'Gypsies', Travellers'

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

'Gypsies', Travellers' Department of History and Civilization ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’ A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 Miika Tervonen Thesis submitted for assessment with a view to obtaining the degree of Doctor of History and Civilization of the European University Institute Florence, 8 December 2010 Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 Department of History and Civilization ‘Gypsies’, ‘Travellers’ and ‘peasants’ A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 Miika Tervonen Examining Board: Prof. Heinz-Gerhard Haupt (EUI) - supervisor Dr. Antti Häkkinen (University of Helsinki) Prof. Antonella Romano (EUI) Prof. Leo Lucassen (Leiden University) © 2010, Miika Tervonen No part of this thesis may be copied, reproduced or transmitted without prior permission of the author Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 Abstract The study concerns two minority groups, the Finnish Roma and the Swedish Travellers, and their changing relationship with the ‘peasants’ – ie. the mainstream sedentary population – in a period of economic modernization and nation-state building. Leaning on a wide array of qualitative material, the research forms an analysis of inter- ethnic relations, with a particular focus on micro-level interaction, conflicts and boundary drawing. As a socio-historical research, it aims to broaden a topic which has conventionally been approached from political and cultural perspectives. Contrasting with an ‘isolation thesis’ implicit in much of the previous literature, the study found that the Roma and Traveller populations were in the research period tied into constant interaction with the sedentary rural population. Yet, close everyday interaction and established networks co-existed with extremely strong ethnic differentiation, upheld from both sides of the divide. This was clear in relation to those transgressing the ethnic boundary, be it through inter-ethnic matrimony, being raised as a foster children, ‘settling down’, etc. Despite constant re-adaptations, the Swedish Travellers and particularly Finnish Roma seem to have lost much of previous occupational diversity during the research period. Upheavals and social stratification in the rural society wiped out old niches and the established local positions connected to this. A process of marginalization was reinforced by local vagrancy- and social control. These followed a circular logic, which continuously pushed out those already seen as illegitimate and unwanted. Local authorities acted as powerful boundary enforcers, dramatically reducing the options of those labelled as ‘Gypsies’ or ‘Tartars’. The rise of nationalist framework problematized the position of the Roma and the Travellers further. The emergence of ‘print capitalism’ was accompanied by the public stigmatization of the latter as deviants and degenerates. In the local level, the ‘Gypsy’ and ‘Tattare’ ‘questions’ were entwined with power struggles and class tensions, with freeholding peasants particularly eager to exclude Roma and Travellers, both on national and local level. While the empirical focus of the thesis is on the Finnish case, comparison with Sweden points to the intertwining of social separation and cultural differentiation. In both cases, the interlocking of social-, ethnic- and ‘racial’ differentiation, together with status of illegitimacy, produced what could be called ‘enforced ethnicity’. i Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 Contents 1. Introduction 1 1.1 Parallel histories: the Roma and the Travellers in the North 7 1.2 Theoretical approaches 14 Ethnicity as a historical phenomenon 14 Mobility, infamous occupations and peripatetic groups 17 1.3 Sources 20 1.4 Note on terminology and research ethics 30 2. Historical context: Vagrancy control, mobility and crisis 35 2.1 State, vagrancy and the Gypsies 35 Roma/Travellers and the 19th century changes in vagrancy laws 39 Centre of gravity: local and provincial level 41 Effects of the vagrancy control 46 2.2 Mobility and crisis in the countryside 52 3. Nationalism, press and the ‘Gypsy question’ / ‘tattare burden’ 57 3.1 Finnish nationalism and the problematization of the Roma 57 ‘Gypsy question’ in the Diet 59 Dichotomization in the press 64 The ‘Gypsy question’ and local power 73 3.2 Swedish nation-state and the ‘tattare burden’ 79 Nationalism, race and the crystallization of the ‘tattare’ –label 85 4. Material survival and the Roma–peasant relations 91 4.1 Basic challenges: habitation and food 93 4.2 Economic activities 100 Female economic sphere: ‘walking’ and ‘asking’ 104 Men and horses 115 Other economic activities 126 4.3 In friendly houses: getting accommodation 136 4.4 Distrust and conflicts 142 A history of violence? 