Voima Käyttö & 2Kraft / 2013 Suomen Konepäälly Driftstöliiton julkaisu

Kolmio Crichton-Wärtsilä-Masa-Yards kiteyttää telakkakehityksen päävaiheet Todellista tarjouskilpailua Neuvostoajan laivatilauksista ei käyty s20

I triangeln Crichton-Wärtsilä-MasaYards konkretiseras vår varvsindustri Fartygen till Sovjetunionen var “god affär” s22 Sisällys 1 / 13

• Pääkirjoitus/chefredaktör…………………………………………… 3 • STTK haastaa isät pidemmän isyysvapaan käyttöön ”Sankari-isä” -kampanjalla………………………………………… 4 • STTK:n hallitus: Suomalaisen laivanrakennusteollisuuden tulevaisuus on varmistettava………………………………………… 4 • Sähkön käyttö nousi voimakkaasti joulukuussa ja kulutus oli 16,5 prosenttia edellisvuotta suurempi……………… 5 • ABB:lle 100 miljoonan kauppa tasasähköyhteydestä Ahvenanmaan ja manner-Suomen välille ………………………… 6 Ammatti ja tiedotuslehti 107. vuosikerta • Fortum selvittää sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuuden vaihtoehdot………………………………………… 6 Lastenkodinkuja 1 • Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä………………… 7 00180 Helsinki puhelin (09) 5860 4815 • Sähkön varastoinnin tarve kasvussa - uudet teknologiat vastaavat tarpeeseen hitaasti…………………… faksi (09) 694 8798 8 e-mail: • Metso toimittaa biolämpökeskuksen kaukolämmön [email protected] tuotantoon Savon Voimalle Leppävirralle……………………… 11 • Metso to supply biomass-fired heating plant for district Päätoimittaja heat production to Savon Voima in Finland…………………… Leif Wikström 11 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 • Wärtsilä to supply large gas fuelled power plant to American utility in state of Oregon…………………… 12 Tilaukset, peruutukset • Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen kokonaisvaltaista ja osoitteenmuutokset ja voimakasta ilmasto- ja energiastrategiaa……………………… 13 Gunne Andersson puhelin (09) 5860 4815, • Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteiksi………… 14 faksi (09) 694 8798 • 400 kilovoltin sähköasemilla ja voimajohdoilla e-mail: gunne.andersson@ työskentelevän sähkökenttäaltistus ei ylitä raja-arvoja…………… 15 konepaallystoliitto.fi • Fortum investoi uuteen biopolttoaineita Ilmoitusmarkkinointi käyttävään laitokseen Tukholmassa……………………………… 15 OS-Media Oy • Altia rakentaa Koskenkorvan tehtaalle puhelin (09) 870 1968, uuden biovoimalaitoksen………………………………………… 16 faksi (09) 870 1968 GSM 040 736 4670 ABB:n generaattoreilla jo viidennes Azerbaidzanin sähköstä…… • 17 e-mail: [email protected] • New ship naming ceremonies in South Korea…………………… 18 Aikakausilehtien Liiton jäsen • Wärtsilä wins ship design contract for new ISSN-0355-7081 Subsea 7 diving support vessel…………………………………… 18 • IEA: Hiilineutraali energiajärjestelmä on Taitto / suunnittelu Pohjoismaissa mahdollinen……………………………………… 19 Marko Vuorio / MIKTOR • Todellista tarjouskilpailua Neuvostoajan laivatilauksista ei käyty…………………………………………… Painopaikka 20 MIKTOR • Fartygen till Sovjetunionen var “god affär”……………………… 22 Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI Oikeaa työtä oikeassa laivassa…………………………………… • 24 Ilmestymis ja aineistopäivät 2013 • Öljytuotteiden kokonaiskulutus väheni vuonna 2012…………… 26 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm • Suomen merenkulku haluaa teollisuuden kumppaniksi - Tuore raportti visioi merenkulun 3 Turbiini ja kattilalaitos 14.03.2013 16.04.2013 tulevaisuutta Suomessa 2015 ja eteenpäin……………………… 27 4 Sähkö ja automaatio 12.04.2013 14.05.2013 • Ammattihakemisto……………………………………………… 28 5-6 Laiva-automaatio 20.05.2013 18.06.2013 • Jäsenpalsta………………………………………………………… 32 7-8 Opiskelutoiminta 05.08.2013 03.09.2013 9 Energian tuotanto 09.09.2013 08.10.2013 • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga…………………………… 34 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 14.10.2013 12.11.2013 Jäsenpalsta………………………………………………………… • 37 11-12 Laivojen koneistot 15.11.2013 17.12.2013 • Norway is teaming up in pole position for battery-powered ships………………………………………… 39

Kannen kuva: Leif Wikström

2 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Pääkirjoitus/chefredaktör

Työnantajan asenteet linkeinoelämän Keskusliiton EK:n ta- johtaja Jyri Häkämiehen ja pääministeri Jyr- maan todella haasteelliset. Ensiksi pitää jo pa hoitaa sopimustoimintaa kaipai- ki Kataisen välillä. Työmarkkinoilla on vain sovitut asiat saada täytäntöön ja lisäksi mat- si hieman remonttia. Kuten kaikki jo yksi oikea totuus, ja se tulee Jyri Häkämie- kan varrella tulleet uudet tai uudehkot ky- Etässä vaiheessa tietävät on EK:n uskottavuus heltä, kun kuuntelee pääministeri Kataista. symykset tulevat käsittelyyn. Jotenkin vain hakoteillä ja sopimukset jota he solmivat ei Ay-liike on pääministerin mukaan aina vää- turhauttaa tapa, joka johtaa siihen että yhä ole edes sen paperin arvoisia jolle ne on kir- rässä eikä ymmärrä miten pitää asiat sopia, uudelleen kajoamme jo sovittuihin asioihin jattu. Syksyllä 2011 saatiin kattava sopimus, eli Häkämiehen esitysten mukaan! ja uudet jäävät helposti taka-alalle. Jyrki Ka- mitä raamiksi alettiin kutsua, missä valta osa Vain kokoomus ja EK voivat pelastaa tainen vetoaa yhtenäisyyteen ja sopimiseen, eri alojen sopimuksista neuvoteltiin sen pa- tämän maan ja muut vaietkoon tässä seu- mutta itse hän aiheuttaa näitä vaikeuksia, ketin mukaan. Siinä sovittiin korotustasot ja rakunnassa. Keskusteltiin karenssista, kun kun hän ei huomio muuta kuin EK:n esityk- monet muut kysymykset, kuten ne kuuluisat Häkämies siirtyi ministeristä nykyiseen teh- siä ja tuputtaa niitä muille! kolme koulutuspäivää, mitä EK myöhemmin tävään, ja jos mikään, niin viimeaikainen on kiistänyt. EK:n sisällä on ollut ristivetoa ja käyttäytyminen osoittaa selvästi karenssin se johtajamuutostenkin jälkeen on ollut vai- tarpeellisuutta. kuttamassa neuvotteluilmapiiriin. Se mitä Koska ei edes sovitut asiat saada toimen- viime aikoina on tullut selvemmin esille, on pantua, niin paineet tulevissa neuvotteluissa, tämä tiivis yhteistyö Kokoomuslaisten EK:n jotka alkavat joillakin jo syksyllä, tulevat ole-

Arbetsgivarnas inställning

inlands Näringsliv EK har ett speciellt som premiärministern förspråkar. Facken sätt att sköta sina avtalsförhandlingar har helt fel åsikter och de skall rätta sig ef- och det borde de snabbt korrigera. ter kamrat Häkämies och hans tankar. När SomF alla borde känna till, så är EK inget att Häkämies blev utnämnd till vd i EK, så höj- avtala med, för deras trovärdighet är under des det röster om jäv och karens, och nu kan noll och avtalen som ingås är inte värda ens det konstateras att farhågorna besannats och pappret de är skrivna på! På hösten 2011 in- det borde finnas en tillräckligt lång karens gicks ett mycket täckande avtal inom arbets- vid dylika positionsbyten. Vi är i ett läge där marknaden, där täckningen var rekord stor endast en sanning från samlingspartiet och och avtalet blev att heta Ramavtal. Som en EK är värt något, medan den övriga för- följd av ramavtalet slöt de flesta förbund av- samlingen skall tiga! tal enligt denna ram, där man kom överens På grund av nuläget, så kommer de föl- om två års löneförhöjningar och en del andra jande förhandlingarna, som inled senast på frågor, där en viktig detalj var de omstridda hösten, att bli extra besvärliga, när det i bar- tre dagars utbildnings avtalet. Dessa tre da- lasten finns ärenden som avtalats tidigare, gar har senare bestridits av EK, som felak- men inte införts enligt avtal och de blir tigt och man har därför fastnat i sina gropar det första steget, varefter de nya och och kommer tydligen inte vidare. Inom EK andra frågorna kommer till i pa- har det blåst hårt, så att en del av ledningen ketet. Det är frustrerande att för- samtidigt spolats ut och förhandlingarna har handla om redan överenskomna fortsatt stampa på stället. Det som framkom- ärenden och slösa tid på fel saker. mit under de senaste månaderna är de goda Jyrki Katainen vill ha en samhäls- relationerna mellan tidigare ministern Jyri fred och att det genom avtalanden Häkämies och premiärminister Jyrki Katai- kan fås klarhet i olika ärenden, men nen. Enligt Katainens åsikt så verkar det fin- det är omöjligt så länge som han en- nas endast en riktig linje i arbetsmarknads- dast stöder förslag från den ena parten, frågorna, och det Häkämies och EK:s linje eller EK!

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 3 STTK haastaa isät pidemmän isyysvapaan käyttöön ”Sankari-isä” -kampanjalla

oimihenkilökeskusjärjestö STTK kannustaa isiä käyttämään kuitenkin uusia isiä ja tätä kautta ajaa tasa-arvoisempaa perhe- ja oikeuden pidempien isyysvapaiden pitämiseen. Isän oma va- työelämän tasapainottamista. Uudistus lisää isien osallistumista paa pidentyi vuoden alussa 54 arkipäivään. Muutos perustuu lastenhoitoon. Tästä hyötyvät niin lapsi, isä kuin äitikin, Lahermaa Thallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen kesken vuonna 2011 sol- korostaa uudistuksen etuja. mimaan raamisopimukseen. Uusi pidennetty isyysvapaa on niille per- Anja Lahermaa korostaa, että STTK:n tavoitteena on saavuttaa heille, joilla erityisäitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhem- ns. 6 + 6 + 6 -malli, jossa molemmille vanhemmille on korvamerkit- painraha on alkanut 1.1.2013 jälkeen. ty omat 6 kuukauden pituiset osuudet ja kolmas osuus on vapaasti Vaikka isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt hieman viime jaettavissa vanhempien kesken. vuosina, hoitavat äidit yhä selvästi isiä useammin perheen lapsia. - 6+6+6 mallia tulee pitää tulevaisuuden tavoitteena, johon ete- – Isät käyttävät heille korvamerkittyä vapaata selvästi enemmän nemme välivaiheiden kautta, askel kerrallaan, Lahermaa toteaa. kuin vanhempien kesken jaettavaa vapaata. On siis syytä uskoa pi- dennetyn isyysvapaan johtavan isien osuuden kasvuun pienten lasten hoitamisessa. Lisäksi toivon uudistuksen osaltaan lisäävän isien osuut- ta kaikkien eri perhevapaiden pitämisessä, STTK:n tasa-arvoasioista Lisätietoja: vastaava lakimies Anja Lahermaa kertoo. STTK:n Sankari-isä – kampanja: www.sttk.fi/sankari-isa , – Naisten osuus lastenhoidossa on niin hallitseva, että maamme Sankari-isä video >> on täynnä todellisia ”Sankari-äitejä”. Kampanjalla haluamme tavoittaa

STTK:n hallitus: Suoma- laisen laivanrakennus- teollisuuden tulevaisuus on varmistettava

TTK:n hallitus vaatii Suomen hallitusta ja suomalaista pää- omaa löytämään toisensa kahden TUI Cruises -varustamon tilaaman aluksen rakentamisen varmistamiseksi Turun te- lakalla.S Tämä edellyttää riittävää lainoitus-, vakuus- ja innovaatio- tukipakettia. STTK:n hallitus myös edellyttää maan hallitukselta toimen- piteitä laivanrakennusteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi Suomessa. – Valtiolla on oltava aktiivinen ote suomalaisen teollisen tuo- tannon säilyttämisessä ja kehittämisessä. Suomalaisen telakkate- ollisuuden pelastamiseksi hallituksen on etsittävä uutta kumppa- nuutta valtion sekä ulkomaisten ja kotimaisten yritysten ja sijoit- tajien kanssa. Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että Suomessa on käytävä perusteellinen keskustelu valtion omistajapolitiikan roolista suo- malaisessa yhteiskunnassa. - Valtion omistajapolitiikkaa on tarkasteltava entistä enemmän yritystoiminnan vakauttamisen, työllisyyden, rakennemuutoksen hallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta, STTK:n hallitus vaa- tii.

4 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Sähkön käyttö nousi voimakkaasti joulukuussa ja kulutus oli 16,5 prosenttia edellisvuotta suurempi Teollisuuden sähkönkulutus kääntyi joulukuussa lievään nousuun, mikä voi johtua kylmästä säästä.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus kääntyi Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 lievään nousuun, ja lämpötilakorjattuna kulutus nousi myös hieman. kuukauden aikana 1,1 prosenttia enemmän Koko Suomen sähkönkulutus nousi ja oli 16,5 prosenttia suurempi kuin kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden edellisenä vuonna joulukuussa. Muu kulutus kasvoi voimakkaasti ja oli jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lie- vään nousuun ja on viime kuukausina tuo- 25,8 % suurempi kuin viime vuonna joulukuussa. Joulukuussa sääkor- nut vuosikulutuksen edellisvuotta hieman jausta oli paljon, ja lämpötila oli kylmempi kuin normaali, ja paljon korkeammalle tasolle. Teollisuuden sähkön- kylmempi kuin edellinen vuosi. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulu- kulutus on selkeästi muuttunut laskuun ja tus on kokonaiskulutuksen osalta taas nousemassa, mutta teollisuuden viime kuukausina lasku on jatkunut. osalta on vielä vaikeata ennustaa suuntausta. Muu kulutus on lähtenyt nousuun, mutta on riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttu- jia ovat erillistuotannon voimakas nousu ja tuonnin kasvu ja tuulivoima tuli alas paljon.

Suomen sähköntuotanto ja miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen -kulutus joulukuussa 2012 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 2 791 32,1 18,5 Ydinvoima 2 046 23,5 -0,1 Vesivoima 1 376 15,8 1,3 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 840 9,7 119,5 Tuulivoima 45 0,5 -26,9 Nettotuonti 1 593 18,3 26,6 Sähkön kokonaiskulutus 8 691 100,0 16,5 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 8 505 7,6

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan tammikuu 2011 – joulukuu 2012 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 844 26,8 -10,6 Ydinvoima 22 066 25,9 -0,9 Vesivoima 16 579 19,5 35 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym 5 729 6,7 -41,7 Tuulivoima 492 0,6 2,2 Nettotuonti 17 443 20,5 25,9 Sähkön kokonaiskulutus 85 153 100,0 1,1 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 85 516 0,3

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 5 ABB:lle 100 miljoonan kauppa tasasähköyhteydestä Ahvenanmaan ja manner-Suomen välille BB ja Ahvenanmaan energiayhtiö kentaminen läntiselle Ahvenanmaalle. Tämä Kraftnät Åland Ab ovat allekirjoit- tarkoittaisi sitä, että jopa 80 prosenttia maa- taneet sopimuksen HVDC- säh- kunnan sähkönkulutuksesta voitaisiin kattaa könsiirtoyhteydenA toimittamisesta Ahvenan- tuulivoimalla. ABB:n kehittämä HVDC-tek- maan ja manner-Suomen välille. Noin 100 niikka mahdollistaa tuulella tuotetun sähkön miljoonan euron toimitus parantaa maakun- siirron manner-Suomeen energiatehokkaasti. nan sähkönsaannin luotettavuutta sekä mah- HVDC (High-Voltage Direct Current) eli dollistaa Ahvenanmaan tuulisähkön hyödyn- suurjännitteinen tasavirtatekniikka on ABB:n tämisen mantereen puolella. yli 60 vuotta sitten kehittämä tekniikka, joka ABB ja Ahvenanmaan energiayhtiö Kraft- parantaa sähkönsiirron tehokkuutta pitkillä nät Åland Ab ovat allekirjoittaneet sopimuk- välimatkoilla. ABB sai ensimmäisen HVDC- sen HVDC- sähkönsiirtoyhteyden toimitta- linkin valmiiksi vuonna 1954 ja on toimitta- misesta Ahvenanmaan ja manner-Suomen nut yli puolet maailman HVDC-projekteista. välille. Noin 100 miljoonan euron kauppa si- Suomessa ABB:n jo toteuttamia HVDC-yhte- sältää 160 kilometrin pituisen 100 megawa- yksiä ovat Suomen ja Ruotsin välinen Fenno- tin merikaapelin Ahvenanmaan Jomalan ja Skan sekä Suomen ja Viron välinen Estlink. Naantalin välille sekä konvertteriasemat mo- Tasavirtaa (DC, Direct Current) käytettä- lemmille paikkakunnille. Kokonaisuudessaan essä energiahäviöt ovat pienemmät kuin vaih- Kraftnät Åland investoi sähkönsaannin var- tovirtaa (AC, Alternate Current) käytettäessä. mistamiseksi 125 miljoonaa euroa. Vaihtovirta muunnetaan konvertteriasemalla Siirtoyhteys parantaa Ahvenanmaan ja siirretään vastaanottopisteeseen ilmajoh- sähkönsaannin luotettavuutta. Tällä hetkellä toa tai kaapelia pitkin. Tämän jälkeen virta suurin osa maakunnan sähköstä tuodaan 80 muunnetaan takaisin vaihtovirraksi toisella megawatin vaihtosähkölinkkiä pitkin Ruotsis- konvertteriasemalla ja syötetään vaihtovirta- ta. Uusi siirtolinkki otetaan käyttöön vuonna verkkoon. 2015. Lähes neljännes Ahvenanmaalla käytetys- tä sähköstä on tuotettu tuulivoimalla. Ahve- Yhteyshenkilöt nanmaalla on suunnitelmia kasvattaa tuuli- Jukka Soininen, ABB, voiman osuutta merkittävästi. Esillä on ollut p. 050 33 43616 muun muassa 50 megawatin tuulipuiston ra- Fortum selvittää sähkönsiirtoliiketoi- minnan tulevaisuuden vaihtoehdot

spoo, Suomi, 2013-01-31 07:45 CET. ton. Fortumin Distribution-liiketoiminta- essä oli 1 000 miljoonaa euroa ja vertailu- FORTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE alueen vertailukelpoinen EBITDA viimeisel- kelpoinen liikevoitto 265 miljoonaa euroa. 31.1.2013 klo 8.45. Fortum käynnis- le 12 kuukaudelle vuoden 2012 kolmannen Liiketoiminta-alueen osuus koko Fortumin Etää sähkönsiirtoliiketoiminnan tulevaisuu- neljänneksen päättyessä oli 466 miljoonaa vertailukelpoisesta liikevoitosta oli noin 16 den vaihtoehtojen selvittämisen tavoittee- euroa. %. Sidottu pääoma vuoden 2012 kolmannen naan kasvaa strategiansa mukaisesti vähä- Fortumin näkemyksen mukaan sen säh- neljänneksen päättyessä oli 3 847 miljoonaa päästöisessä sähköntuotannossa, energiate- könsiirtoliiketoiminnassa olisi mahdollisuus euroa. Fortumin Distribution-liiketoiminta- hokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotan- parempaan arvonmuodostukseen toisenlai- alue työllistää noin 900 henkilöä. nossa sekä myynnissä. Tarkasteltavien vaih- sessa liiketoimintarakenteessa. Fortum sen Fortumin toiminnan tarkoitus on tuot- toehtojen joukossa on myös sähkönsiirto- sijaan hakee kasvua ydinosaamisalueillaan taa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tu- liiketoimintojen myynti. Nyt käynnistetyllä vähäpäästöisessä sähköntuotannossa, ener- levien sukupolvien elämää. Yhtiön strategia selvityksellä ei ole vaikutusta Fortumin säh- giatehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuo- perustuu Pohjoismaisen ydinliiketoiminnan könjakeluasiakkaisiin, eikä tarkastelu koske tannossa sekä myynnissä. vahvistamiseen, vakaan tuloskasvun luomi- lainkaan yhtiön sähkönmyyntiliiketoimin- Fortum on Pohjoismaiden suurin säh- seen Venäjällä ja tulevan kasvun perustan taa. Fortum arvioi saattavansa tarkastelun könsiirtoyhtiö ja sillä on yhteensä 1,6 mil- rakentamiseen. päätökseen vuoden 2013 kuluessa. joonaa asiakasta Suomessa, Ruotsissa ja Sähkönsiirto on säädeltyä liiketoimintaa, Norjassa. Distribution-liiketoiminta-alueen Fortum Oyj joka on tarjonnut vakaan, runsaan 8 prosen- liikevaihto viimeiselle 12 kuukaudelle vuo- Helena Aatinen tin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuo- den 2012 kolmannen neljänneksen päätty- Viestintäjohtaja, konserniviestintä

6 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Tutkimus: Suot hidastavat ilmaston lämpenemistä Pohjoiset suot ovat luonnontilaisina huomattavia hiilen varastoja. Ilmaston lämme- tessä soiden kyky sitoa hiiltä todennäköisesti lisääntyy, kertoo kansainvälinen tutki- mus, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston ympäristötieteiden ja metsäekologi- an laitoksen tutkijoita.

uoturpeeseen jatkuvasti kertyvä hiili vähentää ilman hiilidiok- nettoperustuotannon vaihtelu määrää hiilen sitomiskykyä enemmän sidipitoisuutta. Samalla turpeen hajotessa kuitenkin vapautuu kuin suoturpeessa tapahtuva hajoitus. metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu. Luon- Tutkimuskaudella ilmasto viilentyi siirryttäessä keskiajan lämpö- nontilaisenS suon kasvihuonekaasuvaikutus riippuu siis hiilidioksidin kaudelta (noin 800–1400 jKr) pieneen jääkauteen (noin 1500–1850 sidonnan ja metaanin vapautumisen suhteesta. jKr). Samalla soiden pitkäaikaiset hiilikertymät pienentyivät selvästi. Pohjoisiin rahkasoihin keskittyvä uusi kansainvälinen tutkimus Eloperäistä ainetta kertyi myös vähemmän pilvisyyden lisääntyessä, osoittaa, että ilmaston lämmetessä turvetta kerrostuu nopeammin sillä pilvisyys laskee suon perustuotantoa. kuin sitä hajoaa. Suot toimivatkin aiempaa tehokkaampana hiilen Esimerkiksi suopalot, ikiroudan sulaminen, kosteusolojen muu- nieluna. tokset sekä ilmaperäinen typpilaskeuma vaikuttavat lisäksi turpeen – Ilmaston lämpeneminen lisää turvemassaa, mikä taas vuo- kasvuun tulevaisuudessa. Julkaistu tutkimus kuitenkin esittää, että rostaan hiiltä sitoessaan hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastos- pohjoiset suoekosysteemit säilyttävät ilmaston lämpenemistä hillit- langille käännettynä suot toimivat siis negatiivisena palauteilmiönä, sevän hiilitasapainonsa pitkälle tulevaisuuteen. summaa tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäris- tömuutoksen professori Atte Korhola.

