28.1.2020 Kirsi Mukkala

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Tietojen lähteenä ja laskentojen pohjana: Tilastokeskus

1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2019 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja Maakuntien väestömuutos 2019 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä)

1 690 409 (+19 385) Uusimaa Pirkanmaa 517 820 (+2 725) Ahvenanmaa 29 902 (+113) Varsinais-Suomi 479 668 (+1 086) KOKO MAA 5 527 573 (+9 654) Pohjois-Pohjanmaa 412 859 (+698) Pohjanmaa 180 569 (-225) KESKI-SUOMI 275 140 (-381) Kanta-Häme 170 981 (-383) Keski-Pohjanmaa 68 189 (-248) Pohjois-Savo 244 456 (-1 146) Päijät-Häme 199 690 (-939) Etelä-Pohjanmaa 188 719 (-996) Pohjois-Karjala 161 189 (-1 051) Lappi 177 310 (-1 212) Etelä-Karjala 127 818 (-938) Satakunta 216 841 (-1 783) Kainuu 72 324 (-737) Kymenlaakso 171 309 (-2 079) Etelä-Savo 142 380 (-2 235) -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % Väestömäärän muutostekijät Keski-Suomessa 2013-2019 (enn.)

Keski-Suomen väestömäärä väheni 800 380 henkilöllä vuonna 2019. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kyseessä oli kolmas peräkkäinen 600 väestölaskun vuosi.

400 Vähenemisen taustalla on voimakas luonnollisen 200 väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä. 0 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt kolmanneksella -200 Keski-Suomessa.

-400 Myös maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista viime vuosina. -600

-800 Maahanmuuton merkitys Luonnollinen Maan sisäinen Nettomaahanmuutto Väestön kok.muutos väestökehityksessä korostuu väestönmuutos nettomuutto vahvasti. Väestömäärän vuosimuutos kunnittain 2019, %

(suluissa muutos henkilömääränä; ennakko) Väestö 31.12.2019 KOKO MAA 5 527 573 0,8 % (+1 155) Jyväskylä KESKI-SUOMI 275 140 0,4 % (+7) Jyväskylä 142 460 KOKO MAA 0,2 % (+9 654) Jämsä 20 177 -0,1 % (-11) -0,1 % (-24) Laukaa 18 903 KESKI-SUOMI -0,1 % (-381) Äänekoski 18 767 Äänekoski -0,4 % (-84) Muurame 10 159 -0,5 % (-20) 9 601 Kivijärvi -0,7 % (-8) Saarijärvi 9 306 -0,8 % (-20) 6 178 Multia -0,9 % (-15) 4 875 -1,0 % (-14) 4 376 Saarijärvi -1,2 % (-109) Pihtipudas 4 033 Hankasalmi -1,3 % (-64) Viitasaari -1,4 % (-86) 3 941 Kuhmoinen -1,4 % (-31) Petäjävesi 3 838 Petäjävesi -1,6 % (-62) 3 681 Keuruu -1,6 % (-161) 2 626 Joutsa -2,0 % (-91) Toivakka 2 386 Jämsä -2,1 % (-430) Kuhmoinen 2 207 Karstula -2,2 % (-90) Kinnula 1 622 Kyyjärvi -2,4 % (-32) Multia 1 569 -2,4 % (-17) Kannonkoski 1 339 Konnevesi-2,7 % (-72) Uurainen Kyyjärvi 1 311 -2,7 % (-102) Kivijärvi 1 095 -3,0 % -2,5 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % Luhanka 690 Vuosittaiset väestömuutokset 2010-2019 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 KOKO MAA 0,4 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,3 0,2 0,1 0,2 KESKI-SUOMI 0,3 0,3 0,3 0,1 0,0 0,2 0,2 -0,1 -0,2 -0,1 Hankasalmi 0,5 -0,9 -0,7 -0,9 -1,8 -1,3 -1,5 -2,7 -1,6 -1,3 Keski-Suomen väestökasvu hiipui ja Joutsa -0,8 -1,9 -1,2 -0,8 -1,5 -2,0 -0,3 -2,3 -2,2 -2,0 väestömäärä kääntyi laskuun Jyväskylä 0,9 1,0 1,1 0,9 0,8 1,2 1,1 1,0 0,8 0,8 vuonna 2017. Samalla kasvavien Jämsä -1,1 -0,8 -0,7 -1,0 -1,5 -1,2 -1,3 -1,8 -1,3 -2,1 kuntien määrä on vähentynyt. Kannonkoski -0,6 -2,1 0,6 -2,1 -3,0 -0,9 -2,6 -1,1 -3,9 -1,0 Karstula -1,2 -1,0 -1,9 -0,8 -1,3 -0,4 -0,8 -2,0 -2,8 -2,2 Vain Jyväskylä on kasvanut joka Keuruu -0,8 -0,9 -0,8 -1,7 -1,3 -0,6 -1,2 -0,7 -1,6 -1,6 vuosi 2010-luvulla. Muuramessa ja Kinnula 0,1 -0,3 -2,9 0,3 -0,2 -1,2 -2,6 -2,5 -2,5 0,4 Uuraisilla koettiin vuosikymmenen Kivijärvi -0,1 -2,2 -2,3 -3,4 -1,2 -3,5 -3,3 -2,5 -2,6 -0,7 ensimmäinen väestövähennys Konnevesi -0,3 -1,3 -0,7 -2,0 -0,5 -2,6 -0,1 -0,2 -1,8 -2,7 vuonna 2019. Kuhmoinen -1,4 -1,9 -2,7 -1,2 -1,5 -1,7 -2,1 -1,5 -0,6 -1,4 Kyyjärvi -1,8 -0,3 -2,3 -2,6 -2,2 -1,4 -0,3 -1,7 -0,7 -2,4 Keski-Suomen 12 kunnassa ei ole Laukaa 0,9 0,8 1,1 0,6 0,7 0,8 0,6 0,0 -0,3 -0,1 ollut yhtään väestökasvun vuotta Luhanka -0,4 -3,5 -3,6 -1,3 -0,3 0,0 -0,7 -2,9 -3,7 -2,4 2010-luvulla. Multia -1,5 -2,3 -1,7 -2,1 -0,8 -3,0 -2,7 -1,6 -3,2 -0,9 Muurame 0,3 2,0 1,4 0,0 1,3 0,9 1,5 1,6 0,7 -0,1 Petäjävesi 1,1 1,1 0,7 0,7 -1,1 -1,8 -0,7 -1,5 -0,5 -1,6 Pihtipudas -1,1 -1,4 -1,3 -2,0 -2,1 -0,9 -0,5 -1,8 -1,8 -0,5 Saarijärvi -0,8 -1,9 -1,2 -0,9 -0,8 -1,7 -2,3 -1,0 -1,8 -1,2 Toivakka 1,6 2,4 -0,8 0,4 0,2 -1,7 0,0 -2,0 0,9 -0,8 Uurainen 2,2 1,5 1,8 0,7 0,5 1,5 1,4 0,8 1,0 -2,7 Viitasaari -0,3 -1,5 -1,5 -0,9 -1,7 -1,7 -0,9 -3,0 -2,3 -1,4 Äänekoski 0,0 0,4 -0,3 -0,9 -0,8 -1,3 -1,4 -1,2 -1,5 -0,4 Väestömäärän muutostekijät kunnittain 2019 (ennakko)

Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Hankasalmi -17 -50 3 Joutsa -1-24 -66 Vain Jyväskylässä kaikki väestömuutostekijät olivat Jämsä -270 -209 55 positiivisia. Kannonkoski -19 5 Karstula -64 -26 4 Jyväskylässä, Muuramessa, Keuruu -70 -93 Laukaassa, Uuraisilla ja Kinnulassa syntyvyys ylitti kuolleisuuden. Kinnula 5 Valtaosassa kuntia luonnollinen Kivijärvi -3 -7 3 väestömuutos oli kuitenkin Konnevesi -43 -33 4 negatiivinen. Kuhmoinen -47 14 2 Kyyjärvi -26 -93 Monessa pienessä kunnassa muuttotappio oli edellisvuotta Laukaa -63 20 20 pienempää. Jyväskylän lisäksi Luhanka -24 4 1 pientä muuttovoittoa saivat Multia -3 -15 1 Kuhmoinen, Kannonkoski ja Muurame -35 30 Luhanka. Jyväskylän kehyskunnissa oli huomattavankin Petäjävesi -43 -19 2 suurta muuttotappiota. Pihtipudas -9-155 Saarijärvi -3-19 -81 Maahanmuutolla oli merkittävä Toivakka -7-14 1 positiivinen vaikutus Jyväskylän Uurainen -110 8 1 lisäksi Jämsässä, Äänekoskella ja Laukaassa. Viitasaari -43 -52 9 Äänekoski -28 -104 50

-500 -450 -400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50 100

Jyväskylä 151 645 361

KESKI-SUOMI -209 -669 521

-1 000 -800 -600 -400 -200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Muutosten summa saattaa erota kokonaisväkiluvun muutoksesta. Tämä selittyy väkiluvun korjauksilla, jotka ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja. Syntyneiden määrän kehitys 1989-2019

3500 600

Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk 3000 500

2500 400

2000 300 1500

Jyväskylän sk KESKI-SUOMI 200 1000

100 500

0 0

2008 2009 2010 2011 2009 2010 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt koko maassa 25 % ja Keski-Suomessa 32 % (v. 2019 syntyi 1 000 lasta vähemmän).

Muutos v. 2010-2019: Jyväskylän seutu: -27 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu: -32 % Äänekosken seutu: -41 % Keuruun seutu: -52 % (v. 2019 syntyneiden määrä oli huomattavan pieni) Jämsän seutu: -57 % (v. 2019 syntyneiden määrä oli huomattavan pieni) Joutsan seutu: -59 % (syntyneitä on vähän ja vuosiheilahtelut voivat olla suuria) VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -1 192 2000-2019 (ennakko) -495

Kivijärvi -515 Viitasaari Kyyjärvi -1 737 -482 Kannon- koski Kasvanut +0,8 – 25,4 % Karstula -402 -1 196 Vähentynyt -9,4 – 19,9 % Vähentynyt -21,9 – 32,0 %

Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -2 318 -1 946 Keski-Suomi +3,6 % (+9 457) -591 Koko maa +6,7 % Uurainen Multia +556 -584 Laukaa Hanka- +2 355 Keuruu Petäjä- salmi -2 269 vesi Jyväskylä -870 +58 +25 941 Muurame +2 058 Toivakka +18

Jämsä -4 846 Joutsa Luhanka -1 074 -246

Kuhmoinen -766 VÄESTÖMUUTOS Pihtipudas Kinnula -530 2010-2019 (ennakko) -199

Kivijärvi -269 Viitasaari Kyyjärvi -996 -197 Kannon- koski Kasvanut +4,2 – 9,8 % Karstula -238 -566 Vähentynyt -1,3 – 7,3 % Vähentynyt -10,0 – 13,9 % Vähentynyt -15,1 – 19,7 % Saarijärvi Äänekoski Konnevesi -1 274 -1 477 -337 Keski-Suomi +0,5 % (+1 503) Uurainen Koko maa +2,8 % Multia +226 -321 Laukaa Hanka- +761 Keuruu Petäjä- salmi -1 065 vesi Jyväskylä -667 -184 +11 644 Muurame +903 Toivakka -32

