Materia 5/2013 1 Lyömätön Yhdistelmä

mater5·2013 ia Jo 70 Jo 70vuotta vuotta vuoriteollisuuden vuoriteollisuuden asialla asialla

Syksy on messujen aikaa

Sandvikin asiakkailla riitti ihmettelemistä Tampereella, s. 27

Kohti tehokkaampia prosesseja Metson Process Technology and Innovation (PTI) –organisaatio on maailman johtava toimija mineraalien käsittelyn integrointi- ja optimointitutkimuksissa (PIO). Ne sisältävät louhinnan, murskauksen, jauhatuksen, vaahdotuksen / liuotuksen sekä vedenerotuksen optimoinnin uusinvestoinneille ja olemassa oleville toiminnoille. Erikoisosaamisemme sekä vankka teknologia mahdollistavat toimintanne prosessiongelmien ratkaisemisen. Autamme parantamaan toimintanne kannattavuutta sen koko elinkaaren ajan pienentämällä käyttökustannuksia, lisäämällä kapasiteettia, tehostamalla koko prosessia, parantamalla energia- tehokkuutta sekä vettä säästämällä.

Metso Minerals Finland +358 2048 45200 www.metso.com/miningandconstruction

Geologia - Kaivos- ja prosessitekniikka - Metallurgia - Materiaalitekniikka BoltecBoltec S S -pultituslaite -pultituslaite Kullan-Kullan- arvoinenarvoinen kaivoskaivos

VastuullisenaVastuullisena kullantuottajana kullantuottajana huolehdimme huolehdimme yhteisen yhteisen ympäristömme ympäristömme lisäksi lisäksi myösmyös alueemme alueemme ihmisten ihmisten turvallisuudesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.ja hyvinvoinnista. Suomalainen Suomalainen BoltecBoltec S -pultituslaite S -pultituslaite on on täysin täysin mekanisoitu mekanisoitu pultituslaite pultituslaite pienten pienten ja keskikokoistenja keskikokoisten luontoluonto on onmeille meille kaikille kaikille kullanarvoinen kullanarvoinen – siksi – siksi noudatamme noudatamme kaikessa kaikessa tunnelientunnelien lujittamiseen. lujittamiseen. Se Se pystyy pystyy työskentelemään työskentelemään tunneleissa, tunneleissa, joiden joiden korkeus korkeus toiminnassammetoiminnassamme kestävän kestävän kehityksen kehityksen periaatteita periaatteita ja hyödynnämmeja hyödynnämme alamme alamme onon 2,8–7,5 2,8–7,5 metriä. metriä. Boltec Boltec S lisää S lisää huomattavasti huomattavasti pienten pienten tunnelin tunnelin turvallisuutta turvallisuutta uusintauusinta ja parhaintaja parhainta tekniikkaa. tekniikkaa. eliminoimallaeliminoimalla manuaalisen manuaalisen pulttaamisen. pulttaamisen.

Agnico-EagleAgnico-Eagle Finland Finland Oy, Oy, Pokantie Pokantie 541, 541, 99250 99250 Kiistala Kiistala www.agnicoeagle.comwww.agnicoeagle.com KITTILÄNKITTILÄN KAIVOS KAIVOS materia Lukijalle www.vuorimiesyhdistys.fi Päätoimittaja Jouko Härkki, prof. (emer.) 71. vuosikerta ISSN 1459-9694

Vakionumeroiden levikki 4000 kpl. Vuonna 2014 lisäksi FinnMateria-messujen erikoisnumero (n:o 4) 7 000 kpl

Julkaisija / Publisher VUORIMIESYHDISTYS ‒ BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.

Materia-lehti kattaa teknologian alueet geofysiikasta ja geologiasta lähtien ml. kaivos- ja prosessitekniikka ja metallurgia sekä materiaalin valmistus ja materiaalitekniikan erilaiset sovellu- tukset. Lehden alkuosa painottuu alan Hannele Vuorimies aloittaa toimitukses- Jouko Härkillä on 17 päätoimittajavuotta sa. Harri Lehdolla tuli 12 vuotta täyteen. takanaan. ja yritysten ajankohtaisiin asioihin. Tiede & Tekniikka -osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin. Vuosi lähenee loppuaan ja niin tekee myös aikani Materia-lehden päätoimittajana. Tämän numeron myötä päätoimittajan tehtävät siirty- Materia magazine covers all areas of vät GTK:n Toni Eerolalle. Toni on ollut pian kaksi vuotta toimitusneu- technology in the mining and metallurgi- voston jäsenenä mukana lehteä rakentamassa. Kirja-arvosteluillaan ja cal field, from geology and geophysics to mining, process technology, metallurgy, muilla kirjoituksillaan hän on käynyt lehden lukijoille tutuksi. manufacturing and various materials Toimitus kokee muitakin muutoksia, kun Harri Lehto, joka vuodesta technology applications. The first part of 2001 lähtien on tiedetoimittajana toiminut läheisenä avustajanani, the magazine focuses on what’s happening on päätoimensa kiireisiin (Outotec) vedoten pyytänyt vapautusta in the field and the companies involved tehtävästään. while the R&D section concentrates on the results of research and development. Taatakseen lehden osaamiskentän monipuolisuuden lehden tausta voimat ovat pyytäneet Tampereen teknillisen yliopiston materiaali tekniikan professori (emeritus) Tuomo Tiaisen ja Outotecin prosessi- Ilmestymisaikataulu 2014 metallurgi Hannele Vuorimiehen mukaan lehtitalkoisiin päätoimitta- Coming out jan tueksi. Molemmat suostuivat tehtävään, joten lehden tulevaisuus Deadline / postitus on hyvissä käsissä. Voimme Harrin kanssa rauhallisin mielin siirtyä No. 1 17.12.13 / 11.02.14 lukijoiden puolelle. No. 2 24.03. / 06.05. Minulle nämä seitsemäntoista vuotta ovat olleet antoisaa aikaa. No. 3 09.06. / 26.08. Sielultani olen metallurgi, mutta lehden päätoimittajana olen oppinut No. 4* 01.10. / 04.11. näkemään vuoriteollisuuden kokonaisuutena, jossa jokainen osa on No. 5 26.09. / 11.11. riippuvainen toisesta. Olen myös pystynyt luomaan itselleni kuvan * Erikoisnumero, joka toimii vuoriteollisuuden merkityksestä maan teollisuudelle ja maan hyvin- FinnMateria-messujen virallisena voinnille. Meitä tarvitaan tulevaisuudessakin. näyttelyluettelona. Kiitos näistä vuosista! Päätoimittaja Jouko Härkki, prof. emer. Ilmoitusmarkkinointi Advertising Marketing L&B Forstén Öb Ay, 0400-875807, materia.forsten(at)pp.inet.fi

Ilmoitustilavaraukset / -aineiston toimitus 1/2014 31.12.13 / 13.01.14 2/2014 24.03. / 07.04. 3/2014 09.06. / 28.07. 4/2014 26.09. / 06.10. 5/2014 26.09. / 13.10.

Paino/Printing house Mariehamns Tryckeri Ab Tuomo Tiainen vahvistaa toimitusta. Uusi päätoimittajaToni Eerola.

Materia 5/2013 1 Lyömätön yhdistelmä

Oikea ajoitus Oikea bulkkiräjähdysaine Oikea pohjapanos

uni tronic™ 600, elektroninen sytytys- Centra™ Gold on pumpattava emulsio- Pentex™ aloitepanokset ovat turval- järjestelmä on suunniteltu tarjoamaan räjähdeaine, joka on suunniteltu erityi- lisia ja erittäin tehokkaita valuboos- suurta tarkkuutta ja joustavuutta räjäy- sesti kiviainesteollisuuden ja rakennus- tereita. Saadaksesi suurimman hyödyn tysten hidastusten toteuttamista varten. teollisuuden käyttökohteisiin, sekä bulkkiemulsiosta, käytettävällä pohja- kuiviin että märkiin olosuhteisiin. panoksella on suuri merkitys lopputu- Järjestelmä soveltuu massa- ja avolouhin- loksen kannalta. Verrattuna perinteisiin takohteisiin. Järjestelmän käyttäminen Centra™ Gold:ssa käytetään ANFOA dynamiittipohjaisiin pohjapanoksiin on helpppo oppia ja käyttäminen vielä täydellisen happitasapainon saavut- Pentexin ominaisuudet ovat ylivertaiset. helpompaa. tamiseksi. Näin varmistamme sen että aineen tehosta saadaan kaikki irti. Tuote koostuu vahvasta ulkokuoresta, ANFOn sekoitussuhdetta voidaan vaih- valetusta TNT/RDX- rungosta sekä eril- della (0-30%) riippuen kohteen lisestä nallikupista,joka on ympäröity vaatimuksista. PETN:llä.

Orica Finland Oy Tokkolantie 1 Puh. 010 3212 550 [email protected] 16300 Orimattila www.oricaminingservices.com/fi/fi N:o 5 – 2013 marraskuu

7 Pääkirjoitus Veli-Pekka Saarnivaara: Työvoiman tarjontaa vai kysyntää? 9 Kari Helelä: Ruukki Metalsin t&k-yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa 17 Bo-Eric Forstén: Suomiko kiehtoo kaivosmaana?

Maxpo 2013, 20-24, Bo-Eric Forstén: 20 Metso nostaa murskaustehoja 21 Robit Rocktools jatkaa nousuaan 22 Rotator esitteli koko paletin s. 27 EuroMining-messuilla oli näytteillä 23 Dinoliftin nostimilla on nostetta suuria työkoneita. Tässä Sandvikin. 24 Forcit uskoo Norjaan

EuroMining 2013, 27-39, Bo-Eric Forstén: 27 Sandvikilla komeat messumenot 28 Oma kaivos takapihalla 29 Tupaantuliaisissa Tampereella; Sähköinen aamupäivä 30 Paneelista tuli kunnon ottelu 31 Oy Kati Ab:n ympäristöosaaminen palkittiin 32 Strabag hyvässä vauhdissa alusta lähtien 33 Rapko: Saako olla teräsmaja? 33 Champion Door: Ovet menestykseen 34 Paakkola Conveyors siirtää vuoria uusin voimin 34 John Crane: Safematicin myyntimiehet kaivosten palveluksessa 36 Xylemin Bibo imaisee ”soijan” työmaalta s. 41 Kansainvälisyys oli leimaa-antava 37 Fogmaker sumuttaa tehokkaasti myös Alihankinta-messuilla Tampereella. 37 Kainuun Etu: Kainuussa kaivannaisalan osaamista nostetaan yhdessä otsikoihin 39 Suomen Kaivosyrittäjät: Lupien vetkuttelu näivettää malminetsinnän

Alihankinta 2013, 41-49, Bo-Eric Forstén: 41 Lähes tuhat yritystä Alihankinta-messuilla 42 Vuoden hankkijat: Pemamek Oy ja ATA Gears 43 Alumiini keventää elämää 44 Miilux: Messutriathlonisti Raahesta 46 Leinovalu: Teollisuusosaamista neljännessä polvessa 46 Finnmet Partners: Kokeile alihankintaportaalia 47 Wihurin Tekninen Kauppa on muutakin kuin CAT 48 YTM-Industrial teollisuuden monitoimipalvelija 49 KUKA: Automatisointia ei saneerata s. 17 RMG (Raw Materials Group):n Mining on Top -seminaarin paneelin vetäjä Graham Dallas.

Kaivosteollisuuden edunvalvonta!

s. 59 Uusi palsta on avattu.

s. 20 Maxpo oli ensimmäinen syksyn messurupeamassa. Sivuilla

Materia 5/2013 3 N:o 5 – 2013 marraskuu materia PÄÄTOIMITTAJA / Editor in chief Prof. (emer.) Jouko Härkki, 040-521 5655 jouko.harkki(at)welho.com

T&T-TOIMITTAJA / Editor, R & D DI Harri Lehto, (30.10. 2013 asti) 040-518 0288 harri.lehto(at)outotec.com

s. 64 Suomelle Numerosta 1-2014 alkaen: vuosina 1920−1944 PÄÄTOIMITTAJA / Editor in chief kuuluneen Petsamon FL, erikoisasiantuntija Toni Eerola, merkittävimmäksi toni.eerola(at)gtk.fi keskukseksi kehittyi Geologian tutkimuskeskus, 0400-932368 nopeasti Salmijärven kylään perustettu ERIKOISTOIMITTAJAT / Specialists Kolosjoen kaivos- TkT, prof. (emer.) Tuomo Tiainen taajama. tuomo.j.tiainen(at)gmail.com DI Hannele Vuorimies, 040-1876060 hannele.vuorimies(at)outotec.com

Kolumni TOIMITUSNEUVOSTO / Editorial Board 50 Pertti Voutilainen: Päreitä on poltettu M.Sc Pia Voutilainen, pj / chairman pia.voutilainen(at)scda.com Scandinavian Copper Development Association, 040-5900 494 Tiede&Tekniikka, 52-55 DI Mari Teikari, mari.teikari(at)forcit.fi 52 Antti Oksalahti, Ilpo Lahdelma: Syanidianalytiikkaa Oy Forcit Ab, 040-8690417 CFA-menetelmällä Prof. (emer.) Veikko Lindroos, veikko.lindroos(at)aalto.fi 56 Toni Eerola: Pintaa syvemmältä Aalto-yliopisto, TKK, Materiaalitekniikka 59 Kaivannaisteollisuuden edunvalvonta! 09-451 2673, 050-550 2673 Arvoisat kaivosalan ammattilaiset; Yhteiskuntavastuu DI Matti Palperi, Helsinki, 09-565 1221 TkL Rauno Sippel, rauno.sippel(at)svy.info on ykkösasia; Kaivannaisteollisuus ry ajaa jäsentensa asiaa Suomen Valimotekninen yhdistys ry, 60 Hannele Vuorimies: Rikastustekniikan seminaari – OTAFOKUS 040-760 1520 -koulutuksen päätösseminaari FL, erikoisasiantuntija Toni Eerola, 62 Riina Salmimies: Rautaisa annos kaivantaa ja rikastusta toni.eerola(at)gtk.fi - Iron Ore 2013 Geologian tutkimuskeskus, 0400-932368 64 Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, Tuija Mikkonen, Mia Hipeli: Petsamon unohtunut kaivosyhteisö TOTEUTTAVA TOIMITUS/Editorial staff 66 Bo-Eric Forstén: Päätoimittajan kunnioitettavat jalanjäljet L & B Forstén Öb Ay, l-b.forsten(at)co.inet.fi 67 Kirja-arvostelu: Toni Eerola: ”Mitäs minä sanoin!” (ja voi sitä Bo-Eric Forstén, Leena Forstén (ulkoasu) vahingoniloa...?) PL 45, 10601 Tammisaari 68 Kirja-arvostelu: Toni Eerola: Se oikea Kongo... 0400-875807, 040-5878648

Osoitteenmuutokset & Jaostot retkellä TILAUKSET/Changes of address & Subscriptions 70 Ari Oikarinen: Metallurgijaoston kesäretki Kilpilahteen Outi Lampela, 040-5394688 71 Hannele Vuorimies: Apatiittia, kultaa, nikkeliä, AKUNI ’13 outi.lampela(at)vuorimiesyhdistys.fi 72 Mari Teikari, Juha Halonen: Kaivos- ja louhintajaoston VMY:n jäsenistön osoitteenmuutokset myös syysretki verkkosivujen jäsenrekisterin kautta.

73 Seppo Härkönen: Oi niitä aikoja ! 75 Bo-Eric Forstén: FinnMateria 2014 piirustuspöydällä

76 Heikki Rantanen: Pääsihteeriltä: Vuorimiespäivät 2014 ja mater3·2013 ia yhteenveto Vuorimiespäivistä 2013 Jo 70 vuotta vuoriteollisuuden asialla 77 Seija Aarnio: Vuorinaiset Lahden retkellä Syksy on 78 VÄITÖS: Eetu-Pekka Heikkinen: Termodynaamisen mallinnuksen messujen aikaa Sandvikin asiakkailla riitti roolista AOD- ja CRK-konvertterien tutkimus- ja kehitystyössä ihmettelemistä Tampereella, s. 27 78 Heikki Rantanen: Uusia jäseniä 79 Alansa osaajat 80 VMY:n toimihenkilöitä 80 Ilmoittajamme tässä numerossa Kansi: Sandvikin test mine Tampereella. Kuva: Geologia - Kaivos- ja prosessitekniikka - Metallurgia - Materiaalitekniikka Bo-Eric Forstén

4 Materia 5/2013 Can the coolest solution keep your business hotter than ever? Yes, it can.

Environmental technology for keeping the heat while reducing total costs.

We all need to make our business more competitive and deliver results. That´s a fact. And that´s why you should talk to us about your opportunities.

We develop solutions focusing on flameless oxyfuel combustion and High Level Lancing (HLL) technologies in various process steps, as well as liquified natural gas (LNG). With our solutions you can increase production capacity and flexibility flexibility in all heating and melting operations, eg EAF, ladles/convertes, reheating

furnaces and annealing lines, all while decreasing fuel consumption and reducing emissions of CO2 and NOX.

Let´s discuss your challenges, and we´ll make your business hotter than ever.

AGA – ideas become solutions.

www.aga.com HL – 1.1 - 4 1013 112012 www.ruukki.fi

KulutuKsen- Kestävät ja lujat teräKset. HelpoMpaa arKea yrityKsellesi. Me ruukkilaiset haluamme auttaa sinua tekemään liiketoiminnastasi sujuvampaa ja tehokkaampaa. Kulutuksenkestävä Raex-teräs ja luja Optim-teräs mahdollistavat pidemmän käyttöiän raskaalle kalustollesi. Koneidesi hyötykuorma on suurempi, säästät polttoainekustannuksissasi ja pienennät hiilijalanjälkeäsi.

Kun seuraavan kerran tarvitset terästä, käänny puoleemme. Me teemme yrityksesi arjesta hieman helpompaa.

6 Materia 5/2013 Pääkirjoitus Tekn.tri Veli-Pekka Saarnivaara, VPSolutio

Työvoiman tarjontaa vai kysyntää?

Akuutti heikko suhdanne ja elinkeinoelämän rakennemuutos

Suomi kärvistelee samanaikaisesti sekä mutta on hyvä tiedostaa mittasuhteet: Nokian osuus akuutin heikon suhdanteen että pitkä bruttokansantuotteestamme oli suurimmillaan runsas jänteisen elinkeinoelämän rakenne- 4% prosenttia – siis vain yhden vuoden talouskasvuam- muutoksen kourissa. Nämä heijastelevat me vastaava luku laman jälkeisenä yhdeksän vuoden kansantalouteemme ja julkisen sektorin rahoitukseen. ajanjaksona. Ei ole syytä väheksyä muiden toimialojen ja Ratkaisuja etsittäessä päällimmäisinä ongelmina näkyvät yritysten paljon suurempaa roolia. kestävyysvaje ja julkisen sektorin velka. Keskustelu ja myös hallituksen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti Tuottavuuskasvun tilastonumeroiden akuuttien ongelmien ratkaisemiseen. Huolestuttavaa on, tarkastelu johtaa helposti harhaan. että tänään näytetään unohtavan, mistä hyvinvointimme Nykytaantuman aikana yritysten tuottavuuskasvu on mahdollistava talouskasvu perimmältään on kummun- tyssännyt ja jopa muuttanut etumerkkiä. Työn tuottavuu- nut ja jatkossa kumpuaa. Keskustelussa eivät aina pysy den hetkellistä huononemista voidaan kuitenkin pitää käsitteet selkeinä ja mittasuhteet oikeina. positiivisena, sillä sehän kertoo, että yritykset pyrkivät pitämään työvoimaa palveluksessaan odotellessaan Yhdeksi keinoksi on nostettu työvoiman tarjon- parempaa suhdannetta. Nyt odotukset ovat muuttuneet. nan kasvattaminen. Se on tärkeää erityisesti kestävyys- Yritykset kyllä tulevat sopeuttamaan kapasiteettinsa suh- vajeen ja ikääntymisemme tuomien haasteiden hallitse- danteeseen ja kysyntään, mikä nostaa työn tuottavuuden miseksi, mutta se ei riitä. Historia ei aina toista itseään, aiemmalle tasolle, mutta se ei kuitenkaan riitä talouskas- mutta sen tutkiminen muistuttaa joistakin tosiasioista. vun evääksi. Tarvitsemme lisää aineettomia investointeja Vuosituhannen vaihteen laman jälkeen aina vuoden 2008 elinkeinorakenteemme ja yritystemme uudistumiseksi taantumaan asti kansantuotteemme kasvusta, joka oli eli jalostusarvon kasvattamiseksi uusilla ja uudistuneilla keskimäärin vajaa 4% vuodessa, tuli puolet kokonais- tuotteilla, palveluilla ja prosesseilla. Taantuma selittää tuottavuuden lisäyksestä, neljännes pääoman lisäyk- vain osan ongelmistamme: suomalaisyritysten markkina- sestä ja neljännes työvoiman lisäyksestä. Emme saa osuus niiden globaaleista markkinoista on alentunut. jatkossakaan unohtaa tärkeintä elementtiä eli kokonaistuottavuuden kasvua. Kokonaistuottavuuden kasvusta Yritystemme kilpailukyvyssä maailman- valtaosa on seurausta aineettomista investoinneista markkinoilla kustannustasolla on suuri merkitys. koulutukseen, tutkimukseen sekä kehitys- ja innovaatio- Kokonaiskilpailukyvyssä on kuitenkin kyse laajemmasta toimintaan, jotka uudistavat sekä elinkeinorakennettam- kokonaisuudesta: hinnan lisäksi ratkaisevia ovat tuottei- me että toimivia yrityksiä. Kokonaistuottavuuden kasvu den ja palvelujen sisältö ja laatu, jotka ratkaisevat asiak- synnyttää myös investointikohteita ja lisää työvoiman kaan osto- ja maksuhalun. Kyse ei ole joko tai tilanteesta, kysyntää. vaan molemmista pitää huolehtia. Kun kustannustasom- me karkaa kilpailijamaihin verrattuna, elinkeinoraken-

Mahdollisuuksiamme usein vähätel- teemme muutos nopeutuu emmekä kykene luomaan lään muistuttamalla Nokian poikkeuksellisesta ja mer- uutta liiketoimintaa poistuvan tilalle riittävän nopeasti.  kittävästä roolista talouskasvussamme. Toki se oli tärkeä, Suomen kansantalouden kehityksen erkaantuminen

Materia 5/2013 7 suomalaisyritysten kehityksestä näkyy korkeana työt- sesti teollisuutemme tukemiseen. Tämä suunta näyttää tömyytenä ja hitaana talouskasvuna. Globaali työnjako jatkuvan nykyisen hallituksemme aikana. kuitenkin muuttuu vääjäämättä. Yritysten arvoverkot ja klusterit globalisoituvat. Kilpailua ei käydä enää toimi- Metallinjalostus kohtaa aivan samat haas- alojen ja yritysten sijainneista, vaan yritysten toimintojen teet kuin muutkin toimialat. Haasteita lisää ja jalos- sijainneista. Kaikki maat tavoittelevat korkean jalostus- tusarvon noston ja erikoistumisen merkitystä korostaa asteen ja osaamisen toimintoja itselleen. Tässä kilpajuok- raaka-ainehintojen voimakas syklisyys. On ollut positii- sussa on haasteellista olla voittaja, kun panokset ovat vista havaita, miten metallinjalostajien rooli strategisen puoli prosenttia maailman panoksista, riskit ovat korke- huippuosaamisen keskittymä FIMECCissä on näkynyt at, epäonnistumiset kuuluvat toiminnan luonteeseen ja yhteistyökykynä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yrityksille suunnatut kannusteet ovat vain puolet OECD- kanssa ja sitoutumisena pitkäjänteiseen tutkimukseen. maiden tasosta. Väitteet siitä, että panostuksemme ovat Tämä kertoo pitkään jatkuneesta yhteistyökulttuurista riittävät ja että kyse on vain niiden tehokkaammasta alalla. Suurempi haaste alalle onkin suunnistaminen käytöstä, ovat vaikeasti ymmärrettävissä. nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja uusien strategisten optioiden ketterä etsiminen ja kokeilu. Meillä elääkin harhakuva suurista Yhteiskunnassamme usko osaamisen merkitykseen aineettomista investoinneista. Tätä harhaa hyvinvointimme kasvattajana on hiipunut. Toivottavasti on luonut Nokian suuret t&k-panostukset, jotka ovat kykenemme nostamaan sen samalle tasolle, jolla se oli peittäneet alleen tosiasian, että panoksemme ovat vain vuosikymmeniä ja jolla loimme talouskasvumme ja ny- kohtuullisia. Harhaa luo myös melko korkea julkinen kyisen hyvinvointimme. Siitä riippuu tulevaisuutemme. tutkimuspanostus – noin prosentin luokkaa bruttokan- x santuotteesta. Näistä panoksista kuitenkin vain osa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana koko ajan pienenty- vä osuus on kohdistunut elinkeinoelämämme ja erityi-

Talvivaara

Our expertise is yOur strength www.sweco.fi

8 Materia 5/2013 Ruukki Metalsin t&k-yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

vaisuuden kestävämpää yhteiskuntaa julkisen tutkimuksen hankkeet (aikai- DI Kari Helelä, yhdessä asiakkaiden kanssa. Ruukki semmin ”soveltavat tekniset tutkimuk- tutkimuspäällikkö, hakee kasvua erikoistumisesta ja kehit- set”), joiden johtoryhmätyössä ja teol- Ruukki Metals Oy tyviltä markkinoilta. /1/ lisuusosan rahoituksessa Ruukki oli Ruukin tutkimuksen ja kehityksen mukana, lisääntyivät samanaikaisesti. painopiste on sekä prosesseihin että Strategisen huippuosaamisen kes- tuotteisiin liittyvä energiatehokkuus. kittymien (SHOK) käynnistymisen Ruukki Metalsin tuotekehityksen pai- jälkeen Ruukin ja kotimaisten yli- nopistealueet ovat lujat, kulutusta kes- opistojen ja tutkimuslaitosten välinen tävät ja pinnoitetut teräkset konepaja- ja Tekesin tukema tutkimusyhteistyö on autoteollisuuteen sekä rakentamiseen. tehty pääasiassa SHOKien ohjelmissa. Ruukin tutkimusyksiköissä työskente- Ruukissa seurataan muitakin Tekesin lee yli 200 teknologian ammattilaista. tukemia yhteistyömuotoja, ja myös Vuonna 2012 tutkimukseen ja kehityk- näihin pyritään osallistumaan sopivas- seen investoitiin 26 milj. euroa, mikä oli sa tilaisuudessa. noin 1 % Ruukin liikevaihdosta. /2/ 3.2 Strategisen huippuosaamisen 3 Julkisrahoitteiset hankkeet keskittymät Ruukki on mukana kolmessa strategi- Julkisrahoitteiset hankkeet mahdollis- sen huippuosaamisen keskittymässä 1 Johdanto tavat ja usein rahoittajien vaatimukses- (SHOK): metallituotteiden ja koneen- ta myös edellyttävät yliopistoilta ja tut- rakennuksen FIMECC Oy:ssä, raken- Ruukki luo aktiivisesti yhteyksiä yli- kimuslaitoksilta ostettavien palvelujen netun ympäristön RYM Oy:ssä ja ener- opistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Ta- käytön osana Ruukin t&k-hankkeita. gia- ja ympäristöaiheisiin keskittyvässä voitteena on, että tutkimus- ja kehitys- CLEEN Oy:ssä. toiminnan yhteistyöverkostot ulottuvat 3.1 Teknologiaohjelmat ja muut SHOKeissa on pitkän aikavälin tut- myös Suomen ulkopuolelle. Ruukin tekesin tukemat hankkeet kimushankkeita. Niissä on mukana tutkimus- ja kehitystoiminnan verkos- Ruukin laajamittainen kotimainen t&k- teollisia partnereita, näiden asiakkai- toihin kuuluukin tutkijoita, projekti- yhteistyö ja tämän verkostoituminen ta sekä yliopistoja ja tutkimuslaitok- ryhmiä, yliopistoja, ammattikorkea- käynnistyivät jo 1980-luvulla Tekesin sia. SHOKien tavoitteena on keskittää kouluja, tutkimuslaitoksia, tutkimus- metallinjalostukseen suunnatuissa tek- voimavaroja, etsiä uusia innovaatioita organisaatioita ja teollisuusjärjestöjä nologiaohjelmissa. Tekes, Kauppa- ja sekä edistää yritysten liiketoimintaa ja useassa maassa. Tässä yhteenvedossa teollisuusministeriö ja metallinjalosta- kilpailukykyä globalisoituvilla markki- Ruukin tutkimuksen ja kehityksen yh- jat toteuttivat 25 vuoden aikana vuosi- noilla. teistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitos- na 1984–2009 viisi teknologiaohjelmaa. Osa esim. FIMECCin ohjelmista on ten kanssa käsitellään lähinnä Ruukki Niiden laajuus oli yhteensä noin 108 ollut sisällöltään melko samanlaisia Metals Oy:n kannalta. milj. euroa, josta julkisen rahoituksen kuin perinteiset metallinjalostajien tek- osuus oli noin 46 milj. euroa /3/. nologiaohjelmat. Niissä tehdään esim. 2 Ruukin tutkimus- ja Ruukin ja yliopistojen ja tutkimuslai- prosessien hallintaan ja teräksen omi- kehitystyöstä tosten välinen yhteistyö lisääntyi sekä naisuuksiin ja niiden käyttäytymiseen teknologiaohjelmissa olevien että mui- asiakkaiden prosesseissa liittyvää tut- Ruukin strategia keskittyy erikoiste- den Tekesin tukemien Ruukin tuoteke- kimus- ja kehitystyötä. Toisaalta muka- räsliiketoiminnan kehittämiseen ja ra- hitysprojektien määrän lisääntyessä ja na on myös uudenlaisia ohjelmia, joissa kentamiseen. Ruukin visiona on olla koon kasvaessa. Myös yliopistojen ja esim. selvitetään asiakkaiden ja näiden

energiatehokkaiden teräsratkaisujen tutkimuslaitosten käynnistämät sekä tuotteiden loppukäyttäjien käyttäjäko- innovatiivinen ja arvostettu toimittaja, teknologiaohjelmiin kuuluvat että kemusta haluttujen tuotteiden ja palve-  joka on mukana rakentamassa tule- kuulumattomat Tekesin rahoittamat lujen kehittämiseksi.

Materia 5/2013 9 Ruukki osallistuu seuraaviin ohjel- erikoisterästen valmistuksen, tutki- RFCS-ohjelman terästutkimuksen miin eri SHOKeissa: musta ja tuotekehitystä. Tätä työtä ovat hankkeita seuraavat ja ohjaavat tekni- tehneet sekä Ruukin oma henkilöstö set ryhmät: FIMECCissä että parhaimmat kotimaisten yliopis- - TGS 1 Ore agglomeration and - Future industrial services (FutIS) tojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijat. ironmaking - User experience and usability in Ruukin yhteistyökumppaneita ovat - TGS 2 Steelmaking processes complex systems (UXUS) kaikki ohjelmiin laajasti osallistuvat - TGS 3 Casting - Innovations and networks (I&N) yliopistot ja tutkimuslaitokset: Aalto- - TGS 4 Hot and cold rolling - Energy & lifecycle efficient metal yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen processes processes (ELEMET) yliopisto, Oulun yliopisto, Lappeen- - TGS 5 Finishing and coating - Light and efficient solutions rannan teknillinen yliopisto ja Åbo - TGS 6 Physical metallurgy and (LIGHT) Akademi. design of new generic steel grade - Demanding applications - TGS 7 Steel products and applica- (DEMAPP) 3.3 Research Fund for Coal and Steel tions for automobiles, packaging - Future digital manufacturing (RFCS) and home appliances technologies and systems (MANU) Euroopan hiili- ja terästutkimusrahas- - TGS 8 Steel products and applica- CLEENissä ja ton (Research Fund for Coal and Steel, tions for building, construction and - Carbon capture and storage RFCS) tutkimusohjelma on EU:n pui- industry program (CCSP) teohjelmia täydentävä erillinen ohjel- - TGS 9 Factory-wide control, social RYMissä ma. Sen vuotuinen budjetti on noin 60 and environmental issues. - Built environment process milj. euroa, jolla rahasto tukee hiileen re-engineering (PRE). (kaivostoiminta ja hiilen käyttö) ja te- Ruukki on ollut vuosina 1995–2013 Ruukki Metals Oy on toiminut hyvin räkseen (valmistus ja käyttösovelluk- mukana 83 Research Fund for Coal aktiivisesti FIMECCin ohjelmissa. Ku- set) kohdistuvia tutkimusprojekteja. and Steelin (RFCS) (vuodesta 2003 al- vassa 1 on esitetty yritysten panostus RFCS-ohjelmaa johtaa Euroopan ko- kaen) ja sen edeltäjän European Coal FIMECCin käynnissä oleviin ohjelmiin missio ja seuraavat komiteat ja ryhmät, and Steel Communityn (ECSC) (1995– viiden vuoden aikana. Ruukin panos- joiden tehtävät on esitetty kuvassa 2: 2002) projektissa. Tavallisesti RFCS- tus on 17,5 milj. euroa, jolla on tehty - Programme Committee eli Coal projektissa on mukana kaksi–kolme Ruukin raaka-ainemuutosten, kierrä- and Steel Committee (COSCO) yliopistoa ja/tai tutkimuslaitosta, joten tettävien materiaalien, eri prosessivai- - Coal and Steel Advisory Groups monet eurooppalaiset yliopistot ja tut- heiden ohjauksen, tuotteiden laadun (CAG, SAG) kimuslaitokset ovat olleet Ruukin t&k- ja Ruukin tulevaisuuden perustuksen, - 12 teknistä ryhmää (TG). yhteistyökumppanina näissä hankkeissa. Monivuotinen projektiyhteistyö on synnyttänyt myös pysyviä asiantunti- javerkostoja. Hyvin valitsemassamme tai suun- nittelemassamme RFCS-projektissa saamme oman panostuksemme lisäk- si kolmin–nelinkertaisen (riippuen osallistujamäärästä) lisäpanostuksen tärkeänä pitämäämme kehityskohtee- seen. Lisäksi saamme hankkeelle 60 % julkista rahoitusta. Parhaimmat tulokset saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun olemme itse suunnitelleet projektin ja olemme myös sen koordi- naattori.

3.4 EU:n puiteohjelmat Ruukki ei ole viime vuosina osallistu- Kuva 1. Yritysten panostukset käynnissä oleviin FIMECCin ohjelmiin viiden nut merkittävästi EU:n puiteohjelma- vuoden aikana (myös avoimet osuudet), milj. euroa /4/. hankkeisiin. Vuonna 2014 käynnisty- vään Horizon 2020 -ohjelmaan teräste- ollisuus ja myös Ruukki on pyrkimässä mukaan mm. European Steel Technol- ogy Platformin (ESTEP) muodostamis- sa konsortioissa. Ruukki on ollut vuodesta 2004 läh- tien mukana yhteiseurooppalaisessa

ULCOS (Ultra-low CO2 steelmaking) -hankkeessa, jossa on ollut tavoitteena

teräksenvalmistuksen CO2-päästöjen puolittaminen pitkällä aikavälillä. ULCOS-hankkeessa on ollut mukana Kuva 2. RFCS-ohjelman hallinto /5/. useita eurooppalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

10 Materia 5/2013 4 Kotimaiset yliopistot ja oppilaitokset

Kotimaiset yliopistot ja ammattikor- keakoulut tarjoavat yhteistyökump- paneilleen useita asioita ja palveluja, joista seuraavassa käsitellään lähinnä t&k-yhteistyötä. Ruukin tärkein yksit- täinen kotimainen yliopistoyhteistyö- kumppani on Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta ja sen yhteydessä toimiva Terästutkimuskeskus (The Centre for Advanced Steels Research, CASR). Muita tärkeimpiä kotimaisia yliopistoyhteistyökumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillisen yliopiston yhteydessä toimiva Tampere Wear Center ja Åbo Akade- mi. Myös Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti (Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmä) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (Materiaalien käytettävyyden tutki- Kuva 3. Oulun yliopiston prosessimetallurgian laboratorion tutkimusyhteistyö Ruukin kanssa vuonna 2011 /6/. musryhmä) ovat Ruukin tuotekehityksen t&k-verkoston tärkeitä yhteis- työkumppaneita, vaikka niitä ei tässä yhteydessä käsitellä. kostoa ylläpitävä perusvoimavara. yliopiston prosessimetallurgian labo- Kotimaiset yliopistot voivat tarjota Moni tutkimusyhteistyökumppa- ratorion kanssa Ruukilla on vuonna Ruukille yhteistyössä mm. seuraavia neistamme siirtyy Ruukille myös töi- 2011 ollut käynnissä kuvan 3 mukaisia asioita, joista esimerkkinä on Oulun hin. Tutkimus- ja kehitystyössä uusi hankkeita. yliopiston prosessimetallurgian labo- tutkija tarvitsee noin kolme vuotta ratorio /6/: pelkästään vihkiytyäkseen asioihin. 4.3 Aalto-yliopisto - Motivoituneita teräksen valmistuk- Samalta tekniikka-alueelta opinnäy- Ruukin tärkein yhteistyökumppani seen perehtyneitä diplomi-insinöörejä tetyönsä tehnyt on jo monesta asiasta Aalto-yliopistossa on Kemiantekniikan ja tohtoreita valmiiksi perillä. Kun Ruukki tekee korkeakoulu, jossa toimii vanha kump- - Uniikkeja laboratoriolaitteita, jotka yhteistyötä yliopistojen kanssa, myös pani Materiaalitekniikan laitos. on räätälöity Ruukin tarpeisiin (esim. sen tuotteet tulevat samalla tutuiksi Ruukki Metalsin ja Aalto-yliopiston Blast Furnace Simulator) opiskelijoille eli alan tuleville osaajille tärkeimmät yhteistyökohteet ovat - Erittäin tiivistä yhteistyötä tekeviä ja ostopäätösten tekijöille. 1980-luvulta lähtien olleet teräksen- tutkimusryhmiä (esim. Terästutkimus- Ruukki teetti vuonna 2012 yhteensä valmistuksen alueella toteutetut metal- keskus) 53 opinnäytetyötä, joista 45 työtä teh- linjalostajien yhteiset senkkametallur- - Tutkija-/insinöörivaihtoa tiin Ruukki Metalsille. Ruukki Metal- gian ja jatkuvavalun tuotekehityspro- - Korkeatasoisen ja ajantasaisen sille tehdyistä opinnäytetöistä oli dip- jektit. Aalto-yliopiston termodynaa- prosessimetallurgian opetuksen (teol- lomitöitä 21, ja näistä suurin osa tehtiin miikan osaaminen on hyvin potenti- lisuudessa tehtävät harjoitustyöt ja Oulun yliopistossa. aalinen työkalu Ruukin erikoisterästen vierailevat luennoitsijat) ominaisuuksien kehitystyössä. Viime - Mahdollisuuden osallistua kurssi- 4.2 Oulun yliopisto ja Terästutkimus- vuosina tiivistä yhteistyötä on tehty en sisällön ja harjoitustöiden aiheiden keskus FIMECC-ohjelmien projekteissa. Ruuk- suunnitteluun Oulun yliopiston Terästutkimuskeskus ki on teettänyt Aalto-yliopistossa vuo- - Nopeatempoista case-suuntautu- perustettiin vuonna 2006. Terästutki- sina 2008–2012 noin kaksikymmentä nutta tilaustutkimusta muskeskuksessa yhdistyvät yliopiston opinnäytetyötä. - Eteenpäin katsovaa pitkäjänteistä useiden eri laboratorioiden osaamiset. strategista tutkimusyhteistyötä (eri- Ruukin ja Terästutkimuskeskuksen 4.4 Lappeenrannan teknillinen tyisesti Suomen Akatemian hankkeet, tärkeimmät yhteistyökohteet ovat ol- yliopisto tutkijakoulut) leet masuuniprosessin kehitys, uusien Lappeenrannan teknillisessä yliopis- - Väitöstöitä ja tutkimustuloksia teräslajien kehittäminen ja valssaus- tossa Ruukin yhteistyökumppanina on Ruukkia kiinnostavista aiheista. prosessin mallintaminen. Terästutki- Teräsrakenteet-yksikkö, joka tuottaa muskeskuksen laboratoriot ja varsin- osaamista ja osaajia vaativien teräsra- 4.1 Opinnäytetyöt kin prosessimetallurgian ja materiaa- kenteiden suunnitteluun ja valmistuk- Diplomityöt, lisensiaatintyöt, väitös- litekniikan laboratorio ovat Ruukin seen (kuva 4). Teräsrakenteet-yksikkö kirjat ja muut opinnäytetyöt tehdään tärkeimmät yhteistyökumppanit myös on mukana Ruukin kumppanina mm. pääsääntöisesti kotimaisissa oppilai- FIMECCin ohjelmissa. FIMECC LIGHT -ohjelmassa. Ruukki

toksissa. Opinnäytetöiden määrän ja Ruukki on teettänyt Oulun yliopis- on teettänyt Lappeenrannan teknilli- niihin sidottujen resurssien perusteella tossa vuosina 2008–2012 noin seitse- sessä yliopistossa vuosina 2008–2012  ne ovat tärkeä osa t&k-työtä ja t&k-ver- mänkymmentä opinnäytetyötä. Oulun noin kymmenen opinnäytetyötä.

