Perhonjoen Ja Kälviänjoen Yhteistarkkailu Vuonna 2015

PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

OSA II: VESISTÖTARKKAILU JA PEITSONLAHDEN ERILLISSELVITYS

AHMA YMPÄRISTÖ OY

Projektinro: 10749

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

OSA II: VESISTÖTARKKAILU JA PEITSONLAHDEN ERILLISTARKKAILU

29.6.2015 Helena Puro Perttu Tamminen Sami Hamari

Sisällys

1. JOHDANTO ...... 1 2. PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN VESISTÖALUE ...... 3 3. HYDROLOGISIA TIETOJA ...... 3 4. AINEISTO JA MENETELMÄT ...... 6 5. AINEVIRTAAMAT JA KUORMITUS ...... 7 5.1 PERHONJOEN AINEVIRTAAMAT 2015 ...... 7 5.2 HAJAKUORMITUS ...... 8 5.3 JÄTEVESIKUORMITUS ...... 9 5.4 PUHDISTAMOJEN AIHEUTTAMAT PITOISUUSLISÄYKSET PERHONJOESSA ...... 11 6. PERHONJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANTO ...... 12 7. VEDENLAATU PERHONJOEN VESISTÖALUEELLA ...... 14 8. VEDENLAATU ETELÄ-POHJANMAAN ELY–KESKUKSEN HAVAINTOPAIKOILLA ...... 16 9. LEVÄHAVAINNOT ...... 17 10. UIMAVESIEN VEDENLAATU VUONNA 2015 ...... 18 11. TIASENKANKAAN POHJAVESIALUEEN VEDENLAATU 2015 ...... 18 12. PEITSONLAHDEN ERILLISSELVITYS ...... 18 12.1 VESISTÖTARKKAILU ...... 18 12.2 POHJAELÄINTARKKAILU ...... 20 12.3 KASVILLISUUSSELVITYS ...... 23 12.4 PERIFYTONTUTKIMUS ...... 26 13. YHTEENVETO ...... 27 VIITTEET ...... 29

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

LIITTEET

Liite 1. Suppean vedenlaatutarkkailun havaintopistekartta 2015 Liite 2. Vesistötarkkailun havaintopaikkaluettelo Liite 3. Yhteistarkkailun vesistötulokset 2015 Liite 4. Peitsonlahden vesistötulokset 2015 Liite 5. Etelä-Pohjanmaan ELY – keskuksen vesistötulokset 2015 Liite 6. Uimavesien vedenlaatu Perhonjoen vesistöalueella 2015 Liite 7. Tiaisenkankaan pohjavesialueen vedenlaatu 2015

Oivaltajantie 10 60100 SEINÄJOKI p. 040 1381 627/ 040 5923 205

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

1. JOHDANTO

Vesi- ja ympäristöhallitus (VYH) on valvontakirjeessään nro 17 (19.1.1973) esittänyt, että samalla ve- sistöalueella sijaitsevien kuormittajien velvoitetarkkailut suoritettaisiin yhteistarkkailuna. Valvon- takirjeessä nro 26 (19.4.1991) VYH on lisäksi edellyttänyt, että yhteistarkkailussa seurattavien laitosten kuormitus- ja vesistötarkkailujen tulokset tulee raportoida erillisinä kokonaisuuksina.

Perhonjoen ja Kälviän vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1981 lähtien. Yhteistarkkailuun kuuluu viisi asumisjäteveden puhdistamoa: Kälviä, Kaustinen, Perho, Halsua ja Ullava. Lisäksi tarkkailuun kuuluu Kokkolan Nahka Oy:n kahden nahkatehtaan, Pelorannantien (ent. Oy Geson Ab:n) ja Kourujärventien, jätevedenpuhdistamot sekä Findest Protein Oy:n (renderöintilaitos) jätevedenpuhdistamo. Perhonjoen valuma-alueella sijaitsee myös Vapo Oy:n, Alholmens Kraft Oy:n sekä yksityisten turvetuottajien turvesoita. Vapo ja Alholmens Kraft Oy osallistuvat yhteistarkkailuun kalataloustarkkailun osalta ja lisäksi Alholmens Kraft Oy on sisällyttänyt myös vesistötarkkailun osaksi yhteistarkkailua. Yksityiset turvetuottajat eivät ole mukana yhteistarkkailussa. Lisäksi Ullavan puhdistamon ympäristölupaan sisältyvä Tiaisenkankaan pohjavesialueen vedenlaadun tarkkailu on sisällytetty yhteistarkkailuun. Vesistötarkkailun havaintopistekartta ja havaintopisteluettelot on esitetty liitteissä 1 ja 2.

Nykyisessä tarkkailussa noudatetaan Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:n 12.10.2012 laatimaa Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailuohjelmaa (Aaltonen ja Sillanpää 2012). Yhteistarkkailu koostuu neljän vuoden jaksoista, joista nykyinen kattaa vuodet 2013–2016. Tarkkailujaksolla tehdään kerran piileväkartoitus ja erillisselvitys Peitsonlahdella, jotka tehtiin vuonna 2015. Lisäksi vuonna 2015 tehtiin suppea vedenlaatukartoitus. Taulukossa 1.1 on esitetty Perhonjoen vesistöalueen yhteistarkkailuvelvolliset jätevedenpuhdistamot ja turvetuottajat.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 1.1. Perhonjoen yhteistarkkailun liittyneet kuormittajat, voimassa olevat lupapäätökset sekä lupaehdot.

Kuormittaja Puhdistamo- Lupapäätös Lupaehdot mg/l % / Lask. peruste tyyppi kg/d tai kg/a

Perho Rinnakkais- LSU-2004-Y-1010 BOD7-ATU 12 92 % 1/2 saostus 10.2.2006 Kok. P 0,5 92 % 1/2 SS - 90 % 1/2

Lupa voimassa 31.12.2015 CODCr 125 75 % 1/2

KVT- Rinnakkais- LSSAVI/164/04.08/2013 BOD7-ATU 15 90 % 1/2 Vesihuolto Oy saostus 23.9.2014 Kok. P 0,5 90 % 1/2

(Kaustinen, CODCr 125 75 % 1/2 Teerijärvi ja SS 35 - 1/2

Veteli) NH4-N 8 80 % 1/1

Kokkolan Vesi / Kälviä Rinnakkais- LSSAVI/2937/2015 BOD7-ATU 15 90 % 1/2

saostus 19.4.2016 CODCr 125 75 % 1/2 Kok. P 0,8 90 % 1/2

Lupa voimassa 30.6.2016 SS 35 90 % 1/2

Halsua Bioroottori LSU-2006-Y-435 (111) BOD7-ATU 15 90 % 1/1 kemiallinen 21.8.2007 Kok. P 0,7 92 % 1/1 saostus SS 35 1/1

Lupa voimassa 30.9.2017 CODCr 125 75 % 1/1

Kokkolan Vesi / Ullava Biomatto ja LSSAVI/57/04.08/2010 BOD7-ATU 20 85 % 1/1 jälkisaostus 15.8.2012 Kok. P 1,0 85 % 1/1

Lupa voimassa 31.12.2015

(Lupa vireillä 15.12.2015)

Kokkolan Nahka Oy / Rinnakkais- LSSAVI/145/04.08/2010 CODCr 50 kg/käyntivr 1/2 Pelorannantie saostus 10.12.2013 kok-N 40 kg/d 1/2 (ent. Oy Geson Ab:n ) kok-Cr 10 0,15kg/käyntiv 1/2 Lupa voimassa 31.12.2023 kok-Cr (tavoite) 1,5 1/2 Kokkolan Nahka Oy / Kemiallinen LSSAVI/276/04.08/2010 kok-Cr 5 10 kg/a 1/2 Kuorujärventie saostus 10.12.2013 kok-Cr (tavoite) 1,0 1/2

CODCr 5000 kg/a 1/2

Lupa voimassa 31.12.2023

Findest Kemiallis- LSU-2007-Y-200 BOD7-ATU 28 kg/d; 90 % 1/4

Protein Oy biologinen 15.6.2007 CODCr 56 kg/d; 80 % 1/4 kantoaine- Kok. P 0,6 kg/d / 90 % 1/4 prosessi SS 28 kg/d; 70 % 1/4 Öljyt ja rasvat 9 kg/d; 80 % 1/4 kok-N, josta 61 kg/d 1/4

Lupa voimassa 31.12.2016 NO3N vähintään 60 % 1/1 Vapo Oy Useita tuotantoalueita kalataloustarkkailu Alholmens Kraft Oy Länkkyjärvenneva LSSAVI 14.9.2011 Höyläsalonneva ESAVI/263/04.08/2010 Kötsykäsaarenneva-Iso-Vehkaneva LSSAVI/206/04.08/2012 Vähä Vehkaneva LSSAVI 6.9.2011 Kannistonneva LSSAVI/17/04.08/2012 Lähdeneva LSSAVI/17/04.08/2012 Lumppioneva LSSAVI/201/04.08/2012 Päiväneva-Valkianeva LSSAVI/48/04.08/2013

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

2. PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN VESISTÖALUE

Perhonjoki saa alkunsa Suomenselältä Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien rajalla olevista pienistä järvistä ja lammista. Latvajärvet ovat lähes 200 metriä meren pinnan yläpuolella. Joki laskee latva-alueiltaan Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Sieltä joki laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolella. Kokkolan kohdalla Perhonjoki on jo melko leveä ja matala joki. Perhonjoen kokonaispituus on 160 km. Sivujokien, Ullavanjoen, Köyhäjoen, Patananjoen, Halsuanjoen, Venetjoen ja Penninkijoen yhteenlaskettu pituus on lähes samaa luokkaa kuin itse pääuoman. (Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2009)

