Seuratuki 2014 Tuettujen Hankkeiden Hakemusarviointi

Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi

Saara Isosomppi

Seuratuki 2014 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi

Saara Isosomppi

LIKES-tutkimuskeskus 2014

Seuratuki 2014. Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi. Saara Isosomppi Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 291 ISBN (pdf) 978-951-790-366-0 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2014 Kannen kuva: Jouni Kallio

SISÄLTÖ

Tiivistelmä ...... 4 1 Seuratuen tarkoitus ja jakokriteerit ...... 5 2 Seuratukihankkeet 2014 ...... 6 2.1 Alueellinen jakautuminen ...... 6 2.2 Palkkauksia ja toiminnallisia hankkeita ...... 7 2.3 Hakemusten lajikirjo ...... 8 2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet ...... 9 3 Seuratukihankkeiden tavoitteet ...... 11 3.1 Koulutus ja toiminnan laatu ...... 11 3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan ...... 11 3.3 Hiipunut perheliikunta ...... 12 3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa ...... 12 3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen ...... 13 3.6 Drop outin vähentäminen ...... 14 3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi ...... 14 4 Harrastamisen hinta ...... 16 5 Yhteenveto ja johtopäätökset ...... 18 Lähteet ...... 20 Liitteet ...... 21

TIIVISTELMÄ

Tässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 jakaman seuratoiminnan kehittämistuen kohdentumista ja tuettujen seurojen hankehake- muksia. Raportin aineistona ovat rahoituspäätöksen saaneet hankehakemukset (n=378). Tausta-aineistona on vuoden 2013 seuratuen jako- ja hakuprosessista tehty raportti (Lehtonen ym. 2014).

Seuratuen perustiedot vuonna 2014:  Seuratukea jaettiin 4 918 000 euroa. Edellisen vuoden tukisumma kasvoi yli miljoonalla eurolla, ja tuki oli suurempi kuin koskaan.  Tukea annettiin 378 hankkeelle, mikä oli 69 hanketta viime vuotta enem- män. Hakemuksia oli yhteensä 1 162.  152 hanketta kohdistui toiminnan kehittämiseen (yhteensä 868 000 euroa, keskimäärin 5 748 € / hanke) ja 226 oli palkkaushankkeita (yhteensä 4 047 500 euroa, keskimäärin 17 809 € / hanke).  Tärkeimpiä tavoitteita hankehakemuksissa olivat uusien harrastajaryhmien tai ohjaustoiminnan perustaminen (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %), toimijoiden, valmentajien ja ohjaajien kouluttaminen (58 %), toiminnan laadun parantaminen (43 %) ja päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö (43 %).  Viime vuoteen verrattuna uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta (29 %) ja lähiliikunta (21 %). Sen sijaan perheliikunta väheni huomattavasti.  Lajikohtaisesti tukea jaettiin eniten jalkapallolle (13 %), perusliikunnalle (8 %), salibandylle (8 %), yleisurheilulle (7 %) ja hiihdolle (5 %).

1 SEURATUEN TARKOITUS JA JAKOKRITEERIT

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2014 veikkausvoittovaroista tukea urheiluseuroille lähes viisi miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta summa nousi yli miljoonalla eurolla. Poliittisella päätöksellä seuratuen budjetti on kahden viime vuoden aikana kasvanut huomattavasti. Samalla tuen jakoprosessi on muuttunut. Vuonna 2012 ministeriön koordinoiman tuen arvioitiin olevan rahallisesti niin mittava ja siihen liittyneen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, että sen jakamisen tuli olla viranomaistehtävä (Lehtonen ym. 2014). Ministeriöön siirtyneen prosessin seuranta ja arviointi aloitettiin samalla LIKES-tutkimuskeskuksessa. Työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö (nykyisin liikunnan vastuualue). Tämä raportti käsittää vuonna 2014 myönnettyjen seuratukihakemusten arvioinnin. Sen pyrkimyksenä on muodostaa kuva siitä, millaisia hankkeita rahalla on tuettu ja miten ne heijastavat ministeriön asettamia hakukriteereitä. Tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemuksiin ja niiden analysointiin. Hankehakemusten tiedot kerättiin Excel-taulukkoon ja niistä muodostettiin havaintomatriisi. Raportin tiedot ja tulkinnat perustuvat rahoituspäätöksen saaneista hakemuksista kerättyyn tietoon eivätkä kerro toteutuneesta toiminnasta. Seuratuki on tarkoitettu liikuntayhdistysten ja -seurojen toiminnan tukemiseen. Vuonna 2014 seuratukea myönnettiin 378 hankehakemukselle, joista jatkohankkeita oli 166 ja uusia avustuksensaajia 212. Tuki jakaantui 119 kuntaan. Avustusta myönnettiin 38 hakemukselle, joissa oli mukana useampi kuin yksi seura tai jaos (2–12 kpl). Puolessa hakemuksista aiottiin kehittää kokonaan uutta toimintaa ja 79 %:ssa hakemuksia panostaa olemassa olevan toiminnan parantamiseen. Näin 29 % hakijoista aikoi tukea sekä uutta että vanhaa toimintaa. Avustusten kokonaissumma oli 4 918 000 euroa, ja myönnetyt summat avustusta kohden vaihtelivat 1 100–30 000 euron välillä. Keskimääräinen avustus oli 13 010 euroa, mikä oli yli 1 000 euroa edellisvuotta enemmän. Seuratuen rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta yli miljoonalla. Samalla myönnettyjen avustusten määrä, niiden kuntien määrä, joihin tukea myönnettiin ja keskimääräinen avustussumma nousivat. Opetus- ja kulttuuriministeriö määritteli seuratuen päätavoitteeksi ”Laadu- kasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin” (OKM 2014a). Ha- kukriteereissä keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lasten ja nuorten harrastamisen hinnan hillitseminen, matalan kynnyksen liikunta sekä nuorten liikkujien ja liikunta- ryhmien lisääminen. Kriteereiden yhteisenä piirteenä oli tasa-arvon ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien parantaminen, jossa taloudellinen yhdenvertaisuus korostui. Harrastusmaksujen alentamisen ohella seuratuella tavoiteltiin liikun- nalliseen elämäntapaan kasvattamista. Lisäksi hakemuksille katsottiin eduksi tavoitteet yhteistyöverkostojen kehittämiseksi, perheliikunnan lisäämiseksi, lähilii- kunnan järjestämiseksi, maahanmuuttajien huomioimiseksi, yhteisöllisyyteen ja va- paaehtoistoimintaan panostamiseksi sekä seurahallinnon kehittämiseksi. Seura- tukihakemuksia tuli ministeriölle 1 162 ja päätökset seuratuen myöntämisestä jul- kistettiin toukokuussa 2014. (OKM 2014b.)

2 SEURATUKIHANKKEET 2014

Tässä luvussa esitetään rahoituspäätöksen saaneiden seuratukihankkeiden perus- tietoja. Seuratuen alueellinen jakautuminen kertoo tuen levittymisestä maakunnittain ja kunnittain. Toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erottelu hah- mottaa seuratukea hanketyypeittäin ja vertailee niiden eroja. Lisäksi todetaan hankkeiden lajikirjo sekä verrataan monivuotisten ja uusien hankkeiden sisältöjä.

2.1 Alueellinen jakautuminen

Seuratuen jakokriteereissä tukea ei ollut korvamerkitty alueellisesti, vaan hakemukset arvioitiin sisällöllisesti. Alueellinen yhdenvertaisuus ei siksi painottunut ha- kukriteereissä. Seuratuella voidaan kuitenkin päätellä olevan sisäänkirjoitettuna alueellista yhdenvertaisuutta tavoittelevia päämääriä, sillä sen tavoitteisiin sisältyi- vät esimerkiksi lähiliikunnan korostaminen ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Nämä viittaavat suoraan alueellisen jakautumisen myötä syntyneiden erojen tasaamiseen liikuntamahdollisuuksien osalta. Hakemusarvioinnissa vertailtiin tuen jakaantumista maakunnallisesti ja kunnittain. Maakunnittain keskimääräiset tukisummat vaihtelivat 10 400 euron (Keski- Pohjanmaa) ja 20 056 euron (Kanta-Häme) välillä. Myös tuen suuruudessa suhteutettuna maakunnan asukaslukuun oli eroja. Eniten tukea asukaslukuun suhteutettuna saivat Pohjois-Karjala (1,4 euroa/asukas), Keski-Suomi (1,3 €/as.), Lappi (1,2 €/as.) ja Pohjois-Savo (1,2 €/as.). Vähiten rahaa asukasta kohden myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalle (0,5 €/as.), Pohjanmaalle (0,5 €/as.) ja Päijät-Hämeeseen (0,6 €/as.). Edellisvuodesta Pohjois-Karjala säilytti paikkansa suhteellisesti eniten tuki- rahaa saaneena maakuntana, samoin kuin Pohjois-Pohjanmaa ja Päijät-Häme jäivät viime vuoden tapaan hännille. Kaikkien maakuntien keskimääräinen tuki asukasta kohden oli 0,9 euroa. Maakunnittain hankkeiden rahoitusosuudessa ei ollut eroja, vaan seurat saivat keskimäärin neljä viidesosaa hakemastaan summasta. Seuratukea jaettiin yhteensä 119 kuntaan, joiden asukasluku kattaa 81 % Suo- men väestöstä (liite 4 seuraavalla sivulla). Tukea myönnettiin keskimäärin 1,6 euroa kuntalaista kohden. Väkilukuun suhteutettuna sekä eniten että vähiten rahaa saivat pienet kunnat. Eniten avustusta saivat Ristijärvi (20,0 euroa/asukas), Keuruu (5,8 €/as.), Virrat (5,6 €/as.) ja Paltamo (5,5 €/as.). Vähiten rahaa myönnettiin puolestaan Pieksämäelle (0,1 €/as.), Nokialle (0,1 €/as.), Raaseporiin (0,2 €/as.), Hämeen- kyröön (0,2 €/as.) ja Lapualle (0,2 €/as.). Erityisesti pienten kuntien erot asukas- kohtaisessa rahamäärässä selittyvät erottamalla isoja palkkaushankkeita ja pienem- piä toiminnallisia tukia saaneet kunnat toisistaan. Seitsemälle isoimmalle kunnalle rahaa jaettiin alle keskiarvon Jyväskylää lu- kuun ottamatta, joka sai tukea 1,7 euroa asukasta kohden. Turku (1,3 €/as.), Tam- pere (0,9 €/as.), Helsinki (0,8 €/as.), Espoo (0,8 €/as.), Oulu (0,8 €/as.) ja Vantaa

(0,8 €/as.) jäivät alle keskiarvon. Hanketukea myönnettiin kuntaa kohden 1–37 seu- ralle. Eniten tuettuja hankkeita oli Helsingissä (37), Jyväskylässä (17), Espoossa (16) ja Turussa (16). Yhden avustuksen saaneita oli 45 % kunnista.

TAULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen maakunnittain.

Maakunta Hankkei- Väkiluku1 Tuki Tuki keski- Tukea (€) den määrä yhteensä määrin /asukas Etelä-Karjala 9 132 252 94 500 10 500 0,71 Etelä-Pohjanmaa 18 193 977 196 600 10 922 1,01 Etelä-Savo 10 152 518 115 000 11 500 0,75 Kainuu 7 79 975 83 500 11 929 1,04 Kanta-Häme 9 175 481 180 500 20 056 1,03 Keski-Pohjanmaa 5 68 677 52 000 10 400 0,76 Keski-Suomi 27 275 320 360 500 13 352 1,31 Kymenlaakso 14 180 845 152 500 10 893 0,84 Lappi 16 182 514 224 000 14 000 1,23 Pirkanmaa 34 500 166 454 000 13 353 0,91 Pohjanmaa 8 180 384 96 000 12 000 0,53 Pohjois-Karjala 13 165 445 230 000 17 692 1,39 Pohjois-Pohjanmaa 19 403 287 210 000 11 053 0,52 Pohjois-Savo 20 248 430 295 000 14 750 1,19 Päijät-Häme 9 202 424 114 500 12 722 0,57 Satakunta 21 224 556 245 000 11 667 1,09 Uusimaa 102 1 585 473 1 308 900 12 832 0,83 Varsinais-Suomi 37 470 880 505 500 13 662 1,07 YHTEENSÄ 378 4 198 000 1 Tilastokeskus 2014.

2.2 Palkkauksia ja toiminnallisia hankkeita

Seuratukihakemukset jaettiin arvioinnissa kahteen tyyppiin: toiminnalliseen kehit- tämiseen ja palkkaukseen. Toiminnallisiksi hankkeiksi laskettiin kaikki ne hankkeet, joiden budjetissa ei ollut varattu varoja henkilön palkkaamiseksi. Myös tuntiperus- teisia ohjauspalkkioita sisältävät hakemukset olivat toiminnallisia hankkeita. Pää- toimisen ja osa-aikaisen henkilön palkkaamiseksi laskettiin ne hakemukset, joissa palkkaus oli vähintään hankekauden (1 vuosi) ajan jatkuvaa kokoaikaista tai osa- aikaista työtä. Muuhun palkkaukseen laskettiin kuuluvaksi sitä lyhemmät työllistä- miset, kuten kesätyöntekijän palkkaaminen. Arvioinnissa seura merkittiin vain toiseen kategoriaan. Mikäli seura haki tukea niin palkkaukseen kuin toiminnalliseen kehittämiseen, seura merkittiin palkkaushankkeeksi. Kaikista hakemuksista päätoi- misen palkkaukseen tukea hakevia oli 35 %, osa-aikaisen palkkaukseen 15 % ja

7 muuhun palkkaukseen 8 % hakemuksista. Muutamassa hakemuksessa ei eritelty, millaiseen työsuhteeseen tukea aiottiin käyttää. Kuten edellisenä vuonna (Lehtonen ym. 2014), toiminnallisten ja palkkaushankkeiden rahoituksessa oli suuria eroja. Toiminnallista tukea myönnettiin 152 hakemukselle, mikä käsitti 40 % kaikista hankkeista. Palkkatukea annettiin 226 seu- ralle, joiden osuus kokonaisuudesta oli 60 %. Toiminnallisten hankkeiden rahoitus- osuus sen sijaan oli vain 18 % kokonaisbudjetista, mitä selittävät pienemmät haku- ja myöntösummat. Useampivuotisista hankkeista suurin osa oli palkkaushankkeita. Palkkaushankkeiden pienin tuki oli 2 000 ja suurin 30 000 euroa. Palkkatukea haettiin keskimäärin 21 804 euroa, ja keskiarvo annetulle tuelle oli 17 809 euroa. 44 seuraa palkkasi tuen avulla ensimmäisen työntekijänsä, mutta valtaosa palkkaus- hankkeista kohdentui seuroihin, joissa oli muita työntekijöitä tai kokemusta palkkauksesta. Toiminnallisen kehittämisen tuet olivat palkkaushankkeita pienempiä. Avustussummat olivat 1 100 ja 22 000 euron välillä, ja keskiarvo myönnetyille avus- tuksille oli 5 748 euroa. Myös haetut summat olivat pienempiä, keskimäärin 8 560 euroa. Toiminnallisten ja palkkaushankkeiden kesken oli eroja myös hakijoiden il- moittamien uusien ryhmien määrässä ja kustannuksissa. Uutena perustettavien lii- kuntaryhmien määrällä pyrittiin arvioimaan tulevan toiminnan laajuutta, vaikutta- vuutta ja mahdollisuuksia lisätä liikkujien määrää. Uusien ryhmien määrät vaihtelivat seurojen koosta ja lajista riippuen suuresti. Keskimäärin toiminnallisissa hankkeissa pyrittiin perustamaan neljä uutta ryhmää hanketta kohti, jolloin yhden uuden ryhmän laskennalliseksi hinnaksi tulisi 1 624 euroa. Palkkaushankkeissa tavoiteltiin keskimäärin seitsemää uutta ryhmää, joiden kustannus ryhmää kohti olisi 2 635 euroa. Edellisvuodesta palkkaushankkeiden keskimääräinen rahoitus ryhmää kohden putosi noin tuhannella eurolla, kun taas toiminnallisten hankkeiden nousi hie- man. Ryhmien kustannusten vertailussa täytyy huomioida toiminnallisten hankkeiden ja palkkaushankkeiden erilainen kustannusten kohdentuminen. Toiminnalli- sissa hankkeissa laskennallinen hinta on lähempänä ryhmän perustamisesta suoraan aiheutuvia kustannuksia, sillä toiminnallisten hankkeiden yleisimpiä tavoitteita oli liikunnan järjestäminen tietylle ryhmälle ja tukirahan käyttäminen sen pe- rustamiseen. Palkkaushankkeissa tuki kohdistui moninaisempiin kustannuksiin. Myös lajikohtaiset erot esimerkiksi ryhmien koossa ja tarvittavissa välineissä hei- kentävät kustannusten laskennallisen keskiarvon yleistettävyyttä.

2.3 Hakemusten lajikirjo

Seuratuen jakautumista lajiryhmien välille ei voida esittää yksiselitteisesti, sillä avustusta saivat myös monilajiset hankehakemukset. Valtionavustusta saaneista hakemuksista yhden lajin hankkeita oli 66 % ja monilajisia 34 %. Erikoisseurojen ykköslaji oli jalkapallo, johon tukea sai 53 seuraa. Seuraavaksi eniten tukea saivat

8 salibandy (25), pesäpallo (16) ja yleisurheilu (16 seuraa). Monilajisissa hakemuksissa yleisimmäksi nousi perusliikunta (41 hakemusta). Perusliikuntaan laskettiin kuuluvaksi heikosti lajisidonnainen toiminta, jumppa, monilajinen kerhotoiminta, kuntoilu ja oheisharjoittelu. Useamman lajin hakemuksissa yleisimmät lajit olivat perusliikunnan lisäksi yleisurheilu (21), jalkapallo (19), hiihto (19) ja salibandy (18). Lajien vertailtavuuden vuoksi hankearvioinnissa purettiin monilajisten seurojen lajit erilleen, ja ne ryhmiteltiin kaikkien hankkeiden lajien kanssa lajiryhmittäin (taulukko 2 seuraavalla sivulla). Yleisimpänä lajina säilyi jalkapallo, joka esiintyi 13 prosentissa hakemuksia. Muita valtalajeja olivat perusliikunta (8 %), salibandy (8 %), yleisurheilu (7 %) ja hiihto (5 %). Kaikista lajeista joukkuepalloilua oli 38 %, jäälajeja 9 %, voimistelua 7 % ja hiihtolajeja 7 %. Lajeista 5 % esiintyi hakemuksissa vain kerran. Yhteensä tukea haettiin 87 eri lajin toimintaan.

2.4 Jatkavat ja uudet hankkeet

Seuratukea jaettiin sekä kokonaan uusille hankkeille että edellisen vuoden jatko- hankkeille. Vuonna 2013 alkaneiden hankkeiden hankekaudet olivat joko kaksi- tai kolmevuotisia. Jatkavia hankkeita oli rahoituspäätöksistä 166. Täysin uusia avus- tuksia myönnettiin 212. Sekä jatkavista että uusista hankkeista vajaa neljännes kertoi saaneensa hakuvaiheessa sparrausta eli apua hakemuksen muokkaukseen lajilii- tolta tai aluejärjestöltä. Jatkohakemusten ja uusien hakemusten tavoitteissa oli jonkin verran eroja. Jatkohankkeiden hakemuksissa korostui uusia hankkeita enemmän palkkauksen vakiinnuttamiseen pyrkiminen (+19 prosenttiyksikköä), mikä oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Samoin päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli 15 % yleisempää. Uusissa hankkeissa puolestaan nousi jatkavia useammin tavoitteeksi harrastajaryhmien perustaminen (+12 prosenttiyksikköä). Uusissa päätöksissä painottuivat myös matalan kynnyksen liikunta (+9 prosenttiyk- sikköä) ja kustannusten hillitseminen (+8 prosenttiyksikköä). Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien, lajiliittojen, aluejärjestöjen, kuntien, muiden yhdistys- ten ja yksityisen sektorin kanssa oli jatkohankkeissa yleisempää kuin uusissa hakemuksissa. Seuraavassa luvussa esitetään tarkemmin tukea saaneiden seurojen tavoitteita.

TAULUKKO 2 Yleisimmät lajit1 seuratukihakemuksissa.

Laji Seuroja Osuus kaikista lajeista (%)

Jalkapallo 71 12,7 Perusliikunta 44 7,9 Salibandy 42 7,5

Yleisurheilu 36 6,5

Hiihto 29 5,2

Jääkiekko 23 4,1

Pesäpallo 21 3,8 Suunistus 19 3,4 Koripallo 18 3,2 Lentopallo 18 3,2

Voimistelu 16 2,9

Tanssi 15 2,7

Telinevoimistelu 13 2,3

Paini 11 2,0 Uinti 11 2,0 Taitoluistelu 9 1,6 Golf 7 1,3

Tennis 7 1,3

Cheerleading 6 1,1

Pyöräily 6 1,1 Sulkapallo 6 1,1 Mäkihyppy 6 1,1 Ammunta 5 0,9 Judo 5 0,9

Purjehdus 5 0,9

Ringette 5 0,9

Alppihiihto 4 0,7

Joukkuevoimistelu 4 0,7 Luistelu 4 0,7 Ratsastus 4 0,7 Ampumahiihto 3 0,5

Futsal 3 0,5

Käsipallo 3 0,5

Melonta 3 0,5

Muodostelmaluistelu 3 0,5 Pöytätennis 3 0,5 Taekwondo 3 0,5

Vesipallo 3 0,5

Vaihtuvat lajit (lajeja ei eritelty) 3 0,5

1Kaikki seuratukihakemusten lajit liitteessä 2.

