HARAVA Tampereen keskustan asukaskyselyn analyysi

Minttu Kervinen Mikko Laak Jenni Partanen Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos

Korkeakoulunkatu 5 33720 Tampere

Tampereen kaupunki Maankäytön suunnittelu Keskustahanke ID 777345

Frenckellinaukio 2 B Pl 487 33101 Tampere

2013

Sisältö

Johdanto 5 Uudet palvelut - tulokset 36 Uudet palvelut – vastausvaihtoehdot 36 Vastaukset ja vastaajat 6 Tapahtumille soveltuvat paikat - tulokset 38 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 6 Tapahtumille soveltuvat paikat – vastausvaihtoehdot 38 Tapahtumille soveltuvat paikat – avoimet vastaukset 40 Virrat 9 Viihtyisät reitit - tulokset 9 Tapahtumille soveltumattomat paikat - tulokset 42 Viihtyisät reitit – vastausvaihtoehdot 9 Tapahtumille soveltumattomat paikat – Viihtyisät reitit – avoimet vastaukset 10 vastausvaihtoehdot 42 Tapahtumille soveltumattomat paikat – Toimivat reitit - tulokset 14 avoimet vastaukset 45 Toimivat reitit - vastausvaihtoehdot 14 Toimivat reitit – avoimet vastaukset 15 Viihtyisät paikat - tulokset 49 Viihtyisät paikat – vastausvaihtoehdot 49 Kehitettävät reitit - tulokset 18 Kehitettävät reitit – avoimet vastaukset 18 Toimivat paikat - tulokset 51 Hämeenkatu 19 Toimivat paikat – vastausvaihtoehdot 51 Satakunnankatu 22 Toimivat paikat – vapaat vastaukset 51 Paasikiven-Kekkosentie (”Rantatie”) 22 Kehitettävät paikat - tulokset 53 Hämeenpuisto 22 Kehitettävät ranta-alueet - tulokset 54 Reittien kehittäminen keskustassa yleisesti 23 Kehitettävät ranta-alueet – vastausvaihtoehdot 54 Uudet reitit - tulokset 26 Kehitettävät ranta-alueet – vapaat vastaukset 55 Uudet reitit – vastausvaihtoehdot 26 Uudet reitit – avoimet vastaukset 27 Asuminen 58 Asuminen - tulokset 59 Kaupunkitila 30 Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla Lopuksi 62 kehitettävät alueet – tulokset 31 Itäinen ydinkeskusta 33 Läntinen ydinkeskusta 33 Tammela 34 Tullin alue 34 Johdanto

Tampereen keskustan yleiskaavan laatiminen Jenni Partasen, arkkitehti Minttu Kervisen ja M.Sc. Kyselyn tuloksia on jo käytetty hyväksi keskus- käynnistyi virallisesti tammikuussa 2013. Yleis- Urban Studies Mikko Laakin, laatima analyysi Ha- tan yleiskaavatyöhön liittyvän viherverkkoselvi- kaavan aloitusvaiheessa kysyttiin tamperelais- rava-aineiston muista kuin viherverkkoon liitty- tyksen laadinnassa. Tuloksia hyödynnetään seu- ten näkemyksiä keskustan nykytilasta ja sen vistä vastauksista. Tampereen Yliopiston tutkijat raavaksi yleiskaavaluonnosten kaavamääräyksiä kehittämistarpeista karttapohjaisella internetky- HT Jarkko Bamberg ja MMM Jere Nieminen ovat työstettäessä ja kaavan vaikutusarvioinnissa. Ke- selyllä 4.2.-18.3.2013. Kyselyyn saatiin 1421 vas- laatineet Harava-aineiston viher- ja virkistysalu- rättyä Harava-aineistoa voidaan jatkossa käyttää tauskertaa. eista ja –reiteistä erillisen raportin ”Keskustan vi- hyödyksi myös tarkemmassa suunnittelussa, esi- herverkko asukkaiden kokemana. Harava-aineis- merkiksi yleissuunnitelmien ja asemakaavojen Kyselyn aiheet valittiin yleiskaavan osallistumis- ton laadullinen analyysi”. laatimisessa. ja arviointisuunnitelmassa 2.1.2013 esitetyistä teemoista. Kysymysten laadinnasta vastasi Tam- Kyselystä tiedotettiin kaupungin internetsivulla Harava-aineiston pilottianalyysi on merkittävä pereen kaupungin maankäytön suunnittelu. ja lehdistötiedotteella. Tämän lisäksi kyselystä myös uudenlaisen tutkimusmetodin kehittämi- Niitä muokattiin Tampereen Yliopiston kanssa tiedotettiin lähettämällä postikortti keskustan sen kannalta. Työn perusteella voidaan tehdä toteutetun opiskelijakurssin kommenttien pe- asukkaille Pyynikin ja Kalevan väliselle alueelle. parannusehdotuksia kansalliseen Harava-palve- rusteella. Kysymyksien aiheet liittyivät keskustan Siten saadussa palautteessa painottuvat erityi- luun. Osallistuvan paikkatiedon kehittämisessä viihtyisiin, toimiviin ja kehitettäviin paikkoihin ja sesti keskustan asukkaiden näkemykset kes- Tampereen esimerkillä on selkeä kansainvälinen reitteihin, ranta-alueiden ja keskustan kaupal- kustan kehittämisestä. Monet kyselystä saadut ulottuvuus. liseen kehittämiseen sekä tapahtumiin. Kysely vastaukset olivat sinänsä odotettuja, kuten veh- toteutettiin Harava-kyselypalvelulla, joka on yksi reiden, luonnonläheisten ja rauhallisten reittien Kiitämme kyselyyn vastanneita saadusta palaut- valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja sekä Tammerkosken ja sitä reunustavien raken- teesta! demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-oh- nusten arvostus. Toisaalta palautteesta nousevat jelma) hankkeista. Tampereen kysely oli ensim- esiin keskenään ristiriitaiset ajatukset joidenkin mäinen Harava-palvelulla toteutettu pilotti. yksittäisten kohteiden, kuten Hämeenkadun suunnittelusta. Kyselyyn vastanneet merkitsivät kartoille yli 20 000 pistettä, viivaa tai aluetta. Vastausai- neiston suuren määrän takia aineiston analyysi tilattiin Tampereen teknillisen yliopiston Ark- Tampereella 30.10.2013 kitehtuurin laitokselta ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululta. Kyselyn tuloksista on Veikko Vänskä, Tampereen kaupunki tehty kaksi raporttia. Tässä raportissa on Tampe- Panu Lehtovuori ja Jenni Partanen, Tampereen teknillinen reen teknillisen yliopiston tutkijoiden, arkkitehti yliopisto, Arkkitehtuurin laitos

5 Vastaukset ja vastaajat Kyselyyn vastanneiden taustatiedot

Vastaajat olivat merkinneet yhteensä 21758 piste-, viiva- Kun tietyn istunnon aikana annetuista objekteista pois- Harava –kyselyyn tai alueobjektia Harava -kyselyssä. Osa vastaajista koki tettiin sijainniltaan ja muodoltaan päällekkäiset ja teks- annettiin vastauksia 1421 istunnossa. Harava -käyttöliittymän vaikeaksi ja ohjeistuksen puut- tiosiltaan identtiset objektit, jäljelle jäi 15571 piste-, teelliseksi. Sama vastaus oli saattanut tallentua useaan viiva- tai alueobjektia. Kyselyn tuloksia analysoitaessa kertaan tai samasta vastauksesta oli tallentunut useita huomioitiin vain nämä vastaukset. Harava -kyselyn tuloksia analysoitaessa muodoltaan ja versioita, joihin oli valittu eri vastausvaihtoehtoja tai kir- sijainniltaan päällekkäisistä sekä tekstiosiltaan identti- joitettu erilaisia vapaita vastauksia. sistä objekteista on huomioitiin vain yksi.

6 7 Virrat Kaupungin ”aineenvaihdunnan” näkökulmasta ih- merkittävästi viihtyisyyteen vaikuttaviksi tekijöik- misten, tavaroiden ja informaation virrat ovat tär- si. Vastausten perusteella ympäristön viihtyisyys keitä kaupungin toimivuuden kannalta. Kauppo- oli tärkeää kävellen tai pyörällä liikuttaessa – muil- jen olemassaolo tulee perustelluksi vain riittävän la kulkumuodoilla reitin toimivuus korostui. vuolaan ihmisvirran äärellä – autio liikepaikka on Keskeiset toimivat kevyenliikenteen reitit painot- huono liikepaikka. Virrat ovat sidoksissa reitteihin, tuivat keskusta-alueelle ja ne menivät keskustan joiden ominaisuudet vaikuttavat koko kaupungin läpi. Autoliikenne taas koettiin toimivammaksi elävyyteen. keskustan ulkopuolella (Paasikiven-Kekkosentie). Harava –kyselyssä kartoitettiin ihmisten reittejä Vastausten perusteella toimivien reittien tärkeim- Tampereella. Tässä luvussa tarkastellaan reittien piä ominaisuuksia oli niiden jatkuvuus kaupungin ominaisuuksia – kuten toimivuutta, viihtyisyyttä läpi sekä reitin suoruus ja tästä johtuvat helppous ja kehittämisen tarvetta – kaupunkilaisten koke- ja nopeus. Pyöräilyn ja jalankulun sujuvuuden musten valossa. Kokemukset riippuvat kulkumuo- kannalta oleellista taas oli kulkumuotojen erotta- dosta ja matkan tarkoituksesta. Ydinkeskustan ja minen omille selvästi merkityille ja riittävän leveil- laitakaupungin reittejä kommentoitiin siis varsin le kaistoille. eri tavoin ja niiden toimivuus, viihtyisyys ja ke- Kehitettävinä reitteinä eniten kommentoitiin hittämistarpeet olivat erilaisia. Kuitenkin kyselyn Hämeenkatua ja Paasikiven-Kekkosentietä. Kau- tulosten perusteella Hämeenkatu erottui joukos- punkilaiset ovat hyvin selvillä niihin kohdistuvista ta sellaisena reittinä, ettei sitä voi välttää liikkuipa suunnitelmista. Suunnitelmien puolesta ja vas- Tampereella mistä syystä tahansa ja kulkipa kä- taan otettiin runsaasti kantaa Harava -kyselyssä. vellen, pyörällä, autolla tai bussilla. Tämä näkyikin Hämeenkatua toivottiin kehitettävän niin käve- Hämeenkatuun kohdistuvana tyytymättömyyte- lyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen kuin autoilunkin nä ja ristiriitaisina kehittämistarpeina. ehdoilla. Paasikiven-Kekkosentien tunnelia sekä Kaupungin ”aineenvaihduntaan” palataan vielä puollettiin että vastustettiin. Tunnelin nähtiin tarkemmin kaupunkitilaa käsittelevässä luvussa, avaavan monenlaisia vaihtoehtoja sekä Näsijär- jossa käsitellään kuinka ihmisten ja tavaroiden vir- ven rannan että koko keskustan kehittämiselle. rat kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi kävelykeskus- Uusissa reiteissä täysin uusia reittilinjauksia ehdo- tan muodossa. tettiin hyvin vähän. Suurin osa vastauksista käsit- Viihtyisiksi koetut reitit kulkivat vehreissä, luon- teli olemassa olevia reittejä, mutta moni ehdotti nonläheisissä ympäristöissä ja usein veden ää- kehitettävän niitä jonkin puuttuvan kulkumuo- rellä. Samat reitit koettiin turvallisiksi. Kuljet- don ehdoilla. taessa kävellen Tammerkosken rannan vanhat teollisuusrakennukset koettiin ainutlaatuisiksi ja 8 Virrat Viihtyisät reitit - tulokset

Viihtyisiksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo oli Pelkästään pyöräillen viihtyisiä reittejä oli merkitty sel- Kävellen ja/tai pyörällä kuljetuiksi merkityistä viihtyi- 1,7 km. Viihtyisiä reittejä oli merkinnyt suurin piirtein västi vähemmän kuin kävellen tai kävellen ja pyöräil- sistä reiteistä tehtiin useita karttoja, joista näkyy missä yhtä monta miestä ja naista. len. Viihtyisinä pyöräilyreitteinä korostuvat Patosilta ja eri syistä viihtyisät reitit ovat. Näistä kartoista ei kuiten- Laukonsilta sekä Laukonsillalta rantareitti Hatanpäälle. kaan löydy mitään mikä poikkeaa jo mainituista huo- Viihtyisät reitit – vastausvaihtoehdot mioista. Viihtyisiä reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin mi- Eritellessään mikä tekee viihtyisästä reitistä viihtyisän, ten he liikkuvat merkitsemällään reitillä ja mikä vastaa- vastaajat olivat yleensä aina valinneet useita vastaus- Kasvillisuuden lisäksi vastaajat mieltävät virtaavan jan mielestä tekee reitistä viihtyisän. Vastaajat pystyivät vaihtoehtoja. Vastauksissa oli lähes sata erilaista yh- veden voimakkaaksi luontoelementiksi. valitsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mielei- distelmää vastausvaihtoehdoista. Yksittäisistä vastaus- sensä yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan kommen- vaihtoehdoista vehreä, luonnonläheinen ja rauhallinen Vastaajat mielsivät Patosillan sekä erittäin vehreänä ja tin. nousivat tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi. Vastaajat luonnonläheisenä että myös urbaanina. Kuitenkaan pitivät vehreyttä ja luonnonläheisyyttä tärkeimpänä Palatsinraitin siltaa ja sen läheisyydessä olevia puisto- viihtyisyyttä luovana elementtinä kulkumuodosta riip- alueita ei mainittu samassa määrin luonnonläheisinä ja Viihtyisiä reittejä oli merkitty pumatta. vehreinä kuin Patosiltaa. 393 istunnossa yhteensä 814. Rauhalliset ja turvalliset reitit kulkivat samoissa pai- koissa kun luonnonläheiset ja vehreät reitit. Patosilta Vastausten mukaan viihtyisillä reiteillä kuljetaan kaik- korostui myös turvallisena kävelijöille ja pyöräilijöille. kein useimmin ”kävellen” tai ”kävellen ja pyörällä”. Mui- Hämeenkatua yksikään vastaaja ei merkinnyt turvalli- ta kulkumuotoja mainitaan marginaalisen vähän. seksi.­

Kävellen viihtyisät reitit painottuivat Tammerkosken itärannalle ja Tammerkosken ylittäville silloille. Palat- sinraitin silta, Satakunnansilta, Patosilta, Kehräsaaren ja Vuolteensillat korostuivat. Kävelijät eivät pitäneet Lau- konsiltaa yhtä viihtyisänä kuin muita kevyenliikenteen siltoja. Jopa Hämeensilta oli merkitty useammin viih- Mikä tekee reitistä viihtyisän? tyisäksi kuin Laukonsilta. Muuten kartalla korostuivat kävellen viihtyisinä reitteinä Hämeenpuisto, Pyynikin rannan itäiset osat ja Pyynikin harju. Miten liikut viihtyisällä reitillä? - Rauhallinen - Turvallinen Myös kävellen ja pyöräillen viihtyisät reitit painottuivat - Siisti Tammerkosken itärannalle jatkuen rannan myötäisesti - Vehreä, luonnonläheinen aina Hatanpäälle asti. Silloista Patosilta, Laukonsilta ja - Kävellen - Urbaani Palatsinraitin silta korostuvat. Muuten kartalla korostu- - Pyöräillen - Elämyksellinen vat kävellen ja pyöräillen viihtyisinä reitteinä Eteläpuis- - Linja-autolla - Tunnelmallinen to, Pyynikin harju sekä ranta ja Hämeenpuisto. - Muuten, miten? - Muu, minkälainen?

