosto Hoikkala, Tommi (1993) Katoaako kasvatus, & Nuorisotutkimusverkosto. https://tieto- himmeneekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe anuorista./wp-content/uploads/2019/02/ ja kulttuurimallit. Helsinki: Gaudeamus. Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus- Hoikkala, Tommi & Suurpää, Leena (2005)

26 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Finnish youth cultural research and its rel- Teoksessa Laura Hokkanen (toim.) Vaikut- evance to youth policy. Young 13(3), 285– tavaa! Nuoret kansalaisvaikuttamisen kentil- 312. lä. Tutkimuksia ja raportteja 45. Mikkeli: Häkkinen, Antti (2013) Suomalaiset sukupol- Mikkelin ammattikorkeakoulu, 4–22. vet, elämänkulku ja historia – Sukupol- Nuorisolaki 2016 https://nlex.//laki/al- vesta sukupolveen. Teoksessa Antti Häkki- kup/2016/20161285 (Viitattu 1.12.2010.) nen & Anne Puuronen & Mikko Salasuo OKM (2014) Lausuntoyhteenveto. Esitys uudeksi & Anni Ojajärvi (toim.) Sosiaalinen albumi. liikuntalaiksi. Helsinki: Opetus- ja kulttuu- Elämäntavat sukupolvien murroksissa. Nuori- riministeriö. sotutkimusverkoston/ Nuorisotutkimusseu- OKM (2016) Yhdenvertaiset mahdollisuudet ran verkkojulkaisuja 125. Helsinki: Nuo- harrastaa – painopisteenä harrastamisen hin- risotutkimusseura, 21–56. https://www. ta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- nuorisotutkimusseura./images/julkaisuja/ ja 2016:19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuri- sosiaalinen_albumi_verkko.pdf (Viitattu ministeriö. 2.7.2020.) OKM (2017) Lasten ja nuorten harrastusmah- Itkonen, Hannu (2003) Nuorisourheilun muut- dollisuuksien edistäminen Avustuskäytännöt tuvat käytännöt, tavoitteet ja merkitykset. ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen. Teoksessa Sinikka Aapola & Mervi Kaarni- Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja nen (toim.) Nuoruuden vuosisata. Suomalai- 2017:10. Helsinki: Opetus- ja kulttuurimi- sen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen nisteriö. Kirjallisuuden Seura, 327–344. OKM (2019) Harrastamisen strategia. Ope- Joensuu, Matti & Kailo, Uriel & Kari, Kaari- tus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja na & Karilas, Yrjö & Liimatainen, Kirsti & 2019:7. Helsinki: Opetus- ja kulttuurimi- Paarma, Oskar & Pautola, Lauri (1955) Suo- nisteriö. men nuorten kirja. Helsinki: Agricola-Seura. OKM (2020) Harrastamisen Suomen malli. Kailo, Uriel (1961) Suomen nuorten kirja. Piek- Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministe- sämäki: Agricola-Seura. riö. https://minedu./suomen-malli (Viitat- Lallukka, Kirsi (2014) Lasten ja nuorten oikeudet tu 10.7.2020.) liikunnassa ja urheilussa. Jyväskylä: LIKES. Perhekasvatusta tehostamaan (1949) Esitelmiä Lehtovaara, Arvo & Koskenniemi, Matti nuorille sukupuolikysymyksestä. Helsinki: (1954) Kasvatuspsykologia. Helsinki: Otava. Valtioneuvoston kirjapaino. Liikuntalaki 2015 https://nlex.//laki/al- Rantala, Maria (2014) Sata vuotta toistoa. Lii- kup/2015/20150390 (Viitattu 1.12.2010.) kunnan asemointi ja argumentointi suomalai- Myllyniemi, Sami (2009) Taidekohtia. Nuoriso- sessa liikuntapolitiikassa vuosina 1909–2013. barometri 2009. Nuorisotutkimusverkosto/ Jyväskylä: LIKES. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 97. Hel- Salasuo, Mikko & Häkkinen, Antti (2019) sinki: Opetusministeriö & Nuorisotutki- Kansallinen ja kansainvälinen suomalais- musverkosto & Nuorisoasiain neuvottelu- ten sukupolvien ideaaleissa. Teoksessa Ila- kunta. https://tietoanuorista./wp-content/ ri Hetemäki & Hannu Koskinen & Tuija uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2009. Pukkinen & Esa Väliverronen (toim.) Kai- pdf (Viitattu 30.8.2020.) kenlaista rohkeutta. Helsinki: Gaudeamus, Nieminen, Juha (1995) Nuorisossa tulevaisuus. 231–247. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Salasuo, Mikko & Ojajärvi, Anni (2013) Suku- Nuorisotutkimusseura Ry. polvia liikkeessä – fyysisestä pakkoaktiivisuu- Nieminen, Juha (2009) Kansalaiskasvatuk- desta liikkumattomuuteen. Teoksessa Antti sen strategiat suomalaisessa nuorisotyössä. Häkkinen & Anne Puuronen & Mikko

TAUSTA-ARTIKKELI 27 Salasuo & Anni Ojajärvi (toim.) Sosiaa- Suomen malli (2020) ks. OKM 2020. linen albumi. Elämäntavat sukupolvien Työväen Sivistysliitto (toim.) (1954) Työväen murroksissa. Nuorisotutkimusverkoston/ omaehtoinen sivistystyö. Helsinki: Tammi. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja Varjo, Kerttu & Voudinmäki, Keijo & Ahtoka- 125. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 111– ri, Reijo & Buhler, Waldemar & Kantanen, 180. https://www.nuorisotutkimusseura./ Sirkka (1957) Kerhokirja. Helsinki: Otava. images/julkaisuja/sosiaalinen_albumi_verk- Varjo, Kerttu & Voudinmäki, Keijo & Ahtoka- ko.pdf (Viitattu 2.7.2020.) ri, Reijo (1964) Uusi kerhokirja. Helsinki: Salo, Aukusti (1947) Suomalaisen kasvatuksen Otava. peruskysymyksiä. Osa 2. Helsinki: Otava. Yhdenvertaisuuslaki 2014. https://www.nlex. Salo, Aukusti (1952) Johdatus yleiseen kasvatus- //laki/alkup/2014/20141325 (Viitattu oppiin. Helsinki: Otava. 1.10.2020.) Simola, Hannu (2001) Koulutuspolitiikka ja YK:n lasten oikeuksien sopimus https://www. erinomaisuuden eetos. Kasvatus: Suomen unicef./lapsen-oikeudet/sopimus-kokonai- kasvatustieteellinen aikakauskirja 32:3, 290– suudessaan/ (Viitattu 1.12.2010.) 297.

28 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TILASTO-OSIO

TILASTO-OSIO 29 30 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 URIS ARRASTAMASSA KULTTUURIA TAIETTA A MEIAA LASTE A URTE VAPAA-AIKATUTKIMUKSEN TILASTO-OSIO

MIKKO SALASUO, KAI TARVAINEN & SAMI MYLLYNIEMI

Tilasto-osio on Lasten ja nuorten vapaa-aikatutki- tutkimusaineisto, metodi ja taustamuuttujat. muksen perusta ja perinne. Vapaa-aikatutkimuk- Sitten siirrytään itse tuloksiin, jotka on temati- sen historiaa ja yhteyttä aiempiin tutkimuksiin soitu 12 luvuksi. Kuvien ja kuvioiden yhteydessä sivuttiin johdannossa, jossa myös esiteltiin tar- tuloksia reektoidaan suhteessa aiempaan tutki- kemmin vuoden 2020 Lasten ja nuorten vapaa- mukseen ja tietämykseen. Analyysissa liikkeelle aikatutkimuksen aiheita sekä niiden valintoja, lähdetään laajalla kokonaisuudella, jossa käsitel- ajankohtaisuutta ja kiinnittymistä nuorisopolitii- lään lasten ja nuorten harrastuksia, harrastami- kan tiedontarpeisiin. Tarkastelun kohteena ovat sen yleisyyttä ja vapaa-ajan riittävyyttä. Luvun erityisesti lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen edetessä teemat tarkentuvat yksityiskohtaisem- ja median harrastaminen. Ne kaikki kuuluvat piin kysymyksiin kulttuurin, taiteen ja median elämänalueisiin, joita koskevat ajatukset, arvos- harrastamisesta. tukset ja käytännöt ovat digitalisaation myötä Toinen luku käsittelee lasten ja nuorten olleet suurten mullistusten kourissa. sosiaalisia kontakteja, niiden muotoja ja sään- Tämä tutkimus henkii ja keskustelee nuori- nöllisyyttä. Ystävyyssuhteet ovat nuorille erityi- solain (2016) lähtökohdista. Taustalla heijastelee sen tärkeä elämänalue, joka nousee toistuvasti myös nuorten harrastuskulttuurin uudistaminen, kärkeen erilaisissa arvostuskyselyissä. Luvussa joka tarkoittaa tässä yhteydessä valtionhallinnossa selvitetään muun muassa nuorten yhteydenpi- tehtävää harrastamisen ”Suomen-mallin” suun- don yleisyyttä ja tapoja sekä sosiaalista mediaa nittelua ja toteutusta (ks. OKM 2020). Harras- viestinnän väylänä. taminen määrittyy tutkimuksessa laaja-alaisesti Media ja sen käyttö olivat edellisen kerran niin omaehtoiseksi kuin ohjatuksi toiminnaksi. vapaa-aikatutkimuksen pääteemana vuoden 2015 Mukana onkin näkökulmia esimerkiksi nuori- tutkimuksessa (Merikivi, Myllyniemi & Salasuo so- ja populaarikulttuuriin sekä lasten musiik- 2016). Sen jälkeen älypuhelimet ovat juurtuneet kifaniuteen. lähes kaikkien lasten ja nuorten keskuuteen, ja Aiheena vahvasti ajassa kiinni on kysymys digitaalisen median merkitys on kasvanut enti- nuorten harrastuksissa kokemasta kiusaamisesta, sestään. Kolmannessa luvussa lasten ja nuorten syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta – teema, median käytöstä piirtyvä kuva osoittaa, että muu- jota vuoden 2018 tutkimuksessa selvitettiin liikun- tos on ollut hämmästyttävän nopeaa ja moni asia nan ja urheilun osalta (Hakanen, Myllyniemi & on ehtinyt muuttua viidessä vuodessa. Salasuo 2019a). Aika ajoin kurkistetaan myös men- Neljäs luku käsittelee lähes jokaisessa lapsi- neisyyteen, josta löytyy lukuisia referenssipisteitä perheessä tuttua ilmiötä: Pelaamisen ja interne- tutkimuksessa käsiteltäviin aiheisiin. Tuloksia luki- tin käytön aiheuttamia riitoja. Johanna Lammi- essa on hyvä pitää mielessä tilasto-osion viimeisessä Taskula ja Marjatta Bardy (2009) havaitsivat jo luvussa esitetty tulos, joka kertoo suomalaisten yli 10 vuotta sitten, että pelaaminen ja netin lasten ja nuorten olevan yleisesti varsin tyytyväisiä käyttö olivat yksi yleisimmistä kiistelyn tai riitelyn elämäänsä, vapaa-aikaansa, sosiaalisiin suhteisiinsa aiheista suomalaisissa perheissä. Vuoden 2020 ja terveyteensä. Kokonaiskuva on valoisa. vapaa-aikatutkimuksessa tätä arkista ilmiötä va- Tutkimuksen tilasto-osio etenee siten, että lotetaan sekä lasten että heidän vanhempiensa ko- tämän lyhyen johdatuksen jälkeen esitellään kemusten kautta. Samassa yhteydessä selvitetään

TILASTO-OSIO vanhempien tapoja rajoittaa lasten digitaalisen kaupungeissa tarjontaa on paljon, mutta sielläkin median käyttöä sekä sitä, kuinka paljon vanhem- eletään murroksen keskellä, kun nuorison kulu- mat hyödyntävät teknisiä apuvälineitä lastensa tustottumukset suuntautuvat isoihin tapahtumiin median käytön sääntelyssä tai lasten olinpaikan ja pienemmät kamppailevat olemassaolostaan. seuraamisessa. Lasten ja nuorten musiikkifanius on aiheena Epäasiallinen käytös ja kohtelu lasten ja nuor- mukana vapaa-aikatutkimuksessa nyt ensimmäi- ten liikunta- ja urheiluharrastuksissa on puhut- sen kerran. Luvussa yhdeksän esitetään teemasta tanut paljon viime vuosina. Aihetta käsiteltiin perusjakaumia, ja syvemmin aiheeseen tartutaan laajasti vuoden 2018 vapaa-aikatutkimuksessa Janne Poikolaisen artikkelissa. Määrälliset tu- (Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a) sekä lokset erityisesti lasten fanittamisesta laajentavat toimintarajoitteisten nuorten liikunnan harrasta- aihepiirin alueelle, josta on vähän aiempaa tutki- mista käsitelleessä erillistutkimuksessa (Hakanen, mustietoa. Aineisto mahdollistaa myös faniuden Myllyniemi & Salasuo 2019b). Luku viisi laajen- iän mukaisen tarkastelun, jossa piirtyy kuva nuo- taa keskustelun kulttuuri- ja taideharrastuksiin rison iän mukaan muuttuvasta musiikkimausta sekä mediaan. Lapset ja nuoret kohtaavat kiu- ja idolien seuraamisesta. saamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös Luku 10 käsittelee kehon kulttuuria, joka näissä harrastuksissa, mutta tietopohja ilmiöiden tässä tutkimuksessa tarkoittaa erityisesti korvako- laajuudesta on hyvin niukka. Vuoden 2020 vapaa- rujen, lävistysten ja tatuointien yleisyyttä nuorten aikatutkimus onkin ensimmäinen väestötason keskuudessa. Samoista aiheista kysyttiin edellisen selvitys, jossa kartoitetaan määrällisesti lasten ja kerran vuoden 2009 Nuorisobarometrissa, joka nuorten kokemaa epäasiallista kohtelua kulttuu- onkin jäänyt Suomessa ainoaksi tilastolliseksi sel- ri-, taide- ja mediaharrastuksissa. vitykseksi näistä kehon kulttuurin kysymyksistä Lapset ja nuoret ovat median suurkuluttajia. (Myllyniemi 2009). Tatuointien yleisyys nuorten Tähän aihepiiriin sukelletaan luvussa kuusi, jossa keskuudessa on mediassa jatkuvan kiinnostuksen tarkastellaan ”ruutuaikaa” ja musiikin kuuntelua kohteena ja tulokset osoittavat, että kymmenen koskevia tuloksia. Aiheeseen liittyviä kysymyksiä vuoden aikana ”kuvien” ottaminen on saavut- esitettiin myös vanhemmille, mikä mahdollistaa tanut lähes saman tason kuin muissa läntisen lasten ja kasvattajien vastausten ristivalottamisen. Euroopan maissa. Lisäksi luvussa selvitetään muun muassa sitä, Tilasto-osion lopulla palataan vapaa-aikatut- millaisia medioita lapset ja nuoret käyttävät ku- kimuksen juurille ja nuorten järjestökiinnittymis- vaohjelmien katseluun ja musiikin kuunteluun. tä koskeviin tuloksiin. Luvun 11 aihe on sama, Netin käyttö on puhuttanut vanhempia ja joka käynnisti vapaa-aikatutkimuksen perinteen kasvattajia siitä lähtien, kun se yleistyi myös lasten yli 20 vuotta sitten. Aikasarja mahdollistaa ai- keskuudessa. Seitsemäs luku johdattaa nuorison heen tarkastelun koko 2000-luvun osalta, ja vielä netin käyttöön ja käyttötottumuksiin. Näkökul- pidemmän aikavälin trenditiedot ovat hahmo- mat aukeavat sekä netin kautta kulutettaviin että teltavissa 1950- ja 1960-luvuilla toteutettujen tuotettaviin sisältöihin. Haastatteluissa nuoret nuorten harrastuksia ja ajankäyttöä koskevien kertoivat esimerkiksi siitä, mitä pitävät itselleen valtakunnallisten kyselyiden avulla. netin käytössä tärkeimpänä. Mukana uutena ai- Viimeinen luku käsittelee nuorten tyytyväi- heena on nuorten sosiaalisen median vaikuttajien, syyttä elämän eri osa-alueisiin. Siitä nähdään, tubettajien, seuraaminen. että yleisesti nuoret ovat varsin tyytyväisiä elä- Luvussa kahdeksan tarkastellaan murroksessa määnsä, sosiaalisiin suhteisiinsa, vapaa-aikaansa olevaa elävän musiikin kuluttamista ja osallis- ja terveyteensä. tumista. Tuloksista käy ilmi muun muassa se, miten asuinalueella on merkittävä vaikutus elävän musiikin tapahtumiin osallistumiseen. Suurissa

32 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 AINEISTO JA TAUSTAMUUTTUJAT puhelusta 10 492 ei vastannut, 198 numeroa ei ollut käytössä ja 789 numerosta ei löytynyt Tutkimuksen perusjoukkona ovat 7–29-vuoti- sopivaa haastateltavaa, esimerkiksi siksi, että kiin- aat Manner-Suomessa asuvat lapset ja nuoret. tiö kyseisessä ryhmässä oli tullut täyteen ennen Tiedonkeruun toteutti IROResearch Oy. Puhe- näytteen loppumista. linhaastatteluita tehtiin 23.1.2020 ja 29.2.2020 Kaiken kaikkiaan 6 242 kieltäytyi haastatte- välisenä aikana yhteensä 1 402. lusta. Puhelinhaastatteluissa ei vastausaktiivisuut- Aineistossa on kahden sukupuolen (tytöt, ta voi laskea yhtä yksiselitteisesti kuin vaikkapa pojat), viiden ikäryhmän (7–9-, 10–14-, 15–19-, kirjekyselyissä. Edellä mainituista kategorioista 20–24- ja 25–29-vuotiaat), ja kolmen äidinkielen saa kuitenkin karkean osoittimen vertaamalla (suomi, ruotsi, muu) mukainen kiintiöinti, joka haastateltujen ja kieltäytyneiden suhdetta (1 402 / vastaa osuuksia perusjoukossa. Kiintiöityjä osittei- 6 242) * 100 % = 22 %. Vastausaktiivisuus lasten ta oli siis kaikkiaan 30 (2 x 5 x 3). Haastattelukie- ja nuorten ikäryhmissä vähenee vuosi vuodelta linä olivat suomi ja ruotsi, mikä rajaa tutkittavien ja kato on Vapaa-aikatutkimuksissakin jatku- joukkoa varsinkin maahanmuuttajataustaisten vasti paheneva ongelma. Kadon takia tilataan osalta. Kieliongelman takia haastattelu jäi teke- ylisuuria otoksia, ja jos valittu henkilö ei vastaa mättä 116 tapauksessa. Kaikkiaan 71 haastattelua puhelimeen, haastattelija soittaa seuraavalle, ja tehtiin ruotsiksi, mikä vastaa ruotsinkielisten näin saadaan halutun kokoinen otos (niin sanottu osuutta tässä ikäryhmässä (5 %). korvaava poiminta). Kun vaikeasti tavoitettavat Tutkimuksen kohderyhmän laajan ikäjakau- vastaajat korvataan helposti tavoitettavilla, voi man takia laadittiin kolmelle eri ikäryhmälle syntyä poimintaharhaa, sillä tavoitettavuuskin (7–9, 10–14, 15–29) näiden kehitystasoon sopi- on vastaajan ominaisuus. Tässä otantatavassa on vaksi räätälöidyt haastattelulomakkeet. Aiempien vaikea määritellä, mikä on kunkin vastaajan to- kokemusten perusteella (ks. Myllyniemi & Berg dennäköisyys tulla poimituksi. Niinpä tarkkaan 2013) nuorimpien ikäryhmän osalta kyselyä sekä ottaen ei kyse ole otoksesta, vaan näytteestä. lyhennettiin että muutenkin helpotettiin esimer- kiksi vastausasteikkoa yksinkertaistamalla. TAUSTAMUUTTUJAT Puhelinhaastattelujen keskimääräinen kesto oli noin 23 minuuttia, mikä kuitenkin vaihteli eri Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tausta- ikäryhmissä. 7–9-vuotiaiden haastattelut kestivät muuttujat ovat ikää ja äidinkieltä lukuun otta- keskimäärin 18 minuuttia, 10–14-vuotiaiden matta vastaajilta itseltään saatuja. Niitä ei siis ole 22 minuuttia ja 15–29-vuotiaiden 25 minuuttia. haettu rekisteristä, vaan ne kertovat tutkimusta Alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä tavoiteltiin varten haastatellun lapsen, nuoren tai alle 10-vuo- vastaajan huoltajaa haastatteluluvan saamiseksi ja tiaiden tapauksessa huoltajan käsityksen asiasta. haastatteluajan sopimiseksi. Näissä nuorimpien Tämä ei ole virhelähde, mutta silti syytä tietää ikäryhmissä myös kotitalouteen ja vanhempien tuloksia tulkittaessa. taustatietoihin liittyvät tiedot kysyttiin huoltajil- Vaikka sukupuolen saa myös rekisteristä, ta. Varsinaisiin lapsen vapaa-aikaan ja arvostuksiin on se kysytty vastaajilta itseltään, sillä lapsille ja liittyviin kysymyksiin vanhemmat eivät saaneet nuorille halutaan antaa sanansija heihin itseensä puuttua. kohdistuvissa määrittelyissä. Alle 15-vuotiailla Puhelinhaastatteluja varten Digi- ja väes- sukupuolitieto tosin otettiin suoraan rekisteristä. tötietovirasto poimi väestötietojärjestelmästä Naisen/tytön ja miehen/pojan ohella vastaajilla satunnaisotantana Manner-Suomessa asuvista oli mahdollisuus valita ”muu tai ei osaa tai halua 7–29-vuotiaista 30 001 henkilön näytteen, josta sanoa” (n=1). Muuksi kuin tytöksi tai pojaksi puhelinnumerot löydettiin 14 749:lle, eli noin itsensä kokevien vastaajien määrä on yleensäkin puolelle (49 %). Kaikista soitetuista 19 973 haastattelututkimuksissa niin vähäinen, ettei

TILASTO-OSIO vastausten perusteella voi tehdä tilastollisia yleis- asuinympäristöstä korostuu entisestään. Asuin- tyksiä. Kun haastatteluissa kysyttiin vähintään ympäristön luonnetta tiedusteltiin 15–29-vuo- 10-vuotiailta vastaajilta kokemuksia vähemmis- tiailta itseltään, 7–14-vuotiailla sitä kysyttiin töön kuulumisesta seksuaalisen suuntautumi- huoltajilta. sen tai sukupuoli-identiteetin suhteen, oli osuus Kaikilta vähintään kymmenenvuotiailta 10–14-vuotiailla 4 prosenttia ja tätä vanhemmilla vastaajilta selvitettiin heidän kokemuksiaan jo noin kaksinkertainen. vähemmistöön kuulumisesta kuuden eri asian Ikäjakauman ollessa niinkin laaja kuin 7–29 suhteen. Kysymysten vastausvaihtoehdot olivat vuotta on suomen kielessä vaikea löytää sanoja, 1) kyllä, paljon; 2) kyllä, vähän; 3) en ja 4) en jotka hyvin kuvaisivat koko joukkoa. Vaikuttaa osaa sanoa. Kokemusta vähemmistöön ainakin oudolta kutsua 7-vuotiaita naisiksi ja miehiksi, vähän kuulumisesta on seuraavasti: etninen tausta tai lähes kolmikymppisiä tytöiksi ja pojiksi. Yksi (11 %); uskonnollinen tai aatteellinen vakau- ratkaisu olisi käyttää kautta linjan ilmaisua tytöt/ mus (16 %); seksuaalinen suuntautuminen tai naiset ja pojat/miehet, mutta koska se olisi tyylilli- sukupuoli-identiteetti (8 %); vammaisuus tai sesti kömpelöä, käytetään tässä koko ikäryhmästä pitkäaikaissairaus (8 %); ulkonäkö (ihonväri, sanoja tyttö ja poika toivoen niiden kuulostavan pukeutuminen tai muu sellainen) (8 %) ja jokin lukijan korvaan kyllin neutraaleilta tai ainakin muu vähemmistö (4 %). tasa-arvoisilta. Vähemmistökokemuksien selvittäminen on Taustamuuttujana ikää käytetään pääsään- monimuotoisen nuorten äänen kuulumisen kan- töisesti siten, että vastaajat on ryhmitelty viiteen nalta hyvin tärkeää ja se antaa arvokasta tietoa ikäluokkaan: 7–9-, 10–14-, 15–19-, 20–24- ja yhdessä muiden muuttujien kanssa nuorten 25–29-vuotiaisiin. Tekstissä nimityksiä lapsi tai kokemuksista, joissa vähemmistökokemuksilla nuori käytetään ilman tarkasti määriteltyä ikä- voi olla suurikin merkitys. Ja kuten prosenteista rajaa. ilmenee, ei vähemmistökokemuksissa ole kyse Otoskiintiöt muodostettiin väestötietojärjes- marginaalisesta ilmiöstä. telmästä saadun äidinkielen perusteella siten, että Vähemmistöön kuulumisen kokemuksista osuudet ovat samat kuin perusjoukossa: 1208 saadaan vielä tarkempi kuva summamuuttujan suomenkielistä (86 %), 71 ruotsinkielistä (5 %) avulla, joka muodostettiin kaikista kuudesta ja 123 muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa vähemmistöön kuulumista mittaavasta muut- (9 %). Suurimmat vieraat äidinkielet aineistossa tujasta. Ennen summamuuttujan luomista ovat venäjä (24), arabia (16), viro (10), dari (10), luokiteltiin kunkin muuttujan en osaa sanoa persia/farsi (9), somali (8), thai (7) ja englanti (7). -vastaukset puuttuviksi. Kaikkiaan kolmannes Vastaajia pyydettiin arvioimaan asuinpaik- nuorista koki kuuluvansa vähemmistöön. Yhteen kaansa sen mukaan, asuvatko he 1) ison kau- vähemmistöön koki kuuluvansa 19 prosenttia pungin keskustassa, 2) ison kaupungin lähiössä nuorista, kahteen 9 prosenttia ja vähintään kol- tai muulla laita-alueella, 3) pikkukylän tai pikku- meen 5 prosenttia. Tämän tiedon perusteella kaupungin keskustassa, 4) pikkukylän tai pikku- summamuuttuja luokiteltiin kolmiluokkaiseksi kaupungin harvaan asutulla laita-alueella vai 5) siten, että nuoret, jotka eivät raportoineet vähem- maaseutuympäristössä. Näin haluttiin selvittää mistökokemuksista laitettiin kuuluvaksi luokkaan nuorten kokemusta välittömästä asuinympäris- ei (66 %), 1–2 vähemmistökokemuksesta rapor- töstään, mikä voi olla kuntaa tärkeämpi tieto toivat luokkaan kyllä, vähän (29 %) ja vähintään esimerkiksi siinä, kuinka pitkiä etäisyydet eri kolmesta vähemmistökokemuksesta raportoivat harrastuksiin tai kavereiden luokse ovat. Tämä luokkaan kyllä, paljon (5 %). voi olla parempi selittäjä tutkituille muuttujille Muodollista koulutustasoa mittaavia kysy- kuin esimerkiksi tilastollinen kuntaluokitus. Kun- myksiä haastatteluissa oli kaksi: haastatteluhetken taliitosten yleistyessä kokemustiedon merkitys opiskelupaikka ja suoritetut tutkinnot. Haasteena

34 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 on se, että lasten ja nuorten ikäryhmissä koulu- on yhä kesken. Varsinkin peruskoululaiset on tustaso mittaa usein suunnilleen samaa asiaa kuin koulutustason mittarista syytä jättää pois, sillä ikä. Kaikista vastaajista 1013 (72 %) on koulu- siinä vaiheessa eri koulutuspolut eivät vielä ole laisia tai opiskelijoita, alle 15-vuotiaista kaikki. eriytyneet. Kaikkien opiskelijoiden jättäminen Haastatelluista 524 (37 %) on peruskoululaisia. analyyseista pois ei kuitenkaan ole toimiva ratkai- Ammatillisessa koulutuksessa on 100, lukiossa su, sillä se hukkaisi suurimman osan tapauksista. 125, ammattikorkeakoulussa 108 ja yliopistossa Vastaajia riittävästi erotteleva ja samalla katta- 128 vastaajaa. Koska valtaosalla nuorista koulutus va koulutusmuuttuja saadaan yhdistämällä tiedot on yhä kesken, ei haastatteluhetken opiskelupaik- suoritetuista tutkinnoista ja haastatteluhetken ka voi olla kovin tarkka koulutustason mittari. opiskelupaikasta. Näin luodun muuttujan luo- Ammatillinen tutkinto on 260:lla, ylioppi- kat ovat yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa lastutkinto 218:llä, ammattikorkeakoulututkinto (n=186), ammattikorkeakoulututkinto tai sitä 101:llä ja yliopistotutkinto 105:llä vastaajalla. suorittamassa (n=163), toisen asteen ammatil- Myöskään tutkinnot eivät yksin ole kovin hyvä linen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=294), koulutustason mittari, sillä suurella osalla var- ylioppilas tai lukiossa (n=200) sekä ei tutkintoja, sinkin haastatteluhetkellä opiskelevista koulutus ei opiskele (n=29).

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 1. EKSLL NUORELLA KMMENEST KI ARRASTUS

Aiemmat vapaa-aikatutkimukset ovat osoittaneet, Useimmin harrastamisesta kertovat koulu- että suomalaisten lasten ja nuorten harrastusaktii- laiset ja opiskelijat (92 %) sekä palkkatyössä ja visuus on korkealla (mm. Merikivi, Myllyniemi & yrittäjinä toimivat nuoret (90 %). Työttömistä Salasuo 2016; Hakanen, Myllyniemi & Salasuo nuorista 89 prosenttia kertoo harrastavansa jo- 2019a). Vuoden 2020 tutkimuksessa yhdeksän takin, kun vastaava osuus näiden ryhmien ulko- kymmenestä vastaajasta kertoo harrastavansa puolella on 83 prosenttia. Ryhmien ulkopuolelle jotakin (ks. kuvio 1). Alle 10-vuotiaista perä- jäävistä vastaajista kuusi vanhempainvapaalla ol- ti 96 prosenttia kertoo harrastamisesta. Vaikka lutta vastaajaa kertoi, ettei harrasta vapaa-ajallaan harrastamisen yleisyys laskee hieman iän myötä, mitään. Heidän kohdallaan harrastamattomuus säilyy se kaikissa ikäluokissa lähellä 90 prosenttia. kielii väliaikaisesta katkoksesta, kun aika kuluu Harrastaminen on yhtä yleistä tyttöjen ja poikien vauvanhoitoon ja kotiaskareisiin. keskuudessa eikä asuinympäristöllä ei juurikaan Työttömien nuorten keskuudessa hie- vaikutusta harrastavuuteen. man vähäisempää harrastamista voivat selittää

Kaikki (N=1402) 91

Tytöt (n=684) 91 Pojat (n=718) 92

–9-vuo�aat (n=180) 96 10–14-vuo�aat (n=292) 94 15–19-vuo�aat (n=280) 88 20–24-vuo�aat (n=313) 92 25–29-vuo�aat (n=338) 90

Ison kaupungin keskusta (n=210) 92 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=492) 92 Pikkukaupunin tai pikkuklän keskusta (n=308) 90 Pikkukaupunin tai pikkuklän arvaan asu�u laita-alue (n=228) 92 Maaseutuympäristö (n=164) 92

Koululainen tai opiskelija (n=748) 92 Palkkatssä tai ri�ää (n=3) 90 Työtön (n=54) 89 Jokin muu (n=42) 83

Peruskoulussa (n=345) 93 Lukiossa (n=124) 93 mma�llisessa koulutuksessa (n=101) 82 mmakorkeakoulussa (n=10) 92 Yliopistossa (n=127) 94

Yliopistotutkinto (n=105) 96 mmakorkeakoulututkinto (n=101) 92 Ylioppilastutkinto, lukio (n=218) 92 mma�llinen tutkinto (n=260) 88

s� lasten uoltailta

KUVIO 1. ONKO SINULLA JOKIN ARRASTUS, AIVAN MIK TAANSA KLL-VASTANNEIEN -OSUUET TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTUNA.

TILASTO-OSIO harrastamisen hintojen aiheuttamat esteet, jotka koulutuksessa olevien keskuudessa, mikä selittyy Helena Huhdan mukaan (2015) ovat työttömien ainakin osin nuoria kiinnostavien harrastusten yleisin syy olla harrastamatta liikuntaa. On myös korkeista kustannuksista (ks. Myllyniemi 2015; mahdollista, etteivät kaikki työttömät miellä OKM 2016, 15). arkista vapaa-ajan askarointia harrastamiseksi, Kysymys ”onko sinulla jokin harrastus, aivan koska työn tai opintojen puuttuessa raja vapaa- mikä tahansa” on esitetty vapaa-aikatutkimuksissa ajan ja muun ajan välillä on häilyvä. Esimerkiksi vuodesta 2012 lähtien (ks. Myllyniemi & Berg kirjastossa käynti voidaan mieltää pikemminkin 2013). Kahdeksan vuoden aikana harrastami- työhön rinnastuvaksi kuin harrastamiseksi. nen on yleistynyt lasten ja nuorten keskuudessa Koulutustasolla on jonkin verran vaiku- 85 prosentista 91 prosenttiin (kuvio 2). Eniten tusta harrastamisen yleisyyteen. Tutkimukseen harrastaminen on yleistynyt alle 10-vuotiailla ja haastatelluista peruskoululaisista ja lukiolaisista noin 20-vuotiailla. 93 prosenttia kertoi harrastavansa jotakin, kun Tulosten osoittamaan lasten ja nuorten har- vastaava osuus on ammatillisessa koulutukses- rastamisen lisääntymiseen pitää tehdä joitakin sa olevien nuorten keskuudessa 83 prosenttia. varauksia ja tarkennuksia. Alle 10-vuotiaiden Myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret osalta kysymys esitettiin heille itselleen vuosien harrastavat muita vähemmän. Aiemmasta tutki- 2012 ja 2015 aineistonkeruussa ja myöhemmissä muksesta tiedetään, että esimerkiksi liikunnan tutkimuksissa aiheesta on kysytty heidän vanhem- harrastaminen on vähäisempää ammatillisessa miltaan. Nuorimman ikäryhmän trenditiedossa

Kaikki 2020 (n=1403) 91 Kaikki 2018 (n=1447) 89 Kaikki 2015 (n=1205) 89 Kaikki 2012 (n=1205) 85 Tytöt 2020 (n=684) 91 Tytöt 2018 (n=727) 88 Tytöt 2015 (n=592) 90 Tytöt 2012 (n=604) 84 Pojat 2020 (n=718) 92 Pojat 2018 (n=707) 90 Pojat 2015 (n=613) 88 Pojat 2012 (n=601) 86 7–9-v. 2020 (n=180)* 96 7–9-v. 2018 (n=186)* 95 7–9-v. 2015 (n=160)* 91 7–9-v. 2012 (n=157)* 86 10–14-v. 2020 (n=292) 94 10–14-v. 2018 (n=304) 94 10–14-v. 2015 (n=263) 91 10–14-v. 2012 (n=256) 89 15–19-v. 2020 (n=280) 88 15–19-v. 2018 (n=303) 83 15–19-v. 2015 (n=249) 86 15–19-v. 2012 (n=263) 76 20–24-v. 2020 (n=313) 92 20–24-v. 2018 (n=323) 89 20–24-v. 2015 (n=262) 87 20–24-v. 2012 (n=263) 84 25–29-v. 2020 (n=338) 90 25–29-v. 2018 (n=329) 87 25–29-v. 2015 (n=271) 92 25–29-v. 2012 (n=261) 89

–9-vuo�aien ikärmässä ksms esitein vuosina 2018 a 2020 uoltaille vuosina 2012 a 2015 lapsille itselleen

KUVIO 2. ONKO SINULLA JOKIN ARRASTUS, AIVAN MIK TAANSA VERTAILU 20122020. ()

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 on siis epävarmuutta, sillä hyvään vanhemmuu- Edellisistä varauksista huolimatta harrastami- teen usein liitettävä lapsen aktiivinen vapaa-aika sen trendit ovat tulosten mukaan kasvussa niin lisää sosiaalista painetta vastata myöntävästi ky- tyttöjen kuin poikienkin kohdalla. Iän mukaiset symykseen harrastamisesta. Päivi Berg ja Mikko muutokset ovat kuitenkin sukupuolittuneita (ku- Salasuo (2017) kirjoittavat aiheesta seuraavasti: vio 3). Vielä vuonna 2012 poikien harrastami- ”Harrastaminen ei ole lapsen oma valinta, vaan nen putosi jyrkästi ikäryhmien 10–14-vuotiaat myös vanhempien tapa tehdä yhteiskuntaluokkaa ja 15–19-vuotiaat välillä (Myllyniemi & Berg ja ilmaista kykynsä kasvattajana. Lasten ohjattuun 2013). Vuosien 2015 ja 2018 tutkimuksissa liikunnan harrastamiseen liittyy vahva moraalinen notkahdus 15–19-vuotiaiden poikien harrasta- lataus, sillä arvottaminen kohdistuu vanhempaan misessa loiveni, eikä sitä ole enää vuoden 2020 kasvattajana ja vastuullisena vanhempana.” (Mt., tutkimuksessa havaittavissa (ks. Merikivi, Mylly- 259.) niemi & Salasuo 2016; Hakanen, Myllyniemi & Vuoden 2015 Lasten ja nuorten vapaa-aika- Salasuo 2019a). Sen sijaan tyttöjen harrastaminen tutkimuksessa (Merikivi, Myllyniemi & Salasuo vähenee edelleen noin kymmenisen prosenttiyk- 2016, 7–8) pohdittiin harrastamisesta käydyn sikköä teini-ikään tultaessa. Tulosten perusteella julkisen keskustelun vaikutusta tapoihin mieltää voidaan tulkita, että harrastamisen väheneminen jokin toiminta harrastamiseksi. Tutkimuksessa on teini-ikäisten tyttöjen kohdalla yhteydessä hei- esitettiin, että harrastamisen käsite on mahdol- dän kasvaneeseen kokemukseensa liian vähäisestä lisesti laajentunut julkisen keskustelun myötä, vapaa-ajasta. mikä selittäisi ainakin osin harrastamisen kas- Harrastamisen kasvava trendi on yhdenmu- vanutta trendiä. Lapset, nuoret ja vanhemmat kainen yhteiskunnallisten pyrkimysten ja tavoit- mieltävät ja nimeävät yhä useamman erilaisen teiden kanssa taata jokaiselle lapsella ja nuorelle toiminnan harrastamiseksi. vähintään yksi harrastus (ks. Haanpää 2019; Suomen malli 2020). Harrastamisen yleisyyden lisääntyminen ja teini-iän notkahduksen tasoittu-

100 minen poikien osalta ovat myönteistä kehitystä, mutta eivät kuitenkaan kerro mitään harrastami- sen mieluisuudesta tai hyödyllisyydestä. Tuloksia 90 onkin tarkasteltava lähemmin, jotta harrastamisen moninaisuus ja erilaiset käytännöt sekä niissä pii- 80 levät trendit aukeavat paremmin tarkasteltaviksi.

70 KULTTUURIN, TAITEEN JA MEDIAN HARRASTAMINEN 60 Kuvion 4 mukaisista kulttuuri-, taide- ja media-

50 harrastuksista kysyttiin kaikilta vastaajilta lukuun % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. ottamatta ulkona käymistä ja vapaaehtoistyön tekemistä, joita tiedusteltiin ainoastaan jo 15 Pojat 2020 Pojat 2012 Tytöt 2020 Tytöt 2012 vuotta täyttäneiltä nuorilta. Ulkona käyminen onkin hyvin suosittu aktiviteetti, sillä siitä kertoi –9-vuo�aien ikärmässä ksms esitein vuonna 2020 yli 80 prosenttia vastaajista (83 %). Kahviloissa, uoltaille vuonna 2012 lapsille itselleen baareissa ja ravintoloissa kertovat käyvänsä yhtä lailla pojat kuin tytötkin. Eroja nuorten ulkona KUVIO 3. ONKO SINULLA JOKIN ARRASTUS käymisessä on havaittavissa lähinnä asuinympäris- KLL-VASTAUSTEN -OSUUS. tön mukaan, sillä isojen kaupunkien keskustassa

TILASTO-OSIO asuvista nuorista lähes kaikki (95 %) ja maaseutu- kuvaaminen (62 % / 47 %). Sen sijaan käsitöitä ympäristössä asuvista kuusi kymmenestä (63 %) kertoo harrastavansa suunnilleen yhtä moni poika kertoo käyvänsä ulkona. ja tyttö (46 % / 44 %). Isojen kaupunkien keskustassa ja maaseutu- Ehkä hieman yllättäen kirjojen lukemisessa ei ympäristössä asuvien nuorten ulkona käymisen ole tilastollisesti merkitseviä sukupuolieroja. Eten- selkeää eroa selittävät osaltaan kahviloiden, baa- kin nuorten poikien lukemisen vähenemisestä on rien ja ravintoloiden saavutettavuus sekä kau- oltu Suomessa huolissaan. Kokonaiskuva nuorten punkikulttuurin ominaispiirteet. Tutkija Pasi lukuharrastuksesta tarkentuu, kun huomioidaan Mäenpään (2005) mukaan kaupunkikulttuurin myös ikä ja koulutustausta. perusajatus on nimenomaisesti oleilu ja esiin- PISA-tutkimuksen mukaan kauno- ja tieto- tyminen julkisilla paikoilla. Kahvilat, baarit ja kirjallisuuden lukeminen on nuorten keskuudessa ravintolat ovat sosiaalisia näyttämöitä, joissa kau- vähäistä (Sirén, Leino & Nissinen 2018). Tässä punki- ja nuorisokulttuuria luodaan, muokataan tutkimuksessa selvitettiin ylipäätään kirjojen lu- ja uusinnetaan. Toki myös maaseutuympäristössä kemista, joka onkin yleinen lasten ja nuorten elävät nuoret tekevät, uusintavat ja muokkaa- kulttuurin harrastamisen muoto. Kysyttäessä vat kulttuuriaan, mutta se tapahtuu pääosin muista kuin oppikirjoista, kertoi 73 prosenttia muualla kuin etäällä sijaitsevissa baareissa tai vastaajista lukevansa kirjoja. Yleisintä lukemi- kahviloissa. nen on 7–9-vuotiaiden keskuudessa ja vähäisintä Kaikista vastaajista 14 prosenttia kertoi har- 15–24-vuotiailla. Nuorimman ikäryhmän tytöis- rastavansa kirjoittamista, tytöt (18 %) useammin tä ainoastaan 5 prosenttia ja pojista 8 prosenttia kuin pojat (10 %). Tytöillä monet muutkin luovat kertoi, ettei lue lainkaan kirjoja. Sen sijaan lähes harrastukset ovat yleisempiä kuin pojilla: musiikki puolet (45 %) 15–24-vuotiaista pojista ja tytöis- (tytöt 35 % / pojat 26 %), tanssi (21 % / 6 %), täkin reilu kolmannes (38 %) ei kertomansa mu- kuvataide (53 % / 37 %), teatteri (8 % / 6 %), kaan lue lainkaan kirjoja. Kuten jo vuoden 2016

Käyt ulkona, kuten kahviloissa, baareissa, ravintoloissa?* 83 17

Pelaat �etokonepeleä kännkkäpeleä tai konsolipeleä 74 26

uet kiroa muita kuin koulukiroa 73 27

Valokuvaat tai vieokuvaat esimerkiksi kännkällä 55 45

eet käsititä kuten tuunausta pienoismallea virkkaamista nikkaroin�a 45 55

Piirrät maalaat tai arrastat otain muuta kuvataie�a 41 59

eet musiikkia soitat tai laulat 30 70

eet vapaaetoisttä 22 78

iroitat esimerkiksi loia sanoituksia tai novellea 14 86

Harrastat tanssia? 14 86

Nä�elet tai olet muuten tea�eritoiminnassa 7 93

s� väintään 15-vuo�ailta % 0 20 40 60 80 100

Kyllä Ei

KUVIO 4. TEETKÖ JOTAIN SEURAAVISTA ASIOISTA ()

40 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 tutkimuksessa todettiin, notkahtaa kirjojen suosio mutta heistäkin 77 prosenttia kertoi päivittäises- 15–19 vuoden iässä, kun samanaikaisesti netin tä tai lähes päivittäisestä pelaamisesta. Tyttöjen käyttö sekä uutisten ja ajankohtaiskeskustelujen pelaaminen sen sijaan vähenee selvästi iän myötä seuraaminen lisääntyy (Merikivi, Myllyniemi & ja on yhteydessä koulutustasoon. Hieman yli puo- Salasuo 2016, 23). let (54 %) ammatillisessa koulutuksessa olevista Opiskelijoista vähiten kirjoja lukevat ammat- tytöistä kertoi pelaamisesta, kun vastaava osuus tikoululaiset, joista yli puolet (tytöistä 56 % ja lukiolaisista on 45 prosenttia. pojista 54 %) kertoi, ettei lue lainkaan kirjoja. Tulokset osoittavat, että suomalaisten lasten Lukiolaisista tytöistä noin kolmannes (33 %) ja ja nuorten kulttuurin, taiteen ja median harrasta- pojista ainoastaan 14 prosenttia ei lue lainkaan minen on ainakin tässä kysyttyjen aiheiden osalta kirjoja. monipuolista. Kaikista vastaajista noin kaksi kol- Lukemisen ohella pelaaminen on lasten ja masosaa kertoi vähintään neljästä näihin elämän- nuorten keskuudessa suosittu vapaa-ajan harraste. alueisiin liittyvästä harrastuksesta (ks. kuvio 5). Tietokone-, konsoli- ja/tai kännykkäpeleistä har- Ainoastaan neljä prosenttia kaikista vastaajista rastuksena kertoi suurin osa vastaajista. Pelaamises- kertoi korkeintaan yhdestä harrastuksesta. Kaikis- ta kertoi useampi poika (87 %) kuin tyttö (61 %). ta haastatelluista nuorista ainoastaan 12 ilmoitti, Perusasteella opiskelevista pojista pelaa lähes jo- ettei heillä ole lainkaan kuvion 4 vaihtoehtojen kainen (98 %) ja tytöistäkin suurin osa (80 %). mukaista harrastusta. Näin vastanneista eniten Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä pelaamisesta on 15–19-vuotiaita tyttöjä (50 %). kertoi 83 prosenttia perusasteella opiskelevista Nuorten harrastusten määrässä ja monipuo- pojista, kun vastaava osuu tytöistä on 61 prosenttia. lisuudessa on jonkin verran vaihtelua sukupuo- Poikien peliharrastus jatkuu yli murrosiän. Se littain ja ikäryhmittäin. Tytöt kertovat poikia on hyvin yleistä kaikilla koulutusasteilla. Vähiten useammin hyvin monipuolisesta harrastamises- pelaavat korkean asteen opintoja suorittavat pojat, ta. Lähes kolmannes (30 %) tytöistä ilmoitti

Kaikki (N=1402) 3 20 42 31 4

Tytöt (n=684) 5 25 43 22 5 Pojat (n=717) 2 13 42 39 4

–9-vuo�aat Tytöt (n = 82) 6 42 45 6 1 Pojat (n = 98) 1 21 62 16 0

10–14-vuo�aat Tytöt (n = 144) 2 31 44 19 4 Pojat (n = 149) 1 8 42 44 5

15–19-vuo�aat Tytöt (n = 167) 5 17 40 30 8 Pojat (n = 112) 3 10 41 42 4

20–24-vuo�aat Tytöt (n = 127) 5 22 43 24 6 Pojat (n = 187) 4 14 37 43 2

25–29-vuo�aat Tytöt (n = 165) 5 24 43 24 4 Pojat (n = 172) 1 16 36 39 8 % 0 20 40 60 80 100

8 –> 6 – 7 4 – 5 2 – 3 0 – 1

KUVIO 5. KSTTJEN ARRASTEIEN LUKUMR IN JA SUKUPUOLEN MUKAAN. ()

TILASTO-OSIO 41 kuudesta tai useammasta harrastuksesta. Pojissa 8 prosentilla pojista on enintään yksi kulttuuri-, yhtä monipuolisia harrastajia on 15 prosenttia. taide- tai mediaharrastus. Nuorimman ikäryhmän 7–9-vuotiaista tytöistä lähes jokainen (93 %) kertoi vähintään neljästä HARRASTAMISEN SÄÄNNÖLLISYYS taide-, kulttuuri- ja mediaharrastuksesta. Vähiten harrastuksia tytöistä on 15–19-vuotiailla, joista Nuoret, joilla on useita harrastuksia, myös har- useampi kuin joka kolmas kertoi harrastusten rastavat säännöllisesti (kuvio 6). Kuudesta tai määräksi 0–3. Erot kulttuuri-, taide- ja mediahar- seitsemästä harrastuksesta kertoneesta nuoresta rastusten määrässä kuitenkin tasoittuvat tytöillä harvempi kuin joka kymmenes ei harrasta jotain 20 ikävuoden jälkeen, sillä noin 70 prosenttia yli päivittäin. Yli kahdeksasta eri harrastuksesta ra- 20-vuotiaista tytöistä kertoi vähintään neljästä portoineesta nuoresta joka kymmenes ei harrasta harrastuksesta. jotain joka päivä. Vastaavasti niistä nuorista, jotka Poikien kulttuurin, taiteen ja median har- kertoivat kahdesta tai kolmesta harrastuksesta, rastaminen on monipuolisinta ennen 10 ikä- lähes joka kolmas (30 %) ei harrasta jotain päi- vuotta. Harrastusten määrä vähenee sen jälkeen vittäin. Neljä viidestä tutkimukseen haastatel- hetkellisesti, mutta lähtee taas lievään kasvuun lusta nuoresta, jotka kertoivat jostain kulttuuri-, 15 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen useimmilla taide- tai mediaharrastuksesta, harrastaa jotain pojilla on vähintään kuusi kulttuuri-, taide- tai päivittäin. Vähintään kahden eri harrasteen pa- mediaharrastusta. Vaikka kaikkiaan poikien har- rissa askaroi päivittäin neljä kymmenestä (41 %) rastaminen monipuolistuu iän myötä, lisääntyy nuoresta ja kolmen harrasteen pariin ehtii päi- samanaikaisesti yksipuolisesti kulttuuria, taidetta vittäin 16 prosenttia vastaajista. ja mediaa harrastavien poikien osuus. Tämä näkyy Viikoittain harrasteiden parissa on jo huo- selvimmin 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa mattavasti useampi nuori. Ainoastaan noin joka

Harrasteien lukumäärä teensä

8– (n=45) 39 19 20 11 11

6– (n=22) 14 20 29 30

4–5 (n=594) 5 12 28 36 19

Päivi�äin 2–3 (n=429) 0 2 22 46 30

1 (n=51) 0 0 0 44 56

Harrasteien lukumäärä teensä

8– (n=45) 8 13 0 0 0

6– (n=22) 12 9 2 0

4–5 (n=594) 46 30 18 5 1

Viikoi�ain 2–3 (n=429) 0 26 46 24 4

1 (n=51) 0 0 0 23

% 0 20 40 60 80 100

Päivi�äisten tai viikoi�aisten arrasteien lukumäärä 4 – 3 4 – 2 1 0

KUVIO 6. ARRASTAMISEN TIES KSTTJEN ARRASTEIEN LUKUMRN MUKAAN. ()

42 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 viideskymmenes nuori kertoi harvemmin kuin vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Kaikkein tyytyväi- kerran viikossa tapahtuvasta harrastamisesta ja simpiä vapaa-aikaansa ovat ne nuoret, jotka noin joka kymmenes (13 %) yhdestä viikoittai- puuhaavat päivittäin neljän tai useamman har- sesta harrastuksesta. Yleisimmin (38 %) nuoret rasteen parissa. Näin monipuolisesta harras- kertoivat neljästä tai useammasta eri harrastuk- tamisesta kertoneesta lähes jokainen (91 %) sesta viikossa. Mitä useammasta harrastuksesta antoi vapaa-ajalleen kouluarvosanaksi vähintään nuori kertoi, sitä todennäköisemmin hän myös kahdeksan. Kahdesta päivittäisestä harrasteesta viettää viikoittain aikaa useiden harrastusten kertoneesta nuoresta 83 prosenttia piti vapaa- parissa. Siitä pienestä joukosta nuoria, jolla on aikaansa vähintään (kouluarvosana) kahdeksan vähintään kahdeksan eri harrastusta, on jokainen arvoisena. Niistä nuorista, joilla ei ole lainkaan viikoittain vähintään kolmen eri harrastuksen päivittäisiä harrastuksia, vastasi 77 prosenttia parissa ja päivittäisestä moniharrasteisuudestakin vapaa-ajan tyytyväisyytensä olevan vähintään kertoi kolme viidestä (59 %). kouluarvosanan kahdeksan tasolla. Harrasta- Tulosten perusteella säännöllinen usean eri misen ja vapaa-ajan tyytyväisyyden yhteys säilyy harrasteen parissa askaroiminen on yhteydessä samansuuntaisena myös viikoittaisella tasolla.

Pelaat �etokone- kännkkä- tai 2020 45 22 4 3 26 0 konsolipeleä 2018 36 20 4 33 0 2012 33 2 2 31 0 uet kiroa (ei koulukiroa) 2020 30 25 14 4 2 0 2018 21 24 16 6 32 1 2012 26 20 14 8 32 1 ät ulkona (kaviloissa aareissa 2020 6 30 16 3 45 0 ravintoloissa) (15–29-v) 2018 12 33 2 6 22 1 2012 6 41 32 6 15 0 eet käsititä (tuunausta pienois- 2020 18 13 6 56 1 mallea virkkaamista nikkaroin�a) 2018 5 14 15 59 1 2012 10 1 12 5 55 1 Valokuvaat tai vieokuvaat 2020 20 22 8 4 45 1 (ms kännkällä) 2018 12 20 12 5 51 0 2012 8 18 12 3 59 1 Piirrät maalaat tai arrastat otain 2020 15 16 3 59 1 muuta kuvataie�a 2018 11 18 10 4 5 0 (ms �etokoneella) 2012 11 15 6 1 66 1 eet musiikkia (soitat laulat teet 2020 13 11 3 2 0 1 musiikkia �etokoneella) 2018 10 14 4 3 69 0 2012 16 12 4 1 6 0 iroitat (loia sanoituksia 2020 2 6 4 1 86 0 novellea) 2018 4 8 7 4 77 0 2012 10 6 2 5 1 eet vapaaetoisttä (15–29-v) 2020 2 4 6 3 86 0 2018 2 4 8 5 80 0 2012 2 6 5 3 84 0 Harrastat tanssia (ip-op ale 2020 3 2 2 86 0 moerni tanssi kansantanssi) 2018 2 2 1 8 0 2012 2 2 1 88 0 Nä�elet tai olet muuten 2020 1 2 2 2 93 0 tea�eritoiminnassa 2018 1 2 2 2 93 0 2012 1 2 1 2 94 0 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Päivi�äin tai läes päivi�äin Viikoi�ain uukausi�ain Harvemmin Ei koskaan En osaa sanoa

2012 a 2018 vastausvaitoeot olivat Päivi�äin tai läes päivi�äin uunnilleen oka viikko uunnilleen oka kuukausi Muutaman kerran vuoessa tai arvemmin Ei koskaan En osaa sanoa uvaamiseen lisäin 2020 maininta kännkästä Vuoteen 2018 saakka ksin ärest- tai vapaaetoiststä nt vapaaetoiststä lkona kämisen esimerkeissä vuoteen 2018 oli mukana ileet

KUVIO 7. KUINKA USEIN TEET NIT ASIOITA 729-VUOTIAIEN SUUNTAA ANTAVA VERTAILU 2012, 2018 JA 2020 ().

TILASTO-OSIO 43 Kuvio 7 kertoo nuorten kulttuurin, taiteen ja mon ipuolisuuteen. Tulosten mukaan kulttuurin median harrastamisen yleisyydestä ja siinä vuosina harrastaminen polarisoituu joissain määrin iän 2012–2020 tapahtuneista muutoksista. Kuvios- myötä. Monipuolisesta kulttuurin harrastamisesta ta käy ilmi, että suosituimpia harrastuksia ovat kertovien osuus kasvaa, kuten myös yksipuoli- pelaaminen ja lukeminen. Pelaaminen on ollut sesta kulttuurin harrastamisesta raportoivien. suosittua läpi 2010-luvun ja oli vuonna 2020 Suurin osa nuorista kuitenkin kertoo kulttuurin yleisin nuorten päivittäinen harrastusmuoto. harrastamisen sijoittuvan jonnekin yksipuolisen Myös päivittäisestä lukemisesta kertovien osuus ja monipuolisen välille. on kasvanut vuodesta 2018, ja tässä tutkimuksessa Ikä vaikuttaa monin tavoin kulttuurin har- siitä kertoo lähes kolmannes nuorista (30 %). rastamiseen. Iän karttuessa nuorten kulttuurin Älypuhelinten myötä valokuvaaminen on hel- harrastamisen mahdollisuudet lisääntyvät, kun pottunut, mikä näkyy siinä, että vuonna 2020 jo omatoimisuus kasvaa ja ovet aukeavat myös noin joka viides nuori kuvasi päivittäin. aikuisille suunnattuihin kulttuuripalveluihin. Lapset ja nuoret harrastavat säännöllisesti Toisaalta arjen kiireet, kuten työ ja perheellisty- myös kuvataiteita ja musiikin tekemistä. Enem- minen, voivat rajoittaa kulttuurin harrastamista. mistö viettää näiden harrasteiden parissa aikaa Iän mukaiset erot tulevat näkyviin, kun verra- viikoittain. Sen sijaan päivittäin kirjoittavien taan palkkatyössä olevien ja yrittäjinä toimivien nuorten osuus on laskussa. nuorten vastauksia koululaisiin ja opiskelijoihin. Kaikkiaan nuorten kulttuuri-, taide- ja Ensin mainitut harrastavat kulttuuria selvästi yk- mediaharrastuksista eniten ovat viime vuosina sipuolisemmin kuin jälkimmäiset. Yksipuolisesta lisääntyneet pelaaminen, lukeminen ja kuvaa- kulttuurin harrastamisesta kertovien osuus on minen. Digitaalisen teknologian kehityksellä ja suurin yrittäjinä toimivien nuorten keskuudessa, leviämisellä on näihin trendeihin varmasti paljon mihin voi etsiä selitystä esimerkiksi kiireestä ja vaikutusta. Sama koskee myös lukemista, sillä työn kuormittavuudesta. äänikirjojen yleistyminen on saattanut innostaa Tulosten mukaan myös asuinympäristö on nuoria kirjojen ääreen. yhteydessä kulttuurin harrastamisen monipuoli- Vuoden 2020 tulosten perusteella nuorten suuteen. Isojen kaupunkien keskustassa asuvista ulkona käyminen on vähentynyt. Tulosta pitää nuorista selvästi suurempi osuus (29 %) kuin kuitenkin tulkita varauksin, sillä tämän teeman maaseutuympäristössä asuvista (13 %) harrastaa kohdalla kysymyksen muoto on hieman muuttunut kulttuuria monipuolisesti. Kaupunkien keskus- vuodesta 2018. Aiemmin ulkona käymistä koske- toissa on yleensä laaja kulttuuritarjonta ja paljon van kysymyksen yhteydessä esimerkkinä mainittiin nuorille suunnattuja tapahtumia ja palveluita. ”bileet”, kun vuonna 2020 esimerkkinä olivat baa- Kaupunkien keskustoihin myös muutetaan juu- reissa, kahviloissa ja ravintoloissa käyminen. ri laajan kulttuuritarjonnan perässä (Strandell 2017). KULTTUURIN HARRASTAMINEN Maaseudulla asuvien nuorten muita keski- määrin yksipuolisempaa kulttuurin harrastamista Vähintään 10-vuotiaiden nuorten kokemusta selittää osin se, että etäisyydet kulttuuriharrastei- kulttuurin harrastamisesta selvitettiin myös pyy- siin ovat usein pitkiä, eikä mieluista harrastetta tämällä vastaajia valitsemaan seuraavista omaa välttämättä ole omassa kunnassa lainkaan saata- harrastamista kuvaava vaihtoehto: ”monipuo- villa. Tutkimusten (esim. Saarsalmi ym. 2014) lisesti”, ”yksipuolisesti”, ”siltä väliltä”, ”en osaa mukaan maaseudulla asuvat kokevat kulttuuri- sanoa” (kuvio 8). Ainoastaan 13 prosenttia vas- palveluiden riittävyyden kaupungeissa asuvia use- taajista kertoi yksipuolisesta kulttuurin harrasta- ammin riittämättömiksi. Myös nuorten sosiaaliset misesta. Erot sukupuolten välillä ovat pieniä. Sen mahdollisuudet kulttuurin harrastamiseen voivat sijaan iällä on yhteys kulttuurin harrastamisen olla maaseudulla kaupunkeja heikommat, mikäli

44 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 asuinalueelta ei löydy samoista kulttuuriharras- monipuolisemmin kuin lähiöissä asuvat. Lähiöissä tuksista kiinnostuneita ikätovereita. asuvien nuorten kulttuurin harrastaminen on myös Nuorten kulttuurin harrastaminen ei ole yksipuolisempaa kuin ikätoveriensa harrastaminen pelkästään palveluiden tarjonnan varassa. Kult- pienissä kaupungeissa ja niiden lähialueilla. tuuria voi harrastaa vaikka kotona soittamalla, Aineisto mahdollistaa myös nuorten kulttuu- valokuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä, maa- rin harrastamisen monipuolisuuden tarkastelemi- laamalla ja monilla muilla tavoin. Harrastamisen sen koulutusasteen mukaan. Nuorten kohdalla mahdollisuudet eivät myöskään rajoitu vain isoi- koulutuspolut ovat vielä kesken, joten nuorten hin kaupunkeihin, vaikka niissä mahdollisuuksia tutkimushaastattelut eivät tavoita yksiselitteisesti onkin enemmän. Tulosten mukaan esimerkiksi koulutustaustaa, jonka tiedetään ainakin aikuis- pikkukaupunkien keskuksissa ja laita-alueilla ten kohdalla vaikuttavan kulttuurin harrastami- asuvien nuorten välillä ei ole juurikaan eroja seen (esim. Kahma 2011). kulttuurin harrastamisessa. Itse asiassa kyseisillä Tulosten mukaan opiskelevat nuoret harras- alueilla asuvien nuorten keskuudessa on vähiten tavat kulttuuria hieman monipuolisemmin kuin niitä, jotka harrastavat kulttuuria yksipuolisesti. jo tutkinnon suorittaneet. Opiskelijoiden kult- Sen sijaan suurissa kaupungeissa erot keskusten tuurin harrastamisen monipuolisuudessa ei juuri ja reuna-alueiden välillä näkyvät tuloksissa selvinä. ole eroja koulutusasteen mukaan. Yksipuolisesta Keskustassa asuvat nuoret harrastavat kulttuuria kulttuurin harrastamisesta kertovat useimmin

Kaikki (n=1223) 21 60 13 6

Pojat (n=620) 19 58 14 9 Tytöt (n=603) 22 63 11 4

10–14-v. (n=291) 17 61 8 14 15–19-v. (n=280) 18 65 12 5 20–24-v. (n=313) 23 56 15 6 25–29-v. (n=338) 23 60 15 2

Ison kaupungin keskusta (n=194) 29 55 13 3 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=443) 20 60 14 6 Pikkukaupungin tai pikkukylän keskusta (n=260) 19 64 9 8 Pikkukaupunin tai pikkuklän arvaan asu�u laita-alue (n=185) 20 63 10 7 Maaseutuympäristö (n=143) 13 62 16 9

Koululainen tai opiskelija (n=748) 21 62 10 7 Palkkatyössä (n=354) 21 57 16 6 ri�ää (n=23) 17 61 22 0 Työtön (n=53) 17 64 13 6

Peruskoulussa (n=345) 16 64 7 13 Lukiossa (n=125) 26 58 14 2 mma�llisessa koulutuksessa (n=100) 23 55 14 8 mmakorkeakoulussa (n=108) 27 49 19 5 Yliopistossa (n=127) 26 65 9 0 Jossain muualla (n=29) 7 76 14 3

Yliopistotutkinto (n=105) 25 60 14 1 mmakorkeakoulututkinto (n=101) 28 57 14 1 Ylioppilastutkinto, lukio (n=218) 23 62 14 1 mma�llinen tutkinto (n=259) 19 54 17 10 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Monipuolises� iltä väliltä ksipuolises� Ei osaa sanoa

KUVIO 8. KULTTUURIN ARRASTAMISEN MONIPUOLISUUS TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTU- NA. ()

TILASTO-OSIO 45 ammattikorkeakoulussa opiskelevat nuoret, kun Kulttuurin harrastamisen kautta voidaan myös taas yliopistossa opiskelevien joukossa on vähiten tarkastella esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ja so- yksipuolisesti kulttuuria harrastavia nuoria. Kun siaalisen pääoman merkitystä sekä niiden yhteyttä tarkastellaan tutkinnon jo suorittaneita nuoria, on esimerkiksi hyvään terveyteen (Hyyppä 2011). ammattikorkeakoulusta valmistuneiden joukossa Nuorten monipuolinen kulttuurin harrastaminen enemmän kulttuuria monipuolisesti harrastavia onkin tulosten perusteella yhteydessä tyytyväi- kuin yliopistotutkinnon suorittaneissa. syyteen ihmissuhteisiin (kuvio 9b). Monipuoli- sesti kulttuuria harrastavien joukossa on selvästi KULTTUURI JA TYYTYVÄISYYS enemmän nuoria, jotka kertoivat olevansa erittäin tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa antaen tyytyväisyy- Kyselyiden mukaan suomalaiset kokevat kulttuu- delle kouluarvosanan 9 tai 10. Monipuolisesti rin ja kulttuuripalveluiden lisäävän hyvinvointia, kulttuuria harrastavien joukossa on myös vähän vähentävän sosiaalisia ongelmia ja edistävän yh- sellaisia ihmissuhteisiin tyytymättömiä nuoria, teiskunnan moniarvoisuutta (ks. Liikanen 2010; jotka antavat tyytyväisyydelle kouluarvosanan 4–6. Sokka ym. 2014, 47–48). Tästä syystä on tärkeää Kuviossa 10 tarkastellaan kulttuurin harras- miettiä, miten kulttuurin harrastamista voitaisiin tamisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin. Tässä edistää. Tässä kuntien järjestämillä lähipalveluil- koetulla hyvinvoinnilla tarkoitetaan kaikkien la on suuri merkitys, etenkin kirjastoilla, joissa tyytyväisyyden eri osa-alueiden keskiarvoa (ks. kulttuurin tarjonta on laaja-alaista. Kirjastojen kuvio 9a–9d). Yksipuolisesti kulttuuria harras- kautta kulttuuri on hyvin kaikkien sosiaaliluokki- tavien nuorten hyvinvointi on hieman muita en tavoitettavissa, ja tällaisten palveluiden kautta matalammalla tasolla. Selkein ero on kuitenkin kulttuurin myönteiset vaikutukset leviävät laa- erittäin hyvinvoivien osuuksissa, jotka ovat sitä jemmalle koko yhteisöön ja yhteiskuntaan (Sokka suurempia, mitä monipuolisempia ovat kulttuuri- ym. 2014, 71). harrastukset. Näiltä osin vapaa-aikatutkimuksen

9a. Kulttuurin harrastus ja tyytyväisyys vapaa-aikaan. (%) 9b. Kulttuurin harrastus ja tyytyväisyys ihmissuhteisiin. (%)

Harrastaa kul�uuria Harrastaa kul�uuria

Monipuolises� (n=250) 6 12 33 36 13 Monipuolises� (n=250) 2 8 18 40 32

iltä väliltä (n=35) 5 13 3 35 10 iltä väliltä (n=38) 4 9 26 38 23

ksipuolises� (n=155) 10 15 3 30 8 ksipuolises� (n=154) 5 12 31 35 1 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100

9c. Kulttuurin harrastus ja tyytyväisyys terveyteen. (%) 9d. Kulttuurin harrastus ja tyytyväisyys elämään. (%)

Harrastaa kul�uuria Harrastaa kul�uuria

Monipuolises� (n=251) 6 12 25 31 26 Monipuolises� (n=251) 6 6 2 33 28

iltä väliltä (n=38) 6 12 26 34 22 iltä väliltä (n=38) 3 11 26 3 23

ksipuolises� (n=153) 12 20 39 22 ksipuolises� (n=154) 5 10 29 35 21 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100

4–6 7 8 9 10

KUVIO 9A9. KULTTUURIN ARRASTAMISEN MONIPUOLISUUS JA TTVISEN ERI OSA-ALUEET KOULUARVOSANOJEN MUKAAN.