Turvetta tuhannen vuoden takaa Lisätietoja: professori Atte Korhola, ympäristötieteiden laitos, Tutkimus perustui laajaan turveaineistoon, joka ulottui noin tuhan- [email protected], puh. 050 415 4528, nen vuoden taakse. Turvetta todettiin kertyvän sitä enemmän, mitä dosentti Minna Väliranta, ympäristötieteiden laitos, pitempi kasvukausi on ja mitä enemmän on yhteyttämisen kannalta [email protected], puh. (09) 191 57823 aktiivista säteilyä. Vastoin aikaisempaa käsitystä suoekosysteemin

Autrosafe Oy aloitti oman hälytysmerkkipylvään valmistamisen viime vuonna v- 2012. Autrosafe Oy:n hälytysmerkkivalopylväitä toimitettiin jo 2012 aikana 4 eri uudisrakennusalukseen Suomessa ja tilauksia 2013 toimi- tuksille on jo sisällä.

Itse hälytysmerkkipylväs ei ole uusi tuote Autrosafe Oy:n toimitusjohta- ja Mikko Haapalaiselle. Ollessa aikoinaan -85 – 95 ennen Autrosafe Oy:n perustamista Akkuteollisuus Oy / Marine palveluksessa, Akkuteollisuus Oy / Marine yhtiöitettiin omaksi yhtiöksi 1992 ja nimi muuttui AT-Marine Oy:ksi. Jo 1980 loppupuolella aloitettiin jo silloin kotimaisen hälytysmerkkipylväi- den valmistus. Kun Haapalainen 1995 perusti Autrosafe Oy:n, niin muotit joilla hälytysmerkkivalopylväiden kuvut valmistettiin polykarbonaatista, jäivät AT-Marine Oy:n haltuun. Koska Autrosafe Oy on ollut vuodesta 2001 alkaen Autrosafe OY:n sisarfirma emoyhtiö Coperturan Oy:n kautta, niin se mahdollisti muottien oston AT-Marine Oy:ltä Autrosafe Oy:lle.

Itse perusrakenteet hälytysmerkkipylväässä ovat säilyneet, mutta kulunei- den vuosien aikana valotekniikka on muuttunut paljon. Autrosafe Oy suun- nitteli kupujen valaistuksen uusiksi, Led tekniikka otettiin käyttöön 2012. Led piirikorttilevy jolla kolmiokuvut valaistaan sisältää kaksi eri elektroniik- ka piiriä joissa molemmissa on 2 x 1 W ledit. Uuden ledikortin valoteho 2 x 2x1W ledeillä on erittäin hyvä, ennen käytettiin 2 x 15W hehku- lamppuja. Uusi Leditekniikka on käyttäjäystävällinen, lähes huoltovapaa.

Autrosafe Oy P. (09) 270 90 120 [email protected] Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA F. (09) 270 90 129 www.autrosafe.fi

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 7 Sähkön varastoinnin tarve kasvussa - uudet teknologiat vastaavat tarpeeseen hitaasti iime vuosi oli vesivoimatuotannon kannalta ennätyksellinen. Runsai- den sateiden seurauksena vesivoi- Vmalaitokset tuottivat sähköä 45 prosenttia edellisvuotista enemmän. Vesivoimalla tuo- tettiin sähköä noin viidesosaa kulutetusta sähköstä, mikä mahdollisti kivihiilen kulu- tuksen vähentämisen 35 prosentilla. Vesi- voimalla on myös turvattu sähköntuotantoa ydinvoimalaitosten tilapäisten huoltotöiden aikana. Sähkön tuonti Pohjoismaista Suomeen yli kolminkertaistui viime vuonna edellis- vuodesta. Ruotsin tuottamasta sähköstä puolet ja Norjan sähköstä lähes kaikki tuo- tetaan vesivoimalla. Sähkö-markkinoilla pohjoismainen vesivoima nähdään ”isona akkuna” ja uskotaan, että pohjoismaisen vesivoiman kysyntä Keski-Euroopan säätö- voimamarkkinoilla tulee kasvamaan. Tämä tulee nostamaan vesivoiman arvoa, kun sen merkitys kasvaa vesivoiman säädettävyyden ansiosta. – Tarve sähkön varastointiin kasvaa sää- tövoiman tarpeen kasvun rinnalla valtavas- ti kaikkialla, sanoo VTT: n tutkija Veikko Kekkonen. Norjan suuriin vesialtaisiin pe- rustuva sähkön tuotanto mahdollistaa tu- levaisuudessa yhä enemmän sähkön vientiä Keski-Euroopan rahakkaimmille markki- noille. Se merkitsee sitä, että säätövoiman hinta nousee myös Suomessa. Kysynnän ja hinnan kasvun myötä sähkövarastojen kan- nattavuus hieman paranee, mutta ei riittä- västi. Säätövoiman tuotantoa varten pitää rakentaa uusia voimalaitoksia ja sen lisäksi kovalla hinnalla pakottaa sähkön kulutusta Runsaiden sateiden ansiosta vesivoimalaitokset tuottivat sähköä viime joustamaan, arvioi Kekkonen tulevaa säätö- vuonna peräti 45 prosenttia edellisvuotista enemmän. Vesivoimalla voiman kapasiteettitarvetta tilanteessa, mis- tuotettiin lähes viidesosa kulutetusta sähköstä, mikä on selvästi keski- sä uusia sähkön laajamittaisen varastoinnin määräistä vuosituotantoa enemmän. Sateiden seurauksena syntyvien teknologioita ei ole käytettävissä. tulvavahinkojen ehkäisemiseksi voimalaitokset joutuvat käyttämään Sähkön varastointi ohijuoksutuksia. Esimerkiksi Kemijoen voimalaitosten ohi juoksute- sähköjärjestelmän kannalta taan yli sadan tuhannen kotitalouden sähkönkulutuksen verran sähköä välttämätön vuodessa. Ohijuoksutuksia voitaisiin estää varastoimalla vettä sähkön tasaiseen Sähkön varastointi on sähköjärjestelmän tuotantoon. Sähkön vaihteleva tuotanto ja kaiken aikaa muuttuva toimivuuden kannalta välttämätöntä, kos- kulutus eivät kohtaa toisiaan, kun toistaiseksi sähkön laajamittaiseen ka tuotannon ja kulutuksen pitää olla koko varastointiin ei ole kyetty kehittämään kaikkialle soveltuvaa taloudelli- ajan tasapainossa. Perinteisesti vesivoimal- sesti kannattavaa varastointiteknologiaa. Vaihtelevan tuuli- ja aurinko- la on tämän tasapainon turvaamisessa ol- voiman lisääntyminen tulee kasvattamaan säätövoiman tarvetta ja siitä lut tärkeä rooli. Kun vaihtelevan uusiutuvan seuraavaa sähkön varastoinnin ongelmaa nykyisestään. Laajamittaisen sähkön osuus koko sähköntuotannosta kas- sähkön varastoinnin tarve on noussut säätövoiman tarpeen kasvaessa vaa, tarvitaan lisää säätövoimaa sekä jousto- energiapoliittisen keskusteluun. ja tuotantoon että kulutukseen.

8 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Esimerkiksi Espanjassa aurinko- ja tuu- toistaiseksi sähkön varastointiin ole kyetty erilaisia teknologioita mukaan lukien sähkö- livoimalat voivat suotuisissa olosuhteissa kehittämään kaikkialle soveltuvaa ratkaisua. kemialliset menetelmät, kuten akut. tuottaa jopa enemmän sähköä kuin koko Vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman lisään- – Nykypäivän akkuteknologiat eivät ole maa kuluttaa. Mutta kun yöllä ei aurinko- tyminen tulee kasvattamaan sähkön varas- taloudellisesti vielä kannattavia, jos tarvitaan sähköä synny eikä tuulimylly pyöri tyynellä, toinnin ongelmaa nykyisestään. säätövoimaa esimerkiksi sähköverkon vika- miten hetkellinen ylijäämäsähkö voitaisiin Energian varastointiteknologian kehit- tilanteissa, pitkäaikaisessa ja korkeatehoises- varastoida? Tätä sähkön varastoinnin tekno- tämistä sähkötekniikan professori Jarmo sa energiantarpeessa, muistuttaa Laitinen. logista ratkaisua on etsitty jo vuosia tutki- Partanen Lappeenrannan yliopistosta pi- Akkuteollisuuden mahdollisuuksien toi- muslaitoksissa eri puolilla maailmaa, mutta tää tärkeänä energiapoliittisena kysymykse- mia säätövoiman tuottajana olemassa oleval- läpimurtoa ei toistaiseksi ole tehty. nä. - Näköpiirissä ei ole nyt taloudellisesti la teknologialla arvioidaan olevan vielä ajal- Samanlaista sähkön raaka-aineen, veden kannattavia ratkaisuja suurvarastoinnille, pi- lisesti kaukana. Kaupallisesti laajamittaiseen ylituotantoa on ollut myös Kemijoen vesis- kemmin syntyy pieniä hajautettuja akkuihin säätöön arvioidaan tarvittavan ainakin vii- töalueella. Viime vuonna lokakuun loppuun perustuvia varastoja, arvioi Partanen. mennessä jouduttiin juoksuttamaan vettä Partanen muistuttaa, että suurien ener- tulvaluukuista Perämereen voimalaitosten giamäärien varastointi on taloudellisesti koneistojen ohi jo 500 GWh, mikä vastaa lä- kannattavaa toistaiseksi varastoimalla vesi- hes 115 000 kotitalouden sähkönkulutusta voimalaitosten käyttämää vettä altaisiin tai vuodessa. Energiavarastoille nähdäänkin nyt käyttämällä sitä pumppuvoimalaitoksissa. olevan selkeä markkinarako, jonka tulisi olla Toinen tapa varastoida sähköä veteen on ve- teknologisesti toimiva, taloudellisesti kan- den lämmittäminen lämmitysvesivaraajiin, nattava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. jolloin varastointiaikajakso on tällöin kuiten- Sähkön säätövoiman turvaamiseen liittyväs- kin selvästi allasvarastointia lyhempi. tä varastointikysymyksestä on tullut keskei- Sähkön varastoinnissa professori Jarmo nen osa energiapoliittista keskustelua. Partanen näkee kaksi peruskysymystä ku- Vesialtaan käyttö sähkön varastoijana on ten sähköenergiajärjestelmässä muuten- yleisin sähkön varastointimenetelmä maail- kin; tehon ja energian määrä. - Tehoakuilla massa. Suomessa sähkön varastoijina ovat ja super-kondensaattoreilla voidaan nykyisin toimineet Lokan ja Porttipahdan kaltaiset taloudellisesti kannattavasti rajoittaa tai ai- säännöstelyaltaat, joissa on 1,5 TWh:n edes- kaansaada lyhytaikaisia tehopiikkejä esimer- tä varastoitua energiaa. kiksi liikenne- ja työkonekäytössä. Monissa Euroopan maissa kuten Itäval- Partanen laskee akuissa varastoidun lassa ja Portugalissa on käytössä pumppu- energiayksikön hinnaksi 10-12 snt/kWh, voimalaitoksia, joiden toimintaidea perus- kun akkujen hinta on nykyisin 500-1000 €/ tuu veden nostoon halvan energian aikana kWh ja otetaan huomioon akkujen ikä, hyö- laitoksen yläpuolella olevaan altaaseen, jos- tysuhde, latauskerrat ja ympäristön lämpöti- ta vettä juoksutetaan kalliin energian aikana la. - Tämä tarkoittaa käytännössä, että säh- sähkön tuotantoon. Pumppu-voimalaitoksia kön akkuvarastointi on taloudellisesti kan- on Euroopassa useita kymmeniä ja useita nattavaa vain lyhytaikaisten huippujen leik- uusia on rakenteilla mm. Portugaliin, Itäval- kaukseen, selventää Partanen. taan, Sveitsiin, Romaniaan ja Saksaan alueil- Partanen korostaa kuitenkin, että ak- le, joissa on suuria korkeuseroja. Maailman- kujen hintakehitys on ollut aleneva ja näin laajuisesti pumppulaitoksien yhteenlasketun tullee tapahtumaan myös jatkossa. - Kun ja tehomäärän arvioidaan olevan noin 130 000 jos energiayksikön varastointikustannus saa- MWh luokkaa. daan puristettua tasolle 1-2 snt/kWh, niin – Pumppuvoimaloita vaivaa heikko hyö- akkuvarastoista tulee joka paikan tuotteita ja tysuhde, koska energiaa häviää liikaa varas- ne mullistavat energiamarkkinoita radikaa- tosyklin aikana, sanoo Kekkonen. Pump- listi, ennakoi Partanen. pulaitoksissa tarvitaan suuri korkeusero ja altaalle valmis luonnonkuoppa, jonka voi Sähkön suurvarastointiin täyttää ketään häiritsemättä. Ja kun suurista soveltuvan akkuteknologian vesialtaista on aina joillekin haittaa, vastus- käyttöönotto vie aikaa tus on äänekästä, sanoo Kekkonen. Entinen Akkuteollisuus Oy on nykyisin osa Aurinko- ja tuulivoiman maailmanlaajuista EnerSys -konsernia, joka lisääminen kasvattavat on energian varastointiratkaisuja kuten ak- varastoinnin tarvetta kuja teollisiin sovelluksiin valmistava ja ke- hittävä yhtiö. EnerSys Europe Oy:n markki- Sähkön varastointiteknologian kehitystyö- nointijohtaja Anssi Laitisen mukaan ener- tä tehdään laajalla rintamalla maailmalla. gian varastointi eri muodoissa tulee olemas- Sähkön vaihteleva tuotanto ja kaiken aikaa sa tärkeässä roolissa tulevaisuuden sähkö- muuttuva kulutus eivät kohtaa toisiaan eikä verkkoliiketoiminnassa. Kehityskohteena on

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 9 on varastoitu maanpinnan alle jo kymmeniä vuosia, muistuttaa professori Mikael Rinne Aalto yliopistosta. - Kallioperän käyttö öljyn varastointiin on ollut suurta erityisesti poh- joismaissa, kuten myös lämmön varastointi kallioon porareikämenetelmällä. Paineilman ja maakaasun varastointi on maailmanlaa- juisempaa, eikä menetelmiä ole käytetty niin paljon Suomessa, toteaa Rinne. Sähkön muuttaminen erilaisiksi kemi- allisiksi vedyn kaltaisiksi yhdisteiksi ja nii- den muuttaminen takaisin sähköksi on yk- destä kymmeneen vuotta. Akkuteollisuu- nin puute. - Energian varastoinnissa yhtei- si laajasti tutkimustyön alla oleva kysymys. denkaan piirissä ei olla vielä vakuuttuneita set standardit tekisivät tuotekehittelystä te- - Nykyisin haasteena on prosessien huono siitä, että, onko akkuteknologia edes sopiva hokkaampaa. Tämä voisi lisäksi nopeuttaa hyötysuhde, mutta jos sähköä tulevaisuu- teknologia laajamittaisen säätösähkön varas- markkinoille tuotavien komponenttien ja dessa voidaan tuottaa hyvin edullisesti ja tointiin. tuotteiden hintojen laskua, sanoo Laitinen. lähes rajattomasti esimerkiksi aurinkopa- Laitinen näkeekin olemassa olevan ak- Samalla on tärkeää muistaa, että energian neeleiden avulla, niin tällöin tällainen säh- kuteknologian soveltuvan parhaiten tässä varastointi on hyvin laaja käsite, ja se sisältää kön varastointimuoto voi olla taloudellinen vaiheessa parhaiten lyhytaikaisena puskuri- valtavan määrän ratkaisuja ja potentiaalisia ratkaisu tehotasapainon hoitamiseksi. Mutta varastona tuuli- ja aurinkovoiman kaltaises- käyttöalueita, mikä tekee standardoinnista ei siis vielä tänään, sanoo professori Jarmo sa vaihtelevan sähkön tuotannossa. haastavaa. Lisäksi maakohtaiset erot han- Partanen. – Uusiutuvien energianlähteiden käyt- kaloittavat yhteisymmärryksen löytämistä, Tutkija Veikko Kekkonen on samoilla töönotossa, käyttöhuippujen tasaamisessa muistuttaa Laitinen. linjoilla. Kehitteillä olevien sähkön varas- sekä voimantuotannon laatuun ja luotetta- tointiteknologioiden taloudellista hyötysuh- vuuteen liittyvissä ratkaisuissa aktiivista osaa Monia teknologioita detta Kekkonen pitää huonona, koska niihin näyttelevät akut voidaan nähdä varteenotet- tutkimuksen kohteena sitoutuu suuria pääomia. tavana mahdollisuutena, kuvailee Laitinen. Tutkimustyötä on tehty myös sähkön On arvioitu, että akuilla voitaisiin hoi- Satojen megawattien teholuokan varastoin- varastointiin suprajohtavassa renkaassa taa paikallisia kiinteistöjä ja kaupunginosia tiin on kehitetty paineilman käyttöön perus- SMES-varastoissa (superconductive ener- muutaman megawatin akkukonteilla. Tu- tuva CAES-varastointijärjestelmä (compres- gy storage). Sähkö kulkee suprajohteissa il- levaisuudessa häiriötilanteita varten isoil- sed air energy storage), jossa ilma paineiste- man vastusta. Kehitystyö on hidastunut, kun la kiinteistöillä ja kaupunginosilla voisi olla taan ja varastoidaan lämpimänä esimerkiksi suprajohtavuus toimii vain erittäin kylmissä sähkövarastokontteja ja keskustaajamissa in- käytöstä poistettuun kaivokseen. Paineil- vähintään 160 celsius-asteen pakkasolosuh- tegroituja sähköautojen akkuvarastoja, jot- mavarasto varastoi ilman pumppauksessa teissa. Jäähdyttäminen näin kylmiin olosuh- ka toimivat varavoimana sähkön tuotannon muodostuvaa lämpöä kaivoksen kivimas- teisiin vaatii paljon energiaa. Nyt tutkimuk- häiriötilanteissa. saan. CAES-varastoinnin heikkoutena pide- sen painopiste on löytää materiaalia, jossa – Esimerkiksi sairaalan sähköntarve tään sen huonoa hyötysuhdetta, kun lämpö suprajohtava varastointi toimisi lämpimim- voitaisiin täyttää hybridiratkaisulla, jossa häviää ilmaa puristettaessa kovempaan pai- missä olosuhteissa. hyödynnettäisiin aurinko- ja tuulivoimaa, neeseen. Suprajohtavien energiavarastojen Par- energian varastointia akkupankilla sekä säh- Paineilma-akuissa on sama ongelma tanen sanoo olleen lupaavia jo vuosikym- köverkon virtaa. Kun tulevaisuudessa älyk- kuin kemiallisissa prosesseissa eli huono menet. - Teknologinen läpimurto, joka pu- kään sähköverkon mallia kehitetään lisää, hyötysuhde, kommentoi Partanen. - Mutta dottaisi kustannukset monta kertaluokkaa kaupunginosien asukkaiden sähköajoneuvot jos sähköä saadaan rajattomasti, niin myös alemmaksi antaa edelleen kuitenkin odottaa voitaisiin kytkeä tähän järjestelmään ja luo- ne voivat olla myös ratkaisumalli tehotasa- itseään, muistuttaa Partanen. da näin huomattava varmuusvarasto ajoneu- painon hoitamiseksi. Investointikustannuk- vojen ollessa poissa käytöstä vaikkapa yöai- set määräävät tällöin niiden kilpailukyvyn. kaan, visioi Laitinen. Myös kallioperää voidaan käyttää energi- Lisätietoja: Sähkön varastointiteknologian kehi- an varastointiin monilla tavoilla. - Energian- Veikko Kekkonen, tutkija, tystyötä hidastaa Laitisen mukaan yhteisen tuotantoon käytettäviä polttoaineita, kuten [email protected] eurooppalaisen tahtotilan ja standardisoin- öljyä, kaasuja ja lämpöenergiaa sellaisenaan