9 kulkumuoto viihtyisillä reiteillä viihtyvyystekijät

vastaukset mainintoja viihtyvyystekijä mainintoja mainintoja mainintoja kävel- mainintoja Kävellen 181 kävellen len ja pyöräillen pyöräillen Kävellen, Pyöräillen 135 Vehreä, luonnon- 271 60 56 9 läheinen Pyöräillen 29 Rauhallinen 232 54 44 6 Kävellen, Pyöräillen, Autolla 8 Turvallinen 140 31 34 4 Autolla 6 Siisti 131 30 30 7 Kävellen, Linja-autolla 6 Tunnelmallinen 131 25 28 2 Kävellen, Muuten, miten? 5 Elämyksellinen 121 21 30 2 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla, 4 Autolla Urbaani 96 22 17 2 Kävellen, Autolla 3 Muu, minkälainen? 12 Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla 2 (tyhjä) 440 Kävellen, Pyöräillen, Muuten, miten? 2 Linja-autolla 2 Kävellen, Linja-autolla, Autolla 1 Viihtyisät reitit – avoimet vastaukset Rakennettujen ympäristöjen osalta vastaajat eritteli- Pyöräillen, Autolla 1 Vastaajat eivät analysoineet avoimissa vastauksissa vät tarkemmin millaiset ympäristön elementit he ko- Pyöräillen, Muuten, miten? 1 kovin syvällisesti ja tarkasti millaiset tekijät tekevät kivat viihtyisinä. Hämeenkatua pidettiin viihtyisänä Muuten, miten? 5 reitistä vastausvaihtoehdon mukaisen. Alla on käyty eläväisen kaupunkimiljöönsä takia ja Kehräsaarta ”eu- rooppalaisen” tunnelmansa takia. Kosken yli vievien (tyhjä) 423 läpi avoimista vastauksista esiin nousevia asioita, jotka avaavat tarkemmin kaupunkilaisten ajatuksia viihtyi- kevyenliikenteen siltojen viihtyisyyttä lisäsi niiden toi- syyteen vaikuttavista tekijöistä. mivuus. Patosilta ympäristöineen oli ainutlaatuinen, Palatsinraitin siltaa luonnehdittiin tyylikkääksi ja Lau- Avoimissa vastauksissa reittien viihtyisyyttä perus- konsiltaa moderniksi. Eräs vastaaja oli kiinnittänyt Hä- teltiin useimmin järvimaisemilla ja –näkymillä sekä meensillan patsaisiin huomiota viihtyvyyttä lisäävänä veden ja rantojen läheisyydellä. Myös Tammerkosken tekijänä. Lasten kannalta siltojen viihtyvyyttä lisäsi se, läheisyys koettiin tärkeänä viihtyvyystekijänä. Luonto, että kaiteitten läpi voi katsella koskelle. luonnonmukaisuus ja luonnollisuus saivat paljon mai- nintoja, mutta vastaajat erittelivät niukasti viihtyvyy- Viihtyisyyden kannalta oleellisina rakennuksina Tam- Viihtyisiä reittejä kommentoitiin teen vaikuttavia luontoelementtejä. Vesistöjen lisäksi pereella pidettiin kosken rannan vanhoja tehdasraken- viihtyisinä luontoelementteinä mainittiin puistot. nuksia. Vastaajat kiinnittivät niihin huomiota erilaisin 133 avoimessa vastauksessa. sanamuodoin. Kosken rantaa tehdasrakennuksineen

10 kuvattiin näyttäväksi ja ainutlaatuiseksi. Moni vastaaja mainitsi esittelevänsä vierailleen juuri kosken rannat. Eräs vastaaja kiteytti kaupunkikuvan historiallisten ker- rosten merkityksen kosken rannalla: ”kaksi järveä ja ve- Palatsinraitinsilta siuoma, jotka synnyttivät kaupungin”.

Reittien viihtyisyyteen luonnollisesti vaikutti myös nii- Satakunnansilta den toimivuus. Vastaajat luonnehtivat merkitsemiään Patosilta reittejään hyviksi, häiriöttömiksi, käteviksi, käytännöl- lisiksi, nopeiksi, mukaviksi, rentouttaviksi, sujuviksi ja toimiviksi. Vastaajat kokivat kävelijöiden ja pyöräilijöi- Hämeensilta den erottelun tärkeäksi reittien toimivuuden ja täten viihtyisyyden kannalta. Reitin jatkuvuus oli myös vas- Kehräsaarensilta taajien mielestä tärkeää. Mahdollisuus valita useista Vuolteensilta reittivaihtoehdoista koettiin viihtyisyyden kannalta tärkeäksi sekä keskustassa että Kaupissa. Pyynikillä vas- Laukonsilta taajat eivät olleet kiinnittäneet huomiota reittien vaih- toehtoisuuteen, vaan pikemminkin siihen, että kaikki Ratinansilta tiet vievät näkötornille ja munkkikahvilaan.

Reittien viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä:

Vesistöt ja rannat

Kevyenliikenteen siltojen toimivuus

Läpinäkyvät kaiteet silloissa, jotta lapset näkevät kosken

Historialliset tehdasrakennukset

Reittien jatkuvuus ja monipuolinen reittiverkosto erilaisiin tarpeisiin.

11 12 13 Toimivat reitit - tulokset

Toimiviksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo oli keskustan kokonaan. Kulkumuodosta riippumatta painottui. Etelä-pohjoissuunnassa keskustan läpi toi- 1,8 km. Miehet olivat selvästi naisia kiinnostuneempia etelä-pohjoissuuntaisia toimivia reittejä oli merkitty yl- miviksi reiteiksi muutama vastaaja oli merkinnyt Hä- toimivista reiteistä ja merkinneet niitä naisia enemmän. lättävän vähän. Hämeenpuisto oli ainut tällainen reitti meenpuiston ja Kalevan puistotien. Bussilla toimivaksi radan länsipuolella. reitiksi oli merkitty Pirkankatu, Hämeenkatu, Itsenäi- Tämä voi johtua kyselyn rakenteesta, joka pani vastaa- syydenkatu, Teiskontie ja Sammonkatu. jat miettimään viihtyisiä ja toimivia reittejä rinnakkain tai sitten siitä, että viihtyisiksi ja toimiviksi merkittyjä Yksittäiset vastaajat perustelivat merkitsemiensä reit- reittejä käytetään niin eri syistä, että vaatimukset nii- Miten liikut toimivalla reitillä? tien toimivuutta useilla valmiilla vastausvaihtoehdoil- den suhteen poikkeavat toisistaan. la. Vastauksiin oli merkitty yli 50 erilaista yhdistelmää vastausvaihtoehdoista. Kun kaikista toimivuutta luon- nehtivista vastausvaihtoehdoista poimittiin esille yksit- Mielenkiintoisena huomiona Harava -kyselystä - Kävellen täiset toimivuustekijät, sujuvuus sai eniten mainintoja. nousee esille, että rannoille merkittyjä viihtyisiä reit- - Pyöräillen Avoimista vastauksista kävi ilmi, kuinka erilaisia asioita tejä ei kuitenkaan ole merkitty toimiviksi reiteiksi. - Linja-autolla - Muuten, miten? vastaajat ovat liittäneet sujuvuuteen. Myös esteettö- myys ja turvallisuus saivat paljon mainintoja. Vastaus- ten perusteella hyvät pysäköintimahdollisuudet eivät vaikuttaneet paljonkaan reitin sujuvuuteen, mutta tämä saattoi johtua siitä, että vastaajat eivät olleet Toimivia reittejä oli merkitty Harava -kyselystä kävellen toimivina reitteinä hahmot- mieltäneet pysäköintiä osaksi reittiä. 325 istunnossa yhteensä 582. tuivat Hämeenkatu, Patosilta ja Satakunnankadun silta. Myös kävellen toimivat reitit painottuivat itä-länsisuun- taisiin reitteihin selvemmin kuin etelä-pohjoissuuntai- Toimivat reitit - vastausvaihtoehdot siin reitteihin. Mielenkiintoista on, että Hämeenpuistoa Myös toimivia reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin ei ollut merkitty kävellen toimivaksi reitiksi, vaikka sitä miten he liikkuvat merkitsemällään reitillä ja mikä te- oli merkitty runsaasti kävellen viihtyisäksi. Avointen kee reitistä toimivan. Vastaajat pystyivät valitsemaan vastausten perusteella tämä johtui lukuisista Hämeen- valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistel- puiston poikkikaduista ja niihin liittyvistä liikennejär- Mikä tekee reitistä toimivan? män sekä kirjoittamaan vapaan kommentin. jestelyistä.

Toimivien reittien kulkumuodoksi merkittiin useimmi- Pelkästään pyörällä Paasikiven-Kekkosentien varsi oli - Esteetön ten kävely ja pyöräily. Myös autoilu sai mainintoja. Toi- sujuva reitti. Pyörällä myös Hatanpään valtatie oli toi- - Turvallinen mivat reitit löytyivät selvästi eri puolilta kaupunkia kun miva reitti, mutta toimiva pyörätie loppuu Hämeenka- - Hyvä valaistus niitä tarkasteltiin kulkumuodon mukaan eroteltuna. tuun. - Sujuva - Hyvä opastus Kävellen toimivina erottuivat keskustasta melko lyhyet Kun varsinkin kävellen toimivat reitit painottuivat ydin- - Hyvä kunnossapito reitit mutta pyörällä oli tärkeää päästä sujuvasti kau- keskustaan, niin autolla toimivia reittejä vastaajat oli- - Hyvät pysäköintimahdollisuudet pungin läpi tai ohi. Autolla sujuvat reitit taas kiersivät vat merkinneet keskustan ulkopuolelle. Kekkosentie - Muu, minkä? painottui voimakkaimmin. Myös Tampereen valtatie

14 kulkumuoto toimivilla reiteillä toimivuustekijät kin reittiä hieman ironiseen sävyyn: ” Wau, yksi pyörätie löytyi keskusta-alueelta! Tosin se on täynnä pysäköityjä kulkumuoto mainintoja toimivuustekijä mainintoja autoja ja jalankulkijoita, mutta kuitenkin pyörätie!” Kävellen, Pyöräillen 70 Sujuva 225 Vastausten perusteella Hämeenkatu oli toimiva eten- Pyöräillen 67 Esteetön 125 kin runsaan joukkoliikenteen takia: busseja kulkee Kävellen 58 Turvallinen 103 usein ja ne eivät myöhästele. Eräs vastaaja kuvasi Hä- meenkatua ”Tampereen ihan ykkösjoukkoliikennekäytä- Autolla 38 Hyvä valaistus 81 vä. Tarttettais toisaalta paremmat pyöräilymahdollisuu- Linja-autolla 14 Hyvä kunnossapito 72 det.” Autolla liikuttaessa Hämeenkatu oli toimiva, koska Kävellen, Linja-autolla, Autolla 4 Hyvä opastus 32 se vie suoraan kaupungin läpi ja on tämän takia nopea ja helppo reitti. Autoilijoille oli oleellista myös, että Hä- Kävellen, Pyöräillen, Autolla 4 Muu, mikä 14 meenkadulta pääsee suoraan radan ali Itsenäisyyden- Pyöräillen, Autolla 4 Hyvät pysäköintimahdollisuudet 10 kadulle. Muuten Hämeenkatua pidettiin ”kivana shop- Kävellen, Linja-autolla 3 (tyhjä) 322 pailukatuna”. Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla, 3 Autolla Rongan alikulun ja koko kevyenliikenteen reitin Toimivat reitit – avoimet vastaukset Muuten, miten? 3 toimivuuden ja turvallisuuden kannalta pidettiin tärkeänä omia kaistoja pyöräilijöille ja kävelijöille ja Kävellen, Autolla 2 Harava -kyselyn toimivia reittejä koskevassa osiossa kaistojen selvää merkitsemistä. Kävellen, Pyöräillen, Linja-autolla 2 kommentoitiin runsaasti kolmea reittiä: kevyenlii- Kävellen, Muuten, miten? 1 kenteen reittiä Puutarhakadulta Rongankadulle ja Kekkosentietä, tai ”Rantatietä”, kuvattiin sujuvaksi ja Pyöräillen, Linja-autolla 1 edelleen radan ali Vellamonkadulle, Hämeenkatua sekä Kekkosentietä. nopeaksi paitsi ruuhka-aikoina, joita vastaajien mie- (tyhjä) 308 lestä oli vain tiettyinä aikoina ja silloinkin vain hetkel- lisesti. Näiden syiden takia muutama autolla reittiä aja- Puutarhakadun - Rongankadun -kevyenliikenteen rei- va vastaaja kommentoi, ettei nykyisellään toimivaa ja tin toimivuuden syyksi mainittiin usein Rongan alikulku viihtyisää väylää keskustan ohi saa pilata tunnelilla ja tai Patosilta tai molemmat. Rongan alikulkua kehuttiin kiertoliittymillä. Pyörällä ajettuna reittiä pidettiin suju- loistavaksi, toimivaksi ja laadukkaaksi. Tunnelin toimi- vana ja nopeana keskustan ohi vievänä reittinä: ”Ran- vuutta perusteltiin sillä, että se lyhentää ja nopeuttaa tatiellä on hyvä kävellä ja pyöräillä. Särkänniemi-Lapin- matkaa Tammelasta keskustaan sekä junalaitureille. niemi-väli menee nopeasti ja kauniissa järvimaisemassa.” Tunnelin kautta kulkiessa ei tarvitse pysähtyä liikenne- Moni reittiä pyörällä ajava vastaaja totesi, ettei reitti ole valoihin. Lisäksi tunnelissa on hiljaista. viihtyisä Kekkosentien autoliikenteen vuoksi. Pyöräili- jät eivät kuitenkaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko au- Toimivia reittejä kommentoitiin Koko reitin toimivuutta vastauksissa perusteltiin sillä, toliikenne siirtää tunneliin. että se on pyöräilijöiden kannalta ainoa katkeamaton 177 avoimessa vastauksessa. reitti keskustan läpi. Tämän takia eräs vastaaja kuvasi-

15 Yleisesti reittien toimivuutta kaikilla kulkumuodoilla perusteltiin keskustassa reitin jatkuvuudella keskus- tan läpi ja keskustan ulkopuolella sillä, että reittiä pit- kin pääsee sujuvasti kiertämään keskustan. Vastaajat perustelivat merkitsemiensä reittien toimivuutta sillä, että reitti on suora, lyhyt tai nopea tai kaikkia näitä.

Muutamat vastaajat arvostivat myös sitä, että heidän merkitsemänsä reitti kulki vaihtelevassa ympäristössä. Moni vastaaja – kulkumuodosta riippumatta – peruste- li merkitsemäänsä reittiä toimivaksi, koska sen varrella ei ollut liikennevaloja tai valojen ”vihreä aalto” toimi.

Kevyenliikenteen osalta reittien toimivuutta perus- teltiin hyvällä huollolla, riittävällä leveydellä väistellä muita, pyörä- ja kävelykaistojen erottelulla, hyvällä nä- kyvyydellä ja suojateillä. Muista kevyenliikenteen rei- teistä poikkeavana reittinä nousi parin vastauksen pe- rusteella esiin reitti asemalta yliopistolle. Eräs vastaaja Reitin jatkuvuus kaupungin läpi kuvaili reittiä seuraavalla tavalla: ”Yliopistolta rautatie- asemalle pääsee tarvitaessa tosi nopeasti ja tämä reitti Reitin suoruus ja tästä johtuva help- on tosi kätevä huonolla ilmalla. Myös hauskan vaihteleva kun menee kauppakeskuksen ja pysäköintihallin läpi.” pous ja nopeus

Vastaajat pitivät reittiä asemalta yliopistolle toimiva- Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden na erityisesti huonolla säällä, koska reitti kulkee tun- erottaminen omille selvästi merki- neleissa ja sisätiloissa. tyille ja riittävän leveille kaistoilleen

16 17 Kehitettävät reitit - tulokset

Kehitettäviksi merkittyjen reittien pituuden keskiarvo Harava -kyselyssä vastaajia siis pyydettiin erittelemään Vaikeakulkuinen 175 1,2 km oli hieman lyhyempi kuin viihtyisien tai toi- syitä, joiden vuoksi vastaajan merkitsemä reitti ei toimi. mivien reittien. Kyselyn tähän osioon vastasi hieman Vastaajat suosivat tässäkin osiossa useita vastausvaih- Ankea 126 useampi mies kuin nainen. toehtoja sisältäviä vastauksia, ja vastauksissa oli lähes Vaarallinen 125 sata erilaista yhdistelmää vastausvaihtoehdoista. Kun Meluisa 117 kaikista toimimattomuutta luonnehtivista vastausvaih- Turvaton 97 Kehitettäviä reittejä oli merkitty toehdoista poimittiin esille yksittäiset toimimattomuu- 338 istunnossa yhteensä 634. den syyt, vaikeakulkuisuus sai eniten mainintoja. Myös Epäsiisti 65 ankeus, vaarallisuus ja meluisuus mainittiin usein. Huono kunnossapito 41 Muu, mikä? 38 Kehitettävät reitit - vastausvaihtoehdot Hämeenkatu ja Paasikiven-Kekkosentie erottuivat sel- Kehitettäviä reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin vimpinä kehityskohteina. Satakunnankatu, Hämeen- Hankala lasten kanssa 21 syytä, miksi reittiä olisi kehitettävä ja pyydettiin vapaita puisto ja Tampereen valtatie erottuvat myös kehittä- (tyhjä) 338 vastauksia miten reittiä voisi kehittää. Osiossa ei ollut mistä vaativina kohteina, varsinkin jos Hämeenkatu valmiita vastausvaihtoehtoja sille, minkä kulkumuo- suljetaan henkilöautoilta. don ehdoilla reittiä pitäisi kehittää, eikä kyselystä tä- Kehitettävät reitit – avoimet vastaukset män takia selvinnyt suoranaisesti esimerkiksi se, minkä Kevyenliikenteen reiteistä Rongankatu ja –alikulku Vastauksissa joko todettiin pelkkä onglema (esim. pyö- kulkumuodon ehdoilla vastaajat haluaisivat Hämeen- on mainittu vaikeakulkuisina, vaikka niitä oli merkitty räily on hankalaa Hämeenkadulla), ehdotettiin ratkai- katua kehitettävän. Avoimissa vastauksissa kuitenkin runsaasti myös toimivina reitteinä. Kehitettävien reit- sua ongelmaan (esim. Hämeenkadulle tarvitaan oma käsiteltiin paljon reittejä eroteltuna kulkumuodon mu- tien avoimissa vastauksissa pohdittiinkin kuinka Ron- kaista pyöräilijöille) ja pohdittiin ongelman ratkaisun kaan ja avoimet vastaukset purettiin pitäen silmällä eri gankadun kautta kulkevasta reitistä saisi sujuvamman. edellytyksiä (esim. pyöräkaistalle raivataan tilaa Hä- kulkumuotoihin kohdistuvia toiveita. Kevyenliikenteen siltoja kosken yli ei oltu merkitty ke- meenkadulla rajoittamalla henkilöautoliikennettä). hitettäviksi reiteiksi. Ilmeisesti vastaajat pitävät niitä Suurin osa vastauksista oli muutamalla sanalla luon- riittävän toimivina nykyiselläänkin. nehdittuja ratkaisuehdotuksia.