Perhonjoen valuma-alue on 2 524 km2 ja sen järvisyys on 3,4 %. Valuma-alueesta peltoa on noin 10 %, suota noin 41 % ja loput on pääosin metsää. Vesistöalueelle rakennettiin 1960-luvulla kolme tekojärveä: Patana, Vissavesi ja Venetjoki. Tekojärvien pinta-ala on yhteensä 33 km3 ja säännöstelytilavuus 86 milj. m3. Muita säännösteltyjä järviä ovat Halsuanjärvi (7,7 km3) ja keskiosan järviryhmä (8,7 km3). Vesistöalueen suurin järvi on Ullavanjärvi, jonka pinta-ala on 15,5 km3. Vesivoimalaitoksia alueella on neljä: Alavetelin Kaitfors, Kaustisen Pirttikoski ja Vetelissä Patanan ja Pihlajamaan laitokset. Perhonjoen kalataloudellisesti tärkein saalis on nahkiainen. Lisäksi jokeen nousee kudulle vaellussiika, meritaimen sekä lohi, jotka ovat nykyisin peräisin istutetuista kannoista. (Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2009)

Kälviänjoki virtaa Kälviän kunnan alueella. Joki saa alkunsa suoalueilta, korkeustasolta 90 m mpy ja laskee vetensä Ruotsalon kylän kohdalla Katajalahteen ja sieltä Perämereen. Joen pituus on noin 27 km. Kälviänjoen valuma-alueen pinta-ala on 321 km2. Alustavien kartoitusten perusteella happamia sulfaattimaa-alueita on vähintään 10 % valuma-alueesta. Joen kalataloudellinen tila on heikko huonon veden laadun ja tehtyjen perkausten vuoksi. Katajalahteen nousee ajoittain happamuustilanteesta johtuen ainakin kevät- ja kesäkutuisia kaloja kudulle. Keskeisiä kysymyksiä Kälviänjoen alueella ovat happamuus, hajakuormitus, tulvat ylivirtaamien aikaan ja vähävetisyys alivirtaamien aikaan. (Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2009)

3. HYDROLOGISIA TIETOJA

Alkuvuosi 2015 oli monin paikoin tavanomaista leudompi. Tammikuu oli poikkeuksellisen sateinen ja pilvinen ja suuret sään vaihtelut aiheuttivat runsaita sateita nostattaen paikoin virtaamia. Terminen kevät alkoi suuressa osassa maata jo helmikuun puolella, jopa 1,5 kuukautta keskimääräistä aiemmin. Maaliskuu toi tullessaan runsaat sateet, mikä näkyi korkeina virtaamahuippuina. Maaliskuu ja huhtikuu jatkoivat lauhojen kuukausien sarjaa ollen poikkeuksellisen lauhoja pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Pohjanmaalla virtaamahuiput olivat korkeampia verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Toukokuu oli epävakainen, sateinen ja tuulinen. Pohjanmaan rannikolla sateet olivat poikkeuksellisen runsaita ja keskimääräistä suurempia, eikä hellelukemiin ylletty. Sateet näkyivät korkeina veden pinnan korkeuksina sekä virtaamina pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Lappajärven, Evijärven ja Lestijärven veden pinnat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla olivat korkealla. Sää oli kesäkuussa ja heinäkuussa tavanomaista viileämpää ja sateisempaa. Heinäkuun keskilämpötila jäi

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon, hellettä oli hyvin vähän ja sateita tavanomaista enemmän. Kahden tavanomaista kylmemmän kuukauden jälkeen elokuusta muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja kesän lämpimin kuukausi, jolloin sateet jäivät niukoiksi. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämmissä merkeissä. Myös lokakuussa satoi niukasti ja tavanomaista vähemmän, kun taas aurinkoisia päiviä kertyi tavanomaista enemmän. Marraskuussa mitattiin Suomen mittaushistorian korkein lämpötila (14,3 °C Merikarvia) ja monin paikoin poikkeuksellisen lauha marraskuu pitkitti talven tuloa. Marraskuu oli monin paikoin myös tuulinen ja sateinen, mutta ensilumi satoi maahan marraskuun lopulla. Jää- ja lumipeitteen puuttuminen näkyi joulukuussa korkeina virtaamina ja veden pinnan korkeuksina (Ilmatieteen laitos 2015 ja Suomen Ympäristökeskus 2015) (Kuva 3.1 ja 3.2, Ilmatieteen laitos 2015 ja Suomen Ympäristökeskus 2015).

Kuva 3.1. Kuukauden keskilämpötilat (°C) Kauhavalla vuonna 2015 sekä pitkän aikavälin keskiarvo 1981–2010 (Ilmatieteen laitos 2015). Vuoden 2015 keskilämpötila oli 60 % korkeampi kuin 1981–2010 keskilämpötila.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 3.2. Kuukausisadanta Kauhavalla vuosina 2012–2015 sekä pitkän aikavälin keskiarvona 1981–2010 (Ilmatieteenlaitos 2015). Vuoden 2015 keskimääräinen sadanta oli 28 % suurempi kuin pitkänaikavälin keskiarvo.

Vetelin Tunkkarissa kuukausivirtaama-arvot olivat syys- ja lokakuuta lukuun ottamatta korkeampia kuin pitkän aikavälin arvot (kuva 3.3). Kevään virtaamahuippu osui tavanomaiseen tapaan huhtikuulle. Kesä-heinäkuussa runsaat sateet nostattivat virtaamia pitkänajan keskiarvon yläpuolelle. Vuoden tulvahuippu havaittiin runsassateisessa joulukuussa, jolloin virtaama Tunkkarissa oli 79,7 m3/s. Vuoden 2015 keskivirtaama oli Tunkkarissa (21,1 m3/s) korkeampi kuin pitkän aikavälin keskivirtaamaa (13,4 m3/s) (taulukko 3.1). Ala-Vetelissä Kaitforsissa virtaamahuiput ajoittuivat samoihin ajankohtiin kuin Tunkkarissa.

Kuva 3.3. Virtaaman kuukausikeskiarvot Tunkkarin mittausasemalla vuonna 2014 ja 2015 sekä vertailukaudella 1991–2010.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 3.1. Virtaaman kuukausikeskiarvot Tunkkarin ja Kaitforsin asemilla vuonna 2015 ja vertailukaudella v. 1991–2010.

Asema Kuukauden keskivirtaama MQ (m3/s)

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Tunkkari v. 2015 10,2 11,8 25,4 47,1 24,9 14,8 16,6 11,6 8,3 9,1 17,8 55,0 21,1 v. 1991-2010 11,2 9,2 9,3 29,3 24,1 12,6 8,0 7,6 10,1 12,4 13,1 14,1 13,4

Kaitfors v. 2015 18,5 18,7 39,3 68,0 41,4 25,3 27,0 17,6 14,0 14,7 29,2 67,6 31,8 v. 1991-2010 16,4 13,2 14,4 44,1 36,9 19,3 11,0 10,5 12,3 18,0 20,5 21,5 19,8

4. AINEISTO JA MENETELMÄT

Piilevä kartoitus tehtiin yhteistarkkailussa mukana olevien jätevedenpuhdistamoiden (Kaustinen, Perho, Halsua ja Ullava) ja teollisuuslaitosten (Kokkolan Nahka, Geson ja Findest Protein) purkualueilla. Näytteet otettiin kunkin kuormituspisteen yläpuolelta ja kahdelta etäisyydeltä alapuolelta. Piileväkartoituksen tulokset on raportoitu erikseen (Eloranta 2016) ja raportin pääkohtia käsitellään myös tässä raportissa vedenlaatu aineiston yhteydessä. Piileväkartoituksen yhteydessä tehtiin suppea vedenlaatukartoitus ja näytteistä analysoitiin seuraavat muuttujat: -pH -sähkönjohtavuus -sameus -kokonaisfosfori -kokonaistyppi

Kälviän jätevedenpuhdistamon purkualueella tehtiin piileväselvityksen sijaan Peitsonlahden erillisselvitys. Erillisselvityksessä selvitettiin Peitsonlahden vedenlaatua ja kasvillisuutta samoin kuin vuosina 2005 ja 2009 vastaavissa selvityksissä. Vesi-, perifyton- ja pohjaeläinnäytteet otettiin Peitsonlahdelta kahdelta havaintopaikalta, sisemmältä ja ulommalta paikalta. Näytteenottosyvyys vaihteli 0,75 ja 2,5 m välillä. Näytteet otettiin kolme kertaa heinä-elokuun aikana (9.7., 13.8. ja 31.8.2015). Näytteistä analysoitiin seuraavat muuttujat: -pH -sähkönjohtavuus -väri

-CODMn -happi (pit. ja kyll.%) -sameus -kokonaistyppi -ammoniumtyppi -nitraatti+nitriittityppi -kokonaisfosfori -fosfaattifosfori -a-klorofylli

Kasvillisuus- ja limoittumisselvitys tehtiin kartoittamalla rantojen kasvillisuusvyöhykkeet sekä havainnoimalla silmämääräisesti pohjan ja kasvillisuuden limoittumista. Lisäksi kesällä 2015 tehtiin perifyton kokeita kahdella pisteellä. Pohjaeläinten näytteenotto tapahtui tarkkailuohjelman mukaisista näytteenottopisteistä Ekman- noutimella (näytteenottimen pa. 231 cm2) ympäristöhallinnon ohjeistusta (Meissner ym. 2013) ja standardia SFS 5076 soveltaen. Näytealueet paikannettiin GPS-laitteella. Näytteet seulottiin paikan

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______päällä ja säilöttiin erikseen noin 70 % etanoliliuokseen myöhempää määritystä varten. Näytteenoton yhteydessä tallennettiin tiedot POHJE-lomakkeelle mm. pohjan laadusta ja näytteenottoalueen syvyydestä. Näytteenoton toteuttivat näytteenottajat Tapio Välimaa ja Kari Mäki. Pohjaeläimet määritettiin pääsääntöisesti lajitasolle tarvittaessa näytteistä tehtyjä preparaatteja apuna käyttäen. Määrityskirjallisuutena käytettiin mm. Wiederholmin (1983) ja Timmin (1999) määritysoppaita. Täydellisempi määrityskirjallisuus on esitetty lähdeluettelossa. Lajikohtaiset yksilömäärät sekä ryhmäkohtaiset biomassat määritettiin jokaisesta näytteestä. Näytteet poimi laborantti Mira Rytkönen ja määrityksen toteutti FL Lauri Paasivirta. Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin yleisesti käytettyjä standardimenetelmiä.