46 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Harrastaa kul�uuria

Monipuolises� (n=250) 1 8 28 43 20

iltä väliltä (n=35) 2 8 31 42 1

ksipuolises� (n=155) 4 35 42 12 0 20 40 60 80 100

5–6 8 9 10

oe�u vinvoin� on tässä määritelt kaikkien ttväisen eri osa-alueien keskiarvoksi (vrt kuviot 9a–9 ks ms kuviot 66–69)

KUVIO 10. KULTTUURIN ARRASTAMISEN MONIPUOLISUUS JA KOETTU VINVOINTI KOULUARVO- SANOJEN MUKAAN. ()

Kiinnostuksen puute 36 41 22 2

Ajanpuute 19 30 48 3

Taloudelliset syyt 10 30 60 1

Osaamisen puute 7 34 57 3

Välineiden puute 5 23 70 2

Kiellot, esimerkiksi vanhempien 3 4 92 2

Kiusaaminen 1 5 93 1

% 0 20 40 60 80 100

Suuri merkitys Jonkin verran merkitystä Ei lainkaan merkitystä Ei osaa sanoa

KUVIO 11. ERI SIEN MERKITS KSIPUOLISELLE KULTTUURIN ARRASTAMISELLE. () tulokset ovat linjassa aiempien havaintojen kans- useammalle kuin joka kolmannelle tällä on suuri sa siitä, että tyytyväisyys hyvinvoinnin eri osa- merkitys. alueisiin on yhtey dessä kulttuurin harrastamiseen Ajanpuutteen yksipuolisen harrastamisen pai- (mm. Liikanen 2010). navaksi syyksi nimesi noin joka viides (19 %) Koska kulttuurin harrastaminen vapaa-ajalla yksipuolisesti kulttuuria harrastavista nuorista. on yhteydessä nuorten hyvinvointiin, on olennaista Jonkinlaisena syynä ajanpuutetta piti hieman alle tarkastella myös sitä, millaisia syitä nuorten yksi- kolmannes (30 %) vastaajista. Noin 40 prosenttia puolisen kulttuurin harrastamisen taustalta löytyy. yksipuolisesti kulttuuria harrastavista vastaajis- Taustatekijöitä tunnistamalla voidaan edistää nuor- ta kertoi sen johtuvan jonkin verran tai paljon ten monipuolisempaa kulttuurin harrastamista. taloudellisista syistä ja suunnilleen sama osuus Tulosten mukaan (kuvio 11) suurin syy yk- nuorista raportoi osaamisen puutteesta. sipuoliseen kulttuurin harrastamiseen on kiin- Tulosten mukaan yksipuolinen kulttuurin nostuksen puute. Lähes 80 prosenttia yksipuoli- harrastaminen ajoittuu ennen kaikkea ikävai- sesti kulttuuria harrastavista lapsista ja nuorista heeseen 15–19. Tähän ikäryhmään kuuluvista kertoi syyksi kiinnostuksen puutteen. Hieman yksipuolisesti kulttuuria harrastavista nuorista

TILASTO-OSIO 47 yli puolet kertoi syyksi kiinnostuksen puutteen. yleistyä. Kokemukset liian vähästä vapaa-ajasta Ajanpuute yksipuolisen kulttuurin harrastamisen alkavat eriytyä tyttöjen ja poikien kesken 15 syynä yleistyy iän myötä ja onkin yleisimmin ikävuoden jälkeen. Suurimmillaan erot ovat van- mainittu syy ikäryhmässä 20–29-vuotiaat. himmassa ikäryhmässä, jossa tyttöjen ja poikien välinen ero on 15 prosenttiyksikköä. VAPAA-AJAN MÄÄRÄ Julkisuudessa on kannettu huolta nykyajan lasten ja nuorten elämää sävyttävästä kiireestä, Yli kolme neljäsosaa (78 %) haastatelluista lapsista mutta ainakin vapaa-ajan määrään suurin osa ja nuorista kokee vapaa-aikansa määrän sopivaksi. lapsista ja nuorista vaikuttaa olevan tyytyväinen. Liian vähäisenä vapaa-aikaansa piti vain 16 pro- Kysymykset vapaa-ajan määrästä ja kiireestä ovat senttia vastaajista ja liiasta vapaa-ajasta kertoi 6 kuitenkin hieman eri asioita, sillä myös vapaa- prosenttia nuorista (kuvio 12). Vapaa-aikansa aika voi olla kiireen leimaamaa tai jopa kiireen sopivaksi kokevien osuudet vaihtelevat selvästi kokemuksen lähde. sukupuolen ja iän mukaan (kuviot 13, 14a ja Tutkimusaineisto ei vastaa suoraan siihen, 14b). Vapaa-ajan määrä on sopivimmillaan ku- mistä joidenkin nuorten kokemus vapaa-ajan takuinkin 15 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen niukkuudesta johtuu. Jonkinlaista osviittaa kui- kokemukset vapaa-ajan niukkuudesta alkavat tenkin antaa havainto siitä, että työssäkäyvistä ja

Kaikki 2020 (n=1377) 16 78 6 Kaikki 2015 (n=1205) 16 77 7 Kaikki 2012 (n=1205) 1 8 4 Tytöt 2020 (n=673) 20 4 Tytöt 2015 (n=588) 15 79 6 Pojat 2020 (n=703) 13 79 7 Pojat 2015 (n=612) 15 76 8 Äidinkieli suomi (n=1185) 16 79 5 Äidinkieli ruotsi (n=72) 10 89 1 Muu äidinkieli (n=120) 29 59 12 Koululainen tai opiskelija (n=735) 11 84 5 Palkkatyössä (n=352) 30 67 3 ri�ää (n=21) 38 62 0 Työtön (n=53) 4 59 38 Maaseutuympäristö (n=160) 9 88 3 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=223) 18 77 5 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=299) 13 81 6 son kaupunin läi tai muu laita-alue (n=485) 16 78 6 Ison kaupungin keskusta (n=210) 26 66 9 Enintään 1 harrastus (n=61)* 23 66 12 2–3 (n=424) 12 82 6 4–5 (n=586) 1 9 4 6–7 (n=265)* 18 4 8 Väintään 8 arrastusta (n=40) 33 65 3 Pelaa ne�ssä monta kertaa päivässä (n=52) 12 65 23 Päivi�äin tai melkein päivi�äin (n=196) 9 81 11 Harvemmin (n=890) 16 79 6 En ollenkaan (n=265) 18 8 4 apaa stäviä päivi�äin (n=1) 13 83 4 Viikoi�ain (n=453) 19 75 6 uukausi�ain (n=113) 24 6 9 Harvemmin tai ei ollenkaan (n=38) 29 50 21 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

iian vään opivas� iikaa

Harrastuksilla tarkoitetaan kuvion 4 vapaa-aan ak�vitee�ea

KUVIO 12. KUINKA PALJON VAPAA-AIKAA SINULLA ON ()

48 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 yrittäjinä toimivista nuorista joka kolmas kokee liiallisuus. Niin on myös vapaa-ajan kohdalla, vapaa-ajan määrän elämässään liian vähäisek- sillä sen sopivaksi koettu määrä on yhteydessä si. Vastaava osuus vanhempainvapaalla olevista korkeaan vapaa-aikaan tyytyväisyyteen (kuvio nuorista on peräti puolet, mikä kertoo vauva- 66). Ne lapset ja nuoret, joilla on mielestään perheiden työntäyteisestä ja osin kiireisestäkin liikaa vapaa-aikaa, ovat selvästi keskimääräistä elämästä (mm. Perhebarometri 2012; Salmi & tyytymättömämpiä paitsi vapaa-aikaansa, myös Lammi-Taskula 2014). Pienet lapset vaativat jat- ihmissuhteisiinsa, terveydentilaansa ja elämäänsä kuvaa huolenpitoa, huomiota ja aikaa, mikä lisää kaiken kaikkiaan. Kokemusta liiallisesta vapaa- kokemusta vähäisestä vapaa-ajasta. Sama havainto ajasta voisi tässä valossa pitää huolestuttavana tehtiin vuoden 2015 vapaa-aikatutkimuksessa, signaalina. Vapaa-aika itsessään tuskin vaaran- jossa hiljattain lapsia saaneet nuoret kertoivat taa kenenkään terveyttä, mutta liialliseksi koe- vapaa-aikansa vähäiseksi. Itse asiassa jokainen tun vapaa-ajan taustalla näyttää usein olevan vuoden 2015 tutkimukseen vastannut pienen muita riskitekijöitä, kuten työttömyyttä, run- lapsen opiskeleva tai työssäkäyvä vanhempi koki, sasta pelaamista ja mahdollisesti yksinäisyyttä että vapaa-aikaa on liian vähän. (Merikivi, Myl- (kuvio 12). lyniemi & Salasuo 2016.) Vapaa-ajan riittävyys riippuu kunkin vas- Työhön ja perhe-elämään liittyvät velvollisuu- taajan yksilöllisestä kokemuksesta, mutta koko det rajoittavat nuorten vapaa-aikaa. Tämä myös vastaajajoukon tasolla voidaan nähdä, että sopi- vastaa sitä vapaa-ajan määritelmää, joka haastat- vaksi vapaa-aikansa määrän kokevat useimmin telujen aluksi luettiin vastaajille ääneen (liite 1). ne, joilla on 2–5 kuvion 11 harrastuksista. Tätä Yksinkertaisen kuuloinen kysymys vapaa-ajan pienempi tai suurempi vapaa-ajan harrastusten määrästä voi kuitenkin saada erilaisia tulkintoja määrä kasvattaa jonkinlaisen epäsuhdan toden- eri yhteyksissä ja vastaajilla. Vaikka haastatteluissa näköisyyttä, useammat aktiviteetit kokemusta erikseen mainittiin, että myös harrastukset kuu- vapaa-ajan niukkuudesta ja aktiviteettien vähäi- luvat vapaa-aikaan, nähdään kuviosta 12, että syys kokemusta liiasta vapaa-ajasta. useissa harrasteissa mukana olevat lapset kokivat Vuoden 2016 vapaa-aikatutkimuksessa (Meri- vapaa-aikansa myös useammin riittämättömäksi. kivi, Myllyniemi & Salasuo 2016) keskimääräistä Mutta kuten jo aiemmin mainittu, ovat enemmän harrastavat kuitenkin vapaa-aikaansa muita tyyty- 100 väisempiä. Tämä on huomion arvoista, sillä har- 90 rastamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kuvion 80 4 aktiviteetteja, jotka ovat leimallisesti vapaa-ajan 70 toimintoja. On kuitenkin ymmärrettävää, että myös halu harrastaa monipuolisesti voi saada 60 vapaa-ajan tuntumaan liian vähäiseltä. 50 Toisaalta kuviosta 12 nähdään, että myös ne 40 nuoret, joilla on kaikkein vähiten harrastuksia, 30 kokevat keskimääräistä useammin vapaa-aikansa 20 riittämättömäksi. Voidaan tulkita, että näiden 10 vastaajien keskuudessa vapaa-ajan niukkuus 0 rajoittaa harrastustoimintaa. Kumpikin syiden 7–9-v. ja seurausten vaikutussuunta on siis looginen ja 10–11-v. 12–13-v. 14–15-v. 16–17-v. 18–19-v. 20–21-v. 22–23-v. 24–25-v. 26–27-v. 28–29-v. kokemuksellisesti mielekäs (ks. myös Myllyniemi iikaa opivas� iian vään & Berg 2013). Missä tahansa asiassa sopivuus lienee jo KUVIO 13. KUINKA PALJON VAPAA-AIKAA SI- määritelmän mukaan parempi kuin puute tai NULLA ON ()

TILASTO-OSIO 49 useampi mielestään liikaa media käyttävä nuori (Myllyniemi & Berg 2013; Merikivi, Myllyniemi piti vapaa-aikaansa liian suurena. Kenties osalle & Salasuo 2016). Tulokset olivat hyvin saman- näistä vastaajista median käyttö olikin pääosin kaltaisia kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Su- ajanvietettä. Tällä kertaa vastaajia ei pyydetty kupuolten väliset erot ja iän mukaiset muutokset arvioimaan oman median käyttönsä sopivuutta, ovat pysyneet jokseenkin samankaltaisina. Aiem- mutta median käyttötapoja ja käytön yleisyyttä missakin tutkimuksissa vapaa-ajan määrän sopi- selvitettiin monipuolisesti. vimmaksi kokivat 10–14-vuotiaat nuoret. Kuten Tulosten mukaan median käytön yhteydet vuoden 2020 tutkimuksessa, myös aiemmissa koettuun vapaa-ajan määrään ovat heikkoja tai vapaa-aikatutkimuksissa havaittiin kokemuksen olemattomia, vaikka monta kertaa päivässä netissä vapaa-ajan riittämättömyydessä yleistyvän noin pelaavat ja netistä videoita katsovat nuoret kokevat 15 ikävuodesta ylöspäin. Samoin jo aiemmin vapaa-aikansa määrän liiaksi selvästi muita useam- tunnistettu kasvava trendi tyttöjen liian vähäiseksi min (vrt. kuvio 12). Myös kysymys sopivasta ajasta kokemasta vapaa-ajasta 30 ikävuoden lähestyessä ruudun äärellä päivän aikana (kuvio 47) on tässä on jatkanut kasvuaan. Poikien kohdalla vastaava suhteessa merkitsevä. Ne lapset ja nuoret, jotka trendi on alkanut tasaantua. Selitystä sukupuol- pitävät sopivana ruutuaikana yli kolmea tuntia, ten väliseen eroon voi hakea ainakin tyttöjen kokevat vapaa-aikansa muita useammin liiallisena. varhaisemmasta perheellistymisestä, mikä lisää Vastaavasti alle kahden tunnin päivittäistä ruutu- selvästi vapaa-ajan liian vähäiseksi kokemista. aikaa sopivana pitävät erityisesti ne nuoret, joilla Liialliseksi koettu vapaa-aika puolestaan on ollut on mielestään vapaa-aikaa liian vähän. tutkimuksesta toiseen yleisintä 20 ikävuoden Kysymys vapaa-ajan koetusta määrästä esitet- molemmin puolin. tiin myös vuosien 2012 ja 2015 haastatteluissa

100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0

7–9-v. 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

iikaa opivas� iian vään iikaa opivas� iian vään

KUVIO 14A. KUINKA PALJON VAPAA-AIKAA KUVIO 14. KUINKA PALJON VAPAA-AIKAA SINULLA ON TTÖT. SINULLA ON POJAT.

50 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 2. TEENPITO STVIIN JA VANEMPIIN

Tutkittaessa nuorten arvostuksia nousevat ystä- sissa kaikista elämänalueista voimakkaimmin yh- vyyssuhteet säännöllisesti tulosten kärkeen (ks. teydessä yleiseen tyytyväisyyteen. esim. Myllyniemi & Berg 2013; Haikkola & Kuvioon 15 on koottu tulokset nuorten ka- Myllyniemi 2020). Eri elämänalueiden tärkeyttä vereiden tapaamisesta taustamuuttujittain. Valta- mittaavissa kyselyissä nuoret poikkeavat van- osa haastatelluista kertoi tapaavansa kavereitaan hemmista sukupolvista painottamalla vapaa-ajan vähintään viikoittain (89 %). Ainoastaan kolme ja kavereiden tärkeyttä (World Values Surveyn prosenttia vastaajista kertoi tapaavansa kaverei- Suomen aineisto; Tilastokeskuksen Vapaa-aika- taan korkeintaan muutaman kerran vuodessa tai tutkimus 2002). Yhdessä terveydentilan kanssa ei ollenkaan. Harvemmin kavereitaan tapaavien ihmissuhteet ovat nuorten haastattelututkimuk- osuus kasvaa hieman iän myötä. Vanhimman

Kaikki (N=1402) 56 33 8 2 1

Pojat (n=717) 54 36 8 2 1 Tytöt (n=682) 57 31 9 3 1

7–9-v. (n=179) 80 17 3 0 0 10–14-v. (n=293) 79 18 2 1 0 15–19-v. (n=280) 63 29 5 2 1 20–24-v. (n=313) 44 40 12 3 1 25–29-v. (n=338) 27 52 17 4 1

Ison kaupungin keskusta (n=209) 57 36 5 3 0 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=491) 52 35 10 2 1 Pikkukaupungin tai pikkukylän keskusta (n=308) 56 29 12 2 1 Pikkukaupunin tai pikkuklän arvaan asu�u laita-alue (n=228) 62 31 5 2 0 Maaseutuympäristö (n=166) 57 34 7 2 1

Koululainen tai opiskelija (n=748) 66 28 4 2 0 Palkkatyössä (n=355) 30 48 17 3 1 ri�ää (n=22) 27 50 14 0 9 Työtön (n=54) 35 41 19 6 0 Vanhempainvapaalla (n=14) 14 71 14 0 0

Äidinkieli suomi (n=1207) 56 34 8 2 0 Äidinkieli ruotsi (n=71) 59 35 4 1 0 Muu äidinkieli (n=122) 51 25 16 4 4

okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=745) 53 36 9 2 1 Kyllä, vähän (n=326) 51 35 9 4 1 Kyllä, paljon (n=52) 33 39 21 4 4 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Päivi�äin tai läes päivi�äin uunnilleen oka viikko uunnilleen oka kuukausi Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin En koskaan

KUVIO 15. KUINKA USEIN TAPAAT KAVEREITASI, TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTUNA. ()

TILASTO-OSIO ikäryhmän vastaajista 4 % kertoi tapaavansa kave- näkevät kavereitaan harvemmin. Tästä ryhmästä reitaan vain muutaman kerran vuodessa. Ylipää- joka neljäs nuori tapaa kavereitaan korkeintaan tään päivittäinen tapaaminen vähenee iän myötä. kuukausittain. Vielä 10–14-vuotiaana neljä viidestä nuoresta Tulosten mukaan nuoret, jotka kokevat kuu- tapaa kavereitaan päivittäin, mutta tapaamiset luvansa vähemmistöön, eivät tapaa kavereita niin harvenevat teini-ikään tultaessa. 20–24-vuotiailla usein kuin nuoret, joilla vähemmistökokemuksia kyseinen osuus painuu jo alle puoleen (ks. myös ei ole. Kavereiden tapaaminen on harvempaa kuvio 17). Kuitenkin vähintään viikoittaisesta etenkin niiden nuorten kohdalla, jotka kokevat kaverien näkemisestä kertovien osuus pysyy kuuluvansa useampaan vähemmistöön (ks. luo- korkeana kaikissa ikäryhmissä. kittelu kohdasta taustamuuttujat). Kavereiden tapaamisessa on havaittavissa sel- Kysymys kavereiden tapaamisesta on esitetty keitä eroja nuorten pääasiallisen toiminnan mu- vapaa-aikatutkimuksissa vuodesta 2009 alkaen. kaan, vaikka tulokset samalla kertovat myös iän Muutokset kasvotusten kohtaamisen säännölli- vaikutuksesta. Nuoremmissa ikäryhmissä kavereita syydessä ovat olleet varsin pieniä. Onkin oletet- tavataan useasti, eikä pääasiallinen toiminta juuri tavaa, että tuloksissa näkyvät erot selittyvät vuo- näy tuloksissa. Opiskelevat nuoret tapaavat kave- sittaisella vaihtelulla eivätkä niinkään olennaisilla reitaan lähes päivittäin ikäryhmästä riippumatta, muutoksilla nuorten vertaissuhteissa. Esimerkiksi mutta työssä käyvien tai yrittäjinä toimivien nuor- viikoittaisella tasolla erot eri vuosien välillä ovat ten kaverien tapaaminen on selvästi harvempaa. melko pienet, vaikka päivittäisellä tasolla isompia Myös vanhempainvapaan työntäyteinen vauva-arki eroja ilmenisikin (ks. kuvio 16). Tämä siksi, että näkyy nuorten vastauksissa kaverien tapaamisesta. kavereiden ja sosiaalisten suhteiden merkitys on Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkiele- ihmisille suuri elämänvaiheesta ja iästä riippu- nään puhuvien joukossa on enemmän niitä, jotka matta, mutta erityisesti nuoruudessa vertaisten

7–9-v. (2020) 80 17 3 0 0 7–9-v. (2012) 73 21 5 0 1

10–14-v. (2020) 79 18 2 1 0 10–14-v. (2015) 52 43 3 1 0 10–14-v. (2012) 72 25 3 0 0

15–19-v. (2020) 63 29 5 2 1 15–19-v. (2015) 55 38 4 2 1 15–19-v. (2012) 67 29 3 0 0

20–24-v. (2020) 44 40 12 3 1 20–24-v. (2015) 39 55 5 1 0 20–24-v. (2012) 46 43 9 1 0

25–29-v. (2020) 27 52 17 4 1 25–29-v. (2015) 24 62 11 2 0 25–29-v. (2012) 29 52 16 3 0 % 0 20 40 60 80 100

Päivi�äin tai läes päivi�äin uunnilleen oka viikko uunnilleen oka kuukausi

Muutaman kerran vuoessa tai arvemmin En koskaan

KUVIO 16. KUINKA USEIN TAPAAT KAVEREITASI, VERTAILU IKRMITTIN 20122020. ()

52 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 rooli on tärkeä. Nuoruus on elämänvaihe, joka Kuviot 17 sekä 18a ja 18b esittävät hieman halutaan elää, jakaa ja kokea nimenomaan ikäto- eri tavoin aikasarjan tyttöjen ja poikien päivittäi- vereiden kanssa. Tämä liittyy paljolti siihen, että sestä kaverien tapaamisesta. Ajallinen trendi eri identiteetti ja minuus rakentuvat suhteessa mui- ikäryhmissä näkyy paremmin kuvioissa 18a ja hin, ja nuoruudessa identiteetin rakentaminen on 18b. Kavereitaan päivittäin tapaavien osuuksissa kiivaimmillaan. (Korkiamäki 2018.) on tapahtunut pientä kasvua etenkin nuorimpien osalta, tytöillä kasvua on myös vanhemmissa ikä- 100 ryhmissä. Keskimäärin frekvenssit ovat kuitenkin pysyneet kaiken ikäisillä melko samoina. Tässä kohden on hyvä muistaa, että 2020 vuoden tut- 80 kimushaastattelut tehtiin ennen korona-aikaa ja sen vaikutuksia kavereiden tapaamiseen tutkitaan 60 toisaalla (Nuorisotutkimusseuran Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja; 40 Haikkola & Kauppinen 2020). Kuvioon 19 on koottu yleiskuva lasten ja 20 nuorten yhteydenpidosta kavereihin ja vanhem- piin. Suosituimmat yhteydenpitotavat ovat kasvo-

0 tusten tapaaminen ja nettisovelluksilla viestittely. % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. Puhelimitse päivittäisessä yhteydessä ollaan lähin- Pojat 2020 Pojat 2009 nä vanhempiin (36 %) ja välillä kavereihin (28 %). Tytöt 2020 Tytöt 2009 Yhteydenpidon tavoista perinteinen puhelimessa puhuminen on vähentynyt jyrkästi (kuvio 20), KUVIO 17. PIVITTIN KAVEREITAAN TAPAAVIEN kun taas erilaisten sovellusten mahdollista- OSUUET 2009 JA 2020. () ma yhteydenpito on kasvanut (ks. kuvio 22).

100 100

80 80

60 60

40 40

20 20

0 0 % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

Tytöt 10–14-v. Tytöt 15–19-v. Pojat 10–14-v. Pojat 15–19-v. Tytöt 20–24-v. Tytöt 25–29-v. Pojat 20–24-v. Pojat 25–29-v.

KUVIO 18A. PIVITTIN KAVEREITAAN TAPAA- KUVIO 18. PIVITTIN KAVEREITAAN TAPAA- VIEN TTTÖJEN OSUUET 2009, 2012, 2015 JA VIEN POIKIEN OSUUET 2009, 2012, 2015 JA 2020. () 2020. ()

TILASTO-OSIO asvotusten tapaaminen 56 33 8 2 1 0

Puelimessa puuminen 28 34 18 11 8 1

averit Ne- tai vieoteellä puuminen 50 22 10 11 0

Nesovelluksilla vies��el 80 12 1 1 5 1

Puelimessa puuminen 36 43 13 4 3 1

Ne- tai vieoteellä puuminen 21 23 12 11 31 1

Vanemmat Nesovelluksilla vies��el 44 35 8 2 10 1

% 0 20 40 60 80 100

Päivi�äin tai läes päivi�äin uunnilleen oka viikko uunnilleen oka kuukausi Muutaman kerran vuoessa tai arvemmin En koskaan En osaa sanoa

KUVIO 19. TEENPITOTAVAT JA -REKVENSSIT KAVEREIIN JA VANEMPIIN. ()

2020 31 33 12 21 4 7–9-v. 2012 31 35 13 19 3

2020 39 34 12 14 1 10–14-v. 2012 54 34 5 5 2

2021 26 40 15 19 0 2015 42 31 17 9 0 15–19-v. 2014 57 30 10 4 0 2012 62 26 8 5 0

2021 23 32 23 21 1 20–24-v. 2015 40 35 16 8 0 2014 51 34 10 5 0 2012 55 32 11 2 0

2021 23 32 27 19 0 25–29-v. 2015 38 42 14 6 0 2014 42 43 12 4 0 2012 43 42 13 2 0 % 0 20 40 60 80 100

äes päivi�äin uunnilleen oka viikko uunnilleen oka kuukausi

Harvemmin tai ei ollenkaan Ei osaa sanoa

äe 2012 a 2020 asten a nuorten vapaa-aikatutkimus äe 2014 a 2015 Nuorisoarometri

KUVIO 20. KUINKA USEIN OLET PUELINTEESS KAVEREIESI KANSSA VERTAILU IKR- MITTIN 20122020. ()

54 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 80 on myös vaikuttanut sosiaalisesta kanssakäymi- 70 sestä kysymisen tapoihin. Periaatteessa kysy- mysmuotoilut olisi hyvä pitää vuodesta toiseen 60 samana trenditiedon saamiseksi, mutta sosiaalisen 50 kanssakäymisen kohdalla kuilu joidenkin kysy-

40 mysten ja nuorten kokeman todellisuuden välillä on kasvanut suureksi. Kasvotusten tapahtuvien 30 tapaamisten trenditiedot ulottuvat pisimmälle, 20 kun taas puhelimitse ja varsinkin netitse viestit- telyn trendit ovat lyhyempiä. 10 1980-luvulla selvitetyn kasvokkain tapaami- 0 sen ohelle liitettiin vuoden 1994 Tilastokeskuk- % 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. sen elinolotutkimukseen puhelimitse tapahtuva

Pojat 2020 Tytöt 2020 yhteydenpito (Melkas 2009). Sähköpostiyhteydet Pojat 2014 Tytöt 2014 lisättiin Tilastokeskuksen vuoden 2002 vapaa- Pojat 2012 Tytöt 2012 aikatutkimukseen (mt.), mutta pian nuorissa ikä- ryhmissä sähköpostiyhteydenpidon selvittäminen Lähteet: 2012 ja 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukset; 2014 Nuorisobarometri. oli jo turhan rajoittavaa. Vuoden 2009 nuorten vapaa-aikatutkimuksessa puhuttiinkin ylipäätään KUVIO 21. PIVITTIN PUELIMESSA KAVEREI- puhelin- ja nettiyhteydestä (Myllyniemi 2009). EN KANSSA PUUVIEN OSUUET 2012, 2014 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2012 JA 2020. () erotettiin varsinaisen kasvokkain tapaamisen lisäksi puhelinyhteys ja nettiyhteys toisistaan (Myllyniemi & Berg 2013). Sittemmin muutos Nettisovelluksilla kirjoittamalla kavereiden kanssa on vain kiihtynyt, ja vuonna 2020 netti- tai vi- viestittelee päivittäin 80 prosenttia ja vanhem- deoyhteys erotettiin nettisovelluksista. Käytetty pien kanssa 44 prosenttia nuorista. Netti- tai erottelu on ennen kaikkea puhumisen ja kirjoitta- videoyhteyksiä (esim. WhatsApp) päivittäisen misen välinen, ja mitattava asia on yhteydenpito yhteydenpidon välineenä kavereihin käyttää noin ja sen tapa, olipa käytetty väline mikä hyvänsä. puolet ja vanhempiin joka viides tutkimukseen Puhelimessa puhumista on selvitetty vapaa- vastanneista nuorista. aikatutkimuksissa vuodesta 2012 lähtien (ks. Vaikka perinteistä puhelua lukuun ottamatta Myllyniemi & Berg 2013). Kavereiden kanssa lapset ja nuoret ovat selvästi useammin yhteydes- puhelimessa puhumisen harveneminen havait- sä kavereihinsa kuin vanhempiinsa, ovat myös tiin jo viisi vuotta sitten (Merikivi, Myllynie- nykyvanhemmat vahvasti läsnä digiviestinnässä. mi & Salasuo 2016). Tuolloin muutos koski Vain joka kolmas lapsi tai nuori ei koskaan puhu lähinnä teini-ikäisiä. Vuosien 2015–2020 välillä vanhempansa kanssa netitse ja vain joka kymme- päivittäisissä puhelinyhteyksissä kavereihin nes ei viestittele lainkaan vanhempansa kanssa on tapahtunut jyrkkä väheneminen myös nettisovelluksella. tutkimuksen vanhemmissa ikäryhmissä. Selitystä puhelinyhteyksien vähenemiselle voi DIGITAALINEN TEKNOLOGIA etsiä netti- tai videoyhteydellä puhumisen yleis- MUUTOSTEN AJURINA tymisestä. Aihetta selvitettiin ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa (kuvio 19), joten siitä ei ole Eri medioiden välityksellä tapahtuvan sosiaalisen saatavissa trenditietoa. Tutkimushaastatteluissa kanssakäymisen muutokset ovat olleet 2000-lu- puhelinyhteyksistä kysyttiin ennen kysymyksiä vulla nopeita ja ilmeisen teknologiavetoisia. Tämä netin tai videoyhteyksien kautta puhumisesta,

TILASTO-OSIO joten osalle haastatelluista on voinut olla epäsel- vähäisempi. Muiden tietolähteiden (esim. Me- vää, kuuluuko älypuhelinten viestintäsovelluksilla rikivi, Myllyniemi & Salasuo 2016) perusteella puhuminen puhelinyhteyden vai nettiyhteydellä kuitenkin tiedetään, että tyttöjen median käyt- puhumisen luokkaan. Niinpä vastaajat ovat voi- tö painottuu poikia enemmän yhteydenpitoon. neet niputtaa näitä viestinnän tapoja yhteen, Myös nyt käsillä olevassa tutkimuksessa yhtey- jolloin saaduissa vastauksissa todennäköisesti yli- denpito ystäviin korostuu mediankäytössä ni- korostuu perinteisten puhelinyhteyksien määrä. menomaan tytöillä (kuvio 24). Nuorimpia tyttöjä Kuvioon 21 on koottu sukupuolittain vuosien voitaneenkin pitää eräänlaisina edelläkävijöinä 2012 ja 2020 vapaa-aikatutkimusten (Myllyniemi tai indikaattoreina sille, mihin suuntaan nuorten & Berg 2013) ja 2014 Nuorisobarometrin (Myl- kommunikointi on mahdollisesti menossa. Tähän lyniemi 2015) tiedot eri ikäisten lasten ja nuorten tärkeään teemaan saadaan lisävalaistusta tarkas- puhelinyhteyksien frekvensseistä. Kaikissa tutki- telemalla nuorten muita yhteydenpitovälineitä. muksissa tytöt ovat poikia harvemmin päivittäi- Nettisovelluksilla viestittely yleistyi nopeasti sessä puhelinyhteydessä kavereihinsa. Vuosien 2010-luvulla (kuvio 22). Tämä koskee erityisesti 2012 ja 2014 välillä havaittiin päivittäisen pu- alle 15-vuotiaita, mutta näkyy myös vanhemmissa helimessa puhumisen vähentyneen jyrkimmin ikäryhmissä. Muutoksen nopeudesta kertoo se, 15–19-vuotiailla tytöillä. Tuolloinen tietoläh- että kahdeksan vuotta sitten noin joka kymmenes de oli Nuorisobarometri, jonka kohderyhmänä 10-vuotias tyttö viesti päivittäin nettisovelluksel- ovat nuoret 15 ikävuodesta ylöspäin (Myllyniemi la, ja nyt vastaava osuus on jo yli puolet. 2015). Tämän tutkimuksen tuloksista nähdään, Edellä nähtiin, ettei kavereiden kanssa kasvo- että myös 10–14-vuotiaiden tyttöjen puhelin- tusten tapaamisessa ole viime vuosina tapahtunut käyttäytyminen on muuttunut rajusti. Päivittäi- suuria muutoksia (kuvio 16), mutta puhelimessa nen puhelimessa puhuminen on pudonnut va- puhuminen vähentyi jyrkästi (kuvio 20). Vaik- jaassa vuosikymmenessä yli 20 prosenttiyksikköä. ka muutosten samanaikaisuudesta ei voi suo- Saman ikäisillä pojilla muutos on ollut paljon raan päätellä niiden olevan yhteydessä, voinee tässä melkoisella varmuudella väittää trendien selittävän toisiaan. Nettisovellukset korvaavat

100 vauhdilla perinteisiä puheluita lasten ja nuorten yhteydenpidossa. Tutkimushaastatteluissa nettisovelluksilla 80 viestittely määriteltiin kirjoittamista sisältäväksi reaaliaikaiseksi yhteydenpidoksi. Määritelmä on 60 sinänsä pätevä, mutta perinteisen kirjoittamisen lisäksi nettisovelluksilla viestittelyyn kuuluvat 40 olennaisena osana myös emojit ja git, kuvamer- kit, joita voivat käyttää myös kirjoitustaidottomat 20 lapset. Jotkut nuoret myös käyttävät nettiso- velluksin tapahtuvassa viestinnässä ääniviestejä, joiden käyttö on ainakin mediatietojen mukaan 0 % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. yleistymässä (esim. Linnake & Kärkkäinen/IS 2019). Yleisellä tasolla nuorten sosiaalisen kans- Pojat 2020 Tytöt 2020 sakäymisen suuntana onkin siirtyminen puhu- Pojat 2012 Tytöt 2012 tusta kirjoitettuun, kuvalliseen, nauhoitettuun ja videoituun. KUVIO 22. PIVITTIN KAVEREIENSA KANSSA Nuorten viestintätapojen muutoksen ilmei- NETTISOVELLUKSILLA VIESTITTELEVT. () nen taustatekijä on älypuhelinten ja sosiaalisen

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 median sovellusten nopea kehitys ja yleistyminen. Kuviosta 22 hahmottuvaa trendiä kahdeksan Säännöllinen netin kautta viestittely oli jo ennen vuoden ajalta voi pohtia myös siitä perspektiivis- älypuhelinten yleistymistä tavallista teini-ikäisillä, tä, että vuoden 2012 teinit ovat nyt pitkälti yli mutta älypuhelin on tehnyt netistä koko ajan kaksikymppisiä nuoria aikuisia. He edustavat mukana kulkevan ja läsnä olevan median. Nykyi- sukupolvea, joka eli ja koki digitaalisen teknolo- sellään tyypillinen ikävaihe lapsen ensimmäiselle gian läpimurtovaiheen ja oppi uuden teknologian älypuhelimelle on koulun aloittaminen eli noin käytön asioiden omaksumisen kannalta otollisessa seitsemän ikävuotta. Älypuhelimet alkavat olla iässä. Vapaa-aikatutkimuksen tuloksista voikin jo niin tavallisia, että alle 10-vuotiaiden harras- tulkita, ettei teini-iässä omaksuttu digitaalisen tusryhmien ohjaajat ja alakoulun ensimmäisten teknologian hyödyntäminen yhteydenpidossa luokkien opettajat viestivät lapsille sovelluksin kavereihin ole vain ikäsidonnainen ilmiö. Viesti- esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä. (Mm. Merikivi, misen muutoksessa onkin kyse pysyvämmästä il- Myllyniemi & Salasuo 2019.) miöstä ja muuttuvasta kulttuurisesta käytännöstä.

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 3. MEIOITUNUT VAPAA-AIKA

Digitaalisella medialla on keskeinen rooli tämän 2019.) Ero sovellusten käytössä ei kuitenkaan päivän yhteiskunnassa. Elämä on digitalisoitunut selity yksinomaan iällä, sillä Facebookin sääntöjen nopeasti, ja monet arkiset asiat ovat hoidettavis- mukaan tilinhaltijan tulisi olla vähintään 13-vuo- sa erilaisten sähköisten medioiden välityksellä. tias – sääntö, jonka kiertäminen on helppoa ja Uutisten seuraaminen tapahtuu usein verkossa, useille nuorille tuttua. samoin kuvaohjelmien katselu, musiikin kuun- Digitaalisen median käytön lisääntyessä ja telu, työnteko, yhteydenpito läheisiin ja ystäviin. arkipäiväistyessä lasten ja nuorten keskuudessa Median välityksellä on mahdollista ilmaista itseä, on tarpeellista tarkastella sitä, miten hyvin oma kuulumista, osallisuutta, ystävyyttä, ajatuksia, median käyttö tunnistetaan ja tiedostetaan (ks. arvoja, asenteita sekä tarkastella itseään ja löytää Noppari 2013, 19). Tässä tutkimuksessa kaikilta oma paikkansa yhteisöissä tai yhteiskunnassa 15 vuotta täyttäneiltä kysyttiin, mitä he pitävät (Kangas, Lundvall & Sintonen 2008, 7–9). Tällai- median käytössä tärkeänä (kuvio 23). nen medioituminen koskee myös lapsia ja nuoria. Yleisimmät hyvin tärkeiksi koetut syyt median Medioitumisella tarkoitetaankin tässä yhteydessä käytölle ovat ystävyyssuhteiden ylläpito (79 %) medialaitteiden ja median käytön juurtumista ja tiedonhaku (74 %). Ehkä hieman yllättäen tiiviisti lasten ja nuorten arkeen (Mulari & Vil- median käyttöä ei koettu niin tärkeäksi asioihin milä 2016, 125; Salasuo, Merikivi & Myllyniemi vaikuttamisen kannalta, sillä näin vastasi aino- 2019). astaan joka neljäs nuori. Yksittäisellä ihmisellä Medioitumisen mahdollistaa se, että valtaosal- on median välityksellä mahdollisuus tuoda jul- la lapsista ja nuorista on käytössään älypuhelin kisuuteen ajatuksia, aatteita, asenteita, oppeja ja tai tietokone (SVT 2018a, ks. myös Merikivi, näkemyksiä, jotka voivat saada aikaan suurtakin Myllyniemi & Salasuo 2016, 17–18). Etenkin massojen liikehdintää. Tämä nähtiin esimerkiksi vuosituhannen taitteessa ja sen jälkeen synty- koronakeväänä, kun sosiaalisessa mediassa levi- neillä on vahva sidos digitaaliseen mediaan, sillä sivät nopeasti erilaiset yleistä mielialaa kohen- digitaalinen mediaympäristö on ollut läsnä koko tamaan tarkoitettuja tempaukset. Sosiaalinen heidän elämänsä ajan. Nuoret käyttävät digitaali- media on ollut globaalisti tärkeä väylä viestiä sen mediaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskunnallisista epäkohdista, eri- monipuolisesti, mikä näkyy tämän tutkimuksen laisista kriiseistä tai tiukasta poliittisesta kontrol- tuloksissa esimerkiksi sosiaalisen median käytön lista. Voidaankin ajatella, että suomalaisnuorten ikäluokittaisissa eroissa. näkemykset median tärkeydestä vaikuttamisen Nuoremmat ikäluokat (10–14-vuotiaat ja väylänä heijastelevat vakaita yhteiskunnallisia 15–19-vuotiaat) käyttävät muita useammin oloja. Sosiaalisen median merkitys on nuorille Instagramia ja Snapchattia. Valtaosa nuorista enemmän viihteellinen ja sosiaalinen kuin yh- ikäluokista käyttää myös vanhempien suosimaa teiskunnallinen ja poliittinen. WhatsAppia. Sen sijaan Facebookin käyttö on Median hyvin tärkeäksi koetut käyttötavat etenkin 10–14-vuotiaiden keskuudessa vähäistä, eroavat hieman tyttöjen ja poikien välillä (ku- sillä sitä käyttää vain noin joka viides vastaaja. vio 24). Tytöistä useampi (85 %) kuin pojista 15–19-vuotiaista Facebookia käyttää jo huomat- (72 %) pitää yhteydenpitoa ystäviin tärkeänä. tavasti useampi (71 %). (Kohvakka & Saarenmaa Myös median merkitys ajankohtaisten asioiden

TILASTO-OSIO Yhteydenpito ystäviin 79 19 2 0

Tiedonhaku 74 24 2 0

Ajankohtaisasioiden seuraaminen 58 37 5 0

Yhteydenpito muihin ihmisiin 44 47 9 0

Ajankulu ja viihde 36 55 9 0

Mahdollisuus omaan rauhaan ja yksinoloon 36 46 17 1

Itsensä ilmaisu 31 43 26 0

Media tukee harrastustani 28 49 22 1

sioiin vaiku�aminen 24 54 22 0

Julkkisten ja idolien seuraaminen 5 38 57 0

% 0 20 40 60 80 100

Hyvin tärkeä Jonkin verran tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa

KUVIO 23. KUINKA TRKEIT SEURAAVAT ASIAT OVAT SINULLE MEIAN KTÖSS, 1529-VUOTIAAT NUORET. ()

100

80

60

40

20

Tytöt 0 Pojat %

Tiedonhaku

Itsensä ilmaisu

Ajankulu ja viihde

Yhteydenpito ystäviin sioiin vaiku�aminen

Media tukee harrastustani

Yhteydenpito muihin ihmisiin

Julkkisten ja idolien seuraaminen Ajankohtaisasioiden seuraaminen

Mahdollisuus omaan rauhaan ja yksinoloon

KUVIO 24. MEIAN KTÖSS VIN TRKE, 1529-VUOTIAAT TTÖT JA POJAT. ()

60 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Yhteydenpito ystäviin 15–19-v. 81 17 1 0 20–24-v. 83 15 2 0 25–29-v. 72 25 3 0 Tiedonhaku 15–19-v. 66 31 3 0 20–24-v. 79 20 1 0 25–29-v. 77 22 2 0 Ajankohtaisasioiden seuraaminen 15–19-v. 52 41 6 1 20–24-v. 56 39 5 0 25–29-v. 65 31 4 0 Yhteydenpito muihin ihmisiin 15–19-v. 45 49 6 0 20–24-v. 48 47 5 0 25–29-v. 39 47 14 0 Ajankulu ja viihde 15–19-v. 44 50 6 0 20–24-v. 36 57 6 1 25–29-v. 29 57 14 0 Mahdollisuus omaan rauhaan ja yksinoloon 15–19-v. 40 48 11 1 20–24-v. 35 47 16 2 25–29-v. 32 44 23 1 Itsensä ilmaisu 15–19-v. 40 43 17 0 20–24-v. 28 48 24 0 25–29-v. 26 39 35 0 Media tukee harrastustani 15–19-v. 27 48 25 0 20–24-v. 28 52 19 1 25–29-v. 28 47 24 1 sioiin vaiku�aminen 15–19-v. 27 52 20 1 20–24-v. 22 56 22 0 25–29-v. 22 52 25 1 Julkkisten ja idolien seuraaminen 15–19-v. 6 44 50 0 20–24-v. 7 40 52 1 25–29-v. 3 30 67 0 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Hyvin tärkeä Jonkin verran tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa

KUVIO 25. MEIAN KTÖSS TRKE, IKRMITTIN VERTAILTUNA. () seuraamisessa on tytöille (63 %) tärkeämpää rakentavat omaa identiteettiään ja reektoivat kuin pojille (53 %). Useampi tyttö kuin poika sitä sosiaalisen median välityksellä osallistumalla pitää mediaa tärkeänä kanavana itsensä ilmaisus- erilaisiin yhteisöihin ja etsien samalla paikkaansa sa ja asioihin vaikuttamisessa. Pojat puolestaan yhteiskunnassa (Kangas, Lundvall & Sintonen pitävät hieman tärkeämpänä median merkitystä 2008, 7–9). Voi myös olla, että nuoremmat ikä- ajankulussa (37 %) ja mahdollisuutta omaan luokat ovat löytäneet monipuolisemmin median rauhaan (38 %). käyttötavat ja kokevat siksi itseilmaisun ja asioihin Median käyttötapojen tärkeys vaihtelee myös vaikuttamisen muita tärkeämpinä. ikäluokittain (kuvio 25). Yhteydenpitovälinee- nä media on erityisen tärkeä 15–24-vuotiaille, NUORTEN MUUTTUNUT MEDIAN kun taas tiedonhaku ja ajankohtaisten asioiden KÄYTTÖ seuraaminen on tärkeää yli 20-vuotiaille. Ajan- kulu ja viihde sekä mahdollisuus omaan rauhaan Vuosien 2015 ja 2020 tulosten perusteella vai- koetaan yleisimmin hyvin tärkeinä nuoremmissa kuttaa siltä, että median käytössä ja kokemisessa ikäluokissa. Myös itsensä ilmaisu on nuorem- on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittäviä muu- mille muita useammin hyvin tärkeää. Viimeksi toksia (kuvio 26). Koska vapaa-aikatutkimuksessa mainitun voi olettaa liittyvän siihen, että nuoret median käytöstä kysyttiin ensimmäistä kertaa

TILASTO-OSIO vuonna 2015, ei tuloksista voi tehdä pidempi- suhtautumisesta julkkiksiin ja fanituksen koh- aikaista vertailua. teisiin digitaalisen median aikakaudella. Idolien Vuoden 2020 tuloksissa media koetaan lähes seuraaminen on nykyisin helpompaa kuin kos- kaikilla osa-alueilla tärkeämmäksi kuin vuonna kaan, ja oman idolin kuulumisia voi halutessaan 2015. Media oli tärkeä yhteydenpidon väline seurata aamusta iltaan useiden digitaalisten jo vuonna 2015, mutta tulosten mukaan tämä medioiden välityksellä. On yllättävää, etteivät ny- merkitys on edelleen kasvanut. Median merkitys kynuoret pidä tätä digitaalisen median tarjoamaa niin tiedonhaussa kuin ajanvietteenä on kasvanut. mahdollisuutta kovin tärkeänä. Ovatko julkkikset Havainnot kertovat siitä, mihin yleistyneiden ja idolit digiaikana jo niin helposti tavoitettavia älypuhelinten tarjoamia mahdollisuuksia hyö- ja arkipäiväistyneitä, että monien nuorten kovin dynnetään. kiinnostus heitä kohtaan alkaa olla kyllääntynyt? Suhteellisesti suurimmat muutokset viiden Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei vuoden aikana medialle annettavissa merkityk- vielä uskalla ennustaa tähtikultin hiipumista tai sissä näkyvät vaikuttamisen ja itsensä ilmaisun tähteyden ”tasapäistymistä”, mutta havainnot tar- osa-alueilla. Yhä useampi nuori kokee median joavat pohdittavaa. Tärkeä avaus keskusteluun on hyvin tärkeänä asioihin vaikuttamisen ja itsensä tässä teoksessa julkaistu sosiaalihistorioitsija Janne ilmaisun kanavana. Poikolaisen tutkimusartikkeli, jossa tarkastellaan Median käytön hyvin tärkeänä kokevien nykyajan faniutta sekä sen muotoja ja käytäntöjä. osuudet kasvoivat vuodesta 2015 kaikilla muilla Median käytön merkityksen lisääntyminen osa-alueilla paitsi julkkisten ja idolien seuraami- vuosien 2015 ja 2020 välillä oli odotettua, sillä sessa. Senkin osalta niiden nuorten osuus väheni nopeasti digitalisoituvassa maailmassa median rooli hieman, jotka eivät pidä mediaa lainkaan tär- väistämättä kasvaa ja korostuu. Median sisällöt keänä julkkisten ja idolien seuraamisessa. Tu- ovat yhä useammin vapaasti saatavilla, erilaisten los herättää kiinnostavan kysymyksen nuorison media-alustojen määrä on lisääntynyt, älylaitteet

2020 Yhteydenpito ystäviin 79 19 2 0 2015 77 21 2 0 2020 Tiedonhaku 74 24 2 0 2015 69 29 2 0 2020 Yhteydenpito muihin ihmisiin 44 47 9 0 2015 34 54 12 0 2020 Ajankulu ja viihde 36 55 9 0 2015 25 57 18 1 2020 Mahdollisuus omaan rauhaan ja yksinoloon 36 46 17 1 2015 23 42 35 1 2019 Itsensä ilmaisu 31 43 26 0 2015 18 39 43 0 2020 Media tukee harrastustani 28 49 22 1 2015 19 39 42 1 2020 sioiin vaiku�aminen 24 54 22 0 2015 13 46 40 1 2020 Julkkisten ja idolien seuraaminen 5 38 57 0 2015 6 29 65 0 % 0 20 40 60 80 100

Hyvin tärkeä Jonkin verran tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa

KUVIO 26. MEIAN KTÖSS TRKE VUOSINA 2015 JA 2020. ()

62 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 27a. Yhteydenpito ystäviin 27b. Tiedonhaku 100 100

80 80

60 60

40 40

20 20

0 0 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

27c. Yhteydenpito muihin ihmisiin 27d. Ajankulu ja viihde 60 60

40 40

20 20

0 0 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

27e. Mahdollisuus omaan rauhaan 27f. Itsensä ilmaisu 60 60

40 40

20 20

0 0 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

27g. Media tukee harrastusta 27h. Asioihin vaikuttaminen 40 40

20 20

0 0 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

27i. Julkkisten ja idolien seuraaminen

20

10 Tytöt 2020 Tytöt 2015 Pojat 2020 0 Pojat 2015 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

KUVIOT 27A27I. MEIANKTTÖTAPAA VIN TRKEN PITVIEN OSUUET, VUOET 2015 JA 2020, IN JA SUKUPUOLEN MUKAAN. () TILASTO-OSIO ovat yleistyneet ja nopeammat datayhteydet mah- osuus kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2020 perä- dollistavat median käytön ajasta ja paikasta riip- ti 21 prosenttia. Samalla ajanjaksolla vastaavan pumatta. Vaikka haastateltavilta ei varsinaisesti ikäryhmän poikien kohdalla ei muutosta ole kysytty digitaalisen median käytöstä vaan median havaittavissa (kuvio 27h). käytöstä yleisesti, on oletettavaa, että juuri digi- taalinen media on muutosten taustalla. Samalla MEDIA SUKUPOLVIEN VÄLISISSÄ perinteisen paperimedian merkitys on pienentynyt SUHTEISSA (esim. Seemer, Halonen & Passi 2016). Jos katsotaan median käytön tärkeydessä ta- Medialla on tärkeä asema perhe-elämässä. Van- pahtuneita muutoksia hieman tarkemmin, niin hemmat lukevat lapsilleen iltasatuja ja perheet ne näyttäisivät olevan ikäluokkakohtaisten osuuk- katsovat yhdessä televisiota. Viikonlopun pitsa- sien ja sukupuolen mukaan trendimäisiä (kuviot tilaus tehdään yhdessä internetin välityksellä ja 27a–27i). Median merkityksen tärkeydessä suurin syödessä pelataan konsolipelejä. Automatkoilla ra- ikäluokkakohtainen kasvu on tapahtunut itsensä diosta kuunnellaan musiikkia ja kotiintuloajoista ilmaisun osa-alueella ja koskee 15–19-vuotiaita neuvotellaan WhatsAppin välityksellä. Yhteinen tyttöjä (17 %) ja poikia (21 %). Vastaavia suuria median käyttö voikin olla niin vapaa-aikaan, ja saman suuntaisia ikäluokkakohtaisia muutoksia koulunkäyntiin kuin arkisiin rutiineihin liitty- on tapahtunut muissakin ikäluokissa. Kuviois- vää toimintaa. Lasten ja vanhempien yhteinen sa näkyy myös muutoksia, jotka ovat tietyssä median käyttö on myös oppimista, kasvatusta ja ikäluokassa erilaisia poikien ja tyttöjen välillä. opettamista. Vanhemmat pyrkivät opettamaan Esimerkiksi median hyvin tärkeäksi asioihin vai- lapsilleen median käyttöä ja medialukutaitoa, kuttamisessa kokevien 25–29-vuotiaiden tyttöjen kun lapset puolestaan opastavat vanhempiaan

7–9-v. tytöt 26 54 17 3 7–9-v. pojat 28 52 21 0 10–14-v. tytöt 18 59 22 1

Pelaaminen 10–14-v. pojat 17 60 21 3

7–9-v. tytöt 15 53 28 4 7–9-v. pojat 13 55 26 6 10–14-v. tytöt 18 59 22 2 10–14-v. pojat 24 56 19 1 Ne�n kä� Ne�n

7–9-v. tytöt 41 47 12 0 7–9-v. pojat 51 43 5 1 10–14-v. tytöt 52 39 9 0 Telkkarin

katsominen 10–14-v. pojat 54 38 7 1

7–9-v. tytöt 38 46 12 4 7–9-v. pojat 28 54 17 1 10–14-v. tytöt 22 56 22 1 Musiikin kuuntelu 10–14-v. pojat 19 45 34 2

7–9-v. tytöt 52 35 14 0 7–9-v. pojat 59 31 9 1 10–14-v. tytöt 11 41 49 0

Lukeminen 10–14-v. pojat 15 34 49 2 % 0 20 40 60 80 100

Usein Joskus Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 28. MEIAN KTTÖ VANEMPIEN KANSSA, 714-VUOTIAAT TTÖT JA POJAT. ()

64 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 esimerkiksi erilaisten sosiaalisen median viestin- kielelliselle kehitykselle ja lukemaan oppimiselle täsovellusten saloihin. (Soininen & Merisuo-Storm 2015). Kuviossa 28 tarkastellaan lasten ja vanhem- Jos yhdessä lukeminen on yleisintä pienempien pien yhteistä median käyttöä. Tuloksia voi lukea lasten kanssa, niin nettiä puolestaan yhdessä van- alleviivaten median merkitystä nykyisessä perhe- hempiensa kanssa käyttävät eniten 10–14-vuotiaat elämässä, mutta samalla ne kertovat sosiaalisista nuoret. Tämä selittyy luultavimmin sillä, ettei mediakäytännöistä ja perhekulttuurien dynamii- netti vielä kuulu 7–9-vuotiaiden elämään ja vapaa- kasta. Tuloksia tulkitessa on hyvä huomata, ettei aikaan samaan tapaan kuin yli 10-vuotiailla. Netin kuvio kerro lasten ruutuajasta, vaan ainoastaan merkitys myös koulussa ja opinnoissa kasvaa iän siitä, tekevätkö vanhemmat yhdessä asioita lasten- myötä, mikä heijastunee tuloksiin. Yli 10-vuotiaat sa kanssa ja kuinka usein. Tulokset eivät myöskään lapset myös osallistuvat nuorempia useammin tarkoita sitä, että esimerkiksi noin joka neljäs perheen arkisiin käytänteisiin ja päätöksentekoon, 7–9-vuotias lapsi käyttäisi nettiä itsenäisesti, jos mikä nykyaikana tarkoittaa usein erilaisia toimia heidän vanhempansa eivät ole mukana. Näin ja palveluiden käyttöä netissä. toki voi olla, mutta on yhtä lailla mahdollista, Suurin osa lapsista kertoi kuuntelevansa joskus että nämä 7–9-vuotiaat eivät käytä itsenäisesti tai useasti musiikkia yhdessä vanhempansa kanssa. nettiä lainkaan. Yli kolmannes (38 %) 7–9-vuotiaista tytöistä ja Selvästi suosituin vanhempien ja lasten yh- pojistakin yli neljännes (28 %) kertoi kuuntelevan- teinen ja usein tapahtuva tekeminen median sa musiikkia usein yhdessä vanhempansa kanssa. parissa on television katselu, josta kertoi noin Lasten ja vanhempien usein tapahtuva yhteinen puolet kaikista vastaajista. Tulos on varsin odo- musiikin kuuntelu vähenee selvästi iän myötä. Siitä tettu, sillä useissa kodeissa televisio on iltaisin kertoi noin viidesosa 10–14-vuotiaista vastaajista päällä ja aika ajoin koko perhe kokoontuu sen (tytöt 22 % ja pojat 19 %). Musiikin kuuntelu äärelle (mm. Valkonen 2012; myös Saarenmaa ylipäätään on vähentynyt ikäryhmässä 10–14-vuo- 2020). Toisaalta nykyisin monissa perheissä on tiaat, vaikka tarjonta ja saatavuus ovat parantuneet useampia televisioita, ja ohjelmia voi seurata myös 2000-luvulla merkittävästi (SVT 2017). älylaitteiden välityksellä. Samoin ohjelmatarjonta Edellisestä kuviosta nähtiin, että lapset tekevät on usein kohdennettu tietylle katsojaryhmälle, paljon erilaisia mediaan liittyviä asioita yhdessä mikä pikemminkin tukee eriaikaista kuin sa- vanhempansa ja perheensä kanssa. Kuviosta 29 manaikaista television katselua. Joissain perheissä käy ilmi, että huomattavan suuri osuus lapsista televisio sammutetaan lastenohjelmien jälkeen tai (86 %) kertoi yhdessä tekemisestä vähintään kol- viimeistään, kun lapset eivät enää täytä ohjelmien men eri median kohdalla. Vain kolme prosenttia ikärajasuosituksia. (Valkonen 2012.) nuorista kertoi yhteisestä tekemisestä ainoastaan Yhdessä lukeminen on selvästi yleisintä yhden median osalta. Vähäisestä yhteisestä te- pienempien lasten kanssa. Vanhemmat lukevat kemisestä kertoneissa oli yhtä paljon tyttöjä ja 7–9-vuotiaiden lasten kanssa huomattavasti ylei- poikia. Tulosten mukaan media on 2020-luvulla semmin kuin 10–14-vuotiaiden lasten kanssa. vahvasti läsnä sukupolvien välisissä suhteissa. Tulos ei ole yllättävä, ja ero selittynee sillä, että Kuviossa 30 tarkastellaan asuinalueittain las- pienemmät lapset eivät vielä lue sujuvasti ja van- ten ja vanhempien yhteistä tekemistä median hemmat pyrkivät yhdessä lukemisella tukemaan parissa. Tulokset osoittavat, että lasten ja nuor- oppimista. Iltaisin lapselle lukeminen on myös ten sekä vanhempien vapaa-ajanvietto median kulttuurinen perinne ja tapa rauhoittua ennen parissa on erilaista kaupunkien keskustassa kuin nukkumaan menoa. Lukeminen onkin tärkeä maaseutuympäristössä. taito, joka lapsen varttuessa kehittää oppimis- Erityisesti lukemisessa isojen kaupunkien valmiuksia ja tukee koulunkäyntiä. Kodin lu- keskustat eroavat muista asuinalueista. Isojen kukulttuurilla on myös tärkeä merkitys lapsen kaupunkien keskustassa asuvat lapset kertoivat

TILASTO-OSIO 40 36 35 34 33 32 30 30

21 20 19 20

10 10 10 10

3 3 3 0 0 0 0 0 1 2 3 4 5 Median kä�tavat yhteensä Yhteensä Tyttö Poika

stt meian kä�tavat pelaaminen ne�n kä� television katsominen musiikin kuuntelu lukeminen

KUVIO 29. MEIAN KTÖN MONIPUOLISUUS ESS VANEMPIEN KANSSA, 714-VUOTIAAT ()

selvästi muita useammin harrastavansa usein Myös tätä eroa voi selittää erilaisilla vapaa-ajan lukemista yhdessä vanhemman kanssa. Ero var- vieton käytännöillä, kuten lasten mahdollisuu- sinkin maaseutuympäristössä asuvien nuorten della harrastaa ja oleskella lähiöissä ulkona kanta- yhteisiin lukukokemuksiin on huomattava. Tätä kaupunkia vapaammin. Vastaavasti kaupunkien havaintoa selittävät varmasti useat tekijät, mutta keskustassa asuvien perheiden voidaan olettaa viet- kyse lienee ainakin erilaisista vapaa-ajan vieton tävän suuremman osan vapaa-ajastaan sisätiloissa tavoista ja mahdollisuuksista. Isojen kaupunkien ja harrastavan siellä esimerkiksi yhdessä lukemista. keskustassa asuvat lapset saavat harvemmin viet- Ehkäpä lähiö muistuttaakin lukemisen kulttuuris- tää aikaansa vapaasti ulkona tai kaduilla, joten ten puitteiden osalta enemmän maaseutuasumista suurempi osa vapaa-ajasta kuluu sisäharrastei- kuin elämistä ison kaupungin keskustassa. den parissa. Maaseutuympäristössä lapset saavat Erot yhdessä lukemisessa voivat myös viitata vapaa-ajalla leikkiä ja liikkua varsin vapaasti ul- asuinalueiden välisiin kulttuurisiin eroihin. Moni kona, jolloin lukuhetket ja yhteinen lukeminen perhe asuu ison kaupungin keskustassa muun jäävät vähemmälle. Toinen mahdollisesti isojen muassa hyvän kulttuuritarjonnan vuoksi (Strand- kaupunkien keskustassa ja maaseutuympäristössä ell 2017). Vastaavasti maaseutuympäristössä asu- asuvien lasten ja vanhempien yhteisen lukemisen vat pitävät tärkeänä luontoa, ulkona olemista ja eroja selittävä tekijä voi olla etäisyys kirjastoihin. lasten vapaata leikkiympäristöä (ks. Heiskanen & Kirjallisuutta on isojen kaupunkien keskustassa Kahila 2006). Tällaiset arvostukset heijastelevat helposti saatavilla, kun taas maaseutuympäristössä myös perheiden vapaa-ajan viettoon ja yhteisiin etäisyys esimerkiksi kirjastoon voi olla pitkä. harrastuksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Lasten ja vanhempien yhdessä lukemisen ero Edellisistä pohdinnoista voi hakea selitystä on suurin isojen kaupunkien keskustassa ja maa- myös toiseen kuviossa näkyvään eroon asuinalu- seudulla asuvien välillä, mutta huomattava myös eiden välillä. Isojen kaupunkien keskustassa asu- kaupunkien keskustassa ja lähiössä asuvien välillä. vista lapsista 36 prosenttia kertoi kuuntelevansa

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Ison kaupungin keskusta 25 50 21 4 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 22 55 21 2 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 22 57 20 2 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue 19 60 20 0 Pelaaminen Maaseutuympäristö 18 59 21 3

Ison kaupungin keskusta 14 64 18 4 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 17 53 28 2 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 21 54 23 3 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue 17 63 17 2 Ne�n kä� Ne�n Maaseutuympäristö 19 54 21 6

Ison kaupungin keskusta 50 46 4 0 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 52 37 10 1 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 51 44 5 0 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue Telkkarin 53 42 5 0 katsominen Maaseutuympäristö 48 38 14 1

Ison kaupungin keskusta 36 39 21 4 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 24 49 24 3 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 23 52 24 1

Musiikin Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue kuuntelu 30 46 23 1 Maaseutuympäristö 19 59 21 1

Ison kaupungin keskusta 61 18 21 0 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 25 44 31 0 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 28 32 40 1 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue 37 36 28 0 Lukeminen Maaseutuympäristö 21 29 46 4 % 0 20 40 60 80 100

Usein Joskus Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 30. MEIAN KTTÖ VANEMPIEN KANSSA ASUINMPRISTÖN MUKAAN, 714-VUOTIAAT. () usein musiikkia yhdessä vanhemman kanssa, kun opitut käytännöt kestävät läpi koko elämänkulun. vastaava osuus maaseutuympäristössä asuvista Miellyttävä lapsuuden kokemus isän tai äidin lapsista on vain 19 prosenttia. Tämäkin ero luul- iltasadun lukemisesta ennen nukkumaan menoa tavimmin palautuu vapaa-ajan vieton tapoihin, halutaan tarjota myös omalle lapselle. käytänteisiin ja arvostuksiin. Erilaisten tietojen ja taitojen välittyminen Lasten ja vanhempien median parissa yhdes- sukupolvien välisessä suhteessa ei kuitenkaan ole sä viettämä aika kertoo vain tietystä vapaa-ajan yksisuuntaista. Nimenomaan median kohdalla osa-alueesta. Mikäli tarkasteltaisiin esimerkiksi kuulee toistuvasti puhuttavan siitä, kuinka lapset lasten ja vanhempien yhdessä tekemiä käsitöitä, opettavat vanhempiaan esimerkiksi älylaitteiden liikuntaa tai ulkoilua, kääntyisi yhdessä tekemisen käytössä tai pikaviestipalveluiden hyödyntämi- painopiste luultavasti maaseudun eduksi. sessä. Myös pelaaminen on esimerkki median Lasten ja vanhempien yhteisiä harrasteita käytöstä, jossa lapset saattavat olla vanhempiensa median parissa voi tarkastella myös sosiaalisena opettajia. Media onkin yksi niistä modernin elä- areenana, jossa sukupolvelta toiselle välittyy ja män alueista, joiden sanotaan aiheuttaneen häi- välitetään elämän kannalta tärkeitä tietoja, tai- riöitä aiemmin varsin yksisuuntaisena pidettyyn toja, arvoja, asenteita ja käytäntöjä (Häkkinen aineettoman pääoman välittymiseen sukupolvelta ym. 2013). Perheellä on keskeinen rooli lapsen seuraavalle (mm. Myllyniemi 2012; Häkkinen mediasuhteen rakentumisessa ja monet lapsena ym. 2013; Bolin & Skogerbo 2013).

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 4. MEIAN AIEUTTAMAT RIIAT PEREISS JA KTÖN SNTEL

Johanna Lammi-Taskula ja Marjatta Bardy Kuviossa 31 on esitetty 7–14-vuotiaiden las- (2009) raportoivat jo yli 10 vuotta sitten, että ten kokemuksia median käytön aiheuttamista pelaaminen ja netin käyttö aiheuttavat kotitöi- erimielisyyksistä perheessä. Tulokset osoittavat, den jälkeen eniten riitelyä lasten ja vanhempien että pelaaminen on suurin yksittäinen riitelyn välillä. Riitely pelaamisesta sekä netin ja kännykän aihe median käytössä. Tämä koskee erityisesti käytöstä onkin tuttu ilmiö myös nykypäivän poikia, sillä yli 60 prosenttia 7–14-vuotiaista lapsiperheissä. Aihe on arkinen ja monille koke- pojista kertoi pelaamisen määrän aiheuttaneen muksesta turhankin tuttu, mutta tutkimuksissa joskus tai usein riitelyä vanhempien kanssa. vähälle huomiolle jäänyt palanen lapsiperheiden Usein tapahtuvasta pelaamisen määrää koske- arjen todellisuutta. vasta riitelystä kertoi 14 prosenttia 7–9-vuo-

Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 6 47 44 3 saa pelata? Pojat 7–9-v. 14 46 38 2 Tytöt 10–14-v. 3 32 65 0 Pojat 10–14-v. 14 49 37 0

Millaisia pelejä Tytöt 7–9-v. 5 23 69 2 saa pelata? Pojat 7–9-v. 1 31 66 2 Tytöt 10–14-v. 1 10 89 0 Pojat 10–14-v. 3 19 77 0

Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 9 20 67 5 saa kä�ää Pojat 7–9-v. 7 35 57 1 neä Tytöt 10–14-v. 6 36 58 0 Pojat 10–14-v. 9 30 58 2

Mitä ne�ssä Tytöt 7–9-v. 7 16 73 4 saa tehdä? Pojat 7–9-v. 2 18 75 5 Tytöt 10–14-v. 1 12 85 1 Pojat 10–14-v. 1 14 83 1

Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 6 23 70 0 saa katsoa Pojat 7–9-v. 3 26 71 0 telkkaria? Tytöt 10–14-v. 3 11 85 1 Pojat 10–14-v. 3 13 83 1

Mitä telkkarista Tytöt 7–9-v. 2 22 74 1 saa katsoa? Pojat 7–9-v. 1 29 69 1 Tytöt 10–14-v. 0 13 87 0 Pojat 10–14-v. 1 17 82 1 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Usein Joskus Ei En osaa sanoa

KUVIO 31. TULEEKO TEILL ISN, IIN TAI MUIEN PEREEN AIKUISTEN KANSSA RIITAA SIIT, 714-VUOTIAIEN VASTAUKSET. ()

TILASTO-OSIO tiaista pojista ja sama osuus 10–14-vuotiaista median aiheuttamista riidoista vanhempien kans- pojista. sa kuin 10–14-vuotiaat. Enemmistö myös 7–9-vuotiaista tytöistä ker- Huomionarvoista tuloksissa on myös se, että toi pelaamisen määrän aiheuttavan riitaa vanhem- tytöillä riitely netin käytön tai pelaamisen mää- pien kanssa. Usein tapahtuvasta riitelystä kertoi rästä on yhteydessä siihen, millaista päivittäistä kolme prosenttia tämän ikäryhmän tytöistä. ruutuaikaa vastaaja pitää itselleen sopivana. Ne Tyttöjen riitely vanhempien kanssa pelaamisen tytöt, joiden mielestä kaksi tuntia tai enemmän määrästä vähenee selvästi iän myötä. 10–14-vuo- on sopiva ruutuaika, riitelevät todennäköisemmin tiaista tytöistä enää noin kolmannes (35 %) kertoi perheen aikuisen kanssa pelaamisen tai netin pelaamisen määrän aiheuttamasta riitelystä. käytön määrästä. Pelaamisen määrä ei ole ainoa peleihin liittyvä seikka, joka aiheuttaa perheissä riitaa. 7–9-vuoti- VANHEMPIEN NÄKEMYS RIITELYSTÄ aista pojista ja tytöistä noin 30 prosenttia kertoi riitaa syntyneen myös siitä, millaisia pelejä saa Näkökulman laajentamiseksi myös 7–14-vuo- pelata. Poikien kohdalla riitely pelien sisällöis- tiaiden nuorten vanhemmilta kysyttiin median tä jatkuu vielä 10 ikävuoden jälkeenkin, sillä aiheuttamasta riitelystä. Vanhemmille esitettiin 10–14-vuotiaista pojista useampi kuin joka viides samat kysymykset kuin lapsille. Näin mediasta (22 %) kertoi pelien aiheuttaneen ainakin joskus riidan aiheuttajana perheissä saatiin mukaan myös riitelyä vanhempien kanssa. Kuten pelaamisen kasvattajien näkökulma. määrän kohdalla, vähenee tyttöjen riitely pelien Kaikkiaan vanhempien vastaukset ovat var- sisällöistä 10 ikävuoden jälkeen. sin yhdenmukaisia lasten vastausten kanssa (ks. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kuvio 32). Vanhemmat kuitenkin kokevat lapsia vanhemmat pyrkivät rajoittamaan lastensa pe- useammin median käytön määrän aiheuttavan laamisen määrää ja vaikuttamaan pelien sisältöön. perheessä riitelyä. Ainoastaan television katse- Moni haastateltavista nuorista pelaisi mieluusti lun sisällön aiheuttamasta riitelystä vanhemmat enemmän ja toisenlaisia pelejä. Pelaaminen onkin kertoivat lapsiaan harvemmin. yleinen syy riitelyyn lasten ja vanhempien välillä Vanhempien vastaukset vahvistavat tulosta, ja heijastuu siten monin tavoin perheen arkeen jonka mukaan pelaamisesta riidellään useimmin ja ilmapiiriin. poikien kanssa. Neljä viidestä pojan vanhemmasta Myös netin käyttö on useissa perheissä tuttu kertoi, että pelaamisen määrä aiheuttaa joskus tai riitelyn aihe. Noin joka kolmas nuori kertoi netin usein riitelyä. Pelaamisen sisällöistä aiheutuvasta käytön määrän aiheuttaneen riitelyä vanhempien riitelystä kertoi hieman useampi kuin joka kolmas kanssa. Harvimmin käytön määrästä riitelevät pojan vanhempi. 7–9-vuotiaat tytöt (29 %), mutta samalla he ker- Vertailtaessa lasten ja vanhempien vastauksia tovat useimmin riidoista nettisisällöistä (23 %). vaikuttaa siltä, että pojat aliraportoivat pelaamisen Yleisesti riitelyn aiheena on kuitenkin useam- aiheuttamaa riitelyä. Toki pojat myös voivat kokea min netin käytön määrä kuin sisältö, nettisisäl- pelaamisesta vanhempiensa kanssa käymänsä kes- löistä riitelystä kertoi vain noin 15 prosenttia kustelut enemmän neuvotteluna kuin riitelynä. 10–14-vuotiaista vastaajista. Vanhempien kehotukset pelaamisen lopettami- Myös television katselu aiheuttaa 7–9-vuoti- sesta kuitataan helposti nyökyttelyllä ja ”joo, aiden vastausten mukaan jonkin verran riitelyä joo” -kommenteilla, vaikka pelaaminen edelleen vanhempien kanssa. Riitelyn aiheena ovat yhtä jatkuu. Tällaisessa monissa perheissä tutussa ti- lailla television katselun määrä kuin ohjelmasisäl- lanteessa vanhempi voi helposti ”hiiltyä”, kun löt. Samaan tapaan kuin netin käytön kohdalla, lapsi tuskin edes rekisteröi vanhemman reaktiota. myös riitely television katselun osalta vähenee Myös netin käyttö varsin yleisenä riitelyn iän karttuessa. 7–9-vuotiaat kertovat useammin aiheena saa vahvistusta vanhempien vastauksista.

70 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 10 48 42 0 saa pelata? Pojat 7–9-v. 31 53 16 0 Tytöt 10–14-v. 3 41 55 0 Pojat 10–14-v. 23 56 21 1

Millaisia pelejä Tytöt 7–9-v. 1 21 76 2 saa pelata? Pojat 7–9-v. 6 27 67 0 Tytöt 10–14-v. 1 9 90 0 Pojat 10–14-v. 3 35 61 1

Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 7 42 49 1 saa kä�ää Pojat 7–9-v. 16 41 42 0 neä Tytöt 10–14-v. 12 36 52 0 Pojat 10–14-v. 11 46 42 1

Mitä ne�ssä Tytöt 7–9-v. 6 21 71 2 saa tehdä? Pojat 7–9-v. 4 18 77 1 Tytöt 10–14-v. 1 14 85 0 Pojat 10–14-v. 1 19 80 1

Kuinka paljon Tytöt 7–9-v. 5 38 56 1 saa katsoa Pojat 7–9-v. 6 41 53 0 telkkaria? Tytöt 10–14-v. 4 20 76 0 Pojat 10–14-v. 2 23 75 0

Mitä telkkarista Tytöt 7–9-v. 0 15 84 1 saa katsoa? Pojat 7–9-v. 0 21 79 0 Tytöt 10–14-v. 2 13 85 0 Pojat 10–14-v. 0 20 80 0 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Usein Joskus Ei En osaa sanoa

KUVIO 32. TULEEKO TEILL LAPSEN KANSSA RIITAA, SIIT..., 714-VUOTIAIEN VANEMPIEN UOLTAJIEN VASTAUKSET. ()

Noin puolet vanhemmista kertoi netin käytön varmasti monia, ja ne vaihtelevat vastaajien mu- aiheuttamasta riitelystä. Lasten omien vastausten kaan. Seuraavassa kuitenkin syvennytään hieman perusteella 7–9-vuotiaat tytöt riitelevät ikäisi- tarkemmin lasten ja vanhempien toisistaan poik- ään poikia ja vanhempia lapsia vähemmän netin keaviin vastauksiin, sillä se on tutkimusmenetel- käytön määrästä vanhempien kanssa. Tämä ero män näkökulmasta varsin olennainen aihe. ei näy vanhempien vastauksissa, vaan 7–9-vuo- Taulukoissa 1a–1c tarkastellaan vanhempien tiaiden tyttöjen vanhemmat kertovat riitelystä ja lasten vastausten yhdenmukaisuutta netin käy- siinä missä muutkin. tön, pelaamisen ja telkkarin katsomisen määrien Lasten ja vanhempien erilaiset kokemukset aiheuttamasta riitelystä. Vanhempien vastaukset median käytön aiheuttamasta riitelystä ovat kiin- näkyvät vaakarivissä ja lasten pystyrivissä. Maa- nostava tulos. Kertooko se lasten erilaisesta tavas- latut ruudukot kertovat lasten ja vanhempien ta mieltää ja merkityksellistää jokin sanaharkka vastausten yhdenmukaisuudesta. riitelyksi vai heijastaako se lasten erilaista tapaa Yhdenmukaisia vastauksia on kysymyksessä vastata tutkimuskysymyksiin? Voidaan myös poh- pelaamisesta riitelemisessä kaikkiaan 63 prosenttia tia, onko kyse siitä, että vanhempi on saattanut tapauksista (tytöt 64 %, pojat 63 %). Television olla kyselyä tehtäessä kuulolla ja lapsi halunnut katselemisen määrästä riitelemisen suhteen van- antaa riitelystä silotellumman kuvan? Syitä on hemmat ja lapset ovat vielä yhdenmukaisempia

TILASTO-OSIO TAULUKKO 1A. TULEEKO TEILL RIITAA SIIT, KUINKA PALJON SAA PELATA VANEMPIENUOLTA- JIEN JA EIN LASTENSA VASTAUSTEN ENMUKAISUUEN VERTAILU. Tytöt U E hteensä Vanhempi U 21 100 n14 54 100 n96 E 0 21 100 n112 U E hteensä Vanhempi U 40 22 100 n63 28 100 n133 E 2 100 n47

TAULUKKO 1. TULEEKO TEILL RIITAA SIIT, KUINKA PALJON SAA KTT NETTI VANEMPIEN UOLTAJIEN JA EIN LASTENSA VASTAUSTEN ENMUKAISUUEN VERTAILU. Tytöt U E hteensä Vanhempi U 14 48 100 n21 49 40 100 n85 E 82 100 n113 U E hteensä Vanhempi U 44 100 n32 10 40 50 100 n110 E 4 23 100 n100

TAULUKKO 1. TULEEKO TEILL RIITAA SIIT, KUINKA PALJON SAA KATSOA TELKKARIA VANEMPIEN UOLTAJIEN JA EIN LASTENSA VASTAUSTEN ENMUKAISUUEN VERTAILU. Tytöt U E hteensä Vanhempi U 46 100 n11 32 100 n59 E 90 100 n154 U E hteensä Vanhempi U 0 44 100 n9 100 n72 E 2 100 n164

72 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 (tytöt 71 %, pojat 70 %). Netin käyttömääristä käyttö on yleisintä alle 10-vuotiaiden lasten äly- riitelemisestä kysyttäessä sen sijaan on yhdenmu- puhelimissa. Miltei kolme viidestä vanhemmasta kaisia vastauksia hieman vähemmän, 57 prosent- kertoi rajoittavansa ainakin joskus ja lähemmäs tia, ja lasten ja heidän vanhempiensa vastausten puolet vanhemmista usein lapsen älypuhelimen yhdenmukaisuus vaihtelee enemmän lapsen su- käyttöä teknisin apuvälinein. Pienillä paikkakun- kupuolen mukaan (tytöt 63 %, pojat 51 %). nilla asuvissa perheissä vanhemmat rajoittavat Vastausten erojen vertailussa on huomionarvoista harvemmin lapsen älypuhelimen käyttöä teknisin se, että useammassa tapauksessa lapsi ja vanhempi apuvälinein kuin isojen kaupunkien perheissä. kokevat pelaamisen tai netin käytön aiheuttaman Puhelimen käytön rajoittamisen voi olettaa liit- riitelyn täysin toisistaan poiketen. Vanhemman tyvän vanhemman haluun suojella lasta sopimat- mukaan riitelyä liiasta median käytöstä on usein, tomalta nettisisällöltä, estää liiallista pelaamista tai kun taas lapsen mukaan sitä ei ole lainkaan. valvoa kenen kanssa lapsi viestii erilaisilla alustoilla. Tämä korostaa tulosten kokemuksellista Tekninen rajoittaminen on useissa perheissä myös luonnetta, jota ei pidä tulkita tutkimuksen vali- tapa saada lapsi tekemään läksyt tai nukkumaan. diteetin heikkoudeksi, vaan pikemmin haastat- Harvinaista ei liene sekään, että vanhemmat käyt- telututkimusten ainutlaatuiseksi ominaisuudeksi tävät rajoittamisen uhkaa hyväksi neuvotellessaan ja vahvuudeksi. Esimerkiksi Tilastokeskuksen lapsen kanssa esimerkiksi oman huoneen siivoami- vapaa-aikatutkimuksessa vanhempien ja lasten sesta tai muiden kotitöiden tekemisestä. ilmoitukset yhteisten kulttuuri- tai liikuntahar- Teknisin apuvälinein lapsen älypuhelimen rastusten määrästä poikkeavat toisistaan siten, että käyttöä rajaavat yleisimmin vanhemmat, jotka nuoret sanovat harrastavansa yhdessä vanhempien pitävät vähäistä ruutuaikaa lapselleen sopivana kanssa selvästi vähemmän kuin vanhemmat sano- (ks. kuvio 33). Vastaavasti pidempää ruutuaikaa vat harrastavansa lastensa kanssa. Riitta Jallinoja lapselleen sopivana pitävät vanhemmat eivät ra- (2009, 60) tulkitsee tätä niin, että nuoret ovat jaa älypuhelimen käyttöä teknisin apuvälinein. jo irtaantumassa perheestä, mutta vanhemmat Todennäköisyys rajoittimen käyttöön pienenee pitävät heistä vielä kiinni. Lasten ja huoltajien sitä mukaa, mitä suuremman ruutuajan vanhempi vastausten erot eivät siis ole virhelähde, vaan ne katsoo lapselleen sopivaksi. Esimerkiksi niiden päinvastoin voivat tehdä näkyväksi jotain muuten poikien puhelimen käyttöä rajoitetaan useimmin, havaitsematta jääviä puolia perhedynamiikassa. joiden vanhemmat pitävät alle kahden tunnin ruutuaikaa sopivana. Avoimeksi kysymykseksi LASTEN ÄLYPUHELIMEN KÄYTÖN jää, kuinka kitkattomasti näissä perheissä on TEKNINEN RAJOITTAMINEN teknisten rajoittimien avulla totuttu alle kahden tunnin ruutuaikaan. Älypuhelinten yleistyttyä on julkisuudessa Monet sovellukset mahdollistavat myös lapsen keskusteltu teknisistä mahdollisuuksista säännellä puhelimen sijainnin paikantamisen. Vastausten tai rajoittaa lasten puhelinten käyttöä (esim. mukaan lapsen liikkumisen tai sijainnin seuranta Rissanen/HS 2017; Sundell/MTV3 2018). on selvästi harvinaisempaa kuin muunlainen äly- Markkinoille onkin tullut käytön rajoittamiseen puhelimen käytön sääntely (kuvio 34). Noin joka tarkoitettuja sovelluksia, jotka mahdollistavat viides vanhempi seuraa joskus tai usein lapsen esimerkiksi ruutuajan sääntelyn, pelien ikärajan liikkumista teknisin apuvälinein. Alle 10-vuoti- määrittämisen ja aikuisille tarkoitettujen aita lapsia seurataan vanhempia lapsia useammin. nettisisältöjen eston (mm. Pönkä 2020). Tämän Melko odotetustikin vanhemmat, jotka hyödyn- tutkimuksen tulosten mukaan lähes kaksi viides- tävät teknisiä apuvälineitä rajoittaakseen lastensa tä 7–14-vuotiaan lapsen vanhemmasta rajoittaa puhelimen käyttöä, hyödyntävät hieman muita lapsensa älypuhelimen käyttöä siihen soveltuvalla useammin teknisiä apuvälineitä myös lastensa teknisellä apuvälineellä (kuvio 33). Rajoittimien seuraamiseen.