10 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Metso toimittaa bioläm- Metso to supply bio- pökeskuksen kaukoläm- mass-fired heating plant mön tuotantoon Savon for district heat produc- Voimalle Leppävirralle tion to Savon Voima in

Metson biolämpökeskustoimitus lisää vihreän ener- Finland gian tuotantoa Savon Voiman strategian mukaisesti Metso’s biomass-fired heating plant delivery will etso toimittaa biolämpökeskuksen kaukolämmön tuotan- increase the production of green energy in line with toon Savon Voima Oyj:lle Leppävirralle. Investoinnin jäl- Savon Voima’s strategy keen Leppävirran kunta saa entistä enemmän uusiutuvilla polttoaineillaM tuotettua kaukolämpöä Savon Voiman bioenergiaohjel- etso will supply a biomass-fired heating plant for district man mukaisesti. Uuden biolämpökeskuksen myötä öljyn käyttöä vä- heat production to Savon Voima Oyj in Leppävirta in Fin- hennetään merkittävästi. Lämpökeskus otetaan käyttöön loppuvuo- land. Following the investment, the municipality of Lep- desta 2013. Tilauksen arvo on noin 9 miljoonaa euroa. pävirtaM will have access to more district heat generated using renew- Metson toimitus on avaimet käteen -toimitus sisältäen prosessi- able fuels, in accordance with Savon Voima’s bioenergy program. The laitteet, rakennukset ja asennustyöt sekä maanrakennustyöt. Toimi- new heating plant will significantly reduce the consumption of oil. The tukseen kuuluu myös Metson savukaasupesuri. Valmistuttuaan laitos plant will go on stream in late 2013. The value of the order is approxi- tuottaa kuumaa vettä Leppävirran kunnan kaukolämpöverkkoon ja mately EUR 9 million. sen lämpöteho on 8 MW. Polttoaineena laitos käyttää lähiseudulta Metso’s turnkey delivery will include process equipment and hankittavaa puupohjaista biomassaa kuten metsähaketta ja turvetta. buildings as well as installation and construction work. The delivery ”Valitsimme Metson uuden laitoksemme toimittajaksi, koska meil- will also include Metso’s flue gas scrubber. Once completed, the plant lä on Metson kanssa takanamme pitkä ja toimiva yhteistyö aikaisem- will have a heat output of 8 MW and it will produce hot water for the missa laitostoimituksissa, viimeisimpänä Suonenjoelle toimitettu sa- district heating network of the municipality of Leppävirta. The plant mankokoinen laitos. Metson ratkaisu oli myös kokonaistaloudellisesti will be fired by wood-based biomass sourced locally, such as forest edullisin”, toteaa Savon Voiman projektipäällikkö Hannu Lipsanen. residue and peat. ”Haluamme olla luotettava kumppani viemään eteenpäin Savon “We chose Metso as the supplier of our new plant because we have Voiman kestävän kehityksen mukaisia kotimaisia polttoaineita hyö- a long history of successful cooperation with Metso during previous dyntäviä hankkeita. Leppävirran hanke on meille erittäin tärkeä. Toi- plant deliveries, the latest of which was the delivery of a plant of the mitamme laitoksen, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä same size to Suonenjoki. Metso’s solution also offered the best over- ja on energiatehokas ratkaisu kaukolämmön tuotantoon”, vahvistaa all economy,” says Savon Voima’s Project Manager Hannu Lipsanen. lämpölaitosten myynnistä vastaava Teemu Koskela Metsosta. “We want to be a reliable partner in advancing Savon Voima’s sus- Tilaus sisältyy Metson Massa, paperi ja voimantuotannon vuoden tainable projects that use domestic fuel. The Leppävirta project is very 2012 neljännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. important for us. We will supply a plant which will reduce the use of Savon Voima Oyj on sähkö- ja lämpöpalveluja tuottava ja markki- fossil fuels and provide an energy efficient solution for district heat noiva suomalainen energiayhtiö. Reilun 211 miljoonan euron liikevaih- production,” confirms Teemu Koskela, in charge of the sales of bio- dollaan (2011) yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen heat plants at Metso. myyjiin. Myös energia-alan työnantajana yhtiö on merkittävä. Savon The order is included in Metso’s Pulp, Paper and Power fourth Voima tarjoaa työtä noin 170 alan ammattilaiselle. Vuosia kestänyt quarter 2012 orders received. määrätietoinen panostus päästöttömään energiantuotantoon on nos- tanut lämmön tuotannossa bioenergian osuuden yli 80 prosenttiin. Metson massa-, paperi- ja voimantuotantoammattilaiset ovat erikois- tuneet prosesseihin, koneisiin, laitteisiin, palveluihin, paperikoneku- doksiin ja suodatinkankaisiin. Tarjontamme ja kokemuksemme kat- tavat prosessin koko elinkaaren: uudet tuotantolinjat, uudistukset ja palvelut.

Lisätietoja: For further information: Teemu Koskela, myyntijohtaja, Lämpölaitosliiketoiminta, Voimantuotanto-liiketoimintalinja, Sales Director, Bioheat business, Power business line, Metso, puh. 050 400 8721, Tel. +358 50 400 8721 Risto Juutinen, johtaja, Lämpölaitosliiketoiminta, Voiman- tuotanto-liiketoimintalinja, Director, Bioheat business, Power business line, Metso, puh. 040 590 8062, Tel. +358 40 590 8062 Savon Voima’s Leppävirta biomass-fired heating plant, 3D view.

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 11 Wärtsilä to supply large gas fuelled power plant to American utility in state of Oregon The global trend in power generation is moving towards greater flexibility and increased efficiency. The natural gas fuelled Wärtsilä 50SG engines offer high efficiency and the needed operational flexibility to be able to accommodate and control rapidly changing input levels of renewable energy sources to the system.

ject and the power plant in Texas will be the first power plants in the USA using Wärtsilä 50SG engines.

The Wärtsilä 50SG engine

The Wärtsilä 50SG is a four-stroke, spark- ignited gas engine operating on the Otto cy- cle and incorporating the lean-burn princi- ple. It has been designed using the proven gas technology used in the smaller Wärtsilä 34SG engine. An important feature of this engine is its exceptionally high power plant net electrical efficiency rating at high ambi- ent temperatures - more than 50 percent in combined-cycle mode. The lean-burn gas engines (SG) feature ärtsilä, a leading global supplier ”The global trend in power generation port admission of gas, a pre-chamber with of flexible and efficient power is clearly moving towards greater flexibility controlled gas flow, as well as individual cyl- plant solutions, has received an and increased efficiency, and this order is yet inder control of the gas charge and ignition Worder to supply the generating sets and re- another example. As utilities continue to in- timing. This choice of concept, along with lated auxiliary equipment for a new power tegrate increasing levels of renewable power extensive research in combustion and com- plant being built near Clatskanie in the state into their systems, the old traditional pow- bustion control, has made it possible to el- of Oregon, USA. er plants are simply not capable of reacting evate the efficiency from 40 per cent to more The Port Westward Unit 2 plant is being quickly enough. Additionally, the Wärtsilä than 48 per cent in the bigger engine mod- built for Portland General Electric Compa- gas fuelled solutions feature low emissions, els. The combination of high efficiency and ny, an investor owned utility. It will be pow- and this combination of flexibility, efficien- low emissions makes the 50SG a technology ered by 12 Wärtsilä 50SG natural gas fuelled cy, and environmental sustainability is very leader in today’s energy market. engines with an electrical output of approxi- much in demand,” says Wayne Elmore, Re- mately 220 MW, and is scheduled to be fully gional Director, Power Plants Sales, Wärtsilä operational by 2015. North America. For further information The Wärtsilä 50SG gas engine will allow To date, Wärtsilä has delivered power please contact: Portland General Electric to have the opera- plants to the United States with a total out- Wayne Elmore tional flexibility to quickly respond to vari- put of more than 2,000 MW. Wärtsilä has an Regional Director, Power Plants Sales able input levels of wind and hydro power to extensive reference list of power plant instal- Wärtsilä North America. the system. Flexibility and high net electrical lations in the USA, including recent orders Tel. +1 678 427 0125 efficiency are salient features of the Wärtsilä for power plant projects in Texas, California [email protected] 50SG units. and Alaska. The Port Westward Unit 2 pro-

12 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen kokonaisval- taista ja voimakasta ilmasto- ja energiastrategiaa

uomen Ilmastopaneeli peräänkuu- Sähkön ja lämmön luttaa tänään julkistamassa selvityk- yhteistuotantoa ja kannusteita sessään kustannustehokkaita kansal- pientuotantoon lisiaS ohjaustoimia päästöjen vähentämiseksi päästökaupan ulkopuolisella sektorilla sekä Ilmastopaneeli korostaa, että sähkön ja läm- maaperän- ja metsienkäytössä. Suomen on mön yhteistuotanto on vähäpäästöisempi paneelin mukaan tehostettava myös energia- tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys kuin ja materiaalitehokkuutta, jotta tavoite vähä- yleisesti tiedostetaan eikä maalämpöratkai- päästöisestä Suomesta on saavutettavissa. suilla pitäisi heikentää yhteistuotannon pii- Paneelin energiajärjestelmien päästövä- rissä olevien kaukolämpöalueiden kehitys- hennyksiä koskeva raportti koostuu kolmes- mahdollisuuksia. Sähkön ja lämmön yhteis- ta raportista ja yhteenvedosta, joilla kartoi- tuotannossa on kuitenkin syytä siirtyä halli- tetaan tietoa pian käynnistyvään pitkän ai- tusti kohti suurempaa uusiutuvan energian kavälin ilmasto- ja energiastrategiatyöhön. osuutta. ”Suomen olisi vaikutettava EU:n ilmas- Rakennuskannassa tapahtuvat muutok- to- ja energiapolitiikkaan niin, että päästö- set puolestaan ovat hitaita ja päästöjä vähen- kauppa ohjaa aktiivisesti ilmastotoimiin. netään ensisijaisesti pienentämällä primääri- Päästökaupan riittävän korkea hinta antaisi energiankulutusta. Hajautetut energiajärjes- taloudelle vahvan signaalin, jonka perusteel- telmät rakennetussa ympäristössä ovat kui- la eri aloilla voidaan suunnitella muun mu- tenkin maailmalla nopeasti kasvava markki- assa uusiutuvan energian käytön lisäämistä na-alue, johon Suomen on pyrittävä mukaan ja energiatehokkuuden parantamista. Tämä luomalla toimivat kotimarkkinat. vahvistaisi taloutta koko Euroopassa. Kun ”Yhteiskunnan pitäisi kannustaa uusiu- päästökaupan hinta on kohtuullisella tasolla, tuvien energioihin perustuvaan pientuotan- olisi kotimaiset tukitoimet fossiilisten polt- toon tekemällä se mahdollisimman vaivat- toaineiden vähentämiseksi kohdennettava tomaksi hajautetuissa energiajärjestelmissä. päästökauppasektorin ulkopuolelle todel- Rakennuksia, hajautettua energiantuotantoa listen päästövähennysten aikaansaamiseksi”, ja koko energiajärjestelmäämme on tarkas- summaa VTT:n tutkimusprofessori Ilkka teltava kokonaisuutena”, tutkimusprofessori Savolainen selvityksen viestin poliittisille Miimu Airaksinen VTT:ltä korostaa. päättäjille. ”Energiajärjestelmän suunnittelussa on tehokkaan päästöjen vähentämisen lisäksi Biomassan ja bioenergian turvattava riittävä oma, vähäpäästöinen säh- laskentasääntöjen muutoksiin köntuotantokapasiteettierityisesti talviaika- varauduttava na”, professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta muistuttaa ja lisää, että kysynnän hintajous- Ilmastopaneelin mukaan Suomen olisi va- toon olisi kiinnitettävä huomiota kaikilla rauduttava varautua siihen, että bioenergian sektoreilla ja tuotava pörssin hintasignaalit ja biomassan käyttöä koskevia kasvihuone- suoraan tai jopa jyrkennettynä kuluttajille kaasupäästöjen laskentasääntöjä muutetaan EU:n ohjeissa tai kansainvälisissä sopimuk- Selvityksen raportit löytyvät sissa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Ilmastopaneelin verkkosivuilta: muutoksiin ovat rajalliset. http://www.ilmastopaneeli.fi/. Muutokset päästöjen laskentasäännöissä saattavat merkitä sitä, että metsäbiomassan käytössä on otettava huomioon esimerkik- Lisätietoja si käytön aiheuttama muutos ekosysteemin Raportteja koskevat kysymykset: Tutkimusprofessori hiilitaseeseen ja muutoksen aikakehitys. Ai- Ilkka Savolai- , VTT, puh. 040 595 0325, hepiiristä käydään laajaa kansainvälistä tie- nen [email protected] teellistä keskustelua. Koska metsä on kes- Professori , Aalto-yliopis- keinen osa Suomen teollisuuden ja energi- Sanna Syri to, puh. 050 599 3022 antuotannon resurssipohjaa, metsän käytön [email protected] strategioiden olisi oltava niin vankkoja, että Tutkimusprofessori ne kestävät myös päästöjen laskennan muu- Miimu Airaksi- , VTT, puh. 040 770 4832, tokset. nen [email protected]

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 13 Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteiksi

Biokaasulaitosten lopputuotteita voidaan käyttää kasviravinteina maataloudessa. Bio- kaasuprosessit parantavat ravinteiden käyttökelpoisuutta ja vähentävät jätemateriaalien sisältämiä taudinaiheuttajia. Hyvä sato varmistetaan tuotteille sopivilla levitystavoilla.

aa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yh- Nesteet sijoitetaan – kiinteät mullataan dessä Eviran ja VTT:n kanssa tutkinut biokaasulaitosten lopputuotteiden käyttöä kasviravinteina maataloudessa. Orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen pitoisuudet vaih- ErilaisilleM tuotteille haettiin oikeita käyttötapoja sekä selvitettiin nii- televat valmistuserän sisällä, joten satovaste on herkempi olosuh- den kemiallista ja mikrobiologista laatua. Tutkimustuloksia esiteltiin teiden muutoksille kuin mineraalilannoitteita käytettäessä. Tutkija tänään Kestävästi kiertoon -seminaarissa Säätytalolla. Kapuinen suositteleekin täydentämään orgaanisella lannoitevalmis- teella tehtävää lannoitusta mineraalilannoitteella. Biokaasuprosessilla typpi käyttökelpoiseksi Käytössä on huomioitava myös lannoitevalmisteiden koostu- muksen erot kasvien tarpeiden mukaisesti. Lannoitevalmisteiden käyttökelpoisuus kasveille riippuu tuotannon – Paras sato saadaan käyttämällä kullekin tuotteelle parhaiten raaka-aineista ja prosesseista. Typpi voi olla lannoitevalmisteissa nit- soveltuvia levitysmenetelmiä. Nestemäiset tuotteet tulisi levittää si- raatti- tai ammoniumtyppenä, liukoisena orgaanisena typpenä tai joitusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Kiinteät tuotteet tulisi liukenemattomana orgaanisena typpenä, joista viimeksi mainittu on mullata välittömästi pintalevityksen jälkeen haihtumisesta johtuvien käytännössä kasveille käyttökelvotonta Suomen sääolosuhteissa. ammoniakkitappioiden minimoimiseksi, Kapuinen kehottaa. – Biokaasuprosessissa mädätys parantaa orgaanisen typen käyt- tökelpoisuutta muuttamalla sitä ammoniumtypeksi. Silloin se on no- Oikeilla prosesseilla vähennetään riskejä peammin kasvien käytettävissä, kertoo erikoistutkija Sanna Mart- tinen MTT:stä. Lopputuotteiden hygieenistä laatua ja haitallisuutta kasveille mitat- Kullekin käyttökohteelle valitaan sopiva lannoitevalmiste. Silloin taessa ilmeni, että biokaasulaitosten prosessit tuhoavat tehokkaasti typpi vapautuu kasvin käyttöön oikeaan aikaan. – Esimerkiksi ohra raaka-aineiden sisältämiä ihmis-, eläin- tai kasviperäisiä taudinai- käyttää runsaasti typpeä kasvukauden alussa ja kevätvehnä hieman heuttajia. hitaammassa tahdissa, Marttinen sanoo. Tuotteista analysoitiin myös raaka-aineista peräisin olevia haital- MTT:n vanhempi tutkija Petri Kapuinen korostaa, että lannoi- lisia kemikaalijäämiä. Tutkittujen lannoitevalmisteiden peltokäytöstä tevalmisteille kannattaa valita analyysimenetelmä, joka kuvaa liukoi- aiheutuva haitallisten kemikaalien kuormitus oli pääsääntöisesti sa- sen typen käyttökelpoisuutta kasveille. Tuloksen perusteella lannoi- maa suuruusluokkaa kuin ilmalaskeumasta tuleva kuormitus. Biotes- tevalmiste on helppo annostella. Tällä hetkellä lannoitevalmisteiden teissä lannoitevalmisteet eivät olleet myrkyllisiä kasviravinnekäyttöä liukoinen typpi määritellään lannoitevalmistelain edellyttämällä me- vastaavissa pitoisuuksissa. netelmällä, joka on pääsääntöisesti 1:5 vesiuutto. Liukoisen typen Lannoitevalmisteita jätemateriaaleista tuottavia prosesseja tulisi käyttökelpoisuutta kasveille kuvaisi paremmin väljemmällä uutto- kehittää siten, että ne poistaisivat myös kemikaaleja entistä tehok- suhteella (1:60) tehty vesiuutto. kaammin. – Jakaisin silti vastuuta koko yhteiskunnalle. Kemikaalien asial- liseen käyttöön ja hävittämiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne eivät päätyisi biojätteisiin ja jätevesiin, Marttinen muistuttaa.

