Varasvuoren Vaiheet

VARKKI Varasvuoren vaiheet

Juhlajulkaisu Terveisiä Paimiolaista mäkihyppy- Varasvuorelta ! historiaa 1950- ja 60-luvuilla

VARASVUOREN SUURMÄKI on maamerkki, joka kuuluu “Muodostukoon tästä merk- Varasvuoresta Paimion kuitenkaan enää vastannut lajin kehityk- Ensimmäiseksi oli vuokrattava lähes itsestään selvyytenä Paimion siluettiin, mutta aina se ei kitapauksesta meille kaikille uusi hiihtokeskus sen asettamia uusia vaatimuksia. Uuden, tarvittava maa-alue Spurilan Varasvuo- ole siinä suinkaan ollut. Suurmäki ja koko mäkikeskus on vuo- kaunis ja mieliin painuva suuremman hyppyrimäen rakentamiseen relta. PU:n ja maanviljelijä Keskitalon sikymmenien talkootyön suurnäyte, joka kelpaa malliksi jul- talviurheilun suuri juhla.” Mäkihypyn lajikehityksessä rohkeudesta kannusti myös Paimion Hiihtojen talou- talvella 1952 tekemän 50-vuotisen vuok- kiseen liikuntapaikkatarjontaan tottuneelle nykyihmiselle, ja ja huimapäisyydestä ja sen osoittimena dellinen menestys, jota seuran johto uskoi rasopimuksen jälkeen Hiihtoliitto toimitti josta meidän paimiolaisten on syytä olla ylpeitä! käytetystä ilmalennon pituudesta alkoi voivansa jatkaa ja jopa vahvistaa kansal- alustavat mäkipiirustukset ja hanketta Kunnallislehteä 12.2.1953 lainaten: ”Ensi sunnuntaina Mäenlasku on Paimiossa ollut aina kovaa talkootyötä: vähitellen tulla yhä tärkeämpi elementti. lisesti merkittävien mäkihyppykilpailujen varten valittiin rakennustoimikunta, on Paimion pitäjä jälleen koko maakunnan huomion keskipis- rakentamista, mäkien kunnostusta, rahoituksen hankkimista Se johti mäkien koon vähittäiseen kas- avulla. Näin jo ennen sotia syntynyt idea johon kuuluivat Iivari Lähteenmäki, teenä, klo 14 aikaa on kauan odottamamme juhlahetki, vasta ja valmentamista. Useimmiten se on vaatinut koko perheen vattamiseen ja uusien tilanormien käyt- suurmäen rakentamisesta paikkakunnalle Viljo Nummila ja Lauri Laitinen sekä valmistuneen Varasvuoren suurmäen vihkiäiskilpailut.” osallistumista. Mäkihypyn luonne on kovasti muuttunut, töönottoon. Hyppyrimäkiä ei rakennettu nousi vähitellen vuonna 1946 toimin- töiden valvojana Reino Pyökäri. 1,2 mil- kun siitä on tullut myös kesälaji. Mutta samalla se vaatii työtä enää mihin sattuu, vaan niistä tehtiin tansa aloittaneen Paimion Urheilijoiden joonan markan (nykyrahassa noin 36 000 Hiihdon ja mäenlaskun SM-kisat Paimion Varasvuorella ympäri vuoden muiltakin kuin urheilijoilta. monumentteja, joiden vauhtitorneista ykkösasiaksi. Hankkeen keskeisinä puu- euron) kokonaiskustannuksiin päätettiin 15-17.2.1963 –ohjelmalehtisessä kirjoitettua: ”Pyydän toivot- Paimion Urheilijat on ollut ja on hyvä kasvattajaseura tuli useasti suoranaisia katseenvangitsi- hamiehinä toimivat 50-luvun alusta Per- hakea veikkausvoittovaroista puolta mil- taa Teidät sydämellisesti tervetulleiksi Paimioon.Ensimmäisen monelle hyvälle hyppääjälle, mutta ennen kaikkea se on tar- joita. Tämä suuntaus ulotti vaikutuksensa niöstä kunnansihteeriksi Paimioon valittu joonaa, ja tähän saatiin myös kunnanhal- kerran järjestetään nyt SM-hiihdot kokonaisuudessaan Varsi- jonnut lukuisille rohkeille nuorille oivallisen tien purkaa nuo- myös pienemmille paikkakunnille, kuten Kaarle Saariluoma sekä PU:n talous- lituksen yksimielinen puoltolause. nais-Suomessa. Muodostukoon tästä merkkitapauksesta meille ren iän energiaa oikealla tavalla: 130 paimiolaista on hypän- Paimioon, jossa jo 1930-luvun lopulla oli osaston puheenjohtajan ominaisuudessa kaikille kaunis ja mieliin painuva talviurheilun suuri juhla. Jär- nyt isosta mäestä ja paljon enemmän Varkin neljästä muusta, viritelty ajatusta näyttävämmän kilpailua- Iivari Lähteenmäki. Hankkeesta tehtiin Pelkän sahatavarana jestelytoimikunnan pj. Arvi Niemelä” unohtamatta Kriivarin ja Nakolankaan mäkiä. reenan rakentamisesta. Paikkaa valittaessa sitova päätös vuoden 1952 tammikuussa saadun lahjoituksen päädyttiin Varasvuoreen, minne suun- ja käytännön toteuttaminen käynnis- arvo oli yli miljoona KULUVA VUOSI on noiden tapahtumien juhlavuosi, 60 vuotta HALUAMME tällä julkaisulla antaa monipuolisen kuvan niteltiin yli 60 metrin ilmalennot mah- tyi tämän jälkeen ripeään tahtiin. Kuten silloista markkaa ja rakentamisesta ja 50 vuotta SM-kisoista. Noiden tapahtumien mäkiurheilusta paimiolaisittain ja innostaa uusia nuoria hie- dollistavan hyppyrimäen rakentamista. hankkeen perusteluissa todettiin, kyse oli talkootunteja kertyi innoittamana on Paimion Urheilijoiden mäkijaosto päättä- non lajin pariin. Rahoitusta hankkeelle ei kuitenkaan löy- paitsi maakunnallisesti, myös kansallisesti kaikkiaan noin 2800. nyt julkaista tämän pienimuotoisen historiikin paimiolaisesta tynyt ja alkanut sota siirsi sen lopullisesti merkittävästä erityishankkeesta, Suomen mäkiurheilusta ja jakaa tuotoksen kaupungin talouksiin. Markku Kuusisto myöhempään ajankohtaan. sen ajan kolmanneksi suurimman hyppy- Kyse oli pitäjän urheiluelämän Ajatus hankkeen toteuttamiseksi rimäen rakentamisesta. mittakaavassa sen luokan hankkeesta, nousi uudelleen esille 1950-luvun alussa. johon ilman talkoohenkeä ei olisi kan- Suomalaisten mäkimiesten noustessa Kyse oli paitsi nattanut ryhtyä. Mäen rakentamisessa maailman mäkivalioiden joukkoon myös maakunnallisesti, tarvittavan puutavaran hankkimiseksi lajin kansallinen arvostus ja merkitys kas- myös kansallisesti käynnistettiinkin keräys ja varsin nope- voivat. Salonseudulla, Turussa ja Liedossa merkittävästä asti tarvittava viidensadan tukin koko- oli rakennettu hyppyrimäkiä jo 50-luvun erityishankkeesta, naismäärä saatiin kootuksi. Myös pitäjän Terveiset paimiolaisille ! vaihteessa. Paimiossakin oli samoihin Suomen sen ajan liike- ja talouselämälle esitettiin toive tuen aikoihin käytössä muutamia 10-20 metrin kolmanneksi suurimman saamiseksi. Kassaan alkoi virrata avustuk- ilmalennot mahdollistavia mäkiä, joista sia ja talkootöihin lupauduttiin joukolla. VARASVUOREN MÄKIKESKUS on palvellut paimiolaisia Kriivarin mäki toimi paikallisena mäki- hyppyrimäen Pelkän sahatavarana saadun lahjoituksen rakentamisesta. lajin harrastajia ja suomalaista mäkihyppyä jo kunnioitetta- Nöyränä on otettava hattu kouraan ja keskuksena. Kriivarin hyppyrimäki ei arvo oli yli miljoona silloista markkaa vat 60 vuotta. Moni mäkihyppääjä kansalliset ja kansainväliset kumarrettava ja kunnioitettava ja talkootunteja kertyi kaikkiaan noin huiput mukaan lukien on kilpaillut vuosien varrella Varasvuo- 2800. Metsänomistajilta saadun puuta- niitä innokkaita toimijoita, © Esko Ojaranta rella, järjestettiinhän mäkikeskuksessa ensimmäiset SM-kisat jotka ovat saaneet tämän aikaan varan sahaamisen ja kyllästämisen hoiti jo 50 vuotta sitten. Paimion Saha, niin ikään lahjoituksena. Poikkeuksellisen urheilupaikan Varasvuoresta tekee ja sitä ylläpitäneet. Mäen rakentamiseen käytettiin PU:n se, että se on paikallisen seuran Paimion Urheilijoiden omis- omia varoja 300000 markkaa, veikkaus- tama ja ylläpitämä mäkikeskus. Se kertoo vahvasta talkootyö- mahdollisuuksia lajin harrastamiseen ja uralla etenemiseen voittovaroista saatiin 200000 ja loppuosa voimasta ja yhteishengestä, joka paikkakunnalta on löytynyt aina huipulle saakka. Tänä päivänä, suomalaisen mäkihypyn lainattiin. Rakennusprojekti kesti run- jo vuosikymmenien ajan ja joka on aistittavissa vielä tänäkin taantuman keskellä, nämä asiat tulevat entistä keskeisemmin saan vuoden ja mäki luovutettiin hyppää- päivänä. Nöyränä on otettava hattu kouraan ja kumarrettava esille, kun mietitään, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. jien käyttöön helmikuussa 1953. ja kunnioitettava niitä innokkaita toimijoita, jotka ovat saaneet Suomalainen mäkihyppy pohjaa edelleenkin seuroissa tehtä- Hyppyrimäkiin panostaminen tämän aikaan ja sitä ylläpitäneet. vään työhön ja toimintaan, ja sitä työtä Paimion Urheilijat on ei suinkaan päättynyt Varasvuoren raken- Mäkihyppy on muuttunut ja kehittynyt vuosien ja vahvasti ollut tekemässä. tamiseen. Varasvuoren ohella PU:lla oli vuosikymmenten aikana ja kilpailutoiminta on siirtynyt yhä suurempiin mäkiin. Tämän tosiasian rinnalla on aina hyvä Parhain terveisin ja intoa tulevaisuuteen toivottaen muistaa, että harrastus aloitetaan nuorena pienistä mäistä. Niissä opitaan perusasiat ja luodaan pohja tuleville huippu- Jouko Törmänen Mäen rakentamisessa tarvittavan puutava- hyppääjille. Tässä mielessä Varasvuori ja Paimio on erin- FIS:n mäkikomitean puheenjohtaja ran hankkimiseksi käynnistettiinkin keräys omainen esimerkki siitä, kuinka hyvällä seuratyöllä luodaan ja varsin nopeasti tarvittava viidensadan tukin kokonaismäärä saatiin kootuksi. 2 3 käytössään Kriivarin mäki alkuharjoitte- mukana sillon ko se käynnistys. Ja kaik- myös mäkihypyn asema Paimion Urheili- muisteli noita 1960- ja 70-lukujen vaih- Varasvuoren vihkiäiskilpai- merkityksestä, ei vain Paimiolle, vaan lua varten, mutta keskisuuri mäki puuttui. kein innokkain, mikä pisti tämän kilpai- joiden edustamien lajien joukossa vahvis- teen aikoja paimiolaisen mäkihyppyhar- luista näyttävä spektaakkeli myös koko Varsinais-Suomelle: Sellainen päätettiin rakentaa Nakolin- lutoiminnan käyntiin, oli tämä Kaarlo tui. Vuonna 1957 tehty päätös oman itse- rastuksen varsinaisena huippuaikana: Saariluoma. Hän oli sillon Paimion kun- naan. Rakentamiseen tarvittavan maa- näisen jaoston perustamisesta oli osoitus Suurten talviurheilutapahtumien tunnel- ”Me vietämme tänään – helmikuun 15. nansihteeri. Hän oli tavallaan semmonen ”Muistan yhdestä harjoituspäiväkirjasta, päivänä 1953 – Paimion Varasvuorella alueen hankkimiseksi PU allekirjoitti moottori ja järjesti tämmösii pienii kil- lajin merkityksen tunnustamisesta ja sen maan saatiin tuntumaa jo Salpausselän kun meitä oli 36 poikaa yhtä aikaa tree- merkkipäivää, joka tulee jäämään ei vain 50-vuotisen vuokrasopimuksen Martti pailui. Ja hän oli varmaan ensimmäinen aseman vakiintumisesta seurassa ja sen kisojen yhteydessä, jonne PU alkoi jär- neis. Varasvuoren sauna oli semmonen Paimion pitäjän, vaan koko Varsinais- Nakolinnan kanssa muodollista 100 mk:n paimiolainen, kun oli tämmösel arvostelu- organisaatiossa. Jaoston ensimmäiseksi jestää matkoja Lauri Laitisen vetämänä kokoontumispaikka, siel oli puntit ja Suomen hiihtourheilun historiaan. Varas- (nykyrahassa noin 2 euron) vuosivuokraa tuomarikurssil käyny. Hänel oli tämä kol- puheenjohtajaksi valittiin Elias Luukkaa. vuodesta 1948 lähtien. ”Mäenlasku- ja kaikki. Ja sit juostii Spurilan mäkkee. Ja vuoren hiihtomäestä, jonka vihkiäiskilpai- mannen luokan arvostelutuomarikortti. vastaan. Näillä ehdoin vuokratulle maa- siel ylhääl oli sit ne hiekkakuopat, mis hiihtourheilun suurjuhlan” tunnelmaan lut tänään pidetään, voidaan näet ensim- Siin Kriivarin mäes meit oli hyppäämäs alueelle talkoovoimin rakennettu hyppy- Mäki-innostus vaihteli tehtii kaikennäkösii volttei ja hyppyi. Sit voitiin päästä lähempänäkin, nimittäin mäisenä maakuntamme hiihtomäkenä aika moine liuta poikii, Santalan Matti, rimäki valmistui harjoittelu- ja kilpailu- harjoteltii kaks talvee oikee perskelest ja Kyrön Kuntilanvuorella, jonne oli raken- käyttää vaativaa nimitystä suurmäki. Väissi, Harkia, Ernolan Markku, Kytös- suhdanteiden ja kuntoon talvella 1958. seuraavan talven ei ollu yhtää lunta. Ja nettu yli 40-metrin hypyt mahdollistava Asiantuntijat ovat laskeneet, että tässä ahon Kalle, Mäkilän Jukka ja Antti. Alkuperäisen Varasvuoren mäki- lumitilanteen mukaan se lannistu siihen se hyppääminen. Yksit- hyppyrimäki. Vuonna 1952 järjestetyissä mäessä ovat jopa 60 metrin pituiset hypyt Siin ne tais olla ne aktiivisim- täisistä hyppääjistä on tuolta ajalta jää- mahdollisia – ja käytäntö on jo osoittanut keskuksen viimeinen täydennys oli ison mat. Sit oli tämmöset sillon tällön hyp- Kyrön kisoissa oli mukana kotimais- nyt mieleen esimerkiks Hovin Keijo, joka heidän puheensa oikeaksi.” mäen kupeeseen vuoden 1969 syksyllä pääjät, ko Kuisman Antti. Hän asus siin Alkuinnostuksen jälkeen lajin vetovoima ten mäkikotkien lisäksi kilpailijoita niin hyppäs paimiolaisist ensimmäisenä yli talkootyönä rakennettu pikkumäki. Tar- likel. Lahdest oli Taito Toivonen pitämäs alkoi hiipua. Harrastuksen laimenemista Norjasta kuin Ruotsistakin. Nimimiesten satametrisen Rukalla. Hän lähetti mul vittava puutavara saatiin lahjaksi Sähkö- tämmöst valmennuskurssiakin. Se oli var- keskusteltiin mm. PU:n Tuen vuosiko- houkuttelemana paikalle saapui useisiin Kisojen pääpaino asetettiin kortinkii, mis luki ”satanen meni”. Keijol maan jottai viittäkymment kahta, var- Yhtiöltä, Sähkötolpat sahattiin Pihkasen kouksen yhteydessä vuonna 1965. Har- oli muutama hyvä saavutus, Kytösahon tuhansiin yltänyt yleisö ympäri Varsinais- mäkihyppyyn, hiihtokilpailut olivat maa sitä aikaa, ko Varkkii rakennettii. sirkkelissä ja kuljetettiin talkoovoimin rastusmahdollisuuksien todettiin olevan Veikko taas menestys tasasemmin.” Suomea. mukana lähinnä vain ohjelman täyden- Varasvuorelle. Yhteiskoulus meil oli ihan oppituntei ja Paimiossa mitä mainioimmat, ”on perin- Varasvuoren suurmäen valmis- nyksenä. Huomiota kiinnitettiin heti käytii Kriivaris hyppäämäs. Jäi vaa Taito teitä, on rakennettu mäkiä, mutta siitä Toimintaan osallistujien mää- tuttua Lounais-Suomen talviurheilun alusta lähtien myös yleisön viihtymiseen Toivosesta mieleen: ’ne nilikat, ne nilikat, huolimatta harrastajien joukko näytti rän kasvun myötä myös jäsentenvälinen päänäyttämö siirtyi Kyröstä Paimioon. kisapaikalla. Kyse ei ollut pelkästään kil- Mäkeä pidettiin hyppykun- muistakee pojat nilikat’. nossa talkoovoimin Mäkisukset saatiin PU:lta. Ja jatkuvasti vähenevän”. Osaltaan lajin veto- ja piiritason kilpailutoiminta vilkastui ja Jo 15.2.1953 järjestetyt vihkiäiskilpailut pailijoiden välisestä koitoksesta, vaan Hu-sos pojil oli jottai mäkii kans ja heil voimaa heikensi suomalaisten mäkimies- muutamiin kansallisen tason kilpailuihin- osoittivat uuden kisakeskuksen maakun- ”suuresta penkkiurheilun juhlasta ja Vanhan Varasvuoren aikoina mäen kun- oli siel semmosii puusuksii, Järvisii tai ten verrattain vaatimaton menestys 1960- kin osallistuttiin. Uutena piirteenä olivat nallisen merkityksen. Juhlallisissa avajai- nautinnosta, jossa kovaääniskuulutus ja nossapito vaati poikkeuksellista talkoo- Karhui. Kyl niit sit tietyst ostettiinki. Eikä luvun alun kansainvälisissä koitoksissa. 1960-luvun lopulla Ruotsiin tehdyt kilpai- sissa mukana olivat mm. maaherra Erik ravintola ovat ensiluokkaiset ja huimat henkeä. Esimerkiksi ylämäkeen jouduttiin niit voinu sinne jättää, ku ei siel ollu min- Yleisten suhdanteiden lisäksi vaikuttivat lumatkat, jotka tapahtuivat Tukholman Härmä sekä SVUL:n Varsinais-Suomen lennot takaavat sen, ettei kenellekään tule lumi kantamaan miesvoimin, säkillinen käänlaist koppii. Pyöräntankon päällä ne muutkin tekijät. Erityinen merkityksensä ja Varsinais-Suomen välisen mäenlaskun piirin puheenjohtaja Yrjö Salmela. Vih- vilu”. Arviolta yli 4000 nousseen yleisö- kerrallaan. Markku Kuusisto muisti vain kulki hienosti. Niit lakattii kovi ja hin- oli paikallisilla talvioloilla, jotka saattoivat piiriottelun merkeissä. Ottelu käytiin vuo- kiäiskilpailujen ohjelmalehtisen tervetuli- määrän viihtymistä suosi mitä parhain yhden talven, jolloin ylämäkeen saatiin kattii. Ne kulki pakkasel hyvi, mut ko tuli olla talviurheilun kannalta hyvinkin vai- rovuosin Tukholmassa ja Paimiossa. aissanoissa, jotka oli otsikoitu ”Historialli- sää. Kisanäyttämön virallinen avaaminen lumi luonnonmukaisesti. Talkooporukan suoja ni ei mihinkää.” keat, jopa ylitsepääsemättömän vaikeat. nen päivä”, muistutettiin uuden suurmäen tapahtui mäen poikki vedetyn silkkinau- ytimen muodostivat mäkipojat ja hei- Varasvuoren valmistuminen Esimerkiksi vähälumisen talven aiheut- dän isänsä, joskin apua saatiin tärkeiden tiesi radikaalia muutosta hyppäämiseen, tama pakollinen vuoden tauko merkitsi kisatapahtumien aikoina myös paikal- sillä kokoero Kriivarin ja uuden suur- usein siirtymistä toiseen lajiin tai sitten lisilta liikelaitoksilta (Viljavarasto, LSS mäen välillä oli melkoinen. Ei siis mikään koko urheiluharrastuksen lopettamista. Oy, Paimion Saha ym.). Sitten keksittiin ihme, että mäen käyttö paikallisten hyp- väkipyörä – köysi – mosse/skoda/pösö pääjien harjoittelu- ja kilpailutoimin- ”Harjoteltii kaks talvee -yhdistelmä (ja kytkimiä paloi). Seuraava nassa käynnistyi varsin verkkaisesti. Tosin oikee perskelest ja innovaatio oli tukkivinssi ja tynnyrinpuo- ensimmäisenä paimiolaisena Varasvuoren seuraavan talven ei ollu likkaat ja viimeisimpänä kehitysvaiheena ”valloitti” Matti Järvinen jo mäen valmis- yhtää lunta.” (ennen muovimäkeä ja peltilatuja) raken- tumisvuonna 1953, mutta esimerkiksi nusvinssi ja 200 litran muovitynnyri, jol- ensimmäiset jäsentenväliset järjestettiin Veikko Kankkosen 1960-luvun loin homma alkoi nopeutua ja helpottua. Varasvuorella vasta vuoden 1955 maalis- puolivälissä saavuttaman kansainvälisen kuussa, eli kaksi vuotta mäen valmistumi- menestyksen myötä mäkihypyn arvostus ylämäkeen jouduttiin lumi sen jälkeen. Tämän ”historiallisen” kisan jälleen koheni. Myös Paimiossa harras- kantamaan miesvoimin, voitti Kalle Kytösaho, toiseksi tuli Pekka tuksen pariin alkoi hakeutua enemmän säkillinen kerrallaan Väissi, kolmanneksi Kyösti Kari ja neljän- nuoria ja 1960-luvun lopulle tultaessa neksi Markku Kuusisto. PU:n mäkihypyn voitiin puhua jo lajin elpymisestä. Har- alkuaikojen hyppääjäkaartiin ja Varasvuo- joituksiin osallistui kymmeniä poikia ja ren valloittajiin kuuluivat edellä mainittu- Varasvuoren ”valloittajien” lukumäärä Ensimmäiset paimiolaiset jen lisäksi Jussi Puotinen, Matti Santala, kasvoi vuosi vuodelta. Uuteen ennätyk- Varasvuoren valloittajat Veikko Järvelä, Matti Harkia, Jukka seen yllettiin vuonna 1969, jolloin talven ja Antti Mäkilä, Pentti Kuisma, Paavo aikana ison mäen ”korkanneita” oli peräti Kuten jo edellä todettiin, ennen Varas- Kari sekä nuorten MM-valmennettaviin 11, kun aiemmin vastaavan suorituksen vuoren valmistumista paikallisen mäki- valittu, myöhemmin liikenneonnetto- oli tehnyt keskimäärin 2-3 poikaa vuo- hypyn päänäyttämö sijaitsi Kriivarissa. muudessa menehtynyt Arimo Salo. dessa. Kaikkien aikojen ennätys saavutet- Jo tuolloin mäkitoiminnassa mukana tiin jo vuoden kuluttua, kun isosta mäestä ollut Markku Kuusisto muisteli Kriivarin ”Suksii lakattii kovi pystyssä pysytyn hypyn tehneitä oli peräti aikoja seuraavaan tapaan: ja hinkattii. Ne kulki 18. Markku Kuusisto, joka mainittuina pakkasel hyvi, mut ko vuosina toimi mäkijaoston puheenjohta- ”Kyl se toi Kriivarin mäki oli, mis mää tuli suoja ni ei mihinkää.” jana ja vastasi PU:n mäkivalmennuksesta, alotin hyppäämisen. Se oli siinä 1950-51. Mäkilän Väinö ja Luukkaan Elias oli- Sitä mukaa kun Varasvuoren val- vat siin Kriivarin mäkitouhus aika paljo loittaneiden mäkipoikien joukko kasvoi, Varasvuoren kisat vuonna 1957