3 SEURATUKIHANKKEIDEN TAVOITTEET

Tukihakemuksista taulukoitiin yhteensä 35 eri tavoitetta, joihin seurat hanketuen avulla pyrkivät. Tärkeimmiksi tavoitteiksi hakemuksissa nousivat uudet harrastaja- ryhmät ja ohjaustoiminta (65 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (58 %) ja toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen (58 %). Nämä olivat myös ministeriön asettamia kriteerejä seuratuen myöntämiseen. Hakukriteerien termit toistuivat hakemuksissa tiuhaan, mutta sisältö ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelivat suuresti. Tässä luvussa esitetään yleisimpiä hankehakemuksissa mainittuja tavoitteita.

3.1 Koulutus ja toiminnan laatu

Toimijoiden ja valmentajien kouluttaminen esiintyi 58 %:ssa hakemuksia. Koulu- tuksella tavoiteltiin pääsääntöisesti toiminnan laadun parantamista ohjauksessa ja valmennuksessa sekä muussa toiminnassa. Toiminnan laadun parantamiseen kertoi tähtäävänsä 43 % seuroista. Laatua indikoi hakemuksissa minkä tahansa osa-alueen kehittäminen, kuten valmennuksen ja ohjauksen parantaminen, seurahallinnon or- ganisoiminen tai mielekkäämmän harrastusympäristön tarjoaminen. Laadun parantaminen kytkeytyi hakemuksissa usein toiminnan ammattimais- tamiseen tai tehostamiseen, mitä tavoiteltiin nimenomaan erilaisten koulutusten ja palkkausten kautta. Moni seura tavoitteli esimerkiksi sinettiseuratunnusta. Toi- saalta koulutusta suunnattiin vapaaehtoistoimijoille, jotta he viihtyisivät ja jaksaisi- vat paremmin seurassa. Kouluttaminen kytkeytyi myös nuorten osallistamiseen ja drop outin vähentämiseen, sillä erilaisilla toimijakoulutuksilla pyrittiin aktivoimaan nuoria pysymään mukana liikunnan parissa vaikka urheilu-ura loppuisikin.

3.2 Matala kynnys lähiliikuntaan

Jakokriteerien keskeisiä tavoitteita oli matalan kynnyksen liikunnan edistäminen, jotta liikuntaharrastuksen ulkopuolella olevat lapset ja nuoret saataisiin helpommin mukaan seuratoimintaan. Vuoden 2014 hakemuksista 29 prosentissa kerrottiin tavoitteeksi matalan kynnyksen liikunnan tarjoaminen. Hakemuksista välittyi jopa seurojen hämmästys ja yllättyneisyys harrasteryhmien suosiosta. Kilpailupainottei- suus lasten ja nuorten urheilussa on pitkään peitonnut erityisesti harrastamatto- mille nuorille tarjottavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet, joihin seuroja tämän vuoden seuratuella kannustettiin panostamaan. Matalan kynnyksen liikunnan kriteereiksi nousivat hakemuksissa kohtuullinen tai olematon hinta, helposti saavutettava harrastus, sopivien tasoryhmien tarjoaminen myös kevyempää har- rastusintensiteettiä kaipaaville tai ryhmät ei-kilpailulliseen harrastamiseen sekä pieni sitoutumisaste toimintaan.

Matalan kynnyksen liikuntaa on myös lähiliikunta, jossa painottuu alueellinen saavutettavuus. Siihen oli hakemusten perusteella panostamassa 20 % avustuksen saajista. Lähiliikunnan tarjoaminen tarkoitti hakemuksissa usein harjoitusten vie- mistä kouluille ja niiden pihoille koulupäivän loppuessa, jotta lasten olisi helppo tulla mukaan ryhmiin. Lähiliikunnassa korostuu alueellisen yhdenvertaisuuden merkitys harrastamiselle, jotta asuminen etäällä liikuntapaikoista ei kohottaisi kustannuksia tai vaatisi liikaa resursseja harrastamiselta. Monessa hakemuksessa tukea haettiin ohjaajan liikuttamiseen syrjäisemmille alueille tai lähiöihin, jotta ryh- mät voisivat toimia lähellä lasten ja nuorten asuinpaikkoja. Viime vuoteen verrattuna matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta nousivat tämän vuoden rahoitus- päätöksissä merkittävän osuuden saaneiksi tavoitteiksi.

3.3 Hiipunut perheliikunta

Perheliikunnan osuus hakemuksissa hiipui edellisen vuoden suosion jälkeen. Viime vuoden hakemuksissa perheliikunta oli mukana kolmasosassa hankesuunnitelmia, tänä vuonna se oli enää 17 % prosentin tavoitteissa. Perheliikunnalle annetut sisäl- löt ja merkitykset vaihtelivat suuresti. Tarkoituksena oli tarjota vanhemmille ja lap- sille yhteinen liikunnallinen harrastus, mikä edusti useimmiten pienten lasten liikuntaa erilaisine kerhoineen. Toiseksi ajatus oli järjestää perheiden jäsenille liikuntaa omissa ryhmissään mutta yhtä aikaa, jolloin harrastusten ajankäyttö tehostuisi ja niiden ulkopuolinen perheen yhteinen aika mahdollisesti lisääntyisi. Perheliikun- nan tavoite oli samalla myös kannustaa perheitä liikkumaan omalla ajallaan yh- dessä. Perhe ymmärrettiin hakemuksissa kahden eri sukupuolta olevan vanhemman ydinperheeksi ja joissakin jopa kuvailtiin erilaisia liikuntamuotoja, jotta sekä äi- deille että isille tarjottaisiin mielekästä liikuntaa. Perheliikunta ei hakemuksissa yh- distynyt niinkään syrjäytymisen ehkäisyyn ja heikommassa sosio-ekonomisessa asemassa olevien perheiden kannustamiseen liikuntaan, kuin lähes puhtaasti fyysi- sen aktiivisuuden kasvattamiseen ja vanhempien aktivoimiseen mukaan seuratoimintaan. Perheliikunta oli osaltaan hakemusten trendikäsite, jota yritettiin ujuttaa mukaan, vaikkei käytännön toteutukseen tai nimenomaan perheliikunnan edistämi- sen keinoihin hakemuksessa varsinaisesti paneuduttukaan. Vuoteen 2013 verrattuna hakukriteereistä puuttui painotus perheliikuntaan ja mahdollisesti osin tästä syystä myös hakijoiden kiinnostus sitä kohtaan laski lähes puolella.

3.4 Tasa-arvoista ja yhdenvertaista liikuntaa

Seuratuen yhtenä päätavoitteena oli harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus tunnistettiin

12 erilaisissa yhteyksissä, kuten sukupuolten tasa-arvo, aiempi harrastuneisuus, etni- nen tausta, maantieteelliset syyt, taloudellinen eriarvoisuus ja syrjäytymisriskit. Eri- tyisesti alueellinen yhdenvertaisuus ja taloudellisen eriarvoisuuden tasaaminen olivat seurojen tähtäimessä. Sen sijaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjin- tään vaikuttamista ei ilmaissut yksikään seura, vaikka joidenkin arvioiden mukaan viidennes vähemmistöryhmiin kuuluvista on joutunut kokemaan syrjintää liikunta- harrastuksessaan. Ylipäätään sukupuolen vaikutus harrastusmahdollisuuksiin näh- tiin harvassa hakemuksessa. Erityistä huomiota sukupuolen perusteella annettiin tytöille 7 %:ssa ja pojille 1 %:ssa hakemuksista. Havaittua epätasa-arvoa haluttiin korjata etupäässä järjestämällä ryhmiä tai joukkueita lajin vähemmistösukupuo- lelle. Vaikka tasa-arvo oli yksi hakukriteerien painotuksista, siihen kiinnitettiin hakemuksissa vähän muuta kuin ylimalkaista huomiota. Se näkyi ennen muuta kei- noissa, joilla tasa-arvoa pyrittiin parantamaan – tai niiden puutteessa. Esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjen erityistarpeiden huomioiminen nousi esille vain muutamassa hakemuksessa, vaikka maahanmuuttajien liikunta olikin mukana 12 %:ssa hakemuksia. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden edistäminen oli useimmiten palloiluseurojen agendalla, ja keinona oli järjestää esimerkiksi oma joukkue tai in- tegroida maahanmuuttajat jo olemassa oleviin joukkueisiin. Sukupuolten tasa-arvon ongelmia ei maahanmuuttajien liikunnassa tunnistettu, ja maahanmuuttajien liikunta näyttikin hakemuksissa tosiasiallisesti typistyvän maahanmuuttajapoikien liikunnaksi.

3.5 Yhteistyöverkostojen kehittäminen

Yhteistyön tekeminen koulujen ja päiväkotien kanssa oli tavoitteena 43 %:ssa hakemuksia, mikä oli kymmenen prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Kouluyhteis- työ oli yksi suosituimmista keinoista, joilla hakemuksissa pyrittiin tavoittamaan lapsia ja nuoria ja saamaan heidät liikuntaharrastuksen pariin. Kouluyhteistyön muo- toja olivat erilaiset kerhot, koululaisille pidettävät näytetunnit ja opettajien lajitie- touden lisääminen. Kouluyhteistyötä tehtiin yli kaksi kertaa enemmän palkkaushankkeissa kuin toiminnallisissa hankkeissa. Palkatun työntekijän tehtäväksi usein muodostui jäsenmäärän kasvattaminen ja uusien harrastajien rekrytointi. Palkkaushankkeissa uusien harrastajien tärkeys korostui, sillä toiminnan laa- jentaminen ja tulojen kasvattaminen oli monessa hakemuksessa tärkeimpiä keinoja, jotta palkkausta pystyttäisiin jatkamaan. Palkkaushankkeissa kouluyhteistyöhön pyrkivät eniten jalkapallo-, pesäpallo- ja salibandyseurat perässään koripallo ja yleisurheilu. Toiminnallisissa hankkeissa eniten kouluyhteistyötä suunnittelivat jalkapallo- ja golfseurat, joita seurasivat suunnistus, paini, jääkiekko ja koripallo. Jouk- kuepeleihin verrattuna yksilölajien hakemuksissa pyrittiin huomattavasti harvem- min yhteistyöhön koulujen ja päiväkotien kanssa.