Lisätietoja: Erikoistutkija Sanna Marttinen, MTT, puh. 029 531 7499, [email protected] Teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää, MTT, puh. 029 531 7285, [email protected]

14 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 400 kilovoltin sähköasemilla ja voimajohdoilla työskentelevän sähkökenttäaltistus ei ylitä raja-arvoja ampereen teknillisessä yliopistossa suosituksiaan, ja altistuksen raja-arvot on tä- TTY:ssä vuonna 2005 käynnistyneen tut- (TTY) on tutkittu ihmisiin indusoi- män mukaisesti uudemmissa direktiiviehdo- kimushankkeen päätavoitteena oli selvittää tuvia virrantiheyksiä 400 kilovoltin tuksissa ilmoitettu kehon sisäisinä sähköken- sähkökentille altistumista ja sen aiheuttamia Tsähköasemilla ja voimajohdoilla työskennel- tänvoimakkuuksina. Tutkimusryhmän mitta- kehon sisäisiä virrantiheyksiä 400 kilovoltin täessä. Tutkimus liittyy parhaillaan käsitte- usmenetelmät eivät kuitenkaan riittäneet ke- sähköasemilla ja voimajohdoilla työskennel- lyssä olevaan EU:n direktiiviehdotukseen hon sisäisten sähkökenttien määrittämiseen. täessä. Kahtena kesänä tehtiin 151 työtehtä- terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähim- – Ulkoinen sähkökenttä aiheuttaa ihmi- vämittausta Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin säh- mäisvaatimuksista. Direktiivin tarkoituksena sen kehoon virran ja sisäisen sähkökentän. köasemilla ja 110, 220 ja 400 kilovoltin voi- on suojata työntekijöitä riskeiltä, joita heidän Virta on mitattavissa, mutta sisäinen sähkö- majohdoilla. Tutkimuksen mittausosuutta on altistumisensa sähkömagneettisille kentille kenttä ei. Se pitää laskea, Korpinen kertoo. rahoittanut Fingrid Oyj. Mittauksissa käytet- mahdollisesti aiheuttaa. Kansainvälisen ioni- Korpisen tutkimusryhmä sai työhönsä tiin uusia menetelmiä, joita hankkeen teolli- soimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP) vahvistusta sähkökenttien laskentaan erikois- suuskumppanit olivat mukana kehittämässä. suosittelemia raja-arvoja käytetään direktii- tuneelta japanilaiselta professorilta, Hiroo viin kirjattavien määräysten pohjana. Taraolta. Vuoden kestäneen Tampereen-vie- – Tutkimusryhmämme tekemät perus- railunsa aikana hän kävi läpi tutkimusryhmän teelliset virtamittaukset ja niistä lasketut ke- mittausaineistoa ja laski kolmiulotteisella ih- hoon indusoituvat virrantiheydet osoittivat, mismallilla kehon sisäisiä sähkökentän voi- Lisätietoja: ettei 400 kilovoltin sähköasemilla ja voima- makkuuksia. Laskelmien tulokset osoittavat, Tampereen teknillinen yliopisto, johdoilla työskenneltäessä vuoden 2004 di- että sähkökentän voimakkuus ihmisen ku- elektroniikan ja tietoliikenneteknii- rektiiviehdotuksen raja-arvo ylittynyt, toteaa doksissa alittaa ICNIRP:n suosittelemat raja- kan laitos tutkimusta johtava professori Leena Korpi- arvot. professori Leena Korpinen, nen TTY:n elektroniikan ja tietoliikennetek- Tamperelaisen tutkimusryhmän mittaus- puh. 040 595 2035, niikan laitokselta. aineistoa ja professori Hiroo Taraon laskelmia [email protected] Direktiivi joutui kuitenkin uuteen käsitte- yhdistävä artikkeli on äskettäin julkaistu Bio- lyyn. Samoihin aikoihin myös ICNIRP päivitti electromagnetics -lehdessä. Fortum investoi uuteen biopolttoaineita käyttävään laitokseen Tukholmassa

ortumin Tukholman kaupungin kans- ruotsalaisen kotitalouden vuosittaista läm- giasta saadaan hyödynnettyä. Biopolttoainei- sa omistama tytäryhtiö Fortum Vär- mönkulutusta. siin perustuvan uuden laitoksen välittömät ja me on päättänyt investoida uuteen Rakennettava uusi CHP-laitos yhdiste- välilliset ympäristöhyödyt ovat merkittävät: Fbiopolttoaineita hyödyntävään sähkön- ja tään Tukholman eteläisen keskusta-alueen globaalit hiilidioksidipäästöt vähenevät noin lämmön yhteistuotantolaitokseen Tukhol- kaukolämpöverkkoon. Kehittyneen lämpö- 650 000 tonnia vuodessa”, sanoo Fortumin man Värtanilla. Investoinnin arvo on noin kattilatekniikan ansiosta laitoksella voidaan Ruotsin lämpöliiketoiminnan, Fortum Vär- 500 miljoonaa euroa, ja se sisältyy Fortumin käyttää monipuolisesti kiinteitä biopolttoai- men toimitusjohtaja Anders Egelrud. tämänhetkiseen käyttöomaisuusinvestointien neita ja vähentää fossiilisten polttoaineiden Fortumin tavoitteena on ilmastoneutraa- ennusteeseen. Uusi laitos korvaa osan nykyi- käyttöä merkittävästi. Uusi laitos käyttää polt- li kaukolämmöntuotanto Tukholman alueel- sestä lämmöntuotannosta ja toimii edulli- toaineenaan metsäbiomassaa. Bioenergian la. Värtanin uuden laitoksen lisäksi Fortum semmalla biopolttoainevaihtoehdolla. Laitos osuus Värtanin laitoksen polttoainekäytössä rakentaa Ruotsiin parhaillaan uutta jätettä lisää Fortum Värmen sähköntuotantoa noin kasvaa nykyisestä 45 %:sta jopa 70 %:iin uu- polttoaineenaan käyttävää yksikköä Bristan kolmanneksella. Uuden laitoksen rakentami- den laitoksen valmistuttua. Investointi täyttää CHP-laitokselle Pohjois-Tukholmaan. Bris- nen alkaa heti, ja sen on suunniteltu valmistu- Fortumin kannattavuuskriteerit hyvin ja sopii tan uuden yksikön arvioidaan valmistuvan van tuotantokäyttöön vuonna 2016. myös yhtiön strategiaan, sillä se mahdollistaa tuotantokäyttöön vuonna 2013. Fortum Värme toimittaa sähköä ja läm- halvempien ja kestävämpien polttoaineiden pöä Tukholman alueelle. Värmen vuosittai- käyttämisen. nen tuotanto on noin 8 300 gigawattituntia ”Kaukolämmöllä on Tukholmassa vahva Lisätietoja: (GWh) lämpöä, 400 GWh kaukokylmää ja asema ja uudella investoinnilla vahvistamme Per Langer, Heat-divisioonan johtaja, 1 500 GWh sähköä. Uuden CHP-laitoksen alueen energiantuotantoa. Investointi sopii Fortum, puh. +46 8 6718383 tuotantokapasiteetti on noin 280 megawattia myös Fortumin strategiaan, jossa sähkön ja Anders Egelrud, toimitusjohtaja, (MW) lämpöä ja 130 MW sähköä. Laitoksen lämmön yhteistuotannolla on keskeinen roo- AB Fortum Värme, tel. +46 8 671 7360 vuosituotannon arvioidaan olevan noin 1 700 li. CHP-teknologian ansiosta resurssitehok- Sophie Jolly, johtaja, sijoittajasuhteet, GWh lämpöä ja 750 GWh sähköä. Lämmön- kuus paranee, koska yhteistuotannossa jopa Fortum, puh. +358 10 45 3255 tuotanto vastaa noin 190 000 keskikokoisen, 90 prosenttia polttoaineen sisältämästä ener-

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 15 Altia rakentaa Koskenkorvan tehtaalle uuden biovoimalaitoksen ehdistötiedote 14.1.2013. Altian Kos- syntyvä ohran kuori, joka polttoteknisesti ja energia- ja ympäristöalan asiantuntijayritys, kenkorvan tehtaan höyryntuotantoon lämpöarvoltaan vastaa olkipolttoaineita. Ra- jolla on monipuolinen kokemus lukuisten rakennetaan 100-prosenttisesti pelto- kennettavassa voimalaitoksessa voidaan polt- uusiutuvia polttoaineita hyödyntävien voi- biomassojenL polttoon soveltuva 10 megawa- taa tulevaisuudessa myös olkea sekä muita malaitosten toteutuksesta ja käytöstä ympäri tin höyryvoimalaitos. Rakennettava voima- uusiutuvia polttoaineita, kuten metsähaketta maailmaa. laitos on tekniikaltaan ja polttoaine-sovelluk- ja ruokohelpeä”, kertoo tehtaanjohtaja Antti Osana projektin toteutusta Koskenkor- seltaan ensimmäinen Suomessa. Investoinnin Snellman. van tehtaan höyryntuotannon liiketoiminta myötä Altia tavoittelee Koskenkorvan tehtaan Kun uusi biovoimalaitos on otettu käyt- siirtyy STEPille 1.3.2013 alkaen. Työntekijät höyryn- tuotannossa jopa 65 prosentin polt- töön, tehtaan nykyinen 20 megawatin voima- (12 henkilöä) siirtyvät STEPin palvelukseen toaineomavaraisuutta ja vähentää näin radi- laitos kunnostetaan ja sen automaatio-tasoa vanhoina työntekijöinä. kaalisti nykyistä turveriippu-vuuttaan. Teh- nostetaan. Vuonna 2015 tehtävällä toimenpi- Koskenkorvan tehdas tuottaa viljaviinaa taan hiilidioksidipäästöt vähenevät lähes puo- teellä myös nykyisen turvetta pääpolttoainee- Altian omien brändien, kuten Koskenkorva leen nykytasosta. naan käyttävän voimalaitoksen polttoaineva- Viinan ja Jaloviinan valmistukseen, sekä tärk- Rakennustyöt aloitetaan alkuvuodesta likoima monipuolistuu. Tehtaan nykyinen kelystä ja rehuja. Tehdas käyttää lähes 200 2013 ja uusi kattila otetaan käyttöön vuo- höyryntuotannon polttoaineomavaraisuus miljoonaa kiloa kotimaista ohraa vuodessa, den 2014 loppupuolella. Kokonaisinvestoin- on noin 20 prosenttia. Talvisin on lisäksi jou- mikä on lähes 15 % Suomen ohrasadosta ja nin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Työ- ja duttu polttamaan raskasta polttoöljyä, mistä yli 30 % kauppaan tulevasta ohramäärästä. elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle voidaan uuden biovoimalaitos-investoinnin uuden teknologian käyttöönottoon noin 1,5 myötä luopua. miljoonan euron investointituen. Hankkeeseen osallistuu useita suomalai- Lisätiedot: ”Voimalaitosratkaisu turvaa kilpailuky- sia alan toimijoita ja se lisää Suomen edellä- Antti Snellman, Koskenkorvan teh- kyisen höyrynsaannin Koskenkorvan teh- kävijämainetta bioenergian hyödyntämisessä taan johtaja, Altia Oyj, taalle korkean polttoaineomavaraisuuden ja laitosteknisissä ratkaisuissa. Altia on valinnut puh. 040 516 1190 monipuolisen polttoainevalikoiman ansios- kumppaniksi toteutettavaan projektiin Suo- Tomi Ihalainen, toimitusjohtaja, ta. Investointi mahdollistaa tuotantokapasi- men Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Suomen Teollisuuden Energiapalve- teetin kasvattamisen tulevaisuudessa. Uuden Oy:n, joka on Pori Energia Oy:n ja kansain- lut Oy, puh. 044 701 2315 biovoimalaitoksen ensisijainen polttoaine on väliseen Veolia-konserniin kuuluvan Dalki- etanoli- ja tärkkelysprosessien sivutuotteena an yhteisyritys. Dalkia on globaalisti toimiva

Into the future with Langh Ship

Langh Shipin laivastossa on viisi Suomeen rekisteröityä nykyaikaista monikäyttöalusta. Haemme nyt vakituiseen työsuhteeseen vuonna 2007 rakennettuun konttilaivaamme yliko- nemestarin pätevyyskirjan omaavaa kokenutta konepäällikköä. Lisäksi haemme lai- voillemme kiertävää sähkömiestä.

Lähetä hakemukset ansioluetteloineen ja pätevyysliitteineen 22.3.2013 mennessä: [email protected] tai Oy Langh Ship Ab / Hanne Hinders, Alaskartano, 21500 Piikkiö. Lisätietoja antaa merihenkilöstöpäällikkö Hanne Hinders, puh. 040-543 0364

16 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 ABB:n generaattoreilla jo viidennes Azerbaidzanin sähköstä

ABB toimittaa 21 generaattoria rakenteilla olevaan kaasuvoimalaan Azerbaidzanissa. Toimitus on jatkoa yhtiön viime vuosien onnistumisil- le voimalaitoshankkeissa Azerbaidzanissa. ABB:n generaattorit ovat nyt tuottamassa noin viidenneksen Azerbaidzanin sähköntuotannosta.

BB toimittaa 21 generaattoria ra- merkittävä EU:n energiantoimittaja. Valtiol- ABB (www.abb.fi) on johtava sähkövoi- kenteilla olevaan kaasuvoimalaan linen sähköyhtiö Azerenerji on investoinut ma- ja automaatioteknologiayhtymä, jon- Azerbaidzanissa. Wärtsilä raken- viime vuosina voimakkaasti maan sähköjär- ka tuotteet, järjestelmät ja palvelut paran- Ataa 384 megawatin voimalan Azerbaidzanin jestelmän modernisointiin ja laajentamiseen tavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkai- valtiolliselle sähköyhtiölle Azerenerji JSC:lle. sähkönsaannin luotettavuuden varmistami- den kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Boyuk Shor -niminen voimala tulee vastaa- seksi. Sähkönjakelun luotettavuudella on ABB:n palveluksessa työskentelee noin 100 maan pääkaupungin Bakun sekä sen lähialu- suuri merkitys maan liike-elämälle ja teol- maassa yli 145 000 henkilöä, joista Suomes- eiden sähköntuotannosta. lisuudelle. sa lähes 7 000. Generaattoritoimitus on jatkoa ABB:n Toimituksen sisältämät generaattorit on viime vuosien onnistumisille voimalaitos- valmistettu ABB:n Helsingin tehtaalla. Voi- hankkeissa Azerbaidzanissa. Vuosien 2005 malaitoksen arvioidaan valmistuvan syksyl- Lisätietoja: - 2008 aikana ABB on toimittanut yhteensä lä 2013. Janne Pohjalainen, p. 050 332 3402 82 generaattoria seitsemään Wärtsilän voi- ABB kehittää ja valmistaa Helsingin Pi- malaitoshankkeeseen, joiden yhteistuotanto täjänmäellä sijaitsevassa tehtaassa muun on yli 860 megawattia. Nämä generaatto- muassa korkeajännitemoottoreita, tuuli- ja rit ovat nyt tuottamassa noin viidenneksen dieselgeneraattoreita sekä kestomagneet- Azerbaidzanin sähköntuotannosta. timoottoreita. Yhtiö on maailman johtava Azerbaidzanin talous on kasvanut nope- tuulivoimageneraattorien toimittaja. asti vuodesta 1997 lähtien ja maasta on tullut

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 17 New ship naming ceremonies in South Korea The Suezmax tanker AST Sunshine was named yesterday at a ceremony at Samsung Heavy Industries (SHI) in Geoje, South Korea. The vessel is owned by Stena Bulk and Japanese Asahi Tankers, each with 50 percent, in the joint venture Asahi Stena Tankers. The tanker is a third generation, fuel-efficient Suezmax and will be employed on the spot market via the Stena Sonangol Suezmax Pool. Delivery is set for Sunday, 13 January 2013 when the tanker will sail with a cargo of gas oil from South Korea to Europe.

he AST Sunshine’s godfather is Mr. The Suezmax tanker Sonangol Cabinda Katsumi Goto, President of Idemitsu will be named on Saturday, 12 January at the Tanker. DSME Okpo shipyard in Busan, South Korea. TThe AST Sunshine is the sixth tanker in The Sonangol Cabinda is the last in a series of a series of seven units, each representing an identical tankers, all of which will be includ- investment of just under SEK 500 million, de- ed in the Stena Sonangol Suezmax Pool. These signed by Stena Bulk and ordered at the begin- vessels are owned by the state-owned Angolan ning of 2010.Together with SHI, oil company Sonangol. Delivery is set for Tues- Stena Teknik has been responsible for the day, 15 January, when the tanker will sail with development of the new ship model, where the Technical data for the AST Sunshine: a cargo of gas oil from South Korea to West focus has been on energy efficiency. The vessel’s Suezmax, Length: 274.0 metres, Africa. technical equipment and design mean that fuel Beam: 48.0 metres; consumption can be reduced by up to 10-15 Deadweight: 158,700 tons percent compared with standard tonnage. “We are very satisfied with the vessels de- livered so far and the quality and precision of state-owned oil company Sonanagol. The pool For further information, the Samsung shipyard. With this tanker, we currently consists of around thirty fuel-efficient contact: Erik Hånell President & now have yet another addition to the success- Suezmax tankers and the average age of the CEO Stena Bulk AB ful pool collaboration with Sonangol”, says Erik fleet is about three years. Stena Bulk’s offices in Hånell, President & CEO of Stena Bulk. Houston, Gothenburg, Rio de Janeiro and Sin- Mobile: +46 704 855 002 [email protected] The Stena Sonangol Suezmax Pool gapore are responsible for the operation and is controlled by Stena Bulk and the Angolan chartering of the vessels in the pool. Wärtsilä wins ship design contract for new Subsea 7 diving support vessel

ärtsilä, the marine industry’s gine and propulsion configuration ensures the Drass, and the overall design and building by leading solutions and services highest level of redundancy. Under this confi- HHI is the result of good co-operation between provider, has signed a contract guration, the systems relating to the generator all the parties involved. Wärtsilä Ship Design’s Wfor the design of a new diving support vessel sets, propulsion machinery, thrusters, electri- willingness and ability to adapt to the speci- (DSV) to be built for Subsea 7, the seabed-to- cal controls and all related auxiliary equipment, fic requirements and standards needed were surface engineering, construction, and services are divided into three sections. In addition to key considerations in the award of this cont- contractor to the offshore energy industry. The the excellent redundancy, this also ensures a ract,” said Mr Stuart Smith, Vice President for brand new VS 4725 DSV design has been crea- high ERN (Environmental Regularity Number) Technology and Asset Development, Subsea 7. ted by Wärtsilä Ship Design specifically for this score, while limiting the failure risk. In a worst vessel, which will be built at the Hyundai Heavy case failure scenario, most of the generator sets Subsea 7 - VS 4725 DSV: Industries (HHI) shipyard in Korea. The cont- and thrusters will remain in operation. • Length: 123m ract was signed with HHI in December, and the ”The operational profile of the vessel forms • Breadth: 24m vessel is scheduled for delivery in 2015. the basis for every Wärtsilä ship design. By • Depth: 10.5m The vessel is intended for North Sea diving working closely with the owners and operators • Accommodation: 110 POB operations on a year round basis. In customi- to reach a complete understanding of their zing the design of such a complex vessel, clo- needs, we can design vessels that are both eco- se co-operation between Subsea 7, HHI, Drass nomically and environmentally sound, but mo- Energy, the diving equipment supplier, and reover, fulfils the demands and requirements For further information, Wärtsilä was essential. The result is a state-of- of our clients. Our more than 50 years of ex- contact: Mr Erlend Sandvik the-art, technologically advanced vessel design perience provides, of course, a solid foundati- General Manager Sales, Offshore and that offers high safety and good working con- on for our design solutions, and working with Specials ditions to all personnel onboard, as well as sa- highly professional partners, such as Subsea 7 fe and efficient operations in often challenging and HHI, is always a pleasure,” says Riku-Pekka Wärtsilä Ship Design sea and weather conditions. Hägg, Vice President Wärtsilä Ship Design. Tel. +47 9345 4398 The DSV is to be equipped with the latest ”The development of the Wärtsilä VS 4725 [email protected] integrated diving equipment, while a 3-split en- DSV, the development of the dive system by