Reittiä olisi mielestäni kehitettävä, koska Kehitettäviä reittejä kommentoitiin se on: 408 avoimessa vastauksessa. Avointen vastausten analyysissä keskityttiin erityisesti - Vaarallinen katuihin, joita oli kommentoitu runsaasti. Hämeenka- - Meluisa dun, Paasikiven-Kekkosentien, Hämeenpuiston ja Sa- - Ankea takunnankadun kehittämistä oli kommentoitu eniten. - Turvaton - Epäsiisti Vastauksen katsottiin liittyvän tiettyyn katuun, jos - Vaikeakulkuinen vastaukseen liittyvä reitti oli vähintään yhden kort- - Huono kunnossapito telin matkalla tarkasteltavan kadun suuntainen ja - Hankala lasten kanssa osui tarkasteltavan kadun katualueelle tai viereisiin - Muu, mikä? kortteleihin tarkasteltavan kadun puolelle.

18 Hämeenkatu

Hämeenkatua ehdotetaan kehitettävän varsin ristiriitaisesti eri kulkumuotojen ehdoilla ja eri tavoin. Hämeenkatua Hämeenkadun kehittämistä kommentoitiin ehdotetaan kehitettävän eniten kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen ehdoilla, mutta osa vastaajista toivoo että 140 avoimessa vastauksessa. henkilöautoliikennekin huomioidaan Hämeenkadulla jatkossa. Alla on käyty läpi avoimista vastauksista hahmot- tuvia tapoja kehittää Hämeenkatua.

1. Hämeenkatu säilytetään nykyisellään pienin parannuksin ja henkilöautoliikenne sallitaan jatkossakin − Vastaajat ehdottavat parannuksia Hämeenkadun liikennejärjestelyihin olettaen, että yksityisautoilu on jat- kossakin sallittua Hämeenkadulla − Vastaajat toivoivat nykyisille jalkakäytäville merkittävän omat kaistat kävelijöille ja pyöräilijöille. Kaistoille nuolilla merkityt kulkusuunnat sujuvoittaisivat kevyttä liikennettä. Muutama vuosi sitten tehtyä kokeilua pyöräkaistojen merkitsemiseksi pidettiin hyvänä alkuna Hämeenkadulla pyöräilylle − Kevyelle liikenteelle saataisiin lisää tilaa poistamalla pysäköinti Hämeenkadun varrelta ja kieltämällä mainoskyltit jalkakäytävällä. Pysäköintipaikkojen poistaminen myös vähentäisi henkilöautoliikennettä ja kadusta tulisi näin miellyttävämpi − Pyöräilyn kieltäminen lisäisi turvallisuutta − Suojatiet Hämeenkadun yli erilaista kiveystä kuin ajorata muuten − Ajonopeuksien hillitseminen muutenkin kuin nopeusrajoituksin, esim. muuttamalla kaistamerkinnät täryraidoitetuiksi − Keskustorille yhdet bussikaistat lisää, jotta pysäkeiltä lähtevät bussit eivät sekoita muuta liikennettä − Liikennevalojen rytmitys sujuvammaksi

2. Hämeenkatua kehitetään painottaen kevyttä liikennettä Kevyenliikenteen kannalta Hämeenkadun melutaso − Vastaajien mielestä Hämeenkadulla tarvittiin enemmän tilaa kevyelle liikenteelle on ongelma − Ratkaisuna ehdotettiin autoliikenteen vähentämistä kieltämällä yksityisautoilu ja korvaamalla bussit rati- kalla − Eräs vastaaja pohti kytköstä rantatunnelin ja keskustan kehittämisen välillä: ”Rakennetaan tunneli rantaan, niin keskustaa voidaan kehittää enemmän kevyelle liikenteelle” − Kevyenliikenteen sujuvuuden kannalta erilliset kaistat kävelijöille ja pyöräilijöille nähdään välttämättöminä − Kevyenliikenteen kannalta Hämeenkadun melutaso on ongelma, jonka toivotaan ratkeavan vähentämällä henkilöautoliikennettä ja korvaamalla bussit ratikalla. Bussien aiheuttamaa melua ehdotetaan myös vähennettävän päällystämällä katu jollain nykyistä tasaisemmalla pinnoitteella

19 3. Pyöräily on tehtävä mahdolliseksi Hämeenkadulla Vastaajat näkivät pyöräreitin Hämeenkadulla välttä- − Vastaajat pohtivat monipuolisesti ja eri mittakaavatasoilla edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa pyörä- mättömänä, jotta pyöräilystä keskustassa ja keskus- reitti Hämeenkadulla tan läpi tulisi sujuvaa. Vastaajien mielestä yksi toimi- − Strategia-tasolla vastauksissa pohdittiin, miksi liikkuminen keskustassa ylipäänsä on toteutettu (henkilö) va pyöräreitti keskustan läpi ei riitä, vaan Patosillan autojen ehdoilla ja ihmeteltiin, miksei keskustassa pääse pyörällä kaikkialle minne kävellenkin pääsee. reitin rinnalle tarvitaan toinen reitti. Pyöräily tulisi Vastaajien mielestä pyöräilyn pitäisi olla mahdollista ympäri vuoden kaikkialla keskustassa ja pyöräilystä sallia talvellakin Hämeenkadulla tulisi tehdä keskustan ensisijainen liikkumismuoto. Eräs vastaaja perusteli tätä näkemystä: ”Pyöräilystä tehtävä ensisijainen liikkumismuoto keskustassa - se on ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin liikkumistapa!!!” − Moni vastaaja kiinnitti huomiota tamperelaisten jalankulkijoiden pyöräilynvastaisiin asenteisiin. Asenteisiin täytyisi saada muutos, jotta pyöräilystä tulisi sujuvaa keskustassa. Kielteisen asenteen tulkittiin johtuvan siitä, ettei keskustassa ole riittävästi tilaa pyöräilijöille. Eräs vastaaja kiteyttikin tilanteen Hämeen- kadulla olevan ”pyöräilijälle täysi painajainen, ja sitä myöten kävelijälle myös”. Toinen vastaaja pohti, että ”No Hämeenkadullahan saa oikeastaan ajaa, mutta sosiaalinen paheksunta pitää aika tehokkaasti minut pois sieltä jalankulkijoiden keskeltä” − Pyöräreitin toteuttamiseksi Hämeenkadulla nähtiin kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisen ja suositumman vaihtoehdon mukaan autoliikenne Hämeenkadulla kiellettäisiin, jolloin saataisiin ”kunnolliset pyörätiet tilalle, ettei tarvitse jalankulkijoita väistellä koko ajan”. Toisen vaihtoehdon mukaan nykyisten ajoratojen reunasta voitaisiin erottaa yksisuuntaiset kaistat pyöräilijöille − Kaikki pyöräreittiä Hämeenkadulle toivoneet vastaajat eivät kuitenkaan pohtineet mihin pyöräkaistat sijoitetaan kadulla. Kuitenkin lähes kaikki pyöräreittiä toivoneet vastaajat korostivat, että pyöräilijöille ja jalankulkijoille on oltava omat selvästi toisistaan erottuvat kaistat. Eräs vastaaja pohti, että pyöräkaista erottuisi hyvin, jos se olisi hieman eri tasossa kuin jalkakäytävä

4. Hämeenkatua kehitetään jalankulun ehdoilla Yleisemminkin vastauksista on luettavissa, ettei − Osa vastaajista toivoi, että pyöräily kiellettäisiin täysin Hämeenkadulla. Näkemystä perusteltiin sillä, että nykyisiä jalkakäytäviä nähdä riittävän leveinä sekä pyöräilijät kävelijöiden seassa aiheuttavat vaaratilanteita ja ettei nykyisillä jalkakäytävillä ole tilaa pyöräili- pyöräilijöille että kävelijöille, vaan pyöräilylle olisi jöille. Yksi vastaaja halusi kuitenkin kieltää pyöräilyn myös siinä tapauksessa, että (henkilö)autoliikenne tehtävä tilaa rajoittamalla (henkilö)autoliikennettä. kiellettäisiin ja Hämeenkatua alettaisiin kehittää joukkoliikenne- ja kävelykatuna Kävelykadun kannattajat haluavat kaikki autot pois 5. Hämeenkatua kehitetään kävely- ja oleskelukatuna Hämeenkadulta ja tilalle ”kulttuurielämysmeininkiä” − Kävelykatu-vaihtoehto nähtiin mahdolliseksi vain pikaratikan myötä. Bussien koetaan aiheuttavan liikaa ja oleskelumahdollisuuksia. Eräs vastaaja pohtii, häiriötä, jotta Hämeenkatu voisi onnistuneesti toimia viihtyisänä kävelykatuna että tämä on ”helpommin sanottu kuin tehty, mutta − Kävelykatu-vaihtoehtoa kannattavien vastaajien suhtautumista pyöräilyyn kävelykadulla on hankala viemällä tilaa yksityisautoilta Hämeenkatua olisi mah- arvioida; vastaajat kirjoittivat kävelykadusta ottamatta pyöräilyyn kantaa. Ne vastaajat, jotka ottivat dollista vehreyttää ja tehdä hidastempoisemmaksi.” kantaa pyöräilyyn, totesivat että pyöräilijöille tarvitaan omat kaistat Toisen vastaajan mukaan Hämeenkadulla ”liikenne katkaisee keskustan, Tampereella ei ole ’sydäntä’ kuten Jyväskylän kävelykatu.”

20 6. Hämeenkatua kehitetään joukkoliikenteen ehdoilla Joukkoliikenne Hämeenkadulla nähtiin − Yksikään vastaaja ei pohtinut joukkoliikenteen siirtämistä pois Hämeenkadulta. Sen sijaan bussit toivottiin välttämättömänä. korvattavan kaupunkiratikalla. Eräs vastaaja totesi Hämeenkadusta, että ”Joukkoliikennekaduksi! Sivistyneessä kaupungissa Hämeenkatu olisi suljetttu yksityisautoilta jo 30v sitten...” − Toisaalta vastaajat eivät myöskään nähneet Hämeenkatua pelkkänä joukkoliikenteen reittinä. Vastauksissa pohdittiin joukkoliikennejärjestelyjen vaikutusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden viihtyisyyteen sekä keskustan elinvoimaisuuteen. Hämeenkatu joukkoliikennekatuna nähtiin lisäävän ”keskustan elinvoimaa eikä rajoita autolla palveluiden äärelle pääsyä yhtään.” − Vastausten perusteella kaupunkiratikalta odotettiin paljon ja moni vastaaja toivoi sen korvaavan bussit etenkin Hämeenkadulla

7. Muita kehitysehdotuksia ja huomioita − P-Hämpin avaaminen kevyelle liikenteelle − Autoilijat eivät siirry käyttämään P-Hämppiä ennen kuin Hämeenkatu suljetaan henkilöautoliikenteeltä − Yhteydet kaupungin läpi on saatava tunneliin myös keskustassa − Nupukivet pois

21 Satakunnankatu Paasikiven-Kekkosentie (”Rantaväylä”) Hämeenpuisto

Satakunnankatua oli kommentoitu Paasikiven-Kekkosentietä oli kommentoitu Hämeenpuistoa kommentoitiin 20 avoimessa vastauksessa 66 avoimessa vastauksessa. 29 avoimessa vastauksessa

Kaikissa Satakunnankatuun liittyvissä vastauksissa poh- Paasikiven-Kekkosentien osalta avoimissa vastauksissa Merkittävä osa Hämeenpuistoon merkityistä reiteistä dittiin pyöräilyä Satakunnansillalla. Kadun järjestelyjä otettiin kantaa tunnelin puolesta ja vastaan. Lisäksi vas- jatkui Tampereen valtatielle. nykyisellään pidettiin liian ahtaina kävelijöille ja pyö- tauksissa käytiin läpi nykyisiä liikenteen sujuvuuden on- räilijöille. Kevyelle liikenteelle toivottiin järjestettävän gelmia ja ehdotettiin niihin parannuksia. Vastaajat, jotka toivoivat Hämeenpuistoa kehitettävän lisää tilaa joko leventämällä jalkakäytäviä, rajoittamalla puistona, pitivät sitä nykyisellään kauniina. Puistosta autoilua tai muuttamalla katu kävelykaduksi. Eräs vas- Tunnelin kannattajat näkivät tunnelin sujuvoittavan au- puuttuu kuitenkin kahvilat ja muut palvelut, autotiet kat- taaja pohti, että pyöräily voisi olla mahdollista Satakun- toliikennettä, mahdollistavan miellyttävämmät olosuh- kovat puistoa, liikennevaloihin joutuu pysähtelemään ja nansillalla, jos sillan toinen reuna varattaisiin pyöräilijöil- teet kevyelle liikenteelle sekä vapauttavan rannan muu- kevyenliikenteen reitti mutkittelee risteysten kohdalla. le ja toinen kävelijöille. Eräs vastaaja ehdotti pyöräilyn hun käyttöön. Erään vastaajan sanoin: ”Ei tuhlata rantaa Ajonopeuksia ehdotettiin hillittävän korokkeilla ja eri- täyskieltoa Satakunnansillalla ja toinen totesi pyöräily- moottoritielle, vaan annetaan ihmisille. Puistoja, rantaa, laisilla päällysteillä risteysalueilla. Eräs vastaaja ehdotti kiellosta sillan jalkakäytävillä: ”Tämä on kaupungin liiken- asutusta ja palveluja sopivassa suhteessa”. autojen kieltämistä Hämeenkadun ja Satakunnankadun nesuunnittelun suurimpia outouksia. Autojen seassa on välille jäävältä osuudelta: ”Autot voisi poistaa tältä pät- vaarallista ajaa, sillä tie on kapea, eivätkä autoilijat tunnu Tunnelin vastustajat ehdottivat Paasikiven-Kekkosen- kältä Hämeenpuistoa, jolloin saataisi edes osa puistosta ymmärtävän, ettei pyöräilijä voi ajaa parin sentin pääs- tien muuttamista kolmikaistaiseksi ja nostettavaksi riittävän viihtyisäksi oleskeluun. Viereisillä kaduilla olisi sä rotvallista, koska polkimet ottavat siihen kiinni. Sitten rautatien tasoon Mustalahden kohdalla. Eräs vastaaja loistavia paikkoja terasseille tai vaikkapa myyjäisille”. protestinomaisesti tehdään ohituksia kymmenen sentin pohtii myös, että jos Paasikiven-Kekkosentie muutetaan päästä. Ainut turvallinen ratkaisu on taluttaa pyörä yli tai kaduksi, liikenne siirtyisi muualle ja ruuhkat Rantaväyläl- Hämeenpuistoa ehdotetaan kehitettävän sekä kulkea Valssipadonraittia pitkin, minkä monet pyöräilijät lä helpottaisivat. puistona että osana Hämeenkatua korvaavaa reittiä. nykyään tekevätkin. Sillan vaikeakulkuisuudelle on toki vaikea tehdä mitään, mutta voisi miettiä, onko pyöräily- Kaikki vastaajat eivät ottaneet kantaa tunnelin puolesta Vastaajat, jotka toivoivat Hämeenpuistoa kehitettävän kielto kovin fiksu.” tai sitä vastaan. Sen sijaan he ehdottivat erilaisia tapoja autoliikenteen ehdoilla, toivoivat pidempiä vihreitä va- sujuvoittaa (auto)liikennettä Paasikiven-Kekkosentiellä. loja autoille, eriaikaisia vihreitä valoja kevyelle liikenteel- Liikennevalot pitäisi synkronoida paremmin vihreäksi le ja kääntyville autoille tai liikennevalojen korvaamista aalloksi, turhat liikennevalot poistaa, nopeusrajoitus pienillä englantilaistyyppisillä liikenneympyröillä. Eräs nostaa 80 kilometriin tunnissa, rakentaa kunnon liitty- vastaaja pohti, kuinka henkilöautoliikennettä Hämeen- mät, poistaa Onkiniemen liittymä ja kuljettajien opetella kadulla saataisiin vähenemään kehittämällä Hämeen- hallitsemaan ajoneuvoaan. puistoa ja Tampereen valtatietä: ”Tarvetta Hämmen- kadulla autolla liikkumiseen vähennetään turvaamalla mahdollisuus keskustan sivuuttamiseen Rantaväylän lisäksi myös eteläistä reittiä, jossa liikenteen sujuvuuden tulee olla taattu (myös ajokokemuksena houkutteleva - ei siis pätkittelevä ja mutkitteleva)”

