DOCSLIB.ORG

Rantautuneet Pullopostit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Rantautuneet Pullopostit Rantautuneet Pullopostit Nro. Pvm. Otsikko & kirjoittaja 50/2019 19.12.2019 Skolkovo – tulevaisuuden kaupunki Juhani Wihanto, toimitusjohtaja, Wihanto Group 49/2019 12.12.2019 Suuria tunteita ja arkisia ilmiöitä: Itämeri on suuri uutisten meri Erja Yläjärvi, vastaava päätoimittaja, Iltalehti 48/2019 5.12.2019 Ekosysteemilähtöisyyttä merialuesuunnitelman ristiaallokossa Anna Soirinsuo, meriasiantuntija, WWF Suomi 47/2019 28.11.2019 Myös sinä voit vaikuttaa Saaristomeren tilaan Tove Holm, Itämerihaasteen koordinaattori, Turku, Mari Joensuu, Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki 46/2019 21.11.2019 Kulttuurihistorialliset veneet yhteiskuntavastuuohjelman näyttämönä Joakim Håkans, toimitusjohtaja, Alfons Håkans Oy Ab 45/2019 14.11.2019 Huoli ympäristöstä viitoittaa risteilymatkailun tulevaisuutta Anne-Marget Hellén, matkailujohtaja, Visit Turku 44/2019 7.11.2019 Suomi ja Euroopan neuvoston kulttuurireittiyhteistyö Itämeren alueella Marianne Lehtimäki, arkkitehti ja erityisasiantuntija 43/2019 31.10.2019 Huomautus veneilijöille: Ilmasto lämpenee Meri Kallasvuo, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus 42/2019 24.10.2019 Merellinen Naantali haluaa toimia kestävästi ja innovatiivisesti Jouni Mutanen, Naantalin kaupunginjohtaja 41/2019 17.10.2019 Millaisia kertomuksia kerromme merestä nyt ja tulevaisuudessa Maarit Lappalainen, Program Manager, Carinafour 40/2019 10.10.2019 Kohti kestävämpää meriliikennettä Itämerellä Harri Pursianen, kansliapäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö 39/2019 3.10.2019 Sotilaallinen turvallisuus Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella: mistä uhat tulevat? Alexander Gremitskikh, Venäjän pääkonsuli Turussa 38/2019 26.10.2019 3D-valmistuksesta Pohjoisen Euroopan uusi Hansa? Sanna Turunen, Riitta Noponen ja Keijo Koskinen, 3DTech Oy 37/2019 19.9.2019 Itämeren sinileväesiintymien vähentäminen Tapio Salminen, vesirakennusinsinööri, Insinööritoimisto Saloy Oy 36/2019 12.9.2019 Monitieteisesti ja monivaikutteisesti – yhteistyössä Jukka Kola, Turun yliopiston rehtori 35/2019 5.9.2019 Veden vuoro Hannele Pokka, kansliapäällikkö, ympäristöministeriö 34/2019 29.8.2019 Inspiroiko Itämeri-uutisointi kehittämään uusia ratkaisuja? Samuli Laita, viestintäasiantuntija, Sitra 33/2019 22.8.2019 Sinisen kasvun tarpeet Merja Salmi-Lindgren, merialojen asiantuntija, Meria Consulting BSR Policy Briefing 4/2017 1 32/2019 20.8.2019 Unkari toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi György Urkuti, Unkarin Suomen-suurlähettiläs 31/2019 15.8.2019 Öljyntorjunnan uudet tuulet Jorma Rytkönen, kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus 30/2019 8.8.2019 Yhteistyön kautta ekotehokkuutta Itämerelle Elisa Aro, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto Teemu Itälinna, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto 29/2019 1.8.2019 Itämeren viinasota uhkaa kiihtyä Veijo Hyvönen, toimituspäällikkö, Turun Sanomat Kesäsarja 4/4 25.7.2019 Itämeri-minidekkari: Poliisi katoaa - osa 4 Kari Häkämies, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kesäsarja 3/4 18.7.2019 Itämeri-minidekkari: Poliisi katoaa - osa 3 Kari Häkämies, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kesäsarja 2/4 11.7.2019 Itämeri-minidekkari: Poliisi katoaa - osa 2 Kari Häkämies, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kesäsarja: 1/4 4.7. 