Jämsä -2 514 Joutsa Luhanka -677 -141

Kuhmoinen -347 Vuosimuutokset 0-14-vuotiaissa 2010-2019 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 KOKO MAA -0,1 0,1 0,3 0,4 0,2 -0,1 -0,2 -0,4 -0,9 -1,3 Sekä koko maassa että Keski- KESKI-SUOMI 0,0 -0,2 0,1 -0,1 0,2 -0,2 -0,6 -1,0 -1,3 -1,9 Suomessa alle 15-vuotiaiden lasten Hankasalmi 1,9 -1,3 -0,9 2,9 -4,9 -4,2 1,3 -3,1 -4,8 -5,0 määrä on laskenut yhtäjaksoisesti Joutsa 0,3 -6,2 -6,8 3,8 -0,7 -1,6 -2,7 -3,1 -8,0 -3,1 ja nopeutuen vuodesta 2015 lähtien Jyväskylä 0,4 0,1 1,1 0,9 0,9 1,2 -0,3 0,2 -0,5 -1,3 Jämsä -2,7 -2,0 -1,5 -2,6 -3,9 -2,5 -3,6 -4,3 -1,9 -5,1 (vähenemä noin -2 200). Tätä Kannonkoski -5,0 -0,4 0,9 -0,9 -7,4 -4,2 -5,9 0,5 -6,3 -3,9 selittää syntyvyyden voimakas Karstula -1,0 -0,3 -4,1 -3,4 -1,0 -2,9 -1,7 -4,4 -5,6 -5,6 aleneminen. Keuruu -3,6 -1,1 -0,6 -3,4 -0,9 0,3 -1,4 -1,3 -1,7 -5,6 Kinnula -1,3 2,7 -3,0 1,4 -1,7 -1,7 -1,4 -1,0 -1,8 2,5 Vuonna 2019 lasten määrä kasvoi Kivijärvi -4,5 -10,4 -8,9 -4,6 2,4 -8,3 -3,9 -2,7 -4,1 0,7 kolmessa kunnassa: Kinnulassa (+7 Konnevesi 4,3 -5,2 -3,8 -4,0 0,3 -5,7 3,6 1,3 -3,1 -6,8 lasta), Kuhmoisissa (+3 lasta) ja Kuhmoinen -8,1 -3,1 -6,7 -1,7 -2,2 -5,8 -6,1 -6,5 0,0 1,6 Kivijärvellä (+1 lapsi). Kyyjärvi -3,8 0,4 -0,9 -2,2 -0,9 -3,2 6,2 -7,6 2,4 -3,3 Laukaa 1,5 2,1 1,3 1,3 2,4 1,3 1,4 0,2 -1,1 -0,4 Jämsässä, Karstulassa ja Luhanka -1,1 -8,0 2,5 0,0 1,2 -2,4 1,2 -12,2 -5,6 -13,6 Saarijärvellä alle 15-vuotiaiden Multia -1,4 -4,2 -3,2 1,1 -2,2 -3,8 -5,5 -0,8 -7,9 -4,6 määrä on laskenut yhtäjaksoisesti Muurame -1,6 3,5 0,5 -3,1 3,2 0,8 1,1 0,0 1,1 -1,6 koko 2010-luvun. Petäjävesi 0,4 4,2 2,0 3,1 0,5 -4,2 -1,1 -3,0 -0,1 -3,3 Pihtipudas -3,7 -2,5 -1,1 -6,1 1,3 -4,6 -2,7 -2,9 -3,0 -1,5 Saarijärvi -0,7 -6,0 -1,0 -1,1 -0,2 -1,2 -1,6 -4,4 -3,3 -1,7 Toivakka 7,1 6,6 0,2 3,2 1,5 -4,3 -0,9 -1,9 0,9 -2,4 Uurainen 7,5 2,9 2,5 2,4 1,7 3,3 0,3 2,2 1,0 -3,2 Viitasaari -0,8 -5,5 -4,5 -1,7 -3,7 -3,5 0,4 -6,0 -3,7 -2,5 Äänekoski 0,2 1,0 -0,8 -1,7 -1,5 -3,5 -2,4 -2,9 -4,1 -0,6 Vuosimuutokset 15-64-vuotiaissa 2010-2019 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 KOKO MAA -0,2 -0,4 -0,4 -0,5 -0,5 -0,4 -0,3 -0,5 -0,3 -0,2 Työikäisten (15-64 v.) määrä on KESKI-SUOMI -0,3 -0,5 -0,7 -1,1 -1,0 -0,7 -0,3 -0,7 -0,6 -0,5 ollut laskussa 2010-luvun sekä koko Hankasalmi -0,4 -2,1 -1,3 -3,1 -2,4 -2,4 -3,5 -3,6 -2,1 -2,0 maassa että Keski-Suomessa Joutsa -2,8 -3,4 -1,8 -4,5 -3,6 -3,5 -1,0 -4,5 -3,2 -2,8 (vähenemä noin -11 200 työikäistä). Jyväskylä 0,4 0,5 0,3 0,0 0,0 0,5 0,9 0,6 0,8 0,8 Jämsä -2,0 -2,4 -2,0 -2,4 -2,4 -2,6 -1,8 -2,8 -2,5 -3,4 15 kunnassa työikäisten määrä on Kannonkoski -0,8 -1,8 -0,6 -4,4 -3,9 0,1 -4,3 -2,6 -5,2 -2,4 laskenut jokaisena vuonna 2010- Karstula -2,3 -2,6 -3,0 -2,1 -2,8 -1,7 -1,6 -3,1 -4,9 -3,0 luvulla. Vähintään neljänneksen Keuruu -1,6 -2,5 -2,5 -4,3 -2,9 -2,3 -2,8 -2,3 -2,8 -2,7 lasku on koettu Kivijärvellä, Kinnula -0,4 -2,2 -4,7 -1,7 -0,5 -3,6 -3,2 -5,8 -5,0 -2,7 Kyyjärvellä, Kuhmoisissa, Kivijärvi -1,1 -1,5 -1,6 -4,0 -3,5 -4,8 -4,9 -4,3 -5,6 -3,3 