22 Reittien kehittäminen keskustassa yleisesti

Muihin kuin edellä käsiteltyihin katuihin liittyvät vastaukset keskittyivät selvästi kosken itäpuolelle. Vastauksista Avoimissa vastauksissa käsiteltiin paljon tiettyyn pai- nousi kuitenkin esille muutamia sellaisia keskustan reittiverkoston kehittämistä koskevia ajatuksia, joihin on tar- kkaan (esim. tiettyyn risteykseen) kohdistuvia ongel- peen kiinnittää huomiota: mia ja ratkaisuehdotuksia. Tämän takia vastauksista oli vaikea tiivistää laajempia linjoja kuinka keskustan − Moni vastaaja kommentoi varsin odotetusti liikennevalojen ajastusta ja synkronointia eri puolilla kaupun- reittiverkostoa tulisi kehittää yleiskaavan tasolla. kia, mutta muutamat vastaajat kiinnittivät huomiota valojen ajoitukseen myös kävelijöiden ja pyöräilijöi- den kannalta: ”Keskustan liikennevalot on suunniteltu toimimaan autoliikenteelle. Täten kävelijän ja pyöräili - jän suurin osa ajasta pienelläkin matkalla tuhlautuu liikennevaloissa”. − Viinikan liikenneympyrästä toivottiin sujuvampaa sekä autoliikenteelle että kevyelle liikenteelle. Ratkaisuehdotuksia oli vähän ja moni vastaaja kommentoikin, ettei tiedä miten hänen esittämänsä ongelma voitaisiin ratkaista. Kevyelle liikenteelle esitettiin alikulkuja eri puolille risteystä. − Kevyenliikenteenjärjestelyjä kommentoitiin joka puolella keskustaa ja pohdittiin paikkoja joista voisi aloittaa kävelykeskustan kehittämisen. Yleisen tason kommentteja ”henkiläautoliikenne pois ydin- Kävelijöille olisi tarpeen sujuva yhteys ase- keskustasta” oli paljon, vaikka muutamat vastaajat toivoivatkin myös nykyisten kävelykatujen avaamista malle Itsenäisyydenkatu 3:n bussipysäkeiltä ja It- autoliikenteelle. Eräs vastaaja pohti: ”Puutarhakadusta voisi tehdä nimensä veroisen kevyenliikenteen senäisyydenkadun sujuva ylitys tai alitus Kaivokadun kadun. Sillä on paljon potentiaalia Pyynikin ja keskustan yhdistäjänä. Puutarhakatu voisi olla hieno alku tai Pinninkadun tietämiltä. kävelykeskustan kehittämiselle”. – Nykyisiä kävelykatuja toivottiin kehitettävän vehreämmiksi. Vehreyden lisäksi kävelypainotteisesti kehi- tettäviltä kaduilta toivottiin elävyyttä kahviloiden ja muiden palveluiden muodossa. – Vastaajat pohtivat shared space –konseptin (yhteinen tila sekä kevyelle että auto- ja julkiselle liikenteelle) soveltamista hyvinkin erilaisille kaduille. – Pyöräilymahdollisuuksia – tai lähinnä niiden puutetta – kommentoitiin paljon. Pyöräilylle toivottiin lisätilaa erillisillä pyöräkaistoilla. Uutena yhteystarpeena esille nousi pohjois-etelä –suuntainen pyöräreitti Hämeenpuiston ja Tammerkosken väliin.

23 − Vaikka Ronganalikulku ja Rongankatu korostuivat sekä toimivissa että viihtyisissä reiteissä, niille ehdo- tettiin myös monia parannuksia. Erään vastaajan mukaan ”Pyöräilyn pääreitti vaatii vielä kehitystä Rongankadulla ja rautatien alikulun tuntumassa. Nykyisellään pyöräilijänä ei tunne olevansa sujuvalla run- kolinjalla. Järjestelyt risteyksissä vaativat erityishuomiota - ei pyöräilijän kuulu pääreiteillä kierrellä liikenteen jakajia ja muita kohtia, jossa ajattelutyötä ei ole tehty loppuun asti”. Reittiä pidettiin myös keskeneräisenä etenkin Yliopiston suuntaan. Tampellasta tuleville pyöräilijöille Tuomiokirkonkadun yksisuuntaisuus oli ongelma; he pyöräilisivät mieluummin Tuomiokirkonkadulla kuin vilkkaalla Rautatienkadulla. Rongankatua ehdotettiin kehitettävän kevyenliikenteen bulevardina. Erään vastaajan mukaan ”Rongankadun pohjoispuolesta voisi tehdä kävely ja pyöräilubulevardin sulkemalla pohjoisen puoleinen kaista ajoneuvoliikenteeltä, poistamalla parkkipaikkoja puiden välistä. Sitten sopisi esim. terasseja”. Toinen vastaaja taas ehdotti ”Pyöräkaista eteläsivulle, nykyinen pohjoispuolen pyörätie yksisuuntaiseksi (länteen) ja Rongankadun keskialueelle kävelyraitti, jolla saisi myös pyöräillä”. Kolmas vastaaja ehdotti Rongankatua ja Lapintietä kehitettävän yhtenäisenä kokonaisuutena: ” luodaan puistokatu ja terasseja, sekä toimivia jalkakäytäviä ja pyöräilyreittejä”. − Lisäksi vastauksissa kiinnitettiin huomiota Ranta-Tampellan, Tampellan, Eteläpuiston ja Pyynikin liittymiseen keskustaan ja toisiinsa. Eräs vastaaja totesi Ranta-Tampellan rakentamisesta ”Tuoda asuin- rakentamisen sijaan kahvila-, ravintola- ja muuta liiketoimintaa sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Näsijärven rantaan. Näin koko reitti Hämeenkadulta Näsijärvelle, mukaanlukien ankean hiljaiselta tuntuva Tampella heräisivät eloon ja alkaisivat tuottaa paremmin myös keskustan liike-elämän kannalta.” Toinen vastaaja pohti reittiä Laukontorilta Eteläpuistoon: ”Reittiä tulisi kehittää keskustan palvelujen, kuten ravin- tola- ja kahvilatoiminnan tuomiseksi lähemmäs Pyynikin luontoa ja upeaa Pyhäjärveä”.

24 25 Uudet reitit - tulokset

Uusien reittien pituuden keskiarvo oli 1,4 km. Uusia reit- Harava -kyselyssä uusiksi merkittyjen reittien kulkumuo- Harava -kyselyn perusteella Nekalasta pitäisi olla suora tejä merkinneet vastaajat olivat selvästi useammin mie- doksi liitettiin kaikkein useimmin kävely tai pyöräily. yhteys Hatanpäälle ja Tullin alueelta sekä Tammelasta hiä kuin naisia. Avoimista vastauksista näki, että vastaa- Pelkkä pyöräilyreitti sai kaksi kertaa enemmän mainin- lisää yhteyksiä keskustaan radan yli tai ali. Tampellasta jien oli vaikea tehdä eroa kehitettävien ja uusien reittien toja kuin pelkkä kävelyreitti. Myös uusia joukkoliiken- ja Näsinpuistosta pitäisi olla sujuvammat yhteydet Nä- välille. Harava -kyselyssä uusia reittejä esitettiin vain yksi nereittejä toivottiin ja kaupunkiratikalle ehdotettiin sijärven rannalle radasta ja Paasikiven-Kekkosentiestä kolmasosa kehitettävien reittien määrästä. Kokonaan erilaisia reittilinjauksia. Kuitenkin yli puolet vastaajista huolimatta. uusia katulinjauksia vastaajat merkitsivät hyvin vähän jätti kertomatta, minkä kulkumuodon reittinä he toivo- – ehkä siksi että keskustassa on jo ennestään tiheä ja vat merkitsemäänsä reittiä kehitettävän. Liki kahdenkymmenen vastaajan mielestä Itsenäisyy- kattava katuverkko. Suurin osa Harava -kyselyn uusia denkadun yli tai ali pitäisi päästä jostain kohtaa radan reittejä koskevista vastauksista käsittelikin olemassa ole- Olemassa olevista katulinjoista Hämeenkatu korostuu ja Tammelan puistokadun välistä. vien katulinjausten kehittämistä jonkin niiltä puuttuvan kaikkein voimakkaimmin uutena reittinä. Vastaajat ovat kulkumuodon ehdoilla. ilmeisesti ajatelleet kaupunkiratikkalinjausta, uutta pyö- rätietä ja Hämeenkatua kävelykatuna uutena reittinä. Erikoisimpina reittiehdotuksina nousivat esiin vesiliiken- Uusia reittejä oli merkitty Näsijärven rannalle piirretyistä uusista reiteistä suurin neyhteydet Viinikan lahden yli Hatanpäältä Eteläpuis- osa viittaa rannalle toivottuun uuteen kevyenliikenteen toon. 148 istunnossa ja yhteensä 233. reittiin. Paasikiven-Kekkosentien tunnelia kommentoi- tiin uutena reittinä huomattavasti vähemmän kuin ke- Uudet reitit – vastausvaihtoehdot hitettävänä reittinä. Uusia reittejä merkinneiltä vastaajilta kysyttiin, minkä- lainen heidän merkitsemänsä uuden reitin tulisi olla. Harava -kyselyn tulosten mukaan kaupungin läpi itä-län- Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista kulkumuotoa si -suunnassa vie toimivia reittejä, mutta toimivat poh- kuvaavista vaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai jois-etelä -suuntaiset reitit puuttuvat. Kuitenkaan poh- kirjoittamaan vapaan kommentin. jois-etelä -suuntaiset reitit eivät korostuneet myöskään kehitettävissä reiteissä tai uusissa reiteissä.

Ratapihankatu ja sen jatke Paasikiven-Kekkosentielle oli ainoa selvä uusi etelä-pohjoissuuntainen reitti, jon- ka moni vastaaja oli merkinnyt. Minkälainen uusi reitti?

- Kävelyreitti Tulokset johtunevat kaupungin sijainnista kapealla kan- - Pyöräilyreitti naksella ja kaupunkilaisten tarpeesta liikkua kuitenkin - Joukkoliikennereitti kummallakin kaupungin laidalla. - Ajoneuvoreitti - Muu reitti, mikä? Radan yli tai ali tarvittaisiin monessa kohtaa uusia reittejä.

26 kulkumuoto mainintoja Uudet reitit – avoimet vastaukset tavan myös Viinikanojan kohdalta: ”Ojanvarteen kevy- Itsenäisyysenkadun ylitystä tai alitusta Pinnin- tai Kaivo- enliikenteenväylä yhdistämään Pyhäjärven ja Iidesjärven. Kävelyreitti, Pyöräilyreitti 40 kadun tietämiltä toivottiin 13 avoimessa vastauksessa. Reitti voisi olla erittäin hieno ja mielenkiintoinen. Se myös Pyöräilyreitti 17 Ratapihankatua ja sen jatketta Paasikiven-Kekkosen- nopeuttaisi Viinikan liikenneympyrän läpäisyä huomatta- Joukkoliikennereitti 16 tielle kommentoitiin kolmessa vastauksessa. Yhdessä vasti”. Junaradan ylitykseen tai alitukseen liittyivät myös vastaajien toiveet sujuvista kevyenliikenteen reiteistä Ajoneuvoreitti 12 näistä vastauksista ehdotettiin pyöräteitä Ratapihan- kadun ja radan väliin. Vastaaja piti paikkaa pyörätielle Tampellasta Näsijärven rantaan ja Paasikiven-Kekkosen- Kävelyreitti 9 erinomaisena, koska risteävää autoliikennettä ei olisi. tien kevyenliikenteenväylille ja ehdotus riippusillasta Joukkoliikennereitti, Ajoneuvoreitti 3 Toinen vastaaja pohdiskeli, kuinka yhtenäinen reitti Vii- Näsinpuistosta Särkänniemeen. Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 3 nikan liikenneympyrältä Ratapihankatua pitkin Paasiki- Joukkoliikennereitti, Ajoneuvoreitti ven-Kekkosentielle vaikuttaisi keskustan ruuhkiin: ”Var- Harava -kyselyssä olemassa oleville katualueille piir- masti vaikea toteuttaa tähän merkitsemääni reittiä, mutta Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 2 rettyjen uusien reittien avoimissa vastauksissa ei pää- merkitsemälläni reitillä varmasti keskustan ruuhkat vähe- Ajoneuvoreitti sääntöisesti tullut esiin sellaisia teemoja, jotka eivät nisi. Tietenkin se varmasti loisi Viinikanliikenneympyrään olisi nousseet esiin jo kehitettävien reittien avoimissa Kävelyreitti, Pyöräilyreitti, 2 pahempia ruuhkia, mutta tie Viinikasta Paasikiventielle vastauksissa. Muu reitti, mikä? varmasti helpottaisi monia, jotka asuvat etelä-tai kaakkois Joukkoliikennereitti, Muu reitti, mikä? 1 Tampereella ja työskentelevät itä-Tampereella”. Kävelyreitti, Joukkoliikennereitti 1 Muu reitti, mikä? 1 Uusia reittejä kommentoitiin Pyöräilyreitti, Ajoneuvoreitti 1 166 avoimessa vastauksessa. Pyöräilyreitti, Joukkoliikennereitti 1

(tyhjä) 124 Kosken yli ehdotettiin uutta kevyenliikenteen siltaa Eteläpuiston ja Ratinan välille. Ratinan siltaa pidettiin liian vaikeakulkuisena kävelijöille: ”Uusi silta rannalta rannalle. Nykyinen Ratinan sillan kautta ramppien kautta kulkeminen aivan liian hankalaa ja hidasta. Ratinan silta on hyvä esimerkki autoistuneesta ajattelutavasta. Jalan- kulkijat saavat kierrelle ja kaarralle rampeissa että pääse- vät yksinkertaisen matkan toiselle rannalle”. Eräs vastaaja ehdotti kesäistä vesiliikenneyhteyttä Hatanpäältä Etelä- puistoon yhdistämään puistoja.

Nekalasta Kuokkamaantieltä toivottiin suoraa yhteyt- tä kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle ratapihan poikki Hatanpään puistokujalle. Rata ehdotettiin alitet-

27 28 29 Kaupunkitila Vertauskuvallisen kaupunkiaineenvaihdunnan kehittämisen kaupallisista edellytyksistä, uusien lähtökohtana ovat ihmisten ja tavaroiden virrat palvelujen sijoittumisesta, tapahtumille sopivista kaupungissa. Virrat edistävät ja mahdollistavat ja sopimattomista paikoista, viihtyisistä paikoista toiminnot kaupunkitilassa ja ylipäänsä kaupun- sekä kehitettävistä paikoista. Vastauksia tarkas- gin toimivuuden. Erilaiset toiminnot kaupungissa teltiin kaupungin osittain tai keskittymällä paljon sijoittuvat ja kehittyvät virtojen ehdoilla, mutta vastauksia keränneisiin paikkoihin, koska eri alu- myös luovat itse edellytyksiä virroille. Paikat ja eilla nousee esiin hyvin erityyppisiä kaupunkiti- rakennukset toimintoineen ovat paikkoja, joissa laan vaikuttavia tekijöitä. ihmis- ja tavaravirrat pysähtyvät, yhdistyvät tai ohjautuvat uudelleen. Näin tapahtuu esimerkik- Kyselyn tulosten mukaan Kyttälässä on valmiiksi si väliaikaisten ja pysyvien tapahtumapaikkojen, hyvät edellytykset tehdä alueesta kävelypainot- kaupallisten tilojen tai vaikkapa mielenkiintoista teinen kivijalkakauppojen ja ravintoloiden vyö- katuelämää houkuttelevien paikkojen kohdalla. hyke. Läntisen ydinkeskustan kehittämiselle kä- Kaikissa näissä tapauksissa myös liikkumismuo- vely-ympäristönä ei nähty yhtä hyviä edellytyksiä dolla on väliä. Virtojen ja toimintojen välillä siis kuin Kyttälässä, vaan alueelle pitäisi saada lisää vallitsee takaisinkytkentä, joka voi vahvistaa tai ihmisvirtoja. Uusia palveluita toivotaan ydinkes- hidastaa kaupungin ”aineenvaihdunnan” proses- kustaan ja järvien rannoille. seja. Kaupat sijoittuvat ihmisvirtojen äärelle ja asi- akkaat lisäävät ihmisvirtaa entisestään, mikä saa Parhaat paikat tapahtumien järjestämiseen ovat yhä uudet kaupat hakeutumaan samalle kauppa- Ratina ja Keskustori. Vastaajat katsoivat varsinkin paikalle. Keskustorin sopivan kaiken tyyppisille tapahtu- mille. Hämeenpuistoon toivottiin lisää tapahtu- Suunnittelun kannalta tämä riippuvuus on tärkeä: mia. Kuitenkin samat paikat nousivat esiin myös pienetkin toimet voivat ohjailla virtoja ja vaikut- tapahtumille soveltumattomina paikkoina. Eniten taa toimintoihin. Esimeriksi kävelyalueiden suo- häiriötä aiheuttaa melu. siminen voi hidastaa ihmisvirtaa, lisätä ympärillä olevien toimintojen ajallista näkyvyyttä ohikulki- Viihtyisät paikat sijoittuvat puistoihin, toreille, joille ja näin vaikuttaa toimintojen edellytyksiin vanhoihin tehdasmiljöisiin sekä tietenkin ran- toimia kyseisellä paikalla. noille. Toimivia paikkoja taas määrittää kyselyn tulosten mukaan hyvät kulkuyhteydet ja moni- Tässä osiossa tarkastellaan kaupunkitilaa ja eri- puoliset palvelut. Vastausten laaja-alaisuuden ja tyisesti sen kaupallisia toimintoja viihtyisyyden monimuotoisuuden vuoksi Kehitettäviä paikkoja ja toimivuuden kannalta. Harava –kyselyssä kar- koskeneita vastauksia tulisi jatkossa tarkastella toitettiin ihmisten mielipiteitä kävelykeskustan perinpohjaisemmin.