Materia 5/2013 11 neen ja monine väitöstöineen. Ruukki LUT METAL - RUUKKI on teettänyt Åbo Akademissa vuosina 2008–2012 viisi opinnäytetyötä. LUT - Teräsrakenteet: Tuotekehitysesimerkki, työkoneen puomi 5 Kotimaiset tutkimuslaitokset Suunnittelu - kuormituksen ja mitoituskriteerien määritys 5.1 VTT - rakenneratkaisujen ideointi Kotimaisista tutkimuslaitoksista tär- - optimaalisen teräksen valinta - mitoitus, muotoilu ja optimointi (lommahdus, kein yhteistyökumppani on VTT. Ruuk- väsyminen, plastinen rajatila, haurasmurtumakestävyys) ki ja VTT ovat kehittäneet Hämeenlin- nan kylmävalssaamon prosessinohjaus- Valmistus ta yhdessä vuodesta 1993 lähtien. Muita - kylmämuovauksen rajat Ruukin ja VTT:n yhteistyökohteita ovat - lämmöntuonnin vaikutus (prosessi ja lämmöntuonti, menetelmäkokeita, WPS) olleet /8/: - vaatimukset detaljien valmistukseen ja tarkastukseen (tunkeuma, jälkikäsittelyt, vikakoot) - Pinnoitus- ja materiaalitekniikka - konepajan mahdollisuudet ●sinkityssimulaattorit ● Testaus (koko rakenne tai detalji) funktionaaliset pinnat - kuormitusspektrin määritys kenttämittauksella (mm. puhtaanapysyvyys) - laskentamallien toimivuus ja valmistuksen vaikutus ●kulumisenkestävyys - mahdolliset rakenteelliset muutokset ●äänen ja värähtelyn vaimennus - feedback teräksen valmistajalle → lopullinen (ohjaamorakenteet) sarjavalmistus ●ballistiset suojausteräkset ja iskunkestävyys Kuva 4. LUT – Teräsrakenteet: Tuotekehitysesimerkki, työkoneen puomi /7/. - Hitsaus ●ultralujien terästen hitsaus ●laserhitsaus - Ekotehokkuus ●ekotehokas tuotanto ●hiili- ja vesijalanjälki - Riskienhallinta ●tuotannon käyttövarmuus - ja kapasiteettimalli kunnossapidon ohjauksen tueksi ●tuotantolinjan turvallisuustarkastelu - Rakentaminen ●korjausrakentaminen ●maanjäristyskestävyys ●palotekniikka ●teräsrakentaminen - Robotiikka ●viisteen koneistaminen robotilla ●hionta voimaohjausta käyttäen ●levyn paikan ja mittojen mittaaminen robotilla.

6 Ulkomaiset yliopistot ja tutki- Kuva 5. Swerea MEFOSin tutkimustoiminta /10/. muslaitokset sekä tutkimusyhteisöt

6.1 Swerea MEFOS 4.5 Tampereen teknillinen yliopisto yliopistossa vuosina 2008–2012 noin Swerea MEFOS AB kuuluu teollisuu- Tampereen teknillisen yliopiston ma- kaksikymmentä opinnäytetyötä. den ja Ruotsin valtion omistamaan teriaalitekniikan laitoksen tutkimus- Swerea-tutkimuskonserniin. Vuonna toiminnan painopistealueita ovat mm. 4.6 Åbo Akademi 1963 perustetun tutkimuslaitoksen lii- materiaalien mikrorakenteiden ja (me- Ruukki on tehnyt usean vuosikym- kevaihto vuonna 2012 oli noin 160 milj. kaanisten) ominaisuuksien välisten menen ajan t&k-yhteistyötä Åbo Aka- Ruotsin kruunua, henkilöstömäärä oli yhteyksien määrittäminen ja mallinta- demin lämpö- ja virtaustekniikan la- 92 ja sillä oli 39 jäsenyritystä /9/. Ruuk- minen sekä abrasiiviseen ja iskevään boratorion kanssa. Kehitystyötä on ki osallistuu sekä Swerea MEFOS AB:n kulumiseen liittyvä perus- ja soveltava tehty aikaisemmin metallinjalostajien prosessimetallurgian (Processmetal- tutkimus. Tampereen teknillisen yli- tutkimusohjelmissa ja viime vuosina lurgi) että lämmityksen ja muokkauk- opiston yhteydessä toimii myös yhteis- FIMECCin ELEMET-ohjelmassa. Tär- sen (Värmning och bearbetning) toi- työkumppani Tampere Wear Center kein yhteistyökohde on ollut masuu- mintoihin (kuva 5). (TWC). Materiaaliopin laitos on Ruu- niprosessiin liittyvien mallien kehittä- kin kumppanina mm. FIMECCin ohjel- minen. Åbo Akademin masuunipro- Swerea MEFOSin tärkeimmät asian- missa DEMAPP, LIGHT ja I&N. Ruuk- sessien mallintaminen on ollut tieteelli- tuntemusalueet ovat: ki on teettänyt Tampereen teknillisessä sesti korkeatasoista runsaine julkaisui- - metallurgisten prosessien kehitys

12 Materia 5/2013 - mallinnuksen ja simuloinnin - skenaariolaskennat (vaihtoehtoiset ta. Ruotsin julkiset rahoittajat tukevat teollisuussovellukset prosessien raaka-aineet, vaihto- myös suoraan kansallisten tutkimuslai- - uudet mittaustekniikat ehtoiset prosessien ajotavat yms.). tosten osaamisen ylläpitämistä ja kehit- - ympäristövaikutukset tämistä. Tämän lisäksi Swerea MEFOS - energiatehokkuus ja energian Swerea MEFOS tunnetaan metal- on menestynyt erinomaisesti RFCS- tuotanto lurgien keskuudessa kaikkialla maail- projektien käynnistämisessä, ja siten - prosessi-integraatio massa. Swerea-konsernin verkostoitu- sillä on ollut runsaasti käytettävissä - mittausosaamista masuuneilta misesta on kooste kuvassa 6. Swerea myös EU-rahoitusta. Swerea MEFOSin

valssaukseen MEFOS osallistuu aktiivisesti ESTEPin rooli ULCOS (Ultra-low CO2 steelma- - tulenkestävien materiaalien testaus (The European Steel Technology Plat- king) -hankkeen koemasuuniajoissa - agglomerointi. form) ja RFCS:n (Research Fund for (Experimental blast furnace, EBF) ja Coal and Steel) toimintaan ja myös tut- koetulosten analysoijana on ollut an- Ruukki on käyttänyt Swerea MEFOSin kimusohjelmaa HORIZON 2020 varten siokasta ja näkyvää. asiantuntemusta mm. seuraavissa ESTEPissä tehtävään valmisteluun. Viime vuosina Swerea MEFOS on omissa tutkimuksissaan Swerea MEFOS informoi päämiehiään panostanut runsaasti resursseja teräk- - koemasuuniajot (Experimental käynnissä olevista julkisrahoitteisista senvalmistuksen prosessi-integraati- blast furnace, EBF) hankkeistaan ja muusta julkisesta toi- oon PRISMA-hankkeessaan (Centre - masuunin injektointikokeet minnastaan. Siten Ruukki voi seurata for Process Integration in Steelmaking - pölyjen ja lietteiden Tornado- EU- ja RFCS-tutkimustoimintaa sekä PRISMA) (Institute Excellence Centre). kokeet ESTEPin toimintaa myös Swerea ME- - jätteetön terästehdas FOSin hallituksessa ja ohjelmaneuvos- 6.2 Swerea KIMAB - jatkuvavalun mittaukset toissa MEFOSin edustajien raportoin- Swerea KIMAB AB on osa Swerea- - valssauksen mallit nin perusteella. konsernia. Vuonna 1921 perustetun - läpityöntöuunien mallit Swerea MEFOS saa huomattavan tutkimuslaitoksen liiikevaihto vuonna - virtausmallintaminen (senkka- osan Ruotsin metallinjalostajille suun- 2012 oli noin 210 milj. Ruotsin kruu- metallurgia, jatkuvavalu, lämpö- nattujen ja Jernkontoretin hallinnoi- nua, henkilöstömäärä oli 181 ja sillä oli käsittelyuunit, valssaus) mien tutkimusohjelmien rahoitukses- 205 jäsenyritystä /9/. Ruukki testauttaa tuotteittensa pinnoitteiden kestävyyttä Swerea KIMABin korroosiokentillä. Ruukin pinnoitteiden kestävyyttä testataan Ruotsin kentän li- säksi vastaavanlaisessa Swerea KIMABin omistamassa laitoksessa Brestin rannikolla Ranskassa (Institut de la Corro- sion Brestissä ja S:t Etiennessä).

6.3 Jernkontoret Jernkontoretin yhteispohjoismainen tutkimus (kuva 7) on käynnistynyt vuonna 1969. Jernkontoretin tutkimus- toiminnan budjetti vuonna 2011 oli noin 150 milj. Ruotsin kruunua, josta yli puolet oli yritysten omaa panostus- Kuva 6. Swerean verkostoituminen /10/ ta käynnissä oleviin yhteishankkeisiin. Jernkontoretin tutkimusverkostossa on mukana noin 900 henkilöä. /11/ Ruukki osallistuu Jernkontoretin seuraavien tekniikka-alueiden työhön: - TO21 Malmbaserad metallurgi - TO23 Ljusbågsugnsteknik – Skänk- metallurgi ● 23040 Forskningsblock – Skänk- metallurgi ● 23080 Forskningsblock – Eldfasta material - TO24 Gjutning och stelning - TO31 Bearbetning – Platta produkter - TO34 Bearbetning – Rör - TO41 Stålutveckling och applikationer - TO45 Analytisk kemi - TO 51 Energi- och ugnsteknik.

Kullakin tekniikka-alueella on edelleen alajaoksia ja määräaikaisia  Kuva 7. Jernkontoretin tutkimus /10/. tutkimuskomiteoita. Jernkontoretin

Materia 5/2013 13 Stahlinstitut VDEh Research Institutions in Germany hankkeissa yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävää tutkimusta tehdään lähin- 37 Institutes at Universities: nä ruotsalaisella julkisella rahoituksella, jossa rahoit- tajina ovat VINNOVA (Sve- riges innovationsmyndig- het), Energimyndigheten ja Mistra (Stiftelsen för miljö- strategisk forskning). Yrityk- set panostavat hankkeisiin omaa asiantuntijatyötään ja tekevät tuotantokokeita. Ruukki osallistuu tekniikka- alueiden johtokuntatyön li- 9 säksi näiden hallinnoimien Ruukkia kiinnostavien kym- menien tutkimuskomiteoi- 2 den työhön. Jernkontoretin tutkimus- yhteistyöhankkeet ovat suuntautuneet metallurgian perustutkimukseen ja sovel- Kuva 8. Terästä tutkivat saksalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset /12/. tavaan tutkimukseen. Yli- Stahl-Zentrum opistoissa tehtävä työ aktiivisine pro- fessoreineen ja jatko-opiskelijoineen on olennainen osa hankkeita. Hankkeissa Mirror Group Steering Committee Decision-making level mukana olevat tutkimuslaitokset teke- Member States Dr Heribert Fischer (TKS) of the Stakeholders E. Riva (Riva group) vät käytännönläheisempää prosessi- E. Gibellieri (EMF/CCMI) tutkimusta, ja saatuja tuloksia voidaan nopeasti implementoida yritysten tuo- Jean-Pierre Birat Support Group tantoprosesseihin. Jernkontoretin tut- Secretary F. Mudry (Arcelor Mittal) Management-level General P. Gimondo (CSM) working body kimuksen erinomaisesta laadusta ker- H. Ferkel (TKS) tovat suuret julkaisumäärät ja toimin- Organisational & Management nan puitteissa vuosikymmenien aikana Expert-level Support syntyneet monet innovaatiot. Jernkon- Working Groups working groups toretin tutkimusyhteistyö on (ainakin

aikanaan) synnyttänyt pohjoismaisen Implementation group/Communication metallurgiverkoston, jossa tiedonvaih- Jean-Pierre Birat/W. Moonen (Tata Steel) to myös hyvin käytännönläheisissä te- Profit: Process Partners Partners Partners Planet People räksenvalmistukseen liittyvissä asiois- Innovation Transports Construction Energy sa on ollut mahdollista. J.P. Birat Ch. Marique O. Hoffmann S. Boudjabeur P. Gimondo V. Echterhoff Jernkontoretin tutkimustoiminnassa (Arcelor Mittal) (CRM) (TKS) (Tata Steel) (CSM) (TKS) t&k-työn tekijät ovat ruotsalaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkea- kouluja, joista tärkeimpiä ovat Swerea Kuva 9. ESTEPin organisaatio /13/ MEFOS, Swerea KIMAB, Kungliga Tekniska Högskolan, Luleå tekniska universitet, Högskolan Dalarna ja für Eisenforschung (MPIE) ja VDEh- den tutkimus- ja kehityshankkeita Örebro universitet. Betriebsforschungsinstitut (BFI) (kuva EU:n rahoittamiin ohjelmiin. ESTEPin 8). Stahlinstitut VDEh:n yhteydessä työryhmissä syntyvät konsortiot mo- 6.4 Stahlinstitut VDEh tehtäviä tai sen piirissä syntyneitä t&k- neen RFCS-projektiin ja EU:n puite- Ruukki on osallistunut Stahlinsti- hankkeita rahoittavat Research Fund ohjelman tutkimushankkeisiin. EU:n tut VDEh:n tutkimusyhteistyöhön for Coal and Steel (RFCS), EU:n puite- vuosina 2014–2020 käynnissä olevan 2000-luvun alusta lähtien. Ruukkilaisia ohjelmat ja saksalaiset tutkimusrahoit- tutkimusohjelman HORIZON 2020 on eri tekniikka-alueiden komiteoissa tajat. käynnistymistä ja etenemistä voidaan (Ausschuss), alakomiteoissa (Unteraus- seurata tehokkaasti ESTEPin työ- ja schuss) ja työryhmissä (Arbeitsgruppe). 6.5 The European Steel Technology johtoryhmissä (kuva 9). Vuonna 2012 ruukkilaisia osallistui Platform (ESTEP) noin kahteenkymmeneen toimintoon, The European Steel Technology Plat- 6.6 The European Steel Association jotka kattavat koko teräksenvalmis- formin (ESTEP) vuonna 2003 käynnis- (EUROFER) tusprosessin sekä teräksen ominai- tettyyn toimintaan osallistuvat useim- Eurooppalaisten teräksentuottajien suudet ja käytön. Stahlinsitut VDEh:n mat eurooppalaiset teräsliiketoimin- toimialajärjestö The European Steel yhteistyökumppaneita ovat saksalaiset nassa ja siihen liittyvissä toiminnoissa Association (EUROFER) edistää toi- yliopistot ja tutkimuslaitokset, joista mukana olevat yhteisöt ja niin myös minnallaan eurooppalaisen terästeol- tunnetuimpia ovat Max-Planck-Institut Ruukki. ESTEP lobbaa terästeollisuu- lisuuden kehitystä ja edustaa sitä sekä

14 Materia 5/2013 eurooppalaisissa että kansainvälisissä Haasteena verkostoituneessa toi- lisuudet. Ruukin sisäinen tilaisuus järjestöissä. EUROFER on mukana laa- minnassa on, että verkoston resurssit 13.9.2011 timassa teräksenvalmistukseen liitty- vastaavat strategian asettamia tarpeita 7. Björk, T., Lappeenrannan teknillisen viä roadmap-julkaisuja ja ideoi teräs- ja että niiden käyttöä kyetään koordi- yliopiston Ruukille tarjoamat yhteis- teollisuuden yhteisiä kehityshank- noimaan tehokkaasti. Ruukissa verkos- työmahdollisuudet. Ruukin sisäinen keita. Ruukki on aktiivisesti mukana toa on kehitetty suunnitelmallisesti ja tilaisuus 14.2.2012 EUROFERin kymmenissä eri komiteois- systemaattisesti strategian asettamissa 8. Niskanen, T., VTT:n Ruukille tarjo- sa ja työryhmissä ja myös sen Research- puitteissa. Tehokas koordinointi onnis- amat yhteistyömahdollisuudet. Ruu- komiteassa, joka pyrkii vaikuttamaan tuu tiiviissä hyvässä yhteistyössä. x kin sisäinen tilaisuus 13.9.2011 EU:n tutkimusohjelmien ja Research 9. Swerea – Årsberättelse 2012. http:// Fund for Coal and Steel -tutkimuksen www.swerea.se/Global/Swerea/Swe- sisältöön. VIITTEET rea%20%C3%85rv%202012_slutlig%20 LOW.pdf 7 Yhteenveto 1. http://www.ruukki.fi/Tietoa-yhtios- (Luettu 22.7.2013) ta/Strategia (Luettu 22.7.2013) 10. Carlsson, G., Nordic steel research. Uusien innovaatioiden synnyttäminen 2. http://www.ruukki.fi/Tietoa- The role of Jernkontoret and Swerea ja benchmarking-toiminta ovat t&k-yh- yhtiosta/Tutkimus-ja-kehitys (Luettu MEFOS. Tulosta tutkimuksesta, Tutki- teistyön perustavoitteita.Tiiviit kontak- 22.7.2013) musjohdon neuvottelupäivä 27.8.2009, tit teollisuuden ulkopuolella toimiviin 3. Lassila, J., NewPro-ohjelman tilin- POHTO, Oulu, 2009 tutkijoihin ja kollegoihin muissa yrityk- päätös. NewPro, Uusiutuva metalli- 11. http://www.jernkontoret.se/ sissä tarjoavat uusia virikkeitä, ajatuk- teknologia – uudet tuotteet, Tekesin forskning/teknikomraden/index.php sia ja ideoita teollisuudessa tehtävään ohjelman loppuseminaari 7.5.2009, (Luettu 23.7.2013) t&k-työhön. Yhteistyöverkosto voi tar- Espoo 12. Engagement für Stahl 2009. Stahl- jota parasta mahdollista kotimaista tai 4. FIMECC Annual report 2012 Zentrum. http://195.210.48.207/stahl_ kansainvälistä erikoisosaamista yhteis- 5. http://cordis.europa.eu/coal-steel- zentrum/Jahresbericht2009rzAnsicht. työkohteena olevalla tekniikka-alueella rtd/manage_en.html (Luettu 23.7.2013) pdf (Luettu 22.7.2013) ja myös osaavia lisäresursseja valittui- 6. Fabritius, T., Oulun yliopiston 13. http://cordis.europa.eu/estep/orga- hin t&k-kohteisiin. Ruukille tarjoamat yhteistyömahdol- nisation_en.html (Luettu 9.9.2013) x

Leading the industry

Pöyry has been mastering complex engineering Pöyry is a global consulting and engineering company projects for industrial processes for decades. The core dedicated to balanced sustainability. Our expertise of our world-leading position is based on a relentless extends to the fields of energy, industry, urban & mobility drive to improve results, year after year. and water & environment.

www.poyry.com

Materia 5/2013 15 www.normet.ﬁ www.taminternational.com SOLUTIONS FOR TOUGH JOBS www.coray.com

CHEMICALS EQUIPMENT SUPPORT

NOR_110420_ImageAd_MatMag_175x124.indd 1 20.04.11 14:34 120-vuotias pohjoismainen räjähdealan asiantuntija

Juhlavuotenamme 2013 olemme entistäkin kansainvälisempi ja monipuolisempi teollisuus- ja palveluyritys sekä työnantaja. Palvelemme asiakkaitamme Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

www.forcit.fi • 0207 440 400

16 Materia 5/2013 Suomiko kiehtoo kaivosmaana?

Teksti Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén

Kaivannaisalan sielunelämää pohdittiin syyskuun puolivälissä jälleen kerran Finlandia-talolla. Asialla oli Raw Materials Group, jonka järjestämä Mining On Top -seminaari veti kaivosvaikuttajia Helsinkiin. Seminaarin etukä- teismainonnassa järjestäjät olivat valinneet Suomen Euroopan kiehtovimmaksi kaivosmaaksi. Näin ainakin, jos on seminaari Panelistit Graham Dallas (vas.), Maija Uusitalo, Tom Niemi ja Johan Bradley. esitettä uskominen: Finland – Europe’s most exciting mining bal context” ja pöydän taakse asettuivat Pitää löytää ratkaisuja, jotka ovat kaik- country. TEMin Maija Uusitalo, GTK:n Tom kien hyväksyttävissä. Niemi ja Johan Bradley, ruotsalaisen Hän huomautti, että samalla kun SRK Consultingin toimitusjohtaja. me Suomessa olemme heränneet huo- RMG:n toimitusjohtaja professori Moderaattorina toimi kansainvälise- maamaan mineraalivarojemme merki- Magnus Ericsson ja hänen tiiminsä nä finanssimiehenä tunnettu Graham tyksen, olemme tulleet riippuvaisiksi olivat tälläkin kertaa saaneet arvoval- Dallas, joka vastaa TMX:n liiketoi- ulkomaisista yrityksistä. Siitä avusta ei taisen luennoitsijakaartin liikkeelle. minnan kehittämisestä Euroopassa ja kuitenkaan saa maksaa mitä tahansa. Joukossa oli eri osaamisalueiden suo- Afrikassa. Tässä tehtävässä hänen ei malaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. tarvinnut esittää johtamistaitojaan, sil- Tom Niemi on Suomen edustaja Yhteisenä piirteenä heissä on kiinnos- lä paneelin osanottajat tyytyivät esit- EU:n EIP Raw Mat -projektissa. Häntä tus kaivosteollisuudesta ja sen tuotta- telemään omia ajatuksiaan toistensa askarrutti, ettei Suomi saa kaivosmaa- mista raaka-aineista. sanomisiin puuttumatta. na ääntään tarpeeksi hyvin kuuluville Kahden päivän aikana kuultiin yli Brysselissä. kaksikymmentä esitystä. Aiheet oli Maija Uusitalo aloitti, ja totesi kestä- ”Suomi on niin nuori toimija kan- jaettu viiteen istuntoon, joiden otsikot vän kaivannaisteollisuuden toimenpi- sainvälisissä yhteyksissä, ettei meillä seminaarikielellä olivat Politics, Sustain- deohjelman olevan hyvä alku sille kes- ole vielä ymmärretty lobbaustoimin- ability, Finance, Technology&Innovation kustelulle, joka koskee kaivannaiste- nan merkitystä. Vasta kun meillä on ja Metals and Mining. ollisuuden asemaa maassamme. Siinä oma mies Brysselissä, joka jo aamukah- Me olimme osaksi mukana ensim- keskustelussa on mukana myös tahoja, villa pääsee mukaan keskustelemaan, mäisen päivän iltapäivänä, ja ehdimme jotka eivät pysty näkemään tai eivät ha- miten kaivoskysymyksissä pitää edetä, seurata kestävän kehityksen paneeli- lua nähdä kaivosteollisuutta kokonai- voimme olla tyytyväisiä”. keskustelua ja neljää rahoitukseen liit- suutena. Hänen mielestään tarvitaan Tom Niemen mielestä erittäin tärkeää tyvää esitelmää. lisää tilaisuuksia, joissa päästään kas- olisi löytää keinot saada Brysselin päät- Paneelin aiheena oli ”Sustainable mi- votusten keskustelemaan ja yhdessä täjät näkemään ja ymmärtämään, että ning and exploration in Finland as a glo- selvittämään, miten asiat pitää tehdä. Pohjois-Euroopassa, Skandinaviassa, toimii merkittävä ja nykyaikainen kaivosteollisuus. ”Täällä eletään aivan toi- Erja Retzén Timo Lindborg Casper Herler senlaista elämää kuin 30 vuotta sitten”.

Johan Bradley toimii Skellefteå’ssa SRK Consulting AB:n toimitusjohta- jana. Yhtiö on osa kansainvälistä SRK Consultingia, jonka palveluksessa on yli 1600 insinööriä ja tutkijaa 50 toimi- pisteessä 6 maanosassa. SRK tarjoaa laajan valikoiman konsulttipalveluja kaivosteollisuudelle aina malminetsin- nän suunnittelusta kaivosten sulkemi- seen. Bradley on itse koulutukseltaan geologi, ja hän tuntee kaivosalan mo-

nelta kantilta. Hänen mukaansa kaivosyrittäjän tie  menestykseen pohjautuu riskienhallin-

Materia 5/2013 17 si innovaatio mikään keksintö ole. Se lupaprosessit, kaavoitus ja kaivostoi- vaan tarkoittaa, että jokin asia tehdään minta. Tässä tilaisuudessa hän arvioi, eri tavalla ja paremmin kuin ennen”. miten maan käyttöä ohjaavat lait ja Tom Niemen tulkinta kestävästä ke- säädökset vaikuttavat kaivosyritysten hityksestä kuulosti inhimilliseltä. toimintaan. ”Eikö kestävä kehitys ole sitä, että Viimeinen puhuja, Erja Retzén, Suo- meidän lapsenlapsillamme ja heidän men Nasdaq OMX:n toimitusjohtaja jälkeläisillään on samat tai paremmat päätti session. Nasdaqin kiinnostusta edellytykset kuin meillä tehdä asioita”. suomalaisesta kaivannaisalasta hän se- litti sillä, että Fraser Instituutti on vuo- Raha kiinnosti sikatsauksessaan rankannut Suomen maaksi, jonka kaivostoimintaa koske- Session 3 – Finance oli erittäin informa- vat säännökset ovat alan kannalta maa- Markku Mäkelä (vas.) kysyi, mitä kestä- tiivinen. Odotuksiakin oli, sillä käden- ilman suotuisammat. vällä kehityksellä oikeastaan tarkoitetaan. nosto-gallupin mukaan yleisön joukos- Osa suomalaisista kaivosyhtiöistä Sivustatukea antaa Tapani Järvinen. sa oli hyvin harva, joka ei olisi koskaan onkin löytänyt tiensä Nasdaqin hoiviin. satsannut rahaa kaivosalaan. Tilaa useammille löytyy. Nasdaq OMX taan. Riskien tunnistaminen ja niiden Teollisuussijoitus on valtion yhtiö, kun on maailman suurin pörssiyhtiö. oikea punnitseminen voittomahdol- jonka kautta valtio osallistuu erilaisten Nasdaq tarjoaa 8 eri listausvaihtoehtoa lisuuksia vastaan antaa parhaimman teollisuushankkeiden rahoittamiseen. ja niihin on tarttunut yhteensä 3400 yri- tuoton investoinnille. Teollisuussijoituksen kaivosrahoitus- tystä. ohjelman johtaja Kimmo Viertola sel- Seminaari päättyi meidän osaltamme Yleisön puhevuorossa Timo Lind- vitti seminaariväelle, mitkä kriteerit ja tähän. Lähtökahvien aikana törmäsim- borg ohjasi keskustelun alan imagoon periaatteet ohjaavat yrityksen rahoitus- me Tukesin kaivosyli-insinööri Terho ja sen tunnettavuuteen. Hänen mie- toimintaa. Liikamaahan, jonka lupakäsittelytiimi lestään tarvittaisiin lobbausta kotinur- SRK:n Johan Bradley teki paluun on alusta lähtien joutunut työskentele- kissakin. ”Suomalaisen kaivosyrittäjän yleisön eteen ja kertoi miten SRKn mään kovan paineen alla. arki on täynnä toimintaesteitä ja byro- osaaminen hankkeen eri kehitysvai- Syyskuun alussa Terhon johtamassa kratiaa, joiden takaa on havaittavissa heissa hyödyntää yhteistyöpartneria. kaivosryhmässä työskenteli 15 hen- nuiva asenne alaa kohtaan ja sen mer- Parhaiten jäi mieleen loppulausuma, kilöä. Valtausoikeudet käsitellään Pa- kitykseen kansantalouteen”. josta SRKn liiketoiminnan tavoitteetkin silassa kuuden hengen voimin. Mal- Markku Mäkelä loi yksinkertaisella taisivat käydä ilmi: kysymyksellään ”What does substaini- Ode to remeber bility stay for?” lisää tunnelmaa saliin. Some mines make me happy, Hän huomautti, että tavallisille ihmisil- some mines make me blue le puhuttaessa pitää käyttää yksinker- But the one that gave me the most joy taisia ja helppotajuisia ilmaisuja. Was the one I sold to you. ”Ei voida odottaa, että kukaan kuun- Seuraavalla puhujalla oli kirjaimel- telisi, jollei ymmärrä mistä on kysy- lisesti jalat maassa. Asianajotoimisto mys. Puheet kestävästä kehityksestä ja Borenius Oy:n osakas, oikeustieteen innovaatioista vaativat lisäselvityksiä, tohtori Casper Herlerin erikoisaloja jotta ne tehoaisivat. Eihän esimerkik- ympäristöoikeuden ohella ovat mm. Terho Liikamaa minetsintäluvat ja varaukset, kaivospiirit ja kaivosluvat sekä Lupakäsittelytilanne 20.8.2013 kullanhuuhdontaluvat kuuluvat Rovaniemen toimistolle, jossa Saapuneet Tehdyt Peruutetut Hakemukset on 9 työntekijää. VUOSI 2013 hakemukset päätökset hakemukset vireillä Näin Terho kommentoi päi- 1.1.–20.8.2013 1.1.–20.8.2013 1.1.–20.8.2013 20.8.2013 vän tilannetta lupa-asioissa: ”Malminetsintälupien valmis telun/päätöksenteon sujuvuu- dessa on edelleen haastetta. Ro- vaniemelle rekrytoitiin vuosi sit- 43 83 11 65 Varaukset (MinRek) ten uusia henkilöitä ja heidän pe- Valtaushakemukset (KaivRek) - 48 15 253 rehdyttämisensä on vienyt aikaa. Malminetsintälupahakemukset (MinRek) 42 15 32 253 Yhtiöt kuitenkin voivat priorisoida hakemuksiaan, mikä on mah- - 16 32 Kaivospiirihakemukset (KaivRek) dollistanut yhtiöille nopeamman Kaivoslupahakemukset (MinRek) 3 1 9 käsittelyn yhtiöiden tärkeiksi/ Kullanhuuhdontalupahakemukset (MinRek) 20 63 3 53 kiireellisiksi katsomilleen hake- muksille. Vireillä olevat ME-lupahakemukset eivät toisaalta ole tä- Kaivospiirin lopettamisilmoitukset 2 0 6 nä vuonna lisääntyneetkään (saa 110 235 61 671 puneet/53, päätökset/18+perutut/ 35 = +/- 0).” x

18 Materia 5/2013 20.8.2013 7 New in 2014! THE ARCTIC ARCTIC MINInG SUMMIT Canadian Outlook A new Arctic Transport Challenges Land Use Issues Social Change HAS NEVER CSR, Responsible Mining BEEN HOTTER. Welcome to the Mining and Mineral Industry of the Future 2014, Grand Hôtel Stockholm, 27-29 January 2014. Gustaf Lind, Sweden´s Ambassador to the Arctic Council

Every year Georange together with Nordic ”Jerry” Asp, Canadian Aboriginal Mining Publishing invite decision-makers from Association (CAMA), Lena Ek, Minister for parliamentary committees and government the Environment, Kenneth Macartney, agencies, authorities, experts and other Ambassador of the Embassy in Canada, interested parties from the Nordic mining Gustaf Lind, Sweden´s Ambassador to the and mineral industry, as well as represent- Arctic Council, Lars-Eric Aaro, CEO of LKAB atives from the ﬁ nancial sector, to focus and Jan Moström, Director of Boliden Mines. Phillip ”Jerry” Asp, on today’s industry – its possibilities and CAMA increased importance for developments in Two selected highlights trade and industry. Besides the Seminar and the Arctic Mining Summit, join the round-table discussion Some of our conﬁ rmed speakers include with a number of well-known experts, Lena Söderberg, Future Director General, and enjoy dinner with a Västerbotten SGU (Geological Survey of Sweden), Morten theme. Also visit the Atlas Copco test mine Smelror, Managing Director NGU, Phillip in Nacka.

Sponsors:

Port of Narvik Maxpo 2013 Syyskuun ensimmäisellä viikolla lähes kaikki Suomen maanrakennus- ja ympäristöhoitokoneiden valmistajat ja myyjät viettivät jälleen tiiviisti yhdessä kolme hektistä messupäivää Hyvinkään lentoken- tällä. Viidensistätoisista Maxpo-messuista tuli oletettavasti juuri sellainen tapahtuma, mitä järjestäjät, Suomen Messut ja Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys, olivat toivoneet. Näytteilleasettajia oli en- nätysmäärä ja alusta loppuun hellinyt lämmin ja aurinkoinen sää takasi yleisömenestyksen. Kävijöitä riitti. Jo ensimmäisen messupäivän aamuna henkilöautojen tulojono oli katkeamaton ja parkkipaikalla saattoi bongata satakunta bussia eri puolilta Suomea. Messujen uusi kävijäennätys on 16 000 kävijää. Messukierroksen aikana mieleen jäi optimistinen henki. Kukaan ei valittanut kovista ajoista, vaan kat- seet olivat paremmassa tulevaisuudessa. Tekstit Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén Metso nostaa murskaustehoja

Metso laajentaa murskaus- ja seulon- talaitteiden tuotevalikoimansa kiinteisiin esimurskausasemiin suunnitellulla rikotusvasara- ja puomisarjalla. Tällaisia isoja murskausasemia käytetään esimerkiksi kaivostyömailla. Pienemmissä tela-alus- taisissa murskausyksiköissä systeemi on jo käytössä.

Metson osaston sisäänheittäjänä toimi tällainen siirrettävä murskausyksikkö. ”Lokotrack LT 106 on hyvin suosittu Keski- Euroopan maanrakennusurakoitsijoiden keskuudessa, joiden tarpeisiin se alun perin on suunniteltu. Maailmalla näitä on käytössä varmasti tuhatkunta, Suomessakin joitakin kym-

Mika Peltonen, Eero Hämäläinen ja Ilkka Somero iskuvasaran kehystäminä.

20 Materia 5/2013 meniä”, kertoo Jussi Mäkelä esitellessään meille murskausyk- sikön toimintaa. Koneen menestyksen takana on Jussi Mäkelän mukaan sen helppokäyttöisyys. ”Siihen tarvitaan kaksi apukonetta. Toisessa päässä murskat- tava kivi nostetaan syöttöpöydälle ja toisessa valmis murske korjataan talteen. Itse murskausprosessi on automatisoitu ja sitä voidaan ajaa kaukosäätimellä. Kiinteät murskausasemat toimivat aivan samalla periaatteella”. Pienille murskausyksiköille on kehitetty rikotusvasara-puomi -yhdistelmä, joka korvaa kangen käytön tukosten selvitte- lyssä. Nyt Metso on kehittänyt vastaavan yhdistelmän myös kiinteisiin esimurskaamoihin. ”Työturvallisuuden merkitystä painotetaan tänä päivänä niin kaivostoiminnassa kuin louhoksissa ja murskausurakoinnissa. Kauko-ohjattu rikotusvasara-puomi -yhdistelmä on ehdottomasti turvallisin ratkaisu ylisuuren syötteen tai kiven kiilau- tumisen aiheuttamien tukosten purkamiseen”, sanoo Ilkka Somero, Metson puomien ja iskuvasaroiden tuotepäällikkö. Sami Eskelin Robit Rocktoolsin näyttelyosastolla. Hän kertoo, että laite on kehitetty yhdessä partnereitten kanssa. Metso pystyy nyt tarjoamaan asiakkailleen avaimet käteen toimituksen esimurskaukseen. Murskaimen lisäksi tarjolla on puomi kiinnitysrunkoineen, rikotusvasara, yhdistelmään kuu- Robit Rocktools luva hydraulikoneikko sekä langaton kauko-ohjain. Tiedotuspäällikkö Eero Hämäläinen on aikaisemmin työs- kennellyt murskainten parissa ja tietää, mitä tukos voi saada jatkaa nousuaan aikaan. Hän povaa uudelle tuotteelle menestystä. ”Se säästää aikaa ja siten rutkasti rahaa”. Metso seuraa tarkasti jokaista kaivosprojektia, ja tietää, missä ”Hyvin pyyhkii”, vakuuttaa Sami Eskelin, Robit voivat olla avuksi. Rocktoolsin maaporaustuotteiden markkinoin- ”Merkittävä osa kaivosprojekteista annetaan insinööritoimis- nista ja myynnistä vastaava johtaja päivystäes- tojen toteutettaviksi – ne ovatkin meille erittäin tärkeä kohde- sään yhtiön ständillä. Edessään tiskillä hänellä ryhmä. Kaivoksen perustamisessa on kysymys isoista inves- on setti 3-D-malleja Robit Rocktoolsin tähtituot- toinneista. Tavallisesti ajatellaan, että laitteen elinkaari riittää teesta porauskruunut, ja laite, jolla kruunujen kattamaan kaivoksen koko toiminta-ajan. Jatkuvasti kiristyneet leikkaavien kuulien elinikää pidennetään pyöris- tuottavuusvaatimukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että jot- tämällä kuluneet pinnat. kut laitteet vaihdetaan kokonaan uusiin tai ainakin kunnoste- taan perusteellisesti. Tästä meille on avautunut uusi markkina- Tuotanto lähti reippaaseen nousuun yhtiön saatua rako”, toteaa Ilkka Somero. x Lempäälässä sijaitsevan tehtaan laajennuksen sopivasti valmiiksi ja käyttöön juuri, kun markkinat toi- puivat vuoden 2008 talouskriisistä. Tuotannon kasvu jatkuu. Robit Rocktools on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut liikevaihtonsa. Vuonna 2012 lii- Jussi Mäkelä ja Lokotrack LT 106. kevaihtoa oli 31 miljoonaa euroa. Tähtäin on 50 miljoonan euron liikevaihdossa vuonna 2015. Yritys pyrkii määrätietoisesti kansainvälistymään ja on siinä hyvässä vauhdissa. Vuonna 2011 Robit Rocktools osti eteläkorealaisen Young Poong CND:n, jolla on uusi moderni tehdas Donghaessa ja myyntikonttori Soulissa. ”Korean tehdas on lähtenyt hienosti käyntiin. Tänä kesänä yhtiö on myös avannut toimipisteen Chica- gossa. Kiinaankin olemme menossa tosissamme. Kun budjetti on koko ajan pitänyt, ei voi sanoa muuta kuin, että lupaavalta näyttää”, sanoo Sami Eskelin.x

Tunnustus yrityksen johdolle Hallituspartnerit ry myöntää vuosittain tunnustuspalkinnon hyvää hallitustyötä toteuttavalle pk-yritykselle. Tänä vuonna arvovaltainen palkintolautakunta, johon kuuluvat Anne Berner, Matti Alahuhta, Timo Salli, Risto Siilasmaa ja Arno Ahosniemi, päätti, että ”Kultainen nuija”-palkinto kuuluu Robit Rocktoolsille ja sen hallitukselle. x

Materia 5/2013 21 Rotator esitteli koko paletin

Rotatorin koneparkista löytyy monenlaista ja monenkokoista konetta. Yhtiö maahantuo, markkinoi, myy ja huoltaa maan rakennuskoneita, trukkeja, henkilönostimia, kurottajia, nostu- reita maantiivistyskoneita ja iskuvasaroita. Joep van Den Maagdenberg

Rotatorin liiketoiminnan perusta- Rotatorin väen kanssa esittelivät eri na toimii pitkäaikainen ja läheinen tuoteryhmien uutuuksia. yhteistyö konevalmistajien kanssa. Rotatorin toimitusjohtaja Tho- Maxpossa yhteistyötä japanilaisten mas Åhman avasi tilaisuuden ker- Nissanin ja Hitachin kanssa juhlis- tomalla, että yhtiö on rakentamassa tettiin tasavuosien johdosta. Hyvin- uuden huolto- ja palvelukeskuksen käällä oli näytteillä yksi Nissanin Kuopioon. Tavoitteena on parantaa 40 vuotta sitten Suomeen toimit- yhtiön asiakaspalvelua Itä-Suomen tama trukki. Silloin, vuonna 1973, alueella. sitä myytiin Datsun-merkkisenä. Päämiehistä Hitachilla, Mer- Hitachin maarakennuskoneille on lo S.p.A:lla ja Dinoliftilla oli omat vuorostaan tullut 30 vuotta täyteen edustajansa paikalla. Rotatorin hoivissa. Nestorina pää- Hitachin uusi 5-sarjan 2x85US-5a miesten joukossa on kuitenkin sak- oli saatu messuille ja Joep van Den salainen Bomag, jonka jyrät ilmes- Maagdenberg, Hitachi Constructi- tyivät Rotatorin myyntiohjelmaan on Machinery (Europe), esitteli sen jo vuonna 1967. teknisiä ominaisuuksia. Mieleen jäi, Muita Rotatorin edustamia tuo- että pohjoiseurooppalaisen koneen- temerkkejä ovat Tadano-ajoneuvo- kuljettajan fysionomia on erilainen nosturit ja -henkilönostimet, DINO- kun japanilaisen. Pohjois-Euroop- ja JLG-henkilönostimet, Furukawa- paan meneviin koneisiin tarvitaan iskuvasarat ja -purkupihdit, Merlo- leveämpää istuinta ja enemmän jal- kurottajat, Atlet-sisätrukit, Maeda- katilaa. mininosturit ja Bell-dumpperit. Muista puheenvuoroista tärkeim- Ensimmäisenä messupäivänä Ro- pänä jäi mieleen, että hyvin moni tator järjesti lehdistötilaisuuden, esitti positiivisia kasvulukuja oman jossa päämiesten edustajat yhdessä tuotteensa kohdalta. x

Dinoliftin toimitusjohtaja Karin Nars sekä Rotatorin myyntijohtaja Vesa Valtonen (vas.) ja toimitusjohtaja Thomas Åhman.