Joutsassa, Kinnulassa ja Konnevesi -1,8 -2,4 -2,2 -3,3 -2,9 -3,7 -1,2 -1,8 -2,5 -3,7 Viitasaarella. Kuhmoinen -2,1 -3,7 -5,0 -4,9 -3,8 -3,4 -2,5 -1,0 -1,9 -3,1 Kyyjärvi -3,2 -2,1 -4,9 -5,3 -3,2 -4,0 -0,9 -1,1 -4,0 -5,0 Laukaa 0,1 -0,4 0,0 -1,2 -0,8 -0,5 -0,3 -1,1 -0,7 -0,7 Jyväskylässä kehitys on ollut Luhanka -1,1 -3,4 -8,8 -2,1 1,1 0,3 -0,5 -5,0 -4,5 -0,6 positiivista, mihin vaikuttaa mm. Multia -1,5 -2,7 -1,9 -3,1 -1,3 -4,2 -3,3 -2,4 -5,1 -1,3 opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna Muurame 0,2 0,8 0,4 0,1 -0,6 0,1 0,8 1,4 -0,8 -1,0 2019 työikäisten määrä kasvoi vain Petäjävesi 0,9 -0,1 -1,0 -1,0 -2,8 -2,2 -1,5 -1,9 -1,4 -2,2 Jyväskylässä. Myös Muuramessa Pihtipudas -0,6 -1,7 -2,7 -2,8 -4,5 -1,0 -1,0 -3,2 -2,2 -2,4 työikäisten määrä on kasvanut Saarijärvi -1,6 -2,0 -2,5 -2,5 -2,2 -3,1 -3,6 -2,0 -3,4 -3,2 2010-luvulla, vaikkakin viimeiset Toivakka -0,9 0,1 -2,7 -2,7 -0,6 -2,5 -0,7 -4,2 1,1 -1,5 kaksi vuotta ollut laskussa. Uurainen 0,1 0,4 0,6 0,0 -1,0 0,3 1,3 -1,0 -0,7 -3,7 Viitasaari -1,0 -1,5 -2,7 -2,0 -3,6 -2,7 -2,1 -5,3 -4,0 -3,2 Äänekoski -1,0 -1,0 -1,8 -2,3 -1,8 -2,2 -2,3 -2,2 -2,1 -1,5 Vuosimuutokset yli 64-vuotiaissa 2010-2019 (ennakko), %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 KOKO MAA 3,4 4,1 3,9 3,8 3,3 2,9 2,4 2,6 2,2 2,2 KESKI-SUOMI 3,0 3,4 3,7 4,0 3,1 3,0 2,0 2,4 1,9 2,2 Hankasalmi 1,8 2,3 1,0 2,0 1,4 2,9 0,8 -0,7 0,8 1,8 Ikääntyneiden (yli 64 v.) määrä on Joutsa 3,1 3,0 2,1 4,3 1,6 0,4 1,5 1,4 1,5 -0,7 kasvanut 2010-luvun sekä koko Jyväskylä 3,9 4,3 4,5 4,8 4,4 3,9 3,2 3,0 2,4 2,7 maassa että Keski-Suomessa (noin Jämsä 2,4 4,2 3,1 3,6 2,0 2,5 0,8 1,5 1,4 1,7 +15 800). Suurten ikäluokkien Kannonkoski 2,0 -3,5 2,7 1,5 0,9 -1,1 1,7 0,6 -0,8 2,1 aiheuttama kasvu koettiin erityisesti Karstula 1,2 2,3 1,9 3,7 1,6 3,4 1,0 0,9 2,1 0,3 2010-luvun alkupuolella. Keuruu 2,9 3,4 3,1 5,2 1,9 2,4 1,8 2,3 1,1 1,8 Kinnula 2,2 2,6 1,8 4,1 1,5 4,3 -2,2 2,9 1,6 4,6 Keski-Suomen 13 kunnassa yli 64- Kivijärvi 4,3 0,7 -0,5 -1,7 1,2 0,5 -0,5 0,2 2,2 2,1 vuotiaiden määrä on kasvanut joka Konnevesi 0,9 3,6 4,4 1,7 3,9 0,8 0,1 2,0 0,5 0,8 vuosi 2010-luvulla. Kuhmoinen 2,1 1,3 2,2 4,3 1,8 1,5 -0,6 -1,0 0,7 0,0 Kyyjärvi 3,1 3,5 3,1 3,0 -1,0 4,5 -2,4 0,5 4,1 2,3 Erityisen nopeaa kasvu on ollut Laukaa 4,0 3,9 5,0 6,5 3,7 4,7 2,4 3,5 2,3 1,9 ikärakenteeltaan nuorissa kunnissa: Luhanka 1,0 -2,3 2,0 -0,6 -2,3 0,3 -1,3 2,4 -1,7 -2,0 Multia -1,6 -0,5 -0,5 -2,0 0,9 -0,6 -0,6 -0,7 2,6 1,1 Muuramessa, Jyväskylässä ja Muurame 4,2 5,2 8,1 5,0 6,9 4,5 4,9 4,3 5,4 4,9 Laukaassa. Petäjävesi 2,4 1,7 4,8 3,6 2,2 1,6 1,8 0,7 1,0 1,3 Pihtipudas -0,5 0,3 1,9 2,7 1,1 1,5 1,9 1,6 -0,1 3,5 Luhangassa ja Multialla iäkkäiden Saarijärvi 1,3 1,1 2,0 3,0 2,0 1,1 0,1 2,6 2,0 2,7 määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Toivakka 4,9 5,1 3,3 6,3 1,4 2,3 2,3 2,7 0,2 1,5 Uurainen 2,2 3,6 4,9 0,7 3,6 2,9 3,3 4,7 4,7 0,8 Viitasaari 1,5 0,4 2,4 1,8 3,1 1,0 0,9 2,3 0,7 1,8 Äänekoski 3,3 4,5 4,6 3,6 2,1 2,5 1,5 2,4 1,2 2,0 Muutokset ikäryhmissä 2018-2019 (enn.)