4 5 sömenestyksen takasi nimekäs osanotta- mötti Alvar Aallon mestarityö, Paimion jajoukko koti- ja ulkomailta. Tapahtuman Parantola. Varasvuori-aikakauden huipennus: kulttuuriantiin kuului Tillintuvassa jär- jestetyt päättäjäistanssit sekä muu oheis- Kisojen läpiviemiseen ohjelma, jota vuosien mittaan kehiteltiin tarvittiin lähes sataan Suomenmestaruushiihdot 15-17.2.1963 ja ideoitiin yleisön viihtymistä silmälläpi- yltänyt toimitsijakunta. täen. Eniten kansallisen tason kärki- Vuonna 1958 Suomen Hiih- Kisavalmius todistettiin kosiskelemiseksi tarjottiin jälleen uutta kymmenisen prosenttia, loput hankittiin hyppääjiä oli mukana Lahden Hiihtoseu- toliitto juhli 50-vuotista taivaltaan ja ja erikoista nähtävää. Sellainen oli mm. paimiolaisten henkilökohtaisin velkasi- rasta. Maailmalla menestyneistä suoma- Lahden Salpausselällä järjestettiin suo- Paimion Urheilijoiden piirissä jo jonkin LHS:n hyppääjien esittämä kaksoishyppy. toumuksin. Yksityisiltä tukijoilta saatiin laishyppääjistä Varasvuorella ovat 1950- malaisittain menestyksellisesti sujuneet aikaa kypsytelty idea SM-hiihtojen ano- Toisena erikoisuutena oli koehyppy ennen lahjoituksia, mm. erilaisia esinepalkintoja ja -60-luvuilla kilpaillut mm. Hemmo hiihdon MM-kisat. Varasvuorella puoles- misesta Varasvuorelle alkoi näyttää toteut- toisen kierroksen alkua, jonka suoritti kaikkiaan 1,5 miljoonan markan arvosta. Silvennoinen (PHS), Veikko Heinonen taan valmistauduttiin kisoihin uusimalla tamiskelpoiselta viimeistään vuoden 1962 16-vuotias helsinkiläistyttö, Arja Laivuri. (LHS), Kärkisen veljekset Kalevi ja mäkeä niin, että yli 60 metrin hypyt tuli- kuluessa. Ajatukselle antoi pontta Hiih- Nimekkäistä kilpailijoista ja erikoisohjel- kisojen talousarvioksi Juhani (LHS), Pentti Uotinen (LHS), vat mahdollisiksi. Näin Varasvuoresta tuli toliiton piirissä vahvistunut käsitys siitä, masta huolimatta mihinkään yleisöen- laskettiin 6 ”vanhaa Eino Kirjonen (LHS), Niilo Halonen Suomen sen hetkisistä hyppyrimäistä nel- että Varsinais-Suomenkin oli korkea aika nätyksiin ei ylletty, vaan katsojamäärässä miljoonaa” (LHS), Veikko Kankkonen (LHS), Ensio jänneksi suurin. saada SM-kisat järjestettäväkseen. Ja tässä jäätiin hieman yli kahteen tuhanteen. Eri- Hyytiä (OHS) ym. Ulkomaisia osanot- Vuosi 1959 merkitsi kisojen suh- maankolkassa Paimio oli ainoa paikka- koismäen kilpailu, jota kova tuuli ja hei- Talkoovoimaa käytettiin niin tajia saapui useista sen ajan hiihdon ja teen jälleen uusia ennätyksiä. Osallistu- kunta, jossa nämä kisat voitiin ylipäänsä kot keliolot hieman häiritsivät, muodostui hiihtolatujen kuin hyppyrimäenkin kun- mäkihypyn suurmaista, Ruotsista, Sak- jakaartiin kuului mm. maailmanmestari järjestää. Varasvuoren mäki oli yksi maan edellisvuosien tapaan Lahden Hiihto- nostuksessa ja myös Porin prikaatista sasta, Neuvostoliitosta, Norjasta, Itäval- Juhani Kärkinen, jonka hyppyjä tultiin parhaista, hiihtomaasto sopivan vaihtele- seuran näytökseksi, jossa voiton korjasi oli miehiä hiihtolatujen raivaustöissä. lasta, Japanista ja USA:sta. Yhden kerran katsomaan ympäri Varsinais-Suomea. vaa ja liikenneyhteydet paikkakunnan ja Veikko Kankkonen. Alueelle rakennettiin kaksi suurta ravin- mukana oli edustaja myös vähemmän Noin 6000 ennätysyleisön lisäksi alueelle muun Suomen välillä hyvät. Myös pai- tolarakennusta, 2-kerroksinen toimisto- tunnetusta talviurheilumaasta, Tanskasta. ahtautui tuhatkunta autoa. Eikä kisojen kalliset toimitsijat olivat jo usean vuoden Suuren luokan rakennus ja sauna sekä hyppyrin viereen Paimiolaisurheilijoitakin osallistui kisoi- osalta kasvua tapahtunut ainoastaan ylei- ajan kouliintuneet suurkilpailujen järjes- talkooponnistus uusi 4-kerroksinen tuomaritorni ja leh- ”Iso-Iivari” Lähteenmäki Vilho Ylitalon, hin ja nuorten sarjoissa yllettiin useasti sömäärissä, vaan muutkin luvut kertoivat tämiseen. Turun ja Salon läheisyys takasi distörakennus. Itse mäkeä kunnostettiin Valtter Puotisen, Arvi Niemelän ja tämän aivan terävimpään kärkeen. tapahtuman paisumisesta. Jos verrataan riittävän yleisömäärän sekä tarpeellisen Lopullinen päätös SM-hiihtojen myön- siirtämällä hyppyrin kärkeä parisen met- pojan seurassa päivänä jolloin Varasvuo- Jokavuotinen Varasvuoritapah- kyseisiä kisoja vuoden 1954 kisoihin, niin majoituskapasiteetin. tämisestä Paimion Urheilijoiden järjes- riä taaksepäin samalla hieman korottaen. renkisat olisi pitänyt hypätä. tuma keräsi ympäri Varsinais-Suomea esimerkiksi kilpailuihin osallistuneiden tettäväksi vastaanotettiin Suomen Hiih- Torniin lisättiin kaksi uutta lähtöpaikkaa tuhansia katsojia ja uutisoitiin näkyvästi määrä oli noussut likimain puolitoista- Varasvuoren mäki oli toliitosta kesäkuussa ja valmistelutyöt ja korkeutta nostettiin parilla metrillä. maakunnallisen ja jopa kansallisen leh- kertaiseksi. Vielä tätäkin nopeampaa oli yksi maan parhaista, aloitettiin saman tien. Ensimmäiseksi Mäen alaosasta kaivettiin puolitoistamet- han katkaisemisella. Tehtävä oli uskottu distön palstoilla. Kaksipäiväisten kisojen kasvu toimitsijakunnan kohdalla. Kisojen hiihtomaasto kutsuttiin vuoden 1962 kesäkuussa koolle riä maata jolloin yli 65 metrin hypyt tuli- ”hiihtäjäneitonen” Tuula Vainiolle. Ava- tunnelma ja värikkyys oli aistittavissa läpiviemiseen tarvittiin lähes sataan yltä- sopivan vaihtelevaa johtokunta, joka valitsi valmisteluja var- vat mahdollisiksi. Mäkeen saatiin myös ushypyn sai suorittaakseen Turun Hiih- varsinkin Vistan keskustassa. Mäkihypyn nyt toimitsijakunta, kun esimerkiksi viisi ja liikenneyhteydet ten kaikkiaan 12 toimikuntaa. valaistus. täjiä edustanut Matti Lindholm. Kilpai- parissa usean vuosikymmenen ajan toimi- vuotta aiemmin tultiin toimeen 30 toimit- paikkakunnan ja muun Toimikunnat olivat (suluissa Noin 500 kilpailijan majoituk- lujohtajan tehtävistä vastasi Onni Silkkilä neen Markku Kuusiston arvion mukaan sijalla. Suomen välillä hyvät. puheenjohtaja): sen järjestämisessä oli siinäkin omat ja ylituomarina toimi Iivari Lähteenmäki. Varasvuoren suuruuden vuodet ajoit- Vuonna 1961 kisaperinteeseen Taloustoimikunta (Iivari Lähteenmäki), ongelmansa, joskin koulujen aikaistettu Itse avauskilpailun ja siinä kiertopalkin- tuivat 1950-luvun loppuun ja 60-luvun tuli vuoden katkos, kun harvinaisen lauha Valmistautuminen vuodelle 1963 rakennustoimikunta (Väinö Nuppula), hiihtoloma helpotti tilannetta. Tarvitta- tona olleen, Hugo Meltolan lahjoittaman alkuvuosille. Kisakoneistoa pyöritettiin talvi teki tyhjäksi yritykset tapahtuman suunniteltuihin SM-kisoihin aloitettiin mäkitoimikunta (Valtteri Puotinen), van majoituskapasiteetin varmistamiseksi kultakellon voitti Jyväskylän Hiihtoseuraa talkoovoimin, jota silloin vielä riitti. järjestämisestä. Näin Varasvuoren jär- hyvissä ajoin. Aprillipäivänä vuonna 1962 hiihtotoimikunta (Onni Silkkilä), ravin- vedottiin myös paimiolaisperheisiin, jotta edustanut Heikki Koski. Paras varsinais- Jokainen kisa jäi paimiolaiseen jestyksessään IX kisat jäivät sen vuoden järjestetyt Varasvuoren kisojen uusinnat tolatoimikunta (Risto Laaksonen), majoi- nämä tarjoaisivat yösijan sopivaa korva- suomalainen oli seitsemänneksi sijoittu- urheiluhistoriaan omine erityispiirtei- osalta pitämättä ja siirtyivät seuraavan toimivat valmistautumisen jonkinlaisena tustoimikunta (Viljo Airio), liikennetoi- usta vastaan. Liikennettä majapaikan ja nut Jukka Kärpijoki Liedon Parmasta. neen. Esimerkiksi vuoden 1956 ”Pohjois- vuoden maaliskuulle. Nämä kisat jäivät lähtölaukauksena. Tämän ylimääräisen mikunta (Haakon Arvela), mainos-ja Turun välillä helpotettiin mm. kisajunalla, maiset Varasvuoren Kisat” jätti jälkipol- puolestaan historiaan ensimmäisinä, joi- kisatapahtuman tekivät mahdolliseksi tiedotustoimikunta (Esko Kaikumäki), joka pysähtyi parin kilometrin päähän Kisat saivat vakiintuneet vien kummasteltavaksi kisalogon, jonka den tapahtumista saatiin paikan päältä täysin edellistalvesta poikkeavat lumiolot, lääkintätoimikunta (Eero Tala), viesti- itse kisapaikalta. laatimisessa pääosaa näytteli Arvi Nie- televisioitu kooste. jotka jatkuivat talviurheilun harrastami- ja valaistustoimikunta (Unto Pakkala), Kisat noteerattiin myös urheilu- muotonsa ja suosio kasvoi melä. Kisatunnuksessa Varasvuoren torni sen kannalta suotuisina aina huhtikuulle ohjelmatoimikunta (Jukka Tuominen) lautakunnassa, joka kehotti kuntaa myö Vihkiäiskilpailut aloittivat useita vuosia ja Paimion kunnan vaakunassa oleva saakka. sekä palkintotoimikunta (Axel Stubb). jatkuneen Varasvuoren kisaperinteen, napakaira piirtyivät Preitilän suuntaan Näillä ”SM-esikisoilla” pyrittiin Em. toimikuntien puheenjohtajat muo- jonka arvoa ja merkitystä ylläpiti ja ylei- aukeavaa taivasta vasten ja taustalla hää- Kirjoittaja: Raimo Hovi ehkä paikkaamaan varsinaisten Varasvuo- dostivat järjestelytoimikunnan, jonka ren kisojen yleisökadosta aiheutunutta puheenjohtajaksi valittiin Arvi Niemelä vahinkoa, mutta tärkeintä lienee ollut ja sihteeriksi Ville Ylitalo. Järjestelytoi- SM-kisavalmiuden osoittaminen. Varas- mikuntaan kuuluivat edellä mainittujen vuorelle saatiin todella nimivahva osan- lisäksi Porin Prikaatin komentaja eversti ottajakaarti, kärjessä Lahden ”punaiset Keinonen sekä SVUL:N V-S:n piirin paholaiset” Veikko Kankkonen, Antero hiihto- ja mäkijaostojen puheenjohtajat Immonen, Kalevi ja Juhani Kärkinen, Lehtinen ja Pihlakoski. Eino Kirjonen, Niilo Halonen sekä tämän Varsinainen käytännön työ nimivahvan joukkueen mukana kilpail- kisanäyttämön rakentamiseksi aloitettiin leet Japanin kärkihyppääjät Josuka Eto syksyllä. Valmistelutyöt nielivät seuran ja Tshuyashi Tadenuma. PU vetosi kun- resursseihin nähden runsaasti rahaa, sillä talaisiin, joiden tukea se nyt erityisesti kisojen talousarvioksi laskettiin 6 ”vanhaa tarvitsi, olihan tavoitteena vuoden 1963 miljoonaa” (nykyrahassa noin 110 000 SM-kilpailujen kisaisännyys. Yleisön euroa). Veikkausvoittovaroilla katettiin

6 Kuvat: © Esko Ojaranta 7 Tarvittavan majoitus- hahmottuvasta Varasvuoren kilpailukes- pia selostusmahdollisuuksia kuin mitä Porin prikaatin sotilaiden toimittaman laisen, Arto Tiaisen ja Veikko Hakulisen Torstaina ja perjantaina kapasiteetin varmista- kuksesta. Joillekin jo mäkitornin näkemi- Varasvuori oli tarjonnut. Myös muoni- kunniavartion juhlistamassa tilaisuudessa lisäksi kaksoismestaruuteen ylsi Mirja tanssittiin Tillintuvalla, miseksi vedottiin myös nen riitti nostamaan kisatunnelman. tus ja paimiolaisten vieraanvaraisuus sai tervehdyssanat lausui Arvi Niemelä. Lehtonen, joka hallitsi naisten molempia lauantaina olivat paimiolaisperheisiin, jotta Palstatilaa paikallisessa, maa- suitsuketta. Poliisienkin kannalta kisat Itse kilpailutapahtuman suju- hiihtomatkoja, 5 ja 10 km:ä. Tyttöjen 5 vuorossa ”viihdekarkelot” nämä tarjoaisivat yösijan kunnallisessa ja valtakunnallisessa leh- sujuivat mutkattomasti. Järjestyshäiriöitä misesta vastasi Arvi Niemelän johtama km:llä paras oli Liisa Suihkonen. Yllätys ja sunnuntaina sopivaa korvausta vastaan. distössä annettiin itse kisatapahtumien ei sattunut ja liikennejärjestelyt hoituivat järjestelytoimikunta, jossa 12 eri toimi- koettiin naisten 3x5 km:n viestissä, jossa päättäjäistanssit. ohella runsain mitoin myös paikallisten niin, että kilpailujen päätöspäivän lähes kunnan puheenjohtajien lisäksi jäseninä Leppävirran Viri kukisti kilvan ennakko- tävaikuttamaan omalta osaltaan kisojen olojen kuvailuun ja johtavien urheilu- ja 4000 auton pysäköintiongelmat kyettiin olivat Porin Prikaatin komentaja Yrjö suosikiksi nostetun Lahden Hiihtoseuran. SM-kisojen päätapahtuma, sun- onnistumiseen. Kunnanhallituksen suora kunnallismiesten esittelyyn. Eniten kirjoi- ratkaisemaan kisapaikan lähistölle rai- Keinonen sekä SVUL:n Varsinais-Suo- Yhdistetyssä mestaruus meni ylivoimai- nuntaina järjestetty erikoismäen kilpailu tuki kisoille jäi tosin varsin vaatimatto- tuksia julkaistiin luonnollisesti Varsinais- vatun parkkialueen turvin. Hiihtoliiton men piiristä puheenjohtajat Lehtinen ja seen tapaan Esko Jussilalle. keräsi kaikkien aikojen yleisömäärän. maksi, nimittäin 150 markan kannatusil- Suomen maakuntalehdissä, varsinkin puheenjohtaja Ali Koskimaan mielestä Pihlakoski. Hiihdon ja mäen kilpailu- Paikalla arvioitiin olleen peräti 12000 kat- moitukseen sekä lupaukseen kustantaa Turun Sanomissa ja Uudessa Aurassa. ”kisoista jäi hyvä maku suuhun”. johtajina toimivat Onni Silkkilä ja Pentti Erikoismäen kilpailua sojaa, joille oli tarjolla oikukkaan tuulen lounas presidentti Kekkoselle, mikäli Myös valtakunnalliset lehdet, kuten Hel- Myös radioselostukset paikan Pihlakoski. Arvostelutuomariston muo- sekoittama mäkikilpailu. Mestaruus meni hän kisoihin osallistuu. Tätä lupausta ei singin Sanomat ja Uusi Suomi antoivat päältä olivat runsaat ja televisiokin pis- dostivat Hannu Koskivuori, Erkki Hovi, seurasi ennätykselliset kaikkien ennakkoarvailujen vastaisesti kuitenkaan tarvinnut lunastaa, sillä Kek- runsain mitoin palstatilaa. Joitain artikke- täytyi kuvaamassa uutisaineistoa tärkeim- Leo Järvinen, Esko Kähkönen ja Osmo 12000 katsojaa Ounasvaaran Hiihtoseuraa edustaneelle kosta ei kisapaikalla nähty. Sunnuntaiksi leita oli myös viikkolehdissä, esimerkiksi mistä kilpailutapahtumista. Suuri petty- Tolvanen. Yhdistetyn mäen tuomaristoon Ensio Hyytiälle. Kilpailu-urallaan hän suunniteltu vierailu jäi flunssan vuoksi Viikko Sanomissa ja Avussa. mys kuitenkin oli, ettei kisoja televisioitu. kuuluivat puolestaan Leo Salonen, Jukka Mäkihypyn kilpailullisen osuuden uutuus oli ehtinyt tosin voittaa mm. MM-hopeaa toteutumatta ja tilaisuutta kunnioittavan SM-hiihtoihin liittyneitä yleisiä Hiihtoliitto ja Yleisradio eivät nimittäin Simola, Seppo Pelli, Ludvig Steiner ja oli lauantai-illan päätapahtumaksi suun- vuonna 1958, mutta sairastamansa keuh- läsnäolon sijasta jouduttiin tyytymään puheenaiheita olivat mm. Suomen hiih- kyenneet sopimaan kisojen televisiointi- Martti Luode. niteltu ”iltamäenlaskukilpailu”, josta kotuberkuloosin jälkeisen vaatimatto- presidentin lähettämään tervehdykseen. don kehno taso ja siihen liittyen autoilun oikeuksista. Paimiolaiset olisivat tyytyneet Hiihdon osalta yleisön keskuu- alkuun näytti kehkeytyvän ”ennen koke- mamman kilpailu-uran perusteella ei ja korkean elintason vaikutus suomalais- 3 miljoonaan markan korvaukseen, mutta dessa eniten mielenkiintoa herättivät mattoman iltamäenlaskun” sijasta täydel- hänen mahdollisuuksiinsa SM-tasolla SM-kisoista runsain mitoin urheilijoiden kuntoon sekä ns. ”tekstiili- Hiihtoliitto korotti vaatimuksen kaksin- 1950- ja -60-lukujen menestyneimpiin linen fiasko. Lahden Hiihtoseuran mäki- juurikaan uskottu. Kilvan selvät ennak- hiihtäjät”. Huomiota varsinaisten nimi- kertaiseksi, johon Yleisradio ei suostunut. suomalaisurheilijoihin kuuluneet Veikko miehet eivät nimittäin olleet halukkaita kosuosikit, LHS:n Veikko Kankkosen ja myönteistä julkisuutta miesten ohella saivat osakseen helsinki- Laihaksi lohduksi jäi SM-kisoista tehty Hakulinen ja Eero Mäntyranta. Kärkisi- osallistumaan. Syyksi joukkue ilmoitti, Niilo Halosen hän kuitenkin kykeni lyö- Paikkakunnan ja järjestävän seuran saa- läinen ”hyppääjäneitonen” Arja Laivuri tunnin mittainen elokuva. jojen kohdalla koettiin kuitenkin useita etteivät ole velvollisia antamaan ylimää- mään runsaan kahden pisteen marginaa- man myönteisen julkisuuden määrässä ja paikallinen juniorihyppääjä Tauno Vir- yllätyksiä. Comebackin tehneitä voittajia räisiä hyppyesityksiä, varsinkaan kun lin turvin. Ainoan 60 metriä ylittäneen mitattuna Varasvuoren SM-kisat ylittivät tanen. Hiihdossa yllätyksiä ja nähtiin niin hiihdossa kuin mäessäkin. ”koleassa illassa hyppääminen veisi herk- hypyn ja samalla uuden mäkiennätyksen kaikki odotukset. Varasvuori hyppyrimä- Lehtien kirjoitukset oli laadittu Hiihdon puolella tällainen oli esimerkiksi kyyden”, jota oli säästeltävä seuraavan päi- (61 metriä) kisassa tehnyt Paavo Lukkari- kineen ja sen taustalla häämöttävä, Alvar yleensä myönteisessä hengessä. Kritiik- kaksoismestareita pikamatkan voittanut Jorma Kortelai- vän kisaan. Todelliseksi syyksi veikkailtiin niemi Ounasvaaralta sijoittui heikomman Aallon suunnittelema Paimion Parantola kiä esitettiin lähinnä vain hiihtolatujen Lumesta ei kisatalvena ollut pulaa, mikä nen, joka kukisti ykkössuosikkina pide- kuitenkin sitä, ”etteivät lahtelaiset ole tot- toisen hyppynsä vuoksi vasta viidenneksi. olivat modernin Paimion tunnuksia ja kunnosta. Siinäkin mielipiteet jakautui- oli varsinkin hiihtolatujen tekijöille suuri tyn Eero Mäntyrannan. Sekä miesten 30 tuneet esiintymään korvauksetta”. Tilan- Kilpailujen lisäksi tapahtumaan tavaramerkkejä. SM-hiihtojen ajaksi saa- vat suunnilleen tasan sen suhteen, oliko helpotus. Myös kisoja paikan päälle seu- että 50 km:n matkoja hallitsi puolestaan teen pelasti Ounasvaaran joukkue, joka sisältyi myös kulttuuripitoisempaa ohjel- tiin myös oma postileima, jossa oli kuvat- latupohja liian pehmeä vai ei. Pääosin raamaan saapuneeseen yleisömäärään suvereeniin tapaan Mikkelin Hiihtäjiä Ensio Hyytiän ja Paavo Lukkariniemen maa tanssi- ja ajanvieteiltoineen. Tors- tuna sauvasta kiinni pitävän hiihtäjän järjestelyt saivat pelkkää kiitosta. Kisa- voitiin olla tyytyväisiä, sillä kolmipäi- edustanut Arto Tiainen. Hiihtäjävete- johdolla ilmoittautui iltamäenlaskuun. taina ja perjantaina tanssittiin Tillintu- käsi. Uuden virastotalon edustalla suo- paikan osalta varsinkin tuomaritorni ja väiset kilpailut keräsivät ennätykselliset raani Veikko Hakulinen voitti puolestaan Lähes 6000 paikalle seuraamaan saapu- valla, lauantaina olivat vuorossa ”viihde- ritetut kisojen avajaiset sekä palkintojen radioselostuksen käytössä olleet tilat sai- 19000 katsojaa. Jo avajaisia kunnantalon yli 35-vuotiaiden 15 km ja oli Kortelaisen nutta katselijaa saivat nähdä kelpo kisan, karkelot” ja sunnuntaina päättäjäistanssit jaot saivat oman leimansa taustalla näky- vat kehuja. Pekka Tiilikainen hehkutti, edustalle kerääntyi seuraamaan tuhat- ja Huhtalan mukana Jämsänkosken jouk- jonka palkintosijat menivät Ensio Hyy- Timo Tavion ja Laila Kinnusen sekä västä kunnan vaakunasta ja kauempana ettei hänellä 25 vuoteen ole ollut parem- kunta katsojaa. Tervapatojen loisteen ja kueessa, joka oli lauantaina hiihdetyn 3 x tiälle, Erkki Luirolle ja Jaakko Salliselle. Erkki Välilän orkesterin tahdittamana. 10 km:n viestin ykkönen. Jorma Korte- Illan loppuhuipentumana ja jälkinäytök- Lauantain ohjelmaan kuului myös Yhteis- senä yleisö sai seurata runsaan neljännes- koulun juhlasalissa järjestetty ”Eemelin 3 x 10 km viesti, Jämsänkosken Ilveksen Veikko Hakulinen on tunnin ajan jatkunutta ilotulitusta. kisa-saunailta”, jonka pääesiintyjinä oli- tullut osuudeltaan yli minuutin etumatkan turvin. Jorma Kor- vat tuon ajan ykkösviihdyttäjät ”Repe ja telainen lähtee ankkuriosuudelle sinetöimään Veikon ja Väinö Eemeli”. Huhtalan pohjustamaa mestaruutta.