30 Kaupunkitila Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet – tulokset

Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitet- Kaupallisesti kävely-ympäristöä täviksi merkittyjen alueiden pinta-alan keskiarvo oli parantamalla kehitettävät alueet – 0,20 km². Pienimmät merkityt alueet olivat kooltaan avoimet vastaukset noin 10 neliötä. Kaikkein suurimpia, koko kaupungin Vastaajia pyydettiin merkitsemään mitä alueita tulisi myöten tai koko Suomen kattavia vastauksia ei huomi- kehittää kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla oitu tarkasteltaessa kyselyn tuloksia. Miehet vastasivat ja kirjoittamaan perustelun avoimen vastauksen muo- naisia selvästi useammin Harava -kyselyn tähän osioon. dossa. Vastausten perusteella monikaan vastaaja ei tuntunut allekirjoittavan kysymyksen sisään kirjoitet- tua oletusta, että jokin alue kehittyy automaattisesti Kaupallisesti kävely-ympäristöä kaupallisesti, jos kävely-ympäristöä parannetaan. Osa vastaajista oli pohtinut millaisia kytköksiä miellyttävän parantamalla kehitettäviä alueita oli kävely-ympäristön ja kaupallisten mahdollisuuksien merkitty 312 istunnossa yhteensä 432. välillä voisi olla, mutta suurin osa vastaajista pilkkoi ky- symyksen kahdeksi erilliseksi kysymykseksi kävely-ym- päristöjen kehittämisestä ja kaupallisten palvelujen Koska vastaukseksi pyydettyjä alue-objekteja oli han- kehittämisestä. kala havainnollistaa kartalla niiden peittäessä toisensa, kyselyn tämän osion tuloksia päätettiin havainnollistaa Tämän takia avoimia vastauksia läpikäydessä tarkas- kartalla kohdistamalla vastaukset katuverkkoon. Jokai- teltiinkin kuinka monessa vastauksessa korostettiin sesta katuverkon segmentistä (eli kahden risteyksen parempia kävelymahdollisuuksia tai autoliikenteen väliin jäävästä kadunosasta) laskettiin, kuinka monta vähentämistä, kuinka monessa vastauksessa toivottiin vastaukseksi merkittyä aluetta katusegmentille osui. uusia palveluja ja lopuksi kuinka monessa vastaukses- Tulosten perusteella katusegmentit, joihin liittyi yli 50 sa korostettiin, että autolla on edelleen päästävä kes- vastausta, näkyvät kartalla sitä punaisempana, mitä kustaan tai jollekin tietylle kadulle. Lisäksi avoimista useampi vastaaja oli merkinnyt kyseisen alueen kehitet- vastauksista tarkasteltiin sitä, kuinka vastaaja perusteli täväksi kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla. näkemystään. Osa vastaajista luonnehti, kuinka heidän Katusegmentit, joihin liittyi alle 50 vastausta, näkyvät merkitsemäänsä aluetta tulisi kehittää, osa taas luette- puolestaan harmaana. li syitä, joiden takia aluetta pitäisi kehittää. Syyt saat- toivat korostaa alueen mahdollisuuksia tai epäkohtia. Sama vastaaja saattoi myös sekä luetella syitä että teh- Vastaukset kohdistuivat ydinkeskustan ruutukaa- dä parannusehdotuksia. va-alueelle Hämeenpuiston ja radan sekä Satakunnan- kadun ja Satamakadun rajaamalle alueelle. Hämeen- kadun ja sitä rajaavia kortteleita ympäröivien katujen kehittäminen kaupallisesti kävely-ympäristöä paranta- Kaupallisesti kävely-ympäristöä malla korostui vastauksissa. Hieman suurempi osa vas- parantamalla kehitettäviä alueita kom- tauksista osui kosken itäpuoleiseen keskustaan kuin mentoitiin 299 avoimessa vastauksessa. länsipuoleiseen keskustaan.

31 kaikki itäinen läntinen Tammela Tulli fyysisesti että varsinkin tunnelmaltaan. vastaukset ydinkeskusta ydinkeskusta Konkreettisia ehdotuksia kuinka kävely-ympäristöä pa- vastauksessa korostetaan 124 36 15 0 0 rannetaan esitettiin aika vähän sen lisäksi, että autoilua kävelymahdollisuuksien toivotaan rajoitettavan. Talvikunnossapitoa ehdotettiin parantamista ja autottomuutta tehostettavan, mainoskylttejä poistettavan ja vehreyttä vastauksessa toivotaan uusia 48 2 7 3 3 lisättävän. Kauppojen näyteikkunat ovat kävelijän kan- palveluja tai nalta erittäin tärkeitä viihtyisyyttä luovia elementtejä. toimintamahdollisuuksia Vastaajien mielestä kahviloiden ja ravintoloiden terassit vastauksessa kerrotaan, miten 167 26 25 6 6 haittaavat kulkemista nykyisillä jalkakäytävillä, mutta aluetta pitäisi kehittää jos katuja muutetaan kävelykatutyyppisiksi, niin tällöin terassien nähtiin elävöittävän katuja. Kävelijöiden viih- vastauksessa kerrotaan syitä, 123 27 22 4 5 tyisyyttä lisäisi myös, jos korttelien sisäpihoja ja kapeita miksi aluetta pitäisi kehittää katuosuuksia katettaisiin lasikatteella. kysymyksen asettelusta 12 4 2 0 0 huolimatta vastauksessa korostetaan, että autoilun on oltava edelleen mahdollista keskustassa nykyiseen tapaan Paasikiven-Kekkosentien tunneli mahdollistaa Näsijärven rannan ja laajemmin keskustan kehittämisen kävelypainotteisena ympäristönä Tarkimmin avoimista vastauksista käytiin läpi vastauk- mahdollistavan rannan hyötykäytön asumiseen ja uu- set, jotka kohdistuivat itäiseen ydinkeskustaan eli Kyt- den rantabulevardin rakentamisen kahviloineen, ra- tälään, läntiseen ydinkeskustaan eli Hämeenpuiston ja vintoloineen, kauppoineen ja putiikkeineen. Vastaajat Keskusareena -suunnitelmiin viittasi vain kaksi Tammerkosken sekä Satakunnankadun ja Satamakadun toivoivat rantabulevardin jatkuvan Lapinniemeen sekä vastaajaa rajaamaan alueeseen, Tammelaan ja Tullin sekä yliopis- kosken rantaa pitkin keskustaan. Hieman yllättäen vain ton alueeseen. kaksi vastaaja viittasi keskusareenasuunnitelmiin rata- pihan päälle. Toinen vastaaja toivoi kannelle jäähallia ja Koskikeskuksen ja linja-autoaseman väliin suunni- Hämeenkatuun kokonaisuudessaan kohdistui paljon asumista, toinen vastaaja taas toivoi poliisiaseman ”vie- tellun uuden kauppakeskuksen arvioitiin vaikutta- vastauksia, mutta vastauksissa toistuivat samat asiat reisten rötisköjen” korvaamista liike- ja asuinkerrostaloil- van koko keskustan kaupalliseen rakenteeseen kuin kehitettävissä reiteissä. Koko keskustaan kohdis- la sekä kävely-yhteyttä kansikokonaisuudelle myös ete- tuvissa vastauksissa toivottiin (yksityis)autoilun vähen- lästä. Kuitenkaan yksikään vastaaja ei pohtinut, miten tämistä melun, saasteiden ja autoliikenteen mukanaan mahdollinen kansi tulisi vaikuttamaan Tullin alueen ke- Konkreettisia ehdotuksia, kuinka kävely-ympäristöä tuoman levottomuuden takia tai uusia kävelyalueita sen hittämismahdollisuuksiin. Sen sijaan muutama vastaaja voitaisiin parantaa keskustassa esitettiin vähän tarkemmin näkemystä perustelematta. pohti, kuinka Koskikeskuksen ja linja-autoaseman väliin suunnitteilla oleva Ratinan kauppakeskus muuttaa kau- Tähänkin kyselyn osioon kertyi kannanottoja rantatun- pallista kaupunkirakennetta. Erään vastaajan mukaan Kauppojen näyteikkunat ovat kävelijän kannalta nelista – lähinnä tunnelin puolesta, koska sen nähtiin uusi kauppakeskus pitäisi linkittää Kehräsaareen sekä erittäin tärkeitä viihtyisyyttä luovia elementtejä

32 Itäinen ydinkeskusta kun kahviloilla olisi isommat terassit joilla nauttia herkku- vaivaavan” useita läntisen ydinkeskustan katuja ja eräs ja ilman autojen pakokaasuja ja meteliä”. vastaaja kuvasi Kuninkaankadun kävelykatua ”ankeuden Vastaajat näkivät, että Kyttälän tiheä katuverkko ja akseliksi”, jolle pitäisi kiireesti tehdä ”jotain”. Toisaalta toi- runsas palvelutarjonta ovat hyvä lähtökohta kehittää Hämeenkadun pohjoispuoleen liittyvät vastaukset oli- nen vastaaja totesi kuitenkin, että ”Kävelykadut tuntuvat varsinkin Hämeenkadun eteläpuoleisesta alueesta vat sävyltään hieman erilaisia. Moni vastaaja oli samaa valoisammilta ja liikkeiden kyltit sekä ikkunat luovat avoi- kävelypainotteinen vyöhyke. mieltä, kuin vastaaja, joka analysoi: ”Rongankadun ym- muutta”. päristöä pitäisi kehittää autottoman keskustan suuntaan, Ratkaisuina läntisen ydinkeskustan koettuun ankeu- Kyttälän nähtiin olevan ”lähes ainoita alueita, jossa on niin että aktiivinen liikekeskusta leviäisi Hämeenkadun teen ehdotettiin osa-alueiden brändäystä. jo valmiiksi riittävästi liiketilaa ja asukaspohjaa. Kävely- toisellekin puolelle”. Rongankadun nähtiin olevan avain- keskusta ei vain toimi, mikäli siellä ei ole jo asiakaskuntaa asemassa, jos Pohjois-Kyttälää halutaan kehitettävän valmiina”. Lisäksi P-Hämppi mahdollistaa auton pysä- kaupallisesti parantamalla kävely-ympäristöä, ja Ron- Hämeenpuistoon rajautuvia kortteleita lukuisine galle- köinnin lähelle Kyttälän kauppoja, vaikka maantaso rau- gankatua ehdotettiinkin kehitettävän toiminnallisena rioineen voisi kehittää ”taidekävely”-alueena, jossa olisi hoitettaisiinkin kävely-ympäristöksi. ”Kyttälästä tulisi kä- ”puistoesplanadina”. Vastaajat olivat myös kiinnittäneet jalkakäytävillä paremmin tilaa kierrellä katsomassa gal- velyalueena mukava pikkukauppojen ja kahviloiden alue”, huomiota Pohjois-Kyttälän ”ankeisiin taloihin” ja ”betoni- lerioiden näyteikkunoita. Kuninkaankadun kävelykatua kuten eräs vastaaja totesi. Toinen vastaaja puolestaan seiniin”. ehdotettiin teemoiteltavan ja laajennettavan etelään. pohti, että ”Täällä ovat muutenkin kaikki baarit ravintolat Erään vastaajan mukaan tällöin ”Ravintolat ja terassit voi- ja kaupat, joten jos joku alue pitäisi rauhoittaa kävelylle Läntinen ydinkeskusta sivat siirtyä Hämeenkadulta tänne ja muodostaa keskieu- se olisi tämä”. Lisäksi Kyttälän pikkukaduista tulisi viih- roopalaisen kävelykadun”. tyisämpiä kävelykatuja kuin mitä leveästä Hämeenka- Läntisen ydinkeskustan kehittämiselle kaupallisesti dusta: ”Rautatienkadun ja Hatanpään valtatien väliset kävely-ympäristöä parantamalla vastaajat eivät näh- Vastauksissa toivottiin Hämeenpuiston liittyvän kiin- korttelit ovat jo valmiiksi tiheitä ja kaupallisessa käytössä. neet olevan yhtä hyviä edellytyksiä kuin Kyttälässä. teämmin muuhun keskustaan miellyttävämpien käve- Tälle alueelle olisi hyvä tehdä kävelykatualue; ei missään ly-yhteyksien myötä ja Hämeenkadun kehittyvän viih- maailmalla kävelykatualueena ole Hämeenkadun levyi- Pikemminkin vastaajat toivat esiin monia ongelmia ja tyisäksi kauppakaduksi autoliikennettä vähentämällä. nen valtatie. Viihtyisimmät kävelykadut ovat aina vanhoil- puutteita, joiden he toivoisivat ratkeavan aluetta kehit- Hämeenpuistoon pitäisi saada jokin vetonaula, joka ve- la, kapeilla kujilla joissa on lämmin tunnelma, ei valtavilla tämällä, vaikka heillä ei ollutkaan esittää valmiita ratkai- täisi muitakin palveluja puistoon. Keskustorille toivottiin teillä joilla tuuli viuhuu kilometritolkulla. Alue voisi jatkua suja. Vastaajat eivät myöskään nähneet Tammerkosken ”kauniita ympäristöönsä sopivia kahviloita ravintoloita vielä Stockmannin takana -> Hämpin parkin melko luon- länsipuoleista keskustaa samaan tapaan yhtenäisenä ympärivuotisesti” ja mukulakivien poistamista, koska niil- teva käyttö”. kokonaisuutena kuin mitä Kyttälä nähtiin, vaan ongel- lä on epämukava kävellä. Laukontorista tulisi saada au- mat ja kehitysehdotukset kohdistuvat muutaman kort- toton alue. Eräs vastaaja pohti, että Takon tilalle tarvittai- Vastaajien mielestä nykyiset jalkakäytävät Kyttälässä telin kokoisille alueille. siin ”kunnollinen kauppakeskus ja parkkipaikat maanalle”. ovat liian kapeita ja jalankulkijat on ”ahdettu” niille. Vas- taajat toivoivatkin kävelijöille ja ravintoloiden terasseille Läntisestä ydinkeskustasta kommentoitiin esimerkiksi: lisää tilaa kadunvarsipysäköinnin tai autoliikenteen kus- ”Alueella kova vaihtuvuus liikkeissä. Kaipaa itäpuolen kal- tannuksella. ”Voisi olla muutama kävelykatu ja muutenki taista piristystä ja rauhallisempaa kävely-ympäristöä”ja vähemmän autoliikennettä. Kaupat ja ravintolat voisivat ”Hämeenkatu on Sokoksesta eteenpäin todella riutunut. olla silloin tiiviimmin ja terassit eivät haittaisi jalankulkjoi- tähän päähän pitäisi saada joku vetonaula (vaatekaup- ta”. Toinen vastaaja taas tunnelmoi: ”Olisi ihana kesällä pa)”. Lisäksi vastaajat kuvailivat ”pimeyden ja tyhjyyden

33 Tammela Tammelaa luonnehdittiin liian lähiömäiseksi.

Elementtitaloja ja etenkin niiden suljettuja maantaso- kerroksia pidettiin rumina. Tammelan laajoja parkkipaik- koja kuvattiin kamaliksi. Tilalle vastaajat haluaisivat Tam- melan puistokadulle ”pörinää”, kauniimpia rakennuksia ja lisää liikkeitä. Erään vastaajan mukaan Peltokadun ja radan välinen alue on nykyisin ”aivan täysin joutomaana. Luo turhan tyhjiön ’keskustan’ ja Tammelan välille”. Toinen vastaaja taas toivoi tavara-asemasta kehitettävän Tela- kan tapaisen ohjelmaravintolan. Lisäksi vastaajat toivoi- vat tunnelia Itsenäisyydenkadun ali Tullin alueelle.