TILASTO-OSIO Kaikki (n=467) 28 10 62 Tytöt (n=222) 27 9 64 Pojat (n=246) 30 11 59 Tytöt 7–9-v. (n=80) 49 9 43 Pojat 7–9-v. (n=97) 45 11 43 Tytöt 10–14-v. (n=141) 14 9 77 Pojat 10–14-v. (n=150) 20 10 70 Tytöt Ison kaupungin keskusta (n=12) 33 17 50 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=71) 34 13 54 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=56) 23 5 71 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=41) 22 7 71 Maaseutuympäristö (n=43) 21 7 72 Pojat Ison kaupungin keskusta (n=15) 40 13 47 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=83) 28 11 61 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=59) 29 17 54 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=50) 34 10 56 Maaseutuympäristö (n=37) 24 3 73 Mikä on lapsen mielestä sopiva ruutuaika Tytöt Alle 2 h päivässä (n=37) 8 5 87 2–3 h päivässä (n=84) 18 11 71 yli 3 h päivässä (n=21) 10 10 81 Pojat Alle 2 h päivässä (n=24) 38 13 50 2–3 h päivässä (n=88) 21 7 73 yli 3 h päivässä (n=31) 3 19 77 Mikä on mielestäsi lapsellesi sopiva ruutuaika Tytöt Alle 2 h päivässä (n=111) 32 9 59 2–3 h päivässä (n=100) 21 7 72 yli 3 h päivässä (n=9) 11 22 67 Pojat Alle 2 h päivässä (n=94) 41 13 46 2–3 h päivässä (n=134) 22 10 67 yli 3 h päivässä (n=15) 13 7 80 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Usein Joskus Ei

KUVIO 33. RAJOITATKO LAPSESI PUELIMEN KTTÖ TEKNISIN APUVLINEIN, 714-VUOTIAIEN LASTEN VANEMMATUOLTAJAT. ()

Paikannussovellusten käyttö lasten puheli- tulkintansa mukaan vanhemmalla ei ole juridista messa ei ole juridisesti yksiselitteinen asia. Van- pakkoa kertoa lapselle seurannasta, mutta yleisen hemmalla on oikeus sijaintitietoon, mutta samalla moraalikäsityksen mukaan se on suotavaa. Sen se mahdollisesti rikkoo lapsen yksityisyyttä. Noo- sijaan lapsen puhelimen sisältöjen tutkiminen on ra Riskilä (2020, 66–68) on tarkastellut aihetta lainoppineiden mukaan kiellettyä ilman perustel- lapsioikeuden näkökulmasta ja pohtii myös sitä, tua syytä, sillä ne kuuluvat viestintäsalaisuuden tuleeko vanhemman kertoa lapselle teknisin piiriin (ks. Perustuslaki §10; tulkinnasta mm. apuvälinein tapahtuvasta seurannasta. Hänen Partio/Yle 2014; Honka/Yle 2017).

74 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Kaikki (n=467) 11 12 77

Tytöt (n=223) 10 10 80 Pojat (n=247) 11 15 74

Tytöt 7–9-v. (n=82) 17 10 73 Pojat 7–9-v. (n=98) 18 13 68 Tytöt 10–14-v. (n=141) 6 10 84 Pojat 10–14-v. (n=148) 7 16 78

Tytöt Ison kaupungin keskusta (n=13) 8 23 69 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=72) 21 8 71 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=55) 7 9 84 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=41) 0 12 89 Maaseutuympäristö (n=43) 7 7 86 Pojat Ison kaupungin keskusta (n=15) 33 13 53 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=83) 11 19 70 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=59) 9 22 70 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=52) 10 8 83 Maaseutuympäristö (n=38) 11 3 87

aoitatko lapsesi puelimen kä�ä teknisin apuvälinein Tytöt Usein (n=59) 22 10 68 Joskus (n=20) 15 30 55 Ei (n=143) 5 7 88 Pojat Usein (n=72) 25 26 49 Joskus (n=27) 11 30 59 Ei (n=145) 4 6 90 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Usein Joskus Ei

KUVIO 34. SEURAATKO LAPSESI LIIKKUMISTA TEKNISIN APUVLINEIN, 714-VUOTIAIEN LASTEN VANEMMATUOLTAJAT. ()

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 5. KIUSAAMINEN, SRJINT JA EPASIALLINEN KOTELU KULTTUURI-, TAIE- JA MEIAARRASTUKSISSA

Tilasto-osion johdannossa ja tausta-artikkelissa Lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluhar- kirjoitettiin lasten ja nuorten harrastamisen rastuksissa kokeman kiusaamisen, syrjinnän ja ”hyvän kertomuksesta”. Sillä viitattiin vuosi- epäasiallisen kohtelun laajuuden ja vakavuuden kymmenten saatossa rakentuneeseen puhe- ja paljastuminen synnytti akuutin tarpeen aiheen ajattelutapaan, jossa lähes mikä tahansa lasten laajemmalle selvittämiselle. Tässä tutkimuksessa ja nuorten ohjattu harrastaminen lähes kenen näkökulma laajenee kulttuuri-, taide- ja media- tahansa ohjaamana nähdään yksinomaan ja itseis- harrastuksiin. Epäasiallisesta kohtelusta kysyttiin arvoisesti myönteisenä, kasvattavana ja suotuisana kaikilta niiltä 1211 yli 10-vuotiailta vastaajilta, toimintana (ks. myös Hoikkala 1993). Tämä ”hy- jotka kertoivat harrastavansa jotain kuvion 4 mu- vän kertomus” on juurtunut syvälle kulttuuriin kaista vapaa-ajan harrastetta. Ulkona käymisen ja saanut monet aikuiset ummistamaan silmänsä ja vapaaehtoistyön osalta kysymykset esitettiin lasten ja nuorten harrastamisen kääntöpuolilta ja kaikille 15 vuotta täyttäneille. Kaikilta epäasialli- kielteisiltä lieveilmiöiltä. sesta kohtelusta kertoneilta kysyttiin myös useita Kun tutkijat alkoivat 2010-luvulla systemaat- tarkentavia kysymyksiä, jotta aiheesta saataisiin tisemmin selvittää lasten ja nuorten harrastuksissa mahdollisimman yksityiskohtaista tutkimustietoa. kokemaa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista Vastaukset osoittavat, ettei epäasiallinen koh- kohtelua, paljastui ”hyvän kertomuksen” pintaa telu ole tuntematonta myöskään kulttuurin, tai- raaputtamalla ongelmia ja väärinkäytöksiä (esim. teen ja median areenoilla. Kaikkiaan 21 prosenttia Fagerlund ym. 2014; Laine, Matilainen & Sa- vastaajista kertoi kokeneensa joskus tai usein lasuo 2016; Berg, Lehtonen & Salasuo 2020). kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua – Liikuntaa ja urheilua koskevissa tutkimuksissa heistä suurin osa yhdessä harrastuksessa (74 %). havaittiin, että noin kolmannes lapsista ja nuo- Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida, että rista on kokenut harrastuksessaan joskus tai usein kuviossa 35 on mukana myös ulkona käyminen, kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. jossa kohdataan varsin yleisesti epäasiallista koh- Samoin tutkimukset osoittivat, että mihin tahansa telua. Paremman käsityksen yksittäisissä harras- vähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista yli tuksissa koetusta epäasiallisesta kohtelusta saakin puolet on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohte- myöhemmin tässä luvussa esitettävistä yksityis- lua liikunta- ja urheiluharrastuksissa. (Mm. Laine, kohtaisemmista tuloksista (ks. kuviot 36–38). Matilainen & Salasuo 2016; Hakanen, Mylly- Kokemuksia kiusaamisesta, syrjinnästä tai niemi & Salasuo 2019a; b.) Erityisen vakavia ja epäasiallisesta kohtelusta on yhtä lailla tytöillä huolestuttavia tuloksia esitettiin Lapsiuhritutki- ja pojilla sekä kaikissa ikäryhmissä. Sukupuolit- muksessa (Fagerlund ym. 2014), jonka mukaan tuneisuutta on havaittavissa lähinnä 10–14-vuo- lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksissa tiaiden ikäryhmässä, jossa pojat kertovat epäasi- esiintyy muuta harrastamista yleisemmin aikuis- allisesta kohtelusta selvästi tyttöjä useammin. ten taholta seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Läheisempi iän mukainen tarkastelu osoittaa, että Myös mediassa on raportoitu viimeisten kymme- nuoremmat vastaajat kokevat kiusaamista, syrjin- nen vuoden aikana toistuvasti lasten ja nuorten tää ja epäasiallista kohtelua selvästi harvemmin. vapaa-ajan harrastuksissa tapahtuneista vakavista Tulokseen toki vaikuttaa se, ettei kaikkein nuo- lieveilmiöistä ja epäasiallisesta kohtelusta. rimmilta vastaajilta kysytty kaikista aktiviteeteista.

TILASTO-OSIO Yhteensä (n=1211) 21 79 Tytöt (n=594) 19 81 Pojat (n=616) 23 77 10–14-v. (n=292) 13 87 15–19-v. (n=280) 21 79 20–24-v. (n=313) 27 73 25–29-v. (n=338) 23 77 Tytöt 10–14-v. (n=143) 7 93 15–19-v. (n=162) 21 79 20–24-v. (n=126) 25 75 25–29-v. (n=164) 23 77 Pojat 10–14-v. (n=150) 19 81 15–19-v. (n=113) 23 77 20–24-v. (n=185) 28 72 25–29-v. (n=169) 22 78 Ison kaupungin keskusta (n=193) 30 70 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=441) 22 78 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=251) 16 84 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=183) 21 79 Maaseutuympäristö (n=142) 18 82 Äidinkieli suomi (n=1049) 22 78 Äidinkieli ruotsi (n=58) 24 76 Muu äidinkieli (n=104) 10 90 okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=746) 19 81 Kyllä, vähän (n=326) 28 72 Kyllä, paljon (n=51) 29 71 eonkul�uuri Ei mitään kysytyistä kehonkoristetyypeistä (n=482) 22 78 Yksi kehonkoristetyyppi (n=267) 24 76 Kaksi eri kehonkoristetyyppiä (n=116) 23 77 Kolme eri kehonkoristetyyppiä (n=65) 35 65 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei

ummamuu�ua oka kertoo seuraavien keonkoristetppien määrän korvakoru lävists tatuoin� s� kaikilta väintään 15-vuo�ailta aastatelluilta

KUVIO 35. KIUSAAMISEN KOKEMINEN ARRASTUKSISSA, TAUSTAMUUTTUJITTAIN TARKASTELTUNA. ()

Toisaalta vastaavien tulosten yhteydessä on lii- kohtelua usein kohdataan. Yllättävänä tulokse- kunnan ja urheilun kohdalla pohdittu sitä, että na voidaan pitää sitä, että vieraskieliset nuoret nuorimmat vastaajat eivät välttämättä miellä tai kertovat selvästi muita harvemmin kokemastaan tunnista epäasiallista käytöstä ja kohtelua. Lapset epäasiallisesta kohtelusta. voivat omassa sosiaalisessa todellisuudessaan pitää Vuoden 2018 vapaa-aikatutkimuksesta kävi epäasiallista kohtelua normaalina ja harrastukseen ilmi, että mihin tahansa vähemmistöön kuuluvat kuuluvana mutta ymmärtää myöhemmin sen kokevat liikunta- ja urheiluharrastuksissa selvästi olleen sopimatonta tai normeista poikkeavaa (ks. muita useammin epäasiallista kohtelua (Hakanen, Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a). Myllyniemi & Salasuo 2019a). Myös kulttuu- Isojen kaupunkien keskustassa asuvat nuo- rin, taiteen ja median kohdalla vähemmistöihin ret kertovat muita useammin vapaa-ajan harras- kuuluvat nuoret kertoivat muita useammin epä- tuksissa kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta. asiallisesta kohtelusta. Useimmin kokemastaan Tätä selittänee ainakin osin se, että kaupunki- epäasiallisesta kohtelusta kertoivat seksuaalivä- en keskustassa asuvista nuorista suurempi osa hemmistöihin kuuluvat, toimintarajoitteiset ja käy ravintoloissa ja baareissa, joissa epäasiallista itsensä ulkonäkövähemmistöön tai johonkin

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Pelaaminen* (n=869) 3 11 86 0

lkona kän� (n=68) 1 15 84 1

Vapaaehtoistyö (n=204) 1 5 94 0

Kuvataide (n=439) 1 2 96 1

Musiikki (n=350) 0 93 0

Nä�eleminen muu tea�eritoiminta (n=84) 0 93 0

iroi�aminen (n=165) 0 6 94 1

anssi (n=160) 0 4 95 1

Valo- tai videokuvaaminen (n=636) 0 2 98 0

Käsityöt (n=493) 0 2 98 0

Lukeminen (n=853) 0 1 99 0

% 0 20 40 60 80 100

ietokone kännkkä tai konsoli Esim kavila aari ravintola Usein Joskus En ollenkaan Ei osaa sanoa

KUVIO 36. KIUSAAMISEN, SRJINNN TAI EPASIALLISEN KOTELUN KOKEMINEN VAPAA-AJAN AR- RASTUKSISSA. () muuhun vähemmistöön luokittelevat nuoret. Kuviossa 36 tarkastellaan yksityiskohtai- Kaikkiaan vähemmistöjen kiusaamiskokemusten semmin kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisesta ero muihin vastaajiin on noin 10 prosenttiyksikön kohtelun kokemista eri vapaa-ajan harrastuksissa. verran. Tulosten perusteella vähemmistöasema Pelaamista harrastavista nuorista 3 prosenttia ja ei altista kulttuurin, taiteen ja median saroilla ulkona käyvistä nuorista yksi prosentti kertoi samaan tapaan epäasialliselle kohtelulle kuin lii- kokeneensa usein epäasiallista kohtelua. Pelaa- kunnassa ja urheilussa (mt.). misen yhteydessä joskus kiusaamisen, syrjinnän Kuviossa 35 on mukana myös kehonkult- tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi on joutunut tuurin yhteys epäasiallisen kohtelun kokemiseen. 11 prosenttia pelaavista nuorista, ulkona käyvistä Kehonkulttuuria on tarkasteltu summamuuttujan vastaajista joskus-vaihtoehdon valitsi 15 pro- avulla, jonka arvot kertovat vähintään 15-vuotiaan senttia. Tutkimuksessa ei selvitetty tarkemmin haastatellun eri kehonkoristetyyppien (korva- sitä, missä peleissä kiusaamista esiintyy, mutta koru, lävistys tai tatuointi) määrän. Näiden julkisuudessa on raportoitu ainakin online-pe- lukumäärää ei kysytty. Eli ryhmään ”Kaksi eri laamisen yhteydessä esiintyvästä kiusaamisesta kehonkoristetyyppiä” kuuluvat haastatellut, joilla (esim. Myöhänen/Yle 2019). on esimerkiksi tatuointi ja korvakoru. Tulosten Vapaaehtoistyössä koetusta kiusaamisesta, mukaan ne nuoret, joilla on yksi tai kaksi eri- syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta kertoi laista kehon koristetta, eivät kerro epäasiallisesta 6 prosenttia siihen osallistuvista nuorista, kun kohtelusta muita useammin, kun taas kolmesta vastaava osuus on teatteria tai musiikkia harrasta- eri kehon koristeesta kertoneesta nuoresta peräti vien nuorten keskuudessa 7 prosenttia. Vain pieni useampi kuin joka kolmas kertoi epäasiallisesta osa nuorista kertoi kiusaamisesta, syrjinnästä tai kohtelusta. Näyttää siltä, että selvästi erottuva epäasiallisesta kohtelusta tanssi- ja kirjoitushar- ulkonäkö lisää kiusaamisen kokemuksia. rastuksissa.

TILASTO-OSIO Pelaaminen tytöt 10–14-v. (n=119) 0 3 97 0 15–19-v. (n=81) 1 9 90 0 20–24-v. (n=60) 2 3 95 0 25–29-v. (n=80) 0 9 91 0

Pelaaminen pojat 10–14-v. (n=146) 1 14 84 2 15–19-v. (n=101) 9 11 80 0 20–24-v. (n=158) 6 15 78 0 25–29-v. (n=124) 2 16 81 0

lkona kän� ttt 15–19-v. (n=130) 1 13 86 0 20–24-v. (n=109) 2 20 77 1 25–29-v. (n=141) 1 18 81 1

lkona kän� poat 15–19-v. (n=88) 1 6 93 0 20–24-v. (n=166) 1 14 84 2 25–29-v. (n=135) 0 16 84 1 % 0 20 40 60 80 100

Usein Joskus En ollenkaan Ei osaa sanoa

KUVIO 37. EPASIALLISEN KTÖKSEN KOKEMINEN PELAAMISEN JA ULKONA KNNIN TEESS, IN JA SUKUPUOLEN MUKAAN TARKASTELTUNA. ()

Kuten kuviosta 36 kävi ilmi, nuoret kertovat syrjintää tai epäasiallista kohtelua (kuviot 38a– useimmin epäasiallisesta kohtelusta pelaamisen ja 38k). Kuvioiden tulkinnassa on hyvä huomata, ulkona käymisen yhteydessä. Kun näitä harras- että pelaamista ja ulkona käyntiä lukuun ottamat- teita koskevia vastauksia tarkastellaan lähemmin, ta havaintoyksiköiden määrä on melko pieni, ja havaitaan niissä sukupuolittaisia ja ikäryhmittäisiä tulokset ovat näin ollen suuntaa antavia. eroja (kuvio 37). Pojista 18 prosenttia kertoi vä- Monet vastaajat ovat kokeneet kiusaamista, hintään joskus kokeneensa peleissä epäasiallista syrjintää tai epäasiallista kohtelua usean tahon käytöstä, kun vastaavasta kokemuksesta rapor- toimesta. Ikätoverien ohella epäasiallista kohtelua toi vain 6 prosenttia tytöistä. Sen sijaan ulkona on koettu niin opettajien, omien vanhempien käydessään epäasiallista kohtelua on kohdannut kuin muidenkin aikuisten taholta. Pelaajista ja useampi tyttö kuin poika. Tytöistä 18 ja pojista 13 ulkona käyvistä nuorista joka kymmenes kertoi prosenttia kertoi ulkona käydessään kokeneensa kolmelta eri taholta kokemastaan epäasiallisesta kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. kohtelusta. Hieman useammin epäasiallisesta käytöksestä Monissa harrastuksissa epäasiallista käytöstä raportoivat 20–24-vuotiaat, pojat pelaamisen ja kohdataan kaikkien toimintaan osallistuvien ih- tytöt ulkona käymisen yhteydessä. misten taholta. Nuoret raportoivat varsin vähän opettajien epäasiallisesta käytöksestä, tosin kuva- KENEN TAHOLTA EPÄASIALLISTA taiteita harrastavat ovat joutuneet verraten usein KÄYTÖSTÄ KOHDATAAN opettajan epäasiallisen toiminnan kohteeksi. Tanssin, teatterin ja valo-/videokuvauksen osalta Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, kenen tahol- epäasiallinen käytös rajautuu pääosin yhdeltä ta- ta lapset ja nuoret ovat kohdanneet kiusaamista, holta kohdatuksi toiminnaksi. Vapaaehtoistyössä

80 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 38a. Kirjoittaminen (n=9) 38b. Kuvataide (n=15)

pe�ailta tai oaailta 0 30 0 0 22 3 41 0 milta vanemmilta 0 20 80 0 6 6 88 0 Muilta aikuisilta 0 40 60 0 0 34 66 0 apsilta tai nuorilta 0 40 60 0 0 3 5 6 oltain muulta taolta 0 10 80 10 0 0 94 6 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38c. Käsityöt (n=9) 38d. Lukeminen (n=7)

pe�ailta tai oaailta 0 22 8 0 0 14 86 0 milta vanemmilta 0 33 6 0 0 14 86 0 Muilta aikuisilta 0 33 6 0 0 28 2 0 apsilta tai nuorilta 11 23 66 0 14 45 41 0 oltain muulta taolta 0 22 8 0 0 14 86 0

0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100

38e. Musiikki (n=24) 38f. Pelaaminen (n=118)

pe�ailta tai oaailta 0 36 64 0 0 14 86 0 milta vanemmilta 4 12 85 0 0 14 86 0 Muilta aikuisilta 0 20 80 0 0 28 2 0 apsilta tai nuorilta 0 40 60 0 14 45 41 0 oltain muulta taolta 0 20 80 0 0 14 86 0

0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38g. Tanssi (n=6) 38h. Teatteri (n=6)

pe�ailta tai oaailta 0 16 84 0 0 16 84 0 milta vanemmilta 0 0 100 0 0 0 100 0 Muilta aikuisilta 0 16 84 0 0 16 68 16 apsilta tai nuorilta 0 52 48 0 0 84 16 0 oltain muulta taolta 0 0 100 0 0 0 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100

38i. Valo-/videokuvaus (n=13) 38j. Vapaaehtoistyö (n=12)

pe�ailta tai oaailta 0 0 93 0 23 0 milta vanemmilta 0 93 0 8 8 85 0 Muilta aikuisilta 0 0 100 0 8 53 39 0 apsilta tai nuorilta 69 24 0 0 15 85 0 oltain muulta taolta 0 15 85 0 0 38 62 0

0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100

38k. Ulkona käynti (n=118)

ikuisen taolta 8 5 16 1 sein oskus Nuorten taolta 6 2 19 2 Ei ollenkaan E onkun muun taolta 1 13 8 9 0 20 40 60 80 100

KUVIOT 38A38K. ENT KENEN TAOLTA OLET KOKENUT TSS ARRASTUKSESSASI EPASIALLISTA KTÖST (-OSUUET EPASIALLISTA KTÖST KSEISESS ARRASTUKSESSA KOKENEISTA).

TILASTO-OSIO raportoidussa epäasiallisessa käytöksessä korostuu harrasteet ja kuviossa 40 kaikki muut paitsi pe- muiden aikuisten rooli. laaminen ja ulkona käyminen. Kahdella kuviolla Vastaajien joukossa on myös nuoria, jotka saadaan havainnollistettua eri tahoilta koettu kertoivat epäasiallisesta kohtelusta mutta eivät epäasiallinen käytös kaikissa harrasteissa (kuvio valikoineet vastausvaihtoehdoista kiusaajaa ku- 39) sekä epäasiallinen käytös niissä harrasteissa, vaavaa vaihtoehtoa. Näin on hieman useamman joissa harrastajamäärät ovat pienemmät (kuvio kuin joka kymmenennen (11 %) epäasiallisesta 40). On kuitenkin syytä huomioida se, että pien- kohtelusta kertoneen nuoren kohdalla. Tulevissa ten harrastajien määrän vuoksi on todennäköistä, tutkimuksissa vastausvaihtoehtojen määrää onkin että osa tapauksista jää havaitsematta, kuten myös syytä laajentaa, jotta tarkentaviin kysymyksiin se, että tietyt havainnot voivat korostua. vastaamatta jättävien osuus pienenisi. Joidenkin Kun tarkastellaan epäasiallista käytöstä kai- kohdalla kyse saattaa olla siitä, että kiusaaminen, kissa harrasteissa (kuvio 39), huomataan tyttöjen syrjintä ja epäasiallinen kohtelu ovat niin vaikeita kohtaavan poikia useammin epäasiallista käytöstä ja sensitiivisiä kysymyksiä, ettei tahoa epäasiallisen muiden aikuisten, opettajien tai ohjaajien taholta. käytöksen takana haluta tai edes uskalleta nimetä. Tyttöjen kohdalla muiden aikuisten taholta koh- On myös mahdollista, ettei anonyymeissä peleissä dattu epäasiallinen kohtelu liittyy ennen kaikkea koetun epäasiallisen kohtelun tekijää tiedetä. ulkona käymiseen (69 %), kun vastaavasta ilmi- Nämä pohdinnat jäävät kuitenkin ennen seu- östä kertoo pojista noin puolet (48 %). Tytöt raavaa tutkimusta vain valistuneiksi arvauksiksi. myös raportoivat poikia useammin opettajien Kuvioissa 39 ja 40 on esitetty eri tahoilta koe- tai ohjaajien taholta koetusta epäasiallisesta käy- tun epäasiallisen kohtelun yhteenlasketut osuudet töksestä. Eniten tytöt ovat kokeneet opettajien sukupuolittain. Kuviossa 39 ovat mukana kaikki tai ohjaajien taholta tapahtunutta epäasiallista

Lapsilta tai nuorilta

Tytöt (n=151) 4 59 36 1 Pojat (n=188) 10 51 38 2 Muilta aikuisilta

Tytöt (n=151) 4 54 42 1 Pojat (n=188) 5 40 53 2 pe�aat

Tytöt (n=84) 6 26 68 0 Pojat (n=138) 1 12 86 1 mat vanemmat

Tytöt (n=84) 2 10 88 0 Pojat (n=138) 3 20 74 2 Muu taho

Tytöt (n=151) 1 9 86 5 Pojat (n=188) 3 18 73 6 % 0 20 40 60 80 100

Ei ks� ulkona kän�ä arrastavilta Usein Joskus Ei koskaan EOS

KUVIO 39. EPASIALLINEN KTÖS TAOITTAIN SUKUPUOLEN MUKAAN TARKASTELTUNA. (-OSUU- ET EPASIALLISTA KTÖST KOKENEISTA)

82 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 kohtelua kuvataide- ja musiikkiharrastuksissa kuvataidetta harrastavien nuorten vastauksissa (52 %). Pojat puolestaan kertovat kohdanneensa (kuvio 38b). useimmin epäasiallista kohtelua opettajien tai Pojat kertovat tyttöjä useammin omien ohjaajien taholta pelaamisen yhteydessä (59 %). vanhempiensa epäasiallisesta käytöksestä har- Vaikka epäasiallisesta käytöksestä raportoivat rastuksiin liittyen. Tästä raportoidaan etenkin useammin pelaamista ja ulkona käyntiä harrasta- pelaamisen yhteydessä (77 %). Tytöt kertovat vat nuoret, pysyvät eri tahoilta koetun epäasial- useimmin vanhempiensa epäasiallisesta käytök- lisen käytöksen osuudet melko samankaltaisina sestä musiikkiharrastuksen (33 %) ja pelaamisen myös ilman niitä koskevia havaintoja (kuvio 40). (33 %) yhteydessä. Tuloksia voi tulkita siten, että Edelleen epäasiallista käytöstä raportoidaan ta- vastaajat viittaavat pelaamisen yhteydessä koetulla pahtuvan eniten lasten ja nuorten sekä muiden epäasiallisella käytöksellä ainakin osin erimieli- aikuisten tahoilta. Omien vanhempien taholta syyksiin peliajasta ja pelien sisällöstä. kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä raportoi- daan kuitenkin jonkin verran vähemmän. EPÄASIALLISEN KÄYTÖKSEN MUODOT Mediassa on viime aikoina käyty paljon kes- kustelua eritoten opettajien ja ohjaajien (esim. Entä millaista kiusaamista, syrjintää ja epäasi- valmentajien) taholta koetusta epäasiallisesta allista kohtelua ja kuinka usein lapset ja nuoret kohtelusta. Tämän tutkimuksen tulosten mu- kokevat kulttuuri-, taide-, ja mediaharrastuksissa? kaan miltei joka viides epäasiallista kohtelua Vastaukset on koottu sukupuolen mukaan kuvi- kokenut nuori on kohdannut sitä opettajan tai oihin 41 ja 42. ohjaajan taholta. Opettajien ja ohjaajien tahol- Kuviossa 41 on mukana kaikkien niiden ta koettu epäasiallinen käytös näkyy erityisesti nuorten vastaukset, jotka kertoivat epäasiallisesta

Lapsilta tai nuorilta

Tytöt 0 47 52 2 Pojat 8 38 55 0 Muilta aikuisilta

Tytöt 0 30 69 2 Pojat 3 23 75 0 pe�aat

Tytöt 5 30 65 0 Pojat 0 18 80 3 Muu taho

Tytöt 0 13 84 0 Pojat 0 20 80 0 Omat vanhemmat

Tytöt 3 8 89 3 Pojat 0 18 83 0 % 0 20 40 60 80 100

* Tytöt n=62 ja pojat n=40 Usein Joskus Ei koskaan EOS

KUVIO 40. EPASIALLINEN KTÖS TAOITTAIN SUKUPUOLEN MUKAAN TARKASTELTUNA, POISLUKI- EN PELAAMINEN JA ULKONA KNTI. (-OSUUET EPASIALLISTA KTÖST KOKENEISTA)

TILASTO-OSIO kohtelusta. Suuri osa kuvion 41 vastauksista liit- harrasteissa, joissa harrastajamäärät ovat pienem- tyy pelaamiseen tai ulkona käymiseen, sillä näistä mät. Nämä lieveilmiöt painottuvat suurelta osin harrasteista kertoi suurin määrä lapsia ja nuoria, pelaamiseen ja ulkona käymiseen. ja niissä myös raportoitiin lukumääräisesti eniten Kuvioissa 43a–43k paneudutaan tarkemmin epäasiallisesta käytöksestä. Jotta epäasiallisen koh- eri harrastuksissa koetun epäasiallisen kohtelun telun muodoista ja sen kokemisen toistuvuudesta muotoihin. Kuviosta 43f on nähtävissä, että pe- saataisiin parempi kuva myös niiden harrasteiden laajista noin 20 prosenttia kertoi toistuvasta ali- osalta, joissa harrastajamäärät ovat pienempiä, arvioimisesta ja vähättelystä sekä pilkkaamisesta on kuviosta 42 rajattu pois ulkona käyminen ja ja nimittelystä. Pelaamisen yhteydessä koetaan pelaaminen. myös ryhmän ulkopuolelle jättämistä, josta kertoi Yleisimmin koettu epäasiallisen kohtelun useampi kuin kaksi viidestä peleissä epäasiallista muoto on vähättely ja aliarvioiminen. Tätä kohtelua kokenut nuori. Väkivallalla uhkailusta esiintyy melkein kaikissa harrastuksissa. Kaksi pelaamisen yhteydessä raportoi noin kolmannes kolmesta epäasiallista käytöstä jossakin harras- (32 %) epäasiallista kohtelua kokeneista nuorista. tuksessa kohdanneesta nuoresta on kokenut vä- Väkivallalla uhkailu koskee lähinnä poikia, sillä hättelyä ja aliarvioimista. Myös pilkkaamisen ja siitä raportoineista ainoastaan 16 prosenttia on nimittelyn kokemukset ovat yleisiä epäasiallisen tyttöjä. kohtelun muotoja, sillä niistä kertoi yli puolet Pelaamisen yhteydessä kohdattu epäasiallinen (58 %) epäasiallista käytöstä kokeneista nuorista. käytös tapahtuu todennäköisesti pelin sisäisessä Ryhmän ulkopuolelle jättämisestä puolestaan chatissa tai äänichatissa. Pelejä pelataan usein raportoi hieman yli kolmannes (39 %) epäasial- anonyyminä tai nimimerkillä, mikä alentaa kyn- lisesta käytöksestä kertoneista vastaajista. nystä kaikenlaiselle epäasialliselle käyttäytymisel- Lasten ja nuorten kokeman epäasiallisen le. Anonymiteetin takaa tapahtuva kiusaaminen, kohtelun muodot painottuvat kulttuuri-, taide- syrjintä ja epäasiallinen kohtelu selittää myös osin ja mediaharrastuksissa hieman eri tavoin kuin sitä, miksi osa nuorista ei kysyttäessä pystynyt liikunta- ja urheiluharrastuksissa. Vuoden 2018 nimeämään tahoa epäasiallisen käytöksen takana. vapaa-aikatutkimuksen (Hakanen, Myllyniemi Pelaamisen lieveilmiöt on tunnistettu myös usei- & Salasuo 2019a) mukaan vähättely ja aliarvioi- den pelien palveluntarjoajien taholla, ja moniin minen ovat yleisin epäasiallisen käytöksen muoto peliympäristöihin on luotu kanavia epäasiallisesta myös liikunnassa ja urheilussa, mutta myös ko- käytöksestä raportoimiseen. kemukset ryhmän ulkopuolelle jättämisestä ovat Pieni osa taidetta, kulttuuria tai mediaa har- yleisiä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan rastavista nuorista kertoi kohdanneensa väkival- kulttuuri-, taide- ja mediaharrastuksissa koetaan lalla uhkailua, seksuaalista ahdistelua tai fyysistä pilkkaamista ja nimittelyä, mutta harvemmin väkivaltaa. Näistä lieveilmiöistä raportoi noin joka ryhmän ulkopuolelle jättämistä. neljäs epäasiallista käytöstä kohdannut vastaaja. Kun tarkastellaan epäasiallisen kohtelun muo- Tytöt kertovat selvästi poikia useammin seksuaa- toja pienemmän harrastajamäärän harrasteissa, lisesta ahdistelusta ja pojat puolestaan väkivallalla niin voidaan huomata selvä ero epäasiallisen uhkaamisesta ja fyysisestä väkivallasta (kuvio 41). kohtelun muotojen yleisyydessä. Yleisimmät Väkivallalla uhkailu, seksuaalinen ahdistelu tai epäasiallisen kohtelun muodot ovat samat kuin fyysinen väkivalta ovat vastausten mukaan yh- edellisessä kuviossa, mutta pilkkaamista ja ni- teydessä ulkona käymiseen. Noin puolet (51 %) mittelyä ei esiinny aivan niin yleisesti, ja ryhmän ulkona käymisen yhteydessä epäasiallista kohtelua ulkopuolelle jättäminen on sukupuolittunutta. kokeneista nuorista kertoi väkivallalla uhkaami- Tytöistä miltei puolet ja pojista noin viidennes on sesta, fyysisestä väkivallasta useampi kuin joka kokenut ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Myös neljäs (28 %). Seksuaalisesta ahdistelusta kertoi seksuaalista ahdistelua, väkivallalla uhkailua sekä 57 prosenttia ulkona käydessään epäasiallista fyysistä väkivaltaa esiintyy selvästi vähemmän kohtelua kokeneista vastaajista.

84 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Vää�el tai aliarvioiminen tt 9 56 35 Poat 14 56 30 Pilkkaaminen a nimi�el tt 5 46 49 Poat 16 49 35 män ulkopuolelle ä�äminen tt 3 39 58 Poat 5 31 64 Väkivallalla ukaaminen tt 2 20 8 Poat 9 35 56 eksuaalinen aistelu tt 6 41 53 Poat 0 12 88 sinen väkivalta tt 1 9 91 Poat 1 18 81 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa tt 0 1 83 Poat 0 10 90 iloen tai palveluen esteelliss tt 1 10 89 Poat 0 10 90 % 0 20 40 60 80 100 n= ttt 150 a poat 186 Ei ks� ulkona kännin teessä sein oskus Ei

KUVIO 41. EPASIALLISEN KOTELUN MUOOT SUKUPUOLEN MUKAAN TARKASTELTUNA. (-OSUUET EPASIALLISTA KTÖST KOKENEISTA)

Vää�el tai aliarvioiminen tt 13 5 30 Poat 10 51 38 Pilkkaaminen a nimi�el tt 3 30 6 Poat 10 25 65 män ulkopuolelle ä�äminen tt 5 39 56 Poat 0 18 83 Väkivallalla ukaaminen tt 0 10 90 Poat 13 18 0 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa tt 0 22 8 Poat 0 13 88 iloen tai palveluen esteelliss tt 2 10 89 Poat 0 10 90 sinen väkivalta tt 0 5 95 Poat 0 13 88 eksuaalinen aistelu tt 0 11 89 Poat 0 3 98 % 0 20 40 60 80 100 n= ttt 62 a poat 40 sein oskus Ei

KUVIO 42. EPASIALLISEN KOTELUN MUOOT SUKUPUOLEN MUKAAN TARKASTELTUNA, POISLU- KIEN PELAAMINEN JA ULKONA KNTI. (-OSUUET EPASIALLISTA KTÖST KOKENEISTA)

TILASTO-OSIO Seksuaalisen ahdistelun kokeminen on vah- seksuaalisesta ahdistelusta raportoivat useimmin vasti sukupuolittunutta. Kaikista epäasiallista tytöt. Tämä ero selittyy sillä, että tässä tutkimuk- käytöstä kokeneista tytöistä (n=150) miltei puolet sessa harrastamisen kirjo on laajempi ja vastaajien (47 %) on kohdannut vähintään joskus seksuaa- ikäjakauma yltää aina 29-vuotiaisiin saakka. lista ahdistelua. Kokemuksista 80 prosenttia liit- Lapsiuhritutkimuksen (mt.) tulokset kertovat tyy ulkona käymiseen. Ilmiö ei ole vähäinen, sillä ohjatussa harrastamisessa koetusta seksuaalisesta kaikista ulkona käymisestä kertoneista tytöistä 15 häirinnästä ja väkivallasta, kun taas tämän tut- prosenttia on kohdannut seksuaalista ahdistelua. kimuksen näkökulma yltää myös nuorten keski- Seksuaalisesta ahdistelusta kertoi myös pieni näiseen vapaa-aikaan ja esimerkiksi ravintolassa osa pojista. Noin joka kymmenes epäasiallisesta ja baareissa käymiseen. käytöksestä kertoneesta pojasta on kokenut sek- Tutkimusaineistossa on myös maininto- suaalista ahdistelua. Myös poikien kokemukset ja tilojen tai palveluiden esteellisyydestä. Joka liittyvät ulkona käymiseen, sillä 57 prosenttia sek- kymmenes epäasiallisesta kohtelusta kertoneesta suaalisen ahdistelun kohteeksi joutuneista pojista raportoi nimenomaan esteellisyydestä (ks. myös yhdisti kokemuksen ulkona käymiseen. Kaikista Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019b). Näin ulkona käymisestä kertoneista pojista kolme pro- vastanneiden osuus on hieman alhaisempi kuin senttia on kokenut seksuaalista ahdistelua. arviot toimintarajoitteisten nuorten osuudesta Vuoden 2013 Lapsiuhritutkimuksessa (Fager- väestössä (mm. Kanske ym. 2017). lund ym. 2014) selvitettiin harrastuksissa aikuisten Tilojen ja palveluiden esteellisyyteen on viime taholta kohdattua epäasiallista käytöstä – lähinnä vuosina alettu kiinnittämään aiempaa enemmän väkivaltaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat huomiota. Vuoden 2018 alussa tuli voimaan kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset nuoret. Lapsiuh- valtioneuvoston esteettömyyttä koskeva asetus ritutkimuksen mukaan nuoret kohtaavat harras- (241/2017), jossa kiinnitetään huomiota raken- tuksissa useimmin henkistä väkivaltaa, jonka teki- nusten ja piha-alueiden esteettömyyteen. Asetus jänä on ohjaaja tai valmentaja. Fyysistä väkivaltaa on osa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia ohjaajan tai valmentajan taholta oli tutkimuksen koskevan yleissopimuksen kansallista toteutusta, mukaan kokenut kolme prosenttia kuudesluok- jonka Suomi allekirjoitti vuonna 2007 ja ratioi kalaisista ja viisi prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. vuonna 2016. Vaikka sopimuksen ratiointi vei Seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta kertoi aikaa, edistettiin asiaa jo ennen sen ratiointia. Lapsiuhritutkimuksessa kaksi prosenttia kuudes- Ympäristöministeriön valmistelema ”Esteetön luokkalaisista ja kolme prosenttia yhdeksäsluok- rakennus ja ympäristö” -opas julkaistiin vuonna kalaisista. Tutkimuksessa todetaan, että väkivallan 2011, ja sitä täydennettiin vuonna 2019 vastaa- läsnäolo lisääntyy lasten arjessa iän myötä. (Mt.) maan valtioneuvoston asetusta (Kilpelä 2019). Lapsiuhritutkimuksen (Fagerlund ym. 2014) Kuten vuoden 2018 vapaa-aikatutkimuksen tuloksista löytyy paljon samankaltaisuuksia vapaa- erillisotoksesta tehdyssä tutkimusraportissa (Ha- aikatutkimusten havaintojen kanssa. Lapset ja kanen, Myllyniemi & Salasuo 2019b) todettiin, nuoret kohtaavat epäasiallista käytöstä selvästi on tutkimustietoa toimintarajoitteisten lasten yleisimmin liikunta- ja urheiluharrastuksissa ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta hyvin (Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a; b). vähän. Näiden nuorten vapaa-ajan tutkiminen Epäasiallinen käytös on sukupuolittunutta siten, on erityisen haastavaa, sillä heidän tunnistami- että pojat kertovat useammin fyysisen väkivallan sensa erilaisista rekistereistä on hyvin hankalaa. kokemuksista, ja väkivaltakokemukset yleistyvät Vapaa-aikatutkimuksen erillisotoksen yhteydessä iän myötä. Erojakin tuloksista löytyy, sillä Lapsi- myös havaittiin, että tässä kohderyhmässä vastaus- uhritutkimuksessa (Fagerlund ym. 2014) pojat prosentti jäi hyvin alhaiseksi. Tutkimuksessa, kertoivat tyttöjä useammin seksuaalisesta häirin- nuorisoalalla ja valtionhallinnossa yleisemminkin, nästä tai väkivallasta, kun taas tässä tutkimuksessa on kova tarve saada tietoa toimintarajoitteisten

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 38a. Kirjoittaminen (n=9) 38b. Kuvataide (n=15)

Vää�el tai aliarvioiminen 10 0 20 0 40 43 1 0 män ulkopuolelle ä�äminen 0 80 20 0 0 3 63 0 Pilkkaaminen a nimi�el 20 20 60 0 0 19 81 0 eksuaalinen aistelu 0 30 0 0 0 0 100 0 sinen väkivalta 0 10 90 0 0 13 8 0 Väkivallalla ukaaminen 20 30 50 0 0 13 81 6 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 20 80 0 0 13 81 6 iloen tai palveluen esteelliss 0 20 80 0 0 0 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38c. Käsityöt (n=9) 38d. Lukeminen (n=7)

Vää�el tai aliarvioiminen 11 44 45 0 0 43 44 14 män ulkopuolelle ä�äminen 11 22 6 0 0 0 100 0 Pilkkaaminen a nimi�el 22 11 6 0 0 42 58 0 eksuaalinen aistelu 0 0 100 0 0 14 86 0 sinen väkivalta 0 11 89 0 0 0 100 0 Väkivallalla ukaaminen 11 33 56 0 0 0 100 0 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 22 8 0 0 0 100 0 iloen tai palveluen esteelliss 0 22 8 0 0 0 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38e. Musiikki (n=24) 38f. Pelaaminen (n=118)

Vää�el tai aliarvioiminen 8 63 25 4 18 62 19 2 män ulkopuolelle ä�äminen 8 28 64 0 4 38 5 1 Pilkkaaminen a nimi�el 4 32 64 0 22 5 21 0 eksuaalinen aistelu 0 8 92 0 1 13 84 2 sinen väkivalta 0 4 96 0 0 6 94 0 Väkivallalla ukaaminen 4 12 84 0 5 2 6 1 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 24 6 0 0 92 2 iloen tai palveluen esteelliss 4 8 88 0 0 3 9 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38g. Tanssi (n=6) 38h. Teatteri (n=6)

Vää�el tai aliarvioiminen 0 49 51 0 1 66 18 0 män ulkopuolelle ä�äminen 0 16 84 0 0 16 84 0 Pilkkaaminen a nimi�el 0 16 84 0 0 16 84 0 eksuaalinen aistelu 0 16 84 0 0 0 100 0 sinen väkivalta 0 16 84 0 0 0 100 0 Väkivallalla ukaaminen 0 0 100 0 0 16 84 0 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 16 84 0 0 16 84 0 iloen tai palveluen esteelliss 0 16 84 0 0 0 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38i. Ulkona käynti (n=118) 38j. Valo-/videokuvaus (n=13)

Vää�el tai aliarvioiminen 5 49 44 2 8 38 54 0 män ulkopuolelle ä�äminen 5 35 61 0 0 24 0 Pilkkaaminen a nimi�el 4 55 39 2 0 4 53 0 eksuaalinen aistelu 6 51 42 1 0 0 100 0 sinen väkivalta 2 26 0 2 0 8 92 0 Väkivallalla ukaaminen 8 43 49 1 0 8 92 0 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 1 81 2 0 8 92 0 iloen tai palveluen esteelliss 0 1 81 2 0 0 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 38k. Vapaaehtoistyö (n=12)

Vää�el tai aliarvioiminen 5 49 44 2 sein oskus män ulkopuolelle ä�äminen 5 35 61 0 Pilkkaaminen a nimi�el 4 55 39 2 Ei ollenkaan Ei osaa sanoa eksuaalinen aistelu 6 51 42 1 sinen väkivalta 2 26 0 2 Väkivallalla ukaaminen 8 43 49 1 rintä oauksen tai opetuksen saamisessa 0 1 81 2 iloen tai palveluen esteelliss 0 1 81 2 0 20 40 60 80 100

KUVIOT 43A43K. EPASIALLISEN KOTELUN MUOOT ERI ARRASTUKSISSA, EPASIALLISTA K- TÖST KOKENEET. ()

TILASTO-OSIO lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja harrastamisesta, ja tukea. Jos avun saamista katsotaan suoraan jotta heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan olisi vastauksista, niin peräti kaksi viidestä epäasiallista mahdollista edistää paremmin. (Ks. Hakanen, kohtelua kokeneesta kokee jääneensä apua vaille. Myllyniemi & Salasuo 2019b.) Kiusaamisen, syrjinnän tai epäasiallisen koh- Epäasiallisesta kohtelusta kertoneilta vastaa- telun kokeminen on nuorelle usein vaikea paikka, jilta kysyttiin myös sen kestosta ja seurauksista josta ei osata, kyetä tai haluta kertoa eteenpäin. (kuvio 44). Suurin osa vastaajista kertoi epäasial- Onkin tärkeää, että nuorten harrastuksissa py- lisen kohtelun olleen satunnaista, mutta joka ritään ehkäisemään näiden lieveilmiöiden esiin- viides raportoi vähintään melko usein tapahtu- tymistä, luodaan väylät tapauksista raportoimi- vasta kiusaamisesta, syrjinnästä tai epäasiallisesta seen ja että epäasialliseen kohteluun puututaan kohtelusta. Useimmin toistuvasta epäasiallisesta välittömästi. Lasten ja nuorten harrastamisen kohtelusta kertoivat 15–19-vuotiaat tytöt. Kaik- kääntöpuolista on enemmän tai vähemmän vai- kiaan 17 prosenttia epäasiallista kohtelua koke- ettu vuosikymmenten ajan ja tähän tulee saada neista tytöistä kertoi sen olevan jatkuvaa. 2020-luvulla merkittävää parannusta (esim. YK:n Moni epäasiallista kohtelua kokenut nuori ker- lapsen oikeuksien sopimus). toi vähentäneensä sen vuoksi harrastamista (18 %). Harrastamisen vähentämisestä kertovat useam- NETISSÄ KOHDATTU KIUSAAMINEN, min pojat kuin tytöt. Epäasiallisen kohtelun SYRJINTÄ TAI EPÄASIALLINEN kokemuksesta on useimmiten kerrottu jollekin KOHTELU (69 %), mutta tulosten mukaan kokemuksen jakaminen on pojille tyttöjä vaikeampaa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erikseen netissä Epäasiallista kohtelua kokeneet ovat usein kohdattua epäasiallista käytöstä. Kaikilta vähin- jääneet asian kanssa ilman apua. Tulosten mukaan tään 10-vuotiailta vastaajilta kysyttiin nettikiusaa- kiusaamisen eteenpäin viemisen ja avun saannin misesta (kuvio 45). Noin joka viides vastaaja on välillä on 14 prosenttiyksikön ero. Tämän voi kohdannut epäasiallista käytöstä netissä ainakin tulkita siten, että joka viides epäasiallisesta kohte- joskus, joten kyse ei ole harvinaisesta ilmiös- lusta eteenpäin kertoneista on jäänyt ilman apua tä. Nettikiusaamista selvitettiin myös vuonna

Kokemani epäasiallinen kohtelu on ollut jatkuvaa 3 18 28 49 2 Kokemani epäasiallinen kohtelu on vähentänyt harrastamistani 3 15 18 62 2

Kokemani epäasiallinen kohtelu on saanut 4 5 5 86 0 minut lope�amaan arrastuksen

Olen kertonut epäasiallisesta kohtelusta jollekin 45 24 8 22 2

Olen saanut apua epäasialliseen kohteluun 27 28 11 29 4 Epäasiallisen kotelun selvi�el o� 5 10 16 62 7 laajempiin toimenpiteisiin % 0 20 40 60 80 100

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa

KUVIO 44. MIT MIELT OLET SEURAAVISTA VITTEIST, EPASIALLISTA KTÖST KOKENEET (N257). ()

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 2020 toteutetussa vakuutuspalvelu Mysafetyn ikävuosilla, sillä vanhemmat vastaajat ovat käyt- kyselyssä, jonka mukaan noin kolmannes nuo- täneet nettiä nuoria pidempään. Sen sijaan usein rista on kokenut kiusaamista netissä (Mysafety epäasiallista kohtelua netissä kokeneita on eniten 2020). Tutkimusten otoskoot ovat jokseenkin 15–19-vuotiaiden joukossa. samankokoisia, mutta vapaa-aikatutkimuksen Tässä tutkimuksessa ei selvitetty sitä, missä otos kohdistuu nimenomaisesti nuoriin, kun nettipalvelussa epäasiallista kohtelua on kohdattu. Mysafetyn otos kohdistui kaikkiin yli 10-vuo- Mysafetyn kyselyn (2020) mukaan 10–17-vuotiaat tiaisiin suomalaisiin – Mysafetyn otoksessa oli nuoret kokevat nettikiusaamista erityisesti sosiaali- selvästi pienempi osa alle 29-vuotiaita. Nuorten sessa mediassa, kuten WhatsAppissa, Snapchatissä osalta vapaa-aikatutkimus antaakin tarkemman ja Instagramissa. Tulos on yhdenmukainen tut- kuvan netissä koetusta epäasiallisesta käytöksestä. kimustiedon kanssa, jonka mukaan nuoremmat Kuten muiden harrastusten kohdalla, kertovat ikäluokat suosivat nimenomaan kyseisiä sosiaali- pojat tyttöjä useammin kokeneensa netissä epäasi- sen median sovelluksia (Kohvakka & Saarenmaa allista kohtelua. Ero sukupuolten välillä koetussa 2019.) Edellisten merkitys nettikiusaamisen aree- nettikiusaamisessa ja harrastuksissa esiintyvässä nana kuitenkin vähenee iän myötä ja yli 18-vuotiaat epäasiallisessa kohtelussa on lähes yhtä suuri – nuoret kertovat kokevansa epäasiallista kohtelua kolmesta neljään prosenttiyksikköä. Havainnot lähinnä Facebookissa (Mysafety 2020). ovat yhdenmukaisia vuonna 2020 julkaistujen Monella netissä kiusaamista kokeneella on tutkimustulosten kanssa (Mogensen & Helding vastaavia kokemuksia myös muista harrastuksis- Rand 2020), joiden mukaan pohjoismaisissa ta (46 %). Onkin luultavaa, ettei kiusaaminen nettikeskusteluissa ei ole havaittavissa järjestel- monen kohdalla rajaudu ainoastaan nettiin tai mällisesti sukupuoleen, tyttöyteen tai naiseuteen tiettyihin harrastamisen konteksteihin, vaan on kohdistuvaa epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. läsnä yleisemmin elämän eri osa-alueilla. Netissä koetussa epäasiallisessa käytöksessä on Niiltä haastateltavilta, jotka ovat kokeneet selkeitä ikäryhmittäisiä eroja; vanhemmat ovat netissä epäasiallista kohtelua, kysyttiin myös sen kokeneet kiusaamista selvästi nuorempia useam- saamista muodoista (kuvio 46). Vastausten pe- min. Tämä selittyy paljolti pelkästään eletyillä rusteella netissä esiintyvä epäasiallinen käytös on

Yhteensä (n=1223) 2 18 78 1

Tytöt (n=602) 2 17 80 1 Pojat (n=620) 3 19 77 1

10–14-v. (n=292) 0 8 91 1 15–19-v. (n=280) 5 17 76 2 20–24-v. (n=314) 3 21 75 1 25–29-v. (n=338) 1 25 73 1 % 0 20 40 60 80 100

Usein Joskus Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 45. OLETKO KOKENUT NETISS KIUSAAMISTA, SRJINT TAI EPASIALLISTA KOTELUA ()

TILASTO-OSIO samankaltaista kuin muussa harrastustoiminnas- käydessä koettu epäasiallinen kohtelu paikantuu sa. Yleisimmin nuoret raportoivat vähättelystä, konteksteihin, joissa sitä ei valvota, ja osassa ta- pilkkaamisesta ja nimittelystä sekä ryhmän ulko- pauksista alkoholi liittynee tilanteisiin. Tulosten puolelle jättämisestä. Netissä koetusta vähättelystä mukaan epäasiallisen kohtelun kokeminen on ja pilkkaamisesta kertoi selvästi useampi kuin harvinaisempaa ohjatussa harrastustoiminnassa, vastaavista epäasiallisen käytöksen muodoista vaikka se on usean nuoren kokemusten mukaan muissa harrastuksissa. sielläkin läsnä. Epäasiallista käytöstä netissä kohdanneista Vaikka tuloksissa kulttuurin ja taiteen piirissä vastaajista noin kolmannes (30 %) kertoi väki- koetusta epäasiallisesta kohtelusta piirtyykin sel- vallalla uhkailusta tai seksuaalisesta ahdistelusta. västi valoisampi kuva kuin vastaavista ilmiöistä Kuten muissa harrastuksissa, on näiden epäasial- nuorten liikunta- ja urheiluharrastamisessa (ks. lisen kohtelun muotojen kokeminen sukupuo- Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a), raportoi littunutta. Väkivallalla uhkailusta kertoneista 76 aivan liian moni ohjatussa toiminnassa kokemas- prosenttia on poikia ja seksuaalisesta ahdistelusta taan kiusaamisesta, syrjinnästä tai epäasiallisesta raportoineista 74 prosenttia tyttöjä. kohtelusta. Epäasiallista kohtelua ei koeta aino- Tämänkin tutkimuksen tulokset osoittavat, astaan toisten nuorten taholta, vaan useat nuoret että kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen kohte- kertovat aikuisten taholta kohtaamastaan epäasi- lun kokemukset ovat nuorten keskuudessa varsin allisesta käytöksestä – tulos, joka on kestämätön yleisiä. Niiden ilmeneminen ja ilmenemismuodot aivan minkä tahansa ohjatun lasten ja nuorten kuitenkin vaihtelevat vapaa-ajan harrastusten vapaa-ajan harrastuksen kohdalla (ks. Yhdenver- mukaan. Epäasiallista käytöstä kohdataan netissä, taisuuslaki 2014; Nuorisolaki 2016; YK:n lapsen jossa toiminta on usein anonyymiä, eikä aikuisia oikeuksien julistus; myös Liikuntalaki 2015). ole valvomassa nettikäyttäytymistä. Myös ulkona

Vähä�el 10 68 20 2

Pilkkaaminen tai nimi�el 19 58 22 0

män ulkopuolelle ä�äminen 5 32 63 1

Väkivallalla uhkaaminen 2 29 68 1

Seksuaalinen ahdistelu 5 25 69 1 Muunlaista kiusaamista srintää tai epäasiallista kotelua ne�ssä 0 20 74 5 % 0 20 40 60 80 100

Usein Joskus Ei ollenkaan Ei osaa sanoa

s� kiusaamista srintää tai epäasiallista kätstä ne�ssä kokeneilta n=249

KUVIO 46. MILLAISTA KIUSAAMISTA, SRJINT TAI EPASIALLISTA KOTELUA OLET NETISS KO- KENUT ()

90 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 6. NUORTEN RUUTUAIKA JA MUSIIKI KUUTELU

Ruutuajan käsite viittasi ennen lähinnä television ja nuorten vapaa-ajan ruutuaikaa (ks. Hakanen, katseluun. Nykyisin erilaisiin ruutuihin tuijot- Myllyniemi & Salasuo 2019a). taminen täyttää suuren osan valveillaoloajasta. Sen arvioiminen, kuinka paljon vapaa-ajasta Ruutu on läsnä niin työssä, koulussa kuin vapaa- kuluu kännykän ruudun tuijottamiseen tai televi- ajallakin. Tästä syystä ruutuajan käsitteen sano- sion katseluun, on jokseenkin mahdoton tehtävä taan vanhentuneen, vaikka sen tilalle ei ole löyty- aikuiselle, saati sitten lapselle. Tästä syystä ruutuai- nyt korvaavaa termiä (esim. Ala-Risku/HS 2016; kaa selvitettiin kysymällä sitä, millaista päivittäistä Nalbantoglu/HS 2017). Paremman käsitteen ruutuaikaa vastaaja pitää sopivana (ks. myös Ha- puuttuessa ja nuorten ruutuajan informaatioar- kanen, Myllyniemi & Salasuo 2019a). Ruutuaikaa von johdosta tässä, kuten edellisessäkin, vapaa- koskevat vastaukset on koottu kuvioon 47, jossa aikatutkimuksessa selvitetään välillisesti lasten niitä tarkastellaan taustatekijöiden mukaan.

Yhteensä (n=1223) 23 50 24 3

Tytöt (n=602) 28 53 17 2 Pojat (n=620) 19 47 30 4 Tytöt 10–14-v. (n=143) 27 59 14 1 15–19-v. (n=168) 16 54 27 3 20–24-v. (n=128) 27 52 19 2 25–29-v. (n=166) 40 49 9 1 Pojat 10–14-v. (n=150) 16 60 22 2 15–19-v. (n=112) 10 42 43 5 20–24-v. (n=186) 18 40 37 5 25–29-v. (n=172) 27 48 21 4

Ison kaupungin keskusta (n=194) 22 52 21 5 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=442) 24 51 24 2 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=260) 20 48 30 2 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=184) 22 53 22 3 Maaseutuympäristö (n=143) 33 48 17 1

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=185) 25 54 22 0 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=158) 32 45 23 0 Ylioppilas tai lukiossa (n=192) 22 49 29 0 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=281) 26 48 26 0 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=28) 7 54 39 0 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

lle 2 tun�a päivässä 2–3 tun�a päivässä li 3 tun�a päivässä En osaa sanoa

KUVIO 47. SOPIVAKSI KOETTU RUUTUAIKA TAUSTAMUUTTUJIEN MUKAAN TARKASTELTUNA. ()

TILASTO-OSIO Puolet 10–29-vuotiaista vastaajista on sitä miel- Ruutuaikaa koskevat kysymykset esitettiin tä, että 2–3 tuntia päivässä on ruutuaikana sopiva. myös 7–14-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tämä Toisen puolikkaan vastaukset jakaantuvat suun- tarjoaa mahdollisuuden tarkastella kasvattajien nilleen tasan edellistä pidemmän ja lyhyemmän näkemyksiä ruutuajasta. Kuten aiemmin kävi vaihtoehdon välillä. Tytöistä selvästi harvempi pitää ilmi, ovat muun muassa ruutuaikaan liittyvät yli kolmen tunnin ruutuaikaa sopivana (17 %), pelaaminen ja netin käyttö yleisiä kiistojen ja kun vastaava osuus pojista on noin kolmannes. riitelyn aiheita vanhempien ja lasten välillä. Sopivana pidetty ruutuaika on pisimmillään Noin puolet 7–14-vuotiaiden lasten vanhem- 15–19-vuotiaiden nuorten vastauk sissa. mista piti 2–3 tunnin ruutuaikaa sopivana. Sen Arviot sopivasta ruutuajasta ovat melko sa- sijaan yli kolmen tunnin ruutuaikaa lapselle sopi- manlaisia riippumatta asuinympäristöstä. Poik- vana piti ainoastaan viisi prosenttia vanhemmista. keuksen tekevät maaseutuympäristössä asuvat Kun tarkastellaan lähemmin 10–14-vuotiaiden nuoret, joista selvästi muita useampi piti alle ja heidän vanhempiensa vastauksia, on niissä kahden tunnin ruutuaikaa sopivana. Hieman eroja nimenomaan yli kolmen tunnin ruutuajan muista erottuvat myös pikkukaupungissa tai suhteen. Lapsista lähes joka viides (18 %) pitää -kunnassa asuvat nuoret, joista muita useampi yli kolmen tunnin ruutuaikaa sopivana, kun vas- pitää yli kolmen tunnin ruutuaikaa sopivana. taava osuus heidän vanhemmistaan on ainoastaan Myös erot koulutustason mukaan ovat varsin 7 prosenttia. vähäisiä. Ainoastaan niiden nuorten arviot, joilla Vanhempien vastauksissa lastensa ruutuajas- ei ole tutkintoa tai jotka eivät opiskele, erottuvat ta on nähtävissä sukupuolittuneisuutta. Poikien muista. Heistä 7 prosentin osuus pitää alle kahden vanhemmista suurin osa pitää lapselleen sopivana tunnin ruutuaikaa sopivana ja yli kolmannes ruutuaikana 2–3 tuntia, kun tyttöjen vanhemmista kokee yli kolmen tunnin ruutuajan sopivaksi. enemmistö katsoo alle kahden tunnin ruutuajan

Yhteensä (n=466) 44 51 5

Tytöt (n=221) 51 45 4 Pojat (n=245) 38 56 6 Tytöt 7–9-v. (n=79) 73 27 0 10–14-v. (n=142) 38 56 6 Pojat 7–9-v. (n=96) 58 38 4 10–14-v. (n=149) 26 67 7

Ison kaupungin keskusta (n=26) 50 50 0 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=154) 45 51 4 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=113) 50 47 4 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=92) 39 53 8 Maaseutuympäristö (n=80) 39 53 9

Äidinkieli suomi (n=403) 43 51 5 Äidinkieli ruotsi (n=27) 56 44 0 Muu äidinkieli (n=36) 47 47 6 % 0 20 40 60 80 100

lle 2 tun�a päivässä 2–3 tun�a päivässä li 3 tun�a päivässä

KUVIO 48. LAPSELLE SOPIVA RUUTUAIKA PIVSS TAUSTAMUUTTUJIEN MUKAAN TARKASTELTU- NA, KSTT 714-VUOTIAIEN VANEMMILTA. ()

92 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 lapselleen sopivaksi. Ikäryhmien osalta ei ole yllät- KUVAOHJELMIEN KATSELU tävää, että nuorimpien lasten vanhemmat pitävät MUUTOKSESSA alle kahden tunnin ruutuaikaa sopivana. Hyvin harva alle 10-vuotiaan vanhempi pitää yli kolmen Haastattelussa kaikilta 15–29-vuotiailta nuorilta tunnin ruutuaikaa sopivana – itse asiassa ei yksi- kysyttiin heidän tavoistaan katsoa kuvaohjelmia kään alle 10-vuotiaan tytön vanhempi. (kuvio 49). Perinteisen television hegemonia on Tulosten mukaan isojen kaupunkien keskus- murentunut viimeisten 20 vuoden aikana, kun tassa asuvat vanhemmat ovat ruutuajan suhteen digitaaliset mediaympäristöt ovat mahdollistaneet kaikkein tiukimpia. Heistä puolet katsoo alle kuvaohjelmien katselun lähes missä ja milloin kahden tunnin olevan lapselleen sopiva ruutuaika, tahansa. Jo vuoden 2015 vapaa-aikatutkimuksessa kun toinen puolikas pitää 2–3 tunnin ruutuaikaa havaittiin, että nuoret katselevat kuvaohjelmia sopivana. Kukaan isojen kaupunkien keskustassa useimmiten netin ilmaisista videopalveluista (ks. asuvista vanhemmista ei pidä yli kolmen tunnin Merikivi, Myllyniemi & Salasuo 2016, 39–40). ruutuaikaa lapselleen sopivana. Sen sijaan noin Kun tuolloin päivittäisestä videopalvelussa tapah- joka kymmenes maaseutuympäristössä ja harvaan tuneesta katselusta kertoi noin kaksi viidestä (43 %) asutulla alueella asuva vanhempi pitää yli kolmen nuoresta, on vastaava osuus noussut vuoden 2020 tunnin ruutuaikaa lapselleen sopivana. tutkimuksessa jo miltei kahteen kolmesta (63 %). Lasten ja nuorten vastaukset ovat pääpiir- Maksullisia videopalveluita kuvaohjelmien kat- teittäin yhdenmukaisia vanhempien vastausten seluun käyttää päivittäin useampi kuin kaksi vii- kanssa. Ainakin ero on niin vähäinen, ettei se destä nuoresta. Samalla entistä harvempi (14 %) yksin riitä selittämään pelaamisen, TV:n katselun kertoo katsovansa päivittäin ohjelmia suorana ja netissä olemisen perheissä aiheuttamaa kiistelyä televisiosta. Neljännes vastaajista ei kertomansa tai riitelyä. Voidaan arvella, että joissain perheissä mukaan katsele lainkaan television suoria ohjel- suuret näkemyserot ruutuajasta johtavat toistu- mia. Tallennettujen televisio-ohjelmien katselus- vaan kiistelyyn ja riitelyyn, mutta yleisemmin takin raportoi yllättävän harva (34 %). kyse on tilannekohtaisista konikteista ja erimie- Aiemmissa vapaa-aikatutkimuksissa (mm. lisyyksistä. Tulokset tosin eivät kerro sitä, miten Merikivi, Myllyniemi & Salasuo 2016, 40–43) hyvin lapset todella noudattavat itse sopivaksi on havaittu, että ohjelmien katselu suorana te- arvioimaansa ruutuaikaa. Olisiko niin, että itselle levisiosta lisääntyy iän myötä. Tämä iän mukai- sopiva ruutuaika on nuorille eri asia kuin omien nen television katselun lisääntyminen on tämän mielihalujen ja käytäntöjen mukainen ruutuaika? tutkimuksen tulosten mukaan vähentynyt. Eroa

Perinteisen TV:n ohjelmat, joita katsotaan 1 13 13 18 30 25 ohjelma-aikaan suorana

TV:stä tallennetut ohjelmat, esimerkiksi 0 2 3 8 21 66 tallentavalla digiboksilla

Ne�n maksulliset vieopalvelut kuten 3 41 12 22 11 12 Neli H ViaPla

Ne�n maksu�omat vieopalvelut kuten 8 55 11 16 7 3 YouTube, Yle Areena 0 20 40 60 80 100

Monta kertaa päivässä Päivi�äin tai melkein päivi�äin Muutaman kerran viikossa Viikoi�ain Harvemmin En ollenkaan

KUVIO 49. KUINKA USEIN KATSOT SEURAAVILLA TAVOILLA TV-OJELMIA TAI ELOKUVIA, 1529-VUOTIAAT. ()

TILASTO-OSIO Kaikki (n=929) 0 2 6 24 38 24 8

tt (n=459) 0 2 6 25 3 24 Poat (n=469) 0 1 6 23 38 24 9

15–19 v (n=28) 0 0 5 31 31 24 9 20–24 v (n=311) 0 1 21 40 24 8 25–29 v (n=339) 0 4 6 20 41 23 % 0 20 40 60 80 100

seamman kerran viikossa Viikoi�ain Muutaman kerran kuukauessa Noin kerran kuukauessa Muutaman kerran vuoessa Harvemmin En ollenkaan

KUVIO 50. KUINKA USEIN KT ELOKUVISSA (1529-VUOTIAAT, ) (N931)

nuorempien ja vanhempien ikäryhmien välillä on nyt. Vuonna 2017 eniten musiikkia kuuntelivat vain muutama prosenttiyksikkö. Tulosten valossa 15–19-vuotiaat, joiden keskuudessa musiikin vaikuttaakin siltä, että nuorten kuvaohjelmien kuuntelun yleisyys on pysynyt samalla tasolla vii- katselussa tapahtuneet muutokset jäävät heidän meisten 30 vuoden ajan. Nuorten osalta musiikin kohdallaan pysyviksi käytänteiksi. kuuntelun väheneminen koskeekin ikäryhmiä Tilastokeskuksen aikasarjan mukaan (Ekholm 10–14-vuotiaat sekä yli 20-vuotiaat. Tuloksia voi 2019) elokuvissa käynti kasvoi koko väestön ainakin nuorisotutkimuksen näkökulmasta pitää keskuudessa selvästi vuosien 1991 ja 2017 välillä, yllättävinä, sillä musiikin saatavuus on parantunut mutta väheni samalla ajanjaksolla jonkin verran ja demokratisoitunut, ja digilaiteet mahdollista- ikäryhmissä 15–19-vuotiaat ja 20–24-vuotiaat. vat entistä helpommin musiikin kuuntelemisen Nuoret ovat kuitenkin edelleen aktiivisimpia esimerkiksi älypuhelimen välityksellä. elokuvissa kävijöitä. Vapaa-aikatutkimuksen tulosten mukaan suo- Vuoden 2020 vapaa-aikatutkimuksen tulos- ratoistopalvelut ovat nuorten musiikin kuuntelussa ten mukaan suurin osa 15–29-vuotiaista nuorista erittäin suosittuja (kuvio 51). Lähes 80 prosenttia käy elokuvissa vähintään vuosittain (69 %) ja 15–29-vuotiaista nuorista kuuntelee musiikkia melko moni myös kuukausittain (kuvio 50). päivittäin suoratoistopalveluista. Ainoastaan viisi Elokuva näyttää ainakin juuri ennen korona- prosenttia vastaajista kertoi kuuntelevansa mu- aikaa säilyttäneen paikkansa suosittuna nuor- siikkia suoratoistopalveluista harvemmin tai ei ten vapaa-ajan vieton muotona. Suosituimpina lainkaan. Musiikkia aktiivisimmin kuuntelevan elokuvatyyppeinä paikkansa ovat säilyttäneet 15–19-vuotiaiden ikäryhmän nuorista 90 pro- toiminta-, rikos- ja sotaelokuvat, komediat sekä senttia kertoi kuuntelevansa musiikkia päivittäin ihmissuhde- ja draamaelokuvat (Ekholm 2019). suoratoistopalveluista. Teoston (Tervonen 2020) tekemän tutkimuksen mukaan selvästi suosituin NUORET KUUNTELEVAT MUSIIKKIA suoratoistopalvelu oli Suomessa vuonna 2020 SUORATOISTONA Spotify. Teoston (Tervonen 2020) haastattelututki- Tilastokeskuksen mukaan (SVT 2017a) musiikin muksen mukaan nuoret kuuntelevat musiikkia kuuntelu on Suomessa väestötasolla vähenty- yleisimmin puhelimen välityksellä. Tutkimuksessa

94 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Perinteinen radio, jota kuunnellaan suorana 6 29 11 13 22 19

Fyysiset tallenteet, kuten CD-levyt 0 3 3 6 31 56

uoratoistopalvelut kuten po� ouue 20 59 7 10 3 2

0 20 40 60 80 100

Monta kertaa päivässä Päivi�äin tai melkein päivi�äin Muutaman kerran viikossa Viikoi�ain Harvemmin En ollenkaan

KUVIO 51. KUINKA USEIN KUUNTELET MUSIIKKIA SEURAAVILLA TAVOILLA, 1529-VUOTIAAT. ()