22 Materia 5/2013 Dinolift Oy

Dinolift Oy:n Loimaalla valmistettuja henkilö- nostimia käytetään yli 40 maassa. Yhtiön tuotannosta runsaat 75 prosenttia menee vientiin. Hinattavien henkilönostimien luokassa Dinolift kuuluu maailman johtaviin valmistajiin. Kulu- van vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 22 miljoonaa euroa. Dinoliftin palveluksessa on n. 120 henkilöä. Yritys valmistaa henkilönostimia, joiden työskentelykorkeus on 10–26 metriä. Suurin osa on hinattavia, mutta ohjelmassa on myös itse kulkevia nostimia, ns. kuukulkijoita.

Dinoliftin uusin henkilönostin DINO 105TL oli esillä Maxpossa. Dinoliftin nostimilla on nostetta

”Meillä on ollut hieno kesä. Huhtikuussa esittelimme uutu- rit itse. Valmistusketjun loppupäässä ovat pintakäsittely, kaisemme DINO 105TL:n BAUMA-messuilla Münchenissa, kokoonpano ja laitteiden testaus.” ja siitä on tullut melkoinen menestys. Sen kysyntä varsinkin Karin Narsin tausta konepajan johtajana poikkeaa jonkin Saksassa on yllättänyt meitä, totesi Dinoliftin toimitusjohta- verran tavanomaisesta. ja Karin Nars Rotatorin järjestämässä lehdistötilaisuudessa. ”Olen koulutukseltani ekonomi ja ensimmäiset mark- Dinoliftin juuret ovat Kurpan Konepajassa, jonka Mauno kinointikokemukseni hankin kosmetiikka-alalta. Olin Kurppa perusti Loimaalle vuonna 1954. Konepajan pää- L’Oréalin palveluksessa, kun kymmenisen vuotta sitten tu- tuotteena olivat salaojakaivinkoneet. Ajan myötä sähkö- lin mukaan Dinoliftin toimintaan. Kannattava vaihto. Me- hydrauliset nostolaitteet nousivat niiden rinnalle. tallialalla työn tulokset näkyvät välittömästi. x Nykymuotonsa ja nimensä yritys sai vuonna 1997, kun Mauno Kurppa myi yhtiönsä laivanrakentajana tunnetulle DI Lars-Petter Godenhielmille. Godenhielm kuoli vuoden 2011 alussa. Tänään hänen tyttärensä Karin Nars kantaa vastuun yrityksen johtamisesta. Rotator on Dinoliftin jälleenmyyjä Suomessa ja Karin oli pistäytynyt omalta osastoltaan tilaisuuteen esittelemään yrityksensä näkymiä. Niitä oli mukavaa kuunnella. ”Satsauksemme tuotekehitykseen näyttää tuottavan tulosta. Liikevaihtomme on lähtenyt 20 prosentin nousuun viime vuoteen verrattuna. Tulevaisuus näyttää hyvinkin lupaavalta”, arvioi Karin, mutta lisää samaan hengenvetoon: ”On kuitenkin pitkä matka siihen, missä olimme ennen vuoden 2009 äkkipysähdystä, jolloin henkilönostimien ky- syntä romahti hetkessä 70 prosenttia. Silloin valmistimme 1000 nostinta vuodessa. Tänä vuonna tähtäämme 600 nosti- men myyntivolyymiin”. Henkilönostimissa konevuokraamot ovat ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä. ”Harvassa paikassa henkilönostimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Näin ollen noin 80 % valmistamistamme nosti- mista päätyy vuokrafirmoille. Tämä asettaa omat vaatimuk- sensa itse tuotteelle. Sen pitää olla helposti siirrettävissä ja mahdollisimman yksinkertainen käyttää. Lisäksi sen on kestettävä kovaa ja välillä kovakouraistakin käyttöä. Näi- hin perusehtoihin tuotekehitystyömme perustuu”. Yritys liputtaa näyttävästi suomalaisen työn puolesta, ja pääpaikkana on silloin Loimaa. ”Ruukin teräkset tulevat meille valmiiksi leikattuina ja särmättyinä. Siitä eteenpäin valmistusprosessi on omissa käsissämme. Ydinosaamisemme on hitsauksessa ja koneis- tuksessa. Meillä on kaksi isoa työstöyksikköä. Toinen uu- sittiin viime vuonna ja toinen joutuu vaihtoon ensi vuonna. Valmistamme runkojen lisäksi kaikki nostovarsien sylinte-

Materia 5/2013 23 Forcit uskoo Norjaan

Forcitin osastolla on turvallista varastolta’ vaadittavat kriteerit. Erityi- olla. Asiakkaat otetaan vastaan sen hyvin sen uskoisi liikuttavuutensa neuvotteluhuoneeksi sisustetussa ansiosta soveltuvan avolouhintatyö- maille, joissa louhinta siirtyy työmaan turvakontisssa. Forcit valmistuttaa edetessä”, toteaa Mari Teikari. tilauksesta asiakkailleen räjähdys- Kärryn on kehittänyt Forcitin juuri aineiden säilyttämiseen tarkoitet- eläkkeelle siirtynyt riskienhallintapääl- tuja kontteja, jotka täyttävät lain ja likkö Jukka Kaikkonen, ja sen idea on Tukesin asettamat ehdot. asiakkailta lähtöisin. Savuava kontti Forcitin Vihtavuoren tehtaalla valtasi heinäkuun alussa leh- Avainasiakaspäällikkö Mari Teikari, tien etusivut ja antoi TV-viisaille kes- joka yhdessä markkinointiassistentti kustelunaihetta moneksi viikoksi. Sanna Wolinin kanssa ottaa meidät Forcit Explosives -yksikön johtajan vastaan, huomauttaa, ettei messukon- Tommi Halosen nimi ja kasvot tulivat Tommi Halonen luottaa tulevaisuuteen. tin baaritiski kuulu standardivarustuk- kansalle tutuiksi. seen. Ensi syksynä messukierroksen ”Olihan se melkoista pyöritystä”, median edustajien selvä pyrkimys ja jälkeen kyseinen kontti riisutaan yli- muistelee Tommi, joka selvitteli asiaa halu liittää tapahtuma Talvivaaran toi- määräisistä lisukkeista ja tarjotaan asi- Forcitin puolesta. mintaan. Käsittämätöntä”, puuskahtaa akkaille vuokrattavaksi tai myytäväksi. Hänen mielestään asian käsittelyssä Tommi. Kontin edessä on vuorostaan py- mentiin liiallisuuksiinkin. Tapahtumalla ei hänen mukaansa ole säköitynä Forcombi, räjähdysaineiden ”Kukaan ei pysty ennakoimaan täl- ollut mitään vaikutusta Forcitin bis- kuljetuksiin tarkoitettu peräkärry. laista tapahtumaa. Meillä on viran- neksen tekoon. Kärryyn voi lastata ja sillä voi kerral- omaisten kanssa sovitut säännöt, miten ”Silloin en ole laskenut mukaan laan kuljettaa noin 400 kiloa räjähteitä. tällaisissa tilanteissa pitää edetä, ja nii- kysymystulvaan vastaamisen aiheut- Kärryllä voidaan myös samaan aikaan tä sovellettiin. Viranomaiset toimivat tamaa lovea työaikaani, mikä jatkui räjähdysaineiden kanssa kuljettaa nal- erittäin asiallisesti ja korrektisti. Eni- elokuuhun saakka. Joukossa oli sekä leja. Silloin lastaustilaan asennetaan ten minua jäi ihmetyttämään joidenkin asiallisia että vähemmän asiallisia ky- turvamääräykset täyttävä väliseinä. Jos symyksiä.” lastissa on 500 nallia, mukaan mahtuu Nyt tilanne on rauhoittunut ja Tommi noin 300 kiloa räjähdysainetta. katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Kärryn etuosaan on rakennettu oma ”Suomi, Ruotsi ja Norja ovat meidän tila sammuttimille ja muille EXII-kul- päämarkkinoitamme. Niistä Norja on jetuksessa tarvittaville turvavälineille. tällä hetkellä mielenkiintoisin. Erityi- Kärryssä on myös paikannuslaite, jon- sen kiinnostava on Norjan tunnelira- ka avulla kärryn haltija koko ajan tie- kentaminen. Se on aivan eri luokkaa tää, missä kärry liikkuu. kuin muualla pohjoismaissa. Kun Suo- ”Kärry täyttää lisäksi ’työmaan päivä- Sammutusvälineet kulkevat mukana. men ja Ruotsin tunnelinrakentaminen lasketaan yhteen ja kerrotaan kolmella, päästään ehkä norjalaisten lukuihin.” Tommi huomauttaa, että toinen infrarakentamista vilkastuttava seikka on norjalaisten näkemys yhteiskunta- rakentamisesta. ”Kun Suomessa väestö ohjataan asumaan maan suurkaupunkeihin, norjalaiset keskittyvät rakentamaan lii- kenneyhteyksiä siten, että kaupunkien ulkopuolellakin voi asua.” Sen sijaan itäinen naapurimaa ei tois- taiseksi kiinnosta markkina-alueena. ”Tunnemme Venäjän markkinat ja systeemit hyvin siltä ajalta kun poly- meeribisnes oli vielä meillä. Räjähdys- ainekauppa luetaan kuitenkin Venäjäl- lä strategiseksi toiminnaksi, jolle Venä- jällä on omat säännöksensä. Meillä on kuitenkin valmiudet lähteä markkinoi- maan tuotteitamme sinnekin, jos tilan- Mari Teikari esittelee peräkärryä, jolla voidaan samanaikaisesti kuljettaa sekä ne muuttuu”, toteaa Tommi Halonen. räjähdysaineita että nalleja. x

24 Materia 5/2013

HOW CAN YOU INCREASE BOTH SAFETY AND YOUR PRODUCTION RATE? THIS WAY!

If you are in the mining business, you know that an improved safety record means a lot to your employees and your entire company. This safety mind-set is part of everything we do – from research and product development to on-site service.

Join the movement towards The Future of Mining. It´s This Way: sandvik.com/thisway

Sandvik_210x297_ad1.indd 1 17.1.2013 16.33 Kuva Leena Forstén

Sandvikilla komeat messumenot Teksti ja kuvat Bo-Eric Forstén

HOW CAN YOU EuroMining-messuilla Sandvikin na päivänä oli messujen 41 tonnia painava maanalainen vuoro. Olimme mukana asia- dumpperi TH 551 vastasi yhdessä kaspäivän siinä osassa, INCREASE BOTH Metson raskaan kaluston kanssa joka toteutettiin maan- uuden E-hallin lattian koeponnis- alaisessa testikaivokses- tuksesta. Lattia osoittautui kestä- sa. Henkilökohtaisen op- väksi, ja uuden painoennätyksen paan avustuksella löy- SAFETY AND YOUR haltijalle riitti ihailijoita koko messu- simme testikaivoksen si- jen ajaksi. Osan heistä Sandvik toi säänkäynnin tehtaan ta- itse paikan päälle. kapihalta. Myllypurossa kun ei NIMBY-käsitettä tunneta. PRODUCTION RATE? Yritys otti kaiken ilon ja hyödyn irti sii- Pihalla oli ollut hyvin tä, että Tampereelle oli saatu ensimmäi- hiljaista, mutta tuloram- set kaivosalan messut. Messuja edeltä- pin päässä odotti kiehtova vänä päivänä Sandvik Mining järjesti alamaailma. Hämärässä nääs kansainvälisen asiakaspäivän tunnelivalaistuksessa vi- tuotetehtaallaan Myllypurossa, muu- lahti joka puolella eriväri- THIS WAY! taman reilun kivenheiton päässä mes- siin huomioliiveihin son- sukeskuksesta. Tapahtumaan osallistui nustautuneita ihmisiä ja yli kaksisataa yhteistyökumppania ja puheensorina oli melkoi- asiakasta maailman eri kolkista. Eivät- nen. Tunnelma oli kuin kä he turhaan Suomeen tulleet. Lontoon metrossa aina- If you are in the mining business, you know that an improved safety Päivän aikana isännät esittelivät vie- kin mitä kielimaailmaan railleen uusimpien työkoneiden ja po- tulee. Nurkan takana oli record means a lot to your employees and your entire company. rauslaitteiden lisäksi kaivosautomaatio sivutunneliin katettu her-

This safety mind-set is part of everything we do – from research järjestelmäänsä Sandvik AutoMine, ja kullinen lounaspöytä, jos- and product development to on-site service. vielä kaupan päälle tehtaan yhteydes- sa tarjottiin muuta kuin  sä toimivan koekaivoksen. Seuraava- mustaa makkaraa. Palve- Join the movement towards The Future of Mining. Materia 5/2013 27 It´s This Way: sandvik.com/thisway

Sandvik_210x297_ad1.indd 1 17.1.2013 16.33 Kohtaus oli kuin Spielbergin filmistä. Joukolla sitten tutkittiin, kopeloitiin ja koeistuttiin uutukaista. Tämä uuden sukupolven maanalaiseen, kovan kiven laiteperheeseen kuuluva jumbo tulee markkinoille vuonna 2014. Heti perään toinen pienempi jumbo DD211 keräsi yleisöltä aplodeja kiertä- essään käytävän seinän viereen rakennettua pujottelurataa pitkin kuin Tanja Kuvateksti Poutiainen konsanaan. Maan alla seurasimme vielä dump- periesittelyä, vähemmän dramaattisis- sa puitteissa. Sandvikin dumppereiden lippulai va TH551 oli siis viety näytteille messuille herättäen siellä oikeutettua huo- lu pelasi moitteettomasti. Ääni-, valo- ja savutehostein nostatet- miota. Itse ohjelma alkoi tehtaan uusim- tiin jo entuudestaan tiivistä tunnelmaa Tampereen dumpperi oli toinen tästä man luomuksen, kaivosjumbo DD422i ja videotykki heijasti valkokankaalle maailman uusimmasta maanalaises- Axeran ensiesittelyllä. Vieraat ohjat- Sandvikin kehitystyötä kuvaavan mu- ta kuorma-autosta rakennettu proto- tiin onkalon eteen, jonka poikki oli siikkivideon. tyyppi. Ensimmäinen on ollut nelisen pingotettu iso valkokangas. Kun moottoriäänen volyymi lähti voi- kuukautta tuotannollisessa koekäytös- Showta johti tuotelinjajohtaja Ulla makkaaseen nousuun, aavisti, että jotain sä länsiaustralialaisessa kultakaivok- Korsman-Kopra. Hän esitti jumbon oli tulossa. Yllätys oli silti täydellinen sessa. Valmistajan mukaan se on siellä syntyhistorian todeten sen olevan virtuaalimaailman muuttuessa yhtäk- tehnyt ominaisuuksillaan vaikutuksen puhtaasti tamperelainen tuote ja että kiä todelliseksi, kun iso kone ryminällä kaikkiin osapuoliin, niin kuljettajiin, hänen vetämänsä tiimi loi sen ennä- ja vauhdilla puhkaisi screenin, ja ajoi huoltohenkilöstöön kuin kaivoksen tysajassa, kuudessa kuukaudessa. savutehosteiden seasta katsojien eteen. johtoon. x

Oma kaivos takapihalla

Projektipäällikkö Maunu Mänttäri esitteli testikaivosta ”Ei etsitty malmia, vaan sellaista kiveä, jota on hyvä vieraille. Testikaivos on hänelle tuttu paikka, sillä suurin louhia. Sellainen löytyi täältä Myllypurosta”. osa hänen vetämästään projektista on toteutettu siinä. Sandvik on satsannut isot rahat kaivoksen rakentami- ”Olen ollut talossa 17 vuotta ja sinä aikana paikka on seen. Tähän saakka on louhittu tunnelia yli kolmisen ki- tullut minulle hyvinkin tutuksi”. lometriä ja lisää louhitaan. Hän kertoo testikaivoksen olleen mukana kuvioissa ”Tilaa laajentamiselle on. Tontin rajojen sisäpuolel- jo silloin kun Tamrockin tehdas sisällä kaupungissa oli la on pysyttävä, mutta alaspäin voimme mennä vaikka käymässä liian ahtaaksi, ja yhtiö päätti rakentaa uuden kuinka syvälle”. tehtaan kaupungin ulkopuolelle. Rakennuspaikaksi va- Tällä hetkellä ollaan 30 metrin syvyydessä, ja kaivok- littiin Myllypuro. Paikanvalinnassa kallioperän koostu- seen on rakennettu kaksi tasoa. Ylempi taso, jossa asia- muksella oli oma merkityksensä. Vuosi oli 1972. kaspäivän demot pidettiin, on varattu markkinoinnille ja tutkimukselle. Alemmalla tasolla testataan vuorokauden ympäri poraus- ja muita laitteita. Kaivoksessa on myös koekenttä Sandvik Miningin kehittämälle kaivosauto- maatiojärjestelmälle, jonka avulla koneiden toimintaa säädetään etäohjauksella. Tätä osaa kaivosta laajenne- taan paraikaa. ”Kaivos on meille tärkeä kilpailuvaltti. Se mahdollistaa prototyyppien nopean kehityksen ja testauksen”. Kaivoksessa on viitisentoista miestä vakituisessa työs- sä ja kun projektien väki lasketaan mukaan, miehitys saattaa olla kaksinkertainen. ”Meillä on täällä autenttiset kaivosolosuhteet ja täällä koneemme ja laitteemme joutuvat osoittamaan toimi- vuutensa. Kaivoksessa meidän oma väkemme vastaa kaikista muista louhinnan työvaiheista paitsi louheen poiskuljetuksesta. Meillä on yhteistyöpartneri, joka hoi- taa ne työt”, kertoo Maunu Mänttäri. x

28 Materia 5/2013 Tupaantuliaisissa Tampereella

Tekstit Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén

Epäilyt Tampereen Messujen uusimman messutapahtuman, EuroMining 2013, menestysmahdollisuuksista joutuivat heti kättelyssä romukoppaan. Messut täytti kirkkaasti kaikki sille asetetut ennakko-odotukset. Yli 3 800 kaivosalasta kiinnostunutta tutustui kahden päivän aikana 191 näytteille asettajan aikaansaannoksiin. Luvattu kansainvälisyyskin näkyi. Näytteille asettajat tulivat 11 maasta ja rekisteröityjen kävijöiden joukosta löytyi 20 eri kansallisuutta Messujen myötä otettiin käyttöön Tampe- reen Messu- ja Urheilukeskuksen uusi komea E-halli. Uuden hallin ja uuden messutapahtuman korkkaaminen tapahtuivat samanaikaisesti ja vierekkäisillä radoilla. Tam- pereen kunnanisät ja muut silmäätekevät kokoontuivat hallin yläkerrassa sijaitsevaan Barcelona-ravintolaan kuuntelemaan puheita rakentamisen ilosta samanaikaisesti kun hallin lattiatasolla näytteilleasettajat kutsu- vieraineen Ice breaking -partyssa puheiden Sambaryhmä União da Roseiran Sambashow lisäksi perehtyivät paikallisen sambakoulun oli merkittävä osa avajaisten ohjelmaa. opinnäytteisiin. Lattiatasolla, jossa me liikuimme, Tampe- Tampereen Messujen oma väki oli avajaisillan reen Messujen oma väki toi tilaisuuteen lisää kunniaksi kullannut itsensä, tässä Jani Maja ja paikallisväriä tilaisuuteen kultaamalla vähin- illan juontaja Aino Paavola. tään kasvonsa. x

Sähköinen aamupäivä

Jo messujen virallisia avajaisia koseremonia, jossa Oy Kati Ab:n Matti istuinrivien väliin sujautetut raiskaus- edeltävässä lehdistötilaisuudes- Rautakoski vastaanotti yrityksensä hälyttimet, joita laukaistiin kaukosääti- puolesta tunnustuspalkinnon vuoden men avulla. Syylliset löytyivät helpos- sa ilmassa oli odottava tunnel- ympäristöteosta 2013. ti. Keskellä närkästynyttä yleisöä istui ma. Se siirtyi lehdistön mukana Kun avauksen jälkeen siirryttiin ta- kaksi tyytyväistä nuorta daamia. Hei- avajaisiin, jossa TEMin strategi- lousaiheisiin, täyteen saliin pyrki yhä dät ohjattiin järjestysmiesten toimes- nen johtaja Mari Pantsar-Kallio enemmän ihmisiä, esitelmäsarjan en- ta ulos salista. Heidän miespuolinen täyden salin edessä avasi simmäisenä puhujana kun oli Talvi- avustajansa taisi pelätä jäävänsä ilman vaaran toimitusjohtaja Pekka Perä ai- huomiota, joten ennen ovien sulkemis- messut ja toi valtiovallan terveh- heenaan ”Financing Talvivaara”. ta hän ehti antaa yleisölle kovaäänisen dyksen paikalle kokoontuneelle Pekan astuessa salin eteen talon ul- näytteen yksipuolisesta sanavarastos- kaivosväelle. kopuolella alkoi äänekäs huutokon- taan. sertti, jossa desibelejä ei säästelty. Vii- Pekka Perälle on nostettava hattu. Puheensa Mari Pantsar-Kallio suuntasi me vuosien aikana monessa liemessä ja Hän seurasi tyynen rauhallisesti ta- lähinnä tapahtuman ulkomaisille osan- lietteessä karaistunut Pekka ei antanut pahtumien kulkua ja kun tilanne oli ottajille käyden läpi, mitä kaikkea val- hälinän häiritä, vaan antoi mielenkiin- rauhoittunut, hän jatkoi esityksensä tiovalta on tehnyt edistääkseen kaivos- toisen ja seikkaperäisen katsauksen sii- loppuun. alan toimintaedellytyksiä Suomessa. tä, miten Talvivaara on rahoittanut toi- Seuraavaa puhujaa, turkkilaista Yil Omaa lempilastaan, Kestävän kaivan- mintansa. Ilman ulkopuolisia häiriöitä dimir Holdinga -ryhmän toimitus naisteollisuuden toimintaohjelma 35 esitys ei kuitenkaan sujunut. Kesken johtajaa Alp Malazgirtia kävi sääliksi. toimenpiteineen, hän luonnehti hyväk- puheen jostain päin salia alkoi kuulua Kun Pekka Perä oli puheensa päättänyt si pohjaksi asialliselle ja rakentavalle pärisevä ääni ja kohta pärisi vähän joka ja poistui salista, suurin osa kuulijoista keskustelulle. puolella niin, että esityksestä oli vaikea teki hänelle seuraa. Ulosmarssia jatkui Avajaisiin kuului myös palkinnonja- saada selvää. Äänilähteiksi todettiin ainakin 2-3 esityskalvon verran. x

Materia 5/2013 29 Toisen messupäivän seminaari ”Kaivosyrityksen vastuullisuus – turhaa vai tarpeellista” osoitti, että Tekirin Harri Saukkomaa menestyisi erinomaisesti myös ottelupromoottorina. Seminaarin päättä västä paneelikeskustelusta, jossa kysyttiin ”Kuka uskoo kestävään kaivosteollisuuteen Suomessa”, tuli värikäs mittelö, olihan Saukkomaa saanut jalkeille varsin kuumia nimiä eri intressiryhmistä.

Teksti Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén

Paneeli todella tarjosi seurattavaa koko rekisteröinnin edestä. Rekisteröitymi- nen messuvieraaksi nimittäin oikeutti vapaaseen pääsyyn messujen seminaa- reihin. Edellispäivän välikohtaukset olivat kuitenkin saaneet järjestäjät va- ruilleen, joten, kuten kaikissa isoissa otteluissa, katsomoon pääsi vasta tur- vatarkastuksen kautta. Valitettavasti yleisöryntäys erin- omaiseen seminaariin alkoi vasta het- keä ennen paneelikeskustelun alkua. Näin ollen Solidiumin hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja Harri Saukkomaa joutuivat puhumaan puo- liksi täyttyneille lehtereille. Solidiumin hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja Tekirin Harri Saukkomaa. Ala-Pietilä asetti yhtäläisyysmerkin yrityksen vastuun ja laatujohtamisen enää uusiutumaan”. neriksi koko kaivosalalle maineenhal- välille. Kuulijoilleen hän antoi arvok- Tämän konseptin hän kertoi oppi- lintakysymyksissä. Hänen sanoman- kaan neuvon siitä, miten pitää toimia, neensa yhteistyökumppaniltaan teh- sa, että mielikuvat menevät faktojen jos jokin menee pieleen. ”Ensiksi on vä- dessään Nokia-aikanaan pari Canossa- edelle, on ollut vaikeaa omaksua, joten littömästi pyydettävä nöyrästi anteek- reissua Japaniin. oli helpottavaa kuulla hänen arvionsa si ja kerrottava, miten on mahdollista, siitä, että kiivain vaihe kaivoskeskus- että tällainen on päässyt tapahtumaan. Latautunut paneelikeskustelu telussa saattaa olla ohi ja nyt voitaisiin Sen jälkeen on kerrottava, miten asia siirtyä puhumaan asiaa. Seurannut pa- aiotaan korjata ja lopuksi esitettävä, Harri Saukkomaa on Talvivaaran kaut- neelikeskustelu ei kuitenkaan Saukko- miten voidaan taata, ettei virhe pääse ta noussut eräänlaiseksi Personal Trai- maan arvioita tukenut. Siinä meni, kuten aikaisemminkin, ei pelkästään mielikuvat ja faktat iloisesti sekaisin, vaan mukaan sekoitettiin myös politiikkaa, ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja ennen kaikkea tunnetta. Pöydän taakse asettuneet ottelijat olivat Jouni Nissinen, Suomen Luonnon- suojeluliiton suojelupäällikkö, Timo Lindborg, Sotkamo Silver AB:n toimitusjohtaja ja Nordic Mining Schoolin professori, Pasi Rinne, Gaia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Elina Grundström, vapaa toimittaja ja Tam- pereen yliopiston vieraileva professori, ja Pekka Perä, Talvivaara Oy:n toimitusjohtaja. Seuraavassa vapaavalintai- sia subjektiivisia muistikuvia paneelikeskustelun etenemisestä.

Kestävää toimintaa?

Kaikki alkoi siitä, kun puheenjohtaja Pekka Perä (vas.), Elina Grundström, Pasi Rinne, Timo Lindborg ja Jouni Nissinen Harri Harri Saukkomaa vihelsi pelin käyntiin Saukkomaan vetämässä paneelissa. lyhyellä esittelykierroksella.

30 Materia 5/2013 Siinä Timo Lindborg ja Pekka Perä vostoiminnan vastustaminen sai Suo- paljon muistuttanut sitä, mitä yhteisen puhuivat kestävän kaivostoiminnan messa alkunsa Arevan ryhtyessä tutki- kestävän kaivannaisteollisuuden toi- puolesta. Jouni Nissisen mielestä maan esiintymiä pääkaupungin liepeil- menpideohjelman perusteella saattoi maamme kaivostoiminta ei täytä sille lä, nostatti tunteita entisestään. Lisää odottaa, mutta viihdyttävä se oli. esitettyjä vaatimuksia: jos lakia ja ase- löylyä heitti Pekka Perä tokaisemalla, Paneelin loppuhetkillä palattiin jal- tuksia noudettaisiin, mitään ongelmia että uraani on asia, josta ei missään kapallotunnelmiin. Vierailevan jouk- ei olisi. Elina Grundström vaati viran- vaiheessa ole pystytty keskustelemaan kueen fan clubin johtava cheerleader omaisilta kovempia otteita vesikysy- asiallisesti. yritti väkisin ja kovaäänisesti katkaista myksissä. Pasi Rinne, joka kestävän Näin se näytti olevan nytkin. Puheen- Pekka Perän loppupuheenvuoron, ja kaivannaisteollisuuden toimenpideoh- johtajan kysyessä Nissiseltä käyttääkö päätyi järjestysmiesten syliin. jelman rakentamisen yhteydessä haas- Luonnonsuojeluliitto tarkoituksella Vihreän Langan raportointi tapah- tatteli 50:ttä johtavaa kaivosvaikuttajaa, uraania pelotteena viestinnässään, vas- tumasta ei edistä kestävän kaivan- vakuutti, että alan kehittämisessä on taus oli ”Ei käytä”. Samaan hengenve- naisteollisuuden toimenpideohjelman käytetty parhaimpia käytössä olevia toon hän kuitenkin esitti tutulta vaikut- puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä. ratkaisuja. tavan litanian uraanin myrkyllisyydes- Lehden nettisivulla noteerattiin Tam- Siihen se Small Talk sitten jäi.. tä kemiallisena aineena. pereen messutapahtuma otsikolla: Elina Grundströmin mukaan Suo- Pekka Perä kehui Elina Grundströ- ”Avointa keskustelua ei sallittu – kan- meen on avattu kaivoksia, joissa esiin- min Hesarissa julkaistua erinomaista salaisfoorumin edustaja heitettiin ulos tymät ovat aivan liian köyhiä. Pitäisi kolumnia, jossa tämä painotti, etteivät Euromining-konferenssista”. x odottaa, että löytyy parempia. Lisäksi faktat ja politiikka saa mennä sekaisin. yrityksillä ei ole tarpeeksi rahaa eikä Elina ei ottanut kehuja mutisematta valtio sellaista toimintaa saisi rahoit- vastaan, vaan totesi, että jokaisella on taa. Hän myös syytti kaivosyhtiöitä oikeus omaan poliittiseen mielipitee- ihmisten pettämisestä: on luvattu työ- seensä. Sitä oikeutta hän käyttikin ah- paikkoja ja sitten lomautetaan tai irtisa- kerasti keskustelun aikana. notaan kun metallien hinnat laskevat. Tällaisissa merkeissä mielipiteiden Hänen mielestään kaivosten on pidet- vaihto jatkui melkoisen tovin. Ei se tävä henkilöstönsä palveluksessa ajoista riippumatta, kun kerran on luvattu työpaikka. Tämä sai Pekka Perän huomautta- maan, että Suomessa eletään markki- nataloudessa. Paneelin puheenjohtaja Oy Kati Ab:n ympäristöosaaminen kysyi vuorostaan Grundströmilta mitä mieltä hän on MTV 3:n lomautuksista. palkittiin Jouni Nissinen peräänkuulutti vuorostaan kaivosveron käyttöön ottamis- ta, jotta ulkomaisilta sammonryöstäjil- Mari Pantsar-Kallio luovutti alan ensimmäisen Vuoden tä jäisi jotain Suomellekin. Hänen mie- ympäristötekopalkinnon Oy Kati Ab:lle. Palkinnon vastaanotti lestään 100 000 euron vero ei tuntuisi yrityksen liiketoimintajohtaja Matti Rautakoski. missään heidän taloudessaan. Timo Lindborg huomautti, että jo ilman kaivosveroa alan yritysten tulo Suomeen on tehty turhan hankalaksi. Palkintoraati, jonka muodostivat ensimmäisenä kairausurakoitsijana Hän mainitsi, että tällä hetkellä 350 lu- GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl, Kai- Pohjoismaissa sertifioinut ympäristö- pa-anomusta on jumissa eri instansseis- vannaisteollisuus ry:n puheenjohtaja järjestelmänsä, että sen henkilöstö on sa ja että ruuhkan selvittäminen voisi Tarmo Tuominen ja Vuorimiesyhdis- sitoutunut ympäristöarvoihin ja että tuoda paljon rahaa Suomeen. Meidän tyksen puheenjohtaja Harri Natunen, yritys on kehittänyt itselleen laitteis- pitäisi olla iloisia siitä, että ulkomaiset mainitsi perusteluissaan, että Kati on ton ja työskentelyjärjestelmän, joka yhtiöt haluavat tulla Suomeen. soveltuu pohjois- Nissinen ei ollut. Syy ulkomaisten maisiin olosuhtei- yritysten Suomeen tuloon on hänen siin ja minimoi ve- mukaansa siinä, että ministerit mat- denkulutuksen kai- kustavat ympäri maailmaa ja tarjoavat raustyössä, jolloin valmiiksi katetulla pöydällä ilmaisek- jäljet ympäristöön si GTK:n maaperätutkimuksia. Se tuo jäävät vähäisiksi. x heidät tänne viemään meiltä kansallis- omaisuuttamme pilkkahintaan. Timo Lindborg nostasi huomaut- tamalla, että aikaisemmin Suomessa olivat vastakkain kapitalistit ja kom- Mari Pantsar-Kallio ja munistit. He pystyivät kuitenkin so- ympäristötekopalkinnon pimaan asiat keskenään, mutta nyt on vastaanottanut Kati Oy

vaikeampaa, kun vastassa on liike, joka Ab:n liiketoimintajohta- elää vastustamisesta. ja Matti Rautakoski.  Timon toteamus, jonka mukaan kai-

Materia 5/2013 31 Strabag hyvässä vauhdissa alusta lähtien

Strabag Oy:n toimitusjohtaja Bjarne Liljestrand, joka yhdessä Mari Pelto- maan ja Arto Savosen kanssa päivys- tää Strabagin osastolla. ”Länsimetrosta on yksi rakennus- vaihe jäljellä. Tarjouskilpailu ratkeaa vielä tänä vuonna ja totta kai jänni- tämme, miten siinä pärjäämme”, jatkaa Bjarne Liljestrand. Tampereella Strabag on lujittamassa kontaktejaan kaivannaisteollisuuteen. Konsernilla on kokemusta kaivosra- kentamisesta Chilestä ja Ruotsista. Toimitusjohtajan mukaan Strabagin vahvin osaamisalue kaivospuolella on alkurakentaminen ja infran kuntoon saattaminen. Hän huomauttaa, ettei kaivoksissa rakenneta maantietunne- Strabagin osastolla hymy oli herkässä. Toimitusjohtaja Bjarne Liljestrandin (oik.) seurassa leita. ovat yrityksen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Mari Peltomaa ja tuotantopäällikkö Arto Savonen. Arto tuntee kaivokset ja lisäksi hän on yritykselle varsinainen voimavara. ”Suurimmat erot ovat tiivistyksessä Hän edusti Suomea painonnostossa Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992, ja rautaa ja lujitustöissä. Maantietunnelissa tii- nousee edelleen kunnioitettavia määriä. vistyksen on oltava 100-prosenttinen. Ei saa tulla tippaakaan vettä lävitse. Strabag rantautui Suomeen vuon- mukaisesti ennen vuodenvaihdetta. Lisäksi tunnelin on kestettävä vähin- na 2011 kun konserniin kuuluva Uutta on tulossa. Heinäkuussa Län- tään 100 vuotta. Kaivoksessa muut Oden Anläggningsentreprenad AB simetro valitsi Strabagin suorittamaan asiat määräävät tunnelin rakenteen”. voitti Länsimetron Matinkylän ase- noin neljän kilometrin pituisen metro- Näissä asioissa Strabag Oy:llä on tunnelin rakennustekniset työt välillä man louhintaurakan, ja konserni asiantuntija omasta takaa. Yrityksen Keilaniemi-Urheilupuisto. Urakkaan tuotantopäällikkö Arto Savonen toi- perusti Suomeen Strabag Oy:n kuuluu myös viiden pystykuilun ra- mi aikaisemmin Kemin kaivoksessa tehtävää suorittamaan. kennustyöt maanpäällisine rakennuk- louhinnasta ja lujituksesta vastaavana sineen. esimiehenä . Urakka, johon sisältyi kahden 1,8 kilo- ”Tuntuu hyvältä, että meihin luote- ”Arto tietää, mihin kaikkeen kaivos- metriä pitkän tunnelin ja neljän kuilun taan. Työn laadun ohella satsaamme ympäristössä pitää kiinnittää huomi- louhiminen sekä maanrakennus- ja siihen, että sovitut aikataulut pitävät, ota. Ymmärtääkseni Kemin kaivos louhintatyötä maan pinnalla metro- ja siinä olemme onnistuneet. Uskon, täyttää kaikki vaatimukset, mitä kai- aseman yläpuolella, on tänään loppu- että tällä on oma merkityksensä, kun vokselle voi asettaa”, toteaa Bjarne suoralla ja työt valmistuvat aikataulun urakan saajasta päätetään”, sanoo Liljestrand.x

32 Materia 5/2013 Saako olla teräsmaja?

Teräsrungot maataloudelle ja teollisuudelle ovat rakennusinsinöörien Markus Niemi, Mika Taskinen ja Tomi Järvinen erikoisalaa. Messuilla ständille oli suunniteltu ja rakennettu pienoismalli asian havainnollistamiseksi.

Mika Taskinen ja Tomi Järvinen perustivat yhtiön vuonna 2005. Markus Niemi tuli mukaan vuonna 2007. Maatalouden puolella yritys on saanut ja- lansijan markkinoilla ja nyt kolmikko on Tam- pereella esittelemässä runkojärjestelmäänsä kaivannaisteollisuudelle. Tanskalainen DS Stålkonstruktion A/S valmistaa teräsrungot tehtaallaan Hobrossa. ”Kyse on kuitenkin osittain suomalaispe- räisestä tuotteesta. Stålkonstruktion käyttää Ruukin terästä osassa tuotannostaan”, huomauttaa Tomi Järvinen. Laadun ohella rungon pystyttämisen help- pous ja lyhyet toimitusajat ovat tärkeimmät Rapko oli rakentanut messuja varten itselleen ”Runkotoimituksen mukana seuraa rungon kilpailuvaltit tuotteen markkinoinnissa. miehen mentävän pienoismallin markkinoi- valmistus- ja asennussuunnitelmat ja tarvitta- ”Kun asiakas tietää, mitä hän haluaa, te- mastaan tuotteesta. Yrityksen erityisosaamis- essa perustussuunnitelmat. Tarjoamme asiak- räsrunko on perillä rakennuspaikalla kuudes- ta kun on pienten ja keskisuurten varasto- ja kaalle myös palvelupaketin, johon sisältyvät sa viikossa. Saimme tämän esittelymajamme teollisuushallien teräsrunkojen toimitus, suun- muut rakennusosat. Mikäli asiakas haluaa, erikoistoimituksena Tanskasta kolmessa päi- nittelu ja mitoitus sekä toimitus olosuhteiden hoidamme myös asennuksen”, kertoo Mika vässä. Eikä sen pystyttäminen täällä montaa ja käyttötarkoituksen mukaan. Taskinen. tuntia vienyt”. x Ovet menestykseen

ääriolosuhteita. Ovien toimintavar- muus ja huoltotarpeen vähyys ovat lisänneet niiden kysyntää. Ovet sovel- tuvat erityisen hyvin kohteisiin, jotka vaativat hyvää lämpö- ja äänieristystä. Talviolosuhteissa lämpö pysyy sisällä eikä oviin synny kondenssia, joten jää- tymistä ei tapahdu. Eivätkä niihin pure pöly tai korroosio, mikä yhdistettynä alhaisiin huoltokustannuksiin on tuo- Pasi nut yritykselle menestystä eri puolilla Kumpulai- maailmaa. nen, Matti Knuutila ja Champion Doorin taival kansainvä- Ulla-Päivi lisillä markkinoilla alkoi toimituksilla Ahola. Venäjälle. Varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin, kun yritys Finpron Champion Doorin historia alkaa Yrityksen tuotevalikoimaan tulivat avustuksella vuonna 2000 sai suurtila- vuodesta 1974, jolloin Nivalaan mm. lentokonehallien ovet sekä satama uksen Airbusilta ja perusti sivukontto- ja energiavarastojen ovet. rin Ranskaan. Tänään Champion Door perustettiin yritys valmistamaan Ovimateriaalina Champion Door työllistää noin 60 henkilöä Nivalan teh- auringonsuojia. Yritys lunasti paikan käyttää pressukangasta, joka on pääl- taallaan. auringosta, kun se 1990-luvulla lystetty palo- ja UV-suojatulla poly- ”Kaivosteollisuudessa kaikki on keksi ryhtyä valmistamaan erikois esterikerroksella. Materiaali on osoit- suurta, joten sen piirissä luulisi löyty- tautunut kestävän hyvin käyttöä niin kankaista suuria teollisuus- ja vän käyttöä meidän ovillemme”, toteaa -60C° asteen pakkasessa kuin +60 C° markkinointipäällikkö Matti Knuutila halliovia (6x6metristä ylöspäin) lämmössä. Ovien nostolaitteet yritys esitellessään meille Champion Doorin vaativiin olosuhteisiin. on vastaavasti kehittänyt kestämään toimintaa x

Materia 5/2013 33 Paakkola Conveyors siirtää vuoria uusin voimin ”Yrityksen kasvu on ollut todella nopeaa, jonka vuoksi on syntynyt pitkä ketju, jossa me nyt maksamme yhden lenkin pettämisestä ja valitettavasti toimittajammekin ovat joutuneet siihen mukaan. Kevät oli tosi rankka. Jouduimme talousvaikeuksien vuoksi irtisanomaan 15 henkilöä ja aloitimme koko henkilöstöä koskevat YT-neuvot- telut”, kertoo toimitusjohtaja Tommi Tommi Juntikka Juntikka. (vas.) katsoo Hän uskoo pahimman vaiheen pro- luottavaisesti sessista olevan ohi. Saneerauksen vai- tulevaisuuteen. kutukset toimintaan ovat nyt tiedossa, Vieressä Anne- ja yrittämisen halu on saatu takaisin Mari Räisänen koko organisaatioon. ja Heikki Halme. ”Omasta mielestäni olen kestänyt vastoinkäymiset melko hyvin, joskin Osallistumisellaan EuroMining- Yritys hakeutui huhtikuussa velkasa- väliin on tullut päiviä, jolloin on mietti- messuille Paakkola Conveyors teki neeraukseen yrityksen kannattavuu- nyt, että onko tässä mitään järkeä. Hen- paluun yritysten ilmoille tehden den ja rahoitusaseman nopeasti hei- kilöstön ja yhteistyöpartnerien tuki on kentyessä. Tilanteeseen jouduttiin, kun auttanut minua jaksamaan”. selväksi, että Tervolasta käsin siir- yhden, mittaluokaltaan suuren yhteis- Hän kertoo yrityksen saaneen ympä- retään vuoria tulevaisuudessakin. työprojektin pohja petti. ristöltä arvokasta apua.