SM-hiihtojen ajaksi saatiin myös oma postileima

Legendaarinen radioselostaja Pekka Tiilikainen hehkutti, ettei hänellä 25 vuoteen ole ollut parempia selostus- © TS mahdollisuuksia kuin mitä Varas- Ensio Hyytiän (Ounasvaaran Hiihtoseura) vuori oli tarjonnut. Suomen mäenlaskumestarin tyylinäyte sunnuntaina Varasvuoren mäessä. Tulos 59 metriä. © Seppo Tammisto © TS 8 © Jouko Laitinen9 Kisaperinnettä pyrittiin juostiin suoraan Kinoon rahalaatikon Yleisön mielenkiinto hiipui kans. Muiden porttien pojat kerto myö- vaalimaan SM-kilpailujen hemmin, et ne rupes vaatii rahoi takasin. 1970-luvulle tultaessa Latukartta 50 km jälkeenkin Mä sanosin, et olisitte häipyne heti ko kuulutettiin, et kisat siirretään Nakolaan.” Varasvuoren kisaperinteen jatkuminen Kisahulinan tauottua palattiin arkeen, 1970- ja 80-luvuilla oli useina vuosina missä odotti reilusti miinuksen puolelle Kehno sää karkotti yleisön lähes katkolla heikon lumitilanteen takia. Vie- painunut kisasaldo. SM-kisat muodostui- täysin, jolloin lauantaista hiihtoa seurasi läkin merkittävämpi Varasvuoren kisape- vat jonkinlaiseksi kulminaatiopisteeksi, ”noin 7 maksanutta” ja Nakolaan siirret- rinnettä jäytänyt tekijä oli vuonna 1969 jonka jälkeen edessä oli Varasvuoren tyä sunnuntain mäkikisaa noin 200 katse- käyttöönotettu suurempi hyppyrimäki kisatapahtuman vähittäinen hiipuminen. lijaa. Liedossa, jonka myötä Varsinais-Suomen Ymmärrettävästi tämänkaltaisten, poik- mäkihypyn ja hiihdon keskuspaikka siir- keuksellista talkoohenkeä ja erityisjärjes- PU:n hyppääjät alkoivat tyi Liedon Parmaharjulle. Se sai nyt kun- telyjä vaativien mammuttikisojen järjes- nian toimia paitsi maakunnan talviur- täminen pienellä paikkakunnalla ei voinut menestyä heilukeskuksena, myös merkittävimpien tapahtua ainakaan kovin usein. Vuosikymmenen lopulle tultaessa vahva talviurheilukisojen näyttämönä. Kaikesta huolimatta kisape- usko oli siihen, että PU voisi lähettää Toki Varasvuorenkin kisaperin- rinnettä vaalittiin jatkossakin ja yleisön edustushyppääjiä myös suurempiin kan- nettä pyrittiin pitämään hengissä, mutta mielenkiintoa pyrittiin pitämään yllä niin sallisiin kilpailuihin. Mäkivalmennuksen entisaikojen loistokkuus näytti olevan koti- kuin ulkomaisiin nimimiehiin sat- tuloksellisuus näkyi mm. vuosikymme- tipotiessään. Sillä vaikka kilpailijoiden saamalla ja kisaohjelmaa kehittämällä. nen viimeisissä Varasvuoren kisoissa, taholla kiinnostusta riitti ja usein saa- Esitettiin vetoomuksia suoraan paimi- joista muodostui paimiolaisten mäkimies- tiin jokunen nimekkäämpi mäkimieskin olaisille, jotta nämä olisivat mukana tässä ten osalta siihenastisista menestyksellisin. mukaan, niin yleisömäärissä tapahtunut Varsinais-Suomen merkittävimmässä Yleisessä sarjassa mitaleille ylsi ensim- romahdus heikensi merkittävästi kisojen talviurheilutapahtumassa, kukin ”kyky- mäisenä Keijo Hovi, joka rikkoi kovan painoarvoa. Taloudellisesti ei Varasvuo- jensä mukaan”. Yleisöpalveluun ja katso- lahtelaisrintaman sijoittumalla Heimo ren varaan voitu paljoakaan laskea, mutta jien viihtymiseen panostettiin perintei- Tammisen jälkeen toiseksi. PU:n mäki- siitä huolimatta kisoja jatkettiin ikään seen tapaan ja pyrittiin löytämään myös menestystä täydensi kuudenneksi sijoit- kuin perinteen voimalla. Esimerkiksi uusia keinoja. Yleisön kosiskelemisessa tunut Veikko Kytösaho, joka jo aiempina vuoden 1970 helmikuussa järjestetyissä paras konsti oli edelleenkin kansainväli- vuosina oli saavuttanut voittoja nuorten kisoissa oli mukana toistasataa hyppääjää, sesti menestyneen hyppääjän saaminen sarjassa. joukossa myös muutama Lahden ja Pui- mukaan kilpailuun. Esimerkiksi vuosina jon kärkinimi, mutta yleisöä ei paikalle 1966 ja 1967 kisojen vetovoima raken- saapunut kuin kourallinen. tui paljolti silloisen mäkihypyn valtiaan, Veikko Kankkosen varaan, joka hallitsi Kirjoittaja: Raimo Hovi myös Varasvuoren kilpailuja. ”Kerran kuulutettii, Ikimuistettavat Varasvuoren et kovan tuulen kisat Nakolassa takia kisat siirretään Nakolinnaan. Ja sillon XIV Varasvuoren kisat vuonna 1968 jär- äkkiä rahalaatikko jestettiin samaan aikaan Puijon kisojen kiinne ja karkuun, ko kanssa, mikä vaikeutti suomalaisten täh- arvattavis oli, et ne tihyppääjien pestaamista kilpailuihin. Yhdistettyyn saatiin kuitenkin maan par- tuo varmaan kohta haat ja yleisessä mäessä mukana oli ruot- liput ja vaatii rahat salaisia ja ensi kertaa myös norjalaisia ja takasin.” itävaltalaisia hyppääjiä. Näistä kisoista tuli ikimuistettavat, sillä voimakas tuuli aiheutti sen, että sunnuntain mäkikisat jouduttiin siirtämään pienempään Nako- lan mäkeen. Kisojen siirtäminen ei ollut lipunmyyjillekään ongelmatonta, koska monet alkoivat vaatia lippurahojaan takaisin. Lipunmyyjänä itsekin paikalla ollut Lauri Partanen muisteli tilanteen muodostuneen varsin kriittiseksi.

”Kerran kuulutettii, et kovan tuulen takia kisat siirretään Nakolinnaan. Ja sillon äkkiä rahalaatikko kiinne ja karkuun, ko arvattavis oli, et ne tuo varmaan kohta liput ja vaatii rahat takasin. Me Kartta on suuntaa antava, Nakolinnan mäen vihkiäiset Peruskartta © Maanmittauslaitos 10 © Seppo Tammisto 2/2013 11 Kisakömmähdys -63 alias Viljo Sadeharju Varsinais-Suomen hyppyrihistoriaa

EREHTYMINEN on inhimillistä, senhän päin ja kokovalkoiselle puolelle merkat- mäkihypyn harjoittelumahdollisuudet Turussakin on hypitty mäkeä Muita ympäristökuntien sinainen kilpailutoiminta Paimiossakin kaikki tietävät. Suurissa tapahtumissa kai- tiin tussilla numero 161. Oikeus voitti ja olivat heikohkot, putosi hän pituuksien Varsinais-Suomen alueella on aikoinaan hyppyreitä rajoittuu syyskuussa järjestettäviin Mäki- kenlaista pientä voi sattua, se taitaa olla kaikki kilpailijat saivat osallistua hiihtoon, ja pisteiden yhteenlaskun jälkeen yhdis- ollut yllättävän paljon hyppyrimäkiä, joissa karnevaaleihin, jotka yhä jatkavat entis- melkein väistämätöntä. Joskus mitaliaan niinpä kaiken piti olla kunnossa, mutta tetyn kisan kahdeksanneksi. Kolmois- lähialueen nuoret ovat kuluttaneet vapaa- Kyrössä on sijainnut n. 42 metrin mäki, aikaisten Varasvuoren kisojen perinnettä vastaanottamaan tuleva urheilija voi kom- ihan niin siinä ei kuitenkaan käynyt, vaan voitto meni Lahteen, ykkösenä oli LHS:n aikaansa hyppäämällä keskenään. Mäkiä joka muistetaan korkeasta ja huojuvasta muovimäkikaudella. Useina muovimäkien pastua palkintopallin reunaan, tai kuulut- tästä vasta ongelmat itse asiassa alkoivat. Esko Jussila ja toiseksi tuli saman seuran on ollut niin Turussa kuin Salossakin, sekä hyppyritornistaan. Kiikalassa on sijainnut rakentamista edeltäneinä vuosina talvet taja saattaa unohtaa palkittavan nimen Kauko Pusenius. Kolmannelle sijalle hyp- Somerolla ja Perniössä. Todellakin Varsi- 40 metrin mäki ja Muurlassa 35 metrinen. olivat niin huonoja ja vähälumisia, että Pai- juuri ennen mitalin ojentamista hänen Sadeharju katoaa päsi Esa Klinga. nais-Suomen keskuksessa Turussa myös Perniössä mäkiä on ollut ainakin kaksi, ns. miossa on katsottu varmimmaksi järjestää kaulaansa. Mutta mitä mahtoi tapah- tuloslistalta on aikoinaan voinut harrastaa mäkihyppyä Leikkosen mäki (42 metrinen) ja myös toi- hyppykisat muovimäkien käyttökaudella. tua Paimion SM-hiihdoissa? No, silloin Kuka on Viljo Sadeharju oman kaupungin alueella useammassa- nen hiukan pienempi, josta on hypitty 30 Muita Varsinais-Suomessa pys- kisajärjestäjät unohtivat yhden kilpaili- Yhdistetyn kilpailujen hiihto-osuudella kin paikassa. Jopa Turun urheilupuistossa metrin hyppyjä. tyssä ja käyttökunnossa olevia mäkiä ovat jan kokonaan pois yhdistetyn kilpailujen kisattiin 15 km:n matkalla asetelmista Viljo Sadeharju, Valkeakosken Haka, kil- sijaitsi pienehkö hyppyri, jossa on hypitty Alastarolla oli 30 metrin mäki jo edellä mainitut Liedon hyppyrit. Lie- hiihto-osuuden tuloslistalta. Miten näin mäkiosuuteen. Alkuun hiihdon tuloslis- paili 26–vuotiaana Paimion SM-kisoissa. 22 metrin lentoja. Lisäksi turkulaisilla oli ja Pöytyän Riihikoskella 27 metrinen. dossa harrastustoiminta tosin on nykyisel- pääsikään käymään, se selviää pian. toja seuratessa kaikki näyttikin etenevän Hän oli päässyt nuorempana jopa yhdis- mäet Hirvensalossa (hypätty n. 26 met- Somerniemellä on aikoinaan päästy hyp- lään vähäistä, eikä siellä vakituisesti pyöri hyvin, Viljo Sadeharju merkattiin 7 kilo- tetyn olympiavalmennusrinkiin vuosiksi riä) ja Katariinanlaaksossa. Katariinan- pimään noin 30 metrisestä hyppyristä. harrastusrinkiä. Lisäksi Nauvossa sijaitsee Viljo Sadeharju metrin väliaikapisteessä aikakirjoihin ja 1959 – 60, eli ainakin hiihto-osuus hänellä laakson mäki oli Turun suurin hyppyri, Somerolla sijaitsi samoin 30 metrinen ns. myös vähäisessä käytössä oleva Nordma- Valkeakoskelta hiihto eteni kaikin puolin mallikkaasti. oli sujunut valitsijamiehiä miellyttävästi. jossa pisimmät hypyt kantoivat 35 metriin Turkin mäki. Tämän hyppyrin puuraken- nin mäki. Loimaalla Kauhanojalla on n. 25 Hiihtomatkan viimeisessä isossa nousussa Mäkihypyn harjoittelumahdollisuudet saakka. Paikalla on pidetty myös piirikun- teet vietiin purkamisen jälkeen Marttilaan, metrinen hyppyri ja Marttilassa 30 metrin Valkeakosken Hakan edustaja Viljo Sade- jonkin matkaa ennen maalia Viljolle otet- miehen itsensä mukaan olivatkin aikoi- nallisia hyppykisoja yhdessä Paimion, Lie- jossa yhä seisoo n. 30 metrin mäki. Salossa torni sekä pari pienempää maanmyötäistä harju oli saapunut Paimion SM-kisoihin tiin epävirallinen aika, jonka perusteella naan heikohkot, sillä Valkeakoskella saat- don ja muiden silloisten mäkihyppypaik- sijaitsi myöskin 30 metrinen Ylhäisten vauhtimäkeä. Harrastajien vähyys on kui- osallistuakseen yhdistetyn kilpailuun. hän oli muutaman sekunnin edellä Reijo toi hypätä vain 42 metrin mäestä Maijan- kakuntien kisaajien kanssa. Katariinassa on mäki. Hajalassa oli 25 metrin mäki (raken- tenkin kiusana kaikissa näissä paikoissa, Tuohon aikaan kilpailijoiden kisanumerot Kasasta, joka hiihdon jälkeen merkat- kosken mäessä. Joskus Sadeharju lähti pidetty myös suurempia kilpailuja, joissa nettu muistikirjan mukaan 1950), jossa oli eikä harjoituksia niissä näin ollen vakitui- jaettiin urheilijoille jo ennen kilpailujen tiin matkan kolmoseksi. Sitten kuitenkin myös Salpausselälle linja-autokyydillä, muistikirjojen mukaan on nähty myös tavallista näyttävämpi, hieno vauhtimäki. sesti järjestetä. tapahtuma-aikaa, ja niinpä Sadeharjul- Sadeharjun nurinpäin käännetty numero- mutta vain kilpailureissuille ja silloinkin kansainvälistä väriä ainakin japanilaishyp- Paimion entisiä mäkiä Käytännössä kaikkien alueen lakin oli majapaikassaan mukanaan niin lappu astui peliin: maalissa ajanottajat aika riitti vain koehyppyyn ja kilpailuun, pääjien muodossa. Lisäksi nykyisen Turun mäkihypystä kiinnostuneiden hiihto-osuuden kuin mäkihyppykisankin eivät olleet havainneet hänen maaliin- joten kokemus isommista mäistä jäi kil- alueella oli mäki Maariassa, joka tunnettiin Paimiosta ovat vuosien saatossa hävin- on lähdettävä lajia testaamaan kilpailunumerot. Yhdistetyn hiihto-osuus tuloaan, ja niin siinä kävi, että hiihdon pailuja ajatellen aivan liian vähäiseksi. Haihun mäkenä. Tämä oli kooltaan tuollai- neet hyppyrit Kriivarista (24 metrinen) nimenomaan Varasvuorelle, kisattiin perjantaina, ja mäkihypyn oli jälkeen tuloslistoilta puuttui kokonaan Niinpä Paimion SM-kisoissakin hänen nen n. 27 metrin mäki. ja Nakolasta, jossa sijaitsi n. 35 metrinen jossa myös ensiyrittäjälle on tarkoitus olla vuorossa lauantaipäivänä. Valkeakosken Hakan Viljo Sadeharju. sijoituksensa heikkeni selvästi mäkiosuu- Alueen toinen nykyinen mäki. Nakolaan rakennettiin hyppyri tarjolla hyvä harjoitusmäki Mutta, kuten sanottua: erehtyminen on Kolmantena listalla oli kyllä muuan Reijo della. Mutta hiihto sujui, joskus ehkä mäkikeskus vuonna 1957. Tämä hyppyri jäi tarpeetto- kasimäen ansiosta. inhimillistä, ja niinpä valkeakoskelainen Kasanen, jonka edellä Sadeharju oli ollut vähän kisajärjestäjien avustuksella, mutta maksi vuonna 1969, jolloin Varasvuorelle Sadeharju nappasi erehdyksessä per- vain vähän ennen maalia. joka tapauksessa hän osasi hiihtää. Oman Liedon Parmaharjun mäet ovat ne alueen saatiin rakennettua suurmäen viereen kor- Varasvuori on tällä hetkellä ainoa jantaina Varasvuorelle suunnatessaan Tuon viimeisen nousun keskellä kilpailu-uransa lopettamisen jälkeen tunnetuimmat hyppyrit, jotka kymppitietä vaava 35 metrin mäki. Nakolassa kuitenkin aktiivinen toimija varsinaissuomalaisen mukaansa kilpailunumeron 114. Ja vika- Sadeharjulle ajan ottanut toimitsija alkoi Sadeharjusta tuli Suomen Hopeasompa Forssan suuntaan ajaessa eivät voi jäädä ehdittiin eräänä vuonna pitää jopa kan- mäkihypyn ylläpitäjänä ja kehittäjänä. nahan tuossa oli se, että numerolla 114 illan mittaan ihmetellä mihin kyseinen –hiihtäjien valmennuspäällikkö ja uusien keneltäkään huomaamatta. Parmaharju on sainväliset mäkikisat, kun Varasvuorella Käytännössä kaikkien alueen mäkihypystä hänen piti kilpailla vasta lauantaina Va- kilpailija oli tuloslistalta hävinnyt - tus- hiihtomestarien esiin nostaja ja valmen- Varasvuoren ohella seudun toinen mäki- pidettäväksi tarkoitetut kilpailut siirrettiin kiinnostuneiden on lähdettävä lajia testaa- rasvuoren suurmäessä. Hiihto-osuuden kin hän nyt keskeyttänytkään oli, koska taja. Tämän jälkeen Italian hiihtomaa- keskus, erona näillä keskuksilla vain on se, kovan tuulen vuoksi suojaisempaan ja pie- maan nimenomaan Varasvuorelle, jossa kilpailunumero olisi ollut 161, mutta hyvävoimaisena hiihti eteenpäin niin joukkue hankki hänet valmennuspäälli- että Paimiossa hyppäämistä harjoitetaan nempään Nakolanmäkeen. Sekä Nakolasta myös ensiyrittäjälle on tarjolla hyvä harjoi- sepä jäi Viljon sängyn päätyyn. Paimios- lähellä matkan päätöstä. Asiaa ryhdyttiin kökseen vuosiksi 1980 -84. Sadeharju on aktiivisesti, mutta Liedossa mäet valitet- että Kriivarista hyppyrien rakenteet on tusmäki kasimäen ansiosta. Kuinka hienoa sa paikanpäällä erehdys kyllä havaittiin selvittämään ja niinpä Viljon todettiin aikoinaan valmentanut sellaisia hiihtäjä- tavasti seisoskelevat nykyisellään melko purettu vasta 2000–luvun puolella, joten olisikaan jos pieniä hyppyreitä yhä olisi ennen hiihdon alkua, mutta aika ei riittä- ylittäneen maaliviivan hiihdon päätteeksi. legendoja kuin Maurilio de Zolt, Marco vähäisellä käytöllä ilman harrastajien nämä mäet olivat melko pitkään osoit- pitkin seutua. Jos edellä mainittujen Mart- nyt siihen, että kisanumero oltaisiin käyty Erään kontrollitoimitsijan papereista Albarello ja Manuela di Centa. ruuhkaa. Parmaharjun suurin hyppyri on tamassa ohikulkijoille mäkihypyn men- tilan ja Loimaan lisäksi vaikkapa Turussa, vaihtamassa toiseen. Hiihtoliiton puheen- Sadeharjulle saatiin kaivettua loppuaika, Nykyisellään Viljo vastaa Val- alueen selvästi suurin mäki mahdollistaen neiden vuosikymmenten levinneisyyttä Liedossa ja Salossa sijaitsisi 15 - 20 metriset johtajan Ali Koskimaan päätöksellä Sade- jonka perusteella hänet julistettiin hiih- keakoskella Paimion Markku Kuusistoa, jopa yli 80 metrin mittaiset hypyt. Lisäksi alueella. Lisäksi tietenkin Varasvuorelta aktiivisessa toiminnassa olevat hyppyrit, harju kuitenkin sai to-osuuden kolmanneksi nopeimmaksi. hän on puuhannut paikallisille hyppääjä- suurimman mäen vieressä seisoo kaksi uusien muovimäkien alta pois puretut olisi Paimioon hiukan suurempiin mäkiin osallistua yhdis- Lopullinen tulos ei kuitenkaan ollut vielä nalueille Valkeakoskella Eerolaan muuta- pienempää hyppyriä. Muutamia vuosia sit- vanhat hyppyrit ovat nykyisellään vain uusia tulijoita kenties melkein viikoittain. tetyn hiihtoon, tälläkään selvä, sillä syntyneen kohun jäl- man pienen hyppyrimäen. Suurin Eero- ten Liedossa vielä järjestettiin pariin ottee- muistoja historian lehdillä. Nämä mäet, 64 Ja jos Liedon suurin mäki olisi vaikkapa hänen kilpai- keen ajanottajilta löytyi toisiinsa nähden lan mäki on K-24, eli hyppyrien koossa seen Finnjumpingin Finlandia Veikkaus metrinen ja 34 metrinen, kaadettiin maan muovitettu, olisi puolestaan Varasvuorelta lunumeronsa ristiriitaisia aikoja. Lopulta seuraavana Paimio vie selvän voiton Valkeakoskesta. Cupin osakilpailut, joihin yleisöäkin saa- tasalle heinäkuussa 1997, jotta saatiin tilaa menoliikennettä Lietoon siinä vaiheessa vain kään- päivänä ennen yhdistetyn mäkikisan Muovit Eerolan hyppyreistä myös puut- tiin mukavasti paikalle. Kisoissa nähtiinkin Varasvuoren nykyisille hienoille hyppykun K-58 ei enää tunnu tarjoavan hyp- nettiin nurin- alkua julistettiin Sadeharju hieman yllät- tuvat. Valkeakoskelta on kuitenkin paljon Turun seudulla pitkästä aikaa muutamia reille. pääjälle riittävästi haasteita ja elämyksiä. täen yhdistetyn hiihto-osuuden voitta- Paimiota lyhempi matka Mekkaan har- Suomen kärkikastin hyppääjiä, mm. Veli- Matka Lietoon kun on kuitenkin pal- jaksi. Aikoinaan Viljo itsekin epäili, että joittelemaan, anteeksi…Lahteen tietysti. Matti Lindström ja Olli Muotka. Toinen Nykyiset toimijat jon lyhyempi, kuin nykyään pakollinen taisi kisajärjestäjille tulla tuossa kohtaa Lisäksi naapuriin Tampereelle avattiin hyppypaikka Liedossa on aikoinaan sijain- Varasvuori Paimiossa on nykyisin tosiaan reissu Lahteen suuremman mäen perään. kömmähdys, mutta nämä tulokset Hervantaan pienet muovitetut K-10 ja nut Pernavuorella. Siellä hypittiin 41 – 42 ainoa aktiivisesti toiminnassa oleva hyppy- Tällainen jossittelu tuntuu aikamoiselta olivat sittemmin viralliset ja K-25 hyppyrit viime vuonna. Mäkihypyllä metrin siivuja. Pernavuorella sekä hyp- rikeskittymä. Harrastajia Paimiossakin toi- utopialta, mutta voisikohan tällainen toi- tässä tilanteessa siirryttiin taitaa siis olla Etelä-Suomessa nykyisel- pyrin nokan että alastulorinteen muodot voisi olevan enemmän, varsinkin kun har- veajattelu kuitenkin joskus toteutua. Jos mäkeen. Mäessä Sadehar- lään enemmän tulevaisuuden toivoa kuin tekivät mäestä vaikean hyppääjille. Perna- rastusolosuhteet mäkien puolesta ovat näin olisi riittävästi rahaa käytettävissä, jos olisi jun sentään tuomaritkin pitkään aikaan. vuoren hyppyri sisältyykin nykyisin tuolle hyvät. Innokkaimmat hyppääjät Paimiossa runsaasti mäkihypystä innostunutta väkeä. tunnistivat, ja koska niin pitkälle Varsinais-Suomen purettujen kuitenkin takaavat sen, että kolmesti vii- Jos…. hänellä aikoinaan Kirjoitus ja kuva: © Tapio Mustalahti hyppyrien listalle. kossa Varkilla hypätään pitkin vuotta. Var- Kirjoittaja: Tapio Mustalahti

12 13 Paimiolaisen mäkihypyn tapahtumista SM-kisoista nykypäivään Kirjoituksessa on tarkoitus kuvata mäkihypyn tyylin, varusteiden ja sääntöjen Kilpailumatkat 1970-luku : Varusteet ja tyyli muuttumista ja samalla kertoa mitä tuona aikana on Paimiossa Varasvuorella PU:n mäkipojat ja -miehet tekivät myös paljon kilpailumatkoja. Varusteet kehittyivät huimasti: muovisukset käyttöön, pipo vaihtui Aluksi pienemmällä porukalla, johon yleisimmin kuului Veikko Kytö- kypärään, monoihin korkea pohjetuki, kankaiset haalarit, jotka vaih- ja paimiolaisittain tapahtunut. saho, Keijo Hovi, Jari ja Jyrki Sahlström. Lehtilän Joukon Mosse oli tuivat kumisella selkämyksellä vuorattuihin ns. ”liitopukuihin”. Ylä- useimmiten kulkupelinä. Omat eväät aina mukana, joku makkara mäessä kädet pidettiin takana. Kaikki tämä aiheutti sen, että mäkien SM- kisojen jälkeen puitteet olivat erinomaiset. Varasvuoren saatettiin ostaa. Sitten myös nuorempien hyppääjien isät alkoivat toi- lentoratoja korjattiin, laskettiin hiljaisemmilla vauhdeilla ja mata- kisat järjestettiin vuosittain ja osallistujat olivat huippunimiä mia kuljettajina, huoltomiehinä ja ajan saatossa myös valmentajina lammalla lentoradalla. Suomesta, Japanista, Neuvostoliitosta ja muualtakin ulkomailta. lavalla. Kilpailtiin kaikissa Suomen mäissä. Varkki oli Suomen 4. suurin mäki, joten se kiinnosti parhaita mäenlaskun- ja yhdistetyn miehiä. Erityisesti lämpimän Kun esim. Hyvinkään Sveitsin iltakilpailuista ajeltiin kotiin, niin pit- huoltorakennuksen saaminen rinteeseen oli hyppääjien kannalta källe yli puolen yön meni, ennen kuin pääsi kotiin, ei sitten muuta ilahduttavaa. Harjoitusaikaa saatiin paljon lisää, kun mäki kun aamulla töihin tai kouluun. Kisoihin ajettiin öisin ja kilpailtiin SM-iltakisan myötä valaistiin. aamulla, hotellimajoituksiin ei ollut seuralla ja hyppääjillä varaa. Monesti nukuttiin jonkun koulun voimistelusalin lattialla. Paimion sijainnista johtui, että kilpailumatkat olivat aina pitkiä. Sellaista oli 1978 hyppääjän arki 70-luvulla. Surkeat olosuhteet. Varas- 1970 vuoren kisat peruttiin mäen- Varasvuoren kisat Nako- Tammikuussa Veikko Kytös Myös valmentajien ja mäkituomareiden koulutus saatiin parempaan laskun osalta, hiihdot Mänty- linnan mäessä kovan tuu- aho hyppäsi pm-kisoissa kuntoon. rinteen maastossa. Liedossa len takia. Keijo Hovi oli uudeksi mäkiennätykseksi pidettiin mäkikisat tykkilu- parhaana paimiolaisena 64 m. Varasvuoren kisoissa 1976 men ansiosta. 8., mukana myös 2 itäval- yli 100 hyppääjää. PU-mes- Hyvä lumivuosi, paljon uusia harrastajia ja piirinmestaruuski- talaista ja 13 ruotsalaista taruuskilpailuissa lähes 40 1972 1974 soissa paljon osanottajia: Veikko Kytösaho voitti, toisena Pekka mäkikotkaa. osanottajaa. Varasvuoren kisat hypättiin Vuosi oli vaikea: lunta vähän Vento ja kolmantena Jari Sahlström.