Yhteistyöhankkeiden kehittäminen nostettiin tärkeäksi tavoitteeksi 20 %:ssa hakemuksia. Yhteistyötahoja koulujen ja päiväkotien lisäksi olivat ennen muuta kunnat (30 % hakemuksista) ja kolmannen sektorin toimijat, kuten muut seurat ja yhdistykset (30 %). Niiden lisäksi hakijat tekivät yhteistyötä lajiliittojen (9 %), liikunnan aluejärjestöjen (11 %) ja muitten oppilaitosten kuin ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten (7 %) kanssa. Yksityisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö oli vähäistä: vain 8 % tukea saaneista kertoi yhteistyötahokseen yksityisen sektorin. Seuroissa näyttää olevan edelleen vallalla ajattelutapa, jossa yksityinen sektori toi- mii hyväntekeväisyyden pohjalta ja sponsoroi toimintaa odottamatta sen enempää vastavuoroista yhteistyötä seuran kanssa.

3.6 Drop outin vähentäminen

Drop out -ilmiön vähentäminen oli yksi ministeriön mainitsemista tavoitteista, johon seuratuella haluttiin vaikuttaa. 20 % seuroista kertoi pyrkivänsä estämään nuorten putoamista pois harrastustoiminnasta. Luku oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes sama. Ilmiö oli selkeästi hakijoiden tiedossa, ja keinot sen muuttamiseksi olivat monipuolisia. Niiden taustalla oli usein pyrkimys saada nuoret paremmin si- toutettua seuraan ja harrastukseen. Yleisimpiä keinoja olivat harrasteryhmien ja va- linnan mahdollisuuksien lisääminen, nuorten ohjaaminen ja kouluttaminen seuratoiminnan muille osa-alueille (kuten ohjaajaksi tai vapaaehtoiseksi), matalan kynnyksen liikuntaryhmät ja yhteisöllisyyden parantaminen. Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseen pyrki 11 % seuroista. Monessa hakemuksessa todettiin, että drop outin syynä on harrastusmahdollisuuksien supistuminen teini-iässä, jolloin ei-kilpailullisuutta tai matalampaa har- rastusintensiteettiä kaipaavat jäävät helposti syrjään sopivien ryhmien puutteessa. Siksi uusien harrasteryhmien perustaminen nuorille oli tärkeimpiä keinoja drop outin ehkäisemiseksi.

3.7 Hankkeesta vakinaiseksi toiminnaksi

Hankesuunnitelmien toimintojen vakiinnuttaminen oli hakemusten aliedustetuim- pia tavoitteita. Seuroilla ei joko ollut suunnitelmaa hankeajan jälkeiselle ajalle, tai konkreettisten keinojen sijalla oli toiveita toiminnan säilymisestä tukea seuraavien muutosten myötä. Palkkaushankkeissa oli tehty suunnitelmia tuen jälkeistä aikaa ajatellen paremmin kuin toiminnallisissa hankkeissa. Palkkatukea saaneista seuroista 31 % kertoi suunnitelmansa vakiinnuttamiseen tähtäävistä toimista. Ne kes- kittyivät etsimään keinoja jatkaa työntekijän palkkausta hankekauden jälkeenkin. Vastaavasti 69 %:ssa palkkaushakemuksia ei ollut esitetty mahdollisia toimenpi- teitä palkkauksen jatkamiseksi.

Vaikutti siltä, että osassa seuroja suunnittelun sijaan toivottiin pelkän hanketuen saannin synnyttävän innostusta, joka kantaa pitkään. Konkreettiset toiminta- ehdotukset olivat hakemuksissa yleensä vähäisiä tai olemattomia. Yleisin keino perustettavien toimintojen vakiinnuttamiseksi oli jäsenmäärän kasvun kautta tapah- tuva toiminnan laajeneminen. Toisaalta 14 prosentissa hakemuksista kerrottiin seuratuen sijoittamisesta toiminnan jatkuvuuden vahvistamiseen. Tähän kuuluivat esimerkiksi vapaaehtoisaktiivisuuden parantaminen, uusien tai vastaperustettujen toimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen sekä perustoiminnan olosuhteiden pönkittäminen. Keskiössä olivat joko hiipuvan seuratoiminnan elvyttäminen tai uusien toimien tukeminen. Lisäksi seurojen tavoitteissa oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen (17 %), yhteisöllisyyden vahvistaminen (17 %) ja seurahallinnon kehittäminen (13 %).

4 HARRASTAMISEN HINTA

Kuten edellisenä vuonna, myös vuonna 2014 harrastamisen hinta oli seuratukihaun merkittävimpiä kriteerejä. Seuraharrastamisen kalleus on ollut viime vuosien kesto- aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tarjoamisella on perusteltu rahoitusosuuden kasvattamista ja koko seuratuen tarpeellisuutta. Hakukriteereissä harrastamisen hinnan ylärajaksi oli edellisvuoden tapaan asetettu 50 euron kuukausimaksu. 87 % seuroista ilmoitti täyttävänsä kri- teerin. Lopuissa kuukausimaksua ei ollut eritelty tai se nousi yli 50 euron. Viime vuonna harrastuskustannusten alentaminen tai kustannusten nousun estäminen oli tavoitteena 32 prosentissa hakemuksia. Tämän vuoden haussa osuus oli lähes sama, 30 %. Näitä voidaan pitää pieninä lukuina siihen nähden, miten hinnan merkitys korostui hakukriteereissä. Hakemusten perusteella seuratuella pyrittiin vaikuttamaan harrastamisen hintaan pääasiallisesti joko käyttämällä tukiraha kattamaan kuluja esimerkiksi uuden ryhmän perustamiseksi tai seuratyöntekijän palkkaamiseksi, tai kohdistamalla tuki vähävaraisiin harrastajiin, joiden ajateltiin ennen muuta tarvitsevan apua harrastusmaksujen maksamiseen. Toiminnallisissa hankkeissa tuki kohdistui harvem- min koko seuran kustannuksiin. Sen sijaan tuki suunniteltiin käytettäväksi yleensä ryhmien tai uuden ohjaustoiminnan kuluihin, jolloin perustettava toiminta olisi osallistujille mahdollisimman edullista. Toisaalta tukea kohdennettiin henkilöta- solla niihin, joiden ajateltiin eniten sitä tarvitsevan. Esimerkkejä näistä toimista olivat erilaiset rahastot tai stipendit. Palkkaushankkeissa palkatun työntekijän työn- kuvalla oli iso vaikutus siihen, mihin tuki työpanoksen kautta kohdentui. Toisin kuin toiminnallisissa hankkeissa, palkkaushankkeissa työpanos kohdistui useimmiten laaja-alaisesti koko seuran toimintaan. Tuen avulla myös ehkäistiin palkkauksesta koituvien kulujen maksattamista harrastajilla. Harrastusmaksuja nostavat monenlaiset tekijät kuten salivuokrat, varusteet, ohjaus ja matkustaminen. Seuroilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa moneen- kaan näistä tekijöistä, ja usein seuratyötä tehdään jo nyt seuran sisällä mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja vapaaehtoisvoimin, jotta resursseja säästyisi pakolli- siin kustannuksiin. Seuratukirahat on mahdollista upottaa ulkoapäin hinnoiteltui- hin menoihin, mutta parantaako se oleellisesti seuran toimintaa vai onko vain het- kellinen helpotus kireään tilanteeseen? Onkin paikallaan pohtia, millaisiin hankkeisiin panostamalla saadaan kestä- vimpiä ja vaikuttavimpia parannuksia seurojen perustoimintaan. Esimerkiksi pel- kästään tukirahan varaan perustetut kerhot ovat vaarassa lakata tuen loppumisen myötä, mikäli seuroissa ei paneuduta siihen, millaisia muutoksia kerhon jatkuminen vaatisi perustoiminnalta. Tässä valossa panostaminen pitkäaikaisiin aineettomiin hyötyihin, kuten koulutukseen ja toimijoiden sitouttamiseen, näyttäytyisi pisim- pään kantavana vaihtoehtona. Toisaalta vuoden 2013 seurahaastattelut osoittivat, että tuki koetaan myös symbolisesti merkittävänä tunnustuksena seuratoiminnan

16 hyvästä hoitamisesta, mikä kannustaa yhtä lailla toiminnan kehittämiseen (Lehto- nen ym. 2014, 36). Seuratuen kohdentamisessa on pohdittava myös rajaamisen ongelmia. Kuten raportissa vuoden 2013 seuratuesta todetaan, seuroissa ja liitoissa ihmeteltiin 50 euron kuukausimaksun perusteita (Lehtonen ym. 2014, 33). Ohjausvaikutuksen voidaan ajatella olevan kahdenlainen. 50 euron kuukausimaksun ehdon voidaan nähdä rajaavan tukea saaviksi seuroiksi ne, jotka lähes täyttävät kohtuullisiksi katsotut harrastuskustannukset. Tällöin seuratuki näyttäytyy palkitsemisena suotuisissa olosuhteissa toimiville seuroille. Samalla tuen toivotaan kannustavan kalliin harras- tustoiminnan seuroja laskemaan harrastajiensa kustannuksia tuen piiriin päästäk- seen. Harrastusmaksukriteeri näyttää olettavan kustannusten olevan seurojen pää- tettävissä: sadan euron kuukausimaksua perivien seurojen pitäisi pystyä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat maksujen suuruuden. Mutta entä jos kent- tämaksu onkin tuntihinnaltaan kolminkertainen johonkin toiseen kaupunkiin verrattuna? Seuratuen pitäisi näin ollen samalla olla yhteiskunnallinen viesti, jolla oh- jataan myös seurojen kanssa toimivia tahoja alentamaan maksuja ja tällä tavalla tar- joamaan yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Toisaalta hintarajan voidaan nähdä olevan selkeä poliittinen päätös siitä, mil- laista ja kenelle suunnattua toimintaa tuetaan. Viidenkymmenen euron rajanveto tarkoittaa sellaisten harrastusmahdollisuuksien tukemista, jotka ovat saavutetta- vissa taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Ohjausvaikutus on tällöin selvä: kalliit lajit olkoot kalliita edelleen, sillä tuen on tarkoitus olla kädenojennus niille seuroille, jotka tarjoavat halpaa liikuntaa ja mahdollisuuksia osallistua myös pienemmillä harrastuskustannuksilla. Kaikilla ei voi olla samanlaisia lähtökohtia harrastaa eri hintaluokan lajeja, mutta osallistumista edes suppeamman lajivalikoi- man liikuntaan on tuettava. Hintakysymyksen keskeinen sisältö lieneekin: pitääkö liikuntaharrastuksia olla tarjolla edes kapeammalla valinnanvaralla vai täytyykö kaikille taata mahdollisuudet valita mikä tahansa mieluisa liikuntaharrastus?