Hankasalmi 0-14 15-64 65+ -54 -37 27 Joutsa -11 -65 -15 Jämsä -398 -140 108 Kannonkoski -17-7 10 Karstula -64 -30 4 Keuruu -141 -76 56 Kinnula -237 23 Kivijärvi -18 1 9 Konnevesi -54 -25 7 Kuhmoinen -34 3 Kyyjärvi -35 -710 Laukaa -76 -18 70 Luhanka -6 -2 -9 Multia -11-10 6 Muurame -60 -37 86 Petäjävesi -49 -25 12 Pihtipudas -53 -9 42 Saarijärvi -166 -22 79 Toivakka -19 -1110 Uurainen -77 -31 6 Viitasaari -108 -18 40 Äänekoski -163 -19 98

-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200

KESKI-SUOMI -921 -832 1372 Jyväskylä -297 766 686

-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 Väestö ikäryhmittäin 2019, %-osuudet

Alle 15-vuotiaat, % 15-64-vuotiaat, % Yli 64-vuotiaat, % KOKO MAA 16 62 22 KESKI-SUOMI 16 61 23 Hankasalmi 14 55 31 Joutsa 11 51 38 Jyväskylä 15 66 18 Jämsä 13 56 31 Kannonkoski 13 51 36 Karstula 13 53 34 Keuruu 13 53 34 Kinnula 18 50 32 Kivijärvi 13 48 39 Konnevesi 13 53 34 Kuhmoinen 9 48 44 Kyyjärvi 16 51 34 Laukaa 23 57 20 Luhanka 8 49 42 Multia 13 51 35 Muurame 22 60 18 Petäjävesi 19 56 24 Pihtipudas 15 54 31 Saarijärvi 14 54 32 Toivakka 19 54 28 Uurainen 26 54 20 Viitasaari 11 53 36 Äänekoski 16 57 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ALUETALOUS Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2005-2018, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin 2005-2018, €/as. Keski-Suomen arvonlisäys on ollut 39 000 reippaassa kasvussa vuodesta 2014. Vuonna 2018 37 000 arvonlisäyksen käypähintainen kasvu oli +6,7 % edellisvuodesta, 35 000 mikä oli maakuntien selvästi vahvinta. 33 000 Keski-Suomen arvonlisäys - 8,7 31 000 mrd euroa - kattaa 4,3 % koko maan arvonlisästä. 29 000 Asukasta kohden arvonlisää kertyi 27 000 Keski-Suomessa noin 31 400 25 000 euroa ja koko maassa 36 700 euroa (Manner-Suomen 23 000 maakunnissa pl. Uusimaa noin 32 000 euroa). 21 000

19 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018* Keski-Suomi Koko maa

* Vuoden 2018 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa. Arvonlisäys seutukunnittain 2007-2017, €/as.

Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2007-2017, €/as. 40 000

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas. Yritysten liikevaihdon kehitys seutukunnittain 2010-2019/09 (2015=100)

2015=100, trendisarja 145

140

135

130

125

120

115

110

105

100

95 Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk 90 Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk 85 Keski-Suomi Koko maa

80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (lisätietoja Keski-Suomen Aikajanasta 1/2020) TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2010-2019/09 (2015=100)

2015=100, trendisarja 115

110

105

100

95 Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 90 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (lisätietoja Keski-Suomen Aikajanasta 1/2020) Työpaikkojen määrän (oik. asteikko) ja työttömyyden (vas. asteikko) kehitys 2010-2019

% lkm 20 112 000 Keski-Suomi, työpaikat Keski-Suomi, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste 18 110 000 16

14 108 000

12 106 000

10

104 000 8

6 102 000

4 100 000 2

0 98 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Työpaikkamäärän kehitys