Safematicin myyntimiehet kaivosten palveluksessa

John Crane on maailman johtava, sellaisenaan. Meillä on kuitenkin varta järjestelmiä,” kertoo Sini Nousiainen. prosessiteollisuuden pyörivien vasten kaivosten ja mineraaliteollisuu- Maailmalla kaivosteollisuus on John laitteiden mekaanisten tiivisteiden den vaativiin käyttökohteisiin kehitet- Cranelle tärkeä ja iso asiakasryhmä. ja tiivistenestejärjestelmien suunnit- tyjä tiivisteitä, laitteita ja tiivisteneste- ”Olemme Suomessakin päässeet yh- telija, valmistaja ja toimittaja. John Crane on osa maailmanlaajuista, Lontoon pörssiin listautunutta teknologiakonserni Smiths Groupia. Konsernin palveluksessa on 23 000 ihmistä, joista John Crane työllistää 7 000 yli 50 maassa. Muuramessa John Crane Safematic Oy antaa työtä 86 suomalaiselle.

Muuramesta on tultu joukolla Tampe- reelle kaivannaisteollisuutta palvelemaan. Safematicin osastolla on täysi miehitys. Porukan puhemiehenä toimii kuitenkin ryhmän ainoa nainen. ”Suomessa John Crane Safematic on tunnettu nimi paperi- ja selluteol- lisuudessa. Mutta yhtä hyvin meidän tiivisteemme sopivat kaivosteollisuu- John Cranen tiskillä Petri Hämäläinen (vas.), Sini Nousiainen, Anssi Malinen, Tuomas denkin käyttöön. Suurin osa kelpaa Tuhkanen, Pasi Surakka ja Arsi Gråsten.

34 Materia 5/2013 ”Meille oli iso asia, että Finnvera auttoi meitä löytämään Nordic Restructuring Oy:n hoitamaan saneerausprosessia. Sen Nordic Restructuring toteuttaa muusta toiminnasta erillisenä projektina, ja me pystymme täysillä keskittymään operatiiviseen toimintaan”. Asiakkailta saatu luottamuksen osoitus auttoi vuorostaan paakkolalaisia paikkaamaan välillä kadonnutta omanarvontuntoa. ”Tuntui todella hienolta, kun Agnico-Eagle kesällä tilasi meiltä ison terässiilon kuljettimi- neen”. Kriisi on saanut yrityksen tarkastamaan or- ganisaatiotaan uudesta näkökulmasta. ”Toiminnasta on löytynyt sellaista, jota mei-  Emoyhtiö Nordic Mines AB on listattu Tukholman pörssissä dän ei välttämättä tarvitse tehdä itse. On myös  Noudatamme tiukkoja ympäristövaatimuksia sellaista, johon meidän on satsattava enem- män kuin tähän asti. Tarkastelun tuloksena  Tavoitteenamme on saavuttaa sosiaalisen toimiluvan pysyvyys luodaan uusi, tehokkaampi organisaatio. Toi-  Meneillään useita toimenpiteitä tuotannon tehostamiseksi votaan, että puhe siitä, että menestys syntyy kriisistä, pitää paikkansa”.  Haemme kokeneita kaivosalan ammattilaisia Kesän aikana Paakkola ja Tommi ovat saaneet osakseen paljon lohduttavia sanoja.

”Paras lohkaisu oli, että timantit syntyvät kovan paineen alla. Pahimmat paineet ovat kuitenkin nyt hellittämässä. Olemme täällä Laivan kultakaivos: Malminetsintä: Tampereella saanet vahvistuksen siihen, että Nordic Mines Oy Nordic Mines AB filial Finland meihin luotetaan edelleen. Tulevaisuus näyt- Laivakankaantie 503 Ylipääntie 637 92230 Mattilanperä 92220 Piehinki tää jo paremmalta”, toteaa Tommi Juntikka. x www.nordicmines.se www.nordicmines.se

teistyöhön kaivosyritysten kanssa. EuroMiningiin olemme tulleet sitä yhteistyötä sananmukaisesti tiivistämään”. Yhtenä välineenä pyrkimyksessä on yrityksen uusi patruunatiiviste SB2S IG, jolle taataan pitkää ikää myös hyvin vaativissa olosuhteissa, kuten ympäristölle haitallisten ja kuluttavien nesteiden käsittelyssä, luvaten lisäksi vedenkäytön mini- moimista. Tuomas Tuhkanen huomauttaa, että patruuna- ratkaisut eivät ole kertakäyttötavaraa. ”Niiden kunnostus on varteenotettava vaihtoehto niiden uusimiseen. Jälkimarkkinoinnin merkitys on näinä aikoina kasvanut”. Safematic on yksi John Cranen kansainvälises- ti arvostetuista tuotemerkeistä, ja Muurame on Safematic-tiivisteiden ja tiivistenestejärjestelmien kotipaikkakunta. ”Tehtaalla meillä on omat modernit koneis- tuslinjamme, jotka ovat osaavan henkilökunnan käsissä. Joitakin komponentteja saamme John Cranen muilta yksiköiltä. Voimme hyvällä oma- tunnolla sanoa, että Muuramessa syntyy korkea- laatuinen suomalainen tuote”, sanoo Sini Nousi- ainen. x

Materia 5/2013 35 Xylemin Bibo imaisee ”soijan” työmaalta

Xylem on maailman johtava nesteiden käsittelyyn erikoistunut yritys. Tällä New Yorkin pörssiin listatulla yhtiöllä on liiketoimintaa yli 150 maassa, ja sen palveluksessa on maailmanlaajui- sesti 12500 työntekijää. Xylemin viime vuoden liikevaihto oli 3,8 miljardia dollaria. Mikael Fabritiuksen (vas.) kanssa ständillä Jukka Viskari, Kimmo Tanner ja Teemu Myllyoja.

Yrityksellä on Ruotsin Emmabodassa teitamme käytetään veden puhdista- kehittäneet ääriolosuhteet kestäviä eri- tehdas, jonka Flygt-pumput tunnetaan miseen. Teollisuudessa, kiinteistöissä koispumppuja. Siitä hyvänä esimerk- hyvin varsinkin täälläpäin maailmaa. ja kunnallisissa verkostoissa pumppu- kinä ovat Bibo-”soijapumppumme”, Vuonna 1957 toimitettiin Suomeen en- jemme avulla siirretään hyvin erilaisia joiden avulla työmaat pidetään kuivi- simmäinen Flygtin uppopumppu. Tä- nesteitä ja meiltä löytyy laitteita niiden na. Bibot ovat suunniteltu kuluttavan nään Xylem Water Solutions Suomi Oy puhdistamiseen”, kertoo myyntipääl- kuten kaivosveden pumppaamiseen.” toimii niin puhtaan veden kuin jäteve- likkö Mikael Fabritius. Euroopan pumppumarkkinoilla ele- den parissa 35 henkilön voimin. Maailmalla Xylemin pumppuja on tään melko hiljaisia aikoja. ”Suomen ”Xylem on maailman suurin jäteve- käytetty kaivoksissa ja louhoksissa yli ja Ruotsin kaivosbuumi pitää edelleen sipumppujen valmistaja ja se on meil- puolen vuosisadan ajan. kysynnän elossa, mutta yleisesti ottaen le tärkeä business. Olemme kuitenkin ”Kaivoksissa pumput työskentelevät päätöksenteko on hidastunut. Onneksi monessa muussakin mukana. Vedenot- usein hyvin aggressiivisissa ja kulutta- pumppuja tarvitaan suhdanteista riip- tamoilta pumppumme pumppaavat vissa ympäristöissä, missä ”jyvät ero- pumatta”, toteaa Mikael Fabritius. x puhdasta vettä ja vesilaitoksilla lait- tetaan akanoista”. Tästä syystä olemme

Metallien musiikki soi kauniimmin kuin koskaan

1900-luvun alussa Helsingin ratapihalla työskenteli parisataa ihmistä metallin kalskeessa, junia lastaten ja ohjaten. Nyt kolina on kaikonnut, vaikka tällä paikalla Helsingissä työskentelee moninkertainen määrä ihmisiä - uutisten, musiikin ja nykytaiteen parissa. Metalli ei ole kadonnut. Korkeana teknologiana se on osa nurmen alla soivaa konserttia, kaikkia aisteja puhuttelevaa nykytaidetta ja nopeaa globaalia tiedonvälitystä. Ihmisten tarpeet muuttuvat, ja ideat sekä materiaalit uudistuvat. Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta tiedämme, että myös tulevaisuudessa ihmiset tarvitsevat metalleja.

36 Materia 5/2013 Carl Zandler

Fogmaker sumuttaa tehokkaasti

Ruotsalainen Fogmaker kuului messujen kahden osaston näytteille- asettajiin. Uudessa E-hallissa Fogmasterin Carl Zandler piti teoria- tavallisesti 6,5 tai 13 litran vesisäiliötä. oppitunnin siitä, miten yrityksen kehittämällä sammutusjärjestelmällä ”Menetelmämme suurimpia etuja saadaan ajoneuvojen tai työkoneiden moottoritilassa syttyvät tulipalot on, ettei se aiheuta pitkiä tuotantokat- hetkessä tukahdutettua. koja. Kun palo on sammutettu, pää- see periaatteessa suoraan jatkamaan Pihalla hänen kollegansa Patrik Fors- Näin meille kertoi Carl Zandler, ja ul- työtä, kun vesisäiliö on täytetty uu- blad esitti tunnin välein, miten sam- kosalla Patrik Forsblad todisti, että näin delleen ja moottoritila on puhdistettu muttaminen käytännössä tapahtuu. myös näyttää käyvän käytännössä. Sam- vesisuihkeella”, kehuu Carl Zandler. Sekä teoria että käytäntö puhuivat jär- mutusnäytöksissä vedenkulutus oli san- Ruotsissa mm. LKAB, Zinkgruvan ja jestelmän puolesta. gen maltillinen. Tulen sammuttamiseen Boliden käyttävät Fogmakerin sammu- Fogmaker on perustettu vuonna riitti 1,2 litraa. Järjestelmässä käytetään tinjärjestelmiä. x 1995, ja järjestelmän kehitti yrityksen autourheilun parissa toiminut perus- taja. ”Tänään järjestelmä on kehitetty käytettäväksi monessa eri yhteydessä. Erityisen hyvin se sopii käyttökohtei- Kainuussa kaivannaisalan siin, joissa palovaaran riskit ovat il- meiset”, toteaa Carl Zandler. osaamista nostetaan Fogmakerin sammutinjärjestelmä asennetaan kiinteästi ajoneuvoon moottoritilan läheisyyteen. Päälait- yhdessä otsikoihin teistona on sammutusainesäiliö, joka on yhdistetty korkeapainepump- Kainuussa kaivannaisalan osaamis- niputtaminen saman katon alle onkin puun. Pumppua pyörittää erillinen ta ja kehittymistä edistetään yhteis- ollut luonteva tapa esitellä alueemme akku, joten järjestelmä toimii vaikka työn avulla, kuten Materian Euro- osaamista”, projektipäällikkö Hanna ajoneuvon oma sähkönsyöttö olisi Mining-messunumerossa kerrottiin. Repo Kainuun Edusta kuvasi tarvetta poikki. Itse moottoritilaan on asen- Kainuun kaivososaajilla oli messuilla yhteisosastolle samalla yhteistyöver- nettu suuttimet ja tunnistin, joka kostoaan esitellen. Revon vetämässä alueellisen elinkeinojen kehittämis- reagoi liialliseen lämpöön. Se lau- Min-Novation hankkeessa on herätel- kaisee sammutusjärjestelmän, jossa yhtiön koordinoima yhteisosasto. ty kaivannaisjätekeskustelua, esitelty erikoissuuttimien avulla ja 100 barin vaihtoehtoisia lähestymistapoja jättei- paineella saadaan aikaan vesisumu, Kainuulaisella elinkeinojen kehittämis- den hallintaan liittyen sekä pohdittu joka täyttää moottoritilan. Vesisumu yhtiöllä Kainuun Edulla on kehittämi- yhdessä alan toimijoiden ja sidosryh- jäähdyttää savukaasut ja kuumat sen kärkinään useita avaintoimialoja, mien kesken kaivosten sivuvirtojen moottorin osat monta sataa kertaa kivi- ja kaivannaisalan ollessa yksi näis- hyötykäyttöön liittyviä reunaehtoja. tehokkaammin kuin pelkkä vesi. Ve- tä. Kaivannaisala heijastaa laajalle: ”Kai- EuroMining-messuilla Repo oli mark- sipisarat höyrystyvät hetkessä. Yksi vokset ovat osaamista ja innovaatiotoi- kinoimassa hankkeen päätösseminaa- vesilitra muodostaa höyrystyessään mintaa tukevia toimintaympäristöjä, ria Sustainable Mining – Green Tech 1 700 litraa vesihöyryä. Kun ilman ve- joiden kestävyyteen voidaan vaikuttaa and Mining’ia, joka järjestetään Hel- sipitoisuus nousee, estyy palopesäk- laaja-alaisesti eri toimijoiden yhteistyön singissä 27.11. osana suurempaa Green

keen hapensaanti. Sammutusveteen ja tiedon jakamisen avulla. Kestävää Mining -tapahtumakokonaisuutta. sekoitettu lisäaine muodostaa tukah- kaivannaisteollisuutta tukevan osaami- Kainuussa sijaitsevan Oulun yliopis-  duttavan kalvon palavan öljyn päälle. sen, kehittämistoiminnan ja yrittämisen ton Mittaustekniikan yksikön CEMIS-

Materia 5/2013 37 Jarmo Happonen

tällä hetkellä näe kaivoksia työllistäji- nä tai alueellisen hyvinvoinnin luojina. Kajaanin, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kesken toteu- Tiskin takana Marko Lipponen (vas.), Risto Oikari, Hanna Repo, Kai Tiihonen, Kaisu Kanniainen, Timo Kananen ja Pirjo Kyyrönen. tetulla kaivannaisalan opintojen kehit- tämisprojektilla toivotaan kuitenkin olevan myönteistä mielenkiintoa lisää- Oulun tutkija Mika Mahosenaho oli liiketoimintaan. Laitteen esittelyn ohes- vä vaikutus. Uudet kaivosalan amk- mukana yhteisosastolla esittelemässä sa Mahosenaho täsmensi, että ensi- insinööriopinnot voi suorittaa missä Tekes-rahoitteisessa MEAN-tutkimus- vaiheessa tavoitteena on monitoroida tahansa edellä mainituista ammattikor- hankkeessa rakennettua prototyyppiä. reaaliaikaisesti 5–10 eri metallia, mutta keakouluista siten, että kukin oppilaitos Automaattisen mittauslaitteen avulla tulevaisuudessa tarkoitus on räätälöidä tarjoaa oman osaamisalueensa kurssit teollisuuden ympäristövesistä voidaan mittalaite aina asiakkaan tarpeiden mu- etäopintoina yhteistyökumppaneittensa mitata pieniä metallipitoisuuksia reaa- kaan. opiskelijoille ensi lukuvuodesta lähtien. liaikaisesti. Kehitetyn laitteiston merkit- Kajaanin ammattikorkeakoulun Jar- ”Tänä syksynä opiskelijoiden parissa tävin etu suhteessa perinteiseen labo- mo Happonen purki messuilla huol- oli hieman odotettua vähemmän kiin- ratorioanalyysiin on nopeus. Mittalaite taan kaivosalan uutisointia kohtaan. nostusta kaivosalan opintoja kohtaan, testataan seuraavaksi kaivosympäris- Median maalaama kyseenalainen kuva mutta jatkossa opintojen pariin on ha- tössä. Tulosten perusteella selvitetään kaivannaistoimintaa kohtaan vaikuttaa keutumassa opiskelijoita myös aiemmil- mahdollisuudet uuteen kaupalliseen myös nuorten asenteisiin – nuoret eivät ta vuosikursseilta”, Happonen kertoi. x The FuTure

Kevitsan nikkeli-kuparikaivos oF european Tuotanto alkanut 2012 Mining Louhintakelpoiset malmivarat n. 160 milj. tonnia 5 milj. malmitonnia/v., kapasiteetin lisäystä suunnitellaan Työllistää tällä hetkellä n. 280 henkilöä Tarjoaa haastavia mahdollisuuksia kansainvälisessä yhtiössä

FQM Kevitsa Mining Oy | tel +358 16 451 100 | www.first-quantum.com

38 Materia 5/2013 Harri Siitonen vieraineen Kaivosyrittäjät ry:n messuosastolla.

Kaivosyrittäjät: Lupien vetkuttelu näivettää malminetsinnän

Kaivosyrittäjäyt ry:n ständillä nen mukaansa yhdistykselle mahdol- Olisi helppo antaa esimerkiksi 30 päi- keskeytämme mielenkiintoi- lisuuden toimia alan varaventtiilinä vän vastausaika. Jos vastausta ei siinä kysymyksissä, joissa muut toimijat ajassa ole tullut, vastaaja menettää lau- sen keskustelun automaation mieluiten vaikenevat. sunto-oikeutensa.” luomista mahdollisuuksista ”Pienen etu on, että voi sanoa suo- Metsälappalaisena, poromiehenä ja kaivosteollisuudessa. Yhdistyk- raan mitä ajattelee”, toteaa Harri ja jat- kaivosyrittäjänä Harria hieman huvit- kaa, että se mitä sanotaan on myös pe- taa, että etelästä, varsinkin Kehä kol- sen puheenjohtaja Harri Siito- rusteltua. ”Joukossamme on asiantun mosen sisäpuolelta, löytyy niin paljon sen, kaivosyrittäjä ja poromies tijoita, joiden tieto ja osaaminen katta- ihmisiä, jotka julkisuudessa esiintyvät Kittilästä, juttukavereina ovat vat kaivostoiminnan eri osa-alueet.” Lapin olojen ja elinkeinojen erikoisasi- Nokian Renkaiden aluepäällikkö Tällä hetkellä kaivostoiminnan lu- antuntijoina. pahakemusten ylipitkät käsittelyajat ”Ilman vastalauseita he pääsevät Esko Leinonen ja Pyhäsalmi aiheuttavat suurimman paineen. esittämään asioita, joilla ei ole mitään Minen kaivospäällikkö Jouni ”Luvan saaminen saattaa nykyään tekemistä todellisuuden kanssa. Sa- Niemi. kestää 3–4 vuotta. Prosessi on pahasti malla kun kaivosten ympäristövaiku- jumittunut. Siitä syystä malminetsintä tuksia kauhistellaan, voisi esimerkiksi on maassamme näivettymässä. Jonossa kertoa, että alueelle, joka jää Metsä- ”Me olemme tällainen talkooporukka, on yli 600 lupa-anomusta. Kun jokai- hallituksen metsäteiden alle, mahtui- jonka ainoana tavoitteena on edistää sen hakemuksen takana on halu in- si kaikki maamme kaivokset tai että Suomen kaivannaisteollisuuden toi- vestoida, on investointirahaa padottu isompi viljatila on normaalin kaivos- mintamahdollisuuksia. Meillä on sekä byrokratiaan monen sadan miljoonan piirin kokoinen. Ihmetyttää myös, että henkilö- että yritysjäseniä. Mukana on euron edestä. Raha, joka antaisi työtä moni toisten elinkeinolle tarkoituksel- alan yrittäjiä, yksityisistä kullanhuuh- ja synnyttäisi tutkimusta. Käsittämä- la haittaa tekevä järjestö saa rahallista tojista ja malminetsijöistä isoihinkin töntä”. tukea valtiovallalta. Meidän yhdistyk- yrityksiin”, aloittaa Harri yhdistyksen Syyn prosessin toimimattomuuteen semme ei ole saanut senttiäkään”, tote- esittelyn. Harri näkee uudessa käytännössä, jos- aa Harri Siitonen. x Harri on toiminut yhdistyksen pu- sa pitää maanomistajan lisäksi kuulla heenjohtajana sen perustamisesta naapureita, metsähallitusta, luonnon- vuonna 2005 lähtien. suojelujärjestöjä ynnä muita seurakun- ”Minulle on sanottu, että sinä teet tia. tarpeeksi työtä, joten jatka sinä vaan”. ”Kukaan ei ota vastuuta mistään ja Jäsenkunnan kokoonpano takaa hä- papereita pyöritetään edestakaisin.

Materia 5/2013 39 Highly efficient, highly capable and built to last in any climate. Just like Arran.

Global support you can rely on Our aftermarket service team is as reliable as the solutions we provide. Specialist engineers like Arran play a key role in minimising ownership costs and optimising the performance of our machines around the world.

So, whatever your challenge our service engineers are trained specialists in providing solutions to the complete range of Weir Minerals equipment. From maintenance and optimisation of our slurry pumps, dewatering pumps, cyclones, valves and screen equipment through to rubber lining work using premium Linatex rubber and installation of mill lining systems. We’re ready. Visit our website to discover more: www.weirminerals.com WEIR is a registered trademark of Weir Engineering Services Ltd

40 Materia 5/2013 ALIHANKINTA - Tekstit Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén Lähes tuhat yritystä Alihankinta-messuilla

Tampereen Messujen lippulaiva Alihankinta-messut vietti komeita 25-vuotisjuhlia syyskuun lopussa (24.–26.9.). Ohjelmasta vastasi 993 näytteilleasettajaa 16 699 messuvieraan kannustamana.

melle ja arvioi, että Venäjän uuden teknologian tarve luo mahdollisuuksia suomalaisille. Muotoilu oli yhtenä messujen teema- na. Kone Oyj:n professori Anne Sten- ros todisti yrityksille ja messuvieraille mm. miten muotoilun avulla taataan, että laatu, käyttövarmuus ja käyttötur- vallisuus ovat huippuluokkaa. Se vaatii pelkistämistä, yksinkertaistamista, kes- kittymistä olennaisiin piirteisiin, muo- toihin ja materiaaleihin. Käytön yksin- kertaisuuden ja turvallisuuden välistä yhteyttä ei voi aliarvioida. Nousukiitoon lähtenyt messuhype vaimentui ainakin hetkeksi, kun Tek- nologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas pääsi muistutta- maan median edustajia arjen realitee- teista. Hänen kalvonsa antoivat melko Messut avasi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (vas.). Hänen vieressään muotoilusta karun kuva tilanteesta, johon maamme puhunut Kone Oyj:n professori Anne Stenros sekä Tampereen Messujen toimitusjohtaja teollisuus on ajautunut tai joutunut. Hannu Vähätalo. Tässä osa hänen otsikoistaan: Teollisuustuotanto on vajonnut takaisin Ensimmäiset Alihankinta-messut jär- yrittäjiä. Alihankkijoille hän antoi tun- vuoden 2009 pohjalle Suomessa. jestettiin Tampereella vuonna 1988 ja nustuksen toteamalla, että he muodos- Suomen viennin hartiat ovat kaven- tämän vuoden messut olivat järjestyk- tavat tärkeän osan eri alojen välisessä tuneet – Suomen vienti on romahtanut sessään 23. Paikalla pääaulan Alihan- arvoverkostossa, jonka tunnusmerkke- vuoden 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu kinta Hall of Fameen palkittiin ne 11 jä ovat uusiutumis- ja ennakointikyky. 20–30 miljardia euroa/vuosi. yritystä, jotka ovat olleet mukana alus- Eikä vuoriteollisuuskaan jäänyt Viennin osuus bkt:sta pudonnut 6 %- ta lähtien: Arvo Piiroinen Oy, Fiskars osattomaksi: ”Energiaa säästävien rat- yksikköä Suomessa vuoden 2008 jälkeen. Brands Finland Ab, Hollming Works kaisujen lisäksi toinen nouseva ala on IMF: Suomen vaihtotase pysyy negatii- Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Oy John- kaivosteollisuus ja siihen liittyvä jatko- visena ainakin vuoteen 2018 asti, ainoana son Metall Ab, MarWe Oy, Meconet Oy, jalostus”. euromaana – Suomen ja Saksan kehitys Okartek Oy, Purso Oy, Sacotec Compo- Samassa yhteydessä hän toi esille ovat toistensa peilikuvia. nents Oy ja Tasowheel Group Oy. Venäjän matkailun merkityksen Suo- Julkiset menot ovat kestämättömällä Kansainvälisyydessä noustiin uusiin tasolla Suomessa – Mer- sfääreihin. Mukana oli 129 ulkomaista kitsee Suomessa 10 mrd näytteilleasettajaa 20 eri maasta. euron leikkauksia julkisiin Järjestäjät olivat myös onnistuneet menoihin. avaamaan ikkunansa itään sekä näyt- teilleasettajien että median osalta. Ava- jaispäivän lehdistötilaisuudessa ryhmä venäläisiä lehtimiehiä seurasi simul- taanitulkin välityksellä, mitä EK:n Jyri Häkämiehellä ja avajaisten muilla pu- Messuilla vierailleita hujilla oli sanottavaa. venäläisiä lehtimiehiä leh-

Avajaispuheessaan EK:n toimitus- distötilaisuudessa isännöi johtaja luonnehti yrittämistä taitola- Tampereen Messujen  jiksi peräänkuuluttaen lisää nälkäisiä Mikael Wänskä (oik.).

Materia 5/2013 41 Tässä selviytymistaistelussa Jukka Palokangas asettaa toiveensa alihan- kintaportaaseen: ”Teknologiateollisuu- den ja sen Suomessa toimivien alihan- kintayritysten työllistävä vaikutus on kuitenkin edelleen erittäin merkittävä. Alihankinnan kilpailukyvyn voi jopa sanoa ratkaisevan Suomen tulevaisuuden, sillä puolet toimialan työpaikoista Teknologiateollisuuden Jukka Palokangas on alihankintayrityksissä”. (vas.) ja Harri Jokinen Lisää rohkaisua alihankintayrityk- sille toi Teknologiateollisuuden toinen puhuja Harri Jokinen esitellessään tuoreen selvityksen Teknologiateolli- suuden TRIOplus-hankkeen etenemi- sestä. Hankkeen palveluja on eri puolella jo kirineet muiden tasolle, ja ohittivat jardin euron lisäystä liikevaihtoonsa. Suomea käyttänyt 1500 yritystä. Ne vuonna 2012 toimialan yritysten keski- Siihen ne eivät ole laman aikana yltä- aloittivat kehittämistyönsä vuosina määräisen kasvun. neet, mutta selkeää parannusta toimin- 2009–2012 hieman teknologiateollisuu- ”Nämä keskikooltaan melko pienet taansa ne ovat saaneet aikaan. Kehittä- den yritysten keskiarvon alapuolelta, yritykset lähtivät yhteensä tavoittele- minen kannattaa”, totesi Harri Jokinen. mutta vuoteen 2011 mennessä ne olivat maan muutaman vuoden aikana mil- x

Pemamek Oy:n toimitusjohtaja Pekka Heikonen ja ATA Gears Oy:n toimitusjohtaja Antti Kontiainen vastaanottivat vuoden pää- ja alihankkija palkinnot, jotka luovuttivat Suomen Osto- ja Logistiikka yhdistys LOGY ry:n toimitus johtaja Markku Henttinen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja, Tasowheel Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen.

Vuoden hankkijat: Pemamek Oy ja ATA Gears

Alihankintamessuilla Suomen Osto- ja lisuudelle. Myynnistä 95 % menee vientiin. koistumiseen ja satsauksiin investoimalla Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee Yritys työllistää 150 henkilöä. Heistä kuu- konekantaan ja uusiin toimintatiloihin sekä perinteisesti vuoden pää- ja alihankkijat. dellakymmenellä on insinöörin koulutus. siihen, että yritys on onnistunut kansainvä- Tänä vuonna Vuoden 2013 Päähankkijaksi Yhtiön liikevaihto on 31,5 miljoonaa euroa. lisillä markkinoilla. kruunattiin loimaalainen hitsausautomaa- ”Pemamekin menestys perustuu siihen, ATA Gears Oy on erikoistunut vaativien tioon erikoistunut Pemamek Oy ja alihank- että olemme tuotekehityksessä aina hie- kartiohammaspyörien myyntiin, suunnitte- kijaksi tamperelainen hammaspyöräosaaja man kilpailijoita edellä, ja pyrimme aina luun ja valmistukseen. Tampereella toimiva ATA Gears Oy. uusimpiin ratkaisuihin. Innovatiivisuutta, yritys työllistää yli 200 ihmistä. Sen liike- luotettavuutta ja joustavuutta edellytämme vaihto oli 44 Me vuonna 2012 ja sen odo- Vuoden päähankkija myös alihankkijoiltamme, sillä näillä eväillä tetaan kasvavan 10–20 % tänä vuonna. Tunnustuksen tarkoituksena on palkinto- kilpailussa pärjääminen on hieman hel- ”Yrityksen tuotannosta 70 % menee valiokunnan Kari Sorjosen mukaan edistää pompaa”, sanoi Pemamekin toimitusjohta- suoraan vientiin, ja meillä on pitkäaikai- suomalaisen valmistavan teollisuuden ja ja omistaja Pekka Heikonen vastaanot- sia asiakasasuhteita ympäri maailmaa. kilpailukykyä tukevaa verkostoitumista. Pe- taessaan palkinnon. Toimimme myös tiiviissä yhteistyössä mamekin valinnasta hän totesi valiokunnan lähialueille keskittyneen oman alihankinta- panneen merkille, miten yrittäjävetoinen Vuoden alihankkija verkostomme kanssa”, kertoi ATA Gearsin pk-yritys on kasvanut merkittäväksi suo- Tunnustuksen tavoitteena on palkita yri- toimitusjohtaja Antti Kontiainen kiitospu- malaiseksi päähankkijayritykseksi, ja on tyksiä, jotka ovat toimineet esimerkillisesti heessaan. Hän nosti henkilöstön osaami- onnistunut kansainvälistymisessään. alihankkijoina. sen, laadukkaat ja kilpailukykyiset tuotteet, Pemamek suunnittelee ja valmistaa hit- Palkintovaliokunta oli kiinnittänyt huo- suunnittelupalvelut sekä asiakkaasta huo- sausautomaatioratkaisuja hitsaavalle teol- mionsa erityiseti ATA Gearsin vahvaan eri- lehtimisen yrityksen menestystekijöiksi. x

42 Materia 5/2013 Alumiini keventää elämää Your laboratory partner in Northern Europe

Sample preparation and analytical services based on international best practices • Geochemical packages • Precious metal exploration • Base metal exploration • Uranium and iron ore exploration • Industrial minerals

Alteamsin messutiimi: myyntipäällikkö Kari Ala (vas.) markkinointiassis- All laboratory and testing services tentti Kirsi Häkkinen sekä valimon tehdaspäällikkö Jarmo Virtanen. for mining from the same laboratory ”Alumiini on kevyt, ja johtaa hyvin sekä sähköä että • Grade control samples lämpöä. Alumiinivalu sallii vapaan muotoilun. Syntyy • Process samples, concentrates and side products kustannustehokkaasti vaativiakin komponentteja. Satapro- • Laboratory design, staff training senttisesti kierrätettävänä materiaalina alumiini istuu myös and outsourcing hyvin ajan henkeen. Tämän ansiosta kauppa käy näinäkin aikoina”, toteaa Laihian valimon myyntipäällikkö Kari Ala Environmental monitoring Alteams Oy:n ständillä. • Soil, vegetation and water samples Alteamsilla on Suomessa valimoita Laihialla, Lopella ja Ruove- • aba-tests and standardised leaching tests dellä sekä logistiikkakeskus ja kokoonpanotehdas Oulussa. Yhti- ön ja koko Alteams Groupin pääkonttori on Jyväskylässä. Alteamsin omistajana on Kuusakoski Oy, joka samalla on vali- moiden tärkeä raaka-ainetoimittaja. ”Laihialla puolet käyttämästämme alumiinista on kierrätettyä”, kertoo vuorostaan valimon tehdaspäällikkö Jarmo Virtanen. Suomen ulkopuolella Alteams Groupilla on tuotannollista toimintaa Virossa, Puolassa, Kiinassa ja Intiassa. Ryhmä on Eu- roopan suurimpia valettujen alumiinikomponenttien valmistajia, ja sen liiketoiminnan pääkohteina on kaksi isoa asiakasryhmää: tietoliikenneverkot ja mekatroniikka. Laihian valimo palvelee jälkimmäistä eli hyötyajoneuvoteolli- suutta, konepajateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta ja tervey- denhoitoalan teollisuutta. Näille valimo toimittaa asennusvalmii- ta komponentteja mitä moninaisimpiin tarpeisiin. ”Meillä on käytössä kolme eri valumenetelmää. Niistä paineva- lun osuus tuotannosta on suurin. Se on suurten sarjojen kilpailu- kykyisin menetelmä. Painevalulla saavutetaan hyvin tarkat mit- tatoleranssit ja ensiluokkainen pinnanlaatu. Myös koneistustarve voidaan minimoida tai välttää jopa kokonaan. Matalapainevalua käytetään taas kun sarjakoot ovat pienempiä ja/tai valettu tuote halutaan lämpökäsitellä parempien lujuusominaisuuksien saa- vuttamiseksi. Kokillivalu on vaihtoehto matalapainevalulle, kun kappalekoko on pienempi, selittää Jarmo Virtanen. Kari Ala pitää markkinanäkymiä yleiseen taloustilanteeseen nähden suhteellisen valoisina. Valoa tuo varsinkin sähkötekni- nen teollisuus, jota hän pitää potentiaalisena kasvualana. ”Tuotannostamme 80 % päätyy vientiin. Haemme jatkuvasti uusia asiakkaita ja valuille uusia sovelluksia. Valaisimissa alu- miinin ominaisuudet pääsevät erityisen hyvin oikeuksiinsa. www.labtium.fi | Accreditation iso/iec 17025 finas T025 Viimeisten vuosien aikana LED-valojen tulo markkinoille onkin Espoo, Kuopio, Outokumpu, Rovaniemi, Sodankylä avannut meille lupaavia näkymiä eri puolilla maailmaa”, toteaa Kari Ala. x

Materia 5/2013 43 Messutriathlonisti Raahesta

Miiluxin tehtaanjohtaja Olli Mattilaa voidaan sanoa messu- triathlonistiksi. Alihankinta- messut on hänelle kolmannet neljän viikon sisällä. Kierros alkoi Hyvinkään Maxposta syyskuun ensimmäisellä viikolla. Seuraavalla viikolla oli Euro- Miningin vuoro, viikon tauko ja takaisin Tampereelle. Olli Mattila, Miiluxin tehtaanjohtaja ja Miilumachinen tuotannonsuunnittelija Henriikka Kangastalo edustivat Miilukangas-konsernia Alihankintamessuilla.

Kahdessa ensimmäisessä hän esitteli tehdä omat arvionsa siitä, miten heidän si yritys osti Kone Oy:n konepajatilat Heikki Huhtamäen kanssa messuvie- toimittajansa kilpailussa pärjäävät”. Raahesta ja avasi putkipinnoitusteh- raille Miilux Oy:n erikoistaitoja kulu- Näytteilleasettajana Miilukangas on taan Pattijoelle. Vuonna 2000 konepajan tusteräksissä. jo vuosikaudet kuulunut messujen va- yhteyteen rakennettiin karkaisulaitos. Alihankinta-messuilla emoyhtiö kiokalustoon. Viimeisin laajennus on tältä vuodelta, Miilukangas Oy on mukana lähes kon- Konsernin messukonkari Heikki kun Miilukangas osti Keycastin Raa- sernin koko konseptilla. Täällä Miilu- Huhtamäki on seuraavana päivänä tu- hen teräsvalimon liiketoiminnan. machine Oy:n tuotannonsuunnittelija lossa vahvistamaan Miilukankaan mie- Vuodenvaihteessa kommandiittiyh- Henriikka Kangastalo on hänen pari- hitystä. tiöstä tuli osakeyhtiö. Ständillä messu- naan tiskin takana käydessämme osas- ”Tämänvuotinen Alihankinta-messut vieraat tutustuivat Ollin ja Henriikan tolla. on Heikille kahdeskymmenesviides, opastuksella konsernin uuteen raken- Ollin mukaan messukierroksen ras- mutta näytteilleasettajana oletettavasti teeseen. kain vaihe on siirtymäosuuksissa, kun myös viimeinen, sillä hän on jäämäs- Tytäryhtiöt Miilumachine Oy, Mii- näyttelykalusto pitää muutamassa päi- sä eläkkeelle. Suunnittelee kuulemma luweld Oy, Miilupipe Oy ja Miilucast vässä purkaa ja pystyttää uudelleen alan vaihtoa kullankaivajaksi”, tietää Oy ovat osa emoyhtiön harjoittamaa ti- seuraavaan paikkaan. Omaa messu- Olli kertoa. lauskonepajatoimintaa. Tätä toimintaa kuntoaan hän määrittelee kestäväksi. Anja ja Erkki Miilukankaan vuonna tukee myös Miilux Oy, joka kulutuste- ”Me emme lähde näihin pelkästään 1967 Raaheen perustama perheyhtiö räskeskuksena palvelee maan metalli-, osallistumisen ilosta. Messut ovat toimi aluksi LVI-alalla. Toiminta laajeni kaivos- ja maanrakennusteollisuutta. oleellinen osa asiakaspalveluamme. vähitellen talonrakennusalalle ja teräs- Miiluxilla on vuorostaan oma osak- Tapaamme täällä asiakkaitamme. Heil- rakenteisiin. 1970-luvun lopussa yritys kuusyhtiö Finn Special Steel Oy, joka le messut tarjoavat mahdollisuuden rakensi oman konepajan. Seuraavak- toimittaa asiakkailleen kuumavalssat- tua levyä määrämittoihin leikattuna. Kaikki nämä yhtiöt ovat maantieteelli- sesti ryhmittyneet emoyhtiön ympäril- le Raahen alueelle. Miilukangas Oy on vähemmistö- osakas Rakennus Miilukangas Oy:ssä, suihkupuhallusteknologiaan erikoistu- neessa Revonlahdella toimivassa Finn- blast Oy:ssä sekä konepajojen vientiyh- tiössä Oy SteelDone Group Ltd:ssä. Konserni osakkuusyhtiöineen yltää noin 45 miljoonan euron liikevaihtoon. Henkilöstöä niissä on yhteensä noin 300 ihmistä. x

Heikki Huhtamäki (oik.) on vuosien aikana sekä livenä että mainoksissa tehnyt Miiluxin karkaisutaitoja tunnetuiksi alan toimijoille. Nyt Heikki suunnittelee uraa kullankaivajana. Tässä Heikki yhdessä Olli Mattilan kanssa EuroMining-messuilla.

44 Materia 5/2013 Flowrox- venttiilit ja pumput Proven Performance vaativiin käyttökohteisiin

Flowroxilla on yli 30 vuoden kokemus ja 100 000 toimitusta teollisiin virtauksensäätöprosesseihin.

FLOWROX - TEHTY KESTÄMÄÄN • Letkuventtiilit • Letkupumput • Levyluistiventtiilit • Epäkeskoruuvipumput

Flowroxin tuotteilla minimoit käyttökustannukset.

Uuslaitetoimitusten ohella saat meiltä varaosia ja huoltopalvelua.

Ota yhteyttä niin suunnitellaan KATSO LISÄÄ: yhdessä tarpeisiisi sopiva ratkaisu! WWW.FLOWROX.COM tai skannaa QR-koodi

Flowrox pääkonttori, Flowrox pumppu- Flowrox huolto- Lappeenranta huolto, Kouvola keskus, Oulu Puh. 020 111 3311 Puh. 020 787 1570 Puh. 020 787 1586 [email protected] [email protected] [email protected]

KAIVATTU KALLIOLLA - TUNNETTU TUNNELISSA • Kallionlujitustuotteet • Geofysikaaliset ja kalliomekaaniset mittalaitteet • Pyöräkoneiden suojaketjut • Porapaalut ja maa-ankkurit • Tunnelitilojen eristysrakenteet • Liikenneväylätuotteet • Geotuotteet

Puh. 010 6170 880 www.miranet.ﬁ

Materia 5/2013 45 Teollisuusosaamista neljännessä polvessa Leinovalu Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Liisa Leino on teollisuussuvun neljättä sukupolvea. Liisan isoisänisä perusti puusepän verstaan Saloon 115 vuotta sitten. Liisan isä Heikki astui ruoriin 1960-luvulla ja loi modernin valimon sekä varmisti pohjan valimotoiminnan kehittämi- selle. Vasemmalla Leinovalun toimitusjohtaja Liisa Leino, myyntikoordinaattori Minna Snabb ja avainasiakaspäällikkö Jari Sistonen.

