VARKKI Varasvuoren vaiheet Juhlajulkaisu Terveisiä Paimiolaista mäkihyppy- Varasvuorelta ! historiaa 1950- ja 60-luvuilla VARASVUOREN SUURMÄKI on maamerkki, joka kuuluu “Muodostukoon tästä merk- Varasvuoresta Paimion kuitenkaan enää vastannut lajin kehityk- Ensimmäiseksi oli vuokrattava lähes itsestään selvyytenä Paimion siluettiin, mutta aina se ei kitapauksesta meille kaikille uusi hiihtokeskus sen asettamia uusia vaatimuksia. Uuden, tarvittava maa-alue Spurilan Varasvuo- ole siinä suinkaan ollut. Suurmäki ja koko mäkikeskus on vuo- kaunis ja mieliin painuva suuremman hyppyrimäen rakentamiseen relta. PU:n ja maanviljelijä Keskitalon sikymmenien talkootyön suurnäyte, joka kelpaa malliksi jul- talviurheilun suuri juhla.” Mäkihypyn lajikehityksessä rohkeudesta kannusti myös Paimion Hiihtojen talou- talvella 1952 tekemän 50-vuotisen vuok- kiseen liikuntapaikkatarjontaan tottuneelle nykyihmiselle, ja ja huimapäisyydestä ja sen osoittimena dellinen menestys, jota seuran johto uskoi rasopimuksen jälkeen Hiihtoliitto toimitti josta meidän paimiolaisten on syytä olla ylpeitä! käytetystä ilmalennon pituudesta alkoi voivansa jatkaa ja jopa vahvistaa kansal- alustavat mäkipiirustukset ja hanketta Kunnallislehteä 12.2.1953 lainaten: ”Ensi sunnuntaina Mäenlasku on Paimiossa ollut aina kovaa talkootyötä: vähitellen tulla yhä tärkeämpi elementti. lisesti merkittävien mäkihyppykilpailujen varten valittiin rakennustoimikunta, on Paimion pitäjä jälleen koko maakunnan huomion keskipis- rakentamista, mäkien kunnostusta, rahoituksen hankkimista Se johti mäkien koon vähittäiseen kas- avulla. Näin jo ennen sotia syntynyt idea johon kuuluivat Iivari Lähteenmäki, teenä, klo 14 aikaa on kauan odottamamme juhlahetki, vasta ja valmentamista. Useimmiten se on vaatinut koko perheen vattamiseen ja uusien tilanormien käyt- suurmäen rakentamisesta paikkakunnalle Viljo Nummila ja Lauri Laitinen sekä valmistuneen Varasvuoren suurmäen vihkiäiskilpailut.” osallistumista. Mäkihypyn luonne on kovasti muuttunut, töönottoon. Hyppyrimäkiä ei rakennettu nousi vähitellen vuonna 1946 toimin- töiden valvojana Reino Pyökäri. 1,2 mil- kun siitä on tullut myös kesälaji. Mutta samalla se vaatii työtä enää mihin sattuu, vaan niistä tehtiin tansa aloittaneen Paimion Urheilijoiden joonan markan (nykyrahassa noin 36 000 Hiihdon ja mäenlaskun SM-kisat Paimion Varasvuorella ympäri vuoden muiltakin kuin urheilijoilta. monumentteja, joiden vauhtitorneista ykkösasiaksi. Hankkeen keskeisinä puu- euron) kokonaiskustannuksiin päätettiin 15-17.2.1963 –ohjelmalehtisessä kirjoitettua: ”Pyydän toivot- Paimion Urheilijat on ollut ja on hyvä kasvattajaseura tuli useasti suoranaisia katseenvangitsi- hamiehinä toimivat 50-luvun alusta Per- hakea veikkausvoittovaroista puolta mil- taa Teidät sydämellisesti tervetulleiksi Paimioon.Ensimmäisen monelle hyvälle hyppääjälle, mutta ennen kaikkea se on tar- joita. Tämä suuntaus ulotti vaikutuksensa niöstä kunnansihteeriksi Paimioon valittu joonaa, ja tähän saatiin myös kunnanhal- kerran järjestetään nyt SM-hiihdot kokonaisuudessaan Varsi- jonnut lukuisille rohkeille nuorille oivallisen tien purkaa nuo- myös pienemmille paikkakunnille, kuten Kaarle Saariluoma sekä PU:n