Tullin alue Tullin alueella kulkee paljon ihmisiä yliopiston, Tampe- re-talon, hotellien, Tullikamarin ja Telakan takia, mutta palveluja koettiin silti olevan liian vähän ja katujen ole- van epäviihtyisiä: ”Viihtyisiä kahviloita ja pikkukauppoja on huonosti sekä paikallisen että turistin näkökulmasta”.

Vastaajat tunnistivat Tullin alueen keskeisen sijainnin, mutta aluetta pidetään kolkkona, hankalana ja etäisenä.

Kehitysideana esiin nousi Tullinaukion kunnostaminen puoleensa vetäväksi tapahtuma-aukioksi. Ratapihanka- dusta ei haluttu pelkästään läpiajoväylää, vaan kadun- varteen toivottiin P-Hämpin sisäänajon ja tornihotellin lisäksi liiketiloja, päivittäistavarakauppoja ja palveluita, joita voisivat käyttää sekä alueella asuvat että hotellivie- raat.

34 35 Uudet palvelut - tulokset

Harava -kyselyn uusia palveluita koskevan osion vastaa- Kahviloita toivottiin eniten, kun vastauksista poimi- Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat merkitsemiin- jista hieman suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Sekä taan esille yksittäiset vastausvaihtoehdot. sä paikkoihin kulttuuria, enemmän tekemistä ja ylipään- miehet että naiset merkitsivät keskimäärin hieman yli sä jotain mielenkiintoista ihmisiä paikalle houkuttavaa. kaksi pistettä, jonne he toivoivat uusia palveluja. Vastauksissa myös tarkennettiin esimerkiksi sitä, minkä Yli puolet vastaajista jätti määrittelemättä minkä uuden kokoista ruokakauppaa vastaaja toivoo merkitsemäänsä Eniten uusia palveluita toivottiin ydinkeskustaan ja palvelun he toivovat merkitsemäänsä pisteeseen. paikkaan tai kuvailtiin tarkemmin minkä tyylinen ravin- Pyhä- ja Näsijärven rannoille Hämeenpuiston ja radan tola paikalle sopisi. välille. Myös Tullin alueelle, Tammelan eteläosaan ja Uusia kahviloita toivottiin kaikkien eniten Hämeen- Sammonkadun varrelle vastaajat olivat merkinneet run- puistoon, Eteläpuistoon ja Ratinan suvannon eteläran- saasti toiveita uusista palveluista. nalle. Muuten kahviloita toivottiin vähän joka puolelle kaupunkia, keskustaan enemmän kuin keskustan lai- ta-alueille. Ruokaravintoloita ja seurusteluravintoloita Uusia palveluita oli merkitty toivottiin suunnilleen samoihin paikkoihin, paitsi Etelä- 462 istunnossa yhteensä 1047 paikkaan. puistossa, jonne niitä oli merkitty huomattavasti vähem- män kuin kahviloita. Uudet palvelut – vastausvaihtoehdot Vastaajilta kysyttiin minne he toivovat uusia kahviloita, Ruokakauppoja toivottiin erityisesti Ratinaan uudelle ravintoloita, kauppoja tai muita palveluja ja pyydettiin asuinalueelle ja suunnitteilla olevaan Ratinan kauppa- merkitsemään toiveensa kartalle. Vastaajat pystyivät va- keskukseen, Hämeenkadun varrelle ja Koskikeskukseen litsemaan valmiista vastausvaihtoehdoista mieleisensä sekä eteläiseen Kyttälään. Myös Tampellaan toivottiin palvelujen yhdistelmän tai kirjoittamaan vapaan vas- lisää ruokakauppoja. Muita kauppoja toivottiin etenkin tauksen. Vastauksissa oli 30 erilaista vastausvaihtoeh- Hämeenkadun länsipäähän, Ratinaan, Tampellaan ja tojen yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista Tammelan torin lähistölle. Toiveet muista palveluista si- kahviloita toivottiin selvästi eniten. joittuvat hyvin hajanaisesti ympäri kaupunkia.

vastausvaihtoehto mainintoja Tähän toivoisin uuden: Kahvila 225 Ruokaravintola 147 - Kahvilan Seurusteluravintola 117 - Ruokaravintolan Ruokakauppa 72 - Seurusteluravintolan - Ruokakaupan Muu kauppa 29 - Muun kaupan, minkä? Muu palvelu 25 - Muun palvelun, minkä? (tyhjä) 737

36 37 Tapahtumille soveltuvat paikat - tulokset

Tähänkin kyselyn osioon miehet vastasivat naisia innok- Tapahtumat, joille paikka soveltuu mainintoja Yleisesti tapahtumapaikkojen nähtiin sopivan sen kaammin. Jokainen vastaaja oli merkinnyt keskimäärin tyyppisille tapahtumille, mitä niissä jo järjestetään. hieman yli kolme tapahtumille soveltuvaa paikkaa. Musiikkitapahtuma 584 Nuortentapahtuma 454 Tapahtumille soveltuvia paikkoja oli Paikat jotka soveltuvat mainintoja Lastentapahtuma 445 tapahtumien järjestämiseen merkitty 537 istunnossa yhteensä 1771. Liikunta-/urheilutapahtuma 375 Ratina 250 Taidetapahtuma 360 Keskustori 224 Tapahtumille soveltuvat paikat - Ruokatapahtuma 351 Hämeenpuisto 154 vastausvaihtoehdot Tapahtumille soveltuvissa paikoissa kysyttiin, mitkä pai- Markkinatapahtuma 341 Eteläpuisto 148 kat sopivat minkälaisten tapahtumien järjestämiseen. Teatteritapahtuma 318 Sorsapuisto 128 Vastaajat saattoivat valita valmiista vastausvaihtoeh- Luonto-/ympäristötapahtuma 190 Tammela 109 doista millaisten tapahtumien järjestämiseen heidän Muu 26 Näsinpuisto 91 merkitsemänsä paikka sopii ja kommentoida vastaus- taan avoimella vastauksella. Eritellessään mille tapahtu- (tyhjä) 962 itäinen koskenranta 69 mille paikat soveltuisivat, vastaajat käyttivät myös erilai- Pyynikki 68 sia vaihtoehtojen yhdistelmiä. Vastauksissa oli lähes 300 Harava -kyselyn tulosten mukaan parhaat paikat tapah- Särkänniemi 66 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Kun kaikista tumien järjestämiseen olivat Ratina ja Keskustori. Monen tapahtumista, joille paikka soveltuu, poimittiin esille yk- vastaajan mielestä myös Hämeenpuisto ja Eteläpuisto Laukontori, TAKO, Kehräsaari 61 sittäiset vastausvaihtoehdot, musiikkitapahtumille sopi- soveltuvat tapahtumien järjestämiseen. Kuitenkin, kun Kauppi 42 Harava -kyselyssä tiedusteltiin tapahtumille soveltumat- via paikkoja oli merkitty eniten. Tullintori, Ratapiha 41 tomia paikkoja, samat paikat nousivat esiin tapahtumille Minkälaiselle tapahtumalle hyvä soveltumattomina. Metso, Alekstanterin kirkko, Pyynikin- 39 tori paikka? Vastauksista analysoitiin myös, millaisille tapahtumille Finlayson 36 - Lastentapahtuma eri tapahtumapaikat sopivat parhaiten niiden vastaajien Aboretum 32 - Nuortentapahtuma mielestä, joiden mukaan paikka ylipäänsä sopi tapahtu- - Perhetapahtuma mille. Tosin kaikki vastaajat eivät olleet eritelleet, mille Iidesranta, Nekala 27 - Eläkeläisten tapahtuma tapahtumalle paikka sopi heidän mielestään. Vastaajat Tampella 16 - Markkinatapahtuma katsoivat Ratinan soveltuvan selvästi parhaiten musiik- Aspinniemi 24 - Ruokatapahtuma kitapahtumille sekä liikunta- ja urheilutapahtumille. Frenckell 21 - Musiikkitapahtuma Keskustorilla mikään yksittäinen tapahtumatyyppi ei - Teatteritapahtuma noussut esiin, vaan vastaajat olivat merkinneet sen so- Kuninkaankatu, ympäröivät korttelit 19 - Taidetapahtuma veltuvan usealle eri tapahtumatyypille. Vastaajien mu- Sorin aukio 12 - Liikunta/urheilutapahtuma kaan Hämeenpuisto soveltui parhaiten ruoka- ja markki- Pispala 8 - Luonto/ympäristötapahtuma natapahtumille, Eteläpuisto taas musiikkitapahtumille. -Muu, mikä? Vedenpuhdistamo 5

38 Tapahtumille soveltuvat paikat ja tapahtumatyypit Eläkeläisten- Eläkeläisten- tapahtuma Lasten- tapahtuma Liikunta/urheilu- tapahtuma Luonto/ympäristö- tapahtuma Markkina- tapahtuma Musiikki- tapahtuma Nuorten- tapahtuma Perhe- tapahtuma Ruoka- tapahtuma Taide-tapahtuma Teatteri- tapahtuma mikä? Muu, Yht. kplvastauksia Ratina 7 % 11 % 16 % 2 % 5 % 21 % 15 % 12 % 3 % 4 % 3 % 1 % 100 % 250 Keskustori 9 % 9 % 5 % 2 % 12 % 12 % 9 % 10 % 12 % 10 % 9 % 1 % 100 % 224 Hämeenpuisto 7 % 9 % 5 % 4 % 13 % 9 % 8 % 11 % 15 % 10 % 8 % 1 % 100 % 154 Eteläpuisto 7 % 9 % 11 % 8 % 6 % 17 % 12 % 11 % 4 % 7 % 7 % 1 % 100 % 148 Sorsapuisto 10 % 14 % 12 % 6 % 3 % 12 % 11 % 13 % 6 % 8 % 6 % 0 % 100 % 128 Tammela 10 % 9 % 8 % 4 % 11 % 10 % 9 % 11 % 10 % 9 % 8 % 1 % 100 % 109 Näsinpuisto 7 % 13 % 6 % 5 % 6 % 11 % 10 % 15 % 7 % 12 % 9 % 0 % 100 % 91 Itäinen koskenranta 7 % 10 % 3 % 3 % 8 % 17 % 11 % 11 % 8 % 10 % 7 % 6 % 100 % 69 Pyynikki 8 % 12 % 14 % 12 % 2 % 9 % 11 % 13 % 3 % 8 % 9 % 0 % 100 % 68 Särkänniemi 8 % 12 % 5 % 3 % 8 % 14 % 13 % 13 % 7 % 8 % 6 % 3 % 100 % 66 Laukontori, Tako 7 % 5 % 3 % 2 % 21 % 8 % 8 % 11 % 20 % 8 % 9 % 0 % 100 % 61 Kauppi 5 % 8 % 26 % 21 % 2 % 7 % 10 % 7 % 3 % 7 % 5 % 0 % 100 % 42 Tullintori, Ratapiha 9 % 9 % 8 % 2 % 8 % 13 % 12 % 9 % 9 % 11 % 10 % 0 % 100 % 41 Metso, Pyynikintori 11 % 11 % 11 % 3 % 9 % 12 % 12 % 14 % 8 % 4 % 7 % 0 % 100 % 39 Finlayson 8 % 10 % 4 % 3 % 11 % 10 % 7 % 8 % 13 % 13 % 11 % 3 % 100 % 36 Arboretum 9 % 11 % 10 % 11 % 1 % 11 % 7 % 13 % 7 % 8 % 10 % 0 % 100 % 32 Iidesranta, Nekala 5 % 13 % 13 % 8 % 5 % 10 % 12 % 13 % 6 % 6 % 5 % 3 % 100 % 27 Tampella 9 % 13 % 0 % 0 % 22 % 9 % 9 % 17 % 13 % 4 % 4 % 0 % 100 % 16 Aspinniemi 8 % 5 % 8 % 5 % 3 % 21 % 11 % 8 % 8 % 16 % 8 % 0 % 100 % 24 Frenckell 11 % 9 % 2 % 2 % 9 % 15 % 13 % 9 % 7 % 9 % 15 % 0 % 100 % 21 Kuninkaankatu 5 % 7 % 5 % 4 % 9 % 11 % 9 % 9 % 13 % 13 % 11 % 4 % 100 % 19 Sorin aukio 7 % 7 % 4 % 4 % 19 % 15 % 7 % 11 % 11 % 7 % 7 % 0 % 100 % 12 Pispala 12 % 18 % 6 % 12 % 0 % 6 % 18 % 18 % 0 % 0 % 0 % 12 % 100 % 8 Vedenpuhdistamo 0 % 0 % 50 % 0 % 0 % 50 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 5

39 Tapahtumille soveltuvat paikat – Tapahtumat, joille paikka soveltuu, mainintoja avoimet vastaukset vapaat vastaukset Hämeenpuisto tapahtumakäyttöön 30 Tapahtumapaikkoja kommentoitiin 218 Keskustori tapahtumakäyttöön 14 avoimessa vastauksessa. Ratina tapahtumakäyttöön 13 Lisää tapahtumia Tammelan torille ja 11 stadioniin Avointen vastausten luokiteltiin liittyvän erityyppisiin Tapahtumia Sorsapuistoon 9 paikkoihin, koska suurimmassa osassa vastauksia viitat- Kosken rannat tapahtumapaikkoina 4 tiin tiettyihin paikkoihin, kuten vaikka Hämeenpuistoon. Laikun lavan käyttöä lisättävä 4 Osa vastauksista taas viittasi yleisimmin esimerkiksi jou- Eteläpuistoon lisättävä tapahtumia 3 tomaihin. Suurin osa vastauksista ei kuitenkaan antanut mitään lisätietoa verrattuna valmiisiin vastausvaihtoeh- Mustalahden käyttöä lisättävä 3 toihin, tai vastaukset olivat niin hajanaisia, ettei niistä Arboretumiin toivotaan tapahtumia 2 saanut muodostettua yhtenäisiä kategorioita. ”Harkittua” tapahtumakäyttöä missä 2 vaan (katu-)kirpputoreja 2 ”Ronganbulevardi” 1 Vapaista vastauksista Hämeenpuiston nykyistä run- Joutomaata käytettävä / ”Hukkatila ry” 1 saampi käyttö tapahtumapaikkana nousi selvimmin esiin. Myös Keskustoria, Ratinaa ja Tammelan toria sekä Toivotaan avointa lavaa kaikille kau- 1 stadionia toivottiin kehitettävän tapahtumapaikkoina. punkilaisille

40 41 Tapahtumille soveltumattomat paikat - tulokset

Tapahtumille soveltumattomia paikkoja oli merkitty Harava –kyselyn tämän osion tulosten mukaan eniten huomattavan vähän verrattuna tapahtumille sopiviin Minkälaisia tapahtumia et halua tässä häiriötä aiheuttavat Keskustorilla, Ratinassa ja Koski- paikkoihin. Tapahtumille sopimattomia paikkoja oli Ha- paikassa järjestettävän? puistossa järjestettävät tapahtumat. rava -kyselyssä merkitty vain 1/8 tapahtumille sopivista paikoista. Kyselyn tuloksissa näkyi selvästi, että vastaajat olivat - Lastentapahtuma ottaneet kantaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa on vii- - Nuortentapahtuma Tapahtumille soveltumattomia paikkoja me vuosina järjestetty isoja tapahtumia. - Perhetapahtuma oli merkitty 172 istunnossa yhteensä 224. - Eläkeläisten tapahtuma - Markkinatapahtuma - Ruokatapahtuma - Musiikkitapahtuma Kyselyn vastausten perusteella samat paikat koettiin - Teatteritapahtuma tapahtumille sopiviksi ja soveltumattomiksi. Enem- - Taidetapahtuma mistö vastaajista kuitenkin piti keskustan tapahtuma- - Liikunta/urheilutapahtuma paikkoja tapahtumien järjestämiseen sopivina. - Luonto/ympäristötapahtuma -Muu, mikä?