Aluksi Leinovalu tunnettiin rautavali- navien valukappaleiden tuotealueella. on viime vuosina siirtänyt tuotantonsa mona, mutta vuosien aikana teräsvalut ”Käyttökohteita löytyy off shore Euroopasta kaukaisiin matalapalkka- ovat nousseet rautavalujen rinnalle ja -teollisuudesta, laivanrakentamisesta, maihin. muodostavat tänään merkittävän osan kuormankäsittelystä ja energiateolli- ”Haemme aktiivisesti uusia asiak- tuotannosta. suudesta. Huomattava osa yhteistyö- kaita. Meillä on pitkäaikainen ja vank- ”Eihän raudassa ja teräksessä peri- kumppaneistamme toimii globaalisti ja ka kokemus vaativien komponenttien aatteessa muuta eroa ole kuin hiilimää- siksi valukomponenttejamme viedään valmistuksesta. Toimintamme perus- rä”, heittää Liisa, mutta huomauttaa ympäri maailmaa. Suoran vientimme tuu läheiseen yhteistyöhön asiakkaan perään, ettei asia tietenkään niin yksin- osuus liikevaihdostamme lähenee 50 kanssa. Laatu, toimitusvarmuus ja kus- kertainen ole. prosenttia. Jos lasketaan mukaan se osa tannustehokkuus sekä joustavuus ovat ”Raaka-aineena käytämme pääosin valuistamme, joka kotimaisten asiak- toimintamme tärkeimmät kulmakivet. kierrätettyjä materiaaleja. Laadun kaittemme koneiden komponentteina Tunnemme markkinat ja tiedämme, määrittely alkaa siten raaka-aineen va- löytää tiensä ulkomaille, prosentti nou- että osaamiselleme löytyy käyttöä Eu- linnasta. Se on tärkeä osa meidän osaa- see yli 90:een”, toteaa Liisa Leino. roopassa”, toteaa Liisa Leino. x mistamme.” Hän painottaa, että on vakavan te- Valimo toimii 100 – 5 500 kiloa pai- kemisen paikka, kun moni iso asiakas

Kokeile alihankintaportaalia www.finnmet.fi Pohjanmaalta löytyy kokonainen armeija metalliteollisuuden monitaitoisia alihankkijoita valmiina palvelemaan konepaja- ja muuta teollisuutta. Täl- laisen kuvan saimme Finnmet Partnersin Göran Östbergin puheista, kun hän kaappasi meidät kesken messukävelyn. Saimme tietää, että Finnmet Partners on metallialan kehitysprojekti, jonka yhtenä tavoitteena on eri keinoin auttaa Pohjanmaan pien- ja pk-yrityksiä löytämään uusia asiakkaita ja päämiehiä. Kohderyhmänä on 300 metallialan yritystä Kristiinankaupungin ja Kruunupyyn väliseltä alueelta. Göran Östbergin edustama Yrkesakademin i Österbotten on vetovas- tuussa projektista, jonka pyörittämiseen osallistuu kymmenkunta suomen- ja ruotsinkielistä järjestöä. Projektin puitteissa on kehitetty alihankintakykyjä välittävä portaalia www.finnmet.fi. ”Sitä kannattaa kokeilla. Portaalissa yritykset on ryhmitelty osaamisalueensa mukaan. Siinä pystyy hetkessä tarkistamaan onko apua tarjolla juuri siihen mitä hakee”, toteaa Göran Östberg. x

46 Materia 5/2013 Tiskin takana: Osmo Siukola, Ilkka Hasselgren, Tiina Retsu, Timo Lehtola, Marko Jormalainen, Henry Ahokas, Jukka Korhonen ja Petteri Pehkonen.

Wihurin Tekninen Kauppa on muutakin kuin CAT

Wihuri Oy on perinteikäs suo- käyttämät Nussbaum-nostimet ja Hun- noinnissa vielä käytännön ase reser- malainen perheyritys, jolla on ter-ohjauksensuuntauslaitteet. vissä: Wihurin logo pyörii joka toinen ”Täällä käydään B to B-kauppaa. viikonloppu Williams F1 Teamin sekä toimintaa yli 20 maassa. Yhtiön Messuilla on liikkeellä jälleenmyyjiä ja Waltteri Bottaksen mukana F1-radoil- liikevaihto vuonna 2012 oli noin muita yhteistyökumppaneita. Jokainen la. 1,8 miljardia euroa ja henkilös- heistä tuntee erikoisalansa, joten asian- ”Ehkäpä vielä joskus saamme hänet tön määrä noin 4 900. tuntemus on täällä välttämättömyys”. mukaan tänne ständille”, virnuilee Tii- Tiinalla ja wihurilaisilla on markkina Retsu. x

Suomessa konsernin neljästä toimi- alasta (Pakkausteollisuus, Wihuri Oy Aarnio, Tekninen Kauppa ja Wihuri mineraalien maailmassa Aviation) Tekninen Kauppa on vuori- Kaikkialla ympärilläsi on mineraaleja... teollisuuden ja konepajateollisuuden Me louhimme ja jalostamme teollisuusmineraaleja eri puolilla läheinen yhteistyökumppani. maailmaa eri toimialojen asiakkaillemme. Sibelco ei ehkä ole Vuoriteollisuudessa Tekninen Kaup- nimenä tuttu, mutta meidän tuotteitamme kohtaat monissa pa yhdistetään herkästi Caterpillarei- jokapäiväisissä tavaroissa kahvikupista puhelimen näyttöön. hin, joiden maahantuojana Wihuri on toiminut jo yli puolivuosisataa. Max- possa Cat-koneet olivat olleet näyttä- tien päällä auto tuulilasit, lakat, moottori, västi esillä, joten Alihankinta-messuilta sisältää noin teräkset, äänieristeet, ne olivat poissa, ja muut brändit tulivat 250kg kumitiivisteet, renkaat, verkossa mineraaleja esiin. TFT-näytöt, Ni-Cd-akut, valot, LED-näytöt... ”Edustamme useita kansainvälisesti muovit, optiset kuidut, tunnettuja brändejä. Alihankinta-mes- kaapelieristeet... suille olemme valinneet mukaan ne, kotona joiden oletamme eniten kiinnostavan betoni, kipsi, näiden messujen yleisöä”, toteaa mark- sementti, teräs, kinointipäällikkö Tiina Retsu tiskin ta- ikkunat, tiilet, kattotiilet, muovit, kaa ympärillään seitsemän tuoteasian- maalit, tiivistysaineet, tuntijaa. liimat, kaakelit, keraamiset aterioilla laatat, saniteettiposliini, kivet keramiikka ja lasi koostuvat Eri tuoteryhmissä ja brändeissä on mineraaleista. Lisäksi mistä valita. Wille-koneet ympäristö- kiveyksiin ja puutarhaan autamme saamaan omakoti- antimia pöytään, mm. puolella ja Schmidt-koneet kunnal- talossa voi olla listekniikassa. Linden trukeista on maanparannukseen 150 tonnia käytettävällä kalkilla tarjolla laaja valikoima. Stahlwillen mineraaleja ja kalsiumilla ja käsityökalut ja Metabon sähkötyökalut vedenpuhdistuksen tunnetaan teollisuuden ulkopuolella- suodatinmateriaaleilla. kin. Eberspächer-ajoneuvolämmittimet ovat Suomessakin vahva tekijä. Mukana on myös erikoisempia lait- www.sibelconordic.com teita kuten auto- ja konekorjaamojen

Materia 5/2013 47 materia_0313.indd 1 1/15/2013 10:06:48 AM Taina Parikka ja Tom Hackzell päivystivät YTM-Industrialin messuosastolla.

YTM-Industrial teollisuuden ”Onneksi meillä on myös tuotteita, joissa suhdannevaihtelut eivät juuri monitoimipalvelija näy. Kunnossapitotuotteet menevät kaupaksi säässä kun säässä. Kasvualo- jakin löytyy. Sellaisia arvoja kuin ym- Kaivosalan messuilla YTM-Industrial on markkinoinut itseään päristö, puhtaus ja turvallisuus paino- ratkaisujen toimittajana alan eri tarpeisiin, ja tuonut näytteille tetaan yhä voimakkaammin yhteiskun- monenlaisia esimerkkejä. Alihankintamessuilla käsityksemme nassamme. Jokainen niistä avaa uusia yrityksen palvelualttiudesta ja sen laajuudesta vain vahvistui. mahdollisuuksia”. Yrityksen mittaus- ja testausliiketoi- minnasta vastaava Taina Parikka yh- Yrityksen osasto löytyi messujen Indut- tuotannossa”, toteaa YTM-Industrialin tyy Tom Haczellin näkemykseen, että rade-korttelista, jossa tämän ruotsalai- varatoimitusjohtaja Tom Hackzell. YTM-Industrial on pystynyt pitämään sen konsernin suomalaiset tytäryhtiöt YTM-Industrialilla on suoria asiak- pintansa kysynnän heikentymisestä yhdessä toivat tuotteitaan ja osaamis- kaita teollisuuden eri aloilla ja osa yri- huolimatta. taan esille. Indutrade-yhtiöitä on Suo- tysten myynnistä tapahtuu paikallisten ”Ennustettavuus on heikentynyt messa yhteensä 22. Maailmalla niitä on teollisuusjälleenmyyjien kautta. niin, että toimintaa pystyy suunnitte- 180. Globaalisti konserni työllistää yli ”Näillä messuilla nykyiset asiak- lemaan vain 2–3 kuukautta eteenpäin”, 3400 ihmistä 25 eri maassa. Indutrade kaamme ovat meille tärkeä kohderyh- toteaa Taina Parikka. AB on listattu Tukholman pörssin Mid mä. Meille avautuu mahdollisuus päi- Messuilla parivaljakko on ollut huo- Cap -listalle. vittää heidän tietonsa tuotevalikoimas- maavinaan muutoksen yritysten suh- YTM-Industrial Oy tarjoaa asiakkail- tamme ja samalla saamme arvokasta tautumisessa messutoimintaan. leen teknisesti korkealuokkaisia ratkai- tietoa siitä, mihin suuntaan kysynnän ”Tuntuu kuin niiden suosio olisi las- suja, laitteita ja komponentteja kolmel- painopiste on menossa”. kussa. Enää yritykset eivät käytä näitä la päätoimialalla: koneiden ja laitteiden Tom Hackzell huomauttaa, että tapahtumia osana henkilöstön koulu- komponentit, virtaustekniikka sekä YTM-Industrialilla on keskeinen asema tusta. Isoja ryhmiä ei enää näe. Osta- kunnossapitotuotteet. monen tuotteen jakeluketjussa. jat ja muut päätöksentekijät liikkuvat ”Liikeideanamme on palvella yri- ”Meillä on 200 toimittajaa ympäri yksikseen tai pareittain. Alihankinta- tyksiä koko toiminnan osalta. Järjes- maailmaa. Meidän ja jälleenmyyjiem- messut Tampereella tekee tässä poik- telmien ja komponenttien toimituksiin me kautta heidän tuotteensa ovat suo- keuksen! Kävijämäärä on täällä pysy- liittyy tekninen neuvonta ja niitä täy- malaisten yritysten ulottuvilla”. nyt korkeana”, toteaa Tom Hackzell ja dennetään huolto- ja varaosapalveluil- Tom Hackzell korostaa, että laajas- jatkaa: Kaikkea ei voida laittaa huono- la. Tarjoamme yrityksille myös mah- ta tuotevalikoimasta on etua nyt kun jen aikojen piikkiin. Virtuaalimaailma dollisen laajalla skaalalla tarvikkeita ja yleinen taloustilanne ei anna aihetta taitaa tehdä tuloaan tässäkin asiassa”, kemikaaleja, joita tarvitaan joka päivä riemunkiljahduksiin. sanoo Tom Hackzell. x

48 Materia 5/2013 Hetkittäin

Carola Andersson ja Andreas Verga Automatisointia ei saneerata KUKAn stailatut robotit keräävät tehokkaasti ohikulkijoiden huomion.

Saksalaisen robotinvalmistajan skandinavialaisella myyntiyhtiöllä KUKA Nordic AB:lla on etäpääte Suo- messakin, mutta vierailumme aikana lahtelainen Asko Huikuri istui asiakasneuvottelussa, joten göteborgilaiset Carola Andersson ja Andreas Verga esittelivät meille yrityksen ja sen automaattiset työntekijät. KUKAn robotit näkevät päivänvalon Augsburgissa Saksassa, jonne yritys perustettiin jo vuonna 1898. Kaasu- ja hitsausvälineet muodostivat ytimen yrityksen toimin- nassa aina siihen saakka kun robotit kaappasivat vallan. KUKA rakensi ensimmäisen teollisuusrobottinsa vuonna 1977. Se on saanut yli 100 000 seuraajaa. KUKA on maailman johtava PC-ohjattujen teollisuusrobottien valmistaja. Autoteollisuus tunnetaan roboteistaan. Monen auton- valmistajan robottilinja on KUKAn toimittama. Saksalai- selta valmistajalta löytyy robotteja melkein joka lähtöön. On sekä likaisen työn tekijöitä että sisäsiistejä. KUKAn luomuksiin törmää yhtä hyvin kaivoksissa ja valimoissa kuin sairaaloissa ja lääketeollisuudessa. Osaston lasikaapissa KUKAn pienimmät robotit anta- vat työnäytteensä. ”Tämä malli soveltuu ahtaisiin paikkoihin. Sen voi kiinnittää vähän mihin vaan – kattoon, seinään tai latti- aan”, Andreas Verga selittää. KUKA on toista kertaa Alihankinta-messuilla ja tapahtuma saa parivaljakolta hyvän arvosanan. Suomen he määrittelevät mielenkiintoiseksi markkina- alueeksi ja bisneksen kehityksestä heillä on vaan hyvää sanottavaa. ”Automaatioita kun ei lähdetä saneeraamaan”, toteaa Carola Andersson. x

Materia 5/2013 49 Pertti Voutilainen

Kolumnistillamme, vuorineuvos Pertti Voutilaisella on yritysjohtajana kokemusta sekä teknologiateollisuudesta että pankkimaailmasta.

Päreitä on polteltu Pertin näkökulmasta

Päreet ovat olleet suuressa roolissa alku- ollut muitakin syitä kuin epätarkka muistikuva. Ainakin on syksyn harrastuksissani. Useita viikkoja käytin tiedossa, että kyseinen ministeri suhtautui nuivasti suo- pärekaton uusimiseen vanhaan nuottavajaan. Mielestäni malaisten jäänmurtajien vuokraamiseen arktisille alueille. sain aikaan hyvän katon, vaikka peräti lähes 60 vuotta Kysyä sopii, mitä muuta hyvää meillä olisi tarjota pohjois- oli kulunut edellisestä vastaavasta projektista. Vähän ten alueiden tutkimukseen, johon mukaanpääsyä yleisesti myöhemmin poltin päreeni (mistähän tuo sanonta alun pidetään tavoiteltavana. Kesäaikaan jäänmurtajille on vä- perin mahtanee tulla), kun luin Oulun piispan mielipiteitä hemmän töitä tarjolla kotimaassa, joten luulisi kannattavan kaivosteollisuudesta ja sen ulkomaisista omistajista. Piispa lähettää ne hankkimaan tienestiä arktisilta vesiltä. käytti termejä ”ryöstö, totaalinen riisto, ja omasta kuormas- ta syöminen”. Kirjoitin kirjeen, jonka tavoitteena oli vuori- Arktisen alueen tutkimukseen liittyi myös teollisuuden ja sen parissa hyvää työtään tekevien ammat- Greenpeacen isku venäläiselle öljynporauslautalle. Mukana tilaisten kunnian puolustaminen. Tätä kirjoittaessani en ole olleesta suomalaisesta ovat jotkut halunneet leipoa suurta vielä saanut dialogia aikaan. sankaria. Sanonpa heti, että sellaista puhetta minun on täysin mahdotonta ymmärtää. Luvaton tunkeutuminen vie- Olen yrittänyt oppia ymmärtämään, mistä raaseen alukseen ja haitanteko ovat rikoksia, joihin ei liity vastustus ulkomaisia omistajia kohtaan oikein kumpuaa. minkäänlaista sankaruutta. Saakoot syylliset rangaistuk- Luulen löytäneeni vastauksen, kun luin Hesarin toimittajan sensa Venäjän oikeuslaitokselta niiden lakien mukaan, jotka esittämän kysymyksen. Hän tiedusteli, eikö ole väärin, että siellä vallitsevat. Kerrotaan Stalinin aikanaan sanoneen, että ulkomaiset yritykset tulevat tänne louhimaan malmejamme jos vain saadaan rosvo kiinni, keksitään kyllä lakipykälä, ja vievät tuotteet ilmaiseksi mukanaan. Jos tuo olisi totta, jonka mukaan tuomio langetetaan. Ajat ovat nyt toiset, minäkin kiivaasti vastustaisin asiaa. Totuus on kuitenkin mutta voinemme luottaa tuon periaatteen toteutumiseen toinen. Kaivostoimintaa meillä harjoittavat suomalaiset vieläkin. yhtiöt, joiden toimintaa ohjaavat lait ja säännökset ovat kaikille samat omistajien kansallisuudesta riippumatta. Tuot- Kesän iso uutinen oli jälleen thaimaalaisten mar- teet myydään markkinoille, ja siitä saatavat rahat virtaavat janpoimijoiden karu kohtelu. Tiedotusvälineiden kerto- suomalaisen yhtiön kassaan. Omistajat eivät ryöstä eivät- masta oli vaikeaa hahmottaa oikeaa kuvaa asiasta, joten kä riistä. Korvauksena ottamastaan riskistä he odottavat en tuohon kohteluun osaa ottaa kantaa. Mutta ihmettelyni saavansa sijoitukselleen kilpailukykyisen tuoton. Tässä ei esitän siitä, miten on mahdollista, että meille pitää lennättää pitäisi olla mitään tuomittavaa, mutta populistisille mielipi- tuhansia marjanpoimijoita toiselta puolen maapalloa, kun teille tässä tuntuu olevan hyvä kasvualusta. Jos mielipiteet omassa maassa kymmenettuhannet nuoret ovat ilman työ- perustuvat tietämättömyyteen, niitä voi ymmärtää, mutta tä. Mikä hieno mahdollisuus tässä olisikaan opettaa nuoria taitaapa mukana olla tahallista mustamaalausta. En tiedä, edes muutaman viikon ajan kokemaan, miltä rahan tienaa- kumpaanko ryhmään edellä mainittu piispa kuuluu. minen omalla työllä maistuu. Muistan olleeni pienenä poikana kovasti ylpeä, kun sain ensimmäiset markkani tie- Loppukesä on ollut vilkasta aikaa politii- nattua myymällä poimimiani kastematoja nimismiehelle ja kan rintamalla. Kansakunnan tulevaisuuden kan- kunnanlääkärille. Olen optimisti ja uskon, että samanlaisen nalta tärkein asia oli niin sanotun rakennepaketin aikaan- tunteen voisi kokea nykynuorikin. Vakaasti uskon myös, saaminen. Sen erinomaisuutta ovat paketin sitojat vuolaasti että kaikenlaisten toimeentulotukien tekeminen vastikkeel- kiitelleet. Tavoitteet ovat hyvät, mutta mieleen tulee vanha liseksi olisi hyvä keino opettaa kansalaiset ymmärtämään, savolainen luonnehdinta projektista, joka oli aloittamista että vain työnteko luo hyvinvointia. Tunnustan toki, etten vaille valmis. Kun kaikki hyväksyvät säästämistarpeen, osaa kertoa, miten temppu käytännössä toteutettaisiin. mutta ovat vahvasti sitä mieltä, että oma tontti pitää jättää Varmaan esteeksi nousisi monenlaista byrokratiaa. koskemattomaksi ja säästöt hakea toisten reviiriltä, ei siinä helposti tuloksia synny. Jatkakaamme siis toimeenpanopää- Yhteinen kakkumme ei nyt kasva. Kovasti tösten vaatimista. Yli varojen eläminen pitää saada loppu- erimielisiä ollaan siitä, miten kasvu-uralle jälleen voitaisiin maan. palata, jotta lisää jaettavaa riittäisi kansalaisille ja hyvin- vointiyhteiskunnaksi kutsuttu järjestelmämme voitaisiin ministeri muisti väärin puolentoista vuoden säilyttää. Keskustelu tasa-arvosta on osa tätä asiakokonai- takaiset tapahtumat ja joutui eroamaan. Lienee asian takana suutta. Kansainvälisessä katsannossa Suomen tulonjako on

50 Materia 5/2013 Kuva Leena Forstén Tiede & tasaisimmasta päästä. Kateusvetoisessa politiikassa tulonjako kuitenkin on populisteille herkullisen hyvä inst- rumentti. Jos lisää jaettavaa ei synny, Tekniikka vaaditaan entistä suurempaa tasausta niin, että otetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Valitettavasti tämä politiikka ei kovin pitkälle auta, koska rikkaita on niin vähän. Ja tutkittu tosiasia on, että jos tuloja vaikkapa verotuksella liikaa tasataan, ahkerien ja taitavien työnteki- jöiden motiivi laskee, ja yhteisen kakun kasvu hidastuu. Oleellista on pidetään- kö rikkautta suurempana ongelmana kuin köyhyyttä. Populistien puheita kuunnellessa tämä kanta tuntuisi olevan voitolla. Mutta se on vaarallinen tie, ja toivoa vain sopii, että voitaisiin hyväksyä sellainen tulonjako, joka tuottaa meille maksimaalisen yhteisen kakun. Luulenpa, että siihen pyrkimi- nen edellyttää nykyistä suurempia eroja tulonjaossa. Kerrotaan keisari Napole- onin suunnitelleen kenraalikunnalleen operaatiota, jossa kaikkia häntä itseään pitempiä kenraaleja lyhennettäisiin yläpäästään niin, että kukaan ei olisi häntä pitempi. Sellaista tasapäisyyttä tuntuvat jotkut haluavan meidänkin yhteiskuntaamme. Hyvin tienaavista uhkaa tulla suojelua vaativa uhanalai- nen laji viitasammakon tavoin.

Viime keväänä kerroin saa- mastani parkkisakosta, josta valitin, koska olin maksanut parkki- maksun. Minulle kerrottiin valituksen käsittelyn kestävän 5-6 kuukautta. Iloi- sesti yllätyin, kun päätös tuli jo neljän kuukauden kuluttua. Siinä todettiin, että tekemäni virhe oli ollut vähäinen, mistä syystä sakko muutettiin huo- mautukseksi. Kiitoksia siitä, mutta vieläkään en käsitä, mihin virkamiesko- neisto tarvitsi neljä kuukautta pohties- saan minun 60 euron sakkoni kohtaloa. Päätöksessä sanottiin, että siitä ei voi valittaa, mutta mukaan oli varmuuden vuoksi liitetty valituskaavake.

***** FM Antti Oksalahti ja Ilpo Lahdelma, Lopuksi lainaan mestaripainija Pertti Ukkolan kirjoittamaa suomalaista luon- Ramboll Finland Oy/Ramboll Analytics teenlaatua kuvaavaa runoa: Syanidianalytiikkaa CFA-menetelmällä, Pani naapurimme touon halla, sivut 52-55. trallallalla. x

Materia 5/2013 51 TIEDE & TEKNIIKKA FM Antti Oksalahti ja FL Ilpo Lahdelma Ramboll Finland Oy/Ramboll Analytics

Kirjoittaja Antti Oksalahti, FM, toimii kemistinä Ramboll Analyticsilla ja on toiminut menetelmän kehityksissä mukaan lukien syanidianalytiikka sekä erilaiset ionikromatografiset menetelmät. Syanidianalytiikkaa CFA-menetelmällä

voidaan jakaa eri fraktioihin vetysyanidimolekyylin (HCN) tai syanidi-ionin (CN-) vapautumiskyvyn perusteella. Vapaalla syanidilla tarkoitetaan HCN ja CN- määrää liuoksessa. HCN:n ja CN-:n suhde liuoksessa riippuu sen pH- arvosta (kuva 2). Heikkoon happoon vapautuva weak acid dissociable cyanideTaulukko 1 eliSyanidianalytiikkaan WAD-syanidi liittyviä muodostuu yhdisteryhmiä vetysyani- Compound groups associated with cyanide analytics Taulukko 1 Syanidianalytiikkaan liittyviä yhdisteryhmiä KaavaCompound groupsNimi associated with cyanide analytics C≡N– Syanidi-ioni N≡C–C≡N Disyaani; syaani; syanogeeni Kaava –O–C≡N; O=C=NNimi– Syanaatti (syanaattiesteri ja isosyanaatti) C≡N– –S–C≡N; S=C=NSyanidi– Tiosyanaatti;-ioni rodanidi (tiosyanaatti ja isotiosyanaatti) R–C≡N Funktionaalisena ryhmänä syano eli nitriili N ≡C–C≡N Disyaani; syaani; syanogeeni –O–C≡N; O=C=N– Syanaatti (syanaattiesteri ja isosyanaatti) –S–C≡N; S=C=NTaulukko– 1.Tiosyanaatti; Syanidianalytiikkaan rodanidi liittyviä (tiosyanaatti yhdisteryhmiä. ja isotiosyanaatti) Table 1. Compound groups associated with cyanide analytics. R–C N Funktionaalisena ryhmänä syano eli nitriili Kuva 1. CFA-laitteisto autosamplerilla, syanidi- ja typpi/fosforika≡- navalla. Fig 1.CFA system with autosampler, cyanide channel and nitrogen/phosphorus channel.

Ramboll Analytics on ottanut käyttöön continuous flow analysis (CFA) -tekniikkaan perustuvan menetelmän syanidin määrittämiseen vesistä (kuva 1). Vaihtoehtoi- sesti manuaalisesti tislaamalla tehtynä analyysi on työläs ja näytteiden esikäsittelykapasiteetti loppuu useamman näytteen kohdalla helposti kesken. Uusi tekniikka mahdollistaa suurten näytesarjojen nopean ja tarkan analysoinnin Kuva 2 HCN:n ja CN-:n suhde pH-arvon muuttuessa kaivosteollisuuden tarpeiden mukaisesti. Tekniikka sopii Distribution diagram for HCN myös puhtaille vesille, sillä määrityksessä päästään pitoi- suustasolle µg CN-/l. Kaivosteollisuudessa kullan erotukseen käytetäänSyaaniyhdisteillä syani- tarkoitetaan syanoryhmän (-CN) omaavia molekyylejä, joissa typpi ja hiili ovat liittyneet diliuosta. Syanidipitoisuutta monitoroidaan eri prosessivaitoisiinsa kolmoissidoksella- ja hiiliatomilla on yksi pariton elektroni. Syaaniyhdisteet ovat pseudohalogeeneja eli ne käyttäytyvät monissa reaktioissa samalla tavalla kuin halogenidi-ionit. Jalojen metallien syanideja heista sekä aina rikastushiekka-altaalta luontoon johdetta- kuumennettaessa muodostuu disyaanikaasua (CN) vrt. halogenidit X . Hydroksidien ja disyaanin välisessä vaan veteen saakka lupavelvoitteiden mukaisesti. 2 2 reaktiossa muodostuu syanideja ja syanaatteja1,3.

Syanidit (CN)2 + 2 NaOH → NaCN + NaCNO + H2O

Syanidilla viitataan kaikkiin syanidiyhdisteisiin, joissaSyaaniryhmän liittyessä vetyyn muodostuu vetysyanidia (HCN) eli sinihappoa. HCN:n kiehumispiste - - - esiintyy CN -ioni. Taulukkoon 1 on koottu oleellisianormaalissa syani- ilmanpaineessaKuva Kuva2. HCN:n 2on HCN:n 26 ja °C,CN jajoten:n CN suhde se:n onsuhde pH-arvonhelposti pH-arvon haihtuva muuttuessa. muuttuessa neste. HCN on veteen liukeneva hyvin dianalytiikassa esiintyviä yhdisteryhmien nimiä. Syaniditheikko happo, Figjonka 2 .tuoksu Distribution muistuttaaDistribution diagram karvasmantelin for diagram HCN. hajua for .HCN Syanidi-ioni puolestaan on hyvin voimakas emäs ja tästä johtuen heikot hapot voivat vapauttaa vetysyanidin sen suoloista. Tämän vuoksi saman 52 Materia 5/2013 Tiede & Tekniikka näytteen tulokset voivat erota huomattavastikin mitattaessa vapaata syanidia ja WAD-syanidia. Helposti Syaaniyhdisteillä tarkoitetaanveteen liukenevia syanoryhmän syanidiyhdisteitä ovat(-CN) alkalimetalli- omaavia ja molekyylejä,maa-alkalimetalli- joissasekä elohopea(II)syanidit. typpi ja hiili ovat liittyneet Syanidien liukoisuus on verrannollinen liuoksen pH-arvoon ja lämpötilaan1. toisiinsa kolmoissidoksella ja hiiliatomilla on yksi pariton elektroni. Syaaniyhdisteet ovat pseudohalogeeneja eli ne käyttäytyvätKaivosteollisuuden monissa reaktioissa tarpeet samalla syanidianalytiikkaan tavalla kuin halogenidi-ionit. liittyen Jalojen metallien syanideja kuumennettaessa Tarvemuodostuu syanidipitoisuuksien disyaanikaasua selvittämiseen (CN) eri prosessivaiheissa2 vrt. halogenidit on olemassa, X2. Hydroksidien koska kaivosteollisuudessaja disyaanin välisessä reaktiossa muodostuukäsitellään syanideja ja käytetään ja syanaattejasyanidiyhdisteitä.1,3 .Malmirikasteeseen sekoitetaan syanidiliuosta, jolloin kulta tai

(CN)2 + 2 NaOH → NaCN + NaCNO + H2O

Syaaniryhmän liittyessä vetyyn muodostuu vetysyanidia (HCN) eli sinihappoa. HCN:n kiehumispiste normaalissa ilmanpaineessa on 26 °C, joten se on helposti haihtuva neste. HCN on veteen liukeneva hyvin heikko happo, jonka tuoksu muistuttaa karvasmantelin hajua. Syanidi-ioni puolestaan on hyvin voimakas emäs ja tästä johtuen heikot hapot voivat vapauttaa vetysyanidin sen suoloista. Tämän vuoksi saman näytteen tulokset voivat erota huomattavastikin mitattaessa vapaata syanidia ja WAD-syanidia. Helposti veteen liukenevia syanidiyhdisteitä ovat alkalimetalli- ja maa-alkalimetalli- sekä elohopea(II)syanidit. Syanidien liukoisuus on verrannollinen liuoksen pH-arvoon ja lämpötilaan1.

Kaivosteollisuuden tarpeet syanidianalytiikkaan liittyen Tarve syanidipitoisuuksien selvittämiseen eri prosessivaiheissa on olemassa, koska kaivosteollisuudessa käsitellään ja käytetään syanidiyhdisteitä. Malmirikasteeseen sekoitetaan syanidiliuosta, jolloin kulta tai hopea sitoutuu syanidi-ioniin eli tapahtuu syanidisaatio. Seuraavassa reaktioyhtälössä on esimerkki kullan sitoutumisesta syanidiin1.

– – – 4 Au + 8 CN + O2 + 2H2O → 4[Au(CN)2] + 4OH

Kulta voidaan lopuksi erotella syanidista elektrolyyttisesti seuraavan reaktioyhtälön mukaisesti. Jäljelle jäävä syanidi voidaan käyttää rikastuksessa uudelleen1.

– – – Au(CN)2 + e → Au + 2 CN

Vahvoja metallikomplekseja lukuun ottamatta syanidiyhdisteet hajoavat tai reagoivat suhteellisen nopeasti. Tämä tulee huomioida myös analytiikkaa tehdessä. Siksi onkin tärkeää näytettä otettaessa tarkistaa ja tarvittaessa säätää näytteen pH-arvoksi vähintään 12.

Syanidin määrittämistä aiheuttavia häiriötekijöitä on listattu taulukkoon 2. Tarvittaessa näytteet voidaan käsitellä häiriötekijöiden poistamiseksi.

Taulukko 2 Häiriötekijöitä syanidianalytiikassa CFA-menetelmällä2 Interferences in cyanide determination with CFA-technique

Häiriön aiheuttaja Vaikutus mittaukseen Hapettavat aineet Hajottavat suurimman osan syanideista Sulfidi Aiheuttaa häiriötä värjäysprosessiin pitoisuudesta 100 mg/l ylöspäin Aldehydit ja ketonit Voivat tietyissä olosuhteissa absorboida syanidia nukleofiilisellä reaktiolla Tislaimella aldehydit voivat muuttaa syanidin nitriitiksi Nitriitti Aiheuttaa häiriötä pitoisuuden ollessa > 5 mg/l Sulfiitti Aiheuttaa häiriötä pitoisuuden ollessa > 1 mg/l Kiinteä aine Voi aiheuttaa häviötä partikkelien kerääntyessä letkuihin ja näin estää näytteen siirtymisen kokonaisuudessaan UV-yksikköön (> 0,1 mm partikkelit suodatetaan) Suuret > 10 g/l pitoisuudet voivat tukkia tislaimen suolapitoisuudet Tiosyanaatti Voi nostaa mitattua syanidipitoisuutta virheellisesti

TaulukkoAnalytiikka 2. Häiriötekijöitä CFA-tekniikalla syanidianalytiikassa CFA-menetelmällä 2. Table 2. Interferences in cyanide determination with CFA-technique. Syanidien määritykseen voidaan soveltaa useita eri analyysitekniikoita: esim. titraaminen, spektrofotometrinen määritys, flow injection analyzer (FIA) ja ionikromatografia (IC). Käsiteltäessä din,suurempia heikkojen janäytemääriä keskivahvojen ja metallisyanidikompleksien haluttaessa päästä pienempiin ioniin elipitoisuuksiin tapahtuu syanidisaatio. tulee näillä Seuraavassa edellä mainituilla reaktioyhtä - summastamenetelmillä (mm. kadmium, helposti kupari rajoitukset ja sinkki). vastaan. WAD-syanidi Continu ouslössä flowon esimerkki analysis kullan (CFA) sitoutumisesta tekniikkaan syanidiin perustuva1. käsittää siis yhdisteet, jotka vapautuvat vetysyanidina pH- syanidinmääritys antaa mahdollisuuden vastata kiristyviin haasteisiin- . Ramboll Analytics on validoinut- - ja arvossa 3,8. Kokonaissyanidi on summa vapaasta syanidis- 4 Au + 8 CN + O2 + 2H2O → 4[Au(CN)2] + 4OH ta, orgaanisestiakkreditoinut sitoutuneesta kokonais- syanidistaja WAD -jasyanidimenetelmät kompleksisista nimenomaan kaivosteollisuuden tarpeita silmällä syanidiyhdisteistä.pitäen ja se soveltuu Kuitenkin myös vahvojen prosessinäytteiden metallikompleksien, tutkimiseen Kulta. Lvoidaanaitteistolla lopuksi pystytä erotellaän syanidistamyös määrittämään elektrolyyt- kuten koboltti-, platina-, rutenium-, ja rodiumkompleksien tisesti seuraavan reaktioyhtälön mukaisesti. Jäljelle jäävä saantovapaa voi syanidiolla vain. Uudellaosittaista. tekniikalla Syanaattia saavutetaan ja tiosyanaattia riittävä ei syanidikapasiteetti voidaan suurien käyttääkin rikastuksessanäytesarjojen uudelleen analysointiin1. huomioidalyhyessä kokonaissyanidifraktiossa ajassa. Käyttöönotetulla1,2 menetelmällä. voidaan puhtaista vesistä määrittää syanidipitoisuuksia µg/l Syaaniyhdisteillä tarkoitetaan syanoryhmän (-CN) omaa- Au(CN) - + e- → Au + 2 CN- tasolla. Menetelmä toimii tietysti myös muilla vesimatriisei2lla. Tekniikan etuna on automatisoitu via molekyylejä, joissa typpi ja hiili ovat liittyneet toisiinsa kolmoissidoksellatislausprosessi jaja hiiliatomilla reagenssien on syöt yksitö. pariton elektroni. Vahvoja metallikomplekseja lukuun ottamatta syanidiyh- Syaaniyhdisteet ovat pseudohalogeeneja eli ne käyttäytyvät disteet hajoavat tai reagoivat suhteellisen nopeasti. Tämä monissaKokonaissyanidi reaktioissa samallamääritetään tavalla kuinCFA-laitteella halogenidi-ionit. standardin tulee SFS- huomioidaEN ISO myös14403-2:2012 analytiikkaa mukaisesti. tehdessä. Siksi Näyte onkin Jalojenhajotetaan metallien pH-arvossa syanideja kuumennettaessa 3,8 käyttäen UV-lamppua muodostuu (312 nm).tärkeää Alle näytettä 290 nm otettaessaUV-valo poistetaantarkistaa ja käyttäentarvittaessa UV- säätääB disyaanikaasua (CN)2 vrt. halogenidit X2. Hydroksidien näytteen pH-arvoksi vähintään 12. ja disyaanin välisessä reaktiossa muodostuu syanideja ja Syanidin määrittämistä aiheuttavia häiriötekijöitä on lis- syanaatteja1,3. tattutaulukkoon 2. Tarvittaessa näytteet voidaan käsitellä häiriötekijöiden poistamiseksi.