5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Vuonna 2014 seuratoimintaan jaettiin tukea 4 918 000 euroa. Tuella aiottiin perus- taa muun muassa uusia liikuntaryhmiä ja kerhoja, palkata työntekijöitä ja kehittää seuratoiminnan eri osa-alueita. Seurojen tavoitteet olivat melko erilaisia ja hajanai- sia, mutta vastasivat pääosin ministeriön kriteerejä. Toisaalta tavoitteiden moni- naisuus oli positiivinen asia, sillä monenlaisilla seuroilla erilaisine tavoitteineen oli mahdollisuus tukeen. Uusia tavoitteita hakemuksissa olivat matalan kynnyksen liikunta ja lähiliikunta, kun taas perheliikunnan osuus romahti viime vuodesta. Hake- musten sisällöllinen vaihtelevuus oli osaltaan syy joidenkin tavoitteiden alhaisiin prosentteihin hakemuksissa. Hankehakemuksissa myös lainattiin ministeriön asettamia kriteerejä osoittamatta kuitenkaan niiden käytännön toteuttamista. Mielenkiintoista hakemuksissa oli viimeaikaisen huippu-urheilun kehitystyön retoriikan tarttuminen seuratasolle. Hakemuksissa puhuttiin ”urheilijan polusta”, ”liikkujan polusta” ja ”seuratoimijan polusta” samoin kuin ”elämänikäisen liikkumi- sen polusta”. Suunnitelmiin oli omaksuttu puhetapoja ja ajatuksia urheilijaksi kas- vamisesta, jota seuroissa pyrittiin rakentamaan, esimerkiksi hakemalla yhteistyöta- hoja tukemaan selkeäksi tampattua reittiä urheilijaksi. Urheilijan polun käsite sisäl- tää ennen kaikkea kilpaurheilun ja huippu-urheilun tavoitteisiin tähtäävää toimintaa, jonka pitäisi olla hakukriteereiden perusteella melko kaukana seuratuen tavoitteista. Toisaalta ylätason retoriikan omaksuminen saattaa monessa seurassa tuntua hyvältä tavalta osoittaa elävänsä ajan hermolla ja toimivansa suomalaista seuratoi- mintaa ohjaamaan pyrkivien kirjausten mukaan. Ministeriön tavoitteena oli lisätä liikkujien määrää ja osallisuutta urheiluseu- rojen kautta. Seuratoiminnan pitäisi siis tuen avulla saavuttaa vähän liikkuvat ja seura-aktiviteettien ulkopuolella olevat ihmiset mukaan toimintaan ja pystyttää liikunnan pariin aktivoivia hankkeita ja toimintoja. Vaikka kustannuksia kyettäisiin joidenkin ryhmien osalta laskemaan, myös monet muut syyt kuin kustannukset vai- kuttavat lasten ja nuorten harrastusaktiivisuuteen. Vähäisin niistä ei ole kotiympä- ristö. Seurat vaativat usein osallistumista ja sitoutumista myös vanhemmilta, jolloin kynnys lähteä keltanokkana mukaan seuratoimintaan kasvaa. Tapojen ja kulttuurin merkitys on suuri: vanhempien kokemus tai kokemattomuus seuratoiminnassa mukana olemisesta siirtyy todennäköisesti myös sukupolvelta toiselle. Toisaalta seuraharrastaminen on muuttunut entistä enemmän palveluksi, jossa seurat kilpailevat hinta-laatusuhteella muiden liikuntamarkkinoiden toimijoiden kanssa. Tällöin edullinen hinta saattaa olla markkinavaltti, mutta houkutteleeko se siltikään niitä perheitä, joissa liikunnallisuus ei kuulu elämäntapaan? Yhdenver- taisten mahdollisuuksien edistäminen ja harrastamisen hinnan kohtuullistaminen olivat seuratuen keskeisimpiä tavoitteita. Seurojen kautta voidaan kuitenkin usein tavoittaa vain jo aktiivinen osa ihmisistä. Urheiluseurat kansalaistoiminnan aree- noina ovat monesti niiden ihmisten pyörittämiä, joilla on aikaa ja varaa tehdä va- paaehtoistyötä. Samalla kohonneet hinnat ovat rajanneet osan lapsista ja nuorista

18 ulos monista lajeista. Kuinka paljon seuratoiminnassa on vielä tilaa alemmassa so- sioekonomisessa asemassa oleville ihmisille ja tavoittaako seuratuki näin ollen koh- dettaan, taloudellisesti eriarvoisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria?

LÄHTEET

Kunnat.net 2014. Yleistilastoja kunnittain. www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot /yleistilastoja_kunnittain/Sivut/default.aspx. Viitattu 16.7.2014. Lehtonen, K., Paukku, J., Hakamäki, M. & Laine, K. 2014. Seuratuki 2013. Haku- ja jakoprosessin arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286. OKM 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea lisä- tään tavoitteena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia. www.minedu.fi /OPM/Tiedotteet/2012/12/arhinmaki_seuratuki.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014a. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Hakuohje vuodelle 2014. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka /avustukset/avustukset_liitteet/2014_Seuratuki_hakuohjeet.pdf. Viitattu 12.9.2014. OKM 2014b. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea myönnettiin viisi miljoonaa euroa. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014 /05/seuratuki_2014.html?lang=fi. Viitattu 12.9.2014. Tilastokeskus 2014. Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote. www.stat.fi /tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#bruttokansantuote. Viitattu 15.7.2014.

LIITTEET

LIITE 1 Seuratukea saaneet seurat. Tukea saaneiden seurojen kotikunnat, lajit, tuki- muoto (P=palkkaus, T=toiminnallinen tuki) ja koulu- tai päiväkotiyhteistyö (x = on yhteistyötä). Kunta Seuran nimi Lajit Tuki- Koulu-/ muoto päivä- hoito- yhteistyö Alajärvi Alajärven Ankkurit pesäpallo P x Alajärvi Alajärven voimistelu ja tanssi, perusliikunta T liikunta Alajärvi Järviseudun Pallokerho jääkiekko P x Alavus Alavuden Urheilijat telinevoimistelu, team gym T Alavus Lakeudenportin Ratsastajat ratsastus T Asikkala Asikkalan Raikas telinevoimistelu, hiihto, P suunnistus, lentopallo, perusliikunta, yleisurheilu Espoo Aktiivinen Espoo jalkapallo, salibandy, kori- T x pallo, yleisurheilu, voimistelu, tanssi, luistelu, jää- kiekko Espoo Esbo Idrottsförening rf yleisurheilu, perusliikunta P Espoo Espoo Squash Rackets Club squash P x Espoo Espoon Akilles suunnistus T Espoo Espoon Hiihtoseura hiihto P x Espoo Espoon I.T.F. Taekwon-do taekwondo, perusliikunta T Espoo Espoon Kiekkoseura ringette P x Espoo Espoon Miekkailijat pyörätuolimiekkailu P Espoo Espoon Pesis pesäpallo P x Espoo Espoon Suunta suunnistus T Espoo Espoon Tapiot yleisurheilu P Espoo F.C. Kasiysi Espoo jalkapallo T Espoo Himpulat perusliikunta P Espoo Pohjois-Espoon Ponsi jalkapallo, salibandy P x Espoo Tapiolan Honka koripallo P Espoo Tapion Sulka sulkapallo T Eura Euran Pallo jalkapallo P x Eura Hiisirasti suunnistus T Eura Panelian Raikas luistelu T Forssa Forssan Jalkapalloklubi jalkapallo P x Forssa Forssan Suupparit Fo-Su salibandy P Haapajärvi Haapajärven Pesä-Kiilat pesäpallo T Hamina Haminan Palloilijat pesäpallo P x Hamina Haminan Pallo-Kissat jalkapallo P

Hamina Summan Ponnistus pesäpallo P x Hankasalmi Hankasalmen Hanka salibandy, yleisurheilu, suun- P nistus, hiihto, perusliikunta Heinola Heinolan Kiekko jääkiekko, golf, yleisurheilu, T salibandy, voimistelu, koripallo, ringette Helsinki BMX Helsinki BMX-pyöräily P Helsinki FC Kontu jalkapallo, perusliikunta P x Helsinki Freestyleseura Moebius freestylehiihto T Helsinki Golden Spirit cheerleading, cheertanssi T Helsinki Grankulla Bowlare / 2 keilailu P seuraa Helsinki Helsingfors Simsällskap uinti P Helsinki Helsingin Kisa-Veikot yleisurheilu P Helsinki Helsingin Latu perusliikunta T Helsinki Helsingin Luistinkiitäjät pikaluistelu P x Helsinki Helsingin Luistinklubi taitoluistelu P Helsinki Helsingin Miekkailijat -Hel- miekkailu P x singfors Fäktare Helsinki Helsingin NMKY lukkopaini, ju-jutsu T x Helsinki Helsingin Palloseura jalkapallo P x Helsinki Helsingin Invalidien Yhdistys vaihtuvat lajit P Helsinki Helsingin Taekwondo-seura taekwondo P x Helsinki Helsinki Ringette ringette P Helsinki Helsinki Wolverines amerikkalainen jalkapallo P x Helsinki HIFK-Friidrott yleisurheilu P x Helsinki Malmin Palloseura jalkapallo P x Helsinki Naarasleijonat NALE lentopallo T Helsinki NKL-Pantterit koripallo P x Helsinki Pallokerho-35 jalkapallo T Helsinki Roihu pesäpallo, perusliikunta P Helsinki SalibandySeura Viikingit salibandy P x Helsinki SAPA jalkapallo P x Helsinki Suomalainen Voimistelu- voimistelu P seura Helsinki Tanssiurheiluseura Blue & tanssi T White Helsinki Tapanilan Erä salibandy P x Helsinki Voimistelu- ja urheiluseura perusliikunta P x Elise Helsinki Voimistelu- ja Urheiluseura koripallo T x Pakilan Visa Helsinki Helsingin M-Team salibandy P x Helsinki Helsingin Paini-Miehet paini T x Helsinki Helsinki Outsiders salibandy T Helsinki Laajasalon Palloseura jalkapallo T x Helsinki Malmin Taekwondo taekwondo T x