1968 Varasvuoren maljoja jaettiin Pikkumäestä kovan tuu- ja harrastajamäärät putosi- ”Tussari-mäessä” harjoitteli viitisenkymmentä poikaa ja heistä ennätykselliset 18 kpl. len vuoksi. Kilpailun voitti vat. Varasvuoren kisat kui- 27 osallistui myös kilpailuun. Tulevaisuuden paimiolaisnimi Veikko Kytösaho ennen tenkin saatiin pidettyä. Timo Kaunonen voitti lumimäen. © Timo Kallio PHS:n Juhani Ruotsalaista. 1960-luku 1970-luku 1975 1969 Vuosi alkoi hyvin, kun Jyrki Kymmenen uutta Isosta Var- Sahlström (yläkuvassa) voitti kista hypännyttä ja kolmi- 1971 1973 alle 18-vuotiaiden nuorten senkymmentä kaveria tree- Sata poikaa hyppäsi Pai- MM-katsastuksen, mutta naamassa ja kisoissa. Myös mion mäkipäivillä 8 metrin Huonoluminen talvi. Lunta sitten ei etelään tullut lunta. kesävalmennus alkoi pyöriä ”tussarista”ja pienestä mäestä tuotiin mäkeen ulkojäältä Lunta tuli juuri sen ver- hyvin. 8v-16v sarjoissa. Vistalta ja mäki saatiin kun- ran, että nuorten MM-kisat 1977 Varasvuoren kisojen ylei- toon. Piirinmestaruuksia tuli saatiin kilpailtua Liedossa. Lumitilanne hyvä ja harras- sessä sarjassa Keijo Hovi rik- monta ja harrastajia muka- Mäen voitti itävaltalainen tajia mukavasti. Varasvuoren koi kovan lahtelaisrintaman LOPPIAISTANSSI- vasti. Varasvuoren kisoissa 1966-1967 Anton Innauer. Veikko Kytö- kisoissa runsaasti osanottajia, sijoittumalla Heimo Tammi- PERINNE ALKOI ei ollut maan kärkihyppää- 1966 Varasvuoren kisat voitti saho sekä Jari ja Jyrki Sahl- vain kourallinen katselijoita. sen jälkeen toiseksi, Veikko 70-LUVUN ALUSSA jiä, koska Puijolla oli kisat Innsbruckin olympiavoittaja ström hyppäsivät kisoissa Jyrki Sahlström lähti opiske- Kytösaho kuudes. samana viikonloppuna. Veikko Kankkonen, 1967 koelaskijoina. lemaan Michiganin yliopis- Varasvuoren kisat voitti jäl- Isonmäen viereen rakennettiin toon urheilustipendin tuella leen Veikko Kankkonen, talkoilla K-30 mäki, joka toi ja menestyi kisoissa: Keski- harrastajia paljon lisää. Mikä Hopeasompa? toisena Saksan Franz Keller. Rakennettiin mm. rullasuksi- Amerikan juniorimestaruus Mikko Joki-Anttila (Asik- mäki, josta hypättiin vaahto- Hopeasompa-loppukilpailu on Suo- ja voitot mm. Wisconsin kalan Raikas) teki uuden muovien päälle. men suurin väliaikalähtöinen hiih- Rapidissa ja Ironwoodissa. mäkiennätyksen 62 m, mutta tokilpailu. Hopeasompa tuli Suomen kaatui toisen hyppynsä. 1960-luku : Varusteet ja tyyli Hiihtoliiton ohjelmaan mukaan Hel- 1979 Piiritason kilpailut olivat singin Sanomien järjestämän hiihto - myös kovia kisoja, kolmisen- Varusteina olivat edelleen pipo, villapaita, hiihtohousut, aika ja mäkipäivän jälkeen v. 1972 PU ja Paimion kunta keskustelivat kunnan avusta koko Varas- kymmentä hyppääjää. Ylei- pehmeät monot ja puusukset. Niiden lakkaaminen, hiomi- Hopeasompa- mestaruuk- vuoren alueen kehittämisessä. Piirinmestaruuskisoissa pal- sen sarjan voitti Jussi Puoti- nen ja voitelu olivat tarkkaa puuhaa. Ylämäenlaskuasento sista kilpaillaan hiihdon lisäksi myös jon hyppääjiä, yleisessä sarjassa Lietoa edustavat Ari Vainio ja nen PU. oli hyvin matala, kädet koukussa vartalon edessä ja ilmalen- mäkihypyssä, yhdistetyssä ja alppila- Veikko Kytösaho veivät kaksi kärkisijaa, Jari Sahlström kolmas. nossa sukset tiukasti yhdessä ja kädet vartalossa kiinni. jeissa nuorten alle 16-v. sarjoissa 14 15 © Timo Kallio 1982 1990-luku : Varusteet Varasvuorella alkaa uusi aika- Hyppypukujen kokoon ja kausi, mäet on rakennettu Hyvä lumitalvi. Pm-kisoissa 1986 ilmamittauksiin kiinnitettiin uusiksi nykyajan vaatimien yleisen sarjan mestari Osmo Varasvuoren kisat hyvissä olo- 90-luvulla runsaasti huomiota. profiilien mukaisiksi. Varas- Viili Liedon Parma, Veikko suhteissa 9.3. Kriivarin mäki Siteet kehittyivät paljon ja enti- vuoresta kehittyy todellinen Kytösaho toinen, Jyrki Sahl- hienossa kunnossa vielä 29.3. nen tasaleveä suksi muuttui kan- ympärivuotinen harjoituskes- Piirinmestaruuksia meni ström kolmas ja Timo Kallio C-valmentajakurssi 29.11. nasta ja kärjestä leveämmäksi kus. Pm-kisoissa paimiolaiset eniten Lietoon. Yhdistetyn neljäs. P14-sarjan voitti Pasi ja tuomarikurssi Vääksyssä keskikohdan ollessa huomatta- veivät lähes kaiken. Yleisen 1998 mestarit yleinen Jari Sahl- Kytösaho. 29-30.11, bussillinen osallis- vasti kapeampi. Myös suksen sarjan voitti Timo Kallio, toi- ström, 16-v Timo Kaunonen Varasvuoren mäkiennätys on tujia. elastisuus muuttui löysemmäksi, sena Jyrki Sahlström. 10-vuo- ja 12-v Petri Vavuli. Yleisen nyt kahden kauppa, Veikko ponnistuksen jälkeen huomaa, tiaiden voitto meni Lietoon ja sarjan erikoismäen mestari Kytösaho ja Timo Kaunonen kuinka paljon sukset taipuivat. 12-vuotiaiden Nauvoon. Osmo Viili LP, toinen Jari hyppäsivät uudeksi mäkien- Gundersen-menetelmän käyttö Avauskilpailuja ei Varkilla Sahlström, Timo Kallio 5. ja nätykseksi 65 m seuran mes- yhdistetyn kilpailuissa vakiintui voitu pitää lumenpuutteen Veikko Kytösaho LP 7. Pasi taruuskilpailuissa. Kriivarin käyttöön. takia. Kytösaho LP sijoittui 12-v ja Varkin osallistujamäärä oli Muovitustyö alkaa. sarjassa toiseksi. yhteensä viidenkymmenen PU-mestaruuskisoissa 21 paikkeilla. 1984 Mäen vihkiäiskisat hypättiin hyppääjää. 1988 26.9.1998. Hiihtoliiton hyvin positiivisen tervehdyksen toi Kriivarin mäki kunnostettiin: Alkutalvi vesikeliä puoleen Tammikuussa lunta ja Pikku- notkon profiilia loivennettiin, väliin helmikuuta, sitten satoi mäki kuntoon 26.1. Sähkö- kisoihin olympiavoittaja Jouko tehtiin uudet portaat, tuomari- 60 cm lunta. Kriivarissa seu- vinssi Varkille, lumi liikkuu, 1994 Törmänen. torni ja valot mäkeen. ran mestaruuskilpailut 28.3., mutta vettä tulee. Helsingissä 1990 1992 Yleisen sarjan voiton vei Jani lumi pois 6.4, lämpötila +14. käytiin harjoittelemassa monta Iso mäki hyppykunnossa 14.1. Varasvuoren kisat perutaan Kunnollinen lumitalvi. Mattila, toinen Sami Nie- kertaa bussilla. (3.3. Salpaus- Olosuhteet muuttuivat ja viidennen kerran peräkkäin. minen ja kolmas Pasi Kytö- selän kisoissa käytiin omalla Varasvuoren kisat jouduttiin Vuoden lopulla joulukuussa Paimion mäki ei kuitenkaan saho. Mäkiennätyksen hyp- bussilla seuraamassa kisoja.) peruuttamaan. Paimiosta lähtöisin oleva Pasi enää vastaa nykyhyppytyylin päsi 16-sarjalainen Veli-Matti 1980 mukaista profiilia, joten kisat Lindström. Mäet saivat hyp- Isoa mäkeä ei saatu kun- Kytösaho valittiin edusta- pidettiin vain piirikunnallisina. toon lainkaan. Pasi Kytösaho maan Suomea maailmancupin Seurassa aletaankin voimak- pääjiltä paljon positiivisia kan- voitti nuorten SM-kisat Rova- kisaan Ruotsin Faluniin. kaasti suunnitella uuden mäen nanottoja, paitsi kurvipaikka niemellä. rakentamista. oli liian vauhdikas.

1980-luku 1990-luku 1981 Varasvuoren kisat voitti tuore 1987 lentomäen maailmanmestari Tammikuun puolivälissä Krii- 1993 ja Lake Placidin olympia- 1983 varissa harjoitellaan ja Varkkia 1989 pronssihyppääjä Jari Puikko- Koko tammikuun satoi vettä. 1985 lumetetaan. Somerolla Turkin Tampereella, Helsingissä, Har- Kriivarin mäessä hypättiin, nen LHS, Pentti Kokkonen Varasvuoren kisat peruttiin. mäessä 1.2. kisat. 8.3. javallassa ja Lahdessa käytiin mutta Varasvuorta ei huonon LHS toisena. Nimivahvassa SM-kisat Liedossa läpi väkisin. Lunta tuli vasta puolivälissä Varasvuoren Pikkumäki on harjoittelemassa. Kahdella lumitilanteen vuoksi saatu kisassa paimiolaiset jäivät Oma hyppääminen oli tammikuuta. Talvisuurkisat hyppykunnossa. bussilla katsomassa kisoja. kuntoon 1999 sijoille 12-17. Jorma Etelä- vähäistä. Seuran omalla bus- Jyväskylässä, mentiin yhdessä Koko vuonna ei Paimiossa lahti voitti yhdistetyn kisan, silla aktiivit tekivät legendaa- lietolaisten kanssa seuran hypätty, paitsi joulukuussa Hiihto- ja hyppykoulut alka- 1997 Jyrki Sahlström kolmas ja Jari risen matkan Rovaniemen bussilla. Menestys varsinkin yhtenä iltana. vat. Nuoria aletaan kasvattaa tosissaan lajin pariin. Menneet Sahlström neljäs. hangille. tekniikkakilpailussa hyvä. VARASVUOREN KISAT Kunnallislehden pääkirjoitus: huonot talvet ovat vähentäneet Varasvuoren kisat 10.3. läpi PERUTAAN LUMEN ”Hyppyri on kuollut, eläköön Paineet Varasvuoren peruskorja- harrastajien määrää. Pm-kisat ukseen alkavat lisääntyä. vaikeissa olosuhteissa. PUUTTEEN VUOKSI KUUSI hyppyri”. pidetään, mutta esim. yleisessä KERTAA V. 1988-1993 sarjassa on vain kaksi osanot- 1980-luku : Hyppytyylin muutos 1991 Vanha Varkki kaadettiin 19.7. ja 1995 tajaa. Merkittävin muutos hyppytyylissä tapahtui 1980-luvun loppupuoliskolla, kun Ruot- uuden rakentaminen aloitettiin Varasvuoren kisat siirrettiin VIIMEISET VANHAN VAR- välittömästi. Uusi mäki olikin MUOVIMÄEN SM-KILPAI- sin Jan Boklöv kehitti nykyisen V-tyylin, jossa sukset levitetään V-kirjaimen muotoi- ensin loppiaiselta maaliskuulle KIN KISAT PU:N 50-VUO- hyppykunnossa jo joulukuun LUT 26.8, mukana 90 hyppää- seen asentoon siten, että suksien kärjet ovat kaukana toisistaan, kun taas kannat ovat ja lopulta peruttiin neljäntenä TISJUHLAKILPAILUINA. lopulla. jää. Yleisen sarjan voitti Pasi yhdessä. Kädet voivat aikaisemmasta tyylistä poiketen lepattaa lentoradan säätämi- vuotena peräkkäin. Kisoissa Pasi Kytösaho teki Kytösaho, toinen Toni Niemi- seksi vapaasti tuulessa. Aluksi V-tyylille naureskeltiin, muun muassa suomalainen uuden mäkiennätyksen 66 m nen ja kolmas Sami Nieminen, Matti Nykänen nimitti tyyliä käyttäviä ”haarapääskyiksi”, mutta myöhemmin se syr- voittaen kisan. Nykyinen pää- kumpikin LHS:stä. Jyrki Sahl- jäytti aikaisemman ”aerodynaamisen tyylin”, jossa suksia pidettiin vierekkäin. Aluksi valmentaja Pekka Niemelä oli ström voitti M35-sarjan, Timo V-tyylin käytöstä vähennettiin arvostelupisteitä. Tyylin ansiosta hyppääjä kuitenkin kisan neljäs. Kallio toinen. lensi niin paljon pitemmälle, että saattoi voittaa kisan, vaikka menettikin tyylipisteitä. V-tyylin saatua valta-aseman pisteiden vähentämisestä luovuttiin. 16 17 Varasvuori on toiminut monelle varsinaissuomalaiselle hyppääjälle harjoittelupaikkana, myös Pekka Kytösahon 2000 valmennettavat Anselmi Ilola (Yläne) ja Eeli-Pekka Valta (Marttila) kävivät ahkerasti harjoittelemassa Varasvuorella Mäki- ja hiihtokoulu alkoi heti tammikuun alussa. Pm-kisat hypättiin 3.2., vähäi- nen osanotto ja ne hypät- 2008 2010 tiinkin K-29 mäessä. Vete- raanit Timo Kallio ja Jyrki Ossi-Pekka Valta viides Rova- Lieksan Hopeasommassa Sahlström voittivat sarjansa. niemen SM-kisoissa. Valta Eeli-Pekka Valta (Marttilan Talven sääolosuhteet olivat edusti myös Suomea Conti- Murto) voitti kultaa mäessä ja kehnot, mutta nythän oli jo nental cupissa USA:n Iron sai yhdistetyn hopeaa. Markus muovit. Kesäcup-kilpailut 2004 Mountainissa. Mäkikarne- Mäkitalo (PU) otti pronssia alkoivat. Nyt satsataan nuoriin, mäki- 2006 vaaleilla Varkilla Ossi-Pekka mäessä. 28.8. VIETETTIIN MUI- 2002 koulua, mäkikoulua! Talvella Valta hyppäsi kultaa ns. pie- Veteraanien MM-kisoissa NAISTULIEN YÖTÄ mäki- Heti vuoden alusta mäki- hypättiin monta seuran omaa Lunta tuli, ja kansallisissa nen mäen SM-kisassa. Riku Slovenian Zirissä Marko Joki- harjoituksissa pimenevässä koulu lähti hyvin käyntiin. kisaa ja harrastajien määrä kisoissa käytiin ja seuran Tähkävuori neljäs ja Frans niemi voitti pikkumäen kultaa illassa. Ainoastaan hyp- Järjestettiin mm. sprintti- lisääntyi. Nuorten Hopea- omia kisoja pidettiin. 6 hyp- kuudes. Nämä pojat opiske- 30-35v sarjassa. pyvalot laitettiin päälle ja yhdistetyn kisat. Varasvuo- sompakisoista Kuopiosta tuli pääjää leireili Örnkölsvikissä livat Lahden urheilulukiossa. Veteraanien SM-kisoissa Jyrki muu ympäristö pimeänä. ren kisat on jo pysyvästi mitaleita Paimioon: Arttu Ruotsissa aivan uudessa hyp- 22.9. Ossi-Pekka Valta hyppäsi Sahlström voitti kultaa yhdis- Varasvuoren muovimäkikil- päätetty pitää muovilla syk- Hentula hopeaa ja Eetu pykeskuksessa, jossa on 6 kultaa Puijolla muovimäen tetyssä sarjassa 50-55v. pailut voitti olympiavoittaja syisin. Tänä vuonna kisat Kytösaho pronssia. Mikko mäkeä. SM-kisoissa P18-sarjassa. Mäkihypyn ja yhdistetyn Toni Nieminen LHS hypäten hypättiin 31.8. Mäkitalo kokeili harjoituk- Mikko Mäkitalo sijoittui Frans Tähkävuori Hiihtoliiton oman yhdistyksen Finnjum- uuden mäkiennätyksen 62,5 sissa Puijon isoa mäkeä, kuudenneksi Puijon SM- mäkihypyn juniorivalmennus- ping ry:n perustamiskokous m. Yleisöä oli vähän, ehkä oma ennätys 120 m. 11-12.9. kesäkisoissa P18-sarjassa. ryhmään. Kokkolassa, Jyrki Sahlström ilma oli liian kaunis ja lämmin. hypättiin Varkilla Kesäcupin Mäkikarnevaalit hypättiin hallitukseen. Kesämäkicupin voitti Valtteri kilpailu, jossa oli mukana 12.9. Riku Tähkävuori sijoit- Varasvuorelle saatiin lumitykki sponsoritukena. Schleutker. lähes 200 kilpailijaa. tui toiseksi P16-sarjassa. © Heikki Vähäkylä

2000-luku 2010-luku

2003 2005 Jyrki Sahlström aloittaa Hiihtoliiton liittovaltuuston jäsenenä. 2011 Mikko Mäkitalo (kuvassa) Timo Kalliolle veteraanien SM-pronssia. Varasvuoren pojille 14-vuotiaiden Hopeasom- kolme SM-mitalia Kajaanin kisoista: Ossi-Pekka Valta Marttilan Veteraanien MM-kisoissa Tse- pamestariksi Jyväskylässä. Murto pronssia P14, Arttu Hentula samoin P8 ja lisäksi Eetu kin Harrachow Marko Joki- Kolmisenkymmentä poi- Kytösahon kanssa joukkuehopeaa. 2009 niemi voitti pikkumäen kultaa

2001 kaa hyppäsi talvella seuran Mäkihypyn ja yhdistetyn seurojen ja mäkituomareiden yhteiset 30-35v sarjassa. omissa kisoissa. neuvottelupäivät pidettiin Paimiossa 23.-24.4.2005. Mäkikarne- PU:n ja Varkilla harjoittelevien Vuokatin Hopeasommassa Hiihtoliiton juniorimaa- Piirin Hopeasompaki- vaalit hypättiin 10.-11.9, osanottajia 100. lähikuntien pojat nousukun- 14-v mäessä kultaa voitti Niko joukkueet leireilivät Var- sat järjestettiin Paimiossa nossa. Lumelta hyppyjä enem- Kytösaho LHS ja yhdistetyn killa, ohjaajina Ari-Pekka 6-7.9.2003. Osallistujia män takana kuin lähivuosina. 16-v hopeaa otti Anselmi Ilola Nikkola, Vesa Hakala ja oli paljon ja kisajärjestelyt 2007 Lahden SM-kisoissa 18-v sar- PöU Pasi Kytösaho, kaikki enti- onnistuivat hyvin, jassa Riku Tähkävuori otti Talvet ovat olleet hyvälumisia lumitykin tulon jälkeen. siä A-maajoukkuehyppääjiä. myös sää Jyrki Sahlström voitti veteraa- pronssia, Frans 8. Ossi-Pekka PIENEN MÄEN MUOVI suosi hyp- nien SM-kultaa yhdistetyssä. Valta oli yleisessä sarjassa 12. 2012 SM-KISAT HYPÄTTIIN pääjiä ja Paimiolaiset pärjäsivät Hopea- Hän voisi vielä hypätä 18-sarjassa. 22.9. Kilpailijoita oli toista yleisöä. sompakisoissa Taivalkoskella: Taivalkoskella O-P Valta hyp- Veteraanien MM-kisoissa sataa ja yleisen sarjan voitti Ossi-Pekka Valta otti hopeaa päsi 18-sarjan pronssia, ja 2000-luku : Varusteet Puolan Szczyrkissä pikku- Lauri Hakola PHS ennen 16-v mäessä, Riku Tähkä- PU:n joukkueessa hopeaa Varusteista puhuttiin paljon uuden vuosituhannen alkuvuosina. mäen hopean otti sarjassa saman seuran Juha Miettistä. vuori seitsemäs ja Frans Täh- Tähkävuoren veljesten kanssa. Pukuihin kiinnitettiin paljon huomiota ja siteitä kehitettiin. Suk- 30-35v Marko Jokiniemi. kävuori kahdestoista. KLL:n Pienen mäen SM-kisoissa Lie- sien pituutta rajoitettiin hyppääjän omaa pituutta vastaavaksi. 50-55v sarjassa Jyrki Sahl- kisoissa Ossi-Pekka Valta dossa Riku Tähkävuori sai Hyppääjän painosta ja ruokakulttuurista puhuttiin paljon. Pai- ström voitti pronssia. voitti sarjansa ja samalla koko pronssia, Valta neljäs. noindeksi (BMI) otettiin käyttöön, eli tietyn pituisen hyppääjän piti Kouvolassa Koululiikuntalii- Mäkicupin. Paimion Urheilijat Lahdessa kesä SM-kisoissa painaa vähintään indeksin ilmoittaman verran. ton SM-kisoissa Paavo Kil- Hiihtoliiton seuraluokittelussa O-P Valta voitti oman sarjansa peläinen voitti 10-vuotiaiden ykkösluokan seura, 10. sija/57 ja oli yleisen erikoismäen 4. mäen. seuraa, valioluokan seuroja Janne Ahosen, Harri Ollin ja Lahden, Ounasvaaran ja Pui- Janne Happosen takana. Koonnut: Jari ja Jyrki Sahlström sekä Markku Mäkitalo jon Hiihtoseurat. 18 19 Paimiolaista mäkihyppyä Voittoisa matka Helsingissä 6.10.2002