(CN)2 + 2 NaOH → NaCN + NaCNO + H2O Analytiikka CFA-tekniikalla Syaaniryhmän liittyessä vetyyn muodostuu vetysyanidia (HCN) eli sinihappoa. HCN:n kiehumispiste normaalis- Syanidien määritykseen voidaan soveltaa useita eri analyy- sa ilmanpaineessa on 26°C, joten se on helposti haihtuva sitekniikoita: esim. titraaminen, spektrofotometrinen määri- neste. HCN on veteen liukeneva hyvin heikko happo, jonka tys, flow injection analyzer (FIA) ja ionikromatografia (IC). tuoksu muistuttaa karvasmantelin hajua. Syanidi-ioni Käsiteltäessä suurempia näytemääriä ja haluttaessa päästä puolestaan on hyvin voimakas emäs ja tästä johtuen heikot pienempiin pitoisuuksiin tulee näillä edellä mainituilla hapot voivat vapauttaa vetysyanidin sen suoloista. Tämän menetelmillä helposti rajoitukset vastaan. Continuous flow vuoksi saman näytteen tulokset voivat erota huomattavasti- analysis (CFA) -tekniikkaan perustuva syanidinmääritys kin mitattaessa vapaata syanidia ja WAD-syanidia. Helposti antaa mahdollisuuden vastata kiristyviin haasteisiin. Ram- veteen liukenevia syanidiyhdisteitä ovat alkalimetalli- ja boll Analytics on validoinut ja akkreditoinut kokonais- ja maa-alkalimetalli- sekä elohopea(II)syanidit. Syanidien WAD-syanidimenetelmät nimenomaan kaivosteollisuuden liukoisuus on verrannollinen liuoksen pH-arvoon ja lämpö- tarpeita silmällä pitäen ja se soveltuu myös prosessinäyt- tilaan1. teiden tutkimiseen. Laitteistolla pystytään myös määrit- tämään vapaa syanidi. Uudella tekniikalla saavutetaan Kaivosteollisuuden tarpeet riittävä kapasiteetti suurienkin näytesarjojen analysointiin syanidianalytiikkaan liittyen lyhyessä ajassa. Käyttöönotetulla menetelmällä voidaan puhtaista vesistä määrittää syanidipitoisuuksia µg/l tasolla. Tarve syanidipitoisuuksien selvittämiseen eri prosessivai- Menetelmä toimii tietysti myös muilla vesimatriiseilla. Tek- heissa on olemassa, koska kaivosteollisuudessa käsitellään niikan etuna on automatisoitu tislausprosessi ja reagenssien ja käytetään syanidiyhdisteitä. Malmirikasteeseen sekoite- syöttö. taan syanidiliuosta, jolloin kulta tai hopea sitoutuu syanidi- Kokonaissyanidi määritetään CFA-laitteella standardin

Tiede & Tekniikka Materia 5/2013 53 SFS-EN ISO 14403-2:2012 mukaisesti. Näyte hajotetaan pH- arvossa 3,8 käyttäen UV-lamppua (312 nm). Alle 290 nm UV-valo poistetaan käyttäen UV-B lamppua ja borosilikaat- tilasia. Näin estetään tiosyanaatin muuttuminen syanidiksi. HCN muodossa oleva syanidi erotellaan on-line tislauksella 125°C lämpötilassa olevassa hauteessa liuoksen pH-arvon ollessa 3,8. Kokonaissyanidin pitoisuus määritetään spektrofotometrisesti sinertävästä kompleksista aallonpi- tuudella 600 nm2. WAD-syanidi määritetään CFA-laitteella standardin SFS- EN ISO 14403-2:2012 mukaisesti. Kokonaissyanidin mitta- Kuva 3 CFA systeemin dispersio Kuva 4 ”Bolus” -virtaus uksessa käytettävä UV-valo kytketään pois päältä.5 Ennen 5 Dispersion of CFA system Kuva 4 ”Bolus” -virtaus”.” Bolus”Fig 4. -Bolus”flow -flow5. tislaushauteelle menoa ZnSO4-liuosta lisätään sakkaamaan läsnä olevat rautasyanidit pois analyysistä sinkkisyanofer- raattikompleksina.Segmentoituun WAD-syanidin virtaukseen pitoisuus saadaansyötettävät ilmakuplien liikkeen pitää olla tasaista ja kuplien symmetrisiä. määritettyä sinertävästäKuplat eivätkompleksista voi olla spektrofotometrisestisuoraan kosketuksissa muoviletkujenvinteet (typpi japinnan fosfori) kanssa sekä ,näiden joten fraktioitamuoviletkujen (ammonium, pinnat kuten vapaa ja kokonaissyanidikinkostutetaan käyttämällä2. pinta-aktiivista ainetta.nitraatti, Pinta-aktiivinen nitriitti, fosfaatti).aine muodostaa nestekerroksen letkun Vapaa syanidi määritetäänpintaan ja mahdollistaa lisäämällä liuosvirtaan kuplien tasaisen rea- liikkeen5. gensseja, jotka reagoivat HCN:n kanssa lopulta muodosta- CFA-laitteen teoria en kompleksin, jonka absorbanssi detektoidaan spektrofo- tometrisesti2. Laitteistossa käytetään segmentoitua virtausta, joka näkyy Syanideja analysoitaessaYhteenveto ei syanaatteja tai tiosyanaat- linjastossa kulkevina tasaisina ilmakuplina. Segmentoi- teja huomioida, muttaRamboll haluttaessa Analytics nein voidaankäyttöönottama analysoida menetelmätu virtaus vastaa vähentää nykypäivän dispersiota syanidianalytiikan ja siten myös näytteiden tarpeita. yksittäisinä yhdisteryhminäMenetelmää erilaisilla on kehitetty tekniikoilla, kaivosteollisuuden kuten välistä haastavia muistiefektiä matriiseja ja lisääsilmällä näytteensyöttökapasiteettia pitäen, mutta muidenkin (kuva 3). Dispersiota ei pystytä kuitenkaan kokonaan Ramboll Analyticsillavesimatriisien käytössä olevallamääritys ionikromatografi onnistuu CFA-tekniikalla.- Menetelmällä pystytään määrittämään kokonais-, WAD- ja aan perustuvilla menetelmillä. eliminoimaan ja liuoksen kulkiessa linjastossa segmentin Näytteiden edustavuusvapaa syanidi. varmistetaan Näin saadaan kestävöimällä tietoa eri syanidifraktioihinsisällä tapahtuu jakautuneiden dispersiosta syanidi johtuvaayhdisteiden pyörteenomaista pitoisuuksista ja syanidi mahdollisimmanvoidaan pian tehdä näytteenoton tarvittavia johtopäätelmiä jälkeen pH- niidensekoittumista. perusteella. Tästä sekoittumisesta käytetään nimitystä arvoon n. 12. Näin syanidi on ionisessa muodossa (CN-). ”Bolus”-virtaus (kuva 4). Segmentoitu virtaus helpottaa Näytettä säilytetään viileässä ja pimeässä analysointiin myös virtauksen tasaisuuden seuraamista analyysin aikana asti. Samasta näyteastiastaViitteet voidaan analysoida syanidin eri ja ilmakuplat toimivat reaktioiden aikana muodostuvien fraktioita, kuten vapaa syanidi, WAD ja kokonaissyanidi. kaasujen varastoina. Segmentoidulla virtauksella pyritään 1. http://www.cyanidecode.org/cyanide-facts/cyanide-chemistry 26.09.2013 CFA-tekniikka kuluttaa näytettä vain muutaman millilitran pitämään syötetty ja detektoitu signaali mahdollisimman mittausta kohden, joten2. ISOmääritys 14403-2:2012 voidaan tehdä Water pienestäkin quality, determination samankaltaisina. of total Eli kuncyanide näyte and injektoidaan, free cyanide se lähteeusing flow näytetilavuudesta2. analysis (FIA and CFA). Part 2: Method usingetenemään continuous tasaisena flow rintamana,analysis mutta letkujen seinämän Laitteisto mahdollistaa3. http://goldbook.iupac.org/P04930.htmlmyös maanäytteiden syanidipitoi- vuorovaikutuksesta 26.09.2013 niiden lähellä oleva virtaus hidastuu suuden määrittämisen4. CFA-tekniikallaSFS-EN ISO 17380 standardin Determination SFS-EN of totalletkun cyanide keskellä and olevaaeasily liberatablevirtausta enemmän. cyanide. Continuous Tällaista virtaus-flow - ISO 17380 mukaisesti. Lisäksi CFA-laitteella on mahdollista ta kutsutaan laminaariseksi virtaukseksi, jota segmentoin- tehdä paljon muutakin kuinanalysis syanidianalytiikkaa, method kuten ra- nilla pyritään välttämään5. 5. Seal Analytical CFA Theory training materialSegmentoituun virtaukseen syötettävien ilmakuplien liikkeen pitää olla tasaista ja kuplien symmetrisiä. Kuplat eivät voi olla suoraan kosketuksissa muoviletkujen pinnan Lisätietoja: kanssa, joten muoviletkujen pinnat kostutetaan käyttämällä pinta-aktiivista ainetta. Pinta-aktiivinen aine muodostaa Ryhmäpäällikkö (Kemisti) Ilpo Lahdelma nestekerroksen letkun pintaan ja mahdollistaa kuplien tasaisen liikkeen5. email: [email protected] Yhteenveto

Ramboll Analyticsin käyttöönottama menetelmä vastaa nykypäivän syanidianalytiikan tarpeita. Menetelmää on kehitetty kaivosteollisuuden haastavia matriiseja silmällä pitäen, mutta muidenkin vesimatriisien määritys onnistuu CFA-tekniikalla. Menetelmällä pystytään määrittämään kokonais-, WAD- ja vapaa syanidi. Näin saadaan tietoa eri syanidifraktioihin jakautuneiden syanidiyhdisteiden pitoisuuksista ja voidaan tehdä tarvittavia johtopäätelmiä niiden perusteella. x

Lisätietoja: Kuva 3 CFA systeeminKuva 3 CFA dispersio. systeemin Fig 3 dispersio. Dispersion of CFA Ryhmäpäällikkö (Kemisti)Kuva 4 ”Bolus” Ilpo Lahdelma -virtaus 5 5 system5. Dispersion of CFA system email: [email protected]”Bolus” -flow

54 MateriaSegmentoituun 5/2013 Tiede & Tekniikkavirtaukseen syötettävät ilmakuplien liikkeen pitää olla tasaista ja kuplien symmetrisiä. Kuplat eivät voi olla suoraan kosketuksissa muoviletkujen pinnan kanssa, joten muoviletkujen pinnat kostutetaan käyttämällä pinta-aktiivista ainetta. Pinta-aktiivinen aine muodostaa nestekerroksen letkun pintaan ja mahdollistaa kuplien tasaisen liikkeen5.

Yhteenveto Ramboll Analyticsin käyttöönottama menetelmä vastaa nykypäivän syanidianalytiikan tarpeita. Menetelmää on kehitetty kaivosteollisuuden haastavia matriiseja silmällä pitäen, mutta muidenkin vesimatriisien määritys onnistuu CFA-tekniikalla. Menetelmällä pystytään määrittämään kokonais-, WAD- ja vapaa syanidi. Näin saadaan tietoa eri syanidifraktioihin jakautuneiden syanidiyhdisteiden pitoisuuksista ja voidaan tehdä tarvittavia johtopäätelmiä niiden perusteella.

Viitteet 1. http://www.cyanidecode.org/cyanide-facts/cyanide-chemistry 26.09.2013 2. ISO 14403-2:2012 Water quality, determination of total cyanide and free cyanide using flow analysis (FIA and CFA). Part 2: Method using continuous flow analysis 3. http://goldbook.iupac.org/P04930.html 26.09.2013 4. SFS-EN ISO 17380 Determination of total cyanide and easily liberatable cyanide. Continuous-flow analysis method 5. Seal Analytical CFA Theory training material

Lisätietoja: Ryhmäpäällikkö (Kemisti) Ilpo Lahdelma

email: [email protected] Viitteet 1. http://www.cyanidecode.org/cyanide-facts/cyanide-chemistry 26.09.2013 www.algolchemicals.fi 2. ISO 14403-2:2012 Water quality, determination of total cyanide [email protected] and free cyanide using flow analysis (FIA and CFA). Part 2: Met- puh. 09 50991 hod using continuous flow analysis 3. http://goldbook.iupac.org/P04930.html 26.09.2013 4. SFS-EN ISO 17380 Determination of total cyanide and easily liberatable cyanide. Continuous-flow analysis method 5. Seal Analytical CFA Theory training material x RikastuspRosessin

Summary Ramboll Analytics have introduced a method for cyani- kemikaalit de determination based on continuous flow analysis (CFA) technique. Alternatively, manually made distil- asiantuntijalta lation analysis is time consuming and laborious while sample capacity is limited. This new method with CFA Ratkaisut tarpeidesi mukaan. technique suites for higher number of samples and serves better for the mining industry. Method fits also toimitusvarmuus ja arvostetut for other waters (e.g. household waters, ground waters, kumppanit. Vastuullisesti toimien. wastewaters and natural waters) and it can detect low quantities of cyanide (µg CN-/l). Mining industry uses significant amounts of cyanide so it is obvious that there is a need for monitoring it in different phases of the processes. With CFA technique it is possible to analyze all cyanide fractions including free cyanide, weak acid dissociable cyanide (WAD) and total cyanide; two latter ones according to ISO 14403-2:2012 standard. x

POHTO Seminaarit

Metallialan koulutusta POHTOssa. Tulossa syksyllä 2013. - Yhteistyössä Metallurgian VAT:n kanssa: Valssauksen uudet tuulet –seminaari 26. - 27.11. Oulu Tulossa vuonna 2014. - Prosessiteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen 9.1. Oulu - Asiakastarpeiden merkitys teräksen valmistuksessa 28. - 29.1. Raahe - Teräksen mekaaninen leikkaus ja oikaisu 11. - 12.2. Oulu - Yhteistyössä Metallurgian VAT:n kanssa: Prosessipraktiikat - ongelmat ja onnistumiset teräksen valmistuksessa, 6. - 7.5. Oulu Tutustu seminaariohjelmiin ja ilmoittaudu mukaan www.pohto.fi

POHTO - Työtä asiakkaan parhaaksi.

Tiede & Tekniikka Materia 5/2013 55 Malminetsintää ja kaivostoimintaa Pintaa maailman parhaassa paikassa!* syvemmältä Toni Eerola, GTK arvioidaankin, että alueella on tapahtunut laa- (ylempi) ja Wombat (alempi)-mineralisaatioi- jamittaista kullanmuodostusta. den välistä vyöhykettä. Wombat on saatu näin paremmin määritellyksi. Se on osoittautunut Nordic Minesin Laivan kultakaivos tuotti 343 paksummaksi ja rikkaammaksi kuin mitä oli kiloa kultaa toisella vuosineljänneksellä. Vaikka aiemmin arvioitu. Kairauksissa on tavattu myös kyseessä on tuotantoennätys, tuotanto on nikkelirikas vyöhyke. Kaivoksen malmivaranto alhaisempaa kuin suunniteltiin. Kullantuotanto tonneissa on kasvanut 16 %, kuparipitoisuus on ollut vaikeuksissa heikkojen pitoisuuksien 10 % ja kaivoksen käyttöikä 7,5 vuodella. vuoksi. Esiintymän syvyysjatkeen kairaukset ovat myös käynnissä. Kaivososakeyhtiö Talvivaara Oy tuotti Mawson Resources Ltd. saavutti tuloksia heti 1.776 t nikkeliä ja 4.465 t sinkkiä 2. vuosi- Sotkamo Silver AB:n geofysikaaliset tutki- viime kesän maastotöidensä alussa. Vajaan neljänneksellä, ja 4.508 t nikkeliä ja 7.593 t mukset osoittavat Taivaljärven hopeakaivoksen kilometrin päässä Etelä-Rompaksen kairaus- sinkkiä 1. vuosipuoliskolla. Tuotantoa haittasi mineralisaation ulottuvan 2 000 metrin syvyy- alueelta löytyi 26 mineralisoitunutta kohdetta, suunniteltu kunnossapitotauko ja vanhojen teen. Aiempi arvio oli 1 000 metriin. Kohdetta joista yhdessätoista on näkyvää kultaa. Kaidan kasojen liiallisesta vesimäärästä johtuva liuo- on kairattu kuudella reiällä ja mineralisaatio on esiintymä käsittää 415 m pituisen ja 40 m tusliuoksen alhainen metallipitoisuus. Liiallisen osoittautunut samanlaiseksi kuin kaivoksessa. levyisen vyöhykkeen. Mawsonin tavoitteena on veden aiheuttamaa riskitasoa on saatu lasket- Tämä kasvattanee malmiarviota huomatta- ylläpitää tuloksellista malminetsintäänsä $2.5M tua sallituissa rajoissa tapahtuvan käsitellyn vasti. budjetilla tämän vuoden aikana. Maasto-ope- veden jatkuvan juoksutuksen avulla. raatiossa oli mukana 10 suomalaista geologia. Työ- ja elinkeinoministeriö huutokauppaa Drake Resources Ltd. on päättänyt luopua GTK:n löytämän Rapasaarten lithium-esiinty- Mawson on jatkanut paikallista sidosryhmätoi- kaikista lupahakemuksistaan Suomessa vält- män. Esiintymä sijaitsee Kaustisten ja Kokko- mintaansa ja paikallisyhteisölle on jaettu tietoa tääkseen lupamaksujen lähestyvän suorittami- lan alueella. Katso esiintymän tekniset tiedot: yrityksen työsuunnitelmista. Suurin osa sidos- sen. Yhtiö on päättänyt priorisoida investointe- http://arkisto.gtk.fi/2011/42_2011.pdf. ryhmistä tukee yrityksen toimintaa, vaikka jon- jaan lupaavimpiin kohteisiin maailmalla. Syynä kinasteista vastustustakin on ollut, koskien sen tähän on yleinen taloustilanne. Taranis Resources Inc:lle on myönnetty suunnitelmia ja ympäristöasioita. Yritys on po- malminetsintälupia Naakenavaaran kulta-kupa- liisitutkinnassa ympäristöviranomaisten pyyn- Belvedere Resources Ltd:n Hituran kai- riesiintymään yrityksen aiempien lupa-alueiden nöstä koskien vuosien 2010 ja 2011 aikana voksen tuotanto on pysäytetty ja kaivoksen läheisyyteen. Yhdessä ne muodostavat 14 km² Natura-alueella lapiolla kaivettuja tutkimusojia. alaosat päästetty täyttymään vedellä. Syynä alueen. Yrityksen arvioiden mukaan kyseessä Mawson ilmoittaa kuitenkin noudattaneensa tähän on nikkelin alhainen hinta. Kaivoksen saattaa olla maailmanluokan malmiesiintymä. kaivos- ja ympäristölainsäädäntöä ja on ta- jätekasat on puolestaan valittu EU:n Life- vannut ja työskennellyt kaikkien viranomaisten hankkeen uusiokaivannaistuotteiden pilotti- Karelian Diamond Resources plc. on löytä- kanssa läpinäkyvästi ja avoimesti. Mawson tutkimuskohteeksi. Viiden miljoonan euron nyt timantin indikaattorimineraaleja moreenitut- uskookin, että sitä kohtaan nostetut syytökset tutkimusprojekti tapahtuu Belvederen, konsult- kimuksissaan Riihivaaran alueelta Kuhmossa. tullaan hylkäämään, kun tutkinnan faktat tiyhtiö Rambollin, kierrätys- ja konsulttiyhtiö Yhtiö on jättänyt varaushakemuksen alueelle. tulevat esiin (toivon mukaan tämän vuoden Lassila & Tikanoja Oy:n sekä maansiirto- ja Riihivaara sijaitsee 10 km kaakkoon Seitape- lopulla). kaivosyhtiö E. Hartikainen Oy:n välisenä yh- rän kimberliitistä, joka on Suomen tähän men- teistyönä. Belvedere antaa hankkeen käyttöön nessä suurin löydetty piippu (6.9 ha). Dragon Mining Ltd. on kairannut useita maa-alueensa ja jätekasansa. EU rahoittaa lupaavia kultalävistyksiä Oriveden kultakaivok- puolet hankkeesta. Lappland Goldminers AB uudistaa orga- sellaan (4,10-7,39 g/t Au 6-24.90 m matkoilla). nisaatiotaan heikkenevän taloustilanteen Boss Resources Ltd. tutkii Tornion lähellä si- ja Pahtavaaran kultakaivoksen ongelmien Endomines AB päivitti Pampalon kultakaivok- jaitsevan Liakan mafis-ultramafisen intruusion vuoksi. Elokuussa sulattoon toimitettiin 34 kg sensa vuoden 2013 tuotantoarvion 800–900 nikkeli-, kupari- ja platinoidipotentiaalia yh- kultaa. Karoliinan esiintymän rikastusproses- kiloon, saavuttaen 168,1 kiloa toisella kvar- teistyössä Newgencon malminetsintäryhmän sin talteenoton tuottavuutta testataan ja sen taalilla. Malminetsintä jatkuu suunnitelmien kanssa. Tutkimuksissa sovelletaan uutta kus- tuloksia odotetaan marraskuun puoleen väliin mukaisesti ja Pampalon rikastuslaitoksen tannustehokasta geofysikaalista menetelmää, mennessä. x suunniteltu kapasiteetin lisäys on saavutettu joka on osoittautunut toimivaksi aiemmissa (52 t/h, 420 000 t/vuosi). Yritys pyrkii kuitenkin operaatioissa. Konsortio on käynyt läpi aiem- 380.000 t vuosikäyttöasteeseen. pien kairausten sydämiä GTK:n kansallisessa *Kolumni ei ole yltiöisänmaallinen, mutta kairasydänarkistossa Lopella ja todennut luottaa vapauden hehkuttaa Resourcestocks- Yhtiön laaja kairausohjelma jatkuu pitkin ’Kar- paavia nikkeli, kupari- ja platinoidipitoisuuksia. lehden ja Fraser-instituutin Suomelle v. jalan kultalinjaa’. Kohteina ovat Hoskon, 2012/2013 myöntämää 1. sijaa kaivosinves- Rämepuron ja Muurinsuo-Korvilansuon Altona Mining Ltd. laajentaa malmivaranto- tointien suosituimpana ja vähäriskisimpänä alueet. Tulokset ovat olleet lupaavia. Kultaa jaan Kylylahden kuparikaivoksen maanalaisilla kohteena. on lävistetty koko linjan pituudelta. Yhtiössä kairauksilla. Kairauksilla on tutkittu Wallabyn

Lisää kaivosalan uutisia (englanniksi), ks. GTK:n Explorer News: http://en.gtk.fi/informationservices/explorationnews/index.html

56 Materia 5/2013 YTM-IndustrialINDUTRADE GROUP

Haluamme kiittää kaikkia Euromining-messuvieraita!

Tutustu tarkemmin tuotteisiimme osoitteessa www.ytm.fi/kaivos/

KONEIDEN JA LAITTEIDEN TARVIKKEET • KESKUSVOITELU, KEMIKAALIT JA KUNNOSSAPITO • VIRTAUS-, PROSESSI- JA MUOVITEKNIIKKA

KAIRAUKSESI ONNISTUU PAIKASTA JA KELISTÄ RIIPPUMATTA

TARJOAMME KAIVOSTEOLLISUUDELLE

» HUIPPULUOKAN KAIRAKONEET » KAIRAUSPALVELUT

ADC:n kairauslaitteistojen jokainen yksityiskohta on kehitetty ja Tarjoamme kokonaisvaltaisen, tehokkaan palvelupaketin – maan testattu omassa työssämme vaativissa ympäristöissä. Valmis- pinnalla tai alla. Saat meiltä laadukkaat kairaussydännäytteet timant- tamamme kairauslaitteistot ovat käyttäjäystävällisiä, ympäris- tikairausmenetelmällä, reiän taipumamittaukset, suunnatun näyt- töystävällisiä sekä suorituskykyisiä kaikissa olosuhteissa. teenoton sekä edustavat näytteet myös RC-porausmenetelmällä.

Arctic Drilling Company Oy Teollisuustie 26B, 96320 Rovaniemi www.adcltd.ﬁ puh. 040 680 5809

Materia 5/2013 57 KAIVOS POHJOINEN TEOLLISUUS

58 Materia 5/2013 Kaivosteollisuuden edunvalvonta!

Arvoisat kaivosalan ammattilaiset

Kaivannaisteollisuus ry:n puheenjohtajana minulla on ilo kiittää Materia-leh- teä ja sen päätoimittajaa tästä palstasta. Tästä numerosta alkaen yhdistyk- semme kertoo palstalla kaivosalan ajankohtaisista teemoista. Kaivosala on perinteisesti ollut merkittävä suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana, ja merkitys säilyy tulevaisuudessa korkealla. Suuri merkitys tuo mukanaan myös suuren vastuun. Kaivannaisteollisuus ry haluaakin kehittää kaivosalan vastuuta vuoropuhelun, sosiaalisen toimiluvan ja avoimuuden kautta. Samaan aikaan kaivosalan teemat ovat päivä päivältä ajankohtaisempia. Oikean viestin välittäminen vaatii yhä enemmän: perustietoa tulee jakaa, jotta tunnettaisiin mistä lähdetään, ajankohtaisuudet on hallittava, jotta tie- dettäisiin missä mennään ja jakelukanavien pitää olla oikeita, että muutkin tietäisivät missä mennään. Vankan kokemuksensa ja näkemyksensä ansiosta Kaivannaisteollisuus ry pystyy erottamaan olennaiset teemat ja siten luomaan suuntaviivat kaivannaisalan kehitykselle. Pohjoismainen yhteistyö ja edunvalvonta Euromine- sin kautta antaa yhdistykselle lisää työkaluja muutosten ennakointiin sekä ennalta varautumiseen.

Tarmo Tuominen, puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry

Yhteiskuntavastuu Kaivannaisteollisuus ry ajaa on ykkösasia jäsentensä asiaa Kaivosyhtiöiden yhteiskuntavastuu ja Vuonna 1999 perustettu Kaivannaiste- yhteistyöelimissä kuten Eurominesissä sosiaalinen toimilupa ovat jatkuvasti ollisuus ry on kaivannaisteollisuudessa (European Association of Mining esillä. Käsitteet voi määritellä monella toimivien yritysten edunvalvonta- ja Industries, Metal Ores & Industrial tapaa. Luottamus on tärkeä tulokulma yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tehtävänä Minerals). ja sen keinona läpinäkyvyys. Lisäk- on erityisesti si tarvitaan vastuunkantoa eli kasvot - edistää kaivannaisteollisuuden yleisiä ja Kaivannaisteollisuus ry ulospäin. Joku, jolle voi soittaa. yhteisiä toimintaedellytyksiä Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Pohjimmiltaan yhteiskuntavastuussa - lisätä alan yritysten ympäristö- ja on kyse johtamisesta. Arvot ja kulttuu- työturvallisuustietoutta Puheenjohtaja: Tarmo Tuominen, ri luovat pohjan vastuullisuudelle, joka - edistää alan tunnettuutta ja myönteistä Nordkalk Oy Ab on luonnollinen osa laatuajattelua ja julkisuuskuvaa jatkuvaa parantamista. Verkostoituva - organisoida ja koordinoida jäsenyritysten Varapuheenjohtaja: Eeva Ruokonen, maailma ja erilaiset kulttuurit tekevät yhteisiä tutkimushankkeita Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj asioista hankalia. Vastuullisuuden hal- - kehittää jäsenyritysten välistä yhteistoi- linta mutkistuu. Ja sen asema korostuu. mintaa Toiminnanjohtaja: Pekka Suomela, Kaivannaisteollisuus ry on mukana 040 533 2848 toteuttamassa Kestävän kaivannaistoi- Yhdistyksessä on noin 50 jäsenyritystä. [email protected] minnan toimintasuunnitelmaa. Teem- Näiden joukossa on kaivos- ja kaivan- me yhteistyötä Sitran sekä muiden kai- naistoiminnan harjoittajia, urakoitsijoita, Viestintäasiantuntija: voskeskusteluihin osallistuvien taho- kone- ja laitevalmistajia sekä alan palve- Marko Mannila, 044 389 80 15 jen kanssa kestävän kaivostoiminnan luyrityksiä. [email protected] mallien rakentamiseksi. Kaivannaisteollisuus ry toimii jäsentensä x Lisätietoja http://www.prokaivos.fi/ edustajana myös alan kansainvälisissä kaivannaisteollisuus-ry/ x

Pekka Suomela, toiminnanjohtaja

Materia 5/2013 59 14.8.2013 Aalto-yliopisto, Otaniemi, ESPOO Rikastustekniikan seminaari - OTAFOKUS-koulutuksen päätösseminaari

Teksti DI Hannele Vuorimies, Outotec (Finland) Oy ja KM Anna-Maija Ahonen, Projektipäällikkö, Aalto PRO

Järjestyksessään toinen Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä täsmäkoulutus, OTAFOKUS Rikastus, alkoi keväällä 2011. Koulutukseen haki noin 90 alasta kiinnostunutta henkilöä, joiden taustat ja pohjakoulutus edustivat hyvin erilaisia aloja paperiteollisuu- desta kaupalliselle alalle ja insinööreistä tohtoreihin. Valmistuneet opiskelijat yhdessä professori Kari Heiskasen ja avustavan vararehtorin, Seppo Laukkasen kanssa.

Aiemmin on toteutettu myös OTA- ta, jossa osallistujat tekevät ohjattua FOKUS Kaivos -ohjelma kaivosinsi- harjoitustyötä teollisuudessa. Koulu- nöörien kouluttamiseksi. Mukana nyt tus huipentui Otaniemessä pidettyyn Seminaarin päättyneessä koulutuksessa olivat seu- Rikastustekniikan seminaariin, johon pääpuhu- raavat yritykset: Outotec, First Quan- oli kutsuttu laajalti kaivannaisteolli- ja Eeva tum Minerals – Kevitsa, Talvivaara, suuden edustajia. Tilaisuus kokosikin Ruokonen, GTK Mintec sekä Belvedere Mining – yhteen noin 60 henkilöä sekä koulu- Talvivaaran Hitura. tukseen osallistuneista että muista alan Kaivososa- keyhtiöstä. Opintokokonaisuuden laajuus on yrityksistä. 60 opintopistettä, ja kokonaiskesto 1,5 OTAFOKUS Rikastus -koulutus on vuotta. Kokonaisuus koostuu lähiope- palvellut nopealla aikataululla teolli- tuksesta, sekä soveltavasta opetukses- suutta täydennyskouluttamalla kak- sitoista uutta rikastusinsinööriä alan yrityksiin. Kaivannaisteollisuus on tukenut koulutusohjelmaa huomattavasti sekä taloudellisesti että ohjelman toteutuksessa. Yritykset ovat muun muassa mahdollistaneet ohjatun har- joittelun ja oppimisen kannalta tärkeän työssäoppimisen omilla laitoksillaan. Näiden laitosjaksojen aikana yritysten henkilöstö on ollut merkittävästi opiskelijoiden tukena. Kaivannaisteollisuu- den lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut koulutusta. Seminaarin avauspuheessaan kurs- OTAFOKUS sin vastuuopettaja, professori Kari Rikastuskurssin Heiskanen esitti kiitokset opiskelijoil- seminaariyleisö le sekä koulutusohjelman tukijoina kuuntelee kes- toimineille yrityksille. Heiskasen mu- kittyneesti. kaan koulutusohjelma oli mahdollinen

60 Materia 5/2013 kaikkien osapuolten sitoutuessa osaamisen kasvattamiseen Metallurgical Study for Processing Kaapelinkulma Gold teollisuuden palvelukseen. Koulutuksessa opiskelijoille Ore at Vammala Production Centre, Janne Loimi asetettiin hyvinkin haastavia tehtäviä, millä taattiin kehitys ja parhaat oppimistulokset. Heiskasen puheenvuoron jäl- Jatkojalostukseen menevien Zn-, Cu- ja Ni-rikasteiden keen kuultiin huolellisesti valmistellut opiskelijaesitykset. laatuvaatimukset, Henrik Gustafsson , GTK Mintec Esitysten otsikot ja esittäjät on listattu artikkelin lopussa. Opiskelijoiden rikastusteknisten esitysten lisäksi kuultiin Sulfidiköyhien platinamalmien prosessointi, joukko muitakin puheenvuoroja. Opiskelijoiden puheen- Antti Taskinen, GTK Mintec vuorosta vastasi DI Kaisa Miinalainen, Outotecistä. Hän esitteli kuvakavalkadin saattelemana puolentoista vuoden Kylylahden kaivoksen malmityyppien optimaalinen oppimismatkaa. Tiukan ja välillä rankankin opiskelun vas- rikastaminen Luikonlahden rikastamolla, Minna Ranta tapainoksi ryhmä piti hauskaa ja pääsi tutustumaan mielenkiintoisiin, uusiin kohteisiin, kuten Suomen ja Pohjois- Bioliuotusprosessin lämpötase, Ria Backman, Ruotsin kaivoksiin ja rikastamoihin. Kurssin aikana syn- Talvivaara Sotkamo Oy tynyt yhteishenki sekä yritysvierailujen kautta rakentunut laaja verkosto, tulevat varmasti olemaan hyödyksi useissa Avolouhosmalmin rikastustutkimus, Heikki Miettunen, tulevaisuuden haasteissa. Lopuksi Miinalainen kiitti koko Belvedere Mining Oy opiskelijaryhmän puolesta lämpimästi kaikkia koulutuksen mahdollistaneita osapuolia ja oli erityisen iloinen siitä, Miheevsky GOK ZAO – Process operating manual, kuinka hyvin heidät oli otettu vastaan kaikissa yritysvierai- Juuso Saloranta, Outotec (Finland) Oy lukohteissa. Talvivaaran kestävän kehityksen johtaja, Eeva Ruoko- The laboratory flotation test work for simulating reagent nen, oli kutsuttu tilaisuuden pääpuhujaksi. Puhe rikastus- response on Pyhäsalmi Cu-rougher flotation circuit and insinöörin yhteiskuntavastuusta oli erinomainen ja hyvin comparing different kinetic models, Kaisa Miinalainen, ajankohtainen. Puheessaan Eeva Ruokonen korosti, kuinka Outotec (Finland) Oy vahva rikastustekninen osaaminen ja kehittyneiden tek- nologioiden ja järjestelmien hallinta on edelleen kestävä Impact of sorting on concentrator efficiency, Jussi Teperi, perusta rikastusinsinöörin työlle. Teknisen osaamisen li- Outotec (Finland) Oy x säksi vaaditaan aiempaa tiiviimpää vuorovaikutusta yh- teiskunnan eri toimijoiden kanssa – ohjaahan yhteiskunta meitä kohti kestävää ja vastuullista kaivannaisteollisuutta. Vastuullinen yritystoiminta – yhteiskuntavastuu – on tullut jokaisen vakavasti otettavan kaivoksen jokapäiväiseksi asiaksi. Elämme murrosaikaa, jossa malmivarojen hyödyn- täminen edellyttää uudenlaista näkökulmaa. Rikastusin- sinöörin arjessa yhteiskuntavastuu voi tarkoittaa muun muassa naapureiden kuuntelemista, avointa tiedottamista ja julkista keskustelua. Meillä on mahdollisuus saavuttaa kilpailuetua, luoda hyvinvointia ja kantaa globaalia vastuuta olemalla yhteiskuntavastuuasioissa eturintamassa – Hakuilmoitus joka päivä. Uutena ”keskustelukumppanina” Eeva mainitsi Toimitusjohtaja Tapani Järvisen myös median, jonka vaikutus yleisen mielipiteen muodos- ympäristöteknologiarahasto tumiselle on erittäin vahva, ja helposti on vaarana, että to- dellisuus ja mielikuvat sekoittuvat keskenään. Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu julistaa haettavak- Tilaisuuden lopuksi Aalto-yliopiston johdon edustaja, si Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta 10.000 euron suuruisen apurahan. avustava vararehtori, Seppo Laukkanen, piti puheenvuoron, jossa hän korosti joustavien, täsmällisesti kohdennet- Apuraha myönnetään ansioituneelle ympäristöteknologian osaa- tujen täydennyskoulutusohjelmien palvelevan ei vain teol- jalle tutkimus- ja kehitystyöhön. Apurahan tarkoituksena on edis- tää teollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustu- lisuusalaa, vaan laajemmin työelämän kehittymistä. Kari losten hyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina. Heiskasen tavoin myös Laukkanen nosti esiin sekä yritysten että opiskelijoiden vahvan sitoutumisen ohjelmaan ja Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan rahaston asiamiehelle vii- henkilökohtaiseen oppimiseen. Tällaiset kumppanuudet meistään 9.12.2013 ensisijaisesti sähköpostilla (pdf-tiedostoina) osoitteeseen [email protected], viestiin viitteeksi Tj. Jär- tuottavat arvoa kaikille osapuolille. x visen rahasto tai postitse osoitteella Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, Pirjo Muukkonen, PL 16100, 00076 Aalto ja kuoreen merkintä Tj. Järvisen rahasto.

OTAFOKUS Rikastus -seminaarin Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan henkilötiedot ja apurahan opiskelijaesitykset käyttösuunnitelma (tutkimussuunnitelma max 2xA4) ja sen liittee- nä tulee olla hakijan CV julkaisuluetteloineen. Sekundäärimurskauksen vaikutus jauhatukseen ja sen Lisätietoja antaa rahaston asiamies, controller Pirjo Muukkonen, optimointi, Heikki Kela, First Quantum Minerals puh. 050 344 2645, [email protected].

Suodatuskapasiteetin optimointi, Tarja Komminaho, First Quantum Minerals PL 16100, 00076 AALTO / Kemistintie 1, 02150 ESPOO (09) 4511 / http://chem.aalto.fi Treatment schemes for telluride type gold ore, Jaakko Larkomaa

Materia 5/2013 61

CHEM_hakuilmoitus_KEMIA_90x130_2.indd 3 16.9.2013 14:00:24 TkT, tutkijatohtori Riina Salmimies (Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, LUT Kemia, Erotustekniikan laboratorio), matkaraportti Iron Ore 2013 -konferenssista. Vuonna 2011 globaali me- tallintuotanto oli arvoltaan 854 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tästä rautamalmin osuus oli noin 39 %. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 Australian rautamalmin tuotannon arvo on noussut 20 miljardista dollarista yli 60 miljardiin dollariin. Vuonna 2011 maailmassa tuotettiin vajaa 3000 miljoonaa tonnia rautamalmia.

Kuvien copyright: AusIMM.

Iron Ore -konferenssi järjestetään kah- Miten otetaan talteen hienoainesta, tapahtumapaikan jäädessä pieneksi den vuoden välein. Järjestäjänä toimii miten erotetaan epäpuhtauksia, miten kasvavalle osallistujamäärälle. Konfe- the Australasian Institute of Mining and analysoidaan kairausnäytteitä. renssiin osallistui yli 600 ammattilais- Metallurgy (AusIMM) ja tänä vuonna Luonteeltaan konferenssi on mieles- ta, joista suurin osa oli australialaisia. konferenssi järjestettiin Perthissä 12.– täni hieman teknisempi kuin monet Osallistujien joukossa oli kuitenkin 14.8. Osallistuin konferenssiin toista muut vastaavat, joihin olen osallistu- myös asiantuntijoita Brasiliasta, Ukrai- kertaa. nut. Omat konferenssikokemukseni nasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Ensimmäisellä kerralla vierailin ovat olleet huomattavasti akateemi- Kiinasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Sak- tapahtumassa vuonna 2011 ja pidin sempia, mutta siksi juuri Iron Ore onkin sasta, Ruotsista, Alankomaista ja Japa- konferenssista niin paljon, että halusin makuuni: asioita katsotaan hieman eri nista. Ja totta kai myös Suomesta. ehdottomasti nytkin osallistua. vinkkelistä. Pääpuhujien tapaan tonnei- Nimestäkin päätellen, tilaisuus pyörii hin ja dollareihin voi aina luottaa. Mainareita, palveluntarjoajia yksinomaan rautamalmin ympärillä. Konferenssi on kasvanut osallistuja tutkijoita Kuinka etsitään, kuinka louhitaan, jamäärältään joka vuosi ja tänä vuon- kuinka rikastetaan, kuinka pelletoi- na tapahtuma pitikin järjestää Perthin Konferenssin näytteilleasettajien jou- daan, kuinka valmistetaan terästä. konferenssikeskuksessa edeltävän kossa oli joukko kaivosyhtiöitä, kuten

Equatorial Resourcesin toimitusjohtaja John Wellborn.

Näyttelytilassa olivat esillä monet kaivosyhtiöt, teknologiatoimittajat, analy- tiikkayritykset sekä konsulttitoimistot. Kuvassa Brukerin ja Outotecin ständit.

62 Materia 5/2013 Rio Tinto, Cliffs Natural Resources ja nousseen yhdeksi poliittisista tee- BC Iron, sekä teknologiatoimittajia, moista ja tuottavuudesta puhuttiin kuten suomalaisillekin tutut Outotec konferenssissakin. Anglo Americanin ja Metso sekä FLSmidt. Lisäksi näyt- tuotekehitysjohtaja Chris Minnie eh- teilleasettajien joukossa oli globaali dotti, että tuottavuutta tulisi lähestyä projektinjohtoon ja suunnittelupal- kustannusleikkausten sijasta tarkaste- Aktiivihiilet veluihin erikoistunut Fluor, analytii- lemalla lopputuotteen laatua. Monin kan suuret toimijat PanAnalytical ja paikoin konferenssissa näkyikin, että Ammoniumnitraatti Bruker ja joukko pienempiä yrityksiä, sekä Australian että monien uusien Betonin apuaineet jotka tarjoavat suurille kaivosyhtiöille rautamalmikohteiden ollessa kysees- CMC palveluja niin malminetsinnän kuin sä, puhutaan vielä hyvin rikkaista sen prosessoinninkin saralla. malmiesiintymistä. Näiden malmien Ditiofosfaatit Niin Australiassa kuin maailmal- prosessointitarve on suhteellisen vä- Etikka-, fluorivety-, oksaali-, lakin tunnetuksi kasvanut the Com- häistä. sitruuna-, suola-, sulfamiini- monwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) edusti Rento tunnelma ja avointa ja typpihappo myös näyttelyssä omalla ständillään. tiedonvaihtoa Flokkulantit ja muut veden Monet heidän tutkijoistaan puhui- käsittelykemikaalit vat lisäksi konferenssin eri sessioissa Osallistujien kanssa pääsi keskuste- CSIROssa tehdystä tutkimuksesta. lemaan luontevasti esitysten jälkeen, Glykolit Omassa sessiossani esiintynyt tutkija kahvi- ja ruokatauoilla sekä sosiaali- Guar Gum Roy Lovel kertoi liuotuksella tapah- sen ohjelman puitteissa. Isäntämaan Kairauskemikaalit tuvasta fosforin poistosta. Lovel esit- edustajat olivat mielestäni rentoa, ti, että lähes 90 % fosforista voidaan mutta asiantuntevaa, porukkaa ja Natriumhypokloriitti liuottaa rautamalmista, mutta tämä useimpien kanssa löytyikin yhteisiä Jauhinkuulat ja jauhintangot, vaatisi korkeita lämpötiloja ja nat- keskustelunaiheita. Yllätyin positii- kaikki koot ja kovuusasteet riumhydroksidin käyttöä. Tällaisten visesti siitä, miten avointa tiedon- hydrometallurgisten menetelmien vaihto oli. Ajoittain tuntuu hankalal- Karbonaatit soveltaminen massiivisissa rautamal- ta saada prosessitietoa, joka ainakin Kalium- ja lyijynitraatti min rikastusprosesseissa kuulostaa omalla kohdallani on korvaamatonta, Ksantaatit (PAX, PEX, SEX, hieman erikoiselta, mutta kukaanhan jotta ymmärtäisin, miten asiat käy- ei osaa sanoa, miltä maailma näyttää tännössä hoituvat. Käytännön ja teo- SIBX, SIPX) vaikkapa 50 vuoden päästä. rian peilaaminen keskenään nostaa Kupari- , magnesium-, Kaiken kaikkiaan näyttelytilassa esille uusia tutkimuskysymyksiä ja rauta- ja sinkkisulfaatti nähtiin 73 näytteilleasettajaa. Tämä on saa usein aikaan hyvin hedelmällis- ennätys Iron Ore -konferenssisarjassa. tä keskustelua eri taustoista tulevien MIBC asiantuntijoiden kesken. Natrium- ja kaliumhydroksidi Kiinan kulutushuippu ja Afrikka Iron Ore oli tänäkin vuonna erittäin (NaOH, KOH) hyvin järjestetty. Tiiliskiveä muistut- Konferenssin pääpuhujiksi oli vali- tava konferenssikirja sisälsi tuhdisti Natrium metabisulfiitti koitu joukko äärimmäisen kiehtovia asiaa, taukoruoka oli hyvää ja esiin- NaMBT esiintyjiä. Equatorial Resourcesin toi- tymispaikat olivat mitä parhaimmat. Natriumsyanidi mitusjohtaja, entinen rugbypelaaja, Toki kahvit ja lounaat nautittiin seis- John Welborn kertoi yleisölle, kuinka ten, mutta tämä mahdollisti ständeil- Natriumtiosyanaatti kaivosyhtiö on Afrikassa osallistunut lä kiertelyn ja sosiaalisen kanssakäy- Pölyämisenestoaineet paikallisen infrastruktuurin kehittä- misen. Tapasin näyttelytilassa useita Suodatushiekka miseen. Hän käytti puheenvuorossaan kaksi vuotta sitten ensi kertaa tapaa- aikaa kuvaillakseen myös poliittista mistani ihmisistä. Tällä kertaa tapah- Pinta-aktiiviaineet ilmapiiriä Kongon tasavallassa, mikä tumassa oli myös useita suomalaisia, Polyalumiinikloridi hänen mukaansa on tällä hetkellä en siis ollut enää ainoa kotimaani Rikastuskemikaalit hyvin myönteinen kaivosteollisuuden edustaja. Toivottavasti tämä on jatku- kannalta. Welborn myös jakoi nä- va trendi, sillä kyseessä on todellakin Rikki kemyksiään siitä, miten kiinalaiset erittäin hyvä tapahtuma. x Sorbitoli ovat hyvin voimakkaasti panostaneet Tionokarbamaatti Afrikkaan taatakseen näin maansa kannalta olennaisten raaka-aineiden Tärkkelykset saannin ja osaltaan riippumattomuu- Vaahdotteet den Kiinan ulkopuolisista toimittajis- Valkoöljyt ta. Kiinan teräksen kulutuksen odotetaan saavuttavan huippunsa vuonna Lisätietoja tuotteistamme: 2030 ja se onkin veturin lailla ruokki- Brenntag Nordic Oy nut myös rautamalmin kysyntää. Äyritie 16, 01510 VANTAA Satuin paikalle juuri liittovaltion puh. 09 - 5495 640 e-mail: [email protected] vaalien alla ja uutiset olivatkin päi- vittäin täynnä ehdokkaiden uusimpia edesottamuksia. Tuottavuus tuntui www.brenntag-nordic.fi

Materia 5/2013 63 Havainnot Nikelin taajamasta perustuvat kirjoittajien kesällä 2011 tekemään vierailuun alueella.