5. AINEVIRTAAMAT JA KUORMITUS

5.1 Perhonjoen ainevirtaamat 2015 Perhonjoen ravinnevirtaamat on laskettu Perhonjoen alaosan Kaukon havaintopaikan (Oulun tien siltapiste) tuloksista sekä Kaitforsin virtaama-aseman tiedoista. Ainevirtaamien laskemiseen on käytetty kuukausittaisia mittaustuloksia tai kuukausikeskiarvoja, mikäli näytekertoja on ollut useampi. Niiden kuukausien osalta, jolloin näytteenottoa ei ole ollut, on ainevirtaama laskettu käyttämällä kuukauden keskivirtaamaa sekä vedenlaatutulosten koko vuoden keskimääräistä pitoisuutta. Vuosiainevirtaama on laskettu keskimääräisen vuosivirtaaman ja ainepitoisuuden tulona.

Perhonjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2015 58 tonnia fosforia sekä 1201 tonnia typpeä (taulukko 5.1). Ainevirtaamat olivat suurempia kuin edellisvuonna johtuen pääasiassa suuremmista virtaamasta. Suurimmat kuukausittaiset ainevirtaamat ajoittuivat huhti- ja joulukuuhun, jolloin virtaamat olivat suurimmillaan (kuvat 5.1–5.2). Taulukko 5.1. Perhonjoen vuosiainevirtaamat v2012-2015. Ainevirtaama tn/v Fosfori Typpi Vuosi 2012 67 1247 Vuosi 2013 47 823 Vuosi 2014 35 665 Vuosi 2015 58 1201

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 5.1. Kokonaisfosforin kuukausivirtaama (tn/kk) Perhonjoessa vuosina 2014–2015.

Kuva 5.2. Kokonaistypen kuukausivirtaama (tn/kk) Perhonjoessa vuosina 2014–2015.

5.2 Hajakuormitus Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Perhonjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä (Airiola ym. 2015). Fosforikuormituksesta maatalouden osuus on mallitarkastelun (VEMALA-malli) arvion mukaan noin 61 % sekä typpikuormituksesta metsätalouden osuus 48 % ja maatalouden osuus 34 %. Fosforikuormitus on Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueella yhteensä noin 65 t/a ja typpikuormitus on yhteensä noin 1520 t/a. VEMALA-malli simuloi valuma-alueella syntyvää kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormaa, jotka saadaan mallista erikseen maataloudelle, metsätaloudelle ja haja- asutuksen kuormitukselle sekä laskeumalle ja luonnonhuuhtoumalle.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

5.3 Jätevesikuormitus Yhteistarkkailuun kuuluvien jätevedenpuhdistamojen vesistökuormitus Perhonjokeen oli vuonna

2015 0,42 tn fosforia, 39,9 tn typpeä ja 10 tn orgaanista ainetta (BOD7-ATU:na mitattuna) (taulukko 5.2). Laskelmaan ei sisälly Kokkolan Nahka Oy:n Kourujärventien puhdistamon tai Kälviän kunnan puhdistamon jätevesikuormitusta, koska kyseiset laitokset laskevat jätevetensä Korpilahdenojan ja Kuikkisenojan kautta suoraan mereen. Vuonna 2015 Perhonjoen kokonaisfosfori-, typpi- ja orgaaninen kuormitus olivat edellistä tarkkailuvuotta pienempiä (kuva 5.3, 5.4 ja 5.5). Perhonjokeen jätevetensä laskevista puhdistamoista KVT Vesihuolto Oy:n kuormitus oli fosforin ja typen osalta suurin. Orgaanisen aineksen kuormitus oli suurin Kokkolan Nahka Oy:n Kourujärventiellä. Yksittäisten laitosten kuormitusta ja lupaehtojen toteutumista on käsitelty tarkemmin yhteistarkkailun osaraportissa I (Ahma Ympäristö Oy 2016).

Jätevedenpuhdistamojen osuus Perhonjoen kokonaisainevirtaamista oli fosforin osalta 0,7 % ja typen osalta 3,3 % (2,0 % ja 8,8 % vuonna 2014).

Taulukko 5.2. Perhonjoen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus v. 2015. Vuosikuormitus

BOD7-ATU kok-P kok-N kg/a kg/a kg/a Perho 2847 164 5804 KVT Vesihuolto Oy 3979 190 17557 Kälviä 1862 131 6643 Halsua 110 4,7 1351 Ullava 256 8 438 Findest Protein Oy 657 22 10293 Kokkolan Nahka Oy/ Pelorannantie 2190 27 4490 (ent. Oy Geson Ab) Kokkolan Nahka Oy/Kourujärventie 4526 1,8 438

Yht. 10038 416 39931

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 5.3. Jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormitus Perhonjoen vesistöalueella v. 2000–2015.

Kuva 5.4. Jätevedenpuhdistamoiden kokonaistyppikuormitus Perhonjoen vesistöalueella v. 2000– 2015.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 5.5. Jätevedenpuhdistamoiden orgaaninen kuormitus (BOD7/BOD7-ATU) Perhonjoen vesistöalueella v. 2000–2015.

5.4 Puhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa Puhdistamojätevesien vaikutus näkyy jokivedessä yleensä ravinnepitoisuuksien ja mahdollisesti bakteeripitoisuuksien kohoamisena purkupaikan läheisyydessä. Tässä yhteydessä kuormitusvaikutusta on tarkasteltu puhdistamokohtaisesti laskennallisina pitoisuusmuutoksina eri virtaamatilanteissa. Laskelmissa on kuormitustietoina käytetty vuoden 2015 puhdistamokohtaisia kuormitustietoja (Ahma ympäristö Oy 2016). Ali- ja ylivirtaamatilanteissa on käytetty sen näytteenottokerran kuormitustietoja, jotka ajallisesti osuivat parhaiten eri virtaamatilanteiden ajankohtaan. Tunkkarin virtaamahavaintopisteen vuoden 2015 arvoja on käytetty KVT Vesihuolto Oy:n sekä Findest Proteinin puhdistamoiden pitoisuuslisäysarvioihin, jonka lisäksi Perhon puhdistamon virtaamatiedot on arvioitu valuma-alueiden suhteiden perusteella Tunkkarin virtaamatiedoista. Kaitforsin virtaamahavaintopisteen arvoja on käytetty arvioimaan Kokkolan Nahka Oy:n Pelorannantien puhdistamon aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä. Laskelma ravinnepitoisuuksien kasvusta jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoilla on esitetty taulukossa 5.3.

Jätevedenpuhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa seurasivat muutoksia joen virtaamassa. Virtaamahuippujen aikaan puhdistamoilta tuleva vesi laimentui tehokkaasti. Laimentuminen oli selkeää etenkin korkean virtaaman aikaan loppuvuodesta, jolloin sekä orgaanisen aineksen että kokonaisfosforin ja –typen pitoisuusnousut olivat hyvin pieniä kaikilla puhdistamoilla. Pitoisuuslisäykset olivat hieman suuremmat alivirtaaman aikaan elo-syyskuussa. Pitoisuusnousut olivat suurimpia Perhon jätevedenpuhdistamolla kaikissa virtaamatilanteissa. Yleisesti ottaen puhdistamojen vaikutus joen ravinnepitoisuuksiin oli pieni johtuen suuresta hajakuormituksesta ja joen valmiiksi korkeista ravinnepitoisuuksista.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 5.3. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama laskennallinen ravinnepitoisuuksien kasvu Perhonjoella eri virtaamatilanteissa vuonna 2015. NQ = alivirtaama, MQ = keskivirtaama ja HQ = ylivirtaama.

Puhdistamo Virtaama LAITOKSEN KUORMITUS PITOISUUSLISÄYS JOESSA (m3/s) Kok. P Kok. N BOD7 Kok. P Kok. N BOD7 (kg/d) (kg/d) (kg/d) (µg/l) (µg/l) (mg/l)

Perhon jvp NQ 0,6 0,15 15 3,2 2,9 293 0,063 MQ 3,0 0,45 15,9 7,8 1,7 60 0,030 HQ 11,5 0,75 16,7 9,1 0,8 17 0,009

KVT Vesihuolto NQ 4,1 0,14 51,9 4,9 0,4 147 0,014 MQ 21,1 0,52 48,1 10,9 0,3 26 0,006 HQ 79,7 0,19 49,9 28,8 0,0 7 0,004

Findest Protein NQ 4,1 0,08 30 0,84 0,2 85 0,002 MQ 21,1 0,06 28,2 1,8 0,0 15 0,001 HQ 79,7 0,11 17,3 6,1 0,02 3 0,001

Kokkolan Nahka Oy NQ 3,8 0,03 12,1 0,27 0,1 37 0,001 Pelorannantie MQ 31,9 0,07 12,3 6 0,0 4 0,002 (ent. Oy Geson Ab) HQ 108,8 0,00 11,6 0,6 0,00 1 0,000

6. PERHONJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANTO

Perhonjoen vesistöalueella on turvetuotantoalueita Vapolla, Alholmens Kraft Oy:llä sekä yksityisillä turvetuottajilla. Turvetuottajista Alholmens Kraft Oy osallistuu yhteistarkkailun vesistötarkkailuosuuteen. Vapolla ja yksityisillä tuottajilla on oma vesistötarkkailu tuotantoalueille. Alholmens Kraft Oy:llä oli Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueella vuonna 2015 tuotantoa kymmenellä tuotantoalueella yhteensä 852 ha alueella. Lisäksi loppuvuodesta 2015 kuntoonpanovaiheen töitä tehtiin Kaustisen Ketosennevalla 96 ha alalla. Kuormitukset kasvoivat kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuodesta (taulukko 6.1) (Pöyry Finland Oy 2016). Vapolla oli vuonna 2015 Perhonjoen vesistöalueella tuotannossa yhteensä 972,1 ha turvetuotantoalueita. Lisäksi levossa tai valmistelussa oli yhteensä 355,8 ha tuotantoalueita (Sillanpää 2016). Turvealueiden yhteiskuormitus oli kokonaisfosforin osalta jonkin verran suurempi kuin vuonna 2014. Kokonaistypin ja kiintoaineen osalta kuormitus oli samaa luokkaa kuin v. 2014 (taulukko 6.1). Yksityisten turvetuottajien kuormitusarvio on vain suuntaan antava, koska kaikkien tuottajien kuormitustietoja ei ole saatavilla (tietoja ei ole Tyvi-järjestelmässä). Taulukon 6.1 kuormitusarviossa on lisäksi käytetty tuottajien ilmoittamia joko 2013, 2014 tai 2015 arvoja sen mukaan, miltä vuodelta arvot on ilmoitettu ja saatavilla. Uudempia tuloksia ei ollut käytettävissä raportin kirjoitushetkellä.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Ilmoitettujen kuormitusarvioiden mukaan Perhonjoen vesistöalueella oli yksityisillä turvetuottajilla vuonna 2013, 2014 tai 2015tuotannossa tai kunnostusvaiheessa yhteensä n. 481 ha tuotantoalaa. Turvetuotannon osuus Perhonjoen kokonaisravinnekuormituksesta oli vuonna 2015 suhteellisen pieni; turvetuotannon fosforikuormituksen osuus oli 0,9 % ja typen osuus 2 % kokoravinnekuormasta. Kuormitusosuudet ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska kuormitustiedot ovat osin epävarmoja. Vuoteen 2014 verrattuna kuormitusosuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Ravinnekuormituksen lisäksi turvetuotantoalueilta tulee vesistöön kiintoaine- ja humuskuormitusta.

Taulukko 6.1. Perhonjoen vesistöalueen turvetuottajien brutto- ja nettokuormitus vuosina 2012 - 2015.

Pinta-ala Brutto, tonnia Netto, tonnia Tuottaja / Kohde Vuosi ha Kok-P Kok-N Kiintoaine Kok-P Kok-N Kiintoaine Alholmens Kraft Oy Länkkyjärvenneva 86 0,0162 0,918 2,957 0,0033 0,596 2,308 Kötyskäsaarenneva-Isoneva 143 0,0239 1,355 3,244 0,0023 0,815 2,165 Höyläsalonneva 55 0,0209 0,463 1,337 0,013 0,253 0,925 Vähä Vehkaneva 85 0,0232 0,604 3,889 0,0108 0,283 3,248 Lumppioneva 64 0,0080 0,537 1,201 -0,0017 0,296 0,718 Valkianeva 43 0,0129 0,457 1,065 0,0064 0,295 0,741 Päiväneva 209 0,0425 2,126 3,659 0,0109 1,338 2,082 Kannistonneva 79 0,0201 0,793 2,047 0,0082 0,495 1,451 Lähdenneva 54 0,0090 0,511 1,225 0,0090 0,308 0,818 Ahmaneva 34 0,0239 0,156 3,248 0,0044 0,229 0,330 Ketosenneva 15.10.-31.12.2015 96 0,0058 0,156 1,108 0,0201 0,065 3,059 Yhteensä 2015 948 0,206 8,1 25,0 0,086 5,0 17,8 2014 948 0,150 7 12 0,056 4,9 8 2013 818 0,151 7 15 0,057 4,6 11 2012 805 0,193 4 15 0,129 2,4 9

Vapo 2015 927,1 0,251 10,3 32 0,097 6,4 24 2014 1162 0,208 9,7 31 0,076 6,5 25 2013 1459 0,213 8,4 39 0,104 5,6 33 2012 1514 0,382 11,6 55 0,254 7,7 37

Yksityiset 2015* 481 0,115 14,0 76 2014** 471 0,110 13,8 76 - - - 2012 870 0,239 7,8 35 0,132 5,1 24 *Yksityisten turvetuottajien kuormitukset laskettu joko 2013, 2014 tai 2015 arvoista sen mukaan, miltä vuodelta arvot on ilmoitettu ja saatavilla. **Yksityisten turvetuottajien kuormitukset laskettu joko vuoden 2013 tai 2014 arvoista sen mukaan, kummalta vuodelta arvot on ilmoitettu ja saatavilla.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

7. VEDENLAATU PERHONJOEN VESISTÖALUEELLA

Perhonjoen vedenlaadun selvitys tehdään jätevedenpuhdistamoiden vaikutusalueella vuosina 2013, 2014 ja 2016 (optio 2017). Vuonna 2015 vedenlaatua selvitettiin Peitsonlahdella heinä-elokuun aikana yhteensä kolme kertaa (9.7., 13.8. ja 31.8.) ja lisäksi suppea vedenlaatu kartoitus tehtiin piileväkartoituksen yhteydessä marraskuussa 2015 jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten purkualueilla. Piilevätulokset on raportoitu erikseen (Eloranta 2016), mutta raportin tuloksia käsitellään myös tässä kappaleessa pääpiirteittäin. Suppean vedenlaatukartoituksen aikaan marraskuussa 2015 vesi Perhonjoen pääuomassa oli lievästi hapanta veden pH-arvojen vaihdellessa 6,45–6,72 välillä. Piileväyhteisöjen pH-luokkajakautumille oli kuitenkin ominaista neutroliifien ja alkalifiilien lajien suuri osuus joen keskiosissa (Kaustinen, Findest Protein, Geson). Sähkönjohtavuuden arvot olivat jokivesille tyypillisellä tasolla (4,7–6,6 mS/m). Pääuoman vesi oli lievästi sameaa ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla. Kokonaistyppipitoisuus nousi Kaustisen jätevedenpuhdistamon yläpuolisella näytepisteellä erittäin rehevälle tasolle (2300 µg/l) (kuva 7.1). Myös piilevätulosten perusteella Kaustisen jätevedenpuhdistamon yläpuolisella pisteellä esiintyi muita pääuoman pisteitä enemmän N- heterotrofisia lajeja, jotka käyttävät ravinteenaan vain valmiita orgaanisia typpiyhdisteitä. Korkea kokonaistyppipitoisuus ilmentää niin ikään runsasta kuormitusta, joka Perhonjoella on peräisin valuma-alueelta tulevasta runsaasta hajakuormituksesta sekä jätevedenpuhdistamoilta tulevasta kuormituksesta. Korkeimmat kokonaisfosforin pitoisuudet havaittiin Perhon jätevedenpuhdistamon alapuolisilla pisteillä (ap1 ja ap2 100 µg/l). Pääuomassa fosforipitoisuudet olivat alajuoksulla alhaisempia kuin yläjuoksulla (kuva 7.2, liite 4). Piilevätarkastelussa orgaanista kuormitusta kuvaavien saprobialuokkien ja typpimetaboliaryhmien jakautumat kuvastavat voimakasta kuormitusta pääuomassa (Perho, Räyrinki, Kaustinen, Findest Protein ja Geson). Rehevyyttä tai kuormitusta ilmentäviä piilevälajeja esiintyi enemmän Perhon ja Kaustisen jätevedenpuhdistamoiden ala- kuin yläpuolella. Gesonin ja Räyringin puhdistamoiden kohdalla tällaista ei ollut nähtävissä. Halsuanjoen vesi oli pääuomaa happamampaa (pH 6,08–6,11) ja kirkkaampaa (sameus 2,9–3,1 FTU). Myös piileväyhteisöissä esiintyi selvästi pääuomaa enemmän happamuutta kuvastavia asidofiilejä piilevälajeja. Myös sähkönjohtavuuden arvot ja kokonaisfosfori- ja –typpipitoisuudet olivat alhaisempia kuin pääuomassa. Piileväyhteisöjen perusteella Halsuanjoen orgaaninen kuormitus oli pienempää kuin Perhonjoen pääuoman kuormitus. Piileväyhteisöissä näkyi eroja ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä, rehevyyden ja kuormituksen ollen hieman suurempaa puhdistamoa lähempänä olevalla näytepisteellä (ap1) kuin yläpuolella, muttei enää kauimmaisella alapuolisella näytepisteellä (ap2). Ullavanjoen vesi oli lievästi hapanta (pH 6,69–6,73). Sähkönjohtavuuden arvot olivat jokivesille tyypillisellä tasolla (4,7–4,8 mS/m) ja vesi oli lievästi sameaa. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman alhaisemmalla tasolla kuin pääuoman pitoisuudet (typpi: 60–62 µg/l ja fosfori: 1200 µg/l). Myös piileväyhteisöjen perusteella Ullavan joen orgaaninen kuormitus ja ravinnetaso oli alhaisempi kuin Perhonjoen pääuomassa. Ullavan puhdistamon alapuolisella (ap1) pisteellä näkyi kuormitusvaikutus piilevälajistossa, mutta kauimmaisella alapuolisella pisteellä (ap2) vaikutusta ei enää ollut näkyvissä. Korpilahdenojan (näytepisteet Kokkolan Nahka yp, ap1 ja ap2) vesi oli selvästi hapanta (pH 5,35– 5,38) ja sähkönjohtavuuden ja sameuden arvot olivat koholla ja selkeästi muita yhteistarkkailun näytepisteitä suuremmat (13 mS/m ja 8,8–9,4 FTU). Ravinnepitoisuuksien perusteella Korpilahdenojan vesi oli rehevällä tasolla (Liite 4). Korpilahdenojassa suurin osa piilevistä oli happamuutta kuvastavia asidofiilejä lajeja. Korpilahdenojan havaintopaikalla Kokkolan Nahkan

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______yläpuolella pienessä kivi- ja sorapohjaisessa purossa piilevälajisto kuvasti niukkaa orgaanisen aineen kuormitusta, mutta tehtaan alapuolella tilanne muuttui Perhonjoen kaltaiseksi. Piileväselvityksen mukaan Perhonjoen ekologinen tila on hyvä ja latvaosista ja sivujokien osalta jopa erinomainen. Verrattuna vuosien 2005 ja 2010 piileväseurantatuloksiin tilanne pysyi jokseenkin ennallaan.