2019 Itämeri-minidekkari: Poliisi katoaa - osa 1 Kari Häkämies, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja 28/2019 27.6.2019 Itämeri näkyy raikkaasti 85-vuotiaan Seura-lehden juhlavuodessa Erkki Meriluoto, päätoimittaja, Seura-lehti 27/2019 20.6.2019 Merellistä musiikkia – Tukholman Itämerifestivaali musiikin ja Itämeren asialla Liisa Ketomäki, toimitusjohtaja, Turun musiikkijuhlasäätiö 26/2019 13.6.2019 Viking Line ja Itämeri Johanna Boijer-Svahnström, tiedotusjohtaja, Viking Line 25/2019 6.6.2019 Rajavartiolaitoksen Arktisen rannikkovartiostofoorumin puheenjohtajuuskausi 2017–2019 Tomi Kivenjuuri, komentaja, rajaturvallisuusasiantuntija, Rajavartiolaitos 24/2019 29.5.2019 Partiolaisten vahva luontosuhde kasvattaa myös merien suojeluun Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry 23/2019 23.5.2019 Katsomalla kauas tai kaukaa näkee lähelle Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko 22/2019 20.5.2019 Presidentti Trump on oikeassa Annina Ruottu, eurovaaliehdokas 21/2019 16.5.2019 EU ja Itämeren alue Heidi Hautala, europarlamentaarikko 20/2019 13.5.2019 Eurovaaliehdokkaat keskustelevat EU:n ja Itämeren alueen tulevaisuudesta Kari Liuhto, professori, johtaja, Centrum Balticum -säätiö 19/2019 9.5.2019 Kestävällä rahoituksella kohti puhtaampaa Itämerta Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko 18/2019 2.5.2019 EU ja Itämeri - kiikarissa uusi aluepolitiikka Elsi Katainen, europarlamentaarikko 17/2019 25.4.2019 Perheyritys Itämeren apuna Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto Jari Hänninen, asemanjohtaja, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos 16/2019 18.4.2019 Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys Tero Huovinen, viestintä- ja yritysvastuujohtaja, Kemira 15/2019 11.4.2019 Pullopostin vaalinumero Paavo Arhinmäki, Anna-Maja Henriksson, Johanna Karimäki, Kari Kulmala, Riitta Myller, Sami Savio, Saara-Sofia Sirén, Ari Torniainen, Peter Östman BSR Policy Briefing 4/2017 2 14/2019 4.4.2019 Rannikkokaupunkien roskaaminen saatava loppumaan! Lauri Kattelus, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja 13/2019 28.3.2019 Länsi-Suomen merivartiosto ja Ruotsi-yhteistyö Marko Tuominen, Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori, Rajavartiolaitos 12/2019 21.3.2019 Meripolitiikan linjauksia Jussi Soramäki, neuvotteleva virkamies, valtioneuvoston kanslia 11/2019 14.3.2019 Fazer ja Itämeri Nina Elomaa, yritysvastuujohtaja, Fazer-konserni 10/2019 7.3.2019 Tarvitsemme estävää kehitystä! Lassi Linnanen, ympäristöjohtamisen ja -talouden professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 9/2019 28.2.2019 Suomi-Ruotsi-suhteet Liisa Talonpoika, suurlähettiläs, Suomen Tukholman-suurlähetystö Ville Andersson, lähetystöneuvos, Suomen Tukholman-suurlähetystö 8/2019 21.2.2019 Itämeri-foorumi 2019 - Haasteissa kasvun mahdollisuus Markku Liukkonen, viestintäkoordinaattori, Centrum Balticum -säätiö 7/2019 14.2.2019 Sääntely vahvistaa suomalaisen laivanrakennuksen kilpailukykyä Tapani Mylly, viestintäpäällikkö, Meyer Turku 6/2019 7.2.2019 Espoolaiset arvostavat lähiluontoa ja monimuotoisia lähivesistöjään Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja 5/2019 31.1.2019 Vapaus ja meri Ulla Appelsin, päätoimittaja, Ilta-Sanomat 4/2019 24.1.2019 Itämeri tarvitsee vaikuttavaa viestintää Anne Paasi, viestintäjohtaja, Turun yliopisto 3/2019 17.12019 Valmet Automotiven tie onnistuneeseen rekrytointiin Mikael Mäki, viestintäpäällikkö, Valmet Automotive 2/2019 10.1.2019 Kaliningradin huoltovarmuus Kremlin asialistalla Laura Klemetti, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto Hanna Mäkinen, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto 1/2019 3.1.2019 Eduskunta vaikuttaa monin tavoin Itämeren alueen kehitykseen Paula Risikko, eduskunnan puhemies 52/2018 27.12.2018 Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen asia Kaisa Härmälä, kehittämispäällikkö, Marttaliitto 51/2018 20.12.2018 Itämeren alueen merkitys Suomen huoltovarmuudelle Raimo Luoma, toimitusjohtaja, Huoltovarmuuskeskus 50/2018 13.12.2018 Itämeren rannat houkuttelevat elokuvantekijöitä Teija Raninen, elokuvakomissaari, Länsi-Suomen elokuvakomissio, Turku Science Park oy 49/2018 5.12.2018 Vantaa ammentaa Itämerestä elinvoimaa Ritva Viljanen, Vantaan kaupunginjohtaja 48/2018 29.11.2018 Meripolitiikan nousu kansainväliselle agendalle korostaa myös