Työpaikat yhteensä Muutos Muutos Julkinen sektori Muutos Muutos Yksityinen sektori Muutos Muutos 2007 2012 2017 07-17 12-17 2007 2012 2017 07-17 12-17 2007 2012 2017 07-17 12-17 KOKO MAA 2 369 066 2 339 904 2 327 730 -1,7 % -0,5 % 713 020 731 017 699 778 -1,9 % -4,3 % 1 651 382 1 607 498 1 623 215 -1,7 % 1,0 % KESKI-SUOMI 109 777 108 006 106 651 -2,8 % -1,3 % 36 530 37 027 33 921 -7,1 % -8,4 % 73 129 70 945 72 582 -0,7 % 2,3 % Hankasalmi 1 605 1 524 1 385 -13,7 % -9,1 % 596 568 443 -25,7 % -22,0 % 1 004 956 935 -6,9 % -2,2 % Joutsa 1 832 1 536 1 413 -22,9 % -8,0 % 547 514 459 -16,1 % -10,7 % 1 284 1 022 949 -26,1 % -7,1 % Jyväskylä 60 202 61 522 63 342 5,2 % 3,0 % 20 555 22 200 21 039 2,4 % -5,2 % 39 581 39 296 42 238 6,7 % 7,5 % Jämsä 9 269 8 510 7 695 -17,0 % -9,6 % 3 372 3 048 1 928 -42,8 % -36,7 % 5 894 5 460 5 760 -2,3 % 5,5 % Kannonkoski 520 438 398 -23,5 % -9,1 % 186 168 170 -8,6 % 1,2 % 334 270 227 -32,0 % -15,9 % Karstula 1 741 1 507 1 414 -18,8 % -6,2 % 519 438 425 -18,1 % -3,0 % 1 222 1 069 985 -19,4 % -7,9 % Keuruu 4 047 3 793 3 271 -19,2 % -13,8 % 1 591 1 525 1 146 -28,0 % -24,9 % 2 454 2 268 2 112 -13,9 % -6,9 % Kinnula 576 517 434 -24,7 % -16,1 % 180 176 105 -41,7 % -40,3 % 396 341 329 -16,9 % -3,5 % Kivijärvi 359 353 231 -35,7 % -34,6 % 134 137 91 -32,1 % -33,6 % 225 216 139 -38,2 % -35,6 % Konnevesi 842 840 767 -8,9 % -8,7 % 284 302 257 -9,5 % -14,9 % 557 538 509 -8,6 % -5,4 % Kuhmoinen 788 682 591 -25,0 % -13,3 % 219 186 220 0,5 % 18,3 % 565 496 370 -34,5 % -25,4 % Kyyjärvi 662 538 483 -27,0 % -10,2 % 144 134 118 -18,1 % -11,9 % 517 404 364 -29,6 % -9,9 % Laukaa 5 301 5 508 5 639 6,4 % 2,4 % 1 563 1 552 1 587 1,5 % 2,3 % 3 728 3 954 4 040 8,4 % 2,2 % Luhanka 204 183 167 -18,1 % -8,7 % 57 60 58 1,8 % -3,3 % 146 123 109 -25,3 % -11,4 % Multia 585 616 598 2,2 % -2,9 % 184 176 168 -8,7 % -4,5 % 401 440 430 7,2 % -2,3 % Muurame 2 663 2 670 2 887 8,4 % 8,1 % 874 690 719 -17,7 % 4,2 % 1 785 1 978 2 162 21,1 % 9,3 % Petäjävesi 992 1 033 869 -12,4 % -15,9 % 322 413 358 11,2 % -13,3 % 668 620 508 -24,0 % -18,1 % Pihtipudas 1 570 1 488 1 413 -10,0 % -5,0 % 488 452 465 -4,7 % 2,9 % 1 078 1 036 945 -12,3 % -8,8 % Saarijärvi 3 588 3 342 2 931 -18,3 % -12,3 % 1 244 1 177 1 042 -16,2 % -11,5 % 2 343 2 164 1 886 -19,5 % -12,8 % Toivakka 622 534 586 -5,8 % 9,7 % 297 208 205 -31,0 % -1,4 % 325 326 379 16,6 % 16,3 % Uurainen 841 826 859 2,1 % 4,0 % 234 245 270 15,4 % 10,2 % 606 581 587 -3,1 % 1,0 % Viitasaari 2 554 2 296 2 225 -12,9 % -3,1 % 767 702 719 -6,3 % 2,4 % 1 784 1 593 1 503 -15,8 % -5,6 % Äänekoski 8 414 7 750 7 053 -16,2 % -9,0 % 2 173 1 956 1 929 -11,2 % -1,4 % 6 232 5 794 5 116 -17,9 % -11,7 %

Julkinen sektori sis. Valtioenemmistöiset Oy:t. Vuonna 2017 Keski-Suomen 106 651 työpaikasta 148:n sektori oli tuntematon. Työpaikkaomavaraisuus 2017 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde

Työpaikkaomavaraisuus 2017 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde Multia 110 % Jyväskylä 107 % Kyyjärvi 106 % >100 %, kunnassa on Äänekoski 103 % työpaikkoja enemmän kuin Viitasaari 102 % työllisiä asukkaita Jämsä 101 % Karstula 101 % Pihtipudas 96 % Keuruu 96 % Saarijärvi 91 % Joutsa 91 % Kannonkoski 88 % Kinnula 87 % Kuhmoinen 84 % Hankasalmi 79 % Konnevesi 78 % Laukaa 74 % Luhanka 70 % Kivijärvi 66 % Muurame 65 % Toivakka 64 % Uurainen 61 % Petäjävesi 57 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Monitoimipaikkaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta. Esim. kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan. Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2007-2017

Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin 5 600 työllistä. 130 Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan.

120 Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin 10 600 työllistä.