Kuva 7.1. Perhonjoen pääuoman vedenlaatuasemien typpipitoisuus 17.11.2015 otetuissa näytteissä. Näytepaikkojen selitteet ks. liite 2.

Kuva 7.2. Perhonjoen pääuoman vedenlaatuasemien fosforipitoisuus 17.11.2015 otetuissa näytteissä. Näytepaikkojen selitteet ks. liite 2.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

8. VEDENLAATU ETELÄ-POHJANMAAN ELY– KESKUKSEN HAVAINTOPAIKOILLA

Etelä-Pohjanmaan ELY–keskus seuraa Perhonjoen vedenlaatua Kaukon havaintopaikalla (Perhonjoki 10600) Perhonjoen alajuoksulla (8-tien silta). Vuonna 2015 Kaukon näytepisteeltä otettiin näytteet yhteensä 12 kertaa. Ullavanjärvestä ei otettu näytteitä enää vuonna 2015. Perhonjoen vedenlaatu Kaukon näytepisteessä oli samankaltaista kuin yhteistarkkailun suppean vedenlaatukartoituksen alimmissa näytepisteissä (liite 5). Vesi oli tummaa (väriluvut 170 – 300 mgPt/l), lievästi hapanta (pH 5.7 – 6.6) ja ravinteikasta. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 940–1700 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 40–78 µg/l (kuvat 8.1 ja 8.2). Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi Kaukon havaintopisteellä oli rehevällä tasolla. Perhonjoen veden rautapitoisuus oli edellisten vuosien tapaan melko korkea (1400 – 3600 µg/l) ja vedessä oli paljon humusyhdisteitä (CODMn 25 – 31 mgO2/l). Kiintoainepitoisuus vaihteli paljon vuoden aikana. Kiintoaineen keskimääräinen pitoisuus (6,9 mg/l) oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä tarkkailuvuonna (kuva 8.3).

Kuva 8.1. Perhonjoen kokonaistyppipitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2014- 2015.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 8.2. Perhonjoen kokonaisfosforipitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2014- 2015.

Kuva 8.3. Perhonjoen kiintoainepitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2014- 2015.

9. LEVÄHAVAINNOT

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon uimarantaseurannassa havaittiin runsaasti levää Räyringinjärvellä elokuun puolessa välillä. Muilla Halsuan, Vetelin, Kaustisen ja Perhon uimarannoilla (yht. 6 kpl) levää ei havaittu kesän 2015 aikana. Maanlaajuisesti levähavaintoja oli sisävesissä alkukesästä vähän. Sinilevät runsastuivat erityisesti lämpimän elokuun aikana (Liite 6).

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

10. UIMAVESIEN VEDENLAATU VUONNA 2015

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto seurasi uimavesien laatua Perhonjoen vesistöalueella Halsuan, Vetelin, Kaustisen ja Perhon alueilla yhteensä kuudelta uimarannalta. Uimaveden laatu oli huono Halsuanjärvessä heinäkuussa, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat toimenpiderajat ylittyivät sekä E. colin että suolistoperäisten enterokokkien osalta. Elokuun puolessa välissä uimista kehotettiin välttämään runsaan sinilevän vuoksi Räyringinjärvessä. Muiden uimarantojen osalta uimavesien laatuvaatimukset täyttyivät kesän havaintokerroilla (liite 6).

11. TIASENKANKAAN POHJAVESIALUEEN VEDENLAATU 2015

Vuonna 2015 Tiaisenkankaan pohjaveden havaintoputkista 307 ja PVP1 otettiin näytteet 7.10. ja 14.12.2015. Kevään näytekierroksen sijasta näytteet otettiin joulukuussa (Liite 7). Havaintoputkessa 307 pohjavesi oli lokakuun näytekerralla sakkaista ja sameaa. Sähkönjohtavuuden arvo sekä ja ammoniumtyppipitoisuus olivat koholla ja edellisvuoden vastaavia arvoja suurempia. Sähkönjohtavuuden arvot olivat selvästi korkeammat kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym 2001). Sen sijaan kloridipitoisuudet olivat alhaisia ja selvästi pienempiä kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym 2001). Joulukuun näytekerralla vaikutusta ei ollut näkyvissä ja analyysien arvot olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja sähkönjohtavuuden, kloridin ja ammoniumtypen osalta samalla tasolla tai alempia kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym. 2001). Vesi oli hapanta (pH 5,9–6,14). Suolistoperäisiä indikaatiobakteereja ei löytynyt. Havaintoputkessa PVP1 kloridin ja sähköjohtavuuden arvot olivat merkittävästi korkeammat kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym. 2001) molemmilla havaintokerroilla. Veden pH oli happamalla tasolla (6,34–6,45). Ammoniumtyppipitoisuudet olivat alle määritysrajan eikä suolistoperäisiä indikaattoribakteereja löytynyt.

12. PEITSONLAHDEN ERILLISSELVITYS

12.1 Vesistötarkkailu Heinä-elokuun 2015 aikana otettujen vesinäytteiden perusteella Peitsonlahden vesi oli lievästi emäksistä ja lievästi sameaa sekä sähkönjohtavuuden arvojen perusteella merivettä. CODMn-arvojen perusteella Peitsonlahden vesi oli vähähumuksista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat merivedelle tyypillisen korkeita. Happitilanne oli erinomainen molemmilla näytepisteillä kaikilla havaintokerroilla. Ravinnepitoisuudet, väriarvot, CODMn, ammonium sekä nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet olivat korkeampia sisemmällä kuin ulommalla havaintopisteellä viitaten Kuikkisenojaa pitkin tulevaan jätevesikuormitukseen (kuvat 12.1 ja 12.2 sekä liite 5). Kokonaisfosforipitoisuudet olivat samansuuruisia kuin edellisen selvityksen aikana otetuissa näytteissä v.2009 lukuun ottamatta kesän ensimmäistä näytteenottoa sisemmältä näytepisteeltä. Myös kokonaistyppipitoisuudet olivat samansuuruisia lukuun ottamatta kesän ensimmäistä ja 31.8. otettuja sisemmältä näytepisteeltä otettuja näytteitä (kuva 8.2). Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Peitsonlahden vesi oli lievästi rehevällä tasolla ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla. Jälkimmäisellä elokuun

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______havaintokerralla kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmilla näytepisteillä alhaisia ja niiden mukaan vesi olisi rehevyysluokaltaan karu. Tilanne oli samanlainen myös edellisen erillisselvityksen aikana vuonna 2009 (kuva 12.1). Epäorgaanisten typpi- ja fosforiyhdisteiden osuus kokonaistypestä ja –fosforista olivat pieniä 13.8.2015 otetuissa näytteissä. Näytteenottohetkellä oli kova tuuli, minkä vuoksi on mahdollista, että vesi oli hyvin sekoittunutta. Toisaalta taas kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita 31.8.2015 otetuissa näytteissä, vaikka kokonaisfosforin ja a-klorofyllinpitoisuudet olivat alhaisia, mikä voisi johtua Peitsonlahteen huonosti sekoittuneesta Kuikkisenojan vedestä. Lisäksi fosfaattifosforin määritys ulomman näytepisteen näytteestä epäonnistui. Pietiläisen (2008) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle viisi. Vastaavasti suhteen ollessa yli 12 on fosfori rajoittava ravinne. Muissa tapauksissa molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. Mineraaliravinnesuhteiden perusteella fosfori on kasvua rajoittava tekijä Peitsonlahden sisemmällä ja ulommalla näytepisteellä kasvua rajoitti joko typpi tai fosfori. Veden a-klorofyllipitoisuudet olivat korkeampia Peitsonlahden sisemmällä näytepisteellä kuvastaen rehevöitymistä. Sisemmän näytepisteen arvot olivat myös selvästi korkeampia kuin edellisen selvityksen yhteydessä otetuissa näytteissä v.2009 viitaten runsaampaan levätuotantoon (kuva 12.3). Ravinteet ovat yksi levien kasvua rajoittava tekijä ja sisemmällä näytepisteellä havaittiinkin vuotta 2009 korkeampia ravinnepitoisuuksia. Ulommalla näytepisteellä a-klorofylliarvot vaihtelivat 2,3–5,4 µg/l välillä kuvastaen karua tai lievästi rehevää tilaa. Molempina vuosina elokuun näytekerralla a-klorofyllipitoisuudet olivat tarkkailujakson alhaisimmat (kuva 12.3).

Kuva 12.1 Kokonaisfosforipitoisuudet Peitsonlahden sisemmällä ja ulommalla havaintopisteellä vuosina 2009 ja 2015. Näytteenottopäivät olivat 2009 29.6., 13.7. ja 31.8. ja v.2015 vastaavasti 9.7., 13.8. ja 31.8.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 12.2 Kokonaistyppipitoisuudet Peitsonlahden sisemmällä ja ulommalla havaintopisteellä vuosina 2009 ja 2015. Näytteenottopäivät olivat 2009 29.6., 13.7. ja 31.8. ja v.2015 vastaavasti 9.7., 13.8. ja 31.8.

Kuva 12.3 Klorofylli-a pitoisuudet Peitsonlahden sisemmällä ja ulommalla havaintopisteellä vuosina 2009 ja 2015. Näytteenottopäivät olivat 2009 29.6., 13.7. ja 31.8. ja v.2015 vastaavasti 9.7., 13.8. ja 31.8.