Ensimmäinen bussin tuulilasin takaa bussi sai PU:ssa kutsumanimekseen Leopardi

KUTEN TUNNETTUA on, ja tämänkin peen hankkiutua Suomen ”mäkihyppy- PU:ssa oltiin niin tottuneita, että Leopar- mesta ilman kalliita merkkihuoltoja. Jussi julkaisun joiltakin sivuilta on jo käy- seudulle” kilpailumatkoille. dikin maalattiin talkoovoimin kokonaan Heikkinen toimi aikoinaan bussien huol- nyt ilmi, ovat talvet Varsinais-Suomessa kellertäväksi. Samalla auton kylkiin maa- topäällikkönä, mutta toki muitakin tek- monesti olleet vähälumista sorttia. Tal- Oman bussin kyytiin lattiin PU:n logo sekä seuran eri jaostojen nisesti lahjakkaita paimiolaisia oli apuna viurheilupuolella, hiihdon ja mäkihypyn lajitunnukset. Niinpä myös paimiolainen huoltohommissa. Eihän ihan kaikkea yksi parissa on tämä seikka tuottanut eri- Urheilijoidensa ja valmentajiensa mat- mäkikotka on aikoinaan näyttävästi reis- ihminen pysty tekemään, isosta autosta tyistä päänvaivaa ja harmaita hiuksia. Jo koja helpottaakseen Paimion Urheilijat sannut Suomen teillä. kun on kysymys. ammoisina vuosikymmeninä ovat PU:n päätti hankkia seuralle oman linja-auton. Linja-autoon tarvitaan tieten- Käytettynä ostettu bussi ei kestä hiihtäjät ja mäkihyppääjät tehneet har- Todellakin, maaliskuussa 1983 PU hankki kin linja-autonkuljettaja, sellainen jolla ikuisesti, niinpä PU:n bussihistoriaan omistajaksi. Niinpä Laurin kuskinhom- Monta kertaa piti joitus- ja kilpailumatkoja lumen perässä oman menopelin seuran kaikkien eri jaos- on lupa kuljettaa isoa autoa ja vieläpä sisältyy myös kaksi muuta ajoneuvoa Leo- mien alkamiselle löytyy melko luonnolli- matkalla pysähtyä sisämaan suuntaan, missä meren vaikutus tojen käyttöön. Eihän tuo bussi mikään ihmisiä sen kyydissä. Kuskeja matkoille pardin jälkeen. Toisena PU:n bussina pal- nen selitys. C-luokan mäkihyppyvalmen- ottamaan piristävät ilmastoon ja sateiden vetisyyteen alkaa uutuuttaan kiiltävä Volvon turistibussi saatiin mukavasti, ja pelkällä ruokapal- veli Leiniön Liikenteeltä hankittu vuoden tajakortin suorittamisen lisäksi hänen tuli lumipesut kasvoille vähentyä. Mäkihypyssä luonnollisesti tietenkään ollut, vaan käytettynä Lokki- kalla. Ja hyviä kuljettajia PU aina onnistui 1972 Scania. Tällä autolla myös reissattiin suoritettua myös II –luokan arvostelutuo- suuremmat kilpailut muutenkin järjes- linjoilta Uudestakaupungista hankittu kuskeikseen hankkimaan, sillä runsaista paljon niin PU:n toimesta, kuin myös marin pätevyys, ihan vaan sen vuoksi, että niinpä hyppääjien suksien osuminen tetään pääsääntöisesti alueella Lahdesta kulkuväline. Bussi oli 60 –lukuista pyöreä- kilometreistä huolimatta milloinkaan ei muidenkin paimiolaisten urheiluseurojen kisamatkoilla aika kului paljon mukavam- samaan kohtaan ei ollut lainkaan taat- itään ja pohjoiseen. Niinpä varsinkin muotoista mallia ja Leyland –merkkinen. PU:n bussi joutunut kolariin, vaan aina matkoilla. Viimeiseksi paimiolaisten bus- min, kun kilpailuissa pystyi toimimaan tua. Kuopiossakin tämä on ilmeisesti kilpailukokemuksen kartuttamiseksi on Tutummin bussi sai PU:ssa kutsumani- päästiin turvallisesti perille. Myös bus- siksi jäänyt Volvo oli puolestaan palvellut hyppyjen arvostelutehtävissä. Toki siinä tuottanut vaikeuksia, sillä tuolta reissulta myös hyvinä ja lumisina talvina ollut tar- mekseen Leopardi. Talkootyön tekoon sin huollattaminen hoidettiin seuran toi- Pohjois-Ruotsissa postilaitoksen autona. päivä matkakohteessa eteni nopeammin oli jäänyt elämään Savon miehen, Pauli Tämä PU:n ajokeista kaikkein hienoin kuin esimerkiksi tyhjässä bussissa oleillen. Pitkäsen, hokema: ”Elkää olko niin ittek- auto oli jo lähes turistibussitasoa ja tarjosi Joistakin hyvin mieleen jääneistä mat- käitä, että tarvitte kaikki oman ladun”. Talkootyön tekoon PU:ssa oltiin niin tottuneita, että Leopardikin maalattiin talkoovoimin kokonaan kellertäväksi. Samalla auton tasaista ja hienoa kyytiä matkustajilleen. koista, mikä mistäkin syystä, Lauri ker- Alkuun seuran bussimatkat yri- kylkiin maalattiin PU:n logo sekä seuran eri jaostojen lajitunnukset. Niinpä myös paimiolainen mäkikotka on aikoinaan näyttävästi Vaikka Ruotsista hankittu Volvo olikin toili tätä juttua varten yksityiskohtia. tettiin hoitaa yhden kuljettajan voimin, reissannut Suomen teillä. hieno auto, senkin taru paimiolaisten kyy- Karijoelle vuonna 1992 Paarmannin- tämä osoittautui kuitenkin kuskien kan- ditsijänä aikanaan päättyi. Marraskuun vuoren hyppyrien avajaisiin suunnattu nalta huonoksi järjestelyksi. Lauri Vavuli 29. päivä 2003, jolloin PU:n väkeä matkasi matka esimerkiksi oli ikimuistoinen siitä muistelee lähtöä Taivalkoskelta eräältä hiihtoleirille Ylläkselle Tuomisen Jarnon syystä, että noissa kisoissa palkitut saivat hyppymatkalta etelää kohti kello 24 yöllä. toimiessa kuljettajana, auton moottori pokaalinsa Iso-Britannian hyppääjäih- Tuolla matkalla oli mukana hyppääjiä pamahti Simossa kello puoli viisi aamu- meeltä Eddie Edwardsilta. Hyppääjäihme myös Harjavallasta ja Somerolta, joten yöllä. Talvisessa Suomessa kun oltiin, oli Edwards oli lähinnä sen vuoksi, että hän ihan suorinta reittiä Paimioon ei voinut tiellä tietenkin pilkkopimeää, ja lisäksi aikoinaan sai hypätä maailmancupin ajaa. Ulvilaan saakka tuota öistä mat- satoi rankasti märkää räntää. Ihmettelyn kisoissa, vaikka ei oikeastaan osannut kantekoa jaksoi, mutta sitten meinasi uni ja soittelun jälkeen paikalle saatiin erään edes hypätä. Todennäköisesti mies on jää- väkisin tulla ajurin silmään. Monta kertaa simolaisen liikennöitsijän iäkäs laina- nyt historiaan kautta aikain huonoimpana piti matkalla pysähtyä ottamaan piristä- bussi sekä omalle kulkupelille hinausauto hyppääjänä kansainvälisissä mäkiympy- vät lumipesut kasvoille, mutta sekään ei avuksi. Näiden avustamana epäonninen röissä. tahtonut auttaa. Harjavallan jälkeen piti matka jatkui yli neljän tunnin odottelun ”Elkää olko niin koukata vielä Someron kautta, ja riittä- jälkeen Kemin Volvo-autoon, johon oma vän monen pysähdyksen ja kylmäkäsit- bussi jäi korjauskelpoisuuden arviointiin. ittekkäitä, että tarvitte telyn jälkeen lopulta päästiin onnellisesti Lopputulos oli myöhemmin se, että PU:n kaikki oman ladun”. Paimioon. Tuolloin Lauri oli mielessään ei ollut taloudellisesti järkevää enää bussia päättänyt, ettei mene enää milloinkaan korjauttaa, niinpä Paimion Urheilijoiden Kerran paimiolaiset tarvitsivat yöllä bussin ratin taakse. Varmuutta ei bussiomistus tuli tiensä päähän tuona tulkkia reissuillaan, vaikka eivät varsinai- ole kuinka hyvin tuo päätös piti, mutta synkkänä marraskuun yönä kaukana poh- sesti ihan ulkomailla saakka olleetkaan. ainakin myöhemmin PU:n reissuilla oli joisessa. Kotimatka pohjoisesta Paimion Kuopioon suuntautuneen harjoitusleirin mukana yleensä kaksi kuljettajaa helpot- korkeudelle jouduttiin sitten tekemään paikallisena vetäjänä toimi Pauli Pitkä- tamassa matkantekoa ja vähentämässä Jalon bussiyhtiön linjurilla. nen, ilmeisesi koko ikänsä Savossa elellyt yhden kuskin osalle tullutta ajamisen mies. Sen verran huonosti etelän väki ja määrää. Eräs matkoilla kuskina toiminut Mäkijaoston bussimatkoja ”aetoo savvoo” puhunut Pitkänen toisi- oli myös mm. Ekmanin Timo. aan ymmärsivät, että Kuusiston Markun Lauri Vavuli oli eräs varsinkin mäkija- Kuopiossa pari vuotta opiskelemassa ollut oston kuljetuksissa usein auttanut mies. Leena –tytär tarvittiin avuksi Savon kie- Hänen oma poikansa Petri hyppäsi myös len ja Turun murteen väliseksi tulkiksi. aikoinaan Varasvuorellakin ison mäen Tuohon aikaan hyppyrien vauhtimäkiin valloittajaksi saakka pokaalin numero 89 tehtiin ladut yksinkertaisesti laskemalla, Kirjoittaja: Tapio Mustalahti

20 21 Talkoovoimin ylläpidettävä telmat Hiihtoliiton profiilikuvien pohjalta Tulevaisuuden haaveita Mäellä seitsemällä vuosikymmenellä liikuntapaikka talkootyönä. Toivo Hauru perheineen teki puolestaan tarkat mittaukset. Tapani Kuusistolla on vieläkin haaveita Varas- Mäkihyppy Varasvuorella on vaatinut Perkonoja puolestaan teki AMK-loppu- vuoren suhteen. Huoltorakennuksena – Varasvuori Markku Kuusiston silmin alusta lähtien paljon vapaaehtoisten tal- työnsä Varasvuoresta. Puhumattakaan toimiva aikuiskoulutuskeskuksen enti- kootunteja. Varsinkin mäen lumetus työl- Ilpo Hartikaisesta, joka oli mäen raken- nen asuntolaparakki olisi mukava saada listää. Kuusisto muistaa monta eri systee- tamisen ’moottori’. paremmin varustelluksi: sisävessa, suih- Paimion Urheilijoiden mäkijaoston miehistä varmasti pisin lajirakkaus miä, miten ylämäkeä on aikoinaan lume- kutila ja miksei saunakin, lisäsähköistystä, mäkihyppyyn on ’mäkitalkkari’ Markku Kuusistolla. Ritva-vaimo on jopa sitä tettu. Alkuaikoina oli saatavilla paljon Nykyisin kunnostus- ja vesi olisi hyvä saada myös talvella sisälle vahvaa talkooväkeä varsinkin sahalta, vil- talkoissa tarvitaan 3-4 kahvioon. Äänentoistolaitteet voisivat olla mieltä, että puoliso viihtyy paremmin mäellä kuin kotona, vaikka onhan myös javarastolta, kauppaosuuskunnasta, met- henkilöä tekniikan lisäksi hieman laadukkaammat kilpailuja ajatel- perheen naisväki ollut vahvasti mukana jaoston toiminnassa, tytär Leena on sänhoitoyhdistyksestä ja Lounais-Suomen ja talkooväki tulee tuntia len. Ja hissi toisi lisää leireilijöitä mäelle. ollut jopa mäkituomarina. Sähköstä. Aluksi lunta kerättiin ympäris- ennen harjoitusten alka- Varasvuoren kiinteät rakenteet töstä ja kannettiin isoilla säkeillä mäkeen. mista kunnostamaan ovat PU:n, mutta maapohja vuokramaata. Seuraavaksi lunta kuljetettiin väkipyörä – mäkeä hyppykuntoon. Kuusisto toivoo, että tulevatkin omistaja- Varasvuoren valloittaja köysi – mosse/skoda/pösö –yhdistelmällä. Kuusistolla on tapana polvet ovat suosiollisia mäkihypyn har- 60-luvulla lumetusavuksi keksittiin tukki- tulla vielä tuntia ennen rastajille! Vuonna 1940 Paimiossa syntyneellä vinssi ja tynnyrinpuolikkaat. Myöhemmin heitäkin laittamaan Markku Kuusistolla on jo aivan pienestä 70-luvulla apuna käytettiin rakennusvins- Kiitos pojannaperosta asti ollut into mäkihyp- siä ja 200 litran muovitynnyriä. Alamäen kaikki tekniikka valmiiksi. pyyn, ensin Paimion Ahomäessä, mutta lumetus hoidettiin suksin ja jaloin tamp- Lopuksi Markku Kuusisto haluaa kiittää varsinaisen kipinän sai aikaan Paimioon paamalla. Paimiolaiset kuorma-autoilijat Kuusisto toivookin saavansa tal- kaikkia, jotka vuosikymmenien ajan ovat 50-luvun taitteessa kunnansihteeriksi olivat myös suurena apuna lumetustyössä kooasialle enemmän medianäkyvyyttä, vapaaehtoisina puurtaneet Varasvuoren Perniöstä tullut Kaarlo Saariluoma, joka hankalina talvina, jolloin puhdasta lunta itse hän mieluimmin kutsuu talkoisiin ja Paimion mäkihypyn puolesta. Hän aloitti pienimuotoisen kilpailutoiminnan jouduttiin haalimaan esim. urheilupuis- henkilökohtaisesti kuin puhelimitse, kas- korostaa myös, että mäkikoulu tarvitsee Kriivarin mäessä. Kuusistoa ohjasi myös ton jääkenttien laidoilta. votusten on vaikeampi kieltäytyä. Eikä lisää uusia poikia/tyttöjä ja mäkihyppy mm. lahtelainen Taito Toivonen val- Nykymäkien ylämäen peltilatu juuri kukaan kieltäydykään, kun hän ja Varasvuori-alue tarvitsee jatkossakin mennusleirillä samassa mäessä. Toivosen pyritään pitämään ’kesäkunnossa’ ja ala- pyytää. Kuusisto itse on esimerkillinen innokkaita henkilöitä/tekijöitä. Lisäksi hokema ’ne nilikat’ jäi lähtemättömästi mäkien kunnostamisessa käytetään apuna talkoopuurtaja, sillä hän kertoo olleensa hänen hartaimpia toiveitaan on, että kaik- nuoren pojan muistiin. v. 2008 sponsoritukena saatua lumitykkiä, kaikissa (!) PU:n tai Varasvuoren talkoissa kia liikuntapaikkoja käytettäisiin oikein ja Mäkihyppy vei Kuusiston myös vinssejä, jyrää ja lanaa. Kaupungin latu- mukana! asiallisesti. kauaksi kotikonnuilta, hän osallistui konetta on saatu lainaksi tasanteen tasoit- Mäkien muovittaminen on lisän- mm. 15-vuotiaana v. 1955 Vierumäellä tamiseen. Nykyisin kunnostustalkoissa nyt paitsi mäen käyttöaikaa, myös talkoo- Suomen mäkipäiville yhdessä kyröläisen tarvitaan 3-4 henkilöä tekniikan lisäksi ja tunteja. Mäki ympäristöineen on pidet- Reino Vainikan kanssa ja jo junamatka talkooväki tulee tuntia ennen harjoitusten tävä nyt kesälläkin huolitellussa ja tur- oli seikkailu! alkamista kunnostamaan mäkeä hyppy- vallisessa kunnossa: ruohoa ja vesakkoa Varasvuoren ison mäen Kuusisto kuntoon. Kuusistolla on tapana tulla vielä leikattava, roskia kerättävä jne., sillä Lop- valloitti yhdeksäntenä. V. 1957 Varasvuo- tuntia ennen heitäkin laittamaan kaikki pistentie, kuntopolku ja portaat ovat suo- ren kisojen yhdistetyssä hän sijoittui toi- tekniikka valmiiksi, mm. jyrät, lanat ylös, sittuja ulkoilureittejä. Paimion tehokkain seksi Matti Harkian jälkeen. Kuusiston vaijerit kiinni, sähkökaapelit, vinssilaa- ilmainen liikuntamahdollisuus lieneekin oma mäkiennätys vanhasta mäestä oli tikot sekä harjaamaan rappuset ja ovien Varasvuoren porrasjuoksu 195 askelmi- 51 m. edustat. Kesällä mäki kastellaan ennen neen. Toisaalta kuntoilijat ovat myös oiva Kuusiston oma mäkihyppyura ja hyppyjen välillä, aurinkoisella säällä ’kameravalvonta’. päättyi Helsingin Santahaminan armeija- 15-20 minuutin välein. Kuusisto on omiaan ’mäkitalkka- vuotena 60-luvun alussa, jolloin oli huo- riksi’ jo ammattinsakin puolesta (Paimion noluminen talvi. Kuusisto valittiin v. 1962 Aluksi lunta kerättiin liikuntapaikkojen hoitaja 1971-2003). mäkijaoston puheenjohtajaksi ja seuraa- ympäristöstä ja Hän huolehtiikin Varasvuoren yleisestä vana vuonna hän johti SM-hiihdoissa kannettiin isoilla säkeillä siisteydestä, huoltotiloista ja kunnostaa mäen kunnostajien ryhmää. Jaostoa hän myös mäkihyppyvälineitä. veti puheenjohtajana kunnioitettavat 28 mäkeen. vuotta, viimeksi vuonna 1993. Lisäksi Hiihto- ja mäkikoulu Kuusisto on ollut 30 vuotta Varsinais- Talkoita on tarvittu vuosien var- Suomen piirin hiihtojaostossa ja Hopea- rella monessa muussakin: mäkien raken- Jo 1960-luvun puolivälissä aloitettua sompa-toiminnassa koko ajan. taminen ja muovittaminen, isommissa hiihto- ja mäkikoulua ei v. 2012 hyvästä urheilutapahtumissa, kuten jokasyksyi- lumitilanteesta huolimatta voitu pitää, Valmentajana ja tuomarina sissä Varasvuoren kisoissa, joissa tar- sillä vetäjistä oli kova pula. Aina, kun vitaan vapaaehtoisia myös buffetissa ja mäkikoulu on pystytty järjestämään, osal- Ensimmäisen tuomarikurssin Kuusisto Leppävirralla, mutta lahtelainen kurssin- Kuusisto on vuosien saatossa kaikenlaisessa varainkeruutyössä (mm. listujia niin tyttöjä kuin poikiakin on ollut suoritti v. 1957 Paimiossa. Samoihin vetäjä kadotti kaikkien 20 kurssilaisen ohjannut monen monta poikaa ja tyttöä loppiaistanssit, naulojen kiskonta Paimio- kiitettävästi. Kuusisto toivookin hartaasti, aikoihin hän suoritti Vuokatissa valmen- koesuoritukset! Saksankielisiä mäkiter- mäkihypyn alkeisiin ja vähän pidem- Salo moottoritien siltatyömailla). Kaiken- että mäelle saataisiin lisää mäkihypystä tajakurssin. Pettymys olikin melkoinen, mejäkin ahkerasti opiskelleelle Kuusistos- mällekin. Hän on ollut myös tuomarina lainen talkooapu on siis toivottavaa! Ja innostuneita vapaaehtoisia niin talkoo- kun Hiihtoliitolta tuli kirje: ’ei voi vielä tolle jäi sen verrat katkerat muistot, ettei lukuisissa kilpailuissa. jokaisella on taitoja, joista saattaisi mäellä kuin vetäjähommiin. hyväksyä nuoren ikänne vuoksi’. Hän yritti hän enää myöhemmin FIS-korttia yrittä- olla hyötyä, esim. RI Jyrki Laine teki suorittaa FIS-tuomarikortinkin 70-luvulla nyt suorittaa. aikoinaan uuden mäen rakennesuunni- Kirjoitus ja kuvat: © Hanna-Mari Helkkala-Paakkinen