18 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 IEA: Hiilineutraali energiajärjestelmä on Pohjoismaissa mahdollinen

ordic Energy Technology Perspec- pi kuin muiden sektorien: päästöjä on rajoi- Technology Perspectives puhuu. Kaikki vii- tives on ensimmäinen alueellinen tettava kahdeksasosaan nykyisestä. Vuonna si maata ovat ilmaisseet vuoden 2050 kun- raportti IEA:n maailmanlaajuises- 2050 myytävistä kevyen liikenteen ajoneu- nianhimoiset päästövähennystavoitteensa, ja taN julkaisusta. Vaikka analyysi perustuu glo- voista 90 % tulisi olla joko sähkö- tai hybridi- alueella on nähtävissä selkeitä synergiaetuja baaliin skenaarioon, jossa keskilämpötilan käyttöisiä. Raskaasta liikenteestä suurimman haasteeseen vastaamisessa. Pohjoismaissa on nousu pyritään rajoittamaan kahteen celsiu- osan pitäisi toimia biopolttoaineilla. Sähkö- merkittävästi uusiutuvia energiavaroja ja nii- sasteeseen, siinä esitetään myös kunnianhi- ja biopolttoaineeseen perustuvia teknologi- den hyödyntämistä tukevat vahvat toiminta- moisempi skenaario. Tässä hiilineutraalissa oita on siis kehitettävä ja kestävä biopoltto- mallit, joten ne voivat hyvinkin saada aikaan skenaariossa arvioidaan, kuinka Pohjoismaat aineiden saatavuus varmistettava. hiilineutraalin energiajärjestelmän ensim- voivat yhdessä saavuttaa kunnianhimoiset Hiilineutraalissa skenaariossa energian mäisenä alueena maailmassa, mutta tämä ei kansalliset päästörajoitustavoitteensa vuo- tarve putoaa nykytasosta 7 % vuoteen 2050 kuitenkaan tule olemaan helppoa. teen 2050 mennessä. mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edel- Projekti on toteutettu yhteistyössä IEA:n, Skenaarion toteutuminen edellyttää lyttää hiilidioksidin talteenoton ja varas- johtavien pohjoismaisten tutkimuslaitosten täysin hiilivapaata sähköntuotantoa vuonna toinnin (CCS) käyttöönottoa erityisesti teol- ja Nordic Energy Research –organisaation 2050. Sähköverkkoihin tehtäviä investointe- lisuussektorilla sekä merkittäviä energiate- kanssa. Nordic Energy Research on Pohjois- ja on lisättävä, jotta tuulivoiman osuus saa- hokkuuden parannuksia niin rakennuksissa, maiden ministerineuvoston alainen hallitus- daan samanaikaisesti kasvatettua nykyisestä teollisuudessa kuin liikenteessäkin. Raportti tenvälinen organisaatio, joka tukee kestävää 3 %:sta 25 %:iin. Oikealla infrastruktuurilla ja korostaa myös mahdollisuutta tehostaa alu- energiaa koskevaa tutkimusyhteistyötä Poh- hinnoittelulla Pohjoismaiden vuotuinen net- eellista t&k-yhteistyötä sekä kehittää infra- joismaissa. toenergiavienti voi pitkällä aikavälillä saavut- struktuuria, liikennejärjestelmiä ja hiilidi- taa 50–100 terawattitunnin tason. Raportin oksidin talteenottoa ja varastointia koskevia Lisätietoja: mukaan pohjoismaiset vesivoimaresurssit strategioita. VTT Tiina Koljonen, johtava tutkija ovat entistä arvokkaampia säädeltäessä poh- IEA pitää Tanskaa, Suomea, Islantia, puh. 020 722 5806, joiseurooppalaista sähköjärjestelmää. Norjaa ja Ruotsia edelläkävijöinä maailman- [email protected] Liikennesektorin päästöjen vähennys- laajuisessa muutoksessa kohti vähähiilisiä tarve vuoteen 2050 mennessä on suurem- energiajärjestelmiä, joiden puolesta Energy

MERENKULKUALAN KOULUTUSTA RAUMALLA

DP Basic ISPS-refreshment On request | 250 € KEVÄT / SYKSY 2013 18.–21.3. | 14.–17.10. | 9.–12.12. | 1445 € Risk management and work permits 600 € DP Advanced 22.–25.4. | 1495 € Lääkintähuolto II Enclosed space entry procedures (NR33) 9.–11.4. | 14.–16.5. | 22.–24.10. | 5.-7.11. | 520 € 14.–15.2. | 29.–30.4. | 23.–24.10. | Lääkintähuolto I 400 € 2.–3.12. | 750 € IMDG 2.–4.9. | 550 € Ecdis familiarisation MRM 4.–6.3. | 2.–4.12. | 600 € 11.–13.3. | 25.–27.11. | 600 € MRM refreshment (1 pv + ennakkotehtävät) Ecdis (Consilium, Transas, Kelvin Hughes) 27.3. | 31.10. | 400 € On request | 600 € Kansipuolen pätevyyskirjan uusinta Crowd and crisis management 14.–15.3. | 7.–8.11. | 600 € 15.–17.4. | 18.–20.11. | 600 € Konepuolen pätevyyskirjan uusinta Tutka, peruskurssi 25.–26.4. | 200 € 14.–15.3. | 7.–8.11. | 600 €

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Eeva Yli-Laurila, p. 044 710 3621, [email protected]

TILAUSKOULUTUKSET Suunnittelemme tarpeidenne mukaan laaditun koulutuksen yhteistyössä yrityksenne kanssa. Logistiikan ja meriteknologian tilauskoulutusten yhteydenotot lehtori Heikki Koivisto, p. 044 710 3674, [email protected]

Satakunnan ammattikorkeakoulu Urheilukatu 22, 26100 Rauma | www.samk.fi/koulutuspalvelut

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 19 Kolmio Crichton-Wärtsilä-Masa-Yards kiteyttää telakkakehityksen päävaiheet Todellista tarjouskilpailua Neuvostoajan laivatilauksista ei käyty

olla jopa 50%. Kun sarjat usein olivat pitkiä kannattavuus oli enemmän kuin hyvä. Toki ei sovi mitenkään unohtaa että Wärtsilän te- lakat vuodesta 1957 vuoteen 1970 rakensivat esim. erikoislaivoja niin Ruotsiin, Norjaan, Peruun, Kreikkaan, Venezuelaan ja yhden Ja- paniinkin. Myös maamme varustamoja löy- tyy tilauskirjoista. Turun telakalla valmistui näinä vuosina peräti 125 laivaa; näistä neljä- kymmentä Neuvostoliittoon, joukossa mm. suuria kuivarahtilaivoja. Suomen markan arvo devalvoitiin kaksi kertaa, 1957 ja 1967. Ulospäin telakat antoivat kuvan että he taistelivat verisesti tilauksista. On kerrottu että Sudoimportissa ei tunnettu länsimais- ta kustannuslaskentaa eikä länsimaista ta- lousteoriaa. Kun viisivuotissopimusten lai- vakiintiöstä ei enää neuvoteltu, tilaajan hin- tatietoisuus oli vuosien saatossa jo selvästi olmiossa Crichton-Wärtsilä-Kva- hyvin erityyppisten laivojen suunnitteluun. parantunut. Telakoiden välinen yhteistyö erner Masa-Yards kiteytyy Turun Tämä nähtiin voimavarojen tuhlauksena, päättyi 1980-luvun alussa ja syy lienee sii- kautta aikojen suurimman teolli- ja niinpä 1970-luvulla telakkayhtiöiden ylin nä että telakoittemme johdossa tapahtui Ksuuslaitoksen vaiheissa, ja telakan kaikki johto ryhtyi tapaamisiin yhteistyöhössä työn- sukupolvenvaihdos. Erityisesti suurimman kolme päävaihetta; ulkomaalainen mootto- jaon järkeistämiseen neuvostokaupan tar- laivanrakentajan Wärtsilän uusi johto piti rimies 1800-luvulla, kansallinen toimiala- jouskilpailussa; kokoonnuttiin siis jakamaan entisenlaista yhteistyötä turhana. Wärtsilän ratkaisu ja siirtyminen osaksi kansainvälis- viisivuotissopimukseen kuuluneet laivatyy- Meriteollisuus Oy syntyi 1986/87 kun Val- tä konsernia. Ruotsalainen A.T. Ericson ja pit eri telakoiden kesken. Tarjouksen tekisi- metin (Laivateollisuus oy/LaTe Turussa oli skotti David Cowie perustivat Aurajokisuul- vät kuitenkin kaikki. Tämän tuli tietysti ta- siirtynyt Valmetille jo lokak. 1973) ja Wärt- le 1844 konepajan. Yrityksen osakkaaksi tuli pahtua salassa, ja onnistuikin koska tehtävät silän telakat fuusioituvat. Vain kaksi vuotta pian myös englantilainen William Crichton. jaettiin hyvin pienessä piirissä. Idänkaupan myöhemmin tämä telakkakonsortio meni Hänen johdollaan konepajasta kehittyi mer- työnjako perustui osittain jo sotakorvausai- konkurssiin (konkurssianomus: 23.10.89 klo kittävä laivatelakka. Wärtsilä Osakeyhtiö osti kana muodostuneeseen tyyppijakoon. Idän- 15.30)! Tuskaisesti mutta nopeasti perus- 1936 suuren Kone- ja Siltayhtiön Helsingissä kaupan ”työnjako” johti siihen että 1980-lu- tettiin Masa-Yards joka synnytti norjalaisen ja kauppaan sisältyi myös Helsingissä Hieta- vun alussa Wärtsilän kiintiöön kuuluivat Kvaerner Masa-Yardsin. Norjassa Kvaerner lahden telakka ja Turussa Crichton-Vulcan. Neuvostoliiton tilaamat jäänmurtajat, isot ja Aker Maritime kokosivat voimansa yhtei- kuivarahtialukset, matkustajalaivat ja isot seen telakkayhtiöön. Kvaerner Masa-Yards Suomalaiset telakat jakoivat pelastushinaajat. Valmetin kiintiöön kuului- ja Aker Finnyards sulautuivat 2004 uudek- idänkaupan kiintiöt. vat proomulaivat, syöttöliikennelaivat (fee- si Aker Finnyardsiksi, jonka nimeksi myö- der), isot rorot (roll on/roll off-rahtilaivat), hemmin tuli Aker Yards. 2008 telakkayhti- Laivatoimitukset Neuvostoliittoon olivat al- tutkimuslaivat ja hinaajat. Rauma-Repolan ön omistajaksi tuli eteläkorealainen moni- kaneet sotakorvauksista, ja ne jatkuivat vuo- rakennettavia olivat tankkilaivat, öljynpo- toimialayritys STX Business Group, STX desta 1951 solmituissa viisivuotissopimuk- rauslaivat, merihinaajat ja Saimaan alueen Europe`n kautta syntyi STX Finland. Kyllä sissa. Näissä sopimuksissa sovittiin Suomen yleisrahtilaivat. Hollmingille kuuluivat isot suomalaiset tietävät että telakkateollisuus ja Neuvostoliiton kesken kullakin sopimus- ja keskikokoiset tutkimusalukset ja keskiko- on yhtä vuoristorataa, mutta ovat myös tul- kaudella toimitettavien laivojen määrällises- koiset rorot. Keskeinen periaate laivajaossa leet tietämään STX jättiläisestä sen että vii- tä kiintiöstä. Neuvostoliittolainen tuontior- oli ns. vanhojen tyyppien privilegio. Tämä me syksystä sakka heidän taloudellinen voi- ganisaatio Sudoimport kilpailutti tämän jäl- tarkoitti sitä että jonkun telakan kerran saa- mansa on hiipunut rajusti, puhutaan jopa keen telakoitamme ja teki tilauksensa edulli- man tilauksen jatkotilauksiin eivät muut lai- konkurssiuhasta. simmaksi osoittautuneelta toimittajalta. Kun vanrakentajat puuttuneet. Tappiolliset kau- – Kirjoittaja pitää tärkeänä huomauttaa neuvostoliittoon myytävien laivojen luku- pat olivat hyvin harvinaisia, mutta varsinkin että tiedot laivatilausten kilpailuttamisesta määrä ja tyyppivalikoima 1960-luvulta läh- pitkien laivasarjojen viimeisten alusten, jos- 60- ja 70-luvulla perustuvat sitaatinomai- tien kasvoivat, kunkin suomalaisen laivan- sa suunnittelukustannusten osuus jäi mität- sesti valt.tieteen.tohtori Mikko Uolan artik- rakentajan olisi pitänyt hajauttaa voimiaan tömäksi, katteet saattoivat parhaimmillaan kelikolumniin Turun Sanomissa 11.1.1997.

20 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 ”Korealaiset konnat” Olisiko Wärtsilä kiinnostunut sa vai Ranskassa, Rosengren toteaa”.(Turun laivanrakentamisesta? Sanomat/ L.Enkvist 15.1.13) Kun Turkuun niin toivottu kolmas ”Oasis” (Tämä artikkeli on kirjoitettu 4.2.13/BK) risteilijätilaus menikin joulukuussa Rans- – ”Wärtsilän toimitusjohtaja Björn Rosen- kaan, ihmetystä herättää edelleen helmi- gren naurahtaa ajatukselle josko Wärtsilä Teksti: Bengt Karlsson kuun jo koettaessa korealaisten tiedotusha- olisi kiinnostunut ryhtymään osaomistajak- luttomuus joka koskee STX Finlandia, Tu- si telakoidemme kuntoon saattami- russa ja Raumalla. Vuorineuvos, eläkkeellä seksi, ja kertoo että heillä ei ole sel- oleva telakanjohtaja Tauno Matomäki on laisia aikeita. Olemme joskus toimi- antanut arvokkaan haastattelun Suomen neet telakkateollisuudessa, mutta se Kuvalehdelle nro 3/2013 joka on otsikoitu on taakse jäänyttä elämää. Rosen- Korealaiset konnat. Hänen mielestään esim. gren ymmärtää hyvin turkulaisten venäläisten pitäisi omistaa suomalaisia tela- hädän telakan puolesta. Toiminnal- koita. – ”Venäläisillä on pitkä kokemus kau- la on suuri merkitys maakunnan pankäynnistä suomalaisten laivanrakentaji- taloudelle. – Totta kai meillekin on en kanssa. Luulen että heillä on tullut ikävä hyväksi se että asiakas on lähellä. Suomen-kauppaa, kun ovat yrittäneet tehdä Mutta Turun telakan tai Suomen muiden kanssa bisnestä. Venäjänkaupat syn- osuus meidän myynnistämme on tyvät automaattisesti jos venäläiset omista- kuitenkin häviävän pieni. Siinä mie- vat suomalaista laivanrakennuskapasiteet- lessä Wärtsilälle on yrityksenä aivan tia”. sama, tehdäänkö risteilijät Suomes-

Kaunein kaikista laivoista. Ovathan nämä maailman suurimmat risteilijäkaunottaret valmistuttuaan Turun ja Helsingin telakoilta aina herättäneet meillä ja kau- komaillakin suurta ihastusta. Kirjoittaja ei voi kuitenkaan ohittaa Turunmaan saaristossa syntyneen ja Göteborgissa asuvan kirjailija Dani Weissenbergin nuoruuden muistoa rahtilaivasta (kirja ”Den hungriga mannen”): - ”Kaunein Göteborgilaislaiva joka milloinkaan on purjehtinut sinihohtavaa valtamerta oli ms Mandalay. Sulavamuotoinen, vahva, upea runko, kaunis kuin Cutty Sarkilta perintönä saatu, ja kylkiväri turkoosina valkoiselle. Minä rakensin hänet itse Turussa, Crichton-Vulcanilla talvella 1959. - Kymmenentuhattakah- deksansatatonninen, shelterkansinen, takuunopeus 18,25 solmua. Minulla on silmää tällaiselle. Merikokemusta, annan arvoa kauneudel- le ja tarkkuudelle. Ms Mandalay oli kaunein kaikista laivoista ja minä olin rakastunut Göteborgin kauneimpaan tyttöön. Romanttisesti rakastunut, ja paluu hänen luokseen piti olla vaikuttava. Jos merikaupunkiin saavutaan on tulon tapahduttava mereltä päin. 1956 minä kuuluin telakan koeajomiehistöön. Ristiin rastiin liikuimme Itämerta ja trimmattiin Mandalay huippuunsa, ja Broström-varustamon vaativat tarkastajat hymyilivät tyytyväisyyttään. Viimeisellä toimituskoeajolla päätin että minun oli saatava pesti tälle rahtilaivalle. On- nistuin siinä, onnistuin tekemään vaikuttavan entrèn Göteborgiin! Mandalay on muistojeni rikkaus”.

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 21 I triangeln Crichton-Wärtsilä-MasaYards konkretiseras vår varvsindustri Fartygen till Sovjetunionen var “god affär”

trion Crichton – Wärtsilä – Kvaerner fortsatte sedan från 1951 i beställningskvo- “arbetsfördelningen” ledde till att Wärtsiläs Masa-Yards kristalliseras Åbo stads ge- ter baserade på femårsavtal. I de här avta- kvot till Sovjetunionen från 80-talet innefat- nom tiderna största industriföretags len stipulerades hur många fartyg som skulle tade isbrytarna, stora torrlastfartyg, passage- Iuppbyggnad och skeppsvarvets tre huvud- byggas och vilka fartygstyper som behövdes. rarfartyg och stora havsbogserbåtar. Valmet stadier; den utländska motormannen på Sovjetunionens importorganisation Sudo- fick att bygga pråmar, feederfartyg, stora ro/ 1800-talet, en nationellt verksamhetsbe- import konkurrensutsatte därefter skepps- ro-fartyg, forskningsfartyg och bogserbå- slut och utvecklingen att sammanfogas i varven och gav sin beställning/beställningar- tar. Rauma-Repola byggde tankfartyg, olje- internationell koncernbildning. Svensken na till varvet som gett förmånligaste prisof- borrningsfartyg, havsbogserbåtar och min- A.T.Ericson och skotten David Cowie grun- ferten. När de fartyg som tillkom orderbo- dre fraktfartyg för insjöar. Hollming byggde dade 1844 vid Aura ås mynning en maskin- ken från Sovjet från 60-talets början växte stora och medelstora forskningsfartyg och verkstad. Engelmannen William Crichton till sig ordentligt - speciellt vad gäller helt ro/ro-fartyg. En fördelningsprincip man höll anslöt sig snart till aktiebolaget och under skilda fartygstyper - hade varje enskilt varv fast vid var den sk. de tidigare typfartygens hans ledning utvecklades maskinföretaget att konstnadstäcka betydande planeringsar- “privilegio”. Det betydde att när ett av varven snabbt till ett betydande skeppsvarv. Wärt- beten (tid och pengar!). Man insåg snabbt att en gång fått sin beställning hade varvet rätt silä Aktiebolaget (med sitt ursprung fr. 1834 det var fråga om slöseri av kraftresurser, var- till följande order på samma fartygstyp – de i såg- och järnverk i Karelen) köpte 1936 det efter man genast inför 70-talet kom överens övriga från tidigare frånsade sig då offertgiv- stora Maskin- och Bro Aktiebolaget i Hel- om att träffas; gå genom femårsavtalet och ning! Fartyg som dessa år skulle ha levererats singfors och i den affären ingick även Sand- därefter överenskomma om vem som skulle till Sovjet förlustbringande var ytterst säll- vikens skeppsvarv i Helsingfors och Crich- ge den förmånligaste offerten, beroende på synta. Speciellt de längre serierna av sam- ton-Vulcan i Åbo. fartygstypen. Samtliga varv sände dock Su- ma fartygstyp var, då planeringsarbetet fallit doimport sin egen offert. Allt det här måste bort, ytterst lönsamma. Man kom t.o.m upp Finlands skeppsvarv delade naturligtvis ske i hemlighet, vilket faktiskt till vinster på 50%. Naturligtvis får vi abso- på östhandelns kvoter. lyckades då gruppen som samlades var liten. lut inte glömma det faktum att t.ex. Wärtsilä Arbetsfördelningen som gällde fartygstyper- åren 1957-1970 byggde fartyg till såväl Sve- Fartygsleveranserna till Sovjetunionen hade na österut fanns nog redan i någon mån från rige, Norge, Peru, Grekland, Venezuela och börjat med krigsskadeståndsfartygen, dessa krigsskadeståndstiden. Den överenskomna faktiskt ett t.o.m till Japan. Och visst finner