Itämeren tärkeyttä Helena Tuuri, Itämeri-suurlähettiläs, ulkoministeriö 47/2018 22.11.2018 Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Rami Peltonen, puolustusasiamies, Suomen Tukholman-suurlähetystö 46/2018 15.11.2018 Toimivat meriliikenneyhteydet ja merenkulun huoltovarmuus ovat Suomen elämänlanka Lauri Ojala, logistiikan professori, Turun kauppakorkeakoulu 45/2018 8.11.2018 Itämeri-yhteistyötä - oikealla kurssilla eteenpäin Paula Lindroos, Baltic University Programme Associate Secretariat, Åbo Akademi 44/2018 1.11.2018 Vastuullinen lähiruoka tuo iloa, terveyttä ja työtä Jari Latvanen, toimitusjohtaja, HKScan Oyj BSR Policy Briefing 4/2017 3 43/2018 25.10.2018 NextGen Link –hankkeen tavoitteena puhtaampi merenkulku Christian Ramberg, toimitusjohtaja, Turun Satama Oy 42/2018 18.10.2018 Nord Stream 2 vahvistaa Itämeren energiakäytävää - Suomella merkittävä rooli hankkeessa Minna Sundelin, sidosryhmäsuhdepäällikkö (Suomi ja Viro), Nord Stream 2 AG 41/2018 11.10.2018 Itämeren turvallisuustilanne Sinisten politiikan keskiössä Simon Elo, kansanedustaja 40/2018 4.10.2018 Itämeren alueen merkitys Suomen taloudellisille ulkosuhteille Markku Keinänen, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö 39/2018 27.9.2018 EU-puheenjohtajuus näkyväksi koko Suomessa Ville Cantell, johtaja, ulkoministeriön Eurooppatiedotus 38/2018 20.9.2018 Pistetään Saaristomeri kuntoon Tove Holm, Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja 37/2018 13.9.2018 Hyvä työelämä on Itämeren alueen yhteinen etu Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja 36/2018 6.9.2018 Suomen kieli ei takaa kotoutumista Pekko Kohonen, asiamies, Cultura-säätiö 35/2018 30.8.2018 Valko-Venäjä – vastuullinen naapuri ja luotettava kumppani Alexander Ostrovsky, Valko-Venäjän suurlähettiläs 34/2018 23.8.2018 Merellinen ja kestävä Helsinki Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari 33/2018 16.8.2018 Pelastammeko meret muoviroskalta kieltämällä kertakäyttöpillit? Janica Borg, Policy Coordinator of Marine Protection and Spatial Planning, WWF European Policy Office 32/2018 9.8.2018 Unelmatiimillä ekotehokkaisiin tuloksiin Milla
Load more

Recommended publications
  • Kohtauksia Eräästä Liitosta
    KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ LIITOSTA Demokraattisten menettelytapojen kehitys Vihreässä liitossa 1987–1995 Katja Elina Mentula Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2013 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Laitos – Institution – Department Faculty Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Mentula, Katja Elina Työn nimi – Arbetets titel – Title Kohtauksia eräästä liitosta – Demokraattisten menettelytapojen kehitys Vihreässä liitossa 1987–1995 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Aika – Datum – Month and Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Level year 111 Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2013 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan Vihreän liiton kehitystä sisäisen demokratian näkökulmasta vuosina 1987–1995. Tarkasteluajanjaksokseni jäsentyy Vihreä Liitto ry:n perustamisvuoden (1987) ja puolueen ensimmäisen hallitusvuoden (1995) väliin. Tavoitteena on selvittää, miten ns. uutta poliittista kulttuuria on ajettu sisään Vihreän liiton muuttuessa liikelähtöisestä ympäristöpoliittisesta vaihtoehtoehtopuolueesta hallitustyöskentelyyn osallistuvaksi valtionhoitajapuolueeksi ja miten aiheesta on keskusteltu puolueen sisällä. Toisaalta tutkielma seuraa demokratian lisäämiseen tähtäävissä instrumenteissa, kuten rotaatiossa tai vallanhajauttamisessa, tapahtuvia muutoksia. Lisäksi sivutaan kahden postmodernin ilmiön eli politiikan mediavaltaistumisen ja henkilöitymisen vaikutusta
    [Show full text]
  • Muutosliike Ja Organisoitumisen Ongelma