12.2 Pohjaeläintarkkailu Pohjaeläimistöä tutkittiin Peitsonlahden alueella kahdella näytealueella, jotka sijaitsevat Kälviän jätevedenpuhdistamon purkupisteen läheisyydessä. Sisempi näytteenottoalue sijoittuu lähemmäksi

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______jätevesien johtamispaikkaa, 1,6 m syvyyteen, ulompi näytteenottoalue sijoittuu 4,0 m syvyyteen. Näytteenottoalueet sijaitsevat noin 300 m (sisempi) ja 690 m (ulompi) purkuojan suusta. Pääosa pohjaeläimistä molemmilla näytealueilla muodostui nauhamadoista (Nemertea) ja surviassääskistä (Chironomidae). Tämän lisäksi tavattiin sisemmältä näytteenottoalueelta verrattain runsaasti kotiloita, sekä jonkin verran monisukasmatoja. Kotiloiden joukossa oli jonkin verran myös Valvata- ja Potamopyrgus-sukujen kotiloiden kuoria (kuva 12.4). Pohjaeläimistö oli molemmilla näytealueilla hyvin samankaltainen, mutta sisemmällä näytealueella tavattavien monisukasmatojen sijasta tavattiin ulommalla näytealueella vähäinen määrä harvasukasmatoja. Pohjaeläimistö käsitti molemmilla näytealueilla verrattain vähän pohjaeläintaksoneita; sisemmällä alueella niitä esiintyi 8 kpl ja ulommalla 6 kpl. Kokonaisuutena alueelta on tavattu eri vuosina samoja pohjaeläinryhmiä ja esimerkiksi vuoden 2009 näytteiden päivänkorentojen ja vesiperhosten pieni määrä ilmentää lähinnä lahden litoraalivaikutteisuutta (kuva 12.4).

2500

Nauhamadot 2000 Monisukasmadot Harvasukasmadot 2 1500 Kotilot

yks./m 1000 Vesipunkit Päivänkorennot 500 Vesiperhoset Kovakuoriaiset 0 Surviaissääsket 2005 2009 2015 2005 2009 2015 Peitsonlahti, sisempi Peitsonlahti, ulompi

Kuva 12.4. Peitsonlahden näytealueiden pohjaeläinryhmien yksilömäärät neliömetrillä vuosina 2005, 2009 ja 2015.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

3,5 Nauhamadot 3 Monisukasmadot 2,5 Harvasukasmadot

2 Kotilot

1,5 Vesipunkit Päivänkorennot 1 Vesiperhoset 0,5 Kovakuoriaiset 0 Surviaissääsket 2005 2015 2005 2015 Peitsonlahti, sisempi Peitsonlahti, ulompi

Kuva 12.5. Peitsonlahden näytealueiden pohjaeläinten biomassa vuosina 2005 ja 2015.

Vuoden 2015 havaittu yksilömäärä oli sisemmällä näytteenottoalueella likimain puolet verrattuna vuoteen 2005. Ulomman näytealueen pohjaeläinmäärä oli jonkin verran vuoden 2005 tasoa matalampi. Vuoteen 2009 verrattuna vuoden 2015 yksilömäärät olivat sen sijaan molemmilla alueilla selvästi korkeampia, 2–3 -kertaisia. Vuoden 2009 näytteissä ei esiintynyt lainkaan nauhamatoja, joita muilla havaintokerroilla on havaittu runsaasti. On mahdollista, että näytteiden poiminnassa tämä ryhmä on jäänyt tuolloin huomiotta (kuva 12.5). Pohjaeläinten yksilömäärät olivat runsaampia ulommalla näytealueella vuosina 2009 ja 2015 kuin sisemmällä näytealueella. Molemmilla näytealueilla pohjaeläinten yksilömäärä on ollut suurin vuoden 2005 aikana. Biomassat ovat kasvaneet vuoden 2005 tasosta sisemmällä näytealueella noin kaksinkertaiseksi ja ulommalla näytealueella lähes nelinkertaiseksi (kuva 12.5 ja taulukko 12.1). Pienen ja ajallisesti pitkällä näytteenottovälillä kerätyn aineiston perusteella ei voida yksiselitteisesti päätellä lahden pohjien tilassa tapahtuneita muutoksia. Pohjaeläinryhmien suhteellisissa osuuksissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia: sisemmällä näytealueella kotiloiden määrä on kasvanut ja surviaissääskien osuus on pienentynyt. Yhdessä biomassojen kasvun seurauksena voidaan arvioida, että tämän kaltaiset muutokset voivat olla seurausta lahden rehevöitymisestä. Aineiston pienuuden vuoksi arvioon liittyy runsaasti epävarmuutta. Jatkossa olisi suositeltavaa toteuttaa näytteenotto ympäristöhallinnon biologisen seurantaohjeen mukaisilla näytemäärillä, joka on 6 näytettä näytealuetta kohden (Meissner ym. 2013).

Taulukko 12.1. Peitsonlahden tarkkailualueiden pohjaeläinten yksilömäärät ja biomassat tarkkailuajankohtina. Peitsonlahti sisempi Peitsonlahti ulompi Vuosi 2005 2009 2015 2005 2009 2015 Yksilömäärä (yks./m2) 3076 566 1558 2452 1015 1948 biomassa (g/m2) 3,327 - 6,926 1,325 - 5,108

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

12.3 Kasvillisuusselvitys Vesikasvikartoitus tehtiin Peitsonlahdella 12. – 13.8.2015. Edellisen kerran kartoitus on tehty vuonna 2009 (Pöyry Environment Oy 26.5.2010). Kartoitus tehtiin vuoden 2009 tapaan veneellä liikkuen sekä osin rannoilta jalan. Lahden pohja on pääosin savea ja seassa on jonkin verran kiviä. Lahden pohjoisranta on kivikkoisin. Peitsonlahden vesikasvillisuus on tiheintä matalimmilla rantavyöhykkeillä, jossa valtalajeina on järviruoko (Phragmites australis) sekä järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) (kuva 12.5: kuvat 3 – 9). Ruoko- ja kaislavyöhyke on leveimmillään n. 100 m rannasta. Runsaimmillaan rantakasvillisuus on Kuikkisenojan edustalla (kuva 6) sekä lahden etelä- ja itärannoilla (kuva 12.5: kuvat 5, 7 ja 8). Rantavyöhykkeellä on paikoin matalampaa kasvillisuutta, jossa valtalajeina ovat sarat (Carex sp.), vihvilät (Juncus sp.) ja palpakot (Sparganium sp.). Muita rantavyöhykkeellä havaittuja lajeja olivat kurjenmiekka (Iris pseudacorus), järvikorte (Equisetum fluviatile) sekä ratamosarpio (Alisma plantago- aquatica). Yli 0,5 m syvyydessä kasvillisuutta on vähemmän, mutta paikoin vapaan veden alueella (lahden keskiosa ja pohjoisranta) on tiheitä ahvenvitakasvustoja (Potamogeton perfoliatus). Lisäksi paikoin kasvaa järvisätkintä (Ranunculus peltatus) (kuva 12.5: kuva 1) sekä lähellä rantaa harvakseltaan ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphaea alba). Pääpiirtettäin Peitsonlahden kasvillisuus oli kartoituksen perusteella sekä lajistoltaan että kasvillisuusvyöhykkeiltään vuoden 2009 kaltainen. Selvin ero on ahvenvidan lisääntyminen alueilla, joissa sitä on ollut jo vuonna 2009. Myös järviruoko- ja -kortevyöhyke on saattanut hieman laajentua, mutta niiden suhteissa ei havaittu tapahtuneen merkittävää muutosta. Vuonna 2009 savipohjalta löytyi paikoin näkinpartaisleviä (Chara sp.) ja lisäksi rantavyöhykkeeltä pystykeiholehteä (Sagittaria sagittifolia). Näitä ei vuonna 2015 havaittu. Näkinpartaislevien havaitsemista vaikeutti vuonna 2015 samea vesi ja niitä saattaa paikoin lahdella edelleen kasvaa. Vuoden 2015 kartoituksessa oli käytössä pohjahara sekä vesikiikari. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä havainnointiin silmämääräisesti pohjan ja kasvillisuuden limoittumista. Peitsonlahden pohja on laadultaan savea ja liejusavea. Pohja on pääosin pehmeää ja kiviä on vähän. Kasvillisuuden umpeenkasvu oli jatkunut rantavyöhykkeillä ja uposlehtisten kasvien määrä oli kasvanut neljän vuoden aikana. Varsinaista limoittumista ei kartoituksen yhteydessä havaittu. Kuikkisenojan mukana tuleva ravinnekuormitus todennäköisesti näkyy ajoittain Peitsonlahden veden ravinnepitoisuuksissa, mikä vaikuttaa myös alueen vesikasvistoon. Lahden vedenvaihto on kuitenkin todennäköisesti kohtuullisen voimakasta, mikä osaltaan todennäköisesti hidastaa lahden rehevöitymistä ja umpeenkasvua. Toisaalta lahden vedenlaatuun vaikuttaa suuresti rannikon vedenlaatu yleisesti, eikä muutoksia voida tarkastella ainoastaan Kuikkistenojan valumavesien kannalta.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

kuva 12.6 Peitsonlahden kasvillisuusselvityksen tärkeimmät havainnot ja alla esitettyjen kuvien ottamispaikat.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

12.4 Perifytontutkimus Perifyton eli päällyskasvuston tarkkailu suoritettiin keräysjaksolla 11.–31.8.2015 välisenä aikana kahdella havaintopaikalla. Horisontaalinen ja vertikaalinen kasvualusta yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Tulokset on esitetty taulukossa 12.2. Tulosten mukaan perifytontaso oli suurempi ulommalla havaintopisteellä. Vuoden 2009 tuloksiin verrattuna tulokset olivat pieniä (sisempi 3,4 µg/cm2 ja ulompi 2,1 µg/cm2). Kuiva-ainepitoisuus oli sen sijaan suurempi sisemmällä havaintopisteellä. Kuiva-ainepitoisuus kertoo jäljelle jääneen massan, kun näytteestä on haihdutettu vesi. Taulukko 12.2. Peitsonlahden havaintopisteiden kuiva-aine ja a-klorofyllipitoisuudet. Kuiva-aine a-klorofylli mg/cm² µg/cm² Peitsonlahti sisempi 0,27 0,58 Peitsonlahti ulompi 0,17 0,69