22 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 vi i orderboken även inhemska rederier. På Åbo skeppsvarv byggdes dessa år 125 far- tyg! Av dessa levererades 40 st till Sovjetu- nionen, bl.a stora torrlastfartyg i serie. Den Finska marken devalverades två gånger då, 1957 och 1967. Utåt gavs en bild av att konkurrensen om beställningarna var stenhård. En förkla- ring som givits till att ovanberättade kun- de ske var att Sudoimport inte kunde redo- visningen av kostnadskalkylerna, inte hel- ler var insatta i västerländsk företagsteori/ ekonomi. När Sudoimport inte mera gjorde beställningsavtal i femårskvoter hade min- sann även beställarens kostnadsmedveten- het väsentligt ökat under åren. Samarbetet varven emellan upphörde genast i början av 1980-talet. Orsaken kan ha varit genera- tionsskiftena bland direktörerna i vår varvs- industri. Speciellt de nya cheferna för den största skeppsbyggaren Wärtsilä ansåg dy- en på finansproblem och medierna talar om bisnes med andra. Affärer uppstår automa- likt onödigt. Wärtsilä Marine Industries Inc. förestående konkurshot då är goda råd åter tiskt om ryssarna äger finländsk skeppsvarv- föddes i årsskiftet 1986/87 då Valmets och dyra, och plötsligt finns de inte??? skapacitet”. Wärtsiläs skeppsvarv funsionerades (Valmet Skribenten understryker att ovannämn- hade köpt Åbovarvet Laivateolloisuus oy/ da om Sovjetbeställningarna till våra skepps- Vore Wärtsilä intresserad av LATE redan 1973). Endast två år senare var varv baserar sig citatmässigt på kolumnarti- skeppsbyggnad? det misslyckade företagskonsortiet i konkurs keln av doktorn i statsvetenskap Mikko Uoti, - med konkursansökan 23.10.1989 klo 15.30. i Turun Sanomat 11.1.1997. – “Wärtsiläs chefsdirektör Björn Rosen- Smärtsamt men ändå snabbt grundades Ma- gren besvarar småskrattande frågan huru- sa-Yards (för Hfors o Åbo-varvet) som sedan ”De koreanska lurendrejarna” vida Wärtsilä kunde visa intresse för delä- rätt snart blev norrmännens Kvaerner Ma- garskap för att få vår varvsindustri i skick. sa-Yards. I Norge samlade Kvaerner tillsam- Då Åbo-varvet inte erhöll ordern på en Han säger direkt att sådana avsikter har inte mans med Aker Maritime sina krafter för tredje Oasis-kryssare var och är besvikel- Wärtsilä och tillägger: - Vi har nångång va- ett gemensamt varvsbolag: Kvaerner Masa- sen enorm. Royal Carribean Cruise Lines rit i den industrin men den tiden är svunnen Yards och Aker Finnyards blev från 2004 nya nya jätte skall byggas på STX-Europe varvet och återkommer ej. Rosengren förstår myck- Aker Finnyards. Aker Finnyards namn änd- i Frankrike! Förvånad har man rätt att vara et väl åbobornas nödrop för sitt skeppsvarv. rades senare till Aker Yards. Norrmännens över STX agerande, vars informationstyst- Hela landskapet är ju så beroende av varvets intressen i vårt land svalnade snabbt/(be- nad från Syd-korea fortsätter. Pensionären verksamhet. Naturligtvis är det även bra för rodde även på att speciellt Kvaerner fick be- och fd. varvsdirektören, bergsrådet Tauno oss om kunden finns nära. Men Åbo-varvets tydande finansproblem internationellt). År Matomäki har givit sina värdefulla syn- eller Finlands andel av vår försäljning är så 2008 köper stora mångindustribolaget STX punkter i Suomen Kuvalehti nr 2/2013 under försvinnande liten. Därvidlag är det ingen Business Group i Syd-korea varven i Åbo, rubriken ”Korealaiset konnat”. Hans åsikt är skillnad för oss om kryssningsfartygen byggs Hfors och Raumo; och genom STX Europe att det vore bra om ryssarna skulle äga fin- i Frankrike eller Finland, förklarar Rosen- föds STX Finland. Visst känner vi finländare ländska skeppsvarv. – ”Ryssarna har en lång berg”. (Turun Sanomat/L.Enkvist 15.1.13) . till att just varvsindustrin är en branch fylld erfarenhet av affärer med våra skeppsbygga- (Den här artikeln har skrivits 4.2.2013/BK) av “up and downs” men när globala STX- re. Jag tror faktiskt att de smått längtar efter jätten under hösten 2012 visar tydliga teck- Finland-handel igen, efter att ha försökt göra Text: Bengt Karlsson

Det allra vackraste fartyget. Visst väcker det stora kryssningsfartygen som byggts i Finland stor förtjusning och beundran även ute i stora världen. Dessa “Love- boats” är mäktiga att uppleva, med skönhetsvärden också. Skribenten passar här på att ihågkomma den i Åbolands skärgård födda göteborgsförfattaren Dani Weissenbergs kärleksfulla synpunkter till ett fraktfartyg, i boken “Den hungriga mannen”: - Det vackraste Göteborgsfartyg som någonsin seglat på den blåa ocean var ms Mandalay. Smäcker, stark, med skrovlinjer som i arv från Cutty Sark, och språnget draget i turkos på vitt. – “Jag byggde henne själv, på Crichton-Vulcans varv i Åbo vintern 1956. Jag har öga för sånt. Sjö- vana, känsla för skönhet och exakthet. Ms Mandalay var ett av de vackraste av Göteborgsfartyg och jag var förälskad i den vackraste Göteborgsflickan. Romantiskt förälskad. Jag tänkte att det gällde att göra en effektfull entrè. Skall man begå en sjöstad, skall man göra entrè från havet. – 1956 tillhörde jag Åbovarvets provtursbesättning. Vi kryssade upp och ner för Östersjön och trimmade ms Mana- dalay för leverens till Broströms kräsna inspektörers fulla belåtenhet. Vid leverensprovturen bestämde jag mig för att mönstra på. Jag lyckades med det, och lyckades göra en effektfull och oförglömlig entrè i Göteborg. Mandalay lever rikt i mina minnen”.

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 23 Kolmannen vuosikurssin vahtikonemestarioppilaat harjoittelussa Oikeaa työtä oikeassa laivassa

urussa Aurajoessa on museo- , ho- hotelleihin verrattuna, lisäksi laivamiljöö on telli- ja ravintolalaivana seilaamisen- jo sinänsä vieraita kiehtova. sa päättänyt Bore-matkustajalaiva, Konehuoneeseen ei turvallisuussyistä Tjoka tunnettiin myös pitkään Kristina Regi- normaalisti vieraita päästetä. Alan ammatti- na-nimellä. Laivalle on löytynyt myös uutta laisia on ryhminä kyllä otettu vastaan, mutta hyötykäyttöä ”koululaivana” kun raumalai- opastetusta kierroksesta täytyy silloin sopia set WinNova-oppilaitoksen vahtikonemesta- erikseen. rioppilaat käyvät siellä harjoittelemassa eri- laisia konetöitä. Perinteisiä konemestareita Harvoin tapaa asiaa, jossa kaikki osapuo- kaivataan let ovat tyytyväisiä: oppilaat, opettajat, kone- päälliköt, laivanisännät ja eikä vähiten Suo- Raumalaisen WinNova-oppilaitoksen vahti- men Konepäällystöliitto. Korvaahan laivan konemestarilinjan opettajana toimii Kari Leh- konehuone opin saannin kannalta laborato- tinen, joka on puuhaillut laivatekniikan paris- rio- ja simulaattorioloja ja edistää osaltaan sa maissa ja merellä vuodesta 1978. Vuonna uuden konemestarisukupolven ammatillista 2007 alkaneen opetustyön ohella hän pyörit- kehitystä. tää myös omaa yritystään KL-Control, joka Vuonna 1960 valmistunut entinen höy- on erikoistunut laivojen konekorjauksiin. ryalus joutui jäämään pois ulkomaanliiken- Kolme vuotta kestävän vahtikonemesta- teestä syksyllä 2010 SOLAS-sopimuksen ki- rilinjan ensimmäinen vuosi on yhteinen se- ristyneiden paloturvallisuusnormien vuoksi. kä kannelle että konehuoneeseen aikoville Kotimaanliikenteessä sillä toki saisi vieläkin ja sinä aikana käydään muun muassa erilai- ajaa, mutta toiminta katsottiin kannattamat- set turvallisuuskurssit. Perusvuoden jälkeen tomaksi Turku – Maarianhamina-linjan voi- alkaa meripraktiikan kerääminen ja samalla makkaan kilpailun vuoksi ja Saimaan kana- ratkaistaan ammatillinen suuntautuminen. valle se on taas liian suuri. Niin ikään Norjan Työssäoppimisjaksojen harjoittelupaikat saa Hurtigruttenin tapaisella liikenteellä Suomen merimiestyövälityksestä eli myllystä. Paikan satamien välillä ei laskettu meidän oloissam- voi tosin hankkia itsekin, mutta silloinkin sille me olevan menestymisen mahdollisuuksia. tulee saada myllyn hyväksyntä. Syyskuussa 2010 laivan kaksi Wärtsilä- Taiteilijan näkemys Bore-laivasta Ammattikorkeakoulusta valmistuu ener- pääkonetta sammutettiin viimeisen kerran 1960-luvulta on otettu jälleen uusvanhan giainsinöörejä, mutta vahtikonemestarin kun Kristina Cruises luovutti laivan uudelle esitteen pohjaksi. Alus palveli Boren opintolinja on käytännönläheisempi, sillä omistajalle, vasta perustetulle turkulaiselle Oy väreissä 1960 – 1987 ja jälleen syksystä noin kolmannes kouluajasta on harjoittelua. ss. Borea Ab:lle. Laiva maalattiin vanhoihin 2010 alkaen. Kari Lehtinen myöntääkin, että hän hiukan väreihinsä Turun Korjaustelakalla Naantalis- kaipaa vanhaa, perinteistä konemestarikou- sa ja se saapui Turkuun Aurajoen itärannalle lutusta. nk. Valkoisen talon eteen 3.10.2010. Laivan nallistekniikkaan. Apukoneita käytetään vain – Ruotsin Kalmarin oppilaitoksesta ko- viimeistä matkaa seurattiin Voiman ja Käytön poikkeustilanteissa. nemestareita kylläkin vielä valmistuu, Lehti- numerossa 10/2010. Alkuhankaluuksien jälkeen kokonaisuu- nen toteaa. den luomisessa on onnistuttu hyvinkin. Ylim- Merikeskuksen esittelylaivana millä kansilla on laivan historiaan liittyvä Monenlaisia käden töitä näyttely eli varsinainen museo-osuus erillis- Lopullisen sijoituspaikkansa Bore löysi Aura- tä pääsymaksua vastaan. Laivan buffet-ravin- Vahtikonemestarioppilaiden harjoittelu Bo- joen länsirannalta Suomen Joutsenen ja mui- tolassa tarjoillaan aamiainen ja lounas. Muut ressa muistuttaa korjausmiehen työsarkaa. den museolaivojen viereltä, missä Bore on ol- ravintolatilat, baari ja à la carte-ravintola ovat – Aloitimme ilmastoinnin perushuollosta lut toukokuun lopulta 2011 asti. Laiva kuuluu avoinna tilausten perusteella. Lisäksi on vielä ja kävimme kaikki höyryventtiilit läpi. Laivas- myös merikeskus Forum Marinumin yleisölle peräkahvila ja vanhalle autokannelle raken- sa kun on höyrylämmitys ja sitä varten tuli- avoinna oleviin museolaivoihin. nettu konferenssitila, jossa on pidetty erilaisia putkikattila, Lehtinen kertoo. Alusta lähtien oli uusille omistajille sel- tilaisuuksia, konserttejakin. – Sitten olemme korjanneet käyttövesi- vää, että pelkillä pääsylipputuloilla ei ole mah- Majoitusliikkeitä toimii laivassa kaksi: putkien vuotoja, huoltaneet hydroforipum- dollista ylläpitää seisovaakaan laivaa vaan on laivanisäntä markkinoi yläkansien vanhoja put, säätäneet kattilanlämpötilaa, kunnos- keksittävä myös muita aktiviteetteja. Samoin ensimmäisen luokan hyttejä hotellina ja Tu- taneet jätevesijärjestelmää ja slammaneet laivan muuttuminen ”rakennukseksi” ei su- run kaupungin matkailuorganisaatio Turku betonilla jätevesitankin. Oppilaalla meni kol- junut aivan vaivattomasti, mutta nyt kun lai- Touring Oy myy hieman vaatimattomampia me tuntia ahtaassa tankissa, mutta valmista turille on rakennettu riittävän suuri sähkö- rungossa olevia hyttejä Turku Hostel-nimellä syntyi. muuntaja, maasähköön siirtyminen on käy- eli retkeilymajana. Kummankin hinnat ovat Varsinaisia pääkoneita ei ole käynnistetty nyt luontevasti. Samalla laiva on kytketty kun- kuitenkin hyvin kilpailukykyisiä perinteisiin sen jälkeen kuin alus jäi pois ajosta, paaksat-

24 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Vahtikonemestarioppilaat Kimmo Uuttu ja Ville Korhonen kor- Tämä kuva on lavastettu, mutta kuitenkin totuudenmukainen, jaavat matkustajahytin ilmaistointia ja opettaja Kari Lehtinen sillä pienen valmistelun jälkeen pääkoneet ovat valmiit käynnis- tarkistaa työn edistymisen. tettäväksi. Ympäristömääräykset kuitenkin rajoittavat niiden käyttöä kun laiva juridisesti muuttuu rakennukseksi. tu kylläkin. Asia on hieman kaksipiippuinen, tyksestä huolehtivat kaksi öljylämmitteistä pymistä varten. Vastalahjaksi yhtiö tietysti saa sillä säännöllinen koekäyttö olisi koneiden Babcock & Wilcox-skottikattilaa. Kustannus- korjausapua eikä konepäällikön tarvitse itse toimivuuden kannalta tärkeää, mutta ympä- tehokkuus ajoi kuitenkin näiden muuten hy- kiirehtiä joka paikkaan. ristöviranomaiset ja asukkaat eivät katso sitä vin toimineiden laitteiden ohi ja vuoden 1987 – Kyllä tämä on todellinen `win-win ca- hyvällä keskellä kaupunkia. Odotettavissa on suuressa muutostelakoinnissa laiva sai kaksi se`, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Olemme sankkaa lakritsinväristä savua ja ääntä, joten Wärtsilä-dieseliä, joista toinen ostettiin käy- monessa pikkuremontissa saaneet tervetul- salassakaan starttia ei pysty tekemään. tettynä Valtionrautateiltä. Alkuaan moottori lutta apua, museolaivan toiminnasta yhtiön – Käymme kuitenkin oppilaiden kanssa oli asennettu vuonna 1980 VR:n Sv1-koeve- hallitukselle raportoiva intendentti Antti Pa- läpi pääkoneiden lämmitys- ja käynnistyspro- turiin, jossa uutta tekniikkaa testattiin, mutta jala toteaa. sessin, Kari Lehtinen toteaa. käytännössä veturin ajotunnit jäivät kuiten- Boren koululaivaimago on entisestään kin vähäisiksi kuten prototyypeille usein käy. laajentunut kun Varsinais-Suomen pelastus- Tilaa riittää – Konehuone on 1960 – 1980-lukujen laitos on sen löytänyt harjoituksiinsa. Savu- asussa, mutta sen ajan tekniikka on hyvin sel- sukelluslaitteet ylle, discosavua alakäytäville Bore rakennettiin Oskarshamnissa 1960 höy- väpiirteistä, Lehtinen painottaa. ja sitten vain uhreja etsimään. Verrattain sok- rylaivaksi, jonka sydän oli nelipaisunta- eli Boren konehuone on siinäkin mielessä keloinen laiva antaa näin myös palomiehille kvadruppelimäntähöyrykone. Höyrynkehi- opetustarkoituksiin sopiva, että se on hyvin hyvää todellisuuden tuntua. avara. Tämä johtuu alkuperäisestä isosta ja korkeasta mäntähöyrykoneesta, joka vaati paljon tilaa. Toisaalta koneistonmuutoksen yhteydessä pilsseihin jouduttiin lisäämään harkkorautaa vakavuuden parantamiseksi. Oppilaiden etuna voi pitää sitäkin, että oi- keassa konehuoneessa kaikki ei tapahdu niin helposti kuin konelaboratoriossa ja simulaat- torissa. – Täällä saa usein tehdä tosissaan työtä, jotta saa jumiutuneen venttiilin auki. Tämä harjoittelu vastaa aivan täysin pari vuotta ylösmaanneen laivan uudelleen käynnistä- mistä, Lehtinen hehkuttaa.

Savusukellustakin harjoitellaan

Jos opettaja on koululaivaansa tyytyväinen, niin sitä ovat oppilaatkin. Vahtikonemesta- rilinjan kolmannen vuosikurssin opiskelijat Kimmo Uuttu ja Ville Korhonen ovat moti- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Opet- voituneita ja toteavat, että kyllä oikea käytän- Oppilas Totti Mansokoski ja opettaja Kari taja Kari Lehtinen tutkii yhdessä Kimmo nön työ koulussa istumisen voittaa. Lehtinen askaroivat Wärtsilän valmista- Uutun ja Totti Mansokosken kanssa Laivan omistava Oy ss. Borea Ab tarjoaa man toisen pääkoneen parissa. toppiputken korjausta. oppilaille aamiaisen ja lounaan sekä hytin yö-

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 25 Öljytuotteiden kokonaiskulutus väheni vuonna 2012 Lisääntynyt energiatehokkuus ja talouden taantuma heijastuivat öljytuotteiden kulutukseen viime vuonna ja öljytuotteiden yhteenlaskettu kokonaismyynti kotimaahan väheni verrattuna vuoteen 2011, ilmenee Öljyalan Keskusliiton tilastosta.

aikkien öljytuotteiden yhteenlas- 2011 ja oli runsaat 2,8 miljardia litraa. Elin- Teollisuuden käyttämän raskaan polt- kettu myynti kotimaahan oli vajaat keinoelämän kuljetukset ovat dieselöljyn toöljyn myynti väheni viime vuonna vajaat kahdeksan miljoonaa tonnia, mikä merkittävin käyttäjäryhmä, ja kuljetukset seitsemän prosenttia edellisvuodesta ja oli Kon noin viisi prosenttia edellisvuotta vähem- ovat vähentyneet taantuman aikana. vajaat 600 000 tonnia. män. Lukuun lasketaan polttonesteiden li- Kevyen polttoöljyn myynti puolestaan Lentopetrolin kokonaismyynti oli viime säksi bitumit ja voiteluaineet sekä petroke- kasvoi viime vuonna hieman edellisvuodes- vuonna noin 900 miljoonaa litraa, mikä on mianteollisuuden raaka-aineet. ta. Kevyttä polttoöljyä myytiin runsaat kak- noin kolme ja puoli prosenttia vähemmän Moottoribensiiniä myytiin noin 2,1 mil- si miljardia litraa, mikä oli vajaan prosentin kuin vuonna 2011. Kotimaan liikenteeseen jardia litraa, runsaat kolme prosenttia edel- enemmän kuin vuonna 2011. Noin kolmas- lentopetrolista kuluu noin kuudesosa. lisvuotta vähemmän. Bensiinin kulutus on osa kevyestä polttoöljystä käytetään raken- Tilastoja verkossa www.oil.fi: markki- pitkään ollut laskussa, koska tekninen kehi- nusten lämmitykseen ja loput maa- ja met- naosuustilasto 2012 ja 2011 > tys pienentää autojen polttoaineenkulutus- sätalouden koneissa ja laitteissa, rakennus- ta. Lisäksi nykyinen autoverotus suosii vä- toiminnassa ja teollisuudessa. hän polttoainetta kuluttavia autoja. Vuonna Säätilan vuosittaiset vaihtelut vaikutta- Lisätietoja: 2012 myydystä bensiinistä 55 prosenttia oli vat tuntuvasti kevyen polttoöljyn lämmi- Öljyalan Keskusliitto, toimitusjohtaja 95 E10 -bensiiniä ja 45 prosenttia 98 E5-ben- tyskäytön määrään. Vertailuvuonna 2011 Helena Vänskä, puh. 040 581 6786 siiniä. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 48 myynti oli lisäksi tavanomaista vähäisempi, prosenttia ja 52 prosenttia. koska öljylämmittäjät olivat täyttäneet säili- Pitkään jatkunut dieselöljyn myynnin öitään vuoden 2010 lopulla ennen vuoden kasvu taittui viime vuonna. Dieselöljyn 2011 alun veronkorotusta. myynti väheni prosentin verran vuodesta