Kaivoksen johtajan huvilasta Kolosjoen korkeimmalla kukkulalla on jäljellä kasa kiviä ja tiiliä. Mäen alla näkyy suomalaisia kahden perheen asuintaloja, taustalla neuvostoajan kerrostaloja. Petsamon unohtunut kaivosyhteisö

Teksti ja kuvat: Liisa-Maria Hakala-Zilliacus, Tuija Mikkonen, Mia Hipeli

Suomen pohjoisimpaan kolk- Company -konsernille, joka perusti kaan valmistui toisen maailman- Petsamon Nikkeli Oy:n. Tunturin juu- sodan aikana moderni nikkeli- relle, keskelle karua arktista erämaata rakennettiin lyhyessä ajassa moderni, kaivos yhdyskuntineen. Nykyi- kansainvälinen ja kaupunkimainen te- sestä Nikelin taajamasta löytää ollisuusyhdyskunta. Työntekijöitä hou- 1930-luvun tulevaisuususkoa kuteltiin hyvillä palkoilla ja taitavasti viestivän kaivosyhdyskunnan suunnitelluilla, mukavuuksin varuste- tuilla asunnoilla. katuverkon rakennuksineen, lomittuneena neuvostoajan Kaivoskaupunki erämaahan massiiviseen täydennysrakenta- Tuotantorakennusten suunnitelmat Johtajan talon raunioista löytynyt tiili on miseen. Kupittaan Saven valmistama. tuotiin pääosin Kanadasta, mutta yhdyskuntaa ja asuinrakennuksia suun- Suomelle vuosina 1920−1944 kuulu- nittelemaan kaivosyhtiö palkkasi Työväestön asuintalot sijoitettiin neen Petsamon merkittävimmäksi kes- nuoria suomalaisia arkkitehteja. Pää- kaivokselle johtavan tien varteen, kukseksi kehittyi nopeasti Salmijärven suunnittelijoina toimivat Kaj Englund toimihenkilötalot omaan rauhaansa. kylään perustettu Kolosjoen kaivostaa- (1905−1976) ja Olav Hammarström Kaivoksen johtajan komea talo kohosi jama, jonka rakentaminen alkoi 1937. (1906−2002). taajaman korkeimman mäen laelle ko- Kolosjoen kaivos oli lyhytaikaisuudes- Yhtiön toiminnalle tärkeät raken- rostaen teollisuusyhteisön hierarkkista taan huolimatta tärkeä Suomen kaivos- nukset, kuten pääkonttori ja perheet- järjestystä. Konttoripäällikön ja päägeolo- teollisuudelle, mutta myös yhdyskun- tömien toimihenkilöiden asuintalona gin funkisasuintalot sijaitsivat mäen tasuunnittelulle ja arkkitehtuurille. toiminut kerhorakennus, valmistuivat rinteellä lähellä johtajan taloa. Sotatarviketeollisuuden tarvitse- ensimmäisinä kaivosalueen lähelle. Asuntojen tarpeen kasvaessa Kolos- man nikkelin kysyntä kasvoi nopeasti Perheettömille kaivostyöläisille raken- joelle piirrettiin asemakaava asuinker- 1930-luvulla. Suomen valtio vuokrasi nettiin poikamiestaloiksi kutsuttuja rostaloineen. Taajamasta haluttiin teh- Kaulatunturilta löytyneen rikkaan mal- keskuskäytävätaloja, joissa oli yhteiset dä tiivis. Vaikka talojen sijoittelu nou- miesiintymän käyttöoikeuden kanada- pesutilat. Työläisruokala rakennettiin datti perinteistä ruukkiyhteisön hierar- lais-brittiläiselle International Nickel tien toiselle puolelle. kiaa, tavoiteltiin avoimella, maaston

64 Materia 5/2013 Nikkeliyhtiön työntekijöiden asuintaloiksi valmistuneet kerrostalot ovat nyt tyhjillään.

Kolosjoelle rakennettiin funktionalismin pelkistettyä muotokieltä noudattavia kerrostaloja. (Kuvalähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kolosjoki_talo.jpg) muodot huomioivalla asemakaavalla suunnittelu jäi kesken jatkosodan ja uudenaikaisella arkkitehtuurilla päättyessä syyskuussa 1944. Petsa- mannermaista modernismia. mon väestö evakuoitiin ja alue luovu- Pääkadun molemmin puolin ra- tettiin Neuvostoliitolle. Poistuessaan Shanghain alueen kerrostalot ovat asuttuja. Suo- kennettiin neljä asuinkerrostaloa, saksalaiset tuhosivat tuotantoraken- malaista funkista yli seitsemänkymmenen vuoden joissa huoneistojen valonsaanti op- nuksia ja yhdyskuntaa. takaa. timoitiin modernismin oppien mukaan. Taloryhmä sai eksoottisen ni- Mitä suomalaisen modernismin men Shanghai. helmestä on jäljellä?

Isännät vaihtuvat, Neuvostoliitto jatkoi kaivostoimintaa rakentaminen jatkuu ja taajama sai nimen Nikel. Tuhou- tuneita rakennuksia korjattiin ja suo- Rakentaminen keskeytyi talvisodan malaisilta kesken jääneitä pientaloja syttyessä, ja joulukuussa 1939 kaivos rakennettiin valmiiksi. Kaivostoimin- jätettiin Neuvostoliitolle. Talvisodan ta laajeni ja taajama kasvoi. Katujen päätyttyä Neuvostoliitto luovutti Pet- varsille nousi nelikerroksisia betoni- Konttoripäällikön funkistalo tehdasalueen lähellä samon takaisin Suomelle. Väki palasi elementtitaloja. Asukasluku oli enim- on muuttanut ulkonäköään, kun osa ikkunoista on Kolosjoelle, ja kaivosyhtiö jatkoi tuo- millään 1980-luvun lopulla 22 000. muurattu umpeen. Tehtaan päästöt ovat tuhonneet tantotilojen rakentamista. Työolosuh- Ympäröivää luontoa saastuttanut ympäröivää luontoa. teita parannettiin uudenaikaisilla so- kaivos sulattoineen on yhä toimin- siaalitiloilla suihkuineen ja valohoito- nassa, mutta tuotanto on supistunut huoneineen. ja väkiluku laskenut. Taajaman katu- Kesällä 1940 Suomi sopi nikkeli- verkon runko noudattaa yhä suoma- tuotannosta Saksan kanssa. Kolos- laisajan asemakaavaa, ja monia suo- joelle muutti kymmeniä saksalaisia malaisten rakentamia funkistaloja on johtamaan tuotantoa. Kaivoksen pystyssä. tärkeyttä Saksan sotateollisuudelle Shanghain talot pääkadun varrella kuvaa sekin, että varusteluministeri ovat yhä asuttuja. Aikanaan urbaani- Albert Speer vieraili Kolosjoella jou- na kerrostalokeskittymänä komeasti lukuussa 1943. erottunut alue sulautuu nyt muun Kerrostalojen rakentamisesta luo- kaupunkirakenteen sisään. Tehtaan Osa kaivosalueen rakennuksista on suomalaisajalta. vuttiin, ja pääkadun läheisyyteen pääkonttori ja konttoripäällikön talo nousi kaksi isoa pientaloaluetta. Ko- ovat myös jäljellä, joskin osin muu- losjoelle ei pystytetty valmiita tyyp- tettuina. Kaivoksen johtajan asuinta- pitaloja, kuten Mätäsvaaran ja Outo- losta on muistona kasa kiviä ja tiiliä. kummun kaivosyhdyskunnissa, vaan Suurin osa pientaloista on tyhjillään, kaikki talot suunniteltiin yhtiön ark- huonokuntoisia ja purkutuomion kitehtiosastolla. saaneita. Kaivosyhtiö kantoi vastuun väes- Täydennys- ja lisärakentaminen on tön hyvinvoinnista rakentamalla ur- muuttanut talojen ulkonäköä. Taaja- heilukentän, tenniskentän ja sairas- ma on kasvanut pitkin tunturin rin- tuvan sekä järjestämällä vapaa-ajan teitä, mutta kun tietää mitä etsii, voi Pientaloja on muutettu ja niihin on rakennettu toimintaa. Koulun, elokuvateatterin, Nikelissä vielä aistia modernistisen lisäosia, mutta kivijalka, rakennuksen runko, katto- virastotalon, ostoskeskuksen, sai- suomalaisyhdyskunnan jälkiä ja tun- kulma, ikkuna-aukotus ja ulkovuoraus muistuttavat raalan, paloaseman ja urheiluhallin nelmaa. x suomalaisajasta.

Materia 5/2013 65 Päätoimittajan kunnioitettavat Kuva Leena Forstén

jalanjäljet

Tämä Materian numero on Jouko Härkin viimeinen päätoimittajana. Hän ryhtyi Oulun yliopiston prosessimetallurgian professorina Vuoriteollisuus- lehden päätoimittajaksi keväällä 1997. Tätä luot- tamustehtäväänsä hän on tunnollisesti hoitanut liki17 vuotta. Siinä ajassa on paljon tapahtunut. Virpi ja Jouko Härkki Haastattelu: Bo-Eric Forstén

Lehden nimi on muuttunut Materiaksi puolella olemme määrätietoisesti pyrki- Pääkirjoitusten laatijoiden joukossa on ja päätoimittaja itse on ehtinyt olla eme- neet suurempaan ajankohtaisuuteen seu- ollut kahdeksan ministeriä ja kymmen- rituksena jo kohta neljä vuotta. Joukon raamalla alan ja sen ympäristön kehitystä kunta julkishallinnon edustajia. Loput päätoimittajakauteen mahtuu kuusi yh- muutenkin kuin tieteen osalta. Ulkoiset ovat edustaneet yrityksiä, yliopistoja ja distyksen puheenjohtajaa ja yhtä monta muutokset ovat olleet erittäin merkittä- tutkimuslaitoksia. Mistä ovat parhaim- pääsihteeriä. Lehden toimituskunnalla viä. Painosmäärän nosto 4000 kappalee- mat kirjoitukset tulleet? on hänen aikanaan ollut neljä eri puheen- seen on ollut iso asia. Sen ansiosta jaam- ”Nyrkkisääntönä voi sanoa, että parhai- johtajaa ja toimituskunnan puitteissa hän me lehteä nyt myös alan yliopisto-opis- ten ovat itseään ilmaisseet he, jotka ovat on vuosien aikana tehnyt yhteistyötä yli kelijoille, poliittisille päättäjille ja muille kentällä nyrkit savessa mukana asioiden kahdenkymmenen vuori- sidosryhmille. Yhteistyö ratkomisessa.” miehen kanssa. messujärjestäjien kanssa on Joukon johdolla lehdestä vuorostaan antanut lehdel- Miten on mahdollista, että olet uurasta- on julkaistu 68 numeroa, joi- 68 numeroa le lisää näkyvyyttä. Myös nut 17 vuotta ilman korvausta? den yhteenlaskettu sivumää- lehden parantunut talous ”Kun minut valittiin tähän tehtävään, rä on 5064. 5064 sivua on vapauttanut toimituksen minulle tehtiin selväksi, että kysymys Toteuttavan toimituksen kehittämään lehteä entistä oli luottamustoimesta. Minulle oli kun- näkökulmasta Jouko on vas- ajankohtaisemmaksi”. nia-asia pitää se sellaisena, mutta ilman tannut uskomattomasta työpanoksesta työnantajaani, Oulun yliopistoa, tämä ei VMY:n hyväksi. Jouko on kaikki nämä Mitkä ovat Materian tehtävät? olisi onnistunut. Yliopisto antoi minulle vuodet toiminut meidän erinomaisena ”Vuorimiesyhdistyksen jäsenlehtenä sen enemmän tai vähemmän vapaat kädet ”työnjohtajanamme” ja meillä on hyvä ensisijainen tehtävä on pitää jäsenet ajan sekä ajan käytön että liikkumisen suh- käsitys siitä työmäärästä, mitä hän on tasalla alaa koskevissa kysymyksissä ja teen. Hieno satsaus yliopistolta. Toisaalta tässä roolissa tehnyt. Arviomme mukaan välittää heille yleistietoa teollisuudesta yhteistyötä erinomaisten toimittajien ja jokainen numero on vaatinut päätoimit- ja sen sidosryhmistä. Lehti haluaa myös toteuttavan toimituksen kanssa olen pitä- tajalta keskimäärin ainakin viikon työt. omalta osaltaan olla mukana rakentamas- nyt etuoikeutenani.” Tämä tarkoittaa, että Jouko on paiskinut sa alalle myönteistä imagoa.” palkatonta, mutta ensiluokkaista työtä Vaimosi Virpi on toisinaan ratkaisevalla lehden hyväksi yhteensä reilusti yli vuo- Miten kuvailisit päätoimittajan tehtävää? tavalla toiminut makutuomarina kan- den. ”Materian kaltaisen julkaisun kohdalla sikuvan valinnassa. Miten hän on suh- Seitsemäntoista vuoden yhteistyön suhdetoiminnalla on siinä keskeinen roo- tautunut siihen, että lehden asiat välillä pohjalta tiedämme, ettei Jouko tyrkytä li. Alkuaikoina, sanotaan 10 ensimmäistä vievät myös perheen yhteistä aikaa? omia ajatuksiaan julkisuuteen, joten tur- vuotta, artikkelien kokoon haaliminen ”Virpi on antanut minulle hienosti tilaa vauduimme haastattelutekniikkaan. oli välillä työlästä. Tänään Materiaa ar- harrastaa tätä lehtihommaa. Lehteä kos- vostetaan eri tavalla, eikä aineistosta ole kevissa kysymyksissä hän on usein toimi- Ulkopuolisten arvioiden mukaan Mate- pulaa.” nut arvokkaana keskustelukumppanina ria-lehti on ”kestävässä kehitysvaihees- kyseenalaistamalla asioita ja esittämällä sa”. Miksi jätät päätoimittajan tehtävät Lehden pääkirjoitusten tekijät ovat si- kriittisiä mielipiteitä.” juuri nyt? nun valitsemiasi. Minkä kriteerien mu- ”Juuri siksi. Haluan jättää seuraajalleni kaan valinta on tapahtunut? Lopuksi. Olet metallurgi. Minkä osan hyvät lähtökohdat jatkaa kehitystyötä. ”Siinä on ollut kaksi päälinjaa. Valinnas- metallurgiasta tunnet eniten omaksesi? On myös myönnettävä tosiasiat. Neljään sa on lähdetty joko kyseisen numeron ”Raudan ja teräksen valmistuksen eli vuoteen en ole istunut pöydissä, joissa teemasta, jolloin on haettu henkilöä, jolla prosessiketjun sintteristä valmiiseen te- päätöksiä tehdään. Verkosto, johon olen on keskeinen rooli ko. asiakokonaisuu- räkseen. Oulun yliopiston prosessimetal- toiminnassani tukeutunut, ei enää ole dessa tai sitten on lähdetty jostain alaa lurgian laboratorion olemme rakentaneet kaikilta osin ajan tasalla.” koskevasta erikoistapahtumasta. Kirjoi- kolmelle tukijalalle: Reaktioiden ajavat tuspyyntöihin on yleensä suhtauduttu voimat, siirtoilmiöt ja rakenteet. Tämä Miten lehti on sinun aikanasi kehittynyt? hyvin myönteisesti. Kaikki kirjoitukset kolmijako on osoittautunut erinomaiseksi ”Se on sekä sisällöllisesti että ulkoisesti on julkaistu juuri siinä muodossa kuin ne ja sillä pohjalla lepää opetus ja tutkimus kokenut melkoisia muutoksia. Sisältö- on toimitettu, muokkauksia ei ole tehty.” edelleenkin ko. professuurissa.” x

66 Materia 5/2013 kirjaesittely Toni Eerola

”Mitäs minä sanoin!” (ja voi sitä vahingoniloa...?)

Toisinaan julkaistaan kirjoja, joiden osoitusta on seurannut vaivoin kauhistelulla ennusteet tai seurausten puinti saat- peiteltyä vahingoniloa opportunismeineen ja besserwisserismeineen. tavat olla kauaskantoisia ja varsin Vähän Fukushiman onnettomuuden jälkeen ajankohtaisia. Nykyisessä ympäris- Into-kustannuksen painokoneet kävivät kuu- tökeskustelussa voin nimetä niitä mina ja markkinoille tupsahti Isomäen kirja ainakin kaksi, vaikka ne julkaistiin- aiheesta loistavalla ajoituksellaan. Talvivaa- kin jo viime- ja edellisvuonna: Risto ran viime vuotisten vuotojen jälkeen tapahtui sama ilmiö. Tämän mahdollistaa nykyaikainen Isomäen Ydinvoima Fukushiman jäl- painotekniikka. Kumpaakaan kirjaa ei ole keen (2011) ja Mika ja Lasse Flöjtin kuitenkaan hutiloiden kirjoitettu, vaan niitä on Kysymyksiä Talvivaarasta – uraani ja luultavasti valmisteltu kaikessa rauhassa. Ta- lupaprosessit (2012). pahtumat ovat kuitenkin sanelleet niiden jul- kaisuajankohdat ja päivittämisessä on saat- tanut tulla kiire, jotta otollinen markkinahetki saataisiin maksimaalisesti hyödynnettyä. Tietokirjailija ja pitkän linjan ympäristöaktivisti Ajoituksestaan ja ajankohtaisuudestaan Risto Isomäki kirjoittaa ympäristöaiheisia huolimatta kirjat eivät ole kuitenkaan jostain sci-fi-romaaneja sekä ilmastonmuutokseen ja syystä saaneet niiden mahdollisesti ansait- ydinvoimaan liittyviä tietokirjoja ja pamfletteja. semaa huomiota. Ihmettelen myös miksei Käsittelin aiemmin tässä ja muissa alamme mikään suuri kustantamo tarttunut Flöjtien lehdissä hänen Sarasvatin hiekkaa sekä kirjaan, vaan se on julkaistu omakustantee- Kosminen rakkaus vai suuri saatana? 20 na? Luultavasti kirjoittajat eivät halunneet päätöstä ydinvoimasta kirjojaan. Molemmissa kustannustoimittajaa ja arviojia sorkkimaan kuvataan ydinvoiman käyttöön liittyviä riske- tekstiään. Kysymyksiä Talvivaarasta olisi ollut jä, etenkin tsunamien vaikutusta rannikolla ehkä myös liian rankka syytösten vyyhti kun- sijaitseviin ydinvoimalohin. Fukushima osoitti nianloukkausoikeudenkäyntejä pelkäävälle Isomäen pelot tosiksi ainakin subduktio- kustantamolle. Teos ei myöskään mairittele vyöhykkeillä. Onnettomuus muutti Saksan tutkijaksi itseään kutsuvaa tekijäänsä akatee- energiapolitiikan maan päättäessä luopua misine meriitteineen (odottelen niitä edelleen ydinvoimasta. Vakaalla mannerlaatalla sijait- suurella mielenkiinnolla). Flöjtejä ei ole kui- seva Suomi jatkaa ydinvoiman rakentamista tenkaan käräjillä nähty ja Talvivaara painiske- venyvine aikatauluineen ja vaihtuvine osak- lee moninaisten ongelmien keskellä. kaineen. Fukushiman ydinonnettomuuden Tietokirjallisuudella on nykyään mah- aiheuttamat ongelmat jatkuvat yhä. dollisuus reagoida erilaisiin tapahtumiin Uraanikiistasta (2006–2008) tuttu ”tutkija”- melkeinpä reaaliajassa. Sosiaalinen media aktivisti Mika Flöjt siirtyi uraanikiistan päätty- mahdollistaa kansalaisjournalismin hyvässä misestä turhautuneena Talvivaara-kriitikoksi, ja pahassa. Tämä tuottaa ympäristökeskuste- sanellen mm. journalistipalkintoja kahmineelle luunkin uusia virtauksia, kuten kirjamarkkinoi- toimittaja Juha Kauppiselle salaliitto- den vainun ajankohtaisille aiheille. Jäämme teorioitaan Talvivaarasta. Todistuksena siitä mielenkiinnolla seuraamaan mitä riskiyhteis- että aktivismi kulkee geeneissä, isä ja poika kunnan markkinataloudella on meille seuraa- Flöjt ovat koonneet Talvivaara-kritiikkinsä pahtumat ovat samalla onnistuneet melkeinpä vaksi tarjottavana.x yksiin kansiin. Kirjaa selaillessa saa tutun kirjaimellisesti lisäämään vettä kaivoskriittis- vaikutelman: se vyöryttää johdatellen heti en- ten myllyyn, vesittäen kaikki kaivostoiminnan simmäisillä sivuillaan kirjoittajille jo uraanikiis- puolustuspuheet. Flöjt, M. ja Flöjt, L. 2012 Kysymyksiä Talvi- tasta tuttuja vainoharhaa hipovia kiemuroita, Kärjistäen voisi sanoa että molempien kir- vaarasta. Uraani ja lupakysymykset. Books on demand, 232 s. jojen kuvaamissa tapauksissa uhkakuvien to- joissa viranomaiset, yritykset ja tutkimus- Ovh. 37 e laitokset ovat olleet salaliitossa keskenään teutuminen on luultavasti aiheuttanut tietyissä jo 1970-luvulta lähtien. Vuosien 2012–2013 piireissä ”mitäs minä sanoin!”-kiljahduksia Isomäki, R. 2011. Ydinvoima Fukushiman aikana Flöjtien kaikki väitteet eivät tosin enää sampanjapullojen poksautteluineen ja ylä- jälkeen. Vantaa, Into-kustannus, 150 s. tuntuneetkaan niin oudoilta. Talvivaaran ta- femmoineen. Tätä spontaania voitonriemun Ovh. 5 e.

Materia 5/2013 67 kirjaesittely Toni Eerola Se oikea Kongo...

”Heikko valtio upporikkaalla maaperällä on oikea ongelmien pesäpaikka” David van Reybrouck

Markkinatalous yllättää toisinaan ripeydellään kuningaskuntien ja arabien orjakaupan. Mo- haistaessaan markkinaraon. Ei aikaakaan siitä, nesti Kongon historian on kuitenkin laskettu al- kun Suomea kutsuttiin ”napapiirin ja Pohjolan kaneen vasta löytöretkeilijä Morgan Stanleyn Kongoksi” ja Into-kustannus julkaisi Gérard tutkimusmatkoista. Eurooppalaisten haaliessa Prunierin Afrikan maailmansodan ja Siltala- itselleen siirtomaita Afrikasta, Kongosta tuli kustannus David van Reybrouckin Kongon Belgian siirtomaa ja Leopold II:n ”leikkikenttä”. historian. Koska esitettyjen populististen ver- Hän kutsui Kongoaan ”vapaavaltioksi”, missä tailujen vuoksi aihe on ajankohtainen, käytin kaupan piti kukoistaa ilman kilpailua rajoittavia tilaisuutta hyväkseni tutustuakseni tarkemmin esteitä. siihen oikeaan Kongoon. Koska Kongoja on Kongo kävi läpi monet siirtomaille tyypilliset kaksi, tähdennettäköön varomattomille, että luonnonvarariistotalouden vaiheet. Maailman- Ulkomaiset kaivosyhtiöt riensivät tekemään kyseessä on nykyinen Kongon demokraattinen sotien jälkeen maahan nousi tekstiili-, saippua-, sopimuksia Kabilan kanssa. tasavalta, entinen Zaire. tupakka-, sementti- ja sokeritehtaita ja panimoi- Kabilan valtaannousua seurasi melkoinen Otin molemmat kirjat kesälukemisiksi, ta. Kongosta tuli Saharan eteläpuolisen Afrikan sekasotku, johon osallistui peräti yhdeksän Af- vaikka ne eivät mitään kevyttä lukuelämystä teollistuinein maa. Teollistuminen aiheutti kui- rikan maata. Kongo toimi Afrikan suuren sodan luvanneetkaan. Rankan aiheensa lisäksi ne tenkin ristiriitoja ja ongelmia paikallisväestölle. näyttämönä, jota Prunier kuvaa mikrokirurgin ovat 500-600 sivuisia! Mutta varsinkin Kongon Nämä purkautuivat aluksi eriskummallisina antaumuksella. Sodan seurauksena maa vajosi historia osoittautui todelliseksi herkkupalaksi! uskonnollisina liikkeinä, mutta pikkuhiljaa erilaisten epämääräisten sotilaallisten ryhmit- Kirja on sujuvasti ja eloisasti kirjoitettu. Kuivan tyytymättömyys aiheutti myös kapinoita ja tymien taistelutantereeksi, joka se on vieläkin akateemisen kerronnan sijaan kirjan rakenne mellakoita. Lopulta Kongo halusi itsenäistyä. sen itä- ja eteläosissa, missä kaivannaisten on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Se ei Tämä myönnettiin v. 1960, mutta liian nopeasti, tuotantoa hallitsevat paikalliset ja ulkomaiset keskity pelkkiin historiallisiin tapahtumiin, ilman valmistautumista. Maassa oli vain 11 sotapäälliköt. Poliittisen vallan katoamisen vaan antaa äänen myös tavallisille paikallisille yliopistotutkinnon suorittanutta. Ensimmäisessä myötä syntyi tilaa uusille, ulkopuolelta tulleille ihmisille, joita on haastateltu eri aikakausiin ja hallituksessa ei ollut konsensusta muusta kuin vierasmaalaisille liikemiehille, jotka saivat tapahtumiin liittyen. itsenäisyydestä. Siirtyminen siirtomaavallasta toimia rankaisematta miten halusivat ja tarvit- Maasta, jossa eliniän odote on 42 vuotta, demokraattiseen monipuoluejärjestelmään taessa väkivalloin hankkia itselleen todellista kirjoittaja onnistui löytämään vanhuksia, jotka tapahtui ilman välivaiheita päättyen fiaskoon. poliittista valtaa. Vuonna 2000 Kongon sisämaa kertoivat muistojaan jopa edellisen vuosisadan Ensimmäiset itsenäisyyden vuodet, tunnetaan oli samanlainen villi länsi kuin 1800-luvun siirtomaa-ajasta. Haastattelut on upotettu näp- nk. ensimmäisenä tasavaltana, muistuttaen puolessa välissä. Van Reybrouck vertaakin tätä pärästi tekstiin. Kirjoittajan oma ääni elää myös kuitenkin enemmän viimeistä tuomiota. Maa Conradin Pimeyden sydämeen. Kabila murhat- tekstissä. Van Reybrouck ei pitäydy puolueetto- pirstoutui, koki sisällissodan, etnisiä vainoja, tiin v. 2001 ja hänen poikansa Joseph nousi mana, vaan sukeltaa itse tapahtumien pyörtei- kaksi vallankaappausta, kolme kapinaa, kuusi valtaan. Hän vakiinnutti valtansa vuoden 2006 siin kommentoiden ja analysoiden tapahtumia valtionpäämiestä ja YK:n 1. humanitaarisen vaaleissa. aktiivisesti ja hauskasti, vaikka huumori on operaation. Belgialaiset pakenivat maasta ja Kongon konflikteja on aika vaikea ymmärtää, luonnollisesti aika mustaa. Historian lisäksi hän talous romahti. Mobutu Sese Seko anasti eivätkä tässä kaaoksessa YK:n toimitsijatkaan kuvaa mielenkiintoisesti myös maan populaari- vallan, tapattaen hallituksen entiset jäsenet enää pysyneet perässä. Yrittääkseni ymmärtää musiikin suhdetta politiikkaan. ja muuttaen maan nimen Zaireksi. Suomek- ongelmaa, tartuinkin Kongon historian jälkeen Prunier taas keskittyy 1990- ja 2000-lukujen si miehen sukunimi kuvaa osuvasti hänen Prunierin kirjaan. Yritys oli kuitenkin turha. konflikteihin kerraten myös niihin osallistunei- luonteenlaatuaan liittäen hänet Idi Aminin, En pysynyt kärryillä yhtään sen paremmin. den maiden lähihistoriaa, ironiaa säästelemät- Bokassan yms. afrikkalaisten diktaattorien Prunier pyyteleekin anteeksi, jos lukija haluaa tä. Molemmissa kirjoissa on laajat loppu- ja kir- lähes surrealistiseen kauhugalleriaan. Mobutun heittää pyyhkeen kehään kesken lukemisen, jallisuusviitteet, mutta karttojen lisäksi kirjoissa yksipuoluejärjestelmä hallitsi Kongoa 32 vuotta vaikka yrittääkin yksinkertaistaa asioita. Siksi ei ole muuta kuvitusta, mikä on selvä puute. Yhdysvaltain tuella, jolle Mobutu takasi uraa- koko vyyhtiä on turha alkaa purkamaan tässä Kuten tiedetään, Kongon historia ja nykypäi- nia kylmän sodan tarpeisiin maailmanluokan esittelyssä. vä ovat synkkiä. Sen siirtomaa-aikaa kuvasi jo Shinkololobwen kaivoksestaan. Kylmän sodan Jokaisessa vaiheessaan Kongon selkkauk- Joseph Conradin romaani Pimeyden sydän, päättyessä ja diktatuurinsa viimeisinä vuosina selle on ollut ominaista Ruandan kansan- jonka Francis Ford Coppola sijoitti Vietna- 1990-luvulla Mobutun demokratisoimisyritys murhan jälkioireilu: Kongon valtion heikkous, min sotaan elokuvassaan Apocalypse. Now. tapahtui hieman liian myöhään. Naapurimaan suurten järvien ympäristön ylikansoitus, van- Siirtomaa-ajan jälkeinen aika ei ole ollut paljon Ruandan kansanmurha sekoitti pahasti suun- hojen siirtomaa-aikaisten rajojen vuotaminen, valoisampi. Van Reybrouck vie kuitenkin pi- nitelmat ja aloitti lähtölaskennan kaaokseen. köyhyyden aiheuttamat etniset jännitykset, demmälle menneisyyteen, varhaisimpiin arkeo- Ensimmäisessä Kongon sodassa Laurent- luonnonrikkauksien esiintyminen, epävirallisen logisiin löytöihin, läpi savannien ja sademetsien Désirée Kabila kaappasi vallan Mobutulta. talouden militarisoituminen, maailmanlaajuinen

68 Materia 5/2013 kuuluisaa kaivannaisalaa. Kongoa kutsutaan 1930-luvun lama-aikaa. kirjoissa ”geologiseksi hämmingiksi” tai jopa Kongo on onnistunut aina vastaamaan kan- ”-skandaaliksi” rikkaiden mineraalivarojensa sainvälisten markkinoiden kysyntään puolen- vuoksi. Katangan maakunnalla on valtavia toista vuosidadan aikana norsunluulla, kumilla, uraani-, kupari-, sinkki-, koboltti-, tina-, kulta-, palmuöljyllä, kuparilla, uraanilla, vesivoimalla wolframi-, mangaani-, tantaali-, koboltti- ja kivi- ja nykyään koltaanilla. Valitettavasti niistä hiilivarantoja, Kasai saa omansa timanteistaan, saaduista suunnattomista voitoista ei yleensä Kivun maaperä sisältää tinaa ja koltaania ja ole päätynyt muruakaan suuremmalle osalle Province Oriental myös kultaa. Niiden löydöistä väestöä. lähti liikkeelle kaivostoiminta jo siirtomaa-ajalla Ei siis tarvitse olla suurikaan Kongo-asian- ja se on ollut tähän päivään mennessä Kon- tuntija oivaltaakseen että Kongon ja Suomen gon ylivoimaisesti tärkein teollisuudenhaara. vertailu kaivosasioissa on aika ontuvaa. Ver- 1900-luvun alussa kaivostoiminta tuli juuri tailua on varmaankin ihmetellyt moni muukin. sopivasti korvaamaan hätää kärsivän kumialan. Suomen kaivosalaa jonkin verran tuntevana ja Perustettiin useita kaivosyhtiöitä, mutta oli menemättä sen enempää vertailujen peruste- pulaa työntekijöistä ja infrastruktuurista. Piti luihin, kirjat luettuani vakuutuin vieläkin enem- rakentaa rautateitä ja tuoda työvoimaa kaukaa. män siitä, että vertailu on vähintäänkin asiaton- Työolot kaivoksilla olivat hirveät ja kuolleisuus ta, osoittaen melkoista arvostelukyvyn puutetta korkeaa. II maailmasodan lopussa Katangan tai huonoa huumorintajua. Sitä voi pitää jopa uraania käytettiin Japaniin pudotetuissa atomi- loukkauksena työnsä vakavasti ja vastuullisesti pommeissa. 1960-luvulla itsenäisenä valtiona tekeville ammattilaisille, yrityksille ja viranomai- malmivarojen kysyntä, paikallinen aseiden tar- Kongo oli kaivannaistensa vuoksi kylmän so- sille. Se kai lienee tarkoituskin? Kaivosteolli- jonta, YK:n voimattomuus ja monet muut asiat. dan 1. näyttämö Afrikassa. 1990-2000-lukujen suuden yhteiskuntavastuusta puhuttaessa on Van Reybrouckin mukaan Kongo on ennus- konfliktien aikana monilla entisillä kultakaivos- kuitenkin osattava erottaa se mitä tapahtuu merkki siitä, mitä ylikansoitetulla planeetalla alueilla koneet olivat ruostumassa ja kaivos- kehitysmaiden heikoissa valtioissa ”maassa on vielä odotettavissa. Kongo ei kulje jäljessä toimintaa harjoittivat creuserit, nuorukaiset ja maan tavalla”. Teollisuusmaissa valtio on taas historian saatossa, vaan sen etunenässä... lapset, jotka kaivoivat sedimenttiä kuokalla tai läsnä kaivostoiminnan sääntelijänä, taaten Uhriluvultaan Afrikan maailmansota oli hakulla. Se muistutti Katangan kaivostoimin- samalla kansalaisten peruspalvelut ja oikeudet. kuolleiden määrässä toinen II maailmansodan taa vuosisataa aikaisemmin sillä erolla, ettei Tätä eroa kuvaavat loistavasti Fraser-instituutin jälkeen – neljä miljoonaa, joista valtaosa siviile- kukaan ollut palkkatyössä, vaan jokainen oli sijoitukset Suomelle ja Kongolle kaivosinves- jä, jotka kuolivat aliravitsemukseen ja tauteihin, itsenäinen yrittäjä, joka maksoi tuotostaan tointien kohteina. Suomi on kärkimaa, kun taas eivät taisteluihin. Sodankäynti oli suhteellisen eräänlaisen veron muodossa korkeammassa Kongo pahnan pohjimmaisia. Kriteereinä mm. halpaa ja sitä rahoitettiin kaivannaisilla. Lap- asemassa olevalle. Tälläisestä kaivostoimin- politiikan ja lainsäädännön ennustettavuus, sisotilaiden käyttö oli yleistä. Maassa, jossa nasta rakentui pitkä ketju: creusereista alkaen turvallisuus, infrastruktuuri, läpinäkyvyys ja työ- opetus ja työpaikat olivat olemattomia ja keski- kaivoksen toimitusjohtajiin ja omistajan kautta voiman koulutus. Foreign Policyn epäonnistu- määräinen eliniän odote 42 vuotta, sota tuotti korkeimpiin upseereihin ja kaupunkien myyn- neiden ja hauraimpien valtioiden listalla Kongo paitsi voittoa myös ”mielekkyyttä” elämään. tipisteisiin tai jopa suoraan Ugandaan, missä on 2. sijalla Somalian jälkeen. Lapsikuolleisuus Lapsilla vailla tulevaisuutta oli yhtäkkiä ihanne tuote myytiin suoraan edelleen kansainvälisille on maailman korkeimpia, 1/3 lapsista kärsii ali- ja vaihtoehto. Sodasta tuli kiintoisa taloudelli- kullan ostajille. Vaikka Ruandan ja Ugandan painosta, lukutaidottomuus on 30%, vain puolet nen mahdollisuus. Poliittisesti katsoen sotien oma kaivannaisten tuotanto oli vähäistä, niistä lapsista ei käy koulua eikä 54% väestöstä ole aikainen Kongo olikin katastrofi, mutta taloudel- tuli salakuljetuksen avulla huomattavia kaivan- mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä. On lisesti paratiisi – ainakin joillekin. Reybrouckin naisten viejämaita. myös sanomattakin selvää, että sodat, pako- mukaan luhistuneet valtiot ovat ”tolkuttoman Vuonna 2000 kännykkäbuumi aloitti koltaa- laisaallot ja holtiton kaivostoiminta ovat aiheut- maailmanlaajuisen uusliberalismin menestysta- nikuumeen. Alle vuodessa koltaanin hinta kym- taneet mittavia ympäristötuhoja. Joko riittää? rinoita”. Kongosta tulikin varsinainen radikaalin menkertaistui. Yhden australialaiskaivoksen Kongon historia ja Afrikan maailmansota anarkokapitalistin totaalilibertaarinen unelma, lisäksi Itä-Kongo oli ainoa paikka maailmassa, ovat oivia oppaita Kongo-tietouden lisäämi- missä valtio ei ”häirinnyt” liiketoimintaa, kos- missä tätä mineraalia kaivettiin. Kongolle tämä seen. Suosittelen niitä lämpimästi kaikille Afri- ka valtiota ei ollut. Kaikki oli kaupan ja muu oli kuitenkin enemmänkin kirous kuin siuna- kasta kiinnostuneille. Niiden lukemisen jälkeen ”pakkolunastettiin” vahvemman oikeudella. us. Ruanda hallitsi kaikkia koltaanikaivoksia. Suomen ja Kongon vertailut voi jättää aivan Luulen kuitenkin että vapaan markkinatalouden Ruanda ja Uganda eivät kuitenkaan olleet omaan arvoonsa. ihanuuden apostolien, kuten Ayn Randin, suurimmat Kongon kaivannaisten hyötyjät Kongo-vertailut saattavat ollakin jo passé. Milton Friedmanin, Björn Wahlroosin ja globalisoituneessa maailmassa. Monikansal- Voima-lehdessä 7/2013 Suomea kutsuttiinkin kokoomusnuortemme voisi olla henkilökohtai- liset kaivosyhtiöt, hämäräperäiset lentoyhtiöt, jo Pohjolan Nigeriaksi. Talvivaaraa verrattiin sesti kohtuullisen hankalaa toteuttaa itseään ja asekauppiaat, liikemiehet Venäjällä, Kazaksta- Shellin öljytuhoihin maassa... x ”yksilön vapauttaan” noissa oloissa. Talouden nissa ja Euroopassa tahkosivat voittoa Kongon militarisoituminen kaupallisti myös väkivallan. malmien laittomalla kaupalla. Toiminta tapahtui Prunier, G. 2012. Afrikan maailmansota. Kongo, Turvallisuus on kulutushyödyke, jota alueella erittäin vapailla markkinoilla. Vaikka kaikki Ruandan kansanmurha ja koko mantereen laa- oli tarjolla aina vain vähemmän. Kaikesta olivat tietoisia siitä että koltaani ei ratkaisisi juisen katastrofin ainekset. Suom. Leena huolimatta Kiina on pyrkinyt edistämään omia jokapäiväisiä ongelmia, tavalliselle kansalle se Teirioja. Riika, Into-Kustannus, 504 s. Ovh. 33 e intressejään alueella aktiivisesti. Van Reybrouk merkitsi parempaa tulonlähdettä. Viljelijät jätti- kertoo myös kongolaisten kasvavasta liiketoi- vät maatilkkunsa, lapset ja opettajat koulunsa. Van Reybrouck, D. 2013. Kongo. Historia. Suom. minnasta Kiinassa. Vuoden 2008 finanssikriisissä kaivostoiminta Antero Helasvuo. Tallinna, Siltala-kustannus, Molemmat kirjat sivuavat Kongon surullisen kuitenkin romahti ja kaivosalueet muistuttivat 656 s. Ovh. 36 e.