    Anna-Maija Halme VIHREÄ RADIKAALISUUS JA MUUTOSSTRATEGIAT Tutkielma suomalaisen vihreän liikkeen ympäristöradikaaliuden muutoksista sisäisessä keskustelussa Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen laitos Valtio-oppi Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2002 1 Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen laitos HALME, ANNA-MAIJA: Vihreä radikaalisuus ja muutosstrategiat - Tutkielma suomalaisen vihreän liikkeen ympäristöradikaaliuden muutoksista sisäisessä keskustelussa Pro gradu -tutkielma, 100 sivua, 9 liitesivua Valtio-oppi Joulukuu 2002 __________________________________________________________________ Tutkielma käsittelee suomalaisen vihreän liikkeen radikaaliutta ja muutosstrategioita 1980- luvun alkupuolelta vuoteen 2000. Liikettä on tutkittu kahdella erilaisella analyysimenetelmällä Kvantitatiivisella sisällön erittelyllä tutkielmassa analysoidaan, minkälaisia ympäristöongelmia vihreät ovat käsitelleet lehdessään Vihreässä langassa kunakin aikana ja minkälaisien tahojen ratkaistavissa oleviksi kysymyksiksi he ovat ongelmat tematisoineet sekä kuinka radikaaleja ratkaisukeinoja he ovat ongelmiin etsineet. Tutkimuksessa selvisi, että ympäristöongelmat ymmärrettiin useimmiten eduskunnassa ja valtuustoissa ratkaistavissa oleviksi kysymyksiksi jo ennen puolueeksi rekisteröitymistä. Radikaaleja ratkaisuja vihreät ehdottivat harvoin. Yleisluontoisesti ympäristöä käsittelevien ja kulttuurisiksi tematisoitujen ongelmien määrä väheni ajan mittaan, mikä ilmentää liikkeelle ominaisen kulttuurikritiikin vähenemistä liikkeen institutionalisoitua. Lisäksi
    [Show full text]
  • Kohtauksia Eräästä Liitosta
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ LIITOSTA Demokraattisten menettelytapojen kehitys Vihreässä liitossa 1987–1995 Katja Elina Mentula Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2013 Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Laitos – Institution – Department Faculty Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Mentula, Katja Elina Työn nimi – Arbetets titel – Title Kohtauksia eräästä liitosta – Demokraattisten menettelytapojen kehitys Vihreässä liitossa 1987–1995 Oppiaine – Läroämne – Subject Poliittinen historia Työn laji – Arbetets art – Aika – Datum – Month and Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Level year 111 Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2013 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan Vihreän liiton kehitystä sisäisen demokratian näkökulmasta vuosina 1987–1995. Tarkasteluajanjaksokseni jäsentyy Vihreä Liitto ry:n perustamisvuoden (1987) ja puolueen ensimmäisen hallitusvuoden (1995) väliin. Tavoitteena on selvittää, miten ns. uutta poliittista kulttuuria on ajettu sisään Vihreän liiton muuttuessa liikelähtöisestä ympäristöpoliittisesta vaihtoehtoehtopuolueesta hallitustyöskentelyyn osallistuvaksi valtionhoitajapuolueeksi ja miten aiheesta on keskusteltu puolueen sisällä. Toisaalta tutkielma seuraa demokratian lisäämiseen tähtäävissä instrumenteissa, kuten rotaatiossa tai vallanhajauttamisessa,
    [Show full text]
  • Tviittien Politiikkaa – Poliittisen Viestinnän Sisäpiirit Twitterissä Eliisa Vainikka & Jukka Huhtamäki
    Vainikka & Huhtamäki: Tviittien politiikkaa ANALYYSI Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä Eliisa Vainikka & Jukka Huhtamäki Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -hankkeessa haluttiin tutkia viestinnän tutkimuksessa vielä melko uudella mene- telmällä, verkostoanalyysillä, poliittisen eliitin ja mediaeliitin verkostoitumista Twitterissä. Kokeilimme jo aiemmassa Toimittajien verkkoläsnäolo -hankkeessa (Vainikka ym. 2013) verkostoanalyysiä pienemmässä mittakaavassa ja jatkoimme menetelmän kehittämistä tarpeisiimme tviittien politiikka -tutkimuksessa. Toimittajien verkkoläsnäolo -hankkeen jälkeen sosiaalisen me- dian hyödyntämisessä työelämässä on tapahtunut paljon, ja samalla oma ym- märryksemme verkostoanalyysimenetelmästä on kasvanut. Verkkoläsnäolo- hankkeen aikaan toimittajien Twitterin käyttö ei ollut vielä kautta linjan