110 Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2017 pendelöi 27 % (lähes 29 000 henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden 100 laajeneminen, työpaikkojen ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. indeksi v. 2000=100

90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Työlliset Pendelöivät Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen) Pendelöinnin osuus %, 2017

Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Muurame Uurainen Petäjävesi Toivakka Laukaa Luhanka Kivijärvi Konnevesi Multia Hankasalmi Kannonkoski Jyväskylän kehyskunnissa Joutsa pendelöintivirrat ovat suurimpia. Kuhmoinen Työpaikkaomavaraisimmissa Kyyjärvi kunnissa Multialla, Jyväskylässä Kinnula ja Kyyjärvellä alueelle Saarijärvi pendelöivien osuus ylittää Äänekoski selvästi alueelta ulos Keuruu suuntautuvan pendelöinnin. Karstula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Pendelöinnin suuntautuminen Keski-Suomen kunnista 2017

Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Jyväskylän kehyskunnista Kannonkoski työmatkat suuntautuvat Karstula vahvasti keskuskaupunkiin. Keuruu Kinnula Kuhmoisten, Pihtiputaan, Kivijärvi Kyyjärven, Jämsän ja Konnevesi Joutsan pendelöijistä yli Kuhmoinen puolet suuntaa maakunnan Kyyjärvi ulkopuolelle. Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä Muu Keski-Suomi Muu maa TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 2019/12 Työttömyysaste seutukunnittain 2010-2019 (koko vuoden kk-keskiarvo)

20,0

18,0

16,0

14,0

12,0

% 10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA

Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Työttömyysaste kunnittain 2019 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks.

Muurame 6,7 (-0,8) Luhanka 7,6 (-1,9) Uurainen 7,9 (-1,0) Multia 9,0 (+0,3) Työttömyysasteen lasku jatkui Toivakka 9,2 (+0,9) lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa, joskin selvästi KOKO MAA 9,2 (-0,6) edellisvuotta maltillisempana. Laukaa 9,3 (-0,3) Tähän vaikuttivat mm. Petäjävesi 9,5 (-0,1) talouskasvun tasaantuminen ja Kannonkoski 9,7 (-3,0) tuottavimpien työvoimareservien Kyyjärvi 9,9 (+0,2) ehtyminen. Konnevesi 10,1 (-0,4) Keuruu 10,2 (-0,4) Vain viisi kuntaa alitti koko maan Viitasaari 10,3 (-1,0) työttömyysasteen. Kivijärvi 10,4 (-0,1) Joutsa 10,5 (-0,5) Pihtipudas 10,6 (-0,8) Hankasalmi 10,8 (-0,4) Kinnula 10,9 (-1,3) Kuhmoinen 11,1 (-0,1) KESKI-SUOMI 11,3 (-0,4) Jämsä 11,8 (-0,5) Jyväskylä 11,8 (-0,4) Karstula 12,0 (-1,1) Saarijärvi 13,8 (-0,8) Äänekoski 13,8 (+0,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

Lähde: TEM, työnvälitystilasto Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä Keski-Suomessa, €

30 000 000

Jyväskylä Muut K-S kunnat Työllisyystilanteen paraneminen näkyi edelleen - joskin edellisvuotta 25 000 000 maltillisemmin - Keski-Suomen Muut Keski-Suomen kunnat: kuntien osarahoittaman 7,7 M€ (-4,0 % työmarkkinatuen (ns. sakkomaksut) 20 000 000 edellisvuodesta) määrässä, joka yhteenlaskettuna väheni -3,5 % (-875 000 €) edellisvuodesta. Maksettavaa kertyi edelleen lähes 24 M€. Koko maassa 15 000 000 Jyväskylä: 16,1 M€ (-3,3 % vähenemä oli -3,2 %. edellisvuodesta) Vuodesta 2015 alkaen: • 300-999 päivää 10 000 000 työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % • 1000- päivää työmarkkina-tukea 5 000 000 saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka jälkeen kuntien vastuu 50 % 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta

Huom. 300-päiväisten ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää ei voi suoraan verrata, sillä 300 pv:n työttömyysajan työmarkkinatukipäivien kertymä on voinut kertyä useassa eri osassa. Kertymä nollautuu vain silloin, kun henkilö täyttää työssäoloehdon eli on vähintään puoli vuotta ansiotyössä. Esim. työvoimahallinnon tarjoama aktivointitoimenpide katkaisee työttömyysjakson (pitkäaikaistyöttömyyden), mutta ei nollaa työmarkkinatuen työttömyyspäivien kertymää. Täten 300- päiväiset ovat paljon laajempi joukko kuin työvoimahallinnon tilastoimat pitkäaikaistyöttömät. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2019 (palkin pituus kuvaa €/as.; palkin perässä kokonaiseuromäärä)

Viitasaari 191 502 Kyyjärvi 42 061 Keuruu 330 121 Karstula 145 168 Multia 59 250 Muurame 415 250 Kinnula 70 958 Laukaa 835 580 Petäjävesi 192 312 Uurainen 185 376 Kannonkoski 68 710 Hankasalmi 254 307 Pihtipudas 218 129 Luhanka 39 633 Kuhmoinen 128 101 Konnevesi 157 926 Kivijärvi 65 979 Toivakka 162 437 KOKO MAA 386 M€ Äänekoski 1 330 228 Saarijärvi 720 427 Jämsä 1 681 569 Joutsa 367 038 KESKI-SUOMI 23,8 M€ Jyväskylä 16,1 M€ 0 20 40 60 80 100 120

Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen muutos 2018-2019, %

Kannonkoski-40,6 % Kyyjärvi -39,2 % Kinnula -25,0 % Luhanka -20,2 % Karstula -15,6 % Petäjävesi -10,7 % Jämsä -9,7 % Äänekoski -8,2 % Laukaa -6,5 % Muurame -4,7 % KESKI-SUOMI -3,5 % (-875 000 €) Jyväskylä -3,3 % KOKO MAA -3,2 % (-12,7 M€) Joutsa -0,5 % Pihtipudas -0,2 % Hankasalmi -0,1 % Viitasaari 3,1 % Kivijärvi 5,6 % Uurainen 7,6 % Saarijärvi 9,4 % Konnevesi 11,4 % Keuruu 13,3 % Multia 20,3 % Toivakka 26,7 % Kuhmoinen 37,5 % -45,0 % -35,0 % -25,0 % -15,0 % -5,0 % 5,0 % 15,0 % 25,0 % 35,0 % 45,0 %

Lähde: Kela Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2018

Taloudellinen huoltosuhde 2018 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden Muurame 125 KOKO MAA 133 Jyväskylä 135 Korkea taloudellinen Laukaa 148 huoltosuhde heikentää KESKI-SUOMI 151 veropohjaa ja lisää julkisia Uurainen 160 menoja. Paranevalla Petäjävesi 160 työllisyydellä on huoltosuhdetta Toivakka 164 vahvistava vaikutus, kun taas Konnevesi 171 mm. väestön ikääntyminen Jämsä 172 heikentää sitä. Äänekoski 176 Pihtipudas 183 Kohentuneen työllisyystilanteen Keuruu 188 Hankasalmi 189 myötä taloudellinen huoltosuhde Viitasaari 190 on parantunut viime vuosina Karstula 191 lähes kaikissa Keski-Suomen Joutsa 194 kunnissa. Kyyjärvi 196 Saarijärvi 196 Luhanka 197 Multia 205 Kannonkoski 211 Kinnula 214 Kuhmoinen 219 Kivijärvi 234 0 50 100 150 200 250 Työikäisten (18-64 v.) toiminta 2018, %

Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat KOKO MAA 72 % 8 % 7 % 8 % 6 % KESKI-SUOMI 68 % 10 % 9 % 8 % 5 % Hankasalmi 66 % 10 % 4 % 14 % 6 % Joutsa 69 % 10 % 3 % 12 % 7 % Jyväskylä 67 % 10 % 12 % 6 % 5 % Jämsä 68 % 11 % 4 % 11 % 5 % Kannonkoski 65 % 10 % 4 % 16 % 5 % Karstula 68 % 11 % 4 % 12 % 5 % Keuruu 68 % 9 % 4 % 12 % 7 % Kinnula 64 % 10 % 4 % 17 % 5 % Kivijärvi 63 % 9 % 3 % 17 % 7 % Konnevesi 71 % 10 % 3 % 12 % 4 % Kuhmoinen 67 % 10 % 4 % 14 % 6 % Kyyjärvi 69 % 9 % 4 % 13 % 6 % Laukaa 74 % 9 % 4 % 8 % 4 % Luhanka 70 % 6 % 3 % 16 % 6 % Multia 66 % 7 % 4 % 15 % 8 % Muurame 78 % 7 % 4 % 7 % 4 % Petäjävesi 72 % 9 % 4 % 10 % 4 % Pihtipudas 67 % 10 % 4 % 14 % 5 % Saarijärvi 64 % 13 % 5 % 13 % 5 % Toivakka 73 % 10 % 3 % 9 % 5 % Uurainen 75 % 8 % 4 % 8 % 5 % Viitasaari 66 % 10 % 5 % 14 % 5 % Äänekoski 66 % 12 % 5 % 12 % 5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOULUTUS JA T&K Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2018, % (15-vuotta täyttäneistä)

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 100 % 5 % 7 % 6 % 5 % 6 % 11 % 10 % 11 % 13 % 11 % 11 % 10 % 11 % 7 % 8 % 90 % 20 % 22 % 26 % 12 % 11 % 11 % 8 % 9 % 12 % 12 % 11 % 11 % 9 % 80 % 13 % 9 % 9 % 32 % 70 % 9 % 34 % 36 % 37 % 37 % 60 % 36 % 37 % 43 % 46 % 38 % 46 % 47 % 48 % 50 % 42 % 45 % 44 % 40 %

30 % 55 % 53 % 45 % 46 % 46 % 20 % 41 % 41 % 37 % 36 % 36 % 31 % 31 % 32 % 27 % 26 % 10 % 22 %

0 % 2000 2018 2000 2018 2000 2018 2000 2018 2000 2018 2000 2018 2000 2018 2000 2018 KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- Äänekosken sk V.saaren sk

Keski-Suomessa vuonna 2018 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista. T&K –menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2005-2018 (2000=100)

T&K menojen kehitys, 2005=100 Vuonna 2018 Keski-Suomen T&K 160 -menot olivat 244 M€, josta Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S 150 Jyväskylän seudun osuus oli 89 % Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa ja Äänekosken 9 %. Kasvua oli 140 7,7 % edellisvuodesta, mikä

130 ylittää huomattavasti koko maan kasvun 4,3 %. 120

110 Keski-Suomessa korkeakoulujen

100 T&K -panos on selvästi yrityssektoria vahvempi. 90 Yritysten osuus T&K-menoista 80 Keski-Suomessa on 46 % ja koko maassa 66 %. 70

60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Keski-Suomen yritysten ja julkisen sektorin osuus koko maan T&K –menoista 2008-2018, %

Maakunnan korkeakoulujen Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista osuus koko maan 7% korkeakoulujen T&K- Yritykset Julkinen sektori 6,0 % menoista on 7,0 %. 6%

5%

4%

3% 2,7 %

2%

1%

0% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tilastotietoa Keski-Suomesta: www.keskisuomi.info/avainlukuja