talous- lituksen yksimielinen puoltolause. nais-Suomessa. Muodostukoon tästä merkkitapauksesta meille ren iän energiaa oikealla tavalla: 130 paimiolaista on hypän- Paimioon, jossa jo 1930-luvun lopulla oli osaston puheenjohtajan ominaisuudessa kaikille kaunis ja mieliin painuva talviurheilun suuri juhla. Jär- nyt isosta mäestä ja paljon enemmän Varkin neljästä muusta, viritelty ajatusta näyttävämmän kilpailua- Iivari Lähteenmäki. Hankkeesta tehtiin Pelkän sahatavarana jestelytoimikunnan pj. Arvi Niemelä” unohtamatta Kriivarin ja Nakolankaan mäkiä. reenan rakentamisesta. Paikkaa valittaessa sitova päätös vuoden 1952 tammikuussa saadun lahjoituksen päädyttiin Varasvuoreen, minne suun- ja käytännön toteuttaminen käynnis- arvo oli yli miljoona KULUVA VUOSI on noiden tapahtumien juhlavuosi, 60 vuotta HALUAMME tällä julkaisulla antaa monipuolisen kuvan niteltiin yli 60 metrin ilmalennot mah- tyi tämän jälkeen ripeään tahtiin. Kuten silloista markkaa ja rakentamisesta ja 50 vuotta SM-kisoista. Noiden tapahtumien mäkiurheilusta paimiolaisittain ja innostaa uusia nuoria hie- dollistavan hyppyrimäen rakentamista. hankkeen perusteluissa todettiin, kyse oli talkootunteja kertyi innoittamana on Paimion Urheilijoiden mäkijaosto päättä- non lajin pariin. Rahoitusta hankkeelle ei kuitenkaan löy- paitsi maakunnallisesti, myös kansallisesti kaikkiaan noin 2800. nyt julkaista tämän pienimuotoisen historiikin paimiolaisesta tynyt ja alkanut sota siirsi sen lopullisesti merkittävästä erityishankkeesta, Suomen mäkiurheilusta ja jakaa tuotoksen kaupungin talouksiin. Markku Kuusisto myöhempään ajankohtaan. sen ajan kolmanneksi suurimman hyppy- Kyse oli pitäjän urheiluelämän Ajatus hankkeen toteuttamiseksi rimäen rakentamisesta. mittakaavassa sen luokan hankkeesta, nousi uudelleen esille 1950-luvun alussa. johon ilman talkoohenkeä ei olisi kan- Suomalaisten mäkimiesten noustessa Kyse oli paitsi nattanut ryhtyä. Mäen rakentamisessa maailman mäkivalioiden joukkoon myös maakunnallisesti, tarvittavan puutavaran hankkimiseksi lajin kansallinen arvostus ja merkitys kas- myös kansallisesti käynnistettiinkin keräys ja varsin nope- voivat. Salonseudulla, Turussa ja Liedossa merkittävästä asti tarvittava viidensadan tukin koko- oli rakennettu hyppyrimäkiä jo 50-luvun erityishankkeesta, naismäärä saatiin kootuksi. Myös pitäjän Terveiset paimiolaisille ! vaihteessa. Paimiossakin oli samoihin Suomen sen ajan liike- ja talouselämälle esitettiin toive tuen aikoihin käytössä muutamia 10-20 metrin kolmanneksi suurimman saamiseksi. Kassaan alkoi virrata avustuk- ilmalennot mahdollistavia mäkiä, joista sia ja talkootöihin lupauduttiin joukolla. VARASVUOREN MÄKIKESKUS on palvellut paimiolaisia Kriivarin mäki toimi paikallisena mäki- hyppyrimäen Pelkän sahatavarana saadun lahjoituksen rakentamisesta. lajin harrastajia ja suomalaista mäkihyppyä jo kunnioitetta- Nöyränä on otettava hattu kouraan ja keskuksena. Kriivarin hyppyrimäki ei arvo oli yli miljoona silloista markkaa vat 60 vuotta. Moni mäkihyppääjä kansalliset ja kansainväliset kumarrettava ja kunnioitettava ja talkootunteja kertyi kaikkiaan noin huiput mukaan lukien on kilpaillut vuosien varrella Varasvuo- 2800. Metsänomistajilta saadun