148 4.5 The Roma’s survival: strength of the weak ties? 155 ii Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 5. On the borderline between ’Gypsies’ and ’peasants’ 157 5.1 Interethnic marriages 160 5.2 Foster children and farm labourers 167 5.3 Settled Roma 175 ‘Peasant Gypsy’ Carl Fredrik E. and his offspring 178 5.4 Persistance vs. malleability of ethnic differentiation 189 6. The Roma in court: Eastern Finnish penal records, 1865-1901 191 6.1 The courts and the cases 191 6.2 The accused 195 Names, passports and identities 200 6.3 Property crimes 203 6.4 Violence 206 Violence between the Roma 209 Violence against non-Roma 213 6.5 The position of the Roma viewed through penal records 217 7. The Travellers and the ‘peasants’: interaction, conflict and differentiation 219 7.1 The Travellers’ livelihood 220 Economic activities 225 7.2 Interaction and conflicts 237 Settled Travellers and their neighbours 243 7.3 ‘No rule without exception’: passing over the ethnic boundary 249 The Heymowski problem revisited 258 Conclusion 261 Sources 267 Bibliography 271 Appendices i Translated citations in original langugages 281 ii Socio-historical terminology and translations 300 iii List of tables and illustrations. 301 iii Tervonen, Miika (2010), ‘Gypsies’, Travellers’ and ‘peasants’: A study on ethnic boundary drawing in Finland and Sweden, c.1860-1925 European University Institute DOI: 10.2870/23715 Ackowledgements During the years which I have written my thesis (I seem to have lost count of them), my native country Finland and other parts of Europe in which I have worked at - Italy, Hungary, France, even England and Sweden - have all witnessed revivals of what appear to a historian very much like the ‘old-school’ ethnic nationalisms. Primordialist myths and simplifications, necessary for any understanding of the world through a matrix of clear-cut nations, have again proven to be dangerous for newcomers, minorities and other ‘outsiders’. This is especially true in respect to the diversity of people known as Roma, Sinti, Gypsies, Travellers etc., who are once more being essentialized, exploited and reduced into a ‘problem’ throughout the continent. I thus regret to say that while my doctoral dissertation is plainly an exercise in historical research, many of the issues it touches upon are far from being just history. Writing a dissertation can be lonely at times. Still, I too stand in gratitude for many for their invaluable help, critique, and inspiration. Firstly, I wish to thank my supervisors Heintz- Gerhard Haupt and Antti Häkkinen for the seemingly unconditional trust and respect which they have showed to me. The same goes for senior lecturer Panu Pulma, who has during years of collaboration taught me a lot about the craft of a historian (and who at my current project constitutes a near-perfect boss). I would also like to thank professors Antonella Romano and Leo Lucassen for their comments, critique and encouragement; as well as the broad-minded professor Matti Peltonen for facilitating my work at the Department of Social Science History at the University of Helsinki. From the start, important intellectual support has been given to me by Anu Katainen from the Department of Sociology, University of Helsinki. Other inspiration has been given by professors Norma Montesino, Henriette Asséo, Laurence Fontaine and Gerhard Baumgartner. I have also benefitted from exchanges with professors John Breuilly, Michael Stewart, Birgitta Svesson, Pauli Kettunen, Sebastian Conrad and Peter Kraus, as well as with Anne Minken, Päivi Pukero, Maarten van Ginderachter, Miranda Vuolasranta, Helge Valama, Tommaso Vitale, Emmanuela Ignatoiu-Sora, Kristiina Heinonen and Ilkka Markkula. Special thank to Rainer Friman for his wisdom, and Veijo Baltzar for challenging me in a way which only he can. Besides this, I am grateful for innumerous fellow researchers from different contexts (EUI; Dept. of Social Science History in Helsinki; Dept. of Govermnent, LSE; Romany Studies summer course, Central European University) who have lightened my life and helped, directly