85 prosenttia 13–18-vuotiaista kertoi musiikin heistä yleisimmin ammatillisen tutkinnon suorit- kuuntelusta puhelimen kautta viimeisen vuoro- taneet tai sitä suorittamassa olleet vastaajat. Yli- kauden aikana. Noin puolet ikäryhmän vastaajista opistotutkinnon suorittaneet työssäkäyvät nuoret oli kuunnellut viimeisen vuorokauden aikana kertovat selvästi harvemmin radion kuuntelusta. musiikkia tietokoneen tai autoradion kautta. Tulosten voi ajatella heijastelevan yleisemmin ra- Videopalveluista suosituin oli Youtube, jonka dion merkitystä sellaisissa ammattiryhmissä, joissa välityksellä kolme neljästä nuoresta oli kuunnellut voi töitä tehdessä kuunnella radiosta musiikkia. musiikkia viimeisen viikon aikana. (Mt.) Fyysisten tallenteiden, cd-levyjen ja vinyylien, Radion kuuntelua koskevat aikasarjat kielivät kuunteleminen on nuorten keskuudessa vähäistä. osaltaan digitalisaation mukanaan tuomasta muu- Viikoittain levyjä kuuntelee 12 prosenttia nuoris- toksesta mediassa. Tilastokeskuksen tutkimusten ta, ja yli puolet ei kuuntele lainkaan fyysisiä tal- mukaan (mm. Saarenmaa 2020) päivittäinen lenteita. Fyysisiä tallenteita kuuntelevista nuorista radion kuuntelu on vähentynyt viimeisten 40 60 prosenttia on poikia, ja kaikkein aktiivisimpia vuoden aikana erityisesti nuorissa ikäryhmissä. tallenteiden kuuntelijoita ovat 25–29-vuotiaat Kun vielä 1980-luvun alussa 15–19-vuotiaista pojat (26 %). yli 70 prosenttia kuunteli radiota päivittäin, oli Fyysisten tallenteiden vähäinen suosio nuor- vastaava osuus vuonna 2017 enää 23 prosent- ten keskuudessa on varsin odotettu tulos. Teoston tia. Nuorten radion kuuntelu ei kuitenkaan ole tutkimuksen mukaan cd-soitin on kotona vain tyystin loppunut, vaan yhä useampi kertoo kuun- noin 5 prosentilla nuorista ja vinyylisoitin vie- televansa radiota useana päivänä viikossa. Paino- lä harvemmalla (Tervonen 2020). Cd-levyjen piste nuorten radion kuuntelussa on siis siirtynyt myynti onkin romahtanut 2000-luvun aikana, päivittäisestä kuuntelusta useana päivänä viikossa ja niiden osuus äänitemyynnin kokonaismark- tapahtuvaksi kuunteluksi. Myös niiden nuorten kinoista oli vuonna 2019 vain 7 prosenttia. Vi- osuus, jotka eivät kuuntele radiota lainkaan, on nyylilevyjen vastaava osuus jäi neljään prosenttiin kasvanut viimeisten 40 vuoden aikana. Heitä on (Musiikkituottajat – IFPI ry 2020). Vinyylien kuitenkin edelleen varsin vähän. (Mt.) paikka musiikin kuluttajien mieltymyksissä näyt- Vuoden 2020 vapaa-aikatutkimuksessa tää kuitenkin kestävän cd-levyä paremmin, sillä 15–29-vuotiailta kysyttiin nimenomaan musiikin Helsingin Sanomat (HS 11.9.2020) kertoi syksyllä kuuntelusta radiosta. Vastaajista kolmannes kertoi 2020 vinyylilevyjen myynnin arvon ylittäneen kuuntelevansa musiikkia radiosta päivittäin tai Yhdysvalloissa ensi kertaa sitten 1980-luvun cd- monta kertaa päivässä. Viidennes ei kertomansa levyjen myynnin arvon. Sama kehitys nähtäneen mukaan kuuntele musiikkia radiosta lainkaan. pian myös Suomessa. Taustatekijöiden valossa radiosta musiikkia kuun- televat useimmin palkkatyötä tekevät nuoret, ja

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 7. NUORTEN NETIN KTTÖ

Netissä ”oleminen” on 2020-luvun nuorison ai- Jo alle 15-vuotiaiden netin käyttö on mo- kalaiskokemus. Älypuhelimeen tartutaan heti nipuolista, sosiaalista, osallistuvaa ja viihteel- aamusta, ja netissä ollaan päivän mittaan usei- listä. Se on tiedon hakua, muiden tuottamien den eri laitteiden välityksellä. Nuoret eivät puhu sisältöjen katselua, tykkäämistä, kommentointia, erikseen nettiin menemisestä, vaan nimenomaan sosiaalisten suhteiden vaalimista, ajanvietettä ja siellä olemisesta. Netti on nuorille jatkuva so- pelaamista. Sen sijaan sisältöjen tuottaminen ja siaalinen ja kulttuurinen kenttä, joka ulottuu julkisiin keskusteluihin osallistuminen on edel- kotiin, kouluun, työhön, vapaa-ajalle ja harras- leen harvinaisempaa. tuksiin. (Esim. Salasuo, Merikivi & Myllyniemi Useampi kuin kaksi kolmesta nuoresta käyt- 2019.) tää nettiä ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Mitä nuoret netissä tekevät? Tätä vapaa-aika- Moni alle 15-vuotiaista on kiinnostunut siitä, tutkimuksessa kysyttiin kaikilta 10–29-vuotiailta mitä kotimaassa ja maailmalla tapahtuu. Monet vastaajilta. Nuorimmat, 10–14-vuotiaat vastaajat palveluntarjoajat ovat vastanneet kiinnostukseen, saivat valita vastausvaihtoehdoista ”kyllä”, ”ei” tai esimerkiksi Helsingin Sanomat ja A-lehdet julkai- ”ei osaa sanoa”, kun taas 15–29-vuotiaat kertoi- sevat lasten uutisia ja hiljattain myös Yleisradio vat netin käytöstä yksityiskohtaisemmin (kuviot aloitti muutaman vuoden tauon jälkeen lasten 52a, 52b). uutisohjelman. Lapsille suunnatut uutiset ovat

Haet �etoa 95 4 0 uet tai katselet muien kä�äien tuo�amia sisältä 92 7 1 Pelaat 89 10 0 aat itse o�amiasi kuvia tai vieoita ksitises� 85 15 0 sallistut ksitisiin nekeskusteluiin 83 15 1 ommentoit tai tkkäät muien kä�äien tekemistä päivitksistä tai eiän akamistaan sisällistä ne�ssä 82 17 0 euraat aankotaisia asioita a uu�sia 68 32 0 aat itse o�amiasi kuvia tai vieoita ulkises� 35 64 1 uuntelet poastea 32 66 3 uuntelet äänikiroa 31 68 0 Välität eelleen muien tekemiä sisältä 27 69 4 aat itse tekemiäsi kuva- tai vieomuokkauksia 23 75 2 sallistut ulkisiin nekeskusteluiin 16 81 3 lläpiät loia tai vieoloia tai tuetat 13 87 0 % 0 20 40 60 80 100

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 52A. TEETKÖ JOSKUS SEURAAVIA ASIOITA NETISS, 1014-VUOTIAAT. ()

TILASTO-OSIO tärkeä yhteiskuntaan osallistamisen tapa, joka netissä kavereilleen tai läheisilleen ottamiaan ku- kehittää kansalaistaitoja, medialukutaitoa ja kriit- via tai videoita. Myös sosiaalisen median käyttö tistä ajattelua. on yleistä nuorten keskuudessa. Sen päivittäisestä Alle 15-vuotiaat ovat myös aktiivisia muiden käytöstä kertoo noin puolet yli 15-vuotiaista. tuottamien sisältöjen kuluttajia. Netissä luetaan Sosiaalisen median merkitys onkin suuri nimen- muiden päivityksiä ja katsellaan kuvia. Pelatessa omaan nuorten keskuudessa (ks. Kohvakka & chattaillaan muiden pelaajien kanssa, ja sosiaali- Saarenmaa 2019). sessa mediassa kommentoidaan ahkerasti muiden Nuorten netin käytössä on varsin selkeä raja päivityksiä. Aika ajoin nuoret jakavat kavereilleen julkisen ja yksityisen välillä. Omia sisältöjä jaetaan kuvia elämästään ja itseä kiinnostavista asiois- selvästi useammin yksityisesti kuin julkisesti. ta. Sosiaalisuuden merkitys näkyykin vahvana Samoin yksityisiin keskusteluihin osallistutaan 10–14-vuotiaiden netin käytössä. aktiivisesti, mutta julkisiin nettikeskusteluihin Iän myötä nettikäyttäytyminen monipuolis- harvemmin. Tuloksista voikin tulkita, että suu- tuu entisestään. Tämä näkyy kuviosta 52b, jossa rella osalla nuorista on tili sosiaalisessa mediassa 15–29-vuotiaat myös arvioivat netissä tekemisen ensisijaisesti muiden tuottamien sisältöjen luke- useutta. Tiedon haku (83 %), ajankohtaisten mista ja kommentointia varten. asioiden seuraaminen (74 %) ja muiden tuot- Blogin pitämisestä tai tubettamisesta kertoi tamien sisältöjen seuraaminen (65 %) kuuluvat vain noin joka kymmenes vastaaja, mutta niiden yli puolella nuorista päivittäiseen elämään. Hie- seuraamisesta selvästi useampi (kuviot 53a ja man yli puolet osallistuu päivittäin yksityisiin 53b). nettikeskusteluihin (55 %) ja kommentoi tai tykkää muiden päivityksiä (54 %). Useampi kuin seitsemän nuorta kymmenestä jakaa viikoittain

Haet �etoa 19 64 6 8 2 0 euraat aankotaisia asioita a uu�sia 12 62 7 10 5 3 uet tai katselet muien kä�äien tuo�amia sisältä 11 54 9 16 7 3 aat itse o�amiasi kuvia tai vieoita ksitises� 5 29 10 28 22 4 sallistut ksitisiin nekeskusteluiin 10 45 8 17 11 9 ommentoit tai tkkäät muien kä�äien tekemistä päivitksistä tai eiän akamistaan sisällistä ne�ssä 8 46 8 13 15 9 aat itse o�amiasi kuvia tai vieoita ulkises� 0 4 5 13 48 29 Pelaat 6 21 10 12 22 29 Välität eelleen muien tekemiä sisältä 2 12 9 18 28 31 uuntelet poastea 2 9 7 19 30 32 sallistut ulkisiin nekeskusteluiin 0 7 4 10 31 49 aat itse tekemiäsi kuva- tai vieomuokkauksia 1 6 3 9 28 52 uuntelet äänikiroa 1 7 3 7 24 57 lläpiät loia tai vieoloia tai tuetat 0 1 1 2 8 89 % 0 20 40 60 80 100

Monta kertaa päivässä Päivi�äin tai melkein päivi�äin Muutaman kerran viikossa

Viikoi�ain Harvemmin En ollenkaan

KUVIO 52. KUINKA USEIN TEET SEURAAVIA ASIOITA NETISS, 1529-VUOTIAAT ()

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TUBETTAJIEN SEURAAMINEN mainintoja saivat yhtä lailla niin kotimaiset kuin ulkomaiset tubettajat. Kaikkiaan suosikkina mai- Tubettajat tekevät joko yksin tai ryhmässä vide- nittiin yli 200 eri tubettajaa. Eniten mainintoja oita netin videopalveluihin, kuten Youtubeen, saivat suomalaiset suosikkitubettajat: Lakko (76 josta termin ”tubettaja” nimikin juontaa juuren- mainintaa), Roni Back (50 mainintaa) ja Mmiisas sa. Videoissa käsitellään aiheita laidasta laitaan, (28 mainintaa). Heistä Lakko ja Mmiisas olivat pelataan, tehdään temppuja ja esitetään erilaisia sosiaalisen median nuorisoidolien kärkisijoilla jo haasteita. Tubettamiseen kuuluu myös nuori- vuonna 2017, kun Yle (2017) raportoi Tubeconin solle tyypillinen fanikulttuuri, ja suosituimpia tilaamasta Taloustutkimuksen selvityksestä. Use- tubettajia fanitetaan aivan samaan tapaan kuin ampi kuin joka kymmenes tämän tutkimuksen esimerkiksi pop- tai urheilutähtiä (esim. Reini- vastaaja kertoi seuraavansa tubettajia, mutta ei kainen 2020). ketään tiettyä tubettajaa. Samoin useampi kuin Vaikka tubettajia seuraavat pääosin var- joka kymmenes tubettajia seuraava nuori ei muis- haisnuoret, on ilmiö saavuttanut viime aikoi- tanut tai tiennyt kenenkään tubettajan nimeä. na suosiota myös vanhemmissa ikäryhmissä. Tulokset osoittavat, että vanhemmille suku- Tulosten mukaan tubettajien seuraaminen on polville hieman vieras tubettaminen on nuorten yleisintä kouluikäisten keskuudessa. Ikäryhmän keskuudessa hyvin tunnettu ja suosittu ilmiö. 10–14-vuotiaat tytöistä kolme neljästä ja po- Paljon tubettamisen suosiosta kertoo myös se, jista useampi kuin neljä viidestä seuraa jotain että edellä mainittujen suosituimpien tubettajien tubettajaa. Kuvioista 53a ja 53b näkyy myös, kanavilla on Youtubessa satoja tuhansia tilaajia: että miltei kolmasosa 25–29-vuotiaista tytöistä Lakko 694 000, Roni Back 530 000 ja Mmiisas ja useampi kuin kaksi viidestä pojasta seuraa 389 000 (katsottu 13.10.2020). jotain tubettajaa. Vuoden 2020 tutkimuksessa vastaajilta tie- dusteltiin heidän suosikkitubettajaansa. Avokysy- mykseen vastasi kaikkiaan 600 nuorta. Vastaukset tuovat esiin tubettamisen ylirajaisuuden, sillä

100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 7–9-v. 10–14-v. 16–17-v. 20–24-v. 25–29-v. 7–9-v. 10–14-v. 16–17-v. 20–24-v. 25–29-v.

Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kyllä Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 53A. SEURAATKO JOTAIN TUETTA- KUVIO 53. SEURAATKO JOTAIN TUETTA- JAA, TTÖT. () JAA, POJAT. ()

TILASTO-OSIO 100 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 8. ELVN MUSIIKIN TAPATUMISSA KMIE

Tilastokeskuksen tutkimusten (mm. SVT Suosion kasvun ohella elävän musiikin kenttä 2018b) mukaan elävän musiikin tapahtumissa ja musiikkitalous ovat olleet digitalisaation liik- käynti on suosittua ja suosio on lisääntynyt jo keelle sysäämien prosessien johdosta mullistusten useamman vuosikymmenen. Yleisöä kiinnos- kourissa. Nuori yleisö on siirtynyt paikallisista, tavat monenlaiset musiikkitapahtumat, joista pienemmistä ja pitkään toimineista ruohon- suosituimpia ovat pop- ja rock-konsertit sekä juuritason keikkapaikoista suurtapahtumiin ja viihde- ja iskelmäkonsertit. Suuresta suosiosta isoille festareille. Useat perinteiset keikkapaikat nauttivat myös metalli-, rap- ja tekno-konsertit ja ovat joutuneet laittamaan ”lapun luukulle” tai -tapahtumat. muokkaamaan toimintaansa merkittävästi. (Ks.

Yhteensä (n=924) 68 32

Tytöt 15–19-v. (n=166) 76 24 20–24-v. (n=126) 74 26 25–29-v. (n=163) 69 31 Pojat 15–19-v. (n=113) 48 52 20–24-v. (n=185) 66 34 25–29-v. (n=171) 71 29

Ison kaupungin keskusta (n=182) 82 18 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=333) 71 29 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=193) 62 38 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=135) 60 40 Maaseutuympäristö (n=82) 56 44

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 81 19 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=160) 76 24 Ylioppilas tai lukiossa (n=200) 76 24 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=293) 56 44 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=29) 59 41

Koululainen tai opiskelija (n=451) 72 28 Palkkatyössä (n=354) 68 32 ri�ää (n=22) 64 36 Työtön (n=54) 57 43 Jokin muu (n=42) 50 50

eon kul�uuri Ei koruja tai tatuointeja (n=478) 62 38 1 (n=267) 74 26 2 (n=115) 71 29 3 (n=65) 88 12 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei

KUVIO 54. OLETKO VIIMEISEN VUOEN AIKANA KNT MUSIIKKITAPATUMISSA, 1529-VUO- TIAAT. ()

TILASTO-OSIO 101 Homi, Kinnunen ja Honkanen tässä teoksessa.) aiemminkin tutkimuksissa (esim. Kosut 2006; Elävän musiikin suosio nuorten keskuudes- Tiggermann & Hopkins 2011; Roberts 2014) sa näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa. tunnistettua yhteyttä elävän musiikin kulttuurin Useampi kuin kaksi kolmesta 15–29-vuotiaasta ja kehon muokkaamisen välillä. Nämä ilmiöt kie- kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana jossain toutuvat toisiinsa monin tavoin, ja niiden yhteys musiikkitapahtumassa (kuvio 54). on historiallinen, kulttuurinen, psykologinen ja Tulosten mukaan tytöt käyvät poikia useam- symbolinen (mm. Fenske 2007). min elävän musiikin tapahtumissa. Ero näkyy erityisen selvänä nuorimmassa ikäryhmässä, jo- NUORET KÄYVÄT FESTAREILLA hon kuuluvista tytöistä 76 prosenttia ja pojista 48 prosenttia kertoi käyneensä elävän musiikin Elävän musiikin tapahtumassa viimeisen vuoden tapahtumassa. Tyttöjen elävän musiikin tapahtu- aikana käyneiltä nuorilta kysyttiin tarkentavana missa käynti kuitenkin vähenee iän myötä, kun kysymyksenä, millaisissa tapahtumissa he ovat pojat puolestaan lisäävät selvästi tapahtumissa käyneet ja kuinka usein. Tulosten perusteella käyntiä. Ikäryhmässä 20–29-vuotiaat tytöt ja suomalaiset nuoret ovat ennen kaikkea festari- pojat ovat melko lailla yhtä aktiivisia elävän mu- kansaa (ks. myös Homi, Kinnunen ja Honka- siikin tapahtumissa kävijöitä. nen tässä teoksessa). Useampi kuin neljä viidestä Vaikka elävän musiikin tapahtumia järjestetään vastaajasta kertoi käyneensä viimeisen vuoden ympäri maata ja eri kokoisilla paikkakunnilla, on aikana festareilla ja heistä joka neljäs vähintään isojen kaupunkien tapahtumatarjonta laajaa ja kolmesti. Klubi- ja ravintolakeikoilla on käynyt monipuolista. Tämä näkyy myös nuorten vastauk- 70 prosenttia nuorista ja monet useamman ker- sissa. Isoissa kaupungeissa tai niiden lähettyvillä ran vuoden aikana. Myös isot konsertit vetävät asuvista nuorista selvästi useampi käy elävän mu- nuoria puoleensa, sillä niissä käymisestä viimeisen siikin tapahtumissa kuin pienemmissä kaupun- vuoden aikana kertoi yli puolet vastaajista. geissa, niiden lähettyvillä tai maaseudulla asuvista Festareilla käyvät yhtä yleisesti sekä tytöt että nuorista. pojat. Sen sijaan festarien suurkuluttajissa on Elävän musiikin tapahtumissa käyminen eroaa hieman enemmän tyttöjä. Pojat puolestaan käyvät myös koulutuksen mukaan. Tähän voi vaikut- tyttöjä aktiivisemmin ravintola- ja klubikeikoilla. taa myös asuinalue, sillä isoissa kaupungeissa Musiikkiteatterissa viimeisen vuoden aikana ja niiden lähettyvillä asuu enemmän korkeasti kertoi käyneensä 36 prosenttia vastaajista. Vuoden koulutettuja nuoria kuin pienemmissä kaupun- 2009 Nuorisobarometrin tuloksista kävi ilmi, että geissa (SVT 2015). Joka tapauksessa neljä viidestä noin neljäsosa nuorista ei kokenut teatteritar- yliopistotutkinnon suorittaneesta tai sitä suoritta- jonnan vastaavan heidän kiinnostustaan ja lähes massa olevasta nuoresta kertoi käyneensä elävän kolme viidestä piti teatteriesitysten lippuja liian musiikin tapahtumassa, ammattikorkeakoulu- kalliina (Myllyniemi 2009, 80). Mikäli vastaavat tai ylioppilastutkinnon suorittaneista hieman mielikuvat ja kokemukset ovat edelleen vallalla, harvempi. Sen sijaan ammatillisen tutkinnon selittävät ne ainakin osin nuorten varsin vähäistä suorittaneet tai sitä suorittamassa olevat nuoret musiikkiteatterissa käymistä. käyvät tulosten mukaan selvästi muita vähemmän Noin neljäsosa musiikkitapahtumissa käyvistä elävän musiikin tapahtumissa. nuorista on osallistunut kavereiden järjestämälle Kun elävän musiikin tapahtumissa käymisen keikalle, vaikka melko harva onkin itse niitä tarkasteluun otetaan mukaan kehon kulttuuri, järjestänyt (7 %). Nuorisotalokeikoilla käyntien saadaan nuorisokulttuurin ja tyylin näkökul- vähäisyyttä selittää ainakin se, että ne on yleensä masta kiinnostava tulos. Eniten elävän musiikin suunnattu nuoremmille ikäryhmille. Tulosten tapahtumissa käyvät ne, joilla on yksi tai useampi mukaan 15–19-vuotiaista musiikkitapahtu- korvakoru, lävistys ja tatuointi. Tulos vahvistaa missa käyneistä nuorista 13 prosenttia on ollut

102 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Festareilla 18 32 23 22 4

Klubi- tai ravintolakeikalla 30 19 14 21 15

uurkonser�ssa 45 33 12 8 2

Musiikkitea�erissa 64 23 6 5 2

Kavereiden järjestämällä keikalla 74 15 7 3 2

Nuorisotalokeikalla 93 4 1 1 0

Itse järjestämällä keikalla 93 3 1 1 2

% 0 20 40 60 80 100

0 1 2 3–5 6–

KUVIO 55. KUINKA MONTA KERTAA OLET VIIMEISEN VUOEN AIKANA KNT, 1529-VUOTIAAT. () nuorisotalokeikalla, kun vastaava osuus on van- Uskoa tulevaisuuteen kuitenkin on, kuten käy hemmissa ikäluokissa ainoastaan viisi prosenttia. ilmi lainauksessa populaarikulttuurin historian Harri Homi, Maarit Kinnunen ja Antti Hon- dosentin Janne Mäkelän kolumnista: kanen käsittelevät tässä teoksessa olevassa artikke- ”Musiikkiala on usein joutunut tiukkaan lissaan laajemmin nuorten elävän musiikin tapah- paikkaan. Aina on selvitty. Äänilevy ei tappanut tumissa käyntiä, siinä tapahtuneita muutoksia ja elävää musiikkia, eikä digitaalinen vallankumous syitä muutosten taustalla. Elävän musiikin kenttä tuhonnut muusikon työtä. Eikä siinä onnistu oli jo ennen korona-aikaa muutosten kourissa, koronakaan” (Mäkelä 2020). mutta vuosi 2020 kuritti alaa erityisen kovaa.

TILASTO-OSIO 103 104 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 9. LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKIANIUS

Lasten ja nuorten musiikkifaniuden tutkimi- haastateltaville (kuvio 56). Noin kaksi viidestä nen on vuosikymmenten saatossa ollut osa suo- vastaajasta kertoi faniudestaan. Useimmin siitä malaista nuorisotutkimusta (mm. Lähteenmaa kertoivat yli 15-vuotiaat nuoret, joista hieman 1989; Saarikoski 2009; Poikolainen 2015). Tämä harvempi kuin joka toinen fanittaa jotain muu- on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun lasten ja sikkoa tai bändiä. On huomionarvoista, ettei nuorten faniutta selvitetään laajemmin vapaa- faniuden yleisyys juurikaan vähene iän myötä, sil- aikatutkimuksessa. Tilasto-osion ohella lasten ja lä vielä 25–29-vuotiaistakin 40 prosenttia kertoi nuorten faniutta käsitellään tässä teoksessa sosi- ihailevansa jotain artistia tai yhtyettä. Myös useat aalihistorioitsija Janne Poikolaisen artikkelissa, alle 15-vuotiaat raportoivat faniudesta. Ikäryh- jossa kiinnostuksen kohteena on erityisesti lasten män 7–9-vuotiaat vastaajista noin joka kolmas musiikkifanius. Aihetta on tutkittu aiemmin niin (31 %) ja ikäryhmän 10–14-vuotiaat nuorista Suomessa kuin muuallakin hyvin vähän, ja Poi- noin joka neljäs kertoi faniudestaan. kolaisen mukaan lapset ovatkin faniuden osalta Nykyajan fanius ei enää ole tiukasti paikkaan lähes tuntematon yleisöryhmä (ks. Poikolainen sidottua, sillä netti mahdollistaa alueelliset ja tässä teoksessa). maantieteelliset rajat ylittävien faniyhteisöjen Kysymys jonkun muusikon tai bändin muodostumisen ja toiminnan sekä niihin osal- ihailusta tai fanittamisesta esitettiin kaikille listumisen (Haavisto 2018). Fanius on kuitenkin

Yhteensä (n=1402) 38 59 3

Tytöt (n=683) 39 58 3 Pojat (n=718) 36 61 2

7–9-v. (n=179) 31 60 9 10–14-v. (n=292) 25 73 2 15–19-v. (n=280) 45 55 0 20–24-v. (n=313) 45 52 3 25–29-v. (n=337) 40 58 2

Ison kaupungin keskusta (n=209) 40 56 3 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=492) 40 57 3 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=308) 42 57 1 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=228) 36 62 3 Maaseutuympäristö (n=165) 27 70 3 % 0 20 40 60 80 100

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 56. IAILETKO TAI ANITATKO JOTAIN MUUSIKKOA TAI NI ()

TILASTO-OSIO 105 myös sosiaalista toimintaa, jota leimaavat monet haastateltujen nuorten fanius pääosin sijoittuvan kasvokkaisen vuorovaikutuksen piirteet. Paikois- niin kutsutun ”tavallisen faniuden” piiriin, jolle sa, joissa on paljon nuoria, on paremmat edelly- on tyypillistä faniuden matalampi intensiteetti tykset erilaisten aatteiden, ajatusten, käytäntöjen ja viihteellisyys. ja makujen leviämiselle. Ei siis ole yllättävää, että tulosten mukaan faneiksi itsensä tunnistavia FANIUDEN KÄYTÄNTEET nuoria on enemmän tiheästi asutuilla alueilla kuin maaseudulla. Kuviosta 57 on nähtävissä, millaisina kulttuuri- Fanius voi olla joko hyvin intensiivistä ja sina käytänteinä musiikkifanius ilmenee nuorten syvästi minuuteen vaikuttavaa tai kevyempää ja keskuudessa. Selvästi yleisin fanituksen käytänne viihteellisempää. Kaarina Nikusen (2005, 47) on idolin musiikin kuunteleminen, josta raportoi mukaan keskeisiä fanitukseen liittyviä piirteitä useampi kuin yhdeksän kymmenestä faniudestaan ovat aektiivisuus, toiminta, yhteisöllisyys ja kertoneesta vastaajasta. sosiaalisuus, fani-identiteetti ja kytkeytyminen Muiden käytänteiden osalta tuloksissa on populaarikulttuuriin. Kuten Poikolainen tässä suuriakin eroja ikäryhmien välillä. Esimerkiksi teoksessa kirjoittaa, näyttäisi tähän tutkimukseen sosiaalisessa mediassa idoliaan tai tätä koskevaa

Kuuntelen paljon idolini musiikkia 7–14-v. 91 7 2 15–29-v. 96 2 1 Seuraan idoliani tai häntä koskevaa keskustelua sosiaalisessa mediassa 7–14-v. 34 62 4 15–29-v. 67 32 1 euraan ioliani tai äntä koskevaa keskustelua muissa �eotusvälineissä 7–14-v. 24 69 7 15–29-v. 48 51 2 Koen idolini maailmankatsomuksen tai elämänasenteen itselleni läheiseksi 7–14-v. 20 58 22 15–29-v. 47 46 7 len känt iolini konser�ssa 7–14-v. 16 84 0 15–29-v. 46 53 0 Käytän fanipaitoja tai muita faniudestani kertovia vaatekappaleita 7–14-v. 21 78 1 15–29-v. 32 68 0 tan ioliltani vaiku�eita pukeutumiseeni a tliini 7–14-v. 22 77 1 15–29-v. 26 73 2 Omistan idolini levyjä 7–14-v. 14 85 1 15–29-v. 32 67 0 Minulla on muita ioliini lii�viä anituo�eita tai oeismateriaalea 7–14-v. 18 80 2 15–29-v. 20 79 0 len läe�änt iolilleni anipos�a 7–14-v. 3 96 1 15–29-v. 5 94 1 Jotenkin muuten? 7–14-v. 13 77 9 15–29-v. 12 83 5 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

–14-vuo�aat n=12 a 15–29-vuo�aat n=405

KUVIO 57. MITEN IAILUSI TAI ANIUTESI ILMENEE, MUUSIKKOA TAI NI ANITTAVIEN K- TNTEET. ()

106 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 keskustelua seuraa alle 15-vuotiaista vain kol- kohteen sisaruksensa kanssa. Huomion arvoista mannes, kun yli 15-vuotiaista vastaava osuus on on myös se, että alle 15-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta. Nuoremmat fanit eivät myös- joka kolmas kertoi samasta ihailun kohteesta van- kään reektoi maailmankatsomustaan tai elä- hempansa kanssa. Artistien tai bändien ”diggailu” mänasenteitaan idoliinsa samaan tapaan kuin yli ei enää olekaan vain perheen lasten yksinoikeus, 15-vuotiaat. Eroja on myös muissa käytänteissä, vaan siitä on tullut kasvavassa määrin sukupolvia sillä alle 15-vuotiaista faneista joka seitsemäs ja yhdistävä kokemus (esim. Hogarty 2017, 8–31). yli 15-vuotiaista joka kolmas kertoi omistavansa Noin kolmannes nuorista, jotka kertovat idolinsa levyn. samasta fanituksen kohteesta sisaruksen kans- Artisteja tai bändejä fanittavien nuorten sa, jakavat ihailun kohteen myös vanhempansa keskuudessa on jokseenkin sama määrä nii- kanssa. Näiden nuorten osuus kaikista faniudesta tä, jotka kertoivat kahdesta, kolmesta, neljäs- kertoneista on 8 prosenttia. Nuorempien vastaa- tä tai viidestä faniuden käytänteestä – tähän jien kohdalla perheen jakama ihailu konkretisoi- joukkoon kuuluu kaikkiaan 66 prosenttia tuu myös yhdessä tekemisenä. Ihailun kohteen vastaajista. Alle 15-vuotiaista 85 prosenttia kertoi vanhempansa kanssa jakaneista alle 15-vuotiaista enintään neljästä faniuden käytänteestä, kun sitä lähes jokainen (93 %) kertoi yhteisestä musii- vanhemmista vastaava osuus on 55 prosenttia. kin kuuntelusta. Aihetta koskevassa tutkimus- Tulosten mukaan artistin tai bändin fanittaminen kirjallisuudessa (esim. Boer & Abubakar 2014) laajenee ja monimuotoistuu iän myötä. perheen yhteinen musiikin kuuntelu liitetään Fanius on vahvasti sosiaalinen ilmiö. Toki se usein henkiseen hyvinvointiin ja perheen yh- on paljon muutakin, mutta fanius yhdistää ja luo teenkuuluvuuden tunteeseen. Samaa voi ajatella sosiaalisia suhteita (Nikunen 2005). Kuviosta 58 liittyvän myös yhteiseen faniuteen, kun koko ilmenee ihailun ja fanituksen sosiaalinen luonne perhe voi kokoontua suosikkiartistin tai -bändin ja vertaisyhteisön merkitys. Siitä käy myös ilmi, musiikin ääreen kokemaan yhdessä myönteisiä ja miten fanius on yhteydessä perheeseen ja on usein merkityksellisiä tunteita. luonteeltaan ylisukupolvista. Vaikka tuloksissa korostuu kavereiden merkitys, kertoi noin 30 prosenttia vastaajista jakavansa saman faniuden

Ystävän tai ystävien kanssa

7–14-v. 65 26 9

15–29-v. 77 21 2 Sisaren tai sisarten kanssa

7–14-v. 29 68 3

15–29-v. 28 70 2 Toisen tai molempien vanhempien kanssa

7–14-v. 37 60 3

15–29-v. 14 83 3 % 0 20 40 60 80 100

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

KUVIO 58. TEINEN IAILUN TAI ANITUKSEN KOE, MUUSIKKOA TAI NI ANITTAVAT. ()

TILASTO-OSIO 107 108 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 10. TATUOIUT JA LVISTETT

Nuorten kiinnostus kehon kulttuuria ja muokkaa- Myös kehon muokkaamisen kulttuurista löytyy mista kohtaan nousi suunnilleen samoihin aikoi- jonkin verran tutkimusta (esim. Kinnunen 2001; hin, kun länsimaiset nuorisokulttuurit syntyivät Oksanen & Turtiainen 2004). Sen sijaan mää- 1900-luvun jälkipuoliskolla. Nuorison erottuvia rällistä tutkimusta kehon muokkaamisesta on pukeutumistyylejä seurasi kehon muokkaamisen hämmästyttävän vähän, vaikka ilmiö koskettaa nousu, joka näkyi katukuvassa korvakoruina ja laajasti nuoria ja on olennainen palanen nuo- lävistyksinä (ks. Salasuo, Poikolainen & Komonen risokulttuuria. Aihetta selvitettiin ohimennen 2012). Sen sijaan tatuointien osalta suomalainen vuoden 2009 Nuorisobarometrissä (Myllyniemi nuoriso kulki jälkijunassa, sillä niiden yleistyminen 2009), joka onkin jäänyt ainoaksi lävistysten ja tapahtui vasta 2000-luvulla (mm. Myllyniemi tatuointien yleisyydestä kertovaksi tutkimukseksi. 2009; ks. myös Oksanen & Turtiainen 2004). Vuoden 2009 Nuorisobarometrissä ei kysytty kor- Nuorison tyylejä koskevaa tai sivuavaa tut- vakoruista, mutta tämän vapaa-aikatutkimuksen kimusta on tehty Suomessa ainakin 1980-luvul- myötä on tämä puute nuorison tyylejä koskevasta ta lähtien (esim. Heiskanen & Mitchell 1985). tutkimuksesta saatu poistettua.

Yhteensä (n=931) 42

Tytöt (n=460) 76 Pojat (n=470) 9

15–19-v. (n=281) 49 20–24-v. (n=313) 38 25–29-v. (n=338) 40

Äidinkieli suomi (n=801) 42 Äidinkieli ruotsi (n=44) 50 Muu äidinkieli (n=86) 36

Ison kaupungin keskusta (n=182) 48 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=336) 39 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=194) 45 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=135) 37 Maaseutuympäristö (n=84) 40

Koululainen tai opiskelija (n=456) 48 Palkkatyössä (n=356) 35 Työtön (n=54) 31

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 49 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 38 Ylioppilas tai lukiossa (n=201) 47 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=293) 36 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=29) 41

KUVIO 59. ONKO SINULLA KORVAKORU (KLL-VASTAUSTEN -OSUUS.)

TILASTO-OSIO 109 Nuorten kehon muokkaamiseen liittyvät ky- vanhentuneita ja kertovat lähinnä tilanteesta Suo- symykset kiinnostavat mediaa (esim. Ziemann/ messa nähdyn tatuointibuumin alussa. Tämän Yle 2013; MTV3 2015). Erityisesti arkikokemus vapaa-aikatutkimuksen tulokset paikkaavatkin tatuointien yleistymisestä on herättänyt paljon aukkoa kysymyksissä nuorten kehon kulttuurista kysymyksiä. Tutkimustiedon puuttuessa aihetta ja muokkaamisesta. on käsitelty julkisuudessa lähinnä tatuointien Korvakorut ovat perinteinen tapa muokata ottajien ja niiden tekijöiden näkökulmasta (mt.). ulkonäköä. Niitä näkee niin lasten kuin varttu- Aika ajoin äänessä ovat olleet myös lääkärit, kun neiden korvissa, ja korvakoru otetaan usein jo on pohdittu tatuointien mahdollisia terveys- lapsena (Siirilä 2018). Lähihistoriassa korvakorut haittoja (esim. Tienhaara/Iltalehti 2018). Sen on totuttu näkemään ennen kaikkea tyttöjen ja sijaan kysymykset ilmiön yleisyydestä ovat jää- naisten tapana muokata ulkonäköään. Sotien neet arvailujen varaan, sillä ainoana käytettävissä jälkeiset nuorisokulttuurit kuitenkin haastoivat olevana lähteenä on ollut vuoden 2009 Nuo- tämän sukupuolittuneen käytännön, ja korva- risobarometri (Myllyniemi 2009). Barometrin korut yleistyivät viime vuosisadan lopulla myös tulokset ovat toki luotettavia, mutta auttamatta miesten käytössä.

Kaikki 2020 (n=932) 14 Kaikki 2009 (n=1898) 18

Tytöt 2020 (n=459) 24 Tytöt 2009 (n=927) 20

Pojat 2020 (n=470) 4 Pojat 2009 (n=971) 15

15–19-v. 2020 (n=280) 13 15–19-v. 2009 (n=639) 20

20–24-v. 2020 (n=313) 16 20–24-v. 2009 (n=617) 18

25–29-v. 2020 (n=339) 13 25–29-v. 2009 (n=624) 15

Äidinkieli suomi (n=801) 14 Äidinkieli ruotsi (n=44) 11 Muu äidinkieli (n=86) 15

Maaseutuympäristö (n=84) 9 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=135) 14 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=194) 14 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=336) 14 Ison kaupungin keskusta (n=182) 16

Koululainen tai opiskelija (n=456) 13 Palkkatyössä (n=355) 14 tn tai lomaute�u (n=54) 15

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 12 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 14 Ylioppilas tai lukiossa (n=201) 12 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=294) 17 Ei tutkintoja, ei opiskele (n=29) 28

Enintään 1 vapaa-aan ak�vitee (n=48) 13 2–3 (n=316) 10 4–5 (n=370) 13 6–7 (n=162) 19 Väintään 8 vapaa-aan ak�viteea (n=35) 31

smksessä esitein tarkennus ei korvakoru vaan nenä- napa- kieli- tms lävistksiä Vapaa-aan ak�viteeteilla tarkoitetaan kuviossa 4 maini�ua

KUVIO 60. ONKO SINULLA LVISTS TAI LVISTKSI (KLL-VASTAUSTEN -OSUUS.)

110 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Tässä tutkimuksessa korvakorujen käytöstä joiden keskuudessa lävistykset ovat yleistyneet kysyttiin kaikilta 15–29-vuotiailta (kuvio 59). 20 prosentista 30 prosenttiin. Hieman useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta kertoi korvakorusta. Kun katsotaan sukupuolit- TATUOINTIEN LÄPIMURTO taisia osuuksia, niin huomataan kyseessä olevan edelleen vahvasti sukupuolittunut tapa. Vähin- Suomalainen nuoriso alkoi innostua tatuoinneista tään 15-vuotiaista tytöistä kolmella neljästä on 1970-luvun loppupuolella (Juntunen 2004,196). korvakoru, kun taas pojista korvakoru on noin Kyse oli kuitenkin vielä tuolloin marginaalisesta joka kymmenennellä. ilmiöstä. Vielä 2000-luvun alussa tatuointien Asuinympäristön vaikutus korvakorujen ylei- yleisyys oli suomalaisnuorten keskuudessa selvästi syyteen on vähäinen. Poikkeuksena ovat isojen alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (ks. kaupunkien keskustassa asuvat tytöt, jotka ker- Kluger 2015). Kun asiasta kysyttiin vuoden 2009 toivat muita useammin korvakorusta (83 %). Nuorisobarometrissä (Myllyniemi 2009), kertoi Pojista korvakoru on useimmin pikkukaupungin 13 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista tatu- keskustassa asuvilla nuorilla (12 %) ja selvästi oinnista. Tatuointibuumi oli tuolloin aluillaan harvemmin maaseudulla asuvilla nuorilla (2 %). ja ”kuvat” yleistyivät vauhdilla esimerkiksi julki- Palkkatyössä käyvistä vastaajista korvakorusta suudessa näkyvien urheilijoiden ja muusikoiden kertoi selvästi harvempi, opiskelijoista lähes joka iholla (ks. Salasuo 2006). toinen (48 %). Vuoden 2020 tutkimuksessa 19 prosenttia Vaikka jo 1970-luvun punkkareilla nähtiin 15–29-vuotiaista kertoi tatuoinnista (kuvio 61). hakaneuloja ja nenäkoruja, alkoivat lävistykset Tulos ei kerro koko totuutta tatuointibuumista, länsimaissa yleistyä vasta 1990-luvun puolivälissä sillä lähtökohtaisesti tatuointiliikkeissä ”kuvia” ei (Juntunen 2004, 233; Kortelainen 2013; Ruot- tehdä alle 18-vuotiaille. Paremman käsityksen ta- salainen 2010). Vapaa-aikatutkimuksen tulosten tuointien yleisyydestä ja yleistymisestä saakin ikä- valossa vuosituhannen taitteen lävistysbuumi jäi luokkakohtaisesta tarkastelusta. Kuten kuviosta kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä lävistysten yleisyys on nähtävissä, yleistyivät tatuoinnit 2010-luvulla on nuorten keskuudessa laskussa (kuvio 60). selvästi 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Vuoden Tutkimushaastatteluissa vastaajille tarkennet- 2020 tulosten mukaan lähes joka neljännellä tässä tiin, ettei lävistyksillä tässä yhteydessä tarkoiteta ikäryhmässä on tatuointi. Tatuointien yleisyys korvakoruja, vaan nimenomaan nenä-, napa- tai nuorilla näyttääkin saavuttaneen suurin piirtein kielilävistyksiä tai vastaavia. Samaa rajausta käy- saman tason kuin monissa muissa länsimaissa tettiin myös vuoden 2009 Nuorisobarometrissä (ks. Kluger 2015). (Myllyniemi 2009). Tulosten mukaan lävistysten Suurimmat muutokset tatuointien yleisyydes- yleisyys on pudonnut kymmenen vuoden aikana sä koskevat tyttöjä, joiden keskuudessa ”kuvien” 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä 18 prosentista yleisyys on kaksinkertaistunut 13 prosentista 26 14 prosenttiin. Samalla lävistyksen ottaneiden prosenttiin. Toki kasvua on tapahtunut myös proili on muuttunut. Lävistykset ovat edelleen tatuointien yleisyydessä pojilla. Tatuointien yleis- suhteellisesti yleisempiä matalammin koulute- tymisen ohessa niiden ottaminen on ylittänyt tuilla nuorilla, mutta ikä- ja sukupuolijakaumassa sosiaalisia raja-aitoja. Vuonna 2009 vain harvalla on selviä eroja vuoden 2009 tuloksiin. Tuolloin akateemisella nuorella oli tatuointi, mutta nyt lävistykset olivat yleisiä teini-ikäisten ikäryhmäs- ne ovat löytäneet tiensä myös yliopistotutkin- sä, mutta nyt niitä on lähinnä yli 20-vuotiailla. non suorittaneiden ja sitä suorittamassa olevien Erityisen suuri muutos on tapahtunut poikien ihoon (21 %). lävistysten yleisyydessä, joka on pudonnut 15 Kuten lävistykset, myös tatuoinnit yhdis- prosentista 4 prosenttiin. Poikkeuksen laskevaan tetään usein luovan kulttuurin harrastamiseen. lävistystrendiin tekevät 20–24-vuotiaat tytöt, Tämä ennakko-oletus pitää hyvin paikkansa

TILASTO-OSIO tämän tutkimuksen aineistossa, sillä tatuoidut tatuointi, on 8 prosentilla kaikista 15–29-vuo- nuoret ovat keskimääräistä useammin mukana tiaista nuorista. Heistä 87 prosenttia on tyttöjä. lähes kaikissa kuvion 4 aktiviteeteissa. Tatuointien merkitsevä yhteys tanssin harrastamiseen havait- MERKITYKSELLISET ”KUVAT” IHOLLA tiin myös vuoden 2009 tutkimuksessa. Yhteys kehon muokkaamisen ja kulttuurin harrastamisen Tatuoinneilla halutaan viestiä muun muassa siitä, välillä on vielä selvempi, kun tarkastellaan nuoria, millainen ihminen on sisimmiltään ja että hän joilla on sekä tatuointi että lävistys. Nämä nuoret hallitsee omaa kehoaan. Tatuointien on myös kat- harrastavat selvästi muita useammin musiikkia, sottu tuovan hyvää onnea ja suojelusta. Joillekin kirjoittamista, kuvataidetta ja tanssia. tatuoinnit ovat osa itsenäistymistä ja aikuistu- Lävistykset ja tatuoinnit ovat myös yhteydessä mista. Tatuointi voi myös olla merkki siitä, että toisiinsa. Niistä kertoivat usein samat nuoret. kantaja kuuluu tiettyyn sakkiin, ryhmään tai Kymmenessä vuodessa tatuointien ja lävistysten jengiin, josta viestivät esimerkiksi fanitatuoinnit. kasautuminen samoille nuorille on lisääntynyt, Merkitys voi myös olla jotain hyvin henkilökoh- sillä nyt tatuoinnista kertoneista nuorista 40 pro- taista tai salaista. (Ks. Juntunen 2004.) senttia raportoi myös lävistyksestä, kun vastaava Tatuointien merkitystä nuorille selvitettiin osuus oli 32 prosenttia vuonna 2009. Vastaavasti esittämällä vastaajille väittämäpareja: ”Tatuoinnin lävistyksestä kertoneista nuorista 54 prosentilla ottaminen oli pitkän harkinnan tulos/tatuoinnin oli vuonna 2020 tatuointi, kun osuus vuonna ottaminen oli hetken mielijohde”, ”tatuoinnilla 2009 oli 23 prosenttia. Molemmat, lävistys ja on jokin syvempi merkitys/tatuointi on vain

Kaikki 2020 (n=932) 19 Kaikki 2009 (n=1898) 13

Tytöt 2020 (n=460) 26 Tytöt 2009 (n=927) 13

Pojat 2020 (n=471) 12 Pojat 2009 (n=971) 12

15–19-v. 2020 (n=280) 9 15–19-v. 2009 (n=639) 10

20–24-v. 2020 (n=313) 23 20–24-v. 2009 (n=617) 13

25–29-v. 2020 (n=338) 24 25–29-v. 2009 (n=624) 15

Äidinkieli suomi (n=801) 19 Äidinkieli ruotsi (n=44) 23 Muu äidinkieli (n=86) 20

Maaseutuympäristö (n=84) 17 Pikkukaupunin tai pikkukunnan arvaan asu�u laita-alue (n=135) 16 Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta (n=194) 23 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=336) 16 Ison kaupungin keskusta (n=182) 23

Koululainen tai opiskelija (n=456) 15 Palkkatyössä (n=77) 22 Työtön (n=53) 30

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=187) 21 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=139) 19 Ylioppilas tai lukiossa (n=201) 13 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=31) 23 Ei tutkintoja, ei opiskele (n=29) 35

KUVIO 61. ONKO SINULLA TATUOINTI TAI TATUOINTEJA (KLL-VASTAUSTEN -OSUUS.)

112 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 kuva” ja ”tatuoinnin ottajat ovat oman tien kul- harkinnan tulos”. Lisäksi neljännes vastaajista oli kijoita/tatuointien ottajat ovat massan mukana väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä. Myös menijöitä”. Nämä väittämät esitettiin kaikille suurin osa niistä nuorista, joilla ei ole tatuointia, viisitoista vuotta täyttäneille vastaajille, siis myös arveli tatuoinnin ottamisen olevan pitkään mietitty heille, joilla ei ole tatuointia. Näin pyrittiin ta- ratkaisu. Vaikka yleisesti tatuointien ottamisen voittamaan tatuoinneille annettavia merkityksiä katsotaan olevan pitkän harkinnan tulosta, on kaikkien, ei vain tatuoitujen nuorten keskuudessa hetken mielijohteesta tatuoinnin ottaneiden osuus (ks. kuvio 62). Vuoden 2020 tulosten yhteyteen hieman kasvanut vuodesta 2009. Tämä tulos on on liitetty myös trenditieto vuoden 2009 Nuo- odotettu, sillä tatuointien yleistyessä niihin liittyvä risobarometristä (Myllyniemi 2009). stigma hälvenee ja kynnys tatuoinnin ottamiseen Tatuoinnin ottaneista nuorista lähes puolet madaltuu. Kaikkiaan hetken mielijohteesta otetus- vastasi, että ”tatuoinnin ottaminen oli pitkän ta tatuoinnista kertoi kuitenkin varsin harva nuori.

Nuoret oilla on tatuoin� 2020 4 24 19 5 5 Nuoret oilla on tatuoin� 2009 52 26 15 4 2

Nuoret oilla ei ole tatuointea 2020 39 28 24 6 4 Nuoret oilla ei ole tatuointea 2009 34 34 21 3 0 10 20 30 40 50 60 0 80 90 100

atuoinnin o�aminen oli pitkän arkinnan tulos 4 3 2 atuoinnin o�aminen oli etken mielioe

Nuoret oilla on tatuoin� 2020 35 21 32 5 8 Nuoret oilla on tatuoin� 2009 36 2 19 15 3

Nuoret oilla ei ole tatuointea 2020 23 2 39 6 4 Nuoret oilla ei ole tatuointea 2009 13 35 31 12 8 0 10 20 30 40 50 60 0 80 90 100

atuoinnilla on okin svempi merkits 4 3 2 atuoin� on vain koriste

Nuoret oilla on tatuoin� 2020 20 15 56 4 5 Nuoret oilla on tatuoin� 2009 16 15 42 16 10

Nuoret oilla ei ole tatuointea 2020 20 56 11 5 Nuoret oilla ei ole tatuointea 2009 20 39 20 15 0 10 20 30 40 50 60 0 80 90 100

atuoinnin o�aat ovat oman �en kulkioita 4 3 2 atuoinnin o�aat ovat massan mukana meniitä

KUVIO 62. KSITKSI TATUOINNEISTA. TATUOINNIN OTTANEIEN JA MUIEN VERTAILU 2009 JA 2020. ()

TILASTO-OSIO Tatuoinnin ottaneet nuoret näkevät niissä ULKONÄÖN MUOKKAAMINEN muita useammin syvempiä merkityksiä. Tatu- KUNTOSALILLA oitujen enemmistö (56 %) kokee tatuoinnin kantavan mukanaan jotakin syvempää merkitystä. Myös kuntosaliharrastus on yksi kehon muok- Noin kolmannes tatuoinnin ottaneista on täysin kauksen muodoista (mm. Kinnunen 2001). yhtä mieltä väittämän kanssa. Vaikka syvem- Tässä tutkimuksessa salilla käymistä selvitettiin män merkityksen tatuoinneille antavien osuus nimenomaan keinona muokata kehoa ja parantaa on edelleen suuri, näyttää näin ajattelevien trendi ulkonäköä. Kaikilta 15-vuotiailta ja sitä vanhem- olevan laskusuunnassa. Vain koristeena tatuointia milta nuorilta kysyttiin, käyvätkö he kuntosalilla pitävien osuus kasvoi vuosien 2009 ja 2020 välillä näyttääkseen paremmalta. kolmesta prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kuviosta 63 on nähtävissä, että hieman Tatuoidut nuoret kokevat itsensä oman tien useampi kuin joka neljäs nuori kertoi käyvänsä kulkijoiksi. Näin vastanneiden osuus on kasva- kuntosalilla parantaakseen ulkonäköään. Pojista nut, ja yhä harvempi pitää tatuoinnin ottaneita 31 prosenttia ja tytöistä 25 prosenttia kertoi ulko- massan mukana menijöinä. Tulos on tatuoin- näön parantamisen motiiviksi salilla käymiseen. tien yleistyessä ainakin erottautumisen kannalta Nuorimman ikäryhmän pojista 41 prosenttia yllättävä ja ristiriitainen. Sitä selittää kuitenkin kertoi käyvänsä salilla ulkonäköä parantaakseen. se, että tatuoinnin merkitys kantajalleen on sen Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kuntosa- yksilöllisyydessä ja erityisyydessä, ei missä tahansa leilla tapahtuva kehonmuokkaus ulkonäkötarkoi- tatuoinnissa tai tatuoinneissa sinänsä. tuksessa koskee erityisesti alle 20-vuotiaita poikia.

Yhteensä (n=931) 28

Tytöt (n=460) 25 Pojat (n=471) 31

15–19-v. (n=280) 31 20–24-v. (n=314) 28 25–29-v. (n=339) 26

Äidinkieli suomi (n=801) 29 Äidinkieli ruotsi (n=44) 20 Muu äidinkieli (n=86) 27

Ison kaupungin keskusta (n=181) 38 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=337) 29 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=194) 25 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=135) 22 Maaseutuympäristö (n=84) 19

Koululainen tai opiskelija (n=455) 32 Palkkatyössä (n=355) 27 Työtön (n=53) 23

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=187) 32 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 29 Ylioppilas tai lukiossa (n=200) 30 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=294) 23 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=29) 34

KUVIO 63. KTKÖ KUNTOSALILLA NTTKSESI PAREMMALTA (KLL-VASTAUSTEN -OSUUS.)

114 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Myös asuinympäristö on tulosten mukaan 24–29-vuotiaiden nuorten vastauksissa. Tätä voi yhteydessä salilla käymisen ulkonäkömotiiviin. tulkita esimerkiksi siten, että elämäänsä tyytymät- Isojen kaupunkien keskustassa asuvat nuoret tömät nuoret pyrkivät lisäämään tyytyväisyyttään kertoivat selvästi muita useammin ulkonäön parantamalla ulkonäköään, kun taas elämäänsä muokkaamisen salilla käymisen syyksi. Karkeas- tyytyväiset nuoret pyrkivät ylläpitämään tyyty- ti yleistäen voi sanoa, että mitä harvemmin asu- väisyyttään ulkonäköön panostamalla. tulla alueella nuoret asuvat, sitä harvemmin he Vuoden 2009 Nuorisobarometrin (Myllynie- käyvät kuntosalilla ulkonäkösyistä. Tulos ei ole mi 2009) kehon kulttuuria käsitelleessä osassa sosiologisesti yllättävä, sillä itsen esittäminen, selvitettiin myös lisäravinteiden käyttöä. Aiheesta tyyli ja ulkonäkö ovat tyypillisesti sosiaalisia ja ei tässä vapaa-aikatutkimuksessa kysytty, mutta kaupunkikulttuuriin kuuluvia ilmiötä (esim. vuoden 2009 tulosten mukaan lisäravinteiden Mäenpää 2005). käyttö on yhteydessä ulkonäkökysymyksiin. Tuol- Kun analyysissa kuntosalilla käymistä ulkonäön loin miltei joka viides vastaaja kertoi ainakin parantamiseksi tarkasteltiin yhdessä elämään tyy- kokeilleensa lisäravinteita, ja heistä 43 prosenttia tyväisyyden kanssa, huomattiin tuloksissa yhteys. mainitsi ulkonäön parantamisen yhdeksi kokei- Useimmin salilla ulkonäkösyistä käyvät elämäänsä lun tai käytön motiiviksi (Myllyniemi 2009, kaikkien tyytymättömimmät ja kaikkein tyy- 94–95). tyväisimmät nuoret. Tulos korostuu erityisesti

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 11. JRJESTÖIIN KUULUMINEN

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen edeltä- jälkeen kysymisen tapaa vapaa-aikatutkimuksessa jässä, Nuorten järjestökiinnittyneisyystutkimuk- muutettiin. Siihen saakka kysyttiin ensin järjes- sessa, tarkasteltiin vuosina 1998 ja 2001 nimensä tötoiminnassa mukana olemisesta ja vasta sen mukaisesti järjestöissä mukana oloa (Nurmela jälkeen mukanaolon muodoista. Tulosten perus- 1998; Pehkonen 2001). Sama teema on ollut mu- teella näin kysyttäessä ei osa vastaajista tunnis- kana jokaisessa vapaa-aikatutkimuksessa ja niin se tanut omaa toimintaansa järjestöaktiivisuudeksi. on tälläkin kertaa. Kuten kuviosta 64 nähdään, Niinpä vuonna 2015 ja sen jälkeen toteutetuissa on yleiskuva seurassa, kerhossa, yhdistyksessä tai vapaa-aikatutkimuksen haastatteluissa on ensin järjestössä mukana olemisessa säilynyt ennallaan. kysytty järjestöissä toimimisesta ja vasta sitten Toiminnassa mukana olevien 10–29-vuotiaiden jäsenyyksistä. Lisäksi haastattelijoille annettiin osuus on pysytellyt 51 ja 57 prosentin välillä, siis ohjeistukseksi, että kysymyksellä tarkoitetaan varsin vakaana ja ilman selvää trendinomaista nimenomaan kolmannen sektorin järjestämää muutosta mihinkään suuntaan. toimintaa, ei kaupallisten yritysten tai julkisen Vielä pidemmän aikavälin trenditiedot jär- sektorin toimintaa. Järjestötoimintaa eivät siis ole jestöosallistumisessa on hahmoteltavissa 1950- ja esimerkiksi nuorisotyön palvelut, koulun kerhot 1960-luvuilla toteutettuja nuorten harrastuksia tai tanssi- ja musiikkiopistot. ja ajankäyttöä koskevia valtakunnallisia kyselyitä Kolmen tiedonkeruun kokemuksella vaikut- hyödyntäen. Allardtin ja kumppanien vuonna taa siltä, että uusi ja vanha järjestöaktiivisuus- 1956 toteuttamassa tutkimuksessa 10–29-vuo- mittari antavat varsin yhdenmukaisia tuloksia. tiaista suomalaisista 54 prosenttia oli mukana Yhdessä suhteessa uusi kysymysmuotoilu näyttää järjestöissä. Tulos oli tismalleen sama vuonna kuitenkin onnistuneen paremmin. Aiemmin jär- 1969 toteutetussa kyselyssä (Aalto & Minkkinen jestöissä tavalla tai toisella mukana olevista nuoris- 1971). Ottaen huomioon järjestökentän ja koko ta noin kaksi kolmesta kertoi osallistuvansa myös yhteiskunnan perinpohjaiset muutokset, näyttää konkreettiseen toimintaan. Vuoden 2015 jälkeen lasten ja nuorten järjestöosallistumisen taso pysy- toiminnassa mukana olevien osuus on pysytellyt neen hämmästyttävän vakaana lähes 70 vuoden 80 prosentissa, niin nytkin. Tämä viittaa siihen, ajan. Huomion arvoista on se, että 1950-luvulla että uusi kysymysmuotoilu on vanhaa parem- pojat olivat selvästi tyttöjä useammin mukana min auttanut tunnistamaan oman toiminnan järjestöissä, mutta sen jälkeen sukupuolten osallis- järjestöaktiivisuudeksi ja tavoittamaan erilaisia tuminen on tasoittunut. Toinen selvä muutos on toimintamuotoja, joita on seuroissa, kerhoissa, siinä, ettei järjestöosallistumisen ikäryhmittäisessä yhdistyksissä tai järjestöissä. Koska järjestökiinnit- vertailussa 1950-luvulla näkynyt nykyisenkaltais- tyneisyydelle ei ole olemassa muuta mittatikkua, ta notkahdusta teini-iässä. (Allardt ym. 1956; on toki mahdollista, että muutos on todellista 1958; Myllyniemi 2009.) eikä niinkään seurausta käytetyn mittarin muu- Trendeistä on mainittava, että 1950- ja toksesta. 1960-lukujen tiedonkeruut tapahtuivat nykyi- Lasten ja nuorten järjestökiinnittyneisyys sestä poiketen henkilökohtaisin haastatteluin ja (kuvio 64) on siis kokonaisuutena pysynyt käy- postikyselyin. Kuvion 64 tiedot eivät välttämättä tännössä entisellä tasollaan. Kymmenen vuo- ole täysin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2012 den takaiseen nähden aiempaa suurempi osuus

TILASTO-OSIO 53 56 57 Kaikki 53 51 52

55 54 Tytöt 58 52 52 49

52 58 Pojat 55 54 51 56

70 72 64 10–14-v. 61 52 66

46 54 15–19-v. 54 48 45 49

46 48 57 20–24-v. 48 51 50 51 51 53 25–29-v. 53 58 46

2020 2018 2015 2012 2001 1998

* Vuosina 1998–2012 kysymys oli muodossa"Oletko nykyisin mukana tai kuulut jäsenenä johonkin, aivan mihin tahansa järjestöön, seuraan keroon tai vastaavaan Vuoesta 2015 alkaen ksms on esite� kaksiosaisena letko mukana toiminnassa ossain seurassa, kerhossa, yhdistyksessä tai järjestössä?", "Entä kuulutko jäsenenä johonkin seuraan, kerhoon, yhdistykseen tai järjestöön?" Kuviossa esitetään jompaan kumpaan "kyllä" -vastanneiden osuudet.

KUVIO 64. NUORTEN JRJESTÖKIINNITTNEISS. VERTAILU JRJESTÖISS MUKANA OLEVIEN OSUUKSISTA 19982020. ()

TAULUKKO 2. JRJESTÖKIINNITTNEISS-NELIKENTT. (1029-VUOTIAAT, )

Kuulutko jäsenenä johonkin seuraan, kerhoon, yhdistykseen tai järjestöön Kyllä E Jäsenenä toiminnassa Kyllä 43 n519 39 n469 4 n50 seurassa, kerhossa, Vain jäsenenä Ei mukana järjestöissä yhdistyksessä tai E 57 n684 järjestössä 10 n119 47 n565 49 n588 51 n615 100 n1203

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 29 36 Urheilu- tai liikuntajärjestö* 21 2 34

ul�uuriärest 6

Sosiaali- ja terveysalan järjestö 2 4

1 2 Luonnonsuojelujärjestö* 3 3 3

1 3 Ihmisoikeusjärjestö* 1 1 1

1 3 Poliinen ärest 1 2 1

Muu 19 11

2020 2018 2009 2001 1998

Ennen vuo�a 2018 muotoilut olivat reiluseura tai liikuntaärest uonnonsuoelu- tai mpäristnsuoeluärest luontoärest misoikeus- tai rauanärest Poliinen nuoriso- tai varaisnuorisoärest puolueen perusärest

KUVIO 65. KUULUMINEN ERITPPISIIN JRJESTÖIIN (JSENEN TAI TOIMINNASSA MUKANA) 19982020 ( 1029-VUOTIAISTA) on mukana myös toiminnassa. Nyt kaikista toimintaan he osallistuvat. Asiaa on selvitetty 10–29-vuotiaista 39 prosenttia on mukana niin vapaa-aikatutkimuksissa aiemminkin, mutta toiminnassa kuin jäsenenä (taulukko 2). Osuus vuoden 2018 vapaa-aikatutkimuksessa aiempaa on pysynyt samana vuodesta 2015. Vain jäsenenä, ryhmittelyä yksinkertaistettiin, ja 1990-luvul- mutta ei toiminnassa, mukana olevien osuus on ta saakka vertailukelpoisia järjestötyyppejä on niin ikään pysynyt samana (ks. myös Aarresola vain neljä (ks. Hakanen, Myllyniemi & Salasuo ym. 2019). Sen sijaan ilman jäsenyyttä konk- 2019a). Näistä trendimäisessä laskussa on vain reettisessa toiminnassa mukana olevien osuus on luonnonsuojelujärjestöissä mukana olo, kun vähentynyt. Se on nyt vain 4 prosenttia. Muutos taas urheiluseuroissa, ihmisoikeusjärjestöissä ja kohti jäsenyyden kautta toimimista ei toistaiseksi poliittisissa järjestöissä oleminen on seurannan vaikuta pysyvältä trendiltä, vaan kyse on pikem- aikana vaihdellut molempiin suuntiin (kuvio 65). minkin ajassa tapahtuvasta pienestä heilurimai- Viimeisin käänne on kuitenkin kaikissa kuudessa sesta liikkeestä, jossa kiinnittyminen painottuu selvitetyssä järjestötyypissä kohti mukanaolon vuoroin jäsenyyden tai toiminnan suuntaan. vähenemistä. Koska edellä havaittiin 10–29-vuo- tiaiden järjestökiinnittyneisyyden pysyneen varsin NUORET ERITYYPPISISSÄ vakaana (kuvio 64), on tavallaan luonnollista, että JÄRJESTÖISSÄ luokkaan ”muu” kuuluvien osuus on vastaavasti kasvussa. Järjestöissä mukana olevilta nuorilta tiedusteltiin Järjestötyypeissä on tosin tulkinnanvaraisuut- järjestötyyppejä, joihin he kuuluvat tai joiden ta, ja esimerkiksi eläinsuojelujärjestöjä mainitaan

TILASTO-OSIO kohdan ”muu, mikä?” -avovastauksissa, eikä nii- tutkimuksessa puolet ja vielä 2009 vapaa-aikatut- hin osallistumista siis koeta luonnonsuojeluksi. kimuksessakin joka kolmas järjestöihin tavalla tai Muista kuvion 65 luokitteluun sopimattomiksi toisella osallistuvista 10–29-vuotiaista oli mukana katsotuista järjestötyypeistä yleisimpiä ovat opis- useammassa kuin yhdessä järjestössä (ks. Mylly- kelijajärjestöt, uskonnolliset yhdistykset, 4H, niemi 2009). partio, vapaapalokunta (ks. liite 1). Erityyppisiin järjestöihin osallistuvia voi Kuvio 65 kertoo ainakin yhdessä järjestötyy- vertailla myös tarkastelemalla konkreettiseen pissä mukana olevien osuuden. Se on kelvollinen toimintaan osallistuvien osuuksia. Vertailussa tunnusluku kuvaamaan kaikkien lasten ja nuorten on tarkkuuden vuoksi mukana vain yhdessä jär- järjestökiinnittyneisyyttä, mutta ei kerro yhden jestötyypissä mukana olevat nuoret. Näin tarkas- vastaajan järjestöosallistumisen monipuolisuu- teltuna sosiaali- ja terveysalan järjestöissä (39 %) desta. Aktiivisuus ei ole erityisen kasautuvaa sii- ja poliittisissa järjestöissä (30 %) on suhteellisen nä mielessä, että 88 prosenttia kaikista mukana paljon niitä, jotka ovat mukana jäsenenä, mutta olevista on vain yhdessä ja 11 prosenttia kahdessa eivät osallistu toimintaan. Osa nuorista on mitä järjestötyypissä. Kasautumisessa on eroja, sillä ih- ilmeisimmin mukana esimerkiksi vain jäsenenä misoikeusjärjestöissä olevista nuorista enemmistö kannattaakseen tai tukeakseen hyväksi katso- (56 %) ja poliittisissa järjestöissä mukana olevista maansa asiaa. Varsinaisten toimenpiteiden toteut- puolet (50 %) on mukana muissakin järjestö- taminen ja aktiivinen järjestötoiminta jää muiden tyypeissä. Aiemmat tutkimukset antavat viitettä tehtäväksi. Muissa järjestötyypeissä mukana lasten ja nuorten järjestöosallistumisen yksipuo- olevista lapsista ja nuorista sen sijaan lähes kaikki listumisesta tai eriytymisestä, sillä 1960-luvun osallistuvat myös varsinaiseen toimintaan.