22 23 kaavassa mäkihypyn parissa saavutetut mäessä. Se kerta, kun aloitteleva hyppääjä Näitä uusia ja innokkaita har- menestykset ovatkin, on syytä korostaa ensimmäisen kerran pysyy hyppynsä pys- rastajia paimiolainen mäkihyppy kaipaa. Varasvuoren mäkihypyn erinomaisuutta myös tavalli- tyssä pikkumäessä, on hänelle iso asia, ja Vähän samankaltainen tilanne on tällä sena harrastuksena. Vaikka vain Paimion hieno ensimmäisen mäen valloitus. Tässä hetkellä koko Suomessa, lajin harrastaja- suurimman mäen valloittajat palkitaan vaiheessa urheilemisen ja liikunnan ilo pohja on päässyt turhan pieneksi, ja mäki- tällä Varasvuoren maljalla, on jokainen monesti onkin aidoimmillaan. Juniorien hyppy kaipaa uusia lapsia ja nuoria lajin valloittajat uuden mäen valloitus yhtä arvokas suori- into ja kiire seuraavaan hyppyyn tuon pariin itse asiassa koko maassa. Mäkihyp- tuksen tehneelle itselleen. ensimmäisen pystyssä pysytyn ponkai- pyharrastuksen kannalta hyvä ikä aloit- Paimiossakin sun jälkeen on urheilua hienoimmillaan. tamiselle on jossain 7 ja 12 ikävuoden Varasvuori–maljan historiaa hyppääminen toki aloite- Siinä, kun nuori hyppääjänalku intoa välillä, mutta kyllä toki mäkeen voi vielä vuonna jopa 18 paimiolaista mäkihyppää- taan K-8 mäessä, eikä puhkuen, sukset hiukan sinne tänne vanhempanakin mennä. Varasvuorella aloitettiin aikanaan mukava jää on osoittanut sellaista rohkeutta, että suinkaan isossa sylissä sojottaen, kiipeää juoksujalkaa perinne palkita pokaalilla kaikki paimio- heidät on voitu tällä hienolla perinteisellä uudestaan kohti kasimäen tornia, on jota- Kirjoittaja: Tapio Mustalahti laiset Varasvuoren suurimmasta hyppy- maljalla palkita. Vuoden 1969 ensimmäi- kin erityisen hellyttävää. Mäkihypyn, ja rimäestä pystyssä pysytyn hypyn tehneet nen uusi mäen valloittaja on ollut yhä yleensäkin urheilun, suurin haaste lie- harrastajat. Tätä palkintoa nimitetään nykyisinkin PU:ta veteraanimäkihyppää- neekin siinä, miten tuon hyppääjän Varasvuoren maljaksi. Pokaalin saajat jänä edustava Jyrki Sahlström. Isoveli innon saisi säilymään samanlai- ovat muistissa ja tiedossa koko Varasvuo- Jari näyttää suorittaneen tuon maagisen sena siihen saakka, kun hyp- ren hyppyrien historian ajalta K-64 mäen hypyn vuotta aiemmin. pyri, johon kiivetään onkin valmistumisesta saakka, eli vuodesta 1953 Paimiolaisista mäkihyppyveljek- kooltaan jokin K-58, K-64 tai alkaen. Tarkkaan ei ole muistissa kenen sistä maininnan arvoisia ovat myös kolme © Timo Kallio vaikkapa K-90. aloitteesta maljojen perinne on aloitettu, kovaa Kalliota. Tälle veljeskolmikolle mutta joku silloinen säästöpankissa vai- Varasvuori-kipinä on mitä ilmeisimmin tävä Kytösahojen aikakausi, kun hänen Varasvuori-trofee kuttanut henkilö hänen on täytynyt olla. kulkeutunut heidän setänsä harrastuksen poikansa aloittivat aikanaan myös mäki- © Esko Ojaranta Tämän perinteen jatkamisen otti sittem- kautta. Markku Kallio majailee Varasvuo- hyppyharrastuksen. Pasi (valloitus 1980) Varasvuoren valloittajat 1953 - 2013 min omakseen aikoinaan 60-luvun alussa ren ensimmäisten valloittajien joukossa ja Pekka (valloitus 1993) olivat aikanaan 1. Matti Järvinen 1953 34. Keijo Hovi 68. Tapio Kolhonen 102. Mika Vavuli 1993 Paimion Säästöpankkiin apulaisjohtajaksi omistaen pytyn numerolla 19 ajalta ennen menestyksekkäitä hyppääjiä. Pasin saa- 2. Matti Santala 1954 35. Veikko Kraakkussuo 69. Martti Vähäkylä 103. Pekka Kytösaho saapunut Lauri Partanen. Paimion SM-kisoja. Veljeksistä vanhem- vutukset ovat siinä mielessä omaa luok- Tähän päivään mennessä Varas- mat, Timo ja Pertti ovat valloitukseen asti kaansa, että hän on urallaan hypännyt 3. Jukka Mäkilä 36. Jukka Mäkinen 70. Toivo Hauru 104. Pasi Lyytikäinen vuoren valloittaja–pokaaleja on myön- päässeet molemmat vuonna 1970, pytty- myös reilut 20 maailmancupin osakilpai- 4. Pekka Väissi 37. Jouko Lehtilä 71. Jukka Varjonen 1971 105. Antti Hartikainen 1994 netty kaikkiaan noin 130 kappaletta. jen kyljessä komeilevat peräkkäiset nume- lua, tosin Puijon Hiihtoseuran edustajana. 5. Pentti Kuisma 1955 38. Raimo Malmberg 1966 72. Raimo Oksanen 1974 106. Jyri Salminen Aikojen saatossa paljasjalkaisten pai- rot 62 (Pertti) ja 63 (Timo). Veljessarjan Ja tämä tarinahan jatkuu yhä, Pasin pojat 6. Kalle Kytösaho 39. Jari Sahlström 1968 73. Hannu Elonen 1976 107. Tuomas Virtanen miolaisten määrä Varasvuorelle on sen nuorempi edustaja Hannu on onnistunut Eetu ja Niko hyppäävät tätä nykyä LHS:n 7. Paavo Kari 40. Lasse Tamminen 74. Timo Kaunonen 108. Janne Nordman 1999 verran hiipunut, että pokaaleja on alettu puolestaan saalistamaan pytyn numerolla riveissä. Niko (s. 1999) on oman ikäsar- 8. Antti Mäkilä 41. Harri Laine 75. Jukka Kummunsalo 109. Valtteri Schleutker antaa kaikille sellaisille hyppääjille, jotka 88 seitsemän vuotta vanhempia veljiään jansa huippulupauksia mäkihypyssä. Isä edustavat valloituksen tehdessään PU:ta. myöhemmin. Kallion veljeksistä Timon ja poika, Pasi ja Niko ovat molemmat 9. Markku Kuusisto 42. Jyrki Sahlström 1969 76. Juha Oksanen 110. Sauli Mamia Niinpä uudempien maljan saaneiden hyppyuran on juuri kuluvana talvena valloittaneet Varasvuoren ison mäen 8 10. Kyösti Kari 43. Mikko Airio 77. Seppo Kemppinen 111. Tuomas Hemmilä 2000 joukossa on nykyisin myös mm. Salossa, nähty alkaneen jälleen uudelleen, kun vuoden ikäisinä, ihan kuka tahansa ei 11. Matti Harkia 44. Tapio Heikonen 78. Veli-Matti Rantanen 1977 112. Aleksi Airio Kaarinassa ja Turussa asuvia henkilöitä. mäkihyppykärpäsen purema on ajanut tuohon kyllä pysty. No, onneksi sitä ei 12. Jussi Puotinen 45. Jari Lassila 79. Asko Kajanoja 113. Mikko Mäkitalo Maailman myllerryksissä hyp- hänet takaisin Paimion mäkiin ainakin kukaan uudelta mäkihyppyä koittamaan 13. Arimo Salo 46. Reijo Kujanpää 80. Pekka Puusa 114. Tommi Hovi 2001 pyri on vaihtunut toiseksi maljan histo- hetkellisesti. tulevalta harrastajalta vaadikaan. Nikon 14. Timo Marttila 47. Valtteri Vanne 81. Heikki Suomi 115. Riku Tähkävuori 2003 rian aikana, mutta niin on vaihtunut myös isoveli Eetu ehti tekemään tämän valloi- pankki, joka maljoja sponsoroi PU:n Siinä, kun nuori hyppää- tuksen vähän veljeään aiemmin, Eetulla 15. Markku Varjonen 48. Jouko Rouvinen 82. Teppo Haltia 1978 116. Frans Tähkävuori mäkijaostolle. Molemmat muutokset- jänalku intoa puhkuen, on malja numero 121 ja Nikon pytyn kyl- 16. Lauri Salonen 49. Juhani Rouvinen 83. Esa Kurkilahti 117. Samuli Haakanen 2006 han ajoittuvat 90-luvulle, mäki uusittiin sukset hiukan sinne jessä komeilee numero 123. 17. Lauri Majuri 50. Antti Kaarela 84. Marko Pätsikkä 1979 118. Joni Muurinen 1997 ja Suomessa vellonut pankkikriisi tänne sylissä sojottaen, Yksi maininnan arvoisista Varas- 18. Jarkko Toivonen 51. Reijo Juusti 85. Risto Vainio 119. Petteri Munkki 2007 tuotti Varasvuori-pokaalit Säästöpankin kiipeää juoksujalkaa vuoren maljan haltijoista on Tuomo Kyk- 19. Markku Kallio 52. Jukka Hanhiala 86. Pasi Kytösaho 1980 120. Arttu Hentula perintönä Lounais-Suomen Osuuspankin uudestaan kohti kasi- känen, joka onnistui tässä valloitushy- 20. Erkki Huhtala 1960 53. Martti Airikka 1970 87. Kai Suomi 121. Eetu Kytösaho kontolle. Tämä tapahtui noin puoli vuosi- mäen tornia, on jotakin pyssä PU-laisena ensimmäinen kerran v. kymmentä ennen Varasvuorella toteutet- erityisen hellyttävää. 1987. Tuomosta kasvoi myös ajan mittaan 20. Harri Hörkkö 54. Jukka Hörkkö 88. Hannu Kallio 122. Markus Mäkitalo 2008 tuja suuria muutoksia. Osuuspankki on hyvä hyppääjä, joka sittemmin siirtyi Pai- 21. Risto Kalve 55. Pekka Väntsi 89. Petri Vavuli 123. Niko Kytösaho onneksi ansiokkaasti jatkanut tätä hienoa Varmasti paimiolaisittain merkittävin miosta Jyväskylän Hiihtoseuran edusta- 22. Hannu Vainio 56. Antti Hyppönen 90. Petri Isomäki 124. Juho Vainio 2009 paimiolaista perinnettä. mäkihyppysuku ovat Kytösahot, joista jaksi. Tuomon hyppyhistoriasta löytyy 23. Ahti Mäkinen 57. Hannu Väntsi 91. Mika Tanner 1984 125. Janne Mustalahti isoisä-Veikko on valloittanut Varasvuo- joukkuemäen MM-kulta nuorten kisoista 24. Markku Ruohonen 58. Hannu Ansio 92. Sami Haltia 126. Ville Mustalahti ren jo ennen Paimion vuoden 1963 SM- v. 1993 yhdessä Janne Ahosen kanssa Joitakin Varkin valloittajia 25. Veikko Järvelä 59. Ilkka Vesterholm 93. Jere Virtanen 1985 127. Jimi Junnola 2010 kisoja. Hän kipusikin aivan kotimaisen samassa kilpailujoukkueessa. Nykyisen K-58 mäen aikana Varasvuoren mäkihypyn kärkeen omassa valmennuk- 26. Veikko Kytösaho 60. Pertti Sahlström 94. Jarno Malmberg 1986 128. Vilho Kilpeläinen 2011 maljoja on jaettu kaikkiaan 23, vanhan sessaan. Parhaana saavutuksenaan Vei- Muitakin mäkiä voi 27. Jouko Haiti 61. Jarkko Nurminen 95. Saku Joukas 1987 129. Jasse Lahtinen 2012 mäen aikaisia pokaaleja on siis maail- kolla oli aikoinaan SM-kisojen 4. sija, joka ”valloittaa” 28. Tapani Raunela 1963 62. Pertti Kallio 96. Sami Kesti 130. Johannes Riuttanen malla 107 yksilöä. Pokaalien lukumäärien on omassa lajissaan – varsinkin Paimion 29. Reijo Nieminen 63. Timo Kallio 97. Tuomo Kykkänen valossa paimiolaisen mäkihypyn huippu- silloiset valmennusresurssit huomioiden Kilpaurheilua, ja kilpailemista ylipäätään 30. Jussi Järvinen 64. Esa Rantanen 98. Sami Hiekko kausi on ajoittunut 60-70–lukujen taittee- – kenties Paimion Urheilijoiden nimissä ihmisen elämään sisältyy nykyisellään 31. Anssi Hautala 65. Keijo Kolhonen 99. Marko Kujanpää 1988 seen. Vuonna 1969 uusia Varasvuori-mal- saavutettu suurin yksittäinen menestys. liiankin kanssa. Niin hienoja kuin vuo- joja on jaettu 11 hyppääjälle ja seuraavana Veikon kaudesta alkoi Paimiossa merkit- sikymmenten saatossa Paimion mitta- 32. Tauno Virtanen 66. Matti Aromaa 100. Kimmo Saha 1991 33. Markku Salo 1964 67. Aarno Nurminen 101. Samuli Nevä 24 © Esko Ojaranta 25 Jyrki siis ei hakemaansa paikkaa saanut. Jyrki pääsi kihypyn pariin palasi myös nuorena poi- Sitten työnhaku ja työpaikat kuljettivat urheilustipendin turvin kana hypännyt Marko Jokiniemi, jonka Hyppyjä kuudella miehen Helsingin ja Hyvinkään kautta USA:han opiskelemaan kera Jyrki on tehnyt viime vuosina useita takaisin Paimioon. Tässä vaiheessa Jyrkin kauppatieteitä Northern reissuja myös mäkihyppyveteraanien hyppyura jatkui vaihtelevalla aktiivisuu- Michigan Universityyn. MM-kisoihin. Näiltä reissuilta Paimioon della veteraanihyppääjien puolella. tuomisina onkin ollut kahdesti jopa MM- vuosikymmenellä Paimioon paluu ajoi miehen tie- Veteraanihyppääjän ura käyn- kultaa Markon suoritusten ansiosta alle tenkin takaisin Varasvuorelle, niin hyp- nistyi todenteolla vuonna 1999 Jyrkin 35-vuotiaiden sarjasta, Jyrki puolestaan pyharrastajana kuin myös nuoremman voitettua Veteraanien SM-kultaa pienmä- hankki pronssimitalin Puolassa vuonna PAIMION URHEILIJOISTA löytyy yksi reissuilla etenekin ilman omaa valmen- jen merkeissä lähes joka viikonloppu. hyppääjäpolven valmennuksen pariin. essä. 2000-luvun mittaan veteraanien SM- 2012 pienessä mäessä 50-vuotiaiden sar- hyppääjä, jonka hyppyura on kestoltaan tajaa, kertoo Jyrki isänsä kehittyneen Myös olympiamäki Lake Placidissa tuli Viitisen vuotta Jyrki osallistui juniorien kisoista Jyrki on napannut yhdistetyn kil- jasta. MM-mitalia siis oikein pukkaa Pai- täysin ylivoimainen kaikkiin muihin pai- hyväksi mäkihyppyvalmentajaksi Lahden Jyrkille tutuksi. Yliopistojen mestaruus- mäkikoulun vetohommiin yhdessä Kuu- pailujen SM-kultaa vuosina 2005 ja 2009. mioon! kallisiin harrastajiin verrattuna. Tämä ja muiden mäkihyppypaikkakuntien val- kilpailuissa Jyrki saavutti hyvää menes- siston Markun kanssa. 2000–luvulla paimiolaisen veteraanimä- Kirjoittaja: Tapio Mustalahti mies on Jyrki Sahlström, joka on val- mennuslavoilla kertyneen kokemuksen tystä kyseisessä mäessä nimenomaan loittanut Varasvuoren vuonna 1969. Ja turvin. viikko olympiakisojen jälkeen pidetyissä juuri tätä juttua kirjoitettaessa voidaan Jyrkillä pysyy ilma- kisoissa. Kesäksi 1980 Jyrki palasi Suo- todeta Jyrki nähdyksi tammikuussa 2013 lennon aikana sukset meen valmistuttuaan markkinointilinjalta hyppäämässä PU:n mäkiharjoituksissa, tyylikkäästi ja perinteitä tittelillä Bachelor of Science. Jutun kirjoit- ja – totta se on – useita hyppyjä hän on taja itse on talsinut 11 kuukautta Säkylän Pieni Mäkijaostohistoria leiskautellut myös Paimion suurmäestä. kunnioittavasti rinnakkain metsissä armeija-aikanaan, joten tyyty- Menossa on siis todistettavasti jo kuu- väisyydellä on huomioitava se seikka, että PAIMION URHEILIJOIDEN Mäkijaosto perustettiin vasta vuonna 1957. Näin voidaan sanoa, sillä Varasvuoren mäethän valmis- des vuosikymmen mäkihypyn parissa. Vuonna 1974 Lahden suurmäen Suomeen palattuaan Jyrki palasi armeijan tuivat jo 1953. Mäkien ensimmäisinä vuosina PU:n johtokunta ja mäkihypyn harrastajat yhdessä hoitivat Varasvuoren kisojen jär- Kukaan muu hyppääjä ei näin pitkällä eli ”Lahden betonin” hypyt siivittivät Jyr- harmaisiin suorittamaan asevelvollisuu- jestelyt. Mäkien hyppykunnossa pitäminen on varmastikin toteutettu samaan tapaan kuin nykyiselläänkin, eli hyppääjien ja huol- ajanjaksolla ole hypännyt Paimiossa kin uraa selvään nousuun. Tuona vuonna tensa loppuun. tajien toimesta, vaikka varsinaista Mäkijaostoa ei olekaan vielä ollut olemassa. Mutta eipä nykyäänkään välttämättä odoteta jaoston isosta mäestä. Jyrkin hyppäämisessä on Jyrki sijoittui KLL:n SM-kisoissa Alavu- puheenjohtajan paikalla oloa ja kehotuksia mäkien kunnostukseen, jotta harjoitusten edellä ymmärrettäisiin laittaa hyppyrit asiaan- hyvin nähtävissä, miten laji on muuttunut della sarjassaan mäessä toiseksi ja lisäksi Veteraaniurheilijaksi kuuluvaan kuntoon. vuosien mittaan, varusteet hänellä ovat yhdistetyssä neljänneksi. Hopeasompa– kyllä nykyaikaisten vaatimusten mukai- kilpailut Mikkelissä sujuivat myös erin- Nuorena miehenä kilpailu-ura päättyi Mäkijaoston puheenjohtajat sia, mutta hyppytyylissä ei ole minkään- omaisesti tuottaen mäessä kolmossijan ja Salpausselän kisoihin vuonna 1981 kautta aikain ”Valtapeliä” laisia vaikutteita v-tyylin mukaisesta jal- yhdistetyssä nelostilan. yhdistetyn kilpailujen 15. sijaan. kojen levittämisestä ilmalennon aikana, Menestyksen myötä Jyrki pääsi Jyrkin ura olisi saattanut jatkua- Elias Luukkaa 1957-1960 Vuosina 1972 ja 1980 Mäkijaosto harrasti vaan hänellä sukset pysyvät tyylikkäästi nuorten MM-valmennusrinkiin vuo- kin asioiden mennessä toisin, Valtteri Puotinen 1961 pientä ”nurkanvaltausta” PU:n johtokun- ja perinteitä kunnioittavasti rinnakkain. siksi 75 – 76. Kuopiossa vuonna 1975 mutta valmistuttuaan yli- Markku Kuusisto 1962-1963 nan suhteen valitsemalla Puotisen Jussi Hyppytyyleistä voi olla tietenkin montaa Jyrki voitti alle 18-vuotiaiden MM-kat- opistosta Jyrki etsi alkuun Valtteri Puotinen 1964-1965 puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa joh- mieltä, mutta jotakin erityisen näyttävää sastuskilpailut. SM-kisoissa hänen sel- töitä Lahden suunnalta. Markku Kuusisto 1966-1971 tokunnan ”ikijäsen” Markku Kuusisto tuossa menneiden aikojen ilmalentotyy- känsä kuitenkin petti, tämä selkävaiva on Vaa’ankieliasemassa oli jo johtokunnan jäsenenä olematta Juhani Puotinen 1972 lissä tuntuu olevan. Jyrkin hyppäämistä haitannut ajoittain oli sitten yritys, joka vielä kyseisenä vuonna erovuoroinen. myöhemminkin, ja niinpä loppukausi halusi palkkalistoil- Markku Kuusisto 1973-1979 Näin johtokuntaan saatiin mäkihypystä Uran alku ja meni piloille ja tärkeitä kisoja jäi väliin leen työntekijän Juhani Puotinen 1980 tuplaedustus, koska kaikkien jaostojen urheilustipendille pääsy vaivojen vuoksi. 1976 armeijan suoritta- hyppykisoissa Markku Kuusisto 1981-1993 puheenjohtajille aukeaa automaattisesti minen Urheilukomppaniassa jäi kesken, ramppaavan Hannu Vavuli 1994-1995 paikka seuran johtoelimeen. Näin paikka Jyrki muistelee saapastelleensa ensim- koska Jyrki pääsi urheilustipendin tur- urheilijan Ilpo Hartikainen 1996-2003 oli tulevana vuonna sekä Markulla että mäistä kertaa hyppyrimäkeen PU:n har- vin USA:han opiskelemaan kauppatie- sijasta, Jussilla. Markku Mäkitalo 2004-2007 joituksiin Kriivarin mäkeen vuonna 1966 teitä Northern Michigan Universityyn. mistä 8-vuotiaana. Koulussa kaveri oli kertonut Kyseinen opinaho sijaitsi Michiganin syystä Jyrki Sahlström 2008-2009 että Kriivarissa on harjoitukset ja että osavaltiossa suurien järvien alueella Lake Kimmo Vainio 2010- Kirjoittaja: Tapio Mustalahti sinne voivat kaikki mennä hyppäämistä Superiorin rannalla Marquetten kaupun- kokeilemaan. Näin sitten tapahtui. Krii- gissa. Michiganissa tärkeässä osassa oli varissa hyppääminen varmaan aloitettiin tietenkin myös mäkihyppy, jonka harjoit- pienestä, muutaman metrin lumihyppy- telemiseen kyseinen Yhdysvaltojen alue Markku Kuusisto, kunniapuheenjohtaja ristä. Mutta varsin nopeasti siihen aikaan tarjosikin hyvät olosuhteet. Kotimäkenä piti siirtyä Kriivarin parikymppiseen Marquettessa Jyrkillä ja paikallisilla PUHEENJOHTAJIEN toimikausia katso- nen, jonka puheenjohtajakausi (vuosina tehtävässä vuodet 2008 ja 2009. Markku mäkeen. Jyrkin muistin mukaan tuon hyppääjillä oli pahaenteisen niminen essa käy hyvin selväksi jälleen se seikka, 1996 – 2003) on osunut Varasvuoren hyp- itse hyppäsi mäkeä jo joskus 50-luvulla, mäen ennätys olisi ollut 24 metrin luok- Ishpeming Suicide Hill. Mäen nimi kuka Mäkijaostossa onkaan ollut eni- pyrimäkien uusimisvuosien ympärille. mistä ajasta muistona hänellä on kaapis- kaa, eli ihan pieni mäki ei tämä Kriivarin Jyrkin mukaan juontuikin siitä, ten vetovastuussa: tietenkin Kuusiston Ilpo aikoinaan toimi aktiivisesti mäkipro- saan myös Varasvuoren malja numero 9. pienin rakennettu hyppyri ollut. Jo kol- että sen avajaiskilpailuissa eräs Markku. Hänen ensimmäinen puheen- jektin rahoituksen hankkimisen hyväksi Jyrkillähän tuo malja on myös hallussaan, misen vuotta harrastuksen aloittamisen USA:lainen hyppääjä oli kuollut johtajakautensa on alkanut vuonna 1962, laatien rahoitushakemuksia eri suuntiin. numerolla 42. Kaikki muut puheenjohta- jälkeen Jyrki valloitti Varasvuoren hyp- pahassa kaatumisessa. Aikamoi- eli Paimion SM-hiihtojen edellä. Tuosta Hankkeen päästyä vauhtiin Ilpo oli tieten- jina vuosien saatossa toimineet henkilöt päämällä onnistuneesti silloisesta Varas- sen järkyttävä selitys siis löytyy vuodesta alkaen Markku on toiminut teh- kin aktiivisesi mukana myös Varasvuoren ovat olleet muuten vaan mäkihypystä ja vuoren suurmäestä. tämän mäen nimen taustalta. tävässä viiteen otteeseen yhteensä yli nel- rakentamisen eri vaiheissa. nuorten liikunnasta innostuneita, tai sit- 60- ja 70-lukujen vaihteessa Tuolla samalla alu- jännesvuosisadan ajan. Häneen verraten VARSINAISIA mäkihyppääjiä ten hyppäämistä kautensa aikana harras- Jyrki kulki isänsä Jukan matkassa harjoi- eella sijaitsi paljon hyppy- kaikki muut puheenjohtajat ovat käyneet puheenjohtajien listassa taitaa olla vain taneen nuoren huoltajia. tus- ja kilpailumatkoilla ympäri Suomea. reitä, joissa kierrettiin tehtävässä lähinnä kääntymässä. Tästä kaksi kappaletta, eli Markku sekä Jyrki Ja vaikka Jyrkin hyppyura alkuun noilla talvikaudella kilpailu- poikkeuksena on lähinnä Ilpo Hartikai- Sahlström, joka toimi puheenjohtajan Kirjoittaja: Tapio Mustalahti

26 © Hanna-Mari Helkkala-Paakkinen 27 aiemmin käytännössä hyppyrien alastu- Rinteen muokkauksesta lorinteiden läpi, mikä tietenkin yleistä hyppyrien rakentamiseen Uuden mäen turvallisuutta ajatellen oli hyvinkin huono asia. Nykyinen hyppyrien vastamäen Vuorenrinteen mylläyksen jälkeen pääs- takaa kiertävä tielinjaus on siis vuoden tiin hyppyrimäkien puurakenteiden 1997 peruja. 200 metrin mutka tiehen kimppuun. Ensimmäisessä rakennusvai- rakentaminen toteutettiin ensimmäisenä takaamaan heessa oli tarkoitus rakentaa ”vain” hyp- parempi rauha mäkimontussa myllääville pytornit ja vauhtimäen rakenteet K-58 ja koneille ja työläisille ilman autojen alle K-29 mäkiin. Näillä eväillä oli ajatuksena jäämisen vaaraa. selviytyä tulevan talven harjoituskaudesta Varasvuorelle Tielinjauksen uudistamisen jäl- kesään 1998, jolloin – talkoilla tietenkin – keen päästiin rinteessä todenteolla myl- tultaisiin rakentamaan alastulorinteisiin läämään. Mylläämistä siellä todella riitti, kaikki muovituksien edellyttämät pohja- Vanha Varasvuori häviää kus Varsinais-Suomessa tuohon aikaan Markku Isomäki aikoinaan arveli maata rakenteet, joiden päälle sitten kiinnitettäi- maisemasta tarjonnutkaan, eikä tätä mahdollisuutta siirrettävän urakan aikana kaikkiaan yli siin tuo kauan kaivattu muovitus. Syksyn ole edelleenkään missään muualla kuin 500 kuutiota. Ison mäen alastulorinnettä 1997 aikana Varasvuoren rinteillä hyöri Niin kuin kaikelle ihmiselämässä tahtoo Varasvuorella. Varasvuoren hyppyrimäki muokattiin kovalla kädellä yläosastaan mäkiaktiivien porukka toteuttamassa käydä, niin myös Varasvuoren 1953 val- oli lisäksi aikoinaan rakennettu suurkiso- loiventaen ja alaosastaan syventäen, jotta vauhtimäkien rakentamista. Ison mäen mistuneesta kunniakkaasta hyppyrimä- jen näyttämöksi. Tästä hyvänä todisteena uudestakin mäestä pystyttäisiin yhä hyp- tornin tukirakenteeksi vuoreen kiinni- estä aika ajoi ohi. Hyppyrien osalta vaa- toimivat Paimion SM-hiihdot vuonna Hankkeen suunnittelu Vanhan mäen kaato oli oikea päämään 60 metrin hyppyjä. Loppisten- tettiin kolme pitkää liimapuupalkkia, timukset muuttuivat matalampia lento- 1963, jolloin myös mäkihyppykilpailuissa yleisötapahtuma tiehen tehdyn mutkan kurviin muotoiltiin joiden varaan itse hyppytorni rakennet- ratoja suosiviksi, kuin mitä Varasvuoren Paimiossa hyppäsivät kaikki Suomen sil- Heinäkuun 17. 1997 oli kenties yleisölle ja korotettiin vastamäkeä huolehtimaan tiin. Uudenmäen tornista ei tullut aivan vanha mäki hyppääjille tarjosi. Turval- loiset huippuhyppääjät. Tätä on tietenkin ja paimiolaisille yleensäkin mäkiprojektin ja myös Varsinais-Suomen liiton suun- tulevien hyppyjen jarrutuksesta. Nykyi- yhtä komeaa (pelottavaa) maamerkkiä lisuusajattelu levisi myös mäkihyppyyn nykyihmisen hiukan vaikea ymmärtää, merkittävin ja näkyvin päivä. Ja olihan se nalta. Tässä kohtaa on syytä mainita, että nen vastamäki kohoaakin kolmisen met- entiseen verrattuna, sillä muutama metri ja niinpä 80–luvulle tultaessa mäkien mutta totuus on, että mäki oli aikoinaan tietenkin kaikille Paimion maamerkkiin vaikka kohtalaisen suuria avustuksia eri riä tien pinnasta, on siinä ollut Isomäellä tornin korkeudesta hävisi hyppyrin nyky- profiilit haluttiin muuttaa loivemmiksi ja valmistuessaan Suomen neljänneksi suu- tottuneille ja varsinkin mäestä aikojen tahoilta saatiinkin, ei hanke olisi kuiten- ja talkoolaisilla vastamäkeä rakennetta- aikaistamisessa. Rinteen muokkaamisen turvallisemmiksi. Varasvuoren mäki oli rin hyppyri. Varasvuoren mäen rooli ei saatossa hypänneille muistoja mieleen kaan toteutunut ilman niitä lukemattomia vaksi! ansiosta hyppyjen pituudet vanhan ja profiililtaan melko korkeita lentoratoja kuitenkaan enää 70 –luvun jälkeen ollut tuova ja jollain tapaa myös surumielinen talkootyössä vietettyjä tunteja, joita mäki- Vanhojen hyppyrien kaatami- uuden mäen välillä eivät kuitenkaan pal- hyppyihin tuottava, mistä syystä uutta toimia suurkisojen pitopaikkana. Uudet hetki: jotain merkittävää lakkasi olemasta. hyppyyn vihkiytyneet paikalliset ihmiset sen ja niistä maahan rysähtäneen puuta- jonkaan muuttuneet, sillä molemmista hyppyriä erilaisella profiililla Paimiossa suuret hyppyrit mm. Lahdessa, Kuopi- Toivo uudesta ja paremmasta kuitenkin lähes kahden vuoden aikana Varasvuo- varan pois kuskaamisen jälkeen päästiin on pystytty yli 60 metrisiä hyppyjä leis- oli mietitty ja tuumailtu jo ainakin 80– ossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä olivat eli vahvana ja selkeänä mäkihyppyaktii- ren mäkimontussa aikoinaan ahersivat. itse rinteen muokkaamiseen. Ison mäen kauttamaan. Lisäksi täytyy muistaa, että luvulta lähtien. Vanhan hyppyrimäen oli sysänneet Varasvuoren pienmäkien jouk- vien mielissä, ja niinpä heidän ajatuksis- Paimion mäkihypyn Grand Old Manin, osalta Varasvuoren rinnettä siis muokat- vanhassa hyppyrissä vierailivat ennätyk- tullut aika väistyä. koon. Niinpä erityisesti nuorten hyppää- saan tärkeimpänä vallitsi visio eteenpäin Markku Kuusiston, kirjanpidon mukaan tiin kovalla kädellä, mutta yhtään hel- siä tehtailemassa myös maailman huippu- Olihan mäen purkamiselle toki jien harjoitusmäeksi kaivattiin nykyaikai- menemisestä ja uuden hyppyrimäen talkootunteja mäellä kertyi vähintään pommalla eivät työläiset päässeet tulevan hyppääjät Veikko Kankkosta myöten, kun muitakin syitä: vanhan puurakenteisen sempaa rinnettä takaamaan harrastajille rakentamisesta. noin 5000, mikä vastaa yhden ihmisen K-29 mäenkään osalta. Kyseisen hyppyrin taas uudessa Varasvuoressa on näitä huip- hyppyrin kunto ei enää yli 40 vuotta pai- turvallisemmat, muovituksen ansiosta Vaikka äkkiseltään tuntuisi, että 2,5 vuoden työtuntien määrää. Tukira- vauhtimäki toteutettiin maan myötäi- puja nähty paljon vähemmän. Aikoinaan kalla seisottuaan ollut hyvä, mäen raken- melkein ympärivuotiset, hyppyolosuhteet. kaikki keskittyi tuohon yhteen heinäkui- haa toki tarvittiin, ja onneksi myös saa- senä vuoren rinteeseen ilman varsinaisen Toni Nieminen poikkesi vuosituhannen teet alkoivat antaa periksi ajan hampaalle. seen päivään, niin projektiin osallistunei- tiin, mutta ilman talkoolaisia eivät uudet hyppytornin rakentamista. Kivikkoiseen vaihteessa hyppäämässä uuden mäen tärkeämpänä vallitsi visio den osalta tuo oli vain yksi päivä satojen Varasvuoren hyppyrit olisi milloinkaan rinteeseen jouduttiin kovalla työllä louhi- ennätykseksi 62,5 metriä. eteenpäin menemisestä muiden päivien joukossa tuossa pitkässä nousseet pystyyn Varasvuoren rinteeseen. maan vauhtimäeksi sopiva pätkä mäkeä. Vanhoja lehtileikkeitä lukiessaan ja uuden hyppyrimäen ja raskaassa hankkeessa. Uuden mäen Hankkeen budjetti oli kaikkiaan noin 1,1 Lukemattomia ovat olleet ne työtunnit, ei voi välttyä ajatukselta, että talkoopo- rakentamisesta suunnittelutyö oli alkanut jo ainakin miljoonaa markkaa. Paimion Urheilijat joita on tarvittu Varasvuoren maiseman rukka on lähes yöpynyt Varasvuorella kolme vuotta aiemmin niin uuden mäen joutuivat tästä summasta lopulta vasta- saattamiseksi uusien mäkien vaatimaan loka-marraskuussa 1997. Mäkien beto- Muutaman sadan paimiolaisen profiilin suunnittelun kuin myös hank- maan 0,5 miljoonan osuudesta, josta lähes muotoon. nisten tukirakenteiden valutalkoita on joukko olikin todistamassa Paimion mer- keen rahoituksen hahmottamisen osalta. puolet hoidettiin talkootyönä ja loppu- pidetty lokakuussa, ison mäen liimapuu- kittävimmän maamerkin kaatumista heinä- Suomen Hiihtoliiton hanketta puoltava osaan käytettiin Paimion Osuuspankin palkit on kiinnitetty paikalleen marraskuun 17. päivänä 1997. Lähialueen lehdet lausunto on laadittu jo syyskuussa vuonna myöntämää lainaa. Turun Sanomia myöten kirjoittivat Paimion 1994. Lausunnon allekirjoittajina ovat mäkihankkeista runsaasti tuohon aikaan. mm. olympiavoittaja Jouko Törmänen Rakentamisen vaiheita Jyrkässä rinteessä työskentely vaati rohke- Niinpä niin Kunnallislehti, Salon Seudun sekä Matti Nykäsen kaudella mäkihyp- utta kaivinkonekuski Markku Isomäeltä. Sanomat kuin Turun Sanomatkin olivat pyvalmentajana toiminut Matti Tässä yhteydessä ei liene tarkoituksenmu- paikalla kuvaamassa Varasvuoren vanhan Pulli. Tämän puoltavan lau- kaista edetä vanhan ja osin lahon muutta- Yksi merkittävä peruste haaveelle uusista hyppyrimäen tornin kaatumista tuona hei- sunnon avustamana hank- misessa uudeksi ja upeaksikin päivä päi- mäistä olivat myös Lounais-Suomea näkuisena iltana. Seuraavan päivän lehdissä keelle ryhdyttiin hankki- vältä kronologisessa järjestyksessä. Oleel- melkein koko 80- ja 90-lukujen ajan vai- epäiltiin silloisen ykköstien kulkijoiden maan rahoitusta Pai- lista on se, että vanhat hyppyrit, niin 64 vannet leudot ja vähälumiset talvet, joi- epäilevän näkökykyään kun maisemasta mion kunnan sekä metrin mäki kuin pienempi K-34 mäkikin den vuoksi Paimion mäkihyppykausi jäi oli hävinnyt niin merkittävä paimiolainen silloisen Turun kaadettiin maan tasalle ja niiden tilalle vuosi vuoden jälkeen liian lyhyeksi aja- nähtävyys. Isomäki kaatoi isomäen. Näin ja Porin läänin rakennettiin uudet ja entistä ehommat tellen vakavamielistä uusien hyppääjien osuva on paikallisen Isomäen maanraken- liikuntalau- muovipinnoitetut hyppyrit: K-58 ja K-29 kasvattajaseurana toimimista Paimion nusliikkeen nimi, eihän kukaan muu tuota takunnan mäet. Kuulostaa helpolta ja yksinkertai- Urheilijoiden osalta. Uudet mäet oli myös tärkeää tehtävää olisi voinut suorittaa, kuin selta, mutta sitä se ei todellakaan ollut. tarkoitus muovittaa täysipainoisen kesä- juuri Isomäen yritys, jonka nimi nykyään- Kaikki alkoi siitä, että mäkimon- harjoittelun mahdollistamiseksi Paimi- kin on nähtävissä Varasvuoren uuden K-58 tulle johtavaa Loppistentietä oli tarpeen – ossa. Tällaista etua ei mikään mäkikes- mäen muovitetussa rinteessä. ei oikoa – vaan mutkistaa. Tielinja kulki