Recommended publications
  • Ilmajoki Seinäjoki Lapua Kurikka Kuortane Kauhava Jalasjärvi
    YRITYSTUKIOPAS2015 Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki 2 Sisällys 1 ALKUSANAT 4 2 YLEISTÄ YRITYSTUISTA 6 3 TUENMYÖNTÄJÄTAHOT 9 • Leader-ryhmät 9 • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10 ° Yrityscase: Domretor Oy 13 • Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto 14 • Finnvera 17 • Tekes 17 • Oppisopimustoimisto 19 • ARA 20 • Finnfund 20 • Finnpartnership 21 • Finpro 21 • Nefco 22 • NIB 23 • Nopef 23 • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 24 • Suomen Teollisuussijoitus 24 • TEM (sis. Hämeen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus) 25 • Työeläkeyhtiöt 26 • Työsuojelurahasto 26 4 LISÄNÄKÖKULMA 27 Lisänäkökulma 1: EU:n erityisohjelmat pk-yrityksille 27 • Horizon2020 27 • Cosme 28 • Eurostars2 28 Lisänäkökulma 2: välillisesti tarjolla olevia EU:n hankerahoja 29 3 1 Alkusanat Tämä yritystukiopas on tehty seitsemän eteläpohjalaisen kunnan – Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki – toimeksiannosta ja LX Com Oy:n toteuttamana. Projektin ohjausryhmän ovat muodostaneet Pekka Hunnakko (Seinäjoki), Juha-Martti Kuoppala (Kauhava) ja Jouko Vuolle (Lapua). Oppaan käsikirjoituksen ovat laatineet Tapio Eräheimo ja Taimo Stenman, jotka vastaavat seuraa- vassa opasta koskeviin kysymyksiin. Mitä opas sisältää? Oppaassa käsitellään yrityksille suoraan tarjottavia avustuksia, julkisten organisaatioiden yri- tyksille tarjoamia rahoituksellisia ratkaisuja sekä edellisiin rinnastettavia kansallisia yritystukia. Lisäksi kuvataan EU:n rakennerahastot ja kuinka yksittäinen yritys voi – välillisesti – päästä osalliseksi niiden kautta jaettavasta
    [Show full text]
  • Alavuden Ja Kuortaneen Kartta-Alueiden Kalliopera
    SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1984 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehdet 2223 ja 2224 Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 2223 and 2224 Aimo Tyrvainen ALAVUDEN JA KUORTANEEN KARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA Summary: Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1984 Tyrvainen, A . 1984 . Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 :100 000, Kallaoperdkarttoyen selitykset, 2223 Alavus ja 2224 Kuortane . 34 pages, 13 figures and 5 tables . The northwestern part of the combined area of the Alavus and Kuortane map sheets is covered by schists of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecofennian schist belt . The rest of the area is covered by the plutonic rock complex of Central Finland . The schists are mainly mica schists, phyllites, graywackes, mica gneisses and veined gneisses . The schists identified as ''leptite'' and "quartz- feldspar schist'' are orthogneisses and do not belong to the schist complex . The plutonic rock complex, which contains insignificant amount of ultramafic and mafic constituents, consists mainly of synorogenic quartz diorites . granodiorites, granites and pegmatites . Some of the granites, including all the aplite granites in the Alavus area are younger and belong to the late-kinematic series .
    [Show full text]
  • Mikkelin Seudun Vapaa-Ajan Asukasvaltuuskunnan Palvelututkimus 2018
    Palvelututkimus 2018 1 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018 Kangasniemen vapaa-ajan asukkaiden vastaukset Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta Palvelututkimus 2018 2 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta 1.1. Mistä ensisijaisesti teette ruokaostokset vapaa-ajan asunnolla ollessanne? (voitte kirjoittaa kaupan, kaupungin nimen riville) Vastaajien määrä: 76 Avoimet vastaukset: Lähikaupasta (kaupan nimi) - K- tai S-market Kangasniemi - K-market puulantori - Puula tori ja s-market - Puulantori - S-market - Puulantori tai S-market kanngasniemi - Puulan tori k market - S-market Kangasniemi - S-market - s-market - S-Market Kangasniemi - S- market - S-market Kangasniemi - Kangasniemi - Kuvaketta Kangasniemi - Puulantori, S-market Kangasniemi - S market Kangasniemi - kangasniemen S-market - S-Market Kangasniemi - K-market Puulantori - S-market - Puulsn Tori - k-supermarket puula - S-market, kangasniemi - Smarket - S-market - Käräjäniemen kesäkauppa - S-jaK-kauppa - S-Market/Kangasniemi - S-Market Kangasniemi - Kangasniemi - S-market - Kmarket Kniemi - S-market Kangasniemi - Kangasniemen S-market tai K-kauppa - S market Kangasniemi - S market, k-market puulantori - S Market ja Puulantori ja Kauppa-auto - Kangasniemen osuuskauppa - Kutemajärven talouskauppa myymäläauto - Prisma k market Kangasniemi Palvelututkimus 2018 3 KANGASNIEMI Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta - kangasniemen soskos - Keskimaa Kangasniemi - K-Puulatori,
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Karttulan Yritys
    Karttulan Yrittäjäkerho ry Karttulan alueen palveluopas 2020 •1• •1• Lehti.indd 1 27/07/2020 11:31 Karttulan Hoitokeskus Kissakuusentie 2-4, 72100 KARTTULA, puh. 017 383 1000 Karttulan Lääkäripalvelut (017) 383 1000, www.karttulanlaakaripalvelut.fi Karttulan Fysioterapia Anssi Huttunen 050 591 7123 Aki Huttunen 050 410 6960 NOSTO- JA KULJETUS- PALVELUT SEKÄ HIRSI- JA ELEMENTTIASENNUKSET www.lifthouse.fi [email protected] Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Kissakuusentie 1 72100 Karttula puh. 017 383 1130 Karttulan Tervon huoltopysäkki huoltopysäkki Pörönsolantie 2, 72100 Karttula Laituritie 2, 72210 Tervo Puh: 020 786 2470 Puh: 050 477 2203 Huolto 020 786 2471 Autohuolto, kahvio sekä veikkauspiste. Rautakauppatuotteet toimitusmyyntinä Jakelta puh: 044 364 1921 ●2● Lehti.indd 2 27/07/2020 11:31 Tervetuloa palveltavaksi Karttulan alueen yritykset ja yhteisöt tarjoavat monipuolista palvelua ja erikoistuotteita maaseudun leppoisassa palveluhengessä. Tutustu, ihastu ja ylläty, mitä kaikkea Karttulan alueelta löytyy. Palvelut pysyvät ja kehittyvät vain palveluja käyttämällä. Kysy lisää palvelujen tarjoajilta! Sisällysluettelo Pankkiautomaatti.................................... 12 Hälytykset, sairaanhoito, ensiapu ............. 4 Pienkonekorjaamot ................................ 13 Alko ......................................................... 4 Pitopalvelut ............................................... 13 Autokorjaamot ......................................... 4 Postipalvelut ........................................... 13 Autokoulu
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • PÄÄSIÄIS KOKKOJA Hyvän Satovuoden
    Pääsiäsikokkoja eli pääsiäisvalkeita Luoto on perinteisesti sytytelty Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pietarsaari 71. Uskottiin, että tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli Pohjalaisia Pedersöre pienimmillään. Kokkojen polttamisella pyrittiin 80. noitien ja pahojen henkien karkottamiseen. 67. Uusikaarlepyy Suurten olkimäärien polton 6. uskottiin lakeuksilla tuovan PÄÄSIÄIS KOKKOJA hyvän satovuoden. Evijärvi 7. 4. 36. 38. Mustasaari 52. Vöyri 37. 51. 84. 82. 5. Lappa- Vaasa 81. 85. järvi Vimpeli 32. 83. Vähäkyrö Kauhava 30.33.31. 15. 92. 94. 59. 63. 87. 3. 61. 49. Isokyrö 88. 54. 55. 2. 1. Laihia 93. 48. 89. Lapua Alajärvi 35. 62. 60. 53. 50. 86. Maalahti 57. Soini 34. 42. 8. 64. 58. Korsnäs 41. 56. 25. 10. 11. 73. 40. 9. 72. Kuortane 75. Ilmajoki 12. 74. 43. 24. 13. Seinäjoki Töysä Närpiö Kurikka 46. 66. 65. Teuva 44. 79. 47.45. 69. Alavus 78. 90. 77. 17. 1) ALAJÄRVI Levijoen ns, klo 20 Kaskinen 76. 22. 19. 68. Ähtäri 2) ALAJÄRVI Myllykankaan koulu, Lapuantie 842, klo 19 32) KAUHAVA Mäenpään kylä, Mäenpääntie 433, klo 20 91. 27. 20. 70. 3) ALAJÄRVI Hoiskon kyläyhd. ja maa.seura, Levijoentie 78, klo 19 33) KAUHAVA Oravankylä, Hatuntie 42, klo 19.30 18. 21. (Alajärven kokkoja myös nrot 91-93) 34) KORSNÄS Bjurbäckin kyläseura, kylätalo, klo 19.30 Karijoki Kauhajoki 4) Lahdenkylä, Yrttitie, klo 19 35) KORSNÄS Molpen paviljonki, klo 18.30 28. 16. GRAFIIKKA: HANNELE NORJA ALAHÄRMÄ 26. 23. 5) ALAHÄRMÄ Hakolan kyläyhdistys, klo 20 36) KORTESJÄRVI Kortesjärven ns, Kukkolantie 29, klo 19 Kristiinan- 6) EVIJÄRVI Sillankorvan leirintäalue, Kirkkotie 295, klo 20 37) KORTESJÄRVI Ylikylän ns, Rintalantie 37, klo 20 kaupunki Jalasjärvi Särkikylä, Ritalanpelto, klo 19.30 38) KORTESJÄRVI 7) EVIJÄRVI Pirttisen ns, Pirttisentie 311, klo 19.30 29.