26 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Suomen merenkulku haluaa teollisuuden kumppaniksi - Tuore raportti visioi merenkulun tulevaisuutta Suomessa 2015 ja eteenpäin

arkkinoiden ylikapasiteetista tarkoitetaan sitä, että merenkulku nähdään uudisrakennukset voidaan toteuttaa. Toteu- johtuva kova kilpailu ja tiukke- ensisijaisesti suomalaiselle teollisuudelle tär- tus edellyttää uusia rahoitus- ja sijoitusjär- nevat ympäristömääräykset ovat keänä kumppanina, joka edesauttaa teolli- jestelmiä. ajaneetM suomalaisen merenkulun haastavaan suuden kilpailukykyä luomalla kustannus- Ensimmäiset askeleet vision saavutta- tilanteeseen. Tänään julkistettava raportti tehokkaita logistisia palvelukokonaisuuksia. miseksi on määrä ottaa jo vuonna 2013 yh- kertoo, miten merenkulusta tehdään teol- Varustamoiden on tehtävä jatkossa dessä varustamoiden sekä vienti- ja tuon- lisuuden strateginen mahdollistaja vuoteen enemmän yhteistyötä teollisuusyritysten titeollisuuden edustajien kanssa. Vuoden 2020 mennessä. kanssa tehokkaiden yhteiskuljetusjärjestel- 2014 aikana työ jatkuu konseptien edelleen Suomessa merenkulkualalle on ominais- mien kehittämiseksi, mikä auttaa puolestaan kehittämisellä ja testaamisella sekä sitä kaut- ta yritysten pienuus, muutaman asiakkaan parantamaan niin teollisuuden kilpailukykyä ta osallistamalla ja sitouttamalla toimijat uu- ja aluksen varassa toimivat varustamot, si- kuin alusten käyttöastetta. Varustamoiden teen ekosysteemiin. säinen kilpailu sekä yhteistyön puute, mikä tulee myös laatia suunnitelmat, joiden avul- Vuonna 2015, kun rikkidirektiivi tullee vaivaa osittain myös vienti- ja tuontiteolli- la nykyinen aluskanta saadaan vastaamaan voimaan Itämeren, Pohjanmeren ja Englan- suutta. Positiivista on kuitenkin se, että me- ympäristömääräyksiä. nin kanaalin muodostamilla rikkipäästöjen rikuljetukset jatkavat kasvuaan haasteellises- Tavoitteena on kehittää uusia aluskon- erityisalueilla (SECA), uusi logistiikkaklus- ta taloustilanteesta huolimatta, ja kuljetetta- septeja, jotka tuovat Suomelle selkeää kil- teri on jo toiminnassa, uudet alukset luovu- vaa riittää jatkossakin. pailuetua. Aluskonseptin tulee perustua tetaan ja ne aloittavat liikennöinnin. Suomessa merenkulku on totuttu näke- ympäristöystävällisyyden lisäksi energiate- Maailmanlaajuinen rikkirajoitus tulee mään maan huollettavuuden kannalta tär- hokkuuteen, joustavuuteen ja lastinkäsitte- voimaan 2020 tai viimeistään 2025. Tällöin keänä, mutta ei suoranaisesti osana teollisen lyn tehokkuuteen. Tutkimus ehdottaa, että Suomella on vision mukaisesti toimiva ja jat- toiminnan kilpailukykyä. Teollisuus ostaa lo- varustamot tilaisivat sarjan standardilaivoja kuvasti palvelutarjoomaansa kehittävä logis- gistiikkapalveluja eri tahoilta pitkälti kilpai- nykyisen räätälöinnin sijaan – kokoonpanon tiikkaklusteri, joka on vienti- ja tuontiteol- lutukseen perustuen pitämättä logistiikka- tapahtuessa mahdollisuuksien mukaan Suo- lisuuden strateginen kumppani ja Itämeren operattoreita strategisina kumppaneina. messa. Nesteytetty maakaasu (LNG, Lique- johtava palveluntuottaja. Näin väylä tulevai- Tähän halutaan nyt muutos. Varustamo- fied Natural Gas) nähdään varteenotettava- suuteen on avattu! säätiön rahoittama ja PBI Research Institu- na polttoaineratkaisuna uudisrakennuksiin. ten tuottama tutkimustyö ”Merenkulun tu- Väylä avoinna vuonna 2020 Lisätietoja levaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin” visioi, Thomas Franck Varustamosäätiön miten muutos tehdään. Tutkimus esittelee hallituksen edustaja Tutkimus suosittelee uuden yhteistyökult- myös väyläkartan, jonka avulla Suomen me- [email protected] tuurin tai klusterin luomista, johon osallis- renkulun visio saavutetaan. puh. 040 564 7429 tuisi mahdollisimman moni suomalaisista Yhteistyöllä lisää varustamoista ja joka tekisi tiivistä yhteis- kilpailukykyä työtä teollisuusyritysten kanssa. Yhteistyökulttuurin ympärille tulee li- Merenkulusta halutaan tehdä suomalaisen säksi rakentaa partneriverkosto, jonka avul- teollisuuden strateginen mahdollistaja. Tällä la asiakkaiden logistiset kokonaisratkaisut ja

MARSMARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 27 Ammattihakemisto Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 Paineen- ja Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Tehdaspesu s. 28 Palovartiointia Easy Wash s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 YIT s. 31 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 28 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Laivakone s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 31 Oilon Energy Oy s. 31 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 31 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 30 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet PL 117, 04301 TUUSULA, • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Lasse Niemelä puh. 040-548 7328, 050-376 7407 konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit in energy and power Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Koneiden linjaukset ja muovivalut Mekaaniset ja pneumaattiset tuhkankäsittelyjärjestelmät Raakaveden suodatuslaitteet ISO 9001 -sertifioitu Takolenkkiset kuljetinketjut www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki Site Teollisuus Oy - Keskustie 2 - 63500 Lehtimäki Puh 020 711 8220 Puh. 03 440 180 info@kopar.fi www.kopar.fi

28 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Ammattihakemisto

Ammattilaisemme paikallisesti lähellä

Projektipalvelut ja kunnossapitopalvelut • Putkistot • Kattilat • Säiliöt • Sähköautomaatiototeutuk- set • Teollisuuden ilmanvaihtoratkaisut • Kiinteistötekni- set järjestelmät ja turvaratkaisut • Infrastruktuuri •

yit.fi/teollisuus

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet

Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 29 AT-Marine Oy Täyden palvelun talo merenkulkijoille ja telakoille Navigointilaitteet Konehuonelaitteet Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 Radioasemat [email protected] www.laivapoltin.fi Säiliömittauslaitteet teollisuudelle Asiantuntija www.atmarine.fi paineen- ja lämpötilanmittauksessa VANTAA p. (09) 5494 2600 TURKU p. 0208 353400

WIKA Finland Oy Melkonkatu 24, 00210 Helsinki P. (09) 682 4920, F. (09) 682 49270 info@wika.fi , www.wika.fi

PUMPPUJEN TIIVISTEET

Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä PUHELIN 0400-870 947 040-848 6510 [email protected]

TIIVISTEIDEN KORJAUS • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA p. 02-8223 406 f. 02-8227 222

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset Vuodesta 1977 Varoventtilien säätö ja käynninaikainen Koestus DENSITEST-menetelmällä Vuodesta 1985 Pl 31, 33901 TAMPERE Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

30 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Ammattihakemisto

Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 Kunnossapitopalvelut KiL-VoitelutekniikkaABB s. Turboahtimet 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 KäyttövarmuuttaRannikon Sukelluspalveluteollisuudelle YIT Oy s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 LaivadieseleidenCoastal huoltoDiving ja Service korjaus Ltd Marine Diesel FinlandMyynti: Oy s.Tel. 31 010 221 1 Tartek Oy s. 30 LaivaelektroniikkaPikku-Hietanen, ja huolto Kotka AT-Marine s. 30Fax 010 222 6379 Puh. +358 Roneco20 155 8250 / Nordparts Oy s. 30 0400 751 399 Huolto: Tel. 010 222 6477 faksi +358 20 155 8259 Laivakorjauksia 0400 803 926 ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 [email protected] JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 www.sukelluspalvelu.fi Laivakone s. 31ABB Oy, Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship SupplyTurboahtimet s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 Lämpötekniset• Öljy- ja laitteet kaasukäyttöiset Viitos-metalli s.Lyhtytie 31 20 Oilon Energy Oy s. 28 Paineenalaisethöyry- tiivistykset ja lämpökeskukset FSC-Service s. 30PL 20 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineen-• Kattilalaitosten ja säiliöt 00751 HELSINKIÖljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 • Putkilämmönsiirtimet • Raskasöljykoneikot • Suunnittelu, valmistus, asennus ja käyttöönotto • koneiden ja moottoreiden VIITOS-METALLI OY huolto- ja asennustyöt Heinola • männän haalaukset - LST Webshop, varaosaostot 24/7 • putki- ja hitsaustyöt - LST Lights, konehuone- ja ulkokansivalaisimet • pumppujen huollot - Laivasähkömoottorit varastossa Tähtiniementie 1, 18100 HEINOLA - Kaapeliradat ja tarvikkeet - Laivasähköasennukset Puh. (03) 883 4601, (03) 883 4602 0207 631 570 • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit - Sähkömoottori- ja generaattorihuolto www.viitos-metalli.fi 0400-501 763 • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) [email protected] Faksi: 0207 631 571 - Sähkö-laivojen ja automaatiosuunnittelu palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color LightLAIVASÄHKÖTYÖ (Ruotsi) valonheittimet OY Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihinRautatehtaankatu ja satamiin 22, 20200 Turku e-mail: [email protected] • KongsbergPuh. (02) Maritime 510 0300 As (Norja www.lst.fi) www.laivakone.fi www.shiptekno.fi lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja Twin Disc voiteluaineiden testilaitteet Merivaihteet ja irrotuskytkimet • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden läpivientilaipat Hamilton Jet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) Vesijetit elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) Transfluid PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING turvavalaistus Nestekytkimet • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA kilökunta, paloautot ja palopumput P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 Reich • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig [email protected] www.autrosafe.fi Joustavat kytkimet Ristikiventipersonal,e 4, 04 3brandbilar00 TUU ochSU brandpumparLA 0400-506 152, fax 09-273 3351  09 - 684 258 60 www.transauto.fi PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN e-mail: as• iaKorkeapainepesut,kaspalvelu@h ADRoyr jay. märkäimut.fi Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR

LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa Voimalaitos- ja • Slamcentrifugering i hela Finland prosessipolttimet Kopar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut Metsä-Pietilänkatu 1 ALANDIA EASY WASH AB PL 5, 15801 Lahti KoparLångkärrvägen Oy - Sepänkatu 14, 2 - 6576039700 Parkano ISKMO - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 06-3218200,Elmomet Oy - Pyöräisentie 0500-166263, 2 - 63500 fax 06-3218201 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Sitewww.easywash.fi Teollisuus Oy - Keskustie [email protected] 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 31 Jäsenpalsta

Vaasan Vasa Konemestariyhdistys Maskinmästarförening

järjestää jäsenilleen Vasa Maskinmästarförening anordnar för medlemmar Kylpylä-ja kokousmatkan Tallinnaan 16-19.5.2013 Spa och mötesresa till tallin 16-19.5.2013

MATKAOHJELMA RESEPROGRAM Torstai 16.5 Torsdag 16.5 Klo 03:00 Lähtö Sevon parkkipaikalta Kl 03:00 Avfärd från SEVOs parkeringsplats. Klo 04:30 Lähtö Vaskiluodosta voimalaitoksen Kl 04:30 Avfärd från kraftverkets parkeringsplats parkkipaikalta i Vasklot Klo 06:00 Lähtö Karhusaaren voimalaitoksen Kl 06:00 Avfärd från kraftverkets parkeringsplats parkkipaikalta i Karhusaari Klo 13:30 – 15:30 Helsinki – Tallinna / M/S Star Kl 13:30 – 15:30 Helsigfors – Tallin M/S Star Majoittuminen Meriton Grand Spa **** Övernattning, Meriton Grand Spa i 2 pers. rum Kylpylä hotelliin Fredag 17.5 2 hengen huoneissa Vi besöker sjöfartmuseum i stadsdelen Kalamaja Perjantai 17.5 Lördag 18.5 Tutustuminen Kalamajan kaupunginosassa Fritid i hotellets spa sijaitsevaan Merimuseoon. Söndag 19.5 Lauantai 18.5 Kl 10:30 – 12:30/ M/S Star Tallin-Helsingfors Rentoutumista kylpylässä. återfärd via Karhusaari och Vasa, beräknad Sunnuntai 19:5 ankomsttid i Seinäjoki kl 19. klo 10:30 – 12:30 Tallinna – Helsinki/ M/s Star. Paluu Karhusaaren ja Vaasan kautta Bindande anmälan före 4.4.2013 Seinäjoelle n. klo 19 genom att betala egenandel på 175 €/person, Avec 310 € till konto 567008-576660. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 4.4.2013 Giltigt pass medtages samt födelsetid anmäles till Maksu yhdistyksen tilille n. 567008-576660 undertecknade. Omavastuuosuus on 175 €/hlö. Avec 310 €. Matkalle Resan har reserverats för 30 personer i den ordning mukaan voimassa oleva passi tai vastaava asiakirja sekä som anmälningarna kommer. matkavakuutus. Matka on varattu 30 henkilölle. Varaus täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Styrelsen

Ilmoittautumiset, lisätietoja/ anmälningar, mera info Pekka Uitto; p 050-5405431, E-mile [email protected]

T: Johtokunta

KOKOUSKUTSU MÖTESKALLELSE Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräi- Det stadgeenliga vårmötet för Land- sjö- och skogssektorer- nen kevätkokous pidetään nas arbetslöshetskassa hålles

Aika 15.4.2013 klo 12.00 Tid 15.4.2013 kl. 12.00 Paikka Radisson Blu Seaside Hotel, Plats Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki Gräsviksstranden 3, 00180 Helsingfors Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. I mötet behandlas de i stadgarna 13 § nämnda ärenden.

Kassan hallitus Styrelsen för kassan Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävissä kassan Handlingarna berörande kassans bokslut och stadgeändringsför- toimistossa 2.4. – 9.4.2013. slag är till påseende på kassans byrå 2.4. – 9.4.2013. Osoite: Lastenkodinkatu 5 B, 00180 Helsinki/ Adress: Barnhemsgatan 5 B, 00180 Helsingfors / yhteyshenkilö Anja Tikka kontaktperson Anja Tikka

32 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Jäsenpalsta

Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsför- Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinbefälsför- bund – Finnish Engineers´ Association ry on 4400 jäsenen bund – Finnish Engineers´ Association ry är ett fackför- yksityisen ja julkisen sektorin ammattiliitto. Jäsenemme bund med 4 400 medlemmar inom den privata och offent- toimivat merenkulussa, teollisuudessa – lähinnä energia- liga sektorn. Medlemmarna är verksamma inom sjöfart, teollisuudessa, sekä valtion ja kuntien palveluksessa. industri, stat och kommun.

Haemme palvelukseemme Vi anställer en ASIAMIESTÄ OMBUDSMAN Tehtäviin kuuluu jäsenkunnan edunvalvonta, työehto- ja muu Till uppgifterna hör medlemmarnas intressebevakning, avtals- sopimustoiminta, yhteydenpito jäsenyhdistyksiin, luottamus- förhandlingar, kontakter till medlemsföreningar, förtroende- henkilöihin ja jäseniin. män och medlemmar. Tehtävän hoitaminen edellyttää valmiutta joustavaan työaikaan Arbetet fordrar beredskap till flexibilitet med arbetstiderna ja matkustamiseen. samt en del tjänsteresor. Tehtävässä tarvitaan suomen- ja ruotsinkielen suullista ja kir- Arbetet förutsätter kunskaper i finska och svenska i både tal jallista taitoa sekä kykyä toimia englanninkielellä. som skrift samt förmåga att fungera på engelska. Eduksi luetaan työsuhdeasioiden tuntemus. Kännedom om arbetsavtalsfrågor är meriterande. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Jukka Lehtinen Tilläggsuppgifter fås av ordförande Jukka Lehtinen puh. työ, 02-262 8238 tai 050-557 3238 ja tel. jobb, 02-262 8238 eller 050-557 3238 eller toiminnanjohtaja Leif Wikström 050-331 0180. verksamhetsledare Leif Wikström tel. 050-3310180 Hakemus liitteineen ja palkkatoivomuksineen tulee lähettää Ansökningshandlingar med lönekrav bör vara oss tillhanda se- 12.4.2013 mennessä osoitteella: nast den 12.4.2013 och sändes till: Suomen Konepäällystöliitto ry Finlands Maskinbefälsförbund ry Liittohallitus Förbundsstyrelsen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki Barnhemsgränd 1, 00180 Helsingfors

VAASAN JULKISEN ALAN KONEMESTARIYHDISTYS Ry Järjestää jäsenilleen tutustumiskäynnin Westenergyn jätevoima- MERENKULKU- ERIKOIS- laan, Mustasaaren Stormossenille, tiistaina 26.3.2013. Kokoontuminen Westenergyn parkkipaikalla klo 18:00 JA ENERGIATEKNISET Jos osallistujia on yli 20, niin järjestetään kaksi tutustumiskäyntiä. JAME ry:n Hallitus Vuosikokous Lisätiedot ja ilmoittautuminen sihteerille. Lauantaina 16.03.2013 klo 13.00 puh. 050 5405431, [email protected] PAIKKA: Raskone Oy Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku. Johtokunnan kokous klo 12.00 sama paikka. Tervetuloa Toivottaa Hallitus. KUTSU Helsingin Konemestariyhdistys ry:n PERINTEINEN KEVÄTJUHLA Yhdistyksen tiloissa lauantaina 27.04.2013 klo 17.00 alkaen. Luvassa mm. malja keväälle, perinteinen iltapala, sekä iloista Konemestarit ja yhdessäoloa. Energiatekniset KME RY Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kalevi Korhonen Yhdistyksen vuosikokous on Puh. 050-3511940 tai [email protected] Tampereella ravintola Plevnassa Tervetuloa! lauantaina 16.3.2013, alkaen klo 13:30 Kutsu on avec Käsitellään yhdistyksen § 12 mukaiset asiat, Johtokunta jonka jälkeen nautitaan lounas. Tervetuloa Johtokunta Kotkan Konepäällystöyhdistys ry. YHDISTYKSEN JÄSENILLE ! 90 v. juhla 27.4.2013 Katso lisää: www.kotkaengineers.fi

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 33 NRO 05 HÄMEENLINNAN Varapuh.joht. Pasi Peräsaari KONEMESTARIYHDISTYS Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski Jäsenyhdistykset / (Perust. - Grund. 1945) Siht. Tapio Roiha Puh.joht. Markku Säynäjäkangas Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä Medlemsföreningar Länsitie 25, 12240 Hikiä t. 040-845 6791 puh. t. 0107 551 267, Rah.hoit. Pekka Raatikainen GSM 050-550 4606. Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Varapuh.joht. Lauri Päivänen puh. 0400-861 208 JÄSENYHDISTYKSET / Mäntytie 7, 12540 Launonen Kokoukset kuukauden toisena puh. k. 019-762 139 keskiviikkona klo 19.00 ravintola FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS Siht. Seppo Helminen Sohvissa. Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki MEDLEMSFÖRENINGAR puh. k. 0400-527 006 NRO 10 KOTKAN Rah.hoit. Risto Mukkala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Hämeenkatu 13 B 20, (Perust. - Grund. 1923) NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN Viceordf. Bo Wickholm 05800 Hyvinkää www.kotkaengineers.fi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Lisebergsvägen 33, GSM 050-5300418 Puh.joht. Mikko Järvinen (Perust. - Grund. 1921) 01180 Kalkstrand Rauduskatu 21, 48770 Kotka Puh.joht. Tapani Hirvonen GSM 0400-670 745 NRO 07 KEMIN puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 Iltaruskonkuja 5 Sekret. Henrik Eklund KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Antti Luostarinen 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs (Perust. - Grund. 1941) Käpylänkatu 2 A 12 Varapuh.joht. Markku Rautio tel. 050 4525688 Puh.joht. Tapio Huuska 48600 Kotka Yrjönkuja 5as19 53600 Lappeenranta [email protected] Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 050 355 2038 GSM 040-543 8479 Kassör Leif Wikström puh. 010-466 1718 Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen Siht. Pekka Sievänen Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Varapuh.joht. Kalle Kostamo Rotinpää 39, 48300 Kotka Kalervonkatu 53, 53100 LPR tel. h. 09-296 2287, Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. k. 05-228 5133, puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 puh. k. 016-262 586, 044-307 9425 Rah.hoit. Taito Mielonen Föreningens lokal Stora Roberts- Siht. Timo Kesti [email protected] Valto Käkelänkatu 8 as 11, 53130 gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Seponkatu 30, 94830 Kemi Kokoukset talvikuukausien ensim- LPR, puh. k. 0400-294 140, Fredrikgstorget där summertelefon puh. 016-251 231 mäisen arkitorstaina klo 18.30, t. 0204 154 090, finns. Månadsmöten den första hegl- Rah.hoit. Marja-Leena Huuska kokouspaikka Kotkan Klubi. [email protected] fria onsdagen i månaden kl. 18.00, Heikinkuja 10, 94100 Kemi Kokoukset syys-toukokuun aikana, styrelsemöte kl 17.00. Juni, juli och puh. GSM 041-507 8442 NRO 11 KONEMESTARIT JA kuukauden kolmantena arkikeskiviik- augusti inga möten. Yhdistys kokoontuu erikseen ENERGIATEKNISET KME RY kona klo 18.00 Lappeenrannan ilmoitettuna aikana. (Perust. - Grund. 1958) Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR NRO 04 HELSINGIN www.kme.fi KONEMESTARIYHDISTYS NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Puh.joht. Pertti Roti NRO 02 HAMINAN (Perust. - Grund. 1869) KONEMESTARIYHDISTYS- Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki KONEMESTARIYHDISTYS Puh. joht. Kimmo Kojamo MELLERSTA ÖSTERBOTTENS Puh. t. 09 617 3041, (Perust. - Grund. 1947) Myötätuulenkuja 4 B 24 , 02330 Espoo MASKINMÄSTAREFÖRENING GSM 050 559 1637 Puh.joht. Juha Suomalainen puh. k. 040-747 9865, t. 044-762 3416 (Perust. - Grund. 1939) Varapuh.joht. Pekka Teittinen Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina [email protected] Puh.joht. Lauri Mattila Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo GSM 040-171 9161 Varapuh.joht. Paavo Tahvanainen Kihutie 15, 68630 Pietarsaari GSM 050 387 5622 [email protected] Laitatuulenkaari 28, 00850 Helsinki puh. k. 06-723 4538, Siht. Juha Uimonen Varapuh.joht. Niilo Siro puh. k. 09-698 7328, 040-584 1078 t. 040-849 9750 Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö [email protected] Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Vantaa puh. k. 040-502 8131 Siht. Jari Luostarinen Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari Puh. t. 09 471 88287, Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki puh. k. 06-723 5561, GSM 040 059 6015 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 t. 0204 169 284, 040-585 2284 Varasiht. Taneli Varjus 040-554 5239 [email protected] Siht. Esa Sakari Jylhä Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Rah.hoit. Raimo Harju Kermatie 4, 67900 Kokkola GSM 040 709 5798 kirjeitse. Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki puh. k. 040-556 1667, Rah. hoit. Lasse Laaksonen puh. 050-356 2716 t. 040-779 8508 Ojaniityntie 1, 33340 Tampere NRO 03 SVENSKA [email protected] Rah.hoit. Pertti Nevala Puh. t. 040 739 3363 MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN Kokoukset pidetään syys–touk- Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- GSM 045 678 9856 I HFORS okuun välisenä aikana (vaalikok- saari puh. k. 06-723 1859, Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on (Perust. - Grund. 1909) ous joulukuussa ja vuosikokous t. 0204 169 757, 040-585 2757 [email protected]. Yhdistyks- Ordf. Bertil Bertula maaliskuussa) kuukauden ensim- en postiosoite on Ristolantie 10 A, Bränningsberget 11 B 13, mäisenä arkikeskiviikkona klo 19.00, NRO 09 KESKI-SUOMEN 00320 HELSINKI. Yhdistyksen yleisistä 02320 Esbo osoitteessa Tunturikatu 5 A 3, 00100 KONEMESTARIYHDISTYS kokouksista ilmoitetaan ensisijais- GSM privat 050-595 2384 Helsinki, puh 09-494 838. Mikäli em. (Perust. - Grund. 1947) esti Voima ja Käyttö –lehdessä ja [email protected] ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, Puh.joht. Hannu Orslahti www.kme.fi. Mutta ellei se jostain pidetään kokous seuraavan viikon Kuikantie 322, 41140 Kuikka syystä ole mahdollista, kuukauden keskiviikkona. Tervetuloa. puh. 0400-540 493