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

13. YHTEENVETO

Vuosi 2015 oli Kauhavalla keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vuoden keskilämpötila oli 60 % korkeampi kuin pitkänaikavälin 1981–2010 keskilämpötila. Vuosisadanta Kauhavalla (660 mm) oli 28 % suurempi kuin vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa (515 mm). Sadanta oli huomattavasti keskimääräistä runsaampaa tammi-, touko- syys- ja joulukuussa. Vetelin Tunkkarissa kuukausivirtaama-arvot vastasivat maalis-, huhti-, ja joulukuuta lukuun ottamatta kutakuinkin pitkän aikavälin arvoja. Tällöin virtaamat olivat tavanomaista suurempia. Perhonjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2015 58 tonnia fosforia sekä 1201 tonnia typpeä. Ainevirtaamat olivat suurempia kuin edellisvuonna johtuen pääasiassa suuremmista virtaamasta. Suurimmat kuukausittaiset ainevirtaamat ajoittuivat huhti- ja joulukuuhun. Jätevedenpuhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa seurasivat tyypilliseen tapaan muutoksia joen virtaamassa; suuren virtaaman aikaan puhdistamoilta tuleva vesi laimentui tehokkaasti, mutta alivirtaamajaksoilla joen ainepitoisuudet nousivat paikoin. Pitoisuusnousut olivat suurimpia Perhon jätevedenpuhdistamolla kaikissa virtaamatilanteissa. Yleisesti ottaen puhdistamojen vaikutus joen ravinnepitoisuuksiin oli pieni johtuen suuresta hajakuormituksesta ja joen valmiiksi korkeista ravinnepitoisuuksista. Kokonaisainevirtaamista puhdistamojen osuus oli fosforin osalta 0,7 % ja typen osalta 3,3 % (2,0 % ja 8,8 % vuonna 2014). Vuonna 2015 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden yhteiskuormitus oli fosforin osalta jonkin verran suurempi ja typen ja kiintoaineen osalta samalla tasolla kuin vuonna 2014. Alholmens Kraft Oy:n turvetuotantoalueiden kuormitus oli vuonna 2015 jonkin verran suurempaa kuin edellisvuonna. Yksityisten turvetuottajien kuormitustietoina on käytetty joko 2013, 2014 tai 2015 arvoja sen mukaan, miten tietoja on ollut saatavilla. Kuormitus oli samansuuruista kuin v.2014, mikä johtuu siitä että laskemissa on käytetty pitkälti samoja lukuja. Yksityisten tuottajien kokonaiskuormituksen arviointi on kuitenkin hyvin epävarmaa, koska tietoja ei ole kaikilta osin saatavilla. Esimerkiksi typpi- ja kiintoainekuormitus on arvioitu suuremmaksi kuin Alholmens Kraft Oy:n ja Vapo Oy:n kuormitus yhteensä, vaikka yksityisten tuottajien kokonaistuotantopinta-ala on selvästi pienempi. Vuoden 2015 turvetuotannon kuormitustietojen perusteella turvetuotannon osuus Perhonjoen vesistöalueen kokonaisravinnekuormituksesta oli fosforin osalta 0,9 % ja typen osalta 2 %. Vuonna 2015 tehtiin suppea vedenlaatukartoitus jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuslaitosten purkualueilla. Perhonjoen vesi oli vuonna 2015 laadultaan aiempien vuosien kaltaista. Vesistöalueelle on tyypillistä veden tummuus, ravinteisuus ja ajoittain myös alhainen pH. Pääuoman vesi oli lievästi hapanta, lievästi sameaa ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla. Pääuomassa fosforipitoisuudet olivat alajuoksulla alhaisempia kuin yläjuoksulla. Korkein typpipitoisuus havaittiin Kaustisen jätevedenpuhdistamon yläpuolisella näytepisteellä ja korkeimmat kokonaisfosforin pitoisuudet havaittiin Perhon jätevedenpuhdistamon alapuolisilla pisteillä (ap1 ja ap2). Sivujoissa ainepitoisuudet olivat alhaisempia tai samalla tasolla kuin pääuomassa. Myös sivujokien vesi oli happaman puolella. Piilevätulokset olivat samansuuntaisia vedenlaatutulosten kanssa, mutta erot näytepisteiden välillä oli selvemmin nähtävissä. Joen pääuomassa tavattiin paljon orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä ilmentäviä piilevälajeja. Sivujoissa tavattiin pääuomaa selvästi enemmän happamuutta ilmentäviä asidolfiilejä lajeja. Piileväselvityksen mukaan Perhonjoen ekologinen tila on hyvä ja latvaosista ja sivujokien osalta jopa erinomainen. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon uimarantaseurannassa havaittiin runsaasti levää Räyringinjärvellä elokuun puolessa välillä. Uimaveden laatu oli huono Halsuanjärvessä heinäkuussa, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat toimenpiderajat ylittyivät. Muiden uimarantojen osalta uimavesien laatuvaatimukset täyttyivät kesän havaintokerroilla.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Peitsonlahden erillisselvitys Peitsonlahden happitilanne oli v.2015 näytekerroilla hyvä. Peitsonlahden vesi oli lievästi rehevää ja vähä humuiksista. Ravinnepitoisuudet olivat korkeampia sisemmällä näytepisteellä viitaten Kuikkisenojaa pitkin tulevaan jätevesikuormitukseen. Myös klorofylli-a-pitoisuudet olivat korkeampia seisemmällä näytepisteellä. Erot näytepisteiden ja eri näytteenottoajankohtien välillä olivat samanlaisia kuin edellisen selvityksen aikana v.2009. Pääosa pohjaeläimistä molemmilla näytealueilla muodostui nauhamadoista (Nemertea) ja surviassääskistä (Chironomidae). Sisemmältä näytteenottoalueelta havaittiin myös runsaasti kotiloita ja jonkin verran monisukasmatoja. Ulommalla näytealueella havaittiin vähäinen määrä harvasdukasmatoja. Pohjaeläimistö käsitti molemmilla näytealueella verrattain vähän pohjeläintaksoneja. Vuoteen 2009 verrattuna vuoden 2015 yksilömäärät olivat molemmilla alueilla selvästi korkeampia. Pohjaeläinten yksilömäärät olivat runsaampia ulommalla näytealueella vuosina 2009 ja 2015 kuin sisemmällä näytealueella. Biomassat ovat kasvaneet vuoden 2005 tasosta sisemmällä näytealueella noin kaksinkertaiseksi ja ulommalla näytealueella lähes nelinkertaiseksi. Kasvillisuusselvityksen tehtiin Peitsonlahdella elokuussa 2015. Vesikasvillisuus on tiheintä matalimmilla rantavyöhykkeillä, jossa valtalajeina jossa valtalajeina on järviruoko (Phragmites australis) sekä järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Yli 0,5 m syvyydessä havaittiin paikoin järvisätkintä (Ranunculus peltatus) sekä tiheitä ahvenvitakasvustoja (Potamogeton perfoliatus). Pääpiirtettäin Peitsonlahden kasvillisuus oli kartoituksen perusteella sekä lajistoltaan että kasvillisuusvyöhykkeiltään vuoden 2009 kaltainen. Selvin ero on ahvenvidan lisääntyminen alueilla, joissa sitä on ollut jo vuonna 2009. Perifytontutkimuksen mukaan perifytontaso oli suurempi ulommalla havaintopisteellä. Vuoden 2009 tuloksiin verrattuna tulokset olivat pieniä. Kuiva-ainepitoisuus oli sen sijaan suurempi sisemmällä havaintopisteellä.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2015 Osa II: Vesistötarkkailu ______

VIITTEET

Aaltonen, E-K., Sillanpää, T. 2012: Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailuohjelma 2013 – 2016 (2017). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ahma Ympäristö Oy 2016. Perhonjoen yhteistarkkailu. Vuosiyhteenveto 2015, osa I: kuormitustarkkailu. Seinäjoki. Airiola, S., Koivisto, A-M., Mäenpää, E., Mäensivu, M., Pakkala, J., Teppo, A. & Westberg, V. 2015: Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. 148 s. Eloranta, P. 2016. Perhonjoen yhteistarkkailu 2015. Perifytonin ja pohjan piileviin perustuva jokien tilan selvitys. Moniste 52 s. Ilmatieteen laitos 2015. Ilmastokatsaus, vuoden 2015 kuukausiraportit. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori K- M. 2013: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen.– Moniste. Versio 13.11.2013. Ympäristöhallinto. 42 s. Pietiläinen O-P. (toim). 2008. Yhdyskuntien typpikuormitus ja pintavesien tila. Suomen ympäristökeskus. Julkaisuja 46. Pöyry Finland Oy 2016: Oy Alholmens Kraft Ab, Turvetuotannon kuormitustarkkailu Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueilla vuonna 2015. 72 s. Kokkola. Sillanpää, J. 2016. Vapo Länsi-Suomen tuotantoyksikön turvetuotantoalueet, päästötarkkailu vuonna 2015, vesistöalueittainen jako. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 28.6.2016. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K. 2001: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus 2015: Hydrologinen kuukausitiedote, vuoden 2015 kuukasiraportit.