Tapahtumille soveltumattomat paikat - Tapahtumat, joille paikka ei sovellu mainintoja vastausvaihtoehdot Tapahtumille soveltumattomissa paikoissa kysyttiin, Musiikkitapahtuma 51 minkälaiset tapahtumat eivät sovellu vastaajan mer- Nuortentapahtuma 33 kitsemille paikoille. Vastaajat saattoivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista millaisten tapahtumien järjes- Ruokatapahtuma 25 tämiseen heidän merkitsemänsä paikat eivät sovellu Markkinatapahtuma 25 tai kommentoida merkitsemäänsä pistettä avoimessa Liikunta-/urheilutapahtuma 23 vastauksessa. Eritellessään mille tapahtumille merkityt paikat eivät sovellu, vastaajat käyttivät myös erilaisia Lastentapahtuma 21 vaihtoehtojen yhdistelmiä. Vastauksissa oli 31 erilaista Taidetapahtuma 21 vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Kun paikkaan so- Teatteritapahtuma 21 pimattomia tapahtumatyyppejä tarkasteltiin yksittäin, Luonto-/ympäristötapahtuma 12 musiikkitapahtumille soveltumattomia paikkoja oli mer- kitty eniten. Muu 5 (tyhjä) 152

42 Paikat jotka eivät sovellu tapahtu- mainintoja Seuraavan sivun taulukossa on analysoitu millaisille ta- mien järjestämiseen pahtumille mikäkin tapahtumapaikka ei sovellu. Koska kaikki vastaajat eivät olleet eritelleet millaisille tapahtu- Keskustori 50 mille heidän merkitsemänsä paikka ei sovellu, suurim- Ratina 31 paan osaan tapahtumapaikoista kertyi niin vähän vas- itäinen koskenranta 20 tauksia, ettei niiden pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä. Eteläpuisto 12 Pyynikki 12 Sorsapuisto 8 Tullintori, Ratapiha 8 Iidesranta, Nekala 8 Laukontori, TAKO, Kehräsaari 7 Hämeenpuisto 6 Tammela 6 Näsinpuisto 5 Kauppi 5 Metso, Alekstanterin kirkko, 5 Pyynikintori Finlayson 4 Kuninkaankatu, ympäröivät 3 korttelit Sorin aukio 3 Vedenpuhdistamo 2 Särkänniemi 1 Frenckell 1 Pispala 1 Aboretum 0 Tampella 0 Aspinniemi 0

43 Tapahtumille sovel- tumattomat paikat ja tapahtumatyypit Eläkeläisten- tapahtuma Lasten0tapahtu- ma Liikunta/urheilu- apahtuma Luonto/ympäristö- tapahtuma Markkinatapah- tuma Musiikki0tapah- tuma Nuorten0tapah- tuma Perhe0tapahtuma Ruoka0tapahtuma Taide0tapahtuma Teatteri0tapah- tuma mikä? Muu, Yht. kplvastauksia Keskustori 6 % 6 % 8 % 6 % 8 % 28 % 9 % 6 % 6 % 6 % 6 % 8 % 100 % 50 Ratina 0 % 0 % 11 % 0 % 0 % 67 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 31 Itäinen koskenranta 5 % 5 % 8 % 5 % 8 % 13 % 16 % 5 % 5 % 5 % 8 % 16 % 100 % 20 Eteläpuisto 7 % 7 % 7 % 4 % 11 % 18 % 7 % 7 % 11 % 11 % 11 % 0 % 100 % 12 Pyynikki 6 % 6 % 3 % 3 % 19 % 16 % 16 % 6 % 13 % 6 % 6 % 0 % 100 % 12 Sorsapuisto 17 % 8 % 8 % 0 % 8 % 8 % 17 % 8 % 8 % 8 % 8 % 0 % 100 % 8 Tullintori, Ratapiha 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 8 Iidesranta, Nekala 8 % 8 % 8 % 4 % 8 % 12 % 12 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 100 % 8 Laukontori, Tako 7 % 13 % 7 % 7 % 7 % 13 % 7 % 7 % 13 % 13 % 7 % 0 % 100 % 7 Hämeenpuisto 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 100 % 6 Tammela 0 % 29 % 14 % 0 % 14 % 14 % 14 % 0 % 0 % 0 % 14 % 0 % 100 % 7 Näsinpuisto 0 % 0 % 0 % 0 % 33 % 33 % 33 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 5 Kauppi 0 % 0 % 0 % 0 % 17 % 17 % 17 % 0 % 17 % 17 % 17 % 0 % 100 % 5 Metso, Pyynikintori 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 20 % 0 % 0 % 40 % 100 % 5 Finlayson 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 100 % 4 Kuninkaankatu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 Ortodoksinen kirkko 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 Vedenpuhdistamo 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 Särkänniemi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Frenckell 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Pispala 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 Arboretum 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 Tampella 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 Aspinniemi 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0

44 Tapahtumille soveltumattomat paikat – Suurin osa vastaajista ilmoitti tapahtumista aiheutuvan avoimet vastaukset melun suurimpana syynä paikan soveltumattomuudek- Avointen vastausten perusteella analysoitiin miksi mer- si tapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi eri musiikki- kityt paikat eivät sovellu vastaajien mielestä tapahtu- festivaalien meluhäiriöt koetaan sopimattomina. (”Myö- mien järjestämiseen. Osa vastauksista ei kuitenkaan hään illalla ja/tai koko päivän kovaa musiikkia soittavat antanut mitään lisätietoa verrattuna valmiisiin vastaus- konsertit häiritsevät!!”, ” Heinäkuu on aivan sietämätön vaihtoehtoihin tai huomiot olivat niin hajanaisia, ettei melun suhteen. Eikö Tammerfestillä ole mitään desibelira- niistä voitu muodostaa yhtenäisiä kategorioita. jaa?”)

Lisäksi moni vastaaja koki tapahtumien kävijöiden käyt- täytymisen häiriönä. (”Keskusta on kesällä niin koroste- Tapahtumille soveltumattomia paikkoja tusti rentojen kesäjuominkien ja promillepäissään vapau- kommentoitiin 74 avoimessa tuvien ihmisten oleskelutila, että pienten uteliaiden lasten vastauksessa. ja lasinsiruista puhkeavien vaununrenkaiden kanssa Kes- kustorin alue on väistettävää aluetta”)

Tamperelaiset olivat myös huolissaan esimerkiksi Kes- kustorin toritelttojen aiheuttamista fyysisistä rajoitteis- Miksi tapahtumat koetaan paikkaan mainintoja ta ja visuaalisista häiriöstä. (”Keskustori on aukio, eikä soveltumattomaksi mikään kamala kaljatelttakylä. Talot ympärillä pitää nä- Melu 16 kyä.”;” Keskustori on ollut kesäisin niin törkeän näköinen! tapahtuman kävijät aiheuttavat 11 Kalliilla restauroitu Raatihuone ym. hukkuvat rumiin telt- häiriöitä toihin ja juopuneihin örveltäjiin, ei kiitos enää!”) Tapahtuman fyysinen rakenne 11 Avoimissa vastauksissa kommentoitiin myös (tapah- rajoitteena tuma)paikan luonnon kuntoa ja tapahtuman estämää Tapahtuma koetaan visualisena 7 alueen alkuperäistä käyttöä. Vastaukset, kuten ”Riippuu häiriönä tapahtumasta, mutta valtaville ihmisjoukoille en Sorsa- Luontoa suojeltava 6 puistoa altistaisi, jotta pysyisi luonto hyvänä. Mieluummin Tapahtuma estää alueen alkuperäisen 1 siellä voisi käydä kaupunkilaiset omin päin” osoittavat käytön kaupunkilaisten huolen paikan kunnosta.

45 46 47 48 Viihtyisät paikat - tulokset

Hieman useampi mies kuin nainen oli merkinnyt viihtyi- Yhtä tiheästi, mutta pienemmälle alalle, vastaajat olivat Rannoilla ainoita viihtyisiä paikkoja eivät olleet vain siä paikkoja. Keskimäärin jokainen vastaaja oli merkin- merkinneet viihtyisiä paikkoja Pyynikin näkötornille ja puistot, vaan myös Lapinniemen ja Ratinan rakennetut nyt noin neljä viihtyisää paikkaa. Finlaysonille. Pyynikin harju, Keskustori, Vanhan kirkon rannat korostuivat kyselyn tuloksissa viihtyisinä. puisto, Patosilta sekä hotelli Tammerin puisto, Tamme- lan tori ja Palatsinraitin ympäristö kummallakin puolen koskea korostuvat myös viihtyisinä ympäristöinä, sa- Viihtyisiä paikkoja oli merkitty moin kuin Hämeenpuisto Metson kohdalta ja Aleksan- terin kirkkopuisto. Sekä Pyhä- että Näsijärven rannoilta 1308 istunnossa yhteensä 5643. löytyy viihtyisiksi merkittyjen paikkojen keskittymiä.

Viihtyisät paikat – vastausvaihtoehdot Viihtyisiä paikkoja merkinneiltä vastaajilta kysyttiin mikä tekee paikasta viihtyisän. Vastaajat saivat valita valmiista Mikä tekee paikasta viihtyisän? viihtyvyystekijä mainintoja vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kir- Vehreä, luonnonläheinen 1645 joittaa avoimen vastauksen. Miettiessään, mikä tekee Tunnelmallinen 1515 jostain paikasta viihtyisän, vastaajat olivat useimmiten valinneet useita vastausvaihtoehtoja. Vastauksissa olikin Rauhallinen 1292 lähes 400 erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. - Rauhallinen Elämyksellinen 1148 - Turvallinen Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista vehreä, luonnonlä- Siisti 980 heinen, tunnelmallinen, rauhallinen ja elämyksellinen - Siisti mainittiin kaikkein useimmin viihtyisyyden syynä. - Vehreä, luonnonläheinen Urbaani 799 - Urbaani Turvallinen 726 - Elämyksellinen Lapsiystävällinen 521 - Tunnelmallinen Harava -kyselyssä kaikkein tiheimmin viihtyisiä paik- - Lapsiystävällinen Koiraystävällinen 310 koja Tampereella merkittiin Koskipuistoon, Laukonto- - Koiraystävällinen Muu, minkälainen? 137 rille ja Kehräsaareen, Sorsapuistoon ja Näsinpuistoon. - Muu, minkälainen? (tyhjä) 2875

49 50 Toimivat paikat - tulokset

Selvästi suurempi osa vastaajista oli miehiä. Kaikki vas- Toimivien paikkojen toimivuuden mainintoja Vapaista vastauksista, jotka käsittelivät hyviä kulkuyhte- taajat olivat merkinneet keskimäärin noin kaksi toimivaa tekijät yksiä, selkeästi Rongankadun rautatiesillan alikulku sai paikkaa. eniten mainintoja. Lisäksi elävä Tammelan tori, sen viih- Monipuoliset toimintamahdollisuudet 278 tyisyys ja sen tarjoamat palvelut nousivat positiivisesti Toimivia paikkoja oli merkitty Esteetön 223 esille vastauksissa. 685 istunnossa yhteensä 1390. Ympärivuotiset 222 toimintamahdollisuudet Paikan toimivuuden tekijät, vapaat mainintoja Hyvä valaistus 220 vastaukset Toimivina paikkoina korostuivat Hämeenkadun ja Turvallinen 201 Hyvät kulkuyhteydet 104 Keskustorin lisäksi Finlayson, Koskikeskus, Tammelan Hyvät pysäköintimahdollisuudet 147 Hyvät palvelut 63 tori, Sorsapuisto ja Metso. Myös Ronganalikulku ja (pyörä/auto) Viihtyisät viheralueet ja rannat 21 Tammerkosken ylittävät uudet kevyenliikenteen sillat Hyvät toimintamahdollisuudet eri 145 korostuvat toimivina paikkoina. Autoton liikkuminen, julkinen liikenne 21 ikäisille Miellyttävä arkkitehtuuri, viihtyisä (ra- 20 (tyhjä) 427 kennettu) ympäristö Toimivat paikat – vastausvaihtoehdot Hyvät harrastusmahdollisuudet 14 Toimivia paikkoja merkinneiltä vastaajilta kysyttiin mikä Elävä paikka 13 tekee paikasta toimivan. Vastaajat saattoivat valita val- Toimivat paikat – vapaat vastaukset Hyvät pysäköintimahdollisuudet 7 miista vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän. Vastauksissa oli yli sata erilaista vastausvaihtoehtojen Toimivia paikkoja kommentoitiin Toimiva leikkipuisto 4 yhdistelmää. Yksittäisistä vastausvaihtoehdoista moni- 304 avoimessa vastauksessa. puoliset toimintamahdollisuudet nähtiin tärkeimmäksi tekijäksi paikan toimivuudelle. Tekijöitä, jotka tekevät paikasta toimivan, poimittiin myös vapaista vastauksista. Paikan toimivuuteen liitty- vät kiinteästi hyvät kulkuyhteydet ja palvelut. Mikä tekee paikasta toimivan? Yllättäen avoimissa vastauksissa mainitaan paikan toimivuuden syyksi lähes yhtä usein miellyttävä arkki- - Esteetön tehtuuri ja viihtyisä rakennettu ympäristö kuin viihtyi- - Turvallinen sät viheralueet ja rannat. - Hyvä valaistus - Hyvät pysäköintimahdollisuudet (pyörä/auto) - Monipuoliset toimintamahdollisuudet Myös autottomat, hyvin julkisella liikenteellä saavutetta- - Ympärivuotiset toimintamahdollisuudet vat paikat koettiin toimiviksi. - Hyvät toimintamahdollisuudet eri ikäisille - Muu, minkälainen?

51 52 Kehitettävät paikat - tulokset

Vastaajista selvästi suurempi osa oli miehiä. Jokainen miesvastaaja merkitsi keskimäärin reilut kolme paikkaa, kun taas naisvastaajat merkitsivät alle kolme kehitettä- vää paikkaa.

Kehitettäviä paikkoja oli merkitty 965 istunnossa yhteensä 2897.

Kehitettäviksi merkittyjä paikkoja löytyi eniten Hämeen- kadun varrelta ja Hämeenpuistosta. Katulinjoista myös Kuninkaankadun kävelykatuosuus erottui paikkana, jota vastaajat toivoivat kehitettävän. Toreista ja aukioista Keskustori ja Jugendtori saivat eniten mainintoja. Lau- kon- ja Tammelan toreja oli merkitty selvästi vähemmän kehitettäviksi paikoiksi. Ranta-alueista Aspinniemestä löytyi eniten merkintöjä kehitettävistä paikoista. Ete- läpuistossa on selvästi vähemmän merkintöjä. Radan varrelle ja päälle oli tehty myös runsaasti merkintöjä kehitettävistä paikoista Kyttälän sekä Tammelan ja Tullin alueen välillä. Muuten merkintöjä oli melko tasaisesti eri puolilla keskustaa.

Kehitettävien paikkojen osalta vastaajia pyydettiin mer- kitsemään mitä paikkaa tulisi kehittää ja kirjoittamaan perustelun avoimen vastauksen muodossa. Koska val- miita vastausvaihtoehtoja ei ollut, 90 % vastauksista liit- tyi avoin vastaus. Avoimista vastauksista oli vaikea teh- dä hakuja ja luokitteluja vastaajien käyttämien erilaisten sanontojen ja runsaiden kiertoilmaisujen takia. Esimer- kiksi alkoholin käyttöön julkisilla paikoilla viitattiin ai- neistossa noin parilla kymmenellä erilaisella ilmaisulla.

Harava -kyselyn tähän osioon kertyneitä vastauksia tulisikin tarkastella jatkossalaadullisen tutkimuksen keinoin. Tuloksia kannattaa tarkastella myös tehtäessä pienialaisempia suunnitelmia eri puolille kaupunkia.

53 Kehitettävät ranta-alueet - tulokset

Miehet olivat vastanneet naisia useammin myös tähän Aspinniemeen ja Vedenpuhdistamoon kohdistui Harava Harava -kyselyn osioon. Sekä mies- että naisvastaajat -kyselyn tulosten mukaan melko samantapaiset odotuk- olivat merkinneet keskimäärin 2,5 kehitettävää ran- set; kumpaakin aluetta toivottiin kehitettävän ensisijai- ta-aluetta. sesti asuin- ja vapaa-ajanviettoalueina. Kuitenkin veden- puhdistamon aluetta toivottiin selvemmin kehitettävän Kehitettäviä ranta-alueita oli merkitty myös luontoalueena. 599 istunnossa yhteensä 1299. Eteläpuistoa taas toivottiin kehitettävän ensisijaisesti vapaa-ajanviettoalueena, tapahtumapaikkana ja luon- Kyselyn tulosten perusteella kehitettävinä ranta-alueina toalueena. Pieni osa vastaajista katsoi asumisenkin so- korostuivat Aspinniemi ja Näsijärven ranta Naistenlah- pivan Eteläpuistoon. Vertailun vuoksi tarkasteltiin myös, den voimalalle asti, Eteläpuisto, nykyisen vedenpuh- kuinka Pyynikin rantaa Eteläpuistosta länteen toivottiin distamon alue Viinikanlahden pohjukassa, Iidesjärven kehitettävän. Pyynikinrantaa vastaajat toivoivat kehitet- eteläranta ja Mustalahti. Muita ranta-alueita oli merkitty tävän ensisijaisesti vapaa-ajanviettoalueena, luontoalu- kehitettäväksi tasaisen harvakseltaan. eena ja tapahtumapaikkana.