Materia 5/2013 69 Metallurgijaoston kesäretki Kilpilahteen

Tänä vuonna jaosto teki kesä- nähdä myös mielenkiintoisia vikaantu- autolla Marjaana Suomisen osaavan retkensä aikaisemmin Sköldvi- mistapauksia. selostuksen ryydittämänä. Putkea kinä tunnetulle Kilpilahden 1300 Kirsi Rintamäki esitteli Neste Jacob- alueella on kuulemma – riippuen siitä sin Kilpilahden toimintoja ja yritystä mikä vielä lasketaan putkeksi – noin hehtaarin suuruiselle teollisuus- laajemminkin, jonka jälkeen Leena 15 000 kilometriä. alueelle. Isännöimässä meitä Castrén paneutui tarkemmin materi- Kiertoajelun jälkeen keskustelimme oli alueen toimijoista Neste Oil, aalitekniikan rooliin yrityksessä, ja eri- vielä kahvikuppien yli, ennen kuin mei- Neste Jacobs ja AGA. laisiin tehtäviin, joita materiaaliosaajat dän oli aika jättää tehdasalue, ja siirtyä tekevät. Porvoon keskustaan. Meille jäi hetki ai- Lähdimme matkaan noin kolmenkym- Tommi Niemi kertoi AGAn kaasu- kaa tutustua aurinkoiseen Porvooseen, menen hengen voimin Kiasmalta, elo- tehtaasta ja yleisesti heidän roolistaan jonka jälkeen lähdimme takaisin Hel- kuun 28. päivän aamuna. Kesäretkelle Kilpilahden teollisuusalueella. Samoin sinkiä kohti Höyrylaiva J.L. Runeber- ei olisi voinut osua parempaa kesäistä saatiin kuvaus kaasujen käytöstä laa- gillä. Aurinkoisen laivamatkan aikana säätä. Aurinko lämmitti liki pilvettö- jemminkin ja AGAn tarjonnasta, niin nautimme illallista ruokajuomineen, ja mältä taivaalta ilman kesäisen lämpi- metallurgisissa prosesseissa kuin vaik- istuimme laivan takakannella nauttien mäksi. kapa lääkkeellisessä- tai virvoitusjuo- kesän viimeisistä auringonsäteistä. Perillä meitä odotti kahvittelun jäl- makäytössä. Kaiken kaikkiaan, kesäretki oli har- keen isäntäyritysten esitelmät. Kaiken kaikkiaan esitelmät olivat vinaisen onnistunut, niin kiinnosta- Petteri Heinonen esitteli alkuun kiinnostavia ja saivatkin yleisön esittä- vine vierailukohteineen kuin sään ja Neste Oilin jalostamon prosesseja, lo- mään runsaasti kysymyksiä ja herätti- matkustuksen puolesta. Kiitokset vielä gistiikkaa ja tuotteita. Tiina Hakonen vät paljon keskustelua. isännille, tämä ei heti unohdu. x jatkoi tarkemmin aiheesta materiaali- Nautittuamme lounaan pääsimme Teksti Ari Oikarinen tekniikka öljynjalostamolla, ja saimme kiertämään Kilpilahden aluetta linja- Kuvat Olli Oja

70 Materia 5/2013 Apatiittia, kultaa, nikkeliä AKUNI ’13

Talvivaaran maisemissa. Kuva Pertti Rantala Teksti Hannele Vuorimies

Rikastus- ja prosessijaoston Weir Mineralsin isännöimällä illalli- perinteinen syysexcursio alkoi sella Vuokatissa saatiin nauttia loista- vien maakuntaherkkujen lisäksi vuo- Kuopiosta. Tämän vuoden tee- rimieshenkisestä laulusta, jota ansiok- mana oli AKUNI ’13 – apatiittia, kaasti johtivat Mari Lundström sekä kultaa, nikkeliä. Kuopiosta suun- jaoston lauluvastaava Antero Haka- nattiin suoraan ensimmäiseen pää. Laulu herätti muidenkin huomi- kohteeseen, Yaran Siilinjärven on, minkä seurauksena ulkopuolinen herrasmies epäili retkueen viettävän kaivokselle. kurssitapaamista. Tämä herätti hieman keskustelua ryhmän sisällä ikähaaru- Pääkohteita Yaralla olivat tällä kertaa kan ollessa todellisuudessa kolmen- ja sakeajätepilotti, rikastamon Floatex- kahdeksankymmenen välillä. luokitus sekä kaivos. Tuotantopäällik- Talvivaaraan suunnattiin viimeisenä kö TeijaK ankaanpää, kehityspäällikkö aamuna jo hieman vaisummissa tun- Jarmo Aaltonen sekä rikastamon pääl- Yaran rikastamon päällikkö, nelmissa. Isäntänä toimineen kaupalli- likkö Mikko Keränen vastaanottivat Mikko Keränen esittelee sakea- sen päällikön, Pentti Vihannon, esitys lämpimästi kolmikymmenpäisen vie- jätepilottia. Kuva Hannele Vuorimies Talvivaarasta oli kuitenkin niin mie- railijajoukon, joka vielä virkeänä jaksoi lenkiintoinen ja keskustelua herättävä, kysellä ja kiivetä rikastamon kerrosten että osuus venyi aiottua pidemmäksi. väliä uupumatta. Kierros kaivosalueella sai kunnioituk- Ensimmäinen ilta huipentui Kuopi- sen heräämään; vaikuttavan kokoinen ossa Outotecin ja Sandvikin järjestä- alue useine toimintoineen ja isoine ko- mällä illallisella, jossa tavanomaisista neineen sai vierailijoiden kamerat lau- liha-aterioista poiketen nautiskeltiin lamaan. isäntien kanssa herkullisia muikkuja. Ensi vuoden excursiota haikaillessa Toinen vierailukohde oli Endomi- mieleen tulee, että mukaan mahtuisi nesin kultakaivos Pampalossa. Toimi- kyllä paljon enemmänkin naispuo- tusjohtaja Markus Ekberg piti mielen- lisia rikastajia. Suhdeluku 1/10 on kiintoisen ja informatiivisen esityksen vielä vähän alakanttiin kunnon tans- kaivoksen vaiheista, sekä painotti ym- sien aikaansaamiseen, joten tälläkin päristöasioiden merkityksellisyyttä. kertaa loppuillasta oli tyytyminen Rikastamokierrokselle lähdettiin rikas- karaokeen.x tamopäällikkö Hannu Tahvanaisen Talvivaaran kaupallinen päällikkö, sekä rikastusinsinööri Kati Linnalan Pentti Vihanto vastailee yleisön kysymyksiin. Kuva Mari Lundström johdolla.

Materia 5/2013 71 Kaivos- ja louhintajaoston Syysretkellä 2013 reissattiin tällä kertaa kotimaassa. Vuorimiehet pääsivät tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin Lounais-Suomessa. Matkakohteina olivat tällä kertaa Tytyrin kaivosmuseo Lohjalla, Sandvikin Turun tehdas sekä Olkiluoto kaikkine herkkuineen.

Teksti ja kuvat Mari Teikari ja Kaivos- ja louhintajaoston Syysretken osallistujat Juha Halonen Tytyrin kaivosmuseossa. Kaivos- ja louhintajaoston syysretki

Retki alkoi Helsingissä, josta parinkym- jonka muisteloihin moni retkeläinen sen nykypäivän laitteiden tehokkuu- menen vuorimiehen kokoinen ryhmä samaistui. Hänen mieleenpainuvista desta ja helppokäyttöisyydestä entisiin lähti matkaamaan kohti Lohjaa ja siellä tarinoistaan sai eläväisen kuvan sekä aikoihin verrattuna. tarkemmin historiallista Tytyrin kai- kaivosalan että kaivosmiesten histori- Museokierros huipentui audiovisu- vosmuseota. Kierroksen oppaana toimi asta. Kaivosmuseon laitevalikoimasta aaliseen kokemukseen louhoksessa, Tytyrin entinen kaivosmies Aarre Olli, vierailijat saivat mukavan muistutuk- jonka valosuunnittelusta vastasi kuu- luisa Ekku Peltomäki. Kierros päättyi Tytyri-saliin katettuun lounaaseen, jossa saatiin vielä tietoisku Nordkalkin toiminnasta nykypäivänä sekä kaivoksen haasteista ajan myötä lähemmäksi ja lähemmäksi siirtyneen rakennetun ympäristön ehdoilla.

Kohti Turkua

Lounaan jälkeen matka jatkui kohti Turkua ja Sandvikin tehdasta. Turun tehtaalla valmistuvat Sandvikin kulje- Sandvikin tus- ja lastausajoneuvot lähinnä maan- Turun tehtaal- alaiseen kaivostoimintaan. Vieraat sai- la esiteltiin vat alkuun esittelyn tehtaan tuotteista uusien laitteiden ja toiminnoista, jonka jälkeen siirryttiin ominaisuuksia testiradalle nauttimaan uusimpien las- testiradalla. taus- ja kuljetuslaitteiden testausesi- tyksestä. Raskaiden laitteiden vauhti ja ketteryys saivat katsojat hämmästy- mään. Vierailu päättyi tehdaskierrokseen, jonka varrella saimme käsityksen laitteiden valmistus- ja kokoonpanome- netelmistä. Vierailun jälkeen oli jäljellä enää siirtyminen bussilla Raumalle ennen kuin vuorimiehet pääsivät illalli- sen viettoon, jonka aikana perinteiseen Rakennusval- malliin laulu raikui. voja Kimmo Lehtola esittelemässä Ja sitten Olkiluotoon ONKALO- tutkimusluolaa Aamupalan jälkeen bussi pakattiin ja retkeläisille. matka jatkui kohti Olkiluotoa. Olkiluo-

72 Materia 5/2013 Kuvaaja: Seppo Härkönen Oi niitä aikoja TKK:n Vuoriteollisuusostastolla vuonna 1963 aloittaneet tapasivat syyskuussa akselilla Lönnrotinkatu – Albertinkatu – Bulevardi, josta jäl- kimmäisestä tunnetusti Polysteekkiin menotie on suora. Yhteiskuvaan kokoonnuttiin legendaarisessa luentosalissa 317, josta valitettavasti pulpetit oli kunnostettu ja suomalaisen puupiirrostaiteen helmet hiottu pois. Päivä päättyi teekkarihenkisesti ravintola Rivolissa. 1. rivi vasemmalta Seppo Härkönen, Liisa Kivekäs, Mikko Nieminen 2. rivi: Jorma Koponen, Kalle Vaajoensuu, Veikko Alasvuo, Hannu Autio, Markku Peltoniemi 3. rivi: Jorma Kemppainen, Jyrki Juusela, Risto Paloheimo, Risto Saarinen, Pekka Lappalainen 4. rivi: Kari Kaar- tama, Arto Hakola, Herkko Pesonen. Takarivissä ent. ilolinnut: Hilkka Hakola, Arja Kemppainen, Marjatta Nieminen, Ulla Alasvuo, Anita Koponen ja Seija Vaajoensuu.

dossa vierailu alkoi perusteellisella esittelyllä, jonka aikana saimme tietoa ydinvoiman käytöstä Suomessa ja maailmalla, ydinvoimaloista Suomessa, sekä siihen Aalto PRO liittyvästä ydinjätehuollosta. Esittelyssä olivat myös Continuing Education from Aalto University isäntäyritykset Teollisuuden Voima Oyj (TVO), joka Fortum Power & Heat Oy:n kanssa vastaa Suomen ydinvoimaloista, sekä Posiva Oy, joka vastaa ydinjät- Management program for teen loppusijoituksesta sekä siihen liittyvästä tutkimuksesta. extractive industry professionals Koska Olkiluodon alueella oli monta esiteltävää – get a rich perspective to your business! kohdetta, jaettiin vuorimiehet pienempiin ryhmiin, jotka kiersivät kohteita vuorotellen. Kohteina olivat Starts Olkiluoto 3 – ydinvoimalan rakennustyömaa, ydin- in April jätteen loppusijoituslaitoksen maanalainen ONKALO 2014! -tutkimustunneli, sekä matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustila (VLJ -luola). Osa vierai- lijoista kuunteli asiantuntijaluennon Posivan toimin- Would you like to understand the value chain and nasta käytännössä. Kysymyksiä kierroksen aikana the big picture of extractive industry? Are you taking esitettiinkin paljon, ja erityisesti ydinjätteen loppusi- on a strategic role in your company and need to joituksen tutkimusmenetelmät kiinnostivat. build a personal leadership approach and practices? Koko päivän kestänyt kierros päättyi yhteisesti vie- If yes, our new Certificate in Extractive Leadership railukeskuksen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn. program is for you! Olkiluodon jäädessä taakse keskustelu kävi vilkkaa- na ja bussimatka Naantaliin taittuikin mukavassa Got interested? Visit aaltopro.fi/cel or contact me puheensorinassa ja ensi vuoden syysretkeä ideoiden. – I am happy to tell you more! Päivä sai rentouttavan päätöksen, kun retkeläiset pu- Anna-Maija Ahonen lahtivat Naantalin kylpylän aaltoihin. Illallisella lau- [email protected], 050 307 4934 lettiin tuttuja juomalauluja, nautittiin hyvistä ruuista ja kohotettiinhan me jokunen maljakin. aaltopro.fi Perjantaiaamun valjetessa ja nimenhuudon siivittä- mänä retkiseurue nousi jälleen bussiin ja kotimatka oli valmis alkamaan. Nähtäväksi jää, mihin ensi vuonna lähdetään! x

Materia 5/2013 73 JO 5. KERTA!

Koko klusterin suurtapahtuma! Malmista metalliksi ekosysteemi. Vuoden johtava kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu tarjoaa uusimman tiedon, tekniikan ja innovaatiot. Varaa paikkasi näytteilleasettajana ja pysy edelläkävijöiden joukossa!

Lisätietoa ja näyttelypaikkojen myynti: KONEET, KOULUTUS JA PALVELUT JA KESTÄVÄ LAITTEET, TUTKIMUS KUNNOSSA- KEHITYS LAITOKSET, LAIT JA Projektineuvottelija Tanja Hurttia PITO IMAGO RAKENTAMINEN VIRANOMAISET Puh. (014) 334 0026 [email protected] MALMIN ETSINTÄ Myyntijohtaja Jyri Siekkinen Puh. (014) 334 0029 KAIVOSTOIMINTA [email protected]

Yhteistyössä: RIKASTUSTOIMINTA

METALLIN VALMISTUS

KIERRÄTYS

www.jklmessut.fi/finnmateria2014 FinnMateria 2014 piirustuspöydällä

Koko klusterin suurtapahtuma Teksti Bo-Eric Forstén Malmista metalliksi ekosysteemi

Koneet, Palvelut ja Koulutus ja Kestävä kehitys laitteet, kunnossapito tutkimus Imago laitokset, Lait ja FinnMateria 2014 järjestetään rakentaminen viranomaiset Jyväskylän Paviljongissa Malmin etsintä 19.–20.11.2014. Messujen valmis- Kaivostoiminta telutyö aloitettiin jo kesäkuussa. Lokakuun alussa osa näyttelyn Rikastustoiminta taustavoimista kokoontui toisen kerran. Kokoontumispaikkana toimi Metallien valmistus Jyväskylän Messujen Helsingin Kierrätys toimipiste keskellä Pasilan toimis- toviidakkoa.

Ensimmäisessä kokouksessa oli kes- tus tietoiskuihin on ollut vaihteleva, ja ”Olemme saaneet viime vuoden kusteltu vilkkaasti messujen teemoista, mietittiin millä tavalla taso saataisiin kongressista hyvää palautetta. Semi- sisällöstä ja päälinjoista. nousemaan. naarien keston rajaaminen neljään tun- Sen keskustelun perusteella Jyri ”Tietoiskut ovat näytteilleasettajil- tiin oli onnistunut ratkaisu. Seminaarin Siekkinen oli insinöörien iloksi, sekä le ilmainen palvelu. Ainoa tapa saada suunnittelussa lähdemme aiheesta riip- suunnittelun ja markkinoinnin työka- yleisö kiinnostumaan on, että aihe ja puen 3-4 tunnin kestoajasta. Suunnitte- luksi tehnyt helppolukuisen matriisin, itse esitys ovat tarpeeksi innostavia. lemme kahta eri kohderyhmää palve- josta FinnMaterian tehtävät ja kohde- Yritysten pitäisi ymmärtää, ettei epä- levaa ajankohtaista seminaaria. Tämä ryhmät selviävät yhdellä silmäyksellä. onnistunut tietoisku ole hyväksi omal- avaa meille mahdollisuuden järjestää Kokous siunasi tämän käyttöönoton. le imagolle”, totesi Kari Heiskanen. seminaarit samana päivänä. Seminaari- Samalla kesäkokouksessa keksitty työ- Messujen yhteydessä yritykset jär- en aiheisiin palataan ensi vuoden alus- otsikko ”Malmista metalliksi ekosys- jestävät asiakkailleen info- ja koulutus- sa”, totesi PerttiK ortejärvi. x teemi” kuulosti edelleen hyvältä ja va- tilaisuuksia, joihin tarvitaan erikokoi- littiin messujen iskulauseeksi. sia ja eritasoisia kokoustiloja. Professori Kari Heiskanen jatkaa ”Pystymme yhdessä hotellin kans- Pitkä kokousmatka messujen neuvottelu- ja valtuuskuntien sa tarjoamaan hyviä ja monen tasoisia puheenjohtajana ja hänen johdollaan ratkaisuja tähän. Skaala on laaja aina Pertti raahasi kokouspaikalle mukanaan täydennettiin Jyri Siekkisen matriisia intiimistä sviitistä 1000 hengen audito- melkoisen kamelikuorman. Hän tuli nimit- joiltakin osin. rioon”, vakuutti messujen toimitusjoh- täin suoraan POHTOn Marokossa järjes- Jyri Siekkinen kertoi, että hallien taja Leo Potkonen. tetystä Business Management Program käyttöä on muutettu siten, että messu- POHTOn järjestämät seminaarit -koulutuksesta. POHTOn Jaana Ritolan ja päivien tietoiskut järjestetään uudessa ovat alusta lähtien olleet oleellinen osa Pertti Kortejärven vetämällä kurssilla oli paikassa, C-hallin keskellä. FinnMateria-tapahtumaa, niin tänäkin kymmenen osanottajaa Suomesta. Luen- Edellisillä kerroilla yleisön kiinnos- vuonna. noitsijana osallistui Saharan halki juossut Jukka Viljanen. Viljanen toimi retkikunnan johtajana, kun kurssilaiset osana koulutusta tutustuivat Saharan olosuhteisiin kävellen, juosten tai kamelin selässä ratsastaen. ”Retki oli mielenkiintoinen, rankka ja läm- min, muistelee Pertti Kortejärvi. x Kuva Leena Forstén

Osa FinnMaterian taustavoimista. Vasem- malta seisomassa Pertti Kortejärvi, POHTO, Asmo Vartiainen, Outotec, Harri Natu- nen, VMY ja Talvivaara, Kari Heiskanen, Aalto-yliopisto, Leo Potkonen, Jyväskylän Messut, Marja Hawas, ABB, Jyri Siekkinen, Jyväskylän Messut ja Pekka Suomela, Kaivannaisteollisuus ry. Istumassa (vas), Ismo Hämäläinen Flowrox, Erja Kilpinen Nordkalk, Jouko Härkki, Materia-lehti ja Jorma Antila, Metallityöväen liitto.

Materia 5/2013 75 Pääsihteeriltä Vuorimiespäivät 2014 ja yhteenveto Vuorimiespäivistä 2013

Vuorimiespäivät 28. – 29.3.2014. Vuorimiespäivien 2013 kokemuksia, joista sin vuosikokous on jäsenille ilmainen ja sen Vuorimiespäivien 2014 suunnittelu on jo tehtiin toukokuussa kysely runsaalle 200 kustantaa täysin yhdistys. Marinan vuokraa- pitkällä ja noudattaa samaa tuttua ja hyväksi osallistuneelle jäsenelle. Vastauksia tuli 110. minen päiväksi ei onnistu aivan pikkurahalla. koettua kaavaa samoissa paikoissa. Web- Tulokset ovat hyvät, vuorimiespäivistä pide- Dipoli säilyttää suosionsa. Illalliselta saa- sivujemme järjestelmiä kehitetään edelleen, tään edelleen. Marina Congress oli täynnä duissa kommenteissa moitittiin seurueemme joskin järjestelmien rakenne on sama. Keski- kokouksen aikana ja lounassali melkein täyn- liiallista keskustelun sorinaa puheiden aikana. tymme niiden toimivuuteen. Kutsut jäsenille nä. Lounaalle jonotus jonkin verran harmitti Noin kaksituntinen illallinen voisi mennä ke- saapuvat helmikuun alussa, mutta Materian kiireisimpiä ja lounaan laatu, vaikkakin suuri- vyen juhlallisella jäykkyydellä siellä täällä ka- numerossa 1/2014 löytyy jo ennakkotietoja malle osalle se oli riittävän hyvä, sai joitakin jahtavien ryyppylaulujen kera. Iltahan repeää ilmoittautumisen ja pöytävarausten menette- huomautuksia vaatimattomuudesta. Jokunen täyteen riemuun tanssin alkaessa. Nordkalkin lystä. Tapaamisiin Vuorimiespäivillä 2014! puuttui myös hinta-laatu-suhteeseen unoh- isännyys ja ohjelma saivat tunnustusta oikeu- taen, että perittävät osallistumismaksut eivät tetusti. Dipolia pidetään edelleen sopivana Palautteet hyvin myönteisiä ole ainoastaan ruuasta vaan sisältävät tukun paikkana illallistanssiaisillemme. Vaikka vähän myöhään niin kerrataan vielä muitakin palveluja, työvoimaa ja ohjelmaa. To- Crown Plaza pitää myös edelleen suosionsa, vaikka tila on ahdas. Hienoa, että suurin 60% osa oli saanut itselleen sopivan pöydän, Dipoli, ravintola Illallinen oli maittava vaikka sali ennakkovarausten aikaan oli lähes 50% täynnä ja pöytävarausjärjestelmä kangerteli Illallinen oli kivasti tarjoiltu aika ajoin. Salin takaosa tarjoaa keskustelulle 40% paremman mahdollisuuden, mistä näytettiin myös pidettävän. Tanssilavan ja baarien Tarjoilun laatu oli hyvä läheisyydessä keskustelu onkin melko huu- 30% tamista. Royal ravintolaa pidetään edelleen Laskutus toimi joustavasti sopivana paikkana iloiselle lounaallemme. 20% Baarien tarjonta oli kelvollinen Ennakkovarauksiin ja ilmoittautumiseen 10% täsmällisyyttä Dipoli on aivan hyvä paikka Ennakkoon tehtävien ryhmien pöytävaraus- 0% vuorimiesten illalliselle ten suosio kasvaa. Toisaalta hyvä ja toisaalta 1 2 3 4 5 huono. Ikävää siksi, että läheskään kaikki varaukset eivät täyty ja niiden vahvistamista 70% Ohjelma oli viihdyttävä ja joudutaan odottamaan turhan myöhään. Dipoli ohjelma ja tila nautittava Vaikka ryhmille varattavat pöydät hajasijoi- 60% tetaan, varausten avautuessa jäsenille ei ole Puheet olivat sopivia juhlan luenteeseen tarpeeksi vapausasteita mieluisan pöydän 50% valintaan. Lopulta kaikki mahtuivat mukaan. Äänentoisto salin etuosassa oli Ryhmävaraajan onkin ajoissa varmistettava ajoittain kovalla 40% ryhmänsä nimet ja osallistuminen. Äänentoisto salin takaosassa Ilmoittautumisen järjestelmä poimi jä- 30% toimi riittävästi senrekisterin etunimien riviltä ensimmäisen Ohjelmaa saattoi seurata 20% eikä se aina ollut kutsumanimi. Tämä tuotti näytöiltä hyvin myös järjestäjille ylimääräistä vaivaa, koska 10% Tanssiorkesteri oli valinnut kontrollissa pöytää varanneet eivät löytyneet meille oikeaa musiikkia ilmoittautumisista eri etunimen tähden. 0% Sain itselleni sopivan pöydän Tarkistus meni käsityöksi. Tätä ja muitakin 1 2 3 4 5 asioita korjataan ensi vuoteen. Edelleen on hyvä korostaa, että pöytävaraus on ir- rallaan ilmoittautumisesta, jonka tiedoista 60%50% Humpsien soitanto toi Crowne Plaza, ohjelma ja tila vauhdikkaan lisän tunnelmaan vahvistetaan ravintoloille lukumäärät ja josta Crowne Plaza, ravintola osallistuja saa laskun. Pöytää tuttavilleen Lounas oli maittava 50%40% Ensi vuonna on Retuperän varaajien onkin ehdottomasti muistutettava WBK, vuorovuosina seurueensa ilmoittautumisesta ajoissa. Seu- 40% Lounas oli kivasti tarjoiltu 30% esiintyminen on hyvä ralaisten oikea nimi olisi kiva kirjoittaa myös Tanssiorkesteri Swing Band pöytävarauksiin. Pöytävarauksia oli yhteensä 30% Laskutus toimi joustavasti soitti sopivaa musiikkia ja hyvin 1122, joista 135:n etunimi oli Avec. Kaikkiaan 20% ilmoittautuneita jäseniä oli 703 ja tilaisuuk- 20% Tila toimii hyvin tällaiselle On hyvä, että salin takaosassa sien henkilömäärä yhteensä 2346. Aterioita juhlijoiden määrälle 10% on paikkoja, jossa keskustelu tarjottiin 1752. 10% onnistuuCrowne Plaza on ihan sopiva paikka Iloiselle lounaallemme Oheiset diagrammit kertovat kyselyn tulok- 0% Sain itselleni sopivan pöydän 0% sista yksityiskohtaisemmin. Congress Mari- 1 22 33 44 5 5 nan diagrammit olivat jo numerossa 3. x

76 Materia 5/2013 VUORINAISET Lahden retkellä Tekstit ja kuvat: Seija Aarnio

Vuorinaisten perinteinen kevätretki toukokuussa suuntautui Lahteen, jossa vuorinaisen Sinikka Koskisen mukaansa tempaavalla opastuksella tutustuimme Lahteen, mm. Hennalan varuskunta- alueen museoaarteisiin, kaupungin mielenkiintoisiin nähtävyyksiin ja Salpausselän urheilukeskuksen palveluihin.

Bussillinen vuorinaisia avec aloitti kevätretken nauttimalla Hennalan sotilaskodin (soden) munkkikahvit sotilasmusiikin tahdissa punatiili- sessä, venäläisen sotilasarkkitehtuurin mukaan rakennetussa enti- sessä pyörävarastossa. Paikka oli Euroopan ainoa sotilasmusiikkiin erikoistunut museo, jonka kokoelmissa on yli 50 erilaista soitinta, vanhimmat autonomian ajalta. Vuorinaisoppaamme paljasti vitriinien täyttämässä salissa mm. nuotteihin piilotetun salasanoman, jonka soittajat marssiessaan viestittivät edelleen taisteleville sotilaille.

Sotilasmusiikkimuseosta siirryimme Sotilaslääketieteen museoon, jossa voi eläytyä haa- voittuneen suomalaisen sotilaan matkaan etulinjasta sotasairaalaan 1939 –1945 sodissa. Autenttiset kuvat seinillä, puupilke-lastoitus, joukkosidontapaikalla tapahtuva priorisointi, aito korsu, amerikkalaisten lahjoittama 6-hanainen kangasvesisäiliö, jalalla poljettava ham- maslääkärin pora kertoivat sodanaikaisesta lääkintähuollosta. Paarilla makaava sotilas sai suomalaisen keksinnön (Pauli Merikallio) ansiosta edes jonkinlaisen suojan paperisesta ma- kuupussista matkatessaan puuahkiossa tai hevosen reessä yli kivien ja kantojen lumisessa metsässä. Omaa pysäyttävää tarinaansa kertoivat myös sotalapset passeineen ja pahvisine matkalaukkuineen, kuin myös lottahuone ja tiedot suomenhevosen merkityksestä. Yksi säilynyt Tiiks- järven lentokentälle asemasodan aikana veistetyn toteemipaa- lun veistos on saanut paikkansa Viipurin ja Päijät-Hämeen sotilassairaaloiden ja sotilaslääketieteen historiamuistojen rin- nalla. ”Sankarivaina- jien pitkä tie kotiin” -esitys on pysäyttävä kokemus, joka kertoo vielä tänä päivänäkin Museon toisessa kerroksessa oli jatkuvasta rajan esillä Lotta Svärd -toimintaa ja takana kaatuneiden eläinlääkintähuoltoa sekä sota- matkasta kotimaan ajan kodin ja keittiön esineistöä. multiin.

Hennalan kasarmialueelta Salpausselälle siirryimme bussin kiertoajelulla, jonka aikana saimme kuulla oppaamme loistavaa kerrontaa Lahdesta. Lahden keskustan seremo- nia-akselin toisessa päässä on maallisen vallan edustajana 100-vuotias Kaupungintalo (Eliel Saarinen) ja toisessa päässä hengellistä valtaa edustaa 35-vuotias Ristin kirkko (Alvar Aalto) ja niiden välillä kaupallista valtaa edustava tori oli jäänyt aitojen kätke- mäksi toriparkin rakennustyömaaksi. Radiomäellä on Lahden ensimmäinen vesisäiliö, johon vesi nostettiin alhaalta Launeen lähteestä ja laskettiin paineella alas laaksossa sijaitsevaan kaupunkiin. Matkalla nähtiin musiikillinen suihkulähde, Kariniemen puutar- hakaupunginosa, runsaasti lahtelaisia patsaita, merkittäviä teollisuusalueita, Mallas- juoma, Rauma-Repola, Isku, Tulitikkutehdas, osa jo hävinneitäkin, kuultiin paikannimi- en synnystä: Möysä, Pyhättömän mäki, Mustakallion-/Metelin mäki ja että edesmennyt presidentti Paasikivi opetti mm. laulua Lahden Yhteiskoulussa nuorena miehenä. Siiri ”Äitee” Rantanen, ainoana naishiihtäjäpatsaana hiihteli vastaanottamaan San- karien aukiolle Voitto-ravintolaan kiiruhtavia vuorinaisia seuralaisineen. Lounaan yhteydessä nostimme maljan myös erinomaisesta opastuksesta ja retken järjestelyistä. Varmaankin joku seinillä olevista Lahden sankareista olisi nostanut maljan lounaan jälkeiselle vuorinaisten mäkihyppytulokselle Hiihtomuseon ”mäkimontussa”. x

Materia 5/2013 77 VÄITÖS DI Eetu-Pekka Heikkisen, Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Prosessimetallurgian laboratorio, väitöskirja On the Role of Computational Thermodynamics in Research and Development of AOD and CRC processes tarkastettiin Oulun yliopistolla 13.9.2013. Vastaväittäjänä toimi professori Bo Björkman, Luulajan Teknillinen yliopisto. Tilaisuutta valvoi professori Timo Fabritius, Oulun yliopisto. Termodynaamisen mallinnuksen roolista AOD- ja CRK-konvertterien tutkimus- ja kehitystyössä

On the Role of Computational Thermodynamics in Research and Development of AOD and CRC processes

Kemialliset reaktiot ovat keskeisessä roolissa kaikissa me- yhdistävänä tekijänä. Lisäksi on arvioitu mitä vaikutuksia tallurgisissa tuotantoprosesseissa. Sen vuoksi laskennal- tällaisella lähestymistavalla on metallurgiaan käytännössä, linen termodynamiikka, jonka avulla on mahdollista tar- tutkimuksessa ja opetuksessa. kastella reaktioiden spontaanisuutta, on yksi tärkeimmistä Työssä esitellyt esimerkkitapaukset liittyvät piin, hiilen työkaluista metallurgisessa tutkimus- ja kehitystyössä. ja kromin hapettumisreaktioihin CRK-prosessissa, typen Väitöstyössä ja sen liitteissä on tarkasteltu laskennallisen liukoisuuten ruostumattomissa terässulissa AOD-konvert- termodynamiikan roolia ruostumattoman teräksen valmis- terissa, metalli-kuona-tasapainoihin CRK-prosessissa sekä tuksessa käytettävien AOD- ja CRK-konvertterien tutki- kuonien sulamis- ja jähmettymiskäyttäytymiseen AOD-ja mus- ja kehitystyössä. Laskennallisella termodynamiikalla CRK-prosesseissa. Esimerkkitapaukset on valittu siten, saavutettujen tutkimustulosten ja niiden käytännön sovel- että ne edustavat mahdollisimman hyvin erilaisia teräksen lusten lisäksi työssä on tarkasteltu termodynamiikan – ja valmistusprosesseissa esiintyviä reaktiotyyppejä eli sula- muiden tutkimusmenetelmien – roolia teoriaa ja käytäntöä kaasu-, sula-sula- ja sula-kiinteä -reaktioita. x

UUSI JÄSENIÄ Vuorimiesyhdistyksen hallituksen kokouksessa 9.8.2013 hyväksytyt uudet jäsenet ja nuoret jäsenet (N). Aaltonen, Ismo Sakari, (Geo); Bjurström, Ann, (Kai); Forsberg; Miika Jani Emil, (Rik); Hirvonen, Matti, (Met); Honkanen, Katri Emilia, (Met); N. Hyvärinen, Jouni Petteri, (Kai); Kaski, Eeva-Maija Kristina, (Kai); Kejonen, Iita Marjukka, (Rik); N. Koponen, Kari Pekka Erik, (Met); Korhonen, Milla Katariina, (Met); N. Koskinen, Jyrki Juhani, (Rik); Kuk- konen, Pauli, (Kai); Långbacka, Bo Olof, (Geo); Latikka, Matti Juhani, (Geo); N. Louvo, Arno, (Kai); Niskala, Jyry Antti, (Met); N. Olaussen, Sirpa Johanna, (Met); Palovaara, Petri Samuel, (Met); N. Pekkala, Anja Irene, (Rik); Pere, Olli Seppo Mikael, (Rik); Ranta, Jukka-Pekka, (Geo); Seisko, Sipi Timo Veikko, (Met); N. Siirtola, Kari Johannes, (Rik); Siltanen, Olli, (Kai); Törmänen, Jyrki Herman, (Kai); N. Värttö, Miika Juhani, (Geo); Vatanski, Nikolai, (Rik); Virtanen, Kirsi Maria, (Met); N. Ylänen, Jukka, (Kai)

PEP Consulting Tmi Tel. +358-50-1477

Ferroseosaineet nopeasti ja luotettavasti suomalaiselta edustajalta FeCr, FeMo, FeTi, FeV, FeW, Ni, Mn-flakes

Lue lisää www.pepcon.fi

78 Materia 5/2013 Alansa osaajat

Vedenkäsittelypalvelut www.aquaflow.fi Kaikukatu 7 | P.O. Box 193, FI-45101 Kouvola, Finland www.veoliawaterst.com Tel: +358 (0)207 567 100 | Fax: +358 (0)207 567 111 [email protected] | http://www.ctse.fi| http://www.ctsengtec.ru

Laboratoriokumppanisi Pohjoismaissa

www.labtium.fi

w w w .engr p lnhv1fr p

GTK_50X85_ilmo.indd 1 12.1.2007 10:16:15 Kalliorakentamisen moniosaaja yit.fi/infra

Geologista tutkimusurakointia: Kairaus / Geofysiikka / Geologia / Kalliomekaniikka

Suomen Malmi Oy (Drillcon Smoy) on tytäryhtiö geologista tutkimusurakointia ja nousunporausta harjoittavassa Drillcon Groupissa. Lisätietoa yrityksestä ja palveluista: www.smoy.fi

www.abb.fi

Materia 5/2013 79 Vuorimiesyhdistyksen toimihenkilöitä 2013-14

Puheenjohtaja/President RAHASTONHOITAJA/Treasurer Rikastus- ja prosessijaosto/ DI Harri Natunen, Talvivaaran DI Outi Lampela, Outotec Oyj, Mineral processing section Kaivososakeyhtiö Oyj Riihitontuntie 7, 02201 ESPOO Ahventie 4 B 47, 02170 ESPOO, 040-539 4688 DI Juha Koskinen, pj/chairman 040-550 2700 [email protected] Outokumpu Oy, 040 846 7293 [email protected] [email protected] Geologijaosto/Geology section Varapuheenjohtaja/ DI Matti Riihimäki, sihteeri/secretary Vice president MSc Tiia Kivisaari, pj/chairman Weir Minerals, 040 543 8417, TkL Sakari Kallo, Rautaruukki Oyj, Northland Exploration Finland Oy, [email protected] Suolakivenkatu 1, PL 138, 040-8650089 00811 Helsinki [email protected] Metallurgijaosto/ 020 5928 888 [email protected] Metallurgy section FT Tero Niiranen, sihteeri/secretary PÄÄSIHTEERI/Secretary General GTK, 040-73207281 DI Jarmo Lilja, pj/chairman TkL Heikki Rantanen, [email protected] Ruukki Metals Oy, Kanakouluntie 8 B, 040-557 8892 13100 HÄMEENLINNA Kaivos- ja LOUHINTAjaosto/ [email protected] 045-1268201 Mining and Excavation section [email protected] DI Olli Oja, sihteeri/secretary DI Pauli Syrjänen, pj/chairman Ruukki Metals Oy, 050-314 3626 Webmaster 050-584 9093 pauli-syrjanen(at)live.fi [email protected] DI Topias Siren, Posiva Oy Olkiluoto, 27160 Eurajoki DI Mari Teikari, sihteeri/secretary 050-3549582 Oy Forcit Ab, 040-8690417 [email protected] [email protected]

ILMOITTAJAMME TÄSSÄ NUMEROSSA

Aalto Korkeakoulusäätiö 61 Orica Finland Oy 2 Aalto Pro 73 Oulun yliopisto/Oulu Mining School 78 ABB Oy Prosessiteollisuus 79 Paakkola Conveyors Oy 40 Oy AGA Ab 5 PEP Consulting Tmi 78 Agnico Eagle Finland Oy 2. kansi POHTO Oy 55 Algol Chemicals Oy 55 Posiva Oy 80 Altona Mining Oy 79 Pyhäsalmi Mine Oy 23 Aquaflow Oy 79 Pöyry Finland Oy 15 Arctic Drilling Company Oy Ltd. 57 Ruukki Metals Oy 6 Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab 3. kansi Sandvik Mining and Construction Oy 26 Boliden 36 Sibelco Nordic Oy Ab 47 Brenntag Nordic Oy 63 Suomen Malmi Oy 79 CTS Engtec Oy 79 Suomen TPP Oy 35 Oy Endomines Ab 79 Sweco 8 Expomark Oy 58 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 38 Flowrox Oy 45 Weir Minerals Finland Oy 40 Oy Forcit Ab 16 Wihuri Oy Tekninen Kauppa 25 FQM Kevitsa Mining Oy 38 YIT Rakennus Oy 79 Geokemian päivät 58 YTM-Industrial Oy 57 Geologian tutkimuskeskus, GTK 79 Geosto Oy 79 Jyväskylän Messut Oy 74 Labtium Oy 43, 79 Metso Minerals Finland Oy Takakansi Miilux Oy 79 Miranet Oy 45 Nordic Mines Oy 35 Nordic Publishing Stockholm AB 19 Norilsk Nickel Oy 79 Normet International Ltd 16

80 Materia 5/2013 BoltecBoltec S S -pultituslaite -pultituslaite Kullan-Kullan- arvoinenarvoinen kaivoskaivos

Agnico-EagleAgnico-Eagle Finland Finland Oy, Oy, Pokantie Pokantie 541, 541, 99250 99250 Kiistala Kiistala www.agnicoeagle.comwww.agnicoeagle.com KITTILÄNKITTILÄN KAIVOS KAIVOS mater5·2013 ia Jo 70 Jo 70vuotta vuotta vuoriteollisuuden vuoriteollisuuden asialla asialla

Syksy on messujen aikaa

Sandvikin asiakkailla riitti ihmettelemistä Tampereella, s. 29

Metso Minerals Finland +358 2048 45200 www.metso.com/miningandconstruction

Geologia - Kaivos- ja prosessitekniikka - Metallurgia - Materiaalitekniikka