34 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 ensimmäisen maanantain Helsingin ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. NRO 16 PARGAS Kuukausikokoukset pidetään talvi- Sanomissa. Ravintola Pruuvi, Mikkeli MASKINBEFÄLSFÖRENING kuukausina ensimmäisinä keskiviik- (Perust. - Grund. 1925) koina klo 19.00 hotelli Kalliohovin NRO 12 KUOPION NRO 15 OULUN www.pargasmaskinsbefal.fi kabinetissa. KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS KONEMESTARIYHDISTYS Ordf. Tage Johansson (Perust. - Grund. 1899) (Perust. - Grund. 1903) Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas NRO 19 SAVONLINNAN www.kkpy.fi Puht. joht. Veikko Eerikkilä tel.hem. 044-458 0425, KONEMESTARIYHDISTYS Puh. joht. Ilkka Relander Nokelantie 55 A 1, 90150 Oulu 040-845 8042 (Perust. Grund. 1933) Lohkaretie 9 as 5, 70700 Kuopio GSM 044-330 0241 Viceordf. Lars Andersson Puh.joht. Esa Pekkinen GSM 040-709 7323 [email protected] Skepparvägen 38, 21600 Pargas Aino Actén puistotie 2 A 1, Siht. Veijo Tolonen Siht. Ari Heinonen tel. 02-458 5331, 040-5852398 57130 Savonlinna Vihurintie 7, 70780 Kuopio Hekkalahdentie 24, 90820 Kello [email protected] puh. 0400 752 967 GSM 040-709 7336 puh. k. 040 551 4442 Sekr. Berndt Karlsson Varapuh.joht. Veijo Anttonen Rah.hoit. Merja Korhonen puh. t. 040 354 6047 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas Kangesvuokontie 21 C 27, Häntäahontie 33, 70800 Kuopio [email protected] tel. 02-4580 017, 040-7352182 57220 Savonlinna GSM 040-709 7198 Rah.hoit. Kai Väisänen [email protected] puh. 015-278 339 Kuukausikokoukset talvikuukausina Villentie 5, 90850 Martinniemi Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen erikseen ilmoitettuna aikana. GSM 0500-184 220 NRO 17 PORIN Tottinkatu 2 B 16, [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS 57130 Savonlinna NRO 13 LAHDEN Teollisuusjaoston yhdysmies (Perust. - Grund. 1894) puh 050-599 6541. KONEMESTARIYHDISTYS Hannu Pesonen Puh.joht. Pasi Kaija Kokoukset pidetään erikseen (Perust. - Grund. 1945) Toppilansaarentie 3 C 49 Setäläntie 16, ilmoitettavana ajankohtana. www.lahdenkonemestariyhdistys.fi 90500 Oulu 29200 Harjavalta Puh.joht. Matti Harjula GSM 0400 372 882 puh. 050-389 1694 NRO 20 TAMPEREEN Kuokkamaantie 24 [email protected] [email protected] KONEMESTARIT JA 15210 Lahti Kuukausikokoukset syys-toukokuun Varapuh.joht. Jorma Elo INSINÖÖRIT R.Y. puheenjohtaja@lahdenkone..* toinen arkimaanantai klo 18.30 Oulu Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori (Perust. - Grund. 1937) Varapuh.joht. Mikko Anttila laivalla, Toppilan Satama. puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Polvikatu 4A8, 15170 Lahti Vaali- ja vuosikokouksista eri ilmoitus. Siht. Mikko Jaakola Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere puh. 045-671 7801 Raahen kerho Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori puh. 040-758 9869 [email protected] Puh.joht. Hannu Pesonen [email protected] [email protected] Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara Toppilansaarentie 3 C 49, Rah.hoit. Timo Kuosmanen Varapuh.joht. Martti Nupponen Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti 90500 Oulu Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Porrassalmenkuja 4 A 11, puh. k. 050-5541177 Puh. 0400-372 882 puh. 0400-439 995 33410 Tampere sihteeri@lahdenkone..* [email protected] [email protected] puh. 050-522 0730 Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki Laiva-asiamies Pertti Venttinen Sihteeri Eero Kilpinen syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe Hiekkapellontie 18, 28610 Pori Ahvenisjärventie 22 C 42, taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. puh. 040 504 5119 puh 0400556345 33720 Tampere Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] [email protected] puh. 050-545 5765 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Kajaanin kerho Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- [email protected] Puh.joht. Taisto Karvonen joulukuun aikana joka kuukauden Rah.hoit. Veikko Lehtonen NRO 14 MIKKELIN Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Kangastie 1, 36220 Kangasala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Kajaani, puh 0400-278 695 Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun puh. 040-734 3375 (Perust. - Grund. 1948) Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen kuukausikokous pidetään perinteisesti Kuukausikokoukset pidetään erikseen Puh.joht. Seppo Piira Virkotie 5, 87200 Kajaani BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- ilmoitettavana ajankohtana. Suentassu 4, 50150 Mikkeli Puh. 050-358 2146 ous huhtikuussa ja vaalikokous puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Sihteeri Timo Myllyniemi joulukuussa. NO 21 TURUN GSM 044-735 3726 [email protected] KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS [email protected] Rovaniemen kerho NRO 18 RAUMAN (Perust.-Grund. 1874) Varapuh.joht. Osmo Blom Puh.joht. Reijo Rajala KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS www.tkpy.fi Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Kolpeneentie 41 C 4, 96440 (Perus. - Grund. 1926) Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 040-564 4829, Rovaniemi Puh.joht. Anitta Heikura Somersojantie 13, 21220 Raisio Siht. Tapio Haverinen Puh. 040-591 3318 Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela puh. 050-557 3238 Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Siht. Harri Juntunen puh. 044-455 8040 [email protected] puh. t. 015-195 3808 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä [email protected] Varapuh.joht. Harri Piispanen GSM 044-735 3739 Rah.hoit. Tapio Kakkinen Varapuh.joht. / rah.hoit. Kattarakatu 3, 21260 Raisio [email protected] Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi Petteri Uutela puh. 050-458 0796 Rah.hoit. Mika Manninen Puh. 050-583 8701 Hakapolku 4, 27100 Eurajoki [email protected] Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Laiva-asiamies Kai Väisänen puh. 050-517 2271 Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander puh. t. 195 3898 Villentie 5, 9085 Martinniemi [email protected] Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku GSM 044-735 3898 puh. 0500-184 220 Siht. Mervi Fagerström puh. 040-593 4021 [email protected] [email protected] Murtamontie 700, 27230 Rauma [email protected] Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, puh. 044 533 8371 touko- syys- ja marraskuussa kuukauden [email protected]

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 35 Rah.hoit. Ismo Sahlberg Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i Siht. Seppo Luostarinen puh. 050-454 2437 Suomenlinna, C 52 A 1, Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Pajatie 14, 80710 Lehmo [email protected] oo19o Helsinki augusti. Rah.hoit. Jorma Taivainen Huoneistoasiat Rauno Palonen GSM 040-507 6454 Opotantie 5, 80230 Joensuu Varsojankatu 33, 20460 Turku Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN puh. 0400-661 680 puh. 040-552 5989 Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. [email protected] 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen puh. 040-533 3822 Puh.joht. Tapio Järvinen KULJETTAJAT R.Y. Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. Puh. 050-512 3222 Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola (Perust. - Grund. 1989) [email protected] puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 Puh.joht./ordf. Teemu Kouri Yhdistyksen kokoukset pidetään joka Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen Talonmäenkatu 14, 20810 Turku kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola puh. t. 044-569 0065 (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, Varapuh. joht./viceordf. huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Raisio k. 040-592 1335 Hannu Poskiparta 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka Niittykatu 3, 26650 Rauma kous on yhdistyksen vuosikokous ja Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, puh. 044 522 8130 joulukuun kokous on vaalikokous. Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 Lassentie 7, 68100 Himanka (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola NRO 30 fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. Yhdistyksen tilinumero on Liedon puh. 06-325 9399 (Perust. - Grund. 1992) säästöpankki FI7543092120000134 Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan NRO 27 POHJOIS-KARJALAN Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen (vuokrat, lahjoitukset yms., Voima ja Käyttö -lehdessä. KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. Talpiakuja 6 F 33, ei osallistumismaksuja). (Perust. - Grund. 1987) 20610 Turku Huvitoimikunnan tilinumero, NRO 24 LOVIISAN Puh.joht. Erkki Laitinen puh. 050-313 8748 johon maksetaan kaikki osallistumis- VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. Kärritie 27, 80400 Ylämylly [email protected]. maksut, on Liedon säästöpankki (Perust. Grund. 1974) puh. k. 013-852 044, t. 0104 511 Rah.hoit. Ruth Lähdeaho FI5443090010143618 Puh.joht. Pekka Vainio Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Haagan urheilutie 15 A 1, Pohjolantie 46, 04230 Kerava Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu 00400 Helsinki NRO 22 VAASAN puh. k. 040-483 8470 puh. 050-597 1920 KONEMESTARIYHDISTYS Varapuh.joht. Timo Järvimäki - VASA MASKINMÄSTARE- Reitsaarentie 41 FÖRENING 48910 Kotka (Perust. - Grund. 1911) p. 041-4366017 www.vaasankonemestarit.fi [email protected] Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Siht. Markku Sopanen puh. 050-313 3265 Kuovintie 2, 49220 Siltakylä Varapuh.joht./Viceordf. puh. 05-220 1776 Heimo Norrgård Rah. hoit. Pekka Tahvanainen puh. 050-313 3265 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa Siht./sekr. rah. hoit./kassör puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 Veli-Pekka Uitto puh. 050-540 5431 NRO 25 ÅLANDS ENERGI Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi OCH SJÖFARTSTEKNISKA Kuukausikokoukset/månadsmöten, FÖRENING R.F. Kevät ja talvikauden kokoukset pidetään (Perust. - Grund. 1942) Ravintola BRANDO, Palosaarentie www.maskinisterna.ax 58, joka kuukauden ensimmäinen Ordf. Hans Palin arkitorstai, ellei toisin ilmoiteta. Vår Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn och vintermöten hålls på restaurang tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455 BRANDO, Brändövägen 58, den första [email protected] helgfria torsdagen i månaden, ifall Viceord. Ole Ginman annat inte meddelas. Musterivägen 2, 22410 Godby tel. 0500-566 503 NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den

36 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Jäsenpalsta

Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Helsinki: Helsingfors: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 faksi/fax (09) 694 8798 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Turku: Åbo: puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 Jäsenasiat - Medlemsärenden Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Gunne Andersson (09) 5860 4815 Maarianhamina: Mariehamn: Kassanhoitaja - Kassör (018) 25 000 (018) 25 000 Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 Kaarina Kärkkäinen (09) 5860 4814 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: Leif Wikström puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Järjestösihteeri - Förbundssekreterare Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Reima Angerman (09) 5860 4812, GSM 0400-417 757 puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Asiamiehet - Ombudsmän puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 e-mail: [email protected] Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa 00100 Helsinki 00100 Helsingfors PL 115, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Lastenkodinkatu 5 B puhelin (09) 6866 340 faksi (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi puhelinpäivystys ma-pe 9.00-11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 6866 3442 Etuuskäsittelijät: Aija Olin (09) 6866 3443 Soile Lindgren (09) 6866 3444 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Toimistosihteeri/Jäsenasiat Jeanette Pitkänen 6866 340

Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Kotka Kemi Timo Laihonen Kari Kinnunen Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Turku Oulu Harri Piispanen Kai Väisänen Kattarakatu 3, 21260 Raisio Villentie 5, 90850 Martinniemi puh. 050 458 0796 puh. 0500 184 220 [email protected] [email protected] Vaasa Mariehamn Timo Leppäkorpi Hans Palin, puh. 050-530 3330 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, puh. (018) 21 134, 0400-330 455 AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit Pori * puhdistukset Pertti Venttinen * tulivartioinnit Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400-556 345, * aputyöt [email protected] PL14, 00501 Helsinki 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

MARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 37 Thursday 16th May 2013 at Alandica kultur & kongress, Mariehamn, Åland

PRELIMINARY PROGRAMME(1st Feb 2013) 0800 - 1600 Registration 0900 – Conference room Stora salen Conference room Ryssö 0945 EXHIBITION Fartygsförsäkringar ur ett praktiskt Fuel Testing and Fuel perspektiv, Johan Ström, Alandia Management Bolagen EXHIBITORS Det Norske Veritas & Organisers Germanischer Lloyd Alandia-Bolagen Fuel / bunker quality in Det Norske Veritas Baltic and North Sea Germanischer Lloyd 1000 – Ålands landskapsregering Presentation av sjöfartsbranschen Conference room Conference room Fiskö Fuel system check / 1045 Ålands sjöfart för grundskoleelever, Dan Mikkola, Auditoriet Passagerarseminarium separator efficiency Godby Shipping Moderator Roger Jansson, Ship Owners RORO-seminarium Mariehamns stad Bore Framtiden för roro fartyg Godby Shipping Viking Grace, Mikael Langh Ship Backman, Viking Line Neste Shipping Gasdrift av Prima Shipping passagerarfartyg, STX 1100 – Rederi Ab Eckerö Rederipresentationer Roro-marknaden, Erik Trafikutvecklingen i nord- Top Monitoring 1145 VG-Shipping Godby Shipping, Viking Line, Bore, Klöve, Trollship syd riktning (Finland-Estland Viking Line Neste och Rederi Ab Eckerö samt centraleuropa), Håkan Schools Lastägarens syn på Fagerholm, TallinkSilja Högskolan på Åland transporter Destination Gotland – Sjöfartsbranchens utbildnings- & forskningscentral marknadsföring av en Winnova Länsirannikon koulutus destination, Christer Ålands sjösäkerhetscentrum Bruzelius, Destination Gotland 1200 – Ålands yrkesgymnasium, hotell- och LUNCH 1300 restaurangprofilen 1300 – Ålands yrkesgymnasium, sjöfart Conference room Stora salen Conference room Auditoriet Conference room Ryssö 1345 Other Alandia Marine Insurance Seminar Nordic/Baltic Shipping Policy Seminar 2013 Det Norske Veritas & AT Marine AlandiaBolagen Germanischer Lloyd Consilium Scandinavia Ålands landskapsregering Emerson Process Management Seafarers fagtigue – time to wake Energy Efficiency - theory Finlands maskinbefälsförbund up? and practice Finlands sjörättsförening Gard (Baltic) Welcome, Leif Nordlund, Alandia Gasum John Nurminen Marine EU measures for safer shipping – Lloyd's Register EMEA Quality shipping, Markku Mylly, Mariehamns stad European Maritime Safety Agency Marinefloc Maritim Safest working place in shipping 2012 1400 – Rina Sweden Project Horizon/Martha – Fatigue 1445 Rederierna i Finland management toolkit, Wessel van Seaventures Leeuwen, Stockholm University 1500 – Sjömanspensionskassan Teambuilding at sea – the way we 1545 Sjömansservicebyrån did it onboard m/s Obbola, Lars Telemar Blomberg, Master Mariner 1600 – Transas Marine International Crew Fatigue – The human element, 1645 Wilhelmsen Ships Service Flavia Mellilo, SKULD 1700 - Ålands sjöfartsmuseum 1745

For registered exhibitors, delegates, speakers and guests 1900 – 2000 hrs cocktail, tour of Ålands sjöfartsmuseum, followed by dinner and drinks

Register at www.sjofart.ax Welcome!

Organizer

In partnership with

38 VOIMA & KÄYTTÖ MAALISKUU 2013 Norway is teaming up in pole position for battery-powered ships ome 120 managers representing the start to operate within a few weeks. The Vi- these ships is that the payback time on ad- entire maritime cluster were gathered king Lady, owned by Eidesvik Offshore, will ditional investments is expected to be 2-4 at a DNV seminar last week. “15 years have a battery package installed this spring. years compared to more than 10 years for ago,S the Norwegian cluster was looking into Later on, Norled will install a battery pack- cars.” opportunities for gas-fuelled ships. Today, age on board an existing diesel-electric fer- Eriksen drives a fully electric car himself. Norway is the front-runner when it comes ry. Norled intends to use this experience in Car industry figures can be used to illustrate to LNG-fuelled ships. Electricity stored in building and operating their fully electric how batteries are perceived as an alternative batteries on board ships is another oppor- ferry. This will cross the Sognefjord 34 times in Norway and as an example of the atten- tunity in the future energy mix and another a day, 7 days a week, transporting at a maxi- tion paid to them. Every fifth electric car sold technology race has started. We have been mum 120 cars and 360 passengers - starting in Western Europe in 2011 was sold in Nor- running that track for a while already,” says in 2015. way, while in total only one out of 100 West- Narve Mjøs, Director of Battery Projects in The Edda Ferd, owned by Østensjø, is ern European cars were sold in this country DNV and in charge of the seminar. another hybrid vessel with battery and die- during the same year. “International shipping is facing a tough sel-electric propulsion that will start to sail The trend towards more use of electric- time with escalating fuel prices, stricter en- this autumn. ity and batteries on board ships is expected vironmental regulations and very low day Hybrid systems will reduce the ener- to continue. New rules, tools and advisory rates caused by overcapacity in most seg- gy consumption. When an offshore supply services for battery-powered ships have al- ments. It’s during tough times that innova- vessel is operating on dynamic positioning, ready been developed by DNV. The Norwe- tion is most important and also more effi- there will be a major fuel saving potential. gian authorities are taking an active role, as cient, as the purpose and goals become so And when in harbour, the vessel should be they did when gas was being developed as much clearer,” says Remi Eriksen, CEO of able to simply use power stored in the bat- an alternative fuel, and are pushing the mari- DNV Maritime and Oil & Gas. “The Norwe- teries, which again will have a positive im- time industry by setting strict requirements gian maritime industry is at the innovation pact on the environment. Additional ben- to reduce emissions, as well as offering in- forefront, and the world looks to Norway for efits are related to the reduction in the ma- centives. As a result of last week’s seminar, technology and best practice. Innovation is chinery maintenance cost and in noise and yards, owners, the supply industry and R&D not only something the industry wants. It is vibrations. institutions are all eager and well prepared also necessary for survival.” “Hybrid ships are similar to the well- for the future. The first evidence of battery innovation, known hybrid cars, like the Toyota Prius,” the first hybrid offshore supply ship, will says Remi Eriksen. “A major advantage of Author: Per Wiggo Richardsen

MARSMARS 2013 VOIMA & KÄYTTÖ 39 MESSUT JA SEMINAARIT

Teolliset Palvelut -messuilla on esillä suomalaisen osaamisen kulmakivet!

Messuilla esillä kunnossapidon ja tuotannon laitteet ja palvelut! Tervetuloa mukaan! Kunnossapidon Kehittäjä - kilpailu nyt käynnissä! Messut avoinna: Vältä ruuhkaa - Osallistu, jaossa 5 000 euroa! Ke 17.4. klo 9-17 REKISTERÖIDY ENNAKKOON >> Katso säännöt netistä To 18.4. klo 9-16 tapahtuman nettisivuilla! Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Järjestäjä: Yhteistyössä: Samanaikaisesti:

www.teollisetpalvelut.fi