120 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LUKU 12. NUORTEN TTVISS ELMN ERI OSA-ALUEISIIN

Suomalaisten on väitetty olevan maailman onnel- jöiden mukaan esittävissä kuvioissa 66–69 tulokset lisin kansa. Aivan näin suureellisiin kysymyksiin raportoidaan kunkin ryhmän keskiarvona. Se on ei vapaa-aikatutkimuksessa etsitty vastausta, mutta lukijaystävällinen ja tiivis tapa tarkastella koettua nuorilta tiedusteltiin aiempaan tapaan heidän tyy- tyytyväisyyttä ja taustatekijöitä. tyväisyyttään vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, Aineiston perusteella (kuvio 66) voidaan terveydentilaansa ja elämäänsä ylipäätään. Kaikkia todeta nuorten olevan varsin tyytyväisiä vapaa- yli 10-vuotiaita vastaajia pyydettiin arvioimaan aikaansa (8,3). Miltei puolet (45 %) nuorista an- näitä elämänalueita kouluarvosanoin nelosesta taa vapaa-ajalleen kouluarvosanaksi vähintään 9. kymppiin. Nuorten tyytyväisyyttä eri taustateki- Kaksi prosenttia nuorista on enintään välttävästi

Yhteensä (n=1216) 8,3

Tytöt (n=599) 8,2 Pojat (n=616) 8,3

10–14-v. (n=288) 8,9 15–19-v. (n=278) 8,2 20–24-v. (n=313) 8,0 25–29-v. (n=337) 8,0

Ison kaupungin keskusta (n=193) 8,0 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=437) 8,3 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=258) 8,2 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=185) 8,3 Maaseutuympäristö (n=143) 8,5

Koululainen tai opiskelija (n=742) 8,4 Palkkatyössä (n=354) 8,0 ri�ää (n=22) 8,0 Työtön (n=53) 8,0 Vanhempainvapaalla (n=14) 8,5 aroi�elu tms (n=) 8,1 Jokin muu (n=22) 7,8

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 8,1 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 8,1 Ylioppilas tai lukiossa (n=199) 8,1 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=293) 8,0 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=29) 8,1

Äidinkieli suomi (n=1051) 8,3 Äidinkieli ruotsi (n=57) 8,4 Muu äidinkieli (n=108) 7,7

okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=744) 8,3 Kyllä, vähän (n=324) 8,1 Kyllä, paljon (n=51) 7,7

Vapaa-aikaa on liian vähän (n=205) 7,6 Vapaa-aikaa on sopivas� (n=91) 8,5 Vapaa-aikaa on liikaa (n=74) 7,5 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5

KUVIO 66. KUINKA TTVINEN OLET VAPAA-AIKAASI KOULUARVOSANA-ASTEIKOLLA 410 (KESKI ARVO)

TILASTO-OSIO 121 tyytyväisiä vapaa-aikaansa. Nuorten keskuudessa Vieraskieliset nuoret ovat selvästi tyytymättö- ei ole havaittavissa vapaa-ajan tyytyväisyyden mämpiä vapaa-aikaansa. Tätä selittää osaltaan ai- polarisoitumista, vaikka kahden prosentin osuus nakin se, että muunkielisten ryhmään kuuluvista kaikista 10–29-vuotiaista ei olekaan lukumääräl- useampi (29 %) kuin suomen- tai ruotsinkielisistä lisesti vähäinen. (15 %) kertoi liian vähäisestä vapaa-ajasta. Vieras- Nuorimmassa ikäryhmässä vapaa-aikaan ol- kieliset nuoret raportoivat myös muita useammin laan selvästi muita useammin tyytyväisiä. Kukaan liiasta vapaa-ajasta. Jälkimmäistä havaintoa voi nuorimman ikäryhmän vastaajista ei antanut tulkita siten, että liikaan vapaa-aikaan ei olla tyy- vapaa-ajan tyytyväisyydelle kuutosta huonompaa tyväisiä, sillä mielekästä tekemistä ei välttämättä arvosanaa. ole koko ajan tarjolla ja aika kuluu jouten. Asuinympäristön huomioiminen tuottaa Kokemukset vähemmistöön kuulumisesta li- kiinnostavaa tietoa nuorten tyytyväisyydestä säävät tulosten mukaan vapaa-aikaan tyytymättö- vapaa-aikaan. Isojen kaupunkien keskustassa myyttä. Jo se, että vastaajalla on vähän kokemuksia asuvat nuoret antavat vapaa-ajalleen keskimää- vähemmistöön kuulumisesta, vähentää vapaa- rin hieman heikomman arvosanan ja kiitettävien aikaan tyytyväisyyttä alle kaikkien vastausten arvosanojen osuus on näiden nuorten joukossa keskiarvon, ja mikäli vähemmistökokemus on keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä pie- vahvempi, laskee vapaa-aikaan tyytyväisyys vielä nempi kuin muissa asuinympäristöissä asuvien lisää. Vieraskielisten tavoin eroa ei voida selittää vastaajien. Maaseutuympäristössä asuvat nuoret vapaa-ajan määrällä, sillä ainoastaan nuoret, joilla ovat kaupunkilaisia ikätovereitaan tyytyväisempiä on vähän vähemmistöön kuulumisen kokemuk- vapaa-aikaan, ja pienin näiden nuorten vapaa- sia, kokivat vapaa-aikansa muita useammin riittä- ajan tyytyväisyydelle antama arvosana on kuu- mättömäksi tai liialliseksi, mutta ero vapaa-aikaan tonen. Tämä tutkimus ei tavoita selitystä näille tyytyväisyydessä nuoriin, joilla ei ole vähemmistö- eroille, mutta syy voi löytyä tämän tutkimuksen kokemuksia on pieni. Vapaa-ajan tyytymättömyy- tuloksista esimerkiksi kiireen kokemisessa tai teen voi vaikuttaa vapaa-ajan harrasteissa koettu ulkonäköpaineissa. Myös vähäisempi epäasialli- kiusaaminen, josta vähemmistöihin kuuluvat sen kohtelun kokeminen vapaa-ajalla voi selittää raportoivat useammin (ks. kuvio 35). eroa. Voidaan myös pohtia, olisiko maaseudulla Kuvioon 67 on koottu taustamuuttujittain nuorten lähiyhteisö helpommin lähestyttävä ja keskiarvot nuorten vastauksista tyytyväisyydestä enemmän osallistava. ihmissuhteisiin. Tulosten mukaan nuoret ovat Koululaiset ja opiskelijat ovat tyytyväisiä tyytyväisiä tähän heille erityisen tärkeään elämän- vapaa-aikaansa. Tätä havaintoa voi selittää myös alueeseen. Joka neljäs nuori antaa ihmissuhteil- ikä, sillä vapaa-aikaan tyytyväisyys laskee selvästi leen arvosanaksi kympin ja ainoastaan alle kaksi vanhemmissa ikäluokissa. Vanhimmassa ikäluo- prosenttia vitosen tai sitä huonomman. kassa palkkatyössä olevat ovat tyytyväisempiä Tytöt ovat hieman poikia tyytyväisempiä ih- vapaa-aikaansa kuin opiskelijat. Kiinnostava tulos missuhteisiinsa. Peräti kaksi kolmesta (67 %) on, että palkkatyössä olevat, yrittäjät ja työttömät tytöstä antoi ihmissuhteidensa arvosanaksi vä- ovat keskimäärin yhtä tyytyväisiä vapaa-aikaansa. hintään yhdeksän. Pojista näin vastasi lähes kol- Toki palkkatyössä olevissa on työttömiä enemmän me viidestä (58 %). Mittarin alapäässä ei ole niitä, jotka ovat hyvin tyytyväisiä vapaa-aikaansa nähtävissä sukupuolenmukaista eroa, sillä noin (arvosanat 9–10, 34 %), mutta samoin palkka- 1,5 prosenttia sekä tytöistä että pojista antoi työssä olevissa on työttömiä enemmän vapaa- ihmissuhteilleen arvosanaksi viitosen tai sitä aikaansa tyytymättömiä nuoria (arvosanat 4–6, huonomman. 9 %). Työttömistä nuorista vastaavalla tavalla Nuorimmassa ikäluokassa ollaan ihmissuh- vapaa-aikaansa tyytyväisiä on 28 prosenttia ja teisiin selvästi tyytyväisempiä kuin vanhemmissa tyytymättömiä 6 prosenttia. ikäluokissa. Ikäryhmän 10–14-vuotiaat vastaajista

122 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 82 prosenttia antoi ihmissuhteilleen arvosanaksi nuoret ovat kaupunkilaisia ja taajamissa asuvia yhdeksän tai kymmenen. Jo seuraavassa ikäryh- ikätovereitaan tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa. mässä erittäin tyytyväisten osuus vähenee, sillä Aiemman tutkimuksen (Kontula 2013, 137) 15–19-vuotiaista nuorista 59 prosenttia antoi mukaan maaseudulla asuvat ovat myös tyytyväi- ihmissuhteilleen arvosanaksi yhdeksän tai kym- sempiä parisuhteisiinsa, viettävät enemmän aikaa menen. naapureidensa kanssa (Hani 2019) ja ovat myös Voisi olettaa, että siellä missä on paljon ih- tyytyväisempiä naapurisuhteisiinsa (Saarinen ym. misiä, ollaan myös tyytyväisiä ihmissuhteisiin. 2013). Maaseudulla ihmissuhteiden määrä voi Tämä hypoteesi pitää paikkansa niiltä osin, että jäädä kaupunkiympäristöjä vähäisemmäksi, mut- tutkimuksissa (mm. Hani 2019) pienempi ta laadultaan ihmissuhteet ovat mitä ilmeisimmin osuus (3 %) kaupungissa asuvista nuorista kuin parempia. maaseutuympäristössä asuvista nuorista (8 %) Myös päätoimen mukaan tarkasteltuna tyyty- kertoo, ettei heillä ole kavereita. Tyytyväisyyden väisyydessä ihmissuhteisiin on isoja eroja. Tyytyväi- kokemuksen osalta tulokset tässä tutkimuksessa simpiä ovat keskimäärin koululaiset ja opiskelijat kuitenkin osoittavat, että maaseudulla asuvat sekä vanhempainvapaalla olevat nuoret. Vaikka

Yhteensä (n=1220) 8,7 Tytöt (n=601) 8,8 Pojat (n=618) 8,6 10–14-v. (n=290) 9,2 15–19-v. (n=280) 8,6 20–24-v. (n=312) 8,5 25–29-v. (n=338) 8,5 Ison kaupungin keskusta (n=191) 8,6 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=442) 8,7 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=258) 8,6 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=185) 8,7 Maaseutuympäristö (n=143) 9,0 Koululainen tai opiskelija (n=746) 8,8 Palkkatyössä (n=354) 8,5 ri�ää (n=22) 8,7 Työtön (n=53) 8,1 Vanhempainvapaalla (n=14) 9,2 aroi�elu tms (n=) 8,1 Jokin muu (n=22) 8,5 liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 8,6 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 8,5 Ylioppilas tai lukiossa (n=200) 8,6 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=294) 8,5 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=28) 8,4 Äidinkieli suomi (n=1054) 8,7 Äidinkieli ruotsi (n=59) 8,6 Muu äidinkieli (n=107) 8,5 okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=746) 8,7 Kyllä, vähän (n=326) 8,7 Kyllä, paljon (n=50) 8,1 Tapaa kavereita Päivi�äin tai läes päivi�äin (n=635) 8,9 Suunnilleen joka viikko (n=432) 8,5 Suunnilleen joka kuukausi (n=112) 8,3 Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin (n=32) 7,9 En koskaan (n=8) 5,1 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5

KUVIO 67. KUINKA TTVINEN OLET IMISSUTEISIISI KOULUARVOSANA-ASTEIKOLLA 410 (KESKIARVO)

TILASTO-OSIO 123 vanhempainvapaalla olevat nuoret tapaavat kave- kuin poika antaa terveydentilalleen kiitettävän reitaan selvästi muita harvemmin päivittäin tai edes arvosanan. lähes päivittäin, ovat he silti kaikkein tyytyväisim- Ikäryhmittäiset erot koetussa terveydentilassa piä ihmissuhteisiinsa. Havainto on linjassa vuosien ovat melko suuria. Nuorimman ikäryhmän arvo- 2014 ja 2017 Nuorisobarometrien tulosten kanssa, sana on selvästi kiitettävä, ja hieman yli puolet joiden mukaan puolison ja lasten kanssa asuvat (51 %) 10–14-vuotiaista antaakin terveydentilal- nuoret ovat keskimääräistä tyytyväisempiä ihmis- leen arvosanaksi täyden kympin. Tästä ikäryhmäs- suhteisiinsa (ks. Myllyniemi 2015, 100; Pekkarinen tä vain kolme prosenttia kokee terveydentilansa & Myllyniemi 2018, 100). tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi. Tulokset Tyytyväisyys ihmissuhteisiin on myös yhtey- muuttuvat vanhempiin ikäryhmiin mentäessä, dessä siihen, kuinka usein kavereita tavataan. sillä vähintään 25-vuotiaista jo 26 prosenttia Päivittäin tai lähes päivittäin kavereitaan tapaavat kokee terveydentilansa tyydyttäväksi tai sitä huo- ovat tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa. Tyytyväi- nommaksi. syys tulee aineistossa esiin myös nuorten kohdalla, Maaseudulla asuvat nuoret ovat jonkin verran jotka ovat usein puhelimella yhteydessä kave- useammin tyytyväisempiä terveydentilaansa kuin reihin tai vanhempiin. Oletettavasti tämä myös muualla asuvat. Suurin ero on nähtävissä isojen osittain selittää sitä, miksi nuoret, jotka kokevat kaupunkien keskustassa ja maaseudulla asuvien kuuluvansa useampaan vähemmistöön, rapor- nuorten välillä. Tutkimuksissa, joissa on tarkas- toivat keskimäärin alemmasta tyytyväisyydestä teltu ensisijaisesti aikuisväestöä (esim. Saarsalmi ihmissuhteisiinsa, sillä nämä nuoret kertoivat ym. 2014), on saatu päinvastaisia tuloksia. Niissä tapaavansa kavereitaan sekä olevansa kavereihin (mt.) kaupunkien keskustoissa asuvien ihmisten puhelimella yhteydessä harvemmin kuin nuoret, elämäntavat ovat havaittu terveellisemmiksi ja jotka eivät koe kuuluvansa vähemmistöön tai vastaajat ovat myös kokeneet itsensä terveemmiksi nuoret, joiden vähemmistökokemus on vähäi- ja työkykyisemmiksi kuin maaseudulla asuvat. sempi (ks. kuvio 15). Tulosten eroa selittää ennen kaikkea tutkittavan populaation ikä. TYYTYVÄISYYS TERVEYTEEN JA Ikä liittyy myös pääasiallisen toiminnan mu- ELÄMÄÄN YLIPÄÄTÄÄN kaisiin eroihin. Koululaisten ja opiskelijoiden ryh- mä on ainoa, jossa ovat mukana terveydentilaan- Vapaa-aikatutkimuksissa ei juuri ole esitetty sa tyytyväiset 10–14-vuotiaat. Ero palkkatyössä suoraan nuorten terveyteen liittyviä kysymyk- käyvien kokemukseen omasta terveydentilastaan siä, mutta vuoden 2020 haastatteluissa aihetta onkin selvä. Erot pääasiallisen toiminnan vaiku- sivuttiin kysymällä nuorten tyytyväisyydestä tuksesta terveydentilan kokemiseen näkyvät yli omaan terveydentilaansa. Tuloksista on muiden 20-vuotiaiden vastauksissa. Työttömät nuoret tyytyväisyyden osa-alueiden tavoin koottu kuvio antavat terveydelleen selvästi opiskelijoita ja palk- 68 taustatekijöittäin. katyössä käyviä harvemmin kiitettävän arvosanan. Nuoret kokevat terveytensä varsin hyväksi. Tuloksista käy ilmi myös se, että nuoret, joilla Yleisin (34 %) omalle terveydentilalle annettu on vähemmistökokemuksia, ovat muita tyyty- arvosana on yhdeksän. Noin neljännes (24 %) mättömämpiä terveydentilaansa. Vähemmistö- vastaajista antoi terveydentilalleen arvosanan kah- kokemuksien summamuuttujassa on mukana deksan ja sama osuus kympin. Kaksi prosenttia myös pitkäaikaissairauden vuoksi vähemmistöön nuorista arvioi terveydentilansa olevan välttävä kuuluvat. Tämä ei kuitenkaan selitä tulosta alhai- (arvosanat 4–5). Heikoksi koetun terveydentilan semmasta tyytyväisyydestä terveydentilaan, sillä osalta tuloksissa ei ole sukupuolten välisiä eroja. ainoastaan uskonnollisen ja aatteellisen vakau- Yleisesti tytöt kokevat terveydentilansa hieman muksen perusteella vähemmistöön kuuluvilla poikia paremmaksi, ja niukasti useampi tyttö tyytyväisyys terveydentilaan oli korkeampi kuin

124 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Yhteensä (n=1220) 8,6 Tytöt (n=602) 8,6 Pojat (n=619) 8,5 10–14-v. (n=291) 9,3 15–19-v. (n=280) 8,6 20–24-v. (n=313) 8,3 25–29-v. (n=338) 8,1 Ison kaupungin keskusta (n=192) 8,3 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=442) 8,6 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=259) 8,5 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=185) 8,5 Maaseutuympäristö (n=143) 8,8 Koululainen tai opiskelija (n=747) 8,8 Palkkatyössä (n=355) 8,3 ri�ää (n=22) 8,3 Työtön (n=53) 7,9 Vanhempainvapaalla (n=14) 8,8 aroi�elu tms (n=) 7,9 Jokin muu (n=22) 7,6 liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 8,4 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 8,2 Ylioppilas tai lukiossa (n=200) 8,5 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=294) 8,2 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=28) 7,6 Äidinkieli suomi (n=1056) 8,6 Äidinkieli ruotsi (n=59) 8,1 Muu äidinkieli (n=107) 8,2 okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=746) 8,7 Kyllä, vähän (n=326) 8,3 Kyllä, paljon (n=51) 7,7 Sopiva ruutuaika alle 2 h päivässä (n=283) 8,9 Sopiva ruutuaika 2–3 h päivässä (n=615) 8,7 Sopiva ruutuaika yli 3 h päivässä (n=289) 8,4 Harrastaa jotain, kyllä (n=1109) 8,7 Harrastaa jotain, ei (n=112) 8,5 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5

KUVIO 68. KUINKA TTVINEN OLET TERVEENTILAASI KOULUARVOSANA-ASTEIKOLLA 410 (KESKIARVO) niillä, jotka eivät koe kuuluvansa vähemmistöön kuten myös vapaa-aikaansa ja terveyteensä. tämän asian suhteen. Tyytyväisyydessä omaan elämään ei tapahdu Kysyttäessä nuorten tyytyväisyyttä elämäänsä radikaalia tiputusta 15 ikävuoden jälkeen. Myös ylipäätään saadaan tulokseksi kuva hyvin tyytyväi- tutkimuksen vanhimmassa 25–29-vuotiaiden sestä nuorisosta (kuvio 69). Keskimäärin nuoret ikäryhmässä ollaan arvosanan 8,3 mukaisesti elä- antavat elämäänsä tyytyväisyydelle arvosanaksi mään tyytyväisiä. Osuudeltaan eniten elämäänsä 8,7. Vain neljä prosenttia nuorista vastasi tyy- tyytymättömiä on 15–19-vuotiaiden tyttöjen tyväisyytensä elämään olevan kuutonen tai sitä joukossa, sillä heistä 6,5 prosenttia antoi tyytyväi- huonompi arvosana. syydelleen arvosanaksi enintään kuutosen. Pojista Tyytyväisyydelleen arvosanaksi kympin antaa enintään kuutosen arvoisesti tyytyväisiä elämään- tytöistä 20 prosenttia ja pojista 29 prosenttia. Kun sä on eniten (5,3 %) ikäryhmissä 15–19-vuotiaat mukaan otetaan yhdeksikön arvosanat, tasoittuu ja 25–29-vuotiaat. sukupuolten välinen ero kolmeen prosenttiyksik- Isojen kaupunkien keskustassa asuvat nuoret köön poikien hyväksi. Tytöt ja pojat ovatkin kes- antavat elämälleen keskimäärin muita huonom- kimäärin suunnilleen yhtä tyytyväisiä elämäänsä, man arvosanan, maaseudulla asuvat puolestaan

TILASTO-OSIO 125 Yhteensä (n=1221) 8,7

Tytöt (n=602) 8,6 Pojat (n=618) 8,7

10–14-v. (n=291) 9,4 15–19-v. (n=280) 8,5 20–24-v. (n=313) 8,4 25–29-v. (n=337) 8,3

Ison kaupungin keskusta (n=193) 8,3 Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue (n=442) 8,7 Pikkukaupungin tai -kunnan keskusta (n=257) 8,6 Pikkukaupunin tai -kunnan arvaan asu�u laita-alue (n=185) 8,7 Maaseutuympäristö (n=143) 9,0

Koululainen tai opiskelija (n=747) 8,8 Palkkatyössä (n=354) 8,4 ri�ää (n=22) 8,8 Työtön (n=53) 8,1 Vanhempainvapaalla (n=14) 9,0 aroi�elu tms (n=) 8,6 Jokin muu (n=22) 8,3

liopistotutkinto tai sitä suori�amassa (n=186) 8,5 mmakorkeakoulututkinto tai sitä suori�amassa (n=163) 8,4 Ylioppilas tai lukiossa (n=200) 8,4 mma�llinen tutkinto tai sitä suori�amassa (n=293) 8,4 Ei tutkintoa, ei opiskele (n=29) 8,1

Äidinkieli suomi (n=1054) 8,7 Äidinkieli ruotsi (n=59) 8,7 Muu äidinkieli (n=108) 8,5

okemus väemmistn kuulumisesta summamuu�ua Ei (n=744) 8,8 Kyllä, vähän (n=326) 8,5 Kyllä, paljon (n=51) 7,9 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5

KUVIO 69. KUINKA TTVINEN OLET ELMSI KOULUARVOSANA-ASTEIKOLLA 410 (KESKI- ARVO)

selvästi muita paremman. Tämä voi selittyä esi- pääasiallisen toiminnan mukaan. Elämäänsä merkiksi sillä, että kaupungeissa menestyminen keskivertoa tyytyväisempiä ovat koululaiset ja koetaan tärkeämmäksi. Menestyminen myös opiskelijat sekä yrittäjät ja vanhempainvapaalla näkyy jo katutasolla hyvin selvästi, ja omaa me- olevat nuoret. Työttömät taas ovat muita tyyty- nestymistä saatetaan verrata muihin herkemmin mättömämpiä elämäänsä. Keskimäärin työttömät kuin muualla (esim. Ollila 2008, 157–161). Maa- nuoret raportoivat alhaisemmasta tyytyväisyydes- seudulla elämäntapa ei myöskään ole välttämättä tä jokaisen tämän tutkimuksen tyytyväisyysmit- yhtä stressaava kuin kaupungissa (Kontula 2013, tarin kohdalla. Syitä työttömien nuorten alhai- 234). Tämä kävi ilmi myös vuoden 2014 Maaseu- sempaan tyytyväisyyteen voivat olla esimerkiksi tubarometrissä, jonka mukaan isojen kaupunkien Timo Kauppisen ja kollegoiden (2010, 239–242) keskustassa asuvilla stressitön arkielämä ei toteu- raportoimat työttömien hyvinvoinnin vajeet. tunut niin hyvin kuin maaseudulla asuvilla (Aho Työttömillä on useammin vaikeuksia kattaa ar- & Rahkonen 2014, 61). Vapaa-aikatutkimuksen jen menot, he kokevat useammin yksinäisyyttä, tulokset ovatkin yhdenmukaisia niiden tutkimus- ja elämän merkityksellisyys koetaan muita use- havaintojen kanssa, joiden mukaan maaseudulla ammin vähäiseksi. elää onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa ja Työttömien tavoin myös vähemmistöihin taajamaa-alueilla (Saarinen ym. 2013). kuuluvat nuoret raportoivat alhaisemmasta elä- Elämään tyytyväisyydessä on selviä eroja mään tyytyväisyydestä. Etenkin nuoret, joilla

126 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 vähemmistökokemuksia on paljon, raportoivat Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan selvästi alhaisemmasta elämään tyytyväisyydestä. yrittäjät ovat palkansaajia tyytyväisempiä ny- Tähän vaikuttanee vähemmistöihin kuuluvien kyiseen työhönsä ja elämäänsä (Myllyniemi & nuorten raportoima alhaisempi tyytyväisyys myös Haikkola 2020, 93–95). Myös tämän tutkimuk- muilla tyytyväisyyden ulottuvuuksilla. Etenkin sen tulosten mukaan yrittäjät ovat elämäänsä nuoret, jotka kokevat kuuluvansa useaan vä- tyytyväisempiä kuin palkansaajat. hemmistöön, raportoivat keskimäärin selvästi Yleisenä huomiona taustamuuttujien mu- alhaisempaa tyytyväisyyttä kaikkien tyytyväisyys- kaisista eroista voi todeta, että merkityksellinen mittareiden kohdalla. Yksi syy alhaisemmalle ja mielekäs tekeminen arjessa vaikuttaa olevan tyytyväisyydelle voi olla vähemmistöstressi, jolla vahvasti yhteydessä nuorten kokemukseen hy- tarkoitetaan tilaa, joka johtuu syrjinnän ja pelon västä elämästä. vaikutuksista psyykkiseen ja fyysiseen kuormittu- Analyysissa havaittiin, että elämään tyytyväi- neisuuteen (esim. Heiskanen & Huldén 2018). syyden ja muiden tyytyväisyyden osa-alueiden Vähemmistöstressi liitetään etenkin seksuaalivä- välillä on selkeä korrelaatio. Esimerkiksi alhai- hemmistöihin, mutta yleisestä suvaitsevaisuuden sempi tyytyväisyys vapaa-aikaan on yhteydessä al- kasvusta huolimatta vastaavanlaisia syrjiviä asen- haisempaan elämään tyytyväisyyteen. Vapaa-ajan teita kohtaavat myös muihin vähemmistöihin tyytyväisyyden ollessa kouluarvosanoin kuusi, kuuluvat. Taustalla ei ole pelkästään suvaitsemat- saa elämään tyytyväisyys keskiarvoksi 7,4. Jos tomuutta, vaan myös tietämättömyyttä, jonka vapaa-ajan tyytyväisyys on yhdeksän, saa elämään vuoksi oma toiminta voi loukata vähemmistöihin tyytyväisyys keskimäärin arvosanan 8,8. kuuluvia, vaikkei niin ollut tarkoitus. Kun katsotaan kaikkien tyytyväisyyskuvioi- Erityisen tyytyväisiä elämäänsä, sosiaalisiin den tuloksia, niin voidaan todeta, että ainakin suhteisiinsa, terveyteensä ja elämäänsä ylipäätään ennen korona-aikaa nuorilla meni hyvin. Mikäli ovat vanhempainvapaalla olevat nuoret. Lasten haastattelut olisi tehty keväällä 2020 pandemian saaminen ja vanhemmaksi tulo aloittavat täysin leviämisvaiheen ja rajoitusten aikana, olisivat uuden elämänvaiheen, jota voi kuvata elämän tulokset voineet olla toisenlaisia (ks. Lahtinen uudeksi aluksi aiemmasta poikkeavalla merkityk- & Myllyniemi 2021). Ei kuitenkaan ole syytä sellisyydellä ja sisällöllä. FinTerveys 2017 -tutki- uskoa, että erittäin myönteinen kokonaiskuva muksen mukaan pienten lasten vanhemmista olisi kovasti haalistumassa tai nuorten tyytyväisyys valtaosa on elämänlaatuunsa muita samanikäisiä laskussa. Päinvastoin historian suuret kriisit ja hieman tyytyväisempiä, ja pikkulasten vanhem- niistä ylipääseminen ovat osoittaneet, että nuori mat ovat tilastollisesti merkitsevästi tyytyväisem- polvi ponnistaa vaikeista ajoista entistä päättä- piä saavutuksiinsa ja perhe-elämäänsä kuin muut väisemmin kohti hyvää elämää (ks. Häkkinen samanikäiset (Haapala ym. 2020). & Salasuo 2019).

TILASTO-OSIO 127 128 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LTEET

Aalto, Ritva & Minkkinen, Sirkka (1971) Nuo- verkkojulkaisut/kirjoituksia_kiusaamises- ret tänään. Valtakunnallisen nuorisotutki- ta_syrjinnasta_ja_epaasiallisesta_kohtelus- muksen tuloksia. Helsinki: Otava. ta_web.pdf (Viitattu 15.10.2020.) Aarresola, Outi & Itkonen, Hannu & Salmi- Berg, Päivi & Salasuo, Mikko (2017) Liikku- kangas, Anna-Katriina & Mäkinen, Jarmo va luokka. Liikunnan harrastaminen kun- (2019) Liikunnan ja urheilun osallistuminen, non kansalaisuutena. Yhteiskuntapolitiikka vapaaehtoistyö ja jäsenyys. Teoksessa Jarmo 82(3), 251–261. Mäkinen (toim.) Aikuisväestön liikunnan Boer, Diana & Abubakar, Amina (2014) Music harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistumi- listening in families and peer groups: Benets nen 2018. Jyväskylä: KIHU:n julkaisusarja for young people’s social cohesion and emo- nro 67. tional well-being across four cultures. Frontiers Aho, Pauliina & Rahkonen, Juho (2014) Maa- in Psychology 392(5). https://www.frontier- seutubarometri 2014. Helsinki: Työ- ja elin- sin.org/articles/10.3389/fpsyg.2014.00392/ keinoministeriö. full (Viitattu 15.10.2020.) Ala-Risku, Päivi/HS (Helsingin Sanomat) Bolin, Göran & Skogerbo, Eli (2013) Age, (2016) Näin määrittelet paljonko lapsesi Generation and the Media. Northern Lights voi katsella tv:tä tai pelata – ruutuaika on vol. 11, 3–14. vanhentunut käsite, sanovat asiantuntijat. Ekholm, Jukka (2019) Elokuvateatterit vetävät Helsingin Sanomat 13.12.2016. https:// entistä enemmän yleisöä, elokuvien tv-katselu www.hs./elama/art-2000005005852.html on hiipunut. Helsinki: Tilastokeskus. https:// (Viitattu 15.10.2020.) www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/ Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & elokuvateatterit-vetavat-entista-enemman- Littunen, Yrjö (1956) Työläisnuorison har- yleisoa-elokuvien-tv-katselu-on-hiipunut/ rastustoiminta. Teoksessa Urpu Vihavainen (Viitattu 20.10.2020.) (toim.) Työläisnuoriso ja yhteiskunta: Suomen Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääri- Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton 50-vuoti- äinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, sen toiminnan juhlajulkaisu. Helsinki: Tam- Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltako- mi, 61–145. kemukset 2013. Lapsiuhritutkimuksen tulok- Allardt, Erik & Jartti, Pentti & Jyrkilä, Faina & sia. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Littunen, Yrjö (1958) Nuorison harrastukset Fenske, Mindy (2007) Tattoos in American Visu- ja yhteisön rakenne. Helsinki: WSOY. al Culture. New York: Palgrave MacMillan. Berg, Päivi & Lehtonen, Kati & Salasuo, Mikko Haanpää, Leena (2019) Harrastustakuu. Yhden- (toim.) (2020) ”Siitä on pikemminkin vaiet- vertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusver kos- tu”. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja ton/Nuorisotutkimusseuran verk kojulkai- epäasiallisesta kohtelusta liikunnassa ja urhei- suja 147. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. lussa. Nuorisotutkimusverkoston/Nuoriso- https://www.nuorisotutkimusseura./ima- tutkimusseuran verkkojulkaisuja 151. Hel- ges/harrastustakuu_digi_nal.pdf (Viitattu sinki: Nuorisotutkimusseura. https://www. 1.10.2020.) nuorisotutkimusseura.fi/images/kuvat/ Haapala, Emilia & Hakulinen, Tuovi &

TILASTO-OSIO 129 Mäntymaa, Petteri & Peltomäki, Hanna & Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja Jääskeläinen, Tuija & Lundqvist, Annama- nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa- ri (2020) Valtaosa pikkulasten vanhemmista ajasta. Nuorisotutkimusverkoston/Nuo- voi hyvin – Tuloksia FinTerveys 2017 -tut- risotutkimusseuran verkkojulkaisuja 142. kimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2020. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https:// https://www.julkari.fi/bitstream/hand- www.liikuntaneuvosto./wp-content/uplo- le/10024/139086/URN_ISBN_978-952- ads/2019/09/Takuulla_liikuntaa_Verkko- 343-458-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y julkaisu_020619.pdf (Viitattu 1.9.2020.) (Viitattu 5.10.2020.) Hani, Riitta (2019) Vapaa-aika muutoksessa Haavisto, Antti (2018) Tähtikultteja ja fanipu- – tekniikka on hämärtänyt arjen ja leikin ra- hetta: Fanikulttuuri sosiaalisen median ajas- jaa. Tieto&Trendit. Helsinki: Tilastokeskus. sa. Verkkojulkaisussa Musiikin suunta. http:// https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/ musiikinsuunta./2018/02/tahtikultteja-ja- 2019/vapaaaika-muutoksessa-tekniikka-on- fanipuhetta/ (Viitattu 16.9.2020.) hamartanyt-arjen-ja-leikin-rajaa/ (Viitattu Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila (2020) 2.12.2020.) Nuorten korona-ajan yksinäisyys ja näke- Heiskanen, Lotta & Huldén, Anders (2018) mykset koronan vaikutuksista tulevaisuuteen. Sateenkaariparien parisuhde https://www. Poikkeusolot – nuorten arki koronan kes- hyvakysymys./artikkeli/sateenkaariparien- kellä -kirjoitussarja. Nuorisotutkimusseura/ parisuhde/ (Viitattu 2.12.2020.) Nuorisotutkimusverkosto, Näkökulma 66. Heiskanen, Ulla-Mari & Kahila, Petri (2006) https://www.nuorisotutkimusseura./nako- Kaupungin läheisen maaseutuasumisen ke- kulma66 (Viitattu 22.12.2020.) hittäminen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Perä- Haikkola, Lotta & Myllyniemi, Sami (2020) seinäjoen kuntaliitos. Seinäjoki: Helsingin Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Valtion yliopisto, Ruralia-instituutti. nuorisoneuvoston julkaisuja 65 & Nuoriso- Heiskanen Ilkka & Mitchell, Ritva (1985) Lät- tutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran tähatuista punkkareihin. Suomalaisen valta- julkaisuja 225. Helsinki: Opetus- ja kult- kulttuurin ja nuorisokulttuurien kohtaamisen tuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto kolme vuosikymmentä. Helsinki: Otava. & Nuorisotutkimusverkosto. https://tieto- Hogarty, Jean (2017) Popular Music and Retro anuorista./wp-content/uploads/2020/12/ Culture in the Digital Era. London & New nuorisobarometri2019-netti.pdf (Viitattu York: Routledge. 2.10.2020.) Hoikkala, Tommi (1993) Katoaako kasvatus, Hakanen, Tiina & Myllyniemi Sami & Salasuo, himmeneekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe Mikko (2019a) Oikeus liikkua. Lasten ja ja kulttuurimallit. Helsinki: Gaudeamus. nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Nuoriso- Honka, Niina/Yle (2017) Saanko lukea lap- tutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran sen viestit puhelimesta vaikka väkisin? Lue verkkojulkaisuja 139. Helsinki: Opetus- ja asiantuntijoiden neuvot neljään esimerkkita- kulttuuriministeriö & Valtion liikunta- paukseen. https://yle./uutiset/3-9770056 neuvosto & Valtion nuorisoneuvosto & (Viitattu 2.9.2020.) Nuorisotutkimusverkosto. https://tieto- HS (Helsingin Sanomat) (11.9.2020) Vinyylilevy- anuorista./wp-content/uploads/2019/02/ jen myynnin arvo ylitti cd-myynnin USA:ssa Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oi- ensi kertaa sitten 1980-luvun. https://www. keus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf (Viitattu hs.fi/kulttuuri/art-2000006632184.html 1.7.2020.) (Viitattu 10.10.2020.) Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Sala- Huhta, Helena (2015) ”Pitää pään kasassa työt- suo, Mikko (2019b) Takuulla liikuntaa. tömyysaikana”. Liikunta työttömien nuorten

130 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 arjessa. Nuorisotutkimusverkoston/Nuori- Kokko, Riitta-Liisa (2010). Työttömyys ja sotutkimusseuran verkkojulkaisuja 87. Hel- huono-osaisuuden kasautuminen. Teokses- sinki: Nuorisotutkimusseura. https://www. sa Marja Vaarama & Pasi Moisio & Sakari nuorisotutkimusseura./images/julkaisuja/ Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi liikunta_tyottomien_nuorten_arjessa.pdf 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin (Viitattu 1.8.2020.) laitos, 234–250. Hyyppä, Markku (2011) Elinvoimaa yhteisöis- Kilpelä, Nina (2019) Esteetön rakennus ja ympä- tä. Tieteessä tapahtuu 8:2011, 15–18. ristö. Helsinki: Ympäristöministeriö. Häkkinen, Antti & Puuronen, Anne & Salasuo, Kinnunen, Taina (2001) Pyhät bodarit. Yhteisöl- Mikko & Ojajärvi, Anni (2013) Sosiaalinen lisyys ja onni täydellisessä ruumiissa. Helsinki: albumi. Elämäntavat sukupolvien murroksissa. Gaudeamus. Helsinki: Nuorisotutkimusverkoston/Nuori- Kluger, Nicolas (2015) Epidemiology of Tattoos sotutkimusseuran verkkojulkaisuja 125. Hel- in Industrialized Countries. Teoksessa J. Se- sinki: Nuorisotutkimusseura, 21–56. https:// rup & N. Kluger & M. Bäumler (eds) Ta t- www.nuorisotutkimusseura./images/julkai- tooed Skin and Health. Basel: Karger, 6–20. suja/sosiaalinen_albumi_verkko.pdf (Viitat- Kohvakka, Rauli & Saarenmaa, Kaisa (2019) tu 2.7.2020.) WhatsApp suosituin – some on suomalais- Häkkinen, Antti & Salasuo, Mikko (2019) ten arkea iän mukaan vaihdellen. Tieto & Kansallinen ja kansainvälinen suomalaisten Trendi. https://www.tilastokeskus./tietot- sukupolvien ideaaleissa. Teoksessa Ilari He- rendit/artikkelit/2019/whatsapp-suosituin- temäki & Hannu Koskinen & Tuija Pulkki- some-on-suomalaisten-arkea-ian-mukaan- nen & Esa Väliverronen (toim.) Kaikenlaista vaihdellen/ (Viitattu 15.2.2021.) rohkeutta. Helsinki: Gaudeamus, 231–247. Kontula Osmo (2013) Yhdessä vai erikseen: Jallinoja, Riitta (2009) Perhe yhdessä vapaa- Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vah- aikana. Teoksessa Mirja Liikkanen (toim.) vuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Vä- Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valin- estöliiton Perhebarometri 2013. Väestön- nat. Helsinki: Gaudeamus. tutkimuslaitos – Katsauksia E 47/2013. Juntunen, Juho K. (2004) Tatuoitu. Helsinki: Helsinki: Väestöliitto. https://www.vaes- WSOY. toliitto./@Bin/c2cd08cc999e154dc17df- Kahma, Nina (2011) Yhteiskuntaluokka ja maku. 3378141c6e0/1601459676/application/ Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:8, pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1. Yhteiskuntapolitiikka. Helsinki: Helsingin pdf yliopisto. Korkiamäki, Riikka (2018) Nuorten vertaissuh- Kangas, Sonja & Lundvall, Anniina & Sintonen, teet voimavarana. Tampere: Tampere Uni- Sara (2008) Lasten ja nuorten mediamaail- versity, Trepo. https://trepo.tuni./hand- ma pähkinänkuoressa. Helsinki: Liikenne- ja le/10024/104533 (Viitattu 2.11.2020.) viestintäministeriö, Lasten ja nuorten me- Kortelainen, Lumi (2013) Hammashuoltohen- diafoorumi. http://www.lvm./c/docu- kilökunnan näkyvät tatuoinnit ja lävistykset. ment_library/get_file?folderId=22170&na Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. https:// me=DLFE-4803.pdf&title=Lasten (Viitattu www.theseus./handle/10024/79588 (Vii- 2.10.2020.) tattu 21.10.2020.) Kanske, Outi & Sainio, Päivi & Halme, Nina & Kosut, Mary (2006) An Ironic Fad: e Com- Nurmi-Koikkalainen, Päivi (2017) Toimin- modication and Consumption of Tattoos. tarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun e Journal of Popular Culture 39(6), 1035– saaminen – Toteutuuko yhdenvertaisuus? 1048. Kauppinen, Timo M. & Saikku, Peppi & Kouluterveyskyselyn tuloksia. THL, tutkimukses-

TILASTO-OSIO ta tiiviisti, elokuu 2017. Helsinki: Ter- ja liikunnasta. Nuorisotutkimusverkoston/ veyden ja hyvinvoinnin laitos. https:// Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisu- www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/ ja 104. Helsinki: Opetus- ja kulttuuri- 135231/URN_ISBN_978-952-302-838- ministeriö & Valtion liikuntaneuvosto & 8.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuori- 1.9.2020.) sotutkimusverkosto. https://www.nuoriso- Lahtinen, Jenni & Myllyniemi, Sami (2021) tutkimusseura./images/julkaisuja/media_ Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan hanskassa.pdf (Viitattu 30.8.2020.) ensimmäisen puolen vuoden aikana. Näkö- Mogensen, Christian & Helding Rand, Stine kulma 70. Helsinki: Nuorisotutkimusver- (2020) e Angry Internet. e threat to gen- kosto. https://www.nuorisotutkimusseura. der equality, democracy & well-being. Den- /nakokulma70 (Viitattu 20.4.2021.) mark: Centre for Digital Youth Care & e Laine, Antti & Matilainen, Pertti & Salasuo, Nordic Council of Ministers. Mikko (2016) Arvot, syrjintä ja kiusaami- Mulari, Heta & Vilmilä, Fanny (2016) Medioi- nen. Teoksessa Sami Kokko & Anette Met- tunutta vapaa-aikaa – näkökulmia vuorovai- tälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyt- kutukseen ja mediaharrastuksiin. Teoksessa täytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen Jani Merikivi & Sami Myllyniemi & Mikko tuloksia. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto Salasuo (toim.) Media hanskassa. Lasten ja 2016:4, 57–61. nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta Lammi-Taskula, Johanna & Bardy, Marjatta ja liikunnasta. Nuorisotutkimusverkoston/ (2009) Vanhemmuuden ilot ja murheet. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja Teoksessa Johanna Lammi-Taskula & Sa- 104. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriminis- kari Karvonen & Salme Ahlström (toim.) teriö & Valtion liikuntaneuvosto & Nuo- Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Helsinki: risoasiain neuvottelukunta & Nuorisotut- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. kimusverkosto, 125–136. https://www. Liikanen, Hanna-Liisa (2010) Taiteesta ja kult- nuorisotutkimusseura./images/julkaisuja/ tuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaoh- media_hanskassa.pdf (Viitattu 30.9.2020.) jelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön MTV3 (2015) Talvella yllättävä vaikutus ta- julkaisuja 2010:1. tuointeihin. https://www.mtvuutiset. Liikuntalaki 2015 https://nlex.//laki/al- fi/artikkeli/talvella-yllattava-vaikutus- kup/2015/20150390 (Viitattu 1.12.2010.) tatuointeihin/4802130#gs.jpg9dp (Viitattu Linnake, Tuomas & Kärkkäinen, Henrik/ 10.10.2020.) Ilta-Sanomat (2019) Nuorten keskuudes- Myllyniemi, Sami (2009) Taidekohtia. Nuoriso- sa syntyi uusi pikaviesti-ilmiö – mitä sinä barometri 2009. Nuorisotutkimusverkosto/ olet mieltä? https://www.is./digitoday/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 97. Hel- mobiili/art-2000006149744.html (Viitattu sinki: Opetusministeriö & Nuorisotutki- 1.9.2020.) musverkosto & Nuorisoasiain neuvottelu- Lähteenmaa, Jaana (1989) Tytöt & rock. Helsin- kunta. https://tietoanuorista./wp-content/ ki: Kansalaiskasvatuksen keskus. uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2009. Melkas, Tuula (2009) Suomalaisten yksityis- pdf (Viitattu 30.8.2020.) elämän sosiaalisuudesta. Teoksessa Mirja Myllyniemi, Sami (2012) Monipolvinen hyvin- Liikkanen (toim.) Suomalainen vapaa-aika. vointi. Nuorisobarometri 2012. Helsinki: Arjen ilot ja valinnat. Helsinki: Gaudeamus. Nuo risotutkimusverkosto/Nuorisotutkimus- Merikivi, Jani & Myllyniemi Sami & Salasuo, seura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Mikko (2016) Media hanskassa. Lasten ja https://tietoanuorista.fi/wp-content/up- nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta loads/2013/05/Nuoriso barome tri_2012_

132 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Verkkojulkaisu.pdf (Viitattu 1.8.2020.) (2017) Ruutuaika on vanhentunut käsi- Myllyniemi, Sami (2015) Ihmisarvoinen nuo- te, sanovat asiantuntijat – Toimittaja antoi ruus. Nuorisobarometri 2014. Nuorisotut- lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tu- kimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran lokset. https://www.hs./teknologia/art- verkkojulkaisuja 83. Helsinki: Opetus- ja 2000005459418.html (Viitattu 1.8.2020.) kulttuuriministeriö & Nuorisoasiain neu- Nikunen, Kaarina (2005) Faniuden aika – Kol- vottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto. me tapausta televisio-ohjelmien faniudesta https://tietoanuorista.fi/wp-ontent/uplo- vuosituhannen taitteen Suomessa. Tampe- ads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_ reen yliopisto, mediatutkimuksia. Tampere: web.pdf (Viitattu 30.8.2020.) Tampereen yliopisto. Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi (2013) Nuoria Nuorisolaki 2016 https://nlex.//laki/al- liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. kup/2016/20161285 (Viitattu 1.12.2010.) Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- Nurmela, Sakari (1998) Nuorten järjestökiinnit- musseuran verkkojulkaisuja 64. Helsinki: tyneisyys. Helsinki: Nuorisoasiain neuvotte- Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion lukunta. liikuntaneuvosto & Nuorisoasiain neuvot- OKM (2016) Yhdenvertaiset mahdollisuudet telukunta & Nuorisotutkimusverkosto. harrastaa – painopisteenä harrastamisen hin- https://tietoanuorista./wp-content/uplo- ta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ads/2014/05/Nuoria_liikkeell%C3%A4_ ja 2016:19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuri- verkko.pdf (Viitattu 30.8.2020.) ministeriö. Myllyniemi, Sami & Haikkola, Lotta (2020) OKM (2020) Harrastamisen Suomen malli. Tilasto-osio. Lotta Haikkola & Sami Mylly- Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. niemi (toim.) teoksessa Hyvää työtä! Nuoriso- https://minedu./suomen-malli (Viitattu barometri 2019. Nuorisotutkimusverkoston/ 10.7.2020.) Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 152. Oksanen, Atte & Turtiainen, Jussi (2004) Kir- Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuo- jailtu elämä. Tatuoinnit ruumiillistuvan yh- risotutkimusverkosto & Opetus- ja kult- teiskunnan minuusproblematiikkana. Sosio- tuuriministeriö. https://tietoanuorista./ logia 41(1), 28–41. wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobaro- Ollila, Anne (2008) Kerrottu tulevaisuus. Alu- metri_2014_web.pdf (Viitattu 30.8.2020.) eet ja nuoret, menestys ja marginaalit. Acta Mysafety (2020) Tutkimus: Nettikiusaaminen Universitatis Lapponiensis 141. Rovaniemi: Suomessa. Helsinki: Mysafety.. Lapin yliopisto. Myöhänen, Ulriikka/Yle (2019) Joka pelissä on Partio, Elina/Yle (2014) Perheissä uusi kiis- toxic-pelaaja, joka kylvää ympärilleen vihaa takapula – Lapsen kännykän tutkiminen ja pahaa mieltä – pelien ikärajat eivät enää omin luvin on rikos. https://yle./uuti- kerro, soveltuuko peli lapselle. https://yle./ set/3-7440302 (Viitattu 2.8.2020.) uutiset/3-10789518 (Viitattu 1.9.2020.) Pehkonen, Juhani (2001) Nuorten järjestökiin- Mäenpää, Pasi (2005) Narkissos kaupungissa: nittyneisyys 2001. Nuorten suhde järjestöihin Tutkimus kuluttaja-kaupunkilaisesta ja julki- ja globalisaatioon. Helsinki: Nuorisoasiain sesta tilasta. Helsinki: Tammi. neuvottelukunta. Mäkelä, Janne (2020) Elävä musiikki vaatii luo- Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (2018) vuutta korona-aikana ja sen jälkeen. Kolumni Opin polut ja pientareet. Nuorisobaro- sanomalehti Kalevassa. https://www.kaleva./ metri 2017. Nuorisotutkimusverkoston/ elava-musiikki-vaatii-luovuutta-korona-aika- Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja na-ja-s/1639534 (Viitattu 2.12.2020.) 129. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto Nalbantoglu, Minna/HS (Helsingin Sanomat) & Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja

TILASTO-OSIO kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista. Ruotsalainen, Jari (2010) Ihon näkyvät merkit- fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuoriso- sijät. https://docplayer./363179-Ihon-na- barometri_2017_WEB.pdf kyvat-merkitsijat.html (Viitattu 1.9.2020.) Perhebarometri 2012 (2012) Rakkautta, rik- Saarenmaa, Kaisa (2020) Päivittäisestä media- kautta ja ristiriitoja. Lassi Lainiala & Minna kattauksesta löytyy jokaiselle jotain digikuilun Säävälä (toim.) Helsinki: Väestöliitto. molemmin puolin. Helsinki: Tilastokeskus. Poikolainen, Janne (2015) Musiikkifanius ja http://www.stat.fi/tietotrendit/artikke- modernisoituva nuoruus. Populaarimusiikin lit/2020/paivittaisesta-mediakattauksesta- ihailijakulttuurin rakentuminen Suomes- loytyy-jokaiselle-jotain-digikuilun-molem- sa 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin. min-puolin/ (Viitattu 1.10.2020.) Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- Saarikoski, Helena (2009) Nuoren naisellisuu- musseuran verkkojulkaisuja 118. Helsinki: den koreograoita. Spice Girls -fanit tyttöyden Nuorisotutkimusseura. tekijöinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu- Pönkä, Harto (2020) Median käyttöä rajaavat den Seura. sovellukset ja laitteiden ruutuaika-asetukset. Saarinen, Arttu & Airio, Ilpo & Kaikkonen, Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto. Risto & Luoma, Minna-Liisa (2013) On- https://www.mll./vanhemmille/tietoa-lap- nellisuus erityyppisillä asuinalueilla. Yhteis- siperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/ kuntapolitiikka 78:5. https://www.julkari./ median-kayttoa-rajaavat-sovellukset-ja- bitstream/handle/10024/114733/saarinen. laitteiden-ruutuaika-asetukset/ (Viitattu pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 20.9.2020.) 30.9.2020.) Reinikainen, Hanna (2020) Tubettaja on fa- Saarsalmi, Perttu & Koskela, Timo & Virta- nilleen parhaimmillaan kuin virtuaalinen la, Esa & Murto, Jukka & Pentala, Oona ystävä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. & Kauppinen, Timo & Karvonen, Saka- https://www.nuorisotutkimusseura./ajan- ri & Kaikkonen, Risto (2014) Terveyden kohtaista/uutiset/2331-tubettaja-on-fanille- ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa parhaimmillaan-kuin-virtuaalinen-ystaevae vuonna 2013 – ATH-tutkimuksen tulok- (Viitattu 10.10.2020.) sia uuden kaupunki-maaseutu-luokituksen Riskilä, Noora (2020) Lapsen oikeus yksityi- mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, syydensuojaan verkossa suhteessa vanhem- tutkimuksesta tiiviisti 30. https://www. man huoltovelvoitteeseen. Lapin yliopiston julkari./handle/10024/125351 (Viitattu oikeustieteen ja lapsioikeuden pro gra- 1.10.2020.) du -tutkielma. https://lauda.ulapland./ Salasuo, Mikko (2006) Atomisoitunut sukupol- bitstream/handle/10024/64137/gradu%20. vi. Pääkaupunkiseudun nuorisokulttuurinen pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu maisema ja nuorisotyön haasteita 2000-luvun 6.8.2020.) alussa. Helsingin kaupungin tietokeskus, Rissanen, Virve/HS (Helsingin Sanomat) (2017) tutkimuksia 6/2006. Helsinki: Helsingin Moni rajoittaa omaa kännykän käyttöään, kaupungin tietokeskus. kertoo HS:n kysely – Asiantuntijan mukaan Salasuo, Mikko & Poikolainen, Janne & Ko- se voi kertoa riippuvuudesta. https://www. monen, Pauli (toim.) (2012) Katukulttuuri hs./teknologia/art-2000005312881.html – Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa. (Viitattu 1.8.2020.) Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- Roberts, Derek (2014) Modied People: Indi- musseuran julkaisuja 124. Helsinki: Nuori- cators of a Body Modication Subculture in sotutkimusseura. a Post-Subculture World. Sociology 49(6), Salmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna 1096–1112. (2014) Policy goals and obstacles for fathers’

134 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 parental leave in Finland. Teoksessa Björk ISSN=1799-4586. 2014. Helsinki: Tilasto- Eydal Guðný & Rostgaard Tine (eds) Fa- keskus. http://www.stat./til/vkour/2014/ therhood in the Nordic Welfare States – Com- vkour_2014_2015-11-05_tie_001_.html paring Care Policies and Practice. Bristol: Po- (Viitattu 7.9.2020.) licy Press, 303–324. Suomen virallinen tilasto (SVT 2017) Va- Seemer, Jonas & Halonen, Antti & Passi, Min- paa-ajan osallistuminen [verkkojulkai- na (2016) Mediamarkkinoiden tila ja kilpai- su]. Musiikin kuuntelu 2017, 1. Musiikin lukyky. Suomalaisen median kansainvälinen kuuntelu vähentynyt lasten ja työikäisen ai- vertailu, taloudellinen tila ja kilpailuedelly- kuisväestön keskuudessa. Helsinki: Tilasto- tykset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- keskus. http://www.stat./til/vpa/2017/04/ toiminnan julkaisusarja 50/2016. Helsinki: vpa_2017_04_2019-05-22_kat_001_ Valtioneuvosto. .html (Viitattu 22.6.2020.) Siirilä, Merja/Yle (2018) Tulehduksia, patteja, rei- Suomen virallinen tilasto (SVT 2018a) Vä- ät vinossa – ampumalla otetuissa korvarei’issä estön tieto- ja viestintätekniikan käyttö yllättävän paljon ongelmia. https://yle./uu- [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2018. tiset/3-10516089 (Viitattu 25.9.2020.) Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat./ Sirén, Marjo & Leino, Kaisa & Nissinen, Kari til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_ (2018) Nuorten media-arki ja lukutaito: tie_001_.html?ad=notify (Viitattu PISA 2015. Helsinki: Koulutuksen tutki- 11.6.2020.) muslaitos & Sanomalehtien liitto. Suomen virallinen tilasto (SVT 2018b) Vapaa- Soininen, Marjaana & Merisuo-Storm, Tuula ajan osallistuminen [verkkojulkaisu]. Kult- (2015) Koti lapsen lukemista tukemassa. tuuriosallistumisen muutokset 2017, 2. Kielikukko 34:2015, 1–2. Populaarimusiikin konserteissa käynti lisään- Sokka, Sakarias & Kangas, Anita & Itkonen, tynyt . Helsinki: Tilastokeskus. http://www. Hannu & Matilainen, Pertti & Räisänen, stat./til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018- Petteri (2014) Hyvinvointia myös kulttuuri- 11-21_kat_002_.html (Viitattu 7.9.2020.) ja liikuntapalveluista. Tutkimusjulkaisu-sar- Tervonen, Kari (2020) Musiikin kuuntelu Suo- jan julkaisu nro 77. Helsinki: Kunnallisalan messa 2020. Kummajaisvuosi. Helsinki: kehittämissäätiö. Teosto. https://www.teosto./app/uplo- Strandell, Anna (2017) Asukasbarometri 2016 ads/2020/10/07123946/ifpi-teosto_musii- – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöis- kinkuuntelu-suomessa-2020_nal.pdf (Vii- tä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja tattu 15.10.2020.) 19/2017. Helsinki: Suomen ympäristökes- Tienhaara, Hilkka/Iltalehti (2018) Erikois- kus. lääkäri varoittaa: Tatuoinnit aiheuttaneet Sundell, Petra/MTV3 (2018) Huolettaako lap- vakavia komplikaatioita – jopa vääriä syö- sen puhelimenkäyttö? Listasimme kehutut päepäilyjä. https://www.iltalehti./tervey- sovellukset, joilla voit valvoa lapsen sura- suutiset/a/201805022200913110 (Viitattu ilua, sijaintia ja viestittelyä. https://www. 1.9.2020.) mtvuutiset./artikkeli/huolettaako-lapsen- Tiggermann, Marika & Hopkins, Louise (2011) puhelimenkaytto-listasimme-kehutut-sovel- Tattoos and piercings: Bodily expressions of lukset-joilla-voit-valvoa-lapsen-surffailua- uniqueness? Body Image 8(3), 245–250. sijaintia-ja-viestittelya/6927668#gs.jv86jx Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus 2002 (Viitattu 1.10.2020.) (2002) Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen malli (2020) ks. OKM 2020. Vapaa-ajan osallistuminen. http://www. Suomen virallinen tilasto (SVT 2015) Vä- tilastokeskus./til/vpa/tau.html (Viitattu estön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. 2.12.2020).

TILASTO-OSIO Valkonen, Satu (2012) Television merkitys lasten Yle (2017) Tiedätkö, keitä ovat Mmiisas ja arjessa. Tampere: Tampereen yliopisto. Lakko? Tubecon selvitti nuorten seura- World Values Surveyn Suomen aineisto. https:// tuimmat idolit. https://docs.google.com/ www.fsd.tuni.//aineistot/kansainvalisia- document/d/1jtPs1ctQt6J1PLuzwaGbn16z aineistosarjoja/world-values-survey-ja-euro- GYOTHIdTqZZkdTTb9TA/edit (Viitattu pean-values-study/ (Viitattu 2.10.2020.) 1.9.2020.) Yhdenvertaisuuslaki 2014. https://www.nlex. Ziemann, Marcus/Yle (2013) Tatuoinnit eivät //laki/alkup/2014/20141325 (Viitattu ole enää trendikkäitä – paitsi Suomessa. 1.10.2020.) https://yle./uutiset/3-6450656 (Viitattu YK:n lapsen oikeuksien sopimus https://www. 15.8.2020.) unicef./lapsen-oikeudet/sopimus-kokonai- suudessaan/ (Viitattu 1.12.2010.)

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TUTKIMUSARTIKKELIT

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ITIMA MUSIIKKI NKÖKULMIA LASTEN JA NUORTEN MUSIIKKIANIUTEEN JA SEN TUNNUSLUKUIIN

JANNE POIKOLAINEN

Populaarimusiikin tähdet ja heitä ympäröivä fa- fani-ilmiöiden äärelle (Marsh & Bishop 2014, nikulttuuri ovat tärkeä osa monen nykynuoren 57–58). Kehityksen voi nähdä osana laajempaa elämää. Tämä kävi ilmi myös vuonna 2017 to- faniyleisöjen ikärakenteeseen liittyvää murrosta, teutetussa kyselyssä, jossa 13–19-vuotiaita suo- jonka myötä eri-ikäiset musiikinkuluttajat ovat malaisnuoria pyydettiin nimeämään kolmesta alkaneet osallistua fanikulttuurin käytäntöihin viiteen säännöllisesti seuraamaansa idolia. Kyselyn yhä täysipainoisemmin ja näkyvämmin (ks. myös kärkisijat menivät tuolloin tubettajille, mutta vii- esim. Anderson 2012; Bennett 2013; Gibson dentoista seuratuimman listalle mahtuivat myös 2012). Lasten kohdalla ilmiö on herättänyt pai- poplaulajat Robin ja Sanni, räppärit Cheek ja koin myös kriittistä keskustelua. Sen keskiössä Mikael Gabriel sekä poprap-duo JVG. Viisikon ovat olleet etenkin ne moraalis-kasvatukselliset jatkoksi voi lukea myös tubettaja Arttu Lindema- kysymykset, joita ikäistään vanhemmille tehtyä nin, joka oli hiljattain laajentanut repertuaariaan musiikkia kuuntelevien ja sen esittäjiä ihailevien rap-musiikin puolelle poikkeuksellisen menestyk- lasten musiikinkulutus on vanhemmissa herättä- sen saattelemana (Määttänen 2016). Tubettajien nyt (Poikolainen 2018). ja muusikoiden lisäksi viidentoista seuratuimman Vaikka musiikkifanius on erottamaton osa idolin joukkoon mahtuivat ainoastaan tosi-tv- monien nuorten ja lasten arkea, on ilmiötä tar- tähti Kylie Jenner sekä hämmennystä korke- kasteltu suomalaisessa nuoriso- ja lapsuudentut- alla sijoituksellaan herättänyt Donald Trump. kimuksessa melko harvoin. Musiikkifanius on (STT-Yle 2017.) Musiikkitähtien merkitys kes- jäänyt yllättävän vähälle huomiolle myös muilla keisinä nuoruusajan idoleina heijastuu myös kotimaisen tutkimuksen kentillä. (Ks. kuitenkin nuorten musiikinkulutuksen määrässä. Vuonna esim. Lähteenmaa 1989; Modinos 2003; Pajala 2017 tehdyn tilastoinnin mukaan neljä viidestä 1999; Poikolainen 2015; Saarikoski 2009). Tie- 15–19-vuotiaasta suomalaisesta kuunteli musiik- donpuute koskee aivan erityisesti lapsifaneja, kia päivittäin, mikä oli enemmän kuin missään jotka ovat kansainväliselläkin mittapuulla lähes muussa ikäryhmässä (StatFin). Parhaimmillaan tutkimaton yleisöryhmä (Duett 2016a. Ks. oman idolin musiikki kulkee mobiiliteknologiaa kuitenkin Ali 2002; Saarikoski 2009). Lapsia ja suoratoistopalveluja aktiivisesti hyödyntävien koskevan tietoaukon voi puolestaan nähdä osana nuorten mukana kaikkialle, missä he liikkuvat laajempaa asetelmaa, jossa kasvatus- ja koulutus- (mobiiliteknologian ja suoratoistopalveluiden instituutioiden ulkopuolinen lasten musiikkikult- käytöstä, ks. Salasuo ym. tässä teoksessa; StatFin). tuuri on rajautunut valtaosin akateemisen kes- Populaarimusiikin fanikulttuuri on ulottanut kustelun ulkopuolelle (Leppänen 2010, 12–13). vaikutuspiiriään yhä voimakkaammin myös lasten Musiikkifaniutta koskevalle tutkimustraditiolle keskuuteen. Kiinnostus valtavirtaista populaari- on tyypillistä myös se, että faniutta on tarkasteltu musiikkia ja sen tähtiä kohtaan ei ole lapsiylei- sen puitteissa lähinnä yksittäisten faniyhteisöjen söjen taholla uutta (esim. von Feilitzen & Roe näkökulmasta (Hills 2014), useimmiten laadul- 1990; Poikolainen 2015, 191), mutta internetin lisella otteella. Laaja-alaisempia, kvantitatiivisiin ja mobiiliteknologian yleistyminen on helpotta- aineistoihin perustuvia fanikulttuurin kuvauksia nut tuntuvasti lasten pääsyä nuorille ja aikuisille ei sen sijaan ole ollut juuri saatavilla. Tämän suunnatun musiikkitarjonnan ja siihen liittyvien seurauksena käsitys esimerkiksi musiikkifaniuden

TUTKIMUSARTIKKELIT ja sen käytäntöjen yleisyydestä on jäänyt pitkälti tarpeesta nostaa aikuiset ja iäkkäämmät yleisöt valistuneiden arvioiden ja mielikuvien varaan. fanitutkimuksen valokeilaan, nuorison ja nuorten Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan yllä esi- aikuisten rinnalle. Ikääntymisen kysymyksiä on tettyihin tiedonpuutteisiin hahmottelemalla ti- jäsennetty tässä kontekstissa erityisesti pitkän ai- lastollista kokonaiskuvaa 7–29-vuotiaiden lasten kavälin henkilöhistorialliseen tarkasteluun keskit- ja nuorten musiikkifaniudesta ja sen ilmene- tyvän elämänkulkututkimuksen näkökulmasta. mismuodoista. Samalla tarkastelen sitä, missä (Harrington & Bielby 2010; Hills 2019; Hunting määrin tämä kuva on linjassa ilmiöstä aiemmassa 2019.) Alla pyrin kuitenkin tuomaan esiin sitä, tutkimuksessa esitettyjen tulkintojen kanssa. Läh- etteivät vanhenemiseen ja elämänkulkuun liit- demateriaalinani olen käyttänyt Lasten ja nuorten tyvät faniuden muutokset ole vain nuoruusiän vapaa-aikatutkimuksen vuoden 2020 aineistoa. taakseen jättäneitä yleisöryhmiä koskettava ilmiö, Vapaa-aikatutkimus on valtion nuorisoneuvos- vaan voivat tuottaa selkeitä faniuden muotoihin ton, Nuorisotutkimusverkoston sekä opetus- ja liittyviä eroja myös vielä nuoruusvaiheessa olevan kulttuuriministeriön organisoima strukturoitu yleisön keskuuteen. Lisäksi artikkelin tulokset al- haastattelututkimus, jonka toteutuksesta vastaa leviivaavat sitä, että faniuden, iän ja elämänkulun Nuorisotutkimusverkosto. Kahden vuoden välein kytköksistä kiinnostuneiden tutkijoiden tulisi uusittava tutkimus tarkastelee Suomessa asuvien kiinnittää huomiota myös nuoruutta edeltäviin lasten ja nuorten vapaa-ajanvieton trendejä, ja ikävuosiin. Näin siksi, että fanikulttuurinen elä- sen painopiste oli tällä kertaa mediankäyttöä mänkaari – tai minkä muodon kyseinen jana sit- koskevissa kysymyksissä. Tutkimushaastattelut ten saakin – alkaa monen kohdalla jo lapsuudesta suoritettiin kaikkien haastateltavien (N=1402) (ks. myös Hunting 2019). osalta puhelimitse (aineistosta ja sen keruusta tarkemmin, ks. Salasuo ym. tässä teoksessa). MUSIIKKIFANIUDEN YLEISYYS LASTEN Vapaa-aikatutkimukseen sisällytettiin vuonna JA NUORTEN KESKUUDESSA 2020 ensi kertaa myös musiikkifaniuteen liittyvä teemakysymyspatteristo. Sen tuottama aineisto on Musiikkifaniuden yleisyyttä selvitettiin tieduste- harvinaislaatuinen, sillä se mahdollistaa samaan lemalla Vapaa-aikatutkimuksen vastaajilta, ihai- aikaan sekä ilmiön laajamittaisen määrällisen levatko tai ”fanittavatko” he jotain muusikkoa analyysin että tarkastelun ulottamisen nuoruu- tai bändiä. Ilmiö osoittautui lasten ja nuorten den piiristä lapsuuden puolelle. Alla keskityn keskuudessa melko yleiseksi, sillä kaikista vastaa- nimenomaan edellä mainittuihin teemakysy- jista 38 prosenttia (n=532) vastasi kysymykseen myksiin tarkoituksenani johtaa niiden pohjalta myöntävästi. Lisäksi on mahdollista, että kiel- nuorten yleisöryhmien musiikkifaniutta kuvaavia tävästi vastanneiden joukossa on musiikinkulu- tunnuslukuja. Tarkastelussani kiinnitän erityis- tuksensa muotojen puolesta faniksi määrittyviä tä huomiota siihen, millaisia musiikkifaniuteen vastaajia, jotka eivät kuitenkaan syystä tai toi- liittyviä ikäryhmittäisiä eroja lasten ja nuorten sesta mieltäneet itseään faniyleisöön kuuluviksi sekä nuoruuden eri vaiheissa olevien vastaajien (ks. Poikolainen 2015, 19–20). Ikäryhmittäinen välillä esiintyy. Kaikki alaluvuissa käsitellyt erot vaihtelu oli faniuden yleisyyden osalta selkeää ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05) ja siten (ks. kuvio 1). Ihailua ja fanittamista koskevaan väestötasolle yleistettäviä, ellei tekstissä ole toisin kysymykseen myöntävästi vastanneiden osuus oli mainittu. 7–9-vuotiaiden ikäryhmässä 31 prosenttia, mistä Lähestymistapansa kautta artikkeli linkit- se putosi 10–14-vuotiaiden kohdalla 25 prosent- tyy myös osaksi viime vuosina aktivoitunutta tiin. 15–19-vuotiaiden ja 20–24-vuotiaiden kes- keskustelua iän vaikutuksista eri yleisöryhmien kuudessa faniksi tai ihailijaksi identioituneiden faniuteen ja sen yksilölliseen ilmenemiseen. Kes- osuus oli peräti 45 prosenttia. 25–29-vuotiaiden kustelu on virinnyt ennen kaikkea tutkijoiden kohdalla osuus pieneni jälleen hieman, 41 pro-

140 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 31 7–9-v. (n=179) 60 9

25 10–14-v. (n=292) 73 2

45 15–19-v. (n=280) 55 0

45 20–24-v. (n=314) 52 3

41 25–29-v. (n=338) 57 2

38 Yhteensä (n=1403) 59 3

Kyllä Ei En osaa sanoa

KUVIO 1. IAILETKO TAI ANITATKO JOTAIN MUUSIKKOA TAI NI, VASTAUSTEN -OSUUET IKRMITTIN. senttiin. Musiikkifaniuden vetovoima näyttää vastaajille hankalasti avautuvia käsitteitä. Tämä näin ollen vaihtelevan ikäryhmien välillä aalto- saattaa osaltaan vinouttaa heitä koskevia tuloksia maisesti, huipun sijoittuessa nuoruuden keskivai- (lapsilta kysymiseen liittyvistä haasteista, ks. Me- heille ja passiivisimman ajanjakson paikantuessa rikivi ym. toim. 2016). Näistä vaikeuksista viestii lapsuuden ja nuoruuden rajapintaan. myös se, että yhdeksän prosenttia 7–9-vuotiaista 7–9-vuotiaiden fanien määrä nousee esiin eri- vastaajista vastasi, ettei osaa sanoa, ihaileeko tai tyisen kiinnostavana tuloksena, sillä 31 prosentin fanittaako jotain muusikkoa tai bändiä. Vastaava osuutta voidaan pitää fanitutkimuksen ja faniutta osuus oli muiden ikäryhmien kohdalla korkeim- koskevien diskurssien ulkopuolelle tyypillisesti millaan kolme prosenttia. Toisaalta nuorimman- jääneen yleisöryhmän kohdalla merkittävänä. kaan ikäryhmän vastauksiin ei tule suhtautua liian Havainto murentaakin vanhakantaista mielikuvaa epäileväisesti, sillä faniksi tai ihailijaksi tunnus- musiikkifaniudesta lähtökohtaisesti nuoruuteen tautuneille esitetyt jatkokysymykset vahvistivat kytkeytyvänä, murrosiän tunnekuohuista, iden- faniuden ilmenevän monien lasten arjessa myös titeettikriiseistä ja ”seksuaalisesta heräämisestä” käytännön aktiviteetteina. kumpuavana ilmiönä (mielikuvasta, ks. Gibson Tutkimuksen tulokset haastavat myös perin- 2012; Harrington & Bielby 2010; Jenson 1992; teistä mielikuvaa musiikkifaniuden voimakkaasta Nikunen 2009; Pajala 1999; Poikolainen 2015, sukupuolittuneisuudesta. Tämä stereotyyppinen 146, 207). Samalla tulos vahvistaa, yhdessä ikään- mielikuva on liittänyt fanikulttuurisen musiikin- tyviä faniyleisöjä koskevan tutkimuksen kanssa kulutuksen ensisijaisesti nuoreen naiseuteen ja (esim. Anderson 2012; Bennett 2013; Gibson ennen kaikkea hupsun tai hysteerisen teinitytön 2012), ajatusta populaarimusiikin fanikulttuurin sekä yliseksuaalisen ”bändärin” hahmoihin (esim. lisääntyvästä ”kaikenikäisyydestä”. Lasten vasta- Duett 2013, 40–41; Jenkins 1992, 15; Nikunen uksia tarkasteltaessa on toki huomioitava, että 2009; Poikolainen 2015, 129–130, 154). Va- ”ihailu” ja ”fanittaminen” voivat olla nuorimmille paa-aikatutkimuksen vastauksissa ei kuitenkaan

TUTKIMUSARTIKKELIT 141 50

40

30

20

10

Naiset 0 Miehet % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

KUVIO 2. IAILETKO TAI ANITATKO JOTAIN MUUSIKKOA TAI NI, KLL-VASTAUSTEN -OSUUET IKRMITTIN SUKUPUOLEN MUKAAN.

esiintynyt faniuden yleisyyteen liittyvää tilastolli- ikäryhmittäinen osuus naispuolisista vastaajista sesti merkitsevää sukupuolieroa. Tulos ei tarkoita oli pienimmillään 32 prosenttia ja suurimmil- sitä, ettei jonkinlaista eroavaisuutta voisi väes- laan 46 prosenttia. Miesten keskuudessa vastaava tötasolla esiintyä, mutta on todennäköistä, että osuus vaihteli 18 prosentin ja 48 prosentin välillä. ainakin suuremman kokoluokan erot näkyisivät Toiseksi tarkastelun tulokset viittaavat siihen, otoskoon huomioiden myös tämän tutkimuksen että faniuden huippuvaihe sijoittuu miesten ja aineistossa. Vastauksia luonnehtiva sukupuolija- naisten kohdalla hieman eri ikävaiheeseen. Ihailu kauman tasaisuus – naispuolisista vastaajista 39 ja fanittaminen olivat naisten keskuudessa ylei- prosenttia ja miespuolisista vastaajista 36 prosent- simmillään 20–24 ikävuoden kohdalla, miesten tia kertoi ihailevansa tai fanittavansa jotain artistia keskuudessa taasen 15–19 vuoden iässä. Faniu- – viestii myös faniutta koskevien mielikuvien den yleisyydessä esiintyi tilastollisesti merkitseviä muutoksesta. Asetelman voi tulkita merkiksi siitä, ikäryhmittäisiä sukupuolieroja vain 10–14-vuoti- että sotienjälkeisinä vuosikymmeninä paikkansa aiden ikäryhmässä (naiset 32 prosenttia, miehet vakiinnuttanut feminiinisen faniuden stereotypia 18 prosenttia). on jo menettänyt merkittävän osan voimastaan. Muussa tapauksessa näin moni miespuolinen TÄRKEIMMÄT IDOLIT JA vastaaja tuskin olisi tunnustanut tai tunnistanut KESKEISIMMÄT GENRET omaa kiintymyssuhdettaan ”faniudeksi”, ”fanit- tamiseksi” tai edes ”ihailuksi” (ks. Poikolainen Lapsilta ja nuorilta tiedusteltiin myös heidän 2015, 19–20, 184). Miesten ja naisten lisäksi tärkeintä musiikki-idoliaan. Asiaa selvitettiin avo- faniksi tai ihailijaksi identioituneiden vastaa- kysymyksellä, jossa faniutta koskevaan kohtaan jien joukossa oli myös yksi muunsukupuolinen myöntävästi vastanneita pyydettiin kertomaan, vastaaja. mitä muusikkoa tai bändiä he ihailivat tai fanit- Ikäryhmittäisten erojen vertailu sukupuolit- tivat haastatteluhetkellä eniten. Kysymys on sikäli tain toi sekin esiin kiinnostavia tuloksia. Faniuden hieman pulmallinen, että moni aktiivinen musii- yleisyydessä esiintyvä ikäkohtainen vaihtelu osoit- kinkuluttaja on useamman kuin yhden artistin tautui ensinnäkin selvästi suuremmaksi miesten fani (esim. Hills 2002, xiv, 81–82; Hills 2014), kuin naisten keskuudessa (ks. kuvio 2). Fanien eikä omien faniuden kohteiden asettaminen hie-

142 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 52 Rock 48

18 Pop 81

Metalli 72 28

Rap 65 35

Mies (n=237) Nainen (n=241)

KUVIO 3. ANIEN SUKUPUOLIJAKAUMA TRKEIMMN IOLIN EUSTAMAN ENREN MUKAAN, -OSUUET ENREN ANEISTA. rarkkiseen järjestykseen ole aina helppoa tai edes tyypillisimmin pop-genren piiristä (32 prosent- mahdollista. Tästä kertoo myös se, että vastaajien tia idoleista). Toiseksi yleisimmin edustettuina joukossa oli useita faneja, jotka eivät osanneet olivat rock-artistit (21 prosenttia). Rap-artistit antaa avokysymykseen mitään vastausta. Lisäksi (20 prosenttia) ja metallimuusikot (19 prosent- muutamissa vastauksissa mainittiin useampia tia) nousivat rock-idolien kanssa lähes samoihin yhtyeitä tai kokonainen musiikkigenre. Tärkeim- lukemiin. Muita genrejä edustavia artisteja esiin- pien idolien yksilöiminen mahdollisti kuitenkin tyi vastauksissa melko harvakseltaan. Heidän tutkimukseen osallistuneiden fanien ja heidän osuutensa jäi lopulta 8 prosenttiin vastaajien vastaustensa jaottelun genreittäin, faniuden koh- mainitsemista idoleista. teen mukaan. Tämän ansiosta faniuden piirteitä ja Vastaajien nimeämiä idoleita tarkasteltaessa käytäntöjä sekä niiden yleisyyttä on mahdollista kävi ilmi, että vaikka musiikkifaniuden yleisyyttä tarkastella myös genrejen välisiä eroja vertaillen. kuvaavat luvut eivät viestineet suurista sukupuo- Keitä lasten ja nuorten ykkösidolit sitten oli- lieroista, esiintyi tiettyjen genrejen faniyleisöis- vat? Tulokset osoittavat sen, että suomalaisten sä huomattavaa sukupuolittuneisuutta. Neljän fanittamien musiikkitähtien kirjo on varsin laaja, suurimman genren osalta sukupuolierot olivat sillä avokysymyksen vastauksiksi saatiin lähes 250 suurimmillaan popfaniuden kohdalla. Vaikka eri muusikkoa tai yhtyettä. Tämä kertoo myös tärkeimmän faniuden kohteensa nimenneitä suoratoistopalveluiden yleistymisen entisestään mies- ja naisfaneja oli lähestulkoon sama määrä, kiihdyttämästä musiikki- ja tähtikulttuurin pirs- oli nimetyksi tulleiden pop-artistien faneista neljä taloitumisesta (ks. Haaramo 2019; Shumway viidesosaa naispuolisia (ks. kuvio 3). Metalli- ja 2014, 211–212). Lisäksi on huomionarvoista, rap-artistien fanikunnat olivat vastaavasti selkeän että kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista miesvoittoisia. Rockfanien sukupuolijakauma faneista nimesi tärkeimmäksi idolikseen ulkomai- oli muista päägenreistä poiketen varsin tasapai- sen muusikon tai yhtyeen. Yksittäisistä artisteista noinen. Näyttää myös siltä, että genrekohtaiset eniten mainintoja saivat osakseen JVG (22 mai- sukupuolierot ovat faniuden osalta huomattavasti nintaa), indiepoptähti Billie Eilish (18 mainin- voimakkaampia kuin pelkkää musiikinkuuntelua taa) ja metalliyhtye Rammstein (12 mainintaa). tarkasteltaessa. Tämä koskee erityisesti rap-mu- Kun idolit sijoitetaan edustamansa musiikkityylin siikkia, jonka kuuntelu oli vuonna 2017 tehdyn mukaan Homin, Kinnusen ja Honkasen (Homi tilastoinnin mukaan nuorten naisten ja miesten ym. tässä teoksessa) laatimaan genrejaotteluun, keskuudessa lähestulkoon yhtä yleistä. (StatFin.) käy ilmi, että fanitetuimmat artistit nousivat Onkin hyvä muistaa, etteivät musiikkifaniuteen

TUTKIMUSARTIKKELIT 143 60

50

40

30

20 Rap Metalli 10 Pop Rock 0 Muu % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

KUVIO 4. TRKEIMMN IOLIN ENRE ANIEN IN MUKAAN, -OSUUET IKRMN IOLEISTA.

ja erityyppisten idoleiden fanisuosioon liittyvät peräti 60 prosenttia sijoittui popmusiikin ken- trendit automaattisesti heijastele suuren yleisön tälle. Eniten mainintoja sai vuonna 2002 synty- musiikkimakua tai siinä tapahtuvia muutoksia. neiden norjalaisveljesten muodostama Marcus & Tutkimustulosten genrekohtainen tarkastelu Martinus -duo, joka mainittiin 7–9-vuotiaiden nosti esiin myös kiinnostavia ikäryhmittäisiä eroja vastauksissa yhteensä yhdeksän kertaa. JVG (kuu- (ks. myös Homi ym. tässä teoksessa). Tulokset si mainintaa) sai ikäryhmän vastauksissa toiseksi viittaavat siihen, että musiikki-idolien kirjo on eniten mainintoja. Kotimainen poplaulaja Robin lasten ja varhaisnuorten keskuudessa vahvasti (viisi mainintaa) sijoittui listalla kolmanneksi. pop-painotteinen, mutta muuttuu viimeistään Marcus & Martinus proloitui aineistossa nimen- 15–19-vuotiaiden kohdalla tasapainoisemmaksi omaan lasten idoliksi, sillä duo mainittiin muiden eri genrejen suhteen (ks. kuvio 4). Kokonaisku- ikäryhmien vastauksissa vain kerran. Tyylillisesti vassa tasapainottavina tekijöinä toimivat etenkin kokoonpanon voi sijoittaa osaksi kansainvälistä metalli- ja rock-artistit, joiden fanisuosio kasvoi varhaisnuorille suunnatun popin (engl. tween pop) 10–14 ikävuoden jälkeen ikäryhmä ikäryhmältä. aaltoa, joka sai alkunsa 2000-luvun ensimmäisellä Myös rap-idolien suosion kaari on kiinnostava. vuosikymmenellä, Miley Cyrusin ja Justin Biebe- Räppäreiden osuus tärkeimpien idolien listal- rin kaltaisten nuorten tähtien siivittämänä. Myös la kasvoi 15–19-vuotiaiden ikäryhmään saak- Robinin tausta on tween pop -ilmiössä. Tyylilaji on ka, minkä jälkeen se kääntyi jälleen laskuun. myötävaikuttanut osaltaan lasten musiikkikult- 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä rap-tähtiä fanitet- tuurin ”poppiutumiseen” ja ikäryhmien välisten tiin yleisemmin kuin minkään muun yksittäisen makuerojen tasaantumiseen. (Bickford 2012; genren artisteja. Koko väestöä koskevat kuunte- Marsh & Bishop 2014, 57.) lutilastot osoittavat, että rapin suosio noudattaa On merkillepantavaa, ettei 7–9-vuotiaiden samansuuntaista ikäsidonnaista kaarta myös mainitsemien artistien joukossa esiintynyt käytän- yleisten kuuntelutottumusten suhteen (StatFin). nössä yhtään lastenmusiikkiartistiksi määriteltävää Rap näyttääkin olevan muita valtavirtagenrejä idolia. Yksi vastaaja tosin mainitsi tärkeimmäksi selkeämmin oman aikamme ”nuorisomusiikkia”. faniuden kohteekseen vuonna 2008 syntyneiden 7–9-vuotiaiden vastaukset osoittautuivat eri kaksosveljesten muodostaman Eino ja Aapeli musiikkityylien osalta jälleen erityisen kiinnosta- -duon. Marcus & Martinukseen usein verratun viksi. Ikäryhmän tärkeimmistä faniuden kohteista kokoonpanon tyyli on kuitenkin luokiteltavissa

144 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 vähintään yhtä paljon varhaisnuorille suunnatuk- heidän keskuudessaan ikäryhmästä riippuen 97 si popmusiikiksi kuin lastenmusiikiksi. Lasten- ja 99 prosentin välillä. 25–29-vuotiaiden kohdalla musiikkiartistien poissaolon voi tulkita kertovan osuus oli jonkin verran pienempi, 92 prosenttia. useammastakin seikasta. Yhtenä syynä saattaa olla Sen sijaan 7–9-vuotiaista faniksi tai ihailijaksi se, että viime vuodet ovat olleet suomalaisella las- tunnustautuneista ”vain” 82 prosenttia vastasi tenmusiikkirintamalla hieman hiljaisempaa aikaa, kuuntelun runsautta koskevaan kysymykseen ainakin genren osakseen saaman mediahuomion myöntävästi. Toisaalta musiikinkulutuksen määrä osalta (Koppinen 2016). Fanikulttuurin näkökul- ei sekään ole aukoton faniuden mittapuu. Bruce masta olennaista on myös se, ettei genren ympärille Springsteenin faniyhteisöä tutkinut Daniel Ca- ole muodostunut juurikaan yleisön jäseniä ”faniut- vicchi (1998, 113–115) esimerkiksi totesi, että tavaa” (Nikunen 2005) tähti- ja julkkiskulttuuria. moni hänen havainnoimistaan faneista kuunteli Lasten ikäkohtaiset mieltymykset ja niissä kouluiän idolinsa musiikkia kausiluonteisesti tai oletettua kynnyksellä tapahtuvat muutokset ovat selityksenä vähemmän. Heidän kohdallaan faniuteen liittyvä vähintään yhtä todennäköisiä. Siinä missä lasten- aektiivinen lataus realisoitui tiiviin toistuvuuden musiikki kuuluu vielä luontevasti 5-vuotiaiden sijaan tarkoin valikoiduissa kuuntelutilanteissa ja arkeen, tuntuu se monesta ykkösluokkalaisesta niiden kautta rakentuvissa intensiivisissä kuun- ”jo liian lapselliselta” (Noppari 2014, 29, 35–36. telukokemuksissa. Ks. myös von Feilitzen & Roe 1990). Tällöin kyse Suoratoistopalveluiden yleistyminen ja ää- on usein myös tietoisesta eronteosta suhteessa nitemarkkinoiden murros (ks. Homi ym. tässä itseä nuorempaan yleisöön (mt.). Erilaisiin mu- teoksessa) näkyvät musiikkifanien kulutustot- siikkityyleihin liitettyjen kulttuuristen ikärajojen tumuksissa selvästi, sillä tutkimukseen osallis- ylittäminen vaikuttaakin toimivan lasten kohdalla tuneista faneista vain 28 prosenttia kertoi omis- vaivattomammin ylöspäin kuin alaspäin. Tämän tavansa tärkeimmän idolinsa levyjä. Miesten ja voi jälleen tulkita merkiksi lasten musiikinkulutuk- naisten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää sen nuorisokulttuuristumisesta (ks. myös Marsh eroa. Ikäryhmien välinen vaihtelu oli sen sijaan & Bishop 2014, 57–58; Noppari 2014, 29, 38). selkeää (ks. kuvio 5). Oman idolin levyt olivat kaikkein harvinaisimpia 10–14-vuotiaiden fanien FANIEN MUSIIKINKUUNTELUN keskuudessa, siinä missä 25–29-vuotiaat omisti- MUODOT vat levyjä kaikkein tyypillisimmin. Asetelmaan vaikuttaa todennäköisesti se, että vanhemmilla Faniuteen liittyvän aektiivisen kiintymyksen ikäryhmillä on nuorempia vahvempi kosketus on katsottu konkretisoituvan erityisesti faniuden suoratoistoaikakautta ja fyysisen äänitemyyn- kohteena olevien mediasisältöjen toistuvana ja nin romahdusta edeltävään musiikkikulttuuriin. säännöllisenä kulutuksena (esim. Duett 2013, 7–9-vuotiaiden keskuudessa esiintyvä suhteellisen 25–26; Sandvoss 2005, 7–8). Vapaa-aikatut- korkea omistustiheys saattaa selittyä sillä, että kimuksen aineistossa oman idolin tuotannon levyt ovat ainakin osassa tapauksista perheen runsas kuuntelu olikin ylivoimaisesti tyypillisin vanhempien omistuksessa (ylisukupolvista fani- vastaajien musiikkifaniutta luonnehtiva piirre. 95 utta käsitellään myöhemmin). Iän ja äänilevyjen prosenttia kaikista ihailijaksi tai faniksi identi- omistamisen positiivinen korrelaatio näkyi myös oituneista vastaajista kertoi kuuntelevansa paljon siinä, että idolin levyjen omistustiheys oli suurin tärkeimmän idolinsa musiikkia. Sukupuolten vä- yleisön iän myötä suosiotaan kasvattavien rock- lillä ei esiintynyt näiltä osin tilastollisesti merkit- artistien (43 prosenttia) ja metallibändien (37 sevää eroa. Ikäryhmittäiset erot olivat ilmeisimpiä prosenttia) faniyhteisöissä. Tiheys oli vastaavasti ikähaarukan laidoilla. 10–24-vuotiaista faneista pienempi nuorempiin ikäryhmiin laajimmin ve- lähes jokainen kertoi kuuntelevansa paljon ido- toavien poptähtien (25 prosenttia) ja rap-artistien linsa musiikkia: kyllä-vastausten osuus vaihteli (16 prosenttia) fanien kohdalla.