Kehitettävät ranta-alueet – vastausvaihtoehdot Harava -kyselyyn kehitettäviä ranta-alueita merkinneiltä vastaajilta kysyttiin miten heidän merkitsemiään alueita tulisi kehittää. Vastaajat pystyivät valitsemaan valmiista Ranta-aluetta tulisi mielestäni kehittää: vastausvaihtoehdoista mieleisensä yhdistelmän tai kir- - Vapaa-ajanviettoalueena joittamaan vapaan kommentin. Eritellessään, miten eh- - Asuinalueena dotettua kohdetta tulisi kehittää, vastaajat käyttivät 50 - Tapahtumapaikkana erilaista vastausvaihtoehtojen yhdistelmää. Yksittäisistä - Luontoalueena vastausvaihtoehdoista ranta-alueiden kehittäminen - Alueen saavutettavuutta on parannettava vapaa-ajanviettoalueina oli ylivoimaisesti suosituin vas- - Muunlaisena paikkana, minkälaisena? tausvaihtoehto. Kuitenkin eri ranta-alueita toivottiin ke- hitettävän ensisijaisesti hieman eri toimintojen ehdoilla.

54 Saavutettavuuden parantaminen mainittiin harvimmin Miten kohdetta tulee kehittää mainintoja Kehitettävät ranta-alueet – valmiista vastausvaihtoehdoista. Alueen saavutettavuu- Vapaa-ajanviettoalueena 800 vapaat vastaukset den parantaminen mainittiin yhteensä 286 kertaa. 271 Kehitettäviä ranta-alueita koskevista avoimista vas- näistä maininnoista sisältyi 100 m etäisyyteen vesistöjen Luontoalueena 438 tauksista etsittiin valmiista vastausvaihtoehdoista puut- rannasta. Harava -kyselyn tulosten mukaan ranta-aluei- Tapahtumapaikkana 402 tuvia teemoja. Avoimista vastauksista esiin nousivat tee- den saavutettavuuden parantaminen korostui Aspin- Asuinalueena 398 mat käsittelivät muun muassa palveluja ja tapahtumia, niemessä, Mustalahdessa ja Eteläpuistossa. Kyselyyn rantojen liikunta- ja harrastuskäyttöä sekä autojen ja Alueen saavutettavuutta on 286 vastanneet olivat myös esittäneet uusia reittejä koske- liikenteen siirtämistä pois rannoilta. Osa vastauksista oli parannettava vassa kyselyn osiossa joitain ideoita, miten ranta-aluei- sellaisia, ettei niistä saanut muodostettua yhtenäisiä ka- den saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Karttaan seu- Muunlaisena paikkana, minkälaisena 90 tegorioita. Osion vastauksista nousi yllättävän vahvasti raavalla aukeamalla on yhdistetty selvyyden vuoksi vain esille tarve maauimalalle. Maauimalaa ehdotettiin osak- alle 1 km pitkät uudet reitit, jotka osuvat joltain osaltaan si Pyynikin uimarantaa, mutta usea vastaaja pohti sen 100 m levyiseen rantavyöhykkeeseen. Aspinniemen sopivuutta myös Eteläpuistoon tai Aspinniemeen. saavutettavuuden parantamiseksi Harava -kyselyyn vas- tanneet toivoivat uusia reittejä radan ja Paasikiven-Kek- kosentien yli tai ali. Eteläpuistosta vastaajat taas toivoi- vat uusia reittejä kosken yli Ratinaan ja Viinikanlahden Kehitettäviä ranta-alueita kommentoitiin yli Hatanpäälle. Uusia kävely- ja pyöräilyreittejä 100 m rantavyöhykkeen sisällä ehdotettiin yhteensä 22 kertaa 448 avoimessa vastauksessa. (mainintoja uusista kävely- ja pyöräilyreiteistä yhteensä 40). Uusia pyöräilyreittejä 100 m rantavyöhykkeen sisäl- lä ehdotettiin vain kerran.

Miten kohdetta tulee kehittää, mainintoja vapaat vastaukset lisää palveluja, tapahtumia 83 urheilu/harrastuskäyttöön 60 autot ja liikenne siirrettävä muualle 50 aluetta siistittävä 48 puisto, bulevardi 48 uimaranta, maauimala 46 yhdistettävä kaupunkirakenteeseen 24 luontoa suojeltava 7

55 56 57 Asuminen Kaupungin toiminnot saavat aikaan sekä ihmis- virtoja että tavaravirtoja. Ihmisvirrat ovat rikkaan kaupunkielämän edellytys. Työpaikat ja asuminen ovat kaupankäynnin ohella keskeisiä kaupun- gin toimintoja ja liikkuminen työn ja kodin välillä tuottaa verrattaen suuret ihmisvirrat. Kaupungin ympärivuorokautisen elävyyden ja toiminnan kannalta toimintojen monipuolisuus on avainase- massa.

Harava –kyselyssä ei kysytty suoraan mitään työs- säkäyntiin liittyvää, mutta ihmisten tarve liikkua kodin ja työn välillä näkyy reittejä koskevissa vas- tauksissa. Sen sijaan kyselyssä kartoitettiin asumi- seen sopivia paikkoja keskustan läheisyydestä ja tässä osiossa tarkastellaan uuden asuinrakenta- misen edellytyksiä Tampereen keskustan liepeillä keskittyen erityisesti järvien rantoihin.

Kyselyn tulosten perusteella myös vastaajat näki- vät asumisen olevan elävän kaupungin edellytys. Juuri elävän kaupunkikuvan takia asumista toi- vottiin radanvarteen nykyiselle toimistovyöhyk- keelle. Rannoista vastaajat näkivät Aspinniemen sopivan parhaiten asumiselle – tosin sillä edelly- tyksellä että Paasikiven – Kekkosentien liikenne siirretään tunneliin ja että rannalla tulee olemaan tilaa kaikille kaupunkilaisille.

58 Asuminen tulokset

Harava -kyselyssä ei ollut varsinaisesti asumiseen koh- Tämän luvun tulosten osalta on tärkeä pitää mieles- distuvaa osiota. Kuitenkin asuminen on olennainen sä, että samoja paikkoja, joita toivottiin kehitettävän Asumisen kannalta tarkastellut alueet osa kaupunkia ja kyselyn vastauksissa otettiin kantaa asuinalueina, toivottiin kehitettävän myös esimerkiksi myös asumiseen. Tämän takia asumiseen liittyviä vas- vajaa-ajanviettoalueina, tapahtumapaikkoina ja luon- tauksia päätettiin tarkastella yhdistelemällä kahteen - Aspinniemi toalueina. Vastaajat näkivät varsinkin rannoilla kyselyn osioon annettuja vastauksia. Ensiksikin asumi- - Eteläpuisto nämä muut käyttötarkoitukset oleellisempina kuin seen liittyviä vastauksia haettiin keskustan ranta-aluei- - Koskenranta asumisen. Tässä luvussa kaupungin rantoja tarkastel- den kehittämistä koskevasta Harava -kyselyn osiosta. - Näsinranta laan kuitenkin asumisen kannalta ja asumiseen yhdis- Tässä kyselyn osiossa vastaajia pyydettiin merkitse- - Vedenpuhdistamon alue tettävien toimintojen kannalta. Edellisessä, kaupunkiti- mään kehitettäviä ranta-alueita ja kertomaan miten - Itäinen Keskusta – Tammela – Ratina - Nekala laa käsittelevässä luvussa esiteltiin tuloksia siitä, minkä niitä tulisi kehittää. Yhtenä vastausvaihtoehtona oli, - Kaleva käyttötarkoituksen ehdoilla vastaajat ehdottavat mitä- että kehitettäväksi merkittyä ranta-aluetta tulisi kehit- - Läntinen Keskusta - Pyynikki – Hämeenpuisto kin ranta-aluetta kehitettävän. tää asuinalueena. Asumista tarkastellessa vain tämän - Tampella vastausvaihtoehdon mukaiset vastaukset huomioitiin. Toiseksi asumiseen liittyviä vastauksia haettiin Harava Rannoilla asumista toivottiin Aspinniemeen, nykyisen -kyselyn osiosta, johon vastaajia pyydettiin merkitse- vedenpuhdistamon alueelle ja Eteläpuistoon. Kuiten- Kauempana rannoista asumiseen liittyviä vastauksia mään kehitettäviä paikkoja. Kehitettävien paikkojen kaan edes näille paikoille asumista toivovat vastaajat löytyi tasaisesti eri puolilta keskustaa. Hieman yllät- osalta vastaajille ei annettu valmiita vastausvaihtoeh- eivät halunneet alueita kehitettävän pelkästään asumi- täen Kalevaan ja Kissanmaalle on merkitty enemmän toja, vaan heiltä kysyttiin avoimella vastauksella miten sen ehdoilla, vaan rannoille on jätettävä tilaa kaikkien asumiseen liittyviä vastauksia kuin esimerkiksi Tam- merkittyä paikkaa voitaisiin kehittää. Avoimissa vasta- kaupunkilaisten vapaa-ajan vietolle. Avointen vastaus- melaan ja Amuriin. Radan varsia Tammelasta Viinikan uksissa käsiteltiin lähes kaikkia mahdollisia kaupunki- ten analyysistä kävi selvästi ilmi, että Näsijärven ranto- liikenneympyrälle toivottiin kehitettävän nykyistä elä- elämään liittyviä ilmiötä – myös asumista. jen kehittämismahdollisuudet asuinkäyttöön liittyivät vämmiksi rakentamalla uutta toimitilaa johon liittyy voimakkaasti Paasikiven-Kekkosentien tunnelointiin. myös asumista ja palveluja.

Asumiseen liittyvät vastaukset etsittiin näiden kahden Harava -kyselyn osion avoimista vastauksista käyttä- Harava -kyselyssä asumiseen liittyviä mällä hakusanoja ”talo”, ”asu” ja ”tiivis”. Näiden hakusa- vastauksia tulkittiin annetuiksi 184 nojen perusteella katsottiin löytyvän lähes kaikki asu- istunnossa. Vastaajista yli puolet oli miseen liittyvät avoimet vastaukset. Joitain yksittäisiä miehiä. Asumiseen liittyviä paikkoja vastauksia saattoi jäädä huomioimatta. Lopuksi asumi- seen liittyviä vastauksia tarkasteltiin alueittain. merkittiin 254.

59 Asumiseen liittyvät vastaukset jaoteltiin kuuluvaksi ohessa olevan taulukon mukaan 9 eri luokkaan, jotka liittyivät mm. Rantaväylän tunnelointiin, rakennusten käyttötarkoitusten muutoksiin, palveluihin, joutomai- den hyödyntämiseen ja alueiden tiivistämiseen. kaikki alueet / Aspinniemi Ranta-Tampella Eteläpuisto Koskenranta Näsinranta vedenpuhdista- mon alue - itäinen keskusta Ratina - Tammela - Nekala Kaleva Pyynikki - - Hämeenpuisto keskusta läntinen Tampella

aluetta kehitettävä 121 32 14 4 6 14 27 7 17 2 asuinalueena rantaväylä katettava / 54 52 0 0 2 0 0 0 0 0 siirettävä tunnelliin alueen tai rakennuksen 30 1 0 2 1 7 8 4 7 0 käyttöä muutettava alueelle lisättävä 17 2 0 2 3 1 2 1 4 0 palveluja joutomaa otettava 11 4 4 1 0 2 0 0 0 0 käyttöön alueelle urbaania 8 3 0 2 0 2 0 0 1 0 miljöötä alue kaikkien 8 6 1 0 1 0 0 0 0 0 käyttöön alueen rakennetta 2 0 1 0 0 0 0 0 1 0 tiivistettävä ei lisää 2 0 0 0 0 0 0 0 2 0 asuinrakennuksia

60 61 Lopuksi

Harava -kyselyn tuloksia purettiin sekä määrällisesti selyn osioissa avoimet vastaukset eivät useinkaan tar- että laadullisesti. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden kentaneet valittua valmista vastausvaihtoehtoa, vaan taustatietoja tarkasteltiin määrällisesti. Kaikista kyselyn liittyivät johonkin aivan muuhun. osioista tehtiin vastaajaprofiilit, koska esimerkiksi mie- het ja naiset olivat vastanneet innokkaammin kyselyn Näiden syiden takia kysymysten asettelua, valmiita eri osioihin. Vastaajaprofiileista ei kuitenkaan löytynyt vastausvaihtoehtoja ja ohjeistusta vastaamiseen pitäi- suuria eroavaisuuksia esimerkiksi vastaajien iän tai si tarkentaa jatkettaessa Harava -kyselyn kehittämistä. asuinpaikan mukaan. Määrällisesti tarkasteltiin myös Puutteellisen ohjeistuksen takia Tampereen Harava – kaikkia kyselyn eri osioiden valmiita vastausvaihtoeh- kyselyyn kertyi runsaasti myös ”virheellisiä” vastauksia: toja. Paikkatietopohjaisesta aineistosta oli nopea ha- vastaajan ikä oli merkitty väärässä muodossa tai vas- vainnollistaa minne eri vastausvaihtoehdot sijoittuvat taaja oli vastannut johonkin aivan muuhun kuin kysyt- ja tehdä sijainnin perusteella päätelmiä. tyyn kysymykseen.

Kyselyn eri osiin liittyneitä avoimia vastauksia tarkastel- Tässä raportissa kyselyn tuloksia analysoitiin pääasias- tiin pääasiassa laadullisesti. Eri osioissa kokeiltiin erilai- sa pitäytyen kyselyn osioissa. Osioiden välillä tehtiin sia tapoja purkaa vastauksia. Joissain osioissa tarkastel- vertailuja ja muutamassa kohdassa kokeiltiin yhdistää tiin vastaajien lähestymistapaa kysymykseen, toisissa vastauksia. Asuminen -osiossa yhdistettiin vastauksia osioissa vastaukset ryhmiteltiin eri asioihin liittyviksi kahdesta erillisestä kyselyn osiosta, jotta asumisesta luokiksi tai nostettiin esille valmiista vastausvaihtoeh- olisi saatu kokonaisvaltaisempi kuva. Rantojen saavu- doista puuttuneita tekijöitä. Lisäksi avoimet vastaukset tettavuutta taas tarkasteltiin niin, että yhdestä kyselyn saatettiin luokitella erilaisiksi ryhmiksi niiden sijainnin osiosta poimittiin ranta-alueet, joiden saavutettavuut- perusteella. Tällöin keskityttiin eniten vastauksia ke- ta tulisi parantaa, ja toisesta osiosta etsittiin ratkaisueh- ränneisiin paikkoihin tai avoimissa vastauksissa hyvin dotuksia rantojen saavutettavuuden parantamiseen. eriluonteisiksi hahmottuviin kaupungin osiin. Lisäksi vastauksia olisi voinut tarkastella sen perusteella, si- Kun kaikki kyselyn osiot oli analysoitu, oli selvää, että joittuvatko ne esimerkiksi kortteleihin, katualueille vai kyselyn tulokset olisi kannattanut jäsentää kaupungi- puistoihin. nosittain eikä pitäytyen kyselyn osioissa. Eri kaupungi- nosia ja keskustan osa-alueita kommentoitiin varsinkin Avointen vastausten analysoiminen oli hidasta niiden avoimissa vastauksissa hyvin samoilla tavoilla riippu- suuren määrän vuoksi. Prosentuaalisesti avoimia vas- matta siitä, mihin kyselyn osioon oli vastattu ja liittyikö tauksia kertyi eniten kyselyn niihin osiin, joissa valmii- vastaus reittiin, paikkaan vai alueeseen. Jatkossa voi- ta vastausvaihtoehtoja ei ollut tai ne olivat vastaajien sikin jättää vastaajan oman harkinnan varaan, merkit- mielestä liian suppean näkökulman kattavia. Tampe- seekö hän kartalle reitin, paikan vai alueen. Myös sitä reen Harava -kyselyyn kertyneet avoimet vastaukset oli pitäisi ylipäänsä pohtia tarkemmin, miten ihmisten pääasiassa pakko lukea läpi moneen kertaan ja luoki- kokemukset kaupungista jäsentyvät. Hahmottuuko tella ne käsin. Hakusanojen käyttö ei onnistunut, koska kaupunki tavallisen kaupunkilaisen mielessä viivoina, vastaajat käyttivät erilaisia sanontoja ja kiertoilmauksia pisteinä ja alueina? runsaasti. Valmiita vastausvaihtoehtoja sisältävissä ky-

62 63