Helsinki Mejlans Bollförening pöytätennis T x Helsinki Painiseura Helsingin Haka paini T x Hollola Pelicans 2000 Hollola jääkiekko P x Hyvinkää Hyvinkää Ringette ringette T x Hyvinkää Hyvinkään Amerikkalaisen amerikkalainen jalkapallo, T x jalkapallon seura käsipallo Hyvinkää Hyvinkään Slalomseura Suk- alppihiihto T x kula Hyvinkää Hyvinkään Urheiluautoilijat karting P Hyvinkää Hyvinkään voimistelu ja lii- joukkuevoimistelu P kunta Hämeenkyrö Kyrön Kieppi telinevoimistelu T Hämeenlinna Aulangon Golfklubi golf P x Hämeenlinna Hämeenlinnan Jalkapallo- jalkapallo P x seura Hämeenlinna Vanajaveden Vesikot melonta, soutu P Iisalmi Iisalmen Naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta P x Ikaalinen Ikaalisten Nouseva-Voima suunnistus T x Ikaalinen Ikaalisten Urheilijat jalkapallo, salibandy, P x yleisurheilu, perusliikunta Ilmajoki Ilmajoen Kisailijat paini P x Imatra Imatran Golf golf T x Imatra Imatran Ketterä juniorit jääkiekko T Imatra Imatran Voimistelijat joukkuevoimistelu, rytminen P voimistelu Imatra Urheiluseura Imatran salibandy P x Voima Inkoo Inkoon Voima sulkapallo T Isokyrö Isonkyrön Metsästys- ja ammunta T Ampumaseura Janakkala BaldoSport / Steelers-Bal- salibandy T doSport Janakkala Salibandy Club Urbans salibandy P Joensuu Jippo-juniorit jalkapallo P Joensuu Joen Juju lentopallo, jalkapallo P x Joensuu Joensuun Maila pesäpallo P Joensuu Joensuun Voimistelu ja Lii- telinevoimistelu, team gym, T kunta cheerleading Joensuu Jokipata tanssi P x Joensuu Josba Juniorit salibandy P Joensuu Kalevan Rasti suunnistus P Joensuu Karjalan Tennis tennis P Joensuu Soccer Club Riverball jalkapallo T Jyväskylä CC Picaro Bmx-pyöräily T Jyväskylä Happee salibandy P x Jyväskylä Jaguars Spirit Athletes T Jyväskylä Jigotai judo P

Jyväskylä JJK Juniorit jalkapallo T Jyväskylä JPS Juniorit jääpallo P Jyväskylä Jyväskylän Kenttäurheilijat yleisurheilu P Jyväskylä Jyväskylän Korkeakoulu- vaihtuvat lajit T opiskelijoiden liikuntaseura KOOLS Jyväskylä Jyväskylän Pyöräilyseura pyöräily P x Jyväskylä Jyväskylän Sulkapalloseura sulkapallo P Jyväskylä Jyväskylän Voimistelijat-79 voimistelu, perusliikunta P x Jyväskylä Jyvässeudun ratsukot ratsastus T Jyväskylä O2-Jyväskylä salibandy P x Jyväskylä Palokan Riento jalkapallo P x Jyväskylä Parkour Oppimiskeskus parkour P Jyväskylä Tikkakosken Voimistelu- ja perusliikunta, tanssi P Liikuntaseura Jyväskylä Trio-Juniorit kaukalopallo T x Järvenpää Blues Volley lentopallo T Järvenpää Järvenpään Uintiklubi uinti P Kaarina Kaarinan Nappulat jalkapallo T x Kaarina Sulkapalloseura Clear sulkapallo P x Kaarina Ura Basket koripallo, perusliikunta P x Kajaani Kainuun Urheilusukeltajat sukellus T Kajaani Kajaani Gymnastic aerobic T x Kajaani Kajaanin Haka jalkapallo P Kajaani Kajaanin Honka koripallo P Kajaani Kajaanin Juntta paini P Kangasala FC Kangasala jalkapallo, futsal P Kangasala Uimaseura Kangasalan uinti P Kuohu Kangasniemi Puulan Veneseura purjehdus P Kankaanpää Kankaanpään Maila pesäpallo P Kannus Kannuksen Ura pesäpallo P x Karstula Karstulan Kiva jääkiekko T Kauhajoki Kauhajoen Karhu koripallo P x Kemi Kemin Golf Klubi golf T x Kemi Kemin Lämärit taitoluistelu T Kemijärvi Kemijärven Kiekko jääkiekko P x Kempele Kempeleen Kiri yleisurheilu T Kempele Kempeleen Lentopallo lentopallo T Kempele Kempeleen Naisvoimisteli- tanssillinen voimistelu T jat Kerava Blackbirds United salibandy P x Kerava Keravan Urheilijat hiihto T Keuruu Haapamäen Pallo Pojat jalkapallo T Keuruu Keupa Hockey Team jääkiekko, taitoluistelu P x Keuruu Keurusjumppa voimistelu, perusliikunta P x

Sastamala Voimistelu- ja Urheiluseura hiihto, yleisurheilu, T Kiikoisten Kirma suunnistus, palloilu Kirkkonummi FC WILD jalkapallo P x Kirkkonummi Kirkkonummen Urheilijat telinevoimistelu, yleisur- P x heilu, paini, parkour, koripallo, tanssi, perusliikunta Kirkkonummi Kyrkslätts Idrottsförening käsipallo P x Kirkkonummi Tanssidans tanssi P x Kirkkonummi Gladius Kirkkonummi uinti, vesipallo P x Kirkkonummi Kyrkslätt Skytteförening KSF ammunta T Kirkkonummi Masalan Kisa jalkapallo P x Kirkkonummi Peuramaa Slalom alppihiihto P Kitee Kiteen Pallo -90 pesäpallo P Kittilä SBC Levi - FC/SC Levi salibandy P Kiuruvesi Kiuruveden Urheilijat yleisurheilu P x Kokemäki Kokemäen FK-kerho karting P Kokkola Gamlakarleby Bollklubb jalkapallo P x Kokkola Gamlakarleby Segelförening purjehdus P Kokkola Kokkolan Jymy tanssi, voimistelu, salibandy, P x voimanosto Kokkola Kälviän Tarmo paini T Kolari Kolarin Työväen Urheilijat jääkiekko T Kolari V- ja U-seura Kolarin Kontio jalkapallo T Kontiolahti Kontiolahden Urheilijat ampumahiihto, maasto- P x hiihto, suunnistus, ammunta Kontiolahti Lehmo Balls - 96 salibandy P Koski Kosken Kaiku lentopallo T Koski TL Ratsastusseura MT-Team ratsastus T Kotka Karhulan Katajaiset yleisurheilu P Kotka Kotkan Nappulat jalkapallo P x Kotka KTP-Koripallo koripallo T x Kotka Piili jousiammunta T Kouvola Anjalan Jumppaseura voimistelu, perusliikunta T Kouvola Kouvolan Hiihtoseura alppihiihto, maastohiihto, T x ampumahiihto, mäkihyppy Kouvola Kouvolan Painijat paini T Kouvola Kouvolan Squash-Seura squash T x Kouvola Kouvolan Suunnistajat suunnistus P Kouvola Kouvolan Uimarit uinti P Kouvola Sudet salibandy T Kristiinan- IF Länken Yleisurheilu yleisurheilu T kaupunki Kuopio Kuopio Rugby Club rugby T Kuopio Kuopion Karateseura karate T Kuopio Kuopion Luisteluseura taito- ja muodostelma- P luistelu

Kuopio Kuopion Reipas yleisurheilu P x Kuopio Kuopion Reippaan Voimis- teline-, joukkue- ja tanssilli- P telijat nen voimistelu, perusliikunta Kuopio Kuopion Tennisseura tennis P x Kuopio Kuopion Uimaseura uinti, vesipallo, taitouinti P x Kuopio Pallokissat Kuopio jalkapallo P Kuopio Puijo Wolley Juniorit lentopallo P x Kuopio Puijon Hiihtoseura mäkihyppy, yhdistetty, muut P x hiihtolajit Kuopio Tanssiseura J & V tanssi T Kuopio Tarinagolf golf P x Kuortane Kuortaneen Kunto yleisurheilu P x Kuusamo Cyclos Kuusamo pyöräily T Kuusamo Kuusamon naisvoimistelijat voimistelu, perusliikunta T Kuusamo Ruka Slalom alppihiihto, freestylehiihto, T x lumilautailu Lahti Lahden Hiihtoseura hiihtolajit, hiihto, mäkihyppy P Lahti Lahden Purjehdusseura purjehdus, veneily P x Lahti Lahden Verkkopalloseura tennis P x Lahti Lahti Ringette ringette T Lahti Päijät-Hämeen Saliban- salibandy T dyseura Lahti Viipurin Reipas telinevoimistelu P Laihia Laihian Luja jalkapallo T Lappajärvi Järviseudun Golfseura golf T x Lappajärvi Lappajärven Ampujat ammunta T Lappeenranta Lappeenrannan Tennisseura tennis P Lappeenranta Willimiehen Disc Golf frisbeegolf T Lapua Lapuan Ponnistus -90 jalkapallo T Laukaa Vihtavuoren Pamaus kirkkovenesoutu T x Leppävirta Leppävirran Viri lentopallo, perusliikunta T Leppävirta Leppävirran Viri yleisurheilu P x Lieksa Pankakosken Valpas sirkus T Lieto Liedon Parma suunnistus T Lieto Lieto-Pesis pipolätkä (hankelaji) T Lieto Littoisten Työväen Urheilijat lentopallo, jalkapallo, hiihto, P x perusliikunta, haavipallo Lieto Team Velo Cycling pyöräily T x Lohja Lohjan Urheilijat koripallo P x Lohja Lohja-Tennis tennis T x Lohja Voimisteluklubi Lohja telinevoimistelu, cheer- P x leading Loimaa Loimaan Korikonkarit koripallo P Loimaa Loimaan Palloseura jalkapallo P Loviisa Lovisa Tor - Loviisan Tor hiihto, sulkapallo, salibandy, T yleisurheilu