28 29 kuun alussa, minkä jälkeen vauhtimäet projektin, vuoden ja kahden kuukauden Varasvuoren kesäcupin – varmasti yhteensä useita satoja neliöitä välisenä aikana vanhojen mäkien kaata- voittajat v. 2000 – 2012: laudoitettua pintaa – on rakennettu ja pin- misen ja muovimäkikilpailujen järjestä- Mäkivalmentaja noitettu tulevaa talvikautta odottamaan. misen välissä paimiolaisten mäkihyppy- 2000 Valtteri Schleutker Joulukuun puolivälissä ovat molemmat harrastuneisuus oli todella punnittu. Työn 2001 Kari Nurmi hyppyrit olleet hyppyvalmiissa kunnossa. määrä on ollut niin valtava, että on vaikea 2002 Mikko Mäkitalo Lopuksi kaiken mylläyksen jälkeen mont- käsittää hankkeen edenneen niin hyvin 2003 Tommi Hovi Jaakko Uotila tuisina hyppyjä odottaneet alastulorinteet aikataulun mukaan. Aktiivisia talkoolaisia 2004 Ossi-Pekka Valta on lumetettu Turun kaupungin lainaa- on todella tarvittu ja kiitos Varasvuoren 2005 Markus Mäkitalo malla lumitykillä. Lisäksi lunta kuskattiin saattamisesta muovimäkiaikaan kuuluu 2006 Petteri Munkki paikalle Paimion jääkenttien reunoilta kaikille niille, jotka rakennustöihin ovat 2007 Juho Vainio kuorma-autoilla. Kaiken tämän rakenta- osallistuneet. 2008 Janne Mustalahti haastattelussa misen ja lumetuksen jälkeen ensimmäiset Mitä ovat mahtaneet miettiä 2009 Ville Mustalahti hypyt uusista Varasvuoren hyppyreistä on Kuusiston Markku ja silloinen mäkija- 2010 Olli Mustalahti VALMENNUS on mäkihypyssä ollut aina merkittävää, mutta päästy hyppäämään uudenvuoden aaton- oston puheenjohtaja Ilpo Hartikainen 2011 Janne Mustalahti nykymäkihypyssä sen tärkeys on entisestään korostunut. Muu- aattona vuoden 1997 puolella. Ison mäen syyskuun 26. päivän aamuna 1998 Varas- 2012 Elias Gratscheff tokset hyppytekniikassa, alati muuttuvissa varusteissa ja hyppy- ensimmäinen hyppääjä oli vanhan mäen vuoren odottaessa reilua 100 hyppääjää jen analysointitekniikan kehittyessä sen merkitys on entisestään epävirallisen mäkiennätyksen (67 m) päivän kilpailuihin. Varsinkin Kuusiston Aivan viime vuosina ”paimiolaisen” korostunut. aikoinaan ponnistanut, ja lukemattomia Markulle vuosikymmenten mittaisen mäkihypyn painopiste on alkanut siirtyä talkootuntejakin tehnyt, PU:n veteraani- uurastuksen tuloksen, muovimäkien, lähinnä ympäristökuntiin, sillä viimeiset TÄHÄN ollaan Varasvuorella saatu kaivattu piristys kun Jaakko hyppääjä Timo Kallio. on täytynyt olla jotakin sanomattoman 5 kesäcupin voittoa on mennyt Paimion Uotilan valmennuksessa PU:n junioritiimi on saanut lupaa- suurta: todellinen työvoitto kaiken vai- ulkopuolella asuville hyppyharrastajille, via tuloksia jo lyhyessä ajassa. Oman mäkihyppyuransa jälkeen ”Luulen että vain itse vannäön jälkeen. Ja miltä on mahtanut neljänä vuonna jopa Turkuun saakka, Jaakko on innolla ollut jakamassa oppimaansa tietoutta juniorien mäkihyppyä harrasta- tuntua silloisista Paimion aktiivihyp- tosin tuorein voittaja on taas hiukan valmennuksen käyttöön. nut voi täysin ymmär- pääjistä päästessään ensimmäistä kertaa lähempää Paimiota, sillä Elias on kotoi- tää tuon tunteen kun hyppäämään muovitetuille Varasvuoren sin Kaarinasta. Eiköhän paimiolaisten Tässä Jaakon mietteitä Paimiolaisen mäkihypyn nykytilasta. ensimmäinen ilmalento rinteille: luulen että vain itse mäkihyp- olisi aika ryhdistäytyä ja näyttää, että vielä Jaakko antamassa lähtömerkkiä hyppääjälle lumettoman rinteen ylle pyä harrastanut voi täysin ymmärtää omastakin kaupungista tulee innokkaita on irronnut hyppyrin tuon tunteen kun ensimmäinen ilmalento mäkihyppääjiä? Eihän se sovi, että Pai- Olet toiminut valmentajana jo jonkin aikaa Varasvuorella. Olisiko lajin harrastamisen edellytysten parantamiseen vielä nokalta tuohon niin lumettoman rinteen ylle on irronnut hyp- mion kesämäkicupin voittaa vuosi toi- Mitkä ovat omat näkemyksesi junioritiimin tämänpäivän tilan- jotain tehtävissä olosuhteiden parantamiseksi Varkilla? teesta? tuttuun maisemaan.” pyrin nokalta tuohon niin tuttuun maise- sensa jälkeen salolainen tai turkulainen Itse olen pikkuhiljaa alkanut pohtia, olisiko järkevää kasvattaa maan. harrastaja, vai mitä. Kesällä 2013 siis pitää Harrastajamäärät eivät luonnollisestikaan koskaan ole yltäneet K-58:n mäen vauhtimäkeä jotta nuoremmilla ja kokemattomam- Talven 1997-1998 mittaan monen paimiolaisen koululaisen lähteä isojen mäkikeskusten määriin. Vaikka tämä tietenkin heikentää millakin hyppääjillä olisi mahdollisuuksia päästä pitkiin mittoi- saatiin jälleen karvaasti kokea lounais- Varasvuoren kesämäkicup viettämään kesälomaa tiistaisin, torstain menestymismahdollisuuksia kansallisen tason kisoissa, voidaan hin. Tämä onkin sitten jo isomman kokoluokan projekti. kun suomalaisen talven oikullisuus, sillä ja lauantaisin Varasvuoren mäkiharjoi- toisaalta pitää positiivisena asiana sitä, että jokaiselle hyppää- vauhtimäen kasvattaminen yläpäästä on aika haastava tehtävä ja helmikuun loppuun suunnitellut ava- Muovimäkien valmistuttua Varasvuorella tuksiin, sovitaanko niin? Tavoitteena 2013 jälle on mahdollista tarjota henkilökohtaista valmennusta. Tämä toisaalta taas keulan pidentäminen metrillä saattaa muuttaa pro- jaiskilpailut jäivät heikkojen lumiolosuh- alkoi aktiivinen kesäkauden aikainen kesäcupin voiton jääminen Paimioon! näkyykin siinä, että hyppääjämme pärjäävät ainakin juniori- fiilia huonompaan suuntaan. Toisaalta taas mäki, josta on vaikea teiden vuoksi jälleen kerran pitämättä. hyppyharjoittelu. Vuodesta 2000 alkaen sarjoissa keskimääräistä paremmin. Ihmeitä ei lyhyessä ajassa päästä pitkälle, kehittää ponnistusta paremmin joten ei nykyi- Tähtäin piti PU:n mäkijaostossa siirtää on Varkilla järjestetty erityinen Kesä- tapahdu, mutta viimeisen parin vuoden aikana kisamenestys on nenkään tilanne huono ole. Eli kokonaisuutena harrastamisen kertaheitolla syyskuuhun, jolloin mäkien cup, jonka aikana hyppääjät ovat voineet Kirjoittaja: Tapio Mustalahti ollut nousujohteista. edellytykset ovat hyvät, ellei loistavat. muovituksien valmistuttua päästäisiin kerätä aktiivisuuspisteitä jokaisesta har- takuuvarmasti hyppäämään ensimmäiset joituksiin osallistumisesta. Kesäcup kestää Millaiset mahdollisuudet näet nousta mäkihypyssä ja yhdis- Sinulla on näkemystä sekä hyppäämisestä että myös val- Varsinais-Suomen ja Paimion mäkihyp- yleensä helatorstaista lokakuun puolivälin tetyssä aivan valtakunnan kärkeen ja pidemmällekkin Pai- mennuksesta. Mitä sanoisit lapsille ja nuorille jotka olisivat pyhistorian kesämäkikilpailut. Näitä kil- paikkeille. Jokaisesta harjoituskerrasta miosta ja Varasvuorelta? halukkaita aloittamaan mäkihyppyharrastuksen? pailuja ei lumenpuute voisi enää estää. osallistuja on saanut 10 kesäcup-pistettä. Mahdollisuudet ovat vähintäänkin yhtä hyvät kuin missä Jos olet edes sekunnin pohtinut hyppäämisen aloittamista, niin Kesän 1998 mäkijaoston talkoo- Kesän kuluessa yleensä järjestetään muu- tahansa muualla. Menestymistä rajoittaa ainoastaan suurempien tule ihmeessä kokeilemaan! Kynnys on todella matala, koska porukka on ilmeisesti jälleen viettänyt tamia cup-kilpailuja, joista pisteitä saa mäkien puute. Tämän vuoksi usean intohimoisen ja lupaavan hyppäämisen voi aloittaa K-8 metrin mäestä, jossa vauhtia ei ole Varasvuorella. Kahden isomman hyppy- tavallista enemmän kilpailumenestyksen Varasvuorelaisen on lähdettävä peruskoulun jälkeen isompiin juoksunopeudenkaan vertaa. K-8 metrin mäestä voi hiljalleen rimäen alastulorinteiden tasoittaminen perusteella. Lisäksi Varasvuoren mäkikar- mäkikeskuksiin mahdollistaakseen pysymisensä ikäluokkansa portaittain nousta K-15 ja K-29:n kautta K-58:iin, jossa pääsee- ja pohjalaudoitus muovipinnan asenta- nevaalit syyskuussa ovat aina tuottaneet kärkisijoilla. kin jo nauttimaan kunnolla lentämisen tunteesta. Mäkihyppy mista varten on ollut useiden kuukausien harjoituksia enemmän pisteitä harrastajan mielletään yleensä pienehköjen kuikeloiden lajiksi, mutta tästä urakka. Tälle samalle alalle asennettiin yhteistulokseen. Perinteisesti kaikki yli 10 Varasvuoren harjoitteluolosuhteita ollaan useasti kehuttu. poikkeavat fyysiset ominaisuudetkaan eivät ole este harrastuk- sitten pohjustustöiden jälkeen muovit. kertaa kesän mittaan harjoituksiin osallis- Millaiset olosuhteet mielestäsi tänä päivänä Varkilla on? selle, eivätkä edes menestykselle. Itse pärjäsin 190 senttisenä Koko syyskuu on mennyt muovituksen tuneet hyppääjät on palkittu lokakuussa Varasvuoren kaikki mäet ovat hyviä, erityisesti K-29 mäki, joka vielä alle 16-vuotiaiden sarjassa. En myöskään ollut aloittaessani kiinnittämisessä sen varmistamiseksi, cup-päätöksessä pokaalilla. Vuosien mit- on profiililtaan kokoluokkansa parhaita Suomessa. Eipä hyvistä todellakaan rohkeimmasta päästä, mutta yllättävänkin nope- että syyskuun 26. päivä päästäisiin todis- taan kesäcupin voittajien listaan on ker- mäistä kuitenkaan olisi mitään hyötyä, elleivät ne olisi kunnossa asti intohimon ohjaamana pääsinkin hyppäämään lähes sataa tamaan odotettuja Paimion ensimmäisiä tynyt reilut 10 nimeä. Parhaimmat cupin aina kuin suinkin mahdollista ja tähän kyllä on työtunteja käy- metriä Lahden mäistä. Tervetuloa siis Varasvuorelle katsomaan mäkihyppykisoja muovimäissä. Ja niin voittoon oikeuttaneet pistesaaliit ovat tetty. Näillä leveyspiireille ei kuitenkaan yksinkertaisesti voi sille ja kokeilemaan! Välineetkin löytyvät ensialkuun seuralta joten siinä kävi, että Varasvuoren uudet mäet ylittäneet 600 pisteen rajan. Aivan ver- mitään, että joka talvi menetetään useita harjoituksia huonon vanhempien pelkona ei ole rahanmeno, vaan ainoastaan lajin valmistuivat hyppykuntoon kilpailupäi- tailukelpoisia eivät eri vuosien pistesaaliit sään takia. Seuran henkilöiden tahdosta se ei kuitenkaan jää hurja luonne ja siihenkin kuulemma tottuu maanläheisimmät- vään mennessä. kylläkään ole, sillä kilpailuista saatavien kiinni. Kesäolosuhteet hyppäämiselle Paimiossa ovat kuitenkin kin äidit ja isät. Talkoolaiset, ja toki myös palk- pisteytysten perusteita on vuosien mit- ensiluokkaiset eikä ylimääräistä kunnossapitotyötä tarvitse hiki kaa vastaan työskennelleet eri urakoit- taan hiukan muutettu. hatussa tehdä. sijat, olivat toteuttaneet uskomattoman Laudoitettavaa pintaa rinteissä oli Kirjoittaja: Kimmo Vainio yhteensä 1300 neliötä. 30 31 32 © Heikki Vähäkylä 33 Varasvuori tänään

Paimiolaisia lulukion. Samaa ikäpolvea edustaa myös Nykytilannetta mäkihyppysaavutuksia Ossi-Pekka Valta, marttilalaislähtöinen Varasvuorella hyppääjä, joka PU-edustuksen kautta siir- Paimiolaisen mäkihyppyperinteen suu- tyi Tähkävuoren veljesten tapaan Lahteen Varasvuori toimii harjoituskeskuksena rin satsaus tulevaisuuteen tehtiin ennen mäkihyppyvalmennukseen. Uraa raken- junioreille, mutta myös veteraanihyppää- vuosituhannen vaihdetta. Silloin toteu- netaan siis lahtelaisopein ja resurssein, jät miehittävät sen hyppyreitä säännölli- tettu suururakka rakentaa Varasvuo- niinpä he hyppäävät nykyisellään aivan sesti. PU:n riveissä hyppää kaksi aktiivista resta koko Varsinais-Suomea palveleva kansallisen kärjen tahdissa. veteraaniurheilijaa. Lisäksi veteraaneja muovitettu mäkikeskus on ollut tae sille, nähdään Paimiossa isommalla joukolla että mäkihyppyharrastus on voinut jat- Mäkihyppy kesä- vai joka kesä harjoitusleirillä. Juniorit ja nuo- kua näihin päiviin saakka. Varasvuoren ret harjoittelevat kolmesti viikossa lähes nykyaikaistaminen ja sen tuoma mahdol- talvilaji? ympäri vuoden, vain joulun edellä ja lisuus kehittää lajin harrastajapohjan säi- Paimion hyvistä kesäharjoitteluolosuh- keväällä lumien sulamista odotellessa ei lymistä kautta koko vuoden on ollut yksi teista huolimatta mäkihyppy on kuitenkin mäessä hypätä. Lisäksi nuorempi hyppää- hankkeen keskeisistä ajatuksista. Tänään talvilaji. Suurin osa kilpailutoiminnasta jäkaarti käy muissa mäkikeskuksissa lei- voidaan todeta, että tässä on onnistuttu, sijoittuu talvikauteen ja tärkeät kansalliset reillä ja harjoitusreissuilla. Juniorien kil- sillä Varasvuorelle on saatu mäkihypyn kilpailut hypätään nimenomaan lumella. pailutoimintaan osallistutaan aktiivisesti pariin innokkaita uusia hyppääjiä vuo- Etelän takavuosien leudot lumettomat tal- varsinkin Etelä-Suomen alueella. Omien desta toiseen. Sijaintiinsa nähden Suomen vet on voitu kääntää voitoksi mäen muo- hyppääjien kilpailukalenterissa mieluisin Kuvassa: Ville Mustalahti (vas.), Heikki Pärnä, Jimi Junnola, Janne Mustalahti, Olli Mustalahti, Konsta Jokiniemi, Elias Gratscheff, mäkihyppykartalla Paimion Urheilijat vituksen ansiosta. Kesäharjoittelu onkin kisa lienee jokavuotiset syyskuiset Pai- Jasse Lahtinen, Paavo Kilpeläinen ja Vilho Kilpeläinen. Kuva: © Tapio Mustalahti ovat Varasvuoren tarjoamien olosuhtei- Paimiossa koettu lähes yhtä tärkeäksi kuin mion mäkikarnevaalit. Silloin jokainen den ansiosta pystyneet luomaan pohjaa talviharjoittelu. Myös muutamat viime pääsee kotimäessään mittaamaan omaa Valmennus ja lajin rastaja joutuu uusimaan kalustoaan jos päivänä suorituspaikan omistaa kaupunki monelle Varasvuoren kasvatille ja yllättä- talvet ovat olleet runsaslumisia tarjoten tasoaan muihin lajin harrastajiin verraten muutokset mielii esimerkiksi Hopeasompa-kisoihin tai jokin yksityinen taho, joka myös vas- vän monta hyppääjää onkin päässyt kan- hyvät harjoitusolosuhteet myös talvikau- sopivasti vähän ennen talvikauden alkua. talvella. Hyppyrimäkien kohdalla suurin taa harrastuspaikan kunnossapidosta. sallisen huipun tuntumaan. Onpa yksi siksi. Merkittävä rooli hyvien talviolosuh- Veteraanit osallistuvat omien harjoitus- Valmennustoimintaan on saatu uutta muutos ovat niiden kasvaneet koot. Tässä Varkki on edelleen seuran omistama suo- paimiolaislähtöinen hyppääjä edustanut teiden luomisessa Varasvuorelle on ollut ten lisäksi aktiivisesti Suomen veteraani- potkua viime vuosina, mikä on tuonut muuttuneessa tilanteessa PU:n mäkija- rituspaikka ja sen kunnossapito on yksin Suomea myös maailmancupin osakilpai- myös lahjoituksena saadulla lumitykillä, mäkihyppääjien toimintaan harjoittelu- uudenlaista intoa myös harrastukseen. oston tärkeimmäksi tehtäväksi on tullut mäkijaoston vastuulla. Vaikka mäkien luissa kaikkiaan 22 osakilpailun verran. joka on auttanut vähälumisten alkutalven mielessä ja kilpailevat omissa sarjoissaan Muutamia vuosia sitten vielä itsekin juniorien valmentaminen, jonka selkeänä kunnostaminen hyvään ja turvalliseen Tämä hyppääjä oli Pasi Kytösaho vuosina vaiheiden yli kunhan vaan pakkanen on vieraillen aktiivisesti myös jokatalvisissa hypännyt Jaakko Uotila on ottanut val- tavoitteena on saada tuotettua uusia hyp- hyppykuntoon monesti onkin melkoisen 1992 -1998. Nykyisellään paimiolaisläh- ollut riittävä lumen tuottamiseen. MM-kisoissaan. Näistä mittelöistä on Pai- mennuksesta vastuuta aktiivisella otteella. pääjiä kansallisen kärjen tuntumaan. kova urakka, ovat kokemukset muilta töiset Frans ja Riku Tähkävuori vaikut- mioon saatu myös MM-mitaleja. Niinpä Jaakon valmennuksessa on saa- Varkin hyppyrimäet (K-8, K-15, K-29 ja hyppypaikkakunnilta osoittaneet tämän tavat Lahdessa suoritettuaan siellä urhei- vutettu näkyviä tuloksia pienessä ajassa. K-58) täyttävät juniorien tarpeet melko olevan lopputuloksen kannalta erittäin Jaakko on vain muutamia vuosia vart- pitkälle harrastuksen ja tavoitteiden ede- hyvä ja varteenotettava vaihtoehto. tuneimpia valmennettaviaan vanhempi, tessä. Mäkihyppy on Paimion leveys- Varkki on edelleen mikä osaltaan varmasti edistää valmen- Tosiasia kuitenkin on, että jo 16v. asteilla erikoinen ja kohtuullisen harvi- seuran omistama tajan ja harrastajan välisen kommuni- sarjassa harjoittelukokemusta pitää lähteä nainen harrastus, vaikka harrastamisen suorituspaikka ja sen kaation sujumista ja onnistumista. Viime hakemaan isommista mäistä. 16-vuo- olosuhteet ovatkin kunnossa. Lieneekö kunnossapito on yksin aikoina PU:n juniorihyppääjien kilpailu- tiaiden sarjassa kansallisten kilpailujen paras keino mäkihypyn tunnettavuuden mäkijaoston vastuulla. menestys onkin ollut mukavasti nousu- mäkien koot ovat usein jo 80 - 90 metrin lisäämiseksi seudulla lumetuspilven suun- johteinen. luokassa. Uusia lajin harrastajia lohdut- taaminen rinteen yläosassa mahdollisim- tanee kuitenkin tieto, että monet harras- man korkealla, niin että sumu yltäisi naa- K-58 mäessä kyllä tusmielessä mäkihypyn parissa elämyksiä purinkuntiin saakka? pääsee jo ilmalennon hankkivat hyppääjät pärjäävät aikuisikään makuun. saakka Varasvuoren tarjoamien mäkien Uudet harrastajat turvin. K-58 mäessä kyllä jo pääsee ilma- Laji on muuttunut paljon vuosi- lennon makuun. tervetuloa Varkille! kymmenten saatossa. Itse suorituspaik- Mitäs jos lähtisit joku kerta isäsi, äitisi, tai koihin tulevien muutosten lisäksi harras- Talkoita vaikka vaarisi kanssa katsomaan ja koit- tajien varusteisiin tehtaillaan uudistuksia tamaan miltä mäkihyppy Varasvuorella välillä liiankin kanssa. Viime vuosina Kautta vuosikymmenten mäkihyppyhar- tuntuu? Jos sinulla on joku mäkihypystä kansainvälinen hiihtoliitto on lähes vuo- rastusta on leimannut Paimiossa valtava innostunut kaveri, niin aina mukavampi sittain tuonut uusia sääntöjä hyppypukui- talkoissa vietettyjen työtuntien määrä sinun on lähteä meidän K-8 mäkeemme hin ja niiden sallittuihin mittoihin, mikä lajin harrastamisen mahdollistamiseksi. tutustumaan. Sopiva ikä mäkihypyn aloit- pienellä viiveellä tuntuu aina Varasvuo- Mäkien rakentamiseen tarvitun talkoo- tamiselle on seitsemän ja kahdentoista rellakin saakka. Asiassa on sekä hyviä että työn määrää ei tietysti voi verrata tämän vuoden välillä, mutta kyllä lajia vähän huonoja puolia, toisaalta vanhentuneiksi päivän työrupeamiin, mutta samassa vanhempanakin voi alkaa harrastaa. menneitä pukuja voi saada edullisesti har- yhteisen tekemisen hengessä hoidetaan Tervetuloa Varasvuorelle! joituskäyttöön, mutta taas toisaalta aina- mäkien hyppykuntoon laittaminen yhä (lisätietoja: www.paimionurheilijat.fi/makijaosto). kin 16–vuotiaiden sarjasta alkaen har- nykyäänkin. Monessa muussa lajissa tänä Kirjoittaja: Kimmo Vainio