    [Show full text]
  • 20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan Kunta KEHA/5501/2020
    20.7.2020 LIITE 1 Sulkavan kunta KEHA/5501/2020 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSSUUNNITELMA AJOKAUDELLE 2020-2021 1. RAHOITETTAVA BRUTTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Rahoitusosuus yhteensä 7 000 € Rahoitettava liikenne: Mikkeli-Juva-Sulkava Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Mikkelin Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä vyöhykkeillä A-G (Hirvensalmi, Juva ja Puumala) ja liikenteenharjoittajan järjestelmä Sulkavalla. Waltti-lipputulot tuloutuvat Mikkelin kaupungille ja liikenteenharjoittajan järjestelmän lipputulot ELY-keskukselle. Rahoitusosuudet on laskettu kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten suhteessa (lipputulot 1.12.2018- 30.11.2019 ja käyttöoikeuskorvaukset). Lipputuloriskin vuoksi rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Mikkelin kaupungin maksuosuuksiin jälkikäteen puolivuosittain. Liikenteen rahoittamiseen osallistuvat lisäksi kunnat Hirvensalmi, Juva, Puumala ja Sulkava. 2. RAHOITETTAVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIIN PERUSTUVA LIIKENNE Sopimuskohtaiset rahoitusosuudet Sulkava-Savonlinna 8 316 € Puumala-Sulkava-Savonlinna 2 905 € Rahoitusosuus yhteensä 11 222 € Ilmoitettu maksuosuus (sis. alv 10 %) indeksitarkistetaan kunkin sopimuksen sopimusehtojen mukaisesti. Ajokaudella 1.6.2020-6.6.2021 kuntarajat ylittävässä käyttöoikeussopimuksiin perustuvassa liikenteessä ELY- keskuksen rahoitusosuus on 80 % ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusosuus 20 %. Kuntien rahoitusosuudesta keskuskaupungin osuus on 20 % ja jäljelle jäävä osuus jaetaan kaikille
    [Show full text]
  • District 107 F.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 F through December 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old M,MC,SC 20649 ÄHTÄRI 03/31/1965 Active 10 0 0 0 0.00% 10 1 IP 0 32745 ÄHTÄRI/OULUVESI 09/22/1976 Active 24 0 0 0 0.00% 25 1 N 0 20599 ALAHÄRMÄ 10/11/1961 Active 31 0 0 0 0.00% 31 1 N 6 MC,SC 20650 ALAJÄRVI/JÄRVISEUTU 02/26/1960 Active 34 0 0 0 0.00% 34 0 N 0 VP,MC,SC 20651 ALAVUS 03/06/1964 Active 16 0 0 0 0.00% 17 0 2 9 104719 ALAVUS/KUULATTARET 02/11/2009 Active 16 1 2 -1 -5.88% 20 5 1 N 3 M,MC,SC 36146 ALAVUS/SALMI 10/16/1978 Active 20 0 0 0 0.00% 21 1 N 19 MC,SC 20597 EVIJÄRVI 10/17/1963 Active 35 0 0 0 0.00% 38 0 N 0 MC,SC 20600 ILMAJOKI 02/25/1964 Active 26 1 0 1 4.00% 27 1 N 3 44303 ILMAJOKI/ILKKA 10/31/1984 Active 35 1 0 1 2.94% 34 0 N 0 $96.15 M,MC,SC 67723 ILMAJOKI/VILJAT 04/11/2003 Active 23 1 1 0 0.00% 21 13 1 N 2 MC 20601
    [Show full text]