Mikkeli Mikkelin alueen harraste- jalkapallo, jääkiekko, sali- P liigat bandy Mikkeli Mikkelin Hiihtäjät hiihto P Mikkeli Mikkelin Pallonlyöjät pesäpallo T Mikkeli Mikkelin Uimaseura uinti P Mikkeli Porrassalmen Urheilijat -62 jalkapallo T x Mikkeli Urheiluseura Hatsina salibandy P Muurame Muuramen Syke voimistelu, tanssi, teline- P voimistelu, perusliikunta Mynämäki Mynämäen Pallo-53 jalkapallo T Mäntsälä Mäntsälän Jää-Tiikerit taitoluistelu T Mäntsälä Mäntsälän Urheilijat ammunta, hiihto, jalkapallo, P suunnistus, yleisurheilu, koripallo, lentopallo, pyöräily Mänttä Koillis-Pirkan Kiekko jääkiekko, luistelu P x Naantali Aurinko Golf golf T x Nokia Kankaantaan Kisa hiihto T Nokia Nokian Urheilusukeltajat sukellus T Noormarkku Noormarkun Naisvoimisteli- perusliikunta T jat Nurmijärvi Klaukkalan NMKY koripallo P x Nurmijärvi Nurmijärven Yleisurheilu yleisurheilu T Närpes Närpes Kraft Skidförening hiihto P Orivesi Eräjärven Urheilijat salibandy, perusliikunta, T hiihto Oulu Haukiputaan Heitto hiihto, lentopallo, paini, T pöytätennis, salibandy, sulkapallo, suunnistus, uinti, yleisurheilu, voimistelu, perusliikunta Oulu Haukiputaan Pallo jalkapallo P x Oulu Kuivasjärven Aura yleisurheilu, hiihto P Oulu Oulu Triahtlon & Cycling triathlon, pyöräily T Oulu Oulun Judokerho judo P Oulu Oulun Luistinseura jalkapallo P Oulu Oulun Naisfutis jalkapallo P Oulu Oulun Uinti trampoliinihyppy P Oulu Oulun Tarmo jalkapallo T Oulu Kiimingin Urheilijat lentopallo, pesäpallo, hiihto, T suunnistus, yleisurheilu, perusliikunta Paltamo Paltamon Urheilijat yleisurheilu P x Parainen Pargas Idrottsförening jalkapallo P x Parkano Parkanon Kiekko / 3 seuraa jääkiekko, pesäpallo, yleis- P urheilu, jalkapallo, salibandy Pieksämäki Pieksän Kuutit PieKu uinti, vesipallo, perusliikunta T Pirkkala Pirkkalan Pirkat salibandy T

Pori Isojoenrannan Sisu koripallo T Pori Karhu-Futis jalkapallo T x Pori Noormarkun Nopsa yleisurheilu, perusliikunta T x Pori Pori Lentis lentopallo, oheislajeja P x Pori Porin Nuorten Miesten nyrkkeily P Kristillinen Yhdistys Pori Porin Salibandyseura salibandy P Pori Porin Taitoluistelu taitoluistelu, muodostelma- P x luistelu Pori Puntti-Karhut painonnosto P x Porvoo Maraton pöytätennis T Porvoo Porvoon Salibandyseura salibandy P Porvoo Porvoon Shirokawa judo T Porvoo Porvoon Urheilijat yleisurheilu P x Raahe Saloisten Reipas ampumahiihto, hiihto, T x suunnistus Raahe Saloisten Salama yleisurheilu T Raasepori IF Raseborg yleisurheilu P Raisio Raisio Futis jalkapallo P Raisio Raision Jumpparit perusliikunta P x Rauma Fera pesäpallo P Rauma Fudoshin Rauma judo, perusliikunta P x Rauma Lapin Salama yleisurheilu, perusliikunta, T salibandy Rauma Pallo-Iirot jalkapallo, perusliikunta P x Rauma Rauman Lukko jääkiekko P Rautjärvi Simpeleen Urheilijat salibandy, jalkapallo, perus- T x liikunta, frisbeegolf Riihimäki Kiekko-Nikkarit jääkiekko P x Riihimäki Riihimäen Palloseura RIPS jalkapallo P Ristijärvi V- ja U-Seura Ristijärven hiihto P x Pyry Rovaniemi FC-Lynx Napapiiri jalkapallo P x Rovaniemi Koyama judo P Rovaniemi Lapin Moottorikelkkailijat moottorikelkkailu T Rovaniemi Napapiirin salibandy salibandy P Rovaniemi Ounasvaaran Hiihtoseura hiihtolajit, kätkösuunnistus P Rovaniemi Rovaniemen Verkkopallo- tennis P x seura Rovaniemi RSB-Team salibandy P Rovaniemi Swimming Club Rovaniemi uinti P Rovaniemi Taipumattomat telinevoimistelu T Ruokolahti Ruokolahden Raju hiihto, yleisurheilu, lento- P pallo, salibandy, melonta, ve- teraaniurheilu, perusliikunta Rusko FC Ruskon Pallo jalkapallo T Saarijärvi FC Saarijärvi jalkapallo P x

Salo HuKu salibandy T Salo Salon Viesti lentopallo P x Sastamala Mouhijärven Urheilijat beach volley T Sauvo Karunan Urheilijat jääkiekko, beach volley T Savitaipale Savitaipaleen Naisvoimiste- tanssi, voimistelu, perus- T lijat liikunta Savonlinna Juniori-Sapko jääkiekko T x Savonlinna Savonlinnan Työväen Pallo- jalkapallo P x seura Seinäjoki Nurmon Jymy salibandy, tanssi, perus- T x liikunta, lentopallo Seinäjoki Rasti-Jussit suunistus T x Seinäjoki Seinäjoen Seudun Urheilijat yleisurheilu, triathlon T Seinäjoki Seinäjoen Taitoluistelijat taitoluistelu, muodostelma- P luistelu Seinäjoki Voimistelu- ja Urheiluseura salibandy, lentopallo, pesä- P Nurmon Jymy pallo, perusliikunta, paini, hiihto ja mäkihyppy, senioriliikunta Siilinjärvi Vuorelan Kunto perusliikunta T x Sipoo If Sibbo-Vargarna suunnistus P x Sodankylä Sodankylän Pallo jääkiekko, jalkapallo P x Sonkajärvi Kalliosuon Sisu lentopallo, jalkapallo, luistelu T Sonkajärvi Kalliosuon Sisu salibandy T x Tampere Ilves jalkapallo P x Tampere Keilailukerho Tupla keilailu T Tampere Koovee suunnistus P Tampere Manse PP pesäpallo P x Tampere Messukylän Työväen Voi- lentopallo P mistelu- ja Urheiluseura To- verit Tampere Takon Soutajat soutu, hiihto P x Tampere Tampere Saints lippupallo P Tampere Tampereen Palloilijat jalkapallo T Tampere Tampereen Pallo-Veikot jalkapallo P x Tampere Tampereen Pyrintö hiihto T Tampere Tampereen Sisu telinevoimistelu, joukkue- P voimistelu, rytminen voimistelu, trampoliinivoimistelu, cheerleading Tampere Tampereen Voimailuseura nyrkkeily P x Tampere Tappara taitoluistelu, jääkiekko T Tampere Tennis-Club Pyynikki tennis T Turku Airisto Segelsällskap i Åbo purjehdus T Turku Lahjan Tytöt voimistelu, tanssi P Turku Tanssiurheiluseura Frego- tanssi T lina

Turku TPS Salibandy salibandy P x Turku Turku-Pesis pesäpallo P x Turku Turun Ju-jutsuseura ju-jutsu P Turku Turun Kisa-Veikot jalkapallo, futsal, voimistelu, P x perusliikunta, jääkiekko, sulkapallo, capoeira Turku Turun Naisvoimistelijat P Turku Turun Nappulaliiga jalkapallo P Turku Turun NMKY koripallo, salibandy T x Turku Turun Pursiseura purjehdus, veneily T x Turku Turun Suunnistajat suunnistus P x Turku Turun Urheiluliitto telinevoimistelu P Turku Turun Urheiluratsastajat ratsastus P Turku Turun Weikot Jalkapallo jalkapallo P x Turku Turun Voimamiehet paini T x Tuusula Spirit Shakin' Cheerleaders cheerleading P Tuusula Tuusulan Palloseura jalkapallo P x Tuusula Voimistelu- ja Urheiluseura jalkapallo P x Jokelan Kisa Ulvila Evänräväyttäjät melonta, geokätköily T Ulvila Ulvilan Pesä-Veikot pesäpallo P x Urjala Urjalan Sisukiekko jääkiekko T Uusikaupunki Uu-Korihait koripallo P x Vaasa Idrottsföreningen Kamra- jalkapallo P x terna, Vasa Vaasa Sundom Idrottsförening hiihto T Vaasa Vaasan Sportin Juniorit jääkiekko P Vaasa Vaasan Suunnistajat suunnistus T x Vaasa Vaasan Telinetaiturit telinevoimistelu P x Valkeakoski FC Haka Juniorit jalkapallo P Valkeakoski Haka Gym perusliikunta, voimistelu P x Valkeakoski Valkeakosken Koskenpojat voimistelu T Vantaa Etelä-Vantaan Urheilijat jääkiekko T x Vantaa IF Helsinge Atlas käsipallo P x Vantaa Itä-Hakkilan Kilpa jalkapallo, salibandy, yleis- P urheilu, perusliikunta Vantaa Koivukylän Palloseura jalkapallo P x Vantaa Päiväkummun Pesis pesäpallo P x Vantaa Simmis Wanda uinti P Vantaa Sport Club Vantaa joukkuevoimistelu, voimis- P telu Vantaa Tikkurilan Palloseura jalkapallo P x Vantaa Vantaan Jalkapalloseura jalkapallo T Vantaa Vantaan Moottorikerho motocross, perusliikunta T Vantaa Vantaan Salamat yleisurheilu T Varkaus WJK Juniorit jalkapallo P x

Vihti Nummelan Palloseura jalkapallo, futsal P x Vihti Uudenmaan Pyöräilijät pyöräily P Vihti Vihdin Pallo pesäpallo P x Vimpeli Vimpelin Veto pesäpallo, koripallo, yleis- T x urheilu, jääkiekko Virrat Virtain Kiekko-Karhut jääkiekko, curling P x Virrat Virtain Urheilijat hiihto, yleisurheilu, perus- P liikunta Ylöjärvi Uplakers taitoluistelu P Ylöjärvi Ylöjärven Ryhti lentopallo P Äänekoski Äänekosken Voimistelu- ja jalkapallo, koripallo, paini, P x Urheiluseura Huima hiihto, perusliikunta

LIITE 2 Hankkeiden lajit. Lajien esiintyminen seuroissa ja prosenttiosuus kaikista lajeista.