yleis- tynyt ja toimittajien suhtautuminen sosiaaliseen mediaan oli todettu kaksijakoi- seksi (Jyrävä 2013; Isosaari 2014). Nämä kaksi tutkimusta, ”Tviittien politiikka”1 ja ”Toimittajien verkkoläsnäolo”, asettuvat siis murroskohtaan, jos- sa sosiaalisen median käyttö suomalaisissa toimituksissa yleistyi. Menetelmä ja aineistot Tavoitteemme oli selvittää, miten poliitikot ja politiikan toimittajat verkostoitu- vat Twitterissä ja miltä verkostoituminen näyttää poliittisen viestinnän näkö- kulmasta. Tästä syystä rakensimme otoksemme eliittien ympärille. Käytimme 165 Media & viestintä 38 (2015): 3 lähtökohtana Peter Verveijn (2012) tutkimusta 150 hollantilaisen
    [Show full text]
  • European Green Party 1981-2009
    european green party 1981-2009 inventory Annette Hendrick august 2014 étopia centre d’animation et de recherche en écologie politique European Green Party Archives (1981-2009) Inventory Annette HENDRICK August 2014 TABLE DES MATIÈRES TABLE DES MATIÈRES ....................................................................................................................................... 1 GENERAL DESCRIPTION OF THE ARCHIVES ....................................................................................................... 5 ARCHIVAL FOLDERS INVENTORY .................................................................................................................... 13 1. EUROPEAN GREEN COORDINATION ....................................................................................................................... 13 I. Generality ................................................................................................................................................. 13 II. Coordination Meetings and Co-Secretary (Co-Sec) .................................................................................. 13 III. Relations between Greens in Europe ...................................................................................................... 15 2. EFGP (1993-2004) PUIS EGP (2004-) ............................................................................................................... 16 I. Foundation and Evolution ........................................................................................................................
    [Show full text]
  • CG32(2017)08Final 28 March 2017
    32nd SESSION CG32(2017)08final 28 March 2017 Local and regional democracy in Finland Monitoring Committee Rapporteurs:1 Artur TORRES PEREIRA, Portugal (L, EPP/CCE) Karim VAN OVERMEIRE, Belgium (R, NR) Recommendation 396 (2017) .................................................................................................................2 Explanatory memorandum......................................................................................................................5 Summary This report is prepared upon the third monitoring visit to the Finland since the ratification of the European Charter of Local Self-Government in 1991. The authors of this report note with satisfaction the continuous efforts that have been undertaken in Finland in favour of self-government, including the clear initiative taken by the Finnish authorities to favour decentralisation by creating a second level of territorial authority at the regional level. The rapporteurs notably acknowledge the adoption of laws aiming at modernizing the administration and the funding of local democracy. However, they express their concern about uncertainties regarding the absence of real status of the Charter in the internal legal order, the fact that the nature of the regional entities that will be created on the 1st January 2019 in the framework of the current reform of regional authorities is still unclear, as well as for the question of the implementation of the Charter to the future regions, the redistribution of competences among these regions and local authorities
    [Show full text]