puuta- niitä innokkaita toimijoita, © Esko Ojaranta rella, järjestettiinhän mäkikeskuksessa ensimmäiset SM-kisat jotka ovat saaneet tämän aikaan varan sahaamisen ja kyllästämisen hoiti jo 50 vuotta sitten. Paimion Saha, niin ikään lahjoituksena. Poikkeuksellisen urheilupaikan Varasvuoresta tekee ja sitä ylläpitäneet. Mäen rakentamiseen käytettiin PU:n se, että se on paikallisen seuran Paimion Urheilijoiden omis- omia varoja 300000 markkaa, veikkaus- tama ja ylläpitämä mäkikeskus. Se kertoo vahvasta talkootyö- mahdollisuuksia lajin harrastamiseen ja uralla etenemiseen voittovaroista saatiin 200000 ja loppuosa voimasta ja yhteishengestä, joka paikkakunnalta on löytynyt aina huipulle saakka. Tänä päivänä, suomalaisen mäkihypyn lainattiin. Rakennusprojekti kesti run- jo vuosikymmenien ajan ja joka on aistittavissa vielä tänäkin taantuman keskellä, nämä asiat tulevat entistä keskeisemmin saan vuoden ja mäki luovutettiin hyppää- päivänä. Nöyränä on otettava hattu kouraan ja kumarrettava esille, kun mietitään, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. jien käyttöön helmikuussa 1953. ja kunnioitettava niitä innokkaita toimijoita, jotka ovat saaneet Suomalainen mäkihyppy pohjaa edelleenkin seuroissa tehtä- Hyppyrimäkiin panostaminen tämän aikaan ja sitä ylläpitäneet. vään työhön ja toimintaan, ja sitä työtä Paimion Urheilijat on ei suinkaan päättynyt Varasvuoren raken- Mäkihyppy on muuttunut ja kehittynyt vuosien ja vahvasti ollut tekemässä. tamiseen. Varasvuoren ohella PU:lla oli vuosikymmenten aikana ja kilpailutoiminta on siirtynyt yhä suurempiin mäkiin. Tämän tosiasian rinnalla on aina hyvä Parhain terveisin ja intoa tulevaisuuteen toivottaen muistaa, että harrastus aloitetaan nuorena pienistä mäistä. Niissä opitaan perusasiat ja luodaan pohja tuleville huippu- Jouko Törmänen Mäen rakentamisessa tarvittavan puutava- hyppääjille. Tässä mielessä Varasvuori ja Paimio on erin- FIS:n mäkikomitean puheenjohtaja ran hankkimiseksi käynnistettiinkin keräys omainen esimerkki siitä, kuinka hyvällä seuratyöllä luodaan ja varsin nopeasti tarvittava viidensadan tukin kokonaismäärä saatiin kootuksi. 2 3 käytössään Kriivarin mäki alkuharjoitte- mukana sillon ko se käynnistys. Ja kaik- myös mäkihypyn asema Paimion Urheili- muisteli noita 1960- ja 70-lukujen vaih- Varasvuoren vihkiäiskilpai- merkityksestä, ei vain Paimiolle, vaan lua varten, mutta keskisuuri mäki puuttui. kein innokkain, mikä pisti tämän kilpai- joiden edustamien lajien joukossa vahvis- teen aikoja paimiolaisen mäkihyppyhar- luista näyttävä spektaakkeli myös koko Varsinais-Suomelle: Sellainen päätettiin rakentaa Nakolin- lutoiminnan käyntiin, oli tämä Kaarlo tui. Vuonna 1957 tehty päätös oman itse- rastuksen varsinaisena huippuaikana: Saariluoma. Hän oli sillon Paimion kun- naan. Rakentamiseen tarvittavan maa- näisen jaoston perustamisesta oli osoitus Suurten talviurheilutapahtumien tunnel- ”Me vietämme tänään – helmikuun 15. nansihteeri. Hän oli tavallaan semmonen ”Muistan yhdestä harjoituspäiväkirjasta, päivänä 1953 – Paimion Varasvuorella alueen hankkimiseksi PU allekirjoitti moottori ja järjesti tämmösii pienii kil- lajin merkityksen tunnustamisesta ja sen maan saatiin tuntumaa jo Salpausselän