Laji Seurojen määrä Osuus kaikista lajeista Jalkapallo 71 12,7 % Perusliikunta 44 7,9 % Salibandy 42 7,5 % Yleisurheilu 36 6,5 % Hiihto 29 5,2 % Jääkiekko 23 4,1 % Pesäpallo 21 3,8 % Suunnistus 19 3,4 % Koripallo 18 3,2 % Lentopallo 18 3,2 % Voimistelu 16 2,9 % Tanssi 15 2,7 % Telinevoimistelu 13 2,3 % Paini 11 2,0 % Uinti 11 2,0 % Taitoluistelu 9 1,6 % Golf 7 1,3 % Tennis 7 1,3 % Cheerleading 6 1,1 % Pyöräily 6 1,1 % Sulkapallo 6 1,1 % Mäkihyppy 6 1,1 % Ammunta 5 0,9 % Judo 5 0,9 % Purjehdus 5 0,9 % Ringette 5 0,9 % Alppihiihto 4 0,7 % Joukkuevoimistelu 4 0,7 % Luistelu 4 0,7 % Ratsastus 4 0,7 % Yhdistetty 4 0,7 % Ampumahiihto 3 0,5 % Futsal 3 0,5 % Käsipallo 3 0,5 % Melonta 3 0,5 % Muodostelmaluistelu 3 0,5 % Pöytätennis 3 0,5 % Taekwondo 3 0,5 % Vesipallo 3 0,5 % Vaihtuvat lajit (lajeja ei 3 0,5 % eritelty)

Amerikkalainen jalkapallo 2 0,4 % Beach volley 2 0,4 % BMX-pyöräily 2 0,4 % Freestylehiihto 2 0,4 % Frisbeegolf 2 0,4 % Ju-jutsu 2 0,4 % Karting 2 0,4 % Keilailu 2 0,4 % Nyrkkeily 2 0,4 % Rytminen voimistelu 2 0,4 % Soutu 2 0,4 % Squash 2 0,4 % Sukellus 2 0,4 % Tanssillinen voimistelu 2 0,4 % Team gym 2 0,4 % Trampoliinivoimistelu 2 0,4 % Triathlon 2 0,4 % Painonnosto 2 0,4 % Aerobic 1 0,2 % Capoeira 1 0,2 % Cheertanssi 1 0,2 % Curling 1 0,2 % Geokätköily 1 0,2 % Haavipallo 1 0,2 % Jousiammunta 1 0,2 % Jääpallo 1 0,2 % Karate 1 0,2 % Kaukalopallo 1 0,2 % Kirkkovenesoutu 1 0,2 % Kätkösuunnistus 1 0,2 % Lippupallo 1 0,2 % Lukkopaini 1 0,2 % Lumilautailu 1 0,2 % Miekkailu 1 0,2 % Moottorikelkkailu 1 0,2 % Motocross 1 0,2 % Parkour 1 0,2 % Pikaluistelu 1 0,2 % Pipolätkä (hankelaji) 1 0,2 % Pyörätuolimiekkailu 1 0,2 % Rugby 1 0,2 % Senioriliikunta 1 0,2 % Sirkus 1 0,2 % Taitouinti 1 0,2 %

LIITE 3 Seuratukihankkeiden tavoitteet Hankkeiden tavoitteet, niiden esiintymiskerrat hakemuksissa, tavoitteen yleisyys prosentteina, tavoitteen yleisyys palkkaushankkeissa ja tavoitteen yleisyys toiminnallisissa hankkeissa.

Hakemusten tavoitteet Hankkeiden Tavoitteen Tavoitteen Tavoitteen määrä yleisyys yleisyys yleisyys hakemuk- palkkaus- toimin- sissa hankkeissa nallisissa hankkeissa Uudet harrastajaryhmät tai ohjaustoiminta 246 65 % 72 % 59 % Seuran jäsenmäärän kasvattaminen 221 58 % 63 % 49 % Toimijoiden/valmentajien/ohjaajien koulut- 220 58 % 50 % 68 % taminen Toiminnan laadun parantaminen (esim. si- 163 43 % 47 % 36 % nettiseuraksi) Koulu- tai päiväkotiyhteistyö 162 43 % 52 % 28 % Kustannusten hillitseminen 115 30 % 27 % 34 % Kolmannen sektorin yhteistyö 114 30 % 31 % 28 % Kuntayhteistyö 113 30 % 37 % 19 % Matalankynnyksen liikuntaa 109 29 % 29 % 26 % Lähiliikunnan tarjoaminen 78 21 % 25 % 14 % Yhteistyöverkostojen kehittäminen 75 20 % 23 % 14 % Drop outin vähentäminen 74 20 % 21 % 16 % Perheliikunnan edistäminen 64 17 % 20 % 13 % Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tai 63 17 % 19 % 13 % koordinointi Yhteisöllisyyden vahvistaminen 63 17 % 16 % 16 % Toiminnan jatkuvuuden vahvistaminen 52 14 % 13 % 14 % Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon edis- 51 13 % 15 % 11 % täminen Seurahallinnon kehittäminen 48 13 % 15 % 9 % Maahanmuuttajien liikunta 46 12 % 12 % 11 % Lajin/seuran esilletuominen 44 12 % 11 % 13 % Lasten/nuorten osallisuuden edistäminen 42 11 % 11 % 11 % "Urheilijan/liikkujan polun" rakentaminen 40 11 % 12 % 8 % Aluejärjestöyhteistyö 40 11 % 13 % 7 % Lajiliitto tai keskusjärjestöyhteistyö 34 9 % 12 % 5 % Lajien välisen yhteistyön kehittäminen 33 9 % 10 % 7 % Tarjota harrastus UUSILLE harrastamatto- 31 8 % 10 % 6 % mille nuorille Yksityisen sektorin yhteistyö 29 8 % 10 % 4 % Erityisryhmien liikunta 28 7 % 9 % 5 % Erityishuomiota tytöille 26 7 % 6 % 8 % Erityishuomiota pojille 5 1 % 1 % 2 %

LIITE 4 Tukea saaneet kunnat Tukea saaneet kunnat, kunnan väkiluku, kokonaistukisumma kuntaa kohden ja laskennallinen euromäärä kuntalaista kohden.

Kunta Väkiluku Tukea kuntaa kohden Euroa kuntalaista kohden Alajärvi 10 227 50 000 4,89 Alavus 12 228 5 500 0,45 Asikkala 8 405 22 000 2,62 Espoo 260 753 195 200 0,75 Eura 12 368 24 000 1,94 Forssa 17 667 51 000 2,89 Haapajärvi 7 616 4 000 0,53 Hamina 21 203 39 000 1,84 Hankasalmi 5 404 5 000 0,93 Heinola 19 979 10 000 0,50 Helsinki 612 664 499 000 0,81 Hollola 21 987 17 000 0,77 Hyvinkää 46 188 44 700 0,97 Hämeenkyrö 10 582 2 000 0,19 Hämeenlinna 67 806 46 000 0,68 Iisalmi 22 171 28 000 1,26 Ikaalinen 7 303 30 000 4,11 Ilmajoki 12 099 9 000 0,74 Imatra 28 219 46 000 1,63 Inkoo 5 562 2 000 0,36 Isokyrö 4 854 1 100 0,23 Janakkala 16 842 31 500 1,87 Joensuu 74 471 157 000 2,11 Jyväskylä 134 658 227 000 1,69 Järvenpää 39 953 23 000 0,58 Kaarina 31 798 61 000 1,92 Kajaani 37 868 35 000 0,92 Kangasala 30 345 52 000 1,71 Kangasniemi 5 801 2 000 0,34 Kankaanpää 11 972 8 000 0,67 Kannus 5 675 10 000 1,76 Karstula 4 343 11 000 2,53 Kauhajoki 14 081 27 000 1,92 Kemi 22 120 8 500 0,38 Kemijärvi 7 983 29 000 3,63 Kempele 16 605 12 000 0,72 Kerava 34 913 31 000 0,89 Keuruu 10 310 59 500 5,77 Kirkkonummi 37 899 114 000 3,01 Kitee 11 197 20 000 1,79 Kittilä 6 478 12 000 1,85 Kiuruvesi 8 866 9 000 1,02 Kokemäki 7 769 9 000 1,16

Kokkola 47 031 42 000 0,89 Kolari 3 885 8 500 2,19 Kontiolahti 14 422 50 000 3,47 Koski 2 423 8 000 3,30 Kotka 54 771 43 500 0,79 Kouvola 86 926 70 000 0,81 Kristiinankaupunki 7 001 3 000 0,43 Kuopio 106 342 203 000 1,91 Kuortane 3 819 5 000 1,31 Kuusamo 15 952 25 000 1,57 Lahti 103 364 65 500 0,63 Laihia 8 007 4 500 0,56 Lappajärvi 3 317 7 500 2,26 Lappeenranta 72 658 26 500 0,36 Lapua 14 692 3 000 0,20 Laukaa 18 588 7 000 0,38 Leppävirta 10 170 12 000 1,18 Lieksa 12 303 3 000 0,24 Lieto 17 172 44 000 2,56 Lohja 47 703 40 000 0,84 Loimaa 16 700 26 000 1,56 Loviisa 15 493 13 000 0,84 Mikkeli 54 635 77 500 1,42 Muurame 9 572 16 500 1,72 Mynämäki 7 950 12 000 1,51 Mäntsälä 20 534 18 500 0,90 Mänttä 10 898 15 000 1,38 Naantali 18 859 6 000 0,32 Nokia 32 690 4 500 0,14 Nurmijärvi 41 178 27 000 0,66 Närpiö 9 335 5 500 0,59 Orivesi 9 630 2 500 0,26 Oulu 193 798 148 000 0,76 Paltamo 3 620 20 000 5,52 Parainen 15 507 26 000 1,68 Parkano 6 836 6 500 0,95 Pieksämäki 19 288 2 500 0,13 Pirkkala 18 369 8 000 0,44 Pori 83 497 95 500 1,14 Porvoo 49 426 25 500 0,52 Raahe 25 507 21 000 0,82 Raasepori 28 695 4 500 0,16 Raisio 24 565 36 000 1,47 Rauma 39 979 87 000 2,18 Rautjärvi 3 682 10 000 2,72 Riihimäki 29 318 52 000 1,77 Ristijärvi 1 427 28 500 19,97 Rovaniemi 61 215 138 000 2,25 Ruokolahti 5 507 9 000 1,63

Rusko 5 995 4 000 0,67 Saarijärvi 10 165 7 000 0,69 Salo 54 478 28 000 0,51 Sastamala 25 511 9 500 0,37 Sauvo 3 032 2 500 0,82 Savitaipale 3 729 3 000 0,80 Savonlinna 36 256 33 000 0,91 Seinäjoki 60 354 80 500 1,33 Siilinjärvi 21 567 7 000 0,32 Sipoo 18 914 24 000 1,27 Sodankylä 8 884 28 000 3,15 Sonkajärvi 4 454 9 000 2,02 Tampere 220 446 205 500 0,93 Turku 182 072 232 000 1,27 Tuusula 38 125 52 000 1,36 Ulvila 13 361 21 500 1,61 Urjala 5 105 5 000 0,98 Uusikaupunki 15 463 20 000 1,29 Vaasa 66 321 83 000 1,25 Valkeakoski 21 129 31 000 1,47 Vantaa 208 098 159 500 0,77 Varkaus 22 107 27 000 1,22 Vihti 28 929 36 000 1,24 Vimpeli 3 171 8 000 2,52 Virrat 7 280 41 000 5,63 Ylöjärvi 31 743 44 000 1,39 Äänekoski 20 077 25 000 1,25