LIITE 1 Perhonjoen yhteistarkkailu 2013-2016 LIITE 2

Suppean vedenlaatukartoituksen (2015) havaintopaikkaluettelo Perhonjoen päähaara ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit Ge ap2 Perhonjoki, Geson ap2 7071009 318243 Ge ap1 Perhonjoki, Geson ap1 7070916 318241 Ge yp Perhonjoki, Geson yp 7070835 318253

FP ap3 Findest Protein ap2 7052914 335067 FP ap2 Findest Protein ap3 7052980 334985

Ka ap Kaustinen ap 7052848 335135 Ka yp Kaustinen yp 7052804 335187

Pe ap2 Perhonjoki, Perho ap2 7011744 369540 Pe ap1 Perhonjoki, Perho ap1 7011812 369621 Pe yp Perhonjoki, Perho yp 7011831 369720

Ha yp Venetjoki, Halsua yp 7038903 359710 Ha ap1 Venetjoki, Halsua ap1 7038865 359672 Ha ap2 Venetjoki, Halsua ap2 7038737 359676

U yp Ullava yp 7068702 345574 Ua p1 Ullava ap1 7068729 345560 U ap2 Ullava ap2 7068756 345516

KoN yp Kokkolan Nahka yp 7080809 321237 KoN ap Kokkolan Nahka ap 7080815 321060 KoNap2 Kokkolan Nahka ap2 7080815 321060

Peitsonlahden erillisselvitys

Peitsonlahti sisempi 7093446 322351 Peitsonlahti ulompi 7093566 322071 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015 LIITE 3

Asema Pvm Syvyys Lämpö- pH Sähkön- Sameus Kok. Kok. tila johtok. fosfori typpi m °C mS/m FTU µg/l µg/l Perhonjoki, Geson yp 17.11.2015 0,5 2,8 6,59 5,4 5,1 68 1200 Perhonjoki, Geson ap1 17.11.2015 0,5 2,8 6,55 5,4 5 69 1300 Perhonjoki, Geson ap2 17.11.2015 0,5 2,8 6,57 6,6 5,1 69 1300

Findest Protein ap2 17.11.2015 0,5 2,7 6,53 4,7 7,9 74 1300 Findest Protein ap3 17.11.2015 0,5 2,7 6,50 4,8 7,7 72 1500

Kaustinen yp 17.11.2015 0,5 3,0 6,45 6,1 7,4 71 2300 Kaustinen ap 17.11.2015 0,5 3,1 6,54 4,7 7,6 73 1400

Perhonjoki, Perho yp 17.11.2015 0,5 2,8 6,68 5,9 4,8 82 1300 Perhonjoki, Perho ap1 17.11.2015 0,5 2,8 6,72 6,4 5,1 100 1600 Perhonjoki, Perho ap2 17.11.2015 0,5 2,8 6,70 6,3 5,6 100 1500

Venetjoki, Halsua yp 17.11.2015 0,5 3,0 6,10 3,3 3,1 38 980 Venetjoki, Halsua ap1 17.11.2015 0,5 3,0 6,11 3,4 2,9 38 1100 Venetjoki, Halsua ap2 17.11.2015 0,5 3,0 6,08 3,4 3 40 1000

Ullava yp 17.11.2015 0,5 3,0 6,69 4,8 5,1 61 1200 Ullava ap1 17.11.2015 0,5 3,0 6,73 4,7 5,3 62 1200 Ullava ap2 17.11.2015 0,5 2,7 6,70 4,8 5,1 60 1200

Kokkolan Nahka yp 17.11.2015 0,5 2,7 5,35 13 8,8 56 1300 Kokkolan Nahka ap 17.11.2015 0,5 2,7 5,37 13 9,3 53 1200 Kokkolan Nahka ap2 17.11.2015 0,5 2,7 5,38 13 9,4 55 1300 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015 LIITE 4

Asema Pvm Syvyys Lämpö- Happi Happi pH Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Kok. Fosfaatti Ammonium NO3N+ Kloro- tila johtok. fosfori typpi PO4-P NH4-N NO2N fylli-a m °C mg/l % mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Peitsonlahti sisempi 9.7.2015 0,75 12,4 10 94 7,5 530 2,8 40 6,2 37 690 <3,0 270 270 13 Peitsonlahti sisempi 13.8.2015 1 17 8,9 92 7,82 560 4,4 15 6,1 26 430 <3,0 11 <5,0 13 Peitsonlahti sisempi 31.8.2015 17,2 10 110 7,94 560 0,4 15 5,6 7,2 650 <3,0 230 57 3,1 k-arvo 0,88 15,5 9,6 98,7 7,8 550 2,5 23,3 6,0 23,4 590 <3,0 170,3 99,8 9,7

Peitsonlahti ulompi 9.7.2015 2,5 13 10 99 7,78 570 1,2 20 5,2 22 420 12 81 56 5,4 Peitsonlahti ulompi 13.8.2015 1 17,4 8,8 91 7,8 560 4,6 20 6,7 29 420 <3,0 <5,0 <5,0 4,6 Peitsonlahti ulompi 31.8.2015 17,2 10 100 7,92 570 0,4 15 4,6 6,2 370 110 25 2,3 k-arvo 1,75 15,9 9,6 96,7 7,8 567 2,1 18,3 5,5 19,1 403 6,75 64,5 81,1 4,1 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteen tulokset 2015 LIITE 5

Asema Pvm Lämpötila pH Alkalini- Happi Happi Sähkön- CODMn Kok. Kok. Ammonium Fosfaatti Kiintoaine Sameus Väri teetti johtok. fosfori typpi NH4-N PO4-P °C mmol/l mg/l % mS/m mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FTU mgPt/l Perhonjoki 10600 13.1.2015 0,2 6,1 0,13 11,9 82 6,8 25 43 1200 120 25 3 4,1 230 Perhonjoki 10600 10.3.2015 0,4 6,2 0,13 11,9 82 8,2 26 63 1700 220 38 11 7,3 210 Perhonjoki 10600 7.4.2015 1,8 6,2 0,1 11,9 86 5,7 27 53 1400 110 28 7 5,7 220 Perhonjoki 10600 14.4.2015 2,3 6 0,08 11,7 85 4,8 29 62 1400 83 34 9 8,4 230 Perhonjoki 10600 20.4.2015 4,2 5,7 0,05 11,3 87 4,1 26 44 1100 50 21 4 5,4 170 Perhonjoki 10600 4.5.2015 8,6 6,2 0,07 9,8 84 4,2 25 40 1100 34 14 6 4,7 210 Perhonjoki 10600 12.5.2015 10,6 6,1 0,07 9,1 82 5,2 25 46 1200 59 17 8 6,2 230 Perhonjoki 10600 19.5.2015 9,6 6,2 0,09 9,2 81 4,8 28 50 1300 42 15 10 5,5 250 Perhonjoki 10600 3.8.2015 16,3 6,4 0,11 7,4 75 4,2 31 78 1000 24 36 11 7,1 280 Perhonjoki 10600 7.9.2015 14 6,6 0,15 8,5 83 5,3 26 63 940 16 33 2 5,5 270 Perhonjoki 10600 22.10.2015 6,2 6,6 0,14 10,8 87 5,8 26 58 1000 42 32 7 5,6 250 Perhonjoki 10600 9.11.2015 4,7 6,5 0,13 11,3 88 6,6 28 66 1200 94 41 5 7,1 300 LIITE 6

UIMARANTAVESIEN LAATU Kesä 2015 VETELI, HALSUA, PERHO

Suolistoperäiset Näytteen- Lämpötila E. coli enterokokit Ranta ottopvm Veden laatu (oC) (MPN/100 ml)1 (pmy/100 ml)2 Sinilevät Pienet yleiset uimarannat (alle 100 hlöä/päivä) Räyringinjärvi 15.06.2015 Hyvä 13,2 <1 <1 ei havaittu Veteli 16.07.2015 Hyvä 17,3 12 4 ei muutoksia 13.08.2015 Hyvä 19,4 4 1 ei havaittu 14.08.2015 Uimista vältettävä runsaasti levää

Karjalankoski 15.06.2015 Hyvä 12,4 19 35 ei havaittu Perhojoki, Veteli 16.07.2015 Hyvä 16,8 22 12 ei muutoksia 13.08.2015 Hyvä 17,9 200 110 ei havaittu Halsuanjärvi, Keskusta 16.06.2015 Hyvä 11,1 6 16 ei havaittu Halsua 16.07.2015 Huono 16,0 1000 490 ei muutoksia 27.07.2015 Hyvä 16,9 78 45 ei havaittu 13.08.2015 Hyvä 17,6 52 19 ei havaittu Komanne 17.06.2015 Hyvä 13 3 5 ei havaittu Perho 16.07.2015 Hyvä 17,2 7 1 ei muutoksia 13.08.2015 Hyvä 18,7 5 5 ei havaittu Korpijärvi 17.06.2015 Hyvä 12,8 <1 <1 ei havaittu Perho 16.07.2015 Hyvä 17,5 2 0 ei muutoksia 13.08.2015 Hyvä 18,2 2 0 ei havaittu ST 1, Perhonjoki 17.06.2015 Hyvä 12,7 20 22 ei havaittu Perho 16.07.2015 Hyvä 16,0 53 23 ei muutoksia 13.08.2015 Hyvä 17,3 110 20 ei havaittu

1) Toimenpiderajat, E. coli: 2) Toimenpiderajat, enterokokit: Sisämaa: 1000 MPN/100 ml Sisämaa: 400 pmy/100 ml Rannikko: 500 MPN/100 ml Rannikko: 200 pmy/100 ml Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Tiasenkankaan pohjaveden tarkkailutulokset v.2015 Liite 7

Asema Pvm Vedenpinta Lämpö- pH Sameus Sähkön- Ammonium Kloridi Escherichia Haju Ulkonäkö putken päästä tila johtok. NH4-N Cl coli m °C FTU mS/m µg/l mg/l pmy/100ml

Havaintoputki 307 7.10.2015 1,38 9,9 6,14 140 20 20 <0,50 0 Selvä maa-turve Sakkainen Havaintoputki 307 14.12.2015 1 4,8 5,9 5,4 6,3 <5,0 0,51 0 Selvä maa-turve Kellertävä, roskainen k-arvo 1,19 7,4 6,0 72,7 13,2 11,3 0,38 0

Havaintoputki PVP1 7.10.2015 1,99 8,4 6,45 4,40 18 <5,0 8 0 Hajuton Kirkas Havaintoputki PVP1 14.12.2015 1,67 5,3 6,34 1,30 12 <5,0 8,6 0 Hajuton Kirkas k-arvo 1,83 6,9 6,4 2,9 15,0 <5 8,30 0