TUTKIMUSARTIKKELIT 145 7–9-v. (n=56) 23

10–14-v. (n=72) 8

15–19-v. (n=128) 22

20–24-v. (n=141) 30

25–29-v. (n=137) 45

Yhteensä (n=534) 28

KUVIO 5. TRKEIMMN IOLINSA LEVJ OMISTAVAT ANIT, -OSUUET IKRMN ANEISTA.

7–9-v. (n=55) 15

10–14-v. (n=72) 17

15–19-v. (n=127) 31

20–24-v. (n=142) 44

25–29-v. (n=136) 63

Yhteensä (n=532) 39

KUVIO 6. TRKEIMMN IOLINSA KONSERTISSA KNEET ANIT, -OSUUET IKRMN ANEISTA.

Fyysisten äänitteiden omistuksen vähenemi- ja keikoilla paikkansa faniyleisöjen musiikinku- sessä ei ole fanien kohdalla kyse ainoastaan musii- lutuksessa. Konsertteja on kuvattu aiemmassa kinjakelun ja -kulutuksen muodonmuutoksesta, tutkimuksessa musiikkifaniuden huippukohti- vaan myös laajemmasta faniuden käytäntöihin na, joissa fanisuhteen yksilölliset ja yhteisölliset liittyvästä murroksesta. Idolin levyjen omistami- sisällöt toteutuvat intensiivisimmillään (esim. nen ja kerääminen on ollut aiemmin keskeinen Baker 2014, 91; Cavicchi 1998, 37; Millard osa populaarimusiikin fanikulttuuria. Se on ollut 2012, 200). Faneja koskevissa mediadiskursseissa faneille myös tapa erottautua ja osoittaa omaa konserttitapahtumien ja faniyleisön konsertti- omistautuneisuuttaan: kattavilla levykokoelmilla käyttäytymisen rooli on korostunut vielä tätä- ja keräilyharvinaisuuksilla on rakennettu hie- kin voimakkaammin. Vapaa-aikatutkimuksen rarkioita niin faniyhteisöjen sisälle kuin fanien tulokset kannustavat kuitenkin punnitsemaan ja tavallisen yleisön välille (esim. Millard 2012, konserttien fanikulttuurista asemaa uudelleen. 7; Poikolainen 2015, 60–61, 221–222; Steven- Tutkimukseen osallistuneista faneista nimittäin son 2006, 176–179). Toisaalta voi ajatella, että vain 39 prosenttia kertoi käyneensä tärkeimmän suoratoiston dominoimassa kulttuurissa laajalla idolinsa konsertissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna levykokoelmalla on yhä helpompaa erottautua konsertissa käyneiden fanien osuus nousi yli puo- suhteessa kumpaankin yleisöryhmään. Nämä erot leen ainoastaan 25–29-vuotiaiden kohdalla (ks. eivät kuitenkaan saa entisenlaistaan painoarvoa, kuvio 6). 7–9-vuotiaiden ja 10–14-vuotiaiden mikäli fyysisten äänitteiden määrän lasku viittaa ikäryhmissä osuus jäi alle viidennekseen. Nais- ja myös niiden arvostuksen laskuun. miesfanien osuuksissa ei ilmennyt tilastollisesti Vaikka faniuteen liittyvä musiikinkuuntelu on merkitseviä eroja lukuun ottamatta 25–29-vuo- valtaosin mediavälitteistä, on myös konserteilla tiaiden ikäryhmää (naiset 73 prosenttia, miehet

146 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 52 prosenttia). Neljän päägenren osalta konser- myös erilaisia oheisaktiviteetteja, niin sanottu- tissa käyneiden osuus oli suurimmillaan metalli- ja fanikäytäntöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi artistien fanien (52 prosenttia) ja pienimmillään omaan idoliin liittyvän uutisoinnin seuraaminen, rock-artistien fanien (32 prosenttia) keskuudessa. faniuden kohdetta koskeviin verkkokeskuste- Fanien konserttikokemusten vähäisyyteen vai- luihin osallistuminen, fanituotteiden keräily, kuttavat monet eri seikat. Yksinkertaisimmillaan fanipostin kirjoittaminen sekä erilaiset fanien kyse on siitä, että vastaajien idoleissa on useita jo tuottaman fanitaiteen muodot. Tällaisissa käytän- edesmenneitä tai esiintymisen lopettaneita artisteja. nöissä kiteytyy usein myös faniuteen yhdistetty Toinen keskeinen tekijä on ulkomaisten idolien intermediaalisuus, liikkuminen eri median muo- suuri osuus. Niistä vastaajista, joiden fanituksen tojen välillä. (Mt.; Duett 2013, 166; Duett tai ihailun kohteena oli ulkomainen artisti, vain 2016b; Nikunen 2005, 50.) Fanitutkijat Cornel 30 prosenttia oli päässyt kuulemaan idoliaan elä- Sandvoss ja Laura Kearns (2014) ovat kuitenkin vänä. Kotimaisia artisteja fanittavien keskuudessa huomauttaneet, että alakulttuurisiin faniyhtei- osuus oli lähes kaksinkertainen, 58 prosenttia. söihin keskittynyt tutkimus on monesti myös Nuorimpien ikäryhmien kohdalla keikoilla käymi- ylikorostanut fanikäytäntöjen merkitystä faniylei- seen liittyy myös monenlaisia vanhempien ja lain- söjen arjessa. He ovat vastanneet kritisoimaansa säätäjien asettamia rajoitteita. 15–19-vuotiaiden tilanteeseen tuomalla ”tavallisen faniuden” (or- ikäryhmässä tapahtuva konserttikäyntien voima- dinary fandom) käsitteen osaksi fanikulttuuria kas yleistyminen (ks. kuvio 6) selittyykin osin koskevaa keskustelua. Sandvoss ja Kearns (mt.) sillä, että fanit tulevat tässä kohdin täysi-ikäisiksi. viittaavat termillä valtavirtaisempaan faniuden Tämä mahdollistaa paremman pääsyn erityisesti tasoon, jota luonnehtii muun muassa juuri fa- klubi- ja ravintolakeikoille (ks. myös Homi ym. nikäytäntöjen verrattain pieneksi jäävä rooli (ks. tässä teoksessa). Lisäksi täysi-ikäistyminen tarkoit- myös Nikunen 2009). Tavalliseen faniuteen liit- taa nuorten enemmistölle henkilöautoajokortin tyvä emotionaalinen panostus keskittyy heidän suorittamista, mikä parantaa erityisesti harvaan mukaansa ennen kaikkea fanisuhteen ensisijaisena asutuilla seuduilla elävien fanien mahdollisuuksia kohteena olevaan kulttuurituotteeseen, muun konserteissa käymiseen. Myös taloudelliset tekijät toiminnallisuuden jäädessä usein vähemmälle. saattavat selittää konserteissa käymisen ja fanien Fanikäytäntöjen yleisyyttä kartoitettiin iän positiivista korrelaatiota. Konserttien ja fes- Vapaa-aikatutkimuksessa kysymällä faniksi tai tivaalien lipunhinnat ovat nousseet levymyynti- ihailijaksi identioituneilta vastaajilta idolien tulojen kutistuessa yhä korkeammiksi (Ekholm mediaseurannasta, fanituotteiden omistuksesta, 2014; Homi ym. tässä teoksessa), minkä vuoksi idoliin kohdistuvasta samaistumisesta, tyylilli- tapahtumiin osallistuminen edellyttää usein melko sestä jäljittelystä sekä ihailijapostin lähettämi- suurta rahallista panostusta. On hyvin mahdollista, sestä. Lisäksi heiltä tiedusteltiin avokysymyksellä että tämä rajoittaa erityisesti nuorimman yleisön mahdollisia muita faniuden ilmenemismuotoja. keikoilla käymistä. Yleisimmäksi fanikäytännöksi osoittautui oman idolin tai tätä koskevan keskustelun seuraaminen FANIUS TOIMINNALLISENA sosiaalisessa mediassa (ks. kuvio 7). Sitä harrasti MEDIASUHTEENA 59 prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneis- ta musiikkifaneista. Sukupuolierot olivat tältä Tutkimuskirjallisuudessa faniutta on kuvattu osin tilastollisesti ei-merkitseviä lukuun otta- usein toiminnalliseksi ja osallistuvaksi mediaku- matta 15–19-vuotiaiden ikäryhmää. Kyseisen lutuksen muodoksi. Tämän näkemyksen mu- ryhmän naisista 85 prosenttia ja miehistä 60 kaan faniudelle on ominaista, että siihen liittyvä prosenttia vastasi sosiaalisen median seurantaa aektiivinen kiintymys ”laajenee ohi katselun ja kartoittavaan kysymykseen myöntävästi. Kaiken kuuntelun” (Nikunen 2009, 75) ja saa rinnalleen kaikkiaan seuranta oli yleisintä nimenomaan

TUTKIMUSARTIKKELIT 147 "Seuraan idoliani tai häntä koskevaa keskustelua sosiaalisessa mediassa" 59 "Seuraan idoliani tai häntä koskevaa keskustelua muissa �eotusvälineissä 42 "Koen idolini maailmankatsomuksen tai elämänasenteen itselleni läheiseksi" 41 "Käytän fanipaitoja tai muita faniudestani kertovia vaatekappaleita" 29 tan tältä ioliltani vaiku�eita pukeutumiseeni tai tyyliini" 25 Minulla on muita ioliini lii�viä anituo�eita tai oheismateriaaleja" 20 len läe�änt iolilleni anipos�a kireitse tai säkisessä muoossa esimerkiksi ksitisvies�llä 5 n=532

KUVIO 7. ANIKTNTÖJEN LEISS ANIEN KESKUUESSA, KLL-VASTAUSTEN -OSUUET.

15–19-vuotiaiden keskuudessa, missä sitä har- Vapaa-aikatutkimukseen osallistuneista faneis- rasti yhteensä 74 prosenttia ikäryhmän faneista. ta 41 prosenttia kokikin tärkeimmän idolinsa Ikäryhmittäinen osuus jäi alle puoleen ainoas- maailmankatsomuksen tai elämänasenteen it- taan 7–9-vuotiaiden fanien kohdalla. Heistä vain selleen läheiseksi. Ilmiö oli yleisimmillään yli 11 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. 15-vuotiaiden vastaajien keskuudessa, missä sen Ikäryhmän selvästi muita matalampi lukema liit- esiintyvyys vaihteli ikäryhmästä riippuen 45 ja 49 tynee osin siihen, että sosiaalisen median käyttö prosentin välillä. Sukupuolten välillä ei esiintynyt on alle 10-vuotiaiden keskuudessa yleensäkin merkitseviä eroja. Tyypillisintä tämäntyyppinen suhteellisen vähäistä (esim. Suoninen 2014, 45). samaistuminen oli 25–29-vuotiaiden fanien kes- Toisaalta 7–9-vuotiaat seurasivat idoliaan tai tätä kuudessa. 7–9-vuotiaiden fanien kohdalla osuus koskevaa keskustelua selvästi muita harvemmin oli sen sijaan vain 13 prosenttia ja 10–14-vuoti- myös muilla median foorumeilla. Ikäryhmän aidenkin keskuudessa ainoastaan 26 prosenttia. faneista ainoastaan seitsemän prosenttia kertoi Henkinen samaistuminen näyttäisi siis lisään- seuraavansa idoliinsa liittyviä mediasisältöjä sosi- tyvän iän myötä. Huomio on kiinnostava myös aalisen median ulkopuolella, siinä missä kaikista nuorimpia yleisöryhmiä ja musiikkitähtien heille 7–29-vuotiaista faneista näin teki 42 prosenttia. tarjoamia roolimalleja koskevan huolipuheen Idolin toiminnan ja sitä koskevan julkisen näkökulmasta (ks. Poikolainen 2018). Mikäli keskustelun seuraaminen on fanikulttuurin näkö- samaistuminen idolien arvo- ja ajatusmaailmaan kulmasta useassa mielessä tärkeä fanikäytäntö. Se todella yleistyy laajemmin vasta nuoruusiässä, muun muassa kartuttaa fanien tietämystä omasta on aiheellista pohtia myös sitä, missä määrin faniuden kohteesta. Tämä tietous muovautuu moraalisesti tai kasvatuksellisesti arveluttaviksi faniyhteisöissä eräänlaiseksi alakulttuuriseksi miellettyjen vaikutteiden voidaan lopulta olet- pääomaksi, joka rakentaa eroa fanien ja suuren taa vaikuttavan lapsiyleisöjen käyttäytymiseen yleisön välille sekä jäsentää yhteisöjen sisäisiä, ja ajatteluun. Yllä esitettyihin lukuihin tulee asiantuntijuuteen perustuvia hierarkioita (Ali kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, sillä 2002; Poikolainen 2015, 217–220; Saarikoski Vapaa-aikatutkimuksen samaistumista kartoittava 2009, 179–180, 183). Riittävä tietopohja on väittämä – ”Koen idolini maailmankatsomuksen tärkeä lähtökohta myös fanisuhteeseen usein sisäl- tai elämänasenteen itselleni läheiseksi” – osoittau- tyvälle hengenheimolaisuuden tunteelle sekä siitä tui nuorimmille vastaajille erityisen haastavaksi. viriävälle henkiselle samaistumiselle (samaistumi- Tätä kuvastaa se, että 7–9-vuotiaista 30 prosenttia sesta, ks. esim. Cavicchi 1998, 40‒41, 110; Click ja 10–14-vuotiaista 15 prosenttia valitsi vastauk- ym. 2016; Stevenson 2006, 160–162, 185–190). sekseen ”En osaa sanoa” -vaihtoehdon.

148 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Fanius saa erilaisissa fanikäytännöissä myös tavalla”, tarjosi lähinnä yksittäisiä välähdyksiä materiaalisempia muotoja. Materiaaliset käy- lasten ja nuorten musiikkifaniudesta ja sen käy- tännöt (joihin myös edellä käsitelty levynkeräily tännöistä. Tutkimukseen osallistuneista faneista lukeutuu) tekevät faniuteen liittyvästä omistau- 12 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi, tumisesta konkreettisella tavalla julkista, minkä minkä jälkeen heitä pyydettiin kertomaan kysei- vuoksi niitä on pidetty tärkeänä osana fanikult- sistä ilmenemismuodoista omin sanoin. Monet tuuria ja fani-identiteetin muotoutumista (Duf- avovastauksista toistivat tai täydensivät sisältöjä, fett 2013, 166; Nikunen 2009). Tähän käytän- joita oli käsitelty jo aiemmissa kysymyksissä tai töjen kategoriaan kuuluu myös idolin tyylillinen joihin palattiin myöhemmin, faniuden yhteisölli- jäljittely tai kopiointi, toinen musiikkifaniuteen syyttä koskevissa kohdissa. Vastauksissa palattiin keskeisesti liittyvä samaistumisen muoto (esim. muun muassa faniuden ja sen ilmenemismuoto- Poikolainen 2015, 187–191; Saarikoski 2009, jen intermediaalisuuteen. 20–24-vuotias Beatles- 190). Vapaa-aikatutkimukseen vastanneista fa- fani esimerkiksi kertoi katsoneensa yhtyeeseen neista joka neljäs kertoi ottaneensa idoliltaan liittyvän Yellow Submarine -elokuvan, siinä missä vaikutteita pukeutumiseensa tai tyyliinsä (ks. ku- 7–9-vuotias Anna Puun ihailija mainitsi luke- vio 7). Aineistossa ei ilmennyt näiltä osin tilastol- vansa laulajaa käsittelevää kirjaa. 15–19-vuotias lisesti merkitsevää sukupuolieroa. Ikäryhmittäin K-pop-fani kertoi ilmaisevansa faniuttaan puhe- tarkasteltuna tyylillinen jäljittely oli tyypillisintä limen taustakuvalla. Myös lyriikoiden merkitys 15–19-vuotiaiden keskuudessa, missä sitä oli välittyi muutamista vastauksista kiinnostavalla harrastanut 42 prosenttia ikäryhmän faneista. tavalla. 20–24-vuotias Weekndin ihailija esimer- Harvinaisinta jäljittely oli ikähaitarin laidoilla, kiksi kertoi kirjoittavansa ylös laulujen sanoja sekä 7–9- ja 25–29-vuotiaiden joukossa. Pukeutumi- miettivänsä ”niitä ja tarinoita sanoitusten takana”. seensa tai tyyliinsä vaikutteita ottaneiden osuus jäi Samaan ikäryhmään kuuluva Eminem-fani kuvasi näihin ikäryhmiin kuuluvien fanien keskuudessa mielensä ”avautuvan” idolinsa lyriikoiden kautta. 15 prosenttiin. 15–19-vuotiaan Michael Jackson -fanin kohdalla Erilaiset fanituotteet ovat musiikkifaniuden artistin tuotanto oli toiminut innoittajana eng- visuaalisina symboleina erityisen tunnistettavia. lannin kielen opiskelulle. Niistä tyypillisimpiä ovat fanipaidat ja muut Erityisen kiinnostavaa on se, että fanitutki- faniudesta kertovat vaatekappaleet, joita oli 30 muksessa laajaa huomiota saaneet fanitaide ja prosentilla tutkimukseen osallistuneista faneista. faniktio jäävät avovastausten perusteella musiik- Muut kuin pukeutumiseen liittyvät fanituotteet kifaniuden marginaaliin. Viittauksia fanitaiteen ja oheismateriaalit olivat vastaajien keskuudessa tekemiseen oli kolmessa vastauksessa, faniktion astetta harvinaisempia. Niitä löytyi 20 prosentilta kirjoittamista koskevia mainintoja ei yhdessä- tutkimukseen osallistuneista faneista. On kui- kään. Näin siitäkin huolimatta, että teknologiset tenkin epäselvää, ovatko vastaajat tunnistaneet puitteet fanituotannon tekemiseen ja jakamiseen esimerkiksi julisteet tai muun faniuteen liittyvän ovat parantuneet viime vuosina merkittävästi. kuvamateriaalin tähän kategoriaan kuuluvaksi. Avovastauksissa mainituista toiminnallisuuden Fanivaatteiden ja -tuotteiden omistuksen suh- muodoista nousi lopulta ainoana laajempana teen ei esiintynyt tilastollisesti merkitseviä ikä- kokonaisuutena esiin se, miten musiikkifanius tai sukupuolieroja. Poikkeuksen muodosti vain toimii osan faneista kohdalla myös omien mu- 10–14-vuotiaiden fanivaatteiden omistus, joka siikkiaktiviteettien innoittajana. Yhdeksäntoista keskittyi selkeästi voimakkaammin naispuolisten vastaajaa kertoi soittavansa tai laulavansa idolinsa (31 prosenttia) kuin miespuolisten (seitsemän musiikkia tai ammentavansa siitä inspiraatiota prosenttia) fanien keskuuteen. omaan musisointiinsa. Vastauksissa mainittujen Kysymys, jossa vastaajilta tiedusteltiin, aktiviteettien kirjo ja konteksti vaihtelivat levyn ”[i]lmeneekö ihailusi tai faniutesi jollain muulla mukana laulamisesta karaokeharrastukseen ja

TUTKIMUSARTIKKELIT 149 itsenäisestä harjoittelusta yleisön edessä tapah- tämäntyyppistä perspektiivin laajentamista on tuviin esiintymisiin. Lisäksi fanius oli kannus- peräänkuuluttanut tv-faniutta tutkinut Kaarina tanut kolmea fania oman musiikin tekemiseen. Nikunen (2009). Hän on tarkastellut teksteissään Faniuden puitteissa tapahtuva musiikillisten valtavirtaisempaa ja arkisempaa ”löyhää faniutta”, vaikutteiden välittyminen onkin osoittautunut joka asettuu intensiivisten faniverkostojen sijaan tärkeäksi populaarimusiikin kenttää ja lopulta ”osaksi päivittäistä elämää ja niitä sosiaalisia koh- myös sen idolikartastoa uusintavaksi voimaksi taamisia, joita siihen joka tapauksessa sisältyy” (esim. McDonald 2009, 166–167; Poikolainen (mt., 77–78). Kevyt, ensisijaisesti arjen sosiaali- 2015, 94–95). seen kanssakäymiseen paikantuva yhteisöllisyys on tyypillistä myös Sandvossin ja Kearnsin (2014) FANIUDEN YHTEISÖLLISIÄ kuvaamalle ”tavalliselle faniudelle”. ULOTTUVUUKSIA Vapaa-aikatutkimuksessa faniuteen liittyviä yhteisöllisiä kytköksiä selvitettiin lähinnä ystävä- ja Aiempi tutkimus on usein painottanut laaja- perhepiirin osalta. Asiaa kartoitettiin kysymäl- alaisen yhteisöllisyyden ja aktiivisten verkostojen lä jokaiselta tutkimukseen osallistuneelta fanilta, roolia faniudelle tunnusomaisina piirteinä. Näke- oliko hänellä ystäviä, sisaruksia tai vanhempia, mys on kytköksissä fanitutkimuksen alkuvaiheen jotka myös ihailivat tai fanittivat vastaajan edellä näkökulmavalintoihin. Niiden myötä tutkijoiden nimeämää idolia. Kysymyksiin saadut vastaukset huomio suuntautui usein juuri tiiviisti verkos- osoittavat, että lasten ja nuorten musiikkifani- toituneisiin ja yhteisöllisesti aktiivisiin faniuden us on usein lähipiirissä jaettua. Tyypillisimmin osa-alueisiin. (Sandvoss & Kearns 2014; Sandvoss tämänkaltainen faniyhteisöllisyys sijoittuu ystä- 2005, 5–6, 29–30.) Sittemmin, faniyleisöjä kos- väpiiriin. Kaikista faneista 74 prosenttia kertoi kevan tutkimusperinteen moninaistuessa, myös ainakin jonkun ystävistään fanittavan tai ihai- yhteisöllisyyden fanikulttuurisia merkityksiä ja levan tärkeimmäksi nimeämäänsä idolia. Suku- muotoja on alettu arvioida uudelleen. Suomessa puolten välillä esiintyi tilastollisesti merkitsevää

80

60

40

20

0 % 7–9-v. 10–14-v. 15–19-v. 20–24-v. 25–29-v.

Fanilla ystäviä, joilla on sama ihailun tai faniuden kohde Fanilla sisaruksia, joilla on sama ihailun tai faniuden kohde Fanin vanhemmilla tai jommallakummalla heistä on sama ihailun tai faniuden kohde

KUVIO 8. STVIEN, VANEMPIEN JA SISARUSTEN KANSSA JAETTU ANIUS, -OSUUET IKR- MN ANEISTA.

150 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 eroa ainoastaan 10–14-vuotiaiden fanien kohdalla fanittavat tai ihailevat vastaajan tärkeimmäksi (naiset 77 prosenttia, miehet 52 prosenttia). Vasta- nimeämää idolia. 20 prosenttia faneista kertoi usten ikäryhmittäinen analyysi viittaa siihen, että samaa myös vähintään toisesta vanhemmastaan. ystävien kesken jaettu fanius yleistyy lapsuudesta Osuuksissa ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä murrosikään ja siitä edelleen myöhempään nuo- sukupuolieroja lukuun ottamatta 25–29-vuotiai- ruusvaiheeseen siirryttäessä (ks. kuvio 8). Ilmiö on den fanien vanhempiensa kanssa jakamaa faniutta silti yleinen myös lasten keskuudessa, sillä 7–9-vuo- (naiset 17 prosenttia, miehet seitsemän prosent- tiaista faneista 61 prosentilla oli vähintään yksi tia). Vanhempien kanssa jaetun faniuden yleisyys saman idolin omaava ystävä. Mikäli kysymystä olisi on tutkimustuloksena erityisen kiinnostava. Se laajennettu kattamaan tärkeimmän idolin sijasta osoittaa – tärkeintä idolia painottavan kysymyk- kaikki vastaajien musiikki-idolit, olisi ystäväpiirissä senasettelun vaikutukset jälleen huomioiden – jaettuja fanikokemuksia todennäköisesti löytynyt että musiikkifanius on monen fanin tapauksessa kaikista ikäryhmistä vielä enemmän. ylisukupolvista. Kiinnostavaa on myös se, että Ystäväpiiriin sijoittuvan faniyhteisöllisyyden faniuden ylisukupolvisuus oli neljän suurimman ja sen yleisyyden voi katsoa tukevan tulkintaa, genren osalta tyypillisintä rock-artistien fani- jonka mukaan erilaiset mediafaniuden muodot yleisössä (26 prosenttia genren faneista). Tämä ovat merkittäviä lasten ja nuorten sosiaalisia suh- viittaa siihen, että sukupolvikapinan tärkeimpiin teita sävyttäviä tekijöitä (esim. Ali 2002; Nikunen symboleihin aikanaan kuuluneesta rockista on 2009). Tämä vaikutus voi toteutua monella eri ta- tullut yhä useammassa perheessä ennemminkin valla. Parhaimmillaan jaettu fanius toimii tärkeä- ”sukupolvikuilua” umpeen kurova tekijä. Har- nä ystävyyssuhteita vahvistavana tekijänä, erään- vinaisinta ylisukupolvinen fanius oli rap-fanien laisena ”sosiaalisena liimana” (Nikunen 2009, keskuudessa (13 prosenttia genren faneista). Rap- 78). Tämä kävi ilmi myös muutamista faniuden musiikki pitää näin kiinni sukupolviluonteestaan ilmenemismuotoja koskevista avovastauksista. myös tässä suhteessa. 20–24-vuotias Alice in Chains -fani esimerkik- Ikäryhmittäin tarkasteltuna ylisukupolvinen si kertoi, että hän puhuu kavereidensa kanssa fanius oli yleisintä 7–9-vuotiaiden fanien keskuu- usein faniuteen liittyvistä asioista. 10–14-vuotias dessa: heistä 47 prosenttia kertoi vähintään toi- Eminem-fani mainitsi vastaavasti kuuntelevansa sen vanhempansa ihailevan tai fanittavan samaa artistin musiikkia ”kavereiden kanssa tosi paljon”. idolia. Tämän jälkeen osuus laski voimakkaasti, Joissain tapauksissa jaettu fanius voi toimia kim- saavuttaen matalimman arvonsa, 12 prosenttia, mokkeena jopa kokonaan uusille ystävyyssuhteille 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä (ks. kuvio 8). Ke- (esim. Tormulainen 2018, 176–177). Toisaalta hitystä voi tulkita myös elämänkulkuun liittyvänä ystäväpiiri voi myös määrittää sitä, millaista mu- ilmiönä, jossa omien vanhempien rooli faniuden siikkia siihen kuuluvien lasten ja nuorten on suo- kannalta merkittävänä lähiyhteisönä antaa tilaa tavaa fanittaa ja millaista ei (Ali 2002; Poikolainen vertaisryhmiin paikantuvalle faniyhteisöllisyy- 2015, 198–199; Tormulainen 2018, 175–176). delle ja nuorten ”omille” idoleille (ks. esim. Boer Lisäksi fanikulttuuri toimii vertaisyhteisön sisäis- & Abubakar 2014). Lapsuuden ylisukupolvisten ten erontekojen väylänä, tietylle artistille omistau- fanikokemusten yleisyys haastaa lisäksi pohti- tuneiden faniryhmien erottautuessa faniutensa ja maan sitä, missä määrin lapsuusiän varhaisessa sen kohteen kautta sekä tavallisesta yleisöstä että faniudessa on mahdollisesti kyse eräänlaisesta muita artisteja fanittavista ikätovereistaan (esim. vanhempien faniuden jatkumosta – siitä, että Poikolainen 2015, 214–218, 223–229). lapset kasvavat sisään vanhempiensa faniuteen Musiikkifaniuteen liittyvät yhteisölliset ko- tai että vanhemmat siirtävät faniuttaan aktiivi- kemukset voivat sijoittua myös oman perheen sesti jälkipolvelleen (ks. myös Hunting 2019). sisälle. Tutkimukseen osallistuneista faneista 28 Tämä on ainakin jossain määrin todennäköinen prosenttia ilmoitti, että heillä on sisaruksia, jotka asetelma, sillä aiempien tutkimusten mukaan

TUTKIMUSARTIKKELIT monet perheellistyneistä musiikkifaneista välittä- tuotannon runsaana kuunteluna. Tutkimuksen vät faniuteensa liittyvää alakulttuurista pääomaa tulokset osoittavat myös sen, että välittömään mielellään myös seuraavalle polvelle. Vaikuttei- lähipiiriin ja etenkin omiin kaveriporukoihin den virta voi toki kulkea toiseenkin suuntaan. paikantuvalla faniyhteisöllisyydellä on lasten ja (Bennett 2013, 145–148; Davis 2012; Jokinen nuorten musiikkifaniudessa hyvin keskeinen ase- 2003; Smith 2012.) ma. Aiemmassa tutkimuksessa korostuneiden Osan faneista kohdalla faniuden yhteisöllinen fanikäytäntöjen merkitys sen sijaan osoittautui ulottuvuus laajenee myös perheen ja välittömän huomattavasti vaihtelevammaksi. Tätä kuvaa se, ystäväpiirin ulkopuolelle. Tämänkaltainen, oman että Vapaa-aikatutkimuksessa kartoitetuista fani- lähipiirin ylittävä faniyhteisöllisyys on keskittynyt käytännöistä ainoastaan idoliin liittyvien sosiaa- mediakulttuurin digitalisoitumisen myötä yhä lisen median sisältöjen seuraaminen osoittautui enemmän internetiin ja sosiaaliseen mediaan. fanien enemmistöä koskettavaksi. Vapaa-aikatutkimuksen aineisto ei mahdollis- Yllä kuvattujen piirteiden perusteella nuoren ta fanien verkkoyhteisöllisyyden syvällisempää yleisön musiikkifanius näyttäisi asettuvan suurelta analyysia, mutta jo se, että niin monet nuorista osin Cornel Sandvossin ja Laura Kearnsin (2014) vastaajista seurasivat idoleitaan tai heitä koskevaa kuvaaman ”tavallisen faniuden” piiriin. Tälle fani- keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo siitä, uden tasolle on tyypillistä toiminnallisuuden että faneilla on usein jonkinasteinen kytkös myös verrattain matala taso ja yhteisöllisen aktiivisuu- virtuaalisiin faniyhteisöihin. Tapahtuuhan artisti- den keskittyminen arjen sosiaalisiin lähiverkos- en ja heille internetissä omistettujen faniryhmien toihin. Kyseiset tunnusmerkit pätevät suurelta seuraaminen tyypillisesti osana laajempaa, idolin osin myös siihen, mitä Kaarina Nikunen (2009) toimintaan reagoivaa verkonkäyttäjien joukkoa. on kutsunut ”löyhäksi faniudeksi”. Yhdessä nämä Toisaalta Sandvoss ja Kearns (2014) ovat esittä- piirteet erottavat musiikkifanien enemmistöä siitä neet, että ”tavallisten fanien” yksilötason kiin- alakulttuurisesta ja toiminnallisesti monimuo- nittyminen verkkoyhteisöihin jää yleensä melko toisesta faniudesta, johon erityisesti varhaisempi vähäiseksi, ainakin jos sitä mitataan aktiivisen fanitutkimus paljolti keskittyi ja jonka pohjalta vuorovaikutuksen ja osallistumisen määrässä. On fanin käsite tutkijapiireissä pitkään määriteltiin. hyvin mahdollista, että tämäntyyppinen, kevyt Tässä mielessä Vapaa-aikatutkimuksen tuloksia ja valikoivasti aktiivinen osallisuus luonnehtii voi pitää (musiikki)faniuden tutkimuksellista myös suurta osaa tässä artikkelissa tarkastelluista kuvaa tärkeällä tavalla avartavina. Esiin nousseita musiikkifaneista ja heidän virtuaaliyhteisöllisestä eroja ei tule kuitenkaan ymmärtää siten, että toiminnastaan. tavallinen fanius olisi emotionaaliselta intensi- teetiltään automaattisesti alakulttuurista faniutta LOPUKSI vähäisempää. Tähän viittaavat myös Sandvossin (2005, 30, 167) aiemmat tutkimustulokset. Hän Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen en- näet havaitsi jalkapallofaneja tutkiessaan, ettei simmäistä kertaa sisällytetty fanikysymysten sarja fanisuhteen aektiivisuuden tai sen tuottaman avaa populaarimusiikin fanikulttuuriin harvi- mielihyvän määrällä ollut suoraa kytköstä fanien naislaatuisen kvantitatiivisen näkymän. Tämä toiminnallisuuden tai fanikulttuurisen tuotannol- näkymä samaan aikaan sekä haastaa että vah- lisuuden määrään. vistaa faniudesta aiemmin esitettyjä tulkintoja. Vapaa-aikatutkimuksen tulokset laajentavat Tutkimusaineisto piirtää kuvaa 7–29-vuotiaista fanitutkimuksen perspektiiviä myös tuomalla musiikkifaneista laajana joskin ikäistensä joukossa lasten musiikkifaniutta näkyviin aiempaa laaja- vähemmistöksi jäävänä yleisöryhmänä, jonka alaisemmin. Tulosten valossa vaikuttaa selvältä, musiikinkulutusta luonnehtiva emotionaalinen että ilmiöllä on huomattava sija lapsuuden me- lataus konkretisoituu ennen kaikkea oman idolin diamaisemassa viimeistään varhaisesta kouluiästä

152 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 lähtien. Samalla tulokset vahvistavat ikääntyviä muutoksiin ja missä määrin kyse on enemmänkin faneja koskevan tutkimuksen tuottamaa kuvaa ikä- tai sukupolviin liittyvistä eroista. Samalla populaarimusiikin faniyleisöistä ikärakenteeltaan on kuitenkin todettava, ettei käytettävissä ole- hyvin monimuotoisena yleisöryhmänä. Tämän- va aineisto tarjoa kovin yksiselitteistä näyttöä kaltaisen ”kaikenikäisyyden” voi nähdä osana laa- kumpaankaan suuntaan. Tämä johtuu siitä, että jempaa kulttuurista murrosta, jonka seurauksena kysymyksen perusteellinen tarkastelu edellyttäisi biologisen iän merkitys ihmisten käyttäytymisen sen kaltaista pitkittäisnäkökulmaa, jota ensim- ja kulutuksen ohjaajana on vähentynyt selvästi (ks. mäistä kertaa toteutettava teemakysymyspatte- esim. Jokinen 2003; Levin 2013; Nikander 1999). risto ei tarjoa. Joitain tulkintoja asian tiimoilta Toisaalta nuorimpien vastaajien vastaukset tuovat on silti mahdollista tehdä. On esimerkiksi pe- esiin myös niitä metodologisia ja tulkinnallisia rusteltua olettaa, että faniuden kohteita koskevat haasteita, joita tämäntyyppisiin aineistoihin lasten ikäryhmittäiset genre-erot selittyvät ainakin osin kohdalla liittyy. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että ikäpolvien välisillä makueroilla, varsinkin kun lasten musiikkifaniutta kartoitetaan aiempaa aktii- sukupolvella on todettu olevan suuri vaikutus visemmin myös laadullisin tutkimusmenetelmin. yksilön musiikkimieltymyksiin (Haaramo 2019). Lisäksi olisi kiinnostavaa laajentaa tarkastelua vielä Ikä- ja sukupolvittaiset musiikinkulutuksen erot nuorempiin yleisöryhmiin, sillä lasten mediankäyt- selittävät mitä ilmeisimmin myös äänilevyjen töä koskeva tutkimus on osoittanut, että nuorten merkityksen ikäryhmittäistä vaihtelua. musiikki-idolit alkavat vilahdella lasten leikeissä Toisissa yhteyksissä yksilölliseen elämänkul- ja puheessa jo päiväkoti-iässä (esim. Mulari toim. kuun ja sen siirtymiin liittyvä selitysmalli vaikut- 2016; Noppari 2014, 29). taa perustellummalta. On esimerkiksi selvää, että Artikkelissa esitellyt tutkimustulokset ky- nuoren faniyleisön mahdollisuudet konserteissa seenalaistavat kiinnostavalla tavalla myös niitä käymiseen lisääntyvät iän karttuessa. Fanitut- populaareja mielikuvia ja stereotypioita, joita kimuksen näkökulmasta kiinnostavinta lienee musiikkifaniuden ympärille on vuosikymmenten kuitenkin se, miten faniuden sosiokulttuuriset saatossa muotoutunut. Edellä esitetyt havainnot merkitykset ja kontekstit vaihtelevat lapsuudesta murentavat osaltaan ajatusta musiikkifaniudesta murrosikään ja siitä edelleen nuoreen aikuisuu- ensisijaisesti ”teini-iän” kehityksellisistä ja sosi- teen siirryttäessä. Näiltä osin Vapaa-aikatutkimus aalisista tarpeista käyttövoimansa ammentavana tuotti kiinnostavia tuloksia etenkin faniuden yh- ilmiönä. Kuten useassa kohdin on käynyt ilmi, ei teisöllisyyteen ja samaistumiseen liittyen. Tulokset tämä kuitenkaan tarkoita sitä, ettei musiikkiartis- viittaavat siihen, että lapsuuden fanikokemuksiin tien ihailulla ja fanittamisella olisi keskeistä sijaa usein sisältyvä ylisukupolvinen ulottuvuus me- murrosikäisten nuorten kulttuurissa. Perinteisten nettää nopeasti merkitystään nuoruuteen siir- mielikuvien näkökulmasta erityisen kiinnostavaa ryttäessä, samalla kun vertaisyhteisöllinen fanius on myös se, ettei aineisto tue vanhakantaista muuttuu entistä tärkeämmäksi. Lisäksi idolien ajatusta populaarimusiikin fanikulttuurin voi- merkitys maailmankatsomukseen ja arvomaa- makkaasta sukupuolittuneisuudesta. ilmaan liittyvinä henkisen samaistumisen koh- Vaikka musiikkifaniuden lisääntyvä kaiken- teina näyttää vahvistuvan lapsuusiästä nuoruu- ikäisyys vaikuttaa ilmiönä ilmeiseltä, osoittaa teen liikuttaessa. Näin musiikkifanius kiinnittyy Vapaa-aikatutkimuksen aineisto sen, että faniu- luontevasti myös siihen lapsuudesta nuoruuteen den muotojen ikäryhmittäinen vaihtelu voi olla kulkevaan kehityspolkuun, jossa vertaisyhteisö ja pienenkin ikähaarukan puitteissa suurta ja mo- populaarikulttuuri muodostuvat yhä tärkeäm- nensuuntaista. Näiltä osin on paikallaan pohtia miksi identiteettityön ja sosialisaation ympäris- myös sitä, missä määrin tätä vaihtelua voidaan töiksi, perheen merkityksen samalla vähentyessä. pitää merkkinä faniuden mukautumisesta yksilöl- Yhteen vetäen voi todeta, että musiikkifanius lisessä kehityksessä ja elämänkulussa tapahtuviin näyttäytyy yllä kuvatun valossa sekä erityisenä että

TUTKIMUSARTIKKELIT tyypillisenä osana tämän päivän lasten ja nuorten fanin palaamaan lempiartistinsa ja tämän tuotan- mediakulttuuria. Aineistosta välittyvä ”tavalli- non pariin yhä uudelleen ja uudelleen. nen fanius” voi tulla arkisimmillaan niin lähelle suuren yleisön musiikinkulutuksen tapoja, että LÄHTEET fanin ja tavallisen mediankäyttäjän välistä rajaa saattaa olla jopa vaikea havaita (ks. myös Niku- Ali, Suki (2002) Friendship and fandom: eth- nen 2009; Sandvoss & Kearns 2014). Rajalinja nicity, power and gendering readings of the on huokoistunut myös toisesta suunnasta. Kun popular. Discourse: studies in the cultural po- idolit, faniverkostot ja fanikulttuuriset mediasi- litics of education 23 (2), 153–165. sällöt ovat siirtyneet yhä suuremmassa määrin Anderson, Tonya (2012) Still kissing their pos- internetiin, ovat ne samalla tulleet yhä laajemmin ters goodnight: Female fandom and the po- kaikkien verkonkäyttäjien ulottuville. Tämä on litics of popular music. Participations: Jour- lähentänyt suurta yleisöä myös sellaisiin sisäl- nal of Audience & Reception Studies 9 (2), töihin ja yhteisöllisyyden muotoihin, jotka ovat 239–264. aiemmin olleet lähinnä faniyhteisöjen alaa. Lisäksi Baker, Andrea J. (2014) You Get What You Need. viihdeteollisuus pyrkii sitouttamaan ja osallista- Stories of Fans of the Rolling Stones. McLean: maan tavallisen yleisön jäseniä mediasisältöihinsä Miniver Press. tavalla, joka sekin luo heidän mediakulutukseensa Bennett, Andy (2013) Music, Style, and Aging. faniudenomaisia piirteitä. (Esim. Duett 2013, Growing Old Disgracefully? Philadelphia: 44–45; Nikunen 2005, 101–102, 348.) Temple University Press. Samaan aikaan voidaan perustellusti väittää, Bickford, Tyler (2012) e new ‘tween’ music että faniuteen liittyy aina myös jotain erityislaa- industry. e Disney Channel, Kidz Bop tuista ja tavanomaisesta mediakulutuksesta poik- and an emerging childhood counterpublic. keavaa. Ero voi ilmetä monin eri tavoin, mutta Popular Music 31(3), 417–436. pohjimmiltaan kyse on musiikinkuunteluun tai Boer, Diana & Abubakar, Amina (2014) Music muuhun mediankäyttöön liittyvän emotionaa- listening in families and peer groups: bene- lisen panostuksen ja intohimon tavanomaista ts for young people’s social cohesion and suuremmasta määrästä. Se on ominaispiirre, joka emotional well-being across four cultures. yhdistää yhtä lailla alakulttuurisia faniyhteisöjä Frontiers in Psychology 5, article 392. kuin valtavirtaisempaa faniutta. (Duett 2013, Cavicchi, Daniel (1998) Tramps like us. Music 45; Nikunen 2009; Sandvoss & Kearns 2014.) and meaning among Springsteen fans. New Fanien näkökulmasta ero fanin ja ei-fanin välillä York: Oxford University Press. on yleensä myös jotain subjektiivisesti koettua – Click, Melissa A. & Lee, Hyunji & Holladay, tunnetta itsen ja faniuden kohteen välisen suhteen Holly Willson (2016) Making Monsters: erityisyydestä (Cavicchi 1998, 87, 107). Sen Lady Gaga, Fan Identication, and Social merkkejä voi nähdä esimerkiksi siinä, kuinka Media. Teoksessa Mark Duett (ed.) Fan tämänkin artikkelin lapset ja nuoret määritteli- Identities and Practices in Context. Dedicated vät oman kiintymyssuhteensa nimenomaan fa- to Music. New York: Routledge, 62–81. nittamiseksi tai ihailuksi pelkän ”tykkäämisen” Davis, Joanna R. (2012) Punk, Ageing and the sijaan. Vahvimmillaan kyseinen tunne toteutuu Expectations of Adult Life. Teoksessa Paul niissä tapauksissa, joissa faniuteen liittyy hen- Hodkinson & Andy Bennett (eds.) Ageing kisen samaistumisen piirteitä. Erityisellä tavalla and Youth Cultures. Music, Style and Identity. merkitykselliseksi koettu yhteys suhteessa idoliin London: Bloomsbury, 105–118. on lopulta myös keskeinen, ellei keskeisin, fani- Duett, Mark (2016a) Directions in Music Fan kulttuurisen musiikinkulutuksen antia voimistava Research: Undiscovered Territories and Hard tekijä (mt., 110, 127–132): se jokin, joka saa Problems. Teoksessa Mark Duett (ed.) Fan

154 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Identities and Practices in Context. Dedicated Jenkins, Henry (1992) Textual poachers. Televi- to Music. New York: Routledge, 1–6. sion fans and participatory culture. London: Duett, Mark (2016b) Fan Practices. Teoksessa Routledge. Mark Duett (ed.) Fan Identities and Prac- Jenson, Joli (1992) Fandom as Pathology: e tices in Context. Dedicated to Music. New Consequences of Characterization. Teokses- York: Routledge, 113–118. sa Lisa A. Lewis (ed.) e Adoring Audience. Duett, Mark (2013) Understanding fandom. Fan Aulture and Popular Media. London: An introduction to the study of media fan cul- Routledge, 9–29. ture. New York: Bloomsbury. Jokinen, Kimmo (2003) Kirjoitetut rockmuis- Ekholm, Jukka (2014) Hinnat nousevat, fes- tot. Musiikki muistina. Teoksessa Kimmo tivaaleilla riittää kävijöitä. Tieto & trendit Saaristo (toim.) Hyvää pahaa rock ’n’ roll. -verkkosivusto. https://www.stat./tietot- Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkult- rendit/artikkelit/2014/hinnat-nousevat- tuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu- festivaaleilla-riittaa-kavijoita/ (Viitattu den Seura, 40–61. 9.9.2020.) Koppinen, Mari (2016) Lastenmusiikki on Gibson, Lucy (2012) Rock Fans’ Experiences isossa murroksessa – jopa Smuren hitti- of the Ageing Body: Becoming More ‘Civ- kone joutui vaikenemaan. Helsingin Sano- ilized’. Teoksessa Paul Hodkinson & Andy mien verkkosivut. https://www.hs./kult- Bennett (eds.) Ageing and Youth Cultures. tuuri/art-2000002890745.html (Viitattu Music, Style and Identity. London: Blooms- 18.9.2020.) bury, 79–91. Leppänen, Taru (2010) Vallatonta musiikkia. Haaramo, Juha (2019) Pop, iskelmä ja rock Lastenmusiikkikulttuuri 2000-luvun Suomes- – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja tor- sa. Helsinki: Gaudeamus. juttu musiikki Suomessa. Tieto & trendit Levin, Jack (2013) Blurring the Boundaries. e -verkkosivusto. https://www.tilastokeskus. Declining Signicance of Age. New York: /tietotrendit/artikkelit/2019/pop-iskelma- Routledge. ja-rock-alamolo-orina-ja-ramina-pidetty-ja- Lähteenmaa, Jaana (1989) Tytöt & rock. Helsin- torjuttu-musiikki-suomessa/#start (Viitattu ki: Kansalaiskasvatuksen keskus. 9.9.2020.) Marsh, Jackie & Bishop, Julia C. (2014) Chang- Harrington, C. Lee & Bielby, Denise D. (2010) ing Play. Play, Media and Commercial Cul- A life course perspective on fandom. Inter- ture from the 1950s to the Present Day. Maid- national Journal of Cultural Studies 13 (5), enhead: McGraw-Hill Education. 429–450. McDonald, Christopher J. (2009) Rush. Rock Hills, Matt (2019) Fandom from cradle to Music, and the Middle Class. Dreaming in grave? Journal of Fandom Studies 7 (2), 87– Middletown. Bloomington: Indiana Univer- 92 sity Press. Hills, Matt (2014) Back in the Mix: Exploring Merikivi, Jani & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Intermediary Fandom and Popular Music Mikko (2016) (toim.) Media hanskassa. Las- Production. Teoksessa Mark Duett (ed.) ten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 me- Popular Music Fandom. Identities, Roles and diasta ja liikunnasta. Helsinki: Nuorisotut- Practices. New York: Routledge, 16–36. kimusseura & Nuorisotutkimusverkosto & Hills, Matt (2002) Fan cultures. London: Rout- Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. ledge. Millard, André (2012) Beatlemania. Technology, Hunting, Kyra (2019) Finding the child fan. A Business, and Teen Culture in Cold War Ame- case for studying children in fandom stud- rica. Baltimore: Johns Hopkins University ies. Journal of Fandom Studies 7 (2), 93–111 Press.

TUTKIMUSARTIKKELIT Modinos, Tuija (2003) BSB:n elämää suurem- Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimus- mat fanit – pojat? Teoksessa Antti-Ville verkoston julkaisuja 168. Helsinki: Nuori- Kärjä (toim.) Etnomusikologian vuosikirja sotutkimusseura. 15. Helsinki: Suomen Etnomusikologinen Saarikoski, Helena (2009) Nuoren naisellisuu- Seura, 41–56. den koreograoita. Spice Girls -fanit tyttöyden Mulari, Heta (toim.) (2016) Solmukohtia. Nä- tekijöinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu- kökulmia lasten mediakulttuurien tutkimus- den Seura. menetelmiin ja mediakasvatukseen. Nuoriso- Sandvoss, Cornel (2005) Fans. e Mirror of tutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston Consumption. Oxford: Polity Press. julkaisuja 183. Helsinki: Nuorisotutkimus- Sandvoss, Cornel & Kearns, Laura (2014) From seura. Interpretive Communities to Interpretative Määttänen, Juuso (2016) Emma-voittaja Arttu Fairs. Ordinary Fandom, Textual Selection Lindemanin tarina: Tubettaja päätti, että and Digital Media. Teoksessa Linda Duits seuraavaksi hänestä tulee räpin supertähti & Koos Zwaan & Stijn Reijnders (eds.) e – ja nyt hän on Suomen kuunnelluin, eikä Ashgate Research Companion to Fan Cultures. saa kävellä kadulla rauhassa. Helsingin Sano- Farnham: Ashgate Publishing, 91–106. mien verkkosivut. https://www.hs./nyt/art- Shumway, David R. (2014) Rock Star. e Mak- 2000002911459.html (Viitattu 7.9.2020.) ing of Musical Icons from Elvis to Springsteen. Nikander, Pirjo (1999) Elämänkaaresta elämän- Baltimore: Johns Hopkins University Press. kulkuun: iän muuttuva merkitysmaailma. Smith, Nicola (2012) Parenthood and the Teoksessa Ilka Kangas & Pirjo Nikander Transfer of Capital in the Northern Soul (toim.) Naiset ja ikääntyminen. Helsinki: Scene. Teoksessa Paul Hodkinson & Andy Gaudeamus, 27–45. Bennett (eds.) Ageing and Youth Cultures. Nikunen, Kaarina (2009) Fanisuhde: yhteisöjä Music, Style and Identity. London: Blooms- ja yhteisiä puheenaiheita. Teoksessa Sirkku bury, 159–172. Kotilainen (toim.) Suhteissa mediaan. Jyväs- StatFin [avoin tietokanta]. Musiikin kuunte- kylä: Jyväskylän yliopisto, 75–93. lu. Tilastokeskuksen verkkosivut. http:// Nikunen, Kaarina (2005) Faniuden aika. Kolme pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosi- StatFin__eli__vpa__Musiikin_kuuntelu/ tuhannen taitteen Suomessa. Tampere: Tam- (Viitattu 9.9.2020.) pere University Press. Stevenson, Nick (2006) David Bowie. Fame, Noppari, Elina (2014) Mobiilimuksut. Lasten Sound and Vision. Cambridge: Polity Press. ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. STT-Yle (2017) Tiedätkö, keitä ovat Mmiisas ja Tampere: Tampereen yliopisto. Lakko? Tubecon selvitti nuorten seuratuim- Pajala, Mari (1999) Terveisiä Maustemaailmas- mat idolit. Ylen verkkosivut. https://yle./ ta! Spice Girls -fanit tuottajina ja kuluttaji- uutiset/3-9572791 (Viitattu 9.9.2020.) na. Lähikuva 1/1999, 27–42. Suoninen, Annikka (2014) Lasten mediabaro- Poikolainen, Janne (2018) ”Ei oo lasten terveel- metri 2013. 0–8-vuotiaiden mediankäyttö listä fanittaa tuollaista” – Lasten musiikinku- ja sen muutokset vuodesta 2010. Nuoriso- lutuksen muutos ja siihen liittyvät jännitteet tutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston poptähti Sannia koskevassa mediakeskuste- julkaisuja 149. Helsinki: Nuorisotutkimus- lussa. Kasvatus & Aika 12 (1), 25–43. seura. Poikolainen, Janne (2015) Musiikkifanius ja Tormulainen, Aino (2018) Tyttöenergialla kas- modernisoituva nuoruus. Populaarimusii- vaneet. Postfeministisen populaarikulttuuri-il- kin ihailijakulttuurin rakentuminen Suo- miön yhdessä muistellut merkitykset. Nuoriso- messa 1950-luvulta 1970-luvun alkuun. tutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 julkaisuja 207. Helsinki: Nuorisotutkimus- Teoksessa Keith Roe & Ulla Carlsson (eds.) seura. Popular music research. An anthology from von Feilitzen, Cecilia & Roe, Keith (1990) NORDICOM-Sweden. Göteborg: Universi- Children and Music. An Exploratory Study. ty of Göteborg, 53–70.

TUTKIMUSARTIKKELIT LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 MI IAILE MUUSIKKA IMELT ILLIE EILIS IITALISAATI AIEUTTAMAT MUUTKSET 1529-VUOTIAIEN MUSIIKIN KULUTUKSESSA

HARRI HOMI, MAARIT KINNUNEN & ANTTI HONKANEN

JOHDANTO ikäjakaumissa (Bennett 2006; Hodkinson 2011; Kinnunen & Honkanen 2020). Vaikka suurkon- Musiikin merkitystä nuorten elämässä ei voi lii- serttien järjestäjät ja laajaa musiikkikirjoa tarjoa- kaa korostaa. Nuoret käyttävät musiikkia muun vat festivaalit kertovatkin, että nuoria kävijöitä muassa mielialan ja tunteiden käsittelyyn, iden- riittää, ovat klubikeikkoja järjestävät tahot olleet titeetin rakentamiseen ja osoittamiseen sekä jo jonkin aikaa huolissaan erityisesti alaikäisten muiden arvioimiseen (Nuttall 2009; Saarikallio nuorten vähäisestä määrästä (Hallamaa & Ve- & Erkkilä 2007; Tarrant, North & Hargreaves denpää 2019; Juuti 2017). 2001). Oman, kehittyvän identiteetin osoitta- Musiikin kulutuskulttuurin sekä sen taloudel- minen musiikin ja siihen liittyvän alakulttuurin listen viitekehysten vaikutus populaarimusiikin avulla kuuluu nuoruuteen, mutta on laajemmin kulttuuriin ja edelleen musiikin yhteiskunnalli- myös tärkeä osa populaarikulttuuria (Hebdige seen merkitykseen on syytä ottaa yleiseen kes- 1979; North & Hargreaves 1999). Nuorena kulu- kusteluun (Homi, Kinnunen & Vallius 2020). tetun musiikin merkitys nousee entisestään, kun Keskustelun pohjustukseksi nostamme esiin ha- ottaa huomioon, että nuoruudessa fanitettu mu- vaintoja nuorison musiikin kulutuksesta, siinä siikki vaikuttaa koko loppuelämän mieltymyksiin tapahtuneista muutoksista ja näiden yhteiskun- (Harrington, Bielby & Bardo 2010). nallisista vaikutuksista pyrkien luomaan histori- Populaarimusiikkia ja nuorisokulttuuria laa- allista yleiskatsausta tilanteeseen. jasti tutkinut Andy Bennett toteaa, että popu- Janne Poikolainen tarkastelee toisaalla tässä laarimusiikki on ollut avainasemassa jokaisen julkaisussa lasten musiikkifanitusta ja sen ilme- sodan jälkeisen sukupolven nuoruudessa (Bennett nemismuotoja. Tässä artikkelissa keskitymme 2013), joten sitä ei voi pitää enää pelkästään 15–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten nuorisomusiikkina. 1950-luvun nuorisomusiikin musiikkimakuun, musiikin kuluttamiseen sekä parissa kasvaneet ovat jo pitkään olleet eläkkeellä vallitsevan tilanteen syihin ja seurauksiin. Tar- ja nauttivat edelleen Elviksen tai Buddy Hollyn koituksemme on koota yhteen niin uutta kuin luomasta nostalgiasta. Musiikki on osa sukupol- aiemmin kerättyä tilastollista aineistoa ja luoda vikokemusta (Jokinen 2003), ja niinpä uudella sen pohjalta käsitys nuorten musiikin kulut- tai syntyvällä populaarimusiikilla on monia mer- tamisen suuntaviivoista 2020-luvun alkaessa. kityksiä. Nuorille musiikki on osa identiteetin Pääaineistomme on 15–29-vuotiaiden vastaukset rakentamista, mutta aikuisille ja ikääntyville se Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2020, on tapa kokea yhteenkuuluvuutta muihin saman mutta hyödynnämme myös muun muassa Tilas- kulttuurisen kontekstin omaaviin. Populaari- tokeskuksen Vapaa-ajan osallistumistutkimuksen musiikki onkin tärkeä osa kulttuuria, eikä sen aineistoja vuosilta 1981–2017 (SVT 2018) ja sisältöjen ja muotojen merkitystä yhteiskuntaan Spotify-listoja tammikuusta 2019 tammikuuhun tulisi vähätellä. 2020 (Spotify 2020). Sukupolvien välinen ero musiikkimaussa näkyy elävän musiikin tapahtumien yleisöissä. Yleisön ikääntyminen on alkanut näkyä esi- merkiksi metalli-, gootti- ja punk-tapahtumien

TUTKIMUSARTIKKELIT MUSIIKIN KUUNTELUN VÄLINEET: palveluja musiikin päivittäisessä kuuntelussa. CD-LEVYISTÄ SUORATOISTOON Radiota kuunnellaan siis edelleen, mutta se on hyvin paikkasidonnaista. Puhelimen käyttö Fyysisten tallenteiden (esim. vinyyli, CD) kuunte- paikasta riippumattomana kuunteluvälineenä lu on vähentynyt dramaattisesti tällä vuosituhan- ei ole lisännyt radion kuuntelua, vaan radiota nella. Vielä vuonna 1981 fyysisten tallenteiden kuunnellaan enimmäkseen autossa (Tervonen osuus 15–19-vuotiaiden musiikin kuuntelusta ym. 2018). Voidaankin siis olettaa, että se toimii oli 99 prosenttia. Vuonna 2017 niiden osuus oli pääosin taustamusiikkina ja mukavuustekijänä romahtanut 10 prosenttiin. Samaan aikaan myös ajomatkan aikana. Mielenkiintoista on, että mu- radion merkitys laski: vuonna 1991 radiosta mu- siikin kuuntelun on arvioitu myös yleisellä tasolla siikkia kuunteli 95 prosenttia 15–19-vuotiaista, painottuvan taustamusiikkiin, sillä keskittynyt mutta vuonna 2017 enää vain 41 prosenttia. musiikin kuunteleminen on vähentynyt (Puukka Suoratoistopalvelut valtasivat markkinat 2000-lu- & Kaskinen 2019). Alan suuri kasvu saattaakin vulla. Vuonna 2017 15–19-vuotiaista YouTubea perustua siihen, että musiikin käyttö mukavuus- käytti 77 prosenttia ja muita musiikin suoratois- tekijänä yleistyy sen helpon saatavuuden johdos- topalveluja 80 prosenttia. (SVT 2018.) ta. Sinällään musiikin merkitys nuorille saattaa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 edelleen olla samaa tasoa kuin ennen. vahvistaa tämän kehityksen. Fyysisten tallentei- Äänilevyn ja radion roolin musiikin formaat- den osuus päivittäisestä (monta kertaa päiväs- tina ja kuuntelukanavana ottanut suoratoisto on sä, päivittäin tai melkein päivittäin) musiikin mahdollistanut musiikin kuluttamisen palveluna, kuuntelusta oli 15–19-vuotiailla vain 2 pro- yksittäisten sisältöjen omistusoikeuksien ostami- senttia ja vanhimmassa, 25–29-vuotiaiden ikä- sen sijaan. Palvelussa kuluttaja saa käyttöoikeuden luokassakin 4 prosenttia. Perinteinen, suorana musiikkiin, joka mahdollistaa kuunneltava radio oli suositumpi, mutta sitäkin 1) itsenäisen vaikuttamisen kuunneltuun käytettiin nuoremmissa ikäluokissa vähemmän musiikkiin (samoin kuin jos itse omis- (15–19-vuotiaat: 26 % päivittäisestä kuuntelus- taisi kaikki kuunnellut äänitteet), ta) kuin vanhemmissa (25–29-vuotiaat: 42 %). 2) soittolistan kuuntelun (samoin kuin jos Sen sijaan suoratoiston osuus musiikin kulutta- valitsisi radiokanavan) tai misessa oli huima (kuvio 1): 15–19-vuotiaista 3) yksilöllisiin kulutusvalintoihin perustu- 89 prosenttia, 20–24-vuotiaista 81 prosenttia ja van, algoritmisesti generoidun musiikki- 25–29-vuotiaista 66 prosenttia käytti suoratoisto - tarjonnan kuuntelun.

15–19-vuo�aat (N=280) 26 64 3 4 2 1

20–24-vuo�aat (N=313) 19 61 5 10 4 1

25–29-vuo�aat (N=338) 14 52 10 16 5 3

% 0 20 40 60 80 100

Monta kertaa päivässä Päivi�äin tai melkein päivi�äin Muutaman kerran viikossa Viikoi�ain Harvemmin En ollenkaan

KUVIO 1. SUORATOISTOPALVELUT MUSIIKIN KUUNTELUVLINEEN.

160 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Suoratoiston palveluun perustuvan liiketoimin- suoratoistopalveluntarjoajien takana; Ingham tamallin myötä musiikkitalous on muuttunut. 2019), johon oli ennen vaikeaa tai hyödytöntä Kuunteluiden määrällä on yhä suurempi vaikutus sijoittaa sen pirstaleisuuden takia. Nyt jakelu on tallennetun musiikin ansaintamalliin, sillä yksit- keskittynyt muutamiin globaalisti saavutettaviin täisen kuuntelun hinta on matala. Suoratoiston toimijoihin, joita sijoituspääoma seuraa. Seuraa- myyntivolyymin on oltava suuri, jotta tuottoa van musiikinkulutusinnovaation kehittäjä tulee kertyy. Syitä tallennetun musiikin hinnan deval- korjaamaan suuret voitot. Hiljaisena signaalina vaatiolle voi löytää digitalisaatiosta ja taloudelli- tästä on esimerkiksi se, että suoratoistojätit nosta- sesta tyhjiöstä, jonka verkon kautta tapahtunut vat podcastien tarjontaa musiikin ohella (Sweney käyttäjien itsenäinen musiikin jakaminen (P2P- 2019). Tämä johtuu siitä, että podcastien teki- vertaisverkot) tuotti (Mattila 2020; Sinnreich jänoikeusmaksut ovat merkittävästi matalampia 2015). Digitalisaation myötä äänilevyä ei enää tai niitä saatetaan tuottaa jopa natiivisti suo- tarvita tallennetun musiikin monistamiseen eikä ratoistoalustoilla, jolloin oikeuksia hallinnoivia musiikin jakeluun liity logistiikkakustannuk- välikäsiä ei ole. Myös uusien maantieteellisten sia. Äänilevyn ympärille muodostunut talous alueiden kuten Aasian mukaantulo suoratoistota- onkin menettänyt teknologiaperäisen syyn ole- louteen saattaa muuttaa rajustikin tämän hetkistä massaoloonsa, ja musiikin kuuntelun helppous länsimaavetoista suoratoistokulutuskulttuuria. ja edullisuus ovat muodostuneet merkittäviksi Muutos on mahdollinen, koska kulutus tapahtuu tekijöiksi kuluttajalle. – ainakin toistaiseksi – globaalien, markkinoita Suoratoistopalveluiden on kuitenkin neuvo- keskittävien palveluiden kautta. teltava suurartisteja ja heidän tuotantoyhtiöitään miellyttävät sopimukset, jotta tarjottava musiik- NUORTEN MUSIIKKIMAUN kivalikoima olisi riittävän houkutteleva riittävän MUUTTUMINEN: METALLISTA monelle kuluttajalle (Deahl 2020). Seurauksena RÄPPIIN on ollut niin sanottu pro rata -hinnoittelumalli, jossa suuren kokonaistoistomäärän saanut artisti Tilastokeskus on mitannut eri musiikkityylien saa suuren ansion. Yksittäiset kuuntelijat eivät suosiota vuosina 2002 ja 2017 (SVT 2018). maksa korvausta vain niille artisteille, joita he Viidentoista vuoden aikana rapin ja hiphopin kuuntelevat, vaan niille, joita kuunnellaan eniten sekä elektronisen tanssimusiikin ja teknon kuun- (Muikku 2017; Vedenpää 2018). Tämä tarkoittaa telu on noussut 15–29-vuotiaiden parissa, kun sitä, että enemmistö kuuntelijoista päättää musii- taas mieltymys metallimusiikkiin on laskenut kin arvon. Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että nuorimpien joukossa. 15–29-vuotiaiden kuun- pienten ja keskisuurten artistien faneilla ei ole te- nelluimmat musiikkigenret ovat molemmilla kijänoikeuksiin perustuvaa tapaa tukea muusikon mittauskerroilla olleet (vuoden 2017 suosituim- toimintaa tallennetun musiikin kuuntelun kautta. muusjärjestys): Tallenteiden kuuntelun taloudellinen merkitys on • Pop tai rock kuitenkin kasvussa juuri suoratoiston ansiosta. • Rap, poprap, hiphop Elämme ajassa, jossa teknologia ja sille ominaiset • EDM, tekno yms. liiketoimintamallit uudistuvat nopeasti. iTunesin • Viihde- tai iskelmämusiikki ja MySpacen kaltaisten jättien väistyminen Spo- • Heavy metal. tifyn tieltä (Luckerson 2019; Tschmuck 2012, 193; Wessel 2011) kertoo siitä, että vastaavan Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen aineis- kaltaisia muutoksia tulee tapahtumaan myös tossa käytimme musiikkimaun tarkastelussa vas- tulevaisuudessa. tauksia, jotka annettiin avoimeen kysymykseen: Investointipääoma etsii skaalautuvaa lii- ”Ketä muusikkoa tai bändiä ihailet tai fanitat tällä ketoimintaa jakelusta (esim. investoinnit hetkellä eniten?” Kaksi tutkijaa luokitteli vastaa-

TUTKIMUSARTIKKELIT jien fanittamat artistit ja yhtyeet musiikkigenreit- vastaajalla. Yhtenä selityksenä voi olla se, että täin. Emme käyttäneet samaa luokittelua kuin ”puhtaita” EDM-artisteja ei ole kovin montaa. Tilastokeskus, koska halusimme erottaa popin ja Sen sijaan monilla suosituilla pop-artisteilla on rockin. Tulosten vertailussa tulee ottaa huomioon EDM-kappaleita. Toinen selittävä tekijä voi olla myös se, että Tilastokeskus kysyi nimenomaan kysymyksenasettelu. Fanituksen kohdetta kysyt- musiikkigenreä luottaen kunkin vastaajan omaan tiin muodossa: ”Ketä muusikkoa tai bändiä ihailet genretulkintaan, kun taas tässä tutkimuksessa tai fanitat tällä hetkellä eniten?” EDM:n suuret fanituksen kohdetta kysyttiin artistin muodossa tähdet saatetaan mieltää pikemminkin DJ:inä ja genretulkinta tehtiin keskitetysti (vrt. Savage kuin muusikkoina, jolloin vastaus on saattanut 2006), jolloin vastauksia on mielekkäämpi ver- kohdistua selkeämpään vaihtoehtoon. tailla keskenään. Genre-erot olivat ikäluokittain tilastollisesti Suosituimmat genret olivat: merkitseviä (2=27,87, p=0,001). Kuvio 2 havain- • Pop (esim. Billie Eilish, Ed Sheeran, nollistaa, miten iän myötä metallin suosio nousee Sanni, Lauri Tähkä, Vesala) voimakkaasti (18 % 31 %), kun taas rapin ja • Rock (esim. Kiss, Linkin Park, Apulan- hiphopin suosio laskee (30 % 6 %). Rockin ja ta, Maija Vilkkumaa) popin osalta erot eivät ole yhtä suuria. Metallin ja • Metalli (esim. Rammstein, Sabaton, rapin / hiphopin osalta peruslinja on sama kuin Slipknot, Stam1na, Turmion Kätilöt) Tilastokeskuksella eli metallin suosio on laskenut • Rap ja hiphop (esim. Eminem, Post Ma- nuorimpien osalta ja rapin suosio taas noussut. lone, Gettomasa, JVG, Pyhimys). Koska nuoruuden suosikit ovat ainakin tähän asti säilyttäneet asemansa aikuisuuden myötä Kerätyssä aineistossa oli mukana yllättävän vähän (Bennett 2013), voi olettaa, että vuoden 2030 elektronisen tanssimusiikin (EDM) faneja. Alan festivaaleilla rap-artisteja fanittavatkin erityisesti Walker mainittiin joitakin kertoja, mutta esi- 25–29-vuotiaat, ja nuorimmilla saattaa tuolloin merkiksi EDM:n suurta tähteä David Guettaa ei olla suosion kohteena jokin muu musiikkityyli. kertaakaan. Tunnetut EDM-tähdet ovat olleet jo Fanituksen kohteiden suosiota konkretisoi- vuosia suurten suomalaisten musiikkifestivaalien tiin käyttämällä Spotifyn Suomen TOP 200 -lis- pääesiintyjiä, ja EDM on genrenä suosituimpien tan tietoja (Spotify 2020) tammikuusta 2019 listalla Tilastokeskuksen aineistoissa (SVT 2018), tammikuuhun 20201. Tarkastelussa laskettiin joten tuntuu erikoiselta, että EDM oli fanituk- kunkin artistin esiintymiskerrat TOP 200 -lis- sen kohteena vain yhdeksällä 15–29-vuotiaalla talla tarkasteluajankohdan jokaisen kuukauden

28 19 15–19-vuo�aat (N=115) 18 30

25 25 20–24-vuo�aat (N=134) 22 22

25 25–29-vuo�aat (N=126) 30 31 6

Pop ok Metalli ap a ipop

KUVIO 2. ANITUKSEN KOTEET ENREITTIN JA IKLUOKITTAIN ().

162 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TAULUKKO 1. ANITUKSEN KOTEIEN ESIINTMISKERRAT SUOMEN SPOTIN TOP 200 -LISTALLA IKLUOKITTAIN (TAMMIKUU 2019 TAMMIKUU 2020, JOKAISEN KUUKAUEN 1. VIIKKO).