34 © Hanna-Mari Helkkala-Paakkinen 35 Käsinmaalattu kisajuliste löytyi sekä JOUKO LAITISEN että AARNE SILLANPÄÄN arkistoista. Paimiolaisen KEIJO HOLMQVISTIN muistona on ’esikisoina’ Muistoja 50 vuoden takaa toimineiden Varasvuoren Huhtikuun kisojen 1.4.1962 kisajuliste. Seppo Tammisto, Paimio: (16 v. 1963) Aarne Sillanpää, Paimio: Hiihtolatujen teosta vuosittaisissa Varasvuoren kisoissa ja olisi mennyt tästä. Siinä tehtiin iso raivaus, kun tämä rinne oli SM-hiihtojen latumestari yhdessä Heikki Sippolan kanssa myös SM-kisoissa oli paljolti vastuussa ja ilman muuta kanta- täynnä pusikkoa. Hiihtoliiton herrat tulivat tarkastamaan ladut vana voimana käytännön tasolla itsekin seura- ja piiritasolla ennen kisoja ja vaativat muuttamaan reitin loivempaa kiertotietä ”Heti kesäkuun alussa 1962, kun Hiihtoliitto oli SM-hiihdot Pai- hiihtänyt Heikki Sippola (22 v. 1963). Heillä kotona Mäen- tässä kohtaa. Ei siis onnistunut laduntekijöiden ajatus; otetaanpa miolle myöntänyt, ruvettiin hommiin. Ensin piti pyytää maan- päässä oli myös sarjahiihtoja nuorisolle yksityisellä valais- luulot pois isommista maastoista kisoihin tulevilta ja näytetään, omistajilta luvat, ja suopeasti he kaikki suhtautuivatkin. Spurilan tulla pururadalla ja aina sauna- ja mehutarjoilu ja PU:n hank- että ei tämä Varsinais-Suomikaan mitään tasamaata ole. Myös kartanon isäntä Keskitalokin suostui oitis ja pääsi samalla mai- kimat ja Jalmari Salamäen jakamat lusikat palkintoina. viimeinen alamäki maalialueelle oli haasteellinen. Siinäkin kor- nostamaan omenatarhaansa tietysti, tulihan lähtö ja maali aivan Heikki Sippola keräsi talkooporukkaa latujen linjauk- keusero melko lyhyellä matkalla oli hyppyrimäen alamäen luok- puutarhan reunaan, autopaikoitus oli myös hänen maillaan. sien suunnitteluun ja tekoon myös Varasvuorelle. Siihen aikaan kaa ja metsän puolelta pellolle tultaessa oli kovavauhtinen kaarre Latujen teko oli ankara urakka, mutta talkooväkeä sai ei ollut käytettävissä vielä moottorikelkkaa ja latuhöylää ladun- vasemmalle. Se oli runsaalla lumella tehtävä kaltevaksi ja ladut siihen aikaan helposti 20 – 30 henkilöä kerralla, ensin sulan tekoon, vaan ne tehtiin hiihtämällä tavallisilla suksilla. Kymme- tampattava etäälle toisistaan. Siitä huolimatta siinä sattui joskus maan aikana raivattiin ja kepitettiin latu-urat maastoon, kartan nen hengen porukalla hiihdettiin jonossa ja kaksi hiihti sompa- kaatumisia ja ainakin vauhdin jarrutus yläosassa oli yleistä. Kai- teki Sähköyhtiön toimesta. Ennen kisoja saatiin armeijasta suuri ladut pitäviksi. Mukana oli kirves tai vesuri oksien ja vesakoiden kille lenkeille lähtö ja paluu tapahtui samoja reittejä. Sitten oli määrä miehiä latuja ’sotkumaan’, myös kahta sompalatua. Urakka raivaamiseen ja lumilapio ojien täyttämiseen. Muistiin jäi tästä Sairaalantientien ylitys, jota silloin kutsuttiin Parantolantieksi. oli työläs, sillä maastossa oli noin 60-70 cm pehmeää lunta ja sellainen seikka, että kevyt alumiinilapio oli siihen aikaan vasta Sitä oli lumetettava koko kisojen ajan ja aina kun hiihtäjä tuli, ennen kisoja ei tullut ainuttakaan suojakeliä. No, piti olla tyyty- tulossa ja sellainen jo jollain oli, mutta itselläni ja Sippolan Hei- autot oli pysäytettävä. Hiihtolenkkejä oli 5 km naisille ja 10 ja väinen, että lunta oli noin paljon, sillä pari vuotta aikaisemmin killä oli raskas rautainen kuuppalapio, jossa jo itsessään oli kan- 15 km miehille. Tämä pisin lenkki ulottui melkein Mäkitalon vuonna 1961 oli lumeton talvi koko Varsinais-Suomessa. Eripi- tamista. Helpommalla pääsi se, jolla oli pieni betonilapio olalla. sunttipellolle asti. tuiset ladut merkattiin erivärisillä kreppipapereilla sekä pahim- Varmaan silläkin aikaiseksi sai kun tiheään pisti. Maanomistajat Kisojen aikana latuja tekemässä olleet – joihin itse- mat paikat kolmiolipuilla, lippuja varastettiinkin, mutta latupar- suhtautuivat yleensä myönteisesti latujen vetämiseen maittensa kin kuuluin - saivat latupartiorintalaput ja tehtäväksi hiihtää tio kävi kisoissa edellä tarkastamassa, että kaikki oli kunnossa. läpi, mutta esim. Spurilan kartanon omistajalta Jalmari Keskita- latuja ja katsoa, että kaikki oli kunnossa. Palkkioksi latujente- Ennen kisoja kovasti ihmeteltiin, että voiko tasamaan Varsinais- lolta lupaa pyysi varmuudeksi Aarne Sillanpää, koska hän uskoi osta saatiin myös VIP-liput koko kisojen ajaksi. Tiedonvälitys Suomessa järjestää SM-kisoja, mutta kisojen jälkeen puolestaan osaavansa esittää asian oikealla tavalla ja lupa sitten myös saatiin. ladunvarrelta oli järjestetty armeijan viestiyhteyksien avulla. Itse ihmeteltiin latujen vaikeutta ja korkeuseroja.” SM-kisoissa hiihtojen lähtöpaikka oli kisoja varten kisa-alueella piuhanvetoa tarvittiin, jotta kovaääniskuulutukset rakennetun saunan edessä. Latu suunniteltiin siten, että heti läh- ja kisatunnelmaa luovat levyjensoitot toimivat moitteetta. Tässä dössä tuli lenkkien suurin ja jyrkin nousu. Se oli ns. harakan- pyyteetöntä työtä teki ainakin Paavo Laaksonen (myöh. Huol- Satu Tuominen, Paimio: (Aarne Sillanpään tytär) Arimo Lähdeniitty, Paimio: (15 v. 1963) varvasnousu eli nousi käytännössä vajaan kilometrin matkalla toyhtymä Laaksonen). Kuulutukset Varasvuoren kisoissa hoiti ”Olin 6-vuotias ja kovaäänisistä kuulemani musiikki jäi erityi- ”Lehdistö huomioi tapahtuman jo ennen kisoja, Paimiota esitel- alkaen alempaa kuin hyppyrimäen alamäen monttu, nousten aina ammattitaidolla Paimion silloisen Osuusmeijerin isännöit- sesti SM-kisoista mieleen, esim. biisi ”Onko tämä unta vai vii- tiin sanoin ja kuvin. Pellervossa julkaistiin juttu Pauli Immai- sitten aina hyppyrimäen ylämäen sivuuttaen. Myös naisten latu sijä Vilho O Ylitalo. SM-hiihtojen radioselostajina olivat legen- nien huumaa, tamburiini tanssiin nyt tahtia lyö. Etkö tunne suo- sista otsikolla ’Suurhiihtäjä Varsinais-Suomesta’. Kotona siivot- daariset Pekka Tiilikainen ja Paavo Noponen apunaan Sevon. nissa läikettä kuumaa, sen on meille antanut Espanjan yö… ” tiin kovasti ja varauduimme vastaanottamaan kisoihin tulevia Hiihtojen lähettäjinä ja kellomiehinä toimivat oman seuran (Manzanilla, esitt. Marion Rung & Johnny Forsell, levytetty 5.1.1963). sukulaisvieraita. Seurasimme kisoja radiosta Pekka Tiilikaisen Onni Silkkilä ja kunniaviran saanut vanha pitkänmatkanhiihtäjä selostamina.” Pauli Immaisi. Varmistus ajanotossa ja tuloslaskennassa oli Lou- Jukka Tuominen, Paimio: (24 v. 1963) nais-Suomen Sähköyhtiön konttoripuolen väellä. Yhteys sinne SM-hiihtojen ohjelmatoimikunnan pj. oli aina kunnossa, olihan siihen aikaan PU:n puheenjohtajana Seppo Lindeman, Kaarina: Sähköyhtiön puutarhuri Eero Vuori. Palkintojen jaot pidettiin ”Olin SM-kisatoimistossa Vistalla vanhassa puhelinyhtiön ”Olin talven 1962 – 1963 Paimion kansanopistossa oppilaana. päivittäin Tillintuvalla. Kilpailijoiden majoitusta oli järjestetty talossa pari viikkoa päivystämässä Olavi Johanssonin ja Eero Tulin syksyllä opistoon Perniöstä. Tullessani olin 15 vuoden yksityiskoteihin niille, joilla oli mahdollisuus ja tiloja tällaista Vuoren kanssa. Ennen ilmoittautumisruuhkaa meillä riitti ikäinen ja ensimmäisen kerran elämässäni poissa kotoa. Kevät- järjestää. Muistan, että meilläkin oli kolme hiihtäjää Tampereen päivittäin puuhaa mm. lahjoitettujen palkintojen postista talvella Paimion Varasvuorella oli Suomen mestaruuskisat hiih- ja Valkeakosken seudulta: Kalevit Oikarainen ja Lehtilä, sekä hakemisessa. Palkinnot asetettiin näytille Sähköyhtiön ikkunaan. dossa, mäkihypyssä ja yhdistetyssä.Kansanopiston oppilaita Vilho Sadeharju. Eero Mäntyranta tuli keskiviikkona ilmoittautumaan suoraan värvättiin kisapäiviksi talkoisiin. Meidän tehtävämme oli mm. ulkomaan kisareissulta ja kertoi olevansa vielä ’kortteeria’ vailla kisalippujen myynti. Myyntipisteitä saattoi olla useampiakin, Teuvo Väinölä, Koski: ja kerroin, että kyllä meillä Husossakin voisi majoittua. Mänty- mutta minä pääsin lipunmyyntiin Spurilan suunnasta tulevan ”Olin armeijassa Heikkilän kasarmilla Turussa ja meidät komen- ranta tuli sitten meille ja kuskasin häntä kisapaikallekin. tien varteen, jossa oli useampia myyntikojuja. nettiin viikoksi Paimioon Varasvuoren SM-hiihtokisoihin: alku- Jokaisena kisailtana päätettiin järjestää tanssit, mutta Lähtemättömästi on jäänyt mieleeni lauantai- ja sun- viikolla teimme latupohjia täyttämällä kuoppia isoilla lapioilla ja lauantai 16.2.1963 osui ns. rukouslauantaiksi, jolloin tansseja nuntaipäivät. Kun kisojen alku lähestyi niin tiet ja kaikki polut myös tien ylitykset lumetettiin mm. sairaalan kohdalla, siltoja ei ei saanut järjestää. Haimme silti lääninhallitukselta huvilupaa olivat mustanaan ihmisiä. Istuin myyntikojussa ja tiskin alla pol- siis tehty. SM-kisoihin vedoten, ja lupa heltisikin ehdolla, ettei ilmoituk- vieni välissä oli iso pahvilaatikko, johon pääsylippurahat kerät- Kisapäivinä olin radioselostajien Pekka Tiilikaisen ja sessa saanut mainita sanaa ’tanssit’. Niinpä Tillintuvalla järjest- tiin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ilmat olivat hyvät Paavo Noposen juoksupoikana, selostus oli alhaalla pellolla ole- ettiin torstaina ja perjantaina ’kisatanssit’ ja sunnuntaina ’päät- ja tuntui siltä kuin koko Varsinais-Suomi olisi lähtenyt liikkeelle. vassa rakennuksessa. Ruokahuolto oli Kiusalassa. täjäistanssit’, mutta lauantaina ’sisähallihiihdot’, virallisessa Kovaääniset kuuluttivat ja välillä musiikki soi. Pekka Tiilikainen Iltaohjelmasta muistan, että kävimme kuumissa mant- kisaohjelmassa nimellä ’viihdekarkelot’, joihin saatiin huippu- selosti kisoja Paavo Noposen kanssa. Mieleeni on jäänyt Tiili- teleissamme Tillintuvan lavalla. Muistona olen säilyttänyt SM- suosittu Laila Kinnunen esiintymään edullisesti johtuen rukou- kaisen sanomana ” Täällä me hiihdämme omenapuiden siimek- kisaohjelmalehtisen, jonka kannessa Eero Mäntyranta.” slauantaista. (Kinnunen oli Suomen 1. ’Euroviisuesiintyjä’ v. sessä”, kun latu kiersi Spurilan omenatarhaa. En muista, missä 1961). Tillintuvalle sai siihen aikaan ottaa 400 henkilöä sisälle, miehet olivat majoittuneet, mutta naiset olivat Kansanopistolla. mutta lippuja myytiin 900, eikä kukaan puuttunut asiaan, vaikka Äitee Siiri Rantanen ja senaikaiset muut huippuhiihtäjät toivat ANNE SUONENVIRTA, PU:n yleisurheiluaktiivi, 8-vuotiaana hieman tiivis tunnelmahan siellä oli. Yhteiskoulun juhlasalissa väriä ja eloa opiston elämään sinä viikonloppuna. tyttösenä Helsingin Sanomien kuvaajan otoksessa Santalan järjestettiin lauantaina myös loppuunmyyty ’Eemelin kisa-sau- Paimiolaisia poikia oli samalla kurssilla ja mukana rakenteilla olevan liiketalon edessä. nailta’, jossa esiintyivät ’Repe’ Helismaa ja ’Eemeli’ Toivonen.” kisoissa Matti Alitalo ja Mikko Järvinen.”

36 37 Yksityishenkilöt: Ahvenlampi Seija ja Jorma, Paimio Kuusisto Ritva ja Markku, Paimio Rantala Sami, Paimio Mäkijaosto Alander Matti, Kaarina Kylänpää Kari, Salo Reponen Pentti, Paimio Alapelto Inkeri, Kokkola Kössi Hermann, Paimio Rihko Juuso, Sauvo Alitalo Matti, Paimio Lahtinen Jari, Helsinki Riiko Anne ja Jaakko, Paimio Arfman Outi ja Jarno, Raisio Laitinen Merja ja Jouko, Paimio Riuttanen Arto, Piikkiö kiittää tukijoitaan: Hakala Aura, Salo Launiainen Sirkka, Paimio Riuttanen Eija ja Rauno, Nousiainen Harittu Tuulikki ja Juhani, Paimio Leikkonen Ilkka, Perniö Rusanen Mirja ja Aulis, Salo Hauru Tino, Paimio Levomäki Mirva ja Rikumatti, Turku Saarela Kaarina ja Tapio, Kaarina Heikonen Kaija, Paimio Lähteenmäki Juha, Västanfjärd Saarela Sari, Kaarina Yritykset: Hörkkö Jouko, Paimio Marttila Markku, Paimio Saarela-Riuttanen Terhi, Piikkiö Immaisi Sauli, Paimio Mäkelä Jouni, Piikkiö Sahlström Jukka, Paimio Ansion Sementtivalimo Oy LVI-Kunu Oy Innanen Anne ja Juho, Etelä-Savo Mäkelä Matti, Masku Sahlström Lilli, Turku Jokiniemi Jukka, Somero Mäkirintala Riikka ja Jarkko, Seinäjoki Sahlström Pirjo ja Jari, Paimio Autoliike Pertti Kuokkanen Maanrakennusliike Isomäki Oy Jokipohja Päivi, Sastamala Mäkitalo Merja ja Markku. Paimio Salmela Jukka, Paimio Finlux Paimion Kuljetus Oy Joukas Harri, Paimio Mäkitalo Mikko, Paimio Santala Soini, Paimio Junnola Lasse ja Wendelin Irma, Kaarina Mäkitalo Osmo, Paimio Savolainen Merja ja Seppo, Tarvasjoki Hämeen Laaturemontti Oy Paimion Vesi ja Lämpö Ky Junnola Marjatta ja Reijo, Kaarina Norrdal Mari ja Lasse, Piikkiö Sillanpää Aarne, Paimio Junnola Vesa ja Kinnunen Jaana, Kaarina Nurmi Eira ja Erkki, Paimio Sippola Heikki, Paimio Ilma Ihme / Seppo Oksanen Peimarin Kiinteistökeskus Ky Kaivonen Maarit ja Markku, Paimio Nurmi Maire, Teijo Sipponen Markku, Paimio Iloiset Puutarhurit Osuuskunta PP-Auto Oy, Salo Kinnunen Aune ja Raimo, Parainen Nurmi Satu ja Hannu, Paimio Tamminen Niina ja Saara, Salo Kivelä Eeva-Lotta, Helsinki Ojala Minna ja Juho, Salo Tammisto Riitta ja Seppo, Paimio Jonator Oy Teboil Kemiöntie Kontto Taisto, Paimio Oksanen Vesa, Perniö Teppo Pälvi, Jyväskylä Kotamäki Oy Tekniset Vistavisio Koponen Jouko, Paimio Paakkinen Hanna-Mari ja Esko, Paimio Teppo-Pärnä Viri ja Pärnä Seppo, Paimio Korpela Kirsi, Paimio Paakkinen Marianne ja Uotila Antti Tukia Taina ja Ismo, Paimio Kotipalvelu Eija ja Juha Tamminen Teollisuusmaalaamo M Fingerroos Oy, Piikkiö Kuhanen Matti, Paimio Paloheimo Risto, Paimio Tuominen Esa, Paimio Kuljetusliike Gunn Oy Tiemerkintä Ritamäki Oy Kujanen Sari, Paimio Partanen Lauri, Paimio Tuominen Jukka, Paimio Kummunsalo Pertti, Paimio Pietilä Markku, Paimio Vaili Jani, Karijoki Liedon Säästöpankki, Paimio Timi Asennus Kurkilahti Esa, Paimio Poutanen Jussi, Turku Vainio Marjo ja Kimmo, Paimio Kuronen Markku, Piikkiö Puheloinen Ari, Naantali Vainio Terttu ja Esko, Paimio LVI-Asennus Kari Vainio Valtterin Rakennusurakointi Kurppa Tarja, Salo Puheloinen Eija ja Petri, Raisio Vavuli Arja ja Lauri, Paimio Kurppa Terhi, Salo Puheloinen Margit, Turku Virta Doris, Paimio Kurppa Veikko, Salo Pärnä Heikki, Turku Ääri Mikko, Piikkiö Alitalon Vihannes Oy MTK-Paimio Kurvinen Tuula, Kaarina Pärnä Matti, Helsinki Autoilija Markku Hietanen Nikkasen Konepaja Oy Kuusisto Hannu, Paimio Rahkonen Tapani, Paimio Autokorjaamo Sonkki Ay Paimion Aika Emmin Siivous- ja Juhlapalvelu / Emmi Lindgren Paimion Apteekki Gistele Oy, Turku Paimion Autokorjaamo Ky Tämän julkaisun tekemistä on tukenut Paimion Urheilijain Tuki Ry Harri Nikkanen Oy Paimion Kino Hiislahden Tila / Tuula ja Jukka Sorjonen, Sulkava Paimion Rakennuspalvelu Ky Tuotto ohjataan mäkijaoston junioritoimintaan Järvinen Tekniikka Oy Peimarin LVI Jätehuolto H. Koskinen Oy Pesupalvelu Hans Langh Oy, Piikkiö Kalevan Paja Piikkiön Rauta ja LVI Oy kauppakassi.com Premet Engineering Oy, Salo Kodinkonehuolto VMS Oy Pyöristi Juhlajulkaisun tekoon osallistuneet: Konehuolto T. Laukkanen Oy Pöytyän Maanparannus Oy Konepalvelu Leinonen Rakennusliike Kemppe Oy Työryhmä: Kuvat: Korjaamopalvelu Tammi Oy, Piikkiö Ramirent Finland Oy, Salo Hovi Raimo Ilmakuvat: Heikki Vähäkylä Julkaisua on myytävänä jälkeenpäin Kukkokellari Rengas- ja Autohuolto Ky Pekka Kallio Kuusisto Markku (kansi- ja aukeamakuva) rajoitetusti 20 € / kpl Kuljetus Pertti J. Leino Rå-Väck-Karkotteet Mustalahti Tapio Uotila Antti (takakansi) Kunnallislehti S-Maanrakennus Mäkitalo Markku Kallio Timo kuntopeimari.net Soraliike Lehtovaara Oy Sahlström Jari Kuusisto Markku Palaute ja yhteystiedot: Lasi-Vista Ky Sportia Santala Sahlström Jyrki Laitinen Jouko Loimaan Laatuauto Sähköinsinööritoimisto Pasi Sainio Oy Vainio Kimmo Mustalahti Tapio www.paimionurheilijat.fi/makijaosto Louhinta ja Kaivuu Raimo Salminen Tilitoimisto Nummila Ky Helkkala-Paakkinen Hanna-Mari Mäkilä Jukka Lounais-Suomen Osuuspankki Teuvo Heikonen Paakkinen Marianne Ojaranta Esko LVI-Palvelu A. Hentula Urakointipalvelu Vähätalo Sillanpää Aarne Suonenvirta Anne Maalausliike Marko Oksanen Varissuon Autohuolto Lehden taitto: Tammisto Seppo Harjoitukset Varasvuorella: Maali-Osma Oy Vartsalo Oy Paakkinen Marianne Helkkala-Paakkinen H-M ti ja to klo 18.00 alkaen Mattilan Taimistot Oy, Nousiainen Vistan Kauppa Oy seuran arkistot la klo 12.00 alkaen Mesera Cranes Finland Oy, Paimio Vistan Pesula Oy lehtileikkeet

38 39