Ikäluokka Keskiarvo Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili 15–19-vuotiaat 0,0 14,0 20–24-vuotiaat 2,5 0,0 30,8 25–29-vuotiaat 0,0 0,0 9,0 ensimmäisellä viikolla. Luetelluista fanituksen kuuntelumäärällisesti korkeammalle Spotifyn kohteista tänä aikana useimmin listalla olivat kuuntelutilastoissa kuin vanhempien kuulijoi- Billie Eilish (84 listakertaa), Post Malone (84) den, joiden huomio hajautuu kokoluokaltaan ja JVG (80). Laskennassa ei huomioitu sijoitusta pienempiin artisteihin. listalla, vaan ainoastaan esiintymiskerrat. Musiikillisen tyylin (genren) ja sen ympärillä Taulukossa 1 tarkastellaan fanituksen kohtei- kokoontuvan tietynlaisen sosiaalisen verkoston den esiintymiskertoja TOP 200 -listalla ikäluo- (skenen) kupla on puhjennut, ja sitä seuraavat kittain. Kruskal-Wallis-testillä havaittiin, että erot uusien lainalaisuuksien määrittämät kuuntelu- ikäluokkien välillä Spotifyn TOP 200 -listan ar- tottumukset, joita tuottavat suoratoistopalve- tistien fanituksessa olivat tilastollisesti merkitseviä luissa vallitsevat kulutusmallit. Jos diginatiivien (H=10,99, p=0,004). Parivertailussa Dunnin testi milleniaalien musiikin kulutusta määrittivät vielä Bonferroni-korjauksella paljasti, että vanhimman genresidonnaisten sosiaalisten verkostojen ten- ikäluokan fanituksen kohteet olivat harvemmin denssit, niin ”suoratoistonatiivin” Z-sukupolven Spotifyn TOP 200 -listalla kuin 16–19-vuotiai- nuoria määrittävät suoratoistoalustojen genrettö- den (p=0,046) ja 20–24-vuotiaiden (p=0,005). mät paradigmat. Yli puolet 15–24-vuotiaista fanittaa Spotify- tähtiä, mutta vanhimman ikäluokan idolit eivät ELÄVÄN MUSIIKIN UUSI ole viime aikojen Spotify-listoille kovin usein NOUSU: FESTIVALISAATIO JA päässeet. Tämä huomio vahvistaa omalta osal- SUURKONSERTTIEN KASVAVA SUOSIO taan sitä käsitystä, että suoratoistopalveluiden käyttö tuo saavutettavaksi suuren artistivalikoi- Kun fyysisten tallenteiden myynti romahti ja man, mutta myös rikkoo musiikin kuuntelemi- suoratoistopalveluiden palkkiot eivät kompensoi- sen genrerajat (ks. Poikolainen tässä julkaisussa). neet tulojen menetyksiä, artistien ja musiikkite- Nuorten musiikin kuuntelu ei keskity genreihin ollisuuden oli pakko etsiä muita ansaintatapoja. vaan pikemminkin yksittäisiin artisteihin tai mu- Artistibrändiä alettiin hyödyntää entistä enem- siikkikappaleisiin. Genren merkityksen vähene- män kaupallisesti esimerkiksi yritysyhteistyön minen musiikin kuuntelua ohjaavana tekijänä merkeissä (Holt 2010; Koivisto & Luonila 2015). tarkoittaa myös, että väylä uusien artistien löytä- Tärkeimmäksi ansaintakeinoksi nousivat kui- miseen muuttuu. Joukkojen huomio, joka ennen tenkin live-keikat. Populaarimusiikkikulttuuriin oli fokusoitunut genrejen tarjoamiin tyylillisiin erikoistunut Simon Frith (2007) toteaa musii- lokeroihin ja niiden sisäiseen tarjontaan, on nyt kin arvon olevan nimenomaan elävässä musii- keskittynyt yhden ja saman katon alle suoratois- kissa – siitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. topalveluun. Voidaankin todeta, että etenkin Konserttilippujen hinnat lähtivätkin nousuun nuorten musiikkimaku hajaantuu tyylisuunnil- 1990-luvulla (Brennan 2010; Holt 2010). Sa- taan, mutta samaan aikaan keskittyy artistitasolla. malla suurten konserttiareenoiden määrä kasvoi Yksittäiset nuorten fanittamat artistit kohoavat ja elävän musiikin tarjonta lisääntyi (Frith 2013).

TUTKIMUSARTIKKELIT Tässä yhteydessä alkoi myös keskittymiskehitys. kuluttamisessa. Live-keikat tarjoavat mahdolli- Esimerkiksi Live Nation hankki merkittävän suuden jaettuihin tunnetiloihin, kun ympärillä kansainvälisen markkina-aseman ostamalla ar- oleva samanmielisten ihmisten joukko vahvistaa tistimyyntinsä tueksi keikkapaikkoja, festivaaleja omia, musiikin kautta herääviä tunteita (Wood ja lippujen välitysyritys TicketMasterin (Brennan & Kinnunen 2020). Keikoilla näiden tunteiden 2010). Suomessa Live Nation osti enemmistö- osoittamista esimerkiksi tanssimalla ja laulamalla osuuden suositusta hiphop-festivaali Blockfestistä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä. Live-tapah- (Siltanen 2019). tumat ovat myös hedonistisia elämyksiä, kun Kulttuurin festivaalisaatiokehitys (Bennett, kavereiden kanssa juhlitaan ja unohdetaan arjen Taylor & Woodward 2014) on taas kasvattanut huolet. Elävän musiikin tapahtumat ovat tärkeä festivaalien määrää niin Suomessa kuin kansain- osa nuorten elämää ja niiden on havaittu auttavan välisesti. Suuret festivaalit nähdään laajaa yleisöä jaksamisessa niin koulussa kuin työssäkin (Nuora houkuttavana ja taloudellisesti kiinnostavana elä- & Nuorisotutkimusseura 1999). Nuorten elävän vän musiikin tarjontakeinona, missä skaalaetu musiikin kuluttamista tarkasteltiin Lasten ja nuor- kasvattaa tuottavuutta ja voittomarginaalia (Frith ten vapaa-aikatutkimuksessa musiikkifestivaalien, 2013). Suurimpien festivaalien kannattavuuden klubikeikkojen, suurkonserttien, nuorisotalokeik- lisääntyessä pääomasijoittajat ja mediayhtiöt tu- kojen, kaverien järjestämien tai itse järjestettyjen livat festivaalimarkkinoille Live Nationin rinnalle keikkojen sekä musiikkiteatterin kautta (kuvio 3). (Brennan 2010; Koivisto 2019). Rytmimusiikkia tarjoavia festivaaleja järjeste- Äänitemyyntiä paikataan myös keikoilla ja tään Suomessa vuosittain noin 300, joista kesä- festivaaleilla tapahtuvalla oheistuotemyynnil- kuukausina yli 80 prosenttia (LiveFIN 2020a). lä. Fanit haluavat tukea artisteja ja jotkut jopa Valtaosa on pieniä festivaaleja, jotka houkutte- kompensoivat laittomasti lataamiaan äänittei- levat satoja tai korkeintaan muutamia tuhansia tä ostamalla oheistuotteita (Sinclair & Dolan osallistujia. Festivaalit ovat monimuotoisia ta- 2015). LiveFIN ry:n kyselyssä, jossa kartoitettiin pahtumia, ja ne palvelevat erilaisia tarpeita. Mo- 15–18-vuotiaiden nuorten elävän musiikin ku- nien festivaalien päätuote on kokonaisvaltainen luttamista, tuli esiin kommentteja kuten ”Haluan festivaalielämys, joka koostuu paitsi ohjelmasta tukea rakastamiani artisteja” ja ”Haluan myös myös tunnelmasta, palveluista ja sosiaalisista ele- tukea artisteja käymällä heidän keikoillaan ja menteistä (Kinnunen 2018). Pienfestivaalit ovat ostan usein myös oheistuotteita” (LiveFIN 2019). yleensä paikallisyhteisölle suunnattuja, ja ne ovat Erityyppisillä keikkapaikoilla on oma eri- tärkeitä nuorten osallisuuden ja paikallisiden- tyinen merkityksensä nuorten elävän musiikin titeetin näkökulmasta (Hixson 2014). Suuret

Musiikkifestarilla tai muulla festarilla, jonka ohjelmaan 1 4 44 32 19 kuuluu musiikkia (N=634) Klubilla tai ravintolassa katsomassa keikkaa (N=636) 4 10 37 19 29 uurkonser�ssa esimerkiksi staion ääalli konsersali 0 2 20 33 45 ulkoilmakonser (N=636) Nuorisotalokeikalla (N=636) 0 1 9 23 67 eikalla onka kaverit ovat ärestäneet (N=636) 1 1 10 15 73 eikalla onka olet itse ärestänt (N=636) 0 1 3 3 92 Musiikkitea�erissa (N=636) 0 0 3 4 93 % 0 20 40 60 80 100

Yli 12 kertaa 6–12 kertaa 2–5 kertaa Kerran En kertaakaan

KUVIO 3. KEIKOILLA KMISEN USEUS KEIKKATPEITTIN.

164 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 festivaalit pystyvät taas tuottamaan paikalle tun- 1970–1980-lukujen elävän musiikin yhdistysten nettuja artisteja, joiden keikkapalkkiot ovat sitä syntyyn. Elävän musiikin yhdistyksiä on edel- luokkaa, että niiden kattaminen vaatii riittävän leen viitisenkymmentä (Rytmimanuaali 2020): suuren yleisöpohjan. Monet nuoret tulevatkin esimerkiksi Helsingissä keikkoja järjestää Elmu, festivaalille voidakseen nähdä oman idolinsa li- Seinäjoella Selmu, Jyväskylässä Jelmu ja Joensuus- venä, mutta ei pidä unohtaa myöskään sitä, että sa Joensuun Popmuusikot eli Popparit. Monella festivaalit tarjoavat tilaisuuksia oppia uutta ja elävän musiikin yhdistyksellä on oma musiikki- kuulla musiikkia, jota ei muuten välttämättä klubinsa (esimerkiksi Selmulla Rytmikorjaamo, seuraisi (Kinnunen, Homi & Honkanen 2020). Jelmulla Lutakko, Poppareilla Kerubi), tai ne Festivaalien sosiaaliset dimensiot ovat monelle järjestävät keikkoja muiden omistamilla klubeilla. kävijälle jopa ohjelmaa tärkeämpiä. Valtaosa nuo- Klubeilla on tärkeä merkitys uuden musiik- rista saapuu paikalle ystävien kanssa tavoitteenaan kikulttuurin edistämisessä (Holt 2010), vaikka pitää hauskaa, juhlia ja luoda yhteisiä muistoja. Osa ne eivät ole saaneet juurikaan julkista rahoitusta nuorista tulee festivaalille perheenjäsenten – iso- (vuonna 2019 keskimäärin 2 % kokonaistuloista; vanhempien, vanhempien tai sisarusten – kanssa, LiveFIN 2020b). Koska tällaiset keikkapaikat jolloin tapahtuma luo puitteet laatuaikaan perheen ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä, lipputulot kanssa. Jotkut nuoret näkevät festivaalit taas mah- eivät välttämättä kata keikan kaikkia kuluja – dollisuutena tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia varsinkaan, jos halutaan kiinnittää tunnettuja ihmissuhteita, myös romanttisessa mielessä. Toiset esiintyjiä pienelle klubille kohtuullisella lipun tuovat kuitenkin esiin tärkeimpänä sosiaalisena te- hinnalla. Musiikkiklubit ovatkin hakeneet tulo- kijänä yhteisöllisyyden, joka festivaaleilla vallitsee. virtoja muuta kautta, ja tämä on johtanut ajan Samanmielinen joukko kokoontuu samaan tilaan myötä siihen, että alkoholin myynnillä on mer- useiksi päiviksi unohtaen arjen vaatimukset ja mur- kittävä osuus klubien tulonmuodostuksessa. heet. Olennainen osa yhteisöllisyyttä on tasa-arvo, Vuonna 2019 ravintolamyynnin osuus elävää jossa ryhmän jäsenten sosiaaliset ja taloudelliset musiikkia tarjoavien klubien ja ravintoloiden tu- taustat häipyvät taustalle. Hyvä festivaaliyleisö suh- loista oli 39 prosenttia, kun lipunmyynnin osuus tautuu muihin positiivisesti ja pyrkii pitämään yllä oli 44 prosenttia (LiveFIN 2020b). Toki ravinto- huoletonta, iloista ja muut osallistujat huomioivaa lamyyntiin kuuluu myös ruoan myyntiä, mutta tunnelmaa. (Kinnunen 2020; Kinnunen, Homi valtaosa ravintolamyynnistä on kuitenkin annis- & Honkanen 2020.) kelua. Tämä vaikuttaa alaikäisille suunnattuun Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007 -ai- keikkatarjontaan, sillä alaikäiset eivät tuo yhtä neiston mukaan yli puolet 18–29-vuotiaista oli paljon rahaa kuin aikuiset, alkoholia kuluttavat käynyt jollain rockfestivaalilla viimeisten viiden kävijät. Lisäksi keikat, joilla on sekä aikuisia että vuoden aikana (Purhonen & Rahkonen 2007). alaikäisiä, vaativat normaalia enemmän valvontaa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 ku- sen varmistamiseksi, että alaikäisille ei tarjoilla vastaa festivaalien kasvanutta suosiota: peräti 81 alkoholia. Siksi monet klubit ja ravintolat ovatkin prosenttia 15–29-vuotiaista vastaajista oli käynyt jakaneet keikat niin sanottuihin S-keikkoihin, musiikkifestivaalilla viimeisen vuoden aikana joihin alaikäisillä on pääsy, ja K18-keikkoihin. (kuvio 3). Festivaalit olivat kaikkein suosituimpia Valtaosa keikkatarjonnasta on K18-keikkoja. 20–24-vuotiaiden parissa. Klubi- ja ravintolakeikoilla oli viimeisen Elävää musiikkia tarjoavat klubit ja ravintolat vuoden aikana käynyt 71 prosenttia vastaajista muodostavat koko Suomen kattavan verkoston, (kuvio 3). Vähiten klubi- ja ravintolakeikoilla käy- johon kuuluu noin 300 keikkapaikkaa (Live- tiin 15–19-vuotiaana (55 %). Klubeilla käytiin FIN 2020b). Nuorten näkökulmasta tärkeim- useammin kuin muilla keikoilla: 20–24-vuotiaista piä ovat elävän musiikin klubit, joiden juuret 19 prosenttia kävi klubikeikalla vähintään kuu- erityisesti suuremmissa kaupungeissa ulottuvat si kertaa vuodessa. Tämä johtuu klubikeikkojen

TUTKIMUSARTIKKELIT ympärivuotisesta saatavuudesta sekä hinnasta, Hänen jälkeensä iskelmälaulaja Jari Sillanpää sillä klubikeikat ovat halvempia kuin festivaali- ja veti stadionin täyteen vuonna 2015 (Vuorensola suurkonserttiliput. Klubit ovat yleensä myös asuin- 2015). Pitkän remontin valmistuttua Helsingin paikkakunnalla, joten niihin on helppo mennä. Olympiastadionilla piti kesällä 2020 olla useita Miehet kävivät klubeilla useammin kuin naiset. kotimaisten artistien stadionkeikkoja (Kostiainen Suurkonserteilla tarkoitetaan suuria yleisö- 2019), mutta ne siirtyivät koronapandemian määriä houkuttelevia, monesti hyvin näyttäviä johdosta. konsertteja, joita järjestetään ulkoilmakonserttei- Suurkonserttien suosiota ja tarjonnan lisään- na, konserttisaleissa, stadioneilla ja jäähalleissa. tymistä todistaa myös Tilastokeskuksen vuosien Kun konserttilippujen hinnat olivat nousseet 2002 ja 2017 Vapaa-ajan osallistumistutkimuksen jonkin aikaa, suurkonserttien määrä alkoi kasvaa aineisto (SVT 2018). Suurkonserteissa käyminen 2000-luvun alussa. Samaan aikaan konserttien kasvoi 15 vuodessa ikäluokasta riippuen 19–25 yhteydessä tapahtuva oheistuotemyynti muodosti prosenttiyksikköä (taulukko 2). Lasten ja nuorten entistä tärkeämmän osan artistien, managerien vapaa-aikatutkimuksen 15–29-vuotiaista vastaa- ja tapahtumajärjestäjien tulonmuodostuksesta. jista suurkonsertissa oli viimeisen vuoden aikana Suurimmille tähdille omien konserttikiertueiden käynyt 55 prosenttia (kuvio 3), eli suosion kasvu järjestäminen onkin tullut tuottavammaksi kuin on jatkunut. keikkojen myynti festivaaleille tai klubeille. Toisin Vuonna 2018 kuntien nuorisotyön käytet- kuin festivaaleilla, suurkonserteissa päähuomio on tävissä olevia tiloja oli noin 800 (Kalliomaa & yhdessä artistissa ja hänen ympärilleen rakenne- Ahonen-Walker 2019), ja monissa nuorisotiloissa tussa visuaalisesti näyttävässä spektaakkelissa, joka tarjotaan bändeille harjoitustiloja. Aloittelevan tuottaa mieleenpainuvan, muun yleisön kanssa bändin esiintyminen samassa paikassa onkin jaetun elämyksen. (Holt 2010.) luonnollista, ja siten nuorisotalot ovat kautta Vuonna 1999 Mestarit (Hector, Kirka, Pave aikojen tarjonneet tärkeän ponnahduslaudan mu- Maijanen ja Pepe Willberg) oli ensimmäinen koti- siikin parissa (Yle Helsinki 2010). Nuorisotalo- mainen kokoonpano, joka järjesti konsertin Hel- keikoilla esiintyy muita keikkapaikkoja enemmän singin Olympiastadionilla (Öystilä 2019). Cheek uransa alussa olevia muusikoita, sillä kunnallisen vuonna 2013 oli taas ensimmäinen yksittäinen nuorisotyön taloudelliset resurssit ovat rajalliset. suomalaisartisti, joka esiintyi Olympiastadionilla. Nuorisotalojen päätehtävä on kuitenkin toimia Skeptikot pitivät stadionkonsertin järjestämistä nuorten kokoontumispaikkana. Monilla pienem- suuruudenhulluutena, mutta molemmat Cheekin millä paikkakunnilla ne ovat ainoita paikkoja, keikat myivät nopeasti loppuun (Vedenpää 2013). joihin alaikäiset nuoret pääsevät sisälle. Vastaajista

TAULUKKO 2. SUURKONSERTEISSA KMINEN IKLUOKITTAIN VUOSINA 2002, 2017 JA 2020.

Ikäluokka tutkimusvuonna Käynyt 2002 (SVT 2018) Käynyt 2017 (SVT 2018) Käynyt 2020 15–19-vuotiaat 54 20–24-vuotiaat 54 25–29-vuotiaat 25–34-vuotiaat uom. Eri tilastoissa vanhin ikäluokka on jaoteltu eri tavalla.

SVT suuressa ulkoilmakonsertissa, suurhallissa tai stadionilla Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus suurkonsertit, esim. stadion, jäähalli, konsersali, ulkoilmakonser

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 nuorisotalokeikoilla oli viimeisen vuoden aikana massakulttuurin ominaispiirteestä, jossa suuret käynyt 33 prosenttia (kuvio 3), ja naiset kävivät investoinnit yksittäisiin, laajasti jaeltaviin kulttuu- nuorisotalokeikoilla miehiä enemmän. risiin sisältöihin tuottavat merkittävää taloudel- Kaverien järjestämillä keikoilla oli viimeisen lista voittoa, tuntuu siis pitävän paikkansa myös vuoden aikana käynyt 27 prosenttia ja itse järjeste- informaatioajan kulttuurituotannon taloudessa. tyillä keikoilla vain 8 prosenttia vastaajista (kuvio Digitaalinen verkko on mahdollistanut sen, 3). Kysymys on osittain päällekkäinen muiden että jokainen verkon käyttäjä voi altistua samoille elävän musiikin konserttien kanssa, sillä kaverien musiikkivaikutteille, koska musiikin jakeluka- järjestämät tai itse järjestetyt keikat realisoituvat navat ovat globaaleja. Viime vuosituhannella tyypillisimmillään nuorisotaloilla, klubeilla tai musiikin leviämistä rajoittivat maan rajojen sisällä amatööriteattereissa. Toki pienkeikkoja järjes- toimivat jakelijat ja musiikin kanavat sekä niitä tetään myös koulujen, opiskelijajärjestöjen ja hallinnoivat organisaatiot, kun taas digitaalisen, seurakuntien tiloissa sekä pihoilla, puistoissa ja verkossa toimivan palvelun voi tavoittaa käy- tanssilavoilla. tännössä kuka tahansa verkon käyttäjä (Sinn- Suomessa on kuutisenkymmentä ammatti- reich 2015). Globaalissa verkossa tietyt sisällöt teatteria (Suomen Teatterit 2020), joista valtaosal- tai niiden tarjontaa hallinnoivat palvelut saavat la on ohjelmistossaan musiikkiteatterinäytöksiä. enemmän vaikutusvaltaa sen sijaan, että valta Oman osallistumisen näkökulmasta erilaiset ama- olisi jakautunut moninaisille maantieteellisille, tööriteatterit ja kesäteatterit ovat nuorille tärkeim- poliittisille tai kulttuurisille toimijoille. piä. Musiikkiteatterien merkitys on kuitenkin Vaikutusvallan keskittymisen rinnalla myös suhteellisen vähäinen, sillä niissä kävi vuoden alan talous on kokenut muutoksen. Taloudellinen aikana vain 7 prosenttia vastaajista (kuvio 3), muutos on havaittavissa sekä tallennetun musii- 15–19-vuotiaat useimmin (12 %). kin vähittäiskaupan liiketoimintamallissa että elävän musiikin kulutustrendeissä. Tietyt elävän JOHTOPÄÄTÖKSET: MIHIN TÄSTÄ? musiikin klubitoimijat Suomessa ovat panneet merkille koko 2000-luvun ajan, että nuoriso Musiikin kuluttaminen on muuttunut 2000-lu- vähenee keikkapaikoilta (Rahkonen 2013). Sa- vulla varsin radikaalisti niin kuunneltavien artis- maan aikaan musiikin globaali kulutus kuitenkin tien kuin kuuntelun mahdollistavien välineiden kasvaa (Holt 2010) ja nuoret viihtyvät suurkon- osalta. Myös uuden musiikin ja musiikkikulttuu- serteissa ja festivaaleilla (Hallamaa & Vedenpää rin syntyyn vaikuttavat puitteet ovat muuttuneet. 2019). Ilmiö saattaa viitata siihen, että nuorten Samaan aikaan, kun musiikin talous painottaa kuuntelemat artistit ovat globaalisti tai kansal- live-esiintymisten merkitystä ansainnan mallina lisesti niin suosittuja, että heidän keikkojaan ei (Connolly & Krueger 2005), kohdistuu suora- yksinkertaisesti voi toteuttaa nykyisessä elävän toistoalustoilla kulutetun musiikin huomio suu- musiikin klubi-infrastruktuurissa. rempiin artisteihin, ja etenkin nuorten kuunteli- Musiikin kulutusmuutoksen saattaa havaita joiden elävän musiikin kiinnostus on keskittynyt siinä, että nuoret kävijät ovat vähentyneet pieniltä festivaaleihin ja suurkonsertteihin. Systeemiset ja keskisuurilta klubeilta. Mielenkiintoista on tekijät, kuten nuorten heikko kulutuskyky al- myös se, että elävän musiikin yhdistykset eivät koholimyyntiin tukeutuvassa elävän musiikin enää houkuttele nuoria samalla tavalla kuin ne klubimallissa, klubien suuret kiinteät kulut ja tekivät vielä 1990-luvulla. Nuorten, nuorten musiikin kanavien vähenemisen jouduttama aikuisten ja aikuisten musiikkimaut poikkea- huomion keskittyminen harvempiin sisältöihin, vat toisistaan merkittävästi, ja on huomattava, saattavat tuottaa ajan mittaan yhä harvenevan että esimerkiksi jo edesmennyt Nosturi (kuten joukon globaalisti kulutettuja kulttuurisia si- moni muukin pieni tai keskisuuri klubi) kan- sältöjä. Benklerin (2006) havainto 1900-luvun toi rock-klubin statusta. Näyttääkin siltä, että

TUTKIMUSARTIKKELIT informaatioajan populaarimusiikkikulttuuri on globaalisti menestyviin artisteihin. Massakult- niin erilaista, ettei sen ympärillä tapahtuva ruo- tuurista poiketen omaehtoinen musiikin teke- honjuuritason tuotanto organisoidu pienen ja minen on ollut aina tärkeää tietylle nuorisoseg- keskisuuren elävän musiikin tapahtumapaikkojen mentille. Nykyiset globaalit suoratoistoalustat ympärille samalla tavalla kuin esimerkiksi rauta- tuottavat infrastruktuuria menestykselle, mutta lanka-, rock-, punk- ja metallimusiikki aikanaan. vastavoimaisesti paikalliset nuorisotalot ja elävän Teini-ikäisenä fanitetut artistit ja genret säilyt- musiikin yhdistykset tarjoavat treenikämppiä tävät yleensä asemansa läpi elämän (Harrington, sekä esiintymistilaisuuksia skaalautumattomalle Bielby & Bardo 2010), ja voimme olla kohtuullisen tai pienimuotoiselle omaehtoiselle toiminnalle. varmoja siitä, että 10 vuoden päästä valtavirtai- Harjoittelutilojen ja sosiaalisen kanssakäymisen nen elävän musiikin tarjonta vastaa tämän hetken ohella pienet ja keskisuuret keikkapaikat sekä 15–19-vuotiaiden musiikkimakua – tavalla tai festivaalit tarjoavat uutta kulttuuria tuottaville toisella. Voidaanko rock-klubeja ajatella samankal- muusikoille olennaista esiintymiskokemusta. taisina kulttuuri- ja aikakausisidonnaisina elävän Festivaalit, joiden juuret ovat elävän musiikin musiikin keikkapaikkoina kuin tanssilavoja, jotka yhdistyksissä, ovat perinteisesti tarjonneet esiin- kukoistivat tanssimusiikin kulta-aikana 1950- ja tymismahdollisuuksia myös skaalautumattomalle 1960-luvuilla? Herääkin kysymys, minkälainen on kulttuurille. Esimerkiksi Ilosaarirockin Rekkalava tulevaisuuden rap- tai pop-keikkapaikka ja miten ja Provinssin alueohjelma tukeutuvat pitkälti se poikkeaa rock-klubista. paikallisiin esiintyjiin. Klubikulttuurin muutos ja klubien mukau- Elävän musiikin kokeminen muotoutuu uu- tuminen tai muuttuminen laajassa mittakaavassa delleen, kun keikka ja suoratoisto kohtaavat. esimerkiksi rap-klubeiksi on mielenkiintoista esi- Covid-19-epidemia sulki areenoiden ja kivijal- merkiksi kulttuuripalveluja suunniteltaessa. Vielä kaklubien ovet väliaikaisesti keväällä 2020 ja mielenkiintoisempaa on se, miten syntyperältään synnytti painetta elävän musiikin digitaaliseen digitaalinen kulttuuri, joka ei välttämättä ole kokemiseen. Monet toimijat niin Suomessa kuin koskaan ollut esillä helposti saavutettavilla ruo- muuallakin alkoivat lähettää elävää musiikkia honjuuritason pienillä ja keskisuurilla klubeilla, suoratoistona siten, että esityspaikalla ei ollut saattaisi niillä kukoistaa. Se, että massojen huo- lainkaan yleisöä. Musiikki siis esitettiin kivijalka- mio keskittyy harvempiin suurnimiin, näivettää klubilla tai muussa elävän musiikin tapahtuma- vääjäämättä pienten keikkojen kysyntää, koska paikassa, mutta artistin ja yleisön yhteinen tila oli suurkonsertin kokoluokan artisteja ei yksinker- digitaalinen. Tällä mallilla tuotettujen keikkojen taisesti voida tuoda alle tuhannen hengen klu- on kuitenkin hankala kohdata olemassa olevien beille. Kysynnän keskittyminen suurtarjontaan elävän musiikin tapahtumapaikkojen taloudellisia taas vastavoimaisesti vähentää ruohonjuuritason tarpeita, jotka nojaavat vahvasti ravintolamyyn- tarjontaa. Ruohonjuuritason toiminta on kui- tiin ja joiden takana on merkittävä fyysisen tilan ja tenkin erittäin tärkeää uuden kulttuurin ja sen asiakaspalveluhenkilökunnan muodostama kulu. artistien etabloitumiselle (Holt 2010). Pienten Uusia malleja digitaaliseen elävän musiikin ja keskisuurten keikkapaikkojen tarjonnan ro- kokemiseen synnytetään jatkuvasti. Esimerkik- mahtaessa saattaa ”kasuaali keikoilla käymisen si JVG toteutti vuoden 2020 vappukeikkansa kulttuuri” jäädä historiaan. Kuinka käy elävän 3D-pelimoottorien pyörittämässä virtuaalisessa musiikin kulttuurin monimuotoisuudelle? todellisuudessa ja sinne mallinnetussa Helsin- Tähteyteen ja suuruuteen keskittyvä kult- gissä (Mankkinen 2020). Tämä antaa osviittaa tuuri, jossa alhaalta ylöspäin syntyvän kasvun tulevaisuuden kehityssuunnasta, jossa keikka- tuottama ilmaisun monimuotoisuus puuttuu, kokemukseen kiinnitetään entistä enemmän saattaa synnyttää vajeen myös nuorison identitee- huomiota. Koronasulun aikana livestriimauksen teille, jos nuorten huomio keskittyy harveneviin, seuraamista kokeilleiden íhmisten voidaankin

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 olettaa jatkavan keikkojen seuraamista tällä ta- LÄHTEET valla myös tulevaisuudessa, kunhan tekniikka ja käytännöt kehittyvät. Onkin todennäköistä, Benkler, Yochai (2006) e wealth of networks. että suoratoistokeikat tulevat säilymään musiikin New Haven, CT: Yale University Press. kokemismuotona myös epidemian jälkeen. On Bennett, Andy (2006) Punk’s not dead: e con- mielenkiintoinen kysymys, yhdistyvätkö suora- tinuing signicance of punk rock for an older toistokeikat fyysisiin keikkoihin vai eriytyvätkö generation of fans. Sociology 40 (2), 219–235. ne toisistaan, mutta oleellista on niin ikään se, Bennett, Andy (2013) Music, style, and aging: minkälaisia sosiaalisia verkostoja uudet elävän Growing old disgracefully? Philadelphia, PA: musiikin kokemisen muodot tulevat tarjoamaan. Temple University Press. Voivatko uudet digitaaliset keikkapaikat tuottaa Bennett, Andy & Taylor, Jodie & Woodward, ympäristön, jossa alakulttuurit kokoontuvat ja Ian (ed.) (2014) e festivalization of culture. määrittävät itseään, vai ovatko ne yksittäisten Dorchester: Ashgate. musiikkisisältöjen markkinapaikkoja? Brennan, Matt (2010) Constructing a rough ac- Voimme olla varmoja, että markkinavetoiset count of British concert promotion history. suoratoistoalustat eivät yksinään kykene syn- Journal of the International Association for the nyttämään moninaisuutta ja moninaisuudesta Study of Popular Music 1 (1), 4–13. kumpuavaa kulttuurin elinvoimaisuutta. Kai- Connolly, Marie & Krueger, Alan B. (2005) kista musiikin tekijöistä tai muodoista ei voida Rockonomics: e economics of popular music. olettaa tulevan menestyneitä niillä mittareilla, NBER Working Paper No. w11282. Cam- jotka mittaavat kuunteluiden tai klikkausten bridge, MA: National Bureau of Economic määrää. Kuitenkin nämä muodot voivat olla Research. äärimmäisen arvokkaita tietylle marginaaliselle Deahl, Dani (2020) Spotify and Warner verkostolle. Esimerkiksi tilanne, jossa pieni artisti agree to an “expanded” global licens- tai artistijoukko Alahärmässä pystyy keräämään ing deal after months of negotiations. satunnaisille keikoilleen satapäisen yleisön, ku- e Verge April 1. https://www.theverge. vastaa hyvinkin elinvoimaista kulttuuria, kun taas com/2020/4/1/21203324/spotify-war- sadasta tai tuhannesta satunnaisesta kuuntelusta ner-agree-expanded-global-licensing-deal. suoratoistoalustalla ei voida päätellä samaa. (Viitattu 17.5.2020.) On kulttuurin kannalta oleellista, että musiik- Frith, Simon (2007) Live music matters. Scot- kia kuunnellaan, harrastetaan, esitetään ja koetaan tish Music Review 1 (1). http://scottishmu- myös ilman määrällisten mittareiden ohjausta. sicreview.org/Articles/1.1/Frith%3A%20 Erityisesti nuorten kohdalla olisi mahdollistettava Live%20Music%20Matters.pdf. (Viitattu musiikkikulttuurin ilmentymiä, jotka voivat py- 7.5.2020.) syä skaalautumattomina moninaisten verkostojen Frith, Simon (2013) e value of live music. subjektiviteettia ilmentävänä toimintana, koska Teoksessa Dietrich Helms & omas Phleps nuorena sisäistetyt käytännöt määrittävät aikuis- (eds) Ware Inszenierungen: Performance, Ver- iän toimintaa. Skaalautumattomalle kulttuurille marktung und Authentizität in der populären tulisikin antaa arvoa ja toiminnan puitteita – oli- Musik. Bielefeld: transcript Verlag, 9–22. vat ne sitten fyysisiä tai digitaalisia. Hallamaa, Teemu & Vedenpää, Ville (2019) Nuoret rynnivät suurkonsertteihin ja samal- VIITTEET la rock-klubit sulkevat oviaan: ”Spotify-aika ajaa massatapahtumiin”. Yle 22.10.2019. 1 Tutkimushaastattelut tehtiin 23.1.2020– https://yle./uutiset/3-11026712. (Viitattu 29.2.2020, joten tarkastelemme tätä edeltä- 7.5.2020.) vää aikaa. Harrington, C. Lee & Bielby, Denise D. &

TUTKIMUSARTIKKELIT Bardo, Anthony R. (2010) A life course per- Kinnunen, Maarit (2018) Total festival expe- spective on fandom. International Journal of rience: A mixed methods research approach Cultural Studies 13 (5), 429–450. to consumer experiences in Finnish cultur- Hebdige, Dick (1979) Subculture: e meaning al festivals. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin of style. London: Methuen. yliopisto. https://lauda.ulapland./hand- Hixson, Eliza (2014) e impact of young le/10024/63513. (Viitattu 17.5.2020.) people’s participation in events: Developing Kinnunen, Maarit (2020) Juurista latvoille: a model of social event impact. International Nuoret ja elävä musiikki. Helsinki: LiveFIN. Journal of Event and Festival Management 5 https://www.juuristalatvoille./hanke-info. (3), 198–218. (Viitattu 8.5.2020.) Hodkinson, Paul (2011) Ageing in a spectacu- Kinnunen, Maarit & Homi, Harri & Honka- lar “youth culture”: Continuity, change and nen, Antti (2020) Music consumption of community amongst older goths. e Brit- Generation Z: Segmenting adolescent mu- ish Journal of Sociology 62 (2), 262–282. sic event attendees. Julkaisematon artikke- Holt, Fabian (2010) e economy of live music likäsikirjoitus. in the digital age. European Journal of Cultu- Kinnunen, Maarit & Honkanen, Antti (2020) ral Studies 13 (2), 243–261. Ageing metal fans. Modern Heavy Metal Homi, Harri & Kinnunen, Maarit & Vallius, Conference (virtuaalikonferenssi), 23.– Salla (2020) Juurista latvoille: Nuorisomu- 24.6.2020, Helsinki. siikin toimiala-analyysi. Helsinki: Live- Koivisto, Juha (2019) Kotimaisesta yhdistystoi- FIN. https://90c1ba84-4c53-46b8-b98c- minnasta kohden kansainvälistä ketjuuntu- 9145bf3d711c.usrles.com/ugd/90c1ba_4 mista: Rytmimusiikkifestivaalikentän muu- 669bba473434f0cb35cd849b3c484ad.pdf. tokset Suomessa 2010-luvulla. Teoksessa (Viitattu 17.5.2020.) Maarit Kinnunen & Juha Koivisto & Mervi Ingham, Tim (2019) Who will own Spoti- Luonila (2019) Festivaalibarometri 2018: fy in ve years? Rolling Stone August 28. Yleiskatsaus ja olennaiset muutokset 2014– https://www.rollingstone.com/music/mu- 2018. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 28–33. sic-features/who-will-own-spotify-in-five- https://taju.uniarts./handle/10024/7146. years-876693/. (Viitattu 20.5.2020.) (Viitattu 7.5.2020.) Jokinen, Kimmo (2003) Kirjoitetut rockmuis- Koivisto, Juha & Luonila, Mervi (2015) Kes- tot: Musiikki muistina. Teoksessa Kimmo kustelua musiikkiliiketoiminnan ja festi- Saaristo (toim.) Hyvää pahaa rock’n’roll: So- vaalien muuttuvasta toimintaympäristöstä: siologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuu- Avainsanoina teknologia, konvergenssikehi- rista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden tys ja ”suuri tieto”. Teoksessa Mervi Luonila Seura, 40–61. & Juha Koivisto (toim.) ”Rock, ra(u)ha ja Juuti, Mikko (2017) Festarikävijöistä tuli vaati- rakkaus”: Festivaalibarometri 2014 ja katsaus via – järjestäjät kertovat: Enää ei riitä mehu- tapahtumien muuttuvaan toimintaympäris- kattitölkillinen temppujuomaa! Ilta-Sanomat töön. Pori: Turun yliopiston kauppakorkea- 15.7.2017. https://www.is./viihde/art- koulu, Porin yksikkö, 47–68. 2000005291128.html. (Viitattu 7.5.2020.) Kostiainen, Pasi (2019) Näkökulma: Stadion Kalliomaa, Johanna & Ahonen-Walker, Mari on uusi Tavastia – areenakonserttien suosi- (2019) Kunnallinen nuorisotyö Suomessa oon on viisi merkittävää syytä. Ilta-Sanomat 2019. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. http:// 31.12.2019. https://www.is./viihde/art- shop.kuntaliitto.fi/download.php?file- 2000006358044.html. (Viitattu 17.5.2020.) name=uploads/kunnallinennuorisotyo.pdf. LiveFIN (2020a) Festivaalien liikevaihto oli (Viitattu 7.5.2020.) vielä viime vuonna 192 miljoonaa euroa.

170 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LiveFIN 7.9.2020. https://www.liven./ Rahkonen, Aki (2013) Missä nuoriso luuraa? festivaalien-toimialatutkimus/. (Viitattu Selvitys Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:lle 25.9.2020.) alaikäisten konserttikäynneistä Nosturissa. LiveFIN (2020b) Venueiden liikevaihto oli Opinnäytetyö. Metropolia AMK. https:// viime vuonna lähes 175 miljoonaa euroa. www.theseus./handle/10024/61391. (Vii- LiveFIN 30.7.2020. https://www.liven. tattu 7.5.2020.) /venueiden-toimialatutkimus/. (Viitattu Rytmimanuaali (2020) Elävän musiikin yhdis- 25.9.2020.) tykset. https://www.rytmimanuaali./ura/ Luckerson, Victor (2019) iTunes is dead. What elavan-musiikin-yhdistykset/. (Viitattu will happen to its best feature? e Ringer 8.5.2020.) June 5. https://www.theringer.com/mu- Saarikallio, Suvi & Erkkilä, Jaakko (2007) e sic/2019/6/5/18653818/itunes-smart-play- role of music in adolescents’ mood regula- lists-feature-apple-spotify-streaming-servic- tion. Psychology of Music 35 (1), 88–109. es. (Viitattu 20.5.2020.) Savage, Mike (2006) e musical eld. Cultural Mankkinen, Jussi (2020) JVG tähdittää vappua Trends 15 (2–3), 159–174. uuden teknologian avulla – mallia otettu Siltanen, Mari (2019) Live Nation ostaa Fortnite-pelistä. Yle 30.4.2020. https://yle. enemmistön Blockfestistä. Yle 15.2.2019. /uutiset/3-11330068 (Viitattu 9.10.2020.) https://yle./uutiset/3-10648261. (Viitattu Mattila, Mattias (2020) Suomalaiset halut- 7.5.2020.) tomia maksamaan musiikista, mutta vi- Sinclair, Gary & Dolan, Paddy (2015) Heavy deopalveluita kyllä tilataan – asiantuntija: metal congurations: Music consumption, ”Ihmiset tottuivat, että musiikki on saatava subcultural control and civilizing process. ilmaiseksi”. Yle 14.5.2020. https://yle./uu- Marketing eory 15 (3), 423–441. tiset/3-11349923. (Viitattu 15.5.2020.) Sinnreich, Aram (2015) Music cartels and the Muikku, Jari (2017) Pro rata and user centric dis- dematerialization of power. Teoksessa Andy tribution models: A comparative study. Digi- Bennett & Steve Waksman (eds) e SAGE tal Media Finland, Finnish Music Publish- handbook of popular music. Los Angeles, CA: ers’ Association, Finnish Musicians’ Union, SAGE, 611–626. Finnish Society of Composers and Lyricists, Sweney, Mark (2019) Spotify buys podcast e Society of Finnish Composers. http:// rms Gimlet and Anchor. e Guardian www.musiikkikustantajat.web28.neutech. February 6. https://www.theguardian.com/ /uploads/UC_report_2018.pdf. (Viitattu technology/2019/feb/06/spotify-buys-pod- 7.5.2020.) cast-firms-gimlet-and-anchor-streaming- North, Adrian C. & Hargreaves, David J. prots-music. (Viitattu 17.5.2020.) (1999) Music and adolescent identity. Music Suomen Teatterit (2020) Jäsenteatterit. http:// Education Research 1 (1), 75–92. www.suomenteatterit./jasenteatterit/. (Vii- Nuttall, Pete (2009) Insiders, regulars and tour- tattu 7.5.2020.) ists: Exploring selves and music consump- Tarrant, Mark & North, Adrian C. & Hargreaves, tion in adolescence. Journal of Consumer David J. (2001) Social categorization, self-es- Behaviour 8 (4), 211–224. teem, and the estimated musical preferenc- Puukka, Päivi & Kaskinen, Miikka (2019) Yl- es of male adolescents. e Journal of Social lättävä tilasto: Musiikin kuuntelu on selväs- Psychology 141 (5), 565–581. sä laskussa, vaikka sitä on helpommin saata- Tervonen, Kari & Perämaa, Susanna & Kyyrä, villa kuin koskaan aiemmin. Yle 22.5.2019. Tommi & Sirppiniemi, Ano (2018) Kuin- https://yle./uutiset/3-10795255. (Viitattu ka suomalaiset kuuntelevat musiikkia: Miten 7.5.2020.) uudet tähdet syntyvät? Tutkimusraportti.

TUTKIMUSARTIKKELIT Helsinki: Teosto & IFPI. https://www. AINEISTOT teosto.fi/sites/default/files/files/Teosto_ IFPI_tutkimus_Kuinka_suomalaiset_kuun- LiveFIN (2019) Juurista latvoille: Nuorisokysely televat_musiikkia_2018.pdf. (Viitattu [sähköinen tietoaineisto]. 7.5.2020.) Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Tschmuck, Peter (2012) Creativity and innova- Nuorisotutkimusseura (1999) Nuorisoba- tion in the music industry. 2nd edition. Hei- rometri syksy 1999 [sähköinen tietoaineis- delberg: Springer. to]. Versio 2.0 (2018-07-19). Tampere: Vedenpää, Ville (2013) Cheekin toinenkin Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. http:// stadionkonsertti varattiin loppuun. Yle urn./urn:nbn::fsd:T-FSD2529. (Viitattu 9.12.2013. https://yle./uutiset/3-6975035. 7.5.2020.) (Viitattu 17.5.2020.) Purhonen, Semi & Rahkonen, Keijo (2007) Vedenpää, Ville (2018) Spotify raotti salaisuu- Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007 den verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosi- [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018- tuimpien poppareiden taskuun – pelkkää 07-18). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen klassista musiikkia kuunteleva tukee tietä- tietoarkisto. http://urn./urn:nbn::fsd:T- mättään Cheekiä ja Sannia. Yle 21.2.2018. FSD2953. (Viitattu 7.5.2020.) https://yle./uutiset/3-10085321. (Viitattu Spotify (2020) Spotify charts, TOP 200, Fin- 15.5.2020.) land [sähköinen tietoaineisto]. https:// Vuorensola, Annika (2015) Jari Sillanpää veti spotifycharts.com/regional//weekly/latest. stadionille lähes 40 000 katsojaa. Iltalehti (Viitattu 7.5.2020.) 17.8.2015. https://www.iltalehti./viihde/ SVT (2018) Suomen virallinen tilasto (SVT): a/2015081720190943. (Viitattu 17.5.2020.) Vapaa-ajan osallistuminen [sähköinen tietoai- Wessel, Maxwell (2011) Why Spotify will kill neisto]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www. iTunes. Harvard Business Review July 22. stat./til/vpa/tau.html. (Viitattu 7.5.2020.) https://hbr.org/2011/07/why-spotify-will- kill-itunes. (Viitattu 20.5.2020.) Wood, Emma Harriet & Kinnunen, Maarit (2020) Emotion, memory and re-collective value: Shared festival experiences. Interna- tional Journal of Contemporary Hospitality Management 32 (3), 1275–1298. Yle Helsinki (2010) Helsingin legendaari- set nuorten bänditilat vaakalaudalla. Yle 22.3.2010. https://yle./uutiset/3-5531315. (Viitattu 8.5.2020.) Öystilä, Rami (2019) Menestystarina Mestarit. Rytmimusiikin Syke 5.8.2019. http://www. saunalahti./~oystila/raimo/pepe/historiikki/ mestarit.html. (Viitattu 17.5.2020.)

172 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TAUSTA-ARTIKKELI

TUTKIMUSARTIKKELIT 174 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ÖNTSIL LEIKKIMIELISEN PELAILUN IEAALIEN JLJILL

TIMO KOPOMAA & MIKKO SALASUO

Kulttuurihistorioitsija Johan Huitzinga on teok- Tutkimustehtävä on kahtaalla: ensimmäiseksi sessaan Leikkivä ihminen (1967) määritellyt lei- halutaan selvittää, millaisia sisältöjä höntsäilylle kin muun muassa siten, että se on toimintaa on annettu ja missä ovat höntsä-termin juuret. tai askarointia, joka suoritetaan vapaaehtoisesti Toiseksi selvitetään sitä, millaisia sosiaalisia ja hyväksyttyjen, mutta ehdottoman sitovien sään- kulttuurisia merkityksiä höntsäämiseen sisältyy. töjen mukaan. Leikki on itse oma tarkoituksensa, Lopuksi pohditaan sitä, miksi höntsää suositaan ja mistä seurauksena ovat jännityksen ja ilon tunteet miksi se on niin palkitsevaa: mikä saa niin lapset sekä tietoisuus jostakin, mikä on ”toista” kuin ja nuoret, tytöt ja pojat kuin aikuisetkin yhdessä ”tavallinen elämä”. tai erikseen viihtymään suosimiensa pelien ja Höntsä on arkikielinen termi, joka viittaa leikkien parissa? usein ”leikkivän ihmisen” itseohjautuvaan ja Artikkelin keskeisenä aineistona ovat höntsää omaehtoiseen pelailuun yksin tai liikunnallisissa koskevat kirjoitetut muistelut, jotka Suomalai- pienryhmissä. Yleensä lapsuuteen ja nuoruuteen sen Kirjallisuuden Seura keräsi vuosina 2019 ja liittyvässä höntsäilyssä kilvoitellaan tai esitellään 2020. Lisäksi artikkelissa hyödynnetään Instag- näytteitä omista kyvyistä (vrt. Virtamo 1975, ram-verkkokommentteja ja -kuvia sekä yhdeksää 590). Tällaiseen liikunta- tai urheiluleikkiin viitosluokan oppilaan ainekirjoitusta. Aineisto törmääkin usein ympäristöissä, joissa lapset ja mahdollistaa trianguloivan tutkimusotteen, joka nuoret viettävät aikaansa: pihapiireissä, kouluissa, sopii höntsän kaltaisen sumearajaisen ja jäsenty- puistoissa, urheilukentillä tai erilaisissa rakenta- mättömän kulttuurisen ilmiön tutkimiseen (ks. mattomissa luonnon ympäristöissä. Denzin 1978). Vaikka käsitteenä höntsä onkin varsin yleises- Artikkelissa liikutaan useiden tutkimustra- sä käytössä ja vakiintunut myös suomen kieleen ditioiden rajapinnoilla. Höntsä on liikuntaa ja (Joki 2016), on se kulttuurisena ilmiönä jäänyt muistuttaa välillä urheiluakin (Hasanen 2017), tutkimuksessa katveeseen. Ainakin leikin, liikun- mutta sen normit ja tee-se-itse -käytännöt (DIY; nan, urheilun ja nuorisokulttuurien kulttuuri- Douglas 2014) ovat vahvasti sidoksissa lasten ja sista ja sosiaalisista maailmoista ammentavaan nuorten sosiaalisiin maailmoihin ja kulttuureihin höntsään ei olekaan helppo tarttua, sillä se ei (esim. Rannikko ym. 2014). Höntsä on tietysti kirjavine käytäntöineen, ilmenemismuotoineen myös leikkiä (Huitzinga 1967), joka tapahtuu ja vivahteineen asetu oikein minkään yksittäisen hyvinkin erilaisissa tiloissa ja ympäristöissä. Siksi teorian tai tutkimustradition raameihin. Hönt- se onkin eräänlaista lasten ja nuorten aktivismia, säilyn hahmottaminen ja tavoittaminen vaatii- jossa avointa ja julkista tilaa otetaan haltuun leikin kin monitieteistä otetta, joka tiukan teoreettisen ja pelin keinoin (Kopomaa 2008, 83–86). Höntsä analyysin sijaan edellyttää kuvailua, rajauksia ja on myös paljon muuta. hypoteesin kaltaisia tulkintoja. Se vaatii sellaista Höntsä-puheesta on 2000-luvulla moneksi abduktiivista otetta, jossa suuresta määrästä eri- (Joki 2016). Se liittyy yhtä lailla 1900-luvun lo- laisia tiedon palasia rakentuu totuudenkaltainen pulla nuoruuttaan eläneiden ”pihapeli-sukupolvi- selitys tai vahva hypoteesi (ks. Niiniluoto 2018). en” nuoruusmuisteluihin (esim. Salasuo, Piispa & Tässä tausta-artikkelissa höntsäämistä hahmo- Huhta 2016, 108–116) kuin pyrkimyksiin edistää tellaan ja tarkastellaan erilaisista näkökulmista. nykynuorten liikkumista ja hyvinvointia (esim.

TAUSTA-ARTIKKELI Naamanka, Pätynen & Kärkkäinen 2019). Lasten Pelin lopputulos ja kulku ovat ennakkoon aja- ja nuorten harrastuskulttuurin murrosten keskellä teltuina epävarmoja, sillä aloitteellinen pelaaja (ks. Salasuo tässä teoksessa) höntsästä on etsitty toimii luovasti. Peli ei suoraan tuota mitään, ja ratkaisua liian kilpailullisen ja tavoitteellisen ur- pelin jälkeen tilanne on yhtenevä peliä edeltävän heiluseuratoiminnan vastapainoksi ja korvaajaksi tilanteen kanssa. Peliä ohjaavat sen omat sään- (esim. Clement & Niemi 2020), mutta samalla nöt, konventiot, uudet lait. Pelin kulkuun liittyy siitä on myös tullut huippu-urheilumielisille väli- erityinen tietoisuus ktiivisestä ja toissijaisesta ne ilkkua, vähätellä ja leimata sellaista kevyempää arjesta poikkeavasta todellisuudesta. (Mt.) liikunnan harrastamista, jossa tulostavoitteet ovat Pelin ja leikin määritelmät taustoittavat ana- sivuroolissa tai puuttuvat kokonaan (esim. Räi- lyysia, jonka viitekehyksenä on toiminnan merki- sänen/HS 2018). Viimeksi mainittua merkitystä tysvälitteisyys, sisällöllisesti merkittävien teemo- onkin hyödynnetty esimerkiksi naisjalkapallon jen löytäminen ja juonellisuus (Alasuutari 2001; historiaa käsittelevän teoksen ironisessa nimessä Strauss & Corbin 1990). Tämän viitekehyksen Mitäs ne likat siä kentällä höntsää! (2011). läpi luetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) muistitietokeruusta 1.9.2019–28.2.2020 TULKINNAN KÄSITTEET, VIITEKEHYS saatuja kirjoituksia höntsäilystä. Keräyksen verk- JA AINEISTOT kosivun otsikkona oli ”Kerro meille harrastepe- lailustasi ja sen huippuhetkistä”. Sivustolla oli Käsitteellisesti höntsän olemuksen hahmottami- saatteena kirjoittajille kymmenkunta teemaa, joita seen sopivat klassiset leikin ja pelin määritelmät kirjoitelmissa ehdotettiin pohdittaviksi. Näissä (esim. Huitzinga 1967, Caillois 2012). Leikki ja suuntaa antavissa teemoissa pyydettiin kirjoittajia leikkiin osallistuminen on tyypillisesti vapaaeh- muun muassa määrittelemään höntsäilyä, kerto- toista, ja osallisuus itsessään merkitsee vapautta. maan mitä siihen kuuluu, kuvailemaan sen roolia Leikissä materiaaliset hyödyt tai yksilöllisten arjessa sekä kirjoittamaan lapsuuden pihapeleistä. tarpeiden tyydyttyminen eivät ole keskeisesti Muistitietokeräykseen vastasi kaikkiaan viisi- läsnä. Leikillä on aina oma aikansa ja paikkansa. toista henkilöä. Vastaukset muodostivat yhteensä Se on toistettavissa oleva henkinen panostus. 22 liuskaa tiivistä tekstiä. Vastanneista 9 oli mie- Leikki luo järjestystä ja on järjestystä. Tosi leik- hiä ja 6 naisia. Vastauksissa painottuivat odote- kiin sisältyy jännitystä, epävarmuutta, sattumaa tusti työikäisten ja eläkeläiset muistelut. Vaikka sekä jännityksen ja epävarmuuden purkamista. vastanneiden lukumäärä jäi alhaiseksi, käsiteltiin Leikeillä on omat arjesta poikkeavat sääntönsä. muisteluissa höntsäilyä varsin monipuolisesti. Toiminnallisessa leikissä mukana on kamppailua, Osa kirjoituksista oli koko elämänkaaren kattavia kaksintaistelua, joukkuekisaa, näytelmää, vapau- selostuksia, ja mukana oli myös lyhyempiä ja tumista ja järjestäytymistä. (Huitzinga 1967; ks. pintapuolisempia tekstejä höntsäilystä. Vaikka Bregenhøj 1981, 39.) muisteluiden sisällöt olivat kirjavia, oli niissä Filoso Roger Caillois (2012, 73–75) on myös paljon sellaisia samankaltaisuuksia ja yh- Johan Huitzingan lähtökohdista pohtinut pelin teneväisyyksiä, joista yhdessä muun aineiston määritelmää. Määritelmä tavoittaa hyvin myös kanssa on mahdollista konstruoida ”hypoteeseja” höntsäpelien ominaispiirteet ja lainalaisuudet. höntsäilystä. Caillois’lle peli on tilaisuus puhtaaseen tuhlauk- ”Johtolankojen” (Alasuutari 1989 löytämiseksi seen: ajan, tarmon, kekseliäisyyden ja taidokkuu- aineistoa täydennettiin Instagram-palveluun vuo- den tuhlaukseen. Hänen tarkastelunsa peleistä sina 2018 ja 2019 kirjoitetuilla kommenteilla tiivistyy seuraaviin väittämiin. Pelaajaa ei voi höntsä- ja niin sanotuista puulaakipeleistä sekä ai- pakottaa osallistumaan peliin ilman, että se me- hetta koskevilla kuvilla ja videoilla (ks. Duggan & nettäisi vetovoimansa ja hauskuuttavuutensa. Brenner 2013). Tämä sosiaalisen median aineisto Peli rajautuu yhdessä sovittuun tilaan ja aikaan. tarjosi tuoreen kosketuksen höntsän merkityksiin

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ja merkityksellistämiseen. Toisena täydentävänä on tarkoitettu höntsäkkä-sanalla. Murteiden sa- aineistona hyödynnettiin yhdeksän Helsingin nakirjassa, jonka aineisto on kerätty 1900-luvun Töölön ala-asteen koulun 5.-luokkalaisen vuonna alkupuolella, verbit höntsätä, höntsytä, höntsöttää 2019 kirjoittamaa kuvausta höntsäilystä koulu- kuvaavat siis huolimatonta, holtitonta tekemistä. ympäristössä. Ainekirjoituksia luettiin samaan Höntsäämisen vuosikymmenten saatossa tapaan sisällöistä merkityksiä etsien kuin muis- muuttunut merkityssisältö tuli ilmi myös erään teluita ja sosiaalisen median korpusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keruuohjeis- Tätä artikkelia varten tehty kirjallisuuskatsaus tuksen lukeneen ikäihmisen viestissä: sisälsi tuoreet nuorten liikkumisharrastuksiin liittyvät kotimaiset tutkimukset (esim. Haka- Jos ymmärsin oikein, tarkoitus on kerätä nen, Myllyniemi & Salasuo 2019). Erityisen tietoja turhanaikaisesta ajanvietteestä, johon kiinnostuksen kohteena olivat omatoimiurheilua liittyy olennaisena osana kollektiivisuus. ja vaihtoehtoista yhdessä liikkumista käsittelevät Ihminen ei höntsäile yksinään vaan kaltais- tutkimukset (esim. Hasanen 2017; Rannikko tensa seurassa. Höntsäilyyn liittyy kernaasti 2018). Edellisten lisäksi artikkelin taustatyössä pahantekoa tai ainakin häiriköintiä, mikäli hyödynnettiin liikunnan historiaa käsitteleviä jul- edelleen käsitin edes sinne päin. (N, 80) kaisuja, huippu-urheilijoiden elämäkertoja sekä erilaisia kuvauksia kansallisen harrastepelailun Useimmat höntsä-sanan johdannaiset viittaavat nykyisistä muodoista. rentoon, pingottamattomaan, päämäärättömään tekemiseen, jota entisaikoina on saatettu paheksu- HÖNTSÄN TULKINNAT akin. Mainitun Kielikello-lehden artikkelin loppu- kaneetti oli, että nykyisin höntsä-sanaperheeseen Leena Joki on kirjoittanut Kielikellossa (1/2016) liitetään mielikuvia iloisesta ryhmäliikunnasta, äänneasultaan kuvailevista sanoista artikkelin jossa ankaralla kilpailuhenkisellä asenteella ei ”Lähdetään höntsäämään!”. Jutussa kerrotaan, ole sijaa. kuinka Kielitoimiston sanakirjan toimitukselle Kielteisiä arvoja ei höntsäilyyn tai harrastepe- oli ilmiannettu vuonna 2015 verkkopalvelussa lailuun aineistossa liitetty. Tätä korosti myös pa- verbi höntsätä. Viestin myötä huomattiin, miten rikymppinen vastaaja, joka kirjoitti muistelussa: yleisessä käytössä sana oli. Yhteydenotossa oli viittaus Helsingin kaupungin liikuntaviraston En usko höntsäilyn aiheuttavan juuri kelle- järjestämiin jalkapallon höntsävuoroihin eli va- kään mielenpahaa, sillä höntsäilytoiminnan paaharjoitteluvuoroihin. Internet-selailun kautta onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä ja omis- selvisi, että höntsä tai höntsy eli ”leikkimielinen tautumista eri osapuolilta. (N, 21) pallopeli sattumanvaraisin joukkuein” on vapaa- ajan urheiluun liitetty termi. Kielitoimiston sana- Höntsäily-termi taipui aineistossa moneksi. Muis- kirjan määritelmää höntsäämisestä päivitettiin, teluihin kirjatut höntsäilyn muodot olivat pääosin ja nykyversion mukaan verbi ’höntsätä’ liitetään perinteisiä pelejä ja erilaisia niistä johdettuja sovel- varsinkin joukkueurheilusta puhuttaessa kepeään, luksia. Useimmin mainittiin jalkapallo, jääkiekko, rentoon tai huolettomaan liikkumiseen: Höntsät- kaukalopallo, salibandy, pesäpallo, koripallo ja tiin kentällä ihan vaan hupimielessä. lentopallo. Uudemmat tavat merkityksellistää Suomen murteiden verkkosanakirja (https:// höntsäily löytyivät Instagram-kuvapalvelusta. Ku- kaino.kotus./sms/) paljastaa höntsäily-sanan vissa ”#höntsäilyä” harrastavat nuoret esiintyivät historiallista taustaa. Verbi höntsytä viittaa holtit- esimerkiksi loikoillen kotioloissa tai melkeinpä tomaan kävelemiseen ja höntsyttää puolestaan teke- minkä tahansa suosikkiharrastuksensa äärellä. miseen ilman osaamista. Höntsäke on ollut muun Nuoret käyttivätkin Instagramissa höntsä-sanan muassa huolimaton ihminen. Reipasta ja huteraa yhteydessä muun muassa tunnisteita #loma, #va-

TAUSTA-ARTIKKELI paapäivä, #kesä, #viikonloppu, #hyvinvointi ja lopussa marraskuussa on päättäjäiset, joissa #sele. on ollut saunomista, syömistä ja erilaisten Höntsäilyn merkitys elää yhteiskunnan ja kunniamainintojen jakamista. (N, 51) kulttuurin mukana. Turhanaikaisesta ja jouti- laasta ajanvietosta siirryttiin pelien ja leikkien Muistelijoiden mukaan höntsä-pelailu ilmentää sosiaalisiin maailmoihin, ja sosiaalisen median inhimillistä kanssakäymistä ja valmistaa ihmistä aikana suunta näyttää olevan takaisin kohti jou- vuorovaikutustilanteisiin. Höntsässä korostuvat tilaisuutta. Tässä artikkelissa pitäydytään leikkien sellaiset joukkuepelien ideaalit kuin yhteistyö, ja pelien kulttuurisessa ja sosiaalisessa maailmassa, solidaarisuus ja toisen huomioiminen (vrt. Suomi vaikka sosiaalisessa mediassa tuotetut joutilaisuu- 2004, 175). Höntsäilykeruuseen osallistuneet den merkitykset ovatkin houkuttelevia. vastaajat korostivatkin peleihin osallistumisen sosiaalisia merkityksiä, kuten sosiaalisia taitoja ja MERKITTÄVÄKSI verkostoitumista (esim. Varmavuori/HS 2020). MERKITYKSELLISTYNYTTÄ KISAILUA Minusta jokaiselle tekee hyvää jonkin jouk- Kirjoitetuissa muisteluissa höntsäily kytkeytyy kuelajin harrastaminen sillä siinä oppii ennen kaikkea ryhmässä tekemiseen. Höntsäilyyn hurjasti sosiaalisia taitoja ja yhteen hiileen liitetään usein myös jokin tavoite, kuten fyysisen puhaltamista ja ystäväpiiri laajenee paljon. kunnon edistäminen ja ylläpitäminen: (M, 62)

En erityisesti kaipaa joukkuetta ympärilleni, Höntsän sosiaalisia merkityksiä korostettiin myös mutta liikkuminen ilman ”funktiota” ei ole Metropolia Ammattikorkeakoulun kehittämässä minulle läheskään niin mielekästä kuin pe- hankkeessa Höntsä – silta eteenpäin! (2018–2020; laaminen. (N, 42) https://www.hontsa.metropolia./). Hankkeessa höntsällä tarkoitettiin iloa tuottavaa, osaami- Ryhmässä pelaaminen näyttäytyykin aineistossa sesta riippumatonta ja kaikille avointa matalan ideaalityyppisenä höntsäilynä. Höntsäily on muis- kynnyksen liikuntatoimintaa sekä monialaista teluissa lähes synonyymi yhteisölliselle pelailulle, ohjaajuutta arjen toimintaympäristöissä. Hönt- jossa ei ole sijaa suorittamisen pakolle. Se on säily kattoi kaikenlaiset perinteisistä ja tunnetuis- ennen kaikkea rentoa yhdessäoloa ja toimimista. ta liikkumisen tavoista poikkeavat aktiviteetit. Yhteisen tekemisen myötä höntsäilyryhmä Lähtökohtia hankkeessa olivat nuorten vapaa- pysyy kasassa. Yhdessäolo voi olla aktiivista myös ajantoimintojen ohjaus, nuorten itsemääräämis- pelailun ulkopuolella. oikeuden tukeminen ja kehittämistyön kohteina olevien harrasteiden itsepalkitsevuus. Höntsäily ei ole teknisesti tai taidollisesti Samoin osallisuus oli esillä keruuaineistossa. loppuun hiottua, vaan ikään kuin ”joka- miesliikuntaa”. Höntsäilyssä ei tunneta liian Pelaajakaverit ovat minulle todella tärkeitä ja tiukkoja ikä-, sukupuoli- tai taitotasorajoja, olen onnellinen, että niin monta saman lajin pikemminkin ollaan matkassa periaatteella rakastajaa, ovat löytäneet toisensa! Tiedän, kaikki pärjää ja kaveria ei jätetä. (M, 52) että voin laittaa heille lähes mistä vain vies- tiä tai pyytää apua, vaikka jalkapallon kautta Höntsäilyyn kuuluu pelailun lisäksi sellainen toisemme tunnemmekin. Joukkueesta muo- «pesisporukka”-henki. Että meitä yhdistää dostuu tiivis yhteisö jo muutamasta treeni- se yhdessä tekeminen. Pelien lisäksi kevät- kerrasta. Meidän joukkueellamme on oma talvella käydään yhdessä syömässä ja laski- keskusteluryhmä Whatsapp:ssa, jossa vies- aisena laskemassa mäkeä. Lisäksi kauden tittelemme lähes päivittäin. (N, 21)

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Aineiston perusteella höntsäilyyn osallistujien Omassa jalkapallo höntsäjoukkueessani lukumäärä vaihtelee tapauskohtaisesti. Höntsätä on naisia viisikymppisistä yhdeksäntoista voi yksin tai kaverin kanssa, mutta mukana voi vuotiaisiin. Kaikilla meistä on jonkinlais- hyvin olla yli kymmenenkin osallistujaa. Vaikka ta urheilutaustaa tai harrastus on ohjautu- höntsäily voidaan yhdistää eritoten nuorten ta- nut esimerkiksi valmennuksen kautta. On paan olla ja toimia yhdessä, välittyy aineistosta, kiinnostavaa, kuinka erilaisia persoonia eri että höntsäily yhdistää myös aikuisia ja seniori- elämäntilanteista ja eri näkökulmista lajia ikäisiä. Erääksi höntsäilyn ideaaliksi määrittyykin, pelaa. Lapsuudessani halusin aloittaa jalka- ettei siihen kuulu iän mukainen ulossulkeminen pallon jo varhain, sillä perheessäni sitä ovat – päinvastoin. lähes kaikki pelanneet. Kun silloin 7-vuo- Muisteluissa kuvattiin, miten aikuinen saattaa tiaana halusin alkaa pelata, ei ollut tyttö- nuorten kanssa höntsätessään heittäytyä lapsen joukkuetta ikäisilleni, joten menin poika- maailmaan, kun lapset ja nuoret voivat puolestaan joukkueeseen. Muistan joukkueessa olleen olla kuvitellusti tähtipelaajia. muutama muukin tyttö, mutta ei poikien kanssa pelaaminen minua oikein haitan- Höntsäilyn viehätys on se, että hyvin eri nutkaan. Olen harrastanut vain jalkapalloa ikäiset (15–70 v.) voivat osallistua peliin ja ei-höntsä sekä höntsä mielessä. Nykyinen kaikille on tilaa. Kaikkia kannustetaan ja höntsäjoukkueeni muodostui jalkapalloa moni kouluaikana peliä vihannut ja siinä pelaavien lasten äitien innostuksesta, johon epäonnistuneeksi itsensä kokenut, on hönt- mielelläni yhdyin tyttöjoukkueen hajottua säilyn kautta saanut uuden ja positiivisen ja vanhennettua. Olen pelannut varsinaista kokemuksen pelistä. Hyvään pelitapahtu- sarjaa 8-vuotiaasta 16-vuotiaaseen ja muut- maan liittyy onnistumisen ilo ja kaikkien kin höntsäjoukkueen pelaajat olivat monet kannustaminen. Hyvä huumori ja ilo olla entisiä pelureita, joten joskus pelit ja treenit yhdessä (...) Harmikseni [katsojana peleissä] olivat tosi koviakin! (N, 21) pelaajien taidot ovat näiden vuosien kulues- sa parantuneet niin paljon, että kommelluk- Lähinnä nuorten keskuudessa esiintyvä ”e-hönt- sia ja hauskuutuksia tapahtuu vähemmän. sä” vaikuttaa olevan uusi virtaus digitalisoituvassa Mutta pelissä onnistumisia, hienoja lyön- kulttuurissa. E-höntsäily on monien joukkue- tejä, oivaltavia juoksuja ja huimia koppeja pelien tapaan edeltänyt nyttemmin vakiintu- tulee enemmän ja ne ilahduttavat kaikkia. neen muotonsa saanutta e-urheilua. Nuorten Myös vastapuolta. (N, 51) e-höntsäilyyn käyttämä aika on tämänkin Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tulosten (ks. Lainauksessa nousee esiin myös höntsäilyyn si- tämän teoksen tilasto-osio) valossa viikkotasol- säänrakennettu toive ja kokemus saada myönteis- la moninkertainen verrattuna perinteisempiin tä palautetta omasta suorituksesta sekä hauskuutta joukkuepeleihin varattuun aikaan. E-höntsäily itse pelistä. ei ole vierasta myöskään aikuisille, sillä monet Taitotaso tai ikä ei ole höntsäilyssä merki- digitaalisten pelien äärellä kasvaneet nuoret ai- tyksellinen tekijä, mutta aineiston perusteella kuiset höntsäilevät viikoittain e-urheilun parissa sukupuolella voi olla höntsäilyssä väliä. Erityisesti (Mäkinen 2019, 24). höntsäpelit mielletään usein poikien ja miesten Kuten edellä olevasta ilmenee, vaihtelevat harrasteiksi lajivalintoineen. Sukupuolittuneesta höntsäilyn muodot ja merkityksellistäminen ajan, perusvireestä huolimatta myös tytöt ja naiset paikan ja sosiaalisen kontekstin mukaan. Va- osallistuvat höntsäilyyn sekä omissa ryhmissään paamuotoisen höntsäilyharrasteen ja esimerkiksi että sekaryhmissä: vakavamman harrasteurheilun välille ei olekaan helppoa tai edes mielekästä vetää tiukkaa rajaa.

TAUSTA-ARTIKKELI Tiukan rajanvedon sijaan höntsäilyn voi tulkita den. Liikuntasosiologi Arto Tiihonen (2014) on mielentilaksi. Se merkitsee asennetta, suhdetta puolestaan kirjoittanut kokemusliikunnasta, jossa valittuun aktiviteettiin. Tehdään jotakin (yleen- lajitaitojen hallinta ja kilpailulliset tavoitteet eivät sä) liikunnallista ”rennosti ja tosissaan, mutta ei ole merkityksellisiä osallistumisen kannalta. Oman vakavissaan”. peliporukan onnistuessa on mahdollista kokea toisten kyvyt ikään kuin omina kykyinään. Tap- YHDESSÄ SOVITUT SÄÄNNÖT JA piollinen peli tai pelit eivät välttämättä kannusta KENTÄLLISET tasoltaan selvästi heikompaa joukkuetta.

Höntsä-porukka hyväksyttää keskuudessaan pelin Jossakin vaiheessa valmentajamme yrittivät säännöt, joita osallistujat noudattavat. Säännöt kasata joukkuetta ja sellainen pistettiinkin sekä tekevät pelaamisen mahdolliseksi että sääte- pystyyn. Muut lähiseutujen porukat olivat levät peliä. Osa säännöistä on sovellettavia, ja ne kuitenkin olleet kasassa kauemmin ja tu- sovitaan yhdessä, joiltain osin mahdollisesti erik- loksena peleissä oli pahimmillaan 40 juok- seen kunakin pelikertana tai tilanteen mukaisesti. sun häviöitä ja huono mieli kaikille meille. Kuvataiteilija-runoilija-futisvanhemman (Mäki Joukkueena pelaaminen unohdettiin pian. 2020, 34, 38) näkemys nuorten pelailusta on yleis- (N, 42) tettävissä höntsäilyyn: säännöt ovat selvät, vaikka eivät liian vakavasti otettavat, ja pelin päämäärä on Höntsäpeleistä on puhuttu matalan kynnyksen yksiselitteinen, mikä poikkeaa muusta elämästä. liikuntana, kun kaikki halukkaat voivat periaat- Tyypillisesti höntsäpelailun aloittamisen ehto- teessa tulla mukaan. Maantieteilijä Doreen Mas- na ja tavoitteena on mahdollisimman tasaväkisten seyn (2008, 184, 196) termein pelitapahtumissa joukkueiden muodostaminen. Myös sattuman voidaan havaita sattuman sanelemaa yhteenheitet- voidaan antaa vaikuttaa joukkueiden muodos- tyneisyyttä. Höntsäily ei kaipaa sääntöviidakkoa tamiseen. Kokoonpanot voidaan esimerkiksi onnistuakseen. arpoa ottamalla luku kahteen tai tekemällä jako pelipaidan värin mukaan. Lapsena, -80-luvun Savonlinnassa palloilut käynnistyivät pihapeleissä jalkapallon ja tos- Pelin sääntöjä on sorvattu niin, että peli olisi su- sekä lähikaukalon pipolätkän merkeissä. kaikkia kannustava. Pelaajat valitaan siten, Olennaista oli, että pelit aina syntyivät – ko- että jokainen sanoo vuorollaan joko yksi tai koonpanoilla ei ollut niinkään merkitystä. kaksi. Näin ei tule koulusta ikävästi mie- Sääntöjä rukattiin usein joustavasti kokoon- leen jääneet valintatilanteet, joissa monella panojen ja varusteiden mukaan. Tärkeintä pelaajalla on ikävä ilis, kun on jäänyt vii- oli, että joukkueet olivat tasaiset ja välillä meisten valittavien joukkoon. Tämä johtaa esimerkiksi kentän tähdet eivät saaneet siihen, että joukkueet ovat vuoroin tasavä- tehdä maaleja tai ampua täysillä. (M, 47) kisiä, vuoroin myös hyvin eritasoisia. Joskus miespelaajat päätyvät vahingossa kaikki sa- KISAILUN RISKIT malle puolelle. (N, 51) Höntsäpelit voivat olla luonteeltaan ”perushönt- Hyvässä tilanteessa höntsäpeliin osallistuvien vä- säilyä” tai vaihtoehtoisesti ”totista höntsää”. Pe- liset taitoerot eivät kasva niin suuriksi, etteivätkö lailun intensiteetti vaihtelee höntsä-porukan mu- kaikki paikalle tulleet kykenisi pelaamaan yhdessä. kaan. Vaihtelua syntyy myös yksilöiden pysyvästä Omaehtoista harrasteliikuntaa tutkinut liikunta- tai satunnaisesta kilpailullisuudesta ja näyttämisen tieteilijä Elina Hasanen (2017, 172) on todennut, halusta. Totinen pelailu, ”kun kaikki eivät aina että höntsä sallii myös urheilullisen pätemättömyy- mene hauskuus edellä”, saattaa vaatia pelaajalta

180 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 uhrauksia ja riskinottoa oman tai pelitovereiden kiaktivismia, jossa avointa julkista tilaa otetaan terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Iän haltuun (Kopomaa 2008, 83–86). Lapset, nuoret karttuessa ja terveysriskien todentuessa tärkeästä tai vanhemmat henkilöt voivat vallata tilan omaan harrastuksesta ollaan valmiita luopumaan, mutta liikunnalliseen toimintaansa tietyksi rajatuksi ehkä vasta pakon edessä. ajaksi.

Nurmi tosin oli sellainen, että siinä oli vaaral- Itse harrastin koko lapsuuteni joukkuees- lisia kuoppia siellä täällä ja moni meistä louk- sa jääkiekkoa, mutta treenivuoroja ei ollut kaantuikin näissä treeneissämme. Me nimit- koskaan tarpeeksi, ja omatoimipelailu ulko- täin aina pelasimme ”tosissamme”. Otimme kentillä oli vahvasti mukana arjessa. (M, 47) vastustajia kunnolla kiinni. Mustelmien saantia ei pelätty. Tuloksena oli että lähes joka Urbaaneihin, ”ei-urheilullisiin” liikunnan vaihto- kerta joku loukkaantui. Tuli murtumia, ve- ehtolajeihin on listattu muun muassa skeittaus, nähdyksiä, nilkka vääntyi jne. (M, 58) longboarding tai siis kruisaileva mäkirullalautailu, rullaluistimilla harrastettu bleidaus, kalliokiipeily Jääkiekko jäi olkapäävamman vuoksi ja siir- eli boulderointi ja kaupunkiympäristöä hyväksi- ryin taas säbään kun saimme kootuksi muka- käyttävä liikkumisen tapa, parkour sekä scoot- van porukan puulaakisarjaan. Pohjelihaksen taus eli temppupotkulautailu (Rannikko 2018, repeämä kertaa kaksi, kylkiluun murtu- 20–23). Harrastajien välinen yhteisöllisyys liittyy mat ja lopuksi polven eturistisiteen re- olennaisesti mainittuihin omatoimilajeihin, ku- peämä asettivat säbäurani vaakalaudalle. ten höntsäpeleihin. Kuntouttaessani polveani lääkäri kertoi, että Konkreettista omaehtoista tekemistä DIY/ luistelu on parempi polvelle kuin juoksu ja ITE-hengessä edustavat tilanteet, joissa ryhmä siitä innostuneena aloitin jääkiekkohöntsän kantaa kentälle omat pelivälineensä. Höntsäkäy- jo ties monennettako kertaa. Sillä tiellä olen, tänteiden myötä tila rakentuu harrastetaiteelle ja toki myös säbä on taas kuvioissa kuten mo- vapaalle kansalaistoiminnalle. Pelaajat kohtaavat net muutkin lajit. (M, 53) toisensa yhteisessä tekemisessä. Oikeastaan kysy- myksessä on DIT/TEKI-eetos eli Do-It-Together, Uuden pelikauden aloittaminen saattaa hieman ”tee kimpassa”, jonka varaan harrasteyhteisö ra- hirvittää, kun on selätettävä mahdollinen liikun- kentaa harjoittamansa aktiviteetin. takammo, jonka perustana on esimerkiksi huoli urheiluvammoista ja loukkaantumisesta. Yhteisiä pelivälineitä on ja ne kulkevat jon- kun auton takakontissa. Välineisiin kuuluu Vaikka olen kuntouttanut kaikkia näitä syöttörinki, punaiset törpöt pesien merkeik- vaivojani viime pesiskaudesta lähtien, eivät si ja joku on ostanut kirpparilta räpylöitä ne ole hävinneet mihinkään ja hivenen ah- yhteiskäyttöön. Mailoja jokainen kuljet- distaa, miten ne ensi kesänä treenaamiseen taa erikseen. Pelikenttä on usein valmiiksi vaikuttavat. Odotan kuitenkin kesää hullun piirrettynä, mutta jos ei ole, se piirretään lailla. Noin ylipäätään elämässä olisi muka- joko kahden- tai kolmen pesän suuruiseksi. vaa, jos voisi harrastaa pesistä niin kauan Riippuen kuinka paljon on pelaajia. (N, 51) kuin haluaa. (N, 42) Höntsälajit eivät ole ensimmäisenä kolonisoimas- ITSE TEHTYÄ, PORUKALLA KOETTUA sa pelipaikkaa tavalla, joka edellyttäisi erityistä urheilupaikkarakentamista. Usein tilapäisluon- Puisto- ja pihapelit ilmentävät eräänlaista tee-se- teisilla ratkaisuilla voidaan edetä ja niillä pärjätä. itse -käytäntöä (DIY; Douglas 2014) ja kaupun-

TAUSTA-ARTIKKELI Futista pelasin usein parhaan kaverini kanssa Helsingin Töölön ala-asteen koulun 5.-luok- myös kaksin ns. maalista maaliin peliä eli ns. kalainen on kuvannut koululiikunnan tilaa ja kuvitellut maalit (kivet yms.) suht lähellä toi- tilakäytäntöjä höntsäkirjoitelmassaan. Yleistäen siaan ja sitten vaan vuoron perään laukaisu ja leikin osuus vähenee lapsilla iän myötä välitun- torjuntaa. Joskus maali oli laitettu ylämäkeen tiliikunnassa ja urheilullisuus joukkuepelejä har- joten potkaisija sai laittaa kunnolla voimaa rastaen puolestaan kasvaa. potkuun että sai pallon edes maalille asti, kehitti voimaa jalkoihin : ) Keväällä haet- Meidän koulun välitunnit ovat monipuo- tiin ensimmäiset vähänkin kuivat paikat että lisia. Melkein joka välitunnilla pelataan päästiin potkimaan. Jääkiekkoa harrastimme jalka- tai koripalloa. Koripalloa ei aikai- tilanteen mukaan sillä kaukaloa ei lähellä ol- semmin pelattu niin paljon, mutta nyt nä- lut joten lampien jäät saivat kelvata ja sinne kyy monia pelaajia. Yleensä vanhemmat kuskasimme itse rakentamamme painavat oppilaat pelaavat jalkapalloa tai korista ja maalit pulkkien avustuksilla. (M, 62) pienemmät leikkivät. Olemme leikkineet kummiemme kanssa hurahurahäitä, stop- Kahden puun välissä kulunut nurmialue, pienta- pista, kuplahippaa, piilosta ja paljon muita lon takapihalta siintävä yksinäinen maalikehikko leikkejä (…) Koulussamme on välituntilai- tai kadun puolelta löytyvä koripallotelineen kyhä- naamo. Lainaamossa ”työskentelee” kaksi elmä muistuttavat satunnaista havainnoijaa siitä, 5. tai 6. luokkalaista omilla vuoroillaan. että monenkirjavat paikat saavat toimia nuorten Lainaamosta voi lainata palloja, pomp- omatoimisten pelailujen kenttinä. Niissä nuoret pakeppejä, naruja ja paljon muuta kivaa. itsekseen, perhepiirissä tai yhdessä kavereidensa Monet käyttävät lainaamoa ja se näkyy väli- kanssa rakentavat pallotellen liikunnallista maa- tunneilla. ilmaansa. Vanhat, juurevat pihapelit ja luonnon jäillä pelatut ottelut institutionaalisten tilojen ul- Peliporukka saa käyttöönsä avoimen, vapaan jul- kopuolella saavat muisteluissa kullatut kehykset. kisen tilan esimerkiksi puistossa etusijan mukaan, kuitenkin joskus niin, että pienempi ryhmä voi Kesällä jalkapalloa ja talvella jääkiekkoa tai joutua väistymään pois isomman alta. Harraste- katulätkää. Katulätkä oli silloin tossupalloa, lijaporukoiden yhdistetyt joukkueet ja etenkin jota pelattiin jääkiekkomailoilla ja tennispal- höntsäluonteiset kamppailut yhteisissä ystävyys- lolla. Jäitten tultua siirryimme tietysti jääken- otteluissa ovat mieleenpainuvia tapauksia. tälle. Todellakin taloyhtiömme fasiliteetit oli- vat koetuksella reippaan pelailumme vuoksi. Muutaman kerran kävi niin, että kun men- Lasittajalle olimme varmaan kultakaivos ja tiin kentälle, siellä oli jo muita, mutta yleensä rumat mustat kiekon jäljet reunustivat vaa- sellaisissa tilanteissa sovittiin näiden muiden leaa betonisokkelia talomme alaosassa. Myös kanssa että pelataan yhdessä. Se olikin haus- kuraiset tennispallon jäljet riivasivat raken- kaa. Joskus pelattiin kymmenvuotiaitten poi- nuksia puhumattakaan rikki menneistä ul- kien kanssa. Niitä piti tietysti varoa normaa- kovaloista. Myös meluhaittoja ilmeni (…) lia enemmän, ettei tullut telottua. (M, 58) Kun taloyhtiön korjausbudjetti ja asukkaiden hermot olivat riekaleina päättivät yhtiön mie- Höntsäpeliin riittää ahdas sali, koulun käytävä het rakentaa meille kentän pikkumetsään. tai kadunpätkä. Aiemmin, kun katuja ei hiekoi- Järkevä päätös, kiitos isät. Kenttä rakentui tettu ja autoliikennekin oli hiljaisempaa, voitiin talkoovoimin (…) Kaupungin hienoin tos- katupelinä harrastaa jääpalloa. Brasilialaisen jal- supallopyhäkkö (…) Kenttä, e Kenttä. kapallolegenda Pelén sanomaksi on kirjattu, että Kateellisia riitti. (M, 53) ”onnellinen on se lapsi, joka saa leikkiä kadulla!”

182 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 (Pelé ym. 2006, 21.) Pihapelejä suosien pihakatu- Onnistumisten hakeminen ja päteminen liittyvät liikennemerkistä löytyy pallo, lapsi ja vanhempi. höntsäpeleihin, mutta näitä ilmankin selvitään – oletettavasti ainakin seuraavaan harrastuskertaan PELAILUN TENHO asti. Hyvän ottelun tai peliratkaisun muistelu ja jälkipuinti voivat tosin olla mielessä jopa vuosi- Perushöntsääjälle vetovoimatekijänä valitussa kymmenten ajan, ehkä läpi koko elämän. harrastelajissa ei viime kädessä ole oma eikä esi- merkiksi omien lasten menestys. Suopotkupallon MM-kisoissa Hyrynsal- mella 2006 37-vuotiaana saksipotkumaali Kenties paluu pihapeleihin tulee tapahtu- pääareenalla. (M, 51) maan vasta oman jälkikasvun myötä, sillä haluan tarjota heille mukavia lapsuuden Kaukana ovat ne päivät, jolloin työyhteisöiden muistoja yhdessäolosta perheen ja ystävien ja yritysten puulaakiottelut keräsivät satoja ja kanssa myös muuten kuin sisätiloissa peli- sittemmin 1930–1950-luvuilla muutamia tu- konsolien ja puhelinten ääressä – ja mikä hansiakin katsojia (esim. Mäkelä 2004). Tänä olisikaan tähän parempi tapa kuin yhdessä päivänä höntsäpeleillä ei ole katsomoita, ei faneja, höntsäily! (M, 29) ei mediaa, ei mainostajia. Vain karnevalististen tapahtumien yhteydessä harrastepelailu saa yleisöä Tunnistettuina niin addiktio, riippuvuus kuin ja medianäkyvyyttä (Etelämäki 2006). myös ow-kokemus voivat tarjota tietoisesti hen- Suhde yleisöön ja katsojiin on eräs piirre, kisen pakopaikan tai nostattavan kokemuksen joka erottaa höntsäilyn järjestäytyneemmästä ja höntsääjälle. Flow-tilassa höntsääjä kokee olevan- usein sarjamuotoisesta pelaamisesta. Seuraavaan sa tehtävänsä tasalla ja luottaa siihen, että pystyy taulukkoon on koottu summaten edellä esitettyjä selviytymään siitä, minkä peli hänen eteensä tuo. painotuseroja, kun itseohjautuva höntsäpelailu ja Pelin tenhossa ja hallitsemattoman innostuksen toisaalta pelaaminen virallisluonteisissa, organi- vallassa höntsäpelaaja voi onnistua ikään kuin soiduissa joukkueissa asetetaan rinnan lasten ja tiedostamattaan ja asiaa erityisesti ennakoimatta nuorten vapaa-ajan harrasteliikunnan muotoina. selviytyä vaativasta urheilusuorituksesta. Liikuntaharrasteet ovat nykymaailmassa yksi yhteiskunnan tarjoamista kulutusmahdollisuuk- Koska minulla ei ollut paljoakaan varsinaista sista ja -valinnoista (Salasuo & Ojajärvi 2014). pelikokemusta, olin ensin ulkokentällä pal- Yksilöiden omakohtaisten höntsäilykäytänteiden loarka. Tässä kehityin mielestäni huimasti perusta on valinnaisessa, samalla välttämättömäk- kesän aikana. Muutaman kerran pääsin si koetussa liikunnan tarpeessa. ow-tilaan, jonka aikana tiesin että kaikki sujuu. (N, 42) Päivän päätteeksi ylimääräiset höyryt pihalle salibandyä pelaten.

TAULUKKO 1. ÖNTS JA ORANISOITU PELAAMINEN, ERIT LEIMAAVIA PIIRTEIT.

Höntsähenkinen pelailu Organisoidut joukkuemaalipelit

- urheilullinen pätemättömyys - lajitaitojen merkittävyys - tyypillisesti pihapelit - kilpailulliset tavoitteet - kaveruutta - yhteisyyttä - notkeat tilat joustavassa käytössä - institutionaaliset harrastetilat - yleisöllisyys

TAUSTA-ARTIKKELI Pipolätkää pikkupakkasessa! Työporukan Höntsäilyssä on tärkeää, että siihen voi kesken laitettiin konttorirotat liikkumaan! osallistua taitotasoon katsomatta. Pienpelien ja puulaakisarjoihin osallistumisen sekä mahdollis- Kun kiky ja tyky paiskaavat kättä. Meillä ten henkilökohtaisten taitoharjoitteiden kautta kilpailukykysopimuksen tuomat 24 lisä- aktiivisesti urheiluun suuntautunut pelimies tai työtuntia ohjattiin käytettäväksi liikuntaan. -nainen etenee halutessaan höntsästä valitsemiinsa Olemme siis kaikki ammattilaisurheilijoita kilpailullisempiin pelikäytäntöihin. Ikääntymisen ja se näkyy! Liikunnasta saatavalla lisävirral- myötä suunta voi olla vastakkainen. la käännämme työssä tulevat haasteet mah- Taidoilla ja kyvyillä on merkitystä höntsäi- dollisuuksiksi! lyssä, vaikka pelailua harrastettaessa korostuu toiminnan leikkimielisyys. Lopputuloksella on Arkiliikuntaan vaikuttava pakon ja vapauden hetkellisesti merkitystä osallistujille. Höntsän tär- välinen jännite (vrt. edellä Huitzinga 1967) näyt- kein kiitollisuuden aihe ja ”merkittävyystesti” on täytyi moniulotteisena yllä lainatuissa Instagram- kuitenkin pelin synnyttämä mielihyvä. Hauskuus kuvapalveluun sisältyneissä lyhyissä kommen- ja viihtyminen eivät ole höntsäilyyn sisällytettäviä toinneissa. lisäarvoja, vaan ne ovat pelailun perusta. Yhteistoimintaan sisältyy aina koniktien JOHTOPÄÄTÖKSET uhka inhimillisten vajavuuksien, esimerkiksi pätemisen tarpeen sekä arkielämän haasteiden Höntsäily näyttäytyy ennen kaikkea mielentilana vuoksi. Huumorin ja kivuuden osuus pelin ve- ja asenteena. Se on rentoa yhdessäoloa ja yhdessä tovoimatekijänä vähenee tai se saattaa väistyä, jos toimimista, jonka merkitys ja merkittävyys raken- pelitilanteet vaarantavat terveyttä tai jos harraste- tuu kulloisenkin toiminnan, ryhmän ja fyysisen pelailuun suhtaudutaan ylilyövällä vakavuudella. tilan sanelemin ehdoin ja mahdollisuuksin. Hönt- Höntsä jatkaa perinteisen urheiluetiikan ideaa säily yhdistetään usein yhteisölliseen pelailuun, amatööriydestä, siitä, ettei osallistuja saa ponnis- jossa ei ole sijaa suorittamisen pakolle. Tällaisena tuksistaan ja saavutuksistaan erityistä etua. Peleis- sen säännöt ovat epävirallisia ja mukailevat esi- sä toki vahvistetaan mieluusti mielikuvaa omista merkiksi urheilun normeja, mutta niitä luovasti kyvyistä, ja tunnustusta haetaan pelitovereilta. ja tilannekohtaisesti soveltaen. Kisailevat kanssapelaajat ovat pelin pääasiallinen Höntsäpeleissä yhdistyy itsetarkoituksellinen yleisö. Oman pihapiirin, puiston kulman tai leikki ja kilvoittelu. Välillä myös voiton tavoittelu. kentän höntsäporukalla on kaveruutensa, joka Höntsä on linkki leikin ja pelailun sekä tavoitteel- ei välttämättä väisty pelikauden hiljennyttyä. lisempien pelien välillä. Höntsän erottamiseksi Höntsään ei kuulu liiallinen ulkopuolinen tavoitteellisesta pelaamisesta, urheilusta, voidaan- ohjailu, vaan lähinnä toiminnan tilallinen mah- kin listata samanaikaisesti pelailun luonteeseen dollistaminen ja salliminen sekä siihen kannus- vaikuttavia vastakohtaisia, mutta peleissä rinnan taminen. Kiinnostavia ratkaisuja ovat olleet esi- esiintyviä piirteitä: merkiksi se, että on tarjottu sukupolvien välistä vuorovaikutusta tukevia höntsävuoroja perheille Leikkimielisyys Voiton tavoittelu omaehtoiseen liikuntaan sekä se, että on suun- Tasavahvat S niteltu lapsille ja nuorille peliareenoita, joissa peliryhmittymät Sekakentälliset htenäiset joukkueet kiinnostuksen mukaan voi ulkoilmassa harjoittaa Leppoistettua, Vaativaa, totista erityyppisiä joukkuepelejä. kevyttä pelailua Höntsäilyä leimaavat usein jaetut käytännöt Virallisluonteisia pelejä Do-It-Together, ”tee kimpassa” -hengessä. Sen va- äyttävyys tekemisessä T raan moni harrasteyhteisö rakentaa harjoittaman- sa aktiviteetin. Höntsäpelien harrastepaikkoina

184 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 toimivat paitsi urheilukentät, myös urbaanit dBzq30CSSImz1QWRHktRn2%2BCuD pihat, kadut, puistojen kulmat sekä avoimet LfMs0AHMrHBs%3D&reserved=0 luonnon ympäristöt. Höntsäilyn liikuntalajit (Viitattu 2.2.2021.) eivät lähtökohtaisesti edellytä erityistä urheilu- Denzin, Norman (1978) Sociological Methods: A paikkarakentamista, vaan ne hyödyntävät tarjolla Sourcebook. NY: McGraw Hill olevia ympäristöjä. Douglas, Gordon C. C. (2014) Do-It-Yourself Höntsäilystä on moneksi. Muisteluaineisto Urban Design: e Social Practice of Infor- ohjasi tulkitsemaan sitä ensisijaisesti liikunnallis- mal ”Improvement” rough Unauthorized ten pelien ja leikkien viitekehyksestä, jolloin esi- Alteration. City & Community 13: 1 March merkiksi e-höntsä ja nautinnollinen joutilaisuus 2014, 5–25. jäivät sivummalle. Luontevana lähtöoletuksena Duggan, Maeve & Brenner, Joanna (2013) e säilyy Huitzingaa (1967) mukaillen, että höntsäily Demographics of Social Media Users – 2012. on itsetarkoituksellista leikkiä, josta seuraavat jän- Pew Research Center, Internet & Technolo- nityksen ja ilon tunteet sekä tietoisuus jostakin, gy. February 14, 2013. https://www.pewre- mikä on ”toista” kuin ”tavallinen elämä”. search.org/internet/2013/02/14/social-net- working-site-users/ (Viitattu 2.11.2020.) LÄHTEET Etelämäki, Risto (2006) Funny Finnish Pursuits. Tampere: Kustannus Oy Aamulehti. Alasuutari, Pertti (1989) Erinomaista rakas Wat- Hakanen, Tiina & Myllyniemi, Sami & Sala- son. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Hel- suo, Mikko (toim.) (2019) Oikeus liikkua. sinki: Hanki ja jää. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Alasuutari, Pertti (2001) Laadullinen tutkimus. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tampere: Vastapaino. Valtion liikuntaneuvosto & Valtion nuo- Bregenhøj, Carsten (1981) Naamio, leikki ja risoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. järjestys. Teoksessa Pekka Laaksonen (toim.) Hasanen, Elina (2017) ”Me ollaan koko ajan Pelit ja leikit. Kalevalaseuran vuosikirja 61. liikkeessä”: tutkimus nuorten omaehtoisen Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, liikkumisen muodoista ja merkityksistä tilan 35–43. kehyksissä. University of Jyväskylä, Studies Caillois, Roger (2012/1967) Pelien määritel- in Sport, Physical Education and Health mä (Dénition du jeu, suom. Tapani Kil- 261. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. peläinen & Maria Valkama). Niin & Näin Huitzinga, Johan (1967) Leikkivä ihminen. Yri- 2/2012, 73–75. tys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemisek- Clement, Kristoer & Niemi, Johanna (2020) si (Homo ludens: Vom Ursprung der Kultur Lasten liikuntakasvatukseen pitää panostaa im Spiel, suom. Sirkka Salomaa). Helsinki: enemmän. Helsingin Sanomat, HS-mieli- WSOY. pide 24.10.2020. https://eur04.safelinks. Joki, Leena (2016) Lähdetään höntsäämään! protection.outlook.com/?url=https Kielikello 1/2016. https://www.kielikel- %3A%2F%2Fwww.hs.%2Fmielipide%2F lo./-/lahdetaan-hontsaamaan- (Viitattu art-2000006697161.html&data=04% 2.1.2021). 7C01%7C%7C3ae5af6d4bf2456fec4308d Kopomaa, Timo (2008) Leppoistamisen teknii- 8d19467ca%7Cc902b3ea1f8a4061a70b84 kat. Helsinki: Into Kustannus. 2a110349b5%7C1%7C0%7C637489782 Massey, Doreen (2008) Samanaikainen tila. 612550870%7CUnknown%7CTWFpbG Tampere: Vastapaino. Zsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQI- Mäkelä, Hannu (2004) Pallo pyörii jo Valkeakos- joiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVC kellakin. Valkeakoski: Mediapalvelu Hannu I6Mn0%3D%7C1000&sdata=7pUrI Mäkelä.

TAUSTA-ARTIKKELI Mäki, Teemu (2020) Poika ja pallo. Helsinki: hs.fi/mielipide/art-2000005748489.html Gummerus. (Viitattu 15.1.2021.) Mäkinen, Jarmo (toim.)(2019) Aikuisväestön Salasuo, Mikko & Ojajärvi, Anni (2014) Mel- liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja kein sata vuotta poikien liikkumista: elä- osallistuminen 2018. KIHU:n julkaisusarja, mäntapa ja fyysinen aktiivisuus neljän suku- nro 67. Jyväskylä: Kilpa- ja huippu-urheilun polven lapsuudessa ja nuoruudessa. Kasvatus tutkimuskeskus. https://www.urheilututki- & Aika 8:1, 98–112. mukset./web/julkaisut/7422/ Salasuo, Mikko & Piispa, Mikko & Huhta, He- Naamanka, Leea & Pätynen, Ritva & Kärkkäi- lena (2016) Huippu-urheilijan elämänkulku. nen, Ritva (2019) Höntsäily tukee nuorten Tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa. hyvinvointia. Dialogi 16.8.2019. https:// Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutki- dialogi.diak./2019/08/16/hontsaily-tukee- musseuran julkaisuja 166, Tiede. Helsinki: nuorten-hyvinvointia/ (Viitattu 15.1.2021.) Nuorisotutkimusseura. Niiniluoto, Ilkka (2018) Onko abduktio päät- Strauss, Anselm & Corbin, Juliet (1990) Basics telyä parhaaseen selitykseen? Ajatus 75:1, of Qualitative Research. Grounded eory 75–91. Procedures and Techniques. Newbury Park: Pelé, Duerte Orlando & Bellos, Alex (2006) Sage. Pelé. Helsinki: Otava. Suomi, Kimmo (2004) Weimarin työläisurhei- Rannikko, Anni & Harinen, Päivi & Kunin- lu – aitoa työläisurheilua? Teoksessa Kalervo kaanniemi, Hanna & Liikanen, Veli & Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät: kirjoituksia Ronkainen, Jussi (2014) Nuorten vaihto- liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yli- ehtoliikunta yhteisöllisen kasvun ja oppimi- opisto, Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. sen mahdollistajana. Kasvatus & Aika 8:3, Tutkimuksia 3/2004. Jyväskylä: Jyväskylän 36–48. yliopisto, 169–186. Rannikko, Anni (2018) Kamppailua kunnioi- Tiihonen, Arto (2014) Liikuntakulttuurin käsit- tuksesta. Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien teet muuttuvat ja muuttavat. Valtion liikun- moraaliset järjestykset. Nuorisotutkimusver- taneuvoston julkaisuja 2014: 6. Helsinki: koston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja Valtion liikuntaneuvosto. 201. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Varmavuori, Marjaana/HS (2020) ”Tubettaja Räisänen, Kari/HS (2018) Höntsää vai kilpailua Roni Back sai salibandysta ja jalkapallosta – Suomen jalkapalloilun nykymenoon kyl- apua myös koulunkäyntiin”. Helsingin Sa- lästyneet nuoret valmentajat listasivat teesit, nomat, Viikko 22, 5. joilla pääsemme arvokilpailuihin. Helsingin Virtamo, Keijo (toim.)(1975) Urheilun Fokus 1. Sanomat, mielipide 9.7.2018. https://www. Helsinki: Otava.

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LIITTEET

TILASTO-OSIO LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 LIITE 1. AASTATTELULOMAKE

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 HAASTATTELULOMAKE

Olen XX xx:stä hyvää päivää/iltaa. Teemme Valtion nuorisoneuvoston toimeksiannosta tutkimusta, joka koskee lasten ja nuorten vapaa-aikaa. Kysymysten läpikäynti vie noin 20 minuuttia. Olisiko sinulla hetki aikaa vastata?

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja analysoidaan tilastollisesti. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tavalla, jossa yksittäisiä tutkittavia ei voi tunnistaa.

(Alle 15-vuotiailla otetaan yhteyttä huoltajaan, jolle esitetään muutama kysymys, minkä jälkeen lapsi pyydetään puhelimeen.)

Alkuun muutama taustakysymys:

(ALLE 15-VUOTIAILLA SUKUPUOLI SUORAAN REKISTERISTÄ / NIMEN PERUSTEELLA) (15–29-VUOTIAILTA)

T1 Mikä on sukupuolesi? (1= tyttö/nainen, 2 = poika/mies, 3 = muu tai ei osaa tai halua sanoa)

(ALLE 15-VUOTIAIDEN VANHEMMILLE, 15–29-VUOTIAILLE ITSELLEEN) T2 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asuinpaikkaasi/-paikkaanne? KÄYTÄ APUNA OMAA ALUETUNTEMUSTASI, JOS VASTAAJA ON EPÄVARMA 1) Ison kaupungin keskusta 2) Ison kaupungin lähiö tai muu laita-alue 3) Pikkukaupungin tai pikkukunnan keskusta 4) Pikkukaupungin tai pikkukunnan harvaan asuttu laita-alue 5) Maaseutuympäristö 6) Ei osaa sanoa

T3 Mikä on äidinkielesi? 1) suomi 2) ruotsi 3) muu, mikä? (esikoodattuna ainakin venäjä, viro, somali, arabia)

LIITTEET VAPAA-AIKA

(JOHDANTOTEKSTI VAPAA-AIKAKYSYMYKSIIN) Vapaa-ajalla tarkoitetaan aikaa työn, koulun/läksyjenteon ja kotiin liittyvien velvollisuuksien ulko- puolella. Myös esimerkiksi harrastukset ja välitunnit, matkat kodin, koulun, ja harrastusten välillä kuuluvat vapaa-aikaan. Tässä haastattelussa olemme erityisen kiinnostuneita kulttuuriin ja mediaan liittyvästä vapaa-ajastasi.

(ALLE 15-VUOTIAILLE) Olemme kiinnostuneita lasten ja nuorten vapaa-ajasta. Sillä tarkoitetaan sitä aikaa, kun et ole koulussa tai tekemässä läksyjä tai kotitöitä. Myös esimerkiksi harrastukset ja välitunnit, matkat kodin, koulun, ja harrastusten välillä kuuluvat siis vapaa-aikaasi.

(K1 JA K2 KAIKILTA) (VAPAA-AIKATUTKIMUS 2009, 2012, 2015) K01 Kuinka paljon vapaa-aikaa sinulla on? 1) liian vähän 2) sopivasti 3) liikaa 4) en osaa sanoa

(K02A 10–29-VUOTIAILLE) (KYSYTTY VAPAA-AIKATUTKIMUKSESTA 2012 ALKAEN) K02A Onko sinulla jokin harrastus, aivan mikä tahansa? (LUE TARKENNUS: harrastuksella ei tarkoiteta vain ohjattua toimintaa vaan mitä tahansa sellaista, mitä pitää itse harrastuksenaan, vaikka sitä tekisi esim. yksin kotona.) (Kyllä / Ei / En osaa sanoa)

(K02B KYSYTÄÄN ALLE 10-VUOTIAIDEN VANHEMMILTA) K02B Onko lapsellasi jokin harrastus, aivan mikä tahansa? (LUE TARKENNUS: harrastuksella ei tarkoiteta vain ohjattua toimintaa vaan mitä tahansa sellaista, mitä pitää itse harrastuksenaan, vaikka sitä tekisi esim. yksin kotona.) (Kyllä / Ei / En osaa sanoa)

KAIKILLE, PAITSI 8, 11 VAIN JOS IKÄ 15–29 V. (VAPAA-AIKATUTKIMUS 2012, NB 2009, 2014) K03A Teetkö jotain seuraavista asioista? (kyllä / ei / EOS) 1) Teet musiikkia, esimerkiksi soitat tai laulat tai teet musiikkia tietokoneella 2) Kirjoitat, esimerkiksi blogia, sanoituksia tai novelleja 3) Piirrät, maalaat tai harrastat jotain muuta kuvataidetta (HAASTATTELIJALLE: MYÖS TIETOKONEELLA TEHTY HUOMIOIDAAN) 4) Valokuvaat tai videokuvaat, esimerkiksi kännykällä 5) Teet käsitöitä, kuten tuunausta, pienoismalleja, virkkaamista, nikkarointia 6) Näyttelet tai olet muuten teatteritoiminnassa 7) Harrastat tanssia, kuten hip-hop, baletti, moderni tanssi, kansantanssi 8) Käyt ulkona, kuten kahviloissa, baareissa, ravintoloissa 9) Luet kirjoja. Koulukirjoja ei tässä huomioida. 10) Pelaat tietokonepelejä, kännykkäpelejä tai konsolipelejä 11) Teet vapaaehtoistyötä

190 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 K03B KYSYTÄÄN, JOS JOKU KOHTA KYSYMYKSESSÄ K03A=KYLLÄ, ELI KYSYTÄÄN KAI- KISTA ASIOISTA, JOITA SANOO TEKEVÄNSÄ. 7–9-VUOTIAILTA KYSYTÄÄN AVOIMENA JA HAASTATTELIJA KOODAA LAPSEN VASTAUKSEN PERUSTEELLA K03B Kuinka usein? (1 = Päivittäin tai lähes päivittäin / 2 = viikoittain / 3 = kuukausittain / 4 = harvemmin / 99 = EOS)

K03C–K04 KYSYTÄÄN, JOS IKÄ≥10 JA JOS JOKU KOHTA KYSYMYKSESSÄ K03A=KYLLÄ, ELI KYSYTÄÄN KAIKISTA ASIOISTA, JOITA SANOO TEKEVÄNSÄ K03C Oletko kokenut tässä harrastuksessa kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua... (3 kyllä, usein / 2 kyllä, joskus / 1 ei ollenkaan / 99 eos)

K03D Entä kenen taholta olet kokenut tässä harrastuksessasi epäasiallista käytöstä? (3 kyllä, usein / 2 kyllä, joskus / 1 ei koskaan / 99 eos) 1) opettajilta tai ohjaajilta 2) omilta vanhemmiltasi 3) muilta aikuisilta 4) lapsilta / nuorilta 5) joltain muulta taholta, miltä? AVOIN ______

K04 Millaista epäasiallista kohtelua olet tässä harrastuksessa kokenut? Kuinka usein olet kokenut seuraavia? (3 usein / 2 joskus / 1 ei ollenkaan / 99 eos) 1) Vähättely tai aliarvioiminen 2) Ryhmän ulkopuolelle jättäminen 3) Pilkkaaminen ja nimittely 4) Seksuaalinen ahdistelu 5) Fyysinen väkivalta 6) Väkivallalla uhkaaminen 7) Syrjintä ohjauksen tai opetuksen saamisessa 8) Tilojen tai palvelujen esteellisyys (esimerkiksi liuskojen tai hissien puuttuminen)

KYSYTÄÄN JOS AINAKIN YHDESSÄ K03C = KYLLÄ. K05 KYSYTÄÄN VAIN KERRAN, VAIKKA K03C:SSA OLISI USEAMPI KYLLÄ-VASTAUS K05 Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä? (4= täysin samaa mieltä, 3=jokseenkin samaa mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, vai 1=täysin eri mieltä, 99= eos) 1) Kokemani epäasiallinen kohtelu on ollut jatkuvaa 2) Kokemani epäasiallinen kohtelu on vähentänyt harrastamistani 3) Kokemani epäasiallinen kohtelu on saanut minut lopettamaan harrastuksen 4) Olen kertonut epäasiallisesta kohtelusta jollekin 5) Olen saanut apua epäasialliseen kohteluun 6) Epäasiallisen kohtelun selvittely johti laajempiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen

LIITTEET KYSYTÄÄN, JOS IKÄ≥10 K06 Mikä seuraavista vaihtoehdoista omasta mielestäsi kuvaa parhaiten omaa kulttuurin har- rastamistasi? Harrastatko kulttuuria… (LUETTELE VAIHTOEHDOT) 1) Monipuolisesti 2) Yksipuolisesti 3) Siltä väliltä 4) En osaa sanoa (EI LUETA ÄÄNEEN)

JOS K06 = yksipuolinen K07 Seuraavaksi pyydämme sinua arvioimaan, mistä johtuu, että harrastat mielestäsi yksipuo- lisesti kulttuuria. Kuinka suuri merkitys seuraavilla syillä on? (LUETTELE VAIHTOEHDOT PAITSI EOS, 3=suuri merkitys, 2=jonkin verran merkitystä, 1=ei lainkaan merkitystä , 99=EOS) 1) ajanpuute 2) taloudelliset syyt 3) välineiden puute 4) osaamisen puute 5) kiinnostuksen puute 6) kiellot (esim. vanhempien) 7) kiusaaminen, syrjintä tai epäasiallinen kohtelu

K08–K11KAIKILTA. ALLE 10-VUOTIAILLA KYSYTÄÄN AVOIMENA KYSYMYKSENÄ JA KOODATAAN LAPSEN VASTAUKSEN MUKAISESTI

K08 Kuinka usein tapaat kavereitasi?

K09A Kuinka usein puhut puhelimessa kavereidesi kanssa? K09B Kuinka usein puhut puhelimessa vanhempiesi kanssa? PUHELIMESSA PUHUMISELLA TARKOITETAAN PERINTEISTÄ PUHELINYHTEYTTÄ

K10A Kuinka usein puhut kavereidesi kanssa netti- tai videoyhteydellä? K10B Kuinka usein puhut vanhempiesi kanssa netti- tai videoyhteydellä? ESIM. WHATSAP- PISSA. TEKSTI- TAI PIKAVIESTIYHTEYTTÄ TAI MUUTA KIRJOITETTUA EI SEN SIJAAN LASKETA MUKAAN.

K11A Kuinka usein viestittelet kavereidesi kanssa nettisovelluksilla ? K11B Entä kuinka usein viestittelet vanhempiesi kanssa nettisovelluksilla ? NETTISOVELLUKSILLA VIESTITTELYLLÄ TARKOITETAAN KIRJOITTAMISTA SISÄLTÄ- VÄÄ REAALIAIKAISTA YHTEYDENPITOA ESIMERKIKSI WHATSAPPISSA TAI CHATISSA.

VASTAUSASTEIKKO K08–K11: Päivittäin tai lähes päivittäin / Suunnilleen joka viikko / Suunnilleen joka kuukausi / Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin / En koskaan / En osaa sanoa

192 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 KYSYTÄÄN 15–29-VUOTIAILTA (VAPAA-AIKA 2015) K12a Kuinka tärkeitä seuraavat asiat ovat sinulle median käytössä? LUETTELE VAIHTOEHDOT PAITSI EOS, 3=Hyvin tärkeä, 2=jonkin verran tärkeä, 1=ei lainkaan tärkeä, ei osaa sanoa

1) Yhteydenpito ystäviin 2) Yhteydenpito muihin ihmisiin 3) Julkkisten ja idolien seuraaminen 4) Ajankulu ja viihde 5) Tiedonhaku 6) Ajankohtaisasioiden seuraaminen 7) Asioihin vaikuttaminen 8) Media tukee harrastustani 9) Mediankäyttö tarjoaa mahdollisuuden omaan rauhaan ja yksinoloon 10) Median avulla voin ilmaista itseäni 11) Muu, mikä?

KYSYTÄÄN 7–14-VUOTIAILTA K13 Onko teillä isän, äidin tai muiden perheen aikuisten kanssa tapana tehdä jotain näistä yhdessä? (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa) 1. Pelata 2. Käyttää nettiä 3. Katsoa telkkaria 4. Kuunnella musiikkia 5. Lukea

K14 KYSYTÄÄN 7–14-VUOTIAILTA K14a Tuleeko teillä isän, äidin tai muiden perheen aikuisten kanssa riitaa siitä... (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa) (7–9-vuotiailla haastattelija tulkitsee lapsen vastauksen ja sovittaa sen vastausasteikkoon) kuinka paljon saa pelata 1) Kuinka paljon saa käyttää nettiä 2) Kuinka paljon saa katsoa telkkaria

K14b Entä tuleeko teillä isän, äidin tai muiden perheen aikuisten kanssa riitaa siitä… (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa) 1) Millaisia pelejä saa pelata 2) Mitä netissä saa tehdä 3) Mitä telkkarista saa katsoa

K15 KYSYTÄÄN VANHEMMILTA K15a Tuleeko teillä lapsen kanssa riitaa, siitä... (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa) kuinka paljon saa pelata 1) Kuinka paljon saa käyttää nettiä 2) Kuinka paljon saa katsoa telkkaria

LIITTEET K15b Entä tuleeko teillä lapsen kanssa riitaa siitä… 1) Millaisia pelejä saa pelata 2) Mitä netissä saa tehdä 3) Mitä telkkarista saa katsoa

K16 ja K17 KYSYTÄÄN VANHEMMILTA K16 Rajoitatko lastesi puhelimen käyttöä teknisin apuvälinen, kuten siihen sopivin sovelluksin, kuten ScreenTime, Family Link? (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa)

K17 Seuraatko lapsesi liikkumista puhelimiin ladattavilla paikannussovelluksilla kuten Life360, ElisaPerhe, GoogleMaps? (Usein / Joskus / Ei / En osaa sanoa)

K18a KYSYTÄÄN KAIKILTA VÄHINTÄÄN 10-VUOTIAILTA LAPSILTA K18a Minusta sopiva aika vapaa-ajalla ruudun parissa päivän aikana on… (Alle 2 tuntia / 2–3 tuntia / yli 3 tuntia / En osaa sanoa)

18b KYSYTÄÄN 10–14-VUOTIAIDEN VANHEMMILTA K18b Minusta sopiva aika vapaa-ajalla ruudun parissa päivän aikana LAPSELLENI on (Alle 2 tuntia / 2–3 tuntia / yli 3 tuntia / En osaa sanoa)

KYSYTÄÄN 15–29-VUOTIAILTA K19 Kuinka usein katsot seuraavilla tavoilla tv-ohjelmia tai elokuvia? TÄSSÄ KYSYTÄÄN ERI TAVOISTA KATSOA KUVAOHJELMIA RIIPPUMATTA SIITÄ, MILLÄ LAITTEELLA SE TA- PAHTUU) (LUETTELE VAIHTOEHDOT monta kertaa päivässä, päivittäin tai melkein päivittäin, muutaman kerran viikossa, viikoittain, harvemmin tai ei ollenkaan

1) perinteinen TV, jota katsotaan ohjelma-aikaan (”suorana”) 2) perinteisestä TV:stä (maksullinen tai maksuton kaapeli- tai satelliittitelevisio) tallennetut ohjelmat (esim. tallentava digiboksi) 3) netin maksulliset videopalvelut (kuten Netix, HBO, ViaPlay) 4) netin maksuttomat videopalvelut (kuten Youtube, Yle Areena) 5) elokuvissa käyminen

KYSYTÄÄN 15–29-VUOTIAILTA K20 Kuinka usein kuuntelet musiikkia seuraavilla tavoilla? (monta kertaa päivässä, päivittäin tai melkein päivittäin, muutaman kerran viikossa, viikoittain, harvemmin tai ei ollenkaan) 1) Perinteinen radio, jota kuunnellaan suorana 2) Fyysiset tallenteet (kuten CD-levyt) 3) Suoratoistopalvelut (kuten Spotify, Youtube)

KYSYTÄÄN 15–29-VUOTIAILTA K21 Oletko käynyt viimeisen vuoden aikana musiikkitapahtumissa (konsertit, festarit, dj-keikat, musikaalit yms.) Kyllä / ei / EOS

194 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 JOS K21 = KYLLÄ K22 Kuinka monta kertaa olet käynyt viimeisen vuoden aikana… (VASTAUS KIRJATAAN ARVIOITUNA LUKUMÄÄRÄNÄ, JONKA EI TARVITSE OLLA TARKKA) 1) Musiikkifestarilla (tai muulla festarilla, jonka ohjelmaan kuuluu musiikkia) 2) Suurkonsertissa, esim. stadion, jäähalli, konserttisali, ulkoilmakonsertti 3) Klubilla tai ravintolassa katsomassa keikkaa 4) Nuorisotalokeikalla 5) Musiikkiteatterissa 6) Keikalla, jonka olen itse järjestänyt 7) Keikalla, jonka kaverit ovat järjestäneet 8) Muulla keikalla, millaisella?

K23 Ihailetko tai fanitatko jotain muusikkoa tai bändiä? (Kyllä / ei / EOS)

JOS K23 = KYLLÄ K24a Ketä muusikkoa tai bändiä ihailet tai fanitat tällä hetkellä eniten? (jos ei ole selkeää suosikkia, voi nimetä yhden tärkeimmistä)? (AVOIN)

K24b Miten ihailusi tai faniutesi ilmenee? (Kyllä / ei / EOS) a) kuuntelen paljon idolini musiikkia b) omistan idolini levyjä c) olen käynyt idolini konsertissa d) seuraan idoliani tai häntä koskevaa keskustelua sosiaalisessa mediassa e) seuraan idoliani tai häntä koskevaa keskustelua muissa tiedotusvälineissä f) olen lähettänyt idolilleni fanipostia (joko kirjeitse tai sähköisessä muodossa, esim. yksityisviestillä) g) käytän fanipaitoja tai muita faniudestani kertovia vaatekappaleita h) minulla on muita idoliini liittyviä fanituotteita tai oheismateriaaleja i) otan idoliltani vaikutteita pukeutumiseeni ja tyyliini j) koen idolini maailmankatsomuksen tai elämänasenteen itselleni läheiseksi k) jokin muu, mikä _____

K24c Onko sinulla on ystäviä, joilla on sama ihailun tai faniuden kohde? (Kyllä / ei / EOS) K24d Onko sinulla sisaruksia, joilla on sama ihailun tai faniuden kohde? (Kyllä / ei / EOS) K24e Onko vanhemmillasi tai jommallakummalla heistä sama ihailun tai faniuden kohde? (Kyllä / ei / EOS)

Nyt muutama kysymys netin käytöstä

(VAPAA-AIKATUTKIMUS 2015) (15–29-VUOTIAILTA) K28a Kuinka usein teet seuraavia asioita netissä? (LUETTELE KOHDAT JA VASTAUSVAIH- TOEHDOT PAITSI EOS YKSITELLEN) monta kertaa päivässä / päivittäin tai melkein päivittäin / muutaman kerran viikossa / viikoittain / harvemmin tai en ollenkaan / eos

LIITTEET (10–14-VUOTIAILTA) K28b Teetkö joskus seuraavia asioita netissä? (LUETTELE KOHDAT JA VASTAUSVAIHTO- EHDOT PAITSI EOS YKSITELLEN) (Kyllä / Ei / EOS)

1) Pelaat 2) Haet tietoa 3) Seuraat ajankohtaisia asioita ja uutisia 4) Välität edelleen muiden tekemiä sisältöjä (esim. uutisten tai blogikirjoitusten linkittäminen) 5) Luet tai katselet muiden käyttäjien tuottamia sisältöjä (esim. YouTubessa, Facebookissa, Tumblrissa) 6) Kommentoit tai tykkäät muiden käyttäjien tekemistä päivityksistä tai heidän jakamistaan sisällöistä netissä 7) Osallistut julkisiin nettikeskusteluihin (esim. avoimet keskustelufoorumit, videoiden ja lehtijuttujen julkinen kommentointi) 8) Osallistut yksityisiin nettikeskusteluihin (eli niin, että niihin osallistuu vain tietty porukka, esim. WhatsAppissa) 9) Jaat itse ottamiasi kuvia tai videoita julkisesti (ELI NIIN ETTÄ KUKA TAHANSA VOI NE NÄHDÄ) 10) Jaat itse ottamiasi kuvia tai videoita yksityisesti (esim. kavereille) 11) Jaat itse tekemiäsi kuva- tai videomuokkauksia (esim. meemejä tai remixejä) 12) Ylläpidät blogia tai videoblogia tai tubetat 13) Kuuntelet äänikirjoja 14) Kuuntelet podcasteja

10–29-VUOTIAILTA K29 Oletko kokenut netissä kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua? (usein / joskus / ei / EOS)

JOS KYLLÄ K30 Millaista kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista kohtelua olet netissä kokenut? Kuinka usein olet kokenut seuraavia? (3 kyllä, usein / 2 kyllä, joskus / 1 ei ollenkaan / 99 eos) 1. Vähättely 2. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen 3. Pilkkaaminen ja nimittely 4. Seksuaalinen ahdistelu 5. Väkivallalla uhkaaminen 6. Muu, mikä (AVOIN)

KAIKILTA K31 Seuraatko jotain tubettajaa? (Kyllä / ei / EOS)

JOS KYLLÄ K32A Kuka on suosikkitubettajasi? (avokysymys, mainitse mieluiten vain yksi nimi)

K32B Mikä tekee suosikkitubettajastasi mielestäsi kiinnostavan? (avokysymys)

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 Seuraavaksi muutamia kysymyksiä kehosta ja sen muokkaamisesta

KYSYTÄÄN 15–29-VUOTIAILTA (NB 2009) K33 Käytkö kuntosalilla näyttääksesi paremmalta? (KYLLÄ / EI / EOS)

K34 Onko sinulla korvakoru? (KYLLÄ / EI / EOS)

K35 Onko sinulla lävistys tai lävistyksiä? (tarkennus: ei korvakoru, vaan nenä-, napa- kieli- tms. lävistyksiä) (KYLLÄ / EI / EOS)

K36 Onko sinulla tatuointi tai tatuointeja? (KYLLÄ / EI / EOS)

JOS KYLLÄ K37 Valitse parhaiten itseesi sopiva vaihtoehto asteikolla yhdestä viiteen siten, että… 1= Tatuoinnin ottaminen oli hetken mielijohde, 2, 3, 4, 5= Tatuoinnin ottaminen oli pitkän harkin- nan tulos 1 = Tatuointi on vain koriste 2, 3, 4, 5= Tatuoinnilla on jokin syvempi merkitys 1= Tatuoinnin ottajat ovat oman tien kulkijoita 2, 3, 4, 5= Tatuoinnin ottajat ovat massan mukana menijöitä

JOS EI K38 Valitse parhaiten käsitystäsi vastaava vaihtoehto asteikolla yhdestä viiteen siten, että… 1= Tatuoinnin ottaminen on hetken mielijohde, 2, 3, 4, 5= Tatuoinnin ottaminen on pitkän harkinnan tulos 1 = Tatuointi on vain koriste 2, 3, 4, 5= Tatuoinnilla on jokin syvempi merkitys 1= Tatuoinnin ottajat ovat oman tien kulkijoita 2, 3, 4, 5= Tatuoinnin ottajat ovat massan mukana menijöitä

Lopuksi kysymys järjestöihin kuulumisesta

10–29-VUOTIAILTA (K39 a ja b VAPAA-AIKATUTKIMUS 1998 ALKAEN) K39A Kuulutko jäsenenä johonkin seuraan, kerhoon, yhdistykseen tai järjestöön? (HUOM! Voit vastata kyllä myös siinä tapauksessa, vaikket osallistuisi konkreettiseen toimintaan.) Niillä tarkoitetaan esimerkiksi urheilu- tai liikuntaseuraa, partiota, 4H-toimintaa, nuorisojärjestöjä, taide- tai kulttuuriyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä tms. (HAASTATTELIJALLE OHJEISTUKSEKSI, ETTÄ TARKOITETAAN NIMENOMAAN KOL- MANNEN SEKTORIN JÄRJESTÄMÄÄ TOIMINTAA, EI KAUPALLISTEN YRITYSTEN TAI JULKISEN SEKTORIN (KUTEN KUNNAN) TOIMINTAA. JÄRJESTÖTOIMINTAA EIVÄT SIIS OLE ESIM. NUORISOTYÖN PALVELUT, KOULUN KERHOT, TANSSI- JA MUSIIKI- OPISTOT...) (Kyllä / Ei / En osaa sanoa)

K39B Entä oletko mukana jonkun seuran, kerhon, yhdistyksen tai järjestön toiminnassa? (Kyllä / Ei / En osaa sanoa)

LIITTEET (VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018) K40 Minkälaiseen järjestötoimintaan osallistut tai kuulut jäsenenä? a) urheilu- tai liikuntajärjestö (urheiluseura, liikuntaseura…) b) kulttuurijärjestö c) sosiaali- ja terveysalan järjestö d) ihmisoikeusjärjestö e) luonnonsuojelujärjestö f) poliittinen järjestö g) muu, mikä?

41 Kuinka tyytyväinen olet vapaa-aikaasi kouluarvosana-asteikolla 4–10? 42 Kuinka tyytyväinen olet ihmissuhteisiisi kouluarvosana-asteikolla 4–10? 43 Kuinka tyytyväinen olet terveydentilaasi kouluarvosana-asteikolla 4–10? 44 Kuinka tyytyväinen olet elämääsi kouluarvosana-asteikolla 4–10?

***

Kysyisin vielä lopuksi muutamia taustakysymyksiä 10–29-VUOTIAILTA

T04 Koetko kuuluvasi vähemmistöön seuraavien asioiden suhteen? (KYLLÄ, PALJON / KYLLÄ, VÄHÄN / EN / EOS) a) Etninen tausta b) Uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus c) Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti (kuten homo, lesbo, transihminen tai intersukupuolinen) d) Vammaisuus tai pitkäaikaissairaus e) Ulkonäkö (kuten ihonväri, pukeutuminen tms.) f) Jokin muu vähemmistö

T05 Mikä on ylin tähän mennessä suorittamasi tutkinto? (VAIN YKSI ELI YLIN TUTKINTO MERKITÄÄN. LUETELLAAN VAIHTOEHDOT VAIN TARVITTAESSA.) a) Yliopistotutkinto b) Ammattikorkeakoulututkinto c) Ylioppilastutkinto (eli lukio) d) Ammatillinen tutkinto e) Ei mitään mainituista f) Ei vastausta

T06 Oletko tällä hetkellä koulussa, opiskelemassa tai ammatillisessa koulutuksessa? (Kyllä / Ei / Ei vastausta)

KYSYTÄÄN, JOS VASTASI ”KYLLÄ” KYSYMYKSEEN T07 Oletko tällä hetkellä...? a) Peruskoulussa b) Lukiossa c) Ammatillisessa koulutuksessa

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 d) Ammattikorkeakoulussa e) Yliopistossa f) Jossain muualla g) Ei osaa sanoa

T08 Teetkö tällä hetkellä palkkatyötä? (Kyllä / Ei / Ei vastausta)

T09 Mikä on tällä hetkellä pääasiallinen toimintasi? Oletko … a) Koululainen tai opiskelija b) Palkkatyössä c) Yrittäjä d) Työtön e) Vanhempainvapaalla f) Työpajassa, ammattistartissa, työharjoittelussa tai työkokeilussa g) Jokin muu, mikä?______h) Ei vastausta

LIITTEET 200 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 KIRITTAAT

Muotoilija (MA) Harri Homi on keskittynyt on toiminut vapaana senioritutkijana ja tieto- yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen muotoilun kei- kirjailijana. noin. Hän on työskennellyt konseptisuunnitteli- jana hajautettuihin teknologioihin keskittyvässä Sami Myllyniemi (VTM) on vuodesta 2004 Economic Space Agency (ECSA) -organisaatiossa. lähtien ollut mukana Nuorisobarometrien, Lasten Työn keskeiset alueet ovat uusien ja syntyvien ja nuorten vapaa-aikatutkimusten ja lukuisten sosiaalisuuksien mahdollistaminen disruptiivis- muiden Nuorisotutkimusverkoston tutkimusten ten toimintamallien kautta. Tällä hetkellä hän tekemisessä ja muiden hankkeiden käytännön toimii tutkimuskoordinaattorina LiveFIN ry:n toteutuksessa. Juurista latvoille -hankkeessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Sa- lasuo (VTT) työskentelee vastaavana tutkijana Professori Antti Honkanen työskentelee Lapin Nuorisotutkimusverkostossa. Hän vastaa Nuori- yliopistossa Matkailualan tutkimus- ja koulutus- sotutkimusverkostossa Lasten ja nuorten vapaa- instituutin johtajana. Hänen taustansa on talous- aikatutkimuksen toteutuksesta. Salasuon tutki- sosiologiassa, mutta hän on tutkinut matkailua ja musaiheita ovat mm. nuorisokulttuuri, nuorten tapahtumia yli 20 vuotta. Hänen tutkimuksensa päihteiden käyttö, ala- ja vastakulttuurit, suku- ovat käsitelleet muun muassa matkailutilastoja, polvet, elämänkulku sekä salattujen, hävettyjen ja matkailun vaikutuksia ja kausiluonteisuutta sekä vaiettujen aiheiden tutkimusmenetelmät. tapahtumia erilaisista näkökulmista. VTT Janne Poikolainen toimii apurahatutkijana YTT Maarit Kinnusen tutkimusalueita ovat mu- Nuorisotutkimusverkostossa. Hän on käsitellyt siikkitapahtumien yleisöt sekä tapahtumien tuot- tutkimuksissaan muun muassa fani-ilmiöitä, po- tamat kokonaiselämykset. Tällä hetkellä hän on pulaarimusiikin historiaa ja nuorisokulttuureita. osa-aikaisena tutkijana LiveFIN ry:ssä, jossa hän Tämänhetkisessä hankkeessaan Poikolainen tar- selvittää elävän musiikin toimialan tunnuslukuja kastelee lasten musiikkifaniutta ja siihen kytkey- sekä tutkii nuorten elävän musiikin kuluttamista tyviä lapsuuden murroksia. OKM:n rahoittamassa Juurista latvoille -hank- keessa. Hän toimii myös vierailevana tutkijana Kai Tarvainen (VTK) viimeistelee maisteriopin- Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa tojaan ja toimii tällä hetkellä tutkimusavustaja- (Lapin yliopisto). na Nuorisotutkimusseurassa Logistiikka työssä -hankkeessa. Hän on ollut myös mukana kir- Dosentti (VTT) Timo Kopomaa on tutkinut joittamassa tilasto-osiota vuoden 2020 Nuorten muun muassa julkisten tilojen käyttöä, katu- elinolot -vuosikirjaan. Valmistuvassa maisterin- työmaita, kännykkäkulttuuria, nimby-ilmiötä, tutkielmassaan Tarvainen tarkastelee osallisuu- suomirockia sekä vanhuutta ja leppoistamisen den näkökulmasta päihdekuntoutuksessa olevien tekniikoita. Kaupunkitutkimus ja -kehitys ovat nuorten sosiaalisia suhteita eri elämänvaiheissa. olleet vahvasti esillä vuosikymmenten projek- ti- ja hanketyöskentelyssä. Viime vuodet hän

KIRITTAAT 201 202 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 TIIISTELM

MIKKO SALASUO (TOIM.) HARRASTAMISEN ÄÄRELLÄ. LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020

Vuoden 2020 lasten ja nuorten vapaa-aikatutki- käsittelee lasten ja nuorten sosiaalisia kontak- muksen läpäisevänä teemana on harrastaminen. teja, niiden muotoja ja säännöllisyyttä. Siinä Aihetta käsitellään kattavassa tilasto-osiossa ja selvitetään muun muassa nuorten yhteydenpi- neljässä artikkelissa. Tilasto-osiossa painotus on don yleisyyttä ja tapoja sekä sosiaalista mediaa lasten ja nuorten kulttuurin, taiteen ja median viestinnän väylänä. harrastamisessa. Liikunta jää tällä kertaa sivum- Kolmannessa luvussa lasten ja nuorten me- malle, sillä sitä käsiteltiin laajasti vuoden 2018 dian käytöstä piirtyvä kuva osoittaa, että muutos tutkimuksessa. Tutkimus- ja tausta-artikkeleiden on ollut viime vuosina hämmästyttävän nopeaa. aiheita ovat harrastamisen yhteiskunnallisesta Nopealla muutoksella on myös kääntöpuolensa. paikasta käyty keskustelu sotien jälkeen, lasten Neljäntenä teemana tarkastellaankin pelaamisen musiikkifanius, nuoret musiikin kuluttamisen ja internetin käytön aiheuttamaa riitelyä perheissä yleisönä ja ”höntsäämisen” ideaalit kirjoitetuissa sekä vanhempien tapoja säännellä lastensa digi- muisteluissa. taalisen median käyttöä teknisin apuvälinein. Tutkimus henkii ja keskustelee nuorisolain Luvussa viisi käsitellään paljon julkisuudessa (2016) lähtökohdista. Taustalla heijastelee myös keskustelua herättänyttä aihetta, kun analyysi nuorten harrastuskulttuurin uudistaminen, joka pureutuu lasten ja nuorten vapaa-ajan harras- tarkoittaa tässä yhteydessä valtionhallinnossa tuksissa kokemaan kiusaamiseen, syrjintään ja tehtävää harrastamisen ”Suomen-mallin” suun- epäasialliseen kohteluun. Teema sai paljon tilaa nittelua ja toteutusta. Harrastaminen määrittyy myös vuoden 2018 tutkimuksessa, jonka yhtenä tutkimuksessa laaja-alaisesti niin omaehtoiseksi aiheena oli nuorten kokema epäasiallinen kohtelu kuin ohjatuksi toiminnaksi. liikunnassa ja urheilussa. Tilasto-osion ja tutkimusartikkelien perus- Kuudentena teemana on lasten ja nuorten tana ovat alkuvuonna 2020 tehdyt 1402 puhe- ”ruutuaika” sekä musiikin kuuntelu. Sitä seuraa linhaastattelua. Niissä 7–29-vuotiailta lapsilta luku netin käytöstä ja käyttötottumuksista. Ana- ja nuorilta kysyttiin heidän harrastamisestaan lyysissa käsitellään myös kulutettavia ja tuotetta- ja vapaa-ajan vietostaan. Esiin nousee myös las- via sisältöjä. Täysin uutena aiheena nuorilta on ten vanhempien ääni, sillä myös heille esitettiin kysytty muun muassa tubettajien seuraamisesta. kysymyksiä heidän lastensa vapaa-ajasta ja har- Luvussa kahdeksan tarkastellaan murroksessa rastamisesta. Aiempien vapaa-aikatutkimusten olevaa elävän musiikin kuluttamista ja osallistu- aineistot mahdollistavat tiettyjen teemojen koh- mista. Suurissa kaupungeissa tarjontaa on pal- dalla aikasarjojen tekemisen, joita hyödyntäen jon, mutta sielläkin eletään murroksen keskellä, tarkastellaan lasten ja nuorten harrastamisen kun nuorison kulutustottumukset suuntautuvat pidemmän aikavälin muutoksia. isoihin tapahtumiin ja pienemmät kamppailevat Tilasto-osion punainen lanka rakentuu 12 olemassaolostaan. Aiheeseen syvennytään myös tematisoidusta alaluvusta. Analyysissa lähdetään Homin ja kollegoiden tutkimusartikkelissa. liikkeelle laajalla kokonaisuudella, jossa käsitel- Musiikki on teemana myös yhdeksännessä lään lasten ja nuorten harrastuksia, harrastamisen luvussa, jossa katse kääntyy lasten ja nuorten mu- yleisyyttä ja vapaa-ajan riittävyyttä. Toinen luku siikkifaniuteen. Aihe on vapaa-aikatutkimuksessa

TIIISTELM 203 uusi, ja siihen paneudutaan myös Janne Poiko- nuorten harrastuksia ja ajankäyttöä koskevien laisen tutkimusartikkelissa. Yhteyksiä nuoriso- ja valtakunnallisten kyselyiden avulla. Viimeisenä populaarikulttuuriin on myös kymmenentenä teemana on lasten ja nuorten tyytyväisyys elämän luvussa käsiteltävällä nuorten kehon kulttuurilla, eri osa-alueisiin. Tulokset osoittavat, että yleisesti joka tässä tutkimuksessa tarkoittaa korvakorujen, lapset ja nuoret ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä, lävistysten ja tatuointien yleisyyttä ja niille an- sosiaalisiin suhteisiinsa, vapaa-aikaansa ja ter- nettavia merkityksiä. Tulosten mukaan Suomessa veyteensä. hitaasti alkanut tatuointibuumi on jatkanut kas- Vuoden 2020 Lasten ja nuorten vapaa-aikatut- vuaan 2010-luvulla ja nuoret antavat ”kuville” kimus on edeltäjiään laajempi ja monipuolisempi varsin henkilökohtaisia merkityksiä. kokonaisuus. Laajennuksen myötä tutkimuksesta Tilasto-osion lopulla palataan vapaa-aikatut- on tullut entistä kattavampi kokonaisteos, jossa kimuksen juurille ja nuorten järjestökiinnitty- lasten ja nuorten vapaa-aikaan aukeaa sekä mää- mistä koskeviin tuloksiin. Aikasarja mahdollistaa rällisiä että laadullisia näkökulmia. Tutkimus aiheen tarkastelun koko 2000-luvun osalta, ja tarjoaakin tietoa nuorista yhtä lailla hallinnon, vielä pidemmän aikavälin trenditiedot ovat hah- tutkijoiden, opiskelijoiden kuin tavallisten kan- moteltavissa 1950- ja 1960-luvuilla toteutettujen salaisten käyttöön ja tiedonjanoon.

204 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 SAMMARA

MIKKO SALASUO (RED.) HOBBYVERKSAMHET. UNDERSÖKNING OM BARNS OCH UNGDOMARS FRITID 2020

Hobbyer är det genomskärande temat i under- utbredning och fritidens tillräcklighet. Det andra sökningen om barns och ungdomars fritid 2020. kapitlet behandlar barns och ungdomars sociala Ämnet behandlas i dem omfattande statistikdelen kontakter, deras former och regelbundenhet. och i fyra artiklar. I statistikdelen betonas barns Där utreds bland annat hur ofta och på vilka sätt och ungdomars hobbyer inom kultur, konst ungdomar håller kontakt samt sociala medier som och media. Den här gången lämnas idrotten åt en kommunikationskanal. sidan, eftersom den behandlades i stor utsträck- I det tredje kapitlet visar bilden som uppstår ning i undersökningen 2018. Forsknings- och på barns och ungdomars användning av media bakgrundsartiklarnas teman är: diskussionen som att ändringen varit förvånansvärt snabb under fördes efter krigen om hobbyverksamhetens plats de senaste åren. Snabba förändringar har också i samhället, barn som musikfans, ungdomar som sina nackdelar. Det ärde temat granskar gräl musikens publik och konsumenter samt ideal för som spelande och användning av internet orsa- att lira boll i nerskrivna minnen. kar i familjer samt föräldrarnas sätt att reglera Undersökningen utstrålar och diskuterar ung- sina barns användning av digitala media med domslagens (2016) utgångspunkter. I bakgrun- tekniska hjälpmedel. I kapitel fem behandlas ett den reekteras också reformen av ungdomars ämne som varit framme mycket i den oentliga hobbykultur som i detta sammanhang betyder debatten, då analysen sätter sig in i mobbning, planeringen och genomförandet av ”Finlandsmo- diskriminering och osakligt bemötande som barn dellen” som genomförs inom statsförvaltningen. och ungdomar utsätts för inom hobbyverksamhet I undersökningen ges hobbyverksamhet en bred på fritiden. Temat gavs också mycket utrymme i denition som innefattar både självständig och undersökningen 2018, då ett av undersökningens ledd verksamhet. teman var osakligt bemötande som ungdomar Statistikdelen och forskningsartiklarna baserar upplevt inom motion och idrott. sig på 1 402 telefonintervjuer som genomfördes Det sjätte temat är barns och ungdomars i början av 2020. I dem frågades 7–29-åriga skärmtid och musiklyssnande. Därefter följer ett barn och ungdomar om deras hobbyer och hur kapitel på webbanvändning och -vanor. I analysen de tillbringar sin fritid. Dessa barns föräldrars behandlas också de innehåll som konsumeras och röst lyftes också fram, eftersom de också ställdes produceras. Som ett helt nytt tema har man bland frågor om deras barns fritid och hobbyer. De annat frågat ungdomarna om vilka Youtubare de tidigare fritidsundersökningarnas material gör det följer. I kapitel åtta granskas konsumtionen av och möjligt att skapa tidslinjer för vissa teman som deltagandet i levande musik, som genomgår stora kan användas för att granska förändringar i barns omvälvningar. I stora städer nns det gott om och ungdomars hobbyverksamhet på längre sikt. utbud, men där lever man också i en brytningstid Den röda tråden i statistikdelen byggs upp av då ungdomarnas konsumtionsvanor riktas till tolv tematiserade underkapitel. I analysen börjar stora evenemang och de mindre kämpar för sin man med en stor helhet, där man behandlar barns överlevnad. Homis och kollegornas forskningsar- och ungdomars hobbyer, hobbyverksamhetens tikel fördjupar sig också i detta ämne.

SAMMARA 205 Musiken är också temat för det nionde ka- en ännu längre period kan gestaltas med hjälp av pitlet, där blicken riktas mot barn och unga som riksomfattande enkäter om ungdomars hobbyer musikfans. Ämnet är nytt i fritidsundersöknin- och tidsanvändning som genomfördes på 1950- gen, och Janne Poikolainens forskningsartikel och 1960-talen. Det sista temat är barns och fördjupar sig i det. Det nns också kopplingar ungdomars belåtenhet med livets olika delområ- till ungdoms- och populärkultur i kapitel tio den. Resultaten visar att i allmänhet är barn och som behandlar ungdomarnas kroppskultur, som ungdomar rätt så nöjda med sitt liv, sina sociala i den här undersökningen syftar på vanligheten relationer, sin fritid och sin hälsa. hos örhängen, piercingar och tatueringar samt Undersökningen om barns och ungdomars de betydelser som dessa ges. Enligt resultaten fritid för 2020 är en mer omfattande och har tatueringsboomen som kom i gång långsamt mångsidigare helhet än sina föregångare. I och i Finland fortsatt sin utbredning under 2010-ta- med utvidgningen har undersökningen blivit ett let, och ungdomarna ger dessa ”bilder” rätt så ännu mer heltäckande verk som öppnar upp både personliga betydelser. kvantitativa och kvalitativa perspektiv på barns I slutet av statistikdelen återkommer man och ungdomars fritid. Undersökningen erbjuder till fritidsundersökningens rötter och resultaten därmed information om ungdomar för såväl beträande ungdomarnas organisationsengage- förvaltningens och forskares som studerandes mang. Tidsserien gör det möjligt att granska och vanliga medborgares bruk och kunskapstörst. ämnet under hela 2000-talet, och trenddata för

206 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ASTRAT

MIKKO SALASUO (ED.) A CLOSE LOOK AT PARTICIPATION IN HOBBY ACTIVITIES. A STUDY OF CHILDREN’S AND YOUNG PEOPLE’S LEISURE ACTIVITIES IN 2020

e cross-cutting theme of the study of children’s and young people’s participation in hobbies. and young people’s leisure activities in 2020 is e common thread throughout the statistical participation in hobby activities. e subject is section is formed of 12 themed subchapters. e discussed in a comprehensive statistical section analysis starts o with a broad theme, which deals and in four articles. e statistical section focuses with children’s and young people’s hobbies, the on children’s and young people’s participation in prevalence of hobbies and the suciency of leisure culture, arts and media activities. Physical activi- time. e second chapter deals with children’s and ties have remained on the side lines this time, as young people’s social contacts, the forms of these this subject was discussed extensively in the 2018 contacts and their regularity. It examines, among survey. e research and background articles deal other things, the prevalence of contacts between with the following subjects: the discussion of young people and the methods used, and social the social importance of hobbies that took place media as a channel of communication. after the wars, children’s music fandom, young In the third chapter, the picture that emerges people as an audience in the consumption of of children’s and young people’s media use indi- music and the ideals of doing things for fun in cates that the rate of change has been astound- written memos. ingly fast in recent years. ere is also a ip side e study is informed by and discusses the to this rapid rate of change. e fourth theme principles of the Youth Act (2016). Reected in concerns arguments in families caused by gaming the background is the renewal of young people’s and the use of the internet, and the methods hobby culture, which in this context means the used by parents to regulate their children’s use of planning and implementation of the ‘Finnish digital media with technical tools. Chapter ve model’ for leisure activities that is taking place deals with a subject that has been discussed a lot within the government. e study gives participa- in the media, as the analysis deals with bullying, tion in hobbies a broad denition, which includes discrimination and inappropriate treatment ex- both self-motivated and guided activities. perienced by children and young people in their e statistical section and research articles leisure activities. is subject was also discussed are based on 1,402 telephone interviews that extensively in the 2018 survey, as one of its themes were carried out in early 2020. In the interviews, was the inappropriate treatment of young people children and young people aged 7–29 were asked participating in physical activities and sports. about their hobbies and how they spend their e sixth theme covers children’s and young leisure time. e views of the children’s parents people’s ‘screen time’ and listening to music. is are also included in the study, as they were also is followed by a chapter on internet use and habits asked questions about their children’s leisure time of use. Contents that are consumed and produced and participation in hobbies. Data from previous are also discussed in this chapter. e young studies of leisure activities make it possible to people were also asked about completely new form time series for certain themes, which are subjects, such as following YouTubers. Chapter used to examine longer-term changes in children’s 8 deals with consumption of and participation in

ASTRAT 207 live music, which is undergoing a radical change. discussion of results concerning young people’s A lot of live music is on oer in large towns, but commitment to NGOs. A time series makes it these places are also in the midst of radical change possible to investigate the subject throughout as the consumption habits of young people now the 2000s, and even longer-term trend data is focus on major events while smaller events strug- discernible from national surveys on the hob- gle for survival. is topic is also discussed in a bies and time use of young people in the 1950s research article by Homi et al. and 1960s. e nal theme is the satisfaction of Music is also the theme of chapter nine, which children and young people with various areas of focuses on children’s and young people’s music life. e results show that in general, children fandom. is is a new subject in the study of lei- and young people are fairly satised with their sure activities and the subject is also discussed in a lives, social relationships, leisure time and health. research article by Janne Poikolainen. Chapter ten e study of children’s and young people’s leisure also has links to youth and popular culture, as the activities in 2020 is broader and more diverse chapter deals with young people’s body culture, than the earlier studies. As a result, it is now an which in this study means earrings, piercings and even more comprehensive complete study, which tattoos and their popularity and the meanings at- provides information on both quantitative and tributed to them. e results show that the tattoo qualitative aspects of children’s and young peo- boom, which started slowly in Finland, continued ple’s leisure time. erefore, the study provides to grow in the 2010s, and young people attach information on young people to administration, very personal meanings to ‘images’. researchers and students as well as the general At the end of the statistical section, we return public for their use and to quench their thirst to the roots of the study of leisure activities in a for knowledge.

208 LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 IK AAU (TOIM.) SALASUO MIKKO MIKKO SALASUO (TOIM.) ARRASTAMISE RELL

ARRASTAMISE RELL LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2020 ARRASTAMISE RELL Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 käsittelee 7–29-vuotiaiden harrastamista erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tilasto-osion teemana on nuorten kulttuu rin, taiteen ja median harrastaminen. Tutkimus- ja taus ta-artikkeleissa syvennytään harrastamisen historiaan, musiikkifaniuteen, musiikin kuluttamiseen ja höntsäilyn ideaaleihin.

Vapaa-aikatutkimuksen keskeisenä aineistona on 1402 haastattelua, jotka tehtiin alkuvuodesta 2020. Aineiston keruu osui koronaviruksen leviämistä edeltävään aikaan, joten tutkimus ei käsittele lasten ja nuorten vapaa-aikaa poikkeusoloissa. Tutkimusta varten haastateltiin myös nuorimpien vastaajien vanhempia. N E VPM 2020 NEN EN Tutkimuksessa lasten ja nuorten vapaa-aikaa käsitellään monipuolisesti. Tilasto-osiossa tarkastellaan vapaa-ajan määrän ja riittävyyden lisäksi esimerkiksi nuorten ko kemuksia elämästä digitaalisessa mediassa, kiusaami sen ja epäasiallisen kohtelun kokemista harrastuksissa, musiikin kuuntelua, faniutta, tubettajien seuraamista, tatuointien yleisyyttä ja merkityksiä, vanhempien ta poja säännellä teknisesti lastensa kännykän käyttöä, jär jestökiinnittäytymistä sekä tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin.

ALTI URISEUST NUORISOTUTKIMUSSEURA NUORISOTUTKIMUSVERKOSTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